Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 1
2. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk
7. ajankohtainen ammattilehti. 5. 10 %). Kestotilaus 67,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 3. vsk. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: luotettava ympäristöalan tietolähde jo vuodesta 1970 Tilaushinnat 2016 Vuosikerta 72,(sis. 6. Irtonumero 10,(sis. Opiskelijat -50% norm. alv. 8. lehden tilaushinnoista (sis. 24 %). alv. alv. Päätoimittaja Tapio Välikylä, 0400 593 273 Tuottaja Tanja Lohiranta, 044 526 6552 Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos, 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta, 040 745 1491 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys. 10 %). 4. 2. 1 www.ymparistojaterveys.. 10 %). 18.1.16 15.2.16 22.2.16 21.3.16 29.3.16 25.4.16 25.4.16 23.5.16 15.8.16 12.9.16 19.9.16 17.10.16 17.10.16 14.11.16 14.11.16 12.12.16 Ympäristö ja Terveys TEEMAT ja ILMESTYMINEN 2016 AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Ympäristöalan koulutus, ympäristökasvatus Metsät – hyvinvointia ja virkistystä Ympäristöalan hallinto Vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Ympäristömittaukset, monitorointi Jätehuolto ja pilaantuneet maat Ilmanlaatu, energiatuotanto 1
M etsät ovat meille taloudellisen hyödyn lisäksi myös terveyden ja hyvinvoinnin lähde. N iin kauan kuin metsiä on tehokkaasti käytetty, on metsävarojen liikakäytöstä oltu huolissaan. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Kerran nähtyään ja koettuaan ikimetsän rauhan, esimerkiksi Isojärven kansallispuiston Latokuusikossa, ymmärtää, mitä metsä merkitsee ja miksi metsiä on myös suojeltava. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. R akennetussa ympäristössä jäljellä olevat metsälöt olisi syytä jättää virkistyskäyttöön, samoin taajamien kasvua tavoittelevat kaavat tulisi laatia niin, että lähistöltä löytyisi metsäisiä alueita. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Metsien merkityksestä S uomi on kehittynyt oppimalla käyttämään puuta ja metsän muita antimia. Metsät vaikuttavat meihin monin eri tavoin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tällä hetkellä puusta tehdään jo monia esimerkiksi maaöljyä korvaavia tuotteita ja kehitystyö puun monikäytöstä on voimakasta. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tosiasia on kuitenkin, että tällä hetkellä puuta on metsässä enemmän kuin koskaan, ja metsiä on suojeltu enemmän kuin koskaan. Tapio Välikylä. Turkiksista kaikki alkoi, sitten tulivat terva, puuja sahatavara, kaskivilja ja teollistumisen jälkeen selluloosa, paperit ja levytuotteet. Puunpolton runsas lisääminen ei ole toivottavaa terveyssyistä, eikä hyvälaatuisen puuaineksen polttaminen ole taloudellisessa mielessäkään järkevää
Metsien merkityksestä Tapio Välikylä ................................................................................ vsk 2 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 17. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Lehden teemana on Ympäristöalan hallinto. vsk. 3 Ympäristö 47. 2 Biojalostamoinvestoinnit merkitsevät lisää hakkuita Jyrki Kangas ................................................................................... 14 Metsien käyttö ja kaavoitus Jyrki Haataja ................................................................................ 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 4 Tulevaisuus tehdään nyt myös metsäalalla Hannes Mäntyranta ................................................................... 18 Metsähallituksen monikäyttömetsät kätkevät sisäänsä 10 000 vuotta Suomen historiaa Hanna Kelola-Mäkeläinen ........................................................22 Lähimetsän asiantuntijoita ovat asukkaat Hanna Savisaari ..........................................................................28 Kaupunkimetsien merkitys hyvinvoinnille Liisa Tyrväinen .............................................................................34 Metsästä sydämen äänellä Anneli Jussila ................................................................................40 Taudinaiheuttajien esiintyminen kaupunkinaakoissa Timo Nieminen ym. 10 Suosittu Metso-ohjelma jatkuu Kimmo Syrjänen .......................................................................... ....................................................................46 Konttikaasut vaarantavat terveyden Päivi Ingrid Siren .........................................................................52 Poimintoja .................................................................................60
Kovien kansallisten biotaloustavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että puun lisätarve katetaan kotimaisella puuraaka-aineella. Metsien käyttö moneen muuhunkin kuin puun tuotantoon on kasvussa. Investoinnit nostavat toteutuessaan puun käytön maassamme uudelle, entistä korkeammalle tasolle. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Lähivuosina pullonkaulan muodostavat pikemminkin puumarkkinat. 4 Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopisto Biojalostamoinvestoinnit merkitsevät lisää hakkuita Riittääkö Suomen metsistä niille puuta kestävästi. Metsätilastojen mukaan puuta kyllä metsistä löytyy. Hakkuupaineiden kasvaessa metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi. Puuntuotannon tehostaminen metsämaalla – enemmän puukuutioita samalta kokonaishakkuualalta – parantaisi metsien käytön kestävyyttä pitkällä aikajänteellä ja antaisi lisää sijaa myös monikäytölle. Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan merkittävästi lisää puuta käyttävää teollisuutta. vsk.. vsk
Puun kantohinta on edelleen käypä työkalu markkinoilla. Kaikkea ei kuitenkaan pidä jättää joskus ennustamattomalla tavalla vaihtelevan metsäpolitiikan armoille. Biotalousbuumin tuoman puun lisätarpeen kattaminen juuri kotimaisella puulla on suomalaisittain asiaa katsoen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kuin puun tuonti. Puukaupan sujuvoittamiseksi tarvitaan myös uudenlaisia, tämän ajan henkeen sopivia foorumeita puun ostajien ja myyjien kohtaamiseen. Valtakunnan metsien inventointien mukaan onkin selvää, että metsävarojen lisäkäytölle biotalouden tarpeisiin on hyvät mahdollisuudet. Sille tulisi kiireesti löytää kannattavaa käyttöä, jotta sitä ei tarvitsisi ajaa sellutai polttokattiloihin tai viedä sitä pyöreänä puuna ulkomaille. Jo lähes satavuotisen seurantajakson aikana metsissämme on nyt enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin; niin kuitua kuin tukkiakin. Puuntuotannon näkökulmasta voidaan puhua hakkuuvajeesta, jonka verran elävän pystypuuston määrä vuodesta toiseen lisääntyy. 5 M etsä Fibren jättimäinen biojalostamoinvestointi Äänekoskelle on täydessä valmiudessa parin vuoden kuluessa, Stora Enso on lisännyt puun käyttöä Varkaudessa ja UPM Kouvolassa, Kemijärvellä on uutta sahauskapasiteettia ja sinne kaavaillaan myös uutta biojalostamoa. Sipilän hallitus on puhunut 15 miljoonan puukuutiometrin, eli kansanomaisemmin 15 miljoonan motin, vuotuisesta lisätarpeesta Suomessa. Metsänomistajien edunvalvojien mukaan puuta kyllä myytäisiin enemmän, jos joku todella haluaisi sitä ostaa. Siinä biotalous ja digitalisaatio, hallituksen kaksi kärkihanketta, vauhdittavat toinen toistaan.. Tosin osa biojalostamoprojekteista on vielä melko lailla alkukuopissaan. vsk. Niinpä metsien puuvaranto on kasvanut jatkuvasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomessa on seurattu metsien tilaa ja kehittymistä systemaattisesti maailmanmitassa harvinaisen pitkään. Se tuo metsätalouden ja puunhankinnan eurot ja työpaikat kerrannaisvaikutuksineen kotimaan talouksiin. Metsät ja puubiomassa ovat perusta biotaloutemme kasvulle. Puuvarojen mobilisoimiseksi etenkin yksityismetsistä tarvitaan kannustavaa metsäpolitiikkaa. Puun ostajat voivat lisätä myyjien aktiivisuutta erilaisin markkinointiponnisteluinkin. Hakkuuvajeen kurominen umpeen markkinatalouden keinoin eli lähinnä kantohintaa nostamalla on vaikeaa. Toisaalta pakkomyynnit ja -ostot eivät istu yhteiskuntajärjestykseemme. Finnpulp Oy:n Kuopioon kaavailema tehdas löisi valmistuessaan Metsä Fibren Äänekosken ennätykset ja olisi vuorostaan tuolloin pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas sekä maailman suurin havukuitupuun käyttäjä. Jatkossa yhä useampi puukauppa solmitaan nettipalvelujen välityksellä. Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Se tarve täyttyy, vaikka vain osa edellä listatuista biojalostamoinvestoinneista toteutettaisiin. Jos kaikki biojalostamosuunnitelmat muuttuisivat ”lihaksi ja vereksi”, nousisi kuitupuun käyttö Suomessa jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli reilusti yli puolitoistakertaiseksi nykyiseen nähden. Useita pienempiäkin biojalostamoja on tuloillaan eri puolille maata; esimerkiksi Iisalmelle ja Lieksaan. Viime aikoina ovat esillä olleet suunnitelmat uusiksi biojalostamoiksi myös Kemiin ja Kajaaniin. Samalla kun metsistä hankitaan jatkossa suuret määrät enemmän kuitupuuta, leimikoista lankeaa väkisin myös tukkipuuta miljoonin motein kuitupuun hankinnan sivuvirtana, helposti useita miljoonia kuutiometrejä vuodessa. Suomen metsissä on ennätyksellisen paljon puuta Suomessa hakataan metsiä selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa
Samaan aikaan, kun hakkuita tarvitaan lisää, metsien monikäytön muukin biotalouskysyntä kasvaa – esimerkkeinä luontomatkailu ja hyvinvointipalvelut. Puuntuotannon tehostaminen on patenttikeino parantaa pitkäjänteisesti myös hakkuiden ekologista kestävyyttä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tehometsätalous voi äkkiseltään tuntua yllättävältä keinolta juuri konfliktien hallintaan, mutta jos pystyisimme tuottamaan talousmetsissä puuta hehtaarilla enemmän kuin nyt, puuta saataisiin hakkuissa lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Kotimaisen puun käytön lisääminen voi kuitenkin koitua hyödyksemme paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja ekologisesti, kunhan metsäpäässä onnistutaan kestävyyden eri osien kokonaishallinnassa. Sen avulla voidaan siten vähentää lisääntyvien hakkuumäärien aiheuttamia konflikteja. vsk. Jos hakkuupinta-ala lisääntyy olennaisesti, sillä on vääjäämättä vaikutuksensa maisemiin, luonnon monimuotoisuuteen, metsien virkistysarvoihin jne. Pitkän tähtäimen tutkittuja keinoja puuston kasvun lisäämiseen tunnetusti on, lähtien viljelymateriaalin valinnasta ja taimikoiden hoidon tehostamisesta. Enemmän hakkuumotteja samoilta hehtaareilta, tai vastaavasti yhtä paljon motteja pienemmältä hakkuualalta. Jo lähes satavuotisen seurantajakson aikana metsissämme on nyt enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin; niin kuitua kuin tukkiakin. 6. Metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän hakkuita pitää lisätä. 6 Puuntuotannon edelleen tehostaminen parantaisi monitavoitteisen metsänkäytön edellytyksiä Entä metsien muut käyttömuodot ja niiden tarpeet. Varttuneiden metsien lannoitus voi vaikuttaa jo nopeammin ja olla oikein ajoitettuna taloudellisesti hyvin kannattavaa. Suometsien tuhkalannoitus puolestaan voi lisätä puuston kasvua jopa vuosikymmenten ajan
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Sen työn tuloksia voi nähdä esimerkiksi kasvuisina ja terhakoina kuusentaimikoina erityisesti ammattimaisesti metsää kasvattavien mailla. 7 Ojitettujen soiden ojastojen kunnossapito on tärkeä puuston kasvun vauhdittaja. Biodiversiteettikatoa hillitään parhaiten hidastamalla tai mieluiten pysäyttämällä Metsien käytön kestävyyttä arvioitaessa on kuitenkin hyvä ymmärtää, että eri henkilöt painottavat eri tavoin kestävyyden näkökulmia, aikajänteitä ja mittakaavoja.. Lisää keinoja pitää innovoida ja tutkia ennakkoluulottomasti. Kestävien hakkuumahdollisuuksien nostaminen puuntuotantoa tehostamalla antaisi samalla tilaa metsän eri tavoitteiden ja käyttömuotojen yhteensovittamiselle tilanteessa, missä hakkuumääriä pitää selkeästi lisätä. Nykymetsätalouden haitalliset vaikutukset liittyvät enemmän hakkuualaan kuin hakkuiden mottimääriin, vahvat positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan mottimääriin. Osa metsänomistajista on panostanut jo pitkään tehokkaaseen ja kannattavaan puuntuotantoon. vsk. Sen pääsyy on ihmisen aiheuttama maapallon ilmastonmuutos. Kestävyydellä on monia tulkintoja Mielenkiintoinen näkökulma metsätalouden ekologiseen kestävyyteen on globaali biodiversiteettikato. Hehtaarisato nousisi, samat säästöpuut, avainbiotoopit ja puskurivyöhykkeet jäisivät, mutta hakkuupinta-ala ei välttämättä kasvaisi
Metsätalouden kestävyyden tarkastelu on kestävää vain pitkän aikajänteen katsannolla. Saammekin kiittää takavuosikymmenten hakkuita sekä hakkuualojen uudistamista ja muuta puuntuotannon tehostamista nykymetsien valtaisasta hiilinielusta sekä siitä, että meillä on nyt hyvät mahdollisuudet edistää biotalouden päämääriä lisäämällä kotimaisen puun käyttöä. Asioita katsotaan usein intressien ja edunvalvonnan kannalta. Samalla se parantaa metsien monikäytön edellytyksiä ja antaa metsissä sijaa niin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksille kuin monipuolisille ekosysteemipalveluillekin.. Puolestaan silloin, kun nuoret ja siis vielä hakkuuvaiheeseen kypsymättömät ikäluokat vallitsevat, kestävä hakkuutaso on puuston kasvua alempi – kuten on ollut viime vuosikymmeninä. Silloin, kun metsien ikärakenne painottuu vanhoihin puustoihin, on metsätaloudellisesti järkevää hakata myös kasvua enemmän – ennen kuin puiden kasvu niiden ikääntyessä hiipuu ja puut lopulta vääjäämättä kuolevat sekä lahoavat kasvihuonekaasujakin päästäen. Samanlainen toiminta voi näyttäytyä eri tavoin erilaisissa yhteisöissä ja ympäristöissä. Nykypuuston suuret kestävät hakkuumahdollisuudet kumpuavat vuosikymmenten takaisista ”liikahakkuista” sekä tehometsätaloudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tosin se etenkin lyhyen aikajänteen tarkastelussa voisi tuoda ongelmia metsän muihin käyttöihin. Poistuma sisältää sekä hakkuut että puiden kuolemisen omia aikojaan metsässä. Universaalia totuutta metsätalouden tai juuri minkään muunkaan toiminnan kestävyydestä ei ole, vaan tulkintoihin vaikuttavat myös mielipiteet ja erinäiset pyrkimykset. Biotalouden kantava idea on korvata kasvihuonekaasuja tuottavaa fossiilisten luonnonvarojen käyttöä uusiutuvilla luonnonvaroilla, Suomessa erityisesti puulla. Kaikki se, mitä voimme tehdä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, on hyväksi ekologisen kestävyyden kannalta. Erilaisia kestävyystotuuksia markkinoidaan esimerkiksi sertifiointijärjestelmien kautta. Suomessa puuston poistuma oli kokonaiskasvua suurempi vuosikausia 1950ja 1960luvuilla. Mikäli hakkuumääriä Suomessa nostetaan siinä määrin kuin biojalostamosuunnitelmien myötä näyttäisi tapahtuvan, saanemme seurata kiihtyvää keskustelua metsätalouden kestävyyden tulkinnoista. Monet puutuoteteollisuuden tuotteet puolestaan sitovat hiiltä pitkäaikaisesti – esimerkiksi puurakennukset ja huonekalut. vsk. Puubiomassasta tehdään biojalostamoissa paljolti öljystä ja muista fossiilisista raakaaineista valmistettujen tuotteiden korvaajia sekä tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Puuntuotannon tehostaminen tänä päivänä turvaa metsätalouden kestävyyden pitkässä sihdissä myös lisääntyvien hakkuiden biotaloudessa. Puuston poistuma on Suomessa ollut puuston kasvua pienempi jo vuosikymmenet. Puuston tuon ajan ”liikahakkuut” avasivat tien uusille, paremmin kasvaville puusukupolville. Näin hakkuiden lisääminen voi sataa suuressa kuvassa myös ekologisen kestävyyden laariin; ilmastonmuutosta ja siten globaalia biodiversiteettikatoa hilliten. 8 ilmaston lämpeneminen. Hakkuualojen uudet puusukupolvet imevät ilmasta suuret määrät hiiltä. Puuntuotannon kestävyyden kannalta ei oikeastaan olisi ollenkaan ongelmallista, vaikka vastaavasti parikin vuosikymmentä hakattaisiin kasvua enemmän. Metsien käytön kestävyyttä arvioitaessa on kuitenkin hyvä ymmärtää, että eri henkilöt painottavat eri tavoin kestävyyden näkökulmia, aikajänteitä ja mittakaavoja
”FOREST EUROPE -mittarit ovat edistäneet olennaisesti kestävää metsätaloutta Euroopassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomessa metsäalaa on kansainvälisen metsän määritelmän mukaan 22,2 miljoonaa hehtaaria. Metsäala kasvaa jatkuvasti istutusten ansiosta. Raporttiin on koottu uusin metsävaratieto: • Metsät peittävät 33 prosenttia Euroopan ja 73 prosenttia Suomen maa-alasta. • Metsäsektorin osuus on vain noin 0,8 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta, mutta Suomessa osuus on Euroopan suurimpia, noin 4 prosenttia. Luonnonvarakeskus Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia. Konferenssissa hyväksyttiin päivitetyt yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden mittarit. • Metsiä on suojeltu biodiversiteetin turvaamiseksi noin 30 miljoonaa hehtaaria eli noin 12 prosenttia Euroopan pinta-alasta. Suomi on Euroopan metsäisin maa. • Euroopassa käytetään puuta keskimäärin 66 prosenttia, Suomessa noin 70 prosenttia, puuston vuotuisesta kasvusta. Metsien terveyttä uhkaa kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo epävarmuutta metsien käyttöön. Tiukasti suojeltuja (mitään hoitotoimenpiteitä ei ole sallittu) metsiä on Suomessa 9 prosenttia. ”Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella”, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta. Suomessa puuperäisen energian osuus uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä on noin 85 prosenttia. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan. Euroopan metsien tilaa koskeva raportti julkaistiin lokakuussa 2015 Madridissa pidetyssä seitsemännessä Euroopan metsäministerikonferenssissa. vsk. Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Suomessa metsäsektori työllistää suoraan noin 65 000 henkilöä. Päivitetyillä mittareilla voidaan entistä paremmin arvioida muun muassa ilmastonmuutoksen metsävaikutuksia ja metsien hiilen sidontaa, metsien erilaisten tuotteiden ja palvelujen merkitystä sekä monimuotoisuutta”, kertoo Parviainen. Euroopan metsäpinta-ala on ilman Venäjän Euroopan puoleista osaa 215 miljoonaa hehtaaria. Uusin Euroopan metsien tila -raportti osoittaa, että osa kasvusta jää hyödyntämättä ja että Euroopan metsävarat eivät ole ehtymässä käytön vuoksi. Parviainen toimi eurooppalaisten kestävyyden mittareiden päivitystyön vetäjänä sekä vastuukirjoittajana usean muun Luonnonvarakeskuksen tutkijan kanssa Euroopan metsien tilaa koskevassa raportissa. Tämä osuus on yli puolet koko Euroopan (ilman Venäjää) tiukasti suojeltujen metsien määrästä. Metsäsektorin työvoima vähenee edelleen Euroopassa, koska metsätyö koneellistuu. • Suomi ja Ruotsi käyttävät eniten Euroopassa uusiutuvaa puuperäistä energiaa henkilöä kohden. Suomessa vastaava luku on 13 prosenttia. 9 P uun vuotuisesta kasvusta hakataan Euroopassa 66 ja Suomessa 70 prosenttia. Tästä talouskäytössä on 150 miljoonaa hehtaaria. Metsien kestävää käyttöä seurataan tiiviisti kestävyyden mittareilla. Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. • Euroopan metsät sitovat noin 9 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasujen päästöistä
Metsäalalla se pakottaa kysymään, haluammeko rakentaa tulevaisuutta metsän varaan ja miten. www.smy.fi, hae sanoilla Metsä ja puu). Kriitikkojen vakioratkaisu on käytön rajoittaminen. Ihmisen on kuitenkin voitava käyttää luonnonvaroja, muuten ihmiselle käy huonosti. 10 M etsä pitää itseään tulevaisuuden alana, vaikka se on vahva jo nyt: metsätalous on ainoa tuotannonala, joka tulee koko maassa toimeen maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Siksi sitä on helppo arvostella. Vastikään julkaistun Metsä ja puu -mielipidetiedustelun mukaan suomalaisten luottamus metsäalaan hyvinvoinnin tuojana on kasvanut edelleen, vaikka se ei horjunut edes 2000-luvun alun vaikeiden vuosien aikaan alle IT-teollisuuden (ks. vsk. Kun käytön rajoittamista vaaditaan melkein pelkästään uusiutuvilta luonnonva. Metsäalan hyväksyntä Suomessa on vahvaa. Mutta eikö tulevaisuus pitäisi pikemminkin tehdä. Myös suojelumetsiä riittää: Suomessa on jo nyt enemmän kuin puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Valtaosa metsistämme on talousmetsiä ja metsätalouden menetelmiä on jo Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistys Tulevaisuus tehdään nyt myös metsäalalla Tulevaisuuden ennustaminen on suosittua. Suomalainen metsätalous pärjää kaikilla mittareilla minkä tahansa muun maan kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tappamisen taloutta Uusiutuvista luonnonvaroista erityisesti biomassojen käyttö vaatii kuitenkin aina hengiltä ottoa, tappamista. pitkään kehitetty suuntaan, jossa luontoarvojen turvaaminen on osa päivittäistä työtä
Se ei ole ihmiskunnalle mikään mukava vaihtoehto, vaan ainoa mahdollisuus. Biomassojen korjuu ei aina ole helppoa Biomassoista onkin tulossa pula. Eikä se ole mitään risukkoa: järeän puun määrä ja osuus on kasvanut 1950-luvun jälkeen puulajista riippuen kaksin–moninkertaiseksi. Samaan aikaan metsistä on viety teolliseen käyttöön 3400 miljoonaa kuutiometriä puuta. 11 roilta, mikä olisi vaihtoehto. Hakata vai säästää -pamfletti, www.smy.fi, hae sanoilla Hakata vai säästää). Puuston määrää metsissä voidaan edelleenkin kasvattaa viisaalla käytöllä. Näillä keinoin ihmiskunta voisi hoitaa ilmastonmuutoksen vastaisesta kamppailustaan neljäsosan (ks. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Esimerkiksi metsämarjojen tai sienten rahallisesta arvosta puhutaan suurin kirjaimin,. Se karttuu nimenomaan oikean käytön myötä. Maassamme on enemmän puuta kuin koskaan tunnetun historian aikana. vsk. Se tulee näkymään selvimmin puun kohdalla. Eikä pohjoinen metsä ole vain uusiutuva, vaan karttuva luonnonvara. Eikä tämä vaatisi veronmaksajien tukea, vaan olisi omillaan toimeen tulevaa, kestävää taloutta. Maamme metsävarat on onnistuttu nostamaan 1950-luvun alun 1500 miljoonasta kuutiometristä nyt jo 2300 miljoonaan. Ratkaisu on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
Puu sen sijaan saadaan liikkeelle ja sille on ottajia. Puun käytön tulevaisuus ei olekaan energia-, vaan materiaalikäytössä. Taktiikka on toiminut hyvin jo vuosikausia. Nyt kohteena oli UPM, Metsähallitus on ollut kohteena jo kauan. Tai toisin päin: onko meillä edes varaa luopua suurimman luonnonvaramme, käytön myötä karttuvan puun käytöstä. Näyttääkin siltä, että Fennoskandian ja Baltian puut on käytetty Keski-Euroopassa jo moneen kertaan ennen Euroopan unionin ilmastosäädösten voimaan astumista vuonna 2020. Jo nyt Stora Enso tuottaa Uimaharjussa liukosellua, josta tehdään Aasiassa viskoosia. Niiden metsänhoito on varmasti sekä Suomen että maailman mittakaavassa huippua, mutta ne ovat hyviä kohteita, koska ne ovat ”kasvottomia” organisaatioita. Niinpä metsäyhtiöt, VTT ja Aalto-yliopisto ovat kaupallistamassa kokonaan uudenlaista menetelmää, missä puukuidut voidaan kehrätä suoraan langaksi. Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.. Kaikki eivät kuitenkaan hyväksy metsien käyttöä. Keski-Euroopassa aiotaan torjua ilmastonmuutosta muun muassa puuta polttamalla. Meilläkin puhutaan melkein pelkästään puun alhaisimman jalostusasteen käytöstä – siis polttamisesta energiaksi – joka ei edes tule toimeen ilman valtiontukia, mutta on silti nostettu jopa hallituksen kärkihankkeiden joukkoon. Ärjänsaaren hakkuut suunniteltiin mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja osallistujia oli huomattavan paljon. Heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen metsäaktivistit esittivät eriävän mielipiteen. Viime joulukuussa paikalliset metsäaktivistit ja ympäristöviranomaiset hyväksyivät suunnitelmat. Mikä siitä toteutuu, sitä ei voi tietää. Tätä joudumme lähivuosina miettimään monta kertaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Puuvillaan verrattuna viskoosi on käyttöominaisuuksiltaan parempi, sen raaka-aineen viljely on kirkkaasti ympäristöystävällisempää eikä viljelyala ole poissa ruoan tuotannosta. Tämä on usein käytettyä taktiikkaa: osallistutaan neuvotteluihin, jotta saataisiin mahdollisimman paljon tavoitteita läpi, sen jälkeen sopu riitautetaan ja pyritään käynnistämään uudet neuvottelut. Puuta ei kuitenkaan kasva siellä paljon, tai sitä ei saada metsistä ulos. Siltikin muut uusiutuvan energian tuotantotavat ohittavat puun kannattavuudessa. Pelkästään Suomen metsien kasvulla voitaisiin viskoosia tuottamalla korvata maailman koko puuvillan tuotanto. Suomessa ei ole varauduttu tällaiseen. Ikävä puoli on, että se tekee pitkäjänteisen taloustoiminnan harjoittaminen erittäin hankalaksi. Kysymys kuuluukin, haluammeko me rakentaa tulevaisuuttamme metsien kestävän käytön varaan. Puusta voi tehdä kaikkea sitä mitä öljystä, ja lisäksi paljon muutakin. Oulujärven Ärjänsaaressa nähtiin tammi-helmikuun vaihteessa erikoinen näytelmä, joka osoittaa, että viranomaisluvat ja huolella valmistellut hakkuut eivät tuo oikeutta metsien käyttöön, vaan mikä tahansa ympäristöjärjestöksi ilmoittautuva voi ne estää. Tätä tulevaisuutta metsäala rakentaa systemaattisesti. Haluammeko käyttää metsiämme. 12 mutta usein unohtuu, että niiden arvo on nolla, ellei niitä saada markkinoille. Puulla voi esimerkiksi mullistaa maailman tekstiilintuotannon. Toistaiseksi viskoosin teko on ympäristön kannalta raskasta. Puun energiakäytölle on toki tilaa paikallisesti ja sellaisista osista puuta, mille ei ole muuta käyttöä. vsk
ValtavaaraPyhävaaran luonnonsuojelualue (Rukan alueella) hurmaa näköaloillaan. ”Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Näiden kohteiden kävijöiden rahankäyttö tuotti noin 14 miljoonan euron kokonaistulovaikutuksen Koillismaan paikallistalouteen. Oulangan kansallispuistossa ylitettiin viime vuonna yli 200 000 käynnin raja, mikä on kaikkien aikojen kävijäennätys. Monille luontotyypeille kuten tulvaniityille ja huurresammallähteille Oulangan kansallispuisto on merkittävin esiintymisalue Suomessa. Monimuotoinen luonto vetää puoleensa Selityksiä Oulangan vetovoimalle on monia, mutta tärkein on monimuotoinen luonto. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Oulangan alueella on noin 400 uhanalaista tai silmällä pidettävää lajia ja noin 3000 uhanalaisen tai silmällä pidettävän lajin esiintymää, tunnetuimpana puiston tunnuskasvi neidonkenkä. Syötteen kansallispuisto on tunnettu monipuolisista ulkoilumahdollisuuksista erämaisissa vaarametsissä. vsk. Kymmenille lajeille Oulanka on ainoa tai tärkein esiintymisalue Suomessa. Myös Syötteen kansallispuiston ja Riisitunturin suosio nousivat. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Metsähallitus 60-vuotias Oulangan kansallispuisto ylsi ennätyssuosioon. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä”, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta. Se avataan tuomalla luontoelämyksiä niidenkin ihmisten ulottuville, jotka eivät itse pääse luontoon. 13 P uiston vetovoima pohjautuu monimuotoiseen luontoon ja harvinaisiin lajeihin. Kävijöiden rahankäyttö tuotti viime vuonna jopa 19 miljoonan euron kokonaistulovaikutus paikallistalouteen. Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtumassa vuosien varrella palkittuja luontokuvia ripustetaan Kuusamon palvelutaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Tänä vuonna vietetään Oulangan juhlavuotta. Juhlavuoden tapahtumatarjontaa ja osallistumismahdollisuuksia voi seurata kansallispuiston Luontoon.fija Facebook-sivuilta. ”Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona”, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista. ”60-vuotias puisto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue”, luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta toteaa. Riisitunturin erikoisuutena ovat Suomen eteläisimmän tunturialueen rinnesuot ja tykkykuuset. Kansallispuiston kävijät tarvitsevat alueen yritysten palveluita majoituksesta opastettuihin retkiin ja välinevuokraukseen. Land of National Parks – kansallispuistojen Koillismaa Koillismaan muutkin luontokohteet kasvattivat käyntimääriään. Syöte, Riisitunturi ja Valtavaara-Pyhävaara kasvattivat suosiotaan noin 10 prosenttia
Erilaiset metsänomistajaryhmät ovat ottaneet Metson hyvin omakseen. Metsolle on tullut koko ajan merkittävää tukea niin MTK:n, metsäteollisuuden, tutkijoiden kuin luonnonsuojelujärjestöjen tahoilta. Metso-ohjelman tavoite on ”osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä”. vsk. Ohjelman toimeenpanosta vastaavat Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset (Ely-keskukset), Suomen metsäkeskus ja Metsähallitus yhteistyössä. vsk.. Keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat suojelualueverkoston parantaminen, talousmetsien luonnonhoidon ylläpitäminen ja kehittäminen, tietopohjan parantaminen sekä metsäja ympäristöorganisaatioiden välinen yhteistoiminta, metsänomistajien neuvonta, metsäammattilaisten koulutus ja viestintä. Vaikka ohjelman nimessä puhutaan Etelä-Suomesta, toteutus on kattanut suunnilleen alueet Hankoniemen ja Rovaniemen välillä. Metso on vähentänyt ympäristöja metsäalan välisiä jännitteitä ja lisännyt yhteistyötä sekä edistänyt metsiensuojelun paikallista hyväksyttävyyttä. 14 V apaaehtoisuuteen perustuva EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso) on alkanut 2008 ja jatkuu vuoteen 2025 asti. Ympäristöministeriö sekä maaja metsätalousministeriö ovat toteuttaneet ohjelmaa hyvässä yhteistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metsossa toteutettava monimuotoisuuden turvaaminen tukee myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvassa Metsossa kehitetään metsien suojelualueverkostoa ja lisätään monimuotoisuutta talousmetsissä. Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskus Suosittu Metso-ohjelma jatkuu 14 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metso on oivallinen esimerkki siitä miten luonnonsuojelua voidaan toteuttaa maanomistajan kannalta luottamuksellisesti ja reiluin keinoin
Esimerkiksi vuonna 2015 perustettiin uusia suojelualueita 5 680 hehtaaria. Ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla on tavoitteena turvata monimuotoisuutta yhteensä 82 000 hehtaarilla vuoteen 2025 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomen metsäkeskus on toteuttanut Metso-ohjelmassa määräaikaisia kymmenen vuoden pituisia ympäristötukisopimuksia vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 34 028 hehtaaria, luonnonhoidon suunnittelua 11 866 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä 4 265 hehtaaria. Myös julkisyhteisöt kuten kunnat ja seurakunnat voivat tarjota kohteitaan Metsoon. Samoin talousmetsien luonnonhoidossa on tehty ekologisesti onnistuneita ratkaisuja. Metsoon on tarjottu ja hankittu eniten yksityisten metsänomistajien kohteita, mutta mukana on myös yhteismetsiä ja yrityksiä. Lukumäärällisesti selvästi eniten perustetaan yksityisiä suojelualueita, jolloin maanomistus säilyy entisellään, mutta kohdetta ei voi enää käyttää puuntuotantoon. Taloudelliset ja sosiokulttuuriset näkökohdat voivat antaa lisäperusteen kohteiden valinnalle Metso-ohjelmaan. Pienialaisempia Metsoon soveltuvia kohteita voi löytyä esimerkiksi maankohoamisrannikon metsistä, puustoisilta perinnebiotoopeilta tai kalkkikallioiden metsistä. Metsänomistajalla on myös mahdollisuus tarkastella tilallaan olevia potentiaalisia Metso-kohteita Metsään.fi -palvelusta. Metsäalueet, joilla on useita eri elinympäristöjä, ovat erityisen haluttuja Metso-ohjelmaan. Metso-ohjelmassa on suojeltu Ely-keskuksissa luonnonsuojelulailla vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä lähes 56 000 hehtaaria. Kaikkia ohjelmaan sopivia kohteita ei sieltä kuitenkaan vielä löydy. Eri suojelukeinojen suosio on säilynyt samantapaisena koko ohjelman ajan. Korvauksesta maksetaan pääomavero. Suojeltujen alueiden keskikoko oli vuonna 2015 noin 12 hehtaaria ja on ollut suunnilleen samaa luokkaa läpi ohjelmakauden. Alueen voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi maapohjineen, ja siitä maksetaan käypä arvo verovapaana. Miten ohjelma etenee. Esimerkiksi kohteen virkistys-, opetustai matkailukäyttö tuo aina lisäarvoa kohteelle. Elinympäristöihin kuuluvat muun muassa lehdot, lahopuustoiset ja iäkkäät kangasmetsät, vesistöjen lähimetsät ja puustoiset suot. Kohteiden hyvä laatu on pyritty varmistamaan valinnassa käytettävillä luonnontieteellisillä perusteilla. Tätä keinoa on käytetty selvästi vähiten, vuonna 2015 sopimuksia tehtiin vain 8 kappaletta 76 hehtaarille. Tavoitteena on turvata 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä, joten koossa on 58 % tavoitteesta. Määräaikaisessa 20 vuoden suojelussa puolestaan korvataan puuston kasvun menetys ajanjaksolta. Kestävän metsätalouden rahoituslakiin Kemeraan perustuvassa ympäristötuessa korvataan karkeasti laskien noin kolmannes puuston arvosta keskikantohinnalla. vsk. Vuonna 2015 valtio osti suojeluun noin 2 050 hehtaaria. Vuoden 2015 tuloksesta noin 3800 hehtaaria suojeltiin tällä tavoin. Suojelusta maksettava veroton korvaus perustuu puuston arvoon. Ohjelmassa on mukana kymmenen eri elinympäristöä. 15 Metsoa kohdennetaan ekologisesti tärkeimmille alueille Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan Metsossa suojelluilla alueilla esiintyy uhanalaisia ja harvinaistuvia metsälajeja, joita ohjelmassa pyritään turvaamaan. Taitava metsäammattilainen tunnistaa helposti Metson elinympäristöt ja osaa tarvittaessa auttaa metsänomistajaa kohteen tarjoamisessa ohjelmaan. Ympäristötukikohteiden keskikoko on ollut. Ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2015 lähes 1400 hehtaaria
Nämä ovat usein kuntalaisille tärkeitä ulkoilumetsiä, joita hyödynnetään myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien lähimetsinä. 16 noin neljästä kuuteen hehtaaria. METSO-ohjelman erilaisissa kokeiluhankkeissa kehitetään osaltaan metsien monipuolista virkistyskäyttöä. Onneksi Metso jatkuu Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi myös Metso-ohjelman rahoitus vähenee Eniten Metsossa on turvattu monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä sekä soita.. Esimerkiksi ”Monimuotoinen ja tervehdyttävä metsäluonto – kolme terveysmetsän toimintamallia” -hankkeessa edistetään metsistä saatavia terveyshyötyjä. Eniten Metsossa on turvattu monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä sekä soita. Metsäluonnonhoidon hankkeissa tehdään esimerkiksi lehtojen hoitoa, purojen ja norojen vesitalouden ennallistamista, lähteiden kunnostusta ja soiden ennallistamista. Metsähallitus on tähän mennessä suojellut Metsoohjelmassa yhteensä noin 24 000 hehtaaria valtion talousmetsiä. Geokätkeilyssä on myös matkailullista potentiaalia. Esimerkiksi entinen riekkosuo voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan. Tarkkaa pinta-alatietoa virkistykselle merkittävistä metsistä ei ole, mutta esimerkiksi kunnat ja metsäyhtiöt ovat rauhoittaneet tai myyneet valtiolle laajoja, kymmenien ja satojen hehtaarien alueita, jotka ovat virkistyskäytössä. Kohteiden keskikoko on ollut noin 30 hehtaaria. Kuntien ja seurakuntien suojelemia Metso-alueita on yli sata eri puolilla Suomea ja niiden pinta-ala on hieman yli 3000 hehtaaria. Ohjelmalla on suojeltu virkistysalueiksi soveltuvia metsiä niin yksityisten, kuntien, yritysten kuin Metsähallituksen mailla. vsk. Vapaaehtoisesta suojelusta saatuja korvauksia on kunnissa voitu hyödyntää esimerkiksi ulkoilureitin ja luontopolun rakentamisessa Metsossa suojelulle alueelle. Mukana on tärkeitä virkistysmetsiä, joista laajin lienee Teijon kansallispuisto. Hyvinvointia ja virkistystä Metso-kohteilta Metsossa suojelluilla alueilla voi retkeillä kuka vain jokamiehenoikeudella kuten ennen suojeluakin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Metso-ohjelmasta sekä edistää etenkin nuorten luontosuhdetta. Yksityismetsien Metso-kohteita hyödynnetään lisäksi matkailua tukevassa ”Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi” -hankkeessa, joka käynnistyy vuonna 2017. Luonnonhoitoon kuuluvat myös metsätalouden vesiensuojelun hankkeet ja se on aina metsänomistajalle ilmaista. Vuonna 2016 käynnistyvässä ”Metso-kätköily” -hankkeessa kehitetään Metsossa turvattujen luontokohteiden käyttöä geokätköilyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Tietoa ohjelmasta voit toki kysyä myös tutuilta metsäammattilaisilta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä. Ympäristö ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen totesi syksyllä 2015, ettei ohjelman tavoitteesta tingitä, mutta sen saavuttaminen edellyttää ohjelman rahoituksen lisäämistä vuoden 2019 jälkeen. Ely-keskuksissa kohteiden valinnassa pyritään painottamaan laajempia useita elinympäristöjä sisältäviä alueita. Metsoalähelläolevattahotovatmuodostaneetfacebookiinmetsäntykkääjienheimon, johon voi tutustua ja halutessasi liittyä osoitteessa ”1001 tapaa tykätä metsästä”.. Moni metsänomistaja turvaa monimuotoisuutta omista lähtökohdistaan ja ilmaiseksi. 0295 251 666 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Kiinnostuitko Metsosta. Metsien ja soiden suojelua jatketaan lähivuosina hallitusohjelman mukaisesti vapaaehtoisin toimin. Ohjelmaa voitaisiin niin haluttaessa suunnata nykyistä selvemmin tukemaan luontoja terveysmatkailua ja kuntien houkuttelevuutta asuinalueina sekä lisäämään metsäteollisuuden kilpailukykyä. Tämä edellyttää kohteiden priorisointia ja toimintatapojen kehittämistä, erimerkiksi EU-rahoituksen aiempaa runsaampaa hyödyntämistä Metson toteutuksessa. Niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan Ely-keskuksille. Metsoohjelma on ollut merkittävin panostus saavuttaa laajenevan biotalouden ekologinen kestävyys. Esimerkiksi ohjelman kohdentamista alueellisesti on arvioitava entistä tarkemmin ja toteutuksen painopistettä suunnattava lähivuosina nykyistä enemmän Etelä-Suomeen. – metsonpolkua pitkin perille Jos olet metsänomistaja ja kiinnostut jutun myötä ohjelmasta tai arvelet sen sopivan jollekin tutulle metsänomistajalle, niin saat lisätietoa metsonpolku.fi -sivustolta. Sivulta löytyy myös yhteydenottolomake, jolla voi pyytää lisätietoa. Esimerkiksi perikuntien omistama, jakamaton, laaja metsäkohde, joka on jäänyt pitkään hoitamatta, olisi usein taloudellisesti mielekkäintä realisoida Metson kautta. Tähän suuntaan ohjelmaa voisi helposti kehittää edelleen yhdessä laajan sidosryhmän kanssa. Ympäristötuen osalta on päätetty, ettei yli neljän hehtaarin laajuisia kangasmetsäkohteita voida enää rahoittaa. Metsäsi sopivuus Metso-kohteeksi arvioidaan tarjouksen alussa. Metso on yleensä taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto maanomistajalle, jolla sattuu olemaan ohjelmaan sopiva monimuotoisuudelle arvokas kohde. Puuston taloudelliset arvot ovat kuitenkin suuret ja Metso on tuonut mahdollisuuden saada suojelusta asianmukaista korvausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Saat korvaustarjouksen ja teet sen pohjata oman päätöksesi. 17 selvästi tulevina vuosina. Lisätietoja: • www.metsonpolku.fi • https://www.facebook.com/ 1001tapaatykatametsasta • ProjektipäällikköKimmoSyrjänen Suomen ympäristökeskus p. Viesti on tärkeä suomalaisen luonnon ja Metson ystäville. vsk. Ministeri Tiilikainen on todennut tuoreeltaan, että maanomistajien kannattaa jatkossakin tarjota arvokkaita luontokohteitaan niin pysyvään kuin määräaikaiseen suojeluun. Myös vähäpuustoisten kohteiden kuten soiden tai louhikkoja kalliometsien rahoitusta karsitaan. Sieltä löytyvät muun muassa oman alueesi Metso-yhteyshenkilöiden osoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös ohjelman toteutuksen tehostamista ja laatuvaatimusten tiukentamista. Tämän jälkeen kanssasi neuvotellaan suojelukeinosta
vsk. 18 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Kuva: Jyrki Haataja.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 18 Aluekehityksen johtava asiantuntija Jyrki Haataja Suomen metsäkeskus Metsien käyttö ja kaavoitus Pulssi laskee ja mieli rauhoittuu – metsä on useimmille suomalaisille keskeinen virkistysympäristö. Jokamiehen oikeudet turvaavat kansalaiselle varsin monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää metsää virkistysympäristönä. vsk. Lenkkeily, retkeily, metsästys, marjastus ja sienestys – siinä on vasta alkua metsiemme monipuoliselle virkistyskäytölle
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 19 M etsät peittävät 86 % Suomen maaalasta. Tilakohtaisessa suunnitelmassa on sovitettu yhteen metsänhoidon ja omistajan metsäomaisuuden hoidon tavoitteet metsikkökohtaisiksi toimenpiteiksi. Metsien omistajat ovat yleisimmin yksityisiä kansalaisia, tavallisia suomalaisia, joilla jokaisella on oma näkemyksensä omien metsiensä käytöstä ja hyödyntämisestä. Metsätalouden Kuva: Tiina Puputti.. Yksi haluaa hoitaa metsiään mahdollisimman suurta kestävää kasvua ja tuottoa hakien, kun taas toinen haluaa suojella metsänsä kokonaisuudessaan. Pääosa tästä alasta on talousmetsää, joten ei ole samantekevää, miten metsiä hoidetaan. Metsälaki, Maankäyttöja rakennuslaki, Luonnonsuojelulaki, Ympäristönsuojelulaki ja Vesilaki). Metsälaki ohjaa metsien käyttöä Metsien hoito ja käyttö perustuu yleensä metsäsuunnitelmaan, joka pohjautuu ajantasaisen metsävaratietoon. PEFC -sertifikaatin (joka kattaa yli 90 prosenttia Suomen metsistä) mukaan metsätalouden keskeiseen lainsäädäntöön kuuluu 28 eri lakia (mm. Suomen metsäkeskus tuottaa yksityisille metsänomistajille metsikkökohtaiset puustotiedot, metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet Metsään.fi -palveluun. 2019 loppuun mennessä. Suurin osa metsänomistajista toimii taas jossakin noiden kahden ääripään välissä. vsk. Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle huomattavasti aiempaa vapaammat kädet päättää metsiensä käsittelystä. Tämä on ollut askel oikeaan suuntaan, sillä päätösvallan omaisuutensa käytöstä täytyy olla sen omistajalla. Kestävää metsätalouden suunnittelua ja toimenpiteitä ohjaa Metsälain ja hyvän metsänhoidon suositusten lisäksi iso joukko muita lakeja, jotka metsälain ohessa ohjaavat metsätaloutta toimimaan kestävällä tavalla muu metsien käyttö ja maisemat huomioiden. Tällä hetkellä palvelussa on tiedot yli 75 prosentille yksityismetsien pinta-alasta ja lopuillekin tiedot valmistunevat v
Maakuntakaavoituksesta vastaa alueen maakunnan liitto ja muusta kaavoituksesta kunta. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Asia tulee yleensä vastaan, kun metsänkäyttöilmoitusta tehdessä selvitetään rajoittaako joku alueella voimassa oleva kaava suunniteltua metsänkäsittelyä. Kaavoituksen tasot Kaavoituksen kokonaisuus muodostuu maakuntakaavoituksesta, yleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta. Mitä lähempänä taajamaa toimitaan, sitä varmemmin kaavoitus vaikuttaa metsien käyttöön ja kaavan tavoitteet joudutaan ottamaan huomioon metsätalouden toimenpiteissä. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.” MRL 35 §: ”Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleinen kaavamääräys on, ettei hakkuisiin saa ryhtyä ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Yleiskaavoituksella määritetään kaava-alueen maankäyttö eri käyttömuotojen (esim. Monitavoitteinen suunnittelu on tärkeää, kun samaa aluetta kohtaan on monenlaista käyttöpainetta esimerkiksi metsätalouden, virkistyskäytön ja suojelun näkökulmasta. vsk. harvennushakkuu) ja yleiskaavan tavoitteiden (esim. Yleiskaavoissa voidaan siten asettaa rajoituksia metsätaloudelle esimerkiksi maiseman ja luonnonarvojen sekä virkistyskäyttöalueiden riittävyyden perusteella. Siksi kaavoituksen merkitys korostuukin taajamien läheisyydessä. Sen sijaan yleiskaavoitus voi rajoittaa metsätaloutta enemmän. Maakuntakaavoituksella sovitetaan siis yhteen ja ratkaistaan maankäytön maakunnalliset kysymykset. Metsää ei kuitenkaan Maankäyttöja rakennuslaki (MRL) 25§: ”Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 20 toimilla on jo siten vähintään riittävä ja eri näkökulmat huomioiva, olemassa oleviin lakeihin perustuva ohjaus. Metsäalan näkökulmasta kaavan rajoitteet koetaan usein turhiksi. Metsätalouden toimia kun ohjaa Metsälain lisäksi iso joukko muita lakeja ja ohjeistusta, kuten edellä kerrottiin. Kaavoitus koskettaa metsänomistajaa – halusipa sitä tai ei. Kaava maankäytön ohjaajana Kaavoituksella luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään alueiden eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.”. asuminen, työpaikat, liikenne, virkistys, maaja metsätalous) kesken nyt ja tulevaisuudessa. Maisematyöluvasta päättäessään kunta ottaa kantaa aiotun toimenpiteen (esim. virkistysalue) yhteensopivuudesta. Paikoitellen kalliit luvat ja hitaat lupaprosessit estävät metsien ja samalla maiseman hoidon. Kaavasta seuraavat oikeudellisesti sitovat rajoitteet eivät myöskään saa olla maanomistajille kohtuuttomia. Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä, eivätkä yleensä sisällä suuria rajoituksia metsätaloudelle
Siksi sitä tulee myös hoitaa aktiivisesti osana elinympäristömme. Esimerkiksi milloin toimenpiteen vaikutus on niin vähäinen, ettei maisematyölupaa tarvita. Suomen metsäkeskuksen tavoitteena on, Kuva: Jyrki Haataja.. 21 että kaavoituksen ei tule rajoittaa metsien monipuolista käyttöä alueilla, joilla se ei ole välttämätöntä maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen tai virkistyskäyttöalueiden riittävyyden perusteella. vsk. Kaavamääräykset ovat myös usein tulkinnanvaraisia ja samaa määräystä tulkitaan kunnittain eri tavalla. Metsä ei ole museo, vaan elävä ja koko ajan muuttuva osa ympäristöämme. Suomen metsäkeskuksen rooli kaavoituksessa Kaavoitus on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi myös Metsäkeskuksessa. Kaavoitukseen osallistuminen on nostettu yhdeksi tulostavoitteeksi määrittelemällä, että osallistumme vuosittain kaikkiin meneillään oleviin maakuntakaavaprosesseihin sekä metsätalouden kannalta keskeisiin yleiskaavaprosesseihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metsäkeskuksella on käytössään keskeinen Suomen metsiä ja niiden käyttöä koskeva tieto ja asiantuntemus, jonka hyödyntäminen tukee kaavoitusprosesseja oleellisesti. Kestävän metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteuttaessa hyvä metsän-, luonnon-, monimuotoisuuden-, riistanja maisemanhoito yhdistyvät. Kaavoituksella ei pidä luoda turhaa byrokratiaa sen hoitamiseen. Lisätietoa kaavoituksesta: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus voi museoida. Tavoitteena on myös metsäalan toimijoiden ja kaavoittajien osaamisen ja yhteistyön lisääminen sekä hyvien käytäntöjen edistäminen metsien käytön suunnittelussa ja kaavoitustyössä
Monikäyttömetsistä inventoidut muinaisjäännösja kulttuuriperintökohteet kertovat ihmisen ja luonnon välisestä vahvasta siteestä ja luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Kuva: Aleksi Pienimäki/Metsähallitus.. Suunnittelija Riku Mönkkönen matkalla dokumentoimaan vanhaa latoa Lieksan Latoniemessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 22 Tiedottaja Hanna Kelola-Mäkeläinen Metsähallitus Metsähallituksen monikäyttömetsät kätkevät sisäänsä 10 000 vuotta Suomen historiaa Metsähallituksen monikäyttömetsissä toteutettiin vuosina 2010–2015 kulttuuriperintöinventointi, jossa kartoitettiin ihmisten metsiin jättämiä jälkiä aina kivikaudelta 1960-luvulla saakka. vsk. Kuuden vuoden aikana arkeologit dokumentoivat metsistä yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta
Järven rannoilta löytyi lähes 10 000 vuotta vanhoja asuinpaikkoja, joilla luulöytöjen perusteella oli herkuteltu hauella. Varhaisimman asutuksen jäljillä Inventoinnissa löydettiin satoja uusia kivikautisia asuinpaikkoja, joista vanhimmilla on asuttu jo lähes 10 000 vuotta sitten. Peuraa ja hirveä metsästettiin kuopilla aina kivikaudelta 1800-luvulle saakka ja pyyntikuoppia löytyy maastosta yhä tuhansia. Nykyisen Koitereen rannalle on paikalta matkaa noin kaksi kilometriä. vsk. Myös Ilomantsissa sijainneen Muinais-Koitereen varhaishistoria tunnetaan hankkeen myötä paremmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suurimmalla osalla inventointialueista ei oltu koskaan aiemmin inventoitu, joten hankkeen myötä Suomen historiasta saatiin runsaasti uutta tietoa. 23 S uomen historian laajimmassa kulttuuriperintöinventoinnissa käytiin kuuden vuoden aikana läpi talouskäytössä olevia metsiä sekä kituja joutomaita lähes neljän miljoonan hehtaarin verran. Kuva: Esa Hertell/Metsähallitus.. Tervan ja teollisuuden nousukausi näkyy metsissä Luonnosta on peräisin myös Suomen ensimmäinen vientituote: terva. Lapissa hankkeessa löydetyt asuinpaikat siirsivät asutuksen varhaisinta tunnettua vaihetta jopa 1 000 vuotta vanhemmaksi ja Pohjanmaalta ja Taivalkoskelta löydetyt asuinpaikat osoittautuivat alueen tähän mennessä vanhimmiksi. Lisäksi kohteista kerättiin niihin liittyvää muistitietoa haastattelemalla paikallisia ihmisiä. Tietoa kohteista etsittiin vanhoista kartoista, Metsähallituksen tietojärjestelmistä, Museoviraston rekistereistä, ilmakuvista ja laserkeilausaineistosta, jonka käyttöä hankkeessa kehitettiin. Myös elinkeinoista, kuten metsästyksestä ja kalastuksesta, on jäänyt metsiin merkkejä nykypäiviin saakka. Lisäksi kalastukseen liittyviä liistekatiskoja ja kalapatoja löydettiin inventoinnissa muun muassa Nurmeksesta. Asuinpaikka on tuolloin sijainnut Muinais-Koitereen rannalla. Puulaivojen Harjoittelija Olli Eranti seisoo asuinpaikalla, joka on ollut käytössä noin 9 600 vuotta sitten
Majan läheisyydestä löydettiin myös hiilimiilu. Laajamittainen tervanpoltto näkyy Pohjanmaan ja Kainuun metsissä tuhansina tervahautoina ja satoina pieninä tervapirtteinä. vsk. Elinkeinon laajuudesta kertoo se, että 1800ja 1900-lukujen vaihteessa Oulun kautta kulki yli 50 000 tervatynnyriä vuodessa. Kohteiden kartoituksessa käytettiin apuna laserkeilausaineistoa, jonka avulla pystyttiin toimistosta käsin paikantamaan satoja kohteita. Rakenteet liittyvät Pankakoskella vuosina 1825–1902 toimineeseen järvimalmista rautaa valmistaneeseen ruukkiin. Tervan lisäksi rautateollisuus tarvitsi 1800-luvulla metsistä saatavaa hiiltä ja rautaruukkeja ympäröineet hiilimiilut ja miilunpolttajien majat erottuvat edelleen maastossa. Metsistä saatiin myös tärpätin raaka-aineena käytettyä pihkaa. Nuorempi kulttuuriperintö inventoitiin ensimmäisen kerran Kulttuuriperintöinventoinnissa kartoitettiin ensimmäistä kertaa kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi myös metsien nuorempaa, lähinnä 1900-luvulle ajoittuvaa, Miilumaja Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tervanpoltosta tuli tärkeä elinkeino Pohjanmaalla 1700-luvulla ja 1800-luvulla tervanpolton painopiste siirtyi Kainuuseen. 24 aikakausi synnytti tervan tarpeen ja sitä ryhdyttiin polttamaan Suomessa jo 1600luvulla. Kuva: Jouni Taivainen/Metsähallitus.
Uittoja metsätyötoiminta käynnistyi suuressa mittakaavassa 1900-luvun alussa ja jokiuittojen kausi alkoi hiipua sotien jälkeen, kun metsäautotiet yleistyivät. Jokien ja purojen varsilta dokumentoitiin inventoinnissa muun muassa patoja, suisteita ja kämppiä. Metsistä paljastui sodan vaiettua historiaa Metsistä löydettiin asumiseen, työhön ja elinkeinoihin liittyvien jäännösten lisäkPalmikkijoen 120 metrinen puinen uittoränni eli uittoruuhi Valtimossa. Savotoissa käytetyt kämpät ovat hyvin eritasoisesti säilyneitä – osa toimii vielä vuokratupina, kun taas osasta on jäljellä enää perustukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Ränni on ollut käytössä ainakin 1920-luvulla, sillä se on merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan. Metsän keskellä voi kasvaa pihlajia, vadelmaja marjapensaita sekä erilaisia kukkia, kuten ruusuja ja liljoja. vsk. Uitoista ja savotoista on vielä jäljellä runsaasti puisia jäänteitä, jotka hiljalleen häviävät metsiin. Rakennusten jäännösten lisäksi asutus on jättänyt jälkeensä merkkejä kasvillisuuteen. Luonto ja metsät ovat kautta aikain tarjonneet mahdollisuuden uusille elinkeinoille ja elintason parantamiselle. Vaaroille on raivattu kaskipeltoja, joista metsissä on muistona peltoröykkiökasojen reunustamia reheviä aukeita. Kuva: Riku Mönkkönen/ Metsähallitus.. 25 kulttuuriperintöä
Hautoja kartoitettiin esimerkiksi Hyrynsalmelta Kuusamoon saksalaisten vankija pakkotyövoimalla rakennetun kenttäradan varrelta. Tällaisia ovat esimerkiksi toisen maailmansodan aikaiset partisaanitukikohdat sekä työja vankileirit. Hankkeen aikana laadittiin myös Metsähallituksen suunnittelijoille ja urakoitsijoille mukaan otettavat ohjeet kulttuuriperintökohteella toimimisesta sekä koulutettiin henkilökuntaa tunnistamaan kohteita Puolalaisen vangin hauta kenttäradan varressa Taivalkoskella. Näiden lisäksi kiinteät muinaisjäännökset, kuten esihistoriallisen ajan hautaröykkiöt ja asuinja uhripaikat sekä historiallisen ajan tervahaudat, hiilimiilut, pyyntikuopat, kaskirauniot ja metsäpirttien pohjat, on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Koskettavimpia kohteita inventointikohteiden joukossa ovatkin lukuisat vankien haudat. Kulttuuriperinnön säilyminen on turvattu Metsähallitus on omalla päätöksellään suojellut kaikki monikäyttömetsistä löytyneet kulttuuriperintökohteet. Kenttärataa on aikaisemmin tutkittu Taivalkosken alueella, mutta nyt työmaaleirejä, sahoja ja aseman paikkoja kartoitettiin myös Suomussalmelta ja Kuusamosta. Kuva: Hans-Peter Schulz/Metsähallitus.. 26 si suuri määrä sotahistoriallisia kohteita, joista osaan liittyy sodan vaiettua historiaa. vsk. Näitä kohteita kartoitettiin erityisesti Kainuusta ja Lapista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
27 maastossa. se on katsottavissa ja käytettävissä Kantapuu.fi -palvelun kautta. Olemassa oleva muinaisjäännös tai kulttuuriperintökohde ei yleensä estä metsätaloustoimia, kunhan kohdetta ei vaurioiteta tai tuhota. Niistä on tehty myös sähköiset e-julkaisut, jotka löytyvät Metsähallituksen sivuilta. Kohteiden tiedot valokuvineen on talletettu Metsähallituksen tietojärjestelmään, josta ne ovat suunnittelijoiden käytettävissä jo metsänhoitotöitä suunniteltaessa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin neljä miljoonaa euroa ja rahoituksesta vastasi Metsähallituksen metsätalous. Kohteen hoito vaatii usein puuston poistoa, kun taas maanmuokkaus jätetään pääsääntöisesti tekemättä. Kuva: Jouni Taivainen/Metsähallitus. Kulttuuriperintöinventoinneista on laadittu raportit, jotka on talletettu Metsähallituksen ja Museoviraston arkistoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Kirjoittaja toimi hankkeessa Pohjanmaa-Kainuualueen erikoissuunnittelijana.. Raporttien lisäksi hankkeen kuva-aineisto on talletettu Metsämuseo Luston kuvakokoelmiin, josta Erikoissuunnittelija Päivi Tervonen kertoo rakennetusta kulttuuriperinnöstä Metsähallituksen Lapin alueen henkilökunnalle. Kulttuuriperintökohteita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin matkailun kehittämisessä kuin opetuksessa ja tutkimuksessakin. vsk. Inventoinnilla edistettiin Metsähallituksen metsien kestävää käyttöä ja sen avulla täytettiin muinaismuisto-, rakennusperintö-, maankäyttöja rakennuslakien sekä metsäsertifioinnin velvoitteet
Kuva: Teemu Saloriutta/Luonto-Liitto. 28 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Niillä on merkitystä paitsi seudun asukkaiden virkistäytymisen paikkoina myös metsälajien elinympäristöinä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. vsk.. Metsiin liittyy niin loputtomasti vastakkaisia näkemyksiä ja tavoitteita, että niiden yhteensovittaminen on monimutkaista. 28 HuK Hanna Savisaari Luonto-Liitto ry Lähimetsän asiantuntijoita ovat asukkaat Lähimetsät ovat lähellä taajamia sijaitsevia, helposti saavutettavissa olevia metsäalueita. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla peruste olla hakematta ratkaisuja, joilla kokonaisuus hallittaisiin paremmin
Metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Suomalaisista valtaosa haluaa monimuotoista metsää kotinsa lähelle. Kampanja käynnistettiin alkuvuodesta 2015, ja se on koonnut ihmisiä lukuisissa eri kaupungeissa toimimaan lähimetsien puolesta mm. Pienetkin metsät ovat tärkeitä ulkoilualueita ja vihreitä väyliä suurempien metsäalueiden välillä. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja suojavyöhykkeinä sekä sitovat sadevesiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 29 L uonto-Liiton Lähimetsät haltuun -kampanja vaatii aidosti avointa ja osallistavaa päätöksentekoa kuntien omistamia lähimetsiä koskeviin kysymyksiin. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaatii, että metsää on oltava kaikkien ulottuvilla ja saavutettavissa ilman omaa autoa. Puolet Suomen uhanalaisista eliölajeista tarvitsee metsää, ja niiden ahdingon syynä on metsätalous. Lähimetsäkiistoissa jokainen on asiantuntija Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas on tutkinut suomalaisLuonto-Liiton lähimetsätempauksessa tamperelaiset saivat merkitä karttaan lempilähimetsänsä. Luonnossa liikkuminen tekee ihmisille hyvää: jo kymmenen minuuttia metsässä alentaa verenpainetta ja vähentää negatiivisia tunteita. kansalaisvaikuttamisen, kulttuuritapahtumien ja opastettujen retkien keinoin. Kuva: Nella Keski-Oja. 1 WWF 2002: Metsä soikoon! Tietoa päättäjille Etelä-Suomen metsien suojelusta.. vsk. 1 Lähimetsiä arvostetaan rauhoittumisen, terveyden ja hyvinvoinnin keitaina kaupungin liepeillä
Jokaisella on samaan aikaan sekä yhteinen että henkilökohtainen käsitys ja kokemus metsästä.” ”Minua kiinnostaa saada selkoa siitä, miksi näkemyksemme niin usein törmäävät ja miten metsää koskevia valintoja perustellaan.” ”Vaikka kunnan pitäisi olla asukkaiden ja asukkaita varten, havaintojeni mukaan kuntametsiä koskevia päätöksiä tekevät harvat: useimmiten virkamiehet sekä luottamustoimiin valitut. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Kauempana taajamista sijaitsevia metsiä hoidetaan usein kuin talousmetsää, vaikka ne olisi kaavassa merkitty virkistysalueiksi. Kun kaavoittaja hakee vapaita maa-alueita kaupungin mailta, houkutus nakertaa lähimetsien laitoja on suuri. vsk. Metsä läpäisee meidät kaikki. Kasvavissa kaupungeissa lähimetsiä uhkaa eniten rakentaminen. Esimerkkejä uhanalaisista lähimetsistä löytyy lähes kaikista kaupungeista. Päätöksentekoketjun läpinäkymättömyys on tyypillistä kuntametsäkysymyksissä.” ”Lähimetsäkiistoissa jokainen on asiantuntija ja siksi myös oikeassa. 30 ta metsätaloutta kulttuuritieteiden näkökulmasta. Kuva: Nella Keski-Oja.. Asukkaat ovat asiassa vahvasti läsnä.” Rakentaminen uhkaa lähimetsiä Vain noin kolmannes kuntien omistamista metsistä on kaavassa merkitty ulkoiluja virkistysalueiksi, eivätkä niistäkään kaikki ole turvassa rajuilta maiseman muutoksilta. Virkistysmetsää on suunniteltu uusiksi asuinaluTamperelaisten lempilähimetsiä. Käytännössä viheralueiden pienipiirteinen metsätalous aiheuttaa kunnalle kuitenkin usein enemmän menoja kuin tuloja. ”Metsän paikka suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja mielenmaisemassa on pohdituttanut itseäni paljon
Suojassa eivät ole myöskään esimerkiksi Tampereen Kauppi-Niihama, Kuopion Puijo, Jyväskylän Kortepohja eikä Vaasan Mustikkamaa, vaan niitäkin kaavoitus uhkaa kaventaa yhä pienemmiksi. Lähimetsiä pitäisikin Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajanderin mielestä jo kaavatasolla tarkastella säilytettävinä kokonaisuuksina ja viherväylinä niiden virkistysja luontoarvojen vuoksi sen sijaan, että niitä pidetään ikään kuin maareservinä vastaamaan uudisrakentamisen tarpeisiin. Reittien varrelta voitaisiin kaataa yksittäisiä vaarallisina pidettyjä puita, kunhan ne jätetään metsään maalahopuiksi. ”Uutta saa rakentaa, mutta harkitusti ja jo olemassa olevan rakennuskannan tuntumaan niin, että arvokkaat lähimetsäalueet jätetään rauhaan.” Ratkaisuksi avoimempi päätöksentekokulttuuri Useimmiten samalla alueella on mahdollista turvata sekä virkistysettä luontoarvot. Luonnoltaan arvokkaimmat alueet jätetään kokonaan koskemattomiksi ja kulkureittejä ohjataan rajatuille alueille kulumisen välttämiseksi. Silloin metsää ei hoideta puuntuoton nimissä vaan monimuotoisuuden lisäämiseksi ja helposti kuljettavien polkuverkostojen ehdoilla. vsk. Rinnekangas ehdottaa, että aiheen ympärillä toimivat tahot muodostaisivat kunLähimetsien tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Tällainen ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 31 eiksi esimerkiksi Helsingin Vartiosaaressa ja keskuspuistossa asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Hallitun luonnontilan periaattein hoidetuilla alueilla ulkoilureittejä on hyvä rakentaa ja ylläpitää harkitusti niin, että metsä tulisi kaikkien ulottuville. hallitun luonnontilan periaate toimisikin hyvin lähimetsissä. Oulun kaupungin omistama Sanginjoen ulkoilumetsä ei ole turvassa hakkuilta, vaikka paikalliset ovat vaatineet sen suojelua vuosien ajan. Kuva: Nella Keski-Oja.
Kiinteistötunnuksen ja -kartan avulla voit kysyä omistajaa kuntasi teknisestä virastosta tai Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Kun zoomaat tarpeeksi lähelle, näkyy kiinteistörajojen lisäksi numerosarja, joka on kiinteistörekisteritunnus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Vaikka omistajatiedot ovat julkisia, niiden selvittämisen eteen joutuu näkemään vaivaa. Jos arvokasta metsää ei ole vielä suojeltu ja sen omistaa kunta, seurakunta tai metsäyhtiö, siitä kannattaa tehdä suojeluesitys. Lähimetsien kohtalo sanellaan viime kädessä kunnanvaltuustojen päätöksissä. Työkaluja lähimetsien suojeluun Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanjan tavoitteena on edistää kuntien ja kaupunkien omistamien metsien suojelua, nostaa esiin lähimetsien merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille sekä kannustaa ihmisiä viettämään enemmän aikaa metsässä. Todellinen muutos edellyttäisi myös metsienkäytöstä päättävien tahojen sitoutumista läpinäkyvään ja aidosti osallistavaan suunnitteluun. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa, esimerkiksi näiden käytännön työkalujen avulla. 32 nissa lähimetsiä koskevan ohjausryhmän. Nämä selviävät myös Paikkatietoikkunan Karttaikkuna-kartoista, kun lisäät karttaan tasot ”kiinteistötunnukset” ja ”kiinteistöjaotus”. vsk. Retkeile lähiseutusi metsissä. Luontojärjestöt ovat ehkä jo tehneet sellaisen, mutta jos eivät, voitte ryhtyä yhdessä edistämään sen suojelua. Myös asukkaiden luottamus kuntaan ja sitoutuminen asuinpaikkaansa vahvistuisi, kun olisi varmaa, että oma lähimetsä tulee säilymään. Jos jo tiedät tai löydät hienon metsän, selvitä sen omistaja ja suojelutilanne. Jos omistaja ei sillä tavoin selviä, tarvitset metsän kiinteistörajat ja -tunnukset. Kuntien omistamat metsät saattavat selvitä kunnan metsäohjelmasta, joka löytyy kunnan nettisivuilta tai sitä voi kysyä kunnan teknisestä virastosta. ”Lähimetsiä ja kuntalaisia palvelisi parhaiten, että asiaan sitouduttaisiin pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kaavasuunnitelmat ja metsäohjelmat ovat julkisia asiakirjoja, joista on mahdollista jättää muistutuksia, mielipiteitä ja lausuntoja määräaikana.. Ne saat selville esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Kansalaisen karttapaikan kautta, missä karttoihin saa lisättyä kiinteistörajat valikossa ”asetukset”. Tutustu kuntasi suunnitelmiin. Sitten ehkä tunnustettaisiin tarve pysyvälle foorumille, johon pääsisivät osallisiksi kaikki, joiden elämään lähimetsien kohtalo vaikuttaa.” Perusteluina uudelle käytännölle olisivat parannukset asukkaiden viihtyvyyteen, virkistysmahdollisuuksiin ja terveyteen. Tiedon saaminen voi olla nihkeää ja siitä joutuu maksamaan
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisema Kuntametsäopas kertoo, kuinka kuntien omistamien lähimetsien suojelua voi edistää. Opas kannattaa lähettää kunnan päättäjillekin. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Ota yhteyttä tuttuihin toimittajiin ja vie heitä retkelle. 10 %). 33 Suunnitelmat julkaistaan kunnan teknisen viraston nettisivuilla, ja niihin pääsee tutustumaan myös virastossa. Osallisille, joita ovat naapurit, tietyt yhdistykset (esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja luonnonsuojelupiirit), saavat suunnitelmat postitse lausuntopyynnön kera. + toimituskulut) Hakemistossa julkaistaan mm. Vie siis ihmisiä lähimetsiin, niin yhä useammat ymmärtävät niiden arvon. alv. Kirjoita paikallisja maakuntalehtiin. Kutsu myös kuntapäättäjät mukaan. Hinta 35,00 euroa (sis. sairaanhoitopiireittäin sekä muut sairaalat terveysalan järjestöjä Ilmestynyt! 2016 Sisältö: Sosiaalija terveydenhuollon hakemisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Ota lähimetsä haltuun! Järjestä metsätapahtumia, kuten retkiä, metsäkonsertteja, metsäjoogaa, tarinatuokioita nuotiolla, mielenosoituksia. kuntien sosiaalitoimen, kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ajantasaiset yhteystiedot sekä kuntien ja yhteisöjen Y-tunnukset ja sähköiset laskutustiedot. vsk. Levitä sanaa ja kuvia lähimetsästäsi sosiaalisessa mediassa. sll.fi/uusimaa/toiminta/kuntametsat/opas Kampanjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/lahimetsat/ tilaukset@ymparistojaterveys. puh
34 Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskus Kaupunkimetsien merkitys hyvinvoinnille 34 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Yhdyskuntasuunnittelussa tulee jatkossa entistä paremmin ymmärtää millaiset luontoalueet edistävät asukkaiden hyvinvointia, ja kuinka paljon alueita tulisi olla tarjolla. Tiedetään, että luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saatavat terveyshyödyt syntyvät monien aistien kautta. vsk. Metsät, erityisesti monikerroksinen puusto ja pensaisto vaimentavat tehokkaasti melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni-, hiilidioksidija monoksidikaasuja. Laajemmilla metsäalueilla on useita etuja ulkoiluympäristönä muihin ympäristöihin verrattuna. 35 L uonnon rooli suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä tunnistetaan yhä paremmin. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Kaupungistumisen ja erityisesti kasvukeskuksista tiivistä rakentamista suosivan kaupunkisuunnittelun myötä lähiluontoa on kuitenkin yhä vähemmän tarjolla. Käyttöä voivat olla lemminkin ulkoilutus, hiihto, kävely ja pyöräily tai pelkästään vihreästä maisemasta nauttiminen. Toisaalta kasvit voivat tuottaa luonnossa liikkujille haittaa, esimerkiksi keväisin puiden kukinta-aikaan siitepöly aiheuttaa allergiaoireita. Puiden lehvästö suojaa liialliselta auringon UV-säteilyltä ja vaimentaa tuulta. Tutkimusnäyttö luonnossa oleskelun myönteisistä vaikutuksista kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin on vahvistunut. Vihreät asuinja työympäristöt tukevat ihmisten elämän laatua ja terveyttä. Luonnon terveyshyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Myös työntekijät kokevat luonnosta nautSc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Luonnossa ulkoilu ja oleskelu edistävät sekä henkistä että ruumiillista terveyttä. Luonto koetaan usean aistin kautta, pääosassa ovat näköja kuuloaisti, mutta myös hajuja tuntoaisti. Viherympäristön hoitavat ominaisuudet perustuvat luonnon elvyttäviin ominaisuuksiin, saatuihin aistikokemuksiin sekä ympäristön tarjoamille toimintamahdollisuuksille. Riittävä fyysinen aktiivisuus vaikuttaa suojaavasti useisiin sairauksiin, kuten sepelvaltimoja verenpainetautiin, syöpään, diabetekseen ja osteoporoosiin. Mielenterveystyössä puistoja ja muita luontoalueita onkin käytetty osana hoitoa jo pitkään. 36 Metsä hoitaa sielua ja ruumista Suomalaisten kansansairauksien ja terveysongelmien taustalla löytyvät yhä useammin riittämätön palautuminen stressistä, henkinen uupuminen, liian vähäinen liikunta ja ylipaino. Pitkittynyt stressi puolestaan on kytketty puolestaan tulehdusperäisiin sairauksiin ja mielenterveysongelmiin. Pienet yksityiskohdat, kuten puiden lehtien värit, puiden lävitse lankeava valo sekä metsän äänet, puron solina, lehtien havina ja tuoksut tuovat mielihyvää ja vaikuttavat kokemukseen. Lähiluonto houkuttelee liikkumaan. Ympäristön laatu, kuten sen koettu esteettisyys, turvallisuus ja kiinnostavuus vaikuttavat yksilölliseen ulkoilukokemukseen. Fyysiseen aktiivisuuteen sitoudutaan luontoympäristöissä myös pidemmiksi ajoiksi kuin rakennetussa ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. Liikunta laskee jo itsessään verenpainetta ja kohentaa mielialaa, mutta luontoympäristössä nämä terveysvaikutukset vahvistuvat. Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja luonnossa oleskelu parantavat mielialaa ja auttavat palautumaan stressistä. Tutkimusten mukaan mielenkiintoisessa luontoympäristössä liikunta tuntuu kevyemmältä kuin urheiluradalla juokseminen
37 timisen palauttavan työkuormituksesta. Ero oli selvä jo 15 minuutin jälkeen. Siellä sairastetaan vähemmän ja kuolleisuus on pienempi. Psykologisilla mittareilla metsässä ja puisto stressistä palauduttiin selvästi paremmin kuin ydinkeskustassa. Helsingissä tutkittiin pari vuotta sitten erilaisten kaupunkiympäristöjen stressistä palauttavaa vaikutusta työpäivän jälkeen Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. LuonnonSc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Vihreä ikkunanäkymä vähentää jännittyneisyyttä ja huolestuneisuutta työssä. vsk. Tutkimuksen mukaan toimistotyötä muistuttavien stressitilanteiden jälkeen luontoympäristön katselu, siellä oleskelu tai kävely rentouttaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metsä koettiin kokeen lopussa hieman elvyttävämmäksi paikaksi kuin laaja puistoalue. Vihreä asuinja työympäristö tukee hyvinvointia Ulkomaisissa laajoissa väestötason epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että vihreillä asuntoaluilla suurempi osa asukkaista arvioi terveydentilansa hyväksi muihin alueisiin verrattuna. Luonnon läheisyys myös edistää väestön tasa-arvoa: vähiten terveyseroja eri tuloluokkien välillä on havaittu alueilla, joissa on eniten viherympäristöä. Koehenkilöt vierailivat eri päivinä keskustassa, isossa puistossa (Alppipuisto) ja kaupunkimetsässä (Helsingin keskuspuisto). Mielipaikalla ymmärretään itse valittua arkiympäristön paikkaa, joka koetaan itselle sopivana tai tärkeänä. Saatuja tutkimustuloksia tukee myös se, että aikuisten itse valitsemat arkiympäristön mielipaikat ovat valtaosin luontokohteita sekä Suomessa että muualla. Mielipaikkoihin mennään rauhoittumaan ja selvittelemään omia ajatuksia. Aluksi istuttiin 15 minuuttia, jonka jälkeen käveltiin rauhallisesti puoli tuntia. Luonnossa sijaitsevat mielipaikat ovat tyypillisesti järventai merenrantoja, metsäisiä tai puistomaisia alueita ja kesämökkejä
Masentuneet vanhukset puolestaan rauhoittuvat ja heidän mielialansa kohenee. Valtakunnallisessa tutkimuksessa havaittiin lähellä sijaitsevan luonnon lisäävän ulkoilun määrää ja edistävän väestön terveyttä. Tämä yhteys oli selvä esikaupunkialueiden asukkailla, joille usein kaupunkimetsät ovat lähellä. Odotettavissa olevat hyödyt liittyvät varsinkin ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Tutkimusten mukanaan laitosja palveluhoidossa olevat vanhukset kokevat itsensä sitä terveemmiksi, mitä enemmän he pääsevät ulkoilemaan. Sen vuoksi on tärkeää säilyttää kaupunkialueilla riittävän suuria, vähintään useamman kymmenen hehtaarin metsäalueita. Luontoalueet tukevat työssäkäyvien voimaantumista ja arjen hyvinvointia. Kaupunkimetsät satsaus terveyden edistämiseen Luontoympäristöt ovat monille yksi tärkeä keino hallita arjen paineita ja ennaltaehkäistä sairauksia. Luontokontakti vaikuttaa positiivisesti erityisesti muistisairaiden ja masentuneiden vanhusten elämänlaatuun. Kaupunkimetsät voidaankin nähdä yhtenä terveydenhuollon voimavarana. Luonnonmukaisesti hoidettu metsä on tuotantokustannuksiltaan edullinen vaihtoehto rakennettuihin liikuntapaikkoihin verrattuna. Kun hakkuut tai rakentaminen osuvat omaan mielimetsään, se herättää usein vahvoja tunteita. Myös ikääntyvät ihmiset hyötyvät luonnossa oleskelun vaikutuksista. Luontoliikunta on myös väestön tasaarvoisuutta tukeva liikuntamuoto: sitä voi periaatteessa harrastaa jokainen tulotasosta riippumatta. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Luontoalueiden tulee olla asukkaita lähellä. Metsä näyttäytyykin virkistysympäristönä suomalaisille toivottuna ja joissakin suhteissa ylivertaisena ympäristönä. Ulkoilukertojen ja arkiliikunnan lisääntyessä koettu terveys paranee. Kaupunkiympäristössäkin metsät nousevat usein esiin mielipaikkoina ja eniten käytettyinä alueina. 38 varakeskuksessa tutkittiin hiljattain vihreän ympäristön vaikutusta kaupunkilaisten koettuun terveyteen. Mahdollisuudet virkistyskokemuksiin voivat kuitenkin muuttua olennaisesti luontoalueiden pirstoutuessa ja pienentyessä tai esimerkiksi metsien hakkuiden myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. Kaupunkisuunnittelussa tulisi vaalia yhtenäisiä metsäja muita luontoalueita, jotka tarjoavat terveellisen liikuntaja ulkoiluympäristön ja paikan, jossa mieli lepää. Se mahdollistaa riittävän laajana kokonaisuutena metsäntunnun ja luontoelämykset sekä hiljaisuuden ja rauhan kokemisen. Luonnon terveyshyödyt tulisi kytkeä nykyistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa ja suomalaisten terveyden edistämistä. Monien lähiöasukkaiden toivomaa rauhaa ja hiljaisuutta sekä metsäntuntua voi löytyä vasta melko laajoilta viheralueilta, etenkin jos käyttäjiä on paljon
ja Ojala, A. The relationship bet?een e?The relationship bet?een e?posure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Jäppinen, J.-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. 2007. ja Ylen, M. Teoksessa: Hyvinvointia Metsästä (Tyrväinen, L., Sievänen, T., Tuulentie, S. (toim.). 2014. Ojala, A., Sievänen, T. Julkaisussa: Tyrväinen, L. Tieto & Trendit – Talousja hyvinvointikatsaus 1: 58–65. 2015. Tilastokeskus. ja Välimaa, I. Kaupunkiluonto on lähellä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Lanki, T. Helsinki. ISBN 978-952-222-587-0. Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., & Tyrväinen, L. Teoksessa: Hyvinvointia Metsästä (Tyrväinen, L., Sievänen, T., Tuulentie & Kurttila, M. Tyrväinen, L., Korpela, K. Kirjokansi. 39 Kirjallisuutta Faehnle, M., Kopperoinen, L., Tyrväinen, L., Löfström, I., Lyytimäki, J., Itkonen, P., Söderman, T. 2014. ISBN 978-952-222-587-0. ja Tuulentie, S. ISBN 978-951-40-2045-2. Neuvonen, M. 2016. & Ojala, A. Luonnosta hyvinvointia. Luonto lähelle ja terveydeksi: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. (toim.) 2007. Suomen ympäristökeskus. doi:10.1016/j.jort.2015.06.006. ja Kurttila, M (toim.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Tyrväinen, L, Ojala, A., Korpela, K, Tsunetsugu, Y., Ka?aga, T. Kirjokansi 90: 48–58. vsk. Journal of Environmental Psychology 38: 1–9. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. & Tyrväinen, L. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field e?periment. Luonnon virkistyskäytön terveysja hyvinvointihyödyt 2014. 75–84. Metlan työraportteja 52: 57–77. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Journal of Outdoor Recreation and Tourism. 2014
vsk. Metsästä on tähän asti puhuttu lähinnä taloustieteen tai biologian kielellä, varoen sekoittamasta tunteita mukaan. Näemme metsässä taistelua, kilpailua, näemme siellä erillisiä puita, jotka ovat sodassa keskenään ja joita Metsästä sydämen äänellä Anneli Jussila Luonnonperintösäätiö Kuva: Tuire Laurinolli.. Kotimaassaan valtavan suosion saaneessa kirjassaan Wohlleben näyttää, miten tapamme katsoa metsää ei ole suinkaan objektiivista ymmärtämistä, vaan osa länsimaista epäorgaanista maailmankuvaa, kulttuurin meihin ohjelmoimaa. Mutta saksalainen metsä oli myös kansallismielisten saksalaisten filosofien ja kirjailijoiden, kansallissosialistienkin myyttinen alkumaisema. Ei hämmästytä myöskään, että Saksa on ympäristöliikkeen ja luonnonsuojelun kehto. Ei liene sattumaa, että kirjoittaja on saksalainen – onhan Saksa eurooppalaisen metsämytologian kehto. 40 O dotellessamme suomenkielistä käännöstä Peter Wohllebenin kirjasta Das Geheime Leben der Bäume (Puiden salattu elämä) voimme jo iloita siitä, että joku on uskaltanut kirjoittaa puista ja metsästä näin epätavallisesta näkökulmasta. Saksasta ovat kotoisin ikivanhat kansansadut salaperäisine tummine metsineen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Mutta syvemmin katsottuna puut eivät olekaan soluista muodostuvia tiedottomia kappaleita, ne ovat sosiaalisia olentoja, jotka osaavat laskea, oppia ja muistaa. Emme itse asiassa näe metsää lainkaan, vain omat pyyteemme. Hän kirjoittaa tietokirjassaan avoimen emotionaalisella ja antropomorfisella kielellä – jotta ihmiset ymmärtäisivät, että puut eivät ole ”orgaanisia robotteja”, vaan eläviä olentoja, joilla on tunteet. Puut muodostavat keskenään suhteita, vaihtavat ravintoaineita ja sopivat keskenään, milloin pudottavat lehtensä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Näemme metsässä vain vihamielisyyttä ja rahaa, koska etsimme lähinnä hyötyä itsellemme. 41 voimme ”auttaa” harvennuksin ja eliminoinnein, jotta ne tuottaisivat enemmän. vsk. Wohlleben katsoo puita toisin. Puut hoitavat sairaita kumppaneitaan, ne varoittavat toisiaan Kuva: Anneli Jussila.. Metsä on suojelijoidenkin parissa usein nähty pelkkänä koneenkaltaisten hapentuottajien ja lajien varastona, kliinisestä ja mekaanisesta näkökulmasta
Uusin silmin katsomalla voi havaita puiden yhteisöllisyyttä kaikkialla – miten suuret koivut suojaavat allaan kuusentaimikkoa, miten hämmästyttävän usein kaksi erilajista puuta voi kasvaa lähes samasta paikasta. Joskus ne voivat olla niin läheisessä suhteessa keskenään, Kuva: Anneli Jussila. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Erillään kasvavat puut elävät lähes poikkeuksetta lyhemmän ajan kuin metsässä kasvavat. vsk.. Metsä ei todellakaan ole erillisiä puita, vaan ”Wood Wide Web”, monimutkainen ja herkkä elollisten olioiden verkosto, jonka kaikkia yhteydenpitomuotoja emme kykene edes ymmärtämään. Koko metsä oli elollinen ja siksi pyhä. Varoitukset voivat johtaa kemiallisiin muutoksiin esimerkiksi puuta syövää hyönteistä tai tautia vastaan. Wohlleben osoittaa, että puuystävysten oksat sijoittuvat usein vastakkaisille puolille: ne eivät varjosta toisiaan. Suuri osa metsästä jäi vanhoina aikoina hyödyntämisen ulkopuolelle. Suojelualueet ovat tässä katsannossa äärettömän tärkeitä keitaita, metsän hengähdyspaikkoja, lepopaikkoja, sekä puille että ihmisille. Wohllebenin kirjan luettuaan moni on löytänyt metsän uudelleen. Metsän voimat saivat kansan mielikuvituksessa hahmonsa tonttuina, peikkoina ja keijuina, metsä kansoitettiin personifioiduin hahmoin ja sitä palveltiin. Metsä pitää huolta omistaan Muinaisilla ihmisillä oli taju metsän monitasoisesta elollisuudesta. Ihminen rikkoo puiden yhteiseloa lukemattomin tavoin, massiivisesti, kaikkialla maapallolla – lähes kaikkialla. 42 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 42 uhkista sienirihmastojen kautta kulkevin signaalein. Saalistakin ”pyydettiin” metsältä, ei otettu. Kristinusko ja tieteellinen maailmankuva kumpikin omalla tavallaan vieraannuttivat länsimaisen ihmisen läheisestä, kunnioittavasta ja herkästä suhteesta metsään – kunnes tulee Wohllebenin kaltainen ihminen, joka osaa kuunnella puiden ääntä, ja uskaltaa tulkita sitä. vsk. Puiden on kasvettava lähekkäin, muuten niiden verkoston toimivuus heikkenee
www.luonnonperintosaatio.fi Kuva: Tuire Laurinolli.. Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Onko tässä kysymyksessä ”haamukipua” vastaava reaktio, vai onko se eräänlaista vainajanpalvontaa, joka muistuttaa norsujen käyttäytymistä kuolleen lajitoverinsa luiden äärellä. Metsässä vallitseva yhteisyys, huolenpito ja harmonia ilmeisesti ovatkin alkulähteenä sille melkein salaperäiselle elvyttävälle vaikutukselle, jota luonnonmetsä tarjoaa ihmiselle. 43 juuret toisiinsa kietoutuneina, että toisen kuollessa kuolee myös toinen. Erityisesti suojelualueilla, missä ei ole syytä pelätä metsän päätyvän avohakkuun uhriksi, metsästä tuntuu välittyvän kulkijalle iloa ja lohtua. Luonnonmetsän huomaa olevan rakastava, lempeä, ystävällisten olentojen muodostama yhteisö, elävä tila, johon saapuva ihminen voi olla toivottu eikä pelätty vieras. Vai voisiko tämä ilmiö olla yksinkertaisesti puiden rakkautta. Yksi merkillisimmistä ilmiöistä on metsän muisti – puut voivat esimerkiksi pitää hengissä kaadetun puun kantoa jopa satoja vuosia, ruokkia sitä ravinteilla rihmastojen kautta. vsk. Anneli Jussila on Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Hankkeen rahoittaja on valtioneuvoston kanslia. Hanke valmistuu kesällä 2016. Laitokset vastaavat yhdessä koottujen tietojen tulkinnasta ja niiden pohjalta esitetyistä toimenpide-ehdotuksista. Tulosten perusteella tutkimuslaitokset tekevät joukon toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät haitallisia kemikaaleja koskevaan seurantaan, riskien hallintaan, biomonitorointiin ja viestintään. Ilmatieteen laitos Ympäristömyrkkyjen kaukokulkeutumista Suomen Lappiin selvitetään. Lisäksi yleisesti käytetyillä fluoratuilla pinta-aktiivisilla aineilla on arveltu olevan haitallisia ympäristötai terveysvaikutuksia. Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveydenja hyvinvoinninlaitos ja Ilmatieteen laitos ovat käynnistäneet arvioinnin elohopean ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen esiintymisestä Suomen Lapissa. Eräät palonestoaineet on kielletty jo toistakymmentä vuotta sitten, mikä näkyy Ilmatieteen laitoksen Pallaksella sijaitsevan ilmamittausaseman aikasarjassa. 44 K uluttajatuotteissa yleisesti käytössä olevien ympäristömyrkkyjen esiintyvyyttä ja pitoisuuksia elinympäristössä tunnetaan huonosti. Monet aineet on tunnistettu vasta 2000luvulla pysyviksi, kaukokulkeutuviksi ja eliöihin kertyviksi ympäristömyrkyiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi useat bromia sisältävät palonestoaineet. Selvityksen kohteena olevia aineita käytetään kuluttajatuotteissa kuten viihde-elektroniikassa, tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, joka vastaa myös ympäristötietojen kokoamisesta ja tulkinnasta. Kansallinen arviointi tarkentaa kuvaa Suomen pohjoisiin alueisiin kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden mahdollisesta muutoksesta ja tulevaisuuden kehityksestä. Terveydenja hyvinvoinnin laitos THL vastaa ihmisen altistumisen ja terveysvaikutusten arvioinnista ja Ilmatieteen laitos (IL) aineiden kaukokulkeutumisen ja kuormituksen kehittymisen arvioinnista. vsk. ”Mikäli meillä ei ole ympäristömyrkyistä riittävästi luotettavaa, alueellisesti ja kansallisesti kattavaa ja vertailukelpoista tutkimusja seurantatietoa, emme pysty arvioimaan altistumista emmekä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi. Emme myöskään voi todistaa, ettei riskiä ole”, tutkimuksen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Toisaalta, vaikka esimerkiksi elohopeapäästöjä on onnistuttu vähentämään Euroopassa polttamalla vähemmän kivihiiltä, elohopeapitoisuus pysyy Suomessa muuttumattomana globaalien päästöjen takia. Niin sanottujen vanhojen ympäristömyrkkyjen kuten torjunta-aineiden ja monien teollisuuskemikaalien pitoisuudet on saatu pienenemään kansallisilla ja kansainvälisillä käyttörajoituksilla sekä ottamalla käyttöön parempaa tekniikkaa
mainittujen tilojen puhtaanapitoon. 10 %). Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Kirjoittajat: Jutta Kivikallio, Tuula Suontamo, Jari Keinänen, Kaarina Kärnä, Salli Lindstedt, Päivi Aalto UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas Hinta 26,00 euroa + toimituskulut (sis. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. Oppaan tiedot on sovellettavissa myös kuntoutuslaitoksien, hotellien ja laivojen allasosastojen ja oheistilojen sekä urheiluja jäähallien peseytymisja pukeutumistilojen puhtaanapitoon sekä myös ohjeistukseksi julkisissa rakennuksissa, taloyhtiöissä ja kotitalouksissa käytössä olevien ed. Opas on päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaoppaasta. Opas on erinomainen tietolähde mm. puh. ISBN 978-952-9637-54-6 UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Oppaan kirjoittajat edustavat maamme eturivin asiantuntemusta uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniasta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. alv. koulutusmateriaaliksi. 45 tilaukset@ymparistojaterveys. Oppaan tavoite on toimia uimahallien hygienian hallinnan, omavalvonnan ja siivoustyön suunnittelun apuna sekä tarjota käytännön ohjeita kaikille uimahallien ja muiden kosteiden tilojen siivouksesta ja hygieniasta vastaaville sekä valvoville viranomaisille
Naakka on osittaismuuttaja; pesivät parit talvehtivat lähellä pesäpaikkojaan, mutta nuoret linnut muuttavat loka-marraskuussa Etelä-Itämeren alueelle ja kevätmuutto tapahtuu maalis-huhtikuussa. 46 Tutkimusjohtaja Timo Nieminen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tohtorikoulutettava Sara Kovanen Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Tutkijatohtori Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Jaostopäällikkö Mirja Raunio-Saarnisto Evira, Tutkimusja laboratorio-osasto Yliopistonlehtori, Rauni Kivistö Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Professori emerita Marja-Liisa Hänninen Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Taudinaiheuttajien esiintyminen kaupunkinaakoissa N aakat (Corvus monedula) ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä voimakkaasti. 2011; Väisänen 2008). vsk. Naakkojen yleistyttyä myös niiden levinneisyysalue on laajentunut perinteisiltä esiintymisalueilta LounaisSuomesta, Etelä-Suomesta ja Pohjanlahden rannikolta kohti itää ja pohjoista. Vuonna 2006–2010 toteutetuissa laskennoissa naakkoja arvioitiin pesivän maassa 60 000 – 150 000 paria (Valkama ym. 2011). MMM:n rahoittamassa tutkimushankkeessa kaupunkinaakoista todettiin satunnaisesti salmonellaa ja Campylobacter jejuni bakteeria. Naakat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä suuressa osassa maata. Kaupunkinaakat arvioitiin tulosten perusteella mahdollisiksi riskitekijöiksi, jotka voivat levittää zoonoottisia patogeenejä ympäristössään eläimiin ja mahdollisesti ihmisiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Naakkakannan runsastumisen syitä ei tunneta tarkasti, mutta syiksi on epäilty ravinnon runsastumista, leutoja talvia sekä sopivien pesimäkolojen yleistymistä (Valkama ym. Isot naakkaparvet koetaan häiritseviksi kaupungeissa ja maatiloilla ja naakkojen on pelätty levittävän taudinaiheuttajia
Vuonna 2015 julkaistiin laaja tutkimus KeskiEuroopasta ja Pohjois-Amerikasta, jossa salmonellaa todettiin 1,4 %:ssa tutkituista 2778:sta mustavaristen, korppien ja amerikanvaristen ulostenäytteestä (Janecko, et al., 2015). vsk. jejuni-lajin sisällä esiintyy huomattavaa vaihtelua taudinaiheuttamiskyvyssä eri bakteerikantojen välillä. Samankaltaisia tuloksia on saatu kottaraisista (Colles, et al., 2009). Esimerkiksi salmonellaa on etsitty luonnonvaraisista linnuista kymmenissä tutkimuksissa, mutta harvoissa näistä löydöksiä on tehty varislinnuista. (Pohja-Mykrä 2016.) Luonnonvaraiset linnut kantavat monia ihmisiin ja tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja (Tsiodras et al., 2008). 2002; Tsiodras, et al., 2008). Yhteenvetona voidaan todeta, että salmonellaa esiintyy varislinnuissa satunnaisesti ja vähemmän kuin monissa muissa lintuheimoissa. Erityistä huolta ovat herättäneet naakkojen mahdollisesti kuljettamat taudinaiheuttajat, jotka voivat siirtyä naakkojen ulosteiden välityksellä ihmisiin tai tuotantoeläimiin. Kampylobakteeri on yleisimmin todettu ihmisten suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. jejunia (Weis, et al., 2014). Tautia aiheuttavaa Campylobacter jejuni-lajia esiintyy yleisesti villilinnuissa. Ihmisen kannalta haitallisia mikrobeja on Euroopassa löytynyt erityisesti lokeista, kyyhkyistä, varpusista, peipoista, kottaraisista, rastaista ja vesilinnuista (Geller, et al., 2013; Giovannini, et al., 2013; Palmgren, et al., 2006; Refsum, et al. Ku va :S hu tte rs to ck .. Esimerkiksi valkoposkihanhissa esiintyy yleisesti C. Pelkän tautia aiheuttavan lajin esiintymisen perusteella ei kuitenkaan voida suoraan päätellä lintulajin aiheuttamaa tautiriskiä ihmisille, sillä C. 47 Naakat kerääntyvät pesimäajan ulkopuolella heinäkuusta aina huhtikuuhun suuriin parviin, jotka etenkin yöpymispaikoillaan kaupungeissa ja taajamissa aiheuttavat haittaa sotkemalla paikkoja ja metelöimällä. Norjalaisessa tutkimuksessa salmonellan esiintyvyys itsestään kuolleissa harakoissa ja variksissa oli suunnilleen yhtä suuri (Refsum, et al., 2002). jejuni-lajia, mutta suurin osa bakteerikannoista poikkeaa ihmisistä ja tuotantoeläimistä eristetyistä kannoista, minkä perusteella valkoposkihanhia ei voida pitää merkittävänä ihmisiin tarttuvien kampylobakteerikantojen varastona (Llarena, et al., 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Vertailun vuoksi mainittakoon, että naurulokeista on raportoitu jopa 50 % esiintyvyys (Si?l, et al., 1997), yleensä tosin selvästi vähemmän (Palmgren, et al., 2006). Kaupungeissa yleisistä varislinnuista (naakka, varis, mustavaris, harakka) haitallisia mikrobeja on löytynyt vähemmän. Esimerkiksi 55 %:ssa amerikanvariksista kerätyistä ulostenäytteistä löytyi C. Naakat aiheuttavat vahinkoa ja haittaa myös maaseutuympäristössä. Talvehtivat naakkamäärät ovat paikoitellen melkoisen suuria ja esimerkiksi Seinäjoella on talvehtinut talven 2014–2015 aikana vähintään 10 000 yksilöä. VarislinNaakka (Corvus monedula). Toisin kuin esimerkiksi peipot ja varpuset, varislinnut eivät tiettävästi sairastu salmonelloosiin, vaan kantavat bakteeria oireetta suolistossaan, mahdollisesti vain muutaman päivän ajan, kuten lokit (Palmgren, et al., 2006). Tosin varislintuja lienee myös tutkittu vähemmän kuin muita lintuja
Varislinnuista on julkaistu tutkimus, jossa brakyspirat eristettiin yhteensä 116 naakasta, variksesta ja mustavariksesta (Jansson, Fellstrom, & Johansson, 2008). Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa kerättiin 212 ulostenäytettä yhteensä kahdeksasta naakkaparvesta Lahdesta ja Seinäjoelta 15.9.2014–19.2.2015 välisenä aikana. Ulostenäytepurkkeihin kerättiin sen kannessa olevan lusikan avulla yksi näyte yhteen purkkiin. Jotkut Brachyspira-suvun bakteerit aiheuttavat ruoansulatushäiriöitä ja ripulia sioissa, siipikarjassa, koirissa ja satunnaisesti myös ihmisissä. Taudinaiheuttajalajeja ei löytynyt. Brakyspiroja löytyy yleisesti luonnonvaraisten lintujen suolistosta, minkä vuoksi linnuista on etsitty myös haitallisia taudinaiheuttajalajeja. vsk. Näytteistä tutkittiin salmonella, kampylobakteerit ja brakyspirat (Taulukko 1) Näytteiden keruuta varten yöpymispuiden alle levitettiin puhdas muovi, minkä jälkeen naakat säikäytettiin pois. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Taloudellisesti merkittävin brakyspirojen aiheuttama tauti on sikojen dysenteria, jossa kuolleisuus voi nousta jopa 30 %:iin. Tavoitteena oli arvioida naakkojen aiheuttamaa vaaraa ihmisten ja tuotantoeläinten terveydelle. Tässä tutkimuksessa selvitimme salmonellan, kampylobakteerien ja brakyspirojen esiintyvyyttä Lahden ja Seinäjoen kaupunkinaakoissa. 48 nuista eristettyjen kampylobakteerikantojen yksityiskohtaista vertailua ihmisten ja tuotantoeläinten kantoihin ei tiettävästi ole vielä julkaistu. Näytteenottohetkinä ei naakkaparvissa ollut havaintoja muista lintulajeista. Suurin osa brakyspiroista on kuitenkin harmittomia suolistobakteereja. Näyte otettiin aina tuoreesta ulosteesta. Näytteitä säilytettiin maastotöiden ajan ympäristön lämpöti
Salmonellaviljelyjä varten näytteet yhdistettiin laboratoriossa 5–6 ulostenäytteen yhteisnäytteiksi. Naakkoja ei kuitenkaan voida pitää riskittöminä salmonellan suhteen. Tulosten perusteella naakat ovat siis mahdollisia, mutta epätodennäköisiä ihmisiin tarttuvien C. Alustava tunnistus tehtiin kasvutavan, Gramvärjäyksen ja mikroskopoinnin avulla. Salmonellat viljeltiin ulostenäytteistä rikastamalla MSRV-menetelmällä (ISO 6579:2002/Amendment 1). S. Brachyspira-viljelyjä varten näyte lähetetään kaupallisessa anaerobisille bakteereille tarkoitetussa kuljetuselatusaineputkissa. C.jejunia, joka on tärkein kampylobakteerilaji, löydettiin 107/212 naakkojen ulostenäytteestä ja jokaisesta tutkitusta parvesta. Eristetyt salmonellat olivat S. Kaikki salmonellapositiiviset näytteet kerättiin samasta parvesta Lahdesta. Typhimurium on tärkein Suomessa endeemisesti esiintyvä salmonellan serotyyppi. enterica serovar Typhimurium ja serovar Kentucky, joista erityisesti serovar Typhimurium esiintyy myös ihmisissä ja tuotantoeläimissä. Brakyspirat ja kampylobakteerit viljeltiin jokaisesta näytteestä erikseen. jejuni-kantojen lähteitä.. S. Alustavista kampylobakteerikannoista eristettiin koko perimää edustava DNA-näyte, joka sekvensoitiin ja sekvenssistä haettiin MLST (Multi locus Sequence Typing) tyypitykseen kuuluvat seitsemän geenin (aspA, glnA, gltA, glyA, pgm, tkt, uncA) DNA sekvenssit jokaiselle bakteerikannalle erikseen. Tulokset viittaavat siihen, että naakat voivat kantaa suolistossaan salmonellaa kuten esimerkiksi lokit, mutta salmonella ei ole kaupunkinaakkaparvissa yleinen. Vertailevan MLST:n perusteella naakoista eristetyt kannat voitiin jakaa yhteensä 63 sekvenssityyppiin, joista 46 oli uusia ja 17 aikaisemmin kuvattuja PubMLST-tietokannassa (vertailu tehtiin vuonna 2015). Aikaisemmin kuvatuista sekvenssityypeistä viittä on eristetty yksittäisistä potilasnäytteistä ulkomailla, joten ainakin nämä kannat voivat toimia ihmisten kampylobakterioosin aiheuttajina. Brakyspirat viljeltiin ulostenäytteistä veri-agarmaljalle, joka sisälsi kolmea voimakkaasti valikoivaa antimikrobia. Positiivisiksi epäillyt kannat lähetettiin serotyypitettäviksi Eviran Eläintautibakteriologian tutkimusyksikköön Kuopiooon. Kampylobakteerit viljeltiin ulostenäytteistä valikoivalle CCDA agarille ja tunnistettiin alustavasti pesäkemorfologian ja Gram-värjäyksen avulla. Näistä 90:stä onnistuttiin saamaan kokogenomisekvenssit MLST-analyysiä varten. Sekvenssien perusteella jokaiselle bakteerikannalle määritettiin sekvenssityyppi eli MLST tyyppi. Esimerkiksi potilasnäytelöydökset viittaavat siihen, että kanta voi aiheuttaa taudin ihmiselle. Sekvenssityyppejä verrattiin laajaan suomalaiseen MLST tyyppikokoelmaan (yli 1000 kannan tiedot) sekä julkiseen tietokantaan (PubMLST), johon on talletettu tuhansien eri lähteistä ympäri maailmaa eristettyjen kampylobakteerikantojen sekvenssityypit. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Vertailun avulla selvitettiin, minkälaisista ympäristöistä on aikaisemmin eristetty naakkojen ulosteista eristettyjen kampylobakteerikantojen kaltaisia bakteerikantoja. Tulokset ja pohdinta Salmonellaa löytyi kolmesta 5–6 linnun yhteisnäytteestä, joita analysoitiin jokaisesta kahdeksasta parvesta 3–7 kpl, yhteensä 43 kpl. serovar Kentuckya esiintyy Suomessa vain satunnaisesti (Tartuntatautirekisteri/THL). Tarkempaa tunnistamista varten kannoista monistettiin jakso 16S rRNA geeniä PCRtekniikalla. Monistettu jakso sekvensoitiin ja sekvenssiä verrattiin julkisiin sekvenssitietokantoihin. 49 lassa ja toimitettiin 1–3 päivän kuluttua bakteeriviljelyjä varten Eviran Seinäjoen laboratorioon. vsk
vsk. A. M., Miller, W. A., Chouicha, N., Boyce, W. L., Gosler, A. (2013). Giovannini, S., Pe?sner, M., Hussy, D., Hachler, H., Ryser Degiorgis, M. Linnut-vuosikirja 2007, 60–79. Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989–2007. Appl Environ Microbiol, 80(5), 1639–1644.. Suomen ympäristö, painossa. Colles, F. Tsiodras, S., Kelesidis, T., Kelesidis, I., Bauchinger, U., & Falagas, M. K., Skarp-de Haan, C. Hankkeen rahoittajina toimivat Ympäristöministeriö sekä Seinäjoen ja Lahden kaupungit. Kiitämme Eviran Eläintautibakteriologian tutkimusyksikköä salmonella-, kampylobakteerija brakyspirakantojen viljelemisestä naakkojen ulostenäytteistä. Taragel’ova, V., Koci, J., Hanincova, K., Kurtenbach, K., Derdakova, M., Ogden, N. Ticks Tick Borne Dis, 5(1), 75–81. (1997). (2006). E. Pohja-Mykrä (toim.) 2016: Naakka ja ihminen – Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. Environ Microbiol, 11(1), 258–267. 2008. C. K. lintuatlas.fi> (viitattu 19.10.2011) Väisänen, R. L. Vector Borne Zoonotic Dis, 13(7), 443–448. Refsum, T., Handeland, K., Baggesen, D. C. 2011: Suomen III Lintuatlas. (2014). Kiitokset Kampylobakteerija Brachyspira-kantojen tunnistaminen toteutettiin ”Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa”-hankkeen rahoituksella (Dnro MMM 1832/312/2014; 1.5.2015–31.7.2016) Naakkojen ulostenäytteiden keruu toteutettiin ”Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta”-hankkeen rahoituksella. L., Holstad, G., & Kapperud, G. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Viitteet Capligina, V., Salmane, I., Keiss, O., Vilks, K., Japina, K., Baumanis, V., & Ranka, R. Weis, A. G., & Maiden, M. Valkama, J., Vepsäläinen, V. S., Fellstrom, C., & Johansson, K. Anaerobe, 14(5), 287–295. Naakoilla oli siis suolistossaan yleisesti Brachyspira-suvun bakteereja, mutta tulokset eivät viittaa siihen, että nämä bakteerit aiheuttavat vaaraa ihmisten tai tuotantoeläinten terveydelle. <http://atlas3. Si?l, W., Karpiskova, R., Hubalek, Z., Halouzka, J., Mikulaskova, M., & Salava, J. Zoonoses Public Health, 62(4), 292–300. (2008). Hanke toteutettiin 2012–2015. A., Byrne, B. (2013). Llarena, A. P., Rossi, M., & Hanninen, M. (2008). Geller, J., Nazarova, L., Katargina, O., Leivits, A., Jarvekulg, L., & Golovljova, I. H., Literak, I., Kocianova, E., & Labuda, M. Appl Environ Microbiol, 68(11), 5595–5599. M., McCarthy, N. Appl Environ Microbiol, 74(4), 1289–1293. Vet Pathol, 50(4), 597–606. Jansson, D. & Lehikoinen, A. Cent Eur J Public Health, 5(1), 24–26. Epidemiol Infect, 134(3), 635–644. (2008). Janecko, N., Cizek, A., Halova, D., Karpiskova, R., Myskova, P., & Literak, I. P., von Hirschheydt, J., & Origgi, F. (2015). D., Ho?e, J. M., & To?nsend, A. E. Osittaiset sekvenssit 16S rRNA geenistä saatiin 97 kannasta. (2002). Sekvenssien todettiin poikkeavan kaikkien tunnettujen Brachyspira-suvun taudinaiheuttajalajien sekvensseistä. C., Devereu?, C. (2009). Zoonoses Public Health, 62(3), 209–221. J Infect, 56(2), 83–98. (2014). 50 Brachyspira spp.-bakteereja löydettiin 112/212 naakkojen ulostenäyteistä ja jokaisesta tutkitusta parvesta. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. (2015). Palmgren, H., Aspan, A., Broman, T., Bengtsson, K., Blomquist, L., Bergstrom, S., Sellin, M., Wollin, R., & Olsen, B
vsk. 51. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. 51 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 52 Päivi Ingrid Siren Konttikaasut vaarantavat terveyden ScandinavianStockphoto. vsk
Myös etyleenikloridin käyttö on kielletty EU:ssa. Bentseeniä käytetään liuottimena ja useiden tuotteiden valmistuksessa, kuten muovien, pesuaineiden, kankaiden ja värien valmistuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemisessa, tekonahan tuotannossa, kankaiden ja paperin päällystyksessä sekä värija painoteollisuudessa. Altistuminen formaldehydille voi aiheuttaa päänsärkyä, yskää, hengenahdistusta ja pahoinvointia. Tolueenia esiintyy raakaöljyssä, mistä se bensiinin mukana tislautuu. Kaasuttamista perustellaan vieraslajien ja taudinaiheuttajien leviämisen estämisellä. Bentseeni imeytyy myös ihon läpi. Joskus desinfiointikaasupellettejä laitetaan lähtömaassa liian suuri annos, jolloin kaasupitoisuus voi konttia avattaessa olla hyvinkin korkea. Bentseenille altistuminen aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointia, hengenahdistusta, kouristuksia ja tajuttomuutta. Myöhemmin saattaa ilmaantua muun muassa hengenahdistusta, rintakipua, keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia, alentunutta fyysistä suorituskykyä ja lihaskramppeja. Kontit sinetöidään lähtömaassa ja avataan vasta määränpäässä. Metyylibromidin käyttö on kielletty EU:ssa, mutta sitä esiintyy kuitenkin konteissa yleisesti. 53 S uomeen saapuu vuosittain meriteitse valtavia määriä tavarankuljetuskontteja, joissa kuljetetaan muun muassa elintarvikkeita, vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa ja huonekaluja. Oireet voivat ilmetä vasta altistumisen päätyttyä. Fosfiini on helposti syttyvää, ja se voi aiheuttaa metallien syöpymistä. Tolueenia voidaan myös erityisesti lisätä bensiiniin, jotta. Ne ovat voimakkaita myrkkyjä, jotka tappavat esimerkiksi jyrsijät. Metyylibromidi voi imeytyä myös ihon läpi, jolloin iho punoittaa ja polttelee ja siinä voi esiintyä kipua ja rakkuloita. Oireet voivat ilmetä viiveellä altistumisen jälkeen. Fosfiinia käytetään esimerkiksi laittamalla konttiin fosfiinia vapauttava pelletti. Myrkkykaasut eivät tuuletu matkalla, koska kontit on suljettu lähes ilmatiiviisti. Lisäksi se aiheuttaa syöpää. Lisäksi aine voi aiheuttaa keuhkopöhön sekä vaikuttaa sydämen, keskushermoston, maksan ja munuaisten toimintaan. Suurina annoksina altistuminen voi aiheuttaa kuoleman tai pysyvän neurologisen vamman. Formaldehydiä käytetään muun muassa tekstiilien, kosmetiikan, liimojen, selluloosan ja räjähdysaineiden valmistamiseen. Muita konteista yleisesti löytyneitä kemikaalikaasuja ovat formaldehydi, bentseeni ja tolueeni, joita voi höyrystyä esimerkiksi tuotteiden raaka-aineista, tavaroiden pintakäsittelyaineista, pakkauksista, niiden liimoista tai konteissa käytetyistä maaleista. Se aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia sekä ihon ja limakalvojen ärsytystä. Liuottimena sitä on maaleissa, tinnereissä, painomusteissa, liimoissa ja lakoissa. Myös rahtitavaroista itsestään haihtuu erilaisia myrkyllisiä kaasuja. vsk. Liian nopeasti matkaan lähetettyjen tavaraerien kemikaalit eivät ehdi kuivua kunnolla tehtaalla, ja siksi ne haihtuvat tuotteista vielä matkallakin. polyuretaanin valmistuksessa. Fosfiini on erittäin myrkyllistä ja suurille määrille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Raaka-aineena se on mm. Formaldehydi voi myös aiheuttaa syöpää. Yleisimmät desinfiointikaasut ovat fosfiini, metyylibromidi ja etyleenikloridi. Tolueenia käytetään niin liuottimena kuin raaka-aineenakin. Se voi aiheuttaa yskää, kurkkukipua, huimausta, päänsärkyä, vatsakipua, oksentelua, hengenahdistusta, sekavuutta ja kouristuksia. Lähtömaassa kontteihin lisätään usein tuholaisja homemyrkkyjä, joita kutsutaan desinfiointikaasuiksi. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi seurata haitallisia vaikutuksia hermostoon, munuaisiin, sydämeen, maksaan ja keuhkoihin. Fosfiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, hallitsemattomat liikkeet, vapina ja kouristukset
Kontit on aina merkittävä varoitusmerkillä, ja asiakirjoista pitää käydä ilmi muun muassa desinfiointikaasun laatu ja määrä. Konttikuljetuksen aikana rahtitavaran pakkaukset ovat voineet mennä rikki ja desinfiointikaasua on voinut imeytyä tuotteeseen. 54 sen oktaaniluku saadaan korkeammaksi. Muissa Euroopan maissa konttien sisältämät kaasut ovat aiheuttaneet vakaviakin myrkytyksiä, mutta Suomessa varsinaisia onnettomuuksia ei ole tiettävästi vielä sattunut. Myös lastin liikkuminen voi jättää kontteihin petollisia ilmataskuja, joissa kemikaalipitoisuus on vaarallisen korkea. Altistumisen oireet voivat vaihdella päänsärystä, huimauksesta ja pahoinvoinnista ihon, limakalvojen, hengityselinten ja silmien ärsytysoireisiin sekä neurologisiin oireisiin ja jopa kuolemaan. Jatkuva altistuminen tolueenille voi aiheuttaa aivovaurioita sekä lisääntymiskyvyn vahingoittumista. Tolueeni on ärsyttävä ja helposti syttyvä aine. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja turvallista käsittelyä. Lievät myrkytykset eivät tosin aina tule edes työnantajan tietoon, koska työntekijä ei itse välttämättä tunnista neurologisia oireita konttikaasuista johtuviksi. Konttien sisältämistä kemikaaleista on vaaraa vielä sittenkin, kun kontit ovat tyhjiä. Hampurin satamassa tutkittu kontteja Hampurin satamassa tutkittiin vuonna 2010 satunnaisotannalla 2 100 konttia ja huomattiin, että konttien kaasutus on luultua yleisempää. Silloin kaasua voi haihtua tuotteesta vielä kotonakin. Monesti altistunut työntekijä ja työterveyshuolto eivät osaa yhdistää oireita konttikaasuihin – etenkin jos oireet tulevat viiveellä. Ohjeita ei kuitenkaan. Tolueenin hengittäminen voi aiheuttaa juopumusta, pahoinvointia, sydämen rytmihäiriöitä sekä tajuttomuutta. Peräti 70 prosenttia Hampurissa tutkituista konteista sisälsi desinfiointikaasuja tai muita teollisuuskemikaaleja yli ihmiselle sallitun toistuvan altistuksen raja-arvon. Saapuvista konteista on puuttunut merkintöjä myrkyllisistä kaasuista, mikä asettaa konttien käsittelijät vaaraan. Hengenvaarallisia määriä kemikaalijäämiä oli 0,6 prosentissa konteista. Kuljetuskontteja käsittelee Suomessa tuhansia henkilöitä eri rooleissa: merimiehet, ahtaajat, tullitarkastajat, kuorma-autonkuljettajat, rautatietyöntekijät, lastien purkajat ja konttien pesijät. vsk. Kontteja pestäessä höyrystyvät esimerkiksi puurakenteissa olevat kemikaalit, ja ne voivat olla mitä tahansa. Kaasutusta käytetään kaikissa konteissa kuljetettavissa tavaralajeissa lenkkitossuista elintarvikkeisiin. Konttien purkamisessa ja lastin myöhemmässä käsittelyssä altistumisvaaran vakavuuteen vaikuttavat yhdisteen akuutti ja krooninen myrkyllisyys, sen pitoisuus kontissa ja altistumisaika. Kukaan ei tiedä, mitä kemikaaleja konteissa on käytetty. Konteissa puutteellisia merkintöjä Kontit muhivat usein laivan kannella kuumassa. Joskus taas ne tulevat kylmänä ja lämpiävät perillä, jolloin kaasut alkavat vasta vaikuttaa. Moni tavallinen kuluttaja on joskus ihmetellyt kaupoissa leijuvaa pistävää hajua. On olemassa kansainvälisiä säännöksiä siitä, miten desinfiointikaasuja käytetään ja miten kaasutettuja lasteja käsitellään. Vaaran laajuudesta ei ole selvää käsitystä, koska vain harvat tieteelliset julkaisut ovat käsitelleet ihmisten altistumista kuljetuskonteissa esiintyville kemikaaleille. Akuutin myrkyllisyyden raja-arvot hengitysilmassa ylittyivät noin joka kolmannessa kontissa
Kengät osoittautuivat tutkimuksessa myrkkyjäämiltään pahimmaksi tavararyhmäksi. Niistä 60:lle on määritelty työhygieeniset raja-arvot, joita työpaikan hengitysilma ei saa ylittää. Toisessa oli sekalaista lastia, ja se sisälsi dikloorietaania. Hampurin tutkimuksessa fosfiinia esiintyi erityisesti ruokatarvikkeita sisältäneissä lähetyksissä. Desinfiointikaasulla käsitellyt kontit kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetussäädösten piiriin. 55 aina noudateta, ja konttien merkinnät ovat osoittautuneet epäluotettaviksi. Kaasupitoisuuksiltaan työsuojeluarvot ylittävissä konteissa oli lastina esimerkiksi appelsiineja, viiniä, elektroniikkaa, auto, kirjoja ja puuleluja. Lisäksi kaasujen pitoisuuksia alentavasta tuulettamisesta eri olosuhteissa on puuttunut täsmällistä tietoa. Kontteja ei välttämättä enää avata satamassa, vaan vaikkapa logistiikkakeskuksissa tai myymälöissä. Suomeen pitäisi saada kansallinen toimintamalli, miten tämä työturvallisuusja kuluttajariski tulisi hoitaa, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä konttien käsittelyä ja purkamista koskevaa työturvallisuusohjeistusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa konteista on havaittu noin 80 kemiallista ainetta. 18 prosentissa konteista kaasupitoisuus ylitti työsuojeluarvot. Teknologian tutkimuskeskuksessa alkoi kesäkuussa 2014 puolitoistavuotinen tutkimus, joka on tuottanut perustietoa ohjeistuksille kuljetuskonttien turvalliseen ” On olemassa kansainvälisiä säännöksiä siitä, miten desinfiointikaasuja käytetään ja miten kaasutettuja lasteja käsitellään.. Konteissa esiintyy useimmin noin 15 torjunta-ainetta, ja joukossa on mukana myös kokonaan kiellettyjä aineita. vsk. Desinfiointikaasuja useammin konteista löydettiin teollisuuskemikaaleista peräisin olevia kaasuja. Selvityksissä pienehköilläkin otannoilla on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran. EU:ssa kiellettyä etyleenikloridia esiintyi erityisesti kenkiä sisältäneissä konteissa. Kaasujen kirjo oli niin laaja, että niitä oli mahdoton arvioida etukäteen. Yksi Hampurin tutkimuksessa havaittu huolestuttava piirre oli, että vain vajaat neljä prosenttia konteista oli varustettu sääntöjen vaatimalla varoituksella konttien kaasutuksesta. Toisessa kontissa oli paperirullia, ja löydetty kaasu oli rikkihiili. Hengenvaarallisia kontteja myös Suomessa Vuonna 2010 Helsingin Vuosaaren satamassa mitattiin 289 konttia. Terveysriski voi ulottua koko kuljetusketjuun aina varastoihin, myymälöihin ja kuluttajalle saakka. Sääntöjen edellyttämä varoitus saatetaan kuitenkin jättää laittamatta kaasutettuun konttiin, sillä vaaralliseksi merkitystä lastista koituu korkeammat maksut. Kahdessa kontissa sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut välittömän hengenvaaran. Kenkäkonteissa mitattiin lisäksi korkeita bentseenipitoisuuksia. Lastia purkavat työntekijät eivät osaa varoa, jos varoitusmerkintöjä ei ole. Jos merkintöjä oli, ne olivat puutteellisia. Yhdessä kontissa voi olla kymmeniä kaasuja erilaisina pitoisuuksina. Ohjeita ei ole voitu laatia, koska riittävää tietoa kaasujen esiintymisestä ei ole ollut – ei myöskään mittausmenetelmistä, joiden avulla niitä voi havaita
Työsuojelurahaston rahoittama hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, joten sen tulokset ovat pian hyödynnettävissä. VTT:n tutkimuksessa määritettiin eri tavoin pakatuille konteille vähimmäistuuletusaikoja merkkiainetestien avulla. Perusteissa pyritään yksinkertaistamaan ja harmonisoimaan kuljetuskonteille ennen niiden tarkastamista tehtävät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden turvallisuus koko logistiikkaketjun aikana. Partners Oy, Tuko Logistics Osuuskunta, LIDL, Posti Oy ja Helsingin Satama Oy. Lisäksi kuljetuskonttien kaasupitoisuuksia pyritään mittaamaan ennen kontin avaamista, mutta nykyisin käytössä olevat yksittäiset mittausmenetelmät eivät ole osoittautuneet luotettaviksi, jolloin virheelliset mittaustulokset voivat heikentää logistiikkaketjun toimijoiden työturvallisuutta. Tuulettumiseen ennen lastin purkua voi mennä useita vuorokausia, riippuen lämpötilasta ja mahdollisista koneellisista puhaltimista. Työturvallisuusohjeistus tekeillä Tammikuussa 2015 alkoi Sosiaalija terveysministeriön osarahoittama puolitoista vuotta kestävä hanke, jonka tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen tavarankuljetuskonttien kuorman purkamisessa ja maahantuontivarastoinnissa. Aihealue tunnetaan erityisen haastavaksi, minkä vuoksi kehittämistyöhön on lähdetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. ” Selvityksissä pienehköilläkin otannoilla on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran.. Mittalaitteita ovat kertakäyttöiset analyysiputket, pienet kannettavat käsimittarit ja erilaiset kaasuanalysaattorit. Hankkeessa luodaan työturvallisuusohjeistus konttien käsittelyyn ja tuotetaan suositus kansalliseksi toimintamalliksi. VTT Oy:n tutkimus osoittaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa valmista kaupallista laitetta, joka pystyisi luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konttikaasuja ja niiden pitoisuuksia. Siksi kattavaan mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita menetelmiä. Laitteiden luotettavuudessa ja hinnoissa on suuria eroja: hintahaitari ulottuu kymmenistä euroista jopa 200 000 euroon. 56 käsittelyyn. varoitusmerkintöjen ja lastikirjojen perusteella tehtävä riskiarvio, kontin sisäilman kaasumittaukset, minimituuletusajan määrittäminen ja kuljetuskontin merkintä tarkastuksen jälkeen. Kaasujen luotettava mittaaminen hankalaa Nykykäytäntönä Suomessa on, että kontin annetaan tuulettua vapaasti ulkoilmassa vähän aikaa ennen kuljetuskontin tarkastusta tai purkua. Osoittautui, että tiiviisti pakatut kontit tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt. Hankkeen hallinnoi Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutuskeskus ja siihen osallistuu Kaupan liitto ja konttiliikenteen kannalta oleellisimpia kansallisia toimijoita: Keslog Oy, Ine. Yhteen menetelmään luottaminen voi tuudittaa aiheettomaan turvallisuudentunteeseen. vsk. Toimenpiteitä ovat mm
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ ajankohtaista/1611/trafi_muistuttaa_desinfiointikaasuja_sisaltavien_konttien_ oikeasta_kasittelysta http://yle.fi/uutiset/ulkomaisten_konttien_kasittelijoille_halutaan_valtakunnalliset_ohjeet_myrkkykaasujen_ varalta/7604053 https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tatatutkitaan/hanke?h=114106 Turun Sanomat 27.10.2013 https://fi.wikipedia.org/wiki/Tolueeni https://fi.wikipedia.org/wiki/Fosfiini http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/ khtml/nfin0109.htm https://fi.wikipedia.org/wiki/Metyylibromidi Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.. Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. 57 Lähteet Jani Häkkisen ja Antti Postin Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksessa laatima raportti konttikaasujen riskeistä (sisältää tietoa Hampurissa tehdystä konttien tarkastuksesta): http://www.merikotka.fi/chembaltic/ Files/Tuontikonttien_desinfiointi_kaasuttamalla.pdf Heimo Kanervan orgaanisen kemian pro gradu -työ, jossa tutkittiin mittalaitteiden sopivuutta konttikaasujen analysointiin (sisältää tietoa Vuosaaren satamassa mitatuista konteista): https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/ P?ebrecon.cgi?v2=1&ti=1,1&SEQ=2 0160203161614&SC=Title&SA=Kaup allisten%20mobiilitekniikoiden%20 soveltuvuudesta%20joidenkin%20myrkyllisten%20kaasutusaineiden%20ja%20 VOC-yhdisteiden%20analysointiin%20 rahtikonteista%20%2F&PID=7YeSpzSeO rVuNZHmI8GJh7FHklQ7&SID=2 http://telma-lehti.fi/konttikaasuissamyrkytysriski/ http://www.konttikaasu.fi/news/ konttikaasujen-tyoturvallisuusriskienhallintaan-kaksi-uutta-hanketta/ http://www.utu.fi/fi/yksikot/mkk/ ajankohtaista/uutiset/Sivut/Konttikaasujen-ty%C3%B6turvallisuusriskien.asp. vsk
vsk. 58 V altion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 tehdystä kulttuuriperintöinventoinnista on julkaistu Metsiin kadonneet -kirja, johon on koottu tietoa niin hankkeesta kuin sen tuloksista. Kirjan sivuilta löytyy tarinoiden lisäksi retkikohteiksi sopivien kulttuuriperintökohteiden koordinaattitietoja, joiden avulla voi lähteä maastoon tutustumaan vaikkapa esihistoriallisiin jääkaappeihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Teos toimii myös retkioppaana, sillä sen sivuilta löytyy retkikohteiksi sopivia kulttuuriperintökohteita aina Salosta Inariin saakka. Inventoinnin aikana kiinteiden muinaisjäännösten määrä monikäyttömetsissä lähes nelinkertaistui kasvaen noin tuhannesta kohteesta melkein neljään tuhanteen. Kirjasta on myös tehty ilmainen e-julkaisu, johon voi tutustua osoitteessa http://www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/ Metsähallitus Suomen suurimmasta kulttuuriperintöinventoinnista on julkaistu kirja. Metsähallituksen julkaisema Metsiin kadonneet -kirja kertoo Suomen suurimmasta kulttuuriperintöinventoinnista: sen taustoista, tutkimusmenetelmistä ja tuloksista, jotka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Vanhimmat kohteista olivat lähes 10 000 vuoden takaa ja nuorimmat 1960-luvulta. Tarinat ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä ja Metsiin kadonneet -kirja vie lukijansa tutustumaan niin varhaisimpiin asuinpaikkoihin, vanhoille valtateille kuin sodan jälkiinkin. Inventoinnin aikana tutkittiin lähes neljä miljoonaa hehtaaria valtion monikäyttömetsiä, joista löydettiin yli 10 000 kohdetta. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi inventoitiin ensimmäistä kertaa metsien nuorempaa kulttuuriperintöä, kuten 1900-luvulle ajoittuvia rakennusten jäännöksiä, uittoon ja metsätöihin liittyviä rakennelmia sekä toisen maailmansodan aikaisia kohteita. Metsiin kadonneet -kirjaa voi tilata Metsähallituksen julkaisut.metsa.fi -palvelun kautta (http://julkaisut.metsa.fi)
Kuusi vaatii mäntyä suotuisammat olosuhteet uudistuakseen, mutta uudistuttuaan kuusen taimet ovat männyn taimia kestävämpiä tuholaisia ja ankaria sääolosuhteita kuten tykkyä vastaan. Metsärajalla tilavuuskasvun lisääntyminen voi tulevaisuudessa merkitä metsänrajan huomattavaa etenemistä nykyistä korkeammalle tunturien rinteillä. Metsänrajalla tarkoitetaan aluetta, jossa yhtenäinen metsä muuttuu yksittäin kasvaviksi puiksi. Kuusen tilavuuskasvu puolestaan lisääntyi metsänrajalla ja männyn tilavuuskasvu sekä metsänettä puurajalla. Luonnonvarakeskus. Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmaston lämpeneminen edistää metsänrajan etenemistä Lapissa L uonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan havupuiden tilavuuskasvu (m³/ha) on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla Lapissa. Lapin tunturialueilla tehdyssä tutkimuksessa kuusen runkoluku (taimia ja puita/ha) kasvoi metsänrajalla ja puurajalla, mutta männyn runkoluku ei kummallakaan. Boreaaliset metsänrajametsät kasvavat ankarissa ilmasto-olosuhteissa puulajien esiintymisalueiden reunalla, jossa pienetkin ympäristömuutokset voivat vaikuttaa puiden levinneisyyteen. Lämpösumma ja sadanta lisääntyivät tutkimusjakson aikana Lapissa erityisesti vuosina 1994–2013 verrattuna pitkäaikaiskeskiarvoihin 1977–2013. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että kuusentaimet ovat männyntaimia paremmin sopeutuneet muuttuviin ilmastotekijöihin metsänraja-alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. Kuusien ja mäntyjen tilavuuden kasvu (m³/ha) ja lisääntynyt taimettuminen johtuvat todennäköisesti kasvukauden pitenemisestä ja ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidista. 59 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 17.–18.5.2016 Merikeskus Vellamo, Kotka Ilmoittautumiset 19.4.2016 mennessä. Tutkimuksessa seurattiin metsänrajan muutoksia Lapissa vuosina 1983–2009 Tutkimuksessa selvitettiin kuusija mäntymetsänrajojen muutosta Lapin tuntureilla 26 vuoden aikana. Myös porojen tallaaminen tappaa männyn taimia. Tutkimusalueen muodostivat Luken metsänrajatutkimuksen koealat Lapissa. Puuraja on puolestaan mutkitteleva rajapinta puuttoman tundran tai paljakan ja yksittäisiä puita kasvavan vyöhykkeen välissä. Kuusen uudistumista ja kasvua tutkimusalueella edistivät pidentyneen kasvukauden lisäksi hyvät siemensadot. Mänty kärsi muun muassa talvihomeen ja mäntypistiäisen aiheuttamista tuhoista
Kuva: © Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka ovat onnistuneesti hoitaneet, suunnitelleet tai suojelleet maisemia. Vihervuoden avajaisissa julkistettiin myös Suomen paras maisemahanke -kilpailu. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. 60 poimintoja Vihervuosi käyntiin – kestävän maiseman teeman alla myös kaupunkiviljely ja lähiruoka Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avasi 10.2. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. vsk. ”Maaseutumaisemien ylläpito edellyttää ennen kaikkea kannattavaa maataloutta ja vireä maaseutuyrittäjyyttä. ”Yhteistä kaikille on asukkaiden ja päättäjien yhteinen tahto maisemien ylläpitämiselle. valtakunnallisen vihervuoden 2016 Jyväskylässä. Kaupunkisuunnittelun tulee huomioida riittävä väljyys ja asukkaille tärkeät viheralueet”, ministeri Tiilikainen kannusti puheessaan. Ehdokkaiksi toivotaan monipuolisesti erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja maisemahankkeita – tervetulleita ovat sekä arvokkaita että arkisia maisemia kehittäneet hankkeet. Vihervuoden tapahtumapaikkoja ovat puistot, pihat, torit, seminaarisalit sekä muut kulttuuriympäristöt. Suomen paras maisemahanke-kilpailu käyntiin. Paikallisten asukkaiden hyväksynnän tulee olla peruslähtökohta maisemien vaalimisessa”, ministeri Tiilikainen jatkoi. Hanke voi liittyä niin maanpäälliseen kuin vedenalaiseen maisemaan, luonto-, kaupunkitai kulttuurimaisemaan tai vaikkapa äänimaisemaan. Kulttuuriympäristön ja kaupunkimaisemien osalta tärkeää on onnistunut kaavoitus. Maisemanhoitoa Saaristomeren kansallispuistossa. Vihervuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema ja alateemoja muun muassa kaupunkiviljely ja lähiruoka
Lisää tietoa kilpailusta ja aiemmin palkituista hankkeista: www.ymparisto.fi/suomenparasmaisemahanke YM. Vähenemisen syyt ovat vielä osin epävarmoja. Parhaaksi valitusta hankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lajien populaatiomuutoksia selvitettiin talousmetsissä lintulaskennoilla täsmälleen samoilla paikoilla vuosina 1993–2015. Juuri ilmestyneen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, missä määrin populaatioiden muutokset johtuvat ilmastonmuutoksesta sekä missä määrin metsätaloudesta tai muusta ihmistoiminnasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. ”Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirastas ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Runsastuneet lajit, talitiainen ja sinitiainen, ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta monin tavoin. Syke Talitiainen oli ainoa yleisimmistä lajeista, joka selvästi runsastui talousmetsissä. Palkinto on tunnustus toimista tai toimintaperiaatteista, jotka tähtäävät maisemien kestävään hoitoon, suojeluun tai suunnitteluun. vsk. Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä.” toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta. Palkittavat hankkeet edistävät Euroopan maisemayleissopimuksen tavoitteita, ja ne voivat toimia esimerkkinä koko Euroopassa. Voittaja palkitaan Vihervuoden päätöstapahtumassa Helsingin Säätytalossa 27.10.2016. Tuloksia verrattiin suojelualueilla tehtyihin lintulaskentoihin. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Suomen parhaan maisemahankkeen kilpailuaika päättyy 15.9.2016. Nämä lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous. 61 poimintoja Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä
p. www.ax.. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. (015) 230 712 Autopuh. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. 62 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. 0400-447 205 www.golder.. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52 www.kvvy.fi YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vesija kalatutkijat palveluksessanne!. vsk. info@golder.
KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. 63 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys. puh. vsk. Kumppanisi sisäilma-alalla. 040 511 6005 www.ymparistojaterveys. 020 735 3380 Laadukkaat sisäilmatutkimukset ja -mittaukset Asynea. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Sisäilmalaboratorio Asynea Oy Pietari Kalmin katu 1, 00560 Helsinki puh
perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Hinta 32,00 euroa. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. puh. 10 % alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 64 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. vsk. Hinnat sis. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin
65. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Kymmenen vuotta sitten ostin ensimmäisen metsäpalstani, parikymmentä hehtaaria taimikkoa, kivikkoa ja ihan visua metsääkin Porin Ahlaisista.” Kirjan toimittaja Juha Hiedanpää Kirjan kuvitus Esko Railo Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta 25,00 euroa (sis. Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Uutuus! tilaukset@ymparistojaterveys. vsk. Tarinat ovat sen mukaisia. Päällimmäisinä kysymyksinä ovat miksi ja miten. Kasvutarinoita. Kirjoitusten intiimi henkilökohtaisuus luo perustan ymmärtää tunteiden ja tapojen merkitystä luontosuhteessa ja ympäristötyössä. 66 KIRJAN SISÄLTÖ: Aarniometsää etsimässä Lasse Lovén Susi on ihmiselle susi Juha Hiedanpää Talousmetsän merkitykset Raimo Hakila Portti paratiisiin Arttu Tuominen Ympäristö pöydällä Kari Ylikoski Vesien kasvatti Teija Kirkkala Maisema äänessä Anne Savola Abessiiniasta Amazoniaan Matti Salo Ammattikalastajien merimerkit Juhani Mellanoura Kirja kokoaa yhteen yhdeksän kirjoittajaa ja yhden kuvataiteilijan. Samalla se tuo näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Kukin tekijä antaa erilaisen vastauksen. alv. 10%)+ toimituskulut. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. ”Metsäsuhteeni alkoi lapsuusiän viidakkoleikeistä, vaihtui luonnonharrastukseen ja jatkui aikuisiällä luontojärjestöissä, nuoruudenharrastuksia ajoittain laajentaen, laimentaen tai voimistaen. He kuvaavat elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. p. ISBN 978-972-9637-55-3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47