Yli 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikkakunnalla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 3 > Meluselvitykset ja -mallinnukset > Meluntorjunnan suunnittelu > Melumittaukset > Tärinäselvitykset ja -mittaukset > Tärinäntorjunnan suunnittelu > Ilmanlaatuselvitykset ja -mallinnukset Ympäristösi parhaat melumallintajat www.sito.fi Sito on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys. Palvelumme kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät sekä asiakasprosessien konsultoinnin ja tietopalvelut.
Laulun keinoin muutettiin asennetta meluun, ja osana laulua se muuttuikin siedettäväksi. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Nykyihmiselle hiljaisuudesta on tullut arvokas ja tavoiteltava asia. Jatkuva meteli uuvuttaa sekä aikuisia että lapsia. Kaarina Kärnä Neidonkorento Koiraan koko ruumis on sähkönsininen, mutta väri voi vaihdella riippuen valon tulokulmasta. Se ei aiheuttanut vaaraa, mutta miehistö joutui kuuntelemaan metallikappaleen räminää vuorokaudet ympäriinsä. Tämän avaruusalusesimerkin muistan jo kouluajoilta – oma suhtautuminen merkitsee paljon siinä, mikä on melua ja mikä ei. Neidonkorento viihtyy erityisesti kirkkaiden jokien ja virtojen suvantoalueilla, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta ja varjoisia alueita.. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Tämän melua käsittelevän lehden lukemiselle voisikin olla hyvä varata hiljainen ja rauhallinen hetki – onnistuuko. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. H iljaisuuden retriittejä järjestetään ja hiljaisia alueita kartoitetaan. Myös musiikki jakaa mielipiteitä. Altistumme kuitenkin paljon esimerkiksi liikenteen melulle, ja koulujen ja päiväkotien suurissa ryhmissä on todettu desibelitasojen nousevan jopa haitallisen korkeiksi. vsk. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Melu ei ole hyvästä A varuusalukseen oli tullut vika. Hiljaisuus ja rauhoittuminen lataa akkujamme. Osa nauttii läheiseltä konserttialueelta tulvivasta iskelmäparaatista, toisille se on häiriötä. Siinä ei laulut auta. O nneksi kokemamme melu ei yleensä ole niin äärimmäistä kuin jatkuva räminä avaruusaluksen kaltaisessa suljetussa tilassa. Vikaa ei pystytty korjaamaan ja astronautit olivat jatkuvan metelin johdosta hermoromahduksen partaalla. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. Naaraan ruumis on vihreä pronssinvärisin lautumin keskiruumiin sivulla ja takaruumiin päällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Maan pinnalla etsittiin tilanteeseen ratkaisua ja lopulta keksittiin, että miehistön tuli keksiä räminään sopiva laulu
4 Miten ympäristömelua pitäisi mitata, jotta tulos edustaisi koettua häiritsevyyttä. Melu ei ole hyvästä Kaarina Kärnä ................................................................................ 5 Ympäristö 48. 6 Melun määrän arviointi ja laadun erityispiirteet Tapio Lahti .................................................................................... Valtteri Hongisto ........................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 16. vsk 2 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lehden teemana on Ympäristöalan hallinto. vsk. 14 Melun vaikutukset asuntojen arvoon ja rakennuskustannuksiin Jukka Kettunen, Mikko Kylliäinen, Henry Niemi ja Timo Huhtala ...........................................................................22 Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyyden suunnitteluohje Mikko Kylliäinen, Ville Kovalainen ja Timo Huhtala ............30 Ääniympäristön laadun huomioiminen Helsingin yleiskaavassa Christina Suomi ...........................................................................34 Teollisuuden melu asuinalueiden suunnittelun haasteena Jari Hosiokangas .........................................................................40 Lentokonemelun hallinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla Mikko Viinikainen, Satu Routama, Tuomo Leskelä, Tuomo Linnanto ja Johanna Kara ..........................................48 Äänitasomittareita ja analysaattoreita jo 30 vuotta ...............................................................................59 Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana Outi Ampuja .................................................................................60 Hiljaisten alueiden selvittäminen maakuntatasolla Anne Savola .................................................................................66 Melu asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa Pertti Metiäinen ...........................................................................72 Kirjaesittely: Henry Nygård, Kuopasta kiertotalouteen – Suomen yhdyskuntajätehuollon historia ....................78. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
6 Melutason ohjearvot Sisätiloihin kantautuva ympäristömelu voi aiheuttaa häiritsevyyden kokemuksen. vsk. Ministeriöt ovat asettaneet melutason ohjearvoja, jotta viihtyvyys ja terveellisyys toteutuisivat riittävällä tasolla. Turun ammattikorkeakoulussa on käynnissä kolmevuotinen Anojanssi -tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on määrittää, miten melun häiritsevyyttä voitaisiin ennustaa. Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu Sisäympäristön tutkimusryhmä Miten ympäristömelua pitäisi mitata, jotta tulos edustaisi koettua häiritsevyyttä. Artikkelissa esitetään projektin tausta, toteutussuunnitelma ja alustavia osatuloksia.. Häiritsevyys edeltää yleensä vakavampia terveysvaikutuksia, joita pitkään jatkuva ympäristömelu voi aiheuttaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 7 Melun häiritsevyys riippuu äänitason lisäksi melun erityispiirteistä sekä useista ei-akustisista tekijöistä. STM:n asetuksen 545-2015 mukaiset melutason toimenpiderajat [2].. Pitkään jatkuva häiritsevyys voi myös vaikuttaa terveyteen. Edellinen koskee ympäristön suunnittelua ja jälkimmäinen terveysvaikutuksia. Taulukko 2. Tätä voi seurata välittömästi tai pitkään jatkuessaan häiritsevyys. Melun häiritsevyyttä pitäisi pystyä objektiivisesti arvioimaan mallinnusja mittaustuloksista. Taulukko 1. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melutason ohjearvot [1]. Häiritsevyyden ennustaminen on vaikeaa ja luodaan projektissa tieteelliseen näyttöön pohjautuvia keinoja. Sisätiloihin kantautuvan melun yleisin vaikutus on sen havaitseminen. Huoneiston sisätiloihin kantautuvan ympäristömelun vaikutuksia arvioidaan sekä ympäristöministeriön ohjearvojen [1] että sosiaalija terveysministeriön toimenpiderajojen [2] perusteella (Taulukot 1–2)
8 Jos melussa on ns. Myös päinvastaisia tuloksia on esitetty [3]. Lisäksi sanktioiden lukuarvot eivät ole eri ohjeistuksissa samat, mikä voi johtaa kahteen erilaiseen johtopäätökseen samasta mittaustuloksesta. Pientaajuista melua koskien on esitetty erilliset ohjearvot nukkumiseen käytettyjä tiloja koskien (Kuva 1), jonka mukaan 63 Hz pieKuva 1. Ristiriita voi johtua siitä, että pientaajuista melua on tutkittu hyvin erilaisilla äänitasoilla: suurilla äänitasoilla pientaajuinen melu aikaansaa suuremman äänekkyyskokemuksen kuin pienillä äänitasoilla. Sanktiomenettelyä voi hankaloittaa se, että ohjearvoissa [1,2] ei esitetä kvantitatiivista määritelmää sille, millä kriteerillä sanktio asetetaan tai jätetään asettamatta. Pientaajuista melua, jossa keskiäänitasojen L Ceq ja L Aeq erotus ylittää 15–20 dB, väitetään joissakin tutkimuksissa häiritsevämmäksi kuin melua, joka ei ole pientaajuista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Lopputulosta L Aeq +k verrataan ohjearvoon. Joissakin standardeissa esitetään menetelmiä kapeakaistaisuuden tai impulssimaisuuden asteen arvioimiseksi. Kapeakaistaisuuden osalta standardien menettelyt perustuvat hyvin suppeisiin psykoakustisiin kuuntelukokeisiin, joissa käytetyt äänenpainetasot ovat olleet paljon korkeampia (yli 50 dB), kuin asuinhuoneistoissa tavanomaisesti esiintyvät äänenpainetasot ovat (alle 35 dB). STM:n asetuksen 545-2015 [2] mukaiset pientaajuisen melun toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Melun taajuusjakaumalla eli spektrillä on väitetty olevan vaikutusta siihen, miten häiritseväksi melu koetaan. Taulukoissa 1 ja 2 kerrotaan, miten kapeakaistaisuudesta ja impulssimaisuudesta asetetaan sanktio k, joka lisätään melusta mitatun (tai mallinnetun) keskiäänitason L Aeq päälle. Kuulokynnys on standardin ISO 226:2003 mukainen väestön keskimääräinen kuulokynnystaso ko. Koska ohjearvot koskevat pitkiä ajanjaksoja (yöaika 9 tuntia, päiväaika 15 tuntia), edellyttää sanktion asettaminen melutason tuntemista ohjearvon määrittelemältä ajanjaksolta. taajuuksien siniäänille.. erityispiirteitä, kuten kapeakaistaisuutta, impulssimaisuutta tai sykintää, se voidaan kokea häiritsevämmäksi kuin A-äänitasoltaan yhtä voimakas melu, jossa näitä erityispiirteitä ei ole (Kuva 1). Sanktion asettaminen vaatii paljon käsityötä, jos erityispiirrettä ei esiinny jatkuvasti. vsk. Sanktio k tulisi asettaa vain siltä ajalta, jona erityispiirrettä esiintyy
Syynä tähän on luultavasti se, että kuulokynnyksen ylittäviä pitkään jatkuvia infraääniä esiintyy asuntojen sisätiloissa erittäin harvoin. Projektin tavoitteet, työpaketit ja alustavia tuloksia Projekti koostuu kolmesta keskeisestä työpaketista, joista kaksi ensimmäistä sisältää useita osatehtäviä. Laboratoriotutkimusten rajoituksina ovat lyhyet altistusajat, keinotekoinen koetilanne sekä asuinympäristöön liittyvien odotuksien, vaatimusten tai aktiviteettien puuttuminen. Melun ”audiologista” häiritsevyyttä voidaan varmimmin tutkia laboratorioympäristössä, koska siellä voidaan vakioida muut ympäristötekijät ja kontrolloida äänet, äänten kesto ja äänten arviointitavat vastaajien kesken. Ympäristömelu sisältää usein myös infraääniä eli ääniä, joiden taajuus on alle 20 Hz. Infraäänet ovat muun äänen tavoin havaittavissa, jos äänenpainetaso ylittää kuulokynnyksen [4]. Infraäänille ei ole kansallisia ohjearvoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Melun häiritsevyys laboratoriossa ja elinympäristössä Ympäristömelun keskeisimmät vaikutukset ovat häiritsevyys ja unen laadun heikkeneminen. Yksinkertaistettuja esimerkkejä erityispiirteitä omaavista äänistä.. Melun häiritsevyys asuinympäristöissä riippuu äänitason lisäksi mm. Kuva 2. 9 nemmillä taajuuksilla ääntä ei saisi kuulua yöaikaan lainkaan. Elinympäristöissä koettua melun häiritsevyyttä ei voida sen vuoksi selittää yksinomaan melun fysikaalisten ominaisuuksien, kuten spektrin, informaatiosisällön, ajallisen vaihtelun, tai äänitason (Kuva 2) avulla, vaikka äänitasoihin olisi sovellettu taulukoiden 1–2 kuvaamia sanktioita. • äänen signaalikohinasuhteesta eli siitä, miten hyvin ääni erottuu taustasta; • tarkasteltavasta ympäristöstä (asunto, vapaa-ajan asunto, toimisto, rakennustyömaa, koulu, ravintola, ajoneuvo) ja siihen liittyvistä odotuksista; • käynnissä olevasta aktiviteetista (työ, rentoutuminen, uni, opiskelu); • altistuksen kestoajasta; • vaikutusmahdollisuuksista meluun; • luottamuksesta virkamiehiin ja toimijoihin [4]; • yksilöllisistä ominaisuuksista, kuten meluherkkyys, kuulokyky, persoonallisuustekijät; • asenteista melulähdettä kohtaan (hyötyja haittanäkökohdat). vsk
Melun häiritsevyyteen olivat kuitenkin äänitasoa voimakkaammin yhteydessä erilaiset ei-akustiset tekijät, kuten yksilöllinen meluherkkyys, kokemukset maisemavaikutuksista, luottamus virkamiehiin ja operaattoreihin sekä huolestuneisuus melun terveysvaikutuksista. Tuulivoimaloita koskevat annosvastesuhde on valmistunut [6] (Kuva 4). Melutaso määritetään laskentamallein (CadnaA). Jatkokokeista puuttuu tarkka toteutussuunnitelma. Lisäksi halutaan määrittää, miten ei-akustiset tekijät säätelevät häiritsevyyttä. Päämielenkiinto on tutkia asukkaiden melukokemuksia alueilla, jossa melutaso pihamaalla on välillä 35…65 dB L Aeq . Työpaketti 2 – Kenttätutkimukset Tavoitteena on määrittää annosvastesuhteita eri ympäristömelulajeille asuinympäristöissä. Loppuvaiheessa kokeissa tutkitaan todellisissa ympäristöissä nauhoitettuja ympäristömeluja. Tieliikennemelua koskeva laajempi Kuva 3. Ensimmäisen kokeen tulokset on julkaistu [5]. Tulosten perusteella tuulivoimaloiden melun häiritsevyys vastasi hyvin ulkomailla saatuja tuloksia, joissa voimaloiden koko oli alle 3 MW. Asukkaiden mielipiteitä selvitetään kyselyllä, johon vastataan joko paperilla tai haastattelussa. Tutkimukseen valitaan neljä ympäristömelulajia: tieliikenne, murskaamo, tuulivoimapuisto ja polttovoimala. Tulokset eivät tue taulukoiden 1 ja 2 vakiosanktioita vaan sanktio riippuisi tulosten mukaan ääneksen taajuudesta ja erottuvuudesta (Kuva 3). vsk. Työpaketti käsittää useita laboratoriossa tehtäviä psykoakustisia kuuntelukokeita. Kapeakaistaisen melun sanktio k eri ääneksen erottuvuuksilla (A1: alhainen erottuvuus; A4: voimakas erottuvuus) ja ääneksen taajuuksilla. Tulokset on tarkoitus julkaista tämän vuoden aikana. Tutkittavana olivat suuret tuulivoimalat 3–5 MW. Mallien tarkkuus varmistetaan pisteittäisin tarkistusmittauksin. 10 Työpaketti 1 – Kuuntelukokeet Tavoitteena on määrittää häiritsevyyttä selittävät mittaluvut ja sanktiomenettelyt tieteelliseen kokeelliseen näyttöön perustuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Toteutustapana ovat asuinympäristöissä tehtävät poikkileikkaustutkimukset. Uutuusarvona on se, että käytetään samanlaisia tutkimusmenetelmiä eri alueilla, jolloin annosvastesuhteiden vertailukelpoisuus on mahdollisimman hyvä. Asteriskilla * varustetut k-arvot poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi nollasta (p<0.05).. Tutkittujen äänesten taso oli 25 dB L Aeq . Kokeissa tarkastellaan aluksi melun erityispiirteitä yksi kerrallaan (kapeakaistaisuus, impulssimaisuus, jaksollinen sykintä, taajuusjakauma) käyttäen pääasiassa synteettisesti luotuja ääninäytteitä. Projektissa on toteutettu amplitudimodulaatiota ja melun spektriä koskevat kuuntelukokeet. Projektissa on jo aloitettu kyselytutkimus polttovoimalaitoksen lähiasukkaiden parissa
Äänitaso L Aeq edustaa äänitasoa, jonka tuulivoimapuisto aiheuttaa pihamaalle maksimienergiantuoton aikana. Julkisivurakenteista mitattuja suurimpia ja pienimpiä äänitasoeroja DL’ pientaajuuksilla. Minimi ja maksimi edustavat 17 mittauksen yksittäisiä minimija maksimiarvoja. vsk. Projekti on puolivälissä ja kooste pientaajuuksien mittaustulosten hajonnasta on kuvassa 5. Työpaketin tavoitteena on mitata vähintään 20 eri vuosikymmenillä rakennetun pientalon tai kesämökin julkisivun ääneneristävyys taajuusalueella 5–5000 Hz. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida ympäristömelun äänenpainetaso sisätiloissa. Kuva 4. %HA kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka antoivat alla näkyvään kysymykseen vastauksen 5. Tuulivoimalamelun annosvastesuhde eli voimakkaan häiritsevyyden ja äänenpainetason relaatio. Kuva 5. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Suomalaisten talojen julkisivurakenteiden ilmaääneneristävyydestä on hyvin vähän systemaattista tutkimustietoa. Tulos perustuu kolmen tuulipuiston lähellä tehtyyn tutkimukseen, jossa kaikki alle 2 km päässä sijaitsevat taloudet (753 kpl) kutsuttiin vastaamaan kyselyyn. Ympäristömelua esiintyy myös taajuuden 50 Hz alapuolella, mutta tämän taajuusalueen ääneneristävyyksiä ei yleensä mitata tavanomaisten mittauskaiuttimien ollessa kykenemättömiä tuottamaan riittäviä äänenpainetasoja. DL’=L 1S -L 2 , missä L 1S on äänenpainetaso 10 mm päässä julkisivupinnasta ja L 2 on äänenpainetaso tutkittavan asuinhuoneen keskiosassa. 90 % persentiili tarkoittaa, että 90 % mitatuista tasoeroista ylittää esitetyn arvon.. Vastauksia saatiin 400 taloudesta. 11 kenttätutkimus on tarkoitus aloittaa loppukeväällä. Murskaamoja koskeva tutkimus on niin ikään tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana. Työpaketti 3 – Julkisivun ääneneristys pientaajuuksilla Julkisivurakenteiden ilmaääneneristävyys mitataan yleensä taajuusalueella 50–5000 Hz ISO 16283-3 mukaan
12 Julkisivurakenteiden tuottama äänitasoero vaihtelee pientaajuuksilla 5 ja 45 dB välillä. (24 %).. Lähdeluettelo 1. Hongisto V, Suokas M, Varjo J, Yli-Kätkä V-M, Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella, Ympäristö ja Terveys-lehti, 6 2015 54–59. 23.4.2015, Helsinki. Projektia rahoittavat Tekes, Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, sosiaalija terveysministeriö sekä yhteistyöyritykset. Erityiskiitokset kuuluvat projektin ohjausryhmälle asiantuntevasta ohjauksesta. Oliva D, Hongisto V, Ilmanvaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys, Sisäilmastoseminaari 2016. Nurkissa äänenpainetasot ovat jopa 10 dB korkeampia taajuuksilla, jossa huonemoodeja esiintyy (yli 20 Hz). Sosiaalija terveysministeriön asetus 545-2015 asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteista. Äänitasoero riippuu taajuudesta, rakennusmateriaalista, ikkunoiden pinta-alasta ja siitä, missä kohtaa huonetta mittauksia tehdään. vsk. Kiitokset Anojanssi-tutkimusprojektin toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu (David Oliva, Petra Virjonen, Annu Haapakangas, Jarkko Hakala, Jukka Keränen, Henna Maula, Pekka Saarinen) vuosina 2016–2018. Hongisto V, Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset – kirjallisuustutkimus, 2014, Työterveyslaitos, Turku. 4. 5. 6. Valtioneuvoston päätös 993/1992 melutason ohjearvoista, 29.10.1992, Helsinki. (24 %). Koska projektissa tarkastellaan sekä audiologista äänenlaatua että ei-akustisia tekijöitä hyvin monipuolisesti, on odotettavissa, että projektin jälkeen ymmärretään merkittävästi paremmin häiritsevyyteen yhteydessä olevia tekijöitä ja niiden keskinäisiä painoarvoja erilaisilla ympäristömelualueilla merkittävästi paremmin kuin ennen projektin alkamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. Yhteenveto Projekti on tulosten osalta vielä alkutekijöissään, joten vastausta otsikon kysymykseen ei vielä osata esittää. ALV. Irtonumero 8,00 € sis. Oliva D, Hongisto V, Asuntoon kuuluvan kapeakaistaisen melun sanktiointi, Sisäilmastoseminaari 2017, 15.3.2017, Sisäilmayhdistys ry., Helsinki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/1992/19920993 2. (http://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf) 3. ALV
”Vesistöjen tulvavaroitukset perustuvat SYKEn reaaliaikaiseen vesitilannepalveluun” kertoo SYKEn vesikeskuksen palvelupäällikkö Markku Maunula. Uudistuksen yhteydessä erillisistä, 2–5 vuorokauden päähän ulottuvista ennakkovaroituksista luovutaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 13 OOPS! Kaikenlaisen kehnon akustiikan ehkäisypalvelut: 020 7118 590 * www.helimaki.fi • info@helimaki.fi Meiltä saat pätevän avun myös uhkaaviin meluongelmiin ja tärinähankaluuksiin, alan koulutusta ja tuotekehitystä, sekä ne *akkreditoidut (FINAS T260) mittaukset. Ilmatieteen laitos Palvelussa mukana nyt myös SYKEn vesistötulvavaroitukset. Kustakin varoituslajista on nähtävillä nyt tarkemmin aika, jolloin varoitus on voimassa. Varoituspalvelun avulla on nyt mahdollista seurata myös SYKEn tuottamia vesistöjen tulvavaroituksia. Varoitusten pidempi aikajakso mahdollistaa vaarallisiin säätilanteisiin varautumisen entistä aikaisemmin ja lisää kansalaisten turvallisuutta. ”Uskon, että muutokset lisäävät turvallisuutta, kun kansalaiset voivat ennakoida vaarallisia tai haitallisia ilmiöitä aiempaa tarkemmin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen Sääja turvallisuuskeskuksen päällikkö Anssi Vähämäki. Varoituksissa noudetaan koko varoitusjaksolla liikennevaloperiaatetta. Tulvavaroituksista varoituskartalla näkyvät vain vaaralliset ja hyvin vaaralliset tulvatilanteet eli oranssit ja punaiset vaaratasot. Ilmatieteen laitoksella aikaisemmin käytössä ollut 24 tunnin varoitusaika laajenee viiden vuorokauden mittaiseksi. Sääja tulvavaroitukset uudesta palvelusta nyt viidelle vuorokaudelle Ilmatieteen laitos tarjoaa entistä enemmän ja tarkempaa varoitustietoa ottamalla käyttöön viiden vuorokauden varoituskartat. Vihreä väri tarkoittaa että varoituksia ei ole voimassa ja punainen väri kertoo erittäin vaarallisesta ilmiöstä. Uutena varoituslajina palveluun on lisätty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tulvavaroitukset. vsk
Tekn.tri Tapio Lahti TL Akustiikka Melun määrän arviointi ja laadun erityispiirteet Ympäristömelun häiritsevyyden tuottaa ensisijaisesti melun määrä: kertyvä voimakkuus eli keskiäänitaso. Ehdotan piirteiden nykyis ten määritysmenetelmien olennaista pa rantamista ja Suomen säädösten kor ja usten lukuarvojen yh te näis tä mistä. Kir joituksessa tarkastelen niiden määritelmiä, taustaa, mää ritys menetelmiä ja korjausten suuruutta. Lo puk si tar kas telen, miten piirteet ote taan huo mioon melun määrän tär keim mässä mää ritys menetelmässä eli malli las ken nas sa. Kuva 1. Tämän pääsäännön tärkeimpiä lisämausteita voivat olla melun eräät poikkeukselliset laadulliset piirteet, voimakkuuden äkillinen ajallinen vaihtelu ja jotkin spektrin erityiset muodot. 14 M elun laadulliset piirteet, joiden katsotaan ansaitsevan erityisen lisäarvioinnin, ovat impulssimaisuus, äänesmäi syys eli spektrin kapeakaistaisuus ja pieni taajuisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kuuloaisti käsittelee melua kolmiulotteisesti: aika-spektri maisemia, pysty akselilla aika ja vaaka-akselilla taajuus; (vasen) sataman impulssimelua, (oikea) voimalan äänesmelua.. vsk. Vastaavia käsitteitä ovat impulssimaisuus, äänesmäisyys ja pienitaajuisuus
Yleinen luu lo, että A-paino tus ei sopisi tätä hiljaisemman pieni taajuisen melun arviointiin, on vailla pohjaa. Kuva 2. Keskiäänitasoa tar vi taan nimenomaan silloin, kun melu on vaihtelevaa. Usein väitetään, että keskiäänitaso sopii vain ajallisesti tasaiselle melulle, mutta se on väärin käsitys. Impulssimelun lähteitä: rahtikontin siirtely, laiturirampin kolina, romunleikkaus ja romunmurskaus.. A-painotus on alle 1 kHz taajuuksilla lähes sama kuin kuulon vakioäänekkyys käyrä 60 dB tasolla. vsk. Jos on, arvi ointi tu lok seen lisätään näitä melun laa dullisia piirteitä kuvaa vat korjaukset. Melun mää rää eli kertyvää koko nais altis tusta arvioidaan ensin A-taajuus painotetun keskiäänitason L Aeq avul la. Itse keskiäänitaso huolehtii melun ajallisesta vaihtelusta ja melun spektrin muodot otetaan huomioon A-paino tuk sen avulla. Sen jäl keen tulosta verrataan ohjetai raja-arvoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Usein myös väitetään, että koska A-taajuus painotus vaimentaa tuntuvasti pie niä taajuuksia, se ei sovi pieni taajuisen melun haitallisuuden arviointiin. Sellaiselle se on tarkoitettu ja lukuisissa tutkimuksissa hyväksi eli parhaaksi yksittäiseksi mittaluvuksi havaittu [1]. A-pai notus liioittelee pieni taajuisen melun aistimusta noin alle 50 dB ääni tasolla ja alle 100 Hz taajuus alueella [2]. 15 Määrän arviointi: pääsääntö Ympäristömelun haitallisuuden ja häiritsevyyden akustisten tekijöiden vakiintunut arviointi tehdään seuraavasti. A-painotus pe rus tuu ihmisen korvan ja kuulo aistin ominaisuuksiin, jotka myös vaimentavat pieniä taajuuksia. Ympäristömelun haitallisuuden arviointi koos tuu siis pääsäännöstä ja kahdesta tai kol mesta poikkeuksesta. Pää sääntö on Apainotettu keski äänitaso. Todellisuu den moni tahoi suuden takia teh dään kompromissi ja menetelmää täydenne tään tarvittaessa muutamin poikkeuksin: Lisäksi tarkistetaan, onko melun lyhyt ai kai nen voi mak kuus vaih telu tai melun spek tri poikke uk sellinen. Tämä pääsääntö on kui tenkin hyvin suoraviivainen menetelmä
Äänesmäisyys Toinen ilmiö, jonka myös havaittiin olevan keskiäänitasona häiritsevämpää, on sellainen, jossa spektriltään tasaisen melun seas ta erottuu yksi tai useampi äänes. Äänes on ääni, jolla on yksi taajuus ja soiva sävelkorkeus. Koko ilmiön nimi on suomek si äänesmäisyys, muissa kielissä to naa lisuus. Käytännössä kyse on aina yh destä tai useammasta ääneksestä. Keskiäänitaso otettiin ympäristömelun arvioinnissa laajalti käyttöön noin 70-luvun alkupuolelta lähtien. Äänes melun synnyttää yleensä tekninen laite, tavallisesti pyörivä kone, kuten polttomoottori tai puhallin. Avain sana on etureunan äkil li syys. Äänesmelun lähteitä: voimalaitos, hiililaivan apukone ja nosturit, ilman vaihto aukot ja rock-konsertti (vastarannalla).. Samassa yhteydessä kypsyi käsitys, että impulssi melu on keskiääni tasona arvioituna häiritseväm pää kuin muu melu ja vertailua varten se tarvitsee sopivan korjauksen. ISO:n teettämänä [3]. Impulssimelu mää ritellään melutapahtumaksi, jonka alku voimistuu yl lättävästi ja äkillisesti. Äänes mäi syyteen havahduttiin noin Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Samalla vuo si kymmenellä tehtiin laajoja impulssien häiritsevyyden tutkimuksia, mm. Voi mis tumisen nousu nopeus on vä hin tään 10 dB/s. vsk. Suomessa sanaa ää nes mäisyys on väistelty ja käytetty tek nisemmältä kuu lostavaa termiä kapea kais taisuus. Impulssi kor jaus oli jo tuolloin +5 dB. Impulssikorjaus il mes tyi eri mai den ohje arvoihin ja Suomessa jo vuoden 1979 Lääkintö hallituksen yleis kirjeeseen 1676, joka oli STM:n asu misterveys asetuksen varhai nen edeltäjä. Uusi laaja tutkimus kokonaisuus tehtiin vuosituhannen vaihteen alla Tanskassa [4], mikä johti Nordtestin impulssi mai suuden määritys menetelmään [5]. Ajallisesti äkillisempää melua on myös esiintynyt aina, tär keänä ai he utta janaan ra ken ta mi nen ja muu toiminta, jossa esiintyy iskuja. 16 Impulssimaisuus Keskiäänitaso sopii vaihtelevalle melulle, kun vaihtelun kesto on vä hin tään useita se kunteja
Asi an tunteva mit taaja on saa nut aistinvaraisesti arvioida, onko melu impulssimaista tai äänesmäistä. vsk. Tanskassa on tutkittu äänesmäisyyt tä 70-luvun lo pul ta aina 2000-luvulle asti [6]. Suo messa +5 dB ääneskorjaus sisältyi Lääkintö hallituksen vuoden 1979 kirjeeseen. Uuden tyyp pisen moottorin piti olla hiljaisempi, mutta me luun ilmestyi ääneksiä ja häiritsevyys osit tain li sään tyi. On selvää, että aistin varaista vaihtoehtoa ei voi enää pitää hyväksyttävänä, erityisesti koska käytettävissä on hy vät objektiiviset menetelmät. Tässä ehdotan, että Suomessa luovutaan kuulon varaisesta laadullisten piirteiden arvi oinnista. Myös äänesmäisyyttä tutkittiin laajalti 60ja 70-luvuilla, paljolti juuri lentomeluun liit tyen, ja äänes korjaus otettiin käyttöön. Syynä oli ahtimen ohivirta us puhallin, jonka äänes melu suuntautui aiempaa enemmän eteenpäin. 17 60-luvun alku puolella, kun lentokoneissa otet tiin käyttöön suoran suihku moot to rin si jaan ohi virtausmoottori. Impulssimelun arviointia NT ACOU 112:n mukaan: (ylä) kontin kolahdus, sama kuin viereinen oikean puoleinen impulssi, sekä impulssi mai suuden määritys AF-äänitason käyrän nousunopeuden perusteella, (ala) sataman ahtaus melun impulssien automatisoitu tunnistus.. Impulssimaisuuden objektiiviseen määrittämiseen on perinteisesti käytetty Kuva 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Nykyisin arviointi tilanteeseen saattavat päätyä yhä useammat, pätevyydeltään kovinkin vaih televat mittaajat. Seurauksena laadittiin useita versioita määritys menetelmästä, joka otettiin mukaan myös ympäristö melun kan sain väli seen perus standardiin ISO 1996 [7]. Määritys menetelmien päivitys Sekä impulssi maisuuden että äänes mäisyyden määrittämiseen on Suomessa ja useissa muissakin maissa perinteisesti hyväksytty subjektiivinen menettely
Ajanhetkillä, joilla erotus on vähintään 5 dB, melussa on impulssi. Se toimii vähintään yhtä hyvin kuin Sja I-taso menetelmä. I-painotus tuleekin katoamaan uusista melu mittareista. vsk. Im pulssien automatisoitu tunnistus ja koko nais melun impulssi korjauksen määritys on ollut helppoa. YM:n mittausohjeessa mainitaan karkea, jo ainakin 70-luvulta periytyvä ohje: jos terssi kaistan taso ylittää viereisten kaistojen tason 5 dB, melu olisi kapea kaistaista. Haittapuolena on, että automati soidun tunnistuksen to teut taminen on hie man hankalampaa. Tässä ehdotan, että Suomessa siirrytään käyttämään impulssimelun Nordtest-mene tel mää. Menetelmän haitta on, että I-aika painotusta ei enää muodollisesti ole. Tämä ohje ei kuitenkaan vastaa kuuloaistin toimintaa: se on sopimaton noin 500 Hz Kuva 5. Korvaavaksi menetelmäksi sopii erinomaisesti Nord test-menetelmä [5], kuva 4. Sja I-tasojen erotus on ollut käytännössä kohtalaisen luotettavasti ja subjektiivisesti arvioiden hyvin toiminut menettely, jota olemme Akukon Oy:ssä käyttäneet mittauksissa säännöllisesti jo yli parikymmentä vuotta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Mene telmä mainittiin jo Lääkintö hallituksen kirjeessä ja se on mukana myös YM:n ympäristömelun mittausohjeessa. Äänesmäisyyden määrittämisen tilanne on ollut selvästi impulssimaisuutta sekavampi ja epä tyy dyt tä vämpi. Ääni taso mittarien perus standardista [8] I-painotus on poistettu, koska se on tuomittu kelvottomaksi impulssi melun arviointiin. Etuja ovat vain yksi äänitaso käyrä ja että F-aika paino tus vastaa parhaiten ihmisen kuuloaistia. Äänesmelun arviointia ISO 1996-2 Liite C:n mukaan: (ylä) kuulon kriittiset taajuus kaistat verrattuna terssi kaistoihin., (ala) voimalan äänesten analyysi kapea kaistaisesta spektristä, kriittiset kaistat äänesten ympärillä merkitty vaaleansinisellä; K t = impulssikorjaus.. 18 Sja I-aika paino tet tu jen äänitasojen L AS ja L AI ero tusta
Kuulon kriittiset taajuus kaistat, jotka ratkaisevat ääneksen erottumisen muusta melusta, laa jenevat selvästi terssi kaistaa leveämmiksi tämän taajuuden alapuolella (kuva 5). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kun impulssitai äänesmelu on vain osa kokonaismelua: (ylä) melu koostuu sekä impulsseista että tasaisesta melusta, osuudet tulee erotella ja impulssi korjaus lisätä vain impulssien osuuteen; (ala) katkonaisten äänesten ajallisen osuuden erottelu on helpompaa.. Vanhassa Lääkintö hallituksen kirjeessä oli parempi sääntö: Ylityksen tuli olla 8 dB välillä 160–500 Hz ja 12 dB pienemmillä taajuuksilla, ja se laskettiin viereisten kais tojen keskiarvosta. Se on nykyisin standardin ISO 1996-2 liitteenä C [7]. Tanskan kehittynyt me ne telmä on aivan olennaisesti parempi kuin karkeat terssikaista menetelmät. Tässä ehdotan, että Suomessa siirrytään käyttämään äänesmelun ISO-me ne tel mää. Samat arvot ovat olleet käytössä maailmalla jo vuosikymmeniä. vsk. Kuva 6. Korjausten lukuarvot Impulssija äänes korjaukset ovat Suomen yleisissä ohjearvoissa 5 dB. Tässä ehdotan, että korjausten lukuarvot yhtenäistetään. Yksi arvo 5 dB on pa rem pi kuin kaksi subjektiivisesti valittavaa arvoa. 19 taajuuden alapuolella. Tätä sääntöä olemme paremman puutteessa käyt täneet pitkään. Yli tys kriteerin arvonkin pitäisi suurentua. Tämä menettely on edelleen käy tössä STM:n asumis terveys asetuksessa. Menetelmä on käytettä vyydel tään työläs, mutta sekin voidaan automatisoida. Koska edellä ehdotin myös subjektiivises ta arvioinnista luopumista ja moder nien objek tiivisten menetelmien käyttöä, voi daan haluttaessa myös siirtyä kumman kin me netelmän pikku tarkkoihin, liukuvasti välil le 0…6 dB asettuviin korjauksiin. STM:n vuo den 1997 sisä ilma ohjeessa lukuarvosta kui tenkin poikettiin, asettamalla kaksi ar voa: 3 dB heikosti erot tuvalle ja 6 dB sel väs ti kuul tavalle äänes melulle
Spektrin pienitaajuisuus Kolmas melun laatupiirre, jonka on katsottu tarvitsevan oman lisä arvioinnin, on spektrin pieni taajuisuus. Äänesten osuuden määritys on tavallisesti helpompaa (kuva 6). Ruotsin käyrä lainattiin STM:n vuoden 2003 asumisterveys ohjeeseen. korjaus. Tällöin koko nais melun korjaus asettuukin välille 0…5 dB. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Näin ei kuitenkaan ole: jos tietyn melulähteen tiedetään tuot tavan impulssitai äänes melua, sen melu päästöön voidaan mallinnuksessa liittää ao. Kuva 7. Menettely sopii myös muille sisätiloihin kuuluville meluille, joihin jää ulkoseinän tai muun rakenteen ääni eristyksen jälkeen jäljelle pieni taajuinen osuus, kuten periaatteessa vaikka tuuli voima meluun. Impulssi maisuus toi mii näin suoraan. 20 Jos tarkasteltavan melu lähde kokonaisuu den melu koostuu tasaisesta me lusta ja joko impulssitai äänes osuudesta, kyseiset korjaukset tulee liittää vain jälkimmäisiin osuuksiin. Tarve liittyy sisä melun häiritsevyyteen yöllä. Pinnallisesti näyttäisi siltä, että laatupiirteet täytyisi aina mitata. Pieni taajuisen melun havaittavuus ja häiritsevyys lisääntyy hiljaisessa ympäristössä voimakkuuden suhteen nopeasti, kun melu ylittää kuulo kynnyksen. Melun mallilaskenta Ympäristömelun arvioinnin ensisijainen, tärkein ja luotettavin menetelmä on malli laskenta. Tieto saadaan melu pääs tön mää ri tyksen osana. Impulssien erot telu muusta melusta on yleensä ollut han kalaa, mutta automaattisella tunnistuksella se on vaivatonta. Useissa maissa otettiin 90-luvulta lähtien tässä tarkoituk sessa käyttöön ohje arvo käyriä (kuva 7). Laaja mallinnus kokemus osoittaa, että kun melu lasketaan kauemmaksi, kor ja uksen vaikutus käyttäytyy monen melu lähteen yhteis melun laskennassa riit tävän tarkasti samalla tavalla kuin to del li suu des sakin. Tyypillisesti melu on sähköises ti vahvistettua musiikkia. vsk. Pienitaajuinen melu: (vasen) ohjearvoja eri maissa (Ruotsin ja Britannian käyrät peittyvät Suomen asumis terveys asetuksen käyrän alle) ja (oikea) esimerkki tuulivoimalan pieni taajuisesta melusta ja infraäänestä (kooste eri menetelmillä mitatusta, lasketusta ja arvioidusta melusta, kun melun A-äänitaso ulkona on noin 35 dB).. Äänes mäisyys voidaan tar kistaa laskennan pistetulosten spektreistä
7. Piittaa matto muuden seu ra uksena pyörän melupäästö ylittää jopa rauhallisessa katu liikenteessä EU:n raja-arvon karkeasti noin 10 dB. Varsinainen päästö (A-ääni teho taso L WA ) on pienelläkin nopeudella verrattomasti suurempi kuin raskailla ajo neuvoilla. vsk. Melu on voimakkaasti pieni taajuista ja erit täin kapea kaistaista. NT ACOU 112. Lahti T, Meluntorjunnan haasteet ja mahdollisuudet. Pedersen T H, Impulsstøj. Spekrtin huiput ovat korkeita, mutta eivät näytä erityisen kapeilta; se johtuu kuitenkin Doppler-ilmiöstä, joka ilmenee spektro grammista. U.S. 126 s. Helsinki 2003. 160 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kauempana melu lähteistä, al tis tuvien kohteiden etäi syy del lä, ne vaimentuvat usein vä häi siksi tai merkityksettömiksi. Lopuksi esitellään melu lähde, joka ei ole merkityksetön. Viitteet Kuva 8. 3. Erään suuren moottori pyörä tyypin melua tavallisessa katuliikenteessä. 164 s. 4. ISO 1996-2:2007. 5. Ympäristöopas 101. Erääseen moottori pyörätyyp piin näyttäisi yleisesti liittyvän tapa pois taa tyyppi katsastuksessa hyväksytty äänen vaimennin. 8. Acoustics: Prominence of impulsive sounds and for adjustment of L Aeq . Electroacoustics – Sound level meters – Part 1: Specifications.. EPA 550/9-79-103, Washington 1979. IEC 61672-1:2002. Nordtest, Espoo 2002. Pedersen T H, Prominent tones in noise – Proficiency testing among 30 laboratories of the ISO 1996-2 Annex C method and its predecessors. Häiriöt kaduntai tienvar sien asukkaiden uneen ovat ilmeisiä, koska melu etenee vaivatta ulkoseinien läpi si sään. Lahti T, Ympäristömelun arviointi ja torjunta. 6. Acoustics ’08, Pariisi 2008. 1. Objektiv målemetode for impulsers tydelighed og for tildeling af impulstillæg. Acoustics – Description, measurement and assessment of environmental noise – Part 2: Determination of environmental noise levels. Ympäristö ja terveys 2:2013, 4–11. 2. Arbejdsrapport fra Miljøstyrelsen 1:2001, Kööpenhamina. Annoyance, loudness, and measurement of repetitive type impulsive noise sources. 21 Lopuksi Monet tässä esitettyjen melu esimerkkien laatu piirteet ovat häiritsevyyden kannalta usein sittenkin vain pie nehköjä detaljeja. Melu on voimakkaasti pieni taajuista ja erittäin kapea kaistaista
alueen palvelut, liikenneratkaisut ja virkistysmahdollisuudet [1–2]. Cityfier on tarkoitettu erityisesti kaupunkien, maanomistajien ja palveluntuottajien käyttöön. Arvoa alentavia tekijöitä ovat tyypillisesti melu, teollisuus ja huonot perustamisolosuhteet. Palvelussa voi vertailla erilaisia maankäyttöratkaisuja ja se antaa nopeasti monimuuttujamalliin perustuvan laskennallisen arvion alueen arvon kehitykselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Cityfier on maankäytön suunnittelua tukeva digitaalinen palvelu, joka käyttää hyväkseen avointa paikka-, kaupunkitutkimusja asuntojen myynti-ilmoitustietoa. Suurimpia haasteita maankäytön kehittämiseen ovat pitkä ajallinen kesto ja arvoa nostavien investointien ajoitus. Jukka Kettunen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Mikko Kylliäinen, Henry Niemi ja Timo Huhtala A-Insinöörit Suunnittelu Oy Melun vaikutukset asuntojen arvoon ja rakennuskustannuksiin Lentomelu, raideliikennemelu ja tieliikennemelu vaikuttavat monin tavoin asuinrakentamisen kustannuksiin. Lisää tietoa palvelusta on saatavissa osoitteesta www.cityfier.com. Tyypillisiä asuinalueiden arvoa nostavia komponentteja ovat mm. Rakennusalueella vallitsevien melutasojen kytkeminen innovatiivisesti erilaisiin kiinteistöjä koskeviin tutkimusja tilastotietoihin tarjoaa mahdollisuuden vetovoimaisten asuinalueiden tehokkaaseen suunnitteluun.. Toisaalta melun tiedetään laskevan asuntojen arvoa, toisaalta meluntorjunnan edellyttämät toimet voivat kasvattaa rakennuskustannuksia ja asuntojen hintoja. 22 Cityfier – digitaalinen palvelu kaupunginosan arvonnousun mittaukseen ja ennustamiseen Tärkein asunnon hintatekijä on sijainti. vsk. Maankäytön suunnittelun keinoin molempiin seikkoihin voidaan vaikuttaa
Pohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla määritetään tarkastelupisteen melutaso liikennemäärien, ajonopeuksien, etäisyyksien ja raskaan liikenteen osuuksien perusteella. Melun vaikutus asunnon arvoon Liikenneviraston hiljattain teettämässä tutkimuksessa [3] selvitettiin tieliikennemelun vaikutuksia asuinhuoneistojen arvoon. Kuva 1. Liikenneviraston rahoittamassa tutkimuksessa asiaa selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla sekä tekemällä kyselytutkimus. Cityfier-työkaluun on liitetty mahdollisuus ottaa liikennemelu huomioon asuntojen ja rakennuspaikkojen arvon kehitystä tarkasteltaessa. Tämän ylityksen jälkeen asunnon arvon lasku on noin -0,3 % desibeliä kohti. 23 Jo aiemmin käytössä olleen kaupunkitutkimusja kiinteistödatan lisäksi Cityfiertyökaluun on liitetty mahdollisuus arvioida melutasojen vaikutuksia asuinrakennusten arvoon. Jos melutaso on siis esimerkiksi 65 dB, asunnon arvon lasku on noin -6 %. Kyselyn tulokset ja kirjallisuudessa esitetyt tiedot olivat samansuuntaisia: tyypillisesti liikennemelu alkaa vaikuttaa asunnon arvoon, kun sen keskiäänitaso L A,eq ylittää 50 dB. Kun liikennemelun keskiäänitaso ylittää 60 dB, asunnon arvon lasku on noin -0,6 % desibeliä kohti. Lisäksi joitakin muita muuttujia pohjoismaisen tieliikennemelumallin mukaisessa laskennassa on vakioitu.. Näin laskettu melutaso tarkastelupisteessä voidaan yhdistää tietoon melun vaikutuksista asunnon arvoon. Tällä hetkellä laskenta perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin [1], mutta jatkossa luodaan mahdollisuus siirtää melutasot työkalun käyttöön suoraan melukartoista. Asunnon arvon lasku liikennemääriltään (arjen keskivuorokausiliikenne KAVL) erilaisten liikenneväylien läheisyydessä. Kuvassa 1 on esitetty etäisyyden funktiona asunnon arvon lasku, kun melulähteenä on neljä liikennemääriltään ja nopeusrajoituksiltaan erilaista liikenneväylää. Ajonopeus vaihtelee ja raskaan liikenteen osuudeksi on oletettu kaikissa tapauksissa 5 %. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty tuloksia asunnon arvon laskusta melualueilla melun keskiäänitason funktiona. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk
vsk. Tarkemmat melun vaikutuksia kartoittavat suunnitelmat on syytä tehdä erillisellä meluselvityksellä. Vuonna 1966 rakennettu kohdekiinteistö sijaitsee osoitteessa Kirkkosalmentie 3. Maakuntien ja kaupunkien tahto edistää avointa kaupunkija kiinteistötietoa on kriittinen edellytys työkalun edelleen kehittämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Tutkimme muutoksen vaikutusta yksittäisen nykyisen asuinkiinteistön arvonnousun näkökulmasta, joka on Laajasalontien välittömässä vaikutuspiirissä. 24 Case Laajasalontie, Helsinki Esimerkkikohteemme on Helsingin Laajasalosta, jossa kaupunki on suunnitellut nykyisen Laajasalontien 18 000 ajon/vrk, nopeusrajoitus 70 km/h muuttamisen tulevaisuudessa kaupunkibulevardiksi. Arvonnousu asunnoille tulee muista muutoksista, kuten julkisten liikennepalvelujen (pikaraitiotie Helsingin keskustaan), kauppapalveluiden ja kaupunkipyöräilyn lisääntymisestä. Rakennusmassat ja meluesteet toimivat akustiikan kannalta samalla tavalla, joten massoja voidaan hyödyntää sekä alueellisessa että korttelikohtaisessa meluntorjunnan Kuva 2. Vuodelle 2050 liikennemäärien ennuste on 31 000 ajon/vrk, nopeusrajoitus 50 km/h. Cityfier palvelee kaupunginosien suunnittelua parhaiten ennen asemakaavasuunnittelua, jolloin rakennussuunnittelua ei ole vielä aloitettu. Laajasalontien keskipisteestä mitattuna kiinteistö sijaitsee noin 80 metrin päässä (kuva 2). Cityfierin avulla voidaan osoittaa, että suunnitellulla muutoksella ei ole merkittävää muutosta mitattavan asuinkohteen melutasoon ja asuntojen arvonnousuun (kuvat 3 ja 4). Laajasalontien ennustettu liikennemäärän kasvu nostaa melutasoa nykyisestä, vaikka tuleva 50 km/h nopeusrajoitus vaikuttaakin päinvastaiseen suuntaan. Melun vaikutus rakennuskustannuksiin Meluntorjuntaan on käytettävissä useita keinoja, kuten rakennusmassojen sijoittelu, rakennuksen ulkovaipan ääneneristys, meluesteet ja -vallit sekä parvekelasitukset. Mikäli Kirkkosalmentie 3:n ja uuden bulevardin väliin tulee uusia rakennuksia, on näiden melua estävä ja asunnon arvoa nostava vaikutus. Melun vaikutus asunnon arvoon Laajasalontiellä vuonna 2017.
25 Kuva 3. vsk. Cityfierin tulokset monimuuttujamallilla, jossa on esitetty merkittävimmät asunnon arvoon vaikuttavat tekijät.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kuva 4. Melun vaikutus Kirkkosalmentie 3:n arvoon on -3 %
Jos maankäytön suunnittelua ajatellaan vain meluntorjunnan kannalta, rakennusmassojen tulisi olla ensisijainen meluntorjunnan keino ja muita keinoja tulisi käyttää meluntorjunnassa ratkaisemaan niitä seikkoja, joita rakennusmassoilla ei voida järjestää. Määräysten uudistamiseen liittyvissä tutkimushankkeissa on selvitetty erityisesti erilaisten ääniolosuhteita kuvaavien mittalukujen yhteyksiä äänen ja melun subjektiiviseen kokemiseen [10–11]. Suurimmat kustannusvaikutukset syntyvät ratkaisuista, jotka tehdään maankäytön suunnittelun alkuvaiheissa. Meluntorjuntaa voidaan suunnitella myös laajentamalla mittakaavaa korttelista laajemmalle alalle. Kuvassa 5 on tutkittu karkealla hahmotelmatasolla rakennusmassojen sijoittelun vaikutuksia melun leviämiseen vaakatasossa korttelin piha-alueille [12]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk. Yhteenveto Kaavatalouden ja rakennuskustannusten näkökulmasta rakennettavan alueen meluntorjunnalla voi olla suuria kustannusvaikutuksia, jotka liittyvät toisaalta asuntojen arvoon ja toisaalta meluntorjunnan edellyttämistä ratkaisuista seuraaviin rakennuskustannuksiin. Parhaillaan käynnissä on rakentamismääräysten ääniolosuhteita koskevien osien uudistustyö [9]. Meluesteitä harvemmin voidaan sijoittaa kovin lähelle melulähteitä, jolloin niillä ei pystytä vaikuttamaan merkittävästi melun leviämiseen rakennuksen julkisivuille ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta. Toisaalta meluntorjunnan edellyttämät. Esimerkkikortteleissa lamellitalojen runkosyvyys on 10 m ja pituus yleensä 30 m. Todellisissa olosuhteissa maastonmuodot vaikuttavat melun leviämiseen erityisesti lähellä maanpinnan tasoa. Tilanteissa, joissa rakennukset muodostavat yhtenäisen muurimaisen massan melulähteen suuntaan, melutaso korttelien sisäosissa on selvästi alhaisempi kuin meluesteillä suojatuissa kortteleissa. Rakennusmassat ovat kuitenkin tehokkaampia meluesteitä kuin aidat tai muurit, koska ne ovat huomattavasti korkeampia kuin korkeimmatkaan meluesteet yleensä. Tällöin alueelle liikennemelua tuottavien väylien varrelle sijoitetaan rakennusmassoja, jotka toimivat meluesteinä koko alueen kannalta. Kortteleissa, joissa on melueste, esteen korkeus on 2,5 m. Melukartoista voidaan nähdä, että lähes miten tahansa massoiteltu kortteli saadaan meluesteitä käyttämällä suojatuksi melulta niin, että valtioneuvoston päätöksen [5] mukaiset melutason ohjearvot toteutuvat. Rakennusten korkeus on 12 m. Toisaalta melueste on aina lisäkustannus verrattuna tilanteeseen, jossa rakennusmassoja on hyödynnetty meluntorjunnassa. Pistetalojen sivumitta on esimerkeissä yleensä 20 m. Kaikissa korttelia vaakatasossa kuvaavissa melukartoissa maasto on täysin tasainen eli melulähteenä toimiva tie ja piha-alue ovat samassa tasossa. Meluntorjuntaa koskevia säädöksiä ja ohjeita on kuitenkin vain lähinnä melutasojen ohjearvoista [5] ja meluntorjunnan teknisistä keinoista, kuten rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä [6–7] ja parvekelasitusten valinnasta liikennemelualueilla [8]. Esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan ääneneristys koskee melualueilla aina osaa asunnoista, koska useimmiten joidenkin huoneiden julkisivu on melulähteen suuntaan. 26 suunnittelussa. Kaavatalouden ja rakennuskustannusten näkökulmasta meluntorjunnan keinoilla voi olla suuria kustannusvaikutuksia. Meluntorjuntaratkaisuilla, kuten tontille sijoitettavilla korkeilla meluesteillä, voi olla myös kaupunkikuvaan ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen liittyviä vaikutuksia, jotka eivät välttämättä ole myönteisiä. Usein meluntorjuntaa suunnitellaan korttelitai tonttikohtaisesti, jolloin meluestein suojataan pihojen oleskelualueita
27 ratkaisut voidaan toteuttaa myös niin, että ne ovat osa alueen tai rakennuspaikan kokonaisratkaisua. Näihin lähtökohtiin voidaan yhdistää myös muu kiinteistöjä koskeva tutkimusja tilastotieto vetovoimaisten asuinalueiden kehittämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Lähteet 1. Laakso, S. Meluntorjunnan tulisi kuitenkin olla yksi suunnittelun lähtökohdista pyrittäessä terveelliseen ja viihtyisään asuinympäristöön – asuntojen arvonnousuun ja edullisiin rakennuskustannuksiin. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon paljon muitakin seikkoja kuin meluntorjunta, kuten ilmansuunnat, näkymät ja hiukkaspäästöt. Tällöin ratkaisu on yleensä edullinen sekä kustannuksiltaan että kaupunkikuvan kannalta. Melutaso on hyväksyttävällä tasolla (< 55 dB) valkoisella ja vihreällä alueella.. vsk. Rakennusmassojen sijoittelulla kortteliin on suuri vaikutus melun leviämiseen tieltä korttelin piha-alueille. Kuva 5. Asuntojen hinnat ja asuntojen ominaisuuksien kysyntä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla 1997, ETLA. Tämä edellyttää sitä, että meluntorjunta on yksi suunnittelun lähtökohdista riittävän aikaisessa vaiheessa eli suunniteltaessa rakennusmassojen sijoittamista rakennuspaikalle tai jo alueellista maankäytön suunnittelua tehtäessä
Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyys liikennemelualueilla. 561–566. 5. & Takala, J. ÄKK-hankkeen suositukset tulevaisuuden ääneneristysmääräyksiä koskien. Maantiehankkeista kerrostalokiinteistöille aiheutuvista meluhaitoista. RIL 243-1 Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. 3. & Hyönä, J. 11. Hongisto, V., Kylliäinen, M. Diplomityö. Meluntorjunta maankäytön suunnittelun lähtökohtana. 8. Kovalainen, V. Tampere, 20.–22.10., Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, s. 1996. Huhtala, T., Kylliäinen, M. Hongisto, V. Kylliäinen, M. Turku, Työterveyslaitos. 2015. Rakennuksen meluntorjunta ja ääniolosuhteet. 2015. Saarinen, A. 12. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 2003. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti Verkkosivumme uudistuvat kevään aikana! www.ymparistojaterveys.fi. 10. et al. Raideliikenteen hyödyt – selvitys/ HSL, Kaupunkitutkimus TA Oy 2010. & Kylliäinen, M. 2015. Copenhagen, The Nordic Council of Ministers, TemaNord 1996:525. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. ja Hongisto, V. Rakennusfysiikka 2015. 6. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. vsk. Rakennusfysiikka 2015. Keskustelutilaisuus rakennusten äänieristyksestä, meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista. 28 2. Espoo, Aaltoyliopisto, rakennetun ympäristön laitos. Vanhanen, T. 4. ÄKK Loppuraportti. 2015. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992. 7. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Road traffic noise – Nordic prediction method. Helsinki, ympäristöministeriö, 27.10.2015. 2007. Kragh, J. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Tampere, 20.–22.10., Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, s. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016. & Kylliäinen, M. 2016. 9. 611–616. 2016
Luvanvaraisuus ehdotetaan poistettavaksi kokonaan sellaisilta toiminnoilta, joiden ympäristövaikutukset ovat yleisellä tasolla vähäisiä. Esitys liittyy vaiheittain toteutettavaan ympäristönsuojelulain uudistamiseen, jolla pyritään helpottamaan ympäristölupiin liittyvää byrokratiaa ja säätelyä. Näistä keskeisimpiä ovat ympäristöasioita koskevan yhden luukun periaatteen toteuttaminen sekä lupamenettelyn korvaavan uuden ilmoitusmenettelyn käyttöönotto eläinsuojille ja mahdollisesti eräille muillekin toiminnoille. Neuvontaa annettaisiin hakijan pyynnöstä, maksutta ja sähköisten tietojärjestelmien välityksellä. Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä, eikä anneta määräyksiä. Toiminta voidaan aloittaa, kun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on rekisteröinyt toiminnan tai ilmoituksen jättämisestä on kulunut 90 päivää. Näitä toimintoja ovat muun muassa pellettien puristamot, viilutehtaat, tekstiilien vesipesulat ja pelastustoiminnan helikopterilentopaikat. Keskeisimpänä tähän liittyvänä muutoksena on, että nykyisin luvanvaraiset kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat siirrettäisiin rekisteröintimenettelyyn. Niiden eläinsuojien, joissa pidetään eri eläinlajeja tai eri-ikäisiä tuotantoeläimiä, luvanvaraisuuden määrittely täsmentyisi. vsk. Lisäksi rekisteröintimenettelyn soveltamisalaa laajennettaisiin. 29 Hallitus on antanut 16.2.2017 eduskunnalle esityksen ympäristönsuojelulain muuttamiseksi. YM Kevennyksiä ympäristölupiin – laitosluetteloon ehdotetaan muutoksia Viranomaisneuvonnalle täsmällisempiä säännöksiä Pilvipalvelu ympäristöolojen valvonnassa Pilvipalvelu ympäristöolojen valvonnassa www.laatusaa.fi ilkka.lilja@iloy.fi 0400 241317. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Esityksen mukaan ympäristölupamenettelyä kevennettäisiin karsimalla kansalliseen laitosluetteloon kuuluvien toimintojen ympäristöluvanvaraisuutta. Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava yleisiä ympäristönsuojeluvaatimuksia, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella Myös eläinsuojien lupamenettely kevenisi jonkin verran, kun emolehmien eläinsuojille ehdotetaan luvanvaraisuusrajan nostoa. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin säännöksiä lupahakemusvaiheeseen liittyvästä viranomaisneuvonnasta. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan myös muita ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista ja tehostamista edistäviä toimia
Parvekkeiden meluntorjuntaa koskevien ohjeiden puuttuminen on tarkoittanut sitä, että kaavamääräysten määrittelyssä ja määräyksissä esitettyjen vaatimusten osoittamisessa melualueelle rakennettavien asuinkerrostalojen rakennuslupaa haettaessa on ollut kirjavuutta ja kuntakohtaisia eroja. Samoin on tehty esimerkiksi Tampereen kaupungin uusissa, maankäytön suunnittelua ohjaavissa melulinjauksissa [5]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Samanlaisen määritelmän on antanut WHO omissa ohjeissaan [3]. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen meluntorjuntaa maankäytön suunnittelussa koskevassa ohjeessa [4] parvekkeet rinnastetaan piha-alueisiin. Sitä vastoin päätökseen liittyvässä perustelumuistiossa [2] parvekkeet ja terassit määritellään pihan oleskelualueisiin rinnastettavaksi, jolloin melutason ohjearvot koskevat myös niitä. Tähän puutteeseen vastaa ympäristöministeriön vuoden 2016 lopulla julkaisema ohje.. vsk. Ongelmana on ollut se, että tarjolla ei ole ollut suunnittelumenetelmää, jolla vaatimusten täyttyminen olisi voitu osoittaa suunnitteluvaiheessa. Tutkimuskirjallisuudessa on toisaalta myös viitteitä siitä, että melulta suojattu parveke on tärkeä viihtyisyystekijä kerrostaloasukkaille [6]. Joissakin tapauksissa vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi onkin edellytetty mittauksia valmistuneiden rakennusten parvekkeilla. Monissa kunnissa parvekkeet tulkitaan oleskelualueiksi, ja parvekkeille asetetaan kaavamääräyksinä meluntorjuntavaatimuksia. 30 V altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista [1] ei suoranaisesti ota kantaa siihen, miten parvekkeiden asema tulisi tulkita ohjearvoihin nähden. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen vuosina 2015–2016 Mikko Kylliäinen, Ville Kovalainen ja Timo Huhtala A-Insinöörit Suunnittelu Oy Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyyden suunnitteluohje Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista määrittelee oleskelualueilla ulkona sallittavat keskiäänitasot. Suunnittelumenetelmän puuttuessa myös rakennusvalvontaviranomaisten on ollut hankalaa valvoa sallitun melutason toteutumista parvekkeilla
Ohjeessa esitetään menetelmät lasitetun parvekkeen ääneneristävyyden mitoittamiseen ja mittaamiseen sekä painovoimaisen ilmanvaihdon ja lämpötilan laskentaan. Kehitetty suunnittelumenetelmä validoitiin ääneneristysmittauksin toteutetuissa kohteissa. Käytännössä äänitasoero ?L A,vaad voi olla luokkaa 1–20 dB, tyypillisimmin kuitenkin 2–10 dB. Parvekkeiden meluntorjuntaa koskevat vaatimukset voidaan esittää kaavamääräyksissä rakennuksen ulkovaippaa koskevista määräyksistä tuttuna äänitasoerona ?L A,vaad eli parvekkeen ulkovaipan pinnalla vallitsevan ja parvekkeella sallittavan äänitason erona [6–7]. vsk. Tilasto perustuu A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n asemakaavoitusta ja rakennuslupia varten tekemiin meluselvityksiin, joiden perusteella on määritelty kunkin kohteen parvekkeille asetettavat vaatimukset. Julkaistu ohje (kuva 1) tarjoaa muiden muassa suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille ja kaavoittajille tietoa siitä, miten lasitetuille parvekkeille asetettava ääneneristävyys määritellään, suunnitellaan ja todennetaan. 31 toteuttamassa tutkimushankkeessa selvitettiin käytäntöjä parvekkeita koskevan meluntorjuntavaatimuksen esittämiseksi kaavoituksessa sekä kehitettiin menetelmä parvekkeiden ääneneristyksen suunnittelemiseksi melualueilla [6]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Liikennevirasto. Kuvassa 2 on esitetty, millaisia äänitasoeroja parvekelasituksilta tyypillisesti vaaditaan [6]. Parvekkeita koskevan kaavamääräyksen muodostaminen Parvekelasituksen ja kaiteen ääneneristävyyden mitoittava suure on parvekkeella sallittava melun keskiäänitaso L A,eq . Kuva 1: Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyyden suunnitteluohje.. Kuvasta 2 nähdään, että yöajan melutason ohjearvo tuottaa yleensä suurempia äänitasoerovaatimuksia kuin päiväajan ohjearvo. Päivällä sallittava keskiäänitaso on 55 dB ja yöllä yleensä 50 dB (uusilla alueilla 45 dB). Suunnittelijoille ja asuinrakennusten urakoitsijoille tutun ilmiön eli rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydenkin mitoittava suure on sisällä sallittava melutaso, mutta asemakaavoissa rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys määritellään äänitasoerona ?L A,vaad , joka on rakennuksen ulkovaipan pinnalla ilman julkisivuheijastuksia vallitsevan keskiäänitason L A,u ja sisällä sallittavan keskiäänitason L A,s erotus [8–9]. Suurin osa tarkastelluista kohteista sijoittui uusille alueille, jolloin yöaikana sovellettiin keskiäänitason arvoa 45 dB, joka on yleensä mitoittava arvo. Mittaukset teki A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n akustiikkasuunnitteluyksikkö. Hankkeen tuloksena ympäristöministeriö julkaisi parvekelasitusten suunnittelumenetelmän ympäristöhallinnon ohjeena 6/2016 [7]
vsk. Nämä ovat tavallisesti lasitoimittajien laboratoriossa mittauttamia arvoja. Tällaisissa tapauksissa parvekkeelle muodostuvaan melutasoon voidaan vaikuttaa myös pienentämällä avattavaa lasiosuutta parvekkeen vaipasta: esimerkiksi parvekkeen pielet voidaan tehdä kiinteillä lasituksilla tai muuttaa ne esimerkiksi betonipieliksi. Absorptioalan lisäksi melutason muodostuminen parvekkeelle riippuu kaiteen ja avattavan lasituksen ääneneristävyyksistä ja pinta-aloista sekä kaikkien näiden rakennusosien tiiviydestä ja rakojen määrästä. Kuva 2: Asemakaavoitusta ja rakennuslupia varten tehtyjen meluselvitysten perusteella määritettyjen parvekkeilta vaadittujen äänitasoerojen jakauma. Suunnittelumenetelmään sisältyy lisäksi mittauksin määritetty korjaustermi, jonka avulla otetaan huomioon esimerkiksi laboratorioja kenttämittaustilanteen eroista, epämääräisistä raoista ja parvekelasien asentamisesta rakennuksessa johtuvat epävarmuudet. Lisäksi tarvitaan tiedot parvekelasituksen ja kaiteen pinta-aloista, kaiteen viivamaisten rakojen määrästä ja pinta-aloista (lasivälit) ja parvekkeen tilavuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 32 Parvekelasitusten valinta Parvekelasitusten valinta liikennemelualueelle on rakennuksen ulkovaipan suunnitteluun vertautuva prosessi. Jos parvekkeen vaipalle asetettu äänitasoerovaatimus ?L A,vaad on suuri, parvekkeelle voidaan lisätä ääntä absorboivaa eli vaimentavaa materiaalia, jonka vaikutus myös voidaan ottaa huomioon. Suunnittelun lähtötiedoksi tarvitaan parvekelasitusten ja kaiteiden ilmaääneneristävyydet tieliikennemelua vastaan R w + C tr tai lentoja raideliikennemelua vastaan R w + C. Mitoittavana tekijänä voi olla parvekkeella päivätai yöaikana sallittava keskiäänitaso riippuen liikennemäärien jakautumisesta vuorokauden aikana.. Tutkimuksessa [6] tehtiin parvekkeilla jälkikaiunta-ajan mittauksia, joiden perusteella voitiin todeta, millainen parvekkeen absorptioala tyypillisesti on ja miten se riippuu parvekkeen tilavuudesta. Samoin sisäänvedetyillä parvekkeilla parvekkeen lasivaipan pinta-ala on pienempi kuin nurkkaparvekkeilla tai kolmelta suunnalta lasitetuilla parvekkeilla. Samoja suunnittelumenetelmiä ei kuitenkaan voida käyttää, sillä parvekkeelle muodostuvaan melutasoon keskeisesti vaikuttava parvekkeen absorptioala ei ole sama kuin kalustetussa asuinhuoneessa
Tällöin ilmanvaihdon edellyttämä paine-ero on suurimmillaan ja toisaalta taas tuuletus edellyttää pienempää rakopinta-alaa kuin avattavien lasitusten välisistä pystyraoista muodostuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Pystysuuntaiset raot avattavien lasielementtien välissä eivät kuitenkaan ole tehokkain tapa järjestää tuuletus, sillä painovoimaisen ilmanvaihdon edellyttämä paine-ero jää pieneksi ja toisaalta rakoja on melko harvassa eli tuuletusta tapahtuu melko pienen rakopinta-alan kautta. 1992. Helsinki, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Opas 02/2013. 2016. 3. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992. 2007. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. 7. & Kylliäinen, M. Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyys liikennemelualueilla. Sarkkinen, S. Ympäristöministeriö, muistio 26.10.1992. vsk. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016. Kylliäinen, M. & Lindvall, T. 9. 4. Geneve, World Health Organization. 2016. Tavallisesti avattavien lasitusten välillä on rako, jonka kautta parvekkeen tuuletus tapahtuu. Tutkimuksessa [6] kehitettiin myös yksinkertaisia laskentamenetelmiä, joilla voidaan arvioida parvekkeelle muodostuvia lämpötiloja sekä painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihdon ja lämpötilan edellyttämät tuuletusraot ovat ääneneristävyyden kannalta ongelmallisia, sillä ne heikentävät parvekkeen ulkovaipan ääneneristävyyttä verrattuna siihen, mitä yhtenäisellä lasituksella voitaisiin saavuttaa. 1995. Diplomityö. Kovalainen, V. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos. Lasitettujen parvekkeiden meluntorjunnan suunnittelu ja mittaaminen liikennemelualueilla. 2. 33 Ympäristöhallinnon ohjeessa [7] on esitetty tarkka suunnittelumenetelmä suunnittelijoiden tarpeisiin sekä taulukkomitoitukseen perustuva menetelmä, jolla esimerkiksi rakennusvalvonta voi tarkistaa nopeasti, täyttävätkö parvekkeen ulkovaipalle esitetyt rakennusosat kaavamääräyksessä esitetyn äänitasoerovaatimuksen. Nämä menetelmät on esitetty myös ympäristöhallinnon ohjeessa [7]. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. Mahdollisuuksia parvekelasitusten tuotekehitykseen Parvekelasitusten toteuttaminen siten, että melualueilla saavutetaan toisaalta riittävä ääneneristävyys ja toisaalta viihtyisyyden ja rakennusfysiikan kannalta riittävä tuuletus, on varsin vaativa suunnittelukokonaisuus. Ehdotus Valtioneuvoston päätökseksi melutason ohjearvoista. Tampereen kaupungin melulinjaukset. Hyväksytty yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 9.6.2015. 6. Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Tuuletuksen ja ääneneristävyyden kannalta tehokkaampi ratkaisu olisi tuuletusrakojen järjestäminen kaiteen alareunaan kaiteen koko matkalle ja avattavan lasituksen yläreunaan tai lasituksen tukirakenteiden ja parvekelaattaelementin väliin. Berglund, B. 8. 2003. 5. Community Noise. Lähteet 1. & Hongisto, V. Kaide ja avattava lasitus voisivat tällaisessa ratkaisuissa olla täysin tiiviitä. RIL 243-1 – Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. Ohjeessa [7] esitetyt menetelmät tarjoavat siten mahdollisuuksia myös lasitusten ja kaiteiden tuotekehitykselle. 2013. Kovalainen, V. Airola, H
Kaavan joukkoliikenneratkaisu perustuu ympäristölle kestävän raideliikenteen verkostokaupungin rakentumiseen, missä matkaketjun jatkaminen Arkkitehti Christina Suomi Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Meluntorjunta kaupunkirakenteen tiivistyessä ja täydennysrakentamisessa Ääniympäristön laadun huomioiminen Helsingin yleiskaavassa Helsingin uudessa yleiskaavassa kolmasosa rakentamispotentiaalista sijaitsee sisääntuloväylistä kaduiksi muutettavien kaupunkibulevardien kortteleissa. Jo nyt lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvotason 55 dB. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Meluntorjunnan kysymyksiin on paneuduttu yleiskaavatyössä, jotta tuleva asuinympäristö täyttää vaatimukset terveellisyydessä ja turvallisuudessa.. Helsingin osuus on lähes puolet koko pääkaupunkiseudulle arvioidun 600 000 asukasmäärän kasvusta. Uusi yleiskaava laajentaa kantakaupunkia Helsingin uusi yleiskaava ulottuu vuoteen 2050. Väkiluvun kasvaessa liikkuminen niin kaupungin sisällä kuin yli seuturajojen kasvaa. vsk. Kaavan keskeisenä tavoitteena on osoittaa ne alueet, jolle kasvavan kaupungin väestö voi sijoittua. Suurin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä on tieliikenne. Väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä lähes 260 000 uudella asukkaalla kokonaisasukasmäärän hipoessa 900 000 kaupunkilaista. Myös Helsingissä melu on merkittävä elinympäristön laatua ja terveellisyyttä heikentävä tekijä. Uuden yleiskaavan kutsumanimi ”Kaupunkikaava” kertoo sen kantavista teemoista: kaupunkimainen urbaani ympäristö, tiivistyvä kaupunkirakenne ja erilaiset liikkumisen verkostot. 34 Y mpäristömelu on yksi Euroopan suurimpia ympäristöongelmia. Bulevardikatujen varsilla liikkuu, asuu ja työskentelee vuoteen 2050 mennessä jopa kymmeniä tuhansia asukkaita
Alueista erottuvat vilkkaasti liikennöidyt sisääntuloväylät, joissa syntyvä tieliikenteen melu ulottuu syvälle olevaan kaupunkirakenteeseen. Helsingin tieliikenteen meluvyöhykkeet. Sen aineistossa on eritelty maantie-, tieliikenne-, raideliikenneja rautatieliikennemeluvyöhykkeet päivällä ja yöllä. Jatkossa tämä ei enää ole mahdollista, sillä nämä laajat aluekokonaisuudet on jo löydetty, kaavoitettu ja kohta rakennettukin. Tähän saakka Helsinkiin on voitu rakentaa kokonaisia uusia kaupunginosia. vsk. Toinen kolmannes sijoittuu täydennysrakentamisena vanhoihin kaupunginosiin. Uudessa yleiskaavassa näitä uusia kaupunginosia on Malmin lentokentän alueen ja Vartiosaaren lisäksi vain muutamia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kolmannes sijoittuu nykyisten sisääntuloväylien varrelle, uusiin bulevardikaupunginosiin. Tavoitteena on kantakaupunkimainen, toiminnoiltaan sekoittunut ja elävä kaupunkirakenne. Näille tulevasta rakentamisesta sijoittuu kolmannes. Yleiskaava mahdollistaa moottoritiemäisten alueiden muutoksen siten, että niiden melusuojaalueet voidaan suunnitella kortteleiksi ja tie laadukkaaksi kaduksi. Itäväylää Kuva 1: Pääkaupunkiseudulle laadittiin vuonna 2012 ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. 35 myös täydentyvän viherja virkistysverkoston väyliä pitkin on entistä helpompaa. Pääkaupunkiseudun meluselvitys 2012.. Selvitys havainnollistaa, kuinka hiljaisten alueiden määrä rantaja saaristoalueita lukuun ottamatta on Helsingissäkin käymässä harvinaiseksi. Kaupunkiin tulee lisää kaupunkia! Kaupunkibulevardeiksi on yleiskaavassa osoitettu kaikki seitsemän säteittäistä pääväylää Kehä I ”sisäpuolella”. Kaupunkibulevardien varsille voidaan rakentaa asuntoja 80 000–100 000 asukkaalle sekä kiinteistöjä palveluita ja työpaikkoja varten. Moottoritiemäinen liikenneympäristö ei sovellu sellaisenaan asumiseen. Esimerkiksi Vuosaaren satama on vapauttanut laajoja vanhoja satama-alueita, joille nyt rakennetaan asuntoja kymmenille tuhansille uusille helsinkiläisille
Kaupunkibulevardi on myös raideliikennettä! Kaupunkibulevardi palvelee kaikkia liikkumismuotoja: autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Lähtökohtana on, että kaupunkibulevardit toimivat edelleen osana seudullista tai valtakunnallista väyläverkostoa lähellä kaupungin keskustaa. Moottoriväylän muutos kaupunkibulevardiksi on suuri, ja vaikka pikaraitiotiet tulevaisuudessa vastaavatkin suurten ihmismassojen liikuttelusta, ovat autoliikenteen Kuva 2: Konsultin laatima Helsingin rakeisuuskuva vuonna 2050, johon on merkitty yleiskaavassa määritettyjen kaupunkibulevardien sijainti. Toisin kuin nykyisillä sisääntuloväylillä, myös kävely on mahdollista ja sujuvaa. Eräänlaisena ajankohtaisena pilottikohteena on jo selvitetty Laajasaloon johtavaa pääväylää, joka ehdotusvaiheessa olevassa asemakaavassa on suunniteltu bulevardityyppiseksi noin 600 metrin pituudelta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Uusi rakentaminen bulevardin varressa liittyy suoraan katuun ja luo edellytykset kivijalkakaupoille. Oman osansa liikennetarpeesta kattavat nopean pyöräliikenteen väylät. Bulevardien synnyttämät kaupunginosat yhtyvät mahdollisimman saumattomasti olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Rakeisuuskuva: WSP.. 36 ja Vihdintien eteläosaa lukuun ottamatta kaikki ovat hallinnaltaan valtion teitä. Joukkoliikenteenä on pikaraitiotie, joka kuljettaa nopeasti ja tehokkaasti suuretkin kulkijamäärät. Esimerkiksi tarkemmat alkupisteet sekä liittymäratkaisut ratkaistaan väyläkohtaisesti yhteistyössä valtion liikenneviranomaisten kanssa. Lisäksi bulevardikaavamerkinnän Kehä I ulkopuolella ovat saaneet Itäväylän ja Vihdintien osuudet Helsingin rajalle saakka. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Olennaista on torjua melua jo kaavoitusvaiheessa korttelirakenteen ja katuverkon suunnittelulla, sillä näitä puutteita on vaikeaa korjata pelkästään asuntosuunnittelulla tai rakenneratkaisuilla. Katuverkon suunnittelussa tehokkaiksi keinoiksi osoittautuivat sivukatujen suhteellisen pieni määrä ja niiden suunnitteleminen kaareutuviksi, jolloin melu ei kulkeudu korttelirakenteeseen yhtä tehokkaasti kuin suoria katuja pitkin. Yleiskaavatyön osana on laadittu laajoja selvityksiä liikenteen jakautumisesta eri väylille uudessa tilanteessa sekä syntyvän liikkumisja asuinympäristön laadusta. Melun kannalta kortteleiden on tärkeää olla bulevardin suuntaan mahdollisimman umpinaisia, sen sijaan ne voivat avautua Kuva 3: Taiteilijan näkemys bulevardista ja konsulttiselvityksen ”Jin&Jang”-korttelimallista. Ohjearvojen tavoittaminen edellyttää useiden keinojen soveltamista. Meluntorjunnan monet keinot käyttöön Arkkitehtitoimisto Serum selvitti vuonna 2014 kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta melukysymystä vertailemalla eri korttelimalleja, katuleveyksiä, liikennemääriä ja ajonopeuksia. Keskeisiä ympäristökysymyksiä ovat ilmanlaatu ja melu. Jalkakäytävillä melutaso on korkea, rauhallisempia kulkureittejä voidaan toteuttaa sivukaduille. Serum Arkkitehdit.. vsk. Alustavien melumallinnusten perusteella todettiin, että pihan kannalta perinteinen umpikortteliratkaisu tasakorkein talomuurein antaa parhaat onnistumisen edellytykset. Tämän korttelimallin arveltiin olevan melun lisäksi myös ilmanlaadun kannalta suotuisimman. Kortteleiden kadunpuoleinen sivu toimii melumuurina, ja melutaso vaimenee hyvin nopeasti kun siirrytään sisemmälle kortteleihin. 37 määrät edelleen merkittäviä
Nyt asemakaavahankkeella haluttiin luoda kaupunginosalle uusi keskusta sitä jakavan tiekuilun paikalle. 38 toiseen suuntaan, esimerkiksi viheralueelle. Esimakua Helsingin merellisestä Laajasalosta Kaupunkibulevardien melutasoja on jo selvitetty Laajasalontien asemakaavoitushankkeessa. vsk. Liikennemääräksi arvioitiin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tarkemmat melumallinnukset laadittiin kahdeksasta korttelimallista, ja näistä kehitettiin edelleen kolme parasta korttelityyppiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kaksoisjulkisivulla voidaan muodostaa melulta suojaava puskuri kadun ja asuntojen välille. Pysäköintitalot voi sijoittaa pahiten altistuviin kohtiin, jolloin ne suojaavat muuta korttelia. Yhdistelemällä korkeampia osia umpikorttelijalustaan voidaan luoda vaihtelevuutta kortteleihin vaarantamatta melusuojausta. Asemakaava suunniteltiin lainvoimaisen yleiskaavan mukaisesti, mutta sovittaen yhteen myös uuden yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Tämän lukuisat moottoriväylät eritasoliittymineen jäivät onneksi paperille, mutta Laajasaloa halkova väylä toteutettiin. Serum Arkkitehdit.. Yksi kortteleista on perinteinen ruutukaavakortteli, toisessa on jalustan ja parvekevyöhykkeen päälle nostetun sekoittuneen kahden korttelin yhdistelmä erilaisine rakennustyyppeineen ja kolmas muodostuu yhteen kytketyistä pistetaloista. Yhtenäiset, 5–7-kerroksiset kadunvarren rakennusmassat ja umpinainen korttelirakenne varmistivat ohjearvojen alittumisen kaikissa asuinkortteleissa. Viheralueen näkökulmasta tilanne paranee nykyisestä, sillä korttelirivi suojaa melulta huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi metsäpuisto. Laajasalontie on moottorikatutyyppinen väylä, jonka henkisenä isänä voi pitää 1960-luvulla laadittua Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaa. Meluselvityksen mukaan suurin mitoittava tekijä on autoliikenne, raitiotien vaikutus on alle desibelin. Kuva 4: Melumallinnus JinJang-korttelimallissa eri liikennemäärillä, nopeuksilla ja bulevardileveyksillä. Kortteleiden rakennusmassat sijoitettiin rajaamaan katualuetta. Asuntosuunnittelun keinoja ovat oleskeluja makuutilojen suuntaaminen sisäpihan puolelle. Kaikki valikoituneet mallit muuntelevat perinteistä umpikorttelia eri tavoin. Sivukäytävääkin voidaan käyttää. Erkkereiden ja yleensäkin epätasaisten julkisivupintojen on todettu sivukaduilla hajottavan ääntä ja vaimentavan sen kulkeutumista syvemmälle kortteleihin. Heikoin lenkki melusuojauksessa on yleensä ikkuna, jota voidaan suojata lisäerkkerein tai ikkunaluukuin
Tähän voidaan vaikuttaa myös nopeustasoa alentamalla tai käyttämällä hiljaista asfalttia. Strategisella tasolla yleiskaava osoittaa rakentamismahdollisuuksia Kehä I sisäpuolella, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Myös ajassa tapahtuvat muutokset niin lainsäädännössä kuin liikkumistavoissa ja tekniikassa näyttäisivät edesauttavan niin melun kuin ilmanlaadun yhteensovittamisen haasteiden ratkaisemisessa. Asemakaavamääräyksillä varmistettiin lisäksi, että ainoastaan pääkatujen puolelle aukeavia asuntoja tai parvekkeita ei saa rakentaa. Kuva 5: Suositun virkistysalueen, Helsingin Keskuspuiston, nykyinen melutilanne Pirkkolassa. vsk. Ote pääkaupunkiseudun meluselvityksestä 2012.. Kaavassa sallittiin myös rakentaa viherhuoneita parvekkeiden sijasta, jos kyseisillä parvekkeilla ei saavuteta riittäviä melutason ohjearvoja. Katuympäristön melutasoon vaikuttaminen on tehtävä vähentämällä melun syntyä. Laajasalontien puoleisissa kerrostaloissa asunnoille vaadittiin koneellinen tuloja poistoilmanvaihto siten, että tuloilman sisäänottokohdan tulee sijaita talon hiljaisella puolella. Korttelirakenne vilkasliikenteisen kadun ja viheralueen välillä voi muodostaa melumuurin ja mahdollistaa myös aiempaa hiljaisemman ja viihtyisämmän puiston. 39 Selvityksen mukaan osalle julkisivuista kohdistuu yli 65 dB keskiäänitasoja. Tiivistämisen ja verkottumisen myötä liikkumisen mahdollisuudet monipuolistuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Liikenteen haitoilta voidaan suojautua kaavoitusja asuntosuunnittelun keinoin sekä nykymääräyksiin ja -käytäntöihin perustuvilla rakennusratkaisuilla ja luoda edellytyksiä bulevardien rakentamiselle. Parhaimmillaan kokonaisuutena huolella ja hyvin suunniteltu kaupunki merkitsee paitsi keinoa päästä kansainvälisellä tasolla sovittuihin ilmastoja päästötavoitteisiin, myös vähenevää liikennemelua. Selvityksessä ehdotettiin myös sopivia kaavamääräyksiä, kuten määräämällä ääneneristävyydeksi 32 tai 35 dB – korkeampi arvo on lähellä raitiotien kaarteita ja vaihteita. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylän melu kantautuu nykyään Pirkkolassa laajalti Keskuspuiston alueelle. Bulevardien rakentaminen vaikuttaa suotuisasti myös ympäröivän kaupungin melutasoihin. Onnistumisen edellytykset meluja ilmanlaatuvaatimusten yhteensovittamisessa ovat tässäkin hankkeessa kaavoittajan, suunnittelijoiden sekä tutkijaja viranomaisasiantuntijoiden saumattomassa yhteistyössä! Bulevardit, melu kaupunkirakenteessa Selvitys osoitti, että jo nykyisillä rakennustavoilla ja -tekniikoilla on mahdollista sijoittaa asumista vilkkaasti liikennöityjen väylien varrelle
40 Asutuksen ja teollisuuden kehitys Teollisuuden tuotanto on ollut itsenäisyyden ajan Suomen taloudelle elintärkeä kasvun moottori, ja teollisuustuotannon määrä kasvoi aina vuoteen 2007 asti. Eniten työllisiä oli sosiaalija terveyspalveluissa (Tilastokeskus, 2014). vsk. Toisaalta isojakin tehdaslaitoksia on tuotannon supistumisen vuoksi suljettu, Ryhmäpäällikkö Jari Hosiokangas Ramboll Finland Oy Teollisuuden melu asuinalueiden suunnittelun haasteena Teollisuuden melu voi olla paikallinen haittatekijä, joka on otettava huomioon maankäyttöratkaisuja suunniteltaessa. Vielä vuonna 2007 eniten työpaikkoja Suomessa oli teollisuudessa, yhteensä 397 000. Teollisuuspaikkakunnilla käy yhä useammin niin, että asutaan lähellä teollisuuslaitosta, mutta ollaan töissä muualla. Tehdaspaikkakunnilla tehtaat ovat olleet merkittäviä työllistäjiä, ja asuinpaikat ovat sijainneet usein lähellä tehdasta. Teollisuusmelu on monimuotoista, joka voi olla luonteeltaan tavanomaista liikennemelua häiritsevämpää, tai voi sijoittua lähiasutuksen kannalta epätoivottuun ajankohtaan kuten yöhön. Teollisuuden melun arviointi ja huomioiminen vaatii usein monen tekijän huomioimista ja monipuolisten menetelmien käyttöä.. Melun sietokynnys voi tällöin olla alempi, johtaen suurempaan valitusherkkyyteen. Vuoteen 2014 mennessä teollisuustyöpaikkojen määrä oli vähentynyt lähes 26 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Teollisuudessa työskentelevien määrä on viime vuosina vähentynyt. Melun aiheutuminen on siten saatettu kokea hyväksyttäväksi ja asiaan kuuluvaksi. Melun sietokynnys on voinut olla korkeampi kuin nykyään, kun toimeentulo on ollut riippuvainen melun aiheuttajasta
Ympäristölupavelvollisten laitosten on yleensä selvitettävä toimintansa melualueiden laajuudet luvan hakuvaiheessa, ja näitä tietoja voidaan käyttää kaavasuunnitelmien pohjana. Teollisuuden melun merkitys EU:ssa ja Suomessa Teollisuuden aiheuttama meluhaitta on melulle altistuvien asukkaiden lukumäärien perusteella vähäisempi kuin tie-, raideja lentomelun aiheuttama. että: ”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.” (MRL 9 §). Kaavoituksessa on mahdolliset meluhaitat oltava arvioinnissa mukana tarvittavassa laajuudessa. Teollisuuden yli L den 55 dB melulle altistuvien määrä EU:n alueella ympäristömeludirektiivin 2002/49/EC mukaisten vuoden 2012 meluselvitysten perusteella oli 0,3 miljoonaa asukasta, kun tieliikenteen melulle altistui 125 miljoonaa, raideliikenteen melulle 8 miljoonaa ja lentoliikenteen melulle 3 miljoona asukasta (EEA, 2014). vsk. Maankäytön muutoksiin liittyvät meluhaitat teollisuutta ympäröivillä alueilla on yleensä arvioitava kaavoituksen yhteydessä. Tämä edellyttää asiantuntevaa melutilanteen selvittämistä ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua. Tyypillisiä tai mahdollisia ominaisuuksia teollisuusmelulle voidaan kuitenkin määritellä, sekä esittää melun. Jos teollisuuden melusta ei ole ajantasaista meluselvitystä, voi meluselvityksen tekovelvollisuus kaatua maankäytön suunnittelun vastuulle. Ympäristöluvilla rajoitetaan lupavelvollisten teollisuuslaitosten ympäristökuormitusta, myös melua. Yhdyskuntasuunnittelun yhtenä tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta mm. Milloin meluvaikutuksia arvioidaan Maankäytön suunnittelussa kaavoitus on avainasemassa myös meluhaittojen ehkäisyn kannalta. Maankäyttöja rakennuslaki ja -asetus (MRL 132/1999, MRA 895/1999) edellyttävät mm. ”Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen…vaikutukset” (MRL 9 §). Ympäristöluvilla rajoitetaan meluhaittaa olemassa olevaan asutukseen nähden tai jo vahvistuneiden kaavojen mukaisille alueille. Tämä voi johtaa paineeseen sijoittaa asutusta lähelle melua tuottavaa teollisuusaluetta, jolloin työnnytään olemassa olevalle melualueelle. Teollisuuden melun yli 55 dB päivämelualueilla arvioitiin vuonna 2005 asuvan Suomessa noin 5000 asukasta (Liikonen ja Leppänen, 2005), joka oli noin 0,6 % ympäristömelulle altistuneiden kokonaismäärästä. Yksinkertaista menetelmää meluhaitan laajuuden määrittämiseksi ei ole, vaan jokainen kohde on arvioitava erikseen. Selvityksessä todetaan, että arvio perustuu kuitenkin pieneen otantaan, joten arviossa on paljon epävarmuuksia. Teollisuuden melun ominaispiirteitä Teollisuuden melu on hyvin yksilöllistä ja riippuu toiminnan laadusta. ilmastopäästöjen rajoittamiseksi. Tosin teollisuuden melulle altistuvien todelliseksi kokonaismääräksi arvioitiin 1,4 miljoonaa, koska vain 56 % raportointivelvollisista taajamista (> 100 000 asukasta) oli antanut selvityksensä määräajassa. ”Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset...” (MRA 1§). 41 mikä on tiennyt mahdollisten meluhaittojen vähenemistä, mutta myös työttömyysasteen nousua. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48
puuaineksen murskaustoiminta voimalaitoksella), ja muulloin hiljaisempaa. Tieliikenteellä yöajan melu on liikenteen vuorokautisesta jakautumisesta johtuen noin 7 dB päiväaikaa alhaisempaa, teollisuudella melutaso voi olla sama yöllä ja päivällä. Monet toiminnat voivat aiheuttaa meluun impulssimaisuutta (iskumaisuutta), esimerkkinä erilaiset kolinat, räminät, paukahdukset, kolkkeet jne. Kuva: Timo Korkee.. Teollisuustoiminta edellyttää usein raskaita ajoneuvoja ja työkoneita, yhtenä mahdollisena meluhaittana voivat olla lisäksi ajoneuvojen peruutushälyttimet. Luonteeltaan impulssimaiselle melulle on VNp 993/92 ohjearvoissa määrätty +5 dB sanktio (korotus), jolla otetaan huomioon impulssimaisen melun tasaista melua suurempi häiritsevyys. Samalla myös yöajan ohjearvot tulevat mitoittavaksi tilanteeksi. Teollisuusmelu voi olla jatkuvaa (24/7), jolloin iltaja yöajan melutilanne korostuu suhteessa yleiseen tieliikennemeluun. vsk. Oleellista on arvioida impulsPuuaineksen murskaustoiminta voi aiheuttaa ajoittaista voimakasta melua. Melu voi vaihdella eri päivinä tai muutoin jaksollisesti, esimerkiksi voi olla ajoittaisia enemmän meluavia päiviä (esim. Haasteena on impulssimaisuuden luotettava määrittäminen, ohjeistus sen mittaamiselle ja sanktion asettamiselle on puutteellista. Toiminnan liikennetuotos voi keskittyä aamun varhaisiin tunteihin (raskasta liikennettä), samoin siihen liittyvät terminaalija lastausaluetoiminnat kuten kuormaukset ja lastin purkaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 42 arvioinnissa huomioitavia ominaisuuksia
Melun kulkeutumisen kannalta haasteellista voi olla, että teollisuuslaitoksen melulähteet voivat olla hyvin korkealla (esim. suuri paperitai terästehdas). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. puhallinlaitteet katolla). Melu voi koostua parhaimmillaan kymmenistä tai jopa yli sadasta eri osalähteestä (esim. äänet), esimerkiksi ilmanvaihtolaitteissa tai laitoksen ulospuhalluksissa. Kapeakaistaisuudelle on VNp 993/92 ohjearvoissa määrätty +5 dB korotus, jolla otetaan huomioon kapeakaistaisen melun suurempi häiritsevyys. Pienitaajuisen melun haitta arvioidaan asunnon sisätiloihin kohdistuvana haittana STM:n asumisterveysasetuksen (545/2015) pienitaajuisen melun toimenpiderajojen suhteen. 43 simaisuus melulle altistuvassa kohteessa, ei pelkästään teollisuuslaitoksella tehtyjen havaintojen perusteella, koska impulssimaisuuden luonne voi muuttua melun edetessä kauemmas ympäristöön. Teollisuusmelussa voi esiintyä kapeakaistaisuutta (soivat, vinkuvat, ulisevat jne. Pienitaajuinen melu voi kuulua sisätiloissa, koska kulkeutuu helposti rakenteiden läpi. Joskus teollisuuden melu voi olla pienitaajuista, eli se sisältää merkittävästi 20–200 Hz äänitaajuuksia. Pienitaajuista melua voivat tuottaa esimerkiksi voimalaitokset, isojen moottoreiden koekäytöt ja dieselmoottorit. Laskennallisten arviointien haasteena on rakennuksen ulkovaipan äänieristyskyvyn arviointi alle 50 Hz taajuuksilla, joista on saatavilla hyvin niukasti mittaustietoa. Toisaalta monet pienteollisuusalueet ovat varsin hiljaisia, eli teollisuusalue ei välttämättä tarkoita meluhaittoja sen läheisyydessä (TY -alueelta sitä voi edellyttääkin). vsk. Suunnitteluhaasteita Suunnitteluhaasteita asutusalueen sijoittamiselle olemassa olevan teollisuusalueen vaikutusalueelle voivat aiheuttaa erityisesti toiminnan mahdollisiin muutoksiin liittyvät tekijät, kuten: muuttuva toiminta teollisuusalueella, eli laitoksen prosesseja muutetaan ja ne vaikuttavat melupäästöön lisäävästi laajeneva toiminta teollisuusalueella, eli esimerkiksi jonkin prosessin laajentaminen ja sen tuomat lisämelulähteet Teollisuustoiminnan osittain impulssimaista melua asuinalueella ja melulähteiden tunnistus.
vsk. uusien alueiden 45 dB) kun asutusalue laajenee lähemmäs teollisuutta. Suljetulle tehdasalueelle tulee uutta toimintaa erityyppisine melulähteineen muuttuvat toiminta-ajat teollisuusalueella. Arttu Ruhanen.. Usein esiin tuleva kysymys on myös ohjearvojen soveltaminen yöaikana (50 dB vai ns. Esimerkiksi suhdanteista riippuen siirrytään myös yövuorojen käyttöön, ja samalla meluava toiminta-aika lisääntyy useita eri toimijoita samalla alueella, kokonaisuuden hallinta yhteismelun kannalta on haastavaa. Myös impulssimaisen, kapeakaistaisen ja pienitaajuisen melun mittaaminen edellyttää erityisMelumittaus teollisuuslaitoksen nykyhetken melutason selvittämiseksi asuinalueella. Mittaukset on tehtävä asiantuntemuksella, koska mittausten tulosten arviointiin liittyy paljon tekijöitä joiden vaikutus on pystyttävä hallitsemaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Terveysvaikutusnäkökulmasta kysymyksenä on, ovatko niukasti ohjearvot täyttävät asuinalueet hyviä ja terveellisiä, ja tuleeko niistä valitusautomaatteja ja valvovan viranomaisen päänsärkyjä. 44 vaihtuva toiminta teollisuusalueella, eli toiminnanharjoittaja vaihtuu ja samalla melulähteet muuttuvat. Tuleeko soveltaa tiukempaa uusien alueiden ohjearvoa vaikka vieressä oleva vanhalle asutukselle riittää 50 dB. Haasteena on esimerkiksi riittävän mittausajan valinta, jos melu on luonteeltaan vaihtelevaa. Teollisuusmelun selvittäminen ja hallinta suunnittelussa Melumittauksilla saadaan tieto halutuissa pisteissä vallitsevasta melusta. Tärkeä kysymys on myös miten eri intressit sovitetaan yhteen ja miten jaetaan mahdolliset vaadittavat meluntorjunnan kustannukset. Kuva. Varmin keino on varata riittävästi etäisyyttä asutuksen ja teollisuusalueen välille, erityisesti kaavoitettaessa T-alueita. Vastaavat haasteet ovat tilanteessa, jossa uusi teollisuusaluekaava sijoitetaan asutusalueen läheisyyteen. Terveysvaikutusten huomiointi on nousemassa enenevässä määrin suunnittelun ja arvioinnin osaksi
Teollisuuslaitoksen kanssa joudutaan usein myös tekemään yhteistyötä, jotta voidaan varmistua että mittausajan toiminta laitoksella on ollut normaalia. Mittaustuloksen epävarmuutta on tällöin pienennettävä tekemällä uusia toisistaan riippumattomia mittauksia. Mittauspisteiden sijoittelu ja lukumäärä joudutaan ennakkoon suunnittelemaan, jotta esimerkiksi maastokorkeuden vaihtelut tulevat huomioiduksi. Lisäksi mittaukseen liittyy epävarmuustekijöitä sääolojen vaihtelun vuoksi, jolloin mittauksia voidaan joutua tekemään useita kertoja riittävän luotettavan tuloksen saamiseksi ohjearvoihin verrattaessa. Mallinnus edellyttää kuitenkin yleensä kattavien melupäästömittausten tekemistä teollisuusalueen melulähteille, eli se harvoin onnistuu pelkästään toimistotyönä. Epävarmuustarkastelun laskentatapa on esitetty mittausohjeissa. Mittaustuloksissa on aina esitettävä epävarmuustarkastelu ja se on huomioitava verrattaessa tulosta ohjearvoon. Melumallinnus mahdollistaa tarvittaessa meluntorjunnan suunnittelun ja mitoituksen. Jos mittaukset osoittavat että tarvetta melusuojauksille tai muulle melunhallinnalle ei ole, ne ovat yksistään riittäviä. maastonmuodot, rakennukset ja melulähteet. SoundPLAN tai CadnaA) kolmiulotteinen mallinnus, sisältäen mm. 45 osaamista sekä laadukkaita mittalaitteita. Luotettavan mittauksen saa ainakin melumittaustoimintansa akkreditoineilta toimijoilta, jotka löytää Finasin sivuilta www.finas.fi. Teollisuuslaitoksen melumallinnukseen perustuva melukartta, joka voidaan laatia myös melunhallintakeinoja sisältävään tilanteeseen.. Mittausten rajoitteena on, että niiden tulosten perusteella ei juurikaan voida määritellä meluntorjunnan keinoja, ainoastaan tarve. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk. Esimerkiksi mittaustulos 53 dB on alle ohjearvon lukuarvon 55 dB, mutta epävarmuustarkastelun jälkeen tulos 53 dB ± 4 dB tarkoittaa, että ei voida varmuudella sanoa alittaako vai ylittääkö tulos ohjearvon. Melumallinnuksessa tarkastelualueesta luodaan tietokoneella erityisessä mallinnusohjelmassa (esim
10%)+ toimituskulut. vsk. ISBN 978-972-9637-55-3 Kirjoittajat Lasse Lovén/Juha Hiedanpää/Raimo Hakila Arttu/Tuominen Kari Ylikoski/Teija Kirkkala/Anne Savola/Matti Salo/Juhani Mellanoura Kuvitus Esko Railo Tilaa meiltä nyt kampanjahintaan!. Mallinnuksella voidaan ottaa huomioon useiden eri toimijoiden melut sekä tuottaa arvio eri melulähteiden yhteisvaikutuksista (esim. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. EA Report No 10/2014, Noise in Europe 2014. 46 Laadukkaasti tehdyllä melumallinnuksella saadaan luotettava kuva meluvyöhykkeistä. Meluselvitysten laatuun ja kattavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta kaikki oleelliset tekijät tulevat arvioiduiksi riittävällä tavalla. Liikonen ja Leppänen, 2005. European Environment Agency. alv. meluvallin pituus ja korkeus asuinalueen reunalle, rakennusmassojen hyödyntäminen, meluavien lähteiden kohdesuojaus) on mahdollista. Lähteet EEA, 2014. Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset. Melumallinnuksella voidaan simuloida nykyisen tilanteen lisäksi myös muuttuvaa toimintaa, lisääntyvää toimintaa ja jopa suunniteltua toimintaa. Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta. Tilannekatsaus 2005. tie-, raideja teollisuus). Myös erilaisten meluntorjuntatoimenpiteiden määrittäminen (esim. Melun hallinta on lopulta hyvän kokonaisnäkemyksen hankkimista, vaihtoehtojen etsimistä ja määrittelyä sille, että päästään haluttuun tavoitetasoon, epävarmuustekijöiden huomioimista arvioinneissa ja yhteistyötä maankäytön suunnittelun, ympäristönsuojeluviranomaisen ja teollisuuslaitoksen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Haastavissa tapauksissa on yleensä suositeltavaa laatia melumalli, koska se mahdollistaa kokonaiskuvan saamisen tilanteesta ja erilaiset vaihtoehtotarkastelut. Suomen ympäristö 809, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Ympäristömelulle altistuminen Suomessa. Tilastokeskus, 2014. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis
Motiva Oy. Iso osa käytetyistä energiansäästöja ledilampuista päätyy edelleen sekajätteeseen, vaikka oikea osoite niille on sähköja elektroniikkaromun SER-keräyspiste. Käytettyjen lamppujen vastaanottovelvoite koskee kaikkia yli 1 000 neliömetrin eli market-kokoisia päivittäistavarakauppoja sekä yli 200 neliömetrin kokoisia erikoiskauppoja, joiden valikoimiin lamput kuuluvat. vsk. Lamppujen palautus on maksutonta. Hae nyt! INSINÖÖRI (YLEMPI AMK), 60 op, n. Siksi niitä ei tule laittaa tavallisen sekajätteen joukkoon. Lähimmän vastaanottopisteen voi tarkistaa www.kierratys.info -sivustolta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Jätehuoltoyhtiöiden ylläpitämien SER-keräyspisteiden lisäksi lamppuja voi palauttaa myös suurempiin elektroniikkaliikkeisiin ja päivittäistavarakauppoihin maksutta ja ilman ostovelvoitetta. 2 vuotta Ympäristöteknologia, Mikkeli Osaatko kierrättää käytetyt lamput. 47 XA M K.F I Kaipaatko uusia näköaloja työelämään. Energiansäästölamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa ja led-lamput uudelleenkäytettäviä materiaaleja ja elektroniikkaa. Kiinteät led-valaisimet, josta led-lamppua ei voi irrottaa, kuuluvat myös SER-keräykseen. Nouse paremmalle paikalle ja opiskele ylempi amk-tutkinto Xamkissa. Käytetyt energiansäästöja led-lamput sekä alle 25 senttimetriä pitkät loistelamput voi palauttaa ilmaiseksi ja ilman ostovelvoitetta myös suurempiin päivittäistavarakauppoihin ja lamppuja myyviin erikoistai elektroniikkaliikkeisiin. Halogeenilamput ja vanhat hehkulamput voi sen sijaan laittaa sekajätteeseen
Lentokonemelun hallinnan lähtökohtana on ohjata liikennettä turvallisuuden ja joustavuuden ehdoilla siten, että lentokonemelun piirissä on mahdollisimman vähän asukkaita. Ihmisten odotukset elinympäristön laadusta nousevat, mutta samalla vaatimukset sujuvista liikenneyhteyksistä kasvavat. Samalla eri viranomaiset voivat huomioida lentoliikennejärjestelmän kehittämisen erityistarpeet. Se toteuttaa melunhallintaa pitkäjänteisesti ja harkiten, jotta yhteiskunta voi luottaa lentoliikenteen palvelujen kestävään järjestämiseen. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu kiertämään asutusalueita. Liikenteen määrän lisääntymistä kompensoi lentokoneiden tekninen kehitys, joka on vähentänyt melupäästöjä 20 vuodessa jopa 20 dB.. Finavia pyrkii sovittamaan Helsinki-Vantaan toiminnan yhteen seudullisen maankäytön kanssa. Lentoreittien alla ilmaaluksia ja niiden melua havaitaan väistämättä. Liikenneja viestintäministeriön (LVM) Kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen Ympäristöasiantuntijat Satu Routama, Tuomo Leskelä, Tuomo Linnanto ja Johanna Kara Finavia Oyj Lentokonemelun hallinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla Finavia Oyj:n ylläpitämän HelsinkiVantaan lentoaseman merkitys Suomen saavutettavuudelle on ratkaisevan suuri. Helsinki-Vantaan lentoasema luo edellytyksiä Suomen talouden kasvulle Hyvillä lentoliikenneyhteyksillä on suuri merkitys sille, miten Suomi menestyy kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. Kiitoteiden käyttötapa ratkaisee, mihin suuntaan lentokoneet lähtevät ja vastaavasti laskeutuvat eri tuulitilanteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk. 48 S uomen päälentoasema HelsinkiVantaa sijaitsee keskellä jatkuvasti lähenevää ja tiivistyvää Uudenmaan yhdyskuntarakennetta. Lentoaseman toiminta turvaa elinkeinoelämän edellytykset sekä rahoittaa maakuntalentoasemien ylläpidon. Uudellamaalla asutusta sijoitetaan toistuvasti melun piiriin yhdyskuntarakenteen tiivistämishalun vuoksi
Kuvassa 1 on esitetty liikenteen tuntijakauma ja liikenteen logistiikkaa vuonna 2015. Helsinki-Vantaan lentoaseman lennoista yli 75 % suuntautuu ulkomaille. Monet näkökulmat lentoliikenteen melunhallinnassa Lentoliikennettä ja sen melunhallintaa tarkastellaan monesta näkökulmasta. Valtaosa yhdyskuntamelusta on ympäristöviranomaisten toimivallan ulkopuolella. Kunnat arvioivat tilannetta ennusteiden melunumeroiden mukaisesti riippumatta siitä, voivatko kaavoitusratkaisut tuottaa asuinalueita, joilla osa asukkaista vaatii lentotoiminnan rajoittamista viihtyvyyden vuoksi. Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuosittain noin 17 miljoonaa lentomatkustajaa, joista 5 miljoonaa matkustajaa vaihtaa lennolta toiselle ja näistä puolet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finavia joutuu tasapainoilemaan monien, osin ristikkäisten vaatimusten suhteen. 49 lentoliikennestrategian kärkenä on Helsinki-Vantaan kehittäminen siten, että se säilyttää kilpailukykynsä ja maan toimivat kansainväliset ja kansalliset lentoyhteydet. Lentoaseman lähivuosien kehityksen on arvioitu tuovan noin 5000 uutta pysyvää työpaikkaa ja lisäksi välilliset ja kerrannaistyöpaikat. Liikenteen määrä ja jakautuminen Lentoaseman liikenne vaihtelee voimakkaasti tunneittain johtuen maakunta-Eurooppa ja Eurooppa-Aasia -vaihtoyhteyksien järjestämisestä. Ympäristöviranomaisilla on tavoite määrätä kansalaisten ”objektiivinen suojelutarve” siten, että ihmiset eivät koe lentokoneiden melua kohtuuttomasti. Talouselämällä on käytössään väestömääräämme nähden poikkeuksellisen kattavat suorat lentoyhteydet, paremmat kuin esimerkiksi Ruotsissa. vsk. HelsinkiVantaan toimintakokonaisuuden suorien työpaikkojen määräksi on arvioitu eri selvityksissä 15 000–20 000. Vaihtomatkustuksen mahdollistamien Euroopan jatkoyhteyksien ansiosta Suomen saavutettavuus on huippuluokkaa. Lentoasemien välillä on kiivas kilpailu vaihtomatkustuksesta. Finavian kokemuksen mukaan asukkaiden suhtautumista meluun leimaavat odotukset omaan elinympäristöön kuuluvista häiriötekijöissä. Vuorokaudessa on yhteensä noin 500 lentoonlähtöä tai laskeutumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kuljetuspalveluja tarjoavat lentoyhtiöt toimivat kireässä kilpailutilanteessa ja niille on tärkeää, että ilmatila ja sen ohjaaminen sekä lentoasemapalvelut on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti säästäen aikaa niiden toiminnassa. henkilön reagointiherkkyydestä erilaisiin ärsykkeisiin. Valtiovalta edellyttää, että Finavia järjestää lentoliikenteen palvelut siten, että Suomen saavutettavuus ja talouselämän palvelut on varmistettu. Iltapäivälle on tyypillistä vaihtoliikenteestä. Ihmisten kokemus lentokoneista vaihtelee ja riippuu ko. Melun mittaustai laskentatulokset eivät – kärjistetysti sanoen – asukkaita kiinnosta, vaan tärkeää on koetun melun suhde odotuksiin melun esiintymisestä. Arvioinnin tekeminen yhden liikennemuodon osalta on kuitenkin vaikeaa ja osin jopa keinotekoista, sillä lentokonemelun piirissä on vain murto-osa asukkaita muiden liikennemuotojen meluun verrattuna. Kuntien päämielenkiinto kohdistuu siihen, millä reunaehdoilla ne voivat suunnitella maankäyttöä ja esimerkiksi sijoittaa uutta asutusta lentoaseman tai lentoreittien läheisyyteen. Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja niiden on arvioitu olevan 3,2 % maan BKT:stä. Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn varmistamiseksi lentoasemalla on käynnissä 900 miljoonan euron investointiohjelma, jonka suora työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta
vsk. Lentokonemelu erotetaan taustamelusta erityisillä tunnistuskriteereillä, kuten minimiäänitasolla ja tapahtuman kestolla. Melun kannalta merkittävää on klo 22–24 välillä tapahtuva laskeutumisten määrä. Ne ovat Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi lähteviä koneita, jotka lentoajan ja Suomen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Näiltä lennoilta on vaihtoyhteys maakuntien lentoasemille. Se on Suomen ainoa melulähteen tunnistava jatkuvatoiminen yhdyskuntamelun seurantajärjestelmä. Kaukoliikenteen laajarunkokoneiden osuus kokonaisliikenteestä oli vain 5 %. Kysynnän huipukkuus vaikuttaa kiitoteiden käyttöön selkeimmin iltapäivien tunteina klo 14–18, jolloin saapuvien koneiden määrä ylittää yhden kiitotien välityskyvyn. Tällöin tarvittaessa käytetään samanaikaisesti kahta rinnakkaista kiitotietä. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä. Kuva 1. Melutapahtuma kytketään lentokoneeseen, joka on tutkan perusteella ollut samanaikaisesti riittävän lähellä mittausasemaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmä ANOMS Finavialla on käytössä Helsinki-Vantaan lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmä ANOMS (Airport Noise & Operations Monitoring System). Kriteerit vaihtelevat melumittausasemittain eri vuorokaudenaikoina. 50 johtuva laskeutumisja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Kuusi yleisintä konetyyppiä edustivat noin 76 % ja 10 yleisintä konetyyppiä noin 87 % kaikista operaatioista vuonna 2015. Helsinki-Vantaan lentojen määrä tunneittain vuonna 2015 (vuosikeskiarvo) ja liikennevirtojen logistiikka.. Airbus 320-sarjan koneiden osuus oli kolmannes ja potkurikoneiden osuus neljäsosa. Järjestelmään tallentuvat tutkaja säätietojen lisäksi lentosuunnitelmat sekä kymmenen kiinteän melumittausaseman (kuva 2) keräämät tiedot
www.finavia.fi/webtrak. Tiedot ovat tärkeitä lentokonemelun laskennan lähtötietojen luomiseksi. Seurantatietoja, jotka julkaistaan myös Finavian sivuilla, raportoidaan viranomaisille neljä kertaa vuodessa. 51 Järjestelmän tärkein tehtävä on kuvata lentoreittien toteumaa pitkällä aikavälillä ja lentokonetyyppien keskimääräisiä äänitasoja. Kuva 2. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. WebTraksovelluksella voi internetissä seurata toteutuneita lentoja ja melun mittaustuloksia. Valittavan kiintopisteen suhteen voi tarkastella lentojen korkeutta ja etäisyyttä, sekuntikohtaisia melutuloksia sekä antaa palautetta meluisasta tapahtumasta. WebTrak on internet-sovellus, jonka avulla kiinnostuneet voivat hakea Helsinki-Vantaan lentoja melutapahtumia ANOMS-tietokannasta. Yksi kymmenestä kiinteästä ANOMSjärjestelmän lentokonemelun mittausasemasta. Tietokannasta tehdään lisäksi analyysejä korkeusja nopeusprofiileista konetyypeittäin. Esimerkki WebTraksovelluksen toiminnoista on esitetty kuvassa 4. Reittien toteumaa kuvaavat esimerkiksi reittitiheyskartat, jotka esittävät lentojen määrää maantieteellisessä hilaverkossa valitulla ajanjaksolla (kuva 3). Kuva 4
Lentoonlähtöreittien suunnittelu 3. Chapter 14), tulee voimaan tyyppihyväksyttäville koneille vuosien 2017–2020 kuluessa. Kiitoteiden ensisijainen käyttöjärjestelmä 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 52 Ilma-alusten melupäästöjen pienentyminen Lentokoneiden meluvaatimukset ovat osa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tyyppihyväksyntämääräyksiä. Finavian mittausten perusteella A350 on laskeutumisissa vähämeluisampi kuin A320, ja lentoonlähdöissä vain noin 2 dB meluisampi. Vuoden 2000 lentoonlähtöjen mittaustuloksissa on näkyvillä vanhemman moottoritekniikan koneiden (DC9, MD80) melutasoja, jotka konekaluston vaihduttua uudempaan (A320-sarja ja Embraer 170/190-koneet) ovat poistuneet. Esimerkkinä kehityksestä on uusi Airbus350 -kone, joka painaa kolme kertaa enemmän kuin saman valmistajan A320-kone. Moottoreiden melupäästö suurella teholla on pienentynyt jopa 20 dB 1990-luvun tasosta johtuen moottoreiden ns. Tämä on havaittavissa myös Finavian mittaustulosten jakaumassa (kuva 6). Se kiristää melumääräystä kolmen mittauspisteen summana yhteensä 7 dB aiempaan verrattuna. Melua tai sen leviämistä asuinalueille vähentäviä toimenpiteitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat mm. Melunhallinnan keinot Melunhallinnan tärkeimmät keinot ovat kiitoteiden käytön valinta ja lentoonlähtöreittien suunnittelu sekä melurajoitukset kiitoteiden tai reittien käytössä. Finavia ei voi suoraan vaikuttaa lentoyhtiöiden laivastouudistuksiin, vaikka kaluston laatu on ratkaisevaa ympäristövaikutusten kannalta. Viimeisin meluvaatimusten kiristys (ns. vsk. Lentokoneiden melu aiheutuu monista eri lähteistä (kuva 5). Lentokoneen melu muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena.. ohivirtaussuhteen kasvusta. Tyyppihyväksynnässä koneiden melun kolmessa eri mittauspisteessä on täytettävä koneen painon ja moottoreiden määrän funktiona annetut rajat. Lisäksi Finavia voi suunnitella vähämeluisia lentoonlähtöja laskeutumismenetelmiä, mutta niiden käytännön toteuttamisesta vastaavat lentoyhtiöt. seuraavat: 1. Yhtiöt vaihtavat asteittain uusiin ja vähämeluisiin konetyyppeihin. Jatkuvan liu’un lähestymiset laskeutumisissa Kuva 5. Koneiden melua koskevat rajoitukset nimetyillä lentoonlähtöreiteillä 4
vsk. Lentokoneille pyritään turvallisuussyistä tarjoamaan mahdollisuus nousta ja laskeutua vastatuuleen, jotta saavutetaan mahdollisimman pieni maanopeus. 53 5. Tuulen merkitys on maallikoille usein tuntematon, vaikka se vaikuttaa liikenteen suunnan ja melun päivittäiseen vaihteluun enemmän kuin mikään muu tekijä. Helsinki-Vantaan kolmen kiitotien järjestelmässä on määritelty noin kaksikymmentä erilaista kiitoteiden käyttöperiaatetta. Kiitotien 15 laskeutumisten ohjaaminen vektoroimalla 7. Moottorijarrutuksen välttäminen laskeutumisissa Kiitoteiden käyttöperiaatteet Käytettävä kiitotie valitaan turvallisuuden ja joustavuuden puitteissa niin, että lentokoneet suuntautuisivat harvaan asuttujen alueiden yli. Lukuisuus johtuu monista turvallisuutta, kapasiteettia ja ympäristöä samanaikaisesti koskevista vaatimuksista, joita eri oloKuva 6. Lentoonlähtömenetelmien suunnittelu (kiitotie 22L) 8. Mittauspiste sijaitsee noin 7 km etäisyydessä kiitotien jättöpäästä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Tämä vaikuttaa esimerkiksi laskuja lähtökiidon pituuteen. Tulokset sisältävät kaikki eri lentokonetyypit, jakson pituus 6 kk (maalis-elokuu). HelsinkiVantaan kiitotien 04R lentoonlähtöjen hetkellisen äänitason L ASmax jakauma Korson mittauspisteessä vuonna 2000 (n=3306) ja 2012 (n=5936). Pienen tehon ja pienen vastuksen menetelmä laskeutumisissa 6
Kuva 7. Kiitoteiden. Lähtökohtaisesti pyritään toimimaan niin, että vähintään kaksi kiitotietä kolmesta on jatkuvasti käytettävissä liikenteelle. 54 Kuva 3. Helsinki-Vantaan kiitoteiden sijainti, Uudenmaan asutus hehtaarin ruuduissa sekä kiitoteiden ensisijainen käyttötapa (erityisesti yöaikana) lentoreitteineen. suhteissa sovitetaan yhteen. Lentoaseman luoteisja pohjoispuolella on harvaan asuttua aluetta. Lentokoneiden operatiiviset melunhallintakeinot. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat muun muassa tuulen suunta ja voimakkuus, aktiivisen kiitotien ylitykset, ympäristöluvan määräykset, asutuksen sijoittuminen, liikenteen kysyntä ja sen suuntaaminen sekä rullausmatkojen ja -päästöjen hallinta. vsk. Lentoaseman kiitoteiden sijainti suhteessa Uudenmaan asutukseen on esitetty kuvassa 3
Hitaat potkurikoneet on saatava reitiltä sivuun, jotta nopeammat suihkukoneet eivät joudu tarpeettomasti odottamaan lähtölupaa. Esimerkiksi ensisijaisen lentoonlähtökiitotien 22R reitit on Finavian mielestä hyvin optimoitu melunhallinnan kannalta suhteessa Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon asutukseen (kuva 3). Lentoonlähtöreittien ja -menetelmien suunnittelu melunhallinnan kannalta Lentoonlähtöreittien suunnitteluun vaikuttavat asuinalueet ja niiden asukastiheydet. Esimerkiksi kiitotieltä 22R etelään suuntautuvilla lähtöreiteillä on hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi mahdollista oikaista julkaistulta reitiltä etelään, mikäli muu liikenne sen sallii ja lentokorkeus on vähintään 5000 jalkaa meren pinnasta. Helsinki-Vantaan vuoden 2015 lentokonemelun L den 55–70 dB tason leviäminen vuosikeskiarvona.. Iltapäivän kysyntähuipun aikana laskeutumisia tehdään tuulioloista riippuen rinnakkaisille kiitoteille joko Keravan tai Länsi-Vantaan ja Espoon suunnasta. Kuva 8. Tämä on vilkkaassa liikennetilanteessa tärkeää myös kiitotien kapasiteetin turvaamiseksi. Tämä korkeus saavutetaan noin 10–15 km etäisyydessä. Finavia on myös määrännyt, että eräitä lentoonlähtöreittejä saavat käyttää vain vähämeluisat koneet. Kymmenen kilometrin etäisyydessä kiitotiestä menetelmä vähensi melua noin kolme desibeliä verrattuna lentoyhtiöiden omiin lähtömenetelmiin. Mikäli tuulitilanne ei estä, yöaikana laskeutumiset pyritään ohjaamaan pohjoisen suunnasta ja lentoonlähdöt luoteen suuntaan (kuva 3). 55 suunnassa lounaassa on Länsi-Vantaan ja Espoon asutusta ja koillisessa etäämpänä Keravan asutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Melunhallinnan kannalta ilma-aluksen lentokorkeus on merkittävä tekijä. Finavia julkaisi vuonna 2016 erityisen melunvaimennusta tukevan lentoonlähtömenetelmän kiitotien 22L Viron ilmatilaan suuntautuvalle liikenteelle. vsk. Potkurikoneet ovat vähämeluisempia kuin suihkukoneet ja niiden sallitaan tarvittaessa oikaista kohti määränpäätä
Vuoden 1990 tilanteessa Helsinki-Vantaan lentoliikenteen L den >55 dB melualueella asui 97 000 asukasta. Tämä nostaa lentokorkeutta ennen loppulähestymistä sekä vähentää moottoritehon tarvetta (kuva 7). Merkittävimpiä seikkoja ovat olleet konekaluston muuttuminen ja kolmannen kiitotien avaamisen vuonna 2002 mahdollistama kiitoteiden ja reittien käytön kehittäminen. Taloudellinen ohjaus Yöaikaista suihkukoneliikennettä ja sen konetyyppien valintaa on Helsinki-Vantaalla ohjattu melumaksuilla vuosien ajan. vsk. Vertailun vuoksi esimerkiksi Lontoon Heathrow’n lentoaseman vastaavan lentokonemelun piirissä asui vuonna 2011 760 000 asukasta ja Frankfurtin lentoaseman 208 000 asukasta. Lentokonemelu ja muu yhdyskuntamelu Lentokonemelun piirissä oleva asukasmäärä on erittäin merkittävästi vähentynyt melunhallintatoimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Toteuma on parantunut jatkuvasti ja oli 76 % vuoden 2016 tammisyyskuussa. Finavia mahdollistaa näiden lähestymismenetelmien käytön ilmatilan ja lentomenetelmien suunnittelulla ja lennonjohdon työmenetelmissä. Lentäjä, lentoyhtiön toimintatapojen puitteissa, kuitenkin tekee päätöksen menettelyjen toteuttamisesta. Helsinki-Vantaan ympäristöluvassa CDOlähestymisten osuuden tavoitetaso vuosikeskiarvona on klo 22.00–07.00 välisenä aikana 80 %. Pienen tehon ja pienen vastuksen menetelmän keskeisimmät periaatteet ovat: • laskutelineen avaaminen mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa • lisänostovoimalaiteasetusten (laipat, solakot) valitseminen lentoasukohtaisella miniminopeudella • nopeusprofiilin optimointi: lentorangon (siipi, peräsimet, runko, laskuteline, lisänostovoimalaitteet, lentokoneen pinnan epäjatkuvuudet) synnyttämä meluenergia on verrannollinen noin ilmanopeuden kuudenteen potenssiin. Sydänyöllä klo 00.30–05.30 maksu on lentoonlähtöjen osalta noin kolminkertainen. Kuvassa 8 on esitetty vuoden 2015 L den 55–70 dB alueet yhdessä asukastiheyden kanssa. Koko maan tasolla tiemelulle altistuvien. Kunnostustöiden aiheuttamat kiitoteiden sulkemisjaksot ja tuuliolosuhteiden muutokset muuttavat vuosittain melualueen muotoa ja sen laskennallista asukasmäärää. CDO-lähestymisessä lentokone ei lennä alle 2000 metrin lentokorkeudessa vaakalentoa lähestymisen aikana. Pääkaupunkiseudulla yhdyskuntamelun merkittävimmät aiheuttajat ovat teiden ja katujen liikenne sekä raideliikenne. Finavialla ei ole tähän suoraa vaikutusmahdollisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Konetyypin meluisuuden mukaan määrätty maksu koskee klo 23.00–06.00 välistä liikennettä. Saman melutason piirissä on 2000-luvulla ollut 6000–20 000 asukasta. 56 Lähestymismenetelmien kehittäminen Lentäjä voi toteuttaa kahta tyypillistä lentotapaa melun vähentämiseksi: jatkuvan korkeuden vähentämisen (Continuous Descent Operations, CDO) menetelmä sekä pienen tehon ja pienen vastuksen (Low Power – Low Drag, LP/LD) menetelmä. Melumaksujen sallittua suuruutta ja siten ohjausvaikutusta on kuitenkin rajoitettu ICAO:n määräyksillä. Ympäristömeludirektiivin selvitysten perusteella esimerkiksi Helsingissä tieja katuliikenteen L den >55 dB melualueella asui kaupungin asukkaista lähes puolet (282 000 asukasta) ja raideliikenteen melualueella noin 13 % asukkaista (74 000 asukasta)
Lentokoneiden melupäästö edelleen pienenee, mutta melutapahtumien äänekkyys ei enää hyppäyksellisesti laske, kuten tapahtui DC9ja MD80-koneiden poistuessa. Ympäristöpalautteisiin vastataan ammattimaisesti ja lentoasemilla on vierailijakeskuksia, joissa esitellään talousja ympäristövaikutuksia sekä pidetään yleisötapahtumia. Suomessa asetuksen soveltamiseksi annettiin VnA 401/2016. Valitukset käsitellään hallinto-oikeuksissa. Prosessi voi sisältää julkisia kuulemisia.. WebTrak-palvelun. Prosessiin kuuluu toimintasuunnitelman julkinen kuuleminen ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden koostaminen lisättynä kuvauksella toimenpiteistä, jotka kuuleminen on aiheuttanut. Yhteydenotot eivät juuri korreloi vuositason lentokonemelun määrän kanssa. Kolme päällekkäistä valvontaprosessia Tieja raideliikenteen toimintaa ei säädellä ympäristöluvilla, eikä niiden melua rajoiteta ympäristöhallinnon määräyksin. Lupaprosessiin kuuluu laaja julkinen kuuleminen hakemuksesta sekä päätöksen julkipano. Helsinki-Vantaan lentokonemeluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma raportoidaan ympäristöhallinnolle viiden vuoden välein ympäristömeludirektiivin mukaisesti. Alueilta, joissa lentokonemelua on yleisimmissä tuulitilanteissa esiintynyt jatkuvasti koko lentoaseman historian ajan, yhteydenottoja tulee vähän. Näistä yhteydenotoista suurin osa koski kiitoteiden käyttöä tai lentoreittien sijaintia. 57 määrä on lisääntynyt selkeästi, samoin pääkaupunkiseudulla. Kaikkiin palautteisiin vastataan. Lentoasemilla on aktiivisia naapuriviestintäohjelmia, joissa kerrotaan lentoliikenteen merkityksestä alueen taloudelle ja avataan liikenteen järjestämistä ja lentoreittien suunnittelua. HelsinkiVantaan lentokonemelusta määrätään useassa eri viranomaisprosessissa. Sen mukaisesti LVM asetti Helsinki-Vantaan melunhallinnan seurantaan eri toimijoiden yhteistyöryhmän, jota johtaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Vuonna 2015 Finaviassa vastaanotettiin 244 ihmiseltä yhteensä 372 Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluun liittyvää yhteydenottoa. Yhteydenotot ja viestinnän merkitys melun kiusallisuuteen Finavialla on järjestelmä puhelimitse, sähköpostitse tai internetin kautta tulevien ympäristöpalautteiden käsittelyyn. Yhteydenottojen määrä eri henkilöiltä oli suurimmillaan vuosina 1999–2003. vsk. Viranomainen seuraa melutilanteen kehitystä, eri osapuolten toimenpiteitä melunhallinnassa ja sillä on toimivaltaa määrätä toimintarajoituksista. Finavian kokemuksen mukaan yhteydenotot koskevat erityisesti poikkeustilanteita (remontit, sumu, erityiset tuulijaksot), jotka väliaikaisesti muuttavat kiitoteiden käyttöä. Tähän vaikutti kolmannen kiitotien rakentaminen ja asteittainen käyttöönotto marraskuusta 2002 lähtien. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Helsinki-Vantaan lupaprosessi käynnistettiin hakemuksen laatimisella 2005 ja päätöksestä tuli lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2015. EU:n suurten lentoasemien melunhallinta-asetus 598/2014 tuli voimaan 13.6.2016 ja kumosi aiemman direktiivin 30/2002. Suuret lentoasemat kiinnittävätkin enenevästi huomiota siihen, miten viestinnän ja osallistamisen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten lentokonemelun kokemiseen. Aluehallintovirasto käsittelee ympäristönsuojelulain mukaisesti lentoasemien ympäristöluvat ja asettaa määräykset, joiden toimeenpanoa valvoo Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Myös Finavia käy aktiivisesti vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja on järjestänyt mm
Maankäytön suunnitteluratkaisut eivät saa lisätä melun piirissä asuvien määrää ja siten meluvaikutuksia. Liikenteen ohjauksen ja melunhallinnan suuret linjat ovat vakiintuneet ja ne ottavat huomioon nykyisen ja tulevan maankäytön eri suunnissa Uusimaata. Kokonaisuus on tasapainoinen kompromissi lentoturvallisuuden, melunhallinnan ja lentoliikenteen sujuvuuden kannalta. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Helsinki-Vantaan merkitys Suomen talouselämälle on suuri ja sen toiminta turvaa vientiteollisuuden, matkailun ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kun suhteutetaan lentokonemelun määrä muuhun yhdyskuntameluun, on moninkertaista regulaatiota vaikeaa nähdä välttämättömänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Helsinki-Vantaan lentokonemelun hallintasuunnitelma 2016 on osoitteessa: www.finavia.fi/ymparisto Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. 58 Helsinki-Vantaan lentokonemelua koskee Suomen yksityiskohtaisin ympäristövaikutusten säädösja viranomaisvalvontaverkko, joka on poikkeuksellinen muiden toimintojen ympäristöregulaatioon verrattuna. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulee hyväksyä Suomen päälentoaseman liikenteen ja alueellisen asutuksen yhteensovittamisen intressien ristiriidat. Melunhallinnan toimintatapoja kuitenkin ajoittain kritisoidaan. Lentoasema tarjoaa koko valtakunnalle ja erityisesti Uudenmaan seudulle hyvin merkittävää yleistä etua. Lentoliikenteestä aiheutuvat haitat tulee nähdä oikeassa suhteessa lentoyhteyksien merkitykseen Suomen elinkeinojen ja saavutettavuuden kannalta. Johtopäätökset Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla huolellista ja pitkäjänteistä melunhallintaa. vsk
Myös tarjonta on kasvanut ja laitteet monipuolistuneet. Yritys myi ensimmäiset mittalaitteensa 1986. Hihasta saa tulla vetäämään”, summaa Jouni Lukkari. Esimerkiksi Microflowin innovatiivista partikkelinopeussensoria hyödyntävällä Scan & Paint -järjestelmällä äänilähteen paikantaminen on hyvin tehokasta mataliin taajuuksiin asti.” ”Olemme tänä vuonna näytteilleasettajana useissa tapahtumissa. “Ennen MIPiä olin toiminut viennissä 13 vuotta. Yhä useammin kysytään melunmittauksen erikoistarpeita, kuten tuulivoiman aiheuttamien matalataajuisten äänien mittauskalustoa. Norsonic juhlii tänä vuonna 50 vuoden taivaltaan”, Jouni valottaa juhlavuotta. Koulutus entistä tärkeämpää Lukkari näkee alan kasvaneen, esimerkiksi melun raja-arvojen seuranta on lisääntynyt. Jouni tarkentaa: ”Yhtenä trendinä näkisin myös, että asiakkaat haluavat entistä enemmän päästä kiinni melun syihin. MIP kouluttaa asiakkaita mittalaitteiden käyttöön. Mikäli mittalaitteen investointi mietityttää, osa laitteistamme on myös vuokrattavissa.” Entistä syvemmälle syihin Melun skannaus-tyyppisten ratkaisujen kysyntä on lisääntynyt. ”Laitteen oikean käytön osaaminen on tärkeää, mutta ennen kaikkea mittaamisessa tulee ymmärtää suureet, joita mitataan.” ”Ihmisten osaaminen on keskeistä mittausten onnistumiselle. Tuomme maahan norjalaisen, yhtenä merkittävimpänä valmistajana pidetyn Norsonicin mittalaitteita. ”Asiakkaat kokevat antamamme koulutukset erittäin hyödyllisinä. Tarvittaessa teemme asiakkailla myös demomittauksia, jolloin mittalaitetta käytetään yhdessä oikeassa ympäristössään. MIPissä olen päässyt näkemään melunmittaamisen muutoksia usealta vuosikymmeneltä”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jouni Lukkari. ”Melun mittaamisen ratkaisut ovat myös juhlavuodessamme tärkeässä roolissa. ”Yrityksemme toimintavuosien aikana melun mittaus on mullistunut ja monipuolistunut. Meludataa voidaan tallentaa sensorinomaisesti 24/7 pilvipalveluun”, Jouni Lukkari arvioi alan muutoksia. vsk. MIP Electronics Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lukkari.. MIP tuntui kiinnostavalta yritykseltä, jolla on myös vientiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 59 Melunmittauksen rooli on kasvanut MIP Electronics Oy on yksi melun mittalaitteiden pioneereista Suomessa. Jouni näkee asiassa haasteita asiakkaan kannalta. 30 vuoden ajalta meillä on kokemusta, jota voimme siirtää asiakkaillemme”, Jouni tähdentää. Äänitasomittareita ja analysaattoreita jo 30 vuotta MIP Electronics Oy viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Analogisista laitteista siirryttiin ensin digitaalitekniikkaan ja nyt ollaan menossa kohti langattomuutta ja pilvipalveluja
Näillä muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus ääniympäristöömme ja melusta on tullut merkittävä ympäristöongelma 1960ja 1970-lukujen taitteesta lähtien. 60 Outi Ampuja FT, dosentti, Helsingin yliopisto johtava asiantuntija, Liikenteen turvallisuusvirasto Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana Ääniympäristömme on muuttunut radikaalisti Suomen itsenäisyyden aikana. Tänä aikana maamme teollistui, kaupungistui ja autoistui. Maassamme on kartoitettu myös hiljaisia alueita, jotka selvitysten mukaan ovat tärkeitä kaupunkilaisille.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk
Vaikka Suomi on ollut ja on edelleen pieni ja syrjäinen maa, ovat maailman ääniympäristöjä laajamittaisesti muokanneet tapahtumat ja muutokset heijastuneet myös tänne. Äänet olivat paikallisia eikä käytössä ollut välittömistä luonnonoloista, kuten tuulesta tai vesivoimasta riippumattomia voimanlähteitä. Jäljittäessäni Suomen ääniympäristön muuttumista viimeisen sadan vuoden aikana on syytä tehdä ensin pieni katsaus maailmalla tapahtuneisiin muutoksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Läsnä olivat myös työn, kuten rakentamisen, puimisen ja metsätöiden äänet, jotka vaihtelivat vuodenaikojen mukaan. Ennen teollista vallankumousta suurin osa ihmisistä asui maaseudulla ja sai elantonsa pääosin maanviljelystä. Samaan aikaan tehtiin useita teknologisia keksintöjä, joista mainittakoon valurautaiset kiskot, paranneltu höyrykone, höyrylaiva ja kaasumoottori. 61 M iltä Suomessa kuulosti sata vuotta sitten. Maaseudun ääniympäristö oli rauhallinen, jossa äänten suunta ja laatu oli selvästi havaittavissa. Kuultavissa oli luonnon äänten lisäksi muun muassa ihmisten puhetta, naurua, musiikkia, kirkonkellojen kuminaa ja kotieläinten ääniä. Teollinen vallankumous käynnistyi Englannissa 1700-luvun puolenvälin ja 1800-luvun alun vaiheilla. Kärrynpyörien ratinaa ja kuokan iskuja Vaikka Suomen itsenäistyessä teollistuminen oli monissa maissa jo hyvässä vauhdissa, Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa. Äänimaisema vaihteli vuorokauden mukaan: päivisin tehtiin työtä ja öisin oli vähän kulkijoita pimeyden vuoksi. Suomen reilusta kolmesta miljoonasta asukkaasta noin 85 prosenttia asui maaseudulla pienissä kylissä tai yksittäistaloissa. Teollista vallankumousta ja siihen kiinteästi liittyvää kaupungistumista pidetään yleisesti ääniympäristömme laatuun ratkaisevasti vaikuttaneena käännekohtana. Teollistumisen myötä käytössä oli uudenlaisia energianlähteitä, kuten hiiltä, höyryä ja kaasua, joiden voimalla uudenlaiset koneet saattoivat käydä tauottoa. Äänet olivat kuitenkin paikallisia. Miten ylipäänsä voimme saada tietoa menneisyyden ääniympäristöstä. Näin ollen tärkeä lähde menneisyyden ääniympäristön ja siinä tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi ovat ääniä joko suoraan tai epäsuorasti käsittelevät kirjalliset lähteet. Kysymykseen ei ole helppo vastata. Ei ole olemassa esimerkiksi kattavia nauhoituksia eripuolilta maatamme, joita vertaamalla saisimme tietoa miltä ennen kuulosti ja miten ääniympäristömme on muuttunut. Talvisin hangilla liukuivat reet, joiden menoa tahditti aisakellojen kilinä. vsk. Ihmiset liikkuivat jalan tai hevosella, joten kylätieltä kuului kavioiden kopsetta ja kärryjen ratinaa
Vuonna 1956 mitataan melua ensimmäisen kerran Helsingin keskustan kaduilla. Vuonna 2016 Manner-Suomessa oli liikennekäytössä yli kolme miljoonaa moottoriajoneuvoa. 2002 Euroopan unionin ympäristömeludirektiivi astuu voimaan. 1940-luvulla tehdään ensimmäinen ehdotus meluntorjuntalaiksi Suomessa. Melua koskevista säädöksistä ja laeista hahmottuu kuitenkin seuraavanlainen, karkea aikajana: Vuoden 1926 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa moottoriajoneuvoliikenteestä kielletään ”räikeääänisten merkinantolaitteiden käyttö” asutuskeskuksissa Vuonna 1931 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa kielletään tarpeeton äänimerkin anto. Elämänrytmi oli verkkaista. 26–27. Vuonna 1940 niitä oli koko maassa yhteensä alle 30 000, joista henkilöautoja oli vajaat 9 000. 2 Palmgren, Rolf, Luonnonsuojelu ja kulttuuri. 16. Kaupungeissa on paljon ihmisiä ja liikennettä, jonka vuoksi melusta on tullut erityisesti kaupunkien ongelma. Ihmiset eivät juuri matkustelleet kotitai naapuripitäjää kauemmaksi. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimmäinen rataosuus Helsingistä Hämeenlinnaan. Otava, Helsinki 1922, s. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Vaikka maamme teollistui ja kaupungistui käytännössä vasta toisen maailmansodan jälkeen, muutos oli käynnissä itsenäistymisemme alussa. Otava, Helsinki 1993 (alkuteos 1933), s. Toki tässä ongelmakeskeisessä lähestymistavassa korostuu ääniympäristön yksi osa-alue eli ympäristömelu, jolloin se ei anna kokonaiskuvaa ääniympäristössä tapahtuneista muutoksista. Tätä heijastelee vuodelta 1922 oleva kirjoitus: “Siellä missä metsot valoisina kevätaamuina pitivät soidintaan elämän ja syntymisen ylistykseksi ja missä nevan ylitse lentävien, kotimaahansa palaavain kurkien jättiläisauran kimakat torventoitotukset kajahtelivat, siellä kaikuvat nyt toisenlaiset äänet, kulttuurin äänet: sirkkelisahan vihlova kitinä ja tehtaiden koneiden korviahuumaava räminä.” 2 Autojen esiinmarssi Maailman muutokset ujuttautuivat pikku hiljaa Suomeenkin, ja usein tuntuvammin – tai kuuluvammin – kaupunkeihin. Kirjailija Volter Kilpi muistelee 1930-luvulla maaseudun uneliasta tunnelmaa: ”Näen nuo hiljaiset kylät, hiljaiset talot, näen noihin suvisen sunnuntain aamupäivän helmoissa torkkuviin tupiin, joissa hyrisee rauha kuin vuosisatojen pohjilta kantava urkujen humina.” 1 Suomen teollistumisen katsotaan yleensä alkaneen 1860-luvulla sahateollisuudesta. Yksi keskeinen ääniympäristön laatuun vaikuttanut teknologinen keksintö ja sen yleistyminen on moottorikäyttöinen ajoneuvo. 3 Ajoneuvojen määrän lisäksi ääniympäristön muuttumisesta kertovat melua koskevat lait tai säädökset. Vuonna 1979 asetetaan valtakunnallinen Meluntorjuntatoimikunta. Kaikkia EU-maita 1 Kilpi,Volter, Alastalon salissa. 3 http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ tilastot/autokannan_kehitys/automaaran_ kehitys. 62 ja kausiluonteisia, eivätkä ne kantautuneet kovin kauas. Vuonna 1988 astuu voimaan Suomen ensimmäinen yhtenäinen meluntorjuntalaki. Ehdotus ei johda lainsäädännön kehittymiseen. Lisäksi näkökulma korostaa kaupunkien ääniympäristön muuttumista. vsk. Autoistuminen pääsi toden teolla vauhtiin 1970-luvulla ja miljoonan moottoriajoneuvon raja ylittyi vuonna 1973. Itsenäistymisen aikoihin autoja oli Suomessa hyvin vähän. Vuonna 1965 Suomeen perustetaan Meluntorjunnan edistämisyhdistys ry
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Yksi maankäytön ja kaavoituksen keinoin toteutettavan meluntorjunnan perusperiaatteita on, että melua tuottavat toiminnot pyritään pitämään melualueilla, jotta asuinalueet ja muita niin kutsuttuja herkkiä toimintoja Helsingin Töölönlahti.. Jäsenmaita kehotetaan kartoittamaan säilyneitä hiljaisia alueita. Myös kaupunkialueilla on suuria paikallisia eroja ääniympäristön laadussa. 2002 Hyvinkää on ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut kaupunki Suomessa. Eniten melulle altistutaan kaupungeissa. 2005 Vantaan kaupungin alueella tehdyssä hiljaisten alueiden kartoituksessa ei löytynyt yhtään varsinaista luonnonrauhaaluetta, johon ei kuuluisi ihmisen toiminnasta aiheuttama melu. Maaseudulla tai haja-asutusalueilla ääniympäristö on paikoin hyvin rauhallinen ja ihmistoiminnasta aiheutuvat äänet eivät ole hallitsevia ja jatkuvia. Altistuvien määrät antavat osviittaa ääniympäristömme muuttumisesta, vaikka eri vuosien luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia muuttuneista arviointija laskentatavoista johtuen. Vuonna 2008 julkaistun Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä hiljaisten alueiden säilymistä. 63 velvoitetaan tuottamaan tietoa melualueista ja tekemään säännöllisiä meluntorjuntasuunnitelmia. Eriytyvät ääniympäristöt Ääniympäristömme historiaa voi tarkastella myös ääniympäristön laadun eriytymisen kautta. Erot kaupunkien ja haja-asutusalueiden ääniympäristöissä ovat olleet jo vuosikymmenten ajan suuria ja todennäköisesti kasvavat edelleen kaupungistumisen jatkuessa ja kaupunkirakenteen edelleen tiivistyessä. 2004 Satakunta on Suomen ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut maakunta. Mutta toki esimerkiksi metsätöiden ja maanviljelyn koneellistuminen muokkaa maaseudun ääniympäristöä. Eri vuosikymmeninä on myös arvioitu melulle altistuvien suomalaisten määrää. Arvioiden mukaan eri liikennemuotojen, teollisuuden ja ampumaja moottoriurheiluratojen melulle olisi vuonna 1998 altistunut yhteensä 994 500 asukasta, vuonna 2003 yhteensä 838 000 asukasta ja vuonna noin 2011 yhteensä 932 000 – 1 032 000 asukasta
Vastaajat kokevat hiljaiset alueet tärkeiksi. Ulkoympäristössä koetun hiljaisuuden määritelmän muuttumisesta löytyy kiinnostava esimerkki Suomalainen hiljaisuus/ Att uppleva tystnad -keruukilpailun 4 tuottamasta aineistosta. vsk. Hiljaisia alueita koskevissa kyselyissä on myös havaittu, että kaupunkilaisten hiljaisiksi nimeämät paikat eivät ole aina esimerkiksi keskiäänitasoiltaan välttämättä kovin ”hiljaisia”. Kartoitusten yhteydessä kansalaisilta on tiedusteltu, mistä he ovat löytäneet hiljaisuutta ja kuinka tärkeänä he kokevat hiljaiset alueet. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. On myös mahdollista, että hiljaisuuden määritelmässä on tapahtumassa eräänlaista ”lavenemista”. Myös Espoossa vuonna 2016 valmistuneessa kyselyssä hiljaiset alueet koettiin hyvin tärkeiksi. Sen sijaan nuorempien vastaajien hiljaisuuden määritelmä tuntuu muuntuValtaosa vanhempiin sukupolviin kuuluvista vastaajista määrittää hiljaisuuden varsin ”perinteisesti”, eli heille hiljaisuus tarkoittaa nimenomaan luonnon rauhallista ääniympäristöä.. Esimerkiksi Helsingin hiljaisia alueita koskevassa selvityksessä moni vastaaja nimesi Töölönlahden ympäristön hiljaiseksi alueeksi, vaikka melumallinnuksessa alueen äänitasojen todettiin olevan yli 50 desibeliä. 64 sisältävät alueet säilyisivät hiljaisempina. Oleellista tuntuu olevan, että hiljaiseksi koettu alue on hiljaisempi kuin sitä ympäröivät alueet ja alue on puistomainen. Suomessa on tehty noin viidentoista vuoden ajan hiljaisten alueiden kartoituksia. Esimerkiksi Helsingin hiljaisia alueita koskevaan kyselytutkimukseen vastanneista 64 prosenttia piti hiljaisia alueita tärkeänä. Valtaosa vanhempiin sukupolviin kuuluvista vastaajista määrittää hiljaisuuden varsin ”perinteisesti”, eli heille hiljaisuus tarkoittaa nimenomaan luonnon rauhallista ääniympäristöä, johon ei juuri sisälly ihmistoiminnasta aiheutuvia ääniä. Turun hiljaisia alueita koskevassa kyselyssä 62 prosenttia vastaajista piti hiljaisten alueiden määrää liian vähäisenä
Kalevalaseuran 95. European Environment Agency. Ampuja, Outi, Luonnon rauha – mitä se on ja mistä sitä löytyy. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010. Tällöin hiljaisuuteen voi luonnon äänten ohella kuulua kauempana piippaavien liikennevalojen ääni, taustalla hurisevan kadunlakaisukoneen tai ruohonleikkurin pörinä ilman, että hiljaisuuden kokemus rikkoutuu. Ihminen ääniympäristössä. Gaudeamus, Helsinki 2014. Ampuja, Outi, Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä. Turun kaupungin ympäristöja kaavoitusvirasto, yleiskaavatoimisto, Turun ammattikorkeakoulu 2007. Ampuja, Outi, Hyvä hiljaisuus. Ihminen ääniympäristössä. Keruussa kysyttiin mm. 65 van moniäänisempään suuntaan, jossa esimerkiksi teknologisilla äänillä on entistä enemmän sijaa. Kokemuksellisen hiljaisuuden muuttuvat määritelmät heijastavat kiinnostavasti myös sitä, kuinka ääniympäristön muuttumista arvioitaessa on esimerkiksi melun lisääntymisen ja melulle altistuvien kansalaisten määrän rinnalla syytä huomioida myös äänen kokemisen subjektiivisuus, kontekstisidonnaisuus ja kulloistakin ääniympäristöä koskevat odotukset. EEA 2014. Ampuja, Outi, Äänimaisema ennen ja nyt. Päivänen, Jani & Leppänen, Paula, Helsingin hiljaiset alueet – asukaskyselyn tuloksia. Good practice guide on quiet areas. Ympäristöministeriö 2013.. Ampuja, Outi, Tulkintoja hiljaisuuden merkityksestä. SKS, Helsinki 2007. Teoksessa Ampuja, Outi & Peltomaa Miikka (toim.), Huutoja hiljaisuuteen. 4 Suomalainen hiljaisuus/Att Uppleva Tysnad -keruukilpailu toteutettiin ajalla 6.10.2011–31.5.2012 ja sen järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) yhdessä Helsingin yliopiston, ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Metsähallituksen, Kuuloliiton ja Hiljaisuuden ystävät ry:n kanssa. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2016. Gaudeamus, Helsinki 2014. Julkaistaan 4/2017 (Atena). Bibliotheca Historica 110. Helsinki. Melu ympäristöongelmana ja sen synnyttämien reaktioiden kulttuurinen käsittely Helsingissä. URL http:// www.eea.europa.eu/publications/ good-practice-guide-on-quiet-areas Landen-Heino, Tuula, Espoon hiljaiset alueet 2016. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. vsk. Teoksessa Helmi Järviluoma ja Ulla Piela (toim.), Äänimaisemissa. Technical Report 4/2014. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. miten määrität hiljaisuuden, mistä olet löytänyt sitä ja mihin tarvitset hiljaisuutta. Lähteitä Aitoaho, Elina & Kujala, Kirsi, Turun hiljaisten alueiden kartoitus. Julkaisematon käsikirjoitus. Teoksessa Ampuja, Outi & Peltomaa Miikka (toim.), Huutoja hiljaisuuteen. vuosikirja, SKS, Helsinki 2016
Tämä on synnyttänyt tarpeen kartoittaa muuta ympäristöä hiljaisempien alueiden sijaintia.. Ympäristöasiantuntija Anne Savola Satakuntaliitto Hiljaisten alueiden selvittäminen maakuntatasolla Hiljaisuuden ja luonnonrauhan kokemisen kannalta on olennaista, että alueilla on mahdollisuus havainnoida luonnon ääniä ja äänimaiseman yleistä levollisuutta. Selvitys oli samalla Satakunnan maakuntakaavan taustaselvitys. Kuntatasolla ensimmäinen suomalainen hiljaisten alueiden kartoitus tehtiin Hyvinkäällä vuonna 2002 [1]. Selvityksen laadintaa rahoittivat ympäristöministeriö sekä liikenneja viestintäministeriö. Työn toteutuksesta vastasi Satakuntaliitto. Selvityksen tavoitteena oli löytää maakunnallisesti merkittävät hiljaiset alueet sekä kehittää terminologiaa ja alueiden kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä. vsk. Toisaalta sellaiset alueet, jonne liikenteen humina ja muut ihmistoimintoihin liittyvät äänet eivät juuri kuulu, alkavat olla harvassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 66 L uonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskeva hiljaisten alueiden kartoittaminen maakuntatasolla lähti käyntiin Satakunnan maakuntaa koskevalla pilottiselvityksellä, joka valmistui vuonna 2004 (kuva 1)
vsk. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat satunnaisia ja vähäisiä. 67 Hiljaisten alueiden selvitysten käynnistymiseen 2000-luvun alussa vaikuttivat muun muassa EU:n ympäristömeludirektiivissä (2002/49/EY) esitetty tavoite vähämeluisten alueiden kartoittamisesta taajamissa ja rakentamattomilla alueilla. Kuva 1. Suomen 18 maakunnasta ainakin 12 maakunnassa on tehty hiljaisten alueiden kartoituksia tai esiselvityksiä vuoden 2017 alkuun mennessä. Mahdollisuus kuulla luonnon ääniä oli luokittelussa keskeisellä sijalla. Luonnonrauha-alueiden keskimääräisen melutason tavoitteeksi esitettiin 30–35 dB ja maaseutumaisten hiljaisten alueiden 35–40 dB. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Tämä on syytä muistaa, kun hiljaisuutta ja luonnonrauhan kokemuksellisuutta tuotteistetaan. Dosentti Outi Ampuja toteaa tarkoittavansa hiljaisella alueella aluetta, jossa ihmisten aiheuttamat äänet kuuluvat harvoin ja ovat silloinkin kohtuullisen hiljaisia (ns. Alueet ovat tyypillisesti kaukana taajamarakenteesta sijaitsevia laajoja metsäalueita, ulkoiluja virkistysalueita, suojelualueita ja suojelutarkoituksiin varattuja alueita lähiympäristöineen.” Edellä esitetty luonnonrauha-alueiden määrittely vastaa hiljaisuutta käsittelevissä kirjoissa käytettyjä määritelmiä. Alueista on laadittu kohdekuvaukset ja alueiden maankäyttöä koskeva analyysi [5]. luonnonhiljainen alue) [6,7]. Satakunnan hiljaisia alueita kartoittanut selvitys valmistui vuonna 2004.. Hiljaisten alueiden luokittelusta Satakunnassa toteutetussa selvityksessä hiljaiset alueet jaettiin luonnonrauha-alueisiin, maaseutumaisiin ja kaupunkimaisiin hiljaisiin alueisiin sekä erityiskohteisiin. Luokittelun lähtökohtana olivat maakunnallisen maankäytön suunnittelun tarpeet ja mittakaava. Täydellistä luonnon hiljaisuutta on vaikea taata. Keski-Suomessa vuonna 2014 valmistuneeseen selvitystyöhön sisältyi myös maastotyöosuus, jossa potentiaalisilla hiljaisilla alueilla tehtiin melumittauksia ja samalla havainnointiin ympäristön ääniä. Luokat eroteltiin toisistaan alueen äänimaiseman kuvauksen ja ihmisen toiminnasta aiheutuvien äänien perusteella. Pohjanmaalla tehty selvitys on samalla opinnäytetyö ja se sisältää kartoituksen ohella hiljaisten alueiden selvittämiseen liittyvää perustietoa sekä pohdintaa [2,3,4]. Luonnonrauha-alueet määriteltiin selvityksessä seuraavasti: ”Luonnon äänet ovat hallitsevia alueen äänimaisemassa <-> alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rauhaa ja luonnossa hiljentymistä. Uusimmat maakuntatasolla tehdyt selvitykset ovat valmistuneet Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2016. Samoihin aikoihin Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, Kuulonhuoltoliitto, Ekopsykologien verkosto Metsänpeitto ja Suomen Akustisen Ekologian Seura ry kampanjoivat hiljaisten alueiden selvittämiseksi Suomessa. Satakunnan selvityksessä esitetty luokittelu on ollut useiden maakunnallisten selvitysten luokittelun pohjana
68 Hiljaisten alueiden kartoitusmenetelmistä Hiljaisten alueiden kartoitusmenetelminä Satakunnassa kehitettiin ja testattiin asiantuntija-arviota, asukaskyselyä, karttatarkastelua ja puskurivyöhykeajattelua sekä maastohavainnointia. Sen laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Euroopan ympäristökeskus (EEA) on julkaissut vuonna 2014 hiljaisia alueita käsittelevän oppaan [8]. vsk. Lähtökohtien erilaisuus, kuten liikenteen määrä ja asutuksen sijainti, on vaikuttanut kunkin maakunnan alueella valittavien hiljaisten alueiden määrittelykriteereihin. Karttaa on päivitetty viimeksi vuonna 2016 [9]. Toisaalta hiljaisuuden kokeminen on subjektiivista ja suomalaisen maaseudun äänimaailma kuulostanee hiljaiselta jostakin Keski-Euroopan suurkaupungista saapuneelle matkailijalle. Tavoitteena on suunnittelun keinoin luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Puskurivyöhykeajattelua voi kutsua myös poissulkevaksi menetelmäksi: jotta päästään kiinni hiljaisiin alueisiin, suljetaan ensin pois alueet, joilta hiljaisuutta ei todennäköisesti ainakaan löydy. Poissulkevaa menetelmää on hyödynnetty maakuntatason selvityksissä eri puolilla Suomea. Hiljaisia alueita määriteltäessä on hyvä pitää mielessä, että odotusarvo hiljaisuudelle on erilainen Etelä-Suomessa ja Lapissa. Muita kaavoja ovat kunnassa laadittavat yleisja asemakaavat [10]. Oppaassa esitettyjä periaatteita hyödyntäen EEA on laatinut myös kartan Euroopan hiljaisista alueista. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan myös äänimaiseman koostumukseen ja siten esimerkiksi luontomatkailun äänimaisemallisiin vetovoimatekijöihin. Luonnonrauha-alueiden säilyminen voidaan pitkällä tähtäimellä turvata ottamalla äänimaisema omana kokonaisuutena huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa kehittämistoiminnassa. Satakunnassa tehdyn selvityksen luonnonrauha-alueiksi luokitelluista kohteista viisi osoitettiin myöhemmin melutasoltaan hiljaisina alueina Satakunnan maakuntakaavassa. Verrattuna ensimmäisiin hiljaisten alueiden selvityksiin uusina melulähteinä nykyisissä kartoituksissa on listattu muun muassa tuulivoimalat. Hiljaisten alueiden huomioonottaminen eri kaavatasoilla tukee muun muassa luontomatkailun kehittämistä. Eteläisen Suomen hiljaisiksi määritellyillä alueilla on todennäköisempää kuulla ihmistoimintojen ääniä kuin Pohjois-Suomen erämaa-alueilla. Useilla selvityksessä esille nousseilla kohteilla katsottiin olevan merkitystä virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Luonnonrauha-alueiden säilymisen kannalta merkittävimmässä asemassa ovat maakuntakaava ja yleiskaava. Hiljaisia alueita on toistaiseksi osoitettu vain Satakunnan ja Pohjois-Savon maakuntakaavoissa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan. Näistä karttatarkastelun ja puskurivyöhykeajattelun yhdistelmä osoittautui maakuntatasolla toimivimmaksi. Aluksi niissä on määritelty keskeiset melulähteet ja tämän jälkeen puskurivyöhykkeet on täsmennetty kunkin maakunnan ominaispiirteisiin soveltuvaksi. Hiljaiset alueet maakuntakaavoissa Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista maankäyttöja rakennuslain mukaisesti
Kuva 2. Alueilla on mahdollisuus havainnoida luonnon ääniä ja äänimaiseman yleistä levollisuutta. Alueilla on todennäköisempää kokea hiljaisuutta kuin muilla alueilla Satakunnassa. Hiljaisuuteen perustuen ei aseteta rajoituksia esimerkiksi metsien hoidolle ja käytölle, metsästykselle tai hajaja loma-asutukselle (kuvat 2 ja 3). Vihreällä värillä kuvattu alue tarkoittaa kaavassa osoitettua virkistysaluetta.. vsk. Satakunnan maakuntakaavassa käytetty melutasoltaan hiljaisen alueen merkintä ja suunnittelumääräys. Merkintä ilmaisee alueen erityisominaisuutta, joka liittyy hiljaisuuteen. Kuva 3. Hiljaisten alueiden osoittaminen Satakunnan maakuntakaavassa tarkoittaa, että kyseisten alueiden ja niiden lähiympäristön alueidenkäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden säilymiseen siten, että luonnon äänien ja hiljaisuuden kokeminen ovat jatkossakin mahdollista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 69 maakuntakaavan vuonna 2011 ja kaava sain lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013 [11]. Melutasoltaan hiljainen alue on osoitettu vinoviivoituksella Satakunnan maakuntakaavassa. Ihmisen toiminnoista syntyvät äänet ovat yleensä satunnaisia ja ne liittyvät tyypillisesti maaja metsätalouden harjoittamiseen, luonnon virkistyskäyttöön, luontomatkailuun ja veneilyyn. Satakunnan maakuntakaavassa osoitetuilla melutasoltaan hiljaisilla alueilla luonnonäänet hallitsevat äänimaisemaa ja ihmistoiminnoista syntyvät äänet ovat tavanomaista alhaisempia
ELMA-hankkeen loppuraportti. fi/bitstream/handle/10138/40669/ SY_691.pdf?sequence=1 2. Näissä keskusteluissa tulisi nostaa esille myös tarve hiljaisten ja muuta ympäristöä rauhallisimpien alueiden vaalimiseen. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 691. 2016. Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa. Saatavilla: http:// Mahdollisuus kuulla luonnon ääniä on keskeistä hiljaisilla alueilla. vsk. Lisää selvityksiä tarvitaan erilaisten toimintojen yhteensovittamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. A., Savola A. Vaasan ammattikorkeakoulu, University of Applied Sciensis, ympäristöteknologia. Niemi M. 2004. Kainuun liitto B:11. Kuva: Anne Savola.. HiljaPiSa. 2016. 70 Suunnittelu avainasemassa Hiljaisuuden ja luonnonrauhan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja Suomen matkailun kehittämiselle on usein esillä erilaisissa keskusteluissa. Mikäli mahdollisuudet luonnonrauhan kokemiseen halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa, on äänimaisemallisiin tekijöihin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota maankäytön suunnittelun eri tasoilla ja yksittäisten hankkeiden toteutuksessa [12,13]. Hiljaiset alueet Pohjanmaalla. Ekologiset yhteydet, luontomatkailu ja hiljaiset alueet Kainuun aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa. Saatavilla: https://helda.helsinki. Selvityksiä melutasoltaan hiljaisista alueista tarvitaan myös kaupunkialueilla, koska myös taajaan asutuilla alueilla niin matkailijat kuin alueen asukkaat tarvitsevat rauhoittumisen paikkoja. Kopperoinen L., Viinikka A., Rantala A. Karvinen P. Melulähteet ja hiljaisten alueiden luokitukset. Lähdeviitteet 1. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/ 10024/110245 3
280 sivua. eea.europa.eu/data-and-maps/figures/ quietness-suitability-index-qsi 10. vsk. Äänimaisemissa. A. Metlan työraportteja 20. Luxembourg: Publications Office of the European Union. http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus 11. Saatavilla: http://www. Gaudeamus. Satakuntaliitto 2014. 2017. 8. Huutoja hiljaisuuteen. Savola. Järviluoma H., Piela U. (toim.), 2014. 71 www.kainuunliitto.fi/sites/default/ files/elma_loppuraportti_web.pdf 4. Saatavilla: http:// www.eea.europa.eu/publications/goodpractice-guide-on-quiet-areas/at_download/file 9. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Saatavilla: http://www.theseus.fi/ handle/10024/122127 Kuva: Anne Savola.. Ympäristöindikaattorit. Teoksessa Renfors S-M (toim) 2017. (toim.), 2016. EEA Technical report 2014,4. 359 sivua. 2013. 2005. Saatavilla: https://www. Äänimaisema luontomatkailukohteiden suunnittelussa ja kehittämisessä. satakuntaliitto.fi/vahvistetut-ja-lainvoimaiset-asiakirjat 12. Ampuja O. Saatavilla: http://www.metla.fi/ julkaisut/workingpapers/2005/ mwp020-10.pdf 13. Savola A. Keski-Suomen liitto. Kalevalaseuran vuosikirja 95. & Peltomaa M. Satakunta luontokokemusta. Satakunnan maakuntakaava. Ihminen ääniympäristössä. 7. Saatavilla: http://www. Jäntti. trafi.fi/tietopalvelut/arviointipalvelut/ indikaattorit/ymparistoindikaattorit/ melu_ja_aaniympariston_laatu 5. Good practice guide on quiet areas. European Environment Agency EEA 2014. Saatavilla: http://www.keskisuomi.fi/ filebank/23911-hiljaiset_alueet.pdf 6. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2014. Luonnon tuotteistamisen teemat Satakunnassa. Hiljaiset alueet KeskiSuomessa. A. Hiljaisuus Satakunnan luontomatkailun mahdollisuutena. Potential quiet areas in Europe based upon the quietness suitability index (QSI). European Environment Agency EEA 2016. Hiljaisten alueiden kartoitukset maakunnissa ja kunnissa
72 Melun mittaaminen Äänitasomit tareiden ja mittauslaitteiden tulee täyttää asumisterveysasetuksen 11 §:ssä mainitut tarkkuusja luotettavuusvaatimukset. Tässä kirjoituksessa on muutamia poimintoja soveltamisohjeen meluosiosta, soveltamisohjeen osasta II.. Asumisterveysasetuksella ja sen soveltamisohjeella selkeytetään rakennusten terveydellisten olosuhteiden arviointia. Melun mittauspiste valitaan oleskeluvyöhykkeeltä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Suosi teltavaa on, että raportissa mainitaan epätarkkuuden arviointiperusteet sekä arvio muistakin kuin mittauslaitteista johtuva tulos ten epätarkkuus. Äänitasomittareita ja mittauksia koskevat vaatimukset koskevat myös sellaisia viranomaisten omia mittauksia, joiden perusteella tehdään päätöksiä terveydensuojelulain soveltamisesta. vsk. Asetuksen soveltamisohjeessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, minkä standardien mukaiset laitteet täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Soveltamisohje on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisille ja muille alan asiantuntijoille. Mittarin ja mittaajan arvioima mittauslaitteista johtuva mittaustulosten epätarkkuus on ilmoitettava mittausraportissa. Tavanomainen mittauskorkeus on noin 1,5 m korkeudella lattiasta, ellei Pertti Metiäinen Valvira Melu asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa Valviran laatimassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan yksityiskohtaisia tulkintoja ja käytännöllisiä esimerkkejä asumisterveysasetuksen (STM:n asetus 545/2015) soveltamiseen. Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa Valviran internetsivuilla verkkojulkaisuna, jota päivitetään aina tarvittaessa
Taus tamelun vaikutus mittaustulokseen on meluhaitan kannalta merkityksetön, jos taustamelu on vähintään 10 dB mitatta vaa melua hiljaisempaa. Jos huo neessa on useita sänkyjä ja nukku jia, on perusteltua arvioida terveyshaitta sitä nukkujaa altistavan melun mukaan, jonka uni häi riöriski on suurin. parvekeovi) ja tuuletus luukkujen tulee olla kiinni. vsk. Esimerkiksi, jos haittana on unihäi riö, niin arviointiin käytetään mittaus tulosta, joka kuvaa nukkuvaa altistavan melun voimakkuutta ja ominai suuksia. Liiallista taustamelua voi aiheuttaa esimerkiksi tekninen laite, kuten koneellinen ilman vaihto. Mittausraportissa on ilmoitettava taustamelukorjaamaton mittaustulos ja, jos korjaus on aiheellinen, arvioitu korjaus ja tähän perustuva korjattu tulos. Esimerkiksi päiväkodeissa saattaa olla perusteltua mitata melua myös läheltä lattiaa (lasten oleskeluvyöhyke). Esimerkiksi päiväkodeissa saattaa olla perusteltua mitata melua myös läheltä lattiaa (lasten oleskeluvyöhyke).. Mittaus pisteen tulee sijaita lähellä kohtaa, jossa nukkuvan pää olisi nukuttaessa. Mittauspisteen ei kuitenkaan tule olla ilman perusteltua syytä 0,5 m lähempänä seinää. Jos taustamelu on tätä voimakkaampaa verrattuna mitattavaan meluun, sen vaikutus on pyrittävä eliminoimaan tai korjaamaan laskennallisesti mittaustuloksesta. Selvitettäessä tietyn melun mahdollisesti aiheuttamaa terveyshaittaa, muun melun (taustamelu) tulee olla sinä aikana, jonka aikaisiin meluoloihin mittaustulos perustuu, mahdolli simman hiljaista. 73 terveys haitan arvioinnin kannalta jokin muu korkeus ole edustavampi tai perusteltavissa oleva. Jos ulkoseinissä on korvausilmaventtiili tai -venttiileitä, venttiilin/venttiilei den tulee olla mittauksen ajan normaa lissa käyttöasen nossa. Mittausraportissa on suositeltavaa kertoa, Tavanomainen melun mittauskorkeus on noin 1,5 m korkeudella lattiasta, ellei terveys haitan arvioinnin kannalta jokin muu korkeus ole edustavampi tai perusteltavissa oleva. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Jos melun voimakkuus ja/tai ominaisuudet vaihtelevat suuresti oleskeluvyöhykkeen eri osissa, niin joudu taan harkitsemaan, mikä on se lukuarvo, jota käytetään terveyshaitan arviointiin ja mahdollisen haitan poistamisvaatimuksen perusteena. Ulkoa sisään kuuluvaa melua mitattaessa ikkunoiden, ulko-ovien (esim. Yleispätevää ohjetta siitä, miten vaihtelu otetaan huomioon, esimerkiksi lasketaanko jokin keskiarvo tai käytetäänkö sen pisteen arvoja, jossa melu oli voimak kainta, ei voida esittää. Tausta melukorjaus saattaa edellyttää melumittausta taustamelua aiheuttavan laitteen ollessa toiminnassa ja pysäy tettynä
vsk. Aikaisempi L Aeq,1h . Melun toimenpiderajat Taulukon 1 toimenpiderajat ovat samat kuin sosiaalija terveysministeriön asumisterveysohjeessa 2003:1 päiväja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot. Sovellettaessa toimenpiderajoja terveyshaitan arviointiin ja päätettäessä mahdollisista haitan pois tamistai vähentämisvelvoitteista on otettava huomioon asumisterveysasetuksen 3 § yleiset periaatteet, mikä tarkoittaa, että otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistu miselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Esimerkkinä voidaan mainita muutamana päivänä vuosittain järjestettävien yleisötilaisuuksien ulkoa sisään kantautuva melu. Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa.. 25 dB musiikkimelulle annettu ohjearvo on laajennettu koskemaan kaikkea selvästi taustamelusta erottuvaa yöaikaista sisämelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Taulukon 1 toimenpiderajat tarkoittavat äänitasoja, joihin on tehty melun laadusta mahdollisesti johtuvat kapeakaistaisuusja impulssimaisuuskorjaukset. Päiväja yöajan keskiäänitasojen toimenpiderajat asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa. 74 mikä oli melu, josta valitettiin ja millaisia havaintoja siitä ja samanaikaisesta muusta mahdollisesta melusta tehtiin mittausten aikana. Taulukko 2. Tällöin mahdollisten unihäiriöiden osalta kyse on useimmi ten korkeintaan muutaman tunnin nukahtamisajankohdan viivästymisestä. Taulukko 1
Mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuuseikä impulssimaisuuskorjauksia tapauksissa, joissa niitä verrataan taulukon 2 toimenpiderajoihin. Jos melutapahtumia on erityisen vähän, niiden kesto lyhyt ja tapahtumien väliin jää sellaista vähämeluista aikaa, jona melu ei vaikeuta nukahtamista tai uudelleen nukahta mista, voidaan hyväksyä tätä suurempia enimmäistason arvoja kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan. vsk. Muina asunnon tiloina pidetään esimerkiksi kylpyhuonetta, saunaa, vaatehuonetta tai apukeittiötä. Nukkumiseen tarkoitettujen tilojen osalta on otettava huomioon keskiäänitasovaatimusten (L Aeq,07-22 h . Päiväkotien osalta yöaikaista keskiäänitasoa sovelletaan vain niihin tiloihin, joissa nukutaan yöaikaan. Jos täl lainen muu tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen tai oleskelutilan kanssa, melutason toimen piderajana käytetään asuinhuoneen ja oleskelutilan arvoja. 25 dB). A-taajuusja Fast-aikapainotettu enimmäiseli maksimitaso (L AFmax ) ei saa ylittää 115 dB eikä C-taajuuspainotettu Peak-taso (L Cpeak ) 140 dB. Hyväksyttävän tason arvioinnissa tulee arvioida erityisesti sitä, aiheutuuko melusta unihäiriöitä. Teknisillä laitteilla tarkoitetaan esimerkiksi rakennuksen vesija viemäriputkis toja, hissejä koneistoineen ja ovineen sekä lämmitys-, ilmanvaihtoja kylmälaitteita sekä talopesulan koneita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kokoontumisja opetushuoneistojen päiväajan keskiäänitaso 35 dB on tarkoitettu sovellettavaksi tiloissa ja tapauksissa, joissa yleisön edellytetään saavan puheesta selvän ilman äänenvahvistus laitteiden käyttöä. Esimerkiksi yöaikainen tuulivoimaloiden ulkoa sisään kuuluva melu voi olla 2 momentissa tarkoitettua musiikki melua vastaavaa melua, joka voi aiheuttaa unihäiriöitä; etenkin jos amplitudi modulaatio (sykintä) on kuulohavainnoin selvästi erotettavissa ja taustamelu erittäin hiljaista. 30 dB) lisäksi myös toimen piderajat pienitaajuiselle melulle ja yöaikai selle mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalle selvästi taustamelusta erottuvalle melulle (L Aeq,1h . Tekniset laitteet Teknisten laitteiden melun tulee täyttää päiväja yöajan keskiäänitasot ja myös pienitaajuisen melun toimenpide rajat ja sen lisäksi teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistasojen L AFmax klo 22–07 tulee olla alle 33 dB. 75 Päiväajan (klo 7–22) pienitaajuiselle melulle sovelletaan 5 dB suurempia arvoja kuin taulukossa 2. Taulukossa 1 mainittuja asuinhuoneita ja oleskelutiloja ovat muun muassa asunnon, palvelutalon, vanhainkodin ja lasten päiväkodin oleskeluun tai nukkumiseen tarkoitetut tilat. Kuulovaurioiden välttämiseksi annetun toimenpiderajan/-rajojen ylittyessä terveydensuojeluviran omainen voi vaatia, että yleisön altistumista rajoitetaan esimerkiksi pienentämällä esitetyn äänen voimakkuutta, lisäämällä yleisön etäisyyttä kaiuttimista, suuntaamalla kaiuttimia tai/ ja, että kuulo vaurioriskin pienentämiseksi. 35 dB ja L Aeq,22-07h . Yleisötilaisuudet Yleisöä altistavan melun neljän tunnin keskiäänitaso (L Aeq,4h ) ei saa ylittää 100 dB. Jos kuitenkin tilaisuuden aikainen yleisön melualtistus tasoitettuna 8 tunnille, L Aeq,8h , ylittää 85 dB tason, tulee yleisön saatavilla olla kuulo suojaimia. Jos yksi tai useampi näistä toimenpiderajoista ylit tyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla ajallisesti melua aiheuttavaa toimintaa. Myös ulko-ovien, porttien, postiluukkujen kolina ja peltikattojen räminä katsotaan teknisten laitteiden meluksi
Jos tutkittavassa melussa esiintyy päivän tai yön aikana sekä impulssimaisuutta että kapeakaistai suutta eri ajanjaksoina, otetaan molemmat korjaukset huomioon laskettaessa korjattua L Aeq,07-22h tai L Aeq,22-07h -tasoa, jota verrataan toimenpidearvoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. 76 tilaisuuden järjestäjän on pidettävä kuulosuojaimia saatavilla yleisöä varten ja, että järjestäjä tiedottaa yleisölle kuulovaurioriskistä. Kapeakaistaista on melu, jossa on selvästi kuulohavainnoin erottuva soiva, vinkuva, uliseva, sireenimäinen osaominaisuus. Jos melu on samanaikaisesti impulssi mais ta ja kapeakaistaista, otetaan tällaisen esiintymisjakson ajalta korjattua arvoa laskettaessa huomioon vain se näistä kahdesta korjauk sesta, joka korottaa keskiäänitasoa eniten. Impulssimaisuuden vuoksi tehtävä korjaus vaihtelee ja on impulssimelun laadun mukaan 5 tai 10 dB. Melumittaustulosten korjaaminen Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus ovat ominaisuuksia, jotka yleensä lisäävät melun haitallisuutta verrattuna saman äänitasoiseen meluun, jolla ei näitä ominaisuuksia ole. komponentin terssipainetaso on vähintään 5 dB suurempi kuin taajuudeltaan sitä alemman ja ylemmän terssin terssipainetasojen kes kiarvo, ja • samanaikaisesti vallitsevan kokonais melun keskiäänitaso on alle 55–60 dB. Impulssimaista tai iskumaista on melu, jossa on erotettavissa yksi tai useampia alle yksi sekuntia kestäviä voimakkaita ääniä. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, korjaus on 3 dB(A). http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/asumisterveys Yleisöä altistavan melun neljän tunnin keskiäänitaso (L Aeq,4h ) ei saa ylittää 100 dB.. Jos se on selvästi kuultavissa, korjaus on 6 dB(A). Kapeakaistaisuus voidaan yleensä katsoa selvästi kuuluvaksi, jos komponentti tai komponentit aiheuttavat sen, että • komponentin voimakkuus ylittää kuulokynnyksen, ja • taajuuspainottamattomassa terssispektrissä ko. vsk. Lähde: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Ohje 8/2016, Valvira
Lisätietoja virasta antavat vs ympäristötoimen toimialajohtaja Janne Litmanen puh. ALV. Eduksi katsotaan lisäksi kokemus rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojelun tehtävistä. Kaupunginhallitukselle osoitetut hakemukset kelpoisuuden osoittavine todistuksineen, ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 11.4.2017 klo 15.00 mennessä osoitteella Viitasaaren kaupunginhallitus, Keskitie 10, 44500 Viitasaari. 044 459 7300 tai ympäristölautakunnan puheenjohtaja Sami Wiik puh. Hakuprosessissa voidaan käyttää ulkopuolista arvioijaa. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. 77 Ilmoittautumiset 18.4.2017 mennessä. Virkaan valitun on ennen vaalin vahvistamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 040 5367758. Viitasaaren kaupunki on vajaan 7000 asukkaan vireä ja elinvoimainen aluekeskus. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 16.5.–17.5.2017 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät Ympäristö ja Terveys-lehti TILAUSHINNAT (sis. Suunnitellun maakuntauudistuksen johdosta toimenkuva tulee myöhemmin painottumaan johtamisen lisäksi rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojelun asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta ja Viitasaaren kaupungista löytyy kotisivuiltamme www.pkyt.fi ja www.viitasaari.fi. 044 459 7385, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen puh. 10 %). vsk. Isäntäkuntana toimii Viitasaaren kaupunki. Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelijat -50% norm. Viitasaaren kaupunki julistaa haettavaksi Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAJOHTAJAN VIRAN Virkaan valittavalta vaaditaan kelpoisuusehtojen mukaan soveltuva teknillinen, luonnon-, lääketai eläinlääketieteen tai maaja metsätaloustieteen korkeakoulututkinto tai alan opistotasoinen teknillinen tutkinto sekä perehtyneisyys kunnalliseen ympäristöhallintoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Virka täytetään toistaiseksi voimassa olevana 1.6.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan. lehden tilaushinnoista tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi huolehtii rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaispalvelujen tuottamisesta Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. VIITASAAREN KAUPUNGINHALLITUS
Kirjan aikajänne ulottuu Raamatusta aivan nykypäivään. Jätehuoltotekniikoita käsitellään monipuolisesti, mutta silti lukijaa ei hukuteta teknisiin yksityiskohtiin. J ätehuollon historiasta ei ole liikaa kirjoitettu, vaikka jätehuolto koskettaa meitä jokaista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Kirjan pariin sataan sivuun on saatu nivottua jätehuollon monet ulottuvuudet. 204 s. Henry Nygårdin kirja korjaa tätä puutetta merkittävällä tavalla. Kirja toimii myös mainiosti alan hakuteoksena ja eräänlaisena käsikirjana. Kirjaa leimaa kirjoittajan syvällinen asiantuntemus ja kiinnostus jätehuoltoon. Esimerkiksi Akateemisen tai Suomalaisen Kirjakaupan valikoimista kirjaa ei kuitenkaan valitettavasti näytä löytyvän. Pertti Forss.. Monet historiateoksethan katkeavat usein jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tätä hetkeä. Kirjaan on harmittavasti jäänyt joukko pieniä kirjoitusvirheitä ja epätarkkuuksia. Suomen jätehuollon yhteydet kansainväliseen kehitykseen ja toisaalta jätehuollon vahva yhteys maamme muuhun kehitykseen selviää kirjan lukijalle. Ja jos jätehuolto ja sen historia kiinnostavat tämän kirjan antia enemmän, tarjoaa lähes 30 sivun lähdeluettelo eväät lisätiedon hankintaan. Parempaa kirjoittajaa olisi vaikea löytääkään. Ehkä kirja olisi ansainnut vielä yhden oikolukukierroksen. vsk. 78 Kirjaesittely Henry Nygård: Kuopasta kiertotalouteen Suomen yhdyskuntajätehuollon historia Jätelaitosyhdistys ry 2016. Kirjan teksti on sujuvaa ja tekee lukukokemuksesta miellyttävän. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille jätehuollosta ja yleensä ympäristöhistoriasta kiinnostuneille. Jätehuollon suurten linjojen lisäksi Nygård on nähnyt vaivaa lukemattomien yksityiskohtien kokoamiseen, jotka oivallisesti elävöittävät tekstiä. Toivoa sopiikin, että kirja leviäisi alan ammattilaisten lisäksi esimerkiksi opiskelijoille ja päättäjille. Nämä pienet puutteet eivät kuitenkaan vähennä kirjan arvoa tai käyttökelpoisuutta. Onhan Nygård toiminut pitkään alueellisen jätehuoltolaitoksen toimitusjohtajana, väitellyt aiheesta tohtoriksi (Bara ett ringa obehag?, Åbo Akademi 2004) ja toiminut yliopiston dosenttina
79 www.ymparistojaterveys.fi Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. vsk. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Opas soveltuu mm. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtumanaikaisessa valvonnassa. (02) 630 4900 Tilaushinta: 24,00 euroa + toimituskulut (sis.alv.10 %). suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, esitellään keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoitteista toiminnanharjoittajille
2017 Vuosikerta 72,(sis. Kestotilaus 67,(sis. 10 %.). (015) 230 712 Autopuh. tilaushinnoista. Opiskelija -50% norm. vsk. Irtonumero 10,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 80 Yrityshakemisto YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ (ME TIEDÄMME MITEN SE ONNISTUU) www.ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. ALV. 24 %). ALV. ALV. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat v. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Sähköisen näköislehden voi tilata Lehtiluukun kautta http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti Kurkkaa kaivoon! www.kvvy.fi Kaivovesipullot verkkokaupastamme kauppa.kvvy.fi Kaivon kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti – niin myös kaivoveden laatu.. 10 %.)
040 511 6005 www.ymparistojaterves.fi Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut ...verkkosivumme uudistuvat kevään aikana... Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. vsk. www.ymparistojaterveys.fi Varaa mainospaikka. 81 Yrityshakemisto Mainosta Ympäristö ja Terveys-lehdessä eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p
Opiskelijat -50% norm. vsk. 7. 10 %). vsk. 8. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2017, 48. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. 10 %). ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. alv. Kestotilaus 67,(sis. 5. 3. 48. alv. alv. 6. 4. 2. 24 %). Irtonumero 10,(sis. 82 www.ymparistojaterveys.fi 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. lehden tilaushinnoista (sis. 10 %)