Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vältetään kalabaliikki, suojellaan vesistöjä! Kaarina Kärnä Kalabaliikki Ku va : Ye llo w Fi lm & TV O y.. Ne ovat saaneet tarpeekseen Itämeren saasteista (epäilemättä myös mikromuoveista ja lääkejäämistä) ja joukkovoimalla silakkaurhot kaatavat jokaisen veneen, joka liikkuu heidän poukamansa alueella sekä ryhtyvät katkomaan sähköjohtoja, jotka kulkevat meren pohjassa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. P ian on jäljellä vain yksi keino. Mutta kloorivesi ei sovi silakoille (kuten ei myöskään ainakaan isoissa määrin Pseudomonas aeruginosa -bakteerille) ja tästä syystä myös kylpylässä on pian valtava kalabaliikki. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tihutöitä tehdessään silakat hokevat vimmaisesti ”kalabalik, kalabalik..!”. Ihan yhtä näppärästi asiat eivät hoidu tosielämässä, mutta toivoa herättäviä uutisia on jo tässä lehdessä. Tämä ei käy äidille. Emilia salakuljettaa kalat kylpylään. K oulutyttö Emilia alias Supermarsu – supervoimat hän saa juomalla vettä lemmikkimarsunsa juomapullosta (toivottavasti vesihuollossa ei ole ollut häiriötilanteita) – kuulee silakoiden hätähuudot, ja pyrkii auttamaan näitä tuomalla kalat kotinsa kylpyammeeseen. Niin yksinkertaista se on. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Varoitus – kirjoitus sisältää Supermarsu-elokuvan juonipaljastuksia! E rittäin hienossa kotimaisessa koko perheen elokuvassa ”Supermarsu” silakat riehaantuvat. Silakoiden kotipoukama on siivottava kaloille kelpaavaksi (kiitos kaikille Puhdas Itämeri -hankkeille) ja lopetettava veden saastuttaminen. vsk
vsk. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. vsk 2 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2018 ilmestyy viikolla 17. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. ympäristölupien yhden luukun lakihanke, viranhaltijan rooli ympäristöterveydenhuollon hallinnon muutoksissa, tupakointikiellon valvonta asuntoyhteisössä, säteilylain uudistus ja radonvalvonta. Kalabaliikki Kaarina Kärnä ......................................................................................4 Talousvesisäännösten muutokset – Riskienhallinta korostuu talousveden valvonnassa Jarkko Rapala ......................................................................................6 Epidemiaselvitystyö edistää talousvesiturvallisuutta Sari Huusko, Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Tarja Pitkänen ja Ruska Rimhanen-Finne ...............................................................12 Pienten vesihuolto-osuuskuntien erityispiirteet ja tyypilliset haasteet Jaakko Gustafsson ............................................................................20 Vesilaitosten kaivojen kunto ja siihen vaikuttavat tekijät – Videokuvaus apuna vedenottokaivojen kunnossapidossa Timo Friman ja Jaana Mäki-Torkko ............................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Aiheita mm. 68 Väitös: Jokien kunnostuksessa tärkeää on vähentää maaja metsätaloudesta jokeen päätyvää kuormitusta .....................................................................................74 Kirjaesittely: Jorma Keskitalo, Rajaton vesi, rajalliset vesivarat ...........................................................................................76 Poimintoja .......................................................................................78. 48 Haitalliset aineet kaupunkiympäristössä – Kaupunkien vähentämistoimenpiteiden askelmerkit Hannamaria Yliruusi, Katariina Kiviluoto ja Piia Leskinen ......56 Kulttuurisäätiöstä Itämeren pelastajaksi – John Nurmisen Säätiön Itämerityö Marjukka Porvari ..............................................................................62 Pseudomonas aeruginosan arvoitus Kaarina Kärnä ................................................................................... 30 Kuivasanitaation mahdollisuudet vesihuollossa ja vesien suojelussa Eeva-Liisa Viskari, Susanna Pakula, Riikka Vilpas ja Suvi Lehtoranta .............................................................................36 Lääkeaineet ja mikromuovit ympäristössä Päivi Fjäder, Lauri Äystö ja Julia Talvitie ......................................42 Happamien sulfaattimaiden vesistöhaitat seurantaja tutkimustiedon valossa Kari-Matti Vuori ...............................................................................
Riskinarviointi ja riskienhallinnan toimenpiteiden suunnittelu on tehtävä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä Maailman terveysjärjestön WHO:n Water Safety Plan -mallin (WSP) mukaisesti. Riskienhallinta korostuu talousveden valvonnassa. Muutosten myötä koko vedentuotantoketjun riskinarviointi ja riskienhallinta nousevat keskeiseen osaan talousveden valvonnassa. 6 Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala Sosiaalija terveysministeriö Talousvesisäännösten muutokset Marraskuussa 2017 tulivat voimaan terveydensuojelulain 20 §:n ja talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muutokset. Muutoksilla saatettiin kansallisesti voimaan juomavesidirektiivin liitteisiin tehdyt muutokset. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Riskinarvioinnissa on otettava huomioon vedenottamoiden mahdolliset suoja-aluemääräykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) mukaisen vesimuodostumien tilan seurannan tulokset. Riskinarviointi tiivistää siten terveydensuojelulain mukaisen valvonnan ja ympäristön seurannan välistä linkkiä, vaikka periaatteessa käytännön vaikutukset ovatkin pieniä: jo aiemman lainsäädännön nojalla paikalliset olosuhteet oli otettava huomioon talousveden laadun valvonnassa. Tämän nojalla yhteistyön on tarkoituksenmukaista laajentua myös ELY-keskusten vesiasiantuntijoiden ja kunnan ympäristönsuojelun viranomaisten suuntaan. Vuoden 2017 lainsäädäntöuudistuksessa WSP:stä tehtiin Suomessa pakollinen, vaikka juomavesidirektiivi ei sitä edellyttänyt, vaan ainoastaan mahdollisti. ...omavalvonta Terveydensuojelulain 2 §:ään lisättiin vuoden 2017 alusta säännös omavalvonnasta, jonka mukaan elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä. WSP on todettu kansainvälisesti kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi talousveden laadun turvaamiseksi. Systemaattisen riskinarvioinnin, joka ulottuu valuma-alueelta veden oton, käsittelyn, jakelun ja varastoinnin kautta vedenkäyttäjän hanaan, tuloksena pitäisi ottaa käyttöön hallintakeinoja, jotka niiden luonteesta riippuen kuuluvat joko laitoksen omavalvontaan tai viranomaisvalvontaan.. 7 WSP – ratkaisu kaikkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Myös talousvettä toimittavien laitosten osalta laissa ja asetuksessa siirryttiin käyttämään entisen käyttötarkkailu-termin sijasta omavalvontaa. Jotta säästyttäisiin pahemmilta yllätyksiltä, on talousvettä toimittavia laitoksia ja viranomaisia valmisteltu sen tuloon vähitellen; varhaisimpia kansallisia viittauksia WSP:hen löytyykin esimerkiksi vuonna 2003 järjestetystä Vesiyhdistyksen vedenlaatujaoksen seminaarista, Ympäristö ja Terveys-lehden arkistoista (Rapala, 2006) ja Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen eli nykyisen Valviran valvontatutkimusohjelmamallista vesilaitoksille (Valvira, 2018a), jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2008. Kansallisesti meillä onkin vielä runsaasti aikaa harjoitella riskinhallintakeinojen saloihin perehtymistä, ennen kuin WSP todennäköisesti säädetään uuden juomavesidirektiivin myötä kaikille pakolliseksi. Lain 17 §:n mukaan vedenottamo sekä veden käsittely-, varastointija jakelulaitteet on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi on terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa sopivaa. WSP-mallin käyttöönotto talousveden laadun valvonnassa on ollut tuloillaan jo useamman vuoden ajan. vsk. Komissio on nimittäin antanut juuri helmikuun alussa ehdotuksen uudesta juomavesidirektiivistä, ja riskiperusteista lähestymistapaa esitetään pakolliseksi kaikille. Riskinarviointi ja ...raakaveden laatu Terveydensuojelulain 20 §:n mukaan talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadunvalvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa etenkin laitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen sekä, jos vesi on ostettu toiselta talousvettä toimittavalta laitokselta tai tukkulaitokselta, myyvän laitoksen yhteistyötä
8 ...viranomaisvalvonta Talousveden viranomaisvalvontaan kuuluvat talousveden laadun säännöllinen tutkiminen, joka toteutetaan valvontatutkimusohjelman avulla, sekä talousvettä toimittavan laitoksen, vedenjakeluketjun ja vedenjakelualueiden säännölliset tarkastukset, jotka perustuvat terveydensuojelulain 6 §:n nojalla laadittavaan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan. vsk. Tämä olikin yksi tärkeimmistä syistä, miksi Suomessa päädyttiin säätämään riskinarviointi pakolliseksi: direktiivin mukaan ilman riskinarviointia ei olisi enää ollut mahdollisuutta tutkimustiheyden puolittamiseen tai jaksottaisen seurannan muuttujien tutkimiseen viiden vuoden välein, vaan kaikki muuttujat olisi pitänyt tutkia asetuksessa säädetyllä tiheydellä. Kun harvennetulla tiheydellä tutkittavat ja mahdollisesti valvonnasta poisjätettävät muuttujat oli ennen erikseen lueteltu talousvesiasetuksessa, niin asetuksen muutoksen myötä valmiina ”ylhäältä päin” annetut listat poistuivat, ja säädöksissä viitataan vain riskinarvioinnin tuloksiin. Periaatteellisesti tässä ei sinänsä ole mitään uutta, koska aiemminkin on tutkimustiheyksiä voinut harventaa puoleen, tietyt muuttujat jättää tutkimatta ja tietyt muuttujat tutkia viiden vuoden välein. Säädösmuutosten myötä riskinarviointi ohjaa näitä molempia osa-alueita entistä enemmän. … valvontatutkimusohjelma Riskinarvioinnin tulosten perusteella on tutkittava muitakin kuin asetuksessa esitettyjä muuttujia. Hyväksymisen edellytyksenä on ensinnäkin se, että riskinarviointi on tehty WSP-periaatteen mukaisesti, että riskinarviointia ja riskienhallintaa pohtineella työryhmällä on ollut riittävä asiantuntemus, että työhön on osallistunut sekä laitoksen edustajia että viranomaisia ja että esitetään selvitys, miten vedenottamon suoja-aluemääräykset, pohjavesialueen suojelusuunnitelma ja raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset on otettu huomioon riskinarvioinnissa Jotta riskinarviointi olisi hyväksyttävissä, on viranomaiselle esitettävä riittävässä laajuudessa myös muut talousvesiasetuksen 7 a §:ssä vaaditut tiedot: luettelo tun. Jos riskinarviointi osoittaa, että tehokas keino riskin hallitsemiseksi on talousveden laadun seuranta, muuttuja lisätään valvontatutkimusohjelmaan säännöllisesti tutkittavaksi. … sen hyväksyminen ensimmäisen kerran Terveydensuojelulain 20 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Muuttujan lisääminen valvontaan on helppo ratkaisu, mutta kannattaa pitää mielessä, että riskinhallintakeino voi olla jokin muukin toimenpide kuin mittaaminen, esimerkiksi laitoksen omavalvontaan sisällytettävä toimenpide vedenkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi. Riskinarvioinnin tulosten perusteella voidaan myös vähentää yksittäisten muuttujien tutkimustiheyttä tai lopettaa jonkin muuttujan viranomaisvalvonta kokonaan
Riskinarvioinnin ensimmäisen ”virallisen” hyväksymisen jälkeen jatkossa riskinarvioinnin hyväksymiseksi riittää kirjaus vesilaitostarkastuspöytäkirjaan. Muut vaihtoehdot ovatkin vähissä – ellei direktiivi edellyttäisi, että toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi, olisi lainsäätäjäkin mielellään päätynyt toisenlaisiin sanavalintoihin hyväksymisestä. vsk. Nopeimmat ovat jo ehtineet pohtia sitä, onko kunnan terveydensuojeluviranomainen jäävi hyväksymään riskinarvioinnin, jos on itse osallistunut siihen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Koska päävastuu riskinarvioinnin tekemisestä on laitoksella, ei viranomaisen voida katsoa olevan jäävi hyväksymään sitä. Valvira on antanut 5.2.2018 tarkemman ohjeen riskinarvioinnin hyväksymisestä (Valvira 2018b). Hyvin tehty systemaattinen riskinarviointi, joka parhaassa tapauksessa on jopa ulkopuolisen tahon arvioima tai auditoima, voi helpottaa ja nopeuttaa vesilaitostarkastusta. Kaikki nämä ovat saatavissa, jos riskinarviointiin käytetään sosiaalija terveysministeriön ylläpitämää verkkopohjaista verkkotyökalua (https://wspssp.fi). Tällöin ei välttämättä tarvitse itse tarkastaa kaikkia asioita, vaan tarkastukset voi kohdistaa suurimmaksi tunnistettujen riskien hallintakeinojen toimivuuteen tai tehdä pistokoeluontoisia tarkastuksia. 9 nistetuista riskeistä, joista voi aiheutua vedenjakelualueella jaettavan talousveden saastumista, luettelo laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi, seurantaohjelma riskienhallintatoimenpiteiden toimivuuden varmistamiseksi, yhteenveto riskinarvioinnin suorittamisesta ja sen tuloksista vedenkäyttäjien tiedottamiseksi ja tarvittaessa toimenpideohjelma uusien riskinhallintatoimenpiteiden käyttöönottamiseksi. Riskinarviointi sekä hallintakeinojen määrittäminen ja niiden toimivuuden varmistaminen ei voi olla koskaan täydellistä, vaan WSP-periaatteeseen sisältyy jatkuvan parantamisen näkökulma. Siksi onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota edellä käytettyyn sanamuotoon, että ensimmäisellä hyväksymiskerralla on tietoja esitettävä riittävässä laajuudessa. Talousveden viranomaisvalvontaan kuuluvat talousveden laadun säännöllinen tutkiminen, joka toteutetaan valvontatutkimusohjelman avulla, sekä talousvettä toimittavan laitoksen, vedenjakeluketjun ja vedenjakelualueiden säännölliset tarkastukset, jotka perustuvat terveydensuojelulain 6 §:n nojalla laadittavaan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan.. Tällä toimeenpannaan terveydensuojelulain 20 §:n kohta, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on todennettava talousveden valvontaohjelmien avulla, että terveydelle aiheutuvien riskien hallintatoimenpiteitä toteutetaan koko vedentuotantoketjussa ja että hallintatoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Riskinarviointiin ja hallintakeinoihin sisältyykin paljon samoja osioita, joihin kunnan terveydensuojeluviranomainen jo perinteisesti on kiinnittänyt huomiota tarkastuksilla. … vesilaitostarkastukset Riskinarvioinnin hyväksyttävyyden tarkastelun tulisi olla jatkossa kiinteä osa vesilaitostarkastusta
Direktiivin liitteiden muutos toi selkeyttä parikymmentä vuotta ihmeteltyyn juomavesidirektiivin säännökseen, jonka mukaan näille metalleille säädetty laatuvaatimus ”koskee vesinäytettä, joka on riittävää näytteenottomenetelmää käyttäen otettu siten, että se edustaa kuluttajien viikoittaisen vedenkäytön keskiarvoa”. Huolenaiheelle saatiin toisaalta vahvistusta ja toisaalta helpotusta Meri Sipilän (2018) diplomityössä. 10 Muita uudistuksia Riskinarvioinnin ja riskinhallinnan keskeinen merkitys talousveden vuoden 2017 lainsäädäntöuudistuksessa lieneekin tullut edellä esitetyn perusteella selväksi. Vaikka talousveteen liittyviä säännöksiä on jouduttu viime vuosien aikana uudistamaan useampaankin otteeseen – ensin häiriötilannesuunnitelmien tarkistamiseksi, sitten talousveden radioaktiivisuusdirektiivin toimeenpanemiseksi ja nyt viimeksi juomavesidirektiivin liitteiden uusimisen toimeenpanemiseksi – eivät uudistukset valitettavasti aivan vielä lopu. vsk. Lopuksi Riskiperusteisuudesta säätäminen vuonna 2017 oli periaatteellisesti merkittävä muutos talousveden valvontaan. Rohkeimmat ja uteliaimmat – käykääpä kurkistamassa, millaisia uusia ehdotuksia komissio on tulevaisuuden varalle kehitellyt!. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Tulos antoi varman pohjan tulkinnalle, että vettä voi laskea hanasta muutaman sekunnin ajan ennen näytteenottoa, koska tapa vastaa hyvin vedenkäyttäjien kulutustottumuksia. Huolena on ollut, että hanan päässä seisseiden ensimmäisten tippojen tutkiminen ei kuvaa kuluttajien todellista vedenkäyttöä, ja että etenkin uusista hanoista liukenevat metallit vääristävät valvontatutkimustuloksia. EU:n komissio antoi helmikuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna ehdotuksen koko juomavesidirektiivin uudistamiseksi (EU:n komissio, 2018), ja direktiivineuvottelut sekä Suomen kansallisen näkökannan muodostaminen uudistukseen ovat juuri tällä hetkellä tiiviisti meneillään. Verkkokysellyn osallistui lähes tuhat henkilöä, ja sen perusteella 95 % vastanneista juoksuttaa vettä vähintään 2–5 sekuntia ennen sen käyttöä talousvetenä. Jatkossa kupari-, nikkelija lyijynäytteet pitää ottaa vedestä, jota ei ole juoksutettu ennen näytteenottoa. Toisaalta työhön sisältyi myös vedenkäyttäjille suunnattu kysely veden juoksuttamistavoista. Työssä todettiin, että etenkin uusista vesihanoista liukenee veteen runsaasti nikkeliä, ja että pitoisuudet ovat korkeimmat hanan päästä otetussa ensimmäisessä juomalasillisessa. Lainsäädäntöuudistus toi myös muita merkittäviä uudistuksia, joista tärkeimpänä voidaan pitää kuparin, nikkelin ja lyijyn näytteenottotavan muuttamista
https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/29293 Valvira, 2018a. WSP – turvallista vettä hallitusti. Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit. Review of the Drinking Water Directive. Ympäristö ja Terveys 2/2006:29–35. http://www.valvira.fi/ ymparistoterveys/terveydensuojelu/ talousvesi: Ohje riskinarvioinnin hyväksymisestä, Dnro V/5904/2018. Sipilä, M. Diplomityö, Aalto yliopisto. ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! ScanLab on Eviran hyväksymä läinsäädännön mukaisia uimavesitutkimuksia uima-allasvesistä ja uimarantavesistä tekevä laboratorio. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 63 + 6 s. http://www.valvira.fi/ ymparistoterveys/terveydensuojelu/ talousvesi: Valvontatutkimusohjelmamalli vesilaitoksille. 2018. 2006. http:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=CELEX:52017PC0753& from=EN Rapala, J. PS: Meillä voit tutkituttaa myös oman mökkisi uimaveden!. Rantakelejä odotellessa... 11 Viittaukset EU:n komissio, 2018. vsk. Valvira, 2018b
Artikkeli perustuu vuosina 1990–2016 julkaistuihin tieteellisiin raportteihin, joissa on käsitelty Suomessa esiintyneitä talousvesiepidemioita. vsk. Viime vuosien lainsäädäntöuudistusten myötä epidemiaselvitystyötä on kehitetty ja ennaltaehkäiseviä toimia on lisätty. Julkaisuissa esitettyjä johtopäätöksiä ja suosituksia tarkastellaan vesiepidemioiden ennaltaehkäisyyn ja selvitystyöhön liittyvän nykylainsäädännön ja käytäntöjen valossa.. Tässä kirjoituksessa veden saastumisella tarkoitetaan epidemiaan johtavaa talousveden saastumista vatsatautia aiheuttavilla mikrobeilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 12 Lainsäädännön ohjaama epidemiaselvitystyö on usean eri viranomaisen yhteistyötä Lainsäädäntö ohjaa vesiepidemioiden ilmoittamiseen ja selvittämiseen liittyviä toimia (taulukko 1). Terveydensuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa sosiaalija terveysministeriön asetuksissa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sekä riskinarvioinnista ja -hallinnasta, johon talousveden laadun valTutkija Sari Huusko Johtava tutkija Ilkka Miettinen Erikoissuunnittelija Outi Zacheus Erikoistutkija Tarja Pitkänen Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Epidemiaselvitystyö edistää talousvesiturvallisuutta Suomessa todetaan vuosittain tavallisesti kahdesta viiteen talousvesivälitteistä epidemiaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään epidemioiden selvittämiseen liittyvät vastuutahot ja tehtävät
13 vonnan tulee perustua. Epidemiaselvitystyö on usean eri viranomaistoimijan yhteistyötä (kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kunnan epidemiaselvitystyöryhmä tekee epäilyilmoituksen RYMY-järjestelmään mahdollisimman pian, kun epäily epidemiasta herää. Tällä ajanjaksolla talousvesiepidemioiden yhteydessä joko sairastuneista ihmisistä tai saastuneesta talousvedestä todettuja taudinaiheuttajia olivat norovirukset, sapovirukset, enterohemorraginen Escherichia coli (EHEC) -bakteeri sekä kampylobakteerit (Campylobacter jejuni). vsk. Lisäksi yhdessä tapauksessa selvitettiin potilasnäytteistä ja jätevedestä todetun Dientamoeba fragilis -ameeban mahdollista talousvesivälitteistä leviämistä. THL vastaanottaa ilmoituksen ja tämän jälkeen ilmoitus välittyy automaattisesti ilmoittavan kunnan sairaanhoitopiirille, Taulukko 1.. Ilmoitusjärjestelmän tarkoituksena on epidemioiden selvitysja torjuntatyön tehostaminen, tiedon välittäminen yhteistyötahoille ja selvitysten laadun parantaminen helpottamalla konsultaatiota tarvittaessa sekä tiedon kerääminen ja analysointi epidemioiden ennaltaehkäisemiseksi. RYMY-järjestelmään ilmoitetaan elintarvikevälitteiset sekä talousja uimaveteen liittyvät epidemiaepäilyt. Lainsäädäntöä päivitetään soteja aluehallintouudistuksen myötä. Vuosina 2010–2016 järjestelmään ilmoitettiin 518 elintarvikeja vesivälitteistä epidemiaepäilyä. Talousvesivälitteiseksi luokiteltiin 5 % (26/518) epidemioista ja THL antoi konsultaatioapua kaikissa näissä selvityksissä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997. Vuodesta 2010 lähtien RYMY-epidemiailmoitusjärjestelmä on toiminut sähköisenä. Tartuntatautilaissa on puolestaan säädetty tiedonsaantivaltuuksista epidemian havaitsemiseksi, selvittämiseksi ja torjumiseksi
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vesiepidemiaselvitys on usean toimijan yhteistyötä. Kunnan selvitystyöryhmä. Kunnan epidemiaselvitystyöstä vastaavassa työryhmässä tulee olla edustaja vesihuollosta vastaavalta taholta SHP Epidemiaselvitystilanteessa kunta saa tukea sairaanhoitopiiristä, jossa ylläpidetään valmiutta epidemioiden torjumiseksi sekä selvittämiseksi ja sairauden hoitamiseksi THL Kuntien selvitystyötä tukee tarvittaessa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuva 1. elintarvikehuoneistoon ja sen toimintaan liittyvä vesiepidemia STM Sosiaalija terveysministeriö vastaa talousveden laatua koskevasta lainsäädännöstä MMM Maaja metsätalousministeriö valmistelee vesitalouteen liittyvää lainsäädäntöä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. THL koordinoi laajalle levinneiden epidemioiden selvittämistä ja vastaa epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta ja seurannasta sekä toimii ympäristönäytteiden tutkimuksen tukilaboratoriona AVI Aluehallintovirasto vastaa muun muassa kuntien ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnittelun ohjauksesta ja valvonnasta sekä seuraa elintarvikeja vesivälitteisiä epidemioita alueillaan Valvira Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia talousveden laatua ja valvontaa koskevissa asioissa Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira seuraa talousvesivälitteisten epidemioiden esiintymistä ja osallistuu tarvittaessa talousvesivälitteisten epidemioiden selvitystyöhön, jos kyseessä on esim. vsk. 14 RYMY Eviran ja THL:n yhteinen elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden epäilyja selvitysilmoitusjärjestelmä > RYMY -epäilyilmoitukseen liittyvä tiedonkulku Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan viranomaisen tehtävänä on varautua veden välityksellä leviäviin epidemioihin ja sopia niitä koskevan selvitystyön järjestämisestä
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Selvityksissä saadaan tietoa taudinaiheuttajista ja taudeista, tartunnalle altistavista tekijöistä, saastelähteestä sekä tartuntareiteistä. Viimeistään kolmen kuukauden kuluessa epidemian päättymisestä selvitystyöryhmä tekee epidemiaselvitysraportin RYMYjärjestelmään. I. Talousvesiepidemiassa arvioidaan lisäksi veden saastumisen määrää ja laajuutta sekä toteutetaan verkoston puhdistamiseen tarvittavia toimenpiteitä. Epidemiaselvitystyö tuottaa tietoa uusien käytäntöjen ja suositusten tueksi Epidemiaselvitystyön tavoitteena on epidemian leviämisen ja uusien samankaltaisten epidemioiden syntymisen estäminen. Putkihaverit ovat olleet lisääntyvässä määrin ongelmien aiheuttajina. Vuosina 1990–2016 julkaistuissa Suomessa tapahtuneisiin talousvesiepidemioihin liittyvissä tieteellisissä artikkeleissa on esitetty talousveden saastumisen ennaltaehkäisemiseen sekä epidemiaselvitysten mikrobiologisiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin perustuen päätelmiä ja suosituksia talousvesiturvallisuuden kehittämiseksi (taulukko 2). Selvitysraportit käydään läpi THL:n ja Eviran yhteistyönä ja kolmen vuoden välein julkaistaan epidemioita koskeva yhteenveto. Yksittäisistä vesijohtoverkostojen rakenteista erityisesti vesitornit ovat olleet usein osallisena vesiepidemioissa joko puutteellisten rakenteidensa vuoksi Taulukko 2.. Selvitysten tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan siten hyödyntää talousvesiturvallisuuden edistämisessä. Talousveden saastumisen ennaltaehkäiseminen Talousveden mikrobiologiseen laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota vesijärjestelmiin kohdistuvien korjaustöiden ja runsaiden sateiden jälkeen (1,2). vsk. 15 aluehallintovirastoon sekä veden välityksellä leviäväksi epäillyistä epidemioista Valviraan. Kunnan selvitystyöryhmällä on mahdollisuus pyytää konsultaatioapua THL:lta tai Evirasta ilmoituksen yhteydessä
Yleisimmin käytettyjen veden laadun indikaattoribakteerien, Escherichia coli -bakteerin tai suolistoperäisten enterokokkien puuttuminen vedestä ei varmista kaikkien erilaisten taudinaiheuttajamikrobien, erityisesti virusten ja parasiittien poissaoloa vedestä (6,7). 16 saastumisen mahdollistajina tai huonon veden vaihtuvuuden takia saastuneen veden säilyttäjinä ja jakelijoina. II. Pintavedestä valmistettu talousvesi on aina desinfioitava ennen veden käyttäjälle toimittamista, mutta talousvetenä käytettävän pohjaveden käsittelyä tai desinfiointia ei vaadita, jos pohjaveden laatu on lähtökohtaisesti kunnossa. Potilasja ympäristönäytteistä eristettyjen taudinaiheuttajien tyypittämiseen tulee käyttää yhdenmukaisia menetelmiä, jotta löydösten vertailu on epidemiatilanteissa mahdollista. Kehittyneiden mikrobiologisten menetelmien myötä yhä useammassa vesiepidemiassa taudinaiheuttaja voidaan tunnistaa ja on tärkeää, että epidemiaselvityksiä ohjaavat ja niiden kehittämisestä vastaavat organisaatiot pystyvät päivittämään ja ylläpitämään valmiuksia ja ohjeita muuttuvat tarpeet ennakoiden ja huomioiden (5). Mikrobiologiset tutkimukset Selvitystyöryhmän on vesiepidemiatilanteessa huolehdittava asianmukaisesta potilasja vesinäytteenotosta. Järjestelmä pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaan toimintamalliin. Sosiaalija terveysministeriön johdolla on kehitetty tietoverkkopohjainen vesihuollon kokonaisvaltainen riskienarviointi ja -hallintajärjestelmä (ns. Veden mikrobiologisten laatuvaatimusten täyttymisen valvonta perustuu suolistoperäistä saastumista osoittavien indikaattoribakteereiden tutkimiseen, sillä kaikkia mahdollisia taudinaiheuttajia ei voida kartoittaa talousvedestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Talousveden käsittelyyn ja desinfiointiin käytettyjen menetelmien mahdolliset häiriöt on otettava paikallisesti huomioon laitoksen toimintaan liittyvissä häiriötilannesuunnitelmissa, valvontatutkimusohjelmassa ja laitoksen omavalvonnassa. Suomessa suurin osa talousvesiepidemioista on aiheutunut pienten, alle 500 käyttäjälle vettä toimittavien pohjavesilaitosten desinfioimattomasta talousvedestä, joka on saastunut jätevedellä tai pintavedellä. Tämä johtuu paitsi eroista havaitsemistekniikoissa, myös indikaattoribakteerien monia vesivälitteisiä taudinaiheuttajia huonommista säilyvyysominaisuuksista erityisesti desinfioidussa vedessä. desinfioimalla vesi ultraviolettivalolla tai klooriyhdisteiden avulla (3,4). Pohjavesilaitosten talousveden turvallisuutta voidaan edistää mm. Terveydensuojelulaissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavaan riskinarviointiin ja -hallintaan. Mallin avulla vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimijat pystyvät entistä paremmin ehkäisemään häiriötilanteita ja kunnat voivat ottaa tunnistetut riskit huomioon kunnan valmiussuunnittelussa. Epidemiatilanteessa indikaattoribakteerien lisäksi on tarvittaessa tutkittava yleisimpiä taudinaiheuttajamikrobeja, kuten esimerkiksi noroviruksia ja kampylo. vsk. Pohjavesiesiintymien saastumisia ovat aiheuttaneet muun muassa tulvista, rankkasateista ja lumien sulamisesta johtuvat pintavalumat, jotka ovat kuljettaneet tauteja aiheuttavia mikrobeja pohjaveteen. Poikkeuksellisten tilanteiden ehkäisemiseksi vettä toimittavien laitosten laatima suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatima häiriötilannesuunnitelma tulee sovittaa yhteen viranomaisten ja vesilaitosten yhteistyönä. water safety plan; WSP), jonka avulla talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa vedentuotantoon ja laitoksen toimintaympäristöön liittyvät vaarat
Menetelmän avulla on mahdollista löytää jopa aiemmin tunnistamattomia taudinaiheuttajia. THL:n Terveysturvallisuusosasto vastaa epidemiatilanteissa vesinäytteiden ja potilasnäytteiden tarkemmasta tutkimuksesta ja tyypityksestä. NGS, WGS) myötä. verkkokyselyt, tilastoanalyysiohjelmat) sekä mikrobiologisten menetelmien kehittymisen (mm. Internetpohjaiset kyselyt yleistyvät epidemiologisissa selvityksissä. Myös parasiitit mahdollisena taudinaiheuttajana tulee huomioida (7). Vesiepidemiatilanteessa kliiniset laboratoriot lähettävät potilaista todetut bakteerit ja virukset THL:een jatkotutkimuksiin. Talousvesiturvallisuuteen tähtäävässä ke. Terveysturvallisuusosasto tukee tarvittaessa kunnallisia selvitystyöryhmiä muun muassa analyyttiseen tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä. THL on ottanut käyttöönsä myös muun muassa isäntäspesifisiä geenimonistustekniikoita, joiden avulla veden saastelähde voidaan jäljittää. Lainsäädäntömuutosten lisäksi merkittäviä uudistuksia on tapahtunut muun muassa järjestelmäkehityksen (esim. RYMY, WSP), epidemiologisten tutkimusmenetelmien (mm. Uusia geeniteknologisia menetelmiä voidaan hyödyntää elintarvikeja vesiepidemiatilanteissa (9) ja niiden uskotaan edistävän epidemiaselvitystyötä täsmällisen ja nopeasti saatavilla olevan tiedon avulla. Virustutkimukset ovat erityisen kannatettavia pohjavesikaivoista, joiden läheisyydessä on jätevesijärjestelmiä, kuten maahanimeyttämö. vsk. Sairastumisen yhteyttä altisteeseen voidaan arvioida myös merkitsemällä sairastuneiden sijainti vesiverkostokartalle ja mittaamalla sijantien etäisyyttä siihen verkoston osaan, jonka epäillään aiheuttaneen talousveden saastumisen (9). III. Väestöpohjaista tapaus-verrokkitutkimusta suositellaan käytettäväksi vesiepidemioiden tautitaakkaa arvioitaessa. Raporteissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset voidaan hyödyntää Epidemioiden ennaltaehkäisy ja epidemiaselvitystyö on kehittynyt usealla eri osaalueella. 17 bakteereja. Uuden sukupolven sekvensointi, NGS (nextgeneration sequencing) on joukko uusia perimäaineksen sekvensointitekniikoita (9). Tieto potilasnäytteistä saaduista tuloksista välitetään ympäristönäytteitä tutkiville laboratorioille löydösten vertailua varten. Perustautitaakan arviointi verrokkien avulla on tärkeä, jotta epidemian laajuutta ei yliarvioida (11). Epidemiologiset tutkimukset Epidemian selvittämiseksi selvitystyöryhmän on tehtävä sairastuneisiin kohdistuvia epidemiologisia tutkimuksia. Potilaista todettujen parasiittien jatkotutkimuksista kannattaa olla yhteydessä THL:een, niiden tutkiminen suunnitellaan tapauskohtaisesti. Niiden avulla voidaan mahdollistaa tutkimusaineiston nopea saatavuus, analysointi ja tarkoituksenmukaiset torjuntatoimet (10). Artikkeleissa tuotiin esiin myös edelleen ajankohtaisia kehityskohteita; muun muassa yhtenäiset laboratoriomenetelmät potilasja ympäristönäytteiden vertailua varten, talousveden virusja parasiittitutkimusten huomioiminen epidemiatilanteissa sekä pienten pohjavesilaitosten vesiturvallisuuden parantaminen. Potilasja ympäristönäytteiden parasiittitutkimukseen tarvitaan edelleen parempia käytäntöjä ja resursseja epidemiaselvitystilanteissa (7). Lisäksi talousveden säännöllisiä virustutkimuksia suositellaan harkittavaksi virusten aiheuttamien vesiepidemioiden ehkäisemiseksi (8). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kokogenomisekvensointia hyödynnetään tautiseurannassa, diagnostiikassa ja epidemiaselvitystyössä. Kokogenomisekvensointi, WGS (whole genome sequencing) tarkoittaa puolestaan tietyn yksittäisen mikrobikannan koko perimäaineksen emäsjärjestyksen määrittämistä
Ensimmäinen valtakunnallinen valmiusharjoitus ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille järjestettiin lokakuussa 2017. Opas määrittelee yhtenä osa-alueena talousveden erityistilanteisiin liittyvät varautumistoimet. 18 hitystyössä tulee jatkossakin huomioida selvitysraporteissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset. Viranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten välinen sujuva yhteistyö sekä selkeät toimintamallit vahvistavat epidemiaselvitystyötä. Vesihuoltopoolin julkaisemat oppaat vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen sekä kriisiviestintäohje on puolestaan tarkoitettu talousvettä toimittaville laitoksille. Epidemiatilanteiden hallinnan ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan parantamiseksi valmiusharjoituksia suositellaan sekä alueellisille että kansallisille toimijoille. Selvitysja ennaltaehkäisytyön tueksi on laadittu useita toimintaa ohjaavia oppaita (taulukko 3). Johtamisen ja tilannekuvan muodostamisen päävastuu on kunnan terveydensuojeluviranomaisella silloin, kun kyseessä on talousveden mikrobiologinen saastuminen. Taulukko 3.. Selkeät toimintamallit tukevat epidemiaselvitystyötä Työnjako ja tiedonkulku eri viranomaistoimijoiden kesken tulee varmistaa, jotta vesiepidemiaselvitystyö on sujuvaa. STM:n julkaisema Ympäristöterveyden erityistilanteet -opas on suunnattu ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. vsk. Harjoitukseen osallistuivat myös Valvira, aluehallintovirastot, STM, THL ja Evira. Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa opas (Valvira) on koottu kuntien terveydensuojeluviranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten käyttöön. Lisäksi vesihuoltolaitosten ja kuntien omaehtoisten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen on laadittu Vesihuoltopoolin julkaisema Vesihuollon häiriötilanne ja valmiusharjoitusten järjestäminen -opas. Oppaassa kuvataan talousvesihallintaprosessin toimijoita ja tehtäviä erityistilanteissa ja onnettomuuksissa, lisäksi ohjeessa on suoria linkkejä ja yhteystietoja eri toimijoiden internetsivuille. Useiden toimintaa ohjaavien säädösten ja oppaiden yhteinen sanoma olisi hyvä kiteyttää yksiin kansiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Expert opinion on whole genome sequencing for public health surveillance. https://ecdc.europa.eu/ sites/portal/files/media/en/publications/ Publications/whole-genome-sequencingfor-public-health-surveillance.pdf Pitkänen Tarja 2015. & IT Miettinen. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. vsk. www.julkari.fi/handle/ 10024/80754 Lisätietoa selvityksistä ja ohjeita torjuntatoimista THL www.thl.fi/vesi www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesimikrobiologinen-analytiikka/ naytteenotto-ja-lomakkeet/vesiepidemianaytteenotto www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/vesijohtoveden-klooripitoisuus www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/elintarvike-ja-vesivalitteisetepidemiat www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/elintarvike-ja-vesivalitteisetepidemiat/epidemian-selvittaminen/epidemian-selvittaminen-epi-info-7-ohjelman-avulla ECDC 2016. 2011. Journal of Water and Health 09.4: 763–772. Mikrobiologiset jäljitysmenetelmät vesivarojen saastelähteiden tunnistamiseen. Increased information on waterborne outbreaks through efficient notification system enforces actions towards safe drinking water. 19 Kirjallisuusviitteet Zacheus O. www.julkari.fi/ handle/10024/129707 Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh
Mikäli vesihuoltolaitokselle on kunnan toimesta määrätty vesihuoltolain (VHL, 119/2001) 8 §:ssä toiminta-alue, se on tällöin VHL:ssa tarkoitettu vesihuoltolaitos riippumatta laitoksen koosta, laitoksen verkostoon liitettyjen kiinteistöjen määrästä tai laitoksen organisaatiomuodosta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. Esimerkiksi vain muutaman kotitalouden tarpeet on mielekkäintä tyydyttää joko kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla tai perustamalla asianosaisten keskinäisellä sopimuksella ns. Pienillä vesihuoltolaitoksilla on omat erityispiirteensä ja niiden toimintaan kohdistuu usein monenlaisia haasteita, joita on aiheellista tarkastella yksityiskohtaisemmin.. vsk. Täsmällisesti tällaista lukumäärää on vaikeaa määritellä, mutta käytännössä toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus saattavat muodostua kyseenalaisiksi, mikäli liittyjiä olisi vain muutamia. sitä, että vesihuoltolaitoksella tulisi olla verkostossaan riittävän suuri joukko liittyjiä, jotta toiminta muodostuisi kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 20 Vesihuollon järjestäminen vaatii huomattavia investointeja Laitosmuotoinen vesihuolto on luonteeltaan toimintaa, jossa korostuu erilaisten mittakaavaetujen merkitys. vesiyhtymä, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin VHL:ssa tarkoitettu, Ympäristöoikeuden asiantuntija HTM, LuK Jaakko Gustafsson Pienten vesihuolto-osuuskuntien erityispiirteet ja tyypilliset haasteet Vesihuoltolaitoksista keskusteltaessa saattaa helposti unohtua, että vesihuoltolaitosten toimintaympäristö on varsin heterogeeninen, ja monet vesihuoltolaitoksista ovat myös verraten pieniä. Taajama-alueilla toimivat vesihuoltolaitokset ovat yleensä kunnallisessa omistuksessa, mutta esimerkiksi haja-asutusalueilla myös osuuskunta on verraten yleinen ja sinänsä käyttökelpoinen tapa järjestetyn vesihuollon organisoimiseen
21 toiminta-alueeltaan vahvistettu vesihuoltolaitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Käytännössä vesihuoltolaitoksen pääoman voidaan katsoa muodostuvan sen hallussa olevasta laitosomaisuudesta. Mikäli vesihuoltolaitos perustetaan osuuskuntamuotoisena, on asiassa otettava huomioon, että osuuskuntalakia (421/2013) sovelletaan osuuskunnan toiminnan organisatorisiin kysymyksiin (esim. investointien pitkäaikaisuus, sillä esimerkiksi vesihuoltoverkoston tekninen. VHL 10 §:n mukaisen liittämisvelvollisuuden eräs keskeinen tehtävä on tukea riittävän asiakaspohjan muodostumista, jolloin keskimääräiset yksikkökustannukset (kustannus €/tuotettu tai käsitelty m 3 ) kyetään pitämään myös asiakkaiden kannalta kohtuullisina. Investointien suuruudesta aiheutuvaa taloudellista rasitusta kuitenkin kompensoi osaltaan ko. vsk. toiminta-alueesta päättäminen, liittämisvelvollisuus) ei voida poiketa niissäkään tapauksissa, jolloin osuuskuntalaki saattaisi periaatteessa mahdollistaa asian hoitamisen jollakin muulla tavoin. Vesihuollossa tarvittavien laitteistojen ja verkostojen rakentaminen on huomattava investointi, joten vesihuolto on taloudelliselta luonteeltaan hyvin pääomavaltaista toimintaa. omaisuuden hallinnointi, osuuskunnan kokoukset), mutta vesihuoltolaki on siitä huolimatta erityislain asemassa, joten VHL:ssa säädetyistä velvoitteista (esim. Liittämisvelvollisuuden mukaisesti toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö tulee liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, mikäli sitä ei ole tästä erikseen vapautettu, ja myös vesihuoltolaitoksen tulee sallia kiinteistön liittäminen verkostoonsa, mikäli kiinteistön vedenkulutus tai sieltä poisjohdettavan jäteveden määrä tai laatu eivät ole luonteeltaan poikkeuksellisia tai vapauttamiseen tai liittämättä jättämiseen ei ole jotakin muuta asiallista ja painavaa perustetta
vsk. Selvilläolovelvollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että vesihuoltolaitoksen tulee olla tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten kannalta keskeisistä tekijöistä ja riskeistä. 22 käyttöikä asianmukaisesti huollettuna on verraten pitkä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Lähtökohtana tulee siten olla, että mahdollisia häiriötilanteita aiheuttaviin riskitekijöihin tulee varautua jo ennakolta sekä laatia tarpeellinen suunnitelma häiriötilanteissa tapahtuvaa tarkoituksenmukaista toimintaa varten. Jo lyhytaikaisetkin katkokset vesihuoltopalvelujen saatavuudessa saattavat olla harmillisia, ja pitempikestoisten häiriöiden tapahtuessa tilanne saattaa kriisiytyä nopeasti. Myös laitosomaisuudesta tehtävillä poistoilla on huomattavaa merkitystä laitostalouden kannalta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohtoja viemäriverkostoissa. Laitoksen tarkkailuvelvoitteet mitoitetaan selvilläolovelvoitteiden pohjalta. Vesihuoltolaitoksen laitteistolla tarkoitetaan kaikkia laitoksen toiminnan kannalta tarpeellisia laitteita kuten vedenottamoa, vedenkäsittelylaitoksia, jakeluverkostoa. Huoltovarmuus tulee turvata myös vaativissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa Vesihuoltoa on pidettävä yhteiskunnallisena välttämättömyyspalveluna, joten tämä lähtökohta asettaa myös huomattavia vaatimuksia vesihuoltopalvelujen toimivuudelle ja huoltovarmuudelle. Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tiedot verkostojen sijainnista on saatettava sähköiseen muotoon. Vesihuoltolaitoksilla on VHL 15 §:n mukainen tarkkailuja varautumisvelvollisuus
Tällaisia, vakavampia häiriötilanteita ovat esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittävät laiterikot, muut vakavat vesihuollon laitteistojen, järjestelmien tai palvelujen häiriöt, teknisten järjestelmien häiriöt sekä vedenhankintaan ja energiaja tietojärjestelmiin kohdistuvat häiriötilanteet. ylempänä mainitun tyyppisiin, todennäköisimmin oletettavissa oleviin häiriötilanteisiin, niihin varautumiseen sekä toimintatapoihin siinä tilanteessa, että ko. suunnitelma sisältää todennäköisesti myös luottamuksellisia tietoja, joten se ei ole julkinen asiakirja, vaan se tulee säilyttää ensisijaisesti asianosaisjulkisuuden piirissä (vesihuoltolaitoksen vastuunalaiset toimijat, viranomaiset sekä mahdolliset sopimuskumppanit tarpeellisilta osin). Häiriötilanteella tarkoitetaan kaikkia vesihuollon palvelutuotantoa vaikeuttavia tai vaarantavia häiriötilanteita lukuun ottamatta tavanomaisimpia häiriöitä (esim. Vesihuoltolaitos on kuitenkin itsenäisessä vastuussa ko. Varautumissuunnitelma on tärkeä työväline poikkeustilanteisiin varautumisessa Vesihuoltolaitoksilla on, niiden koosta, liittyjämääristä ym. Häiriötilanteella tarkoitetaan sekä normaaliolojen että poikkeusolojen häiriötilanteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Siinä tulee esittää selkeitä kannanottoja mm. 23 siihen liittyvine säiliöineen ja laitteineen, pumppaamoja, puhdistamoita sekä viemäriverkostoa siihen liittyvine kaivoineen ja laitteineen. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää laitoksen verkostoihin. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen on oltava yhteistyössä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa. Määräaika VHL 15 a §:n mukaisen varautumissuunnitelman laatimiselle on umpeutunut 31.12.2016, 1 joten mikäli vesihuoltolaitos ei ole laatinut ja toimittanut sitä edelleen ao. Häiriöitä voivat aiheuttaa muun muassa luonnononnettomuudet, äärimmäiset sääolosuhteet, paikalliset tai valtakunnalliset onnettomuudet, ilkivalta ja rikokset. Eräänä vaihtoehtona on myös mahdollista harkita useamman vesihuoltolaitoksen käsittävän yhteisen varautumissuunnitelman laatimista, ja vesihuoltolaitos voi käyttää suunnitelman laatimisessa myös ulkopuolista apua, mikäli asian vaatima luottamuksellisuus voidaan varmistaa. häiriötilanne aktualisoituu (esim. huoltokatko). varavedentoimitus mahdollisissa pilaantumisepäilyä koskevissa tapauksissa, varavirransaanti, tiedottaminen, ym.). suunnitelman laatimisesta huolehtimisessa, joten sen laatimista ei voida ulkoistaa esimerkiksi viranomaistyönä tehtäväksi. On aiheellista huomioida, että ko. vsk. Vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös häiriötilanteissa. lainkohdassa mainituille viranomaisille, kyseessä on laiminlyönti, joka on viipymättä korjattava. Varautumissuunnitelman muodolliselle sisällölle ei ole lainsäädännössä asetettu erityisiä detaljitasoisia vaatimuksia, mutta se tulee laatia siten, että siinä voidaan ottaa paikallisten olosuhteiden vaatimukset ja todennäköisimmät riskitekijät vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella mahdollisimman hyvin huomioon. 1 HE 218/2013 vp, s. Varautumissuunnitelma tulee tarkistaa säännöllisesti sekä joka kerran, kun vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on tapahtunut jotakin poikkeuksellista. 93.. Varautumissuunnitelma tulee säilyttää huolellisesti sekä siten, että se on saatavissa mahdollisimman nopeasti, mikäli jotain poikkeuksellista tapahtuu. riippumatta velvollisuus laatia VHL 15 a §:ssä tarkoitettu varautumissuunnitelma
vesityökortit, soveltuviin koulutuksiin osallistuminen). alhaisena investointitasona (verkostojen peruskorjausten, huollon ja ylläpidon sekä verkostojen laajentamismahdollisuuksien lykkääntyminen) sekä maksujen korottamispaineena. Tällaisia luonnonolosuhteista aiheutuvia vaikeuksia saattavat aiheuttaa esimerkiksi syrjäinen sijainti, josta johtuen verkostolinjat voivat muodostua pitkiksi. Vähäisestä liittyjämäärästä johtuen vesihuollon yksikkökustannukset saattavat muodostua verraten korkeiksi, millä on vaikutusta palveluista veloitettavaan hintaan. korjausinvestointien laiminlyöminen saattaa pitkään jatkuessaan vaarantaa vesihuollon toimintavarmuuden ja aiheuttaa talousveden laatuun ja/tai jätevesistä huolehtimiseen liittyviä ongelmia. Puutteellinen asiantuntemus saattaa aiheuttaa ongelmia erityisesti vaativampiin asiakokonaisuuksiin, kuten vesihuollon tekniikkaan, laitostalouden kysymyksiin, lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin sekä poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta vesihuollon maksujen korottamisvara on useimmiten verraten vähäinen, sillä kustannusten kattamisen osalta on otettava huomioon myös vesihuollon luonne välttämättömyyspalveluna, josta veloitettavat maksut eivät saa muodostua kuluttajan asemassa olevalle asiakkaalle kohtuuttomiksi. Toisena tyypillisenä pienten vesihuoltolaitosten erityisongelmana ovat erilaiset puutteet laitostoiminnassa tarvittavaan asiantuntemukseen liittyen. Vesihuoltolaitoksen tulisi kuitenkin kyetä huolehtimaan riittävästä investointitasosta, sillä muussa tapauksessa esim. Maastossa olevat suuret. Kolmantena erityisesti pienten vesihuoltolaitosten kannalta merkityksellisenä ongelmana voidaan pitää myös vaikeista luonnonolosuhteista aiheutuvia haasteita. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Nämä ongelmat aiheuttavat usein myös ongelmia laitostalouden kannalta ja näkyvät mm. 24 Pienten vesihuoltolaitosten tyypillisistä erityisongelmista Pienillä vesihuoltolaitoksilla on tyypillisenä ongelmanaan laitostalouden näkökulmasta liian pieneksi jäävä laitoskoko, joka estää toiminnan tehokkuuden kannalta hyödyllisten mittakaavaetujen muodostumista. Soveltuvan asiantuntemuksen omaehtoista kartuttamista voidaan perustellusti pitää vesihuollon varautumissuunnittelun tärkeänä osa-alueena. Osa vaativampaa asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä voidaan järjestää esimerkiksi ulkopuolisilta ammattilaisilta hankittavina ostopalveluina, mutta myös vesihuoltolaitoksen omakohtaisen asiantuntemuksen kehittämisen merkitystä tulee korostaa (esim
Fuusioiden toteuttaminen. kannattavampien ja toimintavarmempien laitoskokonaisuuksien saavuttaminen, huomattavampien mittakaavaetujen saavuttaminen sekä parantunut huoltovarmuus ja laitostalouden ongelmien helpottuminen. Harvaan asutuilla alueilla järjestettyyn vesihuoltoon liittyvien kotitalouksien määrä ei useimmissa tapauksissa tule todennäköisesti ainakaan merkittävästi kasvamaan, joten laitoskoon kasvattamista tulisi harkita myös muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Nämä ongelmat saattavat tosin aktualisoitua myöhemmässäkin vaiheessa, mikäli laitoksen toiminta-alueella tapahtuu huomattavampia muutoksia esimerkiksi siellä sijaitsevan asutuksen määrään, laatuun tai sijoittumiseen tai elinkeinorakenteeseen liittyen, jolloin myös kysymys toiminta-alueen muuttamisesta voi tulla ajankohtaiseksi. Hajaasutuksen järjestetystä vesihuollosta huolehtimiseen liittyy monenlaisia haasteita, joihin vastaamista keskimäärin pieneksi jäävä laitoskoko saattaa vaikeuttaa entisestään. Fuusioiden etuina olisivat mm. vsk. Paikalliset luonnonolosuhteet ja niiden vaikutus vesihuollon järjestämiseen olisi asianmukaisinta huomioida riittävässä määrin jo vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päätettäessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella saattaa olla myös vesistöjä, suomaastoa ym. Eräänä mahdollisuutena keskimääräisen laitoskoon kasvattamisessa saattaisivat olla laitosten fuusioiminen keskenään laajemman toimintakokonaisuuden muodostamiseksi. Suurempi laitoskoko helpottaisi myös varautumista poikkeustilanteisiin (esim. Maasto voi olla myös kallioista tai muutoin haasteellista rakentamisen kannalta, mikä vaikeuttaa rakenteiden sijoittamista ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia. investoinnit varajärjestelmiin ja niiden ylläpitoon). 25 korkeuserot voivat hankaloittaa riittävän suuren paineen tuottamista vesijohtoverkostoon (lisääntynyt pumppaamistarve). Tavoitteet kohti kannattavampia ja toimintavarmempia laitoskokonaisuuksia Pienten vesihuoltolaitosten toimintaympäristö kaipaa usein rationalisointitoimenpiteitä, joiden toteuttaminen saattaisi osaltaan helpottua, mikäli keskimääräistä laitoskokoa kyettäisiin kasvattamaan. Fuusioituminen voitaisiin toteuttaa, kulloisistakin paikallisista olosuhteista riippuen, joko yhdistämällä osuuskuntia keskenään, tai mikäli mahdollista, myös liittämällä osuuskunta osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. vaikeapääsyisiä alueita, joille rakenteiden sijoittaminen tai vaihtoehtoisesti tällaisten vaikeapääsyisten maastonkohtien kiertäminen aiheuttaa hankaluuksia ja lisää rakentamiskustannuksia
Mikäli osuuskunta on tehnyt huomattavia investointeja vesihuoltoverkostoonsa, myös niiden oikeasuhtainen arvostaminen käypään arvoonsa on tärkeää. verkostoosuuskuntana, jolloin se pitää hallussaan toiminta-alueensa vesihuoltoverkostoa, mutta hankkii tarvitsemansa talousveden esimerkiksi kunnalliselta vesihuoltolaitokselta tai toiselta osuuskunnalta. kunnallinen laitos vs. Sopimusperusteinen yhteistyö laitosten välillä Liikkeenluovutuksen ei tarvitse kuitenkaan olla ainoana vaihtoehtona uusien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa ja yhteistyön kehittämisessä. Riittävä sopimusoikeuden ja aihepiiriä koskevan erityislainsäädännön asiantuntemus on tarpeen myös niissä asioissa, joista sopimiseen lainsäädännössä ei sinänsä aseteta esteitä.. Kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin sovelletaan organisatoristen kysymysten osalta kuntalakia (410/2015), osuuskuntien organisatorisissa kysymyksissä lähtökohtana ovat puolestaan osuuskuntalain säännökset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Tällöin on kuitenkin tarkoin huomioitava liikkeenluovutukseen liittyvät oikeudelliset kysymykset, jotka johtuvat eri toimintamuotojen välisistä eroista. osuuskunta) välillä, mahdollisten velkojen siirtymiseen liittyvät kysymykset, luovutettavan omaisuuden arvottaminen käypään arvoon, mahdolliset toiminta-alueiden uudelleenmäärittelyyn liittyvät kysymykset jne. Eräänä vaihtoehtona saattaisi olla myös osuuskunnan liittäminen osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. Luovutettavan omaisuuden arvo tulisi kompensoida luovutuksen tehneen, fuusion myötä lakkautuvan osuuskunnan jäsenille jollakin sopivaksi katsottavalla tavalla, esimerkiksi riittävän suurina ja pitkäkestoisina huojennuksina vesihuollon maksuista. 26 ei kuitenkaan ole useimmissa tapauksissa kovin yksinkertaista, sekä erilaisista periaatteellisista että käytännöllisistä esteistä johtuen. Tällaisissa toimintamalleissa osapuolten velvoitteet määräytyvät pitkälti sen mukaisesti, mitä ne ovat keskenään asiasta sopineet. Lähtötilanteet mahdollista fuusiota tarkastellen saattavat kuitenkin olla usein valitettavan epäedullisia. Tämän tyyppisten seikkojen selvittäminen vaatinee useimmissa tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijaavun käyttöä. Tavoiteltujen synergiaetujen saavuttaminen olisi todennäköisintä tilanteessa, jossa fuusioituvien osapuolten välillä ei olisi liian suuria lähtökohtaisia eroja (esim. Myös jätevesistä huolehtiminen on mahdollista (olosuhteiden niin salliessa) toteuttaa toimittamalla toiminta-alueella syntyvät jätevedet esimerkiksi kunnallisen laitoksen puhdistamolla käsiteltäviksi. Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten sisältö ei saa kuitenkaan olla ristiriidassa VHL:n tai muun sovellettavaksi tulevan, vesihuoltoa ohjaavan erityislain kanssa, ja samoin on huomattava, että sopimuksella ei voida poiketa mistään lainsäädännön asettamasta indispositiivisesta (pakottavasta) vaatimuksesta edes asianosaisten suostumuksella. Mahdollisten velkojen siirtymiseen liittyvät kysymykset ja niiden arvostaminen on liikkeenluovutuksen yhteydessä myös ratkaistava. Fuusioituminen kunnalliseen laitokseen saattaisi olla edullinen vaihtoehto esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jolloin kunnallinen laitos joutuisi muutoinkin harkitsemaan verkostonsa laajentamista ja siihen liittyviä investointitarpeita. Mikäli fuusioitumista ryhdytään harkitsemaan, asiassa joudutaan ottamaan huomioon myös useampia erityiskysymyksiä; tällaisia olisivat esimerkiksi liikkeenluovutukseen liittyvät säännökset, joissa on jonkin verran eroja eri organisaatiomuotojen (esim. vsk. Jo tällä hetkellä on verraten tavallista, että vesihuolto-osuuskunta toimii ns. laitoskokoon tai taloudelliseen tilanteeseen liittyen)
rakennerahastot, ministeriöt, kunta). Pienten vesihuoltolaitosten on aiheellista huolehtia riittävästä yhteistyöstä kunnan ja kunnallisten viranomaisten sekä mahdollisuuksien mukaan myös kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Erityisesti kunnallisilta tahoilta (tekninen toimi, ympäristönsuojelu, terveydensuojelu) saatava neuvonta ja ohjeistus ovat toiminnan oikeanlaatuisen järjestämisen kannalta tärkeässä asemassa. Vesihuoltoa varten myönnettyä tukea ei myöskään saa käyttää vesihuoltolaitoksen varsinaiseen toimintaan, vaan sen tarkoituksena on tukea vesihuoltoverkostoon tehtäviä investointeja. Asiantuntijaavun käyttäminen sopimusten laatimisessa on suositeltavaa. Myönnetty tuki tulee myös ottaa huomioon asiakkailta veloitettavista maksuista päätettäessä. Neuvonta ja taloudellinen tuki vesihuollon järjestämisessä Pienten vesihuoltolaitosten on aiheellista huolehtia riittävästä yhteistyöstä kunnan ja kunnallisten viranomaisten sekä mahdollisuuksien mukaan myös kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. 27 Sopimuksia laadittaessa niihin on huolellisesti ja yksityiskohtaisesti kirjattava kaikki ne seikat, joista asianosaiset haluavat keskenään sopia. Erityisesti kunnallisilta tahoilta saatava neuvonta ja ohjeistus ovat toiminnan oikeanlaatuisen järjestämisen kannalta tärkeässä asemassa.. Vesihuollosta veloitettavilla maksuilla ei saa esimerkiksi kattaa toistamiseen niitä kustannuksia, joita varten tukea on myönnetty (VHTL 4.4 §). On kuitenkin huomattava, että VHTL:n mukainen tuki on luonteeltaan harkinnanvaraista ja kertaluontoiseksi tarkoitettua, eikä tuen hakijalla ole siihen suoranaista subjektiivista oikeutta. Vesihuolto-osuuskunnat ovat usein myös erilaisten taloudellisten avustusten tarpeessa (esim. Tukemisen perusteena voi olla alueellisen vesihuoltoyhteistyön aikaansaaminen, vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa, vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä pintaja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen tai niiden tilan parantaminen. vsk. Sopimukset tulee selvyyden vuoksi aina laatia kirjalliseen muotoon useampana kappaleena siten, että jokainen sopimuksen allekirjoittaja saa oman sopimuskappaleen haltuunsa. Vesihuollon tukemiseen valtion ja rakennerahastojen varoista sovelletaan lakia vesihuollon tukemisesta (VHTL, 686/2004). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Tuetun toimenpiteen tulee palvella ainakin yhtä näistä tarkoitusperistä. 2014 voimassa olleen vesihuoltolain mukainen kehittämissuunnitelma ei tosin ollut kuntaa ja asianosaisia sitovasti velvoittava (oikeusvaikutteinen) asiakirja, vaan sen luonne oli enimmäkseen ohjeellinen (tavoitteita asettava). tästä johtuen vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyyden poistuminen ei ole sellaisenaan erityisen merkityksellinen muutos aiempaan oikeustilaan verrattuna, mutta sen laatimista voidaan edelleenkin pitää suositeltavana mm. vesihuollon paikallisen kehittämistyön koordinoinnin ja varautumistarpeiden kannalta. Eräänä merkityksellisenä muutoksena voidaan pitää myös VHL 5 §:ssä aiemmin olleen kunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyyden poistumista. Vesihuolto-osuuskunnat toimivat tyypillisimmin taajama-alueiden ulkopuolella ja vastaavat omalta osaltaan haja-asutusalueiden järjestetystä vesihuollosta. 8. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Ennen v. 28 2 Vesihuollon tukeminen, s. Vesihuollon toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Esimerkiksi vesihuoltolakia on muutettu, ja viimeisimmät, HE 218/2013 vp:n mukaiset muutokset ovat tulleet voimaan v. Mm. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisvelvoitteen sijaan muutettu, tällä hetkellä voimassa oleva VHL 5 § sisältää kunnan osalta yleisluontoisemman velvoitteen osallistua vesihuollon kehittämiseen ja vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Pääpiirteissään vesihuoltolaki säilytettiin aiemmin voimassa olleen lain kaltaisena, mutta myös muutamia olennaisia muutoksia on tapahtunut, esimerkiksi vesihuoltolaitosten varautumisvelvoitteita on lainmuutoksen yhteydessä lisätty. haja-asutusalueiden asutuksen harventumisesta johtuen. Eräänä tulevaisuuden haasteena on riittävän laajan asiakaspohjan säilyttäminen mm. 2014. Tällöin myös esi. vsk. 2 Tukea ei makseta takautuvasti esimerkiksi jo toteutetulle hankkeelle. Muun tyyppisen vesihuollon tukemisesta säädetään erikseen VHTL 2 luvussa sekä valtion työnä toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä VHTL 3 luvussa
Lähteitä Säädösviittaukset: Finlex.fi -> ajantasainen lainsäädäntö -> säädöksen nimi/ diaarinumero. Vesihuollon toimintaympäristön todennäköisistä muutoksista On todennäköistä, että erilaiset ympäristönja terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat kasvattavat merkitystään myös tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Pienten vesihuoltolaitosten, kuten vesihuolto-osuuskuntien kannalta toimintaympäristö säilyy siis haasteellisena tulevaisuudessakin, mutta oikeasuhtaisesti toteutetuilla vesihuollon kehittämistoimenpiteillä, joihin kuuluvat riittävästä investointitasosta huolehtiminen, asianmukainen varautuminen mahdollisiin poikkeustilanteisiin, omakohtaisen asiantuntemuksen kehittäminen sekä kiinteä yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa, myös mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin on mahdollista toteuttaa useimpien asianosaisten kannalta mielekkäällä ja myönteisiä tuloksia tuottavalla tavalla. vsk. Toisaalta liittymishalukkuutta varsinkin niihin osuuskuntiin, jotka huolehtivat myös toiminta-alueensa jätevesien johtamisesta, on saattanut jossain määrin lisätä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimusten tiukentuminen. Haja-asutusalueilla vakituisesti asuvan väestön keski-iän kohoaminen aiheuttaa myös ilmeisiä tarpeita kiinnittää huomiota vesihuoltopalvelujen luotettavuuteen, mikä tukee omalta osaltaan mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp.) (Finlex.fi -> hallituksen esitykset -> HE 218/2013). Kehittämissuunnitelman puitteissa olisi mahdollista myös alustavasti suunnitella erilaisia vesihuollon rationalisoimistoimenpiteitä sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksia eri asianosaistahojen kesken. Pellervo-seura 2013. Vesihuollon tukeminen. Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö 2008 (huom. Myös toimintaansa jatkavien maatilojen keskimääräisen koon kasvu asettaa omat vaatimuksensa vesihuollolle, sillä mm. haja-asutusalueiden asutuksen harventumisesta johtuen. Tällaisissa tapauksissa järjestettyyn vesihuoltoon liittyminen on saattanut tarjota käyttökelpoisen vaihtoehdon kiinteistökohtaisiin pienpuhdistamoihin investoimisen sijaan. 29 merkiksi vesihuolto-osuuskuntien kaltaisilla, asianosaisasemassa olevilla tahoilla olisi mahdollisuus esittää näkemyksiään paikallisiin vesihuollon kehittämistarpeisiin liittyvissä asioissa jo hyvissä ajoin. Eräänä tulevaisuuden haasteena on riittävän laajan asiakaspohjan säilyttäminen mm. Vesihuolto-osuuskunnat toimivat tyypillisimmin taajama-alueiden ulkopuolella ja vastaavat omalta osaltaan hajaasutusalueiden järjestetystä vesihuollosta. Bland, ym: Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa. Esimerkiksi maaperän ja pohjavesien suojelun merkitys tulee korostumaan ja myös huoltovarmuuteen liittyvillä seikoilla on yhä huomattavampaa merkitystä. painovuosi).. Ympäristöopas. Myös loma-asutukseen käytettäviin kiinteistöihin kohdistuvat kasvavat laatuvaatimukset sekä ympäristönsuojeluun liittyvien vaatimusten tiukentuminen puoltavat järjestettyyn vesihuoltoon liittymistä, mikäli tällainen mahdollisuus on kohtuullisiksi katsottavien kustannusten puitteissa järjestettävissä. karjaeläinten määrän lisääntyminen sekä meijeriin toimitettavalle maidolle asetettavat korkeat laatuvaatimukset korostavat talousveden korkean laadun ja muun huoltovarmuuden merkitystä
Samalla raakaveden käsittelykustannukset lisääntyvät. Kaivoa rakennettaessa on oleellista, että kaivon mitoitus on oikea. Kaivon antoisuus heikkenee. Kaivon antoisuus voi olla suurempi kuin itse pohjavesimuodostuman antoisuus, joten näitä ei ole syytä sekoittaa keskenään. Kun kaivon epäillään tukkeutuneen, on tärkeää nähdä kaivon sisälle. Tällöin on syytä selvittää, mistä antoisuuden heikkeneminen aiheutuu. 30 Vedenottokaivon antoisuuteen vaikuttavat tekijät Vedenottokaivon antoisuus riippuu monesta seikasta, kuten maaperän vedenjohtavuudesta, kaivon halkaisijasta, siiviläosan sijoituksesta sekä siivilän oikeasta rakoleveydestä ja suodatinmateriaalin oikeasta valinnasta suhteessa perusmaahan. Erilaiset kemialliset saostumat voivat aiheuttaa korroosiota tai mekaanisia vaurioita kaivorakenteisiin ja vedenottamon laitteisiin. Lisäksi veden sameus saattaa vaikuttaa esimerkiksi desinfioinnin onnistumiseen. vsk. Joskus käy niin, että kaivosta ei ajan kuluessa saadakaan enää samaa määrää pohjavettä kuin heti kaivon valmistumisen jälkeen. Kuluttajilla veden laadun heikentyminen voi ilmetä hajuja makuongelmina tai veden aiheuttamina värjäytyminä. Videokuvauksella voidaan nähdä kaivon tukkeutumisen aiheuttajat ja pystytään määrittämään puhdistustarve ja -menetelmä. Myös kaivon vedenlaatu saattaa heiketä tukkeutumisesta johtuen, kun sameus ja saostumien määrä kaivossa lisääntyvät. Videokuvaus apuna vedenottokaivojen kunnossapidossa. Siiviläputkikaivon kunto voidaan selvittää videokuvauksella ja kaivon tuotantokapasiteetti ominaisantoisuuspumppauksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Tällöin pumppauksen hyötysuhde heikkenee ja energiankulutus kasvaa. Kaivon antoisuuden heikkeneminen johtuu lähes poikkeuksetta kaivon siiviläosan tukkeutumisesta. Pohjavesiasiantuntija FM Timo Friman Projektipäällikkö FM Jaana Mäki-Torkko Pöyry Finland Oy, pohjavesiosasto Vesilaitosten kaivojen kunto ja siihen vaikuttavat tekijät Vesilaitosten pohjavesikaivojen kunto vaihtelee. Monissa kohteissa kaivon tukkeutuminen johtaa vedenottamon tuotantokapasiteetin ja samalla energiatehokkuuden heikkenemiseen
Vasemmalla tukossa oleva siiviläosa, oikealla puhdas siiviläosa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Myös mangaanisaostumat voivat tukkia siivilärakoja. Rautasaostumat ovat väriltään ruskeita ja ne ovat yleisin syy kaivojen tukkeutumiseen. Hiekka on myös yksi kaivon tukkeutumista aiheuttava tekijä, sillä pumppauksen yhteydessä kaivon siiviläraot saattavat tukkeutua veden mukana tulevasta hiekasta. Vaaleat kalsiumja magnesiumkarbonaattisaostumat eli kovuustekijöiden aiheuttamat tukkeutumiset ovat yleisempiä muualla Euroopassa. Kuva 1. Biologiset syyt eli bakteerikasvustojen aikaan saamat saostumat aiheuttavat kaivon kapasiteetin laskun yllättäen. 31 Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tukkeutumissyyt Kaivojen tukkeutuminen voidaan karkeasti jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin syihin. Tavallisesti tukkeutumisen yhteydessä raakavedessä esiintyy saostunutta rautaa tai mangaania, sameutta, hajua ja muita vedenlaatuongelmia. Videokuvauksissa on tullut ilmi kaivoja, jotka sijaitsevat noin 10–20 metrin etäisyydeltä toisistaan, mutta eroavat veden sameuden ja tukkeutumisasteen osalta toisistaan merkittävästi (kuva 1). Erot tukkeumien ja bakteerikasvuston määrän suhteen samassa kaivossa voivat myös olla hyvin suuret. Olosuhteiden muuttuessa, esimerkiksi veden happipitoisuuden noustessa, biologinen saostumien voi olla hyvin intensiivinen ja nopea tapahtuma. vsk. Kaivon siivilät voivat olla täysin tukkeutuneet kaivon pohjalla, kun taas siiviläputken yläosa voi olla aivan puhdas. Biofilmi sisältää kuolleita ja eläviä bakteereita sekä saostunutta rautaa tai mangaania. Tukkeutumisen syyt ja esimerkiksi bakteerikasvustojen saostuminen kaivoon voivat vaihdella jopa saman kaivokentän alueella. hiekkasiltoja. Hiekkasillat estävät veden virtausta, jolloin kaivon antoisuus heikentyy ajan kuluessa. Fysikaaliset syyt liittyvät usein maaperän rakenteellisiin ongelmiin. Kemiallisille saostumille on tyypillistä, että ne syntyvät hitaasti pitkän ajan kuluessa. Yleisin biologisten saostumien syy on rautabakteerikasvusto, jolle tyypillistä on punaruskean biofilmin esiintyminen kaivossa. Vierekkäisten siiviläputkikaivojen kunto voi vaihdella suuresti. Ne ovat väriltään mustia ja esiintyvät usein yhdessä rautasaostumien kanssa. Veden virratessa vain yhteen suuntaan maaperä lajittuu kaivoa kohti, jolloin kaivon ympärillä olevaan maaperään voi syntyä ns. Käytännössä kemiallisten ja biologisten syiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa ja usein ne esiintyvätkin samanaikaisesti ja aiheuttavat samanlaisia veden laatuongelmia. Mangaanibakteerit puolestaan muodostavat mustaa biofilmiä
Videokuvaamalla nähdään kaivon rakenteet ja siiviläosan raot sekä mahdolliset saostumat, rihmastot sekä kaivoon päässeet roskat ja eläimet (kuva 2). Kaivopumppu voidaan joskus joutua nostamaan kuvauksen ajaksi pois kaivosta, koska nousuputken laipat saattavat estää kamerayksikön laskemisen kaivoon. Tiedot nopeuttavat ja helpottavat itse kuvauksen tekemistä. Videokuvaamisen lisäksi tutkitaan kaivon ominaisantoisuus tekemällä lyhytkestoinen pumppauskoe, jonka avulla voidaan määritellä kaivon tuotantokapasiteetin lasku vertaamalla tulosta alkuperäiseen ominaisantoisuuteen. Kaivopumppu on hyvä pysäyttää kuvauksen ajaksi, jotta kamerayksikkö ja kaapeli eivät vaurioidu. Kaapelin pituus määrittelee kuvaussyvyyden, joka on enimmillään noin 65 metriä. Videokuvaus voidaan tarvittaessa tehdä pienessä pakkasessa, mutta. Videokuvauslaitteisto koostuu videokuvausyksiköstä, kaapelista ja näytöstä sekä tallentimesta. roskia ja pieneläimiä. On tärkeää myös Kuva 2. selvittää kaivon vedenlaatu analysoimalla vesinäytteestä liuenneen raudan ja mangaanin sekä kokonaisraudan ja -mangaanin määrä. Käyttämässämme videokamerassa on kaksi kuvauspäätä, joista toinen soveltuu parhaiten esimerkiksi siivilän lähikuvaukseen ja toinen kaivon yleiskuvaukseen. Kuvausjärjestelyt ja aineiston käsittely Videokuvaus on edullinen, nopea ja helppo tapa tehdä vedenottokaivojen kuntotutkimuksia. Kun epäillään tai tiedetään kaivon olevan tukkeutunut, on oleellista päästä näkemään kaivon sisälle. Kaivon pohjalla saattaa olla mm. Ennen videokuvausta selvitetään kaivon tekniset ja rakenteelliset tiedot, kuten kaivon halkaisija, kaivon syvyys, siiviläosan sijainti ja kaivon ylärakenne, mikäli ne ovat saatavissa. Videokamera kestää hyvin vesipainetta Suomen olosuhteissa. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kunnostustoimenpiteisiin on hyvä ryhtyä, jos kaivon antoisuus laskee 25 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Muita määritettäviä vedenlaatuparametrejä ovat kovuustekijät, puskurikapasiteetti eli pH, alkaliniteetti, hiilidioksidi sekä happipitoisuus. Videokuvausyksikkö koostuu kamerapäästä ja akusta. 32 Mitä tehdä, kun kaivon epäillään olevan tukossa. Mikäli tukkeutumisen syitä halutaan selvittää vielä tarkemmin, voidaan määrittää vedessä esiintyvät rautaja mangaanibakteerit. Tulosten perusteella voidaan päätellä kaivon tukkeutumisaste ja todennäköisin syy. vsk. Videokuvausyksikön halkaisija on 40…50 millimetriä ja pituus noin 60…100 cm kameratyypistä riippuen
Kuvauksessa keskitytään erityisesti kaivon siiviläosan mahdollisiin tukkeutumiin ja bakteerikasvustoihin (kuvat 3, 4 ja 5).. Kaivon siiviläosa voi olla peittynyt esimerkiksi pallomaisesta bakteerikasvustosta. Kuvaamisen voi tehdä yksi henkilö, mutta toivomme asiakkaalta vähintään yhden henkilön läsnäoloa lähinnä turvallisuussyistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kuvaus aloitetaan yleensä pohjavesipinnasta alaspäin, mutta myös pohjavesipinnan yläpuolisia rakenteita voidaan kuvata. Videokuvaus suoritetaan aina ylhäältä alaspäin. myös jokaisen kuvatun kaivon jälkeen. Kaivon siiviläosuus voi olla aivan puhdas, siivilän raoissa voi olla myös hienoainesta tai hiekkaa. Kuvausvälineet pestään ja desinfioidaan aina toimeksiantojen välillä, tarvittaessa Kuva 4. vsk. on suositeltavaa tehdä kuvaus suojasäässä. 33 Kuva 3. Aikaa kuluu kuvaamisen ohella esimerkiksi laitteiston purkamiseen ja kokoamiseen siirryttäessä kaivolta toiselle sekä laitteiston mahdolliseen puhdistamiseen. Yhden työvuoron aikana voidaan kuvata 3–5 kaivoa. Videokuvauksella voidaan tarkastella kaivon umpiputken, siiviläputken ja kaivopumpun kuntoa
Videokuvauksesta laaditaan raportti, jossa kuvataan menetelmä, tehdään kaivokohtainen tarkastelu, yhteenveto ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Kuva 6. 34 Videokuvauksen avulla voidaan myös tarkastella kaivopumpun ja siiviläosan teknistä kuntoa (kuva 6). Kaivon siiviläosan yläreuna on taipunut ja vaurioitunut. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Yleensä videokuvaus tehdään siiviläputkikaivoista, mutta menetelmällä voidaan kuvata myös kuilukaivoja, joiden osalta tarkastellaan erityisesti kaivon pohjan kuntoa ja tukkeutumista. Kaivokortissa esitetään oleelliset mitat kuten siivilän sijoittuminen ja pituus, kaivopumpun ja sen imuaukon asennussyvyys ja lietepesän syvyys.. Videokuvausten perusteella voidaan ohjelmoida tarkentavia tutkimuksia. Videokuvaus voidaan tehdä myös yli 52 mm halkaisijaltaan olevista pohjaveden havaintoputkista, jolloin voidaan esimerkiksi selvittää siivilänputken sijainti, putken tai siiviläosan tukkeutumat sekä tarkastella Kuva 5. Merkittävät tukkeutumiset ja runsaat bakteerikasvustot nähdään selvästi heti paikanpäällä videokuvausta suoritettaessa. Aineistosta kootaan raportointia varten kuvankaappauksia ja tarvittaessa tehdään lyhyitä videoleikkeitä. Mikäli on asennettu läpinäkyvä havaintoputki, voidaan tarkastella myös maalajeja putken ympärillä. Kuvausaineisto toimitetaan työn tilaajalle kaivokohtaisesti. Usein vesilaitosten henkilökunta saattaa yllättyä siitä, miten tukossa tai kuinka paljon bakteerikasvustoja vesilaitoksen kaivoissa esiintyy. veden sameutta. Vasemmalla kaivon siivilä on ruskean bakteerikasvuston peitossa, oikealla kaivon siiviläosa on peittynyt tummasta bakteerikasvustosta. Esimerkiksi näytteenotolla voidaan selvittää mitä bakteereja kaivossa esiintyy. Videokuvauksen jälkeen kuvausmateriaali käsitellään ja käydään läpi. Kuvausaineiston perusteella voidaan laatia ”asbuilt” kaivokortti tai pohjaveden havaintoputkesta putkikortti, mikäli sellaista ei ole saatavilla
vedenlaatu. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Siiviläputkikaivon kunto ennen puhdistusta ja puhdistamisen jälkeen. 35 Videokuvauksen jälkeen Useasti kaivon videokuvauksen jälkeen suositellaan kaivon puhdistusta. Puhdistuksen jälkeen uusiutuviin ongelmiin voidaan varautua tarkkailemalla kaivon toimintaa säännöllisesti. Kaivon veden laatua, kuten esimerkiksi rautaja mangaanipitoisuuksia seuraamalla voidaan myös ennakoida mahdollisia ongelmia. Puhdistuksessa siivilän pinnalla ja raoissa olleet bakteerikasvustot sekä saostumat saadaan pääosin poistettua kaivosta (kuva 7). Puhdistuksen jälkeen määritetään sen onnistuminen kuvaamalla kaivo uudelleen, tutkimalla kaivon ominaisantoisuus ja määrittämällä Kuva 7. Kaivon puhdistusmenetelmät voidaan karkeasti jakaa mekaanisiin ja kemiallisiin menetelmiin. Lisäksi voidaan käyttää näiden menetelmien yhdistelmiä. vsk. Mekaanisia puhdistusmenetelmiä ovat esimerkiksi harjaus, painesuihkut, paineilma ja ultraääni, kun taas kemiallisiin käsittelyihin käytetään erilaisia happoja. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Suositeltavaa olisi suorittaa kaivokuvaus ja tarvittaessa ominaisantoisuuspumppaus säännöllisin väliajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Käytännössä kaivo kannattaa puhdistaa aina ensin mekaanisesti, jolloin kemiallisen käsittelyn vaikutus tehostuu. Kaivon puhdistustarvetta on hyvä ennakoida, jolloin voidaan välttyä kaivon tuotantokapasiteetin laskun aiheuttamilta ongelmilta
Järjestelmä on kovaa vauhtia rapistumassa ja viemäriverkostojen saneeraustarve kasvaa koko ajan. Tutkimukset kuitenkin jatkuvat * , sillä esimerkiksi lääkeainejäämien kohtalosta tai lannoitekäytön pitkäaikaisvaikutuksista on vielä vähän tietoa. Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Susanna Pakula, Käymäläseura Huussi ry Riikka Vilpas, Suomen ympäristökeskus Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Kuivasanitaation mahdollisuudet vesihuollossa ja vesien suojelussa Ympäristöministeriön RAKI-ohjelman rahoituksella toteutettiin vuosina 2015–2016 BIOUREA-tutkimushanke, jonka tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa virtsan ja käymäläkompostin lannoiteominaisuuksista sekä käymäläjätösten syntypaikkaerottelun ja hyötykäytön ympäristövaikutuksista. 36 Nykyinen vesihuoltoinfra vaatii saneerausta Nykyinen kaupunkialueiden viemäröintiin ja jätevesien käsittelyyn liittyvä infrastruktuuri perustuu vedellä huuhteluun ja jätevesien ohjaamiseen jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. YM:n Raki2ohjelma.. vsk. Tulokset yllättivät! Syntypaikkaerottelun ja lannoitehyödyntämisen ympäristöhyödyt ovat merkittävät. * HIERAKKA – Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena 2017–2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Lisäksi vanhenevat jätevedenpuhdistamot kamppailevat typenpoistovaatimusten ja jätevesilietteen käsittelyn ongelmien kanssa. Jätevesija viemäröintijärjestelmä on rakennettu viimeisen 100–150 vuoden aikana
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn merkitys laskisi myös olennaisesti, koska käsiteltäviksi jäisivät ainoastaan harmaat jätevedet. Vertailuissa hyödynnettiin elinkaariarviointimenetelmää ja ympäristövaikutuksista tarkasteltiin ilmasto-, rehevöitymisja happamoitumisvaikutuksia. Samalla kolme neljännestä typestä. Tulosten mukaan nykyisin haja-asutuksessa syntyvistä ravinteista kaksi kolmannesta typestä ja kolmannes fosforista päätyy ympäristöön rehevöittävinä päästöinä. Lisäksi tarkasteltiin hajaasutuksen ja yhdyskuntien ravinnetaseita ja arvioitiin eri vaihtoehtojen potentiaalia lannoitekäyttöön hyödynnettävien jakeiden osalta. Tämä tarkoittaa nykyiset hajajätevesisäädökset täyttävillä jätevesienkäsittelyratkaisuilla vuositasolla noin 2 900 t typpija 180 t fosforikuormitusta, joista lähes kaikki aiheutuvat kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelystä. 37 Näistä syistä on perusteltua miettiä myös muunlaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn. Erilliskeräyksen avulla fosforista saataisiin jopa neljä ja typestä yli kymmenen kertaa enemmän ravinteita talteen hajaasutuksen nykytilanteeseen verrattuna. logistiikkaan liittyvät haasteet vaativat vielä uusia ratkaisuja. Mikäli haja-asutusalueilla ryhdyttäisiin virtsan erilliskeräykseen, positiiviset vaikutukset ympäristön tilaan olisivat merkittävät. Etenkin fosforin kohdalla haja-asutuksen jätevesienkäsittely ei ole vielä nykysäädösten tasolla, koska tilastollinen vuosiarvio haja-asutuksen fosforikuormitukselle oli vuonna 2015 400 t P/a. Samalla rehevöittävät päästöt pienenisivät viidennekseen. Haja-asutuksen asukkaista noin 60 % (460 000) asuu alle 500 metrin etäisyydellä vesistöistä ja lisäksi vajaa 6 % (50 000) asuu pohjavesialueilla. vsk. Käyttämällä erottelevaa kuivakäymälää täytetään laskennallisesti ympäristönsuojelulain (Ympäristönsuojelulaki 527, 2014) perustason puhdistusvaatimukset typen ja fosforin osalta ja orgaanisen aineksen poistoon riittävät olemassa olevat menetelmät hieman paranneltuina. Jos kaikki taajamissa ja haja-asutuksessa syntyvä virtsa kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin, jätevedenpuhdistamoiden typpikuormitus pienenisi noin neljännekseen ja fosforikuormitus puolittuisi nykyisestä. Suomessa yhdyskuntien jätevesien typpikuormitus oli vuonna 2015 26 770 t/a ja fosforikuormitus 3 840 t/a. Jo nykyisin markkinoilla olevat ratkaisut, kuten kuivakäymälät ja alipainekäymälät, mahdollistavat syntypaikkaerottelun, mutta mm. Kiinteistön sijainti vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka suuri osuus ravinteista lopulta päätyy vesistöön asti. Siirtyminen syntypaikkaerotteluun vaatisi kuitenkin mittavia saneerauksia ja investointeja. Lisäksi erilaiset syntypaikkaerottelun menetelmät mahdollistaisivat paremmin ravinteiden tehokkaamman ja turvallisen talteenoton ja hyödyntämisen. Jätevesien erilliskeräyksellä ehkäistään myös muista lähteistä peräisin olevien haitallisten aineiden sekoittumista käymäläjätevesiin, jolloin niiden hyötykäyttö on helpompaa (Kuva 1). Esimerkiksi hajautettujen järjestelmien ylläpito, riskien hallinta ja suunnittelu ovat huomattavasti nykyistä laajalle levitettyä viemäriverkostoa helpompaa ja kestävämpää. Vesihuoltoinfran vaihtoehtoja ja vaikutuksia haja-asutusalueella ja taajamissa BIOUREA-hankkeessa vertailtiin haja-asutusalueella vallitsevan vesihuoltoinfran ja vaihtoehtoisten infraratkaisujen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Vallitsevaa vesihuoltoinfraa verrattiin haja-asutuksen osalta ravinteet paremmin talteen ottaviin vaihtoehtoihin, joissa virtsa tai käymäläjätevedet erotellaan syntypaikalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Virtsassa on pääravinteita, typpeä, fosforia ja kaliumia yhteensä keskimäärin noin 3,5 %. Vuosittain tuotamme typpeä noin 4 kg ja fosforia noin 0,40 kg henkilöä kohden. Ravinnepotentiaalit eri jätevesien käsittelyvaihtoehdoissa.. vsk. Keskitetyn jätevesien käsittelyn osalta syntypaikkaerottelun mahdollistaminen vaatisi mittavia investointeja, mutta saattaisi olla pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Ravinteiden talteenotto jätevesistä mahdollistaisi ravinteiden tehokkaamman kierron ruokajärjestelmässä, mikäli ravinteet päätyisivät peltoon korvaamaan mineraalilannoitteiden käyttöä. Myös typenpoistosta aiheutuva energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 38 ja puolet fosforista voitaisiin hyödyntää ravinteina. Virtsa ei sisällä juurikaan haitallisia metalleja, sillä niiden saanti ravinnon kautta ja esiintyminen ymKuva 1. Erottelemalla yhdyskuntien virtsa omaksi jakeekseen, jäljelle jäävien puhdistamoille johdettavien jätevesien orgaanisen aineen, typen ja fosforin suhde olisi lähellä optimia, jolloin fosforin kemiallisesta saostuksesta voitaisiin todennäköisesti luopua kokonaan. Koko Suomen tasolla tämä tarkoittaa noin 2,2 miljoonaa m 3 virtsaa ja 220 miljoonaa kiloa ulostetta, jotka sisältävät yhteensä 22 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,2 miljoonaa kiloa fosforia. Virtsa resurssina ja ravinteiden lähteinä Yksi henkilö tuottaa keskimäärin noin 400 litraa virtsaa ja noin 40 kg ulosteita vuodessa. ja ne ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa ioni-muodossa. Virtsasta 95 % on vettä, ja loput ravinteita ja erilaisia yhdisteitä
Virtsan ja käymäläkompostin lannoitekäytön mahdollisia terveysriskejä on tutkittu laajasti ja niiden käsittelyä ja käyttöä varten on laadittu WHO:n toimesta ohjeet. Tutkittua tietoa virtsan lannoiteominaisuuksista BIOUREA-hankkeen tulosten perusteella sekä erilliskerätty virtsa että käymäläkomposti osoittautuivat lannoitevalmisteita koskevan asetuksen ehdot täyttäviksi hygieenisen turvallisuuden (taudinaiheuttajaindikaattorit E. vsk. Tästä on runsaasti tutkimustuloksia olemassa. Ulosteperäisten mikrobien kontaminaatio tapahtuukin yleisimmin virtsatiehyiden ulkopuolella. Virtsa sisältää pääravinteiden lisäksi myös mikroravinteita (esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia, natriumia, mangaania, rautaa, sinkkiä, seleeniä ja kuparia) ja erilaisia suoloja, kuten kloridia ja sulfaattia. 39 päristössä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Lähtökohtaisesti terveen ihmisen virtsa on steriiliä, eikä siinä ole taudinaiheuttajia. Lannoitekokeissa todettiin, että virtsasta ei aiheutunut levityksen yhteydessä hajuKuva 2. WHO:n ohjeiden mukaan säilytettynä ja käsiteltynä virtsa voidaan turvallisesti kierrättää lannoitteena. Ominaisuuksiltaan erilliskerätty virtsa täytti maaja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista (24/11) mukaan tyypin 3 maanparannusaineiden ja tyyppinimiryhmän 3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävien sivutuotteiden vaatimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kuva: Kari Sipilä.. Kloridin määrä virtsassa voi olla varsin suuri, jopa useita grammoja litrassa, joten esimerkiksi virtsan pitkäaikaisessa lannoitekäytössä voi olla riski maaperän suolaantumiseen. Lisäksi suurin osa raskasmetalleista poistuu elimistöstä ulosteiden mukana. Ohra kasvaa hyvin myös virtsalla lannoitettuna. coli ja Salmonella) ja haitallisten metallien pitoisuuksien osalta. Virtsan lannoitekäyttö ei kuitenkaan ole Suomessa tällä hetkellä mahdollista, koska sille ei ole haettu tyyppinimihyväksyntää. Tällä hetkellä lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö on uudistuksen alla, joten lannoitehyväksynnän osalta ollaan odottavalla kannalla (Kuva 2)
Käsittelyn aikana niitä voi esiintyä jonkin verran, mutta ei enempää kuin lietteidenkään käsittelystä. Virtsan ja käymäläjätteen lannoitekäyttö lisää happamoittavien päästöjen riskiä, mutta niihin voidaan vaikuttaa käyttämällä esimerkiksi sijoittavaa levitystekniikkaa. Progesteronia saattaa esiintyä kasveissa myös luonnostaan. 40 haittaa juuri lainkaan, vaan haju haihtui pellolta alle minuutissa virtsan levityksestä, kun käytettiin multaavaa levityskalustoa. Mikäli virtsa säilötään suljetuissa tai katetuissa säiliöissä, ei hajuhaittoja ole myöskään säilytyksen aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. vsk. Virtsaa voidaan kuljettaa ja levittää samalla kalustolla kuin lietettäkin, joskin multausta suositellaan typpihäviöiden minimoimiseksi ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Muiden lääkeaineiden määrät olivat varsin pieniä. Virtsasta löytyi lääkeainejäämiä, tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia ja kofeiinia. Eri ohralajikkeet kasvoivat yhtä hyvin virtsalla ja väkilannoitteella ja ero lannoittamattomaan käsittelyyn oli selkeä.. Maaperästä ja ohran jyvistä kasvukauden lopussa otetuista näytteistä ei enää löytynyt mitattavia määriä lääkeaineita tai hormoneja. Kokonaissato oli väkilannoitteella saadun sadon veroinen ja sato lannoittamattomaan verrattuna selvästi korkeampi (Kuva 3). Kuva 3. Virtsan lannoitekäytön seurauksena ei siis havaittu lääkeaineiden kertymistä maaperään tai jyviin, mutta lisätutkimuksia asiasta on kuitenkin tarpeen tehdä. Ainoana poikkeuksena oli progesteroni, jota löytyi jyvistä. Virtsalla lannoitettu ohra kasvoi hyvin BIOUREA-hankkeessa tehtyjen lannoitekokeiden mukaan erilliskerätty virtsa oli lannoiteteholtaan väkilannoitteen veroinen. Optimilannoitus on kuitenkin tärkeää, ettei virtsan lannoiteteho mene hukkaan, vaan ravinteet tulee käytettyä jyvien kasvuun. Myös käymäläkomposti voisi toimia varteenotettavana maanparannusaineena astiakokeiden perusteella
Suunnitteilla on myös aihetta käsittelevä julkaisu, siihen palataan suunnitelmien edistyessä.. Olisiko tässä aito mahdollisuus ravinteet talteen ottavan vesihuollon kehittämiseen. Materiaalia voi toimittaa lehden toimitukseen postitse tai sähköpostitse. Ympäristöterveydenhuollon siirtyessä maakunnan hoidettavaksi on riski, että nykyisiä kuntien ja valvontayksiköiden arkistoja hävitetään. Kyseessä ei tarvitse olla mikään juhlallinen julkaisu vaan muutaman liuskan käsikirjoituksetkin voivat olla tärkeitä ja mielenkiintoisia. vsk. Hiedanrannan kehittämisohjelma on lähtenyt ennakkoluulottomasti testaamaan myös kuivasanitaation toteuttamismahdollisuuksia aina jätösten käsittelyyn ja lannoitehyödyntämiseen saakka. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Lehti kiittää etukäteen jokaista talkoisiin osallistunutta. Lehti on kiinnostunut esimerkiksi varhaisista raporteista, tutkimuksista ja lehtileikkeistä. Esimerkiksi Tampereelle, Lielahden kaupunginosaan, Hiedanrannan Kuivaamokiinteistöön, on rakennettu jatkuvassa käytössä olevia erottelevia kuivakäymälöitä. Kaikki toimitettu materiaali talletetaan lähettäjätietoineen. Historiatietoja kaivataan! Ympäristö ja Terveys -lehti kerää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun historiatietoja. Historiatiedon muodolla ei ole väliä; alkuperäisdokumentit, kopiot, skannatut – kaikki kelpaavat. Samalla ravinnekierron edistäminen mahdollistuisi uudella tavalla. 41 Voisimmeko olla edellä kävijöitä ravinteiden talteenotossa ja infran uudistamisessa. Suomessa miljardiluokan korjausvelan saavuttaneiden viemäriverkostojen ja jätevedenpuhdistamoiden saneerausten yhteydessä olisi mahdollista saavuttaa edelläkävijän rooli jätevesien ravinteiden talteenottoteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tiloihin on muodostumassa kokeilevan kiertotalouden tutkimusympäristö, missä uusien tekniikoiden ja ravinnekierrätyksen edistäminen ja kokeileminen on mahdollista. Prosessi vaatii kuitenkin paljon ennakkoluulottomuutta ja kokeilunhalua, jotta vaihtoehtoisia, ravinteet talteen ottavia sanitaatioratkaisuja saataisiin testattua ja ravinteet saataisiin aidosti hyötykäyttöön
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Lääkeaineiden ympäristövaikutuksiin on puolestaan herätty viimeistään 90-luvulla, jolloin Aasian, erityisesti Intian, korppikotkakanta romahti noin 90 %. 42 Tutkija Päivi Fjäder Tutkija Lauri Äystö Tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskus Lääkeaineet ja mikromuovit ympäristössä Lääkeaineiden ja mikromuovien ympäristöesiintyminen on viimeaikoina noussut otsikoihin, vaikka ilmiöistä kumpikaan ei sinänsä ole uusi. vsk. Korppikotkat käyttivät ravintonaan diklofenaakilla lääkityn karjan ruhoja ja altistus kyseiselle lääkeaineelle aiheutti linnuille munuaisvaurioita.. Merten roskaantuminen ja muovien aiheuttamat ongelmat on tiedostettu jo 1970–1980 -luvuilla, jolloin Tyyneltämereltä ja Atlantilta löydettiin suuret jätepyörteet
Meriympäristössä mikromuoveja on havaittu sitä enemmän, mitä pienempää suodatinkokoa näytteenotossa on käytetty. Lietteiden hyötykäytön seurauksena lääkeaineita voi päätyä maaperään ja niitä onkin löydetty myös sellaisilta alueilta, jonne lietetuotteita on levitetty (Fjäder 2016). Yhdyskuntajätevesiin mikromuoveja päätyy mm. jäteja hulevesien mukana, sekä muodostuu ympäristöön joutuneiden suurempien muovikappaleiden rapautumisesta. Suomessa ja Itämerellä mikromuovien määriä on selvitetty ja selvitetään parhaillaan useissa erilaisissa tutkimushankkeissa. Mikromuovien esiintyminen ympäristössä Mikromuoveja on havaittu niin jätevesissä, pintavesissä, lietteessä, maaperässä, eliöissä kuin ilmassa. Lietteisiin pidättyy pääsääntöisesti hydrofobisia yhdisteitä, mutta myös vesiliukoisia yhdisteitä kuten ibuprofeenia tai parasetamolia. 2012, Karnjanapiboonwong ym. Kotitalouksista mikromuoveja kulkeutuu jätevesiin mm. Käytettyjen lääkkeiden vaikuttavat aineet sekä niiden muuntumistuotteet päätyvät pääsääntöisesti viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistamoille. Tutkimusten perusteella on myös havaittu, että mikromuovit voivat siirtyä planktoneliöihin ja rikastua ravintoverkoissa,. hammastahnat, kuorintavoiteet jne.). Tällaisia ovat esimerkiksi fluorokinoloniantibiootit (siprofloksasiini, ofloksasiini ja norfloksasiini). Kansainvälisesti pintavesistä onkin havaittu n. 350 lääkeainetta (UBA). Lääkeaineet on suunniteltu siten, että ne aiheuttavat vasteita jo hyvin alhaisina pitoisuuksina. Muutamia näistä on listattu taulukossa 1. Mikromuoveja kulkeutuu mm. Lääkeaineet eivät ole kemiallisesti yhtenäinen joukko, joten samaan terapeuttiseen ryhmään lukeutuvat yhdisteet voivat olla rakenteiltaan ja ympäristökäyttäytymiseltään hyvinkin erilaisia. Pintaja jätevesistä Suomessa on analysoitu vain muutamien kymmenien lääkeaineiden pitoisuuksia. ibuprofeeni, parasetamoli sekä diklofenaakki. Lääkeaineiden esiintyminen ympäristössä Lääkeaineita löydetään nykyään niin pintakuin pohjavesistä, jätevesistä, yhdyskuntalietteestä sekä maaperästä. Näin ollen ympäristöstä havaittu pienikään pitoisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että se olisi haitaton. Hulevesien kautta kulkeutuu puolestaan mm. Yleisesti havaittuihin ja paljon tutkittuihin lääkeaineisiin lukeutuvat mm. Analytiikan kehittyessä pystytään havaitsemaan koko ajan uusia yhdisteitä. 2012, Sabourin ym. Ympäristönäytteissä etenkin kuitujen osuus on usein ollut merkittävä. niiden käytön ja valmistuksen aikana. huonepölystä, tekstiilien pesuvesistä sekä erilaisista hygieniatuotteista, joihin on lisätty mikromuoveja (esim. Joidenkin lääkeaineiden on havaittu kertyvän myös kasveihin ja eliöihin (Wu ym. liikenteessä muodostuvia mikromuovikappaleita, jotka ovat peräisin mm. autonrenkaista sekä tiemaaleista. 2011). kotitalouksista, kaatopaikkojen suotovesistä sekä hulevesistä. Yhdyskuntalietteistä on havaittu useita erilaisia lääkeaineita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Osa lietteisiin pidättyvistä yhdisteistä on sangen pysyviä. Lääkejätteitä voi myös edelleen päätyä vääränlaisen hävittämisen seurauksena viemäriin tai kotitalousjätteeseen. Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan jätevesistä lähinnä ravinteita ja kiintoainetta, minkä vuoksi lääkeaineita kulkeutuu väistämättä niiden kautta ympäristöön. Jätevedenpuhdistamolla lääkeaineet voivat joko muuntua, pidättyä lietteeseen tai kulkeutua puhdistusprosessin läpi. Mikromuoveja päätyy ympäristöön ihmisen toiminnan seurauksena. vsk. 43 L ääkeaineita päätyy ympäristöön mm
Jätevedenpuhdistamot voivat olla merkittävä mikromuovikuormittaja, kun a) Käyttömäärät vuosilta 2012–2015 b) Kavander 2017 c) Vieno ym. 2014). Tutkimusten perusteella jäteveden mikroroskasta muovin osuus on noin 18 % (Talvitie ym. 2017). 44 kun suuremmat eliöt käyttävät ravinnokseen näitä planktoneliöitä (Setälä ym. Perinteinen aktiivilieteprosessiin perustuva jätevedenpuhdistusprosessi pystyy pidättämään puhdistamoille saapuvasta mikromuovista noin 99 % (Talvitie ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Tämä on aiheuttanut huolta, sillä pintavesiä käytetään joillain alueilla talousvesilähteenä. Suomen sisävesistä on niin ikään löytynyt mikromuoveja. 2014 e) Brozinski ym. 2017). 2017). Korkeasta puhdistusprosentista huolimatta puhdistettu jätevesi sisältää mikromuoveja, kuten vaatekuituja ja kosmetiikan kuorivia osia. Yhdyskuntajätevesien mukana jätevedenpuhdistamoille tulee runsaasti mikroroskaa erilaisista päästölähteistä. Suomessa yleisimmin havaittuja lääkeaineita eri matriiseissa.. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurimman jätevedenpuhdistamon Viikinmäen (AVL 800 000) kautta kulkeutuu Suomenlahteen miljoonista satoihin miljooniin mikromuovipartikkeleita päivässä (Talvitie ym. Suomessa käynnistyi alkuvuodesta 2018 tutkimus, jossa pyritään selvittämään mikromuovien esiintymistä juomavedessä. vsk. 2006 d) Äystö ym. 2013 f) Fjäder 2016b * Käyttömäärä ei sisällä käsikauppatuotteita **arvio vuosilta 2010–2014 Taulukko 1
markkinoilla olevien lääkeaineiden suuri määrä ja analytiikan riittämättömyys. Mikromuoveja on havaittu myös maaperässä alueilla, joille on levitetty lietevalmisteita (Zubris & Richards 2005). Karkean arvion mukaan eurooppalaisille pelloille päätyisi noin 125–850 tonnia mikromuoveja miljoonaa asukasta kohden vuosittain (Nizzetto ym. 45 ottaa huomioon, että yhdyskuntajätevesiä lasketaan vesiluontoon jatkuvasti. Jotkut näistä muuntumistuotteista voivat myöhemmin palata alkuperäiseen muotoonsa. vsk. Mikromuovien ympäristötutkimuksen haasteena on tällä hetkellä vielä standardoitujen menetelmien puuttuminen, mikä vaikeuttaa eri tutkimustulosten vertailtavuutta. Yksittäisten vaikuttavien aineiden tai niiden muuntumistuotteiden ohella ympäristöriskien arvioinnissa olisi tärkeää arvioida myös useiden biologisesti aktiivisten aineiden yhteisvaikutukset. Lietteiden ja maaperän mikromuovitutkimus on Suomessa vasta alkamassa, eikä tuloksia ole ei vielä saatavilla. sitä, että niin vaikuttavista aineista kuin muuntumistuotteistakin olisi tarjolla analyysimenetelmiä sekä kaupallisesti saatavilla olevia standardeja. 2016). Tällä hetkellä Suomessa pystytään määrittämään lääkkeiden vaikuttavista aineista vain noin 60, kun markkinoilla on Suomessa kaikkiaan noin 1000 yhdistettä. Lisäksi lääkeaineista ei useinkaan ole saatavilla kattavaa toksisuusaineistoa. 2009). Jätevedenpuhdistamoiden roolia ympäristön kokonaiskuormituksesta on kuitenkin vaikea arvioida, koska muista mikromuovien lähteistä ja kulkureiteistä on hyvin vähän tietoa saatavilla. Mikromuoveilla tarkoitetaan siis < 5 mm mittaisia muovikappaleita (National Oceanic and Atmospheric Administration NOAA, Arthur ym. Mikromuovien osalta myös eri päästölähteiden tunnistus on edelleen kesken. GESAMP 1 :n määritelmä mikromuoveille on sama, mutta sillä alarajana on 0,001 ?m. Ympäristöesiintyvyyden arviointiin tuo oman haasteensa myös lääkeaineiden muuntuminen. Joidenkin lähteiden mukaan nanomuoveiksi luokitellaan alle 1 ?m mittaiset kappaleet (Fjäder 2016). Asian selkeyttämiseksi onkin parhaillaan tekeillä ISO-standardi. Lääkeaineiden muuntumistuotteiden seuraaminen edellyttää mm. Lääkeaineiden ja mikromuovien ympäristötutkimuksen ongelmat Kattavan tiedon tuottamista lääkeaineiden ympäristöesiintyvyydestä ja vaikutuksista hankaloittaa mm. Myöskään näiden muuntumistuotteiden toksisuudesta tai ympäristökäyttäytymisestä ei ole riittävästi tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Näin ollen alkuperäinen vaikuttava-aine voikin esiintyä jätevesissä tai ympäristössä useissa eri muodoissa. Mikromuovien määritelmä ei myöskään ole vielä täysin vakiintunut. Elimistössä lääkeaineet metaboloituvat aineenvaihdunnan seurauksena erilaisiksi muuntumistuotteiksi. Näin ollen lääkeaineiden aiheuttamasta ympäristökuormasta ei saada kattavaa kokonaiskuvaa, kun seurataan yksinomaan vaikuttavan aineen pitoisuuksia. Jätevedenpuhdistamoilla valtaosa mikromuoveista pidättyy prosessissa syntyvään lietteeseen. Mikroroskan näytteenotto tapahtuu pääasiassa näytteenottimilla, joiden suodatinkoko on 300 ?m (0,3 mm), mikä usein asettaa alarajan mikromuoveille. 1 The Joint Group of Experts on the Scientific Aspects of Marine Environmental Protection.. Maaperän ja lietteen osalta ongelmana on myös soveltuvien analyysimenetelmien puuttuminen. Tähän mennessä aineistoa lääkeaineiden metaboliatuotteiden ympäristöesiintyvyydestä on tuotettu hyvin hajanaisesti ja vain harvoille aineille. Kokonaiskuva lääkkeiden ympäristövaikutuksista on niin ikään vielä rajallista
Water, Air & Soil Pollution 216: 257–273.. & Anderson T.A. Mikromuovit sekä lääkeaineet päätyvät ympäristöön monista eri lähteistä, minkä vuoksi päästöjen hallinta on hankalaa. Lääkeaineiden on osoitettu voivan aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia esimerkiksi eliöiden käyttäytymiseen, sukupuoleen ja elintoimintoihin. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2016. Fjäder 2016b. erilaisille tulokaslajeille, taudinaiheuttajille sekä haitallisille orgaanisille yhdisteille. Roskaantumisongelman laajuudesta ja erilaisista haittavaikutuksista vallitsee kuitenkin edelleen erimielisyyksiä ja epävarmuutta (Wurpel ym. The Anti-Inflammatory Drugs Diclofenac, Naproxen and Ibuprofen are found in the Bile of Wild Fish Caught Downstream of a Wastewater Treatment Plant. 2009. Mikromuovit saattavat toimia vektoreina mm. Fjäder 2016. vsk. siprofloksasiini) tiedetään toisinaan esiintyvän ympäristössä pitoisuuksina, joiden voidaan olettaa aiheuttavan vaikutuksia. Brozinski J.-M., Lahti M., Meierjohann A., Oikari A., Kronberg L. Lähteet Arthur C., Baker J., Bamford H. Mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin usein vaikeasti havaittavia. Etenkin mikromuovien mahdollisia vaikutuksia eliöihin ja ihmiseen vasta tutkitaan. Molempien aihepiirien osalta päästölähteiden, kulkeutumisen ja esiintymisalueiden selvittäminen on tärkeää niin vaikutusja riskinarvioinnin kuin mahdollisten päästövähennyskeinojen kannalta. Environmental Science & Technology 47: 342–348. 2013. Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. 2011). Näiden molempien ihmisen toiminnasta peräisin olevien päästöjen esiintymiseen ja vaikutuksiin liittyy vielä monia epävarmuuksia, mutta silti niiden osalta on kuitenkin myös näyttöä mahdollisista ongelmista. 46 Lääkkeiden ja mikromuovien aiheuttamat ongelmat Lääkeaineiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Eräiden lääkeaineiden (esim. Lääkeaineiden toksisuuskokeet on puolestaan toteutettu laboratorio-olosuhteissa yksittäisille aineille, eikä esimerkiksi yhdisteiden yhteisvaikutuksista ole paljonkaan tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 2011. Proceedings of the International Research Workshop on the Occurrence, Effects and Fate of Microplastic Marine Debris. Occurrence of PPCPs at a wastewater treatment plant and in soil and groundwater at a land application site. NOAA Technical Memorandum NOS-OR & R-30.NOAA, Silver Spring, September 9–11, 530. Mitä jatkossa. Antibioottiresistenssin syntyminen on myös yksi suuri huolenaihe, joka lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyy. Yhdyskuntajätevesilietteiden maatalouskäytön ja viherrakentamisen riskit. Etenkin suurikokoisten muovien aiheuttamat vaikutukset meriympäristössä tunnetaan jo melko hyvin. Uutta tutkimustietoa sekä uusien analyysimenetelmien kehitystä tarvitaan ripeästi lisää. RUSSOA I-III Loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2016. Karnjanapiboowong A., Suski J.G., Shah A.A., Cai Q., Morse A.N
Analysis of neutral and basic pharmaceuticals in sewage treatment plants and in recipient rivers using solid phase extraction and liquid chromato-graphy-tandem mass spectrometry detection. D., Sridhar B. 2014. M. Ecotoxicology and Environmental Safety 85: 104–109. Transfer of wastewater assiciated pharmaceuticals and personal care products to crop plants from biosolids treated soils. gov/ multimedia) (Accessed 14.9.2016). 2016. Are Agricultural Soils Dumps for Microplastics of Urban Origin. – A detailed study on the stepwise removal of microlitter in a tertiary level wastewater treatment plant. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 2012. A review of existing data. Uptake of pharmaceuticals, hormones and parabens into vegetables grown in soil fertilized with municipal biosolids. Towards a roadmap for a clean North Sea. Loppuraportti 8.9.2014.. NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) Marine debris program (https://marinedebris.noaa. Zubris K.A.V., Richards B.K. Talvitie J., Mikola A., Setälä O., Heinonen M., Koistinen A. Vieno N. Science of the Total Environment 431: 233–236. 2014. Ingestion and transfer of microplastics in the planktonic food web. B. Nizzetto L., Futter M., Langaas S. IVL Swedish Environmental Research Institute. Sabourin L., Duenek P., Bonte-Gelok S., Payne M., Lapen D.R., Topp E. Wu C., Spongberg A. Master’s thesis, Tampere University of Technology. Kartoitus lääkeaineista yhdyskuntajätevedessä ja pintavedessä. vsk. Swedish sources and pathways for microplastics to the marine environment. Äystö L., Mehtonen J., Kalevi K. L., Witter J. 2017 How well is microlitter purified from wastewater. IMSA Amsterdam. Magnusson K., Eliasson K., Fråne A., Haikonen K., Hultén J., Olshammar M., Stadmark J., Voisin A. Wurpel G., Van den Akker J., Pors J., Ten Wolde A. 47 Kavander K., 2017. Plastics do not belong in the ocean. Water Research 109: 164–172. Environmental Pollution 185: 77–83. 2012. 2006. Environmental Science and Technology, Article ASAP. UBA Database – Pharmaceuticals in the environment. 2017. 2011. M., Tuhkanen T., Kronberg L. 2005. Setälä O., Fleming-Lehtinen V., Lehtiniemi M. Journal of Chromatography A, 1134 (2006): 101–111. Lääkeaineiden kulkeutuminen ja poistuminen urbaanin hydrologisen kierron aikana. Synthetic fibers as indicator of land application of sludge. Environmental Pollution 138: 201–211
48 H appamilla sulfaattimailla (HSmaat) tarkoitetaan savipitoista, runsaasti sulfaatteja sisältävää maaperätyyppiä vanhan merenpohjan alueilla. Laajimmat ja rikkipitoisimmat sulfidisavialueet sijaitsevat Pohjanmaan ranni kolla. Maaja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhteinen HS-maiden aiheuttamien haittojen vähentämisen strategia vuoteen 2020 painottaa mm. vsk. tiedottamisen ja neuvonnan lisäämistä sekä lainsäädännön, ohjelmien, suunnittelun ja tukijärjestelmien kehittämistä ja tehokkaampaa soveltamista (Maaja metsätalousministeriö 2011).. Happamista sulfaattimaista on arvioitu huuhtoutuvan vesiin potentiaalisesti haitallisia metalle ja (mm. 2002). Vuonna 2012 uudistettu vesilaki huomioi happamat sulfaattimaat pilaantumisen riskiä aiheuttavana tekijänä, jonka vaikutus pintavesiin tuleekin huomioida entistä paremmin. Meillä HS-maiden potentiaalinen esiintymisalue kattaa koko rannikollamme ne alueet jotka olivat Litorina-meren peittämiä 4000–8000 vuotta sitten (Kuva 1). mangaania, alumiinia, sinkkiä, kadmiumia ja kuparia) enemmän kuin kaikista Suomen teollisuusjätevesistä yhteensä (Sundström ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. HS-maiden vesistöhaittojen pienentäminen onkin keskeisimpiä tavoitteita erityisesti Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. toisuuden ohella myös useiden metallien korkeat pitoisuudet. Sulfidisavikoille on ominaista rikkipiJohtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskus Happamien sulfaattimaiden vesistöhaitat seurantaja tutkimustiedon valossa Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluissa happamien sulfaattimaiden kuormittamat vesimuodostumat muodostavat ongelmallisen, toistuvasti heikentyneeseen tilaan luokittuvien vesien ryhmän
vsk. 49 Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Lähde: CATERMASS Lifehanke, Juha Riihimäki.. Happamien sulfaattimaiden potentiaalisimmat esiintymisalueet
Kuva: Rainer Rosendahl, CATERMASS-hanke.. Savi on väriltään harmaata. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Sulfidisavikot hapettuvat pohjaveden laskiessa kuivatusalueilla ja maanrakennustöiden myllätessä maamassoja. Sulfidi saostui sedimentteihin rautasulfidina, jossa myös monien muiden metallien pitoisuudet olivat suuria. Kun sulfidisavi pysyy hapettomana, pysyy myös pH neutraalina ja metallit saostuneina. Hapettumisen seurauksena rikkipitoiset mineraalit hajoavat ja vapautunut rikki muodostaa maaperän veden kanssa rikkihappoa, joka puolestaan liuottaa maaperästä metalleja. Tämä on aiheuttanut pitkään tunnettuja haittoja länsirannikon vesistöissä ja äärimmillään kalakantojen ja vesien ekologisen tilan pysyvän vaurioitumisen (Sutela ym. Runsaiden sateiden ja keväällä su lamisvesien mukana happamuus ja metallit voivat huuhtoutua vesistöihin. vsk. Hapettuessaan savi vaalenee ja siinä esiintyy rusehtavia rautasaostumia (kairausnäytteen alla). 2012). Maankohoamisen seurauksena sulfidisavikoita sisältäviä maita alettiin kuivata vil jelykäyttöön ja myöhemmin erityisesti 1970ja 1980-luvuilla vesirakentaminen pahensi entisestään HS-maiden haittoja. Kairausnäyte hapettumattomasta sulfidisavesta, joka on väriltään tumman harmaa. 50 Luonto ja ihminen happamuushaittojen synnyttäjänä Valtaosa nykyisistä HS-maista syntyi Itämeren Litori nakauden aikana 4000–8000 vuotta sitten, jolloin rannikkovesien rehevillä ja niuk kahappisilla matalikoilla mikrobit pelkistivät meriveden sulfaattia sulfidiksi. Intensiivisintä kuivattaminen on ollut viimeiset Kuva 2. Vesistöhaitat ovat pahentuneet kuivatustoiminnan laajenemisen myötä
Seurantatulosten perusteella pHkeskiarvot olivat 1980-luvulla 5.7, 1990-luvulla 5.8, 2000-luvulla 5.7 ja 2010-luvulla tähän asti 6. Maankuivatuksen ja etenkin salaojituksen tehostuminen yhdessä vesirakentamisen kanssa on ylläpitänyt happamuusongelmia, joskin 2010-luvulla happamuushaitat ovat olleet lievempiä. Joen happamuusja metallikuormituksen osalta synkimmät ajat ajoittuvat erityisesti 1970-luvulle, jolloin intensiivisesti mitattujen pH-arvojen keskiarvo oli 5.4, kun se vielä 1960-luvulla oli ollut pH 6. Lähde: HERTTA-tietojärjestelmä, Suomen ympäristökeskus 2018.. 2012). Esimerkkinä HS-maiden vesistöhaittojen kehityksestä on Lapuanjoki, jossa kalojen ja jokiekosysteemin kannalta haitalliset vaikutukset ovat toistuneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen (Kuva 3). Vaakaviiva pH 5.5 on ekologisen luokittelussa käytetty hyvän ja tyydyttävän tilan raja-arvo. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 2010). Kuva 3. Vuotuisen pH-minimin vaihtelu vuosina 1962–2017 Lapuanjoen alaosalla (näyteasema Lapuanjoki 9900). vsk. Salaojituksen myötä peltojen kuivatussyvyys kasvoi huomattavasti ja pohjaveden taso alentui laajoilla alueilla, aiheuttaen entistä syvempien maakerrosten hapettumisen. 51 50–60 vuotta, jona aikana koneistuminen yleistyi ja siirryttiin avo-ojituksesta salaojitukseen. Ilmastonmuutos uhkaa entisestään lisätä happamuushaittoja (Vuori & Saarinen 2010, Saarinen ym. Koska samat alueet ovat meillä sekä HS-maita, maankohoamisaluetta että intensiivisen viljelyn ja kuivatustoiminnan kohteena, syntyy hyvin erityinen, paikoin jopa pistekuormitustyyppinen kuormitustilanne. Myös vesirakentaminen, maankäyttö ja säännöstely sekä muut ympäristömuutokset ovat pahentaneet happamuustilannetta (Sutela ym
Tällainen tilanne esiintyi viimeksi vuonna 2006 monissa Länsi-Suomen jokivesissä. Epäedullisimmat olosuhteet syntyvät yleensä kevätja syysvaluntojen aikana, kesällä rankkasateiden jälkeen ja keväällä syvän roudan sulaessa. Happamoituminen voi hävittää joen kalaston myös ilman näkyviä kalakuolemia: esimerkik. Happamuuden ja metallien huuhtoutuminen painottuu ylivirtaamakausiin (Saarinen ym. Niissä HS-maiden aiheuttamia happamuusja metallihaittoja esiintyy vähintään kolmessakymmenessä jokivesistössä (Sutela ym. Tunnetuista kalakuolemista laajimmat esiintyivät vuosina 2006–2007 Pohjanmaan rannikon pienissä jokivesissä, suurimpien jokien alajuoksuilla sekä jokisuistoissa. Haittojen voidaan tiivistää liittyvän erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) metallien toksisten olomuotojen yleistyminen, 2) metallien biosaatavuuden lisääntyminen, 3) pienimolekyylisten, liuenneiden humusaineiden biosaatavuuden lisääntyminen, 4) humus-metallisakan (etenkin rauta) muodostuminen ja pohjahabitaattien eliöstön aineenvaih dunnan hidastuminen ja 5) pelkästään alhaisen pH-tason aiheuttamat häiriöt herkkien lajien ionitasapainossa ja hengitysaineenvaihdunnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kun pääuomien virtaama on alhainen, on myös laimeneminen vähäisempää kuin normaaleina vesivuosina. Haittavaikutukset ilmenevät kaikilla biologisen hierarkian tasoilla: yksilöissä, populaatioissa, eliöyhteisöissä ja koko ekosysteemissä. HS-maiden aiheuttamat vedenlaatumuutokset voivat aiheuttaa vesiekosysteemin rakenteelle ja toiminnalle sekä yksittäisille eliölajeille haittaa useilla eri tavoilla (Fältmarsch ym. 2012). Esimerkiksi Lestijoella pH-muutos oli hyvin äkkinäinen, sillä Lestijoen automaattimittausaseman mukaan pH laski vuorokaudessa pykälällä (Sutela ym. Vesistöseurantojen yhteydessä on havaittu, että pahimpia tilanteita luonnehtivat pitkien kuivien kausien jälkeiset alhaiset virtaamat ja äkilliset rankkasateet, joiden seurauksen sivu-uomista huuhtoutuu nopeasti suuri määrä happamuutta ja metalleja pääuomiin. vsk. Alueen pienimmissä joissa pH oli pahimmillaan jopa 3.6–3.9. Seurauksena voi olla ääreviä ja laajemmalle ulottuvia toksisuusvaikutuksia kuin normaaleina vesivuosina. 2014). Kalakuolemia on dokumentoitu Pohjanmaan vesistöissä jo 1800-luvulta, mutta yleisemmiksi ne kävivät 1960-luvulta lähtien (Sutela ym. Toisaalta monissa suurissa jokivesistöissä happamuuspiikit toistuvat harvemmin ja epäennustettavasti. Tällaisten jokien lajisto kärsii kroonisesta happamuusaltistuksesta, mikä heijastuu ekologisen tilan pysyvänä heikkenemisenä. 2010). 2015). Useiden jokien pH-arvo vaihtelee vuoden sisällä merkittävästi ja laskee lähes joka vuosi alle viiden. Tyypillisiä vaikutuksia ovat yksilöja populaatiotasolla heikentynyt kasvu ja lisääntynyt kuolevuus, yhteisötasolla ikärakenteen muutokset, lajiston köyhtyminen, herkkien lajien karsiutuminen ja korvautuminen kestävämmillä lajeilla sekä ekosysteemitasolla lisääntynyt ravinteiden ja energian vuoto systeemin ulkopuolelle. Ekologiset vaikutukset vaihtelevat ajallisesti hyvinkin paljon sen mukaan miten happamuutta ja metalleja vapautuu maaperästä ja kulkeutuu vesistöissä. Pienet purot ja joet, jotka sijaitsevat pahimmilla sulfaattimaa-alueilla, voivat kärsiä jopa ympärivuotisesta happamuudesta. 2008, Wallin ym. 52 Ekologisten vaikutusten vuoristorataa Parhaiten happamuushaitat ja niiden vaihtelu tunnetaan Pohjanlahteen laskevien jokivesi en osalta. Tästä voi seurata jopa alapuolisen vesistöosan tai rannikkoveden rehevöitymisen kiihtymistä. 2012)
53 si vastakuoriutuneiden kalanpoikasten joukkokuolema jää helposti huomaamatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. vsk. Kadmiumin liukoisen ja kokonaispitoisuuden (?g/l) vaihtelu (jana: minimi ja maksimi; vaakaviiva: mediaani; rasti: keskiarvo; laatikko: ylaja alakvartiilit) jokija suistokohteissa vuosina 2009–2012 verrattuna ympäristönlaatunormin vuosikeskiarvoihin (AA-EQS) ja maksimiarvoon (MAC-EQS).. Myös raudan maksimipitoisuudet ovat monissa Kuva 4. Tällaisia jokia ovat esimerkiksi Närpiönjoki, Sulvanjoki, Vöyrinjoki, Munsalanjoki, Kimojoki ja Käl viänjoki. Metallikuormituksen kuumat pisteet HS-maiden kuormitus on nostanut etenkin alumiinin, koboltin, nikkelin, sinkin, kadmiumin ja mangaanin pitoisuuksia jokivesistöissä (Fältmarsch ym. Happamien sulfaattimaiden kuivatus on hävittänyt tai voimakkaasti heikentänyt monia alueellisesti ja paikallisesti tärkeitä kalakantoja. 2008)
Boreal Environment Research 13: 444–456. 2008: Environmental risks of metals mobilised from acid sulphate soils in Finland: a literature review. 2014, kuva 4). Karjalainen A., Vuori K.-M. 2014: Happamien sulfaattimaiden pintavesien laadun ja metallipitoisuuksien seuranta Suomessa vuosina 2009–2012. (toim.): Maaja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa. Happamuusjaksoilla raudan pitoisuus vedessä tyypillisesti laskee sen saostuessa humusyhdisteiden kanssa pohjia peittäväksi möhnäksi (Vuori 1995). Ympäristönlaatunormirajat ovat liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoja ja jokien raja-arvoksi taustapitoisuus huomioon ottaen on annettu 0,1 ?g/l ja rannikon raja-arvoksi vastaavasti 0,22 ?g/l. & Vuori K.-M. Maalahdenjoessa ja Kyrönjoessa sekä sen sivu-uomassa Lehmäjoessa. Kolmannella vesienhoitokaudella happamien sulfaattimaiden vesistöhaittojen vähentämiseksi tarvitaan edelleen tehostettuja ja räätälöityjä toimenpiteitä, kuten täsmäkartoitusta, kuivatusolojen säätöä ja säätösalaojituksen lisäämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kirjallisuus Fältmarsch R.M., Åström M. Jokisuistoissa normit tavallisesti alittuivat (kuva 4). 2014). Normit ylittäviä pitoisuuksia on mitattu toistuvasti mm. Oman haasteensa tuo ilmastonmuutos, joka alustavien arvioiden mukaan lisää metallikuormitusta ja happamuushaittoja (Vuori ym., julkaisematon). vsk. Jokien ja rannikkovesien kadmiumille on määritelty ympäristön tilaa kuvaavat ympäristönlaatunormit (Valtioneuvoston asetus 868/2010, EU 2008/105 ja 2013/39). Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö 2011: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen Ku vi tu sk uv a Lisätietoa HS-maiden esiintymisestä ja ominaisuuksista saa GTK:n karttapalvelusta http://www.gtk.fi/tietopalvelut/ palvelukuvaukset/happamat_sulfaattimaat.html. 54 jokivesissä melko korkeita (tasolla 3000– 9000 ?g Fe l -1 ), mutta muista metalleista poiketen tyypillisesti vasta kesä-syyskuussa äärevimpien happamuuspiikkien jälkeen (Karjalainen ym. Teoksessa: Karjalainen A., Siimes K., Leppänen M., Mannio J. & Mannio J. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2014: s. Seurannan tulokset 2007–2012. Johtuen korkeista kadmiumpitoisuuksista on vesienhoitosuunnitelmissa luokiteltu monia vesimuodostumia kemialliselta tilaltaan hyvää heikommaksi ja niiden ekologinen tila on korkeintaan tyydyttävä (Karjalainen ym. 41–64, Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2014, ISBN 978-952-11-4401-1
Lisätietoa: wwf.fi/pandapalkinto. Wallin J., Karjalainen A.K., Leppänen M., Järvistö J. & Österholm P. Panda-palkinnon saaja julkistetaan kesäkuussa. Environmental Science and Technology 36:4269–4272. & Vuori K.-M. Palkintorahoilla Virho sai satoja tonneja kivija puumateriaalia puroihin, uusia kutupaikkoja, pienpoikasalueita ja työkaluja. 2012: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. 55 2020. Science of the Total Environment 408: 5019–5027. & Kløve B. vsk. Y ksi Suomen suurimmista ympäristötunnustuksista on jälleen haettavana, kun WWF Suomi jakaa 20 000 euron suuruisen Panda-palkintonsa. WWF Suomi Ilmianna luonnontai ympäristönsuojeluhankkeesi: Panda-palkinto 2018 nyt haettavana. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Yhdistyksen työn ansiosta esimerkiksi erittäin harvinaiselle meritaimenelle luodaan mahdollisuuksia lisääntyä ja palata alueille, joista se on aiemmin hävinnyt ihmisten toiminnan, kuten vesivoiman rakentamisen ja jätevesipäästöjen seurauksena. 2015: Weightof-evidence approach in assessment of environmental risks of acid sulphate soils in the Baltic Sea river estuaries. Palkinnon voi saada suunniteltu tai käynnissä oleva hanke. Hän muistuttaa, että hakijana voi olla kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa organisaatio. kertaa. 2002: Comparison of the metal content in acid sulphate soil runoff and industrial effluents in Finland. Se on myönnetty aiemmin muun muassa merikotkan ja saimaannorpan tutkimukseen, vihreän sähkön edistämiseen ja susien salakaatojen vastustamiseen. Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää osoitteeseen info@wwf.fi tai WWF/Panda-palkinto, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. 2010: Long-term trends and variation of acidity, CODMn and colour in coastal rivers of Western Finland in relation to climate and hydrology. Science of the Total Environment, 508:452–461. 1995: Speciesand population-specific responses of translocated hydropsychid larvae (Trichoptera, Hydropsychidae) to runoff from acid sulphate soils in the river Kyrönjoki, Western Finland. Saarinen T., Vuori K.-M., Alasaarela E. Freshwater Biology 33, 305–318. Sutela T., Vuori K.-M., Louhi P., Hovila K., Jokela S., Karjalainen S.M., Keinänen M., Rask M., Teppo A., Urho L., Vehanen T., Vuorinen P.J., Österholm P. Erillisestä Anderssonin rahastosta jaettavalla palkinnolla edistetään ja palkitaan aktiivisia luonnonja ympäristönsuojeluhankkeita. Vuori K.-M. WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen kannustaa tahoja hakemaan palkintoa rohkeasti. Viime vuonna palkinnon sai Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, jonka mittavassa työssä panostetaan virtavesien kunnostamiseen ja vaelluskalojen kutupaikkojen ennallistamiseen. Panda-palkinto jaetaan nyt 19. Haku on avoinna 3.4.2018 kello 16.00 saakka. Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2/2011, 24. Sundström R., Åström M. Suomen ympäristö 14/2012, 61 s., ISBN 978-952-11-4013-6
Kemikaaleihin liittyvä tieto on vaikeaselkoista ja haitallisia kemikaaleja käytetään niin monissa eri kohteissa, että tehtävän mittasuhteet tuntuvat mahdottomilta ja rajoittamistoimenpiteet jäävät aloittamatta. Ne saattavat olla myös myrkyllisiä, pysyviä sekä kerääntyä eliöihin. Lisäksi kemikaaleja tuntemattoman on vaikea tietää minkä aineiden rajoittaminen olisi tärkeintä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Julkiset toimijat, kuten kunnat, ovat avainasemassa, kun tavoitteena on meille kaikille turvallinen ja terveellinen ympäristö. Monissa kunnissa olisi halua rajoittaa haitallisten aineiden käyttöä, mutta kemikaalien valtava määrä saa kuntatoimijat ymmälleen. Kaikista tutkimukseen osallistuneista kaupungeista löydettiin mm. priorisoimalla vähentämistoimenpiteet, nostamalla tietoisuutta haitallisista aineista, julkisia hankintoja suuntaamalla sekä sitoutumalla vähentämistavoitteisiin pidemmällä aikavälillä. Kemikaaliriskeistä myös uutisoidaan nykyään usein, mutta uutisointi saattaa olla ristiriitaista ja sensaatiohakuista. Turku ja joukko Itämeren kaupunkeja ovat osallistuneet tutkimukseen, jossa analysoitiin kaupunkiympäristöstä löytyviä haitallisia aineita. Projektipäällikkö Hannamaria Yliruusi Viestintäasiantuntija Katariina Kiviluoto Erityisasiantuntija Piia Leskinen Turun ammattikorkeakoulu Kaupunkien vähentämistoimenpiteiden askelmerkit Ympäristömme kemikaalikuorma on todellinen, ja monia haitallisia aineita löytyy kaikkialta ympäriltämme. vsk. Haitalliset aineet kaupunkiympäristössä. Kunnat voivat vähentää haitallisten aineiden kuormitusta kaupunkiympäristössä mm. ftalaatteja ja alkylifenoleita, ja tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erilaiset haitalliset aineet ovat levinneet laajalle elinympäristöömme. Aineet voivat aiheuttaa terveyshaittoja aina allergisista oireista syöpään ja hormonitoiminnan häiriöihin. 56 S uomesta löytyy Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta, jotka sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta
Esikouluissa ja päiväkodeissa on pyritty vähentämään mahdollisimman kattavasti haitallisten kemikaalien käyttöä ja esiintymistä. Prioriteettilistaa varten tarvittavan taustatiedon keräämisen teki Turun ammattikorkeakoulun kemikaaliasiantuntija, jolla oli tarvittava asiantuntemus kemikaalitiedon keräämiseen ja arvioimiseen. 3. Kerätystä tiedosta koostettiin yleistajuinen yhteenveto, sekä perustelut 7 eri aineen/aineryhmän priorisoimiseksi. avoimen ympäristötiedon, jätevedenpuhdistamon seurantatiedon, aiempien tutkimushankkeiden ja valikoitujen näytteenottojen avulla. ECHAn ja Tukholman sopimuksen (Stockholm Convention) tuottamista dokumenteista, sekä kansallisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten julkaisuista. Kemikaalien esiintyvyyttä kartoitettiin mm. Yhteenveto ja perustelut esiteltiin tämän jälkeen Turun kaupungille. Aineen/aineryhmän ympäristötai terveysriskeistä on olemassa luotettavaa tutkimustietoa. Prioriteettiainelistaa on jatkossa tarkoitus käyttää mm. Ainetta on löytynyt Turun ympäristössä tehdyissä mittauksissa, tai on muuten syytä olettaa sen aiheuttavan riskiä Turun ympäristössä. Kemikaalien asteittainen vähentäminen on tehty helpoksi koostamalla lista erilaisista toimenpiteistä, joita noudattamalla haitallisia aineita voi suunnitelmallisesti vähenHaitallisten aineiden vähentämistä voi helpottaa rajaamalla toimenpiteet tiettyihin aineisiin. Haitallisia aineita voidaan kuntatasolla hallita myös priorisoimalla tiettyyn kohderyhmään liittyvät toiminnot. 57 Haitallisten aineiden vähentämistoimenpiteet olisikin helpointa saada alkuun valitsemalla aluksi pieni määrä aineita tai aineryhmiä, joiden vähentämiseen keskitytään. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. viestinnässä, koulutuksessa ja päätöksenteossa. Esimerkiksi Tukholman alueella on haitallisten kemikaalien vähentämistoimenpiteet kohdistettu lapsiin ja nuoriin. Kuva: Shutterstock.. Kemikaalien haittavaikutuksista, käytöstä ja vähentämistoimenpiteistä kerättiin tietoa mm. Turussa haitallisten aineiden hallinnan suunnittelu aloitettiin muodostamalla prioriteettiainelista kolmen kriteerin perusteella: 1. Esimerkiksi Turun strategisissa hankinnoissa mietitään, miten prioriteettiaineet voitaisiin huomioida kaupungin hankinnoissa. vsk. 2. Turun kaupungin toimilla voidaan vaikuttaa aineen päästöihin alueella
vsk. Kun priorisoiminen perustuu selkeisiin kriteereihin, on viestiminenkin yksinkertaisempaa ja ehdotettuja toimenpiteitä on helpompi perustella aineen paikallisella esiintyvyydellä, vähentämispotentiaalilla sekä tieteelliseen näyttöön pohjautuvilla riskeillä. Tietoisuuden lisääminen haitallisista aineista ja niihin liittyvistä riskeistä on välttämätöntä, jotta aineita voidaan vähentää kuntien eri toiminnoissa ja minimoida näin kuntalaisiin ja ympäristöön kohdistuvia terveysriskejä. Kuva: Shutterstock.. Vähentämisen tärkeys korostuu, kun valtavasta aineluettelosta pystytään nostamaan esiin oman kunnan kannalta keskeisimmät haitalliset aineet, joiden vähentämiseen kannattaa keskittyä. Haitallisiin aineisiin liitetyt terveysja ympäristöhaitat tulevat lisäksi useimmiten esiin viiveellä, mikä tekee syyja seuraussuhteiden todentamisesta haasteellista. Toimenpiteet on priorisoitu ja jaettu eri tasoille, jolloin toimija voi itse päättää sen tason, mitä lähtee vähentämistoimenpiteillä tavoittelemaan. Viestintä – miten nostaa kuntatoimijoiden tietoisuutta haitallisista aineista. Aihetta kannattaakin lähestyä viestinnällisesti rajatusta kulmasta: hyvänä esimerkkinä voi nostaa esiin esimerkiksi prioriteettiaineisiin pohjautuvaan lähestymistavan. Haitallisista aineista viestiminen on kuitenkin hankalaa: aineiden kirjo on hengästyttävä, termistö monimutkaista ja aineisiin liittyvät vaikutukset moninaisia. Kohdentamalla viestintä tiettyihin prioriteettiaineisiin voidaan hankalaan aiheeseen tuoda kipeästi kaivattua konkretiaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vaikea Haitallisten aineiden vähentämistoimenpiteet voi rajata tiettyyn kohderyhmään, kuten esimerkiksi lapsiin tai nuoriin. Kuntatoimijoiden tietoisuutta voi nostaa myös rajaamalla viestintä koskemaan tiettyjä tuoteryhmiä, joihin kunnan rajalliset voimavarat kannattaa keskittää. 58 tää
Prioriteettiaineita on käytetty lisäksi ekotukihenkilöille luodussa infopaketissa, jonka avulla ekotukihenkilöt voivat järjestää omassa yksikössään juuri kunnan kannalta merkittäviin haitallisiin aineisiin liittyviä tempauksia tai tiedotusta. haitaton päiväkoti). Vaikka haitallisten aineiden huomioiminen on Suomessa vasta aluillaan, herättää aihe kiinnostusta kuntien keskuudessa. Valmiit kriteerit sisältävät yleensä sekä laajasti ympäristöön liittyviä että tiettyjä haitallisia aineita koskevia vaatimuksia. Kriteerien valitsemisen tukena kannattaa käyttää aineiden priorisointia. Myös ekomerkeillä (esim. Suomessa kriteereitä kehittävät esimerkiksi Motivan hankintapalvelut. siivousaineissa ja -palveluissa. Kaupungin strategisten hankintojen työntekijöille on järjestetty lyhyitä koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty prioriteettiaineita. Esimerkiksi päiväkotien leluissa tai huonekaluissa piilevien ongelmien esiintuominen saattaa herätellä kuntatoimijoita vähentämään kemikaalikuormaa oman kunnan toiminnoissa laajemminkin. Konkreettiset vähentämiskeinot – julkisten hankintojen suuntaaminen Julkiset organisaatiot liittävät hankintoihin yhä enemmän ympäristöä säästäviä vaatimuksia, ja hankintoja voidaan käyttää työkaluna myös kemikaalikuorman vähentämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Esimerkiksi EU on kehittänyt vihreiden julkisten hankintojen kriteereitä yli kahdellekymmenelle palveluja tuoteryhmälle (mm. Siivousaineille on kehitetty omia hankintakriteereitä, joissa huomioidaan haitalliset aineet. 59 aihe muuttuu helpommin lähestyttäväksi, kun asiaa käsitellään johonkin tuoteryhmään liittyvien terveystai ympäristöriskien kautta. Turussa Turun kaupungin strategiset hankinnat ja Turun ammattikorkeakoulu ovat yhdessä tutkineet haitallisiin aineisiin ja hankintoihin liittyviä vähentämismahdollisuuksia tunnistamalla tiettyihin tuoteja palveluryhmien hankintoihin soveltuvia tapoja. Turun kaupungissa on käytetty erityisesti prioriteettiaineisiin perustuvaa lähestymistapaa. Esimerkiksi pilotoitavien tuoteryhmien valintaa helpottaa, jos kaupungissa on tunnistettu jokin tietty kohderyhmä (tai kohderyhmät), joihin vähentämistoimenpiteet halutaan erityisesti kohdistaa. Kuva: Shutterstock.. Kun kaupungille on määritelty prioriteettiaineet, voidaan kriteerit valita tukemaan juuri näiden aineiden vähentämistä. Ruotsissa taas on tehty kansallisia kriteereitä kahdeksaan aihepiiriin tai tuoteja palveluryhmään (mm. Koulutustilaisuuksissa on keskitytty prioriteettiaineisiin liittyviin terveysja ympäristöriskeihin, aineiden esiintymiseen eri tuoteryhmissä sekä kerrottu miten kutakin haitallista ainetta voitaisiin vähentää hankintakriteerien kautta. vsk. Turussa selvitystyö aloitettiin tutustumalla jo olemassa oleviin hankintakriteereihin, joita tuottavat monet eri tahot. Motivan kriteereissä kemikaalit on huomioitu mm. kalusteet, tekstiilit ja maalit, lakat). Joutsenmerkki) löytyy haitallisiin aineisiin liittyviä kriteereitä
Nykyisessä Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa yhtenä kohteena ovatkin haitalliset aineet. Suunnitelma listaa esimerkiksi toimenpiteitä, joita tullaan tekemään mm. Haitallisten aineiden vähentäminen kannattaa juurruttaa kunnan strategiaan. Vastausten perusteella oli helpompi päättää, mitkä kriteerit kannattaa sisällyttää hankintaan. Välttämättä kunnalle ei kuitenkaan tarvita erillistä toimenpidesuunnitelmaohjelmaa, sillä asiat voi ja kannattaakin sisällyttää jo olemassa oleviin strategioihin ja ohjelmiin. hankintojen yhteydessä. Ruotsissa mm. Toiminnan vakiinnuttaminen ja resurssit – miten kuntatoimijat saadaan sitoutumaan haitallisten aineiden vähentämiseen. Tukholma ja Västerås ovat laatineet oman kemikaalitoimenpidesuunnitelman. Kuva: AdobeStock.. Turussa työ jatkuu edelleen: haitallisiin aineisiin liittyvä hankintaohjeistus on tarkoitus tuottaa vielä tämän vuoden aikana. Esimerkiksi Turku on sitoutunut toimimaan Itämeren hyväksi ja on tätä varten aloittanut Itämerihaasteen yhdessä Helsingin kanssa vuonna 2006. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 60 Turussa työ eteni selvitystyön jälkeen yrityskyselyyn, jonka tarkoituksena oli selvittää miten yritysten tuotteet täyttävät tiettyjä haitallisia aineita koskevat kriteerit. Jotta turvattaisiin työhön tarvittavat resurssit ja taattaisiin toimenpiteiden jatkuvuus, haitalliset aineet ja niiden vähentämistoimenpiteet olisi syytä kirjata kunnan strategiaan. Turun ammattikorkeakoulun keväällä 2017 tehdyssä kyselyssä kunnat kokivat yhdeksi esteeksi vähäiset resurssit: haitallisten aineiden ja ympäristöasioiden huomioimiseen ei erityisesti panosteta hankinnoissa. Esimerkiksi Tukholmassa suunnitelma esittelee kaupungin prioriteettiaineet sekä haitallisten aineiden vähentämistoimenpiteiden pääkohteen: lapset ja lasten jokapäiväinen ympäristö. Lisäksi pohdittiin miten kriteerit voitaisiin käytännössä ottaa osaksi kilpailutuksia. vsk
Kansallisena avainkumppanina toimii Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Suomessa hankkeessa toimii Turun Vesihuolto, Turun ympäristönsuojelutoimi, Turun seudun puhdistamo sekä Turun kaupungin strategiset hankinnat. 61 Haitalliset aineet kaupunkiympäristössä – osa laajempaa yhteistyökokonaisuutta Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Suomessa kansainvälistä NonHazCity -yhteistyöhanketta (http://nonhazcity.eu/fi/), joka keskittyy haitallisten aineiden kartoittamiseen ja niiden haittojen vähentämiseen kaupunkiympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kun haitallisten aineiden aiheuttamat haitat ovat tiedossa, on motivaatio niiden vähentämiseen korkeampi. 2) Lisää tietoisuutta: haitalliset aineet saattavat olla monille kaupungin työntekijöille uusi asia. Tietoisuuden lisääminen on edellytys konkreettisille vähentämistoimenpiteille. 4) Sitoudu: kun haitalliset aineet ja tavoite niiden vähentämiseen ovat kirjattuna kunnan strategiaan, turvataan vähentämistoimenpiteiden jatkuvuus ja työhön tarvittavat resurssit. Hankkeessa tutkitaan, mistä eri toiminnoista ja alueilta haitallisia aineita pääsee ympäristöön ja etsitään innovatiivisia ratkaisuja haittojen vähentämiseen niin kaupungin toiminnoissa, pienyrityksissä, kuin yksityistalouksissakin. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -rahoitusohjelma. Suosittu Itämeri-tapahtuma Raumalla jo seitsemättä kertaa! www.ymparistonyt.fi/meremme-tahden-2018/ Merkkaa kalenteriin! MEREMME TÄHDEN Raumalla 29.5.2018. Askelmerkit haitallisten aineiden vähentämiseen kunnissa 1) Priorisoi aineet: mieti mihin aineisiin kunnassa kannattaa keskittyä. vsk. 3) Hanki haitattomampaa: hankintoja suuntaamalla ja sopivilla vaatimuksilla pystytään estämään haitallisten aineiden lisääntyminen kaupunkiympäristössä
62 Johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hankkeet Kulttuurisäätiöstä Itämeren pelastajaksi John Nurmisen Säätiö on vähentänyt mereen päätyviä ravinnepäästöjä tuhansilla tonneilla vuonna 2005 käynnistyneessä Itämerityössään. vsk. Periaatteena on keskittyä suuren mittaluokan päästövähennyksiin konkreettisilla hankkeilla, jotka toteutetaan päästöjen alkulähteillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. John Nurmisen Säätiön Itämerityö Kuva: Jukka Nurminen, John Nurmisen Säätiö.
Kuva: Tero Pajukallio, John Nurmisen Säätiö.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kreal-yhtiön järjestelmä oli venäläinen halpaversio biologisesta fosforinpoistosta, eikä suomalaisilla insinööreillä ollut suurta uskoa sen toimivuuteen tosielämässä. Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari. Kävi ilmi, että hankkeen saama julkisuus oli herättänyt Venäjällä piirit, joilla oli oma ratkaisu fosforinpoistoon. Pietarin vesilaitoksen kanssa sovittiin, että Keskiselle puhdistamolle voidaan pystyttää molemmat järjestelmät, siis sekä biologinen että kemiallinen fosforinpoisto. Rehevöitymisen kannalta keskeistä leville käyttökelpoista fosforia voitaisiin vähentää Suomenlahdella 30% keskittämällä toimet Pietarin suurimmille puhdistamoille. Merkittävintä niissä oli se, että venäläiset eivät suoraan tyrmänneet yllättävältä uudelta taholta tullutta yhteistyöpyyntöä. Suomalaisten vesihuoltoinsinöörien ennustuksen mukaisesti Krealin järjestelmä kesti Keskisen puhdistamon ilmastusaltaissa vain muutaman vuoden, minkä jälkeen se vähin äänin poistettiin. Turhautuminen muuttui toiminnaksi, kun Suomen ympäristökeskuksen tutkijat saivat säätiön johdon vakuuttumaan siitä, että Suomenlahden rehevöittävää kuormitusta voidaan leikata nopeasti ja kustannustehokkaasti Pietarin puhdistamoiden fosforinpoistoa tehostamalla. Yleinen näkemys monella taholla kuitenkin oli, että Pietarin vesilaitoksen johtoa on mahdoton saada toteuttamaan tehopuhdistusta, koska Venäjällä rehevöitymistä ei pidetty vakavana ongelmana. Jumittuneesta tilanteesta päästiin onneksi eteenpäin, kun Suomen valtion ja elinkeinoelämän johto tuli säätiön fosforinpoistohankkeen näkyviksi tukijoiksi Pietarin kaupunginjohdon suuntaan. vsk. 1990-luvun lopun synkät leväkesät olivat saaneet säätiön johdon pohtimaan turhautuneena, voisiko yksityinen kulttuurisäätiö tehdä asialle mitään. Kun selvitys kemiallisen fosforinpoiston käytännön toteutuksesta valmistui, pysähtyi hyvin alkanut yhteistyö yhtäkkiä täysin. Yhteistyö eteni aluksi vauhdikkaasti, ja aiesopimus fosforinpoiston tehostamisesta päästiin allekirjoittamaan jo ensimmäisenä syksynä. Ensimmäiset vuodet Pietarissa: yhden asian liikkeen reipasta etunojaa Neuvottelut Pietarin vesilaitoksen johdon kanssa käynnistettiin keväällä 2005 Pernajassa meren äärellä. 63 M erikulttuurin vaalimiseen keskittyneen säätiön ensiaskeleet Itämeren suojelussa otettiin jo kauan ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä vuonna 2005. Säätiö lähti silti jääräpäisesti yrittämään venäläisten taivuttelua kemiallisen fosforinpoiston käyttöönottoon – seurauksin, jotka näkyvät tänä päivänä Suomenlahden vesien merkittävänä kirkastumisena
Venäjän pienemmissä kaupungeissa sekä valuma-alueella sijaitsevissa Valko-Venäjän ja Ukrainan kaupungeissa tilanne oli identtinen Pietarin kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Uuden ulkopuolisen toimijan ei ollut täysin mutkatonta uida suurten kansainvälisten rahoittajien ja ministeriöiden pelikentälle. Toiminta laajenee koko valuma-alueelle Kun Keskisen puhdistamon fosforinpoisto oli saatu käyttöön ja yhteistyö venäläisten kanssa sujui hyvin, yhden asian liikkeen oli aika huoahtaa ja miettiä, onko tavoitteet nyt saavutettu. Suomenlahden alueella sijaitsevia Venäjän puhdistamoita säätiö on tehostanut suuPietarin pohjoinen jätevedenpuhdistamo. Esimerkiksi Pietarin Pohjoisen puhdistamon saneerauksen ensimmäinen osa saatiin valmiiksi vasta viime syksynä – yli kuusi vuotta sen jälkeen, kun puhdistamon kemiallinen fosforinpoisto oli otettu käyttöön. Kun alkuvaikeuksien jälkeen vesilaitoksen johdon kanssa oli saavutettu yhteinen näkemys ja vankka yhteistyöhenki, oli hankkeen loppuun saattaminen varsin vaivatonta ja nopeaa. Neuvostoaikaiset puhdistamot olivat käytössä, mutta huonosti toimivalla aktiivilieteprosessilla fosforinpoistossa oli runsaasti parantamisen varaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) suosittelemaan 90 %:in puhdistustasoon. Kuva: John Nurmisen Säätiö.. Nälkä oli kuitenkin kasvanut syödessä ja säätiöllä oli tajuttu, että samanlaisia, äärimmäisen kustannustehokkaiden päästöleikkausten mahdollisuuksia oli myös valuma-alueen muilla kunnallisilla puhdistamoilla. Säätiöllä kuitenkin nähtiin, että Pietarin kemiallinen fosforinpoisto oli rehevöityneen Suomenlahden kriittinen ensiaputoimi, joka voidaan ja pitää toteuttaa rahoitukseltaan suuremmista ja hitaammista hankkeista riippumatta ja nopeasti. vsk. 64 Pietarin suurimman, Keskisen puhdistamon jälkeen kemiallinen fosforinpoisto vietiin myös vasta uusitulle Lounaiselle puhdistamolle ja viimeiseksi, vuonna 2011, Pohjoiselle puhdistamolle
EuroChemin ja Fosforitin delegaatio vieraili keväällä 2012 Siilinjärvellä Yaran tehtailla sekä osallistui säätiön järjestämään asiantuntijaseminaariin. Valko-Venäjällä valuma-alueella sijaitsevilla yli 100 000 asukasvastineluvun puhdistamoilla fosforinpoiston tehostamiseen saatiin rahoitus EU:n Itämeren alueen ohjelmasta, ja investoinnit toteutettiin PRESTO-hankkeessa vuosina 2011–2014. Päästö löytyi Itämeren suojelukomission tutkimuksessa, jossa toteuttajana oli Suomen ympäristökeskus. Yhteys EuroChemin johtoon syntyi onnellisten sattumien summana: FIM-rahastoyhtiö oli tapaamassa Lontoon pörssilistautumisesta haaveilevaa EuroChemia, ja välitti yhtiön johdolle säätiön yhteistyökirjeen. Ensijärkytyksen jälkeen säätiö päätti nähdä tilanteen mahdollisuutena: kyseessä oli suuren mittaluokan pistemäinen päästö, jonka puhdistaminen kirkastaisi Suomenlahtea silminnähden. Auditointi myös varmisti sen, että järjestelmä on toimiva kaikissa olosuhteissa. Säätiö kutsuttiin Moskovaan tapaamaan EuroChemin johtoa, jonka käyttöön säätiö tarjosi suomalaista ja ruotsalaista osaamista lannoiteteollisuuden päästöjen hallinnasta. Samalla päästön suuruudeksi paljastui pahimmillaan jopa 3000 tonnia vuodessa – siis yli neljä kertaa koko Suomesta Suomenlahteen päätyvän ihmisperäisen kuormituksen verran.. vsk. Valuma-alueen uusissa EU-valtioissa, Puolassa ja Baltian maissa, oli säätiön aloittaessa työnsä meneillään siirtymä EU:n rakennerahastojen tuella jätevesidirektiivin puhdistustasoihin. 65 ruusjärjestyksessä: Pietarista edettiin ensin Hatsinaan, sitten Viipuriin ja parhaillaan fosforinpoistoa rakennetaan Kingiseppin kaupunkiin Viipurin ja Venäjän rajalle. Säätiö teki hartiavoimin töitä muun muassa Puolassa Varsovan puhdistamoiden saamiseksi parempaan puhdistustasoon – ja tässä onnistuttiinkin, kun vuonna 2012 avattu uusi Czajkan puhdistamo lähti suoraan toteuttamaan tiukempaa HELCOM-puhdistustavoitetta. Valistustyötä on tehty koko Puolan lisäksi myös Baltiassa vuosina 2010–2012 toteutetussa EU:n Itämeriohjelman rahoittamassa PURE-hankkeessa. Itämeren kannalta ero merkitsee tuhansien tonnien vuotuisia lisäpäästöjä. Ongelmana oli kuitenkin se, että jätevesidirektiivissä edellytetty puhdistustaso on fosforin suhteen huonompi kuin Itämeren suojelukomission suosittama 90 %:n puhdistus. Ratkaisu Fosforitin päästöjen hallintaan syntyi lopulta venäläisten omana innovaationa: päästö padottiin ja ohjattiin putkilinjaa pitkin vanhaan puhdistuslaitokseen, jossa fosfori saostetaan kalkkimaidolla. Auditoinnissa selvisi, että päästö tuli fosforikipsikasan takana sijaitsevilta järviltä ja suoalueelta, joihin oli ennen kasan tiivistämistä savivallilla valunut vuosikymmenien ajan fosforipitoista vettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Jotta voitiin olla varmoja pikaisesti pystytetyn järjestelmän toimivuudesta kaikissa olosuhteissa, säätiö ja EuroChem tilasivat yhdessä globaalisti toimivan brittiläisen konsulttitoimiston, Atkinsin, auditoimaan järjestelmän. Toukokuussa 2012 säätiön edustajat kutsuttiin tutustumaan vain muutamassa kuukaudessa pystytettyyn puhdistusjärjestelmään, jonka kustannus oli murto-osa suomalaisten insinöörien ehdottamasta ratkaisusta. Lähteeksi paljastui Laukaanjoella sijaitseva Fosforit-lannoitetehdas, jonka omisti venäläinen EuroChem – yksi maailman suurimmista mineraalilannoitteiden valmistajista. Samaan aikaan Suomenlahdella: shokki Laukaanjoella Kun Pietarin puhdistamot oli saatu poistamaan fosforia tehokkaasti vuonna 2011, saatiin heti alkutalvesta 2012 järkyttävä tieto: Laukaanjoelta oli löydetty massiivinen, 700– 1400 fosforitonnin vuotuinen päästölähde, jota ei oltu aiemmin tunnettu
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Ensimmäiset tuotteet tarjoiltiin kunnallisissa suurkeittiöissä. Keväällä 2017 onnistuttiin ensimmäistä kertaa Suomessa kaupallistamaan merialueelta hoitokalastettu särkikala, kun säätiö ja Kesko lanseerasivat kuluttajille Saaristolaiskalapihvin. Tuote on ollut niin menestyksekäs, että Kesko tuo toisen tuotteen Suomen markkinoille keväällä 2018. Kuva: Minna Mäki, John Nurmisen Säätiö.. Toiminnalle luotiin pelisäännöt, joihin sekä ammattiettä vapaa-ajan kalastajat sitoutuivat. Toisin kuin muut maatalouden ympäristötoimet, käsittely vähentää myös rehevöittävän liukoisen fosforin valumaa. Säätiötä pyydettiin mukaan merialueen hoitokalastukseen ja kerrottiin, että särkikalojen kohdennetulla pyynnillä voidaan poistaa parhaimmillaan jopa tuplasti Turun alueen jätevesipäästöjen verran fosforia. Säätiö maksaa sääntöjen mukaan kalastetusta särkikalasta fosforinpoistopalkkiota, jolla ylimääräinen vaivannäkö korvataan. Askel maatalouskentälle otettiin vuonna 2015, jolloin säätiö lähti voimallisesti edistämään tutkijoiden esittämää uutta mullistavaa toimea peltoviljelyn fosforipäästöjen leikkaamiseksi. Lähikalahanke. Avainkysymyksiä ovat muiden kalojen vapauttaminen rysistä sekä kalastuksen tarkka valvonta ja raportointi. Parhaillaan kipsiä kokeillaan Liedossa 1600 hehtaarin kokeilussa, jonka jälkeen se voidaan toivottavasti ottaa laajalti käyttöön uutena maatalouden vesiensuojelun tehokeinona. Peltojen kipsikäsittelyllä fosforivalumaa voidaan vähentää välittömästi 50 %. vsk. Kipsin avulla voidaan leikata jopa 150–200 tonnia Etelä-Suomen peltojen vuotuista fosforivalumaa, mikä antaa uutta toivoa etenkin huonossa kunnossa olevalle Saaristomerelle. 66 Kotimaiset toimet: kalasta kipsiin Suomen rannikkovesien kirkastamiseksi Vuonna 2014 säätiölle tuli soitto Saaristomeren alueen kalastajilta. Hankkeeseen lähtöä edelsi pitkä prosessi, jonka aikana konsultoitiin valtion poistokalastustoiminnan aikana konfliktoitunutta kalastuskenttää. Säätiö lähti mukaan hoitokalastukseen ravinnenäkökulmalla, mutta myös muut hyödyt vaikuttivat: särkikaloilla voidaan korvata muuta, vesistöjä kuormittavaa ravintoa kuten lihaa tai viljeltyä kalaa; tuottaa eettistä ja terveellistä lähiruokaa kuluttajille sekä palauttaa särkikalavaltaistuneen ekosysteemin rakenne lähemmäksi alkuperäistä
Itämeren ekosysteemissä sisäinen kuormitus hidastaa selvästi meren toipumista ravinnekuormituksen vähennyksistä huolimatta. Nutribute-alustan kautta haluamme synnyttää myös paikallistasolla lisää toimia ja tekoja, jotka vähentävät konkreettisesti Itämereen päätyvää ravinnekuormaa. Uusia uhkia vesistöille tuo myös biokaasuntuotanto, jonka ravinnepitoiset rejektivedet ja mädätteet voivat pahimmillaan olla merkittävä uhka niin pintakuin pohjavesillekin. Siksi olemme säätiöllä lähteneet tutkimaan keinoja myös sisäisen kuormituksen leikkaamiseksi uudessa EU:n Central Baltic -ohjelman tukemassa SEABASED-hankkeessa. Paikallisen vesiensuojelutyön merkitys kasvaa, kun suuret päästölähteet on saatu kuntoon. 67 Kohti uusia toimintatapoja Lähes 13 vuoden ja tuhansien tonnien työ Itämeren ravinnepäästöjen leikkaamisessa on vienyt säätiön työssään väistämättä suurista ja kustannustehokkaista pistekuormittajista kohti yhä pienempiä, hankalampia ja hajanaisempia päästöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. vsk. Rakkolevää. Siksi säätiö on Central Baltic -ohjelman tuella rakentanut ensimmäisen Itämeren suojelutoimien joukkorahoitusalustan, joka julkaistiin viime syksynä. Sanoista ja ideoista on siirryttävä nopeasti ravinnepäästöjä vähentäviin tekoihin, jotta Itämeri ehditään vielä pelastaa. Voi olla, ettei näillä keinoilla vielä ole sijaa ulkoista kuormitusta vähentävien perinteisten toimien rinnalla, mutta johtopäätöstä ei voida tehdä ennen toimien perusteellista arviointia ja kunnollista tieteellistä keskustelua. Kuva: Jukka Nurminen, John Nurmisen Säätiö.. Osa ongelmista on myös rakenteellisia, kuten teollisuusjätevesien huono käsittely suuressa osassa valuma-aluetta – tähän pyrimme puuttumaan uudessa teollisuusjätevesihankkeessamme
aeruginosa). Normaaleissa, noin 3–4 kertaa kuussa otettavissa veden laadun seurantanäytteissä oli löytynyt Pseudomonas aeruginosa -bakteeria (P. aeruginosaa oli löytynyt kaikista uimahallin altaista. Raumalla suljettiin bakteerin johdosta koko uimahalli; Kajaanissa selvittiin monitoimiallasosaston ja lasten kahluualtaan sulkemisella, koska löydös rajoittui näistä altaista otettuihin näytteisiin, ja nämä altaat kuuluvat omaan, erilliseen vedenkiertojärjestelmäänsä.. 68 Kaarina Kärnä Pseudomonas aeruginosan arvoitus Kajaanissa vesiliikuntakeskus Kaukavedessä saatiin huonoja uutisia torstaina 12.10.2017. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Samanlaisia uutisia vastaanotettiin toisella puolella Suomea Rauman uimahallissa heti seuraavana päivänä: P
Lisäksi Kainuun soten terveystarkastajat käyvät ottamassa viranomaisnäytteet 3-4 kertaa vuodessa. 69 P . Kloorin ohella vettä puhdistaa UV-desinfiointilaite. Kaukavedessä otetaan itse veden laadun seurantanäytteet 3 – 4 kertaa kuukaudessa ja toimitetaan tutkittavaksi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon Kuopioon. Vesiliikuntakeskus Kaukaveden omavalvontapiste.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Uimahallissa tehdään myös päivittäistä omavalvontaa, mikä tarkoittaa veden klooritason ja pH-arvon seurantaa sekä automaattisten kemikaalinsyöttölaitteiden kalibrointia. aeruginosa on yleinen, terveille ihmisille varsin vaaraton bakteeri, mutta uimahallien henkilökunnalle varsinainen kauhistus. aeruginosasta, mutta vasta nyt tilanne realisoitui toden teolla. Yleistä Kaukavedestä Kajaanissa sijaitsevassa vesiliikuntakeskus Kaukavedessä oli viime vuonna 225 000 kävijää. Rauman uimahallin esimies Joni Penttilä puolestaan valmistautui löydöksestä kuultuaan pitkälliseen taisteluun – uimahallin porealtaasta oli löytynyt kymmenisen vuotta sitten sama bakteeri, ja sen hävittämiseksi oli saatu tehdä kovasti töitä. ”Mikään muu ei aiheuta uimahallin välitöntä sulkemista”, totesi vesiliikuntakeskus Kaukaveden hallimestari Rauno Niskanen. Sitkeä mikrobi oli lymyillyt porealtaan putkistossa. Vesiliikuntakeskus Kaukavedessä tehdään päivittäistä omavalvontaa, kertoi hallimestari Rauno Niskanen. vsk. Se voi aiheuttaa erilaisia infektioita ihmisille, joiden vastustuskyky on jostain syystä heikentynyt. Kaukavedessä käy paitsi paikallisia myös naapurissa sijaitsevan Scandic Hotel Kajanuksen majoittujia. Kaukavedessä on kerran aikaisemminkin ollut epäilys P. ”Väestöpohjaan verrattuna uimahalli on keskimääräistä vilkkaampi”, kuvaili projektipäällikkö Aleksi Nyström ja viittasi VTT:n uimahalliportaalin vertailutietoihin
Joulukuussa otettiin seuraavan kerran pintapuhtausnäytteet viranomaisnäytteinä, ja tapahtuneen johdosta tutkittiin jälleen myös P. aeruginosaa – näytteen pesäkeluku oli 40 – aloitettiin toimenpiteet ja tiedottaminen välittömästi. Veden kloorija pH-arvojen seurantaa tehdään kaksi kertaa päivässä omavalvontana. Veden laadun seurantanäytteet ottaa kaksi kertaa kuussa Rauman kaupungin terveystarkastaja tai ulkopuolinen sertifioitu näytteenottaja, ja näytteet lähetetään tutkittavaksi KVVY Tutkimus Oy:n laboratorioon Tampereelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Monitoimiallaspuoli ja lasten kahluuallas suljettiin yleisöltä, otettiin uusintanäytteet ja aloitettiin tehokloorausja -siivous, mistä kiitosta saivat Kajaanin Mamsellin puhtaanapitopalvelut. ”Hankkeen pitäisi alkaa vuonna 2019”, kertoi liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg. Kun Kaukavedessä saatiin tieto siitä, että monitoimialtaiden vesinäytteestä oli löytynyt P. Otsonoinnista on luovuttu jo vuosia sitten. Raumalla näytteiden pesäkeluku kaikista altaista otetuissa näytteistä oli runsas, 60–100 pesäkettä. Kun puhelinsoitto tuloksista tuli laboratoriosta, otettiin välittömästi uusintanäytteet, pohdittiin hetki uimahallin edustajien kanssa jatkotoimenpiteitä ja päädyttiin koko uimahallin Rauman kaupungin liikuntapäällikkö Tommi Cederberg (vas.) ja uimahallin esimies Joni Penttilä.. Kainuun soten ympäristöterveydenhuolto sai nopeasti tiedon tapahtuneesta, ja tieto bakteerista ja monitoimialtaan sulkemisesta levisi myös Kajaanin kaupungin verkkosivujen, uimahallin facebook-sivujen ja paikallisen sanomalehden kautta eteenpäin. ”Puhuttiin jopa viljelymaljoilla tapahtuneesta ylikasvusta”, kuvaili terveystarkastaja Jonna Aro Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollosta. Tiedote oli myös uimahallin ovissa. Myös uimahallin käyttäjiä tulee tiedottaa. Raumalle on tarkoitus rakentaa uusi uimahalli ja luopua nykyisen hallin käytöstä. Tieto tuleekin välittää nopeasti kaikille asianosaisille, joita ovat uimahallin henkilökunnan lisäksi paikalliset terveysviranomaiset. Kun tehokloorausja -siivous oli saatu päätökseen, otettiin jälleen uusintanäytteet. Terveystarkastaja Maarit Partanen kehui Kaukaveden henkilökunnan nopeaa ja oma-aloitteista toimintaa sekä ripeää ja riittävän laajaa tiedottamista. Viestiketju toimi tehokkaasti Aina kun laboratorionäytteistä löytyy jotain poikkeavaa, laboratorion taholta otetaan puhelimitse välittömästi yhteyttä kohteeseen. aeruginosa, jota ei löytynyt. Raumalla käytetään elektrolyysilaitetta, jonka avulla vesi kloorataan suolatabletteja käyttämällä. Terveysvalvonnan rooliksi jäi pysyä kuulolla ja odotella laboratoriotulosten valmistumista. vsk. 70 Yleistä Rauman uimahallista Rauman uimahallissa käy asiakkaita noin 500 päivässä ja 160 000 vuodessa
Päätimme kysyä tapauksesta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tehokloorauksen jälkeen on aina noin vuorokauden kestävä varoaika, jotta klooripitoisuus ehtii laskea sallitulle tasolle. Asiaa pohdittiin laajasti, mutta mitään selkeää syytä bakteerin äkilliselle ilmaantumiselle ja yhtä äkilliselle häviämiselle ei löytynyt. ”Uimahallin ollessa yöllä kiinni tai tilapäisesti kokonaan suljettuna, ei allasveteen kohdennu uutta kuormitusta. aeruginosasta ei näkynyt jälkeäkään Kajaanissa eikä Raumalla. Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että erittäin sitkeäksi ja vaikeasti hävitettäväksi tunnettu bakteeri oli hävinnyt itsestään uimahallien normaaleissa vedenpuhdistusjärjestelmissä ilman tehostettuja toimenpiteitä huolimatta esimerkiksi siitä, että Raumankin tapauksessa bakteeria oli paljon. Mihin hävisi Pseudomonas aeruginosa. aeruginosa voi päätyä uimareiden mukana allasveteen ja sietää kohtuullisia klooripitoisuuksia. suuren uimarimäärän vuoksi, voi normaalitilanteessa toimiva allasveden puhdistus ja desinfiointi jäädä tällöin riittämättömäksi. Jos allasveden käyttökuormitus kasvaa esim. Uimahalleissa oltiin luonnollisesti tyytyväisiä siitä, että uusintanäytteet olivat puhtaita. P. Tilanne voi johtaa yksittäisiin, merkittäviinkin mikrobilöydöksiin allasvedessä.” Lisäksi on tärkeää muistaa, että allasveteen päätyneet ja siellä mahdollisesti lisääntyneet mikrobit voivat levitä myös muihin altaisiin yhteisen vesikierron välityksellä. Toimenpiteiden jälkeen otettiin vielä uusintanäytteet, ja jäätiin odottamaan tuloksia. Jos bakteerilla ei ole allasvesijärjestelmässä ja -ympäristössä pysyvää Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja Jonna Aro kiitteli yhteistyön toimivuutta Raumalla.. Uimahallin sulkemisen jälkeen allasveden klooripitoisuus nostettiin ja lähdettiin suunnittelemaan tehosiivousta hallin kaikkiin tiloihin. 71 sulkemiseen, koska bakteeria oli löytynyt niin runsaasti kaikkialta. vsk. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus THL:n Asiantuntijamikrobiologian yksiköstä totesi, että ” P. Kummalliseksi asian kuitenkin teki se, että sekä Kajaanissa että Raumalla jo ennen tehokloorausta ja -siivousta otetut uusintanäytteet olivat puhtaita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kajaanissa monitoimiallas ja lasten kahluuallas avattiin uimareille maanantaina 16.10 klo 12; Raumalla uimahalliin päästiin jälleen keskiviikkona 18.10. puoliltapäivin. ”Yhteistyö ympäristöterveydenhuollon, liikuntapalveluiden, tilapalveluiden ja puhtauspalveluiden kanssa toimi saumattomasti”, kiitteli Aro. Puhdasta tuli Kun tulokset ennen ja jälkeen tehokloorauksen ja tehosiivouksen otetuista uusintanäytteistä tulivat, voitiin todeta, että bakteerin hävittämisessä oli onnistuttu
aeruginosa voi pesiytyä allasvesiympäristössä erilaisille pinnoille, jolloin sen torjunta edellyttää normaalia tehokkaampia siivousja desinfiointikäytäntöjä. aeruginosaan. ”Allasvesi on uimahallissa ainoa paikka, jossa vedessä on klooria. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 72 sisäistä lähdettä, voidaan olettaa allasveden laadun parantuvan veden vaihtuvuuden ja normaalin tai tehostetun kloorauksen myötä”, jatkoi Zacheus. Vesiliikuntakeskus Kaukavedessä uimavettä puhdistaa kloorin ohella UV-desinfiointilaite (oikealla.) Kloorisäiliöt ovat eristettynä omassa altaassan.. vsk. Bakteeria ei kuitenkaan löytynyt. Raumalla otettiin myös ennen käytetyn pesuaineen rinnalle toinen pesuaine, jonka pitäisi olla erityisen tehokas juuri P. aeruginosa. Raumalla Joni Penttilä tiesi, että uimahallin lattiassa on muutamia laattoja irti ja niiden alle voi mennä vettä, ja näistä laatoista otettiin näytteet. Oliko tässä loppujen lopuksi kyseessä suuri vaiva ihan turhan takia. Uusia toimintatapoja Bakteerin löytyminen otettiin vakavasti, ja sitä nujerrettaessa ehdittiin käydä läpi monenlaisia vaihtoehtoja. Lammikoituminen on aina paha juttu”, muistuttaa tekninen asiantuntija Ilpo Johansson Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitosta (SUH). Kaukaveden Rauno Niskanen mietti kaideputkien holkkeja, niihin ehkä voisi vesi jäädä seisomaan. aeruginosa viihtyvät lämpimillä ja kosteilla pinnoilla, johon voi muodostua mikrobeja suojaava biofilmikerros”, neuvoo THL:n Outi Zacheus. Mikrobit kuten P. ”Olihan tämä hyvä harjoitus”, totesivat kuivakkaasti sekä kajaanilaiset että raumalaiset. ”P. Vuorottelemalla pesuaineita bakteerin mahdollisuus tulla vastustuskykyiseksi heikentyy. Seisova vesi on riski, ja paikat, joissa vesi voisi jäädä seisomaan, selvitettiin. Nyt on toimintatavat treenattu eikä monikaan asia pääse yllättämään, toivon mukaan ei edes P. Allasvesiympäristön mikrobiologisen tilanteen hallinnassa on tarpeen ottaa huomioon uimareiden asianmukaisen, ennen altaaseen menoa tapahtuvan peseytymisen ja haavainfektiopotilaiden uimisen välttämisen lisäksi myös altaissa käytettävien välineiden, kuten esimerkiksi kelluvien temppuratojen ja juoksuvöiden säilytys, puhdistus ja desinfiointi, jotta niiden pinnoille ei pääse kertymään haitallista mikrobikasvua
• STM:n asetus (315/2002) edellyttää P. aeruginosa on tärkeää erottaa muista vesiympäristöissä yleisistä Pseudomonas-lajeista (Pseudomonas spp.). Pseudomonakset ovat gramnegatiivisia sauvabakteereja, jotka ovat yleisiä luonnonympäristössä, kuten maaperässä, vedessä ja kasvillisuudessa. Pinnoilta bakteeri voi kulkeutua esim. THL toteuttaa vuoden 2018 aikana tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää indikaattorija taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä allasvesissä sekä allasrakenteiden pinnoilla valikoiduissa uimahallija kylpyläkohteissa. Valvira, Ohje 2/2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Pseudomonas aeruginosa • Pseudomonas aeruginosa (P. aeruginosa on opportunistinen taudinaiheuttajana, jonka taudinaiheuttamiskyky on heikko, mutta kuitenkin riittävä aiheuttamaan infektion erityisesti sellaisille henkilöille, joiden puolustuskyky on heikentynyt, esimerkiksi korkean iän, vakavan perussairauden tai immuunipuutostilan seurauksena. • P. • P. ”Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lisätietoa uima-allasvesien mikrobiologisten ongelmien syistä ja kehittää ratkaisuja näiden ongelmien hoitamiseen”, tutkija Anna-Maria Hokajärvi THL:stä lupaa. THL ja Valvira ovat laatineet tarkempia ohjeita allasvesivälitteisen epidemian selvittämiseksi (http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/uimavesi). • P. www.valvira.fi/documents/14444/261239/Allasvesiasetuksen_soveltamisohje.pdf/f6bc9091304e-49d3-a9ac-019bd7573db0. iho-, haava-, korva-, silmä-, virtsatie-, suolistoja hengitystieinfektioita. 73 Lisää tutkimustietoa luvassa Sekä Kajaanissa että Raumalla P. • P. aeruginosan kasvua ja säilymistä. Syytä voi hakea esimerkiksi kohonneesta kuormituksesta, jonka takia normaali kloorausteho jäi hetkellisesti riittämättömäksi. aeruginosa voi pesiytyä pinnoille, kuten kosteille lattioille ja penkeille, joista sen torjuminen voi olla haastavaa ja edellyttää tehokkaita, normaalista poikkeavia siivousja desinfiointitoimenpiteitä. • Allasvesinäytteiden testaustuloksia tulkittaessa P. aeruginosa voi aiheuttaa mm. Aiheesta on kuitenkin luvassa lisää tutkimustietoa. vsk. Allasveden laatu täyttää vaatimuksen, jos bakteeria ei ole osoitettavissa 100 ml:n allasvesinäytteessä. Bakteerilöydös edellyttää aina uusintatutkimusta ja arviointia terveyshaitan mahdollisuudesta sekä tarvittaessa toimenpiteitä allasveden laadun parantamiseksi ja uimahallien ja kylpylöiden käyttäjien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. aeruginosa voi lisääntyä rakennetuissa vesijärjestelmissä, erityisesti uimahallien ja kylpylöiden allasvesijärjestelmissä ja -ympäristöissä. Viite: Allasvesiasetuksen soveltamisohje. Uima-allasveden laatu ja valvonta. • Allasveden suuri käyttökuormitus, puutteellinen allasveden puhdistus ja riittämätön klooridesinfiointi voivat edistää P. uimareiden jalkapohjissa allasveteen. aeruginosa) on Pseudomonas-suvun yleisin ihmisille infektioita aiheuttava laji. • Allasvesiin liittyneet epidemiat kuuluvat Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaan ilmoitettaviin, selvitettäviin ja raportoitaviin vesiepidemioihin. aeruginosan säännöllistä tutkimista allasvedestä. Aeruginosan arvoitus jääneekin osin arvoitukseksi
Myös esimerkiksi metsätalouteen liittyvä ojitus on aiheuttanut purojen hiekoittumista ja liettymistä. VÄITÖS: Jokien kunnostuksessa tärkeää on vähentää maaja metsätaloudesta jokeen päätyvää kuormitusta Jarno Turunen teki väitöstutkimustaan varten mittauksia joissa ja puroissa muun muassa Taivalkosken kunnan alueella. Kuva: SYKE.. Tutkimuksen mukaan puroihin kannattaa lisätä sekä kiviä että runsaasti puunrunkoja. Suomessa on parhaillaan meneillään paljon virtavesien kunnostuksia. 74 S uomen ympäristökeskuksen tutkija Jarno Turunen on tutkinut väitöstyössään maaja metsätalouden kuormituksen vaikutuksia jokien ekosysteemien toimintaan, elinympäristöihin ja eliöihin, kuten vesikasveihin ja pohjaeläimiin. Esimerkiksi kalataloudellisissa kunnostuksissa lisättävät kutusoraikot ovat alttiita liettymään ja hiekoittumaan mikäli valuma-alueen kuormitusta ei saada hallintaan”, kuvailee Jarno Turunen. ”Väitöstutkimus osoitti, että valuma-alueen kuormituksen hallinta tulisi olla ensisijainen tavoite virtavesien kunnostuksessa. Muuten uoman rakenteellisten kunnostusten vaikutukset voivat jäädä pieniksi, tai kunnostus vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Jokia ja puroja on aikoinaan perattu uiton tarpeisiin. Väitöstutkimuksen mukaan virtavesien kunnostuksessa avainasemassa on ympäröivältä valumaalueelta tulevan maatalouden hajakuormituksen vähentäminen. Kunnostuksen tavoitteena on kalojen, esimerkiksi taimenen, elinolosuhteiden parantaminen, mutta viime vuosina yhä enemmän myös muun vesiluonnon elvyttäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. vsk. Lisäksi tutkittiin uoman kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia metsäojituksista hiekoittuneiden purojen eliöihin ja niiden elinympäristöihin
Puunrunkojen lisäys on puolestaan parantanut uoman vedenpidätyskykyä ja näin lisännyt tulvimista. ”Paras tulos saataisiin lisäämällä sekä kiviä että puunrunkoja. Väitöstyössä tehtiin myös kokeellinen tutkimus, jossa havaittiin, että vesisammalet säätelevät merkittävästi sekä virtavesien eliöyhteisöjen koostumusta että ekosysteemin toimintoja. Hiekoittuneita puroja tutkittiin Iijoen valuma-alueella Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueella. ”Perkaukset ovat toki muuttaneet koskiympäristöjen rakennetta rännimäiseksi ja hävittäneet monin paikoin taimenelle tärkeät soraikot. Reportterille osoitetut kysymykset lähetetään sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. vsk. Viestin otsikoksi kirjoitetaan Reportteri ratkoo.. Voit lähettää kysymyksesi Reportterille, joka käyttää verkostojaan ja selvittää vastauksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vaikka puun käyttöä kunnostuksissa on lisätty, sen määrä jää edelleen kauaksi metsäpurojen luontaisesta puun määrästä”, kertoo Jarno Turunen. Alueella on useita hiekoittumisesta kärsiviä metsäpuroja, joita Metsähallitus on kunnostanut. Tämä heijastuu luonnontilaisempana rantakasvillisuutena. Väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää laajasti virtavesien suojelussa, kunnostusten suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa. Osaan puroista on lisätty kivimateraaleja. 75 Maatalouden hajakuormituksella on selvästi suurempi vaikutus virtavesien eliöyhteisöjen koostumukseen ja ekologiseen tilaan kuin perkauksilla. SYKE Reportteri ratkoo O nko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Reportteri vastaa lehdessä omalla palstallaan kysymyksiin, jotka julkaistaan kysyjän nimellä tai nimimerkillä, jolloin nimi jää vain toimituksen tietoon. Väitöstutkimuksen aineisto kattoi lähes koko Suomen, Lappia lukuun ottamatta. Kysymyksiä julkaistaan palstatilan puitteissa – joskus pienellä viiveellä. Siksi sammalten palautuminen sellaisiin virtavesiin, joissa niitä on ollut runsaasti luonnostaan, on tärkeää. Ympäristö ja Terveys-lehden toimitus valitsee Reportterille välitettävät kysymykset ja tarvittaessa muokkaa /lyhentää niitä. Perkauksista huolimatta kosket ovat kuitenkin usein säilyttäneet elinympäristöjensä pääpiirteet eivätkä niiden eliöyhteisöt merkittävästi poikkea luonnontilaisista joista”, arvioi Jarno Turunen. Tämä on parantanut purojen pohjan rakennetta, mikä taas on parantanut uoman eliöstön tilaa. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn
Likaantumista aiheuttavat vesiliukoiset kemialliset yhdisteet, erityisesti suola, jonka pitoisuuksia maanteiden suolaus nostaa. ”Ihmisen vaikutus näkyy pohjavesissä myös Suomessa, vaikka maallikon käsitys voi olla, että ne ovat yleisesti puhtaita. Veden ympärille kertyy monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita tutkimustieto voi auttaa ratkomaan. ALV. TL Jorma Keskitalo: Rajaton vesi, rajalliset vesivarat Gaudeamus. 236 s. ISBN 978-952-495-439-6 KIRJAESITTELY Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 € sis. (24 %).. ALV. vsk. (24 %). 76 Vesivarojen niukkuus, pohjavesien aleneminen ja luonnonvesien pilaantuminen ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Noin kuudestatuhannesta pohjavesialueesta vajaa sata on luokiteltu kemiallisesti huonokuntoisiksi ja riskialttiiksi. Kirjan kerronta on yleistajuista ja mielenkiintoisia paikallisia esimerkkejä löytyy eri luvuista. Hän on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Jorma Keskitalo, FT, on ympäristöaiheisiin erikoistunut tutkija, tietokirjailija ja suomentaja. Muita uhkatekijöitä ovat maatalous ja metsäojitus.” Kirjan tarkoituksena on luoda yleistajuinen katsaus Suomen Akatemian tutkimusohjelman Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) tavoitteisiin, toteutukseen ja tuloksiin. Vesivarojen tehokas ja kestävä hallinta on tärkeä globaali tavoite. Vaikka Suomessa – tuhansien järvien maassa – ei makeasta vedestä ole pulaa, on luonnonvesien suojelu ja käyttöveden laadusta huolehtiminen meilläkin tärkeää ja tarpeellista. Teos on tarkoitettu kaikille, joita aihepiiri kiinnostaa; tutkijoista ja asiantuntijoista yhteiskunnallisiin vaikuttajiin ja päättäjiin, mutta yhtä lailla myös maallikoille. Teoksen tavoitteena on myös herättää kiinnostusta luonnonvesien ja vesivarojen kestävään käyttöön. Teos kokoaa yhteen uutta tutkimustietoa luonnonvesistä, vesivaroista, niiden hallinnasta ja ekosysteemipalveluista. Irtonumero 8,00 € sis
Kuva: Tarja Stenman.. Biopolymeerit hajoavat luonnossa epäorgaanisia molekyylejä nopeammin Biopolymeerit – kuten kitiini, tanniini, ligniini ja tärkkelys – ovat biomolekyylejä, joita jalostamalla voidaan tuottaa vesien puhdistukseen soveltuvia luonnonmukaisia saostuskemikaaleja. Biopolymeerien käyttöä erilaisten jätevesien käsittelyssä on tutkittu muualla maailmassa tätä ennenkin, mutta Suomessa asiaa on tutkittu verrattain vähän – varsinkin maankäytöstä aiheutuvan vesistökuormituksen osalta. SYKE Biopolymeereistä apu kestävämmän maatalouden kehittämiseen. Suuri osa fosforista ja muista ravinteista huuhtoutuu tällä hetkellä sadeja sulamisvesien mukana pelloilta vesistöihin ja heikentää siten vesistöjen tilaa. Pilottikohteet sijaitsevat Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla Saarijärvellä sekä maatilalla Siikajoen Ruukissa. Nyt käynnistetty hanke on osa vesienhoidon ja ravinteidenkierrätyksen kärkihankeohjelmaa, ja sen rahoittaa ympäristöministeriö. Biopolymeerien kykyä ravinteiden, erityisesti fosforin, pidättämiseen tutkitaan hankkeessa sekä laboratoriokokein että maastossa kahdella eri paikkakunnalla. Tarvaalan Biotalouskampuksen kosteikko toimii yhtenä hankkeen pilottikohteista. Biopolymeerit eivät sisällä myöskään perinteisten kemikaalien sisältämiä suoloja kuten sulfaattia. Hankkeessa kartoitetaan lisäksi kotimaisia biopolymeerilähteitä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia biopolymeereihin liittyen. Myös kokeet biopolymeerilietteen soveltuvuudesta lannoituskäyttöön toteutetaan Tarvaalan kampuksella. Hankkeella pyritään edistämään sekä vesiensuojelua että ravinteiden kierrätystä ja parantamaan samalla edellytyksiä kestävämmän maatalouden kehittämiselle. 77 S uomen ympäristökeskus SYKE ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ovat käynnistäneet kaksi vuotta kestävän yhteishankkeen, jossa tutkitaan biopolymeeripohjaisten luonnonmukaisten saostuskemikaalien kykyä sitoa ravinteita maatalouden valumavesistä sekä näin syntyvän lietteen lannoitusominaisuuksia. Niiden etuna perinteisiin alumiinija rautapohjaisiin saostuskemikaaleihin verrattuna on niiden raskasmetallittomuus ja biohajoavuus, jolloin syntyvää lietettä on helpompi käyttää lannoittamiseen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Maanviljely on toisaalta samanaikaisesti riippuvainen keinolannoitteista, joiden valmistukseen käytettävät maailman fosforivarannot ovat rajalliset. Potentiaalisia biopolymeerejä syntyy runsaasti teollisuuden sivujakeina, mutta kotimaisista raaka-aineista ei toistaiseksi jalosteta vesien käsittelyyn soveltuvia biopolymeerejä. Hankkeen maastokokeista odotetaan ensimmäisiä tuloksia loppuvuodesta 2018. Biopolymeerien tuotantoon ja tutkittavaan vesiensuojeluja ravinnekierrätyskonseptiin voi liittyä paljonkin liiketoimintamahdollisuuksia, joita hankkeessa selvitetään yhdessä aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa
Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta yhtä lailla osallistujia toivotaan myös arkiympäristöjen sekä heikentyneiden maisemien kunnostushankkeiden piiristä. Kilpailuaika päättyy 7.9.2018. Hankkeessa rakennettiin kuuteen kaupunkiin – Helsinkiin, Lahteen, Ouluun, Raaheen, Saloon ja Tampereelle – erilaisia pilotteja ja tutkittiin käyttäjälähtöisten palvelujen toteuttamista erityisesti älykkään katuvalaistuksen näkökulmasta. Joka toinen vuosi järjestettävään kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alueja paikallisviranomaiset. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä maanosamme maisemien hoidosta. Juuri päättynyt, suomalaisista toimijoista koostuva SenCity tarkasteli älykästä valaistusta tavoitteenaan mukautuva, turvallinen ja entistä viihtyisämpi älykaupunki. 78 poimintoja Suomen parasta maisemahanketta etsitään jo kuudetta kertaa Suomen parasta maisemahanketta etsitään jälleen. Hankkeet voivat liittyä luonnontai kulttuurimaisemiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa, maalla tai vesialueilla. Tutkimustuloksen valossa varovaisuus vaikuttaa turhalta”, hän jatkaa. YM Älykäs valaistus tuo huvia ja hyötyä kaupunkilaisille – energiansäästö tutkitusti jopa yli 50 % VTT:n koordinoiman kotimaisen SenCityhankkeen tulokset osoittivat, että älyvalaistuksella voidaan saavuttaa jopa yli 50 %:n energiansäästö. ”Tulokset olivat kannustavia. Kaupunkilaisten näkökulmasta dynaaminen valaistus osoittautui normaalin veroiseksi. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka. Tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet: www.ymparisto.fi/suomenparasmaisemahanke Suomen parhaaksi valittu maisemahanke lähtee tavoittelemaan Suomen ehdokkaana myös Euroopan neuvoston maisemapalkintoa. Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksi hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. vsk. Energiansäästön lisäksi älyvalaistus voi toimia myös muun teknologian asennuspaikkana tai tiedon tuottajana. ”Käyttäjätutkimus puolestaan paljasti, että dynaaminen valaistus koettiin normaalivalaistuksen veroiseksi. Erilaisissa käyttöolosuhteissa osoitettiin yli 50 %:n energiansäästö ohjaamalla valaistus dynaamisesti matalammalle tasolle sinä aikana, kun tietä ei käytetty”, toteaa hankkeen koordinoinnista vastannut Eveliina Juntunen VTT:ltä. Voittaja julkistetaan Säätytalolla Helsingissä 19.10.2018 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. VTT. Hankkeiden tulee olla jo toteutuneita ja vähintään kolme vuotta sitten käynnistettyjä. Kilpailuun ovat tervetulleita sekä perinteiset että uudet näkökulmat. Kun käyttäjille myöhemmin kerrottiin saavutetusta energiansäästöstä, heidän positiivinen asenteensa sitä kohtaan voimistui entisestään”, sanoo käyttäjätutkimuksesta vastannut Henrika Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. ”Läsnäoloa ilmaisevien sensorien käytössä erityisesti ajoteillä on Suomessa oltu hyvin varovaisia
Samalla asukkaille tuotetaan tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi. ”Ensimmäiset mittaukset on jo tehty. Kiukaan tuottama lämpöenergia voi esimerkiksi kulkeutua ilmanvaihdon tai savukaasujen mukana ulos, jolloin se ei lämmitä saunaa ja pienentää näin kiukaan todellista hyötysuhdetta”, Tissari sanoo. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sementille etsitään vaihtoehtoa biotuoteja sellutehtaiden soodasakasta Puukiukaiden päästöt huonontavat hengitysilmaa omakotialueilla – KIUAS-hanke selvittää saunan kiukaiden päästöjä Meneillään olevassa KIUAS-hankkeessa mitataan yleisimpien puukiukaiden päästöt. Hankkeessa tutkitaan ja pilotoidaan betonissa käytettävän sementin osittaista korvaamista soodasakalla sekä biotuhkalla. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä”, kertoo yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Hankkeessa kehitetään mittauskonsepti, jolla voidaan verrata ja mitata kiukaiden päästöjä todellisissa olosuhteissa. vsk. Kuopioon on rakennettu tutkimussauna, jossa selvitetään yleisimmin käytössä olevien puukiukaiden päästöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Puunpolton hiukkaspäästöjä voidaan vähentää oikeaoppisilla puunpolttotavoilla ja edistämällä vähäpäästöisten puukiukaiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Suomen ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö, sosiaalija terveysministeriö sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit. ”Hankkeessa luodaan pohjoisen Keski-Suomen alueelle kiertotalousekosysteemi, jossa kehitetään alueen pk-yritysten vähähiilisyys-, Cleantechja resurssiviisausosaamista. Betoninvalmistuksen olennaisen komponentin eli sementin valmistus on ympäristölle haitallista ja se tuottaa ihmisen vapauttamista hiilidioksidipäästöistä globaalisti 5–10 %. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi. ”Sivuvirtojen hyödyntäminen tukee vähähiilisyyttä ja vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä sekä ympäristön kuormitusta”, toteaa projektipäällikkö Leena Turunen JAMKista. Mittaukset ovat osa KIUASeli Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen -hanketta. Niiden perusteella näyttää siltä, että olosuhteet vaikuttavat merkittävästi mm. Vähentämiskeinoja on linjattu Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa vuosille 2017–2024. Yritysverkosto pilotoi biotalouden sivuvirtojen jatkojalostusta resurssiviisaan kiertotalouden mallin mukaisesti.” Saatua tietoa ja osaamista pääsevät hyödyntämään toiminnassaan mm. betonialan yritykset uusien vähähiilisten tuoteperheiden kehittämisessä. KIUAS-hanke on osa tämän suunnitelman toteutusta. Biotuoteja sellutehtaat tuottavat vuosittain merkittäviä määriä jätteeksi luokiteltavaa ja vielä suurelta osin hyödyntämätöntä soodasakkaa ja biotuhkaa eli bioresiduaaleja. Jyväskylän ammattikorkeakoululle juuri myönnetyn 515 000 euron hankerahoituksen avulla luodaan resurssiviisas tapa hyödyntää metsäteollisuuden sivumateriaalivirtaa ja pyritään vähentämään sementin osuutta betonissa. kiukaan hyötysuhteeseen ja päästöihin. HSY. 79 poimintoja JAMKissa luodaan uusia innovaatioita Suomen betoniteollisuuteen – Betoni on rakentamisessa eniten käytetty materiaali. ”Tällä hetkellä kiukaille ei ole ympäristömerkkiä eikä asukkailla ole käytettävissä tietoa vähäpäästöisen puukiukaan valitsemiseksi. Käytännön testausta aihealueen tiimoilta ei ole Suomessa vielä tehty
vsk. 24 %). Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. ALV. uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. Haluatko ilmoituksesi tälle paikalle. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 80 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. alv. Ota yhteyttä! eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p. Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. 040 511 6005. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.
tilaushinnoista. ALV. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2018 Ympäristöalan hallinto -ilmestyy viikolla 17. (sis. ALV. 81 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. (015) 230 712 Autopuh. 24 %). Irtonumero 10,(sis. 10 %). ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 10 %).. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Ympäristölupien yhden luukun lakihanke Toimia ympäristölupamenettelyn nopeuttamiseksi Viranhaltijan rooli ympäristöterveydenhuollon hallinnon muutoksissa Tupakointikiellon valvonta asuntoyhteisössä Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Mainosaineistotoimitukset 26.3.2018 mennessä. ALV. www.ymparistojaterveys.fi (sis. Tulevaa sisältöä mm. 0400-447 205 Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm
82 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Tilauksiin lisätään toim.kulut Muista tehdä kirjatilaukset! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. vsk. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv