Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tarjouspyynnöt ja tilaukset kalibrointi@akukon.com Ympäristömelu Runkomelu Tärinä Selvitykset Ratkaisut Riskienhallinta Akkreditoitu kalibrointipalvelu Akukon_Ympäristö ja Terveys_Ilmoitus_2019_170x242mm_2.indd 1 1.3.2019 14:31:17. Puh. vsk. 010 3200 700, www.akukon.fi Äänitasomittarit Kalibraattorit Nopeat ja akkreditoidut määräaikaiskalibroinnit kaiken merkkisille ja mallisille äänitasomittareille ja äänitasokalibraattoreille. 2 Melun ja tärinän asiantuntijapalvelut www.facebook.com/akukonoy Helsingin Töölönlahden kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa huomioitiin ja torjuttiin alueella esiintyvän ympäristömelun, tärinän ja runkomelun vaikutukset
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 3
Aamulla hyllyttäessä, ennen asiakkaiden ja muun talon väen saapumista, kuulee kirjojen hengittävän hiljaa.” Itse toivon, että myös kirjastojen hiljaisuus nähtäisiin palveluna, jota kiireisille ihmisille kirjojen huomassa tarjotaan. Lapin kirjastojen Kirjava kirjasto -blogissa 7.1.2019 kirjaston työntekijä Mikko A. Mutta kirjojen maailma on useille hiljaisuuden maailma, joka saa hiljentymään ja hiljenemään, sulkemaan muun ulkopuolelle. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kirjaston hiljaisuus Kirjastot olivat ennen erittäin hiljaisia paikkoja. Lehtisalissa käännetään sivua. Hyllyissä itsekseen liikahtelevat kirjat etsivät parempaa asentoa, kääntävät kylkeä, tuhisevat unissaan, odottavat ihmistä, joka veisi ne mukanaan luettaviksi. vsk. Ehkä siksi kirjastoissakin on edelleen rauhallista, jopa hiljaista. Lapsuudessani Kajaanin vanhassa pääkirjastossa oli niin hiljaista, että askeleetkin piti ottaa harkiten, vanhan puutalon narahtelevia lattialautoja varoen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Kotiin palaavat kirjat kolahtavat palautuskärryyn, sitten hyllyyn, joskus lattiaan kömpelön kirjastonhoitajan pidellessä huolimattomasti hoidokkejaan. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Paksun matrikkelin kansi läimähtää kiinni. Kirjastossa voisi olla niin hiljaista, että kuulee Ympäristö ja Terveys-lehden sivujen kääntyvän… Kaarina Kärnä. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Kemijärveltä toteaa pienen kaupungin kirjaston olevan hiljainen työpaikka, jossa voi kuulla jopa kirjojen äänet: ”Myös kirjoilla on omat äänensä. Uusi aika on tullut kirjastoihin eikä hiljaisuutta enää samalla tavalla vaalita
Turunen, Pekka Tiittanen ja Timo Lanki ........................................................................................72 Kari Pesonen – meluntorjuntaa koko elämä Tapio Välikylä .................................................................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Hybridi haastaa akustiikan Erno Huttunen ja Pekka Taina ..................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. 18 Laiteäänet rakennetussa ympäristössä Rauno Pääkkönen ..........................................................................22 Meluntorjunnan hyöty-haitta-tarkastelu Erkki Pärjälä .....................................................................................28 Ympäristöherkkyys Markku Sainio ..................................................................................34 Ympäristömelun häiritsevyys ja hyväksyttävyys – tapauksena tuulivoima Sari Janhunen ..................................................................................38 Raideliikenteen aiheuttamat tärinähaitat ratkaistaan yhdessä Anne Kangasaho ja Siru Parviainen ...........................................44 Stabilointirakenteen teknistaloudellinen soveltuvuus liikennetärinän vaimennukseen aluesuunnittelun näkökulmasta Timo Huhtala ...................................................................................48 Ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen raideliikennemelun torjuntakeinona Ilkka Niskanen .................................................................................56 Meluvaikutusten arviointikriteerit väylähankkeiden meluntorjunnan mitoituksessa Olli Kontkanen .................................................................................64 Ylijäämämaiden hyödyntäminen meluntorjunnassa -case Tampere Tiina Kumpula .................................................................................68 Tieliikennemelun häiritsevyys pääkaupunkiseudulla Tarja Yli-Tuomi, Anu W. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. vsk 2 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2019 ilmestyy viikolla 17. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 4 Ääniympäristön kustannusvaikutukset rakennusten käyttäjille ja rakentajille Mikko Kylliäinen ................................................................................ Kirjaston hiljaisuus Kaarina Kärnä .................................................................................... Lehden teemoja ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 12 Tampereen melulinjauksien päivitys Ari Elsilä ............................................................................................. 78 Kirjaesittely: Outi Ampuja, Hyvä hiljaisuus .................86
Näissä paikoissa melun vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen sekä melusta seuraavat kustannukset ovat varsin hyvin tunnettuja. Suomen säädökset määrittelevät melulle ohjearvoja A-painotettuina keskiäänitasona, joiden arvot tilanteesta riippuen ovat 25 dB ja 80 dB välissä [1]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk. Tällaisia tarkasteluja on tehty ympäristöministeriön vuonna 2017 antaman ääniympäristöasetuksen valmistelun aikana.. Se, milloin ääni tulkitaan meluksi, riippuu suuresti paitsi äänen ominaisuuksista, myös olosuhteista, joissa ääni aistitaan. Liikennemelulle ja muulle ympäristömelulle voidaan asettaa sallitut rajat esimerkiksi keskitai enimmäisäänitasoina melko helposti, sillä äänilähteiden melupäästöön on ainakin jossain määrin mahdollista vaikuttaa tai äänilähteen ja melulta suojattavan kohteen välille voidaan järjestää vaimennusratkaisuja, kuten meluesteitä. Jälkimmäisiä kustannuksia ei juuri oteta huomioon rakennusalan kustannustarkasteluissa. Esimerkiksi asumismelun vaimentamista ei voida ratkaista vaikuttamalla äänilähteisiin eli asukkaisiin, vaan meluntorjunta on Mikko Kylliäinen TkL, yksikönjohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Ääniympäristön kustannusvaikutukset rakennusten käyttäjille ja rakentajille Ääniympäristön vaikutuksista ihmisiin syntyy monenlaisia kustannuksia. Osa näistä kustannuksista liittyy melun aiheuttamien haittojen torjuntaan, kuten meluesteiden rakentamiseen. 6 M elu käsitteenä johdattaa ajatukset useimmiten meluesteiden juurelle väylien varsille tai tehdastyöympäristöihin. Melu määritelmänsä mukaan on häiritsevää, haitallista tai tarpeetonta ääntä. Osa kustannuksista taas johtuu melun aiheuttamien terveysongelmien parantamisesta ja kuntouttamisesta. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole kaikkien melulähteiden osalta mahdollisia ratkaisumalleja. Tästä syystä sallituille melutasoille on annettu erilaisissa säädöksissä, ohjeissa ja standardeissa rajaarvoja
7 ratkaistava rakenteellisesti asuinhuoneistojen välillä. Yksi näkökulma ääniympäristöä koskevien määräysten uudistustyössä oli melusta aiheutuvien kustannusten vähentäminen [5]. vsk. Sitä täydentää ja selittää kesällä 2018 annettu ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä [3]. Kuva: A-Insinöörit.. Ympäristöministeriö antoi vuonna 2017 asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä [2]. Työn keskeytyminen aiheuttaa kustannuksia työajan hukan kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tällöin lähtökohtana ei voi olla se, että viereisestä huoneistosta ei koskaan kuuluisi mitään, vaan asumisen normaalien äänten tulee eristyä riittävästi. Tässä yhteydessä kustannuksilla tarkoitetaan myös sellaisia kustannuksia, joita esimerkiksi rakennushankkeiden kustannuslaskennassa ei koskaan lasketa: esimerkiksi akustiikaltaan puutteellisessa luokkahuoneessa työskentelevän, Akustisesti tarkoituksenmukaisessa avotoimistossa on runsaasti ääntä vaimentavia pintoja (katto, kalusteet, tekstiilimatto), tilanjakajia työpisteiden välillä sekä peiteäänijärjestelmä. Asetuksen ja ohjeen valmistelemiseksi on toteutettu mittava tutkimushanke vuosina 2012–2014 [4]. Myös siellä äänilähteenä ovat ihmiset, työntekijät, jotka työssään käyvät keskusteluja puhelimessa tai työtoveriensa kanssa. Puhe, joka ei ole oman tekeillä olevan työtehtävän kannalta merkityksellistä, on keskittymistä häiritsevää ja täyttää siten melun määritelmän. Toinen esimerkki ääniympäristöstä, jossa äänilähteeseen ei voida vaikuttaa, on avotoimisto
Siten ääniympäristöasetuksessa [2] on esitetty askelääneneristävyydelle uusi mittaluku, jonka merkintä on L’ nT,w + C I,50-2500 . Ääniympäristöasetuksen [2] askelääneneristävyydellä asettaman raja-arvon ylittävien välipohjien osuus 214 välipohjan mittausaineistossa.. Tulosten perusteella 7 % aiemmin käytetyistä välipohjista ei täytä ääniympäristöasetuksen vaatimuksia. Pääosa selvitykseen sisältyneistä rakenteista oli uudisrakennuksissa, mutta jonkin verran välipohjia oli mukana myös hankkeista, joissa rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut. Mitattavan taajuusalueen alaraja on ollut 100 Hz, mutta jo kauan on tiedetty, että kävely synnyttää rakennetyypistä riippuen enemmän tai vähemmän alakerran asukasta häiritsevää ääntä [6]. Välipohjien askelääneneristys Välipohjien askelääneneristystä on mitattu 1930-luvulta saakka, ja mittausmenetelmä on säilynyt lähes muuttumattomana 1950-lähtien. Mittaluvun ensimmäinen osa L’ nT,w voidaan laskea vanhoista askelääneneristävyyden mittaustuloksista. Askelääneneristävyyden mittauksessa äänilähteenä on askeläänikoje, jonka lattiaan pudottamien vasaroiden tuottamaa äänenvoimakkuutta mitataan toisessa huoneistossa, tavallisesti alapuolisessa. Siten askelääneneristävyys on sitä parempi, mitä pienempi mittaluvun arvo on. Määräysten uudistustyön yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että mittausepävarmuus ei muodostu ongelmaksi askelääneneristävyyden kenttämittauksissa [7]. Tarkastelun tulos on esitetty taulukossa 1. Tarkasteluun sisältyi yhteensä 214 välipohjaa, johon kuului 192 betonivälipohjaa, 13 kevytvälipohjaa sekä 9 sekalaista välipohjarakennetta, jotka on esitetty lähteessä [11]. Vaikka ongelma on ollut tiedossa 1960-luvulta saakka, on katsottu, että pienillä taajuuksilla askelääneneristävyyden mittausepävarmuus kasvaa niin suureksi, että mitattavan taajuusalueen alarajaa ei ole voitu alentaa. vsk. Myös teknisiä vaikutustarkasteluja määräysten uudistustyössä tehtiin, ja niistä esimerkkinä käytetään asuntojen välipohjaratkaisuja. Uudella mittaluvulla on yhteys aiempiin mittaustuloksiin, joita Suomessakin on käytettävissä 1950-luvulta saakka [8]. Mittaluvun jälkimmäinen osa eli spektripainotustermi C I,50-2500 taas laajentaa mitattavaa taajuusaluetta 50 Hz asti. Tässä artikkelissa esimerkkinä tämäntyyppisistä kustannuksista käytetään avotoimistossa puutteellisen akustiikan vuoksi syntyvää työajanhukkaa sekä sen vertailua rakennuskustannuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Askeläänitasoluvun mittausalueen laajentaminen 50 Hz Taulukko 1. Lähteessä [10] on esitetty tarkastelu, jossa on laskettu vuosina 1998–2017 käytössä olleiden välipohjien askelääneneristysmittausten tuloksista uudet mittaluvut L’ nT,w + C I,50-2500 . Mittaluvun L’ nT,w + C I,50-2500 on todettu vastaavan paremmin ihmisten subjektiivista kokemusta askeläänistä kuin aiemmissa määräyksissä käytetyn askeläänitasoluvun L’ n,w [9]. 8 äänensä kaiuntamelun vuoksi menettävän opettajan kuntoutuskustannuksia
Suurimmillaan, 7 % työajasta, työajan hukka on puheensiirtoindeksin arvon ylittäessä 0,7 [13]. Akustisesti tarkoituksenmukaisessa avotoimistossa työajan hukasta syntyvä kustannus oli vuodessa noin 58 000 €, mutta minimivaatimukset täyttävässä avotoimistossa 350 000 €/v. vsk. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty myös arvioita työajan hukasta silloin, kun avotoimiston akustiikka ei vastaa tarkoitustaan. Huoneakustisen tietokonemallinnuksen tulokset varmistettiin akustisin mittauksin standardin ISO 3382-3 [15] mukaisesti. Toimistosta laadittiin akustisesti tarkoituksenmukainen suunnitelma sekä minimivaatimukset täyttävä suunnitelma. Työajan hukka voidaan laskea puheenerotettavuuden ja puhesalien akustisen hyvyyden arvioimiseksi alkujaan kehitetyn puheensiirtoindeksin STI avulla. Puheensiirtoindeksiä voidaan käyttää myös puheen häiritsevyyden ja puheyksityisyyden arviointiin [12]. Kummankin vaihtoehdon akustisista ratkaisuista syntyvistä rakennuskustannuksista laadittiin kustannusarvio ja tutkimuskirjallisuuden perusteella arvioitiin työajan hukasta syntyviä kustannuksia. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnetaan ratkaisut, joiden mukaan avotoimistot kannattaa suunnitella akustisesti ja toiminnallisesti. Kuva: A-Insinöörit.. Akustisesti tarkoituksenmukaisen avotoimiston rakennuskustannukset olivat 517 000 € ja minimivaatimukset täyttävän Akustisesti tarkoituksenmukaisen ja minimivaatimukset täyttävän 170-paikkaisen avotoimiston kustannusvertailu. Siten asetus vaikuttaa ääniympäristön paranemiseen nostamatta rakennuskustannuksia. 9 asti ei siten edellytä suurimpaan osaan markkinoilla olevista ja hyväksyttävistä välipohjista rakenteellisia muutoksia. Spektripainotustermin C I,50-2500 käyttämisen myötä välipohjien askelääneneristävyyden arvioinnissa ja keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä sitä vastoin tapahtuu muutoksia: mittaustulokset vastaavat paremmin ihmisten kokemusta askelääneneristyksestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Työajan hukan kustannusten selvittämiseksi oletettiin, että toimiston työajasta 90 % on laskutettavaa ja työtunnin hinta on 60 €/h (alv %). Lähteissä [5] ja [14] on esitetty perusteellisemmin tutkimus, jossa arvioitiin case-tapauksena 170 työpisteen avotoimistoa. Kustannukset avotoimistoissa Avotoimistojen akustiikkaa on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti varsin paljon. Rakennuskustannuksiin (kuva 1) laskettiin mukaan vain akustisista ratkaisuista syntyvät kustannukset, ei esimerkiksi rakennuksen runkoa tai talotekniikkaa
2017. & Kylliäinen, M. Hongisto, V. The measurement uncertainty of single-number quantities for rating the impact sound insulation of concrete floors. 8. Diplomityö. 82–87. Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2014. Hongisto, V. Turku, työterveyslaitos. 2013. Kylliäinen, M. Kylliäinen, M. 130–135. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Spektripainotustermin C I,50-2500 vaikutus askelääneneristävyyden arviointiin. Suomalaisten asuinhuoneiden ääniolosuhteet ja ääneneristävyyden mittaustapa. Nro 5, s. 14. A model predicting the effect of speech of varying intelligibility on work performance. 236–251. & Mikkilä, A. 2014. 103(2), s. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan koulutusohjelma. Akustisten olosuhteiden kustannusvaikutukset. 10. & Mikkilä, A. Subjective and objective rating of impact sound insulation of a concrete floor with various coverings. 2016. Ympäristö ja Terveys. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2014. 9. Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä. 3. Pääkkönen, R., Kylliäinen, M. 2005. Diplomityö. Miksi askelääneneristyksen arviointi on niin vaikeaa. 13. 5. Indoor Air. Melun häiritsevyydestä. Tästä syystä ääniympäristöohjeeseen [3] on ollut perusteltua nostaa avotoimistojen suunnittelukriteeriksi puheensiirtoindeksi STI. RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu, toimistot. Lähteet 1. 10 261 000 €. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.. SFS-EN ISO 3382-3-2012. Rakennusfysiikka 2017. 2007. 2017. Kemppainen, J. Kemppainen, J. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä (28.6.2018). Acoustics – Measurement of room acoustic parameters – Part 3: Open plan offices. Hongisto, V. & Kylliäinen, M. Kemppainen, J., Niemi, H., Kylliäinen, M. 2017. ja Kylliäinen, M. Ääniolosuhteiden kustannusvaikutukset avotoimistoissa. Lietzén, J. 2015. Espoo, Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu. Akustiikkapäivät 2017. 129–134. Tampere, 24.– 26.10., Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, s. 6. Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D. & Rekola, J. 11. ÄKK Loppuraportti. vsk. & Kylliäinen, M. Akustiikkapäivät 2007. 7. 2. 609–614. 15. Espoo, 24.–25.8., Akustinen Seura ry, s. Kun rakennuskustannukset ja työajan hukasta syntyvät kustannukset laitetaan aikajanalle, tarkoituksenmukainen avotoimisto on jo vuoden kuluttua muodostunut edullisemmaksi ja viiden vuoden kuluttua se on jo 1,2 miljoonaa euroa edullisempi kuin minimivaatimukset täyttävä avotoimisto (kuva 2). 12. 15, s. 2008. 4. 640–648. Espoo, 27.–28.9., Akustinen Seura ry, s. Vol. Acta Acustica united with Acustica. 458–468. Acta Acustica united with Acustica. 2017. Takala, J. Vol. 100(4), s. Vol
Bar ry Sha rple ss. klo 9.30 –13. Parh aita kon takt eja: Bre llaa ja verk osto idu! Koh taam isty öka lu Bre lla aut taa sinu a sop ima an par haa t tap aam iset tap aht uma an. Paikalla yli 100 alan yritystä. vsk. OHJ ELM ATÄ RPP EJÄ. Yon ath , Sir J.Fr ase Sto dda rt ja K. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. klo 12.2 0–15 .40 Ym pär istö sess io: Kem ikal isoi tum isen ABC – glob aali sta loka aliin Env iron men tal sess ion: ABC of che mic aliz atio n – from glob al to loca l Pohjoismaiden johtava tapahtuma. 30 Kem ia kier tota loud en ajur ina / Che mis try in the Circ ular Eco nom y To 28.3 . TEE MAT : Kier tota lous | Ym pär istö kem ia | Elin tarv ikek emi a | Ene rgia | Terv eys tekn olog ia | Turv allis uus | Tek oäly | Muo vit TEE MAALU EET : Ura tori | Sta rtup alue Ke 27.3 . 11 Katso koko ohjelma ja rekisteröidy maksutta: chembiofinland.fi #chembiofinland2019 27.– 28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI Kemian ja bioalan tärkein kohtaamispaikka Tap ahtu mas sa on huik eaa ohje lma a: Kem ian Päiv ien luen toja ja bioa lan sem inaa reja , Ura tori ja Sta rtup -alu e, CVklin ikoi ta ja palj on muu ta. Muk ana myö s nob elis tit Ada E
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Usein hybrideihin liittyy myös ulkoalueita ja puolilämpimiä tiloja sekä horisontaalisissa että vertikaalissa linjoissa, eli pystyssä korkeissa rakennuksissa. Erno Huttunen aluepäällikkö, Helimäki Akustikot Oy Kuopio Pekka Taina suunnittelujohtaja, Helimäki Akustikot Oy Helsinki Hybridi haastaa akustiikan Käyttötarkoitustaan palvelevan tilan ääniolosuhteiden suunnittelu jakautuu useaan erikseen huolehdittavaan, mutta vasta kokonaisuutena tuloksia tuovaan osa-alueeseen. Sekä hybridejä vetävien syytekijöiden että hybridien itsessään uskotaan toteutuessaan muokkaavan tapaa nähdä myös rakennuskokonaisuuksien rahallinen arvo. Hybridirakennusta suunniteltaessa osaalueita pitää painottaa uudelleen.. Hybridin on sanottu olevan ikään kuin kaupunki kaupungissa. vsk. Esimerkkejä löytyy niin kauppakeskusten, asuntojen ja julkiset palvelujen kuin myös koulukampusten, liiketilojen ja yksityiset palvelujen yhdistelmistä. Rakennussuunnittelun nykyiset, isoja tietomääriä ja myös jo älyä sisältävät moniulotteiset simulaatiotyökalut (BIM) toimivat muutoksessa mahdollistajina. Ihmisen kokemus arvon mittana kasvaa, ja fyysisen kappaleen arvo heikkenee. 12 H ybridillä tarkoitetaan sellaista asioiden yhdistelmää, joista syntyy ihan uusi kokonaisuus. Kohteet ovat niin uudisettä korjausrakentamiskohteita. Hybridirakennuksella tarkoitetaan usean vuorovaikutuksessa olevan, keskinäisriippuvaisia käyttötarkoituksia sisältävän rakennuksen muodostamaa kokonaisuutta. Akustiikkasuunnittelu on valaistuksen ja värien, lämpötilan, ilmanvaihdon ja opastusten sekä materiaalituntumien suunnittelun ohella yksi ihmisen kokemukseen kytkeytyvistä rakennussuunnittelualoista. Kohti ”tilat palveluna” -ajattelua Hybridirakennukset murtavat alueeseen, paikkaan ja käyttötarkoitukseen sidottuja rakentamisen säädöksiä kaavoituksesta lähtien. Hybridejä vetäviä megatrendejä ovat kaupungistuminen, palveluistuminen ja ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen sekä elinja työskentelytapamuutokset. Hybridirakennuskokonaisuuksia suunnitellaan nyt paljon
Runkomelu voi edetä rakennuksen rungossa siten, että vielä kymmenien metrien päässä asunnoissa koetaan runkomelu häiritseväksi. Muussa rakentamisessa lähdetään usein yleisvelvoitteesta rakentaa siten, että melu, jolle rakennuskohteen käyttäjät tai sen lähellä olevat henkilöt altistuvat, pysyy tasolla, joka ei vaaranna heidän terveyttään ja mahdollistaa heidän nukkumisensa, lepäämisensä ja työskentelemisensä. Kuva: Milla von Konow. Kuva: Lapti.. Tyypillisiä suunnitteluperusteita hybridihankkeissa ovat ympäristöministeriön julkaisema asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä (nk. Kolossaalisten kompleksien suunnittelussa on erityisen tärkeää pohtia toimivuutta käyttäjille. Kolmanneksi on huolehdittava runkoa pitkin värähtelynä kulkevan runkomelun ja tärinän torjunnasta, ja neljänneksi vielä erikseen kunkin tilan käyttötarkoituksen vaatimasta huoneakustiikasta. vsk. Paras tapa tutkia monimutkaisuutta on Pekka Tainan mukaan tietomalli. Hybridirakentamisessa painottuu erityisesti sisällä syntyvän melun torjunta, mutta kaikista osa-alueista on huolehdittava samaan tapaan kuin muussakin rakentamisessa. Suunnittelu lähtee aina tilojen kartoituksesta ääniympäristön näkökulmasta. Suomessa on velvoittavia akustisia määräyksiä eniten asuntoja koskien. Jotkin toiminnot ovat luonteeltaan sellaisia, ettei edes niiden sijoittaminen kauas melulle herkistä toiminnoista riitä yksin melun ja tärinäntorjunnan näkökulmasta, mikäli ne kuitenkin sijoittuvat samaan rakennusmassaan. Samoin sillä varmistetaan tilan toimivuus käyttötarkoituksessaan. Akustiikan suunnitteluperusteet Akustiikkasuunnittelun neljä hankkeen myötä ajassa etenevää toimenpideryhmää ovat ensinnäkin rakennuksen ulkoa tulevan melun ja toiseksi sisällä syntyvän melun hallinta. 13 Keskeisimmin akustiikkasuunnittelulla edistetään kuitenkin terveyttä ja turvallisuutta. Toimintojen sijoittumisella toisiinsa nähden on iso merkitys toimenpiteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Hybridi ei ole vain objekti maisemassa, vaikka suunnitteluohjeet vielä tähän painottuvatkin. ääniympäristöasetus) sekä sosiaalija terveysministeriön julkaisema asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista Tilojen suunnittelu toisiinsa nähden on hybridirakentamisessa keskeistä
Erityyppisissä tiloissa on usein hyvin erityyppisiä vaatimustasoja akustisille olosuhteille. Yleisin ja selkein häiriömekanismi hybridissä on melu, jonka lähde voi sijaita ulkona tai sisällä. Mahdollisia häiriölähteitä ovat esimerkiksi liikenne, teknisten laitteiden toiminta tai liiketiloissa sekä huoltoja lastausalueilla/-reiteillä tapahtuva toiminta. Julkaisuissa annetaan akustisiin olosuhteisiin liittyviä vaatimustasoja teknisinä mittalukuina. Tunnistamisen jälkeen ääniteknisten Tiloihin kohdistuva meluja tärinäkuormitus voidaan jakaa karkeasti neljään pääkategoriaan häiriölähteen sijainnin ja mekanismin mukaan.. Riskien paikantamiseksi on ensin tunnistettava kaikki melulle herkät tilat sekä häiriölähteet. Tällaisia tiloja ovat erityisesti asunnot ja esimerkiksi hoivakodit, mutta myös koulut, päiväkodit ja toimistotilat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Osa meluherkkien tilojen toiminnasta voi myös toimia häiriölähteenä muiden ympäröivien tilojen näkökulmasta. Suunnittelussa on aina kuitenkin huomioitava myös värähtelykuormitus, joka voidaan häiriintyvässä kohteessa havaita joko tärinänä tai runkomeluna. 14 sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (nk. Hybrididakentamisen äänitekniset riskit Tiiviissä kaupunkirakenteessa vilkkaan liikenteen keskellä sijaitsevat, monesta erityyppisestä tilasta ja tilojen käyttötavasta koostuvat hybridirakennukset ovat ääniteknisesti lähtökohtaisesti hyvin korkean riskin kohteita. Suunnitteluvaiheessa olennaista tietoa on herätteen voimakkuus. Meluherkiksi tiloiksi voidaan katsoa sellaiset tilat, joita ympäristöstä ja rakennuksen sisältä kohdistuva meluja värähtelykuormitus voi häiritä. Esimerkki tällaisesta on elokuvateatterin näytöksissä syntyvä voimakas ääni, joka voi siirtyä samassa tai naapurikiinteistössä sijaitsevaan asuntoon häiritsevästi. Voimakkuuden lisäksi suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa herätteiden taajuussisällöstä ja mahdollisesta impulssimaisuudesta. Ne on hankkeissa aina listattava lukuarvoina suunnittelun tueksi. Vaatimustasoja voi lisäksi olla esitetty rakennushankkeen alueen asemakaavassa, tilojen käyttäjien omassa dokumentaatiossa tai muualla kirjallisuudessa. vsk. Joissain tapauksissa se on tunnettu tai se voidaan mitata, kuten talotekniset laitteet tai maaliikenne. Mitoittavaksi tekijäksi muodostuvat melun ja tärinän kannalta herkissä tiloissa sallittavat meluja tärinäolosuhteet. asumisterveysasetus). Joissain tapauksissa herätteen voimakkuus ja tapahtumatiheys voivat olla hyvin satunnaisia, kuten esimerkiksi lastaustilojen ja tavarahissien toimintojen aiheuttamat kolahdukset ja niin edelleen. Molempiin asetuksiin liittyy lisäksi tarkempia ohjeistuksia
Lähteessä vaimentaminen voi rakennuksen sisäisten lähteiden osalta käytännössä tarkoittaa pehmeiden pyörien asentamista huoltoliikennetai lastausalueella käytettäviin pumppukärryihin ja rullakoihin tai hiljaisempien taloteknisten laitteiden ja järjestelmien valintaa. vsk. Päätös siitä, minkälaisia pumppukärrejä tai rullakoita lopulta käytetään, ei kuitenkaan ole akustikon tai edes rakennuttajan vaan yleensä käyttäjän, joten hyvilläkään valinnoilla ei aina voida estää näistä tai esimerkiksi taloteknisistä laitteista aiheutuvan runkomelun syntymistä kokonaan. Ääniteknisen riskin suuruuden ja vaikutukset suunnitteluun määrittyvät yhdessä häiriintyvän tilan teknisen vaatimustason, meluja värähtelylähteiden voimakkuuden sekä näiden keskinäisen sijoittumisen kautta. 15 riskien suuruus arvioidaan, ja meluntorjunnan vaatimustasot voidaan määritellä. Tämä mutkistaa Erno Huttusen mukaan ääniteknisten vaatimusten määrittelyä. Ratkaisumahdollisuudet Melua ja tärinää voidaan vaimentaa joko häiriölähteessä, häiriön siirtotiellä tai häiriintyvässä kohteessa. Esimerkkeinä tästä ovat kytkennän heikentäminen häiriölähteen ja rakennuksen rungon välillä (taloteknisten laitteiden tärinäeristykset, liikenneväylien tärinäeristykset, rakennusten perustusten tärinäeristykset), ääntäja värähtelyä vaimentavien rakenteiden käyttö, meluesteet liikenneväylien varrella, liikuntasaumat, äänenvaimentimet ja laitteiden koteloinnit. Häiriön siirtotiellä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä reittiä, mitä pitkin häiriö siirtyy lähteestä häiriintyvään kohteeseen. Siirtotiellä meluja tärinäkuormituksen vaimentaminen on yleinen ratkaisu ja se voi tarkoittaa hyvin montaa eri asiaa. Vaikutuksiltaan (ja usein myös kustannuksiltaan) tehokkainta vaimentaminen on aina häiriölähteessä, koska tällöin toimenpiteestä hyötyvät kaikki lähistöllä olevat häiriintyvät kohteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Kohteessa vaimentamisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi kohteessa tehtäviä lisärakenteita (ääntä säteilevien pintojen verhoukset), tärinäeristyksiä (kelluvat lattiat) ja äänenvaimennusratkaisuja (huonevaimennuksen lisääminen). Mikäli rakennuksen runkoon saakka siirtyy voimakasta värähtelyä, joudutaan massiivisiin toimenpiteisiin. Hybridirakentamiseen usein liittyvät muuntojoustoja monikäyttövaateet väistävät kysymystä tilan käyttötarkoituksesta. Erityisesti värähtelyn osalta eristäminen lähteessä tai siirtotiellä on tärkeää. Vaimentaminen häiriintyvässä kohteessa on yleensä vähiten kustannustehokas ratkaisu, mutta joissain tapauksissa ainoa mahdollinen. Rakennuksen ulkopuolelta kantautuvan häiriön osalta lähteessä eristäminen voi tarkoittaa esimerkiksi kiskoilla liikennöivän kaluston kunnostamista tai uusimista tai nopeusrajoitusten kiristämistä. Kuva: Milla von Konow.. Siten koneet ja laitteet, voimakasta dynaamista kuormitusta kantaviin rakenteisiin tuottavat toiminnot pitää ehdottomasti aina tärinäeristää hyvin jo lähteessä
vsk. Oodista löytyy kuitenkin esimerkki tilan merkitsemisen ideasta, jossa kulku tilasta toiseen ohjautuu myös äänimaailman avulla. Ääniteknisesti toimivan hybridirakennuksen synty vaatii ennen kaikkea laadukasta suunnittelua, joka hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen tarkoittaa suunnittelijan pätevyysluokituksissa tasoja V (vaativa) tai joskus jopa PV (poikkeuksellisen vaativa). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Huominen: asumisterveys uhattuna. 16 Onnistumisen varmistavat toimet Lähtökohtaisesti myös melua tuottavia toimintoja sisältävänä, vilkkaassa kaupunkirakenteessa sijaitsevana ja käyttötavoiltaan vasta muotoutumassa olevana rakennustyyppinä hybridirakennuksen äänitekniset riskit ovat suuria. Käyttötarkoitusten häilyessä herää myös kysymys siitä, miten määritellään tiloissa sallitut meluja tärinätasot. Hybridirakennusten tiloille soveltuvimpien määräysten löytäminen voi edellyttää pohdintaa, joten on hyödyksi osata selvittää, soveltaa ja tulkita nykyisiä ohjeita myös tulevaisuuden tarpeita varten. Kaupungistumisen megatrendi työntää tällä hetkellä edellään muutoksia, jotka vaikuttavat tapoihin suunnitella, rakentaa ja käyttää tiloja. Kuva: Mikael Linden.. Teksti pohjaa DI Erno Huttusen ja DI Pekka Tainan (Helimäki Akustikot Oy) meluntorjuntapäivillä 20–21.3.2019 Jyväskylässä pidettävään hybridirakennusten akustiikkaa koskevaan esitelmään. Uudistettavan maankäyttöja rakennuslain tavoitteeksi on kirjattu ”yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen”. Se että hybridirakennusten eri tiloilla ja toiminnoilla voi olla toisistaan poikkeavia omistajia ja haltijoita ja/tai myös eritahtinen rakennustai korjausaikataulu, ei helpota hybridirakennusten suunnittelussa onnistumista millään suunnittelualalla. Pätevien suunnittelijoiden lisäksi tarvitaan huolellista rakennusaikaista valvontaa ja lopputuloksen tason todentavia ääniteknisiä mittauksia. Helsingin Oodi ei ole varsinainen hybridi, jos nykyajan kirjastoa voi yhden käyttötarkoituksen tilaksi nimittää. Mitä tiloja tulee esimerkiksi ajatella ”asumisterveyden” piiriin kuuluviksi maailmassa, jossa ihmiset viettävät aikaansa kotinsa lisäksi yhä enemmän rakennuskompleksin asukkaiden yhteisesti hallinnoimissa tiloissa ja edelleen puolilämpimässä kaupunkitilassa. Samaan selkeyteen ja myös huomisen tilanteiden huomioon ottamiseen tähdätään myös johtamassamme akustiikkasuunnittelun tehtäväluettelo AKU12 uudistamisessa. Lisäksi on hyvä valita tekijä, joka on erinomaisesti perillä akustiikan suunnitteluohjeista ja toimii niiden muutosten etulinjassa. Ilman määräystasoja ihmiselle terveellisimmän ja turvallisimman ääniympäristön suunnittelu muuttuu haastavaksi
17. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk
Melulinjausluonnos Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijoista, talonrakennusteollisuuden edustajista ja konsulteista koostunut työryhmä valmisteli melulinjausluonnoksen, josta pyydettiin marraskuussa 2018 lausunnot Ympäristö ministeriöltä, UudenAri Elsilä, ympäristötarkastaja Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Tampereen melulinjauksien päivitys Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta määritteli 9.6.2015 (151 §) maankäytön suunnittelussa käytettävät melusuojauksen tavoitteet ja periaatteet eli melulinjaukset. Tavoite rakentaa pieniä asuntoja meluisiin ympäristöihin aiheuttaa sen, että osa asunnoista avautuu vain meluisaan suuntaan. Jo liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa -työryhmän (LIME 2001) mietintö lähti siitä, että jos ei voida varmistaa sitä, että melutaso asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla on alle 55–60 dB, tulee huoneistojen ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hiljaisemmalta puolelta. Yksityiskohtaisten melulinjauksien toivottiin vähentävän tapauskohtaisen harkinnan tarvetta maankäytön suunnitteluratkaisuissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Vuodenvaihteessa lausuntokierroksella olleessa Tampereen melulinjausluonnoksessa otetaan kantaa asunnon ainoan avautumissuunnan melutason lisäksi asuinrakennuksen ulkoseinään kohdistuvan melun voimakkuuteen.. Tällöin valtioneuvoston päätöksen 993/1992:n (VNp 993) perustelumuistiossa esitettyä tavoitetta mahdollisuudesta tuulettaa hiljaiselta puolelta ei saada täytettyä. Linjauksista jätettiin tuolloin pois asuntojen avautumissuuntaa koskeva tavoite, koska siitä ei päästy yksimielisyyteen. 18 K eskustelu melulinjausten päivitystarpeesta alkoi vuonna 2017. vsk
19 maan ja Pirkanmaan Ely-keskuksilta, Talonrakennusteollisuus ry:ltä ja Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi yksittäisiin, vuonna 2015 laaditun melulinjauksen muihin kohtiin esitettiin vähäisiä päivityksiä mm. Tuolloin valtatien KVL:n arvioidaan olevan 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. vsk. Kuva Ari Elsilä. Kuva 1. Raitiotien toisen vaiheen linjaus (noin 200 ratikka-ajoa/vrk) rakentuu alustavan suunnitelman mukaan asuinrakennuksen ja valtatien väliin. Rakennuksen eteläpuolella meluesteen takana kulkee ennustetilanteessa noin 100 junaa vuorokaudessa. ääniympäristöasetuksen voimaantulon myötä.. Luonnoksen mukaan asemakaavan meluselvityksessä asunnon ulkoseinään kohdistuvan melun julkisivulaskentatulokset on esitettävä kerroksittain 3D-kuvina ja että arvioitaessa julkisivulta vaadittavaa äänitasoeroa sekä asunnon avautumista hiljaiselle puolelle tarkasteltavan äänenpainetason muodostaa vain julkisivuun kohdistuva ääni ilman kyseisestä rakennuksesta itsestään aiheutuvaa heijastusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Luonnoksen keskeisimmissä, vuoden 2015 melulinjauksiin lisätyissä uusissa kohdissa ehdotettiin mm., että 1) alueelle, jolla asunnon ulkoseinään kohdistuva päiväajan keskiäänitaso (LAeq klo 7–22) ylittää arvon 70 dB, ei tule sijoittaa asumista 2) alueella, jolla asunnon ulkoseinään kohdistuvan melun päiväajan keskiäänitaso on 65–70 dB, tulee asuntojen avautua myös hiljaiselle puolelle (alle 55 dB) ja 3) alueella, jolla asunnon ulkoseinään kohdistuvan melun päiväajan keski äänitaso on 60–64 dB, asuntojen suosi tellaan avautuvan myös hiljaiselle puolelle (alle 55 dB). Luonnoksessa esitettiin, että melun päiväajan keskiäänitason ollessa (ajoittain päivitettävän kantakaupungin laajuisen meluselvityksen mukaan) 60 dB tontin rajalla asemakaavan luonnosvaiheessa on laadittava erillinen meluselvitys. Vuoden 2015 melulinjauksien puitteissa Näsijärven rantaan joukkoliikenteen laatukäytävälle – valtatien 12 ja Lielahden radan väliin sijoittuvan asuinrakennuksen valtatien puoleiseen julkisivuun kohdistuu päiväajan keskiäänitasona 73 dB:n melu ennustetilanteessa vuonna 2040
THL katsoi lausunnossaan, että erityisesti täydennysrakentaminen melualueelle on usein perusteltua kokonaisvaikutusten kannalta. Lausuntokierroksen jälkeen keskustelua on käyty mm. Luonnoksella on siten tunnistettavissa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. vsk. Tämä on selkeä lisäperuste välttää rakentamista melualueelle. Ympäristöministeriön asetus asuinmajoitus ja työtiloista (1008/2017) edellyttää, että asuinhuoneen ikkuna on avattavissa. Joskus esimerkiksi melualueella tapahtuvalla täydennysrakentamisella voi olla hyödyllisiä kansanterveysvaikutuksia, jos sillä pystytään vähentämään liikennemääriä. Lausunnossa todettiin myös, että pelkkä parvekelasituksen määrääminen ei välttämättä riitä ohjearvoihin pääsemiseksi. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ikkunan avattavuus mahdollistaa huonekohtaisen tuuletettavuuden häiriötilanteissa. Pirkanmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, että tämä Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpide (maankäytön suunnittelun melulinjaus) ei lähtökohtaisesti noudata VNp 993 melutason ohjearvoja, joita sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. ”asumiseen soveltumaton. Linjaus aiheuttaisi laaja-alaisia elinympäristön laatuun ja väestöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka olisivat ristiriidassa koko melutorjunnan toimintasuunnitelman tavoitteiden kanssa. Lausunnossa todettiin myös, että on syytä noudattaa Lime-mietinnön mukaista näkemystä, jonka mukaan melun päiväajan keskiäänitason ylittäessä 60 dB on asuntojen avauduttava myös hiljaiselle puolelle, jossa melutason oltava ohjearvon mukainen tai hiljaisempi. THL totesi myös, että uusille alueille rakennettaessa VNp 993:n ohjearvot tulisi nähdä selvästi sitovampina ja että tieliikennemelun osalta on syytä ottaa huomioon samanaikainen altistuminen tieliikenteen tuottamille ilmansaasteille, sillä liikenteen kokonaisvaikutus terveyteen voi olla suurempi kuin pelkän melualtistuksen perusteella voisi olettaa. Laajamittaisemman rakentamisen tulisi perustua meluntorjuntaan, joka mahdollistaisi ohjearvopäätöksen mukaisen menettelyn. 20 Poimintoja lausunnoista Ympäristöministeriön lausunnon mukaan alueilla, joilla ohjearvopäätöksen ja ympäristömeludirektiivin selvitysrajan (eli vuosikeskiäänitason LDEN ylittäessä 55 dB rakennuksen julkisivulla), tulisi mahdollistaa asuinrakentaminen tai vastaavan käyttötarkoituksen mukainen rakentaminen lähtökohtaisesti perustuen vain pienimuotoiseen täydennysrakentamiseen tai muuttaen olemassa olevien rakennusten käyttötarkoitusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Pirkanmaan ELY-keskus suositteli, että Tampereen kaupunki pyytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvion ehdotuksesta ennen päätöksentekoaan, kuten tehtiinkin. Talonrakennusteollisuus ry toivoo jätettävän mahdollisuuksia teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja sitä, että tapauskohtaista harkintaa voisi käyttää myös alueilla, joilla melun keskiäänitaso on 70–75 dB. Melutehtäviin erikoistunut Uudenmaan Elinkeinoliikenne ja ympäristökeskus (Uudenmaan Ely-keskus) totesi lausunnossaan, että melulinjausluonnosta tulee ehdottomasti tiukentaa koskien asuntojen avautumista hiljaiselle puolelle pitäen siis esitettyä kynnystasoa 65 dB liian väljänä. Talonrakennusteollisuus ry esitti lausunnossaan, että muutetaan raja, jolloin alueelle ei tule sijoittaa asumista, arvoon 75 dB ja arvosteli VNp 993:n perustelumuistoon perustuvan tavoitteen tarpeellisuutta sillä, että nykyisin asunnoissa on koneellinen tuloilmanvaihto, mikä oli poikkeuksellista asuinrakennuksissa vuonna 1992
Airola, H. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen (796/2017) 5 ja 6 §:ien muuttamisesta (lausuntokierroksella). (24 %). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Yhdyskuntalautakunnan pöytäkirjat löytyvät osoitteesta: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta Kirjallisuutta Aalto, O. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) perustelumuistio. Se, että halutaanko melulinjaukseen jättää mahdollisuus luoda (vain meluisaan suuntaan avautuville) pienille asunnoille hiljainen puoli esimerkiksi parvekevyöhyke toteuttamalla, on vielä kiperä kysymys vielä vailla vastausta. 1992. Taratest Oy, työ 12997. Hiekka, K. ALV. Uranrinteen ja Rantakylän korttelialue, Santalahti, Tampere. Liikennemeluselvitys. Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus ja työtiloista 1008/2017 ja 127/2018, 5§ muutos. 2017. LIMEtyöryhmän mietintö, Suomen ympäristö 493/2001. Sarkkinen, S. Opas 02/2013. WHO 2018. Valtioneuvoston asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (823/2018). (24 %).. 21 alue” -määritelmän tarkentamisesta ja asunnon ainoalle avautumissuunnalle annettavan vaatimuksen muuttamisesta Lime 2001 -mietinnön mukaiseksi 60 desibeliksi. Irtonumero 8,00 € sis. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehti tilaukset! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 € sis. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. vsk. Environmental Noise Guidelines for the European Region. LIME 2001. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. Melulinjausehdotus on tarkoitus käsitellä Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnassa keväällä 2019. 2013, Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa
Asetus koskee laitteiden valmistajaa tai edustajaa. Näitä laitteita ovat mm. Jaan seuraavassa äänilähteitä kiinteistöihin tai niiden ylläpitoon liittyviin järjestelmiin, paloja pelastustoimen äänilähteisiin, ympäristön ja vapaa-ajan äänilähteisiin sekä ihmistä lähellä oleviin äänilähteisiin. Lisäksi tarkastelen niitä mahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla ääniä hallitaan.. Kiinteistöjen ja katujen ylläpitoon kuuluvat lumien auraus, jätehuolto, puhtaanapito, liukkaudentorjunta, missä melu syntyy työkoneista ja liikkuvista esineistä. 22 V altioneuvoston asetuksella 621/2001 (ulkona käytettävien koneiden melupäästöistä) annetaan Euroopan Unionin markkinoilla oleviin koneisiin ja laitteisiin melupäästöjen raja-arvot. Toinen ryhmä ovat rakentamiseen ja korjaustoimenpiteisiin liittyvät äänet, joita ovat esimerkiksi kestopäällysteiden rikotus, maankaivuu, räjäytystyöt, tien ja pihojen päällystystyöt. Asetus on muutoskeskustelujen kohteena. Rakennetussa ympäristössä esiintyy kattoasennuksia, ulkoseinien hiekkapuhalluksia tai ikkunanvaihtotöitä, jolloin Rauno Pääkkönen, TkT, erikoisasiantuntija A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Laiteäänet rakennetussa ympäristössä Rakennetussa ympäristössä on paljon erilaisia äänien ja melujen lähteitä. Asetuksen mukaan ympäristöministeriö nimeää alan tarvittavat ilmoitetut laitokset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Pitkään jatkuessaan nämä aiheuttavat ihmisille melusta häiriintymistä. Melumerkintää edellytetään henkilönnostimilta, raivaussahoilta, moottorisahoilta, porauslaitteilta, lasinkierrätyssäiliöiltä, pensasleikkureilta, korkeapainepesureilta, hydraulivasaroilta, lehtipuhaltimilta, jäteautoilta, silppureilta ja lumilingoilta. Asetusta ovat valvoneet työsuojeluviranomaiset ja kulutustavaroiden osalta tuoteturvallisuuslain mukaiset valvontaviranomaiset. tiivistyslaitteet (täryjyrät, tärylevyt ja täryjuntat), puskutraktorit, kuormaajat, kaivurit, betonimurskaimet, kivihakut, torninosturit, hitsausgeneraattorit, kompressorit ja ruohonleikkurit. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Jonkin verran riitoja esiintyy tilapäisien rakentamistoimenpiteiden järjestelyistä. Tässä on huomattava, että nämä äänet ovat lyhytaikaisia, mutta jos ajatellaan, että kohteen ohittaa ambulanssi 20 kertaa päivässä 20 s ajan, saadaan päiväkeskiarvoksi (klo 06–18) 72–74 dB ja yökeskiarvoksi (klo 22–06, 10 dB korjaus) 81–83 dB. Äänet leviävät myös asuntojen sisätiloihin. Periaate näyttää olevan, ettei kenellekään saa aiheutua kuulovaurion vaaraa, ja melua yritetään torjuta seinäkkeillä, peittämällä, keskustelemalla ja sopimalla soveliaimmat toiminta-ajat. 23 melua syntyy paitsi nostoista, työkaluista ja raskaista ajoneuvoista, myös liikenteessä tapahtuvista muutoksista. vsk. Esimerkki erään ambulanssin sireenin aiheuttamasta melusta 10 m etäisyyksille on kuvassa 1, missä eteenpäin 10 m etäisyydellä A-äänitaso oli 105 dB, joka tarkoittaa noin 40 m etäisyydellä äänitasoa 92–94 dB. Paloja pelastustoiminta Pelastusajoneuvojen hälytysäänien sireenit ovat tarpeen huomion kiinnittämiseksi hälytysajoneuvoihin. Lisäksi kiinteistössä itsessään on omia äänilähteitä ulospäin kuten muuntajat, ilmastointilaitteet ja lauhduttimet. Paloja pelastusaseman lähellä oleviin kiinteistöihin kohdistuu päivittäin näitä huomiota herättäviä ääniä. Paloja pelastushenkilökunta yrittää rajoittaa hälytysäänen käyttöä, mutta turvallisuuden takia niitä on pakko käyttää. Jos ajatellaan esimerkiksi äänen vaimentuminen sisätiloihin 20 dB, saadaan päiväkeskiarvoksi 52–54 dB ja yökeskiarvoksi 61–63 dB. Kiinteistöjen huoltoon kuuluvia toimenpiteitä ovat myös ruohon leikkaaminen, lehtipuhaltimien käytöt, pensasaitojen käsittely ja lumilinkojen käyttö. Tarkempaa ohjeistusta näiden äänilähteiden hallitsemiseksi ei ole, koska yleensä näitä ääniä esiintyy harvoin, mutta lähellä suuria asemia tilanne voi olla vaikea. Kiinteistöjen ja katujen ylläpitoon liittyvissä töissä melu syntyy työkoneista ja liikkuvista esineistä.
Hälytysajoneuvo Mercedes Benz Sprinter, sireeni 0,7 m korkeudella, suunnattu eteenpäin. Muutaman kerran pohdittavana ovat olleet kirkonkellojen aiheuttamat äänet esimerkiksi sunnuntai-aamuisin. Äänen energiasta suurin osa on taajuudella 400–4000 Hz.. Kuvassa 2 on esitetty erään ravintolan musiikin voimakkuus ravintolasalissa ja saman talon lähimmässä asunnossa. Esimerkkejä näistä ovat polttopuiden tekeminen, pieni puusepänverstas, metallialan alihankintatyöt tai ravintolatoiminta ulkona ja sisällä. Lehtipuhaltimien melu metrin etäisyydellä on A-äänitasona 90–95 dB, paineilmatoimisen naulakoneen C-huipputasona noin 140 dB tai motocross pyörän A-äänitasona 90 dB. Ympäristön ja vapaa-ajan äänilähteet Rakennettuun ympäristöön voi tulla melua lähellä sijaitsevilta ampumaja moottoriradoilta, veneiden moottoreista, skeittiradoilta tai muista kohteista. Yksi ravintolamelun ongelmista on rytmiä aiheuttava pientaajuinen syke (kansankielellä jumputus), joka voi kuulua häiritsevänä, vaikka se ei ylittäisikään ohjearvoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Mittaus 1,0 m korkeudelta kestopäällyste, 3-kerroksiset rakennukset ympärillä noin 30 metrin etäisyyksillä joka puolella. Nuoret voivat Kuva 1. Tämä ilmiö on taustalla, kun asumisterveysasetuksessa (STMa 545/2015) annettiin ohjearvot pientaajuiselle melulle. Tästä esimerkkejä ovat taloyhtiön autotalliin perustetut yritykset, joiden aiheuttama melu voi levitä saman talon asuntoihin ilmaja runkoäänenä, mutta melu voi myös edetä ympäristöön ilma-äänenä tai ulkona tehtävien meluisien töiden kautta. 24 Ristiriitatilanteita esiintyy erilaisten meluisien ammattien harjoittamisesta rakennetussa ympäristössä. Ravintoloista kantautuva musiikkimelu saattaa aiheuttaa hyvinkin pitkäkestoisia ristiriitoja, pisin itselläni ollut tapaus kesti 18 vuotta. Tilanteen hallintaan on ehdotettu rakenteellisia ratkaisuja, kuten ääneneristyksen parantamista, runkoäänien katkaisua, työn tekemistä sisällä ovien takana ja niin edelleen. vsk
Monesti ihmiset ovat halukkaita selvityttämään näiden äänien syitä, milloin se esiintyy ja mistä syystä. Tunnistamaton, satunnaisesti esiintyvä ja ominaisuuksiltaan outo ääni herättää eniten huolta ja häiriötä. Ääni sivuaa pientaajuisen melun ohjearvokäyrää taajuuskaistoissa 63–80 Hz. Uutena tähän ryhmään ovat tulleet nelikopterit ja dronet. Näitä ääniä voi toki joissakin sääolosuhteissa kuulla, mutta on vaikeaa määritellä, miten usein näitä ääniä esiintyy ja mitä niille voisi tehdä. Oma lukunsa ovat näkemykset, että todella kaukana olevasta tuulivoimalaitoksesta, kaivoksesta tai teollisesta kohteesta kantautuu häiritsevää melua. Musiikin voimakkuus ravintolasalissa (A-äänitaso 88 dB) ja lähimmässä asunnossa (A-äänitaso 28 dB). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ihmisten vasteet laiteäänille Tunnettu ja tiedetty ääni häiritsee vähiten. Yleisten hälytyssireenien testausäänet tunnistetaan (aika esimerkiksi maanantaisin klo 12.00), eikä niistä yleensä tehdä valituksia. Ajoittain nousee esiin pohdintaa, että sietämiskynnys näille äänille on alentunut, vaikka tästä ei olekaan hyvää tutkimusnäyttöä. Raskaiden aseiden tai räjähteiden paineaallot voivat aiheuttaa räminää tai astioiden kilinää, vaikka äänivaikutelma on hyvin vähäinen. Psykoakustista näkökulmaa tarvittaisiin nykyistä enemmän, missä yhdistyisi ihmisen vaste ja äänen ominaisuudet. 25 joskus myös viritellä mopojaan, moottoripyöriään tai autojaan tai ottaa pois osia äänenvaimentimista, jolloin ryntäytyksen äänitasot voivat olla myös luokkaa 90 dB lähellä äänilähdettä. Toinen hyväksytty ääniryhmä on lapsen itku, mutta ei enää koirien haukkumisääni. Impulssimaisten äänien osalta niiden aiheutumista rajataan päiväsaikaan ja jopa työsopimusehtoihin saatetaan kirjata impulssimaisen melun rajoittamisesta, esimerkiksi lumityöt ja lumikauhan Kuva 2. Musiikki ravintolassa ja lähimmässä asunnossa. vsk. Mittaustuloksiin ei ole tehty akustisia korjauksia. Jotkin äänet ovat impulssimaisia luonteeltaan
26 käyttö, jäteautojen jäteastioiden käsittely tai räjäytykset. Päähuomio on kohdistunut rakennuksissa parvekelasituksiin, ulkoseinän ääneneristävyyteen, ikkunoiden ääneneristävyyteen tai muihin komponentteihin.. Useat laiteäänet ovat 2–5 metrin etäisyydellä alueella 70–90 dB, joten jos etäisyys kasvaa esimerkiksi arvoon 50 metriä ja ääni vaimenee rakenteissa, asuntoihin sisälle kantautuva ääni on luokkaa 30–50 dB, joka vielä kuullaan. Ihmistä lähellä olevat äänilähteet. 2008]. Nämä äänet eivät välttämättä sisälly laitevalmistajan melupäästötietoihin, koska impulssit syntyvät vasta laitteita käytettäessä ja monesti on käyttäjästä kiinni, kuinka suuria impulsseja voi syntyä. Monet näistä äänilähteistä ovat periaatteessa jatkuvia äänilähteitä, mutta muutostilanteissa ja satunnaisesti voi esiintyä häiritseviä impulsseja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk. Esimerkkinä kovaääninen puhelinkeskustelu kerrostalon ovella voidaan myös kokea varsin häiritseväksi yöaikaan. Tekemässämme tutkimuksessa voitiin todeta, että esimerkiksi puhelimen jatkuva käyttö säätöjen kovilla tasoilla voi altistaa käyttäjää suurille äänitasoille, esimerkiksi A-äänitasona 84–97 dB [Jokitulppo ym. Vaikka kuulokkeet, puhelimien käyttö ja radiokuulonsuojaimet ovat pienitehoisia, voivat ne olla kuulolle vaarallisia, jos äänilähde on korvakäytävän suulla tai korvakäytävässä. Jos tällainen ääni toistuu huonona ajankohtana, kuten nukahtamisaikaan tai yöllä, niistä voi tulla ongelma. Näitä ääniä voimakkaampia ovat räjäytysäänet, piikkaus, kallionporaus ja muu maanrakentamiseen liittyvä melu Laiteääniä vastaan toteutettuja meluntorjuntaratkaisuja ei ole ollut kovinkaan Laiteääniä vastaan toteutettuja meluntorjuntaratkaisuja ei ole ollut kovinkaan paljon
Liikennemelun torjuntaan on käytetty rengasmeluesteitä, meluvalleja tai meluseiniä, mutta kaupunkialueella, missä ajonopeudet ovat pienempiä, meluntorjuntaan ei ole kiinnitetty niin paljon huomiota. Kuulovaurioiden riski on pieni laitteiden käyttäjiä lukuun ottamatta, mutta äänet ovat useimmiten kuultavia ja sitä kautta ne voidaan kokea häiritsevinä. Pääkkönen, R., Jokitulppo, J., Heinijoki, V-M. Vähemmistöön on tainnut jäädä näkökulma, että kun rakennettuun ympäristöön muuttaa, pitää hyväksyä, että siellä esiintyy erilaisia ääniä. Sosiaalija terveysministeriön asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Yksi haaste syntyy näiden lähteiden epäsäännöllisyydestä tai lyhytaikaisuudesta. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2001/20010621. 94 (2008): 5, 734–739. Appl. Toisaalta on ymmärrettävää, että hiljaisemmassa maaseutumaisessa ympäristössä eläneet esivanhempamme ovat siirtäneet myös meihin geeniperimän ja opitun asenteen hiljaisesta ja luonnonmukaisesta ympäristöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Mahdollisuuksia olisi esimerkiksi pysäkkien sääsuojissa, aidoissa, seinäkkeissä ja niin edelleen. 27 paljon. & Lehtomäki, K.: Military and Leisure-time Noise Exposure and Hearing Thresholds of Finnish Conscripts. Savolainen, S., Pääkkönen, R., Jokitulppo, J., Toivonen, M, Lehtomäki, K.: Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa. 64(2003), 121–127. Päähuomio on kohdistunut rakennuksissa parvekelasituksiin, ulkoseinän ääneneristävyyteen, ikkunoiden ääneneristävyyteen tai muihin komponentteihin. Military Medicine 173(2008); 9, 906–912. Pääkkönen R: Impulssimelu ja kuulonsuojelu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2018, 48–53. Impulssimelu kuullaan ja koetaan selvästi (115 dB LCpeak) ja kaivamisen ääni havaitaan, vaikka päivän keskiäänitaso on 50 dB ja 20 dB vaimentumisen jälkeen (seinä?) jää jäljelle keskiäänitaso 30 dB. vsk. Acta acusticaunited with acustica. Käytännössä täysin hiljaista ei taida olla muuta kuin satunnaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2016, 82–87. Acoust. Jokitulppo, J., Toivonen, M, Pääkkönen, R., Björk, E., Savolainen, S. Finlex: https:// www.finlex.fi/fi/laki/alkup/ 2015/20150545 Valtioneuvoston asetus 621/2001 ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2018, 76–82. Lähteet Jokitulppo J., Ikäheimo M, Pääkkönen R: Noise exposure measurements in real ears: An evaluation of MIRE-technique use in the field and in the laboratory. Rakennetussa ympäristössä on varsin monipuolinen määrä erilaisia äänilähteitä. Pääkkönen R: Ilotulitusten melusta. & Kuronen, P.: Noise exposure of spectators at Finnish air shows. Jos esimerkiksi hiljaisessa ympäristössä esiintyy kaivinkoneen ääni, missä on 130 dB C-painotettuja huipputasoja ja 10 minuuttia kaivamisen ääntä keskiäänitasona 85 dB. Yhteenveto Laiteäänien voimakkuus vaihtelee paljon, melupäästöasetuksessa liikutaan äänitehojen osalta alueella 80–110 dB. Akustiikkapäivät Espoo Korpilampi 24.–25.8.2017 Pääkkönen R: Unen häiriintyvyys ja melu. Pääkkönen R, Kylliäinen M & Mikkilä A: Melun häiritsevyydestä. Suomen lääkärilehti 63(2008); 21, 1935–1939
Ympäristömelun ohjearvotasot ylittävillä alueilla arvioidaan asuvan noin miljoona suomalaista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ympäristömelualtistuksen aiheuttamaksi tautitaakaksi (DALY, disability adjusted life years) arvioidaan 8 100, kun se pienhiukkasilla on 14 000. Meluntorjunnan hyödyt ja haitat Melun haittavaikutukset kohdistuvat ihmisiin aiheuttaen erilaisia haitallisia terveys-ja hyvinvointivaikutuksia. vsk. 28 Y mpäristömelu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ilman pienhiukkasten jälkeen merkittävin ympäristöaltiste Suomessa. Valtaosin tärkein ympäristömelun lähde on tieliikenne. Suurin osa näistä ihmisistä asuu taajamissa. Kaikki tämä korostaa meluntorjunnassa hyötyjen ja haittojen, mukaan lukien kustannukset ja melua koskevat arvostukset, monipuolista huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Erkki Pärjälä FM, ympäristönsuojelutarkastaja Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Meluntorjunnan hyöty-haitta-tarkastelu
Selvityksen mukaan Kuopiossa liikennemelusta aiheutuu suuria unihäiriöitä yli kahdelle tuhannelle hengelle (noin 2 % asukkaista) ja suurta kiusaantuneisuutta yli viidelle tuhannelle hengelle (4–5 % asukkaista) vuosittain. Ja erityisen leimallisesti tarkastelu kohdistuu vielä meluesteiden rakentamisen kustannuksiin ja niillä saavutettavaan melualtistuksen vähenemiseen. Näin on voitu vähentää myös ylijäämämaiden kuljetuskustannuksia. Meluesteiden rakentaminen mahdollisissa toteuttamiskelpoisissa kohteissa maksaisi suuruusluokkaa 1 000–10 000 euroa/suojattu asukas. suunnittelussa. Melualtistuksenkin osalta huomio yleensä kiinnittyy vain siihen, kuinka paljon meluesteiden rakentamisen myötä asukkaita saadaan pois ohjearvot ylittäviltä melualueilta. Tämä johtaa helposti siihen, että tarkastellaan vain olemassa olevien meluhaittojen torjuntaa. Tämä korostaa sitä, että meluntorjunnan keinovalikoimaa paikallisesti ja sitä kautta myös torjuntatyön hyötyjä ja haittoja tulee tarkastella laajemmin ja isompina kokonaisuuksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tieja raideliikennemelusta johtuvia sydäninfarktitapauksia arvioitiin. Kuopiossa esimerkiksi on meluntorjuntaa toteutettu toisarvoisemmissakin kohteissa osana materiaalien hyötykäyttöä, kun ylijäämämaita sijoitetaan meluvalleihin sen sijaan, että niitä jouduttaisiin ajamaan maankaatopaikoille. Ympäristön melutilanne ja toimet sen parantamiseksi osana asuinympäristön tilaa voivat vaikuttaa myös kunnan imagoon ja mielikuvaan siitä, kuinka painokkaasti melu pyritään ottamaan huomioon mm. Meluntorjunnan hyötyjä ja haittoja tarkasteltava laajasti kokonaisuutena Meluntorjuntatyössä, kuten kuntien meluntorjuntaohjelmissa, hyötyjä ja haittoja tarkastellaan perinteisesti hyöty-kustannus-analyysin avulla. Laskelmat tehtiin kaupunkeihin tehtyjen EU-meluselvitysten pohjalta. Mutta aina meluesteillä saavutettavissa oleva hyöty ei välttämättä ole merkittävä. Toki varsin kalliiden meluesteiden rakentamisessa nämä rakentamiskustannukset suhteessa melulta suojattavien asukkaiden määrään on tärkeä kriteeri ja sinänsä helposti laskettavissa. Kaikkia näitä hyötyjä ja haittoja voidaan arvioida myös syntyvinä tai säästyvinä kustannuksina. Meluntorjuntatoimien toteutuksesta voi aiheutua myös lukuisia välillisiä seurannaisvaikutuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi ajonopeuksien alentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja ajoaikoihin tai melutilanteen aiheuttamiin asuntojen arvon muutoksiin. Esimerkiksi Kuopiossa meluntorjunnan toimintasuunnitelman valmistelussa todettiin, että perinteisillä meluesteillä pystytään kohtuullisilla toimenpiteillä vähentämään melualueilla asuvien asukkaiden määrää vain muutamilla sadoilla, korkeintaan tuhansilla, kun koko kaupungissa melualueilla asuu noin 33 000 ihmistä (28 % väestöstä). Meluntorjuntatoimilla voidaan vähentää myös melusta aiheutuvia haittoja, jotka liittyvät koettuihin asenteisiin. Meluntorjunta voi olla myös osa kustannussäästöjä, joita saadaan muussa toiminnassa. 29 Meluntorjuntatoimilla näitä haittavaikutuksia voidaan vähentää. vsk. Kuopiossa keskeisemmiksi meluntorjuntakeinoksi näyttäisivät valikoituvan mm. nopeusrajoitukset tai erilaiset liikennejärjestelyt. Melun terveysja hyvinvointivaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki vuonna 2017 arvion Kuopioon ja Jyväskylään tieja raideliikenteen melulle altistumisen aiheuttamista terveysja hyvinvointivaikutuksista
Erityisesti liikennemelun torjunnassa hyödyn saajat sekä haittojen ja kustannuksien maksajat eivät aina ole helposti tunnistettavissa. Tällainen tarkastelu voi olla hyödyllistä antamaan käsitystä haittojen suuruusluokista ja etenkin kansallisella tasolla ne voivat ohjata päätöksentekoa. Tulokset Jyväskylästä olivat hyvin samankaltaisia, ovathan kaupungit mm. Rahallista haittojen arviointia yritetään tehdä tänä päivänä myös muilla ympäristönsuojelun osa-alueilla. asukasmäärän suhteen varsin samanlaisia. Tämä aiheutuisi aivan valtaosin (noin 97 %) unihäiriöistä ja siitä johtuvasta menetetyn työn arvosta. Tarkastelu osoitti siis, että itse asiassa huomattava osa tieja raideliikennemelun aiheuttamista terveysja hyvinvointivaikutuksista syntyy jo melutasoilla, jotka ovat alle kansallisten ohjearvojen, eli tasoilla, joita esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ei välttämättä kaupungeissa edes tavoitella. maksuhalukkuus. se, miten nämä kustannukset realisoituvat paikallisella tasolla ja miten ne lopulta jakautuvat ja keihin ne kohdistuvat. Noin puolet väestöstä altistuu 50–65 dB(A) äänitasoille (L den ), mutta näillä tasoilla aiheutui noin kaksi kolmasosaa suuresta kiusaantuneisuudesta. Sen mukaan molemmissa kaupungeissa tieja raideliikennemelualtistuksen yhteiskunnalliset kustannukset olisivat noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Kysymyksiä kuntatasolla herättää mm. Yhteiskunnalliset haittakustannukset Myös melualtistuksen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia arvioitiin em. vsk. Nämä kustannukset eivät välttämättä konkretisoidu esimerkiksi kunnan terveydenhoidon ja hyvinvoinnin kuluissa kovinkaan selkeästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Suurista unihäiriöistä yli puolet arvioitiin aiheutuvan alle 50 dB(A) yöaikaisilla ulkoäänitasoilla (L yö ). Kuntatasolla toistaiseksi kokemukset ovat kuitenkin sellaisia, että tällaisten haittakustannusten hahmottaminen on vaikeaa. Meluun liittyy subjektiiviset koetut haitat Melun terveyshaittojen ja meluntorjunnan mukanaan tuomien terveysSuurista unihäiriöistä yli puolet arvioitiin aiheutuvan alle 50 dB(A) yöaikaisilla ulkoäänitasoilla (L yö ).. Kynnysarvon 60 dB(A) ylittäville ulkomelutasoille (L den ) altistuvien ja siten arvioitujen sydäninfarktitapausten määrät olivat vähäisiä. Raidemelun osuus terveyshaitoista oli alle kymmenesosa tiemelun aiheuttamista. Liikennemelun arvioidaan aiheuttavan terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisia vaikutuksia jo EU:n raportointirajoja 55 (L den ) ja 50 (L yö ) dB(A) sekä kansallisia ohjearvoja (päivä 55 ja yö 50/45 dB(A), L Aeq ) alhaisemmilla äänitasoilla. 30 olevan noin 1 vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kuopioon ja Jyväskylään tekemässä selvityksessä. Kiusaantuneisuuteen liittyy epämukavuuden, vihaisuuden, masennuksen ja avuttomuuden tunteita. Kansallisen ilmansuojeluohjelman luonnoksessa mm. Mukana tarkastelussa on ollut myös ns. korostetaan tarvetta pyrkiä paikallisesti arvioimaan ilmansaastealtistuksen yhteiskunnallisia kustannuksia
Kehittyvillä kaupunkiseuduilla yhä kasvavan haasteen on aiheuttanut erittäin voimakas pyrkimys täydennysrakentamiseen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä, usein alueille, jotka ovat olemassa olevia melualueita tai sellaisten liepeillä. Ei pidä väkisin yrittää hinnoitella jotakin sellaista, jolla ei oikeasti ole hintaa. Hyötyjä ja haittoja myös ennaltaehkäisevässä meluntorjuntatyössä Meluntorjuntatyö konkretisoituu paikallistasolla hyvin arkipäiväisesti maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelu tuo mitä konkreettisemmin esille sen vääjäämättömän tosiasian, että yhtenä ratkaisuihin vaikutVarsin kalliiden meluesteiden rakentamisessa rakentamiskustannukset suhteessa melulta suojattavien asukkaiden määrään on tärkeä kriteeri ja sinänsä helposti laskettavissa.. 31 hyötyjen kustannusten rinnalla voidaan puhua myös meluun liittyvistä koetuista arvoista. Käytännön hyöty-haitta-tarkastelussa on kuitenkin hyvä muistaa myös, että haittoja tai vaikutuksia ei aina kaikin osin voida arvioida vain kustannuksina tai rahallisina hyötyinä. Näihinkin arvoihin liittyviä hyötyjä ja haittoja voidaan pyrkiä arvottamaan rahassa mm. Ongelmana on usein se, että nämä koetut arvostukset eivät kovin hyvin korreloi sen tiedon kanssa, mitä meillä on melun osoitetuista terveydellisistä tai viihtyvyyshaitoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Meluhaittojen ennaltaehkäisy on ollut kiinteä osa maankäytön suunnittelua Kuopiossa jo 1990-luvulta ja siinä on pääosin myös onnistuttu, mistä kertoo se, että uusilla 1990-luvun jälkeen rakennetuilla asuinalueilla melualtistus on vähäisempää kuin vanhemmilla alueilla. massiivisessa korkeassa rakentamisessa melua ja sille altistumista joudutaan kuitenkin usein arvioimaan suhteessa muihin maankäytön tavoitteisiin ja muihin ympäristöarvioihin, eivätkä puhdasoppiset meluntorjunnan tavoitteet välttämättä näissä tilanteissa ole yhtenevät muiden tavoitteiden kanssa. maksuhalukkuuden tai hyväksymishalukkuuden avulla (arvotehokkuus). Moni ympäristöpoliittinen tavoite tukee perustellusti kaupunkirakenteen tiivistämistä: ilmastopolitiikka, energiatehokkuuden kasvattaminen, liikennetarpeen kasvun rajoittaminen, olemassa olevien viheralueiden säästäminen jne. Meluntorjunnassa ja sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa korostuvat poikkeuksellisen paljon henkilökohtaiset koetut haitat ja arvostukset. Täydennysrakentaminen melualueille on usein tietoinen valinta. vsk. Meluntorjunnan huomioon ottaminen on osa suunnittelutyötä, mutta valittavilla ratkaisuilla on myös seurannaisvaikutuksia, jotka tulisi tunnistaa. Meluntorjunnan hyötyjä ja haittoja joudutaan ja tulisi tarkastella myös tässä ennaltaehkäisevässä työssä. Kaupunkirakenteen tiivistämisessä ja myös mm
Kuopio esimerkiksi on julistanut strategiassaan olevansa hyvän elämän pääkaupunki. Rakentaminen melualueilla voi edellyttää meluesteiden rakentamista, keskimääräistä korkeatasoisempien ääneneristävyysratkaisujen käyttöönottoa rakennusten ulkovaipassa, parvekkeilla jne. Tällöin melun aiheuttajan sijasta meluntorjunnasta vastaa hyödyn saaja maksamalla oikeudesta ottaa melualueilla olevia rakennusalueita käyttöön toteuttamalla erilaisia meluntorjuntaratkaisuja. Meluttomuus ja hiljaisuus varmasti ovat yksi terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kulmakiviä. Valtaosa suomalaisista kaupungeista haluaa leimallisesti olla moderneja kasvukeskuksia, joissa arvostetaan kasvua, kehitystä ja pöhinää. Näissäkin tapauksissa voi tosin käydä lopulta niin, että meluntorjunnan kustannuksista vastaavat taloyhtiöt ja asukkaat ja vuokralaiset mm. Eli yksinkertaisimmillaan esimerkiksi meluesteiden rakentamisen maksaa tien tai kadun pitäjä. Meluntorjujat, ilmansuojelijat, ilmastonsuojelijat, terveysasiantuntijat, liikennesuunnittelijat, maankäytön suunnittelijat pitää saada puhumaan yhdessä eikä pelkästään omissa foorumeissaan. Tällöin tulevat pohdittavaksi useiden tekijöiden höydyt ja haitat. Näin ollen maankäytön suunnittelussa meluntorjunta ei ole yksin meluasiantuntijoiden käsissä. 32 tavana osana ja kriteerinä meluntorjuntaa tulee tarkastella osana kokonaisuutta. Tosin kun kiinteistöillä tehdään omaehtoista meluntorjuntaa esimerkiksi parantamalla ääneneristävyyttä tai rakentamalla tonttiaitoja, kustannukset jäävätkin yleensä asukkaiden maksettaviksi. Meluttomuus ja hiljaisuus imagotekijänä Kaupungit ja kunnat korostavat strategioissaan ja poliitikoissaan yleisesti terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Mutta harvoin meluttomuus tai hiljaisuus nousee esille erillisinä mainintoina tai kirjauksina kuntien ympäristöpolitiikassa, -tavoitteissa ja arvoissa. Toisaalta asian voi nähdä niinkin, että suomalaiset kaupunkiympäristöt ovat kuitenkin vielä sinänsä suhteellisen hiljaisia ja niissä yhä löytyy lähietäisyydellä myös hiljaisempia alueita, jotka ovat helposti saavutettavissa virkistäytymiseen. Olemassa olevien meluhaittojen torjunnassa näin usein onkin. Meluttomuus tai hiljaisuus osana tätä tavoiteltua kehitystä ei ehkä sittenkään ole vielä vetovoimatekijä. Jotain merkkejä hiljaisten luonnonalueiden arvostuksesta toki on – lähinnä matkailullisena vetovoimatekijänä. Kuopio on julistanut haluavansa olla 200 000 asukkaan kasvukeskus vuonna 2040. kohonneina rakennuskustannuksina, jotka siirtyvät asuntojen hintoihin ja vuokriin. Metsien ja luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutuksia toki tunnistetaan yleisellä tasolla, mikä voi samalla olla myös tie meluttomuuden ja hiljaisuuden arvostamiseen.. vsk. Aiheuttaja maksaa – jos maksaa Meluntorjunnassa lähtökohtana pidetään ympäristönsuojelussa keskeistä aiheuttamisperiaatetta (saastuttaja maksaa). Tarvitaan yhä enemmän vuoropuhelua ja sitä, että eri osaalueita kyetään katsomaan kokonaisuutena ja vertaamaan erilaisia hyötyjä ja haittoja keskenään, olkoon ne lähtökohtaisesti kuinka vertailukelvottomia tahansa. Myös muut uudisrakentamista koskevat vaatimukset, kuten rakennusten massoittelu, poikkeavat piharatkaisut jne. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. voivat olla myös lisäkustannus verrattuna siihen, että rakentamisessa ja sen suunnittelussa meluntorjuntaa ei olisi tarpeen ottaa huomioon erityisen painokkaasti. Useammin mainitaan ilmastotyö, kiertotalous, materiaalitehokkuus, hyvä ilmanlaatu tai hyvä vesien tila
Me autamme. 33 Tue ääntä, vaimenna melua. Kumppanisi rakennushankkeen koko elinkaaren ajan w w w .a in s.fi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50
Oireiluherkkyys voi liittyä mihin tahansa haitalliseksi koettuun ympäristön tekijään, kuten hajuihin, kemikaaleihin, sähköön, sisäilmaan, tuulivoimaloihin tai äänille. Oirekuvat, löydökset ja mekanismit ovat yhteneväisiä toiminnallisten häiriöiden, kuten fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä, kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Osalla herkkyys voi kehittyä erittäin haittaavaksi, jolloin siitä on merkittävää haittaa ja elämänpiirin rajoittumista. Ympäristöherkkyydellä ei tarkoiteta ympäristötekijöiden aiheuttamia suoria elinvaikutuksia, kuten allergeenien immunologisia vaikutuksia tai ilman epäpuhtauksien ärsytysvaikutuksia limakalvoilla. Sitä on täydennetty muutamalla tuoreella tutkimuksella. 34 Mitä ympäristöherkkyydellä tarkoitetaan. Perustelu yhdistämiselle on, että näyttö erillisten altisteiden elinvaikutuksista puuttuu ja taustalla on todennäköisesti samat mekanismit. Ympäristöherkkyydellä tarkoitetaan oireiluherkkyyttä pienille määrille tavanomaisia ympäristömme tekijöitä, joista suurin osa ihmisiä ei saa oireita. Ympäristöherkkyydestä on kirjoitettu muutama katsaus terveydenhuollon ammattilaisille (Sainio&Karvala 2017; Karvala ym. Oireet eivät selity altisteiden suorilla elimistövaikutuksilla.. 2017), minkä pohjalta on seuraavassa yhteenveto. Ympäristöherkkyys voi liittyä mihin tahansa haitalliseksi koettuun ympäristötekijään, kuten kemikaaleihin, sähköön, sisäilmaan, tuulivoimaloihin tai ääniin. Sillä ei tarkoiteta sairauksiin, kuten Markku Sainio Neurologian erikoislääkäri ja dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos Ympäristöherkkyys Ympäristöherkkyydessä henkilö saa oireita tietyssä työtai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei valtaosalle ihmisiä aiheuta haittaa. vsk. Kuitenkin edelleen herkkyyksiä nimetään altisteiden mukaisesti, kuten hajusteyliherkkyys, monikemikaaliherkkyys, sähköherkkyys, sairas rakennus oireyhtymä ja ääniherkkyys. WHO:n asiantuntijaryhmän suosituksesta vuonna 1996 on suositeltu käyttämään erilaisista ympäristöherkkyyksistä samaa nimitystä (Idiopathic environmental intolerance)
Ympäristöherkkyydessä aistimukset ja vihjeet todellisesta tai oletetusta haitallisesta altistumisesta laukaisevat reaktioita, ja niistä seuraa käyttäytymisen muutoksia, jotka vaikeimmillaan johtavat elämänpiiriä merkittävästi rajoittavaan välttämiskäyttäytymiseen. Oireiluherkkyys ympäristötekijöille on jatkumo lievästä sietokyvyn heikentymisestä (annoyance, häiritsevyys), esimerkiksi tietyille hajuille, invalidisoivaan toimintakykyä heikentävään oireistoon (Vuokko ym. 2018b). 2018). Epäily ympäristöherkkyydestä tulee herätä, kun laaja-alainen oirekuva ei ole riittävästi selitettävissä sairauksilla ja viittaa todennäköisimmin toiminnalliseen häiriöön. Kuinka yleistä se on. Oireita on yleensä useista elinjärjestelmistä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi keskittymisvaikeutena, aivosumuna, hengenahdistuksena tai vatsakipuna. Terveydenhuollossa ympäristöherkkyydeksi nimitetään oireiluherkkyyttä, johon liittyy merkittäviä toimintakyvyn rajoituksia. Eri tutkimusten mukaan meluherkkiä on 20–40 % väestöstä ja erittäin meluherkkiä noin 12– 15 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Eikä sillä tarkoiteta epäspesifistä yksilöllistä herkkyyttä oireilla joko aikaisemman sairauden tai kuormitustekijöiden seurauksena. Monimuotoiset oireet voivat olla haittaavia. Miten tunnistaa ympäristöherkkyyden. Väestötutkimuksissa kemikaaliherkkyyden yleisyys vaihtelee 0,2 % – 45 %. Oireiluherkkyys voi laajentua muihin kuin. Henkilö nimeää oireilunsa syyksi tietyt ympäristötekijät. Suomalaistutkimuksessa meluherkkiä todettiin eniten naisissa, keski-ikäisissä ja korkeasti koulutetuissa (Lanki ym. 2017). 2018b). 35 korvan tai kuuloratojen poikkeavuudet, liittyvää ärsykeherkkyyttä. Terveydenhuollossa ympäristöherkkyydelle on ollut vuodesta 2015 käytössä ICD-10-tautiluokituksen oireistoa kuvaileva nimike ”R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille”. Sillä ei tarkoiteta synnynnäisestä biologisesta rakenteesta johtuvaa herkkää reagoimistapaa, sensitiivistä temperamenttia. vsk. Ympäristötekijöille oireilun yleisyys vaihtelee sen mukaan, miten sitä on kysytty ja missä väestöryhmässä (Karvala ym. Oireiston voimakkuus on suhteessa siihen, kuinka uhkaavana terveydelle kyseinen ympäristötekijä koetaan. Ympäristöherkkyys perustuu henkilön kertomaan, koska lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole löydöksiä. Toisaalta mitä vaikeampi ympäristöherkkyyden oirekuva, sitä todennäköisempää on, että mukana on muita sairauksia, joiden osuus voi olla joko riskitekijä tai seuraus (Karvala ym. Oireet ovat samanlaisia kuin tavalliset väestössä elimistön kuormituksen, sairauksien tai stressin yhteydessä esiintyvät oireet. 2018a). Tanskalaisessa satunnaisesti valitussa väestö-otoksessa 45 % ilmoitti sietokyvyn heikentymisestä kemikaaleille, 27 % sai oireita kemikaaleista, 3,3 % oli oireilun vuoksi joutunut tekemään muutoksia toimintaansa vapaa-ajalla tai töissä ja 0,5 % näissä molemmissa. Ympäristöherkkyyttä eri tekijöille (kemikaalit, rakennukset, sähkö ja äänet) on selvitetty Suomessa ja Ruotsissa, joissa molemmissa kemikaaliherkkyys oli tavallisinta ja sähköherkkyys harvinaisinta, mutta rakennuksiin liittyvä herkkyys oli Suomessa Ruotsia tavallisempaa ja ääniherkkyyttä yleisempää (Karvala ym. Herkistyminen aistimuksille, kuten hajuille, kirkkaille valoille tai äänille, on usein ensioire. Se on huomattavasti harvinaisempaa kuin lievempi sietokyvyn heikentyminen, arviolta muutaman prosentin luokkaa (Vuokko ym. 2018). Vaikeammissa ympäristöherkkyyksissä esiintyy herkkyyttä useille eri ympäristötekijöille (kemikaalit, sisäilma, sähkö, äänet) (Vuokko ym. 2017)
36 alkuperäisiin oireita aiheuttaviin ympäristötekijöihin tai ruoka-aineisiin ja ympäristöherkkyyttä saattaa esiintyä muillakin samassa perheessä tai lähipiirissä. Keskushermoston ohjaamat fysiologiset stressimekanismit, kuten aivolisäke-hypotalamus-lisämunuaisakselin säätelemät stressihormonit ja autonominen hermosto, selittävät laajat ns. Mistä ympäristöherkkyys johtuu. Hermoston suojausmekanismien aktivaatio johtaa sekä automaattiseen että tietoiseen välttämiskäyttäytymiseen. Negatiivinen asenne tuulivoimaa kohtaan äänenpainetason lisäksi on näyttää olevan yhteydessä myös tuulivoimamelun häiritsevyyden kokemiseen (Lanki ym. Samalla automaattisesti tarkkaavuus kohdentuu mahdollisiin vaaravihjeisiin, vahvistetaan tarkoituksenmukaisia aistimuksia ja herkistetään suojatoimintojen laukeamista. Sähköja kemikaaliherkille tehdyissä altistuskokeissa on osoitettu, että haju, kokemus tai käsitys haitalliseksi arvioidun altisteen läsnäolosta on keskeistä oireiden synnyssä. Ympäristötekijöiden tunnetut fysikaaliset, toksikologiset tai immunologiset vaikutukset eivät selitä potilaiden kuvaamia pitkäaikaisia ja laaja-alaisia oireita, vaan oireiluherkkyys liittyy altisteen tai olosuhteen haittamerkitykseen kullekin yksilölle. toiminnalliset reaktiot elimistössä. 2017).. Ympäristöherkkyydessä taustalla arvioidaan olevan keskushermoston suojatoimet, jotka aktivoituvat tiettyyn ympäristötekijään liittyy haittamerkitystä (van den Bergh ym. Katso kuva, joka julkaistaan uudelleen Aikakauskirja Duodecimin luvalla (Karvala ym. 2017). vsk. 2017). prosessoinnin seurausta. nosebovaikutukset. Oireiden syntymekanismit, alttius ja ylläpitävät tekijät ovat samanlaisia ympäristöherkkyyksissä ja muissa toiminnallisissa häiriöissä. Automaattiset suojamekanismit sijaitsevat aivojen limbisessä järjestelmässä, joka ohjaa elimistön puolustusvasteita, jotka ovat em. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tällöin kyseessä ovat ympäristötekijään liittyvät kielteiset odotukset, jotka voimistavat reaktioita, ns
Lanki T, Turunen A, Maijala P, HeinonenGuzejev M, Känkälä S, Toivo T, Toivonen T, Ylikoski J, Yli-Tuomi T. vsk. Toiminnallisten häiriöiden vaikuttavimmat hoitomuodot ovat erilaisia psykososiaalisia interventioita (Selinheimo ym. ympäristöherkkyys, hoitoon on Tanskassa ja Kanadassa kehitetty hoitomallit (Karvala ym. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen. Duodecim. Palmquist E. 37 Voiko oireiluherkkyydestä palautua. Prevalence of various environmental intolerances in a Swedish and Finnish general population. Samalla terveydenhuollossa on kehitteillä toimia toiminnallisten häiriöiden, ml. Environ Res. 2015;49:59–67.. Ympäristöherkkyyksissä tavoitteena on vaarakäsitykseen vaikuttavien tietojen antaminen ja kognitiiviskäyttäytymishoidot (Selinheimo ym. Karvala K, Sainio M, Palmquist E, Claeson AS, Nyback MH, Nordin S. Karvala K, Sainio M, Palmquist E, Nyback MH, Nordin S. Sainio M, Karvala K. Kun ympäristötekijät eivät oireilua täysin selitä, tulisi selvittää myös muita syitä oireilulle, ml. Environmental intolerance – Psychological risk and health factors. Umeå University, Faculty of Social Sciences, Department of Psychology. 2016). Neurotoxicology. oireiluherkkyys, jotta osataan kohdentaa toimet ongelman ratkaisemiseksi. Selinheimo S, Vuokko A, Sainio M, Karvala K, Suojalehto H, Järnefelt H, Paunio T. 2015, Selinheimo ym. BMJ Open. Environmental intolerance, symptoms and disability among fertile aged women. Ympäristöherkkyydessä huomio on kiinnittynyt oireisiin ja haitalliseksi koettuihin altisteisiin, mikä johtaa välttämiskäyttäytymiseen sekä sairaan rooliin. Idiopathic environmental intolerance: a comprehensive model. Sisäympäristöstä oireilevien auttaminen on yksi Terveet tilat ja Sisäilmaohjelman päätavoitteista. Building-Related Environmental Intolerance and Associated Health in the General Population. Toiminnallisten häiriöiden, ml. ympäristöherkkyydet, parempaan tunnistamiseen, hoitoon ja tukeen. Koettujen haittatekijöiden välttäminen auttaa tilapäisesti, mutta riskinä on ympäristöherkkyyden laajeneminen ja oireiluherkkyyden voimistuminen. Comparing cognitive-behavioural psychotherapy and psychoeducation for non-specific symptoms associated with indoor air: a randomised control trial protocol. Clinical Psychological Science. Vuokko A, Selinheimo S, Sainio M, Suojalehto H, Järnefelt H, Virtanen M, Kallio E, Hublin C, Karvala K. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 28/2017. Van den Bergh O, Brown RJ, Petersen S, Witthöft M. 2016). Miten tunnistan ympäristöherkkyyden. 2018b;161:220–228. Lähteet Karvala K, Pekkanen J, Salminen E, Tuisku K, Hublin C, Sainio M. Doctoral thesis 2017. Decreased work ability associated to indoor air problems – An intervention (RCT) to promote health behavior. 2016). 2017;133(20):1959. 2017). 2017;5(3):551-567 Vuokko A, Karvala K, Lampi J, Keski-Nisula L, Pasanen M, Voutilainen R, Pekkanen J, Sainio M. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. International Journal of Environmental Research and Public Health 2018;8;15(2). Tukitoimilla pyritään ehkäisemään luontaista suojautumiseen tähtäävää reagointitapaa ja lisäämään tietoa, joka vähentää ympäristötekijöiden korostunutta vaaramerkitystä (Vuokko ym. Ensisijainen tavoite on varmistaa, että elinympäristömme on terveellinen. 2016;6(6):e011003. Vaikeimmillaan oirekuva on pysyväluonteinen, mutta näyttöä myös sen palautuvuudesta on (Palmqvist 2017). Sisäilma ja ympäristöherkkyys Suomen Lääkärilehti 2017;13:848–57. Ympäristöherkkyydelle spesifisiä patofysiologisia löydöksiä ei ole. 2018a 19;15(9). Int J Environ Res Public Health
38 Ä äni on fysikaalisena ilmiönä aaltoliikettä tai värähtelyä, joka välittyy ihmisen kuulojärjestelmän välityksellä aivoihin. Aivoissa syntyy aistimus, joka on havainto äänestä. Melu voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa, kielteisiä vaikutuksia luonnolle tai rajoituksia yleisen edun näkökulmasta (Jauhiainen 2009). Tuulivoimala tuottaa aerodynaamista ja mekaanista melua. Laitemelu on enimmäkseen mekaanista melua, jonka energiasta suurin osa on 1000 Hz:n alapuolisilla taajuuksilla, ja joka sisältää kapeakaistaisia komponentteja (Uosukainen 2010). Artikkelin aineisto on kerätty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) tehdyssä tuulivoiman hyväksyttävyyteen liittyvässä väitöskirjatyössä. Melu voi olla haitallista ihmisen terveydelle tai hyvinvoinnille. Sari Janhunen, ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Ympäristömelun häiritsevyys ja hyväksyttävyys – tapauksena tuulivoima. Tutkimusaineistojen esittely Asukkaiden kokemuksia tuulivoimaloiden äänestä kartoitettiin kahdessa monitieteellisten tutkimusryhmien toteuttamissa tuulivoimaloiden äänitutkimushankkeessa. Tässä artikkelissa keskitytään tuulivoimaloiden ääneen, jonka tiedetään poikkeavan esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ympäristömelulla tarkoitetaan yleensä muita kuin luonnon ääniä. vsk. Kun ääni koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi, se määritellään meluksi. Yleisimpiä ympäristömelulähteitä ovat liikenneväylät (maantiet, kadut, junaradat, lentoliikenne), teollisuus, ampumaradat, moottoriurheilu ja satamat (Liikonen & Leppänen 2005, Pesonen 2014). Roottorin lapojen melu on aerodynaamista, laajakaistaista melua
Ensimmäisen hankkeen tutkimuspaikkakunnat olivat Lappeenranta ja Merijärvi, jälkimmäisessä hankkeessa Honkajoki ja Torkkola. Eläkeläiset olivat kaikkien kyselyiden suurin yksittäinen ammattialaryhmä. Tutkimusta rahoittivat STM, YM sekä LUT. vsk. Tavoitteena oli löytää yhteyksiä tuulivoimalan äänen mittauksen ja ominaisuuksien sekä häiritsevyyden välille sekä arvioida äänen häiritsevyyttä ihmisten kokemusten ja mahdollisten terveyteen liitettyjen oirekokemusten avulla. Jälkimmäisen hankkeen rahoittamiseen osallistui myös yrityksiä. Vastaajien keski-ikä oli Lappeenrannassa 56; Merijärvellä 56,8; Honkajoella 57,4 ja Torkkolassa 55,9 vuotta. Tutkimus ”Tuulivoiman melun mittaaminen ja mallintaminen”, englanniksi Wind turbine sound measurement and modelling, WindSoMe” oli TEKES:n Innovatiiviset Kaupungit (INKA) ohjelmaan kuuluva ja Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) vuosien 2015–2017 rahoittama tutkimushanke, jota koordinoi Vaasan yliopisto. Naiset olivat miehiä aktiivisempia vastaajia Lappeenrannassa (52,5 %) ja Honkajoella (51,9 %), kun taas Merijärvellä (50,2 %) ja Torkkolassa (50,8 %) miehet olivat naisia aktiivisempia vastaajia. Kyselyn avulla saatiin tietoa mittauspaikkakunnan yleisistä ympäristöolosuhteista ja ihmisten kokemista muista mahdollisista häiriötekijöistä. Olennainen osa kyselyjä oli selvittää vastaajien yleisiä tuulivoima-asenteita, tuulivoimaloiden näkymistä asunnosta sekä mahdollista tuulivoimasta saatavaa taloudellista hyötyä. 39 Tutkimus ”Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys Suomessa” toteutettiin vuosina 2014–2015. Ihmisten kokemuksia tuulivoimaloiden äänistä kartoitettiin kyselytutkimuksilla, joiden tarkoitus oli selvittää melukokemuksen laajuutta. Tutkimus yhdisti tuulivoimaloiden äänimittauksia ihmisten kokemuksiin tuulivoimaloiden äänestä (Janhunen ym. Lappeenrannassa ja Merijärvellä lähimpänä tuulivoimaloita asuvat ihmiset vastasivat kyselyyn aktiivisemmin kuin kauempaa asuvat. Aineiston kuvailua Vastaajista työssäkäyviä oli Lappeenrannassa 50 % (170 vastaajaa), Merijärvellä 47 % (115 vastaajaa), Honkajoella 50 % (113 vastaajaa) ja Torkkolassa 53 % (103 vastaajaa). Torkkolassa lähempänä tuulivoimaloita asuvat ihmiset (keskiarvoetäisyys 2273 m) vastasivat kyselyyn tilastollisesti merkittävästi aktiivisemmin kuin kauempana asuvat (keskiarvoetäisyys Kuva: Sari Janhunen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan ei vaikuttanut vastausaktiivisuuteen Honkajoella, jossa vastaajien keskiarvoetäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli 2539 m ja ei-vastaajien 2582 m. 2016). Kysely lähetettiin tuulivoimatuotantoalueiden lähellä asuville ihmisille
40 2387 m). Hyvin pieni joukko hyötyi tuulivoimaloista taloudellisesti – Lappeenrannassa alle 1 % (2 vastaajaa), Merijärvellä 7 % (17 vastaajaa), Honkajoella 3 % (6 vastaajaa) ja Torkkolassa 5 % (23 vastaajaa) ilmoitti saavansa taloudellista hyötyä tuulivoimaloista. Tuulivoimalat näki ikkunasta tai parvekkeelta alle puolet vastaajista; Lappeenrannassa 42 %, Merijärvellä 39 %, Honkajoella 41 % ja Torkkolassa 33 %. Lähellä tuulivoimaloita (. Arvio tehtiin asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa hyvin kielteistä suhtautumista ja 5 hyvin myönteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Vastaajilta kysyttiin, saavatko he taloudellista hyötyä tuulivoimaloista (kuten tuulivoimalan tai tuotantoalueen omistajana, maanvuokraajana, palkkaa työstä tuulivoima-alalla tai jollakin muulla tavalla). Pihalta tai puutarhasta tuulivoimalat näkyivät isommalle vastaajajoukolle; Lappeenrannassa 60 %, Merijärvellä 62 %, Honkajoella 63 % ja Torkkolassa 37 %. Lukuarvo kolme ei ollut myönteinen Taulukko 1. Taustatietoja kyselyyn vastanneista neljällä tutkimuspaikkakunnalla.. 2 km) asuvat vastaajat suhtautuivat tuulivoimaan yleisellä tasolla Lappeenrannassa (3,97) myönteisemmin kuin Merijärvellä (3,09). vsk
Lentoliikennemelun vaikutus unihäiriöihin oli vähäinen kaikilla tutkimuspaikkakunnilla (Taulukko 2.). Tulosten perusteella tuulivoimaloiden äänen kokeminen häiritsevänä sisätiloissa lisäsi todennäköisyyttä herättää tai estää nukahtamista. Millainen melu herättää tai vaikeuttaa nukahtamista. Vastaukset tuulivoimaloiden vaikutuksesta omaan fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin korreloivat voimakkaasti ja siksi regressioanalyysissä käytettiin näistä vain vaikutusta omaan fyysiseen terveyteen. Melkein merkitseviä selittäjiä olivat lyhin etäisyys tuulivoimalaan, arviTaulukko 2. 41 eikä kielteinen. Unihäiriöitä eivät tämän mallin perusteella selittäneet vastaajan arvio omasta terveydestä, kuulosta tai ääniyliherkkyydestä. Honkajoella äänen häiritsevyyttä ulkotiloissa selittivät merkitsevästi kaksi tekijää: tuulivoiman vuoksi koetut unihäiriöt ja tuulivoimaloiden näkyminen pihalta tai puutarhasta. Honkajoen ja Torkkolan aineistoista tutkittiin, kuinka tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyttä asunnon ulkopuolella selittävät vastaajan sukupuoli, ikä, käykö vastaaja töissä, etäisyys lähimpään tuulivoimalaan, tuulivoimaloiden näkyminen pihalta tai puutarhasta, tuulivoimaloiden koettu vaikutus asuinalueen maisemaan ja vastaajan fyysiseen terveyteen, tuulivoimamelu unihäiriöiden aiheuttajana, koettu osallistumismahdollisuus tuulivoimatuotantoalueen suunnitteluja sijoitusvaiheeseen sekä yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Lappeenrannan ja Merijärven aineistoista tarkasteltiin, kuinka todennäköisesti tuulivoimamelu herättää tai vaikeuttaa nukahtamista. 2 km lähimmästä tuulivoimalasta; Honkajoella ja Torkkolassa kaikki vastanneet.. Erityisesti Merijärven vastaajien kokemus tuulivoimalan aiheuttamasta melusta oli yhteydessä koettuihin univaikeuksiin. Yhteyttä unen häiriintyvyyteen ei tulosten perusteella ollut vastaajan asuinpaikkakunnalla, iällä, sukupuolella tai lyhimmällä etäisyydellä tuulivoimaloihin. Vastaajat kaikilla tutkimuspaikkakunnilla arvioivat oman terveytensä ja kuulonsa keskimäärin hyväksi. Vastaajat Lappeenrannassa ja Merijärvellä etäisyydellä . Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Myöskään yleinen suhtautuminen tuulivoimaa kohtaan tai vastaajan käsitys tuulivoimaloiden vaikutuksesta maisemaan eivät olleet yhteydessä tutkittuun unihäiriöön. Honkajoen (3,76) ja Torkkolan (3,42) vastaajat kaikilla etäisyyksillä tuulivoimaloista olivat varovaisen myönteisiä yleisellä tasolla tuulivoimaa kohtaan. vsk. Lappeenrannassa 7 %, Merijärvellä 33 %, Honkajoella 5 % ja Torkkolassa 14 % ilmoitti nukkumiseen liittyviä ongelmia tuulivoimaloiden vuoksi. Hyväksyttävyys ja häiritsevyys Unihäiriöiden yhteyttä ympäristömeluun tutkittiin Lappeenrannassa ja Merijärvellä tuulivoimalan lähialueella (korkeintaan kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista), Honkajoella ja Torkkolassa kaikkien vastaajien osalta. Vastaavasti tieliikennemelun vaikutus raportoitiin heräämiseen ja nukahtamiseen vaikuttavaksi Lappeenrannassa 24 %, Merijärvellä 14 %, Honkajoella 30 % ja Torkkolassa 29 %
vsk. Suuntaa antava ennustaja oli ikä; iäkkäämmät vastaajat kokivat äänen häiritsevämpänä kuin nuoremmat. Mitä lähempänä asuntoa oli tuulivoimala, mitä enemmän vastaaja koki unihäiriöitä tuulivoiman takia tai mitä kielteisempänä vastaaja koki vaikutuksen maisemaan, sitä enemmän tuulivoimaloiden ääni häiritsi ulkona. Asunnon sisätiloissa koettiin enemmän häiritsevyyttä, mitä lähempänä vastaaja oli tuulivoimaloita, mitä enemmän tuulivoima aiheutti heräämistä tai vaikeutti nukahtamista tai mitä kielteisemmin vastaaja suhtautui tuulivoimaan. Jos vastaaja kokee tuulivoiman herättävän tai estävän nukahtamista, häiritsee tuulivoimaloiden ääni enemmän myös asunnon sisätiloissa. Mitä negatiivisempana koki tuulivoimaloiden vaikutuksen omaan terveyteensä, sitä enemmän tuulivoimaloiden ääni häiritsi. Melkein merkitsevä vaikutus oli arvioidulla vaikutuksella fyysiseen terveyteen. LUT Scientific and Expertise Publications, Tutkimusraportit – Research Reports 57.. Melkein merkitsevä ennustaja äänen ulkohäiritsevyydelle oli arvioitu kielteinen vaikutus omaan terveyteen. Torkkolassa kolme tekijää ennusti erittäin merkitsevästi äänen häiritsevyyttä ulkona: lyhin etäisyys tuulivoimalaan, koetut unihäiriöt ja koettu maisemavaikutus. Tiedetään myös, ettei yleinen tuulivoima-asenne ja paikallisesti muodostuvat tuulivoima-asenteet ole sama asia. Äänenpainetaso kuitenkin voi ennustaa häiritsevyyttä (Uosukainen 2010). Mikäli vastaaja koki tuulivoiman herättävän tai estävän nukahtamista tai tuulivoimalat näkyivät pihaan tai puutarhaan, häiritsi tuulivoimaloiden ääni ulkona enemmän. Käytännön sovellusten näkökulmasta tärkeää olisi myös selvittää tarkemmin käsityksiä koetun häiritsevyyden kohtuullisuudesta ja sietämisen rajoista. 42 oitu vaikutus maisemaan ja yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Paikallinen hyväksyttävyys muodostuu rajatusti juuri tietyllä paikalla kognitioiden, tunteiden ja käyttäytymisen kautta (Janhunen 2018), muistuttaen joltain osin tulkintaa äänestä. Lisäksi tulosten perusteella univaikutuksilla ja häiritsevyydellä oli yhteys. Kyselytutkimukset neljän tuulivoimatuotantoalueen ympäristössä vahvistivat, että tuulivoimaloiden äänen häiritsevyydessä ei ole kyse yksinomaan mitattavissa olevasta äänenpainetasosta. Ihmisen mielessä syntyvä havainto äänestä vaikuttaa siis olevan arvio monista tekijöistä. Tuloksia voidaan soveltaa ennakoivasti tuulivoimahankkeiden suunnittelussa, kun selvitetään suunnitteluvaiheessa paikallisten ihmisten hyväksyntää tiettyä hanketta kohtaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. & Kolari, P. Tuulivoimaloiden äänen hyväksyttävyyden rakentumiseen voisikin osaltaan kuulua arvio äänestä ja sen häiritsevyydestä. Lähteet Janhunen, S., Hynynen, K., Grönman, A., Hujala, M., Kuisma, M., Härkönen, P., Rantonen, J. Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyden kokemista ennustivat etäisyys ja arvioidut äänen vaikutukset omaan itseen ja tuulivoimaloiden koetut vaikutukset lähiympäristöön. Samoin tuulivoiman hyväksyttävyystutkimuksissa ihmisten käsitys äänestä soveltuisi kehitettäväksi analyysiin paikallisesta hyväksyttävyydestä. Samoin häiritsevyyttä ulkona koettiin sitä enemmän, mitä lyhyempi oli etäisyys lähimpään tuulivoimalaan, mitä kielteisempänä pidettiin asuinalueen tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan ja mitä kielteisempi oli vastaajan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Mitä lyhyempi etäisyys lähimpään tuulivoimalaan vastaajalla oli, sitä häiritsevämpää ääni oli sisätiloissa, joskin tulos oli merkitsevyydeltään suuntaa-antava. Suuntaa antava vaikutus oli tuulivoimaloiden näkymisellä omalle pihalle tai puutarhaan. (2016) Tuulivoimamelun häiritsevyys kahdella tutkimuspaikkakunnalla Suomessa
(2010) Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. T. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti Kuvituskuva.. VTT tiedotteita 2529. Tilannekatsaus 2005. fi/download.sp?contentid=64456&lan=fi Haettu 17.2.2019. (2005) Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. (2018) Determinants of the local acceptability of wind power in Finland. (2014) Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöministeriön raportteja 4, Helsinki. Uosukainen, S. Lappeenranta University of Technology, Lappeenranta. Liikonen L., Leppänen P. 43 Janhunen, S. Helsinki. HeinonenGuzejev, Ympäristömelun vaikutukset (Suomen Ympäristö 3/2007, Ympäristöministeriö, Edita Prima Oy, Helsinki, 2007), osoitteessa http://www.ymparisto. Pesonen, K. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Vuorinen, M. Suomen ympäristö 809, ympäristönsuojelu. Jauhiainen, H
Raideliikenteen tärinälle altistuvien asukkaiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan raideliikenteen tärinälle Suomessa altistuu 100 000–200 000 asukasta (Väylä 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Jokainen aistii ja kokee tärinän eri tavalla, ja erityisesti äkilliset muutokset tärinän suuruudessa ja toistuvuudessa koetaan häiritsevinä. Raideliikenteen tärinän syntyyn ja kokemiseen vaikuttavat useat tekijät (kuva 1). Toisiko eri toimijoiden tiiviimpi yhteistyö parempia ratkaisuja ongelmiin?. Miten asiat ratkaistaan kaikkia osapuolia kuunnellen. Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne, ja merkittävin tärinähaitta kohdistuukin rautateiden lähialueisiin. Tyypillisiä tärinänlähteitä ovat ohiajava raideliikenne, hidastetöyssy tai epäjatkuvuuskohdat maantieverkolla sekä jotkin rakennustyöt. Mitkä ovat tehokkaimmat keinot tärinäntorjuntaan. 44 Tärinän synty ja kokeminen Tärinä on pehmeällä maalla syntyvää värähtelyä, josta voi seurata viihtyvyyshaittojen lisäksi vakavampiakin rakennusvaurioita. Miten tärinäntorjunta tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Anne Kangasaho, osastopäällikkö Siru Parviainen, asiantuntija Sitowise Oy Raideliikenteen aiheuttamat tärinähaitat ratkaistaan yhdessä Toimivaan raideliikenteeseen, tärinävaikutusten hallintaan ja Väylän (ent. Liikennevirasto) toimintaan kohdistuu paljon odotuksia, mutta joskus eri osapuolien näkemykset ovat ristiriidassa keskenään. Raideliikenteen tärinä on ongelma erityisesti pehmeikköalueilla, esimerkiksi Porin, Oulun, Turun ja Kouvolan alueilla radan läheisyydessä. vsk
Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Radan parantaminen mahdollistaa lisäksi usein akselipainojen ja nopeuden nostamisen. Ne ovat kuitenkin usein tärinän kannalta haasteellisia. Tämän seurauksena kaavoittaminen radan varteen hankaloituu tai nykyisten asukkaiden elinympäristön laatu huononee. Tällöin on löydettävä parhaimmat toimintatavat asian ratkaisemiseksi ja tärinähaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Odotuksia raideliikenteelle.. Raideliikenteen tärinän syntyyn ja kokemiseen vaikuttavia tekijöitä (mukaellen Talja 2002 & Talja 2011). vsk. Rataverkon haltijana, ylläpitäjänä ja kehittäjänä Suomessa toimii Väylä. Kuljetuskapasiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi välttämättömiä ovat radan perusparannushankkeet, jotka ovat keskeinen osa Väylän toimintaa. Toimivaan raideliikenteeseen ja tärinävaikutusten pienentämiseen kohdistuu paljon odotuksia (kuva 2), mutta joskus eri osapuolien näkemykset ovat ristiriidassa keskenään. Kuva 2. Radan ominaisuuksien muutokset, kuten puisten ratapölkkyjen korvaaminen betonisilla aiheuttaa ratarakenteen jäykistymistä, joka puolestaan useissa tapauksissa lisää tärinän leviämistä. Ristiriitoja aiheuttaa esimerkiksi se, että ilmastotavoitteet ja yritysten tarpeet edellyttävät erityisesti tavaraliikenteen lisäämistä raiteille, mikä taas voi aiheuttaa uusia tai lisätä olevia ympäristöhäiriöitä. 45 Ristiriitaisia odotuksia raideliikenteelle Raideliikenne on edullinen ja ympäristöystävällinen liikennemuoto
Väylä, operaattorit, kohteiden omistajat ja kunnat voivat vaikuttaa tärinänhallintaan esimerkiksi seuraavin keinoin: • Kaluston kunto (Väylä ja operaattorit) • Nopeusrajoitukset (Väylä) • Radan kunto (Väylä) • Radan tärinäeristys (Väylä, ratahankkeissa lähinnä radan perustus) • Tärinäeste (Väylä, suojattavan kohteen omistaja, kunta) • Rakennuksen perustamistapa, tärinäeristys ja rungon värähtelysuunnittelu (rakennuksen omistaja tai rakentaja) • Tärinäherkkien toimintojen sijoittaminen (kunta). Palautteiden käsittelyprosessia on tämän seurauksena kehitetty, jotta yhteydenpito asiakkaisiin ja ilmoitusten käsittely tapahtuvat aiempaa laadukkaammin. Väylä on myös laatimassa tärinänhallintaohjelmaa, jossa määritettävillä toimenpiteillä parannetaan tärinäongelmien hallintaa kaikilla tasoilla. 6) todetaan, että ”kaavalla voi ehkäistä tärinäongelmien syntymistä. Väylän saamien tärinäpalautteiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. vsk. Väylä vastaa tärinäongelmien hallinnasta nykyisillä radan varren asuinalueilla ja ratahankkeista aiheutuvien vaikutusten hallinnasta. Väylän tavoitteena on poistaa radan käytön haittavaikutukset, ja tärinän osalta tällä hetkellä on meneillään useita toimenpiteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Maankäytön suunnittelun kannalta kuljetusten määrän muuttuminen asettaa haasteita, koska tärinäriskialueiden laajuus riippuu liikenteen määrästä ja laadusta. Tärinäntorjunnan huomiointi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä liikennesuunnittelussa Kaavoituksella voidaan vaikuttaa herkkien toimintojen sijoittumiseen rataan nähden ja huomioida tärinän riskitekijät. Liikennesuunnittelussa tulisi tiedostaa uusista kuljetusreiteistä mahdolliset aiheutuvat haitat ja riskit. ELY-keskuksen oppaassa Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (Airola 2013, s. 46 Tärinäntorjunnan työkalupakki Tärinän huomioimisella voidaan pienentää olemassa olevaa tai ennaltaehkäistä mahdollista haittaa
VTT Tiedotteita 2569. Huonon kaavaratkaisun tuloksena syntyy tärinäongelmia, joiden ratkaiseminen on vaikeaa tai mahdotonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tärinähaittojen ratkaisemiseksi olisi hyvä pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: • Tulisiko tärinälle laatia yhtenäiset kaavamerkinnät ja sisällyttää ne kaavamerkinnät määrittäviin oppaisiin. Tarvitaan uusia keinoja tärinän parempaan huomiointiin jo suunnitteluvaiheessa ja ohjeistustason nostamiseen melun rinnalle. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. • Voisiko ELY-keskuksien ja kuntien välisiä kehittämiskeskusteluja hyödyntää tehokkaammin tärinäasioissa. Kaavoituksessa ei ole vielä muodostunut vakiintunutta käytäntöä tärinän huomioimisesta. Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat voidaan pitkälti välttää uusilla alueilla, eikä kaavassa tarvita erillistä tärinäntorjuntaa. Kaavamerkintöjä ohjeistavat ympäristöministeriön asetus kaavamerkinnöistä (31.3.2000) ja ympäristöministeriön oppaat kaavamerkinnöistä ja määräyksistä (julkaistu vuosina 2000 ja 2003) eivät sisällä tärinää koskevia merkintöjä. Edellytyksiä on maankäyttöja rakennuslaissa (5 §), ratalaissa (5 §) sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Lähteet 1. Asko Talja. Melu ja tärinä. Hannu Airola. Tärinähaittoja tulisi ratkaista yhdessä Vuorovaikutteinen yhteistyö eri osapuolien kesken on olennaista, jotta tärinäntorjunta on mahdollisimman tehokasta. • Toisiko Väylän ja kuntien välisen neuvottelukäytäntöjen tiivistäminen hyötyjä tärinänhallinnassa. Espoo 2011. Myös esitykset alan kaavamääräyksiksi puuttuvat kyseisistä julkaisuista. Opas 02/2012. https://vayla.fi/ymparisto/ melu-tarina 4. Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Kaavoittaja joutuu siis itse luomaan tapauskohtaisesti tarpeelliseksi katsomansa kaavamääräykset ja -merkinnät. 2. Asko Talja. vsk. Jo rakennettujen alueiden kaavoja muutettaessa mahdollisuudet vaikuttaa tärinähaitan vähentämiseen ovat pienemmät.” Tärinää ei ole melun tavoin huomioitu ja ohjeistettu maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. http://www. doria.fi/bitstream/handle/10024/90606/ Opas_net.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Väylän resurssit ja keinot eivät yksin vielä riitä tärinäongelmien kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. 3. • Olisiko hyvä laatia Best Practice Guide tärinän huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Espoo 2002. Väylävirasto. • Auttaisiko kiinteämpi yhteydenpito Väylän ja kuntien välillä muuttuvien liikennetilanteiden vaikutusten hallintaan. VTT Tiedotteita 2278. Tavoitteena on vähentää liikenteen tärinähaittoja väylien ja maankäytön suunnittelun avulla sekä rakenteellisin keinoin. Tärinän huomioimisesta säädetään tällä hetkellä hyvin yleisellä tasolla. Säädöksissä puhutaan yleensä terveellisestä ja laadukkaasta elinympäristöstä, jonka voidaan katsoa sisältävän tärinän huomioimisen. Tärinän mittausja laskentamenetelmät ovat jo pitkälle kehittyneet ja mallintamisen kehittäminenkin on hyvässä vauhdissa, mutta varsinaiset tärinänhallinnan keinot vaativat vielä kehittämistä ja yhteistyötä. Viitattu 21.2.2019. 47 tai luoda niitä. Liikenteestä aiheutuvaa tärinää ja sen leviämistä ympäristöön on tutkittu jo vuosien ajan
Tärinäntorjuntahankkeeseen liittyen on vuonna 2016 käynnistetty Liikenneviraston rahoittama tutkimus, jossa on kenttämittauksin selvitetty stabilointirakenteella saavutettava vaimennus. 48 Timo Huhtala, suunnittelujohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnitteluyksikkö, Tampere Stabilointirakenteen teknistaloudellinen soveltuvuus liikennetärinän vaimennukseen aluesuunnittelun näkökulmasta Pääradan varteen raideliikenteen tärinän riskialueelle on suunniteltu uusi asuinalue. Osana maankäytön suunnittelua on määritetty kustannustehokkaita vaihtoehtoja alueen suojaamiseksi tärinältä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tutkimushankkeen tulosten perusteella on saatu uutta tietoa teknistaloudellisesti parhaista alueellisista tärinäntorjuntamenetelmistä.. Alueen tärinänvaimennuksen suunnittelusta on vastannut A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikkö ja stabilointirakenteen suunnittelusta sekä urakka-asiakirjojen laadinnasta A-Insinöörien geosuunnitteluyksikkö. Suunnittelun lopputuloksena on maaperään toteutettu stabilointirakenne, jolla vaimennetaan pehmeiden maakerrosten välityksellä rata-alueelta rakennuksiin kulkeutuvaa tärinää. vsk. Tutkimuksessa on selvitetty myös stabilointirakenteesta otettujen näytteiden perusteella rakenteen loppulujuudet sekä määritetty toteutuneiden urakkakustannusten perusteella vaimennusrakenteen kustannus suhteessa rakennusoikeuden määrään
Käyttökelpoiset keinot määräytyvät pitkälti sen mukaan, mitkä toiminnoista ovat jo olemassa, kun uutta rataa tai rakentamista suunnitellaan. Liikennöitsijän sekä väylistä vastaavien tahojen osalta on tärkeää, että rataliikenne ei aiheuta häiriöitä läheisiin kiinteistöihin, koska tällöin häiriöiden vähentämiseksi saatetaan päätyä alentamaan ajonopeuksia. Kuva 1. Stabilointirakenne kulkee rataa lähimpien rakennusten länsipuolella noin 100 m matkan ja kääntyy molemmissa päissä itään päin noin 25 m:n matkalle.. Näiden alueiden hyödyntämisen yksi tärkeä edellytys on, että melunja tärinäntorjuntaan on löydettävissä tehokkaita ratkaisuja, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia kustannuksia kaavoituksesta vastaaville kunnille tai rakennushankkeisiin ryhtyville. 49 Johdanto Viime vuosina rata-alueiden läheisyyteen on kaavoitettu paljon uutta rakennuskantaa erityisesti isoissa kasvukeskuksissa. Tutkimusalueelle rakennetaan 4–8-kerroksisia asuinrakennuksia, joihin sijoittuu yhteensä 13 250 kerrosneliömetriä asuintilaa sekä 1731 kerrosneliömetriä yhteiskäyttöisiä tiloja sekä aputiloja. Raideliikenteen tärinäja runkomeluhaittoja pystytään alentamaan vaikuttamalla värähtelylähteeseen, siirtotiehen tai häiriintyvään kohteeseen [2]. Meluntorjunnan osalta on viimeaikaisissa tutkimuksissa haettu aluesuunnittelun näkökulmasta kustannustehokkaita ratkaisuja [1] mutta liikennetärinäntorjunnan osalta eri ratkaisujen kustannustehokkuutta ei ole juurikaan arvoitu. Tässä tutkimushankkeessa rajoitutaan tarkastelemaan siirtotiehen eli maaperään toteutetun stabilointirakenteen vaikutusta uuden asuinalueen tärinäolosuhteisiin. Radanvarsialueiden houkuttelevuutta lisää joukkoliikenteen merkityksen kasvu sekä vapaiden maa-alueiden hupeneminen keskustoista. Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa vastaavien ratkaisujen teknisen toimivuuden arviointiin [3–5]. Lopulta nämä kustannukset näkyvät toteutettujen tilojen neliöhinnoissa loppukäyttäjälle. Näiden käyttökelpoisuus määräytyy kuitenkin pitkälti myös taloudellisten vaikutusten perusteella, joten tässä tutkimuksessa esitetään rinnalla myös toteutuneet kustannukset suhteessa kerrosneliömääriin. Olemassa olevien toimintojen osalta käyttökelpoisia keinoja on yleensä hyvin rajallisesti ja ne rajautuvat usein koskemaan siirtotietä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk
Suomessa aikaisemmin toteutetut koerakenteet on pääosin sijoitettu lähelle rataa ja niiden vaimennuskyvyn on havaittu pienenevän etäisyyden kasvaessa vaimennusrakenteeseen nähden [3]. vsk. Jotta alueen toteuttamiselle olisi taloudelliset edellytykset, oli tarpeen löytää teknistaloudellisesti edullisin tapa tärinähaittojen torjuntaan. 50 Tutkimushanke Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Suomessa keskisuuren kaupungin keskustassa pääradan varressa. Rataa lähimmät rakennukset ovat noin 65 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja stabilointirakenne noin kolmen metrin etäisyydellä rataa lähimmistä rakennuksista. Selvitystyön tuloksena päätettiin maaperään toteuttaa kalkkisementtistabilointirakenne lähelle asuinrakennuksia (kuva 1). Pilarit sijoitettiin siten, että stabilointirakenne muodostuu kahdesta pituussuuntaisesta seinästä sekä niiden välisistä poikittaisista seinistä. Kuvassa 1 on esitetty alueelle suunniteltu rakennuskanta, jonka mukaan alueelle tulee sijoittumaan yhteensä 13250 kerrosneliömetriä asuntoja. Kuva 2. Kohteen reunaehtojen perusteella arvioitiin teknisesti soveltuvat vaihtoehdot tärinäntorjunnan toteuttamisen osalta sekä määritettiin niiden taloudelliset vaikutukset. Seinän pituussuunnassa pilariväli on 500 mm niin että vierekkäiset pilarit leikkaavat toisiaan 100 mm.. Osana maankäytön suunnittelua teetettiin alueelle tärinäja runkomeluselvitys, jonka perusteella alueelle suunniteltu asuinrakentaminen tulisi ylittämään suositukset ohjearvoiksi [6] tavanomaisella rakennustavalla toteutettuna. Tutkimuksen rahoitti Liikennevirasto. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tästä syystä oli tarpeen tutkia lähelle asuinrakennuksia sijoitettavan tärinäntorjuntarakenteen vaimennuskyky lähimpien rakennusten osalta sekä vaimennusrakenteen kustannukset, jotta menetelmän vaikutukset aluesuunnitteluun pystytään paremmin arvioimaan tulevissa hankkeissa
vsk. Koko alueen asuinrakentamismäärään suhteutettuna vaimennusrakenteen kokonaiskustannus on siis noin 6,30 €/kem2 (0 % alv). Suunnittelussa ja urakka-asiakirjoissa pilarien leikkauslujuudelle tavoitteeksi asetettiin 150 kPa. Tutkimustulosten perusteella rakenne täytti toteutettuna sille suunnittelussa asetetut vaatimukset. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty stabiloinnin toteutusperiaatteet. Stabilointirakenne toteutettiin loppuvuodesta 2016 ja keväällä 2017 rakenteen lujituttua ennen asuinrakennushankkeiden käynnistämistä suoritettiin vastaavilla mittauslinjoilla vertailumittaukset. Pilaririvit on yhdistetty toisiinsa välipilarein 2,5 metrin välein. Ennen stabiloinnin rakentamista toteutettiin alueella maaperän tärinämittaukset, joilla varmistettiin lähtötilanteen tärinätasot halutuissa pisteissä myöhemmin toteutettavia vertailumittauksia varten. Tutkittuja pilareita oli yhteensä 13 kappaletta ja ne olivat ehtineet kovettua koestushetkeen mennessä 21–29 vrk. Mittaukset ja tulokset Ennen urakkakyselyitä suoritettiin kustannuslaskenta, jonka perusteella stabilointirakenteen kokonaiskustannukseksi arvioitiin noin 83 800 € (0 % alv) sisältäen työmaanjohtoja tilaajatehtävät. Kalkkisementtistabilointi on toteutettu 600 mm halkaisijaltaan olevilla pilareilla (k500), jotka muodostavat kaksi riviä (k1500). Maaperän muutoksista johtuen pilareiden pituudet vaihtelevat noin 8–13 metrin välillä. Pilarien toteutuneet lujuudet tutkittiin pilarikairauksin, puristinheijarikairauksin sekä pilarisiipikairauksin. Kuva 3. Rakenne on ulotettu pehmeiden maakerrosten läpi kovaan pohjaan asti. Lähtötilanteen mittaukset toteutettiin syksyllä 2016 kahdella mittauslinjalla. 51 Tärinänvaimennusrakenne Tärinänvaimennusrakenteen suunnittelusta on vastannut A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikkö ja stabilointirakenteen suunnittelusta sekä urakka-asiakirjojen laadinnasta on vastannut A-Insinöörien geosuunnitteluyksikkö. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ote toteutetun stabilointirakenteen pituusleikkauksesta, jossa näkyy pilarien pituuden muutos maaperästä riippuen.
Junatyypeittäin määritetyt vaimennukset stabilointirakenteelle vaakaja pystysuuntaan 10 ja 45 metrin etäisyyksillä.. Aikaisemmissa selvityksissä vaimennusrakenteet on toteutettu lähelle rataa noin 7–10 metrin etäisyydelle. vsk. Joissakin tapauksissa vaimennus on ollut yli 50 % ja muutamissa vaimennusta ei ole ollut havaittavissa ollenkaan. Tulosten perusteella pystysuuntaisen tärinän osalta 10 m etäisyydellä saavutettiin keskimäärin noin 50 % vaimennus ja 45 metrin Kuva 4. Vaakasuuntaan vaimennus eri kohteiden välillä on vaihdellut huomattavasti. Keskimääräinen vaimennus alle 60 metrin etäisyyksillä on ollut noin 20 % [3]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Pystysuuntaan vastaava arvo oli 10 metrin etäisyydellä noin 50 % sekä 45 metrin etäisyydellä noin 40 %. Pilaristabilointirakenteiden vaimennukset ovat olleet kahdessa kohteessa jonkin verran parempia kuin em. Kuvassa 5 on esitetty eri kohteissa tehtyjen mittaustulosten perusteella määritettyjä vaimennuksia vaakaja pystysuuntaiselle tärinälle. Eri junatyyppien välillä havaittiin kuitenkin jonkin verran hajontaa etenkin pystysuuntaisen vaimennuksen osalta. keskimääräiset vaimennukset kaikkien rakenteiden osalta. Tulokset on laskettu VTT:n ohjeen [6] mukaisesti taajuuspainotetuista nopeussignaaleista määritettyjen tehollisarvon enimmäistasojen perusteella. Tulosten perusteella vaakasuuntainen tärinä vaimeni sekä 10 metrin että 45 metrin etäisyydellä stabilointirakenteesta keskimäärin noin 80 % kaikkien matkustajajunatyyppien perusteella laskettuna. 52 Kuvassa 4 on esitetty eri junatyyppien osalta määritetyt stabilointirakenteen vaimennukset kahdella eri etäisyydellä. Aiemmin VTT on saanut tulokseksi, että heti esteiden takana pystyvärähtely on pienentynyt keskimäärin noin 40–50 % ja noin 60 m etäisyyksillä keskimääräinen vaimennus on ollut noin 20–30 %. Nyt toteutettu rakenne toteutettiin kauemmas radasta noin 60 metrin etäisyydelle ja lähelle suunniteltuja rakennuksia. Tulosten tarkastelu Aikaisemmissa VTT:n tutkimuksissa [3] on selvitetty maaperään toteutettujen tärinäntorjuntarakenteiden vaimennuskykyä teräsponttiseinien ja stabilointirakenteiden osalta
Pystysuuntainen vaimennus on siis samaa suuruusluokkaa aikaisempien tutkimusten perusteella, mutta vaakasuuntaisen tärinän osalta saavutettiin jonkin verran aikaisempia keskimääräisiä vaimennuksia parempi tulos. Stabilointirakenteella voidaan saavuttaa teknistaloudellisesti paras vaihtoehto alueellisen tärinän torjunnan kannalta. Rakennusfysiikka 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Urakan toteutuneet kustannukset olivat ennakkoarvion mukaiset, jolloin vaimennusrakenteen kustannusvaikutus alueen asuinrakentamisen osalta noin 6,30 €/kem2. Meluntorjunta maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Vaakasuuntaisen tärinän osalta vaimennus oli noin 80 % molemmilla etäisyyksillä. Johtopäätökset Toteutettu stabilointirakenne saavutti tavoitelujuuden. 53 etäisyydellä noin 40 % vaimennus. 2015. Yhteenveto tärinäesteiden vaikutuksista aikaisemmissa selvityksissä eri etäisyydellä radasta. ja Takala, J. Tähän vaikuttaa kuitenkin oleellisesti alueelle suunnitellun rakennusoikeuden määrä sekä pehmeiden maalajien paksuus alueella. Viitteet [1] Huhtala, T., Kylläinen, M. Tampere, 22.10., Tampereen teknillinen yliopiston Rakennustekniikan Kuva 5. Ahjon kohde on toteutetun vaimennusrakenteen ja maaperäolosuhteiden osalta jonkin verran muista poikkeava [3].. vsk
2004. [6] Talja, A. ja Niemeläinen, E. Espoo: VTT. 2009. 2010. Vaasa, 14.–15.5., Akustinen Seura ry, s. Linkki heldaan: http://hdl.handle.net/10138/299787 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi SYKE. et al. Espoo: VTT. 54 laitos ja Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry. 2015. Espoo: VTT. Akustiikkapäivät 2009. Raideliikenteen tärinäja runkomeluselvityksiä sekä vaimennusratkaisuja. VTT Tiedotteita 2278. Maaperän pilaantumisen syyt ja puhdistusmenetelmät sekä päätösten käsittelymaksut ja -ajat ovat pysyneet pääosin samana aiempiin vuosiin, mutta uusien ohjauskeinojen käyttöönotto näkyy kunnostustavoitteiden asettamisessa ja kestävien puhdistusmenetelmien yleistymisenä. Raideliikenteen tärinä ja runkomelu – vaimennusratkaisujen tehokkuus käytännössä. vsk. Tutkimusraportti VTT-R-00963-09. Asiakasraportti VTT-CR-00691-15. ja Helimäki, H. [2] Huhtala T. Raportti 3777-4. 80–85. Tutkimusvaihe 3/3. Puhdistustoiminnan eri osa-alueilla tunnistettiin kehitystarpeita. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja ohjata viranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Tärinäesteet liikennetärinänä vaimentamisessa. [5] Huhtala, T. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Niiden perusteella luodaan kuva pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. [4] Talja, A. 2009. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10 / 2019 Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksiin liittyvät päätökset vuonna 2017 Henna Jylhä , Outi Pyy ja Jouko Tuomainen Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2017 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupaja ilmoituspäätöksiä. [3] Talja, A., Törnqvist, J. Pilaristabilointija ponttiseinät: Tärinäestekokeilujen alustavat tulokset ja jatkotutkimustarpeet. Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta
55 www.ymparistojaterveys.fi Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. (02) 630 4900 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas Jari Lampinen. Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai puh. Opas soveltuu mm. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta: 25,00 € + toimituskulut (sis. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoiteista toiminnanharjoittajille. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtuman aikaisessa valvonnassa. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. 10 %). suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. vsk. ALV
Tieja raideliikenne poikkeavat toisistaan myös vuorokausirytmeiltään. Raideliikenteen määrät ovat useilla rataosuuksilla yöaikaan suurempia kuin päiväaikaan, koska rataverkon tavaraliikenne pyritään keskittämään yöajalle. Maailman terveysjärjestön WHO:n laatiman oppaan (2009) mukaan yöaikaiset melutapahtumat aiheuttavat haitallisia vaikutuksia unen laatuun sekä ennenaikaisia heräämisiä jo alle 40 dB hetkellisissä melutasoissa (taulukko 1). Raideliikennemelun torjunnan toimenpiteet tulisi kohdistaa erityisesti sisämelutasojen vaimentamiseen.. Yöaikaiset, voimakkaat, hetkelliset melutapahtumat tekevät raideliikenteen melusta erityisen haitallista. Se herättää ja heikentää unen laatua. Raideliikenne sen sijaan aiheuttaa hetkellisesti voimakkaita melutapahtumia, jotka kestävät muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen sekuntiin. 56 Raideliikenteen melu / tieliikenteen melu Raideliikenne on merkittävä ympäristömelun aiheuttaja tiiviissä kaupunkirakenteessa. Pitkäaikaisten keskiäänitasojen käyttö raideliikennemelun haittojen arvioinnissa saattaa johtaa haittojen aliarviointiin. vsk. Raideliikenteen aiheuttama melu poikkeaa tieliikenteen aiheuttamasta melusta. Vilkas autoliikenne aiheuttaa väylän läheisyyteen tyypillisesti tasaisen kohisevan melutason, jossa melutason vaihtelu on vähäistä liikenteellisesti vilkkaimpina vuorokauden aikoina. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ilkka Niskanen, yksikön päällikkö WSP Finland Oy Akustiikka ja ympäristömelu, Tampere Ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen raideliikennemelun torjuntakeinona Raideliikenteen aiheuttamalla melulla on ominaispiirteensä, jotka lisäävät sen haitallisuutta
Talossa on 27 huoneistoa ja niissä asuu yhteensä 40 asukasta. Rataosuudella liikennöivät junat Tampereen asemalta pohjoisen ja lännen (Tampere – Seinäjoki, Tampere – Pori) suuntaan. Jotkut naapureista ovat sanoneet, että heräävät yöllä, jos juna ei tulekaan aikataulussa. As Oy Soukanlahdenkatu 24 asukkaiden kokemuksia raideliikenteen aiheuttamasta melusta.. En kuitenkaan usko, että he ovat nukkuneet radanpuoleisissa huoneissa, sillä ainakaan minä en tämän tyyppiseen hetkittäiseen ja toistuvaan häiriöön totu. Talon tontti rajoittuu rata-alueeseen ja etäisyys radan puoleisesta julkisivusta lähimpään kiskopaariin on noin 10 metriä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Väitetään Taulukko 1. Asuntomme huonejärjestelyt ovat siten, että meidän vanhempien makuuhuone sijoittuu radan puolelle taloa. Talossamme on myös huoneistoja jotka ovat pelkästään radan puolella. Laskennallisen tarkastelun perusteella asuinrakennuksen radan puoleiseen julkisivuun kohdistuu noin 70 dB yöaikainen keskiäänitaso ja hetkelliset melutasot ovat yli 90 dB. Kuva 1. Yöaikaisten hetkellisten melutapahtumien aiheuttamia vaikutuksia ja kynnystasoja (WHO 2009). Ensimmäisen kerroksen asukas kuvailee kokemuksiaan: ”Talon ohittaa yöaikaan noin 50 junaa, niitä tulee ja menee tasaisesti läpi koko yön. Kaikki eivät siihen totu, minä en ainakaan. vsk. Jotkut sanovat naureskellen, että siihen tottuu. 57 As Oy Soukanlahdenkatu 24, Tampere Tampereen Polvikatu 3:ssa sijaitsee As Oy Soukanlahden 24 asuinkerrostalo. Talo on rakennettu vuonna 1927
Pahin tilanne on varmaankin niillä, jotka heräävät ohittavien junien ääniin sekä juniin, jotka eivät ole aikataulussa. vsk. Raideliikenteen aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot (L AFmax ) asuinhuoneiston makuuhuoneessa elokuussa 2018, kun huoneessa oli vielä vanha ikkuna.. Kuva 2. Kaikesta päätellen seinärakenne on erittäin hyvin ääntä eristävä, on massaa ja useita erillisiä kerroksia. Ikkuna on ääneneristävyyden kannalta selvästi heikko kohta. Ikkunat ovat 1980-luvulta, kaksi lasiset, karmisyvyys noin 160 mm. Niitäkin meillä riittää.” B-rapun asukas ei ole kokemuksineen yksin. Yli 60 % radan puolelle avautuvien huoneistojen asukkaista sanoo melun herättävän heidät öisin ja heikentävän unen laatua (kuva 1). Kerrostalon asukkaiden mukaan junaliikenteen aiheuttama melu häiritsee asuintiloissa. Kerrostalon julkisivu radan suuntaan. Useita tiilikerroksia, tiilikerrosten välissä on mahdollisesti ilmatila tai eristetila. Talo on vankka tiilitalo, jonka seinät ovat noin puolimetriä paksut. Kuva 3. Sen havaitsee helposti, kun katsoo ja kuuntelee ikkunan äärellä ohittavaa junaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 58 myös, että jotkut heräävät yöllä, jos juna ei tulekaan aikataulussa
59 Junaliikenteen aiheuttamat melutasot makuuhuoneessa Raideliikenteen aiheuttamia melutasoja mitattiin ensimmäisen kerroksen huoneiston makuuhuoneessa, jonka ikkuna avautuu radan puoleiselle julkisivulle. Uuden ikkunan karmisyvyys on 200 mm ja lasien paksuudet sisäpuitteessa ovat 4 mm + 4 mm ja 6 mm + 6 mm. Junien ohituksen aiheuttamia melutapahtumia tunnistettiin noin 50 kpl klo 22–7 välisenä aikana ja junaliikennettä oli varsin tasaisesti koko yöajan (kuva 3). vsk. Toinen mittari sijoitettiin huoneen keskelle 1,5 m korkeudelle ja toinen sängyn päätyyn ”nukkujan” pään korkeudelle. Mittausjakson aikana junien ohitukset aiheuttivat suurimmillaan rakennuksen julkisivulla noin 100 dB hetkellisiä melutasoja (L AFmax ). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Elokuussa 2018 mittaukset tehtiin tilanteessa, jolloin huoneessa oli vielä vanha ikkuna paikoillaan. Ikkunassa lasimassaa on siis yhteensä 26 mm paksuudelta (65 kg/m 2 ), Kuva 4. Yöaikaisissa mittauksissa raideliikenteen aiheuttamat korkeimmat hetkelliset melutasot (L AFmax ) makuuhuoneessa olivat yli 55 dB. Huoneessa mitattiin noin 90 sekunnin jakson aikana yli 50 dB melutasoja (L AFmax ) sekä yli 500 havaintoa, jolloin melutasot ylittivät 45 dB. Julkisivun äänitasoerot (ulkotaso – sisätaso) vanhalla ja uudella ikkunalla terssikaistoittain.. Ulkopuitteessa on 6 mm paksuinen tasolasi. Uusi ikkuna Marraskuussa 2018 tehtyjen mittausten aikana huoneeseen oli asennettu uusi hyvin ääntä eristävä ikkuna
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yöaikainen raideliikennemelu olisi aiheuttanut merkittävää haittaa talon Kuva 5. 60 mikä on yli kaksinkertainen normaalin ikkunan massaan verrattuna (12 mm, 30 kg/m 2 ). Tuloksista on syytä huomata se, että itse asiassa makuuhuoneessa mitatut keskiäänitasot olivat elokuussa valtioneuvoston päätöksen (Vnp 992/1993) mukaisella tasolla, kun yöaikainen keskiäänitaso (L Aq 7–22 ) oli noin 30 dB. Uuden ikkunan vaihdolla saavutettiin mittausten perusteella lähes 10 dB parempi julkisivun äänitasoero kuin vanhalla ikkunalla. Lisäksi ikkunan laseissa on kaksi laminointikalvoa, jotka parantavat ikkunan ääneneristävyyttä. Elokuussa makuuhuoneesta mitatut yöaikaiset keskiäänitasot olivat noin 30 dB ja marraskuussa ikkunan vaihdon jälkeen noin 21 dB (taulukko 2). Melutasot ikkunan vaihdon jälkeen Marraskuussa 2018 mittauksia jatkettiin uuden ikkunan asennuksen jälkeen. vsk. Melun hetkelliset melutasot olivat pienentyneet merkittävästi ikkunan vaihtamisen ansiosta. Uudessa ikkunassa olevan korvausilmaventtiilin vaikutus äänitasoeroon oli alle 2 dB venttiilin ollessa kokonaan auki. Julkisivurakenteen äänitasoerojen mittausten perusteella voitiin olettaa ikkunan vaihtamisen vaikuttavan merkittävästi makuuhuoneessa todettaviin raideliikenteen aiheuttamiin melutasoihin. Raideliikenteen aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot (L AFmax ) asuinhuoneiston makuuhuoneessa marraskuussa 2018, kun huoneeseen oli asennettu uusi ikkuna.. Yli 45 dB (L AFmax ) melutasoja todettiin alle 10 kpl (kuva 5). Venttiilin ollessa puoliksi auki äänitasoero oli saman suuruinen kuin venttiilin ollessa kiinni. Yöaikaiset korkeimmat melun hetkelliset maksimitasot (L AFmax ) jäivät alle 50 dB tasolle. Erityisen suuret äänitasoerot ikkunoiden välillä (vanha ikkuna/uusi ikkuna) todettiin taajuusalueella 100–315 Hz sekä yli 2 kHz taajuusalueilla (kuva 4). Julkisivun standardisoitu äänitasoero luku (D’ nTw ) vanhalla ikkunalla oli 39 dB ja uudella ikkunalla 48 dB. ikkunan vaihtamisen vaikutukset näkyivät selvästi myös makuuhuoneessa mitatuissa tunnin keskiäänitasoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50
Ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen on toimiva meluntorjuntakeino tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa ei ole riittävästi tilaa meluesteiden rakentamiseen. Ikkunoiden ääneneristävyyttä parantamalla voidaan myös vaimentaa sisälle kantautuvaa ääntä rakennusten ylemmissä kerroksissa, joihin meluesteiden vaimentavat vaikutukset eivät välttämättä ulottuisi. Näillä menettelyillä raideliikenteen aiheuttamia melutasoja saadaan vaimennettua myös ulkoalueilla ja ainakin lähimpien rakennusten alakerroksissa. Asuinhuoneiston makuuhuoneessa ja sen ulkopuolella mitatut raideliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot elokuussa 2018 (vanha ikkuna) ja marraskuussa 2018 (uusi ikkuna).. vsk. Ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen on tässä tapauksessa myös kustannustehokas meluntorjuntakeino, sillä melusuojauksen kustannukset ovat tässä tapauksessa noin 1000 euroa / suojattu asukas. Unenlaatu on selkeästi parantunut.” Ikkunan ääneneristävyyden parantaminen meluntorjuntakeinona Raideliikenteen aiheuttamaa melua torjutaan tyypillisesti meluseinillä ja maavalleilla. Tiiviissä kaupunkirakenteessa meluseinille ja meluvalleille ei useinkaan ole riittävästi tilaa. Ikkunoiden vaihdolla voidaan parantaa sisätilojen ääniympäristöä, kunhan seinärakenne on muilta osin hyvin ääntä eristävä. Olemme puolisoni kanssa tajunneet vasta nyt kuinka huonosti olemme nukkuneet ennen ikkunan vaihtoa. Tässä tapauksessa yöaikainen keskiäänitaso on huono tunnusluku melun vaikutusten arviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 61 asukkaille. Tampereen esimerkkitapauksessa ikkunoiden vaihtamisella voidaan parantaa selvästi sisätilojen ääniympäristöä, joka nykyisellään on terveydellistä haittaa aiheuttavalla tasolla. B-rapun asukas kommentoi ikkunan vaihdon vaikutuksia seuraavasti: ”Muutos on ollut selvä, olen nukkunut huomattavasti paremmin ja junista johtuvia yöaikaisia heräämisiä en koe enää olevan. Vertailuna voidaan mainita, että Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman (Tampereen kaupunki Taulukko 2
WHO 2009: Night noise guidelines for Europe. Hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 26.6.2018. Toivottavasti tämä linjaus tulee mukaan myös kaupunkien meluntorjunnan linjauksiin. Kuva: WSP Finland Oy.. Ympäristöministeriö 2018. Raideliikenteen aiheuttamien melun hetkellisten maksimitasojen huomioon ottaminen suunnittelussa Raideliikennemelun torjunnassa tulisi ottaa nykyistä useammin huomioon raideliikenteen aiheuttamat hetkelliset, voimakkaat melutapahtumat. vsk. Vanha ja uusi ikkuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä. Tampereen kaupunki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Ääniympäristö. Melun yöaikainen keskiäänitaso ei välttämättä ole hyvä tunnusluku kuvaamaan raideliikenteen aiheuttamia vaikutuksia nukkumiseen ja unen laatuun. Viittaukset Tampereen kaupunki 2018: Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018–2022. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennuksen ääniympäristöstä (2018) kehotetaan ottamaan hetkelliset melutapahtumat huomioon ja sisämelutasojen enimmäisäänitasoksi (L AFmax ) esitetään 45 dB. 62 2018) raideliikennemelun torjuntakohteiden (prioriteettiluokka 1) kustannukset ovat noin 5,2 miljoonaa euroa ja kustannustehokkuus noin 6900 euroa / hyötyvä asukas. rakennusten julkisivujen ääneneristävyyden mitoituksessa saattaa johtaa merkittävään ääneneristävyyden alimitoitukseen. Keskiäänitasojen käyttäminen mm
Tilauksiin lisätään toim. kulut Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas Jari Lampinen Oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. vsk. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. 63 Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900
Meluntorjunnan erillishankkeille on hankalaa saada rahoitusta, joten pääosa meluntorjunnasta maanteiden ja rautateiden varteen toteutetaan väylien kehittämishankkeiden yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Olli Kontkanen, meluasiantuntija Sitowise Meluvaikutusten arviointikriteerit väylähankkeiden meluntorjunnan mitoituksessa. 64 Pääosa meluntorjunnasta toteutetaan väylähankkeiden yhteydessä Väylähankkeissa on velvollisuus huolehtia riittävästä meluntorjunnasta. Meluvaikutusten arvioinnin on oltava läpinäkyvää ja helposti ymmärrettävää Lähtökohtana meluntorjunnan suojaustasolle ovat melun päiväajan 55 dB ja yöajan 50 dB ohjearvot. Toisaalta voimakkaalta yli 65 dB melulta suojaaminen voi olla jopa teknisesti mahdotonta, sillä hyvissäkin olosuhteissa meluesteellä voidaan saavuttaa noin 10–20 dB melutason alenema, ja tyypillisesti meluesteellä saavutetaan vain 2–10 dB melutason alenema ympäristöstä ja esteen korkeudesta riippuen. Joissain hankkeissa melulle altistujia on kuitenkin niin paljon, että kaikkien suojaaminen meluestein tulisi niin kalliiksi, että hanke olisi yhteiskuntataloudellisesti tehoton, eikä sitä voida sellaisenaan toteuttaa. Tämä puolestaan edesauttaa vuoropuhelua hankealueen asukkaiden kanssa. vsk. Siksi on tärkeää, että meluntorjuntatarpeen arvioinnissa päättelyketjut ja arviointikriteerit ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä
Kehitellyn lähestymistavan mukaan ympäristövaikutusten (kielteisten tai myönteisten) merkittävyyden arviointi perustuu vaikutuskohteen herkkyyden ja ympäristön tilassa tapahtuneen muutoksen arviointiin (Kuva 1)[1][2]. Asuinalueet ja Kuva 1. Kuvalähteet: [1][2].. Arviointimenetelmä on myös sovellettavissa meluvaikutusten arviointiin. Ympäristövaikutusten mukaan lukien meluvaikutusten arviointi perustuu alueen herkkyyteen ja muutoksen suuruuteen. Arvioinnissa voidaan hyödyntää seuraavan kuvan (Kuva 2) mukaista taulukkoa. [1][2]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Vaikutuksen merkittävyyden arviointi tehdään vaikutuskohteen herkkyyden ja muutoksen suuruuden perusteella. Merkittävyys arvioidaan käyttäen viisiasteista luokittelua: Erittäin suuri – suuri – kohtalainen – vähäinen – ei vaikutusta. Meluvaikutusten arvioinnin kannalta herkkyyden osatekijät voidaan kuvata seuraavasti: • Lainsäädännöllinen ohjaus: Vaikutuskohteen herkkyys on suuri, jos siitä on säädetty lainsäädännössä. On olennaista, että (melu)asiantuntija soveltaa arviointikriteerejä oman harkintansa mukaan ja raportoi perustelut. 65 Vaikutusten arviointi perustuu alueen herkkyyteen ja muutoksen suuruuteen Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koordinoinut IMPERIA-kehittämishanketta, jossa on tuotettu hyödyllisiä työkaluja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointiin. vsk. Taulukon ehdottamat arvot ovat ohjeellisia. Kuva 2. Herkkyys: lainsäädännöllinen ohjaus, yhteiskunnallinen merkitys ja alttius muutoksille Vaikutuskohteen herkkyyteen vaikuttavat kolme osatekijää ovat lainsäädännöllinen ohjaus, yhteiskunnallinen merkitys ja alttius muutoksille. Vaikutuksen merkittävyys: Erittäin suuri – suuri – kohtalainen – vähäinen – ei vaikutusta Ympäristövaikutusten ja meluvaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muutoksen suuruuden ja vaikutuskohteen herkkyyden perusteella. Kuvalähteet: [1][2]
Muutoksen suuruus: voimakkuus, suunta, alueellinen laajuus ja kesto Ympäristön tilassa tapahtuneen muutoksen suuruuden kolme osatekijää ovat muutoksen voimakkuus ja suunta, alueellinen laajuus ja ajallinen kesto. Esimerkkejä meluvaikutuksista Valtatien 12 varrelta: • ”Kohtalainen myönteinen vaikutus: Valtatien pohjoispuolella taajaman kohdalla tielinja siirtyy kauemmaksi asuinalueesta, jolloin nykytilanteen kohtalainen meluongelma poistuu. On olennaista, että arviointikriteerejä sovelletaan hankekohtaisesti, ja kriteerit ja niiden perustelut on raportoitava. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Esimerkiksi jos tien varrella olevan asutuksen kohdalla melun ohjearvot ylittyvät jo nykytilanteessa ja jos tien nopeusrajoitus tai liikennemäärä kasvaa, niin melutason kasvu voi altistaa kohteen erittäin voimakkaalle melulle. 66 virkistysalueet ovat jo lähtökohtaisesti herkkiä, koska niille on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 melutason ohjearvot. Kriteerejä ei voida myöskään soveltaa yksittäisen ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin meluvaikutuksista. • Alueellinen laajuus: Meluvaikutusta voidaan pitää suurena, jos ohjearvot ylittävä melualue peittää koko asuinkiinteistön oleskelualueen pinta-alan. Melutilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna 1–10 dB.. Vähäinenkin liikennetai tehdasmelun kuuluminen voi pilata aiemmin hiljaiseksi koetun alueen luonteen. Myös aktiivisessa käytössä olevaa virkistysaluetta voidaan pitää herkkyydeltään suurena. • Ajallinen kesto: Melutapahtumien määrä, toistuvuus ja kesto vaikuttavat muutoksen suuruuteen. Melutasot eli desibelit on suhteutettava ihmisen kokemaan haittaan. Melutasojen voimakkuutta ja muutoksen suuruutta voidaan verrata esimerkiksi ohjearvoihin tai ihmisen kuulon ominaisuuksiin. Muutosta voidaan pitää vähäisenä jos ohjearvot ylittyvät tarkastelukohteen reunalla. • Yhteiskunnallinen merkitys: Herkkyys on sitä suurempi mitä enemmän vaikutusalueella on häiriintyviä kohteita, kuten asutusta, tai herkkiä kohteita kuten loma-asuntoja, päiväkoteja tai kouluja. Meluvaikutusta voidaan pitää suurena, jos melu on jatkuvaa (tieliikenne) tai jos on useita yksittäisiä melutapahtumia päivässä. Esimerkkejä meluvaikutusten arvioinnista: Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä– Mankala, yleissuunnitelma 2016 Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä valtatiehankkeessa [3] tehdyistä meluvaikutusten arvioinneista, jotka on tehty soveltamalla seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) esitettyjä meluvaikutusten arviointikriteerejä. On syytä huomata, että alttius muutoksille voi olla suuri, kun nykytilanteen melutaso on pieni tai suuri. Myös toteutumattomalla asemakaava-alueella päästään meluntorjunnan avulla vähintään 55 dB päivämelutason tasalle. Esimerkiksi hiljaiset alueet ovat erityisen herkkiä vähäisille melutason muutoksille. • Alttius muutoksille: Herkkyys on suuri, jos vaikutuskohde sietää huonosti ympäristöhaitan aiheuttamia muutoksia. Meluvaikutusten arvioinnin kannalta muutoksen suuruuden osatekijät voidaan kuvata seuraavasti: • Muutoksen voimakkuus ja suunta: Melun voimakkuuden arviointiin käytetään usein ainakin melutasoa [dB], mutta myös laadullisia arvioita voidaan tehdä. vsk. Toisaalta kohteet, joissa melukuorma on jo nykytilanteessa suuri, ovat erityisen herkkiä melutason kasvulle. Esimerkiksi melutason muutosta voidaan pitää suurena, jos melutaso nousee nykytilanteesta yli 5 dB:llä tai jos melun ohjearvot ylittyvät yli 5 dB:llä. On huomioitava, että kriteerit ovat esimerkkejä ja suuntaa antavia
Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Raportteja 56 | 2016. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/ 159403 [3] Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä–Mankala, Yleissuunnitelma. Laatinut Sito Oy. al. Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinnissa – IMPERIA-hankkeen yhteenveto. • Suuri myönteinen vaikutus: Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien läheisyydessä on nauhamaisesti useita yksittäisiä asuintaloja, joiden kohdalla valtatie siirtyy kauemmaksi asutuksesta. Alueen melutilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna 5–10 dB. vsk. 67 • Vähäinen myönteinen vaikutus: Valtatien eteläpuolella kahden asuinkiinteistön kohdalla melutilanne paranee meluntorjunnan avulla 3–10 dB ja alueella päästään alle 55 dB melutasoon. Meluntorjuntakohteen herkkyyden ja melutason muutoksen suuruuden kriteerit.. Tielinjan siirtymisen myötä ja meluntorjunnan avulla päästään pääosin 55 dB alittavaan melutasoon ja vähintään 60 dB päivämelutason tasalle. Tielinjan siirtymisen myötä ja meluntorjunnan avulla alueen melutilanne paranee tieliikenteen aiheuttaman melun osalta 5–10 dB nykytilanteeseen verrattuna. • Kohtalainen kielteinen vaikutus: Uusi tie muodostaa uuden melulähteen. et. Alueella on myös useita tieja raideliikenteen yhteismelulle altistuvia kohteita, joiden osalta kokonaismelutilanne joko ei parane ollenkaan tai paranee vain 1–3 dB. Melutasot kasvavat uuden tielinjauksen läheisyydessä 5–15 dB verrattuna nykytilanteen melutasoihin. et al. Saatavilla: https://www.jyu.fi/science/ fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/ imperia-hanke [2] Marttunen M., Grönlund S. Ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi – Esimerkkejä arviointikriteereistä. • Suuri myönteinen vaikutus: Valtatien pohjoispuolella kohdalla tielinja siirtyy kauemmaksi asuinalueesta ja kaava-alueesta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2015. Alueella päästään meluntorjunnan avulla kuitenkin vähintään 55 dB päivämelutason tasalle.” [3] Viitteet [1] Ikäheimo E., Vartia M. Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELYkeskukset
Maankaatopaikoista Ruskon maankaatopaikka täyttyi vuonna 2018 ja Myllypuron maankaatopaikan on arvioitu Tiina Kumpula, vanhempi asiantuntija Sitowise Ylijäämämaiden hyödyntäminen meluntorjunnassa -case Tampere Tampereella ylijäämämaiden avulla rakennetaan parempia ympäristöjä maankaatopaikan täyttämisen sijaan. vsk. 68 Alussa oli ongelma Maanrakentamisessa syntyviä heikkolaatuisia maa-aineksia, joiden hyödyntäminen muissa rakennuskohteissa on vaikeaa tai mahdotonta, kutsutaan ylijäämämaiksi. Ylijäämämaista toteutettavat meluvallit vähentävät liikennemelun leviämistä asuinja virkistysalueille, vähentävät kuljetuksissa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja parhaimmillaan luovat laadukkaita elinympäristöjä uhanalaisille tai harvinaistuville paahdeympäristölajeille.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tampereen kaupungin alueella suuri osa tällä vuosituhannella syntyneistä ylijäämämaista on päätynyt Länsi-Tampereen Myllypurossa ja Kaakkois-Tampereen Ruskossa sijaitseville maankaatopaikoille, joille on vuositasolla ohjautunut noin 250 000 m 3 itd (noin 10 000 kasettikuormaa) heikkolaatuisia maa-aineksia, pääasiassa silttiä ja savea sekä liikaa orgaanista aineista sisältävää maa-ainesta
Meluntorjunnan osalta keskiöön nostettiin Valtioneuvoston periaatepäätöksen 993/92 mukaisten melutason ohjearvojen lisäksi ääniympäristön laatu. No meluvalleihin ainakin! Tähän mahtuu paljon hyvää, paljon kaunista Syksyllä 2018 käynnistettiin työ, jonka tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevia kohteita, joille olisi kenties mahdollista toteuttaa meluvalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Kapasiteettiongelman lisäksi Tampereen kaupungilla on tarve lyhentää maa-ainesten kuljetusmatkoja sekä kustannusten että kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Yhtenä munana ylijäämämaiden hallintakoria nousi keskusteluissa esille ajatus, voisivatko ylijäämämaat olla ongelman sijaan ratkaisu. Koska keskitettyä ratkaisua Tampereen kaupungin ylijäämämaiden loppusijoittamiselle ei ole löydetty, päätti Tampereen kaupunki lähestyä ongelmaa uudesta näkökulmasta ja perusti maa-ainesten hallinnan ohjausryhmän, jonka tavoitteena on mm. Alustavan selvitystyön tuloksena Tampereen kaupungin alueelta löytyi peräti 73 kohdetta, jolle olisi kenties mahdollista. Tiedettiinhän toki, että 55 desibeliä kumipyöräliikenteen aiheuttamaa ääntä ei vielä tarkoita hyvää ääniympäristöä. Tiedossa kuitenkin on, että rakentaminen ei Tampereella lopu ja rakentamisen painopisteen siirtyessä entisille ”hukkamaille ja savikoille”, heikkolaatuista maa-ainesta syntyy, olipa sille osoitettavissa vastaanottopaikkaa tai ei. Mihin heikkolaatuiset massat kelpaisivat. Voisiko ylijäämämailla tehdä jotain sellaista, jota ei muuten syntyisi. Uuden tai uusien maankaatopaikkojen perustaminen ei ole helppoa: toimintaan tarvittavan alueen pinta-ala on noin 10–20 ha, minkä lisäksi alueen on oltava logistisesti hyvin saavutettavissa, eikä alueen perustaminen saa aiheuttaa liikaa haittoja ympäristölle. Tästä johtuen uusien läjitysalueiden löytymisessä ja käyttöönotossa on ollut vaikeuksia. Mitäs me keksittäisiin. Työkantaan vietiin tietoa mm. ratkaista suurhankkeiden massankäyttöön liittyvät haasteet ja kehittää kaupungin toimintaa kohti yhteistä maa-ainesten hallinnan mallia. Lisäksi alueet, jotka maaperän kantavuuden osalta sopisivat maan varastointiin, sopivat myös muuhun rakentamiseen. Tiedettiin myös, että erillishankkeena meluvalleja toteutetaan hyvin harvoin, eikä ainakaan kohteeseen, jonne sillä ei ole VNp 993/92 mukaista ehdottoman välttämätöntä tarvetta. 69 täyttyvän 2–4 vuodessa, mikäli vastaanottomääriä ei saada selvästi pienennettyä. Tampereen kaupunki on etsinyt useita vuosia uutta aluetta maankaatopaikalle. Lisäksi otettiin taustalle kantakartta ja Tampereen kaupungin vuonna 2017 laatima koko kaupungin kattava meluselvitys. Työ potentiaalisten meluvallikohteiden löytämiseksi aloitettiin keräämällä jo olemassa olevaa paikkatietoa. vsk. Kun materiaali oli koossa, meluntorjunnan asiantuntija kävi karttatarkasteluna läpi sellaiset kaupungin alueet, joilla ei ollut tiedossa vallihankkeen kannalta ristikkäisiä arvoja ja joille alustavan tarkastelun perustella saattaisi olla sekä mahdollista että hyödyllistä toteuttaa meluvalli. pohjaja pintavesistä, maaperän laadusta, suojelualueista, uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien havainnoista, arvokkaista biotoopeista, tulevista kaavahankkeista ja jo vahvistettujen kaavojen melumerkinnöistä, rakennuksista, arvokkaista maisema-alueista, maanomistuksesta ja merkittävimmästä maanalaisesta kunnallistekniikasta. Olisiko osana kestävämpää maa-ainesten hallintaa mahdollista toteuttaa minimiä parempaa ääniympäristöä
Melualueilla sijaitseville tunnistetuille vallialueille ei ollut aiemmin kohdistunut rakennuspainetta, mistä syystä alueiden luontoarvoista ei ollut luotettavaa, dokumentoitua ja helposti saatavilla olevaa tietoa. Suurin löydös oli, että potentiaalisten vallikohteiden luontoarvoista ei ollut riittävästi tietoa. Melulaskentojen lisäksi neljässä kohteessa laadittiin liito-oravaselvitys ja kahdessa kohteessa mäkihiilikoiselvitys. 70 toteuttaa meluntorjunnan kannalta hyvä, maisemoinnin myötä myös kaunis valli. Projektiryhmä tunnisti saapuneensa tilaan, jota kutsutaan alkuinnostukseksi. Lisätarkastelut 11 potentiaaliselle kohteelle laadittiin laskennallinen melutarkastelu, jossa selvitettiin vallin vaikutus suojattavan kohteen keskiäänitasoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Potentiaaliset kohteet käytiin läpi mm. Käydyn vuoropuhelun seurauksena kohdelistalta tiputettiin suoraan pois kymmenkunta kohdetta ja samalla kohteista valittiin 11 potentiaalisimmalta vaikuttavaa kohdetta jatkotarkasteluun. 73 kohdetta – se on paljon! Voiko tämä olla totta. Erillisselvityksissä kohteissa löydettiin huomioitavia luontoarvoja, mutta siten, että ne todennäköisesti ovat yhteensovitettavissa meluvallin toteuttamisen kanssa. Loput kohteista (ei hylätty, ei jatkotarkasteltu) jätettiin ”pankkiin” odottamaan mahdollisia myöhempiä jatkotarkasteluja. kaupungin asemakaavoituksen ja ympäristövalvonnan kanssa, jolloin realismin reunaehdot alkoivat hahmottua. Liian hyvää ollakseen totta. vsk. Karkean arvion mukaan kohteiden yhteenlaskettu rakennetilavuus on noin 200 000 m 3 rtr. Laskennallisesti hyödyllisiksi todettiin kohteista yhdeksän, joista kaksi on nykyisten, matalaksi jääneiden vallien korotuksia. Mahdollisesti potentiaalisiksi tunnistetut kohteet. Kuva: Sitowise Oy.
Yhdessä kohteista suunnittelua ei viety eteenpäin, koska kuljetusreitti alueelle olisi kulkenut yksityisen kiinteistön kautta, eikä kiinteistön omistajan kanssa ole toistaiseksi päästy sopimukseen reitin käytöstä. Esimerkkitarkastelu mp+4m korkean meluvallin vaikutuksesta keskiäänitasoihin. Ylijäämämaista toteutettavat meluvallit eivät yksinään ratkaise heikkolaatuisten maa-ainesten sijoittamisongelmaa, mutta ne tuovat lisäaikaa muiden maa-ainesten hallintaratkaisujen kehittymiselle ja samalla luovat äänimaisemaltaan laadukkaampia ympäristöjä tiiviisti rakennetun kaupunkialueen sisälle. Kuva: Sitowise Oy. Osana hanketta tutkitaan myös mahdollisuutta toteuttaa nykyistä enemmän laadukasta paahdeympäristöä alueelle, joka on muutoin vaarassa osittain metsittyä. Kahden vallin osalta suunnittelua tarkennetaan mäkihiilikoiesiintymän säilyttämisen varmistamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Kuva: Sitowise Oy.. Mäkihiilikoi elää metsäapilalla. Kuvassa keltaisella on esitetty 55–60 dB keskiäänitasovyöhyke L Aeq7-22 . 71 Missä ollaan helmikuussa 2019 Meluntorjunnan kannalta hyödyllisiksi todetuista yhdeksästä kohteesta kuudelle on haettu ja myönnetty toimenpidelupa. vsk
Turunen, erikoistutkija Pekka Tiittanen, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Timo Lanki, professori, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio Tieliikennemelun häiritsevyys pääkaupunkiseudulla Melu on elinympäristön stressitekijä, ja sen yleisimmät haittavaikutukset ovat oleskelun ja unen häiriintyminen. Nämä annos-vastesuhteet perustuvat useisiin eri maissa kerättyihin tutkimusaineistoihin. Uudessa ohjeistuksessaan Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että tieliikennemelun iltaja yöpainotetun vuorokauden keskiäänitason (L den ) tulisi alittaa 53 dB ja yöajan keskiäänitason (L n ) 45 dB. EU:n ympäristömeludirektiivin raportointirajan ylittäville liikennemelutasoille altistuu Suomessa noin 600 000 asukasta. sydänja verisuoniterveyttä ja henkistä hyvinvointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tieliikenne on Euroopassa merkittävin ympäristömelun lähde. Ympäristömelun tärkeimpiä ja samalla myös tutkituimpia haittoja ovat häiritsevyys ja unen häiriintyminen. vsk. Pohjoismaisissa oloTarja Yli-Tuomi, erikoistutkija Anu W. Tässä julkaisussa esitetään suomalaiseen aineistoon perustuvat funktiot tieliikennemelun ja oleskelun sekä unen häiriintymisen välisille annos-vastesuhteille.. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan vuonna 2017 noin 600 000 ihmistä altistui Suomessa vähintään L den 55 dB:n tieliikennemelulle. Lisäksi noin 308 000 ihmistä altistui yöaikaan vähintään L n 50 dB tieliikennemelulle. Nämä arvot perustuvat vakavaa häiritsevyyttä ja vakavia unihäiriöitä kokevien osuuksiin. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa (EEA, 2010) esitetään annos-vastesuhteet, joiden avulla voidaan määrittää tieliikennemelusta erittäin paljon häiriötä ja unihäiriöitä kokevien osuudet, kun altistuminen tiedetään. EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) puolestaan määrittelee ympäristömelun raportointirajoiksi L den 55 dB ja L n 50 dB. 72 M elu on ilmansaasteiden ohella yksi merkittävimmistä elinympäristön laatua heikentävistä ympäristötekijöistä. Ympäristömelun lähteistä merkittävin on tieliikenne. Jos oleskelu tai uni häiriintyy vakavasti, fysiologinen ja psyykkinen stressi voivat pitkään jatkuessaan heikentää mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Tämä johtaa häiriökokemusten aliarviointiin. Käytetyt melumallit Tieliikennemelulle altistumista arvioitiin käyttämällä neljällä eri menetelmällä mallitettuja julkisivumeluja: yhteispohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla. Toisaalta EEA:n funktioita laskettaessa altistuminen on määritetty suurimpana asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvana melutasona, jolloin hiljaisen julkisivun puolella asuvien melualtistuminen yliarvioidaan. Kysely lähetettiin 16 000 vähintään 25-vuotiaalle suomenkieliselle henkilölle, jotka Väestörekisterikeskus poimi satunnaisotannalla Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Ympäristöterveyskysely (YTK) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti pääkaupunkiseudulla 2015?2016 laajan kyselytutkimuksen, jonka avulla arvioitiin muun muassa tieliikennemelulle altistumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Tarkempi arvio altistumisesta ja annos-vastesuhteesta saataisiin ottamalla huomioon asunnon ikkunoiden suunnat. Viileän ilmaston vuoksi Suomessa asuinrakennusten rakenteet vaimentavat liikennemelua huomattavasti, joten kansainväliset annosvastesuhteet voivat yliarvioida meluhaittoja Suomessa. vsk. melun häiritsevyydestä, vastaajan meluherkkyydestä ja asunnon ikkunoiden sijainnista suhteessa liikenneväyliin. Kysely sisälsi kysymyksiä mm. 73 suhteissa tehtyjä tutkimuksia on mukana kuitenkin vain muutama. Tässä artikkelissa esitetään suomalaisissa olosuhteissa tehtyyn tutkimukseen perustuvat funktiot tieliikennemelun aiheuttaman oleskelun häiriintymisen ja unihäiriöiden annos-vastesuhteille ottaen huomioon myös asunnon ikkunoiden suunnat
Unihäiriölaskelmia varten valittiin suurin L n tai L Aeq, klo 22-7 , jos makuuhuoneen ikkuna oli kadulle päin ja pienin, jos makuuhuoneen ikkuna oli pihalle päin. Oleskelun häiriintymistä arvioitiin kysymyksellä ”Häiritseekö autoliikenteen melu Teitä (ärsyttää, häiritsee keskittymistä yms.) tavallisesti kotonanne sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni?” ja unihäiriöitä kysymyksellä ”Häiritseekö melu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. Mallinnusta varten vastausvaihtoehdot 4 ja 5 yhdistettiin kuvaamaan paljon häiriötä kokevien osuutta. Asunnon ikkunoiden suunta selvitettiin kysymyksillä ”Mihin suuntaan asuntonne ikkunat ovat?” ja ”Mihin suuntaan makuuhuoneenne ikkunat ovat?” Melualtistumisen arviointi Kullekin kyselyyn vastanneelle etsittiin kaikki kotirakennuksen julkisivumelupisteet, jotka sijaitsevat 20 m:n säteellä Väestörekisterikeskuksen antamasta kodin koordinaattipisteestä. Vuoden 2017 EU-CNOSSOS L den -laskelmissa oli mukana noin 3880 vastaajaa, joista 2,8 % koki oleskelun häiriintyvän paljon tieliikennemelusta. Vastaavissa L n laskelmissa oli mukana noin 1340 vastaajaa, joista 4,5 % koki unensa häiriintyvän paljon tieliikennemelun takia.. Jos asunnon ikkunat olivat kadun eli suuremman melualtistuksen puolella, altistumisarvoksi valittiin suurin 20 m:n säteellä oleva L den . Koska aiemmin EU-selvityksissä asukkaiden altistuminen on arvioitu aina kotirakennuksen suurimman julkisivumelutason perusteella, annos-vastesuhteet oleskelun häiriintymiselle ja unihäiriöille laskettiin vertailun vuoksi myös käyttäen altistuksena 20 m:n säteellä olevaa suurinta julkisivumelutasoa kaikille vastanneille. EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä on tieliikennemelun osalta mallitettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueilla sijaitsevat pääja kokoojakadut sekä maanteistä ne, joiden liikennemäärä on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Kansallisista melun tunnusluvuista laskettiin L den kaavalla (kaava alla). Alle 30 dB:n meluarvot poistettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk. estää nukahtamasta, herättää)?” Kummassakin kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat: 1) Ei häiritse lainkaan, 2) Häiritsee vähän, 3) Häiritsee jonkin verran, 4) Häiritsee paljon tai 5) Häiritsee erittäin paljon. Melun häiritsevyys ja unihäiriöt Ympäristöterveyskyselyyn vastasi 7321 henkilöä. Läpitalon huoneistolle käytettiin näiden keskiarvoa. Sekä 2012 että 2017 valmistuneet pääkaupunkiseudun tieliikenteen melumallitukset on laadittu Sito Oy:ssä. 74 laskettuja EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisia melun tunnuslukuja (päivä-iltayömelutaso L den ja yömelutaso L n ) vuodelta 2012 ja kansallisia melun tunnuslukuja (A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa L Aeq, klo 7-22 ja yöohjearvoa L Aeq, klo 22-7 ) vuodelta 2017 sekä CNOSSOS-EU -laskentamallilla laskettuja EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisia ja kansallisia melun tunnuslukuja vuodelta 2017. Häiritsevyyslaskelmiin otettiin mukaan vain vähintään 45 dB:n melutasot, koska tätä pienemmillä melutasoilla häiriöitä ei juuri esiinny ja datan luotettavuus pienenee. Vastaavasti, jos asunnon ikkunat olivat pihan puolella, altistumisarvoksi valittiin pienin L den
75 Annos-vastesuhteet Paljon häiriötä kokevien osuus (%POH) iltaja yöpainotetun vuorokauden keskiäänitason (L den ) funktiona on esitetty sinisellä kuvassa 1a. Käytettyjen neljän melumallin tulokset on esitetty eri merkeillä, mutta ne eivät selkeästi poikkea toisistaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Kuten kuvassa 1a, paras arvio annos-vastesuhteesta on Kuva 1. vsk. Kuvassa vihreällä on esitetty funktio, joka on saatu käyttäen kaikille vastaajille suurinta 20 m:n säteellä olevaa melutasoa. NPM = Nordic Prediction Method; CNO = EU-CNOSSOS. Vihreä = neljällä menetelmällä saatujen tulosten sovite, kun altistuminen on arvioitu suurimman 20 m:n säteellä olevan julkisivumelun perusteella. Paljon kotona a) sisätiloissa (ikkunoiden ollessa kiinni) häiriötä kokevien (%POH) ja b) unihäiriöitä kokevien (%PUH) osuus tieliikennemelun funktiona. Punainen = EEA:n suositusfunktio a) %HA:n (percentage of Highly Annoyed) ja b) %HSD:n (percentage of Highly Sleep Disturbed) laskemiseksi.. Sininen = neljällä menetelmällä saadut tulokset ja niiden sovite, kun altistumisen arvioinnissa otetaan huomioon asunnon ikkunoiden suunta. Paljon unihäiriöitä kokevien osuus (%PUH) yömelun (L n ja L Aeq, klo 22-7 ) funktiona on esitetty kuvassa 1b. Niinpä funktio %POH YTK on laskettu kaikkien mallien tulosten perusteella ja se antaa parhaan arvion annos-vastesuhteesta
Vertailu EEA:n suosittelemiin malleihin Ympäristöterveyskyselyn annos-vastesuhteita ei voida suoraan verrata EEA:n funktioihin. vsk. Eroja on etenkin siinä, miten oleskelun häiriintymisestä kysytään (kotona sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni vai kotona yleensä), miten määritellään unen häiriintyminen (estää nukahtamasta/herättää vai ainoastaan herättää), miten määritetään häiriötä ja unihäiriöitä kokevien osuudet (häiritsee paljon/ erittäin paljon vai ainoastaan erittäin paljon) ja miten altistuminen arvioidaan (huomioidaanko ikkunoiden suunta vai ei). 76 esitetty sinisellä %PUH YTK . Eroista huolimatta EEA:n funktiot on kuitenkin esitetty kuvissa 1 ja 2 punaisella käyrällä. Vihreä = kahdella menetelmällä saatujen tulosten sovite, kun altistuminen on arvioitu suurimman 20 m:n säteellä olevan julkisivumelun perusteella.. Kuvassa 2 on esitetty funktiot, kun altistumisarviossa on otettu huomioon asunnon ikkunoiden suunnat (sininen käyrä) ja kun altistuminen on määritetty suurimpana melutasona 20 m:n säteellä olevissa julkisivumelupisteissä (vihreä käyrä). Paljon kotona sisätiloissa (ikkunoiden ollessa kiinni) häiriötä kokevien osuus tieliikennemelun funktiona, kun melualtistuminen arvioidaan käyttäen kansallista tunnuslukua LAeq, klo 7–22. Ympäristöterveyskyselyn aineistossa parhaiten näitä vastaavat vihreällä esitetyt käyrät, joissa altistuminen on arvioitu suurimpana 20 m:n säteellä oleKuva 2. Suomessa ympäristömelua säännellään valtioneuvoston päätöksessä (993/92) annettujen ohjearvojen nojalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ohjearvot koskevat päiväja yöajan keskiäänitasoja. Sininen = kahdella menetelmällä saatujen tulosten sovite, kun altistumisen arvioinnissa otetaan huomioon asunnon ikkunoiden suunta. Vastaavasti arvio käyttäen kaikille vastaajille suurinta 20 m:n säteellä olevaa melutasoa on esitetty vihreällä. Tämän takia esitetyt annos-vastesuhdefunktiot ovat epävarmoja yli 65 dB %POH_L den , yli 56 dB %PUH_L n ja yli 62 dB %POH_L Aeq, klo 7-22 tieliikennemelun tasoilla. Kansallista käyttöä varten laskettiin annosvastesuhde myös käyttäen L Aeq, klo 7-22 tuloksia vuodelta 2017. Ympäristöterveyskyselyssä oli vain vähän suurille tieliikennemelun tasoille altistuvia vastaajia
Nämä arvioivat paljon häiriötä ja unihäiriöitä kokevien osuudet huomattavasti pienemmiksi kuin EEA:n funktiot samoilla melutasoilla, vaikka EEA:n funktioissa on mukana ainoastaan erittäin paljon häiriötä kokevat. European Environment Agency 2019, https://www.eea.europa.eu/fi 8.2.2019 Good practice guide on noise exposure and potential health effects, European Environment Agency EEA Technical report No 11/2010, ISSN 1725-2237 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Työsuojelu valvontatyössä 28.5.2019 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila, Vantaa Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 8.5.2019 mennessä.. Datalähteet Helsingin, Espoon, Vantaan ja KauniaisSuomalaiseen aineistoon perustuvat parhaat arviot annos-vastefunktioista tieliikennemelun aiheuttamalle oleskelun häiriintymiselle ja unihäiriöille, kun altistumisen arvioinnissa otetaan huomioon kodin ikkunoiden suunnat: % POH YTK = -0.0004×(L den -42)³+0.0285× (L den -42)²-0.0423× (L den -42) [45–65 dB] % PUH YTK = 0.0168×L n ²-1.1362×L n +20.51 [45–56 dB] % POH YTK _LAeq = 0.012×(L Aeq, klo 7-22 42)²+0.208×(L Aeq, klo 7-22 42)-0.1647 [45–62 dB] %POH = paljon häiriötä kokevien osuus %PUH = paljon unihäiriöitä kokevien osuus Hakasuluissa on melutasot, joille funktioita voi soveltaa . ten kaupunkien sekä Liikenneviraston yhteistyönä Sito Oy:llä teettämät julkisivumelumallitukset vuosilta 2012 ja 2017. vsk. Osa erosta selittyy Suomen rakennuskannan hyvällä ääneneristävyydellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 77 vana melutasona
Hänellä on vahvaa osaamista melun terveysvaikutusten arvioinnissa. vsk. Näytti siltä, että ala olisi lähes kultakaivos, kun osaajia ei liiemmin maassa ollut”, muistelee Pesonen uransa alkuvaiheita. Tein diplomityöni Pöyryllä puunjalostusteollisuuden meluntorjunnasta. Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. ”Olin lähes koko opiskeluajan ja sen jälkeen useita vuosia töissä Jaakko Pöyryllä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Kun vuonna 1973 perustettu työsuojeluhallinto ilmoitti teollisuustyöpaikkojen meluntorjunnan tavoitteensa, tein markkinatutkimuksen. Kari Pesonen on useammalla vuosikymmenellä tehnyt yhteistyötä aiemman Lääkintöhallituksen ja sittemmin sosiaalija terveysministeriön terveydensuojeluviranomaisten kanssa. Tapio Välikylä Kari Pesonen – meluntorjuntaa koko elämä Diplomi-insinööri Kari Pesonen on Suomen parhaita meluntorjunnan asiantuntijoita. Hän on ahkeroinut jo 1970-luvun alusta meluntorjunnan parissa konsulttina. 78 Mistä kaikki alkoi Kari Pesosen juuret löytyvät Espoosta, silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän opiskeli sellutekniikkaa. Oman toimistonsa Pesonen perusti vuonna 1974. Tavoitteisiin pääseminen edellytti ainakin 1–2 miljardin markan investointeja
Kirjeen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1979. Meitä oli kymmenisen aktiivista osanottajaa, koulutimme toinen toisiamme usean vuoden ajan pitämällä kukin vuorollamme opetusesityksen ulkomaisen akustiikan kirjan tiettyjen lukujen sisältämistä aiheista.” Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy on tehnyt vuosikymmenten mittaan huomattavan määrän yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. ”Arvostan tätä jäsenyysansiota hyvin paljon. äänen intensiteettikenttien pyörteisyyden ja aktiivisen vaimennuksen tutkimiseen. Hän toteaa, että paras keino oppia asioita on opettaa niitä muille. Ohjelmoimme omia akustiikan ja Mukana kansainvälisessä meluntorjuntaan liittyvässä yhteistyössä Kari Pesonen on ollut alusta alkaen aktiivisesti mukana kansainvälisessä toiminnassa. EU:n ympäristömeludirektiiviä (asiantuntijatyöryhmä WG1, Meluindikaattorit, http://rigolett.home.xs4all.nl/ENGELS/wg1/wg1fr.htm ) ja INCE-I:n kansainvälisen melupolitiikan suositusjulkaisua (http://i-ince.org/files/publications/iince061.pdf ). Tähän työhön on kuulunut monien ohjeluonnosten laadinta sekä muutamia satoja asiantuntijalausuntoja, joista osa on edellyttänyt mittauksia ja tapauskohtaisia selvityksiä.” Mukana myös opetustyössä Kari Pesonen on ollut mukana opetustyössä neljännesvuosisadan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Hän valmisteli mm. ”Tämä mielessäni opetin Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa (myöhemmin Stadiassa) akustiikkaa ja TKK:n prosessiosastoilla teollisuuden ja ympäristön meluntorjuntaa lähes 25 vuotta. Kansainvälisen aktiivisuuden seurausta on myös se, että Puolan tiedeakatemiassa työskennellyt puolalainen perhetuttavani pyysi minua 1990-luvun alkupuolella, kun hän muutaman kumppaninsa kanssa perusti Svantekin, edustamaan Svantekin mittalaitteita Suomessa ja Virossa. Nähtävästi asiakas oli tyytyväinen osaamiseeni, sillä konsulttityö lääkintöhallituksen ja sen seuraajien, sosiaalija terveysministeriön ja Valviran kanssa jatkuu edelleen. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen.” Kari Pesonen.. 1980-luvulla paneuduimme toimistossani mm. 79 ”Toimiston perustamisen aikoihin liityin TKK:n sähköosaston akustiikan jatkokoulutusohjelmaan. Opetuksen lisäksi, myös teoreettinen akustiikka ja meluntorjunta on ”vienyt” miehen. Yhtenä seurauksena kansainvälisestä toiminnasta oli se, että INCE-USA kutsui hänet 2000-luvun alussa statukseen Distinguished International Member (https://www.inceusa.org/membership/ distinguished-international-members ). ”Muistaakseni oli vuosi 1976, kun sain silloiselta Lääkintöhallitukselta konsulttityöksi meluohjekirjeen valmistelun
Tämä lausuntopuoli ja suuren valitusasiakirjamäärän yksityiskohtainen läpikäynti on auttanut suuresti ohje-ehdotusten ja -julkaisujen tekoa. En ole laskenut Ympäristö ja Terveys-lehdessä vuosien mittaan julkaistujen artikkelien määrää. Tämän tilaisuuden esitelmistäni lehti julkaisi myös erillisen julkaisun, Meluyleiskirjeen soveltamisohjeet. Tuohon aikaan ei ollut vastaavia kaupallisia ohjelmia. Laskentateho ja -tarkkuus ovat lisääntyneet huimasti. ”Yhteistyö on avannut näköalan hallintoon ja meluvalitusten käsittelyyn hallinnossa ja hallinto-oikeuksissa. Saattaa olla yli kaksikymmentä”, muistelee Pesonen. Asiantuntijalausunnoistani taitaa olla yli 200 sellaista, jotka ovat olleet taustaselvityksinä ja ehdotuksina lääkintöhallituksen ja STM:n omille lausunnoille hallinto-oikeuksille ja KHO:lle. Taustalla on mm. Mittaajien osaaminen vaatisi koulutusta ja usein toistuvia mittaustehtäviä. ”Ympäristöja Terveys julkaisi ensimmäiset kolme melua koskevaa artikkeliani vuonna 1976 numerossa 9–10. Vuosien mittaan hän on julkaissut Ympäristö ja Terveys-lehdessä useita aiheeseen liittyneitä artikkeleita. vsk. Kuopiossa pidettiin 8.–9.10.1979 meluyleiskirjeen 1676/1979 soveltamisen koulutustilaisuus. Muun muassa kuvalähdemenetelmään perustuvan sisä-äänikenttien laskennan, teollisuuden, tieliikenteen, ampumaja moottoriratojen ympäristömelun laskennan, avokonttoreiden kattojen absorboinnin optimoinnin, nelinapateoriaan perustuvat putkistojen ja äänenvaimentimien laskentaohjelman, statistiseen energia-analyysiin perustuvan koneiden kotelointien tuottaman äänenvaimennuksen laskennan sekä kymmenkunta muuta ohjelmaa. Yksi merkittävä muutos mittauksissa on se, että nykyaikaisilla suurella muistilla varustetuilla mittareilla pystytään tallentamaan melun voimakkuuden ja ominaisuuksien vaihtelua yhtäjaksoisesti hyvin pitkään, jopa useita viikkoja tai joillakin jopa vuosia. Ohjelmointi edellytti hyvin syvällistä teoreettisen akustiikan opiskelua ja osaamista.” Yhteistyö viranomaisten kanssa Kuten aiemmin mainittiin, Pesonen on tehnyt laajasti yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja Pesosen mukaan yhteistyö on ollut hyvin antoisaa. Mittaustekniikka kehittyy Nykylaitteilla melun mittaaminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi 1980-luvun laitteilla. 80 meluntorjunnan ohjelmistoja. Mittalaitteet ovat kehittyneet aikaisempaa paljon monipuolisemmiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. se, että on maita, joissa ohjetai raja-arvot on määritetty koko vuoden keskiäänitasona. Valituksista on saanut hyvän kuvan siitä, mitä kentällä osataan, mitä ei, ja millaisiin asioihin tarvitaan ohjeistusta ja tietoa”, kuvailee Pesonen. Tämä edellyttää pitkäaikaismittauksia. Jatkuvaa, pitkäaikaista melun seurantaa tarvitaan myös ympäristölupien ja vastaavien ehtojen noudattamisen valvonnassa, kuten mahdollisten ylitysten toteamiseksi.” Melun mittaaminen ja mittaustulosten tulkinta ovat vaativia tehtäviä. Yhteistyö Ympäristö ja Terveyslehden kanssa Kari Pesonen julkaisi Ympäristö ja Terveyslehden julkaisusarjassa Meluyleiskirjeen soveltamisohjeet. Vuonna 1977 lehti julkaisi erityisen melunumeron (3/1977), jossa oli niin ikään kolme kirjoitustani. ”Kaikkialla maailmassa ohjeja raja-arvot perustuvat edelleen äänenpainetasoihin. ”Hallinnossa ja yrityksissä on paljon. Pesonen on myös ahkera meluntorjuntaluentojen pitäjä
Melumallinnus ja erilaiset laskentamenetelmät ovat vähentäneet esimerkiksi kaavoituksessa ja ympäristölupahakemusten meluselvityksissä mittauksiin perustuvia selvityksiä.” Melu hallinnossamme Meluntorjuntatyö on ollut vuosikymmenten mittaan hallinnollisesti haastavaa. Uusien meluteknisesti parempien autojen, koneiden, laitteiden ja lentokoneiden meluhyöty hukkuu näiden melulähteiden määrän Mielenkiintoinen meluntorjunta-asia liittyy hyvin ajankohtaiseen perustuslakiimme ja erityisesti perustuslain 20 §:n tulkintaan. ”Tälle viranomaisten väliselle rajanvedolle ei löydy selvää perustetta terveydensuojelulaista. Toisaalta kunnat ja yritykset ovat vähentäneet omia mittauksiaan ja siirtäneet niitä konsulteille. 81 mittaajia, jotka mittaavat melua kovin harvoin. Mitään selvityksiä, jotka osoittaisivat, että on pyritty turvaamaan, en tiedä tehdyn.” voimakkaaseen kasvuun. vsk. Pesosen mukaan uusien meluvaikutusten tutkimustulosten perusteella meluntorjunta olisi yhä tärkeämpää. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Asumisterveyteen liittyneet meluntorjuntakysymykset ovat olleet ympäristöterveydenhuollon toimialaa, periaatteessa kaikki muu melu ja sen torjunta ovat olleet muiden viranomaisten vastuulla. Ehkäpä yksi syy tällaiseen käsitykseen on se, että TSL:n perusteella ei ole toistaiseksi julkaistu muita kuin asuntojen ja yleisötilojen sisämelujen ja altisteiden toimenpidearvoja ja arviointiohjeita”, toteaa Pesonen. aikaisemmin melusuoja-alueiksi kaavoissa varatuille liikenneväylien varsien alueille ollaan suunnittelemassa asuntoja tai kun roska-autojen liikenne sallittiin jokin aika sitten alkavan keskusta-alueella klo 5 aamuyöllä, entisen klo 7 sijasta. Tällaisilla henkilöillä on havaintojeni mukaan usein vaikeuksia hyödyntää kaikkia nykyaikaisen mittauskaluston ominaisuuksia. Normeja on Suomessakin purettu ja rahasta on tullut konsultti”, Pesonen summaa.. Tällä hetkellä näyttää Pesosen mukaan siltä, että tätä perustuslain määräystä rikotaan surutta. Terveydensuojelulain 763/1994 1 § määrittelee lain koskevan terveydensuojelua kaikkialla kansalaisten elinympäristössä. Meluntorjunnan tulevaisuus Melu ei ole maailmasta loppunut. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”. En ole itse kokenut rajanvetoa kovin pulmalliseksi, mutta näyttää siltä, että viranomaispuolella rajanvetoa halutaan harjoittaa siten, että TSL koskisi vain asumisterveyttä. Lain esitöissä mainitaan, että elinympäristöllä tarkoitetaan sisätilojen ja asunnon lähiympäristön lisäksi kulkuja liikenneympäristöä. Toisaalta ainakin maallikosta näyttää siltä, että meluntorjuntaa ei koeta enää niin tarpeelliseksi kuin pari vuosikymmentä sitten. ”Julkinen valta, esimerkiksi Helsingin päättäjät, eivät näytä pyrkivän turvaamiseen, kun mm. ”Tutkittua tietoa melun kielteisistä vaikutuksista, esimerkiksi ympäristömelun aiheuttamista unihäiriöistä, useiden tautien kasvaneista esiintyvyyksistä ja melualueilla asuvien ennenaikaisista kuolemista, on lisääntynyt ja tarkentunut, mutta tästä huolimatta monissa maissa, Suomi mukaan lukien, entistä suurempi osuus ihmisistä asutetaan alueille, joilla ympäristömelu aiheuttaa terveysja viihtyisyyshaittoja
Tehostettua viestintää tarvitaan edelleen.” Riskitoimialoja ovat muun muassa maatalous ja rakentaminen Kampaamoja kauneudenhoitoalan lisäksi myös perinteisemmät riskialat nousivat esiin selvityksessä. Maanviljelijät herkistyvät esimerkiksi lehmälle, varastopunkeille, viljoille tai rehuille. Toiseksi yleisin ammattitauti on ärsytys. Maanviljelijöiden yleisin ammattitauti oli Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume. Akrylaattiyhdisteitä käytetään muun muassa rakennekynsimateriaaleissa ja ripsien pidennysliimoissa sekä asennusja kokoonpanotyössä käytettävissä liimoissa. ”Tällä hetkellä nousussa ovat akrylaattien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat. ammattinuhaa, lateraalista epikondyliittiä eli tenniskyynärpäätä sekä kolmasosa kaikista aineiston ammattiastmoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Riskialtisteiksi nousivat melu, käsitärinä, asbesti, märkä työ, eläinten epiteeli, karvat ja eritteet (erityisesti lehmä), pesuaineet, jauhot, viljat ja rehut, likainen työ, hartsit ja muovit, leikkuunesteet, kumikemikaalit, homesienet, Puumala-virus (myyräkuumeen aiheuttaja), syyhypunkki, varastopunkki sekä toistotyö. Riskiammatteja ovat konepajaja valimosekä rakennustyöntekijät Vastaavasti riskiammateiksi nousivat mm. Vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten maataloudessa. vsk. Maataloustyön altisteet ja jauhot olivat tavallisimmat ammattitaudin aiheuttajat, mikäli henkilöllä todettiin monta ammattitautia samanaikaisesti (esimerkiksi ammattiastma, ammattinuha tai ammatti-ihottuma). Maanviljelijöillä todettiin myös mm. Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma, ärsytyskosketusihottuma ja asbestiplakkitauti Työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma, vaikka meluvammojen lukumäärä onkin laskenut merkittävästi. ”Kun huomasimme Työlääketieteen poliklinikallamme kampaajien ja kosmetologien ihotautimäärän kasvun jo useita vuosia sitten, päätimme ryhtyä toimiin. Tehostimme viestintää ja toteutimme hiusja kauneudenhoitoalan ammattiopettajien täydennyskoulutushankkeen yhdessä Laurea AMK:n kanssa”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta. Vaikka melualtistus on vähentynyt vuosien saatossa, melu on edelleen yleisin ammattitaudin aiheuttaja. Rakentamisessa yleisimmät ammattitaudit olivat meluvamma ja asbestiplakkitauti. 82 Meluvamma on edelleen työikäisten ammattitautitilaston kärjessä Vahvistettujen ammattitautien määrä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana lähes 60 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä, jossa tarkasteltiin riskiammatteja, -aloja ja -altisteita Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella 2005–2014. Trendi on ollut laskeva melkein kaikilla toimialoilla, mutta esimerkiksi kampaamoja kauneudenhoitoalalla ammattitautien määrä on nousussa. ”Halusimme analysoida lukuja ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen taustalla pidemmällä aikavälillä ja tuottaa tietoa työperäisen sairastavuuden vähentämiseksi ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kohdentamiseksi”, kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta. konepajaja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat, rakennustyöntekijät, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat, prosessityöntekijät sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetusja jalkinealan valmistustyöntekijät
Ammattiastmoja todettiin seurantajakson alussa n. Riskiammatit, alat ja altisteet Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella -hankkeessa analysoitiin Työperäisten sairauksien rekisterin vahvistettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen aineisto vuosilta 2005–2014. Runsaasta oireilusta huolimatta kosteusvauriorakennuksiin liittyviä ammattitauteja vahvistetaan vähän, noin 7 prosenttia kosteusvaurioastmaepäilyistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Ärsytyskosketusihottuman aiheuttajista tavallisin on märkätyö, muita tavallisia aiheuttajia ovat pesuaineiden käsittely ja likainen työ. Isotiatsolinoni on säilöntäaine, jota käytetään mm. Ammatti-ihotautien kokonaismäärän vähentyessä epoksituotteisiin liittyvät allergiset kosketusihottumat ovat kasvattaneet suhteellista osuuttaan. Kohdennettuja toimia suositellaan mm. Työterveyslaitos. Asbestiplakkitautia todetaan työikäisillä edelleen noin 100 tapausta vuodessa. Keinot ammattitautien ehkäisyyn listattiin Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ammattitautien ehkäisyohjelma, jossa ehdotetaan kohdennettuja ennalta ehkäiseviä toimia ammattitautien ja työperäisen sairastavuuden ehkäisemiseen. Hankkeessa pääpaino asetettiin työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön ammattitauteihin liittyviin merkittävimpiin riskitoimialoihin, -ammatteihin ja -altisteisiin. 83 kosketusihottuma ja kolmanneksi yleisin asbestiplakkitauti. Ammattinuhan aiheuttajina maatalouden ja elintarviketyön viljaja eläinallergiat ovat edelleen keskeisimpiä. Myös ammattitautitilastoinnin kehittäminen ja ammattitautiilmoituksen entistä aktiivisempi käyttö ovat keskeisiä. Ehkäisyohjelma sisältää useita koulutukseen, ohjaukseen ja tiedottamiseen liittyviä aiheita. vsk. Koko aineistossa ammattisyöpiä todettiin 913 tapausta, joten noin 75 prosenttia ammattisyövistä todetaan eläköitymisen jälkeen. Ammattisyövistä suurin osa oli asbestin aiheuttamia. Rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja vahvistettiin keskimäärin 32 tapausta vuodessa. EU on vastikään rajoittanut kosmetiikassa sallittavaa isotiatsolinonipitoisuutta. Eniten oli mesotelioomia eli keuhkopussin syöpiä ja keuhkosyöpiä. 130 tapausta vuodessa ja lopussa n. Osa Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista löytyy jatkossa myös Työterveyslaitoksen uudesta Työelämätieto-palvelusta, joka julkaistaan maaliskuussa 2019. Maailmanlaajuinen isotiatsolinoniallergiaepidemia näkyy myös Suomen voimakkaasti kasvaneissa ammattitautiluvuissa tarkastelujakson aikana. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattitautien ja työperäisen sairastavuuden ehkäisemiseksi. kampaamoja kosmetiikkatuotteissa. Tarkastelujaksolla tapausten kokonaismäärässä havaittiin selkeä laskeva trendi. Asbestiplakkitauti on tyypillisesti seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. 80. 10 vuoden tarkastelujaksolta saatu tilastotieto osaltaan myös vahvisti kosteusvaurioastman osoittamiseen liittyvien menetelmien arviointitarvetta. Tärinätautitapausten lukumäärä on ollut kasvussa ja myös tärinätautiepäilyjä on kirjattu enemmän tarkastelujakson loppupuolella. 10 vuoden tarkastelujaksolla työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on vähentynyt 58 prosenttia. Tärinätautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukkuja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa. Ammattisyöpiä todettiin työikäisillä yhteensä 238. maataloustyöhön, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille sekä pienleipomoihin ja keittiöihin
www.yhteiskunnallinenyritys.fi. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Yhteiskunnallinen yritys -merkki tekee näkyväksi arvomme, joiden mukaan toimimme joka ikinen päivä pyrkien vastaamaan ammateissaan toimivien tarpeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin kouluttamalla ja julkaisemalla sekä lehtiä että opaskirjoja, kuvailee toimitusjohtaja Kaarina Kärnä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:stä. S uomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy tuottaa ja julkaisee kahta ammattilehteä, Ympäristö ja Terveys-lehteä ympäristöalalle ja Elintarvike ja Terveys-lehteä ammattikeittiöja elintarvikealalle. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Näiden yritysten liiketoiminnan ytimessä on yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, mikä näkyy myös Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:n toiminnassa”, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. 84 Porissa toimivalle Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. ”Lisäksi teemme yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa esimerkiksi julkaisemalla alaan liittyviä opinnäytetöitä sekä oppilaitosten hankkeita ja tutkimuksia”, Kärnä lisää. Elintarvike ja Terveys-lehti on puolestaan ammattilehti ammattikeittiöissä, elintarviketeollisuudessa, päivittäistavarakaupan sekä elintarvikelainsäädännön ja sen valvonnan parissa toimiville. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. Ympäristö ja Terveys-lehti on ainoa ympäristöterveysalaan keskittynyt ammattilehti, jonka sisältöön kuuluvat myös ympäristönsuojeluun liittyvät asiat. vsk. Yhtiö toimittaa ja kustantaa myös alaan liittyviä oppaita ja kirjoja sekä järjestää aihepiireihin liittyviä koulutuksia valtakunnallisesti. Yhteiskunnallisena yrityksenä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja toimivien viestintäkanavien muodossa. ”Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset tekevät hyvää palauttamalla toimintansa tuloksen oman toiminnan kehittämiseen tai jakamalla sen muuhun hyvään tarkoitukseen. ”Toiminnallamme on aina ollut vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristösuojelun, elintarvikehygienian ja muun ruokaturvallisuuden sekä näiden alojen ammattiosaamisen edistämisessä. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. www.suomalainentyo.fi Suomalaisen Työn Liitto Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin
vsk. 85 LEHDEN ALKUTAIPA LEEN SATOA:. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50
Vinkki: Kirjaa myydään tällä hetkellä kustantajan verkkokaupassa hintaan 9,90 e. Hiljaisuudessakin kuullaan ääniä, mutta niitä ei koeta häiritseviksi, ts. Kaarina Kärnä. Sisäiseen ympäristöön kuuluvat vahvuudet ja heikkoudet, ja ne tapahtuvat ikään kuin ihmisessä itsessään, kun taas mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoista ympäristöä, joka tulee eri paikoissa ihmiselle annettuna. Yle Pori uutisoi näin Porin torille kynttilämeren ääreen kokoontuneita ihmisiä: ” Olli Lindholmin kuolema on koskettanut porilaisia. Vahvuudet ja mahdollisuudet ovat hiljaisuuden positiivisia ulottuvuuksia, heikkoudet ja uhat negatiivisia. Torilla oli hiljaista, vaikka paikalle oli kerääntynyt satoja ihmisiä.” Vaikka ns. vsk. Lisäksi nelikentässä ovat ulottuvuuksina ulkoinen ja sisäinen ympäristö. Sen avulla pääsee myös käsiksi siihen, miten hiljaisuutta pitäisi vaalia ja minkälaisia hiljaisia ympäristöjä esimerkiksi kaupungeissa tulisi järjestää. hiljaisuutta rikkoviksi. ISBN 978-952-300-292-0 Hiljaisuuden SWOT-analyysi Hiljaisuus määritellään usein melun poissaolon kautta. Hiljaisuus on hyvin subjektiivinen kokemus, mutta Ampuja lähti etsimään tutkimusaineistosta yleispäteviä hiljaisuutta määritteleviä asioita hiljaisuuden nelikentän kautta. Esimerkki sisäisestä vahvuutena koetusta hiljaisuudesta on keskittynyt kirjan lukeminen, sisäisestä uhkaavasta hiljaisuudesta ahdistava mykkäkoulu, ulkoisesta mahdollisuuksien hiljaisuudesta luonnon rauha ja ulkoisesta hiljaisuuden uhasta vilkas rakennustyömaa. ”kuoleman hiljaisuus” on hiljaisuuden nelikentässä sisäistä, negatiiviseksi koettua hiljaisuutta, oli muistopaikan järjestäminen torille Porin kaupungilta tärkeää surevien huomioimista, ja näin torista tuli ulkoinen, lohduttava hiljaisuuden paikka yhteisen surun jakaville kaupunkilaisille. Kirjan lukeminen sijoittui itselläni ajankohtaan, jolloin tuli suru-uutinen muusikko Olli Lindholmin kuolemasta. 86 Kirjaesittely Outi Ampuja Hyvä hiljaisuus Atena Kustannus Oy 2017, 176 s. Nelikenttä on erittäin kätevä työväline hiljaisuuden merkityksien avaamiseen. Hiljaisuuskokemuksia kerättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhdessä yhteistyötahojen kanssa järjestämässä Suomalainen hiljaisuus/Att Uppleva Tystnad -keruukilpailussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Nelikenttä on SWOT-analyysi, jossa käsitellään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. FT Outi Ampuja on tutkinut hiljaisuutta ja ääniympäristöä vuosia, ja Hyvä hiljaisuus -kirja perustuu 320 hiljaisuuskokemuksen perusteella tehtyyn tutkimukseen
Päätäni tärinä, ääni, rätinä tää puristaa. Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 87 Juhlavuoden palindromit 2/2019 On! Ei! Haluan olla kuuloluu, kallon aula hieno. tuottajavastuumaksut** halutaan porrastaa niin, että niissä otetaan huomioon tuotteiden kierrätettävyys, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys. Jätemäärää vähennettävä, uudelleenkäyttöä lisää Erityisesti elintarvikejätteen (ruokajätteen) määrää on vähennettävä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Nykyinen (2017) kierrätysaste on 41 prosenttia. Karkaat, Siru. Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen tarvittavien lainsäädäntömuutosten keskeisiä linjauksia. Tämä edistää toiminnanharjoittajien mahdollisuuksia hyödyntää aiemmin jätteenä pidettyä materiaalia. Haastavimpia Suomelle ovat muovija puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia ja velvollisuuksia jätteiden erilliskeräykseen. YM Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä. vsk. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä. Elintarvikejätteen määrän kehittymistä ryhdytään seuraamaan nykyistä järjestelmällisemmin. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2019. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Suomi aikoo myös sujuvoittaa menettelyjä, joiden perusteella voidaan todeta, ettei aine tai esine ole enää jätettä. Krak! Anne Kotiharju Y mpäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Tuottajavastuujärjestelmän* halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025. Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristosekä sähköja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Jätteiden kierrätystä lisättävä Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. ALV. Hinta 36,00 euroa (sis. tilaushinnoista. alv. Irtonumero 10,sis. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. 10 %). vsk. 24 %. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 10 %. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. 10 %. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. 88 Yrityshakemisto Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi sis. alv. 10 %). ALV
www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2019 VESIENSUOJELU, VESIHUOLTO -teemanumero -lehti ilmestyy 23.4.2019. Juhlavuosi!. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 89 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Puhtaamman huomisen ääni Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Mainosaineistot 25.3.2019 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk
7. Kestotilaus 67,(sis. 10 %). 5. alv. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Muistathan tehdä lehtitilauksen v.2019! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut: https://lminfo.com/fi/libnet sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Puhtaamman huomisen ääni 50. alv. Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. 6. alv. 24 %). Opiskelijat -50% norm. Juhlavuosi! Näköislehden tilaukset: Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi. vsk * Meluntorjunta 2/19 lehti koulutusmateriaalina Valtakunnallisilla Meluntorjuntapäivillä 20.-21.3.2019 Jyväskylässä . 4. vsk. alv. 90 21.1.2019 18.2.2019 18.2.2019 18.3.2019 18.3.2019 23.4.2019 15.4.2019 27.5.2019 19.8.2019 16.9.2019 16.9.2019 14.10.2019 14.10.2019 11.11.2019 11.11.2019 16.12.2019 Ympäristöterveys,tiedonhallinta *Meluntorjunta Vesiensuojelu, vesihuolto Alueiden käyttö ja ympäristö Rakennusterveys Ilmansuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus 1. 2. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. 10 %). 8. lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). Irtonumero 10,(sis
Lisäksi melu-, tärinäja akustiikkaexperttimme laskivat, mallinsivat, mittasivat ja piirsivät ratkaisuja yli 400 muuhun projektiin. 91 Suunnittelemme kuultavampaa maailmaa Meillä suunniteltiin viime vuonna Raide-Jokeria ja maailman parasta lastensairaalaa. vsk. Helimäki Akustikot Oy on osa Sitowise-konsernia. 26 meluun, tärinään ja akustiikkaan erikoistunutta asiantuntijaamme tarjoavat asiakkaille parasta palvelua ympäri Suomen. Suunnittelemme kuultavampaa, kestävämpää ja älykkäämpää elinympäristöä. WWW.SITOWISE.COM WWW.HELIMAKI.FI. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50
(010) 3222 631 / sales@mip.fi mip.fi Mittaamisen asiakasratkaisut • Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy I mip.fi I aanitasomittarit.fi I mikrofonit.fi Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö, mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3 -oktaavi ja FFT -mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • Integroitu wifi ja LTE 4 g modeemi optiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud ohjelmistoihin Y&T 2/19 Meluntorjunta_Takakansi 170x242.indd 1 15.2.2019 11.02. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2019, 50. vsk. 92 NOR145 äänitasoanalysaattori UUTUUS ! ”The Whole Picture right at your Fingertips” Puh