THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. SUUNNITTELEMME KUULTAVAMPAA MAAILMAA Kiitämme yhteistyökumppaneitamme kuluneesta erikoisesta vuodesta. Poikkeavissakin oloissa 30 melu-, tärinäja akustiikkaexperttiämme laskivat, mallinsivat, mittasivat, suunnittelivat ja piirsivät ratkaisuja yli 500 hankkeeseen. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Sitä me Sitowisellä teemme
Ota yhteyttä! Olemme kuulolla, kun haluat varmistaa, että rakennushankkeesi täyttää niin viranomaisten kuin tulevien käyttäjien toiveet ja vaatimukset. Näin edistämme viihtyvyyttä, turvallisuutta, toimivuutta ja työtehoa. Akustiikan, meluntorjunnan ja AV-suunnittelun asiantuntijana olemme vahvistaneet elämyksiä ja luoneet hyvinvointia elämän koko kirjolla jo yli 25 vuotta. 3 MITÄ KUULUU. Pasilan Tripla-kokonaisuus: asemarakennus, hotelli, Business Park, kauppakeskus ja asuintalot Akukonin osuus kattoi z meluselvitykset z tärinän ja runkomelun torjunnan (liikenne ja kuntosalit) z akustiikkasuunnittelun kauppakeskuksessa, asunnoissa, elokuvateatterissa, työja esitystiloissa z esitystilojen toiminnalliset periaatteet Kuva: YIT Akukonin asiakkaille kuuluu hyvää, sillä tehtävämme on luoda akustisesti toimivia tiloja sekä suojella asiakkaitamme ja kaikkia tilojen käyttäjiä ympäristömelulta ja tärinältä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. akukon.fi | info@akukon.com | 010 3200 700 Finnish Accreditation Service K061 (EN ISO/IEC 17025) Finnish Accreditation Service T229 (EN ISO/IEC 17025)
vsk. Selkeästi Paqpa, tunnistin kyllä tubettajan äänen. Suljin tietokoneen ja päätin, että joogan sijasta luen. Suljin huoneen oven, jotta muun perheen äänet eivät häiritsisi laskeutumistani sisäiseen rauhaan. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakauslehtien liiton jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tytär kuulosti katselevan videoita puhelimellaan. Sängylläni olevalla läppärillä joogaopettaja kuulosti kovin hiljaiselta, enkä tahtonut saada hänen ohjeistaan mitään tolkkua. Kissa alkoi raapia ovea. Levitin kotonani joogamaton sängyn viereen ja asetin läppärin sängyn päälle. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. Tekemiset on suunniteltava ympäröivän äänimaiseman mukaan. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2021 ilmestyy 26.4. Asetuin matolleni selin makuulle, suljin silmät. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Kävin päästämässä kissan pois ja palasin matolleni. Sisäisen rauhan sijasta ärtymys alkoi kasvaa. Eräänä perjantai-iltana päätin kokeilla joogaa etäyhteyden välityksellä. Yhteys toimi ja kaikki oli tähän asti hyvin. Alakerrassa avomies aloitti puhelinkeskustelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kummallakohan on huono kuulo, soittajalla vai vastaanottajalla, kun pitää noin huutaa, mietiskelin. Oventakainen elämä vyöryi ylleni ja joogaopettajan puhe muuttui mitään tarkoittamattomaksi kohinaksi. Yritin kuunnella, mitä poika tekee. Hyvä kirja tai lehti voi kuitenkin olla monessa mukana! Kaarina Kärnä Perjantai-illan äänimaailma. Hän taisi pelata kuulokkeet päässä, kun en kuullut mitään. Tästä ei tule mitään! Kuuntelin sellaista, mitä ei pitänyt kuunnella ja enkä saanut kiinni niistä viesteistä, joita varten joogamatollani olin. Mitä tästä opimme. Lukiessani pystyn sulkemaan ympäristön ulkopuolelle. Joogalle on oma paikkansa, perheen perjantai-illan vietolle omansa. Se oli jäänyt erehdyksessä kanssani samaan tilaan ja halusikin nyt lähteä
050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk 2 • 2021 Perjantai-illan äänimaailma Kaarina Kärnä ...............................................................................4 Melu rakentamisen ohjaajana Mikko Kylliäinen ...........................................................................6 Viranomaisyhteistyö meluhaitan rajoittamisessa Erkki Pärjälä ................................................................................12 Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät Benjamin Oksanen, Jesse Lietzén, Timo Huhtala ja Mikko Kylliäinen .........................................................................18 Raideliikenteen tärinää taltuttamassa Pekka Taina .................................................................................24 Kaupunkien melulinjaukset asemakaavoituksessa Sirpa Lappalainen .....................................................................30 Raide-Jokeri-pikaraitiolinjan työmaanaikaiset melusuojaukset Olli Kontkanen, Johannes Oksanen ja Jarno Kokkonen ....36 Tuulivoimarakentaminen ja sen tulevaisuus Suomessa Karoliina Joensuu ......................................................................42 Kirjaesittely: Kimmo Ohtonen, Metsä elää .................47 Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa Anu Turunen, Pekka Tiittanen, Tarja Yli-Tuomi, Pekka Taimisto ja Timo Lanki ..................................................48 Melu ympäristölupamenettelyssä – oikeuskäytäntöä Mika Seppälä ..............................................................................56 MIPin yrittäjä ja omistaja Jouni Lukkari: ”Yrittäjän tehtävä on olla sitkeä ja pysyä positiivisena” Katariina Valkeinen ...................................................................62 Ympäristömelun vaikutusten mittaaminen kyselytutkimuksin Kari Pesonen ............................................................................... 64 Hiljaisuus on ekologinen arvo, joka kuvastaa ekosysteemien terveyttä Kaarina Davis ..............................................................................70. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
vsk. Kuva: Pixabay.. Tarkastelun kohteena melun monista lähteistä ovat asumismelu ja liikennemelu. Harvemmin keskustellaan siitä, mitä panostuksilla melua koskeviin säädöksiin tai meluntorjuntaratkaisuihin on saatu aikaan. 6 Mikko Kylliäinen, TkT, yksikönjohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Melu rakentamisen ohjaajana Melusta ja meluntorjunnasta puhuttaessa esille tulevat lähes poikkeuksetta vain niihin liittyvät ongelmat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Meluntorjuntapäivien täyttäessä 30 vuotta on hyvä hetki tarkastella meluntorjuntaa tästä näkökulmasta
Vuonna 1943 perustettiin Ääniteknillinen Yhdistys, joka myöhemmin on muuttanut nimensä Akustiseksi Seuraksi. Liikennemelun torjunnassa käytetyt keinot eivät ole kaikkien melulähteiden osalta mahdollisia ratkaisumalleja. Yleisradiotoiminnan alkaminen 1920-luvulla toi koteihin uuden melulähteen, radion, jota oli jo edeltänyt gramofoni. Asumismelun vaimentamista ei voida ratkaista vaikuttamalla äänilähteisiin eli asukkaisiin, vaan meluntorjunta on ratkaistava rakenteellisesti asuinhuoneistojen välillä. Asuntojen ääneneristyskysymys muodostui yhteiskunnalliseksi ongelmaksi kaupungistumisen myötä. vsk. Tätä linjausta noudattaen yhdistys teki vuonna 1947 teki sisäasianministeriölle ehdotuksen ääneneristysnormien laatimiseksi. Ehdotuksesta kului kaksi vuosikymmentä ennen kuin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL tällaiset normit julkaisi vuonna 1967. Samanaikaisesti rakennustekniikka muuttui: betonirakenteiden kehittyminen rakenneteknisesti tehokkaiksi johti aiempaa ohuempiin rakennepaksuuksiin ja aluksi heikompaan ääneneristävyyteen. Monen viikon mittausurakan tulos oli, että lähes neljännes mittaustuloksista ei täyttänyt silloin voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 (1985) vaatimuksia. Käytännössä tulokset tarkoittivat sitä, että lähes jokaisessa huoneessa ääneneristävyys oli heikko johonkin suuntaan. Asumismelu Kaksi vuosikymmentä sitten vastaani tuli ikävä tapaus: taloyhtiö ja rakennusurakoitsija olivat ajautuneet riitaan, jonka olivat aiheuttaneet puutteet huoneistojen välisessä ilmaääneneristävyydessä. Koska riita ei ottanut ratketakseen, päädyttiin lopulta siihen, että rakennuksen jokaisen huoneiston ilmaääneneristävyydet mitattiin kaikkiin ympäröiviin huoneistoihin. Kuvatun kaltaista tilannetta ei sittemmin ole tullut vastaan, onneksi. Pian yhdistyksen perustamisen jälkeen sen johtokunta linjasi, että ”yhdistyksen tulisi ensin tehdä voimakasta propagandaa akustisten peruskysymysten, erikoisesti äänieristysja jälkikaiunta-aikakysymysten selvittämiseksi”. Ehdotuksia normeiksi oli. Muutto kaupunkiin tarkoitti usein asumista kerrostalossa täysin vieraiden naapureiden kanssa, ja elämisen ääniä kuului alhaalta, ylhäältä ja sivuilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Syynä olivat betonielementtien saumat, jotka oli tiivistetty niin huonosti, että kun joissakin huoneistoissa jalkalistat poistettiin, käden saattoi työntää raosta naapurihuoneistoon. Tällöin lähtökohtana ei voi olla se, että viereisestä huoneistosta ei koskaan kuuluisi mitään, vaan asumisen normaalien asumisen äänien tulee eristyä riittävästi. Tähän johtanut kehitys on alkanut kuitenkin jo paljon aiemmin, ja siinä keskeisessä asemassa ovat olleet säädökset. Vaatimukset asumismelun torjunnalle määritellään ilmaääneneristävyytenä, jonka mittaus perustuu lähetysja vastaanottohuoneessa mitattavien äänenpainetasojen erotuksiin, ja askelääneneristävyytenä, jonka arvo määritellään lähetyshuoneessa toimivan askeläänikojeen vastaanottohuoneeseen tuottamien äänenpainetasojen avulla. Rakennusliikkeiden oma laadunvalvonta ja rakennusalan järjestöjen ohjeet ovat johtaneet siihen, että laatuvirheitä on vähän ja jos niitä esiintyy, ne rajoittuvat nykyisin hyvin pienelle alueelle eikä systemaattisia, koko talossa havaittavia virheitä enää tarkastusmittauksissa havaita. 7 L iikennemelulle ja muulle ympäristömelulle voidaan asettaa sallitut rajat esimerkiksi keskitai enimmäisäänitasoina melko helposti, sillä äänilähteiden melupäästöön on ainakin jossain määrin mahdollista vaikuttaa, lisäksi melupäästö tunnetaan varsin hyvin tai äänilähteen ja melulta suojattavan kohteen välille voidaan järjestää vaimennusratkaisuja, kuten meluesteitä
Liikennemelu Jokunen vuosi sitten olin Helsingissä odottamassa raitiovaunua Mannerheimintiellä Kuva 1. Huoneistojensa ääneneristävyyteen tyytyväisten kerrostaloasukkaiden osuus (%) eri vuosikymmeninä sekä päällekkäisten asuinhuoneistojen välillä toteutunut ilmaääneneristysluvun keskiarvo. Tuorein ääneneristystä koskeva määräysten muutos on tehty vuonna 2017, kun ympäristöministeriö antoi asetuksen 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä. Lähde: Lietzén & Kylliäinen 2013.. vsk. Tämä nähdään myös haastattelututkimuksissa, joita on tehty 1950-luvulta lähtien koskien asukkaiden tyytyväisyyttä asuntojensa ääneneristykseen (kuva 1). Asuinja muidenkin rakennusten ääneneristystä koskevat säädöstasoiset vaatimukset annettiin vuonna 1975, kun Suomen rakentamismääräyskokoelma ja sen ääneneristystä koskeva osa C1 julkaistiin. Asukkaiden näkemykset hyvistä ääniolosuhteista myös muuttunevat ajan myötä, eikä 2000-luvulla kyselyyn vastanneen käsitys samasta asunnosta välttämättä olisi sama kuin 1950-luvulla vastanneen. Sittemmin ääneneristystä koskevia määräyksiä on uudistettu vuosina 1985, 1998 ja 2017. Määräysten uudistamisen taustalla on varsin mittavaa tutkimustoimintaa, jonka perusteella esimerkiksi muutettiin sekä ilmaettä askelääneneristävyyden mittaluvut vastaamaan paremmin asukkaiden kokemusta ääneneristävyydestä sekä asumismelun siirtymistä huoneistojen välillä. Käsitys hyvistä ääniolosuhteista on paitsi psykoakustinen, myös kulttuurikysymys. Säädökset ovat vaikuttaneet merkittävästi asuntojen akustisen laadun kehittymiseen. Tälläkin hetkellä Euroopan maiden kansallisissa ääneneristysvaatimustasoissa on 20 dB eroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Siitä huolimatta kuvan 1 perusteella voidaan todeta, että sekä vaatimustason nostaminen että asuntojen toteutuneen ääneneristävyyden parantuminen on lisännyt tyytyväisyyttä. 8 tehty 1950-luvulta saakka, mutta nyt RILin ääneneristysnormit, jotka oli laadittu kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rahoituksella, saivat laajan hyväksynnän ja rakennusvalvontaviranomaiset alkoivat edellyttää niiden noudattamista
Sähköveturit ja -junat ovat oleellisesti hiljaisempia kuin dieselkalusto. vsk. Myös lentoreittien vaikutus melulle altistuvien määrään voi olla suuri. Puolikunnallisten talojen katolta kuvattu näkymä olisi vuonna 2021 samanlainen, mutta autoja olisi jonoiksi asti. Junat näkyivät, mutta eivät kuuluneet. 9 Hesperianpuiston pysäkillä. Sen ääni erottui kaupungin taustahuminasta selvästi. Kalevan kaupunginosaa Tampereella vuonna 1962. Tämä muisto on hyvä esimerkki siitä, että liikennemeluun, olipa kysymyksessä raide-, tietai lentoliikenne, voidaan asumismeluun verrattuna vaikuttaa aivan eri tavalla äänilähteiden kautta. Ehkä yksityisautoilun suosio ainakin suurissa kaupungeissa myös laskee uusien kaupunkirataja raitiotiehankkeiden myötää. Tämä näkyi dieselkaluston vielä laajemmin liikkuessa meluselvityksissä niin, että ennustetilanteen melutasot olivat liikennemäärien lisääntymisestä huolimatta pienempiä kuin nykyhetken melutasot. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Teiskontiellä, kaupungin keskeisellä sisääntuloväylällä, autoja kulkee harvakseen. Tieliikenteessä vastaavia muutoksia ei ole vielä merkittävässä määrin tapahtunut, mutta sähköautojen yleistyessä myös tieliikenteen aiheuttama melu vääjäämättä vähenee. Puissa ei ollut lehtiä, ja Töölönlahden toisella puolella näkyi, kuinka Pendolinot ja lähiliikenteen sähköjunat kulkivat kohti rautatieasemaa ja sieltä pois. 1930-luvulle tultaessa Yhdysvalloissa Kuva 2. Museoviraston kuvakokoelma, kuvaaja Matti Poutvaara.. Mutta sitten tapahtui jotakin: radan suunnasta kuului kovaa ääntä ja kaikki pysäkillä olleet kääntyivät katsomaan Linnunlaulun suuntaan. Liikennemelusta tuli merkittävä yhteiskunnallinen kysymys autoistumisen myötä. Yksi Dv12-sarjan dieselveturi oli tullut esiin kallioleikkauksesta. Yhdysvalloissa keskustelu liikennemelusta alkoi, kun polttomoottori voitti voimanlähteiden välisen kilpailun ja Ford tarjosi jokamiehen kukkarolle sopivan T-mallin. Lentoliikenteessä muutoksia on tapahtunut ilma-alusten melupäästöä rajoittavien kansainvälisten säädösten ansiosta. Yhdeksänkerroksisten pistetalojen, Kalevantornien, rakentaminen oli alkanut vuonna 1949. Lisäksi kuvaan olisivat ilmestyneet rakenteilla olevan raitiotien kiskot ja johtimet
Kansainväliset yhteydet vuoden 1967 ääneneristysnormien muotoutumisessa. Akustiikkapäivät 2019. Tekniikan Waiheita. 236–251. 2017. 103(2), s. Sitä vastoin melu on jo pitkään ollut yhtenä kaavoituksen lähtökohtana melualueille rakennettaessa. Rakennuslehti 16.8.2019.. Nro 1, s. 12–18. Nro 3, s. Paavo Arni (1905–1969) akustikkona. 2019. Asuinkerrostalon ääniteknisen laadun arviointi. 2001. Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D. 10 autoja oli jo yksi viittä asukasta kohden. Tekniikan Waiheita. 102, s. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista perustuu 30 vuoden takaisiin olosuhteisiin ja teknologioihin sekä suureksi osaksi ulkomailla Suomen olosuhteista poikkeavissa asetelmissa tehtyihin tutkimuksiin. Uudistustyön yhteydessä on tärkeää myös arvioida melua ja sen haittoja nimenomaan Suomen olosuhteissa ja ottaa huomioon suomalaisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön akustisesti korkea laatutaso. Espoo, 8.–9.10., Akustinen Seura ry, s. Jo ilmasto-olosuhteiden edellyttämä riittävä lämmöneristys johtaa varsin hyvin ääntä eristäviin ulkoseinärakenteisiin. Applied Acoustics. 5–23. Oulu, 28.–29.10., Akustinen Seura ry, s. Tämä on merkittävästi parantanut uudisrakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä ja siten myös altistumista melulle. & Rekola, J. Liikennemelua koskevien säädösten suhteen vastaavaa uudistustahtia ei ole ollut. Justi?cation of standardized level differences in rating of airborne sound insulation between dwellings. Kylliäinen, M. Aiemmin todettiin, että asumismeluun vaikuttavia ääneneristysmääräyksiä on uudistettu vuoden 1975 jälkeen kolmesti eli keskimäärin 15 vuoden välein. Olisi toivottavaa, että maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä myös päätös melutason ohjearvoista uudistettaisiin. Rakennusten energiatehokkuustavoitteet taas tekivät ikkunoiden yhteydessä tai ulkoseinissä käytetyistä korvausilmaventtiileistä vanhentunutta teknologiaa uudisrakentamisessa. Jo ennen tätä yhdyskuntasuunnittelussa oli siirrytty umpikortteleista lamellija pistetaloista muodostuviin avokortteleihin (kuva 2). 29–47. Kaavoitukseen liittyvät meluohjearvot on aika uudistaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten avokorttelit olivat meluisillakin rakennuspaikoilla yleinen kaavoitusratkaisu. & Hongisto, V. Autoistuminen Suomessa alkoikin verrattain myöhään, vasta 1960-luvulla, kun henkilöautojen tuonti oli vapautettu vuonna 1963. Lähteet Kylliäinen, M. Vol. 2013. Kylliäinen, M., Takala, J., Oliva, D. Tällä pyrittiin saavuttamaan avaruutta, väljyyttä ja näkymiä, mutta melun leviämisen kannalta avokorttelit olivat huono ratkaisu. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 2019. Myös ikkunoiden ääneneristävyys on kehittynyt, ja sarjatuotannossa olevilla ikkunoilla saavutettava ääneneristysarvo on kasvanut. & Kylliäinen, M. 2016. Lietzén, J. Subjective and objective rating of impact sound insulation of a concrete floor with various coverings. Kylliäinen, M. Vol. Nykyisin tällaista suunnittelua näkee harvemmin. Suomessa yhtä autoa kohti oli samaan aikaan noin sata asukasta, ja suurin osa autoista oli linjaja kuorma-autoja. 123–128. Acta Acustica united with Acustica. Se on annettu vuonna 1992 ja perustuu meluntorjuntalakiin, joka kumottiin jo vuonna 2000. Suomessa rakennuksen ulkoseinä ei yleensä ole merkittävä äänen kulkureitti ulkoa sisään. 137–145. Asemakaavojen kautta rakentamiseen ratkaisevasti vaikuttava säädös on valtioneuvoston päätös 993 melutason ohjearvoista. vsk. Kylliäinen, M. Akustiikkapäivät 2001. 2009. Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden kehittyminen Suomessa vuosina 1955–2008
Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. 10 %). ALV. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
Liikenteen aiheuttamat meluhaitat keskittyvät korostetusti suuriin kaupunkeihin ja taajamiin. Niiden melulle altistuminen on paikallisempaa ja vähäisempää.. Maankäyttöja liikenneratkaisujen rinnalla yksittäisten, erillisten meluntorjuntatoimien vaikutus jo olemassa olevassa taajamaympäristössä jää selvästi toissijaiseksi ja vaikutus vähäiseksi. Muita merkittäviä melulähteitä ovat raideliikenne, lentoliikenne ja teollisuus. Koska suurissa kaupungeissa ja taajamissa myös maankäytön muutokset ovat suurimpia ja rakentaminen vilkkainta, ei näin ollen ole liioiteltua todeta, että kaupunkien ja taajamien maankäytön suunnittelulla hyvin pitkälle ratkaistaan se, miten onnistunutta tai epäonnistunutta meluntorjuntatyö käytännössä on ja miten altistuminen ympäristömelulle kehittyy. Näin varsinkin, kun yksittäisten meluntorjuntatoimien toteutus on monesti hidasta ja kallista ja usein tällaisten toimien toteutus olemassa olevassa taajamarakenteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kaupunkien ja kuntien katuverkostojen melualueilla asuu lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin maanteiden melualueilla. Liikenteen melualueilla, joilla siis ylittyvät ympäristömelun kansalliset ohjearvot, arvioidaan asuvan Suomessa nykyisellään noin miljoona ihmistä. 12 Maankäytön suunnittelu avainasemassa meluntorjunnassa Erityisesti kun käsitellään liikennemelulle altistumista, ratkaisevassa asemassa uusien meluhaittojen estämisessä ja myös olemassa olevien haittojen vähentämisessä on maankäytön suunnittelu ja sen osana liikennesuunnittelu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Toki myös seudullisilla ratkaisuilla vaikutetaan lopputulemaan. Erkki Pärjälä, FM, ympäristönsuojelutarkastaja Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Viranomaisyhteistyö meluhaitan rajoittamisessa Melu on pienhiukkasaltistuksen jälkeen Suomessa merkittävin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava ulkoympäristön altiste. Ylivoimaisesti tärkein melulähde on liikenne, erityisesti tieliikenne. Lisäksi maanteiden melu monesti vaikuttaa myös taajamissa
Näin ollen meluntorjunta tulisi nähdä entistä enemmän hyvän ja viihtyisän elinja ääniympäristön mahdollistajana, eikä vain pelkkänä haittojen rajoittamisena tasolle, joka juuri ja juuri on lainsäädännön puitteissa hyväksyttävissä. vsk. Meluntorjuntatyön vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosikymmenissä, pikemminkin kuin vuosissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, yhteinen tavoitetila ja yhteistyötä Onnistunut meluntorjuntatyö edellyttää pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisia ratkaisuja. Tätä edistää huomattavasti se, jos kunnassa on hyväksytty yhteisesti näkemys ja yhteiset linjaukset meluntorjunnan tavoitteista ja käytännöistä. Hyvään ääniympäristöön kuuluu myös mahdollisuus virkistäytymiseen ja luonnosta ja sen rauhasta nauttimiseen. 13 Maankäyttö on intressien yhteen sovittamista Maankäytön suunnittelu on monien näkökulmien ja intressien yhteensovittamista. Laajemmin melutilanteeseen hyvin harvoin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa lyhyellä aikajänteellä ja yksittäisillä ratkaisuilla. Maankäyttöja rakennuslain 3 luvun mukaiset valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet luovat myös valtakunnallisella tasolla lähtökohtia, joita maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja painottaa. Yhteistä tahtotilaa haettaessa voidaan paikallisesti ja tapauskohtaisesti painottaa eri asioita ja erilaisia lähtökohtia. Jotta työ olisi pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ympäristömelu tulee ottaa huomioon kaikissa maankäytön suunnittelun vaiheissa. Kansalaisten odotukset hyvästä ja viihtyisästä, myös meluttomasta, elinympäristöstä kasvavat koko ajan. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomista ja turvaamista sekä ympäristönsuojelun edistämistä ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Yleisellä tasolla maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttöja rakennuslaki (132/1999), joka edellyttää mm. Esimerkiksi Kuopiossa maankäytön suunnittelussa sovellettavia meluntorjunnan linjauksia on sisällytetty ” Hyvään ääniympäristöön kuuluu myös mahdollisuus virkistäytymiseen ja luonnosta ja sen rauhasta nauttimiseen.. Mikään ei estä tavoittelemasta ääniympäristöä, mikä on parempi, kuin mitä ohjearvot takaavat
Tämä tavoitetila pitää ymmärtää ja hyväksyä myös poliittisessa päätöksenteossa, kun kaavaratkaisuja hyväksytään kunnan lautakunnissa, kunnanhallituksessa tai kunnan valtuustossa. Melutilanteeseen vaikuttavat lukuisien viranomaisten ja toimijoiden linjaukset ja yksittäiset päätökset. 14 kaupunginhallituksen hyväksymään EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiseen meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Meluntorjunnan kannalta keskeisiä viranomaisia, jotka kaavoitustyötä yleensä ohjaavat ja kommentoivat kunnassa, ovat ympäristönsuojeluviranomainen, terveydensuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen. ” Melutilanteeseen vaikuttavat lukuisien viranomaisten ja toimijoiden linjaukset ja yksittäiset päätökset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ja tästä yhteisestä näkemyksestä ja tavoitetilasta tulee pitää kiinni. Tavoitteet ja linjaukset tulee olla yhteisesti hyväksytty. Mutta hyvän lopputuloksen kannalta aivan yhtä tärkeässä asemassa ovat kaavoittaja ja rakennushankkeesta vastaavat, jotka viime kädessä vastaavat kaavojen sisällöstä. Yhteisymmärrys tavoitteista ja menettelytavoista myös näiden tahojen kanssa on osaltaan edellytys johdonmukaiselle kunnan meluntorjuntatyölle. vsk. Ryhmän toimintaa koordinoi ympäristönsuojeluviranomainen, joka vastaa kunnan melutilanteen seurannasta. Kun ymmärretään, että meluton, hyvä ääniympäristö muodostuu hyvin monien osien summana, tunnustetaan myös se, että hyvää lopputulosta ei yleensä pysty takaamaan mikään yksittäinen toimija tai taho. Maankäytön suunnittelussa ei tule myöskään unohtaa yhteistyötä kunnan ulkopuolisiin tahoihin, joista ELY-keskukset kaavoituksen ja ympäristönsuojelun edistämisen ohjaajina ja pääväylien liikennesuunnittelusta vastaavina ovat tärkeässä roolissa. Kuopiossa meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimiseen ja sen seurantaan on koottu ryhmä, jossa on edustus • ympäristönsuojelusta • ympäristöterveydenhuollosta • rakennusvalvonnasta • kunnallistekniikan suunnittelusta • yleisja asemakaavoituksesta • kaupungin tilapalveluista. Kaikkien suunnitteluun ja viranomaistoimintaan osallistuvien tiedossa tulee olla, millaista ääniympäristöä tavoitellaan, mitä siltä vaaditaan ja millaisia ratkaisuja pidetään hyväksyttävänä ja tavoiteltavina ja millaisia ei. Näin ollen onnistuminen meluntorjunnassa on mitä suurimmassa määrin onnistuneen yhteistyön ja vuoropuhelun seurausta.. Näin ollen onnistuminen meluntorjunnassa on mitä suurimmassa määrin onnistuneen yhteistyön ja vuoropuhelun seurausta
Tämä tarkoittaa mm. Yleiskaavoituksen yhteydessä tulisi jo tunnistaa lopputulema niin, ettei pääse syntymään ratkaisuja, joissa meluntorjuntaa ei pystytä toteuttamaan riittävästi asemakaavaja rakennuslupavaiheessa. Asemakaavoituksen melutarkasteluissa on tarpeen ottaa huomioon normaalit päiväja yöajan keskiäänitasot, mutta tarvittaessa myös esimerkiksi raidetai lentoliikenteen aiheuttamat enimmäisäänitasot tai teollisuusmelun ominaispiirteet, kuten kapeakaistaisuus tai impulssimaisuus. Tärkeää on siis se, että kaikki osalliset tunnistavat tavoitteet ja linjaukset koko suunnitteluja päätöksentekoketjussa alusta loppuun saakka. Ulkomeluolosuhteet vaikuttavat melutilanteeseen rakennusten sisällä, eikä niitä tässä mielessä voida erottaa toisistaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla pitkällä aikajänteellä keskeisessä asemassa melutilanteen kehityksen kannata on jo strateginen maankäytön suunnittelu. Yleiskaavoituksessa ratkaistaan eri maankäyttömuotojen sijoittumista suhteessa toisiinsa ja liikenneväyliin tasolla, mikä mahdollistaa melualueiden ja meluntorjuntatarpeiden arvioimisen jo käytännön tasolla. Kaiken tämän huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa kokonaisuutena vaatii näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittamista. vsk. Mutta jos ratkaisut ja valinnat jo suunnittelun alkuvaiheessa ovat olleet huonoja, hyvään lopputulokseen pääseminen on jo vaikeampaa. Astetta konkreettisemmin melutilannetta ja meluntorjuntatarpeita voidaan tarkastella yleiskaavoituksen yhteydessä. Useimmissa tapauksissa yksityiskohtaiset meluntorjuntaratkaisut ja myös saavutettava ääniympäristö ratkaistaan kuitenkin asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavan yhteydessä on varmistettava vähintään, että on • mahdollista toteuttaa riittävässä määrin ja riittävässä laajuudessa melulta suojatut oleskeluja leikkipihat asuinja loma-asuinkiinteistöillä sekä koulu-, päiväkotija hoitolaitoskiinteistöillä • mahdollista saavuttaa oleskeluparvekkeilla ja rakennusten sisätiloissa tarvittavat melutasovaatimukset • asukkaiden saavutettavissa virkistäytymiseen soveltuvia hiljaisempia alueita. Sillä, millaista seudullista tai kaupungin kaupunkirakennetta tavoitellaan, vaikutetaan mm. Asemaja yleiskaavoituksessa kaavoituksesta ja rakennushankkeesta vastaavan, melukonsultin ja viranomaisten tulisi käydä. • meluesteiden ja tonttimeluaitojen sijainnin ja korkeuden määrittelyä • rakennusten ääneneristävyysvaatimusten tai sisätilojen melutasovaatimusten määrittelyä • meluntorjuntatoimien mahdollisen vaiheistuksen ja toteutusajankohdan määrittelyä. siihen, minne rakentaminen tulevaisuudessa sijoittuu, miten liikennöintitarve kehittyy ja millaisia liikenneratkaisuja on käytettävissä. Eikä tule unohtaa myöskään taajamien hiljaisia alueita ja maaseudun luonnonrauha-alueita ja niiden säilymisen turvaamista. Ääniolosuhteisiin voivat vaikuttaa myös tärinä ja runkomelu tietyissä tilanteissa. Hyviä ratkaisuja ja päätöksiä esimerkiksi yleiskaavatasolla voidaan aina parantaa edettäessä kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua, aina rakennuslupamenettelyyn saakka. 15 Kokonaisuus muodostuu koko suunnitteluketjusta Maankäytön suunnittelussa melua ja meluntorjuntaa on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Asemakaavassa on osoitettava ainakin pääpiirteissään ne ratkaisut, joilla hyväksyttävä ääniympäristö on saavutettavissa
Tässäkin toki oma roolinsa on rakennusvalvonnalla, mutta hyväkään viranomaisvalvonta ei riitä, jos itse rakentamisessa kuitenkin ollaan huolimattaomia. Rakennusluvan myöntäjällä tulee olla käsitys ja ymmärrys, mitä kaavamääräyksellä tarkoitetaan ja miksi se on annettu. Lopputuloksen kannalta on eduksi, jos kaikissa edellä mainituissa vaiheissa eri tahojen kesken on mahdollisuus vuorovaikutukseen ja keskusteluun, koska yksityiskohdat voivat vaihdella eri tapauksissa niin, että kaikkea ei voida linjata yleisellä tasolla eri tahojen kesken etukäteen. Meluntorjunnan huomioon ottamisen tulisi olla osa kaavanratkaisun kehittämistä ja luonnostelua, eikä jälkijättöistä meluntorjuntaratkaisujen miettimistä muuten valmiiseen kaavaratkaisuun. 16 vuoropuhelua kaavaratkaisujen sisällöstä ja siitä, mikä on hyväksyttävä ja riittävä ratkaisu tai lopputilanne. On ymmärrettävä esimerkiksi, mitä vaatimuksia on meluntorjuntaa varten tarvittavalle tonttiaidalle, jotta se todella toimii meluaitana. Ympäristömelutilanteeseen vaikuttavat myös ympäristölupaviranomaisten luparatkaisut. Vastaavanlaista johdonmukaisuutta asianmukaisen meluntorjunnan huomioon ottamiseksi tarvitaan myös poikkeamisratkaisuissa, kun kaavamääräyksistä halutaan poiketa. vsk. Rakennusluvissa otetaan huomioon kaavan vaatimukset, kuten meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset ja mahdolliset suunnitteluohjeet. Tämä lupaharkinta toki on itsenäistä ja lainsäädäntöön vahvasti sidottua. Monesti olisi kuitenkin eduksi, jos myös näiden lupaviranomaisten ratkaisut ottaisivat huomioon tai ainakin tunnistaisivat esimerkiksi kunnan meluntorjuntalinjauksia, joita voi olla tehty esimerkiksi sovellettavista ohjearvoista ja hiljaisista alueista. Tällöin tarpeen voi olla vastaavanlaisten selvitysten tekeminen ratkaisujen pohjaksi kuin kaavoitusmenettelyissä. Rakennusluvan kannalta on aina eduksi, mitä selkeämmät ja yksiselitteisimmät kaavamääräykset ovat. Jos linjaukset on kunnassa virallisesti hyväksytty, ja ne eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa, osoittavat ne kuitenkin kunnan tahtotilan tältä osin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tai millaisia rakennusakustisia laskelmia mahdollisesti tarvitaan eri tilanteissa, että varmistutaan riittävästä ääneneristysratkaisuista ja sisämelutasojen vaatimuksenmukaisuudesta. Oma lukunsa on toki vielä sekin, että itse lopullisessa rakentamisessa ja rakennussuunnittelussa noudatetaan vaatimuksia ja valitaan ratkaisut, jotka ne täyttävät
Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. alv. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. 10 %). Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin
Suunnittelukäytössä tarkemmalla laskentamenetelmällä runkomelun eristystarpeet voitaisiin määrittää tarkemmin ja varmemmin, jolloin rakennushankkeissa olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.. 18 Benjamin Oksanen, suunnitteluavustaja Jesse Lietzén, projektipäällikkö Timo Huhtala, suunnittelujohtaja Mikko Kylliäinen, yksikönjohtaja A-Insinöörit Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät A-Insinöörien tekemässä tutkimuksessa tutkittiin elementtimenetelmään perustuvan yksityiskohtaisen laskentamallin hyödyntämistä raideliikenteen aiheuttaman värähtelyn ja runkomelun mallintamiseen suunnittelukäytössä. Uusien raideliikennehankkeiden ja radanvarsille sijoittuvan maankäytön suunnittelun myötä yhä useammin rakennuskohteita suunnitellaan raideliikenteen aiheuttamalle värähtelylle ja runkomelulle alttiille alueille. Suomessa yleisesti käytössä olevat yksinkertaiset runkomelun arviointiin käytettävät laskentamenetelmät sisältävät monia epävarmuuksia eikä niillä voida huomioida esimerkiksi rakennuksen runkoratkaisun tai muiden rakennuskohteen erityispiirteiden vaikutusta rakenteiden värähtelyyn ja havaittaviin runkomelutasoihin. Tärinä on ihmisen aistimaa rakenteiden värähtelyä tyypillisesti alle 80 Hz taajuuksilla. R aideliikenne aiheuttaa ympäröivään maaperään värähtelyä, joka voi esiintyä läheisissä rakennuksissa havaittavana tärinänä tai runkomeluna. vsk. Tutkimuksessa raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä mitattiin ja mallinnettiin tutkimuskohteena toimineessa betonielementtirakenteisessa asuinkerrostalossa. Runkomelu puolestaan on taajuusalueella 16–500 Hz esiintyvää rakenteiden värähtelystä johtuvaa ilman värähtelyä, jonka ihminen aistii äänenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tulosten perusteella laskentamallilla voidaan arvioida raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä rakennuksessa nykyisin käytössä olevia arviointimenetelmiä tarkemmin. Raideliikenteen aiheuttaman runkomelun ilmenemiseen vaikuttaa niin liikennöivä kalusto, ratarakenne, maaperä kuin rakennuksen ominaisuudet
Runkomelua koskevat vaatimukset rakennuksille annetaan asemakaavoissa kaavamääräyksinä. Runkomelun arviointikriteerit ja ohjearvot Suomessa raideliikenteen aiheuttamaan runkomeluun sovellettavina ohjearvoina käytetään ääniympäristöasetuksen sovellusohjeen mukaisia maaperäisen runkomelutason L prm ohjearvoja 30 dB ja avoradoilla 35 dB asuntojen sekä majoitusja potilashuoneiden osalta. VTT:n esiselvityksen mukainen runkomelutaso L prm on tilastollinen tunnusluku, joka lasketaan yksittäisten ohitusten aiheuttamista enimmäisäänitasoista L pASmax . Tunnusluvun määritelmän mukaan 95 % raideliikenteen ohituksien aiheuttamista enimmäisäänitasoista alittaa tunnusluvun lukuarvon. Empiirisillä malleilla voidaan tehdä nopeita laskelmia, mutta niillä saatuihin tuloksiin voi sisältyä suuria epävarmuuksia ja rajoitteita riippuen mallinnettavasta tilanteesta. Empiiriset mallit perustuvat joko mittaustuloksiin tai numeerisilla menetelmillä mallinnettuihin tuloksiin, joiden perusteella on määritetty värähtelyn vaimenemiselle perusyhtälö ja muuttujia eri kalusto-, ratarakenne-, maaperäja rakennustyypeille ja muille mahdollisille runkomelutasoihin vaikuttaville tekijöille. Huonetilan ominaistaajuuksien aiheuttamien epävarmuuksien vuoksi runkomelun äänenpainetason mittauksen sijaan voi olla suositeltavaa arvioida runkomelutasoja rakenteiden värähtelynopeuksista. Runkomelun arviointimallit Runkomelun arvioimisessa käytetään usein empiirisiä laskentamalleja, joissa laskentamallista riippuen on erilaisia runkomeluarvioon vaikuttavia parametreja. vsk. Ohjearvot perustuvat VTT:n esiselvityksessä esitettyihin runkomelutason ohjearvoihin. 19 melun yksittäisten ohitusten mittalukuna. Ohitusten enimmäisäänitaso arvioidaan mitatusta äänenpaineesta Slow-aikapainotuksella ja A-taajuuspainotuksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Enimmäisäänitaso L pASmax vastaa ISO 14837-1 -standardissa esitettyä mittaustapaa runko
Maaperän värähtelytasojen mittauksiin perustuvissa hybridimalleissa suuri osa epävarmuustekijöistä poistuu, kun arvioitavaksi jää vain värähtelyn siirtyminen maaperästä rakennukseen ja eteneminen rakennuksessa. Tämän vuoksi tutkimuskohteessa suoritettiin myös pinta-aaltojen spektrianalyysiin perustuvia maaperän karakterisointimittauksia. Tavanomaisissa pohjatutkimuksissa ei kuitenkaan määritetä maalajien ominaisuuksia, joista voitaisiin luotettavasti johtaa arvio maalajin leikkausaallonnopeudesta. Maaperän ja rakennuksen värähtelyä simuloitiin elementtimenetelmää hyödyntävällä Ansysohjelmistolla, jossa laskettiin harmonisen värähtelyherätteen aiheuttamaa vastetta rakennuksessa. Maaperän ominaisuuksilla ja erityisesti maalajien leikkausaallonnopeuksilla on merkittävä vaikutus sekä värähtelyn etenemiseen maaperässä että värähtelyyn rakennuksessa. Siirtotien maalaji ja siitä johtuva tyypillinen runkomelun taajuusalue on otettu huomioon kertoimessa, jolla äänenpainetaso muutetaan A-painotetuksi äänenpainetasoksi. Tutkimuksessa toteutettiin raideliikenteen aiheuttaman värähtelyn mittauksia tutkimuskohteena toimineessa Tampereen Jankassa sijaitsevassa viisikerroksisessa asuinkerrostalossa. Tutkimuskohteessa raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä mitattiin kolmiakselisesti maan pinnasta, rakennuksen jokaisessa kerroksessa kantavasta rungosta sekä rakennuksen toisessa kerroksessa sijainneen asuinhuoneen välipohjan keskipisteestä. Tutkimuskohde sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä Tampere–Jyväskylä-radasta. Korjauskertoimia on esitetty kalustolle, liikennöinnille, väylän kunnolle ja tyypille, radan eristämistavalle ja rakennuksen tyypille. Muutoin runkomelun taajuusriippuvuutta ei ole otettu huomioon, vaan laskentamallissa käytetään yksilukuarvoja. Runkomelun värähtelymittaukset ja -mallinnus tutkimuskohteessa A-Insinööreillä diplomityönä toteutetussa ja Väyläviraston, ympäristöministeriön, Tampereen Vuokratalosäätiön ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiön rahoittamassa runkomelututkimuksessa tutkittiin raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä ja sen mallintamista rakennuksessa. Tutkimuskohteesta luotiin arkkitehtija rakennepiirustusten perusteella kolmiulotteinen malli rakennuksesta ja sen alapuolisesta maaperästä. 20 Suomessa yleisimmin käytetty runkomelun laskentamalli on VTT:n esiselvityksessä esitetty arviointitason 2 malli, joka perustuu puolestaan Yhdysvalloissa käytettävään arviointimalliin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää runkomelun arviointiin soveltuva laskentamalli elementtimenetelmää hyödyntäen. Lisäksi kerrosvaimentumiselle on esitetty lukuarvot. Jo olemassa olevien ratojen läheisyyteen toteutettavien rakennuskohteiden osalta raideliikenteen aiheuttamat maaperän värähtelytasot kohteen tontilla voidaan mitata. Karakterisointimittauksien tuloksista voitiin määrittää maaperän leikkausaallonnopeudet mallinnusta varten. Laskentamallissa runkomeluarvio koostuu maaperän värähtelyn nopeustason peruskäyrästä ja korjauskertoimista, joilla voidaan ottaa huomioon herätteen, siirtotien ja rakennuksen ominaisuudet, jotka voimistavat tai heikentävät värähtelyä. Runkomelun laskentaja arviointimalleissa epävarmuustekijöitä sisältyy värähtelyn herätteeseen, eli junan ja ratarakenteen rajapinnassa syntyviin dynaamisiin voimiin, värähtelyn etenemiseen maaperässä sekä värähtelyn kytkeytymiseen maaperästä rakennukseen erilaisilla maalajeilla ja perustamistavoilla. Tutkimuskohteesta luotu laskentamalli ja värähtelyn visualisointi yhdellä taajuudella on esitetty kuvassa 1.. vsk
Tutkimuskohteesta luotu laskentamalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kuva 1. 21 Mallinnuksessa rakennuksen värähtelyn tarkastelu rajattiin terssikaistojen 16–100 Hz taajuusalueelle. Värähtelyn etenemistä maaperässä ja rakennuksessa tutkittiin eri pisteiden välisten värähtelyn siirtofunktioiden avulla. Kuva 2. vsk. Runkomelun laskentamallin ja mittausten hyödyntäminen runkomelun arvioinnissa.. Laskentamallista saatujen siirtofunktioiden avulla voidaan tehdä runkomeluarvioita rakennuksen eri kerroksiin ja tiloihin. Kuvassa 2 on esitetty kaavio laskentamallin ja mittausten muodostaman hybridimallin käytöstä suunnittelutyökaluna
VTT:n arviointimallilla maaperästä rakennukseen siirtyvä värähtely tulee yliarvioiduksi ja värähtelytasot kaikissa kerroksissa ovat noin 20 dB suuremmat kuin mitatut. Tutkimuksen tulosten perusteella Kuva 3. Tutkimuskohteessa erot mittausten ja VTT:n arviointimallin välillä olivat suurusluokaltaan sellaisia, että ne voisivat johtaa tarpeettomiin runkomeluneristystoimenpiteisiin todellista suuremmaksi arvioitujen runkomelutasojen myötä. Mitatut värähtelytasot sekä kehitetyllä laskentamallilla ja VTT:n arviointimenetelmällä maaperän värähtelytasoista arvioidut värähtelytasot rakennuksessa.. Laskentamallilla arvioidut värähtelytasot vastaavat hyvin mitattuja värähtelytasoja eri mittauspisteissä. Erot mitattuihin värähtelytasoihin ovat enimmillään noin 5 dB kaikissa mittauspisteissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tutkimuskohteesta saatujen tulosten perusteella elementtimenetelmään perustuvalla yksityiskohtaisella laskentamallilla voidaan arvioida rakennuksen värähtelyä paremmalla tarkkuudella kuin yleisesti käytössä olevalla VTT:n arviointimenetelmällä. Kuvassa 3 on esitetty tutkimuskohteessa tehtyjen raideliikenteen värähtelymittausten tulokset ja kehitetyllä laskentamenetelmällä sekä VTT:n arviointimallilla maaperän värähtelytasoista arvioidut runkomelutasot rakennuksessa. Johtopäätökset Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin elementtimenetelmään perustuvan laskentamallin käyttökelpoisuutta runkomelun arviointityökaluna olemassa olevien ratojen läheisyyteen suunniteltavissa rakennuskohteissa. 22 Tutkimuksen tulokset Tutkimuskohteesta luodulla laskentamallilla määritettiin värähtelyn siirtofunktiot rakennuksen eri kerroksiin mittauspisteitä vastaaviin paikkoihin. vsk. Lisäksi välipohjan värähtelyn voimistuminen suhteessa kantaviin rakenteisiin on merkittävästi pienempi VTT:n arviointimallissa kuin mittauksissa havaittiin. Tulokset on esitetty rakenteiden pystysuuntaisista värähtelynopeuksista laskettuina runkomelutasoina
A transfer function method to predict building vibration and its application to railway defects. Mahdollisia sovelluskohteita ovat muun muassa tärinänja runkomeluntorjuntaratkaisujen mallinnus värähtelyn lähteessä, siirtotiellä tai häiriintyvässä kohteessa. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä. ja Silva Cardoso, A., 2016. ja Saarinen, A., 2009. ja Kouroussis, G., 2019. Lopes, P., Ruiz, J.F., Alves Costa, P., Medina Rodríguez, L. Vibrations inside buildings due to subway railway traf?c. Soil Dynamics and Earthquake Engineering 120, 332–344. Hanson, C., Towers, D. Kuo, K.A., Papadopoulos, M., Lombaert, G. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. vsk. Experimental validation of a comprehensive prediction model. Kirjallisuutta Connolly, D.P., Galvín, P., Olivier, B., Romero, A. Transit Noise and Vibration Impact Assessment (FTA-VA-90-1003-06). 23 elementtimenetelmää hyödyntävien laskentamallien voidaan todeta soveltuvan suunnittelukäyttöön. López-Mendoza, D., Connolly, D.P., Romero, A., Kouroussis, G. The coupling loss of a building subject to railway induced vibrations: Numerical modelling and experimental measurements. A 2.5D time-frequency domain model for railway induced soil-building vibration due to railway defects. ja Meister, L., 2006. Elementtimenetelmää voidaan hyödyntää myös muissa raideliikenteen aiheuttamien värähtelyjen tarkasteluissa. Helsinki, ympäristöministeriö. Esiselvitys. 2018. Talja, A. Journal of Sound and Vibration 442, 459–481. Runkomeluntorjuntaratkaisujen arviointiin soveltuvilla suunnittelumenetelmillä voidaan tehostaa maankäytön suunnittelua raideliikenteen läheisyydessä tai uusia raideyhteyksiä suunnitellessa. Tarkemmilla suunnittelutyökaluilla suunnittelun tarkkuus paranee, mikä voi johtaa merkittäviin kustannussäästöihin, jos esimerkiksi koko rakennusmassan runkomelueristämisen sijaan runkomelua voidaan torjua paikallisesti huonetiloissa, joissa ohjearvojen arvioidaan ylittyvän. ja Galvín, P., 2020. U.S. Science of The Total Environment 568, 1333–1343. Construction and Building Materials 232, 117217. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Espoo, VTT Tiedotteita 2468. Department of Transportation, Federal Transit Administration. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. ja Degrande, G., 2019
vsk. Helsinkiläisille tuttuja ratikoita voi tulevaisuudessa näkyä visioiden mukaan myös Oulussa ja Turussa. Kuva: Niina Meronen.. Osaamisen tarve kasvaa uusien hankkeiden myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 24 Pekka Taina, DI, FISE PV, FISE AA, akustiikan palvelualuejohtaja Sitowise Oy Raideliikenteen tärinää taltuttamassa Raitiotien aiheuttaman tärinän vaikutusten arviointi herkissä kohteissa on tarkkaa työtä
Olemme myös mukana suunnittelemassa useita talonrakennushankkeita raideliikenneväylien varrelle. Runkomelu ilmiönä on fysikaalisesti sama asia, mutta värähtelyn taajuus on suurempi, ja se aistitaan tuntoaistin sijaan kuuloaistilla. 25 T ampereen raitiotien ensimmäisen osan liikennöinti käynnistyy elokuussa. Nykyisin voimme uudenaikaisella kalustolla ja herkillä tärinäantureilla mitata tärinää, jota ihminen ei tuntoaistillaan pysty huomaamaan. Uudet raitiotiet rakennetaan entistä todennäköisemmin ympäristöön, jossa on tärinälle erityisen häiriöherkkiä kohteita, kuten äänitysstudioita, elokuvateattereita tai herkkiä laitteita sisältäviä sairaalakiinteistöjä ja tutkimuslaitoksia. Tilanne sata vuotta sitten Helsingin raitioteiden kantaverkkoa rakennettaessa oli aivan toisenlainen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ala kehittyy vauhdilla Tein ensimmäisiä liikennetärinätutkimuksia jo työurani alussa 14 vuotta sitten. Raitiovaunuista on tulossa yhä merkittävämpi osa kaupunkien joukkoliikennettä. Toimimme molemmissa hankkeissa tärinäasiantuntijoina. Voimme käyttää useita antureita samanaikaisesti mittaamaan monessa paikassa ja voimme tarvittaessa liittää mittaukseen videovalvontaa. Liikennetärinästä haittaa Liikennetärinä tarkoittaa liikenteestä (junista, raitiovaunuista ja kumipyöräliikenteestä) aiheutuvaa maaperässä etenevää tärinää, joka siirtyy maaperästä rakennuksiin ja aistitaan tuntoaistilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alan tietämys on Suomessa lisääntynyt ja tekniikka kehittynyt merkittävästi. Raitiovaunujen liikennöinti harvemmin aiheuttaa asumisviihtyvyyttä haittaavaa tärinää, mutta otollisissa olosuhteissa sekin on mahdollista. Väylien suunnittelussa tarkastelemme ilmiöitä ja määrittelemme toimenpiteitä melun/tärinähäiriön aiheuttajan näkökulmasta ja rakennusten suunnittelussa melua sekä tärinää vastaanottavan osapuolen näkökulmasta. Nykyisin käytettävissä on uudenlaisia tekniikoita ja materiaalivaihtoehtoja, laskentamenetelmiä ja tutkimustietoa. Vantaalle, Turkuun ja Ouluun. Pääkaupunkiseudulla Raide-Jokeri-hanke etenee aikataulussa ja Helsingin Kruununsiltojen rakentaminen on käynnistymässä. Vastaamme hankkeissa muun muassa meluntorjunnan sekä tärinän ja runkomelun vaimennusratkaisujen suunnittelusta. Onkin tärkeää, että hankkeessa asiantuntijana toimiva henkilö kykenee näkemään asiat molemmista suunnista. Myös tietoisuus ympäristöhäiriöiden vaikutuksesta on kasvanut. Teknologian tutkimuskeskus VTT on julkaissut vuosina 2004–2014 useita liikennetärinään liittyviä julkaisuja ja ohjeita. Liikennetärinä voi aiheuttaa haittaa asumisviihtyvyydelle tai pahimmillaan jopa vaurioittaa rakenteita. Uusia raitioteitä visioidaan myös mm. Molemmissa tapauksissa ilmiö on sama, mutta näkökulma ja ratkaisut hiukan erilaisia. Liikennetärinä voi lisäksi aiheuttaa sekundääristä ääntä, räminää eli esimerkiksi astioiden kilinää kaapissa.. Sitowise Oy osallistuu parhaillaan kahteen käynnissä olevaan merkittävän kokoiseen raitiotiehankkeeseen: Raide-Jokeriin ja Kruunusillat-hankkeeseen. Näissä tilanteissa pienempikin tärinä voi haitata kohteen toimintaa. vsk. Vuosien varrella olemme saaneet tueksemme tärinään liittyvää kansallista ohjeistusta
Vertailun vuoksi kuvaajaan on piirretty lisäksi ihmisen havaintokynnyksenä pidetty taso (0,1 mm/s) sekä asuntorakentamisessa nykyisin raja-arvona pidetty taso (0,3 mm/s).. Kuvassa esimerkinomainen mittaustulos, joka ilman torjuntatoimenpiteitä voisi häiritä tärinälle herkän laitteen toimintaa. Alkuvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan suoraan vaikuttaa myöhemmissä vaiheissa tärinäntorjuntaan tarvittaviin ratkaisuihin ja niiden kustannuksiin. Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää, joka nopeustasona ilmoitettuna on suuruudeltaan korkeintaan 0,1 mm/s. Laitteiden kohdalla vaatimukset voidaan antaa esimerkiksi taajuuskaistoittain ja ne voivat olla hyvin monimutkaisesti määriteltyjä. vsk. On selvää, että tällaisissa tapauksissa tärinän osalta myös selvitysmenetelmät pitää miettiä tarkemmin, eivätkä tärinäarviot voi perustua esimerkiksi ihmisen aistimukseen. 26 Haastavaa hommaa Hankkeen kustannusten hallinnan kannalta on tärkeää, että raitiotieliikenteen aiheuttama tärinän arviointi hoidetaan hyvissä ajoin. Nykymääräysten mukaan liikennetärinä ei asunnoissa saisi ylittää arvoa 0,3 mm/s. Asumisviihtyvyyden osalta tärinälle asetetut vaatimustasot perustuvat ISO 2631-2:n mukaiseen suodatukseen ja määritellään yksilukuarvona. Laitteiden sijainnin ja olemassaolon sekä laitevaatimusten selvittäminen voi olla vaikeaa, Herkkien kohteiden osalta tärinätasot mitataan ja arvioidaan taajuuskaistoittain. Herkkien laitteiden tärinärajat voivat olla niinkin alhaiset kuin 0,0001 mm/s, eli laitteet voivat olla tuhat kertaa ihmisen tuntoaistia herkempiä tärinälle. Tällaisen tärinän siis osa ihmisistä mahdollisesti havaitsee. Alkuvaiheessa torjuntavaihtoehtoja on käytettävissä enemmän. Herkille toiminnoille ja laitteistoille asetetut tärinän raja-arvot voivat olla äärimmäisen tiukat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52
Tehtävä alkaa laitteiden ja toimintojen kartoituksella, laitteiden vaatimustasojen keräämisellä ja mitoittavan tilanteen määrittelyllä. Rajat voivat olla myös suuntariippuvaisia, eli pystysuuntaan sallitaan tärinää eri tavalla kuin vaakasuuntaan. Riskit minimiin Jo olemassa olevan raitiotien aiheuttaman tärinän vaikutukset herkille kohteille saadaan selvitettyä tarkasti mittaamalla. Arvioita voi pyrkiä myös tarkentamaan mittauksilla. Epävarmuuksien hallitseminen lisäämällä varmuusvaroja suunnitteluun voi tulla kalliiksi, joten kaikki ratkaisut on tehtävä huolella. Väylän suunnittelussa otetaan huomioon ratarakenteet ja radan perustamistapa sekä liikennöivän kaluston ominaisuudet. Esimerkiksi maaperätiedot vaikeuttavat arviointia, sillä maaperä ei ilman tavoin ole homogeeninen väliaine. Arvion lähtötiedoksi tarvitaan myös mahdollisimman tarkat tiedot rakennuksista, joissa herkät laitteet sijaitsevat – kuten niiden rakenteet ja perustamistavat – ja maaperästä uuden väylän kohdalla sekä ympäristössä. Myös tärinän ajankohdalla, kestolla ja tiheydellä voi olla merkitystä. Silloin vaikutukset on selvitettävä muilla tavoin. Epäselvissä tapauksissa voidaan käyttää yleisiä värähtelykriteereitä (VC-käyrät). Joidenkin kohdalla tärinärajat voivat perustua kiihtyvyyteen, nopeuteen tai siirtymään. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Raitiovaunun aiheuttaman tärinän mittaaminen vasta suunnitteluvaiheessa olevan väylän osalta ei tietenkään käy päinsä, mutta vertailuHelsingin raitioliikenteen kantaverkkoa rakennettaessa sata vuotta sitten vaatimukset tärinän hallitsemiselle olivat varsin toisenlaiset kuin nykyisin.. 27 koska niihin saattaa liittyä liikesalaisuuksia tai laitteet ovat niin uniikkeja, etteivät tärinärajat ole edes tiedossa. Tärinäarviossa on paljon epävarmuuksia, joten sen toimivuutta ja riskejä on syytä tutkia sekä oletetussa että ”worst case” -tilanteessa. Haastavaksi arvioinnin tekee, että tärinälle herkät laitteet ovat eri tavoin herkkiä. Uuden väylän kohdalla se ei ole mahdollista. vsk. Tärinärajat voivat liittyä siihen, että jokin tutkimuslaite tärinälle altistuessaan antaa vääriä tuloksia tai joissain tapauksissa rajan ylittäminen jopa rikkoo laitteen. Ne voivat koskea värähtelyn tehollista arvoa (RMS) tai huippuarvoa, joka on vaikeammin ennustettavissa. Maaperän ominaisuudet myös muuttuvat jossain määrin vuodenaikojen kuluessa
Pikaraitiotien liikennöinti alkaa kesäkuussa 2024. Tärinää voidaan hallita myös maanalaisella rakenteella, tärinäesteellä, radan ja rakennuksen välissä tai rakenteilla ja laiteperustuksilla itse rakennuksessa. Myös esimerkiksi maaperän ja rakenteiden ominaisuuksia voidaan pyrkiä arvioimaan mittauksilla. vsk. Pelkillä radan alle laitettavilla eristysmatoilla tai maaperään lyötävillä teräsponttiseinillä pienitaajuisen tärinän vaimentaminen ei onnistu. Pääosin maan pinnalla kulkevan pikaraitiotien noin 25 kilometrin matkalla on selvitettävänä runsaasti erityyppisiä maaperäolosuhteita, rakenneratkaisuja ja pohjanvahvistusmenetelmiä. Eri suunnitteluratkaisuja ja niiden kerrannaisvaikutuksia päästään vertailemaan nopeasti ja jouhevasti, mutta aikaa kuluu satoja työtunteja. Tilanne haltuun Tärinän hallitsemiseen on monenlaisia keinoja ja kuhunkin tilanteeseen on löydettävä paras ja samalla kustannustehokas menetelmä. Toisin kuin tavanomaisessa konsulttityössä, Raide-Jokeri-allianssihankkeessa suunnittelija on mukana vaatimustasojen määrittelystä alkaen toteutussuunnitteluun ja rakentamiseen saakka. Kahden kaupungin alueella kulkeva, Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen yhdistävä pikaraitiotie rakennetaan allianssihankkeena. Raide-Jokeri Raide-Jokeri on millä mittapuulla tahansa merkittävä ja haastava infrahanke. Raide-Jokeri-allianssiin kuuluvat tilaajina Helsingin ja Espoon kaupungit, palveluntuottajina urakoitsijat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy sekä suunnitteluorganisaatioina Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Sitowise on mukana Raide-Jokerin katu-, liikenne-, ympäristö-, meluja tärinäsuunnittelussa sekä geo-, rata-, tunneli-, siltaja rakennesuunnittelussa. Myös tärinäsuunnittelijalle Raide-Jokeri on ollut poikkeuksellisen vaativa ja aikaa vievä kohde. Radan perustamistavat ja rakenteet, kuten jäykistäminen sekä pohjanvahvistukset radan alla vaimentavat tärinää. Pikaraitiotie sijaitsee monin paikoin hyvin tiiviisti rakennetussa kaupunkirakenteessa, jossa Tärinämittaus käynnissä rakennuksen perustuksista. 28 kelpoisia mittaustuloksia tärinäherätteen osalta voi mahdollisesti saada jostakin toisesta, mahdollisimman samankaltaisesta referenssikohteesta. Myös liikennöitävällä kalustolla ja liikennöintinopeudella on vaikutusta. Kuva: Miikka Valtonen.. Tärinää voidaan hallita vaikuttamalla raitiotien tai vaihtoehtoisesti laitteiden ja toimintojen sijaintiin. Ennusteiden mukaan RaideJokeri kuljettaa vuonna 2030 jo yli 90 000 matkustajaa päivässä
Työtä riittää Kun uusia raidehankkeita jatkossa suunnitellaan ja toteutetaan ympäri Suomen ja myös tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, tärinän ja runkomelun arvioinnin osaamista tarvitaan entistäkin enemmän. Suunnittelun haasteina hakkeessa ovat runkomelun hallintakeinot eri alueilla sekä erityyppisissä rakenteissa. Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. vsk. 29 tärinän hallinta on tärkeässä roolissa, mutta suojausratkaisujen toteuttaminen voi olla syystä tai toisesta hankalaa. Raitiotien rakentamista runkomelueristysmateriaalin päälle Raide-Jokerissa kesällä 2020. Pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla raiteet perustetaan paalulaatoilla tai massavaihdon varaan, jolloin myös tärinätasot laskevat. Suuren tietomäärän sekä kokonaisuuden hallinta nousee tässäkin hankkeessa merkittävään rooliin. Kuva: Pekka Taina.. Alkuvuodesta 2021 raitiotien rakentaminen on jo edennyt Helsingin Viikinkaarelle. Kummassakin hän toimi akustiikkasuunnittelun projektipäällikkönä. Alan asiantuntijajoukko on verrattain pieni, joten työtä kiinnostuneille alan ammattilaisille riittää. Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco Infra & Rail Oy. Kirjoittajan, Sitowise Oy:ssä työskentelevän akustiikkaja tärinäasiantuntija DI Pekka Tainan mieleenpainuvimpia kohteita ovat nyt vireillä olevien raidehankkeiden ohella olleet Helsingin moninkertaisesti palkittu keskustakirjasto Oodi sekä Aalto-yliopiston monimuotoinen kampusrakennus Väre. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tärinän ja runkomelun laskennassa sekä torjuntatoimien mitoituksessakin onkin hyvin monen tyyppisiä tilanteita, joten suuren tietomäärän hallinta nousee tämänkaltaisessa hankkeessa merkittävään rooliin. Tärinän vaikutusten arvioinnin kannalta pikaraitiotien haastavimmat kohdat ovatkin yliopistojen kampusalueet, joissa sijaitsevien tutkimuslaitosten herkät laitteet ovat edellyttäneet tärinäsuojauksen osalta erityistä pohdintaa. Kruunusillat Helsingin seuraavaksi käynnistyvä raitiotiehanke, lähes kymmenen kilometrin mittainen Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Sompasaaren keskustaan. Kaksi siltaa sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana ja muu rakentaminen allianssimallilla. Ratarakennetta voidaan myös tarpeen mukaan vahvistaa teräsbetoniarinalla ja runkomelua hallita ratarakenteeseen asennettavilla runkomelueristysmatoilla. Hankkeessa rakennetaan kolme uutta siltaa, joista noin 1200 metriä pitkä Kruunuvuorensilta tuleekin olemaan Suomen pisin silta
vsk. 30 Sirpa Lappalainen, projektipäällikkö Akustiikka ja melu WSP Finland Oy Kaupunkien melulinjaukset asemakaavoituksessa Melun huomioon ottamisen käytännöissä ja menettelyissä maankäytön suunnittelussa on merkittäviä eroja kaupunkien välillä. Artikkelissa esitetyt suositukset ovat kuitenkin kirjoittajan omia näkemyksiä.. Yksi haastattelu tehtiin ELY-keskusten edustajille. M aankäytön suunnittelussa sovellettuja melulinjauksia ja melun huomioimisen käytäntöjä selvitettiin haastattelemalla 14 suuren ja keskisuuren kaupungin asemakaavoittajia ja ympäristönsuojeluviranomaisia. Selvitys on tehty ympäristöministeriön rahoituksella. Tässä kirjoituksessa käsitellään joitakin haastatteluissa esiin nousseita asioita. Tulkintaeroja melun huomioimisessa voitaisiin vähentää koulutuksella ja opastuksella hyviin käytäntöihin. ELY-keskuksen kannat edustavat valtion viranomaisen kantaa melun huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelussa sovellettavat melua koskevat säädökset ja ohjeet ovat hajallaan eikä kaikkia määräyksiä ole välttämättä tunnistettu tai pidetty velvoittavina kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Haastattelujen kysymykset koskivat laajalti kaupunkien melulinjauksia tai meluselvitysten laatimiseen liittyviä omia ohjeita ja käytäntöjä, meluselvitysten tulosten tulkintaa sekä melua koskevia kaavamääräyksiä. Kaupunkien melulinjaukset ovat joiltakin yksityiskohdiltaan ristiriidassa voimassa olevien säädösten kanssa
Toiveella tarkoitettiin ennemminkin soveltamisohjeita, esimerkkejä ja tulkintoja olemassa olevien säädösten soveltamisesta Kaikissa kaupungeissa raideliikenteen aiheuttaman melun hetkellisiä enimmäistasoja ei huomioida maankäytön suunnittelussa.. vsk. Suurimmilla kaupungeilla on käytössään sisäisiä melulinjauksia ja näillä kaupungeilla on myös eniten asiantuntemusta melun huomioimisessa. 31 Kaupunkien melulinjaukset ja sovelletut säädökset Kaupunkien eniten soveltama säädös melun osalta on luonnollisesti valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992). Isoissa kaupungeissa on tunnistettu myös muut kuin suoraan ohjearvopäätöksestä tulevat vaatimukset; huoneistojen avautuminen hiljaiselle puolelle, hetkellisten enimmäistasojen huomioiminen ja parvekkeiden melutasoa koskevat vaatimukset. Lähes kaikki kaupunkien edustajat totesivat, että yhteiset valtakunnalliset linjaukset ja ohjeet melun huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa olisivat tarpeellisia. Pienemmissä kaupungeissa kaikkia vaatimuksia ei välttämättä ole tunnistettu. Muita sovellettavia asetuksia ovat ääniympäristöasetus (796/2017) sekä asumisterveysasetus (545/2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Maankäytön suunnittelussa käytettävistä ohjeista useimmin mainittiin oppaat Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen (Ympäristöministeriö 2003) ja Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Melun huomioon ottamisen käytännöissä maankäytön suunnittelussa on merkittäviä eroja kaupunkien välillä
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Melualueella sijaitsevien asuntojen julkisivurakenteilta edellytetään vähintään 30 dB äänitasoeroa. Tällä perusteella yöaikainen alle 60 dB (L Aeq 22-7 ) ulkomelutaso ei ole ongelmallinen sisämelutasojen kannalta. Joissakin kaupungeissa haastateltavat pitivät yöaikaisen melun ohjearvon soveltamista ulko-oleskelualueilla kyseenalaisena, koska yöaikana ulkona ei juuri oleskella. Yöaikaisen melun ohjearvot perustuvat kuitenkin ohjearvopäätöksen perustelumuistion (Sarkkinen 1992) mukaan siihen, että asuinhuoneistoissa tulisi voida pitää ikkunoita auki ilman, että siitä aiheutuu häiriötä. Joissakin kaupungeissa parvekelasitukselle annetaan äänitasoerovaatimuksia kaavassa vastaavasti kuin julkisivulle. vsk. Tietoisuutta asian huomioon ottamiseksi tulisi lisätä ohjeistuksella hyviin käytäntöihin. Huoneistojen avautumista koskevat asemakaavamääräykset Huoneistojen avautumista hiljaiselle puo. Parvekkeiden melutasojen osalta tiukka ohjearvotason soveltaminen vilkkaiden väylien varsilla voi johtaa siihen, että parvekkeita ei toteuteta lainkaan. Toisissa kaupungeissa yleisen määräyksen parvekkeiden lasittamisesta katsotaan riittävän, vaikka tavanomaisella lasituksella ei välttämättä päästä ohjearvon mukaiseen melutasoon parvekkeella. 32 kuin tiukkaa ohjeistusta. Kaupungeille on epäselvää, missä laajuudessa muita kuin ohjearvopäätöksen vaatimuksia tulee soveltaa, mitkä ovat velvoittavia säädöksiä ja mitkä suosituksia. Näissä dokumenteissa melun hetkellisen enimmäistason vertailuarvona on käytetty sisätiloissa 45 dB (L AFmax ) äänitasoa. Liikenteen aiheuttaman melun hetkellisten enimmäistasojen huomioon ottaminen mainitaan julkisivujen ääneneristävyyden mitoitusohjeessa, ääniympäristöasetuksen soveltamisohjeessa sekä asumisterveysasetuksessa. Useissa kaupungeissa esimerkiksi raideliikenteen aiheuttamia hetkellisiä enimmäistasoja ei kuitenkaan huomioida maankäytön suunnittelussa. Tässä mielessä yöaikaisen melutason ohjearvoa ei voida pitää tiukkana. Yöaikaisen melutason ohjearvotaso uusille alueille, 45 dB (L Aeq 22-7 ), on kuitenkin linjassa WHO:n antamien suositusarvojen kanssa (WHO 2018). Melun hetkellisten enimmäistasojen huomioon ottaminen Melun hetkellisten enimmäistasojen huomioon ottamisesta ei ole säännöksiä, lukuun ottamatta ampumaratamelua, jolle on omat melutasojen ohjearvot (Vnp 53/1997). Melun hetkellisten enimmäistasojen huomioon ottaminen olisi tärkeää rakennusten julkisivujen ääneneristävyyden mitoituksen kannalta, jotta asuinhuoneissa turvataan mahdollisuus häiriöttömään uneen. Edellä esitetty pätee tilanteeseen, jossa asuinhuoneiston ikkunat ovat kiinni. Yöaikaisen melun ohjearvojen soveltaminen Yöaikaisen ulkomelun ohjearvoja käytetään pihojen oleskelualueiden ja parvekkeiden ohjearvotasoina. Parvekkeiden melutasoja koskevat asemakaavamääräykset Parvekkeisiin kohdistuvien melutasojen ohjearvojen soveltamisessa on erilaisia käytäntöjä eri kaupungeissa. Parvekkeiden jättäminen pois ääniympäristöasetuksesta (360/2019) on vahvistanut käsitystä, jonka mukaan ohjearvon toteutumista parvekkeilla ei pidetä välttämättömänä. Suurimmissa kaupungeissa kyseinen vertailuarvo on käytössä
Alun perin asia tulee esille ohjearvopäätöksen muistiossa (Sarkkinen 1992): ”Jos asuintalon kadunpuoleisella julkisivun ulkopuolella ei voida varmistaa melutason olevan alle 55 dB, tulee näissä tapauksissa huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletusmahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta.” Samaa asiaa käsittelevä suositus toistuu LIME-työryhmän mietinnössä (Ympäristöministeriö 2001): ”Jos ei voida varmistaa, että melutaso asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla on alle 55–60 dB, tulisi huoneistojen ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hiljaisemmalta puolelta.” ELY-keskuksen julkaisemassa oppaassa (Uudenmaan ELY-keskus 2013) asuinhuoneistojen avautumista koskeva kohta on esitetty seuraavasti: ”Jos asuinrakennuksen julkisivulla ylittyy päivällä keskiäänitaso 65 dB, tulee kaavassa määrätä asunnot aukeamaan myös suuntaan, jossa ohjearvot täyttyvät (ns. 33 lelle on käsitelty useissa säädöksissä ja ohjeissa. Ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. Tässä tilanteessa huoneiston tulisi ulottua rakennuksen toiselle puolelle, jossa äänitason tulisi alittaa ohjearvotaso. läpitalon huoneisto).” Melutason ohjearvojen soveltamisessa parvekkeilla on eroja kaupunkien välillä. Kyseisen ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että huoneistoa voidaan tuulettaa ikkuna avaamalla ohjearvon alittavalta julkisivulta. läpitalon huoneistoja on ohjeissa vaadittu tilanteessa, jossa asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuu ohjearvotason (tai muun vertailutason) ylittävä äänitaso. Kuva: Kuopion kaupunki, Vicente Serra.
Huoneistojen avautumista koskevan linjauksen osalta ohjeistusta tulisi yhtenäistää, mikäli se nähdään edelleen tarpeellisena keinona hyvän ääniympäristön kannalta. Onnistunut meluntorjuntatyö edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupunkien organisaatioiden sisällä kaavoituksen, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kesken. Osittain melun huomioon ottamista koskevat selvitykset ja suunnitelmat on tarkoituksen mukaista tehdä rakennuslupavaiheessa. Myös hiljaisemman julkisivun määrittely on erilainen eri ohjeissa. ” Onnistunut meluntorjuntatyö edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupunkien organisaatioiden sisällä kaavoituksen, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kesken. Vaatimus huoneistojen avautumisesta hiljaiselle puolelle on huonosti tunnettu, ja asiasta esitetyt ohjeet ovat ristiriitaisia. 34 Edellä esitettyä ohjeistusta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että opasta oli tarkoitus käyttää vain rakennetussa ja tiivistettävässä ympäristössä. Erityisen tärkeää on työnjako kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kesken.. Haastateltujen kaupunkien joukossa oli myös kaupunkeja, joissa ympäristönsuojelulla oli vahva rooli asemakaavoituksen liittyvissä meluasioissa. Ympäristönsuojelulaissa ei säädetä osallistumisesta kaavojen valmisteluun, vaikka juuri tämä tehtävä olisi tärkeää meluntorjuntatyötä, jossa tarvitaan meluasiantuntemusta. Kyseinen äänitaso vaihtelee 55 dB–65 dB välillä. vsk. Kaupunkien välillä on merkittäviä eroja huoneistojen avautumista koskevien linjausten suhteen. Äänitaso, jonka ylittyessä asuntojen avautuminen tulee huomioida, eroaa merkittävästi eri ohjeissa. linjauksesta ja sen alkuperästä. Viranomaisten roolit melun huomioon ottamisessa Melun huomioon ottamisen päävastuu asemakaavoituksessa on haastattelujen mukaan kaavoittajilla. Viranomaisten roolia ympäristömelun huomioon ottamisessa tulisi selkiyttää. Osa kaupungeista antaa julkisivuihin kohdistuvien äänitasojen perusteella huoneistojen avautumista koskevia kaavamääräyksiä, osa ei anna eikä ole tietoinen em. Joissakin kaupungeissa kyse saattaa olla siitä, että kaavoituksen prosesseja on muutettu, eikä ympäristönsuojelun roolia ole tarkasteltu uudelleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Rakennusvalvonnan viranomaisten tehtävänä on osaltaan valvoa, että kaavan mukaisia määräyksiä noudatetaan. Toisaalta rakennusvalvonta joutuu osaltaan antamaan melua koskevia määräyksiä ja valvomaan niiden toteutumista. Linjaus huoneistojen avautumisesta hiljaiselle puolelle tulee tarvittaessa perustella uudelleen sekä määritellä tavoitteelliset kriteerit vaatimuksen käytölle. Melua koskevia kaavaratkaisujen valmistelijoille on epäselvää, mikä näiden linjausten lainsäädännöllinen tausta on ja kuinka velvoittavia ne ovat. Kaupunkien ympäristönsuojelun asiantuntijoiden roolit jäävät yleensä ehdotettujen ratkaisujen kommentointiin ja tehtäväkuva kaavoituksen meluvaikutusten arvioinnin osalta on epäselvä. Erityisen tärkeää on työnjako kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kesken
Muistio 26.10.1992. LIME-työryhmän mietintö. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. https://helda.helsinki.?/bitstream/ handle/10138/40628/SY_493. https://www.?nlex.?/?/laki/alkup/ 2017/20170796 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 ja 6 §:n muuttamisesta 360/2019. https://www. pdf?sequence=1&isAllowed=y Ympäristöministeriö 2003: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen – Ympäristöopas 108. 1992: Ehdotus Valtioneuvoston päätökseksi melutason ohjearvioista. – Suomen ympäristö 493. Näkemyseroja on huoneistojen avautumista koskevien vaatimusten sekä parvekkeilta edellytettävien äänitasojen osalta. Ympäristöministeriö 2001: Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. https:// www.?nlex.?/?/laki/alkup/1992/ 19920993 Muut viittaukset Uudenmaan ELY-keskus 2013: Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa – Opas 02/2013. https://www. vsk. 35 Kaupungeissa eri organisaatioiden (kaavoitus, ympäristönsuojelu, terveydensuojelu, rakennusvalvonta) tulisi sopia keskenään tehtävän jaosta, osallistumisesta ja informoinnista melun huomioon ottamista koskevien asioiden käsittelyssä. Kaupungit eivät tunnista ohjearvopäätöksen taustaaineistoja velvoittavina säädöksinä. https://www.?nlex.?/?/ laki/alkup/2015/20150545 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. http://www.euro.who.int/en/ health-topics/environment-and-health/ noise/publications/2018/environmentalnoise-guidelines-for-the-europeanregion-2018. Näkemyseroja melun huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa ELY:n ja kaupunkien välillä on erityisesti suurimmissa kaupungeissa. doria.?/bitstream/handle/10024/ 90606/Opas_net.pdf?sequence=2&is Allowed=y Sarkkinen, S. Säädökset Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. ?nlex.?/?/laki/alkup/2019/20190360 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. Helsinki 2001. ELY-keskusten tehtävänä on edistää, ohjata ja valvoa kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja päätöksentekoa. https://helda.helsinki.?/bitstream/ handle/10138/41708/Ymp%c3%a4rist %c3%b6opas_108.pdf?sequence=1&is Allowed=y WHO 2018: Environmantal Noise Guidelines for European Region
36 R aide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokerin rakentaminen alkoi vuonna 2019 ja kestää vuoteen 2023–2024 asti. Raide-Jokerin linjaus kulkee kaupunkirakenteen sisällä. paalutus, pontitus, louhinta ja yö aikaan tapahtuva kiskojen sahaaminen. Raitioradan rakentaminen on mittava urakka, joka aiheuttaa paljon haittoja ympäristöönsä usean vuoden ajan. Rakennustöistä aiheuttavaa melua torjutaan aktiivisesti monin keinoin. Myös kalustovalinnoissa otetaan huomioon melun torjuminen. Valmistuessaan Raide-Jokeri ei tuo liikenteen meluun merkittävää lisäystä autoliikenteen aiheuttamaan nykyiseen melutasoon verrattuna. vsk. Asuinrakennuksia sekä muita melulle herkkiä kohteita sijaitsee lähimmillään noin 10 metrin etäisyydellä raidelinjasta ja jopa 2 metrin päässä työmaasta. Uudenmaan ELY-keskus ohjaa meluntorjuntatoimia ja rajaa työajat Valvovana viranomaisena rakentamismelun osalta toimii Uudenmaan ELY-keskus, koska Raide-Jokeri rakentuu kahden kauOlli Kontkanen, vanhempi asiantuntija Johannes Oksanen, nuorempi asiantuntija Jarno Kokkonen, johtava asiantuntija Sitowise Oy Raide-Jokeri-pikaraitiolinjan työmaanaikaiset melusuojaukset Raide-Jokerin työmailla paukkuu ja pärisee. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Valmistuttuaan Raide-Jokeri on lähipäästötön, kestävän liikkumisen joukkoliikennemuoto. Kahden kaupungin halki kulkevasta 25 kilometriä pitkästä radasta noin 16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen. Liikennehaittojen lisäksi radan rakentamisesta aiheutuu meluhaittoja. Rakentamisen aikana tehdään aktiivisesti töitä meluhaittojen minimoimiseksi.. Rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä reittimuutoksia jalankulkijoille, pyöräilijöille, autoilijoille ja joukkoliikenteelle. Raitioliikenteen melu on keskimäärin noin 10 dB hiljaisempaa kuin muu katuliikenteen melu. Meluisia työvaiheita ovat mm
Iltaja yöaikana työnaikainen melutaso asuinrakennusten ja muiden herkkien kohteiden julkisivuilla tulee selvittää ennen yötöiden aloittamista, eikä se saa ylittää 70 dB (LAeq). Meluhaittoja lievennetään ensisijaisesti lyhentämällä melua aiheuttavien työvaiheiden kestoa, aikatauluttamalla ne ?ksusti ja vaimentamalla melun lähdettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Lisäksi melupäätöksessä on vaatimus parhaan mahdollisen kaluston ja työtapojen käytöstä (BAT ja BEP). Hankkeen alussa torjuntatarvetta ennakoitiin laatimalla melumalli rakentamisen aikaisesta melusta, joka sisälsi meluisimmat työt kuten paalutuksen, pontituksen ja louhinnan. Meluntorjuntasuunnitelmalla osoitetaan, kuinka rakentamisessa aiotaan ja voidaan torjua melua. Meluntorjunta ei ole vain isojen meluesteiden ja seinien rakentamista. vsk. Mikäli raja-arvot uhkaavat ylittyä, tulee päätöksen mukaisesti kohteesta tehdä meluntorjuntasuunnitelma. Hankkeen avainlukuja/-tietoja hankkeesta Raide-Jokeri-raitiolinja • Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen • 25 km pitkä rata (16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen) • 25 km/h keskinopeus • 70 km/h maksiminopeus • 34 pysäkkiparia • 800 m pysäkkiväli Meluntorjuntamenetelmät Meluntorjuntavaihtoehtoja Raide-Jokerin rakentamisessa: • Tiedottaminen ja vuorovaikutus • Asukkaille tarjotaan korvatulppia • Työsuunnitelmat, aikataulutus, vaiheistus • Toiminta-ajat, työajat • Meluesteet, merikontit, roikotettavat matot ja siirreltävät seinäkkeet • Hiljaisempi kalusto. Tiedottaminen on koettu parhaaksi keinoksi välttää asukkaiden valituksia. Melua koskevat vaatimukset vaihtelevat alueittain ja vuorokauden ajan mukaan. Päätöksen mukaisesti päivällä työnaikainen rakentamisesta aiheutuvan melun ylin sallittu arvo saa olla 75 dB (LAeq) lähimmän asuinrakennuksen tai muun häiriintyvän kohteen julkisivulla. 37 pungin alueelle. Töiden edetessä melumallia tarkennettiin työmaalla tehdyillä lähtöarvomittauksilla. Melumallin perusteella kartoitettiin etukäteen kohteita, joissa raja-arvot todennäköisesti tulevat ylittymään ja joissa on tehtävä yksityiskohtaisempi meluntorjuntasuunnitelma. Torjuntasuunnitelman lisäksi voimakkaan melun kohteista tehdään melumittauksia melutilanteen seuraamiseksi. Melupäätöksissä on annettu muun muassa raja-arvot työnaikaiselle keskiäänitasolle, asuinrakennuksiin kantautuvalle runkomelulle, arvokkaille linnustoalueille kantautuvalle melulle ja rajoituksia työskentelyaikoihin. Hankkeelle annettiin yksi koko hanketta koskeva melupäätös ja myöhemmin pienempiä alueita tai yksittäisiä työvaiheita koskevia melupäätöksiä
Esimerkiksi Myllypurossa Raide-Jokerin työt sovittiin päiväkodin aikataulun kanssa yhteensopiviksi, jottei lasten päiväuniaika häiriintyisi. Lisäksi tiedotteissa on yhteystiedot lisätietojen kysymistä varten ja asukkaille tarjotaan korvatulppia. Erittäin meluavien töiden osalta kerrottiin tarkasti työn kesto ja että päivittäistä työaikaa pyritään lyhentämään erityisesti aamusta. 38 Ensimmäinen ja usein vaikutukseltaan tehokkain meluntorjuntakeino on asukkaiden tiedotus ja muu vuorovaikutus. Liikenteen katkaiseminen on välttämätöntä tilaa vievien töiden ja kuljetusten takia, ja päiväsaikaan liikenteen katkaiseminen ei ole mahdollista. Yötöiden melu ei saisi aiheuttaa häiriötä asukkaille tai muulle lähellä olevalle toiminnalle. Kiskojen asennuksessa melua tuottaa erityisesti kiskon katkaiseminen oikeaan mittaan ja hitsausjäljen hionta, jotka lyhytkestoisuudestaan huolimatta ovat öisin häiritseviä ääniä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kiskojen asennus on lämpölaajenemisen vuoksi tehtävä riittävän alhaisessa lämpötilassa kesällä öisin. Työmaan rakenteellinen meluntorjunta ahtaassa katutilassa on haastavaa Raide-Jokeria rakennetaan ahtaassa katutilassa, jossa lähin asuinkiinteistö saattaa olla jopa 2 metrin päässä työmaasta, Kiskon sahauksesta ja hiomisesta syntyvää melua torjutaan tilapäiseen meluntorjuntaan tarkoitetuilla melumatoilla.. Asukastiedotteissa kerrottiin, että luvassa on erittäin häiritsevää ja kovaa melua, jolloin ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Tilaa vieviä töitä täytyy tehdä öisin Pääsääntöisesti Raide-Jokeriin liittyviä töitä saa tehdä arkisin klo 7–18 ja häiritsevää melua aiheuttavaa työtä saa tehdä öisin vain pakottavasta ja perustellusta syystä. Yötöitä joudutaan kuitenkin aika ajoin tekemään, koska radan rakentamiseen liittyy runsaasti katutilaa vieviä töitä. Valituksia melusta on tullut vähemmän, kun asukkaat tietävät melun syyn ja keston. vsk
Massiivisien rakenteellisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen muutaman päivän työtä varten ei ole ollut järkevää eikä kustannustehokasta, joten tiedottaminen ja hyvä vuorovaikutus asukkaiden kanssa on ollut tärkeintä. Roikotettavat melumatot sopivatkin hyvin tällaiseen yhdessä pisteessä lähellä maan pintaa syntyvän melun torjuntaan, jolloin mattoseinä peittää melun lähteen kokonaan ja estevaimennus on hyvä. Merikonteista pinottu muurirakennelma voi merkittävästi estää myös suurien työkoneiden melun leviämistä. 39 useimmiten kauimmillaankin kadun laidassa. Yöaikaan kiskon asentamisesta syntyvää melua torjutaan tilapäiseen meluntorjuntaan tarkoitetuilla EchoBarrierkauppanimellä myytävillä melumatoilla. Yötöiden tekeminen melupäätöksen edellyttämällä tavalla on ollut erityisen haastavaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tyypillisesti työkoneiden synnyttävää melupäästöä ei voida myöskään merkittävästi vaimentaa. Roikotettavilla melumatoilla mitatut estevaimennukset ovat parhaimmillaan olleet kiskon sahauksella ja hionnalla noin 13–14 dB, mitä voidaan pitää varsin hyvänä. Työmaa-aitaan kiinnitetyt melumatot ovat vaimentaneet poravaunun melua melko vähän, eli noin 4 dB. Hiljaisemmat työkoneet ja työtavat meluntorjuntakeinona Hiljaisempia moderneja työkoneita on pyritty käyttämään torjuntakeinona meMelumatot kiinnitettynä työmaa-aitaan asuinrakennuksen ja ohikulkijoiden suojana poravaunun tuottamaa melua vastaan.. Mattojen ripustamista varten hitsattiin metallinen kehikko, jota voitiin liikuttaa helposti aina tarvittavaan kohtaan. Mikäli työmaatoiminta on pitkäaikaisempaa ja sen ympärillä on riittävästi ylimääräistä tilaa, ovat merikontit suositeltava torjuntakeino, sillä niitä mahdollista vuokrata ja ne ovat edullisia. Tällöin melupäätöksen asettamien melutasojen alla pysyminen on ollut lähes mahdotonta. RaideJokeri-projektissa on tähän mennessä toteutettu yksi merikontti-meluseinä Iso Huopalahden lintualueen läheisyydessä olevan murskausaseman ympärille. vsk
Raide-Jokeri-hankkeessa on useita yhtäaikaisia louhintakohteita ja urakoitsijoilla on varsin rajallinen määrä uusia koteloituja poravaunuja. Paalutuksen melua torjuttiin käyttämällä vaimennuskiekkoa paalun ja lyöntivasaran välissä. Parhaiden työmenetelmien ja hiljaisemman kaluston käyttäminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Lisäksi hankalissa paikoissa koteloidut poravaunut voivat olla liian kömpelöitä operoida. Iltaja yöaikana työnaikainen melutaso asuinrakennusten ja muiden herkkien kohteiden julkisivuilla tulee selvittää ennen yötöiden aloittamista, eikä se saa ylittää 70 dB (LAeq). [Viite: UUDELY/3930/2019 14.6.2019] Kuva 4 Murskausaseman meluntorjunnaksi on kasattu merikonttimuuri. vsk. Joissakin tilanteissa työtapojen ohjeistuksella voitiin pienentää meluhaittaa. Perinteinen peruutushälyttimen ääni, ”peruutuspiippaus”, voi olla varsinkin Uudenmaan ELY-keskuksen melupäätöksen raja-arvot Uudenmaan ELY-keskuksen melupäätöksen mukaisesti päivällä työnaikainen rakentamisesta aiheutuvan melun ylin sallittu arvo saa olla 75 dB (LAeq) lähimmän asuinrakennuksen tai muun häiriintyvän kohteen julkisivulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Taka-alalla näkyy ulkoiluja lintualue.. Esimerkiksi Raide-Jokerin varikon työmaalla suoritettiin mittava louhinta ja alueen läheisyydessä sijaitsi asuinrakennus, joten alueelle sijoitettiin hiljaisempi, porauspäästään koteloitu poravaunu. 40 lun kannalta herkillä alueilla. Pontituksessa pyrittiin minimoimaan ponttivasaran tärytystä ja käyttämään vain hyväkuntoisia pontteja
Rakentamisen meluntorjuntaan pitäisi löytää jokin kultainen keskitie, jonka alkutaipaleella hiljaisemman kaluston saaminen urakoitsijoille olisi harppaus kohti vähemmän meluisaa rakentamista. Aktiivisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella on myös merkittävä rooli meluhaittojen lieventämisessä. vsk. Tiukat työajat hidastavat hanketta ja tuovat lisää kustannuksia. Vain harvoissa hankkeessa käytettävissä työkoneissa on kohinahälytin. Merikonttien torjuntateho mallinnettiin laskentamallilla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Murskaimen melua torjuttiin merikonteilla Laajalahden lintualueen suojaksi. Meluntorjunnasta huolimatta ei melua Raide-Jokeri-hankkeen työmaiden haastavimmissa paikoissa ole pystytty vähentämään melupäätöksessä annettujen raja-arvojen alapuolelle. Raide-Jokerihankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella peruutuspiippauksen korvaaminen laajakaistaisella kohinaäänilähteellä vähentää häiritsevyyttä merkittävästi. Ovatko rakennusalan toimijat valmiita, mikäli viranomaiset alkavat jatkossa laajemminkin vaatia työnaikaista meluntorjuntaa ja sen suunnittelua. Onko rakennusala valmis tiukoille melulupavaatimuksille. Rakentamiselle tällaiset tiukat meluntorjuntavaatimukset ovat aikaa vieviä ja työläitä. Kaikissa hankkeissa ei ole yhtä hyvää mahdollisuutta hyödyntää erilaisia meluntorjuntaratkaisuja, hiljaisempaa kalustoa ja meluasiantuntijoiden osaamista kuin Raide-Jokeri-hankkeessa on ollut. Raide-Jokeri-projektissa on käynnissä AMK-opinnäytetyö peruutushälyttimien melun häiritsevyyteen ja turvallisuuteen liittyen. 41 yöaikaan hyvin häiritsevää. Toisaalta voidaan pitää hyvänä asiana, että työmaamelulle annetut raja-arvot ja seurantamittauksineen ohjaavat aidosti etsimään keinoja, joilla rakentamisen aikaista meluhaittaa saadaan minimoitua, vaikkei raja-arvon alle päästäisikään
Alan kasvunäkymät osoittavat, että vauhti ei suinkaan ole hidastumassa, päinvastoin – vuoteen 2023 mennessä tuulivoimatuotannon osuuden Suomen sähkönkulutuksesta odotetaan kasvavan nykyisestä noin kymmenestä prosentista seitsemääntoista prosenttiin. 42 T uoreiden tuulivoimatilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 821 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 2586 megawattia. Suomalaisen tuulivoiman määrä on siis kymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaistunut. Vielä vuosikymmen Karoliina Joensuu, johtaja FCG Finnish Consulting Group Oy Tuulivoimarakentaminen ja sen tulevaisuus Suomessa Usein tulevaisuuden hahmottaminen syy-seuraussuhteineen vaatii peilaamista menneeseen. vsk. Jos palataan ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja katsotaan Suomen tuulivoima-alan tilannetta 2010-luvun alussa, on vaikea uskoa suurta harppausta, jonka ala on tehnyt vain joissakin vuosissa. Tuulivoiman teollinen rakentaminen oli käynnistymässä hitaasti, eivätkä edes visionäärit osanneet ennustaa markkinaehtoisen tuulivoimarakentamisen alkavan alle kymmenessä vuodessa. Suomalaisen tuulivoima-alan nopean kasvun ja kehittymisen taustalla on kaksi asiaa: teollisen tuulivoimarakentamisen alun perin aloittanut valtion panostaminen uusiutuvan energian lisäämiseen ja tuulivoimateknologian nopea kehitys. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli tasan kymmenen vuotta sitten hieman alle 200 megawattia, maassa oli tuolloin yhteensä 130 tuulivoimalaa ja tuulivoimalla katettiin alle yksi prosentti Suomen sähkönkulutuksesta. Kului kuitenkin vain reilu kahdeksan vuotta ja ensimmäinen suomalainen ilman tukea rakennettava tuulivoimainvestointi julkaistiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52
Nyt rakennettava tuulivoimala tuottaa yli kaksinkertaisen määrän sähköä verrattuna kymmenen vuotta vanhempaan voimalaan ja samaan aikaan voimaloiden rakentamisen kustannukset ovat suhteellisesti hieman laskeneet. Tuulivoima 2.0 – ajurina teknologiakehitys Tuulivoiman tuotantokustannusten laskun ja täten markkinaehtoisten tuulivoimainvestointien takana on pitkälti voimaloiden tekninen kehitys, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tuulivoimateknologian huiman kehityksen ansiosta on kuitenkin päästy nopeasti tilanteeseen, jossa uudet tuulivoimahankkeet rakennetaan markkinaehtoisesti, ilman valtion taloudellista tukea. Korkeammat tuulivoimalat pääsevät Suomessa usein metsäisen maaston yläpuolelle, paremmille tuu. Käytännössä kyseessä on tuulivoimaloiden mittasuhteiden muuttuminen: voimaloiden torneista on tullut korkeampia ja lavoista pidempiä. Asutuksen ja tuulivoimaloiden yhä useammin kohdatessa pyrkivät voimalavalmistajat sitten tuulivoimainvestoinnit tarvitsivat valtion tuen, jotta ne olivat taloudellisesti kannattavia. vsk. 43 lenottoalueille ja lapojen pituuden kasvu taas mahdollistaa tuulen energian talteen ottamisen suuremmalta pinta-alalta. Tuulivoimaloiden teknologisen kehityksen ansiosta pystytään myös tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksiin vaikuttamaan entistä enemmän. Voimaloiden valmistajat ja hankkeiden omistajat tekevät tarkkaa työtä valitessaan kuhunkin ympäristöön sopivat voimalat, esimerkiksi asutuksen läheisyyteen rakennettavien tuulivoimaloiden tärkeimpiä ominaisuuksia on matala äänitehotaso, joka kuvaa voimalan tuottamaa kokonaisäänitehoa ympäristöön
Tuulivoima ja terveys Tuulivoima on Suomessa vielä verrattain uusi asia ja on ymmärrettävää, jos tuulivoimaloiden tulo omaan kuntaan tai elinympäristöön aiheuttaa huolta. Suomessa on myös vastikään tutkittu yleisesti tuulivoimaloiden äänen häiritse. Tuulivoimalat tuottavat infraääntä siinä missä esimerkiksi tieliikenne tai tuuli itsessään, mutta tutkimustulosten mukaan tuulivoiman aiheuttama infraääni ei selitä niitä oireita, joita asukkaat kokevat saavansa tuulivoiman tuottamasta infraäänestä. vsk. Tuulivoimalat ovat suuria rakennelmia ja niiden rakentaminen ja käyttö synnyttävät ääntä, kuten suurin osa muistakin ihmistoiminnoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 44 kehittämään uusista voimaloistaan entistä hiljaisempia – niille tuulivoimalan matala äänitehotaso on myyntivaltti. Hanke koostui kolmesta osasta, joita olivat tuulivoimaloiden infraäänen pitkäaikaismittaukset, tuulivoima-alueilla tehdyt kyselytutkimukset sekä laboratoriossa toteutetut kuuntelukokeet. Tutkimustulokset ovat linjassa siinä, että tuulivoimaloiden äänellä ei ole todettu olevan vaikutuksia terveyteen silloin, kun tuulivoimaloiden äänitaso asutuksen luona on korkeintaan Suomessa sallitulla tasolla. Oireet selittyvät todennäköisesti muilla tekijöillä. Tuulivoimaa on kuitenkin rakennettu globaalisti jo vuosikymmenten ajan ja sen vaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittu laajasti ympäri maailmaa – myös meillä Suomessa. Suomessa tuoreinta äänitutkimusta edustaa muun muassa Valtioneuvoston rahoituksella toteutettu tutkimushanke (2020) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista ihmisten terveyteen
Moni metsästysseura on ollut tiiviissä yhteistyössä hankkeen omistajan kanssa heti hankkeen alkumetreiltä, ja metsästys alueella on voinut jatkua, kun metsästysseuran ja rakentamisesta vastaavan yrityksen välillä on koordinoitu tarkasti, koska metsästys on rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydessä käynnissä. Useimmilla hankepaikkakunnilla Suomessa tuulivoima on otettu vastaan positiivisin mielin. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka äänen häiritsevyys näyttää riippuvan äänitasosta, selittää se vain kymmenen prosenttia yksilön kokemasta häiritsevyyden kokemuksesta – muut tekijät kuten huolet terveysvaikutuksista olivat häiritsevyyteen voimakkaammin yhteydessä kuin äänitaso, jolle asukas altistui. Sen sijaan havaittiin sivutuloksena, että oireilua oli paljon niillä, jotka altistuivat korkealle tieliikenteen äänitasolle. 45 vyyttä Anojanssi – Ympäristömelun häiritsevyyden mittaluvut -hankkeessa (Turun ammattikorkeakoulu 2016–2019). Hankkeessa toteutettiin myös toinen tutkimus, joka selvitti asukkaiden terveydentilaa erilaisilla tuulivoimamelun äänitasovyöhykkeillä. Hankealueen tiestöä parannetaan ja lisätään tarvittaessa, voimaloiden nostoalueet valmistellaan ja mahdollisesti tarvittavat sähköliitännät rakennetaan. Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden äänen mallintaminen ympäristöhallinnon mallinnusohjeita käyttäen tuottaa luotettavia tuloksia. Terveydentila ja tuulivoiman infraääneen usein liitetty oireilu ei kuitenkaan riippunut tuulivoiman äänitasosta. Lisäksi sydänsairauksia raportoitiin enemmän, jos tiemelun äänitaso oli korkeampi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Projektin yhtenä tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa etenkin modernien tuulivoimaloiden (3 MW tai yli) tuulivoimaloiden vaikutuksista, sillä monet aiemmat tutkimukset on toteutettu pienemmän koon voimaloilla. Myös metsänhoito helpottuu tiestön lisääntyessä ja parantuessa. Vaikka Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettujen tuulivoimaloiden purkaminen tulee ajankohtaiseksi vasta 2030-luvulla, on niiden purkamiseen ja kierrätykseen liittyvät kysymykset pohdituttaneet jo Suomessakin. Tuulivoima ympäristössä Tuulivoimahankkeen tulo alueelle tuo mukanaan omat muutoksensa. vsk. Tuulivoima-alueiden hyvin hoidettu tiestö mahdollistaa pääsyn esimerkiksi marjastamaan, sienestämään tai muuten vain retkeilemään. Rakennusaikana alueella käy hyörinä, mutta hankkeen valmistumisen jälkeen tuulivoimaloita ympäröivän alueen virkistyskäyttö voi jatkua. Tuulivoimaloi
Uusiutuvan energian lisääntyessä vaihtelevan sähkötuotannon määrä sähkömarkkinoilla kasvaa ja voi aiheuttaa tilanteita, joissa sähköä tuotetaan kulutukseen nähden joko liikaa tai liian vähän. Esimerkiksi EU:n merellä tuotettavan uusiutuvan energian strategiassa (2020) merituulivoiman rooli kasvaa merkittävästi: merituulivoiman tavoiteltu teho nousee nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Runsas tuulivoimatuotanto talvisin takaa hyvän polttoainesaatavuuden silloin, kun kulutus on suurinta. Tuulivoimaloiden purusta vastaa ensisijaisesti aina voimaloiden omistaja. Ylituotannon hetkinä saadaan sähkön avulla tehtyä polttoaineita, joita voidaan vastaavasti käyttää hetkinä, jolloin sähkönkulutus on suurta ja sähköntuotanto pienempää. Niiden kierrätykseen ollaan kehittämässä ratkaisuja ja prosessit ovat todennäköisesti jo paljon pidemmällä, kun asia tulee Suomessa isommassa mittakaavassa eteen, noin 10–15 vuoden kuluttua. Suomessa ollaan esimerkiksi jo testattu prosessia, jossa lapamursketta hyödynnetään muun muassa erilaisten rakennusteollisuuden komposiittimateriaalien valmistuksessa. Smart Energy Transition -hankkeen mukaan Suomessa voisi olla tuulivoimatuotantoa vuoteen 2040 mennessä jopa 60 TWh. The International Renewable Energy Agencyn (IRENA) taas arvioi, että tuulivoimalla voitaisiin kattaa yli kolmasosa maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta 2050. Yksi ratkaisuista sähkön varastointiin on Power-to-X-teknologia, jossa uusiutuva sähkö, kuten tuulivoima, muutetaan vedyksi tai muiksi polttoaineiksi. Euroopan tuulivoimajärjestö Wind Europen mukaan 2030 Euroopan sähkönkulutuksesta katetaan jo noin neljännes tuulivoimalla. Tuulivoiman lisääntymisen mahdollistaa nopea tuotantokustannusten lasku, mikä tekee siitä edullisimman sähköntuotantomuodon uutta kapasiteettia rakennettaessa. Myös globaalissa mittakaavassa tuulivoiman rooli tulee kasvamaan. Toinen merkittävä uusiutuvan energian lisääntymisen mahdollistaja on sähkön varastoinnin kehittyminen. 46 den tullessa teknisen käyttöikänsä päähän alueen hyödyntämistä tuulivoimatuotantoon voidaan edelleen jatkaa korvaamalla vanhat voimalat uusilla, mikäli maanomistaja, kunta ja voimaloiden omistaja niin haluavat. vsk. Tuulivoimalasta voidaan kierrättää noin 80–90 prosenttia. Vedyllä ja muilla Power-to-X-polttoaineilla uskotaan olevan merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä, sillä esimerkiksi tuulisähköä hyödyntämällä niiden tuotanto on täysin päästötöntä. Alueen uudelleenkäyttö on järkevää, sillä se on jo tutkitusti otollinen tuulivoimatuotantoon ja valmiiksi rakennettu infra on jo olemassa. Vaikka merelle ei vielä tällä hetkellä rakenneta tuulivoimaa markkinaehtoisesti, nähdään merituulivoiman potentiaali ja rooli tulevaisuuden sähköntuotantopaletissa suurena. Uusi teknologia avaa myös hienoja vientimahdollisuuksia teknologiavetoiselle Suomelle.. Kierrätyksen ja uusiokäytön suurimpana haasteena ovat tällä hetkellä lasikuitua sisältävät lavat. Huomisen tuulivoima – katse merelle ja sähkön varastointiin Tuulivoimateknologia ja -ala jatkavat kehittymistään vauhdilla myös tulevina vuosikymmeninä, niin meillä kuin globaalistikin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Suomen tuulivoima-alan arvio on, että meillä tuulivoima kattaa vuonna 2030 noin 30 prosenttia maan sähkönkulutuksesta – vuotuinen tuulivoimatuotanto olisi tällöin 30 terawattituntia (TWh). Maalla tuulivoimaa rakennetaan jo ilman tukea ja merellä samaan suuntaan ollaan liikkumassa vauhdilla. Merituulivoima onkin monen arvion mukaan yksi tulevaisuuden merkittävimmistä sähköntuotannon tavoista
vsk. Kimmo Ohtonen on toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan lukuisista luontoa käsittelevistä televisio-ohjelmista, kirjoista sekä hyväntekeväisyystempauksista, kuten vuoden 2012 Norppauinnista. ISBN 978-952-291-928-1 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. emokarhun äidinvaistoista, teeren soidinmenoista, riekon selviytymisestä Pohjolan talvessa sekä susilauman porukkahengestä. ”Kun tarkastelemme metsää omista lähtökohdistamme käsin, emme kuitenkaan usein kykene hahmottamaan sen itseisarvoa, miten monimutkainen elämänverkosto toimii. Ohtosen esikoisteos Karhu voimaeläin oli Tieto-Finlandia sekä Bonnierin Suuri journalistipalkinto -ehdokkaana. Metsä ei vastaa, kun sinne huudetaan”, kirjoittaja toteaa kirjassa. Tanja Lohiranta Kimmo Ohtonen Metsä elää Docendo. Kirja on ilman muuta visuaalinen elämys, ja se sopii koko perheelle. Vaikka kirja antaakin elämyksellisen matkan Suomen metsiin tässä hetkessä, se myös herättelee miettimään, miten metsäluonnon käy tulevaisuudessa. Kerronta on tarinallista ja tapahtumia on käsitelty lempeän värikkäästi – sekä sanoin että kuvin. Miten avohakkuut vaikuttavat metsien elämään, entä ilmastonmuutos. Kuvat ovat upeita ja niitä on paljon. 47. Kirjassa kerrotaan hetkistä metsäneläinten elämässä; mm. 256 s. Valkoisen karhunpennun katseesta vaikuttuvat varmasti sekä isot että pienet. Mitä vaikutuksia on eläimille, kun vuodenaikojen rytmin muutokset ja eläinten suojautumisominaisuudet eivät enää kohtaa, miten tulevaisuudessa käy eläinten ravinnonsaannin, entä metsäluonnon monimuotoisuuden. Kirjan kirjoittaja Kimmo Ohtonen on myös ottanut kirjan kuvat, joilla onkin suuri rooli teoksen kokonaisuudessa. KIRJAESITTELY Metsä elää -kirja on teos Suomen metsien eläimistä, niiden elinolosuhteista ja käyttäytymisestä suhteessa vuodenkiertoon
Yöaikaan naapurimelu koetaan lähes yhtä yleisesti häiritseväksi kuin tieliikennemelu. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa koko Suomen kattavassa aineistossa sitä, kuinka yleistä eri ympäristömelulähteiden kokeminen häiritseväksi on arkielämässä.. Tämän selvityksen tavoitteena oli hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää koko Suomen kattavaa kyselyaineistoa ja arvioida ensimmäistä kertaa kattavasti, miten yleisesti tavallisimmat ympäristömelulähteet häiritsevät suomalaisia. vsk. 48 S uomessa eri ympäristömelulähteiden häiritsevyyttä on selvitetty aiemmin ainakin Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä (Haahla ja Heinonen-Guzejev 2012; Leppänen 2017). 2014; World Health Organization 2018). Anu Turunen 1 , Pekka Tiittanen 1 , Tarja Yli-Tuomi 1 , Pekka Taimisto 1 , Timo Lanki 1,2,3 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio 3 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa Tieliikennemelulle altistuu enemmän ihmisiä kuin muille ympäristömelun lähteille, ja tieliikenne korostuu usein ympäristömelun haittoja koskevassa keskustelussa. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös esimerkiksi Iso-Britanniassa, Saksassa ja Hollannissa (Notley ym. Asukaskyselyiden perusteella helsinkiläisiä häiritsee yleisimmin autotai tieliikennemelu, rakennustöiden melu, kunnossapitoja jakeluliikenteen melu sekä lähinaapureiden melu. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tieliikenne on kuitenkin vain yksi monista ympäristömelun lähteistä
Otokseen poimittiin 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä tarpeeksi suuren otoskoon takaamiseksi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tilastoanalyyseissä käytettiin otanta-asetelman ja vastauskadon huomioivia painokertoimia (Härkänen ym. 49 Oleskelun ja erityisesti unen häiriintyminen oli keskeisessä roolissa ympäristömelun hyvinvointija terveysvaikutuksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tässä selvityksessä ATH-tutkimuksen aineistosta saatuja tuloksia täydennettiin Kuva: Pixabay.. Kyselyaineistot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus (ATH, syksystä 2017 alkaen Kansallinen terveys-, hyvinvointija palvelututkimus FinSote) sisälsi vuonna 2015 kysymyksiä ympäristömelusta vastaajien elinympäristössä. Meluherkkyys on osin perinnöllinen ja varsin pysyvä persoonallisuuden piirre ja sen yleisyys vaihtelee määrittelytavan ja väestön mukaan. Otoskoko vuonna 2015 oli 38 000 henkilöä, ja vastausaktiivisuus 53 %. Toisena tavoitteena oli saada arvio siitä, miten yleisesti suomalaiset arvioivat itsensä meluherkiksi. vsk. Kokemus meluherkkyydestä on olennainen melun hyvinvointija terveysvaikutusten syntymisessä, koska meluherkkyys määrittelee sen, kuinka häiritsevänä yksilö melun kokee sekä miten herkästi ja voimakkaasti yksilö ja hänen elimistönsä reagoi meluun. ATH-tutkimuksen kohdeväestönä olivat 20 vuotta täyttäneet suomalaiset. 2014). Poiminta toteutettiin satunnaisotantana koko Suomen väestön kattavasta Väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Näin ollen tulokset ovat yleistettävissä Suomen 20 vuotta täyttäneeseen väestöön tutkimusvuonna 2015
Ympäristöterveyskyselyssä kohdeväestönä olivat 24 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Esimerkiksi niistä, joita tieliikennemelu häiritsi paljon, neljäsosaa häiritsi arjessa paljon myös jokin muu ympäristömelun lähde. Meluherkkyyttä kysyttiin molemmissa kyselyissä kysymyksellä ”Mitä mieltä olette seuraavista itseänne kuvaavista väittämistä. Tässä selvityksessä luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi ”Täysin tai melko samaa mieltä” sekä luokat 4 ja 5 luokaksi ”Täysin tai melko eri mieltä”. Olen meluherkkä.” ATH-tutkimuksen kyselyssä vastausvaihtoehdot oli numeroitu yhdestä viiteen ja ääripäille oli annettu sanalliset kuvaukset 1/Täysin samaa mieltä ja 5/Täysin eri mieltä. Otoskoko oli 16 000 henkilöä ja vastausaktiivisuus 46 %. Oleskelun häiriintyminen Koko Suomen kattavassa ATH-tutkimuksen aineistossa 4,8 % vastaajista ilmoitti tieliikennemelun häiritsevän heitä paljon. Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyn aineistossa 3,0 % kaikista vastaajista ilmoitti rakentamisen ja kunnossapitotöiden. Lentoliikenteen melu häiritsi paljon 1,4 %:ia vastaajista ja rautatieja raitiovaunumelu, teollisuuden ja satamien melu sekä muu naapurustomelu kuten koulujen, urheilukenttien ja ravintoloiden aiheuttama melu 0,4–1,1 %:ia vastaajista (Taulukko 1). Lisäksi monet vastaajista kokivat useamman kuin yhden ympäristömelulähteen hyvin häiritseväksi. vsk. Molemmissa kysymyksissä ympäristömelulähteet olivat auto-, rautatie-, raitiovaunuja lentoliikenne, rakentaminen ja kunnossapitotyöt, lähinaapurit ja muu naapurusto. Ympäristöterveyskyselyssä vastaavat kysymykset olivat ”Häiritsevätkö seuraavat melulähteet Teitä (ärsyttävät, häiritsevät keskittymistä yms.) tavallisesti kotonanne sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni?” ja ”Häiritseekö melu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. Täysin tai melko samaa mieltä olevien katsottiin luokittelevan itsensä meluherkiksi ja täysin tai melko eri mieltä olevien luokittelevan itsensä ei-meluherkiksi. Molemmissa kyselyissä vastausasteikko oli viisiportainen. estää nukahtamasta, herättää)?”. ATH-tutkimuksen kyselyssä vastausvaihtoehdot oli numeroitu yhdestä viiteen ja vain ääripäille oli annettu sanalliset kuvaukset 1/Ei häiritse lainkaan ja 5/Häiritsee erittäin paljon. estää nukahtamasta, herättää)?”. Jatkossa tekstissä käytetään sujuvuuden vuoksi ilmaisua ”häiritsee paljon” tai ”koetaan hyvin häiritseväksi”, kun viitataan luokkaan ”Häiritsee paljon tai erittäin paljon”. Lähes yhtä suuri osuus (4,5 %) vastaajista ilmoitti lähinaapureiden aiheuttaman melun kuten puheen ja musiikin häiritsevän paljon. Kysytyt ympäristömelulähteet olivat tie-, rautatie-, raitiovaunuja lentoliikenne, teollisuus ja satamat, lähinaapurit ja muu naapurusto arkielämän häiriintymisen osalta ja tieja rautatieliikenne unen häiriintymisen osalta. Tässä selvityksessä luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi ”Häiritsee vähän tai ei lainkaan” sekä luokat 4 ja 5 luokaksi ”Häiritsee paljon tai erittäin paljon”. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ympäristöterveyskyselyssä vastausvaihtoehdot olivat ”Täysin samaa mieltä”, ”Melko samaa mieltä”, ”En samaa enkä eri mieltä”, ”Melko eri mieltä” ja ”Täysin eri mieltä”. 50 melukysymysten suhteen kattavamman THL:n vuosina 2015–2016 toteuttaman Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyn tuloksilla. Oleskelun ja unen häiriintymistä kysyttiin ATH-tutkimuksessa kysymyksillä ”Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti arkielämässänne (EI töissä)?” ja ”Häiritseekö liikennemelu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyssä vastausvaihtoehdot olivat sanallisia: ”Ei häiritse lainkaan”, ”Häiritsee vähän”, ”Häiritsee jonkin verran”, ”Häiritsee paljon” ja ”Häiritsee erittäin paljon”
d Häiritseekö liikennemelu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. c koulut, urheilukentät, ravintolat jne. estää nukahtamasta, herättää). Meluherkäksi itsensä luokittelevilla esimerkiksi tieliikennemelun ja lähinaapurien melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli kolme kertaa yleisempää kuin vähemmän meluherkillä (Taulukot 2 ja 3). Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ympäristömelulähteittäin ATH-tutkimuksessa.. Lisäksi tieliikenteen ja lähinaapureiden melu (Taulukot 2 ja 3) sekä muu naapurustomelu näyttivät häiritsevän paljon erityisesti alle 35-vuotiaita ja vähiten 65 vuotta täyttäneitä. 51 melun häiritsevän paljon (vastaajien kokonaismäärä 7 164). a Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti arkielämässänne (EI töissä). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Muiden melulähteiden kokeminen hyvin häiritseväksi oli keskimäärin yhtä yleistä miehillä ja naisilla eivätkä ikäryhmien väliset erot olleet niin selkeitä kuin tieliikenne ja naapurustomelun osalta. ATH-tutkimuksen aineistossa tieliikennemelun ja lähinaapureiden melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää naisten keskuudessa ja kaupunkialueilla asuvilla. Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyn aineistossa rakentamisen ja kunnossapitotöiden melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää naisilla ja meluherkäksi itsensä luokittelevilla ja sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys (tuloksia ei ole taulukoitu). Vastaavasti autoliikenteen melu häiritsi paljon 2,2 %:ia vastaajista (vastaajien kokonaismäärä 7 218, tuloksia ei ole taulukoitu). Taulukko 1. Eniten ympäristömelun kokemista häiritseväksi näytti määrittävän se, luokitteliko vastaaja itsensä meluherkäksi vai ei. Rautatieliikenteen sekä teollisuuden ja satamien melua lukuun ottamatta ympäristömelun kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää kaupunkialueilla kuin kaupunkialueiden ulkopuolella (tuloksia ei ole taulukoitu). b puhe, musiikki jne
a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja asuinalueiden välillä b puhe, musiikki jne. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 52 a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja asuinalueiden välillä. Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Tieliikenteen melu. Taulukko 2. Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Lähinaapureiden melu.. Taulukko 3. vsk
Rautatieliikennemelun aiheuttamien unihäiriöiden yleisyydessä ei ollut eroja sukupuolten, ikäryhmien, ja asuinalueiden välillä (tuloksia ei ole taulukoitu). Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyssä kysyttiin unen häiriintymisestä myös muihin ympäristömelulähteisiin kuin tieja rautatieliikenteeseen liittyen. Rautatieliikenteen melu häiritsi paljon unta 0,4 %:lla vastaajista (Taulukko 1). Myös ympäristömelun kokemista unta häiritseväksi näytti määrittävän se, luokitteliko vastaaja itsensä meluherkäksi vai ei. Kaikista vastaajista (n=7 151) 2,9 % ilmoitti lähinaapureiden melun häiritsevän paljon unta. 53 Unen häiriintyminen ATH-tutkimuksen aineistossa 2,3 % vastaajista koki tieliikenteen melun häiritsevän paljon unta kotona. Erityisesti naiset ja kaupunkialueilla asuvat kokivat tieliikennemelun paljon unta häiritseväksi. a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja asuinalueiden välillä. Lisäksi tieliikennemelu näytti häiritsevän sitä yleisemmin, mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kysymys (Taulukko 4). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Vastaavasti 2,3 % vastaajista ilmoitti autoliikenteen melun (vastaajien kokonaismäärä 7 187), 1,5 % lentoliikenteen melun (vastaajien kokonaismäärä 7 148) ja 1,6 % rakentamisen ja kunnossapitotöiden melun (vastaajien kokonaismäärä 7 124) häiritsevän paljon unta (tuloksia ei ole taulukoitu). Taulukko 4. Esimerkiksi tieliikennemelun osalta ero unihäiriöiden yleisyydessä oli lähes viisinkertainen meluherkäksi itsensä kokevien ja vähemmän meluherkkien välillä (Taulukko 4). Unihäiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Tieliikenteen melu.
Meluherkkyys Koko Suomen kattavassa ATH-tutkimuksen aineistossa lähes 21 % vastaajista luokitteli itsensä meluherkäksi. 54 Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskyselyn aineistossa lähinaapureiden melun aiheuttamat unihäiriöt olivat yleisempiä naisilla ja meluherkillä ja sitä yleisempiä, mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kysymys (tuloksia ei ole taulukoitu). vsk. Äänen a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, koulutuksen ja asuinalueiden välillä b Mitä mieltä olette seuraavista itseänne kuvaavista väittämistä. Meluherkkyys oli yhtä yleistä kaupunkialueilla ja niiden ulkopuolella (Taulukko 5). Hyvin häiritsevänä tieliikennemelun koki 4,8 % vastaajista ja lähinaapureiden melun 4,5 % vastaajista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Meluherkiksi itsensä luokittelevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa.. Naisista noin 26 % koki olevansa meluherkkä, kun taas miehistä 16 % oli tätä mieltä. Taulukko 5. Näille melulähteille luonnollisesti myös altistutaan yleisimmin erityisesti kaupunkimaisissa elinympäristöissä. Yleisintä meluherkkyys oli 35–49-vuotiailla ja korkeimmin koulutetuilla. Se miten yleisesti melulähde koetaan häiritsevänä väestötasolla, on yhdistelmä altistumisen yleisyydestä ja voimakkuudesta sekä siitä, miten häiritsevänä ääni koetaan. Kun koulutuksen yhteyttä meluherkkyyteen tarkasteltiin sukupuolittain, yhteys nähtiin vain naisilla. Pohdinta Tämän selvityksen perusteella eri ympäristömelulähteistä suomalaisia häiritsevät yleisimmin tieliikennemelu ja lähinaapureiden aiheuttama melu
Tämä on hyvä, sillä erityisesti unihäiriöt ovat keskeisessä roolissa ympäristömelun hyvinvointija terveysvaikutuksissa. Notley H., Grimwood C., Raw G., Clark C., Zepidou G., Van de Kerchhove R. Tässä selvityksessä oleskelun merkittävä häiriintyminen olikin yli kolme kertaa yleisempää ja unen häiriintyminen lähes viisi kertaa yleisempää meluherkillä verrattuna vähemmän meluherkkiin. Leppänen A., 2017. (englanniksi). ja Heinonen-Guzejev M., 2012. ja Koskinen S., 2014. (englanniksi). Helsingin kaupunki, Ympäristönsuojeluyksikkö. Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys. Kuva: Pixabay.. -asukaskyselyn tulokset. Ongelmalliseksi tämän tekee se, että riippuen henkilöstä, naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvinkin häiritseväksi vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja normaaleihin elämisen ääniin luokiteltava. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Environmental noise guidelines for the European region. Tämän selvityksen perusteella ei siis voida arvioida sitä, miten häiritsevinä eri ympäristömelulähteet koetaan suhteessa toisiinsa kun äänenpainetaso on sama. 55 häiritsevyyteen puolestaan vaikuttavat muun muassa äänen fysikaaliset ominaisuudet (kuten voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus), altistumisen aika ja paikka sekä yksilölliset ominaisuudet kuten meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan. Lähinaapureiden melu koettiin lähes yhtä yleisesti oleskelua ja unta häiritseväksi kuin tieliikennemelu. World Health Organization, 2018. Inverse probability weighting and doubly robust methods in correcting the effects of non-response in the reimbursed medication and self-reported turnout estimates in the ATH survey. Miltä sinun Helsinkisi kuulostaa. Tämän selvityksen perusteella noin viidesosa suomalaisista ja noin neljäsosa suomalaisista naisista luokittelee itsensä meluherkäksi. WHO Regional Of?ce for Europe, Denmark. National Noise Attitude Survey 2012 (NNAS2012): summary report. Härkänen T., Kaikkonen R., Virtala E. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012. Lähteet Haahla A. (englanniksi). BMC Public Health 14. Eri ympäristömelulähteiden vuoksi unihäiriöitä kokevien määrä oli vain noin puolet samojen ympäristömelulähteiden vuoksi oleskelun häiriintymistä kokevien määrästä. Department for Environment and Rural Affairs. ym., 2014. Toisaalta kyselyjen avulla on mahdollista tutkia vain vastaajan omaa arviota unen häiriintymisestä ja tiedetään, että melu voi häiritä unta myös ilman että nukkuja tätä tiedostaa. vsk. Meluherkkyys määrittelee osin sen, miten herkästi ja voimakkaasti yksilö reagoi meluun. Tieliikennemelun haitat yhteiskunnassa on vähitellen tiedostettu, mutta tämän selvityksen tulos osoittaa, että myös naapurustomelu on syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä
Laitoshankkeiden kaavoitusvaiheessa ei voida kuitenkaan yleensä vielä edellyttää tarkkoja selvityksiä melusta tai suunnitelmia varsinaisista meluntorjuntaratkaisuista (esim. KHO 2018:10, sellutehtaan aluetta koskeva asemakaava ja viittaus ympäristövaikutuksien tarkemmasta selvittämisestä). Jonkinlainen poikkeus edellä todetusta on kuitenkin tuulivoimaloiden sääntelymalli, jossa maankäyttöja rakennuslain 77 a §:n perusteella yleiskaavatason selvitykset ovat ratkaisevia rakennusluvan myöntämiselle. Tapauksissa KHO 2019:125 ja 126 on tehty rajanvetoa siitä, millaisia selvityksiä tuli olla rakennuslupavaiheessa ja millaisia teknisiä määräyksiä rakennusluvassa on vähintään oltava. Mika Seppälä, oikeusneuvos Korkein hallinto-oikeus Melu ympäristölupamenettelyssä Oikeuskäytäntöä Melu on ehkäpä yleisin valitusperuste haettaessa muutosta ympäristölupaasioissa. 56 Yleistä Meluongelmien ratkaisu pelkästään ympäristönsuojelulain (YSL) mukaisella ympäristöluvalla on mahdotonta. Rakennuslupavaiheessa ei kuitenkaan välttämättä ole vielä tiedossa voimalatyyppiä ja ongelmana voi olla, onko rakennuslupahanke yleiskaavan mukainen. vsk. Selvitykset ja meluntorjuntaratkaisut tarkentuvat yleensä vasta ympäristölupavaiheessa, jolloin luvanvaraisten toimintojen hankesuunnittelu on loppuvaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ympäristölupia koskevassa oikeuskäytännössä esillä on ollut erityisesti kysymykset meluselvitysten riittävyydestä, meluohjearvojen soveltamisesta, yleisestä immissioarvioinnista ja lupamääräysten muotoilusta.. Sääntelyn ideaalinen lähtökohta on, ettei ympäristölupaa tarvita ollenkaan. Maankäytön suunnittelun ratkaisut ovat ongelmien ennaltaehkäisyssä keskeisiä
Toiminnasta aiheutuvien suurimpien sallittujen melutasojen lisäksi lupaharkinnassa voidaan edellyttää häiriötä aiheuttavien toimintatapojen vähentämistä sekä meluesteiden ja hiljaisten laitteiden käyttöä meluntorjuntaratkaisuina. L den -indikaattoriarvoa ei ole yleisesti vielä käytetty lentoasemia lukuun ottamatta meluhaittojen kuvaamiseen, vaikka L den -indikaattoriarvoa käytetään EUn direktiivissä (ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annettu direktiivi 2002/49/ EY) sekä WHO:n uusissa suosituksissa (Environmental Noise Guidelines for the European Region 2018). KHO 2016:13, jossa ympäristöluvanvaraisuuden arviointiin eräistä naapuruussuhteista annetun lain (NaapL) 17 §:n mukaan liittyi osin sisämelutason mahdollinen ylittyminen ja terveyshaitan mahdollisuus). Sisämelutasoilla saattaa olla merkitystä ympäristölupaasioista lähinnä tuulivoimaloiden haittojen arvioinnissa tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) 4 §:n vuoksi (esim. Meluselvitykset Meluselvitysten taso ympäristölupahakemuksissa vaihtelee ja selvitysten puutteellisuus on yksi keskeinen valitusperuste. ” Ympäristölupaa myönnettäessä on huolehdittava, että terveyshaitta ja NaapL 17 §:n mukainen kohtuuton rasitus ehkäistään. Melun leviämisen tai meluntorjunnan perusratkaisujen selvittämistä ei voida jättää koskaan jälkivalvontaan.. 57 KHOssa ympäristölupa-asioissa melun hyväksyttävyyttä on vakiintuneesti tarkasteltu annettujen ulkomelun ohjearvotasojen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. Osittain näitä keinoja voidaan pitää parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) liittyvinä vaatimuksina, mutta osittain on kysymys melun esiintyvyyden vaihtelusta ja laskennan epävarmuuksien huomioon ottamisesta. Lähtökohta pitäisi olla, että melun leviämisestä on tehty riittäviä melumallinuksia. Vaikka moottoriurheiluradoista ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja, on lupaasioissa käytetty vakiintuneesti L Afast -indikaattoriarvoa. NaapL 17 §:n mukainen harkinta johtaa kuitenkin tapauskohtaisiin ja yksityiskohtaisiin määräyksiin erityisesti toimintatapoja koskien ja toiminnan rajoituksiin vuorokauden tai vuodenajan perusteella. Ympäristölupaa myönnettäessä on huolehdittava, että terveyshaitta ja NaapL 17 §:n mukainen kohtuuton rasitus ehkäistään. Usein terveyshaitta ja kohtuuton rasitus nähdään samana asiana. Aina tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutoin voidaan esimerkiksi päätellä, ettei lähistöllä ole melusta haittaa kärsiviä. Jos haitan mahdollisuus on ilmeinen, meluselvitysten tulisi olla yksityiskohtaisia
Asiassa otettiin huomioon, että AVIn päätöksen jälkeen oli annettu raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista annettu valtioneuvoston asetus (903/2017), jossa haittojen arviointiin oli käytetty indikaattoriarvo L Rden 55 dB sekä L CE 105 dB. Tapauksessa KHO 20.12.2019 taltio 6210 oli kysymys puolustusvoimien raskas-aseammuntojen ympäristöluvasta. Kun toiminnassa voi kuitenkin aiheutua toistuvasti impulssimaisia ääniä päivittäisenä toiminta-aikana, on perusteltua, että impulssimaisuuslisäys tehdään täysimääräisenä. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että lähimmät melulle häiriintyvät kohteet sijaitsivat 1,6 ja 2,2 km:n etäisyydellä voimalasta, ei melua voitu pitää enää kapeakaistaisena näillä etäisyyksillä. Meluselvityksiin liittyvien tulkinnanvaraisuuksien vuoksi on yleensä perusteltua edellyttää mittauksia, kun toiminta on käynnissä. Tältäkään osin ei katsottu välttämättömäksi rajoittaa melua siten kuin luvassa oli edellytetty ottaen huomioon, ettei kysymys ollut terveysperusteisen ohjearvon soveltamisesta ja koetusta haitasta ei ollut asiassa muuten selvitystä. Tapauksessa jäi epäselväksi erityisesti impulssimaisuuskorjaus +5 dB leviämismallissa. Meluselvityksessä oli käytetty ”efektiivistä” (so. niin, ettei L CE 100 dB:n tasoa ollut perusteltua käyttää määräyksessä. Asetuksen ohjearvot eivät perustu suoranaisesti terveyshaitta-arvioon. Näillä varmistetaan lupamääräysten riittävyys ja mahdollistetaan jälkivalvonta. Voimalaitoksen toimittajan antamassa lähtömelutasojen mukaan kaistoilla välillä 5 000–8 000 Hz melu oli kapeakaistaista. Kun asiassa oli kysymys NaapL 17 §:ään perustuvasta luvanvaraisuudesta, luvan määräyksiä lievennettiin mm. Terveyshaitan ehkäisemisen kannalta ongelmallisia ovat myös tapaukset, joissa toimintaan haetaan uutta lupaa (esimer” Meluselvityksiin liittyvien tulkinnanvaraisuuksien vuoksi on yleensä perusteltua edellyttää mittauksia, kun toiminta on käynnissä.. Kun asiakirjoihin ei sisältynyt muun ohella arvioita L Rden -tasoina arvioiduista melualueesta, edellytettiin asiassa myös uutta selvitystä, jonka perusteella voidaan antaa tarvittaessa lisämääräyksiä. 58 Esimerkiksi asiassa KHO 17.5.2018 taltio 2348 oli kysymys muun ohella meluselvitysten riittävyydestä louhintaja kivenmurskaushankkeessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tapauksessa oli myös vaikea kysymys varuskunta-alueen sisällä olevan koulun asemasta melun kannalta. Melun häiritsevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon melun kapeakaistaisuus, impulssimaisuus ja sykkivyys. Jos kapeakaistaisuus olisi ilmennyt pienitaajuisilla kaistoilla, tilanne olisi mahdollisesti toinen. Tapaus KHO 5.6.2018 taltio 3716 koski räjäytyshitsausta ja luvassa oli analogisesti sovellettu raskaiden aseiden ja räjäytysten haittojen arviointiin käytettyä L CE 100 dB arvoa. Riittämätön meluselvitys johti päätöksen kumoamiseen. Tapauksessa KHO 2018:150 oli kysymys tuulivoimalan melun kapeakaistaisuudesta. Jos mittausmääräys puuttuu, on meluun löyhästikin liittyvien valitusperusteiden vuoksi mittausvelvoite yleensä lisätty päätöksiin tuomioistuinvaiheessa. vsk. ”tasoitetaan” ääntä laskennallisesti impulssimaisuuden keston mukaan) impulssimaisuuslisäystä +3,9 dB. Melu terveyshaittana/ muuna haittana Melun tarkastelu on siten pitkälti ihmiskeskeistä ja apuna melun haitallisuuden arvioinnissa terveysperusteisia ohjearvoja
Tapauksessa otettiin huomioon se, että määräyksillä toimintaa ei voitu lopettaa välittömästi, mutta toisaalta ylityksen ollessa huomattava asiassa oli ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. 59 kiksi satamat) ja toiminnan aiheuttama melutaso on jo vuosia ylittänyt ohjearvot. Melu yhdessä alueella tapahtuvan liikkeen kanssa saattoi johtaa siihen, että pesintä alueen läheisyydessä olevassa pesäpuussa ei olisi mahdollista. KHO 2019:160 ja KHO 18.6.2020 taltio 2641 tapaukset tosin koskivat kaavoitusta, mutta kysymys oli siitä, millaisia selvityksiä kaavaa laadittaessa oli esitettävä muun ohella melusta ottaen huomioon alueen sudet). reviirikäyttäytymisessä) yhdessä muiden seikkojen kanssa, jolloin asiassa on otettava huomioon luonnonsuojelulain säännökset ja varovaisuusperiaate (esim. Vastaavanlainen ongelmallinen tilanne oli kysymyksessä tapauksessa KHO 12.7.2018 taltio 3404, joka koski puolustusvoimien ampumarataa. Tämän vuoksi edellytettiin uuden selvityksen tekemistä, minkä johdosta lupamääräyksiä oli mahdollisuus muuttaa myöhemmin. Asiassa oli kysymys toisaalta siitä, että ampumaradan aiheuttama rasitus oli jatkunut vuosia ja toisaalta hyväksyttävät L AImax -melutasot ylittyivät ainakin ajoittain huomattavasti yksittäisen maatilakäytössä olevan rakennuksen kohdalla ja ilmeisesti eräiden loma-asuntojen kohdalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ohjearvot eivät sellaisenaan kuvaa häiriötä eläimille, mutta melu saattaa karkottaa eläimiä tai aiheuttaa muita ongelmia (esim. vsk. Tapauksessa KHO 2015:3 oli kysymys turvetuotannon ympäristöluvasta ja toiminnasta aiheutuvasta häiriöstä maakotkalle. Ohjearvot eivät sellaisenaan kuvaa häiriötä eläimille, mutta melu saattaa karkottaa eläimiä tai aiheuttaa muita ongelmia yhdessä muiden seikkojen kanssa, jolloin asiassa on otettava huomioon luonnonsuojelulain säännökset ja varovaisuusperiaate.. Meluselvityksiin liittyi myös huomattavia epävarmuuksia
Tuulivoimaloita koskevissa valituksissa tuodaan usein esiin huoli infraäänistä. Immissioarviointi Melu on tyypillinen immissio, jonka vuoksi toimintaan edellytetään ympäristölupaa NaapL 17 §:n perusteella. Immissioharkinnassa annetaan suojaa myös haitankohteen omaisuuden käytölle ja viihtyisyydelle, eikä kysymys ole pelkästään terveyshaitan ehkäisemisestä. Yleensä ympäristöluvissa on edellytetty, että tuulivoimaloiden tulee myös olla säädettäviä, jolloin satunnaiseen amplitudimodulaatioon voidaan puuttua. Kun melu saattaa olla ongelma, edellytetään usein myös erilaisia selvityksiä ja jälkivalvontaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Asiassa katsottiin, että kullanhuuhdontahanke yhdessä alueen muiden kullanhuuhdontahankkeiden kanssa aiheutti melun ja maastomuutoksen vuoksi haittaa porojen kululle ja siten saamelaiskulttuurille. 60 Tapauksessa KHO 2020:124 oli kysymys kullanhuuhdonnan ympäristöluvasta. Tuulivoimaloiden ongelmaa on tarkasteltava tuulivoimapuistoissa voimalaitoskohtaisesti (KHO 2016:13), mutta tarvittaessa myös koko puiston muodostamaa kokonaisuutta voidaan pitää luvanvaraisuusyksikkönä (esim. Muiden voimaloiden melun yhteisvaikutuksesta ei ollut selvitystä, jolloin lupaa oli voitu edellyttää koko puiston toimintaan). Tällöin ongelman hallintaan ei riitä yksittäisten määräysten antaminen YSL 180 §:n nojalla, vaan toimintaan on haettava ympäristölupaa (näin esim. KHO 2018:14). Tuulivoimaloiden ympäristöluvanvaraisuus perustuu pelkästään immissioarviointiin. Toimintaaluetta pienennettiin KHOn päätöksellä. vsk. KHO 27.7.2018 taltio 3621, jossa kysymys useasta tuulivoimalasta, mutta ongelma liittyi lähinnä kahteen voimalaan, joiden melu oli sykkivää. Tätä edellytetään myös yleensä jo tuulivoimayleiskaavoissa. Infraääniä ei ole kuitenkaan oikeuskäytännössä pidetty merkittävänä haittana, koska niiden. Pelkkä ohjearvotarkastelu ei tällöin riitä
Asiassa otettiin huomioon muun muassa kaavaratkaisut, joissa toimintaa ei ollut suunniteltu alueelle. vsk. Hieman suppeammasta tilanteesta oli kysymys osittain tapauksessa KHO 2014:115, jossa betoniaseman liikenteen melu tuli ottaa huomioon katuverkossa lähinnä niin pitkälle kuin aseman melulla ja liikenteellä saattoi olla yhteisvaikutuksia. Toisinaan on laskettu käytettyjen koneiden melupäästöjen mukaan saatua ylilennon äänialtistustasoa ja laskettu tämän perusteella, kuinka monta operaatiota lentopaikalta voidaan tehdä, jotta meluohjearvo ei ylittyisi. Esimerkiksi jääajoradan tapauksessa KHO 2018:73 katsottiin, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet kohtuuttoman rasituksen vuoksi, vaikka yleisen melutaso-ohjearvon ylitystä ei ehkä aiheutunut. Eräitä muita tilanteita Melu on maa-ainesten ottoon ja jalostukseen liittyvä keskeinen ympäristöongelma. Valituksissa näkyy erityisesti huoli kiviainesten kuljetuksista, mutta liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan voida ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa. Yöaikaisia laskeutumisia sallittiin 2.. Lupaharkinnassa kohtuutonta rasitusta arvioidaan ottamalla huomioon rasituksen ennalta-arvaamattomuus, tavanomaisuus ja paikkakunnan yleiset olosuhteet. Liikenne aiheuttaa myös melua, jota ei yleensä ole otettu huomioon lupaharkinnassa kaukana itse ottopaikasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Pienten lentopaikkojen (so ei lentoasemien) meluhaittojen arviointi on tapauskohtaista, eikä tällöin haittaa voida arvioida pelkästään L Aeq -tasojen avulla eikä varsinkaan lentoasemilla käytetyillä L den -indikaattoriarvoilla. 61 haitoista ei ole saatu luotettavaa selvitystä. Terveyshaittaa infraäänistä ei selvitysten mukaan ole voitu esittää. Meluselvitykset oli velvoitettu tekemään yhdessä. Ympäristölupaharkinnassa on muutoinkin aina otettava huomioon yhteismelutilanteet. Lisäksi alueen luonne erämaisena loma-asuntoalueena vaikutti arvioon. Vaasan hallinto-oikeus muutti lupaa vastaamaan aiempaa lupaa, jolloin nousujen ja laskujen määrä oli 20 vuorokaudessa ja lentojen määrä 300 vuodessa. Tapauksissa KHO 13.7.2018 taltio 3412–3414 oli kyse kolmen suuren maa-ainesottohankkeen melun yhteisvaikutuksen huomioon ottamisesta jokaisessa muutoin erillisessä luvassa. Tämä on kuitenkin vain ”mittatikku”, joka ei anna suoralla laskutoimituksella luvassa hyväksyttävää operaatiomäärää. Toimintaa oli rajoitettu vuosittaisilla hyppymäärillä sekä asetettu ajallisia rajoituksia sekä määrätty kiitoteiden käyttämisestä ja ensisijaisista nousu-/ laskusektoreista, joita tuli pääsääntöisesti noudattaa. Määräykset olivat tarpeen meluntorjunnan vuoksi, eikä kysymys ollut ilmailulain mukaan ilmailuviranomaisten toimivaltaan kuuluvista seikoista (vrt. myös KHO 2015:12, joka koski Helsinki-Vantaan lentoasemaa). Tällöin rasituksen kohtuuttomuutta ei sidota pelkästään melutason ohjearvoihin, vaan tarkastelu on hienosyisempää. Tapauksessa on tiivistetysti esillä NaapL:n harkinnan keskeiset elementit. Tapauksessa KHO 2019:75 laajennettiin ehkä hieman lupaharkintaa tavanomaisesta, kun päätöksessä todettiin, että raskaan liikenteen aiheuttama melu tuli ottaa huomioon yleisellä tiellä silloin, kun luvanvaraisen toiminnan aiheuttama liikenne aiheuttaa lähes yksinomaan tien melualueen. Ympäristölupa oli myönnetty siten, että se olisi sallinut 194 nousua ja laskua/vrk ja 5 000 lentoa vuodessa. Päätöksessä KHO 31.12.2020 taltio 4419 oli kysymys juuri lentopaikan operaatioiden rajoittamisesta NaapL 17 §:n nojalla. Utin lentoasemaa koskevassa tapauksessa KHO 2020:167 oli kysymys erityisesti laskuvarjohyppytoiminnan aiheuttamasta meluhaitasta
Sinnikkyyden, rohkeuden ja positiivisuuden avulla hän on tiiminsä kanssa ohjannut yrityksen toimintaa kuitenkin onnistuneesti eteenpäin, kohti yhteistä päämäärää. ”Siihen aikaan, kun liiketoimintakauppa tehtiin, olin Finpron vientikeskuksen päällikkönä Prahassa. Ensimmäinen vuosi yrittäjänä oli haasteellinen Ensimmäinen vuosi vaati paljon tuoreelta yrittäjältä: Jouni otti hypyn tuntemattomaan ja joutui saman tien suurten päätösten eteen. 62 J ounin intohimo mittauslaitteisiin on peräisin nuoruudesta saakka. ”Jo niinä aikoina, kun olin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelemassa, minua kiinnosti kaiuttimien rakentaminen, ja etenkin äänentoiston parantaminen oli niihin aikoihin tosi kova intohimo. Se ensimMIPin yrittäjä ja omistaja Jouni Lukkari: ”Yrittäjän tehtävä on olla sitkeä ja pysyä positiivisena” Tänä vuonna tulee täyteen tasan 20 vuotta siitä, kun Jouni Lukkari aloitti MIP Electronics Oy:n toimitusjohtajan tehtävässä. MIPillä oli silloin takanaan jo mukavasti historiaa mittalaitteiden valmistajana. Samoihin aikoihin suoritin korkeakoulussa teknisen akustiikan perusteiden kurssin. Itse olin yrittäjänä vielä kokematon. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kipinä jäi elämään. Laitteet alkoivat olla kuitenkin vähän vanhanaikaisia ja niiden kehittäminen oli kallista. Rakensin kaiuttimia, testasin ja mittasin niitä korkeakoulun kaiuttomassa laboratoriossa. Kaupan yhteydessä yrityksen nimi viilattiin nykyiseen, kansainvälisempään muotoonsa. Omistajana ja yrittäjänä olen nyt ollut 20 vuotta”, Jouni kertaa historiaa yrittäjäuransa alkutaipaleilta. Katariina Valkeinen. Liiketoimintakauppa tehtiin joulun tienoilla vuonna 2000 ja seuraavan vuoden elokuussa aloitin virallisesti yrityksen toimitusjohtajana. Mutkien kautta kipinä lopulta konkretisoitui MIP Elektroniikka Oy:n liiketoiminnan ostamiseen vuonna 2000. Polku yrittäjänä ei ole ollut aina helppo. vsk. Siihen aikaan muita akustiikan alan kursseja ja koulutuksia ei ollut tarjollakaan, ainakaan Tampereella”, kertoo Jouni alkuvaiheistaan mittauksen parissa. ”Se oli henkilökohtaisesti haastava vuosi ja varmasti myös MIPin historian kovin vuosi
Jouni kannustaa olemaan sinnikäs haasteiden edessä Viime vuoden koronavuosi oli huolestuttava, mutta MIPin viime kauden toimintaan se vaikutti lopulta vain vähän. Jouni Lukkari.. Omaa tekemistä ja toimintaa täytyy yrittää koko ajan parantaa. Meidän kumppaneillamme on taustallaan pitkäjänteistä toimintaa, ja se auttaa osaltaan myös meitä olemaan ajan hermolla.” Hyvät tuotteet heijastuvat suoraan asiakastyytyväisyyteen. Tänä päivänä MIPillä onkin todella laaja ja laadukas tuotevalikoima. ”Hyvät yhteistyökumppanit, hyvät tuotteet ja asiakasratkaisut ovat äärimmäisen tärkeä osa tätä liiketoimintaa. Hänelle on tärkeää keskinäinen luottamus, sekä halu ja valmius oppia uutta. ”Yrittäjän tehtävä on olla sitkeä ja pysyä positiivisena. ”Niin kuin Mauno Koivisto aikanaan sanoi, ’Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että käy hyvin’”, hän päättää. Rohkea päätös kannatti. ”On upea tunne, kun saa todistaa asiakkaiden onnistuvan omissa töissään, mittauksissaan ja toimintansa kehittämisessä meidän laitteidemme avulla”, hän riemuitsee. vsk. Tällä hetkellä Jouni odottaa eniten asiakaskohtaamisia kasvokkain. ”Nautin asiakaskohtaamisista paljon, ja odotan innolla, että pääsisin taas tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tapaamisissa, seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa.” Jouni pitää onnistumisen kannalta tärkeänä ympärillä olevaa tiimiään. Laitteiden pitää kestää. Uusille yrittäjille hän korostaa sinnikkyyden ja positiivisuuden tärkeyttä tilanteissa, joissa on epävakautta ja näkyvyyttä ei välttämättä pitkälle tulevaisuuteen ole. ”Joskus on ollut sellaisiakin tilanteita, joissa asiakas on suhtautunut aluksi epäluuloisesti johonkin uuteen, vallankumoukselliseen tuotteeseen, ja sitten jälkeenpäin iloinnut, kuinka paljon se on heitä auttanut! Siitä tulee hyvä ?ilis.” Tuotevalikoiman lisäksi MIPissä panostetaan kalibrointija koulutuspalveluihin sekä laitteiden kunnossapitoon. Laitteiden pitkäaikainen toiminnallisuus on äärimmäisen tärkeä arvo yritykselle. 63 mäinen vuosi opetti, että yrittäjän täytyy olla todella sinnikäs ja pitkäjänteinen!” Ensimmäisinä uudistuksinaan Jouni teki ison päätöksen keskittyä tuotteiden maahantuontiin niiden valmistamisen sijaan. Kun tekee omat hommat hyvin, niin se alkaa pikkuhiljaa näkyä konkreettisesti töiden lisääntymisenä”, hän kannustaa. Asiakkailta saadut hyvät palautteet lukeutuvatkin Jounin parhaisiin hetkiin yrittäjänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52
64 Johdanto Elinympäristön melu on yksi monista kansalaisten elämän ja elinympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kyselytutkimusten tuloksena syntyvät kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset meluvaikutusvasteet riippuvat siitä keneltä kysytään, mitä kysytään, miten kysytään, milloin kysytään ja lisäksi siitä, millaisin menetelmin vaste lasketaan. Melun osuutta ja vaikutusta subjektiivisesti arvioituun ympäristön laatuun voidaan mitata kyselytutkimuksin. Erilaisista kysymyksistä ja mittaustavoista johtuen eri tutkimusten vaikutuksia kuvaavat meluvasteet – ko. Tutkimuksia melun vaikutuksista elinympäristön terveellisyyteen ja asukkaiden tervey teen on julkaistu runsaasti. Suomen säädökset, ympäristönsuojelulaki (YSL) sekä maankäyttöja rakennuslaki (MRL), mainitsevat terveellisyyden ja viihtyisyyden elinympäristön laadun kriteeriksi. Säädöksistä tai niiden esitöistä ei käy selville, miten näitä elinympäristön ominaisuuksia tulisi arvioida ja mitata. Elämän ja elinympäristön laatua voidaan arvioida hyvin monin perustein. On tärkeää, että ennalta selvitetään mahdollisimman hyvin tutkimuksessa käytettyjen kysymysten kyky mitata tutkittavia meluvaikutuksia validisti (pätevästi, yksikäsitteisesti) ja reliaabelisti (luotettavasti). Viihtyisyyden riippuvuutta elinympäristön melusta ja sen ominaisuuksista on tutkittu hyvin vähän. vsk. Esimerkiksi tutkimuskirjallisuudesta ei löydy kiusallisuusja unihäiriövas teita vastaavia melun viihtyisyysvasteita. vaikutuksen voiKari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy kari.pesonen@welho.com Ympäristömelun vaikutusten mittaaminen kyselytutkimuksin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52
5,6 Itse arvioidun tervey dentilan mittaamiseen on julkaistu muutama laajassa käytössä oleva kysymyssarja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 65 makkuuden tai yleisyyden (esiintyvyyden) riippuvuus melusta ja sen ominaisuuksista – voivat erota suuresti toisistaan. Lästigkeit tai Belästigung). Kiusallisuus on jonkin ärsykkeen tai toisiinsa liittyvän ärsykeryhmän herättämä kielteinen elämykselli nen kokemus, mutta myös ärsykkeen ominaisuus, jolle tosin ei löydy tiedeyhtei sön yleisesti hyväksymää objektiivista mittaustapaa. Eri tapauksissa, eri aikoina ja eri henkilöillä nämä kokemukset ja tuntemukset heräävät yleensä eri voimakkuudella, vaikka ärsyke olisi sama. Kuten edellä todettiin, yleisin kyselytutkimuksin mitattu meluvaste on kiusal lisuus (engl. ICBENin tutkijaryhmä julkaisi vuonna 1997 suosituksen vaikutustutkimusten sisällöstä ja raportoinnista sekä 2001 suosituk sen melun aiheuttaman kiusallisuuden voimakkuuden mittaamiseen käytetyistä kahdesta pääkysymyksestä ja niiden asteikoista. Muun muassa puutteellisesta standardoinnista johtuen eri tutkijat käyttävät – tai ovat käyttäneet – erilaisia kysymyksiä, asteikkoja ja tulosten analysointitapoja tutkiessaan ympäristömelun vaikutuksia subjektiivisesti arvioituun elinja asuinympäristön laatuun ja sen osatekijöihin, kuten kiusallisuuteen ja erilaisiin häiritsevyyksiin. Tarkasteltaessa ja mitattaessa melun ihmisille aiheuttamia erilaisia haitallisia vaikutuksia joudumme määrittelemään käsitteitä ja nimityksiä mm.: • sille tarkastelun kohteena olevalle tapahtumalle tai tapahtumaketjulle (prosessille), jossa melu aiheuttaa haittaa jollekin toiminnolle, tekemiselle tai olemi selle, kuten nukkumiselle, radion kuuntelulle, tiskaamiselle tai keskittymiselle meneillään olevaan toimin toon (esimerkki: unenhäirintä tai luetun muistiin tallentumisen häirintä) • niille ihmisen fyysisille ja psyykkisille reaktioille, kokemuksille, tunte muksille ja muille vasteille, joita edellä mainitun tapahtuman tai tapahtuma ketjun katso taan aiheuttavan (esimerkki: unihäiriö, eli unen laadun kielteiseksi katsottu muutos tai koettu kiusallisuus, eli kielteinen elämyksellinen kokemus) • sille melun ominaisuudelle, joka aiheuttaa edellä mainitun vasteen tai vaikuttaa siihen (esimerkkejä ominaisuudesta: voimakkuus, melun kesto/toistuvuus tai impulssimai suus) • muuttujille ja muuttujayhdistelmille, joita käytetään edellisten reaktioiden ja vasteiden laadun tai voimakkuuden mittaamiseen (esimerkki vasteesta: %HA eli melusta suuresti kiusaantuneiden esiintyvyys prosentteina altistetuista). vsk. 1,2 Kyselytutkimusten standardoinnin puutetta on yritetty korjata. 1,2,12 Henkilökohtaisina vasteina voivat olla ärsykkeen kokeminen haitalliseksi, kiusalliseksi, häiritseväksi, harmilli seksi, ärsyttäväksi, rasittavaksi, epämiellyt täväksi, epäesteettiseksi tahi mieli pahaa, turhautumista, huonovointi suutta, avuttomuutta, suuttumusta, ahdistuneisuutta tai/ja masentuneisuutta aiheuttavaksi. 7,8,9,10,11 Millaisia käsitteitä melun haittojen arvioinnissa tarvitaan. annoyance, saks. Tästä syystä kiusallisuuden voimakkuuden riippuvuus ärsykkeen voimakkuudesta ja ominaisuuksista on tilastollisesti hyvin suuresti vaihtelevaa. Kiusallisuuden kokemiseen liittyy kognitiivinen, asenneja tunnekompo nentti. 18,19,20 On syytä huomata myös se, että koetun kiusallisuuden voimakkuus riippuu vahvasti koetun häiritsevyyden (esimerkiksi
Melko pienikin melutaso saattaa riittää voimakkaaseen kiusallisuuden kokemiseen. • ymmärtävätkö vastaajat, että haittaa mittaavat kysymykset koskevat koettua melua, ei kuviteltua tai luultua (ellei kysymys koske nimenomaan kuvitteellista, esimerkiksi uutta, ennakoitua haitallisuutta). disturbance, saks. Häiritsevyys (engl. Voimakkuudeltaan samanlaisen melun aiheuttaman henkilökohtaisesti koetun kiusallisuuden ja häiritsevyyden suuri tilastollinen vaihtelu vaikeuttaa mm. 2,18,19 Yleiskäsite häiritsevyys/häirintä kattaa lukuisia eri toimintoihin ja tekemisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kyselytutkimuksen kysymysten valinta, muotoilu ja kysymysten mittauskyvyn testaus Meluvaikutuksia mittaavan kyselyn kysymyksiä suunniteltaessa ja testattaessa on syytä selvittää muun muassa: • onko indikaatioita siitä, että kysely/kysymykset tai kyselyn ajankohta muuttavat vastaajan tietoisuutta melupulmista haitallisuutta lisäävään tai vähentävään suuntaan tai halukkuutta vastata kyselyyn. • onko vaaraa siitä, että kotiympäristössä. Esimerkkeinä unenhäirintä (unen laadun huonone minen), puheenhäirintä (puheesta selvän saamisen vaikeutuminen), ajatteluun tai tiettyyn työteh tävään keskitty misen häirintä sekä normaalin henkisen tai fyysisen tilan häirintä. Esimerkiksi puheenhäirintää mitataan testillä, jossa henkilö kuun telee sanoja tai lauseita erilaisissa meluissa. Tällaisia ovat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutus, terveys, meluherkkyys (meluherkkyys yleensä ja herkkyys/asenne kyselyn kohteena olevaan meluun), kuulokyky (kuulon herkkyys), asunnon ja makuuhuo neiden ikkunoiden suunta melulähteeseen verrattuna, asun non ulkokuoren ääneneristyksen vaimennuskyky, asenteet melun tuottajaan ja viranomaisten kykyyn/ haluun hoitaa meluasioita. Häiritsevyys on myös melun ominaisuus. • millaisia kysymyksiä on syytä ottaa mukaan moderaattorien ja mediaatto reiden (sekoittavat tekijät) vaikutuksen selvittämiseksi. • onko vaaraa siitä, että haitan/kokemuksen toistuvuutta mittavat kysymykset sieppaavat mukaansa haitan/kokemuksen voimakkuutta mittaavan komponen tin tai päinvastoin, ja miten tämä vaikuttaa tuloksiin. Jos halutaan hyvää vertailukelpoisuutta muissa maissa tehtyjen vastaavien kyselytutkimusten tuloksiin, vastaavatko termit ja kysymysten muotoilu riittävän hyvin muiden kielien ja tutkimusten vastaavia. Kiusallisuudesta poiketen lähes kaikkia häiritsevyyden lajeja voidaan mitata myös objektiivisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Häirintä (prosessi) muuttaa, keskeyttää tai vaikeuttaa normaaliksi koetun tai katsotun toiminnon, tekemisen, olotilan tai olosuhteen huonommaksi. Störung) on toinen yleinen kyselytutkimuksin mitattu meluvaikutus. Häirinnän mittana on oikein (tai väärin) kuultu jen sanojen tai lauseiden osuus kaikista. • mitä yleisiä sanontatapoja tulisi käyttää auttamaan vastaajaa palauttamaan muistiinsa mahdollisimman oikein melukokemuksensa. Mitä kielteisemmin henkilö suhtautuu ko. melun ohjeja raja-arvojen asettamista. 66 unenhäirinnän) voimakkuudesta. vsk. Tietyn meluärsykkeen aiheuttama henkilökohtaisen häiritsevyy den voimakkuus vaih telee suuresti. meluun, sitä vähemmän melun voimakkuus yleensä vaikuttaa koetun kiusallisuuden voimakkuuteen
67 koettua haitallisuutta mittaava kysymys ymmärretään koskevan kohteena olevaa laajempaa ympäristöä, ellei tarkoitus ole mitata laajalla alueella (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. • missä määrin olisi perusteltua ”naamioida” ko. • miten kysymysten sisältö, muotoilu ja määrä sekä kyselylomakkeen ulkoasu vaikuttavat vastaajien kokemaan kyselyyn vastaamisen hyödyllisyyteen sekä tulosten käsittelyn, tallentamisen ja julkistamisen edellyttämään yksityisyyden suojaan, tietosuojaan ja tietoturvaan. kyselyyn. • olisiko testausvaiheessa aiheellista laatia kaksi tai useampi koekysely, joissa testataan vaihtoehtoina olevien kysymysten ja kysymysosioiden aiheuttamia eroja tuloksiin. Millaisia selvityksiä ja lupia tarvitaan siihen, että näitä tietoja saadaan kansallisista tietokannoista. • onko perusteltua ottaa mukaan jokin avoin kysymys suljettujen kysymysten täydennykseksi. Onko syytä ottaa huomioon altistumisen jakaantuminen asunnossa sisällä ja piha-alueella oleskelun aikaiseen. Suljetussa kysymyksessä on ennalta määritellyt vastausvaihtoehdot, avoimeen kysymykseen vastaaja saa vastata omin sanoin. Miten tämä vaikuttaisi vastaajien määrään, valikoitumiseen sekä vastaushaluk kuuteen. Standardoidut kiusallisuuden voimakkuutta mittaavat kysymykset Kuten edellä todettiin ICBENin asiantuntijatyöryhmä standardoi kaksi kiusallisuuden voimakkuutta mittaavaa kysymystä, joista toisessa koetun kiusallisuu den voimakkuutta mitataan viidellä sanallisella käsitteellä ja toisessa 11 portaisella lämpömittariasteikolla (0, 1, 2,…,10). Osa on esimerkiksi päivisin poissa työn tai opintojen vuoksi. Jälkimmäisessä vain asteikon päille on esitetty kiusalli suuden voimakkuutta sanallisesti kuvaava määre: 5,6. tietty virkistysalue tai kaupunginosa) koettua haitallisuutta. Miten näiden vaikutus ja osuus selvitetään. • altistuuko vastaaja kyselyn kohteena olevan lisäksi myös muulle sellaiselle melulle, joka voi vaikuttaa tuloksiin ja vastausen perusteella saatuihin tilastollisiin vasteisiin ja riippuvuuksiin. meluhaittatutkimus osaksi laajempaa elinympäristön laatua mittaavaa tutkimusta. Missä määrin näitä saadaan/saataisiin kansallisista (terveys-) tietokannoista nimen omaan ko. vsk. • onko syytä ottaa huomioon se, että vastaajat oleskelevat päivittäin ja vuosittain erilaisia aikoja asunnoissaan. On suositeltavaa, että ennen varsinaista kyselyä tehdään koekysely ja sen analyysi, jossa muun maussa haetaan vastauksia edellisiin kysymyksiin, kysymysten mittauskykyyn sekä analyysimenetelmien kykyyn tuottaa vaikutusvaste/-vasteet luotettavasti. Tiedetään, että kysymysosion alussa olevaan kiusallisuuden ja häiritsevyyden kysymyksiin saadaan yleensä voimakkaampia vasteita kuin osion lopussa oleviin. Monet ulkomelut kuuluvat ulkona selvemmin kuin sisällä ja sisämelut käyttäytyvät päinvastoin. • miten kysymysten järjestys vaikuttaa. • millaisia tulosten tilastolliseen normalisointiin tarvittavia kysymyksiä ja vastaajien henkilö-/terveys tietoja on perusteltua sisällyttää kyselyyn
2) Next is a zero to ten opinion scale for how much (..source..) noise bothers, disturbs or annoys you when you are here at home. Englanninkielisten kysymysten lisäksi työryhmä julkaisi hollannin-, ranskan-, saksan-, unkarin-, japanin-, norjan-, espanjanja turkinkieliset kysymysteksteiltä ja asteikkomää reil tään testatut versiot testituloksineen. Järjestys saattaa vaikuttaa vastauksiin. 5 Tämän jälkeen tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu joitakin muun kielisiä testattuja versioita. kielen sanaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. Näiden 21:n sanojen tulee olla ko. If you are not at all annoyed choose zero, if you are extremely annoyed choose ten, if you are somewhere in between, choose a number between zero and ten. [4] Fields J M et al., Guidelines for reporting core information from community noise reaction surveys: Community response to noise team of ICBEN, J. Thinking about the last (..12 months or so..), what number from zero to ten best shows how much you are bothered, disturbed or annoyed by (..source..) noise. 68 1) Thinking about the last (..12 months or so..), when you are here at home, how much does noise from (..noise source..) bother, disturb or annoy you; Extremely, Very, Moderately, Slightly or Not at all. [6] ISO/TS 15666:2003, Acoustics Assessment of noise annoyance by means of social and lisyyden lähtökohtana on 21 kielteisyyden voimakkuutta määrittelevää ko. [3] International Commission on Biological Effects of Noise, http://www.icben.org/ !tarkistettu 15.1.2021. [5] Fields J M et al., Standardized generalpurpose noise reaction questions for community noise surveys: research and a recommendation, J. Vähintään 30 riittävän meluvaiku tusten asiantuntemuksen omaa vaa henkilöä asettaa nämä sanat voimakkuus järjestykseen. 16,17 Suomenkielistä lisäja taustatietoa löytyy muun muassa allekirjoittaneen muista julkaisuista. 18,19,20. Sound Vibr., 223(1999)4, 513–527. 13,14 Kaikissa kielissä, esimerkiksi Ruotsissa, ei löydy konnotaviivisesti hyviä, jokapäiväisen kielen sanoja erottamaan englannin annoyance ja disturbance eri vaikutuksiksi. kysymyksen asteikko on päinvas tai nen, eli ”Not at all” on lukusuunnassa (vasemmalta oikealle) ensimmäinen määre. 881–886. Sound Vibr., 206(1997)5, 685– 695. [2] Guski R, Conceptual methodological, and dose-response problems related to annoyance and disturbance, Inter-Noise 1997 Proc. ISO/TS 15666 mukaan 1. Suomessa voimakkainta kielteisyyttä mittaava määrä olisi todennäköi sesti ”äärimmäisen”. Näiden vähintään 30 järjestys luettelon perusteella määritellään (tilastollisesti), mitkä määreistä vastaavat parhaiten asteikkoa, joka jakaa koko asteikon tasavälisesti viiteen kiusallisuuden voimakkuusluokkaan asteikolla ”ei lainkaan” – ”äärimmäisen”. kielessä yleisesti käytössä olevia ja helposti elämyksellisten kokemuksen voimakkuutta kuvaavaksi ymmärrettäviä. Molemmat standardoidut kysymykset ovat unipolaarisia, eli mittaavat kielteisyyden määrää asteikolla ”ei lainkaan” – ”voimakkain ko. Sound Vibr., 242(2001)4, 641–679. Työryhmä julkaisi myös kategoriaasteikkokysymyksen, eli kysymyksen 1 asteikon sanojen valintaan ja valittavien sanojen muodostaman asteikon tasavälisyyden testaamiseen menettelyn. TasaväViitteet [1] Guski R, Felscher U, Schuemer R, The concept of noise annoyance: How international experts see it, J. kielen kielteisyyden sanallinen määre”
Kysymyssarja on käännetty yli 70 kielelle. https:// julkaisut.valtioneuvosto.?/bitstream/ handle/10024/73960/Selv200514.pdf !tarkistettu 25.1.2021. [7] SF-36 kysymyssarja: https://www.rand. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. [9] Saksassa kehitetty KINDL-kysymyssarja lasten terveystutkimukseen. Suomessa ei voi kysyä, kuinka häiriintynyt henkilö on melusta, sillä häiriintynyt on vakiintunut mielenterveyden tilaksi. Valitettavasti Suomesta ei löytynyt tuolloin rahoitusta eikä kiinnostusta testaukseen. Asteikkojen yhdenmukaisuus voidaan perustaa myös jakorajojen väliseen keskiarvoon: lämpömittariasteikolla luokat (11 kpl) ovat 4,55; 13,64; 22,72;…;95,50, jota aluetta vastaa kategoria-asteikolla luokkien arvot 10; 30; 50; 70; 90 (5 kpl). Saksassa on käytössä vastaavan tapainen Giessenin 24 kysymyksen lista. Tästä on johdettu lyhyempi SF-12 kysymyssarja. Suomi ei ilmoittanut ISO:lle kantaansa ISO/TS 15666 standardiehdotukseen. [12] Kuwano S et al., Emotional expression of noise: A cross-cultural study, J. [19] Pesonen K, Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöministeriön raportteja, 4:2014, 145 s. [11] Steptoe A, Feldman P, Neighbourhood problems as a source of chronic stress: Development of a measure of neighbourhood problems, and associations with socioeconomic status and health, Ann Behav Med, 23(2001)3, 177–185. [16] Allekirjoittanut sai ICBENin asiantuntijaryhmässä olleilta tutkijakollegoiltaan yksityiskohtaiset ohjeet suomenkielisten kysymysten ja asteikkojen testaamiseen. [14] Kranjec M et al., Slovenian Standardised Noise Reaction Questions for Community Noise Surveys, Acta Acust., 104(2018), 984–988. https://helda.helsinki.?/bitstream/handle/10138/135967/YMra_4_2014.pdf !tarkistettu 25.1.2021. Tämä standardi on laadittu yhteistyössä ICBENin edustajien kanssa. SF-36 kysymykset on kään¬netty ainakin 120 eri kielelle. [10] The Symptom Checklist-90-R, esim. https://www.tays.?/download/scl90/ 611413c9-08ba-418c-a04b-f71fe71c9d93/27707 !tarkistettu 22.1.2021. [15] Englannin kysymystä ”how much bother, disturb, annoy you” vastannee melko hyvin suomen kysymys ”kuinka kiusalliseksi, häiritseväksi tai ärsyttäväksi koet…”. [20] Pesonen K, Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, FinaviaOyj 2018, 153 s https://www.?navia.?/sites/default/ ?les/documents/Lentomelunvaikutuksista 2018.pdf !tarkistettu 25.1.2021.. [17] Jotta lämpömittariasteikon ja kategoriaasteikon vastausten jakautumarakenne vastaisi toisiaan, kategoria-asteikon vastaukset pisteytetään keskiarvoa ja muita tilastoarvoja laskettaessa yleensä siten, että luokka ”Not at all” vastaa arvo ja muut tästä voimakkaampaan päin: 25, 50, 75 ja 100. [8] WHO – Quality of Life (WHOQOL) https:// www.who.int/toolkits/whoqol !tarkistettu 12.1.2021. vsk. org/health-care/surveys_tools/mos/36item-short-form.html / !tarkistettu 12.1.2021. 69 socio-acoustic surveys, 15 s. Viitteenä on GHQkysely, joka on kuvattu alun perin kirjassa: Goldberg D, Manual of the General Health Questionnaire, 1972, 32 s. [13] Gjestland T et al., Romanian Standardized Noise Reaction Questions for Community Noise Surveys, Acta Acust., 103(2017), 232–235. Vuoden 2006 tiedon mukaan kysely on käännetty 38 eri kielelle. Kyselyyn vastaajat voivat ymmärtää sanan tarkoittavan mielenterveyttä. https:// www.kindl.org/english/information/ !tarkistettu 12.1.2021. [18] Pesonen K, Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, sosiaalija terveysministeriö, Selvityksiä 2005:14, 174 s. Sound Vibr., 151(1991)3, 421–428
Monet pitävät hiljaisuutta pelottavana, vaikka se on alkuperäinen ja luonnollinen tila maapallolla. vsk. Luonnonrauhaan kuuluu esimerkiksi ukkosen jyrinä tai vieressä kovaäänisesti laulava peippo. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. On mahdollista, että et ole kokenut sellaista hetkeä koskaan. Melusaaste on korvin aistittavaa, mutta usein sen kylkiäisenä seuraavat ilmansaasteet ja muu ympäristön pilaantuminen. Melu on epämiellyttävää ja häiritsevää, terveydelle ja hyvinvoinnille haitallista ääntä ja liki poikkeuksetta ihmisistä sekä heidän monen monituisista apparaateistaan lähtöisin. Luonnolliset ja alkuperäiset äänet ovat hyväksi meille. Äänet pysähtyivät metsiin, luontaisiin äänivalleihin, eikä asutusta ja liikennettä ollut niin paljon. Joskus talvisin on niin hiljaista, että voi kuulla, kun lumihiutaleet osuvat maahan. Maapallolla on enää harvoja niin sanottuja viidentoista minuutin paikkoja.. Luonnonhiljaisuus ei tarkoita äänettömyyttä vaan siinä on paljon hyviä ja luonnollisia ääniä, jotka ovat olleet täällä aikojen alusta asti: tuulen suhinaa puissa, aaltojen liplatusta, heinäsirkkojen sirinää, lintujen laulua, kimalaisten pörinää, sudenkorentojen siipien rapsetta, ruovikon kahinaa ja sadepisaroiden ropinaa. Kaarina Davis Hiljaisuus on ekologinen arvo, joka kuvastaa ekosysteemien terveyttä Koska ja missä olet viimeksi ollut paikassa, jossa et ole kuullut yhtäkään ihmisen aiheuttamaa ääntä viiteentoista minuuttiin. Ennen aikaan paras mahdollisuus kuulla yhtäjaksoista hiljaisuutta oli viikonloppuisin, kun kaupat menivät lauantaisin aikaisin kiinni ja olivat sunnuntait suljettuina, ja ihmiset osasivat pyhittää lepopäivänsä. 70 VIERAILIJAN KOLUMNI O len seurannut 1990-luvun alusta asuinalueeni luonnonhiljaisuuden tilaa ja viidentoista minuutin hiljaisuuden hetkien vähittäistä katoamista. 2000-luvun alussakin oli vielä viidentoista minuutin hiljaisuuksia. Hiljaisuuteen kiteytyy kaikki, se on osa ekosysteemiämme. Luonnossa ei ole melua. Mieli, joka on herkistynyt luonnon tarkkailuun ja keskittynyt ympäristönsä äänten kuuntelemiseen, huomaa pienetkin muutokset ja vivahteet, kuten sen kuinka syyskuussa kaurapellon puimisen jälkeen ympäristön äänet kantautuvat voimakkaammin tai kuinka puut keskellä kaupunkia vaimentavat ja pehmentävät ääniä tai miten pihapuun kaataminen vaikuttaa paikalliseen äänimaisemaan. Hiljaisuus on ekologinen arvo, joka kuvastaa ekosysteemien terveyttä
Ennen keväät pursuivat lintujen laulua, nykyään kevätkonserteissa on pitkiä taukoja. Missä vielä on luonnontilaisia alueita ja hiljaisuutta jäljellä, sinne suunnitellaan lisää avohakkuita, kalliolouhoksia, ohitusteitä ja kaavoitetaan teollisuutta ja asuinalueita, aivan kuin maata olisi loputtomasti käytettävissämme. Ympäristöä muutetaan niin nopeasti, että hirvittää. Samoin kesän 2018 pitkä hellejakso, jolloin ihmiset olivat liian kuumissaan touhutakseen, mutta viime kevät oli aivan yliveto: poikkeuslain aika palautti viidentoista minuutin hiljaisuuden useammaksi viikoksi. Olen usein ajatellut, mikä merkitys ympäristömelulla täytyy olla eläimiin, kun ne kuulevat lisäksi meitä korkeampia taajuuksia kuten ultraja infraääniä. Seitsemän kilometrin takaa valtatieltä kantautuu jatkuva taustasuhina yötä päivää. Eläimet kuulevat huonommin metelissä ja melu katkoo niiden yhteysääniä. Luonnonhiljaisia alueita on enää vähän koko Suomenkin mittakaavassa, monin paikoin hiljaisuutta löytää enää vain tiettyjen alueiden maastonmuotojen tarjoamien melumuurien suojista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Jos niitä ei ole merkitty kaavaan, menetämme hiljaisuuden lopullisesti. Viimeiset jäljellä olevat hiljaisuusja luonnonrauha-alueet on kartoitettava ja merkittävä kaavoihin. Ihmiset voivat paeta sisätiloihin ja käyttää kuulosuojaimia, mutta eläimillä ei ole sitä mahdollisuutta, että ne voisivat jättää ääniä huomioimatta, koska niiden on valvottava ympäristöään selviytyäkseen ja se edellyttää jokaisen äänen kuulemista ja tulkintaa. Hiljaisuudessa on eroja: on lajien vähenemisestä ja uhanalaisuuksista kertovaa sairasta äänettömyyttä ja ympäristön hyvinvoinnista kertovaa lintujen laulumerta. Sitä mukaa, kun ympäristö on muuttunut ja metsät ovat kadonneet, myös eläinten elinalueet ovat tuhoutuneet ja sen myötä muun muassa lintujen määrät ovat vähentyneet. Nykyään asuinpaikallani ei voi kokea enää viidentoista minuutin hiljaisuuksia, ei edes viiden minuutin. Keskittyneelle kuuntelijalle ja luonnonrauhaa arvostavalle eräs elämän kohokohdista oli vuonna 2010 Eyjafjallajökulltulivuoren purkauduttua, jolloin lentomelu lakkasi kuin seinään. Jos ne haluavat jatkaa elämää, niiden on pesittävä vaikka vilkkaan moottoritien vieressä, jos sopivia reviirejä ei muualla ole. Mitä se kertoo meistä ihmisistä lajina, että olemme hävittämässä hiljaisuuden. Kuva: Kevin Rowland.. Joskus eläimillä ei ole valinnanvaraa. Luonnonhiljaiset alueet on huomioitava samalla tavalla kuten muutkin suojeltavat arvot. Viime vuosina varmimmat mahdollisuudet pitkään keskeytymättömään luonnonrauhaan ovat olleet hetket, kun televisiosta on tullut Tanssii tähtien kanssa -ohjelma tai itsenäisyyspäivän juhlat. Asia on otettava tosissaan ja turvattava alueet kaavoituksessa meluisilta toiminnoilta luomalla puskurivyöhykkeitä taajamille, teille, louhoksille, ampumaradoille ja rautateille. 71 Kaarina Davis on hämeenkyröläinen tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja, joka elää pienessä mökissä luonnoneläinten läheisyydessä. Hän toivoo, että löytäisimme terveemmän, kohtuuteen ja luonnonläheisyyteen pyrkivän elämäntavan. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. 72 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. vsk. 10 %)
vsk. 2021 alusta. www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. alv. 73 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2021 ilmestyy teemalla YMPÄRISTÖALAN HALLINTO ilmestyy 26.4.2021 mainosoaineistot 29.3.2021 mennessä. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 10 %). uudistettu painos Näköislehti muuttui maksulliseksi v. Nyt voit tilata Ympäristö ja Terveys-lehden myös näköislehden suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Puhtaamman huomisen ääni
Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Tilauksiin lisätään toim
VAHASEN PAREMPAA MELUNTORJUNTAA Akustiset mittaukset Meluselvitykset Akustiikkasuunnittelu Ville Veijanen Toimitusjohtaja 044 554 9313 ville.veijanen@vahanen.com Ota yhteyttä.