Yhdessä kohti luontopositiivista Suomea – Mitkä ovat yritysten, julkisen sektorin ja rahoittajien keinot vaikuttaa. Aloita päivä kanssamme! Rambollin Aamu-tv 28.4. Uutiset ja keskustelut aiheesta Aamu-tv:ssämme. PALVELUJAMME OVAT INNOVATIIVISET JA KESTÄVÄT RATKAISUT KAUPUNKIEN, INFRASTRUKTUURIN, LIIKENTEEN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA, RAKENNUTTAMISESSA, RAKENTAMISESSA JA YLLÄPIDOSSA. Sustainable change. Skannaa QR-koodi, ja ilmoittaudu mukaan. Bright ideas. klo 8:30-9:00
Juuri alueiden käyttöön kiteytyy monelta osin kaupungin tai kunnan vetovoimaisuus. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2022 ilmestyy 25.4. Porisuhdeneuvoja Luukkosen videot löytyvät esimerkiksi sivun rakastuporiin.fi kautta. Men ny lukee – hei ny! Kaarina Kärnä Porisuhdeneuvoja Luukkone. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Onko tilaa elää ja olla; miten liikenne sujuu; millaisia ovat asunnot ja paljonko ne maksavat; löytyykö töitä tai toisaalta riittävästi luontoa, tapahtumia ja hyvää virettä. Porin kaupunki julkaisi helmikuussa 2022 somehiteiksi nousseet videot, joissa Porisuhdeneuvoja Luukkone vastaa puhelimessa kysymyksiin, jotka pyörivät Porisuhteen ympärillä: on paluumuuttoa harkitsevaa, monipaikkaisuutta miettivää ja Porista vain haaveilevaa. Kaupan päälle Porin murrekin yrittää tarttua kuin huomaamatta. Luukkosen vastauksissa nousevat esille monet keskeiset vetovoimaisuustekijät: Porissa ei tarvitse kuluttaa aikaansa ruuhkissa, asunnot ovat edullisia, isompaan kaupunkiin ei ole pitkä matka ja loma-asuntoja löytyy jopa meren rannalta. Ihan kaikkea tarpeellista alueiden käytöstä hänkään ei kerro. Luukkosen biofiktiivinen hahmokin on varsin kutkuttava mustaa huumoria unohtamatta. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Vetovoimaa ja hyvinvointia Tämän lehden teemana on alueiden käyttö. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Siinä auttaa tämä lehti – monipaikkaisesti kirjoitettu, Porissa suunniteltu ja viimeistelty ammattilehti, joka Vaasan kirjapainon kautta tavoittaa lukijat ympäri Suomen. Kuva: Visit Pori.. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. Myös matkailijat kiinnittävät moniin näistä asioista huomiota reissuja suunnitellessaan. vsk
4 Maankäyttöja rakennuslain uudistus etenee Anna-Leena Seppälä .................................................................... vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. – Kun kaupunki ei ole kaikki, Silja Keränen ........................................................................67 Poimintoja .................................................................................70. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. vsk 2 • 2022 Vetovoimaa ja hyvinvointia Kaarina Kärnä ................................................................................ Jonna Saari ...............................................................66 Missä syrjä sijaitsee. 7 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 10 Ympäristöterveys ja yhdyskunnat Aila Halonen ................................................................................ 6 Ajantasaista ohjeistusta luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin Katariina Mäkelä ja Pälvi Salo ................................................. 16 Ympäristömeluasetus Ari Saarinen ..................................................................................20 Yhteistyöllä kohti laaja-alaisesti kestäviä kaupunkeja ja kuntia Virve Hokkanen ...........................................................................26 Ekosysteemipalvelut kaupunkisuunnittelussa – Miksi, miten ja mihin suuntaan Elina Kalliala ja Jani Järvi ..........................................................32 Digitaalisella tiedolla parempaa elinympäristöä Jemina Suikki, Satu Taskinen ja Tuija Pakkanen ..................40 Rakennusten elinkaariominaisuudet Tarja Häkkinen ja Jyrki Tarpio ..................................................46 Helmi-ohjelmassa hoidetaan, kunnostetaan ja ennallistetaan elinympäristöjä enemmän kuin koskaan Päivi Gummerus-Rautiainen ....................................................52 Soidensuojelun täydennysehdotus ottaa huomioon suoluonnon monimuotoisuuden Kaisu Aapala, Aino-Maija Määttänen ja Linda Kartano ....58 Kirjaesittelyt: Kansallispuistojen kultainen opas, Toim
Juuri lausunnoilla käynyt lakiehdotus on herättänyt paljon kiinnostusta – ja syystä, sillä alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjaava laki vaikuttaa laajasti ja pitkäaikaisesti koko yhteiskuntaan.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 8 Anna-Leena Seppälä, rakennusneuvos Alueet ja yhdyskunnat -yksikön päällikkö Ympäristöministeriö Maankäyttöja rakennuslain uudistus etenee Maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistusta on valmisteltu jo vuosia yhdessä sidosryhmien kanssa
Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia. Myös poliittiset keskustelut uudistuksesta jatkuvat. Vuonna 2020 työnsä aloitti myös seurantaministeriryhmä. Kaupungistuminen jatkuu ja alueet erilaistuvat. On siis vain luonnollista, että merkittävää ja mittavaa lakiuudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Lakiehdotusta muokataan lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan vuoden aikana. Yhteensä uuden lain valmisteluun on osallistunut yli 250 henkilöä. Niitä ohjaava laki vaikuttaakin laajasti siihen, millaiseksi elinympäristömme muotoutuu vuosikymmeniksi eteenpäin – aina valtakunnan ja maakunnan tason suunnittelusta yksittäisen rakennuksen toteuttamiseen. Ilmastonmuutos haastaa myös alueidenkäyttöä ja rakentamista. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Kymmenen viikon aikana ympäristöministeriö sai luonnokseen kaavoitusja rakentamislain hallituksen esitykseksi yhteensä 549 lausuntoa. Laki uudistetaan vastaamaan yhteiskuntamme nykyisiä, ja ennen kaikkea tulevia, tarpeita. Ympäristömme vaikuttaa laajasti hyvinvointiimme. Vuosien 2016–2017 esivalmisteluvaiheen jälkeen lakiuudistuksen valmisteluun asetettiin vuonna 2018 eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koottu työryhmä ja sen kuusi valmistelujaostoa sekä sidosryhmäfoorumi, jossa edustettuina oli noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta. vsk. Maankäyttöja rakennuslain seuraajaksi ehdotettu kaavoitusja rakentamislaki oli laajalla lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Lausunnonantajat olivat lakiluonnoksessa ehdotetuista uudistuksen tavoitteita toteuttavista keinoista varsin erimielisiä: ehdotetut uudistukset saivat toisilta kiitosta, toisilta kritiikkiä. Lausuntomateriaalit, lausunnot sekä lausunnoista koottu yhteenveto löytyvät kätevästi lakiuudistuksen verkkosivuilta www.mrluudistus.fi. 9 M aankäyttöja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alussa. Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Laajat ja pitkäaikaiset vaikutukset yhteiskuntaan Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tehdään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja, jotka koskevat meitä kaikkia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Liikkuminen on murroksessa. Runsas lausuntosato antaa hyvän pohjan jatkotyölle. Väestö ikääntyy. Maailma ympärillämme on muuttunut paljon reilussa kahdessa vuosikymmenessä. Lakiuudistus tukee Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. ” Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen.. Valtaosa lausunnonantajista piti edellä lueteltuja lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kaavoitusja rakentamislakiluonnoksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen otettaisiin huomioon kaikessa kaavoituksessa. 10 Ympäristöministeriö teki uudistuksen taustaksi myös laajan nykylain arvioinnin vuosina 2011–2014. Hiilineutraalia yhteiskuntaa rakentamassa Rakennetun ympäristön rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on hyvin merkittävä, sillä rakennuksista ja rakentamisesta aiheutuu noin kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja niissä kuluu merkittävä määrä energiaa ja raaka-aineita. Lisäksi tietopohjaa on kasvatettu useilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Kaavoituksessa olisi edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää vahvistamalla yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjaamalla olemassa olevan infran hyödyntämiseen. Esimerkiksi uusi rakentaminen olisi sijoitettava tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai varmistettava tulvariskien hallinta muilla keinoin.. vsk. Rakentamisessa ja kaavoituksessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kaavoituksella olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle sekä uusiutuville ja vähähiilisille energiamuodoille kuten aurinkoenergialle ja tuulivoimalle. Kaavoituksessa ja rakentamisessa olisi varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja muutenkin muuttuvaan ilmastoon. Laissa panostettaisiin myös esimerkiksi rakentamisen vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen, rakennusten elinkaaren pidentämiseen sekä kestävään kaupunkikehitykseen
Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja toiminnot olisi sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja herkistä luonnonalueista. Uudistuksen myötä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon paranevat. Asuinalueiden monipuolisuudella tarkoitetaan, että asemakaavoituksessa vältettäisiin asuntotyypeiltään tai hallintamuotojakaumaltaan yksipuolisten alueiden suunnittelua, ellei se ole erityisesti perusteltavissa. Tiivistyvässä rakenteessa viheralueiden laatu on tärkeää. Viherrakenteen käsittely yleispiirteisissä kaavoissa tukisi viherja virkistysalueiden verkostojen ja niiden välisten yhteyksien säilyttämistä ja kehittämistä, mikä vahvistaisi sekä luonnon monimuotoisuutta että virkistysmahdollisuuksia. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon virkistyskäytön turvaaminen edellyttää viherrakenteelta jatkuvuutta kuntarajojen yli. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Alueiden välisen haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi asemakaavoituksessa tulisi myös kiinnittää huomiota ympäristön laatuun, palveluiden saatavuuteen ja asuinalueiden liikenteelliseen saavutettavuuteen esteettömästi kaikille väestöryhmille. Kiinnittämällä eri suunnittelutasoilla enemmän huomiota viherrakenteen laatuun ja jatkuvuuteen myös kuntarajojen yli, edistämme myös elinympäristömme viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Myös kaupunkiympäristössä tarvitaan monimuotoista luontoa. Se myös edistää turvallisuuden tunnetta eikä houkuttele ilkivaltaan tai muuhun rikollisuuteen. 11 Luonnon monimuotoisuus pitää turvata Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sisältyisi jatkossa kaikkien kaavatasojen vaatimuksiin. Viherrakenteen jatkuvuus turvaa mahdollisuudet monipuoliseen virkistykseen myös kaupunkiseuduilla. Viihtyisyyttä lisää osaltaan maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen. Yhdessä kävelyä ja pyöräilyä suosivan yhdyskuntarakenteen kanssa se lisäisi ihmisten hyvinvointia kannustamalla terveyttä edistävään elämäntapaan. Lisäksi riskit olisi huomioitava silloin, kun kaavoitetaan tai rakennetaan olemassa olevien suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien tuotantolaitosten ja toimintojen läheisyydessä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista toiminnoista kaavoituksessa ja rakentamisessa. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö luo edellytykset hyvälle asumiselle, työnteolle, oleskelulle ja esteettömälle liikkumiselle. vsk. Hyvällä suunnittelulla terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä Kaavoituksessa on kiinnitettävä erityinen huomio elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Erityisesti panostettaisiin viheralueiden jatkuvuuteen ja kytkeytyneisyyteen. Terveellinen ympäristö tarkoittaa myös sitä, ettei alueen käyttäjiin kohdistuisi haitallisia ympäristövaikutuksia kuten esimerkiksi melualtistusta tai tärinää. Kaavoituksessa olisi jatkossa kiinnitettävä huomiota myös asuinalueiden monipuolisuuteen ja alueiden välisen haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisyyn. Ympäristöllä on väliä. Arjen sujuvuus ja ympäristön laatu vaikuttavat hyvinvointiimme. Viihtyisä rakennettu ympäristö on kaikkien ulottuvilla, suunniteltu kaikille sopivaksi ja tasa-arvoinen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin vastaaminen alueidenkäytössä mahdollistaa ratkaisut, jotka ovat myös ihmisen parhaaksi.. Kaavoissa tulisi huolehtia myös virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Se huomioi ihmisten erilaiset tarpeet, on kaikille saavutettava, esteetön ja avoin sekä tarjoaa erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin
Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Tuoreimpien arvioiden mukaan maamme luontotyypeistä 48 % ja eliölajeista 12 % on uhanalaisia (Kontula ja Raunio 2018; Hyvärinen ym. Yksityiskohtaisemmin tätä vastuuta määrittävät eri laeissa esimerkiksi toiminnanharjoittajille tai viranomaisille asetetut selvittämistai selvilläolovelvollisuudet, jotka koskevat luontoon ja muuhun ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Uuden luontoselvityksiä ja luontovaikutusten arviointia ohjeistavan oppaan tavoitteena on, että kaikessa toiminnassa panostetaan luonnonarvojen riittävän laajaan, tarkkaan ja asiantuntevaan selvittämiseen sekä asianmukaiseen luontovaikutusten arviointiin.. Sekä lajien että luontotyyppien tärkeimmät uhanalaistumisen syyt liittyvät luonnonvarojen ja alueiden käyttöön, kuten metsien käyttöön ja hoitoon, rakentamiseen sekä kaivannaistoimintaan. vsk. 2019). Säädökset Katariina Mäkelä, vanhempi tutkija Pälvi Salo, suunnittelija Suomen ympäristökeskus Ajantasaista ohjeistusta luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin Uuden asuinalueen kaava valmisteilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Hanke suunnitteilla. Näissä päätöksissä luonnonarvot ovat yksi tärkeä huomioon otettava tekijä. 12 L uontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti yksi aikamme merkittävimmistä haasteista. Kaavoittajat ja toiminnanharjoittajat tekevät merkittäviä päätöksiä alueiden käytön suunnitteluratkaisuista ja erilaisten toimintojen sijoittelusta
Luontovaikutusten arviointia käsitellään sekä yleisesti että eri menettelyiden erityispiirteet huomioiden.. 13 antavat reunaehdot luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, mutta ne eivät tarjoa käytännön ohjeita siihen, miten ja millaista tietoa luonnonarvoista tulee kerätä ja miten tämä tieto pitäisi ottaa huomioon suunnittelun eri vaiheissa. Hyviä käytäntöjä esitellään luontoselvityksen tilaamiseen ja toteuttamiseen sekä luontovaikutusten arviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Opas ohjeistaa luontoselvityksen laadintaa selvityksen kaikissa vaiheissa. vsk. Taustatietoina oppaassa esitellään Uudessa oppaassa “Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle” esitetään katsaus luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvään lainsäädäntöön sekä kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja strategioihin. Uusi opas vastaa tarpeisiin ja toiveisiin Uusi opas ”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle” (Mäkelä ja Salo 2021) tarjoaa ajantasaista ohjeistusta ja suosituksia hyviksi käytännöiksi kaikille luontoselvitysten ja luontovaikutusten arvioinnin parissa työskenteleville
Luontoselvitysten tasoa on pidetty vaihtelevana, mikä on osittain seurausta niiden sisällön puutteellisesta määrittelystä tarjouspyynnöissä ja selvityksen hinnan käyttämisestä ensisijaisena valintakriteerinä kilpailutuksissa (Punttila ym. Liian suppeaksi määritelty luontoselvitys todennäköisesti todetaan myöhemmässä vaiheessa riittämättömäksi. Toiveena ja tavoitteena on myös, että uusi opas edistää luontoselvitysten laadun paranemista. Jos selvitys tilataan selvitettävän luonnonarvon kannalta liian myöhään, siirtyy selvittäminen seuraavalle maastokaudelle. Myös väärä ajoitus aiheuttaa usein lisäkustannuksia. Riittäväksi katsottavassa luontoselvityksessä on tarkasteltu kyseisellä alueella olennaisia luonnonarvoja asianmukaisia menetelmiä käyttäen. vsk. Ennakointi säästää aikaa ja rahaa Luontoselvityksiä laaditaan hyvin erilaisiin tilanteisiin, joten valmiit selvitykset voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Oppaassa korostetaan luonnonarvojen selvittämistä ja huomioon ottamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Edellinen vastaava opas (Söderman 2003) on lähes 20 vuotta vanha. Luontoselvitys tuottaa luontotiedon käyttöohjeet Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä. Oppaaseen kootut tietolähteet, muistilistat ja muut liitteet täydentävät oppaan tekstejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 14 lyhyesti myös kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia luontokatoa torjuvia toimenpiteitä sekä luontoselvitysten tekemistä ohjaavaa lainsäädäntöä. Tällä aikaa esimerkiksi tieto luonnonarvoista on lisääntynyt merkittävästi, ja mukaan on tullut täysin uusia aihepiirejä, kuten uhanalaiset luontotyypit. Yksittäisten ja usein pienialaisten lajija luontotyyppiesiintymien ohella uudessa oppaassa painotetaan myös laajempien luontotyyppija lajikokonaisuuksien tarkastelua ja huomioon ottamista. Tällöin on teetettävä lisäselvityksiä, joihin kuluu aikaa ja rahaa. Esimerkiksi lintujen muuttoreittejä voi tarkkailla vain kevättai syysmuuton ajan ja viitasammakon lisääntymisalueita selvittää vain keväällä koiraiden soidinäänen perusteella. Selvitysalueesta ja sen luonnonarvoista kerätään luontoselvityksessä runsaasti tietoa, joka luontoselvityksen tekijän on tiivistettävä ja jäsen. Kunnassa tehdyn yleisselvityksen ansiosta tärkeimmät luontokohteet voidaan ottaa jo ennalta huomioon esimerkiksi hankkeelle soveltuvia sijoituspaikkoja valittaessa, ja yksityiskohtaisempien luontoselvitysten tarve on tiedossa jo kaavoituksen alkuvaiheessa. 2018). Selvitys alkaa alueelta jo olemassa olevien tietojen kokoamisella, ja se sisältää niin maastotyöt, arvottamisen ja suositusten antamisen kuin tulosten raportoinninkin. Sillä tarkoitetaan luontoselvitystä, jonka avulla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät kohteet ovat tiedossa jo ennen suunnittelun aloittamista. Monet luontoselvityksen riittävyyteen vaikuttavat ratkaisut tehdäänkin jo tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa, kun luontoselvityksen tilaaja määrittelee tapauskohtaisesti luontoselvityksen sisällön eli selvitettävät luonnonarvot. Luonnonarvojen yleisselvityksiä voidaan tehdä eri laajuisilla alueilla, mutta erityisen suositeltavia ne ovat kuntatasolla. Opas ohjeistaakin tilaajia muun muassa tilattavan selvityksen sisällön ja riittävyyden arvioinnissa sekä yleisemmin tarjouspyynnön laadinnassa ja luontoselvityksen tekijän valinnassa. Vanha sanonta ”aika on rahaa” on totta myös luontoselvitysten tilaamisessa ja laadinnassa. Oppaan ovat julkaisseet Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö joulukuussa 2021. Ennakoivaa suunnittelua tukee oppaassa esitelty luonnonarvojen yleisselvitys
vsk. 15 neltävä mahdollisimman käyttökelpoiseen muotoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Tarkoitus on, että tilaajan on mahdollista saada luontoselvityksestä laaditun raportin perusteella selkeä kokonaiskäsitys alueen luonnonarvoista. Luontovaikutusten mahdollisuutta on hyvä tarkastella kaikkea alueiden käyttöä muuttavaa toimintaa suunniteltaessa. Arvottaminen ja luonnonarvojen huomioon ottamisesta annettavat suositukset tiivistävät luontoselvityksen keskeisen sisällön luontoselvityksen raportin lukijoille. Ohjeistusta myös luontovaikutusten arviointiin Eri toiminnoista aiheutuvia luontovaikutuksia ovat muun muassa maaja kallioperään sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset, joiden seurauksena esimerkiksi luontotyyppien ja lajien esiintymien määrä, koko ja laatu voivat muuttua. Kuva: Samuli Lehtonen.. Raportin laatimiseen on varattava riittävästi työaikaa. Toiminnasta välittömästi aiheutuvien vaikutusten lisäksi oppaassa käsitellään myös kauempana tai pitkällä aikavälillä ilmenevien vaikutusten sekä monien toimintojen yhteisvaikutusten tunnistamista. Luontovaikutusten yleisten arviointiohjeiden lisäksi oppaassa esitellään lakisääteisiä menettelyjä, joihin sisältyy luontovaikutusten arviointia. Oppaassa esitettävä kriteeristö ja arvottamisen neliportainen luokitus ovat valtakunnallisesti sovellettavissa, minkä toivotaan yhtenäistävän arvokkaimpien luontokohteiden osoittamista, helpottavan vaikutusten merkittävyyden arviointia sekä parantavan myös kaavoituksen ja hankesuunnittelun sujuvuutta. Kokonaiskäsityksen muodostamista palvelee oppaassa esiteltävä arvottaminen, joka tarkoittaa luontoselvityksessä selvitysalueella tunnistettujen erilaisten luonnonarvojen asettamista tärkeysjärjestykseen ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Esimerkiksi maakunta-, yleisja asemakaavojen on perustuttava niiden Maastossa kerätty havaintoaineisto tulee koota ja dokumentoida huolellisesti luontoselvityksen raportointia varten
Erityisesti huomioitavia ovat myös ekologisen verkoston kohteet, kuten luonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet. 16 Luontoselvitykseen sisältyy usein erilaisia metsäelinympäristöjä. Lajeista mainitaan kunkin elinympäristön luontoja lintudirektiivien lajit sekä erityisesti huomioitavien lajien lukumäärät. Elinympäristöt ovat • metsät • suot • kalliot ja kivikot • perinnebiotoopit • tunturit • sisävedet, rannat ja lähteiköt • Itämeri • rannikko. Oppaassa esitellään erityisesti huomioitavat ja muut huomioitavat luontotyypit elinympäristöittäin. Ohjeistusta tietyssä elinympäristössä erityisesti huomioitavista luontotyypeistä ja lajeista voidaan soveltaa muistilistana sen mukaan, mitä elinympäristöjä selvitysalueella tiedetään esiintyvän. LUONTOSELVITYKSEN SISÄLTÖ ERI YMPÄRISTÖISSÄ Oppaassa määritellään erityisesti huomioitavat luonnonarvot, joiden esiintymistä ja tilaa luontoselvityksissä tulisi erityisesti selvittää ja tarkastella. Kuva: Seppo Tuominen. Kaikkia luonnonarvoja ei ole mahdollista eikä tarpeellista selvittää, vaan tilaaja rajaa luontoselvityksen sisällön tapauskohtaisesti alueen luonnonpiirteiden ja hankkeen tai suunnitelman mukaan.. Lajeista erityisesti huomioitavia ovat • uhanalaiset lajit • luontoja lintudirektiivien lajit. Kangasmetsien luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset esiintymät ovat luontoselvityksessä erityisesti huomioitavia kohteita. Erityisesti huomioitavien lisäksi luontoselvitykseen voi sisältyä muita huomioitavia luonnonarvoja, kuten alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja tai rauhoitettuja lajeja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Luontotyypeistä erityisesti huomioitavia ovat • uhanalaiset luontotyypit • luontodirektiivin luontotyypit • luonnonsuojelulain ja vesilain suojellut luontotyypit
& Björklöf, K. 704 s. Kaikissa edellä mainituissa menettelyissä kiinnitetään erityistä huomiota merkittäviksi arvioituihin vaikutuksiin, jotka on tunnistettava kaikkien vaikutusten joukosta. Luontovaikutusten merkittävyys on arvioitava aina erikseen jokaisessa hankkeessa ja suunnitelmassa, sillä monet merkittävyyteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat tapauskohtaisesti. 2018. Söderman, T. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. Mikäli merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole suunnittelun keinoin mahdollista välttää kokonaan, voidaan tarkastella erilaisia toimenpiteitä haittojen lieventämiseksi. Luontoselvitykset on ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän uusi erikoistumisala. Tulevassa päivitystyössä otetaan huomioon myös luontotiedon hallinnassa ja saatavuudessa tapahtuva kehitys. 196 s.. (toim.). Lakiuudistukset vaikuttavat oppaan sisältöön Parhaillaan valmisteilla olevat luonnonsuojelulain ja maankäyttöja rakennuslain uudistukset tulevat voimaan astuessaan vaikuttamaan luontoselvityksiin ja niiden sisältöön. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2021. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Tätä kehitystyötä tehdään parhaillaan muun muassa Suomen Lajitietokeskuksessa sekä Suomen Ekosysteemiobservatorio FEO -hankkeessa (feosuomi.fi ). Natura 2000 -alueiden suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin kohdistuvat luontovaikutukset on arvioitava yksityiskohtaisesti. Lisätietoa: www.syke.fi/hankkeet/luopas Kirjallisuus Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Toiminta voidaan esimerkiksi sijoittaa toiselle alueelle tai kauemmas arvokkaaksi tunnistetusta kohteesta. Tiettyjen hankkeiden sekä viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (YVAja SOVA-menettelyt) sisältää luontovaikutusten lisäksi muun muassa ihmisen elinoloihin, maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia. Esimerkiksi huomiopallot pienentävät lintujen törmäysriskiä voimalinjoihin ja meluja pölyhaittoja voidaan vähentää teknisillä ratkaisuilla. Kontula, T. Punttila, P., Kojola, T. Ympäristö ja Terveys -lehti 49(6): 18–23. Mäkelä, K. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. vsk. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 109. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. & Salo, P. Osin jo näiden tiedossa olevien lähivuosien päivitystarpeiden vuoksi opas on julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa. 2021. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. (toim.). 346 s. & Liukko, U.-M. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Vaikutuksia tulisi arvioida jo suunnittelun alkuvaiheessa, ja suunnittelussa tulisi etsiä kuhunkin tilanteeseen soveltuva, haitalliset luontovaikutukset välttävä ratkaisu. 2003. 2019. 17 merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. & Raunio, A. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. 2018. Arvioinnin tueksi oppaassa esitellään järjestelmällinen ja havainnollinen lähestymistapa, jossa luontovaikutusten merkittävyyttä arvioidaan merkittävyyden osatekijöiden kautta. 338 s
Opas on kohdennettu kuntien päättäjille ja valmistelijoille ympäristöterveyteen liittyvien asioiden huomioimisesta päätöksenteossa. vsk. Keskiössä on kaavoitus, johon moni tekijä taustalla vaikuttaa. Toivon oppaan kirjoittajana siitä olevan lukijoille käsikirjanomaisesti hyötyä omassa työssänne.. Oppaaseen onkin koottu laaja tietopaketti ympäristöterveyden ulottuvuuksista eri päätöksenteon tasoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 18 Aila Halonen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöterveys ja yhdyskunnat Kirjoitukseni pohjautuu Kuntaliiton oppaaseen Ympäristöterveys ja yhdyskunnat vuodelta 2016
Fyysisen ympäristön koemme ja näemme päivittäin. Siihen luetaan kuuluvaksi ulkoja sisäympäristömme ja niiden olosuhteet sekä ruoka ja juoma. Laajasti katsottuna ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat yhteiskunnalliset taustatekijät, erilaiset ympäristötekijät sekä yksilön omat valinnat.. Tämä pitää varmasti paikkansa, joskin ihmisen omat valinnat ja elämäntapa vaikuttavat myös taustalla. Sosiaalinen ja koettu ympäristö muodostuu subjektiivisista asioista, joskin esimerkiksi alueen imagoon voivat vaikuttaa monet seikat. Se kuvaa hyvin kaikkia niitä ulottuvuuksia, joihin vaikuttamalla hyvinvointimme lisääntyy tai pahimmassa tapauksessa vähenee. Kuva 1. Toiminnalliseen ympäristöömme kuuluvat erilaiset palvelut sekä virkistäytymiseen ja liikkumiseen liittyvät kokonaisuudet. Yksilöllisiä valintamahdollisuuksia ei usein kuitenkaan liity elinympäristön olosuhteisiin ja siinä esiintyviin tekijöihin, jolloin erilaisten elinympäristöä muovaavien päätösten ja toteuttamistapojen merkitys korostuu. vsk. Sille löytyy varmasti erilaisia määrityksiä riippuen asiayhteydestä. 19 Elinympäristö ja terveys Oppaan alkuteksteissä todetaan, että terveyttä edistävä ja tukeva elinympäristö luo viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä lisää kunnan vetovoimaisuutta. Mitä tarkoitetaan elinympäristöllä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Oppaassa asiaa avattiin asukkaan näkökulmasta (kuva 1)
20 Ympäristöterveyteen vaikutetaan alueidenkäytön eri vaiheissa. Jos suunnitelmalle halutaan ohjaavuutta, kunnan tulee laatia yleiskaava. Kunnan strategiatyössä elinympäristöä olisi hyvä tarkastella kokonaisuutena eli miten elinympäristön toivotaan edistävän kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. linkkeihin tai lainsäädäntöviittauksiin liittyvä tieto on voinut muuttua vuoden 2016 jälkeen. Erilaisissa päätöksentekoprosesseissa korostuu usein haittojen ennaltaehkäisy, koska se on tehokkainta ja taloudellisesti kannattavaa. Elinympäristön terveys on keskeinen näkökohta monen toimialan lainsäädännössä. Olen ymmärtänyt, että ympäristöterveydenhuollon viranomaisen mukanaolo erilaisilla foorumeilla kuntakentällä on jo arkipäivää. Opas apunasi Oppaan sisältö on jaoteltu eri asiakokonaisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Oppaassa kustannusnäkökohtia on esitetty jonkin verran luvussa 2.9. Esimerkiksi ilmanlaatuun kaupunkiympäristössä vaikutetaan ymmärrettävästi tehokkaimmin kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla. Vaikuttamisen oikea-aikaisuus Tutustuessani erilaisiin kaavaprosesseihin sekä kaavoitusja liikennehankkeisiin havaitsin itse, että asioiden eteneminen on monitasoista ja pitkäaikaistakin päätyäkseen lopulta vaiheeseen, jossa alueen tarkempi, eli asemakaavatasoinen suunnittelu, toteu. Luvuissa 4–6 on kuvattu, miten ilman, maaperän tai vesiympäristön kautta ilmenee vaikutuksia ihmisiin ja miten päätöksenteolla näihin ympäristöihin vaikutetaan. Kunta ympäristöterveyden edistäjänä luvussa avataan kunnallista päätöksentekoa kuntastrategiasta kaavoitukseen sekä edelleen toteutukseen ja seurantaan. Miten ja missä vaiheessa yhteistyötä tehdään, lähtee yhteistyötarpeista keskustelemalla. Vaikuttamisen tulisi olla ennakoivaa. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun tulee myös kulkea käsi kädessä. Alueidenkäyttö muodostuu maankäytön suunnittelusta, elinympäristöön vaikuttavista viranomaissuunnitelmista, lupaprosesseista ja muusta toiminnan ohjauksesta sekä rakentamisesta ja rakennetun ympäristön ylläpidosta. Oppaan lukijan on syytä huomioida, että mm. Strategisten maankäyttöä koskevien linjausten toteuttamiseksi kunta tarvitsee yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman. vsk. Parhaaseen lopputulokseen päästään kunnassa hallinnonalojen yhteistyöllä, jolloin eri näkökulmat tulevat huomioiduksi. Osiossa esitetään vinkkejä ympäristöterveyden huomioimiseen suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ympäristöterveys ja yhdyskunnat. Olemassa oleva ympäristö myös muuttuu koko ajan; aiemmin hiljaisen alueen ympärillä tapahtuvat muutokset voivat lisätä liikennettä ja sitä kautta liikennemelun määrää alueella tai ilman epäpuhtauksia. Lailla pyritään estämään haitallisten ympäristövaikutusten siirtyminen ympäristön yhdestä osasta toiseen. Kunnassa kaavoitusohjelmaa ja/tai maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa ympäristöterveydenhuollolla ja ympäristönsuojelulla olisi mahdollisuus tuoda kaavoittajan tietoon elinympäristöön liittyviä kysymyksiä ja näkemyksiä. Ympäristönsuojelulain lähtökohtana puolestaan on, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia hankkeita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja niiden vaikutukset arvioidaan. Suomen Kuntaliitto, Helsinki, ss. Erilaisissa lupaprosesseissa huomioidaan kaavanmukaisuus. Pidän tärkeänä näiden kuntaviranomaisten näkemysten huomioimisen myös liikennesuunnitteluun liittyvissä prosesseissa (kunta, ELY-keskus). Asioista kysymällä ja keskustelemalla pääsee pidemmälle. Missä vaiheessa ja miten mikin taho pääsee vaikuttamaan päätöksenteossa, on tärkeä kysymys ja syytä pohtia yhdessä kunnissa. Näin tapahtuu etenkin uusilla alueilla, mutta myös olemassa olevan ympäristön kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävien suunnitelmien kohdalla. Viisaat päättäjät – terveemmät kuntalaiset. Yksittäisiä asemakaavoja uudistettaessa on syytä myös muistaa, että eri tekijöiden vaikutusalue voi olla laajempi kuin kaava-alue. Yksittäisen kaavaprosessin aloitusja tavoitevaiheessa on hyvin tärkeää tuoda esille, mitä selvityksiä tai lisäselvitystarpeita kaavaan liittyy terveydenja ympäristönsuojelullisesti. 21 tuu. Opas kuntien päättäjille ja valmistelijoille. Voitaneen myös todeta, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, jolloin suunnittelu voi viedä aikaa. Kirjalliset kannanotot tai lausunnot ovat tietenkin välttämättömiä eri tilanteissa ja niidenkin osalta lausunnonpyytäjä varmasti avaa asiaa kysyttäessä, jos kysyttävää herää. meluntorjunnasta, on se kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä huomioitava. Maankäyttöja rakennuslain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Samalla he voisivat ottaa kantaa siihen, millä alueilla suunnittelua tulisi priorisoida elinympäristössä ilmenneiden ongelmien vuoksi tai missä kaavaprosessissa viranomaisten olisi suositeltavaa olla mukana tiiviimmin. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2016/1731-ymparistoterveys-ja-yhdyskunnat Halonen Aila, 2016. Suomen Kuntaliitto, Helsinki, ss. 11. Joskus mitä, miten ja miksi kysymysten esittäminen toinen toisillemme voi tuoda enemmän ymmärrystä asioihin ja näkökohtien huomioimiseen, kuin asioiden tarkastelu kirjallisesti. vsk. Lähteet Halonen Aila, 2016. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2016/1734-viisaat-paattajatterveemmat-kuntalaiset. Silloin kun kaavassa on syytä antaa suunnittelumääräyksiä mm. 101. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Lisäksi seudullisesti tärkeiden hankkeiden aluevaraukset vaatinevat hyvinkin etupainotteista tarvearviointia ja suunnittelua, jota toteutetaan maakuntakaavatasolla. Huomioimatta jättäminen voi myöhemmin tulla ongelmina vastaan, varsinkin jos torjuntatoimien toteuttaminen ei enää ole niin helposti toteutettavissa. Kaavamääräyksillä ohjataan tarkentuvaa suunnittelua. Tiivistelmä oppaasta Ympäristöterveys ja yhdyskunnat
vsk. Selvityksiä ja toimenpidesuunnitelmia voidaan hyödyntää alueidenkäyttöä ja rakentamista suunniteltaessa, sekä lupamenettelyissä. Epätarkoituksenmukaisessa ääniympäristössä hyvinvointi, terveys ja viihtyisyys vaarantuvat tai heikkenevät. voston asetuksessa (1107/2021, jäljempänä ympäristömeluasetus) säädetään ympäristösuojelulakia (527/2014) tarkentavasta sääntelystä ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2002/49/EY, jäljempänä ympäristömeludirektiivi) täytäntöön panemiseksi. 22 Y mpäristömelulla tarkoitetaan ihmisen toiminnasta syntyvää haitallista ääntä, joka vaikuttaa kielteisesti ihmisen terveyteen, maankäyttöön ja rakentamiseen, asumisen laatuun sekä reaaliomaisuuden tai asuinympäristön arvoon tai arvostukseen. Asetuksella tarkennetaan ympäristönsuojelulakia tarkoituksena rajoittaa meluun liittyviä terveysja ympäristöhaittoja. Ympäristömeluasetuksessa säädetään suurimmista väestökeskittymistä, maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja lentopaikoista laadittavista meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimenpidesuunnitelmista. Melulle altistuu noin 20 % väestöstä. Melun terveyshaitat ilmenevät useimmiten unihäiriöinä sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista annetussa valtioneuAri Saarinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Ympäristömeluasetus Alueidenkäyttö, rakentaminen ja asuminen edellyttävät soveltuvaa ääniympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Ympäristömeludirektiivin ja -asetuksen tavoitteena on seurata ja yhtenäistää melulle altistuvien henkilöiden määrän arviointia EU:n jäsenmaissa sekä rajoittaa ja vähentää
Ääniympäristöasetus (796/2017) edellyttää rakennuksen ulkovaipalta riittävää ääneneristystä ja asunnoille, majoitusja potilashuoneille, sekä pihaja oleskelualueille säädettyjen äänitasojen alittumista. Melun haitallisia terveysvaikutuksia koskeva tutkimustieto on lisääntynyt ja tarkentunut. Asumisterveysasetus (545/2015) edellyttää, että rakennuksen muiden huoneistojen äänistä tai ympäristömelusta ei aiheudu terveyshaittaa asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa. EU:n vihreän kehityksen ohjelma on taloudellisen kasvun strategia, jonka eräänä tarkoituksena on ihmisten terveyden edistäminen. Muuttuva toimintaympäristö Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (tiivistäminen) ja liikenteen kasvu ovat lisänneet melulle alttiiden määrää rakennuspaikkojen sijaitessa lähempänä melua tuottavia toimintoja. 23 meluun liittyviä terveysja ympäristöhaittoja. Terveysvaikutukset koskevat sepelvaltimotautia, vakavaa unihäiriötä ja melun merkittävää häiritsevyyttä. Selvitysten tiedot toimitetaan Euroopan komissiolle ja ne raportoidaan Euroopan ympäristökeskuksen EEA toimesta. Tavoitteena on nollasaasteinen. Uudet toiminnot, kuten tuulivoimatuotanto, edellyttävät osaltaan melun huomioon ottamista alueidenkäyttöä ja rakentamista suunniteltaessa. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut suosituksen ympäristömelun päiväja yöajan enimmäislukuarvoista tie-, raideja lentoliikenteen, tuulivoimaloiden, sekä vapaa-ajan melulle. vsk. Tietoa hyödynnetään muun muassa EU:n ympäristöpolitiikkaa linjattaessa ja säädettäessä liikennevälineiden ja koneiden melupäästön raja-arvoista (melupäästödirektiivit). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53
24 Eurooppa, jota edistetään mm. Ympäristömeluasetuksen keskeinen sääntely Ympäristömeluasetuksessa säädetään laadittavista meluselvitysten sisällöstä, niissä käytettävistä melun tunnusluvuista, käytettävästä laskentamenetelmästä, melutilanteesta tehtävistä arvioista ja altistuneiden määrästä sekä selvitysten laatimisen aikataulusta. Terveysvaikutuksia ovat sepelvaltimotauti, melun suuri kiusallisuus (häiritsevyys) ja unihäiriö. toimintasuunnitelmalla nollapäästöistä ilmaan, veteen ja maaperään. vsk. Myös muiden terveysvaikutusten, kuten kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja tinnituksen ja ympäristömelun välillä on havaittu yhteys. Raideja lentoliikennemelun yhteys sepelvaltimotautiin on vahvistettu, mutta sepelvaltimotaudin kohonneen riskin kvantifiointi on vielä ennenaikaista. Arviot tehdään haittavaikutuksen ilmenemisen todennäköisyytenä väestötasolla tietyssä melutasossa suhteessa eialtistuneeseen väestöön (suhteellinen riski) tai haittavaikutuksen ilmenemisenä väestötasolla tietyssä melutasossa (absoluuttinen riski). Näiden melulähteiden osalta arviot perustuvat kasvaneeseen riskiin, ei sepelvaltimotautien lukumäärään. Melupäästön osalta tavoitteena on tieliikenteen melulle altistuvien määrän väheneminen 30 prosentilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Selvitykset ja suunnitelmat laaditaan viiden vuoden välein ympäristönsuojelulaissa määritetyistä väestökeskittymistä, yleisistä teistä, rautateistä ja lentopaikoista. Riittävän näytön Ympäristömeludirektiivin mukaisen selvityksen perusteella noin 600 000 ihmistä altistui Suomessa vuonna 2017 vähintään 55 dB:n ylittävälle päiväajan (L den ) tieliikennemelulle.. Ympäristömeludirektiivin mukaisen selvityksen perusteella noin 600 000 ihmistä altistui Suomessa vuonna 2017 vähintään 55 dB:n ylittävälle päiväajan (L den ) tieliikennemelulle. Vähentämistavoite tarkoittaisi melulle altistuvien määrän pienenemistä 180 000 henkilöllä. Lisäksi asetuksessa säädetään meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisällöstä ja aikataulusta sekä Euroopan komissiolle toimitettavista tiedoista. Terveyskuorma arvioidaan selvityskohteissa erikseen kunkin tarkasteltavan melulähteen (tie-, raideja lentoliikenne) ja terveysvaikutuksen osalta. Tarkastelu perustuu WHO:n esittämiin melulähdekohtaisiin melun annos-vastesuhteisiin. Asetusta uudistettaessa on toimeenpantu useita EU-säädöksiä, jotka koskevat selvityksissä sovellettavaa melun laskentamallia, terveysvaikutusten arviointitapaa ja selvityksissä käytettävää paikkatietoa. Komission direktiivi ((EU) 2020/367) ympäristömeludirektiivin liitteen III muuttamisesta koskee melun terveyskuormaa ja siitä johtuvien taloudellisten menetysten arviointia. Suunnitelmaluonnoksista on tiedotettava ja niistä on annettava mahdollisuus esittää mielipide
Maankäytön suunnittelujärjestelmä on tärkeä ympäristömelun haittojen ennaltaehkäisyssä. Meluisassa ympäristössä ääni voi olla pienitaajuista, sisältää häiritsevyyttä lisääviä erityispiirteitä tai voimakkaita yksittäisiä tapahtumia. vsk. Direktiivillä selvennetään äänen etenemisen laskentakaavoja, mukautetaan siinä olevia taulukkoja uusimman tietämyksen mukaiseksi ja parannetaan laskentavaiheiden kuvausta. Kaavan ajantasaisuus on tärkeää rakennuspaikan meluja tärinäolosuhteita arvioitaessa. Ääniympäristö alueidenkäyttöä suunniteltaessa Ääniympäristö voi olla meluisa tai sisältää vain vähän ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ääntä. Meluja tärinäolosuhteet vaikuttavat rakennuksen ulkovaipan ääneneristystarpeeseen, runkoäänen ja tärinän mitoitukseen, asuntojen tilasuunnitteluun sekä pihaja oleskelualueiden, parvekkeiden ja terassien sijaintiin ja meluntorjuntaan. Tämä voi parantaa olemassa olevien rakennusten ääniympäristön laatua, jos lisärakentaminen tehdään melulähteet ja äänen etenemistiet huomioiden.. Ulkomelutasot tai kaavan ennustetilanteen ulkomelutasot voivat olla muuttuneet rakennuspaikalla kaavamerkinnän jälkeen. Melunja tärinäntorjunta on teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisinta kohdistaa ääntä tai värähtelyä tuottavaan toimintaan. Ääniympäristöltään terveellinen ja viihtyisä alue toteutuu tarkoituksenmukaisella sijainninohjauksella alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Ääniympäristöä koskevat vaatimukset melualueilla, melualueiden läheisyydessä tai lähellä melua tuottavia toimintoja perustuvat ensisijaisesti kaavamääräyksiin rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä sekä parvekkeiden ja pihaja oleskelualueiden äänitasoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Komission delegoidussa direktiivissä ((EU) 2021/1226) ympäristömeludirektiivin liitteen II muuttamisesta säädetään yhteisistä arviointimenetelmistä, joita käytetään ympäristömelua ja sen terveysvaikutuksia koskevien tietojen analysoinnissa, erityisesti melukartoitusten yhteydessä, ja melukartoituksen tuloksiin perustuvien toimintasuunnitelmien hyväksymisessä. Toissijaisesti rakennuspaikan tulisi olla sellainen, ettei rakentaminen vaatisi merkittäviä meluntai tärinäntorjuntatoimia. 25 puuttuessa näiden haittavaikutusten arvioimiseksi ei ole määritetty yhteistä arviointimenetelmää. Komission täytäntöönpanopäätöksessä ((EU) 2021/1967) pakollisen tietovaraston ja pakollisen digitaalisen tietojenvaihtomekanismin perustamisesta ympäristömeludirektiivin mukaisesti säädetään teknisistä menettelyistä, toimintatavoista ja vaatimuksista toimitettaessa komissiolle direktiivin edellyttämää tietoa. Esimerkiksi meluherkkien huonetilojen, kuten makuuja olohuoneiden, sijoittaminen hiljaisen julkisivun puolelle voi olla tarpeen. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja eheytyminen edellyttävät erityistä meluntorjunnan huomioimista rakennusten sijainninohjauksessa ja rakentamisessa. Ympäristöraportointi-asetuksessa ((EU) 2019/1010) säädetään ympäristömeludirektiivin meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien toimittamisajoista, sekä niiden asettamisesta yleisön saataville. Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetussa direktiivissä (2007/2/EY) säädetään paikkatiedon muodosta ympäristömeludirektiivin mukaisia meluselvityksiä ja toimintasuunnitelmia laadittaessa. Sijainninohjaukseen vaikuttavat melua koskevat asetukset, kuten valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Melun annos-vastesuhteiden tarkistukset voivat jatkossa koskea kansallisesti määritettyjä eri liikennemuotojen ja komission esittämiä teollisuuden melun annos-vastesuhteita
Rakennusten ulko-oleskelualueiden ja parvekkeiden meluttomuus lisää viihtyisyyttä ja voi osaltaan edistää sosiaalista kanssakäymistä. 26 Terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja rakentamisessa syntyvien lisäkustannuksien välttäminen edellyttävät rakennuspaikalta sopivaa ääniympäristöä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen. Kuva: Ari Saarinen.. Melulle herkkiä toimintoja, kuten uusia asuinalueita, ei tule sijoittaa melualueille tai uusia melua aiheuttavia toimintoja melulle herkkien toimintojen läheisyyteen ilman riittäviä meluntorjuntatoimia. vsk. Rakennuspaikan altistuminen melulle vähentää asumisviihtyisyyttä tai voi joko edellyttää muutoksia melua tuottavassa toiminnassa tai merkittäviä investointeja meluntorjuntaan, erityisesti ympäristölupavelvollisten toimintojen osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Meluhaitan rajoittamisesta syntyvät edut ovat kustannuksia suuremmat ja tällä on usein synergiaetua muiden haittavaikutusten vähentämisen, kuten ilmanlaadun paranemisen, kanssa
Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Komission direktiivi (EU) 2020/367 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY liitteen III muuttamisesta ympäristömelun haittavaikutusten arviointimenetelmien vahvistamisen osalta. Lue lisää ja liity jäseneksi ammattiliitto KTK Tekniikan Asiantuntijoihin: ktk-ry.fi/jasenyys/liity-jaseneksi. Tuomme Sinulle työsuhdeturvaa juuri silloin, kun sitä eniten tarvitset. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. Komission direktiivi (EU) 2015/996 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY mukaisista melun arvioinnin yhteisistä menetelmistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 27 Lähteet Valtioneuvoston asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista 1107/2021. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. Komission delegoitu direktiivi (EU) 2021/1226 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY liitteen II muuttamisesta sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen yhteisten melun arviointimenetelmien osalta. Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/1967 pakollisen tietovaraston ja pakollisen digitaalisen tietojenvaihtomekanismin perustamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY mukaisesti. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. vsk. Environmental Noise Guidelines for the European Region, WHO 2018. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1010 raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ympäristöön liittyvän lainsäädännön alalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 sekä neuvoston direktiivin 86/278/ETY muuttamisesta
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma (2019–2023) Virve Hokkanen, ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö Yhteistyöllä kohti laaja-alaisesti kestäviä kaupunkeja ja kuntia Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä pääteemoinaan vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys. Yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa etsitään ratkaisuja, joilla kestävä kehitys etenee niin johtamisessa kuin käytännön työssä eri sektoreilla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Tarvitsemme kuitenkin uudenlaista ajattelua, jotta voimme vahvistaa kestävyyden eri ulottuvuuksia samanaikaisesti. Kaupungit ovat usein edelläkävijöitä sekä kestävyyshaasteiden kohtaajina että uusien ratkaisujen kokeilijoina ja mahdollistajina. Suomessa monet kaupungit ovat jo asettaneet kansallisia tavoitteita, kunnianhimoisempia kestävän kehityksen tavoitteita ja tehneet konkreettisia kestävyystoimia. vsk. Koska kestävyyden haasteet ovat poikkihallinnollisia, niiden ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä ja ympäristön, hyvinvoinnin ja talouden yhdistävää näkemystä. 28 K aupungeilla ja kunnilla on merkittävä rooli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävässä kehityksessä
Työssä ratkotaan kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, vahvistetaan kestävyyden johtamista, kehitetään uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa sekä edistetään hyvien käytäntöjen skaalaamista eli laajempaa käyttöönottoa. 29 vauhdittaa laaja-alaisesti kestävää kaupunkikehitystä ministeriöiden, kaupunkien, kuntien ja muiden organisaatioiden yhteistyönä. Kuva: Susanna Kekkonen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. vsk. Toiminnan pääteemoina ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti näitä teemoja yhdistäviin kysymyksiin. Samalla luodaan osapuolten törmäyttämisen ja yhteiskehittämisen kautta uusia toimintatapoja kaupunkien väliseen vuorovaikutukseen ja valtion ja kaupunkien kumppanuuteen. Kestävä kaupunki -ohjelma on kansallinen tulkinta Suomen kannalta olennaisista kestävän kaupunkikehityksen tavoitteista, aihealueista ja toimenpiteistä. Tarjoamme kaupungeille ja kunnille laaja-alaista kestävyysmuutosta katalysoivaa tietoa ja työkaluja, asiantuntijaja vertaissparrausta, mahdollisuutta kokemusten vaihtoon ja yhteisiin hankkeisiin sekä rahallista tukea ja näkyvyyttä. Taustalla vaikuttavat myös YK:n vuonna maailmanlaajuinen Uusi kaupunkikehitysohjelma (New Urban Agenda) ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman kestävän kehityksen (SDG) tavoitteet. Tavoitteena on, että kaupunkikehitys on jatkossa ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää, kattavammin näitä kestävyyden eri ulottuvuuksia yhteen sovittavaa ja nykyistä enemmän valtion ja kaupunkien kumppanuuteen pohjautuvaa
Työn tuloksina koottiin laaja tietopaketti lähivihreän hyvinvointija terveyshyödyistä ja laadittiin inspiraatioopas kuntalaisten osallisuuden lisäämiseen. Tähän mennessä on toteutettu 26 kokeilua ja alkuvuodesta käynnistyi 12 kuntien osallistavaa ja vuorovaikutteista kestävyystyötä kehittävää kokeilua. Kokeilut voivat olla pieniä ja paikallisia, mutta myös askelia laajempaan systeemiseen muutokseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Tämä haastekimppujen yhteiskehittäminen tuottaa sekä tietoa ja vertaisoppimista että konkreettista kehittämistä ja uusia tekemisen tapoja. Kestävän kaupunkikehityksen ulottuvuuksia läpileikkaavan työn tietopohjaa tuettiin myös julkaisemalla käsikirja sosiaalisesti kestävän kiertotalouden tueksi sekä suositukset kaupunkikeskustojen kestävään kehittämiseen. Esimerkiksi Espoossa kehitettiin viheralueiden suunnitteluun kehikko, joka tukee sekä ympäristöllistä kestävyyttä että asukkaiden hyvinvointia. Ensimmäisen kokeilukokonaisuuden teemana oli laajasti kestävä kaupunkikehitys, toisessa sosiaalinen kestävyys ja kolmannessa viihtyisä ja terveellinen viherympäristö. Kestävä kaupunki -ohjelmassa niiden odotetaan tuottavan esimerkiksi parempaa ympäristöä ja arkea asukkaille tai uusia toimintatapoja yrityksille, kunnille ja muille organisaatioille. Haastekimpputyön ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2019–2020 kokeiltiin erilaisia yhteiskehittämisen malleja kuntien kestävyyshaasteiden taklaamiseen. Kokeilut ovat muun muassa lisänneet asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta, kehittäneet kestävyyttä tukevia palveluja sekä vahvistaneet kuntien sisäistä yhteistyötä. Työ kytkeytyy kaupunkien laajempiin suunnittelun ja seurannan prosesseihin ja vahvistaa myös kestävän kaupunkikehityksen kansainvälisiä yhteyksiä. Julkaisun käyttöönottoa tuettiin kuntakohtaisella osallisuussparrauksella, johon valittiin avoimella haulla 16 kuntaa. vsk. Työssä tuotiin paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita yhteisen keskustelun ääreen jo haasteiden määrittelyvaiheessa ja pyrittiin ymmärtämään kestävyyshaasteiden keskinäisriippuvuutta ja ratkaisujen yhteisvaikutuksia. Helsin” Kokeilut ovat muun muassa lisänneet asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta, kehittäneet kestävyyttä tukevia palveluja sekä vahvistaneet kuntien sisäistä yhteistyötä.. Kevään aikana käynnistyy haastekimpputyön toinen vaihe, jossa ratkotaan kuntien yhteisiä haasteita hyvinvointiin, luontoon ja kaupunkisuunnitteluun liittyvissä teemoissa. 30 Uusia ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin Toisiinsa linkittyviä kestävyyshaasteita ratkotaan ohjelmassa erityisesti kaupunkien, kuntien, ministeriöiden ja muiden tahojen yhteisessä haastekimpputyössä. Tampereella laajennettiin sosiaalisen eriytymiskehityksen seurantatyökalua seudullisen seurannan tarpeisiin ja Jyväskylän kokeilu vahvisti eri kielija kulttuuritaustaisten maahanmuuttajien osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen. Kuntien kokeilut ovat tärkeä keino uusien kestävyysratkaisujen käytännön testaukseen
vsk. Kunnat ja kaupungit ovatkin pyrkineet aktiivisesti huomioimaan kestävyyden eri ulottuvuuksia ja SDG-tavoitteita uusissa kuntastrategioissa ja niiden toimeenpanossa. Kestävyyden johtamisen tietopohjaa ja työkaluvalikoimaa on tuettu myös johtamisen työkirjalla, johon on koottu välineitä kuntien poikkihallinnolliseen kestävyyden johtamiseen. Käynnissä oleva valtuustokausi on monessa kunnassa ratkaiseva kestävyyden johtamisen ja ensi vuosikymmenelle asetettujen globaalien, kansallisten ja paikallisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Välineinä toimivat perustilakartoitus kuntaorganisaation yhteistyönä, kuntien datasta kootut keke-katsaukset ja niiden analysointi kunnissa, kuntien yhteiset teemakeskustelut ja etätyöpaja, kyselytutkimus ja syventävät haastattelut sekä hankkeen ajaksi kuntien käyttöön tarjottu MayorsIndicators-työkalu. Hämeenlinnan Hyvät eväät -kokeilussa yhdistyivät puistoruokailu ja perhekeskuksen jalkautuva malli tavalla, joka toi perheiden palvelut lähemmäksi asukkaita, työllisti nuoria ja vahvisti kaupungin toimialojen yhteistyötä. Tule nappaamaan parhaat käytännöt ja jakamaan omasi Viime vuonna toteutetun ulkoisen väliarvioinnin mukaan Kestävä kaupunki -ohjelman alkuvaiheen toteutus on onnistunut hyvin ja vahvuuksia ovat olleet erityisesti kestävyyden ulottuvuuksien yhdistäminen sekä kestävyyden johtamisen ja käytännön samanaikainen kehittäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kestävä kaupunki tukee tätä työtä muun muassa yhdessä Kuntaliiton kanssa toteutettavalla noin 30 kuntaa kattavalla USO-verkostohankkeella, joka pyrkii integroimaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden osaksi kuntien strategista johtamista. Lisäksi toteutettiin kestävyyden tavoitteenasettelun ja seurannan sparraustyö, johon osallistui 36 kuntaa. Kestävän kaupunkikehityksen seurantaa on tuettu myös laatimalla laajasti osallistavan selvitystyön pohjalta ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Näiden käyttö mahdollistaisi sen, että indikaattorit olisivat hyödynnettävissä yhtenäisemmin koko kuntakentässä ja paikallisen tason tieto yhdistettävissä kansallisen ja kansainvälisen seurannan tarpeisiin. Johtamisen kehitystoimet ovat tuoneet kunnissa eri sektoreita yhteisen kehittämistyön äärelle, vahvistaneet yhteistä ymmärrystä ja osaamista sekä tehneet kestävyystyötä paremmin näkyväksi. Työkaluja kuntien kestävyyden johtamiseen Ohjelma kehittää uusia työkaluja kuntien kestävyyden johtamiseen tukemalla kestävän kehityksen tavoitteiden systemaattista ja poikkihallinnollista huomiointia kuntien strategioissa, toimeenpanossa ja seurannassa. Osallistavaa ja vuorovaikutteista kestävyystyötä kehitetään parhaillaan useissa kokeiluissa, muun muassa Espoossa, Lahdessa, Kuhmossa ja Vaasassa. Kuntaliitto, ORSI-tutkimushanke, Kestävä kaupunki -ohjelma ja noin 140 kuntaedustajaa toteuttivat keväällä 2021 myös yhteisen Kestävät kunnat -ennakointiprosessin, joka tuotti uuden valtuustokauden ja kuntastrategioiden suunnittelun tueksi näkemyksiä siitä, millaisia ovat tulevaisuuden kestävät kunnat vuonna 2030. Ohjelmassa tehdyn resurssiviisauden indikaattorikehityshankkeen tuloksena syntyi myös malli indikaattorien kytkemisestä kunnan johtamisjärjestelmään. Lisäksi etsitään kestävyyden johtamista tukevia uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. 31 gin seudun ympäristöpalvelut HSY kehitti tuettuun asumiseen kestävän asumisen kummitoimintaa, jossa yhdistyvät ympäristöystävälliset valinnat ja yhteisöllisyys. Arvioinnin mukaan ohjelma on osoittautunut tärkeäksi
32 kestävyysmuutosten vauhdittajaksi, jonka rooli on ollut tietoisuutta nostava, kehitystä sparraava ja yhteistyötä rakentava. Ohjelman perustama kestävän kaupunkikehityksen sähköinen tiedonvaihtoja keskustelualusta Virtuaalikortteli on laajentunut yli 700 käyttäjän yhteisöksi. Teemme myös aktiivista työtä sen eteen, että sekä tämän kehitystyön parissa että muualla syntyneet kestävän kaupunkikehityksen hyvät käytännöt ja opit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman laajasti. vsk. Parhaatkaan käytännöt ratkaisut eivät kuitenkaan ole suoraan siirrettävissä, vaan vaativat sovittamista paikallisiin olosuhteisiin. Niiden tulee siis edistää samanaikaisesti esimerkiksi ympäristön hyvinvointia ja asukkaiden hyvinvointia, terveyttä tai tasa-arvoa. Kestävä kaupunki -ohjelman hankkeisiin ja sparrauksiin on osallistunut tähän mennessä noin 85 kuntaa ja 70 muuta organisaatiota. Suositusten pohjalta ohjelmaa onkin kehitetty yhä paremmin erikokoisten kaupunkien tarpeita palvelevaksi. Keskeisiä viestintäkanavia ovat uutiskirje ja Twitter-tili @KestavaKaupunki. Onnistuneissa kestävän kehityksen käytännöissä yhdistyy tyypillisesti poikkihallinnollinen yhteistyö, kestävyyden eri ” Kestävä kaupunki -ohjelman hankkeisiin ja sparrauksiin on osallistunut tähän mennessä noin 85 kuntaa ja 70 muuta organisaatiota. Ohjelman tulokset ja ajankohtaiset osallistumisja yhteistyömahdollisuudet löydät nettisivuilta kestavakaupunki.fi.. Kehittämissuosituksiksi arviointi nosti muun muassa ohjelman mahdollisuuksien tunnistamisen erikokoisten kuntien tukemisessa sekä tulosten vakiinnuttamisen ja skaalaamisen. Hyvien käytäntöjen skaalausta varten on laadittu hyvien käytäntöjen tunnusmerkistö, tuotettu skaalauksen toimintamalli ja tuettu hyvien käytäntöjen laajentamista uusille paikkakunnille. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Hyvien käytäntöjen tunnusmerkkejä ovat myös aito tarve, kustannustehokkuus ja hyötyjen mitattavuus. ulottuvuuksien samanaikainen tarkastelu sekä konkreettinen ja vaikuttava toimeenpano
Sopimus on osa kansallista Kiertotalousohjelmaa ja sen tavoitteena on edistää vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla. Ministeriöt kutsuvat kiinnostuneita toimialojen edustajia, yrityksiä, alueita ja kuntia mukaan keskusteluihin. Lisätietoa: https://ym.fi/kiertotalousohjelma YM Ministeriöt hakevat kumppaneita vähähiiliseen kiertotaloussopimukseen. Sitoumuksessa ne määrittelevät omat tavoitteet ja toimet, jotka edistävät kiertotalouteen siirtymistä mahdollisimman vaikuttavasti. vsk. Materiaalivirta-analyysi tulee antamaan tietoa luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta Suomessa. Materiaalivirta-analyysi ja luonnonvaraskenaariot laaditaan Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Toimijat voivat liittyä vähähiilisen kiertotalouden sopimukseen omalla sitoumuksellaan. Mukaan voi liittyä ilmaisemalla kiinnostuksensa ympäristöministeriölle kevään 2022 aikana. ”Tämä on hieno mahdollisuus niin toimialoille ja yrityksille kuin myös alueille ja kunnille. Ympäristöministeriö sekä työja elinkeinoministeriö esittelivät sopimustyötä 18. Työhön osallistuvat Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tilastokeskus vuoropuhelussa prosessiin sitoutuvien toimijoiden kanssa. Ne sitoutuvat seuraamaan tavoitteidensa ja toimiensa toteutumista. Skenaariot materiaalijalanjäljen kehityksestä ja sen vaikutuksista ympäristöön ja talouteen valmistuvat kesään 2023 mennessä. Pyrimme myös tukemaan mukaan lähtijöitä siinä, että heidän valitsemansa vaikuttavimmat toimet onnistuvat. Mukaan lähtevät toimijat saavat asiantuntijoiden sparrausta ja tukea omien tavoitteidensa vaikuttavuuden arviointiin. ”Lähtemällä mukaan vähähiilisen kiertotalouden skenaarioja sopimusprosessiin toimialat, yritykset, alueet ja kunnat ottavat paikkansa edelläkävijöiden joukossa. Sopimukseen mukaan lähtevät toimijat, kuten kunnat, maakunnat tai toimialat voivat tarjota tutkimuksen aineistoksi tärkeää tietoa materiaalien käytön nykytilasta. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö antaa niille pääsyn ainutlaatuiseen tietoon ja mahdollisuuden varautua tulevaan”, professori, hankkeen vastuullinen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. helmikuuta. Tavoitteena on tukea toimia muun muassa yhteiskehittämisellä sekä löytämällä rahoitusratkaisuja”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo. Sopimustyö alkaa maaliskuussa, ja sopimuksen on määrä olla valmis allekirjoitettavaksi kesällä 2023. Tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisen tueksi laaditaan Suomen materiaalivirtojen analyysi ja skenaarioita. Analyysin on määrä valmistua vuoden 2022 aikana. 33 Toimialajärjestöjä, yrityksiä, maakuntia, kuntia ja muita tahoja kutsutaan vapaaehtoisen vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmistelijoiksi ja sopimuskumppaneiksi
Erityisesti kaupungit koostuvat alueista, joille on kaavoitettu erilaisia toimintoja ja jotka palvelevat eri tarkoituksia: on asuinalueita, liikenteelle ja liikkumiselle varattuja alueita, viheralueita sekä keskustoja palveluille ja liiketoiminnoille. Kaupungeissa kadunvarsiojat ja jopa parvekkeiden kukkaruukut muodostavat oman osansa tästä luontokokonaisuudesta, jonka eri osaset kytkeytyvät toisiinsa erilaisin Elina Kalliala, kehityspäällikkö, maisema-arkkitehti Jani Järvi, luontoasiantuntija, biologi Ramboll Finland Oy Miksi, miten ja mihin suuntaan Ihmiset saavat luonnosta lukemattomia erilaisia hyötyjä, joiden tunnistaminen ja huomioiminen kaupunkisuunnittelussa on kaupunkien ja ilmaston muuttuessa yhä tärkeämpää. vsk. Kiinnittämällä huomiota ekosysteemipalveluiden toimintaan voimme edistää kaupunkilaisten hyvinvointia sekä kaupunkien toimivuutta ja kestävyyttä. Ekosysteemipalvelut kaupunkisuunnittelussa. Luonnonympäristöistä on erotettavissa metsiä, kosteikkoja ja soita, vesistöjä sekä niittyjä, joilla kullakin on omanlaisensa toiminnot ja jotka kaikki tuottavat erilaisia palveluita. Miten niitä voidaan huomioida, vahvistaa ja jopa lisätä kaupungeissa. 34 O lemme tottuneet suunnittelemaan maankäyttöä alueperusteisesti. Luontohyötyjen eli ekosysteemipalveluiden tunnistamisen ja ymmärtämisen kautta ne voidaan ottaa huomioon, ja niitä voidaan vahvistaa maakuntakaavatasolta tonttitasolle aina ylläpidon toimenpiteisiin asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Luonnon voidaan ajatella toimivan osin samalla periaatteella. Miksi ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Säätelypalveluita ovat kasvien pölyttyminen, tulvien tasaaminen sekä ilmaston, eroosion ja melun säätely. Kuva: Jani Järvi.. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmiselle tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja hyödykkeitä, jotka jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, säätely-, ylläpitoja kulttuuripalveluihin. Kaupungeissa on paljon potentiaalia ylläpitää, vahvistaa ja hyödyntää erilaisia ekosysteemipalveluita. vsk. Ekosysteemipalvelut apuna kaupunkien haasteissa Kaupungeilla on omia erityispiirteitä verrattuna ympäröivään maisemaan. Ne ovat lähtökohta ja edellytys ihmisen ja yhteiskuntien hyvinvoinnille. Kaupunkien sinivihreä infrastruktuuri, eli viheralueiden ja -rakenteiden sekä vesielementtien ja maaperän muodostama toiminnallinen ja monihyödyllinen kokonaisuus, on kriittinen monien ekosysteemipalveluiden olemassaololle ja toimivuudelle. 35 mismahdollisuuksina, tieteenä, taiteena sekä henkisenä että fyysisenä hyvinvointina. Luonnon tarjoamat kulttuuripalvelut puolestaan ilmentyvät ihmiselle virkistyksenä, oppiEri ekosysteemipalveluja tarjoavat alueet limittyvät usein toistensa lomaan. prosessein. Mitkä ekosysteemipalvelut ovat merkittävimpiä kaupunkiympäristöissä ja miten näitä luonnon tuottamia hyötyjä voidaan huomioida kaupunkisuunnittelussa. Ihminen osana luontoa hyötyy näistä luonnon tuottamista palveluista niin kaupungeissa kuin niiden ulkopuolella. Ylläpitopalveluihin kuuluvat muun muassa veden ja ravinteiden kierto, maaperän muodostus, luonnon monimuotoisuus ja yhteyttäminen. Ekosysteemien tuotantopalvelut tarjoavat meille muun muassa ravintoa, makeaa vettä, raaka-aineita ja biomassaan perustuvia energianlähteitä
Ekosysteemien tuottamat palvelut pystyvät kuitenkin vastaamaan näihin haasteisiin, kunhan vain annamme niille mahdollisuuksia toimia. 36 Kaupungit ovat lämpimämpiä, niiden alueella on enemmän ilmansaasteita ja sateita, niiden luonto on usein ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ja lajistossa on paljon vierasja tulokaslajeja. Kuvaaja: Henri Luoma.. Rakennettua ja vettä läpäisemätöntä pintaa on paljon, ja valoa ja melua on läsnä lähes ympäri vuorokauden. Kaikki nämä piirteet luovat kaupunkien toimivuudelle ja ihmisten viihtyvyydelle haasteita. Vesi ei noudata tonttirajoja, vaan seurailee Luonnonympäristön ja kaupunkirakenteen rajapinta tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sekä laajempia että paikallisempia ekosysteemipalveluita ja niiden edistämisja hyödyntämiskeinoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Valkoisella kaupunkirakenteen elementtejä ja sinisellä ekosysteemipalveluita. Kaupungeissa runsaat sateet voivat nostattaa tulvia ja hulevedet kuljettavat roskia, saasteita ja muuta materiaalia epätoivotuilla tavoilla, kun vesi ei imeydy ympäristöön, vaan kulkee vettä läpäisemättömiä pintoja pitkin. vsk. Kuva: Ramboll. Isossa mittakaavassa vesien hallinta korostuu kaupungeissa, kun suhteellisen pienikin sademäärä voi saada aikaan suurta tulvintaa sekä aineellisia ja ympäristöllisiä vahinkoja. Luonnossa esimerkiksi suot ja metsät pikkupuroineen pidättävät ja säätelevät sateiden jälkeisiä tulvapulsseja. Lisäksi ilmaston lämpeneminen lisää monia haasteita erityisesti kaupungeissa, kun lämpötilat kohoavat entisestään, sadanta ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja tulvariskit kasvavat. Vedenkierron tukeminen vahvistaa kaupunkien sopeutumiskykyä Yksi kaupunkien kannalta keskeisimmistä ekosysteemipalveluista on vedenkierron säätely
Veden aiheuttamiin ongelmiin voidaan tarttua luonnon tarjoamin keinoin vaalimalla toimivaa siniviherverkostoa ja sen osia, lisäämällä kasvillisuuden peittämää pinta-alaa sekä rakentamalla luontopohjaisia hulevesiratkaisuja. 37 maastonmuotojen määrittelemiä valumaalueita, jolloin vesien hallinnassa tarkastelutason täytyy olla laaja-alainen. Vehreämmillä alueilla puut varjostavat, ja kasvillisuus haihduttaa yhteyttäessään vettä, minkä vuoksi esimerkiksi kaupunkien puistoissa on viileämpää kuin tiiviillä korttelialueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Huleja tulvavesien hallinta ekosysteemipalvelujen avulla on osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kaupunkien toimivuuden parantamista. vsk. Valkoisella kaupunkirakenteen elementtejä ja sinisellä ekosysteemipalveluita. Kuva: Ramboll.. Rakennukset voivat myös aikaansaada olosuhteita, joissa paikallaan pysyvä ilma osaltaan lisää lämmöntuntua. Pienilmaston säätely lisää viihtyisyyttä Toinen ekosysteemien tuottama säätelypalvelu, joka korostuu kaupungeissa, on pienilmaston säätely. Kaupungeille on ominaista lämpösaarekeilmiö, joka johtuu rakennusten, teollisuuden ja liikenteen hukkalämmöstä ja lämpöä imevistä sekä varastoivista pintamateriaaleista, kuten tummista asfalttipinnoista. Tutkimukset osoittavat, että puita kasvavilla kaupunkialueilla lämpötilat voivat olla useita asteita alhaisempia kuin puuttomilla viheralueilla tai rakennetuilla alueilla. Kaikenlaiset istutukset, katupuut, viherkatot ja katujen viherkaistat toimivat Tiivis kaupunkiympäristö voi tarjota lukuisia paikallisia ekosysteemipalveluita
Hiilivarastojen kehittämisen kannalta kaupunkimetsissä voidaan muun muassa suosia jatkuvapeitteistä kasvatusta ja riskipuina kaadettavien lahopuiden jättämistä metsiin. Säilyttämällä ja lisäämällä erilaista kaupunkivihreää ja vesiaiheita voidaan luoda ympäristöä ja pienilmastoa, joka on miellyttävämpää, puhtaampaa ja sekä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia tukevaa. Tietyille ihmisen läheisyyteen tottuneille lajeille kaupungit voivat tarjota erinomaisia elinympäristöjä. Esimerkiksi HSY:n selvityksen (2021) mukaan maaperän ja kasvillisuuden muodostamien hiilinielujen suhde päästöihin Espoossa on 21 % ja Helsingissä 4 %. Viherja virkistysalueet, kaupunkimetsät, katupuut sekä puistot, puutarhat ja lähiöalueiden vihreät pihat istutuksineen tukevat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja erilaisia ekologisia verkostoja. Ekosysteemipalveluiden huomioiminen eri suunnittelutasoilla. Kuva: Ramboll.. Puistojen, siirtolapuutarhojen ja pihojen kukkaistutukset taas voivat ulkomaisten tutkimusten mukaan ylläpitää runsastakin pölyttäjälajistoa, kuten kimalaisia ja muita mehiläisiä, kunhan kasvilajisto on tarpeeksi monipuolista. Kaupunkien viheralueet voivat siten auttaa myös uhanalaistuneita pölyttäjähyönteisiä ja niiden tuottamia pölyttäjäpalveluita, vaikka rakennetut alueet eivät lähtökohtaisesti ole niiden ominta elinympäristöä. 38 viilentävinä elementteinä jo pelkästään sen vuoksi, että kasvillisuus haihduttamisensa lisäksi heijastaa auringonsäteilyä, mikä myös viilentää pienilmastoa. Keskuspuistot ja lähimetsät yhdessä muiden kasvipeitteisten alueiden kanssa toimivat myös tärkeinä hiilinieluina ja -varastoina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla esiintyville liito-oraville yksittäiset katupuuryhmät voivat toisinaan olla kriittisiä lajin kulkuyhteyksien kannalta liitooravan liikkuessa eri elinympäristöjen välillä. Viherrakenteiden lisäksi kaupunkien pienilmaston säätelyssä voidaan turvautua myös erilaisiin vesielementteihin, siniseen infrastruktuuriin, sillä haihtuva vesi viilentää ympäristöään ja veden pinnan ja ilman välinen lämpötilaero saa myös aikaan ilman liikettä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kaupunkimetsissä hiilivarasto voi olla yllättävänkin suuri, erityisesti kun mukaan lasketaan maaperään sitoutuneen hiilen määrä. Kaupunkivihreän rooli osana ylläpitopalveluita Kaupungeissa on mahdollisuus ylläpitää ja vahvistaa myös tärkeitä ekosysteemien ylläpitopalveluita
Ylläpitämällä ja rikastamalla kaupunkiluontoa voimme vahvistaa hyvinvointimme lisäksi myös ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Luontopohjaiset ratkaisut ovat ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä parhaimmillaan. Metsässä oleskelu saa tutkitusti stressitasot ja verenpaineen laskemaan, ja luonnon monimuotoisuudelle altistumisella on positiivinen vaikutus allergioihin ja ihosairauksiin. Positiivinen luontosuhde ja kattava luonnonlukutaito ovat keskeisessä roolissa kestävyysnäkökulmien ja luonnon sekä sen prosessien ymmärtämisen ja arvostamisen kannalta. 39 Siniviherrakenne hyvinvoinnin mahdollistajana ja lähteenä Vaikka ymmärryksemme luonnon tuottamista terveysja hyvinvointivaikutuksista kasvaa jatkuvasti, tiedämme jo nyt, että ne ovat mittavia. vsk. Tutkimusten mukaan ihmiset myös parantuvat sairaalassa ollessaan nopeammin, kun heillä on ikkunasta näkymä luontoon, ja kodin läheisillä katupuilla voi olla mielenterveysongelmia vähentävä vaikutus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Puistoihin ja puutarhoihin lisätyt visuaaliset biodiversiteettielementit, kuten pölyttäjiä houkuttelevat kasvit, lisäävät luontohavainnointia, mikä puolestaan vahvistaa luontoyhteyttä. Lähivihreän monipuolisia hyötyjä on koostettu muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen raporttiin Elämänmittainen lähivihreäpolku – Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista (2020). Kuva: SitraLab, Luontopohjaiset ratkaisut tiiviissä kaupunkikorttelissa, Ramboll.. Myös koronapandemian myötä olemme havainneet millainen merkitys laadukkailla ja helposti saavutettavilla lähiviheralueilla on hyvinvointimme kannalta. Jotta viheralueiden luontoarvot ja ekosysteemipalvelut säilyvät, on luonnon virkistyskäyttöäkin syytä suunnitella ja yhteen sovittaa luontoarvojen kanssa huolellisesti
vsk. Tämän tueksi tarvitaan tietoa eri alueiden ominaisuuksista ja ekologisesta toiminnallisuudesta. Miten voimme säilyttää, vahvistaa ja jopa lisätä ekosysteemipalveluita paikalliselta tonttitasolta alueelliseen kaupunkitasoon asti. Kaupunkisuunnittelua koskevien erilaisten tavoitteiden toteutus vaatii tyypillisesti priorisointia ja yhteensovittamista. Näiden lisäksi tarvitaan myös yhteen sovittavia ekosysteemipalvelutarkasteluja eri suunnittelutasoilla siten, että tunnistetaan sekä paikallisesti että alueellisesti tärkeät ekosysteemipalvelut ja niiden toimintaedellytykset. Näin on tehty esimerkiksi Luontohyödyt Espoon kaupunkirakenteessa -ekosysteemipalveluanalyysissä (2018). Keskeistä on kaupunkiekologisten kokonaisuuksien merkittävyyden ja vahvistamismahdollisuuksien tunnistaminen. Kaupungeilla on erilaisia selvityksiä, strategioita ja toimenpideohjelmia siniviherrakenteestaan, kuten metsäja niittyverkostoista, virtavesistä ja erilaisista huomioitavista lajeista. Tässä tarvitaan paikkatietoaineistojen ja monialaisten asiantuntijoiden innovatiivista hyödyntämistä sekä aktiivista yhteistyötä ja tiedonjakoa eri toimijoiden ja suunnittelutasojen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 40 Ekosysteemipalveluja vahvistava kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelussa on mahdollista ja hyödyllistä ottaa ekosysteemipalvelut sekä niiden toiminta huomioon merkittävästi nykyistä paremmin jokaisella suunnittelutasolla. Kuva: Jani Järvi.. Kaavatarkasteluista paikkatietoanalyyseihin ja 3D-mallinnuksiin Ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä suunnittelutaso kaavoituksessa on Puut tarjoavat monia ekosysteemipalveluita
• Hyödynnä paikkatietoa eli paikkaan sidottua tietoa saadaksesi ymmärrystä eri alueiden ekosysteemipalveluista niiden vahvistamisen ja eri tavoitteiden priorisoinnin tueksi. Vaikka suoria taloudellisia tai terveydellisiä hyötyjä on usein vaikea todentaa, meidän tulee ottaa luonto vahvemmin osaksi kaikkien suunnittelutasojen tavoitteita ja työkalupalettia. Otetaan vastuuta ja edistetään tiedonkulkua eri hankkeiden sekä suunnittelutasojen välillä luontohyötyjen huomioimiseksi. • Kaupunkien sinivihreällä infrastruktuurilla on erilaisia arvoja ja tarpeita eri mittakaavoissa. vsk. Yhteistyötä luonnon kanssa Emme vielä täysin käsitä sitä, kuinka monin tavoin luonto meitä hyödyttää ja kuinka tiiviisti luonnon systeemit ja prosessit kytkeytyvät toisiinsa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Lopuksi muistilista keinoista, joilla ekosysteemipalveluiden toimintaa voidaan edistää kaupungeissa. • Huomioi eri käyttäjäryhmät ja ekosysteemipalveluiden alueelliset ja paikalliset tarpeet. • Tunnista ja havainnollista siniviherverkostojen vahvat kohdat, heikkoudet ja kriittiset paikat, jotta verkosto saadaan pidettyä aidosti toimivana ja sitä voidaan kehittää vaikuttavilla toimilla. 41 erityisesti yleiskaavataso. Tämän ohella asemakaavoituksessa on tärkeää tunnistaa ja ottaa huomioon luonnon verkostojen jatkuvuus ja niiden toimintakyky. Tunnista monihyödylliset kokonaisuudet ja niiden linkittyminen sekä mahdolliset ristiriidat ja yhteensovitustarpeet. • Pohdi, mitkä ovat vaikutusmahdollisuutesi ja tärkeimmät yhteistyötahosi ekosysteemipalveluiden huomioimiseksi ja ole aktiivinen yhteistyön edistäjä.. Latvustaso, mukaan lukien viherkatot, välittäjätaso pensaineen, maantaso ja maaperä sisältävät useita ekosysteemipalveluiden kannalta merkittäviä ominaisuuksia. Rakennetuilla alueilla – erityisesti pientaloalueilla – on merkittävä rooli osana ekologisia verkostoja ja ekosysteemipalveluita, ja tämä on syytä huomioida, kun näitä tai muita väljästi rakennettuja alueita tiivistetään. Kaupungin tarkastelu 3D:nä kaikki kerrokset huomioiden auttaa hahmottamaan nykyisiä ekosysteemipalveluita ja siniviherverkoston monia arvoja. Paikkatietoaineistojen lisääntynyt laatu ja saatavuus sekä erilaisten mallinnusmahdollisuuksien kehittyminen tulee muuttamaan entisestään kaupunkisuunnittelun menetelmiä ja sitä kautta eri tavoitteiden yhteensovitusmahdollisuuksia merkittävästi. Esimerkiksi pienilmastoa ja vesiä koskeva mallinnus ja sen kautta lisääntynyt ymmärrys auringon, tuulen ja veden liikkeistä ja vaikutuksista onkin tullut yhä enemmän osaksi kaupunkisuunnittelua. Mikäli yleiskaavatasolla ei oteta huomioon siniviherverkoston toiminnan edellytyksiä riittävän monipuolisesti, luonnonympäristön toiminnassa keskeiset prosessit heikkenevät ja sen myötä myös ekosysteemipalvelut ja niin sanottu luontopääoma. • Huomioi aikaulottuvuus ekosysteemipalveluiden toiminnassa ja kiinnitä huomiota ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutuksiin. Ekosysteemipalvelunäkökulman liittäminen kiinteäksi osaksi mallinnuksia ja analyysejä on tulevaisuudessa keskeistä, jotta saamme integroitua useita tavoitteita osaksi kaupunkisuunnittelun eri tasoja. Saman paikan eri tasot voivat edistää monia tavoitteita tarjotessaan useita ekosysteemipalveluita
Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla. Ensimmäisiä tietomalleja aloitettiin tekemään jo 90-luvulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta parantaa rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuutta ja saatavuutta. Kehitystä ovat vuosien saatossa vauhdittaneet monet hankkeet, jotka ovat koostaneet tietoa elinympäristöstämme. 42 Jemina Suikki, Satu Taskinen ja Tuija Pakkanen, erityisasiantuntijat Ympäristöministeriö Ryhti-hanke Digitaalisella tiedolla parempaa elinympäristöä Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä Ryhti-hankkeessa (2020–2024) luodaan valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä eli RYTJ. Rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseksi on tehty töitä vuosikymmenien ajan. Tavoiteltu muutos on alalla toivottu ja odotettu uudistus. Tiedonhallintaa on vaikea suunnitella kokonaisvaltaisesti ja olemassa olevat järjestelmät eivät aina keskustele keskenään.. vsk. R akennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa muun muassa elinympäristömme toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ekologisuuteen. Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hankalasti käytettävissä eri järjestelmissä ja valtakunnallisesti epäyhtenäistä. Nyt olemme ottamassa Ryhti-hankkeen myötä seuraavaa askelta, kun tietoa yhtenäistetään ja tuodaan saavutettavaksi. Hankkeessa rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen paikkaan
43 Tavoitteena maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota omistajat, asukkaat ja käyttäjät tarvitsevat. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tiekartta.. Se avaa uusia mahdollisuuksia palveluille, talouskasvulle ja hyvinvoinnille, kunhan digikehitys tehdään kestävästi. Hankkeen mahdollistama muutos tapahtuu vaiheittain. Samoin paranevat tiedon luotettavuus ja digitaalinen turvallisuus. Uuden järjestelmän vakiintuminen julkishallinnon prosesseihin ja uusien jatkosovellusten syntyminen tapahtuu vasta seuraavan vuosikymmenen aikana. Järjestelmän myötä päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee merkittävästi ja tieto pysyy ajantasaisena sekä luotettavana. Vaikka muutos vaatii paljon työtä, valtakunnallinen investointi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ryhti-hankkeen tavoitteena on saattaa yhteentoimiva tieto esteettömästi käyttäjien saataville koko yhteiskunnassa. Ryhtihankkeen tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä tietojärjestelmällä, vaan tarjota mahdollisuuksia laadukkaampien palvelujen ja tuotteiden muodostumiselle. Saavutettavalla ja ajantasaisella tiedolla voimme tehdä parempia päätöksiä sekä edistää liiketoimintaa ja luoda parempia palveluja. Havainnekuva rakennetun ympäristön tiedosta. Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan tärkeää on se, mitä sillä saavutamme. vsk. Tiedon arvo nousee, kun se on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhdestä paikasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Hyötyjä syntyy jo aiemmin, kun keskeiset rakennustiedot löytyvät järjestelmästä
44 Mitä tietoa järjestelmä pitää sisällään Ryhti-hanke ja sen aikataulu kytkeytyvät useisiin muihin, alan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Kaavoittaja voi antaa niihin suoran linkin. vsk. Keskeisin on käynnissä oleva maankäyttöja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus, jolla tullaan muun muassa määrittelemään ne tiedot, jotka jatkossa on saatava digitaalisessa muodossa. Näin tänään Kaavoittaja lähettää eri viranomaisille ja lausunnonantajille lausuntopyynnön. Tietojärjestelmää kehitetään hankkeen jälkeenkin ja tavoitteena onkin, että se mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittämisen, uusien sovellusten ja käyttötarkoituksien muodostumisen. Aineistoa ei tarvitse enää toimittaa sähköpostilla. Lausunnoilla halutaan varmistaa, että muun muassa kaavan ympäristövaikutukset ja pelastustehtävien onnistuminen on huomioitu riittävällä tavalla. Osa tiedoista tulee olemaan kaikille käyttäjille avointa, osa taas saatavilla viranomaiskäyttöön. Kaavoittaja pyytää eri viranomaisilta lausuntoja ja toimittaa sitä varten aineistopaketin, johon kuuluu kaavakartta määräyksineen ja osallistumisja arviointisuunnitelma sekä liitteitä. Ensivaiheessa tärkeää on ollut huomioida tietosisällöt, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Uhkana ovat myös tietokatkokset, jos yhteyshenkilöt vaihtuvat.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Näin huomenna Viranomaiset ja lausunnonantajat voivat tutustua rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä kaava-aineistoihin. Esimerkki muutoksesta Kaavoittajan on helpompi pyytää lausuntoja Kunnan kaavoittaja pyytää lausuntoa työn alla olevasta kaavasta. Tämän ansiosta tieto liikkuu sujuvasti eri tietojärjestelmien välillä ja jokainen ymmärtää tiedon samoin. Toisessa vaiheessa tietosisältöjä laajennetaan entisestään, jotta järjestelmä palvelee vielä laajempia käyttäjätarpeita. Tuleva rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tarjoaa hallitun ja helppokäyttöisen pääsyn rakennetun ympäristön alueidenkäyttöja rakennuslupatietoihin. Tietojärjestelmää kehitetään siten, että siihen voidaan myöhemmin helposti lisätä sisältöjä ja luoda uusia rajapintoja muihin järjestelmiin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viedään taulukossa 1 esitetyt lakisääteiset tiedot. Suuret tiedostot täyttävät helposti postilaatikon tai saattavat jäädä jumiin sähköpostin suodattimiin. Verkkopäivittäjä voi hakea aineistot myös RYTJ:stä kunnan verkkosivuille. Esitystapa tietojärjestelmässä on yhdenmukainen, joten lausunnonantajien on helpompi tutustua eri kunnilta tuleviin aineistoihin. Aineistot ovat linkkien takana, liitetiedostoina tai sitten ne ladataan viranomaisen verkkopalveluun. Järjestelmässä olevat tiedot noudattavat yhteisesti sovittuja teknisiä vaatimuksia, eli ne ovat tietomallien mukaisia
vsk. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen vaiheen tietosisällöt (rakenteisena) Esimerkki muutoksesta Pelastustyö nopeutuu Pelastuslaitos saa hätäkeskukselta hälytyksen kerrostalopalosta. Kriittiset tiedot rakennuksesta, sen materiaaleista, omistajasta ja kulkureiteistä ovat tiedossa paikan päälle saavuttaessa. kulkureiteistä sekä rakennuksen materiaaleista selviävät kunnolla vasta paikan päällä. Kohteessa joudutaan hakemaan parasta sammutuspaikkaa ja sijoittelua kalustolle. Hän pystyy myös liikkumaan virtuaalisesti onnettomuuspaikalla. 45 * tähdellä merkittyjen kohdalla toteutustapa on vielä harkinnassa. Taulukko 1. Tiedot opastavat pelastajat nopeasti oikeaa reittiä palavaan asuntoon. Näin tänään Palopäällikkö katsoo matkalla kohteeseen rakennuksen piirustuksia tabletilta. Näin huomenna Palopäällikkö saa matkalla älylasien avulla kohteen ajantasaiset tiedot pelastuslaitoksen tietojärjestelmästä. Pelastustehtävä ja sammutustyö nopeutuvat, ja vahingot pienenevät .. Ajantasaiset tiedot mm. Tarvitaan nopeasti tietoa siitä, minne nosturiauton voi pysäköidä, mikä on paras reitti palavaan asuntoon ja minkälaisia uloskäyntejä rakennuksesta on. Asukkaiden pelastaminen ja sammutustyön aloitus saattavat viivästyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Vahinkojen ehkäisemisessä jokainen sekunti merkitsee
Tämä on selvästi nähtävillä kansainvälisessä kehityksessä sekä Euroopan komission ja Suomen valtion käynnistämissä kehitysohjelmissa. Osa kunnista on jo digitalisoinut järjestelmiään hyvin pitkälle ja yhteistyötä tehdään ottaen oppia ja kuunnellen tarpeita. Tätä tavoitetta varten on käynnistetty Digitalisaation edistämisen ohjelma, joka tukee ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Alkuvaiheessa muutos tulee vaatimaan lisätöitä erityisesti kunnissa, jotka tuottavat mittavan määrän tietoa rakennetusta ympäristöstä. Lue lisää Ryhti-hankkeesta ja uudesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä osoitteessa: https://ym.fi/ryhti Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Nykyisessä hallitusohjelmassa taas on asetettu tavoitteeksi, että Suomi tunnetaan edelläkävijämaana, jossa digitalisaation ja teknisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön yli hallintoja toimialarajojen. Komission digistrategiassa korostetaan kehityksen ihmiskeskeisyyttä ja yritysten uuden liiketoiminnan avaamista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää taloutta. 46 Ryhti-hanke on osa isompaa yhteiskunnallista muutosta Yhteiskuntamme on digitalisoitunut vauhdilla, joka on haastanut meidät pohtimaan olemassa olevia toimintatapoja ja luomaan niitä uudelleen paremmiksi. Muutos on mittava yhteinen ponnistus, jossa järjestelmäkehityksen lisäksi toimintatapojen muuttaminen ja sisältöjen sovittaminen yhteen vaativat huomiota. Muutos tehdään yhdessä Tietojärjestelmän rakentaminen on keskeinen osa hanketta, mutta se ei yksin riitä. Edelläkävijyyteen pyrkiminen hyödyttää koko kansaa. Ryhti-hankkeen tärkeänä tehtävänä on varmistaa yhteistyö, jolla mahdollistetaan sidosryhmien tarpeita vastaava tietojärjestelmä. Eikä rakennettua ympäristöä koskevan tiedonhallinnan tulisi olla poikkeus. Kunnat, yritykset ja järjestöt ovat keskeisessä roolissa, jotta toimiva kokonaisuus saadaan aikaiseksi. Rakennetun ympäristön digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Suomalaisilla on tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen ja se on yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa sekä verkon saatavuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. vsk. Tietojärjestelmän rakentaminen tarvitsee yhtenäisen tahtotilan muutokseen, käyttäjät ja yhteentoimivaa dataa
”Kaikille Suomen merialueille on mahdollista sijoittaa suuriakin tuulipuistoja kustannustehokkaasti, ilman merkittävää haittaa rannikon asukkaille ja elinkeinoille, vieläpä niin, että vaikutukset meriluonnolle jäävät vähäiseksi”, toteaa tutkimuksen päätekijä FT Elina Virtanen Suomen ympäristökeskuksesta. Rakentamisen mahdollistaviksi tekijöiksi laskettiin muun muassa alueen vähäinen maisema-arvo esimerkiksi teollisuusalueiden lähialueilla. Pienempiä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita on tutkimuksen mukaan myös Suomenlahdella. Laajimmat tuulivoimatuotantoon sopivat alueet löytyvät Perämereltä, Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keskija eteläosista. Tutkimuksessa tunnistettiin merialueet, missä tuulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ja ilman muille elinkeinoille, ihmisille tai meriluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia suuria haittoja. Parhaimmilla alueilla tuulivoiman tuotanto on kannattavaa, mutta haitat sekä ihmisille että meriluonnolle pysyvät pieninä. SYKE Uusi tutkimus kartoitti alueet, joille merituulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ilman suuria vahinkoja meriluonnolle Kuva: Pixabay.. Merituulivoimalle parhaiten soveltuvia alueita on tunnistettu laajassa tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita kuudesta suomalaisesta organisaatiosta. Puolustusvoimat on kuitenkin ymmärrettävästi suhtautunut kielteisesti tuulipuistojen rakentamiseen Suomen eteläisille merialueille aluevalvontaan liittyvien syiden takia”, Virtanen jatkaa. 47 Merituulivoimalle soveltuvia alueita on kartoitettu uudessa tutkimuksessa. Epävarmuutta on aiheuttanut myös tuulivoimarakentamista koskevien lupaprosessien hitaus, mikä osin johtuu tarpeesta arvioida toiminnan seuraukset meriluonnolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin määrittämällä, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto näkyisi, sekä etsien alueet, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten avomerikalastukselle tai kalankasvatukselle, olisi mahdollisimman vähäinen. Tuulivoiman rakentamisen seurauksia meriluonnolle arvioitiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU-ohjelma) kerättyihin havaintoaineistoihin perustuen. Merituulivoiman sijoitus edellyttää sekä taloudellisen kannattavuuden että muiden seurausten arviointia. ”Sopivat alueet ovat yleensä keskisyviä ja kaukana asutuksesta, eikä niiden läheisyydessä ole merkittäviä luontoarvoja”, Virtanen kertoo. Nyt julkaistussa tutkimuksessa merituulivoiman kannattavuus arvioitiin tuulivoimapuiston koko elinkaaren ajalta: rakentamisesta tuotantoon ja lopulta rakennelmien purkuun asti. Sopivia alueita löytyi kaikilta merialueilta. vsk. Tuulivoiman tuottamista avomerellä puoltavat hyvät tuuliolosuhteet ja vähäinen haitta asutukselle samalla, kun sitä hidastavat korkeat rakentamiskustannukset ja olosuhteet merellä. ”Energiatuotannon kannalta olisi järkevää sijoittaa uusiutuvan energian muotoja lähelle tarvitsijoita, kuten pääkaupunkiseudun tuntumaan
Lakiehdotuksessa elinkaari ja käyttöikä ovat keskeisiä näkökulmia. Sen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. vsk. Elinkaariominaisuudet vaikuttavat erityisesti rakennusten materiaaliresurssien tarpeeseen ja sitä kautta myös vähähiilisyyteen, mutta niitä voidaan tavoitella myös taloudellisista tai asumisen laatuun liittyvistä syistä. Tarja Häkkinen, Suomen ympäristökeskus Jyrki Tarpio, Tampereen yliopisto Rakennusten elinkaariominaisuudet Rakennuksen elinkaariominaisuudet mahdollistavat rakennuksen tai sen osien vaihtoehtoisia käyttötapoja tai pitkäkestoista käyttöä. Sen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla materiaali tehokkaasti elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Ne tukevat kiertotalouden mukaista rakentamista ja rakennusosien pitkäikäisyyttä ja helpottavat mukauttamaan rakennuksia käyttäjien vaihtuviin tarpeisiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 48 Elinkaariominaisuudet maankäyttöja rakennuslain uudistuksessa Maankäyttöja rakennuslain uudistus on käynnissä. Ehdotukseen hallituksen esitykseksi kaavoitusja rakentamislaiksi sisältyy myös pykälä rakennusten elin kaariominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi muunneltavuus, monikäyttöisyys, laajennettavuus, purettavuus ja siirrettävyys
Viime syksynä laadimme ympäristöministeriön ohjaamana esiselvityksen aiheesta. Supistettavissa oleva rakennus. Monikäyttöinen rakennus (tiloilla useita käyttäjiä päivittäin). Laajennettavissa oleva rakennus. Elinkaariominaisuudet halutaan kuitenkin nostaa rakentamisen ja korjaamisen keskeisiksi näkökohdiksi ja ottaa mukaan rakentamisen säädösohjaukseen. Monikäyttötilasarja (tilat sellaisenaan mahdollistavat käyttötarkoituksen muutoksia tulevaisuudessa). 49 Elinkaariominaisuudet ovat olleet vaihtelevasti esillä rakentamisen tutkimuksessa ja käytännöissä. Niiden yleistyminen käytännön rakentamisessa on kuitenkin ollut vähäistä liikerakentamista lukuun ottamatta. C. Uuteen käyttöön purettavissa oleva rakennus (rakennusosat hyödynnettävissä). Niitä on tutkittu useissa hankkeissa viime vuosina ja jopa vuosikymmeninä. Myös kokonaiskuva elinkaariominaisuuksien todellisesta merkityksestä rakentamisen ympäristölaadun ja muiden laatuominaisuuksien kannalta on edelleen puutteellinen. E. Elinkaariominaisuudet vaikuttavat rakennuksien ympäristönäkökohtiin ja resurssien kulumiseen Mikäli rakennusten elinkaariominaisuuksia hyödynnetään, niillä on suoraan Kuva: Jyrki Tarpio.. Jäsensimme elinkaariominaisuudet seuraaviksi kahdeksaksi skenaarioksi: A. Hyvin pitkän käyttöiän rakennus. Sisäisesti muunneltava rakennus. B. H. F. vsk. Sen tarkoituksena oli pohjustaa elinkaariominaisuuksien säädöksiin liittyvää kehitystyötä jäsentämällä elinkaariominaisuudet, haastattelemalla asiantuntijoita eri elinkaariskenaarioiden tärkeydestä tietyissä rakennustyypeissä, arvioimalla alustavasti niiden tuottamaa päästösäästöpotentiaalia sekä hahmottelemalla mahdollisia säädösvaihtoehtoja ja jatkoprosessia. G. D. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Siirrettävissä oleva rakennus (myös runko siirtyy)
Rakentamisen asiantuntijoiden näkemyksiä elinkaariominaisuuksista Esiselvityksessä asiantuntijahaastatteluilla selvitettiin eri elinkaariominaisuuksien tämänhetkistä yleisyyttä, ratkaisuvaihtoehtoja, tärkeyttä eri rakennustyyppien suhteen, mahdollisuuksia, esteitä sekä vaikutuksia. Rakennusten elinkaariominaisuuksien ja niiden hyödyntämisen ympäristömerkitys riippuukin pääasiassa uusiutuviin ja päästöttömiin lähteisiin pohjautuvien energioiden saatavuudesta. Rakentamisen asiantuntijat painottivat näkökulmia melko vaihtelevasti. 50 voimakas vaikutus rakennusten materiaaliresurssien kulumiseen ja valmistuksen energiatarpeisiin. Liikekeskuk. avoimesta rakentamista ja sen periaatteesta jaotella rakennus kiinteään pitkäikäiseen osaan (support) ja muuntokelpoiseen tilaan (infill). Yleisesti ottaen he kuitenkin korostivat kestävyyden ja käyttöikäsuunnittelun tärkeyttä. Monet mainitsivat sivuasuntojen mahdollisuuden ja lisäksi mitoituksen riittävää väljyyttä pidettiin keskeisenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Muunneltavuuden suhteen puhuttiin mm. Kaupan alan hallirakennuksissa nykytuotannossa otetaan jo huomioon monia muunneltavuuden kannalta keskeisiä asioita, kuten esimerkiksi lattioiden kantavuus eri käyttötarkoituksien näkökulmista sekä joissakin tapauksissa vapaa tilakorkeus, mahdollisuus jakaa kaksikerroksiseen toimintaan ja moduulimitoitus. Suosituksena onkin, että soveltuvat laskentayksiköt kehitetään ja niiden käytöstä sovitaan. Monikäyttöisyyden päästöetuja voidaan puolestaan tarkastella käyttöasteen ja tilatehokkuuden pohjalta. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat kuitenkin epäselvempiä. Yleisesti ottaen taloteknisten ratkaisujen tärkeyttä painotettiin muunneltavuuden suhteen. Muunneltavuuden tarpeellisuutta korostettiin erityisesti sellaisissa rakennuksissa, joissa käyttötarpeet ja käyttäjät voivat vaihtua nopeasti, kuten liikerakennukset. vsk. Elinkaariominaisuuksien suunnittelun tärkeyttä painotettiin enemmän muiden kuin asuinrakennusten suhteen. Vaikka asiantuntijat eivät korostaneetkaan asuinrakennusten elinkaariominaisuuksia, eräitä ajatuksia niidenkin suhteen esitettiin. Lisää tietoa kuitenkin tarvittaisiin. Laskennallisten arvioiden sijasta suositeltavaa olisikin tehdä lisätutkimusta todellisten tapausten avulla pyrkien paremmin ymmärtämään muunneltavuuden ja laajennettavuuden mahdollinen merkitys purkutai korjauspäätöksiä tehtäessä. Tästä huolimatta rakennusten joustavuudella, purettavuudella ja siirrettävyydellä voi olla kriittinen merkitys sille, että fossiilisista energialähteistä voidaan luopua, koska ne tarjoavat mahdollisuuden uuden valmistuksen vähentämiseen. Jos ominaisuus hyödynnetään vuosikymmenien päästä, jolloin fossiilisia energialähteitä ei enää käytetä eikä sementtiäkään ehkä valmisteta kalkkikiveä polttamalla, tuolloin valmistettavan tuotteen korvaaminen aikaisemmin valmistetulla uudelleenkäytettävällä tuotteella ei vähennäkään päästöjä. Aktiivisessa monikäytössä olevan kiinteistön kokonaispäästö suhteutettuna neliöihin on suurempi kuin yhdessä käytössä olevan kiinteistön, mutta päästöt suhteutettuna esimerkiksi käyttäjämääriin tai käyttäjätunteihin ovat pienempiä kuin rajoitetun ajan yhdessä käytössä olevan kiinteistön. Laskennallisten ympäristöarvioiden tekeminen on kuitenkin ongelmallista: arvioihin liittyy suuri epävarmuus, koska arvioiden vaatimia skenaarioita on tehtävä pitkälle aikavälille. Kouluja muissakin rakennuksissa muunneltavuutta tavoitellaan pilari-palkkitai pilarilaattarungon ja kevyiden väliseinien avulla, jolloin väliseiniä pystytään siirtämään uusiin paikkoihin tarvittaessa
Teräsrakennuksia voi esimerkiksi olla selvästi helpompi purkaa kuin betonirakennuksia. Purettavuuden suhteen rakentamisen päämateriaalit ovat erilaisia. 51 sissa liiketilojen osastojakoon suunnitellaan systemaattiset linjat ja jaotteluvaihtoehdot huomioidaan myös talotekniikassa. Osia rikkomattomassa purettavuudessa rajapintojen ja liitoskohtien merkitys on keskeinen. vsk. Lisäksi ajallisesti ja taloudellisesti hyvin tiukkojen hankkeiden nähtiin olevan ongelmallisia rakennuksen monikäyttöisyyden toteuttamiselle. Esimerkiksi purettavuuden suunnittelu ei yleisesti kuulu nykykäytäntöihin.. Siirrettävät rakennukset ovat jo nykykäytäntöä eräissä rakennustyypeissä ja markkinoilla on ratkaisujen tarjoajia. Elinkaariominaisuuksien esteitä Elinkaariominaisuuksien toteuttamiselle on todellisuudessa kuitenkin useita esteitä. Betonirakentamisessa muunneltavuuden ongelmien sanottiin liittyvän konkreettisesti elementtirakentamiseen ja sen nykyjärjestelmiin. Keveys on siirrettävyyden kannalta huomattava etu, joten siirrettävyyden vaatimus suosii esimerkiksi puurakentamista. Laajennettavuuden mahdollisuudet vaihtelevat alueellisesti ja riippuvat kaavoituksesta: tontin käyttö ja rakennusten sijoittelu vaikuttavat niihin. Siirrettävyyden ja purettavuuden suhteen puhuttiin kahdesta perusvaihtoehdosta, joita ovat tilaelementtiratkaisut ja hallimaiset rakennukset. Monikäyttöisyyden hyödyistä puhuttiin paljon erityisesti toimitilojen suhteen. Myös hallinnolliset asiat voivat olla hankalia esimerkiksi monikäyttöisyyden suhteen. Hallimaisia rakennuksia tehdään yksinkertaisen liitostekniikan avulla niin, että runko periaatteessa usein jo nyt pystytään siirtämään toiseen paikkaan. Esimerkiksi purettavuuden suunnittelu ei yleisesti kuulu nykykäytäntöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kaavoitukselliset esteet muunneltavuudelle mainittiin erityisesti, kun puhuttiin käyttötarkoituksen ” Elinkaariominaisuuksien toteuttamiselle on todellisuudessa useita esteitä. Yleisesti rakennuksien siirrettävyyden toteuttaminen voi vaatia aluetason suunnittelua; eräs asiantuntija ideoi, että siirrettävyyttä voisi toteuttaa aluetasolla suunnittelemalla purettavien ja siirrettävien rakennusten alueita kasvavissa kaupungeissa. Muunneltavuuden ja siirrettävyyden merkittävänä esteenä mainittiin myös rakentamisen muuttuvat toimivuusvaatimukset esimerkiksi ääneneristävyyden, paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen. Teknisten toteutusvaihtoehtojen lisäksi myös mallinnus vaikuttaa paitsi korjattavuuteen myös muunneltavuuteen ja purettavuuteen. Myös moduulimitoitusta korostettiin; teollisuusrakennuksia ja varastorakennuksia tehdään jo nyt moduulimitoitettuina ja sen avulla periaatteessa purettavina ja laajennettavina. Kokonaisten rakennusten siirrettävyyden sijasta myös siirreltäviä tilaelementtejä pidettiin varteenotettavina ratkaisuina. Asuinrakennuksissa yhtiöjärjestys voi muodostaa esteitä esimerkiksi asuntojen väliselle muunneltavuudelle. Rakentamisen asiantuntijat pitivät kustannusten jakoa elinkaariominaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen yhtenä olennaisena esteenä. Siirrettävyyden sijasta painotettiin myös käyttötarkoituksien muuttumisen suunnittelua ja toisen ja kolmannen käyttäjän tarpeiden huomioon ottamista
Skenaarioiden potentiaalinen käytettävyys eri rakennustyypeissä.. Uudelleenkäytettävyyden suhteen korostettiin vanhojen osien hyödyntämiseen liittyviä hankaluuksia, joita ovat kierrätettyjen rakennusmateriaalien hyväksyminen, kierrätysmateriaalin etsinnän vaiva ja joskus myös lisäsuunnittelukustannukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 52 muutoksista toimistoista asunnoiksi. Elinkaariominaisuuksien potentiaalinen käytettävyys Haastattelutulosten ja oman pohdintamme pohjalta päädyimme esittämään alla olevan yhteenvedon skenaarioiden potentiaalisesta käytettävyydestä eri rakennustyypeissä. vsk
vsk. Ohjaaminen tulisikin aloittaa informatiivisen ohjaamisen keinoin kehittämällä eri elinkaariominaisuuksien suunnitteluja arviointimenetelmiä ja kriteereitä hyödyntämällä laajaa olemassa olevaa tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Pelkkä suunnittelu ei takaa, että ominaisuutta koskeva skenaario toteutuu. Suosituksena on kehittää ohjausta, joka tukee ja helpottaa rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista käyttötarpeiden muuttuessa, laajentamista ja supistamista tarpeiden vaatiessa purkamisen ja uudelleenrakentamisen sijaan, tilaja muiden muutosten tekemistä erityyppisissä rakennuksissa purkamisen ja uusien rakennusten rakentamisen sijasta, rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä siirrettävien rakennusten uudelleenkäyttöä toisissa paikoissa käyttötarpeen poistuessa edellisessä sijainnissa. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat rakentamismääräykset: Suunnitelman osana lupavaiheessa esitettävä selvitys rakennuksen elinkaariominaisuuksista Suunnitelman osana lupavaiheessa esitettävä rakennuksen käyttöikäsuunnitelma Suunnitelman osana lupavaiheessa esitettävä rakennuksen jatkokäyttöskenaario Muunneltavan, monikäyttöisen ja osia rikkomatta purettavan rakennuksen hiilijalanjälki saa olla suurempi kuin muiden vastaavien rakennusten hiilijalanjälki (liittyy rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa koskevaan määräykseen ja menetelmään). Suosituksena on myös edistää uudelleenkäyttöön tulevien rakennusosien ja siirrettävien uuteen käyttöön tulevien rakennusten hyväksynnän käytäntöjä. Elinkaariominaisuuksien edistämiseksi ja optimaalisen säädösohjauksen kehittämiseksi jatkotyötä ja yhteistä pohdintaa tarvitaan kuitenkin vielä paljon. Näistä kullakin on sekä etuja että haittoja, joita pohdittiin esiselvityksen yhteydessä. Rakennusten elinkaariominaisuuksien resurssija ilmastovaikutukset riippuvat elinkaariskenaarioiden toteutumisesta. Näin ollen elinkaariominaisuuksien suunnitteluun kohdistuvan ohjauksen ohella tarvitaan myös sellaista rakennusten käyttöön, jatkokäyttöihin ja käytöstä poistoon liittyvää ohjausta, joka tukee haluttujen skenaarioiden toteutumista. 53 Suosituksia elinkaariominaisuuksien ohjaamiseen Elinkaariominaisuuksien ohjausta hankaloittaa niihin liittyvien suunnittelumenetelmien, kriteerien ja arviointimenetelmien puute. Edelleen suosituksena on kehittää ohjeistusta, joka asettaisi vaatimuksia kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien ja tuotteiden käytölle uudisrakentamisessa ja peruskorjaamisessa. Rakennusten elinkaariominaisuuksien edistämiseksi suosituksena on myös sisällyttää rakentamismääräyksiin vaatimuksia elinkaariominaisuuksien suunnittelusta. Elinkaariominaisuudet rakentamisen ohjauksessa -raportti: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/337079 ” Ohjaaminen tulisi aloittaa informatiivisen ohjaamisen keinoin kehittämällä eri elinkaariominaisuuksien suunnitteluja arviointimenetelmiä ja kriteereitä hyödyntämällä laajaa olemassa olevaa tietoa.
Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. 54 Päivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöneuvos Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö Helmi-ohjelmassa hoidetaan, kunnostetaan ja ennallistetaan elinympäristöjä enemmän kuin koskaan Helmi-elinympäristöohjelma sai valtioneuvoston päätöksellä vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet keväällä 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kuvat: Ympäristöministeriön materiaalipankki.. vsk. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Häntälän notkot. Kuvaaja: Anne Saarinen/Vastavalo
55 V uosina 2018 ja 2019 julkaistujen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointien mukaan lähes puolet Suomen luontotyypeistä ja 12 prosenttia Suomen lajeista on uhanalaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Tavoitteita asetetaan sekä luonnonsuojelualueille että niiden ulkopuolisille alueille. Viime vuosina nopeimmin ovat kuitenkin uhanalaistuneet muun muassa soiden ja vesielinympäristöjen lajit, mikä osoittaa, että myös näiden elinympäristöjen tilan parantamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla pienvesija rantaluontoa. Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueilla Silkkiuikku. Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Ilmastonmuutos on noussut sekä lajeille että luontotyypeille yhdeksi merkittävimmistä tulevaisuuden uhkatekijöistä. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja ja vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Suurin syy uhanalaistumiskehitykseen on elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet jokaiselle Helmi-ohjelman elinympäristölle sekä poikkileikkaaville teemoille. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut aiemmista arvioinneista, ja kehityssuunta on ollut heikkenevä myös lähes 60 prosentilla arvioiduista luontotyypeistä. Metsätalous, ojitus, pellonraivaus, rakentaminen sekä vesien rehevöityminen heikentävät luontotyyppejä. vsk. Soita ennallistettiin yhteensä noin 6400 hehtaarilla. Vuonna 2021 soiden vapaaehtoinen suojelu sujui yli odotusten, kun kunnianhimoinen 5 000 hehtaarin suojelutavoite ylitettiin. Tärkeimmät lajien uhanalaistumisen syyt ovat metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen muutokset sekä avoimien alueiden, kuten perinnebiotooppien ja rantojen, sulkeutuminen. Kuvaaja: William Velmala.. Arvokkaita soita suojeltiin yhteensä hieman yli 6 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Eteläja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2021 uhanalaisten lintukantojen pelastaminen sai vauhtia ja soiden suojelu ylitti tavoitteen Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Niissä elää 120 uhanalaista lajia, kuten riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kuvaaja: William Velmala.. 56 Helmi-rahoituksella noin 3700 suohehtaaria ja Metsähallituksen liiketoiminta tulorahoituksellaan 2700 hehtaaria. Linnuston Pesimälautan asennus. Kunnostuksia toteuttivat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, ja vieraspetopyyntejä Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut. Kuvaaja: William Velmala. vsk. Vuonna 2021 kunnostustoimet olivat käynnissä 55 lintuvedellä. Kunnostustoimina tehtiin muun muassa rantaniittyjen ja -luhtien raivausta, niittoa, laidunnusta, pesimäsaarten rakentamista, avovesialueen ruoppauksia, vieraspetopyyntiä ja hoitokalastusta. Kanteeleenjärvi, Pukkila. Puolet kosteikkojemme vesilinnuista on uhanalaisia, ja merkittävimpiä syitä tähän ovat rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot. Suurin osa arvokkaista lintuvesistä ja -kosteikoista on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla, ja Helmi-ohjelman kunnostustoimenpiteet kohdennetaankin ensisijaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille. Pesimälautta, Tuusulanjärvi. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa
Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja Lehtometsää Jurmossa.. Lehtojen hoitoa tehtiin 255 hehtaarilla ja kulotusta 341 hehtaarilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 57 inventointi mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten seurannan. Yhteensä toimia tehtiin noin 300 luontokohteella. vsk. Perinnebiotooppeihin kuuluvat niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää. Lisäksi soita ennallistettiin jopa 2700 hehtaarilla, kun tavoite oli 515 hehtaaria. Myös perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja hoidetaan Metsäisten elinympäristöjen hoidolla parannetaan metsänkäsittelyn tai umpeenkasvun heikentämiä elinympäristöjä. Käytännön toimia metsäisten elinympäristöjen hoidossa voivat olla esimerkiksi kuusten poistaminen lehdoista tai jalopuumetsiköistä sekä eri lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla. Esimerkiksi punasotka, heinätavi, nokikana ja mustapyrstökuiri hyötyvät kosteikkojen ja lintuvesien kunnostamisesta. Riistahallinnon toimesta kosteikkoja kunnostettiin yhteensä 220 hehtaaria ja Helmi-vieraspetopyynnit alkoivat 45 lintuvedellä. Perinnebiotooppien hoitaminen auttaa niissä elävää runsasta uhanalaista lajistoa. Metsäisissä elinympäristöissä hoidettiin vuonna 2021 suojelualueilla muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja jalopuukohteita. Lisäksi käynnistettiin levähdysaluehanke, jonka tavoitteena on rakentaa muuttolinnuille metsästyksestä vapaiden alueiden verkosto, joilla kerätä voimia ennen syysmuuttoa. Perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistunutta luontoamme. 120 kalojen vaellusestettä poistettiin ja yhdeksän hehtaaria paahde-elinympäristöjä hoidettiin. Näitä ovat esimerkiksi kuusettuvat lehdot, harjujen valorinteiden paahdeympäristöt, valkoselkätikkametsät ja muut hoitoa vaativat uhanalaisten metsälajien elinympäristöt. Metsähallituksen talousmetsissä pääsääntöisesti ylitettiin kuluneelle vuodelle asetetut luonnonhoidon tavoitteet
Vuonna 2021 järjestettiin Kuntaja Järjestö-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kunnilla ja järjestöillä oli mahdollisuus hakea avustusta elinympäristöjen kunnostusja hoitotöihin. vsk. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä fladoja ja kluuveja. Erityisesti puroissa sekä rannikolla sijaitsevissa fladoissa ja kluuveissa kunnostustoimien määrä lisääntyi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kuvaaja: William Velmala.. Kunnat ja järjestöt mukaan tekemään Helmi-ohjelman kunnostustöitä Periaatepäätöksen toimenpiteen mukaan Helmi-ohjelmassa järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut toimijajoukon laajentamiseksi ja ohjelman vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Stensböle, Porvoo. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmiohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä. Pienvesien ja rantojen kunnostuksia tehtiin vuonna 2021 60 kohteella, ja useamman kohteen kunnostuksen suunnittelu ja inventointi aloitettiin. Hakemuksia tuli yhteensä 66 ja niistä tehdään päätökset alkuvuoden aikana. Ruovikon niitto. Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. 58 hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo ja punakeltaverkkoperhonen sekä luonnonlaitumista riippuvainen naudanlantiainen. Niittyjen ja ketojen hoitaminen turvaa myös ruoantuotantoa, sillä ne ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille. Samaan aikaan käynnissä ovat vuoden 2020 lopussa rahoitetut kuntien monimuotoisuushankkeet, joita avustetiin noin 2,3 miljoonalla eurolla. Perinnebiotooppien osalta päätavoitteena on lisätä hoidossa olevien perinnebiotooppien määrää. Valuma-aluenäkökulma otetaan huomioon kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa ja erityisesti niiden toteutusaikataulussa. Vuonna 2021 perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa yhteensä hieman yli 900 hehtaarilla. Avustuksiin on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet, joiden kunnostusmenetelmistä on jo paljon kokemusta
59 Rahkasammalen korjuu tulee kohdistaa luonnontilailtaan jo muuttuneille alueille, linjaa Sammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä. Useita sammalen korjuuseen liittyviä tutkimushankkeita on käynnistymässä jo tänä vuonna. Lisäksi korjuumenetelmää on kehitettävä niin, että rahkasammalen uudistuminen turvataan korjuukohteilla. Yhteistyöryhmään osallistuivat ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, maaja metsätalousministeriö, Geologian tutkimuskeskus GTK, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Neova Oy, Biolan Oy, Itä-Suomen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyöryhmän yksimielinen loppuraportti hyväksyttiin 28.1.2022. Ympäristöministeriö asetti Sammalenkorjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmän 29.1.2021. Esimerkiksi Biolan Oy:lle on myönnetty 3-vuotinen rahoitus Euroopan unionin NextGenerationEU-elpymisvälineen kautta. • Tuottajien aloitteesta voidaan käynnistää Green deal -neuvottelut, eli valtion ja elinkeinonharjoittajien välisen vapaaehtoisen sopimuksen valmistelu. Uudistuvan suobiomassan vastuullinen keruu ja kasvatus USVA-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suobiomassan keruun toimintatapojen vaikutuksesta rahkasammalen uusiutumiseen sekä selvittää rahkasammalen kasvatuksen mahdollisuuksia. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen ja muun suokasvillisuuden uudistumisesta ja korjuun vaikutuksesta suon vesitalouteen. Tieto rahkasammalen korjuusta ja korjuun ympäristövaikutuksista täydentyy tulevina vuosina, jolloin myös käsitys toiminnan ympäristövaikutuksista tarkentuu. • Tarvitaan lisää tutkimustietoa muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen uudistumiseen vaikuttavista seikoista ja koetoimintaa rahkasammalen kasvatukseen liittyen. Sammalenkorjuun yhteistyöryhmä esittää mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä: • Rahkasammalen kestävässä korjuussa tulee ottaa huomioon loppuraportissa annetut suositukset. Tulevaisuuden mahdollisuutena ryhmä näkee rahkasammalen kasvatuksen harjoittamisen entisillä turvetuotantoalueilla. YM Sammalenkorjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä: Rahkasammalen korjuu ohjattava ojitetuille soille. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli kuvata rahkasammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja eri strategioiden linjaukset, selvittää vapaaehtoisen ja lakisääteisen ilmoitusmenettelyn ja luvanvaraisuuden käyttöönottoa sekä selvittää vapaaehtoisen Green deal -sopimuksen soveltuvuutta sammalen korjuuseen. • Ympäristöministeriö selvittää vuoden 2022 aikana lainsäädännön ja muiden ohjauskeinojen kehittämistarpeita ja kokoaa yhteen rahkasammalen korjuun yhteistyöverkoston. vsk. • Geologian tutkimuskeskus GTK sitoutuu keräämään julkisen vuosittain päivitettävän paikkatietoaineiston rahkasammalen korjuualueista. Korjuun lähtökohtana tulee olla, että korjuu kohdistuu luonnontilaltaan muuttuneille alueille ja korjuumenetelmää kehitetään niin, että rahkasammal uudistuu korjuualueelle
Kaikkea tätä monimuotoisuutta pyritään turvaamaan suojeltujen soiden verkostossa. Suoluonto on uhanalaistunut Soita on käytetty taloudellisesti hyväksi niin kauan kuin Suomessa on ollut asukkaita. Suojelualueiden verkostossa pyritään säilyttämään suoluonnon monimuotoisuutta. ottaa huomioon suoluonnon monimuotoisuuden. vsk. Runsaspuustoisista ikivanhoista korpikuusikoista maankohoamisrannikon erikoislaatuisiin nuoriin soihin. Soidensuojelun täydennysehdotus valmistui vuonna 2015 täydentämään olemassa olevaa suojeltujen soiden verkostoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 60 S uomalainen suoluonto voi yllättää monimuotoisuudellaan. Kaisu Aapala, Aino-Maija Määttänen ja Linda Kartano Suomen ympäristökeskus Soidensuojelun täydennysehdotus Soiden laaja-alaisen käytön myötä suoluonto on uhanalaistunut. Ehdotusta toteutetaan vapaaehtoisin keinoin. Vaihtelua on karuilta, sadeveden varassa eläviltä keidassoilta kalkkivaikutteisten lettojen lajirunsauteen
Yli puolet Suomen suoluontotyypeistä on arvioitu koko maassa uhanalaisiksi (Kaakinen ym. Alkuperäisestä noin 10,4 miljoonan hehtaarin suopinta-alasta on jäljellä ojittamattomana noin 40 %, josta suuri osa Pohjois-Suomessa (Ojanen ym. vsk. Noin kymmenesosa arvioiduista suolajeista on uhanalaistunut ja kehityssuunta on jatkunut heikentyvänä koko 2000-luvun alun (Hyvärinen ym. 2018). Soidensuojelutyöryhmä tarkasteli noin 1 600 maastokartoitetun suoalueen Kuva: Pixabay.. Työryhmä teki vuonna 2015 ehdotuksen olemassa olevaa suojelualueverkostoa parhaiten täydentävistä suoalueista ja suojelun vaihtoehtoisista toteutuskeinoista (Alanen & Aapala 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Maankäytön aiheuttamien muutosten vuoksi suoluonnon tila on heikentynyt ja monet soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet. Ympäristöministeriön asettama soidensuojelutyöryhmä sai tehtäväkseen soidensuojeluverkoston täydentämisen. Ehdotus täydentää 1970–1980 lukujen vaihteessa hyväksytyn soidensuojelun perusohjelman pohjalle rakentunutta suojeltujen soiden verkostoa. 2019). 2021). Soidensuojelu osana soiden käytön yhteensovittamista Maaja metsätalousministeriön asettama laajapohjainen työryhmä laati 2010-luvun alussa soiden käytön yhteensovittamiseksi strategian, jonka pohjalta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (Valtioneuvosto 2012). Soidensuojelun täydennysehdotus vahvistamaan suojeltujen soiden verkostoa Soidensuojelun täydennysehdotus kohdennettiin alueelle, jossa soiden suojelutilanne on heikoin ja ojitettujen soiden osuus suurimmillaan. 61 Niitä on raivattu pelloiksi, ojitettu metsätalouteen ja kaivettu soihin varastoitunutta turvetta polttoaineeksi ja kasvualustaksi. Paljon soita on jäänyt myös rakentamisen jalkoihin tai hukkunut tekoaltaisiin. Periaatepäätöksen keskeinen linjaus on soita muuttavan toiminnan kohdentaminen ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Periaatepäätöksessä linjattiin myös soidensuojelun lisätarpeesta
Elinkeino-, Liikenneja Ympäristö (ELY) -keskusten lyhenteet: UUD = Uudenmaan, VAR = Varsinais-Suomen, HAM = Hämeen, PIR = Pirkanmaan, KAS = Kaakkois-Suomen, ESA = Etelä-Savon, POS = Pohjois-Savon, POK = Pohjois-Karjalan, KES = Keski-Suomen, EPO = Etelä-Pohjanmaan, POP = Pohjois-Pohjanmaan, KAI = Kainuun, LAP = Lapin ELY-keskus.. 62 aineistoa, josta se valitsi täydennysehdotukseen 755 kohdetta, yhteispinta-alaltaan noin 117 000 hehtaaria. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on Etelä-Suomessa enemmän ja ne ovat keskimäärin melko pieniä. Ahvenanmaa ja pohjoisin Lappi eivät olleet mukana soidensuojelun täydennysehdotuksessa. vsk. Seutukunnittain kohteita arvotettiin sitä enemmän mitä suurempi seudullinen soiden ojitusaste ja mitä heikompi suojeluaste. Pohjois-Suomessa kohteita on vähemmän, mutta ne ovat suurempia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kohteiden välisen kytkeytyvyyden ja olemassa olevan suojelualueverkoston täydentävyyden arvioinnissa käytettiin apuna paikkatietopohjaista ekologista päätösanalyysiä (Zonation-ohjelma). Luonnonarvoina tarkasteltiin muun muassa suoluontotyyppejä, suolajistoa sekä suoluonnon alueellisia erityispiirteitä, kuten vesistöjen rantasoita, lähteikköjä ja lähdesoita ja riekon levinneisyysalueen eteläisimpiä pesimäsoiden verkostoja. Pienemmällä painoarvolla huomioitiin suoluonnon seudullinen tila. Kohteiden valinnassa suon luonnonarvot saivat suurimman painoarvon
63 Toteutus etenee vapaaehtoiselta pohjalta Soidensuojelun täydennysehdotusta toteutetaan maanomistajien vapaaehtoisuuden pohjalta. Yksityisten maanomistajien kohteista on suojeltu pysyvästi luonnonsuojelulain mukaisina kohteina noin 8 300 hehtaaria, mikä on noin kymmenesosa ehdotuksessa olevista yksityismaista. Ehdotuksessa mukana olleet valtion maat suojeltiin pysyvästi joko lakisääteisinä suojelualueina tai Metsähallituksen omalla pysyvällä päätöksellä. Muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden turvaamiseen käytettyjä Soidensuojelun täydennysehdotuksen pinta-alan (vasemmalla) toteutumisen eteneminen Elinkeino-, Liikenneja Ympäristö (ELY) -keskuksittain (oikealla) vuosina 2015–2020. Maakuntakaavoissa soidensuojelun täydennysehdotuskohteita on varattu luonnonsuojeluun SLja S-aluemerkinnöillä. Turvaamiseen on käytetty useita keinoja. Muu turva -kohteista kolmannes on ympäristötukikohteita ja loput Metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. vsk. Pysyvästi on suojeltu noin 38 % kohteiden pinta-alasta. Näistä valtaosa on valtionmaita, joita oli mukana ehdotuksessa noin 36 000 hehtaaria. Yksityiset maanomistajat ovat myyneet tai vaihtaneet ehdotuksessa mukana olevia maitaan valtiolle suojeltavaksi tai niistä on perustettu yksityismaan suojelualueita. 2021). Ehdotuksen toteutumista selvitettiin vuonna 2021, viisi vuotta ehdotuksen valmistumisen jälkeen (Aapala ym. Täydennysehdotuksen kohteita on turvattu melko monipuolisin keinoin. Kokonaan turvaamatta on hieman yli puolet ehdotuksen kokonaispinta-alasta
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Pieni osa (5 %) kirjeen saaneista maanomistajista antoi palautetta Kiviperän korpi Saarijärvellä on pysyvästi suojeltu soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde ja merkittävä uhanalaisten korpiluontotyyppien esiintymispaikka. vsk. Näillä keinoin on turvattu noin 7 % (8 500 ha) kohteiden pinta-alasta. Soidensuojelutyöryhmän työn kuluessa ELY-keskukset kontaktoivat lähes 17 000 maanomistajaa kirjeitse ja heille tarjottiin muun muassa mahdollisuutta osallistua maastokäyntiin omistamallaan suolla. Monessa maakunnassa soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet, erityisesti muut kuin valtionmaan suoalueet, on huomioitu maakuntakaavoituksessa siten, että niille ei ole osoitettu muuttavaa maankäyttöä. Toteutus jatkuu osana Helmi-ohjelmaa Maanomistajien suhtautuminen suoluonnon turvaamiseen vaikuttaa keskeisesti vapaaehtois ten suojelukeinojen vaikuttavuuteen. Kuva: Timo Kypärä.. 64 keinoja ovat Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset määräaikaiset (10 vuotta) ympäristötukisopimukset, Metsälain 10 § erityisen tärkeät elinympäristöt sekä maakuntakaavojen SLja S-aluevaraukset
Luontotyyppien punainen kirja – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. & Alanen, A. (Alanen & Aapala 2015) Soidensuojelun täydennysehdotukseen ei liity velvoitteita maanomistajille ja toteutus etenee vapaaehtoisin keinoin. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/ toiminta/periaatepaatokset/ periaatepaatos/fi.jsp?oid=363911. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. Soidensuojelun täydennysehdotus – tilannekatsaus 2015–2020. Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Suomen ympäristö 5/2018. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Jotta soiden suojelu olisi ekologisesti kestävää, niitä on suojeltava vesitaloudellisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina. Valtioneuvosto, Helsinki. & Virtanen, K. (toim.) 2015. Suo 71(2): 115–124. s. 2018a. (toim.). vsk. Saatavissa: http://www.suo.fi/pdf/ article10593.pdf Valtioneuvosto 2012. & Vähäkuopus, T. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Saatavissa: http://julkaisut. 65 ELY-keskuksille. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Ympäristöministeriön raportteja 26/2015:1-175. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille on tehty Metsäkeskuksen aineiston perusteella hakkuuilmoituksia noin 3 500 hehtaarin alalle ja jonkin verran kohteille on kohdistunut myös kunnostusojitushankkeita. Ehdotuksen toteutusmahdollisuudet paranivat, kun luonnon suojelun toteutusmäärärahoja lisättiin merkittävästi vuodesta 2020 alkaen. & Raunio, A. Viitteet Aapala, K., Kartano, L., Määttänen, A-M. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/299501 Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Autio, O., Eurola, S., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Lindholm, T., Nousiainen, H., Rehell, S., Ruuhijärvi, R., Sallantaus, T., Salminen, P., Tahvanainen, T., Tuominen, S., Turunen, J., Vasander, H. 92 s. Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361249-5 Alanen, A. valtioneuvosto.fi/handle/10024/ 161233 Ojanen, P., Aapala, K., Hotanen, J-P., Hökkä, H., Kokko, A., Minkkinen, K., Myllys, M., Punttila, P., Päivänen, J., Rehell, S., Turunen, J., Valpola, S. & Liukko, U. 19 s. Suurin pullonkaula täydennysehdotuksen toteutuksen neljän en simmäisen vuoden ajan oli resurssien puute. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:16. (toim.) 2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. 2021. Soiden käyttö Suomessa. Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutus jatkuu osana Helmi-ohjelmaa. Julk.: Kontula, T. Soiden maanomistajuus on usein pirstoutunutta ja yhdellä suolla on yleensä useita, jopa yli sata, yksityistä maanomistajaa. 117–170. 2020. Tällaisten moniomistajaisten kohteiden suojelu toimivina kokonaisuuksina on yksi vaikeimmista ongelmista soidensuojelun vapaaehtoisessa toteuttamisessa. Ongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin toteutuksen keinovalikoiman monipuolistamista ja uudenlaisia kannustimia maanomistajille. & Aapala, K. Valtaosa palautteesta oli neutraalia, tiedustelevaa tai myönteistä ja noin viidennes kielteistä. Mikäli maanomistajalla ei ole halukkuutta suojeluun, hän voi jatkaa esimerkiksi metsätaloutta tavalliseen tapaan. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/158285 Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A
Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia. IPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. 66 Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä nykytoimilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien muIPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maaja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus:. ”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. vsk. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille
Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla. Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholaisja tautipaineet kasvavat. YM. ”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintäja sopeutumistoimista. Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. 67 kaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Eteläja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta. vsk. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. ”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta. Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Lisääntyneet helleja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena
Kirjan koko toki asettaa omat rajoituksensa myös karttojen koolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kirja ehdottaa myös syysviikonloppua Lortikan vuokratuvalla. 68 KIRJAESITTELY Kansallispuistojen kultainen opas Toim. Kirja ottaa kiitettävästi huomioon lapset retkeilijöinä. Kirja ei kuitenkaan anna vinkkiä, kuinka kajakki tai Lortikan kämppä vuokrataan. Hinta noin 25–29 € kirjakaupasta riippuen Ensimmäinen kansallispuistojamme kattavasti esittelevä kirja oli Martti Linkolan Viimeiset erämaat (Weilin+Göös 1966). Suosittelemme-tietolaatikossa annetaan vinkkejä mm. Samoin kutakin puistoa koskevan retkikartan olisi voinut mainita. Luontoon.fi -sivuston käyttäminen kirjan rinnalla auttaakin huomattavasti kansallispuistoretken suunnittelussa. Otan vain yhden esimerkin. vsk. Kansallispuistojen kultainen opas on kirjoista viimeisin. Karttoihin on kuitenkin saatu mahtumaan suuri joukko retkeilijää kiinnostavia palveluita. Kirja soveltuu mainiosti iltalukemiseksi tulevia retkiä suunniteltaessa. Isojärven kansallispuiston kohdalla kirja neuvoo vuokraamaan kajakin ja kokemaan kevättulvan laineilta käsin. Tällä kertaa karttojen esittämisessä on onnistuttu kiitettävästi. Jos mielii retkeilemään kansallispuistoihimme, niin opaskirjoista ei ainakaan ole pulaa. Kustakin puistosta tehdyt tietolaatikot otsikkoina Suosittelemme ja Nauti vuodenajoista ovat hyvä oivallus. ensikertalaiselle, pikapiipahtajalle, liikuntaesteiselle ja melojalle. Jonna Saari Karttakeskus 2021 192 s. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on kansallispuistojamme esitteleviä kirjoja julkaistu liuta. Tämä on kirjan tekijöille varmastikin itsestäänselvyys.. Kirjan rakenne on perinteinen, kustakin kansallispuistosta on oma lukunsa. Kirja päättyy Sallan kansallispuistoon, joka perustettiin 1.1.2022 ja on maamme 41. Useista kirjoittajista huolimatta tekstit muodostavat ehjän kokonaisuuden. Useissa luontokohdeoppaissa kartat ovat usein epäselviä tai ainakin aivan liian pieniä. Vähän vanhemmista kirjoista toki puuttuvat aivan uusimmat kansallispuistot. Puistojen esittely on jaettu 13 kirjoittajan kesken. Tärkeä näkökulma! Hyvään kansallispuistoretkeen tämä opaskirja ei kuitenkaan yksinään riitä. Sitten seurasi Arno Rautavaaran toimittama Suomen kansallispuistot (Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1985). Sidottu. kansallispuisto. Monissa kohdin annetaan hyviä vinkkejä, kuinka voi onnistuneesti tehdä perheretken lasten kanssa
Missä syrjä sijaitsee. Kirjan taitto ja ulkoasu ovat perinteisiä, mutta samalla myös retkeilemään houkuttelevia. 137, 2 ensimmäistä kappaletta). – Kun kaupunki ei ole kaikki Kirjapaja 2021, 256 s. Sinne Kajaaniin – sieltähän minäkin olen! Oli todella virkistävää lukea kirjaa, jossa monet esimerkit olivat hyvin läheisiä, koska ne kertoivat siitä kotiseudusta, joka on minullekin hyvin tärkeä. Tähän teemaan olisi hyvin sopinut lyhyt kuvaus joukkoliikenneyhteyksistä. Syrjäseutujen elinvoima, kaupungistuminen sekä monipaikkaisuus ovat asioita, jotka koskettavat jollain tavalla meitä kaikkia ja joista meillä useimmilla on jonkinlainen mielipide. Kirjoittaja DI Silja Keränen on kajaanilaisyntyinen, mutta asunut myös Singaporessa ja Helsingissä, kunnes taas palasi juurilleen. Kahteen lyhyeen kappaleeseen mahtuvat mm. Kirjaa voi lämpimästi suositella retkeilystä, kansallispuistoistamme ja ylipäätään luonnostamme kiinnostuneelle. Kajaani on kuitenkin vain yksi juonne ansiokkaassa kirjassa. Niihin tutustumiseen kirja tarjoaa hyvän lähtökohdan. Ehkä jokainen lukija saa ymmärtää sen tavallaan. Kirja tuo hyvin esille sen, että meille syötetään kaupungistumisen ilosanomaa kehityskulkuna, joka on. Otan vain yhden esimerkin Oulangasta (s. 69 Kirjan esipuhe ja takakansi korostavat vastuullista retkeilyä. Pertti Forss Silja Keränen Missä syrjä sijaitsee. Muutama kansallispuisto allekirjoittaneella on vielä käymättä. Hossan puistoa esittelevään tietolaatikkoon (Puiston tunnus, s. Pari aivan epäolennaista yksityiskohtaa. ”mykistävä kansallispuisto”, ”todellinen superretkikohde” ja ”hurmaa jyrkänteillään”. Aavistuksen – mutta vain sen aavistuksen verran – häiritsi, että paikoin kirjassa on turhan paljon kohteita ylistäviä mainesanoja. on kirja aluepolitiikasta ja hyvinvointivaltiosta. Kansallispuistoja jonkisenkin verran kolunneelle ei oikein auennut, mihin viittaa kirjan nimen sana kultainen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Kolin teksti sitten toistetaan oikeassa kohdassa sivulla 134. ISBN 978-952-354-335-5 Kuka nyt kotoaan lähtisi – vai täytyykö sittenkin. Useisiin puistoihin tai ainakin lähelle pääsee myös bussilla. 130) on livahtanut Kolin kansallispuiston puiston teksti: Kaskikoivikko
Ja erityisesti tulee muistaa, että koulutuksella on hyvin suuri merkitys alueiden kehitykselle, sillä jatkuva opintopaikkojen keskittäminen vie nuoret muualle. Ei myöskään ole itsestään selvää, että tiivis kaupunkirakenne on aina ekologisesti paras vaihtoehto. En edelleenkään koe voivani löytää Kajaanista työtä, ja veljenikin totesi, että on se kuitenkin hieman liian... Ja myös tuet kuuluvat toimivaan aluepolitiikkaan. Ei kuitenkaan syrjässä. Vuoden vaihteen tienoilla olin veljeni kanssa samaan aikaan Kajaanissa käymässä. Hän asuu nykyään Espoossa, minä Porissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. vsk. Kun Kajaanissa asuva ystävättäreni kertoi minulle, että nykyään Kainuussa on useilla aloilla työvoimapulaa, olin suoraan sanoen yllättynyt. Mutta jatkuuko kaikki samaan malliin. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. Mietin silloin, että osan isojen kaupunkien hyvinvointiongelmista voisi selittää se, että niissä asuu paljon ihmisiä, jotka eivät oikeastaan haluaisi asua siellä, mutta ovat työn tai opintojen perässä joutuneet sinne muuttamaan. Haluammeko, että kaikki jatkuu samaan malliin. Ne luovat toivottomuutta alueille, joilla on kieltämättä haasteensa, mutta joita olisi mahdollista kehittää. Ihmisten kestävää asumista ja elämistä tulee kehittää kaikkialla. Oikein suunnitellulla aluepolitiikalla voidaan saada enemmän hyvinvointia aikaiseksi. Ja koronan myötä tietotyöläisten maailmaan iskenyt etätyö ja byrokratiasta vapautuneet etätyökäytännöt lisäävät tätä mallia entisestään. Kysyin veljeltäni, voisiko hän itse jossain vaiheessa ajatella asuvansa Kajaanissa. Pohdimme etätyökäytäntöjen mahdollistamaa entistä vapaampaa asuinpaikkavalintaa. kaukana. Asioihin on mahdollista vaikuttaa, ja tärkeintä tulisi kuitenkin olla ihmisten ja luonnon hyvinvointi asuinpaikasta riippumatta. Jatkuvalla syrjäseutujen vähättelyllä on ikäviä seurauksia. Uudempana megatrendinä on tunnistettu monipaikkaisuus, jossa ihmiset jakavat asumisensa useampien paikkakuntien välillä. Sen pitäisi olla ensisijainen asia, jota myös kilpailukyvyn ja muiden aluekehitykseen liitettyjen kriteereiden pitäisi palvella. Kirjassa kerrotaan myös Pyhännästä, Pohjois-Pohjanmaan vajaan 1600 asukkaan kunnasta, joka on reilusti työpaikkaomavarainen eli SIELLÄ käydään muualta töissä. ajankohtaisesta!. Se on tunnistettu megatrendi, mutta se on myös ennuste, että näin käy, jos kaikki jatkuu samaan malliin. Kaarina Kärnä Tiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. Asuin itse reilut parikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla, ja alkuajat olivat vaikeita. Oikeaa tietoa syrjäseutuina pidettyjen alueiden elinvoimasta on loppujen lopuksi mediassa aika vähän. Nykyiseen polttoaineenhintakeskusteluun voi kirjasta myös poimia tosiasian, että syrjäseuduilla EI OLE toistaiseksi mahdollista pärjätä ilman autoa. 70 ikään kuin annettu. Minä itse olen hyvin tyytyväinen Poriin, jossa on samaa pikkukaupungin viehätystä kuin Kajaanissa. Kotiuduin kyllä pääkaupunkiseudulle ja viihdyinkin, mutta kyllä se aikaa otti. Isäni oli Kajaanissa pitkään työttömänä, ja seudun työttömyys on iskostunut minuun syvälle
On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Lähde sinäkin ideoimaan. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. ”Hienoja oivalluksia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä
Hanke on valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan VN TEAS-hanke, ja sen tilaajana on valtioneuvoston kanslia. Kasvun taustalla on ollut Maanmittauslaitoksen, metsäorganisaatioiden ja erityisesti Suomen metsäkeskuksen eri tilarakennehankkeissa tekemä viestintä”, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä. ”Hanke tuottaa tärkeää tietoa kaivosten vakuusjärjestelmän kehittämistä varten ja on erityisen ajankohtainen myös hallitusohjelmakirjaus huomioiden”, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Sini Pietilä ympäristöministeriöstä. Suomen hallituksen tavoitteena on kehittää kaivosten vakuussääntelyä niin, että kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristöhaitat voidaan korjata kaikissa tilanteissa, esimerkiksi kaivosyhtiön ajautuessa konkurssiin. ”Uusin ilmiö on yhteismetsien osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsän lakkaaminen. Tällöin vaihtoehtona voisi olla myös yhteismetsän yhdistyminen toisen yhteismetsän kanssa”, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään. Hankkeessa tuotetaan tietoa vesijakeiden laadun vaihtelusta, niiden käsittelytekniikoista sekä vesienhallinnan kustannuksista. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Lisäksi hankkeen tavoitteena on täsmentää ja tuottaa tietoa nykyisen vakuusjärjestelmän katvealueista vesienhallinnan ja ympäristötarkkailun osalta. Maanmittauslaitos. Yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tätä suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä. AFRY Yhteismetsien kasvu jatkuu: pintaala jo yli 800 000 ha Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. vsk. Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. AFRYn ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen hankkeessa selvitetään erilaisten metallimalmija teollisuusmineraalikaivosten sekä teollisuuskivilouhosten vesijakeita, jotka mahdollisesti vaativat käsittelyä sulkemisja jälkihoitovaiheessa. Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy halua toiminnan jatkamiseksi. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija”, palvelupäällikkö Juha Patana kertoo. Ympäristönsuojelulain mukaisten vakuuksien tarkoituksena on varmistaa, että alueen jätehuolto voidaan kaivostoiminnan päätyttyä saattaa ympäristöllisesti hyväksyttävälle tasolle siinä tilanteessa, että yhtiö ei itse siihen kykene. Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsien pinta-ala on kasvanut viime vuosina 20 000–25 000 hehtaarilla vuodessa ja uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kpl vuodessa. Viime vuonna yhteismetsien joukko kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria. Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa yhteensä 568 kpl. Selvityksen on tarkoitus valmistua elokuussa 2022. ”Yhteismetsien kasvu alkoi 2000-luvun alun jälkeen yhteismetsälain muutoksen ja tehostuneen viestinnän ansioista. ”Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat viime vuosien tahtiin. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain. 72 POIMINTOJA AFRY ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät kaivosten jätevakuuden laajentamista Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset -hankkeessa selvitetään, millaisia kustannuksia jätevakuuden laajentamisella olisi ja miten lainsäädäntöä kannattaisi kehittää sääntelyn katvealueiden poistamiseksi. Kaivoslain mukaisella vakuudella taas turvataan, että vastaavassa tilanteessa kaivosalue pystytään saattamaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon
Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että kampanjan tuloksista käy ilmi, että asuntoloiden radontilanteesta on ollut riittämätön tieto. Juomavesidirektiivi ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Vedentuotantoketjussa veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet kuten vesijohdot, liittimet ja tiivisteet voivat heikentää talousveden laatua. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt. Vesihuoltolaitosten omavalvontaan tulisi tarkennuksia, ja niiden velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. vsk. Ne ovat ihmisten koteja, eivätkä toimintayksiköissä asuvat välttämättä itse osaa vaatia radonmittauksia. Vuosia kestävä asuminen asunnossa, jossa radonpitoisuus on korkea, lisää kuitenkin keuhkosyöpään sairastumisen mahdollisuutta. Tuukka Turtiainen muistuttaa, että vaikka radonarvot olisivatkin olleet koholla, kukaan ei ole joutunut tilanteen takia akuuttiin vaaraan. Erityisesti Legionella-bakteerin torjumiseksi rakennusten vesilaitteistoille olisi tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Vastauksia radonmittausten tilanteesta saatiin 684. Toimeenpano tuo muutoksia useaan eri lakiin. Kampanjan aikana noin neljäsosassa näistä radonpitoisuus pystyttiin pienentämään viitearvojen mukaiseksi. Asiaa selvitettiin Säteilyturvakeskuksen, Valviran, aluehallintoviranomaisten ja kuntien terveydensuojelun yhteisessä kampanjassa. Tällaisia ovat mm. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle myös pyytämättä veden kulutus-, hintaja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Säteilyturvakeskus (STUK) havahtui tutkimaan sosiaalihuollon toimintayksiköiden radontilannetta, kun työpaikojen radonvalvonnassa sen tietoon tuli korkeita radonpitoisuuksia esimerkiksi asumisyksiköiden kanslioissa ja työntekijöiden kahvioissa. STUKin ja Valviran järjestämässä ja sosiaalija terveysministeriön osin rahoittamassa kampanjassa kunnat lähettivät selvityspyyntöjä noin 1500 toimintayksikköön koko maassa. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Juomavesidirektiivi ohjaa edistämään talousveden laatua erityisesti riskienhallinnan avulla. STUK. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuoltoja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia. Työpaikkojen radonvalvonta kuuluu STUKille. Riskinarviointi koskisi luvanvaraista rakentamista ja ns. STM Uutta tietoa sosiaalihuollon asumisyksiköiden radontilanteesta Vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisja toimintayksiköiden sisäilmassa on löydetty viitearvoa korkeampia radioaktiivisen radonkaasun pitoisuuksia. Sen tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Asuintilojen tilanteesta sen sijaan ei ollut tietoa. Siellä radonvalvonnasta vastaa terveydensuojeluviranomainen. Jo kampanjan aikana tietoa radonpitoisuuden mittaamisen tärkeydestä on pystytty jakamaan niin kuntiin kuin toimintayksiköihinkin. 73 POIMINTOJA Juomavesidirektiivin toteutus tuo ihmisille lisää tietoa talousveden laadusta – Hallituksen esitysluonnos lausunnolle Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta on lausunnolla 28.2.–8.4.2022. Viranomaisten kampanjassa viitearvoa korkeampia radonpitoisuuksia selvitettiin kuudessakymmenessä asumisyksikössä vuosina 2019–2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2022, 53. Sen vuoksi talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta
1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. alv. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh
ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2022 ilmestyy 25.4. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm. teemalla YMPÄRISTÖALAN HALLINTO www.ymparistojaterveys.fi
Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Tilauksiin lisätään toim. 10 % alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin
Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. alv. 10 %)
050 571 2344 MIP Electronics Oy WolfSense-mobiilisovelluksella GRAYWOLF DS II Aivan uusi älykäs mittalaite sisäilman laadun, TVOC-päästöjen ja myrkyllisten kaasujen mittaukseen sekä maksuton mobiilisovellus, jolla muutat älypuhelimesi dataloggeriksi! UUDEN SUKUPOLVEN MITTAUSLAITE Ominaisuuksia • Mobiilisovelluksella voit käyttää älypuhelintasi anturipään näyttölaitteena tai dataloggerina • Jopa kahdeksan sensoria anturia kohti • Markkinoiden parhaat, vaihdettavat Plug & Play -sensorit • Samaan järjestelmään voidaan liittää jopa neljä anturia yhtä aikaa • Kytkettävissä useisiin eri näyttölaitteisiin • Sisäänrakennettu WiFi ja Bluetooth Low Energy. Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava www.mip.fi | sales@mip.fi | p