Sitä me Sitowisellä teemme. Suunnittelemme kuultavampaa maailmaa. THE SMART CITY COMPANY www.sitowise.com N O ISE & V I B R AT IO N | S IT O W IS E MELU & TÄ R IN Ä | S IT O W I S E A C O U S TI C S | S IT OW ISE AKUST IIK K A |. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille
Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja. Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Sinä olet siellä. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu
Myös hiihtää-verbi on kuulemma tullut hiihtämisen äänestä, kun sukset liukuvat hangella. vsk. Lehden teemoina ovat ilmasto, ilmansuojelu ja ilmanlaatu. Meluntorjuntapäivillä Jyväskylässä 22.–23.3.2023. Toivottavasti päivillä kuuluu iloista puheensorinaa, kahvikuppien kilahduksia ja pieniä kahahduksia lehden sivujen kääntyessä. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Helinän nimipäivää vietetään helmikuun 20. (SAES) on valinnut ko. Miellyttäviä äänimaisemia kaikille lukijoille toivoen, Kaarina Kärnä. Äänimaisema-arkistosta löytyy esimerkiksi moottoripyörän käynnistämistä, skeittausta ja lumiauran kolahduksia. 044 238 0511 Maria Turppa, puh. Tätä lehteä luetaan mm. päivän nimikkopäiväkseen, jolloin heillä on usein erilaisia tapahtumia. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Helinä Helinä on Wikisanakirjan mukaan korkeataajuinen ääni, joka syntyy esimerkiksi useiden pienten metallitai lasiesineiden osuessa toisiinsa. Helinä on myös nimi. Se ei kuitenkaan liene onomatopoeettinen eli ääntä muistuttava tai jäljittelevä sana tai sanonta, kuten esimerkiksi ”kotkottaa” tai ”piristä”. Seurassa ollaan kiinnostuneita kaikenlaisista äänellisistä ilmiöistä ja niiden kulttuurisista merkityksistä, eli heitä kiinnostavat myös äänet, joita voisi pitää meluna. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. SAESin toiminnasta ja toimintaajatuksesta voi lukea heidän verkkosivuiltaan www.aanimaisema.fi. päivä ja Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2023 ilmestyy 25.4
62. vsk 2 • 2023 Helinä Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Meluntorjunta murroksessa – ajatuksia ja linjauksia melun huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa Larri Liikonen ....................................................................................6 Meluntorjuntavaihtoehdot kaavoituksessa ja sen jälkeen Mikko Kylliäinen .............................................................................12 Meluntorjunnan suunnittelu Espoo-Saloratasuunnittelussa Annika Salokangas ja Ilkka Niskanen ...................................... vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 18 Uusien raitiolinjojen meluvaikutukset ja niiden hallinta rakennetussa ympäristössä Johannes Oksanen ....................................................................... 46 Rautatietärinän vaimennusmenetelmien vertailu 2D-mallinnuksen keinoin Sanni Leimi ..................................................................................... 24 Melu ja välke tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia mitoitettaessa Jari Hosiokangas ........................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 30 Puolustusvoimien ampumatoiminta: neljännesvuosisata meluntorjuntaa Tapio Lahti, Timo Markula, Mika Hanski ja Asko Parri ......... 36 Liikennöivän rautatiekaluston liikennetärinää ja runkomelua aiheuttavien voimien suuruuksien arviointitutkimus Vesa Vähäkuopus .......................................................................... 60 Poimintoja ................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. 54 Lukunurkan lukuvinkit .........................................................
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ohjaa rakentamista alueille, jotka on aiemmin jätetty melutilanteen ja heikentyneen ilmanlaadun takia rakentamatta. 6 Larri Liikonen, ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus ajatuksia ja linjauksia melun huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa Muuttoliike kaupunkeihin ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mm. Tämä johtaa lisääntyvään melutason ohjearvot ylittävälle melulle altistumiseen ja siitä aiheutuviin haittoihin, ellei melua huomioida kaavoituksen eri tasoilla riittävästi. vsk. Meluntorjunta murroksessa – Kuva: Unspash.
Mikäli näin ei voida toimia, tulee meluhaittaa pyrkiä vähentämään suunnittelulla mahdollisimman hyvin. Maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee myös olla, että melulle herkkiä toimintoja ei osoitettaisi Vnp 993/1992 melutason ohjearvot ylittäville melualueille. Päivityksessä vanhan oppaan sisältöä muokataan muun muassa muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi sekä muutamia linjauksia tarkennetaan niistä aiheutuneiden epäselvyyksien takia. vsk. Tähän voidaan päästä vähentämällä mahdollisia haittoja suunnittelulla ja erilaisilla torjuntakeinoilla. Mitä laajempi alue suunnitellaan kerralla melun ja ääniympäristön lähtökohdista, sitä paremmin alueen melutilanne voidaan ratkaista. Oppaan päivityksen tavoitteena on varmistaa asumista ja muita käyttötarkoituksia varten mahdollisimman tarkoituksenmukainen ääniympäristö, jolloin myös maankäytön tavoitteena olevat elinympäristön viihtyisyys ja terveellisyys voivat toteutua. Yksi merkittävä muutos koskee selvitysten ja vaikutusarvioiden riittävyyttä. Maankäytön suunnittelussa joudutaan sovittamaan yhteen monia erilaisia tavoitteita, jotka voivat olla osittain ristiriitaisia keskenään. Maankäytön suunnittelulla tulisi kuitenkin mahdollistaa asukkaille laadukasta, viihtyisää ääniympäristöä sekä minimoida mm. Niitä tulee kuitenkin pitää hyvän suunnittelun kannalta parhaina ohjaavina tasoina. Tästä syystä ohjearvosta poikkeaminen tulee suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan välttää ja mahdollinen poikkeaminen perustella läpinäkyvästi. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia. melusta, tärinästä ja runkomelusta aiheutuvia terveysvaikutuksia ja viihtyisyyden vähentymistä. Asuinrakentamisen osalta tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman vähän asukkaita ” Asuinrakentamisen osalta tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman vähän asukkaita altistuu melulle tai joutuu asumaan ääniympäristöltään ja viihtyisyydeltään huonossa elinympäristössä.. Valitettavasti myös melun, tärinän ja runkomelun osalta tavoitteiden saavuttaminen on usein hankalaa, erityisesti tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa. Tässä työssä on tärkeää kunnan eri hallinnonalojen, kuten liikennesuunnittelun, ympäristöja ympäristöterveysviranomaisten yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden kanssa. Hyvän ääniympäristön sekä terveellisen ja viihtyisän elinympäristön suunnittelun kannalta on tärkeää, että suunnittelua tehdään kerralla riittävän laajalle alueelle. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on erilaisten toimintojen sijoittaminen yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja taloudellisten näkökohtien kannalta tehokkaasti. 7 U udenmaan ELY-keskuksessa on tekeillä Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2013) -oppaan päivitys. Parhaimmillaan torjuntakeinot ja ääniympäristön suunnittelu vähentävät haittoja, parantavat asumisviihtyvyyttä sekä nostavat asuinalueiden ja virkistysalueiden arvoa ja käytettävyyttä. Tavoitteena on, että selvitykset tehdään aivan hankkeen käynnistysvaiheessa, riittävän laajalta alueelta ja hankeen edetessä vertaillen vaihtoehtoja vaikutusarvioiden perusteella, parhaan meluntorjuntaratkaisun löytämiseksi. Tämä johtaa usein siihen, että kaikkia asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa täysimääräisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54
Tällaisissa kohteissa kunnan olisi syytä tarkistaa tavoitteita ääniympäristöön sopivammiksi. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) perustelumuistiossa sanotaan kuitenkin seuraavaa: ”Jos asuintalon kadunpuoleisella julkisivun ulkopuolella ei voida varmistaa melutason olevan alle 55 dB, tulee näissä tapauksissa huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletusmahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta.” Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien melualueelle rakennettavien asuntojen tulee aina avautua myös suuntaan, jossa äänitaso on ohjearvon mukainen tai alempi. Ajoissa tehdyllä selvitystyöllä voidaan siis sujuvoittaa kaavoitusta, vähentää meluntorjunnankustannuksia ja parantaa alueiden ja asumisen laatua. Esimerkiksi alueen melutilanne tulee tietää jo määriteltäessä melualueelle sijoittuvan suunnittelualueen rakennusoikeutta ja tulevaa asukasmäärää. Silloin suunnittelualueen melutilanne voi ohjata ratkaisua parhaiten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että melualueelle rakennettaessa ” Melun huomioimisella hankkeen alkuvaiheessa voidaan vaikuttaa myös meluntorjunnan kustannuksiin sekä kaavamääräysten tarpeeseen ja yksityiskohtaisuuteen.. vsk. Mikäli alueen asukasja rakennusoikeusmäärä on päätetty ilman melutilanteen huomioimista, voi riittävien meluntorjuntatoimien toteuttaminen osoittautua ongelmalliseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Parhaiten riittäviin toimenpiteisiin melun hallitsemiseksi ja hyvän ääniympäristön takaamiseksi voidaan ryhtyä hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen lähtökohtana tulee olla, että melualueelle rakentamista ei tehdä asukkaiden terveyden, elinympäristön viihtyisyyden tai asumisviihtyisyyden kustannuksella, sijoittamalla liikaa rakennusoikeutta melualueille. Maankäyttöja rakennuslaki edellyttää myös sitä, että kaavaratkaisut tehdään riittäviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Nykyisillä rakentamisratkaisuilla, joissa pieniä asuntoja rakennetaan runsaasti ja rakennusten runkosyvyydet ovat suuria, läpitalon asuntojen vaatimusta pidetään usein liian tiukkana ja lähes mahdottomana toteuttaa. läpitalon asuntojen vaatimus melualueella. Sekä maakäyttöja rakennuslain 5 § mukaisten tavoitteiden täyttyminen niin, että jokaisella asukkaalla olisi mahdollisuus asua asunnossa, jossa melun, tärinän ja runkoäänen ohjeja suositusarvot alittuvat ja elinympäristössä, jossa toteutuvat elinympäristön viihtyisyydelle annetut tavoitteet. Melun huomioimisella hankkeen alkuvaiheessa voidaan vaikuttaa myös meluntorjunnan kustannuksiin sekä kaavamääräysten tarpeeseen ja yksityiskohtaisuuteen. ehkäistä melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristöja terveyshaittoja. Samalla rakennuksessa vain meluisalle julkisivulle avautuvien asuntojen osuus voi olla jopa puolet. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mm. Uudenmaan ELY-keskuksen linjaus on, että melualueelle rakennettaessa meluntorjunnassa tulee huomioida perustelumuistion kanta. Yksi keskeisimpiä keskustelun aiheita ELY:n nykyisessä oppaassa ja sen soveltamisessa on ollut ns. 8 altistuu melulle tai joutuu asumaan ääniympäristöltään ja viihtyisyydeltään huonossa elinympäristössä
Korkea melutaso yhdellä tai useammalla julkisivulla kertoo usein siitä, että alueen ääniympäristö voi olla myös laajemmin heikko. Yleisesti ottaen maankäytön suunnittelussa on tärkeää ymmärtää se, että jokainen kohde on ääniympäristöltään ja muilta reunaehdoiltaan erilainen. 9 meluntorjuntatoimien tulee kohdistua myös asuinhuoneistojen sijaintiin, toteutukseen ja läpitalon asuntojen toteutukseen. Yhtenä meluntorjuntakeinona voidaan pitää läpitalon asuntoa. MRL:n mukaan kaavoituksen tulee luoda viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä, jota ei voi saavuttaa pelkällä sisätilojen suojaamisella. Mitä korkeampi melutaso julkisivuun tai julkisivuihin kohdistuu, sitä merkittävämpiä tulee meluntorjuntatoimien olla. Mitä korkeampi keskiäänitaso julkisivuun kohdistuu ja Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tulevassa oppaassa lähtökohtana on, että mahdollinen poikkeaminen käsitellään tapauskohtaisesti perustuen riittäviin selvityksiin, vaikutusarvioihin ja alueen ääniympäristöön. Ne joustot, joita tehdään esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa eivät ole välttämättömiä tai soveltuvia Lempäälässä tai Salossa, joissa on enemmän rakennusten sijoittamismahdollisuuksia. Melualueille rakentaminen ja julkisivuun kohdistuvan melutason huomioon ottaminen ainoastaan ääneneristävyyskysymyksenä ei ole MRL:n tavoitteiden mukaista. Se, että asuinhuoneessa alitetaan ohjearvo tai enimmäistason osalta suositusarvo, on minimitavoite, eikä se poista kaikkia meluisasta ympäristöstä aiheutuvia haittoja. Mahdollisuus melutason ohjearvoista joustamiseen tulee arvioida aina kohdekohtaisesti paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien perusteella. vsk
Hiljaiselle julkisivulle aukeava asunto lisää varmuudella asumisen laatua ja todennäköisesti myös koettua elinympäristön viihtyisyyttä. Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa -oppaan tarkoitus Uuden oppaan tarkoituksena on tarjota maankäytön suunnittelijoille apua melun, tärinän ja runkomelun huomioimiseksi eri kaavatasoilla. Rauhallinen ja laadukas ääniympäristö, joka mahdollistaa liikkumisen ja oleskelun miellyttävässä ympäristössä on erityisesti tärkeä lasten ja vanhusten kannalta. Olennaista läpinäkyvässä meluntorjunnan suunnittelussa on, että kaavaselostuksessa ja kaavaan liittyvissä meluselvityksissä tuodaan esiin selvästi, millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelussa on käsitelty, millaisia vaikutuksia melulle altistumiseen eri vaihtoehdoilla on ja millä perusteella lopullinen valinta on tehty. Voimakkaan melun alueille rakennettavat asunnot eivät ole usein oman asunnon hankkijoille houkuttelevin kohde. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyy usein myös kohteiden katukuilumaisuus ja heikentynyt ilmanlaatu ja siitä aiheutuvat riskit. vsk. Ääniympäristön laatua ei pidä myöskään vähätellä työikäisen väestön osalta, jolle työpäivän jälkeinen virkistäytyminen ja liikkuminen luonnossa, laadukkaassa ääniympäristössä, on useista näkökohdista toivottavaa. Lisäksi tiivis kaupunkirakenne voi synnyttää lämpösaarekeilmiöön, jolla on omat haitalliset vaikutuksensa, ja joka saattaa lisätä myös melun ja ilmanlaadun aiheuttamia haittoja. Oppaan tarkoituksena on opastaa kuntia myös läpinäkyvään meluntorjunnan suunnitteluun. Niiden perusteella kunnilla on mahdollisuus tehdä kaavaratkaisuja, joilla voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hallita melun, tärinän tai runkomelun aiheuttamia haittoja ja joiden avulla voidaan luoda asukkaille tarkoituksenmukainen, terveellinen ja viihtyisä elinja ääniympäristö. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Vaikka sosiaalisesti tuettua tai erilaisten palveluasumisen muotojen sekä koulujen sijoittamista meluisille alueille pyritään välttämään, ei tämä näytä toteutuvan aukottomasti. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on myös huomioitava se, että ympäristöhaittoja ei voida alueen terveellisyyden ja viihtyisyyden osalta käsitellä suunnittelussa täysin yksittäisinä toisistaan erillisinä haittoina. hiljaisen julkisivun tarjoaminen kaikille asukkaille on. On myös huomioitava, että aiemman suunnittelun virheitä on edelleen runsaasti ja niiden korjaaminen on usein hyvin vaikeaa. Siinä maankäytön suunnittelu tehdään perustuen riittäviin ja hankkeen kannalta ajoissa tehtyihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Samoin kaavatyössä tulee varmistaa se, että kaikki esitetyt meluntorjuntatai tärinätorjuntaratkaisut ovat mahdollisia toteuttaa teknisesti ja taloudellisesti juuri kyseessä olevassa kohteessa.. 10 mitä heikompi lähiympäristön ääniympäristö on, sitä tärkeämpää mm. Näiden ryhmien mahdollisuudet siirtyä halutessaan parempaan ääniympäristöön ovat rajalliset. Merkittävä asia meluasioiden riittävässä huomioimisessa on myös se, että maankäytön suunnittelussa tavoitellaan sosiaalisesti toimivaa ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävää elinja toimintaympäristöä. Tällaiset ratkaisut voivat johtaa alueiden segregaatioon ja ongelmien kasautumiseen muutenkin heikommassa asemassa olevien ihmisten kontolle. Oppaassa tullaan esittämään suositeltavia linjauksia ja käytäntöjä, joiden avulla melun, tärinän ja runkomelun riittävä huomiointi on mahdollista. Sen sijaan asuntosijoittajalle kohteet voivat olla hyvinkin houkuttelevia, eikä kaikilla vuokra-asujilla ole mahdollisuuksia asuinpaikkansa valintaan
vsk. Korvausvaatimus on sekä vanhan että uuden lain mukaan tehtävä yleensä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt on saanut tietää siitä, että korvausta ei saada perityksi vahingon aiheuttajalta. Keskuksen jäseniä ovat kaikki ympäristövakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Laki tulee voimaan 1.1.2025, jolloin myös uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa. Korvauksia vanhoista vahingoista voi hakea YVK:lta vielä viiden vuoden ajan uuden lain voimaantulosta eli 31.12.2029 asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. YVK puolestaan korvaa ennen vuotta 2025 aiheutuneita vahinkoja myös uuden lain voimaantulon jälkeen. Kaikki 31.12.2024 jälkeen tapahtuneet vahingot ilmoitetaan Ympäristövahinkorahastolle. Vuodesta 2025 alkaen korvauksia maksavat sekä Ympäristövakuutuskeskus (YVK) että ympäristövahinkorahasto. Ympäristövakuutuskeskus Ympäristövahinkojen korvaamiseen uusi rahasto Kuva: Pixabay.. 11 Uusi laki ympäristövahinkorahastosta hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2022 lopussa. Kuka korvaa vahingot uuden lain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2024 loppuun saakka vahingot hoitaa Ympäristövakuutuskeskus (YVK). Kun uusi laki astuu voimaan, maksetaan ympäristövahinkorahastosta korvausta ympäristön pilaantumiseen liittyvistä vahingoista silloin, kun korvausta ei saada perittyä vahingon aiheuttajalta tai aiheuttajaa ei tiedetä. Vastuu aiheutuneesta ympäristövahingosta on ensisijaisesti toimintaa harjoittaneella vahingonaiheuttajalla, jonka on korvattava myös ympäristövahinkojen torjumisesta ja pilaantuneen ympäristön ennalleen saattamisesta aiheutuneet kustannukset. Ympäristövakuutuskeskus turvaa viimekädessä vahingonkärsineen oikeudet hoitamalla tuntemattomien ja vakuuttamattomien toimijoiden aiheuttamat ympäristövahingot. Lisäksi keskus hoitaa asianmukaisesti vakuutettujen, mutta maksukyvyttömien toimijoiden aiheuttamat ympäristövahingot jäsenyhtiöidensä toimeksiannosta. Sen jälkeen vahingoista vastaa Ympäristövahinkorahasto. Rahaston korvauspiiri on laajempi kuin nykyisessä vakuutusjärjestelmässä, ja rahoitus kerätään vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta toimijoilta. Mikäli tapauksia ei ole vireillä 1.1.2030, voidaan ympäristövakuutusjärjestelmä päättää kokonaisuudessaan. YVK käsittelee loppuun kaikki sille ennen ympäristövahinkorahastolain voimaantuloa ilmoitetut sekä viiden vuoden siirtymäaikana ilmoitetut vahinkotapaukset. Ympäristövahinkorahastosta ei pääsääntöisesti korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet ennen lain voimaantuloa 1.1.2025. Sen jälkeen korvausvaatimuksen myös ennen vuotta 2025 tapahtuneista vahingoista voi tehdä vielä 31.12.2034 saakka Ympäristövahinkorahastolle
Liikennemelun määrään vaikuttavat ajonopeudet läheisillä liikenneväylillä, liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus Mikko Kylliäinen, TkT, yksikönjohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Meluntorjuntavaihtoehdot kaavoituksessa ja sen jälkeen Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista asettaa puitteet asemakaavamääräyksille. 12 R akennusten ääniympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta rakentamismääräykset, toisaalta kaavamääräykset. Näiden välillä on rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden kannalta merkittävä käytännön ero. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Rautateiden ja raitioteiden läheisyydessä kaavamääräysten laatimisessa noudatetaan esimerkiksi VTT:n ohjeissa annettuja suositusarvoja tärinälle ja runkomelulle. Toisin kuin rakentamismääräykset, kaavamääräykset määräytyvät rakennuspaikan mukaan. Rakentamismääräyksissä eli ääniympäristöasetuksessa (796/2017) ja sitä täydentävässä ääniympäristöohjeessa (2018) esitetyt vaatimukset esimerkiksi huoneistojen väliselle ääneneristävyydelle eivät riipu rakennuspaikasta eivätkä ne määrittele keinoja, joilla määräysten velvoitteet saadaan toteutetuiksi. Hankkeen jatkosuunnittelussa yksityiskohtaiset kaavamääräykset voivat rajoittaa käytössä olevia meluntorjuntavaihtoehtoja, mutta väljemmin kirjoitetut määräykset antavat mahdollisuuksia valita rakennuspaikalle parhaiten sopivimpien vaihtoehtojen välillä.. vsk. Asuinkerrostalo voidaan siten toteuttaa yhtä hyvin betonikuin puurakenteisena, ja kumpikin lisäksi erilaisin rakennetyypein ja erilaisin runkojärjestelmin joko elementtiratkaisuin tai paikalla rakennettuna
Melumallinnus osoitti, että tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan satoja metrejä pitkä ja viisi metriä korkea melueste. Tämän artikkelin tarkoituksena on valottaa asiaa muutamien esimerkkien kautta. Kuvalähde: A-Insinöörien kuva-arkisto.. vsk. Kaavamääräysten laatiminen edellyttää siten paljon meluun, tärinään ja runkomeluun liittyviä selvityksiä ja niiden tulkintaa eli asiantuntemusta. Oma muurini sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Asemakaavassa tulisi esittää kaikki tiedot, jotka rakennushankkeeseen ryhtyvä tarvitsee suunnittelun lähtötiedoiksi sekä hankkeen toteutusmahdollisuuksien ja kannattavuuden arvioimiseksi ja riskitarkasteluja varten (Kettunen et al. Kaavamääräyksiin valittujen meluntorjuntavaihtoehtojen vaikutuksia hankkeiden jatkosuunnitteluun ei juuri ole tutkittu. Liikenne aiheuttaa lisäksi pehmeiden maakerrosten kautta etenevää tärinää ja kovien maakerrosten ja kallion kautta etenevää runkomelua. Omassa rankingissani melueste on meluntorjuntavaihtoehtojen listalla viimeiKuva 1. Meluntorjuntavaihtoehtojen tärkeysjärjestys Sanotaan, että jokaisella akustikolla on oma muurinsa jossain päin Suomea. Tilanne oli se, että pitkän ja kapean korttelin toisella puolella oli metsää, mutta toisella vilkas väylä. Melutasot väylän puolelle pakosti muodostuvilla piha-alueilla olivat paljon sallittujen rajojen yläpuolella. Koska väylä sattui sijaitsemaan sillä puolella, josta valo tulee ja jonne oli paremmat näkymät, rakennusmassat oli asemakaavassa osoitettu korttelin hiljaiselle puolelle. Sellainen myös toteutettiin, jotta korttelin rakentaminen oli mahdollista. Asiaa mutkistaa vielä se, että meluja tärinäolosuhteet riippuvat paikan lisäksi ajasta, koska ennustetilanteen liikennemäärät on otettava huomioon. 13 sekä melun leviämiseen alueella oleva rakennuskanta ja maastonmuodot. 2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tällä tarkoitetaan poikkeuksellisen pitkää, korkeaa ja massiivista meluestettä, joka olosuhteiden pakosta on pitänyt suunnitella ja rakentaa. Tieja raideliikenteen ympäristöönsä tuottama melu etenee ilman välityksellä rakennuksen pihaja oleskelualueille, parvekkeille ja rakennuksen ulkovaipan pinnalle, jonka värähtely välittyy ilmaääneksi rakennuksen sisään. Tärinän ja runkomelun tasot rakennuspaikalla ja rakennuksessa riippuvat muun muassa maaperästä, liikennemääristä, liikennöivästä kalustosta, ajonopeuksista ja radan kunnosta (kuva 1)
Kuvalähde: A-Insinöörien kuva-arkisto.. Hyvällä maankäytön suunnittelulla ja rakennussuunnittelulla meluesteet voidaan välttää. Liikennemelu vaimenee noin 3 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa väylään nähden, joten rakennusmassojen sijainnilla lähellä väylää tai kymmenien metrien päässä siitä ei juuri ole merkitystä ulkoa sisälle siirtyvän melun määrän kannalta, kun vaatimus rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydelle asetetaan oikein. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Melueste ei ole erityisen tehokas meluntorjuntakeino siksi, että äänen pienet taajuudet siroavat eli taipuvat esteen taakse. Massa voi tarkoittaa asuinrakennusta, sitä suojaavaa toimistotai liikerakennusta tai sopivasti sijoitettuja pihaja varastorakennuksia tai autotalleja. Siten meluesteen takana ei ole koskaan täysin hiljaista. 2017) ja pihojen oleskelualueiden sijoituksella voidaan vaikuttaa muodostuvaan ääniympäristöön. Myös parvekelasituksilla (Kylliäinen et al. Kaikki nämä ovat yleensä korkeampia kuin meluesteet, jotka eivät edes vaikuta lainkaan julkisivuille kohdistuviin melutasoihin silloin, kun asunnosta on näköyhteys väylälle – eli tyypillisesti toisen tai kolmannen kerroksen korkeudelta ylöspäin (kuva 2). Siten ulkovaipan ääneneristävyys on mielestäni toiseksi tärkein meluntorjuntakeino. vsk. Listallani ensimmäisellä sijalla meluntorjuntavaihtoehtojen joukossa on rakennusmassa. Selvitysten tulkinta ja tarkkuus Joitakin vuosia sitten vireillä oli hotellihanke erään kaupungin ydinkeskustaan kortteliin, jonka läheisyydessä on rautatie ja vilkas katu, jonka kautta liikenne keskustan läpi kulkee. Lisäksi melueste ei vaikuta lainkaan meluun silloin, kun tarkastelupisteestä on näköyhteys melulähteeseen. Asemakaavassa oli annettu rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydelle kaavamääräys, jonka mukaan ulkovaipan rakennusosien tuottaman äänitasoeron ?L A piti olla vähintään 40 dB. 14 senä. Tällainen äänitasoero on saavutettavissa, mutta osa ulkoseiKuva 2
Kuvassa 3 on esitetty laajahkon alueen maaperätiedot sekä kunkin asuinrakennuksen tärinätasot suhteessa ohjearvoon. Tarkasteltaessa laajempia alueita raideliikenteen vaikutusalueella kaavamääräysten muodostamiseksi käytetään usein suojaetäisyyksiä. Nykytekniikan mahdollisuudet Meluntorjuntaa koskevien kaavamääräysten taustalla oleva valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista on annettu vuonna 1992. 2017; Huhtala et al. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tuolloin ei vielä puhuttu hiilijalanjäljestä, mutta sitäkin kaavamääräys olisi kasvattanut. Ohjearvopäätökseen liittyvää perustelumuistiota käytetään myös paljon kaava. 2023) tarkastelu on mahdollista (Huhtala & Oksanen 2023). Edellä kuvattu tapaus on esimerkki siitä, että meluselvitysten tulkinta voi johtaa meluntorjuntavaihtoehtoihin, jotka tekevät kaavaillun rakennushankkeen taloudellisesti kannattamattomaksi tai johtavat sen lykkääntymiseen. Tärinää ja runkomelua koskevat kaavamääräykset voivat perustua turvaetäisyyksiin, laskennallisiin selvityksiin tai värähtelymittauksiin. Esimerkiksi tärinän edellyttämä suojaetäisyys voi olla pehmeällä maaperällä oletettua pienempi, jos radan ja tarkasteltavan alueen välissä on kallio, joka pysäyttää värähtelyn etenemisen. Huhtala et al. Viiden desibelin kasvu ulkovaipalle asetetussa vaatimuksessa tarkoittaa sitä, että ympäröivillä väylillä liikennemäärän olisi pitänyt kasvaa kolminkertaiseksi ennustetilanteeseen nähden. Rakentamismääräykset sitä vastoin on uusittu näinä vuosikymmeninä jo useita kertoja (Kylliäinen 2019). Tällaisen liikennemäärän mahtuminen olemassa oleville väylille olisi ollut käytännössä mahdotonta. 2021; Huhtala & Oksanen 2023). Yhden korttelin kokoista aluetta tarkasteltaessa mittaukset ovat usein käytetty ja tarkkakin menettely, mutta tarkasteltavan alueen kasvaessa niiden edellyttämä työmäärä ja mittauspisteiden lukumäärä kasvaa helposti turhan suureksi. Tässä tapauksessa kaavamääräyksen toteuttaminen olisi saattanut hankkeen kannattavuuden vaakalaudalle: ulkoseinää ja ikkunoita oli isossa hotellirakennuksessa paljon eli kaavamääräyksestä olisi kertynyt paljon rakennuskustannuksia. Kaavamääräysten laatimiseksi oli tehty meluselvitys, jonka mukaan ennustetilanteen liikennemäärän tuottama melu hotellin julkisivuilla johtaisi äänitasoeroon 35 dB. Kaavamääräykseen oli kuitenkin varmuuden vuoksi kirjoitettu 40 dB. Tämä voi johtaa päätelmään, jonka mukaan alue ei ole lainkaan tai ainakaan kovin helposti rakennettavissa. Suojaetäisyyksiin perustuva tarkastelu ei voi tällaisia seikkoja ottaa huomioon. Suojaetäisyydet ovat hyvin karkea tapa arvioida tärinäja runkomeluvaikutuksia. Neuvotteluissa todettiin, että 35 dB riittää ulkovaipalta vaadittavaksi äänitasoeroksi ja hanke toteutui. Maaperästä riippuen suojaetäisyydet voivat muodostua hyvinkin suuriksi, useiksi sadoiksi metreiksi. Kaavamääräyksiin ei siten pitäisi lisätä varmuusvaroja; ulkovaipan ääneneristävyyden tapauksessa varmuus sisältyy suunnittelumenetelmään, jolla ikkunat ja ulkoseinärakenteet valitaan. 2021; Kylliäinen et al. 15 nän rakennetyyppivaihtoehdoista rajautuu pois ja ikkunoiden ääneneristävyyden tulisi olla mahdollisimman hyvä (Kylliäinen et al. Kun laskenta tehdään algoritmisesti, tulokset saadaan nopeasti käyttöön ja erilaisten maankäyttöja vaimennusratkaisujen (esim. Se perustuu siis yli 30 vuoden takaiseen tietoon ja tekniikkaan. 2023). Mittausten ohella voidaan käyttää laskennallisia menetelmiä (Oksanen et al. Kun laskennassa hyödynnetään avointa dataa esimerkiksi maaperän ja ratojen ominaisuuksista, laskennan tarkkuus paranee
Samalta alueelta laskettu tärinäkartta (ylhäällä) ja runkomelukartta (alhaalla). Asuntojen ilmanvaihto ei nykymääräysten mukaan saa perustua avoimena olevaan ikkunaan, joten nykyisin tuuletus avoimen ikkunan kautta rajautuu poikkeustilanteisiin, joissa asunnon tai huoneen ilma pitää vaihtaa nopeasti. Siihen perustuva usein toistuva ratkaisu on kaavamääräys, jonka mukaan asunnot eivät saa avautua rakennuksen meluisalle puolelle lainkaan tai vaihtoehtoisesti niiden on avauduttava myös hiljaiselle puolelle. Jos tuuletusmahdollisuus katsotaan merkitykselliseksi ja niin, että tuuletusikkunan ollessa avoimena melutason pitää pysyä joissakin rajoissa, tuuletusikkunasta voidaan tehdä ääntä vaimentava (kuva 4) tai tuuletusikkunan eteen voidaan sijoittaa ääntä vaimentava rakenne. Kuvalähde: A-Insinöörien kuva-arkisto.. 16 määräysten pohjana. Olisiko aika uusia valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Kuva 3. vsk. Tärinän ja runkomelun riskialueiden laajuudet riippuvat liikennöivän kaluston lisäksi oleellisesti maaperästä. Asia perustuu perustelumuistion toteamukseen, että ”tulee näissä tapauksissa huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletusmahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta”. Kaavoitukseen liittyviä päätöksiä ja ratkaisuja tehdään yli 30 vuotta vanhan säädöksen nojalla, mikä joissain tilanteissa johtaa siihen, että teknisesti käyttökelpoisia ratkaisuja rajautuu pois meluntorjuntavaihtoehtojen joukosta. Keskeistä on se, paljonko meluisan puolen julkisivuun kohdistuvasta melusta siirtyy huoneistoon sisälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. 30 vuotta sitten sitä vastoin asunnoissa ei ollut koneellista tulo-poistoilmanvaihtoa. Ratkaiseva tekijä asuntojen ääniympäristön kannalta ei ole se, paljonko melua julkisivuun kohdistuu. Ongelma tulkittaessa tätä perustelumuistion kohtaa on se, että ei ole selvää, mitä tuuletuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan
Nro 2, s. Akustiikkapäivät 2017. 2017. 2023. 2017. Kaavamääräyksillä sitä vastoin voidaan rajata käyttökelpoisia meluntorjuntavaihtoehtoja valikoimasta pois, jos määräykset laaditaan liian yksityiskohtaisesti. 22–28. 2017. 2021. Melun vaikutukset asuntojen arvoon ja rakennuskustannuksiin. Huhtala, T., Oksanen, B. & Huhtala, T. & Huhtala, T. Kettunen, J., Kylliäinen, M., Niemi, H. Tietyt määräykset, kuten ulkovaipalta vaadittava äänitasoero, ovat yksiselitteisiä, mutta esimerkiksi tärinän ja runkomelun torjumiseen on käytettävissä laaja kirjo erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tuuletusluukun ollessa auki ilma ja ääni kulkevat lamellivaimentimen läpi, jolloin ääni vaimenee. Rautatietekniikka. Keväällä ilmestyvä ympäristöministeriön opas, joka käsittelee meluntorjuntaa kaavoituksessa, tuo osaltaan esiin erilaisia vaihtoehtoja meluntorjunnan järjestämiseksi ja kaavamääräysten muodostamiseksi. Espoo, 24.–25.8., Akustinen Seura ry, s. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. 20–25. & Kylliäinen, M. Kuvalähde: A-Insinöörien kuva-arkisto.. Kylliäinen, M., Tervo, S. Kaavamääräyksiä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin, että osaa ratkaisuista ei voida käyttää. 278–283. Uudet laskentamenetelmät raideliikenteen tärinän ja runkomelun arviointiin. Oksanen, B., Lietzén, J., Huhtala, T. Nro 1, s. 18–23. 18–19. Pori–Mäntyluoto-koerataosuuden tärinäja runkomelumittaukset. & Kylliäinen, M. Kuva 4. Talonrakentamisen akustiikka. 2023. Akustiikkapäivät 2021. Ympäristö ja Terveys. Nro 2, s. Kaavoitukseen liittyvät meluohjearvot on aika uudistaa. Rakennuslehti 16.8.2019. & Yli-Pietilä, A. Turku, 24.–25.11., Akustinen Seura ry, s. vsk. Huhtala, T. Kylliäinen, M. Ympäristö ja Terveys. & Oksanen, B. Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyyden suunnitteluohje. 2019. & Kylliäinen, M. 17 Lopuksi Kaavoitusvaiheessa kaikki mahdolliset meluntorjuntavaihtoehdot ovat käytettävissä. Nro 2, s. Lähteet Huhtala, T., Ruohonen, M. Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät. 2021. Ääntä vaimentavan tuuletusluukun periaate. Kylliäinen, M., Kovalainen, V. 30–33. Stabilointirakenne liikennetärinän torjuntakeinona. Tampere, Tampereen yliopisto, Erillisteokset ja sarjajulkaisut. Ympäristö ja Terveys
Rataosuudella on myös paljon tunneliosuuksia (22kpl), joista pisimmät tunnelit ovat yli 2 kilometriä pitkiä (Karnaisten tunneli noin 2200 m, Melkkomäen tunneli noin 2700 m). Kiintestökohtaisten toimenpiteiden tarkoituksena on tehostaa meluntorjuntaa ja toteuttaa sitä kustannustehokkaasti.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. vsk. Espoo-Salo-oikoradalle suunnitellaan neljä asemaa (Hista, Veikkola, Vihti-Nummela, Lohjansolmu) ja viisi asemavarausta (Espoon Myntinmäki, Vihdin Huhmari, Salon Lahnajärvi, Salon Suomusjärvi ja Salon Muurla). Annika Salokangas, projektijohtaja, Turun Tunnin Juna Oy Ilkka Niskanen, meluntorjunnan asiantuntija, WSP Finland Oy Meluntorjunnan suunnittelu Espoo-Salo-ratasuunnittelussa Turun tunnin juna -hankkeen Espoon ja Salon välisellä oikorataosuudella meluntorjuntaa suunnitellaan toteutettavaksi myös asuinrakennuksissa ja niiden piha-alueilla. Pisimmät sillat ovat pituudeltaan yli 1500 metriä (Nummenkylän alikulkusilta, Muurlan ratasilta). Noin 98 kilometriä pitkä kaksiraiteinen rata sijoittuu suurelta osin harvaan asutuille alueille, taajamaksi luettavia lyhyitä rataosuuksia sijoittuu rataosuuden alkupäähän Espoon Mikkelään, Kirkkonummen Veikkolan taajaman alueelle sekä Salon keskustan alueelle. Ratalinjaukselle sijoittuu yhteensä 133 kpl vesistöjä ja peltolaaksoja ylittäviä ratasiltoja sekä alikulkusiltoja. Muilta osin rata sijoittuu metsäja peltoalueille. 18 S uunnittelemme uutta rautatieosuutta Espoon ja Salon välille
Suunnitellun rautatien liikennöinti muuttaa linjauksen ympäristön äänimaisemaa erityisesti suunnittelualueen länsipään metsäja peltoalueilla, joissa aikaisemmin ei ole ollut merkittäviä melun aiheuttajia. Moottoritien läheisyydessä rautatie tuo hetkellisiä junien ohitusten aiheuttamia melutapahtumia tasaisen tieliikenteen aiheuttaman melun joukkoon. 19 Rautatielinjaus sijoittuu pitkällä osuudella Helsinki-Turku-moottoritien läheisyyteen Espoon Ämmässuolta Salon Suomusjärvelle saakka. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Meluntorjunnan suunnittelussa otetaan huomioon junien ohitusten aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot ja niiden vaikutukset asukkaiden terveyteen ja viihtyisyyteen. Tämä melun tunnusluku olisi tarpeellinen, jotta hetkellisten melutapahtumien terveysvaikutukset tulisi otettua yleisesti huomioon meluntorjuntaa suunniteltaessa. Lohjan Nummenkylää lähestyessä rata erkaantuu moottoritiestä noin yhden kilometrin etäisyydelle noin 9 kilometriä pitkällä osuudella. Suomessa melun hetkelliselle maksimitasolle ei ole ohjetai raja-arvoja, joiden soveltamisala olisi väylien suunnittelu. Sisätilojen hetkellinen maksitaso, 45 dB L Amax / L AFmax , mainitaan tosin kriteerinä mm. Salon Suomusjärveltä Salon keskustaan saakka rautatie sijoittuu omaan maastokäytäväänsä yli 2,5 kilometrin etäisyydelle Helsinki-Turku-moottoritiestä. Meluntorjunnan mitoituksen tunnusluvut ja tasot Junien aiheuttama meluhaitta syntyy ohitusten aikaisista hetkellisistä melutapahtumista, jotka kantautuvat lähimpänä rataa sijaitsevien asuinrakennusten sisälle. Rataa suunnitellaan nopealle henkilöjunaliikenteelle, ratageometria mahdollistaa junilta nopeuden 300 km/h, ratasuunnitteluja turvalaitesuunnittelu tehdään huippunopeudelle 250 km/h. Karttakuva ratalinjauksesta.. julkisivujen ääneneristävyyden mitoittamisohjeessa (Ympäristöministeriö 2003) sekä uusien rakennusten ääniympäristön suunnittelun ohjeistuksessa (Ympäristöministeriö 2018)
Ulkoalueille sovelletaan valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja. Melun hetkellistä maksimitasoa 45 dB (L AFmax ) käytetään Suomen kaupungeissa yleisesti kriteerinä myös maankäytön suunnittelussa, vaikka sillä ei olekaan säädöstasoista statusta. Meluntorjunnan keinot suunnittelussa Turun tunnin juna -hankkeen Espoon ja Salon välisellä oikorataosuudella suunnitellaan meluntorjuntarakenteita rautatiealueelle sekä kiinteistökohtaisia meluntorjuntatoimia. Rautatiehankkeiden meluntorjunnan suunnittelu on tähän saakka Suomessa kohdentunut vain rautatiealueella tapahtuvien esteiden suunnitteluun. Edellä esitettyä periaatetta sovelletaan yleisesti kaupunkien ja kuntien maankäytön suunnittelussa, jossa meluntorjuntaa toteutetaan monipuolisilla keinoilla; tieja katualueille sijoitetaan melua vaimentavia rakenteita, rakennusten sijoittelulla pyritään muodostamaan melulta suojaisia alueita, rakennusten julkisivujen ääneneristävyydet mitoitetaan siten, että melu ei kulkeudu sisälle häiritsevän voimakkaana, piha-alueille toteutetaan melulta suojaisia oleskeluja leikkialueita, parvekkeita ja terasseja lasitetaan häiritsevän melun vaimentamiseksi. Rautatien meluntorjunnan suunnittelu pelkästään valtioneuvoston päästöksen (Vnp 992/1993) ohjearvoja käyttäen aliarvioisi merkittävästi meluntorjunnan tarvetta. Meluntorjunnan periaatteita Meluntorjunnan periaatteiden mukaan melusuojausrakenteet toimivat tehokkaasti, kun ne sijoitetaan melua aiheuttavan lähteen lähelle tai melulle altistuvan kohteen lähelle. Tällä menettelyllä suojaavan rakenteen vaikutus saadaan mahdollisimman suureksi. Rautatiealueelle sijoitettavat meluesteet mitoitetaan pohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallia käyttäen, meluesteiden korkeuksien vaihdellessa välillä 1,5–4,0 metriä. WHO:n julkaisussa esitettyyn suositukseen (WHO 2009). Kiinteistökohtaisia meluntorjunnan toimenpiteitä suunnitellaan asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden parantamiseksi ja pihojen oleskelualueiden suojaamiseksi. Espoo-Salo-oikoratahankkeen meluntorjunnan suunnittelussa asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvan melutason kriteeri on rakennuksen sisätilojen 45 dB melun hetkellinen maksimitaso (L AFmax ). Alun alkaen kyseisen tunnusluvun ja kriteerin käyttö perustuu terveysvaikutustutkimuksiin ja mm. Merkittävä osa meluntorjunnan mahdollisuuksista jätetään käyttämättä, kun toimenpiteitä ei kohdisteta rakennuksiin ja piha-alueille, joissa asukkaat altistuvat raideliikenteen aiheuttamalle melulle. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Piha-alueilla tapahtuvaa melualtistumista pyritään vähentämään pihojen oleskelualueiden suojauksella, terassien ja parvekkeiden lasituksella, oleskelualueiden lähelle tehtävillä seinärakenteilla, oleskelualueiden siirrolla rakennuksen muodostaman suojan. 20 Tätä tunnuslukua ja raja-arvoa käytetään myös sosiaalija terveysministeriön asetuksen (545/2015) soveltamisohjeessa (Sosiaalija terveysministeriö 2015) taloteknisten laitteiden aiheuttaman melun toimenpiderajana sisätiloissa. Ruotsissa meluntorjunnan toimenpiteet kiinteistöissä ovat olleet osa meluntorjunnan käytäntöjä jo kymmenen vuotta. Asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden parantamisen keinoja ovat: • ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen paremmin ääntä eristäviin, • seinärakenteiden äänen parantaminen lisärakennekerroksilla, • huoneiden korvausilmaventtiilien äänenvaimennuksen parantaminen
Melulaskentojen lopputuloksena esitetään vastaavat tulokset kuin ilman meluntorjuntaa tehdyssä tarkastelussa. Ratasuunnitelmavaiheen jälkeen suunnittelu tarkentuu vielä rakentamissuunnitelmavaiheessa. Melutarkastelulle 3 esitetään vastaavat tulokset kuin melutarkasteluissa 1 ja 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Melun laskennalliset tarkastelut sisältävät seuraavat vaiheet: Melutarkastelussa 1 rautatieliikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia arvioidaan ilman meluntorjuntarakenteita ja näiden laskentojen tuloksena esitetään: • meluvyöhykekartat raideliikenteen aiheuttamista melutasoista, L Aeq 7-22 , L Aeq 22-7, • asuinja loma-asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvat melutasot L Aeq 7-22 , L Aeq 22-7 ja L AFmax, • asuinja loma-asuinrakennusten lukumäärät, joissa ohjearvojen (L Aeq 7-22 , L Aeq 22-7 ) mukaiset melutasot ylittyvät, • asuinja loma-asuinrakennusten lukumäärät, joiden julkisivuilla ylittyvät 70 dB ja 75 db L AFmax -tasot. Kiinteistökohtaista kustannusta verrataan suojatuille kohteille arvioituihin markkina-arvoihin. Melutarkastelussa 3 meluntorjunta mitoitetaan käyttäen hyväksi rautatiealueella sekä kiinteistöissä tapahtuvaa meluntorjuntaa. Kiinteistökohtainen meluntorjunnan suunnittelu ratasuunnitelmassa perustuu kiinteistöillä tehtäviin katselmuksiin, joissa asumiseen tarkoitettuja rakennuksia arvioidaan ulkopuolelta tehtävillä katselmuksilla. Suunnitelluille meluntorjuntatoimille määritetään kustannustehokkuus jakamalla suunniteltujen meluesteiden kustannukset suojattujen rakennusten lukumäärällä. Meluntorjunnan kiinteistökohtaisten toimenpiteiden piiriin valitaan kohteet, • joissa rautatiealueella tapahtuvalla meluntorjunnalla ei saavuteta riittävää vaimennusta, ja kohteessa tarvitaan molempia torjuntakeinoja, • joissa meluntorjunnan kustannustehokkuus rautatiealueella toteutettavalla suojauksella on huono, ja riittävä suojaus voidaan saavuttaa kiinteistökohtaisilla toimenpiteillä. Meluntorjuntarakenteille arvioidaan kokonaiskustannukset sekä laaditaan kustannustarkastelut kohteittain. Kiinteistökohtaisten toimenpiteiden suunnittelu Ratasuunnitelmassa määritetään mm. Asukkailta tiedustellaan rakenteisiin liittyviä lisätietoja. Katselmuksissa arvioidaan ikkunoiden, ulko-ovien ja seinärakenteiden ominaisuuksia, kuntoa ja ääneneristävyyttä. rautatiealueen aluerajaukset sekä lunastettavat maa-alueet. 21 puolelle sekä piha-alueelle toteuttavilla huvimajatyyppisillä rakenteilla. Melutarkastelussa 2 meluntorjuntarakenteet mitoitetaan rautatiealueelle suunnitelluilla rakenteilla (meluvalleilla, -kaiteilla ja -seinillä). Kiinteistökohtaiset meluntorjuntatoimet voivat korvata osaltaan rautatiealueelle suunniteltuja torjuntarakenteita, joten rautatiealueelle sijoittuvien meluntorjuntarakenteiden määrät voivat olla pienempiä kuin melutarkastelussa 2. Meluntorjunnan suunnittelun laskennalliset tarkastelut Meluntorjunnan suunnittelussa junaliikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti sekä tarkemmissa kiintestökohtaisissa tarkasteluissa. Tarkastelujen tavoitteena on, että asuinkohteiden melutasot eivät ylittäisi asuinrakennusten julkisivuilla ja piha-alueilla melulle asetettuja kriteerejä. vsk
Laskennallinen tarkastelu tehdään ilman rautatiealueelle suunniteltuja meluntorjuntatoimia sekä rautatiealueen meluntorjuntarakenteilla. Piha-alueelta määritetään pihan oleskelualueiden sijoittuminen. Katselmuksessa koottujen tietojen sekä laskennallisten tarkastelujen tietojen pohjalta arvioidaan toimenpiteet, joita tarkasKiinteistöjen katselmuksessa kirjataan tiedot ikkunarakenteista ja niiden kunnosta. Lainaus kiinteistöjen omistajille osoitetusta kirjeestä katselmusten ajankohtien sopimiseksi. seinärakenteiden eristyksistä, rakennukseen tehdyistä remonteista sekä huoneiden sijainneista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tavoitteenamme on torjua junaliikenteestä aiheutuvaa melua mahdollisimman tehokkaasti ja haluaisimme tulla keskustelemaan kanssanne erilaisista meluntorjuntaratkaisuista.”. ”Olemme tunnistaneet kiinteistönne kohteeksi, jonka alueelle uusi junarata saattaa aiheuttaa junan ohiajon aikaista melua. Kiinteistöön kohdistuvia melutasoja arvioidaan tarkennetulla laskennallisella tarkastelulla, jossa määritetään rakennuksen julkisivuun kohdistuvat melutasot kaikille julkisivuille ja kerroksille sekä piha-alueille. vsk. 22 mm
vsk. Suunnitelluille toimenpiteille arvioidaan niillä saavutettavat vaikutukset sekä toimenpiteista muodostuvat kustannukset. Viittaukset Sosiaalija terveysministeriö 2015: Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Opas 108. Alustava suunnitelma esitellään kiinteistön omistajalle ja kirjataan hänen suhtautumisensa ehdotukseen (myönteinen/kielteinen). Ratasuunnitelmassa laadittava kiinteistökohtainen meluntorjuntasuunnitelma on ehdotus toteutuksesta, joka tarkentuu rakentamissuunnitelmavaiheessa. ISBN 978 92 890 4173 7. 23 teltavan kohteen suojaamiseen tarvitaan. Ympäristöministeriö 2018: Ääniympäristö – Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä.. WHO 2009: Night Noise Guidelines for Europe. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Ympäristöministeriö 2003. Ympäristöministeriö 2003: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Raitiovaunua on syystä pidetty leimallisena joukkoliikennevälineenä Helsingin kantakaupungille, mutta nyt uudet raitiolinjat rakennetaan pääosin yhdistämään lähiöt toisiinsa tai kaupungin keskustaan, ja hankkeita on meneillään Helsingin lisäksi muissa suurissa kaupungeissa. 24 2020 -lukua voinee joukkoliikenteen kehittämisen osalta kutsua raitiovaunun vuosikymmeneksi. Useilla alueilla raitiolinjan varteen kaavoitetaan uusia rakennuksia, joten raitiolinjojen meluhaitat voidaan kaavavaiheessa minimoida kaavaratkaisuin ja määräyksin. vsk. Tällä vuosikymmenellä suunnitellaan, rakennetaan ja otetaan käyttöön ennennäkemätön määrä raitioteitä osana vihreää siirtymää ja alati kasvavien kaupunkien täydennysrakentamista. Raitioteiden rakentaminen muuttaa kaupunkirakenteen lisäksi myös melutilannetta kadun varsilla. Valmiiksi rakennetuilla alueilla rakenteellisen meluntorjunnan suunnittelua haastavat katutilan ahtaus ja raideliikenteen meluntuoton erityispiirteet.. 2020-luvulla käynnissä olevia raitiotiehankkeita ovat muun muassa Tampereen ratikka (vaiheet 1 ja 2), Turun ja Vantaan raitiotiet, Espoon ja Helsingin alueella Raide-Jokeri sekä Helsingissä Kruunusillat, Viikki-Malmi ja Johannes Oksanen, DI, nuorempi asiantuntija Sitowise Oy Uusien raitiolinjojen meluvaikutukset ja niiden hallinta rakennetussa ympäristössä Tällä vuosikymmenellä suunnitellaan ja rakennetaan huomattava määrä uusia raitiotielinjoja useisiin kaupunkeihin Suomessa
Suoralla osuudella raitiovaunu on autoliikenteeseen verrattuna hiljainen, eikä raitiotien tuleminen kadulle autojen sekaan lisääkään aina katuliikenteen keskiäänitasoa (L Aeq ) merkittävästi. vsk. Lähtökohtana olivat, kuten yleensä, Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melun ohjearvojen [4] alittuminen sisällä asuinrakennuksissa, muissa herkissä kohteissa ja ulkona oleskelualueilla. Joukkoliikenteen rungoksi tarkoitetut raitiolinjat, joilla ratikat pystyvät myös Helsingin kantakaupungin raitiovaunuihin verrattuna suurempiin nopeuksiin, muuttavat katukuvan ja kaupunkirakenteen lisäksi melutilannetta. 25 Vihdintien pikaratikka. 2020-luvun pikaraitiovaunu on uusi melulähde autoliikenteen seassa, ja paikoin raitiovaunu voi olla ainut merkittävä melulähde ennen hiljaisena tunnetulla katuosuudella. Tässä kirjoituksessa käsitellään tarkemmin esimerkein Vantaan raitiotien [1], RaideJokerin [2] ja Kruunusillat raitioradan [3] suunnittelua melunhallinnan näkökulmasta. Kadun laitaan muuriksi sijoitetut rakennukset suojaavat niiden taakse jääviä pihoja, ja riittävillä ulkovaipan ääneneristysvaatimuksilla taataan asumisterveyden ja viihtyvyyden kannalta riittävän alhaiset sisämelutasot. Kirjoituksen julkaisuhetkellä Raide-Jokeria koeajetaan, Kruunusiltoja rakennetaan ja Vantaan ratikan osalta on meneillään rakennussuunnitelman laatiminen. Yhteensä raitioteitä rakennetaan noin 100 kilometriä, ja raitioteiden meluvaikutukset kohdistuvat siten suureen joukkoon kaupunkien asukkaita. Raitiovaunun tuottama melu eroaa autoliikenteen tuottamasta melusta. Uusien raitiovaunulinjojen suunnittelu on tiiviisti sidoksissa kaavoitukseen. Runkoääntä pienempitaajuista tärinää harvoin aiheutuu raitiotiestä niin paljon, että se häiritsisi ihmistä. Raitiotieliikenteen aiheuttama muutos melutilanteessa ei ole aina suoraviivainen heikennys, sillä raitiolinjan rakentamisen myötä myös autoliikenteen liikennejärjestelyt voivat muuttua ja autoliikenne vähentyä paikoin merkittävästi. Raitiovaunulla on lisäksi autoliikenteeseen verrattuna omanlaisensa melujalanjälki; vaihteiden yliajosta voi syntyä kovaäänistä, impulssimaista kolinaa ja tiukemmissa kaarteissa saattaa esiintyä kapeakaistaista kaarrekirskuntaa, joiden vuoksi raitiotie aiheuttaa paikallisesti suuria hetkellisiä enimmäisäänitasoja (L Amax ). Oleskelualueiden suojaksi ei siksi suunniteltu rakenteellista meluntorjuntaa, vaikka raitiotien melu ylittäisi ohjearvot, mikäli. Herkkien tutkimuslaitteiden toimintaa se saattaa kuitenkin häiritä, esimerkiksi sairaaloissa ja yliopistoissa. Raitiolinjat rakennetaan pääosin alueille, joissa melua on jo katuja tieliikenteestä johtuen ennestään. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tehdään tilaa raitiotielle, ja kokonaiset kadut ja korttelit rakennetaan usein raitiotiehankkeen myötä uudestaan. Melun impulssimaisen ja kapeakaistaisen luonteen vuoksi vaihteissa ja kaarteissa aiheutuva melu voidaan kokea erityisen häiritsevänä. Sen sijaan yöaikainen melu voi olla paikoin määräävä alueellisesti, esimerkiksi raitiovaunujen varikon läheisyydessä, jossa tyypillisesti yöaikainen (klo 22–07) liikenne on vilkasta. Meluntorjuntaratkaisut RaideJokerissa, Vantaan raitioradassa ja Kruunusillat-raitiotiessä Raide-Jokerissa, Kruunusillat-raitiotiessä ja Vantaan ratikan meluntorjunnan suunnittelussa noudatettiin samoja periaatteita. Kirjoituksessa käsitellään yksinomaan ilmaääntä, mutta mainittakoon, että raitiolinjojen suunnittelussa ja rakennuskustannuksissa merkittävä osuus on runkoäänen leviämisalueen selvittämisellä ja runkoäänen eristämisellä asuinrakennuksista. Uusien kaavoitettavien rakennusten ja oleskelualueiden osalta raitiotiehankkeen meluhaitan vähentäminen voidaankin tehokkaasti ratkaista jo kaavavaiheessa
26 ohjearvon ylityksen lisäksi melutaso alueella ei hankkeen myötä kasvanut merkittävästi. Raide-Jokerissa ja Kruunusillat -raitioradassa rakenteellista meluntorjuntaa suunniteltiin raitiolinjan pituuteen nähden vähän. Meluseiniä suunniteltiin ja toteutettiin muutamien olemassa olevien rakennusten ja niiden pihojen suojaksi, Raide-Jokerissa 720 metriä ja Kruunusilloissa alle 100 metriä. Tämä kuvaa hyvin raitiotien vaikutusta kadun varren keskiäänitasoihin. Rakenteellisen meluntorjunnan rakentamista pelkästään enimmäisäänitason ylittymisen takia rajattiin kaikissa hankkeissa, sillä vaihteiden tai kirskuvien kaarteiden rakenteellinen meluntorjunta on usein hyvin vaikeaa. Raide-Jokerin melueste Espoon Kurkijoentiellä.. Tämä on oleellista erityisesti vaihteiden ja kaarteiden läheisyydessä yöaikaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Vaikka 2 dB on pieni muutos melutasossa, juuri ja juuri havaittavissa, useimmilla alueilla laadittujen meluselvitysten mukaan raitiotie ei nostanut melutasoa niinkään paljon. Kuva 1. Rakenteellisen meluntorjunnan sijaan enimmäisäänitasojen ylittyminen pyrittiin välttämään kaavoituksessa ja esimerkiksi raitiotien vaihteiden sijaintien valinnalla. Merkittäväksi kasvuksi katsottiin yli 2 desibeliyksikön muutos nykytilanteeseen verrattuna. Meluesteet eivät mahdu katualueille, ja vaikka mahtuisivat, ei niiden korkeus riittäisi suojaamaan varsinkaan kerrostalojen ylimpiä kerroksia. Sekä Raide-Jokerin että Kruunusillat-raitiotien varrella on pääosin toimistotaloja, kerrostaloja Taulukko 1. Pyrkimyksenä oli, ettei A-painotettu hetkellinen enimmäisäänitaso 45 dB ylittyisi nukkumiseen ja lepoon käytettävissä huoneissa. Raide-Jokerissa, Kruunusilloissa ja Vantaan raitioradassa käytetyt melun ohjeja suositusarvot. Keskiäänitason lisäksi raitiotiehankkeiden meluselvityksissä tutkittiin myös enimmäisäänitasoja raitiotien osalta
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Kuvakaappaus Raide-Jokerin meluselvityksestä. Melumallinnuksen perusteella useiden asuinrakennusten julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso tai enimmäisäänitaso oli niin voimakas, että sisämelutasojen ylittymistä pidettiin todennäköisenä. Pientalovaltaisella alueella meluesteet oli mahdollista sijoittaa tontin ja katualueen rajalle, mutta Tikkurilassa katualueelle ei mahdu Kuva 2. 27 tai tällä hetkellä rakentamattomia alueita, joilla raitiotien aiheuttama melu on huomioitu kaavoitettaessa. Raitiolinjan varrelle Vantaalla sijoittuu myös paljon pientaloja, joiden oleskelupihat eivät ole rakennusten suojassa, vaan avautuvat suoraan kadulle. Tuoreen kaavan mukaiset rakennusmassat (sinisellä) suojaavat taakse jääviä pientalojen pihoja melulta. Tuoreen kaavan mukaiset rakennusmassat (sinisellä) suojaavat taakse jääviä pientalojen pihoja melulta. vsk. Vantaan raitioradassa rakenteellista meluntorjuntaa suunniteltiin huomattavasti kahta muuta hanketta enemmän, lähes 1,5 kilometriä. Kaavamääräyksen mukaan uusien rakennusten kadun puoleisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on 31–33 dB. Kaavamääräyksen mukaan uusien rakennusten kadun puoleisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on 31–33 dB.. Tikkurilantie, Kyytitie ja Hakunilantie ovat katuja, joiden ympäristö on jo pitkälti rakennettu täyteen, eikä uusien alueiden kaavoitus siten ole mahdollista. Meluesteitä suunniteltiinkin juuri pientalojen pihojen suojaksi, esimerkiksi Espoon Kurkijoentiellä (kuva 1), jossa ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Ulkoalueiden lisäksi meluesteitä suunniteltiin suojaamaan rakennusten julkisivuja noin 300 metrin verran. Syynä tälle on pääasiassa raitiotien linjaus. Tärkein ja usein tehokkain keino ratkaista niin olemassa kuin suunnitteillakin olevien rakennusten melusuojaus on kaavoitus, jossa uusi raitiorata on otettu huomioon. Kuvassa 2 on esitetty Käskynhaltijantien päiväajan melutilanne ennustetilanteessa Raide-Jokerin varrella
Raide-Jokerin Liikennemeluselvitys, Raide-Jokeri allianssi (Sitowise), 2021 3. Osuudelle sattuvat myös puolenvaihtoon käytettävät vaihteet, joiden suoraan rataan verrattuna voimakas meluntuotto erottuu melukartalta selvästi. Meluesteiden suunnitteleminen onkin kaupungissa usein tarkkaa yhteensovitusta katuja ratasuunnitelmien kanssa. Kuvakaappaus Vantaan raitiotien meluselvityksestä. Kuva 3. Pientalojen pihojen ja julkisivujen suojaksi onkin suunniteltu melukaiteita ja enimmäisäänitasoltaan hyvin voimakkaat vaihteet on sijoitettu niin, etteivät ne sijaitse suoraan tonttiliittymälle jätetyn aukon kohdalla. 28 meluesteitä. Pientalojen suojaksi on suunniteltu 1,5 m korkeat melukaiteet (turkoosit viivat).. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Vantaan raitioradan meluselvitys, Sitowise, 2023 2. Pikaraitioteiden rakentaminen tuo kaupunkiin uuden, katuliikenteestä poikkeavan meluhaitan, jonka torjunta on parasta tehdä kaavavaiheessa. Tikkurilan osalta hankkeessa suoritettiinkin julkisivujen ääneneristysmittauksia, joiden perusteella voitiin todeta, että eristys on riittävä ja sisämelutasot eivät siten ylitä ohjetai suositusarvoa. Viitteet 1. Ääneneristysmittauksin varmistettiin ohjearvojen alittuminen myös Kruunusillat-hankkeessa Helsingin Merihaassa. vsk. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, 993/1992. Kruunusillat raitiotien meluselvitys, Kruunusillat allianssi (Sitowise), 2023 4. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä, 796/2017. Kadulla ei ole merkittävää autoliikennettä, vaan raitiotien ja sen vaihteiden (turkoosit ristit) melu on merkittävä. Kuvassa 3 on esitetty päiväajan melutilanne ennustilanteessa Tilustiellä, jossa Vantaan raitiotie tulisi olemaan ainut merkittävä melun lähde. Vanhoilla alueilla suunnittelulta vaaditaan rakennusten yksilöllistä huomioimista ja yhteensovitusta katuja ratasuunnittelun kanssa, jotta katutilaan tarvitsisi sijoittaa mahdollisimman vähän meluesteitä melutilanteen heikentymättä ja asumisterveyden vaarantumatta. 5
Käytännön laatutyössä on Oulussa panostettu erityisesti oman toiminnan häiriöiden tai virhetilanteiden eli poikkeamien esiin nostamiseen – alkuvaiheessa jopa kannustetaan siihen, että poikkeamia syntyisi. EnviroVet Oy Oulun seudun ympäristötoimen henkilökuntaa.. Ympäristöjohtaja Leena Tuuri paitsi luotsaa joukkoaan myös osallistuu itse aktiivisesti laadun kehittämiseen, työpajoihin ja kokouksiin. Taustalla on kuitenkin tärkeä asia. ”Erinomaisia oivalluksia ovat muun muassa Moka on lahja -teemaviikko, yhteiset työpajat, uusimman tekniikan hyödyntäminen poikkeamahallinnassa ja laatu-dinosauruksen palasteleminen mahdollisimman pieniksi palasiksi”, Lepistö täsmentää. Arviointiperusteiden mukaan ”Vuoden valvontayksikkö on organisaatio, joka suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti toteuttaa laadunhallintaa, arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. ”Laadunhallinta on parhaimmillaan koko organisaation toiminnan ytimessä auttaen sitä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla: tehokkaasti, yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja työyhteisön hyvinvointia parantaen”, Lepistö painottaa. Osaamisen varmistaminen sekä oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden lisääminen ovat Oulussa yhdessä työstettyjä tavoitteita laadulle. ”Toimiva poikkeamahallinta on laadunhallinnan ytimessä”, Outi Lepistö tiivistää. ”Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii aktiivisesti ja monipuolisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi”, Outi Lepistö laatujärjestelmän kehittäneestä asiantuntijaverkosto EnviroVetistä kertoo. Laadunhallinta on kiinteä osa koko organisaatiota, niin terveysvalvontaa, ympäristönsuojelua, hallintoa kuin eläinlääkintähuoltoakin ja sitä toteutetaan oman vuosikellon mukaan”. 29 Oulun seudun ympäristötoimi on valittu vuoden laadukkaimmaksi Vuoden Valvontayksiköksi 2022 on valittu Oulun seudun ympäristötoimi. Tähän on kehitetty monenlaisia keinoja. Laadun varmistaa organisaation johto, joka linjaa sekä laadunhallinnan tavoitteet että niiden toteuttamisen. Työyhteisö on turvallinen ja sallii myös virheet ja kokeilut. Laadunhallinta nähdään paitsi tukkuna ohjeita, ennen kaikkea yhteisenä toimintakulttuurina, johon kaikki sitoutuvat. Tämä vaatii kuitenkin hieman aikaa ja sopeutumista sekä ennen kaikkea uudenlaista ajattelutapaa, jossa ei pelätä virheitä tai etsitä syyllisiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tämä näkyy Oulun seudun laadunhallinnassa hyvin. Yhteistä hyvää jaetaan auliisti eteenpäin ja laadun oivalluksia Oulusta on kuultu monilla yhteisillä koulutuspäivillä. Työntekijät myös kouluttautuvat laadunhallinnan osaajiksi ja osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen laatujärjestelmätyöhön ja sen harjoituksiin. Laadunhallinta on jalkautettu läpi koko organisaation. Erityisenä vahvuutena Oulussa on laadunhallintaan sitouttaminen aina yksittäisten työntekijöiden tasolle asti. Kisassa olivat mukana kaikki valtakunnallista laatujärjestelmää käyttävät kunnallisen ympäristöterveydenhuollon organisaatiot. ”Jatkuva parantaminen näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset”, hän jatkaa. Laatuun kuuluvat myös toiminnan mittarit ja niiden toteutumisen arviointi. Oulussa toimintaa on jalkautettu pohtimalla, miten laadunhallinta kutakin työntekijää hyödyttää, eli mistä saadaan motivaatiota noudattaa yhteisiä linjauksia. vsk. Johdon aktiivinen osallistuminen laadunhallintaan on tärkeää. Organisaatio tekee sisäisiä auditointeja, seuraa toiminnassaan aiheutuvia poikkeamia ja korjaa havaitut puutteet
Mitoituksessa käytetään melun osalta vakiintuneita mallinnusmenetelmiä sekä kansallisia ohjearvoja ja toimenpiderajoja. vsk. 30 Jari Hosiokangas, ryhmäpäällikkö Ramboll Finland Oy, Tampere Melu ja välke tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia mitoitettaessa Tuulivoiman tuotanto on Suomessa edelleen voimakkaassa kasvussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Tuulivoimaloiden meluja välkevaikutukset arvioidaan hankkeen suunnitteluvaiheessa mallintamalla. Välkkeen osalta mitoituksessa käytetään tällä hetkellä muiden maiden suositusarvoja, joiden soveltamisessa on vaihtelua. Kuva: Pixabay.
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Pienitaajuisen melun osalta melun leviämisen mallinnus tehdään tanskalaisen standardin DSO 1284 mukaisesti 1/3-oktaaveittain taajuusvälillä 20–200 Hz. useita hankkeita YVAvaiheessa) tulevat käyttöönottovaiheeseen. (Keränen ym., 2017). Laskentatuloksia verrataan STM:n asetuksen 545/2015 mukaisiin toimenpideTaulukko 1. Maatuulivoimaloiden teho, napakorkeus ja roottorin halkaisija ovat kasvaneet jatkuvasti. Mallinnustuloksia verrataan VNp 1107/2015 mukaisiin tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoihin. Käytännössä mitoitus tehdään yöajan ohjearvojen perusteella, jotka ovat kansallispuistoja lukuun ottamatta 5 dB päiväajan ohjearvoja alemmat (taulukko 1). Voimaloiden melu Tuulivoiman meluvaikutuksia on Suomessa mitoitettu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisella tavalla mallintamalla vuodesta 2014 alkaen. Kasvu jatkuu edelleen, vuosien 2023–2025 aikana valmistuvien tuulipuistojen kapasiteetti on noin 3 200 MW sisältäen yhteensä 505 tuulivoimalaa (Suomen tuulivoimayhdistys, 2023). Kapasiteetti kasvoi vuoden 2022 aikana merkittävästi 2 430 megawatilla ja 437 tuulivoimalalla. vsk. Mallinnusohjeen mukaisesti melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvona käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Rakennusten (pientalojen) ulkovaipan äänieristys pienitaajuista melua vastaan huomioidaan yleensä Suomessa tehtyjen mittausten mukaisten arvojen perusteella. Lähes kaikki kapasiteetista on maatuulivoimaa, kuitenkin myös merituulivoiman osalta on selvää kasvua odotettavissa vuosien 2025– 2030 välillä, mikäli nyt käynnissä olevat suunnitelmat (mm. Suomeen on rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia (MW). 31 Tuulivoima Suomessa Tuulivoiman rakentaminen on edelleen voimakkaassa kasvussa Suomessa. Melun keskiäänitasojen laskennassa YVA-vaiheessa ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa käytetään ISO 9613-2 mukaista melun laskentamallia, kun taas ympäristölupamenettelyssä käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Opas määrittelee varsin yksityiskohtaisella tasolla melun mallintamisen eri suunnittelutasoilla. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa käyttöönotettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli 3,4 MW, napakorkeus 132 m ja roottorin halkaisija 130 m. Vastaavasti vuonna 2022 käyttöönotettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli 5,6 MW, napakorkeus 145 m ja roottorin halkaisija 158 m (Suomen tuulivoimayhdistys, 2023). Voimalan tehon kasvu perustuu suurempaan roottorin lapojen pyyhkäisypinta-alaan, joten roottorin halkaisija (lapojen pituus) kasvaa tehon kasvaessa. Tuulivoimamelun VNp 1107/2015 mukaiset ohjearvot.
Päiväaikana sallitaan 5 dB suurempia arvoja. Meluvyöhykkeiden laajuuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut suurta kasvua, vaikka voimaloiden yksikkökoot ovat kasvaneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Kuva 1. Mallinnusta varten voimaloista edellytetään standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoitettu melupäästön (äänitehotaso) takuuarvo (”declared value” tai ”warranted level”). Pääsääntöisesti sisämelun toimenpiderajat alittuvat silloin, kun ulkomelun VNp 1107/2015 mukainen keskiäänitaso alittaa sille asetetun ohjearvon. Takuuarvo on arvo, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %. Voimalavalmistajat tekevät jatkuvaa kehitystyötä voimaloiden melun hillitsemiseksi. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat 1/3-oktaavikaistoittain (Asumisterveysasetus). Napakorkeuden kasvu ei kasvata meluvyöhykkeiden laajuutta, ellei jonkin vaikutusalueella olevan maastoesteen vaikutus vähene. Pilvisyys estää välkkeen muodostumisen, kapean puustovyöhykkeen vaikutus taas voi olla vähäinen. vsk. Voimaloiden melupäästö (äänitehotaso) ei ole kasvanut samassa tahdissa voimaloiden koon kasvaessa. Voimaloiden välke Tuulivoimala aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä silloin, kun aurinko paistaa tuuliTaulukko 2. Tyypilliset melupäästön takuuarvon lukuarvot tuulivoimaloille ovat välillä L WA 105–110 dB. Kuva: Timo Karppinen.. 32 rajoihin asunnossa sisällä (taulukko 2)
Joissain tapauksissa on tehty mallinnuksia, joissa myös puuston vaikutus on huomioitu mallinnuksessa. Välkkeen ohjearvoja eri maissa.. Pahimman tilanteen laskennassa määritetään suurin teoreettisesti mahdollinen välkemäärä, jolloin laskenta olettaa auringon paistavan koko päivän (auringonnoususta auringonlaskuun), tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen aina maksimaalinen määrä. Todellisen tilanteen (real case) laskennassa käytetään pitkän ajan tilastollisia sääolosuhdetietoja mm. pahimman tilanteen (worst case) ja/tai todellisen tilanteen (real case) mukaisena. auringonpaisteen määrästä, tuulen nopeudesta ja -suunnasta. vsk. Välkkeen suositusarvot eri maissa pohjautuvat pitkälti Saksassa tehtyyn tutkimukseen ja sen pohjalta määritettyihin ohjearvoihin (WEA-ShcattenwurfTaulukko 3. Välkkeen määrän arvioinnissa Suomessa suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö, 2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Kuitenkin, mikäli näkyminen ei kokonaan esty tai metsä häviää hakkuiden seurauksena, ei metsän huomioiva mallinnus anna oikeaa tietoa välkkeen määrästä. Tuulivoimaloiden välkevaikutusta arvioidaan kaupallisilla mallinnusohjelmilla, joista yksi yleisimpiä Suomessa tehdyissä mallinnuksissa on tanskalainen WindPRO. 33 voimalan liikkuvien lapojen takaa katselupisteeseen (esimerkiksi asuinrakennuksen ikkuna). Välkkeen määrä voidaan laskea ns. Välkettä ei synny, kun on pilvistä, tuulivoimala ei ole käynnissä tai auringon asema on välkkeen muodostumiselle epäedullinen. Metsä vaikuttaa välkettä estävästi, mikäli se estää voimalan näkymisen katselupisteeseen. Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Käytännössä käytössä ovat olleet Saksan, Tanskan ja Ruotsin arvot (taulukko 3)
Välkkeen määrä (välkealueen laajuus) voi monissa tapauksissa olla mitoittava suhteessa meluvyöhykkeiden laajuuteen. Mitä pidempi lapa, sitä pidempi on yksittäisen voimalan aiheuttama välkeaika havaitsijan kohdalla. Tuulivoimalan välkevaikutuksiin lavan pituudella ja lavan leveydellä on vaikutusta. Tyypillisimmin Suomessa käytetty suunnittelun tavoitearvo on ollut ”real case” vuosivälkkeen arvo 8 h. Yksittäisen tuulivoimalan osalta pisimmät välkealueet syntyvät voimalasta lounaaseen (aamuauringon vaikutus) ja kaakkoon (iltaauringon vaikutus). Lavan suurempi leveys puolestaan pidentää välkkeen vaikutusetäisyyttä. Kuva 2. Esimerkki yksittäisen voimalan ”real case” 8h/v välkealueista Etelä-Pohjanmaan säätiedoilla on esitetty kuvassa 2. Kuitenkin myös muita taulukon arvoja on eri tapauksissa käytetty. vsk. Huomattava on, että välkealueen muotoon ja laajuuteen vaikuttaa voimalan mittojen lisäksi maantieteellinen sijainti. Esimerkki yksittäisen voimalan 8h/vuosi ”real case” välkealueista Suomessa Etelä-Pohjanmaan säätiedoilla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Järjestelmän avulla välkkeen muodostumista halutuissa kohteissa monitoroidaan voimalan nasellin päälle tai runkoon asennettavilla valosensoreilla, joiden tuottaman tiedon perusteella määritetään laskennallisesti välkkeen muodostumisen mahdollisuutta huomioiden valoisuus ja roottorin asento. Välkkeen syntyyn voidaan vaikuttaa tuulivoimalaan liitettävällä teknisellä ohjauksella, jolla tuuli-voimala pysäytetään tarvittaessa. 34 Hinweise 2002). Esimerkki tuulipuiston 40 dB meluvyöhykkeistä sekä 8h ja 10 h ”real case” välkealueista on esitetty kuvassa 3. Välkkeen rajoittamistoimet voimaloiden käyntiä rajoittamalla voivat tulla kyseeseen, jos häiriintyvä kohde sijoittuu välkealueelle, mutta on melualueen ulkopuolella
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. The sound insulation of façades at frequencies 5–5000 Hz. Sosiaalija terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. STM, 2015. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Lähteet Keränen J., Hakala J., Hongisto, V. Kuva 3. vsk. https:// tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/ tilastot-2/tuulivoimatilastot-2022 Valtioneuvoston asetus 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016. Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windnergianlagen. Tuulivoimatilastot 2022 (23.1.2023). Ympäristöministeriö, 2016. 35 Ympäristöministeriössä on käynnissä Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan (Ympäristöministeriö, 2016) päivitystyö, jota varten arvioidaan mahdolliset Suomessa sovellettaviksi tulevat välkkeen suositusarvot. Päivitys 2016. Suomen tuulivoimayhdistys, 2023. WEA-Shcattenwurf-Hinweise 2002. Building and Environment 156 (2019) 12–20. Esimerkki tuulivoimapuiston 40 dB meluvyöhykkeestä sekä ”real case” 8h ja 10 h välkevyöhykkeistä.
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Syinä olivat kansalaisten palautteet, maankäytön suunnittelu ja ympäristölupa prosessit. Asiantuntijakonsulttien kanssa on kehitetty mallinnus-, mittausja arviointimenetelmiä sekä tehty useita tutkimuksia ja laajoja torjunta toimia. vsk. Puolustusvoimien ampumatoiminta: neljännesvuosisata meluntorjuntaa Puolustusvoimat on viime vuosikymmeninä selvittänyt kaikkien ampuma ratojensa ja -alueidensa ympäristömelun. 36 Vuosituhannen vaihteen lähestyessä Puolustus voimat (PV) tunnisti tarpeen kehittää ampuma toiminnan ympäristö melun hallintaa. Nyt noin 25 vuoden jälkeen työlle asetetut tavoitteet on saavutettu. Käynnistettiin hanke ampumamelun arvioinnin kehittämiseksi ja nimitettiin Asko Parri koko päivä toimiseksi ampumamelun asiantuntijaksi. Tapio Lahti 1 , TL Akustiikka Timo Markula 1 ja Mika Hanski 1 , HMMT Partners Oy Asko Parri, Puolustusvoimat Leopard 2A4, päästömittaus Pahkajärvellä 2009. Melualueiden määrittämisen katsottiin turvaavan ratojen ja alueiden toiminta edellytykset ja takaavan niiden kehittämisen pitkällä aikajänteellä. Kuva mittauspisteestä, etäisyys 100 m, suunta 90°.. 1 Aikaisemmin Akukon Oy; nykyisin TL Akustiikka ja HMMT Partners ovat PV:n toimeksiannoissa Akukonin ali konsultteja. Hankkeen tavoitteena oli määrittää ampuma toiminnan melualueet luotettavasti meluselvitysten perusteella ja saattaa ne ympäristö lupien ja kaavoituksen piiriin
37 Alkuvaihe Puolustusvoimissa melua tutkittiin 1980-luvun lopulta alkaen henkilöstön kuulovaurio riskin kannalta Työterveys laitoksen toimesta, pääasiallisena tekijänä TkT Rauno Pääkkönen. Kontioranta 1997, Riihimäki 1998, Tammisaari 2000, Vekaran järvi 2000, Santa hamina 2001 ja Syn dalen 2002. Asko Parri aloitti PV:n ympäristö melun asian tuntijana vuoden 2002 alusta. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tehtiin ensimmäiset meluselvitykset: mm. Siinä esitettiin raskaiden aseiden perustietojen ja mittaus ohjeiden lisäksi ohjearvojen luonteiset suositusarvot raskaiden aseiden melulle. Alussa vuonna 1998 mitattiin keskeisimpien pieni kaliiperisten ja muutamien raskaiden aseiden melupäästöt, eli emissiot silloisten pohjois maisten ohjeiden mukaisesti (TTL Pääkkönen). Hankittiin melumittareita sekä otettiin käyttöön pohjois maisen ampumarata melun laskentamallin ensimmäinen versio (1985) ja sen yksinkertainen DOSpohjainen mallinnusohjelma. Melunhallintahankkeen alkuvaiheen eräänlaisen päätöksen muodosti raskaiden aseiden ympäristö melulle laadittu arviointiohje 2005 [1]. Tällöin käynnistyivät ensimmäiset ampumaratojen ympäristö melu selvitykset. Ohjeessa pohjustettiin myös raskaiden aseiden melun mallilaskentaa. Malliohjelmalla melutaso voitiin laskea ”käsin” yhteen pisteeseen kerrallaan. Ampumaratojen melulle tehtiin melutason mittauksia ja mallinnusta, mutta raskaille aseille vain mittauksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Yhtenä sysäyksenä toimivat vuoden 1997 ampumarata melun ohjearvot (VNp 53/1997). 1990-luvun lopulla huomio alkoi kääntyä myös ympäristö meluun. Emissiomittauksia: it-konekivääri 12,7 ITKK 96; raskas kerta sinko 112-63 RSKES ja kanuuna 155 K 98 (Niinisalo 2014 ja 2009) sekä ampuma katoksen, rynnäkkö kiväärin 7,62 RK 95 ja ylä kulissien yhteis vaikutuksen emissio mittaus (Vekaran järvi 2011).. Mutta raskaille aseille ei ollut laskenta mallia eikä mallinnus ohjelmaa; niiden selvitykset ja melualueiden määrittäminen tehtiin mittaustulosten perusteella. vsk. Näitä suositusarvoja käytettiin ampumaja harjoitus alueiden meluselvityksissä raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointiin vuoteen 2017 asti
Näin silloiset modernit mallinnus ohjelmat Cadna/A ja SoundPlan, jotka sisälsivät vain yleisen mallin, saatiin toimimaan molempien mallien mukaisesti juuri ampuma melun tapauksessa ja tuottamaan laskenta tulokset voimassa olleita ohjeja suositus arvoja vastaavassa muodossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Myöhemmin melu päästöjen systemaattisen määrittämisen myötä selvitykset ovat perustuneet yksinomaan malli laskentaan. Sopimuksia jatkettiin vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen sopimuskonsulttina on toiminut Akukon Oy. Raskaiden aseiden selvityksissä tehtiin lisäksi melupäästöeli emissio mittauksia kenttäoloissa, tuliasemien läheisyydessä, koska suurimmaksi osaksi päästötietoja ei ollut. PV:n pienikaliiperisten aseiden melupääsEsimerkki aseiden melu päästö tieto kannan emissio kortista: Panssari haupitsi 155 PSH K9 (kortti sisältää myös yksityis kohtaiset päästö tiedot terssi kaistoittain eri suuntiin 15° välein).. Puolustusvoimat kohdensi resursseja solmimalla melunhallinnan puite sopimukset Insinööri toimisto Akukon Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Pieni kaliiperisten aseiden melua alettiin mallintaa pohjois maisen ampumarata melun laskenta mallin vuonna 2002 uusitulla versiolla (Nordtest ACOU 099). vsk. Molempia malleja sovellettiin siten, että lähtöarvoina eli melu päästöinä käytettiin ääni energia tasoja. Selvityksiä ryhdyttiin tekemään ensisijaisesti perustuen mallinnukseen laskentamalleilla. Mallinnuksen lisäksi kaikissa selvityksissä tehtiin myös altistuvien kohteiden melutasoeli immissio mittauksia. 38 Järjestelmälliset meluselvitykset Keväällä 2005 käynnistyi kaikkien ampumaratojen ja -alueiden melun systemaattinen mallinnukseen perustuva selvitystyö. Sekä pieni kaliiperisten että raskaiden aseiden emissio mittaukset ovat olennaisesti vaativampia kuin tavanomaiset melutason seuranta mittaukset. Emissiot eli melupäästöt Mallinnuksen olennainen osa ovat hyvälaatuiset lähtöarvot, jotka täytyy määrittää erikseen. Raskaiden aseiden melulle käytettiin pohjoismaista yleistä ympäristö melun mallia (DAL 32)
Ampumaratojen parantamishanke käynnistyi 2012, ensimmäisenä kohteena Parolan nummen rata. Vuoteen 2009 asti tehtiin yksittäisten ratojen melu selvityksiä. Tyyppi katosten vaimennusvaikutus määritettiin mittauksin. Vuodenvaihteessa 2010 PV aloitti Räiskylän kokemusten pohjalta ampuma katosten akustisen kehittämisen. Raskaiden aseiden melupäästöjä mitattiin aluksi kenttä oloissa normaalin ampumatoiminnan aikana. Tietokanta käsittää 74 aseen ja panoksen emissio kortit. Myöhemmin vuosina 2009–2021 emissio mittauksia on tehty erityis järjestelyin Niinisalossa, hallituissa olosuhteissa ja päivitetyin menetelmin. Suunniteltiin Aja C-tyyppi katokset. Ne liittyivät osana PV:n ampuma ratojen ympäristön suojelun parantamis hankkeeseen sekä useiden hallinnon alojen yhteisesti teettämään ampuma ratojen BAT-selvitys työhön [2]. Tarvittaessa tehtiin rata kohtaiset melunAmpumaradan torjuntatoimia, Parolan nummi 2013. Ratojen melun torjunnan kokonais valtaista kehittämistä alettiin pohjustaa vuodesta 2007 torjunta kokeiluilla Räiskylässä. Mitatut päästöt on koottu emissio tieto kantaan, joka kattaa lähes kaikki PV:n käyttämät aseet. Pieni kaliiperisten aseiden päästö mittauksia täydennettiin vuonna 2014. Ratojen parantamishankkeen aikana (2012–2018) tehtiin meluselvitys muutamaa rataa lukuun ottamatta kaikille radoille osana niiden ympäristö lupa prosessia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. 39 töt mitattiin erityis järjestelyin uudestaan Niinisalossa kesällä 2005, koska vanhat vuoden 1998 mittaukset eivät olleet mallinnuksen kanssa täysin yhteen sopivia. Merkittävimpien aseiden ja ampumatarvikkeiden yhdistelmien melupäästöt tunnetaan nyt hyvin. vsk. Parolassa käytettiin kaikkia ampuma radan rakenteellisia melun torjunta toimia (katokset, maa valleja ja melu seiniä). Ampumaratojen selvitykset ja meluntorjunta Puolustusvoimilla on nykyisin käytössä 35 ampumarataa. (yläkuvat) Eteenpäin jatketuilla sivu seinäkkeillä parannettu katos; (alavasen) parannetun katoksen tarkistus mittaus, korotetut vallit ja meluaita vallin päällä; (alaoikea) yleiskuva parannetusta radasta.
Toimien valmistuttua tehtiin melun tarkistus mittaukset ja määritettiin ampuma radan melualueet alueiden käytön suunnittelua varten. PV:n ampuma ratojen parantamis hankkeen kokonais kustannukset olivat melun osalta noin 13 M€. Vuoden 2012 alussa ampuma rata melulle altistui noin 2230 asukasta ja noin 570 loma-asuntoa. Melu selvityksiin sisällytettiin nykyinen ampumaja räjäytys toiminta sekä arvio lähi vuosien toiminnasta. Ne sisälsivät yleensä katosten parantamisia, vallien lisärakentamista tai korottamista ja joskus lajiratojen siirtoja. Tärkeimpien alueiden selvitykset saatiin valmiiksi vuoteen 2010 mennessä, mutta melu vaikutuksiltaan vähäisempien alueiden osalta selvitystyö jatkui. Raskaiden aseiden meluasetuksen VNa 903/2017 voimaantulon jälkeen kaikkien ah-alueiden melu selvitykset päivitettiin asetusta ja sen arviointi ohjetta vastaaviksi. Raskaiden aseiden selvitykset Puolustusvoimien raskaiden aseiden ammuntaan ja räjäytyksiin käyttämiä ampumaja harjoitus alueita on 29 ja harjoitus alueita 28. Alueiden selvitystyö käynnistyi kesällä 2005 Pahka järvellä ja Hätilässä. Alueiden koko vaihtelee joukko-osastojen pienistä lähi harjoitus alueista Rovajärven yli 100 000 ha:n alueeseen. vsk. 40 torjunta selvitykset, joissa torjunta toimet mitoitettiin mallinnuksen avulla. Taustaselvitykset ja -tutkimukset Perusselvitysten ohella PV:n ampumamelun hallintaan on liittynyt runsaasti erilaista Santahaminan ampumaradan melun torjunta toimien vaikutus, lasketut melu vyöhykkeet ennen torjuntaa ja sen jälkeen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Altistuvien lukumäärä on pudonnut dramaattisesti: nyt altistuvia on 40 asukasta ja 100 loma-asuntoa. Usealla radalla toteutetut mittavat torjunta toimet ovat olleet erittäin menestyksellisiä. Selvityksiä päivitetään, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi käytetyissä aseissa, sijainneissa tai laukaus määrissä. Tällä hetkellä 30:llä Puolustusvoimien ampuma radalla on ympäristö lupa ja kahden radan lupa on vireillä. Raskaiden aseiden ympäristö melun ainoa torjunta keino on alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus, joiden avulla altistuvien määrää voidaan vähentää pitkällä aikavälillä. Melualueet määritettiin ja otettiin mukaan alueiden käytön suunnitteluun
Pienikaliiperisten ja raskaiden aseiden Ampumaratamelun mittausten ja laskennan Kyrön pellon vertailu tutkimus 2007 ja sen uusintaanalyysin 2015 keskeiset tulokset.. Uudet tulokset on esitetty arviointi ohjeen esi selvityksessä (2016) sekä päivitetyssä ohjeessa [6]. Alkuperäisessä analyysissä käytettiin vanhaa mittaus ohjetta (YM 61/1999) ja sen sää rajoituksia. Se sisälsi katsauksen ampuma melun akustiikkaan ja leviämiseen, arviointi menetelmiin ja -suureisiin sekä mittaus menetelmiin ja malli laskentaan. Vuonna 2008 Asko Parri teki opinnäyte työnsä osana Mikkelin Kyrönpellon ampuma radalla ainut laatuisen mittavan ampuma rata melun tutkimuksen [5]. Niissä suunnissa, joiden maasto oli ampuma ratojen kannalta tavan omainen ja edustava, A-ääni altistustason L AE mittausja laskenta tulokset olivat sää luokassa +1 (suo tui sa/hyväk syt tävä) erittäin lähellä toisiaan (erot vain 0,1 dB!). Selvitys ehdotti vanhojen ohjearvojen (VNp 53/1997) uusimista ja suureiden vaihtamista äänialtistus tasoon L AE ja keski ääni tasoon L Aeq perustuviksi. 31 päivän aikana ammuttiin joka päivä samalla vakioidulla tavalla 10 laukausta, jotka mitattiin saman aikaisesti neljässä pisteessä ampuma radan ympäristössä. Ympäristöministeriön ja PV:n yhteishankkeena tehtiin kirjallisuus tutkimus ampuma melun vaikutuksista, häiritsevyydestä ja niiden arvioinnista [4]. AI-enimmäisääni tason L AImax tulosten erot olivat suuremmat ja myös sen mittaus tulosten laukausja päivä kohtaiset vaihtelu välit olivat selvästi suurempia. Selvitysten käynnistymiseen ja pieni kaliiperisten aseiden uusittuihin emissio mittauksiin kytkeytyi Timo Markulan diplomityö 2006 [3]. Suunnassa, jossa maasto poikkesi tavanomaisesta, ero oli suurempi. Tarkoituksena oli verrata mittauksia mallinnukseen, eli tarkastella, miten hyvin suositelluissa sääoloissa tehdyt mittaukset vastaavat malli laskennan tuloksia. vsk. Laukauksia oli yhteensä 300, eli mitattuja melu tapahtumia 1200. Vaikutus selvityksen yksi lopputulos oli, että ampuma rata melun arviointisuure, Aja I-painotettu enimmäis ääni taso L AImax oli mittaus teknisesti vanhentunut ja ennen kaikkea melun häiritsevyyden kannalta käyttö tarkoitukseensa sopimaton. 41 taustatyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Vuonna 2015 tehtiin tutkimuksen uusinta-analyysi, käyttäen PV:n valmisteilla olleen ampuma rata melun arviointi ohjeen uutta sää luokitusta ja mallinnus ohjetta
Niissä esitettiin koosteanalyysit Akukonin tekemissä selvityksissä kertyneistä erittäin laajoista tieto määristä mittaus tuloksia ja mittaus pisteisiin laskettuja mallinnus tuloksia. Näiden kolmen tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat, että mallinnus tuottaa hyvin tarkasti uusien ohjeiden sää luokan +1 mittausten energia keski arvon kanssa samat tulokset. Ohjeet ja ohjearvot Vuosina 2005–2017 raskaiden aseiden ampumaja harjoitus alueiden ympäristömelua arvioitiin PV:n suositus arvo-ohjeen [1] perusteella. Pienikaliiperisten aseiden melun vertailuaineisto käsitti 19 ampuma rataa, yhteensä 71 laji rataa. Asetuksessa on annettu melun kokonais altis tusta edustavalle vuosi keskiAkukonin selvitysten koosteanalyysit: mittausten ja laskennan (= dB) vertailu sääluokittain: (vasen ja keski) pienikaliiperiset aseet, (oikea) raskaat aseet; (vasen) AI-enimmäis äänitaso L AImax , (keski ja oikea) ääni altistus taso L AE . Melu taso mittaukset ovat erittäin herkkiä sään vaihtelulle ja tulosten vaihtelu välit ovat hyväksyttävissäkin sääoloissa hyvin suuria. Sääluokat: –1 vastainen, neutraali, +1 suotuisa (hyväksyttävä), +2 liian kova myötäinen.. Vuoden 2018 alussa voimaan astui VNa 903/2017, joka korvasi suositusarvo-ohjeen. Tutkimukset osoittivat vakuuttavasti, että malli laskenta on luotettava ja useissa tapauksissa yksinään riittävä menetelmä sekä pieni kalii pe ris ten että raskaiden aseiden melun arviointiin. Kukin mittaus tulos oli yleensä 10 laukauksen keskiarvo, eli laukauksia oli yli 4000. Kaikkien aikaisempien selvitysten mallinnus mittaus pisteisiin uusittiin käyttäen valmisteilla olleita uusia ohjeita. vsk. (ylä) Erotusten mittaus–laskenta keskiarvot ja hajonnat, (ala) mittaus tulosten piste parvet. 42 uudet arviointi ohjeet [6, 7] sisälsivät myös kaksi muuta laajaa vertailu tutkimusta PV:n ampuma ratojen ja -alueiden mallinnusja mittaus tuloksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Raskaiden aseiden melun vertailu aineiston mittaus tuloksia oli yhteensä 474, joista sääluokan +1 tuloksia 173. Mittaus tuloksia oli 430, joita verrattiin vastaaviin mallinnus tuloksiin. Pieni kalii pe ris ten aseiden altistus tason L AE mittaus tulokset ovat stabiilimpia ja sen vaihtelu välit pienempiä kuin enimmäis tason L AImax ja sen hyväksyttävien sääolojen keskiarvo on selvästi lähempänä mallinnus tuloksia. Mittausten toistettavuus on heikko, ja niiden paino arvo on näillä perusteilla vähäinen
Ohje sisältää myös ajan tasaiset tiedot ampumaradoilla käytettävien aseiden (ml. Se sisältää mallinnuksen ja emissio mittausten ohjeistuksen lisäksi päivitetyn ja merkittävästi tarkennetun immissio mittaus ohjeen. Laaditut ohjeet, määritetyt emissiot ja raskaiden aseiden melulle Vekaranjärven ampumaradan meluvyöhykkeet ja melualueet.. Ampumaratamelun ohjearvojen päivitystarvetta on käsitelty vaikutus selvitystä [4] laajemmin ampuma ratojen ympä ristövaiku tusten BAT-oppaassa 2014 [2] ja seikka peräisesti ampuma ratojen ja pienikalii pe ris ten aseiden ympäristö melun arviointi ohjeessa [6]. Ohje on ainoa kattava ampuma ratamelun arviointia käsittelevä ohje. Selvitys päivitettiin arviointi ohjeeksi 2022 [8]. Raskaiden aseiden ampumatoiminnan melu eli suu pamausten ja räjäytysten paine aallot voivat aiheuttaa myös täri nää ja räminää, joiden arviointiin on laadittu oma ohjeensa [9]. Lopuksi PV:n ampumamelun arvioinnin pitkäjänteiseen kehitys työhön liittynyt tutkimus ja kertynyt tieto osoittavat, että mallintamalla tehty ampuma melun selvitys on ensi sijainen, luotettava ja yksinään riittävä arviointi menetelmä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Ohje on tarkoitettu toiminnanharjoittajan, alueiden käytön suunnittelijoiden, lupaviran omaisten sekä melu selvitysten laatijoiden tarpeisiin. Se sisältää menetelmä ohjeet sekä melun mallinnuksesta ja mittauksista että arvioinnista ja melu selvitysten laatimisesta. Raskaiden aseiden melun arviointi ohje [7] laadittiin samaan aikaan asetuksen valmistelu työn kanssa. Vuosien aikana kertynyt tieto ampumarata melusta koottiin vuonna 2016 ampumaratojen ja pieni kalii pe ris ten aseiden ympäristö melun arvioinnin esi selvitykseen. Ohjeessa asetetaan ensi sijaisiksi arviointi suureiksi vuosi taso L Rden ja A-ääni altistus taso L AE , käyttäen vertailu kohtana raskaiden aseiden meluasetusta ja ohjetta [7]. siviili-) melu päästöistä. 43 ääni tasolle L Rden ohjearvot ja enim mäismelua edustavalle C-ääni altistus tasolle L CE toimen pide raja-arvot
8. Lahti T & Markula T, Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointi. Puolustus voimat, LOGLE, Tampere 2022, 33 s. Lahti T, Markula T & Hanski M, Ampuma ratojen ja pieni kalii pe ris ten aseiden ympäristö melun arviointi ohje. Kajander S & Parri A (toim.), Ampumaratojen ympäristö vaikutusten hallinta. Kertyneen tiedon perusteella [6] voidaan suositella ampuma rata melun ohje arvojen päivittämistä vastaamaan raskaiden aseiden ja räjäytysten melu taso asetusta. Puolustus voimien ohje, Helsinki 2005, 48 s. 2. 9. Parri A, Laskentamallilla määritetyn laukaus melun ääni tason ero mittaamalla määritettyyn ääni tasoon. vsk. Suomen ympäristö 4/2014, 297 s. 6. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Puolustus voimat, LOGLE, Tampere 2022, 101 s. Markula T, Lahti T, Hanski M & Peltonen T, Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman ympä ristö tärinän arviointi ohje. Kirjallisuusselvitys. Jaloniemi R, Pääkkönen R & Parri A, Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristö melun arviointi. 44 säädetyt ohje arvot muodostavat luotettavat ja edustavat ampuma melun arvioinnin perusteet. Ampuma rata melulle altistuvien määrä on onnistuneiden torjunta toimien myötä vähentynyt merkittävästi. Diplomityö, TKK, Espoo 2006, 73 s. Neljännesvuosi sadan työn jälkeen ampuma melun arvioinnin kehittämis hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu. 3. 7. Lahti T & Markula T, Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointi. Markula T, Propagation, measurement and assessment of shooting noise. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. PV:n ampumaratojen sekä ampumaja harjoitus alueiden ympäristö melu on selvitetty. Akukon 160018-1, Helsinki 2017, 39 s. 4. Nykyinen ohje arvo suure L AImax ei sovellu ampuma ratamelun haitallisuuden arviointiin. Jokitulppo J, Lahti T & Markula T, Ampuma melun arviointi. Ympäristö hallinnon ohjeita 1/2018, 46 s. Paras käyttö kelpoinen tekniikka (BAT). Opin näytetyö, Mikkelin AMK 2009, 60 s. 5. Osa 1: Tausta selvitys. Suomen ympäristö 39/2007, 40 s. Viitteet 1. Selvitykset, laskenta ja mittaukset
Ohjelma sisälsi toimet, joilla direktiivissä säädetyt rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Päästöinventaariotiedot osoittavat, että Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Suomessa ovat edelleen matalia moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on laadittu vuonna 2019 EU:n päästökattodirektiivin mukaisesti. Ilmansuojeluohjelmalla tähdätään ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typpidioksidin, aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan uudet, tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Nyt hyväksytyssä päivityksessä on esitetty päivitetyt päästöinventaariot, päästöskenaariot ja ilmanlaatutiedot sekä ajantasaiset tiedot kansallisesta politiikkakehityksestä, vastuunjaosta ja ekosysteemiseurannasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Suomessa matalat, eikä päivitetyssä ilmansuojeluohjelmassa esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanoverkon ja sen alaisten teemaryhmien tärkeää työtä on tarkoitus jatkaa kohti ilmansuojeluohjelman tavoitevuotta 2030.”, toteaa erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä. Tämän vuoksi ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi ilmansuojeluohjelman päivityksen 2. vsk. Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ilmansuojelutyötä on kuitenkin edelleen jatkettava määrätietoisesti. Nämä toimenpiteet tähtäävät etenkin pienpolton päästöjen sekä liikenteen pakokaasuja katupölypäästöjen vähentämiseen. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Ilmansaasteista aiheutuu kuitenkin terveysja ympäristöhaittoja myös Suomessa. Myös erillisen maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimeenpanoa jatketaan. maaliskuuta. ”Ilmansuojelutilanne on Suomessa onneksi melko hyvä, ja viime vuosikymmenten aikana ilmansaastepäästöt ovat vähentyneet. Lisäksi päivityksessä on esitetty yhteenvedot ilmansuojeluohjelman ja maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. 45 Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on päivitetty. Ilmansuojeluohjelma on laadittu vuonna 2019 ja se tulee päivittää neljän vuoden välein. YM Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman päivityksen
Tästä johtuen kertaalleen määritettyä voiman arvoa voidaan hyödyntää uusilla suunnittelualueilla määrittelemällä kyseisen maaperän värähtelynjohtavuus ja hyödyntämällä muualla määritettyjä junatyyppien voimia tai ns. 46 Vesa Vähäkuopus, DI, asiantuntija Sitowise Oy Liikennöivän rautatiekaluston liikennetärinää ja runkomelua aiheuttavien voimien suuruuksien arviointitutkimus Junan ja raiteen vuorovaikutuksesta aiheutuvan maaperään suuntautuvan voiman suuruuden voidaan ajatella olevan junatyyppikohtainen ominaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. vsk. voiman tiheyksiä, eli voimaa, millä juna vaikuttaa maahan aiheuttaen maaperän värähtelyä. Kuva: Scandinavian stockphoto.
47 Rautatieliikenne värähtelyn herättäjänä Värähtelyn vaikutukset ympäristössä havaitaan ihmisten toimesta joko liikennetärinänä, joka tunnetaan, tai runkomeluna, joka kuullaan. Runkomelua koetaan, kun 16–250 Hz taajuusalueella tapahtuva värähtely siirtyy rakennukseen sen perustuksen kautta ja värähtelyliikkeeseen joutuvat rakenteet säteilevät ihmisen kuultavissa olevaa melua. vsk. [1] Herätteenä toimiva voima syntyy, kun liikkuva rautatiekalusto kuormittaa kiskoja pyörän kautta. [2] Kuva 1. Nämä vaikuttavat kuormat voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: 1) kvasistaattiseen kuormitukseen, jossa aiheuttajana on liikkuvan kaluston kiskon kautta ratarakenteeseen vaikuttavat akselipainot sekä 2) dynaamisiin kuormituksiin, jotka aiheutuvat pyörien tai kiskojen epätasaisuuksista, kiskojen epäjatkuvuuskohdista, vaihteista sekä ratapölkkyjen parametrisestä jaksottaisesta vaikutuksesta. Kokemus on värähtelyn taajuusalueesta riippuvainen, jolloin varsinainen liikennetärinä on kyseessä, kun värähtelyn taajuusalue on välillä 1–80 Hz. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Äärimmäisissä tapauksissa myös rakennukset tai rakenteet voivat vaurioitua liikennetärinän vaikutuksesta. Vaunu-rata värähtelysysteemin dynaaminen malli [3].
L v = FDL + LSTM , #(2) Voimien tiheyksien määrittämisen teoria Liikennöintikaluston voimien tiheyksiä määritettäessä yläpuolen kaava käännetään muotoon FDL = L v – LSTM , ##(3) jolloin värähtelyä aiheuttavan voiman tiheyden taso (Force D ensity L evel) on selvitettävissä, kun tarkasteltavasta junasta aiheutunut värähtelyvaste (L v ) tarkastelupisteessä tallennetaan ja huomioidaan keinoherätteellä tutkittu maaperän värähtelynjohtavuus (Line S ource T ransfer M obility) tarkastelualueella. Menetelmä on kehitetty tilanteisiin, missä arviota ei voida perustaa mittaustietoon ja yksilukuarvon antavat menetelmät koetaan liian epätarkoiksi. Kun suunnitteilla olevan liikennöintiväylän alueella on mahdollista määrittää maaperän värähtelynjohtavuus (LSTM), saadaan yhdistelmästä ulos taajuuskohtainen tärinän taso (Lv) kaavan 2 mukaisesti. Koska juna voidaan ajatella sarjana pistemäisiä herätelähteitä, tulee maaperän värähtelynjohtavuus mitata useasta pisteestä raiteen tai radan varrelta. Voiman määrittämisessä suurin työ liittyy maaperän värähtelynjohtavuuden selvittämiseen. R(f) , #(1) Ylempänä mainitun standardin mukaan värähtelyä olisi syytä tarkastella taajuustasossa. A(f) = S(f) . Suomessa yleisesti käytettävien VTT:n ohjeistusten [4] ja [5] perusteella suoritettujen tarkastelujen lopputuloksena on kuitenkin liikennetärinän tai runkomelun yksilukuarvo, joka ei ota kantaa mille taajuusalueelle värähtely keskittyy. Tuloksia tarkastelemalla saadaan selville, kuinka suurta värähtelyä tai tärinää iskun maaperään syöttämä voima kykenee aiheuttamaan. 48 Tärinän ja runkomelun arviointimalleista Standardissa ISO-14837 rautatieliikenteen värähtelyjä arvioitaessa ja arviointimalleja kehitettäessä kehotetaan värähtelysysteemi jakamaan herätteeseen (S), siirtoreittiin (P) ja vastaanottopisteen ominaisuuksiin (R). Yksilukuarvo on usein riittämätön liikennetärinäntai runkomelun suuruutta tai erityisesti niiden torjuntaa arvioitaessa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi voimamittarilla varustetulla isolla vasaralla (esim. Maaperän värähtelynjohtavuus voidaan määrittää helpoiten kohdistamalla maahan impulssimainen voima. Tämän jälkeen pisteet yhdistetään epäkoherentteina yhteen ja tuloksena on viivamaisella lähteellä määritetty maaperän värähtelynjohtavuus (LSTM).. Mitä suurempi arvo, sitä paremmin maa johtaa värähtelyä. Arviointimenetelmä, missä taajuuskohtainen tarkastelu on mahdollista, on kuvattu esimerkiksi Federal Transit Administrationin julkaisussa ”Transit Noise and Vibration Impact Assessment Manual” [6]. Esimerkiksi neitseelliseen maastotai kaupunkikäytävään tehtävä uusi rautatietai raitiotieväylä. vsk. Värähtelyn taajuustasoa on mahdollista arvioida tarkemmin, jos on tiedossa, millä taajuusalueella liikennöintiväline herättää maaperän värähtelemään ja millä taajuusalueella maaperän värähtelynjohtokyky on tehokasta. Tällöin hyödynnetään muualla määritettyä kaluston voiman tiheyttä (FDL). P(f) . leka) ja mittaamalla tarkastelupisteessä maan värähtely. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Yläpuolen kaavat 2 ja 3 on esitetty logaritmisessa avaruudessa. Yhtälöstä (kaava 1) tuloksena on tarkastelupisteessä havaittava tärinän tai runkomelun taso (A), mitä käytetään suoritettaessa arviointeja alueen tai rakennuksen tärinäja runkomelutasoista
Seuraavan sivun kuvassa 3 on esitetty junatyypin SM4 voiman tiheystasoja FTAmenetelmän mukaan määritettynä. Voimien tiheyksien määrittäminen kentällä Tutkimuksen yhteydessä voiman tiheyden määrittämiseen liittyviä mittauksia suoritettiin Monnin kylässä Hausjärvellä syksyllä 2021. Kuva 2. vsk. Junien aiheuttamat tärinätasot (Lv) tallennettiin samoilla etäisyyksillä, kuin millä maaperän värähtelynjohtavuutta tutkittiin. Kuvasta voidaan tulkita, että kyseinen junatyyppi liikkuessaan aiheuttaa maaperään värähtelyä tuottavaa voimaa kohtalaisen laajakaistaisesti. Maaperän värähtelynjohtavuus mitattiin etäisyyksille 15, 30, 40, 50, 60, 80 ja 100 metriä radan keskustasta mitattuna. Mittauksia suoritettaessa huomattiin, että käsikäyttöisellä keinoherätteellä oli mahdollista muodostaa hyödynnettävää maaperän värähtelynjohtavuudesta kertovaa tietoa noin 50–70 metrin etäisyydelle keinoherätteestä. 49 Kaavan 3 mukaan voiman tiheys saadaan tämän jälkeen pelkällä vähennyslaskulla. Tämän jälkeen värähtelyn taustakohina kasvoi liian suureksi. Viivamainen herätelähde muodostettiin yhdeksästä (9) erillisestä pistelähteestä radan penkereen juurelle sijoitettuina. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Maaperä alueella on värähtelyä kohtalaisen hyvin johtavaa silttiä. Menetelmä ja sen käyttö on kuvattu kattavasti julkaisussa [6]. Suurimmat voiman tasot sijoittuvat 4–12 Hz välille, jonka jälkeen tasot tippuvat hieman. 40 Hz yläpuolella tasot nousevat jälleen. Tutkimuspaikka Hausjärvellä.. Keinoherätteenä toimi kiihtyvyysanturilla varustettu painava vasara (leka)
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Pienen otoskoon vuoksi arvojen käyttöön täytyy suhtautua varauksella. Muita syitä voivat olla epävarmuudet viivalähteen muodostamisessa. Pendolino (S87) ja tavarajuna 3645 olivat ainoat junatyypin edustajat mittaushetkellä. Tälle ei havaittu estettä. Yläpuolella esitetystä kuvasta 3 huomataan, että käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Kuva 3. Lisäksi menetelmän käyttö vaatii huomattavan määrän tilaa suunniteltavan väylän varressa ja siitä ulospäin. Kirjallisuustutkimuksen mukaan ilmiö voi johtua esimerkiksi siitä, että keinoherätteillä muodostettu linjamainen värähtelynjohtavuus ei pysty ottamaan huomioon junan liikettä, mikä aiheuttaa Dopplerin ilmiön maaperän värähtelyihin. Lähiliikennettä (SM4) ja Intercityjä (IC) tallennettiin kumpaakin neljä (4) kappaletta. Impulssimaisia herätteitä täytyy antaa vähintään kymmeniä, ellei satoja per mittauspaikka. Mittauksia suoritettaessa suurimmaksi rajoitukseksi osoittautui suuri kenttätyömäärä ja kenttätyöhön kuluva aika. 50 Periaatteessa voiman tiheyksien pitäisi olla jokaisella etäisyydellä tarkasteltuna samat. Taulukossa tulokset ovat keskiarvoistettu ohitusten ja tarkastelupisteiden (etäisyydet radasta) suhteen. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli pyrkiä tutkimaan, soveltuuko menetelmä käytettäväksi Suomen olosuhteissa. Erityisesti kaupunkiympäristössä tämä vaatimus voi aiheuttaa haasteita. Kuvasta voidaan tulkita myös harmittavan suurta hajontaa aivan matalimmilla taajuuksilla. Junatyypin SM4 voiman tiheystasot etäisyyksillä 40, 50, 80 ja 100 metriä.. Taulukossa 1 on esitetty tämän tutkimuksen yhteydessä määritettyjä voiman tiheyden tasoja
vsk. Tulevaisuudessa tietoa olisi hyvä kartuttaa eri hankkeiden yhteydessä suoritetuilla mittauksilla. 51 Kehityskohteet ja tulevaisuus Tällä hetkellä Suomessa ei ole ainakaan julkisesti saatavilla junatyyppikohtaisesti määritettyjä voiman tiheystasoja. Teknisellä puolella suurimmat kehityskohteet liittyvät maaperän värähtelynjohtavuuden tutkimukseen. Voiman tiheystasot.. Voiman tiheyden määrityksen suurin työmäärä liittyy maaperän värähtelynjohtavuuden tarkasteluun, joka tarvitsee tehdä tutkimusalueella vain kerran. Myös eräänlaisen ”tarkastelualueen” perustaminen olisi suhteellisen helppo toimenpide. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Junien maaperään aiheuttavien tärinävasteiden mittaaminen on yksinkertainen toimenpide, jota voitaisiin suorittaa samalla tutkimuspaikalla tarpeen mukaan. Lisäksi tallennettu värähtelyn mittaustieto sisältää Taulukko 1. Suurimpana haasteena on kehittää keinoherätelaite, jolla saadaan herätettyä maaperä värähtelemään tarpeeksi kaukaa ja joka on samalla tarpeeksi helposti liikuteltava
2017. 52 aina taustamelua, jonka huomioimiseen tulisi hyödyntää signaalinkäsittelyssä käytettäviä työkaluja tai pyrkiä kehittämään vastaavia maaperätutkimuksen tarpeet huomioiden. Diplomityö. [3] International Union of Railways. 2005. VTT. Railway Induced Vibrations – State of the art report. Federal Transit Administration. 2018. & Ntotsios, E. Väylävirasto & Tampereen yliopisto. [7] Viitteet [1] ISO. Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius. [2] Thompson, D.,Kouroussis, G. 14837-1:2005 Mechanical vibration – ground borne noise and vibration arising from rail systems – Part 1. [7] Vähäkuopus, V. vsk. ISSN: 0042-3114. [5] Talja & Saarinen, A. Lopullisena tavoitteena voitaneen pitää tilannetta, missä erityisesti taajuustasossa tarvittavaa värähtelytarkastelua pystyttäisiin luotettavasti suorittamaan esitellyllä menetelmällä hyödyntäen Suomessa liikennöivien junien määritettyjä voimien tiheyden tasoja. Vehicle System Dynamics, 57:7, 936-983. 45 s. (2022) Liikennetärinää aiheuttavan voiman karakterisointi. 2019. 2014. 2009. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Modelling, simulation and evaluation of ground vibration caused by rail vehicles. VTT. Transit Noise and Vibration Impact Assessment Manual. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. [4] Talja, A & Törnqvist, J. Saatavissa: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-405-043-2 Kuva: Unspalsh.. [6] Federal Transit Administration
Ilmoittautumiset: ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 14.4.2023 mennessä.. klo 9.00 – 15.30 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa webinaarin uima-allasja märkätilojen siivouksen suunnittelun ja toteuttamisen periaatteista sekä hygienian varmistamisesta omaja viranomaisvalvonnan keinoin. Webinaarin hinta: 150 euroa (+ alv 24 %). 09.00 Webinaarin avaus Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Ympäristö ja Terveys-lehti 09.05 Uima-allas ja märkätilojen hygieniaa koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Heli Laasonen, Valvira 09.35 Aikaa kysymyksille 09.45 Viranomaisvalvonta uimahalleissa ja kylpylöissä Ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, ympäristöterveys 10.15 Aikaa kysymyksille 10.30 Sähköiset järjestelmät siivouksen toiminnanohjauksessa ja hygienian varmistamisessa Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 11.00 Aikaa kysymyksille + lounastauko 12.00 Yötyön tekeminen uimahallien siivouksessa Lakimies Aki Eriksson, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 12.20 Aikaa kysymyksille 12.30 Siivouksen haasteena henkilöstön saatavuus ja osaaminen Siivouspäällikkö Elina Lähdeaho, Urheiluhallit Oy 13.00 Aikaa kysymyksille + kahvitauko 13.30 Ympäristöasioiden huomioiminen – veden ja kemikaalien optimaalinen käyttö siivouksessa Insinööri Pentti Pernu, LVI Pentti Pernu Ay 14.15 Aikaa kysymyksille 14.30 Kiinteistötekniikka ja teknisten tilojen siivouskäytännöt Uimahallipäällikkö Veikko Kuurne, Kuntokeidas Vesipekka, Raahen kaupunki 15.15 Aikaa kysymyksille. Koulutus on suunnattu uimahallien, kylpylöiden ja muiden allasja märkätilojen toiminnanharjoittajille, siivouksesta vastaaville, suunnittelijoille ja alan kouluttajille sekä terveysvalvonnan tarkastajille. 53 WEBINAARI: Siivouksen järjestäminen ja hygienia allasja märkätiloissa Aika: Ti 18.4. 15.30 Webinaari päättyy. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Koulutukseen osallistumisesta saa pyydettäessä todistuksen
Tärinän vaimennusmahdollisuuksia alueella tutkittiin 2D-mallintamalla diplomityössä ”Rautatietärinän vaimennusmenetelmien vertailu ja soveltuvuustarkastelu”. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. 54 Sanni Leimi, projekti-insinööri Welado Oy Rautatietärinän vaimennusmenetelmien vertailu 2D-mallinnuksen keinoin Liminka-Oulu-rataosuudelle on suunnitteilla kaksoisraide, jonka oletetaan kasvattavan rautatietärinää jo valmiiksi tärinän kannalta haastavalla, pehmeikköpainotteisella alueella. vsk. Kuvaajat: Kimmo Saarela ja Jarkko Kariniemi.. Diplomityö on tehty osana Väyläviraston ”Ratasuunnittelu Tampere-Oulu” -hanketta
Tarkasteltavina parametreina olivat värähtelyn taajuusjakauma ja voimakkuus. Junan ominaisuuksien lisäksi radan, maaperän ja tärinälle altistuvan rakennuksen ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti tärinähaitan suuruuteen. Tärinän voimakkuutta ja leviämistä voidaan rajoittaa erilaisin tärinänvaimennusmenetelmin. Osittain samoista syistä asuinrakentamista kaavoitetaan myös aiempaa enemmän maaperältään heikommin kantaville alueille, jotka ovat tärinän kannalta ongelmallisimpia paikkoja. Pohjatutkimustulosten perusteella muodostettiin yksinkertaistettu kuvaus tutkimuskohteen maaperästä. Yleissuunnitelmassa oli myös esitettynä alueelle suositeltuja vaimennusrakenteita, jotka otettiin mukaan vaihtoehtotarkasteluun. Lähtökohtana suunnitteilla oleva kaksoisraideosuus Osana Väyläviraston Ratasuunnittelu Tampere-Oulu -hanketta laaditaan LiminkaOulu rataosuudelle ratasuunnitelma kaksoisraiteesta. Junaliikenteen akselipainojen nosto ja liikennöinti pitkillä junilla edesauttavat tärinähaittojen syntyä. Tämän vuoksi luotettava tärinänvaimennusmenetelmän valinta edellyttääkin kohdekohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä. 55 A suinrakentamisen tiivistämisen, maankäytön tehostamisen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien suosimisen seurauksena uusia asuinalueita kaavoitetaan lähelle rautateitä. Diplomityön lähtökohtana oli oletus, että suunnitteilla oleva kaksoisraide pahentaisi alueen tärinähaittoja. Yleissuunnitelmaan perustuen osaa lähtötiedoista pystyttiin tarkentamaan. Rautatietärinä on merkittävä ongelma rautateiden varsilla asuville ihmisille sen haitatessa asumisviihtyvyyttä ja häiritessä nukkumista. Tutkimuksen tavoitteena oli siis pyrkiä tutkimaan erilaisia vaimennusrakenteita ja laskennallisesti määritetyn tiedon pohjalta pohtia, minkälaisilla keinoilla oletettua voimistuvaa värähtelyä voitaisiin vaimentaa. Mallin maaparametrit määriteltiin ratalinjan pohjatutkimustietoihin perustuen. Mallintaminen aloitettiin luomalla malli nykytilanteesta, johon sijoitettiin laskennallisesti määritetty dynaaminen kuorma. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. vsk. Mallia iteroitiin, kunnes laskentatulokset vastasivat riittävällä tarkkuudella aiempien tärinämittausten ja selvitysten tuloksia. Nykytilannemalliin sijoitettiin toinen raide yleissuunnitelman mukaisesti kaksoisraiteen aiheuttamien tärinävaikutusten määrittämiseksi.. Koska rautatietärinän suuruus ja haitallisuus riippuvat useista eri parametreista, on sen voimakkuuden ja leviämisen arviointi haastavaa. Tutkimuksen lähtötietoaineistona käytettiin alueella aiemmin tehtyjä tärinään liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä, ratalinjalla tehtyjä pohjatutkimuksia sekä vuonna 2010 valmistunutta Destian laatimaa ”LiminkaOulu kaksoisraide ja Oulun kolmioraide” yleissuunnitelmaa. Vaimennusrakenteiden toiminnan tutkiminen Vaimennusrakenteiden toimintaa tutkittiin 2D-mallinnuksin. Tärinämittausten ja selvitysten perusteella saatiin käsitys alueella esiintyvän rautatietärinän voimakkuudesta, taajuusalueesta ja leviämisestä nykyisessä yhden raiteen tilanteessa. Alue on pehmeikköpainotteista ja sen tärinätilanne on ongelmallinen jo nykyisellään yksiraiteisena. Tärinä voi aiheuttaa esimerkiksi rakennuksen värähtelyä, astioiden helinää sekä pelkoa rakennuksen vaurioitumisesta. Sama pätee vaimennusrakenteiden soveltuvuuden arviointiin. Nykyiseen lainsäädäntöön perustuen tärinähaittojen ehkäisy on huomioitava kaavasuunnittelussa ja rakentamisessa. Lisäksi tutkittuja rakenteita vertailtiin niiden rakentamiskustannusten ja toteutettavuuden perusteella
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Kahden raiteen malli ilman vaimennusrakenteita.. Liikenteen ohjauksen havaittiin vaikuttavan vaimennusrakenteista saatavaan hyötyyn, sillä jotkin vaimennusrakenteet jopa voimistivat tärinää kuorman sijaitessa vanhalla raiteella. Uuden raiteen alapuoliset vaimennusrakenteet toimivat ainoastaan kuorman sijaitessa uudella raiteella. Kaikista laskentatapauksista määritettiin myös värähtelyn heilahdusnopeuksien huippuarvot, joiden perusteella arvioitiin vaimennusrakenteiden vaimennusvaikutusta. Saadun taajuusjakauman perusteella arvioitiin erilaisten rautatien yhteyteen rakennettavien vaimennusrakenteiden soveltuvuutta ominaistaajuudeltaan erilaisille radan läheisyydessä sijaitseville rakennuksille haitallisen resonanssi-ilmiön huomioimiseksi. Jokaista vaimennusrakennetta kohden tutkittiin vähintään kolme erilaista laskentatapausta, joissa varioitiin muun muassa kuorman ja vaimennusrakenteen sijoittelua sekä vaimennusrakenteen kokoa. Huippuarvojen prosentuaalista vaimentumista hyödynnettiin rakenteiden kustannustehokkuuden arvioinnissa tärinänvaimennuskyvyn näkökulmasta. 56 Vaimennusrakenteiden, joiksi työhön valikoituivat teräsponttiseinä, paalulaatta, massanvaihto, pilaristabilointi ja stabilointiseinä, toimintaa tutkittiin sijoittamalla niitä kaksoisraidemalliin. Parhaat hyötykustannussuhteet tärinänvaimennuskyvyn näkökulmasta saatiin teräsponttiseinillä ja stabilointiseinillä. Mallinnuksen tuloksena määritettiin tärinän voimakkuus 10, 50 ja 100 metrin etäisyydellä radasta. vsk. Vaimennusrakenteiden hyötykustannussuhteet laskettiin huippuarvojen prosentuaalisen vaimentumiseen sekä rakenteiden arvioitujen rakentamiskustannusten suhteena. Useissa laskentatapauksissa vaimennetun värähtelyn taajuusjakauma sijoittui etenkin 1–3-kerroksisten rakennusten kannalta haastavalle ominaistaajuusalueelle. Vertailussa suuria eroja Parhaat mallinnustulokset saatiin paalulaatalla, pilaristabiloinnilla ja stabilointiseinällä. Tällöin alueen asukkaat voivat altistua resonanssi-ilmiölle, vaikka värähtelyvoimakkuus pienentyisikin. Erityisen heikkoja tuloksia saatiin massanvaihdolla, joka jopa voimisti tärinää lähtötilanteesta
Ei yhtä ylitse muiden Kaikkien tarkastelujen tulosten perusteella mikään tutkituista vaimennusrakenteista ei osoittautunut optimaaliseksi. vsk. Diplomityön ohjausryhmä koostui Welado Oy:n, Tampereen Yliopiston ja Väyläviraston edustajista. Työssä tutkitut laskentatapaukset.. Hyviä mallinnustuloksia antaneilla vaimennusrakenteillakin oli haasteita taajuusjakaumaa tai rakenteen taloudellisuutta tarkasteltaessa. Esimerkiksi teräsponttiseinä nousi hyötykustannustarkastelussa yhdeksi kannattavimmista ratkaisuista, vaikka sen vaimennusteho jäi matalaksi. Tärinäilmiön monimutkaisen luonteen vuoksi tuloksia tulisi tarkastella kokonaisuutena. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Diplomityö on luettavissa kokonaisuudessaan Väyläviraston julkaisuarkistosta (doria.fi) sekä Tampereen yliopiston julkaisuarkistosta (trepo.tuni.fi). Työn tulosten ja aiempien kokemusten perusteella todennäköisesti suurin hyöty tutkituista vaimennusrakenteista saavutettaisiin rakentamalla paalulaatta uuden raiteen alle ohjaamalla samalla raskas tavaraliikenne uudelle raiteelle. 57 Massanvaihdon hyötykustannussuhde oli tutkituista rakenteista heikoin
Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maaja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä. vsk. Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Korjaaminen ei saa haitata rakennusten säilymistä tai heikentää esimerkiksi rakennuksen tai kulttuuriympäristön rakennustaiteellista arvoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Samalla otettiin askel kohti hiilineutraalia Suomea, sillä ilmastonäkökulma on vahvasti mukana lainsäädännössä. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. 58 Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 rakentamislain. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla myöhemmin annettavilla asetuksilla. Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamisja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Rakentamisen laatua parannetaan selkeyttämällä vastuita Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. ”Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, joka auttaa alaa kehittymään. Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttöja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä. Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamista Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Ajatuksena on, että eri aikakausien rakennustekniikoita ei tarvitse sekoittaa keskenään. Työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään Suurin muutos nykyiseen maankäyttöja rakentamislakiin on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Valinnanvara korjaamisessa tukee rakennusten omaleimaisuuden säilymistä Rakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset
Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Maankäyttöja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta tai maakunnanliitto saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttöja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta. vsk. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää. 59 Eduskunta teki rakentamislakiin muutoksia Merkittävimmät eduskunnan rakentamislakiesitykseen tekemät muutokset koskevat rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottamista. Digitalisaation avulla rakentamisen tiedot luotettavasti käyttöön Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Se sujuvoittaa prosesseja, tukee rakennusten korjaamista ja ylläpitoa sekä helpottaa ilmastovaikutusten laskentaa ja materiaalien seurantaa. YM Kuva: Pixabay.
ISBN 978-952-354-487-1 Minttu Heimovirta kertoo teoksessaan kiehtovasti lajien käyttäytymisestä. 204 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Markus Varesvuo on tavannut myyttisen linnun niin sattumalta kuin suunnitellustikin ja ikuistanut linnun upeisiin kuviin kertomaan sen elintavoista eri vuodenaikoina. 60 Lukunurkan lukuvinkit Minttu Heimovirta Sutinaa ja suhmurointia – Suomen luonnon ihmeellisiä asukkaita Kirjapaja 2022. Pöllöjä pysähtyy pesimään Lappiin vain parhaina sopulivuosina, ja yhtä yllättäen kuin linnut tulevat, yhtä äkisti ja arvaamattomiksi ajoiksi ne katoavat. ISBN 978-952-382-413-3 Maamme luontokuvauksen mestarit Jorma Luhta ja Markus Varesvuo sekä petolintutuntija Pertti Koskimies kertovat maamme kiehtovimman lintumme uhanalaisesta elämästä. Kutemisen jälkeen se palaa kotiin.” Kirjassa keskitytään suomalaiseen lajistoon, sellaisiin lajeihin, joihin voi helposti törmätä tavallisella luontoretkellä. Jorma Luhta on kulkenut luvuttomat taipaleet taivaanrannasta toiseen ja kuvannut kaukana ihmisistä asuvien tunturipöllöjen elämää niin kamerallaan kuin kynällään. Tunturipöllö on kertomus tunturien katoilta ja korkeiden taivaiden alta, missä myyttiset lumivalkoiset pöllöt vaeltavat sopuleita ja myyriä etsiessään. 211 s. vsk. Pertti Koskimies on koonnut kirjaan tuoreinta tietoa pöllöjen pesinnästä ja vaelluksista.. Siitä, miten luonto on täynnä muun muassa eriskummallisia perhesuhteita, taitavia tappajia, kavalia huijareita, elämänmittaisia liittoja ja lyhyitä lemmenhuveja – kun luontoa tarkkailee, saippuaooppera jää juonenkäänteissä kakkoseksi! ”Saatan kuvata kasvien, sienten ja eläinten toimintaa ihmistermein, jotta ne olisivat mahdollisimman helposti ymmärrettäviä”, Heimovirta sanoo. Jorma Luhta, Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies Tunturipöllö Docendo 2022. ”Toivon, että tätä kirjaa luetaan pilke silmäkulmassa.” Parikymmenvuotiaaksi elävää rupikonnaa Heimovirta kuvaa esimerkiksi näin: ”Tätä peräkammarin poikaa eivät maailman houkutukset kiinnosta. Rupikonna viihtyy kotipiirissään eikä näe tarvetta poistua muutoin kuin kerran vuodessa rilluttelemaan soidinlammikolle
Osasto aloitti toimintansa 1.1.2023. vsk. Osasto vastaa myös kansainvälisen yhteistyön ja Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta. Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista. Lisäksi se ohjaa hallinnonalan tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämistä ja yhteensovittamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. 770 000 euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU-elpymisja palautumistukivälineestä (RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Haettavana on 2,6 miljoonaa euroa. Kunnille ja maakunnille tarjolla 2,6 miljoonaa euroa avustusta vihreän siirtymän investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja selvityksiin Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. 62 POIMINTOJA Ismo Tiainen nimitetty ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Ismo Tiaisen 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. YM Ismo Tiainen. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatetta. Ympäristöministeriön uusi konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto vastaa hallinnonalan tulosohjauksesta sekä toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelusta. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä. YM. Kuva: Juha Mustonen /ympäristöministeriön kuvapankki. Vuosina 2003–2010 Tiainen toimi Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) yksikön johtajana. Ylijohtajan virkaan nimitetty Ismo Tiainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista. Ympäristöministeriö on myöntänyt kahdella aikaisemmalla hakukierroksella 35 kunnalle ja maakunnalle avustuksia yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 2.3.–18.4.2023. Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa: • uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maatuulivoima, merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto) • vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen • teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen • keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Hän on vuodesta 2010 lähtien toiminut ympäristöministeriössä esihenkilöja johtamistehtävissä. Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta
Lunta sulattava vesi pumpataan betoniponttonien päälle rakennettuun laitteistoon suoraan merestä. 63 Stara ottaa käyttöön aiempaa tehokkaamman lumensulatusja puhdistuslaitteen Helsingissä – tavoitteena lumenkuljetusten ja päästöjen vähentäminen Helsingin lumenkäsittelykokeilut jatkuvat. Lisäksi se on linjassa Lohjan Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen kanssa. Puisto on valmistuessaan vuonna 2024 yksi Suomen suurimmista ja se tuottaa uusiutuvaa kotimaista sähköä kymmenen gigawattitunnin edestä vuosittain. Kalannin rakennusvalmiin aurinkopuiston Helen osti kansainväliseltä ib vogt -konsernilta vuoden 2022 lopussa. Tällainen laite on yksi askel kohti ympäristölle vähemmän haitallista lumenkäsittelyä”, kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö Starasta sanoo. Stara Staran uusi lumensulatusja puhdistuslaite pumppaa lunta sulattamaan jopa 3000 kuutiota vettä tunnissa. Investointi tukee Helenin tavoitetta saavuttaa hiilineutraali energiantuotanto vuonna 2030, jolloin uusiutuva aurinkoja tuulisähkö kattaa 30 prosenttia yhtiön sähköntuotannosta. Staran uusi lumensulatusja puhdistuslaite pumppaa lunta sulattamaan jopa 3000 kuutiota vettä tunnissa. vsk. Kuva: Juha Sipilä. Kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara ottaa käyttöön uuden lumensulatusja puhdistuslaitteen Helsingin Jätkäsaaressa. Vanhaan merikonttiin rakennetulle laitteelle on varattu paikka Helsingin Saukonlaiturissa huhtikuun loppuun saakka. POIMINTOJA Helen kiihdyttää investointeja aurinkoenergian tuotantoon – teollisen mittaluokan aurinkopuisto nousee Lohjalle ensi vuoden aikana Helen rakentaa mittavan kymmenen megawattipiikin maa-asenteisen aurinkopuiston Lohjan Kirkniemeen. Helen Oy. Lopulta puhdistettu vesi johdetaan takaisin mereen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54. Yhden autokuorman sulattaminen laitteella vie sähköenergiaa vain noin 35–70 kWh, mikä vastaa energiasisällöltään 3,5–7 litraa kuorma-auton käyttämää dieselpolttoainetta. ”Kymmenkunta tällaista laitetta ympäri kaupunkia ratkaisisi tehokkaasti Helsingin lumiongelmia – erityisesti kantakaupungissa. Täydessä lumilastissa kulkeva kuorma-auto kuluttaa sadalla kilometrillä keskimäärin 30–75 litraa dieseliä. Merivesisulatus on sekä kustannuksiltaan että energiataloudeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto lumen kuskaamiselle pitkien matkojen päähän. Laite puhdistaa lumesta vaiheittain roskat, sepelin, hiekan ja muovin, jotka otetaan talteen. Meriveden lämpöä ja etenkin veden virtausta hyödyntävä laite käsittelee parhaimmillaan lähes 15 tonnia tai 1–2 lumikuormaa tunnissa, mikä vähentää lumenkuljetuksia ja niistä johtuvia päästöjä kaupunkialueella merkittävästi. Samalla kuljetusetäisyydet lyhenevät ja kuljetusten aiheuttamat meluhaitat ja pakokaasupäästöt vähenevät. Vanhaan merikonttiin rakennetulle laitteelle on varattu paikka Helsingin Saukonlaiturissa huhtikuun loppuun saakka. Lohjan aurinkopuisto on Helenin kolmas aurinkopuisto. Laitteen on Staralle toimittanut Clewat Oy. Helenin Nurmijärven 1,5 megawattipiikin pilottipuisto valmistuu keväällä 2023 ja Kalannin 206 megawattipiikin puiston arvioidaan olevan tuotannossa vuoden 2024 lopulla
teemalla MELUNTORJUNTA www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi. YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2023 ilmestyy 20.3
66. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2023, 54
ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. KUSTANTAJAN HINNAT 2023: Painettu lehti: kestotilaus 70 €, vuositilaus 75 €, irtonumero 12 € Näköislehti: 70 € Painettu lehti + näköislehti: kestotilaus 98 €, vuositilaus 103 € www.ymparistojaterveys.fi puhtaamman huomisen ääni Tilaukset verkkosivujemme kautta Tilaa oma lehti!