Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtumanaikaisessa valvonnassa. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. Opas soveltuu mm. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, esitellään keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoitteista toiminnanharjoittajille. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. tai puh. 1 www.ymparistojaterveys. vsk. (02) 630 4900 Tilaushinta: 24,00 euroa + toimituskulut (sis.alv.10 %). Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.
2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Nyt tämä malli on toteutumassa koko Suomessa. Kansanterveystyön kuntainliittojen, sittemmin kuntayhtymien kautta päästiin yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Tapio Välikylä Hallinto uudistuu – entä sisältö. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Nyt on oikea hetki pohtia mitä valvonta on, mitä sillä saavutetaan ja miten ympäristöterveydenhuoltoa tulisi sisällöllisesti kehittää. Tämä on alan kannalta ainoa järkevä ratkaisu. Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen oli paikoin hyvin työläs prosessi ja monen mielestä kehityksen olisi pitänyt pysähtyä tähän. Y mpäristöterveydenhuollon tämänhetkiset kuntien tehtävien järjestämisvastuu siirretään tuleville maakunnille. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Todella pitkä hallinnonuudistuspolku on kuljettu kunnallisesta terveysvalvonnasta, joka toimi työpariperiaatteella terveystarkastaja eläinlääkäri. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Y mpäristöterveydenhuolto on yhteiskunnan kannalta pienestä koostaan huolimatta vuosikymmenten mittaan kokenut jatkuvia uudistuksia, ilmeisesti ympäristöterveydenhuoltoa on ollut helppo kehittää juuri sen pienuudesta johtuen. Y hteistoiminta-alueiden perustamisvaiheessa eräissä maakunnissa päädyttiin ennakkoluulottomasti maakunnan kokoiseen alueeseen. vsk. Ratkaisu on nähtävä mahdollisuutena kehittää, ei vain hallintoa, vaan myös työn sisältöä
48 METSO – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Jani Seppälä .................................................................................56. vsk. vsk 3 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lehden teemana on vesiensuojelu. Hallinto uudistuu – entä sisältö Tapio Välikylä ................................................................................2 Ympäristöterveydenhuolto osaksi uusia maakuntia – miten ehdotukseen päädyttiinkään. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 21. Jari Keinänen .................................................................................4 Kuntien viranomaistoiminnot hallinnon myllerryksessä Jarno Parviainen ...........................................................................8 Ympäristöterveysvaikutukset huomioon päätöksenteossa Tarja Hartikainen ja Aila Halonen ...........................................12 Katsaus ympäristönsuojelulain uudistamishankkeeseen Oili Rahnasto ...............................................................................16 Uuden edessä – Kuluttajapalveluiden valvonta valtiollistetaan Kaarina Kärna ..............................................................................20 Tupakkalain kokonaisuudistus Laura Terho ..................................................................................26 Asiakirjojen oikeaoppinen käsittely ja arkistointi ympäristöterveydenhuollossa Tuula Seppo ..................................................................................30 Modernia viestintää Helsingin ympäristökeskuksessa Johanna Joutsiniemi ..................................................................36 Asumiskielto annetaan harvoin Saana Pusaa ja Mari Järvenmäki ............................................42 Maailman terveysjärjestön kansainvälinen terveyssäännöstö – Alusten saniteettitarkastukset Tomi Jormanainen .................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 3 Ympäristö 47
Eli se siitä – edessä oli kevään 2015 eduskuntavaalit ja uudet suunnitelmat. vsk. Johtaja Jari Keinänen Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuolto osaksi uusia maakuntia Miten ehdotukseen päädyttiinkään?. 4 Y mpäristö ja Terveys-lehden numerossa 1/2015 kirjoitin artikkelin siitä, millä tavalla eduskunnalle vuoden 2014 lopussa annettu SOTE-järjestämislaki vaikuttaisi mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen. Sipilän hallitus ei jäänyt tuleen makaamaan vaan linjasi jo 7.11.2015 SOTE-järjestämisestä siten, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut tullaan järjestämään jatkossa kahdeksallatoista (18) itsehallintoalueella. Perusteluissa velvoitetaan asianosaiset ministeriöt arvioimaan ja selvittämään tarkemmin siirrettävien tehtävien sisältöä ja siirron toteuttamistapaa sekä itsehallintoalueille mahdollisesti siirrettäviä muitakin tehtäviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Linjauksen tekee ympäristöterveydenhuollon osalta mielenkiintoiseksi linjauksen perustelut, joiden mukaan itsehallintoalueiden tehtäväksi voidaan sisällyttää sosiaalija terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä, kuten pelastustoimi ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Ennen kuin muste oli kuivunut artikkelista, lakiesityksen käsittely raukesi eduskunnassa perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan lakia ei voida perustuslaillisista syistä käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Selvitysten pohjalta hallituksen piti tehdä erillinen päätös tammikuussa 2016, mutta päätös on viivästynyt
Ministeriöissä alkoi kuhina. Ministeriöiden näkemykset olivat varsin yhteneväiset – todettiin alustavasti, että ympäristöterveydenhuolto voitaisiin hoitaa myös itsehallinto-alueilla (myöhemmin maakunta) osin samoilla periaatteilla kuin nykyäänkin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. vsk. Kuntaliitto suhtautui ajatukseen skeptisemmin ja piti ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien pitämistä samalla organisatorisella tasolla tärkeämpänä kuin viemistä ympäristöterveydenhuoltoa erillään maakuntiin. Seuraavassa muutamia yksityiskohtia ministeriöiden selvityksistä: ”Sosiaalija terveysministeriö esittää, että kuntien terveydensuojeluja tupakkalain mukaiset valvontatehtävät siirretään kokonaisuudessa kunnilta maakuntiin. Yleisesti voidaan sanoa, että ministeriöt esittivät ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan osalta lähes kaikkien kuntien vastuulla olevien tehtävien siirtämistä maakuntien vastuulle. 5 Ministeriöiden selvitykset – Tarasti kehiin Varsin nopeasti hallituksen annettua linjauksensa STM:n, MMM:n ja Kuntaliiton edustajat kokoontuivat ensimmäisen kerran keskustelemaan linjauksesta ja siitä, miten asiaan suhteuduttaisiin tilanteessa, jossa sana ”mahdollisesti” olisi pois linjauksesta. Kuntaliitto piti parempana näiden toimintojen pitämistä kunnissa vedoten erityisesti vahvaan yhteyteen alueiden käytön suunnittelun kanssa. Ennen kuin uutta palaveria ehdittiin edes suunnittelemaan valtionvarainministeriö (VM) laittoi tuulemaan ja ministeriöiden kinttuihin tuli vipinää. selvityshenkilön valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Tämän lisäksi STM pitää tärkeän ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden säilyttämistä ja esittää, että MMM:n hallinnonalalta elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät siirrettäisiin myös kunnista maakuntiin. Palaverissa todettiin toimeksianto, ja ministeriöiden linjaukset olivat laajasti, että viranomaistoiminnot (ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) olisi järkevää siirtää kunnista maakuntiin kokonaisuudessaan. Hallituksen linjausten mukaisesti selvityshenkilön tuli työssään käsitellä myös ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Mitä ministeriöt esittivät Tarastille. Toimeksiannon mukaan ministeriöiden piti tukea selvityshenkilön työtä laatimalla siirrettävistä tehtävistä ja tehtävänsiirron toteuttamistavasta taustaselvityksen 20.12.2015. STM ottaa kantaa selvityksessään myös kuntien rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun ja esittää, että keskeisinä ympäristöterveydenhuollon yhteistyökumppaneina nekin siirrettäisiin kunnista maakuntiin.” ”Maaja metsätalousministeriö esittää, että eläinlääkäripalveluiden järjestäminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävät ja elintarvikevalvonta siirretään kunnilta maakunnille. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavaksi siten, että mukaan tulisivat myös ympäristöministeriön edustajat. Ympäristöterveydenhuollon ja sen keskeisten yhteistyöviranomaisten osalta pidettiin aikaisemmin sovittu palaveri, jossa olivat mukana STM, MMM, YM ja Kuntaliitto. Selvityshenkilöksi valittiin ministeri Lauri Tarasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Kunta ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti 30.11. MMM esittää myös aluehallintovirastojen elintarvikevalvontatehtävien siirtämistä maakuntiin.”
Tarastin esitys mahdollistaa ympäristöterveydenhuollon paikallistason valvonnan pirstaloitumisen ja erilaisten himmeleiden muodostumisen jopa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen, mikä ei ollut mahdollista aikaisemmin. Sosiaalija terveysministeriössä esitystä on tulkittu siten, että kaikkien ympäristöterveydenhuollon kuntien tehtävien osalta järjestämisvastuu siirtyy ensisijaisesti ja kattavasti maakuntiin – maakuntavaltuustoille (elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto, terveydensuojelu ja tupakkalain toimeenpano). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Esityksestä ei selviä jääkö järjestämisvastuu kuitenkin maakunnille. Erityisesti sekä terveysvalvonnan johtajat että terveysvalvonnan kuntien viranhalijat ovat pitäneet kokonaisuuden säilyttämistä tärkeänä. Seuraavat tehtävät keskitetään Eviran tehtäviksi (2–3 htv): Eläinlääkäripalveluiden valvonta Koe-eläintoiminnan valvonnasta mahdollisesti joitakin tehtäviä Aluehallintovirastojen hoitamat kantelut Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalle kuuluvien terveydensuojeluja tupakkalain mukaisten tehtävien järjestämisvastuu siirretään maakuntavaltuustoille, mutta säädettävät kriteerit täyttävä kunta tai kunnat voivat ilmoittaa ottavansa nämä tehtävät hoitaakseen. Aluevalvontavirastojen tehtävien osalta Tarasti esittää, että aluehallintovirastojen elintarvikevalvonnan ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ohjaus ja valvontatehtävät siirretään maakuntahallintoon. 6 ”Ympäristöministeriö esittää, että maakuntiin siirretään kuntien järjestämisvastuu sekä kuntien ympäristötoimen että rakennusvalvontatoimen tehtävistä.” Mitä Tarasti esittää Tarasti esittää ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä osalta seuraavaa: Ympäristöterveydenhuollon eläinlääkäripalveluiden järjestämisvastuu siirretään kaikille kahdeksalletoista maakunnalle. Esimerkiksi elintarvikevalvonnan osalta tämä tarkoittanee sitä, että maakunnista toimeenpannaan sekä varsinainen elintarvikevalvonta että sen ohjaus – ainakin osin, koska viranhaltijat siirretään aluehallintovirastoista maakuntiin eikä Eviraan. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja sen tuomat edut vaarantuvat. Jatkossa ympäristöterveydenhuollon toimeenpanotehtäviä voidaan järjestää kuntien ja maakuntien toimesta.. Tehtävien toimeenpano esitetään siirrettäväksi myös maakuntavirastolle seuraavin poikkeusmahdollisuuksin: eläinlääkäripalvelut voidaan tuottaa kuntien tai yritysten toimesta terveydensuojeluja tupakkavalvonnan osalta tietyt kriteerit (epäselväksi jää kuka määrittelee) täyttävät kunnat voivat ilmoittaa ottavansa tehtävät hoitaakseen. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan sekä elintarvikevalvonnan tehtävät siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta maakuntavirastoille. Tarastin esityksen vaikutus ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen Ympäristöterveydenhuolto on nykyisin lähes kokonaisuudessaan järjestetty ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla ja kaikkien ympäristöterveydenhuollosta tehtyjen selvitysten perusteella kokonaisuus on ollut toimiva ja synergiaedut merkittävät. vsk. Maakunnat voivat palveluiden tuottajina käyttää itsensä lisäksi kuntia ja yrityksiä. Aluehallitovirastojen terveydensuojelu ja tupakkalain mukaisiin valvonnan ohjaustehtäviin Tarasti ei ota kantaa
Aluehallintovirastoissa ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjaus on ollut aluehallintovirastojen PEOL-yksiköissä yhtenäisenä koko ympäristöterveydenhuollon osalta. Kuntien ympäristönsuojelutehtävien siirtämistä kunnista maakuntiin Tarasti ei esitä. vsk. Terveydensuojelulain ja tupakkalain osalta valvonnan ohjaus olisi mitä ilmeisimmin edelleen sekä Valviralla että perustettavilla valtakunnallisilla aluehallintovirastoilla. Terveydensuojeluja tupakkalain mukaisiin aluehallintovirastoille kuuluviin tehtäviin hallitus ei ottanut linjauksessaan kantaa. Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Tarastin ehdotus ei sellaisenaan edesauta ympäristöterveydenhuollon tehostumista eikä yhteistyötä terveydenhuollon ja rakennusvalvonnan kanssa, joita toimintoja Tarasti esittää myös maakuntien järjestämisvastuulle. Tiedot hallituksen sisältä ovat kertoneet, että maakuntiin sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen lisäksi siirrettävistä tehtävistä tehdään ratkaisut yhdessä SOTE-ratkaisujen kanssa. 7 Tarastin esitys merkitsee myös ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksen hajaantumisen entisestään. Selvityshenkilö Lauri Tarastin ja ministeriöiden selvitykset ovat saatavilla: http://alueuudistus.fi/aluehallintouudistus/ selvityshenkilohanke. Elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta valvonnan ohjaus olisi jatkossa osin maakunnilla sekä osin Eviralla, mutta ei enää Tarastin esittämillä aluehallintovirastoilla. Linjaus on yksinkertaistettuna seuraava: •ympäristöterveydenhuollontämänhetkiset kuntien tehtävien järjestämisvastuu siirretään maakunnille – kaikki. Elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta valvonnan ohjaus näyttäisi säilyvän Eviralla niiltä osin kuin se ei ole maakunnilla, mutta Valviran osalta Tarasti ei ota asiaan kantaa. Odottavan aika on pitkä Ministeriöt ja Tarasti ovat puhuneet. Tehtävien siirtoa kunnista maakuntiin valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla, mutta ympäristöterveydenhuollon osalta sosiaalija terveysministeriö sekä maaja metsätalousministeriö ovat aktiivisesti mukana. •elintarvikevalvonnansekäeläintenterveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan osalta myös AVIen tehtävät siirretään maakunnille. •järjestämisvastuuonlähtökohtaisesti aina maakunnilla, mutta tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle. Linjaus tuli heti, kun ilmat lämpenivät Kirjoituksen ollessa jo melkein painossa hallitus teki vihdoin linjauksen ympäristöterveydenhuollon tulevaisuudesta maakunnissa. Sitä ja kesää odotellessa. Tästä seuraa, että valvonnan ohjaus ei olisi miltään osin yhdessä organisaatiossa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Aikaisemmin valvontaa on ohjattu kansallisesti kahdesta keskusvirastosta Evirasta ja Valvirasta
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. 8 K untaliitossa käynnistyi jo ennen meneillään olevaa maakuntauudistusta Virva-hanke valtioneuvoston kanslian tutkimusrahoituksella. Ympäristöministeriö on myös omassa joulun alla tekemässään ehdotuksessa kannattanut ympäristönsuojelun siirtoa tuleville maakunnille. Hankkeessa tarkastellaan ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan organisointia. Hankkeen taustalla vaikutti kehityskulku, joka näytti osin johtavan toimialakohtaisiin yhteistoiminta-alueisiin, ja jossa laajemman kokonaisuuden tarkastelu näytti jäävän tekemättä. Toimialoihin kohdistuu myös maakuntauudistuksen myötä uudistuspaineita. Selvityksen tarkoituksena on löytää toimialojen organisoimiselle ratkaisuja, joissa saavutettaisiin isomman yksikön hyötyjä ja samalla säilytettäisiin sekä parannettaisiin toimialojen välisiä synergioita. Ympäristönsuojelussa kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on lisääntynyt vuosien varrella, ja noin 45 prosenttia kunnista Kuntien viranomaistoiminnot hallinnon myllerryksessä Kuntaliitossa selvitetään rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden organisointia kokonaisuutena. Rakennusvalvontaa ja ympäristöterveydenhuoltoa on ehdotettu Tarastin raportissa ainakin osin siirrettäväksi maakunnille. vsk. Projektitutkija Jarno Parviainen Suomen Kuntaliitto. Toimialat organisoitu eri tavoin Virva-hankkeessa käsiteltävät toimialat on organisoitu tätä nykyä eri tavoin. Rakennusvalvonnassa on paljon pieniä yhden henkilön yksiköitä, jotka ovat osin ongelmallisia. Yhden henkilön yksiköt ovat haavoittuvaisia, ja osaamisen varmistaminen on haastavaa
Samanlaisia kokemuksia on myös pelastustoimen alueellisesta toiminnasta. Ympäristöterveydenhuolto järjestetään 62 yhteistoiminta-alueella, joissa on vähintään 10 HTV:n henkilöresurssi. Ympäristöterveydenhuollosta tehdyt selvitykset osoittavat, että yhteistoiminta-alueet ovat parantaneet ympäristöterveydenhuollon laatua ja henkilöstö on ollut tyytyväinen muutokseen. vsk. 9 järjestää ympäristönsuojelun yhteistyönä. Erityisesti rakennusvalvonnan alueellistamisen osalta nähtiin kuitenkin, että yhteys kaavoitukseen on niin tärkeä, että erilliset organisaatiot voivat olla este joustavalle yhteistyölle. Yhteistoimintaalueisiin päädyttiin aikanaan, koska katsottiin, että tehtäviä ei ollut enää mahdollista hoitaa kelvollisesti entisellä rakenteella. Sektorikohtainen alueellistaminen pulmallista Ympäristöterveydenhuolto on mukana Virva-hankkeessa, koska rakennusvalvonnan alueellistamiskeskustelun yhteydessä tehdyissä selvityksissä vahvistui näkemys, että sektorikohtaisella alueellistamiselle on myös selviä haittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Sektorikohtainen alueellistaminen ei toimi loputtomasti ratkaisuna tuottavuushaasteisiin, koska yhteistyön järjestäminen monimutkaistuu. Kokemukset sektorikohtaisista ratkaisuista ja selvityksistä ovat ohjanneet Virva-hanketta alusta asti keskittymään yhteistyökysymyksiin mittakaavahyötyjen saavuttamisen ohella. Ympäristönsuojelussa on silti myös pieniä yksiköitä jäljellä. Selvityksen kohteena olevilla toimialoilla Hankkeen kyselyaineistoon perustuvassa väliraportissa tärkeimmäksi selvityksen toimialojen yhteistyötarpeeksi tunnistettiin toimialojen välinen yhteistyö. Haasteet kasvavat kun tullaan lähelle kunnan ydintehtäviä ja yhteistyöverkostojen määrä kasvaa Viime hallitusohjelmaan sisältynyt kirjaus alueellisista rakennusvalvonnoista olisi toteutuessaan parantanut rakennusvalvonnan resursseja pienimmissä yksiköissä. Erityisesti yhteistyö kaavoituksen kanssa nousi esiin, kuten myös vahva yhteys kunnallistekniikkaan.
Alkuvuodesta julkaistun Temarahankkeen loppuraportissa on tuotu esiin, että ympäristöterveydenhuollolla olisi moninainen rooli ympäristöterveyshaittojen arvioinnissa osana yhdyskuntarakenteen suunnittelua. Yleisellä tasolla ympäristönsuojelu kokee vahvimmaksi roolinsa osana kunnan muuta kehittämistoimintaa, ja yhteistyötarpeita on pääosin kunnan sisällä sekä ELY-keskuksen kanssa. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä osa kiinnittyy vahvasti kunnan kehittämiskokonaisuuteen mutta osa ei. Pääsääntöisesti valtiollistaminen ei ole saanut tukea ja erinäisissä kyselyissä sitä on kannattanut vajaa kolmannes viranhaltijoista. Kuntaliitossa on nähty mahdollisena, että nykyinen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus voitaisiin järjestää uudelleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Erityisesti yhteistyö kaavoituksen kanssa nousi esiin, kuten myös vahva yhteys kunnallistekniikkaan. Tehtävätasoinen tarkastelu antaa mahdollisuuksia Väliraportissa tehty tehtävätasoinen yhteistyötarpeiden tarkastelu mahdollistaisi myös toimialojen sisäisen uudelleenorganisoinnin. Virva-hankkeen tulosten pohjalta tämä olisi mahdollista. Tehtävät näyttäisivät siten sopivan uusille maakunnille. Toimialoilla paljon yhteneviä yhteistyötarpeita Hankkeen kyselyaineistoon perustuvassa väliraportissa tärkeimmäksi selvityksen toimialojen yhteistyötarpeeksi tunnistettiin toimialojen välinen yhteistyö. vsk. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat vahvasti jakaantuneet sen suhteen, mi. Tehtävät ovat myös niin vahvasti keskusvirastojen ohjauksessa, että niiden kunnallisuuden perään voi kysellä. Rakennusvalvonta tekee yhteistyötä pääsääntöisesti nimenomaan kunnallisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien paloja pelastustoimi. Viimeksi tätä on selvitetty viime syksynä ympäristöterveydenhuollon osalta. Näissä tehtävissä entistä suuremmat yksiköt voisivat olla perusteltuja ja vähälukuisempi aluepohja tuoda tarvittua tasalaatuisuutta. Rakennusvalvonnan yhteistyö on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa usein jopa päivittäistä. Väliraportin pohjalta huomattiin, että rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät eivät kytkeydy erityisen vahvasti niihin nykyisiin kuntien tehtäviin, joista vallitsee yhteisymmärrys tulevina maakuntien tehtävinä (sosiaalija terveys, pelastustoimi, maakuntien kehittämistehtävät) Eräiden rakennusvalvonnan tehtävien, kuten rakennuslupien käsittelyn, yhteistyötahona paloja pelastustoimi on kuitenkin aineistossa tunnistettu. 10 on käyty aika ajoin keskustelua valtiollistamisesta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä lähinnä terveydensuojelulain mukaiset tehtävät kiinnittyvät kunnan toimintaan rakennusvalvonnan ja kunnallistekniikan kautta. Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyötarpeet ovat pääsääntöisesti samansuuntaiset. Eläinten hyvinvointiin liittyvät tehtävät eivät esimerkiksi kytkeydy juuri kunnan muuhun toimintaan. Myös ympäristöterveydenhuollon tehtävistä osa kiinnittyy samoihin asiakokonaisuuksiin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävien kanssa. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät eivät myöskään ole tärkeissä yhteistyösuhteissa perusterveydenhuollon kanssa, lukuun ottamatta joitakin ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Elintarviketurvallisuudessa yhteydet kunnan muuhun toimintaan ovat myös vähäisiä, mutta valvonnassa on yhteyttä muuhun ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen
11 kä on yhteistyötarve perusterveydenhuollon kanssa. http://shop.kunnat.net/product_details. http://shop.kunnat. Opas kuntien päättäjille ja valmistelijoille (2016). Kuntaliitto. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/ uutisia/2016/Sivut/VIRVA-hanke.aspx Tuloksellisuustarkastuskertomus. Maaja metsätalousministeriö. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155607/ YMra_9_2015.pdf?sequence=1 Kuntien ympäristönsuojelun hallinto-kysely (2013). php?p=3087 Parviainen, Jarno. vsk. php?p=2917 Nevas, Mari; Lepistö, Outi. Kentällä ei ole oltu erityisen innostuneita nykyisen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden purkamisesta. php?p=2923 Halonen, Aila. Ilmeisenä huolena on, että tehtävien hoidossa taannuttaisiin yhteistoiminta-alueita edeltävälle tasolle, mikä ei tietenkään voi olla hallinnon uudistuksen tarkoituksena. Kuntaliitto. Virva-selvityksen perusteella se on melko vähäinen. Samoja mahdollisuuksia tarkastellaan myös rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteydessä. Kuntaliitto. Ympäristöterveydenhuolto (2014). Valtiontalouden tarkastusvirasto. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. http://mmm.fi/documents/1410837/ 1720364/MMM-julkaisu-2015-9.pdf/adbcb497-b09d-4ae8-beb0-c9e912960407 Parviainen, Jarno. VIRVA-hankkeen väliraportti: Suuntaviivoja rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisoinnille (2016). https://www.vtv.fi/files/4095/7_2014_Ymparistoterveydenhuolto.pdf. Tämän voi tulkita siten, että tehtävissä on päällekkäisyyttä. Valitse keinot tavoitteiden mukaan! Ympäristöterveydenhuollon uudistuksen arviointi IV (2013). Ympäristöterveys ja yhdyskunnat. http://shop.kunnat.net/product_details. Käynnissä on kuitenkin niin suuri hallinnon uudistus, että kaikkien työ tulee muuttumaan. Ympäristöministeriö. Arvio hyödyistä ja haitoista (2015). http://shop.kunnat.net/product_details. Kuntaliitto. Kokonaisuuden kannalta optimaalisten ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötahojen näkemyksien laajaa kuulemista. Ympäristöterveydenhuollon valtiollistamisen esiselvityshanke (2015). Tässä yhteydessä on järkevää pohtia myös jokaisen tehtävän kannalta optimaalinen organisointitapa. Lähteet Aronen, Kauko. Rakennusvalvonnan alueellistaminen. net/product_details.php?p=3182 Korpivaara, Aila; Syrjälä, Santeri. Uusimuotoinen rakennusvalvontatoimi (2015). Kaikkien työ tulee muuttumaan maakuntauudistuksen myötä Ympäristöterveydenhuollossa mahdollisena ratkaisuna olisi kasvattaa yksikkökokoja entisestään eräissä tehtävissä ja toisissa vahvistaa synergiaa tärkeisiin yhteistyötahoihin. Väliraportin perusteella ympäristönsuojelulla on runsaasti yhteistyötarpeita ELY-keskusten kanssa. Väliraportin pohjalta tunnistettujen yhteistyötahojen haastattelut on aloitettu osana selvityksen jatkoa. Kuntaliitto. Sinällään nykyisten rakenteiden purkamisen vastustaminen on ymmärrettävää erityisesti ympäristöterveydenhuollossa, koska yhteistoiminta-alueet ovat olleet menestys, ja alan henkilöstö edelläkävijän asemassa niukkenevien resurssien haasteisiin vastaamisessa. Sosiaalija terveydenhuollon organisointi maakuntiin johtaa väistämättä muutostarpeisiin ympäristöterveydenhuollossa, siltä osin kun se on organisoitu samaan hallintorakenteeseen. Myös sosiaalija terveysministeriössä tätä on vastustettu
Tämä on asetettu terveydensuojelulain yleiseksi tavoitteeksi. vsk. Tavoitteen saavuttamiseksi Kuntaliitto tuotti yhdessä sosiaalija terveysministeriön ja ympäristöministeriön kanssa oppaan siitä, miten ympäristöterveysvaikutuksien huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa edistetään. 12 Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Aila Halonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöterveysvaikutukset huomioon päätöksenteossa Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on myös harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47
Opas ja siitä tehty tiivistelmä ovat ladattavissa maksutta kunnat.net verkkokirjakaupasta.. Arvioinnin lähtökohdat on esitetty erityislainsäädännössä. Tavoitteiden saavuttamisen seurantaan tarvitsemme helposti mitattavia indikaattoreita, joilla elinympäristön terveellisyyttä voidaan seurata kunnassa strategisella tasolla. Terveydensuojeluviranomaisen asiantuntemus tulisikin olla alueidenkäytön suunnittelussa muiden viranomaisten käytössä. Terveysvaikutukset ovat osa vaikutusarviointia. Ympäristöterveyden näkökulmasta tärkeintä on tunnistaa toimenpiteitä vaativat riskit, jotta strategiatyön kautta riskien hallintaan varataan riittävät resurssit. Opas ja tiivistelmä laadittiin Kuntaliiton TEMARA-hankkeessa, jossa projektipäällikkönä toimi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Aila Halonen. Elinympäristön terveyttä kokonaisvaltaisesti huomioivilla strategisilla linjauksilla saadaan kaikki toimijat pohtimaan sitä, mitä terveyden edistämiseksi voidaan käytännössä omalla toimialalla kunnassa tehdä. Terveysnäkökohtien huomioiminen ja haittojen ennalta ehkäiseminen on nostettu esiin terveydensuojelulain lisäksi mm. Maankäytön suunnittelussa tavoitteet voidaan asettaa korkeammalle kuin mitä säädösten vähimmäisvaatimukset raja-arvojen näkökulmasta edellyttävät. Kunnat ovat erilaisia ja tavoitteet lähtevät kunnan tarpeista. Ympäristöterveydessä edistämistehtävä tarkoittaa aktiivista vaikuttamista varhaisessa vaiheessa, ei pelkästään sitä, että valmiista suunnitelmista annetaan lausuntoja tai epäkohtiin puututaan terveyshaittaepäilyssä tai säännöllisessä valvonnassa. Oppaasta on laadittu päättäjille tiivistelmä Viisaat päättäjät – terveemmät kuntalaiset. Alueidenkäytön ratkaisuilla ja niihin liittyvillä vaikutusselvityksillä on erityisesti merkitystä elinympäristön olosuhteiden muodostumiselle. Ympäristöterveys ja yhdyskunnat oppaan kaksi ensimmäistä kappaletta antavat vastauksia kunnille siihen, miten eri päätöksentekovaiheissa ympäristöterveyteen liittyvät asiat voidaan yhteistyössä ja muussa toiminnassa huomioida. Ennakoinnissa ja terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä tarvitaan samaa osaamista – kustannustehokkainta on hyödyntää samoja resursseja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Elinympäristön eri osa-alueiden huomioiminen päätöksenteossa on jaettu osioihin ilma, maaperä ja vesi. Saavutettua hyvää tasoa ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä ja tason säilyttäminen vaatii usein aktiivisia toimia. Oppaan alkupuolella on esitelty ympäristöterveyden näkökulmasta kunnan eri viranomaisten toiminnat sekä suunnitteluja lupaprosessit. Oppaan liitteissä on esitetty tarkemmin vaikutusarviointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä eri viranomaisten toimintaa ympäristöterveyden näkökulmasta. vsk. Ympäristöterveys ja yhdyskunnat on opas kuntien päättäjille ja valmistelijoille. Kuntastrategiaan ja hyvinvointikertomukseen sisällytettävillä indikaattoreilla nostetaan ympäristöterveyden edistäminen tehokkaimmin näkyväksi kaikille toimialoille. 13 Kunta terveyden edistäjänä Kunta voi päätöksillään ja toimillaan luoda terveellisen ja viihtyisän elinympäristön – tämä on syytä nostaa tavoitteeksi myös kunnan strategiassa. Lausuntovaihe on tärkeä, joskin monissa tilanteissa myöhäinen vaihe vaikuttaa. maankäyttöja rakennuslaissa sekä ympäristönsuojelulaissa
Nyt on hyvä hetki syventyä valvonnan vaikuttavuuden arviointiin. Ympäristöterveydessä puhutaan usein myös fysikaalisista,mikrobiologisistajakemiallisista altisteista. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä olisi syytä luoda mekanismit, joilla rakennetaan toimiva vuorovaikutus alueen kuntien muihin toimialoihin: ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan ja kaavoitukseen. Viranomaisen resurssit eivät tule lisääntymään – päinvastoin. Elinympäristön osatekijät Ympäristöterveydessä elinympäristöllä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, joka muodostuu ulkoja sisäympäristön olosuhteista ja tekijöistä, kuten ilman laatu, melu ja tärinä sekä kemialliset haitta-aineet ja säteily. Yhteiskunnassamme ei ole vara valvoa kaikkea, joten on ensiarvoisen tärkeää suunnata resurssit oikein. On vaikuttavampaa korjata koulujen pienet vauriot, siinä vaiheessa, kun ei vielä ole muodostunut laajempaa homeongelmaa. Terveysnäkökohtien tulisi olla mukana linjauksissa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On vaikuttavampaa pohtia toimintojen terveysvaikutuksia siinä vaiheessa, kun ne sijoitetaan kartalle kuin antaa määräyksiä olemassa olevalle toiminnalle. Suomessa on useita valvontayksiköitä, joissa eri viranomaistoiminnot ovat hakeutuneet hallinnollisesti ja fyysisesti yhteen, jolloin vuorovaikutus ja keskustelu kaikissa valmistelun vaiheissa on luontevaa. vsk. 14 Valvonnan vaikuttavuus Ympäristöterveydenhuollossa on viime vuodet panostettu suunnitelmalliseen valvontaan, valvontakohteiden riskinarviointiin sekä valvontatietojen kirjaamiseen ja keräämiseen. Valvonta tulee nähdä kokonaisuutena, joka pitää sisällään myös ennaltaehkäisevän työn, mikä erityisesti painottuu terveydensuojeluviranomaisen toiminnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Voimavaroja ei enää tarvitse suunnata kemikaalitai kuluttajaturvallisuuslain valvontaan. Jotta ympäristöterveys ja yhdyskunnat opas palvelisi laajasti kunnan eri toimijoita, jaoteltiin ympäristöterveysvaikutusten tarkastelu ilma-, maaperä ja vesivälitteisiin Alueidenkäyttö muodostuu maankäytön suunnittelusta, viranomaissuunnitelmista, lupaprosesseista, rakentamisesta ja ylläpidosta. Terveydensuojeluviranomaisen toimintaa ohjaavat yleiset terveyden edistämisen periaatteet ovat ehkä välillä unohtuneet tämän hetken tarkastuskeskeisessä viranomaistoiminnassa, jonka toiminnan tehokkuutta arvioidaan nykyisin pääosin valvontasuunnitelman toteutumisen ja tarkastusmäärien kautta. Siihen luetaan kuuluvaksi myös elintarvikkeet ja talousvesi. On vaikuttavampaa huolehtia radonturvallisesta rakentamisesta kuin korjata asioita jälkikäteen tai jättää korjaamatta. Hankkeen tai prosessin alkuvaiheessa käydyllä eri toimijoiden ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä on mahdollista laajentaa näkökulmaa ja ottaa terveysvaikutukset paremmin huomioon.. Viranomaisen osaaminen on ympäristöterveydenhuollossa lisääntynyt suurempien yksiköiden mahdollistaman erikoistumisen ja toisaalta supistuneen sisällön myötä. On vaikuttavampaa olla mukana suunnittelussa kuin antaa lausuntoja valmiista suunnitelmista. Epidemiat ja terveyshaittaepäilyt on selvitettävä ja suunnitelmallista valvontaa on tehtävä
Oppaan tavoitteena on olla selkeä ja helppo tietolähde kuntien päättäjille ja valmistelijoille arvioitaessa elinympäristöä kokonaisuutena, vaikka asiat on jaoteltu käytännön syistä osa-alueittain. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Kunnassa tehdään edelleen paljon päätöksiä ja valintoja eri vaihtoehdoista ja hintalappua päätöksestä aiheutuville terveysvaikutuksille on valitettavasti vaikea antaa etukäteen. Iso osa toimintaa ollaan siirtämässä maakunnille, mutta silti kunnille jää paljon tehtävää. Kuntien valtionosuuksiin on alustavasti pohdittu kannustinta myös terveyden edistämiseen panostamiseen. Terveydenhuollon kustannukset siirtyvät maakunnalle – kunta vastaa edelleen terveellisestä elinympäristöstä Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia – tämä sisältää myös terveyden edistämisen. Tavoitteena on tuoda lukijalle kuva kyseisen osa-alueen eri lainsäädännön asettamista arviointiperusteita terveyden näkökulmasta, keskeisimmistä terveysvaikutuksista sekä niiden huomioimisesta päätöksenteossa. Yhteiskunnassamme ei ole vara valvoa kaikkea, joten on ensiarvoisen tärkeää suunnata resurssit oikein. Myös tähän tarvitaan helposti mitattavia indikaattoreita. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. 15 asiakokonaisuuksiin. Kappaleiden yhteyteen on lisätty viitteet lisätiedonlähteistä. Kunnat eivät todennäköisesti jatkossa vastaa terveydenhuollon kustannuksista, mutta silti siellä tulisi panostaa terveellisen elinympäristön tavoitteluun. vsk
Tavoitteena uudessa laissa on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. 16 Ympäristönsuojelulakia uudistetaan vaiheittain Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien. Valvonnan suunnitelmallisuutta ja riskiperusteisuutta § Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristöministeriö Katsaus ympäristönsuojelulain uudistamishankkeeseen Ympäristönsuojelulain uudistus on edennyt sen kolmanteen vaiheeseen. vsk. Ympäristönsuojelulailla saatettiin teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yhdenmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia sujuvoittaa lupamenettelyä muun muassa muuttamalla sen vaiheistusta, muuttamalla lupakynnyksiä ja kehittämällä eläinsuojia koskevaa sääntelyä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Työ on jaettu eri vaiheisiin ja eri aihesisältöihin. Ensimmäisen vaiheen tuloksena säädettiin uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014), joka tuli voimaan 1.9.2014
Hankkeessa valmisteltiin useita muutosehdotuksia lupamenettelyn vaiheistukseen. Hankkeen toisessa vaiheessa ympäristönsuojelulakia muutettiin siten, että ympäristölupien käsittelyä tehostettiin edelleen muun muassa poistamalla käytännössä automaattiseksi muuttunut lupamääräysten tarkistamismenettely, yhdistettiin ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien käsittelyt sekä muutettiin eläinsuojien luvanvaraisuusrajoja, mikä johti 3300 eläinsuojan poistamiseen luvanvaraisuudesta. Ympäristönsuojelulain uudistamishanke on edennyt kolmanteen vaiheeseen. 17 vahvistettiin ja muutettiin valvonta laajasti maksulliseksi. Sen ehdotukset ovat valmistuneet tammikuussa 2016 ja olleet lausunnolla, joiden antamisen määräaika on päättynyt maaliskuussa. Valmistelutyö on edennyt kolmessa projektissa. Uudistamishankkeessa valmistellaan lupamenettelyn sujuvoittamistoimia, tarkastellaan laitosten luvanvaraisuutta tavoitteena nostaa luvanvaraisuuskynnyksiä sekä ehdotetaan eläinsuojien osalta vaihtoehtoisia toimia nykyiselle lupamenettelylle. Toisessa vaiheessa valmisteltu ympäristönsuojelulain muutos (423/2015) tuli voimaan 1.5.2015, kuitenkin siten, että ympäristölupien ja maa-aineslupien yhdennettyä lupamenettelyä koskeva muutos tulee voimaan 1.7.2016. Valtioneuvoston kanslian rahoituksella hankkeeseen voidaan palkata konsultti tehostamaan hankkeen läpivientiä ja tulosten seurantaa. Koska käytettävissä ei kuitenkaan ole ollut riittävää arviota siitä, mikä mahdollisten uusien toimintatapojen vaikutus olisi, lupamenettelyuudistuksia ehdotettiin pilotoitavaksi muutamassa eri lupaviranomaisessa. Aloitettavassa pilotissa nimettäisiin käsittelijä heti hakemuksen saapumisen jälkeen. Lisäksi pilotoinnin yhteydessä on tarkoitus kokeilla uusia tavoiteaikoja lupakäsittelylle. Uudistuksen ansiosta myös merkittävät luonnonarvot voidaan ottaa huomioon entistä paremmin turvetuotantoa koskevassa ympäristölupaharkinnassa. Kolmannen vaiheen tavoitteena sujuvammat lupamenettelyt Hankkeen kolmannessa vaiheessa ympäristönsuojelulain uudistamisen tavoitteena on edelleen sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Lausuntojen analysointi ja jatkotyön organisointi on ympäristöministeriössä paraikaa meneillään. vsk. Sen jälkeen voidaan arvioida, onko lupamenettelyn vaiheistusta tarkoituksenmukaista muuttaa, ja jos muuttamiseen päädytään, toteutetaanko se muuttamalla käsittelyn käytäntöjä vai tarvitaanko joiltakin osin säännösmuutoksia.. Ensimmäinen kokonaisuus (projekti 1) koskee ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista. Asianosaiset pääsisivät lausumaan hakemuksen lisäksi suoraan lupapäätösluonnoksesta. Käsittelijän tulisi tarkistaa hakemus ja pyytää jo tässä vaiheessa mahdollisia lisäselvityksiä. Pilotointiin valitaan suppeahko määrä oikeita lupahakemuksia, joista osa toimii vertailuaineistona ja osaan sovelletaan projektissa 1 suunniteltua lupamenettelyn uutta vaiheistusta. Pilotointia koskevaa hanketta ollaan paraikaa aloittamassa Etelä-Suomen sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Neuvontaa tehostettaisiin ja uudelleen organisoitaisiin pilotoitavissa tapauksissa. Pilotoinnin on määrä jatkua alkuvuoteen 2017 saakka. Sujuvoittamisen kannalta keskeisiksi muutostarpeiksi tunnistettiin tarve parantaa lupahakemusten laatua, viranomaisten keskinäistä sekä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä ympäristölupapäätösten ennakoitavuutta ja laatua
18 Eläinsuojia koskevia säännöksiä kehitetään Toinen uudistamishankkeen kolmannen vaiheen kokonaisuus (projekti 6) käsitteli eläinsuojien ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista. Erillinen lupaharkinta tehtäisiin ainoastaan ympäristön kannalta kaikkein herkimpien hankkeiden osalta. Viranomaisen tulisi käsitellä toiminnanharjoittajan tekemä ilmoitus viimeistään 90 vuorokauden kuluessa, ja viranomainen voisi menettelyssä antaa tiettyjä asetuksessa rajattuja täydentäviä määräyksiä, jotta toiminta voitaisiin hyväksyä esitetylle sijoituspaikalle uudessa kevyemmässä menettelyssä. Hankkeista kuultaisiin tarvittaessa asianosaisia haitankärsijöiden oikeusturvan toteutumiseksi ja toimintaan kohdistuvien mahdollisten valitusten ja jälkivalvontailmoitusten välttämiseksi. Projektissa 7 kuten myös eläinsuojia käsitelleessä projektissa 6 tunnistettiin myös mahdollisuus korvata lupamenettelyä eräin osin uudella ilmoitusmenettelyllä.. Työssä laadittiin ehdotus ympäristölupamenettelyä kevyemmästä ilmoitusmenettelystä. Luvanvaraisuus ehdotetaan poistettavaksi myös niiltä elintarvikeja rehuteollisuuden toiminnoilta sekä eräiltä muilta toiminnoilta, joiden merkittävin päästö on jätevedet ja jos jätevedet johdetaan ympäristöluvanvaraiselle yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle, jonka käsittelykapasiteetti on riittävä. Ilmoitusmenettelyn käyttöönotto edellyttäisi eläinsuojien ympäristönsuojelussa keskeisten vaatimusten ratkaisemista yhtenäisesti toimialaa koskevassa asetuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Uudessa kevyemmässä menettelyssä toiminnanharjoittaja ilmoittaisi vakiomuotoisen lomakkeen kautta ne toimenpiteet, joilla se varmistaisi ympäristönsuojeluvaatimusten toteutumisen. Eläinsuojien ympäristölupamenettelyä koskeva ehdotus uudesta menettelystä ja sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset (mukaan lukien kyseinen asetus) vaativat kuitenkin lisäselvityksiä ennen kuin sääntelyn jatkotoimista voidaan lopullisesti päättää. Samoin ehdotetaan, että lupakynnystä nostetaan tai muutetaan merialueiden kalankasvatuslaitoksilla sekä luonnonvaralammikoilla. Myös kalankasvatuksen kiertovesilaitosten luvanvaraisuus ehdotetaan poistettavaksi, jos jätevedet johdetaan ympäristöluvanvaraiselle yhdyskuntien tai teollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Luvanvaraisuuteen ehdotetaan muutoksia Kolmas kokonaisuus (projekti 7) ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannessa vaiheessa koskee laitosten luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Lisäksi projektin ehdotuksen mukaan tietyt luvanvaraiset toiminnat siirrettäisiin rekisteröintimenettelyyn (liuottimien käytössä yleiseksi lupakynnykseksi liuottimien kulutus vähintään 50 t/a ja tätä pienemmät toiminnat rekisteröintiin, lisäksi rekisteröintiin loputkin pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat nestemäisten polttoaineiden jakeluasemat sekä kiinteät betoniasematjabetonituotetehtaat). vsk. Siinä ehdotetaan, että luvanvaraisuus poistettaisiin eräiltä vähän ympäristövaikutuksia aiheuttavilta toiminnoilta (viilutehdas, makeutusainetehdas,kevytbetonitehdas, yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko, kiinteä eläintarha tai huvipuisto, kylmäprosesseista langanveto, valssaus ja syväveto, puupellettien puristaminen sekä pelastustoiminnan helikopterilentopaikka) ja toiminnoilta, joiden ympäristönsuojeluvaatimukset voidaan ottaa huomioon toisessa lupamenettelyssä (muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3 )
Tällä hetkellä tämän muutoksen merkitystä luvanvaraisten toimintojen kokonaismäärään on vielä kovin vaikea arvioida. Uuden ympäristönsuojelulain yhteydessä myös pienet, alle hehtaarin turvetuotantoalueet säädettiin luvanvaraisiksi. Vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) uudistamisen yhteydessä vuosina 2007–2010 arvioitiin, että luvanvaraisia toimintoja oli silloin kaiken kaikkiaan noin 21 000, jotka jakaantuivat valtion (7000) ja kunnan (14 000) kesken. Vuonna 2015 poistettiin käytännössä lähes automaattiseksi menettelyksi muotoutunut lupamääräysten tarkistamismenettely, mikä vaikuttaa jatkossa merkittävästi vireille tulevien lupahakemusten kokonaismäärään. Ennen tarkistamismenettelyn poistoa valtion lupaviranomaiset arvioivat, että tarkistamislupahakemusten määrä olisi noin 60 prosenttia kaikista vireille tulevista hakemuksista. vsk. Vuonna 2010 noin 3000 lähinnä kunnan luvittamaa laitosta (jakeluasemia, polttolaitoksia ja asfalttiasemia) siirrettiin rekisteröintimenettelyyn, joiden siirtymäkaudet ovat osin vielä meneillään. Työssä laadittiin ehdotus ympäristölupamenettelyä kevyemmästä ilmoitusmenettelystä.. Toinen uudistamishankkeen kolmannen vaiheen kokonaisuus (projekti 6) käsitteli eläinsuojien ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista. Vuonna 2015 luvanvaraisuudesta poistettiin 3 300 eläinsuojaa ja turkistarhaa. Ensitiedot säännöksen soveltamisesta viittaavat siihen, että tätä kautta vireille tulee merkittävästi vähäisempi määrä lupahakemuksia kuin olisi tullut lupamääräysten tarkistamismenettelyn kautta. Ympäristöluvanvaraisuuden kehityksestä 2000-luvulla Ympäristöluvanvaraisuuteen on tehty useita muutoksia 2000-luvulla. Tarkistamismenettelyn poisto korvattiin valvontaviranomaisen tekemällä arvioinnolla ja aloitteella luvan muuttamisesta. Selvityksessä tarkastellaan lupamenettelyn tarkempia menettelysääntöjä ja reunaehtoja sekä sitä, mihin toimintoihin ilmoitusmenettelyä voitaisiin soveltaa lupamenettelyn sijaan. 19 Ilmoitusmenettelyä koskeva jatkoselvitys on tarkoitus saada aloitettua vielä keväällä 2016, jotta johtopäätöksiä ilmoitusmenettelyn käyttökelpoisuudesta voitaisiin tehdä viimeistään vuonna 2017. Näiden muutosten seurauksena luvanvaraisten laitosten määrä aleni noin 14 700:een. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47
20 Uuteen ryhmään osaamista monelta taholta Uuteen Tukesiin perustettavaan palveluiden valvontaryhmään on jo valittu ryhmäpäällikkö. Siirtymäaika lain hyväksymisestä sen voimaantuloon oli lyhyt – valvonta keskitetään Tukesiin 1.5.2016 alkaen. Myös aluehallintovirastojen ohjaustehtävä poistuu samassa yhteydessä. vsk. Oma tehtäväkenttäni on ollut kuluttajaturvallisuusvalvonnassa alueja paikallishallinnon ohjaus, ja koska tämä tehtävä päättyy valtiollistamisen tapahduttua, siirryn uuteen palveluvalvontaryhmään ilman erilYlitarkastaja Kaarina Kärnä Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Kuluttajapalveluiden valvonta valtiollistetaan Pian se on totta. Tätä valintaa seuraa vielä noin neljätoista asiantuntijaa, joista tämän vuoden aikana rekrytoidaan osa ja loput vuoden 2017 aikana. Uusi ryhmäpäällikkö on DI Janne Niemelä, joka toimii tällä hetkellä Tukesin kuluttajaturvallisuusryhmässä johtavana asiantuntijana ja on vastannut kulutustavaroiden valvonnan organisoinnista käytännön tasolla sekä ollut mukana palveluiden valvontaa koskevassa yhteistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Uuden edessä Kuvat: Kaarina Kärnä. Tukesissa on vietetty hyvin toiminnan täyteisiä aikoja ja valmistauduttu tulevaan rekrytoimalla uusia ihmisiä ja laatimalla toimintasuunnitelmia. Kuluttajaturvallisuuslakiin (920/2011) tehtiin joulukuussa 2015 eduskunnan päätöksellä muutos 1510/2015, jonka mukaisesti kuntien toimivalta kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisena päättyy ja kuluttajaturvallisuusvalvonta irrotetaan ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta
Edelleen tarvitaan myös tietoa käytännön ratkaisuista kentältä. Jos motivaatio on pelkästään täyttää lainsäädännön asettamat velvoitteet, ei turvallisuus ole palvelun tarjoajan kilpailuetu. vsk. Ryhmällä tulee olemaan tukikohdat kolmella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Tarkoitus olisi, että ryhmässä on myös sitä tietotaitoa, jota löytyy kuluttajaturvallisuusvalvontaa tehneiltä terveystarkastajilta. Johdon sitoutuminen on turvallisuustyön perusta.. Ylösalaisin Jatkossa kuluttajaturvallisuusvalvonnassa pyritään siihen, että tarkastustoiminta kohdistuu palvelun tarjoajan turvallisuusjohtamisjärjestelmään, turvallisuuskulttuuriin ja omavalvonnan menettelyihin – kaikkeen siihen työhön, jolla varmistetaan turvallisen palvelun edellytykset. Vaikka asiantuntijoiden valinta on vielä kesken, on jo hakijajoukon perusteella sanottavissa, että osaamista on luvassa, ja monelta eri taholta. Turvallisuuskulttuuri on käytännön tekojen lisäksi asenteita, tietoa, osaamista ja motivaatiota eli sitä turvallisuustyötä, joka on parhaimmillaan palvelun tarjoajan kiistaton kilpailuetu ja pahimmillaan piilevä (tai ilmeinenkin) turvallisuusriski. Aikaisemmin on tarkastettu enemmän käytännön toteutusta, jolloin tarkastushavaintojen kautta on annettu tietoa, joka palvelun tarjoajan on tullut osata viedä osaksi koko palvelun turvallisuuskulttuuria. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Yksi valvontakäynti on jatkossa pitempikestoinen, mutta asioissa halutaan päästä syvemmälle, mitä ja milloin -tasolta miten ja miksi -kysymysten äärelle. Palvelun tarjoaja ja valvontaviranomainen käyvät tarkastuskäynnillä läpi keskeiset turvallisuusperiaatteet ja toimintamenetelmät. Turvallisuuskulttuuri ei ole samoin tarkastettavissa kuin uimarannan rakenteet ja opasteet tai leikkikentän laitteiden kunto. Muutos kääntää tarkastusmallin ylösalaisin. Johto määrittelee, mitä turvallisuudella heidän tarjoamassaan palvelussa tarkoitetaan, millaisia tavoitteita turvallisuudelle asetetaan, miten niitä mitataan ja mitä tämä kaikki yksittäiseltä työntekijältä edellyttää. Keskeistä on selvittää, että palveluntarjoaja on ymmärtänyt ja sisäistänyt kuluttajaturvallisuuslain velvoitteet ja osaa viedä turvallisuusajattelun käytännön tasolle. Tarkastuksessa mennään ylhäältä alaspäin, periaatteista käytännön toteutukseen. Tarkoituksena on huolehtia tiedon virtaamisesta molempiin suuntiin. 21 listä rekrytointia
Kun valvonnassa havaitaan turvallisuuteen liittyvä riskitekijä, voidaan tästä keskitetysti tiedottaa kaikille saman alan toimijoille. Kun työntekijät ovat motivoituneita ja heitä palkitaan hyvin tehdystä turvallisuustyöstä, ideoista ja havainnoista, motivaatio onkin kahdensuuntainen liike, sekä johdosta työntekijöille että päinvastoin. Erityisesti kunnallisilla palvelun tarjoajilla on usein paljon erilaisia palveluita hallittavinaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Tämä edellyttää, että palvelun tarjoajista muodostetaan eräänlaisia pooleja, joilla on Tukesissa nimetty vastuuasiantuntija, joka huolehtii tiedotuksesta, valvonnasta ja yhteydenpidosta oman poolinsa toimijoiden suuntaan. Myös yhteistarkastukset esimerkiksi pelastuspuolen tai ympäristöterveydenhuollon kanssa ovat edelleen tarpeellisia. Kuluttaja yleistää, yksi onnettomasti päättynyt moottorikelkkasafari tarkoittaa hyvin nopeasti mielikuvaa vaarallisista moottorikelkkasafareista, joille ei kannata osallistua.. Näin riskin poistamiseksi osataan tehdä tarvittavat turvallistamistoimenpiteet koko Suomen laajuisesti, ei vain siinä kohteessa, jossa vaara havaittiin. vsk. Turvallisuusedun saavuttamiseksi on tärkeämpää, että myös muut saman alan palvelun tarjoajat toimivat oikein, vaikka kyseessä voivatkin olla turvallisuuteen liittyvät kilpailuedut. 22 Tukes haluaa myös olla mukana kehittämässä menetelmiä, joilla turvallisuustyö jalkautetaan johdosta käytännön työtä tekevien joukkoon. Turvallisuus ei ole vain korulauseita, vaan sekä isoja ja pieniä tekoja toimivista strategioista leikkikenttävälineiden korjaustöihin ja valppaaseen uinninvalvontaan. Monta kärpästä yhdellä iskulla Kun tarkastustoiminta kohdistuu ylläpitäjän turvallisuusjohtamisjärjestelmään useiden yksittäisten kohteiden sijaan, voidaan parhaimmassa tapauksessa yhdellä pitemmällä tarkastuskäynnillä korvata monta yksittäistä tarkastusta. On sekä tarkastajien että palvelun tarjoajien resurssien käytön kannalta tehokkaampaa, jos yhdellä valvontakäynnillä pystytään käsittelemään palvelun tarjoajan kohteet kokonaisuutena useamman aihepiiriltään suppeamman käynnin sijaan. Turvallisuusasioissa ei kannata jäädä mustasukkaisesti vartioimaan omaa osaamista. Poolin sisällä voidaan riskeistä tiedottamisen lisäksi vaihtaa tietoja hyvistä käytännöistä ja edesauttaa palvelun tarjoajien keskinäistä tietojen vaihtoa turvallisuusasioissa. Huonosti turvallisuusasiansa hoitanut toimija voi nimittäin viedä muidenkin alalla toimivien maineen
Tukesin verkkosivut tulee kuluttajapalvelujen osalta virittää mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja turvallisuusasiakirjan ja riskinarvioinnin laatimiseen tulee tarjota ohjeita ja työkaluja. Neuvontatarpeeseen pyritään vastaamaan jatkossa myös palveluvalvonnan ajankohtaisia asioita käsittelevällä uutiskirjeellä, jonka tilaajiksi kaikki halukkaat voivat liittyä, koulutustoiminnalla ja toki aivan perinteisellä henkilökohtaisella puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvalla neuvonnalla. Oletettavaa kuitenkin on, että neuvontakentällä jää tilaa myös kaupallisille toimijoille. Ja vastauksen mukaan neuvontatyötä on ”PALJON”. vsk. ”turvallisuusasiakirja-asetuksen” (1110/2011) mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Yksi hyvä sivusto, johon jo nyt löytyy linkki Tukesin verkkosivuilta, on matkailunturvallisuustyokalut.fi. Kysyin vastikään eräältä palotarkastajalta, kuinka paljon hän joutuu neuvomaan asiakkaitaan esimerkiksi pelastussuunnitelman laatimisessa. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia tulee myös selvittää laajemmin ja hyödyntää jo muilla sektoreilla olemassa olevia hyviä malleja. 23 Voisinko kysyä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta ei ole ainoa sektori, jossa neuvontatyö on näytellyt suurta roolia. Palvelun tarjoajien neuvonta on vienyt merkittävän osan terveystarkastajien työajasta. Turvallisuusasiakirjoja ei tule läjäpäin valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi, mutta niiden läpikäynti sisältyy aina tarkastuksen kulkuun, jos kyseinen palvelu on sellainen, että siltä edellytetään turvallisuusasiakirjaa. Kun toiminnanharjoittaja arvioi itse toimintaansa ennen. Kun tarkastaja on ollut lähellä ja hänet on opittu tuntemaan, on kysytty ja neuvottu matalalla kynnyksellä. Harvassa ovat ne pelastussuunnitelmat, joiden viimeistelemiseksi ei tarvita lainkaan palotarkastajan neuvoja tai näkemystä. Itsearvioinnin hyödyt Useissa tapauksissa on havaittu, että itsearviointi on hyödyllinen menetelmä valvonnan tukena. Vaikka sekä turvallisuusasiakirja ja pelastussuunnitelma ovat molemmat tietyille tahoille lakisääteisiä tehtäviä, on turvallisuusasiakirja siinä mielessä merkittävästi erilainen, että sitä ei tarvitse toimittaa viranomaiselle kuin pyynnöstä. Turvallisuusasiakirja on palvelun tarjoajan oma työkalu, joka tosin on laadittava sen sisällön määrittävän asetuksen, nk. Neuvontatyön onnistuminen on yksi valtiollistetun valvontamallin haasteista. Turvallisuusasiakirjojen laatimisesta ovat tarkastajat toistuvasti saaneet kysymyksiä
Yleisötilaisuudet ovat yksi keskeinen valvontakohde, jossa on pyritty yhden luukun periaatteeseen jo aiemmin, ja yhteinen itsearviointityökalu voisi olla tie oikeaan suuntaan. Itsearviointia varten voidaan kehittää työkaluja täytettävistä lomakkeista digitaalisiin opaskirjoihin, ja parhaimmillaan samoja työkaluja voidaan käyttää yli hallintorajojen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Tukes laatii jatkossa palveluvalvontaansa varten valvontasuunnitelman, varautuu erityistilanteisiin, toimii onnettomuustilanteissa Tukesin onnettomuuskäsikirjan pohjalta ja käsittelee kaikki saapuvat ilmoitukset riskinarvioinnin perusteella tehdyssä kiireellisyysjärjestyksessä. Itsearviointia tekemällä saisi selville kaikki viranomaiset, joiden hallinnonalaan oma tapahtuma liittyy, ja myös tarvittavat asiakirjat voisivat liikkua verkossa oikeille tahoille yhden vastaanottajan kautta. 24 varsinaista valvontakäyntiä samojen kriteerien pohjalta kuin valvontaviranomainen, puhutaan jo valmiiksi samaa kieltä ja motivaatio löytää ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin on yhteinen. Valvonnan keskittymisen myötä yhteistyömahdollisuudet erityisesti liittojen ja järjestöjen kanssa paranevat. Tämä. vsk. Suunniteltua ja suunnittelematonta valvontaa Jo kuntien toimesta tapahtuvassa valvonnassa on ollut haaste onnistua laatimaan toteuttamiskelpoiset tavoitteet. Valtakunnan laajuisessa valvontaorganisaatiossa tulevan ennakointiin liittyvät epävarmuudet moninkertaistuvat. Realistinenkin valvontasuunnitelma on voinut kaatua siihen, että kuluttajilta ja muilta tahoilta on saapunut oletettua enemmän palveluita koskevia ilmoituksia tai valvontayksikön alueella on tapahtunut yksi tai jopa useampi vakava onnettomuus. Yhteistyötä tarvitaan Vaikka kuluttajaturvallisuusvalvonta irtoaa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta, ei ole tarkoitus, että kuluttajaturvallisuus olisi jatkossa oma yksinäinen saarekkeensa. Päällekkäistä työtä toisten viranomaisten kanssa ei ole varaa tehdä, joten valvonnan rajapinnat on käytävä huolellisesti läpi. Yhteistyötä jatketaan muiden viranomaisten, lajijärjestöjen ja useiden eri toimikuntien kanssa. Jos nykyisellään paikallinen valvontataso on luonut käytännön yhteistyömallit Tukesin varmistaessa taustatuen ja linjaukset ministeriöiden sekä keskusvirastojen välisen yhteistyön kautta, on jatkossa Tukesilla koko yhteistyöketju hallussaan
Tämä tuntuu sekä lohdulliselta että oivalta toimintasuunnitelmalta, koska tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä toinen toisensa perään. Me voimme kuitenkin tehdä osuutemme uskoen itseemme ja tulevaisuuteen, olemalla avoimia ja yhteistyökykyisiä, ja rakentamalla uutta valvontaorganisaatiota pala kerrallaan; uutta oppien ja kehittäen sekä jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Luotamme siihen, että Tukesin kuluttajaturvallisuusvalvonta on jatkossakin haluttu yhteistyökumppani ja hyvä tuki palvelun tarjoajien turvallisuustyössä kuluttajien turvallisuuden edistämiseksi. Kyllä siitä hyvä tulee. vsk. Tulevaisuudesta siis.. Kokonaisuus kirkastuu vähitellen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Tulevaisuuden odotuksia Kirjailija Antoine de Saint-Exupèry on sanonut, että tehtävämme ei ole nähdä tulevaisuuteen, vaan tehdä se mahdolliseksi. 25 asia on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan tarvetta lain tulkinnalle, koska kuluttajaturvallisuuslaki on edelleen väistyvä ja täydentävä yleislaki. Toimintakenttä on jatkuvassa muutoksessa
Varoitustekstejä on 14 erilaista kuten nykyisinkin, ja jokaista varoitustekstiä vastaa kolme kuvaa, joita vuorotellaan vuosittain. Lain on määrä tulla voimaan 20.5.2016, ja se korvaa nykyisen, vuodelta 1976 olevan tupakkalain. Tupakkatuotedirektiivistä johtuvia muutoksia Direktiivi edellyttää, että tupakkapakkauksissa on paitsi tupakoinnin vaaroista kertovat tekstivaroitukset, myös kuvalliset terveysvaroitukset. Direktiivi koskee itse tuotteen ominaisuuksia ja pakkausmerkintöjä sekä esimerkiksi rajat ylittävää mainontaa ja etämyyntiä. Tutkimusten mukaan kuvavaroitukset huomataan helpommin kuin pelkät tekstivaroitukset ja ne myös kannustavat paremmin tupakoinnin lopettamiseen. vsk. Vaikka osa varoituskuvistaonkinaikaraflaavia,niiden tarkoitus ei ole pelotella, vaan kuvata tupakoinnin haittoja mahdollisimman Lakimies Laura Terho Sosiaalija terveysministeriö Tupakkalain kokonaisuudistus Hallitus antoi helmikuun lopulla eduskunnalle esityksen uudeksi tupakkalaiksi (HE 15/2016 vp). Lopullinen laki saattaa siis joiltain osin poiketa siitä, mitä seuraavassa esitetään. Lakihanke sisältääkin myös monia kansallisia uudistuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Kuvat ovat Euroopan komission valitsemia, ja ne ovat samat koko EU:ssa. Sen sijaan esimerkiksi myyntijärjestelyt, kuten ikärajat ja myynnin luvanvaraisuus jäävät kunkin maan itse päätettäväksi. Tätä artikkelia kirjoitettaessa hallituksen esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Voidaan siis jopa sanoa, että kyseessä on vanhan tupakkalain ”40-vuotisjuhlapainos”.. 26 L ailla pannaan täytäntöön EU:n uusi tupakkatuotedirektiivi, joka edellyttää useita muutoksia Suomen tupakkalainsäädäntöön
Sähkösavukkeissa käytettävien nikotiininesteiden vähittäismyynti säädettäisiin luvanvaraiseksi. Mentolikiellon arvioidaan vähentävän tupakointia etenkin Suomessa, sillä mentolisavukkeita poltetaan meillä enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Niiden toimijoiden, joilla on jo tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, tarvitsisi nikotiininesteitä myydäkseen ilmoittaa kunnalle myynnin laajentamisesta uusiin tuotteisiin ja päivittää omavalvontasuunnitelmansa tältä osin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Kuvat eivät kuitenkaan ole yhtä hurjia kuin esimerkiksi joissakin Aasian maissa käytössä olevat kuvat. Sähkösavukkeista myös kiellettäisiin tunnusomaiset maut vastaavalla tavalla kuin savukkeista ja kääretupakasta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kun sähkösavukkeet tulevat tupakkatuotedirektiivin mukaisesti Suomen markkinoille, ne asetettaisiin sääntelyssä samalle viivalle tupakkatuotteiden kanssa: niiden myynti alaikäisille kiellettäisiin eikä niitä saisi mainostaa tai pitää esillä vähittäismyynnissä. 27 todenmukaisesti. Hallituksen esityksessä suhtaudutaankin sähkösavukkeeseen niin sanotun varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Tähän asti nikotiinia sisältävät sähkösavukkeet on katsottu Suomessa lääkkeiksi, ja niiden myynti on edellyttänyt lääkelupaa. vsk. Monet kysymykset jäävät kuitenkin maakohtaisen sääntelyn varaan, mistä lisää seuraavan otsikon alla. Direktiivin täytäntöönpanon myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille tupakkalaissa säädeltyinä tuotteina. Mentolisavukkeet, joilla on merkittävä markkinaosuus, tulevat kuitenkin kielletyiksi vasta vuonna 2020. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Tunnusomaisia makuja ovat käytännössä kaikki muut maut kuin tupakka: tyypillisiä esimerkkejä ovat mentoli, suklaa ja vanilja. Direktiivi kieltää savukkeista ja kääretupakasta niin sanotut tunnusomaiset maut, jotka saadaan aikaan lisäaineilla. Lisäksi pakkauksiin vaaditaan nikotiinia koskeva varoitusmerkintä. Kansallisia uudistuksia Sähkösavukkeessa on kyse uudentyyppisestä nikotiinin annosteluvälineestä, johon liittyy erilaisten terveyshaittojen vaaroja. Sähkösavukkeet saisivat siis maistua tupakalDirektiivin täytäntöönpanon myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille tupakkalaissa säädeltyinä tuotteina. Käytännössä lupia ei ole myönnetty eikä edes haettu, joten nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita ei ole ollut meillä ainakaan laillisesti markkinoilla. Eräs keskeinen tupakkatuotedirektiivin mukanaan tuoma muutos liittyy sähkösavukkeisiin. Tarkoituksena on, että mentolisavukkeisiin tottuneet tupakoitsijat ehtisivät tänä aikana siirtyä polttamaan tavallisia savukkeita (tai tietysti mieluiten lopettaisivat tupakoinnin kokonaan). Niitä ei myöskään saisi käyttää tiloissa, joissa ei saa tupakoida. Nesteessä saa olla nikotiinia enintään 20 mg/ml, ja sähkösavukelaitteelta vaaditaan muun muassa nikotiinin tasaista annostusta sekä vuotamatonta täyttöä
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Nykytilanteessa kunta siis on joutunut tutkimaan parveketupakointia koskevat ilmoitukset, joille se ei kuitenkaan ole käytännössä pystynyt tekemään mitään eikä tupakansavusta kärsivä henkilö ole siksi saanut muutosta tilanteeseen. Merkittäviä eroja nykyiseen terveydensuojelulain mukaiseen menettelyyn kuitenkin löytyy: kunnan ei ensinnäkään tarvitsisi osoittaa terveyshaittaa, vaan tupakointi voitaisiin kieltää savun kulkeutumisen perusteella. Lisäksi makuaineiden käyttöä ”e-karkeissa” rajoitettaisiin vastaavalla tavalla kuin sähkösavukkeissa. Nämä tuotteet toimivat hyvin helposti tupakoinnin harjoittelutuotteina, minkä vuoksi niitä ei saisi myydä alaikäiselle eikä pitää vähittäismyynnissä esillä. Sähkösavukkeiden lisäksi tupakkalaissa puututtaisiin myös tupakan vastikkeisiin, kuten energianuuskaan, yrttisavukkeisiin ja sähkösavukkeita muistuttaviin ”ekarkkeihin”. Tukkumyyntipaikkojen valvontahan kuuluu jo nykyisin kunnille, mutta ongelmana on ollut, että tukkumyyjät eivät välttämättä ole tulleet kunnan tietoon. Tarkoituksena on ennen kaikkea vähentää tuotteiden houkuttelevuutta lasten ja nuorten näkökulmasta ja tällä tavoin ehkäistä uuden nikotiiniriippuvaisen sukupolven syntymistä sekä pienten lasten nikotiinimyrkytyksiä. Tähän liittyen esityksessä ehdotetaan, että valvontamaksujen ei tarvitsisi olla enää nykyiseen tapaan kustannusvastaavia. Näillä tuloilla kunnat voisivat kattaa muustakin tupakkavalvonnasta aiheutuvia kustannuksia. 28 ta mutta eivät esimerkiksi mansikalta tai hattaralta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia vuotuisia valvontamaksuja koskevaan sääntelyyn. Se, miten asuntoyhteisössä päätettäisiin hakemuksen tekemisestä – voisiko esimerkiksi taloyhtiön hallitus päättää asiasta vai kuuluisiko päätösvalta yhtiökokoukselle – määräytyisi muussa lainsäädännössä. Tupakointikielto voitaisiin siis määrätä helpommin kriteerein kuin nykyisin. Kunta perisi vuosittain valvontamaksun siltä, jolla on tupakkalain mukainen myyntilupa tai joka on tehnyt tukkumyynti-ilmoituksen. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynti tulisi ilmoituksenvaraiseksi. Kunta voisi periä maksun tupakointikieltoa koskevan hakemuksen käsittelystä, ja. Hallituksen esityksessä on katsottu, että valvontamaksut ovat todellisuudessa pikemminkin veroja kuin maksuja. vsk. Luultavaa on, että nykyinen vähittäismyyntilupien sähköinen rekisteri toimii jatkossa myös tukkumyyjien rekisterinä. Tällä tavoin rajattaisiin kunnalle tulevien hakemusten määrää. Lisäksi tupakointikieltoa koskevan hakemuksen voisi tehdä ainoastaan asuntoyhteisö, esimerkiksi taloyhtiö. Jatkossa tukkumyyjän olisi ilmoittautuva myyntipaikan kunnalle, joka merkitsisi toiminnanharjoittajan rekisteriin. Eräs keskeisimmistä asioista, joihin uudessa tupakkalaissa on haluttu löytää ratkaisu, ovat parveketupakoinnista aiheutuvat ongelmat. Valvontamaksu olisi enintään 500 euroa myyntipistettä kohden, ja maksu perittäisiin enintään kaksinkertaisena, jos toimija olisi ilmoittanut myyvänsä sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä. Toistaiseksihan kunnat ovat yrittäneet puuttua parveketupakointia koskeviin valituksiin terveydensuojelulain nojalla, mutta terveyshaitan osoittaminen on ollut käytännössä mahdoton tehtävä. Nikotiini nimittäin on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava ja juotuna erittäin myrkyllinen aine. Tästä huolimatta on oletettavaa, että kuntien valvontamaksutulot kasvavat merkittävästi nykyisestä. Uuden tupakkalain mukaan parveketupakoinnin kieltäminen kuuluisi jatkossakin kunnalle. Ehdotettu valvontamaksusääntely saattaa johtaa siihen, että kaupat keskittävät tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden myynnin nykyistä harvemmalle kassalle
Näköpiirissä on, että sama jatkuu myös uuden tupakkalain suhteen. Kiellon jälkivalvonta tapahtuisi samalla tavoin kuin silloin, jos kielto määrättäisiin terveydensuojelulain nojalla. Lisäksi sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan täydentävää hallituksen esitystä, jolla kiellettäisiin tupakointi yksityisissä kulkuneuvoissa, eli esimerkiksi henkilöautoissa, kun kyydissä on alle 15-vuotias henkilö. Nähtäväksi jää, onnistutaanko tavoite saavuttamaan tässä ajassa – ainakin yritys on kova, ja yleinen asenne tupakointia kohtaan kiristyy jatkuvasti. Tupakkalain nimenomaisena tavoitteena on vuodesta 2010 alkaen ollut tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Sc an d in av ia nS to ck p h ot o.. Tupakkalain nimenomaisena tavoitteena on vuodesta 2010 alkaen ollut tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Valvontasuunnitelmaa koskevaa sääntelyä kevennettäisiin niin, että laissa ei enää säädettäisi valvontasuunnitelman pakollisesta sisällöstä. Katse tulevaan Nykyinen 40-vuotias tupakkalakimme on malliesimerkki lainsäädännöstä, jonka tavoitteet ymmärretään hyvin ja jota halutaan noudattaa. Tiukalla tupakkapolitiikalla on myös saatu hyviä tuloksia aikaan: kun lainsäädäntöä on vuosien saatossa asteittain kiristetty, tupakointi on samalla vähentynyt huomattavasti. Tähän asti on aina käynyt niin, että pian tupakkalain muuttamisen jälkeen on esitetty jälleen uusia kiristysehdotuksia tupakkalainsäädäntöön. Muutos on osa laajempaa tavoitetta yksinkertaistaa sääntelyä, joka koskee ympäristöterveydenhuollon keskusvirastojen valvontaohjelmia sekä kunnallisia valvontasuunnitelmia. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin paikallisten tarpeiden huomioimisen valvontasuunnitelmassa. Uudessa tupakkalaissa tavoite laajenisi koskemaan muitakin nikotiinituotteita, kuten sähkösavukkeita. 29 kiellon rikkomisen tehosteeksi voitaisiin asettaa normaaliin tapaan uhkasakko. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Missään nimessä ei siis ole tarkoituksena, että kunta kohdistaisi säännöllistä valvontaa niihin asuntoyhteisöihin, joihin on määrätty tupakointikielto, vaan mahdollinen kiellon rikkominen tulisi kunnan tietoon ilmoitusten kautta. vsk. Esimerkiksi tupakkapakkausten yhdenmukaistaminen eli niin sanottu plain package -sääntely on juuri nyt kovassa huudossa maailmalla, ja samaa on vaadittu myös Suomeen. Lakiehdotuksen perusteluissa arvioidaan, että Suomi voisi olla tupakoimaton maa jo vuonna 2030
Toimintojen sähköistäminen muuttavat toimintatapoja ja edellyttävät tehtävälähtöistä tiedonohjaussuunnitelmaa paperista maailmaa ohjaavan arkistonmuodostussuunnitelman rinnalle. Asiakirjojen oikeaoppinen käsittely ja arkistointi ympäristöterveydenhuollossa. Tällöin tiedonhallintaan, asiakirjahallintaan ja säilyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita koko elinkaaren ajan. Asiakirjojen käsittelijän on tunnettava oma toimialansa, erotettava asiakirja viranomaisen asiakirjasta ja tunnettava lain vaatimukset koskien hyvää tiedonhallintatapaa, julkisuutta, salassapitoa, hävittämistä ja arkistointia. 30 Erityisasiantuntija Tuula Seppo Suomen Kuntaliitto Ympäristöterveydenhuolto on ihmisten ja ympäristöön liittyvää terveydensuojelua, minkä vaikutukset saattavat näkyä vielä vuosikymmenten päästä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Asiakirjojen oikeaoppista käsittelyä ja arkistointia säädellään mm. julkisuuslaissa, hallintolaissa, henkilötietolaissa ja arkistolaissa. Ympäristöterveydenhuolto kattaa elintarvikevalvonnan, eläinlääkintähuollon, terveydensuojelun ja tupakkalain mukaiset valvontatehtävät
julkisuuslaissa, arkistolaissa, henkilötietolaissa ja hallintolaissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Asiakirjoja käytetään toimenpiteissä ja asiakirjan avulla saadaan aikaan oikeusvaikutuksia. Tietoa löytyy niin papereista, magneettinauhoilta kuin myös CD-levyiltä. Viranomaisen asiakirja Erotuksena asiakirjasta julkisuuslaista löytyy käsite viranomaisen asiakirja. Asiakirjalla tai sähköisten järjestelmien asiakirjallisella tiedolla on monta eri määritelmää ja käyttötarkoitusta. 31 Asiakirjasta asianhallintaan Suomen ensimmäiset asiakirjat olivat ns. Organisaatiot suunnittelevat toimintaansa ja kertovat menneisyydestä asiakirjojen avulla. Asiakirjan käsitteeseen tulee näin ollen hyvän tiedonhallintavan määritys, mikä edellyttää viranomaiselta erityisiä toimenpiteitä.. Viranomaisen on tiedettävä milloin se käsittelee viranomaisen asiakirjaa, ts. Asiakirjan eri tehtävien lisäksi asiakirjoilla on monta muotoa. Yksittäisen asiakirjan käsittelystä onkin siirryttävä kohti laajempaa asianhallintaa, mikä kattaa asiankäsittelyn, asiakirjahallinnan ja sähköisen arkistoinnin. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten.” Viranomaisen asiakirja eroaa siinä suhteessa tavallisesta asiakirjasta, että sen käyttöä säädellään mm. sinettiasiakirjoja, joiden todistusvoima varmistettiin sineteillä. Julkisuuslaki Julkisuuslaki määrittelee miten organisaation julkista valtaa käyttäessään on oikeaoppisesti käsiteltävä asiakirjaa. Ennen kaikkea asiakirjojen avulla välitetään tietoa ja taltioidaan tietoa myöhempää käyttöä varten. vsk. Tietoa syntyy enemmän kuin koskaan niin sähköisesti kuin myös paperilla, mutta sen hallinta on monimutkaistanut ja tieto on irrallaan lukuisissa erilaisissa tietojärjestelmissä. Asiakirjoilla on näin ollen myös tieteellisen tutkimuksen ja kulttuuriperimän arvo. Ympäristöterveydenhuollon tyypillisiä asiakirjoja ovat pöytäkirjat, suunnitelmat, päätökset, luvat, ilmoitukset ja valvontaan liittyvät asiat. Yhden kunnan tietojärjestelmien lukumäärä saattaa helposti nousta satoihin. Mutta ehkä kuvaavin organisaation kannalta on se, että asiakirja liittyy organisaation toimintaan. Sillä ”viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä.” (Kuva 1). Se kuvaa mitä tehdään, kuinka tehdään tai mitä on saatu aikaiseksi. Julkisuuslaki määrittelee asiakirjan seuraavasti: ”Asiakirjalla tarkoitetaan kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänenja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.” Asiakirjan käsite on näin ollen laaja; se kattaa sekä paperisen että sähköisen maailman. Määritelmän mukaan: ”Viranomaisen hallussa oleva asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. milloin viranomainen käyttää julkista valtaa ja milloin asiakirja, esimerkiksi omat muistiinpanot ovat ”vain” asiakirjoja. Tänä päivänä asiakirjojen oikeudellinen vaikutus perustuu allekirjoituksiin sähköisiin tai fyysisesti tehtyihin tai sähköisiin varmenteisiin
Elinkaari Asiakirjoilla ja asiakirjallisilla tiedoilla on oma elinkaarensa. vsk. Siinä erotetaan eri vaiheita aktiivivaiheesta passiiviseen ja lopulliseen historialliseen vaiheeseen. Erityisesti sähköisiä järjestelmiä suunniteltaessa on huomioitava tietojen säilytysajat ja seulonta, rekisteröintitavat, konversiot ja migraatiot sekä erilaiset pitkäaikaissäilytysten ratkaisut. Elinkaaren eri vaiheet vaikuttavat toisiinsa. 32 Myös hallintolaissa, henkilötietolaista, perustuslaissa ja laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa löytyy määräyksiä, jotka koskettavat asiakirjahallintoa tai arkistotoimea. Asiakirjojen käsittely julkisuuslain mukaan.. Lisäksi henkilötietolaki määrittelee, että henkilötietojen käsittelyn tulee olla laillista, huolellista, hyvän tietojenkäsittelytavan mukaista ja suunnitelmallista. Käsittelyssä tulee toimia niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja siihen liittyviä perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Hallintolain mukaisesti kunnan on otettava huomioon asiakkaiden tasapuolisuusvaatimus, tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus, laatu, palvelun asianmukaisuus, neuvotteluvelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus, viranomaisten yhteistyö ja tämä kaikki myös sähköisessä asioinnissa. Mikäli näitä asioita ei suunnitteluvaiheessa oteta huomioon, on Kuva 1. Elinkaaren aikana tieto kulkee eri tehtävien läpi, alkaa vastaanotosta tai laadinnasta, päätyy kirjaamisen rekisteröinnin ja mahdollisten seulontojen ja järjestämisten kautta arkistointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Arkistointi voi olla sekä määräaikaista tai pysyvästi tai pitkään säilytettävää
Mikään ei myöskään estä tekemästä tiedonohjaussuunnitelma yhdessä eri kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Joten ennen kuin lähdetään tekemään suuria omia investointeja sähköiseen arkistoon, kannattaa seurata valtakunnallista tilannetta ja oman toimialansa kehitystä. Arkistonmuodostajan on kuitenkin huomioitava oman toimialansa erityislainsäädäntö sekä omat toiminnot ja oikeudelliset näkökohdat. Onko paperi sähköistämisen vihollinen. Arkistolaitoksen sivuilta (www. Yhteistyö eri toimialojen, tietohallinnon ja asiakirjahallinnon ammattilaisten tuottaa kuitenkin hyvää tulosta. Opas on vuodelta 2000 ja se tullaan päivittämään syksyllä 2016. Suunnittelu tulee myös yleensä taloudellisesti edullisemmaksi toteuttaa kuin lisätä tietojärjestelmiin uusia osioita tai korjata virheitä. 33 tiedon etsintä, hyödyntäminen, arkistointi ja hävittäminen vaikeaa. Säilytysajat Arkistolaitos määrää, mitkä asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot säilytetään pysyvästi. Kunnanhallituksen on määrättävä kunnassa se viranhaltija tai toimihenkilö, joka johtaa kunnan arkistointia ja arkistonmuodostusta sekä huolehtii kunnan pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista. Mitä tarkemmin suunnitellaan tietojärjestelmää hankkiessa hyvään tiedonhallintatapaan liittyvät vaatimukset, sen helpompi on asiakirjan eri vaiheissa huolehtia näistä vaatimuksista. Arkistolaissa määritellään mm. Kun kunnassa on yhteistyössä laadittu tehtäviin perustuva tiedonohjaussuunnitelma, niin parhaimmillaan se ohjaa sähköistä asiointia, asiankäsittelyä, operatiivisia järjestelmiä, asiakirjahallintaa ja arkistointia. Hallintosääntömallista löytyy osio siitä, kuinka asiakirjahallinto tulee kunnissa järjestää. Kunnallisten toimielinten, viranomaisten ja kuntien liikelaitosten tulee noudattaa arkistolakia. Lisätietoja löytyy Kunnat.net -sivustolta. vsk. Ympäristöterveydenhuollon opas nro 16 sisältää sekä pysyvästi säilytettäviä määräyksiä että suosituksia säilytysajoille. Määräaikaisesti säilytettävien asiakirjojen osalta arkistonmuodostaja määrittelee itse säilytysajat. arkistolain pohjalta. Kunnan on myös pidettävä yllä arkistonmuodostussuunnitelmaa paperisille aineistoille ja tiedonohjaussuunnitelma syntysähköisille aineistoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Tiedonohjaussuunnitelma Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sananlasku pätee myös tiedon hallinnassa. Kuntaliitossa on valmisteltu uusi hallintosääntömalli kuntalain ja mm. Pysyvästi säilytettävien osalta on huolehdittava, että asiakirjat tai asiakirjalliset tiedot löytyvät arkistolaitoksen hyväksymästä sähköisestä arkistosta,mikrofilmiltätaipaperilta.Valtakunnallisesti on menossa suunnitelmia yhteisen sähköisen arkiston muodostamisesta. kunnan arkistotoimen ja arkistonmuodostajan tehtävät. Lisäksi hyvä pohja hallinnon kehittämistyölle löytyy kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuurista. Hyvin tehtyä suunnitelmaa voi käyttää apuna perehdyttämisessä, oman toiminnan kehittämisessä samalla kun se ohjaa asiakirjojen muodostumista arkistointiin ja hävittämiseen asti. Apuna määrittelytyöhön Kuntaliitto on julkaissut Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat opassarjaa, joka löytyy Kuntaliiton verkkokaupasta. arkistolaitos.fi)voitarkistaamitkäasiakirjat kuuluvat pysyvästi säilytettäviin. Asiakirjan määritelmän mukaan asiakirja kuvastaa aina organisaation toimintaa, niin voisi sanoa, että tiedonohjaussuunnitelma kuvaa ja ohjaa koko organisaation toimintaa. Asiakirjan käsite on laaja, se pitää sisällään. Tiedonohjaussuunnitelma koetaan usein vaikeaksi ja työlääksi
Voi kysyä, toimivatko paperiset käytännöt sähköisesti ja tuoko sähköisyys aivan uudenlaisia toimintatapoja. Ota minuun yhteyttä. Digitalisaatio. Saatavilla: http://shop. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa. Määräykset ja suositukset. php?p=3113 Botska Maaret (2012). Kuntaliiton verkkojulkaisu. Ovatko paperi ja sähköistyvä maailma toistensa vastakohtia, vai elämmekö onnellisesti yhteiseloa vielä tulevat vuodet. Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat. vsk. Meillä pitää olla kartta, minkä mukaan suunnistaa erilaisten dokumenttien ja tietomassojen keskellä. Hän on toiminut aikaisemmin tietohallintopäällikkönä kunnallisessa organisaatiossa ja vastannut mm. Ympäristöterveydenhuolto nro 16. 34 erilaisia karttoja, piirustuksia, elokuvia, äänitteitä, valokuvia ja erilaisia sähköisiä tietoaineistoja paperisten dokumenttien lisäksi. Kuntaliiton opas Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa antaa muutostyöhön oivia apuvälineitä. Valtakunnallisesti tehtävät määritykset metatietoihin, tehtäväluokkiin, sanastoihin ja viitearkkitehtuurityö luovat yhteisen pohjan asiakirjahallinnon kehittämiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. kunnat.net/product_details.php?p=2710 LybeckJariym.(2006).Arkistotyhteiskunnan toimiva muisti. Saatavilla:http://vm.fi/digitalisaatio Lainsäädäntö saatavilla Finlex ajantasainen lainsäädäntö: Arkistolaki 831/1994 Hallintolaki 434/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 (julkisuuslaki) Suomen perustuslaki 731/1999 Lähteet Ku va : Su om en Ku nt al iit to .. tiedonohjaussuunnitelmista, tietojärjestelmistä ja tietosuojasta. Arkistolaitos (2003). Asiakirjahallinnon ammattilaisilla on tärkeä tehtävä olla vaikuttamassa organisaation hankkimiin tietojärjestelmiin yhdessä tietohallinnon ja kehittämisen kanssa. KA 346/43/02 Saatavilla: http:// www.arkisto.fi/normit/saeilytettaevaetkunnalliset-ympaeristoeterveydenhuollonasiakirjat-liite/ Botska Maaret (2000). Tule mukaan kehittämään ympäristöterveydenhuollon asiakirjahallintoa! Olemme uudistamassa Kuntaliiton kunnallisten asiakirjojen säilytysaikaopasta nro 16. Saatavilla: http://shop.kunnat.net/product_details. Pysyvästi säilytettävät kunnalliset ympäristöterveydenhuollon asiakirjat. etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Työ alkaa syksyllä 2016! Kirjoittaja KTM Tuula Seppo toimii Suomen Kuntaliitossa tiedonhallinnan erityisasiantuntijana ja opiskelee sosiaalija terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa. Kuntaliitto. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen oppikirja. Kun siirrytään sähköiseen maailmaan, on syytä tarkastella prosesseja ja toimintatapoja. Myös muutokset kuntarakenteissa ja esimerkiksi itsehallintoja sote-alueet tulevat vaatimaan muutoksia myös asiakirjahallinnossa ja arkistoinnissa. Saatavilla: http:// www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/ asiakirjahallinnon_oppikirja.pdf Valtiovarainministeriö (2016). Kuntaliiton verkkojulkaisu. Tarvitsemme talkoisiin mukaan sekä asiakirjahallinnon että ympäristöterveydenhuollon substanssiosaajia. Arkistoinnin periaatteet pätevät niin paperisessa kuin sähköisessä maailmassa
kehittämisryhmä, johon haetaan jäseniksi osaajia myös kunnallisista valvontayksiköistä. VATI-hanketoimisto sijoittuu Eviraan. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. Nyt käynnistyvässä VATI-hankkeessa tullaan rakentamaan palvelukokonaisuus kaikkien ympäristöterveydenhuollon viranomaisten yhteiskäyttöön. Kuntien valvontaviranomaiset pääsevät mukaan kehittämistyöhön ja tähän mahdollisuuteen tulee aktiivisesti tarttua, jotta järjestelmästä saadaan myös käytännön valvontatyötä tukeva. Kuntaliitto. Järjestelmän tulisi tukea terveellisen elinympäristön edistämistä kuntatasolla. 35 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. vsk. Valvontatiedot tallentuvat keskitettyihin tietovarantoihin ja näkyvät reaaliaikaisesti kaikilla käyttäjäryhmillä. Tietojärjestelmien toimimattomuus nousi esiin myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa ympäristöterveydenhuollosta. Hankkeelle on saatu noin 3 miljoonan euron rahoitus (VM, MMM ja STM) ja hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Hankkeelle tullaan asettamaan mm. Ympäristöterveydenhuollon organisointi tulevaisuudessa on tällä hetkellä avoin. VATI – Ympäristöterveydenhuollon yhteistä tietojärjestelmää kehitetään Maaja metsätalousministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö ovat käynnistäneet VATIyhteishankkeen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on myös parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja muutosvalmiutta. Organisaatioriippumaton ratkaisu kestää valvonnan järjestämisessä mahdollisesti tapahtuvat muutokset ja mahdollistaa myös uudet viranomais-yhteistyömallit. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin asiakaslähtöiset palvelut ja kustannushyödyt. Lisäksi hanketoimistoon tullaan palkkaamaan hankejohtaja, kehittämisasiantuntija ja IT-arkkitehti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmät ja erityisesti tiedonkeruun aiheuttamat ongelmat ovat saaneet viime vuosina paljon kritiikkiä kunnista käytännön valvontaa tekeviltä viranhaltijoilta. Kuntaliiton tavoitteena on että uusi järjestelmä palvelisi myös kuntia ja kunta saisi järjestelmästä tarvitsemansa tiedot ilman ylimääräisiä kustannuksia. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa Kuntaliiton edustajana on ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Tarja Hartikainen ja henkilökohtaisena varajäsenenä Vantaan kaupungineläinlääkäri Kirsi Hiltunen
Joskus riittää some-päivitys ajankohtaisesta asiasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Helsingin ympäristökeskuksen kohdeyleisönä ovat kuntalaiset ja toimijat ja tehtäväkenttänä koko kaupunki. 36 K unnan on tiedotettava vireillä olevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja ratkaisuista. Usein pääkaupungin ratkaisut kiinnostavat koko maata ja myös rajojen ulkopuolella. vsk. Viestintä määrittelee tiedottamisen keinot sen mukaan, ketä viestillä tavoitellaan ja mitä vaikutuksia halutaan saada aikaan. Niinpä myös viestinnän eri keinot ja kanavat ovat laajasti käytössä. Toisenlaisessa tilanteessa voi olla tarkoituksenmukaisinta Johtava tiedottaja Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Modernia viestintää Helsingin ympäristökeskuksessa Helsingin ympäristökeskuksessa on viimeisten parin vuoden aikana juurrutettu tärkeimmät digitaaliset viestintäkanavat osaksi toimintakulttuuria. Viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalisen median vakiintuminen ovat muuttaneet viestintää keskustelevampaan ja avoimempaan suuntaan. Viestinnän kanava ja määrä valitaan tilaneteen mukaan. Viestintäyksikkö on toiminut muutoksen veturina, mutta viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalisen median vakiintuminen osaksi päivittäistä viestintää ovat tuoneet viestintätehtäviä jokaiselle. Myös uusia kokeiluja on käynnissä: syksyllä selviää, vakiintuuko elintarvikeneuvonnassa pilotoitava chat-palvelu osaksi ympäristökeskuksen toimintaa.
vsk. Päälliköiden ja ympäristöjohtajan viestintätehtävänä on osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja keskusteluttaa ajankohtaisia asioita kuntalaisilla, myös sosiaalisessa mediassa. Viestintäyksikkö kannustaa, pyytää ja tarvittaessa patistaa. Ne tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Näin tehtiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi järjestetyssäkonsertissakeskelläHelsinkiä:bändi soitti ja kuntalaiset kasvattivat kuntoaan Earth Hour -iltana. Koska viestintää sivuavia tehtäviä on yleensä hyödyllisempää tehdä kuin jättää tekemättä, hoitaa viestintäyksikkö työn kuin työn, sellaisenkin joka ei oikein kuulu kenellekään. Hyvä viestintäsuunnitelma auttaa myös mittaamisessa Ympäristökeskuksen viestinnän strategisen suunnittelun tasoa täydentämään on määritelty viestinnän teemat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Ympäristökeskuksen viestintäagentit Viestintäagentit ovat ympäristökeskuksen asiantuntijoita, jotka tuottavat sosiaalisen median kanaviin sisältöä omasta tehtäväkentästään. Asiantuntijatehtävässä toimivien henkilöiden viestintäroolina on olla käytettävissä, kun media tarvitsee haastateltavan. Viestintäagenttien tuottama sisältö on erityistä, koska he ottavat kuvia ja kirjoittavat paikoista, joihin muilla ei ole pääsyä tai joista kirjoittaminen on mahdollista vain tässä työtehtävässä. 37 sisällyttää viesti kaupunginjohtajan puheeseen. Vuoden 2016 teemoiksi valittiin ilmasto, Itämeri, liikenteen ympäristöhaittojen minimointi, luonto, elintarviketoimijoiden Oivaraportointi Helsingissä sekä uimaveden laatu. He ovat henkilöitä, jotka ovat innostuneita sosiaalisesta mediasta ja ovat itse ilmoittautuneet mukaan some-viestintään. Esimerkiksi uuden asuinalueen, Kalasataman alle louhittavasta tilasta ympäristökeskus (@helymparisto) julkaisi ympäristötarkastajan ottaman kuvan ja twiitin: Tarkastuskohde: #Kalasatama’n louhintatyömaa 36,9 m merenpinnan alapuolella. Teemojen valinnalla kohdennetaan viestintäresursseja ympäristökeskuksen kulloinkin merkittävinä pitämiin aiheisiin. Linjauksissa henkilöstön ja johdon viestintärooleja on täsmennetty. Viestintäyksikkö kouluttaa asiantuntijat mediataitoihin. Mukaan laitettiin pari muutakin hashtagia: #ympäristötarkastaja #uuttahelsinkia. Myös valmisteilla olevasta Helsingin ilmansuojeluohjelmasta on keskusteltu vastaavasti. Hyvä, kokenut haastateltava on organisaatiolle arvokas. Esimerkiksi kun konserttien päättymisaikalinjauksista käytiin keskustelua sosiaalisessa mediassa, ympäristöjohtaja Esa Nikunen toimi keskustelun läpiviejänä ja kommentoijana. Viestintäyksikkö tekee käytännön viestintätehtäviä eli tuottaa ajankohtaistiedotusta, toimittaa verkkosivuja, tutkimusjulkaisuja ja oppaita, hankkii aineistoa, mittaa sekä huolehtii viestintälinjausten toteuttamisesta käytännössä. Viestintäyksikkö kehittää ja koordinoi viestintää, luotaa ja etsii loistavia esimerkkejä hyvin toteutusta viestinnästä. Tärkein henkilön ominaisuus asiantuntijuuden lisäksi on rohkeus ja halu antaa osaamisensa muiden käyttöön. Jos tarkoitus on herättää uteliasta kummastusta ja saada samalla viestinsä esiin, voi yleisön vaikkapa kutsua polkemaan sähköt tapahtumaan. Viestintää jokaisen tehtävänkuvassa Ympäristökeskus uudisti hiljattain viestintästrategiansa, niin kutsutut viestinnän linjaukset. Samalla hyväksytään se, että teemojen ulkopuolelle jäävistä asioista viestitään niukemmin.
Samalla pidetään yllä aktiivista viestintäotetta ja saadaan työn tuloksia näkyviksi. Viestintäyksikön yksi tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat kysymyksiinsä vastauksen sosiaaliselle medialle ominaisella aikataululla, eli nopeasti. Vähän myöhemmin avattiin Twitter-tili. Lisäksi nuoret ehdottivat rohkeampaa otetta sisältöihin: huomiota herättämätön tai tylsä päivitys ohitetaan helposti. YmpäristökeskusliittyiFacebookiinnoinviisi vuotta sitten. Mittaamalla toteutuneita viestintätoimia tai kanavien seuraajien määrää voidaan toimintaa tehostaa. Digitaaliset palvelut moniammatillisena yhteistyönä Digitaalisia palveluita ei pysty tuottamaan perinteisten yksikkörajojen sisällä, vaan siihen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Ruoka. fi. Kysymykset sisätilojen tuholaisista onkin suureksi osaksi onnistuttu ohjaamaan nettipalveluun. Saman päivän aikana annettu vastaus vielä kelpaa, seuraavana päivänä reagoiminen on auttamattomasti myöhässä. Vuoden edetessä voi listaan rastittaa tehtyjä toimia: checked! Samalla kertyy mittaritietoa. Viime kesänä ympäristökeskuksen viestintään palkatut nuoret kesätyöntekijät saivat tehtäväkseen tutkia ympäristökeskuksen sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Sosiaalisen median sisällöntuottajaksi on opittu tekemällä. Toinen esimerkki yhteisestä kehittämistyöstä on ruokamyrkytysepäilystä ilmoittaminen netissä, mikä on ollut Helsingissä mahdollista kohta vuoden verran. vsk. Se tehtiin, koska ympäristökeskuksessa koettiin tarpeelliseksi tehostaa palveluita ja vähentää puhelinneuvontaan tulevia, asuntojen hyönteisiin liittyviä kysymyksiä. Suunnitelmassa kuvataan kustakin teemasta viestinnän 1) tavoitteet ja pääviestit 2) kohderyhmät 3) kanavat ja välineet, esimerkiksi www, tiedote, sosiaalinen media tai tapahtuma 4) aikataulut, kustannukset ja vastuut 5) dokumentointi, seuranta ja raportointi 6) sisältö, tyyli ja ilme 7) kieli sekä 8) sisäinen viestintä pääpiirteittäin. Instagram tavoittaa nuoren yleisön Koska kuntaviestinnän tulee pyrkiä tavoittamaan kuntalaiset mahdollisimman laajasti, on ympäristökeskus lisännyt läsnäoloaan siellä, missä ihmiset ovat. Yhdeksäsluokkalainen ja lukion ensimmäisen luokan käynyt nuori työntekijä totesivat, että sosiaalisen median kanavia voisi linkittää nykyistä enemmän keskenään. Esimerkki tietohallinnon, asiantuntijoiden ja viestinnän yhdessä toteuttamasta palvelusta on hyönteissivusto sisatilojentuholaiset. Työ sujuvoituu, kun tehtävien aikataulut ja vastuut on ennalta määritelty. Lisäksi on ryhdytty analysoimaan, mikä kohdeyleisöä kiinnostaa. 38 Jokaiselle teemalle on laadittu viestintäsuunnitelma. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Valmiin viestintäsuunnitelman toteuttaminen on parhaimmillaan mielekästä ja hauskaa asiantuntijoiden ja viestintäammattilaisten yhteistyötä. Puoli vuotta sitten avattiin tili kuvapalvelu Instagramiin
Chatin kehittäminen lähti liikkeelle halusta kokeilla, toimisiko yritysmaailmassa suosittu chat-formaatti elintarvikevalvonnan neuvontatyössä. 39 myrkytyksen selvittely käynnistyy nopeasti, kun nettilomake ohjaa myrkytysepäilyn ilmoittajaa vastaamaan kattavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Se muuttaa kuitenkin muotoaan. Vaikka sosiaalinen media on merkittävä viestintäkanava, sen kautta tavoitetaan tällä hetkellä vasta melko pieni osa kuntalaisista. Viestinnän peruspilari on mediatiedote, joita julkaistaan vuosittain noin sata. Sitä mukaa kun mediatiedotteen jakelukanavat monipuolistuvat, ohjataan lukijoita vielä määrätietoisemmin kanavalta toiselle. Videon julkaiseminen osana mediatiedotetta on seuraava askel. vsk. Hyvä otsikko tempaisee mukaansa. Tänä keväänä terveysja elintarviketarkastajat alkavat kommunikoida kuntalaisten kanssa nettisivulle ilmestyvässä chat-ikkunassa. Niinpä otsikoinnin merkitys kaikessa kirMediaosumat vuonna 2015. Mediatiedote on pysynyt ajankohtaisviestinnän tärkeimpänä tuotteena. Uusinta uutta – vai jo vanhaa. Esimerkiksi kuvan käyttö on lisääntynyt: kuva tarvitaan nykyisin jokaiseen lähtevään mediatiedotteeseen. Esimerkiksi sosiaalinen media on muovautunut vakavasti otettavaksi viestintäkanavaksi vasta parin viimeisen vuoden aikana. Ympäristökeskus kävi oppimassa onnistuneesta chat-palvelun toteutuksesta toisen julkishallinnon toimijan, verohallinnon, viestintäosastolta. Näin saadaan yhdellä kertaa tarvittavat tiedot, eikä aikaa kulu asian lisäselvittelyssä. Ympäristökeskuksen some-kanavien seuraajamäärät ovat moninkertaistuneet melko lyhyessä ajassa. Ympäristökeskus tavoittelee mahdollisimman suurta kattavuutta siinä, kuinka paljon ympäristökeskusta koskevia uutisia media julkaisee ja kuinka paljon lukijoita uutiset tavoittavat.. Viestintäkenttä, jos jokin, muuttuu nopeasti. Sen merkitys kuitenkin kasvaa edelleen nopeasti
• Helsinki kaupunkina ja helsinkiläiset asukkaina ja kuntalaisina toimivat ympäristön kannalta kestävästi ja vastuullisesti. • Helsinki haluaa olla edelläkävijä ympäristöasioiden ratkaisemisessa.. Päätöksiltä odotetaan johdonmukaisuutta ja hyviä perusteluita. Fasilitoija huolehtii keskustelun etenemisestä ja käytettävistä metodeista, muttei itse osallistu sisältöön. Silloin onnistumisen todennäköisyys kasvaa ja toiminnan vaikuttavuus lisääntyy. Perusviestien määrittely selkeyttää ja yhtenäistää viestintää. Luontevaa on ottaa mukaan asiakas tai asiakkaista muodostettava asiakasraati, jonka kanssa asiointiprosessi suunnitellaan yhdessä. Tiivis ja johdonmukainen teksti tarjoaa lukijalle hyvän vastineen lukemiseen käytettyyn aikaan nähden. • Ympäristöja terveyshaittoja ehkäisemällä varmistetaan turvalliset elintarvikkeet ja terveellinen asuinympäristö Helsingissä. Kun lukija otsikoinnilla ja hyvällä ingressillä on saatu houkutelluksi leipätekstiin saakka, on edessä uusi haaste: miten saada hänet jatkamaan. Hyvällä, nykyaikaisella viestinnällä saadaan kuntalaiset myös itse tekemään ja osallistumaan. Strategiat ja suuremmat linjaukset syntyvät jatkossa tällä tavalla. Tehostamisvaatimusten yhteydessä on ymmärrettävää, että tekstien laatuun ja hyvään yleiskieleen kiinnitetään huomiota. Viesteihin kiteytetään olennaisin ja niissä kerrotaan, mihin työllä pyritään. Perusviestejä on neljä: • Ympäristö ja luonto otetaan huomioon Helsingin päätöksenteossa. Organisaatioviestinnän pirteä tuulahdus on fasilitointi. Hyvä suunnittelu parantaa palvelua ja voi jopa vähentää kokonaiskustannuksia. Tyypillistä työskentelylle on, että ryhmän yhteiseen pohdintaan pääsevät mukaan kaikki ideat, mutta työskentelyn edetessä vain yhteisesti poimitut parhaat ajatukset päätyvät lopulliseen tarkasteluun. Viestinnän onnistumisen kannalta olennaista on suunnitella viestit ja määritellä kohderyhmät. Asiakkaan palvelukokemusta on syytä kehittää vielä lisää. vsk. 40 jallisessa viestinnässä korostuu. Vaikeasti ymmärrettävien viranomaistekstien aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle on arvioitu, eikä summa ole pieni. Helsingin ympäristökeskuksen tehtävänä on ehkäistä ympäristöja terveyshaittoja. Ympäristötehtävissä on välttämätöntä osata keskustella sidosryhmien kanssa monilla tavoilla. Olennaisen löytäminen epäolennaisesta sekä kiteyttämisen taito auttavat tässä. Viranhaltijoiden päätösten helppo saatavuus netistä voi tarkoittaa, että niitä luetaankin enemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47
REDUST-hankkeessa arvioitiin kunnossapidon keinoja katupölyongelman lievittämiseksi. Jälleen ajankohtainen kevätpöly on erityisesti pohjoisten kaupunkien ongelma. Katupölyntorjuntaa tukevat tutkimukset jatkuvat myös REDUST-hankkeen jälkeen pääkaupunkiseudulla. ”Hiukkaspäästöt pakokaasuista ja teollisuudesta ovat pienentyneet jyrkästi viime vuosina muun muassa kiristyneen EU-sääntelyn vuoksi. Parhaiden hankkeiden nimeämisen tavoitteena on tuoda esiin niitä hankkeita, joiden lopputulosten soveltamisesta olisi eniten hyötyä ympäristölle. Puhdistusmenetelmistä tehokkaimmiksi osoittautuivat korkeapaineista vesipesua käyttävät laitteistot. ”Nopeimmin keväisiä pölypäästöjä pystytään vähentämään katujen pölynsidontakasteluilla laimealla suolaliuoksella. Hankkeessa arvioitiin, että noin 25 prosenttia kevään katupölypäästöistä voidaan estää tehostetulla pölynsidonnalla ja katujen kevätpuhdistuksella. 41 Pääkaupunkiseudun katupölyhankkeelle kiitosta EU:lta Pääkaupunkiseudulla vuosina 2011–2014 toteutettu katupölyhanke REDUST valittiin maaliskuussa parhaiden LIFE+ -hankkeiden joukkoon Euroopan komission ja jäsenmaiden arvioinnissa. Hankkeessa tutkittiin eri hiekoitusmateriaalien, puhdistusmenetelmien ja pölynsidonnan vaikutusta katupölyn vähentämiseen. Vuonna 2015 arvioituja LIFE+ -hankkeita oli yli 100, niistä 25 nimettiin parhaiden joukkoon. Lumien sulaessa ja sään kirkastuessa nastarenkaiden ja hiekoituksen vaikutuksesta kaduille kertynyttä pölyä pääsee paljon ilmaan. Helsingin ympäristökeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. vsk. Helsingin ympäristökeskuksen koordinoimassa REDUST-hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Metropolia ammattikorkeakoulu sekä Nordic Envicon Oy. Kokonaan katupölyongelmasta ei siis lähitulevaisuudessa päästä eroon, mutta terveyshaittoja voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää etenkin tiiviisti rakennetuilla liikennealueilla. Pölynsidontaa voidaan tehdä jo varhain keväällä, jolloin yöpakkaset vielä estävät katujen pesuja”, kertoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller Helsingin rakennusvirastosta. Siksi katupölyn suhteellinen merkittävyys ympäristöterveysongelmana on kasvanut, ja ongelman lievittämiseen on tärkeää panostaa paikallisesti”, kertoo REDUST-hankkeen koordinaattorina toiminut Jukka-Pekka Männikkö Helsingin ympäristökeskukselta. Suomesta parhaiden joukkoon pääsi kolme hanketta. Hiekoituksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan puolestaan vähentää merkittävästi käyttämällä pesuseulottuja ja kulutuskestäviä materiaaleja sekä kohdentamalla hiekoitus vain välttämättömiin kohteisiin
vsk. 42 A ihetta lähdettiin selvittämään opinnäytetyönä. Mitä ja miten selvitettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Asumiskieltoja ja asunnon käyttöä rajoittavia päätöksiä kerättiin, jotta saatiin tietoa millaisissa tilanteissa niitä on käytetty tai onko niitä ylipäätään käytetty. Kertomuksista selvitettiin millaisia epäkohtia terveydensuojeluviranomainen tekemillään asunnontarkastuksilla havaitsee ja millaisiin toimenpiteisiin valvontaviranomainen suosittaa tai velvoittaa ryhtymään havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Mistähän tämä johtuu?. Työssä tutkittiin tehtyjä asunnontarkastuksia niistä kirjoitetuista tarkastuskertomuksista. Varsinaisia yksityisasuntoihin kohdistuvia kieltopäätöksiä, joissa rajoitetaan asunnon käyttöä, on tehty Suomessa hyvin vähän, ja niissäkin prosesseissa on paljon eroavaisuuksia. Pääosin viranomaistyön lopputuloksena on erilaisia kehotuksia ja toimenpidesuosituksia. Alueeksi valikoitui Keurusselän ympäristön ja terveydensuojelutoimiston valvonta-alue, jossa tehtiin viiden vuoden tarkasteluaikana Terveystarkastaja Saana Pusaa Lehtori Mari Järvenmäki, Mikkelin ammattikorkeakoulu Asumiskielto annetaan harvoin Yksityisasuntoihin kohdistuvat asunnontarkastukset ovat erittäin paljon valvontaviranomaisia työllistävä osa-alue
43 yhteensä vajaat neljäsataa terveyshaittaepäilyyn perustuvaa asunnontarkastusta. Taulukko 1. Jokainen tarkastuskertomus käytiin läpi ja niistä selvitettiin tarkastuksen vireilletulon syy (ts. terveyshaittaepäilyn kohde), todettiinko tarkastuksella terveyshaittaa, mihin todettu terveyshaitta kohdentui ja miten todettuja terveyshaittoja jälkivalvottiin. Asunnontarkastusaineiston perusteella voidaan todeta, että enemmistö tarkastuksen vireillepanijoista osasi kohdentaa terveyshaittaepäilynsä tiettyyn tekijään ottaessaan yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Asunnontarkastukset ajoittuivat vuosille 2009–2013. Asunnontarkastusten aikarajaus valittiin sellaiselle ajanjaksolle, jossa valvontayksikön sisällä oli ollut vakiintunut käytäntö asunnontarkastusten kirjaamisessa käytössä olevaan valvontakohdetietojärjestelmään. vsk. Asunnontarkastuksen vireillepanon syyt (terveyshaittaepäilyn kohteet).. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Tarkastusten vireillepanon yhteydessä terveyshaittaepäilyt kohdistuivat erilaisiin seikkoihin, esimerkiksi hajuun, poikkeukselliseen kosteuteen tai kosteusvaurioon, homeeseen, siivottomuuteen tai tuhoeläimiin. Joissakin vireillepanoissa asiakas ei osannut kohdentaa terveyshaittaepäilyä tiettyyn tekijään, vaan asiaa jouduttiin selvittämään tarkemmin asunnontarkastuksen yhteydessä. Vireillepanon syitä olivat myös rakennusmateriaalipäästöt, asunnon ilmanvaihdon riittävyys, rakenteet, ulosteet ja eritteet, pöly, kemikaalit, lämpötilaolot, veto, asunnon varustetaso tai asukkaiden oireet. Lisäksi koottiin tietoa, millaisia toimenpidesuosituksia (neuvontaa ja ohjausta) tarkastuksilla annettiin
Asumiskieltoja ja asunnon käytön rajoituksia tulee käyttää harkiten. vsk. Terveyshaitan toteaminen tarkastuksella.. Kiellon ja rajoituksen purkamisen edellytyksenä on se, että asunto on saatujen selvitysten ja tehtyjen tarkastusten pohjalta todettu sellaiseksi, että sen käytöstä ei aiheudu terveyshaittaa. 44 Missä tilanteessa asumiskiellon voi antaa Terveydensuojelulaissa (763/1994) on kerrottu milloin viranomainen voi rajoittaa asunnon käyttöä tai jopa kieltää käytön kokonaan. Terveyshaitasta ilmeisen tekee se, että viranomainen on todennut terveysaittaa aiheuttavan olosuhteen, joka altistaa rakennuksessa oleskelevia ja voi johtaa näiden oirehtimiseen ja sairastumiseen (HE 76/2014). Lopuksi päädyttiin selaamaan lautakuntien päätösluetteloita, joista löydettiin vielä kuusi asumiskieltoja yksi asunnon Kuva 1. (HE 76/2014). Niiden tulee olla riittävän tehokkaita ja oikein suhteutettuja haitan torjumiseksi. Käyttökielto tai -rajoitus voidaan antaa, jos asunnossa todettu terveyshaitta on ilmeinen ja haitan on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata, terveydensuojeluviranomaisen määräystä ei ole noudatettu tai muita terveydensuojelulain mukaisia toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. (Asumisterveysopas 2009, 20.) Asumiskieltoja ei Suomessa tehdä Tutkimuksen alkuvaiheessa huomattiin, että asumiskieltojen määrä tarkastelualueella oli hyvin pieni, joten tutkimusaluetta laajennettiin aluksi Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueella oleviin valvontayksiköihin. Kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja erityisesti tilanteissa, joissa viranomaiselta edellytetään terveyshaittaan puuttumiseksi välittömästi suoritettavia toimenpiteitä. Täältä saatiin aineistoksi kolme asumiskieltopäätöstä. Annettu asunnon asumiskielto ja käytön rajoittaminen on mahdollista purkaa vain terveydensuojeluviranomaisen antamalla erillisellä päätöksellä. Edelleen pienen otannan takia etsintöjä laajennettiin seuraavassa vaiheessa kaikkien aluehallintovirastojen alueelle ja ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajien avulla tapausesimerkkejä löytyi yksi lisää
vsk. Toisaalta kuitenkin viranomaisen toimien on oltava tehokkaita ja kieltoa on syytä rohkeasti käyttää, jos muu ei auta. Asunnon puhtaanapitoa ja pieniä rakenteellisia korjauksia suositeltiin tehtäväksi kolmanneksi useimmin. Useimmiten toimenpidesuositukset liittyivät asunnon ilmanvaihtoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Hieman yli puolessa tapauksista ei otettu kantaa terveyshaitan olemassa oloon, vaan todettujen epäkohtien ja puutteiden perusteella olisi tarvittu lisäselvityksiä, jotta terveyshaitta olisi voitu todeta tai poissulkea. Terveyshaittaa todettiin aiheutuvan myös siivottomuudesta, hajusta, puutteellisesta ilmanvaihdosta, olosuhteista ja asukkaiden oireista (taulukko 2). Kaiken kaikkiaan onnistuttiin löytämään Suomesta 10 asumiskieltoja yksi asunnon käyttöä rajoittava päätös. Sinänsä lainsäädännön tavoitteena ei ole lisätä asumiskieltoja, vaan saada poistetuksi ongelmat ennen tätä äärimmäistä keinoa. Niilläkin tarkastuksilla, joilla ei todettu terveyshaittaa, annettiin lukuisia erilaisia toimenpidesuosituksia. Todettujen terveyshaittojen aiheuttajat.. Muita usein toistuvia toimenpidesuosituksia oli sadevesien asianmukainen johtaminen, asunnon tiiveyteen tai eristyksen tarkistus, tuholaistorjunta, talon salaojajärjestelmien toimivuuden ja kunnon selvitys, lämmitysjärjestelmän käyttö ja toimivuus sekä asukkaiden asumistottumuksiin liitTaulukko 2. Päätösten määrää voidaan pitää erittäin pienenä, kun sitä verrataan esimerkiksi Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimiston alueella tehtyjen asunnontarkastusten määrän. Vaihtoehdossa mahdollisuus terveyshaittaan tarkastuskertomuksessa ei oteta kantaa onko tarkastuksella todettu terveyshaittaa vai ei. Terveyshaitta todetaan joka viidennellä asunnontarkastuksella Tarkasteluaineistossa terveyshaitta todettiin joka viidennellä asunnontarkastuksella ja terveyshaittaa ei todettu neljänneksessä suoritetuista tarkastuksista (kuva 1). Toiseksi eniten ohjattiin asukasta teettämään lisäselvityksiä, esimerkiksi näytteenottoja tai rakenteellisia selvityksiä rakennusalan asiantuntijalla. 45 käyttöä rajoittava päätös. Todettu terveyshaitta aiheutui useimmiten kosteusvaurion tai näkyvän homeen takia
Asunnosta puuttui perusedellytykset asumiselle kahdessa tapauksessa. Siivottomuus on silminnähden helppo todeta, jolloin vireillepanijan ja viranomaisen näkemykset helposti kohtaavat. Tarvitaanko lisää työkaluja viranomaisille Asumiskieltojen ja käyttöä rajoittavien päätösten löytäminen ja saaminen oli vaikeaa, ja lakimuutoksen myötä voi käydä niin, että niiden antaminen vähenee entisestään. Asumiskieltojaannettiinkolmekertaamikrobivaurion ja siivottomuuden tai hygieniahaittojen takia. Muissa tapauksissa, joissa terveyshaitta todettiin, kehotettiin aina korjauksiin sekä haitan tai epäkohdan lisäselvityksiin. Asukkaan huoli kohdistui useimmiten asunnon sisäilman laatuun. Asumustottumuksilla viitataan esimerkiksi lattian kuivaamiseen suihkussa käynnin jälkeen. Muissa tapauksissa päätös oli tehty normaalina päätösprosessina. asiakas) terveyshaittaepäilyn kohteita oli jossain tapauksissa useampia kuin yksi. Kuuden asumiskiellon ja yhden käyttörajoituksen purkamisesta ei saatu tietoja. 46 tyvät ohjeistukset. Korjauskehotusten noudattamisesta ei kuitenkaan voida olla varmoja, koska jälkivalvontaa ei pääosin tehty. Vaikka vireillepanovaiheessa asiakas osasi usein nimetä seikan, jonka hän epäili aiheuttavan terveyshaittaa, niin asunnontarkastuksella viranomainen totesi terveyshaitan aiheuttajaksi jonkin muun kuin asiakkaan epäilemän syyn. Kosteusvaurio oli syypää asumiskieltoon yhden kerran. Asiakkaan ja viranomaisen näkemys terveyshaitasta ei ole aina samanlainen Asunnontarkastusta vireille laitettaessa (esim. Tutkimusaineistossa vain neljä annetuista asumiskielloista oli purettu. Käyttöä rajoittava päätös annettiin kylpyhuoneen homekasvuton ja mahdollisesti laajemman kosteusvaurion takia. Näissä tapauksissa jälkivalvontana pyydettiin usein toimittamaan valvontaviranomaiselle selvityspyyntö jatkotoimenpiteistä aikatauluineen. Terveyshaittaepäilyn kohde ja todettu terveyshaitta ei kaikissa tapauksissa kohdistunut samaan tekijään. Millaisilla syillä asumiskieltoja oli annettu Yleisin asumiskieltoon johtanut syy oli mikrobivaurio.Toiseksiuseimmitenesiintyvä syy oli asunnon siivottomuus. On muistettava, että asumiskieltoja rajoittamispykälän käyttäminen on. Vain yksi asumiskieltotapauksista oli tehty kiireellisenä päätöksenä. Kaikissa vireille laitetuissa siivottomuusepäilyissä viranomainen totesi asunnon siivottomaksi. Lainsäädännössä velvoitetaan myös tekemään jälkivalvontaa ja sen myötä tarvittaessa purkamaan päätös terveyshaittaa aiheuttavan seikan poistuttua korjausten tai vastaavien seurauksena. vsk. Yhdessä tapauksessa päätöksestä ei ilmennyt suoranaista syytä tai tekijää asumiskellolle. Sisäilman laatu voidaan yhdistää kosteusvaurioihin, joka tarkastuksilla useimmiten aiheutti terveyshaittaa. Yhdessä kieltopäätöksessä asuminen kiellettiin määräaikaan mennessä. Tarkastuksen vireillepanija (asukas) epäili näkyvän homeen aiheuttavan terveydellistä haittaa 12 tapauksessa, mutta viranomainen havaitsi sitä 25 tapauksessa. Aineiston perusteella siivottomuustapauksissa tehtiin lähes aina uusintatarkastus todetun terveyshaitan tai terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai olosuhteen korjaamisen/poistamisen varmistamiseksi. Joillain tarkastuksilla todettiin yhtä asuntoa kohden useampia terveyshaitan aiheuttajia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47
Opinnäytetyö tehtiin osana Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman insinööriopintoja. Lisäksi varmistetaan, että kaikkia lain suomia keinoja myös käytetään asioiden eteenpäin viemisessä ja ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen minimoimisessa. Mikäli asumiskieltoja ja asunnon käyttöä rajoittavia päätöksiä halutaan kuitenkin käytettävän, tulee niiden käyttäminen ohjeistaa selkeästi terveydensuojeluviranomaiselle. vsk. p. Etenkin nyt, kun terveydensuojelulain muutos on tullut voimaan, on tärkeää varmistaa, että säädettyjä asioista sovelletaan oikein ja lain antamia sekä velvoittavia keinoja käytetään tarkoituksenmukaisissa tilanteissa. Pykälistä huolimatta voitaneen edelleen pitää asumiskieltoon johtavien syiden ja päätelmien tekemisen olevan yhtä hankalaa viranomaiselle. www.golder.. 09 561 7210 Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT vaikutusarvioinnit | ympäristöriskit ja -vastuut pilaantunut maa ja pohjavesi | geoenergiaratkaisut ympäristöturvallisuus | työturvallisuuspalvelut YMPÄRISTÖ • TURVALLISUUS • ENERGIA Y&T_3-2016_Ympäristöalan hallinto_D0.indd 1 21.3.2016 16:02:44. On huomioitava, että kerätty asumiskieltoja käytön rajoittamismateriaali on edeltävän lainsäädännön aikaista, koska muutos koski juuri asumiskiellon antamista käsitteleviä pykäliä. Samaan aikaan astui voimaan terveydensuojelulain muutos. 47 tarkoitettu viimeiseksi mahdollisuudeksi terveyshaitan poistamisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. info@golder.
vsk. Sopimusta sovelletaan ja tarkastuksia tehdään kaikilla kansainvälisessä liikenteessä olevilla laivoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. 48 Terveystarkastaja Tomi Jormanainen Porvoon kaupunki Maailman terveysjärjestön kansainvälinen terveyssäännöstö – Alusten saniteettitarkastukset Maailman terveysjärjestön (WHO) laatima Kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR) hyväksyttiin 23.5.2005 ja se astui voimaan 15.6.2007. Saniteettitarkastusten ohjauksesta vastaavat sosiaalija terveysministeriö (STM) sekä Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto (Valvira). Viranomaisille on järjestetty asiasta kansallista koulutusta ja WHO:n tarkastusohjeen käännöstyö on loppusuoralla. Kuvat: Tomi Jormanainen. Terveydensuojelulaissa on alusten valvonta sekä todistusten myöntäminen säädetty kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäväksi. Tarkastuskäytäntöjen harmonisoimiseksi on WHO julkaissut vuonna 2011 yksityiskohtaisen tarkastusohjeen. Suomessa on meneillään ohjeistusten ja tarkastuskäytäntöjen päivitystyö kansainvälisiä vaatimuksia vastaaviksi. Kansainvälisen terveyssäännöstön ja siihen perustuvien alusten saniteettitarkastuksien tavoitteena on kansanterveydellistä uhkaa aiheuttavien tautien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta. Sopimusvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet noudattamaan sen määräyksiä. Jatkossa myös meillä tarkastukset tehdään kansainvälistä WHO:n tarkastusohjetta apuna käyttäen
Lähes kaikki maailman noin 200 valtiosta ovathyväksyneetjaratifioineetsäännöstön. Vuonna 1969 nimi muutettiin kansainväliseksi terveyssäännöstöksi. Uuden säännöstön voimassaolon aikana on julistettu neljä kansainvälistä hätätilailmoitusta epidemioiden johdosta: •huhtikuu2009,H1N1-influenssa(Sikainfluenssa) •toukokuu2014,vastustuskykyinenPolio •elokuu2014,EbolaLänsi-Afrikassa •helmikuu2016,Zika-virus Muutakin kuin ”siimahäntien” valvontaa Uuden terveyssäännöstön voimaan tulon myötä vuonna 2007 aiemmin käytössä olleiden ns. Toiminnan tavoitteena on tunnistaa ja torjua terveysriskejä, joista voi aiheutua vakavaa vaaraa ihmisille ja/tai jotka voivat levitä kansainvälisesti. rotattomuustodistusten myöntäKoper satama, Slovenia.. toukokuuta 2005 ja se tuli voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2007. Nykyinen terveyssäännöstö hyväksyttiin 23. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Matkustajaja tavaravirtojen kasvun myötä, sekä uusien terveysuhkien ilmentyessä ja niiden leviämistapojen muuttuessa, nähtiin jälleen 2000-luvulla tarpeelliseksi uudistaa säännöstöä. Sillä pyrittiin seuraamaan ja torjumaan erityisesti kuutta vakavaa tartuntatautia: kolera, rutto, keltakuume, isorokko, lavantauti ja pilkkukuume. rotattomuustodistus. vsk. 49 Kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR 2005) Maailman terveysjärjestön ensimmäinen kansainvälinen terveysasetus laadittiin vuonna 1951. Samassa yhteydessä kansainvälisessä liikenteessä olevilta laivoilta vaadittiin satamaan tullessa ns
Toiminta pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön ja voidaankin puhua eräänlaisesta maailmanlaajuisesta ennaltaehkäisevästä terveydensuojelutyöstä. Tarkastuksilla tulee käyttää WHO:n ennakkoon laatimia ja kansainvälisesti yhWHO:n ohjeen mukaisia leimoja.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. vsk. Laivoille myönnettäviä saniteettitodistuksia on kolmenlaisia Sopimusta sovelletaan kaikkiin kansainvälisessä liikenteessä oleviin laivoihin. satamassa. Ääritapauksessa esimerkiksi taudin leviämisen estämiseksi tai muun vakavan riskin takia voidaan alus eristää (karanteeni). Molemmat edellä mainitut todistukset ovat voimassa kuusi kuukautta. Laivan velvollisuus on huolehtia, että vaadittavat toimenpiteet on tehty ja että todistus on voimassa. Mikäli epäkohdat ovat vakavia, voidaan edellyttää tehtäväksi erilaisia torjuntatoimenpiteitä, kuten desinfektio, puhdistaminen, rottien hävittäminen jne. Suomen nimeämä yhteysviranomainen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Uusi tarkastuskäytäntö ja todistus ottavat huomattavasti laajemmin huomioon erilaiset laivalla mahdollisesti esiintyvät terveysriskit. saniteettitodistuksella. Tämän lisäksi voidaan myöntää c) saniteettitodistuksen jatkoaika, mikäli tarkastusta ei esimerkiksi ehditä tehdä ko. Valvira on nimennyt Suomesta WHO:n virallisella satamalistalla yhteensä 27 satamaa. Vanha ”rottatodistus” korvattiin ns. Tarkastukset ovat maksullisia laivayhtiöille ja niistä peritään kustannuksia vastaava maksu. Jatkoajan pituus on 30 vrk edellisen todistuksen päättymisestä. Tarkastuksia tehdään WHO:n valtuuttamissa satamissa Tarkastuksia tekevät ja todistuksia on oikeus myöntää WHO:n virallisella satamalistalla olevien satamien terveysviranomaisilla. Havaitut epäkohdat vaadittavine torjuntatoimenpiteineen kirjataan erilliseen WHO-todistuslomakkeeseen. Mikäli epäkohtia havaitaan, myönnetään b) todistus aluksen saniteettitoimenpiteistä. WHO:n ohjeistuksessa painotetaan, että toiminta ei enää rajoitu vain tuholaisten ja jyrsijöiden torjuntaan, vaan se kattaa myös muut terveysuhat, kuten kemialliset-, ympäristönsuojeluksellisetja säteilyuhat jne. Tällöinkään laivalla ei saa esiintyä terveysriskejä ja se vaatii aina tarkastajan käynnin laivalla. Viranomainen voi myöntää a) todistuksen aluksen saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta, jos se on vakuuttunut siitä, että laivassa ei ole tartunnanaiheuttajia eikä kontaminaatiota. Ilmoittaminen tapahtuu aina kansallisen yhteysviranomaisen kautta. Vain näillä erikseen nimetyillä satamilla, ja Suomessa siis terveydensuojeluviranomaisilla, on oikeus tehdä tarkastuksia sekä myöntää kansainvälisiä saniteettitodistuksia. Mikäli terveysriski on vakava ja/tai jos on uhka, että se leviää kansainvälisesti, on siitä ilmoitettava myös WHO/IHR:n päämajaan. 50 minen lopetettiin
Käytännössä kuitenkin kaikki meillä myönnettävät todistukset ovat englanninkielisiä, vaikka tarkastuksella voi tulla vastaan ja saattaa joskus joutua tulkitsemaan maailmalla myönnettyjä ranskankielistä todistuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Lisäksi satamaviranomaisilla tulee olla asianmukainen varustus sekä ajan tasalla olevat varosuunnitelmat kansanterveydellisten tapahtumien varalta. Tarkastus voidaan tehdä, ja todistus myöntää, joko englanniksi tai ranskaksi. Ennakkoilmoitus ja tieto mahdollisesta terveysriskistä sekä sen laadusta on tärkeä myös tarkastuksia tekevälle henkilöstölle, jotta he osaavat suojautua asianmukaisesti laivalle noustessa. Kuvassa harjoitellaan varustautumista laivan ebola-tapauksessa.. Päällikön velvollisuus on myös toimia laivassa ennalta laadittujen varautumissuunnitelmien sekä viranomaisten ohjeistamien torjuntavelvoitteiden mukaan. Myös hallinnolle on asetettu vaatimuksia Sopimusvaltiot ovat osaltaan velvollisia huolehtimaan, että tarkastukset tehdään ja todistukset myönnetään noudattaen asiasta laadittuja kansainvälisiä ohjeita ja sopimuksia. (kts. 51 tenäisiä lomakkeita sekä leimoja. käytössään riittävä määrä koulutettua ja kielitaitoista henkilökuntaa, joka tuntee WHO/IHR säännöstön. Aluksen tulee aina ilmoittaa terveysriskeistä Terveyssäännöstön mukaan aluksen päälliköllä on velvollisuus ilmoittaa havaituista tartuntatautiepäilyistä tai muista vakavista terveysriskeistä saapumissataman valvontaviranomaiselle. WHO ohjeistuksen pohjalta tarkastuksia tekevillä viranomaisilla ja satamilla on oltava mm. Ilmoitus sisältää terveystilannetta aluksella koskevat viranomaisen tarvitsemat tiedot, kuten sairastuneiden määrä, laatu, edelliset vierailusatamat ja maat jne. aluksen puhdistaminen, desinfiointisekärottienjahyönteisten hävittäminen). vsk. IHR-säännöstö, Liite nro 8). Ilmoitus tehdään erillisellä kansainvälisellä meriterveysilmoituslomakkeella. Osa sopimusmaista vaatiikin aluksilta aina kapteenin sähköisesti tekemän vakuutuksen laivan terveystilanteesta sekä Koulutuksessa on opiskeltu käytännössä mm. Heidän tulee osata tunnistaa yleisiä terveysriskejä sekä kyetä päättämään tarvittavista torjuntatoimenpiteistä. Heillä tulee olla valmius tukea ja valvoa torjuntatoimenpiteitä erilaisten terveysriskien ja taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi (esim. tarkastajan suojavarustusta
WHO:n tarkastuskäsikirja käännetään suomeksi Tarkastusten kansainvälisen vaikuttavuuden sekä yhdenvertaisuuden takaamiseksi on WHO vuonna 2011 laatinut englanninkielisen käsikirjan (Handbook for Inspection of Ships and Issuance of Ship Sanitation Certificates). Koodit on jaettu kahteen osaan, suositeltaviin ja vaadittaviin torjuntatoimenpiteisiin. Sosiaalija terveysministeriön toimeksian. ranskaksi, saksaksi, viroksi, venäjäksi, espanjaksi ja turkiksi. Lisäksi käsikirjaan on kirjattu viranomaisille, satamille ja laivoille asetettuja vaatimuksia ja velvollisuuksia, mm. vsk. Kirja toimii viiteaineistona tarkastuksia tekeville viranomaisille. Kirja perustuu Kansainvälisessä terveyssäännöstössä oleviin aluksen tarkastusta ja saniteettitodistusten myöntämistä koskeviin määräyksiin. Ilmoitusjärjestelmämme ja tämä tiedonkulun varmistaminen vaatiikin edelleen kehittämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Kirjassa on ohjeet eri laivalla esiintyvien kokonaisuuksien tarkastamiseksi sekä niissä erityisesti huomioitavista asioista, kuten asiakirjatarkastukset, keittiö-, sairaalaja konehuonetilat jne. Käsikirja sisältää ohjeita mm. On tärkeää että laivan terveystilannetta koskeva tieto saavuttaa ennakkoon terveysja terveydensuojeluviranomaistahot, jotka päättävät mm. Se sisältää yksityiskohtaiset ohjeet tarkastuksen suorittamiseksi. Ohje on käännetty jo usealle kielelle, mm. Eri toimenpiteet on merkitty kansainvälisesti yhtenäisesti käytettäviksi sovituin koodein. tarkastusten valmistelusta ja suorittamisesta sekä todistusten oikeasta täyttämisestä. 52 meriterveysilmoituksen, mikäli tilanne sitä edellyttää. tarvittavista suojautumisja torjuntatoimenpiteistä. heidän rooleistaan ja vastuista, varautumisvelvollisuudesta, kouluttautumisesta, yhteistyöstä, tarkastuksilla tarvittavasta varustuksesta ja työsuojelusta jne. Maassamme ilmoituksen jättämisessä ja tiedonkulussa on esiintynyt epäselvyyksiä eikä tärkeä terveystieto ole aina saavuttanut ennakkoon tarkastusta tekevää viranomaista
Tarkastajiemme tulee olla tietoisia WHO/IHR -ohjeistuksista ja osata käyttää oikein todistuslomakkeita ja valvontakoodeja. Jatkossa tarkastuksia tekeville viranomaisille tulee järjestää myös laivatarkastuksiin liittyvää erityisosaamiskoulutusta, mm. Vain näin toimimalla takaamme tarkastustoimintamme korkean tason sekä pysymme mukana alan kansainvälisessä kehityksessä, ja tietenkin siis alan kärkimaiden joukossa. On tärkeää, että valvontaviranomaisten ohjeistamistyötä sekä kouluttamista jatketaan ja heidän osaamistaan edelleen syvennetään. Ensimmäinen laajempi asiaa käsittelevä kansallinen laivasaniteettitarkastuskoulutus järjestettiin Vuosaaressa maaliskuussa 2015. Ensivaiheessa kirjasta tehdään sähköinen suomenkielinen versio. Koulutus on keskiössä On tärkeää että pysymme mukana kansainvälisessä alan kehityksessä. Esimerkiksi WHO:lla on netistä kaikille tarkastajille avoin itseopiskeluohjelma ja kooste laivatarkastusasioista. juomaja jätevedenkäsittely laivalla, varautumissuunnitelmat jne.). Jatkossa alusten tarkastukset tehdään myös Suomessa enenevässä määrin WHO:n käsikirjan edellyttämällä tavalla ja sen mukaisesti. Jätevesijärjestelmän kontrollipaneeli.. 53 nosta edellä mainittu käsikirja on päätetty kääntää myös suomeksi. Uusia oppimistapoja tulee myös hyödyntää. Monessa rannikkokunnassa kovasti kaivattu ruotsinkielinen versio saa siis vielä valitettavasti odottaa tulemistaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Toinen koulutus järjestettiin tammikuussa 2016 Maarianhaminassa, ja myös tällöin paikalla oli asiaan perehtynyt ja motivoitunut tarkastajajoukko. Käännöstyö on loppusuoralla ja lopullinen käännös saadaan tarkastajien työn avuksi vuoden 2016 aikana. tarkastukseen sisältyvien lukuisten teknistenja muiden erikoisalueiden osalta (esim. Koulutukseen osallistui lähes 40 tarkastajaa eri puolilta maata
Näin toimimalla takaamme tarkastustoimintamme korkean tason sekä pysymme mukana alan kansainvälisessä kehityksessä, ja tietenkin kärkimaiden vanavedessä ja joukossa. Maassamme on laivatarkastuksia tehty pitkälti STM:n kirjeeseen 17.12.2007 (Dnro STM/3995/2007) kirjatun ohjeistuksen mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Monessa maassa tarkastustoimintaa tekevätkin siihen erikseen erikoistuneet ja koulutetut yksiköt sekä tarkastajat, näin esimerkiksi Virossa ja Saksassa. Laivan lääkevarasto.. vsk. Yksiköistä tulee löytyä mm. Tulisi huolehtia että käytössä on asiansa osaavaa, perehtynyttä ja motivoitunutta henkilökuntaa. Pahimmassa tapauksessa asialla voi olla myös kansallisia tai jopa kansainvälisiä seuraamuksia, jos epäonnistumme esimerkiksi meiltä sopimuksien edellyttämien laivaliikenteen terveysriskien torjuntatyössä. Tarkastuskäytännöissä ja niiden tasoissa on toki eroja maailmalla, mutta meillä nyt käytössä oleva käytäntö on selkeästi jäämässä jälkikastiin ja kärkimaiden taakse. 54 Tarkastustoiminta on tärkeä osa kansainvälistä yhteistyötä Jotta alusten saniteettitarkastusten kansainvälinen vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus voidaan taata, tulee tarkastukset tehdä noudattaen IHR-WHO oheistuksia. Kyseessä on iso kokonaisuus ja sen hallitseminen vaatii erikoisosaamista ja usein myös erikoistumista tarkastajilta. Esimerkiksi Euroopan maat ovat enenemässä määrin jo siirtyneet noudattamaan WHOohjeistuksia. Myös meillä tulisi rohkeasti tarkastella alueellisen yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia eri satamaviranomaisten välillä ja miettiä miten tarkastuksilla vaadittavaa erityisosaamista pidetään jatkossa yllä. Edessä on ”Tarkastusloikka” Tarkastuksia tekevissä yksiköissä on nyt hyvä aika valmistautua tulevaan muutokseen. asianmukainen työsuojeluvarustus, viralliset kansainväliset leimat ja dokumentit sekä tarkastuksella tarvittavat mittausvälineet. Tämä resurssien järkevän käytön ja oikean kohdistamisen tarkastelu voi tulla ajankohtaiseksi myös meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä, ja se tulisi pitää mielessä sekä nähdä mahdollisuutena. Koulutus on keskiössä, mutta lopulta vieläkin tärkeämpää on asian sisäistäminen ja toiminnan kansallisen ja kansainvälisen tärkeyden sekä sen terveydensuojeluksellisen merkityksen tiedostaminen. Kansalliset tarkastuskäytäntömme eivät tällä hetkellä kaikilta osin vastaa sitä mitä siitä on todettu kansainvälisissä ohjeistuksissa. Olemme osa suurta kansainvälistä ”tarkastusperhettä”, ja omalla tekemisellämme ja onnistumisellamme on kirjaimellisesti kauas yli meren meneviä vaikutuksia. Seuraavaksi on aika aloittaa uusien WHO:n ohjeistuksen mukaisten tarkastuskäytäntöjen testaaminen ja sisäänajo
Myös EU SHIPSAN ACT keskittyy kansainvälisen meriliikenteen kansanterveydellistä uhkaa aiheuttavien uhkien leviämisen torjuntaan, ehkäisyyn ja hallintaan. Lisätietoja: www.shipsan.eu Yhteistyö tiivistyy EU:n sisällä. yhteistyökumppani-jäsen. Tietokanta on kaikkien EU-jäsenmaiden viranomaisten käytössä. Tietokantaan on kirjattu jo yli 9000 laivatarkastustietoa. Shipsan on julkaissut mm. Ohjelmasta voi tarkastaa ennakkoon mm. Yksi Shipsan tärkeimmistä tehtävistä on ylläpitää tietokantaa ja rekisteriä EU:ssa tehdyistä laivatarkastuksista. Euroopan Unionissa on helmikuussa 2013 aloitettu laivatarkastustoimintaan keskittyvä ohjelma nimeltä EU SHIPSAN ACT (Shipsan). erilaisia tarkastusmanuaaleja jäsenmaiden käyttöön. Suomi on ns. Toiminnan rahoitus tulee Euroopan komission terveysohjelmasta. Toiminta pohjautuu WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstöön (IHR) sekä EU-lainsäädäntöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Ohjelma on yksi tärkeä apuväline EU:n viranomaisyhteistyössä ja tiedon vaihtamisessa tarkastajien välillä EU:n sisällä. Myös meillä tulisi tutkia ohjelman hyödyntämismahdollisuuksia sekä pyrkiä osallistumaan aktiivisesti tähän EU:n sisäiseen alan yhteistyöhön. Lisäksi se järjestää koulutusta tarkastajille, viranomaisille ja muille sidosryhmille. laivan tarkastushistorian ja mitä valvonta havaintoja siitä on kirjattu aiemmin. 55 Tästä on kyse • Kansainvälisenterveyssäännöstöastuivoimaan15.6.2007 • Suomionsitoutunutnoudattamaansäännöstönmääräyksiä • Saniteettitarkastuksiatehdäänkaikillakansainvälisessäliikenteessäolevillalaivoilla • Terveydensuojelulaissaonlaivatarkastustoimintasäädettyterveydensuojeluviranomaisille • Tarkastustenavullapyritääntautienkansainvälisenleviämisenehkäisyyn,torjuntaan ja hallintaan • Suomestayhteensä27satamaa,joillaonoikeustehdätarkastuksia • KansallisetohjeemmejatarkastuskäytäntömmeeroavatosinWHO:nnykyisestä ohjeistuksesta • Suomessaonaloitettuohjeistustenjatarkastuskäytäntöjenmuuttaminenniinettä ne vastaavat paremmin kansainvälisiä vaatimuksia • WHOon2011julkaissutkäsikirjantarkastustenyhdenmukaistamiseksi • Käsikirjakäännetäänsuomeksivuoden2016aikana • JatkossamyösSuomessatarkastuksiatehdäänWHO-ohjekirjanpohjalta • Valmisteillaonmyöslaatiatarkentavaakansallistasoveltamisohjettatarkastusten tekemiseen (STM/Valvira) Kirjoittaja on osallistunut Suomen edustajana alan kansainväliseen koulutukseen ja seminaareihin sekä toiminut kouluttajana alan kansallisissa koulutustilaisuuksissa. Toiminnalla pyritään turvaamaan erityisesti EU-kansalaisten, matkustajien ja laivamiehistön terveys, estämään tartuntatauteja sekä muiden vakavien terveysriskien leviäminen EU:n sisällä. vsk. Shipsan on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteistoimintaelin ja sen toiminnassa on mukana 23 Euroopan maata. Ohjelman avulla pyritään edelleen kehittämään tarkastuskäytäntöjä ja vahvistamaan sekä tiivistämään eri jäsenmaiden tarkastusviranomaisten yhteistyötä
Tähän tavoitteeseen päästään parantamalla suojelualueverkostoa, ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa, hankkimalla lisää tutkimustietoa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten, tekemällä yhteistyötä metsäja ympäristöorganisaatioiden kesken, metsänomistajien neuvonnalla sekä kouluttamalla metsäammattilaisia. Periaatepäätös päivitettiin vuonna 2014, jolloin ohjelmaa päätettiin jatkaa vuoteen 2025 saakka.. 56 O hjelman toteutuksesta vastaavat yhteistyössä ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö. METSO-ohjelman tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. vsk. Ylitarkastaja Jani Seppälä Ympäristöministeriö METSO – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO-ohjelma perustuu valtioneuvoston maaliskuussa 2008 tekemään periaatepäätökseen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toteuttamisesta vuosina 2008–2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47
Metsäluhdat ja tulvametsät 6. Rauhoituksesta ja ympäristötukisopimuksista maksettavat korvaukset puolestaan perustuvat alueen puuston arvoon. Suojeltavien kohteiden valinta perustuu METSO-ohjelmaa varten laadittuihin luonnontieteellisiin valintaperusteisiin. Monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät puustoiset elinympäristöt METSOn luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaan. METSOssa käytettävät suojelukeinot eivät sinällään ole uusia, vaan käytössä ovat yleiset luonnonsuojelulain ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset keinot. Pienvesien lähimetsät 4. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt 10.Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Lisäksi Metsähallitus on velvoitettu laajentamaan valtionmailla metsien monimuotoisuudelle merkittäviä suojelualueita yli 20 000 hehtaarilla.. 1. Lehdot 2. 57 Lähtökohtana maanomistajien vapaaehtoisuus METSO-ohjelman peruslähtökohtana on maanomistajien vapaaehtoinen osallistuminen metsien suojeluun. vsk. Puustoiset perinnebiotoopit 9. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Valintaperusteissa kuvataan edelleen kunkin elinympäristötyypin osalta ne monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät rakennepiirteet, joihin kohteita valittaessa tulee kiinnittää huomiota. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 8. Maanomistaja voi myydä metsänsä valtiolle suojelualueeksi tai rauhoittaa sen pysyvästi tai määräaikaisesti (yleensä 20 vuodeksi) yksityismaiden suojelualueeksi. Verottomuus lisää suojelun kilpailukykyisyyttä verrattuna metsän muihin käyttötapoihin. Ohjelma ei aseta suojeluvelvoitteita millekään muulle metsänomistajaryhmälle kuin valtiolle. Suojelukorvaukset ovat maanomistajalle verovapaita lukuun ottamatta kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia korvauksia. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 3. Niissä määritellään kymmenen metsäistä pääelinympäristötyyppiä, jotka ovat erityisen arvokkaita monimuotoisuuden suojelun kannalta (taulukko 1). Valtion ostaessa alueen kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisen arvon perusteella. Taulukko 1. Maksettavien korvausten periaatteena on, että maanomistajalle korvataan täysimääräisesti suojelun aiheuttamat taloudelliset menetykset. Vaihtoehtoisesti maanomistaja voi tehdä kohteestaan Suomen metsäkeskuksen kanssa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen ympäristötukisopimuksen kymmeneksi vuodeksi. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Tavoitteet ja tähänastiset tulokset METSOn pinta-alatavoitteet ovat kunnianhimoiset: ympäristöministeriön osalta tavoitteena on suojella maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita 96 000 ha ja maaja metsätalousministeriön puolestaan lisätä metsien monimuotoisuutta turvaavia kohteita vähintään 82 000 ha vuoteen 2025 mennessä. Harjujen paahdeympäristöt 7. Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 5. Näitä luonnonsuojelulain mukaisia tehtäviä hoitavat alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY)
vsk. Maanomistajille on maksettu yhteensä runsas 215 miljoonaa euroa korvauksia. Merkittävä lisäys suojelualueverkostoon METSO-ohjelmassa on ollut MetsähalliMETSOn rahoituksella on vuoden 2015 loppuun mennessä suojeltu luonnonsuojelulain keinovalikoimalla yhteensä 47 356 ha yksityisten maanomistajien tarjoamia kohteita. Ympäristötukea on yhteensä maksettu 43 miljoonaa euroa vuosina 2008–2015 ja metsäluonnonhoitoa on rahoitettu 14 miljoonalla eurolla. Suurimmat Merkittävä lisäys suojelualueverkostoon METSO-ohjelmassa on ollut Metsähallituksen lisäsuojeluhankkeet vuosina 2009 ja 2014, joissa siirrettiin metsätalousalueita luonnonsuojelualueiksi yhteensä noin 23 000 ha. Suojeltavien alueiden valinnassa otettiin huomioon paitsi kohteiden metsäluonnon monimuotoisuus myös liittyminen muuhun suojelualueverkkoon ja yleinen ekologisen kytkeytyneisyyden edistäminen.. Metsäluonnonhoitohankkeissa METSO-elinympäristöjen hoitoa ja hoidon suunnittelua on tehty noin 16 000 ha. Näistä 3 385 kohteesta 63 % on perustettu yksityisinä luonnonsuojelualueina, 34 % on ostettu valtiolle pysyvään suojeluun ja 3 % on toteutettu alueiden määräaikaisina rauhoituksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Suojelukohteet ovat pääsääntöisesti olleet melko pieniä: keskimäärin pinta-alaltaan muutamasta hehtaarista pariinkymmeneen hehtaariin. Kestävän metsätalouden rahoituslain ympäristötuen avulla metsien monimuotoisuuden turvaamista on edistetty vuosina 2008–2015 yhteensä 34 000 hehtaarilla. 58 yksittäiset kohteet ovat kuitenkin olleet yli sadan hehtaarin laajuisia
Kunnille ja seurakunnille on maksettu korvauksia suojelusta yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Suojeltavien alueiden valinnassa otettiin huomioon paitsi kohteiden metsäluonnon monimuotoisuus myös liittyminen muuhun suojelualueverkkoon ja yleinen ekologisen kytkeytyneisyyden edistäminen. Tutkimus ja väliarvioinnit METSO-ohjelmaa tukevaa tutkimusta rahoitetaan useamman eri tutkimuskokonaisuuden kautta. Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta. Näistä metsistä oli kevääseen 2015 mennessä päätetty suojella, turvata metsäsuunnittelussa tai esittää suojeluun kunnissa noin 78 % ja seurakunnissa 65 %. Tähän mennessä kunnat ovat suojelleet inventoinneissa tunnistetuista METSO-kohteista suojelualueina noin 900 ha ja seurakunnat 84 ha. Kuntien pysyvästi suojelemat alueet ovat noin kolme kertaa suurempia kuin METSOkohteet keskimäärin. METSOn muut osahankkeet METSO-ohjelma on myös paljon muuta kuin vain alueiden suojelua pysyvästi tai määräaikaisesti. Kuntien ja seurakuntien laajat METSO-kohteet ovat tehostaneet ohjelman toteuttamista. Noin kolmasosa inventoinneissa löytyneistä kohteista aiotaan turvata osana metsäsuunnittelua. Ympäristöministeriön rahoittama Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma (PUTTE) on osa METSO-tutkimuskokonaisuutta. Maaja metsätalousministeriön rahoittama METSO-yhteistutkimus tuottaa tärkeää tietoa talouskäytössä olevien metsien luontoarvoista ja METSO-ohjelman toimenpiteiden tehosta. Ympäristöministeriö rahoitti vuosina 2010–2012 yhteensä 764 000 eurolla hankkeita, joissa inventoitiin METSO-ohjelmaan soveltuvia alueita kuntien ja seurakuntien metsistä. Tutkimusta suoritetaan pääasiassa yliopistoissa, eri tutkimuslaitoksissa ja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. 59 tuksen lisäsuojeluhankkeet vuosina 2009 ja 2014, joissa siirrettiin metsätalousalueita luonnonsuojelualueiksi yhteensä noin 23 000 ha. Vuoden 2015 kevääseen mennessä kunnat ovat suojelleet METSO-ohjelmalla 2 120 ha ja seurakunnat 1 025 ha metsiä. Näiden kriteerien perusteella valtion omistamilla ja yksityisillä luonnonsuojelualueilla arvioidaan olevan ennallistamisja hoitotarvetta yhteensä 35 700 hehtaarilla vuoteen 2025 mennessä. Kuntien ja seurakuntien metsien luontoarvojen kartoitus Yksi METSO-ohjelman tavoitteista on suojella 7 000 ha kuntien ja seurakuntien metsiä vuoteen 2025 mennessä. PUTTEohjelmassa selvitetään Suomen metsälajien määrää, levinneisyyttä ja taksonomiaa sekä pureudutaan heikosti tunnettujen lajien elintapojen tutkimukseen.. Meneillään oleva kolmivuotinen METSO-tutkimushanke ”Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuuden turvaamisen kohdentamisen tueksi” pyrkii ratkomaan METSOn kohdentamisen haasteita mm. Lisäksi kunnissa ja seurakunnissa on päätetty esittää pysyvään suojeluun yhteensä noin 1 100 ha inventoinneissa löydettyjä kohteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. vsk. Tuloksena löytyi yli 10 300 ha METSO-ohjelmaan soveltuvia metsiä. kehittämällä monimuotoisuusneuvontaa. Ennallistamisen ja luonnonhoidon suunnittelun tueksi on laadittu valintakriteerit Metsähallituksen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Yhteensä 50 kuntaa ja kahdeksan seurakuntaa ja seurakuntayhtymää osallistui hankkeisiin
METSO-ohjelman seurantaan. ” Väliarvioiden mukaan suurin epäkohta METSO-ohjelman toteuttamisessa on selvä aliresursointi sekä suojeluverkoston laajennuksen korvausmäärärahoissa että talousmetsien luonnonhoidon korvauksissa.. 60 Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tutkimustietoa mm. Luken kolme tutkimushanketta tuottavat ohjelman kehittämistä varten ajantasaista tietoa muun muassa METSOelinympäristöistä, toimenpiteiden toimivuudesta ja ohjelman kehitystarpeista. Verkostojen muodostaminen ja niihin liittyminen on vapaaehtoista. Kaikesta huolimatta metsiensuojelua jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta ja maanomistajien kannattaa jatkossakin tarjota kohteitaan suojeltavaksi joko ELYtai Metsäkeskukselle. Verkostot perustuvat metsänomistajien, ELY-keskusten, Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden sekä METSOn eri sidosryhmien yhteistyöhön. Verkostohanke voi myös olla osa Euroopan unionin rahoittamaa hanketta tai maaseutuhanketta. METSO-ohjelmassa tehtävä tutkimusja kehittämistyö tukee muissa ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön valmistelemissa toimintaohjelmissa esitettyjen tietotarpeiden saavuttamista. METSO-ohjelman toteuttamisesta ja kehittämistarpeista on tehty vuosina 2010 ja 2012 kaksi väliarviota. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö rahoittavat yhteistoimintahankkeita METSO-ohjelman kautta. Lähivuosien näkymät Juha Sipilän vuosien 2015–2019 hallitusohjelmassa luonnonsuojelualueiden hankintaja korvausmäärärahoja leikattiin tuntuvasti. vsk. Väliarvioiden mukaan suurin epäkohta METSO-ohjelman toteuttamisessa on selvä aliresursointi sekä suojeluverkoston laajennuksen korvausmäärärahoissa että talousmetsien luonnonhoidon korvauksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. Verkoston avulla voidaan esimerkiksi ylläpitää metsämaisemaa, kehittää metsien virkistyskäyttöä tai edistää erilaisten metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitoa. Erityisesti talousmetsien luonnonhoito on puutteellisesti resursoitu, ja rahoitus joudutaan kohdentamaan pääsääntöisesti metsälakikohteisiin. Ohjelmassa tullaan lähivuosina keskittymään tarjotuista alueista luontoarvoiltaan kaikkein parhaimpiin, ja laajojen suojelualueiden ja suojelualueverkoston kehittäminen on viime vuosia vaikeampaa. Yhteistoimintaverkostot METSO-yhteistoimintaverkostoissa metsien suojelu, hoito ja muu käyttö sovitetaan yhteen. Rahoitusta on myönnetty mm. hankkeiden koordinointiin. Monimuotoisuuden turvaamisen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteiskuntaja monitieteellistä tutkimusta sekä tutkimustiedon tehokkaampaa välittämistä päätöksentekijöille. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan uusien luonnonsuojelualueiden määrään METSO-ohjelmassa. Samalla on parannettava tutkijoiden, viranomaisten ja käytännön toimijoiden sekä metsänomistajien ja muiden tiedon käyttäjien välistä vuoropuhelua
puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. sairaanhoitopiireittäin sekä muut sairaalat terveysalan järjestöjä Ilmestynyt! 2016 Sisältö: Sosiaalija terveydenhuollon hakemisto. 61 tilaukset@ymparistojaterveys. Hinta 35,00 euroa (sis. + toimituskulut) Hakemistossa julkaistaan mm. kuntien sosiaalitoimen, kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ajantasaiset yhteystiedot sekä kuntien ja yhteisöjen Y-tunnukset ja sähköiset laskutustiedot. alv. vsk. 10 %)
info@golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. vsk. (015) 230 712 Autopuh. www.ax.. 0400-447 205 www.golder.. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. p. 62 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.
040 511 6005 www.ymparistojaterveys. vsk. 63 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys. alv. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Hinta 32,00 euroa (sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. , puh. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. puh
Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 15.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiin lähtö 6.10.2016 Hotel Arthur Vuorikatu 19, Helsinki Siivous ja sisäilma. Ilmoittautumiset 21.9.2016 mennessä: www.ymparistojaterveys. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Siivouskäytännöt säästöjen kurimuksessa – miten käy sisäilmaston laadun ja kosketuspintojen hygienian. > Koulutukset 8.45 Aamukahvi 9.15 Huonon sisäilman terveysvaikutukset – huonepöly, lämpötila, ilmanvaihto Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 10.00 Tauko 10.15 Siivoojille aiheutuvat terveyshaitat – siivousaineet, ilmanlaatu, pöly Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 11.00 Siivouksen merkitys sisäilman laatuun – hiukkasten merkitys Johtava konsultti Esko Korhonen, FCG Konsultointi Oy 11.45 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 12.00 Lounas 13.00 Sisäilmaongelmakohteiden siivouskäytänteet puhtauspalveluiden tuottajan palvelukonseptit, ohjeet ja laadunvalvonta kiinteistöjen omistajan ohjeet, mittaukset ja seuranta sekä korjaavat toimenpiteet sisäilmaongelmien koordinaattorina Projektipäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 13.45 Siivouksen tason todentaminen – aistinvaraisesti vai mittareilla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2016, 47. 64 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Koulutuksen hinta 245 e (+ alv 24 %)