Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 3 LOIMU TARJOAA AIEMPAA LAAJEMMAT JA KATTAVAMMAT PALVELUT JA JÄSENEDUT mm. matkustamiseen liittyviä vakuutuksia, työsuhdeneuvontaa, omaan työuraan liittyvää neuvontaa sekä Avoimet työpaikat -palvelu ja apua työnhakuun. vsk. Liity jäseneksi!
O sa yhteistoiminta-alueista toimii jo maakunnallisesti tai osana sairaanhoitopiiriä ja tästähän ei ole pitkä matka maakunnalliseen soteen. Uudistuksella on monia tavoitteita ja aika näyttää kuinka realistisia ne ovat olleet. Osa yhteistoiminta-alueista on puolestaan kokonaisuuksia, joihin on yhdistetty ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu tai jompikumpi kahdesta viimeksi mainitusta. Oleellista olisi kuitenkin pohtia toimintaa vaikuttavuuden kannalta eikä niinkään ohjauksen tai hallinnon järjestämisen näkökulmasta. Ympäristöterveydenhuollon osalta olisi toivonut, että yhteistoiminta-alueet olisivat voineet toimia kauemmin, mutta maakuntaja aluehallinnon muutospyörre vie ympäristöterveydenhuollon mukanaan. Tämä edellyttää aktiivisuutta sekä maakuntaan siirtyviltä viranomaisilta että tulevaisuuden kunnilta. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Näiden kokonaisuuksien hajottamisessa on haasteensa. Kuntiin jää ”torsoja” yhteistoiminta-alueita ja kunnallisia yksiköitä. U udet maakunnat ovat rakentumassa ja siellä päätetään itsenäisesti omalle alueelle parhaiten sopivasta organisoitumisesta. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti M aakuntauudistuksen myötä kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirretään maakuntien järjestämisvastuulle 1.1.2019 lähtien. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Pohdittava on, miten käy tukihenkilöstön ja miten tilaratkaisut järjestetään. Erittäin tärkeää on myös huolehtia siitä, että toimivat yhteistyökäytännöt saadaan pidettyä yllä. Ministeriöillä lienee omat suosikkimallinsa siitä, miten hallinto pitäisi järjestää. vsk. Tapio Välikylä Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin
044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 3 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Tapio Välikylä ...............................................................................4 Ympäristöterveydenhuolto maakuntauudistuksessa Jari Keinänen ................................................................................6 Tulevaisuuden kunnan ja ympäristöterveyden yhdyspintoja Tarja Hartikainen ...................................................................... 16 VIRVA-hanke toi uusia näkökulmia rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisointiin Jarno Parviainen ....................................................................... 26 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus – vapaaehtoisten sitoumusten mahdollisuudet ja kehittämistarpeet Jari Lyytimäki ja Suvi Vikström .............................................. 12 Kuntien ympäristönsuojelu – mukana muutoksissa Miira Riipinen ............................................................................. 5 Ympäristö 48. Lehden teemoja ovat Vesiensuojelu ja vesihuolto. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 21. 47 SYKE: Hinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjä lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa ..........48 Samsara muuttaa maalle – Miksi viljelijän ja leipurin yhteistyö kannattaa Marika Lohi ................................................................................50 Maakuntien tunnukset kuvaavat alueen tunnusomaista luontoa Kaarina Kärnä ............................................................................56 Poimintoja ...............................................................................60. 30 Tupakointi asuntoyhteisöissä Reetta Honkanen ......................................................................34 Kemikaalivalvonta Tukesissa Tiina Putkonen ..........................................................................38 Sisäilmastoseminaari 2017 Pertti Forss ..................................................................................46 Kirjaesittely: Elizabeth Kolbert, Kuudes sukupuutto – Luonnoton historia ...............
vsk. Kuntien ympäristöterveydenhuollon osalta hallituksen 5.4.2016 tekemä linjaus oli varsin selkeä: ”maakunnan tehtäväksi siirtyvät ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista. Johtaja Jari Keinänen Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuolto maakuntauudistuksessa. Kuvassa 2 on esitetty toisen vaiheen toimeenpanon organisointi valtioneuvostotasolla. Maakuntiin siirtyy siis tehtäviä yli 400 organisaatiosta ja noin 215 000 työntekijää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Artikkelissani Ympäristö ja Terveys-lehden numerossa 3/2016 kävin läpi selvitystyötä, mihin hallitus perusti päätöksensä. Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi valtioneuvostotasolla vahvasti heti hallituksen linjauksen julkistamisen jälkeen. Maakuntahallinnon toimeenpano on edennyt ympäristöterveydenhuollon osalta pääosin tuon linjauksen mukaisesti Maakuntauudistuksen valmistelu valtioneuvostossa Kuvassa 1 on esitetty hallituksen linjauksen mukaisesti maakuntiin siirtyvät tehtävät ja niitä koskevat henkilöstöresurssit. Valmistelu käynnistyi ensin sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen osalta sosiaalija terveysministeriön, valtionvarainministeriön ja sisäministeriön vetämänä, mutta jo kesään mennessä oli myös maakuntauudistuksen toiseen vaiheen (muut maakuntaan siirrettävät tehtävät) toimeenpano täydessä käynnissä. Linjauksen mukaan riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle”. 6 T ätä kirjoittaessa kohta vuosi on kulunut siitä, kun hallitus linjasi maakuntiin siirrettävistä kuntien ja valtionhallinnon tehtävistä
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 7 Kuva1. Maakuntauudistuksen toisen vaiheen (muut kuin SOTEja pelastustoimen tehtävät) valmistelu organisaatio valtioneuvostotasolla syksyllä 2016.. Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet. vsk. Kuva 2
Esitystä tarkennettiin aina käsittelyiden välillä ja ennen viimeistä projektiryhmän kokousta ministeriöt tekivät arvioin kolmesta erilaisesta kriteerivaihtoehdosta, joissa järjestämisvastuun siirron edellytykset perustuivat käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. 30–30 -malli Maakunta voi siirtää järjestämisvastuun sopimuksella kunnalle ympäristöterveydenhuollon tehtävät, jos vastaanottavalla yksiköllä on käytössään vähintään 30 viranomaisvalvontaa kokopäiväisesti tekevää viranhaltijaa ja maakunnalla on siirron jälkeen vähintään vastaavat valvontaresurssit. Tehtäväsiirtoryhmässä on myös ratkottu hallituksen linjauksen tulkintaeroja yksittäisten tehtävien osalta. Seuraavassa niistä lyhyet yhteenvedot. Ministeriöt pitivät hyvänä ratkaisuna hallituksen päälinjausta, jonka mukaan ympäristöterveydenhuolto menisi maakuntiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus on ollut vahvasti esillä maakuntauudistuksen valmistelussa. Ympäristöterveydenhuollon osalta tässäkin ryhmässä eniten keskustelua herätti järjestämisvastuun siirtoa koskevat edellytykset. 8 Muiden kuin SOTE:n ja pelastustoimen tehtävien osalta muutosta on vetänyt valtiovarainministeriö. Jos asioista ei ole päästy kompromissiin projektiryhmässä, lopullisen linjauksen on tehnyt reformiministeriryhmä, jonka puheenjohtajan on ollut perheja peruspalveluministeri Rehula. valvontaresursseihin ei lueta viranhaltijoita, joiden pääasiallinen tehtävä on eläinlääkäripalvelujen tarjoaminen maakunta ja kunta voisivat kuitenkin sopia eläinlääkäripalvelujen siirtämisestä kunnan järjestämisvastuulle 20–20 -malli Maakunta voi siirtää järjestämisvastuun sopimuksella kunnalle ympäristöterveydenhuollon tehtävät, jos vastaanottavalla yksiköllä on käytössään vähintään 20 ympäristöterveydenhuollon tehtäviä kokopäiväisesti tekevää viranhaltijaa (20 htv) ja maakunnalla on siirron jälkeen vähintään vastaavat resurssit.. Tehtäväsiirtoryhmän alaryhmän säädösvalisteluryhmän tehtävänä on ollut valmistella yksi yhteinen hallituksen esitysluonnos, jolla muutetaan yli 300 lakia maakuntauudistuksen johdosta. Esitystä valmisteltiin virkatyönä STM:ssä yhteistyössä MMM:n kanssa ja sitä käsiteltiin kaksi kertaa tehtäväsiirtoryhmässä ja kolme kertaa maakuntauudistuksen projektiryhmässä. Uudistusta on johtanut maakuntauudistuksen projektiryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Ympäristöterveydenhuollon osalta projektiryhmässä käsiteltiin erityisesti hallituksen linjauksessa mainittuja edellytyksiä, jolla maakunta voi siirtää järjestämisvastuun kunnalle tai kunnille. vsk. Tehtäväsiirtoryhmän tehtävänä on ollut varmistaa, että hallituksen 5.4.2016 linjauksen mukaisesti ministeriöt käynnistävät lainsäädännön muutokset, jolla tehtävät siirtyvät aluehallinnosta ja kunnista maakuntiin. Projektiryhmään on viety kaikki merkittävät asiat linjattavaksi. Edellisestä johtuen ministeriöiden yhteisenä näkökulmana valmistelulle oli se, että järjestämisvastuun siirron edellytykset tulisi olla mahdollisimman tiukat, jotta ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ei pirstaloituisi enää, kun se hallituksen päätöksellä siirretään maakuntiin – nykyistä isompiin alueisiin. Ympäristöterveydenhuoltoa koskevia päätöksiä ja linjauksia tehtiin myös muissa ryhmissä. Järjestämisvastuun siirto ympäristöterveydenhuollossa Sosiaalija terveysministeriön ja maaja metsätalousministeriön edustajat käynnistivät järjestämisvastuun siirron edellytyksiä koskevan lain valmistelun syksyllä 2016
Projektiryhmä asettui kuitenkin ministeriöiden esityksen kannalle ja asiaa koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan siltä pohjalta. Tämä ryhmä linjasi, että maakunnat voivat periä veroluonteisia maksuja, mutta maksujen pitää olla yksiselitteisiä ja niistä pitää olla tarkat säännökset laissa. Muista vaihtoehdoista parhaana selvityshenkilöt pitivät vaihtoehtoa, jossa ohjaus siirtyy terveydensuojeluja tupakkavalvonnan osalta uudelle valtion lupaja valvontavirastolle varsinkin, jos siinä yhteydessä nykyinen Valvira lakkautetaan. 9 valvontaresursseihin luetaan myös viranhaltijat, joiden pääasiallinen tehtävä on eläinlääkäripalvelujen tarjoaminen Mukautettu 20–20 -malli Maakunta voi siirtää järjestämisvastuun sopimuksella kunnalle ympäristöterveydenhuollon tehtäviä, jos vastaanottavalla yksiköllä on käytössään vähintään 20 viranomaisvalvontaa kokopäiväisesti tekevää viranhaltijaa ja maakunnalla on siirron jälkeen vähintään vastaavat valvontaresurssit. vsk. Linjauksen jälkeen terveydensuojeluja elintarvikelakeihin valmistellaan edellä mainitun linjauksen mukaisia muutoksia siten, että vuotuiset valvontamaksut olisivat maakuntien käytössä vuoden 2019 alusta alkaen. Ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen periminen maakunnissa Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisten valvontamaksujen osalta on jo pitkään puhuttu tarpeesta siirtyä suoriteperusteisista maksuista veroluonteisiin vuotuisiin valvontamaksuihin. Ministeriöissä käynnistettiin vastaavanlaisten muutoksien tekeminen myös terveydensuojelulakiin ja elintarvikelakiin, mutta siten, että säännökset tulisivat voimaan vasta valvonnan siirtyessä maakuntiin. Jotta asiaan saataisiin laajempi näkemys, STM kutsui selvityshenkilöt Outi Lepistön ja Matti Karuvaaran tekemään arvion siitä, mikä olisi paras sijoituspaikka terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan maakuntavalvonnan ohjaukseen. Tupakkavalvonnan osalta tämä on jo toteutettu tupakkalain muutoksessa, joka tuli voimaan vuoden 2107 alusta lähtien. Tämän asian ratkaisi reformiministeri. Ennen valmistelun jatkamista asiaan oli saatava linjaus ja sitä haettiin maakuntauudistuksen ohjausja rahoitusryhmältä. Selvityshenkilöt pitivät tausta-aineistoon ja haastatteluihin perustuen suositeltavimpana vaihtoehtona sitä, että ohjaus siirtyisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) terveydensuojeluja tupakkavalvonnan osalta. Epäselvää kuitenkin oli, voiko maakunta periä veroluonteisia maksuja, koska sillä ei perustuslain mukaan ole yleistä veronkanto-oikeutta. Terveydensuojeluja tupakkavalvonnan ohjaus Hallituksen 5.4.2016 tekemässä linjauksessa ympäristöterveydenhuollon osalta ei otettu kantaa siihen, mitä tapahtuu terveydensuojeluja tupakkalain mukaiselle valvonnan ohjaukselle, jota toimeenpannaan valtakunnallisesti sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirastosta (Valvira) ja alueellisesti aluehallintovirastosta. siirto ei koskisi eläinlääkäripalveluita eikä valvontaresursseihin lueta viranhaltijoita, joiden pääasiallinen tehtävä on eläinlääkäripalvelujen tarjoaminen Ministeriöt kannattivat 30–30 mallia ja kuntaliitto 20–20 -mallia. Keskeisenä perusteluna väljemmille kriteereille Kuntaliitolla oli erityisesti se, että tiukat kriteerit eivät mahdollista järjestämisvastuun siirtoa niihin kuntiin, jossa ympäristöterveydenhuollolla, ympäristönsuojelulla ja rakennusvalvonnalla olisi hyvät yhteistyömahdollisuudet kunnan organisaatiossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Maakuntauudistuksen aikataulu.. 10 ryhmä osana Valviran sosiaalija terveydenhuollon tehtävien kokonaisratkaisua. Tätä valmistellaan osan koko uuden viraston perustamista. Ympäristöterveydenhuollon yksiköt (kaupungit ja yhteistoiminta-alueet) on otettu mukaan maakuntien esivalmisteluvaiheeseen pääsääntöisesti kiitettävästi. Maakunnissa valmistelu on organisoitu jossain määrin eri tavoin ja eri aikataulussa, mutta kaikissa maakunnissa ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat olleet aktiivisesti mukana ja laatineet nykytilan kuvaukset toiminnasta alkuvuodesta 2017. Erityisen tärkeää oli kuulla, minkä tyyppisiä haasteita valmistelun yhteydessä on tullut esiin ja ovatko haasteet sellaisia, joihin valtio ja maakunnat voisivat yhdessä hakea ratkaisua. Kuvassa 3 on esitetty maakuntauudistuksen valmistelun aikataulu. Mukana kierroksella olivat aina myös maakunnan omat muutosjohtajat. Maakuntien sisällä toimintaa on lähdetty kehittämään asiakaslähtöisesti ja avoimesti, mikä on haastanut myös ympäristöterveydenhuollon yksiköt arvioimaan laajasti tehtävien toimeenpanoa uudessa ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Reformiministeriryhmä päätti, että tupakkaja terveydensuojelulain mukaiset valvonnan ohjaustehtävät siirretään vuoden 2019 alusta lähtien aluehallintovirastoista ja Valvirasta tulevaan Valtion lupaja valvontavirastoon. Maakuntakierrosten tavoitteena oli kuulla maakuntia valmisteluvaiheesta erityisesti ympäristöterveydenhuollon osalta. vsk. Lisäksi kierroksilla maakuntien edustajilla oli mahdollisuus kysyä valtioneuvostotason valmistelusta ja erityisesti niistä Kuva 3. Maakuntauudistuksen valmistelu maakunnissa Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi maakunnissa pääsääntöisesti kesällä ja syksyllä 2016, jolloin maakuntiin perustettiin epävirallisia valmisteluelimiä ja palkattiin omat muutosjohtajat ja/tai projektipäälliköt vetämään muutosta. Maakuntakierrokset Sosiaalija terveysministeriö järjesti yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa ympäristöterveydenhuollon omat maakuntakierrokset marraskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Tämä niin kutsuttu esivalmisteluvaihe päättyy kesäkuun loppuun 2017, jolloin maakuntiin on pitänyt perustaa väliaikaishallinto
Kierroksilla ministeriöt koristivat vahvasti sitä, että yhteydet kuntiin tulee rakentaa erityisesti ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan ja maankäyttöön, koska erityisesti terveydensuojelua tehdään usein näiden kokonaisuuksien toimeenpanon yhteydessä. Mietittiin, miten uudessa valtion rahoituksessa rahat voivat riittää kaikkiin maakunnan tehtäviin ja jääkö ympäristöterveydenhuolto siinä jalkoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. linjauksista, jotka olivat vielä tekemättä. Myös organisoituminen maakunnan sisällä mietitytti – yleensä oltiin sitä mieltä, että ympäristöterveydenhuolto tulee säilyttää omana kokonaisuutena. Tähän on varmaan syynä se, että ympäristöterveydenhuollossa ollaan totuttu muutokseen ja erityisesti siihen, että mennään isompiin yksiköihin. Aika näyttää osaammeko käyttää tilaisuuden tehokkaasti hyväksemme niin valtionhallinnossa kuin maakunnissa. Todennäköistä on, että maakunnat organisoivat ympäristötervey. Huoliakin kuitenkin oli erityisesti työpaikkojen säilymisestä ja muutoinkin tulevaisuudesta maakunnissa. Maakuntakierrokset osoittivat, että ympäristöterveydenhuollossa ollaan valmiita muutokseen ja henkilökunta myös osaa suhtautua asiaan. Lopuksi Mielestäni maakuntaja aluehallintouudistus ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka ympäristöterveydenhuollossa. Kannat kuitenkin vaihtelivat siitä, pitäisikö ympäristöterveydenhuollon olla oma kokonaisuus maakunnassa vai lyötäisiinkö hynttyyt yhteen esimerkiksi SOTE:n tai maaseudun kehittämisen kanssa. Tämä muutos mahdollistaa myös toimintatapojen muuttumisen ja tehostumisen. 11 denhuollon kokonaisuuden jossain määrin eri tavoin riippuen erityisesti maakunnan elinkeinorakenteesta. Organisaatiotasot vähenevät ja varsinainen ympäristöterveydenhuollon toimeenpano tulee jatkossa olemaan suuremmilla alueilla – suuremmilla hartioilla. vsk
vsk. Tulevaisuuden kunta vastaa näiden perusasioiden järjestämisestä kuntalaisille: vesihuollosta, ateriapalveluista kouluille ja päiväkodeille, jätehuollosta, maankäytön suunnittelusta sekä terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä.. 12 Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ja ympäristöterveyden yhdyspintoja Ympäristöterveys on perusasioiden äärellä: puhdasta vettä, terveellistä ja turvallista ravintoa sekä olosuhteita, joista ei aiheudu terveyshaittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat valitettavan yleisiä. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa ”Miljöbalken” sisältää sekä ympäristönsuojelun että terveydensuojelun. Tulevaisuuden kunnan rakennusvalvonnassa tai toimitilapalveluissa työskentelevien olisi myös syytä laajentaa osaamistaan rakennusterveysasiantunti. Kuntalaiset osaavat myös arvostaa ja vaatia terveyttä edistävää elinympäristöä. Hallinnonuudistuksen myötä terveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto ovat siirtymässä kunnista maakuntiin, mutta tulevaisuuden kunnassa tehdään jatkossakin merkittävät elinympäristöön vaikuttavat päätökset. Ympäristönsuojelu nähdäänkin monissa muissa maissa osana ympäristöterveyttä. Tulevaisuuden kunnan tulisi kuitenkin jatkossa osata hyödyntää uutta maakunnan terveydensuojeluviranomaisen osaamista ja ottaa maakunnan osaajia mukaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ympäristöterveydenhuollon osalta uudistuksen taustalla nähtiin nykyistä suurempi tarve erikoistua ja parantaa osaamistaan, joten jokaisesta maakunnasta tulee jatkossa varmasti löytymään erikoistuneita osaajia myös terveysvaikutusten arviointiin. Toisin kuin muualla, meillä Suomessa eläinlääkintähuolto on perinteisesti ollut ympäristöterveydenhuollon suurin kokonaisuus. 21 Miira Riipisen artikkeli). Maakunnassa on monta kuntaa ja kunnissa voi olla useita sisäilmatyöryhmiä. On erittäin todennäköistä, että elinympäristöroolin merkitys tulee kasvamaan, kun kunnan vastuulla olevat tehtävät vähentyvät. Rakennusterveysasiantuntijoiden osaamista tarvitaan jatkossakin kuntien sisäilmatyöryhmissä ja terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä. vsk. Tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan, sillä kunnan ympäristönsuojelu tulee jatkossakin olemaan lähellä kunnan maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. 13 Y mpäristöterveys on meillä käsitteenä edelleen tuntemattomampi kuin ympäristönsuojelu, vaikka ympäristösihteerit ja ympäristöpäälliköt ovatkin ammattikuntana uudempia kuin terveystarkastajat ja kunnaneläinlääkärit. Molempien sektorien perimmäinen tavoite on yhteinen – terveellisen elinympäristön turvaaminen. Kunnat vastaavat kouluympäristöstä Terveydensuojelu valvoo kouluympäristön olosuhteita ja kuntien terveystarkastajat ovat viime vuosina kouluttautuneet rakennusterveysasiantuntijoiksi. Terveysvaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa Elinympäristön vaikutuksia terveyteen tulisi voida tarkastella jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan maankäyttöä, pohditaan laitosten, liikenneväylien, koulujen, palvelujen ja asutuksen sijoittumista. Kuntien tulisi pitää puolensa, niin että maakunnasta saadaan osaajia myös kunnan sisäilmatyöryhmiin. Kunnan suunnitelmien ja päätösten vaikutukset terveyteen tulisi pystyä arvioimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – mieluummin suunnitteluvaiheen yhteistyönä kuin viime vaiheen lausuntomenettelyllä. Vasta viime aikoina terveydensuojelu on alkanut päästä mukaan terveysvaikutusten ennakkoarviointiin – hyvin usein terveysvaikutusten arviointi on kuitenkin jäänyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulle. Tulevaisuuden kunnat vastaavat hyvinvoinnin edistämisestä, jossa terveellisellä ja turvallisella elinympäristöllä on merkittävä rooli (Kuva 3., s. Kunnat vastaavat jatkossakin päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisestä. Terveydensuojelun käytännön työ on tähän saakka keskittynyt terveyshaittaepäilyjen selvittämiseen, asumisterveyteen sekä talousja uimavesien valvontaan
Ympäristöterveydenhuolto on ollut tiukasti ohjattua ja valvonnan toteutumista on seurattu ja arvioitu. Tulevaisuuden kunnat vastaavat omien toimintojensa sujuvuudesta myös häiriötilanteissa, mutta kunnan oma osaaminen on jäämässä ohueksi, kun pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto siirtyvät maakuntaan. Kuntien tulee osata hyödyntää maakunnan osaaminen ja maakuntien tulee aktiivisesti pitää yhteyttä alueensa kaikkiin kuntiin. Yhteistyöhön tulisi panostaa entistä enemmän jatkossa, kun osa kunnallisista toimijoista on siirtymässä maakuntaan. Ihanteellista olisi, että ylläpidossa osattaisiin havaita ongelmat varhaisessa vaiheessa ja vauriot saataisiin korjattua jo silloin kun ne ovat vielä pieniä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Vesihuollossa tarvitaan laajaa yhteistyötä kunnan ja maakunnan viranomaisten ja toimijoiden välille myös tulevaisuudessa erityisesti varautumissuunnitelmissa, riskinarvioinnissa ja toiminnassa häiriötilanteissa. Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat valitettavan yleisiä.. Ohjaus on yhtenäistänyt käytäntöjä ja samalla ohjannut valvontaa tarkastuskeskeiseen suuntaan. vsk. Miira Riipisen ja Jarno Parviaisen artikkelit täydentävät tätä artikkelia. Kuntien mahdollisuus sopia järjestämisvastuusta ympäristöterveydenhuollosta on ilmeisesti jäämässä teoreettiseksi, vaikka lakiesitystä ei vielä ole nähty. Maakunta on mahdollisuus, mikäli toimivat yhteistyökäytännöt saadaan pidettyä yllä, vaikka organisaatiot hajoavatkin. Samalla paikallinen harkinta ja kuntakohtainen kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Puhdasta vettä sekä terveellistä ja turvallista ravintoa Talousveden ja elintarvikkeiden terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ovat ympäristöterveydenhuollon perinteistä valvontasarkaa, jota on ohjattu ja ohjeistettu paljon. Toimivat yhdyspinnat Uudet maakunnat ovat rakentumassa ja siellä päätetään itsenäisesti omalle alueella parhaiten sopivasta organisoitumisesta. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisuutta sekä maakuntaan siirtyviltä viranomaisilta, että tulevaisuuden kunnilta. Suurin osa kouluympäristön turvallisuudesta vastaavista tahoista on tällä hetkellä kunnassa. Terveydenja hyvinvoinnin laitos koordinoimana syntyneessä oppaassa ”Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos – Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen” annetaan konkreettisia toimintaohjeita. Lainsäädännössä korostetaan toimijoiden omaa vastuuta – viranomaisvalvontaa tarvitaan varmistamiseen. 14 jaksi, koska rakennusterveysasiantuntijan osaamista tarvitaan myös silloin, kun lähdetään tilaamaan selvityksiä vaurioista ja tekemään suunnitelmia korjaustoimenpiteistä. Ympäristöterveydenhuollossa tulee jatkossa pitää painopisteenä myös yhdyspintojen rakentaminen ja asiantuntija-avun antaminen tulevaisuuden kunnille
Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 25,00 euroa (sis. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. alv. tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. vsk. 10 %). Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat,rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. 15 Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille.
Kuntalaiset ja Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitto Kuntien ympäristönsuojelu – mukana muutoksissa. Kunnan hallinnon alana ympäristönsuojelu on varsin nuori vaikkapa toistasataa vuotta vanhaan terveydensuojeluun verrattuna, mutta ura-mielessä kehityksen voidaan sanoa olleen nopea ja nousujohteinen. Noina vuosikymmeninä kuntien ympäristönsuojelutyö on muuttunut alkuaikojen luonnonsuojelupainotteisesta toiminnasta EU:n myötä paisuneen säädösmäärän valvontaan ja kokonaisvaltaiseen, talouteenkin nojautuvaan kestävään kehitykseen, ilmastotyöhön ja resurssiviisaiden toimintatapojen edistämistehtäviin, joissa vastuuta kantaa pikkuhiljaa koko kunta. Perinteistä, päättäjien asenteista ja arvoista riippuen ympäristöä ja luontoa on suojeltu ja kestävää kehitystä edistetty kunnissa toimielimen tai viranhaltijoiden toimesta jo pidempääkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Paitsi muutokset ympäristön tilassa, ympäristönsuojelun erityislainsäädännössä ja kuntien roolissa ilmastonmuutoksen torjujana, merkitsee myös käynnissä oleva maakuntauudistus jälleen tarvetta pohtia kunnan ympäristönsuojelun sisältöjen ja hallintorakenteiden kehittämistä erilaisissa kunnissa. 16 K unnissa on tehty lakisääteisesti töitä ympäristönsuojelun eteen 30 vuotta. vsk. Ympäristönsuojelun korostuvaan asemaan kunnan päätöksenteossa lienevät johtaneet muun ympäristötietoisuuden kasvun ohella niin työnsä tavoitteille omistautuneet, aktiiviset, korkeasti koulutetut viranhaltijat kuin monipuolisen työkalupakin työlle tarjonnut laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (KYHL). Ympäristönsuojeluasiantuntemuksen tarve kunnassa kasvaa Ympäristönsuojeluviranomainen on vakiinnuttanut kunnan maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa paikkansa terveellisen elinympäristön, monimuotoisen luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön puolestapuhujana. Laki mahdollistaa ja velvoittaakin ympäristönsuojelun edistämiseen kunnassa poikkihallinnollisella yhteistyöllä, aloitteilla ja kannanotoilla ja laillisuusvalvonnan keinoin
17 kuntien virkistyskäyttäjät ovat kovin tietoisia oikeuksistaan ympäristöhaittojen käsittelyssä ja huolestuneita ympäristön muuttuvasta tilasta. Nyt luonnonvarojen ehtyessä ja ilmastonmuutoksen realisoituessa resurssiviisaat, luonnonvaroja (ja kustannuksia) säästävät toimintatavat ohjaavat entistä vahvemmin myös elinkeinoelämän valintoja. Erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun rooli kunnan maankäytön tukena osoittautui keskeiseksi. Soteja maakuntauudistuksen myötä tämä asetelma joiltain osin muuttuu ja kannustimia kuntien hyvinvointityöhön on etsittävä uudelleen.. vsk. Ympäristötavoitteiden edistäminen on ollut vaikuttavaa kunnassa juuri siksi, että sama toimija (kunta) on vastannut yhdyskunnan ja elinympäristön suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta ja lopulta itse hyötynyt sen hyvinvointia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävistä ratkaisuista. Kun poliittinen tahto on vielä lisätä kuntien toimivaltaa laillisuusvalvontatehtävissä, tarvitaan ympäristönsuojelun asiantuntemusta kunnissa entistä enemmän. Viranomaistoimintojen sijoittuminen kunnassa yhteiseen yksikköön tarjoaa mahdollisuudet yhden luukun palveluihin lähellä asiakasta. Tutkimuksen mukaan viranomaistoimintojen yhteistyö hyödyttää toimialojen omien tehtävien suorittamista ja kunnan kehittämistä kokonaisuutena. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön rakentamisessa toimialojen asiantuntijat toimivat myös tärkeänä kumppanina kuntatekniikalle. Kuntien ilmastotyössä ja ylipäätään kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti ympäristönsuojelulla on VIRVA -tutkimuksen mukaan vahva yhteys kunnan strategiseen johtoon. Nämä tekijät yhdessä ovat johtaneet siihen, että hyvä ympäristö ja kunnan ympäristöystävälliset toimintatavat nähdään enenevässä määrin kunnan vetovoimatekijöinä. Kuntien ympäristöllisten viranomaistoimintojen uudelleen organisointia vuonna 2016 tutkineen hankkeen (VIRVA -hanke) aineiston ja teorian pohjalta ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan optimaalisimmaksi sijainniksi osoittautui paikallinen taso
Alkuun tehtävät painottuivat yleiseen luonnon ja ympäristönsuojelun edistämiseen, ympäristön tilan seurantaan ja asiantuntijana toimimiseen. Sittemmin Suomen EU:iin liittymisen myötä lupaja valvontatehtävien osuus on kasvanut vieden nykyisellään keskimäärin noin puolet toimialan resursseista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen työajan jakautuminen vuonna 2013 (Kuntaliitto).. Kunnan ympäristönsuojelutyö edellyttää vahvaa paikallisten olojen tuntemusta niin kunnan yhdyskuntarakenteen kuin ympäristönja luonnon olojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on toimia paikallistason yleisen ympäristönsuojelun edun valvojana. vsk. Tehtäväkokonaisuudesta säädetään ylätasolla laissa kuntien ympäristösuojelun hallinnosta (1986/64) sekä täsmentäen lukuisissa erityislaeissa, kuten ympäristönsuojelu-, jäte-, maa-ainesja vesihuoltolaissa ja niiden nojalla annetuissa kymmenissä asetuksissa. 18 Ympäristönsuojeluhallinnon rakenteet ja toiminta kunnissa ja kehittämistarpeet Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät koostuvat ympäristönsuojelun lupaja valvontatehtävistä sekä ympäristönja luonnonsuojelun edistämisja kehittämistehtävistä. Kuva 1. Lakisääteiseksi ympäristönsuojeluviranomainen tuli kuntiin vuonna 1986. Työn tavoitteiden toteuttaminen edellyttää jokapäiväistä vuoropuhelua erityisesti maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan ja terveydensuojelun kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ympäristön tilan seurantatehtäviä kunnissa tehdään enenevässä määrin ostopalveluina sekä usean kunnan yhteistyönä. Edistämisja kehittämistyössä painottuvat tällä hetkellä ilmastonmuutokseen ja muuhun ympäristönja luonnonsuojeluun ja luonnon varojen kestävään käyttöön liittyvä tavoitteellinen ohjelmatyö sekä maankäytön suunnittelun elinympäristöön ja luontoon liittyvät asiantuntijaja edistämistehtävät. Tehtävät sivuavat keskeisesti myös alueen jätehuoltoa ja vesihuoltoa. Tässä laillisuusvalvontatehtävässään kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii erityislainsäädännön perusteella itsenäisessä ja riippumattomassa asemassa
Tämä näkyy ennen kaikkea kunnissa, jonne yhä tiedostavampien haitankärsijöiden ensimmäiset yhteydenotot tyypillisesti tulevat. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon siirtyminen maakuntaan hajottaa useita nykyisiä hyvin toimivia kuntien yhteisiä viranomaisyksiköitä. vuodelta 2013 kootuista luvuista, kun 1.7.2016 maa-ainesviranomaisen toimivalta siirrettiin kokonaisuudessaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuntien keskimäärinen lupien käsittely aika on noin 4–6 kk. Valvonnan työmäärä ja painopisteet ovat muutoksen kohteena. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Kuntien ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ilmastotavoitteiden toimeenpanijoina Kuntien merkitys kansallisten ja kansain. Kuntien tekemiin muihin kuin ympäristölupapäätöksiin sisältyvät paitsi ympäristönsuojelu-, jäte-, vesi-, vesihuoltolain mukaiset päätökset, myös työmäärältään ympäristölupiin verrattavissa olevat maa-ainesluvat, joiden määrä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen työkentässä on vielä lisääntynyt em. Kun lupien ja päätösten tekemiseen arvioidaan käytettävän noin neljännes työajasta, voidaan karkeasti arvioida, että kunnissa tehdään noin 150 henkilön voimin 750 uutta ympäristölupapäätöstä ja 4 000 muuta erityislainsäädännön mukaista päätöstä vuosittain. Samalla kun suunnitelmallinen ja maksullinen valvonta on vakiintumassa voivat meneillään olevat lainsäädännön muutokset johtaa painopisteen hakeutumiseen taas jälkivalvonnan suuntaan. vsk. Myös maakunnallinen organisointi nähdään perustelluksi alueilla, jossa yhdyskuntarakenne ja vakiintuneet toimintatavat puoltavat tätä. Kunnissa tehokas ympäristönsuojelun laillisuusvalvonta Tiivis yhteys kunnan muihin viranomaisiin ja asiakkaaseen sekä reaaliaikainen tieto paikallisista olosuhteista ja maankäytön suunnitelmista on mahdollistanut laillisuusvalvontatehtävissä tehokkaan luvituksen toimialan vaihtelevilla resursseilla. Tämä lienee väistämätöntä kun toimintojen ympäristövaikutukset pysyvät ennallaan eikä ympäristönsuojelun tasosta haluta luopua. Vastaavasti valtio eli aluehallintovirastot käsittelevät tuoreimman arvion mukaan noin 730 lupaa vuosittain noin 115 henkilön voimin ja lupien käsittelyaika on tuoreimman arvion mukaan 17,2 kk. Ympäristölainsäädännön nykysuuntauksen valossa, kun ennakkovalvonnasta enenevästi luovutaan tai siirrytään luvista hallinnollisesti kevyempiin, ennakkoarviointia supistaviin menettelyihin, kuten ilmoituksiin tai rekisteröinteihin, voidaan jälkivalvonnan määrän arvioida kasvavan. Kunnissa koko ympäristönsuojelun tehtäväkokonaisuutta hoitaa arviolta 600 henkilöä. VIRVA -tutkimus esittää ratkaisuksi tähän pienten kuntien seudulliseen yhteistyöhön pohjautuvaa mallia. 19 Pienten kuntien tai viranomaisyksiöiden yhteistyö tarpeen Nykyinen kuntapohja ei mahdollista riittävän laadukkaita viranomaispalveluita ja tyydyttäviä työolosuhteita kaikissa pienimmissä kunnissa, yksiköt jäävät liian pieniksi, viranhaltijan toimenkuva voi muodostua osaamisen näkökulmasta liian laajaksi ja asioiden henkilöitymisen ongelmat voivat haitata työtä. Ympäristönsuojelun luonteva ja nykyisinkin tyypillisin yhteistyökumppani kunnassa on rakennusvalvonta, jolloin hyvänä tavoitteena pienten kuntien ja -yksiköiden kehittämisessä voitaisiin nähdä ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteiset yksiköt. Näissä kunnissa on etsittävä yhteistyömalleja, joilla turvataan riittävät ympäristönsuojelun palvelut
20 välisten ilmastoja ympäristötavoitteiden toimeenpanijoina on lopultakin tunnustettu näkyvästi. Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa (Kuntaliitto).. Monet kunnat ovat asettaneet itselleen tavoitevuoden hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja voidaan väittää, että jokaisessa kunnassa tehdään päivittäin päätöksiä ja muita valintoja ympäristömyönteisin perustein, näitä tekoja erikseen listaamatta. Ilmasto-, kiertotalousja luonnonvarakysymysten nousu politiikan keskiöön on korostanut tätä tehtävää erityisesti kuluvalla hallituskaudella. Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien ympäristönsuojeluun Meneillään oleva maakuntauudistus ravistelee jälleen hallintorakenteita. Yli puolet Suomen kunnista on paljolti ympäristönsuojeluviranomaisen koordinoimana laatinut jonkin ympäristöjohtamisen strategia-asiakirjan, kuten esimerkiksi ilmastostrategian, ympäristöja/ tai luonnonmonimuotoisuusohjelman tai muun vastaavan ympäristötavoitteita edistävän asiakirjan, ja raportoi vuosittain tai talousarviokausittain ympäristötavoitteidensa toteutumisesta päätöksentekijöilleen. vsk. Suomessa talouskasvua haetaan korostuvasti puhtaista ja älykkäistä ratkaisuista ja maamme halutaan nähdä mm. Viimevuosina kuntien ilmastotyön tueksi on syntynyt lukuisia verkostoja, joiden kautta ilmastotyön toivotaan etenevän kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Ympäristönsuojelu on pysymässä uudistusten myötäkin kunnassa yhdessä sen keskeisimpien yhteistyökumppanien rakennusvalvonnan, kaavoituksen, kuntatekniikan ja kunnan Kuva 2. Verkostoja on jopa niin paljon ja syntyy jatkuvasti lisää, että on tullut ajankohtaiseksi arvioida, tuovatko alati syntyvät uudet verkostot edelleen lisäarvoa ilmastotyölle vai hajautuuko rahoitusta liikaa niiden hallinnointiin, ja syövätkö verkostojen raportointi ja viestintä resursseja itse tekemiseltä. Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen rooli on ollut merkittävä paikallisen tavoitteellisen ja tuloksekkaan ilmastotyön ja muun strategisen ympäristönsuojelun edistäjänä ja ollut omiaan lisäämään alueensa toimijoiden sitoutumista siihen. kiertotalouden edelläkävijänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Vaikka kuntien talouden muutokset johtavat toki valtionosuusjärjestelmän muutoksiin, voidaan positiivisesti ajatella, että kuntien mahdollisuudet hakea toimintaansa ja strategisiin linjauksiinsa painotuksia yhdyskuntaja elinkenorakenteensa ja kuntalaisten tarpeiden perusteella laajenevat. Kuva 3. Noin puolet kuntien toimintamenoista on siirtymässä maakuntiin sote-sektorin poistumisen myötä. 21 strategisen johdon kanssa, mutta tulevaisuuden kunta ja sen tärkeiden sidosryhmien sijainti vuonna 2019 poikkeavat melkoisesti nykyisestä. Käytännössä kuntien toimintamenojen osuuksissa opetusja kulttuuritoimi ottaa soten paikan suurimpana, mutta aiemmasta poiketen muiden tehtävien, kuten teknisen ja ympäristösektorin, osuus tulee kasvamaan ollen lähes puolet toiminnasta. Alkavatko kunnat profiloitua kiihtyvällä tahdilla terveellisen ja viihtyisän elinympäristön tarjoajina tai vaikkapa kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edelläkävijöinä, jää tulevien kuntavaalien jälkeen nähtäväksi. Kuntien keskeisimmiksi tehtäväkokonaisuuksiksi nähdään joka tapauksessa kuntalainkin pohjalta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä kunnan elinvoiman edistäminen. Tulevaisuuden kuntien tehtäväkenttä tulee olemaan moninainen (kuva 3) ja elinympäristöroolin merkityksen voidaan uskoa nykyisestä korostuvan. Näissä molemmissa kokonaisuuksissa ympäristönsuojelulla on tärkeä rooli niin terveellisen ja viihtyisän elinympäristön kehittäjänä kuin resurssiviisaiden toimintatapojen käyttöön oton tukijana kunnan omassa toiminnassa, kuntalaisten palveluissa ja yritysyhteistyössään. Kuntien tehtäväkentän muutosta voidaan kuvata konkreettisesti talouslukujen valossa. Tulevaisuuden kunnan tehtävät (Kuntaliitto).. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Terveydensuojeluviranomaisen näkökulma voi kuitenkin olla hieman toinen, ja sillä olisi tarpeellinen tehtävä maankäytön terveysvaikutusten arvioinnissa ja haittojen ehkäisyssä. Aivan viime vuosina toimiala on ottanut varovaisia askelia alkaakseen painottaa toiminnassaan terveydensuojelulakiin kirjattua terveydensuojelun edistämistehtäväänsä. Yhteydenpidon muihin kuin isäntäkuntiin on koettu vähentyneen tai jopa loppuneen. Myös maakunnan liitoista siirtyy ympäristötehtäviä maakuntiin. Näin näyttää käyneen muutoin onnistuneena pidetyssä ympäristöterveyden yhteistoiminnassa. vesien ja merenhoidon kehittämistehtävät, ympäristön tilan seuranta ja ympäristötiedon tuottaminen sekä nyt joulukuisen hallituksen linjauksen mukaan myös luonnonsuojelun edistämistehtävät. Sosiaalija terveysministeriö on pyrkinyt antamaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tähän työkaluja esimerkiksi edellyttämällä ympäristönsuojelulakiin ympäristöterveyden lausuntoa ympäristöluvista ja teettämällä opasmateriaalia terveysvaikutusten huomioon ottamiseksi kunnan päätöksenteossa (Kuntaliitossa toteutettu TEMARA -hanke). Myös pitkään hajallaan ja heikoissa kantimissa ollut energianeuvonta ja hyvin keskeiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa noussut kestävien hankintojen edistäminen, sopisivat hyvin tähän kokonaisuuteen. Ympäristöterveys on ympäristösuojeluun verrattuna ollut hyvin vahvasti valtion ohjaamaa ja toiminta on ohjauksestakin johtuen painottunut lähes yksinomaan valvontaan. Kunnan ympäristönsuojelulla tulee olemaan yhdyspintoja maakuntien kanssa ennen kaikkea sen edistämisja kehittämistehtävissä. melu-, pölyja muissa ilmanlaatuasioissa sekä talousvesiasioissa. Yhdyspintaa tehtävissä löytyy mm. Melko yleistä tähän asti on ollut, että ympäristönsuojeluviranomainen on huolehtinut esimerkiksi kaavayhteistyössä terveellisen elinympäristön toteutumisesta, tämä ilmeni mm. Maakunnista toiveissa olisi nyt maakunnan ja elyjen edistämistehtävien yhdistyessä saada aiempaa vahvempaa tukea ja koordinointia kuntien ilmasto-, resurssiviisaus-, luontoja vesienhoitotyölle. Toimialan raportointivelvollisuuksista johtuen toiminnan tuloksellisuutta on määritelty paljolti esimerkiksi tarkastusten lukumäärien kautta. Nyt terveydensuojelun siirtyessä toiseen organisaatioon, pois kunnasta, riskinä on, että yhteydenpidosta kuntaan tulee muodollisempaa ja se vähenee, eli niin kutsutut byrokratiahaitat lisääntyvät. Karkeasti arvioiden elyjen y-vastuualueen resursseista noin puolet on siirtymässä maakuntiin. Kunnan ympäristönsuojelun ja valtion lupaja valvontaviraston yhdyspinnat Valtion lupaja valvontavirastoon kootaan nykyisten aluehallintovirastojen (AVIt) lupa. 22 Kunnan ympäristönsuojelun ja maakunnan yhdyspinnat Maakuntiin on siirtymässä ely-keskusten y-vastuualueilta mm. Näistä osa-alueista VIRVA -tutkimus osoitti etenkin terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun yhteyden toisiinsa. vsk. Nämä pitävät sisällään paitsi maakuntakaavoitukseen liittyvät ympäristöasiat myös maakunnan liitoissa vaihtelevalla resursoinnilla tehdyn kuntien ilmastotyön ja sen hankerahoituksen koordinoinnin. TEMARA -hankkeen kuntahaastatteluissa. Maakuntiin on myös siirtymässä kuntien ympäristöterveyden kokonaisuus eli terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Vaikuttaisi väistämättömältä, että vaikka yhteydenpitokanavia kunnan ja maakunnan välille rakennettaisiin, kunnassa terveydensuojelun asiantuntemusta tulee kehittää jollain toisella toimialalla, todennäköisesti sitten ympäristönsuojelussa
Ympäristönsuojelun siirtomahdollisuus maakuntaan ja kuntien näkemyksiä ympäristöhallinnon nykykehityksestä Eduskunnan käsittelyssä oleva maakuntalakiluonnos sisältää hallituksen joulukuisen linjauksen mukaisesti kirjauksen kunnan ympäristötoimen siirtomahdollisuudesta maakuntaan. Toiveikkaana voikin odottaa paluuta vanhoihin hyviin aluekeskusaikoihin, jolloin kuntien ja valtion aluehallinnon yhteydenpito oli tiiviimpää ja kunnille annettava asiantuntijatuki ei ollut vain lain tyhjä kirjain. Maakuntien liittojen johtamat valmisteluorganisaatiot ja ELY-keskukset ovat tiedustelleet alueensa kuntien halukkuutta käyttää tätä siirtomahdollisuutta. Huolimatta siitä, että elyja ympäristönsuojelulait velvoittavat elyjä tukemaan kuntien ympäristönsuojelua, on tämä tehtävä jouduttu priorisoinneissa jättämään vähäiselle panostukselle. Maakuntalain kirjaukset yhteistyöstä ovat hyvin ylimalkaisia ja tämän yhteistyön toteutuminen vaatii asian tiedostamista ja yhteistyökanavien rakentamista ja resursointia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkokonaisuus voitaisiin siirtää kunnasta maakunnan hoidettavaksi, jos kaikki maakunnan kunnat niin maakunnan kanssa sopivat. Esimerkiksi elyissä toimineet toimintamalliryhmät yhdistäen nyt myös kuntien ja valtion viranomaisia aihe-alueittain, voisivat olla hyvä tapa edistää tiedonvaihtoa ja paljon perään kuulutettujen yhtenäisten laintulkintojen löytymistä. Kuntaliitto ja ympäristöministeriö ovatkin jo aloittaneet keskustelut tavoista luoda pysyviä yhteistyörakenteita valtion viraston ja kuntien viranomaisen välille. vsk. Näin ollen kunnan ympäristönsuojelun laillisuusvalvontatehtävissä yhdyspintoja tulee jatkossa olemaan valtion lupaja valvontavirastoon. Tehtävän siirtyessä kuntien olisi myös osoitettava tehtävälle rahoitus. Edellisen aluehallintouudistuksen myötä AVIen etääntyminen ja elyjen niukentuneiden resurssien johdosta valtion aluehallinnon yhteydenpito ja asiantuntijatuki kuntiin on kuihtunut paikoittain lähes olemattomiin. ” Kuntien keskeisimmiksi tehtäväkokonaisuuksiksi nähdään joka tapauksessa kuntalainkin pohjalta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä kunnan elinvoiman edistäminen. 23 sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) y-vastuualueiden valvontatehtävät. Näissä molemmissa kokonaisuuksissa ympäristönsuojelulla on tärkeä rooli.. Kemikaalivalvonnan osalta ympäristövalvontaan kiinteästi liittyvät Tukesin viranomaistehtävät pysyvät edelleen TUKEsissa, joka säilyttää itsenäisen asemansa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Uusi virasto palauttaa yhteen elyjen ja avien asiantuntemuksen ja kokoaa valtion lupa-ja valvontaresurssit. On tyypillistä, että resurssien niukentuessa kukin organisaatio priorisoi toimintansa omien tulipalojensa sammutteluihin ja tulostavoitteet määritellään tämän mukaisesti. Valtion lupaja valvontatehtävien yhdistämistä voidaan pitää paitsi resurssien tehokkaamman käytön myös kuntien ja valtion yhteistyön kannalta pääosin hyvin myönteisenä ratkaisuna. Ympäristönsuojelulain mukaisten lupaja valvontatehtävien ohella myös vesilain mukaiset lupaja valvontatehtävät siirtyvät elyistä ja aveista valtion virastoon
Kuntaliiton kuntien johtaville ympäristöviranhaltijoille tekemän kyselyn mukaan ympäristönsuojelu nähdään tärkeänä ja kiinteänä osana kunnan kehittämistä ja päätöksentekoa, ja sen halutaan pysyvän kunnassa. Käyttökelpoisen. Tästä on tarpeen sopia, koska lainsäädännössä ei tällaisesta yhteistyöstä ole tähän asti ollut tarpeen säätää. Vastaavana erityislainsäännön kehittämisen esimerkkinä ympäristöministeriön hallinnon alalla on tällä hallituskaudella sen keskeisimmäksi uudistukseksi rankattu yhden luukun hanke, joka muun ohella tähtää sekin viranomaisten keskinäisen ja asiakkaan kanssa käytävän vuorovaikutuksen lisäämiseen. Niin maakuntauudistuksessa kuin kuntien sisäisissäkin organisaatiouudistuksissa tavoitellaan tehokkuutta lisäämällä viranomaisten yhteistyötä ennen kaikkea siihen ohjaavilla hallintorakenteilla. vsk. Tehokkuutta yhteistyöstä maakuntauudistuksesta huolimatta tai sen myötä Kunnat ovat tottuneet hallintouudistuksiin eivätkä näytä tai voikaan odottaa kaikissa ratkaisuissaan maakuntauudistuksen lopputulemaa. Kuntien organisaatiouudistuksille leimallista näyttää olevan hallinnontasojen vähentäminen, toimialojen ja toimielinten yhdistäminen. Valtionkin yksi luukku näyttäisi nyt syntyvän uuteen lupaja valvontavirastoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 24 Keski-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kainuun maakunnissa asiaa arvioidaan joissain kunnissa, muualla kuntien halu hoitaa itse tämä tehtäväkokonaisuus myös tulevaisuudessa näyttäisi olevan selvää. asioiden käsittelyn etääntyminen kuntalaisesta, uudistuksen valmistelun aliresursointi ja jo ennestään pienten luonnonsuojeluresurssien hajaantuminen. Kunnissa, joissa ympäristölliset viranomaiset sijoittuvat samaan toimintayksikköön, asiakkaan palvelu yhdeltä luukulta, hankkeisiin liittyvät ennakkoneuvottelut ja muu vuorovaikutus asiakkaan kanssa ovat arkipäivää. Tärkeää on niin ikään sopia, millä tavoin kunnan tarvitsema ympäristönsuojelun asiantuntemus on tehtävänsiirron jälkeen kunnan käytössä. Tällä hetkellä näyttäisi kaiken kaikkiaan melko epätodennäköiseltä, että missään maakunnassa kaikkien kuntien yksimielisyyttä tehtävän siirtoon olisi löytymässä. Mikäli siirtoon jossain maakunnassa päädytään, on sopimisen yhteydessä sovittava tarkoin paitsi siirtyvistä resursseista, myös siirrettävän tehtäväkokonaisuuden sisällöstä ja laatutasosta. Ympäristönsuojelun kehittämiseen tarkoitettujen määrärahojen riittävyyden koetaan näyttävän entistä heikommalta. Joidenkin pienten tai keskikoisten kuntien ympäristönsuojelusta vastaavat viranhaltijat arvioivat, että maakunnallisissa yksiköissä etuja voisi tulla esimerkiksi ympäristön tilan seurannalle, vesienhoidolle ja maa-ainesasioiden hoidolle, laillisuusvalvontatehtävien resursoinnille sekä lainsäädäntöasiantuntemukselle. Esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, jätehuoltoon, vesihuoltoon, ilmastoja luonnonsuojelutyöhön liittyvät yhteistyöryhmät, tarvittavat lausunnot ja muut toimivat ja tarpeelliset yhteistyökäytännöt hoidetaan jatkossa. Ympäristöhallinnon aiempien muutosten valtiontasolla nähdään heikentäneen ympäristöhallintoa. Ympäristöhallinnon koetaan joutuneen murentamisen, hajoita ja hallitse -menttaliteetin kohteeksi eikä kuntien ympäristöhallintoa haluta sotkettavan tähän. Vaikuttaisi siltä, että kunnissa on meneillään varsinainen organisaatiouudistusbuumi. Ratkaisuissa yhtenä tavoitteena on halu vahvistaa paikallista demokratiaa. ELY-keskuksista kerrotaan lähteneen osaavaa, aluetta tuntevaa henkilöstöä muualle. Siten ensisijaisen tärkeäksi yhden luukun toteuttamisessa nousee sähköisen luukun rakentaminen. Maakuntauudistuksessa kuntien ympäristöjohtoa huolettavat mm
vsk. (24 %).. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. Raportti, Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2017 Valtioneuvoston kanslia, 1.2.2017. Lähteet Attila, M., Ympäristölupamenettelyn pullonkaulat ja kesto, Ympäristöministeriön raportteja, Ympäristöministeriö, 2.3.2017. Parviainen J., Suuntaviivoja rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisoinnille, VIRVA -hankkeen väliraportti, Suomen Kuntaliitto ry, 2016. Parviainen J., Kuntien ympäristönsuojelun hallintokysely 2013, Suomen Kuntaliitto ry, 2013. Irtonumero 8,00 € sis. Kukapa yksinäinen ympäristöviranhaltija olisi uskonut tätä todeksi vuonna 1986, kun tuhannenkin markan sijoitus ympäristöinvestointiin tuntui olevan liikaa. Ympäristötavoitteiden toteutumisen kannalta lohdullista kuitenkin on, että kävipä nyt miten tahansa hallintorakenteille, on voimakkaasti kasvanut kuluttajien ympäristötietoisuus johtanut siihen, eikä vähiten kiitos paikallisen ympäristönsuojelutyön, että rahakin hakeutuu kuntien ympäristömyönteisiin investointeihin. ALV. 25 sähköisen asioinnin ja siihen yhteydessä olevien tietojärjestelmien yhteensopivuus edellyttää kaikkien käyttäjien mukaan ottoa niiden kehittämiseen. Hieman hankalaa on arvioida muutosten vaikutuksia, kun tavatonta tällä hallituskaudella ei näytä olevan, että pykäliä muutetaan jo ennen edellisten muutosten voimaantuloa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Parviainen J., Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon uudelleen organisoinnin lähtökohdat. On toivottavaa, että tulevat hallintorakenteet tukevat vaikuttavaa paikallista ympäristönsuojelutyötä. (24 %). Muutosten tahti huolettaa, mutta ympäristönsuojelun tulevaisuudessa valoakin Muuttuva ympäristö, hallintorakenteet ja lainsäädäntö pitävät toki kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen virkeänä, mutta työrauhaa ja suvantoakin edes jollain osaalueella kaivattaisiin. Tämän todistaa esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien keskuudessa suuren suosion saaneet Kuntarahoituksen liikkeelle laskemat vihreät bondit
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun mukanaolo hankkeessa toi jo aikaisemmissa selvityksissä havaittuihin asioihin uutta tieteellistä selitysvoimaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Rakennusvalvonnan alueellistamista selvitettiin viimeksi edellisellä hallituskaudella sekä Kuntaliiton että ympäristöministeriön toimesta, ja myös ympäristöterveydenhuollosta on olemassa useita selvityksiä, joissa pohditaan sen sopivinta järjestämistapaa. Vain ympäristönsuojelusta puuttui laajempi sen organisointia koskeva selvitystyö koko maan tasolla.. Tutkija Jarno Parviainen VIRVA-hanke toi uusia näkökulmia rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisointiin Hankkeen alkaessa saatettiin ihmetellä, mitä uutta VIRVA toisi keskusteluun viranomaistoimintojen järjestämisestä. 26 Tieteellistä selitysvoimaa keskusteluun viranomaistoimintojen järjestämisestä Hankkeessa tuotettiin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisointiin liittyviä ratkaisumalleja. vsk. Fiskaalisen federalismin puitteissa selvitettiin toimialoille sopivinta hallinnon tasoa. Myös viranomaistehtävien hoitamisen optimaalista yksikkökokoa ja sen toiminta-aluetta hahmoteltiin huomioiden kunnan kehittämistehtäväyhteys ja aluetaloudelliset näkökulmat
Toimialat on käsitelty aina tehtävätasolla asti yhteistyön näkökulmasta muiden toimialojen kanssa, ja myös yhteistyön toistuvuudesta ja laadusta on perustietoa. Vielä ennen varsinaista raportointivaihetta alustavia johtopäätöksiä testattiin aluetilaisuuksissa, joissa mukana oli myös kunnan luottamushenkilöitä. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat kiinteä osa kunnan kehittämistehtäviä ja kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua. Hankkeen keskeisenä empiirisenä aineistona oli viranomaistoimijoiden välisten yhteistyösuhteiden selvittäminen tehtävätasolla hyödyntäen verkostoanalyysiä. Kuntien kanssa maakuntauudistus huomioiden Hanke alkoi edellisen hallituksen aikana ilman tietoa maakuntauudistuksesta. Ympäristöterveydenhuollon osalta lähinnä terveydensuojelu täyttää kunnallisen toiminnan kriteerit ja kytkey” Palveluiden katkottomuus, parempi maksutaso, osaamisen kehittäminen ja viranomaisen riittävän vahvan itsenäisen aseman turvaaminen edellyttävät suurempia yksiköitä rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun.. Tutkimusta pystyttiin muokkaamaan selvitystyön aikana siten, että se antoi myös suuntaviivoja maakuntauudistuksen valmistelulle siltä osin kuin se koskee hankkeen toimialoja. Yhteiskunta ja viranomaiskentän perusolettamukset muuttuivat siten laajasti hankkeen aikana, mikä ei ole kovin yleistä tutkimustyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Yhteistyön määrä ja sen laatu ovat yksi keskeinen peruste, jonka avulla toimialalle on määritetty optimi järjestämistaho. Peruskysymys ei muuttunut matkan varrella, mutta maakuntauudistus toi siihen mukanaan uuden tarkastelupinnan. Parhaimmillaan VN-TEAS-hankkeet tuottavatkin tietoa suoraan päätöksenteon tarpeisiin nopeasti ja jouhevasti. Keväällä 2016 haastateltiin yhteensä noin 50 henkilöä sisältäen myös hankkeen toimialojen yhteistyötoimialojen edustajat sekä kuntien johto ympäri maata. Tämän mahdollisti osaltaan tiivis ohjausryhmätyöskentely, jossa oli edustettuna neljä ministeriötä, Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto. Selvityksessä huomioitiin myös ammattikunnille tyypillisiä ominaisuuksia ja pyrkimyksiä toimintojen uudelleenorganisointivaiheessa. Hankkeen alkaessa pääpaino oli löytää näille viranomaistoiminnoille ratkaisumalleja, jotka tuottaisivat nykyistä suurempia, ja samalla muihin toimialoihin synergisiä ratkaisuja. vsk. Tutkimus tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa aineistolähtöisesti. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu tärkeä osa kunnan elinvoimaisuuden edistämistä Tutkimus osoitti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kuntapohjaisiksi toiminnoiksi. Syksyn 2015 kyselyyn vastasi noin 700 viranhaltijaa. Tähän päädyttiin, kun huomioitiin talousteoreettiset peruslähtökohdat, tarve paikallisten olosuhteiden tuntemiselle sekä tärkeimmät yhteistyötahot sekä asiakasläheisyys. 27 Selvityksessä käsiteltiin myös lyhyesti perinteisen byrokratiateorian hyötyjä ja haittoja toimialojen viranhaltijoiden tehtävänkuvassa, johon sisältyy sekä laillisuusvalvontaa että kehittämistehtäviä kuten myös asiakaspalvelua
Ensinnäkään toimialalla ei ole hyvin pienten yksiköiden ongelmaa, mikä on keskeisin kehityskohde rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon siirtyminen maakuntaan voi tarkoittaa tarvetta palkata uutta henkilöstöä kuntiin hoitamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtäviä. Kaikista pienimpiin yksiköihin liittyvät haasteet ovat selviä. vsk. Muissa ympäristöterveydenhuollon tehtävissä kytkökset kuntaan eivät ole yhtä merkittäviä, ja tehtävät ovatkin perusteltua järjestää nykyistä suuremmalla aluepohjalla. Vain osa tehtävistä kytkeytyy vahvasti kunnan toimintaan. Kunnille jää maakuntauudistuksessa edelleen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä edistämistehtäviä. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudelle hankala määritellä optimaalista järjestämistasoa Ympäristöterveydenhuolto poikkeaa monella tapaa rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta. Pystyvätkö entistä suuremmat yksiköt ja siitä syntyvät hyödyt kompensoimaan etääntymisen kuntien toiminnasta ja mahdollisesti heikentyvän paikallistuntemuksen aiheuttamat haitat. Seututasolla voidaan saavuttaa suurempien yksiköiden hyötyjä etääntymättä liikaa toimialoille synergisestä kuntien maankäytön kokonaisuudesta. Aineiston perusteella terveydensuojelu on lähimpänä kunnan muita tehtäviä. Ympäristöterveydenhuollon kohdalla lähinnä terveydensuojelu hyötyisi tästä ratkaisumallista. Seututasolla yritykset. Kohti seudullisia viranomaisyksiköitä Selvityksessä on päädytty esittämään pääsääntöisesti seututasolla toteutettavia kuntayhteistyöhön perustuvia viranomaisyksiköitä, joissa toimivat kaikki hankkeen toimialat. Tutkimuskirjallisuuden perusteella juuri kaikkein pienimpien yksiköiden kasvattamisella kuntakontekstissa voidaan saavuttaa parempaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Terveydensuojelu on ollut tässä yksi kuntien työkalu. Aiemmissa selvityksissä on myös nähty haitallisena terveydensuojelun tehtävien hoidon osalta, jos niiden hoitaminen etääntyy kunnista. Samaan hengenvetoon on todettava, että kuntakohtainen järjestämistapa ei ole kestävä ratkaisumalli pienten viranomaisyksiköiden johdosta. Tältä osin jää epäselväksi, mikä on ympäristöterveydenhuollon maakuntaan siirtyminen nettohyöty. 28 tyy yhteistyösuhteiltaan kunnan muihin toimialoihin synergisesti. Ympäristöterveydenhuollon nykyinen järjestämismalli on lähellä sen optimia. Toisekseen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus koostuu useista hyvin erilaisista tehtävistä, jotka ovat eri suuntiin synergisiä ja osa niistä täyttää selvästi enenemän kunnallisen toiminnan kriteerejä kuin toiset tehtäväalueet. Tämän vuoksi selvityksessä päädyttiin esittämään samansuuntaista ratkaisumallia rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kehittämiseksi. Palveluiden katkottomuus, parempi maksutaso, osaamisen kehittäminen ja viranomaisen riittävän vahvan itsenäisen aseman turvaaminen edellyttävät suurempia yksiköitä rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun. Siinä toteutuvat sekä riittävän suuren yksikön hyödyt, että läheisyys muihin synergisiin toimialoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ympäristöterveydenhuollon osalta on siten haastavaa esittää yhtä ratkaisumallia, jossa sen kokonaisuus säilyisi, mitä monet ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat pitäneet ensiarvoisen tärkeänä, ja jossa samalla kaikille tehtävillä löytyisi tehtävän hoidon kannalta optimaalisin järjestämistaso
Toisekseen kuntayhteistyön edellytykset ja myös sillä saavutettavat hyödyt ovat parhaimmillaan keskenään samankaltaisten sekä toimintaympäristöltään että tarpeiltaan vastaavanlaisilla kunnilla. Tämä tarkoittaisi myös laajaa ja joustavaa sopimusoikeutta kuntien ja maakuntien välillä tehtävien hoidossa. Koska myös maakunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, ja osa niistä vain hiukan seututasoa suurempina, on selvityksessä nähty myös pienimmät maakunnat mahdollisina selvityksen viranomaistoimintojen järjestäjinä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Näin voidaan saavuttaa kokonaisuuden kannalta optimaalinen järjestämismalli. Alueiden erilaistumiskehitys jatkuu, ja digitalisaatio muuttaa työskentelytapoja. 29 ja yksityishenkilöt hyötyvät viranomaisten kuntarajat ylittävistä yhteisistä tulkinnoista. vsk. Ympäristöterveydenhuollon kohdalla lähinnä terveydensuojelu hyötyisi tästä ratkaisumallista.. Yhtä kategorista ratkaisumallia ei saada helposti sellaiseksi, että sen lopputuloksena koko maahan syntyisi tarkoituksenmukaisia viranomaisrakenteita, koska myös tulevat maakunnat poikkeavat toisistaan huomattavasti kokoluokaltaan ja toiminallisista olosuhteiltaan aivan kuten nykyiset kunnatkin. Seututasolla pystytään vielä huomioimaan paikalliset olosuhteet ja myös luodaan viranomaistoiminnan riippumattomuudelle mielekkäät peruslähtökohdat. Näillä asioilla on merkitystä sille, kuinka viranomaistoimintojen kysyntä tulee kehittymään eri osissa maata sekä kuinka muuttuviin tarpeisiin voidaan myös vastata uusilla menetelmillä. Varsinaista viranomaisrakenteen organisoitumista täydentävänä ratkaisuna voidaan toiminnan edelleen tehostamiseksi lisätä kuntien välisten ja tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien välisten ostopalveluiden kehittämistä sekä erilaisia verkostopohjaisia yhteistyömalleja ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. ” Selvityksessä on päädytty esittämään pääsääntöisesti seututasolla toteutettavia kuntayhteistyöhön perustuvia viranomaisyksiköitä, joissa toimivat kaikki hankkeen toimialat. Vain osa tästä kehityksestä osataan ennakoida, ja siksi pitäisi välttää liian yksioikoisia ratkaisuja. Seutumallia voidaan pitää pohjaratkaisuna, joka turvaa riittävät ja tasapuoliset viranomaispalvelut kaikkialla maassa, ja sellaista tarvitaan. Muuttuva yhteiskunta ja maakuntahallinto edellyttävät joustavuutta ratkaisumalleihin Käytännössä VIRVA-hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntakentällä ja maakuntauudistuksen yhteydessä edellyttää, että kasvava määrä erilaisuutta sallittaisiin tehtävien järjestämisessä, kun toiminta vain täyttää riittävät laadulliset ja määrälliset ehdot. Seudullisesta perumallista voidaan poiketa tietyin ehdoin. Selvityksessä esitetyssä ratkaisumallissa keskisuuret ja suuret kaupungit voisivat hoitaa tehtävät itsenäisesti. Tämä perustuu siihen, että niillä on pääsääntöisesti riittävät resurssit viranomaistehtävien hoitoon ja niissä viranomaistoiminnot muodostavat toiminallisen kokonaisuuden kaavoituksen ja kuntatekniikan kanssa
vsk. Toimijoiden oma-aloitteisuuteen ja vapaaehtoisuuteen luottava yhteiskunnallinen ohjaus on parhaimmillaan joustavampaa, kustannustehokkaampaa ja kekseliäämpää kuin lait ja muu perinteinen sääntely. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Nopeiden teknisten, sosiaalisten ja taloudellisten muutosten maailmassa perinteinen sääntely on helppo leimata liian jäykäksi ja jälkijättöiseksi. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti siitä, millainen vapaaehtoisuus palvelee parhaiten pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden toteutusta.. Taksija majoituspalveluiden uudet sovellukset ovat olleet paljon esillä, mutta Uber ja AirBnB ovat vain yksittäisiä esimerkkejä laajemmasta ilmiöstä. Aina vapaaehtoiset sitoumukset eivät kuitenkaan tepsi. Viime vuosien ehkä Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Tutkija Suvi Vikström Suomen ympäristökeskus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus – vapaaehtoisten sitoumusten mahdollisuudet ja kehittämistarpeet Vapaaehtoisuus on saanut paljon huomiota viime aikojen ympäristöpolitiikassa. Jähmeän sääntelyn on katsottu haittaavan myös esimerkiksi uuden aurinkosähkötekniikan hyödyntämistä. Vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden suhdetta pohdittu paljon ympäristönsuojelussakin. Ympäristösääntelyä on monesti moitittu liian yksityiskohtaiseksi, ylimitoitetuksi tai jopa kokonaan turhaksi (Lyytimäki & Rinne 2014). 30 N orminpurkutalkoiden, hallinnon keventämisen ja sääntelyn purkamisen viimeaikainen suosio selittää osaltaan vapaaehtoisuuden nostetta yhteiskunnallisessa ohjauksessa
Itämerilupaus on yksityisen organisaation, Baltic Sea Action Groupin koordinoima kampanja, joka käynnistettiin vuonna 2010. Käytännössä järvikunnostuksen onnistuminen vaatiikin vapaaehtoisten toimien ohella julkisen vallan jämäkkää ohjausta, joka pakottaa systemaattisesti niin mökinomistajat kuin maanviljelijätkin pienentämään vesistöön kohdistuvia päästöjä tietylle vähimmäistasolle. Tämän ovat joutuneet huomaamaan esimerkiksi lukuisat järvien kunnostamisesta vastaavat yhdistykset. Osa kritiikistä on kummunnut siitä virheellisestä käsityksestä, että asetuksen ensisijainen tavoite olisi Itämeren suojelu, eikä paikallinen vesiensuojelu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Yleensä vapaaehtoiset aloitteet täydentävät perinteistä sääntelyä, mutta joissakin tapauksissa niillä voidaan korvata säädöksiä. Vapaaehtoisuuden avulla voidaan pureutua tehokkaimmin pulmiin, jotka ovat sekä selvästi rajattavissa että nopeasti ratkaistavissa. vsk. Käytännössä kauppaketjut sitoutuivat vapaaehtoisesti vähentämään ilmaisten muovikassien tarjontaa ja käyttöä. Vapaaehtoisuuden porkkanat tuottavat parhaimmillaan parempia tuloksia kuin perinteiset piiska ja pakko. 31 eniten kritisoitu ympäristönsuojelun säädös on haja-asutusalueilla syntyvien jätevesien käsittelyä koskeva asetus, jota on muutettu kritiikin seurauksena useaan otteeseen. Tavoitteena on vaikuttaa ympäristön tilaan julkisen sääntelyn rinnalla, mutta konkreettisemmin, nopeammin ja tehokkaammin. Kun järvi pysyy sitkeästi rehevöityneenä, on uhkana vapaaehtoisten innon laantuminen paljon ennen kuin järven tilan pitkäaikaiseen kehitykseen vaikuttavat kunnostustoimet on saatu toteutettua. Eri toimijoiden vahvaa halua Itämeren suojeluun osoittaa esimerkiksi Itämerilupaus, jossa jo yli 250 yhteiskunnan eri sektoreita laajasti edustavaa toimijaa on julkisesti sitoutunut toteuttamaan Itämeren tilan parantamiseen tähtääviä konkreettisia toimia (BSAG 2016). fi) on esimerkki laaja-alaisesta vapaaehtoisuuteen perustuvasta yhteiskunnalli. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (www.sitoumus2050. Silti pelkän vapaaehtoisuuden varaan ei kannata jättäytyä. Kriitikot eivät yleensä ole kyseenalaistaneet Itämeren suojelun tarvetta sinänsä, vaan suuria kustannuksia, pakottavia aikarajoja ja toimenpiteiden kohdentumista kaukana Itämerestä sijaitseviin kohteisiin. Piiskaa vai porkkanaa. Aikaa, rahaa ja innostusta tarvittaisiin usein enemmän kuin vapaaehtoisilla on käytettävissään, eikä kaikkiin ongelmiin ole löydettävissä nopeita ratkaisuja. Julkinen valta puolestaan välttyi uuden lainsäädännön muotoilemiselta, sen toimeenpanolta ja työläältä valvonnalta. Kaikki toimijat eivät innostu tai kykene oma-aloitteiseen toimintaan ympäristönsuojelun hyväksi. Uutta imua kestävälle kehitykselle Vapaaehtoisuus voi toimia myös laajaalaisten ja pitkäkestoisten tavoitteiden toteutuksen tukena. Vapaamatkustajuus voi olla ylivoimainen kiusaus, erityisesti jos pitkän aikavälin vaikutuksista riskeistä ei ole riittävästi tietoisuutta, tai kun toimijalla on mahdollisuus ulkoistaa kustannuksia ja haittoja muiden kannettavaksi. Valitettavasti vain harvat ympäristökysymykset ovat tällaisia. Esimerkiksi kotimaiset kauppaketjut välttivät lainsäädäntöön perustuvan uuden sääntelyn, kun EU:n niin sanottu muovikassidirektiivi pantiin Suomessa toimeen kaupan alan ja hallinnon välisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Kyse on sitoutumisesta, joka perustuu ylhäältäpäin tulevien säädösten sijaan toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen – ja osin myös turhautumiseen valtiojohtoisen ympäristönsuojelun liian hitaana pidetystä etenemistä
Vaikuttavuustietoa tarvitaan Toimenpidesitoumusprosessin vaikuttavuudesta on kertynyt vasta vähän tietoa. Yhteiskuntasitoumus toimii pitkän aikavälin kehikkona kansallisista kestävän kehityksen tavoitteista, mutta sen käytännön sisällön määrittää eri toimijoiden vapaaehtoinen sitoutuminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 32 sesta ohjauksesta. Yhteiskuntasitoumus on myös YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n kansallinen toteutustapa. Ydinkysymys on erilaisten kestävyystavoitteiden laaja-alaisuus ja monenlaisten toimijoiden mukaan saaminen. Kestävyys ei voi syntyä pelkästään ylhäältäpäin käskemällä. vsk. Lisäksi tarvitaan yhteiskunnan eri lohkoilla ja tasoilla toteutettavia lukemattomia päätöksiä, joiden yhteisvaikutus määrittää kehityksen suuntaa. Toimenpidesitoumuksella on oltava selkeä vastuutaho, joka suunnittelee ja toteuttaa omassa toiminnassaan konkreettisen ja uuden toimenpiteen, joka tukee vähintään yhden kansallisen tason kestävän kehityksen tavoitteen toteutusta. Suomi on jo vuosikymmeniä ollut kestävän kehityksen edelläkävijämaa, mutta kehitystä ei täälläkään ole pystytty kääntämään yksiselitteisesti kestäväksi (Lyytimäki ym. Mukana on yrityksiä, kouluja, järjestöjä, hallintoa, ammattiliittoja, puolueita, kuntia, kaupunkeja ja jopa yksityishenkilöitä. Esimerkiksi yllä mainittu kaupan alan muovipussisopimus on käytännössä toteutettu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksena. Toimenpidesitoumuksen voi antaa mikä tahansa toimija, yksittäisestä henkilöstä koko maan kattavaan organisaation tai kansainväliseen yritykseen. Todennäköistä on, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä laajempaa ja sitoutuneempaa eri toimijoiden Kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten määrän ajallinen kehitys organisaatioluokittain. 2016). Maaliskuussa 2016 sitoumuksen oli antanut yli 500 eri tahoa. Yhteiskuntasitoumus on vuonna 2013 aloitettu entistä osallistavampi, keskustelevampi ja toiminnallisempi yhteiskunnallisen ohjauksen malli, jonka avulla pyritään saamaan uusia motivoituneita toimijoita mukaan kestävän kehityksen toteutukseen. Sitoumusten avulla pyritään löytämään uudenlainen tapa kestävän kehityksen edistämiseen
http:// tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=13301 Lyytimäki, J., Rinne, J. vsk. Voisivatko toimialat ja sektorit jakaa tehokkaammin tietoa hyväksi havaituista toimintamalleista tai löytää yhteistyömahdollisuuksia sitoumustensa kautta. http://www.bsag.fi/ commitment.html Lyytimäki, J., Lähteenoja, S., Sokero, M., Korhonen, S., Furman E. Edelläkävijät ovat jo ottaneet kestävän kehityksen aidoksi osaksi ydintoimintaansa, mutta suuri joukko toimijoita sivuuttaa kestävyystavoitteet osittain tai jopa kokonaan. Ympäristönsuojelun vaikutukset esiin: Vuorovaikutteinen viestintä arvioinnin apuna. (2014). Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Baltic Sea Action Group. net/10138/144174 Sitoumus2050.fi -sivusto. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Mitkä ovat tyypillisiä esteitä sitoumuksen antamiselle tai niiden jouhevalle toteuttamiselle. 33 osallistumista. https:// sitoumus2050.fi/ Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Hanke kartoittaa sitoumusten nykytilanteen ja arvioi monipuoliseen aineistoon perustuen sitoumusprosessin vaikuttavuutta, vahvuuksia ja heikkouksia. Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit. Näihin kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia kevään 2017 aikana toteutettavassa KekeArvi-hankkeessa. Tietoa puuttuu erityisesti siitä, milloin, missä ja minkälainen vapaaehtoisuuteen perustuva toimeliaisuus edistää parhaiten kestävää kehitystä. Kirjallisuus BSAG (2016). Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. (2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. A commitment bank. 52 s. Millaiset sitoumukset ovat mielekkäitä suurten ja pienten yritysten, koulujen, kuntien tai yksittäisten kansalaisten näkökulmasta. Konkreettiset kehittämissuositukset muodostetaan vuorovaikutteisesti kestävän kehityksen eri toimijoiden kanssa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2014. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2016. Mihin tekeminen lopahtaa ja mikä antaa uutta intoa. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.. http://hdl.handle
34 Ylitarkastaja Reetta Honkanen Valvira Tupakointi asuntoyhteisöissä Asuntoyhteisössä tapahtuva tupakointi on tuttu keskustelunaihe monessa asuntoyhteisössä. Artikkelissa keskitytään erityisesti tupakointikiellon määräämistä koskevaan prosessiin.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Tässä artikkelissa käydään läpi asuntoyhteisöjä koskevia tupakointikieltoja sekä keinoja, jolla tupakointia voidaan rajoittaa. Uusi tupakkalaki antoi asuntoyhteisöille myös mahdollisuuden hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa paitsi huoneistojen käytössä oleville parvekkeille ja pihoille, myös asuinhuoneiston asuintiloihin. Asuntoyhteisöjä koskevista tupakointikielloista ja rajoituksista säädetään tietyiltä osin suoraan tupakkalaissa, minkä lisäksi asuntoyhteisöllä itsellään on mahdollisuus kieltää ja rajoittaa tupakointia hallitsemillaan alueilla
Kunnan tupakkalakia valvova viranomainen määrää kiellon asuntoyhteisön hakemuksesta. Päätös tehdään normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti siten, kun ko. vsk. Tupakkalaissa säädetyt tupakointikiellot koskevat myös kasviperäisen poltettavaksi tarkoitetun tuotteen (esim. asumismuotoa koskevassa laissa säädetään. Muita mahdollisia keinoja tupakoinnin kieltämiseen asukkaiden hallinnassa olevissa tiloissa ovat esimerkiksi • terveydensuojelulain mukainen menettely (edellyttää terveyshaittakynnyksen ylittymistä) • asunto-osakeyhtiöissä tupakointikiellon kirjaaminen yhtiöjärjestysmääräykseen (edellyttää kaikkien yhtiön osakkaiden suostumuksen) • vuokrasuhteessa tupakointikiellon kirjaaminen vuokrasopimukseen. Yksittäisellä asukkaalla ei ole oikeutta hakea tupakointikieltoja viranomaiselta. Näiden ennestään tuttujen kieltojen ja rajoitusten lisäksi uusi laki mahdollistaa sen, että asuntoyhteisö voi hakea tupakointikieltoa asukkaiden hallitsemiin tiloihin, kuten huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston käytössä olevaan ulkotilaan ja poikkeuksellisesti myös huoneiston sisätiloihin. Tupakointikiellot ja tupakoinnin rajoittamisen mahdollisuudet Tupakkalaissa kielletään tupakointi asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Kiellon hakeminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun asuntoyhteisö on tehnyt asiasta päätöksen sekä kuullut niiden tilojen haltijoita, joihin kieltoa haetaan. Tupakointikiellon hakemista ja määräämistä koskeva prosessi sisältää useita vaiheita, minkä vuoksi sen arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan noin 7–8 kuukautta. 35 U usi tupakkalaki tuli voimaan 15.8.2016. Tupakkalaki ei rajoita asuntoyhteisön oikeutta järjestyssäännöissään kieltää tupakointi myös muilla kuin säännöksessä mainituilla yhteisillä ulkoalueilla. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä tupakointikiellon hakemista koskevasta asiasta päätetään yhtiö. Asuntoyhteisön oikeus tupakoinnin kieltämiseen ei ulotu asukkaiden hallinnassa oleviin ulkoalueisiin eikä muihin ulkoalueisiin, jotka eivät ole asuntoyhteisön hallinnassa. vesipiippu) polttamista sekä sähkösavukkeen käyttämistä. Asuntoyhteisö ei siksi voi tupakkalain perusteella kieltää tupakointia esimerkiksi kadulla tai muulla yleisellä alueella, vaikka ulkoa leviäisi tupakansavua rakennuksen porraskäytävään. Asuntoyhteisö voi kuitenkin hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuinhuoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin sekä huoneistojen asuintiloihin. Asuntoyhteisö päättää tupakointikiellon hakemisesta Tupakointikiellon hakemisesta päätetään asuntoyhteisössä. Jo aiemmin tupakkalaissa säädettyjen asuntoyhteisöjä koskevien tupakointikieltojen ja -rajoitusten osalta lakiin ei tullut suuria muutoksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Tupakkalain perusteella asuinhuoneistojen asuintiloihin määrätty tupakointikielto ei kuitenkaan koske sähkösavukkeen käyttämistä. Asuntoyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisiä ja yleisiä sisätiloja, joissa tupakointi on kielletty, ovat esimerkiksi porraskäytävä, ullakkoja kellaritilat, kerhotilat sekä yhteinen sauna. Asuntoyhteisö saa lisäksi halutessaan kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueilla ja yhteisillä parvekkeilla
vsk. Koska tupakointikiellon määrääminen asuinhuoneistojen asuintiloihin on poikkeuksellinen toimi, kiellon määrääminen edellyttää yleensä jo olemassa olevaa konkKuva 1. Tupakoinnin kieltämisen keinot taloyhtiössä. Käytännössä on selvää, että esimerkiksi päällekkäisten tai vierekkäisten tilojen osalta savun leviäminen on todennäköistä, jolloin tupakkalain vaatimus siitä, että savua voi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua toisen huoneiston tiloihin, täyttyy. 36 kokouksen enemmistöpäätöksellä. Tupakointikiellon määräämisestä asuinhuoneiston asuintiloihin Asuinhuoneiston asuintilaan tupakointikielto voidaan määrätä vain poikkeuksellisesti tiukempien lisäedellytysten vallitessa. Lisäksi huoneiston haltijalle on varattava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Asuinhuoneiston asuintilaan haettavan kiellon osalta asuinyhteisön on aina selvitettävä jo ennen hakemuksen tekemistä, voidaanko savun kulkeutuminen kohtuukustannuksin estää. Tupakointikiellon määräämisestä asuinhuoneiston ulkotiloihin Kynnys tupakointikieltojen määräämiseen huoneistoparvekkeille ja huoneistojen käytössä oleville ulkoalueille on lähtökohtaisesti matalalla. Kiellon määrääminen tulee kyseeseen vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Asuntoosakeyhtiöiden tapauksessa hakemusta ei kannata jättää viranomaiselle ennen kuin yhtiökokouksen päätös on tullut lainvoimaiseksi (3kk päätöksen tekemisestä). Kiellon määrääminen ei edellytä konkreettista tupakointia eli kielto on hakemuksen perusteella määrättävä, mikäli savun kulkeutuminen toisiin tiloihin on mahdollista. Kielto määrätään pääsääntöisesti hakemuksen ja siinä olevien liitteiden perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Kunnan on määrättävä tupakointikielto, jos savu voi rakenteellisten tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua toiseen huoneistoon tai huoneistoparvekkeelle taikka huoneiston käytössä olevan ulkotilan oleskelualueelle
Kunnan on peruutettava määräämänsä tupakointikielto, jos sen määräämiselle ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää perusteita. Esimerkkinä olosuhteiden olennaisesta muuttumisesta voidaan mainita tilanne, jossa kaksi asuinhuoneistoa tai enemmän yhdistetään yhdeksi asuinhuoneistoksi. Asuintilan haltijan mahdollisuuksia ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään rajoittavat muun muassa asuinyhteisöjä koskevat säännökset, kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaki. Tällaisella muutoksella voi olla olennaisesti merkitystä siihen, leviääkö tupakansavu huoneistojen välillä. Tupakointikieltopäätöksen peruuttamista hakee ensisijaisesti asuntoyhteisö. Asuntoyhteisöissä kannattaa keskustella myös muista mahdollisista keinoista tupakointihaittojen poistamiseksi. Jos havainnot vahvistavat epäilystä tupakointikiellon rikkomisesta, asuinhuoneisto voidaan asukkaan suostumuksella tarkastaa. Tulevat vuodet näyttävät, ovatko uudessa tupakkalaissa säädetyt keinot tupakointiin puuttumiseen asuntoyhteisöissä olleet riittäviä, vai tarvitaanko vielä uusia mahdollisuuksia tupakoinnin rajoittamiseen.. Toistaiseksi näyttää siltä, että asuntoyhteisöt ovat olleet hakemuksien tekemisessä odottavalla kannalla. Kokemukset uudesta laista kertyvät vähitellen Vaikka uusi tupakkalaki antoi asuntoyhteisöille uusia työkaluja tupakoinnista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi, liittyy niiden käyttöön vielä haasteita. 37 reettista tupakansavuhaittaa. Viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaakin turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei asuntoyhteisössä muutoin saada ratkaistua. Tupakointikiellon valvonta Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvontaa tehdään kunnassa pääsääntöisesti valitusten perusteella, eikä tupakointikieltojen valvonta asuntoyhteisöissä poikkea tästä pääsäännöstä. vsk. Asuinhuoneiston asuintilaan määrätyn tupakointikiellon valvonnassa on ensisijaisesti tukeuduttava asuinhuoneiston ulkopuolella, esimerkiksi rappukäytävissä ja naapurihuoneistoissa tehtäviin havaintoihin. Kiellon peruuttamista voi kuitenkin hakea myös asuinhuoneiston haltija, mikäli olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, eikä asuntoyhteisö hae tupakointikiellon peruuttamista. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen asuntoyhteisön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa. Tupakkalain perusteella määrätyn tupakointikiellon rikkomisen seuraamuksena on uhkasakko, jonka kunta voi asettaa kiellon tehosteeksi. Asukkaan vastustaessa asunnontarkastusta, on viranomaisen hankittava näyttö mahdollisen tupakointikiellon rikkomisesta muilla keinoin, kuten esimerkiksi toteamalla tupakansavua kulkeutuvan kyseisestä asunnosta sen ympärillä oleviin tiloihin. Ulkotiloihin määrätyn tupakointikiellon rikkominen voidaan todeta ulkoapäin tehdyin näköhavainnoin. Kevään yhtiökokoukset sekä kesäkauden lähestyminen todennäköisesti aktivoivat asuntoyhteisöjä hakemaan tupakointikieltoja asuntoyhteisöjen asukkaiden hallitsemiin tiloihin. Tupakointikiellon peruuttaminen Kunnan määräämä tupakointikielto on pysyvä ja se poistuu ainoastaan, jos kunta peruuttaa määräämänsä tupakointikiellon. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Lisäksi mahdollisia seuraamuksia voi tulla myös asuntoyhteisöjä koskevasta lainsäädännöstä
Suurin osa kemikaalisääntelystä perustuu sellaisenaan voimassa oleviin EU-asetuksiin, jolloin kansallisissa laeissa on säädetty lähinnä viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. Tässä artikkelissa keskitytään vain 75 asiantuntijan muodostaman Kemikaalit-yksikön toimintaan. Valvonnan lisäksi isossa roolissa on osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen sekä yrityksille suunnattu neuvonta. vsk. Johtaja Tiina Putkonen Turvallisuusja kemikaalivirasto Kemikaaliyksikkö Kemikaalivalvonta Tukesissa Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on työja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva noin 270 asiantuntijan virasto, jota ohjaa yhteensä 6 eri ministeriötä (TEM, STM, YM, MMM, SM, LVM). 38 K emikaalilainsäädännön valvonta on Tukesissa jaettu kahteen yksikköön: Teollisuusyksikkö huolehtii vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä asioista kemikaaliturvallisuuslain nojalla, ja Kemikaalit-yksikkö kemikaalituotteisiin ja niiden markkinoille saattamisen edellytyksiin liittyvistä asioista 9 eri lain nojalla. Tukesin tehtäviin kuuluu lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa kymmenien eri säädösten nojalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Tukes edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta, visionaan vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.
Säädökset edellyttävät kemikaaleja markkinoille saattavia yrityksiä rekisteröimään yli 1 tonnia vuodessa valmistettavat tai EU-alueelle maahantuotavat aineet Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), luokittelemaan, merkitsemään ja pakkaamaan vaaralliset kemikaalit säädösten mukaisesti sekä välittämään tietoa kemikaaleista toimitusketjussa. Tehtävät edellyttävät myös aktiivista osallistumista ECHAn komiteoiden työhön, viestintää lainsäädännön toimeenpanoon liittyvistä asioista ja osallistumista kyseisten EUsäädösten kehittämistyöhön. EU:n biosidiasetuksen toimeen. Komiteoiden mielipiteet hakemuksista ja ehdotuksista toimitetaan ECHAn ehdotuksina EU:n komissiolle käsiteltäväksi. Tehtävään nimetyt Tukesin edustajat toimivat Suomen jäseninä ECHAn riskinarviointikomiteassa (RAC), sosioekonomisen arvioinnin komiteassa (SEAC) ja jäsenmaiden komiteassa (MSC). Biosidivalmisteiden hyväksymismenettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 528/2012 (biosidiasetus). MSC käsittelee jäsenmaiden tai ECHAn ehdottamiin päätösluonnoksiin liittyviä erimielisyyksiä, aineiden tunnistamista ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Tukes järjestää näiden asetusten mukaisen neuvontapalvelun (www.kemikaalineuvonta.fi) yrityksille. erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sekä osallistuu aineiden arviointisuunnitelman laatimiseen. REACHja CLP-asetusten tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu sekä vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla samalla kilpailukykyä ja innovointia edistäen. Tukes vastaa asetuksissa toimivaltaiselle viranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta kuten aineiden yhdenmukaistettujen luokitusja merkintäehdotusten laatiminen ja osallistuminen aineiden arviointiprosesseihin. Biosidivalmisteiden tulee olla viranomaisten, Suomessa Tukesin, hyväksymiä ennen kuin niitä voidaan myydä, tuoda maahan, varastoida tai käyttää. vsk. Eräiden vaarallisten aineiden valmistuksessa, käyttötavoissa ja markkinoinnissa tulee lisäksi noudattaa säädettyjä rajoituksia ja kaikkein vaarallisimpien aineiden osalta hakea lupia aineiden valmistukseen ja käyttöön. 39 Teollisuusja kuluttajakemikaalit Teollisuusja kuluttajakemikaalien valmistusta, markkinoille saattamista ja osin käyttöä säädellään pääasiassa EU-asetuksilla, jotka ovat sellaisenaan voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Biosidivalmisteet jaetaan 22 valmisteryhmään käyttötarkoituksensa mukaan. SEACkomitea laatii vastaavasti ECHAn lausunnot lupahakemuksista, ehdotetuista rajoituksista ja muista alaan liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat näiden lainsäädäntötoimien kustannusja hyötyvaikutuksia yritysten ja yhteiskunnan näkökulmasta. Komiteoista RAC nimensä mukaisesti arvioi ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Suomessa biosideja koskevia säännöksiä sisältyy myös kemikaalilakiin ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Lisätietoa: http://tukes.fi/fi/Toimialat/ Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/ Teollisuus--ja-kuluttajakemikaalit/ Biosidit Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Tehtävässään RAC laatii ECHAn lausunnot arvioinneista, lupahakemuksista ja ehdotetuista rajoituksista sekä yhdenmukaistettuja luokituksia koskevista ehdotuksista. Biosidivalmisteita ovat muun muassa ihon ja pintojen desinfiointiaineet, rakentamisen kemikaalien ja materiaalien säilytysaineet, jyrsijämyrkyt, hyönteismyrkyt ja -karkotteet, puunsuojaaineet ja kiinnittymisenestovalmisteet eli veneenpohjamaalit
Tukes osallistuu myös EU-päätöksentekoon ja toimii Euroopan kemikaaliviraston biosidivalmistekomiteassa ja sen työryhmissä. Valmisteiden käyttö voidaan rajoittaa vain esimerkiksi tietyille käyttäjäryhmille. Säädöksen toimeenpanon edetessä Tukes omalla vastuualueellaan edistää toimia, joiden tavoitteena on vähentää biosidien käyttö mahdollisimman alhaiselle tasolle ja edistää riskien hallintaa erilaisissa käyttötilanteissa. Vastuu tehoaineiden riskinarvioinnista on jaettu EU:n jäsenvaltioille, joten myös Tukes biosidien toimivaltaisena viranomaisena tekee riskinarviointityötä. Biosidiasetus sisältää myös velvoitteita biosidien kestävään käyttöön liittyen. Riskinarviointia varten hakija toimittaa säädösten ja ohjeiden mukaisen laajan tietoaineiston arvioivalle biosidiviranomaiselle. Valmisteen lupaa voidaan hakea joko yksittäiselle valmisteelle tai valmisteperheelle. Biosidivalmisteen hyväksyminen on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään valmisteiden sisältämät tehoaineet yhteisötasolla ja toisessa vaiheessa valmisteet. Tukes ylläpitää kemikaalineuvontapalvelua, jonka kautta tarjotaan tietoa ja neuvontaa yrityksille biosidiasetuksen velvoitteisiin liittyvissä asioissa. Biosidien turvallisen käytön varmistamiseksi voidaan valmisteiden lupapäätöksiin sisällyttää ehtoja valmisteen käytölle. 40 panolle on pitkiä siirtymäaikoja, minkä vuoksi osa biosidivalmisteista on toistaiseksi Suomessa markkinoilla ilman, että ne ovat käyneet läpi lupaprosessin. Unionin lupa antaa mahdollisuuden markkinoida valmistetta kaikissa EU-maissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Tiedot hyväksytyistä ja riskinarviointiohjelmassa mukana olevista biosiditehoaineista löytyvät Euroopan kemikaaliviraston verkkosivuilta (https://echa.europa.eu). Siirtymäaikana sovelletaan myös vanhempaa kansallista lainsäädäntöä, jonka mukaisesti puunsuojaaineet, paperiteollisuuden limantorjuntakemikaalit, hyönteismyrkyt ja -karkotteet sekä kiinnittymisenestovalmisteet kuuluvat lupamenettelyjen piiriin jo ennen biosidiasetuksen siirtymäaikojen päättymistä. Toisessa EU-jäsenmaassa hyväksytylle valmisteelle haetaan vastavuoroista lupaa. Tukes ylläpitää tietoja ammattimaista torjuntaa tekevistä yrityksistä ja vastuuhenkilöistä. Biosidiasetuksen mukaisesti eräisiin valmisteryhmiin kuuluville valmisteille on mahdollista hakea myös Unionin lupaa, jolloin luvan myöntää ECHA. Biosidivalmisteiden tulee olla viranomaisten, Suomessa Tukesin, hyväksymiä ennen kuin niitä voidaan myydä, tuoda maahan, varastoida tai käyttää.. Esimerkiksi jyrsijämyrkkyjen ja eräiden muiden tuholaistorjuntaan tarkoitettujen valmisteiden ammattimainen käyttö edellyttää erityisen tutkinnon suorittamista. Suomessa hyväksyttyjen valmisteiden tiedot löytyvät biosidirekistereistä Lisätietoa: http://tukes.fi/fi/Toimialat/ Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/ Biosidit/ ” Biosidivalmisteet jaetaan 22 valmisteryhmään käyttötarkoituksensa mukaan. antaa lausuntoja tehoaineiden hyväksyttävyydestä Euroopan komissiolle päätöksentekoa varten. Tehoaineiden ja valmisteiden hyväksyminen perustuu riskinarvioon, jossa tarkastellaan tehoaineen terveysja ympäristöriskejä, fysikaalisia vaaroja sekä aineen tehokkuutta kohde-eliöihin ja muuta soveltuvuutta haettuun käyttötarkoitukseen. vsk. Kun tehoaine on hyväksytty, on sitä sisältäville valmisteille haettava lupaa niissä jäsenmaissa, joissa yritys haluaa markkinoida valmistetta. Komitealla on keskeinen rooli tehoaineiden hyväksymisprosessissa, koska sen tehtävänä on mm
Suomi kuuluu pohjoiseen vyöhykkeeseen yhdessä Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Valmisteiden arviointityön tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi yhteisö on jaettu EU:n kasvinsuojeluaineasetuksessa kolmeen vyöhykkeeseen. Tukes hyväksyy kasvinsuojeluainevalmisteet Suomessa. Hakijan tulee toimittaa EU-säädösten mukaiset tutkimukset valmisteen terveysja ympäristövaikutuksista sekä riskeistä, fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, analyysimenetelmistä, käytön turvallisuudesta kuluttajille sekä biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta. 41 Kasvinsuojeluaineet Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetussa EU:n kasvinsuojeluaineasetuksessa (1107/2009/EY). Kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden riskit arvioidaan EU:ssa jäsenmaiden kesken ja hyväksyttävyydestä päätetään yhteisötasolla. Vyöhykkeen sisällä yksi jäsenvaltio arvioi valmistehakemuksen Kasvinsuojeluainevalmisteet hyväksytään kansallisesti. Linkki tietokantaan: http://ec.europa.eu/ food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/ Kasvinsuojeluainevalmisteet hyväksytään kansallisesti. Lupaa voi hakea vain sellaiselle valmisteelle, jonka sisältämä tehoaine on hyväksytty EU:ssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Kuten biosideilla myös kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen tapahtuu ensin tehoaineille ja sen jälkeen valmisteille. Lupaa voi hakea vain sellaiselle valmisteelle, jonka sisältämä tehoaine on hyväksytty EU:ssa. vsk. Hyväksyttyjä tehoaineita EU:ssa on 486 kpl (tilanne maaliskuussa 2017). Tehoaineita koskevat päätökset löytyvät komission ylläpitämästä tietokannasta (EU Pesticides database). Tukes hyväksyy kasvinsuojeluainevalmisteet Suomessa.
Valmisteet jaotellaan ja ne hyväksytään ammattija/tai kuluttajakäyttöön. Kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1563/2011) on toimeenpantu EU:n direktiivi torjunta-aineiden kestävästä käytöstä Lisätietoa: http://tukes.fi/fi/Toimialat/ Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/ Kasvinsuojeluaineet/ Kemikaalit esineissä Kemikaalilainsäädäntö ei liity pelkästään sellaisenaan myytäviin kemikaaleihin, vaan lainsäädännön velvoitteet kohdistuvat koko ajan enemmän myös esineiden sisältämiin aineisiin. Rinnakkaislupaa voi hakea jo Suomessa hyväksytylle kasvinsuojeluaineelle, mikäli valmisteen koostumus on samanlainen ja alkuperä sama kuin alkuperäisvalmisteen. sähköja elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja sekä pakkauksia koskee kutakin oma sektorilainsäädäntö, joka rajoittaa tiettyjen aineiden pitoisuutta valmiissa tuotteissa. Kemikaalilainsäädäntö säätää yksittäisten ainerajoitusten lisäksi siitä, että esineiden myyjän on pystyttävä kuluttajalle pyynnöstä kertomaan, sisältävätkö esineet erityistä huolta aiheuttavia aineita (ns. SVHC-aineet; Substances of Very High Concern) tai onko niitä käsitelty biosideilla. Lisäksi jalometallituotteissa on oltava se määrä jalometallia (kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia) joka luvataan. vsk. Tukes hyväksyy koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät, muttei järjestä koulutuseikä tutkintotilaisuuksia. Luvan saamisen ehtona on, että käyttö on laajuudeltaan vähäistä ja laajennus on yleisen edun mukainen. Biosideilla käsitellyt esineet tulee merkitä, jos niitä markkinoidaan esimerkiksi homesuojattuina, hyönteissuojakäsiteltyinä tai antibakteerisina. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi voimakkaasti hajustetut tuotteet, valmistusprosessin liuotinjäämille haisevat huonekalut ja patjat sekä kemikaaleilla käsitellyt tekstiilit. Suurinta osaa hajuongelmista ei kuitenkaan voida olettaa johtuvan lainsäädännön vastaisuuksista, ja tällöin viranomainen ei voi yritykseltä vaatia enempää kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi kasvinsuojelun hätätilanteisiin on mahdollista hakea poikkeuslupaa 120 päiväksi. vähäisiä käyttötarkoituksia (minor use). Suomessa jo hyväksytyn valmisteen lupa voidaan laajentaa koskemaan ns. Tukesille tulee usein ilmoituksia kuluttajilta, jotka ovat kokeneet oireita ja haittaa erilaisten esineiden sisältämistä kemikaaleista. Sääntely antaa toki vasta mi. 42 kaikkien niiden maiden puolesta, joihin hakemus on jätetty. Tutkinnon suorittaminen on pakollista niin viljelijöille, ruiskutuksia tekeville urakoitsijoille kuin esimerkiksi kasvihuonetyöntekijöillekin. Tukes valvoo velvoitteiden noudattamista koko ketjussa Suomessa valmistajalta tai maahantuojalta kuluttajalle. Yleisesti rajoitettuja aineita ovat mm. kadmium, elohopea ja lyijy, bromatut palonestoaineet sekä ftalaatit. Valmisteen käytölle voidaan asettaa kansallisia riskinhallintatoimia, jotka johtuvat käyttöä koskevista paikallisista erityisolosuhteista. Vuoden 2017 alussa rekisterissä oli yhteensä 462 valmistetta, joista 102 valmistetta on rinnakkaislupia. CLP-asetusta sovelletaan kaikkien kemikaalien, myös kasvinsuojeluaineiden luokitukseen, merkintöihin ja pakkaamiseen. Tekstiilien kemikaalirajoituksista säädetään REACH-asetuksessa, ja rajoitettujen aineiden listalla on esimerkiksi nonyylifenolietoksylaatit, orgaaniset tinayhdisteet, nikkeli, atsoväriaineet ja kromi(VI). Hakijana voi olla luvanhaltijan lisäksi maatalouden alalla toimiva virallinen tai tieteellinen taho, maatalousalan ammattijärjestö tai ammattikäyttäjä. Tukes ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista (www.tukes.fi/kasvinsuojeluainerekisteri). Jäsenvaltioiden tulee lähtökohtaisesti hyväksyä valmiste vastavuoroisesti. Mm. Ammattikäyttöön tarkoitettujen valmisteiden ostoon ja käyttöön edellytetään kasvinsuojelututkinto. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Valvontaa tehdään kaikkiaan 9 eri lain nojalla 1 , ja kussakin laissa säädetyn toimivallan mukaisesti. Usein valvonta-asia on mahdollista hoitaa pelkästään kirjallisella menettelyllä ja käymällä esimerkiksi kirjallisen viesTukesille tulee usein ilmoituksia kuluttajilta, jotka ovat kokeneet oireita ja haittaa erilaisten esineiden sisältämistä kemikaaleista. vsk. Laboratorioissa testautettiin rajoitettujen aineiden pitoisuutta noin 200 tuotteesta. Kemikaalivalvonnan kohteena oli vuonna 2016 noin 1600 kemikaalia tai esinettä. • http://verkkolehti.tukes.fi/tuotehaisee-kemikaalille-vaarallista-vai-ei/ • http://verkkolehti.tukes.fi/mitatehda-jos-tuotteen-haju-askarruttaa/ • http://verkkolehti.tukes.fi/kukavastaa-tuotteen-turvallisuudesta/ Tuotevalvonta Tukesin kemikaalituotevalvonnassa valvotaan, että yritykset noudattavat kemikaalilainsäädännön velvoitteita valmistaessaan, markkinoidessaan ja toimittaessaan kemikaaleja tai esineitä joko toisille yrityksille tai kuluttajille. 43 nimivaatimukset – yrityksillä on vapaus olla parempiakin! Tukesin julkaisemasta verkkolehdestä löytyy lisätietoa kuluttajille ja yrityksille erityisesti tällaisten haisevien esineiden kanssa toimimisesta. Valvontakäyntejä yrityksiin tehtiin vähän yli 300. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi voimakkaasti hajustetut tuotteet, valmistusprosessin liuotinjäämille haisevat huonekalut ja patjat sekä kemikaaleilla käsitellyt tekstiilit.
Tukes on viime vuonna panostanut erityisesti riskiperusteisen valvonnan määrittelyyn. Riskiperusteisella valvonnalla ja aktiivisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa saavutetaan mahdollisimman hyvä kemikaalivalvonnan taso.. Lopuksi Tukesin tekemä kemikaalivalvonta on monitasoista lähtien kemikaalin vaaraominaisuuksien tunnistamisesta kemikaalin käytöstä aiheutuvien terveysja ympäristöriskien arviointiin ja hallintaan. ECHAn valvontafoorumissa sovittujen yhteisten valvontahankkeiden toteutukseen. Tukesilla on kuitenkin velvollisuus turvata tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yrityksille, ja ilmoituksiin lainsäädännön vastaisesta toiminnasta on siksi puututtava, vaikka riski olisi vähäinenkin. Siksi onkin tärkeää, että valvonta kohdistetaan oikein. Yleensä yritykset suhtautuvat valvontaan positiivisesti ja korjaavat toimintaansa lainsäädännön mukaiseksi vapaaehtoisesti sen jälkeen, kun Tukesista on oltu yhteydessä. Kemikaalien jälkivalvontaan on käytettävissä noin 20 henkilötyövuoden panos, ja kun ajatellaan, että valvonnan piiriin kuuluvat melkein kaikki kaupan olevat tuotteet, ei valvonta millään voi kattaa kuin pienen murto-osan markkinoista. Kemikaalivalvonnassa tehdään EUyhteistyötä ja osallistutaan mm. Kannustamme toimijoita vastuulliseen toimintaan tarjoamalla aktiivisesti ajantasaista neuvontaa lainsäädännön velvoitteista. Myös rajanvetoa terveydensuojelulakiin ja kuluttajaturvallisuuslakiin pohditaan usein. Mikäli näin ei tapahdu, Tukes tekee yritystä velvoittavan päätöksen, jota voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakon uhalla. Puuttumisen tapa ja aikataulu voidaan kuitenkin katsoa riskiperusteisesti. Velvoittava päätös voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa yritys on hyvinkin yhteistyöhaluinen, mutta lainsäädännön vastaisuudesta aiheutuva riski on merkittävä. Valvontaa tehdään sekä suunnitelmallisesti (proaktiivisesti) ennalta kohdennettuina projekteina että reaktiivisesti, esimerkiksi kuluttajien, toisten viranomaisten tai yritysten Tukesille toimittamien havaintojen ja epäilysten perusteella. verkkokaupassa myytävien vaarallisten kemikaalien markkinointia sekä käyttöturvallisuustiedotteen ja niiden liitteenä olevien altistumisskenaarioiden toimittamista. vsk. 44 1 Kemikaalilaki (599/2013) Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) ja Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) Laki kosmeettisista valmisteista (492/2013) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Jätelaki (646/2011) Laki vaarallisista aineista sähköja elektroniikkalaitteissa (387/2013) Laki räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (653/2014) Laki jalometallituotteista (1029/2000) tinvaihdon jälkeen vähittäismyymälässä tarkistamassa, että tuotteen etiketti on korjattu vaatimusten mukaiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Kemikaalivalvonta on (biosideja ja kasvinsuojeluaineita lukuun ottamatta) jälkivalvontaa, jota tehdään pistokokeenomaisesti. Yhteistyötä on tarpeen tehdä jatkuvasti myös muiden valvontaviranomaisten, kuten työsuojeluja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Viime vuonna tällaisia yhteishankkeita oli REACH-asetuksen mukaisten lupavelvoitteiden ja rajoitusten valvonnassa, ja tänä vuonna valvotaan mm. Tavoitteena on, että valvontaviranomaisen voimavarat tulevat suunnattua sinne, missä valvonnasta saatava turvallisuushyöty on suurin
Hankerahoitus kuluu hallitusohjelman kärkihankkeeseen ”Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon”. Päämääränä on saada hyvälaatuista tekstiilimateriaalia uusiin hyödyntämisinnovaatioihin. 45 Y mpäristöministeriö on myöntänyt 420 000 euroa neljälle kokeiluhankkeelle, joilla vauhditetaan yhdyskuntajätteiden kierrätystä. Kolmanneksi rahoitetaan 100 000 eurolla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ”Tekstiilien lajitteluja hyödyntämisketju”-hanketta. Hankkeissa kannustetaan kierrättämään ja jätteen synnyn ehkäisyyn Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ”Kotitalousjätteen kierrätysaseen nostaminen monilokeroastia-palvelulla” -hanke sai 128 500 euroa. Jokaiseen hankkeeseen sisältyy myös omarahoitusta ja laajaa yhteistyötä. YM Kärkihankerahoitusta yhdyskuntajätteen kierrätyksen kokeiluhankkeisiin. Samalla tutkitaan, miten kiinteistökohtainen jätteenkeräys saataisiin pientalovaltaisella alueella tukemaan kierrätystä Toinen rahoitettava hanke on Suomen ympäristökeskuksen ”Lajittelua tehostavat käytännöt”, jolle myönnettiin 132 000 euroa. Hankkeilla kehitetään kierrätystä edistäviä käytännön toimia ja ohjauskeinoja kierrätyksen edistämiseksi. Erityisesti etsittiin uusia toimintatapoja yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamiseksi sekä alueellisia hankekokonaisuuksia, joissa erilaiset toimijat tekevät työtä yhdessä. Kokeiluhankkeet valittiin avoimella kaksivaiheisella hakumenettelyllä. Päämääränä on saada Helsingin Kalasataman Tukkutorin tapahtumat sekä yritykset mukaan vähentämään jätettä 30 % ja lisätä kierrätystä uusilla innovatiivisilla digitaalisilla menetelmillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Hankkeen tavoitteena on laajentaa jätteen keräystä ja keräyslajeja. Suomen tulisi lähivuosina saavuttaa yhdyskuntajätteiden 50 % kierrätysaste, tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä kierrätetään noin 40 %. Siinä on tavoitteena tekstiilien valtakunnallisen keräysverkoston järjestäminen ja tekstiilien lajittelutapojen yhtenäistäminen. Hienoa, että saimme uusia innovatiivisia hanketoimijoita mukaan rahoitettavaksi”. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt rahoitettavissa hankkeet ovat hyviä päänavauksia uusille tavoille kierrättää; ”Kaikki uudet ideat kierrätykseen ovat tärkeitä. Lisäksi 60 000 euroa sai The Next Step Oy:n ”Tukkutori Futures Lab”. Hanke pyrkii kehittämään uusia kierrätykseen kannustavia taksoja eri jätelajeille kokeilualueenaan Pirkanmaa. vsk. Hankkeessa kokeillaan muun muassa punnitsevia astioita ja autoja ja erityyppisiä taksoja eri jätelajeille pientalovaltaisilla alueilla. Haussa painotettiin avoimuutta ja uusien toimintatapojen monistettavuutta. Hankkeet valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä
Verkostoituminenkin olisi helpompaa, jos kuulisi, mitä toinen sanoo. Tiedostusvälineitä voisi jatkossa palvella nykyistä paremmin. Hän kertoi myös koulujen oppilaille tehdyistä sisäilmakyselyistä. toteamalla, että kaikki ilmi tulleet sisäilmaan liittyvät huolet, epäilyt ja ongelmat otetaan tosissaan ja niiden syyt pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti. Toimittajille voisi valita uutisaiheita lyhennelmineen ja samalla järjestää haastattelumahdollisuuksia. kerran ja viidennen kerran Helsingin Messukeskuksessa. tutkimusmenetelmiä, terveysvaikutuksia, sisäilmaongelmien hallintaa ja korjausratkaisuja sekä sisäomaongelmien aiheuttajia. Sisäilmastoseminaari järjestettiin nyt jo 32. Messukeskuksessa tavataan! Pertti Forss Sisäilmasto 2017 seminaari. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Osallistumismaksuun sisältyi seminaarijulkaisu sekä lounas, vaatesäilytys ja kahvit ilman lippuja ja lappuja. Seminaari keräsi noin 1300 osallistujaa ja lähes 60 näytteilleasettajaa. Nyt Sisäilmastoseminaari näkyy mediassa heikosti. Ovathan lähes kaikki alan asiantuntijat yhtä aikaa paikalla. 46 S isäilmayhdistys SIY, Sisäilmatieto Oy ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen LVI-tekniikka järjestivät 15.3. Mutta ennen seminaarin avausta on tarvittu uskomaton määrä valmistelutyötä, kaikki tässä mukana olleet ansaitsevat arvostavan kiitoksen. Aulatilojen kaikuisuudelle Messukeskus voisi tehdä jotakin. Lisäksi kaupunki järjestää toista kertaa sisäilmakoulutusta koulujen rehtoreille. Seminaari tarjosi tuhdin tietopaketin jokaiselle sisäilmasta kiinnostuneelle. Seminaarijulkaisuja – myös aiempien vuosien – voi ostaa Sisäilmayhdistyksen verkkokaupasta. Kolme rinnakkaisohjelmaa käsitteli mm. Seminaarin päivämäärä on ensi vuonnakin 15.3., jonka sisäilmaväki varmasti varaa kalentereihinsa. Seminaarissa pidettiin 50 esitelmää ja lisäksi nähtävillä oli vajaat 30 posteriesitystä. Avauspuheenvuorossaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi, että kaupungin näkökulmasta hyvä sisäilma on äärimmäisen tärkeä ja vakavasti otettava asia. Seminaarin käytännön järjestelyt olivat sujuvat. Viime mainittuja taisi olla ennätysmäärä. Seminaaripäivä näyttää yksinkertaiselta, helpolta. vsk. sisäilma-alan tärkeimmän vuosittaisen tapahtuman. Hanke jatkuu tänä vuonna ja se kattaa 16000 oppilasta vanhempineen 35 helsinkiläiskoulusta. Hän jatkoi mm. Seminaarijulkaisu on jälleen kunnioitusta herättävän kokoinen; reilut 800 grammaa ja 462 sivua sisäilmatietoa
Nyt on käynnissä kuudes joukkosukupuutto, jonka aiheuttaa ihminen. Kirjaa ei voi pitää erityisen hilpeänä lukukokemuksena, sillä asia on synkkää ja välillä vaikeaa. Näiden syyt löytyvät jäätiköitymisestä, ilmaston lämpenemisestä ja muutoksista merten kemiassa sekä asteroidin törmäyksestä. Ilmaston lämpeneminen, luonnon pirstaloituminen, elinympäristöjen hävittäminen sekä tahallinen ja tahaton tulokaslajien kuljettaminen muuttavat niin perustavanlaatuisesti ja niin nopeasti luontoa, että eläinja kasvikunnalla ei ole enää mahdollista sopeutua muutokseen. Kirja kertoo meille siivettömän ruokin viimeisistä hetkistä, maalaa eteemme korallien käsittämättömän monimuotoisuuden ja niiden pelottavan lähellä olevan rapautumisen sekä suurikokoisten nisäkkäiden ahdingon ennen ja nyt. (Saimaannorpille talvipesiä kolaavat suomalaiset olisivat myös ansainneet paikkansa kirjassa!) Mutta valitettavasti kirja kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka ihmiskunta elämäntapansa seurauksena on toteuttamassa maapallon kuudetta ja erittäin tuhoisaa sukupuuttoaaltoa. Kolbert onnistuu kuitenkin kirjoittamaan monimutkaisista ja osin kiistanalaisista tieteellisistä tutkimuksista siten, että asioihin perehtymätönkin lukija ymmärtää olennaisen. Kaarina Kärnä Kirjaesittely. ISBN-978-952-300-198-5 Kuudetta sukupuuttoa todistamassa J os joku vielä pohtii, että ilmastonmuutosta ei ole tai epäilee ihmisen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, kannattaa lukea tämä kirja! Elizabeth Kolbertin Pulizerpalkitussa teoksessa käydään fossiileja myöten läpi se, mitä elämälle nykytietämyksen mukaan on maapallon olemassaolon aikana tapahtunut ja mitä on odotettavissa, jos suunta ei pikaisesti muutu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Elämä maapallolla on jo kokenut viisi sukupuuttoaaltoa. Eikä loppujen lopuksi välttämättä ihmiselläkään. 47 Elizabeth Kolbert, Kuudes sukupuutto – Luonnoton historia Atena Kustannus Oy 2016, 367 s. Kirja kertoo myös lukuisista ihmisistä, jotka väsymättä ja intohimoisesti taistelevat luonnon monimuotoisuuden puolesta joko yhtä lajia tai kokonaisia ekosysteemejä suojellen
Pienempiä vähennyksiä saatiin jätesektorilla (22 %) ja liikenteessä (16 %). Erityisesti vuoden 2010 jälkeen päästöt ovat vähentyneet hyvin nopeasti. Tavoitteena on kerätä kunnilta 30 miljoonan euron investointisitoumus uusiin yhteishankintoihin. Esimerkiksi älykäs katuja lenkkipolkuvalaistus sekä sähköja biokaasuautot kiinnostavat monia kuntia. Kunnilla hyvät mahdollisuudet hiilineutraalisuuteen vuonna 2030 Hinku-kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomissa kiinteistöissä ollaan investoitu lämpöpumppuihin ja puuenergiaan. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteutHinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjä lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa SYKE:. Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Kaukolämmössä kunnat ovat korvanneet öljyä puupohjaisilla energialähteillä. Jos sama tahti jatkuu, loppuu öljylämmitys Hinku-kunnissa 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. vsk. Näin kunnan ei tarvitse varata investointibudjettia voimalan hankintaan eikä huolehtia kilpailutuksesta. Eniten päästöjään vähensivät Iin kunta (50 %), Kitee ja Lieksa (36 %) sekä Lohja ja Rauma (35 %). Myös öljylämmityksessä (45 %) ja kaukolämmössä (39 %) päästöjä leikattiin merkittävästi. Puitesopimus on auki vielä kolme ja puoli vuotta ja siihen ovat tervetulleita kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat. Kunnat ovat hyvässä vauhdissa saavuttamassa tavoitettaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Vuonna 2016 Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, KL Kuntahankinnat Oy ja Hinku-verkoston käynnistämä valtakunnallinen aurinkovoimaloiden yhteishankinta toi kertaheitolla Suomeen noin sadan aurinkovoimalan tilauksen. Suurimmat keskimääräiset päästövähennykset kohdistuivatkin energiasektoriin. Päästöt vähenivät Hinku-kunnissa erityisesti sähkölämmityksessä (50 %), kulutussähkössä (41 %) ja teollisuuden sähkönkäytössä (38 %). Yhteishankinnoilla aurinkovoimaloita, älykästä valoa ja sähköja biokaasuautoja Hinku-verkosto on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi aurinkovoimaloiden määrään Suomessa. Muissa Hinku-kunnissa päästöjä vähennettiin keskimäärin 23 prosenttia. Vaikeinta päästövähennysten saavuttaminen oli maataloudessa. Hinku-kuntien energiaratkaisut ovat olleet kustannustehokkaita ja tukeneet alueiden työllisyyttä. Kuntahankinnat kilpailutti aurinkovoimaloille puitesopimuksen, joka sisältää rahoituksen. SYKEn Hinku-tiimi on soveltamassa toimintamallia tämän vuoden aikana myös muihin energiateknologioihin. Myös kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut ja sähkönkulutus on vähentynyt toimintatapoja muuttamalla. 48 K ohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien päästöt laskivat keskimäärin 29 prosenttia vuosina 2007–2015
Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo 678 200. Kuva: Syke. Hamina mukaan Hinkuun Haminan kunnanvaltuusto päätti Hinkuun liittymisestä tiistaina 28.3. Useat uudet kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä. vsk. 49 taneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Hinku-kuntien päästöt 2007–2015. ”Hinku-kuntien kokemukset ja tulokset ovat nyt arvossaan kun Suomi etsii kustannustehokkaita keinoja saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Vuoteen 2030 ulottuvan päästökehitysennusteen mukaan Haminan hiilidioksidipäästövähennys olisi 80 prosenttia vuoden 2007 päästöistä. Haasteesta voi tehdä myös mahdollisuuden”, Hinkun vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. SYKE. Haminan vahvuuksia ovat tuulija aurinkosähkö sekä kaasuverkko, joka luo mahdollisuuksia biokaasun mittavalle liikennekäytölle. Hinku-verkostossa 36 kuntaa Hiilineutraalisuutta tavoittelevat Hinkukunnat ovat sitoutuneet vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Hinku-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 36 kuntaa: Asikkala, Hamina, Hanko, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Ii, Ilomantsi, Inkoo, Joensuu, Kitee, Kuhmoinen, Laitila, Lappeenranta, Lieksa, Liperi, Lohja, Loimaa, Masku, Muhos, Mynämäki, Nurmes, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Pori, Porvoo, Pyhäjärvi, Raasepori, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Siuntio, Tohmajärvi, Tyrnävä, Uusikaupunki ja Valtimo
vsk. Ruoka on välttämätöntä meille kaikille ja siksi sitä jonkun pitää tuottaa. Lähiruoka, energiaomavaraisuus, vastuu ympäristöstä, kiertotalous ja näiden käytännölliset kokeilut ovat osa yhteiskunnallista liikettä, jossa ihmiset hakevat takaisin yhteyttä ruoan tuotantoon. 50 Marika Lohi Osuuskunta Ehta Raha Rahoitusvoimalan neuvoja erityisalueena yhteisöja joukkorahoitus Miksi viljelijän ja leipurin yhteistyö kannattaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ruokaturvan rapautuminen on ilmastonmuutoksen varjoon jäänyt megatrendi. Samsara muuttaa maalle
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin tämä ei enää riitä, kertoo Zukale, vaan maapallon tila vaatii leipurinkin työn syventämistä. Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola (vas) ja Samsara Oy:n Peter Zukale (oik) käsissään ensimmäiset tilan myllyllä yhdessä jauhetut jauhot.. Asiakkaatkin ovat jo pitkään kyselleet leipää. Samsarassa on alusta alkaen koettu, että nimenomaan luomutuotanto on järkevä tapa tuottaa ruokaa. vsk. Leivän leipominen oman tilan viljasta on Eerolan ja hänen vaimonsa Minna Sakki-Eerolan pitkäaikainen unelma. Silloin syntyi ajatus Samsaran muutosta Knehtilän luomutilalle. Tilan vanhassa navetassaan toimiva maatilamyymälä myy lähiseudun tuottajien tuotteita ja käsitöitä. 51 A groekologian tutkija Marjaana Toivonen halusi osallistua luomuleipomo Samsaran joukkorahoituskampanjaan, koska paikallisen ruokajärjestelmän malli kutkutti. Viljat on tähän asti myyty rekkakuormina suurille toimijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Samsaran luomuleipomo on tehnyt luomuleipää Helsingissä ja Vantaalla jo vuodesta 1977, silloin kun luomu oli vielä heikosti tunnettua. Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola osti myllyn muutama vuosi sitten miettien, että tila voisi myydä omia jauhojaan. Kyse ei ollut pelkästään leipomosta, vaan myös siitä, että leipomo rakennetaan osaksi Hyvinkään Palopurolla kehitettävää agroekologista symbioosia. Symbioosin sydän on leipä Knehtilän luomutilalla Hyvinkään Palopurolla villjellään monipuolisesti luomuviljaa sekä palkoja öljykasveja. Unelman toteuttaminen eteni esimmäisen askeleen, kun Samsaran toimitusjohtaja ja leipuri Peter Zukale tapasi Eerolan 2014 kevättalvella. Symbioosissa ruoka tuotetaan paikallisesti ravinteita kierrättäen ja paikallista energiaa käyttäen
Uudellamaalla arvio on 27 700 hehtaaria ja koko maassa 271 300 hehtaaria. Hyödyntämätöntä biomassaa kuitenkin riittää. Isoilla koneilla liikuttaessa on kuitenkin riski pellon tiivistymisestä eikä mädätysjäännöksen varastoinnista ja levitystyöstä ole vielä suuremmassa määrin kokemusta. Knehtilässä on parastaikaa kehitteillä malli hajautetulle biokaasuntuotannolle, joka perustuu viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien ja hevosensekä kananlannan hyödyntämiseen. Hyvinkäällä arvioidaan olevat 851 hehtaaria viherlannoitusnurmia ja muita kesantoja. vsk. Biokaasuyritys operoi laitosta ja markkinoi kaasun. Palopuron biokaasupilotti on paikallinen kuivamädätyslaitos, joka toimii osana maatilan toimintaa. Maatila levittää mädätysjäännöksen ja saa näin ravinteet takaisin peltoon. Hyötyjä ja haasteita löytyy! Odotuksissa on, että sadot suurenevat ja ravinnehuuhtoutumien riski pienenee. Mallissa osa kaasusta käytetään Samsaran leipomossa, viljankuivauksessa ja rakennusten lämmittämisessä ja osa kaasusta jalostetaan liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Metener Oy:n toimitusjohtajan Erkki Palopuron symbioosissa kiertovät raaka-aineet, energia ja ravinteet.. 52 Omalla biokaasulla eroon fossiilisista Samsaran muuton tärkein syy on halu saada leipomiseen tarvittava vilja mahdollisimman läheltä ja päästä käyttämään uusiutuvaa energiaa leipomiseen. Mallissa maatila kylvää nurmet, jotka biokaasuyritys korjaa. Viljelijän työtaakka helpottuu, kun viherlannoitusnurmien murskaustyö vähenee. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48
Symbioosissa on mukana monia toimijoita ja toimijoiden tasa-arvoinen suhde mahdollistaa aidon yhteistyön. On olemassa laaja poliittinen konsensus siitä, että ruokaturvasta ja omasta maataloudesta ollaan valmiita maksamaan. Turvallisuuspolittiikka sanelee reunaehdot. Samsaran leipuri Peter – Pepe – Zukale.. Kotimaisella biokaasulla voisi korvata tuontipolttoaineita liikenteessä 36 % ja maassa voisi olla 1000–2000 tankkauspaikkaa. Leipomoala on raskasta ja kilpailtua ja useita luomuleipomoita on lopettanut vuosien kuluessa. Pienin toimija, Joentaustan mansikkatila viljelee mansikkaa noin hehtaarin allalla. 53 Kalmarin mukaan biokaasulla tuotettava energiamäärä voisi nousta 12,0–14,4 TWh. vsk. Lehtokummun tila on monipuolinen luomuvihannestila, jonka tuotteet myydään pääasiassa kuluttajille suoraan tilalta ja ruokapiirien sekä eri tapahtuminen kautta. Euroopan 160 miljoonan kuluttajan ruokaa viljelee 3 200 000 viljelijää. Sinniikkyyttä ja sisua tarvitaan myös leipomossa. Juha Helenius, Helsingin yliopiston agroekologian professori näkee kahden muun elementin -keskitetystä hajautettuunja bulkista paikalliseentoimintatapojen olevan olennaisia ruokaturvan ja huoltovarmuuden turvaajia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ruokajärjestelmän paikallistaminen Agroekologinen symbioosi koostuu neljästä elementistä. Mäntymäen luomutilalle perustetiin luomukanala vanhan sukutilan säilyttämiseksi elinvoimaisena. Ruokaa tarvitaan aina, ja jonkun sitä pitää tuottaa. Haasteena on kilpailun lisäksi käsityön saaminen kannattavaksi. Käännetään jaetut murheet yhteiseksi vahvuudeksi Ruoan tuottajan ahdinko liittyy tuottavuuden kasvattamisen pakon ja tuottajahinnan jatkuvan laskemisen oravanpyörään. Paikalliset kestävät ruokajärjestelmät tuottavat alueellista lisäarvoa, hyvinvointia, resurssiviisautta ja hyvää elämää uskoo Marja-Liisa Tapio-Biström maaja metsätalousministeriöstä. Palopurolla Knehtilän tila toimii symbioosin keskuksena. Lineaaristen järjestelmien muuttaminen kierrätettäviksi tarkoittaa ei ”jätettä” vaan kierrätettäviä resursseja – juuri sitä mistä nurmijärveläinen Tarja Haarainen puhuu sanoessaan, että toisen jäte onkin toisen raaka-aine. Elintarvikesuppilo seisoo miljoonien tuottajien varassa, mutta ostamassa tuotteita jakaakseen ne kauppaketjuille on ainoastaan 110 ruokavälittäjää. Yhteistyössä ovat Samsaran lisäksi mukana Mäntymänen luomutila, Joentaustan mansikkatila ja Lehtokummun tila
Lajikkeiden valinta ja puintiajankohta vaikuttavat viljan laatuun. Ehkä jo tänä vuonna, mutta viimeistään ensi vuonna Knehtilän tilan viljat syötetään omaan myllyyn ja leivotaan leiväksi pellon laidalla Samsaran leipomossa. Kun viljelijä ja leipuri ovat lähellä toisiaan, on myös palaute nopeaa ja laatua voidaan kehittää tekemällä kokeiluja yhdessä. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. Viljat ja polttoaineet samasta pellosta, toteaa Peter Zukale. Samsara maksaa tällä hetkellä korkeampaa hintaa ostamastaan luomuvehnäjauhoista kuin se hinta, jonka se maksaisi Eerolalle tulevaisuudessa. Tiiviillä yhteistyöllä voidaan tuottaa juuri oikeanlaista viljaa leipomon tarpeisiin ilman torjunta-aineita tai keinotekoista tuleennuttamista glyfosaatin avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 54 Palopurolle muuttaminen tuo leipurille ja viljelijälle taloudellista etua. Välikäsien vähetessä molemmat siis voittavat. vsk. Samsarasta katsottuna, vielä näin kaupunkilaisin silmin, elo maalla tuo monia etuja. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin Verkkosivumme uudistuvat kevään aikana! www.ymparistojaterveys.fi. Tämä hinta on kuitenkin korkeampi kuin Eerolan tällä hetkellä viljastaan saama hinta
Tulokset pohjautuvat kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja 19 Suomessa tehtyyn vesistösäännöstelijän haastatteluun. 55 Hyvät käytännöt vesistösäännöstelyjä koskevassa päätöksenteossa Anne-Mari Rytkönen, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten vesistöjen erityispiirteet, säännöstelyn tavoitteet sekä vesistösäännöstelijän henkilökohtaiset riskiasenteet ja mahdolliset ajattelun vinoumat vaikuttavat vesistöjen säännöstelyn toteuttamiseen. Juoksutuspäätöksiin liittyviä riskejä voivat olla esimerkiksi luparajojen rikkomukset tai haitallisten vedenkorkeuksien ja virtaamien aiheuttaminen. Julkaisu HELDAssa (pdf): http://hdl.handle.net/10138/177887 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2017 Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Mahdollisten päätöksenteon vinoumien tunnistaminen edesauttaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Säännöstelypäätösten teko poikkeaa myös eri organisaatioissa. Mitä vakavampia ovat päätösten mahdolliset seuraukset, sitä riskiä karttavampia säännöstelijät ovat päätöksenteossaan. Säännöstelyn suunnitteluun ja juoksutuspäätösten tekoon vaikuttavat etenkin säännöstelylupa sekä järven ja valuma-alueen koko. Säännöstelijät tunnistivat toiminnassaan mahdollisia ajattelun vinoumia, etenkin taipumuksen painottaa vastikään koettuja vesitilanteita. vsk. Säännöstelyjen etäohjauksen lisääntymisen arvioitiin lisäävän säännöstelypäätösten tekoa liiaksi malleihin ja automaattihavaintoihin luottaen
Kalatalouden Keskusliitto järjesti puolestaan vuonna 1994 äänestyksen, jolla valittiin maakuntakalat. Maakuntakukat valittiin lehtiäänestyksellä jo vuonna 1982 Suomen kotien kukkasrahaston toimesta. Taulukosta 1 voi nähdä, että maakuntanisäkästä ei ole valittu Itä-Uusimaalle, Etelä-Karjalalle, Päijät-Hämeelle, Etelä-Savolle, Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle eikä Kainuulle. vsk. Lisäksi on valittu nimikkokivet. Itä-Uusimaa ei kuitenkaan ole enää oma maakuntansa vaan vuonna 2009 tehdyllä päätöksellä osa Uudenmaan maakuntaa. 56 M aakunnissa kukkii, visertää ja ui… Jokaisella Suomen maakunnalla on nimikkokukka, nimikkolintu ja nimikkokala. Suomen Matkailuliitto ja Geologian tutkimuskeskus järjestivät kesällä 1989 maakuntakivien valintakampanjan, jossa olivat myös mukana Tiedekeskus Heureka, Tapiola-yhtiöt, Kiviteollisuuden keskusliitto ja Tiede-lehti. Uusin Kaarina Kärnä Maakuntien tunnukset kuvaavat alueen tunnusomaista luontoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Myös maakuntanisäkkäitä on valittu. Maakuntalinnut on tunnettu vuodesta 1985 alkaen, jolloin Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (nykyinen Bird Life Suomi) järjesti äänestyksen. Nämä valinnat ovat olleet hajanaisempia eikä kaikilla maakunnilla ole vieläkään omaa maakuntanisäkästä. Joissain yhteyksissä maakuntarajat ylittäen Savon tunnuseläimenä pidetään kuitenkin saimaannorppaa ja Karjalan sutta
57 valinta maakuntanisäkkäiden listassa on karhu, jonka Pohjois-Karjala valitsi tunnuksekseen vuoden 2016 lopussa. maakuntahyönteiset, maakuntasienet, maakuntasammalet, maakunta-alkuaineet ja maakuntaomenat. Ja onhan meillä on myös maakuntalaulut! Mutta ruotsalaiset ovat ehtineet pidemmälle. vsk. Maakuntien tunnukset. Taulukko 1. Kuuleman mukaan Ruotsissa on nimetty mm. Suomalaisilla maakunnilla on myös maakuntajärvet, jotka valittiin Suomen ympäristökeskuksen järjestämällä äänestyksellä vuonna 2011 (taulukko 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Paljon on siis valintoja tehtävänä ennen maakuntauudistusta..
58 Taulukko 2. Lahna on Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakala. Punatulkku on Kymenlaakson maakuntalintu.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Maakuntajärvet ja maakuntalaulut. vsk
Vanajavesi on Kanta-Hämeen maakuntajärvi.. vsk. Pohjois-Savon maakuntanisäkäs on hirvi. Satakunnan maakuntakukka on tyrni. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 59 Kanerva on Kainuun maakuntakukka. Punainen graniitti on Varsinais-Suomen maakuntakivi. Orava on Etelä-Pohjanmaan maakuntanisäkäs
Laskurin taustalla on paras käytettävissä oleva tieto ja asiantuntemus, mutta tietopohjaa täytyy vielä täydentää. Se muuttuu jätteeksi, joka on poistettava pellolta ja hävitettävä tai kierrätettävä, mikä tulee kalliiksi. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. ”Esimerkiksi lihankäytöstä luopuneella helsinkiläisellä on viidenneksen pienempi Itämeri-jalanjälki kuin helsinkiläisellä sekaravinnonsyöjällä, vegaanilla lähes puolta pienempi”, sanoo tutkija Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta. Ilman pinnoitetta paperi hajoaisi maaperässä muutamassa viikossa. Kate myös vähentää tuholaismyrkkyjen, lannoitteiden ja kastelun tarvetta. Perinteisesti katemateriaalina on käytetty muovia, tyypillisesti polyeteenikalvoa. Walki®Agripap valmistetaan pinnoitetusta voimapaperista. Maailmassa käytetään vuodessa arviolta yli miljoona tonnia katemuovia. Paitsi että muovi on kerättävä pellolta pois, siitä jää usein maaperään saastuttavia muovijäämiä, jotka heikentävät maaperän kasvupotentiaalia. Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasviravinnon osuutta ruokavaliossa. Walki Group Oy. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Kuluttajien Itämeri-jalanjäljet voivat olla määrältään ja profiililtaan hyvin erilaisia. Biohajoava pinnoite hidastaa paperin maatumista. Tämä orgaaninen kate, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan sekä kasvualustan olosuhteiden ja sadon optimointiin, on markkinoilla ensimmäinen laatuaan. Itämeri-laskuri on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämerijalanjäljestä. vsk. 60 poimintoja Uusi laskuri näyttää kulutuksen aiheuttaman ravinnekuormituksen Itämereen Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Itämeri-laskurin, jolla kuluttaja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen. Luke Walki on kehittänyt biohajoavan viljelykatepaperin Walki on kehittänyt uuden, kuitupohjaisen viljelykateratkaisun, joka on täysin biohajoava. ”Laskuri kattaa merkittävimmät kulutuksen aiheuttamat kuormituslähteet. Vaikka muovikate on tehokas, se ei hajoa luonnossa. Se avaa uuden näkökulman kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista Itämeren tilan parantamiseen”, kertoo hankkeen vastuullinen vetäjä Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Kate tarkoittaa materiaalia, joka levitetään viljelymaan päälle. Saastunut maa tuottaa tyypillisesti jopa 20 prosenttia pienemmän sadon kuin saastumaton maa. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes. Sen tarkoitus on säilyttää kosteutta, parantaa maaperän hedelmällisyyttä ja hyvinvointia sekä rajoittaa rikkakasvien kasvua. ”Toisaalta helsinkiläinen sekaravinnonsyöjä pystyy vähentämään jalanjälkeään kolmella neljänneksellä puolittamalla lihankulutuksensa ja korvaamalla sen Itämerestä pyydetyllä luonnonkalalla.” Myös asuinpaikan jätevedenpuhdistuksen teho vaikuttaa tuloksiin
Silakkasoutu on rotarien järjestämä hyväntekeväisyystempaus, jolla kerätään varoja vesiensuojelutyöhön. Se on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Sata suomalaista vesistötekoa -kampanjassa tuodaan näkyväksi vesiensuojelua ja -hoitoa ympäri Suomea. Kansalaisten merkittävä rooli vesistöjen suojelussa ansaitsee tunnustusta ”Vesistöt ovat tärkeä osa suomalaisuutta, ja jokainen voi olla vesistösankari omalla panoksellaan! Vesistöjen tilan vaaliminen perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhömme, jossa jokaisen osuus on tärkeä”, suunnittelija Liisa Hämäläinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Kyseessä voi olla esimerkiksi järven, joen tai puron kunnostamiseen osallistuminen tai erilaiset vesiensuojelua edistävät teot kuten rantojen kunnostus, vesikasvillisuuden niittotalkoot tai suojelutempauksen järjestäminen. Osallistua voi elokuun loppuun saakka. SYKE Kuva: Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus.. Teko voi olla iso tai pieni, suunnitteilla tai jo toteutettu Mukaan voi ilmoittaa minkä tahansa teon, jolla on parannettu tai parannetaan vesistötietämystä tai konkreettisesti vesistön tilaa. Äänestys ja palkintojenjako syksyllä Teot ja ideat kootaan vesistökunnostusverkoston sivuille, jossa jokainen voi käydä äänestämässä syksyllä 2017. Kansalaisilta toivotaan ehdotuksia valtakunnalliseen kilpailuun. Eniten ääniä saaneet palkitaan Helsingissä Silakkasoudun yhteydessä järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa 1.10.2017. Ilmoita vesistöteko kilpailuun sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.ymparisto.fi/ vesistokunnostusverkosto. Muiden vesistötekoja voi myös ehdottaa, jos tekijältä on pyytänyt luvan. Kartta on osoitteessa paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta. Viimeisimmän kartoituksen mukaan suuret järvialtaat sekä Pohjoisja Itä-Suomen joet ovat laadukkaassa kunnossa. Kampanja järjestetään Suomen melontaja soutuliiton, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton, Silakkasoutu-tapahtuman ohjausryhmän, SYKEn ja valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston yhteistyönä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Heikommassa kunnossa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa rannikkoalueilla, Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. SYKEn sähköisestä vesikartasta voi tarkastella useimpien vesien ekologista ja kemiallista tilaa tarkemmin. 61 poimintoja Kansalaisten vesistötekoja kerätään ympäri Suomea Tietoja hyvistä vesistöteoista kerätään osana itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaa. Tavoitteena on kerätä elokuun loppuun mennessä vähintään sata tekoa, joista äänestyksen perusteella palkitaan parhaat. Vesistöjen hyväksi on tehty pitkään työtä ja suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. vsk
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on kesken. Laajennuksen jälkeen laitoksella käsiteltäisiin tuhkaa 130 000 tonnia vuodessa sekä eläinperäisiä sivutuotteita enimmillään 30 000 tonnia vuodessa. Recycling and Waste Solutions -liiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa kertoo: ”Yhtenä Fortum-kokonaisuutena olemme vahva toimija kiertotalouden alalla. Tällä hetkellä tehtaalla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä 20 000 tonnia tuhkaa. Lentotuhka on kivihiilen polttamisessa syntyvä sivutuote. Alueen yritykset edustavat bioja kiertotaloutta sekä cleantechiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Agra-lannoitteet perusraaka-aine on lihaluujauho, joka on Honkajoki Oy:n tuotannon sivutuote. Vuoden pyöräilyteko -kisa järjestettiin kolmatta kertaa. Tarjoamme jatkossakin asiakkaillemme palveluita yhtä mutkattomasti kuin ennen.” Ekokem OYJ. Kattavilla jätteenkäsittely-, kierrätysja ympäristörakentamisen palveluillamme voimme nyt palvella asiakkaita aiempaakin paremmin. HKL Nokialle avattiin Ecolan Oy:n tuhkankäsittelylaitos Tehtaan valmistama uusi luomulannoite on kiinnostanut viljelijöitä niin paljon, että koko tämän kevään tuotanto on myyty jo ennen kuin sen valmistus on alkanut. Nokian laitoksen toisella tuotantolinjalla tehdään lentotuhkasta maanrakennukseen käytettäviä tuotteita ja metsälannotteita. Ecolanin uusi tuotantolaitos työllistää täydessä tuotannossa noin 20 henkilöä ja välillisesti 20–30 henkilö aliurakoinnissa. Fortum pyrkii rakentamaan älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja varmistaakseen, että arvokkaat materiaalit saadaan kiertoon ja haitalliset aineet poistettua materiaalikierrosta. Ennen kuin tämä voi toteutua, pitää tehtaan laajennushankkeen saada ympäristölupa. Perusteena tunnustukselle on suursuosion jo avausvuonna saavuttaneen ja erittäin toimivan kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttaminen sekä suunnan näyttäminen koko Suomelle. Fortum pyrkii hyödyntämään osaamistaan ja asiantuntemustaan auttaakseen kaupunkeja ja teollisuusasiakkaita ratkaisemaan haasteitaan kestävästi ja tukeakseen kiertotalousjärjestelmän rakentamista. 62 poimintoja Kaupunkipyöräjärjestelmä sai Vuoden pyöräilyteko 2016 -palkinnon Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi Pyöräilee -työvaliokunta myönsivät HKL:lle ja HSL:lle Vuoden pyöräilyteko 2016 -tunnustuksen. vsk. Kestävät kaupunkiratkaisut ovat keskeisessä asemassa Fortumin strategiassa. vastuullisuusuutiset.fi Ekokem on nykyisin Fortum Fortum ja Ekokem yhdistivät voimansa vuonna 2016 ja muodostivat merkittävän pohjoismaisen kiertotalousyhtiön. Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön (kierrätysja jäteratkaisut). Nyt kun Ekokemin toiminta on saatu onnistuneesti integroitua, vaihtui myös Ekokemin brändi Fortumiksi 4.4.2017 alkaen. Brändimuutoksen jälkeen yksikön päivittäinen työ jatkuu entisellään. Tunnustuksessa painotettiin myös, että kaupunkipyörien ansiosta pyöräily on Helsingissä nyt kaikkien ulottuvilla. Fortumin tavoite on edistää yhdessä asiakkaiden ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa, ja ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä rooli tämän vision saavuttamisessa. Valinta tehtiin yleisön ehdotusten perusteella ja valintakriteereinä olivat vaikuttavuus, sosiaalisuus, iloisuus, kekseliäisyys ja kokeilevuus. Myös Ecolanin tuotteiden valmistus perustuu kierrätettäviin raaka-aineisiin, joita saadaan lämpöja voimalaitosten ja teollisuuden jäteja sivuvirtoina
”Koska sääja ilmastoriskit voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia ja koska kuntien rooli niiden hallinnassa on niin keskeinen, halusimme antaa kunnille käytännön vinkkejä siitä, miksi ja miten riskejä tulisi arvioida ja hallita”, kertoo Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talousja ilmastoriskien hallitseminen -hankkeen (ELASTINEN) projektipäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitoksesta. Suomen ympäristökeskuksen professori Mikael Hildénin mukaan omassa kunnassa kannattaa pohtia myös sitä, miten muissa kunnissa ja muualla maailmalla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. 63 poimintoja Kuntien kannattaa arvioida ja hallita sääja ilmastoriskejä toimintakykynsä säilyttämiseksi Ilmastonmuutoksen myötä sääja ilmastoriskit muuttuvat, mutta niitä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa kunnassa. ELASTINEN-hankkeen tutkimustulosten mukaan sääja ilmastoriskeistä kunnille ongelmallisimpia ovat vahingot, jotka aiheutuvat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista. Toteutuessaan sääja ilmastoriskeistä aiheutuvat vahingot voivat vaikuttaa asukkaiden terveyteen, hyvinvointiin, omaisuuteen tai toimeentuloon. kuntien talouteen ja palveluihin. vsk. ”Tärkeintä on, että sääja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua ELASTINEN-hankkeessa koottujen hyvien käytäntöjen avulla. suuntaamaan oikein tärkeimpiä toimia riskien hallitsemiseksi”, sanoo apulaisprofessori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta. Julkaisussa on esitetty tiiviisti, miten sääja ilmastoriskien arviointiprosessin tulisi edetä ja mitä asioita siinä pitäisi tarkastella. Tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon myös eri aikavälin seuraukset. ELASTINEN-hankkeen raportit löytyvät hankkeen verkkosivuilta: http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen Ilmatieteen laitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. Ne auttavat mm. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kunnissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm
ALV. tilaushinnoista. 24 %). vsk. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat v. ALV. Vesi-, kalaja ympäristötutkimukset www.kvvy.fi Vesija kalatutkijat palveluksessanne! Ota yhteyttä! Olemme lähelläsi.. (015) 230 712 Autopuh. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Sähköisen näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti irtonumerona 8,-tai vuositilauksena 48,(sis. 64 Yrityshakemisto YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ (ME TIEDÄMME MITEN SE ONNISTUU) www.ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Irtonumero 10,(sis. 2017 Vuosikerta 72,(sis. Opiskelija -50% norm. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. 24 %). 10 %.). Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. ALV. 10 %.). Kestotilaus 67,(sis. ALV
040 511 6005 www.ymparistojaterves.fi Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut ...verkkosivumme uudistuvat lähiviikkojen aikana... 65 Yrityshakemisto Mainosta Ympäristö ja Terveys-lehdessä eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. vsk. www.ymparistojaterveys.fi Varaa mainospaikka
5. Irtonumero 10,(sis. alv. alv. 3. 66 www.ymparistojaterveys.fi 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. alv. 7. 10 %). 48. 24 %). 10 %). 6. 10 %). 4. Opiskelijat -50% norm. 8. vsk. 2. lehden tilaushinnoista (sis. vsk. Kestotilaus 67,(sis. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2017, 48. alv