Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. 10 %). Tilaukset: verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai puh. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta: 25,00 € + toimituskulut (sis. (02) 630 4900 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas Jari Lampinen. ALV. 2 www.ymparistojaterveys.fi Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtuman aikaisessa valvonnassa. Opas soveltuu mm. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoiteista toiminnanharjoittajille. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 3. vsk
Ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu ovat vahvasti sisällä valmistelussa, vaikka ympäristönsuojelutehtävät jäävätkin pääosin kuntiin. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Millaista Makua. Vain sillä tavalla meille jää hyvä maku myös maakuntauudistuksesta. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Ainakin julkisuudessa makean sävy on välillä muuttunut osin kitkeräksi tai karvaaksi. Mutta millaista Makua Suomen hallitus koneistoineen valmistelee. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. ja 2 vaiheen lainsääntö on eduskunnassa pohdittavana ja päätökset pitäisi tulla ennen kesää – maakuntavaalit odottavat lokakuussa. L ainsäädännön puutteista huolimatta uusien toimintamallien ja organisaatioiden valmistelu etenee vauhdilla niin maakunnissa kuin valtiolla. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyö on ollut kunnissa erinomaista, ja tämän yhteistyön sujuminen pitää varmistaa jatkossa maakunnan ja kunnan välillä – se vaatii vahvaa kuntien ja maakuntien yhteistyötä valmistelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. P ääsiäinen meni ja Vappu tulla öllöttelee – näihin molempiin liittyy pelkästään mukavia makuja – vaikka esimerkiksi lampaan viulua, pashaa, simaa ja kuohuvaa. Useita tuhansia sivuja hallituksen esitystekstiä soljuu kansanedustajien hyppysten läpi parissa kuukaudessa. vsk. M AKU eli maakuntauudistus on edennyt vaiheeseen, missä muutoksen 1. Jari Keinänen, STM Kuva: Pixabay.. Suomen julkisen sektorin suunta ja tulevaisuus ratkaistaan näillä näppäimillä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Elämme Suomessa historiallista ja jännittävää aikaa
Millaista Makua. Aiheita mm. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Jari Keinänen ......................................................................................4 Ympäristölupien yhden luukun lakihanke Sari Rapinoja ja Riitta Rönn .............................................................6 Miten valtion ympäristölupamenettelyä voisi nopeuttaa. 64 Poimintoja ......................................................................................70. Tarja Hartikainen .............................................................................18 Toimiva laadunhallinta vapauttaa resursseja ja auttaa muutostilanteissa Outi Lepistö .......................................................................................22 Henkilötietojen suoja ja julkisuusperiaate Tarja Krakau ......................................................................................26 Asuntoyhteisöjen tupakointikieltojen haasteita Päivi Vepsäläinen .............................................................................34 Kauneushoitoloiden viranomaisohjeistus Päivi Aalto ......................................................................................... 46 Uuden asbestinlainsäädännön tuomat muutokset Hanna Tertsunen-Troisgros ...........................................................52 Sisäilmastoseminaari 2018 Pertti Forss .........................................................................................58 Kiertotalouslaitosten erityiset terveysriskit Päivi Rantakoski ja Kirsi Levä ........................................................60 SOILI-ohjelma oli uraa uurtava ”green deal” Anna-Maija Pajukallio ja Pekka Huttula ................................... Asuntomessut Porissa 2018, Terveiden tilojen vuosikymmen, Kosteudenhallintaprosessi ja Kuivaketju10 toimintamalli, Kosteusvaurioituneen kohteen korjauksien haasteet. 40 Kirjaesittely: Tuomas Aivelo, Loputtomat loiset ...........45 Säteilylain uudistus ja sisäilman radonvalvonta Päivi Kurttio ...................................................................................... vsk 3 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2018 ilmestyy viikolla 22, teemana rakennusterveys. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Mikko Attila ja Kimmo Silvo ...........................................................12 Ympäristöterveydenhuolto kunnasta maakuntaan – Mikä muuttuu
Lupa-asiakasta ei enää juoksutettaisi luukulta luukulle, vaan yhteensovittava viranomainen hoitaisi yhteydet muihin lupaviranomaisiin lupa-asiakkaan puolesta. Sen sijaan yksinomaan Valtion lupaja valvontaviraston toimivaltaan kuuluvista hakemuksista annettaisiin yksi yhteinen päätös (ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tai vesilain mukainen lupa sekä luonnonsuojelulain mukainen poikkeamista koskeva päätös). vsk. Yhdennetyssä lupamenettelyssä toimivaltaiset lupaviranomaiset antaisivat päätöksensä samanaikaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Lupamenettelyjen yhteensovittaminen toteutettaisiin sovittamalla samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemusten käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen ja yhdistämällä lupamenettelyiden päällekkäisiä vaiheita. Yhden luukun mallissa lupa-asiakas asioisi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä, josta voisi kerralla hakea keskeisiä tiettyyn hankkeeseen tarvittavia lupia. 6 Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Ympäristöministeriö Ympäristölupien yhden luukun lakihanke Ympäristölainsäädäntöä ollaan menettelyllisesti uudistamassa niin, että ympäristöllisiä lupamenettelyjä yhteensovitetaan hyödyntäen yhden luukun periaatetta. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa, yhdenmukaistaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Ympäristölupien yhden luukun lakihankkeella toteutetaan pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteita erityisesti sääntelyn sujuvoittamisen osalta.
Yhteensovittavana, koordinoivana viranomaisena toimisi maakuntauudistuksen yhteydessä perustettava uusi Valtion lupaja valvontavirasto (LUOVA) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen riippuen, kumpi viranomainen on toimivaltainen hankkeeseen liittyvässä ympäristö-, vesitai maa-ainesluvassa. vsk. 7 Mitkä luvat ovat yhteensovitettavissa. Yhteensovittaminen voisi lisäksi koskea kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ja Turvallisuusja kemikaaliviraston lupia. Yhteensovitettavat käsittelyvaiheet olisivat: lupahakemuksen täydentämisvaihe; asianosaisten, yleisön ja muiden viranomaisten kuulemisvaihe; vaihe, jossa hakijalle varataan tilaisuus antaa selitys saadusta kuulemispalautteesta sekä lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen. Yhteensovittaminen voisi tulla sovellettavaksi, jos hankkeelle haetaan samanaikaisesti lisäksi: • luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa lajitai luontotyyppisuoje lusta, • maankäyttöja rakennuslain mukaista rakennuslupaa, toimenpidelupaa, maisematyölupaa tai rakennuksen purkulupaa, • kaivoslain mukaista kaivoslupaa, malminetsintätai kullanhuuhdontalupaa, tai • vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa. Yhden luukun mallissa vain tietyt luvat olisivat yhteensovitettavissa. päälupana ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista lupaa tai maa-aineslain mukaista lupaa ainesten ottamiseen.. Lupa-asioiden yhteensovittamisen edellytyksenä olisi, että hankkeelle haetaan ns. ” Lupa-asioiden yhteensovittamisen edellytyksenä olisi, että hankkeelle haetaan ns. Yhteensovitettavat luvat voisivat kattaa sekä kunnallisia että valtiollisia lupia. Viranomaisten tasolla lupamenettelyjen yhteensovittaminen ei tarkoita muutoksia ratkaisutoimivaltaan. päälupana ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista lupaa tai maa-aineslain mukaista lupaa ainesten ottamiseen. Soveltamisala rajattaisiin ympäristöön liittyviin hankkeisiin. Yhteensovitettavat lupamenettelyn vaiheet ja lupapäätökset Lupamenettelyjen yhteensovittaminen toteutettaisiin sovittamalla samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemusten käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen ja yhdistämällä eräitä niihin liittyviä viranomaistehtäviä (kuva: Yhden luukun malli, mikä muuttuu lupaprosessissa?). Lupahakemusten käsittelyn yhteensovittaminen edellyttäisi, että joku lupaviranomaisista huolehtii siihen liittyvistä tehtävistä. Yhteensovittava viranomainen Toimivalta lupahakemusten käsittelyyn ja päätösten antamiseen säilyisi ennallaan. Lisäksi yhteensovittamiseen liittyisi kiinteästi hakijan neuvonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49
Yhteensovittava viranomainen pyytäisi kootusti myös lausunnot lupahakemuksista. Ympäristöllisten lupien yhteensovittamisesta ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Hakijalla olisi itsenäinen päätösvalta päättää, sovelletaanko yhteensovittamista ja missä lupa-asioissa. Lupahakemusten tultua vireille yhteensovittava viranomainen kokoaisi toimivaltaisilta viranomaisilta tiedot hakemusten mahdollisista täydennystarpeista ja pyytäisi täydennykset kootusti hakijalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Yhteensovittaminen olisi mahdollista sisällyttää vain osaan hankkeen edellyttämistä luvista. vsk. Kyse ei olisi kokonaisvaltaisesta uudistamisesta, jossa ympäristölainsäädäntöä uudistettaisiin sekä menettelyllisesti että aineellisesti. Hakijan tulisi tehdä pyyntö yhteensovittamiseksi ennen kuin lupahakemuksesta olisi kuulutettu. Näin varmistettaisiin, ettei lupamääräyksiin jäisi ristiriitaisia ehtoja. Pelkästään LUOVA:n toimivaltaan kuuluvat lupahakemukset (luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki ja vesilaki) voitaisiin käsitellä yhdessä ja antaa yksi yhteinen LUOVA:n päätös. Yhteensovittava viranomainen asettaisi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa yhteensovitettaville lupahakemuksille tavoitteellisen määräajan. Viranomaisten olisi tarpeen mukaan tehtävä yhteistyötä lupamääräysten yhteensopivuuden varmistamiseksi. Lupaprosessin lopputuloksena voisi siis olla useampi erillinen lupapäätös tai yksi yhteinen lupapäätös. Yhden luukun hankkeessa ympäristöllisiä lupamenettelyjä yhteensovitettaisiin vain menettelyllisesti, eikä aineellisesti. Menettely olisi siten hakijan kannalta joustava. Kuka päättää lupahakemusten yhteensovittamisesta. Yhteensovittaminen ei koskisi mahdollista muutoksenhakuvaihetta. Se järjestäisi lupahakemuksista kuulemisen ja tiedottamisen sekä pyytäisi hakijalta kootusti selityksen saaduista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Yhteensovittavan viranomaisen tehtävät Yhteensovittava viranomainen olisi vastuussa lupakäsittelyyn liittyvistä menettelyvaiheista ja lupakäsittelyn projektinhallinnasta. Ympäristöllisten lupien erillismenettelyt säilyisivät edelleen vaihtoehtoisena menettelynä, jos hakija ei haluaisi hankkeeseensa sovellettavan ympäristöllisten lupien yhteensovittamista. Hakija voisi myös myöhemmin päättää, että yhteensovittamisen sijaan menettelyt eriytetään. Yhteensovittava viranomainen ” Ympäristöllisten lupien erillismenettelyt säilyisivät edelleen vaihtoehtoisena menettelynä, jos hakija ei haluaisi hankkeeseensa sovellettavan ympäristöllisten lupien yhteensovittamista.. 8 Yhteensovitetun lupamenettelyn tuloksena syntyisi useampia erillisiä lupapäätöksiä, jotka toimivaltaiset lupaviranomaiset tekisivät ja antaisivat sitten päätöksensä samanaikaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi antaa lupapäätökset yhteensovittavan viranomaisen asettamassa tavoitteellisessa määräajassa. Yhteensovittavan viranomaisen tehtävänä olisi tarvittaessa järjestää tapaaminen hankkeesta vastaavan ja hankkeen edellyttämien lupaja muiden menettelyjen osalta toimivaltaisten viranomaisten välille
Lisäksi YVA-laissa täsmennettäisiin sitä, miten YVA:n ja luvan selvitystarpeet voitaisiin yhteensovittaa ja miten samoja selvityksiä voitaisiin hyödyntää eri menettelyissä. vsk. Hallituksen esitys on ilmoitettu annettavaksi eduskunnalle elokuussa 2018. 9 huolehtisi menettelyn lopuksi lupapäätösten tiedoksiantamisesta sekä päätöksistä tiedottamisesta. Yksi luukku edellyttää digitalisaatiota Yhden luukun hanke pohjautuisi valtion ja kuntien yhteiseen sähköiseen asiointijärjestelmään. Toimiva sähköinen asiointijärjestelmä helpottaisi viranomaisten toimintamahdollisuuksia ja keskinäistä yhteistyötä sekä tekisi yhteistyöstä joustavan toiminnanharjoittajan sekä viranomaisten välillä. Hankkeen valmistelu ja aikataulu Ympäristöministeriö asetti 14.10.2016 lainsäädäntöhankkeen, jonka tehtävänä oli valmistella hallituksen esitysluonnos ympäristölupien yhden luukun mallista. Toimiva sähköinen asiointijärjestelmä helpottaisi viranomaisten toimintamahdollisuuksia ja keskinäistä yhteistyötä, tekisi yhteistyöstä joustavan toiminnanharjoittajan ja viranomaisten välillä sekä mahdollistaisi olemassa olevan ympäristötiedon tehokkaamman käytön.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Mahdollinen muutoksenhaku päätöksistä etenisi erikseen, mutta ajallisesti samaan aikaan. Yhteensovitettavat lupapäätökset annettaisiin samanaikaisesti. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta voitaisiin kuulla samassa yhteydessä kuin LUOVA:ssa käsiteltävästä ympäristölupahakemuksesta, jos hankkeella ei olisi sijainnin, laajuuden tai teknisten ominaisuuksien kannalta muuta toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Hakijan olisi toimitettava lupahakemus viranomaisille sähköisesti sähköisen asiointijärjestelmän ”sähköisen luukun” kautta. YVA-laissa säädettäisiin nykyistä selkeämmin YVA:n erilaisista toteutumistavoista. Viranomaisille tulisi velvoite tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä eri lupien määräysten yhteensovittamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja lupamenettelyjen yhteensovittaminen Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy säädösmuutokset YVAja lupamenettelyjen yhteensovittamiseksi. Lisäksi sähköinen asiointijärjestelmä mahdollistaisi myös olemassa olevan ympäristötiedon tehokkaamman käytön. Sähköinen asiointijärjestelmä tukisi lupamenettelyä sen kaikissa vaiheissa ja kaikkien osapuolten osalta. Lait esitettäisiin tulemaan voimaan 1.1.2020 samanaikaisesti ” Yhden luukun hanke pohjautuisi valtion ja kuntien yhteiseen sähköiseen asiointijärjestelmään. Valmistelua ohjasi kansliapäällikkö Hannele Pokan vetämä laajapohjainen ohjausryhmä. Hankkeessa valmisteltu hallituksen esitysluonnos luovutettiin ympäristöministeriölle 31.1.2018. Hallituksen esitysluonnos oli lausunnolla ja lausuntoaika päättyi 20.3.2018. Yhden luukun sähköistä asiointijärjestelmää valmistellaan työja elinkeinoministeriön johdolla Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa
Ehdotettava lainsäädäntö perustuu valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen, jonka yhteydessä on tarkoitus perustaa uusi valtakunnallinen Valtion lupaja valvontavirasto. 0295 250 320, sari.rapinoja@ym.fi Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, puh. Ehdotus ympäristöllisten menettelyjen yhteensovittamisesta on yksi askel kohti nykyistä yhtenäisempää lupamenettelyä. 0295 250 255, riitta.ronn@ym.fi. 10 kun valtion aluehallinnon uudistus tulee voimaan. Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Lausuntoaineistot (www.lausuntopalvelu.fi): Lausuntopyyntö löytyy suljetuista lausuntopyynnöistä otsikolla ”Luonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen)”. Tulevaisuudessa on mahdollista edetä vielä eteenpäin lupien yhteensovittamisessa ja ottaa uusia askelia pitemmälle menevien lupamenettelyjen ja niitä mahdollisesti seuraavien muutoksenhakumenettelyjen yhdistämiseksi. Ympäristölupien lainsäädännöllinen yhdentämiskehitys etenee ja sitä on hyvä edelleen kehittää yhden luukun lakihankeen soveltamisesta saatavien kokemusten pohjalta. Käytännössä hallituksen esityksen antamisen muodollinen edellytys on, että Valtion lupaja valvontaviraston perustamista koskeva lainsäädäntö on hyväksytty
Niitä suunnataan niin valtion, maakuntien kuin kuntien hankintayksiköille. KEINO kannustaa uusien ratkaisujen toimivuuden osoittamiseen julkisella sektorilla, vauhdittaa markkinoiden uudistumista ja tukee referenssien tuottamista kasvuun ja vientiin”, Lintilä jatkaa. ”Suomessa on jo hyviä kokemuksia julkisen sektorin kestävistä hankinnoista. ”Osaamiskeskuksella on hyvät lähtökohdat ottaa roolia kilpailukyvyn ja markkinoiden kehittämisessä. ”Hankinnan kohdetta määriteltäessä voidaan kohde kuvata siten, että siinä huomioidaan sosiaalisten kriteerien käyttö. Lisäksi niillä voidaan tukea merkittävästi innovaatioiden syntymistä, luoda kysyntää yritysten kehittämille uusille tuotteille ja palveluille sekä edistää työllisyyttä. KEINO-osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Motiva Oy. Osaamiskeskuksen verkkosivut: www.hankintakeino.fi YM. Muut perustajajäsenet ovat Suomen Kuntaliitto, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy, KL-Kuntahankinnat Oy ja Sitra. Esimerkkejä ovat vaikkapa kaupunkien sähköja kaasubussihankinnat ja maailmankuulut hirsija puukoulut”, ministeri Tiilikainen kertoo. Osaamiskeskuksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen ja palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Osaamiskeskus perustaa tilaajaryhmiä, joissa toimijat voivat esimerkiksi jakaa tietoja parhaista käytännöistä. Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus tarjoaa palveluja eri kehitysvaiheessa oleville toimijoille edelläkävijöistä kehityshakuisiin. ”Hallituksen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, lopettaa kivihiilen käyttö, edistää kiertotaloutta ja lisätä resurssitehokkuutta. Julkinen sektori on hankintojensa vuoksi merkittävä vaikuttaja. Näin voidaan edistää esimerkiksi pitkään työelämästä poissaolleiden työnhakijoiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä”, arvioi työministeri Jari Lindström. Ministeri Tiilikaisen mukaan vakiintuneita hankintakäytäntöjä on syytä uudistaa. 11 Osaamiskeskus vauhdittamaan kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja K estävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämiseksi perustettu verkostomainen osaamiskeskus, KEINO, on käynnistänyt toimintansa. Hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten lisäksi vaatimuksia voidaan asettaa palvelua tarjoaville yrityksille. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää näitä tavoitteita ja KEINO auttaa tässä työssä”, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Keskeisiä työkaluja ovat tiekartat, Green Deal -pilotit, tilaajaryhmät, maakuntiin sijoittuva muutosagenttiverkosto ja monimuotoiset kansainvälistymistä tukevat tavat toimia. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta sekä torjua ilmastonmuutosta. Näitä tarjouskilpailuun mukaan otettavien yritysten soveltuvuuskriteerejä asetettaessa voidaan huomioida työllistämistavoitteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. ”Hankinnat ovat tehokas keino edistää ja testata uusia ratkaisuja julkisella sektorilla”, elinkeinoministeri Mika Lintilä muistuttaa. Ryhmiä perustetaan sosiaalija terveyspalvelujen, rakentamista ja energiakäyttöä, liikkumista ja logistiikan sekä bioja kiertotaloutta koskevia hankintoja varten. vsk. Julkisten hankintojen arvo on noin 35 miljardia euroa vuosittain. Osaamiskeskuksen palvelut ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä
vsk. Lupakäsittelyn kesto Aluehallintovirastot aloittivat toimintansa 1.1.2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti syksyllä 2016 kaikissa neljässä ympäristölupa-asioita käsittelevässä aluehallintovirastossa (AVI) vireille tulleiden lupahakemusten käsittelyvaiheita ja niihin kulunutta aikaa.. Lisäksi pohdittiin mahdollisuuksia vaikuttaa käsittelyaikaa pidentäviin tekijöihin ja tehtiin ehdotuksia menettelyn edelleen kehittämiseksi. Ympäristönsuojelulain (YSL) mukaisen ympäristölupahakemuksen käsittelyyn kuluvaa aikaa halutaan lyhentää muun muassa uusien investointien vauhdittamiseksi. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika lyheni ensimmäisen kerran aluehallintovirastojen perustamisen jälkeen. Hakemusten käsittelyvaiheista selvitettiin aktiivisen käsittelyn ja passiivisen odotusajan osuuksia ja vaiheita. 12 E rityistä huomiota kiinnitettiin yli kaksi vuotta vireillä olleisiin hakemuksiin. Vuonna 2015 annettiin yhteensä 853 päätösSuunnittelija Mikko Attila Kehittämispäällikkö Kimmo Silvo Suomen ympäristökeskus Miten valtion ympäristölupamenettelyä voisi nopeuttaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Aihetta kartoittava kysely lähetettiin kaikille ympäristölupia aluehallintovirastoissa käsitteleville 115 henkilöille, joista 41 % vastasi. Kyselyn lisäksi haastateltiin kuutta ympäristönsuojelulain mukaisten hakemusasioiden esittelijää ja ratkaisijaa. Sipilän hallitus on asettanut yhdeksi tavoitteekseen yritystoiminnan lupamenettelyjen sujuvoittamisen. Aluehallintovirastot ovat SYKE:n lupaseurantatilastojen mukaan antaneet vuosina 2010–2015 keskimäärin 731 ympäristönsuojelulain mukaista lupapäätöstä vuodessa vaihteluvälin ollessa 609–853 päätöstä. SYKE:n lupaseurantatilastojen mukaan kaikkien neljän ympäristölupia myöntävän aluehallintoviraston ympäristölupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on kasvanut vuosina 2010–2014 (kuva 1)
Lupamääräysten tarkistamismenettely kumottiin 1.5.2015 lukien. SYKEn lupaseurantatilastojen perusteella vähintään kaksi vuotta vireillä olleet hakemukset edustivat laajasti erilaisia hanketyyppejä. Vuonna 2015 annetuista päätöksistä yhteensä 22 % oli ollut vireillä vähintään kaksi vuotta. Mukana oli sekä uuden toiminnan hakemuksia että olemassa olevien toimintojen lupamääräysten tarkistamisia, toiminnan olennaisia muuttamisia että erinäisiä muista syistä jätettyjä hakemuksia. Huomionarvoista on, että 186 annetusta päätöksestä peräti 54 % liittyi lupamääräysten tarkistamiseen, joissa usein oli kyse myös toiminnan muuttamisesta. Yli puolet pitkään vireillä olleista hakemuksista kuului Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimivaltaan, kun taas Itä-Suomen aluehallintovirastossa ei annettu vuonna 2015 yhtään päätöstä, jonka käsittelyaika olisi ylittänyt neljä vuotta. 13 tä, joista Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 387, Itä-Suomen aluehallintovirasto 93, Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto 208 ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 165 kappaletta. Hakemuksen käsittelyaikaan vaikuttaa merkittävästi sen laatu ja toimitettujen tietojen täydellisyys. Suurin osa oli ollut vireillä alle kolme vuotta ja vähintään viisi vuotta käsiteltyjä hakemuksia oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Yleiskuva Valtion lupaviranomaiset pitävät nykyistä lupamenettelyä kokonaisuutena ilmeisen toimivana ja tarkoituksenmukaisena. Jos viranomainen joutuu pyytämään hakemukseen täydennyksiä, käsittelyaika pitenee oleellisesti, keskiarvona jopa kaksinkertaiseksi. YSL:n mukaisten lupahakemusten keskimääräiset käsittelyajat (kk) kaikissa aluehallintovirastoissa 2010–2015.. vsk. Kaikkien neljän aluehallintoviraston keskimääräinen käsittelyaika oli 17,2 kuukautta vuonna 2015. Pitkien käsittelyaikojen ei katsottu johtuvan Kuva 1. Lyhimmät käsittelyajat olivat Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja pisimmät Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Vaikka lupakäsittelijöitä on jo pitkään tarvittaessa ”lainattu” virastosta toiseen ruuhkatilanteissa, vastaajat toivoivat tulevan valtion lupaja valvontaviranomaisen (LUOVA) edistävän henkilöstöresurssien tasaisempaa käyttämistä. Vireillä olevien hakemusten määrä on melko suoraan verrannollinen käsittelyaikoihin. Ennakkoneuvottelukäytäntöä, joka on jo nykyisin monilla viranomaisilla arkipäivää, esitettiin laajennettavaksi erityisesti suurissa hankkeissa. Ennakkoneuvonnan rajoitteena pidettiin riskiä toimia liiaksi hakijan konsulttina, jolloin neuvonnan sopivan määrän rajaaminen saattaa olla hankalaa. vsk. Viranomaisen työtä helpottaa myös neuvotteluun yhdistetty laitoskäynti, jos siihen vain onnistutaan järjestämään aikaa. Käsittelyajat ja resurssit Aluehallintovirastojen myöntämien ympäristölupien keskimääräisen käsittelyajan pidentyminen päättyi vuonna 2015. Kommenteissa ja myöhemmissä kehittämisehdotuksissa vastaajat nostivat kuitenkin esiin erityisesti ennakkoneuvottelujen keskeisen roolin hakemuksen laadun parantamisessa ja kaikkien osapuolien ajan säästämisessä. Samana vuonna annetuista päätöksistä viidesosa oli ollut vireillä yli kaksi vuotta. Vastauksista nousi esiin myös se, että osa pitkään vireillä olleista hakemuksista on luonteeltaan sellaisia, joilla ei ole kiire ja joiden edelle ovat jonossa menneet kiireellisemmät asiat, kuten uutta toimintaa ja muita investointeja koskevat hakemukset. Virastokohtaiset erot käsittelyajoissa olivatkin melko suuria Itä-Suomen aluehallintoviraston ollessa ilmeisen ruuhkaton sekä päätösten määrällä että käsittelyajoilla mitaten. 14 itse lupamenettelystä, vaan lähinnä puutteellisista hakemuksista, lausunnonantajien aikatauluista, ajoittaisista lupahakemusruuhkista ja henkilöstöpulasta sekä töiden epätasaisesta jakautumisesta. Myös joidenkin pienten vesitaloushankkeiden luvanvaraisuudesta luopumista esitettiin keinoksi lisätä ympäristölupahakemusten käsittelijöiden määrää. Ennakkoneuvonta ja -neuvottelut Viranomaisten hakijalle antamaa neuvontaa samoin kuin mahdollisen neuvottelun järjestämistä ennen hakemuksen vireille tuloa ei erikseen kysyttäessä pidetty kovinkaan merkittävänä käsittelyaikaan lyhentävästi vaikuttavana tekijänä. Myös hankkeiden muuttuminen hakemuksen vireilläoloaikana hidastaa käsittelyä merkittävästi. Lisäksi saatavan hyödyn katsottiin olevan hyvin tapauskohtaista. Puutteelliset hakemukset Merkittävin yksittäinen syy ympäristölupamenettelyn käsittelyaikojen pitkittymiselle Ennakkoneuvonnan rajoitteena pidettiin riskiä toimia liiaksi hakijan konsulttina, jolloin neuvonnan sopivan määrän rajaaminen saattaa olla hankalaa.
Lausuntomenettely Toinen käsittelyaikojen pitkittymistä usein aiheuttava vaihe on viranomaislausuntojen viivästyminen. Koska lupahakemuksen kuulemisaika on lomakausien ulkopuolella melkein poikkeuksetta kuukauden pituinen, varsinkin kunnat hakevat lisäaikaa lausunnon antamiselle. Kuntien lausunnon antaa ainakin ympäristönsuojelutehtävistä vastaava lautakunta tai jaosto, joka kokoontuu useimmiten kerran kuukaudessa ja kesällä ei yleensä lainkaan. 15 on lupahakemusten puutteellisuus. Hakijoiden toivottiin myös perehtyvän paremmin jo nykyisin tarjolla olevaan hakemusohjeistukseen. Tulevalle sähköiselle lupajärjestelmälle ja sen tarjoamille ohjeille hakemuksen laatimiseksi asetetaan melko suuria odotuksia, mutta samalla kannetaan huolta riittävästä käyttöön perehdyttämisestä ja teknisestä ylläpidosta samoin kuin siitä, että koko menettelyketju tulisi saada mahdollisimman pian täysin sähköiseksi. Puuttuvien tietojen tai hakemusliitteiden saamiseen kuluu täydennyspyyntöineen yleensä vähintään useita viikkoja, usein jopa kuukausia ja toisinaan hakemus joudutaan täydennysten vuoksi kuuluttamaan uudelleen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Aluehallintovirastojen on käytännössä lähes pakko myöntää lisäajat pyydettyinä, sillä lausunnot ovat keskeistä aineistoa lupamenettelyssä. Jos hakemusta pitää täydentää esimerkiksi YVA-menettelyllä tai Natura-arvioinnilla, käsittely saattaa pidentyä jopa vuosilla. Puuttuvien tietojen, kuten tarvittavien luontoselvitysten, ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n mukaisten jätehuoltoa koskevien tietojen tai hakemusliitteiden saamiseen kuluu täydennyspyyntöineen yleensä vähintään useita viikkoja, usein jopa kuukausia ja toisinaan hakemus joudutaan täydennysten vuoksi kuuluttamaan uudelleen. Myös resurssipulasta johtuvat ruuhkat ELY-keskuksissa aiheuttavat toisinaan lisäaikapyyntöjä. Tällainen on kuitenkin melko harvinaista. Ratkaisuiksi ehdotettiin konsulttien käytön lisäämistä hakemuksen laatimiseksi ja toisaalta myös konsulttien asiantuntemuksen lisäämistä koulutuksella sekä mahdollisella pätevyyden sertifioinnilla
Valtion lupaviranomaiselle toivottiin myös enemmän harkintavaltaa lausuntojen pyytämiseksi silloin, kun hakemuksen luonne ei vaadi laajaa lausuntomenettelyä. Näkemykset olivatkin varsin jakautuneita ja peräti kolmasosa vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Menettelyn Tulosten perusteella merkittävin käsittelyaikoihin vaikuttava seikka on ratkaisijoiden liiallinen kuormittuminen, toisin sanoen esittelijöiden päätösluonnokset saattavat odottaa viikkokausia ratkaisijan perehtymistä asiaan.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Töiden katsottiin myös jakautuvan epätasaisesti henkilöiden kesken ja toisaalta niitä toivottiin jaettavan yksittäisille henkilöille tasaisesti vuoden mittaan eikä kerralla monta samassa vaiheessa olevaa hakemusta. Töiden organisointiin liittyvät seikat Melkein kaikilla kyselyyn vastanneilla lupaviranomaisilla oma työtilanne on ainakin ajoittain ollut syynä käsittelyaikojen pidentymiseen. Myös Natura-arviointien kuuden kuukauden lausuntoajan lyhentämistä esitettiin harkittavaksi. vsk. 16 Kehittämisehdotuksena esitettiin kuntien lausuntojen antamisen siirtämistä ympäristönsuojelun viranhaltijoille, jotta lausunnot saataisiin helpommin asetetussa aikataulussa. Koska vanhoja tarkistamishakemuksia oli virastoissa edelleen käsiteltävinä, viranomaisilla ei vielä käynnissä olleessa siirtymävaiheessa ollut selkeää näkemystä poiston vaikutuksesta käsittelyaikoihin. Lupamääräysten tarkistamismenettelyn poisto Lupamääräysten säännöllisen tarkistamismenettelyn poistuttua 1.5.2015 lukien aluehallintovirastojen vireille tulevien hakemusten määrät ovat jo vähentyneet jonkin verran ja tulevat jatkossa todennäköisesti edelleen vähenemään. Tulosten perusteella merkittävin käsittelyaikoihin vaikuttava seikka on kuitenkin ratkaisijoiden liiallinen kuormittuminen, toisin sanoen esittelijöiden päätösluonnokset saattavat odottaa viikkokausia ratkaisijan perehtymistä asiaan
Eräissä vastauksissa nähtiin ongelmaksi se, että esittelijät joutuvat paneutumaan hyvin monenlaisiin eri toimintoihin erikoistumisen sijaan. Tämä ei sinänsä vähentäisi viranomaisen työmäärää eikä hakijan odotusaikaa, mutta lupahakemuksen varsinainen käsittelyaika voisi lyhentyä. Ajatus hakemuksen vireilletuloajankohdan kytkemisestä siihen, milloin hakemus on valmis kuulutettavaksi, nousi esille myös tässä selvityksessä.. Virastoihin ehdotettiin perustettavaksi saman toimialan hakemuksia käsitteleviä ryhmiä, jolloin asiantuntemus lisääntyisi ja käsittely tehostuisi. 2017. 17 poistaminen on tuonut mukanaan uudenlaisia pulmia, kun aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa on jouduttu pohtimaan YSL 89 §:n soveltamista luvan muuttamiseen liittyvissä tilanteissa. Tarkistamismenettelystä luopuminen on käytännössä myös siirtänyt tarkistamistarpeen arvioinnista aiheutuvan työtaakan valvontaviranomaiselle. Käsittelyaikatavoitteen saavuttamiseksi ratkaisuna voisi olla hakemusten rajaaminen koskemaan ainoastaan BAT-päätelmien mukaista tarkistamista, mutta se ei sinänsä vähentäisi vireille tulevien asioiden määrää ja todennäköisesti useamman hakemuksen jättäminen tulisi luvan hakijalle kalliimmaksi. Esille tuli myös näkemyksiä, että puutteellinen hakemus pitäisi myös voida jättää käsittelemättä, eli hakemukselle pitäisi luoda minimivaatimukset. vsk. Uuden hakemuksen voisi kuitenkin halutessaan laittaa myöhemmin vireille. Lupamenettelyn pullonkaulat ja kesto. Nykyisin aluehallintovirastoille kuuluvien ”pienten päätösten”, kuten lopettamissuunnitelmien ja tarkkailuohjelmien hyväksymiset, vakuuksien muutosja vapautuspäätökset sekä jätelain 120 §:n mukaisten päätösten hyväksymiset esitettiin siirrettäviksi valvontaviranomaiselle. Direktiivilaitosten lupien tarkistaminen uusien päätelmien vuoksi Lupamääräysten tarkistamismenettelyn poiston vastapainona nähtiin tulevat mahdolliset luparuuhkat eräiden direktiivilaitosten, lähinnä sikojen ja siipikarjan kasvatuksen sekä suurten polttolaitosten lupien tarkistamisen yhteydessä toimialoille julkaistavien BAT-päätelmien seurauksena. Haastatteluissa korostui näkemys, että näissä tapauksissa saattaa olla vaikea saavuttaa asetettua käsittelyaikatavoitetta, sillä tähänastisten kokemusten valossa kyseisiin hakemuksiin on lähes poikkeuksetta kytketty myös toiminnan muuttamista koskeva hakemus. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Lainsäädännön toivottiin myös olevan selkeämpää ja yksiselitteisempää. Muita näkökohtia Aiemmin eri yhteyksissä esitetty ajatus hakemuksen vireilletuloajankohdan kytkemisestä ”riittävään hakemukseen”, eli käytännössä siihen, milloin hakemus on valmis kuulutettavaksi, nousi esille myös tässä selvityksessä. Attila, M. Ympäristöministeriön raportteja 5/2017. Tällöin hakemus pitäisi tarkastaa ennen sen vireille tuloa
Ympäristöterveydenhuolto on siirtymässä kunnasta maakuntaan. MAKU II -lakipakettiin, jossa on yli 200 lakimuutosta, hallituksen esitys on yhteensä 1993 sivua. Maakunnassa tavoitteena on tuottaa valtiolta annetulla rahalla palvelut kustannustehokkaasti. Maakunta päättää hallinErityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristöterveydenhuolto kunnasta maakuntaan Mikä muuttuu. Muut kuin sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntöä koskevat lakiluonnokset on koottu ns. 18 Uusi itsehallinto Maakuntalakiluonnos on tehty kuntalain pohjalta, mutta merkittäviä eroja löytyy esimerkiksi rahoituksen ja toimivallan siirtojen osalta. Kuntalain mukaan yksittäinen viranhaltija ei voi päättää hallinnollisista pakkokeinoista, vaan sitä koskeva päätösvalta on oltava toimielimellä. Uudistuksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään teknisluontoisesta lakimuutoksesta, vaan kaikkien siirtyvien tehtävien osalta on samalla kysymys hallinnollisen päätöksenteon rakenteiden muuttumisesta. Eläinlääkäripalveluissa palveluntuotanto voidaan erottaa järjestämisvastuusta, mutta valvonnassa järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ei ole luontevaa. vsk. tosäännössään organisoitumisesta, mitä tehtäviä on maakuntahallinnossa ja mitkä siirretään palveluja tehokkaasti tuottaviin liikelaitoksiin, joita johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta. Maakunnan tehtävät ovat tarkoin rajattuja, sillä ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnalla. Kuntalaki lähtee siitä, että päätösvalta on vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä, jotka tuovat kuntalaisten kannan päätöksentekoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Muutokset erityislainsäädäntöön on tehty pitkälti teknisesti muuttamalla lakitekstissä kunta maakunnaksi. Maakuntalaissa ei ole otto-oikeutta. Käsittelyn aikataulu on tiukka, muutosten vaikutuksia tai kustannuksia ei ehditä eikä pystytä arvioimaan valmistelun yhteydessä. Päätösvalta viranhaltijalle – tarvitaanko maakunnassa toimielimiä. Maakuntauudistus on mittaluokaltaan ainutlaatuinen uudistushanke. Maakunnilla ei ole tulossa verotusoikeutta, vaan se on valtiolta tulevan rahoituksen varassa. Kiireellisissä
vsk. MAKU II -paketilla kumotaan laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista. MAKU II -lakimuutosten yhteydessä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöstä poistuu vaatimus perustaa toimielimiä vastaamaan viranomaiselle säädetyistä tehtävistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Ympäristöterveydenhuollossa päätösvalta on jo nykyisin hyvin pitkälti delegoitu viranhaltijoille. Pykälän perusteluissa todetaan kuitenkin ristiriitaisesti, että pakkodelegointia koskeva säännös on luonteeltaan informatiivinen. 19 esityksestä. Valtionhallinnossa pakkokeinoista on voinut päättää viranhaltija toisen viranhaltijan MAKU II -lakimuutosten yhteydessä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöstä poistuu vaatimus perustaa toimielimiä vastaamaan viranomaiselle säädetyistä tehtävistä.. Maakunta päättää hallintosäännöllä, millaista mallia uudella itsehallintoalueella noudatetaan. Laajan delegoinnin seurauksena toimielimeen käsiteltäviä asioita ei paljon jäänyt. Maakunnassa tulee yhdistymään kahden erilaisen hallintokulttuurin tehtäviä. tilanteissa terveydensuojeluja elintarvikelaki antavat viranhaltijalle oikeuden toimia vakavan terveyshaitan ehkäisemiseksi, mutta asia on kuitenkin vietävä toimielimen ratkaistavaksi. Pakkokeinojen osalta päätösvallan pitäminen monijäsenisellä toimielimellä on suojannut yksittäistä viranhaltijaa. Toimielin on pääsääntöisesti käsitellyt taksat, valvontasuunnitelmat ja hallinnolliset pakkokeinot. Erityislainsäädännössä ei ole enää katsottu tarpeelliseksi säätää erikseen monijäsenisestä toimielimestä. Uudessa tupakkalaissakaan tätä vaatimusta ei ollut, mutta laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista velvoitti järjestämään tupakkalain valvonnan saman toimielimen alaisuuteen kuin muukin ympäristöterveydenhuolto. Maakuntalakiluonnoksessa esitetään, että maakunnan hallintosäännössä on annettava maakunnalle kuuluva toimivalta viranhaltijalle muun muassa laissa tai asetuksessa säädetyissä lupa-, ilmoitus-, valvontatai toimitusmenettelyä koskevissa asioissa. Ristiriita lakipykälän ja sen perustelujen välillä on hämmentävä ja tulee aiheuttamaan ongelmia tulkinnassa, mikäli tähän ei tehdä muutosta eduskunnassa
Valvontasuunnitelma ohjaa paikallista valvontatyötä ja antaa mahdollisuuden asettaa painopisteitä maakuntastrategian mukaisesti. Näiden tehtävien laajamittainen keskittäminen maakunnalle olisi läheisyysperiaatteen vastainen ja heikentäisi mahdollisuuksia paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Jo ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla oli mahdollisuus kehittää osaamista ja osallistua toimialojen väliseen yhteistyöhön – yhteistoiminta-alueilla ongelmallista oli yhteydenpito alueen kaikYmpäristöterveydenhuollossa valtaosa päätösja toimivallasta on nykyisellään delegoitu viranhaltijoille ja näin on tarkoituksenmukaista tehdä jatkossakin erityisesti tietylle valvontaviranomaiselle säädettyjen tehtävien osalta.. Esimerkiksi toimielimen tulisi varmistaa yhteistyöneuvottelut alueen kuntien kanssa, vastata taksojen ja valvontasuunnitelmien hyväksymisestä sekä päättää palvelun tuottajasta, niiltä osin kuin niitä ei itse tuoteta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Yhteistyöhön luotava rakenteet Organisoimistavasta riippumatta maakunnan hyvinvoinnin edistämisen, terveydensuojelun ja häiriötilanteisiin varautumisen on kytkeydyttävä paikallisella tasolla kunnissa tehtävään työhön. Hallintosäännössä on kuitenkin tarpeen nimetä toimielin, joka vastaa maakunnalle säädettyjen tehtävien järjestämisestä. Ympäristöterveydenhuollossa valtaosa päätösja toimivallasta on nykyisellään delegoitu viranhaltijoille ja näin on tarkoituksenmukaista tehdä jatkossakin erityisesti tietylle valvontaviranomaiselle säädettyjen tehtävien osalta (esim. maakunnan terveydensuojeluviranomainen). 20 Maakuntalaissa on annettu kunnille mahdollisuus siirtää rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu maakunnan hoidettavaksi. Korkein hallinto-oikeus ja Kuntaliitto ovat lausunnoissaan ottaneet kantaa siihen, että mikäli maakunnalle siirrettäisiin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtäviä, tulisi lailla varmistaa, että tehtävistä huolehtii monijäseninen toimielin eikä yksittäinen viranhaltija. Valvontasuunnitelman hyväksyminen olisi syytä olla toimielimen tehtävänä. vsk
21 kiin kuntiin. Ympäristöterveyden laatujärjestelmät (toiminnanohjausjärjestelmät) eivät saisi keskittyä pelkästään tarkastusmäärien ja pakkokeinojen käytön seurantaan vaan niillä tulisi pystyä tukemaan myös kuntayhteistyöhön panostamista sekä hyvinvoinnin edistämistä maakunnassa ja kunnissa. Myös kuntien sisäilmatyöryhmiin tarvitaan terveydensuojelun rakennusterveysosaamista. Ja jos niitä ei vielä ole, ne on syytä luoda nyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Vaikuttavinta ennaltaehkäisevää työtä voidaan tehdä osallistumalla kunnan elinympäristön suunnittelua koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. On erittäin tärkeää, että ympäristöterveydenhuolto nähdään laajemmin kuin tarkastuksina ja eläinlääkäripalvelujen järjestämisenä. Välillä on hyvä pohtia sitä, teemmekö me oikeita asioita. Tämä edellyttää yhteistyörakenteita maakunnan ja sen alueen kuntien kanssa erityisesti maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, vesihuollossa, rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Organisoimistavasta riippumatta maakunnan hyvinvoinnin edistämisen, terveydensuojelun ja häiriötilanteisiin varautumisen on kytkeydyttävä paikallisella tasolla kunnissa tehtävään työhön.. vsk. Lähteitä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_14+2018.aspx Korkeimman Hallinto-oikeuden lausunto, diaarinumero H 245/17. Ympäristöterveydenhuollon sisällä terveydensuojelulla on eniten kytköksiä kunnan muihin toimialoihin. Maakuntauudistuksen myötä nämä haasteet kasvavat, joskin erikoistumisen mahdollisuudet paranevat erittäin merkittävästi, koska yksikössä on oltava vähintään 30 henkilöä (ei sisällä praktiikkaa tekeviä eläinlääkäreitä). Laki edellyttää rakenteita epidemioiden selvittämisessä, mutta muilta osin se antaa vapaat kädet yhteistyöstä sopimiseen ja hyvä niin. Ympäristöterveysindikaattorien muodostaminen ei ole helppoa ja vaikutuksetkin voivat näkyä vasta vuosien viiveellä. On tärkeää, että voidaan löytää paikallisesti toimivat ratkaisut, joissa voidaan käyttää apuna nykyisiä toimivia hyviä käytäntöjä
Hyödyt tulevat esiin erityisesti maakuntauudistukseen valmistautumisessa.. Mihin ihmeeseen laadunhallintaa oikein tarvitaan. Miksi yhteinen laatujärjestelmä. Asiakkaat, sidosryhmät, maksajat ja kuntalaiset haluavat oikeutetusti tietää, mitä todella tapahtuu ja millä toiminnan järkevyyttä, laatua ja osaamista mitataan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Laatujärjestelmää ei ole tässä vaiheessa tarkoitus sertifioida, mutta se täyttää standardin perusvaatimukset. Kaikkihan me teemme laadukasta työtä, miksi se pitää erikseen osoittaa. Saanko sitä mitä tilaan. Viranomaisenkaan työ ei enää ole vapaasti oman yksikön kesken päätettävissä vaan tulokset on alistettava avoimelle arvioinnille. Laatujärjestelmään sisältyy koko ympäristöterveydenhuolto ja laadunhallinnan kaikki osa-alueet. Kuka vastaa laadusta. Tilannetta pahentavat kaikkialla sekavasti vilisevät standardit, leanit ja sertifikaatit. Laadunhallinta jo pelkkänä sanana aiheuttaa monelle henkistä allergiaa. Lisäksi siihen on sovellettu terveydenhuollon Laatuportti-järjestelmää ja sosiaalija terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) arviointikriteerejä. 22 L aatuNet-järjestelmä pohjautuu SFS-EN ISO 9001 -standardiin ympäristöterveydenhuollon erityispiirteet huomioiden. vsk. Nykypäivänä tämä ei enää riitä eikä laadunhallintaa voi kuitata pelkällä laatujärjestelmälläkään. Outi Lepistö, EnviroVet Toimiva laadunhallinta vapauttaa resursseja ja auttaa muutostilanteissa Vuoden alussa valmistui ensimmäinen ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen, digitaalinen laatujärjestelmä
vsk. Laatuneuvostoon kuuluvat muun muassa ohjaavat tahot ja yhteistyökumppanit sekä muita asiantuntijatahoja. Laatujärjestelmän kehitystyö sai alkusysäyksensä viime vuosien seudullisten valvontayksiköiden auditoinneista. Katselmoinnissa laatujärjestelmä käydään läpi kokonaisuutena ja arvioidaan muutosja kehittämistarpeet. Sanotaanhan, että mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kerran vuodessa kokoontuu myös järjestelmää arvioiva ulkopuolinen taho, laatuneuvosto. Tulevaisuudessa indikaattoreita on tarkoitus kehittää myös erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta ja yhdistää niihin entistä laajemmin valtakunnallisia tilastoja ja tutkimuksia. Oman laadunarvioinnin lisäksi valvontayksiköt voivat sen avulla osoittaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen, että niiden toiminta on tasalaatuista. Niissä havaittiin selvä tarve uudistetulle laatujärjestelmälle. 23 Järjestelmällinen laadunhallinnan osoittaminen on nykyään vaatimus kaikilla toimialoilla eikä ympäristöterveydenhuolto tee tästä poikkeusta. LaatuNet tarjoaa varsinaisen laatujärjestelmän lisäksi koko laadunhallinnan syklin, johon kuuluvat oleellisesti myös sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ja poikkeamien hallintamenettelyt sekä jatkuva parantaminen. Auditoinneilta tuttuun tapaan kaikissa mittareissa on oman organisaation tuloksen lisäksi nähtävissä kaikkien valvontayksiköiden tulosten keskiarvo, johon omaa toimintaa voidaan peilata. Indikaattoriosiosta saadaan suoraan ladattua visuaaliset raportit toiminnan tuloksista. Auditointien aikana valvontayksiköissä esitettiin toistuvasti toive saada käyttöön perusrungoltaan yhtenäinen, valtakunnallinen laatujärjestelmämalli, jossa olisi kaikki laadunhallinnan perusasiat valmiissa muodossa. Esimerkiksi THL:en laaja tutkimusaineisto tulisi saada entistä paremmin hyödynnettyä. Tavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen ja seuraaminen ovat myös standardin mukaisen laadunhallinnan peruspilareita. Lisäksi laatuneuvosto arvioi auditointisuunnitelman ja sen toteutuksen ja pääauditoijan toteuttaman katselmoinnin. Indikaattoreilla lisätietoa toiminnasta Johtajalle laatujärjestelmä tarjoaa runsaasti uusia työkaluja ja mittareita. Laatuneuvoston jäsenet, kokousaikataulut, annetut raportit ja lausunnot julkaistaan LaatuNetin ajankohtaisissa uutisissa.. Tämä laadunhallinnan tarve ei tule poistumaan tulevien järjestelmien, kuten VATI:n myötä, vaan jokainen organisaatio tarvitsee laatujärjestelmän tulevaisuudessakin. Muun muassa näihin tarpeisiin on pyritty vastaamaan kehittämällä juuri ympäristöterveydenhuollon tarpeisiin räätälöity valtakunnallinen laatujärjestelmä. Sen tarkoitus on varmistaa järjestelmän riippumattomuus ja asiantuntemus sekä esittää kehitysehdotuksia, välittää kentältä saatua palautetta ja toiveita sekä antaa tarvittaessa lausuntoja
Jokaiseen vaiheeseen on liitetty kaikki kyseisen prosessivaiheen asiakirjat, keskusvirastojen ohjeet ja ajantasaiset linkit tarvittavaan lainsäädäntöön, jolloin niitä ei enää tarvitse etsiä eri paikoista. LaatuNet on tällä hetkellä käytössä useissa valvontayksiköissä. Lisärahoituksen turvin myös hinnoittelu on saatu todella kohtuulliseksi. Järjestelmään voidaan luoda yhteiset tunnukset ja käsitellä laajempaa aluetta ikään kuin yhtenä organisaationa. Koulutusosio sisältää videokoulutuksia, joita voi katsoa oman aikataulun mukaan työpäivän muiden tehtävien lomassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Mukaan laatutyöhön Laatujärjestelmään on helppo liittyä mukaan. Toisena työstettävänä osa-alueena on eläinlääkintähuolto, jossa toiveita on esitetty perinteisten laadunhallinnan asiakirjojen lisäksi mm. Käyttöönotto ei vaadi erityistä resursointia vaan järjestelmä on valmis otettavaksi käyttöön sellaisenaan. 24 Missä mennään nyt. Lisäarvoa ja asiantuntemuksen hyödyntämistä työhön tuodaan paitsi prosesseihin kootulla syventävällä materiaalilla myös tarjoamalla ajankohtaisia uutisia, artikkeleja ja tutkimustuloksia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Suunnittelussa on erityisesti panostettu sujuvaan ja helppoon käyttöön. Näin saadaan toiminnan resurssija tehokkuusluvut helpossa muodossa organisaatiomuutoksen valmistelun tueksi ja esiteltäväksi eteenpäin. Laatujärjestelmän prosessikuvaukset etenevät asian vireilletulosta raportointiin ja jatkotoimenpiteisiin asti. Kaikille osa-alueille kerätään eri tahojen laatimat, jo olemassa olevat ohjeet, oppaat ja muu materiaali. Tulevat hankkeet Huhtikuussa käynnistyy sosiaalija terveysministeriön rahoittama hanke, jossa pureudutaan erityisesti lehden viime numerossakin esiin nousseisiin haasteisiin kuntien ja maakuntien tulevan yhteistyön rajapinnoilla. Kaikkiin vaiheisiin voidaan yhteisen rungon lisäksi myös lisätä organisaation omia asiakirjoja. keskeisimpiin hoito-ohjeisiin ja diagnoosiluetteloon liittyen. Hankkeessa tuotetaan laatujärjestelmään helposti hyödynnettävissä olevaa materiaalia terveydensuojelutyön käyttöön. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö. Sisältönä tulee olemaan muun muassa malleja lausuntoihin ja ennakkovaikuttamiseen, koulutusja viestintämateriaalia sekä työkaluja työryhmäja sidosryhmätyöskentelyyn ja varautumiseen. vsk. Valmis laatujärjestelmä ohjeineen helpottaa myös tulevaa toimintojen ja ohjeiden yhteensovittamista, kun käyttöön voidaan nyt jo ottaa yhteinen järjestelmä. Osaalueita ovat ennakkovaikuttaminen ja lausunnot, koulutukset, tiedottaminen ja asiakaspalvelu, työryhmätyöskentely ja muu sidosryhmäyhteistyö sekä varautuminen. Lisäksi prosessiin linkitetään aihepiiriin kiinteästi liittyvät sivustot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Terveet tilat 2028 -hanke. Lisäksi monessa maakunnassa on suunnitelmissa LaatuNetin ottaminen nyt jo ”maakunnalliseen” käyttöön
Toimiva laadunhallinta lisää myös toiminnan luottamusta ja uskottavuutta ja auttaa reklamaatiotilanteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kun koko laadunhallinnan kokonaisuus on valmiissa muodossa ja jatkuvasti ajan tasalla, säästyy työaikaa niin kenttätyöhön kuin tuleviin muutoksiinkin. Toimiva laadunhallinta vapauttaa resurssit siihen kaikkein tärkeimpään, terveyshaittojen estämiseen ja poistamiseen. Laatujärjestelmän on toteuttanut EnviroVet ja mukana yhteistyössä ovat Evira, sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, Eläinlääkärihygieenikkoyhdistys Ehy ry ja Suomen Eläinlääkäriliitto. Myös Tekes on myöntänyt kehitystyöhön rahoitusta. Voit ilmoittautua postituslistalle osoitteessa info@envirovet.fi Lisätiedot: Outi Lepistö. Olemme saaneet ja saamme edelleen arvokasta palautetta kaikilta käyttäjiltä, lämmin kiitos niistä! Tiedotamme kehitystyöstä myös uutiskirjeen ja Laatunet-blogin kautta. Perehdyttäminen ja osaamistason varmistaminen ovat myös oleellinen osa organisaation sujuvaa toimintaa ja laadunhallintaa. Valvonnan tulee perustua riskinarvioon ja olla hyvän hallinnon mukaista. Laadunhallinnan pitäisi olla kaiken toiminnan kulmakivi ja selkäranka. Laadukas, läpinäkyvä ja jatkuvaan parantamiseen pohjautuva toimintamalli on myös perusvaatimus palvelujen tuottamiselle ja julkisissa palveluissa tämä on erityisen tärkeä arvo. 25 edellyttää suunnitelmallista, tehokasta ja oikeudenmukaisesti kohdennettua valvontaa. Jos laadunhallinta aiheuttaa enemmän harmia kuin iloa, siitä on jäänyt jotain oleellista puuttumaan. vsk. Auditointienkin tulisi tuottaa auditoitavalle selkeää hyötyä harmaiden hiusten sijaan. Tavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen ja seuraaminen ovat standardin mukaisen laadunhallinnan peruspilareita.. Tavoitteenamme on myös hälventää laadunhallintaan liittyviä virheellisiä käsityksiä. Lisäksi sille tulee varata riittävät voimavarat. Arkityössä usein unohdamme, että laadukkaalla toiminnalla voimme jopa pelastaa ihmishenkiä ja vähintäänkin estää vakavia, joskus palautumattomiakin sairauksia
vsk. Eduskuntakäsittelyssä on lisäksi hallituksen esitys EU:n tietosuoja-asetusta täydentäväksi kansalliseksi tietosuojalaiksi (HE 9/2018), jonka on tarkoitus tulla voimaan tietosuojaasetuksen kanssa samanaikaisesti. Rekisteröidyille se luo uusia oikeuksia. 26 Varatuomari, lakimies Tarja Krakau Suomen Kuntaliitto ry Henkilötietojen suoja ja julkisuusperiaate Henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset ja noudatettavat menettelytavat ovat olleet viime aikoina korostuneesti esillä, sillä EU:n yleisen tietosuojaasetuksen (GDPR) voimaantulopäivä 25.5.2018 lähestyy. Artikkelissa on käsitelty tietosuojasääntelyn uudistamiseen liittyviä syitä sekä henkilötietojen suojan suhdetta viranomaisia koskettavaan julkisuusperiaatteeseen.. Tietosuojalailla kumotaan vuodelta 1999 oleva henkilötietolaki. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tietosuojasääntely koskettaa sekä viranomaisia että yksityisen sektorin toimijoita ja asettaa uusia velvoitteita niin rekisterinpitäjille kuin muillekin henkilötietojen käsittelijöille
Tavoitteena henkilötietojen käsittelyn avoimuus Yksi tietosuojauudistuksen tärkeimmistä tavoitteista onkin lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuutta. Huolimatta siitä, että uudet sähköiset toimintatavat ovat helpottaneet rajat ylittävää kaupankäyntiä, ei kaupankäynti ole teknisistä mahdollisuuksista huolimatta kehittynyt toivotulla tavalla. Henkilötietojen kerääminen automaattisiin tietojärjestelmiin myös moninkertaistaa niiden ihmisten lukumäärän, joihin tietosuojaloukkaukset ja tietomurrot voivat kohdistua. 27 Miksi henkilötietojen suojasta on tarpeen säätää erikseen Tietosuojavaltuutettu esitti eräässä tilaisuudessa luentonsa aluksi kysymyksen: ”Kuinka moni on tehnyt nettiostoksia maltalaisesta verkkokaupasta?” Yhtään kättä ei noussut. Rekisteröityjen tulee saada tietää, kuka ja minkä vuoksi heidän tietojaan käsittelee sekä miten tiedot on Henkilötietojen kerääminen automaattisiin tietojärjestelmiin moninkertaistaa niiden ihmisten lukumäärän, joihin tietosuojaloukkaukset ja tietomurrot voivat kohdistua.. Henkilötietoja ja pankkija luottokorttien tietoja ei mielellään anneta verkkokaupoille. Kaupankäynnin esteeksi on osoittautunut ihmisten epäluottamus yritysten tietosuojatoimia kohtaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tietosuojaa koskevan sääntelyn ei ole koettu antavan riittävää turvaa väärinkäytöksiä vastaan. Yhtiö käytti hyväkseen sovelluksella saatuja tietoja ja analysoi niitä. vsk. Yle uutisoi 17.3.2018 seuraavasti: ”Kymmenien miljoonien amerikkalaisten Facebook-käyttäjien tietoja on käytetty heidän tietämättään ennustamaan muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta, kertoi The Guardian lauantaina.” Brittiläinen analytiikkayhtiö keräsi tietoja käyttäjiltä, jotka käyttivät erästä sovellusta persoonallisuustestin tekemiseen Facebookissa. Viime aikoina on myös uutisoitu useista tapauksista, joissa henkilötietojen käsittelyyn on liittynyt vähintäänkin epäeettistä – jos ei suorastaan rikollista – käyttöä. Edellä kuvatun kaltainen tietojen väärinkäyttö aiheuttaa luonnollisesti epäluottamusta. Tätä on EU:ssa pidetty esteenä digitaalitalouden ja yritystoiminnan kehitykselle
seikkojen ohella tai sijasta on mahdollista määrätä myös tuntuva hallinnollinen sakko, jota tietosuojalakiehdotuksessa ei kuitenkaan esitetä määrättäväksi viranomaiselle. Tietosuojasäännösten laiminlyönteihin ja rikkomuksiin on säädetty myös sanktioita. Tarkoitus on myös herätellä ihmisiä valvomaan oikeuksiaan ja tietojensa käyttöä. Rekisterinpitäjä ja käsittelijä vastaavat myös mahdollisista vahingonkorvauksista rekisteröidyille. Käsittelijä voi olla myös sellaisen tietojärjestelmän toimittaja ja ylläpitäjä, jolla käsitellään henkilötietoja. Mitä henkilötiedoilla tarkoitetaan Henkilötiedon määritelmä on laaja. vsk. Rekisterinpitäjän tulee tietoja kerätessään informoida rekisteröityjä henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista ja keinoista. Em. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötiedolla Rekisterinpitäjän tulee tietoja kerätessään informoida rekisteröityjä henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista ja keinoista.. Käytännössä osoittaminen edellyttää huolellista käsittelytoimien suunnittelua ja dokumentointia. Tietosuoja-asetus tuo rekisterinpitäjille uusia velvoitteita Paitsi rekisteröityjen informoiminen asetuksella on säädetty muitakin uusia velvoitteita sekä rekisterinpitäjälle kuin henkilötietojen käsittelijälle. Käsittelijä voi olla esimerkiksi palkanlaskentaa harjoittava tilitoimisto, joka käsittelee työntekijöiden henkilötietoja toimeksiantajansa lukuun. Asetus velvoittaa rekisterinpitäjää jo ennen käsittelytoimien aloittamista suunnittelemaan käyttämiensä järjestelmien tekninen toiminta ja organisaation toimintatavat siten, että tietosuojanäkökohdat on huomioitu. 28 tarkoitus suojata. Rekisterinpitäjän tulee myös pystyä jälkikäteen osoittamaan, että se on toiminut riittävän huolellisesti. Huomautusten ja varoitusten lisäksi henkilötietojen käsittely voidaan määrätä keskeytettäväksi. Tavoitteena on vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia valvoa henkilötietojensa käsittelyä
Asetus velvoittaa rekisterinpitäjää jo ennen käsittelytoimien aloittamista suunnittelemaan käyttämiensä järjestelmien tekninen toiminta ja organisaation toimintatavat siten, että tietosuojanäkökohdat on huomioitu.. Tietoa tuleekin arvioida tapauskohtaisesti ja huomioon tulee ottaa asiayhteys ja tosiasiallinen mahdollisuus selvittää henkilöllisyys kohtuullisin vaivoin ja kustannuksin. Henkilö voidaan myös tunnistaa yhdistelemällä tietoja, joiden avulla hänet voidaan erottaa ryhmästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Kunnan ainoa rakennustarkastaja on tunnistettavissa pelkän ammattinimikkeen perusteella. Henkilö voi olla tunnistettavissa esimerkiksi työyhteisössä viittaamalla vaikkapa hänen ikäänsä, ammattiinsa, sukupuoleensa tai johonkin ulkonäköön liittyvään seikkaan. 29 tarkoitetaan ”kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella.” Henkilö voidaan epäsuorasti tunnistaa esimerkiksi puhelinnumeron, auton rekisterinumeron, sosiaaliturvatunnuksen tai passin numeron perusteella
Yksityiselämään kuuluu myös vapaus päättää esimerkiksi sukupuolisesta käyttäytymisestään. tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, muokkaamista, hakua, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville sekä tietojen yhdistämistä ja poistamista.. 30 Henkilötietojen suoja liittyy yksityiselämän suojaan Henkilötietojen suoja liittyy perustuslain suojaamaan oikeuteen, yksityiselämän suojaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Henkilötiedot ja niiden käsittely kuuluvat yksityiselämän suojaan ja henkilötietojen suojasta tulee perustuslain mukaan säätää aina erikseen lailla. vsk. Henkilötietojen käsittelylle on oltava lailliset käsittelyperusteet. Oikeudesta yksityiselämään tarkoitetaan yksilön oikeutta elää omaa elämäänsä ilman, että viranomainen tai kukaan muukaan ulkopuolinen siihen aiheetta puuttuisi. Lakisääteinen tehtävä voi olla esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen, rakennustarkastus, ajoneuvojen siirtäminen, ympäristönsuojelu, Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan mm. Tällaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. Lakiin perustuva oikeus on viranomaisella, jolla on lakisääteinen tehtävä hoidettavanaan. tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, muokkaamista, hakua, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhdistämistä ja poistamista. Mitä tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyllä Henkilötietojen käsittelyksi katsotaan kaikenlaiset henkilötietoihin kohdistuvat toiminnot. Yksityiselämään kuuluu oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan
Kunnan jäsenen valitusajan kuluminen on sidottu päätöksen verkkotiedottamiseen. Lain 29 §:ssä on säännös kunnan viestinnästä. Kuntalain 140 § puolestaan velvoittaa tiedoksiantamaan kuntalain mukaiset päätökset kunnan jäsenelle pitämällä päätös nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 31 ympäristöterveydenhuollosta vastaaminen jne. Pöytäkirjaa julkaistaessa se saa sisältää ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Esimerkiksi henkilöMitä tahansa julkiseksikaan katsottavaa henkilötietoa ei tule viedä yleiseen tietoverkkoon.. Tietojen julkaiseminen tietoverkossa on tosiasiassa tietojen luovuttamista. Mitä tahansa julkiseksikaan katsottavaa henkilötietoa ei siis tule viedä yleiseen tietoverkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asioiden valmisteluvaiheessa henkilötietoja ei yleensä viedä kunnan verkkosivuille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Julkisyhteisöllä tällainen peruste voi olla esimerkiksi tärkeä tiedottamistarve. Kunnan verkkotiedottamista säätelee kuntalaki. Samalla kuitenkin korostetaan, että verkkoviestinnässä on huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu. Tietojen julkaiseminen tietoverkossa on henkilötietojen käsittelyä Tietojen luovuttaminen ja saataville saattaminen on henkilötietojen käsittelyä ja siten tietosuojasääntelyn piirissä. Koska kenellä tahansa verkkosivuilla kävijällä on pääsy tietoihin, tulee henkilötietojen julkaisemiselle yleisessä tietoverkossa olla hyvät perusteet. Yksityisen yrityksen tai muun tahon henkilötietojen käsittelyn lain mukainen peruste voi puolestaan olla käytännössä lähinnä asiakastai työsuhde taikka yhdistyksen jäsenyys. vsk. Sillä, joka julkaisee henkilötietoja verkossa, ei kuitenkaan ole keinoja varmistua siitä, kuka ja missä tarkoituksessa tietoverkossa olevia henkilötietoja käsittelee. Valmistelussa olevista asioista tulee antaa yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Säännöksen mukaan kunnan tulee tiedottaa palveluistaan ja valmistelussa olevista asioista sekä niitä koskevista päätöksistä
Henkilötietojen antamista viranomaisen henkilörekisteristä kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa on myös sikäli rajoitettu, että viranomaisen tulee tarkistaa, että tietoja pyytävällä on oikeus käsitellä näitä tietoja. Tällaiset tiedot voidaan yleensä pyynnöstä antaa esimerkiksi puhelimitse. Tyypillisiä salassa pidettäviä henkilötietoja ovat esimerkiksi tiedot henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta, tiedot sosiaalihuollon, työhallinnon henkilöasiakkaasta ja näiden saamista palveluista; henkilön terveydentila tai vammaisuus; salainen puhelinnumero ja muut salaiset yhteystiedot; poliittinen vakaumus, mielipiteet, elintavat ja -olosuhteet. Julkisuus on perustuslaissa säädetty oikeus, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Sen sijaan julkisiakaan henkilötietoja ei tule julkaista yleisillä verkkosivuilla ilman erityistä perustetta. Julkisuusperiaate ei pääsääntöisesti koske esimerkiksi yrityksiä. Osassa on kysymys myös henkilötiedoista. Nämä tiedot eivät yleensä itse päätöksen tiedoksiannon kannalta olekaan olennaisia ja tällaisten tietojen verkkoon laittamista tulee välttää. 32 tunnus, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, pankkitilin numero ja tieto perheenjäsenistä ovat tietoja, jotka voivat altistaa henkilön erilaisille rikoksille. vsk. Julkisia ovat esimerkiksi henkilön nimi, ammatti, julkisen sektorin palkat, virkavapaat, eläkkeet (mutta ei näiden peruste, kuten työkyvyttömyyseläke). Myös henkilön yhteystiedot, kuten osoite ja puhelinnumero ovat yleensä julkisia, ellei henkilöllä ole turvakieltoa. Käytännössä erityiset henkilötiedot ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja. Erityiset ja salassa pidettävät henkilötiedot Tietosuoja-asetuksessa on säädetty ns. Erityisten tietojen käsittely on kielletty, mutta asetuksen 9 artiklassa on luettelo tilanteista, jolloin käsittely on kuitenkin sallittu. Sinänsä henkilötietokin on usein julkista tietoa. Julkisuusperiaate ja henkilötietojen suoja Perustuslain takaama oikeus on myös erityisesti pohjoismaissa omaksuttu julkisuusperiaate. Perusteet voivat liittyvät esimerkiksi henkilön itsensä tai jonkun muun elintärkeisiin tai yleisiin etuihin. Salassapidon tarkempi rajaus kannattaa aina tarkistaa laista.. Henkilötietojen suoja ja julkisuusperiaate ovat usein törmäyskurssilla ja epätietoisuutta on siitä, kumpi periaate on painavampi. Tällainen peruste voi liittyä esimerkiksi henkilön työtehtäviin tai toimimiseen erilaisissa luottamustoimissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Julkisuuslaissa on pitkä luettelo salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista. Usein yksityiselämän suoja syrjäyttää julkisuusperiaatteen, mutta tilanteesta riippuen toisinaan voi olla tarpeen julkisuusintressin vuoksi julkistaa myös henkilötietoja. erityisistä henkilötiedoista, joita ovat: rotu tai etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tai biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten, terveyttä koskevat tiedot ja henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista kuvaavat tiedot
33 Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. vsk. Lehti kiittää etukäteen jokaista talkoisiin osallistunutta. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin Historiatietoja kaivataan! Ympäristö ja Terveys -lehti kerää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun historiatietoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kaikki toimitettu materiaali talletetaan lähettäjätietoineen. Kyseessä ei tarvitse olla mikään juhlallinen julkaisu vaan muutaman liuskan käsikirjoituksetkin voivat olla tärkeitä ja mielenkiintoisia. Lehti on kiinnostunut esimerkiksi varhaisista raporteista, tutkimuksista ja lehtileikkeistä. Materiaalia voi toimittaa lehden toimitukseen postitse tai sähköpostitse. Historiatiedon muodolla ei ole väliä; alkuperäisdokumentit, kopiot, skannatut – kaikki kelpaavat. Suunnitteilla on myös aihetta käsittelevä julkaisu, siihen palataan suunnitelmien edistyessä.. Ympäristöterveydenhuollon siirtyessä maakunnan hoidettavaksi on riski, että nykyisiä kuntien ja valvontayksiköiden arkistoja hävitetään
Nähtäväksi jää, tuleeko kevään asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksien jälkeen runsaasti uusia hakemuksia.. 34 T upakointikieltohakemusten laatiminen on ollut täysin uutena menettelynä haasteellinen asuntoyhteisöille, vaikka ohjeistukset ja mallilomakkeet Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton sivuilla ovatkin melko perusteelliset. Monissa asuntoyhteisöissä on todennäköisesti jääty vielä seuraamaan, kuinka hakemusprosessit etenevät ja kuinka annetut kiellot toimivat. vsk. Kuuleminen tulee suorittaa ennen hakemuksen tekemistä kaikille kieltojen kohteena olevien huoneistojen haltijoille, joita ovat sekä osakkaat että vuokralaiset. Hakemusten käsittely on kunnissa pääosin tehty olemassa olevien ympäristöterveydenhuollon henkilöresurssien puitteissa eikä lisäresursseja ainakaan toistaiseksi ole esimerkiksi Helsingissä tähän osoitettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Asuntoyhteisöt eivät olleet ymmärtäneet suorittaa kuulemista joko lainkaan tai olivat tehneet sen puutteellisesti. Jos asuntoyhteisöissä on oltu epätietoisia hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista, niin epätietoisia ovat olleet myös monen kunnan viranomaisetkin hakemuksien käsittelyn osalta. Varsinkin tupakkalain edellyttämä huoneiston haltijoiden kuuleminen osoittautui asuntoyhteisöissä alkuun haastavaksi. Hakemukset ja niiden laatu Ensimmäiset hakemukset olivat vielä viime keväänä monelta osin puutteellisia. Moneen hakemukseen on myös jouduttu pyytämään lisäselvityksiä Tiimipäällikkö Päivi Vepsäläinen Helsingin kaupunki Ympäristöterveysyksikkö Asuntoyhteisöjen tupakointikieltojen haasteita Vuoden 2017 alussa voimaantulleen tupakkalain mukaisten asuntoyhteisöjen tupakointikieltohakemusten käsittely on alkanut kunnissa pääasiassa vasta viime syksyn aikana, ja hakemusten määrät ovat toistaiseksi olleet melko maltillisia
Tällöin viranomaistahon hakemuksen käsittely nopeutuu, kun lisäselvityksiä ei tarvitse pyytää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Osa hakemuksista on toki valmisteltu asuntoyhteisöissä hyvin ja niissä on selvästi mietitty miksi ja mille kaikille parvekkeille ja ulkotiloille kieltoa haetaan. Päätöksessä ei usein yksilöidä lainkaan, mitä kaikkia parvekkeita tai ulkotiloja kielto koskee. Päätökseen on saatettu kirjata vain tupakoinnin kieltäminen kyseisellä päätöksellä eikä ole mainittu, että on päätetty hakea viranomaiselta tupakointikieltoa. Asuntoyhteisöissä kiellon hakemista tulisi valmistella mahdollisimman avoimesti, jotta hakuprosessi tulisi ajoissa kaikkien asianosaisten tietoon. Asuntoyhteisön päätöksen lainvoimaisuus Huoneistojen haltijat ovat useissa tapauksissa kyseenalaistaneet tupakointikiellon hakemisen ja ovat erityisesti moittineet asuntoyhteisöjen toimintatapoja asian valmistelussa ja päätöksenteossa. Tässä tapauksessa asuntoyhteisön tarkoitus oli jättää kielto hakematta rivitaloon kokonaan, mutta eivät tätä olleet täsmällisesti päätöksessään tai hakemuksessaan ilmaisseet. Eräässä asuntoyhteisössä on sekä kerrostalo että kaksikerroksinen rivitalo ja hakemuksen mukaan kieltoa haettiin kaikille parvekkeille, mutta ei rivitalon parvekkeiden alapuolisille pihoille. Mallilomakkeena julkaistussa hakemuslomakkeessa pyydetään hakemuksen mukana toimittamaan asuntoosakeyhtiöiden yhtiökokouksen päätöksestä lainvoimaisuustodistus, jonka yhtiö saa käräjäoikeudesta kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Asuntoyhteisön toimintaan hakemusta käsittelevän viranomaistahon ei tietenkään tarvitse ottaa kantaa, mikäli tupakkalain mukainen kuuleminen on suoritettu oikein ja erityisesti asunto-osakeyhtiön kyseessä ollessa yhtiökokouksen päätös on lainvoimainen. rakennukset, joissa on parvekelinjojen alapuolella huoneistopihoja eikä näille ole aina mainittu kieltoa haettavan, vaikka tarkoitus olisi ollut. Joissakin tapauksissa asuntoyhteisöt ovat itse rajanneet hakemuksesta pois joitakin parvekkeita, vaikka edellytykset olisivat tupakkalain ja viranomaisen näkökulmasta olleet olemassa myös näille parvekkeille. Toivottavaa muun muassa olisi, että jo tupakointikiellon hakeminen kirjattaisiin asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijäntodistukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset uudet osakkaat saavat tiedon siitä ennen kuin tekevät ostopäätöksiä asuntokauppatilanteessa. Isoissa vuokrataloyhtiöissä Päätöksessä jää usein yksilöimättä, mitä kaikkia parvekkeita tai ulkotiloja kielto koskee.. Ongelmallisia ovat olleet mm. Alun jälkeen hakemukset ovat parantuneet, mutta edelleenkin esimerkiksi asuntoosakeyhtiöiden yhtiökokouksen tupakointikieltoa koskevan päätöksen muotoilu saattaa olla kyseenalainen. Mikäli viranomaisessa tupakointikieltopäätös olisi tehty ennen kuin yhtiön päätös on lainvoimainen, voisi tulla vastaan tilanne, että tupakointikieltopäätös on tehty väärin perustein ja siten virheellisesti, jos osakkaan moitekanteen perusteella yhtiön päätös todettaisiin käräjäoikeudessa lainvastaiseksi. 35 mm. piirustusten sekä osakasja asukasluetteloiden osalta
Päällekkäin ja vierekkäin linjassa sijaitsevien parvekkeiden osalta savun kulkeutuminen parvekkeelta toiselle on lähes aina mahdollista eivätkä parvekkeiden rakenteet tai parvekelasitukset näissä tapauksissa yleensä riitä estämään savun leviämistä.. vsk. Silloin kun kuultavia on yli 30, kuulemiskirje on annettu tiedoksi hallintolain mukaisesti yleistiedoksiantona julkaisemalla siitä ilmoitus Virallisessa lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Mikäli asuntoyhteisön kuulemisessa kaikki huoneistojen haltijat ovat puoltaneet kiellon hakemista, on hallintolain mukainen kuuleminen viranomaisessa selvästi tarpeeton. Usein on vain periaatteesta vastustettu kieltoa, mutta joissakin tapauksissa on esitetty seikkoja, joiden vuoksi päätöksenteossa on pitänyt tarkemmin harkita ja perustella ratkaisua esimerkiksi parvekkeen sijaintiin tai rakenteisiin liittyen. Erilaiset parvekkeet ja ulkotilat Tupakkalain mukaisesti kunnan on määrättävä tupakointikielto huoneistoihin kuuluville parvekkeille ja huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin, jos näistä voi rakenteellisten tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toisen huoneiston ulkotilan oleskelualueelle tai toiseen huoneistoon. Esimerkiksi Helsingissä on päädytty kuulemaan kaikkia niitä huoneiston haltijoita, jotka ovat vastustaneet kieltoa asuntoyhteisön kuulemisessa tai eivät ole vastanneet siihen lainkaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 36 päätös oikeudesta kieltojen hakemiseen tehdään yleensä kerralla kaikkia yhtiön kohteita koskevaksi eikä niihin siten yleensä liity vastaavaa lainvoimaisuuden tarkistamisen tarvetta. Asuntoyhteisöiltä hakemuksessa edellytettävät asukasja osakeluettelot elävät kaiken aikaa, joten on haasteellista saada postitetut kuulemiskirjeet perille kaikille asianosaisille. Kaikissa kunnissa ei ole päädytty yhtenevään käytäntöön kuulemisen tarpeellisuudesta tai laajuudesta. Hallintolain mukainen kuuleminen Viranomaisen hakemusten käsittelyssä hallintolain edellyttämä asianosaisten kuuleminen vie oman aikansa. Viranomaisen kuulemiseen on tullut ainakin Helsingissä varsin vähän vastineita ja se onkin ollut vain lähinnä aikaa vievä muodollisuus eikä vastineissa ole ollut juurikaan sellaisia perusteita, jotka olisivat vaikuttaneet kieltopäätösten tekoon. Kynnys tupakointikieltojen määräämiseen parvekkeille ja huoneistojen käytössä oleville ulkoalueille on tämän perusteella matala eikä haitan todellista olemassaoloa tarvitse osoittaa vaan haitan mahdollisuus riittää. Pienissä asuntoyhteisöissä, joissa kuultavia on vähän, kuuleminen on toteutettu kirjeitse
Kaupunkialueilla nämä terassit saattavat kuitenkin joskus sijaita kaupungin omistamalla alueella, ja tällöin asuntoyhteisö ei voi hakea kieltoa siihen. Sisätilojen kiellot Asuntoyhteisöjen sisätiloihin kieltoja on haettu huomattavasti parvekkeita vähemSisätilojen tupakointikieltoja on jo haettu yksittäisiin asuntoihin, mutta myös kerralla kaikkiin asuntoyhteisön asuntoihin.. Päällekkäin ja vierekkäin linjassa sijaitsevien parvekkeiden osalta savun kulkeutuminen parvekkeelta toiselle on lähes aina mahdollista eivätkä parvekkeiden rakenteet tai parvekelasitukset näissä tapauksissa yleensä riitä estämään savun leviämistä. Mikäli esimerkiksi ravintolan tai kahvilan terassi sijaitsee kieltoa hakevan kiinteistön alueella, voidaan siihenkin määrätä kielto. Helsingissä ne on kuitenkin tulkittu parvekkeiksi, ja Valviraltakin on saatu tähän samansuuntaista linjausta. 37 Aivan itsestään selviä kiellon määräämisen perustelut eivät aina ole varsinkaan, kun lähdetään pohtimaan lain tarkoittamaa määritelmää savun kulkeutumisesta muutoin kuin poikkeuksellisesti. vsk. Tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen savun on mahdollista siirtyä melkeinpä mihin suuntaan tahansa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Huoneistojen käytössä olevien terassien ja pihojen osalta kieltopäätöksen teko on usein melko selvää, jos niiden yläpuolella on parvekkeita tai korvausilmaventtiileitä, ja on myös huomattava, että tämä koskee myös muiden huoneistojen kuin asuinhuoneistojen terasseja tai pihoja. Oma tapauksensa ovat myös niin sanotut ranskalaiset parvekkeet, joita asuntoyhteisöt eivät aina ole päätöksissään tai hakemuksissaankaan osanneet huomioida eivätkä ne käy aina ilmi välttämättä huoneistojen pohjapiirustuksistakaan. Hieman enemmän harkintaa joudutaan tekemään nykyarkkitehtuurin suosimien lähes satunnaisesti julkisivuun sijoitettujen parvekkeiden osalta, samoin kuin erilaisten kattoterassien osalta
Koko kerrostaloon haettavan kiellon osalta on vaikeaa tehdä arviointia siitä, onko jokaisen tilan haltijalle annettu lain tarkoittama mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään, ja mikä katsottaisiin sellaiseksi toimenpiteeksi, että kieltoa ei olisi tarpeen määrätä. Iltaja yöaikaan havaintoja vaikeuttaa myös vähäinen valon määrä. Tehdyt ja tehtävät kieltopäätökset vähentävät kuitenkin toivottavasti tulevaisuudessa terveydensuojelulain mukaisten viranomaiselle tehtyjen tupakanhajuvalitusten tarvetta ja antavat asukkaille myös mahdollisuuden nauttia parvekkeen tai pihan tuomasta lisätilasta ilman tupakanhajuhaittoja.. Yksittäisten tupakointikieltojen rikkomisesta tehtyjen ilmoitusten perusteella viranomaisvalvontaa ei ole nykyresursseilla välttämättä mahdollisuutta tehdä, vaan valvonnan aloittaminen edellyttää enemmän näyttöä kiellosta piittaamattomuudesta. Sisätilojen kieltoja on jo haettu yksittäisiin asuntoihin, mutta myös kerralla kaikkiin asuntoyhteisön asuntoihin. 38 män. Esimerkiksi rakennusten ylimmille parvekkeille ei ole näkyvyyttä maantasosta ja nykyisin yleiset parvekelasitukset saattavat heijastella siten, että näkyvyys parvekkeelle on huono. vsk. Kiellon rikkominen voi asukkaiden vaihtuessa johtua myös puhtaasti tietämättömyydestä. Niiden osalta edellytetään myös tarkempia selvityksiä haitan esiintymisen mahdollisuudesta sekä haitan estämiseksi jo tehtyjen ja vielä tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuudesta ja niiden kustannuksista. Tupakointikieltojen valvonta Tehtyjen tupakointikieltopäätösten viranomaiselle kuuluvaa valvontaa ei ainakaan Helsingissä ole vielä tehty lainkaan ja siihen liittyy erittäin paljon haasteita. Asukkaiden tupakointi on yleensä ajallisesti niin satunnaista ja vaihtelevaa, että tarkastusten ajoittamisessa onnistuminen on erittäin vaikeaa. Asuntoyhteisöiltä toivotaan niille annetuissa ohjeistuksissa tupakointikiellon rikkomisesta kirjanpitoa, joka helpottaisi viranomaisen valvonnan suunnittelua. Pääsääntöisesti siihen liittyy samanlaisia ongelmia kuin on ollut terveydensuojelulain mukaisten parveketupakointitapausten osalla, vaikka varsinaista haitan olemassaoloa ei tarvitsekaan osoittaa. Lisäksi myös parvekkeiden sijainnin ja parvekerakenteiden vuoksi tupakoinnin havaitseminen parvekkeella on ongelmallista. Tupakointikieltojen käsittelyn ja valvonnan osalta on edelleen paljon tulkinnanvaraisia asioita, joita varmasti tulossa olevien hallintovalitusten myötä joudutaan uudelleen harkitsemaan. Lähes sadan vuoden ikäiseen puiseen pienkerrostaloon kielto voi olla hyvinkin perusteltavissa, mutta uudehkon betonikerrostalon osalta hajun siirtymisen estämiseksi tarvittavia tiivistystoimenpiteitä ei yleensä voida pitää kohtuuttomina vaatia tehtäväksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toivottavaa olisi, että asuntoyhteisöissä annettaisiin kiellon rikkomisesta huoneiston haltijalle huomautus ennen viranomaiselle ilmoittamista
Tuloksena saatiin merkittävää uutta tietoa hapettimien energiatehokkaan hyödyntämisen edellytyksistä, mikä on erittäin tärkeää myös tekniikan jatkokehityksen kannalta. Käytännön tutkimuksia tehtiin kolmen paikan jätevedestä Tutkimuksissa havaittiin lisäksi, että lääkeaineiden hetkellistä uudelleenmuodostumista voidaan pitää normaalina osana puhdistusprosessin reaktioketjua, mikä toisaalta hankaloittaa eri tekniikoiden vertailua ja korostaa epäselektiivisyyden merkitystä. PCD-tekniikka perustuu sähköpurkausten muodostaman hetkellisen plasmakentän kontaktiin veden kanssa. lämpötilasta, virtausolosuhteista, viipymäajasta sekä prosessin sijainnista jätevedenkäsittelyketjussa. LUT Tehdään yhdessä laadusta vaivan sijaan voimavara! Terveydensuojelun edistäminen, sisäilman terveydellisten olosuhteiden arviointi ja häiriötilanteet on todettu osa-alueiksi, joissa maakuntauudistuksen myötä tarvitaan uusia keinoja kuntien rajapinnoilla toimimiseen. 045 895 7705, outi.lepisto@envirovet.fi, tommi.tuimala@envirovet.fi, elina.kuikka@envirovet.fi www.envirovet.fi LaatuNet-blogi: http://www.envirovet.fi/ajankohtaista/laatunetblogi/ Toimiva laadunhallinta vapauttaa resurssit terveyshaittojen estämiseen ja poistamiseen. Lääkeainejäämiä hajotettiin Lappeenrannan Toikansuon ja Espoon Rinnekoti-säätiön jätevedenpuhdistamoiden poistovirroista sekä Etelä-Karjalan keskussairaalan käsittelemättömästä viemärivedestä. vsk. Kysy lisää tai katso LaatuNet-infograafi osoitteessa http://www.envirovet.fi/2018/02/02/laatunet-esittelyvideo/ Lisätietoja: Outi Lepistö p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tällöin vesimolekyyleistä itsestään sekä ilmassa olevasta hapesta muodostuu voimakkaita hapettimia, jotka hajottavat orgaanisia yhdisteitä vedeksi ja hiilidioksidiksi. LaatuNetin käyttöönotto helpottaa myös maakuntaprosessin suunnitteluvaihetta. Prosessin hyötysuhde riippuu mm. Ympäristötekniikan diplomi-insinööri Petri Ajon kemiantekniikan alaan kuuluvaan väitöskirjaan kuuluvien pilottitestien perusteella PCD-tekniikalla lääkeaineet, niiden muuntumistuotteet ja muut vastaavat yhdisteet hajoavat jätevedestä helposti, sillä prosessi on epäselektiivinen. 39 VÄITÖSTUTKIMUS: Jätevesien lääkeainejäämät puhdistuvat koronapurkauspulssien avulla energiatehokkaasti L appeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus selvittää jätevedestä orgaanisten haitta-aineiden, kuten lääkeainejäämien, puhdistamista energiatehokkaasti pelkän sähkön avulla. Käytännön tutkimusten mukaan koronapurkauspulsseihin perustuvalla PCD-tekniikalla (Pulsed Corona Discharge) voidaan vähentää lääkejäämistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta merkittävästi. Tutkimuksissa tarkasteltiin tekniikan perustana olevien hapettimien muodostumista plasman, nesteen ja kaasun rajapinnassa, sekä selvitettiin niiden käyttäytymistä prosessissa
40 T erveydensuojelulain mukaisessa ilmoituksessa on annettava toiminnanharjoittajaa ja toimintaa koskevien tietojen lisäksi tarpeelliset tiedot toimintaan liittyvien terveyshaittojen arviointia varten. Valvontatarve määräytyy riskinarvioinnin perusteella Kauneushoitoloiden valvontatarve määritetään riskinarvioinnin perusteella terveydensuojelun valvontasuunnitelmassa. Terveydensuojelulaki edellyttää kirjallisen ilmoituksen tekemistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle muun muassa kauneushoitolan käyttöönotosta sekä toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Kauneushoitoloiden viranomaisohjeistus Ylitarkastaja Päivi Aalto Valvira. Terveydensuojeluviranomainen voi antaa tarpeellisia ohjeita tai määräyksiä terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai, jos terveyshaittaa ei voida muutoin estää, kieltää toiminnan harjoittamisen kyseisessä paikassa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Terveydensuojeluviranomainen antaa ilmoituksen tekijälle todistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta (esimerkiksi automaattinen sähköinen tiedonanto), käsittelee ilmoituksen ja tekee tarvittaessa tarkastuksen kohteeseen
Kauneushoitolatoiminnassa on tärkeää huolehtia käytettävien välineiden ja laitteiden desinfioinnista ja steriloinnista. Tartuntariski voi syntyä esimerkiksi neulanpistosta ja erilaisista lävistyksistä. Tarvittaessa terveydensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta on annettava tieto myös huoneiston sijaintipaikan rakennusvalvontaviranomaiselle. Tartuntojen torjunta Välineiden ja pintojen huolellisen puhdistuksen, desinfioinnin ja steriloinnin avulla varmistetaan, että välineet ja toimenpidetila eivät aiheuta tartuntariskiä. Infektioriskin aiheuttajana voi olla kontaminoituneet toimenpidevälineet, epähygieeniset työtavat tai toimenpidetilat. Jos toiminnasta tulee terveydensuojeluviranomaiselle terveyshaittaa koskeva ilmoitus, on kohteeseen tehtävä tarkastus viipymättä. Lisäksi arvioidaan toimintaan liittyvien laitteiden kuntoa ja huoltokäytäntöjä. Toiminnan omavalvonnan laatu vaikuttaa myös siihen kuinka paljon viranomaisen on käytettävä omia valvontaresurssejaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Terveydensuojeluviranomainen arvioi myös muita toimintaan ja toimitilojen asianmukaisuuteen liittyviä tekijöitä sekä tilojen ja/tai rakennuksen kuntoa terveysriskien kannalta. Riskinarvioinnissa selvitetään esimerkiksi, rikotaanko toiminnassa ihoa, jolloin terveysriskien hallitseminen edellyttää erityisen hyviä toimintatapoja hygienian ylläpitämiseksi. Omavalvontasuunnitelman ei tarvitse olla kirjallinen, mutta toiminnanharjoittajan on tarvittaessa esitettävä, miten toimintaan vaikuttavat riskit on tunnistettu, miten niiden vakavuus on arvioitu ja mitä riskien hallintakeinoja toiminnanharjoittaja ja työntekijät ovat ottaneet käyttöön. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaan terveysriskiin vaikuttavat myös henkilökunnan osaaminen ja toimintatavat. Tartuntariskiin vaikuttavat myös asiakkaiden kantamat taudinaiheuttajamikrobit sekä asiakkaan infektioalttius. Toiminnanharjoittajalle on aina varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. vsk. Jos terveydensuojeluviranomainen ei ole tehnyt omaa riskiluokitusta valvontakohteille, voi riskinarvioinnissa käyttää Valviran verkkosivuilla julkaistua terveydensuojelun valvontaohjeistossa esitettyä luokitusperustetta. Kauneushoitoloiden valvonnassa on kiinnitettävä huomiota erityisesti sellaisiin ihon käsittelyyn liittyviin toimenpiteisiin, joissa taudinaiheuttajamikrobeja voi päästä ihon läpi, limakalvolle (silmät, nenä, suu) tai rikkinäiselle iholle. Tartunta voi tapahtua kosketustartuntana joko suoraan taudinaiheuttajilla likaantuneista toimenpidevälineistä tai toimenpiteen suorittajan käsistä taikka epäsuorasti pinnoilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toiminnanharjoittajan asenteella on suuri merkitys siihen, miten toiminnan omavalvontaa harjoitetaan. Toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava omavalvonnalla niihin vaikuttavia olosuhteita. Lisäksi. Hygieniavaatimukset Ihonkäsittelyyn liittyviä taudinaiheuttajia ovat virukset, bakteerit ja sienet. Jos ilmoitettu toiminta ei esimerkiksi vastaa rakennuksen käyttötarkoitusta tai tilat eivät täytä rakennus-/ taloteknisiä vaatimuksia, voi sijaintipaikan rakennusvalvontaviranomainen ryhtyä maankäyttöja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin. 41 Riskinarvioinnissa selvitetään mahdollisen terveyshaitan todennäköisyys ja haitan vakavuus. Omavalvonta Terveydensuojelulain tarkoituksena on ehkäistä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa
Desinfiointi Desinfioinnilla vähennetään mikrobien määrää, mutta se ei välttämättä tuhoa niiden itiöitä. Välineiden desinfiointi voi olla fysikaalista, esimerkiksi lämmön avulla tapahtuvaa, tai kemiallista desinfiointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toimenpiteet tehdään desinfioiduilla käsillä ja ihon tai limakalvon läpäisevissä toimenpiteissä desinfioidaan myös asiakkaan käsiteltävä ihoalue. Välineet, jotka läpäisevät ihon tai ovat kosketuksissa rikkoutuneen ihon tai limakalvon kanssa, on steriloitava. Myös eritteillä ja verellä infektoituneet välineet ja pinnat on desinfioitava, vaikka ne eivät olisikaan suorassa kosketuksissa asiakkaaseen. vsk. Välineiden huolto.. Käytettäessä desinfiointiin kemiallisia desinfiointiaineita on niiden käytössä noudatettava aineen toimittajan antamia käyttöohjeita. Asiakkaaseen kosketuksissa olevat välineet huolletaan jokaisen asiakkaan jälkeen. Kestokäyttöiset välineet voidaan steriloida käytettävän välineen sterilointiin soveltuvalla menetelmällä tai vaihtoehtoiKuva 1. Asiakkaaseen kosketuksissa olevat välineet on kuitenkin desinfioitava. Jos välineet tai pinnat eivät ole suorassa kosketuksessa käsiteltävään ihoon, riittää mekaaninen puhdistus. Välineitä huollettaessa on huomioitava, että puhtaat ja likaiset välineet pidetään erillään toisistaan. 42 hygieenisillä työtavoilla on infektioiden torjunnassa erittäin suuri merkitys. Välineiden sterilointi Sterilointi tuhoaa kaikki mikrobit sekä niiden itiöt. Kemiallisen desinfioinnin jälkeen välineet huuhdellaan tarvittaessa juoksevalla vedellä ja kuivataan esimerkiksi kuivauskaapissa. Desinfioinnin ja steriloinnin onnistumiseksi toimenpidevälineet ja toimenpidetilan pinnat on puhdistettava ensin mekaanisella pesulla, sillä lika heikentää desinfioinnin ja steriloinnin tehoa
Välineiden säilytys Välineille ja tarvikkeille on oltava säilytystilat, esimerkiksi kaapit tai laatikot, joissa ne ovat pölyltä ja lialta suojattuina. Näitä suosituksia on noudatettava, sillä kaikki indikaattorit eivät sovellu kaikkiin laitteisiin ja esimerkiksi sterilointilämpötila voi edellyttää tiettyä indikaattoria. Lisäksi pitkät kynnet voivat vahingoittaa asiakkaan ihoa tai rikkoa suojakäsineet. Käsihygieniaan kuuluu myös kynsien hoito. Kaapit pidetään puhtaina ja steriloituja pakkauksia käsitellään desinfioiduin käsin. Kynnet pidetään lyhyinä, koska niiden alla on erittäin paljon mikrobeja. Avohyllyt eivät siten ole suositeltava ratkaisu välineiden ja tarvikkeiden säilytykseen. Kuumailmasterilointi perustuu lämmön johtumiseen ja ilman kiertoon kuumailmakaapissa. Myös sormukset, rannekorut. Työvaatteet vaihdetaan päivittäin ja heti, kun ne ovat likaantuneet. Nykyaikaisissa autoklaaveissa on ohjelmat erilaisia lämpötiloja ja paineolosuhteita kestäville välineille, esimerkiksi muovisille ja kumisille välineille. Niissä sterilointiaika on pitempi kuin korkeammassa lämpötilassa ja paineessa tapahtuvassa steriloinnissa. Kuivan lämmön sterilointikyky on huonompi kuin kuuman vesihöyryn, joten sterilointiaika on pitempi ja lämpötila korkeampi kuin höyrysteriloinnissa. Kädet pestään saippualla aina kun niissä on likaa, WC-käynnin jälkeen, töihin tultaessa ja töistä lähdettäessä. Sterilointilaitteen valmistaja suosittelee laitteelle soveltuvia toimintavarmuuden indikaattoreita. Tavallisimpia pienimuotoiseen käyttöön soveltuvia sterilointimenetelmiä ovat höyrysterilointija kuumailmasterilointi. Sterilointilaitteen toimintaa ja tehoa seurataan fysikaalisilla, kemiallisilla ja/tai biologisilla indikaattoreilla. Höyrysterilointi tapahtuu autoklaavissa yhden ilmakehän ylipaineessa kylläisessä vesihöyryssä. Autoklavointi on tehokas sterilointimenetelmä, joka soveltuu kaikille kuumennusta kestäville materiaaleille kuten lasille ja metallille sekä nesteille. Kaikki steriloidut pakkaukset merkitään viimeisellä käyttöönottopäivällä ja niiden säilytysajoissa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Hygieeniset työtavat Ihon käsittelyssä ja läpäisyssä on noudatettava hyviä hygieenisiä työtapoja: huolehditaan, että jokaisella toimenpidekerralla on käytössä hygieenisesti säilytetyt hoitotuotteet ja toimenpidevälineet ja huolehditaan käsihygieniasta. 43 sesti voidaan käyttää kertakäyttöisiä steriilejä välineitä. Steriilit välineet säilytetään sterilointipusseissa tai pakkauksissa omissa varastoissaan tai kaapeissaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että sterilointilaitetta käytetään ohjeiden mukaisesti ja että se huolletaan säännöllisesti. vsk. Nykyään on myös yhä enemmän muoveja, jotka kestävät autoklavoinnin. Laitetoimittajan on annettava toiminnanharjoittajalle laitteen mukana selkeät käyttöja huolto-ohjeet. Menetelmä sopii hyvin lämpöä kestäville materiaaleille kuten esimerkiksi lasille ja metalleille
Kuiva tai nihkeä pyyhintä poistaa pinnoilta pölyä ja siihen sitoutuneita mikrobeja. Epätasaiset pinnat edistävät mikrobien kiinnittymistä, joten pintamateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja kestäviä. Toimintatilojen puhtaus Taudinaiheuttajat voivat säilyä pitkään tartuntavaarallisina pinnoilla, mikä muodostaa merkittävän kosketustartuntariskin. Toimenpidetilan pintojen siivoaminen on mekaanista puhdistamista ja siivouksessa edetään järjestelmällisesti alkaen puhtaimmista pinnoista likaisiin pintoihin päin. Yleensä tavalliset puhdistusaineet riittävät, mutta ne pinnat, jotka voivat olla kosketuksissa läpäistävään ihoon, käsitellään lisäksi desinfiointiaineella. Kädet desinfioidaan myös käsineiden riisumisen jälkeen. Bakteerit ja virukset voivat tyypistä riippuen säilyä elinkelpoisina kuivalla pinnalla jopa kuukausia. vsk. Siivousvälineiden on oltava puhtaita ja ne pestään jokaisen käyttökerran jälkeen pesukoneessa. Suojakäsineet vaihdetaan myös niiden rikkoontuessa ja ne riisutaan heti toimenpiteen jälkeen. 2014.. on vältettävä ratkaisuja, joissa on ulokkeita tai likaa kerääviä syvennyksiä tai teräviä nurkkia. Jotta työskentelypinnat on helppo pitää puhtaana, ei niillä pidä säilyttää ylimääräistä tavaraa. 44 ja kellot on riisuttava, koska ne keräävät mikrobeja ja voivat rikkoa asiakkaan ihoa. Viitteet Terveydensuojelulaki 763/1994. On tärkeää, että erityisesti toimenpiteissä, joissa iho läpäistään, käsiteltävään ihoalueeseen kosketuksissa olevat pinnat puhdistetaan jokaisen asiakkaan jälkeen. Jos näin kuitenkin tapahtuu (esimerkiksi käännetään kohdevalaisinta), on käsineet vaihdettava. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto. Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaiset ja ne puetaan puhtaisiin, desinfioituihin käsiin. Siivousliinat on pestävä mahdollisimman korkeassa lämpötilassa: vähintään 60 o C:ssa, mutta mieluiten 90 o C:ssa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta, HE 124/2016. Huolellinen toimenpidetilan pintojen puhdistaminen vähentää toimenpiteeseen liittyvää infektioriskiä. Terveydensuojelun valvontaohjeisto, Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien työtilojen hygieniavaatimukset. Työskentelytasoissa yms. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toimenpiteissä, joissa iho tai limakalvo läpäistään, on käytettävä steriilejä suojakäsineitä ja niillä ei saa kosketella ympäristöä. Eri kohteiden kuten esimerkiksi WC-tilojen ja toimenpidetilojen siivoukseen on varattava omat, esimerkiksi värikoodilla tunnistettavat siivousliinat ja niiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota pesulämpötilaan. Myös verellä ja eritteillä infektoituneet pinnat desinfioidaan. Aina kun kosketaan verta, eritteitä tai asiakkaan limakalvoa on käytettävä tehdaspuhtaita suojakäsineitä
vsk. Kirja on esimerkkeineen myös valtava aarreaitta lasten ja miksei aikuistenkin motivoimiseksi käsien pesuun ja muihin hygieniaa edistäviin toimenpiteisiin. Kirjan luettuaan vakuuttuu, että näin tosiaan on ja loisten kautta on mahdollista ymmärtää kirkkaammin elämisemme ja olemisemme reunaehdot. Kirjan kirjoittaja Tuomas Aivelo on ekologi ja evoluutiobiologi, ja hän pitää myös ”Kaiken takana on loinen” -nimistä blogia. Loisiminen on liittynyt ihmisiin niin kauan kuin ihminen on maapallolla kulkenut ja olemme edelleen vahvasti sidoksissa loisiin – sekä hyvässä että pahassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tartuntataudit ovatkin ihmiskunnalle elämän ja kuoleman kysymys, ja zoonoosien pelko on läsnä alati. Mutta, jos lasta pelottelee, pelottelee hän pian takaisin: ”Äiti, onkohan minulla kihomatoja?” Kaarina Kärnä Tuomas Aivelo Loputtomat loiset Like Kustannus Oy 2018, 341 sivua ISBN 978-952-01-1741-2 KIRJAESITTELY. Aivelo ei asetu lukijoidensa yläpuolelle vaan lahjoittaa lukijalle ymmärtämisen ilon esittämällä asiansa selkeästi ja havainnollisten esimerkkien kera. Ei ole tarkoitus eristäytyä luonnosta, mutta ei myöskään ajaa luontoa niin ahtaalle, että villieläimet ovat liian lähellä ihmistä omine tauteineen ja loisineen. Myös kirjan rakenne ansaitsee kiitoksen, loogisesti etenevää kerrontaa on ilo lukea. Hän kirjoittaa kiinnostavasti, mukaansa tempaavasti ja luo jännitteen jopa tietokirjaan. Kirjassa ei kuitenkaan erityisemmin käsitellä täitä vaan ihmiskunnan kulkua loisten rinnalla ja kanssa sekä niitä uhkia, mitä elämään seuralaislajiemme kanssa liittyy. Aivelo on kuitenkin virtuoosi. Elintaso rokotuksineen on paras lääke tartuntatauteja vastaan, mutta myös luonnolle pitää antaa tilansa. Tutkimustiedon esittäminen ymmärrettävästi tiedeyhteisön ulkopuolella ei ole tiedemiehille itsestään selvä taito. Taudinaiheuttajaloiset ovat kirjassa keskeisessä osassa. 45 Elämämme loiset K un tytär sai kolmannen kerran ensimmäisen kouluvuotensa aikana päätäit, olin enemmän kuin valmis kaiken raapimisen lomassa lukemaan Tuomas Aivelon Loputtomat loiset -kirjan kannesta kanteen. Sorruin kuitenkin yhdistelemään asioita tavalla, johon kirja ei anna tukea: jalkaan asettuvan ja jopa metrin mittaiseksi kasvavan guineamadon ja lumensyönnin välillä ei ole oikeasti yhteyttä
Ilmoitukset ja selvitykset altistuksesta radonille Säteilylain perusteella STUKille on ilmoitettava radonaltistumiseen liittyviä toimintoja, kuten kaivostoiminta, yli 100 tuntia vuodessa kestävät maanalaiset louhintatyöt sekä työt tunneleissa. Näiden lisäksi tärkeitä viranomaisia ihmisten radonaltistuksen rajoittamisessa ovat rakennusvalvonta ja työsuojelun vastuualue. Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Säteilylain kokonaisuudistus on tätä kirjoitettaessa loppumetreillä, mutta ei vielä maalissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kunnan terveydensuojeluviranomaisessa valvonnassa noudatetaan terveydensuojelulakia. 46 Viranomaiset Säteilylaissa radonin yhteydessä mainitaan erikseen kunnan terveydensuojeluviranomainen ja STUK. Eli esimerkiksi työpaikkojen sisäilman radonin valvonta kuuluu Säteilyturvakeskukselle (STUK). Säteilyturvakeskus valvoo Säteilylain noudattamista, jollei laissa toisin säädetä. Tässä esitetyt asiat perustuvat helmikuun 2018 luonnoksiin Säteilylaista, Valtioneuvoston asetuksesta ionisoivasta säteilystä ja sosiaalija terveysministeriön asetuksesta ionisoivasta säteilystä. vsk. Kyseisten työpaikSäteilylain uudistus ja sisäilman radonvalvonta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden radioaktiivisuuden ja asuntojen ja terveydensuojelulain 7 luvussa tarkoitettujen muiden oleskelutilojen radonpitoisuuden viitearvojen noudattamista ja luonnonsäteilystä aiheutuvan säteilyaltistuksen selvitysvelvollisuutta talousveden, asuntojen ja muiden oleskelutilojen osalta. Toiminnat, joiden seurauksena ihmiset voivat altistua radonille ovat osa luonnonsäteilylle altistavia toimintoja, jotka käsitellään laissa ja asetuksissa erillisissä luvuissa
Viitearvot Säteilylaissa esitetään perusteet, joilla viitearvot asetetaan ja Sosiaalija terveysministeriön asetuksessa ionisoivasta säteilystä (STM-asetus) annetaan sisäilman radonpitoisuuden viitearvot työpaikoille, asuntoihin ja muihin oleskelutiloihin sekä uusiin rakennuksiin (Taulukko 1). Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdenkään työntekijän vuosittainen työaika työtilassa ei ole suurempi kuin 20 tuntia tai jos tila sijaitsee maan pinnan tasosta katsottuna rakennuksen toisessa tai ylemmässä kerroksessa tai jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä. STUK ylläpitää rekisteriä asuntojen, muiden oleskelutilojen ja työpaikkojen radonpitoisuuksista. Selvitysvelvollisuutta koskevassa vastuunjaossa noudatetaan, mitä terveydensuojelulain 27 §:n 2 momentissa säädetään terveyshaitan selvittämisestä, poistamisesta ja rajoittamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. STUKin määrittämillä mittausvelvoitealueilla; 2. Työpaikkojen, olemassa olevien asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo laskee nykyisestä 400 Bq/m 3 :stä 300 Bq/m 3 :iin. Selvityksen tekemiseen velvollisen työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa on viipymättä toimitettava radonmittaustulokset STUKiin. Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan, että sisäilman radonpitoisuus on olosuhteet huomioiden mahdollisimman pieni ja sisäilman radonpitoisuutta verrataan sitä koskevaan viitearvoon (Taulukko 1). Työpaikoille STUK määräyksessä esitetään. Sisäilman radonpitoisuus on selvitettävä muussa oleskelutilassa, johon yleisöllä on pääsy, siltä osin kuin tilat sijaitsevat edellä luetelluilla mittausvelvoitealueilla, harjuilla tai maan alla (kohdat 1–3 luettelossa). Tällä hetkellä asuntojen radonmittaustuloksia rekisteriin saadaan vain STUKin radonmittauspalvelusta. Radonin torjuminen on helpointa ja edullisinta talon rakennusvaiheessa, ja radonturvallinen rakentaminen onkin perusteltua ja tarkoituksenmukaista tehdä koko Suomessa. Radonmittauskautta asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa esitetään pidennettäväksi syyskuun alusta toukokuun loppuun. Säteilylaissa säädetään, että työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan sisäilman radonpitoisuudet, jos tilat sijaitsevat: 1. Työpaikoille otetaan uusi työntekijöiden radonaltistumisen viitearvo. talousvettä toimittavassa laitoksessa tai elintarvikehuoneistossa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman radonpitoisuus on mahdollisimman pieni ja sisäilman radonpitoisuutta verrataan sitä koskevaan viitearvoon (Taulukko 1). harjulla tai muuten hyvin ilmaa läpäisevällä soratai hiekkamaalla; 3. vsk. Säteilystä aiheutuvan terveyshaitan selvittämisestä, poistamisesta ja rajoittamisesta sekä näiden valvonnasta asunnossa ja muussa oleskelutilassa säädetään lisäksi terveydensuojelulaissa. kokonaan tai osittain maanpinnan tason alapuolella; 4. Samoin kuin työpaikoilla, selvitystä ei tarvitse tehdä, jos tila sijaitsee toisessa tai ylemmässä kerroksessa tai jos rakennuksen alapohja tuulettuu. 47 kojen radonpitoisuudet on myös mitattava säännöllisesti ja pitoisuudet on toimitettava STUKiin. Uusien rakennusten viitearvo ei muutu. Rakennusvalvonnan olisikin syytä vaatia radontorjunta kaikkiin rakennuksiin
vsk. Radoniin liittyvien keuhkosyöpien arvioitu määrä ei kuitenkaan muutu, koska se laskelma perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin ja radonpitoisuuksiin. Lain ja asetusten lisäksi nämä tulevat olemaan erinomaisia tiedonlähteitä radonaltistusta valvoville viranomaisille ja kaikille radonasioista kiinnostuneille. Radonpitoisuuden mittauksen on oltava yhtäjaksoinen ja kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Valtioneuvoston asetuksessa ionisoivasta säteilystä annetaan laskukaavat, joiden avulla radonpitoisuudesta ja altistusajasta lasketaan ihmiselle aiheutuva efektiivinen annos. Radonriskitietoisuuden lisääminen on yksi avaintekijä sille, että löytäisimme eniten radonille altistuneet ihmiset. Jos viitearvo ylittyy, tilaan on toteutettava toimenpiteet radonaltistuksen rajoittamiseksi. Taulukko 1. 3 Radonpitoisuus määritetään radonpitoisuuden vuosikeskiarvona, joka mitataan tai mittauksen perusteella arvioidaan vuoden pituiselta yhtäjaksoiselta ajalta. Alustavat viitearvon Sosiaalija terveysministeriön asetuksessa ionisoivasta säteilystä. VN-asetuksessa säädetään, että toimintasuunnitelmassa käsitellään riskejä, jotka johtuvat maaja kallioperästä, rakennustuotteista ja talousvedestä vapautuvasta radonista aiheutuvasta altistuksesta asunnoissa, muissa oleskelutiloissa ja työpaikoilla. Uuden säteilylain myötä sama radonpitoisuus aiheuttaa yli kaksinkertaisen annoksen nykyiseen verrattuna. Turvallisuuslupa puolestaan edellyttää erilaisia mittavia selvityksiä ja asiantuntijoiden käyttöä. Radonpitoisuus lasketaan työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvona. Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan edellytyksenä on turvallisuuslupa, jos toiminnasta aiheutuvaa altistumista radonille ei saada pienennettyä rajoittavista toimenpiteistä huolimatta. 2 Jos työaika on > 600 h/v. STUK tulee antamaan Säteilylain nojalla tarkempia määräyksiä luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta. Tässä tarvitaan STUKin lisäksi erityisesti rakennusvalvonnan, terveydensuojelun ja työsuojelun panosta. Mittaus on tehtävä syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 4 Uusien rakennusten suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo.. Kansallinen toiminta Säteilylain mukaan Sosiaalija terveysministeriö laatii kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien pitkän aikavälin riskien ehkäisemiseksi. Tämä tarkoittaa yleensä radonpitoisuuksien pienentämistä (radonkorjausta) tai oleskeluaikojen vähentämistä. 48 samaa pidennettyä mittauskautta. 1 Altistus lasketaan kaikissa työtiloissa vuoden aikana kertyneiden altistusten summana
Muovitiekarttaa valmisteleva yhteistyöryhmä aloittaa työnsä Y mpäristöministeriön asettama yhteistyöryhmä ryhtyy miettimään ratkaisuja muoveihin liittyviin haasteisiin. Reportteri vastaa lehdessä omalla palstallaan kysymyksiin, jotka julkaistaan kysyjän nimellä tai nimimerkillä, jolloin nimi jää vain toimituksen tietoon. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Hanna Kosonen ja varapuheenjohtaja ylijohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä. vsk. Suomalaisilla kiertoja biotalousosaajilla on paljon annettavaa tässä työssä. 49 Reportteri ratkoo O nko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Reportterille osoitetut kysymykset lähetetään sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Sihteeristössä ovat ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus LUKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sitra sekä Business Finland. YM. Työryhmän tehtävänä on määritellä ja priorisoida lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla Suomi voi vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä edistää parempaa tuotesuunnittelua. Työryhmässä ovat mukana ympäristöministeriön lisäksi työja elinkeinoministeriö, sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, Elintarviketeollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Kaupan liitto ry, Suomen Kiertovoima ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, WWF Suomi ja Martat. Voit lähettää kysymyksesi Reportterille, joka käyttää verkostojaan ja selvittää vastauksen. Työryhmä miettii myös toimia, joilla luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Kysymyksiä julkaistaan palstatilan puitteissa – joskus pienellä viiveellä. Viestin otsikoksi kirjoitetaan Reportteri ratkoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Työryhmän toimikausi on 1.4.–14.9.2018. ”Suomi haluaa olla edelläkävijä muoviongelmien ratkaisemisessa niin kansallisella, EUkuin kansainvälisellä tasolla. Toivotan yhteistyöryhmälle menestystä työhön ja odotan innolla sen esityksiä”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehden toimitus valitsee Reportterille välitettävät kysymykset ja tarvittaessa muokkaa /lyhentää niitä
Säteilylaki uudistuu kokonaisuudessaan Altistustilanteet, joita uusi laki koskisi, ovat säteilytoiminta, vallitsevat altistustilanteet ja säteilyvaaratilanteet. Toiminnanharjoittajan vastuu korostuu Esitetyssä säteilylaissa korostuu toiminnanharjoittajan vastuu ja riskiperusteinen valvonta. Lailla suojeltaisiin terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä ehkäistäisiin ja vähennettäisiin säteilystä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja muita haittavaikutuksia. Esityksellä muutettaisiin lisäksi terveydensuojelulakia, rikoslakia ja ydinenergialakia, terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia, eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia sekä lääkärin hyväksymisestä luokkaan A kuuluvien säteilytyöntekijöiden terveydentilan seurannan suorittavaksi lääkäriksi annettua lakia. Lisäksi lääketieteellinen altistus olisi rajoitettava vain välttämättömään sen tutkimustai hoitotuloksen saavuttamiseksi tai toimenpiteen suorittamiseksi, jota ollaan tekemässä. Säteilyaltistus on pidettävä niin vähäisenä kuin mahdollista Uudessa laissa korostettaisiin, että säteilytoiminnalla ja suojelutoimilla saavutettavan kokonaishyödyn olisi oltava suurempi kuin niistä aiheutuvien haittojen. Turvallisuusarviossa arvioitaisiin toiminnasta aiheutuvaa Hallituksen esitys uudeksi säteilylaiksi eduskuntaan. Esityksellä tarkennettaisiin säännöksiä, kun säteilyä kohdennetaan potilaan ohella myös oireettomiin henkilöihin. vsk. Laki täsmentäisi luonnonsäteilystä aiheutuvan säteilyaltistuksen sääntelyä, kuten sisäilman radonille altistumista ja luonnonsäteilylle altistavaa työtä esimerkiksi kaivoksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Siksi sen täytäntöönpanon yhteydessä oli tarkoituksenmukaista uudistaa säteilylainsäädäntö kokonaisuudessaan. Säteilyturvallisuusdirektiivin toimeenpano Suomessa edellyttää monia rakenteellisia ja terminologisia muutoksia säteilylainsäädäntöön. Lailla pantaisiin täytäntöön EU:n uusi säteilyturvallisuusdirektiivi. Lailla selkeytettäisiin viranomaisvalvontaa ja korostettaisiin viranomaisvalvonnan riskiperusteisuuden periaatetta. EU:n säteilyturvallisuusdirektiivissä säädetään ionisoivaa säteilyä käyttävän toiminnanharjoittajan velvollisuuksista ja säteilyn turvallisesta käytöstä sekä säteilysuojelusta säteilyvaaratilanteissa ja vallitsevissa altistustilanteissa. Uusi laki korvaisi nykyisen säteilylain, ja se tulisi voimaan 1.7.2018. Uutena asiana toiminnanharjoittajan olisi tehtävä turvallisuusarvio, joka perustuu toiminnasta aiheutuviin riskeihin. 50 H allitus on antanut esityksen uudeksi säteilylaiksi eduskunnalle. Säteilytoiminnassa ja suojelutoimissa työperäinen ja väestön altistus olisi pidettävä niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista
Tällöin työntekijän säteilysuojelusta olisi huolehdittava kuten muussakin säteilytoiminnassa: esimerkiksi työntekijälle aiheutuva säteilyannos olisi määriteltävä säännöllisesti ja tulokset toimitettava työntekijöiden annosrekisteriin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Säteilysuojelukoulutus voi sisältyä korkeakoulututkintoon tai sen voi suorittaa erillisenä täydennyskoulutuksena. Hän valvoo käytännön työssä, että työpaikalla huolehditaan säteilyturvallisuudesta ja että määräyksiä ja ohjeita noudatetaan. Muuta kuin lääketieteellistä altistusta koskeva säädökset mukaan lakiin Uuteen lakiin sisällytettäisiin säädökset, jotka koskevat kuvantamisessa henkilöön kohdistettua muuta kuin lääketieteellistä altistusta. Tämän johdosta radonaltistusta voitaisiin jatkossa valvoa nykyistä paremmin. Syynä on se, että ionisoimattoman säteilyn laitteiden tekninen kehitys on nopeaa ja erilaisia sovelluksia on paljon. Esimerkkinä voidaan mainita röntgentutkimukset maahanmuuttajien iän selvittämiseksi. STM. Lisäksi toiminnanharjoittajan olisi nimettävä avukseen säteilyturvallisuusvastaava. Radonaltistuksen valvonta tehokkaammaksi Esitetyssä laissa luonnonsäteilylle, kuten radonille, altistumista käsitellään pääsääntöisesti samalla tavalla kuin muuta säteilylähteistä aiheutuvaa altistusta. Toiminnanharjoittajan olisi käytettävä turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnan laadun ja laajuuden mukaan säteilyturvallisuusasiantuntijaa työntekijän ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. 51 säteilyaltistusta ja tunnistettaisiin mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat. Samoin tarkennetaan säännöksiä radonpitoisuuden selvitysvelvollisuudesta sekä radonpitoisuuksien rajoittamisvelvollisuuksista. Lisäksi siinä esitettäisiin toimet, joilla varmistetaan säteilyturvallisuus, ehkäistään tunnistetut säteilyturvallisuuspoikkeamat ja varaudutaan niihin. Lakiin siirrettäisiin soveltuvin osin eräitä asetuksissa olevia säännöksiä ja Säteilyturvakeskuksen nykyisiä ohjeita, kuten perustuslaki edellyttää. Uudistuksella varmistetaan ionisoimattoman säteilyn sovellusten turvallisuus ja luotaisiin edellytykset tehokkaalle riskiperusteiselle valvonnalle. Ionisoimatonta säteilyä koskevat säännökset uusiksi Lailla uudistettaisiin lisäksi ionisoimatonta säteilyä koskevat säännökset, vaikka säteilyturvallisuusdirektiivi ei koskekaan ionisoimatonta säteilyä. Säteilyturvallisuusasiantuntijalla ja säteilysuojeluvastaavalla olisi oltava säteilylain mukainen kelpoisuus ja säteilysuojeluosaaminen. vsk. Siinä kuvantamisen pääasiallinen tarkoitus ei ole edistää henkilön terveyttä. Lailla täsmennettäisiin nykyisiä asetuksen antovaltuuksia ja annettaisiin Säteilyturvakeskukselle valtuus antaa määräyksiä eräistä yksityiskohtaisista ja teknisluonteisista asioista. Säteilylaissa ja sen nojalla annettavissa säännöksissä säädettäisiin aiempaa selkeämmin siitä, miten radonaltistusta mahdollisesti aiheuttavista toiminnoista pitää ilmoittaa Säteilyturvakeskukseen. Radonpitoisuuden viitearvo on uuden EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin mukaan asunnoissa, muissa oleskelutiloissa ja työpaikoilla 300 Bq/m 3 . Jos radonpitoisuutta ei saada työtilassa pienennettyä yrityksistä huolimatta alle säädetyn viitearvon, olisi toiminnanharjoittajan saatava toiminnalle Säteilyturvakeskuksen myöntämä turvallisuuslupa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 52 V uoden 2016 alusta etenkin rakennusalan saneeraustöihin oleellisesti liittyvä asbesti sai sitä määrittelevän uuden asbestilainsäädännön. vsk. Asbesti on todettu syöpää aiheuttavaksi, ja mitä enemmän altistusta tapahtuu sitä suuremmaksi syöpäriski kasvaa. Asbesti on kuitumainen silikaattimineraali, jota on käytetty laajasti rakennustarvikkeissa ja tuotteissa sen kulutuksenkestävyyttä, lämmönja ääneneristävyyttä sekä työstettävyyttä parantavien ominaisuuksien vuoksi. Voimaan astui Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista säädöksistä 684/2015 ja asbestia koskeva Valtioneuvoston asetus asbestityönturvallisuudesta 798/2015. Lainsäädännöllä on ollut saneeraustyön turvallisuutta parantavaa, mutta rakentamisaikatauluja pidentävää ja -kustannuksia nostattavaa vaikutusta. Asbestin on käytetty Suomessa rakennusteollisuudessa 1900-vuosisadan alusta vuoteen 1994. Lainsäädäntö nosti etenkin yksityistalouksissa muistojen hämärään painuneen aiheen takaisin puheisiin ja kirkasti remonttiin ryhtyvien ajatusta terveydelle vaarallista tai haitallisista aineista saneeraustyössä.. Tutkimusvastaava Hanna Tertsunen-Troisgros Kainuun AHA-asiantuntijat Oy Uuden asbestinlainsäädännön tuomat muutokset Suomessa vuoden 2016 alusta voimaan astunut uusi asbestilainsäädäntö toi muutoksia rakennusalalla aiemmin olleisiin käytänteisiin
53 Uuden asbestilainsäädännön voimaantulo nosti tapetille aiheen, jonka kanssa moni rakennusalalla toimiva oli jo ollut tekemisissä. Lainsäädännön asbestikartoittajille asetettiin ns. Asbestikartoitustyötä tekevällä konsultilla tulee olla riittävä perehtyneisyys asbestikartoitustyöhön. pahimman riskin periaatteella. Asbestipurku pahimman riskin perusteella tarkoitti, että ne materiaalit, joissa yleisen tiedon mukaan asbestia saattaa olla, purettiin asbestipurkutyönä. Nykyisen lainsäädännön myötä poistui mahdollisuus purkaa materiaaleja ns. vsk. Pätevä asiantuntija pystyy hahmottamaan työn kokonaisuuden suhteessa rakennuksen rakennusja LVIS-tekniikan sisältämiin asbestiriskeihin, osaa kerätä materiaalinäytteet siten että ne edustavat todenmukaisia riskimateriaaleja ja käyttää harkintaa materiaalinäytteiden analysointia varten valittavassa laboratoriossa.. Veikkaamalla oli tapa, missä esimerkiksi putkisaneeraussuunnitelmissa luki: ” vanhat putkistot sisältävät asbestia” ja ne purettiinkin asbestipurkuna. Perehtyneisyyden osoittamiseksi on olemassa esimerkiksi henkilöpätevyydet kuten asbestija haitta-ainetai rakennusterveysasiantuntijapätevyys. Asbestikartoitusvelvoitetta ei voi siirtää urakkaasiakirjoilla saneeraustyön yhteydessä tehtäväksi. Kartoituksiin perustuvasta asbestipurkutyöstä tulikin siten uuden lainsäädännön mukainen ainut tapa huolehtia asbestipurkutöistä työmailla. pätevyysvaade. Aiemmin saneerauksissa asbestipurkutöitä tehtiin pääasiassa kolmella tapaa: pahimman riskin, veikkausten tai kartoitusten pohjalta. Valtioneuvoston asetus rakennustyönturvallisuudesta 26.3.2009/205 velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvää huolehtimaan, että rakennustyön voidaan suorittaa turvallisesti ja haittaa aiheuttamatta työntekijöiden turvallisuudelle. Nämä tavat jättivät kuitenkin paljon materiaaleja työn aikaisten arvailujen varaan ja vierittivät vastuuta saneeraustyön suorittajien harteille. Yleensä asbestikartoituksen yhteydessä selvitetään siten myös muut rakennusmateriaalien haitta-aineet, joilla voi olla vaikutusta työn turvallisuuteen tai terveyteen, kuten PAHja PCByhdisteet, raskasmetallit tai teolliset mineraalikuidut. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Asbestikartoitusvaade ja kartoittajan pätevyys Uuden asbestilainsäädännön myötä korostui peruskorjaushankkeeseen ryhtyvän vastuu huolehtia materiaalien ja laitteistojen asbestikartoituksesta vähintään siinä laajuudessa kuin saneeraustoimet edellyttävät
Kartoituksen soveltaminen muualla rakennuksessa Asbestikartoitusten yhteydessä käydään paljon keskustelua kartoituksen tietojen soveltamisesta kartoituksen toimeksiantona olleen alueen ulkopuolelle. Mikäli rajatun kartoituksen tutkimustuloksia on toive soveltaa muualla rakennuksessa, tulisi se tehdä aiemman kartoituksen tehneen pätevän asiantuntijan johdolla ja mahdollisin lisätutkimuksin poissulkemalla poikkeukset. Osa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista on lisäksi sellaisia, että laajemman kokonaisuuden kartoitus vaatii laajempaa otantaa. Kartoitukseen liitetään piirustukset, joihin merkitään asbestipitoisten materiaalien sijainti ja materiaalinäytteiden keräyskohdat. Mikäli kartoituksen aikana arvioidaan yksi asuinhuoneisto, ei kartoitus voi siis ottaa kantaa muihin materiaaleihin taloyhtiössä. Taloyhtiöissä pääkysymys on, voiko toisen asunnon asbestikartoitusta hyödyntää muun saman taloyhtiön asunnon saneeraustöissä. 54 Asbestikartoitusasiakirjan tulee sisältää kuvaus kartoituksen laajuudesta, käytetyistä materiaaleista ja teknisistä laitteista sekä esittää tutkimuksen tulokset laboratorioliitteineen. Esimerkiksi laastien ja tasoitteiden sekaan on saatettu lisätä asbestia vasta työmaalla mm työstettävyyttä varten, eikä täten asbesti välttämättä näy yksittäisessä näytteenottokohdassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Aiemmin ilman asbestipurkutyölupaa voitiin tehdä julkisivujen ja kattojen pinnoitteena käytettyjen. Asbestipurkutyölupa Asbestilainsäädännön muutos toi kaikkien asbestipitoisten materiaalien purkutyön Aluehallintoviraston yritykselle tai itsenäiselle työn suorittajalle myöntämän asbestipurkutyöluvan alaiseksi. Oletus yhdestä alkuperäismateriaalista ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä rakennusvaiheessa on tiloittain voitu tehdä erityyppisiä ratkaisuja. Tutkimustyössä yksi pääperiaatteista on, että kantaa otetaan vain toimeksiannon laajuudessa. Lainsäädännön määrittelemä kartoitusja kartoittajan pätevyysvaateet luovat pohjan sille, että peruskorjaustyömaan käyttöön luovutettava asbestikartoitus haitta-ainearvioineen on johtopäätöksiltään luotettava ja sen pohjalta töitä työmaalla voidaan tehdä oikeilla työmenetelmillä ja terveyttä vaarantamatta. Muista rakennusaineiden haitta-aineista raportissa voidaan esittää yhteenveto ja tarvittaessa massalaskenta tilakohtaisesti. Alkuperäismateriaalien kartoittaminen ei varmenna sitä, ettei jossain asunnossa ole korjausten yhteydessä asennettu jotain materiaalia, jossa onkin asbestia. Asbestipitoisista materiaaleista esitetään tilakohtainen massaluettelo, jossa määrän ja asbestilaadun lisäksi on materiaalien pölyävyys purettaessa, kunto kartoitushetkellä ja toimenpidesuositukset
Aluehallintovirasto ylläpitää rekisteriä asbestityöluvan luvanhaltijoista. Asbestipurkutyötä tekevien yrityksen tuli vuoden 2018 alkuun mennessä hakea Aluehallintovirastolta uusi asbestipurkutyölupa. Mikäli asbestia sisältäviä materiaaleja ei voida kokonaan poistaa, tulee ne merkitä selkeästi sekä rakenteisiin että asiakirjoihin rakennuksen tai tilan jatkokäyttäjiä varten. Asbesti on poistettava ensimmäisenä työvaiheena saneeraustyön alkaessa ja seuraavien työvaiheiden turvallisen suorittamisen vaatimassa laajuudessa. Sisätiloissa tehtävän asbestipurkutyön päämenetelmä on edelleen osastointimenetelmä. vsk. Lisäksi työalueelta velvoitetaan nykyään poistamaan kaikki rikkonaiset asbestia sisältävät materiaalit. Asbestia sisältäviä materiaaleja tulee poistaa saneeraustyössä siten, ettei tiloihin jää sellaisia asbestipitoisia materiaaleja, joita voivat vaikuttaa tilan jatkokäyttäjän terveyteen tai turvallisuuteen. Asbestipurkutyökoulutus tuli osaksi talonrakennusalan koulutusta 2010-luvulla ja asbestipurkutyökoulutuksensa kurssimuotoisena aiemmin hankkineiden tuli nyt päivittää ammattipätevyytensä erikoisammattitutkintoon. Tilan jatkokäytön turvallisuutta silmällä pitäen lainsäädännössä annetaan määre poistaa asbestia riittävästi ja tarkoituksen mukaisesti. Asbestipurkutyön tekeminen vaatii lisäksi työterveyslääkärin lausunnon soveltuvuudesta asbestipurkutyöhön. Asbestipurkutyömailla tulee nykyään olla esillä asbestipurkutyön ennakkoilmoitus ja kyseistä asbestipurkutyötä varten erikseen laadittu asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti työmaalla tehtävät asbestipurkutyöt työmenetelmineen, jätteiden ja työlaitteiden käsittely, toimiminen poikkeustilanteissa sekä työnjälkeinen puhtaiden todentaminen ja vastuuhenkilöt.. Uudessa lainsäädännössä asbestipurkutyölle asetettiin tiettyjä vaateita. Osastointimenetelmässä purkutila rajataan ympäröivästä tilasta ilmatiiviisti ja kulku purkualueelle järjestetään kolmiosaisen sulkutunnelin kautta. Asbestipurkutyön tilaaja voi tarkastaa suoraan hakupalvelusta, onko urakoitsijalla lupa olemassa. Nykyisin näiden töiden suorittajalla tulee myös olla asbestipurkutyölupa. Kaikilla asbestipurkutyöntekijöillä tulee nykyään olla hyväksytysti suoritettu talonrakennusalan erikoisammattitutkinto asbestipurkutyöhön. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Varsinainen asbestipurkutyö Varsinaiseen asbestipurkutyön työmenetelmät pysyivät entisen kaltaisina. Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet Asbestipurkutyössä asbestipitoisia materiaaleja tulee käsitellä siten, että työmenetelmät tuottavat mahdollisimman vähän pölyä. Jokaisen asbestipurkutyötä tekevän tulee lisäksi rekisteröityä Aluehallintoviraston asbestipurkajien rekisteriin. 55 asbestisementtisten levytysten poistotyötä
56 Suurimmat muutokset lainsäädännössä koskevat purkuosastoinnin aikaista paine-eron seurantaa ja jälkipuhtauden toteamista. Hosuttu siivous tai liian vähäinen tuuletusaika voivat siirtää entisestään hyväksytyn puhtausmittauksen saavuttamista, mikäli riittävää puhtaustasoa ei ensimmäisellä mittauksella saavuteta. Aikataulujen piteneminen tuo lisää työmaakustannuksia. Jotta puhtausmittauksen mittaustulos olisi riittävän tarkka, tulee suodattimen koon, läpivirtaaman ja mittausajan olla annettujen määritelmien mukaiset. Kustannuksia nostattava vaikutus Asbestipurkutyön lainsäädännön suurin kustannuksia lisäävä vaikutus aiheutuu juuri asbestin puhtausmittausten vuoksi. Kuitujen laskennan suodattimelta tekee laboratorio. Puhtausmittaus on kuitenkin hyvä tapa varmistua siitä, että purkutila voidaan luovuttaa seuraavan työvaiheen käyttöön ilman asbestialtistusriskiä.. Asbestipurkutyön jälkeen koko työalue siivotaan imuroimalla ja nihkeäpyyhinnällä järjestelmällisesti ja tilan annetaan jälkituulettua. Asbestipurkutyön lopetusvaiheessa työtä ei voi kiirehtiä. vsk. Tämän jälkeen osastoon viedään polykarbonaattisuodattimella varustettu ilmakeräin, jonka läpi osaston ilmassa olevia partikkeleita kerätään tietty mittausaika. Ilmamittauskäytäntö on tuonut asbestipurkutyöhön yhden työvaiheen ja laboratoriokustannuksia lisää, mutta erityisesti se pidentää saneeraustyön aikatauluja. Työmaan kokonaisaikatauluja laadittaessa olisikin syytä huomioida puhtauden todentamisen vaativa todellinen aika. Osastossa tehtävän asbestipurkutyön jälkipuhtaustaso on todennettava aggressiivisena ilmamittauksena. Lisäksi mitä kauempana kasvukeskuksista työtä suoritetaan, sitä enemmän aikaa etenkin näytteen toimittaminen laboratorioon vie. Tutkimustulos annetaan kuituina ilmakuutiosenttimetriä kohden ja asbestipurkutyön jälkeinen ilman puhtausvaade on alle 0,01 kuitua. Alipainetta seurataan jatkuvalla, tallentavalla ja hälyttävällä alipaineen seurannalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Osastointimenetelmässä purkutilan alipaineen ympäröivään tilaan nähden tulee olla vähintään 5 Pa koko työn ajan. Aiemmin asbestipurkuosastoinnin pystyi purkamaan jälkituuletusajan jälkeen visuaalisen katselmuksen perusteella, eli viimeistään purkutyön jälkeisenä päivänä. Mittauksen aikana tilan pintoja harjataan, jotta kaikki tilassa olevat partikkelit saataisiin liikkeelle puhtausmittauksen aikana. Näytteen toimittaminen laboratorioon vie oman aikansa, samoin analyysin tekeminen. Nykyään tässä vaiheessa tehdään asbestipurkutilan puhtausmittaus
044 048 9339 Sanna p. vsk. 044 048 9339 Sanna p. 044 048 9339 Sanna p. 044 048 9339 Sanna p. 57 VTT:n sertifioima Rakennusterveysasiantuntija Asbesti– ja haitta–aineasiantuntija Rakenteiden kosteuden mittaaja Ota yhteyttä Hanna p. 045 690 0400 etunimi@ahakartoitus.fi www.ahakartoitus.fi. 045 690 0400 etunimi@ahakartoitus.fi www.ahakartoitus.fi VTT:n sertifioima Rakennusterveysasiantuntija Asbesti– ja haitta–aineasiantuntija Rakenteiden kosteuden mittaaja Ota yhteyttä Hanna p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 045 690 0400 etunimi@ahakartoitus.fi www.ahakartoitus.fi VTT:n sertifioima Rakennusterveysasiantuntija Asbesti– ja haitta–aineasiantuntija Rakenteiden kosteuden mittaaja Ota yhteyttä Hanna p. 045 690 0400 etunimi@ahakartoitus.fi www.ahakartoitus.fi VTT:n sertifioima Rakennusterveysasiantuntija Asbesti– ja haitta–aineasiantuntija Rakenteiden kosteuden mittaaja Ota yhteyttä Hanna p
Nyt jo 33. Helsingin Messukeskuksessa. Hankkeen tavoitteena on mm. kerran järjestetty seminaari on kasvanut hengästyttävän suureksi; yli 1300 osanottajaa, 70 luentoa, kolme rinnakkaisohjelmaa, kuutisen kymmentä näytteilleasettajaa ja reilut parikymmentä posteria. Kuva: Kaarina Kärnä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Hienoa, että sisäilmaongelmien ratkominen saa myös poliittista painoarvoa. Tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta työstä paremman Pertti Forss Sisäilmastoseminaari 2018 Sisäilmastoseminaari järjestettiin 15.3. Ainakaan näissä tiloissa seminaari ei voi enää kasvaa, hetkittäin olo tuntui ahtaalta ja mm. vähentää koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmia. kahvitaukojen sujuvuus oli koetuksella. 58 A vauspuheenvuorossa hallitusneuvos Marika Paavilainen kertoi valtioneuvoston viime vuonna aloittamasta hankkeesta Terveet tilat 2028, joka kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. vsk. Avausosuudessa Sisäilmayhdistys myönsi ensimmäistä kertaa Pro Sisäilma -tunnustuksen
Hyvin luontevaa oli ensimmäisen tunnustuksen myöntäminen Teknillisen korkeakoulun professori emeritus Olli Seppäselle, joka myös perusti Sisäilmayhdistyksen ja toimi sen puheenjohtajana yli 15 vuotta. Tässä voisi auttaa toimittajille koostetut lehdistötiedotteet, joita he voisivat käyttää uutisten teossa. Tänä vuonna konsulttien pitämien luentojen osuus oli aiempaa suurempi – tältä ainakin tuntui. Seminaarin jälkeen tähän oli helppo uskoa. 59 sisäilman puolesta. Lehti toivottaa Merville parhainta menestystä vaativassa, mutta mielenkiintoisessa näköalatehtävässä. Vielä kun saisimme rakentajat esittelemään terveellisiä rakentamiskäytäntöjä. Useassa luennossa todettiin Suomen kuuluvan johtaviin maihin sisäilmastotutkimuksessa. Tosin julkaisu on vapaasti ladattavissa netistä yhdistyksen sivuilta. vsk. Kuva: Pertti Forss. Siinä on tehtävää vielä pitkäksi aikaa. Kalenterin kulmaan voi merkitä, että ensi vuonna seminaari järjestetään 14.3. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Toivottavasti korkeatasoinen tutkimus siirtyy mahdollisimman nopeasti ja laajasti rakennusten suunnitteluun, itse rakentamiseen ja rakennuskannan hoitoon. Saimme myös kuulla, että seminaarin järjestäneen Sisäilmayhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jorma Säteri siirtyy alan opetuksen pariin ja uutena toiminnanjohtajana on aloittanut DI Mervi Ahola, joka on toiminut yhdistyksen sisäilma-asiantuntijana vuodesta 2014. Kuva: Pertti Forss.. Sen verran paljon sisäilmassamme on kuitenkin vielä parannettavaa, että seminaarille on helppo povata pitkää tulevaisuutta. Seminaarin keynote-puhuja apulaisprofessori Pavel Wargocki Tanskan teknillisestä korkeakoulusta mm. Seminaarille soisi parempaa näkyvyyttä mediassa. Sisäilmastoseminaarin vuosittainen järjestäminen on suuren joukon arvokas voimainponnistus. Perinteinen seminaarijulkaisu ei tänä vuonna valmistunut tilaisuudessa jaettavaksi – harmi. Siinä onkin haastetta tulevien vuosien seminaariohjelmiin. korosti, että energiansäästön ja hyvän sisäilman laadun yhdistäminen vaatii osaamista. Jostain syystä hänen mielenkiintoista esitystään ei löydy seminaarijulkaisusta
Oikea-aikaiset päätökset Tukes käsittelee hakemukset asiakkaan aikataulussa. Yritysten riskien hallintatoimia arvioidaan Tukesin valvontakäynneillä. Tukesin valvonnassa on noin 700 kemikaalia käyttävää teollisuuslaitosta, 300 räjähdevarastoa, 50 kaivosta, maakaasuverkosto ja nesteytetyn maakaasun säiliövarastoja.. Oikea-aikainen käsittely lisää päätöksen vaikuttavuutta, kun turvallisuutta vaarantaviin asioihin voidaan vielä puuttua. Parhaiten asiakkaan aikataulussa pysytään, kun lupahakemusten käsittelylle asetetaan läpimenoajat. Uusi teknologia on mahdollisuus kehittää uutta kannattavaa liiketoimintaa. Vastuuttomasta toiminnasta kertoo toimintatavoiltaan puutteellisten laitosten määrä, joka on vähäinen 2,4 %. 60 O nnettomuuksien ehkäisy edellyttää vastuullista toimintaa, jonka yksi merkki on se, että yritysten riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla. Tukesin valvomat teollisuuslaitokset käyttävät vaarallisia kemikaaleja korkeissa paineissa ja toimintaympäristö niissä ja kaivoksissa on vaativa. vsk. Kuva 1 kertoo valintaperiaatteistamme. Uuteen voi liittyä myös kemikaaleihin, laitteistoihin tai uusien toimijoiden osaamiseen liittyJohtaja Päivi Rantakoski, teollisuusyksikkö Kehitysjohtaja Kirsi Levä Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Kiertotalouslaitosten erityiset terveysriskit Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin teollisuusvalvonnan tavoitteena on ehkäistä henkilö-, ympäristöja omaisuusvahinkoja tuotantolaitoksissa ja kaivoksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Markkinoille on tullut suhteellisen nopeasti uutta teknologiaa, uudenlaisia laitoksia, laitosten välisiä kytköksiä ja kokonaan uusia toiminnanharjoittajia. Kiertotalous tuo myös uusia haasteita Bioja kiertotalous laajenee nopeasti ja se on kestävän kehityksen kannalta hyvä asia. Riskienhallinta on kehittynyt positiivisesti ja on hyväksyttävällä tasolla 65 %:ssa laitoksista. Joka paikkaan ei voi mennä eikä kaikkea tehdä, Tukes tekeekin omat valintansa riskiperusteisesti. Asiakkaan aikataulun huomioiminen ei viivytä tarpeettomasti asiakkaan suunnitelmia ja toteutusta
Nestemäiset biopolttoaineet 7. Jätteenpoltto 2. Teolliset symbioosit laitosten välillä 8. Jätteen kaasutus 6. 61 viä turvallisuusriskejä. Selvitystyön tukena on laaja-alainen ohjausryhmä ministeriöiden, järjestöjen ja viranomaisten edustajista. vsk. Kiertotaloudenlaitokset on Tukesin selvitystyössä ryhmitelty tuotantoprosessien perusteella seuraavasti: 1. Karkeasti ne ovat jaettavissa materiaalien keräystä ja kiertoa, jätteen uusiokäyttöä sekä teollisia prosesseja koskeviin riskeihin. Materiaalin kierrätys (sekajäte, muovit) 3. Kuva 1.. Sellutehdasarvoketjut (mäntyöljyjalostus) 5. Bioja kiertotalouden turvallisuuteen liittyy monia näkökulmia. Muut laitokset Tuotantoprosesseittain on tunnistettu erityisesti kullekin tavanomaisimpia riskilähteitä (taulukko 1). Biokaasu (mädätys) 9. Riskien tunnistaminen ennalta edistää vaaroihin varautumista jo suunnitteluvaiheessa, jolloin teknisten varautumiskeinot osataan valita kohdennetummin ja käytönaikainen turvallisuus osataan huomioida paremmin. Kokonaisuudessaan selvitystyö valmistuu loppuvuodesta 2018. Tukes haluaa olla mukana ennakoimassa ja eliminoimassa näitä riskejä, ja on siksi ryhtynyt selvittämään kiertotalouslaitosten turvallisuusriskejä yhdessä Neste Engineering Solutions Oy:n kanssa. Sellutehdasarvoketjut (kuoren kaasutus, ligniinin erotus) 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Tukesin teollisuusvalvonta keskittyy kiertotalouslaitosten erityisten turvallisuusriskien selvittämiseen
Raaka-aineen itsesyttyminen. 8. Tuntematon jäte. 3. Taulukko 1. Terrorismi ja ilkivalta voivat kohdistua suoraan tuotantolaitokseen tai jätteen mukaan voidaan tarkoituksellisesti laittaa sinne kuulumattomia vaarallisia aineita tai esineitä, jotka tuotantoprosessiin joutuessaan aiheuttavat paloja räjähdysvaaran tuotantoprosessissa. vsk. akut). 7. Epätietoisuutta lisää esimerkiksi jätteen alkuperä; esim. Itsesyttymät ovat mahdollisia materiaalikierron eri vaiheissa – keräysastioissa, kuljetuksen aikana tai tuotannossa. Myrkylliset kaasut, esimerkiksi bioraaka-aineen käsittelyssä vapautuva rikkivety. Kiertotalouslaitosten tyypillisimpiä riskejä.. Manuaalisen työn tuomat riskit, esimerkiksi raaka-aineen käsittelyssä tai tuotantoprosessissa olevien häiriöiden korjaamisessa (esim. 6. 62 Alustavien tulosten perusteella kiertotalouslaitosten erityisiä riskejä ovat: 1. jäte on kerätty kuluttajilta tai se on tuotu ulkomailta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 4. Työhygieeniset ongelmat, esimerkiksi työntekijöiden altistuminen bioperäisen raaka-aineen homeille tai itiöille. Kiertomateriaalien varastointi, siirtely ja kuljetukset tehdasalueella voivat lisätä alueen henkilöja liikenneriskejä. tukokset tuotantoprosessissa). 5. Itsesyttymisen lisäksi jätteen koostumusta ja sisältöä ei tunneta tarkasti. Tätä lisää esimerkiksi jätteiden käyttö raakaaineina, jolloin kierrätettävän materiaalin sisällöstä ja alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mukana voi olla sinne kuulumattomia vierasesineitä tai kierrätettävä materiaali voi olla itsessään herkkää syttymään (esim. 2. Vuodot ja muut päästöt ilmaan, esimerkiksi säiliövuodot
63 Kiertotaloudenlaitosten turvallisuusriskeihin on tärkeää varautua jo suunnitteluvaiheessa. Nykyinen sääntely on vanhempaa kuin kiertotalousajattelu, joten säädökset voivat olla puutteellisia kiertotalouden erityisiin turvallisuusriskeihin varautumisen kannalta tai ne voivat tarpeettomasti rajoittaa kiertotalouden innovaatioiden käyttöönottoa. Lisätietoja hankkeessa antavat: Kirsi Levä, kehitysjohtaja, Turvallisuusja kemikaalivirasto, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kiertotaloudenlaitoksiin liittyvien erityisten turvallisuusriskien ja niihin liittyvien varautumiskeinojen lisäksi selvitetään turvallisuussäädösten kehittämistarpeita. 029 5052 162 Päivi Rantakoski, johtaja, Turvallisuusja kemikaalivirasto, puh. 029 5052 359 etunimi.sukunimi@tukes.fi Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Tähän sisältyy esimerkiksi kaavoitus ja sijoituspaikan arviointi, ml. kiertomateriaalien keräysja varastointipaikkojen paloturvallisuus; laitosja prosessisuunnittelu, kuten kiertomateriaaleille soveltuvat laitteet ja materiaalit, palonsuojaus ja vuotoriskit sekä kunnossapidon huomiointi. vsk. Tukesin selvitystyössä on valittujen kiertotalouslaitosten henkilö-, ympäristöja omaisuusriskejä tarkasteltu yksityiskohtaisesti eri laitostyyppien näkökulmasta ja pyritty löytämään konkreettisia keinoja niiden hallitsemiseksi. Tulokset ovat hyödynnettävissä Tukesin lupakäsittelyssä ja valvonnassa, pelastuslaitosten ohjauksessa, uusien bioja kiertotalouslaitosten suunnittelussa ja käytössä. Prosessisuunnittelussa terävöitettävää on tuotantoprosessien järjestelmällisessä riskien tunnistamisessa ja sopivien suojauskeinojen valinnassa. Alustavien tulosten perusteella teollisuuden edustajat toivovat erityisesti jäteja kemikaalituoterajapinnan selkiyttämistä sekä jätteiden varastointiin ja siirtoon liittyvien määräysten arviointia kiertotalouden vauhdittamiseksi. Teollisten prosessien turvallisuuden kannalta suurimmat huolet kohdistuvat uusien pk-yritysten, kuten biovoimaloiden, kykyyn tunnistaa ja huolehtia prosesseihin liittyvistä vakavista riskeistä, kuten rikkivetyvuoto, joista voi seurata tulipalo, räjähdys tai henkeä uhkaava altistuminen. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.
Vuosina 1997–2016 kunnostettiin 586 öljyllä pilaantunutta aluetta. Ohjelmassa kehitettiin maaperän kunnostamisen kannalta olennaisia prosesseja ja 1 Soili-ohjelman loppuraportti: www.oil.fi/ -> Julkaisut -> Soili-ohjelman loppuraportti. SOILI toimi tien avaajana myös muulle ohjelmamuotoiselle maaperänkunnostukselle.. Ohjelma jatkui 20 vuotta, ja nyt toiminnasta on julkaistu loppuraportti 1 . 64 S opimus SOILI-ohjelmasta solmittiin vuonna 1996 ympäristöministeriön, silloisen Öljyalan Keskusliiton, Suomen Kuntaliiton sekä ohjelmaan osallistuneiden öljy-yhtiöiden kesken. Hakemuksia ohjelmaan tuli kaikkiaan 1350, ja alueista tutkittiin lähes 953. Siinä toimiala yhteistyössä ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa otti vastuun käytöstä poistettujen huoltoasemien maaperän kunnostamisen organisoimisesta. vsk. Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristöministeriö Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljyja biopolttoaineala ry SOILI-ohjelma oli uraa uurtava ”green deal” Vapaaehtoiseen ympäristösopimukseen, jota myös ”green dealiksi” kutsutaan, perustuva öljyalan SOILI-ohjelma on ollut maaperänkunnostuksen alalla Suomessa uraa uurtava. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49
Ohjelma käsitteli vanhoja käytöstä poistettuja jakeluasemia. vsk. Ympäristöteknisiä konsulttitoimistoja ohjattiin käyttämään yhdenmukaistettuja malleja, edistettiin tutkimusja kunnostusmenetelmien kehitystä sekä riskinarvioinnin hyödyntämistä kunnostustarpeen ja toimenpiteiden arvioinnissa ja suuntaamisessa. Valtakunnallisen PIMA-tutkimusja kunnostusohjelman. Kunnostamisella haluttiin varmistaa, ettei maaperän pilaantumisesta voi myöhemmin aiheutua ympäristötai terveyshaittoja. Myös in situ -kunnostusmenetelmien edistämiseen ja käyttämiseen panostettiin perinteisen kaivuuja kaatopaikkakäsittelymenetelmän asemesta. 65 työmenetelmiä kokonaisvaltaisesti. Strategian päämääränä on saada pilaantuneiden maa-alueiden merkittävät riskit terveydelle ja ympäristölle hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. In situ -menetelmillä on voitu pienentää itse kunnostamisen ympäristövaikutuksia samalla, kun kustannuksissa on saavutettu huomattavia säästöjä verrattuna perinteisiin menetelmiin. Rahastoon kerätään varat öljyä maahantuovilta yrityksiltä öljysuojamaksuna. Kunnostuskohteet olivat kahdentyyppisiä entisiä jakeluasema-alueita. Kunnilla ja ELY-keskuksilla oli tärkeä rooli entisten polttoaineen jakelupaikkojen kartoituksessa. Kunnostamisen rahoituksessa hyödynnettiin myös öljyjätemaksun tuottoa. Osassa tutkittuja kohteita ei ilmennyt kunnostustarvetta eikä kaikkia haettuja kohteita voitu hyväksyä ohjelman öljysuojarahaston toissijaisen rahoituksen piiriin. Ohjelman toimeenpanijana Öljyalan Palvelukeskus Oy hoiti kunnostusprojektit ”avaimet käteen” -periaatteella. Tavoitteena oli tutkia ja kunnostaa erityisesti mahdollisimman monia sellaisia entisiä jakeluasemakiinteistöjä, jotka sijaitsivat tärkeillä pohjavesialueilla tai olivat muuten erityisiä riskikohteita. Kun kohde hyväksyttiin ohjelmaan, rahoituksesta vastasi ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto eikä hakijalle aiheutunut kustannuksia. Monet kunnat ohjasivat aktiivisesti yksityisiä kiinteistönomistajia hakeutumaan mukaan ohjelmaan, ottivat yhteyttä kiinteistönomistajiin ja neuvoivat hakuvaiheessa. Kunnostetut alueet olivat pienehköjä, mutta myös niiden kunnostaminen on ollut tärkeää, koska maaperän pilaantumisella on voinut olla paikallisesti merkittävä vaikutus. Niiden maaperä saattoi olla öljyn pilaamaa, vaikka olisi toimittu kulloistenkin normien mukaan, koska aiemmin ei edellytetty nykyisen tasoisia suojausjärjestelyjä eikä tekniikkaa. Jokainen kunnostustyö on monivaiheinen projekti, jossa alue kunnostetaan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti viranomaisen valvonnassa sellaiseen kuntoon, ettei siitä enää jatkossa voi aiheutua ympäristöeikä terveyshaittoja. Hyöty tuli suuruuden ekonomiasta ja yhdenmukaistetuista prosesseista. Lisäksi ohjelmaan voitiin hakea entisiä jakeluasemakiinteistöjä, jotka eivät enää olleet toimintaa harjoittaneen hallinnassa. Ohjelman kokonaiskustannukset nousivat yli 50 miljoonaan euroon (ilman arvonlisäveroa), kun kustannuskehys oli alun perin arvioitu noin 34 miljoonaksi. Mukaan haetut kohteet olivat entisiä huoltoasemia tai kaupan yhteydessä toimineita jakelupisteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Nykyisellä huoltoasemien rakentamistekniikalla maaperän pilaantumisriski on erittäin pieni. Keskeistä tässä on ohjelmamuotoisen maaperän kunnostustoiminnan jatkuminen ja kehittäminen. Valtakunnallinen pilaantuneiden maiden riskienhallintastrategia valmistui joulukuussa 2015. Öljy-yhtiöt ja jakeluasemaketjut toivat kunnostettavaksi hallinnassaan olleita suljettuja jakeluasemakiinteistöjä ja vastasivat kunnostamisen kustannuksista
Toimintaa kohdistetaan erityisesti maaperän tilan tietojärjestelmään rekisteröityihin, ELY-keskusten priorisoimiin riskikohteisiin. Sopimukseen sitoutuvat osapuolet sopivat yhteisistä tavoitteista, toimista ja seurannasta, ja sopimusta voidaan käyttää ohjauskeinona lainsäädännön asemasta. Ensimmäinen ns. uuden polven green deal Suomessa oli vuonna 2016 solmittu muovikassisopmus. Sopimusten tavoitteena on edistää kestävän kehityksen tavoitteita. SOILI-ohjelman tavoitteena oli tutkia ja kunnostaa erityisesti mahdollisimman monia sellaisia entisiä jakeluasemakiinteistöjä, jotka sijaitsivat tärkeillä pohjavesialueilla tai olivat muuten erityisiä riskikohteita. Työn alla on parhaillaan mm. Öljysuojarahaston määräaikainen JASKAhanke jatkaa strategian tavoitteiden mukaisesti toimintaa öljyllä pilaantuneiden alueiden kunnostamisessa. vsk. Lisäksi tarkoituksena on kokeilla julkisten hankkijoiden kanssa green dealeja, joissa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita. 66 toiminta on keskitetty Pirkanmaan ELYkeskuksen yhteydessä toimivaan hankintaorganisaatioon. Tätä hanketta ei ole rajattu pelkästään entisiin polttoaineen jakelupisteisiin. Valtion ja elinkeinoelämän välillä solmittavat vapaaehtoiset sopimukset ovat yleistyneet maailmalla ja Suomessa. Näillä green deal -sitoumuksilla on tarkoitus vauhdittaa julkisten organisaatioiden kiertoja biotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen hankintoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Jo 1990-luvulla käynnistynyt vapaaehtoiseen sopimukseen perustuvaa SOILIohjelmaa voidaan todennäköisesti pitää ensimmäisenä suomalaisena green dealina. valtakunnallisen öljyjätehuollon järjestämiseen liittyvä green deal sekä toimialakohtaisia materiaalitehokkuussopimuksia
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Uudet potentiaaliset menetelmät tarjoavat myös liiketoimintaja palvelutuotantomahdollisuuksia eteläsavolaisille yrityksille. Lisäksi pohjavedessä voi esiintyä eräitä yhdisteitä niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden havaitseminen onnistu yksittäisestä vesinäytteestä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa kehitetään uusia ja kustannustehokkaita pohjavesien näytteenottoja monitorointimenetelmiä pohjaveden laadun seurantaan Uumo – Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin -hankkeessa. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät kuten esimerkiksi teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, maaja metsätalous, tienpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainesten otto ja jätevesien käsittely. vsk. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Reaaliaikaisen tiedon saatavuus ja veden analysointi ovat välttämättömiä riskinhallinnassa ja talousveden laadun varmistamisessa”, perustelevat Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki ja Rantasalmen kunnan hallintopäällikkö Harri Korhonen tutkimuksen tarpeellisuutta. ”Online-menetelmät ovat perinteisiä ympäristömittauksia kustannustehokkaampia ja lisäksi reaaliaikainen data on käytettävissä päätöksen teon ja varautumisen tueksi. Uusilla näytteenottimilla ja veden laadun mittausmenetelmillä on mahdollisuus saada entistä tarkemmin ja monipuolisemmin tietoa pohjavesien tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Pohjavesien analysointi on Suomessa perinteisesti toteutettu näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla. Hankkeessa testataan uudenlaisia näytteenottimia sekä onlineja monitorointimenetelmiä, ja saadaan tietoa niiden soveltuvuudesta pohjavesien monitorointiin. Ympäristömonitorointialan yritykset ja laitevalmistajat voivat myös tuotteistaa menetelmiä myytäviksi palveluiksi ja siten laajentaa liiketoimintaansa”, toteaa projektipäällikkö Riina Tuominen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Tutkimushankkeen tuloksena saadaan tietoa pohjaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä uusien mittausja analysointimenetelmien soveltuvuudesta pohjaveden monitorointiin. 67 Pohjaveden laadun seurantaan uusia menetelmiä S uomen pohjavesimuodostumat ovat herkkiä pilaantumaan, sillä muodostumat ovat usein pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjaveden laatua tarkkaillaan ELY-keskusten, terveysviranomaisten ja vesilaitosten toimesta. Tutkimusympäristön menetelmille tarjoavat hankkeessa mukana olevat Mikkelin Vesiliikelaitos ja Rantasalmen kunta. ”Vesilaitoksille on ensiarvoisen tärkeää, että kuntalaisille voidaan taata turvallinen pohjavesi. Pohjaveden laatu voi kuitenkin vaihdella hyvinkin nopeasti, jolloin perinteisellä näytteenottomenetelmällä saadut tulokset eivät kuvaa enää pohjaveden sen hetkistä tilaa. Lisäksi hankkeessa testattavien kaukokartoitusmenetelmien ja mallintamisen avulla saadaan tietoa pintavesien muutoksista ja niiden vaikutuksista pohjavesiin
Aalto-yliopistossa on tutkittu ympäristöystävällisempiä ratkaisuja myös maatalousalueiden tulvien hallinnassa. Perinteisesti taajama-alueiden hulevesitulvia on hallittu rakentamalla viivytysaltaita, joihin hulevesi ohjataan. Tulvatasanteellinen kaksitasouoma on yleistymässä myös taajamien pienvesissä vaihtoehtona perinteiselle ympäristöä haittaavalle uomaperkaukselle. ”Menetelmässä hyödynnetään luonnon omia puhdistusprosesseja, joihin lisätään tutkimustietoa ja insinööritaitoa”, Västilä tiivistää. 68 Moni tulva olisi ehkäistävissä – keinoina muun muassa kaksitasouomat, viherkatot ja vettä läpäisevät pinnat V ääränlainen rakentaminen on ilmastonmuutostakin isompi tekijä kaupunkialueiden tulvien synnyssä. vsk. Kaksitasouomassa luonnonuomaa ei perinteiseen tapaan kaiveta auki, vaan sen rinnalle rakennetaan tulvatasanne uomaa ympäröivää maanpintaa alemmalle tasolle. Tuloksille riittää kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Samalla häiriintyvät myös luonnon omat vedenpuhdistusprosessit: kun kiintoaineita, ravinteita ja haitta-aineita sitova kasvillisuus poistetaan, aineet pääsevät kulkeutumaan pelloilta suoraan sisävesistöihin ja mereen. ”On huono lähestymistapa ajatella, että olemme ilmastonmuutoksen tai rankkasateiden uhreja. Aalto-yliopisto. Pysäköintiruutujen väleihin rakennetut vettä läpäisevät pinnat auttaisivat vettä imeytymään maaperään, ja markettien viherkatoilla voitaisiin edesauttaa veden haihtumista. Perinteisesti tulvia on yritetty hallita leventämällä ja suoristamalla luonnonuomia sekä perkaamalla niiden kasvillisuutta, mikä heikentää jokien ja purojen kalakantoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Asfaltoiminen puolestaan estää sadeja sulamisveden luonnollista haihtumista ja imeytymistä maaperään, jolloin hulevesi myös valuu luonnonuomiin ja edistää niiden tulvimista. Tulvatasanteilla voidaan hyödyntää myös kasvillisuutta, joka kerää valuma-alueelta tulevaa kiintoainetta ja varastoi itseensä ravinteita. Rakennetun ympäristön vedenkiertoon ihmisen kädenjälki vaikuttaa kuitenkin voimakkaammin kuin sääilmiöt tai ilmastonmuutos, arvioivat Aalto-yliopiston tutkijat. Aalto-yliopistossa tutkitaan hajautettuja menetelmiä, joilla voidaan edistää luonnonmukaisempaa vedenkiertoa myös kaupunkialueilla. Tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä tiedon käyttäjien eli kaupunkien, suunnittelijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. ”Itämerta kuormittavat aineet kulkeutuvat pienten maatalouspurojen kautta. ”Luonnonmukaisuus ei tarkoita, että ratkaisut syntyvät itsestään, vaan ne vaativat monimutkaistakin teknologiaa ja insinööriosaamista”, Sillanpää sanoo ja ottaa esimerkiksi automarketit ympäristöineen. Kun maatalousmaata kuivatetaan, peltojen ja metsien liikavedet ohjataan salaojituksella puroihin ja jokiin, mikä usein voimistaa tulvimista. Tämä saattaa siirtää tulvimisongelman luonnonuomiin. Me olemme itse aiheuttaneet monia ongelmia – ja voimme myös ratkaista niitä”, sanoo tutkijatohtori Nora Sillanpää. Kevät ja lumien sulaminen näkyvät tulvina ympäri Suomea, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan tulvia entisestään. Pieniin puroihin meillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus vaikuttaa”, sanoo tutkijatohtori Kaisa Västilä, joka tutkii kaksitasouomia tulvanhallinnan keinona. Näin tulvavedet virtaavat hallitusti tulvatasanteella eivätkä tulvi pelloille, ja samalla voidaan säästää uoman luonnollista ekosysteemiä
Eniten kauppojen keräyspisteille kiikutettiin kertakäyttöisiä alkaliparistoja ja vähiten esimerkiksi kännyköissä käytettyjä litiumakkuja. Lisäksi nykyisellä teknologialla esimerkiksi alkaliparistojen rauta ja sinkki voidaan helposti kierrättää. Nykyisin paristoja ei saa missään nimessä heittää roskiin. Kärsämäellä kehitetyllä teknologialla alkaliparistoista voidaan mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa jalostaa lannoitetta. 69 Suomalaiset kierrättivät ennätysmäärän paristoja ja pienakkuja viime vuonna S uomalaiset kierrättivät viime vuonna paristoja ja akkuja yhteensä 1 400 000 kiloa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi erityisesti älylaitteet jäävät helposti pöytälaatikoihin, vaikka tilalle ostettaisiin uusi laite. Sekajätteen polttoprosessit eivät kestä suuria määriä metallipitoista jätettä ja ne ovat roskiksessa tulipaloriski. Kuva: Paristokierrätys.. ”Monilla on edelleen käsitys, että paristojen ja akkujen kierrättäminen on turhaa. Se ei pidä paikkaansa, vaan yli 50 prosenttia niiden sisältämistä materiaaleista kierrätetään. Kierrätysintoa täytyy siis tulevaisuudessa kirittää, jotta myös laatikon pohjalle unohtuneiden akkujen materiaalit saataisiin uudelleen kiertoon. Keräysaste pysyi määrällisestä ennätyksestä huolimatta edellisvuosien tasolla. Kännyköissä ja tietokoneissa käytetyt litiumakut sisältävät muun muassa kobolttia, jota louhitaan pääosin Kongossa. Tätä selittää paitsi se, että akkuja ja paristoja tulee markkinoille yhä enemmän myös akkujen elinkaaren pidentyminen. Ennätyksestä huolimatta EU:n 45 prosentin keräystavoite ylitettiin Suomessa vain nipin napin. Kierrätyksestä tulee koko ajan yhä tärkeämpää, sillä akkukäyttöisten laitteiden lisääntyminen ja liikenteen sähköistyminen kasvattavat akkujen sisältämien materiaalien tarvetta myös Euroopassa. Suomessa akkujen koboltti kierrätetään Freeport Cobaltin jalostamolla Kokkolassa raaka-aineeksi, jota teollisuus voi uudelleen hyödyntää. Paristokierrätys Akkuserin käsittelyprosessi. Kierrättäminen turvaa tärkeiden raaka-aineiden saannin Paristojen ja akkujen kierrättämisen ympärillä liikkuu edelleen vanhentuneita myyttejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. vsk. Keräysaste lasketaan kierrätettyjen paristojen suhteesta markkinoille saatettuihin paristoihin. Niiden purkaminen voi lisätä motivaatiota kierrättämiseen. ”Ennätys kertoo ennen kaikkea siitä, että suomalaiset ovat löytäneet hyvin kauppojen keräyspisteet ja että yhä useampi on huolissaan maapallon tulevaisuudesta”, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo. Tätä aiomme korostaa yhä enemmän viestinnässämme”, Santakoski sanoo. Jo kymmenen vuotta sitten vanhentuneen ohjeen mukaan alkaliparistot sai hävittää sekajätteen mukana
RTA ry Raisioaqua toteutti lupauksensa Itämeren ravinnepitoisuuksien hillitsemisestä Raisioaquan Baltic Blendille asettamat ympäristötavoitteet toteutuivat viime vuonna. Sisäilmastoseminaarien ja Sisäilmapajojen ohjelmasuunnittelua, osallistunut Sisäilmastoluokituksen päivitykseen ja toiminut kouluttajana. 70 poimintoja Mervi Aholasta Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Diplomi-insinööri Mervi Ahola, 37, aloitti Sisäilmayhdistyksen päätoimisena toiminnanjohtajana 15.3.2018. Kuva: Raisioagro Oy.. Raisioagro Oy Benelle-kirjolohi. Tänä aikana hän on hoitanut mm. Ahola on ollut Sisäilmayhdistyksen palveluksessa sisäilmaasiantuntijana vuodesta 2014. Aktiiviseen toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki alan kehittämisestä kiinnostuneet. Jorma Säteri on viime vuodet hoitanut tehtävää osa-aikaisesti päätoimen ollessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa Kiinteistöja talotekniikka -osaamisalueen päällikkönä. ”Suomeen on kahdessa vuosikymmenessä kehittynyt vankka rakennusterveysalan osaamispooli, jonka sisäistä keskustelua ja kehittämistä haluamme edistää. vsk. Kun tätä Itämerirehua käytetään kalankasvatuksessa, ulkopuolelta tulevien ravinteiden määrä vähenee ja ravinteet Itämeren sisällä kiertävät. Jäseniksi voivat hakea alan pätevyysvaatimukset täyttävät henkilöt. Raisioaquan Baltic Blend Itämerirehu poisti vuoden 2017 aikana Itämerestä 16 tonnia enemmän fosforia kuin koko Suomen kalankasvatus tuotti sitä mereen samassa ajassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. Kotimaisesta kalankasvatuksesta Itämereen vuosittain päätyvä typpikuorma puolestaan väheni Baltic Blendin ansiosta viime vuoden aikana peräti 400 tonnia. Jokainen lähirehulla tuotettu kalakilo kierrättää Itämeren fosforia ja typpeä, tukee kestävää kehitystä ja parantaa ruokaturvaa. Baltic Blend on Raisioaquan kehittämä rehu, jonka valmistukseen käytetään Itämerestä saatavia raaka-aineita. Tämä ylittää koko kotimaisen kalankasvatuksen vuosittaisen fosforikuormituksen ja tiputtaa typen kuormitusta 75 prosenttia. Viime vuoden merkittävä ponnistus oli myös osallistuminen ilmanvaihdon mitoitusta koskevien oppaiden laadintaan.” SIY Uusi Rakennusterveysasiantuntijoiden yhdistys perustettu Suomeen on perustettu valtakunnallinen rakennusterveysasiantuntijoiden yhdistys, Pätevöityneet Rakennusterveysasiantuntijat RTA ry. ”Sisäilmastoluokituksen päivitystyö on valmis ja Sisäilmastoluokitus 2018 ilmestyy toukokuussa. Yhdistys käynnistelee toimintaansa vuoden 2018 aikana. Säteri kertoo, että nyt on hyvä hetki siirtää kapula Merville. Näemme tämän tärkeäksi erityisesti nyt kun alan toimijoiden määrä lisääntyy vauhdilla”, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Miia Pitkäranta. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia valtakunnallisena järjestönä rakennusterveysasiantuntijoiden yhdyssiteenä ja heidän neuvontaja informaatiokanavanaan, ylläpitää ja kehittää heidän ammatillista ja tieteellistä pätevyyttään, harjoittaa valistus-, koulutusja julkaisutoimintaa sekä antaa lausuntoja. Ennen Baltic Blendiä Suomessa käytettiin maailman valtameristä kalastetuista kaloista valmistetun kalajauhon ja -öljyn käyttöön pohjautuvia rehuja ja ruokinta tuotti vuosittain Itämereen fosforikuormaa 63 000 kiloa ja typpikuormaa 530 000 kiloa. Merestä nostettiin Itämerirehun valmistamiseksi 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä
”Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa” eli MORTTI-hankkeen rahoittaa Sitra. ”Akkujen tunnistamiseen liittyvien haasteiden takia vastaanottavalta toimijalta vaaditaan ammattitaitoa ja kokemusta arvioida akun ominaisuuksia ja alkuperää, jotta akku voidaan käsitellä ja kierrättää oikein ja turvallisesti”, keräyspilotin ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Liisa-Marie Santakoski kertoo. Laki velvoittaa akkujen tuottajia eli maahantuojia järjestämään niille myös kierrätyksen. 71 poimintoja Kenttäkäymälästä ”liikuteltavaksi lannoitetehtaaksi” Miten saada käymäläjätettä tiivistettyä haitattomaan muotoon niin että ravinteet kuten typpi ja fosfori saataisiin uudelleen kiertoon. Tavoitteena on rakentaa kompakti käymäläjätteen käsittelylaitteisto, jota voidaan siirtää helposti mm. ”Syntypaikkaerottelu on tulevaisuutta myös vesihuollossa.” Hankkeessa arvioidaan, kehitetään ja testataan erilaisia keräys-, talteenottoja käsittelyratkaisuja. Vuonna 2016 isoja kuluttajakäyttöön tarkoitettuja akkuja tuotiin markkinoille jo noin 100 tonnia. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata. Alkuperäinen hankeidea osallistui Sitran Ravinnekierto Challenge -kilpailuun. Noin kolmasosa akuista tunnistettiin sähköisten liikkumavälineiden akuiksi, mutta joka toisen käyttötarkoitusta ei tunnistettu. Kuluttajan tulee ottaa yhteyttä maahantuojaan, kun esimerkiksi sähköpyörän akku tulee tiensä päähän. Kuva: Akkutieto.fi.. Hankesivut: http://www.huussi. vsk. Akkutieto.fi Litiumakku sähköpyörässä. erilaisiin ulkoilmatapahtumiin. Kehitettävää järjestelmää on suunniteltu koekäytettävän erikseen valittavalla puolustusvoimien harjoitusalueella, sillä niillä on toimintaa ja käyttäjiä jatkuvasti. net/toimintamme/hankkeet-nyt/mortti/ SYKE Isoille litiumakuille toivotaan valtakunnallista keräysjärjestelmää Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa käytettyjen isojen litiumakkujen keräystä seitsemässä eri pisteessä. Isoille litiumakuille ei kuitenkaan ole vielä olemassa tuottajien yhdessä järjestämää valtakunnallista keräysjärjestelmää, kuten paristoille ja pienakuille. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Käymäläseura Huussi ry (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitos (PHRAKL) vastaavat projektin toteuttamisesta. Kaksi kolmasosaa pilotissa kerätyistä akuista oli litiumakkuja ja vajaa viidennes jäi tunnistamatta vastaanottovaiheessa puutteellisten tai epäselvien merkintöjen vuoksi. ”Taustalla on halu etsiä lähtökohtaisesti puhtaimpia jätejakeita kierrätykseen”, kertoo hankkeen vetäjä Johanna Kallio SYKEstä. Uudessa kaksivuotisessa hankkeessa haetaan ratkaisuja siirrettävien käymälöiden jätteidenkäsittelyn haasteisiin kehittämällä ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Kiertotalouden hengessä tulevaisuuden käymälä ei ole vain jätteiden keräyspiste vaan ravinteiden käsittelyja jalostuslaitos. ”Liikuteltavalle lannoitetehtaalle” on käyttöä kaikenlaisissa suurissa tapahtumissa, joissa tarvitaan väliaikaisesti suuri määrä käymälöitä. Isoja litiumakkuja ei saa toimittaa paristojen-, lyijyakkujentai sähköja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin eikä missään tapauksessa heittää sekajätteeseen. Sähköpyörien ja tasapainolautojen yleistymisen myötä isoja litiumakkuja voi odottaa palautuvan kierrätykseen lisääntyvissä määrin lähivuosina. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. (sis. 72 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Irtonumero 10,(sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 10 %).. ALV. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. tilaushinnoista. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. 24 %). Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. ALV. ALV. ALV. 24 %). alv. 10 %). uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi (sis. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tulevaa sisältöä mm. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2018 Rakennusterveys t eemanumero ilmestyy viikolla 22. Ympäristö ja Terveys-lehti yhteistyössä Suomen Asuntomessut Asuntomessut 6.7.-5.8.2018 Porissa. vsk. (015) 230 712 Autopuh. Mainosaineistotoimitukset 7.5.2018 mennessä. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Asuntomessut Porissa 2018 Terveiden tilojen vuosikymmen Kosteudenhallintaprosessi ja Kuivaketju10 toimintamalli, Kosteusvaurioituneen kohteen korjauksien haasteet Terveellinen asuminen. 73 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm
lehden tilaushinnoista (sis. 044 526 6552 Markkinointi Eija Lindroos p. 4. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. alv. vsk. vsk Puhtaamman huomisen ääni ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 7. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 74 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. alv. Opiskelijat -50% norm. Kestotilaus 67,(sis. 6. 8. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 10 %). 10 %). 040 511 6005 Tilaukset/ Eevastiina Veneranta p. 050 324 2464 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 040 745 1491 Asiakaspalvelu www.ymparistojaterveys.fi etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi. 2. Irtonumero 10,(sis. alv. 10 %). 5. 24 %). 3. alv
vsk. 75. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2018, 49. 76 Ilmanlaadun ja tuulienergian asiantuntija Ilmatieteen laitos Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Erik Palménin aukio 1, PL 503, 00101 HELSINKI ilmanlaatupalvelut@fmi.fi www.fmi.fi/ilmanlaatupalvelut • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibroinnit • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelu • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Lyhytaikaiset tuulivoiman tuotantoennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet. vsk