Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 2 JÄTEVESIRATKAISU KOTITALOUKSILLE JA LOMA-ASUNNOILLE www.jatevesiliittyma.fi JÄTEVESILIITTYMÄ LUONNON EHDOILLA Jätevesien käsittely on mahdollista hoitaa ympäristöystävällisesti, laillisesti ja helposti. Clewerin Jätevesiliittymä kiittää käyttäjäänsä ja luontoa jättämällä tontille vain puhdasta vettä. Clewerin Jätevesiliittymä täyttää Ympäristönsuojelulain (19/2017) asettamat kriteerit. Tutustu ympäristöystävälliseen Jätevesiliittymään osoitteessa WWW.JATEVESILIITTYMA.FI tai kysy lisätietoja numerosta 044 7622 758. Kuukausimaksu pitää sisällään myös huollot ja tyhjennykset, jotka hoituvat etävalvonnan avulla ilman käyttäjän toimenpiteitä. Clewerin Jätevesiliittymä käyttää Suomessa kehitettyä pienpuhdistamoa, jonka toiminta perustuu patentoituun bioreaktoriin. Jätevesiliittymän valitseva saa laitteen, kuljetuksen ja asennuksen tarvittaessa pelkällä kuukausija käsittelymaksulla. vsk. Helposti asennettava pienpuhdistamo on pienikokoinen ja kevytrakenteinen, jolloin se sopii myös vaikeisiin maastoihin
3. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk
Maailman vesipäivä on YK:n yleiskokouksen julistama teemapäivä, jonka tarkoituksena on tuoda esille vesivarantojen vaikutukset taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Jopa 25 % maailman makeanveden varannoista on saastunut terveydelle vaarallisiksi. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Maailman vesipäivä Maaliskuun 22. päivä vietettiin jälleen Maailman vesipäivää, mikä on vuodesta 1993 alkaen jatkunut käytäntö. Tänä vuonna päivää vietettiin sloganilla ”Ketään ei jätetä” (Leaving no one behind), missä perusajatuksena on, että turvallinen vesi ja sanitaatio kuuluvat kaikille. Kaarina Kärnä. Meidän näkökulmastamme on vaikea käsittää, että YK:n arvioiden mukaan ihmisen päivittäinen vedentarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on 20–50 litraa, sillä jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 150 litraa vuorokaudessa. Puhtaan veden tärkeydestä ei länsimaissa puhuta tarpeeksi. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (Lähde: Suomen YK-liitto) Kun suojelemme vesistöjä ja huolehdimme juomaveden laadusta ja puhtaudesta sekä toimivasta sanitaatiosta, olemme olennaisen äärellä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Puhtaan veden yhteydessä on myös puhuttava enemmän sanitaation, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkityksestä. Mikä olisikaan tärkeämpää ihmiselle, joka on itsekin noin 70-prosenttisesti vettä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Joka päivä yli 2 600 lasta kuolee huonolaatuisen veden aiheuttamiin ripulitauteihin ja noin joka kymmenes ihminen joutuu elämään ilman puhdasta juomavettä
6 Sopeutuminen kestävän sinisen kasvun edellytyksenä Anna-Stiina Heiskanen, Turo Hjerppe ja Jukka Similä ............ 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. vsk 3 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2019 ilmestyy viikolla 22. 32 Hulevesien hallinta voi olla odotettua monimutkaisempi kysymys Jaakko Gustafsson ..........................................................................36 Mihin vesihuolto on menossa. 56 Uima-allasja märkätilojen pintahygienia kuntoutuslaitoksissa ja hotelleissa Lotta Kivikoski ..................................................................................64 Ympäristö ja Terveys-lehden viisi vuosikymmentä Tapio Välikylä ..................................................................................72 Jouko Tuomisto – mister ympäristöterveys Tapio Välikylä .................................................................................. Sanna Hakkarainen ja Eija Raimovaara ....................................44 EPSE-teknologialla metallit saostuvat jätevesistä Tapio Välikylä ..................................................................................50 Tautitaakka auttaa hahmottamaan ja välttämään terveysriskejä Jouni Tuomisto ja Heli Lehtomäki ............................................... vsk. 12 Vantaanjoen kipsihanke – maatalouden vesiensuojelua yhteistyössä Anu Oksanen ................................................................................... Maailman vesipäivä Kaarina Kärnä ......................................... 28 Tulvahallintayhteistyöllä vähennetään Itämeren saastekuormaa Hanna Rissanen ja Minna Keinänen-Toivola ............................ 24 Arjen valinnoilla puhtaampi Itämeri Merja Ahonen ja Minna Keinänen-Toivola ............................... 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Pirjo Korhonen ja Heidi Ahkola ...................................................... 76 Anne Kotiharju laatii Ympäristö ja Terveys-lehden oivaltavat palindromit Kaarina Kärnä ..................................................................................82 Kirjaesittely: Jorma Luhta ja Seija Paasonen, Revontulet .....................................................................................84 Poimintoja .....................................................................................86. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lehden teemana on alueiden käyttö ja ympäristö. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 18 Vedenlaadun mittauksia Biotalousinstituutissa Samuli Lahtela ................................................................................. 4 Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet – tarkkaillaanko niitä
Ku va : Si rp a Sk ip p ar i, K aa kk oi sSu om en EL Yke sk us .. Uimaan mennessä monikaan ei arvaa, mitä laiturin päässä olevasta järvitai jokivedestä voi löytyä. Kemikaalituotteet saattavat sisältää vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita, joiden olemassa olosta niiden käyttäjät eivät ole tietoisia ja niitä saattaa vahingossa päätyä ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kyselyn perusteella laadittiin ympäristölupavelvollisille laitoksille toimialakohtaisia tarkkailusuosituksia vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden paremmaksi huomioimiseksi ympäristölupaja valvontamenettelyssä. 6 Pirjo Korhonen, kemikaaliasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristövastuuyksikkö Heidi Ahkola, tutkija Suomen ympäristökeskus Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet tarkkaillaanko niitä. vsk. Yhdisteet voivat olla esimerkiksi kasvinsuojeluaineita, metalleja tai erilaisia teollisuuskemikaaleja. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä täytyy määräajoin raportoida EU:lle ja tästä syystä toteutettiin kyselytutkimus toimialoille, jotka tunnistettiin mahdollisiksi haitallisten aineiden päästölähteiksi. Ympäristölupavelvollisten laitosten yksittäisissä päästöjen selvityksissä on tullut esille, että yhdisteitä on riskienhallintatoimista huolimatta päätynyt vesistöön
Kyselystä suljettiin pois eläinsuojat, turvetuotanto, polttoainevarastot, satamat, kalankasvatus ja maankaatopaikat. Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysoiminen on kallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Saatujen vastausten perusteella arvioitiin toimialoilla käytössä olevia tyypillisiä yhdisteitä, joita suositellaan toimialoittain tarkkailtaviksi, mikäli niitä merkittävässä määrin pääsee vesihuoltolaitoksen viemäriin tai suoraan vesistöön. Jätevedenpuhdistamot ovat aikaisemmin selvittäneet haitallisia ja vaarallisia aineita, joten niillä oli entuudestaan saatavilla analyysitietoa. Kyselyyn osallistuneita toimialoja olivat metsäteollisuus; kemianteollisuus; pintakäsittelylaitokset; kaivosteollisuus; metalliteollisuus; nahkaja tekstiiliteollisuus; kaatopaikat; jätevedenpuhdistamot, energiantuotanto; elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus. Ympäristölupa ja tarkkailusuunnitelma Toiminnanharjoittajan ympäristöluvassa ja tarkkailusuunnitelmassa esitettyjä haittaaineita verrattiin toiminnanharjoittajan itsensä ilmoittamaan listaan käytössä olevista tai prosessissa muodostuvista yhdisteistä. Toiminnanharjoittajat ilmoittivat selvityksessä käytössään olevia, varastoituja tai toiminnassaan muodostuvia vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita. Kysely oli rajattu jätevesipäästöjen haittaaineiden selvittämiseen. Osassa tapauksia prosessissa olevia yhdisteitä oli ilmoitettu suppea määrä, jotka kaikki oli mainittu ympäristöluvassa ja joiden pitoisuuksia tarkkailtiin, nämä olivat lähinnä raskasmetalleja. Tietoja saatiin 163 toiminnanharjoittajalta (taulukko 1). 7 Y mpäristöhallinto toteutti vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttöja päästölähdeselvityksen. Toiminnanharjoittajien määrä ja ilmoitettujen kemikaalien esiintyminen ympäristöluvassa ja tarkkailusuunnitelmissa.. Osa toiminnanharjoittajista puolestaan oli ilmoittanut hyvin laajan listan prosessissaan läsnä olevista yhdisteistä, mutta kaikkien niiden pitoisuuksia ei tarkkailtu ja tämä kävi ilmi erityisesti jätevedenpuhdistamojen tapauksessa. Yksittäiset vesiymTaulukko 1. Useamman yhdisteen selvitys samaan hintaan. vsk. Toiminnanharjoittajien käytössä olevat haitalliset ja vaaralliset aineet oli useassa tapauksessa mainittu ympäristöluvassa (taulukko 1). Tarkkailun suhteen ilmeni enemmän vaihtelua. Tämän perusteella voitiin todeta, että toiminnanharjoittajat ovat yleisesti ottaen tietoisia prosessissaan läsnä olevista haitallisista ja vaarallisista aineista
Näin ollen sen määritys tehdään muiden biosidien kanssa. Yhdisteryhmäkohtainen analyysi on yhden yhdisteen analyysiä kustannustehokkaampaa, sillä samantyyppiset yhdisteet voidaan määrittää yhdellä kertaa ja hinta on sama kuin yhden yhdisteen tapauksessa. Noin joka Taulukko 2. ftalaatit). Yhdisteiden jaottelussa tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä esimerkiksi biosidinä käytetty bronopoli sisältää kyllä bromia, mutta on kemiallisilta ominaisuuksiltaan täysin erilainen kuin palonsuoja-aineina käytetyt bromatut yhdisteet. PAH-yhdisteet, bentseeni vs. organotinayhdisteet, DEHP vs. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kemianteollisuudessa käytettyjä haitallisia ja vaarallisia aineita olivat VOC-yhdisteet (58 %), lähinnä bentseeni ja klooratut liuottimet (tetrakloorieteeni, heksaklooribentseeni, dija trikloorimetaani) sekä raskasmetallit (kuva 1). vsk. Yhdisteryhmäkohtaisessa määrityksessä saataisiin lisätietoa myös muiden kuin tällä hetkellä listattujen haitallisten ja vaarallisten aineiden läsnäolosta. naftaleeni vs. Kuva 1. Esimerkkejä toimialakohtaista tarkasteluista Toimialojen ilmoittamat yhdisteet jaoteltiin yhdisteryhmittäin. Kemianteollisuudessa läsnä olevaksi ilmoitetut yhdisteryhmät.. Haitallisia ja vaarallisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä. 8 päristölle haitalliset ja vaaralliset aineet voidaan kuitenkin jakaa yhdisteryhmiin (taulukko 2). VOC-yhdisteet, tributyylitina vs. Tällöin tarkkailtavia yhdisteitä voidaan ajatella laajemmassa mittakaavassa (esim
Lähes kaikki puhdistamot (97 %) ilmoittivat päästövesistään löytyvän metalleja (kuva 2), sillä niitä löytyy yleisesti puhdistamoiden saostusja alkalointikemikaaleista epäpuhtautena. Kyselyyn osallistui 30 puhdistamoa. 9 viides kyselyyn vastanneista toiminnanharjoittajista ilmoitti käytössään olevan tai toiminnassaan muodostuvan PAH-yhdisteitä ja biosideja. Jätevedenpuhdistamot ilmoittivat vaihtelevasti toiminnassaan esiintyviä yhdisteitä tai yhdisteryhmiä, lukumäärä vaihteli välillä 3–79. Kemianteollisuudessa käytetyt yhdisteet ovat voimakkaasti sidoksissa tarkempaan toimialaan, joten toiminnanharjoittajien ilmoittamien yhdisteiden välillä oli hyvin paljon hajontaa. Yli puolessa tapauksessa ainakin osa ilmoitetuista yhdisteistä oli mainittu ympäristöluvassa (58 %) ja 50 % pitoisuuksia tarkkailtiin. Yli 40 % vastanneista puhdistamoista mainitsi bromatut palonestoaineet, ftalaatit, biosidit ja fenoliset yhdisteet. Kuva: Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk. Ainakin osaa ilmoitetuisKuva 2. Yli 20–40 % puhdistamoista ilmoitti prosessissaan löytyneiksi yhdisteiksi tributyylitina-, VOCja PAH-yhdisteet. Jätevedenpuhdistamojen ilmoittamat läsnä olevat yhdisteryhmät
Kyselyn otanta oli kuitenkin rajallinen ja tarkkailusuosituksista on tarkoitus käydä Taulukko 3. Selvityksen pohdintaa Toiminnanharjoittajat olivat useassa tapauksessa tarkasti ilmoittaneet käytössään olevia tai toiminnassaan muodostuvia kemikaaleja. Päästömäärät aiheuttavat tulkintavaikeuksia, sillä alhaisetkin pitoisuudet kasvavat suuriksi päästöiksi vesimäärän ollessa suuri. aineita vesiympäristöön. Jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa kävi ilmi, että niiden osalta on haasteellista arvioida, mitä haitallisia ja vaarallisia aineita niiltä löytyy ja mitä niiltä pääsee ympäristöön. Tämä näkyy erityisesti jätevedenpuhdistamoilla, joissa kohteeseen voi päätyä hyvinkin paljon erilaisia haitallisia ja vaarallisia aineita, eikä prosessissa läsnä olevia haitta-aineita ole helppo suoraviivaisesti listata. Siitä huolimatta saman toimialan sisällä oli eroja siinä, kuinka paljon käytössä olevia tai prosessissa muodostuvia yhdisteitä ilmoitettiin. Selvityksessä eroteltiin toimialakohtaisia yhdisteryhmiä ja arvioitiin voidaanko havaituista tuloksista antaa toimialakohtaisia tarkkailusuosituksia. vsk. Teollisuusjätevesisopimuksista saadaan kuitenkin tietoa puhdistamolle päätyvistä yhdisteistä. Kyselyn tulosten perusteella tarkkailtaviksi suositellut yhdisteryhmät toimialoittain.. Uudessa vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohjeessa (Kangas 2018) on esitetty tarkemmin tarkkailun järjestämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kustannusten säästämiseksi velvoitetarkkailussa voitaisiin käyttää yhdisteryhmäkohtaisia analyysipaketteja. Selvityksen tulosten perusteella voidaan suositella taulukossa 3 esitettyjä yhdisteryhmiä huomioitavaksi ympäristöluvassa ja tarkkailusuosituksissa. Selvityksen tulosten perusteella voidaan suositella taulukossa 3 esitettyjä yhdisteryhmiä huomioitavaksi ympäristöluvassa ja tarkkailusuosituksissa siinä tapauksessa, mikäli laitokselta päästetään ko. Aineet ovat saattaneet jäädä huomioimatta ympäristöluvassa. 10 ta yhdisteistä tarkkailtiin 22 tapauksessa (73 %) ja ainakin osa yhdisteistä oli mainittu 10 puhdistamon ympäristöluvassa (33 %). Yleissääntö vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen liitteen 1 kohdan C2aineiden (EU:n prioriteettiaineet) kohdalla on se, että aine lisätään päästötarkkailuun, jos sitä löytyy jätetai hulevedestä. Päästömäärät eivät ole suuruudeltaan merkittäviä tai käyttö tapahtuu suljetussa systeemissä, jolloin päästöjä ei normaalissa toiminnassa synny. Se, että ilmoitettujen yhdisteiden käyttöä ja päästöpitoisuuksia ei tarkkailla, voi johtua useasta asiasta
Viitteet Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Huoli ympäristön hyvinvoinnista on herännyt. Tulevaisuuden ajatuksia Selvitys tuotti tuoretta tietoa ympäristölupaja valvontaviranomaisille vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden päästölähteistä ja aineiden jaottelusta toimialoittain sekä mahdollisti toimialakohtaisten velvoitetarkkailusuositusten laatimista. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Tulevaisuudessa taulukossa 2 esitettyjä toimialakohtaisia yhdisteryhmiä voitaisiin tutkia kertaluonteisilla mittauksilla, joiden perusteella laitoskohtaisia velvoitetarkkailuohjelmia voitaisiin tarvittaessa tarkistaa. Tarpeiden tunnistaminen auttaa suuntaamaan tietoa ja ohjaamaan toimintaa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva: Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.. Tieto lisää tuskaa. Jatkossa valtion hallinnon sähköinen kemikaalitietojärjestelmä (Kemidigi) sekä ympäristöhallinnon sähköisten lupa-, valvontaja seurantajärjestelmien käyttöönotto tulevat tarkentamaan kemikaalien ”elinkaarta”, riskien tunnistamista ja siten tehostamaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä ja niiden ennakointia. 11 vuoropuhelua lupaja valvontaviranomaisten kanssa. Kuvaus hyvistä menettelytavoista, Ari Kangas (toim.), Ympäristöministeriön Raportteja 19, 2018. Kiitokset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuuja vesienhoitoyksikkö, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ELY-keskukset. Esimerkiksi paljon käytetyt VOC-yhdisteet ovat erittäin haihtuvia, joten niiden esiintyminen jätevesissä vaatii vielä lisäselvitystä
Suomen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BlueAdapt-hanke kehittää innovatiivisia keinoja vesiluonnonvaroihin perustuvan kestävän taloudellisen kasvun edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vesivoima ovat heikentäneet meren, rannikkoalueitten ja sisävesistöjen tilaa. Nykyisin hyödyntämättömät eliöryhmät, kuten vesikasvit, levät ja simpukat, voisivat tarjota mahdollisuuden erilaisten hyödykkeiden, kuten ravintolisien, kosmetiikan tai energianlähteiden kehittämiseksi. Esimerkiksi hoitokalastus voisi tarjota mahdollisuuksia kotimaisen kalan elintarvikekäytön lisäämiselle ja samalla hyödyttää vesistöjen tilan parantamista (Sammalkorpi 2019). Tuulivoima ja vesivoima ovat tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä (ilmasto-opas.fi), mutta samalla ne vaikuttavat monilla tavoin ympäristöön ja vesiluontoon. Maatalous, vesiviljely ja energian tuotanto voivat kuitenkin uusiutua tai voi syntyä uusia. Uusiutuvan vesija merienergian sekä vesiviljelyn haasteina on niiden aiheuttama lisäpaine jo nykyisellään vahvasti rasitetuille vesiekosysteemeille. Perinteiset ruoanja energiantuotannon sektorit, kuten maaja metsätalous, tehokalastus, kalanviljely, turvetuotanto ja Anna-Stiina Heiskanen, professori, Suomen ympäristökeskus Turo Hjerppe, tutkija, Suomen ympäristökeskus Jukka Similä, professori, Lapin Yliopisto Sopeutuminen kestävän sinisen kasvun edellytyksenä Suomen siniset resurssit – joet, järvet ja meri – ovat alihyödynnetty voimavara hyvinvoinnin rakentamisessa. Ruoantuotannon puolella erityisesti vesiviljelyyn kohdistuu suuria odotuksia vähähiilisen ruoan tuottamiseksi, mutta samalla kalankasvatuksen haitalliset vaikutukset vesien rehevöitymiselle edellyttävät sääntelyä ja toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellyttää siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja kestäviin ruoantuotantomenetelmiin. vsk. Vesistöt ja vesivarat ovat keskeisiä monelle tuotannonalalle, kuten ruuanja energian tuotannolle, matkailulle sekä virkistykselle. 12 P uhdas ja lajistoltaan rikas vesiluonto on tärkeä virkistäytymisen ja uusiutumisen lähde sekä kasvavan matkailun vetovoimatekijöitä. Ravinnon tuotannossa kotimainen kala on alihyödynnetty resurssi ja suurin osa kulutuksesta kohdistuu tuontikalaan (Luonnonvarakeskus 2017)
Luonnontieteellisen mallinnuksen avulla luodaan ennusteita siitä, miten vesija meriekosysteemit muuttuvat erilaisissa sosio-ekonomisissa ja ilmastollisissa skenaariovaihtoehdoissa. Suomen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena” (www.blueadapt.fi) monitieteellinen tutkimusryhmä kehittää yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa mahdollisia kehityspolkuja ja uusia keinoja, miten sopeutumista haasteisiin voitaisiin edistää. Arvioimme myös. Vaikutusten arviointiin liittyvän päätöksenteon avuksi tarvitaan mallien tuottamien laskelmien epävarmuuksien hallintaa (Kotamäki 2018). 13 taloudellisia mahdollisuuksia ja ympäristön kannalta haasteita, joita muutokset voivat aiheuttaa. Mallinnusta kehitetään hankkeessa edelleen niin, että se huomioi paremmin ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä teknologisia innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Hankkeen vuorovaikutuksesta ja viestinnästä vastaa Demos Helsinki. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Mallit rakennetaan siten, että niitä voidaan päivittää ja tarkentaa sen mukaan, kun uusia havaintoja ja arvioita erilaisten teknologisten tai taloudellisten toimintojen ja vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista saadaan. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja siinä ovat mukana Lapin, ItäSuomen ja Helsingin yliopistot sekä Ilmatieteen laitos. Näissä tarkasteluissa hyödynnetään skenaarioita ilmastonmuutoksen ajureiden (Reprensentative Concentration Pathways RCP) ja yhteiskunnallisten olosuhteiden kehityksestä (Shared Socioeconomic Pathways SSP). Kestävä sininen kasvu edellyttää nykyisten tuotantoja kulutusjärjestelmien sopeuttamista globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin haasteisiin. vsk. Hankkeessa kehitetään tulevaisuudenkuvia (skenaarioita), joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin maailmanlaajuisten muutosten vaikutusta Suomen sinisen talouden kehitysnäkymiin
Murrosareenaprosessin tavoitteena on toimijoiden verkostojen ja kapasiteettien vahvistaminen, siniseen talouteen liittyvien tietotarpeiden kartoitus sekä uusien kokeilujen käynnistäminen. Laajan ja monialaisen paikallisista toimijoista koostuvan joukon yhdessä rakentamat alueelliset muutospolut auttavat ymmärtämään potentiaalisimmat reitit kohti kestävää sinistä taloutta. Lopuksi arvioidaan koko sinisen talouden kasvupotentiaalia kolmella sektorilla, ruuanja energian tuotannossa sekä matkailussa. Lisäksi murrosareenoiden tuloksena voidaan käynnistää kokeiluja tai ehdottaa räätälöityjä tukimalleja uudenlaisille liiketoimintamalleille, jotka edistävät tunnistetun tavoitteen toteutumista. 14 vesiekosysteemien erityispiirteitä, kuten ravinnekuormituksen vaikutuksia lajiyhteisöijen muuttumiseen. Näissä arvioinneissa käytetään kokonaistaloudellista yleisen tasapainon mallia, jonka avulla voidaan huomioida kerrannaisvaikutuksia, viennin ja tuonnin sekä julkisen talouden vaikutuksia. 2019). Muutospolkujen rakentamiseksi olemme järjestäneet sinisen biotalouden murrosareenan Pohjois-Savossa (Valve ym. Kuva: Satu Lähteenoja.. Polut kertovat, millaisin julkisin ja yksityisin Kuva 1. Hankkeessa tutkitaan vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan muutoksia (regime shifts, esim. Sinisen kasvun edistämisessä alueellisella yhteistoiminnalla voi olla suuri merkitys. 2009) ja selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet niiden kehittymiseen ja miten tällaisia laajoja ekosysteemimuutoksia voisi ennakoida ja niiden vaikutuksia lieventää. 2009, Loorbach 2010), jossa kootaan asiantuntijoita työpajojen sarjaan tarkastelemaan muutoksen tarpeita ja edellytyksiä, asettamaan yhteisiä tavoitteita sekä tunnistamaan muutospolkuja ja -toimia, joiden avulla kunnianhimoisetkin tavoitteet voi olla mahdollista saavuttaa (kuva 1). Pohjois-Savon murrosareenassa syntyi neljä vuoteen 2035 ulottuvaa sinisen biotalouden murrospolkua (Valve ym. Murrosareena on osallistava menetelmä (Kemp ym. Työskentelyn tavoitteena on jalkauttaa oppiminen osallistujien mukana esimerkiksi meneillään oleviin politiikkaja suunnitteluprosesseihin. Miten sopeumista voidaan edistää alueellisella tasolla. Sinisen biotalouden mahdollisuuksien tunnistamiseksi rakennettiin ravinnekierrätyksen muutospolkua Pohjois-Savon murrosareenatyöpajassa erikoistutkija Helena Valveen (Suomen ympäristökeskus) opastuksella. 2019). Carpenter ym. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50
Pilaantuneen vesiekosysteemin kunnostaminen ja palautumiskyvyn arvioiminen vaatii syvällistä ymmärrystä ekosysteemien tilaan vaikuttavista tekijöistä (mm. Ympäristöhallinnan ja -sääntelyn yksi keskeinen haaste onkin ympäristön tilan ja sen muutoksen ennakoinnin epävarmuus. 2007), vesistöjen rehevöitymisen torjunnassa (Leino ja Belinskij 2018) tai vaelluskalakantojen elvyttämiselle (Koljonen ym. 2015). Arvioimme miten nykyinen sääntely, kuten EU vesipuitedirektiivi ja siihen liittyvä kansallisen sääntely mahdollistavat sopeutumisen uuteen tietoon ja miten näitä sopeutuvia mekanismeja tulisi vahvistaa kansallisessa ympäristölupasääntelyssä. vsk. Lopuksi BlueAdapt-hankkeessa etsitään uusia yhteiskunnallisia innovaatioita ja muutospolkuja sekä kehitetään sopeutuvaa hallinnan tapaa ja sääntelyä turvaamaan yhtäältä vesiekosysteemien ja toisaalta taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyys ja mukautumiskyky (resilienssi). Tämä edellyttää sekä uusia tiedon tuotannon tapoja että joustavaa sääntelyä, joka mahdollistaa uuden tieteellisen tiedon ja uusien yhteiskunnallisten arvojen huomioon ottamisen päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja arvioidaan uudenlaisten keinojen, kuten esimerkiksi korvaavien toimenpiteitten eli kompensaatioiden, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sopeuttaa taloudellista toimintaa ympäristöllisiin vaatimuksiin. Miten kansallinen sääntely voi edistää sopeutumista. Vesien tilan parantamiseksi tehdään erilaisia kunnostamistoimenpiteitä, joiden vaikutus voi olla hidasta tai johtaa joskus jopa epätoivottuun tulokseen. Kompensaatioiden tarkoituksena on toteuttaa ympäristön tilaa parantavia korvaavia toimenpiteitä jossain muualla kuin missä haittaa aiheuttava toiminta, kuten esimerkiksi vesiviljely, sijaitsee. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Korvaavat toimenpiteet tulisi kuitenkin nähdä viimeisenä keinoja, kun ensiksi on tehty kaikki muu voitava haittojen välttämiseksi tai niiden vähentämiseksi. 15 toimin voidaan muun muassa lisätä paikallisen kalan saatavuutta ja käyttöä kestävänä proteiinilähteenä, hyödyntää tehokkaasti maakunnassa syntyvää naudanlantaa ravinneja energiaresurssina, parantaa vesiosaamisen välittymistä suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä monipuolistaa vesistömatkailun palvelukokonaisuuksia. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia sopeutuvaan sääntelyyn, jonka avulla nämä erilaiset vaatimukset voitaisiin tasapainottaa (Craig ja Ruhl 2013, Soininen 2018). Vastaava työpajasarja on parhaillaan (2019) meneillään Varsinais-Suomessa. Capon ym. Korvaavia toimenpiteitä on ehdotettu ratkaisukeinoiksi monissa ympäristökysymyksissä, kuten ilmastopolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa (Similä ym. Vesivarojen uusiutumisen ja vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan perinpohjainen muutos (regime shift) vaikuttavat myös ihmisten toimintaan ja talouteen. Ilmastonmuutos ja ihmistoiminnan vaikutukset aiheuttavat usein epätoivottuja muutoksia vesiekosysteemeissä. Kuitenkin jos päätöksenteko on vaikeasti ennustettavaa, se ei anna riittävää varmuutta investoinneille eikä edistä kestävää sinistä kasvua. Hankkeessa tutkimme ja arvioimme ekologis-taloudellisten mallien avulla, miten esimerkiksi ravinnekompensaatio vaikuttaa kohteena olevan alueen vesien tilaan ja muuttaa sinisen talouden toimijoiden kannustimia ja millaisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia ne saavat aikaan. Tämä edellyttää vesien ekologisen tiedon käyttökelpoisuuden parantamista ja sen nykyistä läheisempää kytkemistä päätöksentekoon sekä julkisen sektorin sääntelyn. 2017)
Regime shifts, thresholds and multiple stable states in Kuva 2. Hanke tulee tuottamaan suosituksia sekä uusia sääntelyn kehittämiseen soveltuvia työkaluja kestävän sinisen kasvun edellytysten parantamiseksi (kuva 2). 2015. Hankkeessa kehitetään tutkimustietoon, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuvia suosituksia sinisen talouden sääntelyn, taloudellisten kannustimien ja uusien yhteistoimintamuotojen edistämiseksi.. Hallinnon kokemukset valaisevat sääntelyn käytäntöä, sen hyviä ja huonoja puolia. Sopeutuva hallinta tarkoittaa sitä, että toimenpiteitä ja resursseja arvioidaan jatkuvasti yhteiskunnasta ja ympäristöstä saatavan uuden tiedon valossa, ja tarvittaessa toimintaa voidaan säännellä joustavasti. 16 sujuvoittamista, kuitenkin samalla turvaten riittävän vakauden yksityisen sektorin investoinneille. Politiikkasuosituksia voidaan tuottaa vaiheittain yhdistämällä tutkimuksesta ja toimijoilta saatavaa tietoa. vsk. Sinisen talouden toimijoiden kokemukset tarjoavat palautetta nykyisistä taloudellisista haasteista ja sääntelyjärjestelmästä. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista sinisen talouden hallinnan lähestymistapaa vuorovaikutuksessa eri toimijoitten kanssa. Kokonaiskuva BlueAdapt hankkeen tutkimuskysymyksistä ja yhteen nivoutuvista tutkimusprosesseista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lisätietoja: https://blueadapt.fi/ Lähteet Capon et al
2017. https://www.maajakotitalousnaiset.fi/ sites/default/files/attachment/ilkka_ sammalkorpi_jarvien_hoitokalastus.pdf (ladattu 20.3.2019) Similä Jukka, Primmer Eeva, Salokannel Veera, Luonnonarvoja korvaavat toimenpiteet, markkinat ja sääntely, Oikeus 4/2017, 416–441. Kalan kulutus 2017. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja; 2017, 69. 2014. 2018. Teoksessa Duncan French – Louis Kotzé (eds.): Global Goals: Law, Theory & Implementation. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia. Leino Laura ja Belinskij Antti, Vesienhoidollinen kompensaatio hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä, Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XI 2018, s. 117–167. van Vuuren, D.P., Edmonds, J., Kainuma, M., Riahi, K., Thomson, A., Hibbard, K., Hurtt, G.C., Kram, T., Krey, V., Lamarque, J.-F., Masui, T., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., Smith, S.J. 17 freshwater ecosystems; a critical appraisal of the evidence. <https://blueadapt.fi/wp-content/ uploads/2019/03/blueadaptweb_ Pohjois-Savo.pdf>. Jyväskylä studies in biological and environmental science, ISSN 1456-9701; 344. Vanderbilt Law Review 67(1), 1–87. PhD dissertation, University of Jyväskylä. 2009. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 1/2019. Koljonen, S., Maunula, M., Artell, J., Belinskij, A., Hellsten, S., Huusko, A., Juutinen, A., Marttunen, M., Mustajoki, J., Mäki-Petäys, A., Rotko, P., Soininen, N., Vehanen, T. 2019. Vaelluskalakantojen elvyttäminen – ympäristövirtaama ja muut ratkaisut. A new scenario framework for climate change research: the concept of shared socioeconomic pathways. http://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=22301 Kemp, R., Loorbach, D. Science of the Total Environment 534: 122–130 Carpenter ym. & van Vuuren D.P. 2010. Loorbach, D. Transition management as a model for managing processes of co-evolution towards sustainable development, International Journal of Sustainable Development & World Ecology, 14:1, 78–91, DOI: 10.1080/13504500709469709 Kotamäki, N. & Rose, S.K. Torn by (un)certainty – Can there be peace between the rule of law and other SDGs. Designing Administrative Law for Adaptive Management. The representative concentration pathways: an overview. Kohti kestävän sinisen biotalouden murrosta Pohjois-Savossa – Murrospolut ja tarvittavat toimenpiteet. & Rotmans, J. Valve, H., Lukkarinen, J., Matikka, V., Auvinen, H., Lähteenoja, S. Governance, 23: 161– 183. vsk. 2009. Statistical methods for adaptive river basin management and monitoring. Koska hoitokalastus on tarpeen. Climatic change 122: 387–400. Climatic change 109: 5. & Marttila, T. doi:10.1111/j.1468-0491.2009.01471.x Luonnonvarakeskus 2017. Edward Elgar Publishing. 2018. Järvien hoitokalastus. Soininen, N. https://stat.luke.fi/kalan-kulutus2017_fi O’Neill, B.C., Kriegler, E., Riahi, K., Ebi, K.L., Hallegatte, S., Carter, T.R., Mathur, R. Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -webinaarit. 2011. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Sammalkorpi, Ilkka, 2019. Transition Management for Sustainable Development: A Prescriptive, Complexity-Based Governance Framework. Early warnings of regime shifts: a whole-ecosystem experiment: Science, 332: 1079–1082; http://science.sciencemag.org/ content/332/6033/1079.full Craig, RK & Ruhl, JB 2013
Toimella saavutetaan merkittävä hyöty vesistöille, seuraavan viiden vuoden aikana toimenpide vähentää Suomenlahteen päätyvää fosforikuormaa 10 tonnia ja kiintoainekuormitusta jopa viisi miljoonaa kiloa. Vuosien 2018–2020 aikana kipsikäsitellään noin 3 500 peltohehtaaria. vsk. Kipsi – uusi keksintökö. Mistä on oikein kysymys. Hanketta koordinoi John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa veden laadun seurannoista ja kalastotutkimuksista. Hankkeeseen tuo osaamisensa myös Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Liian hyvää ollakseen totta. Syksyn 2019 aikana tavoitteena on kipsata 2 500 hehtaaria lisää. Suomessa kipsin käyttöä vesiensuojelutarkoituksiin on tutkittu yli 10 vuoden ajan, professori Erkki Anu Oksanen, toiminnanjohtaja, limnologi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen kipsihanke – maatalouden vesiensuojelua yhteistyössä Vantaanjoen kipsihankkeessa vähennetään merkittävästi Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettamaa ravinneja kiintoainekuormitusta. 18 T ähän mennessä Vantaanjoen valuma-alueella on kipsikäsitelty 1 000 hehtaaria peltoa. Viljelijät ovat hankkeessa mukana vapaaehtoispohjalta tahtotilanaan vesiensuojelun edistäminen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsi on vanha maanparannusaine, jonka vaikutusmekanismi on ymmärretty jo 100 vuoden ajan
Aiemmissa tutkimushankkeissa on selvitetty menetelmän soveltuvan Suomessa noin 500 000 peltohehtaarille, jotka sijaitsevat SelKipsinlevitysten alkaessa Nurmijärvellä syksyllä 2018 oli medialla ja sidosryhmillä mahdollisuus tulla seuraamaan levitysnäytöstä. SAVE-hankkeessa osoitettiin kipsin vähentävän huomattavasti myös orgaanisen hiilen karkaamista pelloilta vesistöön. vsk. Tällä hetkellä käynnissä on Vantaanjoen kipsihankkeen lisäksi SAVE2hanke, jossa pureudutaan kipsikäsittelyn yksityiskohtiin entistä tarkemmin. Tämä on erittäin arvokas havainto, kipsikäsittely auttaa siis myös parantamaan maan rakennetta ja hillitsemään ilmastonmuutosta lisäämällä hiilen sitoutumista peltomaahan. Kipsi on valkoista jauhemaista ainetta. Tämän jälkeen on toteutettu kaksi laajaa valumaaluetason tutkimusta, Trap-hanke Nummenpäässä Vantaanjoen valuma-alueella, ja SAVE-hanke Liedon ja Paimion alueella Savijoella. Hanketoimijoita ja median edustajia tutkailemassa kipsikasaa. Kyseinen kipsi soveltuu vesiensuojelutarkoituksiin erinomaisesti, sillä prosessin raakaaineena käytetty Siilinjärven apatiitti ei ole radioaktiivista eikä sisällä raskasmetalleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsin vaikutukset viljelyyn ja käytännön toteutus Kipsi soveltuu erityisen hyvin savimaiden fosforihuuhtouman leikkaamiseen. Kuva: Ilkka Vuorinen/John Nurmisen Säätiö.. Lisäksi eroosio vähenee merkittävästi, ja vesiensuojelun kannalta erittäin tärkeää on leville suoraan käyttökelpoisen liukoisen fosforin kuormituksen aleneminen yli neljänneksellä. Molemmissa tutkimuksissa osoitettiin kipsin leikkaavan pelloilta tulevaa kokonaisfosforikuormitusta yli puolella. 19 Aura nosti aiheen esille vuonna 2006. Suomessa kipsiä syntyy Siilinjärvellä fosforihappoteollisuuden sivuvirtana
Kipsi on tutkituista maatalouden vesiensuojelumenetelmistä tehokkain ja kustannustehokkain tapa vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Vesiensuojeluvaikutukset kestävät nykytietämyksen mukaan viisi vuotta. Järvien valuma-alueilla kipsiä ei voi käyttää sen sisältämän sulfaatin vuoksi. Kipsiä levitetään neljä tonnia hehtaarille, joten logistiikka on hallittavissa. Mikä parasta, se ei sulje pois muita vesiensuojelun kannalta suotuisia menetelmiä, kuten talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja lannoituksen oikeaa mitoitusta. Kuormituksen väheneminen parantaa vesialueiden ekologista tilaa ja kohentaa miljoonan vesistöjen lähistöllä asuvan ihmisen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pienet maahiukkaset pääsevät lähemmäs toisiaan muodostaen isompia muruja. Sähkökoekalastuksien avulla pystytään selvittämään kalakannan rakenne ja tutkimaan kipsikäsittelyn mahdollisia vaikutuksia siihen. Kuva: Matias Hyrsky/VHVSY.. Samalla fosfori pääsee kiinnittymään niiden pinnalle aiempaa tiukemmin, eikä karkaa maaveden mukana pois pelloilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsin toimivuudesta vesiensuojelutoimena on jo laajaa tutkimusaineistoa Trapja SAVE -hankkeista, mutta Vantaanjoen hankkeessa on panostettu erityisesti kalastotutkimusten aiempaa laajempaan toteutukseen. Ionivahvuuden kasvuun perustuu myös orgaanisen hiilen pysyminen pellossa. Vantaanjoen kipsihankkeen tavoitteet ja toteutus Hankkeen tavoitteena on leikata Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahteen päätyvää vuotuista fosforikuormaa noin kahdella tonnilla sekä kiintoainekuormaa noin tuhannella tonnilla kipsikäsittelemällä 3500 hehtaaria peltopinta-alaa Vantaanjoen valuma-alueella. 20 kämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Kipsin suotuisa vaikutus perustuu maan ionivahvuuden kasvuun. Tavoitteena on myös lisätä viljelijöiden ja päätöksentekijöiden tietoa ja kiinnostusta peltojen kipsikäsittelystä sekä saada peltojen kipsikäsittely Osa Vantaanjoen kipsihanketta on laajat kalastotutkimukset. vsk. Kipsikäsittelyn kustannus on noin 220 euroa hehtaarilta, mikä tekee 60–70 euroa vähennettyä fosforikiloa kohden. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa
Veden laadun seurannan toteutus ja kalastotutkimukset Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa kipsihankkeen vesistöseurannoista ja kalastotutkimuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriö 375 000 euron panoksella, ja se kuuluu vesienmerenhoidon kärkihankkeisiin. Veden laadun osalta tutkitaan ravinnekuormitusta ja kiintoainetta, kuormituksen lasku näkyy käytännössä jokiveden kirkastumisena. Tunnin välein toteutettavilla automaattimittauksilla saadaan luotettavaa tietoa hajakuormituksesta ja eri vesiensuojelutoimien vaikutuksista. vsk. Etenkin hajakuormituksesta suuri osa tulee piikkeinä kovien sateiden yhteydessä tai sulamisvesien mukana, ja tämän luotettava havainnointi virtavesissä olisi ilman automaattimittauksia lähes mahdotonta. Kuva: Pasi Valkama/VHVSY.. Lepsämänjoen sulfaattipitoisuus oli syksyllä 2018 keskimäärin noin 26 mg/l, ja korkeimmillaankin kipsilevitysten jälkeen hetkellisesti 86 mg/l. 21 vesiensuojelutoimena julkisen rahoituksen piiriin. Vaatimaton ulkonäkö hämää. Vesiensuojeluyhdistys on ollut uranuurtaja automaattimittausten käyttäjänä tutkimuksissaan. Lisäksi hankkeen osapuolet ovat laittaneet hankkeeseen omarahoitusta noin 60 000 euroa ja John Nurmisen Säätiön kautta useat yksityishenkilöt ovat lähteneet tukemaan hanketta yhteensä noin 740 000 eurolla. Myös sulfaattipitoisuutta mitataan kipsin sisältämän sulfaatin takia, mutta käytännössä korkeimmatkin hetkellisesti mitatut pitoisuudet ovat reilusti alhaisempi kuin Suomenlahden merialueen luontainen sulfaattipitoisuus 500 mg/l, eli sulfaatti ei mereen laskevissa joissa ole ongelma. Tällä mittauspaikalla vesiensuojeluyhdistys on kerännyt Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen yhtäjaksoisen vedenlaadun aikasarjan vuodesta 2006 alkaen. Nyt mittauspaikka palvelee Vantaanjoen kipsihanketta. Esimerkiksi hanaveden sulfaattipitoisuus pääkaupunkiseudulla on noin 25 mg/l. Hankkeen veden laadun seuranta toteutetaan Lepsämänjoen jatkuvatoimisella mittausasemalla, jolta on olemassa pohjatietona Suomen pisin yhtenäinen mittaussarja vuodesta 2006 lähtien
Nykyiset säädökset eivät mahdollista teollisuuden sivuvirtakipsin käyttöä luomutuotannossa. 8. Kipsihankkeeseen osallistuminen on viljelijöille täysin vapaaehtoista. Kipsi vähentää orgaanisen hiilen huuhtoumaa pellolta. Alueella on parhaillaan käynnissä mädinhaudontakoe, josta saadaan tuloksia vielä kuluvan vuoden aikana. Kipsin mukana peltomaa saa varsinkin ristikukkaisten tarvitsemaa rikkiä. Aiemmissa Trapja SAVE-hankkeissa saadut viljelijöiden palautteet ovat olleet järjestäen myönteisiä. 4. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. 7. 9. 3. vsk. Alueen viljelijät ovat lähteneet hyvin hankkeeseen mukaan. Hyvä yhteistyö viljelijöiden kanssa on ollut keskeisessä roolissa hankkeen menestyksekkään toteutuksen kanssa. Kipsiä ei suositella käytettäväksi järvien valuma-alueilla sen sisältämän sulfaatin takia. Tämä on vesistöjen kannalta erittäin tärkeää, sillä liuennut fosfori on levien ”pikaruokaa”. 5. Kipsin ansiosta fosfori sitoutuu maaperään niin, että huuhtoutuminen puolittuu. Tämä auttaa eroosion torjunnassa. Kipsi leikkaa myös liuenneen fosforin kuormitusta noin neljänneksellä. Viljelijöiden kokemukset kipsikäsittelystä myönteisiä Vantaanjoen kipsihankkeessa kipsauksia on tähän mennessä toteutettu pääosin Nurmijärven alueella. Kipsi pystyy sitomaan fosforia myös lannan levityksen yhteydessä. Saatu palaute tiivistyy hyvin erään viljelijän kommentissa: ”Ei siitä [kipsistä] viljelylle ainakaan haittaa ole ollut.” 10 tutkittua faktaa kipsistä 1. 2H 2 O. 2. 6. Kipsi on tutkittu, edullinen ja varma tapa vähentää maatalouden vesistökuormitusta, eikä sen käyttö häiritse tilan perustoimintoja.. Merissä sulfaattia on luonnostaan niin paljon, että jokivesien tuomalla sulfaatilla ei ole merkitystä – kipsikäsiteltyjen alueiden jokivesien pitoisuudet ovat huomattavasti meren sulfaattipitoisuuksia alhaisempia. 22 Kalastotutkimuksilla selvitetään taimenen luontaisen lisääntymisen onnistumista vaikutusja vertailualueella. Kipsi on maanparannusaine, joka parantaa maaperän mururakennetta. Hankkeeseen osallistumisesta ei makseta korvausta, mutta kaikista kipsikäsittelystä aiheutuvista kustannuksista vastaa hanke. Osaltaan asiaan on vaikuttanut varmasti vuosina 2007–2013 toteutetun Trap-hankkeen myönteiset kokemukset Nummenpään alueella. Kipsi on kidevedellistä kalsiumsulfaattia CaSO 4 . Parhaimmillaan vähentynyt kiintoainekuormitus kohentaa uhanalaisen taimenen lisääntymisedellytyksiä, kun kutusorakoiden liettyminen vähenee. Kipsi ei muuta maan pH:ta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lisäksi sähkökoekalastusten avulla saadaan tietoa kalakannoista yleisesti ja kipsin vaikutuksista niihin. 10. Kipsiä ei hyödytä levittää happamille sulfaattimaille
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. John Nurmisen Säätiön ja SAVE2-hankkeen verkkosivuilta. Ministeriö julkaisi tietoja ohjelman toteutuksesta maaliskuussa 2019, ja seuraavan kolmen vuoden aikana vesiensuojeluun panostetaan 45 miljoonaa euroa, joista noin 25 miljoonaa maatalouden vesistövaikutusten vähentämiseen. Teemme talousvesistä tutkimuksia vesilaitoksille, vesiosuuskunnille, elintarvikehuoneistoille, tuottajille ja kotitalouksille. Kysy lisää! Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. Tämän toimenpiteen ansioista on mahdollista, että Saaristomereen päätyvää maatalouden kuormitusta pystytään leikkaamaan niin merkittävästi, että se saadaan pois HELCOMin kuormittavimpien päästölähteiden listalta. Tästä summasta merkittävä osa tullaan käyttämään Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyyn. 23 Vesiensuojelun tehostamisohjelma Ympäristöministeriössä aloitettiin valmistelemaan nopealla tahdilla vesiensuojelun tehostamisohjelmaa kesän 2018 jälkeen, jolloin runsaiden sinileväesiintyminen taltuttaminen nousi valtakunnallisesti yhdeksi kärkipuheenaiheeksi. Tutkimuksella, yhteistyöllä ja ennen kaikkea toimeen tarttumisella on mahdollista saada aikaan hienoja vesiensuojelutuloksia, vieläpä suhteellisen nopeasti! Kipsikäsittelyn laajoista valuma-aluetason tutkimuksista löytyy lisää tietoa mm. Reaaliaikaista vedenlaatutietoa Lepsämänjoelta on mahdollista seurata osoitteessa vantaanjoki.fi Maailman puhtainkin vesi pitää tutkia ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! ScanLab on Ruokaviraston terveydensuojelulain nojalla hyväksymä laboratorio ja FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T114, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tämä on kartuttanut kokemuksia ja mittauslaitteistoakin.. Esimerkiksi mitta-asemien kalibrointia varten tarvitaan näytteitä pienistä ja suurista pitoisuuksista mitattavaa suuretta. Näytteenottaja ei saa sotkea näytteenottovettä omilla toimillaan ja näytteenottolaitteiden ja varusteiden tulee olla puhtaita. Vesinäytteet otetaan matalasta vedestä näytteenottovarsilla ja syvästä vedestä Limnos-näytteennoutimella. Pienistä pitoisuuksista on yleensä helppo saada näytteitä, mutta suuret pitoisuudet esiintyvät yleensä lyhyinä piikkeinä esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä, joten suurten pitoisuuksien kiinni saaminen näytettä varten on vaikeampaa. Näytteenottamisen hyviä periaatteita on aina noudatettava. Asiakkaan tai hankkeen tavoitteet määrittävät, mitä analyyseja vesinäytteelle laboratoriossa tehdään. 24 B iotalousinstituutissa vesinäytteiden ottaminen lähtee liikkeelle tarpeesta selvittää vedenlaadullisia seikkoja. Sertifiointi tuo laatua ja luetettavuutta vesinäytteiden ottamiseen. Näytteitä otetaan esimerkiksi vesiuomista, vesistöistä ja automaattisilta mittausasemilta ja ne ottaa pääsääntöisesti sertifioitu vesija vesistönäytteenottaja. Erilaiset hankkeet ja asiakastoimeksiannot ovat tuoneet kirjavia mittausja tutkimustarpeita. Iso haaste näytteenotossa on saada näyte otettua oikeaan aikaan. Vesinäytteitä analysoimalla saadaan vedenlaadusta tarkkaa, näkö-, hajuja makutestejä luotettavampaa tietoa. Automaattisilla vesinäytteenottimilla vesinäytteitä Samuli Lahtela, projektiasiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti Vedenlaadun mittauksia Biotalousinstituutissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa tutkitaan vedenlaatua vesinäytteiden ja automaattisten mitta-asemien avulla. Näytteen mahdollisesta saastumisriskistä on aina raportoitava laboratoriolle. Näytteenoton onnistuminen on erityisen tärkeää, jotta näyte edustaisi kokotutkittavaa kohdetta mahdollisimman hyvin. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Sertifioitu vesija vesistönäytteenottaja. Näytteenoton jälkeen vesinäytteet toimitetaan mahdollisimman pian laboratorioon, jottei näytteissä ehdi tapahtua muutoksia. Automaattisten vesinäytteenottimien käyttö helpottaa näytteenottajan työtä, sillä näytteet voi hakea näytteenottimesta myöhemmin eikä näytteenottajan tarvitse olla aina paikan päällä. vsk. 25 voidaan saada esimerkiksi tietyin väliajoin tai silloin, kun tutkittavaan uomaan tulee vettä. Automaattinen vedenlaadun mitta-asema.. Näytteet analysoidaan joko Biotalousinstituutin omassa laboratoriossa tai tarvittaessa käytetään ulkopuolista akkreditoitua laboratoriota
Esimerkkejä vedenlaadun mittauksista hankkeissa ja asiakastoimeksiannoissa Laajassa Freshabit LIFE IP -hankkeessa mittaamme pelto-ojan vedenlaatua jatkuvatoimisesti ja ympärivuotisesti. Asemat voidaan laittaa mittaamaan esimerkiksi pelto-ojaan tai mittakaivoon. Lisäksi kiintoaineen, kokonaisfosforin (P) ja kokonaistypen (N) pitoisuuksia voidaan yleensä mitata laskennallisesti vedenlaatumuuttujien välisiin riippuvuuksiin perustuen. Mittareihin voidaan lisäksi vaihtaa erilaisia antureita mittaustarpeen mukaan. Pelto-oja Vedenlaadun anturi pitää puhdistaa säännöllisesti, jotta tulokset pysyvät luotettavina.. Jatkuvatoimiset mitta-asemat tuovat tarkempaa tietoa vedenlaadun muutoksista, kuin pelkkä perinteinen vesinäytteenotto. Antureiden automaattinen puhdistus estää linssien likaantumista, mutta tämän lisäksi antureita tulee puhdistaa myös säännöllisesti puhdistusaineella, liinalla ja harjalla 1–4 viikon välein. Jatkuvatoiminen seuranta ei kuitenkaan kokonaan poista vesinäytteiden tarvetta, koska mitta-asemien raakatulokset kalibroidaan vesinäytetulosten perusteella. Jatkuvatoimisilla mittareilla voidaan mitata mm. vsk. Anturit mittaavat vedenlaatua optisesti ja niiden linssien likaantuminen aiheuttaa virheitä mittausdataan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Veden virtaamaa saadaan mitattua esimerkiksi pinnankorkeuden vaihtelun perusteella v-padon avulla tai ultraäänisensoreilla. Mittaustuloksia voidaan tarkastella verkkosovelluksen avulla. Puhdistusvälin pituus riippuu anturityypistä ja mittauspaikan veden ominaisuuksista. 26 Automaattiset vedenlaadun mitta-asemat Biotalousinstituutin viisi automaattista vedenlaadun mitta-asemaa mahdollistavat vedenlaadun reaaliaikaisen seurannan. fosfaattifosforia (PO 4 -P), sameutta (FTU), nitraattityppeä (NO 3 -N), (liukoista) orgaanista hiiltä (TOC ja DOC), pH:ta, johtokykyä ja lämpötilaa
Biopolymeerien veden puhdistustehoa selvitetään kenttäkokeissa automaattisten vedenlaadun mittausten ja vesinäytteiden avulla. ”Rent vatten från kranen – Turn the tap on” -kampanjassa ovat mukana virallisina partnereina Suomen ympäristökeskus, Umhverfisstofnun Island (Environment Agency of Iceland), Ålands Vatten ja Svenskt Vatten. Hankkeessa pyritään myös luomaan toimiva biopolymeeripohjainen konsepti vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen. Muovipullosta tulee lopulta jätettä, joka ei välttämättä päädy asianmukaisesti kierrätykseen tai edes sekajätteeseen, vaan luontoon. Näin ollen hanavesi voi olla jopa puhtaampaa ja terveellisempää kuin pullovesi. Hanketta koordinoi Metsähallitus. Vedenlaatua on tutkittu mm. Pullovesi tuottaa muovijätettä ja päästöjä Muovijäte on suuri kansainvälinen ympäristöongelma, jota yritetään ratkaista moninaisin keinoin. Vesinäytteitä otetaan mitta-aseman raakatulosten kalibrointia varten. Tavoitteena on tutkia eri biopolymeerien soveltuvuutta maatalouden valumavesien fosforin saostuksessa, sekä syntyvän lietteen lannoituspotentiaalia eri viljelykasveille. SYKE Pohjoismaissa kampanjoidaan hanaveden puolesta. Mitta-asemien raakadata kalibroidaan aina ja luotettavuus varmistetaan vesinäytteillä. Lisäksi mukana on muita vesi-, ympäristö-, jätesekä matkailualan toimijoita. Samaan aikaan pullovesien markkinat kasvavat räjähdysmäisesti. 27 kerää vetensä laajalta alueelta metsiä, soita ja peltoja. vsk. Pullovesien tuottaminen ja kuljettaminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä. Kampanjaan on saatu rahoitusta Pohjoismaiden neuvostolta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Hanavesi on ympäristöystävällinen ja taloudellinen vaihtoehto. Hanke on Suomen suurin EU:n rahoittama Life-hanke. Asiakastoimeksiantoina vuonna 2018 on ollut useita tilauksia vesinäytteiden ottamisesta järvistä. Vertailua tehdään myös akkreditoidun laboratorion kanssa, jotta voidaan varmistua tulosten luotettavuudesta. Mittaukset tehdään ennen ja jälkeen biopolymeerikäsittelyn, näin saadaan näkyviin biopolymeerin vaikuttavuus. Tavallista on, että turistit toivotetaan tervetulleeksi hotellille tai bussiajelulle vesipullojen kera. Näytteillä on voitu selvittää ongelman laajuutta ja vakavuutta sekä arvioida järven tilan kehittymistä. Samalla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipakkausten käyttöä ja lisäämään kestojuomapullojen suosiota. Biopolymeerien hyödyntäminen vesienkäsittelyssä ja ravinteiden kierrättämisessä (BioP)hanke on Suomen ympäristökeskuksen vetämä hallituksen kärkihanke. Mittauksilla selvitämme valumaalueella tehtävien vedenkunnostustoimenpiteiden vaikutusta vedenlaatuun. He eivät välttämättä tiedä, että hanavesi on Pohjoismaissa turvallista ja monissa tapauksissa ilmaista. Monet matkailijat luottavat kuitenkin kertakäyttöisessä muovipakkauksessa olevaan veteen enemmän kuin vierailumaan hanaveteen, koska ovat tottuneet pullovesien käyttöön kotimaassaan. Pohjoismaisia hanavesiverkostoja säädellään tiukoin testivaatimuksin, joita ei vaadita pullotetulta vedeltä. jätevesipäästöjen tai leväongelmien takia. ”R ent vatten från kranen – Turn the tap on” -kampanjassa levitetään tietoa pohjoismaisen hanaveden puhtaudesta ja saatavuudesta turisteille ja paikallisille
Työkalupakki on toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä ja sitä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi, viroksi, latviaksi ja englanniksi.. Paljon työtä Itämeren tilanteen korjaamiseksi on jo tehty, mutta vielä hyvää tilaa ei ole saavutettu. vsk. Tietoisuutta lisättiin sosiaalisen median keinoin kuten, YouTube-videoilla. Perusajatuksena oli, ettei Itämeren ”pelastaminen” ole jonkun muun tehtävä vaan se on meidän kaikkien vastuulla. WaterChain-projektissa testattiin erilaisia Itämeren kuormaa pienentäviä teknologioita ja toimenpiteitä pilottivesistöalueilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tavoitteena oli vähentää ravinteiden (typpi ja fosfori) ja haitallisten aineiden (lääkeaineet, muovit, perfluoratut yhdisteet ja torjunta-aineet) valuntaa Itämereen. Osoitteeseen http://waterchain.eu/ koottu WaterChain-työkalupakki sisältää suosituksia eri toimijoille ja havainnollistaa, että pienilläkin teoilla on suuria vaikutuksia. Suomen pilottivesistöt olivat Eurajoki ja Aurajoki valuma-alueineen. Merja Ahonen, FT, Central Baltic WaterChain-projektin koordinaattori Minna Keinänen-Toivola, FT, WaterChain-projektin tiedotuspäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia-osaamisalue Arjen valinnoilla puhtaampi Itämeri Miten voidaan vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden päätymistä Itämereen. 28 H uoli merten tilasta on ollut kestopuheenaiheena viime aikoina niin poliitikkojen kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Tietoisuutta Itämeren ongelmista ja arkisten valintojen vaikutuksesta lisättiin mm. Lupaukseni Itämerelle WaterChain-projektin teemana oli ”Lupaukseni Itämerelle”. erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla
vsk. Rock the Baltic Sea -kampanja jatkuu edelleen toisessa Central Baltic -rahoitteisessa PortMate-projektissa, jonka kohteena ovat pienvenesatamat ja veneily. Järjestäjinä on ollut yhdistyksiä, yrityksiä, kuntia, maakunnallisia ja valtakunnallisia tahoja. Sivustolta löytyy tietoa Itämeren ongelmista, kilpailuhenkinen Itämeri-visa ja ympäristömyönteisiä arjen valintoja helpottava Mitä minä voin tehdä. Kuva: Kristiina Kortelainen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. WaterChain-työkalupakki Pilottivesistöalueiden ominaispiirteet, testatut ratkaisut ja hankkeen keskeiset tulokset on kuvattu WaterChain-työkalupakissa. päätöksentekijöille, festivaalien järjestäjille, maanviljelijöille ja vesilaitoksille soveltuvia ympäristöteknologian parhaita käytänteitä Itämeren ravinteiden ja haitallisten aineiden kuorman pienentämiseksi. Meremme Tähden -tapahtuma kokoaa yhteen paikalliset ja valtakunnalliset toimijat toimintapisteiden ja puheenvuorojen äärelle pohtimaan Itämeren tilan parantamista. Tapahtumassa merkittävää on, että se perustuu vapaaehtoisuuteen eli organisaatiot osallistuvat siihen omalla kustannuksellaan. Meremme Tähden järjestetään kahdeksatta kertaa Eurooppapäivänä 9.5.2019. ”Rock the Baltic Sea” -kampanjassa kohteena olivat musiikkifestivaalien järjestäjät, yhtyeet ja festarikävijät. Rock the Baltic Sea, Porisphere 2017. Lisäksi esitellään mm. -osio. Rauman seudulla Meremme Tähden -tapahtuma järjestettiin kuudennen ja seitsemännen kerran WaterChain-projektin koordinoimana. Sivuston avoin Online-kurssi soveltuu käytettäväksi opetuksen tukena. Porisperessä Porissa ja Fishbait Rock Festivaalilla Ahvenanmaalla kerättiin lupauksia Itämerelle (kuva 1). 29 Koululaisille suunnatussa Baltic Sea Savers -taidekilpailussa teemana oli kuvata, millainen on Itämeren pelastaja. Työkalupakki on suunnattu niin kansalaisille kuin päättäjillekin. Kuva 1
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Torjunta-aineita tulee käyttää harkiten ja ohjeiden mukaisesti. Tehokkaampi yhteistyö on avain puhtaampaan Itämereen Yhteistyö sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on välttämätöntä, jotta olemassa olevat tiedot ja eri alojen asiantuntemus saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Pienetkin toimenpiteet voivat tuoda myös kustannushyötyjä: Säätösalaojitus ja rakennekalkitus voivat lisätä satoa ja vähentää ravinnevalumia. Oman alueesi ravinteiden ja haitallisten aineiden päästölähteiden tunteminen on tärkeää Määrittele ravinteiden ja haitallisten aineiden päästölähteet ennen kuin toimit. WaterChain työkalun etusivu.. Kevennetty muokkaus ja suorakylvö vähentävät eroosiota ja samalla kevätkylvöjen kustannuksia. Erilaiset päästöt edellyttävät erilaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Päätöksentekijöiden kannattaa hyödyntää tehokkaammin tutkimustuloksia ja uusia mallinnusmenetelmiä, ja toisaalta mahdollistaa tarvittavat lisätutkimukset. 30 WaterChain-työkalupakkiin voi tutustua: http://waterchain.eu/fi/ Seuraaviin kappaleisiin on kuvattu hankkeessa hyväksi havaittuja toimintatapoja Itämeren tilan parantamiseksi. Maanviljelijän kannattaa toimia niin, että ravinteet pysyvät pellolla. Lisäksi työkalupakissa kuvataan kehitetyt menetelmät ravinteiden ja haitallisten aineiden poistoon eri mittakaavan toimijoille, tavallisesta kansalaisesta jätevedenpuhdistamon mittakaavaan. Alueellasi saattaa olla merkittäviä päästölähteitä, joita et ole aiemmin osannut ottaa huomioon. Fosforin sitominen peltoojista suodattimien tai saostuksen avulla vähentää Itämeren kuormitusta ja samalla voit kierrättää fosforin takaisin pellolle. vsk. Itämeren kuormittuminen tulee pysäyttää jo syntylähteillä, ennen kuin ravinteet ja haitalliset aineet päätyvät vesistöihin. WaterChain-työkalupakissa jaetaan tietoa pilottivesistöjen tilasta ja hankkeessa hyödynnetyistä menetelmistä kuten passiivinen näytteenotto, satelliittitietojen hyödyntäminen ja mallinnus. Mieti alueesi kokonaiskuvaa; poistoteknologioita tulee kehittää, uudet yhdisteet saattavat osoittautua haitallisiksi ympäristölle ja kansalaisten tietoisuutta alueesi haasteista sekä niiden ratkaisuvaihtoehdoista kannattaa lisätä. Kuva 2
vsk. 31 Ajatustavan muutos saa aikaan muutoksia meren tilassa Muutoksen mahdollistamisessa ruohonjuuritason toimenpiteet ovat tärkeimpiä, ja siksi koulutuksella ja tietoisuuden lisäämisellä on iso rooli. Sinäkin voit kertoa eteenpäin WaterChaintyökalupakista ja keinoista Itämeren tilan parantamiseen. Valinnat ruokalautasella vaikuttavat suoraan ympäristön ravinnekuormitukseen; luomutuotteiden suosiminen vähentää myös torjunta-aineiden kuormaa. Torjuntaaineiden käytön välttäminen kotipuutarhassa ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen vähentävät haitallisten aineiden kuormaa. WaterChainsivusto on julkaistu viidellä eri kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro ja latvia. Jokainen voi tehdä jotain; pienilläkin arkipäivän teoilla voimme yhdessä saavuttaa merkittäviä tuloksia. Projektia rahoitti Interreg Central Baltic. Tapahtumajärjestäjä voi levittää sanaa hyvistä käytänteistä sekä toimia esimerkkinä ympäristöasioiden huomioimisesta toiminnassaan. Meidän tulee muuttaa kulutustottumuksiamme ja miettiä tarkemmin mitä ostamme ja kuinka paljon. Projektipartnerit loppukonferenssissa Tallinnassa toukokuussa 2018. Lisätietoja: WaterChain-työkalupakki: http://waterchain.eu/fi/ Central Baltic WaterChain -verkkosivut: http://waterchain.samk.fi/fi/. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kuva 3. Suomesta mukana oli SAMKin lisäksi Pyhäjärvi-instituutti ja Turun AMK. WaterChain-projektista WaterChain-projekti alkoi vuonna 2015 ja päättyi syyskuussa 2018. SAMKin VesiInstituutti WANDER koordinoi projektia ja siinä oli mukana yhteensä yhdeksän poikkitieteellistä partneria Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta
Ratkaisua vailla olevat haasteet vaihtelevat alueittain – kuten myös projektipartnereiden asiantuntemus, mikä on huomattava etu NOAH-projektille. Projektissa hyödynnetään laajasti sosiaalista mediaa kuten Instagramia, Facebookia, Twitteriä ja LinkedIniä sekä tehdään YouTube-videoita pilottikohteista. Suomalaiset partnerit ovat NOAH-projektissa avainrooleissa. Kokonaisvaltainen suunnittelu yhdistää sadevesien hallinnan kaupunkisuunnitteluun. Luonnonvarakeskus (Luke) työskentelee vesianalyysien parissa osoittaakseen toimenpiteiden vaikutuksia pilottikohteissa. Tulvien lisääntyessä riski käsittelemättömän jäteveden huuhtoutumisesta kaupunkialueiden hulevesijärjestelmistä luontoon kasvaa. Tämä on vahingollista ihmisille ja ympäristölle jäteveden sisältämien suurien ravinnemäärien, vaarallisten aineiden sekä terveydelle vaarallisten mikrobien vuoksi. Kaupunkialueet voivat tehokkaammin valmistautua tulviin parannetulla suunnittelulla ja hulevesitoimintojen optimoinnilla. Viestintäasiantuntija Hanna Rissanen ja viestintäpäällikkö Minna Keinänen-Toivola muodostavat NOAH-projektin viestinnän ydintiimin.. 33 I lmastonmuutos aiheuttaa kasvavia sademääriä ja voimakkaita myrskyjä Itämeren alueella. Terveempi ja puhtaampi Itämeri Uuden konseptin käyttöönotto voi vähentää ympäristölle haitallisten aineiden virtausta Itämereen kaupunkialueilla jopa puolella. Kokonaisvaltainen suunnittelu ja älykkäät hulevesijärjestelmät Kaupunkeja ei voida rakentaa uudelleen, vaan niiden tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin muilla tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Projektipartnereiden sijainti Virossa, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Latviassa edistää kaupunkien osaamisen lisäämistä pohjoisesta etelään sekä lännestä itään. NOAH-projektissa yhdeksän kaupunkia ja vesilaitosta, seitsemän korkeakoulua ja tutkimuslaitosta sekä kaksi sateenvarjoorganisaatiota kuudesta maasta Itämeren alueelta pyrkivät löytämään ratkaisuja tulvanhallintaan. Porin kaupunki jakaa erityistä kokemusperäistä tietoaan Kokemäenjoen seurannasta ja tulvatilanteisiin varautumisesta ja samalla kartuttaa uutta tietoa sadevesien kontrolloinnista. Kaupunkialueiden hulevesijärjestelmien mitoitus ei riitä, jolloin tulvat yleistyvät tiheästi asutuilla alueilla. NOAH-projektin tavoitteena on luoda konsepti älykkäiden hulevesijärjestelmien suunnitteluun ja käyttöön kaupunkiympäristöissä. NOAH-projektin tuloksena tehtävää suunnittelutyökalua testataan Kuva 2. Satakunnan ammattikorkeakoulu vastaa projektin viestinnästä (kuva 2). vsk
NOAH-projektissa yhteensä 18 partneria, Tallinnan teknillisen yliopiston johtamana, työskentelee puhtaamman Itämeren puolesta 1.1.2019–30.6.2021. Toimenpiteet yhdistetään kaupunkien ja vesilaitosten jokapäiväisiin toimintoihin ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi – johtaen terveempään ja puhtaampaan Itämereen. 34 ja muokataan osaksi partnerikaupunkien kaupunkisuunnittelun toimenpiteitä. vsk. NOAH-konsepti on helposti mukautettavissa mille tahansa kaupunkialueelle Itämeren ympäristössä. maaliskuuta 2019 – seurantakokouksessa käytiin läpi projektin edistymistä ja tutustuttiin tarkemmin mm. Projektipartnerit NOAH-käynnistyskokouksessa Tallinnan teknillisellä yliopistolla tammikuussa 2019.. Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://sub.samk.fi/ projects/noah. NOAH-projektia, viralliselta nimeltään ”Itämeren suojelu käsittelemättömiltä jätevesipäästöiltä kaupunkialueiden tulvatilanteissa”, rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma (Prioriteetti 2: Luonnonvarat, Tavoite 2.1: Puhtaat vedet). Suunnittelutyökalua kehitetään pienemmissä kaupungeissa, jotta se soveltuu myös toimijoille, joiden henkilöstöresurssit ovat vähäisemmät kuin suurissa kaupungeissa. Projektin käynnistyskokous oli Tallinnassa tammikuussa 2019. Kuva 3. Porin kaupungin tulvasuojeluyksikön NOAH-projektia varten valitsemiin pilottikohteisiin. Konkreettisesti NOAH tuo visuaalisen ”lisäpinnan” kaupunkisuunnittelijoille, kun tehdään päätöksiä kaavoituksesta ja rakentamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tämän jälkeen projektipartnerit tapasivat Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa 20.–21
Hankkeessa pyritään löytämään kaupunkirakenteeseen soveltuvia hulevesien hallintaja puhdistusmenetelmiä ja testaamaan biohiiltä uutena suodatusmateriaalina. Rakenne puhdistaa muun muassa raskasmetalleja ja ravinteita Asesepäntieltä ja sen viereiseltä pienteollisalueelta tulevista hulevesistä ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Suodatusjärjestelmän poistoputken suulle kokoojakaivoon tehdään sulkuluukku, joka tarvittaessa estää hulevesien virtaamisen Maunulanpuroon ja helpottaa öljyntorjuntatoimia mahdollisissa vahinkotilanteissa. Tavoitteena on muun muassa Haaganpuron taimenkannan suojeleminen. Biohiili soveltuu huokoisuutensa, kestävyytensä ja suuren ominaispinta-alansa vuoksi hyvin hulevesien käsittelyyn, sillä se pidättää vettä ja haitta-aineita. Heikkolaatuiset kaupunkialueiden hulevedet kuormittavat ja rehevöittävät kaupunkivesistöjä, puroja ja merenlahtia. vsk. Hanke kuuluu ravinteiden kierrätyksen ja vesienja merenhoidon kärkihankkeisiin. Hulevesien suodatusmenetelmillä hulevesiä pystytään puhdistamaan tehokkaasti ennen niiden johtamista luonnonvesistöihin. H ulevesirakenteen suodatusaltaan kohdalta Asesepäntien eteläpuolelta joudutaan poistamaan muutamia puita. Hanke toimii Helsingin ja Turun koordinoiman Itämerihaasteen puitteissa. Itämerihaaste on kansainvälinen verkosto vesiensuojelutoimia toteuttaville paikallisille tahoille Itämeren valumaalueella. Kuva: Kajsa Rosquist. Puut poistetaan jo maaliskuussa. Ympäristöministeriön rahoittaman Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeen tavoitteena on lähivesien ja Itämeren suojelu. Helsingissä Itämerihaastetta toteutetaan kaupungin hallintokuntien tiiviinä yhteistyönä. Näin vältetään lintujen pesinnälle aiheutuvaa haittaa. Altaaseen istutetaan tiheä pajukko, joka haihduttaa vettä ja sitoo itseensä ravinteita sekä epäpuhtauksia. Helsingin kaupunki Maunulanpuro. Toteutettavassa rakenteessa hulevedet ohjataan hulevesiviemäreistä matalaan altaaseen, jonka pohjalla on suodatuskerroksena murske-biohiili-yhdistelmää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 35 Helsinki rakentaa hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Asesepäntien ja Veturitien risteyksen kaakkoispuolelle kevään 2019 aikana. Helsinki rakentaa biohiileen perustuvan hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan. Kaupunkialueiden hulevedet keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä runsaasti raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka ovat peräisin muun muassa eroosiosta, liikenteestä ja erilaisista pinnoitteista
vsk. Hulevesien hallinta on tärkeä kysymys erityisesti taajama-alueilla, jotka ovat yleensä tiheästi rakennettuja ja joiden alueelta kertyy runsaasti erilaisille pinnoille valuvaa vettä, joka tulee voida johtaa tehokkaasti eteenpäin siitä aiheutuvien haittojen ja vahinkojen estämiseksi. Useissa tapauksissa vesihuoltolaitokset ovat vakiintuneesti huolehtineet myös hulevesien poisjohtamisesta, mutta lainmuutoksen jälkeen kunta joutuu sopimaan vesihuoltolaitoksen kanssa hulevesistä huolehtimisesta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Kunnan velvoitteitakin on lainmuutoksen myötä täsmennetty. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 2014) lainmuutoksen jälkeen sisältynyt vesihuoltolain mukaisen vesihuollon määritelmään. 36 Jaakko Gustafsson, HTM, ympäristöoikeuden asiantuntija Hulevesien hallinta voi olla odotettua monimutkaisempi kysymys Hulevedellä tarkoitetaan yleisesti sadannasta, lumien sulamisesta sekä kiinteistöjen kuivatuksesta peräisin olevaa, kiinteistöltä poisjohdettavaa vettä. Hulevesistä huolehtiminen ei ole enää viimeisimmän (v. Toisinaan saattaa aiheutua kuitenkin epäselvyyttä eri toimijoiden välisestä tehtävien jaosta, samoin myös hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten jakautumisesta eri osapuolten välillä.. Myös kunnalla on hulevesistä huolehtimiseen liittyviä velvoitteita, jotka saattavat olla osittain päällekkäisiä esimerkiksi vesihuoltolaitoksen tehtävien kanssa
vsk. Hulevesien hallinnan osalta eräänä keskeisenä tavoitteena on myös ollut asteittainen luopuminen ns. Hulevesistä huolehtimiseen liittyvässä, MRL:n mukaisessa vastuunjaossa kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta (MRL 103 e §), kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla (MRL 103 i §) ja vesihuoltolaitos vastaa hulevesien hallinnasta ja johtamisesta sen mukaisesti, mitä se on. 2014 lainmuutoksen myötä poistettu vesihuoltolain (VHL, 119/2001) 3.1 §:n mukaisesta vesihuollon määritelmästä ja hulevesien viemäröinti mainitaan nyt 3.7 §:ssä. Vesihuoltolakia sovelletaan lainmuutoksen jälkeen hulevesistä huolehtimiseen siltä osin, kuin vesihuoltolaitos huolehtii tästä tehtävästä toiminta-alueellaan (VHL 2 ja 3 §:t). lainkohdassa yksilöidyt perusteet antavat mahdollisuuden poiketa tästä. MRL ohjaa kunnallisen hulevesien hallinnan toteuttamista Vuoden 2014 lainmuutoksessa MRL:a täydennettiin uudella 13 a luvulla (MRL 13 a luku, hulevesiä koskevat erityiset säännökset, 103 a–o §:t) hulevesistä huolehtimiseen liittyen. VHL:n yleisten periaatteiden mukaisesti kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistönsä vesihuollosta liittämiskohtaan saakka, vesihuoltolaitoksen tehtäviin kuuluu tarvittavien verkostojen ylläpito sekä kunnan tehtäviin kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Sekaviemäröinnistä luopumisen taustalla on ollut tarve vähentää varsinaisena jätevetenä poisjohdettavan veden määrää ja vähentää tätä kautta jätevedenpuhdistamoihin kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollisten ylivuotojen määrää. Toisaalta lainmuutoksen myötä kuntien tehtäviin lisättiin uutena lakisääteisenä velvoitteena hulevesisuunnitelman laatiminen maankäyttöja rakennuslain (MRL, 132/1999) 103 l §:n mukaisesti. Lainmuutoksen yhtenä tavoitteena on ollut selkeyttää hulevesistä huolehtimiseen liittyviä vastuukysymyksiä ja tehtävänjakoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. sekaviemäröinnistä, joten VHL 17 d §:n sisältyy kielto johtaa kiinteistöltä hulevesiä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, paitsi mikäli ao. Lainmuutoksen myötä hulevesien hallintaa koskeva sääntely asemakaava-alueilla on siirtynyt pääasiallisesti MRL:n puitteissa toteutettavaksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä on lainmuutoksen myötä luovuttu. Hulevedet eivät yleensä sisällä esimerkiksi mikrobeja ja ympäristölle haitallisia ainesosia samassa määrin kuin varsinainen jätevesi, joten hulevesien käsittely ennen vesistöön palauttamista voidaan hoitaa kevyemmin, esimerkiksi imeyttämällä niitä maaperään tai viivyttämällä niitä kosteikkoalueilla ennen vesistöön palauttamista. Lainmuutoksen yhteydessä hulevesistä huolehtimiseen liittyviä velvoitteita täsmennettiin muutamilta muiltakin osin. Hulevesien hallintaan sisältyy kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, jotka eroavat joiltain osin VHL 3.1 §:n mukaisesta vesihuollosta, jolla lainmuutoksen jälkeen tarkoitetaan ensisijaisesti veden käsittelyä ja johtamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Asemakaava-alueiden ulkopuolisia alueita hulevesien hallintaa koskevassa sääntelyssä tapahtuneet muutokset eivät mainittavasti koske, sillä niiden osalta hulevesien hallinta on vakiintuneesti toteutettu pääasiassa kiinteistökohtaisin toimenpitein, eikä tarvetta keskitettyihin hulevesien hallinnan ratkaisuihin yleensä ole. 37 Hulevesien hallinta eriytetty aiempaa selkeämmin omaksi kokonaisuudekseen Hulevesistä huolehtiminen on v
Hulevesien hallintaan tarkoitettuja laitteita ja rakenteita voidaan joutua sijoittamaan paitsi MRL:n, myös vesilain (VL, 587/2011) mukaisessa menettelyssä myös asemakaava-alueilla (esim. Vesihuoltolaitoksen toteuttama hulevesien viemäröinti katsotaan osaksi MRL 103 b §:ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. VL 5 luvun mukainen ojitus). Asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön hulevesistä huolehtiminen on sinänsä mahdollista toteuttaa eri vaihtoehtojen puitteissa. Hulevesistä huolehtimiseen liittyvässä, MRL:n mukaisessa vastuunjaossa kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla ja vesihuoltolaitos vastaa hulevesien hallinnasta ja johtamisesta sen mukaisesti, mitä se on asiasta kunnan kanssa neuvotellut. vsk. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan MRL 103 b §:ssä hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta VHL 17 a §:ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja, joista vastaa kunnan sijasta vesihuoltolaitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tarkoituksenmukaisinta kuitenkin olisi, että asemakaava-alueiden hulevesien hallintaa koskevat ratkaisut voitaisiin tehdä jo suoraan asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan nojalla. Tällainen menettelytapa on myös linjassa sen perusperiaatteen kanssa, että asemakaava-alueiden maankäytön ratkaisuissa MRL:a käytetään ensisijaisena välineenä. 38 asiasta kunnan kanssa neuvotellut (VHL 17 a §). tarkoitukseen soveltuvista järjestelmistä, jotka soveltuvat hulevesien johtamiseen sekä ehkäisevät hulevesistä ympäristölle ja kiinteistöille aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Määritelmä ”alueiden ja rakenteiden kokonaisuus” on sikäli yleinen, että sen täsmällistä sisältöä ei ole erityisesti määritelty (vesihuoltolaitoksen hallintaan kuuluvia hulevesiviemäreitä lukuun ottamatta), vaan se voi koostua esimerkiksi erilaisista avoja salaojista, imeytyskentistä, kosteikoista yms. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä hulevesien imeyttäminen kiinteistöllä, niiden johtaminen VHL 17 a §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin (mikäli sellainen on käytettävissä) tai niiden johtaminen kunnan hulevesijärjestelmään
vsk. Kiinteistön kunnan hulevesijärjestelmään liittämistä ja liittämisestä vapauttamista koskevat yleiset periaatteet ovat pääpiirteissään analogisia VHL 17 b §:ssä säädettyyn, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä koskevaan liittämisvelvollisuuteen verrattuna. Hulevesiviemäröintiin liittämistä ja liittämisestä vapauttamista (VHL 17 b–c §:t) koskeva sääntely on pitkälti analoginen vesihuoltolaitoksen muita verkostoja koskevan liittämisvelvollisuuden kannalta. MRL 13 a -luvussa käytettyjen sanamuotojen perusteella jää jossain määrin epäselväksi, voitaisiinko kiinteistön liittämisestä kunnan hulevesijärjestelmään kieltäytyä vastaavan tyyppisillä perusteilla. Kunnan viranomainen voi myöntää hakemuksesta vapautuksen velvollisuudesta johtaa hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään siinä tapauksessa, että kiinteistön omistaja tai haltija voi huolehtia niiden hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä (MRL 103 f–g §:t). Liittämisvelvollisuutta koskevat viranomaistehtävät kuuluvat näiltä osin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Mikäli hulevesiä ei voida imeyttää asemakaava-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä tai alueella ei ole vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä käytettävissä, tulee tällainen kiinteistö liittää kunnan hulevesijärjestelmään MRL 103 f §:n edellyttämällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Asemakaava-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä tulevista hulevesistä huolehtiminen on siis mahdollista järjestää joko kiinteistökohtaisesti toteutettavin toimenpitein, johtamalla hulevesi vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin (vain poikkeuksellisesti ” Kunnan viranomainen voi myöntää hakemuksesta vapautuksen velvollisuudesta johtaa hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään siinä tapauksessa, että kiinteistön omistaja tai haltija voi huolehtia niiden hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.. Kunnan hulevesijärjestelmään liittyvissä asioissa viranomaisena toimii MRL 103 d §:n monijäseninen toimielin tai 103 f §:n mukainen kunnan määräämä viranomainen. hulevesien määrään ja laatuun liittyvissä asioissa sekä MRL 103 k §:n mukaisesti kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksiä hulevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi, joten hulevesien määrää ja laatua sekä niistä mahdollisesti aiheutuvia haittoja koskevat kysymykset saavat ratkaisunsa todennäköisimmin tätä kautta. MRL 103 j §:n mukaisesti kunnan monijäseninen toimielin voi antaa tarkempia määräyksiä mm. Vesihuoltolaitos voi kuitenkin VHL 17 b §:n 2 momentin mukaisesti kieltäytyä liittämästä hulevesiviemäriinsä kiinteistöä, jolta poisjohdettavan huleveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi alueen muiden kiinteistöjen huleveden viemäröinnistä. Tällöin kunnan määräämän viranomaisen tulee osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat kiinteistön välittömään läheisyyteen sekä antaa tarvittavat määräykset hulevesien johtamiseen liittyen. Käytännössä tämä siis merkitsisi liittämisvelvollisuutta kunnan järjestelmään. 39 Kiinteistön liittäminen järjestettyyn hulevesien hallintaan VHL 17 b §:n mukaisesti vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin
vsk. VHL:n mukaisten palvelujen maksut ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia, ja niiden veloittaminen perustuu kyseisten palvelujen käytöstä vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan (kiinteistö) välillä tehtyyn sopimukseen. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. On siis sinänsä mahdollista, että osa kiinteistön hulevesistä johdetaan vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin, osa puolestaan saattaa päätyä kunnan hulevesijärjestelmään. Myös erilaiset edellä mainittujen keinojen yhdistelmät ovat mahdollisia. yleisten alueiden (kadut, torit, ym.) hulevesien halKunnan monijäseninen toimielin voi antaa tarkempia määräyksiä mm. rakenteellisen syyn vuoksi olla sellainen, että osa hulevesistä johdetaan vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin, osa taas kunnan hulevesijärjestelmään. maksun perimiselle, joten ainakaan sanamuodon perusteella edes varsinaista teknistä liittämistä kunnan järjestelmään ei siten välttämättä tarvittaisi. Tällainen tilanne ei kiinteistön omistajan tai haltijan näkökulmasta ole kuitenkaan ongelmaton, sillä tällöin saattaa olla hankala määritellä esimerkiksi huolehtimisvastuun ja kustannusten kattamisen jakautuminen eri osapuolten kesken. Esimerkiksi ns. hulevesien määrään ja laatuun liittyvissä asioissa sekä määräyksiä kiinteistön omistajalle tai haltijalle hulevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi.. Kiinteistö saattaa kuitenkin esimerkiksi sijaintinsa, topografiansa tms. Tällaisissa tapauksissa kiinteistöön kohdistuisi käytännössä kaksinkertainen liittämisvelvollisuus, ja kiinteistön omistaja tai haltija saattaisi siten joutua maksamaan sekä vesihuoltolaitoksen veloittamaa hulevesimaksua että kunnallista hulevesimaksua. Toisin kuin VHL:n mukaiset asiakasmaksut (joiden suhteen vesihuoltolaitoksen päätösvalta on verraten itsenäinen), tämä maksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen, ja sen perusteena on kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunta voi puolestaan harkintansa mukaan periä MRL 103 n §:n mukaisesti kunnan hulevesijärjestelmän ylläpitämisestä kunnalle aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattaminen Oikeudelliselta kannalta VHL:n ja MRL:n mukaisten maksujen määräytymisperusteet eroavat toisistaan. Teknisenä perusteena on kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. MRL 103 n–o §:n mukaisesti kiinteistön sijainti hulevesijärjestelmän vaikutusalueella olisi sellaisenaan riittävä peruste ko. Maksun määrääminen on kunnalle periaatteessa vapaaehtoista (voi periä), mutta on varsin todennäköistä, että suurin osa kunnista päätyy veloittamaan hulevesimaksua ainakin jossakin muodossa. 40 jätevesiviemäriin) tai johtamalla hulevesi kunnan hulevesijärjestelmään. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. järjestelmästä eri kiinteistöjen omistajille tuleva hyöty voi vaihdella huomattavastikin. Toisaalta maksun suuruus voi vaihdella kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen eri osissa, sillä myös ko. Tarkoituksenmukaisesti toteutetut huleveden hallinnan ratkaisut, jotka tulee pyrkiä toteuttamaan osana alueen muuta maankäytön suunnittelua, ovat tässä avainasemassa. vsk. Kunnallisen hulevesimaksun perimisen perusteet ovat kunnan määrittelemässä taksassa, josta tulee ilmetä myös ne kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt, joita maksu koskee. Julkisoikeudellisesta maksuperusteesta johtuen kunnallinen hulevesimaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Koska mahdollisen piiloverotuksen riski saattaa olla olemassa, maksun määräytymisperusteiden objektiivisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hollo, Erkki: Vesioikeus (Helsinki 2014), s. 41 linnan katsotaan hyödyttävän myös alueen muita kiinteistöjä. Maksua koskevasta laskusta tulee ilmetä maksun peruste riittävästi yksilöitynä, ohjeet huomautuksen tekemistä varten sekä asiasta vastaavan viranomaisen ja laskuttajan yhteystiedot. Lähteet Finlex.fi > hallituksen esitykset > HE 218/2013 vp. 490–492.. Toisin kuin vesihuoltolaitoksen veloittamiin asiakasmaksuihin, kunnalliseen hulevesimaksuun ei saa sisältyä pääomalle laskettavaa tuottoa, vaan maksulle asetettavan tason tulee pysyä tosiasiallisten kustannusten kattamiseen riittävällä tasolla. Kunnallisen hulevesimaksun määräämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota hallinto-oikeudelliseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen, ja maksun tulee olla kohtuullinen ja tasapuolinen eri käyttäjien kannalta. Asianosaisten kuulemisesta taksan määräämiseen liittyen tulee noudattaa, mitä siitä on säädetty hallintolain (434/2003) 41 §:ssä. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa kiinteistöjen omistajat saattavat joutua maksamaan sekä VHL:n mukaista hulevesien viemäröinnistä veloitettavaa maksua että kunnallista hulevesimaksua, on huolehdittava, että maksuista muodostuva kokonaisuus pysyy kohtuullisena ja oikeasuhtaisena. Toisaalta eri kiinteistöiltä peräisin olevien hulevesien täsmällistä määrää ja valuntaa saattaa olla hankala osoittaa, joten tässä joudutaan tukeutumaan pitkälti arvionvaraisiin laskelmiin. Kustannusten kohtuullisuuden varmistamiseksi hulevesien hallinnan rakenteet ja ratkaisut tulisi suunnitella kullekin alueelle vesitaloudellisilta mitoituksiltaan sopiviksi
YM Uusi ohjelma vauhdittamaan vesiensuojelua – 45 miljoonaa vesien tilan parantamiseen. Yksittäisten hankkeiden lisäksi vahvistetaan vesiensuojelun verkostoja ja jaetaan hyviksi havaittuja ja uusia menetelmiä. Töitä riittää tekijöille eripuolilla maata”, ylijohtaja Ari Niiranen vetoaa. Eduskunta myönsi vesiensuojelun tehostamiseen kansallisesti merkittävän panostuksen, 15 miljoonaa euroa vuodelle 2019. ”Kun vesiensuojelussa on kuluvan hallituskauden kärkihankerahoituksella saatu rohkaisevia tuloksia uusista menetelmistä, on tehostamisohjelman tarkoituksena viedä niitä eteenpäin konkreettisina toimina, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus”, Niiranen jatkaa. Neljä painopistettä tuovat vaikuttavuutta eri sektoreilla Maatalouden vesiensuojeluun ohjelman rahoituksesta käytetään yli puolet. Ohjelman tavoitteena on parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa. Haaranen siirtyi tehtävään ympäristöministeriön biotalousyksikön päällikön paikalta. Kaupunkien jäteja hulevedet sisältävät haitallisia aineita ja muun muassa muoveja, joiden pääsyä vesiin ohjelmalla halutaan vähentää. vsk. ”Viime kesän sinilevätilanne herätti tarpeellisen keskustelun, josta syntyi yhteisymmärrys vesiensuojelun tärkeydestä. Ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä on 1.3.2019 aloittanut maaja metsätaloustieteiden maisteri Tarja Haaranen. Ratkaisuina ovat erityisesti luontopohjaiset keinot, kuten kosteikot ja viheralueet, jotka pidättävät ja imeyttävät vesiä sen sijaan että ne johdettaisiin suoraan vesistöihin. Rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä vesiensuojelussa käynnistetään tutkimusja kehittämishankkeet. Ohjelma täydentää muuta vesiensuojelun rahoitusta, kuten EU-varoja, jotka ovat merkittäviä muun muassa maatalouden vesiensuojelussa. Suomen aluevesillä tiedetään olevan hylkyjä, joiden tankkien ruostuminen aiheuttaa öljyonnettomuuden uhkaa. ”Tämä on mahdollisuus, johon toivon mahdollisimman monien tarttuvan. Vesistökunnostusten hankehaku käynnistyy huhtikuussa. Sen rahoitusta on varattu maatalouden vesiensuojeluun, paikallisesti esimerkiksi järvien kunnostamiseen, hylkyjen öljypäästöuhkien torjuntaan sekä kaupunkien vesienhallinnan kehittämiseen. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa valitaan öljynpoistoon soveltuva hylky, jolla öljynpoistoon tarvittavaa yhteistyötä ja uutta tekniikkaa voidaan kokeilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kokonaisuudessaan budjettiriihessä linjattu rahoitus on 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. 42 Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo merkittäviä mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina. Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla voidaan lähivuosina saada tärkeitä edistysaskeleita vesien tilassa”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen uskoo. Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levittämään kipsiä, jonka on todettu vähentävän maatalouden ravinnepäästöjä tehokkaasti. O hjelma vaikuttaa vesien tilaan laajasti eri teemojen kautta. Paikallisella työllä lähivesien kunnostamiseksi on saatu hyviä tuloksia ja tähän tehostamisohjelma tarjoaa merkittäviä lisäresursseja
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk. 43
Suomessa vettä on saatavilla runsaasti ja vesihuoltopalvelumme toimivat niin hyvin, että pidämme niitä helposti itsestään selvinä. vsk. Vesihuollon tulevaisuudennäkymien tarkastelemiseksi Kehä-hankkeen toimijat kutsuivat lokakuun lopussa 2018 Hämeenlinnaan vesihuoltoalan toimijoita eri puolilta toimintakenttää. Energian ja ravinteiden kierrätyksen uusia mahdollisuuksia vesihuollossa tutkineessa kehityshankkeessa (KEHÄ 2016–18) pilotoitiin ravinteiden talteenottoa jätevesistä, kyseltiin globaalisti vesihuollon kiertotalouteen liittyvistä haasteista, visioitiin tulevaisuuden vesihuoltoa, rakennettiin työkalua vesihuoltotiedon hallitsemiseksi sekä luotiin pohjaa koulutukselle, joka huomioi vesihuollon energiatehokkuutta, ravinteiden kierrätystä sekä sopivassa kontekstissa tuo esiin suomalaista vesihuolto-osaamista. Näiden kehitystoimien päätteeksi hankkeessa haluttiin vielä pohtia, mihin suomalainen vesihuolto on menossa. 44 V esi ja vesihuolto ovat ihmisen ja yhteiskunnan pärjäämisen ydintä. Keskustelua Sanna Hakkarainen, lehtori, kestävä kehitys Eija Raimovaara, KEHÄ-hankkeen projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Mihin vesihuolto on menossa?. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50
Ollaanko siis tultu siihen pisteeseen, että myös meillä Suomessa vastuullinen vedenkäyttö nousee yhä tärkeämpään rooliin. Laaja-alainen ja ajantasainen osaaminen keskittyy isoihin laitoksiin, kun pieniä laitoksia pidetään yllä jopa talkoovoimin. Vastuullisessa ja vesiviisaassa toiminnassa veden hukkaa vähennetään, veden käyttöä tehostetaan, aineita ja energiaa otetaan talteen, vettä kierrätetään ja käytetään uudelleen. Esimerkiksi kesällä 2018 pohjaveden pintojen ilmoitettiin laskeneen 10–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja alemmaksi (SYKE 2018). Lisäksi laitosten pitää varautua esimerkiksi erilaisiin häiriöihin ja nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Seuraavissa kappaleissa on kirjoittajien poimimia nostoja paneelikeskustelusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tärkeä kysymys, jonka Riku Vahala paneelikeskustelussa nosti esiin, on tunnistamattomiin riskeihin varautuminen. Erilaisilla operointipalveluilla ja yhteistoimintamalleilla voidaan pienten laitosten resilienssiä kehittää.. Kuivat ja helteiset kesät haihduttavat vettä tehokkaasti, jolloin sadevettä ei pääse riittävästi imeytymään pohjavedeksi saakka. Sopeutumiskyky edellyttää osaamista. Meriluoto toi keskustelussa esiin, että resilienssissä on tärkeää, että päätöksenteko pohjautuu tietoon. Keskusteluun osallistuivat sen vetäjinä jätevesien kiertotaloutta edistävä työelämäprofessori Anna Mikola Aaltoyliopistosta ja dosentti, tutkijayliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta. Myös vedenhankinta voi vaikeutua pintaja pohjavesien pinnanvaihteluiden suurenemisen takia. Verrattuna vuonna 1976 tehtyyn jätevesimaksun käyttöönotosta johtuneeseen 126 prosentin korotukseen, tämä korotus olisi varsin pieni. Sopeutumista monin tavoin Ilmastonmuutos, kiertotalous ja digitalisaatio kuulostavat tämän päivän trenditermeiltä, mutta todellisuudessa ne ovat arkinen osa vesihuollon päivittäistä työsarkaa. Ilmaston muuttumisen myötä esimerkiksi tulvimisriskit lisääntyvät. 45 käytiin osana hankkeen tulosseminaaria. Vesihuollolta edellytetään kykyä sopeutua ulkoapäin tuleviin muutoksiin eli resilienssiä. Jätevedenpuhdistamojen toiminta voi vaikeutua suurien tulovirtaamapiikkien vuoksi. vsk. Jarmo Hukan mukaan saneerausinvestoinnit vaatisivat keskimäärin vain neljänneksen korotuksen vesija jätevesimaksuihin. Pienten laitosten resilienssin kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan rahan lisäksi edellä mainittua tietoa, osaamista ja ratkaisuja yhtä lailla kuin isojen. Paneelikeskusteluun osallistuivat ympäristöministeriöstä neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ulkoministeriöstä vesialan kehityspolitiikan neuvonantaja Antti Rautavaara, Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala, HS-Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jukka Meriluoto, Gasum Oy:n kehitysinsinööri Viljami Kinnunen ja Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Jarmo Hukka. Yle uutisoi heinäkuussa 2018, että kymmenisen vesilaitosta on kehottanut asiakkaitaan harkitsemaan vedenkäyttöä alhaisen pohjaveden pinnan takia. Näiden termien kautta voidaan vesihuollon tulevaisuuttakin luodata. Andrés Cabrera Flamini Delftin yliopistosta kuvaa resilienssiä kolmen ulottuvuuden kautta: kenen, minkä asian ja minkä laajuinen resilienssi on kyseessä. Vesihuoltoverkostot ikääntyvät ja vesihuollon toimintavarmuuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan investointeja. Esimerkiksi Nokian vesikriisi vuonna 2007 osoitti, että tunnistamattoman riskin toteutumisen vaikutukset voivat olla mittaluokaltaan hyvin suuret. Suomessa on noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista noin 1100 on käyttäjien perustamia osuuskuntia tai muita yhteisöjä ja loput kuntien omistamia laitoksia tai yhtiöitä (Silfverberg 2017)
Esimerkiksi yhdyskuntajäteveden uudelleenkäytössä voi olla myös isoja riskejä. Kiertotalous vesihuollon näkökulmasta voi tuoda mukanaan uusia riskejä, kuten Ari Kangas keskustelussa totesi. EU:ssa valmisteilla olevaan veden uudelleenkäyttöä koskevaan asetusluonnokseen valtioneuvosto on jättänyt kannanoton, jonka mukaan Suomessa vettä ei ole tarpeen kierrättää veden niukkuuden takia, mutta uudelleenkäyttöön liittyvien mahdollisuuksien edistäminen on tärkeää kiertotalouden, resurssija energiatehokkuuden näkökulmista. Kuva: Harri Mattila.. Vesihuollon merkitystä oleellisena osana kiertotaloutta tulisi Jarmo Hukan mukaan ”myönteistää” vastaavalla tavalla kuin jätehuollossa on aktiivisesti pyritty tekemään: esimerkiksi roska-autot ovat nykyisin raaka-aineiden keräysautoja. Asetuksessa määriteltäisiin laatutekijät, millaista vettä voidaan kierrättää ja missä kierrätettyä vettä voidaan käyttää. On harkittava mitä kaikkea vedestä kierrätetään, sillä kierrätettäessä mahdolliset haitalliset aineet kiertävät myös, jos niitä ei poisteta. Vastaavasti vesihuollossa jätevesi voitaisiin nähdä raaka-aineiden lähteenä, viemäri raaka-aineiden kuljetusputkena ja jätevedenpuhdistamo raaka-aineiden ja energian talteenottamona. 46 Tehokkaita kiertoja Paneelikeskustelussa kiertotaloutta käsiteltiin imagon, riskien ja liiketoiminnan näkökulmista. Näin ymmärrys vesihuollon yhteiskunnallisesta merkityksestä ja veden arvosta voisi kohentua. Vesihuollon kiertotaloutta tulisi tuoda esiin aiempaa ponnekkaammin suurelle yleisölle. Huolimaton veden uudelleenkäyttö voi pahimmillaan aiheuttaa haitallisia seurauksia ihmisten ja/tai eläinten Hammarby Sjöstadsverkin tutkimuslaitos Henriksdalin puhdistamolla Tukholmassa. Tässä yhteydessä voi tapahtua myös haitallisten aineiden kerääntymistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk
Jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu vesiviisaaseen kiertotalouteen. Lisäksi tuotettavan datan laadunvarmistus on ratkaistava. Onko lietteen jatkokäsittely jätevedenpuhdistamon ydintoimintaa vai voisiko siitä vastata jokin muu toimija. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Jätevesilaitokselta lähtevä käsitelty vesi tulee lämmittämään myös EcoSairilan muiden yritysten tiloja. mittaroinnin rakentamisen ja sen ylläpidon suhteen. Uusi puhdistamo tulee olemaan täysin lämpöomavarainen käyttämällä lähtevästä vedestä saatavaa lämpöenergiaa hyödykseen. Anna Mikolan kokemusten mukaan vesihuoltolaitoksilla digitaalisen tiedon tuottaminen vaatii osaamista mm. Näiden riskien ehkäisemiseksi tarvitaan riittävä keinovalikoima, joka on suhteutettu kuhunkin käyttötarkoitukseen ja siihen liittyviin riskeihin (Valtioneuvosto 2018). Digitaalisuus tarjoaa ratkaisuja myös pienten laitosten toiminnan ylläpitämiselle ja kehittämiselle. KEHÄ-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu loi yhdessä vesihuoltoalan toimijoiden kanssa vesihuollolle tulevaisuusskenaarioita (Meristö ym. Panelistit näkivät, että vesihuollon asiakaspalvelua voidaan kehittää digitaalisilla välineillä asiakkaita kiinnostavilla tavoilla. Jätevesilietteiden hyödyntäminen lannoitteena on ollut viime aikoina esillä, kun elintarvikealan toimijoita on kieltäytynyt ostamassa viljaa, joka on peräisin puhdistamolietteillä lannoitetuilta pelloilta. Pieniä laitoksia voidaan liittää esimerkiksi yhteiseen kaukovalvontaan. Vesihuollossa digitaalista tietoa kerätään runsaasti mutta tiedon jalostamisessa hyötykäyttöön on vielä kehitettävää. Kotimaiset onnistuneet referenssit, liittyivätpä ne sitten teknisiin ratkaisuihin tai osaamiseen, ovat oleellisen tärkeitä vientipyrkimysten kannalta, totesi Antti Rautavaara. Hyvä esimerkki liiketoimintaekosysteemistä ja vesiviisaasta kiertotaloudesta on Mikkelin alueella toimiva EcoSairila. Oleellista olisi löytää sopivia kumppanuuksia, joissa kukin toimisi omalla osaamisalueellaan lietteenkäsittelyn liiketoiminnan kehittämiseksi. Alueella tulee toimimaan myös Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo, jonka toiminnan on suunniteltu alkavan vuonna 2020. Puhdistettua jätevettä tullaan käyttämään teollisuuskäytössä teknisenä vetenä, mikä on halvempaa kuin juomavedeksi tarkoitettu vesi. Älyratkaisujen mahdollisuudet Suomessa käytössä olevilla digitaalisilla työvälineillä kuten mobiileilla liittymillä ja muilla älykkäillä ratkaisuilla voisi olla jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla. 2018). vsk. Muuttuva tilanne voi aukaista uuden mahdollisuuden, kun on vaihdettava näkökulmaa. Pöyryn raportin (2018) mukaan yleisimmiksi lietteen käsittelyn ja loppukäytön toimintamalleja ovat mallit, joissa vesihuoltolaitos on lietteen tuottaja, lietteen käsittelijä on vesihuoltolaitos tai kokonaispalvelua tarjoava yritys ja lietteen loppukäyttäjä on ulkopuolinen taho. Vesihuollon kiertotaloutta on pohdittava Meriluodon mukaan myös liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi talousvesiverkoston kattavilla painetiedoilla voidaan tunnistaa reaaliaikaisesti putkirikkoja. Tästä esimerkkinä Gasum Oy:n Viljami Kinnunen kertoi keskustelussa, kuinka heidän puhdistamolietteestä valmistamalleen kierrätystuotteelle on löytynyt uusi käyttökohde teollisuudesta lannoitekäytön lisäksi. Osaaminen ratkaisee Palataan lopuksi kysymykseen, mihin vesihuolto on menossa. 47 terveyteen tai ympäristöön. Vesihuoltoa menestyksekkäästi eteenpäin vievissä skenaarioissa korostuu. Jos lietettä ei voida hyödyntää pelloilla, on löydettävä uusia ratkaisuja kiertotalouden toteuttamiseksi, eli taas edellytetään sopeutumiskykyä
48 monialaisen yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kesken. Tästä tulokulmasta johtuen pidämme koulutusta ja osaamisen kehittämistä ja uudistamista vesihuollon tulevaisuuden kannalta elintärkeänä. On huolehdittava, että meillä on tarjota laadukasta ammatillista ja korkeakouluopetusta sekä monipuolista täydennyskoulutusta, jonka avulla vesihuoltoalalle saadaan uusia tekijöitä ja alalla jo olevien ammattitaitoa ja -tietoja kehitetään. KEHÄ-hanketta oli toteuttamassa neljä oppilaitosta. (2017). Osaamisen uudistaminen on myös tärkeää. fi/eTaika_Tiedostot/5/Hanke/1546/ LOPPURAPORTTI_Lietteen_ hy%C3%B6dynt%C3%A4minen_ilman_ maatalousk%C3%A4ytt%C3%B6%C3%A4_ loppuraportti_julkinen_RevB.pdf Meristö, T., Laitinen, J. Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle. (2018). Hämeen ammattikorkeakoulu on ollut mukana useassa hankehakemuksessa, jossa alan koulutuksen kehittämiselle on haettu rahoitusta, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Valtioneuvosto otti kantaa EU:n ehdotukseen veden uudelleenkäytöstä. Hankkeen rahoitus Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelma, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto. Useissa selvityksissä on todettu, että vesihuoltoalan koulutus on nykyisellään riittämätöntä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on merkityksellistä paitsi yksilöiden ja organisaatioiden mutta myös esimerkiksi tutkimus-, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi lainsäädäntö, taloudelliset panostukset, teknologinen kehitys ja vientiponnistusten tukeminen luovat suuntaa vesihuollolle. Lietteen hyödyntäminen ilman maatalouskäyttöä -hankkeen loppuraportti. SYKE tiedotteet 4.9.2018 “Vesitilanne elokuun lopussa 2018: Pohjavedet sekä jokien ja järvien vedenkorkeudet erittäin alhaalla etenkin maan länsija keskiosassa” http://www.syke.fi/fi-FI/ Tutkimus__kehittaminen/Vesi/ Vesitilanne_elokuun_lopussa_2018_ Pohjave(47819) YLE Uutiset 27.7.2018. Saatavilla: https://vvy.etapahtuma. Lähteet: Silfverberg, P. Vesiliiketoiminta vuoteen 20137 – tulevaisuuden innovaatiot kehiin! Vesitalous 5/2018. & Tenhunen, L. “Pois paljuista ja autonpesut harvemmiksi – paahteen takia kymmenisen vesilaitosta neuvoo nyt harkitsemaan vedenkäyttöä” https:// yle.fi/uutiset/3-10323293 Valtioneuvosto, tiedote 25.10.2018. Hankkeen tulokset on julkaistu Vesitalous-lehden numerossa 5/2018.. vsk. Asetettuun kysymykseen voisi vastata monesta näkökulmasta. (2018). https:// valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_ publisher/1410837/valtioneuvosto-ottikantaa-eu-n-ehdotukseen-vedenuudelleenkaytosta Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa (KEHÄ) -hankkeen toteuttivat ajalla 9/2016–10/2018 Aalto-yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Saatavilla: http://valtioneuvosto.fi/documents/ 1410837/1516651/Vesihuollon+suuntaviivat +2020-luvulle_final_20170622.pdf/ cb687a80-dd57-4733-88c7-f3962e4bf9f4 Pöyry Finland Oy
Kala-aktiivien työ on myös avannut monen kaupunkilaisen silmät lähiluonnon merkitykselle”, kiittää asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kaksi vuotta sitten parhaaksi luontoteoksi valittiin Luonto-Liiton Susilähettiläiden toiminta nuorten parissa susipelon hälventämiseksi tutkitun tiedon avulla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. Kilpailun raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea. vsk. Kuva: Miikka Pulliainen. Longinojalle on valmistunut myös luontopolku infotauluineen. Tällä kertaa kilpailuun saatiin 21 korkeatasoista ehdotusta. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. YM Longinojan puron kunnostus palkittiin vuosien 2017–2018 parhaana luontotekona Urbaani taimenpuro keskellä kasvavaa kaupunkia. 49 H elsingin Malmin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Yhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 60 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa. Tällainen käytännön tekeminen on tärkeää lajien suojelulle. Palkinto jaettiin nyt jo seitsemättä kertaa. Vuoden 2018 lopulla avatulla puroluonnosta kertovalla luontopolulla on käynyt tuhansia ihmisiä, ja lisäksi puro on saanut kiitettävästi mediajulkisuutta. Pääradan itäpuolella sijaitsevaa Longinojaa on kunnostettu yli 15 vuotta vapaaehtoisvoimin yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa. ”Kiitos aktiivisen ennallistamistyön, puro on elpynyt ja uhanalaiset meritaimenet nousevat taas kutemaan Longinojaan runsain määrin. Palkinnon luovutti asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 25.2.2019 Helsingissä. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maaja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Longinojasta on helposti saatavilla tietoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Työn tuloksena Longinojalla kävijät voivat nauttia monimuotoisesta puroluonnosta. Paras luontoteko 2017–2018 palkinnon sai Helsingin Malmin Longinojan ennallistamistyön keskeinen hahmo Juha Salonen yhdessä Longinojan puroaktiivien kanssa. Kunnostustyö on kasvattanut työssä mukana olleiden tietoa virtavesien ja koko virtavesiekosysteemin merkityksestä. Vastarannalla Longinoja-aktiivi Juha Salonen
Tehtaalla oli teknisenä johtajana Vesa Rissanen, jolla oli keksijän taipumusta ja hän keksi ratkaisun”, kertoo Global EcoProcess Services (EPSE) Oy:n toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen.. vsk. 50 Tapio Välikylä EPSE-teknologialla metallit saostuvat jätevesistä Global EcoProcess Services (EPSE) on vuonna 2012 perustettu suomalainen yritys, joka on erikoistunut käsittelemään teollisuusja kaivosprosesseissa syntyviä haitallisia ja vaarallisia jätevesiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. ”Menetelmän alkusysäystä voi etsiä yli 20 vuoden takaa. Tuolloin Tampereen Härmälässä oli Valmetin lentokonetehdas, jossa galvanoitiin metallisia koneen osia ja prosessissa muodostui nestemäistä jätettä. Historiaa EPSE on teollisuusja kaivosprosesseissa suurimman ympäristöriskin muodostavien liukoisten metallien käsittelemiseen kehitetty patentoitu menetelmä. Metallipitoisen jäteliemen käsittelyn kohonneille kustannuksille etsittiin ratkaisua. EPSE-menetelmässä metallit saostetaan pysyvästi liukenemattomiksi ja ympäristön kannalta vaarattomiksi ja erotetaan vedestä kustannustehokkaasti
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Prosessi perustuu EPSEMIKÄ ON EPSE-RATKAISU. ”Haimme myös maailmanlaajuista patenttia menetelmälle ja saimme sen.” Miten EPSE toimii Alla olevassa kaaviokuvassa on prosessista kaavio. EPSE-saostustekniikka on yksinkertainen ja nopea. Nykyisin käytettävissä puhdistusmenetelmissä sovelletaan useita teknologioita ja monivaiheisia, investoinneiltaan kalliita prosesseja, jotka voidaan korvata yhdellä yksinkertaisella EPSEmenetelmällä ja saavuttaa paljon paremmat tulokset. vsk. Minulla oli tuolloin tilitoimisto ja sen asiakaskunnasta löytyi kemisti, joka kävi menetelmän läpi ja totesi, että kyllä tämä toimii”, muistelee Jääskeläinen. Kokeilimme EPSEä myös teollisuuden erilaisiin vaikeisiin jätevesiin ja saimme erinomaisia tuloksia”, toteaa Jääskeläinen. Saimme mm. Vesa Rissanen (vas.) ja Jouni Jääskeläinen.. 51 ”Menetelmä jäi erinäisten vaiheiden jälkeen niin sanotusti pöytälaatikkoon, josta se löydettiin vuonna 2012 ja sain sen käsiini. Talvivaaran jätevettä kokeisiin ja totesimme menetelmän toimivan. ”Perustimme heti yrityksen, jonka tehtäväksi tuli kaupallistaa menetelmä. EPSE-teknologia tarjoaa yksivaiheisen ratkaisun liukoisia metalleja sisältävien vaarallisten jätteiden ja kaivosvesien käsittelyyn
Sen tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää muissa kaivosja teollisuusprosesseissa. • EPSE-menetelmässä syntyvä sakka on pysyvästi liukenematonta, kun nykyisissä menetelmissä sakat jäävät alttiiksi takaisinliukenemiselle. • EPSE-menetelmässä vesi puhdistuu metalleista täydellisesti ja syntyvä sakka on liukenematon. Etuna ovat alhaiset käyttökustannukset ja investointitarpeiden vähäisyys. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. ”Toimintatapanamme on ottaa jätevedestä ensin näyte, se tutkitaan ja sen perusteella laaditaan EPSE-resepti, sitten teemme piEPSE-menetelmän etuja • EPSE-saostustekniikka on yksinkertainen ja nopea. Niissä tapauksissa, joissa metallien talteenotto ei ole taloudellisesti perusteltua, sakka on mahdollista hyödyntää raaka-aineena. • EPSE-menetelmä on tehokas, olivatpa metallipitoisuudet suuret tai pienet. lotin. Prosessi perustuu EPSEkemikaaliin ja pH:n säätöön. Erityissovellus ja suuren taloudellisen arvon antava monien muiden mahdollisuuksien ohella on käyttää EPSE-sakkaa erittäin lujan ja kestävän betonin valmistukseen. • EPSE-menetelmän tuottamaa liukenematonta sakkaa voidaan käyttää raaka-aineena monin tavoin. Kannattavinta on ottaa talteen arvokkaita ja varsinkin kriittisiä metalleja. ”Ensin säädetään nesteen pH jätteestä riippuen esimerkiksi kolmeen, ja sitten siihen lisätään EPSE-kemikaali. Missä epselöintiä tarvitaan Monia teollisuuden ja kaivosten prosesseja pidetään ympäristön kannalta likaisina, saastuttavina, kalliina ja riskialttiina. 52 kemikaaliin ja pH:n säätöön. EPSE-menetelmän sakka voidaan liukenemattomana luokitella pysyväksi jätteeksi ja ympäristöä kuormittamattomana tallentaa ilman suuria kustannuksia normaalina kaatopaikkajätteenä. Nykyisin menetelmin varsinkin pienten haitallisten pitoisuuksien poistaminen voi olla hyvin vaikeaa. Nykyään ympäristösyiden vuoksi on yhä vaikeampaa avata uusia kaivoksia ja teollisuu. Monet menetelmät, kuten adsorptio, ovat selektiivisiä ja vaativat siksi monimetalliympäristössä useita eri käsittelykertoja useilla eri adsorpenteilla. • EPSE-teknologia tehoaa lähes kaikkiin metalleihin. Muissa nykyisin käytettävissä menetelmissä sakka on liukoista ja siksi vaarallista jätettä. Meillä on käytössämme sivuvirtapilotointikontti, jossa voidaan jo isommassa mittakaavassa todeta menetelmän toimivan ja sen jälkeen menetelmä onkin valmis tuotantoon”, kuvailee Jääskeläinen. • EPSE-menetelmä on eksoterminen. Vaarallinen jäte ei ole kaatopaikkakelpoista ja se vaatii erityissäilytykseen soveltuvat rakenteet erityisluvilla, mistä seuraa suuret kustannukset kaivosja jätteenkäsittely-yrityksille. Menetelmässä syntyvä sakka on pysyvästi liukenematonta, kun nykyisissä menetelmissä sakat jäävät alttiiksi takaisinliukenemiselle”, korostaa Jääskeläinen. EPSEmenetelmä on testattu ja käytetty menestyksekkäästi niin teollisissa jätevesissä kuin kaivosvesissäkin sekä suurilla että hyvin pienillä pitoisuuksilla. Etuna ovat alhaiset käyttökustannukset ja investointitarpeiden vähäisyys
Lyhyellä tähtäimellä ainoa kestävä ratkaisu on kyetä estämään vaarallisten jätteiden syntyminen kierrättämällä jäte uudelleenkäytettäväksi. Teollisissa ja kaivosteollisuudessa käytettäviä raaka-aineita, vesiä, ilmaa, luonnon ja maaperän monimuotoisuutta, vesija meriekosysteemejä tarkastellaan kriittisesti. vsk. Teollisuudessa tarvittavien halpojen mineraalivarojen voi nähdä olevan käännekohdassaan. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys paranee, kun haitalliset ympäristövaikutukset voidaan poistaa. Näitä kaikkia testattiin ja tulokset olivat puolueettomien. 53 EPSE-menetelmä soveltuu mm. EPSE soveltuu liuenneiden metallien saostamiseen denalan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on laskenut. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. erittäin lujissa materiaaleissa. seuraaville teollisuuden aloille: • teollisten jätteiden keräilijät ja käsittelijät • jäteveden puhdistamot • teräsvalmistajat • kaivosteollisuus • paperiteollisuus • pinnoiteteollisuus • lopputuotemarkkinat: prosessin tuloksena syntyvää Ecoplus-ainesta voidaan käyttää raaka-aineena esim. ”EPSE-menetelmää voidaan käyttää kolmenlaisiin jätteisiin, tuhkaan, kuonaan ja prosessivesien pesuun
Nykyisin esimerkiksi pintakäsittelyteollisuus voi maksaa puhdistamoille 500–1000 €/m³ tuottamiensa vaarallisten jätteiden käsittelystä. tällaisesta vastaanottamastaan jätteestä, koska esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuottama effluentti voi sisältää 1000 kertaa enemmän kuparia kuin tyypillinen hyödynnettävä kaivosmineraali.” ”Kaivosteollisuudelle EPSE-teknologia tarjoaa kustannustehokkaan ja erinomaiset puhdistustulokset tarjoavan yksivaiheisen puhdistusprosessin sekä mahdollisuuden metallien talteenottoon sakasta”, summaa toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen. vsk. Esimerkki 1. Raskasmetallit saadaan kiinteään muotoon ja jäämävesi on useimmiten viemäröintikelpoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Teollisuuden vaarallinen jäte. Menetelmän tavoite on saada jätteistä kiertotalouden tuotteita. Ja mikä on myös huomattava, kiinteä jae on maanrakennuskelpoista”, sanoo Jääskeläinen. Lopputuloksena on raskasmetallien suhteen lähes puhdasta jätevettä ja kiinteää ainesta, mikä voidaan turvallisesti läjittää tai käyttää betonin seassa.” Kustannukset Myös kaupallisesta näkökulmasta EPSEmenetelmä on mullistava. ”EPSE on käytössä Vantaan Energian jätevoimalan tuhkan ja kuonan käsittelyssä. 54 laboratorioiden tulosten perusteella todella lupaavia. ”Laskelmien perusteella näyttäisi siltä, että puhdistamon kannattaisi jopa maksaa YRITYKSEN MISSIO EPSE kehittää, patentoi ja lisensoi uutta teknologiaa liukoisia metalleja sisältävien teollisuusjätteiden ja kaivosjätevesien käsittelyyn
Pohjavesiasiantuntijoita tullaan perehdyttämään ModelMuse-käyttöliittymän ja tyyppimallien hyödyntämiseen. 55 Pohjavesimallin sovittaminen tiettyyn kohteeseen vaatii paljon lähtötietoja. SYKE Pohjaveden tyyppimallit nyt kaikkien ulottuvilla Avoimet automaatioratkaisut Koneet ja mittavälineet vesilaitoksille ilmoitus_ymparistojaterveys.indd 1 18.3.2019 11.41. Tyyppimalleilla voidaan tehdä vain suuruusluokkatason arvioita. Perehdyttämistä varten on laadittu opastusmateriaalia, joka löytyy nettisivulta www.syke.fi/pohjavesityyppimallit. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin esteenä se, että malleja ei tehty yleisesti käytössä olevalla ohjelmalla eikä mallinnuksessa tarvittavia tiedostoja ole saatavilla sähköisessä muodossa. vsk. Sivulta löytyy myös ohje tyyppimallien käytössä tarvittavien ilmaisten ohjelmien asennukseen. Tällöin arvioinnin apuna voidaan käyttää tyyppimuodostumamallia. Halukkaille järjestetään virtuaalisia koulutustilaisuuksia vuoden 2019 aikana. Niiden hankkiminen ei aina, esimerkiksi erityistilanteissa, ole mahdollista rajallisten resurssien tai kiireellisen aikataulun vuoksi. Tyyppimuodostumista laadittiin jo tuolloin myös pohjavesimallit. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. P ohjaveden mallintaminen on erittäin käyttökelpoinen työkalu vedenhankinnan riskien arviointiin. Tällöin suuntaa-antavaa arviointia voidaan tehdä tyyppimuodostumamallilla. Mallit on muutettu käyttökelpoiseen muotoon Tyyppimuodostumamallit on Suomen ympäristökeskuksessa laadittu uudelleen yleisesti käytössä olevan MODFLOW-ohjelmiston kanssa yhteensopivaan muotoon. Konservatiivisen, eli ympäristönsä kanssa reagoimattoman aineen, kulkeutumista kuvaavat, mallinnuksessa tarvittavat tiedostopaketit löytyvät nettisivulta Pohjaveden tyyppimallien tiedostopaketit. Sen avulla voidaan myös suunnitella riskien hallinnan keinoja. Niiden hankkiminen ei aina ole mahdollista kiireellisen aikataulun tai rajallisten resurssien vuoksi. MODFLOWohjelmaperheen laskentaohjelmat ja graafisen käyttöliittymä ModelMusen voi ladata internetistä ilmaiseksi. Tarkempia kohdekohtaisia tarkasteluja varten on kuitenkin syytä tehdä omat, paremmin kohdetta kuvaavat mallit. Kohdekohtainen pohjavesimalli vaatii kuitenkin paljon lähtötietoja. Ne perustuvat pohjavesialueiden kartoitukseen, pohjavesimuodostumien rakenteiden tilastolliseen tarkasteluun ja tiesuolauksen riskikartoitukseen. Pohjaveden tyyppimuodostumien rakennekuvaukset on laadittu 1990-luvulla
Mutta itsemurhien takia mene. Kattavat arviot löytyvät joka maalle, eri ikäryhmille, sukupuolille ja lukuisille eri taudeille ja riskitekijöille. Onko maailma niin vaarallinen paikka kuin on luullut, ja niistä syistä kuin on luullut. Tautitaakkaan lasketaan yhteen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet ja myös sairastamisen takia menetetyt terveet elinvuodet. Ylivoimaisesti suurin sairausryhmä, eli noin viidesosa on sydänja verenkiertoelimistön sairaudet, jotka ovat tyypillisiä korkean elintason maissa. Tiedotusvälineitä ja somea seuraamalla voisi arvella, että terrorismi, rokotukset ja väkivalta ovat korkealla tässä listassa. Vaikka ne harvoin tappavat, terveitä elinvuosia menetetään niiden takia paljon. vsk. On säväyttävää katsella näitä arvioita ja verrata niitä omiin ennakkokäsityksiin. Mutta kun katsotaan tilastoja ja tutkimuksia, kuva muodostuu toisenlaiseksi. Pelkäämmekö oikeita uhkia. Entä väkivalta ja muut median esiin nostamat asiat. Toisena tulevat syövät ja sen jälkeen tasalukemissa tukija liikuntaelimistön vaivat sekä hermoston taudit. Tautitaakka auttaa hahmottamaan ja välttämään terveysriskejä Jouni Tuomisto ja Heli Lehtomäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitkä ovat vaarallisimpia asioita Suomessa. Toisiin kohdistuva väkivalta ja itsemurhat on kuvassa luokiteltu yhteen, ja terveitä elinvuosia menetetään niiden takia yli 40 000. Arviot Suomen tautitaakasta löytyvät kuvasta 1. Suomessa menetetään noin 1,6 miljoonaa tervettä elinvuotta erilaisten sairauksien ja onnettomuuksien takia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Edellinen nousee listalla korkealle siksi, että erilaiset selkäja hartiakivut ovat erittäin yleisiä, usein pitkäkestoisia ja ne huonontavat elämänlaatua. 56 W ashingtonin yliopisto Seattlessa on tehnyt mittavan työn selvittämällä tautitaakkaa maailmassa
57 tetään kuusi kertaa enemmän kuin toisiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan takia, mitä ei uutisia katsomalla ehkä arvaisi. Luku on niin pieni, että yksittäinen tapahtuma kuten Turun puukotus kesällä 2017 voi kaksinkertaistaa sen. Terrorismin ja poliisiväkivallan takia menetetään alle 50 tervettä elinvuotta. Erilaiset onnettomuudet, erityisesti vanhusten kaatumiset, ovat kaksi kertaa vaarallisempia kuin itsemurhat ja väkivalta yhteensä. Rokotteiden haitoista puhutaan paljon, mutta ne ovat niin vähäiset, ettei niitä edes näy listalla. Tämä huomioituna rokottaminen sikainfluenssaa vastaan säästi muutamia tuhansia terveitä elinvuosia. Tällaiset tavalliset, mutta kohdalle sattuessaan elämänlaatua vakavasti huonontavat asiat eivät tuota uutisia. Paljon kohua herättänyt sikainfluenssarokotteen sivuvaikutuksena syntynyt narkolepsiaepidemia vuonna 2010 aiheutti seuraavana vuonna tehdyn arviomme mukaan muutaman sadan terveen elinvuoden menetyksen. vsk. Mutta näköpiirissä ei ole mitään, mikä nostaisi sen kuvassa edes näkyviin, onhan kaikkein pieninkin ryhmä sata kertaa suurempi. Kuva 1. Toki nykyään käytettäisiin toista rokotetta, koska silloin käytetyn rokotteen haitta on nyt tiedossa. Flunssa ja keuhkosyöpä saadaan samalle asteikolle, kun otetaan huomioon, kuinka kauan haitta kestää ja kuinka vakava haitta on. Rokottaminen siis selvästi paransi terveyttä kohutusta haitasta huolimatta. Kuoleman tapauksessa kesto on sama kuin samanikäisen henkilön odotettavissa oleva elinikä, ja haitta on sataprosenttinen. Kuinka kuolema ja flunssa lasketaan yhteen Tautitaakka on mittari, jolla yhdistetään erilaisia terveysvaikutuksia keskenään tarkastelemalla toisaalta menetettyjä elinvuosia ja toisaalta elämänlaadun heikentymistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tautitaakka Suomessa taudeittain vuonna 2017.
Tautitaakka Suomessa vuonna 2017 jaoteltuna tunnettujen riskitekijöiden mukaan.. Päättäjälle tämä on tärkeää tietoa, koska esimerkiksi tuhkarokko ja sikotauti on hävitetty niin perusteellisesti Suomessa, etteivät ihmiset enää muista millaisia vitsauksia ne olivat, tai edes tiedä, mitä vakavia haittoja niihin liittyi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kertomalla kesto ja haittakerroin keskenään saadaan selville, paljonko tervettä elämää on menetetty. Rokotuskampanjat, tupakkavalistus tai suolan vähentäminen joukkoruokailussa ovat kaikki toimenpiteitä, joiden tuloksellisuutta voidaan mitata arvioimalla tautitaakan pienenemistä. Kuva2. Tautitaakan avulla mennyttä, nykyistä ja mahdollista tulevaa sairastavuutta voidaan verrata, kun esimerkiksi mietitään, millaisiin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä ulkomailla esiintyvän tartuntataudin paluun estämiseksi. 58 Lievän flunssan osalta haittakerroin puolestaan on hyvin pieni, noin 0,005. Erilaisten tautien ja vaivojen yhteismitallistaminen on tavoitteena kaikilla tautitaakan mittareilla. Tautitaakan yksikkönä yleensä onkin haittapainotettu elinvuosi eli DALY (disability-adjusted life year). Muitakin samantapaisia mittareita on, esimerkiksi QALY (quality-adjusted life year), jossa painotetaan enemmän ihmisen toimintakykyä ja kivun määrää kuin ihmiselle annettuja tautidiagnooseja. Tautitaakassa on myös se etu, että voidaan mitata hävitettyä sairastuvuutta. vsk
Tähän kuuluvat ruokavaliot, jossa on liian vähän vihanneksia, hedelmiä, kuituja, monityydyttymättömiä rasvahappoja, kalsiumia, pähkinöitä ja kokojyvää sekä liikaa suolaa, sokeria, punaista tai prosessoitua lihaa ja transrasvoja. Kaikki muut terveysriskit ovat yhteensä runsaat 100 000 laatupainotettua elinvuotta. Kuolemantapausten arvioinnissa on ongelmansa Usein näkee erilaisten haittojen kuvauksessa käytettävän myös altistukseen kuolleiden lukumääriä. Ympäristöriskeistä suurimmaksi Suomessakin nousevat ilmansaasteet. Silakoissa on dioksiinia ja elohopeaa. Jos riskitekijää voi tehokkaasti vähentää, se kannattaa, vaikka ei haitta suurimpien listalla olisikaan. Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat noin 20 000 terveen elinvuoden menetyksen. Toiseksi suurin riskitekijäryhmä ovat ravitsemusriskit. Tupakka ja alkoholi ovat seuraavaksi tärkeimmät riskitekijät. Kuitenkaan ihmiset eivät ole tiedostaneet, että puun pienpoltto yksistään aiheuttaa puolet kotimaisista päästöistä, eikä omakotitalojen tulisijoille ole saatu laatunormeja. Terveellisiä rasvahappoja sisältävän silakan osalta tämä koskee erityisesti keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, joiden sydänriski alkaa olla koholla. 59 Terveysvalistaja päihittää uutistenlukijan Tautitaakkaa on hyödyllistä tarkastella myös sitä aiheuttavien riskitekijöiden suhteen (kuva 2). Kumpikin aiheuttaa yli 100 000 terveen elinvuoden menetyksen Suomessa. Terveysvalistajat selvästi osaavat asiansa, koska juuri näistä asioista he jaksavat ihmisiä muistuttaa ja valistaa. Pienet riskit voivat olla toisellakin tavalla tärkeitä. Huonot veriarvot ovat terveysriski vaikka ruokavalio olisi kunnossa, ja huono ruokavalio vaarantaa terveyden vaikka veriarvot olisivat hyvät. Tuoreessa tutkimuksessa arvioimme niiden aiheuttavan muutaman sadan terveen elinvuoden menetyksen Suomessa vuosittain. Tämä ei toki tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Mutta silakka on terveellistä ravintoa, ja ne tuottavat terveyttä usean tuhannen terveen elinvuoden verran. Heitä kuuntelemalla saa paremman kuvan elämän vaaroista kuin uutistenlukijalta. Sillä ei ole juuri muita riskitekijöitä, ja siksi melkein kaikki mesotelioomat johtuvat asbestialtistuksesta.. Tämä onkin kouriintuntuva tapa kuvata asiaa, mutta lukujen tulkinnassa on syytä olla tarkkana. Kuolemantapausten määrän tutkimisessa on ongelmana, että lähes aina tutkittavaa tautia aiheuttavat monet eri riskitekijät, ja siksi juuri tietyn riskitekijän takia kuolleet pitää arvioida epäsuorasti vertaamalla eri tavalla altistuneita ryhmiä. Lähes ainoa poikkeus on asbestin aiheuttama mesoteliooma eli keuhkopussin syöpä. Ympäristömyrkkyjen pelko voi siis aiheuttaa kymmenkertaisen terveyshaitan, jos se johtaa terveellisen ruoan karttamiseen. Nämä aiheuttavat yli 300 000 terveen elinvuoden menetyksen erityisesti sydänja verenkiertoelinten tauteihin mutta myös diabetekseen. Washingtonin yliopiston arviossa ylivoimaisesti tärkein riskitekijöiden joukko ovat aineenvaihdunnan riskitekijät, johon kuuluvat esimerkiksi kohonnut verensokeri ja -kolesteroli sekä korkea verenpaine ja painoindeksi. Puun pienpolttoa taajamissa pitäisi vähentää ja polttotekniikkaa parantaa, jolloin terveyshyötyjä saataisiin nopeasti. vsk. Maailmalla ilmansaasteongelmat ovat paljon pahemmat, ja eri arvioiden mukaan ulkoilman saasteet tappavat 3–4 miljoonaa ihmistä vuosittain, pääasiassa Aasiassa. Monet näistä ravitsemustekijöistä vaikuttavat edellä mainittuihin veriarvoihin, mutta molemmat ovat myös itsenäisiä riskitekijöitä
Terveysvaikutusarvioinnit sisältävät epävarmuuksia Terveysvaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuuksia käytetystä terveysmittarista riippumatta. 2016) kun taas Lelieveled ym. Luottamusvälit ovat yksi hyvä tapa kuvata terveysvaikutusten epävarmuuksia, mutta nekin pääasiassa rajoittuvat kuvaamaan riskisuhteen epävarmuuksia jättäen huomioimatta esimerkiksi altistuksen arviointiin liittyvät taikka menetelmälliset epävarmuudet. Arviot myös muuttuvat tutkimuksen myötä, ja esimerkiksi menetelmälliset muutokset tautitaakan laskennassa liittyen diskonttauksen poistamiseen kaksinkertaistivat pienhiukkasten tautitaakkaarviot. Tulkinnan tekee vaikeaksi se, että kummassakin tapauksessa kertyvä tutkimusaineisto näyttää samalta, jos väestössä elinvuosien menetys on yhtä suuri. 60 Väestötutkimuksilla voidaan saada selville, kuinka paljon enemmän väestössä on sairastuvuutta tai paljonko ihmiset menettävät elinvuosia. vsk. Pienhiukkasten maailmanlaajuisissa terveysvaikutusarvioissa on siirrytty käyttämään epälineaarisia annos-vastefunktioita, jotka poikkeavat muodoltaan aiemmin käytössä olleista (log-)lineaarisista funktioista. Toisaalta myös uudet tutkimukset annos-vastesuhteista voivat myös vaikuttaa merkittävästi terveysvaikutuksen arvioituun suuruuteen. Vaikka pienhiukkasten haitallisuuden arvioinnissa on menetelmästä riippuen merkittäviä eroja, ovat pienhiukkaset joka tapauksessa suuri ympäristöterveysriski Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Suomen kansallisissa arvioissa on ainakin tähän mennessä pitäydytty aiemmin käytetyssä funktion muodossa, jolloin arvioissa ei ole nähty yhtä suuria hyppäyksiä. Altiste voi lyhentää monien – jopa kaikkien altistuneiden – elinikää hieman, tai vaihtoehtoisesti haitta voi kohdistua harvoihin, jotka kuolevat selvästi nuorempina kuin ilman altistusta olisivat kuolleet. 2019 esittivät luvuksi 4010 (3260–4750). Eri riskitekijöiden terveysvaikutusarvioinnit voivat epävarmuuksiltaan erota paljonkin toisistaan. ” Vaikka pienhiukkasten haitallisuuden arvioinnissa on menetelmästä riippuen merkittäviä eroja, ovat pienhiukkaset joka tapauksessa suuri ympäristöterveysriski Suomessa.. Mutta paljon vaikeampaa on arvioida, kuinka monen kuolema johtui tutkitusta altisteesta. Niinpä arvio jonkin riskitekijän aiheuttamien kuolemien lukumäärästä tulee ajatella vain tilastollisena arvona, joka auttaa vertailemaan erilaisia tilanteita ja joka tiettyjen oletusten vallitessa pätee. 2018). Epävarmuuslähteisiin kuuluvat muun muassa altistuksen arviointi sekä altistuksen ja terveysvasteen välistä suhdetta kuvaavien annos-vastesuhteiden muoto ja riskisuhteet. Tuoreimmassa kotimaisessa arviossa pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan 1550 (1010–2160) kuolemantapausta (Lehtomäki ym. Menetelmien väliset erot eivät yleensä vaikuta siihenkään, mitkä ilmansaasteiden torjuntatoimet näyttävät kustannustehokkailta ja mitkä eivät. Tällä vuosikymmenellä on julkaistu useita päivityksiä kyseisiin funktioihin, mikä on merkittävästi vaikuttanut terveysvaikutusten arvioituun suuruuteen; globaalissa tutkimuksessa vuodelle 2015 Suomessa pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan noin 990 (95 % luottamusväli 260–1470) kuolemantapausta (Forouzanfar ym
68–74. Arvioinnin puuttuminen voi antaa virheellisen kuvan riskin puuttumisesta, tai päinvastoin riski voidaan kuvitella suureksi vaikka todellisuudessa haitat olisivat pieniä. Molemmat on tehty kansainvälisenä yhteistyönä, ja siksi ne ovat englanniksi. Riskien hallinnan kannalta – niin yhteiskunnan kuin myös yksilön näkökulmasta – on tärkeää, että kokonaiskuva riskeistä olisi mahdollisimman realistinen. Tekstissä mainitut arvioinnit narkolepsiasta ja silakasta löytyvät THL:n ylläpitämästä Opasnet-verkkotyötilasta (linkit ovat alla). Miltä oma kunta näyttää tautitaakan tai riskitekijöiden suhteen. Entä naapurikunnista. Lisätietoa löytyy netistä Artikkelissa esitellyt luvut ovat peräisin Washingtonin yliopiston tuottamasta verkkopalvelusta, jossa voi tarkastella maailman tautitaakkaa kokonaisuutena tai hyvinkin yksityiskohtaisesti (https://vizhub.healthdata.org/gbd-compare/). Lisälukemista ja nettityökaluja Asikainen A., Hänninen O. H., Afshin, A., Alexander, L. Ne ovat esimerkkejä konkreettisista vaikutusarvioinneista, joissa on yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tehty määrällisiä vaikutusarviointeja. Poikkeaako se maan keskiarvosta. & Kukkonen J. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312057566 Forouzanfar, M. vsk. Siellä on indikaattoreita esimerkiksi sairastavuudesta ja monista riskitekijöistä kunnittain. Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks, 1990-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. J. (2019). https://doi.org/10.1016/S0140-6736(16) 31679-8 Hänninen O., Karvosenoja N. ja Pekkanen J. A., Biryukov, S., ... Haitallisimpien riskitekijöiden tunnistaminen auttaa riskien vähentämistoimenpiteiden priorisoinnissa ja terveyshaittojen ehkäisyssä. R., Bhutta, Z. The Lancet, 388, 1659–1724. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Mitkä tekijät ehkä selittävät eroja. Ympäristö ja Terveys (44) 5/2013 p. Tautitaakkamenetelmät mahdollistavat terveysvasteiltaan moninaisten riskitekijöiden yhtenäistämisen ja siten vertailtavuuden. T., Anderson, H. & Cohen, A. Puun pienpolton ja ” Tautitaakkamenetelmät mahdollistavat terveysvasteiltaan moninaisten riskitekijöiden yhtenäistämisen ja siten vertailtavuuden.. Arviointeihin liittyvistä epävarmuuksista huolimatta luvut auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa eri riskitekijöiden tärkeydestä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on tilastosivusto Sotkanet (https://www.sotkanet.fi). Tällöin voi tarkastella asioita paikallisessa mittakaavassa, mikä ei Washingtonin yliopiston sivuilla ole mahdollista. 61 Päätelmät Median kautta syntyvä kuva suurimmista terveysriskeistä on vääristynyt, sillä kansanterveysvaikutuksiltaan suurimmat riskit harvoin ylittävät uutiskynnystä tavallisuutensa vuoksi. (2016)
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. https://vizhub.healthdata.org/ gbd-compare/ haettu 18.3.2019.. fi/sairastavuusindeksi/ haettu 18.3.2019. Opasnetin kirjoittajat. Landrigan ym. Ilmansuojelu-lehti 1/2019 16–21. org/10.1038/nature15371. http://fi.opasnet.org/fi/Tautitaakka_ Suomessa haettu 18.3.2019. Pozzer. Assessment of the health impacts of H1N1 vaccination. The contribution of outdoor air pollution sources to premature mortality on a global scale. Giannadaki, A. Pohjola, Jouni T. Tautitaakka. International Journal of Environmental Research and Public Health 15:736. Finais, D. Opasnet http:// en.opasnet.org/w/Swine_flu_assessment haettu 18.3.2019 Philip J. Evans, M. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu http://www.terveytemme. Tuomisto, Teemu Rintala. Virpi Kollanus, Marko Tainio, Mikko V. https://www.thl.fi/fi/web/ ymparistoterveys/riskinarvio/ tautitaakka haettu 18.3.2019. Laajan raportin mukaan ympäristön myrkyt ja epäpuhtaudet vaatimvat kuolonuhreja jo enemmän kuin sodat, nälänhädät ja liikenneonnettomuudet yhteensä. 62 katupölyn haittojen vähentäminen. Niko Kettunen. Saasteet tappavat 9 miljoonaa. Stanaway, J.D., Afshin, A., Gakidou, E., Lim, S.S., Abate, K.H., Abbafati, C., Abbasi, N., Abd-Allah, F., Abdela, J., Abdelalim, A., Abdollahpour, I., …, & Murray, J.L. Washingtonin yliopisto, Institute for Health Metrics and Evaluation. Nature 525 (2015) 367–371 http://dx.doi. vsk. https://doi.org/10.1093/ eurheartj/ehz135 J. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. European Heart Journal. Global, regional, and national comparative risk assessment of 84 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks for 195 countries and territories, 1990-2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. (2019). The Lancet commission on pollution and health. Tautitaakka Suomessa. http://www.mdpi. https://doi.org/10.1016/S01406736(18)32225-6 Sotkanet. org/10.1016/S0140-6736(17)32345-0 Lehtomäki H., Korhonen A., Asikainen A., Karvosenoja N., Kupiainen K., Paunu V., Savolahti M., Sofiev M., Palamarchuk Y., Karppinen A., Kukkonen J. com/1660-4601/15/4/736 Lelieveld, J., Klingmüller, K., Pozzer, A., Pöschl, U., Fnais, M., Daiber, A., & Münzel, T. https://www.hs.fi/tiede/ art-2000005422540.html haettu 18.3.3019. Helsingin Sanomat 26.10.2017. (2018). The Lancet (2017) http://dx.doi. Opasnet http:// en.opasnet.org/w/Goherr_assessment haettu 18.3.2019. Benefit-risk assessment of Baltic herring and salmon intake. 2018. Lancet (392): 1923-94. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. Seturi-hanke ja Washingtonin yliopiston IHME-instituutin arvio. Yhteenvetoa tautitaakka-arvioista, mm. & Hänninen O. Lelieveld, J.S. Jouni T. Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions. Tuomisto, Arja Asikainen
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk. 63 Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi
vsk. Näytteet ottivat ympäristöpalveluiden tarkastajat ja näytteet tutki MetropoliLab Oy. Kulkuväylä, allastila (lattiapinta) 8. Lattiakaivon välitön läheisyys, pesutila (lattiapinta) 6. Jokaisesta kohteesta otettiin pintasivelynäytteitä kahdeksasta ennalta määritellystä näytteenottopisteestä. Projektin toteutus Projektin näytteenotto tapahtui ajalla 22.2.–28.9.2018. 64 Projektin tausta ja tavoitteet Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikkö teki projektiluontoisen selvityksen uima-allastilojen pintahygieniasta vuonna 2018. Projektissa selvitettiin Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen hygieniatasoa pintapuhtausnäytteiden avulla. Kulkuväylä, allastila (lattiapinta) Näytteenotto tapahtui aseptisesti laboratorion näytteenotto-ohjeistuksen mukaisesti. Kunkin näytteenottoalueen pinta-ala oli Lotta Kivikoski, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki Ympäristöterveysyksikkö Uima-allasja märkätilojen pintahygienia kuntoutuslaitoksissa ja hotelleissa Kuvat: Lotta Kivikoski. Projektissa pyrittiin selvittämään kohteiden pintahygienian tasoa, eri mikrobien esiintyvyyttä kohteiden pinnoilla ja märkätilojen siivouksen riittävyyttä. Lattiakaivon välitön läheisyys, pesutila (lattiapinta) 5. Näytteenottopisteet olivat: 1. Saunan alin laude 7. Kulkuväylä, pesutila (lattiapinta) 4. Yhteensä näytteitä tutkittiin 80, joista 32 otettiin hotelleista ja 48 kuntoutuslaitoksista. Kulkuväylä, pesutila (lattiapinta) 3. Istuintaso, pukuhuone 2. Projekti oli jatkoa vuonna 2017 tehtyyn uimahallien pintahygieniaprojektiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Näytteenottokohteina oli neljä hotellia ja kuusi kuntoutuslaitosta
Tulosten arvioinnissa käytettiin laboratorioeläinlääkäripäivien 4.5.1995 konsensusehdotusta: Esiintyvät mikrobit Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti kohonneet aerobisten mikrobien pitoisuudet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Pintahygienianäytteet toimitettiin laboratorioon, jossa niistä tutkittiin Pseudomonas aeruginosa, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, hiivat ja homeet. Näytteenottopaikka allastilan kulkuväylällä.. Kohonneita hiivapitoisuuksia analysoitiin 18 %:ssa näytteistä (14 kpl) ja hometta esiintyi 10 %:ssa näytteistä (8 kpl). Pintahygienianäytteiden tulokset Projektin perusteella allasja märkätilojen hygienia ei ole toivottavalla tasolla ja tilojen pintahygieniaa tulee parantaa. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei todettu yhdessäkään tutkitussa näytteessä. Tutkimuksissa käytettiin yllä olevassa taulukossa lueteltuja määritysmenetelmiä. 65 10 x 10 cm. Aerobisten mikrobien osalta huonoksi luokiteltiin kaikkiaan 33 % (26 kpl) näytteistä, välttäväksi 36 % (29 kpl) ja hyviksi 31 % (25 kpl). Näytteet otettiin puhdistetuilta ja kuivilta pinnoilta ennen asiakkaiden pääsyä tiloihin. vsk. Projektissa otetuista näytteistä peräti 70 %:ssa (56 kpl) pintahygienia oli heikentynyt. Puhtaanapidon kriittiset pisteet Puhtaanapidon kannalta kriittisimmiksi pisteiksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt ja saunojen alimmat lauteet, kuten myös vuoden 2017 selvityksessä. Näistä paikoista otetuista näytteistä 80 % oli hygienialtaan heikentyneitä
Siivousajat ja -tiheydet Kyselyn perusteella lähes kaikissa kohteissa perusteellinen siivous tehdään päivittäin. Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot, joiden näytteistä 30 % oli hygienialtaan heikentyneitä. Kuntoutuslaitoksissa taas tyypillisesti perusteellinen siivous tehdään aamulla. Osalla kohteista siivoussuunnitelma on päivitetty viimeksi 2–3 vuotta sitten, joten siivoussuunnitelman ajantasaisuudesta on syytä varmistua. Siivouksen ajoittamisessa on huomioitava, että lika saattaa kuivuessaan kiinnittyä pintoihin tiukemmin. Kohdetyyppien ja kohteiden väliset erot Tässä projektissa hotellien allasja märkätiloista saatiin hieman heikompia tuloksia kuin kuntoutuslaitosten vastaavista. vsk. Yksittäisten kohteiden välillä on havaittavissa merkittäviä eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa. Näiden kohteiden pintahygienianäytteiden tulokset vahvistavat asian. Yhdessä kuntoutuslaitoksessa vain yhden näytteen (13 %) hygienia oli heikentynyt, kun taas kahdella huonoimmalla kaikki näytteet (100 %) olivat hygienialtaan heikentyneitä. Näytteenotto saunan lauteilta.. 66 Pesuja allastilojen kulkuväylien näytteistä noin 70 % oli hygienialtaan heikentyneitä, joten myös näiden alueiden hygieniassa on parantamisen varaa. Selvityksen tulokset Projektinäytteenoton yhteydessä selvitettiin kohteen puhtaanapidon tasoa ja siivouskäytäntöjä. Tyypillisesti hotelleissa perusteellinen siivous tehdään keskellä päivää aamuja iltauintien välissä. Useissa kohteissa siivoussuunnitelma on varsin yleisellä tasolla, joten sitä voisi vielä tarkentaa. siivoussuunnitelma) ja haastattelemalla kohteen henkilökuntaa. Perusteellinen siivous tulisi tehdä päivittäin vaikeasti poistettavan biofilmin muodostumisen estämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Poikkeuksena oli kaksi kohdetta, joissa perusteellinen siivous tehtiin harvemmin (1–5 kertaa viikossa) ja päivittäin tehtiin kevyempi ylläpitosiivous. Heikoimmista kohteista toinen oli hotelli ja toinen kuntoutuslaitos. Perusteellisen siivouksen ajankohta vaihteli kohteissa aukioloaikojen mukaan. Asiat selvitettiin tarkastamalla (esim. Kohteen asiakasmäärällä ei ollut tässä projektissa havaittavaa vaikutusta tuloksiin. Hotellien näytteistä 75 % (24 kpl) oli hygienialtaan heikentyneitä, kun taas kuntoutuslaitosten vastaava luku oli 67 % (32 kpl). Muilla kohteilla hygienialtaan heikentyneitä näytteitä oli 38–89 % otetuista näytteistä. siivousvälinevarasto), asiakirjojen perusteella (esim. Siivoussuunnitelma Kyselyn perusteella kaikissa kohteissa on käytössä siivoussuunnitelmat
Ympäristöterveysyksikön tekemillä allastilojen tarkastuksilla on havaittu, että monissa kohteissa lattiakaivojen kansia ei Huonokuntoisia pintoja ja syviä saumoja näkyvillä.. tavaroita säilytetään lattialla). Lattiakaivojen kansien puhdistamista ei selvitetty tässä projektissa, mutta niiden hyvällä puhdistamisella voidaan parantaa lattiakaivon alueen hygieniaa. 67 Siivousvälinevarasto ja siivousvälineet Siivousvälinevaraston tiloissa, kunnossa ja/ tai siisteydessä oli puutteita kuudessa kohteessa kymmenestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Allasja märkätilojen rakenteiden huolellinen kunnossapito on erittäin tärkeää, jotta kaikki tilojen pinnat pysyvät ehjinä ja helposti puhtaana pidettävinä. Pintahygienianäytteet Vain kolmessa kohteessa pintahygienianäytteitä oli otettu säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Yleensä siivoustilojen tilat ja ilmanvaihto eivät ole riittävät edes pienimuotoiseen kuivattamiseen. Esimerkiksi rikkinäiset pinnat ja syvät saumakohdat vaikeuttavat puhtaanapitoa. Kahdessa kohteessa, joiden pintahygieniassa todettiin vähiten huomautettavaa, siivouksen laatua seurattiin säännöllisin pintahygienianäyttein. Puutteita oli erityisesti siivoustilan siisteydessä ja/tai kunnossa ja välineiden säilyttämisessä (esim. vsk. Asia olikin kunnossa kaikissa kohteissa yhtä lukuun ottamatta, jossa osa siivousliinoista kuivattiin siivoustiloissa. Hyvä pintahygienia näyttää olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Neljässä kohteessa näytteitä ei ollut otettu lainkaan. Tulosten pohdinta Useat Helsingin allastilat alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella ja tilojen pinnat ovat kuluneet ja jopa osin rikkinäisiä. Siivousvälineet tulee pestä ja kuivata koneellisesti käytön jälkeen. Lisäksi kolmessa kohteessa näytteitä oli otettu satunnaisesti ja/tai ohjeistus ja tulosten dokumentointi oli puutteellista
Siivouksen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen tarvitaan säännöllisesti tehtävää arviointia pintojen puhtaustasosta. Monet kohteet ovat jo alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota siivoojien osaamisen varmistamiseen. Allasja märkätiloja saavat siivota vain ammattitaitoiset henkilöt, joiden tulee osoittaa osaamisensa toiminnanharjoittajan osoittamalla tavalla. Hygienian varmistamiseksi allasja märkätiloille tulee olla oma hyvin varusteltu siivousvälinetila ja omat siivousvälineet. Lisäksi allasja märkätilojen hygieniaa voidaan parantaa oikein valituilla siivousmenetelmillä ja puhdistusaineilla. Allasja märkätilojen siivoustiloissa havaittiin paljon puutteita. Jatkotoimenpiteet Projektissa mukana olleita kohteita on ohjeistettu tilojen pintahygienian parantamiseen erillisellä kirjeellä (kts. Kyselyn perusteella useissa kohteissa siivoussuunnitelma on varsin yleisellä tasolla tai sitä ei ole pidetty riittävän hyvin ajan tasalla. (09) 310 31595 uimavesilaatuvalvonta@hel.fi Näytteet viedään laboratorioon tutkittavaksi.. yhteenveto). Ajan tasalla oleva, riittävän yksityiskohtainen siivoussuunnitelma on välttämätön siivouksen laadun varmistamiseksi. Projekti jatkuu vuonna 2019, jolloin otetaan uusintanäytteitä jo mukana olleista kohteista sekä otetaan mukaan myös uusia kohteita. Lisätiedot: Ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski p. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Projektissa huonoimpia tuloksia saanneilta kohteilta on pyydetty lisäksi selvitystä toimenpiteistä pintahygienian parantamiseksi ja osalta otetaan myös uusintanäytteitä vuoden 2019 aikana. 68 puhdisteta ja desinfioida riittävällä tavalla. Siivoushenkilökunnan suositellaan osoittavan osaamisensa uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamistestillä (ylläpitäjä SSTL Puhtausala Ry). Siivoustilan kuntoon, siisteyteen ja järjestykseen sekä siivousvälineiden puhtauteen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Projektin tulokset vahvistavat, että pintojen puhtauden aistinvaraisen tarkastamisen lisäksi tarvitaan pintahygienianäytteiden ottoa. Siivousvälinevaraston tulee sijaita allasja märkätilojen välittömässä läheisyydessä eikä allasja märkätiloissa käytettäviä siivouskärryjä tule viedä likaisemmille alueille
Siivoustilat ja –välineet • Allasja märkätilojen asianmukaisesti varusteltu oma siivoustila • Siivoustilan ja -välineiden puhtaanapito ja siisteys 3. Siivousmenetelmät ja puhdistusaineet • Siivous mahdollisimman pian tilojen käytön päättymisen jälkeen • Riittävä mekaaninen puhdistus • Pintojen huuhtelu ja kuivaus pesun jälkeen • Puhdistusaineiden soveltuvuus ja oikea annostelu sekä riittävät vaikutusajat • Hyvä työtapahygienia, esim. vsk. 69 TOIMENPITEET UIMA-ALLASJA MÄRKÄTILOJEN PINTAHYGIENIAN PARANTAMISEKSI 1. Siivouksen laadun varmistaminen • Säännöllinen arviointi pintojen puhtaustasosta • Pintojen puhtauden aistinvaraisen tarkastamisen lisäksi tarvitaan pintahygienianäytteiden ottoa 7. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Siivoojien osaamisen varmistaminen • Siivoushenkilökunnan ohjeistus ja koulutus • Siivouskäytäntöjen ja siivoustyön tuloksen seuranta ja arviointi 6. Siivoussuunnitelma • Ajan tasalla oleva ja riittävän yksityiskohtainen siivoussuunnitelma • Huomioitu harvemmin tehtävät perusteellisemmat siivoukset ja/tai tehtävät • Häiriötilanneohjeistuksen ajantasaisuus, esim. oikea työjärjestys, henkilökunnan käsihygienia 5. eritevahinkojen siivouskäytännöt 4. saumojen kunto • Ilmanvaihdon huolto ja kunnossapito sekä riittävyys kaikissa tiloissa 2. tiloissa ulkovaatteissa ja -jalkineissa kulkemisen estäminen, peseytymisohjeet, ohje uimapuvun käyttöön • Ohjeiden noudattamisen valvonta.. Tilojen kunnossapito ja ilmanvaihto • Tilojen huolto ja kunnossapito ja kunnossapitosuunnitelmat • Pintojen ehjyys ja puhtaana pidettävyys, esim. Hygieniaohjeistus • Riittävä käyttäjien hygieniaohjeistus, esim
70 Suomen ympäristökeskus tutki viime keväänä Tampereen Hiedanrannan alueelle soveltuvien erottelevien sanitaatioratkaisujen ympäristövaikutuksia. T ampereen Hiedanrantaan on suunnitteilla uusi 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan alue, jolla toteutetaan kiertotalouden periaatteita. Tampereen kaupungin SYKEltä tilaamassa selvityksessä verrattiin tavanomaiseen vesikäymälään perustuvaa sanitaatioratkaisua syntypaikalla käymäläjätevesijakeet erottelevaan alipainekäymälään ja virtsan erottelevaan käymäläratkaisuun. SYKE Uusilla käymäläratkaisuilla haitalliset ympäristövaikutukset pienemmiksi – case Hiedanranta. Puhdistamolietteen fosfori ei sovellu niin hyvin lannoitteeksi, koska fosfori on lietteessä pääosin kemiallisesti sitoutuneena. Suurin osa typestä päätyy vesistöihin tai biologisen typenpoiston seurauksena ilmaan. Tavoitteena on ottaa askel kohti urbaania ravinneja energiatehokasta superkorttelia ja laatia toimintamalli sen toteuttamiseksi. Selvitystä tehdään ympäristöministeriön rahoittaman RAKI2-ohjelman NutriCity-hankkeessa. Alipainekäymälöihin ja virtsan erotteleviin käymälöihin perustuvilla järjestelmillä voidaan saada nykykäymälöihin verrattuna moninkertaisesti ravinteita hyötykäyttöön. Erottamalla virtsa heti käymälässä ja käsittelemällä se omana jakeenaan voidaan saada hyötykäyttöön yli puolet jätevesien sisältämästä typestä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Nykyisillä vesivessoilla ja keskitetyllä jätevedenpuhdistuksella typestä saadaan hyötykäyttöön alle kymmenesosa. Alueelle soveltuville sanitaatiojärjestelmille tehtiin viime keväänä koko elinkaaren kattava ympäristövaikutusten arviointi. Alipainekäymälällä on mahdollista saada talteen vieläkin suurempi osa käymäläjätevesien ravinteista, jos myös käymäläjätevesien jatkokäsittelyssä, mädätyksessä, syntyvien kuivatusvesien sisältämät ravinteet hyödynnetään. Lisäksi jätevedenpuhdistamoille joutuva typpikuormitus pienenee alle viidennekseen ja fosforikuormitus noin kolmannekseen pienentäen merkittävästi erityisesti jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälkeä. Virtsan ja käymäläjätevesien erottelu parantaa myös talteen otetun fosforin laatua kasvilannoitteena. Ravinteet tehokkaasti talteen Selvityksen mukaan molemmat erottelevat käymälävaihtoehdot olivat ravinteiden talteenotossa nykyvaihtoehtoa parempia. Ympäristövaikutukset pienenevät Tulosten perusteella jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki laskee erottelevilla käymälävaihtoehdoilla noin neljännekseen ja vesistön rehevöityminen alle puoleen tavanomaiseen käymälään verrattuna. Jatkossa testataan kerrostaloihin soveltuvia alipainekäymälöitä ja virtsan erottelevia käymälöitä sekä esimerkiksi kalvotekniikoita virtsan käsittelyyn. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ravinteet saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, koska niitä ei laimenneta kotitalouksissa syntyvillä harmailla jätevesillä. Hankkeen toteuttavat Tampereen kaupunki, SYKE ja Tampereen ammattikorkeakoulu
Opas on päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaoppaasta. vsk. Oppaan tavoite on toimia uimahallien hygienian hallinnan, omavalvonnan ja siivoustyön suunnittelun apuna sekä tarjota käytännön ohjeita kaikille uimahallien ja muiden kosteiden tilojen siivouksesta ja hygieniasta vastaaville sekä valvoville viranomaisille. koulutusmateriaaliksi. 71 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Opas on erinomainen tietolähde mm. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Kirjoittajat: Jutta Kivikallio, Tuula Suontamo, Jari Keinänen, Kaarina Kärnä, Salli Lindstedt, Päivi Aalto UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas Hinta 28,00 euroa + toimituskulut (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. alv. ISBN 978-952-9637-54-6 UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Oppaan tiedot on sovellettavissa myös kuntoutuslaitoksien, hotellien ja laivojen allasosastojen ja oheistilojen sekä urheiluja jäähallien peseytymisja pukeutumistilojen puhtaanapitoon sekä myös ohjeistukseksi julkisissa rakennuksissa, taloyhtiöissä ja kotitalouksissa käytössä olevien ed. Oppaan kirjoittajat edustavat maamme eturivin asiantuntemusta uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniasta.. mainittujen tilojen puhtaanapitoon
Yhdistys oli jo pitkään vastannut maamme terveystarkastajien koulutuksesta ja pätevyydestä erillisen tutkintolautakunnan kautta. Maassamme ilmestyi jo tuolloin eräitä ammattilehtiä, joiden sisältö sivusi jossain Tapio Välikylä Ympäristö ja Terveys-lehden viisi vuosikymmentä Tänä vuonna ilmestyy Ympäristö ja Terveys-lehden 50. Se kertoo julkaisun löytäneen oman toimintalokeronsa ja lukijansa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 72 Mistä kaikki alkoi Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys ry perusti Ympäristö ja Terveys-lehden vuonna 1970. vsk. Julkaisemisen aloittamiseen vaikuttivat vahvasti yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juhani Stén ja Risto Aurola Lääkintöhallituksesta. vuosikerta. Yhdistys järjesti terveystarkastajille 1950-luvun alusta lähtien perusja jatkokursseja. Ammattilehtimaailmassa tämä merkkipaalu on upea saavutus. Matkan varrella on tapahtunut useita henkilötai muita muutoksia, mutta alun perin määritelty linja on pitänyt: lehti tarjoaa ajankohtaista ja luotettavaa tietoa ympäristöalan kehityksestä ja alan lainsäädännön soveltamisesta päätösten tekemisen tueksi.. Terveystarkastajien osaamisvaatimukset kasvoivat, ja vuonna 1970 Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa aloitti reilut 30 innokasta terveysteknikko-opiskelijaa. Koulutuksen tavoitteena oli tuottaa kuntiin terveysja työsuojelutarkastajia
vsk. Kustantaja toimi Helsingissä vuoden 1998 Kirjoittaja, Ympäristö ja Terveys-lehden entinen päätoimittaja Tapio Välikylä työskenteli yrityksen palveluksessa lähes neljä vuosikymmentä.. Monet teemat ovat olleet käsikirjatyyppisiä lehtiä, joita on käytetty oppimateriaalina erilaisissa oppilaitoksissa ja joiden sisältö ei ole vanhentunut useammassakaan vuodessa. Tähän saumaan Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys ry perusti uuden julkaisun, Ympäristö ja Terveys-lehden. Tämä koko ja sidontatapa ovat säilyneet läpi vuosikymmenten. Sisällön painopiste oli vesiensuojelussa, vesistöjemme huono tila oli todennäköisesti merkittävin ympäristömme pilaantumisen merkki. Sisältö kehittyy Ympäristö ja Terveys-lehden toimintaidea on ollut alusta alkaen samankaltainen: asiantuntijakirjoituksista koostuva usein teemapohjainen monipuolinen kokonaisuus. Muutto Poriin Kahden ammattilehden toimittaminen eri paikkakunnilla, yhteensä 12–14 numeroa vuodessa, ja kustantajan muu julkaisutoiminta sekä koulutustoiminnan kehittäminen vaativat resursseja ja toimintatilaa. Maasta puuttui kuitenkin ammattimaisesti toimitettu ja tuotettu ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. Kustantajan muutoksen jälkeen käsiteltävät aiheet ja lehden teemat muuttuivat vähitellen ympäristösuojeluja mittaustekniikan suuntaan. Tässä vaiheessa lehden toimitussihteeriksi valittiin Tapio Välikylä, joka oli lehden vakituisessa palveluksessa vuoteen 2017 saakka. Lehden kooksi ja sidonnaksi valittiin B5 ja liimaselkä. Pariin otteeseen lukijakyselyssä on tätä asiaa kysytty ja vastauksissa on oltu harvinaisen yksimielisiä, lehti on hyvä näin. Elintarvikevalvonta oli mukana vuoteen 1986 saakka, jolloin alkoi ilmestyä saman kustantajan Elintarvike ja Terveys-lehti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kaikki edellä mainitut aiheet olivat hyvin ajankohtaisia aiheita tuolloin. Ympäristö ja Terveys-lehden kustantaja vaihtui vuonna 1979. 73 määrin ympäristöterveydenhuoltoa. Katsottiin, että maassamme tarvitaan laadukas ympäristöterveydenhuollon erikoislehti. Vuosikymmen alussa Ympäristö ja Terveyslehden kanssa hyvin samankaltainen julkaisu Kansanterveys fuusioitui Ympäristö ja Terveys-lehteen ja lehden toimituskuntaan liittyi terveystarkastaja Erkki Ketola, joka vastasi monia vuosia Ympäristö ja Terveyslehden elintarviketeemoista ja myöhemmin erillisen Elintarvike ja Terveys-lehden tuottamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehdessä käsiteltiin ensimmäisen vuosikymmenen aikana runsaasti elintarvikehygieniaan liittyviä aiheita, ja myös tarttuvat taudit olivat vahvasti esillä
Elintarvike ja Terveys-lehteä oli toimitettu porilaisin voimin, joten toimintojen yhdistäminen lisäsi tehokkuutta ja oli kaikin puolin muutenkin viisas ratkaisu. Monipuolista toimintaa Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin toiminta vilkastui edelleen. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle myönnettiin helmikuussa 2019 Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Opasja kirjatuotantoa lisättiin, samoin sidostyhmille kohdennettuja koulutuksia, jotka toteutettiin omakustannus-, tilausja yhteistyökoulutuksena. Kustannustaso oli Porissa huomattavasti alhaisempi kuin Helsingissä. Muutto oli monessakin mielessä hyvä ratkaisu. Kestävä kehitys on mukana edelleen, ehkä hieman uudelleen muotoiltuna. Ympäristö ja Terveys-lehden sisältöön ilmestyivät kestävä kehitys, ympäristömerkit ja -sertifioinnit ja muut ajankohtaiset aiheet. Päätoimittaja Tapio Välikylä jäi eläkkeelle 2017 ja hänen työtään jatkaa päätoimittaja Kaarina Kärnä. Viime vuosina on pureuduttu ilmastonmuutokseen ilmiönä ja sen torjuntaan. vsk. Tämä on ollut ammattilehden tehtävä nyt ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Sisäilmaja asumisterveysaiheita käsiteltiin myös vähintään yhdessä teemassa vuosittain. Supistuvaa levikkiä on paikattu kehittämällä lehden sisältöä paremmin vastaamaan lukijoiden toiveita ja mahdollistamalla myös muita lukukanavia kuin perinteinen printtilehti. Ympäristö ja Terveys-lehti 100 v. 74 loppuun ja muutti vuodenvaihteessa Poriin. Muuton jälkeen toiminta vilkastui voimakkaasti ja henkilökuntaan tuli ensin osa-aikainen toimistosihteeri, myöhemmin täysiaikainen. tuottamaan Ympäristö ja Terveys-lehteä. Tiedon luotettavuus ja kvasitiedon seulonta ovat yhä tärkeämpiä tehtäviä. Vakavasti otettavakin tutkimus tuottaa hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia tai hyvin vaatimattomasta tutkimusasetelmasta tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä – tai jopa tietoa pimitetään. Paperisen lehden loppua on povattu jo vähintäänkin 10 vuotta. Jätehuolto ja pilaantuneet maat olivat myös kestoaiheita, vesiensuojeluakaan ei unohdettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lehti on tilattavissa ja luettavissa myös näköislehtenä. Yhteiskunnallisena yrityksenä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja muiden toimivien viestintäkanavien muodossa.. Sitten palkattiin markkinointiin osaaja ja siinä vaiheessa, kun Erkki Ketola vetäytyi toiminnasta, palkattiin toinen henkilö toimitukseen mm. Toki ammattilehtien levikit ovat supistuneet, ja tämä kehitys on myös Ympäristö ja Terveys-lehdessä toteutunut
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk. 75 LEHDEN ALKUTAIPALEEN SATOA:
He kehittivät myös Tapio Välikylä Jouko Tuomisto – mister ympäristöterveys Jouko Tuomisto on emeritusprofessori, tutkija ja tiedekirjailija. Hän oli keskeinen vaikuttaja Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston kehittämisessä kansainvälisestikin tunnustetuksi tutkimusyksiköksi. Tuomisto toimi Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorina ja osastonjohtajana vuosina 1983–2004. vsk. Walaszek ja myöhemmin aivan keskeiseksi osoittautunut toksikologian professori John Doull. Tänä keväänä hän täyttää 80 vuotta. Tämä johti tutkimuksiin histamiinin ja serotoniinin vaiheista sekä hermosoluissa että niiden mallina käytetyissä verihiutaleissa. 76 J ouko Tuomiston ura on ympäristöterveyden tutkimuksen kannalta upea. Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. Emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan hän ei tietoisesti valinnut ympäristöterveyttä vaan että hänen uransa on tyypillinen esimerkki suunnittelemattomista valinnoista. ”Tutkimustyöni aloitin neurofarmakologiassa, koska olin kiinnostunut keskushermoston ja psyyken toiminnoista. Miksi ympäristöterveys Useimmiten uraja elämäntyövalinnat tapahtumat sattumanvaraisesti, yksi sattuma seuraa toistaan ja näin muodostuu polku, joka jälkeenpäin tarkasteluna näyttää siltä, että valinnat olisi tehty tietoisesti. Hän on vaikuttanut tutkimusympäristössä ympäristöterveyden aseman vankistamiseen ja hänen ja hänen työryhmänsä tuottama tutkimusja muu materiaali on merkittävää kansallisesti ja kansainvälisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Olen aina pitänyt kemiasta ja uskoin kemian olevan ratkaisu myös aivojen toiminnassa. Tämä jatkui vielä väitöskirjan (1968) jälkeen post-doc-vaiheessa Kansas Cityssä, jossa minulla oli kaksi tärkeää esikuvaa, ohjaajani Edward J
Niinpä olin tässä virassa vuodet 1978–1982. Jouko Tuomisto.. • Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopisto 1968. • Helsingin yliopiston farmakologian apulaisprofessori 1977. • Osa-aikainen ympäristöterveydenhuollon professori 1998–2003. • Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja (professori) 1983–2004. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Sen aikana panin alulle toksikologian koulutuksen, mutta en ehtinyt juuri muuta kuin rakentaa sen rungon vuoteen 1982 mennessä ja saada lahjoituksena yliopistolle apulaisprofessuurin lääkeainetoksikologiaan.” Ympäristöterveys puski esiin 1970-luvun alussa Ympäristön pilaantuminen ja sen myötä ympäristötietoisuus heräsi 1970-luvun alussa. Siinä joutui ensi kosketuksiin sen hetken eturivin tutkijoiden kanssa sekä farmakologiassa että toksikologiassa, ja se muokkasi tulevaa uraani merkittävällä tavalla. vsk. • Kuopion korkeakoulun toksikologian ja farmakokinetiikan professori 1978–1982. • Lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto 1965. • Tuomisto oli akatemiaprofessorina 1991–1996. • Filosofian tohtori (PhD) farmakologiassa ja toksikologiassa, Kansasin yliopisto 1972. Tältä ajalta meillä on useita melko tunnettuja yhteistutkimuksia.” ”Vuosina 1974–76 yliopistolaajennuksien vuoksi farmakologiassa ja toksikologiassa oli auki kokonainen nippu professuureja ja apulaisprofessuureja ja hain niistä useampaa. Päädyin Helsingin yliopiston farmakologian apulaisprofessorin virkaan, ja olin jo perumassa Kuopion korkeakoulun toksikologian ja farmakokinetiikan viran hakupapereita, kun silloinen rehtori Tapani Vanha-Perttula suostutteli minut pysymään haussa ja suureksi hämmästyksekseni tulin valituksi. ”Suomessa jouduin heti tuleen, kun Helsingissä oli luvattu järjestää Farmakologian maailmankongressi 1975 ja jouduin sen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajaksi. Käytännön laboratoriotyöstä ei näinä vuosina olisi kuitenkaan tullut juuri mitään, ellei Leena-vaimoni olisi ollut tukena sekä laboratoriossa että kotona. 77 tietokoneohjattua opetusta ja tenttejä, jotka olivat hetken aikaa käytössä Suomessakin. Vuosina 2002–2004 hän johti Ympäristöterveyden riskinarvioinnin huippuyksikköä. Tein siellä PhD-väitöskirjan (1972), joka koski amiinien rakennevaikutussuhteita”, muistelee Jouko Tuomisto. Suomen Luonnonsuojeluliitossa oli tehty vallankumous ja yhteiskunnalKoulutus ja tutkijanura • Ylioppilas, Ilmajoen yhteiskoulu 1957
Sen ensimmäinen painos ilmestyi 1978 ja kymmenes (jonka toimittamisessa en ole mukana) vuonna 2018. ”Farmakologian ja pieneltä osin toksikologian opetuksen osalta suurin merkitys lienee Farmakologian ja toksikologian oppikirjan toimittaminen. Kirjoitin Helsingin Sanomiin alakertaartikkelin, jossa todettiin, että Kuopion korkeakoulussa on sekä toksikologian koulutus että ympäristöhygienian koulutus. ”Väyrynen luki sen ja totesi sisällön sopivan puolueen tavoitteisiin, ja esitti budjettikirjaan yhden sanan lisäystä: Kuopioon. Tuomisto on ollut aktiivinen useissa kansainvälisissä järjestöissä kuten Maailman farmakologiliitossa (IUPHAR, Kuudennen kansainvälisen farmakologikongressin ohjelmajohtaja 1975), Kansainvälisessä toksikologiliitossa (IUTOX) ja Euroopan toksikologiyhdistyksessä (Eurotox, jonka 26. Niitä löytyy farmakologian ja toksikologian sekä oman alamme kannalta tärkeältä ympäristöterveyden alalta. En ollut kauhean innostunut, koska toksikologian kehittäminen yliopistossa oli ihan kesken, mutta monien vaiheiden jälkeen laitoin paperini sisään ja hoidin osastonjohtajan virkaa sitten vuodesta 1983 eläkkeelle jäämiseen saakka, tosin olin virkavapaana 1990-luvulla kuutisen vuotta akatemiaprofessorin virassa.” Tuomiston uran kohokohtia Emeritusprofessori Jouko Tuomiston monivaiheiseen uraan mahtuu monia uraauurtavia vaiheita. ”Muun muassa Äänekosken hiivapölyongelmia varten Lääkintöhallitus perusti erityisen selvitysryhmän, joka aika kunniakkaasti vei asian ratkaisuun, mutta osoitti samalla, että tällaisia ongelmia varten tarvitaan pysyvämpi organisaatio. Jouko Tuomisto ajoittaa myös ympäristöterveyden merkityksen esille nousun näihin aikoihin. Siksi kannattaisi perustaa sen läheisyyteen valtion tutkimuslaitoksen yksikkö, joka olisi Lääkintöhallituksen ja ministeriöiden välittömänä apuna ja työrukkasena ympäristöterveysasioissa.” Tuomisto kertoo lähettäneensä kirjoituksensa silloiselle Mauno Koiviston hallituksen II sosiaalija terveysministeri KatriHelena Eskeliselle, joka kertomansa mukaan antoi sen ulkoministeri Paavo Väyryselle, kun valtioneuvosto käsitteli vuoden 1982 budjetin määrärahaa ympäristöhygienian ja toksikologian osaston perustamiseksi Kansanterveyslaitokseen. Ongelmat olivat hyvin konkreettisia ja useimmiten omin aistein havaittavia. Niin sana lisättiin yksimielisesti, ja osaston sijoituspaikaksi tuli Kuopio Helsingin sijasta.” ”Laitoksen johtaja Jussi Huttunen ilmoitti, että hoida putiikki sitten kanssa, kun olet tämän sekamelskan aiheuttanutkin. Kongressin presidentti 1985, myönnettiin Eurotox Merit Award 2006).. vsk. ”Ympäristöterveyden kannalta suurin Jouko Tuomiston kansainvälinen toiminta Tuomisto on toiminut asiantuntijana ympäristöterveysasioissa muun muassa valtionhallinnolle, Euroopan unionille, Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolle (EFSA) ja Maailman terveysjärjestölle (WHO). 78 lisen keskusteluun nousivat ympäristöongelmat vahvasti. Ministeri Kalevi Kivistö ilmoitti tukevansa esitystä, jonka jälkeen sosialidemokraatit ilmoittivat, että eivät he tätä vastusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Olen siis epäsuorasti opettanut lähes kaikkia lääketieteen ja farmasian opiskelijoita Suomessa 1970-luvun lopulta alkaen”, sanoo Tuomisto
vsk. Nyt nähdään sen hyödyt, kun sekä pienhiukkaset että ilmastonmuutos nähdään paljon suuremmiksi uhiksi terveydelle kuin ydinvoima. Tänä keväänä 80 vuotta täyttävällä Jouko Tuomistolla riittää tekemistä myös kotona.. Olen ollut otettu siitä, että asian puitteissa eduskunnan valiokunnissa tehty asiantuntijatyö on osaltaan vaikuttanut suomalaisten poliitikkojen melko rauhalliseen suhtautumiseen ydinvoimaan.” Julkaisijan roolissa Tuomisto on ollut ahkera kirjoittaja yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisusarjoissa sekä alan tieteellisissä sekä ammattija päivälehdissä. ”Tämä on hyvin nähty ydinvoiman suhteen, jossa vastustus on ollut enemmän pelkoihin ja ideologiaan perustuvaa kuin tieteellisiin tosiasioihin. 79 merkitys on varmaan ollut osaston perustaminen Kuopioon 1982. Se on nyttemmin ajantasaistettuna verkkojulkaisuna vapaasti luettavissa Duodecimin Terveyskirjastossa. Hän on julkaissut useita kirjoja ja ollut toimittajana yliopisto-oppikirjoissa sekä kirjoittajana muun muassa lukion oppikirjoissa. Tuomiston teos ”100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä; Arsenikista öljyyn” oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2005. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Jouko Tuomisto on usein korostanut sitä, että tärkeintä ei ole se, että on mahdollisimman tiukka, tärkeämpää on osata se, milloin pitää olla tiukka, ja milloin siitä on vain haittaa. Erityisesti ympäristöasioissa monialainen tutkimus on aivan keskeistä, maailmalla on liian paljon esimerkkejä putkinäköisestä yhden asian tutkimisesta, joka sitten helposti tuntuu tekijöistään maailman tärkeimmältä asialta. Ympäristönsuojelussa joudutaan aina tekemään kompromisseja, ja silloin on tärkeää, että kompromisseja tehdään oikeissa kohdissa,” hän painottaa
”Ympäristöön ja terveyteen liittyvät tapahtumaketjut ovat hyvin monimutkaisia ja monitahoisia. Jouko Tuomisto ja Ympäristö ja Terveys-lehti Jouko Tuomisto on vuosikymmenten mittaan julkaissut useita erinomaisia ympäristöterveyttä käsitteleviä artikkeleita Ympäristö ja Terveys-lehdessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 80 ”Minusta jokaisen tutkijan velvollisuus on avata tutkimusta yleisölle ja päättäjille. Hänen ensimmäinen kirjoituksensa ”Ympäristökemikaalien aiheuttama syöpäriski ja sen arviointi” julkaistiin vuona 1981. vsk. Hänen mielestään muun muassa jo pienhiukkasten terveyshaittojen takia ja ilmastonmuutoksesta riippumattakin tulisi päästä nopeasti eroon fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta ja liikenteestä, ja ratkaisuksi Tuomisto esittää, kuten tiedemaailma yhä useammin, ydinvoimalla tuotetun sähkön merkittävää lisäämistä. Osaltaan tämä liittyy myös väestön kasvuun, ja väestön keskimääräisen kulutuksen kasvuun”, varoittaa Tuomisto. ”Kaupungit, tiet ja vesirakentaminen kaventavat koko ajan ´normaalin´ luonnon elintilaa, ja yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa tämä tulee lopulta muuttamaan myös ihmisen elinmahdollisuuksia. Monet ajattelevat, että tutkijan tehtävä on tutkia ja joku muu saa sitten soveltaa sitä käytäntöön.” ”Tilanne on suomalaisessa lääketieteessä ollut onneksi aika hyvä, ja esimerkiksi yli satavuotias Duodecim-seura on tehnyt paljon tutkimuksen ja tieteen tuomiseksi jokaisen kansalaisen käytettäväksi suomen kielellä. Ympäristö ja Terveys-lehti on samanlaisessa asemassa tiukasti tieteeseen perustuvana mutta alan ammattilaisia suoraan auttavana ja heidän ammattitaitoaan parantavana foorumina.” Ympäristön aiheuttamat terveysuhat Jouko Tuomiston tavoitteena on ollut suhteuttaa riskejä, varoittaa todella vakavista riskeistä ja poistaa turhia pelkoja. Pienen maan tutkijan on myös vaikea saada ääntään tehokkaasti kuuluviin kansainvälisissä tutkijapiireissä, mikä auttaisi tulosten leviämistä sitä kautta. Siksi vierastan ajatuksia siitä, että jollakin yksinkertaisella tempulla, kuten tiettyjen kemikaalien kieltämisellä, saataisiin kovin olennaista aikaan. ”Ympäristö ja Terveys-lehden merkityksen rinnastaisin tässä lääketieteen puolella toimivaan Duodecim-lehteen, joka on ollut ensiarvoinen uusimpien tutkimustulosten ja käytäntöjen levittämisessä ammattikunnalle. Monet virkamiehet ja poliitikot kuvittelevat, että tutkimus voidaan jakaa teoreettiseen perustutkimukseen, josta ei ole suoraa hyötyä, ja soveltavaan tutkimukseen, johon pienessä maassa pitäisi keskittyä. Kirjastoihin hautautuva tutkimus ei auta ihmiskuntaa kovin paljon. Esimerkiksi dioksiinien vaikutusmekanismien ymmärtäminen on antanut paljon varmuutta riskien arvioimiseen oikein, ei liian höllästi, mutta ei myöskään niin tiukasti, että se esimerkiksi vähentää terveellisen kalan käyttöä”, Tuomisto summaa. Parhaat tulokset saadaan kuitenkin sillä, että molemmat kehittyvät rinnakkain ja soveltamiseen saadaan perusteita suoraan syvälle menevästä perustutkimuksesta. Tuomiston mukaan kirjoituksen aihe on näin jälkeenpäin ajateltuna hieman yllätys, koska syöpä ei ollut keskeisin asia hänen työssään eikä varsinkaan tuolloin. Muun muassa ”likaisen tusinan” käsite on tuonut tervetullutta kontrollia, mutta toisaalta se on hämärtänyt kokonaisuutta ja peittänyt. Tuomiston mukaan keskeisin ympäristöuhkamme on luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja luonnon pirstaloituminen, jonka huomaa maailmalla ja myös Suomessa. Myös päättäjien ennakkokäsityksiä on tärkeää korjata
Luin tässä perästäpäin vuonna 1976 Suomen Akatemian ja Akatemian tutkijoiden yhdistyksen seminaarissa pitämääni tiedepoliittista esitystä, ja siinä peräänkuulutin Akatemialta pitkäjänteistä rahoitusta, ’niin että löytyisi rohkeutta päättää, eikä ripotella kuin pahaiset säätiöt joitakin tuhatlappusia mahdollisimman monille´. Usein jo maallikkokin näkee, että tutkimuksella pyritään muihin kuin ympäristöpäämääriin. vsk. Printtijulkaisulla on tulevaisuus, mutta Jouko Tuomisto olettaa sen painottuvan entistä enemmän katsauksiin, uutisiin ja kaikkein käänteentekevimpiin tutkimuksiin (tyyppiä Science, Nature). Normaalina projektirahoituksena Yhdysvalloissa pidetään noin 5 vuoden kausia. Uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti. Työ siis muistuttaa hiukan Wikipedian julkaisuperiaatteita.”. Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä nimenomaan perusrahoitus tarvitsee vahvistusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Sekä Akatemian että yliopistojen rahoitusmalli on tuosta ajasta muuttunut periaatteessa terveempään suuntaan. Toinen keskeinen asia on ilmastonmuutoksen torjunnan suuntaaminen niin, että toimenpiteistä ei ole vahinkoa enemmän kuin hyötyä. Tieteen tasoon perustuvan projektirahoituksen kuuluu ilman muuta olla pääasiassa Suomen Akatemialla, jolla on sen jakamiseen kehittynyt koneisto”, Tuomisto korostaa. Juuri äsken Sciencessa kerrottiin Howard Hughes Instituutin projektirahoituksen maksimista, joka on 15 vuotta, ja sitä jotkut protestoivat liian lyhyenä”, Tuomisto kummastelee. Tämänkin takia tieteidenvälinen lähestymistapa on ympäristöterveydessä olennaisempi kuin monella muulla alalla”, Tuomisto korostaa. Olisi aina pyrittävä ensisijaisesti win-win-ratkaisuihin, joista ei ainakaan ole vahinkoa”, painottaa Tuomisto. Jotkin ratkaisut ovat kirjoituspöydällä hyviä, mutta kun ruvetaan analysoimaan niiden kokonaisvaikutuksia, lopputulos voi olla negatiivinen. ”On selvää, että yliopistoilla ja laitoksilla pitää olla sekä perusrahoitus että suorituksiin perustuva rahoitus. Tässä näkyy hyvin se, että ennustaminen on vaikeaa, eikä täsmällisiin numeroihin tulevaisuuden kehityksen ennustamisessa kannata suhtautua kirjaimellisesti. Spesifiset tutkimustulokset tullaan hänen mukaansa enemmän ja enemmän julkaisemaan sähköisessä muodossa ja osittain myös interaktiivisesti niin, että lukijat voivat hyvin varhaisessa vaiheessa kommentoida tuloksia. Miten tulevaisuudessa julkaistaan tutkimustulokset. Aallot kuitenkin tulevat ja menevät. 81 alleen monimutkaiset syy-seuraussuhteet ympäristössä. Ympäristöterveystutkimuksen tulevaisuus Kun Tuomisto pohtii tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta lainaten Mika Waltarin Sinuhen sanoja: ”näin on aina ollut ja näin on aina oleva”. ”Ilmastonmuutos on tällä hetkellä keskustelun keskiössä ja ympäristöhuolen keskeinen tekijä. Korjattu julkaisu jää sitten lopulliseksi arkistokappaleeksi. ”Joillakin aloilla on jo käytäntöä, että tutkimus julkaistaan ilman vertaisarviointia, joka tehdään sitten julkaisemisen jälkeen. Niiden suhde on kiistanalainen. ”Nuoret näkevät aaltoliikkeessä vain yhden aallon ja se pelottaa
vsk. Esimerkiksi lukupiiri-sana sisältää takaperin sanan riipu. Saako kapteenia pöytään?” Kun maallikko lukee palindromeja, hämmästyttää usein, miten niitä oikein voi keksiä ja miten kauan palindromin laatimisen kuluu aikaa. Mutta onko ympäristöaiheisten palindromien laatiminen hankalampaa kuin muiden. Sikäli kun sopivia sanoja löytyy, niistä syntyy palindromi siinä missä muistakin aiheista, jatkaa Kotiharju. ”Harrastus ei ole ollut mitenkään jatkuvaa, vaan välillä palindromeja innostuu laatimaan melkein urakalla ja sitten saattaa tulla pitkäkin tauko, kertoo Kotiharju. ”Välillä palindromi syntyy nopeasti, joskus taas varsinkin pitkissä palindromeissa voi mennä kauankin, ennen kuin olen lopputulokseen tyytyväinen. ”Siinä mielessä on, että aihepiirin keskeinen sanasto ei tunnu kääntyvän mukavasti ympäri. Liikkeelle lähden jostakin sanasta tai sanaparista, joista takaperinkin luettuna muodostuu jotain ymmärrettävää. Kotiharjun omista palindromeista hänen suosikkinsa sisältää varovaista uskoa parempaan Kaarina Kärnä ”Älli. 82 ”N ää työpaineet, pakokaasu ja haju. Siihen ympärille sitten kehittelen jotain asiaan liittyvää. Ympäristö ja Terveys-lehdessä julkaistaan lehden juhlavuonna myös ympäristöaiheisia palindromeja, joita on mukana jokaisessa numerossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Niinpä muodostuu varsin helposti tämä toruva palindromi: Assi! Essi! Lukupiiri EI riipu kulisseissa!”, kuvailee Kotiharju palindromien laatimista. Palindromiharrastus alkoi Alivaltiosihteereistä Varsinaisesti Kotiharjun palindromi-innostuksen käynnistivät Alivaltiosihteerin viikon viralliset palindromit 1990-luvun alussa. Viisautta; hattua siivillä.” Anne Kotiharju laatii Ympäristö ja Terveyslehden oivaltavat palindromit Wikipedian mukaan palindromi on sana, virke, luku tai mikä tahansa merkkijono, jonka merkkien järjestys on etuja takaperin sama. Tätä tiedustelin myös lehtemme palindromit laativalta Anne Kotiharjulta. Palindromit lehdelle laatii espoolainen matemaatikko ja luontoharrastaja Anne Kotiharju.. Seuraavan sanan pitää alkaa kul... Kulisseissa voisi ehkä riippua. Hän arvostaa Alivaltiosihteeriä alan klassikkona, mutta haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin myös runoilija Esa Hirvosen palindromirunokirjan ’Takana kapakan akat’
Hänen pääaineensa oli matematiikka, ja hän opiskeli myös kemiaa, kasvatustiedettä ja tietokäsittelytiedettä, sillä alun perin hänestä piti tulla opettaja, kunnes eläkevakuutusala veikin mukanaan. Meidän ihmisten tulee huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, koska pystymme katsomaan pidemmälle kuin välittömään voitontavoitteluun ja laajemmalle kuin yksilön etuun”, toteaa Kotiharju. Älä vedä pipoa, jos takaisku. Havaitsemansa lajit voi ilmoittaa kätevästi verkossa. Kotiharju lukee mielellään, mm. Kävelyt suuntautuvat usein lintutornille ja kiikarit kulkevat repussa mukana. Hän on paljon miettinyt työelämää ja työympäristöjä, ja todennut, että hänelle sopii parhaiten työ rauhallisessa työympäristössä, jossa jokainen kuulee myös omat ajatuksensa. Voimaa luonnosta Luonnossa liikkuminen on Kotiharjulle tärkeää ja näin ollen myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Taattu luksaatio vienee teosta kohut.” Luonnossa Kotiharju liikkuu kävellen ja kuvaa luontoa kännykkäkameralla. ’Maksapas kamalle tulli’, rienaat aledemonia. Katso ja opi, päde, väläyttele ilot ajaen.” Kotiharju arvostaa myös muuta sanoilla kikkailua ja leikittelyä, kuten sananmuunnoksia ja sanaristikoita. Mietteitä työelämästä Koulutukseltaan 44-vuotias Kotiharju on filosofian maisteri. Mutta kiinnostavat Kotiharjua myös linnut. paksuja fantasiakirjasarjoja ja on mukana lukupiirissä. Ja parasta olisi, jos ne ajatukset olisivat työnantajan kanssa samansuuntaisia – työ ympäristöalalla kiinnostaisi. Paljastettakoon, että hän lappeenrantalaisyntyisenä kannattaa jääkiekkojoukkue SaiPaa. Ja kun sanat kiinnostavat, kiinnostaa yleensä myös lukeminen. Visio ja missio.” Anne Kotiharju. ”Kännykkä on ollut viime vuosina joka tapauksessa aina ulkoillessa mukana, koska Pokemon Go...”, naurahtaa Kotiharju, joka mielellään yhdistää ulkoiluun myös Pokemonien jahtaamisen, vaikka jälkikasvulla tämä harrastus onkin jo siirtynyt taka-alalle. Sata lajia on sellainen määrä, johon vuoden aikana aloittelijakin voi hyvin päästä ja kevät on hyvä aika aloittaa havainnointi”, vinkkaa Kotiharju. Jos palindromitaitoiselle matemaatikolle olisi paikka tarjolla, niin Kotiharjun yhteystiedot saa lehden toimituksesta. vsk. ”Tänäkin vuonna on muuten käynnissä Birdlifen Tunnista sata lajia -haaste. Anne Kotiharjun vappupalindromi: ”Ois sima, joisi. Avaa ovi, ota olut, sure, pieni Kati. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Tällä hetkellä Kotiharju etsii uutta työpaikkaa. Mutta ehkä se ei ole niin kovin vakavaa. Kulutusyhteiskunnan vaarat Kotiharju kiteyttää tietenkin palindromiin: ”Tuho! Katso eteen! Ei voi taas kuluttaa tai – no, me delataan, ei rillutella. Kuva: Nina Majuri.. Ei perustuloa – toivoa, avauksia. ”Yritän kaikissa valinnoissani ottaa ympäristövaikutukset huomioon, vaikkei se aina olekaan helppoa, eikä yksiselitteistä. 83 tulevaisuuteen: ”Ne ajat oli eletty. Erottaa ne senaattoreitakin
Ihailua ja kunnioitusta herättävät revontulien loimut syttyvät näkyville lähellä Maata. 2018. 72 s. ISBN 9789523011328 Revontulten syntysijat ovat Auringossa noin 150 miljoonan kilometrin päässä ihmiskunnasta. ALV. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. (24 %). Irtonumero 8,00 € sis. vsk. Kerronta on tiivistetty pieniin lukuihin ja asiat käsitellään lyhyesti, joten kirja sopii myös lyhytjänteiselle lukijalle. Hän on kuvannut revontulia jo vuosia ja valinnut tähän kirjaan kuvistaan vaikuttavimmat. Aiheesta olisi toki lukenut enemmänkin: mielenkiinto revontulien leiskuntaan ja loimujen tarkasteluun heräsi. Meteorologi Seija Paasonen kertoo kirjassa revontulien synnystä, kansanperinteestä, mystiikasta ja uskomuksista. Suurin osa kirjan sivuista koostuu kiehtovista valokuvista, joissa valokuvaaja Jorma Luhta on kuvannut revontulien erilaisia loimuja. Kirjassa tarkastellaan myös revontulien merkitystä taiteessa sekä revontulien tutkimusta ja olemusta. Maan napojen läheisyydessä eläville ihmisille revontulet ovat tuttu ilmiö, mutta harvinaisempi näky taas niille, jotka elävät kauempana napa-alueista. Monet matkustavat hyvinkin kaukaa ihailemaan revontulia ja kokemaan niiden mystisiä elämyksiä. Tanja Lohiranta Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehti tilaukset! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 € sis. 84 Kirjaesittely Jorma Luhta ja Seija Paasonen Revontulet Maahenki Oy. Joka tapauksessa seuraavan kerran revontulia katsellessani voin kuvitella tuliketun kyljistä sinkoavat kipinät tai auringosta maata kohti kiitävät sähköisesti varautuneet hiukkaset – ja tiedän miten revontuliin syntyy purppuranpunainen väri. (24 %).
Työsuojelu valvontatyössä Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurila Ratatie 22, 01300 Vantaa 28.5.2019 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. suojautuminen Vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen, Työterveyslaitos 14.30 Iltapäiväkahvi 15.00 Turvallisuus tarkastuksilla: hankalan asiakkaan kohtaaminen aggressiivisuus, uhkaus, ”tapavalittajat” Vanhempi konsultti, psykologi Anna Tienhaara, Työterveyslaitos 15.45 Keskustelu 16.00 Kotiinlähtö Koulutuksen hinta: 195 euroa (+ alv 24 %). Sisältää kahvit ja lounaan. 85. vsk. Ilmoittautumiset 8.5.2019 mennessä: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. vsk. 85 8.30 Aamukahvi 9.00 Mitä on työsuojelu säädökset, vastuut ja velvollisuudet, yhteistoiminta Erityisasiantuntija Eeva Niemenmaa, sosiaalija terveysministeriö 9.30 Työhyvinvointi – terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva työympäristö työhyvinvoinnin tekijät ja työssäjaksamisen edistämisen keinot Asiantuntija Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus 10.15 Tauko 10.30 Psykososiaalinen kuormitus haitallisen kuormituksen tunnistaminen ja hallinta Asiantuntija Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus 11.15 Vaarojen arviointi Asiantuntija Lasse Kammonen, Työturvallisuuskeskus 12:00 Keskustelu 12.15 Lounas 13.15 Työn organisoinnin merkitys sujuvilla asiakasja työprosesseilla lisää työhyvinvointia Integraatiojohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä 13.45 Turvallisuus tarkastuksilla: suojautuminen tapaturmilta henkilösuojaimet ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50
Direktiiviehdotuksesta päästiin sopuun neuvoston, EU:n komission ja Euroopan parlamentin kesken viime joulukuussa. Selvityksessä myös arvioidaan kansallista hallinnointija markkinavalvontamallia, joka tukisi tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja raportointia. Lisäksi tehdään laajempaa verkostoyhteistyötä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston sekä eri puolilla maata toimivien ja rakenteilla olevien vesienhoitoverkostojen kanssa. Selvitys valmistuu syksyyn mennessä. Direktiivissä edellytetään tuoteryhmittäin eri toimia eli kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. vsk. Hankkeessa sovelletaan Pohjois-Pohjanmaan VYYHTI -verkoston toimintamallia Länsi-Uudellemaalle, ja kehitetään verkostojen toimintaa alueiden välisenä yhteistyönä. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Lisäksi selvityksessä annetaan suosituksia muista ohjauskeinoista, joilla kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta voitaisiin vähentää innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti. Selvityksen tekevät Ekoleima Ay, Enlawin Consulting Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke toteutetaan vuosina 2019–2020 ProAgria Oulun, Oulun Maaja kotitalousnaisten, Oulun kalatalouskeskuksen, Länsi-Uudenmaan vesija ympäristö ry:n, SYKEn ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Vesistökunnostusverkosto. Tutkimuskonsortio arvioi tarpeita tehdä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai laatia uutta lainsäädäntöä. 86 poimintoja Ympäristöministeriö selvittää kannusteita ja lakimuutoksia kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseksi Ympäristöministeriö teettää selvityksen kertakäyttöisten muovituotteiden myyntimääristä, ympäristövaikutuksista ja keinoista vähentää niiden kulutusta Suomessa. Ympäristöministeriön rahoittamassa Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa tuetaan vesienhoidon verkostojen toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. YM Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke jatkaa verkostoitumisen kehittämistä Pohjois-Pohjanmaan VYYHTI -hankkeissa aloitettu alueellisen verkostoitumisen kehittäminen jatkuu ja laajenee. Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi ryhtyy toteuttamaan kertakäyttöisiä muovituotteita koskevaa direktiiviä, joka julkaistaneen kesäkuussa. Verkostojen tavoitteena on auttaa lähivesistöjen tilasta ja kunnostuksesta kiinnostuneita paikallisia toimijoita, kannustaa kunnostamiseen ja kehittää yhteistyötä. Ehdotuksessa esitettiin toimia kymmenelle kertakäyttöiselle muovituotteelle sekä muovia sisältäville kalastusvälineille
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Juhlavuoden palindromi 3/2019 Anne Kotiharju Uusi arvio – joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Uhanalaisten osuus suurin linnuissa ja sammalissa Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia. 87 poimintoja ”Toksista vesi. Hukassa olemme, loassa”, kuhisevat siskot. Noin 10 prosenttia Suomen hyönteislajeista on uhanalaisia. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään sekä laajoja että kohdennettuja toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Uhanalaisten lajien osuus on suuri myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä. Joidenkin hyönteisten osalta on tapahtunut parannusta, sillä monet eteläiset lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. www.ymparisto.fi/punainenlista SYKE Punasotka, naaras ja koiras. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Myös tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä tulisi parantaa. Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista. Punasotka on äärimmäisen uhanalainen Suomessa.. Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohessa. Aktiivisia suojelu-, ennallistamisja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Toisaalta yli 200 perhoslajia on entistä uhanalaisempia, vaikka 152 lajin tila onkin parantunut. Selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia. Tilanne on näissä kaikissa lajiryhmissä huonontunut edellisestä arvioinnista
10 %). ALV. sis. Juhlavuosi!. 10 %. vsk. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. ALV. ALV. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Vesi-, kalaja ympäristötutkimukset Vesija kalatutkijat palveluksessanne! Ota yhteyttä! Olemme lähelläsi. alv. kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Hinta 36,00 euroa (sis. 88 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. 24 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 10 %. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 10 %). tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi sis. Irtonumero 10,sis. alv. tilaushinnoista
89 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2019 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ -teemanumero -lehti ilmestyy 27.5.2019. Mainosaineistot 6.5.2019 mennessä. vsk. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v
Irtonumero 10,(sis. 3. vsk. 8. alv. vsk Juhlavuosi!. alv. Opiskelijat -50% norm. 5. alv. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut: https://lminfo.com/fi/libnet sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Puhtaamman huomisen ääni 50. alv. 4. 7. 10 %). 2. 24 %). 90 21.1.2019 18.2.2019 18.2.2019 18.3.2019 18.3.2019 23.4.2019 15.4.2019 27.5.2019 19.8.2019 16.9.2019 16.9.2019 14.10.2019 14.10.2019 11.11.2019 11.11.2019 16.12.2019 Ympäristöterveys,tiedonhallinta Meluntorjunta Vesiensuojelu, vesihuolto Alueiden käyttö ja ympäristö Rakennusterveys Ilmansuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). 6. Kestotilaus 67,(sis. Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. 10 %)
WWW.SITOWISE.COM Vesihuollon yleisja kehittämissuunnitelmat Vesihuollon verkostoja linjasuunnittelu Vesihuoltoverkostojen ja hulevesien mallintaminen Hulevesien hallinnan suunnittelu Vesistöselvitykset ja vesistöjen kunnostuksen suunnittelu Vesija ympäristölupahakemukset, YVA Pintaja pohjavesiselvitykset, tarvittavat näytteenotot Vesistötarkkailut ja vesistövaikutusten arviointi Vuorovaikutus, sidosryhmätyöskentely ja kyselyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 91 Olemme rakennetun ympäristön vesihuollon, vesienhallinnan ja vesiensuojelun asialla Sitowise on 1500 hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntijaja digitaaliset palvelut saman katon alta. vsk
Nordkalkin tuotteet sopivat juomaveden käsittelyyn, jätevedenpuhdistukseen, luonnonvesien, kaivosvesien ja prosessivesien neutralointiin sekä lietteen stabilointiin. vsk. KÄYTTÖKOHTEET www.nordkalk.fi • Kaivosvedet • Lietteet • Juomavedet • Jätevedet • Prosessivedet. Kalkkituotteilla nostetaan veden pH:ta ja säädetään sen kovuutta ja alkaliteettia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kalkilla voidaan myös saostaa fosforia ja metalleja sekä hygienisoida lietteitä. 92 Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Kalkkituotteita käytetään vedenkäsittelyssä eri tarkoituksiin