Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 2 Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3-oktaavi ja FFT-mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • IntegroituwifijaLTE4g-modeemioptiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud -ohjelmistoihin Ympäristön mittaamisen asiakasratkaisut Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy • Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava • Puh: (010) 3222 631 • sales@mip.fi NOR145-äänitaso -analysaattori UUTUUS! Mittarin ohjaus NorVirtualapin kautta.
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. 3. vsk
Vaikean ajan helpottamiseksi olemme saaneet painetun lehden tilaajillemme uuden edun: näköislehden lukuoikeus sisältyy kaikkiin tilauksiin ainakin vuoden loppuun saakka. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Uskon, että pääsääntöisesti erittäin hyvin. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Lue sivulta 27 kuinka saat etusi käyttöön Lehtiluukkupalvelussa. Olemme kasvaneet yhteiskunnassa, jonka säännöt ja ohjeet ovat perusteltuja ja harkittuja, eivät mielivaltaa. Siksi rajoja ei tänäkään aikana tee mieli venyttää. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Anne Kotiharju laati viime vuonna ympäristöaiheisia palindromeja Ympäristö ja Terveys-lehteen. Jokaisen omakin vastuullisuus joutuu välillä koetukselle. Myös korona-aika sai nyt oman palindrominsa: ”Oo viisas: sido, kysy, pese. Onneksi Suomessa on toimiva ja järjestäytynyt yhteiskunta, jossa on keinot ja mahdollisuudet hoitaa, suojella ja varjella kansalaisia myös pandemian aikana. Voimia, jaksamista ja terveyttä tänä hyvin poikkeuksellisena keväänä! Kaarina Kärnä. SääntöSuomi ei ole enää herja, se on kehu. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Laki ja järjestys Onneksi meillä on THL, STM ja kaikki Suomen viisaat päättäjät. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Ilman sääntöjä olisimme hukassa. Ja muista myös uusi opaskirjamme ”Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti” . Tietoa on, mutta kuinka ohjeita noudatetaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. Pysy kodissa, siivoo.” Kotona viihtymisessä auttaa myös Ympäristö ja Terveys-lehti
10 Katsaus kuntien ympäristönsuojelun historiaan Tarja Laitinen ....................................................................................... Laki ja järjestys Kaarina Kärnä .........................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä koronavirusepidemian jälkeen Jari Keinänen ..........................................................................................6 Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislain voimaantuloon valmistaudutaan Riitta Rönn ............................................................................................ 40 ÅMHM – Liten stor myndighet i ett örike Eeva Axelsson och Julia Westerberg ............................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. 32 Mitä tehdä, kun asunnossa ei ole melua, mutta sitä kuullaan. 62 Mentorointi avaa ovia työelämään Rikupekka Leinonen ........................................................................... 52 Kirjaesittely: Ympäristöterveys, Toim. Keijo Houhala ...................................................................................... 28 Langattomien laitteiden ja niiden tukiasemien säteilyturvallisuus Lauri Puranen ...................................................................................... Vuorinen .......................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 56 Tavastia Events – avoin tapahtumarajapinta Outi Mertamo ja Joni Kukkamäki ................................................... Ympäristöpäällikkö Risto Mansikkamäki Tapio Välikylä ...................................................................................... 66 Poimintoja ......................................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 14 Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. 70. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 48 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus – alueen vahva toimija. 55 Hapettava ULV-pienpisaratekniikka biologisesti likaantuneen sisäilman, rakenteiden ja pintojen puhdistukseen ja desinfektioon Aaro Seppälä ....................................................................................... Helena MussaloRauhamaa, Juha Pekkanen, Jouko Tuomisto ja Heikki S. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 18 Asunnontarkastusten yhtenäistäminen tavoitteena Pirkanmaalla Eeva Hentilä ja Mari Järvenmäki ..................................................... vsk 3 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2020 ilmestyy viikolla 22. 24 Katsaus kauneudenhoitoalan valvontaan Liisa Reunanen .................................................................................... Rauno Pääkkönen .............................................................................
Epidemiasta huolimatta ainakin osa hallinnollisista uudistuksista menee eteenpäin, vaikkakin yskähdellen – niin myös ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyvät mahdolliset uudistukset. Ympäristöterveydenhuollollakin on ollut oma roolinsa epidemian leviämisen ehkäisyssä, vaikka tartuntatautilainsäädännön ja valmiuslain nojalla erilaisia ihmisten toimintoja rajoittavia päätöksiä tehdäänkin näissä poikkeusoloissa. 6 Jari Keinänen, johtaja Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä koronavirusepidemian jälkeen Tätä kirjoittaessa koronavirusepidemia on pysäyttänyt koko Suomen, mutta se on pitänyt monet viranomaiset kiireisenä. Loppuvuodesta 2019 tämän lehden kirjoituksen lopussa totesin, että hallitusohjelman ympäristöterveydenhuoltoa koskevan kirjauksen toteuttamiseksi SOTE-ministeriryhmä oli päättänyt, että hallitusohjelman edellyttämä selvitys ympäristöterveydenhuollosta tehdään sosiaalija terveysministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteistyönä.. Epidemia ja sen hoitaminen ovat jo nyt maaliskuun lopussa osoittaneet sen, että tilanteen rauhoituttua tulee tartuntatautilain ja terveydensuojelulain rajapintoja tarkastella kriittisesti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
vsk. Kysely ei tuonut paljon uutta siihen, mitä ympäristöterveydenhuollon keskeisistä yhdyspinnoista tiedetään ja mikä niiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Alla on kuitenkin valvontayksiköiden mielipiteiden jakautu. 7 Kyselyn yhteenveto Edellä kuvatun selvityksen tavoitteena oli arvioida ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden järjestämisen vaihtoehtojen toteutettavuus. Vaihtoehtoina olivat siis: Kuntarakenteissa kuntien välisenä yhteistyönä yhteistyössä, esimerkiksi kuntien ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa Maakunnissa osana sosiaalija terveydenhuollon ja/tai pelastustoimen rakenteita. Selvitys toteutettiin nopealla aikataululla pääosin tekemällä Webrobol-kysely ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköihin, keskusvirastoihin, aluehallintovirastoihin, Kuntaliittoon ja keskeisiin ministeriöihin. Sekä jatkamista kuntarakenteissa, esimerkiksi ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa että siirtymistä sosiaalija terveydenhuollon mukana maakuntiin, perusteltiin kattavasti ja laajasti. Tämä osoittaa erityisesti sen, että ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudella on erittäin laajat yhteistyöpinnat kunnan sisällä sekä myös ulospäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kysely oli avoin, joten tulosten tulkintaa vaikeutti jossain määrin se, että kaikilta osin ei ollut varmaa, mitkä vastaukset olivat valvontayksiköiden ja mitkä yksittäisten henkilöiden
Koronavirusepidemian takia työryhmän asettaminen saattaa viivästyä, jolloin myös työryhmän selvityskin viivästynee tavoiteaikataulusta, joka oli vuoden 2020 loppu. Sosiaalija terveydenhuollon osalta mahdollinen siirtyminen maakuntiin tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Mitä SOTE ministeriryhmä linjasi ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Sote-ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 13. Jos työryhmä asetetaan ja sen selvityksen perusteella ympäristöterveydenhuolto päätettäisiin siirtää maakuntiin, siirto ei kuitenkaan siis tapahtuisi vielä samaan aikaan sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien siirtyessä, vaan myöhemmässä erikseen määritellyssä aikataulussa. vsk. Mitä päätös tarkoittaa käytännössä Ministeriryhmän päätös tarkoittaa sitä, että ympäristöterveydenhuolto ei ole mukana ensimmäisen vaiheen valmistelussa, kun sosiaalija terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät maakuntiin. Työryhmää ei ole vielä kuitenkaan asetettu. Linjauksen taustalla oli ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kyselyvastauksissa tullut varsin laaja toivomus siitä, että joka tapauksessa ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kokoa tulisi suurentaa, eli muuttaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annettua lakia. Samalla ministeriryhmä kuitenkin totesi, että ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtoa maakunnille selvitetään myöhemmin monialaisen maakunnan valmistelun yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Edelliseen viitaten niilläkään alueilla, missä ympäristöterveydenhuolto on osa terveydenhuollon organisaatiota, ei ole kiirettä lähteä valmistelemaan ympäristöterveydenhuollon siirtämistä kuntien muihin rakenteisiin. Varmuudella aineistosta voitiin todentaa 39 valvontayksikön vastaukset. • Järjestäminen nykyisellään kuntarakenteessa: 12 yksikköä • Järjestäminen kuntarakenteessa kuntien välisenä yhteistoimintana, mutta lainsäädännön edellyttämä minimikoko suurempi (suuremmat resurssit): 13 yksikköä • Järjestäminen maakunnissa osana sote ja/tai pelastustoimen rakenteita: 14 yksikköä. helmikuuta, että ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei tässä vaiheessa sisällytetä maakunnan tehtäviin. Ministeriryhmä otti kantaa myös siihen, että maaja metsätalousministeriön on pikaisesti käynnistettävä eläinlääkäripalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tavoitteena on vähentää ympäristöterveydenhuollon järjestäjien määrää. Tästä johtuen linjauksessa todetaan, että STM ja MMM tukevat erityisesti näitä alueita mahdollisten tulevien muutosten valmistelussa. 8 minen tulevaisuuden järjestämisvaihtoehtoehtojen osalta. Päätös siitä, siirtyykö ympäristöterveydenhuolto maakuntiin, riippuu monialaista maakuntaa selvittävän parlamentaarisen työryhmän johtopäätöksistä. Tunnusteluja on kuitenkin hyvä tehdä yhteistoiminta-alueen kuntiin, mutta lopullisesti valmistelu siirtymisestä käynnistynee vasta vuoden 2022 alussa. Lisäksi ministeriryhmä velvoitti sosiaalija terveysministeriön sekä maaja metsätalousministeriön arvioimaan yhdessä ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta nykytilanteessa. Ministeriryhmän tiedossa oli, että ympäristöterveydenhuolto järjestetään jo tällä hetkellä joillakin alueilla kuntien välisenä yhteistyönä koko maakunnan alueella. Jotta kunnilla olisi ajantasainen tieto uudistusten etenemisestä ja hallituksen
Edelliseen viitaten ja myös ministerityhmän päätökseen nojaten sosiaalija terveysministeriö sekä maaja metsätalousministeriö käynnistävät kevään 2020 aikana selvityksen ja arvioinnin, tulisiko lakia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta muuttaa siten, että vähimmäishenkilötyövuosikriteeri nostettaisiin nykyisestä 10 htv:stä isommaksi. Lopuksi Ympäristöterveydenhuollon yksiköt ovat osoittaneet erinomaista aktiivisuutta ja avuliaisuutta koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemissä, vaikka päätöksiä tilanteessa on tehty muun lainsäädännön – erityisesti tartuntatautilainsäädännön nojalla. vsk. ” Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudella on erittäin laajat yhteistyöpinnat kunnan sisällä sekä myös ulospäin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Selvitys ja arviointityö tehdään pääsääntöisesti sosiaalija terveysministeriössä sekä maaja metsätalousministeriössä virkatyönä, mutta muita ministeriöitä, keskusvirastoja, aluehallintovirastoja ja erityisesti kuntia ja niiden sisällä ympäristöterveydenhuollon yksiköitä tullaan kuulemaan työn aikana tiiviisti. 9 tahtotilasta, sosiaalija terveysministeriö sekä maaja metsätalousministeriö tulevat järjestämään vuoden 2020 lopussa tai vuoden 2021 alussa keskusteluja informaatiotilaisuuksia ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Aktiivisuus ja toimeliaisuus on ollut vahvaa riippumatta siitä, onko ympäristöterveydenhuolto organisoitu kunnassa yhdessä esimerkiksi ympäristönsuojelun tai sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että mahdolliset lakimuutokset voitaisiin esitellä eduskunnalle jo syksyllä 2020, mutta meneillään oleva koronavirusepidemia ja sen leviämisen estämiseen liittyvät kiireet voivat viivästyttää myös tämän työn etenemistä. Näissä tilaisuuksissa ministeriöt informoisivat kuntia uudistusten tilanteesta ja kunnilla olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä ja vaihtoehtoja ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyen. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta Ympäristöterveydenhuollon yksiköihin tehdyssä kyselyssä useat yksiköt totesivat, että yhteistoiminta-alueiden kokoa tulisi lainsäännön vaatimuksilla suurentaa, vaikka jäätäisiinkin nykytilanteen mukaisesti kuntarakenteisiin. Tämä tahtotila oli tullut vahvasti esille myös syksyn 2019 ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä, joissa asiaa kysyttiin terveysvalvonnan johtajilta. Tämän lehden kautta haluan kiittää kaikkia ympäristöterveydenhuollon toimijoita edellä mainitusta ja toivotan kaikille jaksamista ja terveyttä näissä poikkeusoloissa. Tilaisuuksissa esitellään myös jäljempänä esitetyn ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta koskevan selvitystyön tuloksia ja mahdollisia muutosehdotuksia lakiin ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaleista
Siinä tilanteessa valtion ympäristöhallinnon yhteensovittavaksi viranomaiseksi säädettiin aluehallintovirasto ja kuntien puolella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 10 Uusi lainsäädäntö perustana Monet investointihankkeet ja muut elinkeinotoiminnot tarvitsevat eri lakeihin perustuvia ympäristöllisiä lupia ennen toiminnan aloittamista. Alkujaan hallituksen esityksessä lähtökohtana oli, että valtionhallinnossa yhden luukun ympäristölliset palvelut toteutuvat hyvin pitkälti sillä, että perustetaan valtion lupaja valvontavirasto (LUOVA). vsk. Lain toimeenpanoon valmistaudutaan ympäristöministeriön asettamassa laajapohjaisessa seurantaryhmässä, jossa mukana ovat keskeiset viranomaistahot. Riitta Rönn, lainsäädäntöjohtaja Ympäristöministeriö Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislain voimaantuloon valmistaudutaan Laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019) tulee voimaan syyskuun alussa tänä vuonna. Viime syksystä lähtien käytännön valmistelua on hoitanut ympäristöministeriöön palkattu projektipäällikkö Anju Asunta.. Ja vastaava tilanne on, kun toimintaa muutetaan tai laajennetaan. Niinpä viime vaalikaudella osana sääntelyn sujuvoittamista aloitettiin lainsäädännön valmistelu ympäristöllisten menettelyjen ajallisen yhteensovittamisen mahdollistamiseksi. Uuden lain tavoitteena on sujuvoittaa ja jouduttaa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Laki korostaa yhteensovittavan viranomaisen roolia viranomaisten keskinäisen yhteistyön edistämisessä ja vuoropuhelussa luvanhakijan kanssa. Kun maakuntauudistus kariutui viime vaalikauden lopulla, jäi myös valtion lupaja valvontavirasto toteutumatta
Tavoite kokonaan sähköisestä yhteensovitetusta menettelystä täytyykin asettaa tämän vaalikauden loppupuolelle. Yhteensovittamiseen liittyy kiinteästi hakijan neuvonta.. Erityisesti sähköisessä menettelyssä voi toteutua lain tavoite lupamenettelyjen sujuvoitumisesta ja jouduttamisesta. Yhteensovittamisen toimintatavoilla voi olla myönteinen vaikutus eri viranomaisten lupapäätösten laatuun. Jos hankkeelle lisäksi haetaan samanaikaisesti luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttöja rakennuslain mukaista lupaa, kaivoslain mukaista lupaa taikka vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa, lupahakemusten käsittely voidaan hakijan pyynnöstä sovittaa yhteen. Ajallisesti yhteensovitettavat käsittelyvaiheet ovat lupahakemuksen täydentäminen, asianosaisten, yleisön ja muiden viranomaisten kuuleminen, hakijan mahdollisuus kuulemispalautteiden mukaiseen selitykseen sekä lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen. vsk. Erityisen haastavaa on eri tietojärjestelmien rajapintojen ylittäminen sujuvasti. Uuden lain mukaisten yhteensovittamismenettelyjen saaminen kokonaisuudessaan sähköisiksi vaatii johdonmukaista tietojärjestelmien kehittämistä. Jo lainsäädäntöuudistuksen valmistelun aikana ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö tekivät tiivistä yhteistyötä lain piiriin kuuluvien sähköisten menettelyjen edistämiseksi. Lisäksi erityisesti kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työssä sähköiset asiointijärjestelmät ovat vielä varsin harvinaisia. Sen mukaisesti aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaavat ympäristöluvista, aluehallintovirasto vesilain mukaisista luvista, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maaaineslain mukaisista luvista, ELY-keskus luonnonsuojelulain mukaisista poikkeamisluvista, Tukes kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisista luvista sekä kunnan rakennusvalvontaviranomainen maankäyttöja rakennuslain mukaisista luvista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Työja elinkeinoministeriön johdolla toteutettavassa Luvat ja valvonta -hankkeessa kehitetään sähköistä palvelukerrosta, jota hyödynnetään ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisessa. Lisäksi yhteensovittamiseen liittyy kiinteästi hakijan neuvonta. Yhteensovittaminen ei ulotu mahdolliseen muutoksenhakuvaiheeseen. 11 Menettelyjen yhteensovittamisen edellytyksenä on, että hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaista lupaa. Menettelyjen sähköistäminen etenee Lähtökohtana ympäristöllisten menettelyjen laissa on, että yhteensovitettu menettely toimisi sähköisesti. Vaikka menettelyt yhteensovitetaan ajallisesti, kukin toimivaltainen viranomainen vastaa sen toimivaltaan kuuluvan lupamenettelyn aineellisen lainsäädännön soveltamisesta. Sitä ennen on tärkeää saada kohdennetuksi Yhteensovittamisen toimintatavoilla voi olla myönteinen vaikutus eri viranomaisten lupapäätösten laatuun. Lähiaikoina pilotoidaan teollisuuslaitoshankkeen ympäristöluvan ja kemikaaliturvallisuusluvan yhtäaikaista hakemista sähköisesti palvelukerroksen kautta
OHKE-työtä. Kullekin viranomaiselle pitäisi muodostua kokonaiskuva hankkeen vaatimista lupamenettelyistä. Lain voimaantulon tueksi ympäristöministeriö asetti kesäkuussa 2019 seurantaryhmän, johon kuuluvat keskeiset toimenpanosta vastaavat viranomaistahot kuten aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Tukes ja Kuntaliitto sekä keskeiset ministeriöt (ympäristöministeriö, oikeusministeriö ja työja elinkeinoministeriö). Uutta lainsäädäntöä onkin jo käsitelty lukuisilla valtion ja kuntien ympäristöviranomaisten neuvotteluja koulutuspäivillä. Otamme ympäristöministeriössä mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia lain toimeenpanoon liittyen. Laissa korostuu luvanhakijan ja viranomaisten välinen vuorovaikutus, joka alkaa ennakkotapaamisesta. 12 tietojärjestelmien kehittämisen rahoitusta uuden yhteensovittamislain vaatimusten toteuttamiseen. Viimeisinä kuukausina ennen lain voimaantuloa tuotetaan sähköistä aineistoa lain soveltamisen tueksi viranomaisille, toiminnanharjoittajille, muille asianosaisille ja yleisölle. Tämä parantaa osaltaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. Erityisen haastavaa on eri tietojärjestelmien rajapintojen ylittäminen sujuvasti.. Uusi laki tuo viranomaistoimintaan uuden elementin. Yhteensovittava viranomainen arvioi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteensovitettavien lupahakemusten tavoitteellisen käsittelyajan ja esittää arvion päätösten antamisajankohdasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Lain voimaantuloon varaudutaan Vaikka yhteensovittavan menettelyn laki vahvistettiin jo viime kesänä, oli perusteltua ajoittaa lain voimaantulo kohtuullisen ajan päähän, jolloin viranomaisilla ja toiminnanharjoittajillakin on parempi mahdollisuus valmistautua uuden lain vaatimuksiin. Viime syksynä ympäristöministeriö palkkasi hankkeeseen projektipäälliköksi Anju Asunnan. Entistä laajemmalla ja selvemmällä tilannekuvan muodostamisella vaikutetaan myös siihen, että lupahakemukset ja niiden liitteet ovat vireille tullessaan mahdollisimman hyvälaatuisia. Samoin seurantaryhmän tehtävänä on suunnitella uudistusta tukevaa koulutusta. vsk. Yhteensovitettu menettely on toimintatavan muutos Yhteensovitettu menettely merkitsee viranomaisten ja asiakkaidenkin toimintatavan muutosta. Eri viranomaisten vastuulla olevien lupamenettelyjen ajallinen yhteensovittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten kesken menettelyjen eri vaiheissa. Seurantaryhmän tehtävänä on huolehtia yhden luukun menettelyjen edellyttämien toimintatapojen ja -mallien kehittämisestä. Tässä yhteydessä hyödynnetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteistyön kehittämistä koskevaa ns
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta yhtä lailla kannustetaan osallistumaan myös arkiympäristöjen sekä heikentyneiden maisemien kunnostushankkeiden piiristä. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alueja paikallisviranomaiset hankkeilla, jotka on jo toteutettu.. Suomen parhaasta maisemahankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Ympäristöministeriö etsii joka toinen vuosi järjestämässään kilpailussa hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Maisemasymposium on valtakunnallinen tilaisuus, jossa luodaan näkökulmia Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteutumiseen Suomessa. YM Suomen parasta maisemahanketta etsitään jo seitsemättä kertaa Suomen paras maisemahanke -kilpailuun ovat ehdokkaiksi tervetulleita niin kaupungin kuin maaseudunkin maisemiin kohdistuneet hankkeet, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Tunnustus on Suomelle ensimmäinen laatuaan. Voittaja julkistetaan Säätytalolla Helsingissä 4.11.2020 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Kilpailuehdotukset tulee jättää ympäristöministeriöön viimeistään 4.9.2020. Varsinaisen maisemapalkinnon vei vuoden 2019 kilpailussa Sveitsin hanke, jossa Aire-joen vesiväylä ennallistettiin. Hankkeet voivat liittyä luonnontai kulttuurimaisemiin, maaseutuun tai kaupunkiin. Ehdokkaiksi haetaan sekä perinteisiä että uusia näkökulmia maisemaan. Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä maanosamme maisemien hoidosta. Vuonna 2018 järjestetyn Suomen paras maisemahanke -kilpailun voittaja Kotkan kansallinen kaupunkipuisto palkittiin kunniamaininnalla Euroopan neuvoston maisemapalkinto -kilpailussa vuoden 2019 syksyllä. 13 Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään Suomen paras maisemahanke -kilpailussa laajasti, ja ehdokkaiksi toivotaan erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja hankkeita. Kuva: Kai Widell. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006
14 Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Olen nyt palvellut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena päälle kolmekymmentä vuotta. 14 Tarja Laitinen, ympäristölupapäällikkö Lahden kaupunki European Green Capital 2021 Katsaus kuntien ympäristönsuojelun historiaan Vuonna 1986 tuli Suomeen laki, uusi Kyhl, kuten me tuttavallisesti kutsumme lakia kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta (1986/64). vsk.. Minä 24-vuotiaana nuorena ja tuoreena vastavalmistuneena maisterina Kuopion yliopistosta hyppäsin tähän kehään ensin Kuopion kaupungille ja sittemmin muutin työn perässä Lahden kaupunkiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Yritän valottaa tässä, mitä tämä kolmekymmenvuotinen sota onkaan pitänyt sisällään. Siinä määrättiin, että jokaisessa yli 3000 asukkaan kunnassa täytyy olla ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristönsuojelulautakunta
Sittenpä me juoksimme pikkupajoissa teollisuusalueilla halli hallilta täyttämässä heidän puolestaan jätehuoltosuunnitelmia, jotka sitten viranomaisina hyväksyimme. Ilmassa oli vielä rikkidioksidia paljon ja pohjavesissä huoletti maantiesuola, joka oli löytänyt reittinsä pohjavesiin. Olimme tietenkin lukeneet Brundtlandin raportin ”Yhteinen tulevaisuutemme” (1987) huolella. 15 L aki kertoi tehtäväksemme näin: ”Kunnan tulee valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö.” Lain hallituksen esityksessä tärkeänä tavoitteena oli, että kunnallishallinnossa on hyvin toimiva, tehokas, kuntalaisia herkästi kuunteleva sekä riittävän yhdenmukainen ja yhtenäinen ympäristönsuojeluhallinto, jonka keskeinen toimielin on ympäristönsuojelulautakunta. vsk. Ennen ympäristönsuojeluviranomaistoiminnan käynnistymistä valtion ympäristöhallinto; ympäristökeskukset, lääninhallitukset sekä aiemmin vesipiirit olivat kyllä seuranneet vesistöjen tilaa. Aika paljon haasteita tehtävissä ja niiden toteuttamisessa kunnissa, kun sitä näin vuosienkin jälkeen mietin. Paikallisagendaa LA21 Yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen alkoi paikallisagenda-aika ja käsite kestävä kehitys tuli tutuksi. Samalla todetaan, että kuntien ympäristönsuojelutoimen viranhaltijoilta edellytetään monipuolista asiantuntemusta. Vesijärven kunnostuksen eteenpäin viennistä kuuluu iso kiitos pitkäaikaiselle entiselle työtoverilleni limnologi Juha Kedolle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen luki ympäristönsuojelulakia ja totesi, että kunnilla on velvollisuus järjestää tarvittava ympäristöntilan seuranta, mutta myös toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Näin saimme sen kyläsepänkin ymmärtämään, että jäteöljyjä ei saa polttaa vaan jäteöljy tulee kerätä erikseen, ja seppä saa siitä vielä vähän rahaakin. Kunnissa ymmärrettiin, että pelkkä seuranta ei riitä, vesistöjen tilaa on parannettava aktiivisilla toimilla. Järvestä kalastettiin valtavia määriä särkikalaa ja pyrittiin siihen, että järven ravintoverkko saadaan korjattua. Brundtlandin komission mietinnön kantava ajatus oli se, että kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Ympäristönsuojeluviranomaisen alkutaival Alussa oli huolenamme happosateet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Opimme, että työmme on ehdottomasti neuvovaa, opastavaa – ei vain määräävää ja kieltävää. No eihän nuo yrittäjäparat olleet kuulleetkaan moisesta velvoitteesta. Mitenkäs me olemme Suomen kunnissa tässä onnistuneetkaan. Ilmansuojelu siirtyi terveydensuojeluviranomaiselta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän yhdistettiin laaja tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa ja samalla järvenranta-asukkaille ja viljelijöille annettiin tietoa järven tilasta ja keinoista vähentää järven kuormitusta. Meillä Lahdessa lähdettiin kunnostamaan Vesijärveä ennenkuulumattomalla biomanipulaatiomenetelmällä. Kun kestävän kehi. Ympäristönsuojeluviranomainen aloitti neuvottelut yritysten kanssa, ja ensin hieman hankalienkin neuvottelujen lopputuloksena ilmanlaatua on seurattu yhteistarkkailuna jo vuosikymmenten ajan suuremmissa kaupungeissa. Jätehuoltolaki oli voimassa, ja se velvoitti lähes jokaisen teollisuus-/tuotantolaitoksen esittämään jätehuoltosuunnitelman ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Saimme Vesijärven kunnostukseen myös meille ensimmäisen EU-Life projektin
Ympäristön pi. Järjestimme vuorovaikutusryhmiä ja verkostoidumme sekä kehitimme vapaaehtoisia ohjelmia, jolla saimme sitoutettua monet ympäristönsuojelua inhoavat yrityspamput tekemään kunnianhimoisia ympäristötekoja. 16 tyksen ohjelmia alettiin laatia, me kunnissa olimme valmiit kehittämään toimintaamme ja verkostoitumaan niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Mielikuvitusta, luovuutta, hyviä neuvottelutaitoja ja rohkeutta monien lakien soveltamisessa onkin tarvittu, koska vain harvoista tapauksista on ollut mallia tai koeteltuja oikeustapauksia käytettävissä. Tämä näkyy myös siinä, että monien päätösten toimeenpano on viivästynyt sekä viranomaisen että toiminnanharjoittajan kannalta aivan liian paljon, ja viivästyminen on voinut johtaa hyvienkin hankkeiden peruuntumiseen. Hyvän tutkintapyynnön teko on työlästä ja valitettavasti lopputulos on useimmiten tutkimatta jättäminen tai korkeintaan pieni sakko. Suomen ympäristönsuojeluhallinto 10 vuotta Ympäristönsuojeluviranomaiset ry julkaisi 1.10.1996, kuntien ympäristöhallinnon 10-vuotispäivänä, teoksen Muutosvastarinta murtuu, joka kertoi kuntien ympäristönsuojelutyöstä. vsk. Tätä kautta saatiin myös partnerikaupunkeja, joiden kanssa voitiin hakea ja saada mm. Luulen, että ympäristönsuojeluviranomaiset ovat olleet ja ovat edelleenkin verkottuneimpia ja yhteistyökeskeisimpiä ”valvontaviranomaisia” niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolellakin. Haastanpa vaan kaikki kunnan viranomaiset vertailuun ympäristöviranomaisten kanssa. Tämä tavoite ei ainakaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toiminnassa ole toteutunut. Yritykset ovat oikein hyviä keksimään itse, miten he voivat edistää ympäristöasioita. Ympäristönsuojelulain uudistukset Ympäristönsuojelulain useilla uudistuksilla on pyritty joustavoittamaan ja sujuvoittamaan lupamenettelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Perustimme myös Baltic Local Agenda21 Forumin (BLAF21), ja Itämeren maiden kaupungit verkostoituivat. Arvoperustana kuntien ympäristönsuojelutyölle todetaan johdannossa olevan luonnon reunaehtojen kunnioittaminen, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Käytännöt ja tulkinnat varmasti poikkeavat kunnasta toiseen. Lupa-, ilmoitus-, rekisteröintimenettely ja siihen päälle vielä lupa-asioissa lausuman käyttö on päinvastoin mutkistanut lupaja muutostarpeen harkintaa aivan liikaa. Teoksen johdannossa Helsingin kaupungin pitkäaikainen ympäristönsuojelupäällikkö Camilla von Bonsdorff vertaa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työtä leijojen lennättämiseen. Neuvotteleva, keskusteleva viranomainen sai paljon enemmän aikaiseksi kuin määräämällä tai pykälillä uhkaamalla. Laadimme ja toteutimme innokkaana Local Agenda21-ohjelmia Rion sopimuksen mukaisesti. Poliisi on myös kehottanut tekemään luparikkomuksista tai muista ympäristölainsäädännön rikkomuksista enemmän tutkintapyyntöjä. Näitä arvoja toivon nykyistenkin kuntien ympäristöviranhaltijoiden kunnioittavan. Lupien valvonnassa on siirrytty suunniteltuun valvontaan valvontasuunnitelmien kautta. Veikkaukseni on, että kokeneet hankkeiden toteuttajat eivät halua yhdistettyä lupaa, mutta juuri ne meidän pienimmät ja jo muutenkin haastavat asiakkaat voivatkin innostua. Teoksessa todetaan, että muutosten tuulien puhaltaessa toiset lennättävät leijoja, toiset rakentavat tuulimyllyjä ja kolmannet tuulensuojia. Nyt vielä 1.9.2020 voimaan tuleva yhden luukun periaate ympäristöllisissä luvissa tulee tuomaan ympäristönsuojeluviranomaiselle runsaasti lisätyötä, jos luvan tarvitsijat haluavat sitä sovellettavan. EU-tukea ympäristönsuojelua paikallisesti tukeviin hankkeisiin
hulevesiohjelmilla. 2000-luvulta eteenpäin Vuosituhannen vaihduttua tärkeäksi teemaksi kunnan ympäristönsuojelutyössä muodostui ilmastonmuutoksen torjuminen ja nyttemmin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Mikä sitten on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ja tehtävät vuonna 2020 ja eteenpäin. Kunnissa valmistellaan varautumista mm. Olemme nostaneet keskusteluun ympäristöhaittojen terveysvaikutukset ja niiden aiheuttamat kustannukset kunnille. vsk. Aikanaan oli selkeä tavoite pitää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkenttä yhtenä kokonaisuutena, mutta näin ei ole meillä Lahdessakaan tapahtunut. Ympäristönsuojelun vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vaikeaa enkä jaksa muistaa, monessako projektissa ympäristöindikaattoreiden kehittäminen on ollut tavoitteena. Kiertotalouden tukeminen ja kehittäminen on myös haastava teema varmasti joka kunnassa. Lahdessa ympäristönsuojelutavoitteita ja toimia on yritetty syöttää kaupungin strategiaan. 17 laantumisen vaarantaminen on selkeästi alisanktioitua. Edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimavarat ovat erittäin puutteelliset pienissä kunnissa ja eipä kaupunkikunnissakaan voi rehvastella. Mitä tulevaisuudessa. Monia lakisääteisiä viranomaisen velvoitteita on kylmästi jätettävä hoitamatta, kun töitä joudutaan priorisoimaan. Tämä tulee esille mm. Jätän sen toisten kerrottavaksi, aika näyttää. melun ja vaikkapa tulisijoissa puun polton pienhiukkasten aiheuttamien pienhiukkasten terveysvaikutuksissa. Se onkin jo toisen tarinan paikka. Töitä ovat hankaloittaneet myös jatkuvat organisaatiouudistukset. Tällöinhän ympäristötavoitteiden painoarvo varmaankin korostuu, mutta silloin sieltä jää monia pienempiä, vaikkakin hyvin tärkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä pimentoon. Selvää on, että pyrimme hiilineutraaliin yhteiskuntaan, mutta mitä muuta. Mittaaminen on toki kehittynyt, mutta aina riittää parannettavaa. Joka tapauksessa haluan lopettaa tarinani kunniakkaisiin sanoihin: Eläköön kuntien ympäristönsuojelutyö!. Liekö ollut pelkona se, että ympäristönsuojeluyksiköt ovat muodostuneet liian vahvoiksi vaikuttajiksi, ja niiden toimintaa on haluttu poliittisesti pilkkoa usein myös niin, että ympäristönsuojelutointa ei ole ennen päätöksiä haluttu kuulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Riippuvuus ilmenee asiakas-, palveluja työntekijäkokemuksessa. Kaikilla näillä tekijöillä on oma rooli ja tehtävä, mutta ne voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Viranomaisja valvontapalvelujen kokonaisuus muodostuu siis suljetusta ja avoimesta ympäristöstä. 18 H allinto muodostaa keskinäisriippuvuuden valvontapalvelun ja asiakaskokemuksen yhteyteen. Itsehallinto on mahdollistanut paikallisille rakenteille ja toimintamallille poikkeavuuksia. vsk. Digitalisaation, muuttoliikkeen, väestön ikääntymisen ja taloudellisten paineiden vuoksi monet Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Asiakas tarkastelee ja arvioi valvontapalveluja lupausten lunastuksina, eli miten hän asiakkaana hyötyy palveluista. Erilaiset lähtökohdat näkyvät viranomaisja valvontapalvelujen arjessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Siksi on tärkeätä ymmärtää mitä arvonmuodostuksella, asiakkaalla ja palvelulla tarkoitetaan. Valvontapalveluiden asiakasarvoon liittyvät lupaukset perustuvat lainsäädäntöön, mutta lupauksia on voitu laajentaa tai supistaa paikallisesti poliittisilla päätöksillä. Keijo Houhala, TkT, kehityspäällikkö Tampereen kaupunki. Kehityskulut ohjaavat Julkishallinnon viranomaisja valvontaorganisaatiot pohjautuvat laajaan kunnalliseen itsehallintoon. Suljetun osuuden muodostavat lainsäädäntöön perustuvat oikeudet tai velvollisuudet ja avoimen osan asiakkaiden palvelukokemukset. Kehitys on muovannut palveluita myös poliittisten valintojen ja päätösten mukaisesti
Yksinkertaistettuna kyse on elinvoimaisuuden ja paikallisten kulujen suhteesta. Lähtökohtaisesti perinteinen syynääminen vähenee, kun riski-, laatuja arvonmuodostusta tarkkaileva valvontaote kasvaa. Mahdollisuuksia voivat luoda palveluita uudistavat tuotantomallit, kuten sähköiset palvelukanavat. Samoja asiakkaita, tuotantotiloja ja inhimillisiä näkökulmia käsittelevät useat valvojat, mutta niiden keskinäiset havainnot eivät muodosta toimialoista tilanneKuvio 1. Pitäisi nähdä, että valvonnan arvonmuodostus poistaa menetyksiä ja luo elinvoimaa sekä mahdollisuuksia, sekaantumatta sisällöllisesti elinkeinoelämän valintoihin. Niiden yhteensovitus pitää tehdä kehittävällä tavalla. Kaikkiaan kyse on siitä, että kuka on kenenkin asiakas ja millä perusteella. Paikallishallinnon suhde viranomaisja valvontapalveluiden tilija vastuukysymyksissä on siksi erilainen kuin muiden julkisten palveluiden. Uhkaksi voi muodostua se, etteivät kuntapohjaiset organisaatiot löydä kestävää tulevaisuuskuvaa. Sähköiset palvelut pystyvät tehokkaampaan, ohjaavampaan ja yksilöllisempään valvontapalveluun kuin perinteinen tarkastustoiminta. Viranomaisja valvontapalvelun rakenne.. Siksi valvonnalla on oltava valmiudet kytkeytyä mukaan sähköisten mallien, prosessien, dataja tietovirtojen tarkkailuun. Inhimillisiä kokemuksia, havainnointia ja teknologioita tarvitaan, jotta riskit saadaan esille. 19 seudut joutuvat hakemaan toiminnalle uusia lähtökohtia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Fyysisten tarkastusten arkikäytännöt ja sähköiset valvontatyökalut joudutaan yhteensovittamaan osaksi palveluiden arkikäytäntöjä. Samoihin asiakkaisiin kohdistuvien teknisten valvontayksiköiden välisten palveluprosessien uudistaminen tarkoittaa valvontaprosessien kokonaisvaltaista merkitysten ymmärrystä. Sähköiset palvelut ja -kanavat uudistavat valvonnan ja asiakkaiden vuorovaikutusta, joten tarkastusten linkittyminen vastuuta ja riskejä ilmentäviin asiakasprosesseihin vaatii uudelleen kohdistamista. Uudistuminen on sekä uhka että mahdollisuus. Sähköiset kanavat tuovat lisähyötyjä ja nopeutta. Pelkkä riskien ilmentäminen havainnoivalla ja sattumanvaraisella tarkastustoiminnalla ei ole enää tarkoituksenmukaista. Tämä edellyttää kuitenkin dataja tietovirtojen kokoamisen uudistamista. Valvontapalvelut ovat uuden edessä, kun asiakkaiden tuotteet ja palvelut rakentuvat digitaalisiin ympäristöihin. Hybridityökaluihin perustuva valvontaote tekee tuloaan. Hallinnosta asiakasarvoon Viranomaisvalvonta ei ole alisteista paikalliselle hallinnolle, sillä valvonnan oikeellisuus ja vastuullisuus arvioidaan oikeusasteissa. Valvontaan ja sen palvelurakenteeseen kohdistuva paine on sitä suurempi mitä kauemmin uudistustumista pantataan. vsk
Silloin pitää määritellä ja ymmärtää 1) kuka on asiakas, 2) mitä palveluja tuotetaan ja 3) mitä laatua palveluilla tavoitellaan. Asiakkaan kannalta on oikeutettu kysymys, että miten asiakasarvoa saadaan muodostettua. Muutoin talousarvioon sidotut tulot jäävät toteutumatta. Mallia olisi muutettava lähtökohdiltaan arvoa tuottavaan suuntaan. Vastaus lienee, ettei asiakasarvoa ole mietitty tai sitä ei pysty toteuttamaan nykymallilla. Hyvä hallinto elää ajassa ja uudistuu, kun toimintaympäristö, asiakkaat ja arkikokemukset sitä edellyttävät. Vasta palvelukokonaisuuden toimivuus lisää asiakasarvoa, kun viiveet, epävarmuus ja riskit voidaan minimoida. Sähköisten palvelujen rakentamisessa tarvitaan vinkkejä valvontayksiköiden ja niiden tuottamien palvelujen keskinäissidoksista. Palvelujen sähköistäminen.. Valvontayksikkörakenteiden ja niiden keskinäissidosten merkityksiä visualisoidaan kuviossa 2, kun fyysisiä palveluja muutetaan sähköisiksi palveluiksi. Määrittelyjen jälkeen voidaan antaa palvelulupauksia ja muodostaa fyysisten palvelujen ohella sähköisiä palveluja ja niille sähköisiä jakelukanavia. Kuviossa 1 havainnollistetaan viranomaisja valvontapalvelun systemaattista rakentamista valvontayksiköiden näkökulmasta asiakasarvon tuottamiseksi. Valvontayksiköiden tuloksellisuutta kuvaavat mittarit, jotka kohdistuvat edelleen enemmän lukumäärien ynnäämiseen kuin varsinaisiin valvonnan laadullisiin aikaansaannoksiin. Sähköisestä palvelusta pitää Kuvio 2. palveluista. Sähköisten palvelujen tarkoitus onkin parantaa asiakaskokemusta ja lisätä asiakkaan kokemaa arvoa, kun palveluja vielä automatisoidaan ja hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä. Samansuuntaista määrällistä toiminnanohjaamista vahvistavat valvontamaksut, jotka kiinnittävät toiminnan fokuksen vuositasolla vaadittuihin tarkastusmääriin. vsk. 20 kuvaa. Arvolupaus ilmaisee asiakkaille, että mitä hyötyjä hänelle on ao. Sähköisten palvelujen rakenteen pitää kuitenkin muodostua toteutukseltaan läpinäkyviksi, että asiakkaan oikeusturva ja viranomaisen oikeusvarmuus saadaan toteutumaan. Yhdyspintamalli visualisoi yksiköihin liittyvät tehtävien kasaumat ja yksiköiden väliset leikkauspinnat, jolloin keskinäisten valvontatehtävien oikea-aikaisuutta, merkityksiä ja tarvittavia uudistuksia voidaan tarkastella mallin avulla. Näkökulmia on saatavissa yhdyspintamalleilla, jossa kaupunkiympäristön viranomaistehtävät ja niitä hoitavat valvontayksiköt linkitetään toisiinsa prosessivaiheittain. Tilannekuva jää syntymättä, koska valvonnan kokonaisuutta ja järjestelmiä ei ole yhteensovitettu ja tiedotkaan eivät ole yhdistettävissä. Tampereen kokemusten mukaan yhdyspintamalli herättää heti arjen toimijoissa omia kehitysideoita, joiden avulla prosesseja voidaan sujuvoittaa ja vaikuttavuutta lisätä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
21 pystyä osoittamaan palvelun vaiheet ja niiden merkitykset palvelun kannalta sekä kohdistamaan tietojen yhdistelyyn kytkeytyvät tietojen syntetisoimiset ja yksilöidä tietoihin pääsevät henkilöt. Näistä syistä kokonaisvaltainen arvonmuodostus tuottaa osapuolten kannalta kestäviä ratkaisuja, joista riskit, menetykset ja haitat on ennakoivasti minimoitu. Vastaavasti digitaalisuus sähköistää palvelut, jolloin palveluiden arviointi ja palveluiden kokemuksellisuus pitää saada mukaan arvonmuodostuksen arvioimiseen. Asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnan intressit ovat julkisten palveluiden ydin, joiden ratkaisemiseen ja yhteensovittamiseen tarvitaan yhteiskunnan palveluja. Jotta tämä voi toteutua, palvelut eivät voi sisältää osaoptimointeja tai ammatillisia poikkeamia. Asiakasarvoa ei niinkään synny satunnaisista tar. Vaikka palvelulupauksia ohjataan valtakunnallisesti suljetulla lainsäädännöllä, niin palvelulupausten tulkinta tapahtuu avoimessa vuorovaikutuksessa ja paikallisten asiakastarpeiden yhteydessä. Ne muodostavat asiakkaalle oikeuksia, vastuuvapautta tai suoria taloudellisia hyötyjä. Pohdintaa ja johtopäätöksiä Asiakasarvoa luodaan perinteisessä viranomaisja valvontatyössä luvilla, tarkastuksilla, lausunnoilla tai katselmuksilla. Tilannekuvan mukaan osataan suunnata ohjeita ja toimia haitallisten ilmiöiden tai kehityskulkujen korjaamiseksi. Muussa tapauksessa sähköiset palvelut siiloutuvat fyysisten palvelujen tapaan ja pelkästään nykyiset menettelyt digitalisoidaan, jolloin digitaalisuuden hyödyt jäävät saamatta. Konenäkö, sensoriteknologia ja inhimillisyys yhdessä kykenevät tarkempaan, varmempaan ja arvoa tuottavaan valvontapalveluun. Palvelujen digitaalisuuteen siirtyminen korostaa palveluihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta, koska uudistusten omaksuminen tapahtuu tai jää tapahtumatta arkikokemusten mukana. Kokonaistoimivuus tarkoittaa sitä, että kaikkien teknisten viranomaisja valvontapalvelujen keskinäistoimivuus on varmistettu. Jokaisella näkökulmalla on merkitys kokonaisuuden kannalta, mutta näkökulmien kohdistaminen palveluprosesseihin, asiakkaan toimintaan ja niiden rakenteeseen toimii. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Viranomaisja valvontapalveluista on voinut seurata myös menetyksiä, rajoituksia tai suoria kuluja. Asiakas odottaa ja tarvitsee selkeän ja helppokäyttöisen palvelupolun hoitaakseen asioita viranomaisen kanssa. Näin ollen, vaikka palvelua ei olisikaan tunnistettu palveluna, on palveluun liittyvät asiakasarvon kokemukset olleet fyysisten palvelupisteiden toiminnassa, saavutettavuudessa ja asiantuntevuudessa. Palvelujen onnistumisen mittari on taas, että osataan sovittaa yhteen intressit, roolit ja valvonnan rakenteet vallitsevassa toimintaympäristössä. Asiakasta ei kiinnosta hallinnon tai lainsäädännön palveluita hankaloittavat rakenteet, ne pitää ratkaista asiantuntijatyönä. Arvonmuodostuksen ymmärrystä tarvitaan siksi, että voidaan tuottaa asiakasarvoa. Tämä on valvontaorganisaation virallista kommunikaatiota, jonka arvoa on voitu mitata rahalla. Palveluiden yhdistäminen, automatisointi, koneoppimisen ja tekoälyn lisääminen edellyttävät viranomaisja valvontapalveluiden rakenteelta kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. Monissa yhteyksissä fyysisten palvelupisteiden muuntaminen sähköisiksi yhden luukun palvelupisteiksi on asiakkaan kannalta perusvaatimus. Kokonaisuus tarvitsee tiedolla johtamista, jotta toimintaympäristöstä saadaan yhteinen tilannekuva. vsk. Tarkastustoiminta yksinään ei kykene vastaamaan nopeiden ja automatisoitujen tuotannollisten riskien tunnistamiseen, vaan indikaatiot poikkeamista tai riskien ilmaantumisesta on saatava nopeammilla keinoilla
22 kastuksista, vaan sitä syntyy valvonnan herkkyydestä tunnistaa riskejä ja laadullisia poikkeamia asiakkaiden prosesseissa, tuotteissa tai palvelurakenteissa. Oleellisia seikkoja ovat selkeys, arvoa tuottavat hyödyt ja palvelun kohderyhmän määrittely. Ostetaan palvelutarjonnan mukaisesti ja määräaikaisesti esimerkiksi siirtymistä, jäsenyyttä tai tallennustilaa, jolloin palvelun kulut syntyvät käytön mukaisesti ja palvelun ostamisen voi määritellä paremmin tarpeeseen soveltuvaksi. Tuotteistaminen Määritellään tuotteiden ja palveluiden koostumus, jolloin asiakas näkee tarjoaman. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Automaatiolla voidaan valvoa koneellista tekemistä, mutta inhimillisyyden ymmärtämiseen tarvitaan inhimillisiä toimijoita ja osaamista. Vastaa kysymyksiin kenelle, mitä ja miten, jolloin ominaisuudet tulevat esille. Valvontapalvelu Viranomaistai valvontapalvelusta ei sinällään ole yksiselitteistä, kaiken kattavaa ja vakiintunutta määritelmää. Palvelulupaus Palvelulupaus tiivistää palvelun ja ilmaisee organisaation tahtoa, jolloin vastataan kysymyksiin kenelle, mihin tarpeeseen, mikä on ydinsisältö, miten asiakkaan pitää valmistautua, mitä palvelu maksaa ja mistä palvelua saa tai onko useita palveluntuottajia. vsk. Lupapalvelut ovat kokonaan automatisoitavissa olevia viranomaispalveluja ja valvonnan tarkastustoiminta voidaan tuottaa teknologisilla menetelmillä, mutta valvontakokonaisuuden ymmärtäminen, inhimillisen pääoman ja osaamisen siirtämiseen tarvitaan inhimillistä kyvykkyyttä ja valvojia. Teknisiä viranomaispalveluja tuottavat Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, jätehuolto, ympäristöterveydenhuolto, katutilaja pysäköinninvalvonta, kiinteistönmuodostus sekä asemakaavoitus.. Uudistuminen etenee nopealla syklillä elinkeinoelämässä, joten yhteiskunnan pitää uudistaa toimintatapojaan ja -menetelmiään. Viranomaisella on mahdollisuus laskuttaa viranomaispalvelusta aiheutuneet kohtuulliset kulut, mutta suhteuttaen maksut toiminnan laatuun, laajuuteen sekä riskitekijöihin nähden. Arvolupaus Arvolupaus kertoo ymmärrettävästi palvelutarjoaman, jolla asiakkaan ongelma ratkaistaan, kuvaa asiakkaalle muodostuvia hyötyjä ja arvoa. Nykymuotoiset viranomaisja valvontapalvelut korvautuvat teknologian ja inhimillisyyden hybridipalveluilla, jossa kummallakin tekijällä on rooli, vastuu ja olemassaolon oikeutus. Houhalan (2018) määritelmän mukaan viranomaispalvelu on lainsäädäntöön perustuva oikeudellinen toimi, tehtävä, toimenpide, prosessi tai päätös, jolla viranomainen tukee yrityksen laadullista ja arvoviisasta toimintaa poistamalla riskejä tai menetyksen mahdollisuuksia ja edistäen samalla yhteiskunnan tarpeita. Palveluistuminen Korvataan palveluilla tuotteiden hankkimista
& Stenvall, J. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Tietosanoma. Mitä maksaa. 4. (2019). Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. 23 Lähteet ja kirjallisuus Arendt, H. Dufva, M. Hankeraportti. Somervuori, O. Tallinna: Raamatutrükikoda. (2020). Alue ja ympäristö 48:1, 14–28. Docendo. (2019). (1958). Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. (2018). Sitran selvityksiä 162. Vaihdantavallankumous. Vastapaino Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ. Muutostrendit 2020. 10 No. Hämeen ammattikorkeakoulu, Älykkäät palvelut & sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto/HPO. painos. International Journal of Leadership in Public Servicec, Vol. Virtanen, P. Viitattu 9.1.2020 https://media.sitra.fi/2019/12/01114605/ megatrendit-2020selvitys1.pdf Ficher, M. (2014). Houhala, K. Esiselvitysraportti 10.2.2019. The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond – new public management’s unfinished trajectory. Puustinen, P. (2020). Arvovaa’an tulokset. (2013). (2014). Helsinki: Talentum. Houhala, K. Liettua: BALTO print. Finanssipalvelun uusi logiikka. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. (2016). Vaasan yliopisto. 2, 91–107. Houhala, K. Tampereen kaupunki. & Vainio, S. Talentum. Kiertotaloussiirtymä ja uudet markkinat – Kahden kiertotalousraportin retoriikka-analyysi. Väitöstutkimus. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kaupunkiympäristön palvelualue. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/ reports/powerbi/tampere/kaupunkiymp %C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus). (2011) Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. & Vakkuri, J. Virtanen, P. (2018). Ylikoski, T. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. https://www.tampere.fi/tiedostot/a/ szR9abgQV/Arvovaaka_kehittamistyokaluna_verkkoversio.pdf Nylén, E-J. Kaupunkiympäristön palvelualue. Arvovaaka kehittämistyökaluna – kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. Hinnoittelun psykologia. Jyväskylä: Bookwell Oy. Vita activa – Ihmisenä olemisen ehdot. & Järvinen, R. A. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Arvoviisaus hankkeen esiselvitys
24 Eeva Hentilä, ympäristöinsinööri Tampereen kaupunki Mari Järvenmäki, lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Asunnontarkastusten yhtenäistäminen tavoitteena Pirkanmaalla Kuvat: Tampereen ympäristöterveys.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Tarkastusjonon pituuteen vaikuttaa merkittävästi tulevat yhteydenotot ja käytössä olevat valvontaresurssit. Tässä heitämme haasteen ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen kohdetietojärjestelmä VATIn kehittäjille, että kirjaamisja lomakekäytäntöjä kehitettäisiin sujuvimmiksi ja tämä huomioitaisiin tietojärjestelmän tulevissa kehitysvaiheissa. Selvityksen perusteella peruskäytännöt ovat melko yhteneväiset eri valvontayksiköissä. Yhteneväistä olivat mm. Kyselyselvityksen lisäksi asunnontarkastusprosessien sujuvoittamisen ja tehostamisen aihealueesta etsittiin pienryhmätyöskentelyssä asioita, jotka ovat hyvin ja mitkä asiat vaativat muutosta sekä miten muutos voidaan saavuttaa ja mikä muutosta estää. 25 Yhteneväiset tarkastuskäytännöt Selvitys sisälsi kyselyn kaikille Pirkanmaan valvontayksiköiden asunnontarkastajille ja esimiehille sekä työpajan asunnontarkastajille. Yhteneväisyyttä tulisi lisätä mm. Kirjaamistapojen kehittäminen nousi yhdeksi tärkeimmistä keinoista tehostaa tarkastusprosessia. Mukaan selvitykseen otettiin asunnontarkastusten koettu kuormittavuus.. Pirkanmaalla asiaan otettiin varaslähtö ja maakunnassa selvitettiin eri valvontayksiköiden asunnontarkastusten valvontakäytännöt, mitkä tekijät eroavat toisistaan ja mitkä tekijät ovat yhteneväisiä. tarkastusten sisällöt ja kirjaamiskäytännöt sekä toimenpiteille annetut määräajat. Tietojärjestelmistä yhteneväisesti kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää myös kansallisissa tutkimusja selvityshankkeissa niin, että valvontayksiköille ei tarvitsisi lähettää aina erillisiä hankkeisiin liittyviä kyselyjä. Nopeasti täytettävää, mutta informatiivista tarkastuslomakepohjaa toivottiin käyttöön. Rakennusvalvonnan ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyön tehostaminen nähtiin myös keskeisinä keinoina sujuvoittaa ja tehostaa valvontaa. Selvityksessä tuli esille, että asunnontarkastuspyyntöjen kiireellisyyttä olisi hyvä pystyä arvioimaan. Valviran laatiman ”Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin” mukaan terveyshaittaepäilyt otetaan käsittelyyn vireilletulojärjestyksessä. käyttökieltojen käyttämisen periaatteissa, pakkokeinojen käytön yhteisillä pelisäännöillä esimerkiksi siinä, missä tapauksissa ja minkä suuruista uhkasakkoa käytetään. Kehittämiskohteita löytyi Pirkanmaalaisten asukkaiden kannalta tärkein yhtenäistämisen kohta olisi saada asunnontarkastusjonot suunnilleen samanpituisiksi jokaisen valvontayksikön alueella. Selvityksen tavoitteena oli käytäntöjen yhtenäistämisen lisäksi löytää ratkaisuja asunnontarkastusprosessin ja valvonnan tehostamiseksi. Huomionarvoista oli, että jatkotutkimuksiin velvoitettiin käyttämään sertifioitua asiantuntijaa jokaisessa valvontayksikössä. Nyt jonon pituus vaihtelee viikosta jopa neljään kuukauteen. Tämä on myös vallitseva käytäntö Pirkanmaan valvonYhdenmukainen valvonta ja yhteistyön edistäminen on ympäristöterveyden valtakunnallisen valvontaohjelmakauden 2020–2024 teemana. vsk. Selvityksen mukaan asunnontarkastusprosessin tehokkuuden seuranta on haastavaa johtuen tapausten erilaisuudesta niin mahdollisten sisäilmaongelmien kuin tapausten eteenpäin menemisen suhteen. Tehokkuutta tärkeämmäksi tekijäksi nähtiin sen seuraaminen, poistetaanko terveyshaitat annetuissa määräajoissa. Tosin eri valvontayksiköissä oli suuria eroja yhteydenottojen määrissä vuosittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Pirkanmaan valvontayksiköiden asunnontarkastajien peruskoulutustaso oli melko yhteneväinen. Kun työtehtävät sisälsivät myös muita kuin asunnontarkastuksia, kuormittavuus koettiin vähäisempänä. vsk. Kuormittavina tekijöinä koettiin etenkin asioiden riitaisuus ja osapuolten väliset ristiriidat sekä osapuolten terveysvalvonnalle osoittamat kohtuuttomat odotukset ja vaatimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kuormittavuutta lisää kiire ja asioiden ruuhkautuminen. Jotta terveyshaittaa voi luotettavasti ja kokonaisuus huomioiden arvioida, tulee tarkastajan osaaminen olla sisäilmaja rakennusteknisissä asioissa riittävä. Vain suurimmassa valvontayksikössä oli koulutettu sisäilmaasioiden parissa työskentelevät tarkastajat rakennusterveysasiantuntijoiksi. 26 tayksiköissä. Lisäksi kuormittavaksi voidaan kokea terveyshaittaepäilyihin sisältyvä asukkaiden sairastuminen tai pelko sairastumisesta, mikä korostuu, kun viranomaisen käsittelyprosessi vie aina oman aikansa eikä ole hallinnollisten asioiden vuoksi kovin nopeaa. Kuormittavuutta vähentävinä asioina koettiin lisäksi kollegoiden ja esimiesten tuki ja parityöskentely. Vaatimuksia esitetään usein asioista, jotka eivät ole terveydensuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvia, kuten esimerkiksi irtaimiston tai sijaisasunnon kustannusten määrittäminen. Jokaisessa ympäristöterveysyksikössä olisi tarpeellista olla vähintään yksi rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen käynyt tarkastaja.. Vain terveydensuojeluviranomainen voi ottaa kantaa siihen, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde. Ylipäätään työkokemus ja riittävä koulutus sekä toimivat tietojärjestelmät nähtiin kuormittavuutta keventäväksi tekijäksi. Työnohjaus on todettu toimivaksi kuormittavuutta vähentäväksi työkaluksi asunnontarkastuksia hoitaville tarkastajille. Muissa yksiköissä asiasta oli käyty keskustelua, mutta RTA-osaamista yksiköissä ei vielä ole. Olisi erittäin hyvä ja kannatettavaa, että valtakunnallisesti olisi yhteneväiset ja perustellut sekä oikeudenmukaisesti kestävät käytännöt siinä, millä perusteella asioita voitaisiin ottaa käsittelyyn kiireellisemmin. Asunnontarkastajien osaaminen ja jaksaminen Selvityksen kyselyyn vastanneista tarkastajista 66 % koki asunnontarkastukset kuormittavina todella usein tai usein. RTA-koulutus vastaisi hyvin tähän vaatimukseen ja antaisi sisäilmaongelmien selvittämiseen tarpeellista ja syventävää tietoa, joka auttaisi arvioimaan ulkopuolisten asiantuntijoiden laatimien raporttien sisältöä
Huom! Tilaustunnisteen voi liittää vain kerran. 27 Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy ensin www.lehtiluukku.fi ja lisää lehden takakannen osoitekentässä oleva tilaustunniste. Näköislehtilukuoikeus on voimassa kaikille jo voimassa oleville painetun lehden tilauksille sekä uusille tilauksille huhtikuussa ilmestyvistä lehdistämme alkaen. vsk. Antoisia lukuhetkiä ajankohtaisten ammattilehtien parissa! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Tilaa lehti nyt ja käytä etu!. Etu on voimassa tämän vuoden loppuun saakka, mahdollisesti myös jatkossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
vsk. Valviran yksityisen terveydenhuollon asiantuntija käsitteli Valviran botuliinihoidoista antamaa ohjetta sekä kertoi tietyillä laserhoitolaitteilla tehtävistä kauneudenhoitotoimenpiteistä ja toimenpiteiden antamista koskevista edellytyksistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Lopuksi Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) edustaja kertoi kuluttajapalveluiden valvonnasta kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) näkökulmasta. Koulutuspäivän aikana kuultiin usean eri viranomaistahon esityksiä aiheesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustaja piti esityksen kauneudenhoitoalaan liittyvistä infektioriskeistä ja niiden ehkäisemiskeinoista. Lisäksi kuultiin Valviran edustajien (nykyisin ko. Ilmoituksen Liisa Reunanen, lakimies Valvira Katsaus kauneudenhoitoalan valvontaan Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto (Valvira) sekä aluehallintovirastot järjestivät 26.11.2019 kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille suunnatun Kauneudenhoitoalan valvonta -koulutuksen. Kauneudenhoitoala ja terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:ssä säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta tehdä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen kauneushoitolatoiminnan aloittamista. Suomen Kosmetologien Yhdistyksen edustaja kertoi alasta toiminnanharjoittajan näkökulmasta, kosmetologien harjoittamasta omavalvonnasta sekä uusista kosmetologisista hoitotrendeistä. Koulutuksessa luotiin katsaus kauneudenhoitoalan valvontaan eri viranomaisten näkökulmasta.. Myös toiminnanharjoittajan näkökulma oli päivän aikana esillä. 28 K auneudenhoitoalaa valvovat useat eri viranomaiset kukin oman toimivaltansa ja lainsäädäntönsä mukaisesti. henkilöt työskentelevät Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksessa [Fimea]) esitykset lääkinnällisistä laitteista
Valvira on kuitenkin ohjeistanut, että parturi-kampaamojen yhteydessä tehtävät erilaiset kauneudenhoitoon liittyvät toimenpiteet ovat edelleen terveydensuojelulain nojalla ilmoitusvelvollisia. Toiminnanharjoittajan omavalvonta Terveydensuojelulain 2 §:n nojalla toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman 2020–2024 mukaan kauneushoitoloiden alustava tarkastustiheys on kerran neljässä vuodessa. Onkin suositeltavaa, että toiminnanharjoittajat laatisivat kirjallisen omavalvontasuunnitelman tai kirjallisia toimintaohjeita toimintansa arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan tukeminen on yksi valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman 2020–2024 painopisteistä. 29 tarkemmasta sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 4 §:ssä. Ala kehittyy jatkuvasti ja uusia hoitomuotoja ilmaantuu koko ajan. Kauneushoitoloiden valvontatarve arvioidaan kohteen riskinarvioinnin perusteella kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelmassa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että terveydensuojelulaki ei edellytä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa tai -järjestelmää, eikä toiminnanharjoittajalta voida näin ollen sellaista vaatia. Parturi-kampaamot eivät ole enää vuoden 2017 alusta olleet terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa tarpeellisia ohjeita ilmoituksen käsittelyn tai mahdollisen tarkastuksen yhteydessä toiminnan terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Riskinarvioinnissa tarkastellaan muun muassa toiminnasta ja tiloista mahdollisesti aiheutuvia terveyshaittoja, toiminnan valvontahistoriaa ja omavalvonnan toimivuutta. Hyvin toteutettu ja suunnitelmallinen omavalvonta voi antaa viranomaiselle mahdollisuuden harventaa viranomaisvalvonnan tarkastuksia. Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Tämä tarkastustiheys on lähtökohtana valvontasuunnitelmaa laadittaessa, mikäli kohteelle ei vielä ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Kauneushoitoloissa annetaan erityyppisiä palveluita, esimerkiksi kasvohoitoja, meikkausta, kulmien ja ripsien värjäystä, ripsien pidennyksiä sekä erilaisia injektiohoitoja. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin tarvittaessa esitettävä, miten toimintaan vaikuttavat riskit on tunnistettu, miten niiden vakavuus on arvioitu ja mitä riskien hallintakeinoja toiminnanharjoittaja ja työntekijät ovat ottaneet käyttöön. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on myös oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi (terveydensuojelulain 51 §). vsk. Toiminnanharjoittajan laatimat erilaiset kirjalliset ohjeet ovat hyvä työkalu myös esiKauneudenhoitoalalla toiminnan harjoittamisessa korostuvat hygieeniset toimintatavat ja hygieniavaatimukset mahdollisten infektioriskien välttämiseksi.
Kauneushoitolan hygieniavaatimuksista Terveydensuojelulain lähtökohtana on, että toiminnanharjoittaja vastaa siitä, ettei hänen toiminnastaan aiheudu terveyshaittaa. On hyvä muistaa, että erityisesti sellaisissa toimenpiteissä, joissa läpäistään iho, voi olla suuri infektioriski. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Yhtenä koulutuspäivän tavoitteista oli antaa koulutuksen osallistujille kuva eri viranomaisten rooleista valvontatyössä ja lisätä viranomaisten tiedonvaihtoa ja yhteistyötä kauneudenhoitoalalla. 30 merkiksi henkilökunnan perehdyttämiseen. vsk. Infektioriskin aiheuttajina voivat olla esimerkiksi likaantuneet toimenpidevälineet, epähygieeniset työtavat tai toimenpidetilat. Ohjeistus löytyy Valviran verkkosivuilta. Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille antoisasta koulutuspäivästä! Esimerkkikuvaus kauneudenhoitoalaa valvovista viranomaisista.. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi kauneushoitoloissa tai vastaavissa annettavat injektiot, ihon pinnan rikkovat hoidot, tatuoinnit ja lävistykset. Kauneudenhoitoalalla toiminnan harjoittamisessa korostuvat hygieeniset toimintatavat ja hygieniavaatimukset mahdollisten infektioriskien välttämiseksi. Kauneudenhoitoalan viranomaisvalvonnan rajapinnat Kuten edellä on todettu, eri viranomaistahot valvovat kauneudenhoitoalaa kukin omasta näkökulmastaan ja oman valvontaa koskevan lainsäädäntönsä puitteissa. Valvira on antanut kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimuksista ohjeistusta, jota voi käyttää apuna kauneushoitoloiden toiminnan arvioinnissa. Käytännössä omavalvonnan tukeminen on toiminnanharjoittajan ohjeistamisesta ja neuvontaa
Onnittelut voittajalle! Aikakausmedian Editkilpailussa 2020 palkittiin Markkinoinnillinen ratkaisu aikakausmediassa. Parhaana aikakauslehtimainoksena palkittiin tuomariston yksimielisellä päätöksellä Pidä Saaristo Siistinä ry:n mainos ”Suomen roskakalat”. Mainostoimisto: Tmi Kuisma Väänänen AD: Kuisma Väänänen Copywriter: Akseli Kouvo Julkaistu: Mainostaja, Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2018
Matkapuhelimen RF-säteilyn terveysvaikutuksia on tutkittu paljon eikä tieteellisesti todennettuja haittavaikutuksia ole havaittu. Muut langattomat laitteet ja tukiasemat altistavat väestöä paljon vähemmän, eikä tieteellisesti pätevissä tutkimuksissa ole tullut esiin niiden RF-säteilyn haitallisia terveysvaikutuksia. Matkapuhelimet ovat merkittävin radioaaltojen lähde, ja suurin osa ihmisten altistuksesta RF-säteilylle johtuu jokaisen omasta matkapuhelimen käytöstä. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. Pitkäaikaisvaikutuksissa on vielä epävarmuuksia, jotka edellyttävät lisätutkimuksia. 32 Lauri Puranen, johtava asiantuntija Säteilyturvakeskus Langattomien laitteiden ja niiden tukiasemien säteilyturvallisuus Langattomat laitteet, kuten matkapuhelimet, kannettavat ja tablettitietokoneet sekä matkaviestintukiasemat ja lähiverkon tukiasemat, tuottavat ympäristöön radiotaajuista (RF) säteilyä eli radioaaltoja
Raja-arvot on annettu taajuuksilla 100 kHz–6 GHz kehon sisäisenä suureena, ominaisabsorptionopeutena (SAR), joka kuvaa kehoon imeytyvää RF-tehoa. Altistuksen raja-arvot suojaavat näiltä haittavaikutuksilla suurella turvamarginaalilla sekä pitkäettä lyhytkestoisessa altistuksessa. Kehon lämpötila voi tavallisesti vaihdella enemmän, noin asteen verran ylöstai alaspäin. Altistus voi tällöin olla lähellä paikallisen altistuksen raja-arvoa 2 W/kg. Suomessa noudatettavat väestön altistuksen raja-arvot RF-säteilylle on vahvistettu sosiaalija terveysministeriön asetuksessa 1045/2018 (STM 2018). Ryhmien jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita, koska RF-säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan laajaa monitieteellistä osaamista. Altistus voi olla merkittävää myös silloin, kun puhelin on esimerkiksi taskussa ja puhelu käydään hands free -laitteen avulla tai puhelin toimii modeemina välittäen verkkoyhteyttä tietokoneelle tai tabletille. vsk. Valmiustilassa puhelin säteilee hyvin vähän. Katsauksissa on otettu huomioon ennalta asetettujen kriteerien mukaiset tutkimukset. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. 33 R adiotaajuisen säteilyn ainoat tieteellisesti todennetut haittavaikutukset aiheutuvat kudosten liiallisesta lämpenemisestä. Katsausten perusteella väestön altistuksen raja-arvot ovat edelleen ajantasaisia. Korvalla pidettävän matkapuhelimen aiheuttama lämpeneminen aivojen pinnalla voi olla enintään 0,3 astetta, mistä ei seuraa terveydellistä haittaa. Matkapuhelimen RF-säteilyn vaikutuksia on tutkittu paljon, Radiotaajuista säteilyä säteilevän laitteen aiheuttaman altistumisen mittana käytettävä SAR-arvo (specific absorption rate) eli ominaisabsorptionopeus kuvaa radioaallosta pään tai vartalon alueen kudoksiin paikallisesti imeytyvää tehoa.. Raja-arvot ja toimenpidetasot noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta 1999/519/EY (EY 1999), joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Yli 6 GHz taajuuksilla radioaallot tunkeutuvat vain kehon pintaosiin ja altistuksen rajaarvo on annettu ulkoisen sähkömagneettisen kentän tehotiheytenä. Paikallisen SAR:n raja-arvo on 2 W/kg päässä ja vartalossa sekä 4 W/kg raajoissa. Matkapuhelinta käyttää lähes jokainen, ja siksi on tärkeää tutkia sen RF-säteilyn mahdollisia terveysvaikutuksia. STUK perustaa näkemyksensä riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (maailman terveysjärjestö WHO, Euroopan komission tieteellinen komitea SCHENIHR/SCHEER, kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komissio ICNIRP ja Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen SSM:n tieteellinen neuvosto) laatimiin kirjallisuuskatsauksiin (IARC 2013, SCHENIHR 2015, ICNIRP 2020), SSM 2018, SSM 2019). Osassa tutkimuksia on havaittu erilaisia biologisia vaikutuksia esimerkiksi soluviljelmissä, mutta näyttöä muista kuin kudosten lämpenemiseen perustuvista terveysvaikutuksista ei ole saatu. Puhelimen muut käyttötavat, kuten pikaviestien kirjoittaminen ja internetin selailu, altistavat paljon vähemmän, koska puhelin on silloin kauempana kehosta ja se lähettää tietoa harvakseltaan. Raja-arvoista on johdettu toimenpidetasot ulkoisen kentän suureina, jotka voidaan mitata. Matkapuhelimet Matkapuhelin altistaa eniten, kun sitä pidetään korvalla ja siihen puhutaan heikossa tukiasemakentässä
Tutkimuksissa havaittu kasvain ilmeni toisistaan poikkeavilla altistustasoilla tutkimuksissa ja NTP-tutkimuksissa vain urosrotilla. 2018). Euroopan komission tieteellinen komitea SCENIHR totesi kannanotossaan vuonna 2015 (SCENIHR 2015), että epidemiologiset tutkimukset eivät osoita aivokasvainriskin kasvua matkapuhelimien käyttäjillä. Nämä tutkimukset eivät siten anna näyttöä RF-säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista, eikä niiden tuloksia voi hyödyntää riskinarvioinnissa. Italialaisessa tutkimuksessa havaittiin rotilla kasvaimia sydämen lähellä altistustasolla 0,1 W/kg (Falcioni ym. Joissakin väestötutkimuksissa on havaittu yhteys paljon matkapuhelinta käyttävillä ja tietyillä aivokasvaimilla, mutta nämä tutkimukset. Viimeisimmät tutkimukset ovat heikentäneet todisteita glioomariskin kasvusta. Joissakin tutkimuksissa on havaittu viitteitä gliooman ja kuulohermokasvaimen riskin kasvusta paljon matkapuhelinta käyttävillä. Joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä tiettyjen aivokasvainten kohonneesta riskistä paljon matkapuhelinta käyttävillä. Epidemiologiset tutkimukset eivät osoita kasvua muille pahanlaatuisille sairauksille kuten lapsuusiän syöville. Altistustasoilla 1,5, 3,0 ja 6,0 W/kg havaittiin normaalia enemmän kasvaimia sydämen lähellä urosrotilla mutta ei naarasrotilla eikä hiirillä. IARCin tekemän 2B-luokituksen jälkeen julkaistut tutkimukset ovat pikemminkin heikentäneet kuin vahvistaneet matkapuhelimen RF-säteilyn ja aivokasvainten välistä yhteyttä. Kasvain on hyvin harvinainen eikä sitä ole aiemmin havaittu eläinkokeissa. Matkapuhelimen RF-säteilyn syöpää aiheuttavia vaikutuksia on selvitetty kahdessa laajassa eläinkokeessa Yhdysvalloissa ja Italiassa. Kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komissio ICNIRP ja SSM:n tieteellinen neuvosto ovat arvioineet näitä tutkimuksia (ICNIRP 2020), (SSM 2019). Jatkossa toivottiin tehtävän laadukkaampia tutkimuksia, jotta tulosten tulkinta olisi helpompaa. Epidemiologisista tutkimuksista ja eläinkokeista saadun rajallisen näytön perusteella maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli vuonna 2011 RF-säteilyn luokkaan 2B eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi (IARC 2013). 34 eikä haittavaikutuksia ole voitu tieteellisesti todentaa. Yhdysvaltain elintarvikeja lääkeviranomainen FDA julkaisi äskettäin kirjallisuuskatsauksensa vuosilta 2008–2018 RFsäteilyn syöpää aiheuttaviin vaikutuksiin liittyvistä väestöja eläintutkimuksista (FDA 2020). Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen SSM:n tieteellinen neuvosto laatii säännöllisesti katsauksia sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksiin liittyvistä tutkimuksista. Molemmissa tutkimuksissa on havaittu ristiriitoja ja rajoituksia. Yhdysvaltalaisessa NTP-tutkimuksessa (National Toxicology Program) altistettiin rottia ja hiiriä rajaarvoja voimakkaammalle RF-säteilylle. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. NTPtutkimusta ollaan toistamassa Japanissa ja Etelä-Koreassa. Siten tarvitaan lisää tutkimusta pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi. Vuonna 2018 ja vuonna 2019 julkaisemissaan katsauksissa (SSM 2018, SSM 2019) neuvosto totesi matkapuhelimen käytön ja aivokasvainten välistä yhteyttä selvittäneistä tutkimuksista, että tulokset ovat vaihtelevia, mutta osoittavat enemmän siihen suuntaan, että yhteyttä ei ole. Tähän mennessä tehtyjen väestötutkimusten perusteella ei voida arvioida yli 15 vuoden käytön aiheuttamia mahdollisia pieniä riskitason nousuja, koska tarkasteluajat ovat liian lyhyitä. Katsauksessa todetaan, että RF-säteilyllä ei ole havaittu haitallisia terveysvaikutuksia altistuksen raja-arvoja alhaisemmilla altistuksilla. Sen merkitys yleisen terveyden kannalta ei ole kovin suuri
Raportin mukaan useimmat viimeaikaiset väestötutkimukset eivät osoita matkapuhelimen käytön ja aivokasvainten välistä yhteyttä. Katsauksen mukaan ei ole riittävästi todisteita, että matkapuhelimen RF-säteily aiheuttaisi kasvaimia. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että kasvainten ilmaantuvuus lisääntyisi altistuksen kasvaessa. Lapsillahan on elinikänään pidempi aika altistua matKuva 1. Sen mukaan syöpien määrä ei ole lisääntynyt matkapuhelimien käytön yleistymisen myötä. Aivoja keskushermostokasvaimista on tehty kattava analyysi käyttämällä 96 syöpärekisterin tietoja 39 maasta vuosilta 1993–2007. Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARCin tuoreessa raportissa tarkastellaan myös radiotaajuisia sähkömagneettisia kenttiä (IARC 2020). IARCin 2B-luokitus RF-säteilystä on arvioitavana, ja arvioinnin tulokset valmistunevat vuonna 2024. Lukuisista tutkimuksista huolimatta ei ole tunnistettu mekanismia, jolla RF-säteily aiheuttaisi syöpää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. Matkapuhelimen RF-säteilyn pitkäaikaisvaikutuksiin liittyy epävarmuuksia ja siten turhaa altistusta, etenkin lasten turhaa altistusta matkapuhelimen RFsäteilylle on hyvä vähentää. Lisäksi puuttuu uskottava biologinen vaikutusmekanismi, jolla RF-säteily aiheuttaisi syöpää. 35 eivät ole olleet johdonmukaisia ja niissä on ollut puutteita ja epätarkkuuksia. Katolle asennettuja matkaviestintukiasemien antenneja.
Matkaviestintukiasemien terveysvaikutuksista on tehty hyvin vähän laadukkaita väestötutkimuksia. Katolle asennettu antenni ei säteile merkittävästi alaspäin eikä rakennuksen seinälle asennettu antenni rakennukseen päin. Matkaviestintukiasemien antennit asennetaan mastoihin tai rakennusten katolle ja seinille. Altistus tukiasemaantennin lähellä sijaitsevassa asunnossa on tyypillisesti vähemmän kuin 0,1 % väestön toimenpidetasosta. • Käyttämällä tekstiviestejä puhumisen sijasta. Tiivis tukiasemaverkko mahdollistaa sen, että päätelaitteiden lähetystehot pysyvät alhaisina. Tällöin myös tukiaseman lähetysteho on alhainen ja altistus RF-säteilylle on vähäistä. Antennien RF-säteily suuntautuu pääasiassa antennin etupuolelle. 5G-matkaviestinverkot Uusimman sukupolven 5G-matkaviestinverkkoa ollaan rakentamassa, ja se on jo käytössä suurimpien kaupunkien keskustoissa. Oikein asennetun tukiaseman antennit altistavat väestöä hyvin vähän RFsäteilylle. Se mahdollistaa entistä nopeammat datayhteydet kuluttajien ja yritysten käyttöön. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella matkaviestintukiasemien heikon RF-säteilyn ei ole osoitettu aiheuttavan terveydellistä haittaa. Suuritehoisten tukiasemien antennien edessä väestön altistuksen raja-arvot voivat ylittyä noin 10 metrin etäisyydellä. • Pitämällä puhelin kauempana päästä ja kehosta, kun matkapuhelimella välitetään verkkoyhteyttä tietokoneelle tai tabletille. Altistus ympäristön RF-säteilylle kasvaa jonkin verran 5G-matkaviestinverkon käyttöönoton myötä, koska 5G-verkko tulee aiempien 2G-, 3Gja 4G-verkkojen rinnalle. seiniä, joten tukiaseman peittoalue jää pieneksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kuvassa 1 on tyypillisiä katolle asennettuja tukiasema-antenneja. Aiemmista verkoista tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole odotettavissa, että altistuksella. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan verkko alemmalle 3,5 GHz:n taajuusalueelle ja seuraavaksi otetaan käyttöön ylempi 26 GHz:n taajuusalue, jolla saavutetaan hyvin suuria tiedonsiirtonopeuksia. • Välttämällä puhumista heikossa tukiaseman kentässä. Väestön ei tule päästä paikkoihin, joissa raja-arvot ylittyvät. Ylemmällä taajuusalueella radioaallot vaimenevat nopeasti eivätkä ne läpäise mm. vsk. Usean järjestelmän vuoksi tukiasemien lähetystehot ovat kasvaneet ja voivat olla muutama sata wattia. 36 kapuhelimen RF-säteilylle kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla, ja tutkimustietoa lapsista on hyvin vähän. Myöhemmin otetaan käyttöön alle 1 GHz:n taajuusalue haja-asutusalueita ja esineiden internetiä varten. Altistusta voi vähentää seuraavilla tavoilla: • Käyttämällä hands free -laitetta tai kaiutintoimintoa ja pitämällä puhelinta kauempana päästä ja kehosta. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC totesi vuonna 2011, että todisteet matkaviestintukiasemien heikon RF-säteilyn syöpävaarallisuudesta ovat riittämättömiä johtopäätösten tekemiseen (IARC 2013). Nykytiedon mukaan altistus ei nouse kuitenkaan merkittävälle tasolle. 5G-verkon lähetysteho 3,5 GHz:n taajuusalueella on verrattavissa aiempien verkkojen lähetystehoon eikä taajuuskaan poikkea merkittävästi aiemmista. Matkaviestintukiasemat Matkaviestinverkon dataliikenne on kasvanut merkittävästi 3Gja 4G-järjestelmien käytön myötä
Turhan altistuksen vähentämiseksi WLAN-tukiasema kannattaa sijoittaa siten, että sen välittömässä läheisyydessä ei oleskella. Nykyisen tutkimustiedon perusteella altistuksen raja-arvot suojaavat suurella turvamarginaalilla myös ylemmän taajuusalueen RF-säteilyn todennetuilta haittavaikutuksilta. Sitä vastoin WLANin aiheuttamasta altistuksesta RF-säteilylle on tehty laadukkaita tutkimuksia, joiden perusteella altistus on hyvin vähäistä. Khalid ym. Findlay ja Dimbylow (2010) mallintivat kannettavan tietokoneen aiheuttaman altistustilanteen ja määrittivät 10-vuotiaan lapsen kehoon ja päähän aiheutuvan SAR:n tietokonelaskennalla. 37 3,5 GHz:n taajuusalueella toimivan 5Gverkon RF-säteilylle olisi haitallisia terveysvaikutuksia. (2011) määrittivät WLANin altistusta koululuokassa, jossa kymmeniä tietokoneita oli samanaikaisesti langattomasti yhteydessä WLANtukiasemiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Suurin SAR-arvo päässä oli 0,0057 W/kg, kun tietokone lähetti jatkuvasti toimintasuhteella 1. Mittaustuloksina he saivat toimintasuhteiden keskiarvoksi 0,08 % tietokoneille ja 4,79 % tukiasemille. Ylemmällä 26 GHz:n taajuusalueella toimivissa tukiasemissa lähetystehot ovat pieniä, jolloin altistus on vähäistä. SAR-arvot päässä ja vartalossa olivat siten selvästi altistuksen raja-arvoa 2 W/kg pienempiä. vsk. Lisäksi RF-säteily tunkeutuu vain ihon ja silmien pintaosiin noin 1 mm:n syvyydelle. Langattomat lähiverkot Langattoman lähiverkon (WLAN) avulla kannettavat tietokoneet, tablettitietokoneet ja matkapuhelimet saadaan yhdistettyä lähiverkkoon ja internetiin. WLANin RF-säteilyn terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on tehty hyvin vähän (Foster ja Moulder 2013). Toisin kuin matkapuhelin, langattoman verkon laitteet eivät ole normaalikäytössä kehossa kiinni, jolloin altistus on vähäisempää. Tietokonelaskelmien perusteella 10-vuotiaan lapsen kehoon aiheutuva suurin SAR oli 34 cm etäisyydellä tietokoneen näytöstä 80 µW/ kg (µ=1 miljoonasosa) eli hyvin pieni. Iso-Britanniassa on tehty tarkempia selvityksiä WLANin aiheuttamasta altistuksesta. Langattoman lähiverkon tukiaseman ja päätelaitteen lähetystehot ovat pienempiä kuin matkapuhelimen suurin lähetysteho. Päätelaitteen aiheuttama altistus on hyvin vähäistä internetiä selattaessa, jolloin päätelaite enimmäkseen vastaanottaa tietoa. Tavallisesti toimintasuhde on paljon pienempi. Tukiasemien toimintasuhteet olivat paljon suurempia kuin päätelaitteiden, sillä tukiasemat välittivät dataa ainakin 10 tietokoneelle. Tämän ja RF-säteilyn terveysvaikutuksia selvittäneiden lukuisten tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että altistuksesta WLANin RF-säteilylle ei aiheudu terveydellistä haittaa. Näytön ollessa runsaan 30 cm etäisyydellä kehosta, suurin SAR-arvo kehossa oli 0,004 W/kg tyypillisellä toimintasuhteella 0,1 (toimintasuhde ilmaisee, minkä osan ajasta RF-teho on päällä). He mittasivat päätelaitteiden ja WLAN-tukiasemien toimintasuhteita. ” Langattoman lähiverkon tukiaseman ja päätelaitteen lähetystehot ovat pienempiä kuin matkapuhelimen suurin lähetysteho.. Ne ovat laadultaan ja lopputuloksiltaan hyvin vaihtelevia eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä
SAR mitataan maksimiteholla standardin mukaisissa laitteen käyttöasennoissa. Antennien aiheuttama altistus ei saa ylittää väestön altistuksen raja-arvoja paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Lähteet EY 1999. Laitteisto koostuu pään ja vartalon muotoisesta altaasta, fantomista, joka on täytetty ihmiskehon sähköisiä ominaisuuksia jäljittelevällä nesteellä. Vuosittain mitataan noin kymmenen laitteen SAR-arvo. STUK valvoo tämän vaatimuksen noudattamista. Mittauksessa määritetään laitteesta päähän ja kehoon aiheutuva SAR STUKin mittauslaitteistolla, jota esittää kuva 2. 38 Langattomien laitteiden ja niiden tukiasemien säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus valvoo, että langattomien laitteiden ja niiden tukiasemien RF-säteily ei ylitä altistuksen raja-arvoja. Matkaviestinoperaattorit vastaavat tukiasemien antennien turvallisesta asentamisesta. STUK tekee säännöllisesti mittauksia tukiasemien aiheuttaman altistuksen selvittämiseksi. Tukiasemien lähellä mitatuissa asunnoissa tehotiheydet ovat tyypillisesti olleet alle tuhannesosa väestön toimenpidetasosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Falcioni L, Bua L, Tibaldi E, Lauriola M, De Angelis L, Gnudi F, Mandrioli D, Manservigi M, Manservisi F, Manzoli I, Menghetti I, Montella R, Panzacchi S, Sgargi D, Strollo V, Vornoli A, Belpoggi F 2018. STUK on opastanut matkaviestinoperaattoreita tukiasemien turvallisessa asentamisessa (STUK 2014). Euroopan unionin neuvosto. Mitattava laite asetetaan säteilemään fantomia vasten, ja nesteeseen imeytyvän tehon jakauma eli SAR-jakauma mitataan pienikokoisella anturilla. vsk. markkinavalvontana. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L199/59–65. Report of final results regarding brain and heart tumors in SpragueDawley rats exposed from prenatal life until natural death to mobile phone Kuva 2. Langattomien päätelaitteiden valvonta toteutetaan ns. STUKin SAR-mittauslaitteisto.. STUK ostaa markkinoilla olevia päätelaitteita, kuten matkapuhelimia, tablettitietokoneita ja modeemeja, ja mittaa niiden aiheuttaman altistuksen. STUKin markkinavalvonnassa mittaamien matkapuhelimien SAR-arvot ovat olleet välillä 0,3–1,7 W/kg. Suurinta mitattua SAR-arvoa verrataan väestön altistuksen raja-arvoon 2 W/kg. Neuvoston suositus väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz–300 GHz) altistumisen rajoittamisesta 1999/519/ EY
Cancer research for cancer prevention. Peyman A, Khalid M, Calderon C, Addison D, Mee T, Maslanyj M, Mann S 2011. https://www.iarc.fr/cards_ page/world-cancer-report/ ICNIRP 2020. http://urn.fi/ URN:ISBN 978-952-309-037-8.. SAR in a child voxel phantom from exposure to wireless computer networks (Wi-Fi), Physics in Medicine and Biology 55(15): 405–411. SCENIHR 2015. STUK 2014. WiFi and health: Review of current status of research, Health Physics 105(6): 561–575. Stockholm, Sweden. SSM 2019, Strålsäkerhetsmyndigheten, ‘Recent research on EMF and Health Risk’, Thirteenth report from SSM’s Scientific Council on Electromagnetic Fields, 2018. SSM 2018. org/cms/upload/publications/ICNIRPrfgdl2020.pdf Khalid M, Mee T, Peyman A, Addison D, Calderon C, Maslanyj M, Mann S 2011. https://www.fda.gov/media/135043/ download Findlay RP, Dimbylow PJ 2010. STUK opastaa. STM 2018. Sosiaalija terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta 1045/2018. 102, Lyon, France. Exposure to radio frequency electromagnetic fields from wireless computer networks: Duty factors of Wi-Fi devices operating in schools, Progress in Biophysics and Molecular Biology 107(3): 412–420. Assessment of exposure to electromagnetic fields from wireless computer networks (Wi-Fi) in schools: Results of laboratory measurements, Health Physics 100(6): 594–612. U.S. IARC 2013. FDA 2020. vsk. Non-Ionizing Radiation, Part 2: Radiofrequency Electromagnetic Fields, IARC Monographs, vol. ICNIRP guidelines for limiting exposure to electromagnetic fields (100 kHz to 300 GHz), published ahead of print in: Health Physics, https://www.icnirp. International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection. Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks, Opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF). Stockholm, Sweden. International Agency for Research of Cancer. Strålsäkerhetsmyndigheten, ‘Recent research on EMF and Health Risk’, Twelfth report from SSM’s Scientific Council on Electromagnetic Fields, 2017. Food & Drug Administration. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Foster KR, Moulder JE 2013. International Agency for Research of Cancer. SSM Report 2019:08. World Cancer Report. SSM Report 2018:09. Review of published literature between 2008 and 2018 of relevance to radiofrequency radiation and cancer. IARC 2020. 39 radiofrequency field representative of a 1.8 GHz GSM base station environmental emission, Environmental Research 165: 493–503. Tukiasema-antennien asentaminen
postiluukun kolahdukset, saniteettilaitteiden käyttö ja kodinkoneiden automaattiset käynnistymiset ja pysähtymiset. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Sitten arvioidaan asukkaan kuuleman äänen muitakin syytekijöitä, kuten tinnitus tai fysiologiset syyt. Näistä puhutaan vähän, ja siksi ihmiset saattavat olla peloissaan kuullessaan näitä ääniä esimerkiksi yöllä. Totumme myös ääniin. Häiriöt ulko-, välija sisäkorvassa, hermojärjestelmässä tai aivokuorella voivat antaa kuulovasteita. 40 A ivomme kuuntelevat ääniä eri tilanteissa myös silloin, kun olemme unessa [1–2]. Yöaikainen (klo 22–7) musiikkimelu, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona L Aeq,1h (klo 22–7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Samoin kehossa olevat fysiologiset äänet, kuten veren virtaus, sydänäänet, verisuoniahtaumat, suun kautta tulevat äänet ja monet muut tekijät voivat aiheuttaa kuuloaistimuksia hiljaisessa tilassa. Joskus hiljainen tila laukaisee kuulovasteita ja peiteääni voi auttaa.. Kun siirrymme outoon ympäristöön, tarkkailemme enemmän ääniä ympärillämme. Rauno Pääkkönen, TkT Tmi Rauno Pääkkönen Mitä tehdä, kun asunnossa ei ole melua, mutta sitä kuullaan. Valituksen aiheuttavaa ääntä ei aina löydy. Lainsäädäntö Asumisterveysasetuksen 545/2015 [3–6] mukaan asuinhuoneissa melutason tulee alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7–22) 35 dB ja yöajan (klo 22–7) 30 dB toimenpiderajat. vsk. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso L AFmax (klo 22–7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan. Suomessa on asuntojen sisäisiä melulähteitä mm. Joskus asuntojen ääniympäristö täyttää normit, mutta asukas valittaa melusta asunnossa
Häirintään liittyvät myös taustaäänet [10–12]. vsk. Meluherkät raportoivat melua melukartoitusten melualueiden ulkopuolella lähes kaksi kertaa useammin kuin ei-meluherkät. Jos häiriöääniä peittäviä taustaääniä ei ole lainkaan, ihminen voi reagoida hyvinkin heikkoihin ääniin. Se liittyi kohonneeseen verenpaineeseen, unija rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, keuhkolaajentumaan, tupakointiin, stressiin ja vihamielisyyteen. 41 Yöaikainen tuulivoimaloiden ulkoa sisään kuuluva melu voi olla musiikkimelua vastaavaa melua, joka voi aiheuttaa unihäiriöitä; etenkin jos amplitudimodulaatio (sykintä) on kuulohavainnoin selvästi erotettavissa ja taustamelu erittäin hiljaista. Peittoääntä on asunnoissa siis hyvin vähän [13]. Äänien laatu voi vaihdella paljonkin, mutta useimmiten aloitetaan valkoista tai ruskeaa kohinaa lähettävillä laitteilla. . Sen mukaan rakennuksen hissien ja taloteknisten laitteiden asennukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että niiden synnyttämä äänitaso ei ylitä asuntojen asuinhuoneissa tai oleskelutiloissa jatkuvan äänen keskiäänitasoa L Aeq, T 28 dB, enimmäisäänitasoa L AFmax 33 dB, tai impulssimaiselle tai kapeakaistaiselle äänelle keskiäänitasoa L Aeq, T 25 dB ja enimmäisäänitasoa L AFmax 30 dB. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Valituksissa on suuri ero, koska 90 % ihmisistä ei edes pysty kuulemaan sellaista pientaajuista melua, joka aiheuttaa valituksia parhaiten kuulevien ryhmässä. Toisaalta tuulivoimakeskusteluissa on viitattu kuulon ulkopuolisiin meluvasteisiin esimerkiksi infraäänen osalta, mutta tutkimusnäyttö tästä on vähäinen. Raideliikenteen melun aiheuttama häiritsevyys arvolla L DEN 45 dB tarkoittaa, että noin 2–3 % ihmisistä kokee melun häiritseväksi [8, 14]. Voidaan arvioida, että ne jotka valittavat pientaajuisesta melusta, kuuluvat hyvän pientaajuisen äänen kuulon omaaviin. Mannin artikkelissa on esitelty useita kohinalähteitä [11], mutta siinä esitellään myös ilmaisia tapoja peiteäänilähteiksi kuten radion, MP3-soittimen ja älypuhelimien sovellusten mahdollisuuksia. ?. Tästä syystä herkät voivat käyttää erilaisia peiteäänijärjestelmiä. Yksilöllinen herkkyys, kuulokyky ja taustamelu Äänen aiheuttamissa häirintätilanteissa on kysymys myös ihmisten välisistä herkkyyseroista. Suomessa on myös ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä [6]. ( . Meluherkkyydellä todettiin somaattinen ja psykologinen komponentti. Häiritsevää ympäristömelua pidetään merkittävänä terveyteen kohdistuvana haittatekijänä [2]. Ihmisistä 1–5 % on yleensä kyselyissä herkkien ihmisten määrä [7–8]. T tarkoittaa aikaa, esimerkiksi tuntia. Marja Heinonen-Gusejevin väitöskirjassa [9] tutkituista 38 % oli meluherkkiä. Vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa asuinkerrostaloissa toteutunut taustaäänitaso on alle 24 dB yli puolessa tapauksista ja alle 20 dB neljänneksessä
Epäiltiin maalämpöpumppujärjestelmää tai sähköjärjestelmää. Menimme yhdessä ulos kuuntelemaan talon pihamaalle, missä oli aivan hiljaista. Esimerkki 5. Perhe oli rakennuttanut itselleen uuden omakotitalon, mutta isäntää kiusasi talossa ääni. Yöaikaiset keskiäänitasot olivat noin 20 dB, ja aika-analyysi yhdeltä yöltä on kuvassa 1. Emäntä lupasi käydä vielä korva-, nenäja kurkkulääkärin vastaanotolla. Tutkimuksen aikana äiti nukkui toisessa huoneessa. Talon ääniympäristöön oli käynyt tutustumassa useita konsultteja, mutta syytä ääniin ei ollut löytynyt. En kyennyt kuulemaan keittiössä mitään, mutta rouva sanoi kuulevansa kohinaa ollessaan keittiössä. Perhe oli rakennuttanut itselleen uuden hirsitalon ja talon emäntä oli muuton jälkeen alkanut kuulla hänen mielestään talon ulkopuolelta tulevia ääniä. Heidän epäilynsä liittyi noin 100 metrin päässä olevaan pylväsmuuntajaan, mutta meluanalyyseissä oli nähtävissä vain hyvin heikko piikki 100 Hz taajuudella, joka saattoi liittyä talon omiin sähköjärjestelmiin eikä muuntajan hurina ollut todennäköinen syy. Mittausteni mukaan ultraääni ei ylittänyt kuulokynnystä ja tämän varmistamiseksi tein vielä demonstraation, missä soitin ultraääntä perheen kuunnellessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Tytär otti yhteyttä ja kertoi yksin asuvasta äidistään, joka oli tyytymätön kerrostalohuoneiston ääniympäristöön. Rouva sanoi kuulevansa keittiön kohinaa muistuttavaa ääntä myös pihamaalla. Tästä syystä selvittelin talon ääniympäristöä sekä sähköja magneettikenttiä tuloksetta. Peiteäänijärjestelmääkin kokeiltiin huonolla menestyksellä. Isäntä ei sanonut kuulevansa keittiössä mitään. Esimerkki 3. Rivitalohuoneiston ääniympäristöä arvioitiin, kun perheen rouva kuuli siellä ajoittain ääniä. Menin ja mittailin, kävin suuren talon kellarissa ja yläkerrassa ja totesin, että melu oli erittäin heikkoa, noin 25 dB. Rouva sanoi ainakin yhtenä yönä kuulleensa epäilemäänsä ääntä, mutta äänianalyysissä ei ollut nähtävissä mitään erilaista muihin aikoihin verrattuna, ja yöaikaiset äänitasot alittivat asumisterveysasetuksen ohjearvojen mukaiset äänet. Normaalikuuloisen ei pitänyt kuulla huoneiston ääniä. 42 Tapauskuvauksia Esimerkki 1. Ilmeisesti äiti kuuli jotakin ääntä, jonka synty liittyi fysiologiaan, hermojärjestelmään tai korvan karvasolujen lähettämiin hermostoviesteihin. Kun yöaikaiset tulokset purettiin, konsulttitoimiston tulokset vahvistuivat ja äidin kuulokykyyn verrattuna ei ollut mahdollista, että huoneistossa olisi ääntä, mitä hän voisi kuulla. Sanoin, että terveet ihmiset saattavat kuulla ääniä, joiden alkuperä on fysiologinen. Noin viikon kuluttua sain yrityksestä kukkalähetyksen, joten ilmeisesti olin osunut oikeaan kohtaan. Vanhemmilla kuuleminen loppui jo noin 12–15 000 Hz jälkeen, mutta perheen tytär pystyi kuulemaan äänen toistettavasti noin 24 000 Hz saakka. vsk. Esimerkki 4. Rouva pyysi katsomaan heidän asuntonsa keittiöstä kuuluvaa häiritsevää kohinaa. Taltioimme äänianalysaattorilla kolmena yönä ääntä makuuhuoneesta. Tytär ei ollut valittanut äänestä, joten ultraäänestä ei ollut selittäväksi tekijäksi. Seuraavaksi nousi esiin mahdollinen ultraääni. Sain lausunnon ja äidin audiogrammin käyttööni ja sovimme, että opastan tytärtä käyttämään äänianalysaattoria, jolla taltioitaisiin kolmen yön yli äänitasot äidin makuuhuoneessa. Konsulttitoimisto oli käynyt huoneistossa aikaisemmin ja todennut laajahkolla lausunnolla huoneen täyttävän asumisterveysasetuksen vaatimukset. Esimerkki 2. Taloyhtiössä oli selvitelty mahdollisuuksia tuloksetta. Avoimeksi jäivät L AFmax. Äiti oli myös käynyt kuulotutkimuksissa ja hänellä oli todettu merkittävästi huonontunut kuulo. Keskustellessamme tuli puheeksi, että mielenterveyden järkkyminen voi saada aikaan erilaisten äänien kuulemista
Esimerkkien kautta avautuu mahdollisuus, että paremmalla tiedottamisella ihmiset voisivat ymmärtää kuulemiaan ääniä ja sitä kautta stressaantuminen vähentyisi. Tässä voi epäillä, että huoneessa oli niin hiljaista, että niin fysiologiset kuin hyvin heikot ulkopuoliset äänet kuuluvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Pääasia olisi, että koko ketju mahdollisista äänilähteistä aivokuorella tapahtuviin vasteisiin käytäisiin läpi (Kuva 2). 43 arvot, jotka olivat luokkaa 30–35 dB. Esimerkki 6. Uudessa omakotitalossa talon asukas kuuli ääniä erityisesti yöaikaan ja hän yhdisti ne kaukaa tuleviin pientaajuisiin ääniin. Pohdinta Edellä olen esittänyt muutaman tapauskuvauksen, joiden jälkeen on jäänyt tunne siitä, että en ole huomannut jotakin. Talossa oli käynyt useampi konsultti, eikä mitään ollut löytynyt. En löytänyt mitään selittävää tekijää arviointien ja mittausten perusteella. Samaa tehdään tinnituksen osalta myös siedätyshoidoilla. Peiteäänestä voisi olla apua. Ehdotin peiteäänen käytön jatkamista. vsk. Keskiäänitasot olivat 19–21 dB.. Asukas käytti peiteääntä nukkuessaan, mistä hän koki saavansa helpotusta. Erään huoneiston yöaikainen äänitaso keskiäänitasona ja F-enimmäistasona. Geoff Leventhalin [17] artikkelin mukaan 2,5 %:lla väestöstä on pientaajuisen äänen kuulokynnys vähintään 12 dB herkempi kuin keskimääräinen kuulokynnys, mikä esimerkiksi Suomessa tarkoittaisi noin 140 000 herkkäkuuloista. Niiden syynä voivat olla sähkölaitteet tai toisista huoneista kantautuneet äänet, mutta rouva ei tunnistanut noita lyhytaikaisia piikkejä kuulemikseen ääniksi. Rakennuksissa on komponentteja kuten säleiköt, peltikatot, raot, ilmastointikanavat ja niin edelleen, joissa sopiva ilman liike voi laukaista ääniä, mutta fysiologisia ääniä tai tinnitusta ei voitu sulkea pois. Kuva 1. Normaalin kuulon omaaville äänen voimakkuus on tärkein häiritsevyyttä kuvaava parametri [14–16]
vsk. Tällaista monitieteellistä asiantuntevuutta on vaikea hankkia yhtä tapausta varten. Mihin aikaan ääni kuuluu. Myönteinen vastaus voi antaa mahdollisuuksia paikallistaa äänen lähteitä, äänen kulkureittejä tai huoneen seisovia aaltoja. Jos vastaus on myönteinen, se on luultavasti tinnitus, jos ei, tarvitaan akustinen tutkimus. Riippuuko ääni paikasta tai vielä erityisestä kohdasta huoneessa. Yleensä tilassa käy akustiikan konsultti ja potilas konsultoi korvalääkäriä. 44 Leventhalin mukaan tästä ryhmästä tulee paljon valituksia. Voisi olla hyödyllistä demonstroida ääntä äänigeneraattorilla ja kuulokkeilla. 4. 2. Kuuletko äänen muualla kuin hiljaisessa paikassa. Jos vastaus on myönteinen, se on todennäköisesti tinnitus, jos ei, tarvitaan akustinen tutkimus. Kuva 2. Butikofer ym. Jos vastaus on myönteinen, akustinen selvittäminen on mahdollista. Rakennustekniikan asiantuntija tuntee rakenteet, akustiikan asiantuntija ymmärtää ääniä, korvalääkäri hahmottaa potilaan kuulemisen korvasta aivokuorelle ja psykologi hahmottaa ihmisen kokemuksellisuuden ja siinä olevia haasteita [19]. Vastaus voi antaa viitteitä ulkoisista tai sisäisistä äänen lähteistä. [18] ovat ehdottaneet seuraavia erottelevia kysymyksiä tämänkaltaisiin tapauksiin: 1. Potilaan tehtäväksi jää yrittää yhdistää näin saadut tiedot häntä koskevaksi kokonaisuudeksi. Jos suljet korvasi, kuuletko sen vielä. Heikkojen äänten kuulemisen ketju.. 6. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. 5. Kuulevatko muut ihmiset saman äänen ja jos kuulevat, oletko varma, että he kuulevat saman äänen kuin sinä. Millainen äänen luonne on (yksittäinen, pientaajuinen/keskitaajuinen/suurtaajuinen, sykkivä, laajakaistainen, infraääni, ultraääni, pyörryttävä, värähtely/tärinä)
Esimerkiksi tukkoiset korvakäytävät tai vaikkapa flunssan aiheuttamat paineenvaihtelut välikorvissa muuttavat kuuloaistimusta. 8. WHO: Night noise guidelines for Europe. vsk. WHO, Copenhagen 2009. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003. Valvira Helsinki 2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2015, 58–61. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Dnro 2731/06.10.01/2016. Korvalääkäri näkee potilaita, jotka kertovat herkistyneestä kuulosta tai hiljaisuudessa korvista kuuluvasta äänestä. Annex D. Muita myötävaikuttavia tekijöitä melun lisäksi ovat mm. Heinonen-Guzejev, M.: Noise sensitivity – medical, psychological and genetic aspects. University of Helsinki Finland 2008. marraskuuta 2017. Berglund, B., Lindvall, T. Heinonen-Guzejev, M.: Meluherkkyys ja herkkyys muille ympäristötekijöille. Erilaisiin kuulonalenemiin herkästi liittyy aistimus soivista korvista. Community noise. http://www.euro.who.int/__data/ assets/pdf_file/0017/43316/E92845.pdf 2. Antti Aarnisalo, LT, dosentti, HUS. & Schwela, D.: Extract from guidelines for community noise: sleep disturbance. Erilaiset kuuloon ja kuulemiseen liittyvät aistimukset ovat tavanomaisia. 3. nautinto-aineet, oma levollisuus ja riittävä aika nukkumiselle. 6. 37 s. Lähteet 1. 5. Helsinki 24. 4. Sosiaalija terveysministeriö, Helsinki 23.4.2015. Ympäristöopas 108. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Usein esille nousevat taustamelu, peiteäänet ja suojaimet. Antti.Aarnisalo@hus.fi. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olo-suhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. 9. 45 Voiko häiritsevälle melulle tehdä jotakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. WHO, Geneva 1999, 77–79. Pulssin tahtiin kuuluva ääni viittaa usein verisuoniperäiseen syyhyn ja tämän taustaa on syytä selvittää. Huoneen ominaisuudet kannattaa myös käydä läpi kuten kuumuus, kylmyys, valaistus ja yleinen ääniympäristö. Osa II. Halonen J, Vahtera J, Lanki T: Tieliikennemelu ja uni. Etenkin hiljaisuudessa kuuloradasta nousee esiin ääniä, jotka taustalla oleva ääniympäristö suodattaisi muutoin pois. Voi ainakin miettiä vaimentamismahdollisuuksia, kaikuisuutta, teknisten laitteiden vaikutusta (kello, jääkaappi) tai muita tilan ja kalusteiden ominaisuuksia. Meluisa työpäivä nostaa stressitasoa ja tällaisen altistuksen jälkeen vähäisemmätkin ympäristön äänet koetaan epämiellyttävinä. Department of Public Health. Ympäristö ja Terveyslehti 2/2013, 32–37. Erilaiset muut korvatorven toiminnanhäiriöt tulee myös pitää mielessä. Asumisterveysasetus § 11–13. Ohje 8/2016. Academic dissertation. 7
DOI:10.3390/ ijerph10041439. 207. Krahé, D: Proposal of a procedure assessing the annoyance of lowfrequency noise and infranoise. 13. 15. 2013. Katamme noin 90 prosenttia kaikista koulutetuista teknisistä kunta-alalla. Nyt jos koskaan kannattaa järjestäytyä omaan ammattiliittoon. Internoise 2019, June 16–19, Madrid Spain, 2019. Arch Dis Child. & Kylliäinen, M. Leventhall G: Low Frequency Noise and Annoyance. International Journal of Audiology 2017; 56: 775–783. KTK on koulutettujen teknisten toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2018, 76–82. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. nytimes.com/2012/11/11/opinion/ sunday/why-listening-is-so-muchmore-than-hearing.html 11. Horowitz S: The Science and Art of Listening. https:// sleepjunkies.com . 12th ICBEN Congress on Noise as a Public Health Problem, June 18-22 Zurich 2017. 1990 January; 65(1): 135–137. Original Article. Spencer J, Moran D, Lee A &Talbert D: White noise and sleep induction. International Journal of Environmental Research and Public Health, 10(4) (2013): 1439–61. Room acoustics and background noise levels in furnished Finnish dwellings. 18. Pääkkönen R: Unen häiriintyvyys ja melu. Bütikofer R, Eggenschwiler K, Steiner E: Annoying low level sound. 14. 12. 19. Turvaa selustasi ja liity joukkoon! www.ktk-ry.fi. Innsbruck, September 15–18, paper no. Jäsenemme toimivat mm. vsk. 46 https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/20384/noisesen.pdf. 17. Nov 9, 2012 http://www. Andringa T & Lanser, J. The New York Times, Sunday Review. Noise and Health, Volume 6, April-June 2004. Luettu 10.1.2018. sequence=2 10. Mann J: Everything you need to know about white noise and sleep. Proceedings of the 42nd International Congress on Noise Control Engineering Internoise 2013. Takala, J. ympäristöterveydenhuollossa johto-, suunnitteluja valvontatehtävissä. How pleasant sounds promote and annoying sounds impede health: a cognitive approach. 16. Skagerstrand A, Koebler S and Stenfelt S: Loudness and annoyance of disturbing sounds – perception by normal hearing subjects
”Ilmastoon vaikuttavia ilmansaasteita ei vielä lasketa mukaan kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteisiin, vaikka mustan hiilen päästöt voivat kiihdyttää merkittävästi varsinkin arktisen alueen lämpenemistä”, kertoo Mikko Savolahti. ”Vaikka toimia ympäristön tilan parantamiseksi tarvittaisiin nopeasti, toimet kannattaa suunnitella perinpohjaisesti. Hiljattain raportointivelvollisuuksiin lisättiin myös musta hiili, jonka päästöjen laskemiseen meillä on panostettu jo vuosia”, kertoo Mikko Savolahti. Puun polttamisesta vapautuu myös hiilidioksidia. Mitä tarkemmin päästömääriä ja tulevaisuusskenaarioita osataan laskea, sitä paremmin pystytään suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla saadaan parannettua ilmanlaatua tai hillittyä ilmastonmuutosta. Puun pienpoltto mielletään usein talojen ekologiseksi lämmitysmuodoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Puunpoltolla on Suomessa vahvat perinteet. Päästöjen vähennystoimet kannattaa suunnitella huolella Väitöstyö tarkensi arvioita puun pienpolton ilmansaastepäästöistä ja päästöjen vaikutuksesta ilmastoon ja terveyteen. ”Muilla sektoreilla ilmansaasteiden päästöjä on onnistuttu vähentämään tehokkaasti lainsäädännöllä. Eri toimenpiteiden vaikutukset päästöihin ja ympäristöön ovat monitahoisia. Savunhajua pidetään luonnollisena ja kodikkaana. Lisäksi puiden kaato vähentää metsän kykyä sitoa hiiltä. Toimenpiteisiin ei kannata panostaa, jollei voida olla varmoja siitä, että niiden vaikutukset ovat toivotunlaiset. Puunpolton päästöillä on haitallisia ilmastoja terveysvaikutuksia Pientalon lämmittäminen varaavalla takalla taikka pelleteillä osoittautui 25 vuoden jaksolla selkeästi kaukolämpöä, sähkölämmitystä ja maalämpöä huonommaksi vaihtoehdoksi ilmaston kannalta, kun huomioitiin kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt. Siksi puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi hiukkasmaisten päästöjen lähteeksi. vsk. Tuloksia voidaan sellaisenaan hyödyntää sekä kansallisen että alueellisen tason ympäristöpolitiikassa. Tämä problematiikka on bioenergiaan liittyvissä kysymyksissä yleistä”, korostaa Mikko Savolahti. Ilmansaasteiden, erityisesti mustan hiilen, eli nokipölyn, ilmastovaikutuksiin on viime vuosina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. SYKE. Pienpolton suorien hiukkaspäästöjen arvioitiin myös aiheuttavan Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. 47 Väitös: Puun pienpolton ilmastoja terveysvaikutukset Suomessa Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Yksinkertaistamalla voidaan päätyä vääriin johtopäätöksiin. ”Suomessa päästöjen arviointimenetelmiä on kehitetty pitkään, ja laskennan tarkkuus on kansainvälisesti huippuluokkaa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahden väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi pienpoltto kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta. Päästöarvioille on kysyntää Kansainväliset sopimukset, kuten UNECE:n kaukokulkeutumissopimus ja EU:n päästökattodirektiivi, edellyttävät jäsenmaita raportoimaan vuosittaisia päästöjään sekä arvioimaan tulevaisuuden päästökehitystä. Viime vuosikymmeninä puunpolton suosio on vielä entisestään kasavanut. Tilanne on sama monissa Euroopan maissa”, kertoo Mikko Savolahti
Däremot är det Finlands riksdag som har ÅMHM – Liten stor myndighet i ett örike På Åland finns en myndighet som har till uppgift att verka som tillståndsoch tillsynsmyndighet och som handhar annan myndighetsutövning i enlighet med vad som bestäms i landskapslagstiftning. Eeva Axelsson, hälsoskyddsinspektör Julia Westerberg, sektionschef ÅMHM. Åland har sådan lagstiftningsbehörighet bland annat inom undervisning, hälsooch sjukvård, socialvård, miljöfrågor och polisväsendet. Folket representeras av Ålands lagting som har trettio ledamöter som väljs vart fjärde år. Hur går det ihop. Dessutom svarar myndigheten för att det ska finnas veterinärvård dygnet runt på Åland samt erbjuder mikrobiologiska och fysikalisktkemiska analystjänster vid ett eget ackrediterat laboratorium. 48 P å Åland bor 30 000 människor i en vacker skärgård med ungefär 20 000 öar och skär. Landskapet Åland är indelat i 15 landskommuner och en enda stad, Mariehamn. Lagtinget har rätt att stifta egna lagar som sedan godkänns av Republikens president. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk
I vissa fall vill lagtinget. Landshövdingen leder Statens ämbetsverk på Åland som är en allmän statlig regional myndighet och som lyder under finansministeriet, inte att förväxlas med ett Regionalförvaltningsverk. Ålands landskapsregering styr ÅMHM:s verksamhet genom en politiskt tillsatt styrelse. vsk. 49 behörighet i frågor som utrikesförvaltningen, statliga skatter, domstolarna och kyrkan. På så vis har Åland haft ett liknande koncept sedan januari 2008 som den tilltänkta myndigheten Luova skulle ha haft på fastlandet. Myndigheten ansvarar också för tillsynen enligt djurskyddsoch djurtransportlagstiftningen. ÅMHM ansvarar för tillsynen på EU-godkända livsmedelsanläggningar. Myndigheten ansvarar även för genomförandet av de nationella hälsokontrollprogrammen samt övervakningen av bekämpningsprogrammet för den smittsamma fisksjukdomen VHS. ÅMHM laboratoriet utför mikrobiologiska analyser och fysikalisk-kemiska analyser på vatten, livsmedel och jord. Analystjänsterna erbjuds till myndigheter, kommuner, företag och allmänhet. Prövning och tillsyn under samma tak Ålands Miljöoch hälsoskyddsmyndighet (ÅMHM) är en tillståndsoch tillsynsmyndighet under samma tak, och är underställd Ålands landskapsregering. ÅMHM ska även genomföra inspektioner och provtagning avseende djurskydd, livsmedel och läkemedelshantering i olika led i livsmedelskedjan som en del av EU:s stödövervakning. ÅMHM har förvaltningsuppgifter som på fastlandet sköts av tre nationella ämbetsverk (Valvira, Livsmedelsverket, Tukes), två regionala ämbetsverk (Regionalförvaltningsverken och NTM-centralerna) och vissa uppgifter som kommuner på fastlandet handhar. Ålands landskapsregering har max 8 ministrar som utses av lagtinget med så bred majoritet som möjligt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. ÅMHM har dessutom ackrediterade analystjänster vid eget laboratorium. ÅMHM upprätthåller veterinärvård för nyttodjur och smådjur med dygnet runt jour. Finska staten representeras av en landshövding som utses av Finlands president i samråd med Ålands lagting. Vid slakterier ingår, utöver planerad tillsyn, även daglig besiktning av djur och slaktkroppar samt övervakning av djurskydd. Tre rättsordningar ÅMHM: s uppdrag har de senaste åren blivit bredare, nya förvaltningsuppgifter har tillkommit samtidigt som lagstiftningen blivit mer komplex. Med en personalstyrka på sju inom miljö, två inom social & hälsovård, två inom livsmedel, två inom hälsoskydd, en inom alkohol samt fem veterinärer handläggs ärenden som täcker följande områden: Därutöver har ÅMHM ansvar inom beredskapsfrågor såsom smittsamma sjukdomar via tex livsmedel/vatten, matförgiftning, radioaktivt nedfall, vattenförsörjning och smittsamma djursjukdomar
Den ena tar hand om vattenärenden och den andra alla andra ärenden Tabellen visar de tre rättsordningarna och antal lagar och förordningar inom dem. 50 att finsk lag ska gälla även inom Ålands behörighetsområde. Ålands egen behörighet inom vissa områden medför också att ÅMHM inte är med i nationella datasystem och därmed inte automatiskt finns med i nationell statistik. Sådana så kallade blankettlagar är bland annat avfallslagen och hälsoskyddslagen, medan Åland har en egen miljöskyddslag och vattenlag. Åland är således utanför KUTI-YHTI, VALVERI, VATI och YLVA. Som undantag hör ändå vissa mjölkgårdar på Åland till NASEVA, som är ett system för uppföljning av nötboskapens hälsovård. Den tidigare hälsoskyddslagen var från 1967. Den åländska lagstiftningen hänvisar ofta direkt till EUlagstiftning, vilket ökar kraven på ÅMHM att dels vara insatt i EU-lagstiftningen och dels kunna informera verksamhetsutövare om vad hänvisningarna och därmed kraven innebär. vsk. Sammanlagt finns tre angränsande rättsordningar (åländsk lagstiftning, rikslagstiftning och EU lagstiftning) att ta ställning till vid handläggande av ärenden. Miljö och hälsa på Åland Hälsoskydd och tobak Den nuvarande hälsoskyddslagen är en blankettlag som trädde i kraft 1.1.2017. Hälsoskyddslagen hanteras idag av två inspektörer. ÅMHM har istället ett svenskt program EDP Vision, som är en serie program som tillsammans bildar heltäckande IT-lösningar inom ärendeoch dokumenthantering. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Detta återspeglar komplexiteten i ärendenas handläggning på Åland.
Vanligt förekommande miljögranskningsobjekt är muddringar under 500 m², avloppsanläggningar för fler än 25 personer och borrning av bergvärme. En ny tobakslag är under beredning och anpassas till EU:s direktiv. I detta ingår bland annat badstränder, bassänger, vattenverk och bevattningsvatten.. Tillsynen sker i första hand genom att ta hand om klagomålen. Prövningsnämnden består av fem ledamöter som utses av landskapsregeringen. 51 gällande hälsoskyddslagstiftning. Skillnaden är den, att de flesta miljögranskningar leder till en prövning av verksamhetens laglighet. ÅMHM ska besluta i oklara fall om det krävs en miljökonsekvensbedömning för projekt, granska och besluta om den miljökonsekvensbeskrivning som verksamhetsutövaren lämnar till ÅMHM, ge råd åt verksamhetsutövaren och eventuellt ge ett yttrande om hur omfattande och detaljerad information som ska finnas i miljökonsekvensbeskrivningen. Eftersom antalet objekt är många kan ej alla inspektioner göras enligt Valviras rekommendationer utan ett prioriteringssystem används nu. För många objekt görs en objektspecifik tillsyn då tillsynen minskas om det inte har varit några allvarliga brister de två föregående inspektionerna och ingen extra tillsyn har behövts. Åland har egen tobakslag. Myndigheten handhar även olika register, kontrollprogram och klagomålsärenden inom miljöområdet. Tillstånd krävs för verksamhet som förutsätter tillstånd enligt åländsk vattenlag, rikets avfallslag, vissa EU-rättsakter på miljöområdet vilka specificerats i landskapsförordning, och den åländska naturvårdslagen. vsk. Till exempel är antalet inkvarteringar flera hundra och dessa har prioriterats ner och endast klagomålsbaserat tillsyn görs. ÅMHM är prövningsmyndighet för tillstånd och miljögranskning. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Konsumentsäkerhet Eftersom Åland har egen lagstiftningsbehörighet gällande konsumentsäkerhetslagen har ÅMHM många av de uppgifter som TUKES har, en del sköts även av Ålands landskapsregering. ÅMHM övervakar och undersöker hushållsoch badvatten både genom miljöskyddslag och hälsoskyddslag. Miljötillstånd avgörs i ÅMHM: s namn av en prövningsnämnd. Vad gäller miljökonsekvensbedömningar har ÅMHM ett omfattande ansvar. Den åländska miljöskyddslagen innehåller ett unikt förfarande som i det närmaste motsvarar ett anmälningsförfarande. Myndigheten kan informera om vad som måste iakttas för att verksamheten ska vara förenlig med lag, samt om verksamheten helt eller delvis inte kan förverkligas i enlighet med lag. Miljöskydd Åland har en egen miljöskyddslag från år 2008. Vid miljötillsyn tillämpas en riskklassificering vilket bestämmer tillsynsfrekvensen vid olika verksamheter. För närvarande är det endast anmälningsplikt för detaljoch partihandlare som vill sälja tobaksprodukter. Prövningsnämnden ska ha kompetens inom områdena hälsoskydd, teknik, biologi, ekonomi och juridik samt kännedom om näringslivet och hållbarhetsfrågor
kandiksi työn ohessa opiskellen. Valmistelin tuolloin opinnäytetyötäni, johon liittyviä kenttätöitä olin tehnyt vuosikymmenen alussa Hämeenlinnan kaupungin suunnitteluosaston ja ympäristönsuojelutoimikunnan palveluksessa”, muistelee Risto Mansikkamäki opiskeluja työuransa alkuvaiheita. ”Tarkoitukseni oli valmistua biologian ja maantieteen opettajaksi. Ympäristöpäällikkö Risto Mansikkamäki. Mansikkamäki valmistui vuomma 1987 fil. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Yliopistolta Turun kaupungin ensimmäiseksi ympäristötoimenjohtajaksi siirtynyt Mikko Jokinen rekrytoi meitä loppuvaiheen opiskelijoita vuonna 1984 perustettuun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Ympäristökeskuksen johtajana on alusta alkaen toiminut Risto Mansikkamäki. 52 Alkutaipaleelta Risto Mansikkamäen opiskelut alkoivat Turun yliopistossa 1980-luvun alussa. Tapio Välikylä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus – alueen vahva toimija Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueiden ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävistä sekä eläinlääkintähuollosta. Keski-Uudenmaan kuntien muodostama ympäristökeskus aloitti toimintansa 1.4.2009 isäntäkuntanaan Tuusula. Ympäristökeskuksen toiminnan tavoitteena on seudullisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä monipuolinen ja ekologisesti kestävä luonnonympäristö
Toimin vuosina 1987–1989 Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n puheenjohtajana. ”Laadimme kokeiluun liittyvän lakiluonnoksen yhdessä Kuntaliiton silloisen ympäristölakimies Tuomas Lehtosen kanssa. Vaikka jätehuollon kehittymisnäkymät olivatkin mielenkiintoiset, koin kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun kuitenkin monipuolisempana ja haastavampana, mikä sai minut palaamaan takaisin viranomaistehtäviin.” Risto Mansikkamäki pitää Ympäristö ja Terveys-lehteä monipuolisena, asiantuntevana ja mielenkiintoisena ammattilehtenä.. Vaikka Tuusula ei päässytkään vapaakuntakokeilussa kokeilemaan yhdistettyä ympäristölupamenettelyä, vaikutti valmistelemamme lakiluonnos kuitenkin varmasti osaltaan vuonna 1992 voimaan tulleeseen ympäristölupamenettelylakiin. Yhdistyksen puheenjohtajuus tarjosi hyvän näköalapaikan juuri muodostumassa olevaan valtakunnalliseen ja kunnalliseen ympäristönsuojelun hallintoon ja sen eri osa-alueisiin.” Tuusula mukana vapaakuntakokeilussa Vuonna 1989 alkoi vapaakuntakokeilu, johon Tuusulan kunta osallistui yhtenäistä ympäristölupaa koskevalla kokeiluhakemuksellaan. Vapaakuntakokeilu mahdollisti myös kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun luottamushenkilöja viranhaltijaorganisaatioiden yhdistämisen, joka Tuusulassa toteutettiin marraskuussa 1990.” Siirtyminen kuntien omistamaan jätehuoltoyhtiöön Risto Mansikkamäki toimi 1990luvun lopulla vuoden Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön, Kiertokapula Oy:n, kehittämispäällikkönä. ”Ajankohta osui aikaan, jolloin kaatopaikkojen ja niille sijoitettavien jätteiden määriä alettiin voimakkaasti vähentää ja jätteiden hyötykäyttöä lisätä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 53 ”Opettajapätevyyteen liittyvä auskultointi jäi minulta kuitenkin suorittamatta, sillä siirryin valmistumisvuonna Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelusihteeriksi ja jo vuotta myöhemmin Tuusulan kunnan palvelukseen
Kouluttajana ja selvitysmiehenä ”Reilun 35 vuoden urani aikana olen päässyt osallistumaan moneen mielenkiitoiseen hankkeeseen ja kokenut useita mieleenpainuvia työtapahtumia. Selvitystyön seurauksena syntyi 1.4.2009 toimintansa aloittanut KeskiUudenmaan ympäristökeskus, jonka sopijakuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi (1.1.2013 alkaen) ja Tuusula (isäntäkunta).” Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ”Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen perustamisen jälkeen olen voinut keskittyä hallinnollisiin tehtäviin ja jättää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun substanssiasiat osaavien päälliköiden harteille. Mieluisaa lisävaihtelua normaaleihin työtehtäviin toi 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun kestänyt toimintani silloisen Kuntakoulutus Oy:n ympäristö-, jätehuolto-, ja kunnallishallintoasioiden kouluttajana. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kolikon kääntöpuolena taloudellisesti tehokkaalle toiminnalle on ollut vaikeus saada sopijakunnilta valtuuksia rekrytoida riittäviä resursseja etenkin ympäristönsuojelun lupaja valvontatehtäviin. Ympäristökeskuksen työntekijät kokonaisuudessaan ovat erittäin ammattitaitoisia, ja ympäristökeskuksen organisaatio on osoittautunut verraten toimivaksi”, Mansikkamäki pohdiskelee. Keski-Uudenmaan seutukunta kasvaa nopeasti ja edellyttää viranomailta sujuvia lupaja valvontapalveluita”, korostaa Mansikkamäki. Keski-Uudenmaan kuntien ja Vantaan yhteinen kokeiluhanke keskittyi elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon yhteistyöhön organisaatioita yhdistämättä, mitä kokeilua koordinoivat ministeriöt eivät kuitenkaan pitäneet koko ympäristöterveydenhuollon kannalta riittävänä. ”Vantaa irtautui tämän vuoksi yhteistyön jatkokehittelystä, ja Keski-Uudenmaan kunnat jatkoivat kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyön selvittämistä KUUMA-seudun hankkeena. Hän ei kuitenkaan usko, että viime vuosien lainsäädäntövalmistelussa olleet maakunnat tai sote-alueet olisivat koko ympäristöterveydenhuollon kannalta oikea toiminta-alusta, sillä monilla ympäristöterveydenhuollon osa-alueilla on kiinteä yhteys muihin kunnallisiin palveluihin ja päätöksentekoon.. Kamppailua talouden kanssa ”Toiminnan alkuvuosina jouduimme tekemään melko runsaasti töitä osoittaaksemme sopijakunnille toimivamme taloudellisesti tehokkaasti ja kuntien kannalta oikeudenmukaisesti. Koulutustapahtumissa pääsi viranomaisroolia vapaammin tuulettamaan ajatuksiaan ja oppimaan samalla itsekin uutta.” ”Jo vuoden 2003 lopussa tehdessäni ympäristöministeriölle kuntien ympäristönsuojeluhallinnon voimavaraselvitystä tulin vakuuttuneeksi siitä, että niin ympäristöterveydenhuollon kuin ympäristönsuojelunkin viranomaistehtävät on järkevintä tuottaa seudullisesti riittävän isoissa yksiköissä”, toteaa Mansikkamäki. 54 Tuusula mukana YTAKEssa Tuusula osallistui vuosina 2003–2004 yhdessä Keski-Uudenmaan muiden kuntien sekä Vantaan kanssa STM:n ja MMM:n koordinoimaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämiskokeiluun (YTAKE I ja II). vsk. Onneksi olemme kuitenkin nyt päässeet tekemää resurssointiin tarvittavia korjausliikkeitä. Toki olen pysytellyt mukana joissakin lukkarinrakkauteni kohteissa kuten vesienhoitoasioissa
On poikkeuksellista, että kirjan kirjoittajakuntaan on saatu peräti 32 alan huippuosaajaa. Lisäksi termien ja lyhennysten selitysten luettelo on käyttökelpoinen. Kuluttajaturvallisuusvalvonta (s. Kirjan rajauksilla ja painotuksilla on varmaankin omat syynsä. vsk. Kuluttajaturvallisuuslakia muutettiin 1.5.2016 siten, että valvonta kuuluu nykyään pelkästään Turvallisuusja kemikaalivirastolle (TUKES) eikä enää kunnalle tai aluehallintovirastolle. Pertti Forss KIRJAESITTELY. hengitysilmaa, melua, säteilyä, vettä sekä elintarvikeja vesivälitteisiä epidemioita. Kirjassa pidetään ympäristöterveydenhuolto ja ympäristöterveys erillään – niin pitääkin. Kirjan ulkoasu on perinteinen, konstailematon, mutta hyvin toimiva. 55 Ympäristöterveys Toim. päivähoitotilat ja oppilaitokset) terveellisyys ja kuluttajaturvallisuus. Kirjaan mukaan otettujen aiheiden käsittely on asiantuntevaa, monipuolista ja monin paikoin uusia näkökulmia avaavaa, joka saa lukijan pohtimaan lukemaansa. painos ilmestyi jo 2007 ja nyt kyseessä on tuon kirjan laajasti uudistettu ja ajantasaistettu 2. painos. Kirjassa on myös varsin pitkälle osattu välttää vaikeita ammattitermejä, joka parantaa kirjan luettavuutta. 297 s. Moni asia on ehtinyt muuttua reilussa kymmenessä vuodessa ja näin kirjan uudistaminen tuli enemmän kuin tarpeeseen. 82 € Ympäristöterveys-kirjan 1. Vuorinen Kustannus Oy Duodecim 2. Helena Mussalo-Rauhamaa, Juha Pekkanen, Jouko Tuomisto, Heikki S. 2020. Tänä päivä runsas kuvitus tuntuu olevan tietokirjoissakin muotia, mutta tässä kirjassahan asia on tärkein – eivät kauniit kuvat. Kirjan hinta on harmillisen korkea (kustantajan verkkokaupassa 82 €), kun ajatellaan sen käyttömahdollisuuksia oppimateriaalina ja toisaalta kirjan leviämistä ympäristöterveydestä kiinnostuneiden joukkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäilma ja sen terveysvaikutukset, tupakointi ja sen monimutkaiset säännökset, oleskelutilojen (mm. Ympäristöterveyden käsite on puolestaan laajempi ja kirjan esipuhe alkaakin toteamalla, että ympäristöterveyteen sisältyvät ne ihmisen terveyden ja sairauden näkökulmat, joihin ympäristötekijät vaikuttavat. Oman lukunsa saavat myös ravinnon kemialliset riskit, altistuminen ennen syntymää, terveysvaarojen arviointi sekä ympäristöonnettomuudet ja tapaturmat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kirjan soisi leviävän kaikkien niiden käsiin, jotka työskentelevät ympäristöterveyden parissa tai muutoin ovat aiheesta kiinnostuneita. Kirjassa käsitellään mm. Ympäristöterveydenhuolto on vakiintunut tarkoittamaan valtion ja kuntien viranomaisten hoitamia heille lainsäädännössä annettuja ympäristöterveyden tehtäviä. 198) on esitelty vanhojen säädösten mukaisesti. Osa ympäristöterveyden teemoista on käsitelty hyvin lyhyesti. Luku Suomen ympäristöterveyden historiaa antaa oivallisesti perspektiiviä alan kehitykseen ja lukija huomaa, ettei ympäristöterveys olekaan meidän sukupolven keksintöä. Kirjaa on ollut kirjoittamassa ympäristöterveyden asiantuntijoiden parhaat voimat. Varsinaisia virheitä kirjasta saa etsiä. painos
56 Aerosolin hienojakoisuus lisää sen tehoa Parhaimmatkaan desinfioivat ja hajua poistavat aineet eivät ole tehokkaita, jos niitä käytetään väärin. Nimitystä ULV käytetään levitysmenetelmistä, joiden avulla voidaan tasaisesti kattaa yhden hehtaarin suuruinen alue alle viidellä litralla ainetta. Pyyhintämenetelmien aseptiikkaa ei aina hallita ja jää ”katvealueita”. Kaasu ei pysty tunkeutumaan huokoiseen materiaalin kyllin tehokkaasti. Otsonin käyttö on keskittynyt pienehköihin tiloihin ja erityisiin otsonikammioihin, joissa olosuhteita, kuten lämpötila, kosteus, ilmanpaine ja -virtaukset voidaan säädellä. Oma lukunsa on aukeamassa otsonoidun veden käytössä ja siinäkin avuksi tulee ULV-pienpisaratekniikka, johon tässä keskitymme.. ”Hienojakoinen aerosoli” tarkoittaa, että nestepisaroiden läpimitta on alle 25 µm (millimetrin Aaro Seppälä, senior consultant ASTQ Supply House Oy Hapettava ULV-pienpisaratekniikka biologisesti likaantuneen sisäilman, rakenteiden ja pintojen puhdistukseen ja desinfektioon Rakennuksen biologisesti likaantuneiden kohteiden, suurten pintojen ja ilman desinfiointi on perinteisin menetelmin ollut hankalaa ja epävarmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. Sitä epäillään syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja lisäksi se on allergeeni. Alron Chemicals Co AB on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan kehitystyötä aineiden levittämismenetelmiin. On hämmentävää, että formaliinikäsittely esiintyy vielä jopa joissain viranomaisohjeissa! Usein on myös yritetty desinfioida suuria tiloja hapettavalla kaasulla kuten otsonilla, mutta tulos on ollut heikko. Siitä jää myös jäämiä kohteeseen, mikä rajoittaa sen käytettävyyttä. Niistä merkittävin on ULV (Ultra Low Volume) -pienpisaratekniikka. Aineiden täytyy tavoittaa kohteensa, tehon häviämättä matkalla. Tämä on mahdollista siten, että aine saatetaan aerosolisumuksi, jossa on paljon pieniä, jokseenkin samankokoisia pisaroita. Yleinen menetelmä ilmateitse tapahtuvaan, täydentävään desinfektioon on ollut kaasutus formaliinilla (formaldehydi)
Jos tämä 1 ml:n suuruinen pisara muunnetaan hienojakoiseksi aerosoliksi, jonka keskimääräinen pisaraläpimitta on 5 µm, muuntamisen tuloksena saatujen 1,9 miljardin pisaran kokonaispinta-alaksi tulee 6 000 cm 2 , eli vaikutuspinta-alan lisääntymisen kerroin on 6000. vsk. Hienojakoisissa aerosoleissa on muutama ominaisuus, jotka ovat tärkeitä torjuttaessa ”hajakuormitteita” (tauteja aiheuttavia eliöitä, viruksia jne.). Pisarakoko Yhden millilitran nestettä sisältävän pisaran pinta-ala on 5 cm 2 . Pienen pisarakoon tehokkuuteen on myös toinen syy: ultrapienet pisarat pystyvät tunkeutumaan pieniinkin huokosiin ja rakoihin. Etenkin alle 20 µm kokoiset pisarat tunkeutuvat esimerkiksi homesienen ulkopinnan läpi ja tehoavat näin paljon paremmin kuin suuremmat pisarat, jotka jäävät vain pintaan. ”Pisara-asetta, aerosolitykkiä” käytetään nyt siis mikro-organismeja vastaan! Pisarakoko ja sen vaikutus laskeutumisaikaan.. 57 tuhannesosaa). Pienet pisarat leijailevat myös huomattavasti kauemmin kuin suuret ja pystyvät siten leviämään ilmavirtojen mukana kaasun tavoin ja samalla tavoin kuin epäpuhtaudet, joita ollaan poistamassa. Ihmisen aivastusmekanismi on tehokas virusten levittäjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Vuosien tutkimustyön tuloksena Alron kehitti sarjan vetyperoksidiin perustuvia biosidisia tuotteita, jotka ovat yllättävän tehokkaita tuhoamaan mikrobeja, mukaan lukien sienten ja bakteerien itiöt sekä virukset.. Se tapahtuu ohjaamalla aerosolipisaroiden sähköistä varausta. vsk. ULV-menetelmän avulla on mahdollista käsitellä hyvinkin suuria tiloja vähäisellä työmäärällä ja ainemenekillä. Menetelmä sopii rakennusten ja sokkeloisista, vaikeapääsyisistä pinnoista koostuvien rakennelmien, kuten kattorakenteiden, ryömintätilojen, ilmastointijärjestelmien, viemäreiden, seinäonkaloiden, eristetilojen yms. Myös nopeuden säädeltävyys on tärkeää. 58 Haihtumisja sulautumisnopeus Jos hienojakoisen aerosolin pisarat nopeasti haihtuvat tai sulautuvat suuremmiksi pisaroiksi, yllä mainitut aerosolin hyötytekijät menetetään. Koska ULV-sumuttimien avulla levitettävät aerosolit ovat tasaisia ja hienjakoisia, on mahdollista käyttää väkeviä liuoksia, jolloin ympäristöön ei leviä ylimääräisiä väliaineita (liuottimia). Pisarat kohtaavat suurella todennäköisyydellä useimmat ilmassa leijuvat epäpuhtaudet. käsittelyyn. Se on kuitenkin sellaisenaan epävakaa ja vaarallinenkin, jotta sitä voitaisiin suoraan laimennettuna käyttää ULV-sumutuksessa. Alron on siksi kehittänyt erityisesti ULV-sumutuksessa käytettäviä väliaineita ja seoksia, joilla voidaan tuottaa tiheää, kestävää ja hienojakoista aerosolisumua. Myös annostelu on mahdollista tehdä tarkasti; yliannostelua voidaan välttää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Peroksidisumutteet Terveyden ja ympäristön kannalta suositeltavia desinfektioaineita ovat kemikaalilain hengessä peroksideihin perustuvat tehoaineet kuten vetyperoksidi
natriumhypokloriitti). Vetyperoksidia käytetään sellun, paperin ja tekstiilien. Näiden ominaisuuksien takia tuotteet sopivat erityisen hyvin sellaisten rakennusten ja tilojen nopeaan käsittelyyn, joihin on levinnyt terveydelle vaarallisia mikrobeja tai itiöitä. Samoin vetyperoksidia voidaan käyttää poistamaan sekä helposti hapettuvia epäpuhtauksia (rauta ja sulfidit) että vaikeammin poistettavia epäpuhtauksia (liuotusaineet ja torjunta-aineet, jopa neutraloimaan taistelukaasuja). Vetyperoksidin edut Voimakas: Vetyperoksidi on yksi kaikkein voimakkaimmista hapettimista. On selvää, että jos vetyperoksidi pystyy tappamaan mikrobeja, se pystyy myös vakavasti vahingoittamaan ihmisen omia soluja. Otsoni ei voi kaasuna käyttäytyä tällä tavalla normaalipaineessa. Valkoiset verisolut tuottavat sitä torjuakseen myrkkyjä, bakteereita, viruksia ja hiivoja. Käsittely myös täydentää pyyhintämenetelmiä, jotka aina jättävät ”katvealueita”, kohtia, joihin jää epäpuhtauksia. Se on vahvempi kuin kloori, klooridioksidi tai kaliumpermanganaatti. 59 Vetyperoksidivalmisteita voidaan käyttää sisätiloissa monenlaisissa olosuhteissa, jopa silloin kun ilman suhteellinen kosteus on alhainen tai kun kalusteet ovat paikoillaan. Vetyperoksidi voidaan myös sopivan katalysaattorin avulla (hopeaionit) muuntaa hydroksyyliradikaaleiksi (OH), jotka hapettamiskyvyssä voittaa ainoastaan fluori. Teollisesti valmistettu ”raaka” vetyperoksidi on voimakkaasti hapettavaa, ja sen käyttö edellyttää erityisiä käsittelyohjeita ja lupia aineen hankintaan. Ihmiskehossa on luontainen peroksidien vastustuskyky Vetyperoksidi on luonnon oma desinfiointiaine. Kehomme valmistaa vetyperoksidia pyrkiessään estämään tulehduksia. Vetyperoksidilla voidaan estää mikrobikasvua (liman muodostuminen vesijohdoissa ja kaivojen desinfiointi), mutta sen avulla voidaan myös kiihdyttää mikrobikasvua (kuten puhdistettaessa biologisesti öljyn tai kemikaalien likaamaa maaperää tai pohjavettä). Suojan muodostavat katalaasientsyymit, jotka hajottavat peroksideja. Aerosoli saavuttaa sekä pinnoilla olevat että ilmassa leijuvat epäpuhtaudet. vsk. Syy siihen, miksi hienojakoiset aerosolit ovat paljon käyttökelpoisempia kuin kaasun muodossa olevat desinfektioaineet, on siinä, että kun aerosoli tarttuu ilmassa leijuvaan hiukkaseen, tai kun sitä laskeutuu koville pinnoille, hienojakoiset pisarat hajoavat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Monipuolinen: Vetyperoksidia muodostuu myös auringonvalon säteillessä veteen; se on luonnon puhdistusjärjestelmä. Aine alkaa toimia nesteen tavoin, eli kapillaari-ilmiön ansiosta hapetin pääsee kulkeutumaan syvälle huokosiin. Vetyperoksidi kaupallistettiin jo 1800-luvulla ja tuotanto on kasvanut ja valmistustekniikka kehittynyt huimasti. Vetyperoksidin käyttöön ei liitykään mitään muihin hapettamisaineisiin yhdistetyistä ongelmista, kuten kaasunmuodostus tai kemialliset jäämät (esim. Näin ollen ei ole tarpeen pelätä, että vetyperoksidin käytöstä aiheutuisi kroonisia terveys(allergiat, hermostolliset vauriot, syöpä jne.) tai ympäristöhaittoja. Se muistuttaa vettä sekä ulkonäöltään, kemialliselta kaavaltaan (H 2 O 2 ) että reaktiotuotteiltaan
mittausliuskoilla ja tuuletuksella. Alron Chemical Co AB on keksinyt (ja patentoinut), että Maxoxin vetyperoksidi yhdessä apuaineidensa kanssa on hyvin tunkeutuva ja voimakkaampi hapetusaine kuin kumpikaan vaikuttavista aineista yksinään. Ruotsin ja Tanskan Tekniset instituutit SP ja DTI olivat mukana kehitysja tutkimustyössä. Aikoja voidaan lyhentää mm. Tärkeä merkitys on myös sillä, että käsittely poistaa myös ilmassa leijuvia epäpuhtauksia. Vetyperoksidin ja apuaineiden välillä vallitsee ns. Sen tunkeumakyky ja vaikutusaika ovat paremmat kuin vesipohjaisten valmisteiden. 60 valkaisussa (myös hiusten ja hampaiden valkaisussa), desinfioinnissa, steriloinnissa, hajunpoistossa ja suuressa määrin epäpuhtauksien torjunnassa (mm. Sitä voidaan myös ohjata puhaltimilla. Stabiilin koostumuksensa ansiosta valmisteet toimivat myös syvällä käsiteltävässä materiaalissa. Näistä ensimmäinen, Odox DF (Dry Fog) on liuos, joka sisältää propyleeniglykoli-/vesiliuokseen sekoitettua vetyperoksidia. Menetelmät rakennusten hajunpoistoon, desinfektioon ja sterilointiin Hajunpoistossa, rakennusten ja vaikeapääsyisten paikkojen ULV – Dry Fog -desinfioinnissa käytetään kahta eri kemikaalia, jotka levitetään Pulse Jeteli patoputkiperiaatteella aerosolisumuttimella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Koko valmistesarja uusiutui 2017 Ruotsalainen tuotekehitysrahasto Vinnova tuki Alronin vetyperoksidipohjaisten valmisteiden kehitystä. maaperästä) sekä lisäksi elintarvikkeiden, mineraalien, petrokemiallisten ja kulutustuotteiden (pesuaineet) valmistuksessa. Odox DF leviää 0,5–20 µm aerosolina, sumun/savun lailla ilmanvirtauksen mukana. synerginen vaikutus. 24 tunnin vaikutus-/varoajan jälkeen tilat tuuletetaan puhaltimilla. Tutkimustulosten yhteenveto osoittaa, että tuoteversiot täyttävät hyvällä marginaalilla bakterisidiset ja biosidiset tehokkuusvaatimukset sekä Euroopan kemikaalilainsäädännön vaatimukset. Uusin kehitysversio Maxox DF Maxox-DF:lla on tuotesarjan paras kantautumisja tunkeutumiskyky. Ne hapettavat homeista ja bakteereista (MVOC-yhdisteet) peräisin olevia hajuja. Hapettumisreaktion loputtua tuotteesta on jäljellä alkoholia, joka häviää haihtumalla noin 1–3 viikon kuluessa. Maxox on ainutlaatuisen tehokas rakennusten ja muiden kohteiden dekontaminoinnissa, jotka ovat altistuneet biologisesti leviäville saastuttajille kuten virukset, homesienet ja -itiöt, bakteeriitiöt (esimerkiksi pernaruton), salmonella,. vsk. Sama hapettumisreaktio myös tuhoaa viruksia, homeita ja bakteereita ja alkueläimiä. Sen hapetusvoima on myös suurin
kampylobakteerit jne. Alvin Ronlan, tutkimusjohtaja, Alron Chemical Co AB, Ruotsi. Kumpaakin valmistetta voidaan levittää matalaja keskipaineruiskuilla tai MicroJetja Hurricane (cold fogger) ULVaerosolisumuttimella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. 61 Kemikaaliturvallisuus ULVmenetelmät ja niissä käytettävät kemikaalit on tarkoitettu vain ammattimaiseen käyttöön, koulutettujen henkilöiden toimesta, jotka ovat suojautuneet oikein! Vaadi aineen toimittajalta aina valmisteen uusin käyttöturvallisuustiedote ja suomentai ruotsin kielinen etiketti! Tutustu Tukesin KemiDigirekisteriin, josta näet, onko valmistaja, maahantuoja tai markki noille saattanut yritys toimittanut kemikaaliilmoituksen rekisteriin www.kemidigi.fi Käytössä olevien kemikaalien valikoima on hyvä vähentää minimiin. Maxoxmenetelmä korvaa turvallisemmalla tavalla formaliinikaasutuksen (fumigation). Kirjoittaja: Doc. biofilmiä) tai Oxydes (poistaa värjäytymiä). Käännös ja päivitystiedot: Aaro Seppälä, senior consultant, ASTQ Supply House Oy. Penetroxia käytetään huokoiseen materiaaliin – betoniin, käsittelemättömän puuhun eristeisiin, silikonisaumauksiin jne. Käyttökohteita ovat suhteellisen helppopääsyiset pinnat. tunkeutuneen hajun hapetukseen (VOC-saneeraus). KTT on oltava työntekijän helposti saatavilla, käytännössä esimiesten tai työnjohdon hallussa. Käyttöturvallisuus-tiedotetta (KTT) on osattava tulkita oikein: tämä on osa yritysten riskienhallintaa. www.astq.fi www.alron.se. Ensi sijassa pyritään käyttämään Odoxia. Tietyissä olosuhteissa Odoxin vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen ja sen tunkeumakyky on heikompi. kaivojen desinfiointiin, kalmasaneeraukseen ja viemärivahinkoihin. Odox on laimeampi ja edullisempi valmiste, joka soveltuu mm. vsk. Tillinmäentie 3 A, 02270 Espoo. Artikkelissa on käytetty lähdeaineistona RenhetsTeknik-lehden numerossa 4/2004 ollutta julkaisua. Alvin Ronlan, Alron Chemical Ab:n perustaja, on tutkinut ja kehittänyt tälle alalle 40 vuoden ajan. Alron ja ASTQ tekevät yhteistyötä kouluttaessaan parhaita käytäntöjä, joita doc. Suora lainaus: ”Testien tulokset osoittavat, että Maxox pystyy täydellisesti tuhoamaan sekä ilmassa leijuvat että pinnoille laskeutuneet tauteja aiheuttavat itiöt.” ”Märkä” desinfektiomenetelmä vetyperoksideilla, kantoaineena vesi Maxox-PF:n käytöstä saatujen hyvien tulosten pohjalta Alron kehitti lisäksi kaksi vetyperoksidipohjaista valmistetta, Penetrox ja Odox, joissa kantoaineena on vesi. USA:lainen laboratorio CUBRC, joka on erikoistunut kehittämään ja testaamaan aineita ja menetelmiä biologisen sodankäynnin vastaiseen taisteluun, on testannut Maxox-PF:n käyttöä. Puh. 020 7780 790. Lisätietoja: ASTQ Supply House Oy. Käytännöllinen sovellus voisi olla yrityksen toimipaikkakohtainen kansio tai tiedosto, joka voidaan luoda KemiDigin alustalle. Vetyperoksidivalmisteiden käyttö erittäin saastuneiden pintojen puhdistuksessa Kohteet puhdistetaan ensin peruspuhdistustekniikan menetelmillä, joissa suositellaan Alronin hapettavia puhdistusaineita Alron Citrox (hajottaa mm. Maxox-DF levitetään hienojakoisena, tiheänä, kestävänä ja materiaaliin hyvin tunkeutuvana sumuna Patriot-aerosolisumutinta käyttäen
Avoin tapahtumarajapinta mahdollistaa tapahtumien tiedon jakamisen avoimesti ja rajattomasti. AvoinHäme-hankkeessa ryhdyttiin vuonna 2017 syksyllä pohtimaan avoimen datan hyödyntämistä tapahtumien esittämisessä digitaalisesti. Avoimen datan hyödyntämistä on tutkittu paljon ja uusien hyödyntämistapojen kehittämiseksi on ollut useita kehityshankkeita käynnissä Suomessa. Tapahtumanjärjestäjän kannalta ideaalitilanteessa tapahtuma syötetään yhteen tietokantaan yhden kerran, josta tieto leviää eri verkkosivuille ja sovelluksiin. Sama haaste tulee eteen, jos tietoja täytyy muokata, esimerkiksi muuttaa ajankohtatietoja. Tapahtumanjärjestäjän osalta ongelmana on, että jokaiseen erilliseen verkkosivustoon, tapahtumaportaaliin tai sovellukseen on syötettävä tapahtuman tiedot erikseen. Hankkeessa lähdettiin rakentamaan avointa tapahtumarajapinta pilottia, josta syntyi lopulta oikea tuote, joka todettiin erittäin tarpeelliseksi. Eri paikoissa pyydetään syöttämään, lähes poikkeuksetta, samat tiedot tapahtumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Erilaisia verkkoportaaleja ja sovelluksia, joista asiakas voi hakea tapahtumia tiettynä ajankohtana tai tietyllä teemalla on tarjolla useita. vsk. Tapahtumanjärjestäjällä tarve näkyä kaikkialla Tapahtumanjärjestäjillä on tarve näkyä mahdollisimman monessa kanavassa ja näin saada laajaa markkinointia tapahtumalle. Asiakas käyttää sitä portaalia tai sovellusta, jota on tottunut käyttämään. Haasteena kuitenkin näkymättömän ymmärtäminen.. Tähän ongelmaan Tavastia Events tietokanta tarjoaa ratkaisun. 62 M onenlaista dataa on tarjolla avoimena, mutta datan hyödyntäminen on vielä alkutekijöissä monilla aloilla. Outi Mertamo, projektipäällikkö Joni Kukkamäki, tutkimuspäällikkö HAMK Smart -tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu Tavastia Events – avoin tapahtumarajapinta Avoin data ja avoimet rajapinnat ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tavastia Events avoin tapahtumarajapinta tarjoaa uusia mahdollisuuksia tapahtumien järjestäjille, kunnille, kaupungeille ja lukuisille eri toimijoille mukaan lukien uusien sovellusten ja palveluiden tarjoajat
Kuvakaappaus Tavastia Events palvelun etusivusta.. Monissa paikoissa tapahtumat päivitetään edelleen sivustoille manuaalisesti eli työntekijöiden voimin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Avoimessa tapahtumarajapinnassa on todellisuudessa kysymys tietokannasta ja rajapinnoista eli sovelluskomponenteista, jotka mahdollistavat järjestelmien keskustelun automaattisesti keskenään määritetyllä tavalla. 63 Kunnat ja kaupungit esittelevät monien muiden sivustojen ohella lähellä olevia tapahtumia. Avoimen tapahtumarajapinnan avulla on kuntien mahdollista rakentaa omille verkkosivuilleen tapahtumakalenteri, joka hakee tapahtumat tapahtumatietokannasta. Avoin data ja avoimet rajapinnat ovat käsitteenä kohtuullisen uusia, joten tarvitaan aikaa, että näiden toimintaa opitaan ymmärtämään paremmin. Näitä rajapintaelementtejä ei voi nähdä ja havaita muutoin kuin dokumentaatiosta, jonka vuoksi avoimen rajapinnan toimintaa ja tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Käsitteet ovat olleet pääsääntöisesti teknisten kehittäjien käytössä, jolloin suurimmalle osalle väestöstä ne ovat uusia. Näin verkkosivustolla on aina ajantasainen tieto lähellä olevista tapahtumista. Tavastia Events -sivusto oli luotu uusien tapahtumien syöttämistä varten ja esittämään tietokannan sisältöä. Kun puhutaan tapahtumista, tapahtumien järjestäjistä ja organisaatioiden viestinnästä vastaavista, on ikähaarukan ja teknisen osaamisen vaihtelu laajaa. Tämän vuoksi on ollut haastavaa viestiä oikein ja ymmärrettävästi avoimen tapahtumarajapinnan tarjoamista mahdollisuuksista. Digitalisaation tuomien mahdollisuuksien myötä tapahtumat pitäisi saada eri sivustoille automaattisesti ja näin työntekijöiden resurssit säästyisivät muihin töihin. vsk. Haasteena näkymättömän toiminnan selittäminen AvoinHäme-hankkeen aikana todettiin, että yrittäjien, kuntatoimijoiden, asukkaiden ja monien muiden sidosryhmien haasteena oli ymmärtää mistä avoimessa datassa ja avoimessa tapahtumarajapinnassa eli Tavastia Eventsissä oli kysymys
Jouluna 2019 tehtiin yhteistyössä useamman organisaation kanssa Hämeessä joulutapahtumien osalta havainnollistava esimerkki tapahtumarajapinnan toiminnasta. Edellä kuvattu mahdollistaa siis sen, etKuvassa kehitystiimi Tavastia Eventsin julkaisutilaisuudessa kesäkuussa 2018. Tietokannassa on julkaisurajapinta, josta muut sovellukset ja sivustot voivat hakea tapahtumia omiin sovelluksiin tai verkkosivuille. 64 Tapahtumat yhdestä paikasta rajapinnan avulla laajaan levitykseen Tapahtuman järjestäjä syöttää tiedot tapahtumatietokantaan verkkosivuston lomakkeen kautta ja tiedot tallentuvat tietokantaan. Esimerkiksi kesäteatteriavainsanahaulla voidaan hakea kaikki kesäteatterinäytökset. vsk. Haku tapahtumatietokannasta tehdään teknisesti siten, että esimerkiksi omille nettisivuille tehdään koodi, joka osaa hakea tapahtumat tietokannasta eli keskustelee rajapinnan kanssa. Tapahtumat syötettiin Tavastia Events tietokantaan avainsanalla joulu. Tapahtumien hakuun kehitetään tulevaisuudessa verkkosivujen osalta lisäosa, jolla tapahtumakalenterin asentaminen omille verkkosivuille sujuu helposti ja nopeasti. Tai esimerkiksi konserttitalo voi hakea sivuilleen omat konsertit ja tapahtumat. Kukin toimija voi myös itse rajata, mitä tietoja haluaa tapahtumatietokannasta hakea. Kuva: Hämeen ammattikorkeakoulu.. Tapahtumalle valitaan myös avainsanat, kun se syötetään tietokantaan ja myös näitä voidaan käyttää hakutermeinä. Tapahtumat voidaan syöttää tietokantaan myös automaattisesti jonkun muun järjestelmän avulla, josta se siirtyy automaattisesti tapahtumatietokantaan. Kuvassa projektipäällikkö Joni Kukkamäki (vas.), projektin koordinaattori Juha-Matti Torkkel sekä sovelluskehittäjät Juuso Saarinen ja Juuso Vakli. Tietokannasta joulutapahtumat esitettiin avoimen rajapinnan avulla maakunnallisella Visit Häme-matkailusivustolla, Tulen ja Jään joulu -joulutapahtumien koontisivustolla, sekä Hämeenlinnassa tapahtuvat tapahtumat Hämeenlinnan kaupungin sivuilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Näin ollen esimerkiksi kunta voi hakea oman kunnan tapahtumat sivuilleen
Uusia sovelluksia rajapinnan hyödyntäjinä Tavastia Events tarjoaa tapahtumatietojen avointa dataa kaikille, jotka haluavat dataa hyödyntää. Hyödyntäen yhtä yhteistä tapahtumatietokantaa voidaan sen tarjoaman tiedon pohjalta tehdä omia kohdennettuja kalentereita esimerkiksi yrityksille, järjestötoimijoille, eri ikäryhmille tai harrasteryhmille. 65 tä tulevaisuudessa voi olla yhä enemmän kohdennettuja tapahtumakalentereita ja -palveluita, joka ei kuitenkaan vaadi tapahtumajärjestäjiltä ylimääräisiä syöttökertoja. Tulevaisuudessa yritysten tiedot, tapahtumat ja tuotteet siirtyvät eri järjestelmien ja sivustojen välillä avoimia rajapintoja hyödyntäen ilman yritysten panostuksia. Majoitustarjoajien, tapahtumajärjestäjien, ravintoloiden ja joukkoliikenteen dataa yhdistämällä voimme luoda täysin uudenlaisia kokemuksia ja palveluita turisteille ja paikallisille. Koska tietokanta ja rajapinta ovat hyvin rakenteellisia, se vaatii myös, että tiedot ovat yhtenevässä muodossa ja kaikki vaaditut tiedot on syötetty. Tämä tuo liiketoiminnalle myös uusia mahdollisuuksia ja kasvua. Lisäksi tietoa voidaan syöttää usealla eri kielellä, joka mahdollistaa kieliversioiden automaattisen luonnin eri palveluihin. Avoimen datan avoin tulevaisuus Tulevaisuudessa digitaaliset palvelut ja alustatalouden ratkaisut tulevat hyödyntämään avointa dataa laajemmin. On tärkeää myös huomioida, että Tavastia Events -palvelun kaltaiset rajapintaratkaisut myös parantavat tiedon laatua ja yhdenmukaisuutta. vsk. Monenlaisia sovelluksia on myös palvelemaan matkustavia turisteja ja myös esimerkiksi mobiiliapplikaatioissa voidaan hyödyntää avoimen tapahtumarajapinnan tarjoamaa dataa. Tavastia Events -palvelu on kehitetty Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa, jota toteutti HAMK Smart -tutkimusyksikkö. Uudet sovellukset ja ratkaisut tuovat myös mahdollisuuksia ottaa avointa dataa hyötykäyttöön, ilman että yrityksen on investoitava omien teknisten sovellusten kehittämiseen. Tapahtumatietoja voi kuka tahansa hakea avoimesta rajapinnasta ja esittää sen haluamassaan muodossa hallinnoimallaan sivustolla tai sovelluksessa. Suurta lisäarvoa tulevaisuudessa tullaan saamaan, kun eri alojen datalähteitä osataan hyödyntää ja yhdistää tavoilla, joihin emme vielä ole tottuneet. AvoinHäme-hankeen rahoittajana on toiminut Hämeen liitto (EAKR) ja kuntarahoittajina mukana ovat olleen Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupungit.. Tämä parantaisi asiakaskokemusta ja tarjoaisi lisäarvoa majoittujille. Esimerkiksi Finterest-karttasivusto hakee kaikki sivustolla esitettävät tiedot eri avoimen datan lähteistä. Tällaisten palveluiden edellytyksenä on juurikin saatavilla olevat avoimet datavarannot ja älykkäät ratkaisut, kuten rajapintateknologiat. Esimerkiksi hotelli voi lähettäessään automatisoidun viestin saapuvalle yöpyjälle muutamaa päivää ennen tämän saapumista ja liittää viestiin tietoa hotellin läheisyydessä majoittumisaikana tapahtuvista tapahtumista. On myös hyvä huomata, että rajapintojen kautta automaattisesti saatavaa tapahtumatietoa voidaan hyödyntää laajemminkin, kuin vain perinteisissä tapahtumakalentereissa, joita olemme tottuneet tähän asti kuluttajina käyttämään. Yritysten on kuitenkin itse kehitettävä liiketoimintaansa ja valmistauduttava siirtymään verkkoon, digitaalisiin alustoihin ja digitaaliseen kaupankäyntiin. Työn tekeminen tehostuu rajapintojen avulla, kun järjestelmät keskustelevat keskenään eikä henkilöstöresursseja tarvita tietojen syöttämiseen eri järjestelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Jokaisen parin mentoroinnin sisältö muovautuu prosessin aikana. Kahdessa mentorointiryhmässä pareja on ollut yhteensä 23. Mentoroinnissa saman alan ammattilainen neuvoo ja auttaa maahanmuuttajaa häntä askarruttavissa kysymyksissä. Syitä on monenlaisia, muun muassa kaksi aktoria on muuttanut mentorointiprosessin aikana etelään”, Leinonen kertoo. Mukana on ollut ihmisiä Perusta, BrasiRikupekka Leinonen, projektisuunnittelija Oulun yliopisto Mentorointi avaa ovia työelämään Oulun yliopiston hankkeessa koulutetut maahanmuuttajat saavat oman alansa mentorilta tärkeää oppia sekä verkostoja, joiden avulla mahdollisuudet työllistyä paranevat. vsk. 66 K ielen avulla osalliseksi on Oulun yliopiston suomen kielen oppiaineen ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on madaltaa koulutettujen maahanmuuttajien kynnystä työelämään. ”Parit ovat olleet mukana alusta loppuun, vaikkakin muutamassa tapauksessa pari on lopettanut mentoroinnin kesken. Kursseja on järjestetty hankkeen 1,5 vuoden olemassaolon aikana jo kahdeksan. Tänä keväänä ympäristöalan mentoria ovat etsineet ympäristötekniikan diplomi-insinööri Amarachi Ezu sekä maantieteilijä Anita Poturalska.. Hankkeen aktorit eli mentoroitavat ovat olleet kotoisin eri puolilta maailmaa, ja heidän alansa ovat vaihdelleet hyvin paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. ”Mentoroinnissa ei ole tarkkoja sisällöllisiä raameja, sillä jokaisella aktorilla on omat haasteensa, joihin hän kaipaa apua”, mentorointitoiminnasta vastaava projektisuunnittelija Rikupekka Leinonen toteaa. Mentorointiryhmiä on ollut kaksi, ja hankkeen viimeinen mentorointiryhmä käynnistyy touko-kesäkuun aikana. Hanke järjestää erilaisia suomen kielen kursseja sekä mentorointia kohderyhmälleen
”Mentorit ovat olleet pääosin suomalaisia, tosin mukana on ollut muutamia maahanmuuttajamentoreitakin. Poturalska opiskeli maisteriopinnoissaan pääaineenaan luonnonmaantiedettä. ”Ainoastaan aloitustapaaminen joko ryhmässä tai sitten vain parin kanssa on pakollinen, sillä siinä käydään läpi mentoroinnin perusperiaatteet sekä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Esimerkiksi jos halusi vaihtaa kurssia, se onnistui helposti”, Poturalska muistelee vaihto-opiskeluaikojaan. Järjestelmä täällä oli myös tosi joustava. Vaihto-opiskelussa lukukauden aikana hänen täytyi suorittaa 30 opintopistettä opintoja. Tämä ei riittänytkään hänen kotiyliopistolleen, vaan jokaisen lukukauden lopuksi Poturalskan täytyi suorittaa Puolassa eri tenttejä vielä 20 opintopisteen verran. vsk. Hän sai tutkinnon, vaikka ei onnistunut löytämään mitään harjoittelupaikkaa. ”Tämän vuoksi opintorekisteriotteeni on aika pitkä verrattuna moneen muuhun”, Poturalska naurahtaa. Puolassa yliopisto-opiskelu poikkeaa myös rakenteeltaan suomalaisesta yliopisto-opiskelusta: Poturalskan kandidaattivaiheen opinnot koostuivat enimmäkseen teoriasta, kun taas maisterivaiheen opinnot olivat enemmän käytäntöä. Mukana videoilla olivat myös ympäristöalan osaajat, maantieteilijä Anita Poturalska sekä ympäristötekniikan diplomi-insinööri Amarachi Ezu. Mentorointi kiinnostaa selkeästi enemmän naisia, miehiä mentoreista on ollut vain muutama”, Leinonen jatkaa. Maantiedettä ja ympäristöosaamista Puolasta ja Suomesta Luoteis-Puolasta Bydgoszczista kotoisin oleva Anita Poturalska päätyi muuttamaan Suomeen vaihto-opiskelun kokemusten kautta. Kielen avulla osalliseksi -hankkeen kolmas mentorointiryhmä käynnistyy touko-kesäkuun aikana. Aktoreiden joukossa on ollut muun muassa it-insinööri, kielten opettajia, markkinoinnin ammattilaisia, eläinlääkäri, fysioterapeutti sekä tradenomi. Kandidaatinja maisterivaiheen opinnoissa Poturalska ehti opiskella myös meteorologiaa,. ”Oli helppoa olla vaihdossa täällä. Sivuaineena hänellä oli ympäristönsuojelu. Paritapaamisten lisäksi mentorointiin kuuluu myös ryhmätapaamisia, jotka eivät ole pakollisia, mutta osallistuminen niihin on suotavaa. Mentorointiprosessi kestää 8 kuukautta, jonka aikana mentorointipari tapaa toisensa vähintään kerran kuukaudessa. Tenttien läpipääsemiseksi ei tarvinnut opiskella kovin paljon. Videot julkaistiin hankkeen Facebooksivuilla sekä YouTube-kanavalla. 67 liasta, Thaimaasta, Nepalista, Unkarista, Valko-Venäjältä, Filippiineiltä, Indonesiasta, Etelä-Koreasta, Vietnamista, Kiinasta, Romaniasta, Bangladeshista, Kreikasta, Venäjältä ja Saksasta. Jos mentori ei asu Oulun seudulla, tällöin mentorointi voi onnistua mentoroitavan niin halutessa myös verkon kautta”, Leinonen lisää. Puolassa minun oli pakko löytää harjoittelupaikka, vaikka se oli vaikeaa – muuten en olisi valmistunut.” Kotikaupunkinsa yliopistoa Poturalska ei voi kuvata yhtä joustavaksi kuin Oulun vastaavaa. Hän oli vaihdossa Oulun yliopistossa kahteen eri otteeseen, niin kandidaatin opintojen aikana kuin maisterivaiheessa. Mentoria etsivien maahanmuuttajien joukosta neljä rohkeaa lähti mukaan hankkeen videomainoskampanjaan. ”Poikaystäväni opiskeli myös maantiedettä Oulussa ja suoritti maisterintutkinnon täällä
Toisaalta täällä ympäristöasioista ollaan enemmän hereillä kuin Puolassa, täällä ihmiset eivät roskaa samalla tavalla luontoa ja haluavat pitää ympäristön siistinä.” Poturalska oli kiinnostunut luonnosta ja ympäristöstä jo lapsena. Vuonna 2018 Ezu teki suuren päätöksen ja muutti 3 lapsensa kanssa Turusta Ouluun saatuaan opiskelupaikan Oulusta. ”Maantiede ei ole todellakaan vain sitä, että tietää, missä on Espanjan pääkaupunki. Koska olin samaan aikaan sekä opiskelija että äiti ja asuin lasten kanssa Oulussa ilman heidän isäänsä, opiskelun joustavuus oli elintärkeää. 68 klimatologiaa, geomorfologiaa sekä geomatkailua. ”Oulussa oli mukava huomata, että Suomessa yliopisto-opiskelu oli paljon Nigeriaa joustavampaa. Hän muutti Ouluun, koska hän halusi opiskella ympäristötekniikkaa yliopistossa, eikä sitä ollut mahdollista opiskella Turussa. Opettajat Anita Poturalska.. Ennen tuloa Suomeen Ezu suoritti kandidaatin tutkinnon Nigeriassa pääaineenaan teollinen kemia (industrial chemistry). Lukiossa luonnonmaantiede alkoi kiinnostaa häntä enemmänkin, ja kun matematiikka tai fysiikka ei aiheuttanut hänelle ongelmia, hän päätti hakea opiskelemaan maantiedettä. vsk. Kolme ensimmäistä vuotta Suomessa kului Turussa, jossa hän suoritti kotoutumiskoulutuksen ja oli äitiyslomalla. ”Ymmärrän nyt, että minulla on paremmat mahdollisuudet saada töitä.” Kielen avulla osalliseksi -hankkeen mentorointiohjelmassa Poturalska etsii mentoria, joka voi neuvoa häntä, miten hän voi hyödyntää ympäristöalan osaamista ja missä työpaikoissa tai projekteissa hänen kokemuksensa ja koulutuksensa voisi olla hyödyksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Etelästä pohjoiseen ja takaisin Amarachi Ezu on Etelä-Nigeriasta Anambran osavaltiosta kotoisin oleva ympäristötekniikan diplomi-insinööri, joka muutti Suomeen vuonna 2015. Maantieteilijän koulutus ei hänen mukaansa sovi kaikkiin työpaikkoihin, vaan usein samantyyppisiin töihin halutaan insinööri. ”Olen aktiivinen ja kunnianhimoinen, enkä pelkää haasteita”, Poturalska päättää. Tätä tuntuu tapahtuvan enemmän Suomessa kuin Puolassa. Työpaikan saamisen kanssa on käynytkin kyllä juuri toisinpäin.” Oman alan työpaikkaa Poturalska on etsinyt nyt reilun vuoden. ”Ajattelin, että tiedän opiskelujen jälkeen paljon erilaisia asioita, jolloin voisi olla hyvät mahdollisuudet saada hyvä työpaikka. Hän ajatteli, että maantiede olisi hyvä tieteenala opiskella. Usein olen kuitenkin törmännyt ihmisiin, jotka ajattelevat näin. Työn hakeminen on kuitenkin hänen mukaansa hieman helpottunut nyt, kun hän on opiskellut lisää suomea
”Olen iloinen, että pystyin toteuttamaan unelmani saada diplomi-insinöörin tutkinto ympäristötekniikasta. Hän opiskeli myös muun muassa kiertotaloutta. Nyt minulle on vain tärkeää löytää töitä. Amarachi Ezu.. Oulussa hänen suuntautumislinjansa oli energiajärjestelmät sekä puhtaammat tuotantomenetelmät (Energy systems and cleaner production). vsk. 69 ymmärsivät tilanteeni, joskus sain enemmän aikaa tehdä palautustehtäviä. Suomi on antanut minulle jo paljon, nyt haluaisin vain päästä töihin ja antaa jotakin takaisin”, Ezu päättää. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Ennen en asiaa niin ajatellut, mutta nykyisin minulla on tärkeää, että voin asua perheeni kanssa turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Vaikka hän ei ole vielä löytänyt oman alansa töitä, hän on tyytyväinen siihen, että hän muutti Suomeen. Esimerkiksi siellä yliopistossa ei ole ilmaista nettiä opiskelijoille. Se oli yksi parhaista asioista, mitä on tapahtunut minulle ja olen ylpeä siitä, että opiskelu sujui tosi hyvin”, Ezu toteaa. Mentorin ei kuitenkaan ole pakko asua Oulun seudulla, vaan tapaamiset voidaan hoitaa myös verkon kautta. Kielen avulla osalliseksi -hankkeen mentorointiohjelmassa Ezu etsii mentoria, jolla olisi enemmän kokemusta hänen osaamisalaltaan, ja joka osaisi opastaa häntä suomalaiseen työelämään. ”Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, miten esimerkiksi jätteitä pitäisi käsitellä”, Ezu kertoo. Myös Nigeriassa teollisuus pyrkii ajattelemaan ympäristöä, mutta tavalliset ihmiset eivät juurikaan tiedä, miten ympäristöstä pidetään huolta. Suomessa on hyvinkin mahdollista yhdistää perhe ja opiskelu”, Ezu toteaa. Pääasiallisesti hän opiskeli maisteritutkinnossaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, elinkaariarviointia sekä kestävää kehitystä. Siellä ei myöskään tehdä niin paljon ryhmätöitä kuin täällä. ”Myös verkossa opiskelu on täällä arkipäivää, mutta Nigeriassa se ei ole niin yleistä. Ezu valmistui Oulun yliopistosta viime syksynä. Myös suomalaiset yritykset ovat Ezun mukaan halukkaita keksimään ympäristölle parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Ezu etsii mentoria Oulun seudulta. ”Mentori voisi auttaa minua esimerkiksi tietämään, mitä minulta vielä vaaditaan, jotta saisin täältä työpaikan.” Ezu on huomannut Suomessa opiskelun sekä asumisen kautta, että yleisesti ihmisillä on täällä hyvä käsitys ympäristönsuojelusta. Ryhmätöiden tekeminen parantaa kanssakäymistaitoja ja auttaa oppimisprosessissa, kun opiskelukavereilta voi oppia”, Ezu lisää Nigerian ja Suomen opiskelumaailman eroista. Lähes jokainen tavallinen kansalainen tietää perusasiat esimerkiksi kierrättämisestä. ”Olen nykyisin kiinnostunut enemmän elämän tärkeistä kysymyksistä
Ratkaisuja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pyykinpesussa, jonka yhteydessä fleece-vaatteista ja muista synteettisistä kuiduista irtoaa mikromuovipartikkeleita. Kokeiluista etsitään ratkaisuja, joilla edistetään kestävää liikkumista, ruokapalvelujen vähäpäästöisyyttä sekä muita kuntien hiilijalanjälkeä pienentäviä toimintamalleja. 70 POIMINTOJA Kuntien pieniin ilmastokokeiluihin tarjolla rahoitusta, vertaistukea ja yhdessä kehittämistä Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on avannut haun, jossa rahoitetaan kuntien päästöjen vähentämistä tukevia pieniä ilmastokokeiluja. Nanoselluloosan avulla partikkelit voitaisiin kaapata jo ennen kuin ne päätyvät vesistöihin. ”Nanoselluloosarakenteiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida näitä partikkeleita sekä saada tietoa niiden käyttäytymisestä entistä aikaisemmassa vaiheessa. Avoimessa haussa valituille kokeiluille myönnetään enintään 10 000 euroa tukea. Menetelmä tarjoaa keinon tarttua mikromuovipartikkeleihin, joita ihmissilmä ei havaitse. Hyvin pienten partikkelien tunnistaminen on tähän saakka ollut vaikeaa: yleensä partikkelit havaitaan vasta, kun niitä on kertynyt kalojen elimistöön. Menestyksekkään kokeilun edellytyksenä on, että se motivoi kohderyhmää hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja testaa uutta toimintatapaa sekä arvioi ja kehittää sitä. Kokeiluhaku on auki 16.3.–30.4. vsk. Aikaa kokeilun toteuttamiseen on joulukuun 2020 loppuun asti. Kokeiluhaku ja valittujen kokeilujen sparraus tapahtuu Motivan hallinnoiman Kokeilun paikka -palvelun kautta. Lisäksi kokeiluista vastaavat pääsevät yhteiskehittämään ratkaisujaan asiantuntijasparrauksen ja vertaistuen voimin. Voimme selvittää partikkelien pitoisuuksia vedessä ja esimerkiksi analysoida, irtoaako muovipulloista partikkeleita juomaveteen”, kertoo tutkimusprofessori Tekla Tammelin VTT:ltä. Kyse on partikkeleista, joiden halkaisija on vain 100 nanometriä. Nanoselluloosafilmien ja -hydrogeelien ominaisuudet tukevat erittäin pienten mikromuovipartikkelien tunnistamista ja talteenottoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kokeilun paikka tarjoaa avustuksen saaneille mahdollisuuden kehittää omaa ideaa, saada vertaistukea, sparrausta, viestintätukea, uusia yhteistyökumppaneita ja tehdä kokeiluilla löydetyistä ratkaisuista entistä vaikuttavampia. Seuraava askel voisi olla menetelmää hyödyntävien uusien ja edullisten suodatusratkaisujen kehittäminen. Hakemuksen voi lähettää kuka tahansa, mutta rahoituksen ehtona on kokeilun toteuttaminen yhteistyössä kuntaorganisaation kanssa. Kokeilun paikka: https://www.kokeilunpaikka.fi/ fi/kokeiluhaku/kuntien-ilmastoratkaisut YM Mikromuovien kaappaus nanoselluloosalla ennen päätymistä vesistöihin Tuhannessa litrassa merivettä voi olla jopa 8,3 miljoonaa mikromuovipartikkelia. ”Uusien suodatusratkaisujen avulla partikkeleita voitaisiin ottaa talteen siellä, missä niitä syntyy. Vastaavasti voisimme kehittää suodatusmenetelmiä mille tahansa teollisuuden alalle, missä on riski mikromuovipartikkelien syntymisestä ja päätymisestä vesistöön.” VTT. VTT:llä kehitetty menetelmä hyödyntää nanoselluloosarakenteita partikkelien varhaisessa tunnistamisessa
Erityisesti kuivina kesinä on riski, että vesi on hyvin matalalla ja kasvillisuus levittäytyy laajemmalle alueelle ja pienentää avovesialueita. Seuraamme tarkasti kunnostuksen vaikutuksia lahden linnustoon. 71 POIMINTOJA RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima green deal edistää kestävää purkamista Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat helmikuussa green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Myös rantaluhdat kuivuvat. vsk. Loppukesällä veden syvyys on vain 0,8 metriä. Parikkalan Siikalahti on Suomen merkittävin sisämaan lintukosteikko. ”Kunnostustoimet vaikuttavat myönteisesti Siikalahden linnustoon. Metsähallitus on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Parikkalan Siikalahden pohjoisosan pohjapadon rakentamiseen ja kunnostusruoppauksiin. Muista eläimistä kunnostustoimet parantavat sudenkorentojen ja viitasammakon elinympäristöä ja lisäävät lepakoille sopivia saalistusalueita”, erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen Metsähallituksesta kertoo. YM Suomen merkittävin sisämaan lintukosteikko kuntoon osana Helmi-ohjelmaa: Pohjapato ja ruoppauksia Siikalahden lintuvedelle Metsähallitus hakee lupaa Parikkalan Siikalahden lintuvesikunnostukseen. Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Ruoppauksien tavoitteena on poistaa vesikasvillisuus juurineen ja saada aikaan mahdollisimman pysyvää avovesialuetta. Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Siikalahden pohjoisosan vedenkorkeus laskee kuivakausina haitallisen alas ja järven umpeenkasvu kiihtyy. Erityisesti pyrimme parantamaan uhanalaisten vesilintujen pesimäympäristöä. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Alue on erittäin arvokas paitsi linnuston, myös kasvillisuutensa sekä monien selkärangattomien eläinten kannalta. Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennusja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite. Metsähallituksen Luontopalvelut. Pohjapato rakennetaan, jotta Siikalahden pohjoisosan keskivedenkorkeutta saataisiin nostettua. Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia. Siikalahden pohjoisosa on hyvin matala
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. alv. YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. alv. vsk.. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 10 %). 10 %). Huom! Tilaajatunnisteen voi liittää vain kerran. Tämä etu voimassa vuoden loppuun saakka, mahdollisesti myös jatkossa, alkaen huhtikuussa ilmestyvistä lehdistämme.Tilaa lehti! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti www.ymparistojaterveys.fi 72 Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. uudistettu painos Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy www.lehtiluukku.fi –> lisää lehden osoitekentässä näkyvä tilaajatunniste
ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. BK-Hydrometa Oy, p. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 www.ymparistojaterveys.fii www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2020 ilmestyy teemalla VESIENSUOJELU JA VESIHUOLTO ilmestyy 28.5.2020. 73. Mainosaineistot 4.5.2020 mennessä. vsk. YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. * Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Mekin olemme yhteiskunnallinen yritys * Kaikella yrityksen toiminnalla on vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristönsuojelun, elintarvikehygienian, ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä
Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 UUTUUS! Maaliskuussa ilmestynyt! Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Tilauksiin lisätään toim. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita
Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. alv. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. 10 %). Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi UUTUUS ilmestynyt! Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä
040 587 1675/Pasi erityisjate.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 76 Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – soita ja kysy lisää! p