Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. ”Hienoja oivalluksia. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Lähde sinäkin ideoimaan
Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. vsk. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. 3 Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
Toisaalla lehdessä SYKEn Jari Lyytimäki kirjoittaa ”kestävyysvetkuttelusta”. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Nyt Ukrainan sodan annettua monille aiemmin epämääräisille uhkille ne kuuluisat ”sodan kylmät kasvot”, ymmärretään varautuminen kansalaistasollakin paremmin ja maanpuolustus, materiaalinen varautuminen ja väestönsuojat ovat rynnistäneet puheisiin ja johtaneet jopa tekoihin. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2022 ilmestyy 30.5. Siksi esimerkiksi Marinin hallituksen kaavailema velvollisuus kunnille laatia ilmastosuunnitelma on jo lähitulevaisuuden kannalta tärkeää varautumista. Tästä syystä hyvän hallinnon yksi tärkeimmistä taidoista on osata tunnistaa vetkuttelun eri muodot. Lehden teemoja ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. vsk. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Vaikka tutkitun tiedon perusteella globaalien kestävyystavoitteiden toteutuksella on jo todellinen kiire, siitä huolimatta on niitä, joille esimerkiksi ilmastonmuutoksen varautumisen vaatimat toimet näyttäytyvät järkevän ja konkreettisen toiminnan vastakohtana. Tästä aiheesta lehdessä kertovat SYKEn Teemu Ulvi ja Jyri Seppälä. Hyvään hallintoon kuuluu, että varaudutaan ja suojellaan niitäkin, jotka eivät vaaraa vielä ymmärrä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Hän toteaa, että vetkuttelu on yksi ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen suurimmista ongelmista. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Jos saisimme laajamittaisesti vetkutella niin paljon kuin haluaisimme, olisivat pian edessä ilmastonmuutoksen kuumat kasvot – ilman maskia. Valviran Heli Laasonen kirjoittaa tässä lehdessä ympäristöterveydenhuollon viranomaisten varautumisesta ja viime vuonna järjestetystä valmiusharjoituksesta, ja PTY:n Lauri Kulonen päivittäistavarahuollon varautumisesta. Uhka on konkreettinen, ja varautuminen hyväksyttävää ja viisasta. Ei vetkutella vaan varaudutaan! Kaarina Kärnä Varautuminen on osa hyvää hallintoa
vsk 3 • 2022 Varautuminen on osa hyvää hallintoa Kaarina Kärnä .................................................................................. Jari Lyytimäki .................................................................................50 Jari Keinänen – luonnetta ja lujuutta Tapio Välikylä ................................................................................56 Sisäilmaston asiat pysyvät tärkeinä Esko Kukkonen ...............................................................................60 Uuden sukupolven mittauslaite ja WolfSensemobiilisovellus sisäilman laadun mittaamiseen MIP Electronics Oy ........................................................................63 Organisaation ja palvelujen arvo asiakkaalle – lisäarvoa asukasja asiakaslähtöisyyden ymmärtämisestä Keijo Houhala ja Anne-Kaarina Lyytinen ................................64 Ruotsi teki ensimmäisen sähkölentokoneensa Maria Palo-Pasanen .....................................................................72 Kirjaesittelyt: Juha Kauppinen, Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija .......................................................................76 Aulikki Kauppila ym., Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut .........................................................................77 Poimintoja ...................................................................................78. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 12 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valmiusharjoitus Heli Laasonen ................................................................................18 Päivittäistavarahuollon varautuminen nyt ja tulevaisuudessa Lauri Kulonen .................................................................................24 Rakentamisen luvat ja ympäristöasiat Marko Nurmikolu ..........................................................................30 Syyt ympäristölupahakemusten pitkiin käsittelyaikoihin aluehallintovirastoissa Mikko Attila ....................................................................................36 Lakisääteisellä ilmastosuunnitelmalla uusia mahdollisuuksia kuntien ilmastotyöhön Teemu Ulvi ja Jyri Seppälä ..........................................................40 Maatalouden ravinnetietovaranto Kauko Koikkalainen ja Antti Miettinen ....................................44 Mistä lääkettä kestävyysvetkutteluun. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 4 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuus Kaisa Mäntynen ja Hanne Lindqvist ........................................... Juho Kutvonen ja Ari Markkanen .............................................. 6 Mitä uutta Vati tarjoaa terveydensuojeluvalvonnalle
vsk. Valvonnan perusmaksun käyttöönotto ei vielä näy tämän artikkelin aineistossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vesija ruokavälitteisten epidemioiden selvittämien on lainsäädännön mukaan maksutonta.. Samassa yhteydessä ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta laajennettiin siten, että kuntien tulee periä maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä säännöllisistä tarkastuksista, näytteenotoista ja tutkimuksista sekä mm. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelymaksujen lisäksi kunta perii myyntipistekohtaista valvonnan vuosimaksua tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäisja tukkumyynnin valvonnasta. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn tähtäävä ohjaus ja neuvonta sekä mm. Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Hanne Lindqvist, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta on kehitetty vuodesta 2006, jolloin kuntien velvollisuudeksi tuli laatia kunnan valvontasuunnitelma. Valvontamaksuilla katetaan noin 10–15 % ympäristöterveydenhuollon valvonnan kaikista kustannuksista, muutoin valvontaa tehdään verovaroin. 6 T upakkalain (549/2016) maksusäännöksiä uudistettiin vuonna 2016. ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä. Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta on maksutonta, eli myynnin valvontamaksuilla rahoitetaan kunnassa muu tupakkalain valvonta. Terveydensuojelulain (763/1994) ja elintarvikelain (297/2021) valvonnassa otettiin käyttöön 150 euron suuruinen valvonnan perusmaksu vuoden 2022 alusta
Ympäristöterveydenhuollon maksutuotot ovat noin kaksinkertaistuneet vuosien 2006 ja 2017 välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Yhdistämällä Kuntaliiton kyselyn ja tilastokeskuksen aineistoa nähdään, että terveydensuojelu-, elintarvikeja tupakkavalvonnan osalta kustannukset ovat laskeneet vuosien 2006 ja 2017 välillä. 7 Ympäristöterveydenhuollon kustannukset ja maksutuotot vuosina 2006–2017 Kuntaliiton toteuttamalla kyselyllä selvitettiin vuonna 2018 ympäristöterveydenhuollon kuluja ja maksutuottoja. Eläinlääkintähuollon osalta kustannukset ovat kasvaneet ja muodostavat noin puolet ympäristöterveydenhuollon kustannuksista. vsk. Samalla ympäristöterveydenhuoltoa kehotettiin välttämään tarkastuskäyntejä. Pandemia vaikutti kuntien maksutuloihin vuonna 2020 Helmikuussa 2020 Suomessa otettiin käyttöön pandemian takia laaja etätyösuositus. Kysely tehtiin Sipilän hallituksen aikana, ja se lähetetiin silloisesta maakuntavalmistelusta vastaavalle ympäristöterveydenhuollon yhdyshenkilölle, joka kokosi tiedot alueen kunnista. Vuoden 2017 luvut perustuvat Kuntaliiton kyselyyn.. Kustannukset ja maksutulot arvioitiin jokaisessa maakunnassa vuoden 2017 toteuman perusteella. Tarkastusmäärien väheneminen vuonna 2020 Ympäristöterveydenhuollon kustannusten jakautuminen eri toimintoihin (muutos 2006–2017)
Kuntaliiton kyselyssä monet kunnat ovat tuoneet esille, että niillä on vaikeuksia järjestää eläinlääkintähuollon palveluita aluellaan. kyläkaupat, pienimuotoinen toiminta). Kuntaliiton kyselyn mukaan kunnat saavat korvausta valtiontoimeksiantotehtävien (eläinsuojeluja eläintautivalvonta) hoitamiseen vain osasta kustannuksia. Aineistossa on huomioitu kuntien ja kuntayhtymien välinen maksuliikenne eli kyseessä ovat ns. Elintarvikelain kokonaisuudistuksen valmisteluaineistossa arvioidaan valvonnan perusmaksun käyttöönoton lisäävän elintarvikevalvonnasta perittäviä maksutuloja nykyisestä 4,9 miljoonasta eurosta noin 12,5 miljoonaan euroon vuodessa (HE 3/2021). Valvonnan perusmaksun tasapuoliseen perimiseen liittyy joitain haasteita. Keskusvirastot (Ruokavirasto ja Valvira) antavat ohjeita maksun soveltamisesta mm. eliminoidut kulut. suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä suoriteperusteiset maksut. Kuntaliitto on laatinut kunnille ympäristöterveydenhuollon mallitaksan, jota voi käyttää kunnan taksan pohjana. Valvonnan perusmaksulla kohti parempaa kustannusvastaavuutta Terveydensuojelulain (763/1994) ja elintarvikelain (297/2021) valvonnassa otettiin käyttöön 150 euron suuruinen valvonnan perusmaksu vuoden 2022 alusta. Eläinlääkintähuollon kustannukset jatkavat kasvuaan Tilastokeskuksen aineiston perusteella eläinlääkintähuollon kustannukset ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2020 välillä noin 14 miljoonaa euroa. 8 on laskenut ympäristöterveydenhuollon maksutuloja verrattuna edellisen vuoden tietoihin. Varsinkin hajaasutusalueille eläinlääkärien rekrytoinnissa on ollut suuria ongelmia. Kyselyn. Lisäksi toiminnanharjoittajalta laskutetaan mm. Terveydensuojelulain muutoksen myötä (HE 140/2021) valvonnasta perittävien maksujen arvioidaan kasvavan noin kahdesta miljoonasta eurosta viiteen miljonaan euroon (kasvua 3 miljoonaa euroa vuodessa). Valvonnan perusmaksun käyttöönotto (1.1.2022 alkaen) terveydensuojeluja elintarvikevalvonnassa ei vielä näy tämän artikkelin aineistossa. Kuntien velvoite hoitaa valtion toimeksiantotehtävänä eläinsuojeluja eläintautivalvontaa heikentää entisestään tilannetta erityisesti pienillä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. Oletettavaa on, että tarkastusmäärät ovat jo vuoden 2020 loppupuolella palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Kun valvonnan perusmaksun perimisen linjaukset ovat vakiintuneet ja ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä (VATI) mahdollistaa laskutuksen vain vähäisellä hallinnollisella työllä, oletettavasti maksukertymäkin paranee ajan myötä. Nykyjärjestelmän laskutuskäytännöt aiheuttavat lisäksi sekä kunnissa että aluehallintovirastoissa hallinnollista taakkaa. laskutukseen käytetty hallinnollinen työ vie alkuun jonkin verran viranhaltijoiden työaikaa. Oletettavaa on, että valvonnan perusmaksuihin liittyvä tulkintasekä mm. vsk. ekstranet-sivuillaan. Näin ollen tavoiteltua maksutulojen kasvua ei välttämättä vielä vuonna 2022 saavuteta. Muutoksen tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen sekä voimavarojen suuntaaminen enemmän terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn. Terveydensuojeluja elintarvikelaissa on lueteltu suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan piirissä olevat toiminnat, joilta valvonnan perusmaksu peritään sekä poikkeukset maksuun (mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Tilastokeskuksen aineston pohjalta nähdään, että maksutuotot ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2010 ja 2019 välillä
vsk. Johtopäätökset Valvonnan perusmaksun tavoitteena (elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki) on mainittu mm. Eläinlääkintähuoltolakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Ehdotettu muutos ei myöskään tuo helpotusta alueille, joilla on jo tällä hetkellä suuria vaikeuksia järjestää eläinlääkäripalveluita. Lakiehdotus laajentaisi kuntien lakisääteisiä tehtäviä. lemmikkieläimet) varten myös silloin, kun alueella on yksitystä palveluntarjontaa. Klinikkamaksujen perimisen osalta sääntelyä esitetään väljennettäväksi niin, että maksuilla voitaisiin kattaa toimitiloista, työvälineistä ja avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kulujen lisäksi myös muita kunnalle aiheutuvia kuluja. Päivystyksen järjestäminen säilyisi edelleen kuntien lakisääteisenä tehtävänä. Maksukertymän kannalta on myönteistä, että ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen sekä valvonnan resurssien kohdentaminen entistä selkeämYmpäristöterveydenhuollon kustannukset ja maksutuotot (2010–2020) Tilastokeskuksen aineiston perusteella.. Lakiehdotus on ollut juuri lausuntokierroksella ja hallituksen esitys annettaneen vuoden 2022 aikana. Kokonaisuudessaan lakiehdotus tulisi kuitenkin lisäämään entisestään kuntien kustannuksia. 9 mukaan vuonna 2017 toimeksantotehtävien kustannukset kunnille olivat noin 5,3 miljoonaa euroa, joista kunnat saivat korvauksia vain 4,8 miljoonaa euroa. Valtion toimeksiantotehtäviä (eläinsuojeluja eläintautivalvonta) ei ehdotuksen mukaan siirrettäisi valtiolle, vaikka tätä ehdotusta valmistelevassa työryhmässä pohdittiin. klinikkamaksujen perimistä joustavoitetaan. Toisin kuin voimassa olevassa eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ehdotuksen mukaan kunnilla olisi velvollisuus järjestää eläinlääkäripalveluita muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä (esim
Usein epäviralliset neuvottelut ja jo varhaisessa vaiheessa hankkeiden suunnitteluun osallistuminen varmistavat paremman lopputuloksen kuin terveyshaittojen selvittäminen ja korjaaminen jälkikäteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. Elintarvikelain edellyttämät eläinlääkärille säädetyt valvontatehtävät, joita määrällisesti ei ole paljon, kunta voisi hoitaa esimerkiksi sopimalla tehtävästä hyvinvointialueen kanssa. Eläinlääkintähuollon osalta järjestämisvastuun siirtäminen maantieteellisesti suuremmalle alueelle (hyvinvointialue) saattaisi olla palveluiden kustannustehokkaan järjestämisen kannalta toimivin ratkaisu. Eläinlääkintähuollon kustannukset (2010–2020) Tilastokeskuksen aineiston perusteella.. Mikäli työryhmän ehdotus eläinlääkintähuoltolaiksi etenee, tulisikin samassa yhteydessä harkita eläinlääkintähuollon järjestämisvastuun siirtämistä hyvinvointialueelle ja sen irrottamista muusta ympäristöterveydenhuollosta. Toivottavaa onkin, että kunnissa käytettäisiin resursseja myös viranomaisyhteistyöhön sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn (lausunnot, neuvottelut yms.) perinteisen tarkastustoiminnan rinnalla. Ympäristöterveydenhuollon mahdollinen siirtyminen hyvinvointialueen hoidettavaksi vuonna 2026 ratkaistaan vasta seuraavan hallituksen aikana. Lisäksi tarkoituksena on edistää kuntien toimintavapautta palvelujen järjestämisessä siten, että maksullisuus mahdollistaisi käyttämään valvonnan keinoja nykyistä monipuolisemmin. Eläinlääkintähuollolla on vain vähän yhteyksiä terveydensuojelutai tupakkavalvontaan, eikä juurikaan kytköksiä kunnan muuhun toimintaan. 10 min niihin valvontatoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus on mahdollisimman hyvä
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Ruokaviraston Pikantti ekstranet (elintarvikevalvonta). Alueelliset erot muun ympäristöterveydenhuollon kuin eläinlääkintähuollon järjestämisessä tulisi mahdollistaa myös tulevaisuudessa. Erityisesti suurten kaupunkien osalta muu ympäristöterveydenhuolto toimii jo nykyisellään varsin hyvin ja kustannustehokkaasti, eikä toimivia yhteistyörakenteita ole syytä purkaa. Lisätietoja Ympäristöterveydenhuollon mallitaksa (Kuntaliitto): https://www.kuntaliitto.fi/ yhdyskunnat-ja-ymparisto/ymparisto/ ymparistoterveydenhuolto/suunnitelmallisuus-ja-maksullisuus. kunnan ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, alueiden käytön suunnittelun, vesihuollon ja varautumisen suuntaan on ilmeinen. 11 Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudessa etenkin terveydensuojeluvalvonnan synergia mm. Hallituksen esitys eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 140/2021) https://www.finlex.fi/fi/ esitykset/he/2021/20210140 Hallituksen esitys eduskunnalle elintarvikelain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 3/2021) https://www.finlex.fi/fi/ esitykset/he/2021/20210003 Työryhmän esitys eläinlääkintähuoltolaiksi https://mmm.fi/ hanke2?tunnus=MMM011:00/2020 Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon uudelleen organisoinnin lähtökohdat https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid =17001 chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava Kemian ja bioalan ammattitapahtuma Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi. Valviran ekstranet sivut (terveydensuojeluja tupakkavalvonta)
Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä Vati on ollut käytössä kolme vuotta. Kömpelöstä toukasta on kehittynyt lumoava perhonen, joka on saanut suuret ja värikkäät siivet alleen. Siipien kasvulle ei näy loppua.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Pohdittaessa, miten Vatin käyttöaste jakautuu ympäristöterveydenhuollon valvonnassa, asioita voidaan tarkastella esimerkiksi Vatin valvontakohteiden ja tapahtumien osalta. vsk. Vatissa ylläpidetään ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden asiakasja kohdetietoja sekä tallennetaan elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakkaja lääkelain mukaisesta valvonnasta syntyvää valvontatietoa. Vatiin kirjattujen tapahtumien osalta samaan aikaan kirjatuista tapahtumista vähän yli puolet (51 %) oli terveydensuojelusektorin tekemiä. 12 V ati luotiin korvaamaan KUTIja YHTI -tietojärjestelmät sekä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden omat kuntajärjestelmät. Vuonna 2021 Vatiin tallennetuista toimipaikoista 35 % oli terveydensuojeluvalvonnan kohteita. Vaikka terveydensuojelun kohteiden määrä on noin kolmannes kaikista Vatin kohteiden lukumäärästä, niille kirjataan kuitenkin kaikista Vatin tapahtumista yli puolet. Alkuaikojen vaikeuksien kautta järjestelmää on päästy kehittämään yhä enemmän myös eri toimialojen erityistarpeita huomioiden. Valvontatiedot kootaan edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon sektorien yhteiseen tietovarantoon Vatin käyttöliittymän kautta. Kun Vati otettiin käyttöön tammikuussa 2019, oli selvää, että Vati1-hankkeen aikana kehitetty järjestelmä oli kehityskaaren Juho Kutvonen, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto (Valvira) Ari Markkanen, kehittämisasiantuntija Ruokavirasto Mitä uutta Vati tarjoaa terveydensuojeluvalvonnalle
Siksi NOS:n käyttäjälähtöinen suunnittelu aloitettiin käyttäjähaastatteluilla, joilla kerättiin tietoa toiminnallisuuden käyttäjistä, eli siis talousvesivalvojista ja heidän tavoitteistaan. YHTIstä Vatiin siirryttäessä näiden uudistusten toteuttamiseen ei ollut resursseja eikä aikaa. 2020 –2021). Tätä varten haettiin rahoitusta Ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseen (YTVK -hanke), johon Vati2-projekti osaltaan kuului. Suunnittelussa mallinnettiin valvontatyön kulkua ja kehitettävän toiminnallisuuden rakennetta. Hankkeen hakemuksessa oli tunnistettu useita Vatiin liittyviä kehittämistarpeita, jotka jäivät Vati1-hankkeen ulkopuolelle. Näistä lähtökohdista alettiin Vati2-projektissa suunnitella talousveden vedenjakelualueiden näytteenottosuunnitelmaa (NOS). Näin haluttiin varmentaa haastatteluissa syntynyttä mielikuvaa valvonnan tarpeista. Käyttöliittymäkohtia, joissa oli ongelmia ja joista ” Vaikka terveydensuojelun kohteiden määrä on noin kolmannes kaikista Vatin kohteiden lukumäärästä, niille kirjataan kuitenkin kaikista Vatin tapahtumista yli puolet.. Haastattelujen avulla käyttöliittymäsuunnittelijat, joilla ei ollut aiempaa käsitystä talousvesivalvonnan tarpeista, muodostivat ymmärryksen valvojan nykytyöstä ja sen vaatimuksista. Haastattelujen jälkeen käyttöliittymäsuunnittelussa käytiin läpi käyttäjätarpeet ja kehitysideat. Alkuperäinen hankkeen aikataulu oli kaksivuotinen (v. Näytteenottoon ja näytetulosten seurantaan liittyvien toimintojen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää edesauttamaan etenkin terveydensuojeluun liittyvän valvonnan sujuvuutta, mutta myös talousveden analyysituloksien luotettavaa ja ajantasaista raportointia viranomaisille aina EU-tasolle saakka. Osa kehittämistarpeista liittyi erityisesti terveydensuojeluvalvonnan kehittämistarpeisiin ja seuraavassa käydään läpi niistä muutamia. Käytettävyystestausten jälkeen käytiin läpi tehdyt havainnot testauksesta. Tähän käytettävyystestaukseen valittiin mukaan myös sellaisia talousvesivalvontaa tekeviä terveydensuojelun viranhaltijoita, jotka eivät olleet mukana käyttäjähaastatteluissa. Sitä pystyttiin kuitenkin jatkamaan vielä puolella vuodella, ja hanke päättyy kesäkuun 2022 loppuun mennessä. vsk. Talousveden vedenjakelualueiden näytteenottosuunnitelma (NOS) Talousveden viranomaisvalvonnassa tutkittavien parametrien kirjo ja tehtävien tutkimusten määrä on valtava, ja sen vuoksi niiden käsittelyä Vati-järjestelmässä on ollut tarve uudistaa. Käyttöliittymäsuunnittelun aikana hahmoteltiin käyttöliittymä ja malliproto, jolla toiminnallisuutta oli mahdollista testata käyttäjillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. 13 alkupäässä eli tietojärjestelmän pohja oli vasta luotu, ja sen jatkokehittämisen tarve oli ilmiselvä. Eräs merkittävä tavoite Vati2-projektissa oli saada uusien kehitettävien toiminnallisuuksien suunnitteluun mukaan myös kuntakäyttäjien näkemykset ja tarpeet
Demoissa oli jälleen mukana myös valvojia, jotka eivät osallistuneet alkuperäisiin käytettävyystesteihin. Demojen perusteella tehtiin lopulliset määrittelyt näytteenottosuunnitelman kokonaisuudesta ja lähdettiin kehittämään toiminnallisuutta Vatiin. Näytteenottosuunnitelman pilotista saadun alustavan palautteen perusteella Talousveden näytteenottosuunnitelmassa Vatiin tallennettujen näytteenottotapahtumien seurannassa käytetään värikoodeja ja symboleja merkkinä siitä, miten suunnitellut näytteenottotapahtumat ovat toteutuneet. Joulukuussa 2021 NOS:sta oli saatu valmiiksi kokonaisuus, jolla pystyttiin aloittamaan toiminnallisuuden pilotointi tuotantoympäristössä. Vihreällä värillä ja oikein merkillä (1) esitetään sellaiset näytteenotot, jotka ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja analyysitulokset täyttävät asetuksen vaatimukset ja suositukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. 14 tuli käyttäjiltä kehitysideoita, suunniteltiin paremmiksi. Mukaan pilottiin saatiin kuusi ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä, vaikka aloitusajankohta juuri ennen joulua ei ollutkaan aivan optimaalinen. Pilotin tarkoituksena oli saada käyttäjiltä kokemusta uudesta toiminnallisuudesta tuotantoympäristössä ja oikeilla kohteilla. Myös esiin nousseet uudet tarpeet tunnistettiin ja suunniteltiin käyttöliittymään. Sen jälkeen vielä järjestettiin demotilaisuuksia, joissa testikäyttäjille esiteltiin uutta käyttöliittymäprotoa. Keltaisella värillä ja huutomerkillä (3) korostetuissa tapahtumissa on havaittu raja-arvon ylittäviä muutoksia tai muutoksia, jotka eivät ole käyttäjien hyväksyttävissä.. Uuden käyttöönotettavan toiminnallisuuden pilotointi on myös yksi tärkeä osa käyttäjälähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Sen avulla saadaan tärkeää palautetta erilaisilta loppukäyttäjiltä, ja sen avulla pyritään myös varmistamaan uuden toiminnallisuuden sujuvampi käyttöönotto. vsk. Punaisella värillä ja miinus merkillä (2) korostetuissa tapahtumissa on joko jäänyt tutkimatta muuttujia tai näytteenotto ei ole toteutunut suunnitellun aikataulun puitteissa
Sairastumisja haittailmoitus (SaHa) Sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi Vati2-projektin keskeisistä tavoitteista. Terveydensuojelupuolella tämä toiminnallisuus toisi mukaan mahdollisuuden ilmoittaa ilpan välityksellä mahdollisista sairastumisista tai haittaepäilyistä liittyen talous-, uima-allastai uimarantavesiin. Raporttien kehittämisessä on pyritty huomioimaan valvontasektorikohtaisia erityistarpeita; esimerkiksi talousvesikohteiden raportilta voidaan etsiä Vatiin tallennettujen tietojen perusteella sellaiset talousveden vedenjakelualueet, joiden valvontatutkimusohjelmat ovat vanhentuneet tai vanhentumassa. Vati2projektissa on suunniteltu palvelun laajentamista; kunnille on tärkeää, että heillä olisi käytössään sekä kuluttajien että toiminnanharjoittajien osalta mahdollisuus ilmoittaa sairastumisja haittaepäilyilmoituksista sähköisesti. Raporttien edelleen kehittämiseksi käyttäjien palaute ja virhehuomiot ovat erittäin tärkeitä. Uusimmat terveydensuojeluvalvontaa koskevat raportit Vatissa ovat EU-uimarantojen uimavesiluokan laskeva välilehti uimarantatulokset-raportilla ja terveydensuojeluvalvonnan toteumaraportti. Kun ilmoittaja on yleensä kansalainen, on aina mahdollisuus, että vaikka ilmoittajalla itsellään olisi selkeä käsitys siitä, mistä hän on sairastunut, lopullinen syy voi olla kuitenkin jokin muu. vsk. Vatin raportit Tilannekuvien sekä kohdeja valvontatiedon parempi hyödyntäminen valvonnan tukena on ensiarvoisen tärkeää. Raportin toiminnallisuutta voidaan hyödyntää uimavesitulosten raportoimisessa EU:lle. Terveydensuojeluvalvonnassa yksi Vatin käyttäjien esiintuomista tärkeistä raportointitarpeista kohdistuu näytetuloksiin, joita käyttäjät ovat tallentaneet Vatiin. Vastoinkäymisistä huolimatta emme ole luovuttaneet vaan selvitämme ongelmaa ja raporttien saamista tuotantoon. Toteumaraportti sisältää aiemmin useammalta Vatin raportilta löytyvät tiedot, jotka nyt koottiin yhden raportin alle. NOStoiminnallisuuden käytettävyys paljastuu kuitenkin vasta, kun se otetaan valtakunnallisesti käyttöön Vatissa, näillä näkymin toukokuussa 2022. Raportin toivotaan olevan hyödyksi myös ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille, kun ne raportoivat terveydensuojeluvalvontansa toteutumista omille toimielimilleen. Ilmoitusten käsittelyssä yhteistyö elintarvikevalvonnan ja muiden viranomaisten kanssa onkin tärkeää.. Terveydensuojelun toteumaraportin määrittely tehtiin yhteistyössä aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajien kanssa. Sähköisen ympäristöterveydenhuollon ilmoituspalvelun (ilppa) käyttöönotto oli ensimmäinen askel tähän suuntaan. 15 voitaneen todeta, että käyttäjälähtöisessä suunnittelussa on ainakin jossakin suhteessa onnistuttu: talousvesivalvoja, joka ei ole ollut aiemmin mukana NOS:n suunnittelussa, oli pystynyt pilotissa luomaan NOS:n ilman ohjeiden lukemista. Näiden osalta on valitettavasti paljastunut ongelmia, joiden vuoksi talousja allasvesinäytetulosraportteja ei ole pystytty tuomaan käyttäjien saataville. Uimavesiluokkaraportti laskee EU-uimarannan uimavesiluokan Vatiin tallennettujen uimakauden näytetulosten perusteella. Yksi tapa ovat valvonnasta saatavat raportit, joita voidaan hyödyntää valvontatyössä kuntatasolla sekä ohjauksen suunnittelussa keskusvirastoissa ja aluehallintovirastoissa että lainsäädännön laatimisessa ministeriöissä ja lisäksi tutkimuskäytössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Vati2-projektin aikana Vatiin on luotu paljon erilaisia raportteja käyttäjien ulottuville
EU -u im ar an to je n ui m av es ilu ok an m ää ri ty ks ee n. Tu le va n ke sä n 20 22 ui m av es ik au de n jä lk ee n Va ti ss a on sa at av ill a ne ljä n vu od en (2 01 9– 20 22 ) ui m av es it ul ok se t, jo id en av ul la ui m av es ilu ok ka vo id aa n m ää ri tt ää .. Va ti n ui m ar an ta tu lo ks et -r ap or ti lle on lu ot u om a er ill in en ui m av es ilu ok ka -v äl ile ht i ns
Tältä osin muutosten tuulia puhaltelee Vatin terveydensuojelutoimialan (myös tupakkatoimialan) tarkastus-, ilmoitus/hakemusja näytteenottotapahtumien esitietoihin. Yhteistyöllä eteenpäin Palataan vielä jutun alussa mainittuun seikkaan siitä, että vaikka Vatissa terveydensuojeluvalvonnan kohteita on noin kolmannes kaikista Vatin kohteista, niin niille kuitenkin merkitään vähän yli puolet Vatiin kirjatuista tapahtumista. SaHa-kokonaisuus on viimeinen iso uusi toiminnallisuus, joka pyritään saattamaan valmiiksi Vati2-projektin puitteissa. Tulevat muutokset koskevat kyseisten tapahtumien suunnitelmallisuutta ja luokittelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Jatkossa tarkastuskertomus laaditaan lomakepohjalle, joka sisältää useita otsikkokenttiä. Talousveden häiriötilanneilmoitukset ja -yhteenvedot Vatiin Lähitulevaisuudessa talousveden häiriötilanneilmoitukset ja -yhteenvedot tehdään Vatissa. tyhjälle kirjepohjalle. Esimerkiksi valvontasuunnitelmaan sisältyvän näytteenottotapahtuman tapahtuman peruste voi jatkossa olla joko näytteenottosuunnitelma tai projekti. Muita tulevia muutoksia Vatin terveydensuojelusektorilla Vaikka järjestelmän kehitystyötä tehdään uusien toiminnallisuuksien osalta kehittämishankkeiden avulla, voidaan järjestelmän ylläpidon turvin toteuttaa pienempiä muutostarpeita. Kun Vatijärjestelmää kehitetään edelleen ja valvonnan pääprosessit näyttävät päällisin puolin olevan samanlaiset, on kuitenkin käytännön tarpeissa ja toiminnoissa eroa toimialojen välillä. vsk. Sisällön uudistamistyössä on ollut mukana Valviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, aluehallintovirastojen ja ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden asiantuntijoita. On tärkeää huomata, että näiden muutosten myötä tapahtuman suunnitteluja tapahtuman peruste -kohdat poikkeavat elintarvikevalvontatoimialan vastaavista kohdista. Tavoitteena on ollut talousveden häiriötilanneilmoitusja yhteenvetolomakkeiden helppokäyttöisyyden lisääminen. Samalla kun ne viedään Vatiin, uudistetaan myös niiden sisältö. Otsikkokentät seuraavat loogisesti asunnontarkastuksen kulkua. Suunnittelussa pyritään kuitenkin aina löytämään ratkaisu, joka mahdollistaa sen, että palvelun käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa kaikille. Tehdään Vatista yhdessä järjestelmä, jota on ilo jatkossa käyttää myös terveydensuojelun työkaluna.. Tämän vuoksi uusissa talousveden häiriötilanneilmoituksissa ja -yhteenvedoissa avointen tekstikenttien määrää on vähennetty ja valmiiden vaihtoehtojen määrää on lisätty. Uudelle asunnontarkastusten lomakkeelle lisätään myös tieto siitä, mikä terveyshaittaa aiheuttava tekijä asunnontarkastuksella todettiin. Silloin teemme Vatista kaikille sitä käyttäville toimivamman kokonaisuuden, joka palvelee laajasti niitä tarpeita, mitä sille on asetettu. Järjestelmää on jatkokehitettävä siten, että siinä huomioidaan valvonnan eroavaisuudet ja kehitystarpeet eri toimialoilla. Toisena esimerkkinä ilmoitus/hakemus, joka jatkossa tulee olemaan aina valvontasuunnitelman ulkopuolinen. Jatkossa tapahtuman suunnitelmallisuus määrittää sen, mikä tapahtuman peruste -vaihtoehto tapahtumalle voidaan valita. 17 Tämänkin toiminnallisuuden suunnittelussa on huomioitu kuntakäyttäjien näkemykset ja erityistarpeet, vaikka aivan kaikilta osin nekään eivät aina kohtaa toisiaan. Nykyisin asunnontarkastuksissa Vati rajoittaa tarkastuskertomuksen luomisen ns
Myös viranomaiset havahtuivat tarkistamaan omia suunnitelmiaan ja toivottavasti myös testaamaan niitä harjoittelemalla.. 18 V arautuminen kuuluu kaikille, niin yksilölle kuin yhteisöllekin, ne eivät ole vain viranomaisten yksinoikeus. Ohjeita ja toimintakykyä voidaan testata vain harjoittelemalla ja yhä uudelleen harjoittelemalla. Hyvässä harjoituksessa tehdään virheitä, joista otetaan opiksi. Tämä artikkeli pohjautuu ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen YMPPI21-valmiusharjoituksen kokemuksiin, havaintoihin ja palautteisiin. Jokaisessa häiriötilanteessa on tunnistettava oma rooli ja osaaminen. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten varautumisesta on säädetty ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä. Tärkeintä on havaittujen virheiden ja mahdollisten puutteiden korjaaminen suunnitellusti. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelma 2020–2024 Valviran ja Ruokaviraston laatimassa Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tärkeäksi Heli Laasonen, FT (kemia), ylitarkastaja, varavalmiuspäällikkö Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valmiusharjoitus Maailma järkkyi 24.2.2022 Venäjän hyökätessä Ukrainaan. vsk. Jo koronapandemia on osoittanut, että myös kotitalouksien varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämä valitettava maailman tilanne nosti esiin varautumisen ennennäkemättömällä tavalla. Viranomaisten varautuminen pohjautuu ennakkoon laadittuihin suunnitelmiin ja ohjeisiin erilaisten häiriötilanteiden hoitamisesta. Harjoittelulla haetaan rutiinia häiriötilanteiden hoitoon. Kansalaiset kiinnostuivat maanpuolustuksesta, materiaalisesta varautumisesta ja väestönsuojista. Juuri nyt puhutaan kotivarasta, jolla tarkoitetaan kotitalouksien materiaalista valmiutta selvitä itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa ainakin kolme vuorokautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden varautumiseen oman haasteensa tuo suunnitelmien yhteensovittaminen ja huomioiminen alueen kuntien valmiussuunnitelmissa. Oman valmiussuunnittelun tason testaamiseen on myös olemassa Kuntaliiton KUJA-malli, jota kannattaa hyödyntää suunnitelmissa. Eräs tällainen harjoitus oli viime elokuussa järjestetty YMPPI21-harjoitus, joka oli keskusvirastojen, Valviran ja Ruokaviraston, ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille räätälöimä harjoitus. Häiriötilanteiden hoitamisessa toimiva yhteistyö ja asiantuntija-apu edistävät tilanteen hallintaa. Myös ympäristöterveydenhuollon toimialan tunnettavuudessa voi olla haasteita, sillä muut viranomaiset eivät välttämättä tunnista ympäristöterveydenhuollon roolia kussakin häiriötilanteessa. Nykyiseen valvontaohjelmaan on myös kirjattu valvontayksiköille velvoite osallistua ainakin kerran ohjelmakaudella johonkin valmiusharjoitukseen. 19 osa-alueeksi on tunnistettu varautuminen ja se nostettiinkin kuluvan valvontaohjelmakauden yhdeksi tavoitteeksi. Osallistuminen oman alueen muiden viranomaisten valmiusharjoituksiin onkin oiva tilaisuus lisätä ympäristöterveydenhuollon tunnettavuutta harjoittelun lomassa. Ympäristöterveydenhuoltoa koskevaa ohjeistusta on laajalti listattu Ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan 2020–2024. Nämä ohjeet on laadittu auttamaan valvontayksiköiden valmiussuunnittelua. Yleiset varautumisen periaatteet on kirjattu Turvallisuuskomitean laatimaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS 2017), joka muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan kaikille yhteiskunnan toimijoille. Varautumiseen liittyvät myös oleellisena osana kaksi muuta valvontaohjelmakauden tavoitetta, jotka ovat yhteistyö sekä eri viranomaisten että toiminnanharjoittajien kanssa. Tätä täydentävät eri hallinnonalojen, esimerkiksi Valviran ja Ruokaviraston, laatimat ohjeet häiriötilanteisiin varautumisesta. Kuva: Heli Laasonen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Harjoituksen suunnittelusta ja Kukkolankoski. vsk
Harjoitusalustan avulla saatiin kerättyä arvokasta tietoa valvontayksiköiden toiminnasta harjoituksessa. Harjoitus oli suunnattu koko valvontayksikön henkilöstölle, koska koko henkilöstön pitäisi kyetä toimimaan häiriötilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla. Häiriötilanteessa vaaditaan hyvää johtamiskykyä eikä oman henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista saa unohtaa. ” Tilannepäiväkirja on tärkeä osa valvontayksikön häiriötilanteen hoitamista ja sen merkitystä ei voi korostaa liikaa.. Tilannepäiväkirja on tärkeä osa valvontayksikön häiriötilanteen hoitamista ja sen merkitystä ei voi korostaa liikaa. 20 toteuttamisesta vastasivat keskusvirastojen lisäksi sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, aluehallintovirastot sekä Pelastusopisto. Harjoituksen tekniseen toteuttamiseen hankittiin sosiaalija terveysministeriön avustuksella harjoitusalusta, valmiusharjoitus.fi. Kaikki YMPPI21-harjoitukseen liittyvät tapahtumat järjestettiin koronapandemiasta johtuen etänä. Harjoitusalusta toimi harjoituspäivän ns. pelialustana, mikä ei kuitenkaan ollut tilannepäiväkirja, johon kirjataan kaikki toimenpiteet päiväkirjatyyppisesti. Koulutuspäivän suosio yllätti järjestäjät, etäyhteyksiä oli parhaimmillaan yli 400. Tätä tietoa hyödynnetään toiminnan ohjauksessa sekä tulevien harjoitusten ja koulutusten suunnittelussa. Harjoitusalustan pohjana oli EteläSuomen aluehallintoviraston yhteistyössä Ebrand Group Oy:n kanssa suunnittelema alusta valmiusharjoituksia varten. Lisäksi mukana oli kemikaaliasiantuntijaorganisaatioina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos (C-osaamiskeskus). Alustalla oli tarkkailijoita seuraamassa harjoituksen kulkua reaaliaikaisesti, mutta harjoituksen kulkuun ei puututtu muissa kuin pakottavissa tilanteissa esimerkiksi teknisissä ongelmissa. Alustan kautta toimitettiin harjoituspäivänä syötteet harjoittelijoille ja harjoittelijat kirjasivat alustalle toimenpiteensä ja vastaukset heille asetettuihin kysymyksiin. On myös tärkeää kirjata kaikki häiriötilanteeseen liittyneet yhteydenotot. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Harjoitusalustan käytön toivotaan vakiintuvan tulevaisuuden harjoituksissa. Harjoituspäivään osallistuivat lähes kaikki Suomen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt, mikä vahvisti tarpeen valtakunnalliselle yhteisharjoitukselle. Häiriötilanteen aikana on varmistettava myös lainsäädännön mukaisten muiden valvontatehtävien hoitaminen. YMPPI21-harjoitus YMPPI21-harjoituksen tavoitteena oli testata ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toimintavalmiuksia harjoituksen mukaisessa kemikaalionnettomuudessa. Koulutuspäivän tausta-ajatuksena oli muistuttaa osallistujille, että kansallisesti on saatavilla eri asiantuntijatahojen laatimia ohjeistuksia, joita on hyvä hyödyntää omassa valmiussuunnittelussa. Tällaisten onnettomuuksien jälkihoito on useimmiten pitkäkestoista. Harjoituspäivän lisäksi järjestettiin koulutuspäivä toukokuussa ja palautepäivä syyskuussa 2021. Ympäristöterveydenhuollon rooli ei itse onnettomuustilanteessa ole välttämättä merkittävä, vaan merkitys korostuu tilanteen jälkihoidossa, esimerkiksi onnettomuuden jälkeen talousveden puhtauden varmistamisessa. Tilannepäiväkirjasta voidaan tarvittaessa jälkikäteen tarkistaa, mitä häiriötilanteeseen liittyen on tehty ja milloin
Tärkeintä kemikaalien osalta olikin selvittää mistä ja keneltä saa luotettavaa tietoa kemikaaleista ja niiden riskinarvioinnista. 21 Kuva: Pixabay. Harjoitus herätti myös pohtimaan ympäristöterveydenhuollon roolia syvällisemmin kemikaalionnettomuudessa ja etenkin onnettomuuden jälkihoidossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Tällä tavoin ajateltiin valvontayksiköiden saavan hyötyä omaan valmiussuunnitteluunsa oman alueensa riskikohteiden kartoittamisella. Lisäksi lähistöllä oli lyijyakkuja käsittelevä yritys sekä ratapiha, jossa seisoi säiliövaunuja. Harjoitusskenaario YMPPI21-harjoituksen aiheena oli kemikaalionnettomuus. Kemikaalien leviämisen ennustaminen ja terveysriskien arviointi vaatii monien eri. Harjoitukseen osallistui myös C-osaamiskeskuksen eli kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen päivystäjä, johon onnettomuustilanteessa viranomaiset, kuten ympäristöterveydenhuollon viranomaiset, voivat olla yhteydessä ja kysyä asiantuntija-apua kemikaalien riskinarvioinnin suhteen. Onnettomuuspaikan läheisellä pellolla oli kesätapahtuma, jossa oli muutama sata ihmistä eri tavoin majoittuneena telttoihin, matkailuvaunuihin ja -autoihin. Harjoituksen kemikaalit olisivat voineet olla mitä vain. Onnettomuudessa akryylinitriiliä sisältävä säiliöauton perävaunu kaatui ojaan, kuorma-autossa ollut ammoniakkisäiliö rikkoutui ja myös henkilöauto, joka oli sähköauto, syttyi palamaan. vsk. Harjoitusskenaariossa määriteltiin vain, mitä oli tapahtunut ja mitä mahdollisia toimintoja sijaitsi lähistöllä. Kemikaalit Kemikaaleja käytetään nyky-yhteiskunnassa laajalti ja niitä myös kuljetetaan tonneittain paikasta toiseen. Ympäristöön niitä voi joutua erilaisissa onnettomuuksissa – esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa. Säiliövaunuissa oli metyyli-tertbutyylieetteriä. Kemikaalionnettomuuksien vaikutukset voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa elintarvikeja juomaveden tuotantoa kuuluen siten ympäristöterveydenhuollon valvontasektorille. Onnettomuuspaikkaa ei määritelty tarkasti vaan valvontayksiköille annettiin valtuudet sijoittaa paikka omalle alueelleen haluamaansa paikkaan. Alueella oli tapahtunut liikenneonnettomuus, jossa osallisina olivat säiliöauto, kuorma-auto ja henkilöauto
Ukrainan ydinvoimalaitosten tilannetta seuratessamme kansalaisten huoli säteilyonnettomuudesta kasvoi, mikä ilmeni joditablettien hamstraamisena viranomaisviestinnästä huolimatta. Ainoa keino taistella tätä vastaan on oikeaaikainen, tehokas ja luotettava viestintä. Viestintä Viimeaikaiset tapahtumat, koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on viestiä kansalaisille oikea-aikaisesti. Valmius ja varautuminen ovat jatkuvaa toimintaa, osa jokapäiväistä arkea. Aika usein tiedotusvälineiden edustajat nähdään pelottavina hahmoina. Onneksemme suomalaiset yhä luottavat viranomaisten asiantuntijuuteen ja toimintaan. Tiedottamiseen ja viestimiseen häiriötilanteissa on syytä laatia ennakkoon tiedotepohjia yhteistyössä viestinnän ammattilaisten kanssa. Toiveissa on tulevaisuudessa järjestää ympäristöterveydenhuollon harjoituksia nopeammalla syklillä, mutta tässä välissä on hyvä tilaisuus harjoitella omatoimisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös osallistua muiden järjestämiin valmiusharjoituksiin. Näin ei pidä olla vaan heidät on nähtävä henkilöinä, jotka tekevät työtään tilanteiden sanoittajina suurelle yleisölle. On tarkastettu muun muassa eri tahojen yhteystietoja sekä omaa materiaalista valmiutta. Onnettomuustilanteissa ihmiset kaipaavat tietoa tilanteen vaikutuksista heidän omaan ja läheisten terveyteen sekä elinympäristöön, ja tieto olisi saatava nopeasti. https:// turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/ 2018/02/YTS_2017_suomi.pdf Varautuminen kotona, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK. Väärän tiedon leviäminen ja levittäminen on nykyisin arkipäivää. Tätä meidän viranomaisten on syytä vaalia rauhoittavalla, faktoihin perustuvalla kansalaisviestinnällä. https://www.spek.fi/ turvallisuus/varautuminen-kotona/ Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020–2024, Valvira ja Ruokavirasto. 22 asiantuntijatahojen yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kemikaalien terveysriskien arvioinneissa asiantuntijatahoja ovat Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tai ehkä ihmisten toiminta oli nopeampaa kuin viranomaisten viestintä. Häiriötilanneviestintään löytyy myös eri tahojen ohjeita, joita on lueteltu ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa 2020–2024 unohtamatta oman organisaation viestintäohjeita. https:// www.valvira.fi/documents/14444/261236/ Ymparistoterveydenhuollon_valvontaohjelma_2020_2024.pdf/6e1b09c4-c935-6482059a-035ac95aaa22?t=1568015396747. YMPPI21-harjoitus oli jatkumoa OUTO17harjoitukselle, jolloin harjoiteltiin mikrobiologista saastumistilannetta. Häiriötilanteissa ihmisten tiedonsaantitarve kasvaa ja tähän tarpeeseen viranomaistahon olisi pystyttävä vastaamaan. Viestintä ei ole helppo laji, vaan sitäkin on muistettava harjoitella. Tiedotusvälineet auttavat viranomaisia saamaan viestinsä kuuluville. Lähteet Kuntaliiton KUJA-malli, www.kuntaliitto.fi/ kuja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2017), Valtioneuvoston periaatepäätös. vsk. Lopuksi Maailman turvallisuustilanne on aktivoinut valvontayksiköitä tarkastelemaan omia valmiussuunnitelmiaan. Hetki on toki oiva suunnitelmien tarkastamiselle, mutta jatkossa olisi toivottavaa, ettei valmiusasioiden ylläpitoon tarvita kansainvälistä kriisiä vaan valmiusasioiden tarkastaminen kuuluisi valvontayksikön säännöllisiin työtehtäviin
Suomeen on rakennettu erilaisten jätteenpoltto-, bioja mekaanisten lajittelulaitosten verkosto. Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava välttämättömyyspalvelu ja osa yhdyskuntien infrastruktuuria. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Jätealan huoltovarmuustoimikunta toimii Huoltovarmuusorganisaatiossa Terveydenhuoltosektorin alaisuudessa. Kunnalliset jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset ovat kyenneet kuitenkin luomaan ja käyttöönottamaan toimintamalleja, joilla on varmistettu mm. Oppaassa esitellyt asiat tukevat varautumista niin jätehuoltoyrityksen omassa toiminnassa kuin laajemmin yhteiskunnassa ilmeneviin häiriötilanteisiin, jotka merkittävästi vaikuttavat jätehuoltopalveluiden tuottamiseen. Tämän lisäksi korkean toimintavarmuuden tulisi olla kiinteä osa jätehuollon toiminnanharjoittajien palveluiden laatua sekä palvelulupausta. Toimiva jätehuolto on välttämätön osa nykyistä yhteiskuntaa. Toimikunnassa on edustettuina alan yksityiset ja julkiset yritykset ja keskeiset viranomaiset. 23 Koettu koronapandemia sekä muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ovat osoittaneet, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Pandemia onkin testannut jätehuoltosektorin kykyä reagoida häiriötilanteessa. Jätehuollon palveluiden häiriöttömyys kaikissa tilanteissa edellyttää jätehuoltopalveluita tuottavien kunnallisten ja yksityisten yritysten varautumista. Jätehuolto on ollut koko 2000-luvun voimakkaassa kehityksessä. Opas jätehuoltotoimijan varautumisen kehittämiseen on ladattavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta: www.huoltovarmuuskeskus.fi > Terveydenhuolto > Sektori ja poolit > Tutustu jätehuoltotoimijan varautumisen kehittämiseen (pdf) Huoltovarmuusorganisaatio Jätehuolto toiminut häiriötilanteissakin Tuoreesta oppaasta tukea häiriötilanteisiin varautumisen jatkuvaan kehittämiseen.. Varautuminen on jätehuoltotoimijalle lakisääteinen velvoite. Keskeisessä roolissa häiriötilanteissa onnistumiselle on varautumisen suunnittelu ja suunnitelmallinen kehittäminen. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri Timo Hämäläinen toteaa toimintaympäristön muutoksen vaikuttaneen merkittävästi jätehuollon mahdollisiin häiriötilanteisiin ja niihin varautumiseen. vsk. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Marja-Riitta Korhonen ympäristöministeriöstä ja sihteerinä Timo Hämäläinen Suomen Kiertovoima ry KIVOsta. Perinteisestä jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta on siirrytty jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn. pandemian eri vaiheissa jätehuoltopalveluiden tuottaminen sekä työntekijöiden että jätehuollon asiakkaiden turvallisuus. ”Toimikunnassa olemme todenneet, että korona on aiheuttanut moninaisia, yllättäviäkin vaikutuksia jätehuoltoyrityksille ja liiketoiminnalle, mutta jätehuoltopalvelut on onnistuttu turvaamaan sujuvalla yritysten ja viranomaisten yhteistyöllä”, summaa kulunutta ajanjaksoa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu. Suomen huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva jätealan huoltovarmuustoimikunta on jo pitkään tehnyt töitä alan valmiussuunnittelun parissa
Hanke ja sen loppuraportti julkaistiin lokakuussa 2021. Huoltovarmuusorganisaatiossa (HVO) toteutettiin vuosina 2017–2020 Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) vetämänä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämishanke. Sen vuoksi päivittäistavaroiden markkinoiden toimintaedellytyksien säilyttäminen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on sekä yritysten että viranomaisten yhteinen tavoite. Pandemia-aika ei vähentänyt hankkeen tulosten ja johtopäätösten hyödyntämisen edellytyksiä. 24 Lauri Kulonen, valmiuspäällikkö, poolisihteeri Kauppaja jakelupooli, Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarahuollon varautuminen nyt ja tulevaisuudessa Suomessa tiedostetaan, että päivittäistavarahuolto, eli elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien päivittäistavaroiden saatavuuden varmistaminen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, on osa yhteiskunnan huoltovarmuutta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Tässä artikkelissa kuvataan tuloksia ja johtopäätöksiä sekä pohditaan, miten ne tulevat vaikuttamaan päivittäistavarahuollon varautumiseen tulevaisuudessa.. Hankkeessa osoitettiin, että ne päivittäistavarakaupat, joiden sähkönsaanti on turvattu varavoimalla, voivat jopa jatkaa sen avulla toimintaansa laajassa sähkökatkostilanteessa
Ne osallistuvat vapaaehtoisesti yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Alan yrityksistä mukana hankkeessa olivat S-ryhmän ja Keskon päivittäistavarakaupan toimialat ja Lidl Suomi Ky. Yritykset varustivat yhteensä kymmenen hankkeeseen valitsemaansa pilottimyymälää siirrettävän varavoimakoneen kytkemisen mahdollistavilla liitännöillä ja hankkivat niissä hyödynnettäviksi yhteensä neljä varavoimakonetta. Kuva: J-P. Yritykset loivat tietojen perusteella toimintamallit, joita ne voivat soveltaa tilanteessa, Lauri Kulonen. Niiden lisäksi projektiorganisaatioon kuuluivat päivittäistavarakaupan yritykset, työja elinkeinoministeriö (TEM), Puolustusvoimat ja elintarviketeollisuuspoolia vetävä Elintarviketeollisuusliitto. 25 H ankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, miten päivittäistavarakaupan yritykset ovat nykyisin varautuneet sähkökatkoihin ja muihin häiriötilanteisiin myymälöissään. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Toiseksi hankkeessa tunnistettiin parhaita käytäntöjä myymälöiden varautumiseksi vakaviin häiriötilanteisiin. Varavoimakoneiden (siirrettävä tai kiinteä koneikko) keskimääräiset hinnat vaihtelevat kymmenien ja satojen tuhansien eurojen välillä ja lisäksi on huomioitava vuosittaiset ylläpitokustannukset. Kukin kolmesta yrityksestä simuloi yhdessä pilottimyymälässään sähkökatkotilanteen hyödyntäen siinä varavoimaansa. Tämä myös osoitettiin hankkeessa käytännössä. Nykytila-analyysi osoitti, että häiriötilanteissa myymäläverkostolla on hyvät edellytykset liiketoiminnan jatkamiseksi, mutta varautumistyötä yhteiskunnan kannalta vakaviin häiriötilanteisiin, kuten laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin on jatkettava. Varavoiman lisäksi toiminnan jatkuvuus edellyttää tällöin sitä, että myytävien tuotteiden kuljetukset näihin toimintavarmoihin myymälöihin jatkuvat. Vastuullisina yrityksinä päivittäistavarakaupan yritykset ovat aktiivisia toimijoita HVO:ssa. Toimenpide-ehdotuksia alan varautumisen kehittämiseksi Hankkeen selvitysten perusteella koko Suomen väestölle kyetään tuottamaan laajassa sähkökatkostilanteessakin riittävä määrä välttämättömiä päivittäistavaroita, kun vähintään 300 myymälää jatkaa toimintaansa. Tuotteiden tilaaminen ja maksujärjestelmät edellyttävät sähköä ja ICT-yhteyksiä. Hanke selvensi yrityksille ja viranomaisille myymälöiden varavoimalla varustamisen kustannuksia. Hanketta johti PTY ja rahoituksesta vastasi Huoltovarmuuskeskus (HVK). Lisäksi ICT-yhteyksien on toimittava edelleen, vähintään rajoitetusti. Myymälät voivat jatkaa toimintaansa myös sähkökatkon aikana, kunhan niillä on käytettävissään varavoimaa, ja maksujärjestelmät toimivat vähintään rajoitetusti. vsk. Asiakkaat eivät simulaation aikana kaupassa käydessään huomanneet, että myymälä toimii poikkeusjärjestelyin. Aukia.
Parhaimmillaan aurinkopaneelit, suurtehoakku ja varavoimakone toimivat samassa hybridijärjestelmässä, jolloin akustoon kerättyä sähköä voidaan hyödyntää kustannusja energiatehokkuusnäkökulmia optimoiden, ja jopa myydä kiinteistön ulkopuolelle, eli toteuttaa nk. 26 jossa varavoimakoneita hankitaan useampiakin. Laaja, pitkäkestoinen sähkökatko, jonka aikana yksittäisten toimialojen omat toimenpiteet eivät riittäisi turvaamaan niiden toimintaedellytyksiä, kuitenkin keskeyttäisi laajasti myymäläverkostonkin toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Nykyinen varavoimakoneiden määrä olisi riittämätön sellaisessa tilanteessa. Koko Suomen kattava myymäläverkosto ja yritysten omat jatkuvuudenhallinnan toimenpiteet mahdollistavat jo nyt sen, että päivittäistavaroiden myynti alueilla ei katkea edes yksittäisten myymälöiden toimintaan kohdistuviin häiriöihin. Ne eivät hankkeen tarkasteluiden perusteella kuitenkaan riitä yksinään turvaamaan myymälän toimintaa yleensä edes tunteja kestävässä sähkökatkossa. ” Hankkeen tärkeimpien kehittämissuositusten käyttöönotto edellyttää laajaa yhteistyötä. Kuva: PTY.. Varavoimakoneiden (siirrettävä tai kiinteä koneikko) keskimääräiset hinnat vaihtelevat kymmenien ja satojen tuhansien eurojen välillä ja lisäksi on huomioitava vuosittaiset ylläpitokustannukset. Uusiutuvan energian pientuotanto ja varastointi, esimerkiksi aurinkopaneelien ja suurtehoakkujen avulla, on kaupoillekin houkuttelevaa ja parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää fossiilisia päästöjä. Hankkeessa dieselkäyttöiset varavoimakoneet todettiin päivittäistavarahuollon turvaamiseen soveltuvimmiksi sähkönsaannin varmistajiksi. vsk. On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi yritykset investoisivat varavoimakoneisiin merkittävästi nykyistä enemmän. kysyntäjoustoa
27 Yhteiskunnan näkökulmasta on välttämätöntä, että tällaiseenkin uhkaan on varauduttu, vaikka pitkäkestoisen, laajan sähkökatkon riski onkin energia-alan mukaan pieni. Toimintavarman myymäläverkoston mallin toteuttaminen turvaisi myös elintarvikkeiden turvallisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. Kuntien ruokapalveluiden, kuten koulutoimen, lasten päivähoidon ja sairaaloiden osalta niiden valmiussuunnittelun velvoite on kirjoitettu myös lainsäädäntöön. Toimintavarman myymäläverkoston malli, jossa vähintään 300 myymälällä on kyky hyödyntää varavoimakoneita sähkönsaannin turvaamiseen, nähtiin hankkeessa suositeltavimmaksi tavaksi kehittää alan varautumista. Muita tapoja päivittäistavarahuollon järjestämiseen ovat mm. Tärkeimmät kehittämisehdotukset hankkeessa liittyvätkin toimintavarmaan myymäläverkostoon. Investointi varavoimaan sekä sen lisäksi muihin kriittisiin myymälän toiminnan jatkuvuuden edellytyksiin, kuten ICT-yhteyksien ja maksujärjestelmien varmistamiseen, ei ole mahdollista ilman laajaa yhteistoimintaa elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken. Kylmäketju ei katkeaisi. Kuva: PTY.. Ne kuitenkin täydentävät kansalaisten päivittäistavarahuoltoa erilaisissa häiriötilanteissa. Niiden hyödyntäminen lähes ainoana kansalaisten elintarvikkeiden hankintakanavana ei hankkeen tarkasteluiden perusteella riittäisi. Lisäksi elintarvikkeiden suoratoimittajien, kuten elintarviketeollisuuden rooli elintarvikkeiden lähteenä on merkittävä kaikissa Varavoiman lisäksi toiminnan jatkuvuus edellyttää, että myytävien tuotteiden kuljetukset näihin toimintavarmoihin myymälöihin jatkuvat. Toimenpiteet edellyttävät suunnitteluyhteistyön lisäksi myös valtiontukimallien kehittämistä. ruokapalveluiden, kuten kuntien ruokapalveluiden ja yksityisten ravintolapalveluiden toiminnan varautumisen kehittäminen
varmuudenvuoksi.fi/ Kuva: Pixabay. Se on yrityksistä ja viranomaisista koostuva pysyvä ryhmä, joka pyrkii osaltaan varmistamaan alan toimintaedellytykset. 28 tilanteissa. Työja elinkeinoministeriön linjausten mukaan päivittäistavarahuolto pyritään myös vakavissa häiriötilanteissa varmistamaan lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Kirjoittaja toimi ennen nykyistä tehtäväänsä hankkeessa päätoimisena projektipäällikkönä. ” Hankkeen kehittämissuositukset eivät jää teorian tasolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. fi/kaupan-toiminta/hairio-japoikkeustilanteiden-hallinta/ Työja elinkeinoministeriön linjaus päivittäistavarahuollon järjestämisestä vakavissa häiriötilanteissa: https:// tem.fi/paivittaistavarahuolto-vakavissahairiotilanteissa-ja-poikkeusoloissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkolehti Varmuuden vuoksi: https://www. Huoltovarmuuskeskus on ottanut toimintavarman myymäläverkoston mallin jatkokehittämisen osaksi vuoteen 2030 tähtääviä kehittämisohjelmiaan. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteinen intressi on näin ollen edistää päivittäistavarahuollon tuottavien markkinoiden toimintaedellytyksiä. Toimialan varautumisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja sille on tilausta. järjestää alan jatkuvuutta edistäviä koulutuksia ja selvityksiä sekä ylläpitää ja kehittää yritysten viranomaisten yhteistoimintaverkostoa. Malli ei jää vain päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämishankkeen loppuraportin suosituksen tasolle. Ei vähiten ilmastonmuutoksen, energiamurroksen ja muiden elintarvikeja päivittäistavarahuoltoonkin vaikuttavien ilmiöiden näkökulmasta. Osa muista hankkeen kehittämisnäkökulmista toteutetaan osana HVO:n kauppaja jakelupoolin toimintaa. vsk. Väestön toimintakyky ja pärjääminen on kaikissa tilanteissa turvattava – nyt ja tulevaisuudessa. Lisätiedot Hankkeen loppuraportti (suomeksi ja ruotsiksi) sekä sen liite Päivittäistavarakaupan myymälät – Toimintaohje sähkökatkostilanteessa: https://www.pty. Se mm. Kauppaja jakelupooli yhdessä muiden elintarvikehuoltosektorin toimijoiden ja HVK:n kanssa tulee myös edistämään ruokapalveluiden varautumisen kehittämisnäkökulmia lähivuosina. Hanke tarjosi käytännön ratkaisuja, joilla niitä voidaan edistää. Päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojekti (2017–2020), loppuraportti: www.pty.fi > Kaupan toiminta > Häiriöja poikkeustilanteiden hallinta.
vsk. ”VTT:n roolina Telavalue-hankkeessa on muun muassa miettiä kierrätysratkaisuita näille korkealaatuisille, pääosin muovipohjaisista tekokuiduista valmistetuille tekstiilimateriaaleille. Hankkeen kesto on 1.2.2022–31.1.2024. LAB-ammattikorkeakoulu edistää hankkeessa muun muassa vastuullisten ja pitkäikäisten tekstiilituotteiden kehitystä. Telavalue on jatkoa aiemmille Telaketju-verkoston hankkeille, joilla on edistetty tekstiilien kiertotalouden syntymistä Suomeen. Telavalue-hanke tukee tekstiiliteollisuuden uudistusta, ja yhtenä tavoitteena on yhdistää kierrätetyt ja uudet biopohjaiset kuidut kestävän suomalaisen tekstiilituotannon perustaksi. Aiemmissa hankkeissa VTT:n muovien kierrätykseen soveltuvia prosesseja onkin jo testattu onnistuneesta teknisten tekstiilien tuotannon sivuvirtoihin. Se voi onnistua esimerkiksi kierrätettyjen ja biopohjaisten materiaalien avulla. 29 Suomalaiset yritykset ja organisaatiot yhdessä tutkimusja koulutuslaitosten kanssa uudistavat tekstiiliteollisuutta helmikuussa alkaneessa Telavalue-hankkeessa. Globaali tekstiiliteollisuus etsii vastuullisempia vaihtoehtoja eri materiaalille, kuten fossiilipohjaiselle polyesterille tai puuvillalle, jonka tuotanto kuluttaa runsaasti vettä. Turun ammattikorkeakoulu tukee Telavalue-hankkeessa yritysten kiertotaloussiirtymää tutkimalla uusia kiertotalouden liiketoimintalleja, kuten jakamispalveluita, joilla voidaan ratkaista tekstiilien kuluttamiseen liittyviä ongelmia. Visiona on ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyysja jäteongelmat kiertotalouden avulla ja edistää kestävää tekstiilienvalmistusta Suomessa. Jatkamme prosessien kehitystä nyt siihen suuntaan, että voisimme hyödyntää myös käytettyjä, likaisia teknisiä tuotteita komposiittien valmistukseen”, toteaa hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Pirjo Heikkilä VTT:ltä. Puupohjaisten kuitujen hyödyntäminen tekstiilien valmistuksessa tarjoaa tähän ratkaisun. “Uudet biopohjaiset ja kierrätetyt materiaalivirrat ja niistä valmistetut tuotteet auttavat vähentämään elintapamme aiheuttamaa rasitusta ympäristölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kiertotalous tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja myös tekstiilisektorille. Julkista tutkimushanketta rahoittaa Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Telaketju-verkoston onnistumisia on muun muassa Paimiossa vuonna 2021 avattu poistotekstiilien kiertotalouslaitos. Telavalue on Business Finland Co-Innovation -hanke, joka koostuu kuudesta yritysprojektista sekä julkisesta tutkimushankkeesta, jossa ovat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. VTT Kestävä tekstiiliteollisuus Suomeen bioja kierrätyskuiduilla. Haluamme kiihdyttää näiden uusien tuotteiden kehitystä Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre-veturiekosysteemissä, johon Telavalue-hankekin kuuluu. Telavalue auttaa varmistamaan, että uudet kestävästi tuotetut biopohjaiset tekstiilikuidut istuvat saumattomasti tulevaan tekstiilien kiertotalouden kehään”, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin VP, Group T&K, ja ExpandFibre-ohjelmapäällikkö Katariina Kemppainen
Erityisesti kaavaalueiden ulkopuolella liittyy menettelyihin moniulotteisesti erilaisten ympäristöllisten kysymysten huomioon ottamista. Muun muassa jätevesijärjestelmät, tuulivoimarakentaminen, maalämmön hyödyntäminen, maanrakennustoimenpiteet, purkujätteet ja vesirajalaitteet vaativat usein lupaharkinnassa eri viranomaisten yhteistyötä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Lisäksi luonnonsuojelulaki läpileikkaavana säädökMarko Nurmikolu, johtava lakimies Suomen Kuntaliitto ry Rakentamisen luvat ja ympäristöasiat Rakentamisen ja rakennuksen käytön sääntely vaatii useiden viranomaisten yhteistyötä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen myöntää hakemuksesta rakennus-, toimenpide-, purkamisja maisematyöluvat. Kunnassa rakennusvalvonnan lisäksi ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomainen osallistuvat aktiivisesti erilaisten ympäristöön ja terveyteen liittyvien asioiden ratkaisemiseen. 30 M aankäyttöja rakennuslaissa (MRL) luvanvaraisiksi säädetään rakennuksen rakentaminen, erilaisten toimenpiteiden suorittaminen, rakennuksen purkaminen sekä erilaiset maisemaan vaikuttavat työt. Myös elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus toimii vastaavana viranomaisena erityisesti luonnonsuojeluja pohjavesiasioissa.
31 senä on aina läsnä erilaissa rakentamishankkeissa. Tämän lisäksi muut ympäristölliset viranomaiset saattavat edellyttää muiden lupien hakemista tai muut viranomaiset valvovat rakennuksen käyttöä. Rakennusluvissa ja soveltuvin osin myös toimenpideluvissa on muun ohella erityisesti edellytyksenä, että rakennus soveltuu paikalle, vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle eikä rakennusta sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Ympäristöllisinä viranomaisina näitä asioita valvovat rakennusvalvonnan lisäksi ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomainen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Lisäksi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus valvoo erityisesti luonnonsuojelulain toteutumista ja pohjavesiasioita. vsk. Rakennusvalvonnan ympäristöllinen viranomaisvalvonta rakentamishankkeissa liittyy usein sen varmistamiseen, että hanke on kaavanmukainen, sopii ympäristöön ja täyttää terveellisen, turvallisen ja toimivan rakentamisen edellytykset. Kuva: Unsplash.
Tiedonvaihdon tulee toimia viranomaisten välillä meneillään olevista ja tulevista hankkeista sekä toimintaympäristön muutoksista. Suuremmissa hankkeissa edel. Onkin erittäin tärkeää yhteensovittaa jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa eri säädösten tuomat velvoitteet hankkeeseen. Jätteiden hyödyntäminen, esimerkiksi teollisuushallien pohjarakenteissa, vaatii aina ennakollista suunnitelmaa ja varmuutta jätteiden vaarattomuudesta. Eläinsuojien sijoittamisessa nousevat usein esille hajuhaitat naapurikiinteistöille. Myös eri kunnalliset määräykset – rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset – voivat määrätä eri etäisyysvaatimuksista. Myös maalämpöjärjestelmät saattavat edellyttää ympäristöviranomaisen tarkastuksen, ennen kuin toimija voi luottaa siihen, että järjestelmää saa käyttää. MRL:ssa on omat pykälät riittävästä etäisyydestä ja esimerkiksi eläinsuojia koskevassa asetuksessa on omansa. Melut, jätteet, hajut, jätevedet edellyttävät ympäristöllistä viranomaistarkastelua Rakennustoiminta saattaa edellyttää YSL:n mukaisen meluilmoituksen tekemistä. Ympäristöluvan edellyttävissä hankkeissa rakennuksen käyttöönotto onkin kielletty ennen kuin ympäristölupa on lainvoimaistunut. 32 Lähtökohtaisesti eri viranomaisten toimivaltarajat ovat jäykät ja ylittämättömät. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus rakentamisesta, jos tilapäisen melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. vsk. Lykkääminen on erittäin perusteltua, kun on odotettavissa, että ympäristöluvassa otetaan kantaa rakennuksen sijoittumiseen. Eläinsuojarakentamisessa yhteistyö rakennusvalvonnan ja ympäristöluvan myöntävän viranomaisen kesken kannattaa aloittaa heti, kun uutta navettaa suunnitellaan. Jätteiden hyödyntäminen on sallittua maarakentamisessa joko YSL:n mukaisella ympäristöluvalla tai erityisellä luvan korvaavalla ilmoitusmenettelyllä (MARA-ilmoitus). Rakennusvalvonnan suorittaman loppukatselmuksen lisäksi esimerkiksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettujen vaatimusten valvonta voi edellyttää muiden ympäristöviranomaisten tarkastusta. Betonija tiilimurske ovat tyypillisiä jätteitä, joilla korvataan osa sorasta tai muista maa-aineksista. Kunta on kuitenkin saattanut ympäristönsuojelumääräysten nojalla määrätä, ettei ilmoitusvelvollisuutta tietyissä toimenpiteissä ole. Yhteistyöllä vältetään turhaa työtä, säästetään aikaa ja nopeutetaan lupaprosessin käsittelyä. Rakennusten sijoittaminen tietylle vähimmäisetäisyydelle, esimerkiksi naapurirakennuksesta, on tyypillinen tilanne, jota sääntelee eri säädökset. Jätteiden hyödyntämisellä maanrakentamisessa pyritään korvaamaan neitseellisten rakennusmateriaalien käyttöä ja samanaikaisesti edistämään säästävää luonnon kiviainesten ottamista. Edellytyksenä tällöin on, että lykkääminen on perusteltua ottaen huomioon rakennuksen käyttömahdollisuudet tai aiotun toiminnan ympäristövaikutukset. Pieniä jätemääriä rakentamisessa voivat ympäristönsuojeluviranomaiset hyväksyä erityyppisin ilmoitusmenettelyin. Rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen ympäristöluvan lainvoimaistumista MRL:n mukaan, jos rakentamisen tarkoittamaan toimintaan tarvitaan ympäristölupa, rakennuslupa-asian ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes ympäristölupa-asia on ratkaistu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Toimijan ja rakentajan kannalta on kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi jätevesijärjestelmä saa hyväksynnän kaikilta tarpeellisilta viranomaisilta
Lisäksi terveydensuojeluviranomainen valvoo sitä, että kiinteistöllä on käytettävissä juoma”Yhteistyöllä vältetään turhaa työtä, säästetään aikaa ja nopeutetaan lupaprosessin käsittelyä.. Etäisyystaulukkoa sovelletaan vain eläinsuojien YSL:n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä, mutta se väistämättä ohjaa myös rakentamisen sijainnin ohjausta. Jätevesijärjestelmästä tulee löytyä myös käyttöja huolto-ohje ennen rakennuksen käyttöönottoon hyväksymistä. Tällöin on selvää, että rakennusluvan myöntäminen edellyttää yleensä edeltäviä maankäytöllisiä suunnitelmia, joissa otetaan laajemmin huomioon hankkeen vaikutukset muuhun maankäyttöön ja ympäristöön. Myös YVA-menettely saattaa tulla noudatettavaksi teollisen kokoluokan eläinsuojia suunniteltaessa. 33 lytetään ympäristölupaa. Viemäriin liittymistä valvoo ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtävänä on lisäksi yleisesti valvoa, että myös YSL:n edellyttämiä vaatimuksia noudatetaan kiinteistöllä ja tarvittaessa puuttua laiminlyönteihin tai jäteveden aiheuttamaan pilaantumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Rakennusvalvontaviranomaisella ei sen sijaan ole toimivaltaa velvoittaa kiinteistöä liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoon. Pienemmissä hankkeissa edellytetään YSL:n yleisen ilmoitusmenettelyn käyttämistä, jolloin tulee sovellettavaksi eläinsuoja-asetuksen mukaiset eläinsuojan vähimmäissijainnit esimerkiksi asuinrakennuksiin. vsk. Vastuu siitä, että kiinteistön jätevesijärjestelmä on suunniteltu, rakennettu, käytetty ja huollettu siten, että se täyttää säädetyt puhdistusvaatimukset, on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on normaalissa rakentamisen lupamenettelyssä ja rakennustyön aikaisessa valvonnassa huolehtia, että jätevesijärjestelmää koskeva erityissuunnittelijan tekemä suunnitelma liitetään lupahakemukseen ja erityissuunnittelija täyttää vaaditut kelpoisuusvaatimukset
Nykyisen tulkinnan mukaisesti laaja-alaiseen maa-ainesten käsittelyyn saattaa olla tarve soveltaa maa-aineslakia ja edellyttää maa-aineslupaa, vaikka kyse olisi asemakaava-alueen tasoittamisesta. Lisäksi on erikseen ilmoitettava rakennusvalvonnalle terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennustai purkujätteestä ja sen käsittelystä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Maisematyölupa tarvitaan merkittävään maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen tai muuhun näihin rinnastettavaan työhön. Lopputuloksena ovat erilliset lupapäätökset, jotka annetaan samanaikaisesti. Jos toimenpiteeseen tarvitaan maa-aineslupa, ei maisematyölupaa koskevia säännöksiä myöskään sovelleta. Epäselvempää on, tarvitaanko maa-aineslupa, jos voimassa olevan asemakaavan mukaiselta yksittäiseltä rakennuspaikalta on tarpeen poistaa maa-aineksia rakennuslupaa edellyttävää rakentamishanketta valmistelevana toimenpiteenä. Luvantarveharkinnan tekee yksittäistapauksessa ympäristönsuojeluviranomainen. Yhteensovittamisesta ei ole toistaisesti saatu soveltamiskokemuksia.. Luvan hakija päättää aina, käsitelläänkö luvat yhdennetyssä menettelyssä, ja yksi viranomainen vastaa yhteensovittamisprosessista. Maa-aineslupaa edellytetään maa-ainesten ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Prosessissa lupahakemukset ja niiden täydentämiset sekä kuulemiset tapahtuvat yhdellä kertaa. Purkajan on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Menettelyn piiriin kuuluisivat MRL:n rakentamisen luvat, ympäristölupa, vesitalouslupa, maa-aineslupa, kaivoslupa sekä vaarallisten kemikaalien käsittelyja varastointilupa. Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislaki Pari vuotta sitten tuli voimaan laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Purkamistyö saattaa edellyttää myös YSL.n mukaista meluilmoitusta. Purkaminen aiheuttaa melua, pölyä ja jätteitä Rakennusten purkaminen edellyttää usein viranomaisten yhteistyötä. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo purkutyön meluja pölyhaittoja sekä jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyviä jätelain ja YSL:n säännöksiä. Tällöin ei yleensä vaadita myöskään maisematyölupaa, pelkkä ilmoitus rakennusvalvonnalle riittää. Maisematyölupa vai maa-aineslupa. Purkujätteiden toimittaminen laajamittaisesti esimerkiksi hyödynnettäväksi maanrakentamisessa kytkee toiminnan ympäristölupaan tai MARA-ilmoitukseen. Maisematyölupaa ei tarvita kaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn luvan mukaisten töiden suorittamiseen. Lupaa ei tarvita rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamiseen ja hyväksikäyttöön, kun toimenpide perustuu esimerkiksi rakennustai toimenpidelupaan. Valvonnassa onkin tärkeää tiedottaminen, herkkien alueiden kartoittaminen ja niitä koskevien toimenpiteiden priorisointi sekä tehokas ja toimiva viranomaisyhteistyö. Kyse on pääsääntöisesti ajallisesta yhteensovittamisesta, johon liittyy yhteishankkeeseen liittyvien viranomaisten ja hakijan ennakkotapaaminen ennen lupahakemusten vireille laittamista. Purkamislupahakemuksessa rakennusvalvontaan tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. 34 kelpoista talousvettä
Selkeämmät säännökset tukisivat myös toiminnanharjoittajia. Eräät liha-luujauhon polttoa koskevat vaatimukset tulisivat voimaan siirtymäajan jälkeen. Säännökset mahdollistaisivat päätöksiin sisältyvien välttämättömien henkilötietojen julkaisemisen. vsk. Samalla tarkennetaan jätteenkäsittelyn vakuuden soveltamisalaa. Tavoitteena on, että esimerkiksi konkurssitilanteissa vakuudet riittäisivät tarvittaviin jätehuoltotoimiin, eikä niitä rahoitettaisi valtion talousarviosta. YM Valtioneuvosto esittää tarkennuksia ympäristölupien muutosten käsittelyyn ja jätteenkäsittelyn vakuuksiin. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022. Esitys edistäisi pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta kaivostoiminnan ympäristönsuojelun parantamisesta: ”Vakuussääntelyä kehitetään siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa”. 35 Valtioneuvosto on hyväksynyt ympäristönsuojelulakiin ehdotetut muutokset, jotka auttavat valtion ja kunnan lupaviranomaisia saamaan nykyistä paremmin selvityksiä toiminnanharjoittajalta ympäristöluvan muuttamista koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä tukisi ympäristönsuojelua sekä toiminnanharjoittajien tasapuolista kohtelua. Lakimuutoksella selvitysten toimittamisesta tulee nykyistä velvoittavampaa. Tavoitteena on helpottaa eri aikoina annettujen lupamääräysten ajantasaistamista. Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin säännökset vanhojen päätösten julkaisemisesta lupaviranomaisten verkkopalvelussa tai ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa. Aloitemenettelyn soveltamisen tueksi ehdotetaan myös mahdollisuutta kuulla eri osapuolia lupaviranomaisen laatimasta päätösluonnoksesta. Säännöksillä varmistettaisiin, että liha-luujauhon polttoa koskevat ympäristönsuojeluvaatimukset ja valvontaviranomaisten toimivallat ovat selkeitä. Jätteen vakuussääntelyä tarkistamalla halutaan selkeyttää vakuusmäärän muuttamista tilanteessa, jossa vakuudet eivät kattaisi ympäristöluvassa edellytetyistä jätehuoltotoimista aiheutuvia kustannuksia. Aluehallintovirastot ja kunnan ympäristöviranomaiset eivät saa kaikissa tapauksissa toiminnanharjoittajilta riittäviä selvityksiä ympäristöluvan muuttamista koskevan aloitteen käsittelemiseksi. Lisäksi jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä haluttaisiin tarkistaa. Ehdotusten tarkoituksena on edistää ympäristötiedon saatavuutta. Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotukset ympäristönsuojelulain muuttamiseksi liha-luujauhon poltosta, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n sivutuotelainsäädännön muutoksia. Tästä syystä luvan muutoksen käsittely on saattanut keskeytyä lupaviranomaisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
36 H ankkeen taustaksi tuotettiin yleistä tilastotietoa kaikista aluehallintovirastojen vuosina 2018–2020 myöntämistä ympäristölupapäätöksistä, erityisesti yli 12 kuukautta käsitellyistä päätöksistä. Mikko Attila, suunnittelija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Syyt ympäristölupahakemusten pitkiin käsittelyaikoihin aluehallintovirastoissa Aluehallintovirastoissa vireille tulleiden ympäristölupahakemusten pitkiksi koetut käsittelyajat nousevat säännöllisesti keskusteluihin. vsk. Niiden keskimääräinen käsittelyaika vaihteli 13,2 ja 15,1 kuukauden välillä ja mediaanikäsittelyaika välillä 9,0–9,9 kuukautta (taulukko). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Pitkien käsittelyaikojen syitä selvitettiin viime syksynä SYKEn toimesta.. Aluehallintovirastot antoivat vuosina 2018–2020 yhteensä 1 750 ympäristönsuojelulain (YSL) mukaista lupapäätöstä. Toiminnanharjoittajat etujärjestöineen ja toisinaan myös poliitikot pitävät ympäristölupamenettelyä jopa esteenä investointihankkeiden toteutumiselle
Vuoden ylittäneisiin käsittelyaikoihin johtaneita syitä selvitettiin tarkemmin 28 investointihankkeelle myönnetystä lupapäätöksestä haastattelemalla kyseisten päätösten esittelijöitä ja ratkaisijoita. Pitkät käsittelyajat liittyvät tyypillisesti uuden toiminnan sekä toiminnan olennaisen muuttamisen (YSL 29 §) lupahakemuksiin, jotka kummatkin ovat käytännössä investointihankkeita. Puutteiden korjaamiseksi lupaviranomaisen lähettämään täydennyspyyntöön hakija reagoi toisinaan toimittamalla täydennykset useassa osassa pitkähkön ajan kuluessa, eikä niissä välttämättä esitetty kaikkia pyydettyjä tietoja. Kyseisten hakemusten käsittelyajat vaihtelivat 13,5 kuukaudesta 79,1 kuukauteen. Yli vuoden käsittelyajoissa korostuvat kahden toimialan, turvetuotannon sekä jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn, päätökset. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. . uuu uuu uuu u uuu uuu uuu uu uuu. Tietojen toimittamiseen pyydettiin usein myös lisäaikaa, ja jos lupahakemukseen liittyviä täydennysja vastinepyyntöjä on monta ja kaikkiin pyydetään lisäaikaa, niistä kertyy helposti useita lisäkuukausia kokonaiskäsittelyaikaan. Muutamassa tapauksessa syy hakemusten heikolle laadulle oli hakijan käyttämän konsultin ammattitaidon puute. Lupahakemuksen tietojen puutteellisuus liittyy useimmiten siihen, että lupaviranomaisella ei ole ollut etukäteen tietoa Kaikkien ympäristölupahakemusten käsittelyaikojen tunnuslukuja 2018–2020. 37 Tarkasteluvuosina vajaa kaksi kolmasosaa päätöksistä käsiteltiin alle vuodessa ja hieman runsaan kolmasosan käsittelyaika ylitti vuoden. Keskeiset luvan hakijasta johtuvat syyt Haastattelujen perusteella käsittelyn pitkittymiseen johtaneista syistä merkittävin oli hakemuksen sisältämien tietojen puutteellisuus ja joissakin tapauksissa myös niiden ristiriitaisuus. Lähes kaikissa tapauksissa yhden tai muutaman perusteen voitiin katsoa olleen viivästyksen pääasiallisina syinä ja muut tekijät aiheuttivat jossakin määrin lisäviivästystä. Muita runsaslukuisia vuoden käsittelyajan ylittäneitä toimialoja olivat jätevedenpuhdistamot sekä malmien ja mineraalien kaivaminen ja tuotanto. vsk. Niillä on lähtökohtaisesti kiireellisempi aikataulu luonteensa mukaisesti, mihin aluehallintovirastot pyrkivät vastaamaan asettamallaan 10 kuukauden tavoitteellisella mediaanikäsittelyajalla. Tämä puolestaan johti yhteen tai useampaan uuteen täydennyspyyntöön
Näiden lisäksi neljää muutakin hakemusta muutettiin olennaisesti kesken lupamenettelyn siten, että asia joko viivästytti kuuluttamista tai viranomaisilta pyydettiin myöhemmässä vaiheessa lisälausuntoja muutetuista hakemusasiakirjoista. vsk. Tällöin asia tulee vireille ilman, että viranomainen olisi voinut millään tavalla ennakolta olla hakijaan yhteydessä keskustellakseen hakemuksen sisällöstä. ” Lupaviranomaisesta johtuvista käsittelyaikaa pidentävistä syistä selkeästi merkittävin oli esittelijän henkilökohtainen työkuorma, joka mainittiin viivästymisen pääasialliseksi syyksi kymmenessä tarkastellussa tapauksessa.. Tarkastelluista lupahakemuksista neljässä tapauksessa hakija muutti suunnitelmiaan siten, että asia jouduttiin kuuluttamaan toisen tai jopa kolmannenkin kerran. Selvitystä varten tarkastelluissa hankkeissa kuudessa tapauksessa joko ennen kuulemista tai sen seurauksena esiin tulleet lisäselvitystarpeet vaikuttivat selvästi käsittelyaikaa pidentävästi. Toisinaan luvan hakijalla ei ole erityistä kiirettä saada päätöstä esimerkiksi puuttuvan rahoituspäätöksen takia. Keskeiset viranomaisista johtuvat syyt Lupaviranomaisesta johtuvista käsittelyaikaa pidentävistä syistä selkeästi merkittävin oli esittelijän henkilökohtainen työkuorma, joka mainittiin viivästymisen pääasialliseksi syyksi kymmenessä tarkastellussa tapauksessa. Niihin liittyvät, pahimmillaan jopa vuoden pituiset hidasteet olisivat useimmiten vältettävissä hakijan ja viranomaisten välisellä ennakollisella yhteydenpidolla. Tämän ja osittain myös jäljempänä esiteltyjen syiden seurauksena osa tarkastelluista lupahakemuksista oli käsittelyn jossakin vaiheessa odottanut jatkotoimenpiteitä vajaasta vuodesta yksittäistapauksessa jopa kolmeen vuoteen. Muutaman haastatellun lupaviranomaisen näkemyksen mukaan usein myös luvan hakijan intressissä on korkealaatuinen päätös eikä muutama lisäkuukausi käsittelyajassa muodostu ongelmaksi, jos perusteellisemmalla harkinnalla vältetään aikaa vievä valituskierros, pahimmillaan jonkin muotoseikan takia. Vaihtoehtona on yhteydenotto viranomaiseen etukäteen, jolloin lupahakemuksesta voidaan tarvittaessa järjestää YSL 39 a §:n mukainen ennakkotapaaminen. Myös käsittelykokoonpanon puheenjohtajan ja/ tai ratkaisijan työtilanne vaikutti joidenkin päätösten antamisen aikatauluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Toiseksi yleisin syy käsittelyajan pitkittymiselle hakijasta johtuvista syistä oli hankkeen olennainen muuttaminen kesken hakemuksen käsittelyn, mikä voi johtua joko hakijan tarkentuneista tiedoista ja uusista tarpeista käsittelyn kuluessa ja/ tai kuulemisen yhteydessä lausunnoista ja muistutuksista saadusta palautteesta. 38 lupahakemuksen vireilletulosta. Käsittelyajan kannalta huonoin tilanne on, jos hakija ei ole selvittänyt ennakolta esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisen tai Naturaarvioinnin tarvetta haettuun hankkeeseen tai teettänyt tarvittavia luontoselvityksiä
Tällaisiin asioihin liittyi myös paljon täydennysja lisäselvitystarpeita, jotka osaltaan aiheuttivat käsittelyajan pidentymistä. Raportti: Syyt yli vuoden kestäneisiin ympäristölupahakemusten käsittelyaikoihin aluehallintovirastoissa 2018–2020. Kuntien pyytämät lisäajat lausunnoille lautakuntien kokousaikatauluista johtuen ovat yleensä enimmillään vain muutaman viikon mittaisia. Vireilletulevien asioiden hankaluuteen ja/ tai laajuuteen liittyy myös lainsäädännön ja oikeuskäytännön vaatimusten monimutkaistuminen sekä lupamääräysten tarkistamismenettelystä luopuminen. Työkokemus nopeuttaa monia asioita, jotka ovat uudelle työntekijälle vielä vieraita. valtioneuvosto.fi/handle/10024/163634. Lupaviranomaisen kannalta muutosten käsitteleminen pienemmissä erissä olisi usein jouhevampaa. Haastattelujen perusteella myös lupaviranomaisen kynnys uudelleenkuuluttamiselle on laskenut, jotta asia ei palautuisi kuulemisvirheen takia Vaasan hallinto-oikeudesta aluehallintovirastoon. Lupaviranomaiselle ELY-keskuksen lausunto puolestaan on yleensä kaikkein keskeisin tietolähde, joten lisäaika on käytännössä myönnettävä ja lausuntoa on odotettava. Lupahakemuksen käsittelynopeuteen vaikuttavat jossakin määrin myös henkilökohtaiset tekijät. Tällaisissa tapauksissa sairausloman pituus ei välttämättä ole aluksi selvillä eikä esittelijää vaihdeta toiseen kovin helposti kesken käsittelyn, sillä asian uudella esittelijällä menee yleensä runsaasti aikaa lupahakemukseen ja sen perusteella toisen henkilön osittain valmistelemaan asiaan perehtymiseen. vsk. Myös henkilöstön vaihtuvuus on toisinaan hidastanut käsittelyä. Monessa haastattelussa tuotiin esiin valvontaviranomaisten eli ELYkeskusten ympäristövastuualueiden kuormittuneisuus, mikä heijastuu lupamenettelyyn lisäaikapyyntöinä lausuntojen antamiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. https://julkaisut. Jälkimmäisen syyn seurauksena toiminnanharjoittajat keräävät paljon pienempiä luvan muutostarpeita esimerkiksi lähitulevaisuudessa tulossa olevaan BAT-tarkistamishakemukseen tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen liittyvään lupahakemukseen. 39 Eräs merkittävä syy muutamien asioiden käsittelyajan pitkittymiselle oli esittelijän pitkä sairausloma. Enimmillään samalla lupahakemuksella oli neljä eri esittelijää. Käsiteltävänä olleen hankkeen laajuus ja monimutkaisuus sekä niistä yleensä seuraava lupaharkinnan hankaluus oli neljässä tapauksessa keskeisin syy käsittelyajan pitkittymiselle ja toissijainen syy kahdessa asiassa. Toisaalta kokemuskaan ei välttämättä auta, jos esittelijälle tai ratkaisijalle on luonteenomaista yksityiskohtaisuus ja perinpohjaisuus päätöksen valmistelussa tai sen ratkaisemisessa
Suurten kaupunkien lisäksi koko kuntakenttä halutaan ilmastotalkoisiin mukaan systemaattisella tavalla. Selvitystyö hahmottaa ilmastosuunnitelman sisältövaatimukset kustannusnäkökohtineen. vsk. Reilut 70 kuntaa on laatinut ilmastosuunnitelman ohjaamaan ilmastotyötään, ja monissa kunnissa ilmastotavoitteita on kirjattu kuntastrategiaan. Kunnat ovat laajasti Teemu Ulvi, tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskus, Oulu Jyri Seppälä, johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus, Helsinki Lakisääteisellä ilmastosuunnitelmalla uusia mahdollisuuksia kuntien ilmastotyöhön Suomessa reilulla 70 kunnalla on ilmastosuunnitelmia, joilla on haluttu tukea etenkin kunnan ilmastonmuutoksen hillintätyötä. Energiansäästöön kannustavaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) oli vuoden 2021 lopussa liittynyt 110 kuntaa ja 11 kuntayhtymää. Marinin hallitus on siksi esittänyt lainsäädäntöön kunnille velvoitetta laatia ilmastosuunnitelmat. Monet kunnat ovat tehneet yhteistyötä ilmastoasioissa, esimerkiksi toteuttaneet usean kunnan yhteisiä ilmastohankkeita ja laatineet yhdessä vapaaehtoisia ilmastosuunnitelmia. Työssä ehdotetaan myös ilmastonmuutoksen sopeutumisnäkökohdan sisällyttämistä ilmastosuunnitelmaan.. 40 Ilmastotyö kunnissa ja maakunnissa Suomessa on 309 kuntaa, joista 16 on Ahvenanmaalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kymmenet kunnat ja kaikki maakunnat tekevät jo suunnitelmallista ilmastotyötä. Suomen ympäristökeskus on tehnyt säädöspohjan valmistelun pohjaksi selvityksen, jossa ehdotetaan, miten myös keskisuuret ja pienet kunnat voisivat valmistella ilmastosuunnitelmat ja ottaa ne käyttöönsä. Useimmat maakunnat ovat juuri päivittäneet omia ilmastostrategioitaan
Nykyiset ilmastosuunnitelmat Ilmastosuunnitelman tehneissä, reilussa 70 kunnassa, asuu yhteensä yli 3,7 miljoonaa asukasta, eli kaksi kolmasosaa suomalaisista on jo nyt ilmastosuunnitelman piirissä. 41 (Kohti hiilineutraalia kuntaa) kuuluu jo 82 kuntaa ja hiilineutraaliutta ja jätteettömyyttä tavoittelevien kuntien Fisu-verkostoon (Finnish Sustainable Communities) kuuluu 11 kuntaa. Kunnat ovat jo hyvin verkostoituneita ilmastotyössä. Pääpaino kuntien ilmastotyössä on ollut ilmastonmuutoksen hillinnässä eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteissä. Kaikilla yli 100 000 asukkaan kaupungeilla on ilmastoosallistuneet maakuntien ilmastostrategioiden valmisteluun, ja niiden toimeenpanossa kunnilla on merkittävä rooli. Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli kuutoskaupungit tekevät monipuolista yhteistyötä myös ilmastotyön saralla. Mutta kaikista kunnista lähes 80 prosentilla ei ole ilmastosuunnitelmaa. Usein niiden ajurina voikin olla toimenpiteiden hyvä taloudellinen kannattavuus. Vaikka kaikissa kunnissa ei ole asetettu ilmastotavoitteita, käytännössä kaikki kunnat tekevät ilmastotyötä, esimerkiksi parantavat kiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kuitenkin tarve ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja riskien suunnitelmalliseen hallintaan on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Tähän kunnat ovat varautuneet toistaiseksi paljon heikommin. vsk. Kuntaliitto pyrkii Ilmastokunnat-toiminnan kautta saattamaan yhteen ilmastotyötä tekeviä kuntia, seutuja ja maakuntia. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntien verkostoon Hinkuun Kuva: Pixabay.. Muutamia kaupunkeja on liittynyt myös kansainvälisiin ilmastoverkostoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
Ilmastosuunnitelmissa toimenpiteet painottuvat kuntaorganisaation oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, mutta lähes kaikissa suunnitelmissa oli myös kunnan asukkaita tai muita sidosryhmiä koskevia toimenpiteitä, tyypillisesti päästövähennyksiin tai ilmastoviestintään liittyviä. Suunnitelmien valmisteluun käytetyistä resursseista oli saatavissa vain hyvin hajanaisia tietoja. Suunnitelmien laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat erittäin paljon. Sidosryhmiä oli useissa tapauksissa osallistettu suunnitelman valmisteluun.. Toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi oli käsitelty noin kolmasosassa tarkastelluista suunnitelmista. Suurimmassa osassa ilmastosuunnitelmia oli kirjattuna päästövähennystavoite. Toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ei ole suunnitelmissa juurikaan arvioitu. Tarkasteltujen suunnitelmien joukossa oli hyvin pintapuolisia, strategiatyyppisiä suunnitelmia, kun taas osassa suunnitelmista toimenpiteille oli jo määritetty toteutusaikataulut ja vastuutahot. 42 suunnitelma, ja yli 10 000 asukkaan kunnista reilut puolet on tehnyt suunnitelman, mutta alle 10 000 asukkaan kunnista yli 90 %:lla ei ilmastosuunnitelmaa ole. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Useissa seutukunnissa kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ilmastosuunnitelmien valmistelussa, mistä ovat selvästi hyötyneet erityisesti pienet kunnat. Havaintojen mukaan suunnitelmien valmistelussa oli usein käytetty ulkopuolista hankerahoitusta ja asiantuntemusta, ja suunnitelmia oli tehty myös opiskelijoiden opinnäytetöinä. Selvitystyön yhteydessä käytiin tarkemmin läpi noin 20 satunnaisesti valitun kunnan ilmastosuunnitelmaa ja haastateltiin toistakymmentä ilmastotyön vastuuhenkilöä eri kunnista
Islannissa kuntien on laadittava kunnan omaa toimintaa koskevat ilmastosuunnitelmat. Kunnan ilmastosuunnitelman toteuttamisvaihtoehdot ilmastolaissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Ilmastosuunnitelman tulisi kattaa kaikkien kunnan alueelta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilanteen kartoituksen päästökauppaan kuuluvia toimintoja lukuun ottamatta, hillintätoimenpiteiden suunnittelun, toimenpideohjelman laatimisen (sisältäen päästövähennystavoitteet, toteutettavat toimenpiteet, vastuutahot, aikataulut ja viestintäsuunnitelman asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan) ja hyväksymisen, toimenpideohjelman toteutuksen ja toteutuksen seurannan. Ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteella saataisiin erityisesti pienet kunnat suunnitelmallisen ilmastotyön piiriin, ja se mahdollistaisi kuntien potentiaalin hyödyntämisen tavalla, joka toisi selvää lisäarvoa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen tueksi. 2022. Kuntien ilmastovelvoitteet maailmalla Selvityksen mukaan ilmastoa koskevaa lainsäädäntöä on suuressa osassa maailman maita, mutta kuntavelvoitteita koskevat lakikirjaukset ovat harvinaisia. & Seppälä, J. 43 Valtaosaan ilmastosuunnitelmista kuuluu toimenpiteiden toteutumisen seurantasuunnitelma, mutta kirjauksia toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta oli harvemmin. Siksi raportissa esitetään, että valtion tulisi varmistaa riittävä rahoitus ja tarjota suunnitteluohjeistuksia suunnitelmien laadintaa varten. Sopeutumisen osalta suunnitelman tarkoitus on varmistaa, että kunta on tietoinen merkittävimmistä sääja ilmastoriskeistä ja että toimijoita ohjataan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä siten, että kunnan kyky hallita ilmastonmuutoksen erilaisia seurauksia vahvistuu. Lähde Ulvi, T., Helonheimo, T., Hildén, M., Linjama, J., Pihlainen, S., Riekkinen, V., Saikku, L., Tenhunen, J. Velvoite ei saa kuitenkaan aiheuttaa kohtuuttomia vaatimuksia pienillekään kunnille. Lakiehdotuksen ja valtion tukitoimien tulisi kannustaa yhteistyöhön suunnitelmien laatimisessa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:5. Ehdotus ilmastosuunnitelman sisältövaatimuksiksi Raportissa SYKE esittää, että ilmastosuunnitelman tulisi sisältää kunnan toimenpideohjelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sen toteutuksen ja edistymisen seurannan sekä kunnan ohjaustoimia asukkaiden ja muiden toimijoiden päästöjen vähentämiseksi. vsk. Lisäksi SYKE suosittelee ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden sisällyttämistä ilmastosuunnitelmaan. SYKE esittää myös ilmastonmuutoksen hillintäja sopeutumistyön tueksi valtakunnallisen osaamisverkoston perustamista. Poikkeuksena ovat Pohjoismaat, joissa on kuntia sitovaa ilmastolainsäädäntöä, vaikkakin niiden vaatimuksissa on eroja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163857/YM_ 2022_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Norjassa on annettu lainsäädännön perusteella yksityiskohtaiset ohjeet kunnille ilmastonmuutoksen hillintäsuunnitelmien tekemiseen. Kuntien ilmastotoimet ovat yleisesti vapaaehtoistai sopimuspohjaisia. Tanskassa kuntien täytyy laatia suunnitelmat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, mutta lainsäädäntö ei vaadi tekemään hillintätoimien suunnitelmaa. Lisäksi SYKEn mielestä on erittäin tärkeää varmistaa kuntien päästölaskentatiedon tuotannon jatkuvuuden turvaaminen
Tämä onnistuisi digitaalisella tietojärjestelmällä, johon kerättäisiin ravinne-, viljelyja satotiedot kaikilta Suomen peltolohkoilta. Fosforilannoitukselle ollaan säätämässä enimmäismäärät, jotka koskisivat kaikkia tiloja. Rajoitusten noudattamista pitäisi pystyä valvomaan nykyistä paremmin. Tällaisen ravinnetietovarannon perustaminen edellyttäisi uutta lainsäädäntöä. 44 Kuva: Pixabay.. 44 Kauko Koikkalainen, tutkija ja Antti Miettinen, tutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Maatalouden ravinnetietovaranto Maatalouden ympäristösääntelyä uudistetaan parhaillaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Peltolohkokohtaisten ravinnetietojen kerääminen digitaaliseen tietojärjestelmään tehostaisi osaltaan maatalouden vesiensuojelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. vsk
Ravinnetietovarannon perustaminen edellyttäisi, että viljavuustutkimusten maanäytteiden otto saataisiin nykyistä luotettavammaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lannoitusrajoituksia ja muutakin ympäristöpolitiikkaa joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan puutteellisin tiedoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Lannoitesääntelyn tueksi ehdotetaan perustettavaksi viranomaisten ja tutkijoiden käyttöön digitaalinen ravinnetietovaranto. Tietovarannon ylläpitäjäksi ehdotetaan Ruokavirastoa, joka jo tällä hetkellä hallinnoi maatalouden tukijärjestelmää. 45 M aatalouden aiheuttaman vesien rehevöitymisongelman ratkaisemisessa tarvitaan tehokasta, kaikkia tiloja koskevaa maatalouden ympäristösääntelyä. Digitaaliseen ravinnetietovarantoon kerättäisiin kaikkien Suomen peltolohkojen ravinne-, viljelyja satotiedot. Tätä sääntelyä uudistetaan parhaillaan. Täsmentyvä tutkimustieto edesauttaisi maatalouden vesiensuojelutoimien kehittämistä ja lisäisi toimien kustannustehokkuutta, koska vaativampia ympäristötoimenpiteitä voitaisiin kohdentaa eniten kuormittaville peltolohkoille, jos sellaiset olisivat viranomaisten tiedossa. lannoitevalmisteiden valvonta. Peltolohkokohtaisten ravinnetietojen kerääminen digitaaliseen tietojärjestelmään tehostaisi merkittävästi maatalouden vesiensuojelua. Maatalouden ravinnetietovaranto tarvittaisiin ensisijaisesti tukemaan enimmäislannoitusmäärien noudattamisen valvontaa ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Tällä hetkellä viljelijät analysoivat ja tietävät omien peltojensa ravinnetilan, mutta tieto ei nykyisin siirry tiloilta hallinnon tai tutkimuksen käyttöön. Virasto vastaa myös Euroopan unionin maataloustukija maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa ja toimii tukien maksajavirastona. Ruokaviraston järjestelmiin on rekisteröity kaikki Suomen peltolohkot. vsk. Nykyiset rajoitukset lannoitetypen käytölle täydentyvät lannoitelainsäädäntöön tuotavilla, kaikkia viljelijöitä koskevilla säännöksillä fosforilannoituksen enimmäismääristä. Ravinnetietovaranto olisi ensiarvoisen tärkeä myös laadukkaan tutkimuksen sekä kustannustehokkaan ympäristöpolitiikan suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Lohkokirjanpidon perustana toimivat maanäytteet eivät välttämättä tuota nykyisellään riittävän luotettavaa tietoa ” Maatalouden ravinnetietovaranto tarvittaisiin ensisijaisesti tukemaan enimmäislannoitusmäärien noudattamisen valvontaa ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi.. Samalla tietovaranto palvelisi myös lannoituksen ja muiden viljelytoimien suunnittelua sekä tiedonvälityksen tehostamista hallinnolle niin, että erillisten kyselyjen ja raportointien tarve vähenisi. Noin 20 prosenttia tiloista on tämän sääntelyn ulkopuolella. Ruokaviraston toimialaan kuuluu ennestään mm. Ympäristönsuojeluja vesienhoitotehtäviä hoitavien viranomaisten tarvitsemat ravinnetiedot voitaisiin myös yhdistää Ruokaviraston järjestelmään. Aikaisemmin fosforilannoitusta ovat rajoittaneet lannoitevalmisteasetuksen enimmäiskäyttömäärät ja vapaaehtoisen ympäristökorvauksen fosforilannoitussäädökset, jotka eivät kuitenkaan ole koskeneet kuin niitä tiloja, jotka ovat mukana ympäristökorvausjärjestelmässä
Vuonna 2020 julkaistiin EU:n laajuinen digitaalinen työkalu maatilojen kehittämiseksi (Farm Sustainability Tool eli FaST-työkalu), jossa yhtenä elementtinä on ravinteiden seurantaan liittyvä osa. 46 lannoituksen seurannan ja valvonnan perustaksi. Osa haastatelluista viljelijöistä epäili, etteivät kaikki viljelijät noudata lannoitusrajoja eivätkä kerää tietoja asianmukaisesti. Vaikka valtaosa viljelijöistä ottaa maanäytteet asianmukaisesti, sääntely ei kaikissa olosuhteissa kannusta tähän. Näytteenottovastuiden jakaminen maanviljelijöiden ja julkisten toimijoiden kesken on kuitenkin tarpeen tietokannan uskottavuuden ja toimivuuden takaamiseksi. Ravinnetietovaranto voidaan tällöin nähdä mahdollisuutena taata, että säännöt olisivat kaikille samat. Euroopan unionissa tehdään myös maatalouden ravinteiden seurantaan liittyvää kehitystyötä. Nykyisen maanäyteaineiston luotettavuus saataisiin selville suhteellisen edullisesti, jos julkinen valta järjestäisi riippumattoman maanäytteiden oton noin viidellä prosentilla peruslohkoista analysointeineen. Myös hallinnon nykyisiä rekistereitä tulisi kehittää, esimerkiksi yhdenmukaistaa kasvirekisteri ja perustaa reaaliaikainen lannoitevalmisterekisteri. Tietovaranto auttaisi ympäristöpolitiikan suunnittelua ja maatalouden vesiensuojelutoimien kehittämistä mahdollisimman kustannustehokkaiksi. FaST on Euroopan komission, EU:n avaruusohjelman ja EU:n ISA-ohjelman (yhteentoimivuusratkaisut julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille) yhdessä tarjoama digitaalinen palvelualusta EU:n maanviljelijöille ympäristön ja kestävän Kuva: Pixabay.. Ravinnetietovaranto saavuttaa tavoitteensa, vaikka siihen syötettävä tieto ei olisi tieteellisen tarkkaa. Lisätoimia tulisi myös niille tiloille, joilla lohkomuistiinpanoja ei vielä tallenneta digitaalisesti. Ravinnetietovarannon käyttöönotto vaatisi osalla tiloista lisätoimia Maatalouden ravinnetietovarannon käyttöönotto vaatisi lisätoimia tiloilla, jotka eivät tällä hetkellä tee lohkokohtaisia muistiinpanoja nykyisen ympäristökorvauksen edellyttämässä laajuudessa. Tiloille suunnattujen erillisten kyselyjen ja raportointien tarve kuitenkin samalla vähenisi, mikä osaltaan saattaisi lopulta helpottaa maatilojen lisääntynyttä seurantaja muistiinpanotyötä eli ”byrokratiaa” ravinnetietovarannon toteutuessa. Kalliimpi ratkaisu olisi kertaluonteinen kaikkien peltolohkojen maanäytteenotto ja analysointi julkisen vallan toimesta. vsk. Maanviljelijöiden haastattelut osoittivat, että peltolohkokohtaisten ravinnetietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen suhtaudutaan monella eri tavalla, sekä kielteisesti että myönteisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
Hanketta rahoitti Suomen Kulttuurirahasto ja siinä oli mukana tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta ja Pyhäjärviinstituutista. Kaikille viljelijöille säädettäisiin velvollisuus pitää ja raportoida viranomaiselle nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän tasoista lohkokirjanpitoa tavalla, joka mahdollistaa enimmäislannoitusmäärien valvonnan. FaSTista julkaistaan kesällä 2022 kehittyneempi versio FaST 2.0. Hankkeen tavoitteena oli kehittää konkreettisia suosituksia vesiensuojelun tietoperustan ja menetelmien parantamiseksi. Vaikka ravinnetietovaranto perustettaisiin ensisijaisesti viranomaistarkoituksiin, sen sisältämät tiedot olisivat pääosin julkista ympäristötietoa, jonka saatavuuden rajoittamiselle ei ole perusteita. Tietojen luovuttamisesta on kuitenkin säädettävä erikseen joko yleisesti ympäristötietoja koskevalla julkisuuslain muutoksella tai sisällyttämällä ravinnevarantoon sisältyvien ympäristötietojen luovuttamista koskevat säännökset ravinnekuormituksen rajoittamista koskevaan erityislainsäädäntöön. https://samassavedessa.fi/fi-FI. Koska lohkokirjanpitojärjestelmä on jo käytössä, ravinnetietovarannon toteuttaminen tarkoittaa, että kirjanpidon eteen tehtävä työ ja sen kautta tuotettavat tiedot saataisiin laajemmin ja aiempaa helpommin hyötykäyttöön. 47 kehityksen valmiuksien parantamiseen. Ravinnetietovarannon perustaminen edellyttäisi uutta lainsäädäntöä. Lainsäädäntömuutoksia ja kehittämistoimia tarvitaan, mutta nämä panostukset ovat vähäisiä suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Vuoden 2021 alussa Suomessa perustettiin verkostoalusta AgriHubi tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan koordinointiin. Kirjoitus perustuu alkuvuodesta 2022 julkaistuun Samassa Vedessä -hankkeen raporttiin: Valve,H., Taipale,K., Ekholm,P., Kauppila,J., Koikkalainen,K. Ravinnetietovarantoa olisi mahdollista kehittää näiden verkostovälineiden osana. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. ja Miettinen, A. Maanviljelijöiden lisäksi palvelua tarjotaan jäsenvaltioiden maksajavirastoille, maatilojen neuvojille ja digitaalisten palvelujen kehittäjille maksutta. Nykyisessä FaST-versiossa on mahdollista ladata maatilojen satelliittikuvat, IACS-viljelijätiedot, lannoitussuositukset ja perussäätiedot sekä operoida kaksisuuntaisella viestinnällä. Samoin peltojen viljavuustietoja voitaisiin ravinnetietovarannon avulla hyödyntää nykyistä järjestelmällisemmin esimerkiksi osana eläinsuojien ympäristöluvitusta ja sijoittumista sekä maatalouden ympäristötoimenpiteiden suunnittelua. Suomessa FaSTia on suunniteltu hyödynnettävän vuonna 2023 alkavalla uudella CAP-kaudella neuvontapalvelu NEUVOn yhteydessä. Ravinnetietovarannon perustaminen edellyttäisi uutta lainsäädäntöä Ravinnetietovarannon toteuttamiselle ei ole oikeudellisia tai käytännöllisiä esteitä. vsk. Alusta mahdollistaa kuvantunnistuksessa sovellettavien, koneoppimiseen perustuvien ratkaisujen käytön sekä julkisen sektorin datan ja käyttäjien tuottaman aineiston yhteiskäytön. Selvitys oli osa Suomen ympäristökeskuksen vetämää Samassa Vedessä -hanketta. 2022: Maatalouden ravinnetietovaranto – työkalu viranomaisille ja viljelijöille, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2022 https://helda.helsinki.fi/handle/ 10138/339524 Raportti laadittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä
Luonnonja viljelykasvien pölytys turvataan luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Lisäksi maatalous-, metsäja rakennettuja ympäristöjä koskien on koottu keskeisiä keinoja pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi. Pölyttäjien määrän ja lajirikkauden vähenemisestä on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, myös meillä Suomessa. Luontokadon vaikutukset konkretisoituvat näkyvästi pölyttäjien ja ruoantuotannon välisen suhteen kautta”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari. Metsämarjoja myös hyödynnetään Suomessa poikkeuksellisen laajasti. Suomen ensimmäinen pölyttäjästrategia on valmistunut. ”Yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjästrategian tärkeitä kokonaisuuksia ovat muun muassa: • EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sen kautta rahoitettavat ympäristötoimet, mm. vsk. Suomessa pölyttäjien merkitys voi olla paikallisesti suuri esimerkiksi hedelmänviljelyyn erikoistuneilla maatiloilla. Pölyttäjien elinympäristöt tarvitsevat hoitoa, missä Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat keskeisiä keinoja pölyttäjien elinympäristöjen turvaamiskesi. Strategia vastaa osaltaan tavoitteeseen pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Maatalousalueet ovat useissa maissa vallitseva maankäyttömuoto, ja viljelykasvien pölytyksellä on usein suuri taloudellinen merkitys alueilla, joilla on paljon hedelmien ja siemenkasvien viljelyä. 48 Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on vuoteen 2030 pysäyttää mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen vakiintuminen ja kehittyminen myönteiseen suuntaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Myös talousmetsien käyttö ja suojellut metsät vaikuttavat keskeisesti maamme pölyttäjien tilaan. Strategiassa huomioidaan pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot. Pölyttäjästrategia kattaa laajasti luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt sekä ekosysteemien toiminnan että pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta. Pölyttäjillä on esimerkiksi marjakasvien pölytyksen kautta keskeinen rooli metsien ravintoverkoissa ja monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Toimia pölyttäjien säilymiseksi, pölyttäjäkantojen elpymiseksi ja pölyttäjien vähenemisen syiden korjaamiseksi Strategia sisältää 27 toimenpidettä, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten että tavallisempien lajien näkökulmasta, pölyttäjille haittaa aiheuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimusja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Pölyttäjille tärkeiden ympäristöjen parantamiseksi on mahdollista toteuttaa laajasti vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman sekä maatalouden ympäristötoimenpiteiden rahoituksen avulla. kasvipeitteisinä hoidettavat alueet kuten maisema-, monimuotoisuusja niittypellot
Sen lisäksi, että meille on nyt nimetty kummipesä, saamme tietoa videoiden muodossa mehiläisten elämästä. Yrityksen toimistolla Porissa havahduttiin jälleen aiheeseen ja sen ajankohtaisuuteen, kun hunajapurkki kumisi tyhjyyttään keittiön kaapissa. Perinteisistä lähipiirin kummilapsista kummius on laajentunut maailman lapsiin ja luontoon erilaisine eläimineen. Pölyttäjästrategian toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, ja hankkeessa kootaan yhteen kevään aikana kaikki keskeiset ympäristötoimijat, maaja metsätalouden toimijat sekä muut tahot, joilla on keinoja ja halua vaikuttaa pölyttäjäkantoihin ja niiden elinympäristöihin. Mehiläiset ovat talvehtineet lumen alla, mutta videolla mehiläishoitajat Päivi ja Kari Lappi kävivät jo kaivamassa pesiä esiin ja totesivat, että kaikki ovat hengissä. Sen sijaan, että olisimme vain ostaneet hunajaa kaupasta, päätimme lähteä mukaan vähän laajemmin. Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt strategian toimeenpanon myöntämällä Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi yhdessä kumppaneiden kanssa. 49 • Pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen maatalousympäristöissä ja niiden läheisyydessä sekä haitallisten vieraslajien torjunta. Muutama rohkea mehiläinen näkyi jo pesän ulkopuolellakin. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksessa käynnistyy ympäristöministeriön rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on viedä strategiaa ja sen toimenpiteitä käytäntöön. Kaarina Kärnä Kummimehiläispesä Lapinlahdella: Ympäristökustannus Oy:n toimistolla suojellaan pölyttäjiä ja nautitaan hunajasta Kuva: Hunajalähde Oy.. YM Kummitoimintaa on nykyään monenlaista. Hankimme kummiuden mehiläispesälle Lapinlahdella toimivalta Hunajalähde Oy:ltä. Nykyään on mahdollista olla myös mehiläispesän kummi. • Pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden ja biosidien vaikutusten vähentäminen. Useammatkin mehiläistarhausta harjoittavat yritykset tarjoavat nykyään mahdollisuuden kummiuteen, toki pientä korvausta vastaan. Muut vaihtoehdot olisivat olleet Toukka ja Kuningatar. vsk. Lisätietoja kummimehiläispesistä löytyy verkkosivulta www.hunajalahde.com. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Pian on puhdistuslentojen aika. • Pölyttäjien elinvoimaisuutta metsissä lisäävien lahopuun ja lehtipuiden, etenkin kukkivien puiden, säästäminen ja lisääminen. Huoli pölyttäjistä on aihe, joka on läheinen myös Ympäristö ja Terveys-lehteä julkaisevalle Ympäristökustannus Oy:lle. Kummien makein palkinto on luvassa syksyllä, jolloin kummeille lähetetään kummihunajaa. Koska syksyyn on vielä kovin pitkä aika, hankimme jo Hunajalähteen verkkokaupasta muutaman purkin. • Pölyttäjille tärkeiden elinympäristöjen määrän ja laadun parantaminen rakennetuissa ympäristöissä, mm. viheralueilla ja väylien varsilla. Ahkerina puurtajina valitsimme tarjolla olevista kummipesävaihtoehdoista Työmehiläiset-pesän
Sen sijaan ne näyttäytyvät uhkina toimeentulolle, totutuille toimintatavoille ja jopa elämän perusarvoille. Elämäntyöstään luopumaan joutuva turvetuottaja, kallista bensiiniä vanhaan autoonsa tankkaava maaseudun työtön tai bisnesluokassa myyntimatkalle lentävä liikemies voivat hyvinkin ajatella, että uusiutuviin energialähteisiin, ekosysteemien suojeluun tai kulutuksen maltillistamiseen tähtäävät kestävyystavoitteet eivät suinkaan ole mahdollisuuksia. 2021). Ihmismieli keksii sukkelasti syitä sille, miksei vaivalloisilta tai kalliilta tuntuviin toimiin kannattaisi aivan vielä ryhtyä. Vetkuttelu on yksi ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen suurimmista ongelmista. 50 V ihreä siirtymä, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys ovat monille melkein kirosanoja. Eli vaikka ongelmat tunnustetaan globaalisti kipeiksi, ainakaan suomalaisten ei ole syytä Jari Lyytimäki, johtava tutkija Suomen ympäristökeskus Mistä lääkettä kestävyysvetkutteluun. Käppi ym. Useimmiten kyse lienee kuitenkin siitä, että vaikka kehitys tunnistetaan kestämättömäksi ja muutosvaatimukset sinänsä hyväksytään, ratkaisujen käytännön toteutuksen kiireellisyyttä juuri nyt ja juuri tässä ei uskota tosiasiaksi (ks. Tällöin on helpompi perustella selväsanaisesti, miksi kauas tulevaisuuteen tähtäävät kestävyysratkaisut kannattaa toteuttaa ripeästi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Hyvän hallinnon yksi tärkeimmistä taidoista on osata tunnistaa vetkuttelun eri muodot. Epäluuloon ja vastustukseen on ymmärrettäviä perusteita – ainakin jos näkökulma rajataan tiukasti omiin nykyhetken etuihin. vsk. Ne koetaan arkijärjen vastaisena sanelupolitiikkana, kohtuuttomina muutosvaatimuksina tai naurettavavana moraaliposeerauksena, joka on järkevän ja konkreettisen toiminnan vastakohta
Kestävyysmurros tuo ihmisten elämään konkreettisia ja näkyviä muutoksia, joista osa on ikäviä, osa iloisia. Tätä kuvataan kestävyyssiirtymän ja kestävyysmurroksen käsitteillä (SYKE 2021). vsk. Pelko aktiivisen ja tehoavan ilmastopolitiikan välittömistä haitoista voi olla voimakkaampi kuin odo. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi turpeen, bensiinin ja kerosiinin polton lopettamista ilman että puun polttoa ainakaan lisätään. Tämä on hinta, joka hyvän elämän mahdollisuuksien säilymisestä on maksettava. Joitakin omaisuuseriä pitää alaskirjata, kokonaisia elinkeinoja lopettaa, investointeja uudelleensuunnata ja ajattelutapoja muuttaa perinpohjaisesti. Keskeisten tavoitteiden riittävän ripeä toteuttaminen tuottaa yhteiskunnallisia murtumia, joista jotkut ovat hyvinkin kipeitä. Ilmastonmuutos on ilmeisin esimerkki ongelmasta, jonka aiheuttamia haittoja ei enää voida kokonaan estää, ja jonka pahimpien riskien torjuminen vaatii yhteiskunnan nykyisiä rakenteita tietoisesti murtavia muutoksia niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Nämä lisäävät entisestään kritiikkiä ja vaikeuttavat tarvittavien toimenpiteiden tekemistä. Kun poliitikot kuuntelevat sekä pitkälle tulevaisuuteen katsovia kestävyystutkijoita ja aktivisteja että nykyhetken hyvinvoinnistaan huolestuneita kansalaisia ja eturyhmiä, seurauksena on herkästi poukkoilevia ja epäjohdonmukaisia päätöksiä. 51 suin päin rynnätä niiden ratkaisijaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Tutkitun tiedon perusteella globaalien kestävyystavoitteiden toteutuksella on kiistämättömästi kiire. Murroksen käsite korostaa myös lisääntyvää epävarmuutta: kenelläkään ei ole täysin varmaa tietoa siitä, mihin suuntaan murros etenee. Kestävyysmurroksen todennäköisin vaihtoehto ei ole asioiden jatkuminen ennallaan, vaan hallitsemattomien romahdusten sarjan käynnistyminen. Murroksen käsitteellä halutaan korostaa sitä, että vähittäinen muutos jatkuvan parantamisen taktiikalla ei enää riitä. Siirtymä painottaa sitä, että yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen on siirryttävä laaja-alaisesti ja nopeasti nykyisestä poikkeavaan tilaan
Kestävyysmurroksen nopean toteuttamisen koettuja esteitä.. 52 tukset kauempana odottavista hyödyistä. ” Kestävyyskipuilulle yliherkistynyt yhteiskunta ei kykene riuskaan toimintaan. Erilaisia kestävyystoimien esteitä voidaan hahmottaa nelikenttään, joka kuvaa pystysuunnassa suhtautumistamme tekemiseen ja vaakasuunnassa tavoitteisiin (Kuvio 1). Tutkimustiedon lisääntymisen ansiosta puuttuva tai liian epävarma tieto on kuitenkin enää vain harvoin uskottava peruste lykätä esimerkiksi ilmastotoimia. Ihmiset voivat toimia lyhytnäköisesti silloinkin, kun tietävät faktat ja periaatteessa haluavat toimia oikein. Riittävää hyväksyntää kestävän kehityksen politiikalle on silti vaikea saada. Kuvio 1. Hallinnon haasteena on paljon muutakin kuin väärinkäsitysten ja valheiden peittoaminen tieteellisesti pätevällä tiedolla. Silloinkin, kun nykyhetken haitat jäävät kokonaisuudessaan paljon vähäisemmiksi kuin pitkän aikavälin hyödyt, ne voivat kohdistua kohtuuttoman paljon tiettyyn ihmisryhmään. vsk. Kestävyyssiirtymään tai -murrokseen liittyvät harhaluulot ja väärinkäsitykset ovat yleisiä ja myös muutostarpeita vähätteleviä tai kustannuksia paisuttelevia valheita levitetään tarkoitushakuisesti (Käyhkö 2006; Lamb ym. Vetkuttelijat voivat vedota myös varman tiedon puutteeseen. Tämän takia on hahmotettu reilua siirtymää, jossa yhteiskunta antaa erityistukea kestävyystoimenpiteistä pahiten nyt kärsiville. Nämä syyt summautuvat erilaisina yhdistelminä kestävyyden kipupisteeksi, joka pahimmillaan kroonistuu ja rampauttaa yhteiskunnan kyvyn tehokkaaseen toimintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. 2020)
/ ! !. vsk. Maailmanmestaruuskin voidaan saavuttaa huonolla tuloksella tai luonnonvarojen riistokäyttöön perustuvan dopingin siivittämänä. Toimettomuutta selittää myös kyvyttömyys nähdä vanhoista päätöksistä johtuvia polkuriippuvuuksia. Urbaaniympäristöissä, sisätiloissa ja virtuaalimaailmoissa kasvatetuille ihmisille luonnonhiljainen erämaa, monimuotoinen luonto ja valosaasteeton yötaivas ovat outoja ja ehkä pelottaviakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kuten covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, pitkäkestoiset ympäristömuutokset on liian helppo työntää päivänpolitiikassa alituisesti esiin nousevien akuuttien pulmien taakse. Tämän ajattelutavan mukaan teemme tällä hetkellä jo tarpeeksi ja vaikeilta tuntuviin lisätoimiin voidaan tarvittaessa ryhtyä joskus tulevaisuudessa. Teemme jo tarpeeksi Syyllistämisen vastinpari on uhriutuminen, jossa vaatimuksia lisätoimista pidetään kohtuuttomina. Esimerkiksi vallanhimoisen itsevaltiaan aloittama sota voi vaikuttaa pätevältä syyltä jättää ilmastopolitiikka vähemmälle huomiolle, vaikka sekä sodan että ilmastonmuutoksen taustalta löytyy energiapoliittinen kamppailu fossiilisten polttoaineiden tuomista taloudellisista voitoista. Ratkaisuja ei haeta, jos ongelmia ei tunnisteta tai pidetä aidosti vakavina ja välitöntä toimintaa vaativina. Tällaisen kokemuksellisen perustason muutoksen takia varsinkin vaatimukset luonnonympäristön laadun parantamiseksi voivat jäädä vaimeiksi. Nykyisiä toimintatapoja pidetään kyseenalaistamattomina luonnonlakeina, joista ei osata irtautua sil. Kansallisella tasolla voidaan korostaa, että monissa kansainvälisissä ympäristöja kestävyysvertailuissa Suomi loistaa kärkisijoilla. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa suomalaisten päästöillä ei siten olisi merkitystä, koska Kiina, Yhdysvallat tai joku muu suuri toimija tupruttaa päästöjä monin verroin. Toisenlainen syy kestävyystoimien puutteelle on se, että hyvästä ympäristöstä on monia erilaisia käsityksiä. Ongelmat kuitenkin kietoutuvat toisiinsa. Omaa haluttomuutta lisätoimiin voidaan puolustaa myös syyllistämällä muita. . Tosiasiassa suomalaisten henkeä kohden laskettu ympäristökuormitus on useimmilla mittareilla mitattuna suuri, erityisesti kun huomioidaan, että iso osa kulutuksemme ympäristöhaitoista jää niihin maihin, joissa tuontitavarat tuotetaan. Tällainen suomalaiskansallinen vähättelyn logiikka toimisi vain, jos hyväksyimme myös sen, että isojen valtioiden päästöt muuttuisivat mitättömiksi, kunhan nämä maat oivaltaisivat jakaa väestönsä pieniin 5,5 miljoonan ihmisen ryhmiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suoriutuisimme jo ylivertaisesti, tai edes riittävän hyvin. 53 Toimille ei nähdä tarvetta Ilmeisin syy kestämättömän kehityksen jatkumiselle on silmien sulkeminen ongelmilta. Maamme pieni koko ja vähäväkisyys on usein esitetyn väitteen mukaan peruste sille, ettei meidän tarvitsisi tehdä enempää. Ihmiset tottuvat herkästi vähittäiseen ympäristönsä laadun heikkenemiseen ja alkavat pitää huonolaatuistakin ympäristöä tavanomaisena tai jopa hyvälaatuisena
On totta, että ekologisten kynnysarvojen ylittyminen voi johtaa pysäyttämättöminä vyöryviin katastrofeihin. Lannistuminen ei silti ole perusteltua. Paljon voidaan tehdä, vaikkei entiseen voi palata eikä aivan täydellisiä ratkaisuja löydy. Osa meneillään olevista ympäristömuutoksista on palautumattomia, eikä esimerkiksi sukupuuton kynnysarvon ylittänyttä lajia saada enää takaisin. Kestävyyskysymysten verkostomainen ja hankalasti hahmotettava yhteenkytkeytyvyys on sekä uhka että mahdollisuus. Tavoitteet ovat saavuttamattomissa Ympäristötieto tuottaa kiistämättömästi tuskaa. Nykyisten tekniikoiden ja käytäntöjen vähittäistä tehostamista voidaan pitää riittävänä ratkaisuna, ilman että tarpeiden lisääntymistä ja kokonaiskulutuksen kasvua pitäisi kyseenalaistaa. Heiveröisten näennäistoimien riski on todellinen. Yllättävän monet haluavat esimerkiksi edelleen ostaa bensiinipolttomoottorilla toimivan uuden auton, syödä epäterveellisen paljon lihaa tai lentää tapaamiseen ulkomaille. Muuten käy kuin tavoiteltaessa Suomen luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämistä. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että on myös mahdollista löytää vipuvarsia, joilla kehitys pyöräytetään monivaikutteisesti parempaan suuntaan. vsk. Toiveikkuutta tarvitaan kunnianhimoisten tavoitteiden muotoilussa ja tulevaisuutta koskevissa julkilausumissa, mutta toiveiden on myös jalkauduttava toiminnaksi. Ympäristöongelmat ahdistavat ja synnyttävät jopa niin murskaavaa toivottomuutta, että kestävyyden tavoittamista pidetään ylivoimaisena. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. 54 loinkaan, kun muutostarve on ilmeinen ja uusia vaihtoehtoja olisi jo tarjolla. Tiedämme kuitenkin hyvin, ettei kokonaisvaltaisen kriisin ratkaisuun riitä (. Hyvät esimerkit voivat tuudittaa liialliseen tyytyväisyyteen ja helpot ratkaisut voivat olla tehottomia. Tätä tavoitetta on tyydytty siirtämään epäonnistumisten jälkeen eteenpäin vuosikymmen kerrallaan, ensin tavoitevuosi oli 2010, sitten 2020 ja nyt 2030. Kestävyystutkimuksen pohjalta tarvitaan rajujakin konkreettisia päätöksiä ja niiden määrätietoista toteutusta juuri nyt. Huomio voi kiinnittyä vaikkapa isojen tehtaiden päästövähennyksiin tai yksittäisten ympäristömyrkkyjen käyttökieltoihin. Markkinoiden näkymätön käsi ei kuitenkaan tartu kestävyyden vipuvarteen, ellei politiikka sitä määrätietoisesti ohjaa esimerkiksi ulkoisvaikutusten hinnoittelulla ja mainonnan sääntelyllä. Tavoitteet toteutuvat melkein itsestään Lamaannuttavan toivottomuuden vastinpari on ylioptimistinen toiveikkuus. Pelkkä lisäselvitysten tekeminen tai yhä uusien strategioiden muotoilu ei riitä
Tällainen harkittu viivyttely on syytä erottaa kestävyysvetkuttelusta. netn.fi/files/netn306.pdf Lamb, W., Mattioli, G., Levi, S., ym. Global Sustainability 3: E17. ”En minä, mutta muut!”: EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä. https://doi.org/ 10.1017/sus.2020.13 SYKE 2021. https://netn.fi/sites/www. Alue ja Ympäristö, 50(2): 136–153. https://doi.org/10.30663/ay.102426 Käyhkö, J. (2006). http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-11-5440-9 Kirjoitus pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa (22.2.2022) ilmestyneeseen kirjoitukseen sekä ORSI-hankkeen (www.ecowelfare) tuloksiin ja Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin (www.kestavyyspaneeli.fi) yhteenvetoihin.. vsk. (2021). Vetkuttelun seurauksena ratkaisut voivat muuttua entistä hankalammiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Perusteettoman kestävyysvetkuttelun eri muodot on syytä tunnistaa, jotta tarvittavat toimet saadaan toteutettua ajallaan ja tehokkaasti. Kun helposti poimittavat hedelmät on hyödynnetty, pitää ympäristönsuojelussakin ryhtyä etsimään vaikeampia, mutta välttämättömiä ratkaisuja. (2020). Niin & Näin 13(3): 39–45. Tiede ja päätöksenteko ympäristökysymyksissä. 55 edistys yhdellä kapealla osa-alueella. Kirjallisuus Käppi, M., Tuunanen, S., Näyhä, A., & Kotiaho, J. Discourses of climate delay. Joskus on tarpeen ottaa harkittu aikalisä riskien ja mahdollisuuksien arviointiin, uuden tekniikan kehittämiseen tai tietoisuuden lisäämiseen ja sosiaalisen hyväksynnän rakentamiseen. On kestävyysmurroksen aika. Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief 9.12.2021
Hankkeen virallinen nimi oli Ympäristöterveysvalvonnan kehittämisprojekti Oulun läänin eteläosassa. Sosiaalija terveysministeriöön Ympäristö ja Terveys-lehden kautta Yterva-hankkeen jälkeen tarvittiin sosiaalija terveysministeriössä henkilöä, joka lähtee viemään hankkeessa kehitettyjä ideoita eteenpäin ja ohjaamaan kenttää. 56 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa kehittämään Jari Keinänen valittiin projektipäälliköksi Yterva-hankkeeseen, joka toteutettiin vuosina 1998–1999. ”Hanke oli siis erittäin hyödyllinen ja sen tulokset vaikuttivat merkittävästi siihen kehitykseen, mikä ympäristöterveydenhuollossa on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen”, Keinänen muistelee. Projektin tavoitteena oli lisätä kuntien välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollossa ja laatia malleja valvontakohteiden riskinarviointiin, valvontaohjelmien laatimiseen sekä ympäristöterveysvalvonnan laatujärjestelmiin. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO TUTUKSI. Ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi Raahen seudun kansanterveystyön kuntayhtymästä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Raahen lukiosta ja opiskeli Kuopion yliopistossa ympäristöhygieenikoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. ”Sosiaalija terveysministeriössä ei ollut mahdollista perustaa virkaa asiaa edistämään, joten silloinen ympäristöterveysasioissa vastaava johtaja Risto Aurola Tapio Välikylä Jari Keinänen – luonnetta ja lujuutta Jari Keinänen on kotoisin Pattijoelta, nykyisestä Raahesta. Ympäristöterveydenhuolto oli vielä 1980-luvulla usein varsin pienien paikallisten yksiköiden vastuulla. vsk. Eräs hanke, jossa pohjustettiin ympäristöterveydenhuollon tehtävien yhdistämistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, oli Yterva-hanke Oulun läänin eteläosassa. Keinänen on edelleen samassa talossa, tällä hetkellä Turvallisuus ja terveysosastolla Hyvinvoinnin ja terveyden suojelu -yksikön johtajana. Jari Keinänen valittiin projektin vetäjäksi, ja sieltä hän siirtyi sosiaalija terveysministeriöön vuoden 2000 alussa ensin asiantuntijaksi ja myöhemmin samana vuonna ylitarkastajan virkaan
vsk. Hanke sinällään lisäsi kuntien välistä yhteistyötä vapaaehtoiselta pohjalta runsaasti, mutta tarve yhteistyön lisäämiseen oli ilmeinen, mistä johtuen vuonna 2009 säädettiin laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta, mikä käytännössä pakotti kaikki kunnat yhteistyöhön ainakin siten, että yhteistoiminta-alueella työskentelee vähintään 10 htv:ta ympäristöterveydenhuollossa. Myöhemmin ministeriöön perustettiin ylitarkastajan virka, jonka tehtävänkuvaan kirjattiin osaltaan ympäristöterveydenhuollon kehittäminen ja osaltaan talousja uimavedenveden laatuun liittyvän lainsäädännön valmistelu. Johtajaksi vuonna 2009 Vuonna 2007 virkanimike muuttui neuvottelevaksi virkamieheksi ja myös vastuualuetta laajennettiin. • Hankkeen aikana valmisteltiin malli ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmästä. Vuonna 2009 Aurola jäi eläkkeelle, joten ympäristöterveysyksikön johtajan paikka tuli avoimeksi. Hakijajoukko oli ansioitunut, mutta olin jälleen onnekas ja minut nimitettiin ympäristöterveysyksikön johtajaksi syyskuussa vuonna 2009.” Jari Keinänen.. Malli sisälsi valvontakohteiden riskinarvioinnin, tarkastusohjeet, näytteenotto-ohjeet, valvontaohjelman, prosessikaaviot jne. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. sen yhteydessä silloisen yksikön johtajan Risto Aurolan ensimmäiseksi sijaiseksi yksikön johtotehtävissä. Malli on toiminut pohjana monien kuntien laatujärjestelmätyössä sekä myös keskusvirastojen ohjeistuksessa koskien ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmää. ”Merkittävintä tulevaisuuteni kannalta varmaan oli, että minut nimettiin nimitykYterva-hanke johti joko suoraan tai välillisesti ympäristöterveydenhuollossa moniin muutoksiin: • Kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä hankkeessa luotu pohja ja esimerkit johtivat siihen, että sosiaalija terveysministeriössä käynnistettiin virallinen hanke kuntien välisen yhteistoiminnan lisäämisestä ympäristöterveydenhuollossa. 57 palkkasi minut konsultiksi ministeriöön vuodeksi, tuolloin elettiin vuotta 2000. Konsulttipalvelu hankittiin Ympäristö ja Terveys-lehdeltä. Olin onnekas ja minut valittiin tuohon virkaan toukokuussa 2000 ja siihen loppui minun konsultin urani”, Keinänen toteaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. On myös mahdollista, että hyvinvointialue ottaa sopimuksella hoitaakseen ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Jos ympäristöterveydenhuolto ei ole kiinni tällä hetkellä sotessa, ei tarvitse välttämättä tehdä mitään muutoksia järjestämisen suhteen. Pandemiasta huolimatta hallintoa kehitetään Koronapandemia on työllistänyt sosiaalija terveysministeriötä parin vuoden ajan. Hyvinvointialueuudistus etenee kuitenkin pandemiasta huolimatta ja vastavalitut aluevaltuustot aloittivat toimintansa 1.3.2022. Ilmeisesti näin toimitaan vain Pohjois-Karjalassa.” ”Lisäksi parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että ympäristöterveydenhuolto siirrettäisiin hyvinvointialueille vuoden 2026 alusta. 58 Tehtäväkuva tänään Vuosien mittaan sosiaalija terveysministeriössä on tapahtunut monta organisaatiouudistusta, jotka ovat muuttaneet ministeriön organisaatiota ja vastuualueita. Tämä edellyttäisi kuitenkin seuraavan hallituksen vahvistuksen ennen toimeenpanoa.” Sosiaalija terveysministeriöllä vastuu terveydensuojelusta Sosiaalija terveysministeriö vastaa sosiaalija terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta. Yksikön johtaja on Jari Keinänen. vsk. ”Olen edelleen yksikön johtaja, mutta yksikköni tehtäviin kuuluu tällä hetkellä ympäristöterveysasioiden lisäksi väkivallan ehkäiseminen, kodinja vapaa-ajan tapaturmien ehkäiseminen, rikosja riita-asioiden sovittelu, päihdeja riippuvuusasiat (alkoholi-, tupakkaja huumausainelainsääntö, rahapelihaittojen ehkäisy sekä ehkäisevä päihdetyö) ja tartuntatautinen vastustaminen”, Keinänen summaa. Ympäristöterveydenhuolto ei siirry hyvinvointialueille, ja jos ympäristöterveydenhuolto on ollut osa sotea, se pitää irrottaa siitä. ”Sote-uudistus vaikuttaa epäsuorasti joidenkin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden toimintaan. Ministeriön organisaatiokaaviosta löytyy myös Turvallisuus ja terveys -osasto ja sen alainen Hyvinvoinnin ja terveyden suojelun -yksikkö
vsk. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta: www.syke.fi > Julkaisut > SYKEn julkaisut ISSUUssa. Suomen ympäristökeskuksen esite, Suomen jätealan kehitys lukuina. YM Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma esittää toimet jätteen määrän vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Jätesuunnitelmassa esitetään myös yksityiskohtaiset tavoitteet vuoteen 2027 yhdyskuntajätteiden, pakkausjätteiden, kertakäyttömuovin, biohajoavien jätteiden, sähköja elektroniikkalaiteromun ja rakentamisen jätteiden vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumista seurataan Suomen ympäristökeskuksen laatimilla mittareilla. Siinä esitetään, millainen kiertotalousyhteiskunnan tulisi olla vuonna 2030 sekä mitä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden tulisi tehdä, jotta tähän päästäisiin. Kiertotaloudessa tuotteet ovat kestäviä, ajattomia, huollettavia ja korjattavia. Jätesuunnitelmassa onkin ehdotettu toimenpiteitä muun muassa yrityksille ja toimialoille, kuten rakentamisen ja elintarviketuotannon koko ketjulle. Lopuksi on helppo lajitella jätteet, jolloin niiden materiaalit saadaan hyötykäyttöön”, ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari sanoo. Valtionhallinnon on vähennettävä jätteiden määrää ja lisättävä kierrätystä muun muassa taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä vapaaehtoisilla sopimuksilla eri toimialojen kanssa. Suunnitelman yli 100 toimenpiteestä suurin osa on valtionhallinnon vastuulla. Valtion on vähennettävä jätteen määrää myös omassa toiminnassaan, esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä rajoittamalla. Esimerkiksi yritysten tulisi lisätä viestintää lajittelukäytännöistä työtekijöilleen. 59 Valtioneuvosto on hyväksynyt 24.3.2022 valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2027. ”Rakennamme jätesuunnitelmalla tietä kertakäyttökulutuksesta kohti kiertotaloutta. Esite on tehty Suomen ympäristökeskuksen Circwaste-hankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Yksin valtionhallinnon toimilla ei tavoitteita voida saavuttaa. Seurantaindikaattoreista on laadittu esite ”Suomen jätealan kehitys numeroina”, josta saa uusimmat tiedot muun muassa jätemääristä sekä jätteiden kierrätysasteesta ja käsittelystä. Lisäksi tarvitaan toimia koko tuotanto-, kulutusja jätehuoltoketjussa, kansalaisista yrityksiin. Tarpeellisia tavaroita voi vuokrata, jakaa tai hankkia käytettynä ja käyttää tavarat loppuun
Asiasta kiinnostunut löytää koko aineiston järjestäjän, Sisäilmayhdistyksen, sivuilta www.sisailmayhdistys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. 60 Esko Kukkonen Sisäilmaston asiat pysyvät tärkeinä Maaliskuun puolivälissä on sisäilmaston asioista kiinnostunut väki jo vuosia kokoontunut – aiemmin Dipoliin, nykyisin Messukeskukseen – perehtymään alan tutkimuksen nykytilaan. Kuva: Jyri Laitinen.. Esityksiä oli kaikkiaan noin sata, mikä osoittaa, että ala kiinnostaa edelleen tutkijoita. Osanottajia oli paikalla noin 600, ja vastaava määrä ihmisiä seurasi sitä nykyaikaisesti verkon kautta. Seminaarijulkaisussakin on sivuja lähes 400, tässä artikkelissa on vain eräitä poimintoja. Pari viime vuotta tilaisuus on järjestetty vain netissä, mutta tänä vuonna koronatilanteen helpottaessa oli tullut jälleen aika kokoontua paikan päälle
61 T ilaisuus alkoi hyvin ajankohtaisella aiheella, meitä kiusanneella pandemialla, koronalla. EU:n työ on hidasta, joten omaa luokitusta voidaan tarvita vielä pitkään. Työ on vaikeaa, sillä vaatimustasot ja käsityksetkin vaihtelevat eri maissa. Hyvärinen kertoi ohjelman tuloksista viime vuosilta. Näiden vaatimukset poikkeavat jossain määrin omista vaatimuksistamme, eikä niissä yhdessäkään ole mukana hajutestejä. Ohjelmasta ja sen tuloksista saa lisätietoja mm. Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta esitti, että näihin mataliin ääneksiin tulee Kuva: Jyri Laitinen.. Tärkeää on saada kaikille asianosaisille riittävästi oikeaa tietoa ja saada hyvät ja oikeat käytännöt leviämään laajalti, etenkin kuntiin, ongelmallisten sisäilmatilanteiden selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Luokituksen piirissä on jo tuhansia rakennusmateriaaleja, eli lähes koko talo voidaan rakentaa näistä luokitelluista tuotteista. aerosolien kautta, on ilmanvaihdolla ja sen suuruudella paljon vaikutusta. Siitä ja koronan nykytilanteesta kertoi THL:n ylilääkäri Otto Helve. Sen osalta meillä Suomessa on saatu hyviä tuloksia vapaaehtoisen M 1 luokituksen avulla, jossa testataan materiaali kemiallisesti ja hajujen suhteen. Siksi sitä on koko ajan kehitettävä paremmaksi ja vastaamaan hyvin tulevia yhtenäisiä vaatimuksia, korosti Leino. Suomessa on menossa myös laajoja ohjelmia sisäilmaston tilan parantamiseksi. Infraääniin myös huomiota Kaikissa nykyisissä melua koskevissa säädöksissä käsitellään vain taajuudeltaan 20–2000 Hz olevia värähtelyjä, jotka kuullaan äänenä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä EU:n piirissä tavoitellaan virallisempaa eurooppalaista luokitusta. Tuo luokitus on ollut käytössä jo yli 20 vuotta Sisäilmayhdistyksen ja Rakennustietosäätiön voimin. Näistä merkittävin lienee kansallinen sisäilmaja terveysohjelma, jota vetää THL:n Anne Hyvärinen. Matalampiin alle 20 Hz:n taajuuksiin ei nykyisin ole kiinnitetty paljonkaan huomiota. Sen leviämiseen sisätiloissa, varsinkin ns. Materiaalit kuntoon Katri Leino Rakennustietosäätiöstä kertoi rakennusmateriaalien haitallisista päästöistä. Haastetta siis riittää. Monivuotinen ohjelma jatkuu, ja vuonna 2023 toteutetaan sen tulosten väliarviointi. Ohjelmassa on mukana useita tutkimuslaitoksia ja alan yhdistyksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. nettisivuilta www.thl.fi/sisailmaohjelma. Vastaavia vapaaehtoisia luokituksia, kuten meidän M 1, on käytössä joissain maissa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa. Hän korosti näiden sisäympäristökysymysten olevan tärkeitä myös koronan, kuten muidenkin vastaavien tautien leviämisen estämiselle. Ne tuntuvat kehossa lähinnä tärähtelynä ja värinänä
Nyt Senaatti-kiinteistöt on tutkinut asiaa käytännössä. Valviran edustajan kertoman mukaan tätä jo harkitaan. Toukokuussa 2022 istutetaan Forssan Saarelantielle 100 mäntyä. Nykysäännökset eivät koske tällaisia matalia taajuuksia, mutta Hongiston mukaan tarvetta niiden muuttamiselle on. Näiden kasviseinien ei todettu muuttavan mitään olosuhteita merkittävästi. Monesta rakennuksesta, joissa tällaisia kasviseiniä oli, mitattiin sisäilman olosuhteita ja pitoisuuksia. Kasviseinät eivät paranna sisäilmaa Hyvin mielenkiintoinen esitys oli Senaattikiinteistöjen Emilia Rainetojan selvitys aktiiviviherseinien vaikutuksesta sisätilojen ilmanlaatuun. Tutkimusta on referoitu myös tässä lehdessä. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Jo pari vuotta sitten ilmestyi amerikkalainen tutkimus, jossa osoitettiin, että kasviseinien aiemmat koeolosuhteissa saadut myönteiset vaikutukset eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Pahinta on, korosti Hongisto, että vaikka tuollainen tuulivoimalan ääni ei olisikaan itsessään kovin haitallinen, niin on todettu tapahtuvan ns. Niitähän on jo monta vuotta myyty vedoten sisäilman laatua parantaviin vaikutuksiin. vsk. Niitä syntyy asunnoissa esimerkiksi kodinkoneista, mutta myös lisääntynyt tuulivoiman käyttö on tässä ilmeinen uhka. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Seminaarissa käsiteltiin myös monia muita aiheita hiukkasista mikrobeihin ja ilmanvaihdosta homekoirien käyttöön. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. nosebo-ilmiön, jolloin jo tietoisuus matalasta äänestä voi aiheuttaa ongelmia. Lisää aiheista löytyy verkkosivuilta: sisailmayhdistys.fi great Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Ainoastaan suhteellinen kosteus oli tällöin hieman (1–2 %) suurempi. 62 kiinnittää nykyistä enemmän huomiota
”Sovellus mahdollistaa useiden parametrien tarkastelun samanaikaisesti, jonka lisäksi sillä voi tarkastella itse määrittelemän aikavälin trendikaavioita mobiilin näytöllä ja käyttää GrayWolfLive-tietoja myös pilvipalvelusta”, Petri toteaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Sovellusta on nyt mahdollista kokeilla myös demoversion avulla. Demoversiolla saa hyvän käsityksen anturista ja sen antamista mahdollisuuksista. Älypuhelin korvaa sen kokonaan. Graywolf hyödyntää myös todella innovatiivisesti älypuhelimesta jo löytyviä luotettavia toimintoja”, Petri painottaa. Asiakkaiden antamien palautteiden perusteella tuotteita on kehitetty koko ajan eteenpäin, ja nyt asiakkaiden toiveisiin on jälleen vastattu. Sovellus mahdollistaa myös tehokkaan ja luotettavan dokumentoinnin. ”Se on tässä se erityinen piirre. ”Puhelimen avulla on tosi näppärää lisätä vaikkapa valokuvia tai tekstiä tai tehdä jopa äänimuistiinpanoja suoraan datatiedostoihin. Mobiililla voi korvata Graywolfin AdvanseSensoPron, jonka hinta on muutamia tuhansia. Uusi teknologia ja mobiilisovellus mahdollistavat sen, että erityistä – joskus hyvinkin kallista – dataloggeria ei enää tarvita. Vaihdettavat anturit vähentävät tarvetta hankkia muita kalliita instrumentteja”, selostaa MIPin Petri Karjalainen. Saatavilla on nyt älykäs uuden sukupolven mittalaite sisäilman laadun, TVOC-päästöjen ja myrkyllisten kaasujen mittaukseen sekä maksuton WolfSensemobiilisovellus, joka on saatavilla sekä Applen että Googlen sovelluskaupasta.. 63 ”Tämä on ainutlaatuinen, monikäyttöinen uuden sukupolven mittausanturi. ”Voit halutessasi muuntaa mobiilisi hyvinkin edistyneiden sisäilmatietojen kirjauslaitteeksi. Dokumentointi ei ole ikinä ollut helpompaa”, Petri toteaa. Siinä on helposti vaihdettavat sensorit, joilla voi kätevästi mitata sisäilman laatua. vsk. MIP Electronics Oy Uuden sukupolven mittauslaite ja WolfSensemobiilisovellus sisäilman laadun mittaamiseen Graywolf Sensing Solutions on muuttanut mittaamisen maailmaa jo yli 20 vuoden ajan. Plug and Play -tyyppisiä sensoreita on saatavilla yli 25 parametrin mittaamiseen: älykkäät ja erittäin tarkat sensorit mittaavat muun muassa TVOC-pitoisuudet, hiilidioksidin, CO, O 3 , NO 2 , NH 3 , O 2 , H 2 S, HCl, H 2 ja ClO 2 -pitoisuudet sekä paljon muita. Tietoja voi tarkastella reaaliaikaisesti, merkitä niitä ja jakaa tiedot vaivattomasti muillekin laitteille, hyödyntäen puhelimessa olevia valmiita toimintoja”, hän jatkaa
64 Keijo Houhala (TkT), lupaja valvontatoimialan johtaja (ympäristöpäällikkö) Heinolan kaupunki Anne-Kaarina Lyytinen (FM), ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Organisaation ja palvelujen arvo asiakkaalle – lisäarvoa asukasja asiakaslähtöisyyden ymmärtämisestä Käsittelemme artikkelissa organisaation sisäisten ja ulkoisten asiakasprosessien yhteyttä asiakasarvon luomiseen, josta myös parempi asiakaskokemus, osaamisen jakaminen ja henkilöstön tyytyväisyys muodostuvat. Organisaatio muuntaa lainsäädännön tehtäviä palveluiksi asukkaille ja asiakkaille. Kehittämisnäkemykset kohdistuvat sisäisten ja ulkoisten prosessien laadullisten lähtökohtien ymmärtämiseen sekä asiakaslähtöisen arvonmuodostuksen tekemiseen näkyväksi asiakkaille, valtionhallinnolle ja organisaatiolle itselleen. Kuva: Pixabay.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Arvioimme havaintojemme perusteella tarvittavien kehityskohteiden ja palvelujen parantamisen edellytyksiä viranomaispalvelujen ekosysteemiverkostoissa, ja mitä kehittäminen edellyttää viranomaispalveluilta
tartuntatautilaki). Kehittämistä ja uudistamista vaadittaisiin myös omien sisäisten asiakkuuksien hallinnassa. vsk. Samalla viranomaiset voivat toteuttaa kustannustehokkaammin laadukkaampaa ja monipuolisempaa valvontapalvelua, kun hyödynnetään tilannekuvia. Valvonnassa havaitut yksittäiset rikkeet ilmentävätkin enemmän sääntelyyn liittyvää moraalista toimintakulttuuria ja vastuullisuutta kuin suoraan riskija laatumerkityksiä. Hallintokeskeisyys ja sen lähtökohdista rakennetut viranomaiskäytännöt eivät tunnista organisaatioiden ulkopuolisia tarpeita. Lainsäädännön täytäntöönpanossa tulee tunnistaa viranomaisvalvonnan tavoittamat asiakkaat ja valvonnan ulkopuolelle jäävien toimijoiden joukko. Digitaaliset palvelut auttavat asiakashallinnan, dokumentaation ja paikkatiedon hyödyntämisessä, jota valtio palvelujen kehittämisessä tavoittelee. Puutteita esiintyy myös asiakaslähtöisyyden ja viranomaistoiminnan keskinäisten käsitteiden määritelmissä. Monissa yhteyksissä hoidetaan vain lakisääteisiä tehtäviä, vaikka asukkaat ja asiakkaat tarvitsisivat asiakaslähtöisiä palveluja. Tarvitaan toimialakohtaisia tilannearvioita ja niistä johdettuja skenaarioita, joista valvontakeinojen valinnoilla saadaan läpinäkyvä käsitys valvonnan arkivaikutuksista. Viranomaiset käsittelevät paljon yksittäisiä tutkimustuloksia, joita hyödyntämällä saadaan yksityiskohtaisempi tilannekuva ympäristön tilasta. Tähän kannattaa kohdistaa keskitetysti resursseja. Valvonnan ja luvituksen vaikuttavuudet, kuten oikeusvarmuus, riskit ja asiakasarvo, pitää tuoda paremmin esille asiakaslähtöisiä arkipalveluja kehittämällä. Siinä yhdistetään asiakasnäkökulmat sekä toiminnasta tunnistetut ja tiedetyt riskit. Läpinäkyvät keinot mahdollistavat resurssi-, prosessi-, tuotosja seurausarviot, kun ne ovat julkisesti näkyvissä, valvontasuunnitelmiin kirjattuna ja skenaarioina tarkasteltavissa. Osalliset vaativat hyvää vuoropuhelua ja ennakoivaa tiedontuottamista erilaisten mahdollisuuksien sekä vaihtoehtojen toteuttamiseksi. Näistä syistä on tarpeellista määritellä käsitteet, toimintatavat ja suhde asiakkaisiin niin lähikuin digitaalisten palvelujen uudistamisen yhteydessä. Viranomaiset tunnistavat suhteellisen vähän asiakkaiden tarpeita ja arvonmuodostuksen merkitystä. Tämä voi vaikuttaa kohtaamiskokemuksiin ja luottamukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Vasta silloin nähdään toiminnan laatu ja laajuus sekä yhteys toimialalle asetettuihin vaatimuksiin. Paikkatiedot ja avointen tietoaineistojen hyödyntäminen avaavat asiakkaille aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet toimia lupaja valvontakriteereiden mukaisesti. Yhteiset tietoaineistot ja paikkatiedon merkitys sekä toimijoiden reaaliprosessien tuottamien tietovirtojen hyödyntäminen muuallakin kuin ilmanlaadun seurannassa, pitää saada arkikäytännöksi. 65 V iranomaisen tehtävä on muodostaa tasapainoinen kokonaiskuva lainsäädännön tavoitteista. Valvonnan laatuajattelun tuleekin perustua tavoitteiden edistämiseen, epäkohtiin puuttumiseen ja riskejä poistaviin toimintamalleihin.. Samalla, kun viranomaispalveluja muokataan aikaja paikkariippumattomiksi, on otettava käyttöön digitaalisia palveluja vuorovaikutuskanavia täydentämään perinteistä asiakaspalvelua. Ympäristöasioissa limittyvät rakennetun ja luonnon ympäristön vaatimukset asukkaiden elämän ja yritysten tarpeiden kanssa. Vaikuttavuutta voidaan kasvattaa muodostamalla yhteisiä monikanavaisia ja asiakastarpeiden mukaisia palveluja. OECD:n hyvän valvonnan kriteeristö ohjaa valvontaa huomioimaan asukasja asiakaslähtöisyyttä, muun muassa riskejä poistamalla ja hyötyjä korostaen. Sääntelyn merkityksiä arvioidaan asiakaslähtöisesti, mutta muutoksessa olevien tilanteiden ja toimintaympäristön tilannekuvaan suhteutettuna (esim
Yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen ja roolin erilaisuus pitää tunnistaa, koska yritysten menestys edellyttää markkinaehtoisesti kasvavaa asiakastyytyväisyyttä sekä palvelujen suosittelua ja asiakasuskollisuutta. Viranomaistyön palveluja asiantuntijaosaaminen on yksilöillä ja osaaminen jalostuu vasta organisaatiossa kollektiiviseksi ammattimaisuudeksi (ks. Perinteisten tarkastusten ohella valvontaa toteutetaan asiakirjatarkastuksina, etävalvontana, omavalvonnan tarkistuksina sekä eriasteisilla tehostekeinoilla, joita voivat olla huomautukset, kiellot, määräykset, pakkokeinot, tutkintapyynnöt tai syytteen nostaminen. Vastuullisuus yhdistää sektoreiden rooleja ja työnjakoa, mutta samalla syntyy monimutkaisia ja keskinäissidoksissa olevia arvonmuodostuksen rakenteita. Julkisen sektorin viranomaispalvelu sitä vastoin tarkastelee asiakkaan toimintaedellytyksiä, olosuhteita ja toiminnan hyväksyttävyyttä ilman, että muodostuu riippuvuussuhde asiakkaaseen. 66 Monimutkaisuudesta asiakasarvon tuottamiseen Asiakasarvon tuottamisella on yhteys niin julkiseen palvelutuotantoon kuin yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin. OEDC). Osaamisen yhteys organisaation palveluihin pitää saada esille, hyötykäyttöön ja tukemaan muun muassa suunnittelua, pilotointia ja uudistumista. vsk. Näiden vaatimusten perusteella muodostuvat esimerkiksi lupien käsittelyajat. Tarpeeseen liittyvät useat vaatimukset, niiden synkronoinnit tai priorisoinnit, mutta asiakas ei niitä näe. Asukasja asiakastarpeet voivatkin tulla viranomaiskäsittelyyn substanssilainsäädännön mukaisesti. Lupatai valvonta-asiaan liittyvät tarpeet ovat samanaikaisesti niin tapauskohtaisia kuin rutiiniratkaisuja vaativia. Viranomaistoiminta on monimutkainen vaatimusten verkosto, jota kuvio 1 havainnollistaa. Asiakastarpeet tulevat käsittelyyn yhdestä palvelukanavasta, mutta asiakkaan palvelutarve voi vaatia monen viranomaisen työtä ja yhteistyötä. Valvonnan vastuulla oleva lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää neuvontaa, ohjausta, tarkastuksia, tiedotusta, asioiden ennalta ehkäisemistä, tietojen keräämistä ja analysointia sekä muita valvontatoimenpiteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Kuvio 1. Osaamisen yhteys viranomaispalveluihin.
Suunnittelu muuttuu ennakoivammaksi ja malleista saadaan vaihtoehtoisia. 67 ”Lainsäädännön hallinnoimisesta asiakaslähtöiseksi palveluksi” Organisaation laatutekijöistä arvoa Viranomaispalvelujen yleinen laadukkuus on perustunut ajatukselle, että valvontaohjelmat ja -suunnitelmat sekä laatukäsikirjat ohjaavat paikallisia organisaatioita ministeriöiden substanssiohjauksen ohella. Tietomalleilla havainnollistetaan kokonaisuuksia, jolloin viranomaisvaatimusten ymmärtäminen ohjelma-, kaavoitusja hankesuunnittelussa voidaan nähdä merkitysten mukaisesti. Valvonnalle annetuissa vaatimuksissa edellytetään toimien oikeasuhteisuutta. Kestävä asiakasarvo tarkoittaa osallisten tarpeiden ja näkökulmien prosessoimista hyvinvoinniksi, jolloin tiedon ja osaamisen yhdistämisellä voidaan tuottaa hyvinvointia ja mahdollistaa paikallisille yrityksille kestävää kasvua ja elinvoimaa. Silloin voidaan palvella niin paikallisia asukkaita kuin yritysasiakkaita ja tuetaan vastuullisuuteen pohjautuvia elinvoimaisuuden periaatteita. Hallinnossa toiminnan laatuun kohdistuva intohimo on päättynyt organisaatiokohtaisesti oman vastuualueen ja -vuoron hoitamiseen, ei enää asiakasarvon tuottamiseen. Lupaja valvontavaatimusten oheen ovat tulleet kauppapoliittiset, rahoitukseen, sijoittamiseen ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvät vaatimukset sekä päästökaupan sääntelymekanismit. ”Laadun yhdistäminen asiakasarvon tuottamiseen” Asiakaslähtöinen organisaatio Asiakaslähtöinen organisaatio ymmärtää, että palvelu vastaa asiakastarpeisiin, toimii läpinäkyvästi ja ohjaa asiakasta koko palvelutarpeen ajan tunnistaen viranomaisvaatimusten yhteyden asiakkaan palvelupolkuun. vsk. OECD on listannut yhteiskunnan ydintoimintoja, joilla on suora yhteys terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Vastuullisuusja avoimuusvaatimukset haastavat kokonaisvaltaisesti perinteistä viranomaistehtävien hoitamista. Valvontapalvelun tulee perustua tietoon ja ohjata yhteiskunnan päämääriä pitkällä aikavälillä. Siksi valvontatoimien perusteiden pitää olla todistettavia, vaikutusten todennettavia, tarjota mahdollisuus itseoikaisuun tai korjaaviin toimiin sekä antaa toimijoille vaihtoehtoisia määräyksiä korjata toimintaansa. Hallinnon avoimuus ja yhdessä tekeminen lisäävät vertaisoppimista, jolloin saavutetaan parempia ratkaisuja kaikkien osallisten kannalta ja voidaan reagoida nopeammin muutostilanteisiin ja yhteensovittaa intressejä. Osallisten kipukohtien tunnistus, paikkatiedon mukaan saaminen ja yhteiseen päämäärään eteneminen lisäävät luottamusta, paikallista kykyä ja halua ratkaista vaikeitakin tilanteita. Kaikki tekijät yhdessä edellyttävät viranomaisten palveluilta uudistumista. Yhteisten tietomallien käyttö poistaa myös päällekkäistä toimintaa ja toteutusvaihtoehtojen vertailtavuus paranee. Tarvitaan siis asiakasymmärrystä ja toimintaympäristöanalyysia, että asiakastarpeet, riskit ja hyödyt saadaan näkyviksi ja ennustettavammiksi.. Aktiivinen ja osallistava toimintatapa siirtää painopistettä asukasja asiakastarpeista osallisten yhteiseen arvonluomiseen ja vaihtoehtojen vertailuun. viranomaistoiminnan sisäisenä prosessiajatteluna, jossa palvelujen käyttäjillä tai niiden piiriin joutuvilla ei ole ollut kovinkaan isoa merkitystä. Laatu on nähty organisaation ja ao
Vastaavasti organisaation palvelulupaus on, että organisaatio on yhteensovittanut niin sisäiset kuin asiakohtaiset muut viranomaisvaatimukset palvelutarpeen kannalta. Asiakastarpeet osoittavat organisaatiolle vaatimuksen organisoitua palveluja asiakaslähtöisemmin, jolloin organisoitumista ohjaavat asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja -kanavat. Merkittävässä roolissa on asiakaspalvelu, joka voi tarkoittaa viranomaisneuvotteluja tai asiakohtaista konsultoivaa valvontaotetta. tekijöitä, mahdollisesti molempia. Kuviossa 2 on havainnollistettu tiedolla johtamisen mallia ja sen sisältämiä vaiheita, joissa tarvitaan kaikkia osallisia ja yhteistyötä. Uudistus vaatii organisaatiolta erikoistumista ja kykyä arvioida lopputulosta aina myös asiakkaan kannalta sekä viranomaisratkaisujen varmistamista ainakin yhdeltä kollegalta ennen päätöksentekoa. Tiedolla johtamisen prosessimalli (Helander et al. Silloin asiaKuvio 2. Silloin suora asiakaslupaus on, että viranomaispalvelu poistaa riskejä ja tuottaa lisäarvoa oikeusvarmuudella. 2020; vrt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Viranomaisen toiminta ja rooli on yhteiskunnan yhteisten intressien varmistaminen ja arvon tuottaminen asiakkaille. 68 Organisaatiolla on oltava selvät sisäiset ja ulkoiset palveluprosessit, joilla mallinnetaan asiakastarpeiden mukaiset palvelupolut sekä yhteensovitetaan ne osallisille asetettujen oikeusvarmuusedellytysten toteutumiseksi. OECD 2014).. Toimintatapa vaatii laajempaa tiedolla johtamisen käyttöönottoa viranomaisten välillä esimerkiksi alakohtaista ja kerroksellista paikkatietoa hyödyntämällä sekä aktiivista vuorovaikutusta lisäämällä. Suunnitelmallinen valvonta edellyttää jatkuvaa tiedon tuotantoa ja analyysiä, jotta valvontaa ja avointa vuorovaikutusta osataan kohdistaa kriittisiin pisteisiin. Tehtävä onnistuu riskejä poistamalla ja hyötyjä kasvattamalla, jolloin kielteinenkin päätös sisältää perusteluissa näitä em. Asiakastarpeiden saaminen näkyväksi uudistaa organisaatiota toimimaan itseohjautuvammin, jolloin perinteinen hiearkinen organisaatiomalli muuntuu arjessa toimivaksi ja itseohjautuvaksi asiakaspalveluorganisaatioksi. vsk
Uudet kriteerit ja mittarit rikastavat organisaatioiden talousja suoritemittareita, kun tavoitteita osataan arvioida kokonaisvaltaisemmin. Arvon siirtymisen mittaamiseen tarvitaan laatukriteereitä ja uusia mittareita, jotka tunnistavat osaamisen, palvelukanavien käyttöasteet sekä asiakasja henkilöstötyytyväisyyden. Tavoite saavuKuvio 3. Arvon ja laadun mittaaminen Arvon todentamisen mittarit ovat yhteydessä osaamisen mittaamisen, jotta oikea-aikaisilla palveluilla ohjataan palvelukysyntää, toiminnan virtauksia ja tunnistetaan palveluista saatavat hyödyt. Asiakaslähtöinen organisaatio on dynaaminen kokonaisuus, jonka palvelut ja toiminta mukautuvat asiakastarpeiden perusteella. Mittaaminen ja mittaustulokset edellyttävät kohteen ja ilmiön ymmärtämistä, jolloin tarvitaan kuvion 3 mukaisia kokonaiskuvan ymmärrystä lisääviä mittareita. 69 kasta ohjataan ja neuvotaan ongelmatilanteissa parhaan käytettävissä olevan tiedon ja menetelmien mukaan. Palvelujen toiminnallinen elävyys ja tarvelähtöisyyden tunnistus tai muutosten virrassa eläminen, eivät pyri muuttamaan osallisten rooleja tai vastuita. Kokonaisvaltaista ymmärrystä lisäävät mittarit.. vsk. Viranomainen tunnistaa tehtävänsä ja asiakas hänelle asetetut vaatimukset. Mittaamisen tulee lisätä kohteesta saatavaa ymmärrystä, jotta muuttuvaa ja verkostomaista toimintaa tai toimintaympäristöä voidaan analysoida, johtaa tekemistä ja saavuttaa haluttuja tuloksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Silloin ymmärretään, keille kaikille ollaan tili-, vastuutai raportointivelvollisia ja miten nämä asiat liittyvät lupaja valvontaorganisaatioiden johtamiseen sekä palveluihin, joista asiakasarvo ja oikeusvarmuus muodostuvat. Arvo saadaan esille systeemisistä ja verkottuneista palveluista, kun osaaminen yhdistetään asiakkaan tarpeisiin
Viranomaistyön ainut ohjaava vaatimuskriteeristö ei olekaan substanssilainsäädäntö, kun sidosryhmien, rahoittajien ja asiakkaiden vaatimukset vaikuttavat isojen toimijoiden toimintatai liikemalleihin, sijoittumiseen ja toiminnan jatkuvuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Nykyisiä hiearkisia rakenteita korvautuu, kun erikoisosaaminen kohdistuu maan kattavasti, eikä vain nykyorganisaation toiminta-alueilla tai valtaja päätöksentekorakenteiden mukaisesti. Uudistuneet vaatimukset ja niiden yhteys valvottaviin kohteisiin pakottaa viranomaistoiminnan uudistamaan käsitystään riskeistä ja vastuullisuudesta. Tästä syystä viranomaispalveluita ei tule kohdistaa alueellisesti, vaan niiden tuottamista tulee tarkastella aikaja paikkariippumattomasti ja enemmänkin palvelutarpeen mukaisesti. Eihän viranomaispalvelut tai ympäristöja terveysasiat itsessään tunnista kuntatai maakuntarajoja. Johtopäätöksiä Viranomaistoiminnan painopisteitä pitää siirtää muun muassa tiedolla johtamiseen ja paikkatiedon tuottamiseen sekä hyödyntämiseen. Toimijoiden lopettaessa tai siirtäessä toimintojaan muualle ympäristö-, terveysja yhteiskunnalliset vastuut voivat jäädä paikallisesti hoidettaviksi ja jälkityöt paikallisten rahoitettaviksi. Vastaavasti oikeudellisten ohjauskeinojen hyväksyttävyydestä johdettujen näkemysten mukaan viranomaisen edistäessä esimerkiksi ympäristöasioita, tulee toimissa huomioida vaikuttavuus, kustannustehokkuus, kannustavuus, läpinäkyvyys ja osallistumismahdollisuudet, oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus ja pysyvyys. Laillisuusja asiakaslähtöistä ajattelutapaa synkronoivien mittareiden löytäminen edellyttää monipuolisten arviointikriteereiden soveltamista lupaja valvontapalvelujen arvonmuodostuksen ymmärtämiseksi. Kun edellä mainitut tekijät yhdistyvät osaamisen ja oikea-aikaisuuden kanssa, palveluista muodostuu arvoa niin asiakkaille kuin yhteiskunnalle. vsk. Viranomaisten päällekkäisiä työtehtäviä tulee muotoilla toisiaan täydentäviksi ja palveleviksi. Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten työn perusta tulee fokusoitua tiedontuotantoon ja tiedon jatkojalostamiseen analyyttiseksi tilannekuvaksi, josta asiakkaat saavat toimialatietoa ja tulevaisuuden skenaarioita. Lupaja valvontapalveluiden ennakoivat vaatimukset ovat jo kasvaneet merkittävästi, mutta lainsäädäntö ei pysy meneillään olevien vaatimusten kehittymisvauhdissa. Edellä kuvatuilla laillisuusarvioinnin ja ohjauskeinojen kriteereillä tarkastellaan viranomaispalvelujen tuottamaa oikeusvarmuutta, kun päätöksiä arvioidaan muun muassa valitusten pohjalta. Toisaalta lainsäädännön noudattamisen arvioiminen kiteytyy OECD:n arviointikriteereissä valikointiin, riskiperusteisuuteen, suhteellisuuteen, reagoivuuteen, viranomaiskoordinointiin, avoimeen tietojen jakamiseen, oikeudenmukaiseen valvontaprosessiin ja vaatimustenmukaisuuteen. Viranomaispalveluille ominaisia hallinnollisia arviointiperusteita sen sijaan ovat riski-, yhdenvertaisuusja kustannustehokkuusvaatimukset. Silloin kokonaiskuvan tuottaminen mahdollistaa viranomaispalveluihin tarvittavan erikoisosaamisen ja laajemman palvelutarpeen ymmärtämisen. 70 tetaan monien keinojen avulla, ei vain havainnoinnilla, tarkastuksilla tai sääntelyllä, vaan myös itsesääntelyn korostamisella, kannustimien lisäämisellä, julkisen palvelutarjonnan ja informaatio-ohjauksen kohdentamisella sekä tiedolla johtamisella. Näkökulmamuutos on siirtänyt perinteisen lupaja valvontatoiminnan toissijaiseksi valvonnaksi ja korostaa ilmas. Esimerkiksi ilmastotyön vastuullisuus tuodaan esille ensisijaisesti julistusten ja sitoumusten perusteella, eikä ympäristölainsäädännön substanssien kautta lupatai valvontaasioina
Laatua johtamiseen. 123–159.. vsk. Kuntatekniikka-lehti 4/2021, 6–11. (2020). Uudistuva viranomaispalvelu on monesti tapauskohtaista ja vaatii laajempaa merkitysten ymmärtämistä julkisista ja yksityisistä organisaatioista. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. (2021). Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti. Rakennusvalvonnan dynaamisuudesta asiakasarvoa. Rannikko & T. Kuntien valvonnan oma seuranta ja vaikuttavuus. Kestävä ympäristörakentaminen luo hyvinvointia ja terveellistä kaupunkiympäristöä. Arvovaaka kehittämistyökaluna. Tarvitaan itsearvioita tai laadun arviointia, joka kohdistuu organisaatioiden prosesseihin, sisäisiin ja ulkoisiin asiakkuuksiin sekä vaatimuksiin laajemman osallisuuden tunnistamisesta. Terveellisen elinympäristön arvo. Helander, N., Ahonen O., Houhala, K. https://journal.fi/ focuslocalis/issue/view/7896/1239 Houhala, K. Lisäarvoa asukaslähtöisyydestä. Tampere. Rakennettu Ympäristö 1:2021, 62–66. Kestävyyttä ja vastuullisuutta osoittava strategia ilmentää toimijoiden todelliset arvovalinnat ja kyvyn toteuttaa niin lainsäädännön vaatimuksia kuin itseannettuja sitoumuksia. (2010). & Houhala K. Lupaja valvontapalveluita tuottavien viranomaisyksiköiden toimintaprosesseja ja palveluja on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta keskinäistä vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. (2020). Teoksessa P. Tampereen kaupunki. Määttä (toim.). 3/2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2:2010, 24–33. Tiedolla johtaminen julkisella sektorilla: käytännön tapauksia eri hallinnon aloilta. https://proofer.faktor.fi/epaper/ RY121/#62 Houhala, K., Särkilahti, M. Kirjallisuus Hartikainen, T. Regulatory enforcement and inspections https://www.oecd.org/gov/ regulatory-enforcement-and-inspections-9789264208117-en.htm Suvantola, L. Simuloimalla tilanteita ja hyödyntämällä tietomalleja tai skenaarioita saadaan näkyviin asiakasja arvolähtöisiä laatutekijöitä, joilla on suora yhteys käytännöllisyyteen ja teknologisiin ratkaisuihin. (2021). Ympäristö ja Terveys-lehti. Palvelujen kokonaistarkastelua tarvitaan arvioitaessa asiakasnäkökulmasta saatuja hyötyjä pitkällä aikavälillä. OECD (2014). & Jääskeläinen, A. & Jaskanen, L. (2020). & Tajakka, H. Vastapaino. Focus Localis. 58–67. Markkinoihin perustuvien ohjauskeinojen hyväksyttävyyshaasteet. Viranomaispalvelut vaikuttavat ja ovat merkittävä osa paikallista strategiatyötä, jolla ohjataan paikallista toimintaa, palveluja ja päättäjien valintoja. https://www.tampere.fi/ tiedostot/a/c2dvTcGfD/Arvovaaka_ kehittamistyokaluna22020.pdf Houhala, K. 22–42. Valvojista on tulossa transformaation puitteissa kehittämiskonsultteja, joiden tiedolla johtamisen kyvykkyys, organisaatio-osaamisen taidot ja arvonmuodostuksen ymmärrys ovat yhteydessä uudistusten onnistumiseen ja vastuullisuuden toteutumiseen. https://kuntatekniikka.fi/ lehtiarkisto/04-2021/6-38 Lyytinen, A-K. 71 totyön yhteyttä muun muassa elinvoima-, logistiikkaja rakentamistoimialojen itseohjautuvuuden kehittämiseen. (2010). 5:2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Mittarit: viranmaisja valvontapalvelujen mittaaminen – mittaamisen probleemia ja mahdollisuuksia. Verkkojulkaisu
Koelennot on tehty ja lentäjiä koulutetaan uuteen aikakauteen. Sloveniassa rakennettu kone painaa alle puoli tonnia, josta kolmasosa muodostuu koneen kahdesta akusta. ES-19-sähkölentokone. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. vsk. Akun lentoaika riittää puoleksi tunniksi. 72 L entomatkustamisen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 2 prosenttia, ja joidenkin arvioiden mukaan osuuden odotetaan nousevan 12–27 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Sähköpyörät ja sähköautot ovat Ruotsissa jo arkipäivää, ja nyt näiden lisäksi on tullut sähkölentokone. Toinen akuista on varalla, toinen käytössä. Tähän sähkölentokoneet ovatkin hyvä ratkaisu, sillä näillä koneilla ei ole käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Heart Aerospace.. Noin 40 prosenttia lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä on peräisin lyhyen matkan lennoista. Ruotsissa kehitetty ES-19-sähköMaria Palo-Pasanen Ruotsi teki ensimmäisen sähkölentokoneensa Ruotsi suhtautuu vakavasti ympäristön parantamiseen. Euroopassa on kaksi sähkölentokonetta, jotka ovat Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen (EASA) sertifioimia
Ilmassa ollaan puoli tuntia, jonka jälkeen akku on ladattava. Ennen ensimmäistä matkaansa Göteborgista Gotlantiin se ladattiin kentän aurinkopuiston sähköllä. Tavalliset ilma-alukset eivät käytä sähköä polttoaineena, vaan niiden polttoaineena käytetään yleensä kerosiinia ja ne voivat lentää paljon nopeammin, jopa 900 kilometriä tunnissa. Kuva: Heart Aerospace. vsk. 73 lentokone on rakennettu kuljettamaan 19 matkustajaa, ja se lentää yhdellä latauksella 400 kilometrin matkan. Hiilineutraali liitäjä ES-19-kone on täysin hiilineutraali. Lennon tehnyt sähkölentokone, on tarkoitettu koulutuslentokoneeksi, mutta pitkiä matkoja sillä ei lennetä. Ympäristoystävällinen moottori. ES-19-sähkölentokoneen suunnittelija Anders Forslund. Koneessa on kaksi akkua, joilla lentokone voisi teoriassa lentää yhteensä tunnin, mutta turvallisuustekijät on huomioitava ja vain yhden akun virtaa käytetään, toinen toimii vara-akkuna. Kuva: Heart Aerospace.. ”Haasteena on saada kevyempiä akkuja, jotta lentomatkojen kestot eivät veny suhteettoman pitkiksi”, Heart Aerospace Ruotsin toimitusjohtaja Anders Forslund sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53
”Ruotsissa on vahva ilmailuteollisuus, joka kehitettiin aikoinaan vastauksena sotilaallisiin uhkiin. Autoteollisuus oli Ruotsin valttikortti pitkään, mutta enää ei Volvoja ja Saab-autoja valmisteta Ruotsissa. Karin Pleijel. Ruotsin infrastruktuuriministeri Tomas Eneroth sanoo, että sähkölentokoneiden kehittäminen on nopeampaa kuin aluksi uskottiin. Lentoliikenne on Ruotsille tärkeää, mutta ilmailun on todella muututtava”, hän toteaa. vsk. Tämä tarkoittaa, että ilmailu on fossiilittomien lentojen ulottuvilla. Sähkölentokone on tervetullut lisä taistelussa paremman ja terveemmän ympäristön puolesta. 74 Lentoliikenne on Ruotsille tärkeää ”Ruotsi on sähkölentokoneiden kehittämisen eturintamassa”, sanoo Tomas Eneroth Ruotsin infrastruktuuriministeriöstä. Kuva: Miljöpartiet de görna.. ”Tämä on yksi harvoista projekteista maailmassa, jossa tarkastellaan tämän kokoluokan lentoja, eli suurempia sähkölentokoneita.” Hänen mukaansa sähkölentokoneilla on monia hyötyjä. ”Kehitys on erittäin myönteistä ja se etenee nopeammin kuin odotimme. Ruotsi tunnetaan teollisuusvaltiona Ruotsi on kautta aikojen ollut rikas teollisuusvaltio. Sähkölentokoneista voi tulla Ruotsin ilmailuteollisuudelle kasvavat markkinat. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen ja se, että lentokoneita voidaan lentää uusilla reiteillä, jotka eivät ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavia. Nyt on uhkana ilmastonmuutos”, sanoo Anders Forslund Heart Aerospace’sta. Heart Aerospace’ssä ollaan myönteisiä ja uskotaan Ruotsin kotimaan lentojen kokeilujen alkavan kaikilla reiteillä jo kesällä 2025 ja ulkomaan lentojen viimeistään 2045. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Ihmisten välille saadaan yhteyksiä, joita ei tänä päivänä ole”, toteaa myös Heart Aerospace’n lennonopettaja Fredrik Kämpfe. ”Sähkölentokoneella voidaan lentää helposti reittejä, joita ei nykyisin ole taloudellisesti kannattanut käyttää
vsk. Suuri osa tehokkuudesta johtuu kuormituskertoimen kasvusta, eli siitä, että lentomatkoilla on nykyisin vähemmän tyhjiä istumapaikkoja. ”Kansainvälisten lentojen päästöt eivät sisälly Ruotsin ilmastotavoitteisiin, mutta ne ovat erittäin tärkeitä Pariisin sopimuksen tavoitteen saaTiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. ”Ruotsin väestön ilmailusta aiheutuva ilmastovaikutus on samansuuruinen kuin koko Ruotsin henkilöautoliikenteestä aiheutuvat päästöt. Määrä vastaa Ruotsin henkilöautoliikenteen päästöjä. Voimme ilolla todeta, että nuorempi sukupolvi on tietoinen ilmastonmuutoksesta, ja he tekevätkin usein matkustussuunnitelmiaan ympäristönäkökulmasta. Koneet eivät ole halpoja, eli nähtäväksi jää, kuinka monella on varaa valita ympäristöystävällinen vaihtoehto, ja ovatko muut lentoyhtiöt puolestaan valmiita uusimaan lentokoneensa”, Karin Pleijel miettii. 75 vuttamisessa maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi selvästi alle kahden asteen – 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi maailmanlaajuisia päästöjä on vähennettävä jopa kahteen tonniin henkilöä kohti vuoteen 2050 mennessä.” Ruotsalaisten tekemien lentomatkojen määrä on kasvanut 120 prosenttia vuodesta 1990. Tätä taustaa vasten sähkölentokoneet tuovat parannusta ilmastonmuutokseen”, kertoo Göteborgin kaupungin valtuutettu, vihreitä edustava Karin Pleijel. Vaikka sähkölentokone on tervetullut lisä, niin myös hinnalla on merkityksensä. Nuorten keskuudessa junalla matkustaminen on lisääntynyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. Päästöt ovat noin yksi tonni henkilöä kohti vuodessa, mikä vastaa lentoa Etelä-Espanjaan. Kansainvälisten lentojen määrä on kasvanut vuodesta 1990 lähtien, jonka johdosta ilmastovaikutukset ovat kasvaneet 43 prosenttia vuosina 1990–2020, eli 7 miljoonasta tonnista 10 miljoonaan tonniin. Kotimaan lentojen määrä ja niiden ilmastovaikutukset ovat sen sijaan pysyneet pääosin samana vuodesta 1990 lähtien. Hänen sanomistaan tukevat Transportstyrelsen tilastot. Päästöjen hitaampi kasvu verrattuna lentomatkustamisen henkilömäärän kasvuun selittyi muun muassa tehokkuuden paranemisella. ”Meille matkustaminen on tärkeää. Ruotsin lentoliikenteen arvioitu kokonaisilmastovaikutus vuonna 2020 oli noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (mukaan lukien korkeusvaikutus). Ruotsissa kansainvälisten lentojen määrä on yli kaksinkertaistunut henkilöä kohti 1990-luvun alusta. ”Ruotsissa lennämme yli viisi kertaa enemmän kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin”, Karin Pleijel sanoo. ajankohtaisesta!. Myös pyöräily on selvästi lisääntynyt Göteborgin katukuvassa, ja pyöräteitä on rakennettu lisää. Ilmastonmuutos on huomioitava Ilmailun ilmastovaikutukset ovat suuret
437 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Haastateltujen joukko on todella monipuolinen, esimerkkeinä mainittakoon Lauri Tarasti, Rauno Ruuhijärvi, Iiro Viinanen, Satu Hassi ja Sixten Korkman. Kauppinen on haastatellut reilun vuoden aikana 80 henkilöä – hatunnoston arvoinen suoritus. Kustantajan nettisivut ilmoittavat sivumääräksi 350, lukemassani kirjassa sivuja on kuitenkin lähes sata enemmän. Kauppinen tunnetaan pitkistä reportaaseista ja tietyn asian perinpohjaisesta selvittämisestä esimerkkinä Talvivaara. Täysin epäolennainen yksityiskohta on kirjan sivumäärä. Nid. Kauppinen pohtii myös useaan otteeseen omaa suhdettaan luonnonsuojeluun ja miksi hän on korostanut olevansa jotain muuta kuin luonnonsuojelija. Kauppinen palaa aina välillä omaan ja sukunsa historiaan, mutta se sopii kirjan tyyliin. Hänet on palkittu useaan otteeseen merkittävillä kirjallisuuspalkinnoilla. Helsinki 2021. Illalla kirjaa ei malttaisi laskea yöpöydälle, vaan haluaisi viettää vielä hetken kirjan parissa. Haastattelut toimivat Kauppisen nuoruusajan jälkeen kirjan punaisena lankana. Kustantajan verkkokaupassa 29,95 € . Kauppinen on kirjoittanut luonnosta ja ympäristöstä ammatikseen 20 vuotta. Sitten siirrytään metsänhoitoon, hakkuisiin ja ylipäätään metsätalouteen. Juha Kauppinen on hämeenlinnalainen vapaa toimittaja, joka on valmistunut biologiksi Jyväskylän yliopistosta. Kemianteollisuuden johtaja Aimo Kastisen sukunimi on tosin muuntunut Kastikaiseksi (s. Kirjan teksti on vahvaa asiaproosaa mutta samalla sisältäen hienoja tunnelmakuvia. Seikkaperäinen lähdeluettelo ansaitsee erityiskiitoksen. Kirjan alussa Kauppinen kuvaa kasvamistaan aikuiseksi ja samalla luontosuhteensa kehittymistä. Ehkä asia on hänelle vuosien varrella kirkastunut, koska kirja päättyy virkkeeseen: ”Olen luonnonsuojelija.” Virheitä kirjasta ei löydy. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille luonnosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneille. Sen jälkeen Kauppinen käsittelee talouskasvua ja ylipäätään maailmantaloutta – sekin osa kirjasta tarjoaa lukijalle monenlaista pohdittavaa. 150). Kirja on hyvin moniulotteinen. Teksti on kauttaaltaan sujuvaa ja kieleltään rikasta. Kirja on kaiken kaikkiaan hyvä yhteenveto suomalaisesta luonnonsuojelusta ja luonnonsuojelupolitiikasta. Sieltä jatketaan suojelualueiden syntymiseen, Naturaan, Talvivaaraan, Koijärvelle ja Talaskankaalle. Pertti Forss. 76 KIRJAESITTELY Juha Kauppinen Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija Kustannusosakeyhtiö Siltala. Kerrassaan hieno lukukokemus. Haastattelut vievät lukijan koskiensuojeluun, tekoaltaisiin ja voimalaitosrakentamiseen. vsk
Mittaja paikkatiedot on nostettu selkeästi värillisiin laatikoihin, joista tiedot erottuvat helposti muusta tekstistä. Joissakin kohdin epäonnistunut nidonta vaikeuttaa jopa lukemista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Monista puista on myös kerrottu puulajin muualla maailmassa saavuttamia ennätysmittoja. Kirjan alussa sisällysluettelo on järjestetty tieteellisen nimen mukaan, kun taas hakemistot löytyvät kirjan lopusta suomeksi ja ruotsisksi. 2021. 77 Aulikki Kauppila, Aino Anttila, Antti Autio, Juha Fagerholm, Jukka Lehtonen, Esko Oksa, Juha Raisio, Jaakko Saarinen, Katja Uski, Anneli Viherä-Aarnio, Henry Väre Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut Metsäkustannus Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Kirjasta saa kiinnostavaa tietoa siitä, kuinka mahtaviksi voivat kasvaa niin alkuperäiset kuin viljellytkin puut Suomessa. ISBN 978-952-338-086-8 Dendrologian Seuran hanke Suomen suurimpien puiden kartoittamiseksi on koonnut kattavasti mittaustietoa maamme paksuimmista ja pisimmistä puista. Puiden nimeämisessä on käytetty tieteellisen nimen lisäksi sekä suomenettä ruotsinkielisiä nimiä. Kirjan lopussa on puiden sijainteja selvittäviä alueellisia karttoja, joista saa apua paikantamiseen, kun suunnitellaan tutustumisretkiä Suomen suurimpien puiden luo. Myös kuvitusta on runsaasti, mikä havainnollistaa osaltaan puiden näköä ja kokoa. Kirjassa esitellään suurimmat tunnetut yksilöt kaikkiaan 73 puuja pensassuvusta ja noin 1600 puuyksilön mittaustiedot. Mittaustietojen lisäksi tekstissä on kuvatiltu esiteltäviä puusukuja ja -lajeja sekä kerrottu merkittäviin puihin liittyviä tarinoita. Tanja Lohiranta KIRJAESITTELY. Valitettavasti ainakin tämän kirjayksilön kohdalla kirjan leikkausja nidontatyöt vaikuttavat jääneen vähälle huomiolle. Teos on päivitetty ja laajennettu jatko-osa seuran vuonna 1995 julkaisemalle Vihreät jättiläiset -kirjalle. 288 s. vsk
Tämä ei kuitenkaan käytännössä toimi, koska tarvittaisiin erittäin suuri määrä kasveja, jotta kasvit voisivat tehokkaasti puhdistaa sisäilmaa epäpuhtauksista. Toivon, että tämä kisa voi olla juuri se innostava sysäys uusien, hyviksi todettujen käytäntöjen leviämiselle”, kertoo ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra haastavat kaikki mukaan jakamaan innovatiivisia tekoja, joilla edistetään kiertotaloutta kunnissa. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimusta siitä, minkä tyyppiset huonekasvien mikrobit erityisesti rikastuttavat sisäympäristöä sekä siitä, onko näillä mikrobeilla terveyden kannalta hyödyllisiä vaikutuksia”, kertoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel. Huonekasvien vaikutuksesta kodin mikrobistoon on kuitenkin ollut tähän mennessä vain vähän tutkittua tietoa. THL Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu käynnistyy Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra haastavat kaikki mukaan jakamaan innovatiivisia tekoja, joilla edistetään kiertotaloutta kunnissa. ja ehdotuksia voi jättää 1.5. Finalistijoukko esitellään kesäkuussa Kestävyysloikka-palvelussa ja parhaat kiertotalousteot julkistetaan Kuntamarkkinoilla 14.–15.9. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös selvitetty, voisivatko huonekasvit parantaa sisäilman laatua puhdistamalla ilmasta haitallisia kemikaaleja. SYKE. Ehdotusten jättäjien kesken arvotaan 10 hävikkiruokasovelluksen lahjakorttia (à 50 euroa). Kilpailun kotisivu: https://www.kuntaliitto.fi/ kuntien-parhaat-kiertotalousteot Kilpailu on osa Circwaste-hanketta. Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa haetaan tekoja rakentamisen, jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen sekä yhteiskäytön teemoista. Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu nostaa esiin parhaimpia toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä ja alueellista hyvinvointia. saakka. ”Kiertotalouden ratkaisut vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja ne ovat samalla usein taloudellisesti kannattavia. Kilpailu käynnistyi 22.3. Kuka vain voi ehdottaa kunnan kiertotaloustekoa mukaan kilpailuun. 78 POIMINTOJA Tutkimus: Kodin huonekasvit lisäävät sisätilojen mikrobiston moninaisuutta Huonekasvit lisäävät kodin sisätilojen mikrobiston moninaisuutta eli diversiteettiä. Tutkimuksessa oli kiinnostavaa, että kotiin tarvittiin vain muutama kasvi, jotta vaikutukset kodin mikrobiston monimuotoisuuteen voitiin havaita. “Tuoreen tutkimuksen mukaan huonekasvit muokkaavat mikrobistoa, jolle kodeissa altistumme. Lisäksi kisassa on avoin kategoria, johon voi ehdottaa mitä tahansa kiertotaloutta edistävää tekoa, jossa kunnalla on jokin rooli. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. “Jos huonekasvien hyödyllisistä vaikutuksista saadaan lisää varmistusta, kasvit voisivat olla helppo tapa muokata kotien sisäympäristöjä terveyttä tukeviksi, astmalta ja allergioilta suojaaviksi, viihtyisyyden lisäksi”, Täubel sanoo. vsk. Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu nostaa esiin parhaimpia toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä ja alueellista hyvinvointia. Tämä selviää Indoor Air -tiedejulkaisussa julkaistusta tutkimuksesta, joka on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja kansainvälisten kumppanien yhteistyönä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että erityisesti luonnosta peräisin olevien mikrobien moninaisuus lapsuudenkodin sisätiloissa voi myöhemmin suojata astmalta ja allergioilta
Tieto lajittelun ja kierrättämisen tärkeydestä ei johda kaikkien suomalaisten kohdalla vielä arjen tekoihin. Suomesta mukana ovat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oulun yliopisto, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus sekä Turvallisuusja kemikaalivirasto. Tunnollisimpia lajittelijoita ovat Ringin kyselyn perusteella yli 65-vuotiaat, joista 79 prosenttia kertoo lajittelevansa kaiken tai lähes kaiken jätteen. Tämä selviää Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämästä kuluttajakyselystä. Silti joka viides jättää kokonaan lajittelematta tai lajittelee vain satunnaisesti. PARC-ohjelmassa kehitetään kemikaalien riskinarviointiin yhtenäisiä ja aiempaa parempia käytäntöjä, joita voidaan jatkossa soveltaa hallinnollisessa kemikaaliriskinarvioinnissa. Suomessa toimintaa ohjaa sosiaalija terveysministeriö, ja partnereina toimivat Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lisäksi tavoitteena on, että jatkossa tieto siirtyy paremmin riskinarviointeja tekeviltä instituutioilta viranomaisille ja päätöksentekijöille. 79 POIMINTOJA Tieto ja teot eivät vielä täysin kohtaa suomalaisten kierrätystottumuksissa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämän kuluttajakyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, että jätteiden lajittelu on tärkeää. Kyselyn mukaan kuitenkin juuri nuoret aikovat innokkaimmin lisätä jätteidensä lajittelua lähitulevaisuudessa. ”Riskinarvioinnissa on tärkeää huomioida myös yhteisvaikutukset ja altistumiset eri lähteistä, kuten työperäinen altistuminen sekä ravintoon ja kuluttajatuotteisiin liittyvä altistuminen”, sanoo työtoksikologian tutkimusprofessori Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta. Kumppanuusohjelmassa muodostetaan EU:n laajuinen osaamisverkosto, joka tukee riskinarvioinnin ja riskinhallinnan viranomaisten toimintaa nykyisissä, nousevissa ja uusissa kemikaaliturvallisuuden haasteissa. Helmikuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, miksi jätteiden lajittelu on tärkeää. Eniten haasteita suomalaisille aiheuttaa lajittelun viemä tila kotona. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. Onneksi entistä useampi suomalainen kertoo lajittelevansa jätteistään edes osan. Tämä edistää kansanterveyden ja ympäristön suojelua Euroopassa. vsk. Samalla voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta riskinarviointia toteuttaviin ja riskinhallinnasta vastaaviin organisaatioihin. Laiskimpia lajittelijoita ovat yllättäen nuoret, joista vain noin puolet ilmoittaa lajittelevansa kaikki jätteensä. Se on pulma 29 prosentille. Kyselyn mukaan yli puolet on kuitenkin sitä mieltä, ettei lajittelussa ole mitään vaikeaa. Työterveyslaitos. Mukana ovat myös Oulun yliopisto, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus SYKE sekä Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Uusi kemikaalien riskinarviointiin keskittyvä verkosto Eurooppaan EU käynnistää PARC-kumppanuusohjelman, jonka osallistujat muodostavat kemikaalien riskinarvioinnin osaamisverkoston. EU käynnistää kumppanuusohjelman Partnership for the Assessment of Risk from Chemicals (PARC), joka keskittyy kemikaalien riskinarviointiin. ”Kun virastot ja tutkimusorganisaatiot ovat mukana näin laajasti, se kasvattaa kansallista osaamispääomaamme kemikaaliriskinarvioinnissa”, sanoo Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta. Silti viidennes ilmoittaa, ettei lajittele jätteitään ollenkaan tai lajittelee vain satunnaisesti tai muutamaa jätejaetta
044 752 0320 Santeri Selin Puh. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5. 80 1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2022, 53. alv. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. vsk. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh
www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. teemoilla VESIENSUOJELU JA VESIHUOLTO www.ymparistojaterveys.fi. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2022 ilmestyy 30.5. YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm
10 % alv. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis
www.ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy Käy tutustumassa ja lukemassa ilmainen näköislehti verkkosivullamme! Lehdessä julkaistaan ympäristönsuojeluun, ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristötekniikkaan sekä alan lainsäädännön kehitykseen liittyviä artikkeleita KOULUTUKSET AMMATTILEHDET KIRJAT