alv. 044 750 0877 Julkaisija: Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Uutuus!. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta: 32,00 euroa + toimituskulut (sis. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. 10 %). Kirjan kirjoittajia ovat Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu yhdessä muiden alan asiantuntijoiden kanssa
Marssi olisi ollut yksi tapa vaikuttaa. Kävelin matkalla töistä kotiin ennakkoäänestyspaikan ohi ja pääsin jonottamatta suoraan uurnille – niin helppoa ja niin vaikuttavaa! Vaikuttavuus jäi tosin vaalitulosten julkistamisen jälkeen mietityttämään. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 238 0511 Maria Turppa, puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Näin ei kuitenkaan ollut, ja äänen antamista luontoja ilmastoasiat huomioivalle ehdokkaalle pidettiin keskeisenä vaikuttamisen keinona. Luontokato ja ilmasto ovat niin tärkeitä asioita, että voisi luulla niiden kuuluvan jokaisen tulevan päättäjän agendaan puoluekannasta riippumatta. Kaarina Kärnä. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Pidä ääntä siitä, mitä lehdestä luet – näin tieto jatkaa matkaansa ja vaikuttavaa tietään. Tiedolla johdetaan ja tiedolla vaikutetaan! Ympäristö ja Terveys-lehti on ympäristöalan käytännössä ainoa ammattilehti, ja lehteä säännöllisesti lukemalla on ilmastoja luontotiedon sisäpiirissä. Mutta voi sentään – kauhean ikävä räntäsade oli tuona päivänä! Tuuli vihmoi ja kylmäkin oli. Marssilla oli tarkoitus vaikuttaa tuleviin päättäjiin, jotta seuraava hallituksemme pysäyttää luontokadon ja siirtyy ilmastotavoitteista ilmastotekoihin. Toinen tapa on äänestäminen. Sanoista tekoihin Maaliskuussa järjestettiin Luontomarsseja isoissa kaupungeissa ympäri Suomen. vsk. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2023 ilmestyy 30.5. Päätin, että äänestämässä täytyy kyllä käydä. Päädyin Luontomarssille osallistumisen sijaan katselemaan kurjaa säätä ikkunasta ihan kotoa käsin, ja vähän nolona mietin, että kuinkahan monta marssijaa siellä on. Siirrytään sanoista tekoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Porissakin järjestettiin marssi ja olin merkinnyt tapahtuman kalenteriini
56 Vaikuttavuutta kuntien ilmastotyöhön viestinnän keinoin Venla Riekkinen ............................................................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 3 • 2023 Sanoista tekoihin Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Kuntien ilmastotyötä vauhditetaan ja vahvistetaan monin tavoin – nyt myös ilmastolailla Veera Visuri, Riitta Komulainen, Olli-Pekka Pietiläinen ja Miia Berger ....................................................................................6 Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt Santtu Karhinen, Mari Heikkinen ja Hannu Savolainen .......12 Miinuspäästöjen tuottamisen mahdollisuudet teknisillä keinoilla Oras Tynkkynen ja Mariko Landström ..................................... 18 Suometsien hoidon muutoksilla voidaan hillitä ilmastopäästöjä Kati Berninger, Sakari Sarkkola, Mikko Peltoniemi ja Raisa Mäkipää .......................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 68. vsk. 50 Mustan hiilen ympärillä pöhisee nyt Eija Asmi ja Hilkka Timonen ....................................................... 62 Harhaanjohtaviin ympäristöväittämiin voi puuttua Kaarina Kärnä ................................................................................ 24 Kulttuuriympäristöt ilmastonmuutoksessa Tuija Mikkonen .............................................................................. 30 Ilmastotyö etenee Varsinais-Suomen kunnissa Ronja Ryyppö, Anna von Zweygbergk ja Riikka Leskinen ... 38 Ydinenergian muuttuva rooli Jaakko Leppänen ..........................................................................44 Tuulivoimaopas kunnille Marko Nurmikolu .......................................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54
Edelläkävijäkunnat ovat liittyneet vapaaehtoisiin ilmastoverkostoihin, asettaneet itselleen ilmastotavoitteita ja vähentäneet päästöjään monin eri keinoin. Tukea kuntien ilmastotyöhön on antanut muun muassa ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Maaliskuussa 2023 voimaan astunut ilmastolain täydennys asettaa kunnille velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma. vsk. Monet kunnat ovat toki olleet aktiivisia ilmastoasioissa jo ennen ilmastosuunnitelmavelvoitetta. 6 Veera Visuri, Riitta Komulainen, Olli-Pekka Pietiläinen ja Miia Berger Ympäristöministeriö Kuntien ilmastotyötä vauhditetaan ja vahvistetaan monin tavoin – nyt myös ilmastolailla Kuntien ilmastotyön toimintaympäristö on muutoksessa
Nämä keinot ovat usein epäsuoria ja ajallisesti kunnan omia toimia hitaampia. Avustuksen enimmäismäärä on arviolta 45 000 euroa per ilmastosuunnitelmaan osallistuva kunta. 7 U udessa ilmastolaissa (423/2022) säädetään 1.3.2023 alkaen kuntien velvoitteesta laatia ilmastosuunnitelma. Ilmastolaissa säädetään ilmastosuunnitelman sisällön vähimmäisvaatimuksista. Kuntien mahdollisuudet paikallisen ilmastotyön vauhdittamiseksi ovat suuret, sillä kunnat vastaavat muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, kuntaomisteisten yhtiöiden ohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista, koulutuksesta ja julkisista hankinnoista. Lisäksi kunta voi monin tavoin vaikuttaa alueensa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien toimintaedellytyksiin ja toimintaan – ja tätä kautta myös päästöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Suunnitelmavelvoitteen tavoitteena on edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista sekä vauhdittaa ja vahvistaa kuntien ilmastotyötä. Jatkuva haku pyritään avaamaan huhtikuussa 2023. Tulevasta valtuustokaudesta (2025–2029) alkaen avustusta voivat hakea kaikki kunnat. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä ilmastosuunnitelma viimeistään vuonna 2025 alkavan valtuustokauden aikana. Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa. Siihen kuuluu tällä hetkellä 126 kuntaa ja 12 kuntayhtymää, joissa asuu noin 75 % Suomen väestöstä. Sopimuksen. Pienet ja keskisuuret kunnat tukeutuvat ilmastotyössä usein kuntien keskinäiseen yhteistyöhön ja maakuntien liittoihin. Oppaasta löytyy myös hyödyllistä tietoa kunnianhimoisemmasta toteutuksesta ilmastotyössään jo hieman pidemmälle edenneille kunnille. Lain mukaan kunnan tulee suunnitelmassa muun muassa asettaa päästövähennystavoite sekä toimet päästöjen vähentämiseksi. vsk. Opas tukemaan ilmastolain mukaisen kunnan ilmastosuunnitelman valmistelua Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus valmistelevat opasta kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisen tueksi. Kuluvalla valtuustokaudella (2021–2025) avustusta suunnitellaan myönnettävän ainakin niille kunnille, joilla ei ole vielä olemassa olevaa suunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimista tai päivittämistä varten valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Kunnat tekevät yhteistyötä keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ilmastotyössä. Nämä keinot ovat usein ajallisesti varsin nopeita ja vaikutuksiltaan melko suoria. Yksi kuntien vaikuttavimpia ilmastotyön muotoja on kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS). Kunta voi vaikuttaa omista toiminnoistaan aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Kuntien ilmastotyö tukee hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamista Kunnat ovat paalupaikalla, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Suurilla kaupungeilla on tähän yleensä parhaat resurssit ja mahdollisuudet. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää alueellista yhteistyötä ja laatia suunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Opas julkaistaan kevään 2023 aikana. Oppaan tarkoituksena on tarjota kunnille tietoa lakisääteisen tehtävän hoitamiseen. Suunnitelman hyväksyy valtuusto. Avustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen voi tietyin kriteerein saada kuitenkin jo kuluvalta valtuustokaudelta alkaen
Isoimmat kaupungit löytävät usein pieniä kuntia helpommin resursseja kustannustehokkaimpiin ja vaikuttavimpiin ilmastotekoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Ohjelma tukee ilmastotyökalujen ja -toimintamallien kehittämistä ja skaalausta Suomessa. 8 tuottama vuotuinen päästövähenemä vastaa henkilöautolla ajamista maapallon ympäri 4 000 kertaa. Kuntien vapaaehtoiset ilmastoverkostot ovat vauhdittaneet kuntien ilmastotyötä jo reilusti yli kymmenen vuotta. Painopiste ohjelmassa on paikallisten ja alueellisten ilmastohankkeiden rahoituksessa. Ohjelman tavoitteeKuntien ilmastoratkaisut -ohjelma vauhdittaa kuntien ilmastotyötä laaja-alaisesti eri teemoissa. vsk. Monet edelläkävijäkunnat tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä, edistyksellisimmät jopa vuoteen 2025 mennessä. Esimerkiksi Hinku-verkostossa on tällä hetkellä 93 kuntaa, joissa on 2,3 miljoonaa asukasta. Hinku-kuntien kunnianhimoisena tavoitteena on 80 %:n päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien ja alueiden vapaaehtoisten ilmastoverkostojen kanssa. Hankkeet tukevat hyvin muissa verkostoissa ja ohjelmissa tehtävää työtä.. Hyviä esimerkkejä yhteenliittymistä ovat Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkosto (Hinku), Resurssiviisaat kunnat -verkosto (Fisu) ja Kuntaliiton Ilmastokunnat-toiminta. Suomesta löytyy monia ilmastotyön edelläkävijäkuntia, mutta vielä enemmän kuntia, jotka eivät ole lähteneet ilmastoasioissa vielä liikkeelle. Kunnan pieni koko ei kuitenkaan ole aktiivisen ilmastotyön este, kun tahtoa riittää. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma vauhdittaa kuntien ja alueiden ilmastotyötä Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma vauhdittaa ja vahvistaa kuntien ja alueiden ilmastotyötä
Tällä hetkellä ohjelmassa valmistellaan uutta ja samalla ohjelman viimeistä Kuntien ilmastohankkeet -avustushakua. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2018–2024 on ollut 9 miljoonaa euroa. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamista hankkeista löytyy lyhyet yhteenvedot ohjelman verkkosivuilta. Rahoitettavien hankkeiden, toimintamallien, työkalujen ja koulutusten teemoina ovat olleet erityisesti kunnan ilmastojohtaminen, yritysyhteistyö ja kuntalaisten ilmastotyön vauhdittaminen. Ohjelma on rahoittanut vuosien 2018–2022 aikana yhteensä 141 kuntien ilmastotyötä vahvistavaa hanketta, joista laadittu kooste löytyy ohjelman verkkosivuilta (https://ym.fi/kuntien-ilmastoratkaisut-ohjelma). 9 na on voimistaa valtion ja kuntien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kansallisessa ilmastotyössä. Avustushaku on tarkoitus avata toukokuussa 2023. Ohjelman piiriin on saatu niin suuria kaupunkeja kuin pieniä ja keskikokoisia kuntia. Lisäksi tummanvihreällä on merkitty kansallisiin hankkeisiin (ILMAVA, Ilmastojohtajat, KILTOVA, KIVAT, REETTA, REIVI) osallistuneet kunnat.. Hankkeita ovat toteuttaneet kunnat, maakuntien liitot, kansalliset ilmastotyön edistäjäorganisaatiot, ELY-keskukset ja tutkimuslaitokset. Nostamme seuraavaksi esiin vain muutamia esimerkkejä hankkeista. Ohjelman kautta on rahoitettu yli 140 ilmastohanketta Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on tavoittanut laajasti kuntia ja muita ilmastotyön kohderyhmiä. Näiden lisäksi hankkeiden kautta on edistetty alueellista ilmastoyhteistyötä, liikenteen vähähiilisyyttä sekä energiatehokkuutta ja resurssiviisautta. Kuntien hankkeet on merkitty tummanvihreällä. Alueelliset hankkeet on merkitty vaalean vihreällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Hankkeita on toteutettu jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa. Vuosien 2019–2022 aikana ohjelmassa avustetut hankkeet. vsk
”Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos työtä johdetaan osana kaupungin strategista johtamista. Johtopäätöksissä korostettiin, että kuntastrategiassa asetetut ilmastotavoitteet määrittävät kunnan ilmastotyön suunnan. Vihdin ja Kirkkonummen toisessa Pienen ja keskisuuren kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön malli -hankkeessa kehitettiin kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohje kuntien ilmastotyön tueksi. Kuntien tukena hankkeessa toimii Uudenmaan ilmastoratkaisija. Strategisia ilmastotavoitteita tulee tarkentaa säännöllisesti päivittyvässä ilmastotiekartassa tai ilmastoohjelmassa. Sidosryhmien osallistaminen ja verkostomainen yhteistyö todettiin tärkeäksi osaksi ilmastotyön vauhdittamisessa. Hankkeeseen osallistui Fisuverkoston seitsemän kuntaa (Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Riihimäki ja Turku). ”Kestävät-ilmastoyhteistyön voima on siinä, että kaikki alueemme kunnat tekevät ilmastotyötä omilla vahvuuksillaan ja painopisteillään, saaden toisiltaan vertaistukea ja uusia ajatuksia sekä ideoita oppien. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Hyvä esimerkki kahden kunnan välisestä yhteistyöstä on Vihdin ja Kirkkonummen kaksi peräkkäistä hanketta. Rakennusohje toimii tukena etenkin pienille ja keskisuurille kunnille, joissa ilmastotyön tavoitteita ja käytäntöjä vielä suunnitellaan. Ensimmäisessä Yhteistyössä vauhtia ja uusia tuulia -hankkeessa palkattiin kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori, jonka tavoitteena oli käynnistää ja juurruttaa tavoitteellinen ilmastotyö osaksi eri toimialojen normaaleja käytänteitä. 10 Talous ja ilmasto kannattaa kytkeä yhteen Resurssiviisaiden kuntien talousja ilmastojohtaminen -hankkeessa (REETTA) tunnistettiin tapoja kytkeä ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpano osaksi kunnan talousjohtamista ja sen prosesseja ja siten vahvemmaksi osaksi kunnan normaalia toimintaa. Hanke sitouttaa kuntia Uudenmaan 2030 hiilineutraaliustavoitteiseen, lisää ilmastotyön resursseja ja merkittävyyttä kunnissa sekä tukee kuntien välisen ilmastoyhteistyön ja -verkostojen rakentamista. Kuntien pitkäjänteisen ja onnistuneen hankeyhteistyön tuloksena kuntien päättäjät saatiin vakuutettua yhteisen vakituisen ilmastoresurssin tarpeellisuudesta ja palkkaamisesta. Onnistunut ilmastotyö vaatii omistajuutta ja sitoutumista toimialoilla ja tytäryhteisöissä. Strategia antaa selkänojan ilmastotyön tuomiseksi osaksi talousjohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. On tunnistettava tavoitteiden edistymistä kuvaavat mittarit ja seurattava niiden toteutumista.” Anna-Lena Granlund-Blomfelt, ympäristöpäällikkö Kauniainen, Vaikuttavuusmallin ja seurannan rakentaminen osaksi kaupungin johtamiskokonaisuutta -hanke Kuntien välinen ilmastoyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia ja lujittaa paikallista yhteistyötä Sitouttavan ilmastotyön malli Uudenmaan kunnille -hankkeessa (SILTA) sitoutetaan kuntia ilmastotyöhön, tuodaan ilmastotyötä tunnetuksi keskeisille tahoille kunnassa, avustetaan kuntia laatimaan toimenpideohjelmia, ja autetaan kuntia hankkeistamisessa ja seurannan rakentamisessa. vsk. Vaikuttavimmat tunnistetut toimenpiteet on nostettava talouden vuosisuunnitteluun. Samalla saamme merkittäviä taloudellisia säästöjä!” Jouko Vuolle, elinkeinotoimenjohtaja Lapua, Kestävät-ilmastoyhteistyö-hanke
Tavoitteena on muuttaa kuntien ilmastotyö osaksi kunnan strategista työtä ja muuta päätöksentekoa.. Uuden ilmastolain suunnitelmavelvoitteen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä ja mahdollistaa kaikkien kuntien vauhtiin pääseminen ilmastotyössä. Kunnat ovat kertoneet, että hankkeet ovat lisänneet vuoropuhelua ja yhteistyötä kuntien välillä ja parantaneet kuntien sisäistä ilmastotyötä poikkihallinnollisesti. Haasteena toiminnan vakiintumiselle on koettu pysyvien ilmastotyöntekijäresurssien puute. Kunnissa ilmastotyö nojaa vahvasti hanketoimintaan, määräaikaisella työsopimuksella toimiviin projektikoordinaattoreihin, kuntien ulkopuoliseen rahoitukseen ja siihen, että ilmastotyö tehdään normaalien lakisääteisten tehtävien ohessa. Näihin haasteisiin uusi ilmastolaki ja kuntia koskeva ilmastosuunnitelmavelvoite sekä sitä tukeva avustus ja käytännönläheinen opas pyrkivät osittain vastaamaan. 11 Päästövähennysten seuraaminen helpottaa ilmastotyön systemaattista edistämistä Joensuun Ilmastokumppanuusverkosto – kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua -hankkeessa yritykset ja yhteisöt sitoutuivat päästövähennyksiin allekirjoittamalla ilmastositoumuksen, jossa he määrittelivät omat toimenpiteensä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastokumppanuusverkosto edistää kumppaniyritysten välistä yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Palveluiden avulla tuodaan esille kummankin kaupungin ilmastoja ympäristötyön edistymistä sekä tunnistetaan vaikuttavimpia ilmastotoimia. Ilmastositoumusten vaikuttavuutta parannettiin selvittämällä ilmastotoimenpiteiden päästövähennysvaikutukset ja skenaariot päästöjen vähentämiseksi edelleen. Ilmastovahtipalveluita on otettu käyttöön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoituksella myös Keravalla, Järvenpäässä ja Hämeen maakunnassa. Vahti-palvelut tukevat kaupunkien ohjelmien päivitystä sekä tuovat työtä ohjelmien takana näkyvämmäksi. ”Ilmastovahdin käyttöönotto helpottaa kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien mahdollisuuksia seurata ja vaikuttaa kaupungin ilmastotyöhön.” Johanna Kuusisto, Ilmasto-ohjelmapäällikkö Kerava, Toimenpideohjelmat näkyväksi ja osaksi käytännön toimintaa -hanke Tavoitteena saada ilmastotyö osaksi kunnan toimivaa arkea Kunnilta saadun palautteen mukaan Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamat hankkeet ovat nostaneet ilmastotyön merkitystä kunnissa ja kehittäneet käyttökelpoisia työkaluja kuntien käyttöön. Kunnat kaipaavat myös jatkossa ilmastotyölleen kansallisen tason tukea ja jatkuvuutta. Työtä kuitenkin riittää. vsk. Tavoitteena on, että kunnat voisivat toteuttaa ilmastotoimiaan omista lähtökohdistaan ja painottaa suunnitelmassaan kyseiselle kunnalle keskeisiä asioita. Kunnissa on koettu, että ohjelman avustuksen avulla on voitu ryhtyä ilmastotoimiin resurssihaasteiden parissa kamppailevissa kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät olisi siihen riittäneet. Kotkan ja Kouvolan kaupunkien Ilmastoseuranta-projektissa otettiin käyttöön vahti-palvelut – Kotkassa ilmastovahti ja Kouvolassa ympäristövahti
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 12 U uden laskennan periaatteet poikkeavat perinteisemmän käyttöperäisen laskennan periaatteista monin tavoin. Kuntien ja maakuntien kulutusperäisten päästöjen vaihteluja selittävät muun muassa erot asumisen energiaratkaisuissa, liikkumista määrittävissä yhdyskuntarakenteellisissa ominaisuuksissa ja kunnan väestörakenteessa. Tulokset kuitenkin osoittavat, että erot alueiden asukaskohtaisissa päästöissä ovat hyvin maltillisia – keskimäärin kansalaisten kulutustottumukset ovat alueesta riippumatta hyvin samankaltaisia. Lisäksi kotitalouksien kulutustottumuksissa ja kulutukseen käytettävissä olevissa tuloissa on alueellisia eroavaisuuksia. Käyttöperäisten päästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt. vsk. Santtu Karhinen, erikoistutkija Mari Heikkinen, tutkija Hannu Savolainen, ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt Suomen ympäristökeskus Syken tammikuussa 2023 julkaisema alueellinen kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta täydentää vuodesta 2020 lähtien ylläpidettyä kuntien ja alueiden käyttöperäisten päästöjen tietopalvelua.. Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kunnassa kulutettujen tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjuissa niiden tuotantoalueesta riippumatta
Merkittävän haasteen kulutusperäisten päästöjen seurannalle asettavat laskennan aineistovaatimukset ja monimutkainen mallintaminen. Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastotyön edelläkävijäkuntien kriteeriksi. vsk. Alueja käyttöperäisiä päästötietoja täydentävänä voidaan pitää kulutusperäistä tarkastelutapaa, jossa alueelliset päästöt lasketaan kunnassa kulutettujen hyödykkeiden tuotantoketjuissa aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen mukaan niiden tuotantoalueesta riippumatta. Alun perin verkostoon liittyneet kunnat miellettiin ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä, mutta alueellisen ilmastotyön valtavirtaistuttua edelläkävijästatus on hiljalleen lieventynyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Hinkuverkoston työn merkittävänä tuloksena voidaan pitää joulukuussa 2022 eduskunnan ilmastolakiin hyväksymää lisäystä kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteesta 3 . Kotitalouksien kulutustottumukset määrittävät suurimman osan kunnan kulutusperäisistä päästöistä Syken toteuttamassa tietopalvelussa tulokset erotellaan kotitalouksien kulutuksen, kuntien hankintojen ja investointien sekä yksityisten asuinrakennusinvestointien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tulokset laskettiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 aineistoilla, ja samalla määriteltiin laskentakehikko tuleville laskennoille. Kulutusperäisten päästöjen seurantaa varten ei myöskään ole olemassa samanlaista vakiintunutta säännöstöä kuin alueperäisten päästöjen laskennalle. Viime vuosien ilmastovuosikertomuksissa 2 on käsitelty myös kulutuksen hiilijalanjälkeä, mutta toistaiseksi kulutusperäisten päästöjen vähentämiseksi ei ole asetettu sitovia tavoitteita kansainvälisellä tai kansallisella tasolla. Edelläkävijäkuntien määrittely voisi siten jatkossa tapahtua kulutusperäisten päästöjen tavoitteen asetannan kautta. Jo lähes 100 suomalaista kuntaa kuuluu Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon. Suomessa alueellisten ilmastotavoitteiden seurannassa on useimmiten käytetty niin sanottua käyttöperäistä tarkastelutapaa 1 , jossa lähtökohtana ovat alueperäiset päästöt, mutta muutamien sektoreiden osalta kuntakohtaiset päästöt lasketaan tuotantoaktiviteetin sijaan käyttöaktiviteetin perusteella. Siinä missä käyttöperäisiin kasvihuonekaasupäästöihin liittyvästä alueellisesta ilmastotyöstä päästöseurantoineen on tulossa lain velvoittama normi, on kulutusperäisten päästöjen seuranta Suomen kunnissa vasta alkamassa. Kulutusperäiset päästöt sisältävät siten sekä tarkastelualueen sisällä että ulkopuolella aiheutuneita päästöjä. Tätä varten kulutusperäisten päästöjen osalta tulee toteuttaa samankaltaista systemaattista seurantaa, kuten alueja käyttöperäisten päästöjen osalta Suomessa jo tehdään. Suomen kuntien yhteenlasketut kulutus. Tammikuussa 2023 Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi alueelliset kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille kunnille 5 . 13 Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet Perinteisesti kansainväliset, kansalliset ja alueelliset ilmastotavoitteet on sidottu alueperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vertailuja tavoitevuosien välillä. Lakimuutoksen tarkoituksena on edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä alueellisen ilmastotyön organisoinnilla, minkä on osoitettu tehostavan alueellista päästövähennystyötä 4 . Aluekontekstissa lisäluokaksi erotellaan vielä tarkastelualueen ulkopuolella muualla Suomessa aiheutuneet päästöt
Investoinneissa korostuvat rakentamisen, erityisesti yksityisen uudisrakentamisen, päästöt. Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen osuus on 25 prosenttia, ruoan kulutuksen 23 prosenttia, liikkumisen 22 prosenttia, muiden tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia. Maakuntien välillä asukaskohtaisissa kulutusperäisissä kasvihuonekaasupäästöissä ei ole merkittäviä eroja, etenkin kun niiden suuruusluokka suhteutetaan arvioituun kestävän kulutuksen päästötasoon (2,5 tCO 2 e/asukas) vuonna 2030 6 . Vaikka laskentojen rajaukset eivät ole täysin yhteneväiset, olivat kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset päästöt noin 59 % korkeammat kuin vastaavat Hinku-laskentasääntöjen mukaiset käyttöperäiset päästöt. vsk. Maakuntakohtaiset asukaskohtaiset kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat Keski-Suomen 9,8 tonnista (tCO 2 e) Kainuun 11,5 tonniin (Kuva 2). Kuntien kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen osa-alueittain.. Kuntien hankintojen osuus vaihtelee 8,5 ja 15,2 prosentin välillä, ja investointien osuus on 2,8–7,8 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa, missä kotitalouksien kulutuksen osalta korostuvat muita maakuntia korkeammat ruoan kulutukseen ja asumiseen liittyvät Kuva 1. Kuntien hankintojen päästöt aiheutuvat valtaosin palveluiden ostoista, jotka vastaavat 60 prosenttia kaikista kuntien hankintojen päästöistä. 14 peräiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57 400 ktCO 2 e, josta 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista (Kuva 1). Kotitalouksien kulutuksen osuus kaikista päästöistä on suurin kaikissa maakunnissa, vaihdellen Pirkanmaan 80,1 prosentista Kymenlaakson 86,6 prosenttiin
Sen sijaan esimerkiksi vesihuollon ja jätteiden käsittelyn osuus asumisen päästöistä on pieni, ja alueiden välinen vaihtelu on vähäistä. Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta kulutuksen päästöt ovat aluetyypeissä hyvin samankaltaiset. Yleisesti ottaen pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteiden takia. vsk. Lämmitystarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma sekä erillislämmitykseen käytettyjen fossiilisten polttoaineiden käyttö määrittää suurelta osin asumisen päästöjä. Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä, minkä vuoksi henkilöautoliikenteen päästöt korostuvat etenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaupunkimaisiin kuntiin verratKuva 2. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, missä yksikään päästöluokka ei erotu merkittävästi muista maakunnista. Merkittävimmät erot maakuntien välillä muodostuu ruoan, asumisen ja liikkumisen päästöissä, kun taas muiden tavaroiden ja palveluiden osalta maakuntien välillä ei ole havaittavissa suuria eroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 15 päästöt. Kuitenkin kaupungeissa ravintolapalveluita käytetään enemmän kuin harvemmin asutuilla seuduilla, mikä osaltaan tasoittaa aluetyyppien välistä eroa ruoan kulutuksen päästöissä. Kaupunkimaisissa kunnissa kotitalouksien ruoan kulutus painottuu maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja sitä kautta ruoan kulutuksen päästöt ovat pienimmät kaupunkimaisissa kunnissa. Kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain.
Kainuun asukaskohtaisiin päästöihin vaikuttaa merkittävästi kuntien hankintojen päästöjen suuruus. Esimerkiksi kunnan tai alueen kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin. Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvojen käyttövoimat ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 16 tuna. Yhdyskuntarakenteella, kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Mitä kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt kertovat. Kuntalaisten on tärkeää vaatia toimintaympäristöä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä. Tulokset myös osoittavat, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Alueelliset päästötiedot mahdollistavat myös kansallisen ilmastopolitiikan alueellisten vaikutusten arvioinnin. Yksityisajoneuvojen käytön päästöt ovat pienimmät Uudellamaalla, missä yksityisautoilua voidaan korvata julkisilla liikennemuodoilla. Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Julkinen sektori kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä, jonka puitteissa päästöjä on mahdollista vähentää. Toisin sanoen, kasvavilla alueilla etenkin asuinrakennuskannan investointitarpeet ovat suuremmat kuin taantuvilla alueilla. Sen sijaan elintarvikkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta. Tulokset tekevät siis näkyväksi kulutuksemme ilmastopäästöt kuntarajojemme ulkopuolella, eli mikä tärkeintä, mukana ovat myös ulkomailla tapahtuvan tuotantotoiminnan päästöt. Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille 7 , minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla. Investointien osalta tulokset vaihtelevat alueiden välillä riippuen siitä, millaisessa kehitysvaiheessa tarkastelualue on. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaan päästötasossa, kun taas Kainuussa ja Kymenlaaksossa investointien osuudet kokonaispäästöistä olivat vuonna 2015 maakunnista pienimmät. Toisaalta kuljetuspalveluiden päästöt, lentomatkustaminen mukaan lukien, ovat keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa. Päästötietojen avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa vaikuttavasti. Toisaalta pienemmissä kunnissakin tarvitaan palvelurakennuksia, joiden rakentaminen voi aiheuttaa yksittäisten vuosien kohdalla suuren hiilipiikin. Alueiden maantieteelliset ominaisuudet sekä palveluiden sijoittuminen ovat yhteydessä matkustusja kuljetuspalveluiden päästöihin, jotka Lapissa ovat maakunnista korkeimmat. Etenkin kuntien omistamien rakennusten lämmityksen sekä asiakaspalveluostojen päästöt ovat suuret muihin maakuntiin verrattuna. Kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden tuotannossa aiheutuneet päästöt. Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että alueen ilmastopäästöt syntyvät toimijoidensa summana. Siinä missä asiakaspalveluostojen määrään kunnissa voi olla rajalliset vaikutusmahdollisuudet, voidaan lämmityksen aiheuttamia päästöjä ohjata energiatehokkuutta parantamalla, lämmitystapamuutoksilla ja kaukolämmön lämmönlähdemuutoksilla. Kulutuksen päästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. vsk
7. Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt: https://kulutus.hiilineutraalisuomi.fi/ 6. Sitran selvityksiä 148. (2019). Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. (2021). & Amellina, A. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019. Lähteet 1. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. Ilmastovuosikertomus 2022: https:// ym.fi/ilmastovuosikertomus 3. Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R. Impact of a climate network: The role of intermediaries in local level climate action. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta: https://www. 17 on jatkossa mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee, kun vuoden 2019 kuntien kulutusperäiset päästötiedot julkaistaan vuonna 2024. & Savolainen, H. eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Sivut/EV_210+2022.aspx 4. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. (2019). Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Nissinen, A. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Global Environmental Change 67, 102225. Karhinen, S., Peltomaa, J., Riekkinen, V. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. 1,5 asteen elämäntavat – Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi. Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/ 2. 5. Keväällä 2023 istutetaan Forssaan 100 puuta. vsk. & Saikku, L. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa
Miinuspäästöjä voidaan tuottaa poistamalla ilmakehään tai biomassaan sitoutunutta hiiltä luonnon kierrosta. Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja Mariko Landström, johtava asiantuntija Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miinuspäästöjen tuottamisen mahdollisuudet teknisillä keinoilla Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää päästöjen vähentämisen lisäksi hiilen sitomista takaisin ilmakehästä. Suomella on hyvät edellytykset tuottaa miinuspäästöjä teknisin keinoin, mutta mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii määrätietoista politiikkaa.. Lisäksi miinuspäästöjä voidaan yksinkertaisesti käyttää vauhdittamaan ilmastotyötä: vähentämään nettopäästöjä siitä, mihin muuten oltaisiin yltämässä. vsk. Näitä miinuspäästöjä tarvitaan kolmesta pääasiallisesta syystä. Miinuspäästöillä voidaan hyvittää erityisen vaikeasti vähennettäviä päästöjä, peruuttaa osa aiheutetusta ilmastohaitasta ja hallita ilmastotyöhön liittyviä riskejä. Se ei kuitenkaan enää yksin riitä, vaan lisäksi kasvihuonekaasuja pitää sitoa takaisin ilmakehästä eli tuottaa negatiivisia päästöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 18 I lmastokriisin ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea päästöjen vähentämistä ripeästi
Riskienhallinta. Ilmaston kuumenemisen rajoittamisessa miinuspäästöjä tarvitaan ensin vaikeasti vähennettävien päästöjen hyvittämiseen niin, että maailma saavuttaa nettona hiilineutraaliuden. Miinuspäästöt kuvaavat luonnon ja teknisten nielujen hiilensidontaa nettona. Kaikilla ratkaisuilla on vahvuutensa, heikkoutensa ja riskinsä. Miinuspäästöjä voidaan tarvita erityisesti silloin, jos ihmiskunta epäonnistuu vähentämään päästöjä riittävän nopeasti. Miinuspäästöjen rooli ilmaston kuumenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen. Miinuspäästöjä tarvitaan peruuttamaan osa siitä ilmaston kuumenemisesta, johon ihminen on päästöillään lukkiutumassa. Sen jälkeen miinuspäästöjä tarvitaan myös hiilinegatiivisuuden saavuttamiseen, jotta osa jo aiheutetusta kuumenemisesta voidaan peruuttaa. vsk. 3. 2. Nykytiedon valossa kaikkien päästöjen nollaaminen on joko äärimmäisen kallista tai teknisesti mahdotonta. Miinuspäästöillä voidaan yrittää kääntää kelloa taaksepäin ja palata vaarallisen rajan alle. Vaikka maailma onnistuisi leikkaamaan päästöjä ennennäkemättömän paljon ja nopeasti, lämpötilan nousu ylittäisi silti jokseenkin varmasti 1,5 astetta väliaikaisesti. Hyvittäminen. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kuten betonin tuotannossa, ja kansainvälisessä lentoliikenteessä. Samoin niihin voidaan joutua turvautumaan, jos ilmaston kuumeneminen eteneekin ennakoitua nopeammin ja ilmastokriisin torjumista täytyy äkillisesti kiihdyttää. 19 1. Jäljelle jäävät päästöt pitää hyvittää tuottamalla vastaava määrä miinuspäästöjä. Esimerkiksi hinnat, ympäristövaikutukset ja varmuus hiilen pysymisestä poissa ilmakehästä vaihtelevat merkittävästi. Peruuttaminen. Keinoja tuottaa miinuspäästöjä voi karkeasti jakaa luonnon ja teknisiin nieluihin. Miten miinuspäästöjä tuotetaan. Kuva havainnollistaa karkeasti päästövähennysten ja miinuspäästöjen roolia 1,5 asteen mukaisella maailman päästöpolulla. Mukaillen World Resources Institute, grafiikka: Sampsa Voutilainen, Berry. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Erittäin vaikeasti vähennettäviä päästöjä syntyy mm
Jos esimerkiksi ratkaisun pyörittämiseen käytetään fossiilista energiaa tai sen takia kasvatetaan metsien hakkuita, ilmastohyödyt voivat jäädä nettona vähäisiksi – tai huveta kokonaan. 20 Teknisin keinoin miinuspäästöjä tuotetaan pääasiallisesti silloin, kun ilmakehään tai biomassaan, kuten metsien puustoon, kertynyttä hiiltä poistetaan teknologian avulla luonnon kierrosta pysyvästi. Toistaiseksi monet miinuspäästöjä tuottavista tekniikoista ovat vielä verraten kalliita. Tehostettu rapautuminen vauhdittaa hiilen sitoutumista kiviaineksiin. Kuinka paljon ja milloin miinuspäästöjä tarvitaan. Talteen otetun hiilen käyttäminen pitkäkestoisten tuotteiden raaka-aineena voi myös antaa lisäaikaa ilmastotyölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Hiiltä voidaan myös ottaa talteen suoraan ilmasta. Sidotun hiilidioksiditonnin hinnaksi voi tulla useita satoja euroja, kun EU:n päästökaupassa päästövähennyksen hinta on enimmilläänkin ollut sadan euron luokkaa. Niilläkin on silti rajoitteensa ja riskinsä. Metsiin varastoitunutta hiiltä uhkaavat mm. Mukaillen The Conversation 2020, grafiikka: Sampsa Voutilainen, Berry. palot, tuhohyönteiset ja laittomat hakkuut. Miinuspäästöjä voidaan tuottaa teknisesti monin tavoin. vsk. Perustavanlaatuinen huoli liittyy siihen, kuinka pitkään luonnon nieluja vahvistamalla sidottu hiili pysyy sidottuna. Miinuspäästöjen tarpeen suuruus riippuu ennen kaikkea tavoitellusta päästöpolusta. Biomassasta hiiltä voidaan varastoida biohiilen muodossa tai erottelemalla hiilidioksidi ja varastoimalla se pysyvästi. Lisäksi joukko ratkaisuja hyödyntää miinuspäästöjen tuottamisessa meriä. Ratkaisun kokonaisvaikutus ilmastoon riippuu elinkaaren aikaisista päästöistä. Esimerkkejä tavoista tuottaa miinuspäästöjä. Toisaalta uuden teknologian odotetaan halpenevan merkittävästi kehittämisen ja käyttöönoton myötä. Luonnon nieluihin liittyy monia vahvuuksia, kuten usein edullinen hinta ja hyödyt luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle
Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto vie kuitenkin aikaa. vsk. Tekniikka vaatii paljon energiaa, joten laitokset kannattaa sijoittaa kohteisiin, joissa vähäpäästöistä energiaa on runsaasti ja edullisesti saatavilla. Paljon huomiota viime aikoina on herättänyt hiilen talteenotto suoraan ympäröivästä ilmasta (DACCS). Hiili voi pysyä sitoutuneena biohiileen satoja tai jopa tuhansia vuosia, ja viljelymaahan lisättynä se voi myös parantaa satoja. tehostettu rapautuminen eli murskatun kiviaineksen lisääminen ympäristöön, jossa se sitoo ilmakehästä hiiltä. Tämä on huomattavan paljon, sillä koko maailman yhteenlasketut päästöt ovat nyt noin 54 Gt. Jos taas päästöjä vähennetään vähän tai myöhään, kasvaa miinuspäästöjen tarve olennaisesti – ja mahdollisesti epärealistiselle tai kestämättömälle tasolle. Hyvän esimerkin tarjoaa aurinkovoima. Muita mahdollisia ratkaisuja on mm. 21 Erittäin jyrkkien ja nopeiden maailmanlaajuisten päästövähennysten poluilla miinuspäästöjen tarve jää vähäisemmäksi. Maailmanlaajuisesti miinuspäästöjä voidaan tulevina vuosikymmeninä tarvita valtavia määriä, vuositasolla vähintään 5–16 miljardia tonnia (gigatonnia, Gt) yksin hyvittämään vaikeasti vähennettäviä päästöjä muualla. Kestävää biomassaa on kuitenkin rajallisesti, eikä BECCSin käyttö saisi johtaa lisääntyneisiin hakkuisiin. VTT:n arvion mukaan bioperäisen hiilen talteenotto ja varastointi (BECCS) voisi tuottaa vuosisadan puolivälissä jopa kymmenen miljoonaa tonnia miinuspäästöjä vuodessa. Pisimpään käytössä on ollut biohiilen lisääminen maaperään. Esimerkiksi selluntuotannossa syntyy paljon puuperäistä hiilidioksidia, joka voitaisiin tulevaisuudessa ottaa talteen tehtaiden piipusta. Miinuspäästöjen ratkaisut Bioperäisen hiilen talteenotto on Suomelle lupaava ratkaisu, jos sitä sovelletaan kestävästi. Esimerkiksi Islannissa hiiltä otetaan jo talteen ilmakehästä ja Ruotsissa on päätetty BECCSin edistämisestä huutokaupalla. Toistaiseksi ratkaisu on kallis, mutta hinnan odotetaan tulevan alas teknologian kehityksen ja käyttöönoton myötä. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää päätöksiä Suomella on hyvät edellytykset kehittää ja soveltaa miinuspäästöjen ratkaisuja, koska meillä on paljon tarvittavaa teknologiaosaamista, bioperäisiä päästöjä ja vähäpäästöistä sähköä. Koska tulevaisuudessa miinuspäästöjä tarvitaan suuria määriä koko maailmassa, voi suomalaisille yrityksille tarjoutua tilaisuus viedä ratkaisujaan muihin maihin – ja luoda Suomeen työtä ja toimeentuloa. Jotta ratkaisut olisivat aikanaan käytössä riittävän laajassa mitassa, pitää niiden kehittämiseen ja soveltamiseen panostaa jo nyt. Biohiiltä valmistetaan biomassasta, kuten puutarhajätteestä tai metsien hakkuutähteistä. Ensimmäisestä käytännön sovelluksesta – Vanguard-1-satelliitista – kesti noin kuusi vuosikymmentä kehittyä tilanteeseen, jossa aurinkosähkö alkoi olla kustannuksiltaan kilpailukykyistä perinteisten energiamuotojen kanssa. Teknisten ratkaisujen edistämisessä Suomi tulee kuitenkin vielä muita Pohjoismaita jäljessä. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää etenemistä ajoissa ja ratkaisuja vauhdittavia. Uutena kokonaisuutena tutkitaan myös meriä hyödyntäviä ratkaisuja, kuten meriveden emäksisyyden lisäämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Sitran teettämä selvitys viittaa siihen, että Suomessa voitaisiin tuottaa miinuspäästöjä teknisin ratkaisuin vuonna 2050 ainakin kuusi miljoonaa tonnia
5. Tämä voidaan toteuttaa erillisinä rahoitusohjelmina tai nykyisten ohjelmien osana. Miinuspäästöille on tärkeä asettaa Suomessa määrällinen tavoite. 2. 3. Nykyisten nettopäästötavoitteiden tavoin miinuspäästöjä koskeva tavoite olisi luonteva kirjata ilmastolakiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla voidaan saada aikaan enemmän kuin jäsenmaiden toimin yksin. EU:ssa tarvitaan miinuspäästöjen tuottamiselle mahdollistava sääntelykehikko ja taloudellisia kannustimia. Suomen maankäyttösektorin muuttuminen nettona hiilen nielusta lähteeksi korostaa tarvetta kehittää rinnalla miinuspäästöjen tekniikoita. Suomeen tarvitaan taloudelliset kannustimet, joilla investoinnit miinuspäästöihin saadaan liikkeelle. Suomen on syytä edistää miinuspäästöjen ratkaisuja EU:ssa. 4. Etenemistä miinuspäästöjen edistämisessä tulisi seurata säännöllisesti ilmastovuosikertomuksissa. Työssä voidaan hyödyntää olemassa olevia rahoitusvälineitä, kuten Ilmastorahastoa, energiatukia ja Business Finlandin avustuksia. Esitämme harkittavaksi viittä toimenpidettä: 1. Seuraavalla hallituskaudella on mahdollista edetä ripeästi, jos poliittinen yhteisymmärrys ratkaisujen merkityksestä löytyy. Suomella on hyvät edellytykset tarttua miinuspäästöjen mahdollisuuksiin. Kirjoituksen lähteet ovat luettavissa työpaperista. Strategian olisi perusteltua olla itsenäinen asiakirja, mutta se olisi mahdollista sisällyttää myös ilmastoja energiastrategiaan. Miinuspäästöille on tarpeen määrittää oma strategia, jossa kuvataan kattavasti Suomen nykytilaa, haasteita ja toimenpiteitä. Keväällä valmistunut VN TEAS -hanke vahvistaa päätöksenteossa tarvittavaa tietopohjaa. Teknologia kannattaa nähdä myös mahdollisuutena luoda liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tavoite voi kattaa joko luonnon ja tekniset nielut yhteensä tai molemmat erikseen. Miinuspäästöjä tuottavien ratkaisujen tutkimiseen, kehittämiseen ja kokeilemiseen pitää osoittaa riittävästi rahoitusta. vsk. Kirjoitus perustuu Sitran julkaisemaan työpaperiin Miinuspäästöt – Mitä negatiivisten päästöjen tekniikat ovat ja miksi niitä tarvitaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Kuva: Sampsa Voutilainen, Berry Creative.. 22 päätöksiä politiikassa. Tarkkaan kannattaa seurata kokemuksia Ruotsin huutokaupasta, jolla edistetään miinuspäästöjen tuottamista
Tiedemaailma kehittää aktiivisesti prosessiin soveltuvia sideaineita, joilla päästään myös päätuotteen osalta hiilinegatiivisuuteen. vsk. Carbonaide-menetelmällä valmistetun betonin laskennallinen hiilijalanjälki on -60 kiloa hiilidioksidia betonikuutiota kohden. Rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvän lainsäädännön kiristymisen myötä hiilidioksidipäästöjä vähentäville teknologioille on suuri tarve. 23 VTT:ltä spinnaava Carbonaide rakentaa Hollolassa maailman ensimmäistä hiilinegatiivisen betonin mahdollistavaa teollista pilot-tuotantolinjastoa Jonne Hirvonen ja Tapio Vehmas pilot-tuotantolaitoksella Hollolassa. Ilmaston kannalta on tärkeää, että rakennetusta ympäristöstämme tulee hiilinielu”, toteaa Carbonaiden toimitusjohtaja Tapio Vehmas. Teknologia mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen puolittamisen tavanomaisten betonituotteiden valmistukseen verrattuna tuotantoon tarvittavan pienemmän sementtimäärän ja hiilidioksidin kivettymisen ansiosta. Yritys on koonnut teknologiansa kaupallistamiseen yhteensä 1,8 miljoonan euron siemenrahoituksen. VTT Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tonni tavanomaista portlandsementtiä aiheuttaa 800–900 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Rakennettu ympäristö edustaa maailman suurinta ihmisen tuottamaa materiaalivirtaa. Kuva: Jarno Artika.. Yrityksen tavoitteena on mullistaa betonielementtien 130 miljardin US-dollarin vuosittaiset maailmanmarkkinat. Lisäksi tavoitteena on sitoa vuosittain noin 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaa 10–20 % betonin maailmanmarkkinoista. Carbonaide on koonnut teknologiansa kaupallistamiseen 1,8 miljoonan euron siemenrahoituksen Lakan Betonilta, Vantaan Energialta ja Startup Fund Joensuulta, VTT:ltä sekä Business Finlandin myöntämästä lainasta. Carbonaide Oy ryhtyy kaupallistamaan VTT:llä kehitettyä hiilidioksidin hyödyntämisja varastointiteknologiaa, jolla on mahdollista pienentää betonin hiilijalanjälkeä jopa hiilinegatiiviseksi. Betonituotteiden hiilinegatiivinen jalanjälki saadaan aikaan yhdistämällä Carbonaideteknologia vähäpäästöisiin sideaineisiin, joita tällä hetkellä saa muun muassa teollisuuden sivuvirroista. ”Tavoitteemme on kaupallistaa teknologia, joka vähentää maailman käytetyimpien materiaalien hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäistä Carbonaide-menetelmään perustuvaa pilot-tuotantolinjastoa rakennetaan parhaillaan Hollolassa Rakennusbetonija Elementti Oy:n tehtaalla. Uuden yrityksen visiona on käynnistää kymmenen tuotantoyksikköä Pohjoismaissa vuoteen 2026 mennessä. Tavanomaisen betonin hiilijalanjälki on noin 250–300 kiloa hiilidioksidia kuutiota kohti. Suurin osa päästöistä liittyy sementintuotantoon. Hiilidioksidi kivettyy betonituotteisiin Carbonaiden menetelmä perustuu hiilidioksidin kivettämiseen betonituotteisiin. Betoni on yksi suurimmista hiilidioksidin päästölähteistä ja vastaa 8 %:sta maailman hiilidioksidipäästöistä
24 Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi Oy Sakari Sarkkola, Mikko Peltoniemi ja Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Suometsien hoidon muutoksilla voidaan hillitä ilmastopäästöjä Ojitettujen suometsien maaperästä tulee kasvihuonekaasupäästöjä noin 7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. vsk. Kuva: Maija Kurki.. Päästöjä voidaan vähentää metsänhoitokäytäntöjen muutoksilla ja veden pintaa säätämällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54
Turpeen hapellisissa kerroksissa metaania hapettavat bakteerit käyttävät sitä energianlähteenään, jolloin syntyy hiilidioksidia. Avohakattu sekä poimintahakattu kuusikko runsasravinteisella ojitetulla turvemaakasvupaikalla. Keskimääräinen turpeen hajotessa maaperästä poistuva hiili ja maaperään karikkeena tuleva hiili runsasravinteisissa ja niukkaravinteisissa suometsissä, joissa ojituksen vuoksi veden pinta on alhaalla (Ojanen ja Mäkipää 2020). Taulukko 1 havainnollistaa tätä suhdetta. vsk. Jos turvemaan vedenpinta on syvemmällä kuin 30 cm, metaanipäästöt ilmakehään käytännössä loppuvat, koska metaani ehditään kuluttaa hapellisessa turvekerroksessa Turpeen hajotus hapellisissa olosuhteissa on sitä nopeampaa, mitä rehevämpi kasvupaikka on ja mitä syvemmällä vedenpinta on. Niukkaravinteisilla kasvupaikoilla maaperän hiilivuot ovat keskimäärin lähellä tasapainoa tai maaperään jopa kertyy hiiltä, jolloin maaperä on pieni hiilen nielu. Kuva: Sakari Sarkkola.. Hakkuiden myötä tilanne muuttuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Toisaalta puiden ja muiden kasvien karikkeiden eli kuolleiden kasvinosien mukana maahan tulee lisää hiiltä. 25 S uometsissä kasvava puusto sitoo hiiltä, mutta samaan aikaan maaperän turvekerros on päästölähde. Tällöin syntyy hiilidioksidin lisäksi myös metaania (CH 4 ), joka kulkeutuu hitaasti kohti suon pintaa. Vedenpinnan laskiessa yhä suurempi turvemassa joutuu hapellisiin oloihin ja hiilidioksidivuo ilmakehään kasvaa. Avohakkuun jälkeen puuston ja pintakasvillisuuden hiilensidonta vähenee Taulukko 1. Runsasravinteisissa ojitetuissa suometsissä maaperästä poistuva hiilivuo on yleensä suurempi kuin maaperään tuleva hiilivuo, eli maaperä on hiilen lähde ilmakehään. Turvemaan vedenpinnan yläpuolella vallitsevat hapelliset olosuhteet, jolloin syntyy turpeen hajotessa hiilidioksidia (CO 2 ) ja rehevillä soilla myös typpioksiduulia (N 2 O). Turve hajoaa myös veden kyllästämissä olosuhteissa, mutta todella hitaasti
Hakkuutähteiden ja muiden kuolleiden kasvinosien hajotus lisää maaperän päästöjä avohakkuun jälkeen, ja ensimmäisinä hakkuun jälkeisinä vuosina päästöt avohakkuualueelta ovat korkeita. 26 voimakkaasti ja lakkaa hetkellisesti lähes kokonaan. Vuosittain suometsien maaperän päästöt ovat Suomessa nykyisin noin 7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Uudistuskypsän viljavalla kasvupaikalla Etelä-Suomessa kasvavan suometsän puumäärä on ollut tutkimuskohteillamme 250– 350 m 3 /ha, mutta voi olla jopa yli 400 m 3 /ha. Puuston kasvu ja hakkuiden määrä vaikuttavat puuston hiilivaraston kehitykseen, mutta voisiko myös maaperän ilmastopäästöihin vaikuttaa jotenkin. Vedenpinnan syvyys vaikuttaa suometsissä niin puiden kasvuun kuin maaperän kasvihuonekaasutaseisiinkin. Toisaalta liiallinen märkyys haittaa puuston kasvua ja voi aiheuttaa metaanipäästöjä sekä ravinnepäästöjä vesistöihin. Pohjoisen Suomen kosteammissa oloissa biologinen kuivatus edellyttää männiköissä tavallisesti reilusti yli 100 m 3 puustoa hehtaarilla. Kunnostusojitus laskee vedenpintaa, ja Turvemaiden jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vedenpinta pysyy riittävän alhaalla ilman kunnostusojituksia elinvoimaisen puuston haihduttaessa vettä ja ojat saavat sammaloitua, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta. Kuusija/tai hieskoivuvaltaisten suopuustojen osalta kokeellinen tutkimustieto on vielä niukkaa, mutta näiden puulajien suuremman vedenkäytön ja tehokkaan sadeveden latvuspidännän vuoksi hieman vähäisempikin puusto kyennee huolehtimaan kuivatuksesta. Avohakkuun jälkeen puuston kunnollinen uudistuminen vaatii useimmiten kunnostusojitusta, koska ilman sitä vedenpinta nousee lähelle maanpintaa ja taimet kärsivät. Kun otetaan huomioon myös kasvavaan puustobiomassaan vuosittain sitoutuvan hiilen määrä, ojitetut suometsät ovat Etelä-Suomessa päästölähde, mutta Pohjois-Suomessa hiilinielu. vsk. Tästä herääkin kysymys, miten näitä päästöjä voitaisiin hillitä ja vahvistaa metsien hiilinielua. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Ilmastoviisaan suometsien hoidon avain on vesitalouden hallinta Suometsien ilmastopäästöihin voidaan vaikuttaa soiden vesitaloudella. Syvällä oleva pohjavesi tarkoittaa kuivempaa ja paksumpaa hapelliselle hajotukselle altista turvekerrosta. Ojitetulla suolla hyvin kasvava ja riittävän tiheä puusto huolehtii turvemaan riittävästä kuivatuksesta kasvulle. Sadevettä pidättyy latvukseen ja puusto ja aluskasvillisuus haihduttavat vettä maasta tehokkaasti. Tuolloin vedenpinnan tulisi olla syvemmällä kuin juuristokerros, eli vähintään noin 30 cm syvyydessä. Riittävä kuivatus on puustolle tärkeää nimenomaan keskija loppukesällä, jolloin hienojuurten kasvu on voimakkaimmillaan. Kuva: Maija Kurki.. Etelä-Suomessa mäntyvaltaisella ojitusalueella tähän biologiseen kuivatukseen riittää tyypillisesti hyväkuntoinen puusto, jonka runkotilavuus on noin 70–100 m 3 hehtaarilla
vsk. Runsasravinteisilla paksuturpeisilla kasvupaikoilla voi olla puutetta tietyistä ravinteista, kuten kaliumista. Tuhkalannoitusta voidaan käyttää myös tietyissä tapauksissa korvaamaan kunnostusojitusta. Vedenpintaa on myös mahdollista nostaa esimerkiksi pohjapadoilla. Tuhkalannoitus on näissä tapauksissa edullisin ja ekologisin vaihtoehto. Ojitetuilla turvemailla avohakkuiden jälkeen mitatut kasvihuonekaasupäästöt ovat puustoisiin turvemaihin verrattuna erittäin korkeita ja ne pysyvät korkeina useita vuosia. 27 metsän varttuessa vedenpinta laskee entistä syvemmälle, jolloin paksumpi turvekerros on alttiina hapellisille olosuhteille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tämä hidastaisi turpeen hajoamista ja auttaisi välttämään tilanteet, joissa ojitetun suon kasvatettava puusto kärsii kuivuudesta. Mikäli metsänkasvatusta halutaan jatkaa, ravinnetilaa on korjattava ravinnelisäyksellä. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on myös kannattava vaihtoehto puuntuotannolle kuusivaltaisilla ojitetuilla turvemailla. Jos kunnostusojitus on puuntuotannon kannalta välttämätöntä, se kannattaa tehdä mahdollisimman matalilla ojilla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vain osa puustosta poistetaan, eikä kunnostusojitus ole tarpeellinen, koska jäävä puusto riittää pitämään kasvupaikan riittävän kuivana puuston kasvulle. Avohakkuisiin verrattuna jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen kuuluvat poimintahakkuut vähentävät maaperän päästöjä selvästi. Kunnostusojituksen kustannukset jäävät pois. Kuva 1. Pohjaveden pinnan korkeus sekä kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt ja nielut eri-ikäisissä korpikuusikoissa avohakkuun ja poimintahakkuun jälkeen.. Kunnostusojitusten välttäminen vähentää maaperän ilmastopäästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä, koska ojituksen kuivattava vaikutus ulottuisi pitkälle tulevaisuuteen. Kuva 1 havainnollistaa vedenpinnan korkeutta ja kasvihuonekaasupäästöjä avohakkuun ja poimintahakkuun jälkeen. Taimien istutus ei myöskään ole tarpeellista, sillä nämä kasvupaikat taimettuvat yleensä hyvin luontaisesti. Avohakkuun vaikutuksia ojitettujen turvemaiden päästöihin on tutkittu kuitenkin vasta parilla kohteella ja lisämittauksia tarvitaan. PohjoisSuomessa tehtyjen kokeiden perusteella noin 60 cm syvyiseksi kaivettava oja olisi vielä riittävä tuottamaan puuston kasvun kannalta suotuisan kuivatuksen
Mikäli pienaukon koko on lähellä metsälain mukaista suurimman pienaukon kokoa (0,3 ha), voi pintakasvillisuus heikentää jo merkittävästi taimettumista ainakin ruoKuva 2. Korpikuusikot taimettuvat useimmiten hyvin ilman maanmuokkausta. 28 Vuosittain tehtävien turvemaiden uudistushakkuiden pinta-ala on kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta ja on viime vuosina ollut jopa 50 000 ha. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Näitä ovat poimintahakkuut tai voimakkaat yläharvennukset, joissa poistetaan suuria puita ja tehdään kasvutilaa lisävaltapuille ja aluspuille sekä taimettumiselle, sekä pienaukkohakkuut ja kaistalehakkuut, joissa tehdään puustoon pienialaisia aukkoja, joiden uudistuminen tapahtuu luontaisesti välimetsien siemennyksen ja olemassa olevan taimiaineksen avulla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa on useita menetelmiä Korpikuusikot ovat runsasravinteisia suometsiä, joissa voidaan soveltaa useampia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuumenetelmiä. Suomen metsien vuosittaisia hiilinieluja on mahdollista vahvistaa jopa miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalenttia, jos uudistushakkuut runsasravinteisissa suometsissä vältetään verrattuna nykyisen kaltaiseen metsien hoitoon. vsk. Pienaukoissa hyvä taimettumistulos ja taimien kasvu saavutetaan 20–25 m:n läpimittaisissa aukoissa. Kuvassa 2 on esimerkki pienaukkotai kaistalehakkuusta. Esimerkki pienaukkotai kaistalehakkuun etenemisestä kuusivaltaisessa korvessa.. Monissa kuusikoissa maanmuokkauksesta on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä
Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 27/2020. Tulosperusteiset tuet, jotka määräytyisivät saavutettujen päästövähennysten ja pienentyneen vesistökuormituksen perusteella, ohjaisivat jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siellä, missä se edistäisi yhteiskunnan asettamien ympäristötavoitteiden toteutumista. Lisätietoja: https://projects.luke.fi/sompa/ Lähteet Berninger, K., Bruun, O., Lehtonen, A., Lehtonen, H., Lång, K., Määttä, H., Peltoniemi, M., Sarkkola, S., Seppälä, J. Luke Policy Brief 5/2023. Yksi merkittävä syy jatkuvapeitteisen metsätalouden hitaaseen leviämiseen ovat metsätalouden tuet. väljentämällä edellä mainittujen työlajien toteutusehtoja ja mahdollistamalla tuetut toimenpiteet myös eri-ikäisrakenteisissa puustoissa. Tähän ovat vaikuttaneet mm. 57–64. & Peltoniemi, M. & Mäkipää, R. Luonnonvarakeskus. Tätä varten tulisikin mm. tiedon puutteet sekä asenteet ja arvostukset niin metsäomistajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. verhopuuston käytön ja puuston kasvattamisen kaksijaksoisena. & Mäkipää, R. Uusi tukijärjestelmä mahdollistaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen harjoittamisen, mutta ei suoranaisesti kannusta siihen. & Mäkipää, R. 189–192.. In: Ruuska, J. Suometsienhoito ja ilmasto. Metsät ja ilmasto. Metsäkustannus, pp. Näiden toimivuus on kuitenkin testaamatta ja tukien painopiste tulee olemaan jaksollisen kasvatuksen tukemisessa. https://jukuri.luke.fi/ handle/10024/553274 Heiskanen, M., Bergström, I., Kosenius A.-K., Laakso, T., Lindholm, T., Mattsson, T., Mäkipää, R., Nieminen, M., Ojanen, P., Rankinen, K., Tolvanen, A., Viitala, E.-J. 2020. Turvemaapeltojen viljelyn ja suometsien hoidon muutoksilla tuetaan ilmastolain tavoitteiden toteutumista. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yleistyminen vaatii koulutusta, neuvontaa ja muutoksia tukiin Jatkuvapeitteinen metsätalous on yleistynyt hitaasti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-953-8 Ojanen, P. 2020. 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Metsäkustannus, pp. Metsätalouden tuissa olisi tarkoituksenmukaista siirtyä tulosperusteisuuteen. (Ed.), Metsäkoulu (10 th ed.). Koivuvesakko haihduttaa myös vettä. Lisäksi esimerkiksi suometsän hoidon suunnittelussa tulee arvioida kuviokohtaisesti mahdollisuudet siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. kouluttaa metsäurakoitsijoita jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmiin ja suunnata informaatio-ohjausta metsänomistajille jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta. Taimikon kehityksen myöhemmässä vaiheessa taimikon perkaustarve on ilmeinen varsinkin yli 25 m:n levyisissä aukoissa aukolle tulevan lehtipuuston, pääasiassa hieskoivun takia. Kirjoitus on tuotettu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SOMPA-hanketta. Vuonna 2024 voimaan astuvassa uudessa metsätalouden kannustinjärjestelmässä (METKA), tätä vaikutusta pehmennetään mm. Toisaalta suuri koivun määrä mahdollistaa ns. Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistöja biodiversiteettivaikutukset – Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu. 2023. (Ed.), Metsäkoulu (10 th ed.). In: Ruuska, J. vsk. Penttilä, T., Laiho, R. 29 hoturvekankailla, eli rehevimpien korpien kasvupaikoilla. Tällä hetkellä voimassa oleva metsätalouden kannustinjärjestelmä KEMERA ei edistä lainkaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen harjoittamista ja on tutkimusnäyttöä siitä, että tietyt tuetut työlajit, kuten taimikonhoito ja nuoren metsän hoito, ovat päinvastoin kannustaneet jaksolliseen metsänkasvatukseen. Kannustinjärjestelmä tulisikin muuttaa menetelmäneutraaliksi, jossa kannustavuutta jatkuvapeitteiseen kasvatukseen turvemailla lisätään
Erityisesti moderneissa rakennuksissa vauriovaara on maanvastaisissa rakenteissa ja monikerrosrakenteissa. Lisääntyneet sademäärät ja kosteus aiheuttavat vahinkoa rakennusten julkisivuille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 31 Ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset kulttuuriympäristöissä Lämpötilan nousu lyhentää esimerkiksi puukatteiden elinkaarta. Kuivuus ja lisääntyvät sateet lisäävät myös tulvariskiä, kun maaperän kyky imeä sadevesiä heikkenee. Vesi ja kosteus haurastuttavat rakenteita ja esimerkiksi linnoitusten muureja tunkeutuessaan pinnalta syvemmälle rakenteisiin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisemat ilmentävät perinteistä kestävää ja joustavaa rakennusja elämäntapaa, mitä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa yleisemminkin. Tuhohyönteiset levittäytyvät lämpötilojen nousun johdosta uusille alueille, mikä muodostaa riskin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille että kasvillisuudelle. Pitkät hellejaksot aiheuttavat kesäisin viilennystarvetta rakennuksissa. Muutoksessa ei ehkä osata huomioida kaikkia rakenteisiin liittyviä yksityiskohtia ja näin saatetaan paitsi muuttaa ja kadottaa kulttuurihistoriallisia piirteitä myös aiheuttaa teknisiä ongelmia. Se muuttaa kasvuja elinolosuhteita ja siten kulttuurimaisemien kasvullisuutta. Yhä useammin rakennuksen alkuperäinen painovoimainen ilmastointi saatetaan muuttaa automatisoiduksi ilmastointijärjestelmäksi. Sateet ja tulvat kosteuttavat ja pehmentävät maaperää ja saattavat heikentää sen kantavuutta rakennusten, rakennelmien ja kasvillisuuden alustana. Rankkasateet vahingoittavat rakennuksia ja lisäävät maan eroosiota.. vsk. Rakennusten pitäminen aktiivisessa käytössä ja hyvässä kunnossa on tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta
Erityisesti rakennusten kellarit ja perustukset ovat haavoittuvia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Näin ilmastonmuutoksella on myös suuria sosio-kulttuurisia vaikutuksia poronhoitoon ja saamelaiseen kulttuuriperintöön. Tulvat aiheuttavat vaurioita sade-, sulamistai myrskyvesien virratessa rakennuksiin. Myrskyjen kaatamat puut voivat vahingoittaa rakennuksia ja muinaisjäännöksiä sekä muuttaa kulttuurimaisemia. Lapuanjoki tulvii Etelä-Pohjanmaalla.. vsk. Merenpinnan nousu yhdessä tulvien kanssa voi lisätä vahinkojen määrää. Tulvat vahingoittavat kasvustoja ja voivat vaurioittaa rakennuksia. Meriveden lämpötilan nousu levittää laivamatopopulaatiota Itämeren alueella, jossa laivahylyt ovat alttiita näiden tuhoille. Lisäksi tuulisuuden lisääntyminen voi aiheuttaa muutoksia merenpohjarakenteessa, kun maamassat liikkuvat ja arkeologinen kulttuuriympäristö saattaa liikkua, muuttua ja tuhoutua. Talvella lumikuorma ja lumen suurempi vesipitoisuus voivat vahingoittaa kattorakenteita. Myrskyjen kaatamat puut muuttavat maisemakuvaa. Kuorettunut lumi vaikeuttaa porojen talvilaidunnusta, ja muuttunut jäätymis-sulamissykli häiritsee jäkälän uusiutumista. Sateet ja kosteus näkyvät muun muassa kuorimuurirakenteissa käytetyn harjateräksen korroosiona, saumalaastien hapertumisena sekä julkisivutiilien kastumisena ja julkisivurappauksen halkeiluna. Tulvat voivat myös tuhota kasvillisuutta kulttuurimaisemissa etenkin alavilla alueilla, kuten jokilaaksoissa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tulvariskialueilla on arvioitu sijaitsevan yli 400 kulttuuriperintökohdetta. 32 Lisääntyvien tuulten vuoksi sateet tulevat entistä enemmän ja voimakkaammin viistosti, mikä lisää vaurioitumisriskejä. Runsaat vesimassojen liikkeet voivat myös aiheuttaa eroosiota maarakenteissa, muinaisjäännösten tuhoutumista ja maaaineksen huuhtoumista rakennusten perustusten alta. Talojen rakenteet saattavat jäätyä ja sulaa useita kertoja talviaikaan lämpötilan sahatessa jäätymispisteen molemmin puolin
Runsaslumisuus rasittaa rakennuksia, rakenteita ja kasvillisuutta. 2021). Rakennusten ulkovaipan ja yläpohjan lisäeristystä sekä ovien ja ikkunoiden lämmöneristyskykyä ja ilmatiiviyttä voidaan parantaa. 33 Näin kulttuuriympäristöjen hyvä hoito voi hillitä ilmastonmuutosta Rakennetun ympäristön päästökuorma on merkittävä. Olemassa olevan rakennuskannan ja kulttuuriympäristöjen hyvällä hoidolla, ylläpidolla ja kunnostamisella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luontokadon torjunnassa. Puurakennukset voivat myös toimia hiilivarastoina. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Kun parantamistoimet tehdään rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden, ei kohteen kulttuurihistoriallinen arvo heikkene, mutta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa. vsk. Olemassa olevan rakennuksen korjaamisen ja lisärakentamisen on todettu olevan ekologisempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen, vaikka käytönaikaiset vaikutuksetkin otettaisiin huomioon (Purkaa vai korjata. Rakennusten hoito ja korjaaminen ovat yksi keino ilmastonmuutoksen hillinnässä.. Korjausrakentamisen yhteydessä tehdyillä energiatehokkuuden parantamistoimilla voidaan saada merkittävää energiansäästöä. Säästävä korjaaminen, tarpeettoman purkamisen välttäminen ja vähäpäästöisten ja kierrätettyjen rakennusmateriaalien käyttö korjaamisessa hillitsevät osaltaan ilmastonmuutosta. Lisäksi voidaan säästää energiaa poistoilman ja jäteveden lämmöntalteenottotekniikoilla, ilmanvaihdon tarpeenmukaisella säädöllä ja muilla energiankulutusta säästävillä tekniikoilla. (Energiatehokkuuden parantaminen…, 2019) Rakennuksia korjattaessa voidaan rikkoutuneita rakenneosia korjata uusimisen sijaan. Rakennusten tehokas käyttö ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja talotekniikan ajanmukaistaminen lisäävät positiivista vaikutusta
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Uudet energiantuotantomenetelmät voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisessä. Hiilinieluina voivat toimia maaperä, merialueet sekä eri-ikäiset metsät. Aurinkopaneeleiden sijoittamisessa tulee selvittää hankkeen visuaaliset vaikutukset sekä tutkia, vaikuttaako ratkaisu kohteen ominaispiirteisiin heikentävästi, peittävätkö paneelit rakennuksen keskeisiä osia tai kiinnittyvätkö ne arvokkaisiin materiaaleihin. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää ylläpitää kasvullisten kulttuuriympäristöjen elinvoimaisuutta. 34 Uusiutuvan energian hyödyntäminen, kuten aurinko-, tuuli-, geoja bioenergia sekä lämpöpumput ovat tehokkaita keinoja siirtyä pois fossiilisten energialähteiden käytöstä ja siten myös hillitä ilmastonmuutosta. (Jetsonen, Sirkkaliisa, 2023) Ilmastonmuutoksen hillintä tapahtuu paitsi vähentämällä päästöjä, myös lisäämällä ja säilyttämällä hiilinieluja ja -varastoja, kuten esimerkiksi puurakentamista lisäämällä. Niinpä kohteeseen soveltuvan teknologian sovittaminen kulttuuriympäristöjen arvoihin ja perinteisiin rakennusmenetelmiin tai kulttuurimaisemaan vaatii monialaista osaamista, kohteen perusteellista tuntemista sekä vaihtoehtojen punnintaa. Arvokkaat maisema-alueet ja perinnebiotoopit sitovat hiiltä maaperään ja kasvillisuuteensa, mutta hiilinielujen laatua voidaan myös tehostaa Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen vähentää ilmastokuormaa. vsk. Tuulivoimaloiden sijoittaminen kulttuuriympäristöihin vaatii huolellista suunnittelua.. Esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät merkittävät ilmastohyödyt ja maisemavaikutukset ovat usein ristiriidassa keskenään, joten sopivien ratkaisujen löytäminen edellyttää eri vaihtoehtojen vertailua ja tarkkaa harkintaa
Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemia ylläpidetään hoidolla ja laidunnuksella. 35 maisemien hyvällä hoidolla. Rakennukset ja rakennetut viheralueet voivat toimia osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Avohakkuiden välttäminen kulttuuriympäristöissä on perusteltua myös maisemallisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Perinteisiä rakennusja maankäyttötapoja voidaan hyödyntää etsittäessä ratkaisuja tulevaisuuden riskeihin. Rakennetun kulttuuriympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää sekä rakennusten fysikaalisten ominaisuuksien että niiden käyttöominaisuuksien ja -olosuhteiden sopeuttamista muuttuviin olosuhteisiin. vsk. Sopeutumisen keinoja kulttuuriympäristöissä Ilmaston lämpeneminen ja muuttuvat sääolosuhteet ovat väistämättömiä, joten kulttuuriympäristöissäkin on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomioita ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin. Kestävän kehityksen kannalta on hyvä huoltaa ja hoitaa rakennuksia sekä korjata vain sellaista, mikä on rikki.. Olisi hyvä herättää laajempaa keskustelua myös siitä, olisiko resilienssin ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempi suosia huonosti vettä läpäisevän ja luontoarvoiltaan köyhän nurmen sijaan niittyjä, jotka myös maisemakuvaltaan sopisivat kulttuuriympäristöihin paremmin
Kulttuurimaisemat ja kaupunkiympäristöjen kasvillisuus tasaavat sään ääri-ilmiöitä. Tulvariskialueilla sijaitsevien rakennusten alimpien kerrosten kosteuskestävyydestä tulee huolehtia. vsk. Kulttuurimaisemat lisäävät osaltaan kestävyyttä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Luonnontilaiset, kasvillisuudeltaan monilajiset alueet sietävät tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä parhaiten. Aiempaa korkeammat keskilämpötilat johtavat siihen, että myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa on korjausten yhteydessä mietittävä kuumuudelta suojaavia ratkaisuja, kuten aurinkosuojauksia ja viherkattoja, joiden sovittamiseen kulttuuriympäristöissä tulee kiinnittää erityistä huomiota. 36 Vaurioiden ennaltaehkäisemisen kannalta rakennusten ennakoiva kunnossapito on olennaista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Esimerkiksi alun perin paloturvallisuussyistä kortteleiden keskelle jätetyt puukujanteet suojaavat elinympäristöjä tuulilta ja paahteelta. Ne myös imevät ja haihduttavat hulevesiä. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on joskus tarpeen poistaa puita, jotka voivat sään ääriKorjaa vain sitä, mikä on rikki.
Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa rakennusmateriaaleista, rakennusosien korjaamisen vaikutuksista verrattuna niiden uusimiseen, kulttuuriympäristöjen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen määrittämisestä sekä kulttuurimaisemien kasvija eläinlajistoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että kulttuuriympäristöja ilmastoasiantuntijoiden tulisi työskennellä entistä tiiviimmin yhdessä. Päätöksenteon ja käytännön työn tueksi tarvitaan lisää numeerista tietoa. Kulttuuriympäristöalan asiantuntijat tulisi ottaa mukaan ilmastotyöhön, ja vastaavasti ilmastonmuutoksen kysymykset tulisi huomioida läpileikkaavasti kaikessa kulttuuriympäristötyössä. vsk. Lähteet Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö : Tunnistetut vaikutukset sekä hillinnän ja sopeutumisen edistäminen. Laskentaja seurantamenetelmiä ja vaikutusten ennustettavuutta tulisi kehittää. 2021. Energiatehokkuuden parantaminen tai uusiutuvan energian käyttöönotto kulttuurihistoriallisissa kohteissa vaatisi myös lisää hyviä käytännön esimerkkejä. : Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot, Huuhka, Satu; Vainio, Terttu; Moisio, Malin; Lampinen, Emmi; Knuutinen, Mikko; Bashmakov, Samuel; Köliö, Arto; Lahdensivu, Jukka; Ala-Kotila, Paula; Lahdenperä, Pertti. 37 ilmiöiden, heikentyneiden kasvuolosuhteiden tai tuholaisvaurioiden vuoksi kaatua rakennusten päälle, tai joiden kaatuminen voi vaurioittaa muinaisjäännöksiä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-114823-1 Jetsonen, Sirkkaliisa, esitelmä Aurinkopaneelit kulttuuriympäristöissä – luonnos arviointiohjeeksi viranomaistyöhön, Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 16.3.2023, Helsinki.. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361223-5 Strengthening cultural heritage resilience for climate change : Where the European Green Deal meets cultural heritage, Publications Office of the European Union, 2022. 2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361221-1 Energiatehokkuuden parantaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaushankkeessa, Nöjd, Kari; Nieminen, Jyri. Mitä pitäisi tehdä. Myös kulttuuriympäristöihin liittyviä ilmastonmuutoksen hillintäja sopeutumistoimien kustannuksia ja seurannaisvaikutuksia tulisi arvioida. Karilas, Aino; Liljeström, Emma; Lohman, Elise; Nieminen, Elina; Nukki, Heli; Virolainen, Elina; Voutilainen, Elina. Tarvitsemme avointa poikkitieteellistä ja poikkihallinnollista keskustelua, miten ilmastonmuutos kohdataan kulttuuriympäristöissä. https://data.europa.eu/ doi/10.2766/44688 Purkaa vai korjata. Tarvitaan myös työkaluja siihen, miten kulttuuriympäristöissä voitaisiin varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. 2019. Raportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset jatkotyön suuntaamiseksi toimivat virikkeinä kulttuuriympäristöjen parissa tehtävässä ilmastotyössä. Yhteistyö voisi tapahtua koulutuksen ja yhteisten tilaisuuksien avulla, mutta myös lisäämällä kulttuuriympäristöalan asiantuntijuutta ilmastoalalla ja vastaavasti ilmastonmuutoksen osaamista kulttuuriympäristöalalla
asukkaiden ja yritysten toiminnasta. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää päästövähennystavoitteen, toimet sen saavuttamiseksi ja suunnitelman ilmastotyön seurannasta. Kunnilla on kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa suuri rooli. Päästövähenemä on tulosta investoinRonja Ryyppö, energia-asiantuntija Anna von Zweygbergk, ilmastoasiantuntija Riikka Leskinen, toimialapäällikkö Valonia Ilmastotyö etenee Varsinais-Suomen kunnissa Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat globaaleja uhkia, joiden aiheuttamat muutokset ovat jo osittain näkyvissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 38 K untien ilmastotyön keskiössä on vuonna 2022 uudistettu ilmastolaki, joka kattaa nykyisellään myös maankäyttösektorin. vsk. Selkein syy tähän on ollut kaukolämmön päästöjen väheneminen – ne ovat pienentyneet 70 % vuoden 2005 tasosta. Varsinais-Suomessa kunnat ovat tarttuneet työhön aktiivisesti. Maaliskuussa 2023 astui voimaan ilmastolain muutos, joka toi kunnille velvoitteen ilmastosuunnitelman laatimiseen. Ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttää kunnanvaltuustolla. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan konkreettista ilmastotyötä tulee tehdä pitkäjänteisesti yli maantieteellisten ja organisaatiorajojen.. Alueen 27 kunnasta ilmastotavoite on jo 14 kunnalla, ja kuudella kunnalla se on tällä hetkellä työn alla. (1) Varsinais-Suomessa kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä noin 5–10 % on peräisin kuntaorganisaation omasta toiminnasta, loput päästöt syntyvät mm. Velvoite astuu voimaan seuraavalla valtuustokaudella, mutta kunnilla on mahdollisuus hakea valtion avustusta suunnitelmien tekoon jo huhtikuussa 2023. Kuntien ilmastotyössä painottuukin kestävien valintojen mahdollistaminen, viestintä ja asukkaiden ja yritysten aktivointi
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Turun seudun joukkoliikenne tarjoaa helppoa liikkumista kuuden varsinaissuomalaisen kunnan alueella. Kuntien vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa on mukana 10 kuntaa. Myös kivihiilen ja turpeen polttoa on vähennetty määrätietoisesti. Erilaiset lähtökohdat asettavat kunnille erilaisia haasteita, eikä ilmastotyötä voida tarkastella yhden mallin mukaisesti. Valonia on alueellinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. VarsinaisSuomessa myös muut kunnat kehittävät ilmastotyötään aktiivisesti, ja ilmastotavoite onkin määritelty useissa kunnissa. Alueellisena toimijana Valonialla on erinomaiset mahdollisuudet edistää eri osapuolten vuoropuhelua ja verkostomaista tiedon jakamista. Alueen ilmastotyön veturina toimii Turku, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029. Valonia on kuntien apuna ilmastotyön käynnistämisessä, jalkauttamisessa ja seurannan kehittämisessä. Varsinais-Suomeen kuuluu 27 kuntaa, joiden asukasluvut vaihtelevat lähes 190 000 asukkaan Turun kaupungista alle 1 000 asukkaan Kustavin kuntaan. 39 neista biopolttoaineisiin ja polttoon perustumattomiin uusiin teknologioihin, kuten hukkaja merivesilämpöpumppuun. Kuva: Saara Norrgran.. Sen tehtävänä on toimia kestävän kehityksen edistäjänä tukien erityisesti alueen kuntia, asukkaita ja pk-yrityksiä. Sähköbusseja on käytössä 70, joilla ajetaan vuosittain 6 000 000 kilometriä. Alueen pienimpiä kuntia on lähdetty tukemaan Valonian toimesta erityisellä pienten kuntien ilmasto-ohjelmaprosessilla, jossa ilmastoohjelmia kehitetään samalla aikataululla usean kunnan alueella. Ryhmän tehtäviä ovat alueellisen ilmastotyön kehittäminen, maakunnallisen ilmastotiekartan ja maakuntaohjelman toteutumisen edistäminen sekä eri toimijoiden aktivointi ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Ilmastotyö Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen ilmastotyötä ohjaa maakunnallinen ilmastovastuujaosto, joka on laaja-alainen ilmastonäkökulmiin keskittyvä yhteistyöryhmä. vsk. Fölillä on käytössään vyöhykkeetön kertamaksu ja lähimaksumahdollisuus. Jaoston sihteerinä toimii Valonia, joka vastaa asioiden valmistelusta yhdessä VarsinaisSuomen liiton ja ELY-keskuksen kanssa
40 Ei pelkästään tavoitteen asettamista Ilmastotavoitteen asettaminen on hyvä alku kunnan ilmastotyölle, mutta se ei vielä itsessään muuta mitään. Kuntien ilmastotyön keskiössä ovat energiaan liittyvät ratkaisut. Kuntien ilmastotyössä korostuvatkin mahdollistajan roolin lisäksi viestinnälliset toimet. Uusiutuvan energian ratkaisuilla voidaan tuottaa päästötöntä energiaa kunnan kiinteistöjen käyttöön, mutta samalla on mietittävä energiatarpeen vähentämistä. Kunta voi toiminnallaan ja investoinneilla vähentää kuntaorganisaation päästöjä, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi ilmastotyöhön tarvitaan mukaan myös muut alueen toimijat. Kuntien energiakulutuksessa myös katuja ulkovalaistuksella on suuri merkitys, johon voidaan vaikuttaa säätöautomaatiolla ja siirtymällä LEDtekniikkaan. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet onkin arvioitava aina, kun rakennetaan uutta tai saneerataan vanhaa. Valonia tukee kuntia myös konkreettisten ilmastotoimien toteuttamisessa, kuten Suurin osa varsinaissuomalaisista asuu kunnissa, joissa ilmastotyölle on jo asetettu tavoitteet. Hyviä kokemuksia aiheesta on esimerkiksi Paraisten kaupungilla, joka on ollut tyytyväinen LED-investointeihin, tekniikan tuomiin säästöihin ja toimintavarmuuteen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Aurassa, Marttilassa ja Pöytyällä. Tällä hetkellä ilmastosuunnitelma on tekeillä mm. Kuvasta poiketen myös Paraisissa on helmikuun lopussa hyväksytty ilmastoja ympäristöohjelma.. Kun ilmastotavoite ja sen saavuttamiseksi liittyvät toimet on päätetty, on toteuttamisen aika. Kunta voi viestinnän kautta kannustaa asukkaita esimerkiksi energian säästöön, kuten kuluneena lämmityskautena valtakunnallisella Astetta alemmas -kampanjalla, johon otti osaa yhdeksän varsinaissuomalaista kuntaa
Kunnilla, kuten muillakin työnantajilla, on mahdollisuus ohjata työntekijöidensä työmatkaliikkumista kestävämpään suuntaan. Varsinais-Suomessa, Kaarinassa, on edistetty työmatkapyöräilyä kaupungin ja yritysten välisenä yhteistyönä ja Raisiossa on otettu käyttöön työntekijöille suunnattu työsuhdepyöräetu. Kunta ilmastotyön mahdollistajana Mahdollistajana kunta tarjoaa asukkaille ja yrityksille keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suomen ympäristökeskus tarjoaa kunnille päästökehitykseen, energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreja käyttöön hiilineutraalisuomi. Varsinais-Suomessa Raision, Liedon, Naantalin, Someron, Maskun ja Loimaan elinkeinokehittämisja yritysneuvontapalvelut ovat aktivoituneet ilmastotyöhön kannustamalla alueensa yrityksiä päästövähennystoimiin sekä tarjoamalla tukea ja työkaluja tähän työhön. vsk. Päästöjä välillisesti vähentäviä toimia ovat mm. Varsinais-Suomen kuntien, asukkaiden ja pk-yritysten ilmastotyötä tuetaan Valonian toimesta myös työpajojen ja verkostoitumistilaisuuksien muodossa. Päästöjen vähentämisen ohella ilmastotyöllä parannetaan alueen kestävää kasvua, luodaan uusia mahdollisuuksia ja lisätään hyvinvointia. Kulunut lämmityskausi onkin ollut kiireistä aikaa energianeuvonnan saralla, sillä energiakriisi ja sen myötä nousseet sähkön hinnat ovat nostaneet esiin kysymyksiä sähkösopimuksista, energiansäästöstä ja energiatehokkuuden parantamisesta. fi-sivustollaan. Tällä hetkellä alueen kunnista Raisio ja Kaarina valmistelevat kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Yritysten ilmastotyötä tukevia hankkeita ovat tehneet Kaarinan kaupungin kehitysyhtiö Kaarinan Kehitys, Ukipolis ja Yrityssalo. Kun tavoitteet on asetettu ja työ käynnistetty, tulee sitä seurata ja tuloksista viestiä vähintään vuositasolla päättäjille, alueen asukkaille ja yrityksille. kestävää kehitystä tukevat maankäyttösuunnitelmat ja kaavoitus, metsänkäyttösuunnitelmat, ympäristökasvatus sekä kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen. Kun selkeästi osoittaa tehtyjen ilmastotoimien tulokset, se lisää luottamusta tehtäviin toimenpiteisiin. Kuvassa energia-asiantuntija Liisa Harjula pitämässä tilaisuutta maakunnallisille energianeuvonnan toimijoille. Kuva: Matilda Gronow.. Tuloksista viestiminen sitouttaa kunnan eri toimijoita ilmastotyöhön. Kevyen liikenteen edistämisellä saadaan taloudellisia hyötyjä liikkumisen tuomien terveyshyötyjen kautta, ja maine mahdollistavana kuntana paranee. Myös kuntien kehittämisyhtiöiden työssä nämä teemat näkyvät yhä selkeämmin. Energianeuvontaa tarjotaan suoraan alueen asukkaille pääasiassa sähköpostin välityksellä. Seurantaa varten kunnan on hyvä tunnistaa itselleen sopivat indikaattorit seurantaa varten. 41 kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämisessä ja tarjoamalla alueella energianeuvontaa. Neuvontatilaisuuksia järjestetään kuntien ja yhdistysten pyynnöstä koko maakunnan alueella
Maatalouden päästöt ovat pienentyneet kuluvien vuosien aikana vain vähän ja ovat paikoitellen jopa kasvaneet. vsk. Haasteena on mahdollisuuksien löytäminen resurssien puuttuessa. tapahtumien ja koulutusten muodossa. Päästöihin voidaan vaikuttaa siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön, kuten aurinkovoimaan tai talteen otettuun biokaasuun sekä maaperän hiilensidontaa lisäämällä. Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut kunnille lisäresurssien saamisen ilmastotyön aloitusta varten. Maataloudella keskeinen rooli kestävien ratkaisujen toteuttajana Varsinais-Suomi on yksi maamme merkittävimmistä ja monipuolisimmista maatalousalueista. Muuten keinot ovat enemmän välillisiä ja toteutuvat mm. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, ja ilmastotyön kaltainen laaja-alainen kehittämistyö helposti jää vähälle huomiolle. Ilman ulkopuolista rahoitusta ja sitä kautta hankittavaa osaamista ja resurssia ilmastotyö olisi käytännössä mahdotonta monissa kunnissa. Kunnille on tarjolla myös muuta taloudellista tukea ilmastotyön edistämiseen. Kuva: Janne Tolonen.. Alueen kunnat ovat aktivoituneet hankerahoituksen hakemisessa ja Valonia on osaltaan tukenut kuntia tässä työssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. turvemaiden metsityksen lisäämisen ja kuluttajien ravintotottumuksien muutosten kautta. 42 Niukat resurssit haastavat ilmastotyötä Valonian Varsinais-Suomen kunnille tekemän kyselyn mukaan suurin hidaste ilmastotyölle on resurssien puute. Ympäristöministeriön mukaan päästöille ei myöskään lasketa suurta päästövähennyspotentiaalia tulevaisuudessa. Heikot resurssit heikentävät myös motivaatiota ilmastotyötä kohtaan. Tällä hetkellä alueella ilmastotyö etenee usean hankkeen voimin Salossa, Raisiossa sekä Uudenkaupungin ja Laitilan yhteistyönä. (2) Vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kunnat saavat tukea Valonian asiantuntijoilta mm. Kunnat kokevat, että taloudellistenja henkilöresurssien puute vaikeuttaa ilmastotyötä ja hankevalmisteluihin lähtemistä. Kuvassa vesija luontoasiantuntija Jarkko Leka opastaa puroinventointia Hyyppäränharjulla, Salon Kiikalan alueella
hulevesitulvien hallinnan, lisääntyvän jäähdytystarpeen ja liukkaudentorjunnan osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. vsk. (3) Muutokset tulevat haastamaan kuntia mm. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021. On tärkeää tukea kuntien ilmastotyötä sekä taloudellisen että substanssiosaamisen muodossa. Valonia yhdessä MTK-Varsinais-Suomen ja ProAgrian kanssa tukee alueen viljelijöitä ilmastotyössä Hiilipelto-hankkeen kautta. Ympäristöministeriö, n.d. Varsinais-Suomen alueelle tulevien muutosten odotetaan liittyvän etenkin lisääntyviin sademääriin ja rankkasateisiin sekä lämpötilan nousun tuomiin muutoksiin. & Siiriä, S-M., 2021. Tärkeässä osassa ilmastotyötä on kuitenkin myös sopeutuminen, eli keinot, joilla varaudutaan ilmastomuutoksen tuomiin muutoksiin. Lait, asetukset ja ohjeet. Luettavissa https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/164392/YM_2022_24. Yhteenvetona voidaan todeta, että paljon jo tehdään ja paljon on työtä jäljellä. Ympäristöministeriö. Viitattu 14.3.2023. Lähteet 1. Gregow, H., Mäkelä, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Käyhkö, J., Perrels, A., KuntsiReunanen, E., Mettiäinen, I., Näkkäläjärvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., Hildén, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., Särkkä, J. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:24. Tulevaisuutta rakennetaan sopeutumalla ilmastonmuutokseen Ilmastotyökeskustelussa keskitytään usein ilmastonmuutoksen hillintään, eli keinoihin, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. pdf?sequence=1&isAllowed=y 3. Viitattu 12.3.2025. 43 Kotimaisen ruokaketjun toimintaedellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja maakunnassa on aktiivista tutkimusja kehitystoimintaa, jotta maatalouden kestävyys vahvistuisi käytännön toimenpiteillä. Voimaan astunut ilmastolain muutos vauhdittaa kuntien ilmastotavoitteiden asettamista, mutta työtä ei voi päättää siihen. Vastaavasti sademäärät kasvaisivat 6–10 %. Näitä toimenpiteitä ja tarpeita ei ole kuntien ilmastotyössä vielä juurikaan tuotu ohjelmatasolle, mutta niitä on mainittu yksittäisissä teemoissa, kuten esimerkiksi Turun kaupungin metsäsuunnitelmassa, joka huomioi kaupungin ilmastotavoitteet. Ympäristöministeriö Helsinki 2022. Luettavissa https://ym.fi/ilmastolain-uudistus 2. Ympäristöministeriö, 2023. Useita ilmastonmuutoksen haasteita voidaan ratkaista lisäämällä hulevesien hallintaan luontopohjaisia menetelmiä kuten kosteikkoja ja tulvatasanteita, sekä lisäämällä puustoisten viheralueiden määrää. Ilmastovuosikertomus 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Laaja RESIST-hanke edistää koko Varsinais-Suomen alueella ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen investointeja niin taajamissa kuin maaja metsätalousalueilla. Hankkeessa tietoa ja kokemuksia jaetaan viljelijäpienryhmissä, joissa on mukana 30 varsinaissuomalaista tilaa. Suomen ilmastopaneeli arvioi, että vuosisadan puolessa välissä Varsinais-Suomessa keskilämpö on kohonnut nykytasosta 0,8– 3 °C kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä riippuen. Hankkeella edistetään maatalouden ilmastotoimenpiteitä, kuten hiilensidontaa ja sopeutumistoimia vertaistuen ja viestinnän avulla. Ilmastolain uudistaminen. Alueellisen toiminnan näkökulmasta haasteena ovat kuntien erilaiset lähtökohdat sekä tiedon tarve esimerkiksi hiilinieluihin ja hiilensidontaan liittyvissä kysymyksissä. Luettavissa <https:// www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/ 2021/09/SUOMI-raportti_final.pdf>. Viitattu 15.3.2023
Jaakko Leppänen Reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori VTT Ydinenergian muuttuva rooli Ydinvoimasta ja pienreaktoreista puhutaan tällä hetkellä paljon. Ilmaston lämpenemisestä on käyty korkean tason poliittista keskustelua 1990-luvulta lähtien, mutta kansainvälisistä sopimuksista ja mittavista uusiutuvan energian investoinneista huolimatta päästöjen kasvua ei ole saatu taittumaan. 44 K ansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on asettanut tavoitteeksi leikata maailman kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoite liittyy ilmastomalleihin, joiden mukaan jo yli 1,5 °C asteen nousu maapallon keskilämpötilassa aiheuttaa vakavaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Mitä ydinenergia-alalla tapahtuu, ja minkälaisia haasteita uusilla teknologioilla ollaan ratkaisemassa?. Päästöjen leikkaamisen kannalta avainasemassa on energiasektori, joka kuluttaa paljon fossiilisia polttoaineita. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi ilmastotoimet on kyettävä laajentamaan kaikkiin energian käyttökohteisiin. Näkyvimmät ilmastotoimet ovat toistaiseksi kohdistuneet sähköntuotantoon. vsk. Energia on kuitenkin paljon muutakin kuin sähköä, ja myös suurin osa fossiilisista polttoaineista kulutetaan energiasektorin muilla osa-alueilla: liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä
45 Energiasektorin rakennemuutos Suomessa kulutettiin viime vuonna sähköä yhteensä 82 terawattituntia. Sähköistyminen on avainasemassa esimerkiksi henkilöautoliikenteen teknologiamurroksessa. Vetyä kuluu suuria määriä esimerkiksi lannoitteiden raakaMaailman kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja IPCC:n päästövähennystavoitteet.. Puhtaan tuotantorakenteen ansiosta sähköntuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on enää alle kymmenen prosenttia. Teollisuussektorilla suurimmat lupaukset liittyvät vetytalouteen. Ydinvoima oli näistä merkittävin, ja Olkiluoto-3-reaktorin käyttöönotto tulee kasvattamaan Suomen ydinvoimaloiden yhteenlaskettua kapasiteettia vielä yli puolella. Myös päästövähennykset syntyvät niiden kautta välillisesti. Reaktorin arvioitu vuosituotanto on 12–13 terawattituntia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kaikkien tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto vuonna 2022. Polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla ei automaattisesti leikkaa liikenteen päästöjä, mutta energiankulutuksen siirtäminen fossiilisista liikennepolttoaineista sähköntuotantoon tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Samasta syystä myöskään merkittäviä päästövähennyksiä ei ole enää mahdollista saavuttaa yksinomaan investoimalla tuulitai ydinvoiman lisärakentamiseen. Lähes 90 % kotimaisesta tuotannosta syntyi vähäpäästöisillä energiamuodoilla. Sähköautoihin liittyy huomattava päästövähennyspotentiaali, mutta sen hyödyntämiseksi myös akkujen paljon luonnonvaroja kuluttavassa valmistustekniikassa olisi tapahduttava kehitystä. vsk. Uudelle kapasiteetille on silti suuri tarve, sillä sähkön kokonaiskulutuksen ennustetaan kasvavan jyrkästi uusien käyttökohteiden myötä
Lämmityssektorilla käytetään edelleen paljon fossiilisia polttoaineita, joskin bioenergian osuus on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Fossiilisia lämmityspolttoaineita voidaan korvata biomassalla, mutta toisaalta samat hiilivedyt haluttaisiin käyttää kemianteollisuudessa korvaamaan öljypohjaisia raaka-aineita, esimerkiksi muovien tai lentoja meriliikenteen polttoaineiden valmistuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Alas ajettavia voimalaitoksia olisi kyettävä korvaamaan tuulija aurinkoenergialla sekä ydinvoimalla. Myös bioenergiaan liittyy vastaavia haasteita. Euroopassa ja maailmalla sähköntuotanto nojaa edelleen vahvasti kivihiileen ja maakaasuun. Norjalainen teräsyhtiö Blastr Green Steel kaavailee tällaista vähähiilistä terästä valmistavaa tehdasta Inkooseen. Sähköstä poiketen lämpöä ei voida siirtää kustannustehokkaasti satojen tai tuhansien kilometrien päähän, vaan tuotanto on saatava lähelle kulutusta. Lämmityksen haasteena on myös tuotannon paikallisuus. vsk. Tuotannon elinkaaren hiilijalanjälki jää pieneksi, jos vain tarvittava vety saadaan tuotettua puhtaasti. Prosessin yhteydessä ei synny lainkaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Merkittävä tulevaisuuden käyttökohde on terästeollisuus, jossa perinteinen hiilen polttamiseen perustuva masuuniprosessi voitaisiin korvata vetypelkistyksellä. Keskenään kilpailevia ilmastoratkaisuja Tulevaisuuden energiaratkaisuissa on nähtävissä muutama trendi. Vaikka bioenergia lasketaan vähäpäästöisiin energiamuotoihin, sen potentiaali ei ole rajaton. Vaikka biomassa on uusiutuva luonnonvara, se ei ole ehtymätön. Kasvavilla metsillä on tärkeä rooli hiilinieluina. Vetyä on mahdollista valmistaa elektrolyyttisesti pilkkomalla vettä vedyksi ja hapeksi, mutta prosessi kuluttaa paljon sähköä. Jo pelkästään teollisuuden prosesseissa tarvittavan vedyn tuottaminen elektrolyyttisesti edellyttäisi nykyisen sähköntuotantokapasiteetin moninkertaistamista. Ilmastonmuutoksen torjuntaan on siis ainakin periaatteessa olemassa energiajärjestelmätason teknisiä ratkaisuja, mutta niiden ” Perinteisten suurten ydinvoimalaitosten lisäksi maailmalla kehitetään paljon erilaisia pienreaktoreita, joilla pienemmän yksikkökoon sekä sarjavalmistuksen tuomien taloudellisten hyötyjen lisäksi pyritään vastaamaan myös energiasektorin muuttuviin tarpeisiin.. Liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä käytetyistä fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, mikä johtaa väistämättä sähkön kokonaiskulutuksen kasvuun. Inkoon terästehtaan yhteyteen suunnitellaan maailman suurinta vetylaitosta, jonka kuluttama sähköteho haukkaisi yksinään yli kolmanneksen Olkiluodon uuden ydinreaktorin tuotannosta. Vetytalouden suurimmat haasteet liittyvätkin juuri siihen, että tällä hetkellä lähes kaikki teollisuudessa käytetty vety tuotetaan fossiilisesta maakaasusta, johon ilmastopäästöjen lisäksi liittyy myös suuria geopoliittisia ongelmia. Kylmien talvien maissa lämmitys kuluttaa paljon energiaa. Esimerkiksi ruuantuotanto kytkeytyy lannoitteiden, ammoniakin ja vedyn kautta venäläiseen maakaasuun. Samaan aikaan tuotantoon käytettävissä oleva keinovalikoima kapenee. 46 aineena käytetyn ammoniakin valmistukseen. Samanaikaisesti puhtaan tuotannon lisärakentamisella olisi kyettävä kattamaan myös autokannan ja teollisuuden sähköistymisestä seuraava kulutuksen kasvu
Tämä riittää perinteiseen sähköntuotantokäyttöön, mutta monien teollisuusprosessien näkökulmasta lämpötila on satoja asteita liian matala. Perinteisten suurten ydinvoimalaitosten lisäksi maailmalla kehitetään paljon erilaisia pienreaktoreita, joilla pienemmän yksikkökoon sekä sarjavalmistuksen tuomien taloudellisten hyötyjen lisäksi pyritään vastaamaan myös energiasektorin muuttuviin tarpeisiin. Kehitteillä olevia konsepteja on useita kymmeniä, ja osa reaktorityypeistä on räätälöity tuottamaan nimenomaan lämpöenergiaa. Perinteiset ydinvoimalaitokset ovat kuitenkin suuria tuotantoyksiköitä, jotka on rakennettu kauas suurista asutuskeskittymistä. Lappeenrannassa toimiva LUT-yliopisto käy parhaillaan keskustelua USNC:n kanssa MMR-teknologiaan. Suurin osa maailman reaktorikannasta toimii vesijäähdytyksellä. Myös ydinvoimalaitosten toimintalämpötilaan liittyy rajoituksia. Rauman kaupunki voisi periaatteessa saada kaiken kaukolämpönsä Olkiluodon ydinvoimalaitokselta, mutta reaktoreiden tuottamasta hukkalämmöstä saataisiin tällöinkin hyötykäyttöön vain muutama prosentti. Hanke käynnistyi keväällä 2020, ja kuluvan vuoden tammikuussa VTT:n hallitus myönsi kehityksen seuraavaan vaiheeseen mittavan lisärahoituksen. Myös Suomi on mukana kehityksessä Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää parhaillaan kaukolämmöntuotantoon tarkoitettua LDR-50 -pienreaktoria (lyhenne sanoista ”Low-temperature District heating Reactor”). Uraaniytimien halkeamisen yhteydessä energia vapautuu kuitenkin lämmön muodossa. Reaktorin käyttölämpötila rajoittuu veden kiehumispisteeseen, joka voidaan korkean paineen avulla nostaa noin 300 °C:n tuntumaan. Tilanteeseen on herätty ydinenergiaalalla. Eri ratkaisut kilpailevat keskenään rajallisista resursseista. Reaktori on suunniteltu toimimaan pienten, keskisuurten ja suurten suomalaiskaupunkien kaukolämpöverkoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Entä ydinvoima. Reaktoreita voitaisiin siis ainakin periaatteessa käyttää laajemminkin teollisuuden ja lämmityksen tarpeisiin. vsk. Ydinreaktoreita käytetään nykyisin pääasiassa sähkön tuotantoon. Suomen lisäksi teknologialle löytyy potentiaalisia käyttökohteita esimerkiksi Baltian maista ja Puolasta, missä tarve päästövähennyksille on vielä suurempi. Reaktori ei tuota toimiessaan lainkaan ilmastopäästöjä. LDR on suunniteltu toimimaan noin 150 asteen lämpötilassa, mikä toisaalta riittää kaukolämmön tuotantoon, ja toisaalta mahdollistaa tavanomaista yksinkertaisemman reaktoriteknologian. Laitosten läheisyydestä ei tavallisesti löydy sellaisia kaupunkeja, jotka kykenisivät lämmön tehokkaasti hyödyntämään. Sähköntuotannon yhteydessä syntyy paljon hukkalämpöä, joka voitaisiin fossiilisten yhteistuotantolaitosten tapaan syöttää paikallisiin kaukolämpöverkkoihin. Toista ääripäätä edustaa amerikkalaisen USNC-yhtiön kehittämä kaasujäähdytteinen MMR-reaktori (”MicroModular Reactor”), joka yltää yli 600 °C käyttölämpötilaan. Lämmöntuotantokäytössä ydinenergian potentiaalia rajoittaakin enemmän tekniikka ja laitosten käyttötapa. Kun tuotannon hiilijalanjälkeen lasketaan laitosten rakentaminen, käyttö, ylläpito ja käytöstä poisto, sekä polttoaineena käytettävän uraanin louhinta, väkevöinti ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, kokonaispäästöt vertautuvat tuulivoimaan. Vaikka ydinenergia ei ole uusiutuvaa, se on kasvihuonekaasujen osalta vähäpäästöistä energiaa. 47 toteutuksessa pullonkauloina ovat puhtaan primäärienergian ja luonnonvarojen saatavuus
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 48 perustuvan koereaktorin rakentamisesta yliopiston kampukselle. Ultra Safe Nuclear: MMR Energy System – https://www.usnc.com/mmr/ VTT:llä kehitettävän LDR-50-kaukolämpölaitoksen havainnekuva.. Ydinenergia on aihe, joka herättää aina keskustelua. Molemmissa tapauksissa on kyse ydinenergian käyttökohteiden laajentamisesta perinteisen sähköntuotannon ulkopuolelle. Mielipidemittausten perusteella ydinvoiman suosio on Suomessa korkeammalla kuin koskaan ennen, ja myös useimmat puolueet ovat ottaneet ydinvoiman osaksi omaa ilmasto-ohjelmaansa. Tämä pätee erityisesti laitosten turvallisuuteen ja ydinjätteisiin. UNECE: Life Cycle Assessment of Electricity generation Options – https://unece.org/ sites/default/files/2021-10/LCA-2.pdf 5. Jos maailman kasvihuonekaasupäästöt halutaan IPCC:n tavoitteiden mukaiseen laskuun, puheiden, suunnitelmien ja sopimusten lisäksi tarvitaan jo konkreettisia toimenpiteitä avaamaan tie puhtaammalle teknologialle. Ratkaisut eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Uudenlainen reaktoriteknologia mahdollistaa uusiutuville energiantuotantomuodoille rinnakkaisia energiaratkaisuja, jotka avaavat pullonkauloja ja vähentävät kilpailua rajallisista resursseista. Kaukolämpöreaktoreilla voitaisiin korvata lämmityksessä käytettäviä fossiilisia polttoaineita, sekä vapauttaa biomassaa arvokkaampiin käyttökohteisiin. vsk. The Intergovernmental Panel on Climate Change – https://www.ipcc.ch/ 2. vttresearch.com/sites/default/files/2023-01/ VTTn-investoinneilla-kestavaa-kasvua-uudistuvalle-teollisuudelle-julkaisu_FINAL.pdf 6. Energiateollisuus ry: Energiavuosi 2022 Sähkö – https://energia.fi/files/4428/ Sahkovuosi_2022.pdf 3. Ydinenergian mahdollisuuksiin ollaan heräämässä uudelleen myös monissa muissa maissa. Korkean lämpötilan reaktoriteknologia puolestaan mahdollistaa uudenlaisten ja tehokkaampien vedyntuotantoprosessien kehittämisen, mikä vähentää painetta sähköntuotantopuolella. VTT:n investoinneilla kestävää kasvua uudistuvalle teollisuudelle – https://www. Lähteet 1. Blastr Green Steel – https://www.blastr.no/ 4
Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 klo 9–16 Ke 10.5.2023 To 11.5.2023 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi
Uusi opas Tuulivoimamenettelyt kunnassa keskittyykin tuulivoimahankkeiden hallinnollisiin ja menettelyllisiin kysymyksiin kunnassa. Opas pyrkiikin selventämään kunnan toimivaltaan kuuluvia menettelysääntöjä tuulivoimahankkeiden eri vaiheissa. Opas on tarkoitus julkaista maalis-huhtikuun vaihteessa.. 50 Marko Nurmikolu, johtava lakimies Kuntaliitto Tuulivoimaopas kunnille Tuulivoimahankkeisiin liittyy kunnissa monia hankalia osin tulkinnanvaraisia menettelyjä, jotka voivat olla tutkittavia valitusperusteita hallintotuomioistuimissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. vsk. Erityisesti oppaassa esitellään kaavoituksen käynnistämiseen liittyviä ratkaisuja, käsitellään kaavoituksen ongelmakohtia, nostetaan esiin eri kunnallisten viranomaisten menettelyjä sekä käydään läpi viimeisempien oikeustapausten kautta erilaisia esteellisyystapauksia
Kaavoituksen käynnistämissopimus laaditaan yleensä koko hankkeen alkuvaiheessa, ja sen sisältönä on lähtökohtaisesti kunnan sitoumus kaavoituksen aloittamisesta sekä tästä johtuvien kustannusten korvaaminen. Kaavamenettelyn tarkoituksena on selvittää, onko tuulivoimarakentaminen alueella mahdollista. Etäisyys on mittarina niin välkettä, melua kuin viihtyvyyttäkin mitattaessa ja arvioitaessa. Tuulivoimahankkeiden kaavoitusaloite on usein hanketoimijalähtöinen. Myös nämä on otettava kaavoituksessa riittävästi huomioon. Tuulivoimarakentamisella on useasti myös merkittävä vaikutus maisemaan ja ympäristöön, ja siksi tuulivoimayleiskaavaa laadittaessa tulisi erityisesti ottaa nämä seikat huomioon. Tuulivoimalan rakennuslupa Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen, kuten muunkin rakennuslupaasian. Mikäli kaavoitus päätetään keskeyttää, on kunnalla kuitenkin lähtökohtainen oikeus periä kyseiseen ajankohtaan mennessä syntyneet kaavoituksen sille aiheuttamat kustannukset sopimuksen mukaisesti. Tuulivoimaloiden vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön Tuulivoimarakentamista ohjataan pääsääntöisesti maankäyttöja rakennuslain (MRL) 77 a §:n mukaisella tuulivoimayleiskaavalla, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää voimaloiden rakennusluvat. 51 Kaavoituksen käynnistämissopimus Tuulivoimahankkeiden osalta laaditaan pääsääntöisesti aina kaavoituksen käynnistämistä koskeva sopimus hanketoimijan kanssa. Kohtuuttomuuden arviointi kaavoituksessa on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana ovat yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajien asemaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan lisäksi joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuinja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Kuntarajat ylittävät tuulivoima-alueet voidaan kaavoittaa kuntien yhteisellä yleiskaavalla tai erillisillä yleiskaavoilla, jotka laaditaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnan kaavoitusmonopolista johtuen kaavoituksen käynnistämissopimus ei sido kuntaa kaavan sisällöstä päätettäessä. Tuulivoimarakentamisen osalta rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan. Tuulivoimaloiden lisäksi oleellisena osana tuulivoimarakentamista ovat myös sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät. Maankäyttöja rakennuslain (132/1999, MRL) 77 c §:n mukaisesti kunta voi periä tuulivoimayleiskaavan laatimisesta aiheutuvat kustannukset kaavoitusaloitteen tehneeltä taholta kokonaan tai osittain. Arvioitaessa tuulivoimapuiston vaikutuksia esimerkiksi naapurikiinteistöihin, on olennaisena mittarina etäisyys voimalan ja asutuksen välillä. Sopimusosapuolet voivat sopimuksen yhteydessä kuvata omia tavoitteitaan, tuulivoimaloiden määrää ja alustavaa kaava-aluetta, mutta ne eivät sido itsenäistä kaavoitusprosessia, kuntaa tai muita osapuolia. Tällöin kunkin kunnan alueen yleiskaavan hyväksyy asianomainen kunta. Tuulivoimakaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. vsk. Näistä kustannuksista on aiheellista sopia yhteisymmärryksessä jo ennen varsinaisen kaavoituksen alkamista
vsk. Tuulivoimalan tyyppi saattaa myös muuttua ennen rakennustöiden aloittamista. Jos tuulivoimalan käytöstä luovutaan, voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä,. Tuulivoimala on MRL:n mukainen rakennus vielä energiatuotannon päätyttyäkin. Tuulivoimalan purkaminen Tuulivoimalan käyttöikä on noin 25 vuotta, uusimpien voimaloiden jopa 30 vuotta. Kun tuulivoimalan käyttöikä päättyy tai voimala muista syistä puretaan, vastaa purkamisesta voimalan omistaja. Jos voimalan rakennustyöt on jo aloitettu, kysymyksessä on työmaa-aikainen muutoslupa. Lainvoimaa vailla olevan kaavan osalta rakennusluvassa on määrättävä, ettei rakentamista saa aloittaa ennen kuin kaava on tullut voimaan. 52 ja naapureihin sekä selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista mastoista ja tuulivoimaloista. Vähäisiä poikkeamia voi olla esimerkiksi vähäinen poikkeaminen tuulivoimayleiskaavassa määrätystä kokonaistehosta. Molemmissa tapauksissa arvioidaan luvan myöntämisen edellytykset uudelleen ja naapureita kuullaan, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Jos hanketta ei ole vielä aloitettu, on normaalia, että edellytetään tällöin uutta rakennuslupaa. Näin varmistetaan, etteivät äänitai välkeohjearvot ylity lähikiinteistöillä. Tällöin meluja välkemallinnukset tulee yleensä tehdä uudelleen ennen rakennustöiden aloittamista, mikäli voimalatyyppi muuttuu siitä, minkä mukaan mallinnukset on alun perin tehty. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tuulivoimalan purkamiseen liittyvästä purkamisluvasta säädetään MRL 127 §:ssä. Rakennuslupakäsittelyssä tulee varmistua, että tuulivoimalasta aiheutuvat vaikutukset, esimerkiksi melu, välkeja maisemavaikutukset, vastaavat kaavassa määriteltyjä vaikutuksia. Jos kaava ei tule voimaan, rakennuslupa raukeaa. Tuulivoiman osalta voidaan joutua poikkeamaan kaavatai rakennuslupamääräyksistä esimerkiksi teknologian kehittymistä seuranneiden muutosten takia
Lisäksi viranomaisilla on yhteinen velvollisuus huolehtia, että uusiutuvan energian voimalaitoksen rakentamisen, verkkoon liittämisen ja käyttämisen edellytyksenä olevien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten menettelyiden kesto yhteensä ei ylitä kahta vuotta. Ympäristölupaa ei tulisikaan lähtökohtaisesti edellyttää etukäteen ilman asianmukaisia melumittauksia.. Velvollisuus asioida hakijan niin halutessa sähköisen yhteyspisteen kautta koskee tuulivoimahankkeissa kunnan viranomaisten luvista ympäristölupaa ja MRL:n mukaisia lupia. Tuulivoiman ympäristöluvanvaraisuus Yksittäiset tuulivoimalat voivat edellyttää kokoluokasta riippumatta ympäristöluvan, mikäli toiminnan melutai välkevaikutukset saattavat aiheuttaa kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Laitoksen, jonka sähköntuotantokapasiteetti on alle 150 kilowattia tai uusiutuvan energian voimalaitoksen päivityksen käsittelyaika ei saa ylittää yhtä vuotta. Jos tuulivoimala taas esimerkiksi kaatuu maahan ja se hylätään siihen, tulee siitä jätettä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo jätelain noudattamista ja voi velvoittaa siivoamaan jätteet alueelta. Tuulivoimaloiden alue tulee lähtökohtaisesti sijoittaa esimerkiksi kaavoitusmenettelyssä niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. 53 että rakennuspaikka ympäristöineen saatetaan sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tämä sähköinen yhteyspiste on Luvat ja valvonta -palvelu. Jos jälkivalvonnassa epäillään tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melutason ylittävän tuulivoimaloille asetuksella säädetyt ohjearvot (1107/2015), voidaan tällöin edellyttää tarkempia mittauksia. Sähköisen yhteyspisteen kautta tapahtuvissa lupamenettelyissä ja muissa hallinnollisissa menettelyissä toimivaltaiset viranomaiset hoitavat asiaan liittyvän yhteydenpidon hakijan kanssa sähköisen yhteyspisteen kautta. vsk. Hakijalle tulee antaa tämän pyynnöstä hallintolain mukaista neuvontaa sähköisen yhteyspisteen kautta. Määräajat koskevat tuulivoimahankkeissa kunnan viranomaisten luvista ympäristölupaa ja MRL:n mukaisia lupia. Sähköinen yhteyspiste seuraa tuulivoimahankkeen etenemistä Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä annettu laki edellyttää, että hakija voi hoitaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksen lupamenettelyn ja muun hallinnollisen menettelyn asioinnin kokonaan sähköisen yhteyspisteen kautta
Maanomistus tai -hallinta ei automaattisesti synnytä esteellisyyttä, mutta sillä voi olla esteellisyyden synnyttävää vaikutusta. 54 Tuulivoimalan terveyshaitan valvominen Tuulivoimaloiden riittävän pitkä etäisyys asutukseen tukee terveydensuojelun tavoitteita. vsk. Jos epäillään tuulivoimalan melun aiheuttamaa terveyshaittaa asuintiloissa, tulee se terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen säännökset huomioon ottaen lähtökohtaisesti todeta mittauksin. Esteellisyys arvioidaankin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi tuulivoimakaavoissa kysymys on yleensä maanomistuksesta suunnittelualueella tai kaava-alueella, mutta esteellisyys voi tulla kyseeseen myös näiden ulkopuolella sijaitsevan maanomistuksen perusteella. Lisäksi sisätiloissa tehty mittaustulos riippuu hyvin paljon asunnon rakenteellisista ratkaisuista ja sijainnista. pdf?sequence=1&isAllowed=y Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyt ja muut hallinnolliset menettelyt (ELY): 0d83b61b-a18e-7d545083-41ffbaedd2bf (ely-keskus.fi) Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Suomessa suojaetäisyys suunnitteilla olevan tuulivoimatuotantoalueen ja asutuksen välille määritellään melumallinnuksilla jo kaavoitusvaiheessa. Lähteet ja lisätietoa Suomen Tuulivoimayhdistys (STY): https://tuulivoimayhdistys.fi/ Tuulivoiman yleisopas (ELY): https://www.ely-keskus.fi/documents/ 10191/57296/Tuulivoiman+yleisopas.pdf/ 9f0ed0a3-7df6-ee6c-81ed-e90279b264fe?t =1636093932871 (elykeskus.fi) Tuulivoimarakentamisen edistäminen: Keinoja sujuvaan hankekehitykseen ja eri tavoitteiden yhteensovitukseen. valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/ 10024/163302/VNTEAS_2021_51. https://julkaisut. Melutaso sisällä, erityisesti yöaikaan, on ratkaiseva terveyshaittojen syntymisen kannalta. Esteellisyys kunnan tuulivoimamenettelyissä Esteellisyystilanteita on kunnassa hyvin monenlaisia ja esteellisyyttä tulee arvioida koko tuulivoimamenettelyn osalta lähtien kaavoitussopimuksen valmistelusta aina jälkivalvontaan asti. Päivitys 2016. Laissa ei ole säädetty mitään yleistä esteellisyyden synnyttävää rajaa maanomistuksen laajuudelle. Oppaan valmisteluun ja kirjoittamiseen Kuntaliitossa ovat osallistuneet Zeenab Khalil, Juha-Matti Kiviluoto, Sampsa Matilainen, Anne Jarva, Kaisa Mäntynen, Minna Mättö, Paula Mäenpää ja Marko Nurmikolu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tuulivoimaloiden melun mittaamisesta tekee haastavaa tuulivoimaloiden tuottaman äänen riippuvuus tuulesta ja sääolosuhteiden aiheuttama suuri vaihtelu. Valtioneuvosto. Ympäristöministeriö: OH_5_2016.pdf (valtioneuvosto.fi) Ympäristöministeriöltä ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/ Elinymparisto_ja_kaavoitus/ Ymparistoministeriolta_ohjeet_ tuulivoima(28440) MTK:n tuulivoimaopas maanomistajille: https://www.mtk.fi/-/tuulivoimaopas_ 2022. Tästä syystä mittauksia tulee jatkaa pidempiä jaksoja
vsk. Tuulivoimaloiden rakentamisella ja tuulivoimatuotannolla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia luonnonvaraisiin eläinlajeihin. Toiset lajit voivat puolestaan hyötyä tuulivoimatuotannon aiheuttamasta elinympäristön muutoksesta esimerkiksi siten, että ravinnon saatavuus lisääntyy tai riski joutua saaliiksi vähenee. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Luke. Nyt käynnistyneen hankkeen, Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla (WINDLIFE), kohteena olevista lajeista kotimaiset tutkimukset puuttuvat kokonaan. Tuulivoimaa on rakennettu viime vuosina runsaasti ja rakentaminen jatkuu tulevinakin vuosina voimakkaana. Tuulivoiman vaikutuksia eläimistöön on Suomessa tutkittu vähän. Etenkin lisääntymisaikana vaikutukset ovat olleet voimakkaampia kuin muina vuodenaikoina. Tutkimuksissa hyödynnetään useita jo tähän mennessä kerättyjä aineistoja eläinten esiintymisestä tuulivoimala-alueilla ja niiden ympäristöissä. ”Muualta saatuja tutkimustuloksia ei voi välttämättä soveltaa suoraan Suomen oloihin, koska vaikutusten on havaittu riippuvan muun muassa metsien ja muiden elinympäristötyyppien vaihtelusta, maaston korkeuseroista ja ihmistoiminnasta. Tutkimustietoa vaikutuksista on ennestään vähän, mutta nyt käynnistyvässä Luken vetämässä tutkimuksessa niitä viimein selvitetään”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Muista maista saadut tutkimustulokset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomessa Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa tuulivoiman vaikutukset eri eläinlajeihin ovat vaihdelleet muun muassa vuodenajan, sukupuolen, petojen määrän ja elinympäristön mukaan. Myös suunnitteilla olevia voimaloita on eniten näissä maakunnissa. Tuulivoiman vaikutusten on todettu vaihtelevan myös sen mukaan, onko voimala-alue vasta rakenteilla vai jo käytössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Eniten tuulivoimaloita on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjanmaan maakuntiin. Tuulivoimala-alueet voivat vähentää joidenkin lajien elinympäristöjen määrää ja lisääntymismahdollisuuksia, kasvattaa kuolleisuutta törmäysten vuoksi tai toimia karkotteena. Tutkimuksia tehdään myös varustamalla eläinyksilöitä GPS-paikantimilla ja seuraamalla niiden liikkumista tuulivoimaloiden lähialueilla. Siksi tuulivoimaloiden vaikutuksista on tärkeää saada tutkimustietoa myös meidän oloissamme”, kertoo hankkeen koordinaattorina toimiva erikoistutkija Ari Nikula Lukesta. Joillakin lajeilla rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat olleet voimakkaampia kuin voimaloiden tuotantovaiheen aikaiset vaikutukset, mutta tuloksia ei voi yleistää kaikkiin lajeihin. Seuraavaksi eniten suunnitteilla olevia hankkeita on Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus selvittää tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimistöön. ”Yhä useammin tuulivoimahankkeissa törmätään direktiivilajeihin, muutoin suojeltuihin tai erityisen intressin kohteena oleviin lajeihin. Lisäksi kartoitetaan metsästäjien näkemyksiä ja kokemuksia tuulivoiman vaikutuksista metsästykseen. Vuoden alussa alkanut hanke on viisivuotinen, ja se päättyy vuonna 2027. 55 Lisääntyvä tuulivoiman rakentaminen koskettaa Suomessa yhä uusia alueita ja siten myös luonnonvaraisia eläimiä ja niiden elinympäristöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja neljäntoista tuulivoimayhtiön yhteishankkeessa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia niin sanottuihin direktiivilajeihin eli suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan sekä poronhoitoon ja poronhoidon kustannuksiin. Oletetut vaikutukset ovat jopa kaataneet kokonaisia hankkeita. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja 14 tuulivoimayhtiötä yhdessä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ohjeita, joilla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon sijoitettaessa tuulivoimaloita
Tuloksia voidaan soveltaa tarkempaan ilmanlaadun seurantaan myös kansainvälisellä tasolla. vsk. Musta hiili päätynee lähivuosina seurattaviin ilmanlaadun parametreihin, ja tätä valmisteleva työ on jo käynnissä – Suomessa ja maailmalla.. 56 Eija Asmi, Aerosolit ja ilmasto -tutkimusryhmän päällikkö Hilkka Timonen, Ilmanlaatu-tutkimusryhmän päällikkö Ilmatieteen laitos Mustan hiilen ympärillä pöhisee nyt Ilmakehän musta hiili eli noki on haitallista ilmastolle ja ilmanlaadulle. Mittausdata kertoo muutoksesta ja on vihdoin kaikille avointa. Tutkimuksen uusimmat läpimurrot auttavat ymmärtämään musta hiili -pitoisuuden muutoksia sekä arvioimaan ilmanlaatusekä ilmastovaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54
57 Johdanto Mustaa hiiltä eli nokea syntyy epätäydellisessä palamisessa. albedovaikutus). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Mustan hiilen sitovien raja-arvojen määrittämistä hidastavat kuitenkin mittaustekniikoihin liittyvät epävarmuudet, tekniikoiden hidas käyttöönotto ja mittausten standardimenetelmien puute. Albedo-vaikutus tunnetaan vielä huonosti ja tutkimuksen tueksi tehdään laajoja kokeellisia mittauksia. Olemassa olevat mittausstandardit (EN 16909:2017) määrittelevät mittausmenetelmän ainoastaan alkuainehiilelle, vaikka Suomen ja Euroopan mittausasemilla käytetään myös laajasti optiseen havainnointiin (valon vaimeneminen) perustuvia mustan hiilen mittauksia. Miten mustaa hiiltä pitäisi mitata. Euroopan komission ehdotus uudeksi ilmanlaatudirektiiviksi huomioi uutena mustan hiilen seurantavelvoitteen (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ EN/TXT/?uri=COM:2022:542:FIN). Viime vuosina on saavutettu edistysaskeleita eri menetelmien vahvuuksien ymmärtämisessä, ja tässä työssä myös Ilmatieteen laitos on mukana. Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa on kehitetty uutta mittausmenetelmää, joka hyödyntää uudenlaisen detektorin omaavaa erityisen herkkää fotoakustista spektroskopiaa ja hiukkasten sähköistä kokoluokittelua. Nokihiukkasia lumella Ilmanlaatua heikentävän vaikutuksen lisäksi musta hiili lämmittää ilmastoa. Etenkin Suomessa ja lumipeitteisillä alueilla voimakkaasti säteilyä imevien hiukkasten ilmastovaikutus korostuu. Hiukkasten sisältämän mustan hiilen massaa voi mitata usealla eri menetelmällä. Mustalle hiilelle ei ole säädetty kansallisia tai kansainvälisiä ilmanlaatunormeja, mutta tähän suuntaan ollaan kulkemassa sekä Maailman terveysjärjestön (WMO) että Euroopan Unionin (EU) toimesta. Tiedemaailmassa yleisesti käytetyn määritelmän mukaan musta hiili absorboi valoa laajalla aallonpituusalueella, ei liukene veteen tai yleisimpiin orgaanisiin liuottimiin, on hyörystymätön korkeissakin lämpötiloissa ja omaa nokipallojen yhdistyessä syntyneen ketjumaisen aglomeraatti-rakenteen. Näihin löydetään ratkaisuja tutkimuksenja tuotekehityksen keinoin. Vaikka kiinnostus kohdistuu mustan hiilen massaan, on havaittu, että hiukkasten koko vaikuttaa merkittävästi eri menetelmien vasteeseen. Ilmatieteen laitos on myös mukana EURAMET (Euroopan metrologiaverkosto) yhteistyössä kehittämässä yhtenäistä mustan hiilen referenssiä ja mittausstandardia. Työn tavoitteena olisi kehittää entistä tarkempi ja herkempi laitteisto, jolla saataisiin mustan hiilen pitoisuus ja kokojakauma ilmakehässä mitattua myös tausta-alueilla, kauempana lähteistä. Mikään käytössä oleva menetelmä ei kuitenkaan määritelmällisesti mittaa suoraan mustaa hiiltä, vaan pikemminkin ”mustan hiilen ekvivalenttia”, kuten alkuainehiiltä, nokea tai refraktorista hiiltä, käytettävän mittausmenetelmän mukaan. Ilmatieteen laitos tutkii mustan hiilen pitoisuuksia ilmakehässä (ns. Kampanjassa tutkitaan aidolla luonnonlumella, miten eri lähteistä (puunpoltto, turpeen poltto, dieselpakokaasu) tuleva musta hiili muuttaa säteilynkulkua lumen pinnassa. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Pohjois-Suomessa aloitettiin niin kutsuttu SOSmittauskampanja (Soot-On-Snow). suora säteilyvaikutus) sekä musta hiili -hiukkasten vaikutusta lumenpinnan heijastuskykyyn sen jälkeen, kun hiukkaset ovat laskeutuneet lumelle (ns. Referenssimenetelmien kehittämisessä Suomen oloissa kiinnitetään erityisesti huomiota mittausherkkyyteen, sillä mustan hiilen pitoisuudet ovat meillä pieniä
Tutkimuksessa seurataan kevään ajan ”nokipisteiden”, halkaisija noin 1 m (Kuva 1), sulamista ja samanaikaista pintalumen heijastuskyvyn muutosta. Hiljattain julkaistu kirjallisuuskatsaus osoitti, että sekä poltossa käytetty teknologia kuin myös polttoaine vaikuttavat mustan hiilen päästöihin (Rönkkö et al., 2023). Pitkän aikavälin seuranta ja ennusteet Suomessa on mitattu mustan hiilen pitoisuuksia jo pitkään. Myös erilaiset päästörajoitukset ovat jo vaikuttaneet ulkoilman musta hiili -pitoisuuksiin. teollisuusprosesseista sekä metsäpaloista. Mustan hiilen lähteet Mustaa hiiltä syntyy polttoprosesseissa, niin auton moottoreissa kuin pienpoltossakin. Mittausasemia on erilaisissa ympäristöissä, kuten liikenneväylien Kuva 1. Kuva: Aki Virkkula/Ilmatieteen laitos.. Lisäksi mustaa hiiltä pääsee ilmaan mm. Monipuolisista näytteistä selvitetään syvällisemmin lumelle laskeutuneiden erilaisten musta hiili -hiukkasten ominaisuuksia ja näiden muutoksia talven kuluessa, ja näitä seurataan lumen ja lumikiteiden parametrien mukaan. Suomen ilmakehässä olevan mustan hiilen merkittävimmät lähteet ovat paikallinen puun pienpoltto, vähenevässä määrin liikenne sekä lisäksi kaukokulkeuma, etenkin Eteläja Itä-Euroopasta. 58 ja lumen sisällä. Mustan hiilen lähteet muuttuvat, kun uutta ja puhtaampaa teknologiaa sekä jälkikäsittelymenetelmiä otetaan käyttöön. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Havaitut erot erilaisten polttoaineiden ja polttolaitteiden välillä olivat suuria. Mittausten avulla luodaan malleja tarkempiin lumija jäätikköennusteisiin muuttuvassa ilmastossa. Jo aiempien mittausten perusteella on voitu esimerkiksi erotella eri musta hiili -lähteiden merkitystä lumen sulamiselle ja heijastuvuudelle, sekä parametrisoida näihin vaikuttavia prosesseja mallinnuksen tarpeisiin. SoS-kampanjassa tehty nokipiste. Suurin hajonta havaittiin pienpolton mustan hiilen päästökertoimille
Mittaukset antavat hyvän kuvan siitä, miten pitoisuudet vaihtelevat erilaisissa ympäristöissä. Tutkimuksen avulla mustan hiilen mittaustekniikoihin, ilmakehäKuva 2. Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaatuportaali (11.3.2023).. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tulevaisuus Viimeaikaiset tutkimushankkeet ovat luoneet Suomeen laajan osaamisen liittyen mustan hiilen päästölähteisiin, mittauksiin ja pitoisuuksiin. Pelkona on, että energian hintojen kohoaminen aiheuttaa puunpolton lisääntymistä ja sitä myöten korkeampia musta hiili -pitoisuuksia pientaloalueilla lähitulevaisuudessa. ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu. Tammikuusta 2023 alkaen mustan hiilen pitoisuuksia eri puolella Suomea on voinut seurata Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalista osoitteessa https://www. 59 varsilla, pientaloalueilla sekä tausta-alueilla. Mittaustuloksissa on jo nähty liikenneympäristöissä selkeä laskeva trendi, todennäköisesti liikenteen päästövähennystoimien vaikutuksesta (Luoma et al., 2021). Pientaloalueilla, missä puunpoltto on mustan hiilen lähde, vastaavaa laskevaa trendiä ei nähdä. vsk
Niistä kertoo ympäristökädenjälki, jota on tutkinut Laura Lakanen kestävyystieteen alan väitöstutkimuksessaan LUT-yliopistossa. Työ jatkuu meneillään olevissa ja uusissa tutkimushankkeissa ja tarjoaa tärkeää taustatietoa uuden ilmanlaatudirektiivin valmistelussa, mahdollistaen tulevaisuudessa mustan hiilen ilmakehäpitoisuuksien jatkuvan seurannan eri viranomaisten ja tutkimuksen tarpeisiin. LUT-yliopisto. musta hiili) löytyy täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ ilmanlaatu. L., Helin, A., Hussein, T., Kangas, L., Kousa, A., Rönkkö, T., Timonen, H., Virkkula, A., and Petäjä, T.: Spatiotemporal variation and trends in equivalent black carbon in the Helsinki metropolitan area in Finland, Atmos. Chem. org/10.5194/acp-21-1173-2021, 2021. Kyseessä on maailman ensimmäinen positiivisia ympäristövaikutuksia ja niiden laskentaa koskeva väitöskirja. Ympäristökädenjälki kannustaa yrityksiä kehittämään puhtaita, vähemmän ympäristöä kuormittavia ratkaisuja”, Lakanen toteaa. V., Aurela, M., Fung, P. Uusi tutkimus kehottaa miettimään positiivisia ympäristövaikutuksia LUT-yliopiston väitöstutkija Laura Lakanen on tutkinut, kuinka tuotteiden ja palveluiden ympäristökädenjälki voidaan määrittää luotettavasti. Viitteet Luoma, K., Niemi, J. ”Tähän asti ympäristöön liittyvät mittarit, kuten hiilijalanjälki, ovat arvioineet pääasiassa ympäristöön kohdistuvia haittoja. Ympäristökädenjälki vastaa yritysten tarpeeseen viestiä tuotteidensa ja palveluidensa ympäristöhyödyistä. ”Ilmastonmuutoksen hillintä ja muut ympäristöhaasteet vaativat nykyistä laajempia ja tehokkaampia toimia sekä uusien innovaatioiden kehittämistä. Rönkkö, T., Saarikoski, S., Kuittinen, N., Karjalainen, P., Keskinen, H., Järvinen, A., Mylläri, F., Aakko-Saksa, P. and Timonen, H.: Review of black carbon emission factors from different anthropogenic sources, Environ. Ympäristökuorman lisäksi tuotteilla ja palveluilla voi kuitenkin olla myös laajamittaisia, positiivisia ympäristövaikutuksia, joiden arvioimiseen ja viestimiseen tarvitaan uusia työkaluja”, Lakanen sanoo. Res. Lett., 18, 033004, https://doi.org/10.1088/17489326/acbb1b, 2023. 60 pitoisuuksiin sekä ilmanlaatu-, terveysja ilmastovaikutukseen liittyvä ymmärrys on kasvanut huomattavasti. • Voit lukea lisää musta hiili -tietoutta täällä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/musta-hiili • Ilmatieteen laitoksen avoin reaaliaikainen ilmanlaatudata (ml. Lakasen mukaan ympäristökädenjälki tarjoaa kuluttajille ja päättäjille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista päätöksentekotilanteissa. Myös alueet ja kaupungit voivat tehdä ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitään näkyviksi ympäristökädenjäljen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Yrityksillä ja yhteisöillä on suuri tarve viestiä ympäristövastuullisuuden eteen tehdyistä toimenpiteistä positiivisilla mittareilla, jotka perustuvat tieteeseen ja tarjoavat siten luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Phys., 21, 1173–1189, https://doi. Voimme suojella luontoa ja vähentää ympäristöhaittoja valitsemalla tuotteita ja palveluja, joilla on positiivisia ympäristövaikutuksia. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Maaja metsätaloudessa syntyvän jäteöljyn voi toimittaa kunnan vastaanottopisteeseen, jos jäteöljyn määrä on pieni. Esimerkiksi jo yksi litra jäteöljyä tekee miljoona litraa vettä juomakelvottomaksi. Jäteöljyä saa luovuttaa vain sellaiselle toimijalle, jolla on ympäristöluvan mukaan oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jäteöljyn keräys on valtaosin toiminut hyvin, mutta keräyksestä vastaavat yritykset ovat raportoineet Kierrätysteollisuus ry:lle määrien vähentyneen. vsk. Ympäristöministeriön huoli perustuu elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten valvovien viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin sekä Kierrätysteollisuus ry:n ja jäteöljyn keräyksestä vastanneiden yritysten tietoihin. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa ja verkon kauppapaikoissa on tarjouduttu ostamaan jäteöljyä, ja myynnissä on jäteöljyn polttamiseen sopivia polttimia, vaikka niissä ei saisi polttaa jäteöljyä. Jäteöljyn luovuttajalla on vastuu varmistaa, että kerääjällä on lupa kerätä jäteöljyä. Jäteöljyn noutopalveluja tarjoavat Suomessa useat yritykset, joista osa on paikallisia ja osa toimii valtakunnallisesti. ”Jäteöljy on vaarallista jätettä, joka sen haltijan täytyy toimittaa luvalliseen keräykseen,” muistuttaa Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Yrityksistä peräisin olevaa jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle. Väärin käsitelty öljyjäte on ympäristöriski Pienikin määrä öljyjätettä väärässä paikassa pilaa nopeasti sekä maaperän että pintatai pohjaveden. Jäteöljyn varastointi, polttaminen ja kaupittelu ilman lupaa on laitonta ja usein myös ympäristörikos. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. Jäteöljy pitää toimittaa keräykseen – luvaton varastointi, polttaminen ja kaupittelu laitonta Jäteöljyä syntyy muun muassa maatalousyrityksissä ja autokorjaamoissa. Jos öljyä taas poltetaan tarkoitukseen sopimattomissa polttolaitteissa, öljystä voi päästä ilmaan raskasmetalleja, haitallisia yhdisteitä sekä syöpää aiheuttavia pienhiukkasia. Jäteöljyhuolto perustuu ympäristöministeriön ja Kierrätysteollisuus ry:n väliseen green deal -sopimukseen, johon keskeiset öljyjätteen kerääjät ja regeneroijat ovat liittyneet sitoumuksillaan. Ympäristöministeriö on pyytänyt ympäristölupaviranomaisia ja lupia valvovia viranomaisia kiinnittämään huomiota jäteöljyn käsittelyyn lainmukaisuuteen. YM. Viranomaisten lisäksi myös vastuulliset yritykset ovat havahtuneet ongelmaan ja toivovat viranomaisilta tiukempaa valvontaa. 61 Osa jäteöljystä katoaa päätymättä kierrätykseen – riski ympäristölle Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Vuonna 2022 jäteöljyä kerättiin 1,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2021. Laki määrittelee tarkasti myös, miten jäteöljyjä pitää varastoida. ”Osa toimii tässä asiassa varmaan tietämättään väärin.” Yritykset voivat toimittaa jäteöljyn kierrätettäväksi jätealan yrityksille. Jäteöljy on vaarallista jätettä, jonka käsittelystä säädetään lailla. Viime vuosikymmenellä öljyjätettä on Suomessa käsitelty useimpina vuosina noin 35 000 tonnia vuodessa
2021), mutta joukolla on myös kirittävää – verkoston 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 nimittäin lähestyy pikavauhtia ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessakin alkaa tulla kiire.. Helpotusta kuntia vaivaavaan resurssipulaan voisi tuoda muun muassa entistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden kesken. 62 M onet Suomen kunnat ovat tehneet aktiivista ilmastonmuutoksen hillintään ja päästöjen vähentämiseen tähtäävää työtä jo pitkään. Hinku-jäsenyyden on tutkittu vaikuttaneen kuntien päästöjen tasoon niitä alentavasti (Karhinen ym. Esimerkiksi kohti hiilineutraaliutta suuntaavaan Hinku-verkostoon saatiin ensimmäiset jäsenet vuonna 2008, jonka jälkeen mukaan on tullut roimasti lisää kuntia ja useita maakuntiakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 90 kuntaa kattava verkosto on vähentänyt viimeisimpien laskentojen mukaan päästöjään lähes 40 prosenttia vuodesta 2007 (paastot.hiilineutraalisuomi.fi). vsk. Hinku-kunnista on vuosien varrella puhuttu ilmastotyön edelläkävijöinä, ja ne ovatkin tehneet hyvää työtä – nykyisin yli Venla Riekkinen, suunnittelija Suomen ympäristökeskus Syke Vaikuttavuutta kuntien ilmastotyöhön viestinnän keinoin Suomen ympäristökeskus on tutkinut kuntien ilmastoviestintää ja -brändejä sekä näiden mahdollisuuksia kuntien ilmastotyön tehostamisessa
Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ilmastoasioiden näkyvyys kuntaimagossa on lisääntynyt viime vuosina ja kunnan imagon kärki on myös muuttunut ilmastomyönteisemmäksi. Kunnilla on useita vastuita ja vähillä resursseilla voi hyvistä yrityksistä huolimatta joutua tekemään ratkaisuja, jotka eivät aina ole kaikista parhaimpia ilmaston näkökulmasta katsoen. Viestinnän avulla ilmastotyöhön saadaan paljon lisäpontta ja aktivoidaan kohderyhmiä, joiden panos kunnan päästövähennysten aikaansaamiseksi on ehdoton.” – pienen kunnan viestijä Ilmastotyön imagohyödyillä elinvoimaa kuntaan Kunnan ilmastobrändi, eli sen imago, muodostuu sen omien tekojen ja viestinnän sekä muiden viestinnän seurauksena ja on alati muokkautuva. Jotkut kunnat olivat imagonsa myötä onnistuneet houkuttelemaan kestävästä kehityksestä kiinnostuneita asukkaita ja yrityksiä kuntaansa, mikä voi lumipallomaisesti ruokkia kunnan elinvoimaisuutta sekä ilmastotyön vaikuttavuutta ja tuloksia jatkossakin. Ilmastoasiat ja niiden viestintä tulisi saada erillisen vastuualueen sijaan osaksi kaikkea kunnan toimintaa ja jokaisen toimialan pohtia ilmastokytköstä omassa työssään. Onnistuneet investoinnit kahteen ensimmäiseen voivat epäsuorasti vaikuttaa kolmanteen. Tärkeänä havaintona tutkimus osoitti, että käytännön ilmastotyön tekijät ja viestinnän asiantuntijat muodostavat loistavan tiimin ilmastotyön tehokkaalle viestinnälle, ja näiden välisen yhteistyön kehittäminen onkin varsin kustannustehokas tapa lisätä ilmastotyön vaikuttavuutta. vsk. Hyviä käytäntöjä kuntien ilmastoviestintään löytyi paljon Hinku-kuntien edustajat olivat identifioineet useita ilmastoviestinnän oppeja ja hyviä käytäntöjä. Jotkut teot puhuvat puolestaan, kuten ohikulkijoille näkyvät suuret aurinkovoimalat, mutta monista muista täytyy kuitenkin viestiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Viestintä auttaa myös tehostamaan toimintaa – esimerkiksi yhteiskäyttökulkuneuvojen, sähkölatauspisteiden tai vuokrattavien tilojen käyttöaste voi nousta, jos tieto palveluista saavuttaa laajemman yleisön. Noin puolet kyselyyn vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että kunnan teot ovat joskus ristiriidassa kunnan ilmastoimagon kanssa. Myös Hinkujäsenyydellä nähtiin olevan imagoa parantava vaikutus. Ilmastoimagon koettiin myös voivan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja jopa asukkaiden toimintaan. Ilmastomyönteisellä imagolla koettiin olevan positiivisia vaikutuksia kunnan vetoja pitovoimaan. Kunnan ilmastoasioille määrätty nettisivu koettiin toimivaksi alustaksi kerätä ja jakaa tietoa kunnan toimista kunnan työntekijöiden resurssien käytön näkökulmasta. 65 voivat esimerkkiä näyttämällä ja puitteita tarjoamalla herätellä ja kannustaa muitakin tahoja tarttumaan toimeen. Myös esimerkiksi matkailijoiden ja uusien asukkaiden houkuttelu voi aiheuttaa uudesta rakentamisesta ja liikkumisesta koituvia päästöjä, mutta näissäkin kunta voisi pyrkiä ohjaamaan parempaan viestimällä kestävän matkailun periaatteista tai kulkumuoto-, energiaja materiaalivalinnoista. Tapahtumat koettiin erinomaiseksi tavaksi aktivoida kuntalaisia ilmastotyön pariin, etenkin jos ne sisältävät jotain konkreettista toimintaa. ”Ilmastotyön vaikuttavuus ja viestintä ovat erottamaton osa toisiaan. Sosiaalinen media on helppo tapa tavoittaa laajoja yleisöjä nopeasti, mutta somessa negatiiviset äänet ovat
(2022). Impact of a climate network: The role of intermediaries in local level climate action. (2021). Kaikkien panostuksia tarvitaan, joten viestintäyhteistyöhön kannattaakin valjastaa kunnan sisäisten toimijoiden lisäksi laajasti eri tahoja, kuten tutkimusja oppilaitoksia, järjestöjä ja tavan kansalaisia, jotta viesti on mahdollisimman monille lähestyttävä ja ymmärrettävä, ja kaikki saataisiin tehokkaammin mukaan yhteisen tavoitteen pariin. org/10.1016/j.gloenvcha.2021.102225 ! ! !. & Meriläinen, T. Kirjoitus perustuu Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Life IP Canemure) -hankkeessa vuonna 2021 toteutettuun tutkimukseen Hinkukuntien ilmastoviestinnästä ja -imagosta (Nousiainen, Riekkinen ja Meriläinen, 2022). & Saikku L. doi. 66 usein näkyvimpiä ja mokat voivat jäädä keskusteluihin pitkiksikin ajoiksi. Municipal climate communication as a tool in amplifying local climate action and developing a place brand. Kaikki vaikuttavat omaan kohderyhmäänsä.” – suuren kaupungin käytännön ilmastotyön tekijä Tutkimus osoitti myös, ettei kunta tai sen työntekijä aina ole paras viestinviejä. vsk. Environmental Research Communications, Volume 4. ”Ilmastoviestintää tarvitaan kaikilla rintamilla, Elokapinasta ympäristöministeriin ja talousjohtajaan. Global Environmental Change, Volume 67. Kirjoitus edustaa vain kirjoittajien näkemyksiä eikä EU tai CINEA vastaa sen sisällöstä. doi.org/ 10.1088/2515-7620/aca1fe • Lisää tutkimuksen tuloksista suomeksi: hiilineutraalisuomi.fi > ilmastotyö > viestintä. Karhinen S., Peltomaa, J., Riekkinen V. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Tärkeää olisi ymmärtää eri kanavien yleisöjä ja räätälöidä viestit eri kanaville ja kohderyhmille sopiviksi. Esimerkiksi some-vaikuttajaviestintää oli joissain kunnissa kokeiltu ja innostus sen kokeiluun oli monien muiden keskuudessa suurta. Lähteet Nousiainen, N., Riekkinen, V
Esimerkkeinä mainittakoon valtamerien mukaan lukien Itämeren lämpeneminen ja meriveden pinnannousu, sadepäivien ja sademäärien kasvu, talvitulvien lisääntymien. Toivottavasti kirja löytää tiensä tämän päivän päättäjille, opiskelijoille ja koululaisille sekä kaikille muillekin luonnostamme kiinnostuneille ja huolta kantaville. Saatavana myös äänija E-kirjana. Rikasta suomen kieltä! Samalla teksti on kuitenkin asiantuntevaa ja loogisesti etenevää. Kylmää vettä kaipaavat siika, made, nieriä, lohi, taimen ja harjus ovat vaikeuksissa. Toisaalta kuivuus ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kerttu Kotakorven kirja tarjoaa lukijalle hyvän ja monipuolisen yhteenvedon aiheesta. Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään lämpötilan noususta. Tykkylumet lisääntyvät samoin tuhohyönteiset ja kasvitaudit. Uutissirpaleista on usein vaikea muodostaa minkäänlaista kokonaiskuvaa. Kirjoittaja toteaa, että lähdemateriaalin pohjana ovat kansainvälisen ilmastopaneelin hyväksymät tutkimukset ja niiden pohjalta Suomen oloihin tehdyt vaikutusarviot, joita ovat tehneet etenkin Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Kirja painottuu ilmastonmuutokseen maamme näkökulmasta, mutta muutamissa kohdin asiaa tarkastellaan myös globaalisti. Samoin hyönteiset ja pölyttäjät vähenevät. Kirjoittaja toteaakin, että ”ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pyrkimisen pitäisi olla ihmiskunnan tärkein tehtävä” (s. Tärkeää sen sijaan on, että me kaikki oivaltaisimme, kuinka ilmastonmuutos on todella moniulotteinen ja meitä kaikkia koskettava. Kirjoittaja toteaa realistisesti, että 80 vuoden ajanjakson ennustaminen on vaikeaa. vsk. Tiedotusvälineet käsittelevät ilmastonmuutosta harva se päivä. Kotakorven lähtökohta on, että ilmasto lämpenee ja reilusti, talvet seitsemän astetta ja kesät neljä. Vanha sinileväongelma ei ole helpottanut – päinvastoin. Kirjan ulkoasu on hyvin pelkistetty, muutama piirroskuvio, siinä kaikki. Kirjassa on kohtalaisen vähän numerodataa, sekin on lukijaystävällistä. Aika näyttää, kuinka hyvin kirjoittajan ennustukset osuvat kohdalleen – 80 vuoden aikana ehtii tapahtua monenmoista. Vuonna 2021 julkaistun sidotun version painos on loppuunmyyty. Lämpötilan nousu tarkoittaa myös hellekuolemien lisääntymistä ja useita muita terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Rakennusten rakenteet ovat aiempaa enemmän säiden armoilla, tiet kuluvat ja roudan vähentyminen lisää puustotuhoja. Kirja tarjoaa lukijalle tuhdin annoksen ilmasto-oppia. Kirjoittaja on onnistunut välttämään vaikeita ammattitermejä, joka suuresti auttaa lukijaa. Samalla kirja toimii ”perusoppimääränä” sään vaihteluihin ja ylipäätään ilmastonmuutoksen mekanismeihin. Nidottu. Suosittelen lämpimästi! Pertti Forss. Linnustomme köyhtyy, erityisesti Lapissa ja tunturialueilla. Metsissämme lajikatoa aiheuttaa vanhan puun ja lahopuun puuttuminen. Tutkimusretki tulevaisuuteen Bazar Kustannus 2022. Saimaannorppa ja ankerias ovat hävinneet. Sillä on valtava vaikutus koko ekosysteemimme toimintaan. Kotakorven sujuvaa ja eloisaa tekstiä oli ilo lukea. Tärkeää ei olekaan, osuuko jokin yksittäinen ennustus täysin kohdalleen. 240). Kustantajan verkkokaupassa 15,70 €. Tuskin kukaan olisi 1940-luvulla osannut ennustaa tämän päivän maailmaa. 255 s. 67 KIRJAESITTELY Kerttu Kotakorpi Suomen luonto 2100
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Harhaanjohtavat väittämät aiheuttavat epäluottamusta ja vaikeuttavat oikeasti ympäristöystävällisten valintojen tekemistä. Työsarkaa on paljon, mutta tämä on mahdollista.. 68 K eskuskauppakamarin liiketapalautakunta julkaisi tammikuussa 2023 suosituksen ympäristöväittämistä. Väittämä voi liittyä tuotteen tai sen osan valmistukseen, kulutukseen, pakkaamiseen, jakeluun tai hävittämiseen. Liiketapalautakunnan suositus perustuu kansainvälisen kauppakamarin (International Champer of Commerce, ICC) markkinointisääntöihin. Ympäristöväittämillä tarkoitetaan kaikkia niitä väittämiä, joilla suoraan tai epäsuorasti viitataan tuotteen ympäristövaikutuksiin tai esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviin seikkoihin. Valitettavasti väitteitä käytetään usein huolimattomasti ja osa väittämistä voi johtaa jopa harhaan. Tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa käytetään nykyään paljon erilaisia ympäristöväittämiä. Perusajatus on, että markkinoinnissa ei tule käyttää väärin kuluttajan huolta ympäristöstä eikä pyrkiä hyötymään kuluttajan puutteellisesta ympäristöKaarina Kärnä Harhaanjohtaviin ympäristöväittämiin voi puuttua Kuluttajat ja yritykset haluavat toimia ympäristöystävällisesti ja tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Jotta aidosti ympäristöystävällisesti toimivat yritykset saisivat teoistaan heille kuuluvan hyödyn, täytyisi joko tahalliseen tai tahattomaan viherpesuun puuttua ja saada harhaanjohtavat ympäristöväitteet pois markkinoinnista. vsk
Markkinoinnin arviointi on aina tapauskohtaista ja siinä otetaan huomioon kokonaisvaikutelma. On hyvä huomata, että myöskään kestävään kehitykseen viittaavia väittämiä ei tule käyttää ennen kuin on olemassa keino mitata kestävää kehitystä tai sen toteutumista. 69 tietämyksestä. vsk. Ympäristöystävällinen-väitteen kanssa samaan liian yleisten väitteiden kategoriaan kuuluvat myös esimerkiksi ”ekologisesti turvallinen”, ”vihreä”, ”kestävä”, ”ilmastoystävällinen” ja slogan ”puhtaamman ympäristön puolesta”. Tämä lausunto maksaa pyytäjälleen 2 300 euroa ja se on luottamuksellinen. Väittämien sallittavuutta arvioidaan sen mukaan, millä tavoin keskimääräisen kuluttajan – ei siis ympäristöasioihin erityisesti perehtyneen henkilön – voidaan olettaa ymmärtävän väittämän sisällön. Totuudenmukaistenkin ilmaisujen käyttäminen voi olla harhaanjohtavaa Totuudenmukaistenkin ilmaisujen käyttäminen voi olla harhaanjohtavaa, jos kokonaisuuden kannalta olennaisia tietoja ei kerrota tai jos ne esitetään epäselvästi. Epämääräisiä, liian yleisiä tai moniselitteisiä väittämiä ei tule käyttää ellei niiden merkitys ole tarkemmin yksilöitävissä. Hyviä esimerkkejä tästä on myös Antti Isokankaan, Jani Niipolan ja Riku Vassisen viime vuonna julkaistussa kirjassa Viherpesuopas. Myös ”fossiilivapaa” ja ”hiilineutraali” ovat liian yleisiä väitteitä, jollei näitä pystytä näyttämään selkeästi todeksi. Yritys voi puuttua kilpailijansa virheelliseen markkinointiin Jos yritys havaitsee, että sen kilpailija käyttää ympäristöväittämiä virheellisesti, voi se pyytää liiketapalautakunnalta lausuntoa asiasta. markkinoinnissa käytetyt kuvat.. Jos lausunnossa kilpailijayrityksen toiminta katsotaan hyvän liiketavan vastaiseksi eikä tämä muuta käytäntöjään, lausunnonpyytäjä voi pyytää lausunnon julkistamislupaa Markkinoinnin arviointi on aina tapauskohtaista ja siinä otetaan huomioon kokonaisvaikutelma sisältäen myös mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Markkinointiväitteen taustalla olevan tiedon on oltava helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä. Liiketapalautakunta on myös katsonut, että vaippapakkauksissa korostetutusti esille tuotu hajoava ja kompostoituva maissimuovi vaipan materiaalina on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan, koska tuote ei tosiasiassa ole hävitettävissä kompostoimalla. Pelkästään lakien ja määräysten minimitason täyttäminen ja siitä ympäristöystävällisenä toimintana kertominen on kyllä viherpesua, samoin kuin se, että tuodaan esille kokonaisuuden kannalta marginaalista ympäristötekoa, kuten esimerkiksi auton verhoilussa käytettyjä kierrätysmateriaaleja, jos auton valmistaminen muutoin ei ole ollut sen ympäristöystävällisempää kuin ennenkään. Tuotetta ei esimerkiksi tule sanoa ympäristöystävälliseksi ellei tuotteen ympäristöystävällisyydestä ole vahvaa näyttöä
Julkistamislupa maksaa 530 euroa ja julkisuus toimii tässä sanktiona väittämiä virheellisesti käyttävälle yritykselle. Kuluttaja-asiamiehellä on ollut valvontatapauksia liittyen ympäristöväitteisiin ja niitä on parhaillaankin vireillä. Linja ympäristöväittämien hyväksyttävyydestä on yhteneväinen tammikuussa julkaistun liiketapalautakunnan suosituksen kanssa. vsk. kuluttaja-asiamies ei kuitenkaan ratko vaan kuluttaja-asiamies valitsee priorisointiperiaatteidensa mukaisesti ilmoituksista ne asiat, joihin se tarttuu. Yksi esimerkki tapauksesta, johon kuluttaja-asiamies puuttui, on Fortumin Äiti Maa -televisiomainos,. Liiketapalautakunta ei ota oma-aloitteisesti kantaa virheelliseen markkinointiin, vaikka sitä havaitsisikin, vaan vasta siinä vaiheessa, kun sille on tehty lausuntopyyntö. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. 70 lautakunnalta. Vaikka ympäristömarkkinointiin kaivataankin lisää selkeyttä, jo nykyinen kuluttajansuojalainsäädäntö, kuluttaja-asiamiehen ympäristömarkkinointia koskeva linjaus ja EU-komission joulukuussa antama ohjeistus luovat selkeitä suuntaviivoja lainmukaiseen markkinointiin. Kuluttaja-asiamies valvoo Suomessa markkinointia Kuluttaja-asiamies valvoo Suomessa markkinointia oma-aloitteisesti sekä sille tulleiden ilmoitusten perusteella. Kuka tahansa voi tehdä kuluttaja-asiamiehelle ilmoituksen havaitsemastaan lainvastaisesta menettelystä, ja ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Yksittäisiä riitatapauksia Hiilineutraali-väitettä ei voi käyttää yleisellä tasolla
https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/ kuluttaja-asiamies/ ( ( ( (. Isokangas, Antti; Niipola, Jani ja Vassinen, Riku. vsk. 71 jossa luotiin liian yksipuolinen ja myönteinen kuva yrityksen ympäristövaikutuksista. Suositus 11.1.2023. Lehdistötiedote 28.1.2021. Lehtiartikkeli. Blogikirjoitus 1.9.2022. Kuluttajat ansaitsevat paremmat mahdollisuudet tehdä kestäviä valintoja – yrityksillä näytön paikka. Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta Fortum sitoutui siihen, ettei se enää jatkossa toteuta ympäristömarkkinointia luomalla yleistävillä väitteillä ja kuvituksella mielikuvaa yrityksen ympäristöystävällisyydestä ilman, että samassa yhteydessä käy selkeästi ilmi, mihin konkreettisiin seikkoihin annettu kokonaisvaikutelma ympäristöystävällisyydestä perustuu. Ympäristöväittämien käyttäminen. Kilpailuja kuluttajaviraston verkkosivut. yrityksissä kaivataan ohjeita vastuullisuusviestintään. Viherpesuopas. Kuluttaja-asiamies. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta. Yritykset kaipaavat ohjeita Ympäristö ja Terveys-lehdessä 8/2022 oli Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Tero Heinosen ja kehittämispäällikkö Ari Nissisen artikkeli ”Ympäristöväittämistä ensimmäisen kerran perusteellista tietoa”. Kuluttaja-asiamies. Kauppakamarin liiketapalautakunnan suositus vastaa osaltaan tähän tarpeeseen samoin kuin tältä osin uudistuva EU-lainsäädäntö. Nemo 2022. Heinonen, Tero ja Nissinen, Ari. ”Ympäristöväittämistä ensimmäisen kerran perusteellista tietoa”. Kauppakamarin liiketapalautakunnalta voi myös pyytää ennakkolausuntoa siitä, onko oma markkinointi hyvän liiketavan mukaista. Lähteet Euroopan komissio. Artikkeli perustui suurelta osin Ympäristöväite-hankkeeseen, josta on viime vuonna ilmestynyt myös työja elinkeinoministeriön julkaisu ”Ympäristöväittämät Suomen markkinoilla”. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2023, 54. Verkkosivustojen tehotarkastus viherpesun havaitsemiseksi: puolet ympäristöväittämistä on perusteettomia. Tällainen lausunto maksaa 1 290 euroa ja se on yritykselle nopea, luotettava ja asiantunteva tapa varmistua oman markkinoinnin oikeellisuudesta. Tiedote 31.8.2022. + suosituksen julkistustilaisuuden esitysmateriaalit ja tilaisuudessa käyty keskustelu. Kuluttaja-asiamies puuttui Fortumin epämääräiseen ympäristömarkkinointiin: viherpesulla ei päästä “kohti puhtaampaa maailmaa”. Hankkeessa kävi ilmi, että Viherpesu rapauttaa kuluttajien luottamusta ympäristöväitteisiin. Kuluttaja-asiamies on lähettänyt elinkeinoelämän järjestöille ohjeistusta ympäristömarkkinoinnin pelisäännöistä ja kiinnittänyt asiaan huomiota monissa teemaan liittyvissä tilaisuuksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2022
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2023 ilmestyy 30.5. teemoilla VESIENSUOJELU ja VESIHUOLTO www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi
painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy | www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. 10 % Tilauksiin lisätään toim. alv. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan