Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. Hinta: 32,00 euroa (sis. Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. 10 %) + toimituskulut. alv
vsk. Kaarina Kärnä Yhden luukun palvelumalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Tähän liittyen valmistellaan myös digitaalista ja käyttäjäystävällistä yhden luukun palvelumallia, jotta toiminnanharjoittaja voi asioida keskitetysti ja hakea yhden prosessin kautta kaikki tarvitsemansa luvat. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Kunnissa ei kuitenkaan nähdä tarvetta esimerkiksi rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuollon viranomaisen yhdistämiselle kunnan yhteen luukkuun. Toiminnanharjoittaja voi saada hyvää palvelua yhdeltä luukulta tai useamman viranomaisen kanssa asioiden, kun resursseja viranomaistyöhön on riittävästi ja tarpeettomat raja-aidat on kaadettu. Kummassakin mallissa keskeistä on viranomaisten välinen yhteistyö ja laaja ymmärrys koko kentästä. Yhden luukun lainsäädäntöhankkeessa selvitetään myös, miten YVAmenettelyt ja Natura-arvioinnit voitaisiin käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Ympäristöön liittyvät valtion lupa-, valvontaja ohjaustehtävät ollaan kokoamassa valtakunnalliseen virastoon. Ympäristöministeriön Johanna Korpi kertoo artikkelissaan, että yhden luukun palvelujen toteutuessa tämä koskisi keskeisiä ympäristöön liittyviä lupamenettelyjä, kuten ympäristölupaa, vesilain mukaista vesitalouslupaa ja luonnonsuojelulain mukaisia poikkeamispäätöksiä. Ja kaikissa tilanteissa viranomaisasioinnin sietämätön helppous on pystyttävä toteuttamaan työn ja päätösten laadun kärsimättä. Kuntaliiton Marko Nurmikolu kirjoittaa artikkelissaan, että valtion lupaja valvontapalvelujen edetessä kohti yhtä luukkua on noussut esille kysymys myös kuntien ympäristöviranomaisten yhdestä luukusta. Kunnissa koetaan, että viranomaisten itsenäisyys oman erityislainsäädäntönsä noudattamisessa on tärkeää päätösten riippumattomuuden ja lainmukaisuuden varmistamiseksi. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh
Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 50 Äänimaisema-analyysi taajamien ääniympäristön suunnittelussa Kari Pesonen ................................................................................... Yhden luukun palvelumalli Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tällä hallituskaudella Vesa Pekkola .....................................................................................6 Elinympäristö muuttuu – mitä se tarkoittaa terveydensuojelulle nyt ja tulevaisuudessa. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. Kaisa Mäntynen, Johanna Mäkinen ja Anniina Salmela ..... 30 Sisämelu viranomaistyössä Tytti P. vsk. 26 Katsaus oikeuskäytäntöön tupakkalain soveltamisesta Isabella Lencioni ........................................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Pasanen ym. 10 Ympäristöasioiden yksi luukku vauhdittaa puhdasta siirtymää Johanna Korpi ............................................................................... M. 72 Kirjaesittely: Ulla Donner, Luonnollinen näytelmä ... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ...................................................................... vsk 3 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2024 ilmestyy 31.5. 66 Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry täyttää 50 vuotta Tapio Välikylä ................................................................................ Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 22 Asunnon terveyshaittaepäilyn käsittely viranomaisessa Titta Manninen .............................................................................. 18 Tarve kuntien ympäristöviranomaisten yhdelle luukulle Marko Nurmikolu .......................................................................... 36 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tuulivoimahankkeita koskevassa vaikutusten arvioinnissa Lari Hölttä .......................................................................................44 Tuulivoiman hyväksyttävyyden ja luontovaikutusten tutkimuksesta apua myös voimaloiden sijoittamispäätöksiin Eija Pouta ja Anne Toivanen ....................................................... Karppinen ja Kati Pitkänen ..................................... 78. 54 Barometreillä tietoa yritysten ja kansalaisten kiertotalousasenteista ja -toimista Tiina K. 62 Elintarvikejätteen vähentäminen ja lajittelu – uusia säännöksiä Sirje Stén .........................................................................................
Kyselyn vastausten pohjalta päädyttiin seuraavaan linjaukseen tämän hallituskauden toimenpiteistä ja pidemmän tähtäimen tavoitteista. vsk. Lisäksi linjaukseen vaikuttivat myös käynnissä oleva aluehallintouudistus ja hyvinvointialueiden nykyinen tilanne. Valvontayksiköiden näkemyksissä oli runsaasti hajontaa. Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tällä hallituskaudella Pääministeri Petteri Orpon hallitus on linjannut, että tällä hallituskaudella ympäristöterveydenhuolto jatkaa kuntapohjaisena.. Tässä tilanteessa rahoituspohja ja järjestämisvastuu kuitenkin säilyisivät yhä kunnilla. 6 S osiaalija terveysministeriö ja maaja metsätalousministeriö ovat yhdessä selvittäneet sitä, onko tästä huolimatta tarvetta muuttaa ympäristönterveydenhuollon yhteistoiminnasta annettua lakia (410/2009) siten, että yhteistoimintaalueiden 10 htv:n minimikokoa kasvatettaisiin nykyisestä. Selvityksen tueksi ministeriöt kysyivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden näkemyksiä siitä, mihin toimenpiteisiin tässä tilanteessa olisi tarpeen ryhtyä ja mikä tulisi olla ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä tulevaisuuden tavoitteena. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Samalla selvitettiin sitä, tulisiko mahdollistaa tehtävän hoitaminen hyvinvointialueilla kuntien sijaan, jos kaikki hyvinvointialueen alueella sijaitsevat kunnat hyväksyvät sen
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Valvontayksiköt toivovat ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen pysyvämpiä ratkaisuja. Kuva 2. Valvontayksiköiden näkemyksiä siitä, miten ympäristöterveydenhuolto tulisi järjestää jatkossa. Kyselyn vastauksissa toivottiin toisaalta myös pikaisia muutoksia. 7 Tällä hallituskaudella ei tehdä ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia Ympäristöterveydenhuollon yksiköille tehdyn kyselyn vastauksissa eräs pääviesti oli työrauhan antaminen jatkuvan muutosprosessin sijaan. Nämä toiveet liittyivät erityisesti eläinlääkintähuollon resurssipulaan. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden näkemyksiä siitä, missä aikataulussa mahdollisiin muutoksiin ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuussa tulisi ryhtyä.. vsk. Täten ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi käynnistää ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyviä lainsäädäntömuutoksia tilanteessa, jossa tehtävän järjestäminen hyvinvointialueella ei ole poliittisen linjauksen vuoksi yhtenä tarkasteltavana vaihtoehtona mukana. Tällä hallituskaudella on tulossa muutoksia eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen, jos eduskunta hyväksyy vireillä olevat muutokset eläinlääkintähuoltolakiin. Kuva 1. Tämän lain voimaantulo olisi 1.1.2026 alkaen
Suuremmissa valvontayksiköissä sijaistamiseen ja päivystykseen liittyvät tehtävät ovat helpommin järjestettävissä suuremman henkilöresurssin puitteissa. Suuremmissa yksiköissä työyhteisön tuki on vahvempaa ja monipuolisempaa, ja toiminnan järjestämiseen esimerkiksi lomaja päivystysaikoina saadaan enemmän joustavuutta. Kuva 3. 8 Osa valvontayksiköistä toivoi nykyistä suurempia yksiköitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Tällöin suuremmat valvontayksiköt lisäisivät myös viranomaistoiminnan riippumattomuutta. Tehtävän siirtäminen hyvinvointialueiden hoidettavaksi ei ole kuitenkaan mahdollista. Pidemmällä aikavälillä tulee harkittavaksi ympäristöterveydenhuollon järjestäminen nykyistä suuremmissa valvontayksiköissä, todennäköisesti hyvinvointialueilla Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen nykyistä suuremmissa valvontayksiköissä tukisi nykyistä paremmin riittävän osaamisen järjestämistä kaikkiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja mahdollistaisi myös esimerkiksi valvonnan eri osa-alueiden tiimit. Osa ympäristöterveydenhuollon valvonnasta kohdistuu viranomaistoiminnasta vastaavan kunnan omiin toimintoihin. Suurempien valvontayksiköiden uskotaan helpottavan myös asiantuntijoiden rekrytoimista, mikä näkyy tällä hetkellä merkittävänä ongelmana erityisesti eläinlääkintähuollossa. Valvontayksiköiden keskimääräinen resurssi eri valvonnan sektoreilla.. Vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntien väliset ratkaisut ovat toisinaan myös vaikeita. Laki mahdollistaa valvontayksiköiden keskinäisen yhteistyön ja yksikkökoon laajentamisen kuntapohjaisena organisaationa. vsk. Voimassa olevan lainsäädännön nojalla tämä on toki mahdollista ympäristönterveydenhuollon yhteistoiminnasta annetun lain (410/2009) puitteissa, mikäli siihen löytyy vapaaehtoista halua. Tämä tukee myös häiriötilanteisiin varautumista ja hoitamista paremman toimintavarmuuden ansiosta
alueen elinkeinorakennetta ja muita vastaavia valvontaan ja palvelutarpeeseen liittyviä tekijöitä. Tällöin viranomaisten välisen yhteistyön järjestäminen olisi sujuvampaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. vsk. 9 Kuva 4. Tulisiko valvontayksiköiden noudattaa hyvinvointialueiden rajoja. Onko valvontayksiköllä riittävästi henkilöstöä. Mikäli valvontayksiköt olisivat kuntapohjaisia, tulisi yksikön minimikoon olla vähintään kaksinkertainen nykyiseen verrattuna ja minimikoon määrittelyssä tulisi tarkastella nykyistä täsmällisemmin mm. Tällöin voitaisiin poistaa peruskuntien ja hyvinvointialueen rinnalta erillinen kuntayhtymärakenne. Valvontayksiköiden vapaaehtoisesti yhdistyessä olisi tarkoituksenmukaista pääsääntöisesti tavoitella hyvinvointialueiden aluerajoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Vaikka ympäristöterveydenhuolto toimiikin nykyisin erityyppisissä organisaatioissa varsin hyvin, olisi toiminnan järjestämisen yhdenmukaistamisesta etua myös esimerkiksi valtakunnalliselle ohjaukselle, yhdenmukaisemmalle valvonnalle ja yhteistoiminnalle muiden viranomaisten kanssa. Ympäristöterveydenhuollossa tulisi pyrkiä valtakunnallisesti samantyyppisiin organisaatioihin, eikä järjestämistä tule toteuttaa hybridimallina, jossa järjestämisvastuu jakautuu esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. parantaisi myös häiriötilanteisiin varautumista ja niiden hoitamista. Kuva 5. Ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyvät linjaukset ovat poliittisia ratkaisuja. Tämän hallituskauden linjaus on se, että ympäristöterveydenhuoltoa ei siirretä hyvinvointialueelle eikä ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen tehdä muitakaan lainmuutoksia. Valvontayksiköiden kokoa kasvatettaessa tulisi ensisijaisena tarkasteltavana vaihtoehtona olla ympäristöterveydenhuollon järjestäminen hyvinvointialueella, mikäli se on esimerkiksi hyvinvointialueen taloudellinen tilanne huomioiden tarkoituksenmukaista. Tämä
Hankkeessa selvitetään terveydensuojelulain uudistamistarpeita sekä tuotetaan tietoa strategisen suunnittelun ja lainsäädännön pohjaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kuntaliitto, Terveydenja hyvinvoinninlaitos THL, Itä-Suomen yliopisto sekä Finnish Consulting Group (FCG). Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hanke tarkastelee Suomen terveydensuojelun nykytilaa ja lainsäädännön toimivuutta. vsk. Tämä artikkeli esittelee hankkeen väliraportin keskeisiltä osin.. Hankkeen rahoittaa Valtioneuvoston selvitystutkimustoiminta (VN-TEAS). 10 Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry Johanna Mäkinen, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry Anniina Salmela, erikoistutkija, Terveydenja hyvinvoinnin laitos Elinympäristö muuttuu – mitä se tarkoittaa terveydensuojelulle nyt ja tulevaisuudessa
• Miten aikaisemmat lainsäädäntöuudistukset ovat toteutuneet käytännön valvontatyössä. Laajassa merkityksessä puolestaan sillä tarkoitetaan kaikkia lainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä ja lähestymistapoja, joilla pyritään suojaamaan ihmisten (yksilöiden ja väestön) terveyttä. Selvityshanke tarkastelee Suomen terveydensuojelun nykytilaa ja lainsäädännön toimivuutta. • Miten viranomaiset ja valvonnan asiakkaat näkevät terveydensuojelun kohdistumisen, elinympäristön riskit, terveydensuojelun tarpeet ja lainsäädännön toimivuuden sekä mitä kehittämiskohteita he tunnistavat. Selvityksessä hyödynnettiin olemassa olevaa kirjallisuutta sekä hankeryhmän. vsk. Hankkeen väliraportti tarkastelee seuraavia kysymyksiä: • Miten terveydensuojelu on järjestetty, toteutettu ja rahoitettu Suomessa. Terveydensuojelu sen suppeassa merkityksessä tarkoittaa terveydensuojelulaissa (763/1994, TSL) säädettyä ihmisen elinympäristössä esiintyvien terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden ja olosuhteiden ennaltaehkäisyä, vähentämistä ja poistamista. 11 Tausta Terveydensuojelu on keskeinen osa ihmisten terveyden turvaamista elinympäristöstä aiheutuvilta terveyshaitoilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Hankkeessa selvitetään muun muassa, miten terveydensuojelun toimintaympäristö on vuosien varrella muuttunut, ovatko aikaisempien lakimuutosten tavoitteet toteutuneet ja minkälainen viranomaisvalvonta soveltuisi parhaiten tämän päivän tarpeisiin. Terveydensuojelulain valvonta on kuntien tehtävä, ja se hoidetaan ympäristöterveydenhuollon yksiköissä
Luvassa voitiin antaa toimintaa koskevia määräyksiä. Lisäksi laissa oli säädetty luvanvaraisiksi asetuksella tarkennettavat toiminnat, joista saattoi aiheutua terveyshaittaa, eli niiltä edellytettiin sijoituslupaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Laissa lueteltiin myös ilmoitusvelvolliset toiminnot ja kunnan terveydensuojeluviranomainen teki ilmoituksen johdosta päätöksen, jossa voitiin antaa toimintaa koskevia määräyksiä. Osa huoneistoista, kuten parturit,. 12 aikaisempia tutkimusaineistoja. Alkuperäinen terveydensuojelulaki pohjautui pitkälti terveydenhoitolain (469/1965) sääntelyyn. elintarvikkeista ja elintarvikehuoneistosta, jätteistä, viemäreistä ja viemäriin liittymisestä, talousvedestä ja vesijohtoon liittymisestä, hautaamisesta sekä asunnon, muun oleskelutilan ja yleisten alueiden terveydellisistä vaatimuksista. Alkuperäisessä terveydensuojelulaissa oli säännöksiä mm. Sääntelyn kehitys Terveydensuojelulaki tuli voimaan 1.1.1995 ja sitä on muutettu useita kymmeniä kertoja sen voimassaolon aikana. Lisäksi säänneltiin asuin-, työja kokoontumishuoneistoja, kuten kouluja, majoitusja ravitsemusliikkeitä sekä eräitä laitoksia ja tehtaita. Lisäksi selvitettiin terveydensuojelussa sekä sen yhdyspinnoilla työskentelevien viranomaisten ja valvonnan asiakkaiden näkemyksiä kyselyiden sekä työpajan ja haastattelujen avulla. Terveydensuojelun viranomaispalveluiden tarjontaa, maksutuottokertymää sekä resurssin jakautumista tarkasteltiin ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontatietojärjestelmän (Vati) sekä ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (Vyha) vuoden 2022 tietojen perusteella. vsk. Terveydensuojelun kustannukset kunnille perustuvat Valtionkonttorin tietoihin
Nykytilan kuvaus Vuoden 2022 tilastojen mukaan MannerSuomen kuntien terveydensuojeluun käytettiin 266 henkilötyövuotta, ja sen käyttökulut kunnille olivat noin 18,2 miljoonaa euroa. Yksi keskeisimmistä terveydensuojelulain soveltamisalaa koskevista muutoksista on ollut ympäristönsuojelulainsäädännön kehitys. 13 kauneudenhoitolat ja elintarvikehuoneistot, tuli hyväksyä ennen käyttöönottoa. EUsääntelyn myötä ympäristönsuojelu-, jäte-, elintarvikeja eläintautilainsäädäntö ovat kehittyneet ja laajentuneet vahvasti terveydensuojelulain sääntelyn ulkopuolella. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristölupamenettelyn piiriin kuuluvat toiminnot, jotka aikaisemmin vaativat kunnan terveydensuojeluviranomaisen sijoituspaikkaluvan. Terveydensuojeluvalvonnan piirissä oli vuonna 2022 ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontatietojärjestelmän (Vati) mukaan 60 332 toimipaikkaa, joissa oli valvottavia toimintoja 63 974 kpl. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Vuonna 2022 tehtiin noin 14 000 tarkastusta, joista valtaosa (noin 9 000 tarkastusta) oli valvontasuunnitelman mukaisia. Tarkastetuista kohteista hyvän arvosanan (A tai B) sai peräti 97 %. Sama koski soveltuvin osin myös esimerkiksi sairaalaa, lentokenttää sekä moottorija ampumarataa. Määräyksiä annettiin 18 kpl, joista 10 kpl yksityisille kiinteistöille. Muita merkittävimpiä muutoksia nykyisen terveydensuojelulain voimassaoloaikana ovat olleet Euroopan Unionin jäsenyyden mukanaan tuomat vaikutukset erityisesti talousja uimavettä sekä lämmintä käyttövettä koskevaan sääntelyyn ja raportointivelvoitteisiin. Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten lisäksi terveydensuojeluviranomainen tekee tarkastuksia myös terveyshaittaepäilyjen johdosta, pääasiassa asuntoihin. Tähän on vaikuttanut osin se, että kansallisesti tarkasteltuna EU-sääntely on ulottunut usean ministeriön toimialalle. ”. Tehtaan, laitoksen tai varaston, josta katsottiin voivan aiheutua terveydellistä haittaa ympäristölle, sai sijoittaa vain paikkaan, jonka lautakunta oli hyväksynyt. Terveydensuojeluvalvonnan maksutuottokertymä oli vuonna 2022 noin 7 miljoonaa euroa. talousvesi ja uimarantavesi), mutta osa toiminnoista on hyvin yleisluonteisesti säänneltyjä. Kokonaisuutena terveydensuojelulain sääntely on kaksijakoinen siinä suhteessa, että osaa toiminnoista säännellään hyvin yksityiskohtaisesti, mutta osa toiminnoista on hyvin yleisluonteisesti säänneltyjä . Pakkokeinoja käytettiin Vatin kirjausten mukaan vain kerran vuoden 2022 aikana, ja siinä pakkokeino kohdistui yksityiseen kiinteistöön. Terveydensuojeluvalvonta kohdistuu suurelta osin kuntaomisteisiin toimintoihin, kuten sivistystoimeen ja varhaiskasvatukseen, liikuntatiloihin sekä uimaja talousveden valvontaan. Vatin kirjaukset saattavat kuitenkin olla määräysten ja pakkokeinojen osalta puutteellisia, koska päätöksentekoon liittyvät asiakirjat pääsääntöisesti hallinnoidaan kunnan asianhallintajärjestelmässä. Käytännössä kunnat maksoivat yli puolet myös maksutuotoista eli valvonnan perusmaksuista ja tarkastusmaksuista. Kehotuksia annettiin 840 kpl julkisiin toimipaikkoihin (huoneisto, uimaranta ja uima-allas) tehdyillä tarkastuksilla. Kokonaisuutena terveydensuojelulain sääntely on kaksijakoinen siinä suhteessa, että osaa toiminnoista säännellään hyvin yksityiskohtaisesti (esim. vsk
Suurin osa viranhaltijoista koki, että valvontaa kohdistetaan edelleen sellaisiin kohteisiin tai riskitekijöihin, joissa ei ole enää merkittävää riskiä. Vastauksissa korostuivat erityisesti pienet toimijat ja yleisesti tilat, joissa oleskellaan lyhyitä aikoja ja/tai vapaaehtoisesti. Muina valvonnan keinoina oli otettu käyttöön lähinnä ohjauskirjeitä ja koulutustilaisuuksia. vsk. 14 Kyselyillä kartoitettiin viranhaltijoiden, yhteistyötahojen ja valvonnan asiakkaiden näkemyksiä terveydensuojeluvalvonnasta Terveydensuojelun viranhaltijoiden kyselyn perusteella pääpaino toiminnassa on edelleen tarkastuksissa. arvioimalla erilaisten ilmoitusvelvollisten kohteiden Terveydensuojelun tarkastusten jakautuminen 2022 (Vati).. Vastauksissa peräänkuulutettiin valvonnan riskiperusteisuutta mm. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa paikallisen riskinarvioinnin valvonnan suunnittelussa, on tätä hyödynnetty ja kehitetty johdonmukaisesti vain osassa valvontayksiköitä. Osa yksiköistä noudattaa melko suoraviivaisesti Valviran valvontaohjelman yleisiä tarkastustiheyssuosituksia ja osassa yksiköistä tarkastustiheys käytännössä määrittyy jopa yksittäisen viranhaltijan työtilanteen perusteella. Tällaisiksi kohteiksi nimettiin etenkin liikuntatilat ja kuntosalit, majoitustilat, kauneudenhoitoja kynsistudiot sekä avannot ja saunat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Valvonnan asiakkaat kokivat valvonnan kirjavuuden ja vaatimusten ennakoimattomuuden heikentävän valvonnan vaikuttavuutta. Lisäksi viranomaisilta toivottiin enemmän tiedotusta erityisesti tilanteissa, joissa valvonnan sisältöä esitetään muutettavan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun rajapintoihin, vesihuoltolain rinakkaisin valvontavastuisiin sekä tapahtumaturvallisuuden toimivaltarajoihin.. Kriittisimmin nykymuotoisen valvonnan kohdentumiseen ja riskiperusteisuuden toteutumiseen suhtautuvat majoitusja liikunta-alan yrittäjät. Valvonnan tulokset toivottiin huomioitavan uudistustyössä: mitä uutta tai toiminnan terveysturvallisuutta parantavaa tietoa terveydensuojelun tarkastusten perusteella on saatu ja mihin yhteiskunnan valvontaresurssi on järkevää suunnata. vsk. 15 valvontatiheyttä sekä ottamalla huomioon kohteiden menestyminen aikaisemmassa valvonnassa. Osaltaan tämä selittyy kuluttajaturvallisuuden valvonnan siirtymisellä Tukesille, mikä kavensi kunnan viranomaisen tehtäväkenttää erityisesti liikunta-alan kohteissa. Valvonnan asiakkaat katsoivat valvonnan olevan nykyisellään kattavaa. Noin neljännes yhteistyötahoista ja lähes puolet valvonnan asiakkaista kokivat, että toimivaltarajat eivät ole selkeitä valvontaa hoitaville viranhaltijoille. Epäselvyydet liittyivät mm. Toiminnan kehittämiseksi ja esimerkiksi valtakunnallisesti yhdenmukaisten valvontakriteerien laatimiseksi toivotaan tiiviimpää yhteistyötä sekä valvontayksikköjen välillä että elinkeinonharjoittajien ja valvojien välillä. Vaikuttavuuden parantamisen katsottiin olevan mahdollista yhdenmukaistamalla vaatimuksia ja parantamalla valvontahenkilöstön tietotaitoa. Yhteistyötahojen edustajista vain alle kymmenesosa katsoi, että valvontaa kohdistetaan edelleen sellaisiin kohteisiin tai riskitekijöihin, joissa ei ole enää merkittävää riskiä
Vesihuoltoon ja varautumiseen liittyen huolta kannettiin kokonaisuuden huomioimisesta ja yhtenäisen tilannekuvan kehittämisestä. Maksullisuutta koskevan sääntelyn uudistamisella on haluttu edistää kuntien toimintavapautta palvelujen järjestämisessä siten, että yksityiskohtaisesta resurssien ohjaamisesta voitaisiin siirtyä tavoiteltujen tulosten ohjaamiseen. Verrattuna terveydensuojelun viranhaltijoiden näkemyksiin yhteistyötahot kokivat pääosin samojen trendien vaikutukset merkittävimmiksi kuin viranhaltijat. Viranhaltijoiden näkemyksissä nostettiin esiin terveydensuojelulain mukaisen valvonnan kehittäminen nykyistä riskiperusteisemmaksi. helpottaa toiminnanharjoittajien omavalvonnan tukemista, terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi tehtävää työtä ja eri valvontakeinojen soveltamista. Tästä reilusti yli puolet on kunnan sisäistä laskutusta. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit) vaikuttavat elinympäristön terveellisyyteen tulevaisuudessa. Lisäksi lainsäädäntötyössä. 16 Tulevaisuuden trendit Terveydensuojelun viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan, miten Sitran trendikatsauksen mukaiset globaalit muutosilmiöt (mm. Selvityksessä tunnistettiin terveydensuojelun käsitteen laajuuden mukanaan tuomat haasteet ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävän ja toimenkuvan selkeyttämisja kirkastamistarve. Valvontatietojärjestelmään kirjattu työajan jakauma ja kyselytutkimus osoittavat, että pääpaino toiminnassa on edelleen tarkastuksissa ja muita valvonnan keinoja oli otettu käyttöön lähinnä ohjauskirjeiden ja koulutustilaisuuksien muodossa. Myös maksullisuuden muutoksilla, kuten valvonnan perusmaksulla, on pyritty ohjaamaan toimintaa haluttuun ohjauksen ja neuvonnan mahdollistavaan suuntaan. Valvonnan asiakkaiden ja yhteistyötahojen keskeisimmät kehittämiskohteet olivat valvonnan oikea kohdentaminen, riskiperusteisuus, soveltamiskäytännön yhtenäistämisen tarve, tiedotuksen lisääminen ja viranomaisten roolien ja vastuiden selkiyttäminen. Yli puolet viranhaltijoista piti myös eriarvoisuuden lisääntymisen, jätteiden määrän lisääntymisen, kaupungistumisen jatkumisen ja globaalien muuttoliikkeiden lisääntymisen vaikutusta elinympäristön terveyteen merkittävänä. Huoltosuhteen heikkenemisen nähdään vaikuttavan muun muassa siihen, miten yhteiskunnan palveluiden laatu ja saatavuus varmistetaan. vsk. Kuitenkin erityisesti vaikutukset huoltosuhteen heikkenemiseen eli väestön ikärakenteen muutos, jossa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrä kasvaa suhteessa työikäiseen väestöön, nähtiin suhteellisesti merkittävämpänä yhteistyötahojen vastauksissa. Vatin tiedot osoittavat, että lainsäätäjän tavoite maksutuottokertymän osalta on toteutunut, kertymän ollessa noin 7 miljoonaa euroa vuonna 2022. Valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen on ollut pitkäaikainen tavoite. Arvio erilaisten maailmanlaajuisten trendien vaikutuksesta elinympäristön terveellisyyteen tulevaisuudessa oli kyselyn perusteella merkittävintä sään ääri-ilmiöihin, ilmaston kuumenemiseen ja pandemioiden yleistymiseen liittyen. Lopuksi Terveydensuojelulakiin on tehty lukuisia muutoksia edellisten vuosikymmenten aikana. Koska maksuja on voitu periä erityisesti tarkastuksista, ei ohjauksen ja neuvonnan sekä muiden eimaksullisten valvontakeinojen rooli valvonnan välineenä ole kehittynyt lakimuutosten tavoitteiden mukaisesti. Näiden muutosten tavoitteena on ollut mm. Ehdotettujen muutosten myötä maksutulojen arvioitiin kasvavan noin 2 miljoonasta eurosta noin 5 miljoonaan euroon, josta kunnan sisäistä laskutusta arvioitiin olevan noin 1,5 miljoonaa euroa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Tämä voidaan saavuttaa tutkimalla elinympäristön muutoksia, aikaisemman valvonnan tuloksia, arvioimalla toimijoihin kohdistuvaa kokonaisvalvontataakkaa sekä varmistamalla valvojien osaaminen. Toisaalta jo toteutuneissa lainsäädäntömuutoksissa yhtenä tavoitteena on nimenomaan ollut paikallisen riskinarvioinnin lisääminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Lisätietoja Askelmerkkejä tulevaisuuden terveydensuojeluun. Selkeä viestintä ja tehtävien selkeyttäminen ovat avainasemassa. 17 Terveydensuojelun kehittämistarpeet Viranomaisten yhteistyö ja vastuunjako Viranomaisten vastuunjakoa tulisi selkeyttää ja yhteistyötä tiivistää, valvonnassa ja häiriötilanteissa on huomioitava valvonnan kokonaisuus ja varmistettava yhtenäinen tilannekuva eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Erilaisia suunnitelmia tehdään osittain päällekkäin. vsk. Terveydensuojelulaki mahdollistaa valvonnan suuntaamisen paikallisen riskinarvioinnin ja käytettävissä olevan resurssin perusteella. Lakimuutosten täysimääräisempi käytännön toteutuminen edellyttäisi vastausten perusteella hallituksen esityksestä ilmenevien lainsäädännön tavoitteiden kirkastamista aidon riskiperusteisuuden ja valvonnan vaikuttavuuden kehittämiseksi. Sitran selvityksiä 2024. osallistumalla haastatteluihin ja työpajaan sekä vastaamalla hankkeessa tuotettuihin kyselyihin. Tarja Hartikainen ja Keijo Houhala, Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2020. tulisi arvioida, olisiko ilmoituksenvaraisten toimintojen määrää mahdollista supistaa nykyisestä. Valvonnan vaikuttavuus ja yhdenmukaisuus Terveydensuojelun valvontatoiminnan tulisi olla tehokasta ja yhdenmukaista. Tätä mahdollisuutta ei ole kunnissa täysimääräisesti otettu käyttöön. Dufva M ja Rekola S. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ Terveellisen elinympäristön arvo. Lainsäädännön kehitystyössä tulisikin arvioida, voisiko em. Vesihuollon kokonaisuutta hallinnoidaan usean eri ministeriön ja viranomaisen toimesta. https://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=46401 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa hankesivu https://tietokayttoon.fi/-/terveydensuojelu-nyt-ja-tulevaisuudessa Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. Kiitokset Hankeryhmä haluaa kiittää kaikkia heitä, jotka ovat mahdollistaneet hankkeen onnistumisen mm. tehtäviä keskittää yhdelle viranomaiselle. Tietoisuuden lisääminen Terveydensuojelun tunnettavuutta tulisi parantaa. Kuntien viranomaisia tulisi kannustaa paikalliseen riskinarviointiin. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A, Ympäristö ja Terveys 1/2020 (https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe202002246282) Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan
18 Johanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja Ympäristöministeriö Ympäristöasioiden yksi luukku vauhdittaa puhdasta siirtymää Ympäristöön liittyvät valtion lupa-, valvontaja ohjaustehtävät kootaan valtakunnalliseen virastoon. Ympäristöministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaisesti lainsäädäntömuutoksia edistämään ympäristöasioiden ”yhtä luukkua”, jossa toiminnanharjoittaja asioisi ja hakisi lupia uudessa virastossa yhden digitaalisen ja käyttäjäystävällisen prosessin kautta. vsk. Tarkoitus on, että uudistettu valtion aluehallinto ja yhden luukun palvelut ovat toiminnassa vuonna 2026.. Tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupaja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja erityisesti puhtaan siirtymän ja investointien edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Virastojen alueellinen toimivalta ja tehtäväjako ei myöskään aina ole ollut optimaalinen lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten menettelyjen sujuvuuden, asiantuntijuuden tai asiakkaan näkökulmasta. Samalla huolehditaan ympäristövaatimuksista ja luonnon monimuotoisuudesta, hankkeiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja kansalaisten omaisuudensuojasta. vsk. Aluehallinnon uudistusta ja sitä koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla. Vaikka aluehallinnon virastot ympäristötoimialalla ovat saavuttaneet toiminnan tuloksellisuudelle asetut tavoitteet hyvin, on virastojen alueellinen toimivalta ja tehtävien jakautuminen aiheuttanut ympäristöllisten lupaja valvontatehtävien sujuvalle hoitamiselle myös pullonkauloja. Uusi valtion lupa-, ohjausja valvontaviranomainen – työnimeltään VALO-virasto – hoitaisi jatkossa keskeisesti ympäristönsuojelulain (527/2014), vesilain (587/2011),. Sujuvat lupamenettelyt nähdään edellytyksenä investointien syntymiselle Suomeen ja erityisesti puhtaan talouden murrokselle. Valtion lupa-, ohjausja valvontatehtävät kootaan uuteen monialaiseen virastoon, johon yhdistetään nykyiset Valvira, aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupaja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ”VALO-virasto” vastaisi luvista ja valvonnasta Uudistuksessa on pyritty selkeään ympäristötehtäviä koskevaan toimivallanjakoon uuden lupa-, ohjausja valvontaviraston ja perustettavien elinvoimakeskusten välillä. Aluehallinnon virastojen tehtäviä, päällekkäisyyttä ja sijoittumista sekä niiden organisatorisia ratkaisuja on selvitetty useasti edellisten hallituskausien aikana. ELY-keskus vastaa myös toiminnan lupamääräysten valvonnasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 19 Y mpäristöön liittyviä lupamenettelyjä kehitetään tälläkin vaalikaudella vahvasti. Ympäristöluvitusta käsitteleviä toimipisteitä on hallitusohjelman mukaan jatkossakin kattavasti eri puolilla Suomea. Hankkeen tueksi on myös saatu merkittävä EU-rahoitus vuosille 2024 ja 2025 (nk. Sujuvampi asiointi ja asioiden käsittely vaatii aluehallinnon uudistusta Nykyinen valtion aluehallinnon rakenne on peräisin vuodelta 2010. Ympäristöministeriö on syksyllä 2023 käynnistänyt yhden luukun palvelujen hankkeen edistämään ja osaltaan toteuttamaan hallitusohjelman kirjauksia. RepowerEU-rahoitus). Aluehallintovirastot käsittelevät hankkeiden tarvitsemat ympäristöja vesitalousluvat, ja ELY-keskukset vastaavat hankkeen alkuvaiheen YVA-menettelystä ja muun muassa luonnonsuojelulain mukaisista menettelyistä ja ohjauksesta sekä osallistuvat lupamenettelyyn sen eri vaiheissa. Ympäristötehtävät on hajautettu 17:ään itsenäisen alueellisen toimivallan omaavaan virastoon eli aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin. Selvitysten tuloksille yhteistä on, että virastojen alueellisesti rajattu toimivalta ja työmäärään nähden riittämätön henkilöstömäärä on aiheuttanut ympäristöhallinnon lupaja valvontatehtäville haasteita. ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötehtävät kytkeytyvät toisiinsa monin eri tavoin, aina lupa-asian ennakollisista menettelyistä jälkivalvontaan saakka
Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten YVA-menettelyt ja Natura-arvioinnit voitaisiin käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Hallituksen esitys yhden luukun lainsäädäntöhankkeesta on tarkoitus antaa eduskunnalle samanaikaisesti aluehallinnon uudistusta koskevan valtiovarainministeriön Yhden luukun palvelujen toteutuessa keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt hoidettaisiin yhdessä viranomaisessa ja lupia haettaisiin yhdestä paikasta. ”. Valtakunnallinen virasto vastaisi edellä mainittujen lakien mukaisista ympäristöllisistä lupa-, valvontaja ohjaustehtävistä, kun taas elinvoimakeskukset vahvistaisivat ohjelmaja hanketyöllä luonnon monimuotoisuutta ja parantaisivat ympäristön ja vesistön hyvää tilaa sekä edistäisivät ilmastotyötä esimerkiksi EU-rahoituksen ja aluekehityksen puitteissa. Näitä ovat erityisesti nykyisten aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvat erilaiset lupa-, ohjausja valvontatehtävät sekä niihin kytkeytyvät muut tehtävät ja ympäristöasioiden yleisen edun valvonnan tehtävät. 20 jätelain (646/2011), ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), luonnonsuojelulain (9/2023), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) sekä eräiden muiden ympäristöä koskevien lakien (kuten esimerkiksi osin maa-aineslaki 555/81 ja maankäyttöja rakennuslaki 132/1999) mukaisia viranomaistehtäviä. Yhden luukun palvelujen toteutuessa keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt, kuten ympäristölupa, vesilain mukainen vesitalouslupa, luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamispäätökset ja Natura-arviointi sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät hoidettaisiin yhdessä viranomaisessa ja lupia haettaisiin yhdestä paikasta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Eri lakeihin perustuville lupahakemuksille aiempaa yhdennetympi käsittely Aluehallinnon uudistus edellyttää muutoksia ympäristöä koskevaan lainsäädäntöön, jotta yhden luukun malli olisi mahdollinen. Ympäristöministeriö valmistelee yhden luukun lainsäädäntöhankkeessa säännöksiä, jotta uusi lupaviranomainen voisi käsitellä hankkeen eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia nykyistä paremmin yhdessä ja ratkaista ne yhdellä päätöksellä. Hankkeessa valmistellaan myös lupamenettelyihin liittyvien eräiden EU-säädösten (muun muassa kriittisten raaka-aineiden aloite, asetusehdotus nettonollateollisuudesta) täytäntöönpanoa. Uudistuksen onnistuminen edellyttää näiden viranomaisten yhteistyötä. Ympäristötehtäviä hoidettaisiin siten uudistuksen jälkeen valtakunnallisessa VALO-virastossa, alueellisissa elinvoimakeskuksissa, maakuntien liitoissa ja kunnissa. Aluehallintouudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa valtion ja kuntien toimivaltaa ympäristötehtävissä
Tavoitteena on, että myös viranomaiset pystyisivät nykyistä paremmin mahdollisimman kattavaan sähköiseen asioiden käsittelyyn ja hyödyntämään muiden viranomaisten lupamenettelyissä kertynyttä tietoa. Ympäristötehtävien kokoaminen valtakunnalliseen viranomaiseen edistää yhdenmukaisia toimintatapoja, lupaja valvontakäytäntöjä sekä palvelumalleja. Ympäristölupa-asioissa ja lupien valvonnassa tarvitaan monialaista ja yhä syvällisempää asiantuntemusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. vsk. Tämän valtakunnallinen virasto pystyy turvaamaan paremmin kuin hajautettu hallinto. Sen kautta toiminnanharjoittaja voi hakea keskeiset ympäristöön liittyvät luvat ja asioida uudessa valtion virastossa. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että asiointi ja lupien haku ympäristöasioissa toimisi ensisijaisesti digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi lupa-, ohjausja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Ympäristöministeriö on vastikään asettanut kaksi uutta digitalisaatiohanketta, joilla pyritään edistämään hallitusohjelman mukaisesti ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Lausunnoille esitykset lähtisivät kesällä 2024. ”. Vauhtia myös lupamenettelyiden digitalisaatioon Sujuva lupamenettely sekä siitä syntyvä puhdas siirtymä ja talouskasvu varmistetaan huolehtimalla lupaviranomaisten hyvästä asiakaspalvelukyvystä ja johtamisesta, toimivista digitaalisista järjestelmistä sekä riittävästä resursoinnista. 21 valmisteleman ehdotuksen kanssa keväällä 2025. Erityisesti uudistus lähentää ympäristötoimialan lupaja valvontatoimea keskenään ja mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön ennakkoja jälkivalvontatehtävissä. Valtakunnallinen toimivalta onkin edellytys myös viraston toimintaa ja asiakkaita palvelevan digitalisaation täysimääräiselle käyttöönotolle, sillä tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää uusien valtakunnallisesti yhdenmukaisten toimintaprosessien luomista ja käyttöönottoa. Esimerkiksi maan parhaat asiantuntijat voidaan osoittaa hankkeen sijaintipaikasta riippumatta kulloisenkin hankkeen käsittelyyn. Lainsäädännön lisäksi muuttuvat toimintatavat Ympäristötehtävien kokoaminen valtakunnalliseen viranomaiseen edistää yhdenmukaisia toimintatapoja, lupaja valvontakäytäntöjä sekä palvelumalleja. Luvat ja valvonta -palvelusta pyritään kehittämään kattava lupien digitaalinen hakukanava, jonka kautta hakemukset ohjautuvat kustakin luvasta vastaavalle viranomaiselle ja sen tietojärjestelmiin. Sisäisten prosessien ja toimintamallien suunnittelu käynnistyy vielä kevään 2024 aikana. Tämä muun muassa lisää toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuutta ja takaa viranomaisen mahdollisuuksia huolehtia ympäristön tilasta. Suunnittelua tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä erityisesti VALOviraston toimeenpanohankkeen, aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten kanssa. On tärkeää, että valmisteltava yhden luukun toimintamalli viedään hakemusten käsittelyprosessiin. Ympäristöasioiden ”digiluukku” syntyy useiden digihankkeiden yhteistyönä
kunnan yhteen luukkuun. Kunnissa ei nähdä tarvetta esimerkiksi rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuollon viranomaisen yhdistämiselle Marko Nurmikolu, johtava juristi Kuntaliitto Tarve kuntien ympäristöviranomaisten yhdelle luukulle Kunnat lupaja valvontaviranomaisina pitävät tärkeänä rooliaan yleisen edun valvojina omassa substanssissaan ja täten riippumattomuus nousee tärkeäksi arvoksi päätösharkinnassa. Yhden luukun periaatteeseen kuuluu, että ympäristöllisiä lupia hakeva asiakas saa palvelun kaikkiin tarvitsemiinsa. Sama viranomainen myöntäisi ympäristölliset luvat ja myös valvoisi niitä. Kuntien myöntämät ympäristölliset luvat annetaan myös keskimääräisesti mitaten nopeasti ja joustavasti. Vaikka kunnan eri viranomaiset saattavat toimia samassa kuntalain mukaisessa toimielimessä, perustuu näissäkin päätöksenteko kussakin yksittäisessä päätöksessä viranomaisen erityislainsäädäntöön, mikä varmistaa samalla päätösten riippumattomuuden ja lainmukaisuuden. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. vsk. Viranomaiset tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä kunnissa ja kokevat oman itsenäisyytensä tärkeäksi käyttäessään julkista valtaa kunnan organisaation sisällä. 22 S amalla kun valtion lupaja valvontaviranomaisia keskitetään yhteen virastoon ja luodaan sille yhden luukun lainsäädäntöä, on noussut kysymys tarpeesta kuntien ympäristöviranomaisten yhdelle luukulle. Valtiolla pyritään pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti yhdistämään muun muassa ympäristönsuojelun, vesitalousasioiden, luonnonvarojen käytön sekä luonnonsuojelun asiantuntemus samaan yhden luukun menettelyyn
https://ym.fi/yhteensovittaminen). Tällaista menettelyä käytetään laajasti myös kunnissa. Luvan hakijoilla olisi käytössään yksi yhteinen digitaalinen asiakaspalvelupiste. Yrityksen tarpeet ja sen vaatima prosessi katsotaan yhdessä läpi. Laitoksen rakenteisiin tai sijoittumiseen liittyviä lupia ei olekaan järkevää hakea ennen näiden reunaehtojen varmistumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Luvat annetaankin kunnissa yhden luukun periVaikka yhteistyötä tehdään eri viranomaisten kesken tiiviisti, etenevät lupaprosessit omissa viranomaismenettelyissään. ”. Näihin palavereihin osallistuu lupaja valvontaviranomaisen lisäksi usein myös kaavoitus ja kuntatekniikka. Vaikka yhteistyötä tehdään eri viranomaisten kesken tiiviisti, etenevät lupaprosessit omissa viranomaismenettelyissään. esim. Laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019) onkin käytännössä jäänyt soveltamiskäytännön ulkopuolelle. Lupien yhtäaikainen vireilletulo ja valmistuminen on ollutkin aikaisempien yhden luukun projektien keskeisimpiä tavoitteita. Esimerkiksi luonnon olosuhteet tai kaavoitus asettavat usein tietyt vaatimukset toiminnan sijoittamiselle. vsk. (Ks. Uusien investointien kohdalla viranomaisyhteistyö kunnassa tiivistyy, ja näissä tapauksissa käydään esimerkiksi yhteisiä ennakkopalavereja luvan hakijan kanssa prosessin sujuvoittamiseksi. Yrityspuolelta onkin laajasti toivottu aikatauluttamista myös kuntapuolelle. Yhden luukun periaatteeseen kuuluva ajatus hankkeiden läpiviemisestä hankekokonaisuuksina onkin tavoiteltavaa. 23 aatteesta poiketen usein eri aikaan. asioihin yhdestä paikasta, eikä esimerkiksi kerran toimitettua informaatiota tarvitsisi toimittaa uudestaan eri viranomaisille. Kuntien myöntämät ympäristölliset luvat ovat yleensä toisistaan riippuvaisia ja yritykset eivät halua hakea niitä samanaikaisesti, vaan käyttävät toisesta luvasta saatuja reunaehtoja hyödyksi hakiessaan seuraavaa lupaa
Jarno Parviainen tutki asiaa jo vuonna 2017 julkaistussa VIRVAhankkeen loppuraportissa https://www. Nykyistä sujuvimmilla menettelyillä on pyritty helpottamaan toiminnanharjoittajan työtaakkaa ja lisäämään näin yhteiskunnallista tehokkuutta ja investointihalukkuutta. vsk. Sitä tiiviimpi yhteistyö, mitä paksumpi viiva. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Perinteiseen byrokratiaan pohjautuvien viranomaisrakenteiden ei ole nähty riittävässä määrin kykenevän vastaamaan asiakaspalvelun tarpeisiin, ja toimintaprosesseja on haluttu tehostaa myös kustannussyistä. 24 Yhteistyön toistuvuus toimialojen välillä (Jarno Parviainen, Virva-hanke). VIRVA-hankkeessa nousi myös esiin, että kerran toimitetut tiedot, kuten esimerkiksi. kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/rakennusvalvonnan-ympariston-ja-terveydensuojelun-vaikuttavin-paikka-kunnassa-ja Raportin mukaan kunnissa on ollut jo pidempään suuntauksena kehittää viranomaistoimintaa nykyistä asiakaskeskeisempään suuntaan. Suomen ympäristökeskus Kunnan strateginen johto Jätehuoltoviranomainen Rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto Aluehallontovirasto Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Kaavoitus Maakuntaliitto Paloja pelastustoimi ELY-keskus Evira Valvira THL Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Opetus-, liikuntaja kulttuuritoimi Kuntatekniikka Perusterveydenhuolto Maaseutuviranomainen VIRVA-hanke tutki kuntien yhden luukun hanketta Monissa kunnissa vastaavat yhden luukun asettamat asiakastarpeet on jo pitkään tunnistettu ja erityyppisiä yhden luukun toimintatapoja on kehitetty kunnan asiakastarpeeseen perustuen
Viranomaisten välistä koordinointia olisikin syytä kehittää edelleen. Loppujen lopuksi, vaikka kunnista löytyy osin vastaavaa asiantuntemusta ja osin vastaavia lupaprosesseja kuin valtiolla, ei kunnissa ole nähty tarvetta yhdistää ympäristöllisiä viranomaisia yhteiseen virastoon tai yhteiseen viranomaiseen. Myöskään yhteiselle digitaaliselle lupajärjestelmälle kunnan viranomaisten kesken ei ole nähty tarvetta. Tällä ei tarkoitettaisi kuitenkaan sitä, että kuntiin tulisi muodostaa yhteinen ympäristöllinen viranomainen. Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet. vsk. Tätä voisi kyllä tukea osin yhteinen viranomaisyksikkö ja hallinto sekä sille asetetut yhteiset työsuoritteet. Viranomaisten olisi myös pystyttävä esimerkiksi laajoissa investointihankkeissa antamaan ennakkoselvityksen perusteella arvio koko lupapaketin valmistumisesta ja siihen liittyvistä velvoitteista. Viranomaisyhteistyötä voisikin edelleen tiivistää siten, että koko lupapaketti olisi niin sanotusti kaikkien kunnan viranomaisten yhteinen suorite ja se vietäisiin hankekokonaisuutena läpi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 25 ympäristöselvitykset, tulisi olla kaikkien asianomaisten kunnan viranomaisten käytössä. Kuntien viranomaisten yhteistyö on pääsääntöisesti sujuvaa ja tarvittaessa yritykset saavat kattavaa paikallista asiakaspalvelua ja neuvontaa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaisen viranomaisen työ olisi valmis vasta, kun koko hankekokonaisuus valmistuisi
vsk. Uudistuksen keskeisenä sisältönä oli hallinnollisen menettelyn kuvaaminen ja lainmukaisuuden varmistaminen. Ohjeessa selvennettiin terveydensuojelulain tulkintaa ja sen soveltamista asuntojen terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Titta Manninen, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Asunnon terveyshaittaepäilyn käsittely viranomaisessa Valvira julkaisi tammikuussa 2024 uudistetun ohjeen asunnon terveyshaittaepäilyn viranomaiskäsittelyyn. 26 Käsittelyprosessi Asumisterveyden valvontaa tehdään pääasiassa asiakkaan yhteydenottojen ja terveyshaittaepäilyilmoitusten johdosta. Nykyisessä ohjeistuksessa on esitetty entistä selkeämmin se, milloin asunnontarkastustoiminnassa on kyse tosiasiallisesta hallintotoiminnasta ja milloin hallintomenettelyssä käsiteltävästä hallintoasiasta, josta tulee antaa muutoksenhakukelpoinen päätös.. Jos asia tulee viranomaisessa käsiteltäväksi, käsittelyprosessi (kuva 1) on erilainen riippuen siitä, saadaanko asia selvitettyä ja hoidettua viranomaisen ohjauksella ja neuvonnalla tai kehotuksilla vai vaatiiko asia muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä. Suuren osan viranomaisen käsittelyprosesseista voidaan katsoa olevan tosiasiallista hallintotoimintaa. Kaikkien yhteydenottojen osalta viranomaisen tulee tehdä arvio siitä, onko kyse yleisestä neuvonnasta vai tuleeko asia ottaa käsittelyyn terveydensuojeluviranomaisessa
Terveyshaittaepäilyasian käsittelyn eri vaiheita viranomaisessa. vsk. Toisaalta asiakas voi myös suoraan pyytää viranomaista selvittämään asunnon terveydellisiä olosuhteita tai yhteydenoton perusteella voi muutoin käydä selväksi, että asia vaatii viranomaisen käsittelyä. Esimerkiksi Kuva 1. asunnontarkastuslomaketta käyttämällä. Tosiasiallinen hallintotoiminta Tosiasiallinen hallintotoiminta tarkoittaa viranomaisten lakisääteistä toimintaa, jossa ei tehdä kirjallisia hallintopäätöksiä. Viranomaisen antama neuvonta voi olla esimerkiksi asian hallinnolliseen käsittelyyn liittyvien neuvojen antamista, vastaamista asiakkaan kysymyksiin ja tiedusteluihin tai terveydensuojelulakia koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunkin vaiheen sisältöjä on kuvattu tekstilaatikoissa.. Asiakasta voidaan neuvoa ja ohjata, mikä ei kuitenkaan johda muihin toimenpiteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Asiakkaan yhteydenotto ei aina johda asian käsittelyyn viranomaisessa, vaan asiakas voi olla yhteydessä viranomaiseen vain saadakseen neuvoja ja ohjeita. 27 Alkuarviointi ja yleinen ohjaus Hyvän hallintotavan mukaisesti viranomaisen tulee toiminnassaan kohdella hallinnossa asioivia tasapuolisesti, käyttää toimivaltaansa lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin, toimia puolueettomasti ja oikeasuhtaisesti sekä antaa asianmukaista palvelua ja neuvontaa. Tosiasiallisessa hallintotoiminnassa ei suoranaisesti vaikuteta yksityisten oikeuksiin tai velvollisuuksiin samalla tavalla kuin hallintopäätöksillä, vaan siinä on kyse konkreettisemmasta toiminnasta. Asian käsittely käynnistyy lähtökohtaisesti kirjallisen ilmoituksen pohjalta, esimerkiksi nk
Terveydensuojeluviranomaisen toimien on oltava oikeasuhteisia todettuun terveyshaittaan nähden. Hallintomenettely Asia voi tulla vireille hallintoasiana heti yhteydenotosta, esiselvitysvaiheessa, asunnontarkastuksen yhteydessä tai vasta myöhemmin. Viranomaisen tulee ratkaista asia hallintomenettelyssä käsiteltävänä hallintoasiana (asia tulee vireille hallintoasiana), josta annetaan muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös ainakin seuraavissa tilanteissa: • tarvittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä kehotuksesta huolimatta • jo tarkastuksella on selvää, ettei asianosaisella ole aikomustakaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin • todettu terveyshaitta on sen laatuinen, että asia ei siedä viivytystä eikä kehotuksen käyttäminen ole siksi perusteltua tai muusta syystä on katsottava, ettei kehotus ole riittävä toimi • asianosainen vaatii viranomaista ryhtymään valvontatoimiin, mutta viranomaisen näkemyksen mukaan toimenpiteisiin ei ole aihetta (esim. Lisätietoa: https://valvira.fi/terveydensuojelu/ asumisterveys -> Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn viranomaiskäsittely (pdf). On mahdollista, että haitan poistamisesta vastuussa oleva taho ei esimerkiksi noudata hänelle annettua kehotusta toimenpiteisiin ryhtymisestä tai jo tarkastuksella on selvää, ettei asianosaisella ole aikomustakaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Hallintopäätösten antamisessa noudatetaan hallintolain menettelysäännöksiä. Asunnontarkastuksen yhteydessä voidaan suoraan ratkaista joitakin ongelmia tai poistaa haittatekijöitä, jolloin enempiä viranomaistoimia ei tarvita ja asian käsittely voidaan päättää maininnalla tarkastuskertomuksessa tai päättökirjeellä. Esimerkiksi käyttökiellot tulisi nähdä viimesijaisena keinona, kun muilla toimin terveyshaittaa ei voida poistaa tai ehkäistä. vsk. Näin ollen menettelyyn sisältyvät asian selvittäminen, asianosaisten kuuleminen, päätöksenteko, tiedoksianto ja muutoksenhaku. 28 potilaan hoitaminen ja koululaisen opettaminen ovat tosiasiallista hallintotoimintaa. Hallintomenettelyyn kuuluvia viranomaisen toimia ovat esimerkiksi määräykset, kiellot ja hallintopakot kuten uhkasakon asettaminen. Kun asia tulee vireille hallintoasiana, kyse ei ole enää tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. viranomaisen näkemyksen mukaan asunnossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta) • joku asianosaisista pyytää muutoksenhakukelpoista päätöstä. Tarkastuksella todettu terveyshaitta voi myös olla sen laatuinen, että asia ei siedä viivytystä eikä kehotuksen käyttäminen siksi ole perusteltua. Samoin asian käsittely voi päättyä silloin, kun terveyshaittaa aiheuttava tekijä havaitaan tarkastuksella, mutta haitasta vastuussa oleva taho ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vapaaehtoisesti, ja asia saadaan siten ratkaistua. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Aina tilanteita ei saada ratkaistua ohjauksella tai asianosaista kehottamalla. Tällöin asia tulee vireille hallintoasiana käsiteltäväksi. Terveydensuojeluun liittyvien tarkastusten voidaan katsoa olevan tosiasiallista hallintotoimintaa silloin, kun asiassa ei ole tarpeen antaa muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä. Tällöin asia tulee käsitellä hallintoasiana hallintolain mukaisessa hallintomenettelyssä, ja viranomaisen täytyy ryhtyä toimenpiteisiin hallintoasian vireille saattamiseksi ja muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen antamiseksi. Viranomainen voi myös antaa kehotuksia toimenpiteisiin ryhtymisestä. Kehotuksen tarkoituksena on saada asianosainen vapaaehtoisesti noudattamaan lainsäädäntöä
”Tässä on Porvoossa onnistuttu hyvin ja myös asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan.” Prosessit kuntoon Porvoossa laadunhallinnan perustana on vuosittainen laatukatselmus, jossa käydään tarkkaan läpi edellisen vuoden onnistumiset ja haasteet sekä päätetään tulevan vuoden yksityiskohtaiset laatutavoitteet. Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että viranomaisohjauksen ja lainsäädännön noudattaminen kyllä riittää”, Outi Lepistö kertoo. Korkeasta laadusta hyötyvät sekä työtekijät että kuntalaiset. ”Nykypäivä edellyttää kuitenkin viranomaisiltakin avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja todennettua laadunvarmistusta”, Lepistö tarkentaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Organisaatio tekee sisäisiä auditointeja, seuraa prosessiensa laatua ja korjaa havaitut puutteet. Kisassa olivat mukana kaikki valtakunnallista laatujärjestelmää LaatuNettiä käyttävät ympäristöterveydenhuollon kunnalliset organisaatiot. ”Meillä on osaavan ja kokeneen laatupäällikkömme Seija Heikkisen johtama innokas laatutiimi, joka hyvin pitkälle vastaa laadunhallinnasta”, kertoo ympäristöterveydenhuollon päällikkö, kaupungineläinlääkäri Tiina Tiainen iloiten. ”Teemme joka vuosi projektina Lean-arvioinnin, jossa käymme 1–2 ydinprosessiamme tarkemmin läpi”, Tiainen kertoo. vsk. Työntekijät myös kouluttautuvat laadunhallinnan osaajiksi ja osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön. ”Meille on itsestään selvää, että viranomaistoiminnan täytyy olla korkealaatuista”, Tiainen summaa. ”Tämä ryhdistää toimintaa ja varmistaa, että turhaa työtä ei tehdä eikä aikaa käytetä epäolennaisiin asioihin”, hän tarkentaa. EnviroVet Porvoon ympäristöterveydenhuolto on Vuoden laadukkain valvontayksikkö Kuva: Porvoon ympäristöterveydenhuolto.. 29 Vuoden Valvontayksiköksi 2023 on valittu Porvoon ympäristöterveydenhuolto. Laatutiimi laatii monivuotisen auditointisuunnitelman, jolla varmistetaan, että kaikki tärkeimmät toiminnot tulee tietyin väliajoin käytyä läpi ja arvioitua. Arviointiperusteiden mukaan ”Vuoden valvontayksikkö on organisaatio, joka suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti arvioi ja kehittää omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. ”Laadukkuus näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset”, hän jatkaa. Tämä onkin laadunhallinnan tärkein tavoite. Laadun varmistaa organisaation johto, joka yhdessä laatutiimin kanssa linjaa sekä laadunhallinnan tavoitteet että niiden toteuttamisen.” ”Tämä ei ole kunnallisille tai muillekaan viranomaisorganisaatioille mikään itsestäänselvyys. ”Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii arjessaan aktiivisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi”, Outi Lepistö laatujärjestelmän kehittäneestä asiantuntijaverkosto EnviroVetistä kertoo. Oleelliset asiat kootaan yhteiseen laatutaulukkoon, josta nähdään oman toiminnan poikkeamat, kehitysehdotukset ja tehty laatutyö. Lisäksi seurataan henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyttä
Isabella Lencioni, johtava asiantuntija Terveyden edistäminen Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Katsaus oikeuskäytäntöön tupakkalain soveltamisesta Elokuussa tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä, kun uusi tupakkalaki tuli voimaan. Tuomioistuinratkaisuihin syventyminen ja niiden strategisen merkityksen tunnistaminen voi avata uusia näkökulmia tupakkatoimialan valvontaan.. vsk. 30 T upakkalailla (549/2016) pantiin täytäntöön Euroopan unionin tupakkatuotedirektiivi, jolla säädettiin monista uusista toimenpiteistä tupakoinnin ja vastaavien tuotteiden käytön rajoittamiseksi. Uusia tupakkaja nikotiinipoliittisia avauksia olivat muun muassa tuotteiden tiettyjen ominaisuuksien tai tuotteessa tiettyjä ominaisuuksia aikaansaavien lisäaineiden kieltäminen, kuvia ja varoitustekstejä yhdistävät terveysvaroitukset pakkauksiin sekä sähkösavukkeiden kattava sääntely markkinointikiellosta tuoteominaisuuksiin. Kirjoituksessa luodaan katsaus merkittävimpään lain elinkaaren aikana kertyneeseen oikeuskäytäntöön sekä johdatellaan siihen, mikä merkitys oikeuskäytännöllä on valvontaviranomaisen työssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Myös tupakkatuotteiden jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset merkitsivät suurta muutosta aiemmin voimassa olleeseen sääntelyyn. Lisäksi tupakkalakiin sisältyy kansallisesti omaksuttuja ratkaisuja, joilla pyritään muun muassa suojelemaan väestöä altistumasta tupakansavulle
Oikeuskäytäntö kuvaa oikeusnormien soveltamista erilaisiin oikeustapauksiin. Valvonnan kohteena olevan menettelyn tapauskohtainen arviointi ja sen punnitseminen oikeuskäytännössä esiintyneiden tapauksien yhteisiin piirteisiin on pohjimmiltaan soveltavaa ongelmanratkaisua ja ensiarvoisen tärkeää.. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Lailla ei kuitenkaan ole merkitystä, jollei sitä panna täytäntöön tai jollei sen noudattamista valvota. Lainsäädännön haasteena on myös se, että oikeudelliset säännökset laaditaan usein abstraktissa muodossa. Oikeuskäytäntö tarkoittaa tuomioistuinten ratkaisuista muodostuvaa lakien soveltamistapaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Tämä auttaa viranomaisten työtä tarjoamalla asioiden arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi suuntaviivoja toistuvasti esiintyvissä tulkintakysymyksissä. Oikeuslähde on juridisen päätöksenteon perustana viranomaisten toiminnassa, tuomioistuimissa ja oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Kirjoitetun lain lisäksi on välttämätöntä muistaa myös muiden oikeuslähteiden merkitys, joista yksi on oikeuskäytäntö. Valvontatyössä painotetaan usein etenkin kirjoitettua lainsäädäntöä, joka on viranomaisia vahvasti velvoittava oikeuslähde. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä. Tuomioistuinten oikeudellisesta ratkaisukäytännöstä voi löytyä ratkaisu, jonka tosiseikat olennaisilta osin vastaavat käytännön valvontatyössä ratkottavana olevaa tulkintapulmaa. vsk. 31 Oikeuslähteistä viranomaisen työssä Oikeudellinen ratkaisutoiminta, kuten lainsäädännön noudattamista valvovan viranomaisen toiminta, perustuu oikeuslähteisiin ja niiden asianmukaiseen käyttöön
Ratkaisussaan tuomioistuin ei ottanut kantaa siihen, oliko oikeudellisen arvioinnin lopputulos, eli sähkösavukekaupassa myytävien makunesteiden pitäminen höyrystettäväksi tarkoitettuina nikotiinittomina nesteinä, oikein. Tuomioistuimen ratkaisussa saatetaan ottaa kantaa paitsi lainsoveltamisen lopputulokseen, myös menettelyyn hallintoasian ratkaisemisessa. Ratkaisussa MAO:84/18 arvioitiin, voivatko vähittäismyyntipakkauksen merkinnät olla myynninedistämistä, vaikka ne eivät ole vaikuttaneet ostopäätökseen ostajan nähdessä pakkausmerkinnät vasta tuotteen ostamisen jälkeen. ”jäävirtaus+”) mentolinmakuun. 32 Tupakkalaista (549/2016) kertynyttä oikeuskäytäntöä Ensi vaiheessa uudesta tupakkalaista saatiin oikeuskäytäntöä markkinaoikeuden ratkaisuilla, joissa käsiteltiin merkittäviä markkinointikieltoon liittyviä kysymyksiä. vsk. Jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkinä toimii korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2022:77, jossa kumottiin niin sanottujen makunesteiden myyntikielto Suomen laiminlyötyä velvollisuutensa noudattaa teknisten määräysten ilmoitusmenettelyä EU-lainsäädännön mukaisesti. Tupakointikieltoja koskevia ratkaisuja on kertynyt huomattavan paljon aikojen saatos. Lisäksi ratkaisussa MAO:84/18 arvioitiin läpinäkyvän kääreen määrittelyä ja sitä, viittasiko savukkeiden yhteydessä esiintynyt, kuvaa ja tekstiä yhdistävä ilmaisu ”iceflow+” (suom. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Ratkaisussa MAO:441/19 käsiteltiin kysymyksiä siitä, voiko kyseessä olla tupakkalain alaisten tuotteiden myynninedistäminen, vaikka viestintä vaikutti koskevan välittömästi vain yhtiötä ja myymälöitä, ja voiko kyseessä olla markkinointikiellon vastainen menettely siitä huolimatta, että viestinnässä on käytetty yritykselle rekisteröityä aputoiminimeä
Klubin sisätilojen voitiin katsoa olevan työntekijöiden käytettävissä, kun tilojen siivoustyö oli säännöllistä ja toistuvaa, eikä sitä voitu pitää satunnaisena tai vähäisenä, ja näin ollen kunnan ympäristöterveysyksikön päällikkö oli voinut kieltää tupakoinnin sikariklubin tiloissa. Vuonna 2021 saatiin puolestaan kaksi ratkaisua, jotka liittyivät asuntoyhteisöjen tupakointikieltoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Ratkaisussa KHO:2020:56 katsottiin, että terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa voitiin turvautua ns. vsk. Määräys terveyshaitan poistamiseksi voitiin myös kohdistaa taloyhtiöön rakennuksen omistajana, sillä tupakointia oli pidettävä asunnon tavanomaisena käyttönä ja terveyshaitan katsottiin johtuvan rakennuksen omistajan vastuulla olevista seikoista eli rakennuksen rakenteista, eristeistä tai muista perusjärjestelmistä. Vuoden 2016 tupakkalaista on niin ikään kertynyt monia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja tupakointikielloista. Ratkaisussa KHO:2021:39 käsiteltiin sitä, korvasiko tupakkalailla asuntoyhteisölle säädetty velvollisuus kuulla tilojen haltijoita ennen hakemuksen tekemistä asianosaisen kuulemisen kunnan toimesta hallintolain mukaisesti, eli niin. 33 sa. Ratkaisussa KHO:2020:68 arvioitiin sitä, oliko yksityisen sikariklubin jäsenille tarkoitettua sisätilaa pidettävä työntekijöiden käytettävissä olevana sisätilana sillä perusteella, että tiloissa kävi ulkopuolista henkilökuntaa siivoamassa. tupakansavupäiväkirjan merkintöihin tupakansavun hajun aistinvaraisen tarkastelun lisäksi. Vuonna 2020 korkein hallintooikeus ratkaisi tupakointikieltoihin liittyviä valitusasioita niin tupakkalain kuin terveydensuojelulainkin soveltamisesta. Vanhan tupakkalain aikana käsiteltiin jo kysymyksiä tupakointikielloista asuinympäristössä
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Korkein hallintooikeus katsoi, että näiden tutkimusten perusteella oli riittävällä tavalla selvitetty, että rakennusten rakenteiden vuoksi asunnoista saattoi kulkeutua tupakansavua toisiin asuntoihin muutoinkin kuin poikkeuksellisesti. Mahdollinen vaikeus tai hankaluus määräyksen noudattamisessa ei oikeuttanut altistamaan muita asukkaita tupakansavulle. Valviran ohjauksen ja neuvonnan merkityksestä Valviralle suunnatussa palautteessa toistuu toisinaan se toive, että ohjauksessa tulisi antaa seikkaperäisempiä tai konkreettisempia ohjeita tupakkalain soveltamista koskeviin kysymyksiin. Vastaus oli kieltävä, ja näin ollen kuuleminen tuli toteuttaa myös viranomaismenettelyssä. Ohjaavan viranomaisen näkökulmaa voi avata ainakin toteamalla, että neuvonnassa pitää noudattaa oikeuslähdeoppia. Tästä lähtökohdasta ohjaavan viranomaisen neuvot eivät voi koskaan olla velvoittavuudeltaan oikeuskäytäntöön verrannollisia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnan terveystarkastajan oli tullut määrätä tupakointikielto asunnon sisätiloihin. Yksittäistapauksia koskevissa tulkintakysymyksissä keskusviraston rooliksi jääkin lähinnä tulkintaa ohjaavien suuntaviivojen tunnistaminen, aiemmin muodostuneen valvontakäytännön tunteminen sekä menettelyn koherenssin arvioiminen. vsk. Tupakoivalla muutoksenhakijalla oli terveydentilansa vuoksi vaikeuksia siirtyä hissittömän talon asunnosta ulkona sijaitsevalle tupakointipaikalle. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tupakansavu on terveyshaitta, ja tupakointikiellon tarkoituksena on estää terveyshaittojen aiheutuminen sekä suojata muita asukkaita toistuvalta altistumiselta tupakansavulle omissa asuintiloissaan. Kunnalla on myös yleensä. 34 sanotun viranomaiskuulemisen. Esimerkkinä epäyhtenäisestä oikeuskäytännöstä voidaan mainita erityisesti niin sanottujen makunesteiden myynnin sallittuus sähkösavukkeiden myyntiin erikoistuneissa myymälöissä. Vaikka näkemys jonkin tulkintapulman ratkaisusta olisi hyvin vahva, on neuvontaa harjoittavan asiantuntijan ammattieettistä välttää antamasta valheellista turvallisuudentunnetta aidosti monimutkaisista ja tulkinnanvaraisista kysymyksistä, sillä Valviran neuvoille annetaan paljon painoarvoa. Asiassa saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevien rakennusten rakenteissa ei ollut merkityksellistä eroavaisuutta, mutta tupakansavun kulkeutumisesta asuntoihin oli tehty tarkempia tutkimuksia ainoastaan viiden asunnon osalta. Vastaavasta tulkintakysymyksestä on olemassa arvonlisäverolain soveltamista koskeva ratkaisu KHO: 2022:78, mutta tupakkalain soveltamista koskevia ratkaisuja on toistaiseksi kertynyt vain ensimmäisen asteen hallintotuomioistuimista ja ne ovat olleet keskenään erisuuntaisia. Ratkaisussa 2021:162 oli kyse siitä, täyttyivätkö käsillä olleessa tapauksessa edellytykset tupakointikiellon määräämiseksi taloyhtiön hakemuksen mukaisesti asuinhuoneiston sisätiloihin ja siitä, oliko tupakointikieltomääräystä annettaessa otettava huomioon tupakoitsijan henkilökohtaiset olosuhteet. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko kaikkiin asuntoyhteisön omistamissa rakennuksissa sijaitsevien asuntojen asuintiloihin määrätä tupakointikielto. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miksi ylimpien tuomioistuimien ratkaisuilla on erityisen suuri painoarvo. Ohjauksen parissa toimivien asiantuntijoiden ammattitaitoon kuuluu myös tunnistaa, että kunta on itsenäinen yhteisö, jolla on paras tuntemus valvottaviinsa kuuluvien kohteiden toimintakäytännöistä ja riskeistä. Myös vuonna 2023 saatiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa käsiteltiin tupakointikieltojen aihealuetta (KHO:2023:111)
Tupakkalain alueelta löytyy vielä monia säännöksiä, joista kaivataan lisää ratkaisuja. Lisäksi ylimpien tuomioistuinten ratkaisuilla hallintopäätöksien muutoksenhakuasioista voidaan saada palautetta siitä, mitkä tupakkalain ”työkaluista” toimivat käytännön valvontatyössä ideaalisesti ja missä olisi mahdollisesti parannettavaa. vsk. Vuonna 2016 voimaan tulleesta tupakkalaista on kertynyt maltillisesti oikeuskäytäntöä, ja monista aihealueista ei ole yksittäisiäkään ylimpien tuomioistuinten ratkaisuja. Oikeusprosessit valvontatyön keskeisenä kulmakivenä Jokseenkin tavallinen puheenparsi tuntuu vielä olevan se, että oikeuteen ”joudutaan”, ja valvontapäätöksistä tehdyt valitukset tuomioistuinprosesseineen herättävät kielteisiä mielleyhtymiä. Valvonnassa tärkeintä on muistaa, että viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa lakia, ja kuntien on valvontatehtävissään järjestettävä riittävät lainopilliset tukipalvelut. Oikeuskäytäntöä ei synny ilman riittävän suurta määrää valituskelpoisia hallintopäätöksiä, joista osa saattaa valitusten kautta edetä tuomioistuinten käsiteltäväksi. Valvira on myös omassa valvontatyössään ryhtynyt selvittämään erityisesti haastavia, tulkinnanvaraisiin säännöksiin liittyviä tuotevalvonnan kysymyksiä, joista ” Oikeuskäytäntöä ei synny ilman riittävän suurta määrää valituskelpoisia hallintopäätöksiä, joista osa saattaa valitusten kautta edetä tuomioistuinten käsiteltäväksi. Parhaimmillaan tuomioistuimien ratkaisuilla voidaan kuitenkin saada selvyyttä haastaviin ja monitulkintaisiin kysymyksiin lainsäädännön toimeenpanosta, helpottaen valvontatyötä pitkällä aikavälillä. se pitää mahdollisena saada vahvistusta oikeuskäytännön kautta. 35 Valvirasta poiketen mahdollisuus hankkia tarkastuksella lisätietoa asian ratkaisemiseksi. Valvira julkaisee ympäristöterveydenhuollon parissa toimiville lyhyitä ratkaisutiivistelmiä erityisesti ylimpien ja erityistuomioistuimien ratkaisemista oikeustapauksista. Joskus tämänkaltaisiin, haastaviin kysymyksiin sekä niiden arvioinnista syntyneiden hallintopäätösten lopputulemasta voidaan kuitenkin tietoisesti hakea vahvistusta juuri oikeuskäytännön kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Valitusprosesseista aiheutuu toki kiistatta kuormittavaa lisätyötä kunnille, joiden arkeen kuuluu tavallisessakin työtilanteessa kiirettä ja tulospaineita. Valvontayksikköjen kannattaakin antaa Valviralle vinkki, jos tiedossa on mielenkiintoisia ratkaisuja (päätökset eivät automaattisesti tule tietoomme, vaikka seuraamme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja). Ympäristöterveydenhuollon valvonnassa kunnilla on merkittävä tilaisuus vaikuttaa siihen, millaisista asioista oikeuskäytäntöä syntyy, ja toimia näköalapaikkana tupakkalain valvonnan eturintamassa.. Lainsäädännön rajojen puitteissa valvonnassa on mahdollista toimia myös rohkeasti ja jopa tietoisesti ”hankkia” uutta oikeuskäytäntöä
36 Y mpäristömelu on yksi keskeisimmistä elinympäristön stressitekijöistä ja terveyshaitan aiheuttajista (WHO, 2018). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Pasanen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Tampere Timo Lanki, johtava tutkija / professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Oulu & Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio Tarja Yli-Tuomi, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Taina Siponen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Pekka Taimisto, suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Sisämelu viranomaistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman viranomaisille suunnatun kyselyn mukaan tyypillisimmät sisämeluyhteydenotot liittyivät naapureihin, ravintoloihin ja terasseihin sekä talotekniikkaan. Ympäristömeluun liittyvät asumisterveysasiat, kuten mahdollisten ristiriitatilanteiden toteaminen ja valvonta, kuuluvat kuntien ympäristöterveysviranomaisten toimenkuvaan. vsk. Monet vastaajista kokivat tarvetta lisäkoulutukselle ympäristömeluun liittyen sekä kaipasivat ohjeistusta asumisterveysasetuksen tulkintaan.. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen toteutuTytti P. Sisälle kantautuvan melun suhteen toimintaa ohjaa asumisterveysasetus (2015/545 § 11–13), jossa on määritelty päiväja yöaikaiset toimenpiderajat asunnoille ja muille oleskelutiloille
Kyselyn rahoitti sosiaalija terveysministeriö (STM). vsk. Mikäli samalta alueelta tuli useampi vastaus oikealta vastuualueelta, raportoimme näistä laajempaa aluetta koskevat vastaukset. Kuva 1. Eniten vastauksia saatiin Etelä-Suomesta (28 %), Länsija Sisä-Suomesta (23 %) sekä LounaisSuomesta (19 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Vastaanottajia pyydettiin vastaamaan yhteistyössä kyselyn eri osioihin (sisäja ulkomelu, ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkaset sisällä ja ulkona) mahdollisuuksien mukaan. 37 misen arviointiin tarvitaan standardien mukainen laitteisto sekä riittävä osaaminen ja ymmärrys näiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tässä artikkelissa raportoidaan sisämelua käsitelleet kyselyn osiot. Suomessa ei ole aiemmin kartoitettu viranomaisten melutehtäviin liittyvää tehtävänkuvaa kuten sitä, mitkä melulähteet aiheuttavat yleisimmin ongelmia ja mitä resursseja viranomaiset kokevat tarvitsevansa lisää meluun liittyvien tehtävien hoitoon. Sisämelua koskevien vastaajien valvontayksikköjen tiedot.. Mikäli samalta maantieteelliseltä alueelta tuli useampi vastaus, otimme huomioon vain ne vastaajat, joiden vastuualueelle sisämelu kuului. Kyselyn avulla kerätyn tiedon toivotaan auttavan esimerkiksi kansallisen ohjauksen antamista sekä tutkimuksen kohdentamista siten, että se hyödyttäisi kuntien viranomaisia mahdollisimman hyvin. Viranomaiskysely THL lähetti kyselyn 309 suomalaisen kunnan tai kuntayhtymän kirjaamoon marraskuussa 2023. Vastauksia tuli kaikkien aluehallintovirastojen toimialueilta (Kuva 1a). Kohderyhmänä olivat ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vastaajien valvontayksikköjen asukasmäärä vaihteli muutamasta tuhannesta asukkaasta yli sataan tuhanteen (Kuva 1b). Vastauksia tuli 53 ja ne kattoivat yhteensä 125 kuntaa. Sisämelua koskeviin kysymyksiin valikoitui näillä kriteereillä enintään 43 vastausta
38 Tapaukset melulähteittäin Lähes kahdessa kolmesta valvontayksiköstä raportoitiin vuosittain lähinaapureihin (63 %) sekä ravintoloihin ja terasseihin (58 %) liittyviä yhteydenottoja (valitustapauksia) (Kuva 2). vsk. Ainoastaan kaivosteollisuudesta ja puolustusvoimien harjoitusalueista ei raportoitu terveyshaittaepäilyjä edes vuosittain, vaikka valituksia näistä oli tullut. Melulähteet, joista raportoitiin vähintään yksi valitus (n = 38 valvontayksikköä) ja vähintään yksi terveyshaittaepäily (n = 35) vuodessa.. Seuraavaksi yleisimmät valituskohteet, joita valvontayksiköt kohtasivat vuosittain, olivat talotekniikka (45 %), yleisötapahtumat (42 %) sekä koirien haukunta (37 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Terveyshaittaepäilyissä (Kuva 2) tyypillisin melulähde olivat ravintolat ja terassit (65 %:lla vastaajista tapauksia vuosittain) sekä talotekniikka (56 %). Vaikka naapurimelusta tuli eniten yhteydenottoja, tapauksiin liittyi näitä harvemmin epäilyä terveyshaitasta (44 %). Ravintoloihin ja terasseihin liittyvät Kuva 2
Lähes neljännes (24 %) kuitenkin vastasi, että mittauksille ei ole ollut tarvetta. Mittauksia toteutetaan myös viranomaisyhteistyönä yli kuntatai toimialarajojen, jolloin oma mittauslaite ei ollut tarpeen. Laitteistoa saattoi olla suuntaa antaviin mittauksiin, joiden perusteella voitiin tarpeen mukaan tilata tarkemmat mittaukset ostopalveluna. Melulähteet, jotka vievät eniten työaikaa (n = 27) ja koetaan hankalimpina (n = 24).. Melun mittaaminen ja mittausten toteutus Lähes kahdella kolmasosalla (63 %, n = 37) vastaajista ei ollut käytettävissä STM:n asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa määritellyn mukaista laitteistoa melun mittaamiseksi asunnon sisällä. Seuraavaksi hankalimpina sekä eniten työaikaa vievinä koettiin talotekniikasta, tuulivoimaloista sekä lähinaapureista sisätiloihin kantautuva melu. Kuva 3. Vaihtoehtoisesti hyödynnettiin ostopalveluja tai tehtiin mittaukset ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä. Avovastauksissa nousi esiin laitteiston ja sen kalibroinnin korkea hinta suhteessa käyttötarpeeseen. Noin joka neljännessä (26 %) valvontayksikössä sisämelumittaukset toteutettiin kokonaan itse (Kuva 4a). Muun toteutustavan yhteydessä mainittiin erilaisia viranomaisyhteistyön muotoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Vaikka 40 % oli maininnut talotekniikkaan liittyvät yhteydenotot eniten työaikaa vievinä, vain 17 % oli maininnut nämä hankalimpina tapauksina. 39 yhteydenotot veivät myös eniten viranomaisten työaikaa ja ne koettiin kaikkein hankalimpina (Kuva 3). vsk
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Puolella (50 %) vastaajista tällaisia tapauksia oli vähintään yksi vuosittain (Kuva 5c). Tapaukset, joissa melu on havaittavissa, mutta toimenpiderajat eivät ylity, liittyivät avovastausten mukaan tyypillisimmin talotekniikkaan. Sisämelumittausten a) toteutustapa ja b) ostopalveluiden saatavuus.. Toimenpiderajat ylittäviä tapauksia kohtasi 1–2 kertaa vuodessa 22 % vastaajista, yli kolme kertaa vuodessa 17 %, ja loput 61 % harvemmin kuin vuosittain (Kuva 5b). Mittaustarve ja toimenpiderajojen ylittyminen Valvontayksiköistä lähes puolessa (49 %) ei ollut tarvetta asumisterveysasetuksen mukaisille sisämelumittauksille edes vuosittain (Kuva 5a). Vain harvan (5 %) vastaajan mukaan ostopalveluita sisämelumittauksiin ei ole saatavilla. Mittaustarvetta oli 30 %:lla alueista 3–10 kertaa vuodessa ja tätä tiheämmin vain harvalla alueella. Avovastauksien mukaan ylitykset liittyivät tyypillisesti ravintoloihin, terasseihin, konsertteihin sekä talotekniikkaan. Myös laajempi viranomaisyhteistyö esimerkiksi poliisin sekä alkoholivalvonnan kanssa mainittiin. 40 Vajaa neljännes (23 %) arvioi, että mittausten saatavuus ostopalveluna on hyvää, kun taas hieman useampi (26 %) arvioi saatavuuden huonoksi (Kuva 4b). Vaikka näissä tilanteissa määräyksien antaminen ei Kuva 4. Vaikka toimenpideraja ei olisi ylittynyt, voitiin melu kuitenkin usein havaita. Lähes puolet (46 %) kuitenkin vastasi, ettei osaa arvioida ostopalveluiden saatavuutta. Näissä tapauksissa pääasialliset puuttumiskeinot ovat olleet melusta vastuussa olevan tahon neuvontaa ja kehotuksia sekä tarvittaessa määräyksien antamista. Naapureista kuuluva melu (askeleet, koirat) sekä ulkomelu, esimerkiksi liikenteestä, mainittiin joitain kertoja
Toisaalta vastauksissa mainittiin tapauksia, joissa melu on satunnaista ja täten hankala havaita tarkastuskäynnillä. Muina keinoina mainittiin melupäiväkirjan pito, kertaluontoisista tapahtumista tiedotus ja sosiaalitai terveydenhuollon puoleen ohjaus. Tällaiset tapaukset olivat melko harvinaisia: kolmella neljästä (74 %) tilanteita ei ollut edes vuosittain (Kuva 5e). Ensisijaisia toimintakeinoja olivat keskustelu ja neuvonta sekä asukkaan että melun epäillyn aiheuttajan kanssa. Muina melulähteinä mainittiin tuulivoima, liikenne, naapurit, koirat ja teollisuus. Epäilty melu johtui näissäkin tilanteissa usein talotekniikasta. Melun aiheuttaman terveyshaitan kokonaisvaltaiseen arviointiin (Asumisterveysasetus 545/2015, § 3) liittyen monet vastasivat, että tämä tehdään aina ja arviointi toteutuu hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, joissa viranomainen on puuttunut meluun kohtuuttomaksi arvioidun viihtyvyyshaitan vuoksi ulkona tai sisällä. Myös psyykkisen tai fyysisen oireilun arveltiin joissain tilanteissa aiheuttavan kokemuksen melusta. Kuva 5. Vastauksissa kuitenkin tunnistettiin, että kokonaisvaltaisessa arvioinnissa on haasteita tapauksissa, joissa toimenpiderajat eivät ylity tai kun ne ylittyvät satunnaisesti. Tapauksia, joissa asukas kokee meluhaittaa, vaikka melua ei tarkastuskäynnillä havaita, kohtasi noin puolet vastaajista (52 %) vuosittain, tyypillisimmin muutamia tapauksia (Kuva 5d). vsk. 41 ole ollut mahdollista, valtaosa mainitsi ottaneensa yhteyden melun aiheuttajaan, jonka kanssa on pyritty ratkaisemaan ongelma neuvottelemalla ja ohjaamalla. Erityyppisten sisämelutapausten yleisyys vuosittain.. Tapaukset liitettiin usein meluherkkyyteen tai tinnitukseen sekä tulehtuneisiin väleihin melun aiheuttajan kanssa
vsk. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena oli, että isompiin valvontayksiköihin perustettaisiin toimenkuva, johon kuuluisi sekä ympäristönsuojelun että ympäristöterveydenhuollon meluvalvonta ja mittaukset. Kaikissa valvontayksiköissä ei ollut havaittu tarvetta viranomaisten yhteistyölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Lisäksi mainittiin ongelmallinen päällekkäisyys rakennusvalvonnan kanssa rakennusten ääneneristävyyden suhteen: äänieristys kuuluu rakennusvalvonnan piiriin, mutta ongelmatapaukset ohjataan terveydensuojeluun. Luettavissa osoitteessa https://www.who.int/europe/ publications/i/item/9789289053563. Kehittämistarpeet Lähes kaksi kolmannesta (62 %, n = 42) koki, että sisämelumittauksiin liittyvää ohjeistusta, koulutusta ja osaamista tarvittaisiin omassa valvontayksikössä lisää. Toisaalta joillakin oli kokemuksia, joissa epäselviä tapauksia oli pompoteltu puolin ja toisin, ja että useista kunnista koostuvien valvontayksikköjen kohdalla viranomaiset eivät välttämättä tunne toisiaan lainkaan, mikä vaikeuttaa yhteistyötä. Selkeyttä toivottiin myös lainsäädäntöön ja erityisesti asumisterveysasetuksen soveltamiseen muun muassa liittyen kohtuuttomuuden sekä jatkuvan, toistuvan ja satunnaisen melun määritelmiin. Avoimia vastauksia kehittämistarpeista tuli lukuisia. Nämä liittyivät paitsi mittaamiseen, mittauslaitteiden käyttöön ja henkilöresurssien lisäämiseen myös eri viranomaisten roolien selkeyttämiseen. 42 Yhteistyö viranomaisten kesken Yli puolet (55 %, n = 42) arvioi, että ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu tekevät riittävästi yhteistyötä meluongelmien ratkaisemiseksi oman valvontayksikön alueella, kun taas kolmanneksen (33 %) mukaan yhteistyötä kannattaisi lisätä. Yhdessä vastauksessa ehdotettiin meluasioiden siirtämistä aluehallintovirastoihin, koska pienissä valvontayksiköissä melutapaukset voivat olla harvinaisia ja näin tarvittavaa osaamista ja sen ylläpitoa ei meluasioihin välttämättä ole. Muutamissa vastauksissa toivottiin lisätietoa tuulivoimamelusta sekä tiukennusta alkoholivalvonnan toimintaan ravintolamelun vähentämiseksi. Tuulivoimaan liittyvää tietoa ja osaamista kaivattiin, koska tapausten määrän ennakoitiin kasvavan lähitulevaisuudessa huomattavasti. Ravintolameluun liittyen yhdessä vastauksessa esitettiin, että toimenpiderajojen sijaan kehotuksen perusteena tulisi olla se, onko musiikki tai puhe selvästi kuultavissa asunnossa. Kysyttäessä tietotarpeista ja keinoista, joilla voitaisiin auttaa asukkaita meluongelmissa, vastauksissa esitettiin useita konkreettisia toimia. Yhteistyö ei ollut riittävää 12 % mukaan. Viranomaisten välisen yhteistyön muotoina olivat esimerkiksi yhteiset keskustelut, lausunnot ja valituskohteissa käynnit. Näitä olivat muun muassa melumallinnusten monipuolistaminen, sakkomenettelyn käyttöönotto sekä moninaisemmat keinot äänen vaimentamiseksi esimerkiksi kohinan avulla. Lähteet Asumisterveysasetus 2015/545. Luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150545 World Health Organization, “Environmental noise guidelines for the European Region”, 2018. Asukkaiden kuulemiseen ehdotettiin palautekanavaa, johon melulähteen voisi merkitä kartalle, sekä ylipäätään kuulemisen lisäämistä ja tätä kautta osallisuuden tunteen vahvistamista. Annettu Helsingissä 23.4.2015. Kyselyn lopussa kysyimme yleisiä meluun liittyviä kommentteja
Keskeisiä demonstraatiokumppaneita ovat VTT, Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto. Hankkeen digikaksosen demoon on integroitu maanpeiteja metsädatoja, jotka lisäävät ymmärrystä kasvillisuuden viilennysvaikutuksesta”, kertoo Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Heli Ponto. Digitaalisia kaksosia voidaan käyttää myös kaupunkisuunnitteluun, päätöksentekoon ja riskien arviointiin. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa virtuaalista kopiota todellisesta kohteesta, esimerkiksi kaupungista tai infrastruktuurista. Forum Virium Helsinki Digitaalinen kaksonen auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kuva: Jussi Hellsten. Teknisen kehittämisen hankkeessa yleistajuistetaan digitaalisia kaksosia ja niiden käyttömahdollisuuksia ja autetaan arvioimaan niitä kriittisesti. Digitaalisen kaksosen demoon on liitetty datoja esimerkiksi rakennuksista, väestöntiheydestä, viherrakenteesta ja kaupunkimetsistä. Äärimmäiset hellejaksot ja rankkasateet yleistyvät, ja niiden riskivaikutukset kasvavat myös kaupungeissa. Digitaalisessa kaksosessa keskitytään erityisesti lämpösaarekkeiden ja hulevesitulvien riskivaikutuksiin. Hankkeen sidosryhmiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen parissa työskentelevät asiantuntijat, kaupunkija aluesuunnittelijat, ympäristöasiantuntijat, pelastustoimi ja sosiaalija terveysalan asiantuntijat. Digikaksonen on yksi työkalu, joka voi auttaa näiden prosessien toteuttamisessa. vsk. Tämä lisää sopeutumistarvetta, jossa digitaalinen kaksonen voi olla tehokas työkalu. Sitä voidaan käyttää simulaatioja analyysivälineenä sekä auttaa optimoimaan suorituskykyä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pyritään hillitsemään vähentämällä ilmastoa lämmittäviä päästöjä, mutta sopeutuminen on välttämätöntä myös Suomessa. Sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen haittoja. Digitaalista kaksosta voidaan käyttää tehokkaana työkaluna ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumiseen. “Esimerkiksi helleriskiä voi pienentää erilaisilla luontopohjaisilla viherratkaisuilla. 43. Mukana on hankekumppani VTT:n tuottama tulvademo. Lisäksi on hyödynnetty lämpöhaavoittuvuusindeksiä sekä yhdistetty kokeellisesti sosio-ekonomisia datoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Hulevesi voi sisältää roskia, likaa ja muita aineita, jotka voivat pilata vesistöjä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt tuntuvia Suomessa. Yleisesti ottaen hulevesillä tarkoitetaan sadevettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu pintavesinä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi ja sopeutuminen ovat monimutkaisia prosesseja, jotka vaativat monipuolista osaamista. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin Regions4Climate-hankkeessa toteutettavan Uudenmaan demonstraation tavoitteena on kehittää digitaalisen kaksosen kokeilua ja parantaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Sidosryhmien yhtenä toiveena on ymmärtää paremmin pitkäaikaista kehitystä ja ennustaa tulevia kehityskulkuja sekä sitä, mihin viherrakennetta tulisi sijoittaa viilennysvaikutuksen ja hulevesien hallinnan tueksi
vsk. Mahdollisista energiainvestointien tarpeista ja hyödyistä puhutaan, kun perustellaan hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta. Mitä merkitystä yhteisvaikutusten arvioinnilla ja vaikutusten kokonaisarvioinnilla on sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta?. 44 Lari Hölttä, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tuulivoimahankkeita koskevassa vaikutusten arvioinnissa Puhtaan siirtymän hankkeiden hyökyaalto on pyyhkäisemässä Suomi-neidon lanteiden ylitse voimalla. Mutta toimivatko arvioinnin mekanismit tarkoituksenmukaisella tavalla. Tuulivoimahankkeita suunnitellaan, kaavoitetaan ja käynnistetään lukuisissa kunnissa ympäri maan. Mahdollisten haittojen tai epävarmuuksien arviointi tehdään osana ympäristövaikutusten arviointia tai kaavoitusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
45 V edyn, biokaasun ja synteettisten polttoaineiden tuotantolaitokset sekä muu sähköistyvä yhteiskunta janoavat energiaa aiempaa enemmän. Aluehallintovirastoissa vihreän siirtymän hankkeiden lupakäsittelylle on annettu väliaikainen etusija vuosina 2023–2026. Kehityksen pullonkauloiksi ovat nimetty muun muassa energiansiirron ja varastoinnin kapasiteettivaje, säätövoiman puute, kaavoitukselliset rajoitteet sekä umpimielisyys. Lisäksi maakuntakaavojen ohjausja oikeusvaikutteisuutta pyritään vähentämään nostamalla ”lentokorkeutta”. Etusijamenettelyä tulee pyytää aluehallintovirastosta.. Valtakunnallinen vihreän siirtymän strategia tuntuu puuttuvan kaikkinensa. Hanke-euroista käydään kovaa kilpailua, mutta päätöksenteon läpinäkyvyys sekä kokonaisuuden hallinta tulee turvata. Meillä on kuitenkin alueellisia eroja muun muassa energiansiirron kokonaiskapasiteetin osalta. Tästä seuraa se, että tulevaisuudessa vaikutusten arviointija osallistamismekanismien avulla tulee kyetä aiempaa tehokkaammin toteuttamaan mahdollisten vaikutusten ja haittojen havainnointi, kontrollointi sekä ennaltaehkäisy. Alueellisten strategiapapereiden ja suunnitelmien tilanne lienee samanlainen. Kaavoittajan vapautta ja vastuuta lisätään kaikilla kaavatasoilla. Hankevyöry on saanut voimaa hallitusohjelmasta, jossa vihreän siirtymän hankkeille on osin jo luotu ja osin ollaan luomassa kiihdytyskaistaa. Samassa yhteydessä päivitetään luonnollisesti varauksia sähkönjakeluverkoille ja seudullisesti merkittäville tuulivoimatuotantoalueille. Lupaja valvontaviranomaisten tehtäviä sekä prosesseja yhdenmukaistetaan uudistamalla virastokenttä. Energiantuotannon kasvutarvetta on perusteltu lisäksi investointipaineilla, energiaomavaraisuudella, energian tuotantopanosten hajauttamisella, työllisyydellä sekä kuntaja aluetaloudella. Kaavamerkintöjen täsmällisyys ja tarkkuus vähenevät samalla kun joustot lisääntyvät. Etusijamenettely koskee myös vihreän siirtymän hankkeiden lupiin liittyvien valitusasioiden käsittelyä hallintotuomioistuimessa vuosina 2023–2028. Suomessa ei ole laadittu tuulivoimahankkeiden suunnittelua ja toteutusta ohjaavaa strategiaa eikä toimeenpanosuunnitelmaa. Kuinka paljon, minne ja mihin tarpeeseen. Ympäristövaikutusten arviointi Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointia toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) sekä (tuulivoima-) yleiskaavoituksen yhteydessä osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) kautta. Kokonaisuudenhallinnan haasteet Vallitsevan hankevyöryn seurauksena on maakunnissa ryhdytty kiivaasti päivittämään maakuntakaavoja. Jälkimmäinen on toki huomattavasti kevyempi Osa vihreän siirtymän hankkeista edellyttää ympäristölupaa. Kyseessä on markkinavetoinen elinkeinotoiminta, joka muodostaa hankeklustereina hallitusohjelmatasoisen energiantuotannon kehitysohjelman. Tai miten varautumisen näkökulma huomioidaan osana elinkeinovetoista kehitysja investointiohjelmaa. vsk. Hankekohtaisen harkinnan rinnalla olisi tarkoituksenmukaista tarkastella myös laajempaa tilannekuvaa. Samalla on luotu vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettely, jossa luvitusta ja valitusten käsittelyä on joudutettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Voidaan kysyä, miten hallitusohjelma ilman ohjaavaa strategiaa tai toimeenpanosuunnitelmaa tukee alueellista yhdenvertaisuutta
Etenkin, jos vaikutukset koskevat useamman kunnan ja maakunnan aluetta. Tästä poikkeuksena positiivisina vaikutuksina pidetyt taloudelliset ja työllistymisvaikutukset, jotka usein nähdään maakunnallisina tai jopa alueellisina. YVAprosessi koskee pääasiassa seudullisesti merkittäviä hankkeita, joiden vaihteluväli määräytyy maakuntakaavoituksen myötä. Kuten edellä on todettu, Suomeen suunnitellaan satojen hankkeiden myötä tuhansia tuulivoimayksiköitä sekä sähkönsiirtoverkon laajennuksia. YVA-menettely on itsessään toimiva mekanismi. Seudullisesti merkittävän rajan alittavat hankkeet käsitellään yleensä kunnan toimeenpaneman yleiskaavoitusprosessin kautta. vsk. Yleisesti YVA-menettelyssä vaikutusten arvioinnin maksimietäisyytenä on käytetty noin 30 kilometriä, joka määritetään maisemavaikutusten kautta. Yksittäisinä hankkeinakin puhutaan teollisen mittakaavan tuulivoimatuotantoalueista. Tämä osaltaan alleviivaa kokonaisvaikutusten arvioinnin haasteita. Mutta nykyisessä tuulivoimarakentamiseen kohdistuvassa mielenkiinnossa sekä investointipaineessa maakuntakaavoituksessa on koettu ja todettu olevan päivitystarvetta useilla alueilla. Ja tämä korostuu, mitä useamman hankkeen vaikutusalueet limittyvät kuntaja maakuntarajoilla. Tilanne on ajassa muuttuva ja vaikutukset ovat kumulatiivisia. Tai on voinut olla, mutta niitä ei ole huomioitu, ne ovat voineet olla puutteellisia tai jopa virheellisiä. Sen tavoite ja periaatteet ovat tarkoituksenmukaisia yksittäisten teollisen mittakaavan hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Nämä ovat yleisesti noin 7–10 voimalan hankkeita. Miten sosiaalisen hyväksyttävyyden määrittelyssä huomioidaan muuttuva tilan. Vaikka YVA-menettelyn periaatteet ja tavoitteet ovatkin arvokkaita, ne eivät välttämättä riitä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään kaikkia mahdollisia haittavaikutuksia, jotka ulottuvat yksittäisen hankkeen vaikutusaluetta laajemmalle. Tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti YVA-menettely voidaan laajentaa koskemaan myös yksittäisiä ei-seudullisesti merkittäviä hankkeita. Tämä onkin YVA-menettelyn ja sen vaikuttavuuden kannalta yksi merkittävä vedenjakaja. Lisäksi on huomion arvoista, että yksittäiset hankkeet voimaloineen voivat rajautua toisiinsa kiinni tai sijaita siten, että niiden vaikutusalueet menevät päällekkäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 46 menetelmänä kuin YVA-menettely. Vaikka YVA-menettelyssä on sisäänrakennettuna prosessi, jossa myöhemmin toteutuvien hankkeiden vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida vähintäänkin luvitetut hankkeet, voi ennaltaehkäisyn näkökulma jäädä hieman vajaaksi suhteessa ennalta hyvin tehtyyn strategiseen suunnitelmaan. Yleisesti vaikutuksia on arvioitu myös suunnitteilla olevien hankkeiden osalta, jos niistä on ollut tietoja saatavilla. Aina tietoja ei ole ollut
Kun maakuntakaavan lähtökohta on keskittää mahdollista häiriötä aiheuttavia toimintoja samalle alueelle, niin yhteisja kokonaisvaikutukset kasvavat keskitetysti. Tavallisimpia sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi • Vaikutukset elämäntapaan ja elämän laatuun, esimerkiksi päivittäisiin elämisja liikkumismahdollisuuksiin, sosiaalisiin suhteisiin, viihtyvyyteen, turvallisuuteen sekä mielikuviin terveydestä ja turvallisuudesta • Vaikutukset elinoloihin, esimerkiksi asumiseen, tuloja varallisuusasemaan, palvelujen saatavuuteen ja työllisyyteen • Väestömuutokset, esimerkiksi uudelleen asuttaminen, väestömäärän ja -rakenteen muutokset • Vaikutukset julkisiin ja yksityisiin voimavaroihin, esimerkiksi palveluihin, elinkeinotoimintaan, talouteen ja maankäyttöön. Pitäisikö vaikutusten arvioinnin näkökulmasta ottaakin arvioinneissa kokonaisvaltaisempi ja laaja-alaisempi tulokulma ja käsitellä hankekeskittymiä yhtenä ”tuotantoalueena” tai ”toiminta-alueena”. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Samankaltaisia piirteitä voi olla, mutta arvioinnit tulee aina tehdä kutakin hanketta koskevien taustaselvitysten ja mallinnusten pohjalta. Hankkeita voidaan ryhtyä pilkkomaan, jos hankeyhtiöt katsovat, ettei maankäytön suunnittelu ja kaavoitus tue heidän visiotaan. Seudullisesti ei-merkittävien hankkeiden vaikutuksista tai lukumäärästä ei ole varmuutta. (Sosiaalija terveysministeriö, 1999). Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Arviointi terveyshaittojen tunnistamisessa ja ehkäisyssä Tuulivoimahankkeiden vaikutusarvioinneissa mahdollisiin terveyshaittoihin liittyvä painotus ja vaikutusten merkitsevyyden arviointi vaihtelevat. Sosiaalija terveysministeriön oppaan (Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset, Oppaita 1999:1) mukaan ”Sosiaalisten vaikutusten rajauksessa ja tunnistamisessa on kansalaisten ja erilaisten yhteisöjen tärkeinä pitämille vaikutuksille annettava suuri arvo”. Viitteellisinä taustamateriaaleina voidaan hyödyntää myös vertailutietoa muista hankkeista. Etenkin, jos lähtötiedot ovat puutteellisia. Arvioitaessa ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia kokonaisuutena, myös muilla ympäristö-, luontoja elinkeinovaikutuksilla tulisi olla merkitystä arvioinnissa. Sen arviointiin liittyy toki epävarmuuksia. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista käyttää YVA-menettelyn osalta tarveharkintaa ja edellyttää mahdollisten yhteisvaikutusten arvioimiseksi YVA-menettelyä. Tämähän on kuntien vastuulla, jotka kaavoittavat ja luvittavat hankkeet alueellaan. 47 nekuva sekä eri hankkeiden muodostamat kokonaisvaikutukset. vsk. Hankekohtaiseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä on vaikeaa yksilöidä täsmällisesti, koska hankkeet ja ympäristötekijät ovat aina yksilöllisiä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Osana ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tulee arvioida myös hankkeen sosiaalisia vaikutuksia. Yleisesti ihmisten terveyteen kohdistuvina vaikutuksina on tunnistettu melu-, välkeja maisemavaikutukset. Myös kokemuksellisuus olisi hyvä huomioida arvioinnissa, koska se voi toimia välillisenä tekijänä haittojen synnyssä. Lisäksi kokonaisvaikutusten arviointia heikentävät suunnitteilla oleva maakuntakaavoituksen yleispiirteistäminen ja sen myötä joustojen lisääminen
Yrityksessä käytettävä sähkö on alkuperätakuin varmennettua 100 % uusiutuvaa energiaa. Toivottavasti kunnilla on käytettävissään soveltuvat työkalut ja osaaminen vaikutusten arvioinnin aktiiviseen ja laadukkaaseen kehittämiseen. Lähteet Sosiaalija terveysministeriö, Oppaita 1999:1, Ympäristövaikutusten arviointi. vsk. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. Sosiaalisen hyväksyttävyyden arviointi on haastavaa ja laaja-alaista näkemystä kokonaisarvioinnin tekemiseen tarvitaan. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalinen hyväksyttävyys Vaikutusten arvioinnissa sosiaalisen hyväksyttävyyden tulisi olla keskiössä. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Mikäli pienemmät hankkeet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, voivat niiden sosiaaliset vaikutukset olla huomattavasti laajempia kuin yksittäisen suuremman hankkeen aiheuttamat vaikutukset. Täten vaikutusten arviointia tulisi tehdä myös yksittäisen hankkeen arvioituja vaikutuksia laajemmalta alueelta, mikäli erilaiset hankkeet muodostavat yhtenäisiä teollisen tuotantoalueen tunnusmerkkeihin sopivia kokonaisuuksia. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Keväällä 2024 istutettiin Porin Laviaan 100 puuta. Arvioinnissa tulisi huomioida strategiset tavoitteet, mutta antaa sijaa myös kokemuksellisuudelle ja tunnearvoille. Se tulisi huomioida laaja-alaisesti myös päätöksenteossa. Arvioinnin tulisi keskittyä hankkeiden kokonaisvaikutuksiin, huomioiden kunnan, kuntalaisten ja toimijoiden tarpeet. 48 On tärkeää tiedostaa, että myös pienemmillä hankkeilla voi olla sosiaalisia vaikutuksia, etenkin yhteisvaikutusten kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Tunnistetusta tuulivoimapotentiaalista yli 40 000 megawattia on maatuulivoimaa, noin 17 000 megawattia Suomen aluevesille sijoittuvaa merituulivoimaa ja noin 10 000 megawattia aluevesien ulkopuoliselle Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimaa. Maakuntakaavoissa on huomioitu alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät vaatimukset ja velvoitteet sekä arvioitu vaikutuksia, joten tunnistettu tuulivoimapotentiaali on melko kestävällä pohjalla. Selvityksessä tuotetut maakuntakohtaiset tuulivoimapotentiaaliarviot osoittavat, että erot alueiden välillä ovat suuria ja ne kasvavat entisestään. Idässä tuulivoimapotentiaalia rajoittavat etenkin puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän tarpeet ja sähkön siirtokapasiteetti. 49 Kestävästi hyödynnettävissä olevan tuulivoimapotentiaalin määrä on Suomessa noin kymmenkertainen tähän mennessä rakennettuun kapasiteettiin verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskuksen selvitys. Toteutuminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa”, Nurmio sanoo. Tuulivoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu ja teknologinen kehitys ovat vähentäneet tuuliolosuhteiden merkitystä tuulivoiman sijoittumisessa. Suomen ympäristökeskus Tuulivoiman määrä mahdollista moninkertaistaa Kuva: Pixabay.. Tuulivoimapotentiaalin epätasaista maantieteellistä jakautumista korostaa vielä merituulivoiman kehittyminen ja sen mahdollinen nouseminen varteenotettavaksi energiantuotantomuodoksi. Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa on tunnistettu tuulivoimapotentiaali pääsääntöisesti vireillä olevien maakuntakaavojen ja niiden taustaselvitysten perusteella. ”Tuulivoimapotentiaalia voidaan arvioida eri tavoin. ”Kun maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita, niitä on jo yhteensovitettu muiden maankäyttöintressien kanssa. Se on johtanut tuulivoimapotentiaalin kasvuun. Monissa itärajalle ulottuvissa maakunnissa, kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, maakunnallisten suunnitelmien mahdollistama kapasiteetti keskittyy maakuntien länsiosiin. Kestävästi tunnistettu tuulivoimapotentiaali huomioi muut maankäyttömuodot ja on toteutettavissa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla”, toteaa tutkija Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskuksesta. Valtaosa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu länteen ja pohjoiseen, jossa on myös suurin osa toteutuneista ja vireillä olevista tuulivoimahankkeista. On hyvä myös huomioida, että kyse on vain potentiaalista, josta todennäköisesti toteutuu vain osa. Mahdollisuudet tuulivoiman toteuttamiseen jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata, ja merituulivoiman kehittyminen tulee entisestään korostamaan alueellisia eroja. Selvityksessä on kartoitettu alueellista tuulivoimapotentiaalia sekä maaettä merituulivoimalle. Mahdollisuus lisätä tuulivoiman hyödyntämistä on linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kanssa, kunhan se tehdään kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Se on melkein kymmenkertainen määrä verrattuna vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneeseen hieman yli 7 000 megawatin tuulivoimakapasiteettiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Maaliskuussa julkaistussa Suomen ympäristökeskuksen Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa arvioidaan, että Suomessa on potentiaalista tuulivoimakapasiteettia lähes 70 000 megawattia. Eteläisissä maakunnissa merkittävänä tuulivoimapotentiaalin rajoituksena on tiivis yhdyskuntarakenne
50 T uulivoiman tuotanto kasvaa merkittävästi Suomessa tulevina vuosikymmeninä, ja sen rakentaminen saattaa jopa kolminkertaistua. Vaikka tuulivoima ratkaisee ajankohtaisia ilmastoja energiahaasteita, sen käyttöönottoon liittyvät muutokset ihmisten arjessa ja ympäröivässä luonnossa aiheuttavat huolta ja voivat heikentää tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Esimerkiksi maakuntakaavoissa tuulipuistot on pyritty siEija Pouta, tutkimusprofessori ja Anne Tolvanen, professori Luonnonvarakeskus (Luke) Tuulivoiman hyväksyttävyyden ja luontovaikutusten tutkimuksesta apua myös voimaloiden sijoittamispäätöksiin Kasvava tuulivoimatuotanto tuo mukanaan hyväksyttävyyteen ja luontoon liittyviä haasteita. Heikko hyväksyttävyys saattaakin hidastaa uusien tuulivoimalahankkeiden käynnistämistä. Tällä hetkellä suunnitelmissa on runsaat 200 tuulivoimalaprojektia eri puolille maata. vsk. Sijoittamispäätöksiin vaikuttavat sähköntuotantoedellytysten, kulkuyhteyksien ja rakennettavuuden lisäksi myös ympäristötekijät, kuten maisemaja melukysymykset, luontoarvot ja erityisesti Itä-Suomessa kansallinen turvallisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Maisemallisia, visuaalisia sekä meluja luontohaittoja voidaan vähentää viisaalla ja ennakoivalla suunnittelulla, joka ei kuitenkaan ole helppoa. Maakuntakaavoittajat ovat etsineet niille soveltuvia alueita erityisesti länsirannikolta, merialueilta ja Lapin tuntureilta. Vaikka tuulivoiman vaikutusaika on lyhyt verrattuna ilmastonmuutoksen aikajänteeseen, turbiinien 30 vuoden käyttöikä on ihmisen aikaperspektiivissä pitkä. Kuinka voimme sovittaa yhteen ilmastoon, energiantuotantoon, asukkaiden hyvinvointiin ja luontoarvoihin liittyvät tarpeet?. Kiinnostusta löytyy myös idästä, koska tuulivoimahankkeet tuovat runsaasti verotuloja kunnille. Olisi tärkeää huomioida, että ilmastotavoitteiden ja taloudellisten intressien varjolla ei heikennettäisi muita kestävyyden osa-alueita
Kyselyn mukaan 70 prosenttia lounaissuomalaisista kannattaa tuulivoiman rakentamista, joskin tuulipuistohankkeen käynnistyminen lähialueella myös huolestuttaa. vsk. Mitä kauempana tuulipuistot vastaajista sijaitsivat, sitä myönteisempinä ne ja ylipäätään tuulivoima koettiin. 51 joittamaan metsäisille ja harvaan asutuille vyöhykkeille, jotka sijaitsevat etäällä kuntakeskuksista. Tuulipuistot koettiin hyväksyttävämpinä vakituisen kodin lähipiirissä verrattuna Kuva: Pixabay.. Näin on haluttu vähentää ihmisiin kohdistuvaa häiriötä. Suhtautumisessa painottuivat mielikuvat tuulivoimasta puhtaana energiamuotona sekä ylipäätään tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuudet. Nämä ovat maakuntia, joissa on tuulivoimakeskittymiä ja joiden väestötiheys on suomalaisittain suurehko. Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä. Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut tuulivoiman hyväksyttävyyttä ja luontovaikutuksia muun muassa kyselytutkimuksilla ja koonnut katsauksia. Lähietäisyyksillä suhtautumisessa puolestaan painottuivat paikalliset konkreettiset vaikutukset, kuten vaikutukset ulkoiluympäristöön, maaja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin. Tuulipuistojen voitiin kokea helpottavan alueella suunnistamista ja vahvistavan alueen identiteettiä. Hyväksyttävyyttä tarkasteltiin suhteessa etäisyyden eri ulottuvuuksiin, eli spatiaalisesta, sosiaalisesta, ajallisesta tai kokemuspohjaisesta näkökulmasta. Toisaalta juuri harvaan asutuilla alueilla tuulivoiman vaikutukset luontoon voivat lisääntyä. Tuulipuistojen etäisyys ja mielikuvat vaikuttavat hyväksyttävyyteen Tuulipuistojen sijaintietäisyyden vaikutusta hyväksyttävyyteen tutkittiin kansalaiskyselyn avulla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Huomioon otettiin vastaajien kodin sekä mahdollisen loma-asunnon ympäristöissä olevat tuulipuistot sekä suunnitteluvaiheessa olevat voimalahankkeet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Siten suunnittelu joutuu tasapainottelemaan uusiutuvan energiantuotannon, ihmisen ja luonnon ristipaineessa
Asenteet näyttävät siis muuttuvan myönteiseen suuntaan ihmisten tottuessa tuulipuistoihin. Mutta monille herää kysymys, kuka ”omistaa” maiseman ja kenen tulisi maksaa korvausta maiseman muuttamisesta. Sen sijaan loma-asumisen ihanne voi olla yksinkertainen elämä luonnossa ja pakeneminen teknologiasta riippuvaisia päivittäisiä toimintoja. Näin valtaosa puustosta säilyisi ja peittäisi turbiinit näkyvistä. Mitä kiinnostuneempia omistajat olivat paikallisesta keskustelusta ja yhteistyöstä, sitä vähemmän he olivat valmiita vaatimaan korvausta. Sellaiseen mielikuvaan eivät tuuliturbiinit sovellu. Tällaisia metsäalueita voidaan kutsua maisemakilviksi. vsk. Rahallinen menetys aiheutuisi, kun hakkuita siirretään myöhemmäksi niiden metsätaloudellisesti parhaasta ajankohdasta. Koska asukkaiden maksuhalukkuus oli kyselyn mukaan kuitenkin pienempi kuin metsänomistajien rahallinen korvausvaade, maisema-arvokauppa voisi käytännössä. Vakituisessa kodissa ihmisten arki on riippuvaista teknologiasta ja sähköntuotannosta, joten siinä ympäristössä voidaan hyväksyä näkyviä teknologisia ratkaisuja. Metsänomistajan vähäinen riippuvuus metsätaloudesta ja metsätuloista lisäsi kiinnostusta osallistua maisema-arvokauppaan ja pienensi korvausvaatimuksia. 52 loma-asunnon lähiympäristöön. Hyvitykseen tarvittavien varojen keräämiseen saattaisivat olla valmiita myös voimalahankkeista hyötyvät energiayhtiöt sekä alueiden kunnat. Tämä tuli esiin siten, että käytössä jo olevat tuulipuistot koettiin hyväksyttävämpinä kuin vasta suunnitteilla olevat. Kyselytutkimuksen mukaan 36 prosenttia asukkaista osoitti kiinnostusta osallistua maisema-arvokauppaan maksamalla maisemakilpien tuottamista ekosysteemipalveluista. Samalla kun ne vaikuttavat maisemaan ne vaimentavat melua ja tuottavat asukkaille virkistyshyötyjä. Paikalliset asukkaat saattavat kokea olevansa maiseman omistajia, jos ovat asuneet alueella pitkään. Myös maisema-arvokaupan vapaaehtoisuus lisäsi osallistumishalukkuutta. Maisemakilpien käytännön toteutus noudattaisi Payment for Ecosystem Services (PES, maksu ekosysteemipalveluista) -ajatusmallia. Mitä todennäköisimmin tulokseen vaikuttivat erilaiset elämäntyylit näissä paikoissa. Omistamisen kokemukseen voi liittyä ajatus siitä, että itse asiassa asukkaille pitäisi maksaa korvausta, jos maisema heikkenee tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Maanomistajista jopa 74 prosenttia oli halukkaita osallistumaan maisema-arvokauppaan ja tuottamaan maisemakilpiä, eli tavanomaista lievempää metsienkäsittelyä. Tuulivoiman hyväksyttävyys vaikutti pohjautuvan myös mielikuviin turbiinien vaikutuksista. Metsiin liittyvä maisemaarvokauppa voi lisätä tuulivoiman hyväksyttävyyttä Metsien käsittelystä sopiminen metsänomistajien ja asukkaiden tiiviissä yhteistyössä voisi olla yksi keino vähentää tuulivoiman maisemaja meluhaittoja ja siten parantaa hyväksyttävyyttä. Maisemakilvet toteutettaisiin sopimusten avulla, jotka olisivat vapaaehtoisia ja määräaikaisia. Voimalahankkeen toteutuksen myötä konkretia kasvaa ja osa uhkakuvista saattaa väistyä. Siinä maisemakilvistä hyötyvät paikalliset asukkaat korvaavat kyseisen ekosysteemipalvelun tuottajalle, eli metsänomistajalle, toimenpiteestä aiheutuneen rahallisen menetyksen. Tällöin olisi myös mahdollista useamman osapuolen mukaantulo maisemakilpien rahoittamiseen. Negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää välttämällä metsänhakkuita asuinalueiden ja turbiinien välimaastossa tai harjoittamalla siellä tavallista kevyempää metsienkäsittelyä, kuten jatkuvapeitteistä kasvatusta tai kiertoaikojen pidentämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Metsien poisto, metsäalueiden pirstoutuminen ja lisääntynyt meluvaikutus turbiinien ympäristössä vaikuttavat erityisesti metsäisiin lajeihin. Tutkimus tuo suunnittelun avuksi uusia tuloksia tuulivoiman hyväksyttävyydestä, monimuotoisuusvaikutuksista ja optimaalisesta turbiinien sijoittelusta. Lisäksi tuulipuistojen rakentamisella syrjäseuduille on todennäköisesti enemmän vaikutusta loma-asukkaisiin. Tähän viittaa Luken tekemä kansainvälinen katsaustutkimus, joka osoitti, että tuulivoimalla on vaikutuksia lintuihin ja nisäkkäisiin. 53 toimia vain silloin, kun maisemakilvet hyödyttävät samanaikaisesti useita maksuhalukkaita kotitalouksia. Koska vaikutukset voivat olla paikoin ristiriitaisia, kuntien ja kaavoituksen haasteena on punnita, painotetaanko turbiinien sijoittelussa ihmisten kokemuksia, luontoa vai ilmastoon, rakennettavuuteen ja sähköntuotantoon liittyviä seikkoja. vsk. Otetaanko sijaintipäätöksissä huomioon vakituinen asutus vai lyhytaikainen loma-asutus ja luonto. Maisemakilvet voisivatkin tarjota suojaa erityisesti peitteistä metsää vaativille lajeille, ja sitä kautta vähentää tuulivoiman haitallisia vaikutuksia niihin. Maisemakilvet torjumaan negatiivisia monimuotoisuusvaikutuksia Maisemakilvet voivat tuoda maisemahyötyjen lisäksi myös muita hyötyjä, kuten virkistysympäristöä ja mahdollisuuden ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Täysin valmiita, jokaiseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja ei kuitenkaan ole, ja alueiden käytön suunnittelijat joutuvat jatkossakin kulkemaan erilaisten tavoitteiden ja kompromissien vaativassa välimaastossa. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että metsäisillä syrjäseuduilla vaikutukset luontoon voivat olla taajamaseutuja suuremmat hakkuiden ja metsien pirstoutumisen takia. Maisemakilvet voivat tuoda maisemahyötyjen lisäksi myös muita hyötyjä, kuten virkistysympäristöä ja mahdollisuuden ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Tutkimus tuo apua tuulivoiman sijoitteluun Verrattuna muihin Itämeren alueen maihin, vaikkapa Saksaan tai Tanskaan, turbiinien tiheys on Suomessa toistaiseksi melko alhainen, ja tuulivoimaloita on ollut mahdollista sijoittaa melko syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. Kielteisiä vaikutuksia ovat muun muassa populaatiokoon pieneneminen, soidinkäyttäytymisen muutokset, poikastuoton väheneminen ja poikaskuolleisuuden kasvu. Mikä on oikeudenmukaista ja tulevaisuuden kannalta kestävää. ” Kuva: Pixabay.. Tutkituissa tapauksissa, jotka kattoivat 160 eri lajia tai lajiryhmää ympäri maailman, siirtymisvaikutusta havaittiin 63 prosentilla tutkituista linnuista, 72 prosentilla lepakoista ja 67 prosentilla maanisäkkäistä. Tällä on pyritty välttämään mahdollisia häiriöitä taajamien asukkaille
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. vsk. 54 Kari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy Äänimaisema-analyysi taajamien ääniympäristön suunnittelussa
5 Tilanne on ollut muuttumassa. vsk. 1 Käynnissä on myös EU:n tutkimusneuvoston (ERC) tukema hanke ”Soundscape Indices”, jonka tarkoituksena on tuottaa nykyisen äänen voimak kuuden dB-asteikon rinnalle uusia kaupunkiäänimaiseman koetun laadun mittaus tapoja ja mittalukuja. ”. Esimerkiksi UK:n ympäristövirastot suosittelevat päivitetyissä ohjeissaan äänimaisema-analyysin perustuvien selvitysten lisäämistä ympäristö lupahake muksiin, Walesissa myös tätä laajemmin kaikkeen kestävään elinympäristön suunnitteluun. koetun, ääniympäristön hallintaan. Hyvään kaupunkiympäristön äänimaise maan tarvitaan ääniä – usein jopa jossain määrin meluakin – ihmisten tarpeiden ja toiveiden täyttämi seksi. 55 Johdanto Äänimaisema-analyysi on ollut tarjolla työkaluksi ihmisten kokemien ääniympäristöjen analyysiin, suunnitteluun ja hallintaan jo yli 50 vuoden ajan. Perusteluina on esitetty myös se, että äänimaisemaanalyysin perus teella erilaisten melujen vaimentamistarpeille voidaan asettaa pelkkiin melutasoihin perustuvaa luokittelua luotettavampi, ääniympäristön kokemiseen perustuva tärkeysjärjestys. 6,7 EU:n ympäristövai kutusdirektiivin 8 toimeenpano-ohje ympäristövaikutusselvitysten laatimisesta 9 tuntee käsitteen Noise Climate (melu ilmasto). kansainvälinen hanke ”Catalogue of Soundscape Inter ventions project” ja ISO 12913-4 -standardin laadinta. Tilaajapuolellakaan ei ole ollut kiinnostusta tai tarvetta edellyttää erityistä, lisäkustannuksia tuovaa äänimaiseman hallintaa: suunnittelua ja toteutusta. Äänimaisema-analyysissä äänet – olivatpa ne nykykäsityksen mukaan melua tai ei – ymmärretään resurssiksi, ei tuotteeksi tai jätteeksi, jolla ei ole käyttöarvoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. sillä, että perinteinen vain tiettyjen ääniläh teiden tietyillä alueilla – kuten melu piha-alueilla tai ulkoa sisään kuuluva melu asunnoissa – tuottaman melutason rajoittamiseen perustuva kaupunkien ääniympäristön suunnittelu ja toteutus sallii liian suuren asuk kaiden kokeman ääniympäris tön laadun ja vaikutusten vaihtelun asuinympäristön ja elämän laatua huonontavaan suuntaan. Analysoinnin tarkoitus on tarjota työkalu etenkin kaupunkiympäristön subjektiivisen, so. Toisena syynä lienee se, että tarjolla ei ole ollut riittävästi käytännön esimerk kejä onnistuneista toteutuksista. Merkittävää läpilyöntiä ei kuitenkaan ole tapahtunut missään päin maailmaa. Analyysin tarkoitus on antaa tietoa niistä vaihtoehdoista, joita on käytettävissä asukkaiden kannalta hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tai, joita on tarjolla huonojen tulosten välttämiseksi. Onnistuneiden toteutusesimerkkien puutetta korjaamaan on käynnistetty mm. On myös esitetty, että asukkaiden sosia lisaation 4 kaupunki ympäristöjen äänimaisemiin tulisi olla yksi äänimaisema-analyysissä huomioon otettava ääniresurssien onnistuneen käytön osatekijä. Ohje suosit telee, että melualue karttojen ja toimenpideohjelmien lisäksi selvityksiin pitäisi liittää kuvaus melu ilmasAnalyysin tarkoitus on antaa tietoa niistä vaihtoehdoista, joita on käytettävissä asukkaiden kannalta hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tai, joita on tarjolla huonojen tulosten välttämiseksi. 2,3 Äänimaisema-analyysin tarpeellisuutta perustellaan mm. Pääsyynä lienee se, että kaupunkiympäristön suunnitte lijoilla ei ole tarvittavaa osaamista eikä motivaatioita edes julkaistujen ohjeiden, kuten ISO 12913 -standardisarjan, hyödyn tämiseen
impulsiveness), kimeys eli terävyys (engl. noisiness) kapeakaistaisuus (engl. vsk. Noise climate termillä tarkoitetaan kirjallisuudessa ainakin ääniympäristöä, mutta laajasti ymmärrettynä myös ko. soundscape) on se äänien ja ympäristön kokonaisuus ja tämän kokonaisuuden herättämä tunneja ymmärryskirjo, jonka (tietty) ääniympäristö (engl. 24. Ääniympäristö puolestaan koostuu kaikista niistä todellisista äänilähteistä ja niiden äänistä, jotka – ympäristön ja ympäristöolojen vaikutus mukaan lukien – vaikuttavat tarkasteltavana olevan vastaanottopaikan ääneen. Ihmisten hermoston tasolla osa äänimaiseman kokemisesta välittyy tiedostamat tomana, autonomisen Kuva 1. 20,21,22,23 Kuva 1 havainnollistaa sitä, että koettu äänimaisema on ihmisten havain toihin, kokemuksiin ja ymmärrykseen perustuva kuva tai vastine ääniympäristöstä. loudness), meluisuus (engl. tonality), impulssimai suus (engl. sharpness), karheus (engl. Äänimaiseman subjektiivisen kokemisen selitysmalli. 14 Äänimaisema ja ääniympäristö käsitteinä Äänimaisema (engl. ympäristön ääni maise maa. 10,11,12,13 Löytyy myös ohje siitä, että EU:n ympäristömeludirektiivin edellyttämien meluselvitysten toimeen pano suunnitelmiin tulisi sisällyt tää äänimaisema-analyysi. 16,17,18 Tätä ennen englannin kielisessä kirjallisuudessa tunnetaan ääniympäristöstä puhuttaessa esimerkiksi käsitteet sonic environment, aural space, auditory space ja acoustic space. Tunnetuimpia ovat aikaja taajuuspainotukseltaan erilaiset äänitasot, äänekkyys (engl. 19 Ääniympäris tön koetulle laadulle (hyvyydelle/hyväksyttävyydelle tai kielteisyydelle/haitallisuudelle) ei ole standardoitua, objektiivista mittaustapaa; toisin kuin monille ääniympäristön kokemiseen vaikuttaville fysi kaalisille muuttujille, joille löytyy objektiivisia, standardoituja mittaus tapoja sekä muuttujien suuruudelle tai voimakkuudelle mittayksikkö tai useita vaihtoehtoisia yksiköitä. 15 Monissa julkaisuissa mainitaan, että käsite soundscape (äänimaisema) esitettiin tieteellisessä kirjalli suudessa nykymerkityksessään ensimmäistä kertaa vuonna 1969. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 56 tosta. roughness) ja etenkin tuulivoimaloiden melun laatutekijä sykinnän eli amplitudimodulaation voimak kuus. Äänimaisema on se osa kyseessä olevasta ääniympäristöstä, jonka ihminen havaitsee (tai voi kulloinkin havaita), kokee ja ymmärtää kontekstista. Suomenkieliset, ehdotetut määrittelyt äänimaisemalle ja ääniympäristölle löytyvät esimerkiksi YM:n ja Sanastokeskuksen Akustiikkaja meluntorjuntasa nastosta. acoustic environment) kuulijassaan herättää (tai voi herättää). Sanalle soundscape löytyy kirjallisuudessa kuitenkin mai nintoja jo ennen vuotta 1969
Tämä voidaan ymmärtää siten, että tietyn attribuuttisanan kielellinen merkitys ei ole välttämättä kovin yksikäsitteinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 25 Kyselytutkimuksessa on tapana pyytää osallistujia myös kertomaan, minkä äänilähteiden ääniä he tunnistivat kävelykierroksen aikana. Ääniympäristön koetun laadun mittaaminen Yleisimmin käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat: 1) kävelykierrokset tutkittavalla alueella ja tässä yhteydessä tehdyt kyselytutkimukset (lomakehaastattelut, joissa vastattavaksi esitetään strukturoidut eli valmiit kysymykset ja kysymyskoh taiset vastausvaihtoehdot) ja/tai avoimet eli kertomushaastattelut, 2) tutkitta van alueen ääninäytteiden kuuntelu laboratoriossa ja tässä yhteydessä tehdyt kyselytutkimukset ja/tai kertomus haastattelut, 3) alueella vierailevan tai vierailleen vapaamuotoiset kertomushaastattelut ja 4) tutkittavalla alueella vierailevan tai kuuntelutestiin osallistujan käyttäytymisen seuranta ja vaikutus ten analysointi tämän perusteella. 26 Mukana tässä validoinnissa oli 15 eri kieltä. Standardisarjassa on päädytty laajojen tutkimusten perusteella tutkimuksen kyselyosion lomake haastattelussa käytet tävään mittariin, joka kostuu kahdeksasta kokemusta mittaavasta attribuutista: pleasant, chaotic, vibrant, uneventful, calm, annoying, eventful and monotonous. Kuvassa 2 on omiin käännöksiini perustuvat kategoria-asteikkoa käyttävän ääniym päristön laadun luokittelun pääkysymykset. Tarkastelen tässä tarkemmin vain ISO 12913-1/2/3 -standardisarjan mukaista äänimaiseman laadun mittaamista. Attribuuttien voimakkuutta voidaan mitata kahdella tavalla: a) bipolaarisella viisiportaisella kategoria-asteikolla ja b) vastaavalla lämpömittarias teikolla. Yli 90 %:ssa viimevuosien vertaisarvostelluissa julkaisuissa tutkimusmene telmänä on ollut kyselytutkimus. 57 hermoston kautta, osa herättää aistihavaintoja, jotka tiedos tetaan. Standardissa määritellään kolme päämenetelmää (A, B ja C) ihmisen kokeman äänimai seman laadun mittaamiseen tarvittavan tiedon keräämiseen. ISO/TS 12913-2:2018 -standardissa 24 esitetään, millaisia vaihtoehtoisia menetelmiä on tiedon keruuseen, kerätyn tiedon analysointiin ja raportointiin. ääniympä ristön äänien voimak kuus ja ominai suudet. Kullakin kielellä löydettiin useita konnotatiivisesti hyväksi katsottuja vastineita. Kategorioiden voimakkuusasteikon tulee olla testattu tasavä liseksi.. Suomi ei ollut mukana. Nämä ovat: A) kyselytut kimus (lomakehaastattelu) tutustumiskäynnin (kävelykierroksen) aikana tai sen jälkeen, B) kyseiseen äänimaiseman aiemmin tutustuneiden henkilöiden kyselytutkimus (lomakehaastattelu) sekä teematai kertomushaastat telu sekä C) tutkimukseen osallistuvien vapaamuotoiset kertomukset. Mittauksin, jos niitä tehdään, pyritään selvittämään ko. Äänimaiseman koettu luonne ja laatu vaikuttavat ihmisten käsityksiin kyseisestä kuuntelupaikasta tarjoamalla ympäristöä ja paikkaa koskevia tunteita ja elämyksiä, joiden perus teella paikan äänimaise mallisia ominaisuuksia voidaan luokitella. Vastauksia analysoitaessa kategorioille annetaan voimakkuutta kuvaavat numeroarvot kokonaislukuna 1,2,3,4,5: vahvasti samaa mieltä = 5, vahvasti erimieltä = 1. Eri kielille käännettyjen attribuuttien sanavastineiden validoinnista käynnistettiin erillinen projekti vuonna 2019. Standardi suosittelee useamman keinon, ainakin kolmen rinnakkaisen datankeräystavan käyttämistä: päämenetelmät A ja B sekä alueen äänien tunnistaminen mittauksin. Ääniympäristö ja sitä vastaava äänimaisema voivat olla myös muistinvaraisia ja muistinvaraiset versiot vaikuttavat kulloinkin koettuun versioon. vsk
Tässä avaruudessa muuttujina ovat ääniympäristön miellyttävyys (pleasentness P, x-akseli) ja tapahtumallisuus (eventfulness E, y-akseli). Kuvan 3 perusteella on vaikea asettaa näitä ääniympäristöjä paremmuusjärjestykseen tai päätellä/tes tata, miten ääniympäristöä mittaavien muuttujien arvojen tulisi muuttua koetun laadun parantamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Monissa julkaisuissa PE-tason arvot on normalisoitu välille ±1 jakamalla P:n ja E:n arvot 9,66:lla. Tässä menettelyssä kuvan 3 kahdeksanulotteisen kokemusavaruuden tulokset kuvataan kaksiulot teiseen (xy-taso) avaruu teen. vsk. Standardisarjan osan 3 liitteessä A on esitetty myös menetelmä paremmuusjärjestykseen asettamiselle. Suluissa on mainittu käännösten vertailua varten vastaava englanninkielinen määre.. 58 Kuvassa 3 on esitetty kolmen erityyppisen ääniympäristön kyselytutkimuksen vastaukset (osallistujien eri kysymysten vastausten keskiarvot) standardin ISO 12913-3:2019 27 liitteen A ohjeiden mukaiseen kuvaesi tykseen järjestettynä. 29 Kuvan 3 ääniympäristön A miellyttävyys P = -4,2 ja tapahtumal lisuus E = -1,1. Miellyttävyys = (miellyttävä – ärsyttävä) + cos45°?(rauhoittava – levoton) + cos45°?(elämää sykkivä – yksitoikkoinen) (1) Tapahtumallisuus = (tapahtumarikas – tapahtumaköyhä) + cos45°?(levoton – rauhoittava) + cos45°?(elämää sykkivä – yksitoikkoinen) (2) Miellyttävyys selitti menetelmän perusteena olleessa monia ääniympäristöjä sisältävässä ruotsalaistut kimuksessa 50 % vastausten kokonaisvarianssista ja tapahtumallisuus 18 %. 28 Seuraaviin kuvausyhtälöihin on päädytty mate matiikassa tunnettua pääkomponentti analyysiä käyttäen. ISO/TS 12913-2 -standardin ääniympäristön laadun luokittelun menetelmän A pääkysymykset. Kuva 2. Ääniympäristön B vastaavat arvot ovat P = 0,8 ja E = -4,2 ja ympäristön C arvot P = 2,6 ja E = 2,5. P ja E voivat vaihdella, ääniympäristöstä riippuen, välillä ±9,66
Kolme esimerkkiä (ääniympäristöt A, B ja C) kuvan 2 mukaisen lomakekyselyn tuloksista.. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, 26 s. Kuva 3. Anon., Noise and Soundscape Plan for Wales 2023–2028, Our national strategy on soundscapes, Consultation draft, June 2023, 82 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 6. https://soundscape-intervention.org/ !tarkistettu 3.2.2024 2. Mitchell, A., et al., The Soundscape Indices (SSID) Protocol: A Method for Urban Soundscape Surveys – Questionnaires with Acoustical and Contextual Information, Appl. 59 Yhteenveto Toivottavasti tämä lyhyt kirjoitus herättää taajamien – ja muidenkin alueiden – suunnittelijoiden ja tutkijoiden sekä viranomaisten kiinnostuksen kannustaa, käyttää ja soveltaa äänimaisema-analyysiä yhtenä työkaluna tavoiteltaessa asukkaiden ja alueilla vierailevien kannalta mahdollisimman hyviä ääniym päristöjä. Guidance, Noise and vibration management: environmental permits (England, Wales, Scotland, Ireland) https://www.gov.uk/ government/publications/noise-andvibration-management-environmentalpermits/noise-and-vibration-managementenvironmental-permits !tarkistettu 3.2.2024 7. 8. vsk. https://cordis.europa.eu/project/id/740696 !tarkistettu 3.2.2024, tuen suuruus on 2,5 milj. Schulte-Fortkamp, B., Soundscape – a matter of human resources, Inter-Noise 2013 Proceedings, 5 s. 3. Sci., 10(2020)2397, 27 s. Sosialisaatio, ks. €. https://fi.wikipedia.org/ wiki/Sosialisaatio !tarkistettu 3.2.2024 5. Kirjallisuusviitteet 1. 4
Acoust., 66(2005)2, 231–243. 19. Tämä moniulotteinen vektoriavaruus kuvataan matemaattisesti tasolle, jonka kaksi ortogonaalista muuttujaa (xja y-akselin arvot) selittävät (tunnistavat) mahdollisimman suuren osan mittaukseen käytettyjen muuttujien varianssista. Myles A., An investigation of the variation in measured statistical distribution analysis of noise climates due to the measurement analysis process, Inter-Noise 1991 Proceedings, 989–992. X-akselin muuttuja P (muuttujien lineaarinen yhdistelmä) selittää suurimman osan alkuperäisten muuttujien varianssista, y-akselin muuttuja E puolestaan suurimman osan siitä, mitä P:n jälkeen jäi jäljelle. 12. 22. Skinner C., Grimwood C., The UK noise climate 1990 – 2001: population exposure and attitudes to environmental noise, Appl. Aletta F., Torresin S., Adoption of ISO/TS 12913-2:2018 Protocols for Data Collection – From Individuals in Soundscape Studies: an Overview of the Literature, Curr. ISO 12913-3:2019, Acoustics – Soundscape – Part 3: Data analysis, 19 s. Schafer, R. M., The New Soundscape: A Handbook for the Modern Music Teacher. Impact of END on managing exposure to noise in Europe, Update of Noise Action Plans 2019, Eionet Report ETC/ATNI 2020/7, 94 s. 60 9. 17. Associated Music Publishers, New York, 1969, 67 s. https://sanastot.suomi.fi/terminology/ 00f2c06a-7249-4b87-a213-4680f227bccb !tarkistettu 3.2.2024 16. EU:n ympäristömeludirektiivin 2002/49/EY lukijoita on tietojeni mukaan ihmetyttänyt se, että siinä ei ole esitetty mitään mittaustai laskentatulosten korjauksia esimerkiksi melun impulssimaisuudelle ja kapeakaistaisuudelle. 3137–3146. Southworth, M., The sonic environment of cities, Environ. 23. 25. Southworth, M., The sonic environment of cities, Master’s Thesis, MIT, June 1967, 124 s. Pesonen, K., Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2005:14, Helsinki 2005, 174 s. Environmental impact assessment of projects, Guidance on the preparation of the environmental impact assessment report (Directive 2011/92/EU as amended by 2014/52/EU), 130 s. Aletta, F., et al., Soundscape assessment: towards a validated translation of perceptual attributes in different languages, Proceedings of Inter-Noise 2020, ss. 29. Kuvassa esitettyjä muuttujia voidaan matemaattisesti pitää kokemusavaruudessa olevina vektorin tapaisina eri ulottuvuuksina. Axelsson, Ö., Nilsson, M., Berglund, B., A principal components model of soundscape perception, J. 18. 28. Tässä maisterintutkintotyössä käytetään käsitettä soundscape (jo vuonna 1967), mutta ei mainita, mistä käsite on peräisin. ISO/TS 12913-2:2018 – Soundscape – Part 2 – Data collection and reporting requirements, 29 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 26. 14. 27. Pollut. Fons-Esteve J., et al., Noise Action Plans. Soc. IOA, 42(2020)Pt.1, 10 s. Hao Y., et al., An exploratory review of soundscape descriptor models for soundscape assessment and design practice, Proc. Behav., 1(1969)1, 49–70. vsk. 24. 15. https://books.google.com/ngrams/info !tarkistettu 2.8.2023 ja viimeksi 3.2.2024 20. Kari Pesonen oli WG1 työryhmän jäsen. Acoust. Am., 128(2010)5, 2836-2846.. Michel A., Predictive Modelling of Complex Urban Soundscapes – Enabling an engineering approach to soundscape design, PhD thesis, University College London, 2020, 206 s. 10. Syynä oli se, että direktiiviehdotusta laatineessa työryhmässä WG1, Indikaattorit, päädyimme siihen, että näille ei tuolloin, 1990-luvun alussa, ollut olemassa kaikille direktiiviehdotuksen alaisille meluille riittävän valideja ja yleispäteviä mittausmenetelmiä (jotka myös jäsenmaat olisivat olleet valmiita hyväksymään). Large J., Ludlow J., Community reaction to construction noise, Inter-Noise 1975, 13–20. 13. Kogan P., et al., Early identification of urban locations towards soundscape analysis, Inter-Noise 2013 Proceedings, 9 s. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/73960 !tarkistettu 3.2.2024 21. 11. Rep., 9(2023)4, 710–723
10 %) + toimituskulut ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. vsk. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksiköissä toimiville. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. 61 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 28,00 euroa (sis. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen ym.. alv. Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä
Kiertotalouden barometrit ovat osa Kiertotalouden strategisen ohjelman määrittelemää kansallista kiertotalouden seurantaa (Valtioneuvosto, 2021). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. M. Luonnonvarojen liikakulutus taas vahvistaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. vsk. Kiertotalousseuranta Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, keskittyy erityisesti materiaalivirtojen tarkasteluun ja ympäristövaikutuksiin. Muista kiertotalouteen liittyvistä toimista harvinaisinta oli jakamistalouteen osallistuminen.. 62 Y hteiskunnallinen siirtymä kohti kestävää kiertotaloutta tulee vaikuttamaan monin tavoin yritysten toimintaan ja ihmisten arkipäiväiseen elämään. Kyselyjen tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut tuttu termi. Karppinen, tutkija Kati Pitkänen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Barometreillä tietoa yritysten ja kansalaisten kiertotalousasenteista ja -toimista Suomen ympäristökeskus selvitti suomalaisten yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan sekä kiertotalouteen liittyviä toimia ensimmäistä kertaa kahdella laajalla kyselytutkimuksella vuonna 2023 (Pitkänen ym., 2023). Käytännössä kiertotalous näyttäytyy yritysten toiminnassa ja kansalaisten arjessa erityisesti jätteiden lajitteluna. Toisaalta kiertotaloussiirtymä edellyttää yritysten liiketoiminnan muutoksia ja uusia tapoja ihmisten arjessa. Näiden mittareiden valossa Suomessa ja laajemmin Euroopassakaan kiertotaTiina K. Se onkin kiertotaloudessa keskeistä, sillä kiertotalouden ytimessä on luonnonvarojen käytön vähentäminen
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Liiketoiminnaltaan yksinomaan kiertotalouteen nojaavia yrityksiä oli kaikista vastaajista vain pieni osa, 2 %, ja vähintään puolet liikevaihdostaan kiertotaloudeksi arvioivia yrityksiä edusti 12 % vastaajista. Kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä oli kiinnostusta lisätä kiertotalouden osuutta liiketoiminnassaan seuraavan viiden vuoden aikana. vsk. Kiertotalousbarometrit ovat toistettavia kyselyjä, joiden avulla voidaan seurata muutosta asenteissa kiertotaloutta kohtaan sekä kiertotaloustoimien yleisyydessä. 35 % vastaajista kertoi haluavansa lisätä kiertotalouden osuutta yrityksensä liiketoiminnassa, mutta ei vielä tiedä, miten se onnistuisi.. Yleisin kiertotaloustoimi oli jätteiden ja sivuvirtojen määrän vähentäminen ja energiankulutuksen vähentäminen (47 % ja 37 % vastaavasti). Materiaalivirtojen lisäksi tarvitaan myös kokemusperäisempää tietoa kiertotalouden etenemisestä. Yritykset ovat kiinnostuneita kiertotalousliiketoiminnasta Yritysten kiertotalousbarometrillä selvitettiin suomalaisten yritysten kiertotaloustuntemusta ja kiertotalouden merkitystä yritykselle, kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä sekä yritysten liiketoiminnan yhteyttä kiertotalouteen nyt ja tulevaisuudessa. Yli puolet, 67 %, vastaajista arvioi kiertotalouden olevan joko erittäin tai melko merkittävää edustamansa yrityksen arvojen näkökulmasta. 63 lous ei etene toivotulla tavalla (Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 2023). Yritysten edustajat arvioivat kiertotalouden tärkeimmiksi tekijöiksi tuotteiden suunnittelun kiertotalouden periaatteiden mukaan, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä tuotteiden käyttöiän pidentämisen. Tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut laajasti tunnettu termi suomalaisessa yrityskentässä: 91 % vastaajista kertoi kiertotalouden olevan vähintään jonkin verran tuttu termi. Vastaajista 87 % kertoi, että edustamassaan yrityksessä lajitellaan yhdyskuntajätteitä. Kyselyn vastauksissa nousi esille myös tiedonpuute. Kiertotalouteen liittyvät, konkreettiset toimenpiteet olivat kuitenkin vastauksissa harvinaisempia
Kiertotalous näkyi myös kansalaisten ostokäyttäytymisessä. 80 % vastaajista oli valinnut ympäristömerkillä merkittyjä tuotteita ja yhtä moni kertoi ostaneensa tuotteen, joka oli valmistettu kierrätetystä materiaalista tai osista. 64 Kiertotalous näkyy suomalaisten arjessa Kansalaisille suunnatussa barometrissä selvitettiin kansalaisten kiertotalouden tuntemusta, asenteita ja itse ilmoitettua käyttäytymistä. Barometrin vastaajista 97 % kertoi lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten kuluneen vuoden aikana. Jopa 85 % kertoi vähentäneensä uusien tavaroiden hankkimista.. Jätteiden lajittelu ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla osoittautuivat kansalaisten suosituimmiksi kiertotaloustoimiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 80 % oli suojannut tavaroita kululumiselta ja rikkoutumiselta ja omisti tähän liittyviä työkaluja. vsk. Barometrin lähtökohtana on laaja ymmärrys kansalaisten merkityksestä kiertotaloudessa aina kiertotalouden mukaisista ostoja kulutusvalinnoista tuotteiden uudelleenkäyttöön, käyttöiän pidentämiseen korjaamisella ja huoltamisella, henkilökohtaiseen tavarasuhteeseen, lajittelukäyttäytymiseen ja jätteiden synnyn ehkäisyyn
Myös jakamistalous ja tavaroiden yhteiskäyttö koettiin haastavana. Valtioneuvosto. Tavoitteena oli laatia säännöllisesti toistettavat kyselyt, joilla voidaan seurata kiertotalouden edistymistä ja vaikutuksia sekä suomalaisten arjessa että yritysten toiminnassa. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. Kiertotalouden maksullisia palveluita oli käyttänyt vain suhteellisen harva. Euroopan unionin virallinen lehti, Erityiskertomus 17/2023. Ainoa poikkeus tähän olivat moottoriajoneuvojen korjauspalvelut, joita viimeisen vuoden aikana oli käyttänyt vähintään joskus yli puolet vastaajista. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. & Myllymaa, T. Toisaalta 43 % vastaajista kertoi haluavansa ostaa tavarat mieluummin uutena. Kiertotalousbarometrit 2023: Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa. Suomen ympäristökeskus. Vaikka 39 % vastaajista oli vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, tuttavilta tai sukulaisilta, 71 % kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat. 15 % vastaajista kertoi vuokranneensa tavaroita tai työkaluja vuokraamosta ja 6 %:lla oli kokemusta auton tai yhteiskäyttöauton vuokraamisesta. Yritysbarometri lähetettiin yhteensä 6 431 yritykselle, joista saatiin 511 vastausta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ EN/TXT/?uri=CELEX:52023SA0017(01) Pitkänen, K., Karppinen T.K.M., Kylmänen, N., Kyynäräinen, A. vsk. Kiertotalouden barometrit toteutettiin osana valtakunnallisen kiertotalouden strategisen ohjelman seurantaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste – Kohti kiertotaloutta (LIFE15 IPE FI 004) -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön, työja elinkeinoministeriön, Sitran ja Tilastokeskuksen kanssa.. Lähteet Euroopan tilintarkastustuomioistuin (2023). 52 % vastaajista oli vähintään joskus viimeisen vuoden aikana hankkinut käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Kansalaisbarometri lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle henkilölle, ja kyselyyn saatiin 975 vastausta. 65 Uudelleenkäyttö jakoi vastaajia enemmän. Siirtymä etenee jäsenvaltioissa hitaasti EU:n toimista huolimatta. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-658-7 Kyselyjen toteutus Kiertotalouden barometrit toteutettiin kahtena laajana, kansallisena kyselytutkimuksena kevättalvella 2023. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2023. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Esimerkiksi tavaroiden korjaaminen ja huoltaminen itse oli kaikissa tuoteryhmissä yleisempää kuin korjausja huoltopalveluiden käyttö. Uusi suunta. Kiertotalous. http://hdl.handle.net/10138/569826 Valtioneuvosto (2021). (2023)
vsk. 66 Sirje Stén, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö Elintarvikejätteen vähentäminen ja lajittelu – uusia säännöksiä Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä henkeä kohden vähittäiskaupassa ja kotitalouksissa vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää ruokahävikkiä tuotantoja toimitusketjuissa. YK:n tavoitteen saavuttamiseksi on vuonna 2021 hyväksyttyyn jätelakiin sisällytetty säännöksiä, joiden avulla pyritään ohjaamaan toimijoita elintarvikejätteen vähentämiseen. EU komissio on lisäksi kesäkuussa 2023 tehnyt jätedirektiivin uudistusehdotuksen sitovien elintarvikejätteen vähentämistavoitteiden asettamisesta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55
Ruokavirasto on tehnyt ohjeen, kuinka lahjoitus voidaan tehdä ilman, että ruokaturva vaarantuu. (Jätelaki 118 a §, jäteasetus 34 §). Lahjoittamisvelvollisuus Käyttämättä jääneiden elintarvikkeiden lahjoittaminen on nyt ensi kertaa velvoitteena lainsäädännössä. 3. Elintarvikealan toimijan on erityisen tärkeää järjestää biojätteen erilliskeräys. Toki muutkin erilliskeräykset tulee järjestää, jos viikoittaiset asetuksessa asetetut kilomäärät ylittyvät. 67 V uonna 2021 voimaan tulleessa jätelainsäädännössä elintarvikealan toimijoille on asetettu uusia velvoitteita liittyen elintarvikejätteen määrän vähentämiseen ja kirjanpitoon, jotta YK:n kestävän kehityksen ruokahävikin vähentämistavoite saavutettaisiin Suomessa ja loppu elintarvikejäte lajiteltaisiin niin, että siitä saadaan hyöty sekä lannoitevalmisteena että biokaasuna. Velvoiterajat ovat biojätteelle 10 kg/vko, muoville ja kartongille 5 kg/vko, lasille ja metallille 2 kg/vko. Lahjoitusvelvollisuus: Vanhentuvien/ myymättä jäävien elintarvikkeiden lahjoitusvelvollisuus (Jäteasetus 29 §). Keskeisimmät elintarvikejätettä koskevat vaatimukset: 1. Jätteen lajitteluvelvollisuus yrityksille Jätteen haltijan on järjestettävä taajamassa, asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä jätteiden erilliskeräys, jos jätettä syntyy yli asetuksessa asetetun velvoiterajan. Tarkoituksena on, että mahdollisimman paljon käyttämättä jääneistä elintarvikkeista saadaan ihmisten ruoaksi eikä hävikkiä syntyisi. Jätteen haltija on joko kiinteistön omistaja tai yritys itse riippuen siitä, miten nämä toimijat ovat keskenään jätehuollon järjestämisestä sopineet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 2. Jäteasetus 29 §:n mukaan elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Kirjanpitovelvollisuus: Elintarvikealan toimijoiden on pidettävä kirjaa syntyvästä elintarvikejätteestä. Yrityksille on asetettu tarkat erilliskeräysvelvoitteet (Jäteasetus 21 §). Erilliskeräysvelvollisuus: Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä varten (Jätelaki 15 §). vsk. Alhaisemmillakin kilomäärillä erilliskeräyksen järjestäminen voi olla järkevää toimijan kannalta, koska useimmiten lajiteltu jäte on myös yritykselle edullisempaa kuin sekajäte ja erilliskeräyksen järjestämisen jälkeen sekajätteen tyhjennyksiä voi useimmiten harventaa.
68 Elintarvikejätekirjanpito Elintarvikealan toimijan on pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. Ainoastaan ympäristönsuojelulain mukaan luvantai ilmoituksenvaraisen elintarElintarvikejätteen määritelmä (Jätelaki 6 § 1 mom 7 kohta) • elintarvikejätteellä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa tarkoitettua elintarviketta, josta on tullut jätettä. Elintarvikejätekirjanpito auttaa seuraamaan ja hallinnoimaan elintarvikejätteen määrää. luut, hedelmien kuoret, kahvinporot) silloin, kun näitä ei käytetä ihmisravintona tai rehuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Kirjanpidosta elintarvikealan toimija voi myös tarkastella oman toimintansa hukkaa ja yrittää keksiä keinoja sen vähentämiseen. Sisältää siis kaiken jätehuoltoon päätyvän elintarvikkeen riippumatta sen käsittelyja hyödyntämistavoista.. vsk. Tämä tarkoittaa, että elintarvikejätteeseen kuuluvat jätteeksi päätyvä • ruoka/elintarvike, joka on alun perin tarkoitettu syötäväksi ja josta on tullut jätettä (ns. Jos yritykselle itselleen on hyötyä, se voi myös halutessaan pitää erillistä kirjanpitoa rehuksi tai lahjoituksiin menneistä elintarvikkeista, näitä ei kuitenkaan lasketa mukaan elintarvikejätekirjanpitoon. Velvollisuus ei koske alkutuotannon toimijoita eikä yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä toimijoita, jotka ovat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolella. ruokahävikki), sekä • elintarvikkeen ei-syötävät osat (esim. Mahdollisuuksien mukaan kirjanpitoon on sisällytettävä arvio jätteenä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrästä
Muilla toimijoilla ei ole vuotuista raportointivelvollisuutta, mutta valvoja voi pyytää kirjanpitotietoja valvontansa tueksi. youtube.com/watch?app=desktop&v =0FTqsw4A7ds&embeds_referring_ euri=https%3A%2F%2Fprojects.luke. pdf/4836ac99-e4ce-1175-b8137b9f5df30f28/Pikaohje-elintarvikejatekirjanpitoon-FI.pdf?t=1681362312238 Luken opas elintarvikejätekirjanpidosta: https://jukuri.luke.fi/bitstream/ handle/10024/552987/Luke-luobio_2_2023. Elintarvikejätteen raportointi EU:lle Suomella on myös velvoite raportoida EU:lle elintarvikejätemääristä. pdf?sequence=1&isAllowed=y Elintarvikejätteen kirjanpidon valvonta ja virka-apuohje https://ym.fi/ documents/1410903/42733297/ Elintarvikej%C3%A4tteiden+kirjanpito velvollisuuden+valvonta+ja+virka-apu.+ Ymp%C3%A4rist%C3%B6ministeri%C3 %B6n+muistio+26.1.2023.pdf/35b77bc3cf49-d924-bc44-5da15f74ffeb/Elintarvike j%C3%A4tteiden+kirjanpitovelvollisuud en+valvonta+ja+virka-apu.+Ymp%C3%A 4rist%C3%B6ministeri%C3%B6n+ muistio+26.1.2023.pdf?t=1695640345766 Videoita ympäristöministeriön YouTubekanavalla elintarvikealan toimijan jätehuollon järjestämisestä ja hävikin vähentämisestä https://www. Luonnonvarakeskus kokoaa erilliskyselyin vuosittain seurantatietoja elintarvikejätteestä sekä kokoaa ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmästä tiedot ympäristölupavelvollisten ilmoittamista elintarvikejätemääristä raportointia varten. Uusia säädöksiä EU:sta EU komissio on antanut kesällä 2023 uuden jätedirektiivin muutosehdotuksensa, jossa on esitetty jäsenmaille sitovia tavoitteita elintarvikejätteen vähentämiseksi. Elintarvikelakiin (83§) on kirjattu elintarvikeviranomaiselle virka-avun antovelvollisuus jätelain mukaisen valvontaviranomaiselle kirjanpitovelvollisuuden valvonnassa. Jotta saisimme vähennettyä elintarvikealan ympäristökuormitusta ja jotta tuotettu ruoka menisi oikeaan käyttöön, elintarvikeketjun kaikilta toimijoilta tarvitaan toimia elintarvikejätteen vähentämiseksi. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tavoitteet ovat haastavia, osin myös elintarvikejätteen määritelmän vuoksi (sisältää myös syömäkelvottoman osan elintarvikkeesta, jota on vaikea vähentää). Lisätietoja https://ruokahavikkitiekartta.fi / Ohje ruoka-apuun https://www. vsk. Kirjanpitotiedot helpottavat toimijoiden vastaamista kyselyyn ja LUKEn tiedonkeruuta raportointia varten. Tarkoituksena on, että elintarvikevalvontaviranomainen tehdessään omaa elintarvikelain mukaista valvontaansa tarkastaa samassa yhteydessä elintarvikejätekirjanpidon olemassaolon ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista jätelain valvontaviranomaiselle. fi%2F&feature=emb_imp_woyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 69 vikealan toimijan on vuosittain toimitettava yhteenveto kirjanpidon tiedoista jätelain valvontaviranomaiselle. Elintarviketeollisuudelle ehdotetaan 10 %:n vähentämistavoitetta ja vähittäiskaupalle, ruokapalveluille, ravintoloille sekä kotitalouksille yhteensä 30 %:n vähentämistavoitetta asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/oppaat/ ruoka-apu--ohje/ruoka-apu--ohje/ Pikaohje toimijalle elintarvikekirjanpitoon https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Pikaohjeelintarvikejatekirjanpitoon-FI. Kirjanpitoa voivat valvoa joko elintarvikeviranomaiset muun valvontansa yhteydessä tai ympäristöviranomaiset
OHJELMA 12.00 Tervetuloa webinaariini! Päätoimittaja Kaarina Kärnä Elintarvikejätteen vähentäminen ja sitä koskevat säädökset Neuvotteleva virkamies Sirje Stén, ympäristöministeriö 12.30 Aikaa kysymyksille 12.45 Mittaus ja seuranta: näin onnistut vähentämään ruokahävikkiä ravitsemispalveluissa Erikoistutkija Kirsi Silvennoinen, Luonnonvarakeskus (Luke) 13.15 Aikaa kysymyksille 13.30 Ruoka-apuohje Erityisasiantuntija Rae Merivirta, Ruokavirasto 14.00 Aikaa kysymyksille + tauko 15 minuuttia 14.30 Ylijäämäruoan jakamisen hyvät käytännöt Palvelupäällikkö Mirva Röning, Kaarea Oy 15.00 Aikaa kysymyksille 15.15 Ruokahävikki ja sen vähentäminen ja kirjaaminen Kehityspäällikkö Outi Luukkonen / palvelupäällikkö Anna-Kaisa Laaksonen, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy 15.45 Aikaa kysymyksille 16.00 Webinaari päättyy.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 70 Webinaarin hinta: 130 euroa (+ alv 24 %) Ilmoittautuminen: elintarvikejaterveys.fi > Koulutukset 5.5.2024 mennessä. Tervetuloa webinaariin! Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää: WEBINAARI Elintarvikejätteen vähentäminen ammattikeittiössä ja sitä koskevat säädökset Ti 7.5.2024 klo 12.00 – 16.00
Ydinvoimalla tuotettu sähkö lisääntyi kolmanneksella ja sähkön nettotuonti väheni merkittävästi. säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä, sähkön kulutus ja kotimaisen sähkön tuotanto. Kaikkien päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvien laitosten on toimitettava edellisen vuoden päästöjä koskeva todennettu päästöselvitys maaliskuun 31. 71 EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 15,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2023. Uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden kulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Päästöt pienenivät 19,2 % vuoden 2022 päästömäärästä. Energiavirasto Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa tonnia vuonna 2023 Vuosien 2013–2023 päästöjen kehitys. Turpeen kulutus laski 37,5 % ja kivihiilen kulutus laski 50,6 % edellisvuoteen verrattuna. vsk. Maakaasun kulutus kasvoi 5,3 % edellisvuoteen verrattuna (energiamääränä laskettuna). Vuoden 2023 osalta 506/507 laitosta toimitti päästöselvityksen määräaikaan mennessä. YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI www.ymparistojaterveys.fi Ajan koht aista ymp ärist öala lta!. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat mm. päivään mennessä. Energian kokonaiskulutus pysyi vuonna 2023 vuoden 2022 kulutuksen tasolla
Vuonna 1970 perustettiin Mikkelin teknilliseen oppilaitokseen terveystekniikan opintosuunta. 72 Tapio Välikylä Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry täyttää 50 vuotta Ympäristöterveydenhuoltoon tuli ryhtiä vuonna 1965 voimaan tulleen terveydenhoitolain myötä. Ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973. Toki aikaisemminkin oli ympäristöterveydenhuoltoa hoidettu, mutta tästä eteenpäin toiminta perustui vahvemmin lainsäädäntöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Lain mukaan kuntiin piti perustaa terveystarkastajan virkoja. Kunnissa oli jo 1960-luvun puolivälissä parisataa terveystarkastajaa, niin sanottuja pitkän linjan terveystarkastajia, osa viroista oli yhdistelmävirkoja tai osa-aikaisia. vsk. Heistä miehiä oli 20 ja naisia kolme. Vuodesta 1991 lähtien teknikkokoulutus muuttui insinööritasoiseksi.
Palkkaerot etenkin aiheuttivat jatkuvaa skismaa. 73 Edunvalvontayhdistys perustettiin varsin pian Ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat 1973. Vuosikymmenen toimintaa leimasi yhteysverkostojen luominen ja yhteistyömuotojen rakentaminen sekä jatkokoulutuksen järjestäminen ja koulutustarpeen kartoittaminen, ja tietenkin palkka – ratkaisuna pidettiin palkkauksen siirtämistä teknisten hinnoitteluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Yhteistyö ei muissa asioissa sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, eikä se sujunut oikeastaan koskaan hyvin, vaikka samoissa kunnan tehtävissä oltiinkin. Vuonna 1978 perustettiin lääneihin yhdysmiesverkosto. Vastanneista kunnista 17 oli vailla terveystarkastajan virkaa. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Terveysalan Teknikot ry sen jälkeen, kun opetusministeriö oli todennut lausunnossaan yhdistysrekisterille, että terveysteknikkoja ei lain mukaan kouluteta Suomessa, oli vain terveystekniikan opintosuunnalta valmistuneita teknikkoja. Varsin pian koettiin tarpeelliseksi perustaa yhdistys ajamaan terveysteknikkojen palkkausta ja muita asioita. Ensimmäisen toimintavuoden tilinpäätös oli lyhyt: tuloja markkaa ja kulupuolella toimistotarvikkeita 6,80 markalla ja postimerkkejä 41 markalla. Yhdistys oli STTK:laisen Suomen Kuntien Tekniset SKT:n jäsenjärjestö. Useimmiten henkilöiltä puuttui alan koulutus kokonaan. Terveysalan Teknikot ry:ssä oli jäseniä vuoden 1974 lopussa nelisenkymmentä ja oppilasjäseniä kuusikymmentä. Lain voimaan tullessa 1967 oli Suomessa noin 200 terveystarkastajan virkaa lähinnä kaupungeissa ja kauppaloissa. Sen mukaan päätoimisia terveystarkastajia oli 225, sivutoimisia 132 ja muihin virkoihin yhdistettyinä 67. Kokoukseen osallistui myös runsaasti opiskelijoita. Opiskelijoilla oli vuosikokouksissa yhteisesti yksi ääni ja yhdistyksen hallituksen toiminnassa oli mukana yksi oppilasjäsen. Kunnallinen Terveydenhoitoyhdistys teki ensimmäisen laajemman selvityksen terveystarkastajatyövoiman tarpeesta vuonna 1970. Yhdistyksen toiminta vakiintui nopeasti ja se oli 1970-luvun lopulla vireää, jäsenmäärä kasvoi vuosittain 20–30 jäsenellä, järjestäytymisaste oli lähes sataprosenttia. Jokaiseen silloiseen lääniin valittiin lääninyhdyshenkilö, tavoitteena tiedonkulun parantaminen. Terveysteknikot ry perustettiin 23.11.1974 Mikkelin teknillisellä koululla. vsk. Päätoimisia terveystarkastajia oli Suomessa työmäärään nähden liian vähän.. Säännöt laadittiin ja toimitettiin yhdistysrekisteriin, joka hyväksyi säännöt 1.10.1975. Maalaiskunnissa tehtäviä hoidettiin sivutoimena tai yhdistetyissä viroissa. Yhteistyötä viriteltiin myös Kuntien terveystarkastajat ry:n suuntaan erityisesti opintoja neuvottelupäivien järjestämisessä. Terveystarkastajatilanne ennen teknikkokoulutuksen aloittamista Terveydenhoitolain ja -asetuksen tultua voimaan vuoden 1967 alkupuolella astuivat voimaan samalla määräykset, jotka velvoittivat kuntia perustamaan terveydenhoitolautakunnan alaisiksi terveystarkastajan virkoja. Vastaus jäi saamatta 64 kunnasta, joista useimmilla ei kyseistä virkaa ollut. Toiminnassa keskityttiin alkuvuosina terveysteknikoiden aseman vahvistamiseen ja tietenkin myös palkkakehitykseen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Hartikainen ja sihteeriksi Martti Ekola
Se perustettiin kesäkuussa 1979 ja yhtiöön palkattiin toimitussihteeri. Lehteä olisi ollut varsin hankala toteuttaa oman työn ohella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Kunnallinen Terveydenhoitoyhdistys perusti lehden vuonna 1970, ja vuosikymmenen lopussa yhdistys oli kuluttanut voimavaransa loppuun, päätti luopua lehdestä ja tarjosi lehteä yhdistykselle kustannettavaksi ja toimitettavaksi. Samana vuonna vietettiin myös yhdistyksen 20-vuotisjulhlaa. Edunvalvonta järjestettiin Vuonna 1994 Terveysalan teknikot ry:n nimi vaihtui nimeksi Ympäristöja terveysalan tekniset ry. Tästä eteenpäin Terveysalan Teknikot ry jatkoi aatteellisena yhdistyksenä, jonka tavoitteena oli jäsenistön ammatillisen aseman ja arvostuksen parantaminen. Yhdistys vuokrasi julkaisuoikeudet Ympäristö ja Terveyslehden taustayhtiölle 5 osaketta vastaan. 74 Ympäristö ja Terveys-lehti Hallituksen kokouksessa 27.4.1979 kokouspöytäkirjoihin ilmestyi Ympäristö ja Terveys-lehti. Mukana juhlivat Risto Aurola (vas.), Elias Himanen, Matti Karuvaara, Hannu Hulkkonen, yhdistyksen puheenjohtaja Leena Panula sekä Maritta Valtonen. Edunvalvonta uuteen organisaatioon Terveysalan Teknikot ry, Koneteknikot ry ja Kuntien LVI-teknikot ry perustivat 16.10.1982 uuden edunvalvontaorganisaation Kunnallisteknikot ry:n. Nelihenkinen työryhmä perustettiin ja sen tehtäväksi tuli tutkia, miten lehtiasia pitäisi hoitaa. Myöhemmin päätettiin perustaa kustannusosakeyhtiö julkaisemaan Ympäristö ja Terveys-lehteä. vsk. Yhtiön omistajuus oli vahvasti yhdistyksen jäsenten hallussa. Kuva: Tapio Välikylä.
Terveysteknikko-koulutus aloitettiin Mikkelissä syksyllä 1970. LukioTerveysteknikkokoulutuksen lyhyt historia Kauppaja teollisuusministeriö asetti vuonna 1967 Terveystarkastajien koulutustoimikunnan. Toimikunta päätyi yksimieliseen esitykseen, jonka mukaan terveystarkastajien koulutus tulisi järjestää teknikkokoulutuksena siten, että yhteen teknilliseen oppilaitokseen perustetaan terveystekniikan opintosuunta, jossa suoritetaan teknikon tutkinto. Vuonna 1990 tehtiin päätös insinöörikoulutuksen aloittamisesta vuodesta 1991 alkaen. Terveystekniikan opintolinjan nimi aiheutti väärinkäsityksiä linjan tavoitteista: milloin sitä luultiin terveydenhoitoalaan kuuluvaksi, milloin sairaalatekniikan linjaksi. Muuntokoulutus teknikosta insinööriksi oli. Linja tuli opetusohjelmana mukaan vuonna 1992 aloitettuun ammattikorkeakoulukokeiluun. Muutokset Mikkelin kampuksella Vuosikymmen mittaan koulutustason muutokset ja oppilaitoksen hallinnolliset muutokset vaikuttivat valmistuneiden järjestäytymiseen. Lukiopohjaiseksi koulutus muuttui vuonna 1985. Ongelmana kuntien terveystarkastajavirkojen täytössä 1980-luvulla oli se, että ylioppilasteknikot hakeutuivat jatko-opintoihin ja katosivat alalta. Mikkelin ammattikorkeakoulu vakinaistettiin 1.8.1997. Kysymyksessä oli kuitenkin ympäristöterveydenhuollon ja myöhemmin työsuojeluvalvonnan tarvitsemien teknikoiden koulutus. Tätä ennen kunnallisten terveystarkastajien koulutuksesta oli vastannut Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys ry järjestämällä peruskursseja ja terveystarkastajatutkintoja. Vuonna 1990 tehtiin päätös insinöörikoulutuksen aloittamisesta 1991 alkaen. pohjaiseksi koulutus muuttui vuonna 1985. Toimikunta nimesi kaksi oppilaitosta, jotka olivat tehtävään sopivia: Turun teknillinen oppilaitos ja Mikkelin teknillinen koulu. 75 aluksi SKT:n kautta ja myöhemmin Kuntien tekniset ry:n kautta, joka oli AKAVAn jäsenjärjestö. Vuonna 2001 ympäristötekniikan koulutusohjelman nimi vaihtui ympäristöteknologian koulutusohjelmaksi ja vuodesta 2002 suuntautumisvaihtoehtoja oli enää kaksi: ympäristöterveysja -suojelutekniikka sekä mittausja analysaattoritekniikka. Terveysteknikkokoulutus aloitettiin Mikkelissä syksyllä 1970. Ammattikasvatushallitus päätti heinäkuussa 1969, että terveystekniikan opintosuunta perustetaan Mikkelin teknilliseen kouluun. Suuntautumista vähennettiin, koska haluttiin kehittää nimenomaan ympäristöterveyden koulutusta. Linja oli erittäin suosittu ja 1970-luvulla pyrkijöitä oli 200–250. vsk. Vuoteen 1991 mennessä linjalta oli valmistunut 550 teknikkoa, jotka olivat 80-prosenttisesti sijoittuneet julkisen sektorin töihin. Linja tuli opetusohjelmana mukaan vuonna 1992 aloitettuun ammattikorkeakoulukokeiluun. Ensimmäiset 23 terveysteknikkoa valmistuivat vuonna 1973. Heistä miehiä oli 20 ja naisia kolme. Vuonna 1972 koulutuksen toiseksi tavoitteeksi lisättiin teknikkotasoisen työsuojelutarkastajan tehtävät. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. Mikkelin ammattikorkeakoulu vakinaistettiin 1.8.1997
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. vsk. Vuonna 2001 ympäristötekniikan koulutusohjelman nimi vaihtui ympäristöteknologian koulutusohjelmaksi ja vuodesta 2002 suuntautumisvaihtoehtoja oli kaksi: ympäristöterveysja -suojelutekniikka sekä mittausja analysaattoritekniikka. Kuva: Jari Tulonen.. Nimi muuttuu – toiminta vilkasta Yhdistyksen nimenmuutosprosessi aloitettiin kesällä 1992, uusi nimi oli Ympäristöja terveysalan tekniset ry. Jäsentiedotus hoidettiin Tervis-jäsenlehdellä, jota ilmestyi vuosittain 4 numeroa. Uusi nimi hyväksyttiin 30.8.1994. Tämän lisäksi toimi vielä alueellisesti valittu Valtakunnallisten päivien järjestelytoimikunta, jolla oli vahvuutena paikallisuus. Yhdistyksen jäsenet ovat Ympäristöja terveysalan tekniset ry:n hallituksen kevätseminaari 2015. Eturivissä oikealla yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Teemu Holmén, Jari Keinänen, Sampo Kilpeläinen ja Keijo Houhala. Ympäristöterveydenhuoltoa kehitettiin 1990-luvulla ja yhdistys oli erittäin vahvasti mukana. Toiminnassa oli mukana kymmenittäin terveystarkastajia. Ympäristöterveyden Asiantuntijat – uusi nimi Tällä hetkellä 50 vuotta täyttävä organisaatio toimii nimellä Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry. Yhdistyksen hallituksen tukena oli usein kokoustanut työvaliokunta, sen lisäksi toiminnan tukena oli erilaisia jaoksia, kuten Ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu, Työsuojelu, Tiedotus ja Koulutusjaos. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi ja toiminta oli vilkasta. 76 suosittua
Käyttömahdollisuuksia on niin päättäjien suuntaan, opiskelijoiden ohjaukseen kuin muutoinkin suurelle yleisölle työn tekemiseksi tutummaksi ja näkyvämmäksi. 77 Ympäristöterveysasiantuntijat tänään Viime vuosina yhdistyksessä on panostettu jäsenetujen tarjontaan. Puheenjohtajat Hartikainen Martti 1974 – 1976 Heinilä Seppo 1977 – 1985 Moilanen Paula 1986 – 1987 Haikarainen Leena 1988 Panula Leena 1989 – 2007 Valtonen Maritta 2008 – 2013 Holmén Teemu 2014 – 2019 Laakkonen Saana 2020 – Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n nykyinen puheenjohtaja Saana Laakkonen. Ympäristöterveyden näkyvyyttä positiivisesti esiin tuova videosarja on julkaistu, se löytyy YouTubesta. ympäristöterveydenhuollon ammattilaisia ja alan vaikuttajia. Vuosittain järjestettävillä opintopäivillä pyritään huomiomaan jäseniä eri tavoin. Yhdistys julkaisi pari vuotta sitten ympäristöterveyden näkyvyyttä positiivisesti esiin tuovan videosarjan, joka löytyy YouTubesta.. Kuva: Jari Tulonen. Lisäksi osallistutaan koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä järjestetään seminaareja, esimerkiksi risteily Tallinnaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. vsk. Viime vuosina yhdistyksessä on panostettu jäsenetujen tarjontaan. Lisäksi järjestetään jäsenistölle seminaareja ja vuosittain valtakunnalliset opintopäivät. Nyt jäsen saa maksutta valintansa mukaan jommankumman Ympäristökustannus Oy:n julkaiseman lehden. Yhdistyksellä on edustuksia useissa valtakunnallisissa työja suunnitteluryhmissä, ja yhteistyö eri ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa on jatkuvaa. Yhdistys antaa edelleen lausuntoja lainsäädännön muutoksista, valvontaohjelmista ja muista alaan liittyvistä ohjeista ja suunnitelmista. Nyt jäsen saa maksutta valintansa mukaan Ympäristö ja Terveys-lehden tai Elintarvike ja Terveys-lehden
Donnerin piirrostyyli on koristeellinen ja fantasiamainen. Gun on myyttinen hahmo, jonka hyvinvointi on vahvasti sidoksissa luonnon tilaan. Näiden paikallistaminen ilman sivunumerointia voi olla hankalaa. Sarjakuva-albumista puuttuu sivunumerointi. Koivu on eksynyt muista syysjuhliin matkaavista lehdistä, ja pitkin hampain sydänsuruja poteva Candy lupautuu Koivun oppaaksi kohti paikkaa, josta tämä pääsisi lentoon ja kohti syysjuhlia. • KIRJAESITTELY. On hienoa, että ympäristötuhoa voidaan käsitellä myös sarjakuvan keinoin. Kuvaruudut ovat kautta kirjan samoissa sinisen, okran, mustan ja valkoisen väreissä, ja myös kirjan kansi on yhtenevää tyyliä ja Ulla Donnerin laatima. Tarinassa seikkailevat koivunlehti ja sekasieni Candy. Monitasoinen tarina tarjoaa monta avausta laajempaankin pohdiskeluun, ja kirja kestää tai suorastaan vaatii useammankin lukukerran. Kaarina Kärnä PS. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 78 Ulla Donner Luonnollinen näytelmä Kustantamo S&S 2023. 120 s. Matkaan sisältyy monia kohtaamisia, ja tapaamme myös herkkutatti Pierren, joka hylkäsi Candyn lähtiessään kantarellin matkaan. Kuolevaisuuden hyväksyminen on vaikeaa – myös tarinan Koivulle. Mukana kulkee myös arvoitus, jonka lukija voi ratkaista: kuka tai mikä Gun oikeastaan on. vsk. Tämä ei haittaa lukemista, mutta kirjan lopussa on Danten Jumalaiseen näytelmään liittyviä sivunumeroilla yksilöityjä viittauksia. Matkalla he tapaavat Gunin, joka viruu henkitoreissaan hakkuuaukealla. Sanailu kirjassa on tuttua netin keskustelupalstoilta, itsehoito-oppaista ja positiivisen ajattelun mantroista, joissa jokainen haluaa olla erityinen, ja kadottaa niin helposti suhteellisuuden tajun omasta asemastaan luonnon kiertokulussa. ISBN 978-951-52-5855-7 Sarjakuva-Finlandialla vuonna 2018 palkittu sarjakuvataiteilija Ulla Donner on rikastuttanut sarjakuvavalikoimaamme ihmisten luontosuhdetta kuvaavalla sarjakuva-albumilla Luonnollinen näytelmä. Alkuteoksen Den naturliga komedin on suomentanut Sinna Virtanen
044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Hinnat sis. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. TILAUKSET: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. alv. 10 % Tilauksiin lisätään toimituskulut. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 31.5., artikkelit 25.4., mainosaineistot 13.5. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 1. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 18.3., artikkelit 12.2., mainosaineistot 26.2. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 3. 6. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. 2. Ympäristöterveys Ilmestyy 16.2., artikkelit 16.1., mainosaineistot 26.1. 8. alv. Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 22.4., artikkelit 13.3., mainosaineistot 2.4. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. 7. 5. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8. 4
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2024, 55. 81 • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2024 ilmestyy 31.5. teemoilla www.ymparistojaterveys.fi VESIENSUOJELU ja VESIHUOLTO
10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. 044 750 0877. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. alv. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. ”Hienoja oivalluksia