Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja. Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Sinä olet siellä
Yhdyskuntatekniikka 2025 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto TAMPERE 14.–15.5.2025 25 Ilmoittaudu mukaan: yhdyskuntatekniikka.fi Näyttely avoinna ke14.5.2025 klo 9–17 to 15.5.2025 klo 9–16 Alan parhaat yhdessä
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Emme pystyneet keskustelemaan toistemme kanssa, puhelimeen oli siirryttävä puhumaan toimiston äärimmäiseen nurkkaan mahdollisimman kauas rakennustyömaasta, ja valtaosan ajasta poraaminen oli työmme taustaääni. Meluhaittaa kärsiessään työntekijä on toisinaan hyvin voimaton. Viikon kärvistelyn jälkeen he, joiden huoneeseen melu voimakkaimmin kuului, joutuivat lähtemään etätöihin. vsk. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Meluhaitta Toimistollamme on kärsitty rakennusmelusta. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Tämä tarkoittaa vanhojen huoneiden purkamista ja uusien rakentamista, ja monet rakentamiseen liittyvät äänet ovat ehtineet tulla tutuiksi. Samassa rakennuksessa on käynnissä mittava remontti, jossa uusitaan hotellihuoneita. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Mitä jos etätyö ei olisi ollut mahdollista. Olemme kuulleet mm. Remonttia ei voi tehdä hiljaisesti. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Mitään muuta varautumiskeinoa melun sietämiseen ei kuitenkaan käytännössä ollut kuin etätöihin siirtyminen. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. sirkkelöintiä, hiomista ja vasarointia, mutta ennen kaikkea poraamista. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Satunnaiset rakentamisen äänet, myös sen kaikkialle läpitunkevan poraamisen, yleensä sietää, kun tietää, että melu pian loppuu. Olimme saaneet asiallisesti ilmoitukset siitä, että meluhaittaa voi tulla. Kaarina Kärnä Kuvituskuva.. Toimistollamme kävi pahimmassa vaiheessa niin, että melu taukosi vain silloin, kun rakennusmiehet olivat tauolla
16 Ympäristömelun häiritsevyys Suomen suurimmissa kaupungeissa Tytti P. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Pasanen, Pekka Tiittanen, Tarja Yli-Tuomi ja Timo Lanki .....................................................................................24 Ympäristöministeriön ohje meluntorjuntaratkaisuista kaavoituksessa Mikko Kylliäinen ...........................................................................32 Asuntoihin kuuluva musiikkimelu Kari Pesonen ..................................................................................36 Melun hallinta oppimisympäristössä Anniina Lavikainen ......................................................................44 ”Kun ihmiskiireet etääntyvät” – Näkökulmia hiljaisten alueiden merkitykseen Outi Ampuja ..................................................................................50 Luontoäänimaisemat parantavat psykofysiologista hyvinvointia Susanne Kumpulainen ................................................................58. 4 Terveydensuojelulain melusäännösten uudistaminen osana lainsäädännön kokonaisuudistusta Vesa Pekkola ................................................................................... Pasanen, Tarja Yli-Tuomi ja Timo Lanki ..................... 6 Uutta tietoa liikennemelun terveysvaikutuksista: NordSOUND-tutkimus Timo Lanki .....................................................................................10 Liikennemelun häiritsevyyden terveyshaitat Tytti P. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Meluhaitta Kaarina Kärnä ................................................................................. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. vsk 3 • 2025 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2025 ilmestyy 23.4.2025. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 56. vsk
Nykyisten säännösten toimivuudesta on kertynyt kokemuksia noin kymmenen vuoden ajalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Voimassa olevat terveydensuojelun melusäännökset ovat vuodelta 2015, jolloin sosiaalija terveysministeriön asumisterveysohje muutettiin perustuslain edellyttämällä tavalla asumisterveysasetukseksi, eli sosiaalija terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). 6 Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies sosiaalija terveysministeriö Terveydensuojelulain melusäännösten uudistaminen osana lainsäädännön kokonaisuudistusta Sosiaalija terveysministeriö valmistelee tällä hallituskaudella terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta, joka koskee terveydensuojelulakia sekä sen nojalla annettuja asetuksia. Säännösten toimivuutta ja kehitystarpeita on arvioitu terveydensuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä meluasioihin keskittyneessä asiantuntijaryhmässä syksyllä 2024.. vsk. Osana uudistusta arvioidaan myös terveydensuojelulain perusteella säädetyt melusäännökset
Jatkossa tulisikin pohtia mahdollisuuksia säätää melumittaajien pätevyydelle selkeämmät raamit. vsk. Säännöksissä pyritään kuitenkin ottamaan huomioon melulle herkät väestöryhmät ja pyritään jättämään tilaa myös tapauskohtaiselle kokonaisarvioinnille, jotta pelkän melutason lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa huomioon myös muut haittaan vaikuttavat tekijät. 7 Melun erityispiirteet ja terveysvaikutukset Melu on yksi yleisimmistä ympäristöhaitoista ja se vaikuttaa elinympäristöön monin tavoin. Sen lisäksi, että viranhaltijoilla on riittävä osaaminen melusäännösten valvontaan, tulisi melua koskevissa säännöksissä pyrkiä selkeyteen ja sujuvuuteen. Myös melumittausten tekemiseen tarvitaan selkeitä ohjeita, jotta mittaukset tehtäisiin mahdollisimman yhdenmukaisesti. Samoin yöaikainen, unta häiritsevä melu, on terveydelle haitallisempaa kuin päiväaikana esiintyvä melu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. ”. Terveydensuojelulain uudistuksessa tulisi pyrkiä huolehtimaan siitä, että ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä olisi jatkossakin kykyä valvoa myös meluun liittyviä haittoja. Esimerkiksi impulssimainen, kapeakaistainen tai informatiivisia elementtejä sisältävä melu on häiritsevämpää kuin tasainen taustamelu. Meluvalvonnan haasteet ja kehittämiskohteet Meluhaitan arviointi vaatii erityisosaamista. Melun häiritsevyys riippuu sen voimakkuuden lisäksi muun muassa melun laadusta, esiintymisajankohdasta ja altistumisen kestosta. Terveydensuojeluvalvonnassa tukeudutaan myös paljon ulkopuolisten meluasiantuntijoiden apuun. Suurimmissa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä on mahdollisuuksia erikoistua melukysymyksiin, mutta pienemmissä yksiköissä tämä voi olla haaste. Toisin kuin monet muut altisteet, melun terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti myös subjektiiviseen kokemukseen. Tällöin tulisi pyrkiä tekemään esimerkiksi alueiden välistä yhteistyötä. Nykyisin näille ei ole säädetty pätevyysvaatimuksia, ja jatkossa tulisikin pohtia mahdollisuuksia säätää melumittaajien pätevyydelle selkeämmät raamit, jotta melumittausten taso saadaan pidettyä riittävän hyvänä ja riittävän osaavat asiantuntijat pystytään tunnistamaan helposti. Nämä näkökulmat on otettava melusääntelyssä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Vaikka melun kokeminen on vahvasti subjektiivinen asia, melusäännöksiä ei voida kuitenkaan laatia jokaisen ihmisen subjektiivisen kokemuksen perusteella, vaan melusäännökset pohjautuvat pääasiassa väestötason ohjearvoihin
Vaikka meluhaitan arvioimiseksi säädetään yleiset normit, tulisi melukysymyksissä olla myös mahdollisuus tehdä jossain määrin tapauskohtaista harkintaa niissä tilanteissa, joissa se on haitan arvioinnin näkökulmasta tarpeellista. Nykyisessä asumisterveysasetuksessa on tällainen haitan yleisarviointia koskeva säännös, ja myös jatkossa tällainen säännös tarvitaan oikeusturvan varmistamiseksi. Toimiva viranomaistoiminta edellyttää viranomaisten kesken selkeitä toimivallan rajauksia, jotta valvonta olisi tehokasta ja eri toimijoiden vastuut määräytyisivät johdonmukaisesti. Terveydensuojelulain uudistuksessa onkin tärkeää määritellä selkeästi, missä tilanteissa kumpaakin lakia sovelletaan eri meluhaittojen käsittelyssä. Näiden lakien toimivallat kuitenkin limittyvät esimerkiksi ulkomelun aiheuttamien terveyshaittojen osalta. Ajallisesti vaihteleva melu Vuorokauden sisäisen melutason vaihtelun arviointiin sopivat keskiäänitasoon perustuvat toimenpiderajat, mutta pidempiaikaisen vaihtelun arviointi edellyttää erillisiä menettelyjä. Esimerkiksi yöaikaisen musiikkimelun tai muun unihäiriöitä aiheuttavan erityisen häiritsevän melun 25 dB:n toimenpideraja-arvoa on saatettu soveltaa lähes kaikenlaiseen meluun, jos se on koettu häiritseväksi, vaikka näin ei ole ollut alun perin tarkoitus. Rakentamislainsäädäntö puolestaan säätelee rakennusten käyttötarkoituksia, ääneneristysvaatimuksia ja akustisia ominaisuuksia. Melun toimenpiderajojen tarkentaminen Melusäännösten tulisi toimia meluhaitan arvioinnissa siten, että ne kuvaavat meluhaittaa mahdollisimman hyvin ja samalla säännösten ja toimenpiderajojen tulisi olla helposti valvottavissa. Terveydensuojelun kannalta olisi erittäin tärkeää, että rakentamisvaiheessa tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä meluntorjunta otetaan hyvin huomioon. Melun nykyisiä toimenpiderajoja tulee selkeyttää, jotta melumittauksissa on yksiselitteistä, mitä rajoja sovelletaan eri melutyyppeihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Esimerkiksi tuulivoimaloiden, satunnaisten tapahtumien tai vuorokausien välillä vaihtelevan melun aiheuttaman haitan arviointi edellyttää oman säännöksen, jossa säädettäisiin siitä, kuinka usein melua. vsk. Melukysymysten ohella viranomaisten selkeät toimivaltarajat ovat keskeisiä kaikilla hallinnonaloilla. Ympäristönsuojelulainsäädännön näkökulmasta melua tarkastellaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen ja yleisen viihtyisyyden kannalta, kun taas terveydensuojelulaki keskittyy enemmän yksilötasolla koettuihin terveyshaittoihin. Tämä edellyttää tasapainoilua yksinkertaistamisen ja tapauskohtaisen tulkinnan välillä. Rakentamisen jälkeen meluhaittojen torjunta terveydensuojelulain keinoin on paljon hankalampaa kuin rakennusvaiheessa. 8 Lainsäädännön rajapinnat ja selkeytystarpeet Terveydensuojelulainsäädännön melusäännökset sivuavat läheisesti muun muassa ympäristönsuojelulainsäädäntöä ja rakentamislainsäädäntöä. Tärkeää on, että sääntelyä täsmennetään siten, että mittaustulokset ja niihin tehtävät korjaukset ovat mahdollisimman johdonmukaisia muuhun lainsäädäntöön, standardeihin ja koettuun meluhaittaan nähden. Käytännössä rajoja on sovellettu vaihtelevasti. Rakentamisvaiheen ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiset ääniolosuhteet tiloihin syntyvät. Toimenpiderajojen lisäksi myös melumittauksiin tehtävät impulssimaisuusja kapeakaistaisuuskorjaukset on koettu tulkinnanvaraisiksi
Toimenpiderajojen säätämisessä tulee myös tehdä linjausta siitä, missä määrin meluhaitan tulee olla aistinvaraisesti tunnistettavissa erona taustamelusta ja missä määrin arvioinnin on perustuttava mittaustuloksiin. 9 tulee esiintyä, jotta sen katsotaan ylittävän asetuksessa säädetyn toimenpiderajan. Lopuksi Tulevassa lainsäädännön uudistuksessa on keskeistä selkeyttää melusääntelyä, parantaa valvonnan johdonmukaisuutta sekä huomioida niitä asioita, joihin sääntelyä vielä tarvitaan. Tärinä Tärinä voi aiheuttaa lähes vastaavia haittoja kuin melu, erityisesti asumisviihtyvyyden heikkenemistä, stressiä ja unen häiriintymistä. Haitan aiheuttajan määrittely Meluhaitan aiheuttajan tunnistaminen voi olla vaikeaa, erityisesti silloin, kun melu syntyy useasta eri lähteestä, heikon äänieristyksen merkitys meluhaitan syntymisessä on epäselvä tai kun melu on huonosti tunnistettavissa hyväksyttävästä taustaäänestä. Nykyinen asumisterveysasetus ei sisällä erillistä toimenpiderajaa äänieristykselle, koska pelkkä äänieristys ei itsessään aiheuta terveyshaittaa. Esimerkiksi ohjearvon ylityksen yli 3 dB:llä on arvioitu olevan hyväksyttävää enintään noin 10 % :ssa vuoden vuorokausista, yli 5 dB:n ylityksiä enintään 20–30 vuorokautena vuodessa ja yli 10 dB:n ylityksiä ei saisi esiintyä lainkaan. Selkeämmät rajat huoneistojen väliselle ääneneristykselle auttaisivat jakamaan vastuuta oikeudenmukaisemmin melun aiheuttajan ja rakenteiden parantamisen välillä. vsk. Tällaisissa tilanteissa, joissa melua esiintyy vaihtelevasti, on toisinaan käytetty asumisterveysasetusta edeltäneen asumisterveysohjeen mukaista tilastollista ohjetta, jonka mukaan satunnaiset ylitykset voidaan hyväksyä tiettyyn rajaan asti ilman, että melu katsotaan haitalliseksi. Lainsäädännön uudistuksessa on keskeistä selkeyttää melusääntelyä, parantaa valvonnan johdonmukaisuutta sekä huomioida niitä asioita, joihin sääntelyä vielä tarvitaan. Lain uudistuksen yhteydessä tulee arvioida mahdollisuus säätää toimenpideraja myös asunnoissa esiintyvälle tärinälle. Tämän tyyppinen lähestymistapa mahdollistaisi jatkossa melun vaihtelun paremman huomioimisen meluhaitan arvioinnissa ja tukisi tarkoituksenmukaista päätöksentekoa tilanteissa, joissa melua esiintyy harvoin tai vaihtelevasti vuorokausien välillä. Äänieristyksen vähimmäisvaatimus on kuitenkin tarpeellinen sen toteamisessa, johtuuko koettu meluhaitta liian kovasta äänilähteestä vai puutteellisesta äänieristyksestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tavoitteena on luoda selkeät, toimivat ja oikeudenmukaiset puitteet meluhaittojen hallintaan ja torjuntaan, jotka ovat myös yleisesti ymmärrettäviä. Terveydensuojelulainsäädännössä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarkempia säännöksiä tärinän aiheuttamille haitoille. Kaikkea tätä voidaan täydentää hyvällä ohjeistuksella. ”
Osana tätä työtä arvioitiin, kuinka vahvaa tieteellistä näyttöä on melulle altistumisen terveysvaikutuksista. Timo Lanki, professori, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja elinympäristöt -yksikkö, Kuopio Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio Uutta tietoa liikennemelun terveysvaikutuksista: NordSOUND-tutkimus Liikennemelulle altistuminen ei vain häiritse kotona oleskelua ja unta, vaan voi joskus johtaa sairastumiseen. Nämä melun vakavammat vaikutukset tunnetaan kuitenkin huonommin kuin lievät. Tätä puutetta paikkaa osaltaan NordSOUND-tutkimus. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 10 M aailman terveysjärjestö WHO on antanut vuonna 2018 ympäristömelulle uudet ohjearvot (WHO 2018). Liikennemelun yhteyksiä sairauksiin on siksi selvitetty pohjoismaisessa NordSOUND-tutkimuksessa, joka on yksi suurimmista aihealueella.. WHO otti aiempaa kriittisemmän kannan tutkimustietoa tarkastellessaan, ja siten sairauksien osalta vain kohorttitutkimusten ja tapausverrokkitutkimusten katsottiin tarjoavan laadukasta tietoa melun vaikutuksista. vsk. Tällaisia tutkimuksia oli vähän, joten ainoastaan näyttö tieliikennemelun haitallisesta yhteydestä iskeemisiin sydänsairauksiin katsottiin korkealaatuiseksi
Suomessa hankkeen lähtökohtana oli FINRISKI-väestötutkimuksen aineisto vuosilta 1997, 2002, 2007 ja 2012, ja tutkimusalueena Helsinki, Vantaa ja Turku. Mahdollisuus monipuoliseen tietoaineistojen yhdistelyyn on nimenomaan pohjoismaiden vahvuus. Tutkimuksessa yhdistettiin mallinnetut liikennemelutasot olemassa oleviin väestötutkimusaineistoihin, ja näihin edelleen erilaisia rekisteriaineistoja. Norjassa aineistoa ei saatu käyttöön koko tutkimuksen aikana. Tutkimus keskittyi sydänja verisuonisairauksiin ja syöpiin: tarkasteltavia Kuvituskuva: Unsplash.. NordSOUND hyödynsi pitkittäisasetelmaa (oli kohorttitutkimus), eli tutkimuksessa seurattiin, onko vuosia kestävä altistuminen yhteydessä sairauden ilmaantumiseen myöhemmin elämässä alun perin terveillä henkilöillä. Suomessa FINRISKIin osallistuneita seurattiin rekisteriaineistojen avulla vuoteen 2015 asti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Suomen aineisto ei kuitenkaan ollut mukana ensimmäisissä analyyseissä, koska EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo kesken tutkimuksen viivästytti aineiston käyttöönottoa. 11 NordSOUND-tutkimus NordSOUND-tutkimukseen osallistui vuosina 2017–2022 neljä pohjoismaata: Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Tutkimuksen rahoittikin pohjoismaisen ministerineuvoston alainen NordForsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Aineisto myös sisälsi runsaasti erilaisia muuttujia, jolloin tärkeimmät sekoittavat tekijät, kuten tutkimushenkilöiden elintavat ja tulotaso sekä asuinympäristön ilmansaastepitoisuudet, voitiin huomioida tilastoanalyyseissä. Liikennemelun lisäksi arvioitiin työmelun vaikutuksia terveyteen. Sen lisäksi tutkittiin, ovatko melutasot yhteydessä lihavuuden esiintymiseen (poikittaisasetelma). vsk. Altisteena on käytetty päivä-ilta-yömelutasoa (L den ) viiden vuoden keskiarvona. Taulukossa alkuperäiset hasardija vetosuhteet on tulkittu yksinkertaisesti riskisuhteina. 2021). Tutkimuksessa olivat mukana kaikki liikennemelulähteet: tie-, raide-, ja lentoliikenne. Sydänja verisuonisairauksia lähdettiin tutkimaan ensin aivohalvauksien osalta (Roswall ym. Liikennemelun yhteys sydänja verisuonisairauksiin Alkuperäisten tutkimusten eri sairauksia koskevat tulokset on esitetty taulukossa 1. Alimpana altistumistasona analyyseissä käytettiin 40 dB, johon asetettiin myös tätä matalammat melutasot (niiden mallinnukseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi). Näitä tuloksia ei kuitenkaan ole tähän artikkeliin sisällytetty. NordSOUND-tutkimusta voidaan pitää kansainvälisesti hyvin merkittävänä sen monien vahvuuksien vuoksi. Lisäksi altistumisen arviointia voidaan pitää aiempia tutkimuksia luotettavampana: ulkomelutasot yhdistettiin tutkimushenkilöiden kotiosoitteisiin (muuttohistoria huomioiden) ja korkearesoluutioisessa mallinnuksessa käytettiin luotettavia menetelmiä (tieliikenteelle aina Nordic prediction method, osassa aineistoa raideliikenteelle Nord2000) ja riittävän yksityiskohtaista lähtöaineistoa. Tutkimuksessa oli käytössä poikkeuksellisen laaja aineisto, mikä edistää melun ja sairauksien välisten yhteyksien havaitsemista. Pois on jätetty myös analyysit raskauden aikaisen melualtistuksen vaikutuksista äitiin ja vastasyntyneisiin, sillä näitä tuloksia ei ole vielä julkaistu. Esimerkiksi eteisvärinää koskeneissa analyyseissä yhdistettiin yhdentoista väestötutkimuksen aineistot, jolloin tutkimushenkilöitä oli yli 160 000 ja eteisvärinätapauksia lähes 19 000. Tieliikennemelu vaikutti lisäävän aivohalvauksen riskiä, sillä 10 dB:n nousu melutasossa kodin ulkopuolella oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä noin 6 % korkeampaan Kuvituskuva: Unsplash.. 12 sairauksia olivat aivohalvaus, iskeeminen sydänsairaus (yleisin syy sepelvaltimotauti), eteisvärinä (rytmihäiriö), rintasyöpä ja suolistosyöpä
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Sairauden ilmaantuvuuden ja lihavuuden esiintyvyyden riski 10 dB (L den ) ulkomelutason nousua kohti.. 13 riskiin kokea aivohalvaus (Taulukko 1). 2023). Liikennemelun yhteys syöpiin ja ylipainoon Voi vaikuttaa erikoiselta, että tutkimuksessa on arvioitu myös melulle altistumisen yhteyksiä syöpiin. Tieliikennemelulla vasta 55 dB korkeammat tasot vaikuttivat lisäävän iskeemisen sydänsairauden riskiä. On kuitenkin esitetty uskottavia mekanismeja, joiden kautta altistuminen voisi lisätä syöpäriskiä (Sørensen ym. vsk. Iskeemisellä sydänsairaudella tarkoitetaan sydänlihaksen pitkäaikaista hapenpuutetta; se voi ilmetä esimerkiksi rasitusrintakipuna tai vakavammassa tapauksessa sydäninfarktina. Raideliikenteen melu ei ollut yhteydessä aivohalvauksiin. 2024). Tämä koskee myös muita vasteita, ja siksi lentoliikenteen melua ei käsitellä artikkelissa tämän enempää. Raideliikennemelu ei ollut yhteydessä tutkittuun vasteeseen. 2023). Liikennemelun yhteys sairauksiin ja lihavuuteen NordSOUND-tutkimuksessa. Melu heikentää esimerkiksi unta Taulukko 1. Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. Lentomelulle altistuneita oli aineistossa vähän, ja siksi tulokset olivat epäselvät. Tarkasteltaessa altiste-vastefunktiota voitiin havaita, että riski alkaa selkeämmin kasvaa vasta korkeammilla melutasoilla. Tieliikennemelu vaikutti lisäävän eteisvärinän riskiä, joskin yhteys oli varsin heikko (Thacher ym. Rajattaessa analyysit yli 53 dB:n melutasoihin oli melun ja eteisvärinän välinen yhteys jo tilastollisesti merkitsevä (riski kasvoi 3 % per 10 dB). Tutkimuksen perusteella sekä tieettä raideliikenteen melu saattaa lisätä iskeemisen sydänsairauden riskiä, joskin havaitut yhteydet olivat heikommat kuin aivohalvauksen kohdalla (Pyko ym. Mitään selkeää kynnysarvoa vaikutukselle ei havaittu, vaan aivohalvauksen riski vaikutti kasvavan lineaarisesti altistumisen kasvaessa. Sekä tieettä raideliikenteen melu oli yhteydessä 3 % korkeampaan sairauden riskiin altistumisen kasvaessa 10 dB
Voidaankin pitää todenKuvituskuva.. Yhteenveto Arvioitaessa liikennemelulle altistumisesta aiheutuvaa tautitaakkaa, otetaan sairauksista mukaan yleensä vain iskeemiset sydänsairaudet – muiden osalta tieteellistä näyttöä vaikutuksista on pidetty riittämättömänä. NordSOUND-aineistossa on toistaiseksi tutkittu vasta liikennemelun yhteyttä lihavuuteen (painoindeksi vähintään 25 kg/m 2 ). Samankaltainen yhteys löydettiin tutkimuksessa raideliikenteen ja iskeemisen sydänsairauden välillä. NordSOUND-tutkimus vahvistaa entisestään käsitystä, että pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen voi lisätä iskeemisen sydänsairauden riskiä. Syövän riskitekijöitä ovat myös monet elintavat, kuten tupakointi, alkoholin runsas käyttö ja vähäinen liikunta. NordSOUND-tutkimuksessa tieliikenneja raideliikennemelu olivat vain heikosti yhteydessä rintasyöpään (Thacher ym. Raideliikenteen melun vaikutuksista ylipäänsä sairauksiin on kuitenkin huomattavasti vähemmän aiempaa tutkimustietoa. Tieliikenne vaikutti kuitenkin lisäävän lihavuuden riskiä vasta korkeammilla, yli 50 dB:n melutasoilla. Melun vaikutukset stressiin näkyvät puolestaan esimerkiksi kohonneina kortisolija katekoliamiinipitoisuuksina sekä lisääntyneenä hapettavana stressinä, mikä saattaa lisätä tulehdusprosesseja – nämä liittyvät myös syövän syntyyn. 2023), mutta ilmansaasteet eivät niihin vaikuttaneet. Sekä tieettä raideliikennemelulle altistuminen oli yhteydessä ylipainoon (Persson ym. Edellä mainittujen tekijöiden tiedetään lisäävän myös monien muiden sairauksien, kuten sydänja verisuonisairauksien ja diabeteksen, riskiä. Tutkimuksessa melulle altistuminen oli yhteydessä myös kohonneeseen aivohalvauksen riskiin. vsk. Liikennemelulle altistuminen voi vaikuttaa elintapoihin varsinkin unihäiriöiden ja stressin kautta. 2024). Unihäiriöt laskevat melatoniinin pitoisuuksia; melatoniinin tiedetään vaikuttavan esimerkiksi hapettavaan stressiin ja estrogeenin pitoisuuksiin ja siten mahdollisesti vaikuttavan syövän syntyyn. 14 ja lisää stressiä: unihäiriöt ja stressi ovat molemmat olleet tutkimuksissa yhteydessä syöpiin. 2023). Kun tilastomalleissa otettiin huomioon liikenneperäiset ilmansaasteet, hävisi tieliikennemelun ja syövän välinen yhteys käytännössä kokonaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Vähäinen liikunta puolestaan lisää ylipainon ja suoranaisen lihavuuden riskiä, mikä sekin lisää syövän riskiä. Osana NordSOUND-tutkimusta on arvioitu, että esimerkiksi aivohalvauksen ja diabeteksen sisällyttäminen laskelmiin lisäisi merkittävästi tautitaakkaa, joskin monilla muilla epävarmuuksilla on selvästi suurempi vaikutus (Aasvang ym. Samoin liikennemelun ja suolistosyövän yhteydet olivat varsin heikot (Roswall ym. Tästä syystä kiinnostus on kasvanut ympäristömelun ja elintapatekijöiden välisten yhteyksien tutkimiseen. 2023)
Environmental noise guidelines for the European Region. Persson Å, Pyko A, Stucki L, ym. Environmental Research 2023; 224:115454. Pyko A, Roswall N, Ögren M, ym. Raideliikenteen melu ei ollut tutkimuksessa yhteydessä aivohalvauksen riskiin. Burden of disease due to transportation noise in the Nordic countries. Uskottavia vaikutusmekanismeja on kyllä esitetty: vaikutus voi välittyä esimerkiksi ylipainon kautta, ja tähän taas vaikuttavat esimerkiksi unihäiriöt, stressi ja haitalliset elintavat. Roswall N, Pyko A, Ögren M, ym. Melualtistuksen mahdollisesta yhteydestä syöpiin ylipäänsä on vielä vaikea sanoa mitään. Liikennemelun vaikutuksista rytmihäiriöihin on selvästi liian aikaista vetää johtopäätöksiä, sillä melun ja eteisvärinän välillä yhteydet olivat tutkimuksessa heikkoja, ja aiheesta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Longterm exposure to transportation noise and obesity: a pooled analysis of eleven Nordic cohorts. Exposure to long-term source-specific transportation noise and incident breast cancer: A pooled study of eight Nordic cohorts. 15 näköisenä, että melu vaikuttaa laajemminkin sydänterveyteen. WHO. Tämä on linjassa sen kanssa, että monessa viimeaikaisessa tutkimuksessa on myös tyypin 2 diabetes yhdistetty liikennemeluun. Environmental Research 2023; 231:116077. Environmental Epidemiology 2024; 8:e319. Residential exposure to transportation noise and risk of incident atrial fibrillation: a pooled study of 11 prospective Nordic cohorts. Environmental Health Perspectives 2023; 131:17003. Tutkimuksessa havaittiinkin liikennemelulle altistumisen olevan yhteydessä suurempaan lihavuuden riskiin. NordSOUND-tutkimuksessa yhteydet liikennemelun ja rintasekä suolistosyövän välillä olivat varsin heikkoja. Health position paper and redox perspectives – Disease burden by transportation noise. Roswall N, Thacher JD, Ögren M, ym. Sørensen M, Pershagen G, Thacher JD, ym. Longterm exposure to transportation noise and risk of incident stroke: A pooled study of nine Scandinavian cohorts Environmental Health Perspectives 2021; 129:107002. Environment International 2023; 178:108108. Tutkimuksia liikennemelulle altistumisen mahdollisista vaikutuksista elintapoihin ja ylipainoon tarvitaan kuitenkin lisää ennen johtopäätösten vetämistä. Long-term exposure to traffic noise and risk of incident colon cancer: a pooled study of elevent Nordic cohorts. Lähteet Aasvang GM, Stockfelt L, Sørensen M, ym. Redox Biology 2024; 69:102995. World Health Organization Regional Office for Europe 2018, Copenhagen, Denmark.. The Lancet Regional Health – Europe 2024; 46:101091. LongTerm Exposure to Transportation Noise and Ischemic Heart Disease: A Pooled Analysis of Nine Scandinavian Cohorts. Thacher JD, Roswall N, Ögren M, ym. Thacher JD, Oudin A, Flanagan E, ym. Haasteena vahvojen johtopäätösten tekemisessä pitkäaikaistutkimuksista on kuitenkin aina se, että tieliikenteen ilmansaasteiden ja melun vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan
Pasanen 1 , Tarja Yli-Tuomi 1 , Timo Lanki 1, 2 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio/Tampere/Oulu 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio Liikennemelun häiritsevyyden terveyshaitat Häiritsevyys on keskeinen liikennemelun aiheuttama haitta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tässä katsauksessa tarkastelemme tutkimuksia siitä, aiheuttaako melun häiritsevyys myös todennettavia terveysongelmia. Kuvituskuva: Pixabay.. 16 Tytti P. vsk
Häiritsevyydellä laajassa merkityksessä tarkoitetaan sitä, että melu joko ärsyttää, kiusaa tai häiritsee jotain toimintaa kuten työntekoa. 17 Johdanto Maailman terveysjärjestö WHO (2018) on arvioinut melun ilmansaasteiden jälkeen suurimmaksi ympäristöterveyshaitaksi. Kolmanneksi on tarkasteltu mediaatioeli välittävää yhteyttä (Kuvio 1c). Tutkimuksissa melun koettua häiritsevyyttä ja liikennemelutason vaikutusta terveyteen on tarkasteltu kolmella erityyppisellä asetelmalla (Kuvio 1). Yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista muista kuin kuuloon liittyvistä melun haitoista on sen häiritsevyys. Tässä katsauksessa tarkastelimme aihepiirin kansainvälistä, vertaisarvioitua tutkimusta. Toiseksi on tutkittu, vaikuttaako häiritsevyys melutason ja terveyden suhteeseen joko voimistaen tai heikentäen sitä (ns. Häiritsevyys onkin laajan, tosin usein kritisoidun, terveyden määritelmän mukaan jo itsessään terveyshaitta, joskin sen haitallisuus on hiljattain päivitetyissä WHO:n tautitaakkakertoimissa (2024) arvioitu huomattavasti aiempaa pienemmäksi. Yksinkertaisimmillaan sekä melutaso että sen koettu häiritsevyys lisätään samaan tilastolliseen malliin, jolloin tulokseksi saadaan molempien itsenäinen vaikutus, kun näiden keskinäinen korrelaatio on vakioitu (Kuvio 1a). Tutkimusta siitä, johtaako koettu melun häiritsevyys pysyvämpiin terveyshaittoihin silloinkin, kun huomioidaan liikennemelun suorat terveysvaikutukset, on tehty vasta melko vähän. Hakutermeinä olivat liikennemelu ([”traffic” or ”transport” or ”transportation”] and noise), häiritsevyys (disturbance or annoyance) sekä meluun Kuvio 1. vsk. Toisaalta kotiin kantautuva liikennemelu voi häiritä nukahtamista, herättää tai heikentää unen laatua ja tätä kautta vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Eri tavat, joilla liikennemelun häiritsevyyden ja terveyden suhdetta on tutkittu: a) melun häiritsevyydellä on itsenäinen vaikutus, kun liikennemelutaso on vakioitu, b) häiritsevyys voimistaa liikennemelutason haitallisia terveysvaikutuksia ja c) liikennemelu aiheuttaa häiritsevyyttä, joka puolestaan aiheuttaa terveyshaittaa.. Toistuva häiritsevyys voi aiheuttaa joko tiedostamatonta tai tiedostettua stressiä, jolla taas pitkittyessään tunnetaan olevan lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia. Tässä arvioidaan yhdellä tilastomallilla sekä sitä, kuinka voimakkaasti melu aiheuttaa häiritsevyyttä, että kuinka voimakkaasti häiritsevyys johtaa terveysongelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. moderaatio tai yhdysvaikutus; Kuvio 1b). Häiritsevyys ei kuitenkaan itsessään ole diagnosoitava terveysongelma, vaikka voi aiheuttaa merkittävää haittaa melulle jatkuvasti altistuvalle. Aineisto ja menetelmät Teimme kirjallisuushaun PubMed-tietokantaan lokakuussa 2023
Mikäli tutkimuksessa oli tehty useampia tilastollisia malleja, valittiin raportoivaksi se, jossa sekoittavia tekijöitä oli vakioitu mahdollisimman kattavasti. Koska terveyttä tarkasteltiin joko diagnoosina tai lääkityksen käyttönä, useimmat tutkimukset esittävät tulokset niin sanottuina ristivetosuhteina (odds ratio, OR) tai riskisuhteina (risk ratio, RR). Näistä neljästä löytyi jonkinlaista viitettä siitä, että melun häiritsevyys on yhteydessä sydänja verisuonitauteihin, kun taas neljässä yhteyttä ei ollut. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tutkimuksista kerättiin perustiedot taulukkoon (Taulukko 1). Mikäli OR tai RR on suurempi kuin yksi, kasvaa terveyshaitan todennäköisyys altistumisen lisääntyessä. Lisäksi muutamassa tutkimuksessa liikennemelun, sen häiritsevyyden ja terveyshaitan suhteita tarkasteltiin ristiintaulukoinnein. 18 aiemmissa tutkimuksissa liitettyjä terveysvasteita (“health” or “non-auditory” or “extra-auditory” or “depression” or “anxiety” or “cvd” or “cardiovascular” or “ischemic heart disease” or “myocardial infarction” or “cerebrovascular” or “mental” or “diabetes” or “stroke” or “ischaemic heart disease” or “hypertension” or “blood pressure” or “metabolic” or “mortality”). Haku uusittiin heinäkuussa 2024, jolloin uusia tuloksia tuli 24, mutta näistä yksikään ei täyttänyt yllä mainittuja kriteereitä. Esitämme tuloksista saatavilla olleita tilastollisia tunnuslukuja kuten OR-estimaatteja ja niiden 95 %:n luottamusvälejä (suluissa estimaatin perässä) tai p-arvoja, jotka kuvaavat tilastollista merkitsevyyttä. Tulokset Lopulliseen tarkasteluun valikoitui 11 tutkimusta, joissa oli yhteensä 21 analyysiä eri liikennemelulähteistä suhteessa sydänja verisuonitauteihin (n = 8), mielenterveyden häiriöihin (n = 8), astmaan (n = 2), unettomuuteen (n = 2) ja närästykseen (n = 1). Sydänja verisuonitaudit Sydänja verisuonitautien yhteyttä tieliikennemelun häiritsevyyteen tarkasteltiin kuudessa ja lentoliikenteen häiritsevyyteen kahdessa analyysissä. Haku tuotti 543 tulosta. Lopulliseen katsaukseen valittiin mukaan tutkimuksia, joissa 1) terveysvasteena oli sairastavuus (diagnoosi tai lääkityksen käyttö), 2) melulähteenä oli tie-, raidetai lentoliikenne, 3) osallistujilta oli kysytty melun häiritsevyydestä, ja 4) nämä kolme esiintyivät samassa tilastollisessa analyysissä. Niissä tutkimuksissa, joissa melun häiritsevyyttä tutkittiin vain asetelmalla, jossa liikennemelutaso oli vakioitu, ei havaittu yhteyttä tieliikennemelun häiritsevyyden Kuvituskuva: Pixabay.. vsk
Babischin ym. Lisäksi lentomelun yhteys verenpainelääkityksen käyttöön oli voimakkaampi niillä, joita melu häiritsi enemmän (OR 1.27 vs 1.03 per 10 dB lisäys altistumisessa, p = .03). Moderaatiovaikutusta tarkastelleissa tutkimuksissa kolmessa neljästä oli jotain näyttöä siitä, että häiritsevyys lisää liikennemelun terveyshaittaa. (2021) lentoliikennemelua käsitelleessä tutkimuksessa melun korkea häiritsevyys oli yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen käyttää verenpainelääkitystä (OR 1.29 [1.10, 1.53]), kun yöaikainen lentomelutaso oli vakioitu. 19 ja sydänja verisuonitautien (Fyhri & Aasvang, 2010) tai sydäninfarktien välillä (Willich ym., 2006). Fyhrin ja Klaeboen (2009) tutkimuksessa taas tieliikennemelu oli yhteydessä häiritsevyyteen ( b = .40), joka puolestaan oli yhteydessä korkeaan verenpaineeseen ( b = .06). Melun häiritsevyyden yhteys korkeaan verenpaineeseen kuitenkin hävisi, kun malliin lisättiin meluherkkyys sekä ilmansaasteet. (2006) tutkimuksessa niillä, joita tieliikennemelu häiritsi paljon tai melko paljon, korkeampi tieliikennemelu lisäsi verenpainelääkkeiden käytön yleisyyttä, vaikka koko tutkimusaineistossa ei selkeää yhteyttä nähty. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Baudinin ym. (2013) tutkimuksessa taas tieliikennemelun häiritsevyys ei ollut yhteydessä korkeaan verenpaineeseen, kun tieliikennemelutaso oli vakioitu, eikä häiritsevyys vaikuttanut tieliikennemelun ja korkean verenpaineen suhteeseen. Toisessa näistä ei havaittu yhteyttä tieliikennemelun tai sen häiritsevyyden ja iskeemisiin sydänsairauksiin sairastumisen tai menehtymisen välillä (Stansfeld ym., 2021). Kahdessa tutkimuksessa tarkasteltiin mediaatiota. Kuvituskuva: Pixabay.. Samassa tutkimuksessa myöskään lentoliikenteen häiritsevyys ei ollut yhteydessä korkeaan verenpaineeseen, kun lentomelutaso oli vakioitu, mutta moderoivasta suhteesta oli heikkoa näyttöä: niillä, jotka arvioivat melun häiritsevyydeksi 4–10 (asteikolla 0–10), lentomelun yhteys korkeaan verenpaineeseen oli hieman suurempi kuin niillä, joita lentomelu häiritsi tätä vähemmän (1.095 vs 0.94 per 10 dB, p = .048). vsk. Björkin ym
Häiritsevyydellä oli kuitenkin itsenäinen yhteys ahdistuslääkkeiden (OR 1.43 [1.03, 2.00]), mutta ei masennuslääkkeiden, käyttöön, kun yöaikainen lentomelutaso oli vakioitu. Okokonin ym. Niillä, joita melu ei häirinnyt voimakkaasti, oli yöaikainen lentomelu yllättäen yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää unilääkkeitä (OR .77 [.06, .99]), kun taas niillä, joita melu häiritsi voimakkaasti, ei ollut yhteyttä. Näiden tulokset erosivat toisistaan. (2021) lentomelututkimuksessa korkea häiritsevyys ei vaikuttanut yöaikaisen lentomelun ja masennustai ahdistuslääkkeiden käytön yhteyteen. Unettomuus Kaksi tutkimusta tarkasteli liikennemelun häiritsevyyttä suhteessa unilääkkeiden käyttöön. Näiden tulokset olivat johdonmukaiset. Vain yksi artikkeli tarkasteli mediaatiota. Siinä havaittiin, että häiritsevyys välittää tieja lentoliikennemelun (mutta ei raideliikennemelun) yhteyttä masennukseen (Eze ym., 2020). (2021) tutkimuksessa korkea häiritsevyys oli yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen käyttää astmalääkkeitä (OR 1.47 [1.07, 2.02]), kun yöaikainen lentomelutaso oli vakioitu. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Närästys Ainoastaan Baudinin ym. Lentomelun yhteys oli yhtä suuri riippumatta melun häiritsevyydestä. Pohdinta Eniten tutkimusta löytyi liikennemelun häiritsevyyden suhteesta sydänja verisuonitauteihin sekä mielenterveyden. Ezen ym. Baudinin (2021) artikkelissa taas korkea häiritsevyys oli yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen käyttää unilääkkeitä (OR 1.80 [1.18, 2.72]), kun yöaikainen lentomelutaso oli vakioitu. (2018) tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä melun häiritsevyyden ja ahdistustai masennuslääkkeiden käytön kanssa, kun liikennemelutaso oli vakioitu. Melun häiritsevyys ei kuitenkaan vaikuttanut liikennemelutason ja astman sairastavuuden väliseen yhteyteen. Watkinsin ym. (1981) tutkimuksessa melun korkeampi häiritsevyys oli yhteydessä psyykenlääkkeiden käyttöön, mutta yhteys oli vastoin odotuksia suurempi, jos lentomelutaso oli matala. Sen mukaan korkea häiritsevyys ei ole yhteydessä närästyslääkkeiden käyttöön, kun yöaikainen lentomelutaso on vakioitu. (2021) tutkimuksessa tarkasteltiin närästyslääkityksen käyttöä. Baudinin ym. Näistä kolmessa ei havaittu yhteyttä häiritsevyyden ja mielenterveyden välillä, ja vastaavasti viidessä havaittiin jonkinlainen mielenterveysongelmia kasvattava riski. Okokonin ym. Lisäksi melun häiritsevyys oli yhteydessä masennuksen puhkeamisen riskiin (RR 1.05 [1.02, 1.08]), kun tie-, raideja lentoliikennemelu oli vakioitu. Astma Kaksi tutkimusta tarkasteli astmaa. (2018) tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä melun häiritsevyyden ja unilääkkeiden käytön kanssa, kun tieliikennemelutaso oli vakioitu. (2018) artikkelissa melun häiritsevyys oli yhteydessä astman esiintymiseen (OR 1.04 [1.01, 1.08]), mutta ei astman puhkeamiseen, kun tie-, raideja lentoliikennemelu vakioitu. Lentomelu itsessään ei ollut yhteydessä astmalääkkeiden käyttöön, eikä häiritsevyys vaikuttanut tähän. vsk. 20 Mielenterveyden häiriöt Kahdeksassa analyysissä tarkasteltiin eri liikennemuotojen melun häiritsevyyden yhteyttä mielenterveyden häiriöihin. Moderaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa yhdessäkään ei ollut viitteitä siitä, että melun häiritsevyys voimistaisi liikennemelun yhteyttä mielenterveyden häiriöihin. Baudinin ym
a + häiritsevyys lisää sairastavuutta / ei yhteyttä b + moderaatio tai mediaatio odotettuun suuntaan / ei näyttöä moderaatiosta tai mediaatiosta / suunta päinvastainen kuin oletettu / (-) suunta osin päinvastainen kuin oletettu, mutta heikko tai näkyy vain jossain analyysissä; () tulos heikko tai puutteellisesti raportoitu c miehet / naiset eri analyyseissä d sairastavuus / sairauden puhkeaminen 10 vuoden seurannassa. 21 Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tutkimukset ja päätulokset melun häiritsevyyden ja terveyden suhteesta. vsk
Erityisesti tarvitaan lisää tutkimusta, jossa melun häiritsevyyttä analysoidaan yhtenä liikennemelutason terveyshaittoja selittävänä mekanismina. Tutkimusten määrä jäi melko pieneksi. Esimerkiksi joissain tutkimuksissa on kysytty melusta sisällä ikkunoiden ollessa kiinni, toisissa ikkunoiden ollessa auki ja joissain ikkunoita ei ole mainittu. 2013.02.034 Baudin, C., Lefèvre, M., Babisch, W., Cadum, E., Champelovier, P., Dimakopoulou, K., Houthuijs, D., Lambert, J., Laumon, B., Pershagen, G., Stansfeld, S., Velonaki, V., Hansell, A. Haasteena kuitenkin on, että arvio terveydentilasta voi korreloida melun häiritsevyys-arvion kanssa arviota muusta kuin meluun liittyvästä syystä, kuten tietynlaisesta vastaustaipumuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. L., & Evrard, A.-S. Noise annoyance—A modifier of the association between noise level and cardiovascular health. Science of The Total Environment, 452–453, 50–57. Näissä molemmissa oli lähes yhtä tyypillistä, että häiritsevyys oli yhteydessä suurempaan terveyshaitan riskiin kuin että se ei ollut. The role of aircraft noise annoyance and noise sensitivity in the association between aircraft noise. Aiheesta tarvitaan lisää pitkittäistä tutkimusta standardoiduin mittarein ja menetelmin. Pelkästään raideliikennemelun häiritsevyyteen liittyviä tutkimuksia ei puolestaan ollut. (2021). Pitkittäistutkimuksia aiheesta on vasta kolme (Eze ym., 2018, 2020; Stansfeld ym., 2021). Tähän voi vaikuttaa käyttämämme rajaus terveyshaitasta, joka määriteltiin diagnoosina tai lääkkeiden käyttönä. Lähteet Babisch, W., Pershagen, G., Selander, J., Houthuijs, D., Breugelmans, O., Cadum, E., Vigna-Taglianti, F., Katsouyanni, K., Haralabidis, A. Tulosten vertailua vaikeuttaa paitsi terveysongelmien kirjo myös häiritsevyyden arviointiin käytettyjen mittarien vaihtelevuus. Yhteenveto Sen perusteella, mitä tiedetään yleisesti ottaen kehon stressireaktioista, voidaan olettaa ainakin voimakkaan häiritsevyyden kokemuksen myötävaikuttavan melualtistumiseen liittyvien sairauksien syntyyn. 22 häiriöihin. Näistä vain yhdessä oli näyttöä siitä, että liikennemelutasojen kohotessa lisääntyy melun häiritsevyys ja tämä on puolestaan yhteydessä korkeampaan sairastavuuteen pitkällä aikavälillä (Eze ym., 2020). Melulähteittäin tarkasteltuna eniten näyttöä on lentomelun häiritsevyyden haitallisesta yhteydestä terveyteen, kun taas tieliikennemelun häiritsevyyteen liittyvissä tuloksissa on paljon vaihtelua. Joissain tutkimuksissa on kysytty yleisesti liikennemelun häiritsevyydestä ja toisissa eri liikennemuodoista erikseen. L. (2013). S., Dimakopoulou, K., Sourtzi, P., Floud, S., & Hansell, A. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv. Mikäli katsaukseen olisi otettu mukaan myös tällaiset itsearvioituun terveyteen pohjautuvat tutkimukset, olisi tuloksia tullut huomattavasti enemmän. Epidemiologinen näyttö siitä, missä määrin liikennemelun häiritsevyys aiheuttaa terveyshaittaa, on kuitenkin vielä hajanaista. vsk. Esimerkiksi tyypillinen kyselytutkimuksissa käytetty terveysvaste on koettu terveydentila, jota arvioidaan asteikolla 1–5. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella ei voi vielä vastata kysymykseen siitä, kuinka voimakasta ja toistuvaa häiriökokemuksen tulisi olla, jotta terveyshaittaa voidaan odottaa syntyvän. Terveysongelmasta riippuen on lähestulkoon yhtä paljon näyttöä siitä, että häiritsevyys on yhteydessä sairastavuuteen kuin että yhteyttä ei ole
WHO Regional Office for Europe.. Aircraft noise and mental health: II. Noise burden and the risk of myocardial infarction. Road traffic noise, sensitivity, annoyance and self-reported health–A structural equation model exercise. Noise, sleep and poor health: Modeling the relationship between road traffic noise and cardiovascular problems. Environment International, 121, 741–750. (2018). W., Tiittanen, P., Juutilainen, J., & Lanki, T. (2021). https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehi658 World Health Organization. Environmental Health, 20(1), 32. BMC Public Health, 21(1), 300. Road traffic noise in southern Sweden and its relation to annoyance, disturbance of daily activities and health. (1981). https://doi.org/10.1186/ s12940-021-00720-3 Watkins, G., Tarnopolsky, A., & Jenkins, L. Environment International, 35(1), 91–97. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. (2018). https://doi.org/10.1186/s12889-02110280-3 Björk, J., Ardö, J., Stroh, E., Lövkvist, H., Östergren, P.-O., & Albin, M. https://doi.org/10.1016/j.envint. (2024). European Heart Journal, 27(3), 276–282. https://doi.org/10.1016/ j.scitotenv.2010.06.057 Fyhri, A., & Klaboe, R. Psychological Medicine, 11, 155–168. https://www.who.int/europe/ publications/i/item/9789289053563 World Health Organization. https://doi.org/10.5271/sjweh.1035 Eze, I. Road traffic noise, noise sensitivity, noise annoyance, psychological and physical health and mortality. (2010). Transportation noise exposure, noise annoyance and respiratory health in adults: A repeated-measures study. Incidence of depression in relation to transportation noise exposure and noise annoyance in the SAPALDIA study. https:// doi.org/10.1016/j.envint.2008.08.006 Okokon, E. Environment International, 144, 106014. Use of medicines and health care services. Disability weights for noise-related health states in the WHO European Region. 23 levels and medication use: Results of a pooled-analysis from seven European countries. Science of The Total Environment, 408(21), 4935–4942. C., Foraster, M., Schaffner, E., Vienneau, D., Pieren, R., Imboden, M., Wunderli, J.-M., Cajochen, C., Brink, M., Röösli, M., & Probst-Hensch, N. M. 2018.06.034 Stansfeld, S., Clark, C., Smuk, M., Gallacher, J., & Babisch, W. (2006). M. O., Yli-Tuomi, T., Turunen, A. vsk. (2009). (2018). Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 32(5), 392–401. N., Wegscheider, K., Stallmann, M., & Keil, T. https://doi.org/10.1016/ j.envint.2020.106014 Fyhri, A., & Aasvang, G. 2018.10.006 Eze, I. (2006). Regional Office for Europe. Teoksessa World Health Organization. Traffic noise, noise annoyance and psychotropic medication use. C., Foraster, M., Schaffner, E., Vienneau, D., Héritier, H., Pieren, R., Thiesse, L., Rudzik, F., Rothe, T., Pons, M., Bettschart, R., Schindler, C., Cajochen, C., Wunderli, J.-M., Brink, M., Röösli, M., & Probst-Hensch, N. (2020). Willich, S. https://doi.org/10.1016/j.envint. Environmental noise guidelines for the European Region. Environment International, 119, 287–294
misiin sydänsairauksiin ja yhä useammassa tutkimuksessa myös tyypin 2 diabetekseen sekä aivohalvauksiin (Sørensen ym., 2024). 24 Johdanto Tieliikennemelu on merkittävä ympäristöterveysongelma, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikainen altistuminen tieliikennemelulle on yhdistetty iskeeTytti P. Pasanen 1 , Pekka Tiittanen 1 , Tarja Yli-Tuomi 1 , Timo Lanki 1, 2 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio/Tampere/Oulu 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio Ympäristömelun häiritsevyys Suomen suurimmissa kaupungeissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan Suomen suurimmissa kaupungeissa asuvia häiritsevät eniten tieliikenteestä sekä lähinaapureista aiheutuva melu. Maailman terveysjärjestö WHO (2018) on arvioinut tieliikennemelun ilmansaasteiden jälkeen toiseksi haitallisimmaksi ympäristöterveysongelmaksi. vsk. Lisäksi häiritsevä melu voi heikentää elinympäristön viihtyisyyttä merkittävästi, minkä vuoksi eri melulähteiden häiritsevyyden kartoittaminen on tärkeää. Sisälle kantautuva melu voi ärsyttää ja häiritä kotona oleskelua, työskentelyä sekä nukkumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Toisaalta naapureista ja talotekniikasta aiheutuva melu vaikuttaa työllistävän terveydensuojelun viranomaisia eniten. Melu häiritsee eniten meluherkkiä sekä alle 50-vuotiaita. Terveysvaikutuksista eniten on näyttöä tieliikennemelun suhteen (Sørensen ym., 2024). Melu voi aiheuttaa stressiä ja unihäiriöitä, jotka puolestaan lisäävät näiden sairauksien riskiä. Tieliikennemelun lisäksi häiritseviä melulähteitä voivat olla paitsi muista liikennemuodoista, kuten lentoja raideliikenteestä, myös teollisuudesta, naapureista ja talotekniikasta aiheutuva melu
Häiritsevyyttä yleisesti kysyttiin ISO-teknisen spesifikaation 15666:2021 mukaisella kysymyksellä ”Jos ajattelette viimeistä 12 kuukautta, kuinka paljon melu seuraavista lähteistä on vaivannut, haitannut tai ärsyttänyt teitä kotona ollessanne?”. Suomessa kaupungistuminen jatkuu. estänyt nukahtamasta, herättänyt)?”. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Yhdistimme vastausvaihtoehdot 1–2 ja 4–5 tämän artikkelin tulosten koontia varten. Melun häiritsevyyteen vaikuttaa paitsi melutaso ja äänen ominaisuudet myös yksilölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli sekä meluherkkyys. Meluherkiksi itsensä määrittelevät kokivat muita selvästi enemmän häiriötä sekä tieliikenteestä että lähinaapureista tulevasta melusta. Tuloksia verrataan THL:n aiemmin raportoimiin jakaumiin koko Suomesta sekä Suomen kaupunkialueilta vuodelta 2015. vsk. Muistutuksia lähetettiin elokuussa 2023. ”. Vastausvaihtoehtoja molempiin oli viisi: 1) ei lainkaan, 2) hieman, 3) kohtalaisesti, 4) paljon ja 5) erittäin paljon. Muut melulähteet häiritsivät edes jonkin verran alle 5 % vastaajia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aiemmin kartoittanut eri melulähteiden häiritsevyyttä kansallisesti (Turunen ym., 2021). 25 (Pasanen ym., 2024). Kaupungistumisen ja asutuksen tiivistymisen myötä ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrä oletettavasti kasvaa. Tuolloin havaittiin, että häiritsevimmät melulähteet olivat tieliikenne, joka häiritsi 8.1 % suomalaisista jonkin verran ja 4.8 % erittäin paljon, sekä lähinaapurit, jotka häiritsivät jonkin verran 6.5 % ja erittäin paljon 4.5 % vastaajista. Uneen liittyen kysyttiin ”Kuinka paljon melu seuraavista lähteistä on häirinnyt nukkumistanne kotona viimeisen 12 kuukauden aikana (esim. Havainnot perustuivat vuonna 2015 kerättyyn alueelliseen terveysja hyvinvointitutkimukseen (ATH), jossa mukana oli vastaajia niin kaupungeista kuin maaseudultakin. Aineisto ja menetelmät Tulokset perustuvat kesä-syyskuussa 2023 kerättyyn Ympäristö ja terveys -kyselyyn. Melun häiritsevyyteen vaikuttavat paitsi melutaso ja äänen ominaisuudet myös yksilölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli sekä meluherkkyys. Melun häiritsevyyteen liittyen kartoitettiin seitsemän eri melulähteen häiritsevyyttä. Kyselylomake lähetettiin sekä paperisena että linkkinä 20 000:lle Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuvalle vähintään 20-vuotiaalle asukkaalle. Vastauksia saapui 5879 (vastausprosentti 29.4 %). Jotta melun aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä, on tärkeää tietää, mitkä ovat Suomen kaupungeissa asuvia eniten häiritsevät melulähteet ja onko häiritsevyydessä eroja sukupuolen, iän sekä meluherkkyyden mukaan. Vastaajat valittiin Digija väestötietoviraston poimimalla satunnaisotoksella siten, että otoskoot kussakin kaupungissa suhteutettiin sen asukasmäärään. Lisäksi häiritsevyys oli tyypillisempää kaupungissa asuvilla, alle 35-vuotiailla (ja vähäisintä yli 65-vuotiailla) ja naisilla miehiin verrattuna
Eroja iän, sukupuolen ja meluherkkyyden mukaan on testattu khiin neliötestillä ( c 2 -testi). Kuva 1. 26 Esittelemme kaikkien melulähteiden häiritsevyyden prosenttijakaumat koko aineistossa. Melusta häiriintyvien osuudet melulähteittäin.. Tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että khiin neliötesti on herkkä otoskoolle siten, että isoissa, useamman tuhannen havainnon aineistoissa tulos on usein tilastollisesti merkitsevä (eli testin p-arvo < 0.05), vaikka ero ryhmien välillä olisi käytännössä pieni. Meluherkkyys arvioitiin asteikolla 1–5 perustuen väitteeseen ”Olen meluherkkä”, jossa täysin tai melko samaa mieltä olevat määriteltiin meluherkiksi, melko tai täysin eri mieltä olevat ei-meluherkiksi ja ”ei samaa tai eri mieltä” olleet omaksi ryhmäkseen. Tulokset Melun häiritsevyys melulähteittäin Tieliikenteestä aiheutuva melu häiritsi vastaajien kotona oleskelua eniten: 15 % vastaajista koki sen häiritsevän kohtalaisesti ja 5 % paljon tai erittäin paljon (Kuva 1). Ikä esitetään neljässä vuosiluokassa: alle 35, 35–49, 50–64, ja 65 tai yli. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Toiseksi häiritsevin melulähde oli lähinaapurit, joista aiheutuva melu häiritsi 8 % kohtalaisesti ja 6 % paljon tai erittäin paljon. Muut melulähteet häiritsivät kohtalaisesti tai enemmän vain pientä osaa vastanneista: lentoliikenne 7 %, muu naapurustomelu 7 %, talotekniikka 6 %, raideliikenne 4 % ja teollisuus 3 %. vsk. Sukupuolista mukana ovat naiset ja miehet, koska muunsukupuolisten vastaajien määrä jäi pieneksi (< 1 %). Lisäksi tarkastelemme kahden häiritsevimmän melulähteen häiritsevyyttä valikoitujen taustatekijöiden mukaan eroteltuna
Suurimmat erot näkyivät meluherkkyydessä. Häiritsevimmät melulähteet olivat kuitenkin samat. Tieliikennemelun takia häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) taustatekijöittäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Huomionarvoista on, että 30 % vastaajista määritteli itsensä meluherkäksi. Taulukko 2. Sukupuolten väliset erot jäivät pieniksi. Unen häiriintyminen melulähteittäin Unen häiriintyminen melun takia oli yleisesti ottaen harvinaisempaa kuin oleskelun häiriintyminen. 27 Tieliikenteen ja lähinaapurien melu häiritsi eniten alle 50-vuotiaita, naisia ja meluherkkiä (Taulukot 1 ja 2). Lähinaapureista aiheutuvan melun takia häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) taustatekijöittäin.. vsk. Tieliikenne häiritsi kohtalaisesti 6 % ja paljon tai erittäin Taulukko 1. Ei-meluherkkiä oli 45 %, ja loput 24 % olivat jotain tältä väliltä. Esimerkiksi naisista 8.9 % ja miehistä 6.6 % koki tieliikennemelun häiritsevän oleskelua paljon tai erittäin paljon. Meluherkistä 13 % arvioi tieliikennemelun häiritsevän paljon tai erittäin paljon, kun taas muilla osuus oli noin 6 %
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. vsk. 28 paljon 3 % vastaajien unta. Vuoden 2015 kyselyssä tieliikennemelu häiritsi paljon tai erittäin paljon 6 % kaupunkialueilla asuvia, kun uudemmassa kyselyssä vastaava osuus Kuva 2. Esimerkiksi tieliikennemelu häiritsi paljon tai erittäin paljon 3.9 % naisvastaajien ja 2.8 % miesvastaajien unta. Melun takia unihäiriöitä kokevien osuudet melulähteittäin.. Pohdinta Yleisesti ottaen vuonna 2023 kerätyssä, Suomen 10 suurimman kaupungin asukkaille suunnatussa kyselyssä eri melulähteiden häiritsevyys kotona oli suurempaa kuin vuoden 2015 kyselyn kaikilla vastaajilla. Meluherkistä 6–7 % raportoi tieliikennemelun tai lähinaapurista aiheutuvan melun häiritsevän unta paljon tai erittäin paljon, kun taas muilla osuudet olivat 2–3 %. Vastaavasti lähinaapurit häiritsivät unta 5 % kohtalaisesti ja 3 % paljon tai erittäin paljon. Isoimpana poikkeuksena tähän oli tieliikennemelu. Myös unen häiriintymisen suhteen paljon häiriötä sekä tieliikenneettä naapurustomelusta kokivat eniten alle 50-vuotiaat, naiset sekä itsensä meluherkäksi kokevat (Taulukot 3 ja 4). Miesten ja naisten erot jäivät käytännössä pieniksi. Kaupunkialueilla asuvien vastaukset olivat molemmissa pääosin saman suuntaisia (Turunen ym., 2021). Meluherkkyyden suhteen erot olivat selkeimmät. Muut melulähteet häiritsivät vähintään kohtalaisesti harvoja: muu naapurustomelu 3 %, talotekniikka 3 %, lentoliikenne 2 %, raideliikenne 1 % ja teollisuus 1 % vastaajista
Erityisesti nuoremmat ikäluokat sekä meluherkäksi itsensä määrittelevät kokevat muita enemmän häiriötä sekä tieliikenteen että lähinaapurien aiheuttamasta melusta. Taulukko 4. Tämän lisäksi jonkin verran häiriötä kokevien osuus oli uudessa kyselyssä selvästi aiempaa suurempi, 15 %, verrattuna ATH-kyselyn kaupunkivastaajien 9 %:iin. Jotta häiriökokemuksia Taulukko 3. Tulosten valossa näyttäisi siis siltä, että tieliikennemelu häiritsee yhä useampia Suomen kaupungeissa asuvia, lähes neljännestä edes jossain määrin. Lähinaapurien aiheuttaman melun häiritsevyys oli samaa luokkaa, 6 %, molempien kyselyjen kaupunkivastaajilla. Unihäiriötä lähinaapureista aiheutuvan melun takia kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) taustatekijöittäin.. vsk. Unihäiriötä tieliikennemelun takia kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) taustatekijöittäin. Myös unen häiriintyminen tieliikennemelun takia oli yhtä tyypillistä, 3 % molemmissa raportoi paljon tai erittäin paljon häiriötä. Samoin iän, sukupuolen sekä meluherkkyyden yhteys melun koettuun häiritsevyyteen on hyvin samankaltainen molemmissa kyselyissä (Turunen ym., 2021). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 29 oli 8 %
Teoksessa World Health Organization. Regional Office for Europe. Yhteenveto Tieliikenteestä sekä lähinaapureista aiheutuva melu häiritsevät Suomen kaupungissa asuvia eniten. 30 voitaisiin vähentää, tulisi selvittää tarkemmin, mistä muutos johtuu. Neljänneksi häiriintymisen kasvu voi selittyä osin sillä, että meluherkkien osuus oli huomattavasti suurempi uudemmassa kyselyssä: ATHkyselyssä 21 % arvioi itsensä meluherkäksi (riippumatta siitä, asuiko kaupunkialueella vai ei), kun taas 2023 kerätyssä aineistossa meluherkkiä oli 30 %. Muutos voi johtua ennen kaikkea voimakkaalle tieliikennemelulle altistuvien tai meluherkkien määrän kasvusta, mutta tämän todentamiseksi tarvitaan tarkempaa tutkimusta. Ympäristö ja Terveys, 52(2), 48–55. Health position paper and redox perspectives– Disease burden by transportation noise. Toiseksi voi olla, että ympäristö ja terveys -aiheiseen kyselyyn vastanneet ovat kokeneet vastaamatta jättäneitä tyypillisemmin häiriötä melusta. Environmental noise guidelines for the European Region. D., Lanki, T., Wicki, B., Röösli, M., Vienneau, D., Cantuaria, M. Ensiksi otos vuoden 2023 kyselyssä kattoi eri kaupunkialueita kuin aiemmissa kyselyissä. Acoustics–Assessment of noise annoyance by means of social and socio-acoustic surveys (Versio 2). (2021). M., Al-Kindi, S., Osborne, M. Sitowise Oy. Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa. Lähteet ISO/TS 15666 (2021). (2024). Ohjearvot ylittäville tieliikennemelutasoille altistuvien suomalaisten määrä näyttäisi kasvaneen vuosina 2017–2021, joskin ajallista vertailua hankaloittavat muutokset EU:n meludirektiivin edellyttämissä laskentamenetelmissä (Sitowise Oy, 2022). (2018). Redox Biology, 69, 102995. Lähinaapurien suhteen häiriötä kokevien osuus on pysynyt ennallaan verrattuna aiempaan kyselyyn, kun taas tieliikennemelu näyttää häiritsevän yhä useampaa. Kolmanneksi on mahdollista, että häiriökokemusten kasvu johtuu siitä, että yhä useammat kaupungeissa asuvat altistuvat voimakkaalle tieliikennemelulle (Sitowise Oy, 2022). https:// doi.org/10.1016/j.redox.2023.102995 Turunen, A., Tiittanen, P., Yli-Tuomi, T., Taimisto, P., & Lanki, Timo. (2022). H., Aasvang, G. vsk. L., Schmidt, J. Sørensen, M., Pershagen, G., Thacher, J. Helsinki: Väylävirasto. Väyläviraston julkaisuja 52/2022. Väyläviraston maanteiden EU-meluselvitys 2022–EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. Meluherkillä sekä tieliikenteen että lähinaapurien aiheuttama melu häiritsi kaksin-kolminkertaisesti muita enemmän. Technical Committee ISO/TC 43, Acoustics, Subcommittee SC 1, Noise. Mahdollisia selityksiä on useita. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. T., Wenzel, P., Sastre, J., Fleming, I., Schulz, R., Hahad, O., Kuntic, M., Zielonka, J., … Daiber, A. World Health Organization. https://www.who.int/europe/ publications/i/item/9789289053563. Arviolta tämän vaikutus on kuitenkin pieni, koska melu oli vain yksi kyselyn monista teemoista. Mikäli tieliikennemelun häiritsevyydessä on kaupunkikohtaisia eroja, voi osa muutoksesta selittyä tiettyjen kaupunkien vastaajilla, joita on aiemmissa kyselyissä voinut olla vähemmän. Meluherkkyyden yleisyyden kasvu voi liittyä eroihin otoksissa tai esimerkiksi muutoksiin altistumisessa tai yleisessä stressitasossa, mutta syiden selvittäminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. vsk. 31 Kiitos kaikille Sisäilmastoseminaariin osallistuneille! Tavataan taas 10.3.2026!
vsk. Mikko Kylliäinen TkT, liiketoimintajohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Ympäristöministeriön ohje meluntorjuntaratkaisuista kaavoituksessa Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2023 ohjeen ”Melunja tärinäntorjuntaratkaisut sekä niiden vaikutukset kaavoituksessa”. Esimerkiksi rakennusten ulkoseinien ääneneristävyydet ovat kasvaneet myös siksi, että lämmöneristysmääräykset ovat muuttuneet. Kuluneiden yli kolmen vuosikymmenen aikana tieto meluntorjuntaratkaisuista on lisääntynyt ja rakennustuotteiden ominaisuudet meluntorjunnan kannalta kehittyneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 32 V altioneuvoston päätös 993 melutason ohjearvoista on annettu vuonna 1992. Ohjeen tarkoituksena on esittää kaavoittajien työn tueksi erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tieja raideliikennemelun sekä raideliikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun torjumiseksi.. Samoin rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyteen kokonaisuutena on vaikuttanut se, että korvausilmaventtiileitä ei enää käytetä
Ohjeen sisältö Ympäristöministeriön ohjeen sisältö suunniteltiin kyselyn ja haastattelujen tulosten Ympäristöministeriön oppaan ”Melunja tärinäntorjuntaratkaisut sekä niiden vaikutukset kaavoituksessa” kansi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Esitetyt kysymykset koskivat ohjeen tarpeellisuutta sekä toiveita ohjeen sisällöstä, kuten tietoa melun vaikutuksista terveyteen ja viihtyisyyteen, erilaisten melulähteiden tuottamaa melupäästöä, melun leviämistä ulkona, melua koskevien mittalukujen ja käsitteiden merkitystä, meluntorjuntaa kaavoituksen lähtökohtana, erilaisten meluntorjuntakeinojen tehokkuutta ja kustannusvaikutuksia rakentamiselle, meluntorjuntakeinojen käyttömahdollisuuksia eri vaiheissa kaavaja rakennushanketta sekä meluntorjuntaa koskevien kaavamääräysten johtamista meluselvityksistä. Esiselvitys oli kaksivaiheinen. Ensin toteutettiin kysely, johon pyydettiin vastauksia kaavoittajilta erikokoisista kunnista eri puolilta maata. Halukkaiksi ilmoittautuneiden vastaajien kanssa järjestettiin haastattelu. Esiselvitys toteutettiin vuosina 2021–2022. Julkaistun ohjeen on laatinut A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikkö ympäristöministeriön ja Väyläviraston toimeksiannosta. Tämän jälkeen sekä laskennalliset että mittauksiin perustuvat arviointimenetelmät ovat kehittyneet, samoin tieto tärinän ja runkomelun vaimennusratkaisuista. Lisäksi oli mahdollisuus avovastausten antamiseen. Vastaavia kysymyksiä esitettiin myös tärinästä ja runkomelusta. Esiselvitys Varsinaisen ohjeen laatimista edelsi esiselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää kaavoittajien tarpeita ohjeen sisällölle. Kaikille kunnille yhteistä oli se, että niissä meluntorjuntakysymykset tai tärinäja runkomelukysymykset kaavoituksessa ovat erityisen keskeisiä. 33 Raideliikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun arviointimenetelmät ja niiden torjuntaa koskevat suunnittelumenetelmät on julkaistu VTT:n ohjeina vuosina 2001– 2004. Lisäksi kyselyyn osallistui kaksi maankäytön suunnittelun parissa työskentelevää virastoa. Valtioneuvoston päätös 993/1992 ja siihen liittyvä perustelumuistio perustuvat 1980-luvun ja 1990-luvun teknologiaan ja tietoon meluntorjunnasta. Kysymyksiä oli kaikkiaan 51 kpl. Yhtenä ohjeen tarkoituksena on esitellä uutta ja ajantasaista tietoa meluntorjunnan sekä tärinänja runkomeluntorjunnan ratkaisumahdollisuuksista. vsk. Kyselyn yhteydessä selvitettiin myös vastaajien halukkuutta tulla haastatelluksi tarkemmin kyselyn aihepiiristä. Kyselyyn vastasi 21 kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun asiantuntijaa
Oksanen, B., Lietzén, J., Huhtala, T. Melun vaikutukset asuntojen arvoon ja rakennuskustannuksiin. Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät. 2021. Asuinalueen suunnittelua tärinälle ja runkomelulle alttiille alueelle käsitellään ohjeen kuudennessa luvussa. 20–25. Nro 2, s. Ohjeen neljäs luku käsittelee erilaisten liikennemuotojen tuottaman melun, tärinän ja runkomelun eroja ja ominaispiirteitä. Ladattavissa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-571-7 Huhtala, T., Kylliäinen, M., Kokkonen, J., Tervo, S., Oksanen, B., Kovalainen, V. vsk. & Huhtala, T. Nro 2, s. Lähteet Kokkonen, J. Ympäristö ja Terveys. 22–28. 2017. Pori–Mäntyluoto-koerataosuuden tärinäja runkomelumittaukset. 2021. 18–19. Viidennessä luvussa kerrotaan asuinalueen suunnittelusta liikennemelulle alttiilla alueella lähtien alueellisista ratkaisuista edeten korttelikohtaisten ratkaisujen kautta tonttikohtaisiin ratkaisuihin. & Oksanen, B. Selvitys Suomessa käytössä olevan junakaluston junatyyppivakioista ja voimatiheyksistä – Loppuraportti. Seuraavana ohjeessa on kyselyvastauksissa erittäin tarpeellisena pidetty luku, jossa esitetään kootusti akustiikan suureiden ja meluntorjunnan mittalukujen määritelmät ja merkitys. Viidennessä luvussa annetaan myös ohjeita kaavamääräysten muodostamisesta ja esimerkkejä kaavamääräyksistä. Huhtala, T. Ympäristö ja Terveys. Uudet laskentamenetelmät raideliikenteen tärinän ja runkomelun arviointiin. Melunja tärinäntorjuntaratkaisut sekä niiden vaikutukset kaavoituksessa. 2023. 2023. Alueellisia ratkaisuja ovat liikenneja katujärjestelyt, etäisyysja maavaimennus, kasvillisuus ja puusto sekä rakennusten, pihojen ja katujen pintamateriaalit. &, Huhtala, T. Nro 1, s. Myös uusi kaava-alue vaikuttaa melun leviämiseen alueella jo olemassa olevassa rakennetussa ympäristössä. Liitteet koskevat haastatteluissa ja kyselyissä esiin tullutta toivetta siitä, että ohjeessa esitettäisiin liikennemeluselvityksen sekä tärinäja runkomeluselvityksen sisältö ja laatiminen alkaen lähtötiedoista selvitysmenetelmiin ja raportointiin. Turku, 24.–25.11., Akustinen Seura ry, s. Helsinki, Väyläviraston julkaisuja 47/2024. 2017. & Kylliäinen, M. Kettunen, J., Kylliäinen, M., Niemi, H. Myös tärinää ja runkomelua koskevien kaavamääräysten muodostamisesta annetaan ohjeessa esimerkkejä. Tärinän ja runkomelun torjuntaan voidaan vaikuttaa erilaisin ratkaisuin tieja ratarakenteessa, maaperässä tai rakennuksessa. & Liski, J. & Kylliäinen, M. Akustiikkapäivät 2021. & Kylliäinen, M. Kylliäinen, M., Kovalainen, V. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Ladattavissa: https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-234-4 Huhtala, T., Oksanen, B. Ohjeen johdanto määrittelee ohjeen tarkoituksen. 34 perusteella. Korttelikohtaisia ratkaisuja ovat rakennusmassat ja meluesteet. Nro 2, s. 18–23.. Tonttikohtaisia meluntorjuntaratkaisuja ovat esimerkiksi asuntosuunnittelu, rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys, pihojen sijoitus ja parvekelasitukset. Ohjeessa on kuusi lukua ja kaksi liitettä. Kolmas luku käsittelee melun, tärinän ja runkomelun huomioon ottamista eri kaavatasoilla, melun vaikutuksia sille altistuvien kannalta sekä eri toimijoiden, kuten kaavoittajan, väylänpitäjän ja rakennusvalvonnan vaikutusmahdollisuuksia melun, tärinän ja runkomelun torjunnassa. Ympäristö ja Terveys. & Huhtala, T. Rautatietekniikka. Helsinki, ympäristöministeriön julkaisuja 2023:28. 2024. Lasitettujen parvekkeiden äänen-eristävyyden suunnitteluohje. 30–33
Asukkaiden kokeman musiikkimelun henkilöja tapauskohtaisen haitallisuuden – so. Hiljaisten asuntoihin kuuluvien melujen henkilö kohtaiset vaikutukset riippuvat myös altistetun kuulokyvystä. 4 Samassa ohjeessa annettiin ohjearvot myös pienieli matalataajuiselle melulle. Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy kari.pesonen@welho.com Asuntoihin kuuluva musiikkimelu Musiikkimelun haitallisuus, kokeminen ja haitan arviointi. Pienitaajuisen melun ohjearvot ohjeistettiin koskevan myös yöaikaan makuuhuoneeseen kuuluvaa musiikkimelua. Esimerkiksi ikähuonokuuloisuus heikentää kuuloa, mutta ikääntymiseen liittyy usein myös se, että hyvin hiljainenkin melu (kielteiseksi koettu ääni) voi vaikeuttaa nukahtamista, ja jos sattuu yöllä heräämään, uudelleen nukahtamista. Asuntoon kuuluva musiikkimelu voi olla peräisin naapurin äänentoistolaitteista tai soittimista, samassa tai naapuri raken nuksessa olevasta toiminnasta tahi ulkoilmatilaisuudesta, kuten konsertista. Asuntoihin kuuluvalle, unta häiritsevän musiikkimelun voimakkuudelle asetettiin Suomessa ohjearvot ensi kertaa vuonna 2003 julkaistussa Asumisterveysohjeessa. vsk. 36 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan asuntoihin kuuluvaa musiikkimelua pitäen viitekehyksenä Terveydensuo jelulakia (TSL) 1 ja sen perusteella annettuja ohjeja toimenpidearvoja 4,2 sekä soveltamisohjeita 3 . Ikääntyessä uni muuttuu aiempaa pinnallisemmaksi ja yöaikaisiin Kari Pesonen, dipl.ins. kuinka voimakkaita ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia kulloinkin kyseessä oleva altistus aiheuttaa – tiedetään vaihtelevan suuresti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tämä koskee myös monia muitakin meluja
Tätä pulmaa mietittäessä muistetta koon, että TSL 2 § (ja 27 §) sanktioi ainakin periaatteessa terveyshaittaa aiheuttavan asuntoon kuuluvan melun tuottamisen riippumatta haittaa aiheuttavan melun voimakkuudesta sekä se, että perustuslain 20 §:n toisen momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle – myös kaikkein herkimmille – oikeus terveelliseen ympäristöön. 5 Nämä arvot on annettu myös asumisterveysasetuksessa ja koskevat samoin ulkoilmatilaisuuksissa melulle altistumista. yleisön kuulosuojelua koskevia toimenpidearvoja, asetuksen lähtökohtana on se, että ulkoa sisään kantautuvan melun tulee täyttää sisämelulle annetut toimenpidearvot. Vaikka asumisterveysasetuksessa ei ole annettu ulkomelulle muita kuin em. Asuntoihin kuuluvan musiikkimelun toimenpidearvot Nykyisin voimassa olevat toimenpidearvot on julkaistu STM:n asumisterveysasetuksen 2 pykälässä 12: Yöaikainen (klo 22–7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä Kuvituskuva: Pixabay.. Vuoden 2003 Asumisterveysohjeessa annettiin ohjearvot myös yleisön kuulovaurioriskien välttämiseksi yleisötilaisuuksissa, mukaan lukien ravintoloissa esitetty asiakkaita altistava musiikkimelu. Kaikki edelliset vaikeuttavat yleispäte vien melua koskevien ohjeja toimenpidearvojen asettamista. 37 heräämisiin herkistytään. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. vsk
Yöaikaisen musiikkimelun ohjearvojen taustalla olivat lukuisat terveysvalvonnalle tehdyt valitukset ravinto loista kuuluvasta, unta häiritsevästä musiikkimelusta. 38 aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona L Aeq,1h (klo 22–7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Taulukko 1.. Valituksia tehtiin sekä samassa asuinrakennuksessa että naapurirakennuksessa olevien ravintoloiden melusta, mutta myös ulkoilmakonserttien melusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tämän lisäksi pienitaajuisen melun toimen pidearvot, L A1/3-okt,1h (klo 22–7), koskevat myös yöaikaista musiikkimelua (Taulukko 1). Ohjear voista päätettäessä päädyttiin siihen, että melu tulee mitata lähellä nukkuvan päätä. Tämän taustalla oli se, että makuutiloihin kuuluvan musiikkimelun voimakkuus ja spektrikin voivat vaihdella hyvin paljon huoneen eri paikoissa. Yleensä pää on nukuttaessa lähellä seinää, jossa melutasot ovat yleensä Kuvituskuva: ScanStockphoto. Toimenpidearvot ovat samat kuin vuonna 2003 julkaistussa Asumisterveysohjeessa 4 esitetyt ohjearvot. vsk
Jos taso on tässä pisteessä korkea, mutta suurimassa osassa huonetta selvästi alle ohjearvon, voi olla aiheellista selvittää, voisiko sängyn paikkaa muuttaa hiljaisempaan, edellyttäen kuitenkin, että huoneen ja sängyn käyttö ei muutoksen vuoksi merkittävästi vaikeudu. Kun kyseessä on ravintolan, diskon tai vastaavan toiminnan aiheuttama musiikkimelu, niin meluksi lasketaan myös yleisön aiheuttamat äänet ja melu sekä toimintaan liittyvä muu melu, esimerkiksi ravintolan huonekalujen kolina ja tanssin ”jytke”. Kuvituskuva: ScanStockphoto. Seuraavat kolme kappaletta ovat lainauksia tästä luvusta: Ohjearvot on tarkoitettu terveysvalvonnalle ohjeeksi tilanteessa, jossa arvioidaan aiheuttaako asuin huoneistoon (so. Vuonna 2003 julkaistun Asumisterveysohjeen soveltamisoppaaksi julkaistiin Asumisterveysopas vuonna 2005. LAF, LA,10ms) aikaja taajuuspainotetun äänitason ja 1/3-oktaavi spektrin ajallisen vaihtelun sekä äänittävät mitatun melun. Tulevaisuudessa tekoälyyn perustuva äänilähteiden ja äänien tunnistaminen tullee ainakin jossain määrin helpottamaan myös musiikki melumittausten taustamelun automaattista tunnistusta ja eliminointia. Asumisterveysoppaan luvussa 7.13 ”Unta häiritsevä musiikkimelu” annetaan ohjeita mittausten tekemisestä ja tulosten tulkinnasta. Nykyisin on äänitasomittareita, jotka rekisteröivät (loggaavat) ja tulos tavat eri tavoin (esim. Allekirjoittanut laati kon sulttityönä näiden oppaiden melumittausten suorittamista ja tulosten arviointia koskevan luvun 7 ”Melu”. Äänitetyn melun kuuntelu helpottaa jälkikäteen tehtävässä analyysissä tulosta häiritsevän taustamelun tunnistusta ja eliminointia logatuista äänitason ja spektrin ajallisen vaihtelun tulosteista. Asumisterveysoppaan luvussa 7.7 ”Mittauspaikan valinta” esitetään: Mittauspisteiksi valitaan paikkoja, esimerkiksi kolme eri pistettä, joissa huoneen käyttäjät tyypillisesti oleskelevat. Musiikkimelun mittaaminen Kokemus on osoittanut, että mitattaessa nukkuvaa altistavaa musiikkimelua makuutilaan kuuluva asunnon teknisten laitteiden ja ulkoa sisään kuuluvan liikenteen melu sekä/tai naapureiden asumismelu on usein ainakin ajoittain niin voimakasta, että se vaikuttaa mittaustulokseen melutasoa nostavasti ja pieni taa juisen melun spektriä muuttaen. vsk. ” Makuutiloihin kuuluvan musiikkimelun voimakkuus ja spektrikin voivat vaihdella hyvin paljon huoneen eri paikoissa.. 6 Tästä oppaasta julkaistiin päivitykset vuosina 2008 ja 2009. asuntoon) kuuluva yöaikainen musiikkimelu asukkaille terveydensuojelulain mukaan terveyshaittana pidettäviä unihäiriöitä, joista selvimpänä osoituksena on nukahtamisen vaikeutuminen ja/tai herääminen meluun. 39 suurem pia kuin etäällä seinistä. Tällaisen taustamelun eliminointi on usein hyvin työlästä, jopa mahdotonta riittävän luotettavasti. Koska kyse on nimenomaan mahdollisista unihäiriöistä ja niiden vähentämi sestä tai poistamisesta, niin ohjeet koskevat sen tilan (huoneen) tai niiden tilojen (huoneiden) melua, joita käytetään nukkumiseen. Esimerkiksi makuuhuoneissa on aiheellista mitata melu nukkuvan pään kohdalta. Ohjearvojen valmistelun aikaisissa STM:ssä käydyissä keskus teluissa oli esillä se, että jos sängylle on makuuhuoneessa useita kalustuksen ja huoneen käytettävyy den kannalta sopivia sijoituspaikkoja, joissa nukkuvaa altistavan melun voimakkuus vaihtelee merkittä västi, terveysvalvonta voi päätöksenteossaan ottaa huomioon nämä erot. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56
Jos käytössä on vain yksi äänitasomittari, mitataan kunkin äänitteen (kappaleen) voimakkuus ja spektri ensin esitystilassa ja sen jälkeen saman, uudestaan soitetun äänitteen (kappaleen) melu asunnossa muuttamatta äänen voimakkuutta tai muita äänentoistolaitteiston säätöjä. Nykyisin on saatavissa mittareita, jotka näyttävät reaaliaikaisesti äänitason ja spektrin ajallisen vaihtelun netissä sekä tallentavat ne tiedostoiksi. Asumisterveysasetuksen toimenpidearvojen soveltamisohjeet julkaistiin Valviran ohjeina. 2) Mittaamalla melutapahtuman aiheuttamia muutoksia aivosähkökäyristä (EEGkäyristä), sydämen toiminna sta (ECGeli EKG-käyristä), silmän liikkeistä (EOG-käyristä) tai lihasjännityksestä (EMG-käyristä) Kuvituskuva: Pixabay.. Jos halutaan selvittää, miten asuntoon kuuluvan musiikkimelun voimakkuus vaihtelee soitettaessa erilaisia kappaleita erilaisella voimakkuudella, mittauksia varten voidaan valita muutama erilainen CDäänite. Puhutaan itse arvioiduista tai itse raportoiduista unihäiriöistä, kuten itse raportoitujen (valveille) heräämisten määrästä. Melun tuoton voimakkuutta voidaan valvoa asentamalla ravintolatilaan jatkuvatoiminen melua monitoroiva äänitasomittari. 3 Valviran ohjeiden mittauksia ja tulosten tulkintaa koskevat ohjeet ovat suppeammat kuin Asumisterveysoppaan ohjeet. Jos halutaan selvittää, miten äänentoistolaitteiden säätöjen (kuten volyymin, ekvalisoinnin ja limitterin asetukset) muutokset vaikuttavat, mittauksia voidaan toistaa eri asetuksilla (ja äänitteillä). Edellisissä kappaleissa esitetyt ohjeet ovat soveltamiskelpoisia edelleenkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Unihäiriöitä voivat aiheuttaa myös äänet, joita ravintolasta yöaikaan poistuvat asiakkaat aiheuttavat. vsk. Unihäiriöiden tutkimusmenetelmistä Melun vaikutusta uneen tutkitaan pääasiassa kahdella tavalla: 7,8 1) Kyselemällä altistuneilta heidän omia arvioitaan tietyn melun aiheuttamista unihäiriöistä. Heräämisten määrää tutkittaessa altistetulle voidaan antaa rekisteröintilaite, jonka nappia hän painaa heräämisen merkiksi. Asukasta altistavan musiikkimelun terveysvaikutusten arvioinnin yhtenä pulmana on – kuten edellä todettiin – että asuntoon kuuluvan musiikin voimakkuus ja spektri riippuvat siitä, kuinka voimakkaana musiikkia esitetään ja millaista ääntä asiakkaat pitävät. 40 Koska asuntoon kuuluvan musiikkimelun voimakkuus ja erottuvuus kuulohavainnoin riippuvat muun muassa musiikki melun voimakkuudesta esitystilassa ja esitetyn musiikin spektristä, niin asuntoon kuuluvan musiikkimelun mittauksissa on syytä tarkistaa mittauksin musiikin voimakkuus – ja tarvittaessa keskimääräinen terssispektri – myös esitystilassa
On vaikeaa todeta, mitkä melualtistuksen aikaisista unen syvyyden vaihteluista ja heräämisistä on normaaliin unirytmiin kuuluvia, mitkä melun aiheuttamia. Musiikkimelu asunto-osakeyhtiön tiloissa – osakkaiden yhdenvertaisuuden huomioon ottaminen Etenkin altistettujen kanssa samassa rakennuksessa olevien ravintoloiden musiikkimelulle on ominaista se, että eri asuntoihin kuuluvan melun voimakkuus on erilainen. Unen syvyys vaihtelee ja heräämisiä tapahtuu meluttomissakin oloissa. Nukahtamisen ja uudelleen nukahtamisen vaikeutumisen perusteena onkin yleensä altistetun oma kertomus. Musiikkimelun unihäiriötutkimuksissa pulmana on se, että heräämisten ja unen syvyyden muutokset korreloivat usein huonosti samanaikaisesti mitatun nukkuvaa altistavan musiikkimelun voimakkuuden ja spektrin muutoksiin. 9 Toistaiseksi on syytä lähteä siitä, että tarkkuus ei riitä terveysvalvonnan päätösten perusteeksi. vsk. Markkinoille on tullut hinnaltaan edullisia laitteita, kuten älykelloja ja -puhelimia, unen syvyyden ja ympäristötekijöiden, kuten äänen voimakkuuden ja ilman epäpuhtauksien, seurantaan. musiikkimelua on ja jossa sitä taas ei ole, voidaan ainakin periaatteessa vertaamalla saada tietoa, miten ko. Niiden mittaustarkkuus vaihtelee. Tarvitaan myös muuta näyttöä siitä, aiheuttaako jokin melu terveyshaittaa vai ei. Mitä etäämpänä musiikin esitystilasta asunto on, sitä enemmän rakennus osineen vaimentaa asuntoon kuuluvaa melua. Tekemällä mittauksia oloissa, joissa ko. 41 tai liikeantureilla (kehon tai raajojen liikkeet unen aikana). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. musiikkimelu pidentää nukahtamiseen ja uudelleen nukahtamiseen kuluvaa aikaa. Tällainen tilanne asettaa eri huoneistossa asuvat Kuvituskuva: Pixabay.. Etenkin, jos altistavan musiikkimelun voimakkuus ja ominaisuudet vaihtelevat mittausaikana vähän
9) Dashkevych O, Portnov B A, Using Low-Cost Technology Devices for Monitoring Sleep and Environmental Factors Affecting It: A Systematic Review of the Literature, Appl. Tämän pykälän mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomis tajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. https://julkaisut. fi/bitstream/handle/10024/71398/ Opp200301.pdf !tarkistettu 20.1.2025. 2) Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, 545/2015. !tarkistettu 20.1.2025. 8) Pesonen K, Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, Finavia Oyj, 2018, 153 s. valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/ 10024/73097/Selv200210.pdf !tarkistettu 11.2.2024. fi/bitstream/handle/10024/73960/ Selv200514.pdf Tarkistettu 11.2.2025. Luvussa 4.9 ”Unenhäirintä, unihäiriöt” kerrotaan unihäiriöiden tutkimusmenetelmistä ja unihäiriöiden syntymekanismeista, jotka pätevät muillekin meluille kuin lentomelulle. 5) Pesonen K, Musiikkimelun vaarallisuus yleisön kuulolle popja rockkonserteissa, diskoissa ja ravintoloissa, Sosiaalija terveysministeriö, Selvityksiä 2002:10, 84 s. Vuoden 2009 oppaassa, ISBN 978-952-9637-38-6, on 200 s. Tällainen toimenpide voisi olla esimerkiksi talon alakerrassa olevan liikehuoneiston vuokraaminen karaokeravintolaksi. Asunto-osakeyhtiölain 1:10 §:n mukaan ”kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Tällaista erilaisuutta on käytetty perusteena vaadittaessa taloyhtiön ryhtyvän musiikkimelua vähentäviin toimenpiteisiin sekä vaadittaessa taloyhtiöltä toimenpiteitä esitystilan ja asunnon välisen ääneneristä vyyden parantamiseksi. 42 melun häirintävoimakkuuden kannalta erilaiseen asemaan. https://julkaisut.valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto. https://www.finavia.fi/ sites/default/files/documents/ Lentomelunvaikutuksista2018.pdf !tarkistettu 11.2.2025. Muita voimakkaampi melu voi esimerkiksi alentaa asunnon arvoa verrattuna muutoin samanlaisiin talon asuntoihin. 3) Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa II, Asumisterveysasetus § 11–13. 6) Asumisterveysopas, sosiaalija terveysministeriö, 2005, Vammalan Kirjapaino, Vammala, ISBN 952-9637-30-6, 184 s. Sci. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 4) Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät, Sosiaalija terveysministeriö, Oppaita 2003:1. Yläpuoliseen ja viereiseen asuntoon kantautuva melu on yleensä voimakkaampaa kuin etääm pänä oleviin asuntoihin kantautuva. Kirjallisuusviitteet 1) Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 1994/19940763 !tarkistettu 20.1.2025. !tarkistettu 20.1.2025. 15(2025)3, 1188, 25 s.. Tämä ei ole yhdenvertaisuusvaatimuksen mukaista. 7) Pesonen K, Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, sosiaalija terveysminiteriö, Selvityksiä 2005:14, 174 s
Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Vastaukset kysymyksineen julkaistaan lehdessä Vastausta vailla -palstalla, joskus pienellä viiveellä. Kysy – me etsimme vastauksen Onko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. vsk. ?. Toimitus valitsee julkaistavaksi sopivat kysymykset ja tarvittaessa muokkaa ja lyhentää niitä. Kysymykset lähetetään otsikolla ”Vastausta vailla” sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi . 43 VASTAUSTA VAILLA. Voit lähettää kysymyksesi Ympäristö ja Terveys-lehden toimitukseen, me selvitämme vastauksen
44 Anniina Lavikainen, kehittämispäällikkö Kuuloliitto ry Melun hallinta oppimisympäristössä Artikkelissa käsitellään oppimisympäristöjen muutoksia, kuulon merkitystä ja melun hallintaa opetusja kasvatusalalla sekä melun haitallisuutta terveydelle. vsk. Lisäksi tuodaan esiin työnantajan velvollisuutta vähentää melua sekä turvata terveys ja turvallisuus opetusja kasvatusalan töissä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56
vsk. Uusissa oppimisympäristöissä melu koetaan perinteisiä oppimisympäristöjä häiritsevämmäksi (Radun ym. se, että tarkastellaanko molemminpuolisia vai myös toispuoleisia kuulonalenemia. Kuulo-ongelmien lisäksi opettajat kokevat merkittävässä määrin myös äänenkäytön häiriöitä (ks. (Sorri & Huttunen 2016) Kuulo-ongelmat ovat väestötasolla yleisiä. Kuuloaistilla on iso merkitys esteettisissä kokemuksissa, kuten musiikin ja muiden ääneen perustuvien elämysten vastaanottamisessa. 45 M elun vaikutukset opettajien terveyteen ja hyvinvointiin ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun avoimien ja muunneltavien oppimisympäristöjen lisääntymisen myötä. 2024). 2010). Kuuloaistin avulla arvioimme muiden ihmisten tunnetiloja, kuulemme esimerkiksi iloisuuden tai ärtyneisyyden äänensävystä. 2024). Kuuloaistilla on vuorovaikutuksen lisäksi myös muita tehtäviä. Jo lievä kuulonalenema voi vaikeuttaa puheesta selvän saamista, erityisesti melussa ja hälyisissä ympäristöissä. Osa ihmisistä on perimänsä takia alttiimpia melun haitallisille terveysvaikutuksille kuin toiset. Kuulo-ongelmat ovat yleisiä opetusja kasvatusalalla. Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäristön hälytysja merkkiäänistä. Kuulo-ongelmien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi noin 50 ikävuodesta eteenpäin. Kuuloongelmien esiintyvyyslukuihin vaikuttaa mm. Kuulon avulla sekä vastaanotetaan muiden opetusja kasvatustilanteessa olevien puhetta että säädellään omaa ääntä. Opettajien kokemuksia melusta perinteisissä ja avoimissa opetustiloissa selvittävän tuoreen tutkimuksen mukaan avoimien oppimisympäristöjen objektiiviset melumittaukset ovat hieman perinteisiä luokkatiloja alhaisempia, mutta avoimien oppimisympäristöjen melu koetaan silti häiritsevämmäksi kuin perinteisissä luokissa (Radun ym. Tilan ja ympäristön hahmottamiseen tarvitaan suuntakuuloa. Melun haitallisuutta terveydelle on pitkään arvioitu pääasiassa kuulon näkökulmasta, mutta uusimman tutkimustiedon valossa melulla on myös muita laaja-alaisia haitallisia terveysvaikutuksia sen kuulovaikutusten lisäksi (Augustynska ym. Kuulo-ongelmien vaikeusaste vaihtelee lievästä kuulonalenemasta erittäin vaikeaan kuulonalenemaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Tutkimukseen perustuvien arvioiden mukaan joka kymmenennellä työikäisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuloliiton saamien kokemusten perusteella opetusja kasvatusalan henkilöstöllä on kuulo-ongelmia keskimääräistä enemmän väestöön verrattuna. Kuuloaistin merkitys ja kuulo-ongelmien yleisyys Kuuloaisti on keskeisessä roolissa kasvatusja opetusalalla. Pirilä 2024)
Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet lasten ja nuorten kokemukset oppimisympäristöjen melusta ja hälyisyydestä (ks. Melualtistuksen on todettu olevan yhteydessä jopa suurempaan raskausdiabeteksen tai raskausmyrkytyksen riskiin (Pasanen ym. Objektiiviset melumittaukset eivät kerro koko totuutta koetusta melun aiheuttamasta subjektiivisesta haitasta. Radun ym. Melun osalta on sama kuin äänien osalta, eli samakin melulähde voidaan kokea eri tavoin. Puheen äänenvoimakkuus on keskimäärin noin 60 desibeliä. 2025). Äänten ominaisuuksia mitataan sekä äänen taajuuksilla että äänen voimakkuudella. 46 Melun ominaisuudet ja vaikutukset Meluksi tulkitaan häiritsevät tai kuulolle haitalliset äänet. Melun haitallisia vaikutuksia on tutkittu eniten opettajien ja muun opetushenkilökunnan näkökulmasta, koska työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä. 2023). Perinteisiä luokkahuoneita sisältävien. Yksi osa aistiesteettömyyttä on melun minimointi ja hyvän akustiikan varmistaminen. Puheesta selvän saaminen on helpointa hyvin akustoidussa ja häiriöttömässä tilassa. Puhekuulon kannalta olennaisimmat äänentaajuudet sijoittuvat 500:n ja 4000-8000:n hertsin välille. kuitenkin Radun ym. vsk. Mitä oppimisympäristöissä voidaan tehdä. Ääntä syntyy puheen lisäksi ympäristön eri äänilähteistä, kuten liikenteen, laitteiden ja hälytysten äänistä. Puheääni aiheuttaa eri äänityypeistä eniten stressiä (Hongisto ym. Melua voidaan mitata sekä objektiivisesti äänenvoimakkuutta selvittävillä tutkimuksilla että tutkimalla henkilön subjektiivisia kokemuksia melusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Osa kokee melun häiritseväksi jo matalammilla äänenvoimakkuuksilla kuin toiset. 2010-luvulta alkaen oppimisympäristöt ovat muuttuneet merkittävästi aiempaan verrattuna. Eri äänet koetaan eri tavoin. Tuoreimmat tutkimustiedot korostavat, että melulla on monia negatiivia terveysvaikutuksia, kuten kortisolitasojen nousu, stressi, kognitiivinen kuormittuminen ja keskittymiskyvyn vaikeudet (mm. Toisaalta neurokirjoon kuuluvien oppilaiden määrän lisääntyminen kouluissa on saanut koulut kiinnostumaan aistiesteettömyydestä. 2022). Henkilön kuulotilanteen lisäksi työympäristön piirteet, kuten akustiikka ja kaikuisuus, voivat vaikuttaa puheesta selvän saamiseen. 2020)
Opetustiloissa puheen erottamiselle on määritelty tiukemmat tunnusluvut kuin aiemmin. Työturvallisuuslain muutosten (2023) myötä työnantajan on tehtävä yleisten työsuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvittaessa yksilöllisiä työsuojeluntoimenpiteitä työntekijän terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Melun hallintaa ohjaa erityisesti työsuojeluja työturvallisuuslainsäädäntö. Esimerkiksi päiväkodeissa ja ala-asteella joitakin oppitunteja voidaan pitää eteisessä, missä tilalle asetetut vaatimukset puheen erottamisesta ovat alhaisemmat kuin opetustiloiksi luokitelluissa tiloissa. Rakentamista säätelevä lainsäädäntö ei ole täysin pysynyt oppimisympäristöjen muutosten perässä. puolapuut kiipeämiseen). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Yksi keino ikääntymisen myötä tulevien kuulo-ongelmien huomioimiseen on opetusja kasvatusalalla tapahtuva aktiivinen melunhallinta. Kuulemisen kanssa pinnistely melussa on omiaan lisäämään kognitiivista kuormittumista sekä näin vaikuttaa aivoterveyteen, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tuore muutos työturvallisuuslaissa korostaa huomioimaan työpaikalla terveyden ja turvallisuuden ylläpitämisessä myös työntekijän ikääntymisen. vsk. Näin suojataan kuuloa, mutta myös minimoidaan melun aiheuttama haitta puheesta selvän saamiseen ja äänen käyttöön opetustilanteissa. Ilmiöoppimisen korostaminen on lisännyt opetusmenetelmien ja -tilojen kehittämistä yhä moninaisemmiksi. Oppimisympäristöissä tulee hallita melua sekä tehdä aktiivisia toimenpiteitä melualtistuksen minimoimiseksi. Lisäksi vanhoja kouluja korjattaessa on voitu yhdistää esimerkiksi kaksi luokkahuonetta yhdeksi isommaksi luokkahuoneeksi, jossa opetetaan kahta eri luokkaa ja jota käytetään myös erityyppisiin opetustarpeisiin (tietoaineissa tarvittavien välineiden lisäksi esim. Toisaalta lainsäädäntö ei tunnista riittävästi sitä, että opetusta voidaan antaa nykyään myös sellaisissa tiloissa, jotka eivät ole suunniteltu hyvään puheen erotteluun. 47 koulujen sijaan yhä useampaan kuntaan on rakennettu muuntojoustavia ja avoimia oppimisympäristöjä sisältäviä kouluja. Lain perusteluissa tuodaan esiin muun muassa se, että ikääntymisen myötä kuuloon ja näköön liittyvät ongelmat lisääntyvät, minkä vuoksi työnantajan on kiinnitettävä niihin huomioita. Yksilöllinen työsuojelutoimenpide voi olla esimerkiksi yksilöllisten kuulosuojainten hankinta.
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Näitä ovat esimerkiksi istumajärjestys, merkinantotavat (mm. Osan melun hallinnasta voi toteuttaa oppimisympäristöön tehtävillä tilaratkaisuilla, kun taas osa melun hallinnasta tulee tehdä myös pedagogisilla ratkaisuilla. Työturvallisuuslainsäädäntöä tulisi tarkastella uudelleen melun aiheuttamien laaja-alaisten terveysvaikutusten ja niiden minimoimisen näkökulmasta. Ne tulee tehdä standardisoidusti sekä päiväkotien ja koulujen toimintaympäristöjen erityispiirteet huomioiden. Ilman arjen todellisia tilanteita muistuttavia melumittauksia, mittaukset antavat silotellun ja puutteellisen kuvan koulujen kokonaismelumäärästä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluissakin tietyt tilat ovat kaikkein meluisimpia. puheenvuoroa pyydetään nostamalla käsi, lappu ym.), yhteiset säännöt melun vähentämiseksi sekä pienryhmien ja useamman tilan hyödyntäminen opetuksessa.. Koulujen melusta merkittävä osa syntyy tilojen käyttäjistä. Melun hallinnasta sekä pedagogisista ratkaisuista melun vähentämiseksi olisi hyvä saada tietoa jo opettajien koulutuksessa. Augustynska ym. vsk. 48 Vaikka opettajien ja varhaiskasvattajien kokemista melun aiheuttamista terveyshaitoista on yhä enemmän näyttöä, ei opetusja kasvatusalan töitä tunnisteta vielä meluammateiksi samalla tavoin kuin esimerkiksi rakentamisen ja teollisuuden töitä. mm. 2010). Perinteisissä koulutiloissa esimerkiksi ruokalan, liikuntasalin ja käytävätilojen melun voimakkuudet ovat erityisen korkeat (ks. Oppimisympäristöjen melun hallinnassa on olennaista tunnistaa, missä kaikissa eri tiloissa opetusta tosiasiallisesti annetaan sekä käyttäjien erilaiset tarpeet. Työnantajalla on velvollisuus selvittää työympäristön melua tarkemmilla mittauksilla. Samalla tulee huomioida, että osa työntekijöistä voi perimästään johtuen olla alttiimpia kuulon vaurioitumiseen jo alhaisemmallakin pitkäkestoisella melualtistustasolla. Jotta mittaukset antavat oikean kuvan kouluissa olevasta melusta, tulee mittaukset tehdä viikon ajan todellisissa tilanteissa, eli tilanteissa, joissa lapset ja nuoret ovat myös käyttämässä tiloja
Turku: Turun ammattikorkeakoulu Kuuloliitto ry (2024) Monenlaista melua. & Saarinen, P. Facilities 41 (15/16), 21–37. Journal of Environmental Psychology 81. Edistämme opettajien mahdollisuuksia saada yksilölliset kuulosuojaimet melun hallitsemiseksi ja kuulon suojaamiseksi. Helsinki. Radun, Jenni, Lindberg, Mikko, Lahti, Aleksi, Veermans, Marjaana, Alakoivu, Reijo & hongisto, Valtteri (2023) Pupils’ experience of noise in two acoustically different classrooms. Vuonna 2024 julkaisimme meluoppaan kouluille, missä olevia vinkkejä melun vähentämiseksi voi hyödyntää sekä opetusettä kasvatusalalla. Radun, Jenni, Maula, Henna, Rajala, Ville, Scheinin, Mika & Hongisto, Valtteri (2022) Acute stress effects of impulsive noise during mental work. Lisätietoa Saavutettava koulu -toiminnasta saa Kuuloliiton verkkosivuilta. (2020) Miksi ympäristömelu häiritsee. 49 Kuuloliiton Saavutettava koulu -toiminta Kuuloliitossa tehdään töitä oppimisympäristöjen meluhaittojen vähentämiseksi sekä opetusja kasvatushenkilökunnan että oppilaiden yhdenvertaisten oppimisja työskentelymahdollisuuksien varmistamiseksi Saavutettava koulu -toiminnassa (2024–2028). Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Selvityksen tulokset ovat saatavilla syksyllä 2025. Toiminnassa kehitämme monenlaisia keinoja vähentää kouluissa esiintyvää melua, lisätä opetushenkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointia sekä huomioida myös kuulon apuvälinettä käyttävien oppilaiden ja opettajien yhdenvertaisuutta oppimisessa ja työnteossa. Occupational & environmental medicine 81(12), 603–609.. Kehittämistyössämme hyödynnämme opettajilta keräämiämme kokemuksia sekä Saavutettava koulu -selvityksen tuloksia (2025). Sorri, Martti, Huttunen, Kerttu (2016) Kuulo. Archives of acoustics, 35 (4), 521–542. Pasanen TP, Tiittanen P, Roswall N, Persson Waye K, Selander J, Sanchez Martinez N, Sjöström M, Vincens N, Ögren M, Aasvang GM, Evandt J, Krog NH, Weyde KV, Khan J, Gissler M, Lindstrøm JC, Poulsen AH, Pershagen G, Sorensen M, Lanki T. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 265. Gerontologia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Selvityksessä tulevat esiin oppimisympäristöjen ja opetusjärjestelyjen lisäksi opettajien kokemukset pedagogisista keinoista melun hallintaan sekä eri keinojen hyödyllisyydestä. Tähän mennessä olemme luoneet yhteiskunnallista keskustelua oppimisympäristöjen meluongelmista, melun terveysvaikutuksista ja melun hallinnasta sekä olleet monissa eri medioissa aiheen tiimoilta. Lähteet Augustynska, Danuta, Kaczmarska, Anna, Mikulski, Vitold & Radosz, Jan (2010) Assessment of Teachers’ Exposure to Noise in Selected Primary Schools. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J., Rantanen, T. vsk. Opas koulujen melunhallintaan https:// www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/ 2024/06/Monenlaista-melua.pdf Radun, Jenni, Keränen, Jukka & Rantanen, Sanna (2024) Joustavien ja suljettujen oppimistilojen vertailu opetushenkilökunnan näkökulmasta: kokemus, äänialtistus ja huoneakustiikka: Ääniope-projektin loppuraportti. (2025) Occupational noise exposure and maternal pregnancy complications: register-based cohort from urban areas in four Nordic countries. Anojanssi-projektin loppuraportti. Pirilä, Sirpa (2024) Opettajan ääntä auttamassa, luokan melua vähentämässä. Hongisto, V.; Radun, J.; Rajala, V.; Maula, H.; Keränen, J. (toim.) 2016. Kustannus Oy Duodecim
Hiljaisuuskokemusten kautta pohditaan ja sanoitetaan luontosuhdetta ja syvällisiä tuntemuksia. Hiljaisia alueita ei kuitenkaan ole mielekästä tarkastella ainoastaan keskiäänitasojen perusteella, koska alueen tai paikan mieltäminen hiljaiseksi on myös kokemuksellista. Artikkeli perustuu kaupunkien tekemiin, hiljaisia alueita koskeviin asukaskyselyihin ja Suomalainen hiljaisuus -tutkimusaineistoon. Kyselyjen kautta on saatu tietoa siitä, millaisia ääniä hiljaisilla alueilla on Outi Ampuja dosentti, Helsingin yliopisto/ johtava asiantuntija, Liikenneja viestintävirasto Traficom Näkökulmia hiljaisten alueiden merkitykseen Kaupunkien hiljaisia alueita koskeviin asukaskyselyihin vastanneet pitävät hiljaisia alueita hyvin tärkeinä. Kaupungeissa kohtalaisen hiljaisina pidetään yleensä alueita, joilla keskiäänitaso on alle 45–50 desibeliä (YM). vsk. 50 Hiljaisuus tarkoittaa luonnon äänten vallitsevuutta EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/ EY) voimaantulon myötä vuonna 2002 monet maakunnat ja kaupungit ovat kartoittaneet hiljaisia alueita. Monet kaupungit ovatkin hiljaisia alueita koskevien selvitysten ohessa toteuttaneet asukaskyselyjä paikoista, jotka koetaan hiljaisiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Hiljaisille alueille mennään rentoutumaan, palautumaan työstä ja niillä toivotaan kuultavan pääosin luonnon ääniä ja teknologisia ääniä vain satunnaisesti. Hiljaisuudesta löydetään lohtua. ”Kun ihmiskiireet etääntyvät”. Siihen vaikuttavat monet seikat, kuten alueen äänimaisemaa koskevat odotukset ja ympäröivä ääniympäristö
Erikseen näistä mainittiin muun muassa linnut, meri ja tuuli. Hämeenlinnan kaupungin tekemässä kyselyssä lähes jokaisessa vastauksessa todettiin, että hiljaisen alueen äänimaisemaan voivat kuulua linnun laulu, eläinten äänet, tuulen humina ja veden liplatus. Tämä artikkeli perustuu Espoon, Helsingin, Hämeenlinnan ja Vantaan kaupunkien tekemiin kyselyihin ja Suomalainen hiljaisuus/Att Uppleva tystnad -keruukilpailun tuottamaan tutkimusaineistoon (SKS/SLS -keruu). (Helsinki 2020, s. 12). Luonnon äänien lisäksi hiljaisissa paikoissa positiivisiksi ääniksi koettiin rauhallinen juttelu ja iloiset ihmisten äänet, joskin viimeksi mainitut korostuivat rakennettuun ympäristöön liittyvissä kommenteissa. Nämä äänet vastaajat kokivat miellyttävinä. (Hämeenlinna 2005) Helsingin kaupungin tekemään kyselyyn vastanneet korostivat niin ikään luonnon äänten kuulumista, joista erityisen usein mainittiin lintujen laulu. vsk. 51 hyvä kuulua, millaiset äänet häiritsevät ja kuinka tärkeinä hiljaisia alueita pidetään. Lisäksi vastauksissa toistuivat metsään ja mereen liittyvät äänet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Kaupunkien tekemissä kyselyissä kaupunkilaiset kuvailivat hiljaisiksi koettuja alueita hyvin yhteneväisesti. Kulttuurisista eroista hiljaisten alueiden määritelmässä kertoo muun muassa se, että Ranskassa kaupunkimaisia hiljaisia alueita Kuva: Pixabay.. Espoon kaupungin tekemässä kyselyssä alueen hiljaisuuden kriteereiksi mainittiin teiden ja liikenteen melun vähäisyys ja paikan tai alueen tarjoamat luontoelämykset, kuten paikalla kuuluvat luonnonäänet. (Espoo 2016.) Häiritseviksi ääniksi koettiin liikenteen tuottamat äänet, muiden ihmisten äänet, ”turistien äänet”, musiikkitapahtumat ja musiikin soittaminen kaiuttimista esimerkiksi piknikkien yhteydessä
(Ampuja 2016; 2017) Kaupunkien tekemien kyselyjen mukaan hiljaisilla alueilla ja reiteillä myös lenkkeillään, retkeillään, virkistäydytään ja tavataan ystäviä, kävellään, pyöräillään ja hiihdetään. Hiljaisilla alueilla vieraileminen vähentää stressiä ja jo lyhyt vierailu puistoon tai metsään alentaa verenpainetta ja sykettä enemmän kuin vastaava vierailu kaupungissa. Tyrväinen et al 2017; Tyrväinen et al 2014). Suomessa kaupunkimaista hiljaisuutta tarjoavan paikan kriteereinä toistuvat luonnon pienten äänten erottuminen ja se, että teknologiset äänet tai muut ihmistoiminnasta aiheutuvat äänet eivät saa olla vallitsevia ja liian kovia. Kyselyjen mukaan kaupunkilaiset hakeutuvat hiljaisille alueille oleskelemaan, rauhoittumaan ja rentoutumaan. Erityisen elvyttäviksi ympäristöiksi on havaittu laajahkot metsäja vesiympäristöt (esim. Puistossa Kuva: Pixabay.. Rauhalliset luonnonympäristöt onkin todettu tutkimuksissa toistuvasti ihmisten mielipaikoiksi ja tärkeiksi elvyttäviksi ympäristöiksi. Tosin kaupunkimaisen hiljaisen paikan määritelmässä on tiettyä venyvyyttä: toisinaan jokin paikka miellettiin hiljaiseksi, vaikka keskiäänitasot eivät olleet erityisen alhaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Hiljaisuus merkitsi hyvää yöunta, mielenrauhaa ja aikaa itselle ja omille ajatuksille. Koettiin, että työn vastapainoksi on tärkeää päästä jonnekin rentoutumaan. Kyselyissä korostuu hiljaisten alueiden merkitys kävijöiden hyvinvoinnille, terveydelle, palautumiselle, virkistymiselle ja rauhoittumiselle. Hiljaisia alueita kuvailtiin ehdottoman tärkeiksi henkirei’iksi, joita ilman ei tulla toimeen. Vastaavia merkityksiä luonnossa koetulle hiljaisuudelle annettiin myös Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun tuottamassa aineistossa. Hiljaisuus rauhoittaa ja parantaa, uudistaa, puhdistaa ja lohduttaa. Helsinki 2010) Miksi hiljaisille alueille mennään. (vrt. esim. vsk. Luonnon ympäristöissä koetun hiljaisuuden merkitystä kuvattiin muun muassa: hiljaisuus luo levollisuutta olemiseen, sitä tarvitaan lepoon ja voimien keräämiseen, se antaa mielenrauhaa ja auttaa jäsentämään asioita. 52 koskevassa kyselyssä korostui mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen vähintään yhtä vahvana kuin luonnon äänten kuuleminen (Lavandier & Delaitre 2015). Oleellista saattoi olla, että alue oli hiljaisempi kuin ympäröivä alue
Yllä omia menojaan menevät pilvet ja siemenhahtuvat.” (KRA 705) Eräs keruukilpailuun vastannut kirjoittaa, että hiljaisuudessa voi aistia luonnon mahdin ja suuruuden, sillä ”voima ei tarvitse ääntä.” (SLS, v. Yksilötasolla Rosa on kiinnostunut siitä, mikä motivoi ihmisiä ja mistä modernin hyvän elämän ainekset koostuvat. Tällainen hiljaisuus on minulle sidottu yksin luonnossa olemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 53 ja metsässä vierailemisella on havaittu olevan myös muita verisuonten ja sydämen kannalta hyödyllisiä muutoksia, joissa alueen hiljaisuudella on osamerkitys. (Lanki et al 2017; luontopohjaisten äänimaisemien hyvinvointivaikutuksista Kumpulainen et al 2025; myös mm. Kokemuksissa toistuu myös tilaisuus kokea jotain ajan ja paikan ylittävää – ihmetellä jotain, joka ei ole ihmisten järjestämää ja joka siksi on elähdyttävää ja lohdullista. Se on kuin huone, johon astun sisään tyhjänä ja vastaanottavaisena. Saksalainen sosiologi Hartmut Rosa on kehittänyt kiinnostavan käsitteen: resonanssi. Tälle tekee mieli hakea tulkintaaparaattia myös muualta kuin mitattavista annos-vaste-suhteista. Hän näkee, että elämänmuotomme ja sen käyttövoimana olevan jatkuvan talouskasvun ja kiihtyvän suoritusten, kuluttamisen, näennäisesti uusien mahdollisuuksien ja resurssien haalimisen myötä meille on syntynyt loputon tekemättömien tehtävien lista. Resonoiva hiljaisuus. Resonanssi-käsitteen kautta Rosa analysoi ja kritisoi modernin yhteiskunnan ja talousjärjestelmämme kipukohtia yhteiskunnan ja yksilöiden tasolla. Hyvinvointija terveysvaikutuksen lisäksi hiljaisuuskokemuksista voi löytää muutakin. 12) Hiljaisuuden kautta koettua ”sulautumista luontoon” sanoitetaan vastaavalla tavalla myös Suomalainen hiljaisuus -keruuaineistossa (SKS ja SLS -aineisto): ”Kun äänettömyys muuttuu hiljaisiksi ääniksi luonnossa, tunnen sulavani yhdeksi sen kanssa. Voi tulkita, että hiljaisuus auttaa osaa vastaajista asettamaan asioita mittasuhteisiin ja pohtimaan omaa paikkaansa muiden eliölajien keskellä. Payne & Bruce 2019) Asuminen lähellä viheraluetta vähentää tieliikenteen melun häiritsevyyttä ja viheralueen rauhallisuudella näyttäisi olevan tässä osamerkitys (mm. 1927 syntynyt vastaaja). Tulen pois ehjänä, lääkittynä ja vahvempana.” (KRA 246-247) ”Hiljaisuus oli siinä: keveys ja haihtuminen, ympärillä hyörinä, joka ei ihmisestä piittaa. Vastauksissa pilkahtelee hiljaisten paikkojen merkitys luontosuhteen pohdinnalle tai ylläpidolle. On hyvä olla.” (Helsinki 2020, s. Gidlöf-Gunnarsson & Öhrström 2007). Lista vain pitenee ja uhkaa Kuva: Pixabay.. Korvia kutittavat apilanlehdet, siritys ja surina ja harakankellojen kahina. Kaikki ihmiskiireet ja huolet etääntyvät ja tuntuvat turhilta. Eräs Helsingin kaupungin tekemään kyselyyn vastannut kuvailee: ”Hyvin rauhallista, vain luonnon ääniä, lintujen laulua, aaltojen kohinaa rantakiviin – nämä ovat hyvin rauhoittavia ääniä, tunnen sulautuvani itsekin osaksi ikiaikaista luontoa. vsk
Kun syntyy spontaaneja kohtaamisia, tällöin voi sattua jotain uutta, yllättävää, ehkä syvällisempää ja koskettavampaa. Kuten eräs vastaaja kirjoittaa: luonto on ”hiljentymisen mestari” ja sieltä löytyvä hiljaisuus ”auttaa kantamaan ihmisenä olemisen taakkaa” (KRA 615-617). Luontopaikassa koettu hiljaisuus on lopulta ennakoimaton hetki. Rosalle esimerkistä käyvät älykellot ja -sormukset, joiden avulla keräämme tietoa sykkeestä, unesta ja askelmääristä, joita koskevista postauksista voimme sitten keskustella sosiaalisessa mediassa. Näistä syntyy vain lisää suoritettavaa, mutta harvoin hyvinvointia tai parempaa elämänlaatua. Euroopan ympäristövirasto EEA arvioi, että vuoteen 2030 mennessä melulle altistuvien määrät kasvavat entisestään. Linnun lennon. Hiljaisuudessa tilanteen kontrollin sijaan asetutaan alttiiksi ja osaksi jotain itseä suurempaa. Sukupuutto uhkaa yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistä ja Suomessa. Sitä myöten myös keväinen äänimaailma on yksipuolistunut ja hiljentynyt viimeisen 25 vuoden aikana. Rosalle pitenevät tehtävälistat ovat modernin yhteiskunnan valuvikojen oire. Liikenteen määrän arvellaan lisääntyvän myös Suomessa. Arvioidaan, että maanteiden ensimmäisen luokan pääväylien liikennemäärä on vuonna 2040 neljänneksen suurempi kuin vuonna 2023 ja muilla väylillä liikenne lisääntyy 10-13 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Vieraantumisen vastakohdaksi Rosa tarjoaa resonanssia, jolloin voimme irtautua välineellisestä suhteestamme maailmaan ja olla vastaanottavaisia jollekin suunnittelemattomalle. Samaan aikaan vieraannumme maailmasta, kuten luonnosta tai hetkessä elämisestä, kun laukkamme aina kulman takana odottavaa, uutta kokemusta ja hankintaa kohden. Luonnon äänet myös vaihtelevat säiden, vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Kotona.” (KRA 101-113) Hiljaisuuden kaventuva ikkuna Melun lisääntyminen uhkaa hiljaisten alueiden säilymistä. Sellaiselle, joka ei oikeastaan ole ulottuvillamme, ja joka hieman väistää määrittelyä ja nimeämistä. (Traficom 2024) Hiljaisia alueita koskevissa kyselyissä lintujen laulu nousee ykkössijalle äänistä, joita alueilla toivotaan kuulevan. Ja mitä monimuotoisemmassa luontopaikassa hiljaisuutta koetaan, sitä suurempi on varianssin mahdollisuus ja siten potentiaali resonanssin syntymiselle. Mihin katoan ilman ääntä. (EEA 2020) Tähän on monia syitä, kuten liian vähäiset resurssit meluntorjuntaan, kiihtyvä kaupungistuminen ja edelleen kasvava liikkumistarve. Tähänkin liittyy uhkakuvia. vsk. (Rosa 2019; 2020) Voisiko hiljaisuus tarjota resonanssia. Euroopassa ja PohjoisAmerikassa lintujen lajien monipuolisuus ja lintujen määrä on vähentynyt. 54 kuluttaa paitsi maapallon kantokyvyn mutta myös meidät loppuun. Osaksi jotain, joka juurikin pakenee hallintaa, määrittelyjä ja on siksi myös lohdullinen – resonoiva. Rosa näkee, että tätä moderni ihminen aina hakee. (Morrison et al 2021; Lintukonserttien äänimaailma 2021) Myös hyönteisten määrä ja sitä myöten niiden pörinä ja surina on vahvasti laskusuunnassa. Tutkijat näkevät, että lintujen äänten väheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti luontosuhteeseemme: lintujen tuottaman äänimaailman kautta tapahtuva yhteys luontoon voi vähentyä linnunlaulun vaimentumisen myötä ja se voi heikentää haluamme pitää huolta luonnosta. Läsnäoloon. Tehtävälista sisältää työhön, perheeseen, matkailuun ja omaan fysiologiaamme liittyvää mittaamista ja suorittamista. Emme voi tietää, mitä ääniä kulloinkin kuuluu. Missä olen hiljaisuudessa. Resonoivaa hiljaisuuttaa voi tulkita löytyvän myös tästä vastaajan runosta: ”Mitä kuulen kun en kuule. Mutta koska yhteiskunnassamme pyrimme niin vahvasti hallitsemaan ja suunnittelemaan asioita, sitä ei tunnu löytyvän
esim. Kuva: Outi Ampuja.. Vastaavia tuloksia on saatu muistakin maista, ja lisäksi hiljaisia alueita toivotaan suojeltavan nykyistä paremmin ja niillä vieraillaan ahkerasti (vrt. Kaupunkilaiset kokevatkin hiljaiset alueet huomattavan tärkeiksi: • Kaikki kyselyyn vastanneet pitivät hiljaisuutta hyvin tärkeänä (Hämeenlinna 2005) • 84 % vastaajista piti hiljaisia alueita erittäin tärkeinä asuinympäristössään (Helsinki 2020) • Hiljaisten alueiden olemassaoloa kotien läheisyydessä sekä yleisemmin Vantaalla pidetään erittäin tärkeänä (Vantaa 2024) • 69 % vastaajista piti hiljaisia alueita erittäin tärkeinä (Espoo 2016). 55 mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista lähes joka viides on uhanalainen. Kaupunkilaiset pitävät hiljaisia paikkoja tärkeinä. Hiljaiset alueet pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja toisaalta luonnon monimuotoisuus tuottaa juuri niitä luonnonääniä, jotka useimmat yhdistävät hiljaisuuteen ja joita ainakin kyselyihin vastanneet arvostavat hyvin paljon. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Espoon kaupungin tekemässä hiljaisten alueiden selvityksessä todetaankin, että myös luonto on otettava huomioon hiljaisten alueiden tunnistamisessa ja arvioinnissa. Hiljaisten alueiden vaalimiseen liittyy monia synergiaetuja. Booi & Berg 2012)
Hyvä hiljaisuus. Landscape and Urban Planning, November 2007, 83(2–3), pp. Useat uhat, kuten luontokato, ilmastonmuutos ja saasteiden lisääntyminen, osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan (esim. Ampuja: Tulkintoja hiljaisuuden merkityksestä. Jani Päivänen & Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet – asukaskyselyn tuloksia. https://ahjojulkaisu. Kirjallisuus: Ampuja 2016: O. Keruu toteutettiin ajalla 6.10.2011–31.5.2012. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Anne Leppänen & Jenni Kuja-Aro: Hiljaisiksi ja rauhallisiksi koetut alueet Helsingissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010. Lähde 2023). Asukaskyselyn tuloksia. 115–126. Hiljaisuudessa on potentiaalia moneen ja siksi sitä on syytä vaalia. SKS, Helsinki, 2016. Kaupunkiympäristön aineistoja 2020:16. Kalevalaseuran vuosikirja 95. 1030–1050. file:///C:/Users/f03058261/Downloads/ Environment%20noise%20in%20europe %202020_TH-AL-20-003-EN-N.pdf Espoo 2016. vsk. Ne ovat myös paikkoja, joissa voimme irtautua kovin teknologisvälitteisestä maailmastamme ja saada lohdullisia kokemuksia kuulumisesta johonkin itseämme suurempaan – jota voi kutsua vaikka resonanssiksi. Ampuja 2017: O. 56 Elämme murrosvaihetta, jota voisi luonnehtia monikriisien ajaksi. Tuula Landen-Leino: Espoon hiljaiset alueet 2016. hel.fi/FF5484F6-97E7-C53D-940D748C2D200000.pdf Helsinki 2010. Booi & F. Helsinki 2020. EEA 2020. Teoksessa H. Siksikin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hiljaisten alueiden säilymiseen: ne edistävät luonnon monimuotoisuuden ohella ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tarjoavat mahdollisuuksia luontosuhteen pohdintaan ja ylläpitoon. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2016. Piela: Äänimaisemissa. Aineisto on arkistoitu SKS:n (KRA) ja SLS:n arkistoihin. Järviluoma & U. https://admin.espoo.fi/sites/default/ files/2021-11/Espoon%20hiljaiset%20 alueet%202016.pdf Gidlof-Gunnarsson & Öhrström 2007: Anita Gidlöf-Gunnarsson & Evy Öhrström: Noise and Well-being in Urban Residential Environments: the Potential Role of Perceived Availability to nearby Green Areas. Environmental Research and Public Health 2012, 9(4), pp. Booi & van den Berg 2012: H. Tilanne herättää monissa huolta ja ahdistusta. Ampuja. Environmental noise in Europe – 2020. EEA Report No 22/2019. Kuten eräs vastaaja kirjoittaa: ”Mitä äänekkäämmäksi ja kuluttavammaksi ympäröivä maailmamme käy, sitä tärkeämpi on meidän pitää huolta tästä aarteestamme, luonnosta, jonka hiljaisuudessa voimme saada voimia ja helpotusta ihmisenä olemiseen.” (KRA 246-247) Lähteet Lyhenteet: KRA = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SLS = Svenska litteratursällskapet i Finland Arkistolähteet: SKS/SLS -keruu: Suomalainen hiljaisuus/Att Uppleva Tystnad -keruukilpailun tuottama muisteluaineisto. Hämeenlinna 2005: Heidi Piilola: Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kar. Atena, Jyväskylä 2017. Van den Berg: Quiet Areas and the Need for Quietness in Amsterdam. Sen järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) yhdessä ympäristöministeriön, Helsingin yliopiston, Metsähallituksen, Kuuloliiton ja Hiljaisuuden ystävät ry:n kanssa
Moshøj, D. https://www.vantaa.fi/sites/default/ files/document/%C3%84%C3%A4ni maisemaltaan%20hiljaiset%20ja%20 miellytt%C3%A4v%C3%A4t%20 alueet%20Vantaalla_s.pdf YM. A. J. Pesola: Enhancing Psychophysiological Well-Being Through Nature-Based Soundscapes: An Examination of Heart Rate Variability in a Cross-Over Study. Kumpulainen, S. Jiguet, J. Traficom 2025: Liikenne ja liikenne-ennuste maanteillä. Journal of Environmental Psychology 38/2014, pp. Korpela, T. Lavandier ja P. Rosa 2019: Hartmut Rosa: Resonance. Noble, I. https://www.nature.com/articles/ s41467-021-26488-1 Lanki et al 2017: Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment Environmental Research. Vantaan kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala/Ympäristökeskus 07/2024. Eskildsen, A. A. Brotons, T. Nature Commincations 12, Article number: 6217/2021. S. Tyrväinen et al 2017: L. Ympäristöosaston julkaisuja 37/2005. Escandell, D. Chodkiewicz, P. Psychophysiology vol 62/1/2025. https://www.ymparisto.fi/fi/ ympariston-tila/terve-ymparisto/melu. Morrison, A. Reif, T. Tyrväinen, E-M Savonen, J. vsk. Volume 159/2017, pp. Polity Press, Cambridge 2020. Polity Press, Cambridge 2019. https://tieto.traficom.fi/ fi/tilastot/liikenne-ja-liikenne-ennustemaanteilla?toggle=L%C3%A4hteet%20 ja%20lis%C3%A4tiedot Tyrväinen et al 2014: L. Lehikoinen, Å. Simkin: Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. S. Applied Acoustics, Volume 99, 1/ 2015, pp. R. Tyrväinen, A. 1611. J. Chylarecki, V. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Klva?ová, P. https://bios.fi/mita-on-monikriisi/ Payne & Bruce 2019. https://www.hameenlinna.fi/ wp-content/uploads/2019/03/julk37.pdf Kumpulainen et al 2025: S. P. Lanki, Y. https://jukuri.luke.fi/bitstream/ handle/10024/538373/luke-luobio_ 11_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vantaa 2024: Äänimaisemaltaan hiljaiset ja miellyttävät alueet Vantaalla. Ympäristöministeriön ympäristö.fi -sivusto. Kamp, A. Lähde 2023: Ville Lähde: Mitä on monikriisi. Brazão, A.J. Seaman ja S. Luke. 176-18. Sattler, B. Environmental research. Melulle altistutaan laajasti. 135-14. Butler: Bird population declines and species turnover are changing the acoustic properties of spring soundscapes. Gamero, S. Helsingin yliopiston uutinen 11.11.2021. A Sociology of Our Relationship to the World. G. International Journal of Environmental Research and Public Health, May 2019 16(9), pp. 57 toitus. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 11/2017. Tsunetsuku ja T. Lindström, C. Paquet, J. Payne & N. Ojala, K. Øien, J-Y. Herrando, F. Lintukonserttien äänimaailma 2021: Keväisten lintukonserttien äänimaailma on muuttunut hiljaisemmaksi ja yksipuolisemmaksi viimeisen 25 vuoden aikana. Pesonen, C. Kålås, J. Auni?š, Z. Kagawa: The Influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Benk?, L. Delaitre: Individual and shared representations on “zones calmes” (“quiet areas”) among the French population in urban context. Esmaeilzadeh, M. 1–9. Kmecl, A. Bruce: Exploring the Relationship between Urban Quiet Areas and Perceived Restorative Benefits. Lavandier & Delaitre 2015: C. Rosa 2020: Hartmut Rosa: The Uncontrollability of the World. https://www.helsinki.fi/fi/ uutiset/luontokato/kevaisten-lintukonserttien-aanimaailma-muuttunuthiljaisemmaksi-ja-yksipuolisemmaksiviimeisen-25-vuoden-aikana Morrison et al 2021: C
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Luontoäänimaisemia voidaan hyödyntää erityisesti kaupunkiympäristöissä ja tilanteissa, joissa ihmisen pääsy todelliseen luontoon on rajoitettua.. 58 Susanne Kumpulainen, liikuntatieteiden tohtori, aivotutkija Active Life Lab, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Luontoäänimaisemat parantavat psykofysiologista hyvinvointia Luontopohjaiset äänimaisemat voivat tutkimuksen mukaan edistää psyykkistä ja fysiologista hyvinvointia lisäämällä sykevälivaihtelua, hidastamalla sydämen ja hengityksen rytmiä sekä vähentämällä masennuksen ja ahdistuksen tunteita. vsk. Tuore tutkimus osoittaa, että luontoäänimaisemat ovat tehokas ja helposti saavutettava terapeuttinen työkalu, jolla voidaan edistää palautumista arjen kuormituksesta
vsk. Samaan aikaan limbisen järjestelmän alueet, kuten mantelitumake (amygdala) ja aivosaareke (insula), osallistuvat äänten emotionaaliseen tulkintaan ja vaikuttavat myös kehon fysiologisiin vasteisiin. Esimerkiksi uhkaavaksi koettu ääni voi aktivoida Luontoäänimaisema paransi merkittävästi sydämen sykevaihtelua sekä madalsi sykettä ja hengitysrytmiä. Kuulojärjestelmän hermoradat kuljettavat äänisignaaleja sisäkorvasta aivorungon kautta talamukseen ja edelleen kuuloaivokuorelle, joka käsittelee signaalien fyysiset ja akustiset ominaisuudet riippumatta niiden emotionaalisesta merkityksestä. Äänet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti Psykofysiologisesta näkökulmasta äänet ovat ulkoisia ärsykkeitä, jotka laukaisevat tiedostamattomia reaktioita hermostossa ja vaikuttavat koko kehoon. Ahdistus ja masennus vähenivät, kun taas mukavuuden innostuksen, luovuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteet lisääntyivät.. Tulosten mukaan luontopohjainen äänimaisema lisäsi merkittävästi sydämen sykevälivaihtelua (HRV) sekä alensi sydämen sykettä ja hengitysnopeutta, mikä viittaa parasympaattisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja rentoutumiseen. Luontopohjainen ääniympäristö paransi osallistujien fysiologista, emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Akuutti ristikkäistutkimus toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin tutkimusyksikkö Active Life Labissa Saimaa Stadiumilla Mikkelissä. 59 V a s t i k ä ä n k a n s a i nv ä l i s e s s ä Psychophysiology-lehdessä julkaistu tutkimus Psychophysiological Well-Being through Nature-Based Soundscapes: An Examination of Heart Rate Variability in a Cross-Over Study osoittaa, että luontoäänimaisemilla voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Lisäksi osallistujat raportoivat ahdistuksen ja masennuksen tunteiden vähentyneen sekä mukavuuden, innostuksen, luovuuden ja yhteenkuuluvuuden tuntemusten lisääntyneen
Lisäksi nämä reaktiot voivat muuttua saman henkilön kohdalla eri ajankohtina riippuen esimerkiksi stressitasosta, vireystilasta tai ympäröivistä olosuhteista. Vertailuäänimaisemana käytettiin rauhallista kahvilaympäristöä ilman erottuvaa puhetta. Satunnaistetussa akuutissa ristikkäisasettelututkimuksessa 53 tervettä osallistujaa kuunteli 10 minuutin ajan joko luontopohjaista äänimaisemaa (Olo Space Oy) tai vertailuäänimaisemaa. vsk. 60 mantelitumakkeen ja käynnistää stressireaktion, kun taas rauhoittavat luonnon äänet voivat lisätä parasympaattista aktiivisuutta ja edistää rentoutumista. Tavoitteena oli selvittää rentoutumisen eroja luonnollisen ja kaupunkimaisen äänimaiseman välillä. Vertailuäänimaisemaksi valittiin rauhallinen kahvilaäänimaisema, sillä se yhdistetään kaupunkiympäristössä usein Osallistujat kuuntelivat luontoäänimaisemaa, joka yhdisti luonnon ääniä ja musiikkielementtejä. Tästä syystä autonomisen hermoston reaktiot ääniin – esimerkiksi musiikkiin – voivat vaihdella merkittävästi eri yksilöillä, vaikka altistus olisi sama. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Kahvilan äänet vertailussa Tutkimuksessa tarkasteltiin immersiivisen, kolmiulotteisen luontopohjaisen äänimaiseman vaikutuksia osallistujien psykofysiologiseen hyvinvointiin. Äänistimulaation herättämään tunnekokemukseen vaikuttavat monet henkilökohtaiset tekijät, kuten yksilölliset mieltymykset, perimä, aiemmat kokemukset ja elämäntilanne. Välissä oli kahden minuutin tauko. Kuva: Manu Eloaho.
Limbistä järjestelmää aktivoivat luontopohjaiset äänimaisemat voivat näin ollen synnyttää universaalisti myönteisiä tunteita, edistää rentoutumista ja lievittää ahdistusta. Koska luontopohjaiset äänimaisemat voivat rauhoittaa limbistä järjestelmää sekä lievittää stressireaktiota ja ahdistusta, luonnon äänimaisemien hyödyntäminen kansanterveyden edistämisessä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Tietyt luonnolliset äänet, kuten virtaavan veden solina, sirkat ja lintujen laulut, viestivät vakaasta ja turvallisesta ympäristöstä. Taipumus luontoyhteyteen saattaa juontua limbisestä järjestelmästämme, aivojen alkukantaisesta alueesta, joka on keskeinen tiedostamattomassa tunnekäsittelyssä. vsk. Tämä luo vaikutelman, että kuuntelija on itse läsnä äänimaisemassa, mikä tekee kokemuksesta entistä aidomman ja mukaansatempaavamman. Äänimaisema tuotettiin tilantuntua lisäävällä äänitekniikalla binauraalisesti, eli siten, että äänet on nauhoitettu ja toistettu niin, että ne vaikuttavat tulevan eri suunnista, aivan kuten luonnollisessa ympäristössä. Näin ollen luontopohjaiset äänimaisemat voivat torjua kaupungistumisen haitallisia vaikutuksia, toimia ennaltaehkäisevänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Vaikutukset ovat havaittavissa myös sisätiloissa (Kumpulainen, Esmaeilzadeh et al., 2024; Kumpulainen, Kilpiäinen et al., 2024). Keskeinen rooli kaupunkiympäristössä tapahtuvien stressireaktioiden käynnistymisessä on limbisellä järjestelmällämme (Andolina & Borreca, 2017). Tutkimusnäyttö tukee luonnolle altistumisen yhteyttä sekä fysiologisen että psykologisen terveyden paranemiseen (Berto, 2014; Bratman et al., 2022; Haluza et al., 2014; Mygind et al., 2019). Luontoyhteys hyvinvointivaikutusten selittäjänä Biofiliahypoteesin mukaan ihmisillä on luontainen taipumus olla yhteydessä luontoon, ja tämä luontoyhteys auttaa ihmisiä toipumaan psykofysiologisesta stressistä (Wilson, 1984). Huomionarvoista on, että psykiatriset diagnoosit, kuten mielialaja ahdistuneisuushäiriöt, ovat yleisempiä kaupunkialueilla verrattuna maaseutualueisiin (Costa e Silva & Steffen, 2019; Davis et al., 2021; Krabbendam & van Os, 2005; Peen & Dekker, 2004; Xu et al., 2023). Hypoteesiin liittyy kaksi keskeistä teoreettista viitekehystä: Kaplan ja Kaplanin (1989) kehittämä huomion elpymisen teoria (ART) sekä Ulrichin (1983) esittämä stressistä palautumisen teoria (SRT). Luontopohjainen äänimaisema sisälsi monipuolisesti eri luonnon ääniä, kuten veden, lintujen, hyönteisten, tuulen, ukkosen, lempeän sateen ja nuotion ääniä, jotka yhdistettiin minimalistisiin sävelkulkuihin muodostaen rakenteellisen äänimatkan. Luontoäänimaisemien hyödyntäminen kansanterveydessä Stressi ja psykologiset häiriöt ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, jotka vaativat innovatiivisia terapeuttisia ratkaisuja. Yksittäisten luontoäänien ei ole havaittu olevan riittävän tehokkaita tuottamaan merkittäviä fysiologisia muutoksia, joten voidaan nähdä viitteitä siitä, että äänimaisemien suunnittelussa tulisi hyödyntää monimuotoisia ja kokonaisvaltaisia luontoäänikokonaisuuksia (Kumpulainen et al. Viime vuosina stressi ja psykologiset sairaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä. 61 vapaa-ajan rentoutumiseen. Evoluution näkökulmasta myönteinen reaktio näihin ääniin on ollut selviytymisen kannalta edullinen. Kun ihmiset altistuvat luonnon äänimaisemille, he voivat mielessään visualisoida yksilöllisiä luonnonympäristöjä, ja tämä kokemus on helposti saavutettavissa kaiuttimien tai kuulokkeiden avulla. 2025)
Nature and mental health: An ecosystem service perspective. IntechOpen. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/ j.metabol.2019.07.004 Davis, Z., Guhn, M., Jarvis, I., Jerrett, M., Nesbitt, L., Oberlander, T., Sbihi, H., Su, J., & van den Bosch, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. Ne voivat olla erityisen hyödyllisiä kaupunkiympäristöissä ja tilanteissa, joissa pääsy luonnonympäristöön on rajoitettua. (2025). N., Anderson, C. J. (2014). International Journal of Hygiene and Environmental Health, 235, 113767. 62 keinona mielenterveyshäiriöissä ja auttaa ylläpitämään yhteyttä luontoon. https:// doi.org/10.3390/ijerph110505445 Kaplan, R., & Kaplan, S. Psychophysiology, 62(1), e14760. Metabolism, 100, 153940. https://doi.org/10.5772/67826 Berto, R. Journal of Environmental Psychology, 97, 102366. (2021). E. https://doi.org/10.1093/ schbul/sbi060 Kumpulainen, S., Esmaeilzadeh, S., & Pesola, A. The Role of Nature in Coping with Psycho-Physiological Stress: A Literature Review on Restorativeness. International Journal of Environmental Research and Public Health, 11(5), 5445–5461. https://doi.org/10.1126/ sciadv.aax0903 Costa e Silva, J. B., Berman, M. H., Kuo, M., Lawler, J. (2014). https://doi.org/https://doi.org/10.1016/ j.jenvp.2024.102366 Kumpulainen, S., Esmaeilzadeh, S., Pesonen, M., Brazão, C., & Pesola, A. J., Hartig, T., Kahn, P. S., Lindahl, T., MeyerLindenberg, A., Mitchell, R., Ouyang, Z., Roe, J., … Daily, G. The association between natural environments and childhood mental health and development: A systematic review and assessment of different exposure measurements. Urban environment and psychiatric disorders: a review of the neuroscience and biology. https://doi.org/https://doi.org/10.1111/ psyp.14760 Kumpulainen, S., Kilpiäinen, M., Koski, J., & Pesola, A. Science Advances, 5(7), eaax0903. Ferry (Ed.), The Amygdala. J. (2019). In B. (1989). Koska luontoäänimaisemat ovat helposti saavutettava, turvallinen ja kustannustehokas keino tukea palautumista, niiden käyttö voi tarjota tehokkaan välineen arjen kuormituksen lievittämiseen. (2005). Behavioral Sciences, 4, 394–409. Assessing the wellbeing benefits of VR nature experiences on group: Heart rate variability insights from a cross-over study. Enhancing Psychophysiological Well-Being Through Nature-Based Soundscapes: An Examination of Heart Rate Variability in a Cross-Over Study. In The experience of nature: A psychological perspective. The Key Role of the Amygdala in Stress. Lähdeluettelo Andolina, D., & Borreca, A. Schizophrenia Bulletin, 31(4), 795–799. https://doi.org/https:// doi.org/10.1016/j.ijheh.2021.113767 Haluza, D., Schönbauer, R., & Cervinka, R. (2019). Krabbendam, L., & van Os, J. Wooden Interiors Improve Heart Rate Variability-Derived. A., & Steffen, R. C. Cambridge University Press. (2017). Schizophrenia and Urbanicity: A Major Environmental Influence–Conditional on Genetic Risk. J. vsk. https://doi.org/10.3390/ bs4040394 Bratman, G. Ihannetapauksessa ne voivat myös lisätä kiinnostusta tutkia todellisia luonnonympäristöjä. (2024). Green Perspectives for Public Health: A Narrative Review on the Physiological Effects of Experiencing Outdoor Nature. (2024). The experience of nature: A psychological perspective. J., Levin, P. G., Cochran, B., de Vries, S., Flanders, J., Folke, C., Frumkin, H., Gross, J
https:// doi.org/10.1007/978-1-4613-3539-9_4 Wilson, E. Ympäristökustannus Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka edistää toiminnallaan ympäristöterveyttä, ympäristönsuojelua ja elintarviketurvallisuutta. Effects of urban living environments on mental health in adults. The Lancet, 363(9426), 2012–2013. https:// doi.org/10.1177/00139165241270631 Mygind, L., Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Stevenson, M. Keväällä 2024 istutettiin 100 puuta Porin Laviaan. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Kaikki julkaisemamme lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Springer US. (2004). https:// doi.org/10.1177/0013916519873376 Peen, J., & Dekker, J. Environment and Behavior, 56(3–4), 155–178. vsk. P., Quintana, D. 85–125). https:// doi.org/10.1016/S0140-6736(04)16486-6 Ulrich, R. https://doi.org/10.1038/ s41591-023-02365-w Olemme kompensoineet painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä vuodesta 2020 – nykyisin REFOREST FINLAND OY:n kautta. In I. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. S. F. M., Feng, J., Yu, C., Marquand, A., Schumann, G., Walter, H., Heinz, A., Ralser, M., Twardziok, S., Vaidya, N., Serin, E., … Consortium, the environMENTAL. S., & Bentsen, P. 63 Psychophysiological Well-Being: An Acute Cross-Over Study. (1983). Biophilia. Wohlwill (Eds.), Behavior and the Natural Environment (pp. Aesthetic and Affective Response to Natural Environment. Is urbanicity an environmental risk-factor for psychiatric disorders. (1984). O. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Xu, J., Liu, N., Polemiti, E., GarciaMondragon, L., Tang, J., Liu, X., Lett, T., Yu, L., Nöthen, M. Altman & J. Harvard University Press. Effects of Public Green Space on Acute Psychophysiological Stress Response: A Systematic Review and Meta-Analysis of the Experimental and QuasiExperimental Evidence. Environment and Behavior, 53(2), 184–226. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. (2019). Nature Medicine, 29(6), 1456–1467. (2023)
044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Rakennusterveys Ilmestyy 19.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 29.8. 4. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 3.11., artikkelit 30.9., mainosaineistot 13.10. 3. 5. Alueiden käyttö Ilmestyy 28.5., artikkelit 23.4., mainosaineistot 7.5. 044 768 6009 Maria Turppa p. 7. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 21.2., artikkelit 15.1., mainosaineistot 31.1. Teemat ja aikataulut 2025 Ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ympäristökustannus Oy 1–2. 8. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 23.4., artikkelit 17.3., mainosaineistot 31.3. alv. Melu Ilmestyy 24.3., artikkelit 17.2., mainosaineistot 3.3. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta p. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 15.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. 6. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho p
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2025, 56. 65 YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2025 ilmestyy 23.4.2025 teemoilla www.ymparistojaterveys.fi VESIENSUOJELU ja VESIHUOLTO Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 4.2.2025 14.18 4.2.2025 14.18. vsk