• Melun terveysvaikutukset • Terassija ravintolamelu • Eri valvontaviranomaisten roolit meluongelmien selvittämisessä • Tuulivoimamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa • Case tapaukset – miten on valvonnassa toimittu. 1 YMPÄRISTÖTERVEYSHAIT TOJEN HALLINTA Järjestäjät: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen aluehallintovirasto Osallistumismaksu: 295 € + alv 24 %. • Kuka sairastuu ympäristöterveyshaitoista – vai voidaanko vain pahoin. 040 – 842 0502, tuula.kettunen@mamk.. klo 10.00 – 16.00 Torstai 24.9. vsk. Hintaan sisältyy kahvit, lounaat, iltabuffet ja luentomateriaali. 23. (015) 20201, Cumulus Mikkeli puh. Laskutamme osallistumismaksun tilaisuuden jälkeen. • Median vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ympäristöterveyshaitta-asioissa • Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat. klo 9.00 – 15.00 2015 www.mamk.?/mikkeliforum Forum Mikkeli XXI:n aiheet: • Miten viranomainen voi oikaista väärän tiedon. Hotellivaraukset: Osallistujat hoitavat itse hotellivaraukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. • Liikennemelu • Tapahtumamelu • Tuulivoimamelu Keskiviikko 23.9. Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli puh. –24.9.. (015) 20511 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikpolisali / Patteristonkatu 2, Mikkeli • Forumin avaus • Sosiaalija terveysministeriön tervehdyspuhe • Ympäristöterveyshaittojen arviointi osana suunnittelua ja päätöksentekoa – nykytilanne ja tulevaisuus • Terveydenja ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan yhteistyö kunnassa • Ympäristöyliherkkyys kokonaisuutena – mitä siitä tiedetään. Ilmoittautuminen: 4.9.2015 mennessä: www.mamk.?/mikkeliforum Lisätietoja: Tuula Kettunen, puh. Yhden päivän hinta 170 € + alv 24 %
040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. Monet suomalaiset cleantech-saavutukset ovat aivan normaalia yritysten kehitystoimintaa. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Cleantech on kansallisen strategian mukaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla prosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech on ollut paljolti erilaisia hankkeita ja hokemaa, monilta on jäänyt huomaamatta, että maailmalla mennään jo monta vaihetta edempänä kuin meillä. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Cleantech on teollisuustoimialarajat ylittävää teknologiaa materiaalija energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesien ja materiaalin kierrätykseen ja ympäristön hallintaan. vsk. Parasta osaamistamme cleantechissä edustaa vesihuolto kaikilta osiltaan. Vesihuoltoa pidetään niin itsestään selvänä ja vanhanaikaisena toimialana, että alan asiantuntijatkaan eivät huomaa, että toimivat vahvalla cleantech-alalla. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Suomessa on osattu tehdä juomavettä melko huonoistakin raakavesistä, vesikalusteemme ovat maailman parhaita ja jätevesien käsittelyssäkin olemme eurooppalaista huipputasoa. Tapio Välikylä Vesihuolto on cleantechiä parhaimmillaan. Tuotteiden laatua parannetaan, materiaalien käyttöä vähennetään, energiatehokkuuteen satsataan ja päästöjäkin mietitään. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu
vsk. Hannu Poutiainen ja Igor de las Heras .................................................22 Jätevesissä ja lietteissä nähdään suuria mahdollisuuksia Hollannissa – kiertotalous on jo arkipäivää Jukka Lammentausta ..............................................................................26 Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla Päivi Munne ja Lauri Äystö ......................................................................34 Lääkeaineet Etelä-Suomen pintavesissä ja puhdistetussa jätevedessä Lauri Äystö, Jukka Mehtonen ja Jaakko Mannio ................................40 Vesien sedimentit haitta-aineiden arkistoina Matti Leppänen, Jarkko Akkanen, Anna Karjalainen, Kari Lehtonen ja Kimmo Mäenpää ........................................................48 Perfluoratut yhdisteet karkaavat ympäristöön Juha Keränen ..............................................................................................56 Ympäristötiedon luotettavuus – usean tekijän summa Pirjo Sainio, Mirja Leivuori, Riitta Koivikko ja Eeva Liisa Hartikainen .........................................................................60 Vuoden terveystarkastaja 2015 on Jorma Korttinen Imatralta Tapio Välikylä .............................................................................................67 Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia Liisa Hämäläinen .......................................................................................68 Metsäpurojen hyvinvointi kiinnostaa Sari Väisänen ja Virpi Lehtoranta ..........................................................72 Pollutec on nyt World Efficiency Tapio Välikylä .............................................................................................77 Kasvinsuojeluaineet ja vesiensuojelu Lotta Kaila ...................................................................................................80 Kommenttipuheenvuoro: Glyfosaatissa piilee vakava ongelma Reino Mantsinen ........................................................................................84 ISO 14001 ympäristöjärjestelmä uudistuu Anna-Liisa Koskinen ..................................................................................88 Poimintoja ......................................................................................92. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 4 Vesihuoltolainsäädännön uudistus aiheutti muutoksia myös hulevesien hallintaan Jaakko Gustafsson ....................................................................................10 Talousvesiturvallisuus kohenee – onko valvonta heikoin lenkki Isto Mononen ..............................................................................................16 MBR teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo Mikkeliin. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 38. Lehden teemana on asumisterveys ja sisäilma. Vesihuolto on cleantechiä parhaimmillaan Tapio Välikylä ............................................................................................... 3 Ympäristö 46. vsk 4 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 2 Siirtymäaika piteni, saadaanko jätevesiasia haltuun 2018 Minttu Peuraniemi ...................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Ennen vuotta 2004 rakennettujen järjestelmien kunnostamiselle annettua siirtymäaikaa pidennettiin tänä keväänä kahdella vuodella, eli 15.3.2018 saakka. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Yksittäisellä kiinteistöllä, jonka etäisyydet muuhun asutukseen ja vesistöihin ovat suuria ja käyttö pientä, jäteveden haitallisten vaikutusten ja riskien hallinnan voidaan ajatella olevan. Hajaasutuksessa syntyvän jäteveden haitalliset Asiantuntija Minttu Peuraniemi Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Siirtymäaika piteni, saadaanko jätevesiasia haltuun 2018 Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö on jälleen kerran suurennuslasin alla. Lisäksi ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan paraikaa, tarvitaanko lainsäädäntöön muita korjauksia. Myöskään tarve jäteveden asianmukaiselle käsittelylle ei muutu mihinkään – erityisesti pilaantumiselle herkkien alueiden tilanne on nykyisellään huolestuttava. vaikutukset ovat ennen kaikkea paikallisia, joten niiden merkittävyys riskinä vaihtelee eri puolilla Suomea, erilaisilla alueilla ja myös kiinteistöjen kesken. 4 Asukkaat ovat valmiita parantamaan jätevesien käsittelyä Haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä vähennetään haitta-aineiden pääsyä pihapiiriin, lähivesistöihin ja luontoon sekä estetään juomaveden pilaantuminen. Kentällä tämä lakipykälien viilaaminen näyttäytyy saivarteluna, sillä jäteveden puhdistamiseen käytettävät tekniset vaihtoehdot pysyvät lainsäädännön yksityiskohdista riippumatta samoina
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistysten tekemän jätevesineuvonnan kotikäyntien perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa asukkaista tiedostaa, että heidän vuosikymmeniä vanhojen jätevesijärjestelmänsä rakenteet alkavat olla jo aikansa eläneitä ja että järjestelmän toimintateho ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä oli ennen tämän kevään muutosta tarkasteltu valtakunnallisesti jo kahdesti aikaisemminkin; vuonna 2011 vaatimuksia lievennettiin ja joustavuutta lisättiin. Vasta noin kolme vuotta siirtymäajan pidentämisen jälkeen, mittavan aktivointityön tuloksena (jätevesineuvonta), eli vuonna 2014, uudistamisessa oli nähtävillä pieniä elpymisen merkkejä.. Jätevesijärjestelmien uudistamiselle on nykytilassa annettu mittava, yli 12 vuoden siirtymäkausi. Vaatimuksia yksilöidään valtioneuvoston asetuksella 209/2011. 5 yksityisiä. Omasta lähiympäristöstä huolehtiminen on maaseudun asukkaille tärkeää. Kohtuuttomilta säädökset tuntuvat useimmiten hyvin iäkkäille asukkaille, varsinkin mikäli kiinteistö on vähällä käytöllä, kaukana vesistöistä ja naapureista tai muutenkin suurten korjaustoimenpiteiden tarpeessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kunnat ovatkin tarkentaneet vaatimuksia vastaamaan paikallisia olosuhteita laatimalla mm. Lainsäädäntöön jo nykyisellään sisällytetyt ikäperusteinen vapautus sekä mahdollisuus hakea lykkäystä ilahduttavatkin useita näistä asukkaista. Tällainen viive toimenpiteiden suhteen ei ole hyväksyttävä varsinkaan pilaantumiselle herkillä alueilla. Erityisesti oman talousvesikaivon varassa olevat sekä vesistöjen läheisyydessä asuvat tai mökkeilevät ymmärtävät, että jäteveden käsittelyssä on parantamisen varaa. Sääntelyyn on kohdistunut myös kritiikkiä, pääasiassa kahdesta syystä: 1) sääntely koskee laajaa joukkoa yksityisiä henkilöitä, joiden tilanteet kiinteistöillä ovat kaikkea muuta kuin yhteneväisiä, ja 2) ohjeistusta eri toimijatahoille on varsinkin toimeenpanon alkuvuosina ollut erittäin rajallisesti. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty yleisestä velvollisuudesta johtaa ja käsitellä jätevedet siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa ei synny. kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä ja kohdentaneet kiinteistökohtaista neuvontaa kiireellisimmille alueille. Asukkaat joutuivat epätietoisuuden valtaan, luottamus sääntelyn johdonmukaisuuteen heikentyi, minkä johdosta uudistamistoimia lykättiin entisestään. Asukkaat ovatkin jätevesineuvonnan kokemusten perusteella valmiita jätevesien käsittelyn uudistamiseen, mutta kielteissävytteiset yksittäistapaukset saavat valtamediassa ja päättäjien keskuudessa kohtuuttoman paljon huomiota. vsk. On arvioitu, että vanhojen jätevesijärjestelmien uudistamiseen kuluisi Suomessa jopa 40 vuotta ilman siirtymäaikaa. Siirtymäajalla keskeinen merkitys Siirtymäajan merkitys uudistamistoimenpiteiden toteutumisessa on keskeinen. Suomessa on kuitenkin valtavasti asutusta, joka sijoittuu yhteiskunnan kannalta merkittäville pohjavesiesiintymille, yhteiskäytössä olevien vesistöjen rannoille sekä lähekkäin muun asutuksen kanssa, jolloin jäteveden haittavaikutukset ja riskit ovat myös yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii yhteisiä pelisääntöjä. Se toimii yhtäältä toimenpiteiden vauhdittajana ja toisaalta se kohtuullistaa yksittäisille talouksille kohdistuvaa taloudellista painetta (investoinnin suunnittelu). Myös lähellä sijaitsevat muut saastuttajat vähentävät asukkaiden motivaatiota. Tämä lakiuudistus käytännössä pysäytti haja-asutuksen jätevesijärjestelmien uudistamistyöt useaksi vuodeksi (kuva 1). Siirtymäaikaa pidennettiin viimeksi vain neljä vuotta sitten lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä
Pilaantumiselle herkille alueille sijoittuvien kiinteistöjen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiiviit asutuskeskittymät mukaan lukien usealla paikkakunnalla, mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia. 6 Pilaantumiselle herkät alueet kiireellisiä Mediassa on viime aikoina esiintynyt tiuhaan termi ”kuivan maan kiinteistöt”, joiden vapauttamista jäteveden käsittelyn tehostamisvelvoitteista mm. ympäristöministeriössä toimiva työryhmä paraikaa pohtii. Optimistisimpien arvioiden mukaan näistä vain noin 10–20 % voitaisiin viemäröidä tulevien vuosikymmenten aikana. vsk. Näiden lisäksi pilaantumiselle herkkinä alueina tulee pitää tiiviisti asuttuja alueita, joiden kiinteistöt ovat oman talousveden hankinnan sekä jäteveden käsittelyn varassa. Jätevesien vaikutuksille herkiksi alueiksi mielletään yleensä ainakin pohjavesialueet ja ranta-alueet. Nämä ovat asioita, jotka useimmiten työllistävät mm. Työryhmän asettamiskirjeen mukainen toimeksianto on selvittää, voisiko kiinteistöt, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja jotka eivät sijaitse ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla velvoittaa täyttämään vaatimukset vasta kiinteistöllä mahdollisesti tehtävien korjaustöiden yhteydessä. esteettisiäja hajuhaittoja. Eli käytännössä nämä ”kuivan maan” kiinteistöt voitaisiin vapauttaa siirtymäajasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tämän tehtävänannon mielekkyys riippunee ennen kaikkea siitä, miten tällaiset kiinteistöt määritellään – mitkä alueet eivät ole pilaantumiselle herkkiä. Pohjavesialueilla, ranta-alueilla ja tiiviisti asutuilla alueilla tapahtuvalla jäteveden käsittelyllä on selkeää yhteiskunnallista merkitystä ja näillä alueilla tehtävät toimen jätevesijärjestelmien parantamiseksi antavat suurimman Kuva 1. läntisen Uudenmaan kunnissa, haja-asutus sijoittuu valtaosin pilaantumiselle herkille alueille. Näillä alueilla jäteveden käsittelyja purkupaikkoja sekä talousvesikaivojen muodostamia suoria yhteyksiä pohjaveteen on samalla alueella tiheästi, mikä aiheuttaa riskin pohjaveden ja juomaveden pilaantumiselle sekä myös nk. Jätevesitoimenpidelupamäärien kehitys läntisen Uudenmaan kunnissa vuosina 2004–2013.
Tämän seikan ovat ottaneet huomioon mm. 7 ympäristönsuojelullisen hyödyn. vsk. Kuntien ympäristöviranomaiset ovatkin oman alueensa erityisasiantuntijoita ja tuntevat pilaantumiselle herkkien alueiden riskit ja ominaispiirteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Vaatimustasojen merkittävä poikkeaminen vierekkäisten kiinteistöjen välillä heikentää vaatimusten hyväksyttävyyttä asukkaiden keskuudessa ja tekee asiasta viestimisen haasteelliseksi. kunnat, jotka ovat tuoneet voimaan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä muita ohjeita, joilla säädetään tarkemmista vaatimustasoista paikalliset olosuhteet huomioiden. Jätevesivaikutusten minimoiminen eli jäteveden käsittelyn parantaminen pilaantumiselle herkillä alueilla on kiireellistä. Näillä alueilla myös asukkaat ymmärtävät tehostetun käsittelyn tarpeen, mutta haasteeksi muodostuu usein alueiden määrittely sekä rajaus alueilla tai niiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen välillä. Lainsäädännön pysyvyys arveluttaa Nyt tehtyä siirtymäajan pidennystä perusteltiin sillä, että kaikki kiinteistöt eivät Onko tämä neuvojan kartoittama vanha sakokaivo (heinikossa) ”kuivalla maalla”?. Kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu sekä vaatimustasojen ja rajausten yksityiskohtainen perustelu ovatkin edellytyksiä näille harkinnassa oleville lievennyksille. Kiireellisyys ei johdu pelkästään säädöksistä tai vesienhoidon velvoitteista, vaan käytännön syistä: mitä pikimmin ja mitä toimintavarmimmat järjestelmät alueille saadaan, sitä vähäisimmiksi riskit käyvät ja sitä epätodennäköisemmin juomaveden tai ympäristön pilaantumista tapahtuu. Valitettavasti järjestelmien uudistamistyö pilaantumiselle herkillä alueilla on kuitenkin vielä puolitiessään mm. Kiinteistökohtaisen neuvontatyön tuloksena myös jäteveden käsittelyn riskit ovat monella alueella tarkentuneet. valtakunnallisten linjausten epäjohdonmukaisuudesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen. Jotkut kunnista on jo aiemmin asettanut valtakunnallista lyhemmän siirtymäajan kiireellisten alueiden jätevesihuollon toteuttamiselle
Pitkäjänteisen neuvontatyön tulokset alkoivat nimittäin pikku hiljaa näkyä myös käytännön toimina. Pahimmillaan vanhojen sakokaivojen uudistamiseen liittyviä toimenpidelupahakemuksia vedettiin takaisin viranomaisesta. Valitettavasti syksyllä 2014 mediassa käynnistynyt keskustelu mahdollisista lainsäädäntömuutoksista vaikutti tilanteeseen radikaalisti. Kentän tunnelma on, että kunnostamistyöt lähtevät kunnolla käyntiin vasta kun siirtymäaika umpeutuu ja tarve realisoituu. Kuntaviranomaisten mahdolliset suunnitelmat siirtymäajan päätökseen valmistautumisen suhteen ovat osoittautuneet turhiksi tällä erää. 8 ennusteiden mukaan olisi ehtineet laittaa järjestelmäänsä kuntoon aikaisemman siirtymäajan puitteissa. Toivoa sopii, että asukkaiden terveen järjen mukainen halu suojella omaa lähiympäristöä ja ylläpitää talotekniikkaa riittävät kannattelemaan asiaa niin, että jätevesiasia saataisiin järjestykseen kohtuullisessa ajassa. Lisätietoa: • Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen verkkosivut www.hajavesi.fi • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: www.luvy.fi • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Opas jätevesien maailmaan: www.vesiensuojelu.fi/jatevesi • Jässi-jätevesihankkeet: www.jatevesihanke.fi Lähteet Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 20.2.2015: Lausunto ehdotuksesta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Näin ollen siirtymäaikaa pidentämällä on myös lykätty uudistamistoimien toteutumista. Erityisen valitettavalta tilanne tuntuu juurikin asukkaiden kanssa työtä tekevien mielestä. Neuvontajärjestöjen pelko on, että osa aiemmasta neuvontatyöstä valuu hukkaan, koska asukkaat saattavat ymmärtää siirtymäajan lykkäämisen laajempana lainsäädännön purkuna. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 5.12.2014: Asukkaat ovat valmiita jätevesien käsittelyn uudistamiseen.. Vuosi 2014 oli käänteen tekevä vuosi niin jätevesineuvojien kuin kuntaviranomaisten kertoman mukaan: mm. Asukkaat tuntuivat olevan tyytyväisiä, kun asia viimein on nytkähtämässä eteenpäin. Alan toimijoiden kuten jätevesisuunnittelijoiden, laitetoimittajien ja urakoitsijoiden leipä on tiukassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Siirtymäajan pidennys oli viimeinen niitti, joka vei lopunkin pohjan lainsäädännön uskottavuudelta jätevesiasiassa. toimenpidelupien määrä lähti pitkästä aikaa nousuun. Asiakaskohtaamiset käytiin hyvässä hengessä ja asukkaiden kysymykset koskevat konkretiaa. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tämä uudistus toimisi samalla tavoin toimenpiteitä merkittävästi hidastavasti kuin edellinenkin lakimuutos ja etteikö sillä olisi pitkäkantoisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö 12.2.2015: Haja-asutuksen jätevesiin liittyvän lainsäädännön muutoksia valmisteleva työryhmä – työryhmän asettaminen. Siirtymäajan pidennys johtaa monenlaisiin lisätöihin ja -kuluihin. He vaikuttivat siis olevan valmiita tähän muutokseen, jossa vanhasta, monestikin 1960-luvun tekniikasta siirrytään nykyaikaan. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: useiden kiinteistöjen kohdalla virinneet ajatukset uudistamisesta lienee haudattu määrittelemättömäksi ajaksi ja jätevedet käsitellään siihen asti puutteellisesti. Neuvontamateriaali ja aineistot joudutaan päivittämään
Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa. Lue lisää aiheesta www.aka.fi/akva ja www.apropos.fi Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa Suomen Akatemia. Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin. Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. ”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutkaja maa-asemamittauksia. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. 9 Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Sulamisja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Saatujen tutkimustulosten valossa sulamisja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. ”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.” Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa
Asemakaava-alueiden ulkopuolella hulevesien hallinnan keskitetyn poisjohtamisen ja käsittelyn tarve ei yleensä ole samalla tavalla ilmeinen, vaan kiinteistökohtaiset ratkaisut toteuttavat useimmiten tämän tarpeen verraten hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Niistä huolehtimiseen joudutaan kiinnittämään huomiota sekä teknisistä että ympäristönsuojelullisista syistä. HTM/LuK Jaakko Gustafsson Sadeja sulamisvesistä peräisin olevien hulevesien hallinta on olennainen osa yhdyskuntien infrastruktuuria. osoittaa viimekätinen vastuu hulevesien kokonaishallinnasta kuntien vastuulla tapahtuvaksi sekä laajentaa vesihuoltolaitosten velvollisuutta ylläpitää hulevesien viemäröinnin mahdollistavaa kapasiteettia toiminta-alueillaan. Lainmuutokset koskettavat myös hulevesien viemäröintiä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Tavoitteena on mm. hulevesien hallintaan Vesihuoltolainsäädännön uudistus aiheutti muutoksia myös. Sekä vesihuoltolakia (119/2001) että maankäyttöja rakennuslakia (132/1999) on tarkennettu hulevesistä huolehtimiseen liittyvien tehtävien osalta (muutokset L 681/2014 ja L 682/2014). vsk. Vesihuoltolainsäädännön uudistus myötäilee vesihuollon järjestämisessä jo vakiintuneesti käytössä olevia vastuusuhteita. Erityisesti asemakaava-alueilla hulevesien suunnitelmallinen hallinta on tärkeää, samoin niistä ympäristölle ja kiinteistöille aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäiseminen. 10 Uudistuksen taustaa Vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa on ollut yhtenä tavoitteena selventää hulevesien järjestämiseen liittyviä vastuusuhteita ja määritellä tästä tehtävästä vastaavat tahot. Näillä muutoksilla on myös vaikutuksia hulevesien huolehtimiseen liittyvään tehtävienjakoon kunnan sekä vesihuoltolaitosten välillä. Vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamista koskevat lainmuutokset ovat tulleet voimaan syyskuun 2014 alusta lukien. Hulevesien hallinta tarkoittaa hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä
Hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä säädetään MRL:n lisätyssä uudessa 13 a luvussa (103 a–o §:t). vsk. Kyseessä on uusi kunnallinen valvontaviranomainen, Vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamista koskevat lainmuutokset ovat tulleet voimaan syyskuun 2014 alusta lukien. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. MRL 13 a luvun mukaiset valvontatehtävät kuuluvat kunnan monijäseniselle toimielimelle MRL 103 d §:n mukaisesti. 11 Hulevesien hallinnan järjestäminen Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja/tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muilla tavoin. MRL 103 l §:n mukaisesti kunnan tulee laatia tarvittaessa kunnan hulevesijärjestelmää varten hulevesisuunnitelma, jonka kunta hyväksyy. Suunnitelmaa laadittaessa tulee noudattaa, mitä MRL 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa. Suunnitelmassa tulee esittää sen toteuttamisessa tarpeelliset hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet, joista kunnan hulevesijärjestelmä koostuu (imeytysalueet, ojat, putket, pumppaamot, ym.) Suunnitelma on luonteeltaan lähinnä tekninen. Kunta voi harkintansa mukaisesti ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Tämä järjestämisvelvoite koskee erityisesti hulevesien hallintaa alueilla, joilla on voimassa oleva asemakaava. ScandinavianStockphoto.. Lainmuutokset koskettavat myös hulevesien viemäröintiä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Kunnan tehtävänä on viimekätinen vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti (MRL 103 m §)
Uusi VHL 3.1 §:n mukainen vesihuollon määritelmä kattaa veden johtamisen, käsittelyn ja toimittamisen talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamisen ja käsittelyn. Lisäksi viemäröinnin kustannusten kattamiseksi veloitettavien maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Pelkkä laitoksen kuuleminen ei vielä sellaisenaan ole riittävää, vaan huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröintiä käyttäen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan erikseen sopimaan. Kunnan monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta (MRL 103 j §). Päätökseen tulee liittää kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto, sekä alueet, joille verkosto rakennetaan. Vesihuoltolaitoksella on mahdollisuus hakea muutosta VHL 17 a §:n mukaiseen asiaan VHL 32.3 §:n mukaisesti. VHL:n on myös lainmuutoksen myötä lisätty uusi 3 a luku (VHL 17 a–e §:t), joka käsittelee huleveden viemäröinnin järjestämistä ja hoitamista niiltä osin, kuin vesihuoltolaitos tästä tehtävästä huolehtii. 12 joka on nimensä mukaisesti monijäseninen, eikä sille kuuluvia tehtäviä voida siirtää esimerkiksi hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevan asian osalta yksittäisen viranhaltijan hoidettavaksi. Toimielin voi myös antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamisesta (MRL 103 k §). VHL 3.7 §:ssä mainitaan myös huleveden viemäröinti, jolla tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä. Määräyksiä ei sovelleta, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa asiasta on määrätty toisin. Myös yhdyskuntakehityksessä tapahtuvat muutokset tulisi pyrkiä ottamaan huomioon, joten huolehtimisvelvollisuuden sisältöä voitaisiin tarkentaa kunnan päätöksessä. Päätöksen edellytyksenä on myös se, että asiasta on sovittu kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä, tai että hulevesistä huolehtiminen toteutetaan päätöksessä tarkoitetulla alueella MRL:n mukaisen asemakaavan, hulevesisuunnitelman, katusuunnitelman tai yleisen alueen suunnitelman mukaisesti. vsk. Hallituksen esityksessä ei oteta yksityiskohtaista kantaa kyseisen toimielimen kokoonpanoon, mutta todennäköisesti siihen tulee edustus kunnan rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojeluviranomaisesta sekä terveydensuojeluviranomaisesta, joiden toimenkuvaan on vakiintuneesti kuulunut myös vesihuollon tehtäviin kuuluvien toimintojen ohjaaminen. Päätöksen edellytyksenä on, että kyseinen vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä päätöksessä tarkoitetulla alueella taloudellisesti ja asianmukaisesti ja siten, että viemäröinnin kustannusten kattamiseksi veloitettavat maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi (asianmukaisuusvaatimus). Valitusoikeus on myös valvontaviranomaisella.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Määräysten valmistelussa ja laatimisessa tulee noudattaa MRL 15 §:n mukaisen rakennusjärjestyksen valmistelusta ja laatimisesta säädettyä. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen tehtävienjako Vesihuoltolain 3 §:n mukaisesta vesihuollon määritelmästä on lainmuutoksen myötä poistettu huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely. Kunta voi VHL 17 a §:n perusteella päättää, neuvoteltuaan asiasta vesihuoltolaitoksen kanssa, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Hulevesien viemäröinti on osa MRL 103 b §:ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. Valitusmuotona on tällöin kunnallisvalitus
vsk. Samalla tavoin MRL:n mukaisessa kiinteistön liittämisessä kunnan hulevesijärjestelmään sovellettaisiin pääpiirteissään samankaltaisia periaatteita ja menettelytapoja kuin VHL 3 a luvussa tarkoitettuun hulevesiviemäriin liittämisessä (esim. Tavoitteena sekaviemäröinnistä luopuminen VHL 17 d §:ssä on kielto johtaa kiinteistöltä hulevesiä jätevesiviemäriin. 13 Kiinteistön liittäminen hulevesiviemäröintiin Liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin sisältyy VHL 17 b §:n, jonka mukaisesti kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Liittämisvelvollisuudesta vapauttamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta, ja valitusmuotona on tällöin hallintovalitus. Mahdolliset aikaisemmat kiinteistökohtaiset toimenpiteet hulevesien hallinnassa on mahdollisuus ottaa tässä huomioon. Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta kunnan hulevesijärjestelmään, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistönsä hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. Sekä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin liittämistä että siitä vapauttamista koskevat perusteet olisivat käytännössä analogiset VHL 10 ja 11 §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämiseen ja liittämisestä vapauttamiseen verrattuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. liittämiskohtien sijoittaminen, järjestelmien yhteensopivuus, haittavaikutusten estäminen, jne.). Vapautus voitaisiin myöntää toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Kiellon perusteena on tavoite estää hulevesistä aiheutuvia häiriöitä sekä käsittelemättömien jätevesien Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin.. Mikäli kiinteistöltä johdettavan huleveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa, vesihuoltolaitoksella on oikeus kieltäytyä liittämästä hulevesiviemäriinsä tällaista kiinteistöä. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on mahdollisuus hakea vapautusta hulevesiviemäriä koskevasta liittämisvelvollisuudesta VHL 17 c §:n perusteella, mikäli liittäminen muodostuisi kustannuksiltaan kohtuuttomaksi, hulevesiviemäröinnin tarve on vähäinen, vapauttaminen ei vaaranna muuta asianmukaista hulevesistä huolehtimista hulevesiviemäröinnin alueella ja hulevesi on muulla tavoin mahdollista poistaa kiinteistöltä asianmukaisesti
Liittäminen kunnan hulevesijärjestelmään ei ole sellaisenaan välttämätöntä, vaan kiinteistön sijainti hulevesijärjestelmän vaikutusalueella on perusteena sille, että ko. vsk. sekaviemäreistä, joissa johdetaan sekä jäteettä hulevesiä, on tavoitteena luopua vähitellen. Yleisillä alueilla tarkoitetaan esimerkiksi katuja, puistoja ja toreja. 212–216, erit. Hulevesijärjestelmän vaikutusalue on alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Siten esimerkiksi hulevesien johtumisen estyminen kiinteistölle sekä yleisten alueiden hulevesien hallinta täyttäisi kiinteistön palvelemisen määritelmän (Ks. Uusien sekaviemärien rakentaminen ei ole enää mahdollista v. 2015 lähtien. 63). Kunta voi puolestaan periä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevan kiinteistön omistajalta tai haltijalta vuosittain veloitettavan kunnan hulevesimaksun, jonka perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee. Tästä poikkeaminen on kuitenkin mahdollista, mikäli jätevesiviemäri on rakennettu ennen v. Ns. Vaikutusmahdollisuudet taksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain (434/2003) 41 §:ssä. Kustannusten kattamisesta Muun vesihuollon tavoin myös hulevesien hallinnasta aiheutuu kustannuksia. Edellä mainittu koskee myös VHL:n mukaisesti veloitettavaa vesihuoltolaitoksen hulevesimaksua, jota vesihuoltolaitos veloittaa hulevesiviemäriinsä liitetyiltä kiinteistöiltä. Kustannusten kattamiseksi kunnalla on MRL 103 n §:n mukaisesti oikeus periä maksua kunnan hulevesijärjestelmän avulla toteutettavasta hulevesien hallinnasta. järjestelmä palvelee kiinteistöä. VHL:n ja MRL:n mukaiset maksut eivät siis ole välttämättä (täysin) toisiaan poissulkevia, mutta joka tapauksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että maksut muodostuvat määrältään ja määräytymisperusteiltaan kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan, jonka yhteydessä tulee määritellä ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös muita alueen kiinteistöjä. Lähteet Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp.) www.finlex.fi > hallituksen esitykset > HE 218/2013 Hollo, Erkki: Vesioikeus (2014), s. 490–492.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. hyödynsaajanäkökulma. Perusteluna maksun perimiselle on tällöin ns. 2015 ja mitoitettu myös hulevesien poisjohtamiseen, alueella ei ole erillistä hulevesiviemäröintiä ja vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksella on oikeus periä VHL 19 a §:n nojalla kunnalta korvausta kunnan yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä. Kunnan hulevesimaksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen, joten se eroaa määräytymisperusteidensa puolesta VHL:n mukaisista vesihuollon maksuista, jotka ovat puolestaan yksityisoikeudellisin perustein määräytyviä (vesihuoltolaitoksen taksa ja sopimusehdot). On myös mahdollista, että kiinteistöltä voidaan johtaa hulevesiä sekä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä että kunnan hulevesijärjestelmää hyödyntäen. HE 218/2013 vp, s. 14 ylivuotoja ja ohijuoksutuksia laitteistojen kapasiteetin mahdollisesti ylittyessä esimerkiksi poikkeuksellisten sääilmiöiden seurauksena
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 15 Hyvää Kesää! toivottaa Ympäristö ja Terveys-lehti. vsk
Valvonnan kehittämisen lisäksi talousvettä toimittaville laitoksille asetetaan yhä enemmän velvollisuuksia talousveden laadun turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tulevaisuuden uhkakuvat talousvesiturvallisuuden haavoittuvuudesta saattavatkin kohdistua valvonnan käytännön toteuttamiseen ja vastuunjaon epäselvyyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. onko valvonta heikoin lenkki 16 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Talousvettä toimittavien laitosten (kunnalliset laitokset, vesihuolto-osuuskunnat, vesiyhtymät yms.) vedenjakelualueiden rajat ja niiden vesijohtoverkostot eivät noudata Ympäristöterveystarkastaja Isto Mononen Kuopion kaupunki Talousvesiturvallisuus kohenee Kun hätä on suurin, onko apu tarpeeksi lähellä. Tietääkö valvoja siis aina itsekään, mitä valvoo tai mitä pitäisi valvoa. vsk. Kun sekä toimijat (talousvettä toimittavat laitokset) että toimintaa valvovat viranomaiset (ympäristöterveydenhuolto) vastaavat uusiin vaatimuksiin, talousvesiturvallisuus vahvistuu ja riskien hallinta paranee. vsk.. Kun juomalasin vesi virvoittaa vatsaa enemmän kuin tarpeeksi, tietääkö valvojakaan, mistä vesi on peräisin. Tietääkö kuluttaja, kuka lasissa olevan veden laatua valvoo. 16 Talousvesivalvontaa, kuten muitakin terveydensuojelun ja koko ympäristöterveydenhuollon osa-alueita, kehitetään jatkuvasti muun muassa lainsäädäntöä ja valtakunnallista ohjausta uudistamalla sekä viranhaltijoiden erikoistumista mahdollistamalla. Tietääkö kuluttaja, kuka toimittaa veden juomalasiin
Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että toimija pystyy yhdistämään, mitä tulleita eriä mikin lähtevä erä sisältää.” Jos talousveden jäljitettävyydestä määriteltäisiin vastaavalla tavalla, voisi se kuulua näin: ”Talousvesi pystytään jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistusja jakeluvaiheessa. vsk. ”Kuten laaja-alaisten vedenjakelualueiden näytteenottopisteet, myös veden tuotanto-, käsittelyja varastointiyksiköt voivat sijaita useiden eri kuntien ja valvontayksiköiden alueella.. Tätä periaatetta on kuitenkin käytännössä erittäin vaikeaa noudattaa ja se rajoittuukin lähinnä lausuntopyyntöihin lupavaiheessa taikka valvontatutkimustulosten tiedoksi saattamiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määrittelee elintarvikkeiden jäljitettävyyden seuraavasti: ”Elintarvikkeet, rehut ja näiden raaka-aineet pystytään jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistusja jakeluvaiheessa. Käytännön valvontatyössä näihin valvonnan ongelmiin ja talousvesiturvallisuuden kannalta huolestuttaviin aukkoihin törmätään jatkuvasti. Elintarvikeja rehualan toimijat, mm. Lisäksi laitoksen tulee tietää veden hankintaja luovutusajankohdat. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti toiminnanharjoittajan on tiedettävä, mistä käytetyt raaka-aineet on hankittu ja mihin tuotteet on toimitettu eteenpäin jakeluketjussa. Lisäksi toimijan tulee tietää elintarvikkeiden hankintaja luovutusajankohdat. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että talousvettä toimittava laitos pystyy osoittamaan, mistä raakavesi tai muu ostovesi on tullut ja mihin lähetetty vesi on toimitettu. valmistajat ja myyjät ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä. Vesihuollon turvallisuuden kannalta ja erityisesti vesihuollon erityistilanteissa (talousveden saastuminen) tämä on kuitenkin ilmeisen riittämätöntä. Vastaavasti Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes:in mukaan myös tuoteturvallisuusdirektiivi (2001/95/EY) ja valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) sekä tiettyjä tuoteryhmiä, kuten leluja ja kosmeettisia valmisteita koskeva erityislainsäädäntö edellyttävät, että tuotteita ja valmistuseriä koskevat tiedot on ilmoitettava tuotteessa tai sen pakkauksessa. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että elintarvikeja rehualan toimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-ainetai muu tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että talousvettä toimittava laitos pystyy yhdistämään, mitä tulleita vesiä mikin lähtevä vesi sisältää.” Edellä kuvattu kuvitteellinen vertaus osoittaa sen, mikä ero perinteisesti elintarvikkeiden ja veden toimittajan välisessä vastuussa kuluttajalle toimittamansa tuotteen osalta on kauan ollut. Elintärkeän talousvetemme valvonta on kuitenkin viime aikoihin saakka painottunut liiaksi lopputuotteen valvontaan, eikä ”valmistuseristä” taikka ”raaka-aineiden” alkuperistä ole ollut tarkkaa tietoa. On selvää, että viranomaisten tulee hoitaa toistensa valvonta-alueille ulottuvien laitosten valvontaa yhteistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Talousveden valmistajat ja toimittajat ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä. Elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimukset ovat olleet kirjattu lainsäädäntöön jo kauan. 17 alati muokkautuvan kuntakartan taikka ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden rajoja. Onko talousvesi jäljitettävissä
Nyt lainsäädännön velvoittamana voidaan nähdä talousvesiturvallisuuden varmistamisessa käytettävien työkalujen lisääntyneen ja talousveden laadun valvonnassa voidaan valvonnan painopistettä siirtää enemmän lopputuotteen valvonnan sijasta sinne, missä talousveden laadun turvaamiseen voidaan vaikuttaa merkittävästi. vsk. Ohjelman tarkoituksena on tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Samalla meidän tulisi kuitenkin rohkeasti uskaltaa asettaa kysymyksiä itsellemme. Tämä on erityisen ongelmallista silloin, jos tulevaisuudessa valvonta on mahdollista mitoittaa kullekin vedenjakelualueelle riskiperusteisesti. Lainsäädäntömuutosten myötä on sosiaalija terveysministeriön johdolla laadittu toimenpideohjelma (WSP, Water Safety Plan) turvallisen talousveden takaamiseksi. Mukautuuko valvonta. Ollaanko valvontaa valmiita järjestämään tarkoitustaan palvelevaksi, yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavaksi toiminnaksi. Talousveden laadun valvonta ja vesihuollon turvallisuudesta huolehtiminen on sälytetty kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Samalle viranomaiselle on asetettu myös moninaisia muita valvontatehtäviä. Kuten tällaisten laaja-alaisten vedenjakelualueiden näytteenottopisteet, myös veden tuotanto-, käsittelyja varastointiyksiköt voivat sijaita useiden eri kuntien ja valvontayksiköiden alueella. 18 Talousvesinäytteiden otossa ja tutkimisessa koko talousvesiasetuksen voimassa oloajan ilmenneiden puutteellisuuksien yhdeksi tekijäksi on arvioitu valvonnassa olevia tietokatkoksia ja yhteistyön heikkoutta sellaisten talousvettä toimittavien laitosten osalta, joiden vedenjakelualueiden toiminta ulottuu useiden eri kuntien tai valvontayksiköiden alueelle. Siksikin – pureutumatta. Erikokoisille laitoksille räätälöidyt toimenpideohjelmat nostavat oikein käytettynä talousvesiturvallisuuden tasolle, jossa talousveden jäljitettävyyden voidaan olettaa lähestyvän elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden jäljitettävyydelle asetettuja vaatimuksia. Samalla kuitenkin valvonnan jäykkyyden ja valvontaa haittaavien tarpeettomien esteiden (kuntien ja valvontayksiköiden rajat) vaikutus korostuu entisestään, koska laitoksen valvonnasta vastaava viranomainen ei tunne riittävästi toisen kunnan taikka valvontayksikön alueelle ulottuvaan veden hankintaan ja tuotantoon liittyviä riskejä. Jo tehtyjen useiden selvitysten lisäksi alan keskeiset vaikuttajat ovat heränneet pohtimaan, miten ympäristöterveydenhuollon yli satavuotinen menestystarina saisi jatkoa. Jos epäselvyyksiä on ollut näytteiden ottamiseen ja valvontatutkimustulosten toimittamiseen liittyen, on selvää että epäselvyyksiä on suurella todennäköisyydellä myös laitosten kokonaisvalvonnassa tarkastusten toimittamisen ja varautumissuunnittelun osalta. Vai onko ympäristöterveydenhuolto aikaansa edellä ja ennakkoluuloja romuttaen jatkaa menestystarinaansa reagoiden yhteiskunnan muutoksiin nopeammin kuin yhteiskunta itse. Onko ympäristöterveydenhuollon pidettävä sitkeästi kiinni pitkästä kunnalliseen valvontaan perustuvasta perinteestä ja vanhoista käytännöistä. Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos (442/2014) sekä vesihuoltolain (119/2001) muutos (681/2014) samanaikaisesti syksyllä 2014 olivat askel oikeaan suuntaan. Ympäristöterveydenhuollon laajan lainsäädännön tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä. Tämä kaikki on osoitus siitä, että ympäristöterveydenhuollon toimijoilla on aito halu vastata muuttuvan yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan organisointi puhuttaa laajasti
19 vielä vesihuollon turvallisuuden varmistamiseen – kunnan terveydensuojeluviranomaisella on haasteellinen tehtävä kaikkien velvoitteidensa hoitamisessa. Nykyisellä organisaatiomallilla (keskushallinto – aluehallinto – paikallishallinto) resursseja tuhlataan turhaan kankean moniportaisen järjestelmän ylläpitoon. Sekä yleisen informaatioteknologian kehittyminen että ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen tietojärjestelmän rakentaminen ovat myös osaltaan häivyttämässä tarvetta nykyisen kaltaisen paikallisen valvontajärjestelmän ylläpitämiseksi. Riippumatta siitä, mihin ratkaisuun ympäristöterveydenhuollon valvonnan Kuntien ja valvontayksiköiden rajat luovat tarpeettomia esteitä talousvettä toimittavien laitosten kokonaisvaltaiselle valvonnalle, riskien hallinnalle ja varautumissuunnittelulle.. Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä takaamaan sitä, että ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviä hoidettaisiin tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Siksi ympäristöterveydenhuollon uudelleen järjestämistä on selvitetty viime vuosina useammaltakin taholta. Nykyaikaisilla sovelluksilla ja laitteistoilla on mahdollista toteuttaa järjestelmä, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonhallinnan valtakunnallisesti, eikä valvonnan suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi ole enää entiseen tapaan riippuvainen kuntataikka yhteistoiminta-alueiden rajoista. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) edellyttää, että kuntien on järjestettävä ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen on käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Uudistumisen tarve on noussut selvästi esille muun muassa selvityksissä Päämääränä koottu ja tehokas ympäristöterveydenhuolto, selvityshenkilö Jorma Hirn, 2011 sekä Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan kehittäminen ja uudelleenorganisointi, selvitysmies Matti Karuvaara, 2013. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
On olemassa tilanteita, joissa laitos hankkii osan vedestä omista ja jopa useamman kunnan alueella olevista vedenottamoistaan. Ja vaikka tarkastuksia olisikin tehty, on määräysten antamiselle toisen kunnan taikka valvontayksikön alueelle juridisia esteitä. Tällaisessa yhden laitoksen/ kahden kunnan kaltaisessa esimerkkitapauksessa yhteistyö viranomaisten välillä voi vielä toteutuakin tyydyttävästi, mutta todellisuudessa erilaisten olosuhteiden ja toteuttamisratkaisujen kirjo sekä vesihuollon että valvonnan järjestämisessä on valtava ja tilanne monin paikoin hallitsematon. 20 järjestämisessä kokonaisuudessaan päädytään, olisi talousvesivalvonnassa kyettävä tekemään nopeita muutoksia valvontaa hankaloittavien ongelmien poistamiseksi ja laadukkaan valvonnan esteiden torjumiseksi. Jo pelkästään kahden kunnan (erilliset valvonta-alueet) alueelle ulottuvan laitoksen vedenjakelualueiden valvonta voi hankaloitua laitoksen koosta ja tyypistä riippuen merkittävästi, koska kenelläkään ei välttämättä ole kokonaiskäsitystä koko laitoksen veden tuotantoja jakeluprosessista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Talousvesiturvallisuuden merkitys yhteiskunnan toimintakyvylle on erittäin tärkeä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Se ei ole kuitenkaan ratkaissut hallinnollisista rajoista riippumattomien talousvettä toimittavien laitosten valvontaa haittaavia, riskien hallintaan ja varautumissuunnitteluun sisältyviä epäkohtia. Nykyisen lainsäädännön ja valvontakäytännön mukaisesti talousvettä toimittavan laitoksen valvonnasta vastaa laitoksen kotipaikkakunnan valvontaviranomainen. Edellä mainittu laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta on toki ollut kehitysaskel valvonnan yhtenäistämiseksi, viranhaltijoiden erikoistumisen mahdollistamiseksi ja valvontaresurssien käytön tehostamiseksi. Valvonnasta vastaava viranomainen ei voi myöskään varmuudella tietää, onko ”naapurin alueella” olevia yksiköitä koskaan edes tarkastettu tai valvotaanko niitä lainkaan. Haitallista kehitystä on vauhdittanut osaltaan myös kuntaliitosten lisääntyminen, jolloin kuntaja valvontayksikkörajojen muuttuminen voi vaikuttaa merkittävällä tavalla myös valvontavastuiden jakaantumiseen ja vaihtumiseen. Nämä eri kunnissa sijaitsevat vedenottamot voivat olla vieläpä eri valvontayksiköiden Turvallinen ja luotettavasti toimiva vesihuolto on yksi yhteiskunnan tärkeistä perustoiminnoista.. vsk. Myöskään toisen kunnan (eri valvontayksikön) alueella olevia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia, vesisäiliöitä taikka paineenkorotusasemia ei ole voitu valvontavastuussa olevan kunnan toimesta tarkastaa
Tämä olisi tärkeää paitsi erityistilanteiden hoitamisessa saatikka niiden ennaltaehkäisyssä. Yhteistyöllä porkkanoita talousveden tutkimiseen, keppinä komission valvontatoimet.. http://www.stm.fi/talousvedentoimenpideohjelma-water-safety-plan Rapala, Zacheus, Vaitomaa. Sen vaihtoehtona tulisi vakavasti miettiä myös mahdollisuutta talousvettä toimittavien laitosten kunnallisen valvonnan järjestämistä kokonaisuutena ylikunnallisesti, riippumatta kunnan muusta ympäristöterveydenhuollosta. 21 (yhteistoiminta-alueiden) alueella. http://www.evira.fi/portal/fi/ elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/ jaljitettavyys+/ Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Joillakin alueilla talousvettä toimittavia laitoksia on paljon ja vesiosuuskunnat ovat suuria, mutta niiden vedenjakelualueet maantieteellisesti hajanaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2012. Uuden rakentaminen ja olemassa olevien veden tuotanto-, käsittelyja jakelujärjestelmien ylläpito sekä parantaminen kuten myös vaarojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy edellyttävät tuekseen hyvin organisoitua ja oikein kohdennettua viranomaisvalvontaa sekä -ohjausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Elintarvikkeiden jäljitettävyys. Kuntarajojen sijaan valvonta tulisikin olla laitoskohtaista. Talousvesivalvonnan järjestäminen yhden valtakunnallisen organisaation taholta on varteenotettava vaihtoehto aivan kuten ympäristöterveydenhuollon muidenkin osaalueiden kohdalla. Tällä välillä veteen on vielä voinut sekoittua ties kuinka monen raakavesilähteen taikka talousvettä toimittavan laitoksen vettä. Talousveden toimenpideohjelma – Water Safety Plan. Järjestetäänpä valvonta sitten valtion taholta taikka ylikunnallisesti kuntavetoisena, ensisijaista olisi se, että nykyisen ajattelutavan mukaisesta veden käyttöpaikkaan rajatusta valvonnasta siirryttäisiin veden tuotantojakeluprosessin kokonaisuuden valvontaan. Erityistilanteiden hoitamisesta niiden ennaltaehkäisyyn Turvallinen ja luotettavasti toimiva vesihuolto on yksi yhteiskunnan tärkeistä perustoiminnoista. Viitteet Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Silloin laitos, joka on myynyt vettä toiselle laitokselle, saattaa ostaa sitä taas takaisin itselleen jopa toisessa kunnassa taikka toisen valvontayksikön alueella. vsk. Kun siis veden hankinta, käsittely ja varastointi voivat kaikki tapahtua kokonaan tai osittain vedenjakelualueen ulkopuolella ja kun sekä vedenjakelualue että vedentuotantoprosessin eri vaiheet voivat puolestaan levittäytyä useiden kuntien ja useiden eri valvontayksiköiden alueille, voidaan aiheellisesti olla huolissaan talousvesivalvonnan organisoinnin nykytilasta ja talousvesiturvallisuuden haavoittuvuudesta jopa kansalaisten terveyttä uhkaavalla tavalla. http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/ Kuluttajaturvallisuus/Tuotteidenjaljitettavyys/ Sosiaalija terveysministeriö. Osa jaettavasta vedestä voidaan lisäksi hankkia yhdeltä taikka useammalta toiselta talousvettä toimittavalta laitokselta, joiden toimittama vesi niin ikään voi olla sekoitus monesta eri raakavesilähteestä/verkostosta/kunnasta/ yhteistoiminta-alueelta jne. Tuotteiden jäljitettävyys. Vesihuollon järjestämisessä on vielä runsaasti tehtävää. Jos edellä mainitun kaltaiset tilanteet luovat epävarmuutta useimmiten amatööripohjalta johdettujen ja hoidettujen vesiosuuskuntien ja vastaavien toimintaan ja häiriötilanteiden hallintaan, niin vaikeuttavat ne merkittävästi myös valvontaviranomaisten kokonaiskuvan luomista ja vesihuollon turvallisuuden hallitsemista
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 22 MBR teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo Mikkeliin. vsk. Tuloksellista opiskelijavaihtoa espanjalaisittain Hannu Poutiainen ja Igor de las Heras Kubotan membraanit käytössä.
23 Mikkelin vanha Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo on tullut elinkaarensa päähän ja kaupunkiin suunnitellaan uuden puhdistamon rakentamista ns. vsk. Teknologia on ollut tiedossa jo pitkään, mutta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti puhdistamoprosessiin suoraan integroidut (submerged) MBR:t ovat yleistyneet, myös suurien puhdistamoiden ratkaisuina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Puhdistamon purkuvedet johdetaan kaupungin läheisyyteen Saimaan Pappilanselälle. Lappeenrannan tekninen yliopisto oli hankkinut osana Tekesin rahoittamaa Veturi-hanketta Pilot mittakaavan MBRreaktorin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Olemme aktiivisia myös Erasmus-vaihdossa ja juuri tätä kautta Igor de las Heras tuli vierailulle Mikkeliin. Metsä-Sairilan alueelle, jonne on nyt sijoitettuna kaupungin jätekeskus ja mm. MBR mahdollistaa korkean lietekuorman käytön puhdistamossa (jopa 15 g/l kiintoainepitoisuus), jolloin kaikki biologiset reaktiot nopeutuvat. Igor opiskelee kemiantekniikkaa Madridin yliopistossa, ja MBR teknologiaan perehtyminen ja reaktorin toiminnan optimointiin liittyvät käytännön koeajot sopivat hienosti hänen lopputyöaiheekseen. Kuva: Anne Bergman.. Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Energiaja ympäristötekniikan laitoksella opetetaan ympäristötekniikan insinöörejä kansainvälisessä ilmapiirissä – meillä on suomenja englanninkieliset koulutusohjelmat ja ns. Laitos tullaan toteuttamaan kallioon louhittuna. Membraanibioreaktorin (MBR) käyttäminen on hyvä vaihtoehto parasta tekniikkaa etsittäessä. Uuden tutkimuksen myötä membraanin läpäisevyyden ylläpitämisen tekniikoita, prosessin energiankulutusta ja kalvojen kestävyyttä on pystytty parantamaan, eli mahdollisuudet myös kustannuksiltaan hyväksyttävälle prosessille ovat olemassa. Double Degree ohjelma Pietarin Yliopiston kanssa. Nykyiseltä puhdistamolta, joka sijaitsee Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä, on tarkoitus rakentaa siirtoviemäri uudelle puhdistamolle. Uudessa puhdistamossa tullaan käyttämään tekniikkaa, jolla vesistöön johdettava fosforikuormitus olisi alle 0,1 mg/l, puhdistamon typpireduktio 70 % ja biologinen hapenkulutus BOD alle 5 mg/l. Opinnäytetyössä, joka kesti kolmisen kuuOpinnäytetyön ohjaaja (vas) ja tekijä, takana Artasin Pilot-MBR kontti. Hyvin toimiva MBR voi vähentää puhdistamon allaskapasiteetin tarvetta, parantaa puhdistamon lähtevän veden laatua ja mahdollisesti myös lietteen hyödynnettävyyttä. erityyppisten jätteiden vastaanotto ja kompostointitoiminnot
arkirutiineihin kuuluvat seikat oli hoidettu, alkoi tutustuminen Pilotlaitokseen. Yhteenveto MBR-prosessin hyödyistä (Igor de las Heras): korkealaatuinen permeaatti eli puhdistettu jätevesi, joka soveltuu uudestaan käytettäväksi (kehittyvissä maissa käytetty ratkaisu, jossa vesi ohjataan tekniseen käyttöön tai kasteluvedeksi). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Igor de las Heras saapui Suomeen helmikuun pakkasilla sääolosuhteisiin hyvin varustautuneena. TS kokonaiskiintoaine, COD kemiallinen hapenkulutus, PO 4-P ortofosfaatti, NH 4N ammoniumtyppi. Igor de las Heras esitteli työnsä Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyöseminaarissa menestyksellisesti ja kiitimme häntä muiden opiskelijoiden kera mukavasta yhteisestä ajasta. Kyseessä on Artas yhtiön konttiin rakennettu tuote, vastaava jota on tutkittu myös Vihdissä. n. 24 kautta, ei toki ehtinyt saavuttaa kun osan laajemman tutkimusohjelman tavoitteista, mutta juuri Turkista tulleen reaktorin pystytys, toiminnan aloittaminen ja saaminen vakiotilassa toimivaksi osana muuta puhdistamon tiimiä oli jo hyvä saavutus ja toki alustavia tuloksiakin saatiin. Lisäksi testattiin laitteiston suorituskykyä korkeilla kiintoaineen pitoisuuksilla – permeaattivuo pysyi kokeissa vakiona. Hän ei malttanut pysyä poissa puhdistamolta ja työskenteli MBR:n parissa vielä Espanjaan paluuseensa asti kesäkuussa. Asioita, joita halutaan selvittää mahdollisen investointipäätöksen taustaksi, ovat mm. rihmamaisten bakteerien aiheuttama bulking-ilmiö, jossa lietteen laskeutuvuus on huono) poistuminen. Tulokset pystyttiin verifioimaan myös myöhemmin. 25 % normaalia pienempi pinta-alan tarve. Näiden alustavien tulosten mukaan laitteisto toimii hyvin ja parantaisi esimerkiksi kemiallisen hapenkulutuksen reduktiota 60 %:lla. jälkiselkeytyksen ja siihen liittyvien ongelmien (esim. vsk. Hän oli jo Espanjassa tutustunut MBR-teknologiaan, ja kun asunnot, polkupyörät yms. matala lietteen tuotanto.. järjestelmän toiminta, kun veden lämpötila on matala (kuten Suomessa talvella), kalvojen pysyminen tukkeutumatta ja vaikutus puhdistussykleihin ja sitä kautta energiankulutukseen, lietteen ominaisuudet verrattuna perinteiseen aktiivilietteeseen sekä saatavan effluentin mikrobiologinen ja fysikaalis-kemiallinen laatu. Kun laitteisto oli saatu käynnistettyä ja sen ajaminen stabiiliksi (tähän sisältyi jatkuva ylijäämälieteen poisto jonka määrä tuli säätää oikeaksi), päästiin ottamaan ensimmäisiä vertailevia effluenttinäytteitä, jotka kertoivat prosessin toiminnasta (taulukko). vakaampi puhdistetun veden laatu ja pienempi jätekuorman piikkien vaikutus prosessiin kuin perinteisellä aktiivilietelaitoksella
Hannu Poutiainen toimii Mikkelin ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikan lehtorina. vsk. Haasteina MBR prosessin käytössä ovat mm.: • Hieman normaalia prosessia korkeampi hinta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 10 %).. tilaukset@ymparistojaterveys. alv. Vuoden 2015 hakemistossa julkaistaan myös kuntien ja yhteisöjen Y-tunnukset ja sähköiset laskutustiedot. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. kuntien sosiaalitoimen, kuntien terveyskeskusten, kuntayhtymien ja kuntien muodostamien terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ajantasaiset yhteystiedot. • Vaatii huolellista prosessin hallintaa. Hinta 35,00 euroa Lisäksi: sekä muut sairaalat sekä sosiaalija terveysalan järjestöjä Tilaa! Sosiaalija terveydenhuollon hakemisto 2015 + toimituskulut (sis. 25 Mikkelin vesilaitos valmistelee tällä hetkellä uutta puhdistamoinvestointia kalvobioreaktorivaihtoehdon pohjalta. Puh. Hakemistossa julkaistaan mm. Igor de las Heras opiskelee Madridin yliopistossa kemiantekniikkaa
Vesihuoltoon ja vesitutkimukseen on panostettu, koska Keski-Euroopassa jokivesistöt joutuvat voimakkaasti alttiiksi jätevesikuormitukselle. Hollannissa riittää alavia alueita. Hollannin halki virtaavan Reinin vesi käytetään moneen kertaan matkan varrella, ennen kuin joki saavuttaa Pohjanmeren Rotterdamissa. Kohteina oli jätevedenpuhdistamoita, tutkimuslaitoksia ja tehtaita, jotka olivat kehittäneet uusia innovaatioita jätevesien ja jätevesilietteiden käsittelyyn sekä hyödyntämiseen. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti jätevedessä nähdään mahdollisuudet energian ja raaka-aineiden tuotantoon – jätevedenpuhdistamoista puuhataan energiatehtaita. vsk. 26 Marraskuussa 2014 osallistuin kansainvälisen toimittajaryhmän kanssa tutustumismatkalle, jonka aiheena olivat teollisuus ja jätevedet Hollannissa. poldereiksi, jotka ovat merenpinnan alapuolella ja erotettuja ympäröivästä vesialueesta valleilla tai padoilla. Merenpinnan nousu, juomaveden laadun varmistaminen ja taistelu tulvia vastaan ovat vaatineet pitkäjänteistä vesiasioiden kehittämistä riippumattomana päivän politiikan virtauksista ja pikavoittojen tavoittelusta. Vedellä on erityinen rooli maassa, joka tunnetaan paitsi kanavista, myös tuhoisista tulvista. kiertotalous on jo arkipäivää. Tutkimusinsinööri, vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta KVVY, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Tampere Jätevesissä ja lietteissä nähdään suuria mahdollisuuksia Hollannissa Hollannissa katsotaan vesihuoltoa ja jätevedenkäsittelyä uudesta näkökulmasta. Maan pinta-alasta jopa 20 prosenttia on merenpinnan alapuolella. Jätteiden olemassaoloon ei haluta uskoa ja kehdosta hautaan ajattelu on vaihtunut kiertotaloudessa vaalittuun kehdosta kehtoon ajatusmalliin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Enää ei riitä, että kuluttajille tarjotaan puhdasta juomavettä ja käytössä likaantunut jätevesi puhdistetaan tehokkaasti. Hollannilla on erityinen suhde veteen Hollanti on pinta-alaltaan pieni maa, jossa asuu paljon ihmisiä. Näitä alavia alueita kutsutaan ns. Viiden päivän aikana tutustuimme noin viiteentoista kohteeseen eri puolella Hollantia
Näkemysten pohjalta on syntynyt visio jätevedenkäsittelyn tulevaisuudesta (Wastewater management roadmap towards 2030). Vesilaitokset eivät ainoastaan tuota juomavettä ja puhdista jätevettä, vaan tuottavat arvokkaita raaka-aineita kuten rautaa, struviittia (magnesiumammoniumfosfaatti) ja kalsiittia (kalsiumkarbonaatti). Alueelliset vesilaitokset, Regional Water Authorities (RWA), muodostavat oman hallinnollisen yksikkönsä erillään kunnallisja valtionhallinnosta. Keskusjärjestö Dutch Water Authorities (DWA) ajaa nykyisten 23:en alueellisen vesihuoltolaitoksen asiaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävissä asioissa, sekä toimii näiden asiamiehenä Euroopan Unionissa. Kuva: TTL Media publishing house.. Vesihuoltolaitoksilla on Hollannissa hallinnollisestikin erityinen rooli. 27 Vesihuoltolaitokset katsovat kestävään kehitykseen Hollannissa vesihuoltolaitokset, kunnat ja valtionhallinto ovat nähneet jätevedenkäsittelyn tulevaisuudessa suuria mahdollisuuksia. Jätevettä ei Hollannin skenaariossa pidetä välttämättömänä pahana, hävitettävänä lopputuotteena, vaan resurssina joka tulisi hyödyntää. Alueellisten vesilaitosten toimintaan kuuluu jätevedenkäsittelyn lisäksi tulvasuojelu ja pintavesien hallinta, mutta ei juomaveden tuotanto. Näkökulma jätevesien käsittelyn tulevaisuuteen on rohkea ja ottaa askeleen eteenpäin pelkästä jäteveden puhdistamisesta ja veden turvallisesta palauttamisesta vedenkiertoon. Alueellisilla vesilaitoksilla on lainsäädännöllistä valtaa, veronkanto-oikeus ja oma hallitus, joka valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Jätevedenpuhdistamot halutaan nähdä tulevaisuuden energiatehtaina, joiden kautta materiaalivirrat kiertävät. Esimerkiksi Delftin teknillisessä yliopistossa on kehitetty useita jätevedenkäsittelyn merkittäviä Sairaalan jätevesien testaukseen tarkoitettu koeasema Sneekissä. vsk. Järjestelmällä on Hollannissa lähes tuhatvuotiset perinteet. Aktiivista vesitutkimusta Hollannissa tutkimukseen vesihuollon piirissä satsataan voimakkaasti, eikä ole sattumaa että hollantilaiset tutkimuslaitokset ovat saavuttaneet innovaatioillaan mainetta maailmalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Jätevesien sisältämien kemikaalien sekä lääkeainejäämien tutkiminen ja erityisesti niiden poistaminen jätevesistä on tärkeää juuri Keski-Euroopassa, missä vedenkierto on intensiivistä käytetyn veden päätyessä nopeasti takaisin juomavedeksi. Alueellisesti on löydetty hyviä malleja, joissa synergioita on todella syntynyt. Myös tämän hankkeen takana on laaja joukko vedenkäsittelytekniikoiden tutkimusta edistäviä tahoja. Sairaala-alueelle on rakennettu testausasema, jossa eri toimijat pääsevät kokeilemaan järjestelmiensä tehokkuutta. Vedenpuhdistuksen jätevirtojen uusiokäyttöön erikoistunut yritys Reststoffenunie tekee yhteistyötä vesilaitosten ja teollisuuden välisessä rajapinnassa tuotteistamalla sivutuotteita ja vedentuotannon jätejakeita. Koelaitoksessa tutkitaan mm. Pohjois-Hollannissa Sneekissä tutkitaan sairaalassa muodostuvien jätevesien käsittelyä. Toimintojen synergiat ja käyttökelpoiset sivutuotteet Hollannin mallin ytimessä on synergioiden luominen eri toimijoiden välille ja valtio on ohjannut toimintaa hyvin. rakennusteollisuudessa. Amsterdamissa vuonna 2006 käyttöön otettu läntinen jätevedenpuhdistamo Amsterdam West käsittelee noin miljoonan ihmisen jätevedet. Perinteiset jätevedenpuhdistamot eivät välttämättä poista tämän tyyppisiä epäpuhtauksia, joten tehokkaampia puhdistusmenetelmiä tarvitaan tulevaisuudessa. Synergiaedut ovat huomattavat, kun viereisellä kiinteistöllä toimii maailman suurin jätevoimala. Eri toimijat kuten korkeakoulut, vesihuoltolaitokset, yksityinen sektori ja tutkimuslaitokset ovat löytäneet toisensa ja tukeneet toisiaan yhteisissä hankkeissa. Polttolaitoksella lietteestä tehdään jälleen lämpöä ja sähköä, vieläpä monessa vaiheessa edistyksellisen savukaasutekniikan ansiosta.. Toisen prosessissa muodostuva sivutuote tai jäte on raaka-ainetta seuraavalle toimijalle omien tuotteidensa valmistamisessa. 28 innovaatioita, joista viimeisimpänä Nereda jätevedenkäsittelymenetelmä, jota voidaan pitää yhtenä viime vuosien merkittävimmistä uusista jätevesitekniikoista. Vedentuotannon sivutuotteita on jo nyt onnistuttu hyödyntämään hyvin mm. Reststoffenunien näkemyksen mukaan asiakkaat haluavat kierrätystuotteille kilpailukykyisen hinnan, sekä vastaavan laadun ja toimitusvarmuuden kuin muissakin tuotteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tutkimuskontin voi kytkeä valmiiksi rakennettuihin putkilinjoihin, joista on saatavilla testattavaksi erilaisia sairaalassa muodostuvia jätevesijakeita. Testausaseman käyttö on tehty yrityksille helpoksi. Neredan edut tavanomaisiin prosesseihin verrattuna ovat erityisesti pieni tilan tarve ja korkea kustannustehokkuus. Kun lietteestä on otettu irti lämpö ja sähkö mädätysprosessin kautta sekä ravinteet struviittina, johdetaan köyhdytetty liete putkia pitkin jätteenpolttolaitokselle. jäteveden sterilisointia sekä lääkeaineiden poistamista ennen keskitettyyn jätevesijärjestelmään johtamista. Hollannissa myös esimerkiksi Coca-Cola-pullojen valmistukseen käytetään merkittävä määrä veden pehmennyksessä syntyvää kalsiittia, joka on yksi lasin tärkeimmistä raaka-aineista. Puhdistamoliete mädätetään ensin jätevedenpuhdistamolla ja prosessi tuottaa biokaasua, jota käytetään lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Nereda on panostoiminen prosessi, jossa hyvin laskeutuvaa lietettä suosimalla saadaan aikaiseksi rakeiset, suurikokoiset lietepartikkelit. Jätevesi johdetaan testausasemalle erillisissä putkissa ja testattavaksi on saatavissa erilliskerättyä virtsaa, antibioottipitoisia jätevesiä tai koko sairaalan jätevettä. vsk. Mädätysprosessin sivutuotteena saadaan saostettua fosforilannoitteeksi sopivaa struviittia
vsk. Jätevesiliete ja yhdyskuntajäte ovat materialisoituneet todelliseksi voimavaraksi, eivätkä puheet jätevedenpuhdistamoidenkaan muuntamisesta energiatehtaiksi tunnu ainakaan tässä yhteydessä liioittelulta. Jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja jatkojalostuksen tai loppusijoittamisen kannattavuutta mittaavan yhtälön etumerkki muuttuu yhtiön taseessa positiiviseksi, kun huomioidaan uusiomateriaalin lisäksi jätteestä saatava energiahyöty. Ilmakuva Amsterdam West jätevedenpuhdistamosta. Takana AEB Amsterdamin jätevoimala. Yli 99 % laitokselle tulevasta jätteestä muuttuu uudelleen hyödynnettäviksi raaka-aineiksi, mm. Waternetin struviittiprosessin säiliö etualalla. Kuva: Waternet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. rakennusmateriaaleiksi sekä raudaksi ja muiksi metalleiksi. Kuva: Jukka Lammentausta.. 29 Jätteen hyödyntäminen AEB Amsterdamin jätevoimalassa on tehokasta, kun jokaisesta vastaanotettavasta tuhannesta kilosta jää vain noin puoli kiloa hyödyntämätöntä jätejaetta, joka joudutaan käsittelemään ongelmajätteenä
Kehitystä ovat hidastaneet pääasiassa yleinen uskon puute, massan vähyys ja harvaan asutun maamme mittasuhteet. Maailma kehittyy kiertotalouden suuntaan ja siinä kehityksessä kannattaa olla mukana. Kiertotaloudesta on puhuttu viime vuosina Suomessakin enenevässä määrin, mutta julkisessa keskustelussa se on vielä jäänyt melko vähälle huomiolle. Olisiko meillä Suomessa aika ottaa seuraava askel kohti kiertotaloutta ja mitä se käytännössä tarkoittaisi. Hollannin lisäksi myös Ruotsissa ja Tanskassa on hyviä esimerkkejä jätevedenpuhdistamoilla tapahtuvasta tutkimuksesta sekä korkeakoulujen ja vesihuoltolaitosten välisestä yhteistyöstä. Tutkimustoimintaa jätevedenpuhdistamoilla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella tulisi edelleen aktivoida ja innovatiivista ajattelua kannustaa, jotta löytäisimme meidän oloihimme toimivat mallit jätevedenpuhdistuksen sivutuotteiden hyödyntämiseen. Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat tulisi koota yhteen. Valtion rooli toimijoiden kokoamisessa on ollut merkittävä ja viesti eri alojen kehittämiseen kiertotalouden näkökulmasta on ollut selkeä. Materiaalitehokkuus tulisi asettaa etusijalle uusien prosessien suunnittelussa siten, että sivutuotteet ja jätteet toimisivat syötteinä seuraavaan prosessiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kuva: TTL Media publishing house.. Mallia voisimme hakea vaikkapa Hollannista, missä eri toimijat kuten korkeakoulut, yksityiset tutkimuslaitokset ja yritykset ovat tulleet yhteen tärkeän asian äärelle. Kiertotalouden periaatteen mukaisesti jätevesilietteiden sisältämä fosfori ja energiapotentiaali pitäisi kuitenkin saada nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön. 30 Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteiden hyödyntäminen Suomessa Vesihuollon asiat on hoidettu meillä Suomessa hyvin ja perusasioiden voidaan sanoa olevan erinomaisessa kunnossa. Waternetin Alex Weltman esittelee kämmenellään struviittituotetta toimittajille. Suomessa myös biolietteiden osuus kaikista puhdistamolietteistä on vähäinen, koska suurin osa puhdistamoistamme toimii biologis-kemiallisesti. Saostuskemikaalien käytöllä varmistetaan tehokas fosforinpoisto jätevedenpuhdistamoilla. Valtion ja kaikkien hallintotasojen virkamiesten tulee toimia mahdollistajina, etteivät hyvät aikeet tyrehdy ainakaan systeemin vastustukseen ja lupaprosesseihin. Fosforivarantojen globaalista ehtymisestä on puhuttu meilläkin jo pitkään, mutta toimet fosforin talteen ottamiseksi jätevedestä ovat olleet vähäisiä. Yhteinen agenda tulisi tehdä selväksi ja luoda puitteet onnistumiselle, joka tarkoittaisi synergiaetujen aktiivista hakemista ja kannustusta innovaatioiden toteuttamiseen. Tehokas fosforinpoisto puhdistamoilla onkin vesistöjemme rehevöitymiskehityksen hillitsemiseksi äärimmäisen tärkeää, mutta kemikaalien sekoittuminen biolietteeseen on osaltaan jarruttanut lietteen jatkojalostusta ja käyttöä. Kiertotalous tulee – olemmeko valmiita. vsk
31 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin KEMIKAALIEN JA HAITTA-AINEIDEN YMPÄRISTÖRISKIEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA Envieno www.en vie no .c om. Puh. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. vsk. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.
SYKE Itämeriportaalin sisällöt liitettiin osaksi muita verkkopalveluita, Järviwiki laajeni myös Meriwikiksi. Haasteita asetus olisi aiheuttanut etenkin alueilla, joissa on sekä paljon kaltevia peltoja että luomutuotantoa. Ympäristöministeriön meriaiheiset Itämeren suojelun sivut päätyivät ministeriön ym.fi-sivuille ja osin ympäristöhallinnon yhteisen ymparisto.fi-palvelun Meri-sivuille. alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Muutoksen myötä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan. Asteina kaltevuus tarkoittaa noin 8,5 astetta. YM Nitraattiasetuksen muutos hyväksytty valtioneuvostossa, lannoitteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan SYKEn ylläpitämää Järviwiki-palvelua on laajennettu kattamaan myös Itämeri. Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän kokonaistypen määrän sääntelyä täsmennetään siten, että orgaanisista lannoitevalmisteista se koskee vain lantaa sisältäviä valmisteita. Ymparisto.fi:ssä on myös Itämeren tilaa koskevia tutkimustuloksia, joita SYKE tuottaa yhdessä mm. Kaltevuudeltaan vähintään 15 prosenttisilla peltolohkon osilla sallitaan lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen suoraan sijoittamalla. Itämeriportaalin vedenkorkeuteen ja jääpeitteeseen liittyvät sivut löytyvät puolestaan Ilmatieteen laitoksen sivuilta ilmatieteenlaitos.fi. Yksittäisen havaintopaikan lisäksi palveluun on jatkossa tulossa myös uudenlaisia tapoja jäsentää omia havaintojaan. Uudistus selkeyttää Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöhallinnon verkkopalvelujen kokonaisuutta. Tällainen havaintoretki voi olla yhtä hyvin Arandan näytteenottomatka kuin itse kunkin kesäinen venereissukin”, Lindholm visioi. Samoin sallitaan muiden lantojen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys, mutta muokkauksen on tapahduttava kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. SYKEn Itämerta sivuavat tiedotteet ja esimerkiksi merentutkimusalus Arandan sivut löytyvät jatkossa SYKEn sivuilta syke.fi:stä. Mittaustoiminnon avulla viljelijä voi myös mitata kaltevan alueen koon. Esimerkiksi viime kesänä Järviwikiin kertyi pelkästään levähavaintoja yli 800. Järvija meriwikiin on tallennettu perustiedot kaikista rannikon merialueista ja siirretty sisältöjä nykyisestä Itämeriportaalista, kuten tietoa meren elämästä ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä Itämeri-sanakirjan aineistoa. ”Tarkoitus on rakentaa oma sivutyyppi retkille, joissa havaintoja tehdään eri paikoista ajallisessa järjestyksessä. Muutos nitraattiasetukseen tehtiin, koska sellaisenaan asetus hankaloitti lannoittamista erityisesti luomutiloilla. Ne täydensivät merkittävästi virallista leväseurantaa”, Järviwikin ylläpitäjä Matti Lindholm kertoo. Viljelijät saavat apua peltolohkojen kaltevuuden mittaamiseen verkkopalvelusta (VIPU), jonka kartta-aineistosta omien peltolohkojen kaltevuuden voi tarkistaa. Järvija meriwikiin kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan yhtä hyvin merenrantaan kuin järvellekin. Asetusmuutos tuli voimaan 17.4.2015. vsk. ”Palveluun tallennetuista havainnoista on paljon hyötyä sekä muille vesistön käyttäjille että vesien tilaa seuraaville viranomaisille. Muilla pelloilla muokkaus on tehtävä vuorokauden sisällä. Tämä huomioi erityisesti luomuviljelyn tarpeet ja toimintaedellytykset. Meriwikin kehittämistä on rahoittanut Maaja vesitekniikan tuki ry. Jos VIPU-palvelu ei ole viljelijällä käytössä, kaltevuus on viljelijän todettava tilatasolla esimerkiksi peruskarttaa apuna käyttäen. 32 Valtioneuvosto on hyväksynyt nitraattiasetuksen muutosehdotuksen
Tilauksiin lisätään toimituskulut.. alv. Kaukomatkailun lisääntyminen ja ajattelematon eläinten maahantuonti voi tuoda nopeastikin tropiikin tartuntatauteja Suomeen. 10 %). 33 Meiltä jo hävinneet taudit voivat palata riesaksemme ilmastonmuutoksen aiheuttaman sään lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä. Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. puh. Elintarvikkeiden kasvava tuonti etenkin eksoottisista maista lisää haittaeläinten maahantulon riskiä. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 25,00 euroa (sis. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat,rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. tilaukset@ymparistojaterveys. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys
Joidenkin Tutkija Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Suunnittelija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus, maaperän suojelu Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla Suomessa jätevedenpuhdistuksessa muodostuu vuosittain noin 150 000 kuivatonnia lietettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Muodostuvasta lietteestä valtaosa hyödynnetään viherrakentamisessa, mutta jonkin verran sitä käytetään myös maataloudessa (noin 3 % Vvy.fi). Ympäristöön päätyessään lietteen sisältämät yhdisteet voivat vaikuttaa niin maaperään, vesistöihin kuin eliöihinkin. Heikosti sitoutuvat yhdisteet voivat puolestaan huuhtoutua pintavaluntana salaojiin tai suotautua maakerroksen läpi pohjavesiin. Raskasmetallipitoisuuksien laskiessa mielenkiinto lietteen sisältämiin orgaanisiin haitallisiin yhdisteisiin on kasvanut. Lietteitä hyödyntämällä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja säästää rajallisia fosforivarantoja. vsk. Tehokkaasti maahan pidättyvät ja heikosti hajoavat yhdisteet voivat lietelevitysten toistuessa kertyä maaperään. 34 Liete voi sisältää kuitenkin myös lukuisia haitallisia yhdisteitä. Suomen lainsäädännössä esitetään rajoituksia vain lietteiden sisältämille raskasmetalleille, eikä orgaanisille yhdisteille ole tarkkailuvelvoitteita tai raja-arvoja. Lietteistä valmistetaankin mm. Puhdistamolietteeseen pidättyy runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita, etenkin fosforia. Pohjoismaista ainakin Ruotsilla ja Tanskalla on kansallisessa lainsäädännössä asetettu rajoitteita tiettyjen orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksille maatalouteen ohjattavissa lietteissä. maanparannuskompostia sekä puutarhaja nurmikkomultaa, joista ensimmäinen on tarkoitettu maatalouden ja kaksi jälkimmäistä kotitalouksien käyttöön.. Perinteisesti puhdistamolietteen käyttöä ovat rajoittaneet lietteeseen sitoutuneet raskasmetallit. Siinä missä viime vuosisadan alkupuolella lietteen ensisijaisena käyttökohteena nähtiin loppusijoittaminen, nähdään sen maatalouskäytön nykyisin myös sulkevan ravinnekiertoja
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Lääkeaineita voi päätyä ympäristöön niiden käytöstä ja valmistuksesta tai käyttämättömien/vanhentuneiden lääkkeiden vääränlaisesta käsittelystä. Tarkasteltavien lääkeaineiden ja triklosaanin, käyttötarkoitukset, käyttömäärät (Fimea, Vieno 2014 ja KETU -rekisteri) sekä havaitsemisrajat (LOD).. Ympäristöstä ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkeaineita on havaittu maailmanlaajuisesti 631, kaikista tutkituista 713 yhdisteestä (IWW and Adelphi 2014). hankkeiden näkökulmasta kolmen lääkeaineen (ibuprofeenin, karbamatsepiinin, 17a-etinyyliestradiolin) sekä antibakteerisena yhdisteenä käytetyn triklosaanin esiintymistä sekä kohtaloa maaperässä lietteen levityksen seurauksena. Jotkut lääkeaineet voivat aiheuttaa ympäristöön päästyään eliöille akuutteja haittavaikutuksia, toimia hormonihäiriköinä tai edistää antibioottiresistenssin yleistymistä. Eräs mahdollinen lääkeaineiden pääsyreitti ympäristöön on kulkeutuminen vesistöihin puhdistettujen jätevesien mukana, tai kun jätevesien käsittelyssä syntyvää lietettä hyödynnetään esimerkiksi maanparannusaineena. Taulukko 1. Lietteen koostumus riippuu paljolti puhdistamolle tulevan jäteveden koostumuksesta, sillä kotitalouksien lisäksi teollisuuden jätevedet, kaupunkien hulevedet sekä kaatopaikkojen suotovedet tuovat kaikki puhdistamoille oman haittaainekuormansa. ** arvio vuosilta 2010–2014. PPCP -yhdisteet ympäristössä Erilaisia PPCP-yhdisteitä (Pharmaceuticals and Personal Care Products) ja niiden aktiivisia komponentteja tuotetaan satoja tonneja vuosittain. Tarkasteltaviksi valitut yhdisteet ovat käyttötarkoituksiltaan, rakenteeltaan ja ympäristöominaisuuksiltaan varsin erilaisia (taulukko 1 ja 3). Suomen kartoituksessa oli mukana kuusi puhdistamoa Suomessa ei juuri ole aiempaa tietoa puhdistamolietteiden sisältämistä lääkeainejäämistä. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan em. * Vieno 2014. Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2013–2014 toteutetuissa RUSSOA(Risks of Using Sludge on Agriculture and Landscaping Purposes) ja PULMA -hankkeissa (Puhdistamolietteen haitallisten aineiden pysyvyys ja kulkeutuminen mallinnuksen avulla) kartoitettiin kuuden suomalaisen jätevedenpuhdistamon lietteissä esiintyvien lääkeaineiden pitoisuuksia sekä arvioitiin, voivatko nämä yhdisteet muodostua ongelmaksi lietteen käytölle niiden maaperäkertymisen tai huuhtouman kautta. 35 yhdisteiden on myös todettu kertyvän maaperästä kasveihin tai eliöihin. Lääkeaineita on löytynyt niin pinta-, pohja-, juomakuin jätevesistä, maaperästä, lietteistä sekä eläinten lannasta
RUSSOA I -hankkeessa määritettyjen PPCP -yhdisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet (ka = kuiva-aine). Karbamatsepiini hajoaa puhdistamoilla huonosti ja sen arvioidaan poistuvan pääasiassa puhdistettujen jätevesien mukana (Vieno 2014). Lietteissä sitä havaittiin melko pieninä pitoisuuksina (taulukko 2). Todelliset pitoisuudet voivat siis olla esitettyjä pitoisuuksia korkeammat. 36 Lähes kaikkia tutkittuja yhdisteitä havaittiin Pitoisuudet lietteessä Tarkasteltavia yhdisteitä löytyi, EE2 lukuun ottamatta, kaikkien puhdistamoiden lietteistä (kuva 1). RUSSOA I -hankkeessa määritettyjen yhdisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet lietteissä sekä ruotsalaisia pitoisuustietoja (TemaNord 2012). vsk. Pitoisuuksien vertailussa tulee kuitenkin ottaa huomioon lääkkeiden käyttömäärät, joissa voi maiden välillä olla eroja. Pitoisuuksien vaihtelu voi eri näytteenottokertoina tai vuodenaikoina otetuissa näytteissä olla suurta. * PULMA -mallinnuksissa käytetyt arvot.. 17aetinyylestradiolin arvioitu käyttömäärä Suomessa on < 2 kg vuodessa (taulukko 1) ja puhdistamoille päätyvä määrä arviolta vain noin 0,55 kg vuodessa (Vieno 2014). Pitoisuudet jäivät ruotsalaisista lietteistä havaittuja pitoisuuksia pienimmiksi (taulukko 2). Taulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ibuprofeeni on melko vesiliukoinen yhdiste, mutta suurten käyttömääriensä vuoksi sitä kuitenkin pidättyi lietteeseen (taulukko 2). HUOM! Suomalaisia tuloksia ei ole saantokorjattu. EE2 on kuitenkin listattu Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ”tarkkailulistalle”, sillä se aiheuttaa vasteita eliöissä Kuva 1
37 jo hyvin pieninä pitoisuuksina. 1 Predicted No Effect Concentration = pitoisuus, jonka ei vielä odoteta aiheuttavan haitallisia vaikutuksia eliöstössä.. vsk. Maaperässä PNEC1 -arvoaan korkeampina pitoisuuksina lietelevityksen jälkeen esiintyivät TCS ja EE2 (kuva 2). A–C kuvaavat mallinnuksessa käytettyä maaperäpuoliintumisaikaa (A: nopea, C: hidas) ja numerot 1–3 kuvaavat lietteen yhdistepitoisuutta (1: alhainen, 3: korkea). 5,6 t/ha/v ka), TCS saattaa kertyä maaperään korkeiksi pitoisuuksiksi, kun taas nopeasti hajoava EE2 esiintyi maaperässä levityksen jälkeen vain hetkellisesti korkeina pitoisuuksina. Tässä käsitellyille yhdisteille mallinnettuja maaperäkertymistuloksia yhdistekohtaisine käyttäytymistietoineen on esitelty taulukossa 3. Käyttäytyminen maaperässä Tarkastellut yhdisteet lukeutuvat PULMA -hankkeessa mallinnetuista yhdisteistä ongelmallisimpiin. Lietelevityksen toistuessa vuosittain nitraattidirektiivin sallimalla enimmäismäärällä (n. 45 % ilmoitetusta PNEC-arvostaan. A1…C3-koodit kuvaavat eri lähtötiedoilla tehtyjä simulaatioita. Karbamatsepiinin pitoisuudet maaperässä ja pellolta poistuvassa vedessä olivat kuitenkin kaikissa simulaatioissa PNEC-arvoihin nähden alhaisia. Kertyvyysmallinnusten tulokset EE2:lle ja TCS:lle. PULMA -mallinnuksissa lähtötietona käytettiin ruotsalaista pitoisuusaineistoa (TemaNord 2012, taulukko 2), sillä RUSSOA:n tuloksia ei tuolloin vielä ollut saatavilla. EE2 ei huuhtoutunut vesiin missään simulaatiossa. PULMA-hankkeessa käsitellyistä yhdisteistä karbamatsepiini ja ibuprofeeni huuhtoutuivat helpoimmin. Myös ibuprofeeni esiintyi kaikissa mallinnuksissa PNEC-tasojaan alhaisempina pitoisuuksina, saavuttaen sekä maaperässä että pellolta poistuvassa vedessä enimmillään n. Triklosaanin osalta lietepitoisuudet (taulukko 2) jäivät oletettua pienemmiksi, sillä yhdistettä on havaittu vuonna 2011 Viikinmäen lietteessä noin 5 600 µg kg-1 ka ja 6 900 µg kg-1 ka (SYKE julkaisematon). RUSSOA I -hankkeessa EE2 -pitoisuudet jäivät alle havaitsemisrajan (taulukko 2). Lietteen mukana levitetystä triklosaanista muokkauskerroksen alapuolelle huuhtoutui enimmillään pieni murto-osa levitetystä yhdistemäärästä, mutta hetkittäin yhdisteen pitoisuus salaojavedessä ylitti sille pintavesissä esitetyn PNEC-arvon (1,4 ng/l) monikymmenkertaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kuva 2
Joidenkin lääkeaineiden esimerkiksi antibioottien tai hormonien tapauksessa pienetkin pitoisuudet voivat olla ongelmallisia, sillä ne voivat aiheuttaa vasteita eliöissä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Riskitasot löytyvät julkaisusta Äystö 2014.. Kuten muidenkin orgaanisten haitta-aineiden kohdalla, myös lääkeaineissa on havaittu voimakasta pitoisuusvaihtelua eri näytteenottokertojen ja vuodenaikojen välillä. Pitoisuudet maaperässä on simuloitu olettaen, että lietettä levitetään vuosittain nitraattidirektiivin sallima enimmäismäärä, yhdisteen pitoisuus lietteessä on korkea ja että yhdiste hajoaa maaperässä hitaasti. 2014, TemaNord 2012), vaikka niitä löydettiinkin kaikkien puhdistamoiden lietteistä. ** Esitetty tulos mallinnettu ruotsalaisen aineiston keskipitoisuudella 1,09 mg/kg ka. Erityisen pitkäikäisiä yhdisteitä ovat mm. Tarkasteltujen lääkeaineiden ja triklosaanin kertyvyysmallinnusten huippupitoisuuksien arvot maaperässä (PEC = Predicted Environmental Concentration) sekä PNEC -tasot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. PULMA-hankkeen tulosten perusteella muutamien yhdisteiden todettiin voivan ääritapauksissa aiheuttaa mahdollista vaaraa maaperälle ja lähialueiden pienvesistöille. Pitoisuudet eri puhdistamoiden välillä eivät suuresti poikenneet toisistaan, mutta todellisia puhdistamoiden välisiä eroja on hankala arvioida vähäisen näytemäärän vuoksi. * Ympäristökäyttäytyminen kirjallisuuden mukaan. vsk. 38 Lietteiden hyötykäyttö ja haitalliset aineet RUSSOA I -hankkeessa havaitut lääkeaineja triklosaanipitoisuudet jäivät aiemmassa tutkimuksissa havaittuja pitoisuuksia pienemmiksi (Marttinen ym. Näistä etenkin jälkimmäisen on havaittu kertyvän maaperään tehokkaasti. Vaikka osa lääkeaineista hajoaa melko nopeasti, niiden jatkuva vuo ympäristöön eri lähteistä ylläpitää niiden esiintymistä ja näin ollen myös mahdollisia haittavaikutuksia. Eri yhdisteiden mahdollisten yhteisvaikutusten vuoksi, yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksien jääminen alle PNEC-arvojen ei automaattisesti tarkoita sitä, että lietteen Taulukko 3. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että lääkeaineita päätyy lietteisiin niin suuremmilla kuin pienemmilläkin puhdistamoilla. Näin ollen liete sisältää tässä tutkittujen lääkeaineiden lisäksi myös lukuisia pysyviä, mahdollisesti biokertyviä ja eliöille myrkyllisiä orgaanisia yhdisteitä. lukuisissa käyttökohteita omaava perfluorioktaanisulfonaatti (PFOS) sekä palonsuoja-aineena käytetty polybromattu difenyylieetteri (BDE-209). 2014). *** Ekologisen riskin kuvauksessa mahdollinen riskitaso saadaan jakamalla arvioitu haitta-aineen ympäristöpitoisuus (PEC) arvioidulla haitattomalla pitoisuudella (PNEC). Lietteessä eri yhdisteet eivät esiinny yksin, vaan laajana yhdisteiden kirjona (Kasurinen ym
Mikromuovit voivat itsessään sisältää haitallisia aineita, mutta myös sitoa niitä pinnalleen. Osa EU:n jäsenmaissa on ottanut jo käyttöön rajoituksia muutamille orgaanisille haitta-aineille, mutta Suomessa rajoituksia ei vielä ole olemassa. Global occurrence, effects, and options for action. Puhdistamolietteiden sisältämien orgaanisten haitta-aineiden käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla. Screening of microplastic particles in and down-stream a wastewater treatment plant. Workshop documentation, Pharmaceuticals in the Environment. Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus 6/2014. Kuva: Vanessa Riki, Suomen ympäristökeskus. 2014. Mädätettyä ja kuivattua jätevesilietettä kompostointiaumassa. Vieno N. Mädätettyä ja kuivattua jätevesilietettä jätevedenpuhdistamolla. Orgaaniset haitta-aineet puhdistamolietteissä. Viitteet IWW and Adelphi 2014. Viimeaikoina runsasta huomiota herättäneistä mikromuoveista myös valtaosan > 90 % on todettu pidättyvän puhdistamolietteeseen (Magnusson ym. Geneva, April 8th and 9th 2014. vsk. 2014. Haitallisten orgaanisten yhdisteiden ja lääkeaineiden esiintyminen biokaasulaitosten käsittelyjäännöksissä sekä niiden elintarvikeketjuun aiheuttaman vaaran arviointi. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. 2014. Nordic Council of Ministers. 2014. Lääkeaineiden sekä joidenkin haitalliseksi tiedettyjen yhdisteiden monitorointia ja lietteiden hyötykäytön riskinarviointia, etenkin ympäristön kannalta, on kuitenkin viimeaikoina ehdotettu eri yhteyksissä. Kuva: Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus. Kasurinen, V., Munne, P., Mehtonen, J., Türkmen, A., Seppälä, T., Mannio, J., Verta, M., Äystö, L. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Magnusson, K., Norén, F. Äystö Lauri 2014. TemaNord 2012:519. Noutovalmista jätevesilietteestä valmistettua multaa. Swedish Environmental Research Institute, No C 55 report. Envieno ky. MTT Raportti 135. Kuva: Vanessa Riki, Suomen ympäristökeskus.. 2014). www.norden.org/en/ publications. Näin ollen lisätietoa tarvitaan edelleen. 39 hyötykäyttö olisi ympäristön kannalta täysin ongelmatonta. Marttinen S., Suominen K., Lehto, M., Jalava, T., Tampio, E. PPCP monitoring int the Nordic Countries – Status Report
Uusi havainto on, että esimerkiksi eräät verenpainelääkkeet voivat esiintyä Suomessa huomattavasti suurempina pitoisuuksina, joten pohjoismaista vertailuaineistoa tulisi hyödyntää päätöksenteossa varauksin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Vesiäytteenottoa Mäntsälässä. vsk. Näitä yhdisteitä päätyy jätevesiin mm. Tämän kartoituksen näytteissä useimmat yhdisteet esiintyivät suomalaisissa pintavesissä ja puhdistetussa jätevedessä pienempinä tai vastaavina pitoisuuksina kuin muissa Pohjoismaissa. Kuva Lauri Äystö, SYKE.. kotitalouksista ja sairaaloista ja edelleen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta vesistöihin. Lokakuussa 2013 Suomen ympäristökeskus toteutti lääkeainekartoituksen, jossa näytteet otettiin neljän erikokoisen Etelä-Suomessa sijaitsevan yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetusta jätevedestä sekä seitsemästä vesistöstä. Vesinäytteistä analysoitiin 33 lääkeainetta, joista kuusi oli hormoneja. Näytteistä havaittiin 17 yhdistettä. 40 Suunnittelija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Maaperän suojelu Vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen, Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Haitalliset aineet Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Haitalliset aineet Lääkeaineet Etelä-Suomen pintavesissä ja puhdistetussa jätevedessä Lääkeaineet ovat yhdisteitä, jotka on suunniteltu saamaan aikaan biologisen vasteen jo hyvin pieninä pitoisuuksina
Esimerkiksi kipugeeleissä käytettävä diklofenaakki voi Kuva 1. Lääkeaineiden vaikutukset ympäristössä vaihtelevat yhdisteestä toiseen. Lääkeaineita on havaittu yleisesti esimerkiksi jätevesissä, jätevesilietteissä ja jätevesiä vastaanottavissa vesistöissä, mutta myös juomavedessä sekä jätevesiä vastaanottavien vesistöjen kalojen kudoksissa. 2008). 2006).. Lääkeaineita voi päätyä ympäristöön muun muassa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta, lääkkeiden käytön ja valmistuksen kautta, karjataloudesta sekä lääkejätteiden vääränlaisesta käsittelystä. Lisäksi fotolyyttinen hajoaminen voi hidastua vesistöissä, esimerkiksi paksun jääpeitteen vaikutuksesta (Kallenborn ym. Jotkut yhdisteet voivat aiheuttaa akuutteja vaikutuksia eliöissä kun taas toisten vaikutukset ovat vaikeammin havaittavia. Lääkeaineiden mahdollisia kulkeutumisreittejä ympäristöön (mukailtu lähteestä Andersson ym. Joitain lääkeaineiden kulkeutumisreittejä ympäristöön on esitetty kuvassa 1. Jätevedenpuhdistamoita voidaan pitää vesiympäristöjen lääkejäämien merkittävimpinä lähteinä. Lääkeaineille on ominaista, että ne vaikuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina sekä se, että useimmat niistä eivät esiinny ympäristössä luontaisesti, vaan ainoastaan ihmistoiminnan vaikutuksesta. Lääkeaineiden ympäristökäyttäytyminen ja ekotoksikologinen merkitys riippuu vallitsevista olosuhteista. vsk. Lääkeaineisiin ja niiden esiintymiseen ympäristössä kohdistuu yhä enemmän huomiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Lääkeaineet eivät ole selvärajainen yhdisteryhmä, vaan niihin lukeutuu laaja kirjo eri kohteissa käytettäviä, erilaisilla vaikutusmekanismeilla toimivia ja eri tavoin ympäristössä käyttäytyviä yhdisteitä. Pohjoisissa olosuhteissa monet yhdisteet voivat olla pysyvämpiä, koska talvikaudella yhdisteiden mikrobiologinen hajoaminen hidastuu. 41 Ihmistoiminnan vapauttamia ja synnyttämiä yhdisteitä esiintyy maailmanlaajuisesti useissa eri matriiseissa
2004). seurantalistalle (”Watch List”) (2013/39/EY). 42 aiheuttaa munuaisvaurioita linnuille (Oaks ym. Mielialalääkkeissä käytettävä oksatsepaami puolestaan voi vesistöissä esiintyessään muuttaa kalojen käyttäytymistä (Brodin ym. Näytteet otettiin 1.–3.10.2013. Kemikaaliohjelman taustaselvityksessä (Jantunen ym. 2013). Kartoituksen toteutus Kartoitukseen valittiin neljä Etelä-Suomessa sijaitsevaa jätevedenpuhdistamoa ja seitsemän vesistöä. Samoille yhdisteille on myös ehdotettu ympäristönlaatunormeja (EQS), joita niiden pitoisuuden ei tulisi ylittää vesistöissä. 2005) todettiin tarpeelliseksi selvittää lääkeaineiden pitoisuuksia suomalaisissa vesissä. Joidenkin analysoitujen aineiden perustietoja.. Vesinäytteet otettiin Turun satamasta, Porista Kokemäenjoesta, Tampereen Viinikanlahdelta, Riihimäeltä Vantaanjoesta, Helsingin Vanhankaupunginlahdelta, Porvoosta Porvoonjoesta sekä Mäntsälästä Mäntsälänjoesta. Analysoitavat aineet valittiin saatavilla olleiden analyysien mukaan. Suomessa lääkeaineet on huomioitu esimerkiksi kansallisessa kemikaaliohjelmassa (YM 2013). Ramboll suoritti yhdisteiden kemialliset analyysit. Pintavesinäytteet otettiin Limnos-noutimella yhden metrin syvyydestä, tai niin läheltä tätä syvyyttä kuin uoman syvyys näytteenottopisteessä salli. 2014 c) Vieno 2014 * Vuosi 2005 Taulukko 1. Effluenttinäytteitä varten jätevedenpuhdistamoiksi valikoituivat Turun Kakolanmäen, Tampereen Viinikanlahden, Riihimäen ja Mäntsälän jätevedenpuhdistamot. 2014). Hormonien, kuten ehkäisypillereissä käytettävän 17 a-etinyyliestradiolin, on havaittu vaikuttavan monien lajien sukupuolikehitykseen. Näytteistä analysoitiin 33 lääkeainetta, joista kuusi oli hormoneja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Määritettyihin yhdisteisiin a) Vieno 2008 b) Äystö ym. Ennen vuotta 2013 lääkeaineiden pitoisuuksia suomalaisissa vesissä on kartoitettu huomattavan vähän muihin pohjoismaihin verrattuna (Nordic Council of Ministers 2012). Jotkut lääkeaineet voivat lisäksi kertyä eliöihin, jolloin niitä saalistavat pedot voivat altistua suuremmalle kemikaalikuormalle kuin mitä olisi pääteltävissä vain vesinäytteissä havaituista pitoisuuksista (Brodin ym. Effluenttinäytteet otettiin jätevedenpuhdistamolla puhdistetusta jätevedestä henkilökunnan avustuksella. Muutamien lääkeaineiden (diklofenaakki, 17 a-etinyyliestradioli ja 17 b-estradioli) esiintyminen vesistöissä on huomioitu EU-tasolla listaamalla ne vesipolitiikan puitedirektiivin ns
43 lukeutui useita antibiootteja, särkylääkkeitä, verenpainelääkkeitä sekä kolme VPD:n seurantalistan lääkeainetta. Havaitsematta jääneistä yhdisteistä betsafibraattia ja terbutaliinia on havaittu Suomessa aikaisemmissa kartoituksissa. Näytepaikkakohtaiset tulokset, havaitsematta jääneille yhdisteille Taulukko 2. Muutamien analysoitujen aineiden perustietoja on esitetty taulukossa 1. Havaitut lääkeaineet ja hormonit. Tarkemmat taustatiedot näytepisteistä ja yhdisteistä on esitetty hankkeen loppuraportissa (Äystö ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. * LOD = Havaitsemisraja. Laajin kirjo yhdisteitä havaittiin Riihimäeltä otetusta vesinäytteestä ja vähiten eri yhdisteitä havaittiin vastaavasti Porin ja Helsingin vesinäytteistä. Vesinäytteistä havaittiin 10 ja effluenttinäytteistä 15 lääkeainetta. Tässä kartoituksessa myös diklofenaakki, ketoprofeeni ja sulfametoksatsoli esiintyivät aikaisempia havaintoja pienempinä pitoisuuksina. Effluenttinäytteistä havaittujen yhdisteiden lukumäärä vaihteli vesinäytteitä vähemmän. Noin puolet analysoiduista yhdisteistä jäi havaitsematta. Havaittujen yhdisteiden pitoisuuden vaihteluväli sekä havaitsemistiheys on esitetty taulukossa 2. Havaitut yhdisteet Kartoituksessa havaittiin yhteensä 17 yhdistettä. Ainoata kartoituksessa havaittua hormonia, estronia, esiintyi vain effluentissa. Kukin vesinäyte sisälsi yhdestä yhdeksään eri lääkeainetta. vsk. Laboratorio analysoi myös joitain lääkeaineita, kuten hydroklooritiatsidin ja salbutamolin, joille aikaisempaa pohjoismaista aineistoa on olemassa vain vähäisesti tai ei lainkaan. Vastaavasti vähiten erilaisia yhdisteitä (10 yhdistettä) sisältävät näytteet otettiin Turusta ja Tampereelta. Laajin yhdistekirjo, 13 eri lääkeainetta, havaittiin Mäntsälän JVP:lta otetussa näytteessä. 2014)
Kolmen suurimpana pitoisuutena havaitun yhdisteen pitoisuuksien vaihteluvälit ja keskiarvot.. Näiden pitoisuudet näytteissä on esitetty kuvassa 2. 2011), joten tämän kartoituksen tulosten perusteella yhdiste esiintyy Suomessa verraten pieninä pitoisuuksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. 44 toteutuneet määritysrajat ja niiden vertailu aikaisempaan aineistoon on löydettävissä hankkeen loppuraportista (Äystö ym. Furosemidista on vain vähäisesti pohjoismaista aineistoa, mutta Kuva 2. Kaikkia kuvan 2 yhdisteistä käytetään verenpainelääkkeinä. Metoprololi oli yksi suurimpina pitoisuuksina havaituista yhdisteistä. Parasetamolia ja paroksetiinia, yhdisteitä joita ei havaittu effluenteissa, havaittiin yksittäisissä pintavesinäytteissä. Selkeästi suurimpina pitoisuuksina kartoituksessa esiintyvät yhdisteet olivat hydroklooritiatsidi, metoprololi ja furosemidi. Yleisimmin havaitut yhdisteet olivat karbamatsepiini ja metoprololi. Muilta osin pintavedessä havaitut pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pienempiä kuin effluenttinäytteissä. Metoprololin pitoisuudet olivat tässä kartoituksessa pääsääntöisesti suurempia kuin Suomesta on aikaisemmin havaittu. Karbamatsepiinin pitoisuudet olivat näytteissä samaa tasoa kuin aikaisemmin Suomesta on havaittu. Molempia yhdisteitä havaittiin yhtä lukuun ottamatta kaikista näytteistä. Yhdisteen pitoisuudet olivat suurempia kuin Suomesta on aikaisemmin havaittu, mutta sopivat Ruotsista havaitulle vaihteluvälille. 2014). Ruotsissa vuonna 2010 tehdyssä kartoituksessa parasetamolia havaittiin jokaisessa vesija effluenttinäytteessä yli 10 ng/l (Fick ym
Kuvat: Lauri Äystö, SYKE.. 45 saatavilla olevaan aineistoon verrattuna pintavesistä havaitut pitoisuudet olivat suuria. Näytteen lämpötilan mittausta ja näytteen pullotusta. Pohdinta Tässä kartoituksessa toteutuneet määritysrajat olivat joillekin yhdisteille korkeita. Havaitut pitoisuudet vastasivat monilta osin aikaisempia suomalaisia ja pohjoismaisia kartoituksia. Esimerkiksi 17 a-estradiolille ja 17 b-estradiolille toteutuneet määritysrajat (5 ng/l) eivät riitä pitoisuuksien vertaamiseen yhdisteille ehdotettuihin EQS-arvoihin. Hydroklooritiatsidin osalta suomalaista tai pohjoismaista aineistoa ei ole saatavilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Italiassa hydroklooritiatsidia on havaittu pintavesistä enimmillään 256 ng/l. Yksittäiset lääkeaineet esiintyivät vesistöissä ja effluenteissa yleensä pitoisuuksina, jotka voidaan olettaa haitattomiksi. SYKEn kartoituksessa pintavesistä havaittu hydroklooritiatsidin huippupitoisuus, yli 1 µg/l, on saatavilla olevaan vertailuaineistoon nähden hyvin suuri. Jätevesissä ja vesistöissä lääkeaineet eivät kuitenkaan esiinny yksittäisinä yhdisteinä, vaan monimuotoisen kemikaalikimaran osina. Koska ympäristössä esiintyvät lääkeainekoktailit sisältävät rakenteeltaan ja toimintamekanismeiltaan hyvin erilaisia yhdisteitä, voidaan näiden sekoitusten yhteisvaikutuksia vasta vain arvailla. Analyyttisten menetelmien kehittäminen on siten edelleen tarpeen. Useimmat lääkeaineet esiintyvät pintavesissä ja puhdistetussa jätevedessä samantasoisina tai pienempinä pitoisuuksina kuin muualla Pohjoismaissa
Pharmaceutical Residues in Northern European Environments: Consequences and Perspectives. YM 2013. 2014. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto Julkaisu 666. Fick J., Lindberg R. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 34. 2013. 2011. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma. Vieno N. Nature 427: 630–633. Kartoitus lääkeaineista yhdyskuntajätevedessä ja pintavedessä. IVL Report B1689. 2004. Väliarviointi ja tarkistus 2012. Diclofenac residues as the cause of vulture population decline in Pakistan. Vieno N. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 46 Toisaalta eri maiden välillä näyttää olevan erojakin. Brodin T, Piovano S, Fick J, Klaminder J, Heynen M, Jonsson M. Jantunen M., Komulainen H., Nevalainen A., Tuomisto J., Venäläinen R., Viluksela M. Tästä syystä suomalaista analyysiaineistoa tarvitaan lisää ja pohjoismaista aineistoa tulisi hyödyntää Suomen ympäristön lääkeainekuormituksen arvioimisessa vain varauksella. Tässä kartoituksessa muutamat verenpainelääkkeinä käytetyt yhdisteet esiintyivät suurempina pitoisuuksina kuin Pohjoismaissa on aikaisemmin havaittu. vsk. Results from the Swedish National Screening Programme 2010. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 11/2005. 2014. Science 339: 814–815. IVL Report B2014. Trans. H., Kaj L., BrorströmLundén E. Äystö L., Mehtonen J., Kalevi K. Brodin T., Fick J., Jonsson M., Klaminder J. Ecological effects of pharmaceuticals in aquatic systems–impacts through behavioural alterations. Teoksessa Pharmaceuticals in the Environment: Sources, Fate, Effects and Risks, toim. Pharmaceuticals. Subreport 3. 2014. Joillekin näistä yhdisteistä on saatavilla vertailuaineistoa vain vähän, jos lainkaan. Kallenborn R., Fick J., Lindberg R., Moe M., Nielsen K.M., Tysklind M., Vasskog T. 2006. Lähteet Andersson J., Woldegiorgis A., Remberger M., Kaj L., Ekheden Y., Dusan B., Svenson A., Brorström-undén E., Dye C., Schlabach M. Phil. Selvitys elinympäristön kemikaaliriskeistä, Kansallisen kemikaaliohjelman taustaselvitys. PPCP monitoring in the Nordic Countries – Status Report. Dilute Concentrations of a Psychiatric Drug Alter Behavior of Fish from Natural Populations. Results from the Swedish National Screening Programme 2005. Occurrence of Pharmaceuticals in Finnish Sewage Treatment Plants, Surface Waters, and Their Elimination in Drinking Water Treatment Processes. Loppuraportti 8.9.2014. TemaNord 2012:519.. Nordic Council of Ministers 2012. Subreport 1: Antibiotics, Antiinflammatory substances, and Hormones. R. Kümmerer K. 2008. Soc. Oaks J.L., Gilbert M., Virani M.Z., Watson R.T., Meteyer C.U., Rideout B.A., Shivaprasad H.L., Ahmed S., Chaudhry M.J.I., Arshad M., Mahmood S., Ali A., Khan A.A. 2005. B 369: 20130580. Suomen ympäristö 2/2013. 2008. Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla – Hankkeen loppuraportti
47 Vuorikatu 22 A 15 00100 Helsinki 09 622 6850 www.ykl.fi työttömyyskassa työsuhdeneuvonta edunvalvonta LIITTYISIT LIITTOON ammattiliitosta saat enemmän MAA VESI ILMA ELIÖSTÖ YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO YKL Ympäristöasiantuntijat pitävät huolta ympäristöstä Ympäristöasiantuntijoista huolehtii YKL Y&T2015.indd 1 9.4.2015 10:32:53. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Väärässä paikassa ja korkeina pitoisuuksina esiintyessään kemikaalit ovat usein ympäristölle Matti Leppänen, Suomen ympäristökeskus Jarkko Akkanen, Itä-Suomen yliopisto Anna Karjalainen, Jyväskylän yliopisto Kari Lehtonen, Suomen ympäristökeskus Kimmo Mäenpää, Itä-Suomen yliopisto Vesien sedimentit haitta-aineiden arkistoina Ympäristöriskinarviointi odottaa tekijäänsä Sedimentit ovat vesistöjen arkistoja, joissa näkyy menneiden vuosien ja vuosisatojen muutokset vedenlaadussa ja eliöyhteisöissä. Vesistöjen laimentavaan vaikutukseen sekä ekosysteemien kykyyn palautua jätevesikuormituksesta luotetaan. Jätevedenpuhdistamoiden lisäksi ilmalaskeuma on eräiden aineiden osalla merkittävässä osassa kuormituksessa. Osassa maailman maita kehittynyt jätevesien puhdistustekniikka auttaa suojelemaan ympäristöä niiden sisältämiltä haitta-aineilta, mutta siitä huolimatta jätevesien sisältämiä kemikaaleja päätyy vesistöihin. Myös teollisen aikakauden aiheuttama ympäristön kemikalisoituminen on luettavissa sedimenteistä. Paikoin kuormitus saattaa johtaa pilaantumiseen mutta sen tarkempi luokittelu sekä merkityksen ja kunnostuksen arvioiminen on vaativa tehtävä, johon ei ole Suomessa vielä kunnolla tartuttu. 48 Jätevesien johtaminen vesistöihin on aina ollut helppo tapa hoitaa yhteiskuntien jäteongelmat ja sama ratkaisu on monesti käytössä vielä nykypäivänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Sedimenttien kemikalisoitumisen riskinarviointi ja sen ohjeistus on nostettava suomalainen ympäristöhallinnon ”to-do” -listalle mahdollisimman pian.. vsk
Sedimentteihin sitoutuneiden haittaaineiden riskiä ympäristölle pitäisi pystyä arvioimaan. Suomalaiset sedimentit ovat viileissä ja valottomissa olosuhteissa läpi vuoden sekä hapellisia vain ohuesta pintakerroksesta, jolloin kemikaalien mikrobiperäinen hajoaminen on erittäin hidasta. vsk. Kuva: Anna Karjalainen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 49 haitallisia. Perinteisistä ympäristömyrkyistä esimerkiksi dioksiinit, raskasmetallit ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt, sekä uudemmista kemikaaleista mm. Näillä ominaisuuksilla varustetut aineet sitoutuvat hiukkasiin ja erityisesti orgaaniseen ainekseen ja kerääntyvät vesistöjen pohjamutiin eli sedimentteihin. Alhainen vesija korkea rasvaliukoisuus yhdessä pysyvyyden kanssa voi aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia vastaanottavassa vesistössä. Pohjassa elävien selkärangattomien sekä vesikasvien kautta kemikaalit saattavat siirtyä eteenpäin ja esiintyä ravintoketjuissa jopa vuosikymmenien ajan. Niinpä kemikaalien päästöt vesistöihin johtavat helposti niiden varastoitumiseen pohjasedimentteihin. Tähän tarkoitukseen eräissä maissa on kehitetty sedimentin ympäristölaatunormeja, eli pitoisuuksia, joiden pitäisi suojella sedimentin eliölajeja samaan tapaan kuin pintavesille säädetyt normit avoveden eliöstöä. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle haitallisen ja vaarallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliössä, jota Sedimentin aktiivinen pinta on eliöiden kannalta oleellisin sedimentin osa. organotinat ja erilaiset palonestoaineet ovat merkittävissä määrin sedimentteihin kertyviä. Aineiden ominaisuudet ratkaisevat niiden ympäristökohtalon ja näistä ominaisuuksista merkittävimmät ovat vesija rasvaliukoisuus, sekä kemiallisesta rakenteesta johtuva pysyvyys
Laatunormidirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on järjestettävä tiettyjen, sedimenttiin tai eliöihin kertyvien yhdisteiden seuranta. Itämerellä energiatuotantolaitokset, merihiekan nosto, vedenalaiset täyttömaat ja keinotekoiset riutat) koskevat usein suoraan sedimenttejä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Torjunta-aineiden käytön hyväksyntä on ollut EU:n lainsäädännössä jo ennen REACH aikakautta ja vaatii tehoaineiden ympäristökohtalon ja vaikutusten arvioimisen lisäksi biotestejä myös sedimenttieliöillä, jos aineen ominaisuudet viittaavat sedimentteihin kertymiseen. EU lainsäädäntö ja sedimentit REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) vaatii rekisteröitäviltä, tietyn tonnituotannon kemikaaleilta, arviota ympäristökohtalosta ja sedimenttipitoisuuksista (predicted environmental concentration, PEC), joita verrataan kemikaalin arvioituun haitattomaan pitoisuuteen (predicted no effect concentration, PNEC). Direktiivi antaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden muodostaa sedimenttipitoisuuksiin perustuvia normeja. GTK:n näytteenotin tositoimissa. Yleisen kemikaalilähtöisen lainsäädännön lisäksi ympäristön ja samalla sedimentin suojelua edistävät myös EU:n meristrategiadirektiivi sekä HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelma. Myös alueiden suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (mm. Vesipuitedirektiivi on EU:ssa kuitenkin pääasiallinen vesiympäristön pilaantumista ehkäisevä ja sen hallintaa ohjaava laki, jota täydentää ympäristölaatunormidirektiivi (2013/39/EY) ympäristölaatunormien kautta. Kuva: Jussi Kukkonen.. 50 ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Suomessa on tehty useita paikallisia haitta-aineselvityksiä kuormituksen alaisista sedimenteistä sekä julkaistu myös yhteenveto sisävesien todetuista ja mahdollisesti pilaantuneista kohteista [1]. Esimerkiksi sedimenttien ruoppausja läjitystoimet, teollisuusalueiden, kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden, satamatoimintojen ja liikenteen kuormitus luovat paineita vesistöissämme. REACH:n ja torjunta-ainelainsäädännön avulla säädellään aineiden tuotantoa ja käyttöä mutta samalla luodaan hyödyllistä tietoa ympäristöriskinarviointiin. Tarve sedimenttien riskinarvioinnin kehittämiseen on kuitenkin suuri erilaisten merija sisävesialueita koskevien toimien takia. Lisäksi ympäristöministeriön julkaisu [2] käsittelee ruoppaussedimenttien kohtaloa, mutta varsinaista sedimenttien riskinarviointiohjetta tai sedimenttejä koskevia ympäristölaatunormeja ei Suomessa ole. Talvella sedimentin näytteenotto onnistuu usein helpommin kuin kesällä
Tämä Yhdysvalloista peräisin oleva ekologisen riskinarvioinnin ketju on kuvattu monissa ympäristövaikutusten arvioinnin julkaisuissa ja sen käyttö on perusteltua laajoissa selvityksissä. Raskasmetallien laatunormien määritys noudattaa samoja lainalaisuuksia, mutta tilannetta monimutkaistaa erilaisten metalleja sitovien ligandien esiintyminen ja siten sedimenttien heterogeenisyys. vsk. Silloin sedimentin laatunormi vastaa tilannetta, jossa huokosvedessä on sama pitoisuus kuin pintaveden laatunormissa. Periaatteena on ottaa aineen sitoutuminen sedimenttihiukkasiin huomioon ja olettaa, että sedimentin huokosvesi on pääasiallinen altistusreitti eliöille. Sedimentin laatunormeja voidaan muodostaa samalla tavalla kuin pintavesillekin eli lajija kemikaalikohtaisten toksisuuskokeiden avulla. Biotestit Biotestit ovat elävillä eliöillä tai niiden rakenteilla tehtäviä toksikologisia testejä,. Sedimenttien ominaisuudet siis vaikuttavat vahvasti haitta-aineiden sitoutumiseen ja siten niiden vaikutuksiin ja leviämiseen. Kohteiden pilaantuneisuuden arvioiminen tai ympäristöseurannan järjestäminen hallinnon tarpeisiin vaativat tavoitteiden ja menetelmien määrittelyä ja niiden jakoa loogiseen työskentelykehikkoon (taulukko). Kemikaalien ominaisuudet ovat myös osaltaan mukana yhtälössä; esimerkiksi veteen huonosti liukenevilla aineilla haitattoman vesipitoisuuden määritys on vaikeaa, jolloin sedimentin rooli aineen kohtalossa ja eliöiden altistusreittinä korostuu. Sedimenttien heterogeenisyyden takia yleisten laatunormien muodostaminen on haasteellista ja paikkakohtaisen riskinarvioinnin merkitystä ei voi liiaksi korostaa sekä metallien että orgaanisten aineiden kohdalla. Aineiston laajuus (lajimäärä ja trofiatasot) vaikuttaa laatunormien luotettavuuteen ja korjauskertoimilla pienennetään niihin kohdistuvaa epävarmuutta. EU lainsäädännössä suositaan kasvua ja lisääntymistä mittaavien testien käyttöä, koska ne suojelevat eliöyhteisöjä tehokkaammin kuin hetkellisten korkeiden pitoisuuksien arvioimiseen käytetyt akuutit testit. Sedimenttien ekologinen riskinarviointi Sedimenttien riskinarvioinnin tavoitteena on pilaantuneisuuden tutkiminen eli sedimentin ympäristölle mahdollisesti aiheutuvan haitan arviointi, sekä mahdollisten puhdistustarpeiden arviointi. Yleinen ongelma kemikaalien kanssa on kuitenkin toksisuusaineiston puute, jolloin laatunormi voidaan arvioida pintavesien laatunormista tasapainojakaantumismallin (EqP) avulla. Jos aineisto muodostuu useiden lajien toksisuustesteistä, niin lajien herkkyysjakaumaa (species sensitivity distribution, SSD) voidaan käyttää hyväksi laskettaessa pienintä haitatonta pitoisuutta sedimentissä eli ympäristölaatunormia. Niiden perusteella voidaan kullekin testilajille laskea sedimenttipitoisuus, jossa vaste ei ole mitattavissa (predicted no effect concentration, PNEC) tai kohdistuu vain pieneen osaan testiyksilöistä. 51 Sedimentin laatunormit REACH ja EU:n tekniset dokumentit sisältävät ohjeita laatunormien muodostamiseksi. Orgaaniset aineet sitoutuvat usein hanakasti orgaaniseen ainekseen ja siten jakaantumista vielä korjataan sedimentin hiilipitoisuudella. Metalleja sitovat orgaanisen aineen lisäksi raudan ja mangaanin hydroksidit ja hapettomissa oloissa sulfidit. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Prosessi koostuu useista vaiheista alkaen taustatiedon keräämisestä, ongelman kuvaamisesta ja tavoitteiden asettamisesta ja päätyy kemiallisen ja toksikologisen aineiston hankinnan ja riskin arvioinnin kautta hallinnollisiin toimenpiteisiin
Niin sanotussa Weight-of-Evidence -lähestymistavassa usean toisistaan riippumattoman menetelmän tuottama tieto yhdistetään lopulliseksi kokonaisarvioksi aineistojen tuloksiin perustuvilla painokertoimilla. Biotestit täydentävät sedimentin kemiallista analytiikkaa, joka ei yksinään riitä luotettavan riskinarvioinnin pohjaksi, vaikka käytössä olisikin kansalliset ympäristölaatunormit sedimenttien sisältämille haitta-ainepitoisuuksille. Arvotus toteutetaan usein objektiivisena ja läpinäkyvänä asiantuntija-arviona Toimintakehikko sedimenttien pilaantuneisuuden arvioimiseksi ja sedimenttien seurannan suunnittelemiseksi.. Weight-of-evidence lähestymistapa Haitta-aineilla pilaantuneiden sedimenttien riskinarvioimisessa oleellista on ymmärtää, että luotettavien päätelmien teko vaatii useiden menetelmien soveltamista. Ongelma korostuu tilanteissa, joissa kemialliset analyysit osoittavat taustaan nähden kohonneita pitoisuuksia ja jossa samalla vaaditaan perusteltu päätös siitä, mitä sedimenteille tulisi tehdä. Kenties hankalin ongelma sedimenttien arvioimisessa on seosmyrkyllisyys, joka useimmassa tapauksessa on enemmän sääntö kuin poikkeus. vsk. Yksittäisten kemikaalien analyysien perusteella on käytännössä mahdotonta arvioida luotettavasti rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan erilaisten kemikaalien yhteisvaikutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 52 jotka kertovat joko näytteen haitallisuudesta tai haitattomuudesta sekä kertymistesteissä biosaatavuudesta. Biotestit ovat yksi parhaista menetelmistä tuottaa realistisia arvioita sedimenttien mahdollisista toksisista ominaisuuksista silloin kun lajien ja mitattavien muuttujien valinta on tehty oikein
Uusia tuulia sedimenttitutkimuksessa Passiiviset keräimet arvioivat altistusta ja eliöpitoisuuksia Tavallisia ongelmia sedimenttitutkimuksessa ovat sekä pienten ainepitoisuuksien luotettava määrittäminen analyyttisesti hankalasta matriisista että eliöiden pitoisuuksien arviointi. Sedimenttien riskinarvioinnissa käytetyt tietolähteet ja menetelmät voivat olla esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksia sedimentissä (ja vedessä), ympäristölaatunormeja, laboratoriobiotestejä, pohjaeläinten vedenlaatua ja sedimentin likaantumista indikoivia vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa käytettyjä laatusuhteita sekä muita sedimenttien ja sen päällysveden laatutekijöitä kuvaavia mittauksia [3]. 53 menetelmien epävarmuudet huomioiden. WoE on oikein toteutettuna menetelmänä luotettava, joustava ja kuhunkin tilanteeseen tapauskohtaisesti sovellettavissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Myös vierasaineiden biosaatavuudesta kertovat mallit sekä itse kohteessa suoritettavat biotestit voivat olla hyödyllisiä sedimenttien sisältämien haitta-aineiden riskien arvioinnissa. vsk. Arvioinnin onnistuminen on myös pitkälti kiinni asiantuntijan tietotaidosta ja käytettävistä resursseista. Kuva: Jarkko Akkanen.. Passiivisten keräinten monet erilaiset sovellukset altistumisen arvioinnissa on huomattu hyödyllisiksi. Kokonaisymmärrykseen perustuva tulos on usein sitä luotettavampi mitä erilaisemmat käytetyt alkuperäiset tietolähteet tai menetelmät ovat. Erilaisia passiivisia näytteenottimia on sovellettu laboratoriossa ja kentällä rasvaliukoisten aineiden pitoisuuksien mittaamiseksi eri matriiseissa, kuten maaperässä, sedimentissä, vedessä ja eliön kudoksessa. Passiiviset näytteenottimet ovat erilaisia muovitai silikonipolymeerejä, jotka Huokosveden näytteenotto helpottaa aineiden sitoutumisen ja haitallisuuden arviointia
Tähän harvalukuiseen joukkoon on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitelty uutta menetelmää, joka perustuu haittaaineita sitovien materiaalien lisäämiseen sedimentteihin. Lisäksi aktiivihiiltä voi käyttää parantamaan kunnostustulosta peittämisessä ja esimerkiksi ruoppausmassojen käsittelyssä. Ruoppaukseen liittyy olennaisesti aina ruoppausmassojen käsittely. Aktiivihiilen lisäksi tutkitaan muiden materiaalien käyttökelpoisuutta sedimenttien kunnostamisessa. Tämä metodi onkin valmis sovellettavaksi laajassa mittakaavassa sedimenttien likaantuneisuuden arviointiin. Materiaalien lisääminen vähentäisi haitta-aineiden kulkeutumista sekä kertymistä eliöihin. Tulevaisuuden tie On ilmeistä, että Suomessa nykyisin käytössä olevilla riskinarviointimenetelmillä ei. Näin voidaan kustannustehokkaasti arvioida eliöiden altistumista kemikaaleille. Passiivisten keräinten soveltuvuus on huomattu myös lainsäädännön piirissä, sillä tekniikkaa ja sen hyötyjä esitellään Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin ohjekirjassa [5]. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tarkoituksena on siis lisätä kunnostusmateriaalia joko ohut kerros pilaantuneen sedimentin pinnalle tai sekoittaa se sedimentin pintakerrokseen. On kuitenkin joitakin viitteitä, että aktiivihiili voisi olla haitallista pohjaeliöille, mutta havaintojen ekologista merkitystä ei vielä tunneta kunnolla. Peittämisessä pilaantunut sedimentti eristetään esimerkiksi geotekstiilillä ja sitten puhtaalla aineksella, jolloin se eristää haitta-aineet ekosysteemistä. Paikan päällä käytettäviin menetelmiin kuuluvat muun muassa peittäminen ja seurattu luonnollinen puhdistuminen (monitored natural recovery, MNR). Mitatut pitoisuudet keräimessä voidaan muuttaa vapaasti liuenneen, biosaatavan kemikaalin pitoisuudeksi sedimentissä tai myös pitoisuudeksi eliön rasvassa orgaanisten kemikaalien osalta. Passiivikeräin kerää hyvin suuren määrän erilaisia rasvahakuisia, eli luonteenomaisesti eliöihin kerääntyviä kemikaaleja. vsk. Suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt aktiivihiileen, koska sen on osoitettu olevan tehokas sitomaan varsinkin pysyviä orgaanisia haitta-aineita [6]. Ruoppaus tai ongelman unohtaminen eivät ole ainoat sedimenttien kunnostusmenetelmät Laajemmassa käytössä olevia pilaantuneiden sedimenttien kunnostusmenetelmiä ei ole montaa. Tällöin kunnostusmateriaalissa oleva aktiivihiili sitoo haitta-aineita alentaen niiden biosaatavuutta. Kunnostusmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahtia ruoppaukseen ja paikanpäällä suoritettaviin käsittelyihin. Menetelmän on esitetty olevan kustannustehokkaampi ja ekosysteemiä vähemmän rasittava kuin esimerkiksi ruoppaus. Menetelmän toimivuudesta ei kuitenkaan ole vielä kovin pitkäaikaista näyttöä ja tietoa kaivataankin lisää varsinkin kenttäolosuhteista. 54 altistetaan tutkittavassa matriisissa tietyn ajanjakson ajan. Siten tämän tekniikan avulla pystytään arvioimaan myös eliöiden altistumista kemikaaliseoksille. Lisäksi mikään menetelmä ei sovellu kaikkiin kohteisiin, on kallista ja joissakin tapauksissa lopputulos on epävarma sisältäen riskejä. Ns. Metodi on tasapainoon perustuva, helppo ja halpa toteuttaa, ja saadut tulokset voidaan muuntaa suoraan biosaatavuutta kuvaaviksi estimaateiksi. silikonipinnoitettu lasi [4] on havaittu varsin toimivaksi orgaanisten, eliöihin kertyvien kemikaalien mittaamiseksi sedimentistä. MNR:ssä joko haitta-aineet hajoavat luontaisten prosessien ansiosta tai puhtaan aineksen sedimentoituessa peittäen pilaantuneen aineksen kuten aktiivisessa peittämisessä
2011. Technical Report 2009 – 025, Guidance Document No. Yhteiskunnan ei siis kannata laiminlyödä sedimenttien riskinarviointia koska vaikutukset saattavat tulevaisuudessa erääntyä korkojen kanssa. Environ. 2015. Patmont CR, Ghosh U, LaRosa P, Menzie CA, Luthy RG, Greenberg MS, Cornelissen G, Eek E, Collins J, Hull J, Hjartland T, Glaza E, Bleiler J, Quadrini J. Ympäristöministeriö 2004. 508: 452–261. Jaakkonen 2011. In Situ Sediment Treatment Using Activated Carbon: A Demonstrated Sediment Cleanup Technology. Common Implementation Strategy for the Water Framework Directive (2000/60/EC). 5. 6. Tämä ohjekirja tarjoaisi tärkeän työkalun ympäristövaikutusten arviointiin, ympäristölupaprosessiin, ympäristöhallinnon seurantoihin ja velvoitetarkkailuihin sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen. Equilibrium sampling of persistent and bioaccumulative compounds in soil and sediment–comparison of two approaches to determine equilibrium partitioning concentrations in lipids. Lähteet 1. Ympäristöopas 117. Sisävesien pilaantuneet sedimentit. Environ. Technol. Mäenpää K, Leppänen MT, Reichenberg F, Figueiredo K, Mayer P. Ympäristölaatunormien laatiminen tärkeimmille sedimenttien haitta-aineille on myös mahdollista mutta niiden on perustuttava ymmärrykseen aineiden jakautumisesta sedimenteissä ja siten oltava sovellettavissa paikkakohtaisesti. Guidance on surface water chemical monitoring under the water framework directive. Sci. Taloudelliset seikat pitkälti määrittelevät ympäristöhallinnon kehityksen suunnan ja nopeuden. Weight-of-evidence approach in assessment of environmental risks of acid sulphate soils in the Baltic Sea river estuaries. 19. EC 2009. 55 kyetä luotettavasti arvioimaan sedimenttien tilaa ja luokittelemaan pilaantumisen astetta. 45: 1041–1047. Riskinarvioinnissa on myös korostettava koko ekosysteemin kokonaisuutta; sedimentit vaikuttavat myös pintavesien laatuun ja eliöpitoisuuksiin. Wallin J, Karjalainen AK, Leppänen M, Schultz E, Järvistö J, Vuori K-M. Environ. Tot. Integr. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2011. Sedimenttien ruoppausja läjitysohje. Suomessa tarvitaan ohjekirja, joka antaa perustiedot sedimenttien ekotoksikologiasta ja esittelee riskinarvioinnin menetelmät sekä mahdolliset kunnostustoimet. 4. Assess. Luotettavan ja vastuullisen ympäristöseurannan tai päätöksenteon tueksi tehtävän monipuolisen riskinarvioinnin kustannukset voivatkin olla tavanomaista korkeammat. 2. 2015. 3. Sci. vsk. Manag, 11: 1–13.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Osa syy tähän on Euroopan yhteisön ohjaavan lainsäädännön puute ja toisaalta kotimaisen tiedon puute sedimenttien merkityksestä merenja vesien hoidossa. Tässä kohtaa ei kannata ajatella lyhytnäköisesti, koska kattavan arvioinnin kustannukset ovat joka tapauksessa vain murto-osa esimerkiksi ruoppausja läjitysprosessin kokonaiskustannuksista tai teollisuushankkeen kumulatiivisista pitkäaikaisista yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista
likaa ja vettä hylkivissä tekstiileissä ja pakkauksissa. Muissa Pohjoismaissa perfluorattujen yhdisteiden kartoitus on selkeästi Suomea edellä. Näitä yhdisteitä on käytetty kymmeniä vuosia teollisuuden lisäksi mm. 56 Tutkimuskemisti Juha Keränen Ramboll Finland Oy Perfluoratut yhdisteet karkaavat ympäristöön Jo vuosia julkisuudessa olleet ja ympäristölle haitalliseksi todetut perfluoratut yhdisteet ovat osana Euroopan ympäristölainsäädäntöä (2013/39/EU, perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ja sen johdannaiset) ja vesistöpitoisuuksille on määritetty ympäristönlaatunormeja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Esimerkiksi Ruotsissa näitä ympäristölle haitallisia yhdisteitä on havaittu esiintyvän myös pohjavesissä.. vsk
Yhdisteiden vahva ja kestävä rakenne mahdollisti käyttötarkoitukset, joissa perinteiset pinta-aktiiviset aineet eivät voisi selviytyä. Poikkeuksellisen vettä sekä rasvaa hylkivän ominaisuuden ansioista fluoratut yhdisteet ovat erittäin käyttökelpoisia tuotteissa, joissa kyseinen ominaisuus on erityisen haluttu. Termillä perfluorattu viitataan siihen, että jokainen hiileen sitoutunut vety on korvattu vahvalla hiili-fluori -sidoksella, polyfluoratut taas ovat vain osaksi fluorattuja ja sisältävät siis vielä hiili-vety -sidoksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Viitteitä hormonihäirinnästä sekä yhteyksiä käyttäytymishäiriöihin on myös havaittu.. Ihmisissä perfluorattuja yhdisteitä voidaan havaita lähes jokaisessa meistä. Fluorausasteella, hiiliketjun pituudella ja yhdisteen funktionaalisella ryhmällä molekyylin ominaisuuksia pystytään säätelemään käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi niillä on epäilty olevan vaikutuksia elimiin, joissa yhdisteiden pitoisuus on suurin, eli esimerkiksi maksaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun hiilivetyketju fluorataan. Perinteinen pinta-aktiivinen aine koostuu rasvahakuisesta hännästä ja vesihakuisesta päästä. Pysyvänä, kaukokulkeutuvana ja kestävänä molekyylinä perfluoratut yhdisteet ovat levinneet kaikkialle ympäristöömme, ja niitä on havaittu arktisilla alueilla asti. Kerääntymistehokkuus riippuu hiiliketjun pituudesta; alle kahdeksanhiiliset perfluoratut eivät oletettavasti enää keräänny lainkaan tai niiden kerääntyminen on vähäistä verrattuna pidempiketjuisiin yhdisteisiin. Liukkaina molekyyleinä PFOS ja PFOA läpäisevät istukan ja erittyvät myös äidinmaitoon, joten ensimmäinen altistus voi tapahtua jo ennen syntymää. Suurelle yleisölle tunnetuimmat ja aiemmin laajasti käytetyt perfluorattujen ryhmään kuuluvat yhdisteet ovat perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ja perfluoro-oktaanihappo (PFOA), joiden teollisen mittakaavan tuotannon käynnisti 3M-yhtiö 1940–1950 luvun taitteessa. Perfluoratut kemikaalit nousivat löytämisensä jälkeen suureen suosioon juuri näiden ainutlaatuisten ominaisuuksien sekä erittäin vahvan kemiallisen rakenteensa ansiosta. Kuten monessa muussakin tapauksessa, muuten erinomaisessa ja käyttökelpoisessa yhdisteryhmässä on todettu käyttöönoton jälkeen omat haittansa. Hyvänä esimerkkinä vaativista olosuhteista on käyttö sammutusvaahdoissa. Isoja markkinoita löytyy esimerkiksi teknisissä tekstiileissä tai vaikkapa ruokapakkauksissa käytetyissä erikoispapereissa, jotka molemmat on mahdollista pinnoittaa sopivalla fluoratulla kemikaalilla. Näille yhdisteille yhteistä on hiilivetyketju, jonka hiili-vety -sidoksia on korvattu hiili-fluorisidoksilla. vsk. Perfluorattujen yhdisteiden puoliintumisaika ihmisessä lasketaan vuosissa. Perfluoratut yhdisteet eivät siis keräänny rasvakudokseen, kuten monet muut pysyvät orgaaniset yhdisteet. PFOS:in ja PFOA:n on epäilty vaikuttavan kehitykseen ja lisääntymiseen. Laajempaa tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan vielä ole paljon saatavilla, sillä tutkimus on keskittynyt lähinnä PFOS:iin ja PFOA:an. Rasvahakuinen häntä rakentuu pitkästä hiilivetyketjusta, jonka tehtävänä (esimerkiksi saippuassa) on ”tarttua” rasvaiseen likaan tehden siitä vesifaasiin irtoavaa. Nämä yhdisteet kertyvät etenkin isoihin nisäkkäisiin, joissa suurimmat pitoisuudet havaitaan veressä, maksassa ja muissa sisäelimissä. 57 Erinomaisia yhdisteitä käyttötarkoitukseensa … mutta Perja polyfluoratut yhdisteet ovat laaja pinta-aktiivisten kemikaalien ryhmä, joihin kuuluu useita kymmeniä, jopa satoja, rakenteeltaan erilaisia yhdisteitä. Tällöin vettä hylkivästä hännästä saadaan tehtyä lisäksi rasvaa hylkivä
Etenkin EU:n ulkopuolelta tulevista kuluttajatuotteista löydetään PFOS:in ohella muitakin EU:n alueella jo kiellettyjä kemikaaleja. 58 Fluoratut yhdisteet ohittavat jätevedenpuhdistamon Vaikka EU:n alueella PFOS:in käyttö on nykyään lailla rajoitettua, on vastaavia kemikaaleja muualla maailmassa edelleen käytössä ja tuotannossa. Tämä selittyy ainakin osittain puhdistamoille tulevan jäteveden sisältämillä niin sanotuilla prekursoriyhdisteillä, jotka hajoavat ja muuntuvat puhdistusprosessin aikana muodostaen PFOS:ia ja PFOA:ta. Prekursoriyhdisteitä tunnetaan useita kymmeniä, ja niiden pitoisuudesta jätevedessä on saatavilla hyvin vähän tietoa. Yleisimmistä yhdisteistä etenkin PFOA kulkeutuu käytännössä koko prosessin läpi muuttumatta tai vähentymättä. Karkeasti sanottuna sitoutuminen on riippuvainen hiiliketjun pituudesta; mitä pidempi ketjun pituus, sitä suurempi osuus yhdisteestä sitoutuu lietteeseen hydrofobisen mekanismin kautta. Näin ollen suuri osuus yhdisteistä pääsee suoraan läpi vesistöihin. Kartoitusta myös Suomessa viime vuosina Muissa Pohjoismaissa on perfluorattujen. vsk. Perinteisiä PFOS:ia ja PFOA:ta on havaittu ja havaitaan varmasti vielä hyvin pitkään suuresta osasta ympäristönäytteitä, joihin niitä on päätynyt mm. Sammutusvaahdoissa on tyypillisesti saattanut olla pitoisuutena jopa prosentteja PFOS:ia. Korvaavia, mutta silti samalla tavalla pysyviä fluorattuja yhdisteitä on otettu käyttöön. Tämän vuoksi kahdeksan hiilen ketjuista on siirrytty lyhyempiketjuisiin, kuitenkin yhtä kestäviin yhdisteisiin, sillä fluoratuille kemikaaleille ei juuri ole vastaavaa korvaavaa tuotetta. Muodostumisnopeuteen vaikuttavat ympäristön fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Olettavasti myös prekursorien hajoaminen jätevedenpuhdistamolla on epätäydellistä, joten PFOS:in ja PFOA:n muodostuminen niistä jatkuu edelleen vesistöihin pääsyn jälkeenkin. Oletuksena on ollut, että hiiliketjun pituuden lyhetessä ympäristöhaitat ovat vähemmän merkittäviä. Jätevedenpuhdistamoilla käytännössä ainoa merkittävä mekanismi fluorattujen yhdisteiden vähenemiseen onkin sitoutuminen lietteeseen. Viemäristöön pääsevät perfluoratut yhdisteet päätyvät jätevedenpuhdistamolle, jossa perinteinen aktiivilieteprosessi ei kykene hajottamaan lainkaan kestäviä fluorattuja yhdisteitä. On myös melko tyypillistä, että lähtevässä jätevedessä PFOS:n ja PFOA:n pitoisuudet ovat suurempia verrattuna puhdistamoille tulevaan jäteveteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Esimerkiksi Ruotsissa on lentokenttien läheisyydessä olevia järviä todettu kelpaamattomaksi juomavesikäyttöön ainoastaan suuren PFOS-pitoisuuden takia: pitoisuudet ovat ylittäneet EU:n sisävesille asetetun rajaarvon yli 200-kertaisesti. Kuluttajatuotteiden valvontaa on lisäksi huomattavasti hankalampaa hallita kuin tarkemmin valvottuja teollisuuden prosesseja. teollisuuden ja kuluttajatuotteiden päästöistä. Perfluorattujen yhdisteiden merkittäviä päästölähteitä ovat jätevedet ja kaatopaikkojen suodokset, joiden lisäksi perfluorattuja yhdisteitä leviää maailmanlaajuisesti kaukokulkeutumana EU:n ulkopuolelta. Vanhat päästöt tulevat niin ikään vaikuttamaan pitkään, sillä suuria pitoisuuksia PFOS:ia havaitaan vanhoilla ja edelleen käytössä olevilla paloharjoitusalueilla ja lentokentillä, joilla on aiemmin käytetty perfluorattuja yhdisteitä sisältäviä sammutusvaahtoja. Kemiallisesti muuttumattomina, haihtumattomina ja ionisen luonteensa takia nämä yhdisteet pääsevät vesiliukoisina paloharjoitusalueilta ja lentokentiltä purojen ja kuivatusojien kautta vuotamaan ympäristöön suurina pitoisuuksina
Meillä on toimintaa myös Aasiassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. ENVIRONin asiantuntijat ovat oman alansa kärkinimiä etenkin riskinarvioinnin ja -hallinnan sekä ympäristö-, terveysja turvallisuusasioiden strategisessa ja teknisessä suunnittelussa. Asiantuntemusta löytyy lisäksi esimerkiksi sisäilmaan, työhygieniaan ja elintarvikkeiden omavalvontaan liittyvissä palveluissa. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja palvelujamme asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sekä tarjoamme koko kansainvälisen konsernimme asiantuntemuksen asiakkaidemme hyväksi. Perfluorattujen yhdisteiden analytiikassa haasteita aiheuttaa useimmiten yhdisteiden esiintyminen kaikkialla ympäristössä, joten välineistön ja laitteiston puhtaudesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Lisäksi Suomessa on tehty selvityksiä paloharjoitusalueiden pitoisuuksista ja sammutusvaahtojen ominaisuuksista. Pitkän ajan seurantaa ei vielä ole, mutta nykyisien mittauksien valossa vaikuttaa, että pitoisuudet vedenottamoilla alittavat viitearvot. vsk. Toimimme vahvasti Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Intiassa ja Lähi-idässä. Jätevedenpuhdistamojen vesissä pitoisuuksissa on enemmän vaihtelua. päästömittauksessa, ilmanlaadun ja ilmapäästöjen selvittämisessä sekä menetelmäkehityksessä.. Työmme tavoitteena on luoda aidosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Suomessa tehtiin vuonna 2014 vesilaitosyhdistyksen toimeksiannosta haitta-ainekartoitus jätevedenpuhdistamoilla. Analytiikka hyvällä mallilla Yleisimpien perfluorattujen yhdisteiden analyyttiset määritykset tehdään nykyään melkoisen yhtenäisen ja hyväksi havaitun menetelmän mukaan eri laboratorioissa. Hyvän esikäsittelyn sekä ajanmukaisen laitteiston ansiosta perfluorattujen yhdisteiden vesianalytiikassa päästään hyvin usein pitoisuuksiin alle 1 ng/l. Näin perfluoratut yhdisteet olivat ensimmäisiä kertoja osana laajaa selvitystä maassamme. Ramboll Analyticsin analyysi-, testausja mittauspalvelut sisältävät lähes kaiken lainsäädännön vaatiman ympäristöanalytiikan erilaisista näytematriiseista. Yhdisteitä on löytynyt myös pohjavesistä. Ympäristöalan huippuosaamista Ramboll osti joulukuussa 2014 ympäristökonsultointialalla toimivan ENVIRONin ja kuuluu nyt alan 10 johtavan yrityksen joukkoon maailmassa. Perfluorattujen yhdisteiden osalta valvonta ja seuranta on kuitenkin vielä niin alussa, että lisää tietoa ja mittauksia tarvitaan. Mittaukset tehdään poikkeuksetta nestekromatografia-massaspektrometrisesti (LC-MS/MS), mikä mahdollistaa luotettavan tunnistamisen ja pitoisuuden määrityksen. Suomessa Ramboll Finland Oy toimii maanlaajuisesti 1 900 asiantuntijan voimin. 59 yhdisteiden kartoitusta tehty Suomea enemmän, ja esimerkiksi Ruotsissa on todettu miljoonien ihmisen altistuneen perfluoratuilla yhdisteillä pilaantuneelle juomavedelle. Tarjoamme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Luotettavia ja sertifioituja malliaineita sekä standardeja sekä isotooppileimattuja standardiaineita on myös hyvin saatavilla suurelle osalle perfluorattuja yhdisteitä. Tässä onnistumisen takaa osaava ja näkemyksellinen henkilöstömme. Analyysija mittauspalvelumme asiantuntijat ovat edelläkävijöitä mm. Työllistämme yhteensä noin 12 300 asiantuntijaa ympäri maailman. Yrityskauppa vahvistaa markkinajohtajuuttamme myös Suomessa. Ramboll Group on johtava suunnitteluja konsultointiyritys, joka perustettiin Tanskassa vuonna 1945. Lähes 300 toimistoamme 35 maassa mahdollistavat vankan paikallistuntemuksen yhdistämisen laajaan kansainväliseen osaamiseen
vsk. Näytteenotossa merkittäviä laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat suunnittelu, havaintojen kirjaus, näytteen keräys sekä käsittely näytteenottopaikalla ja kuljetus määritettäväksi. Epävarmuustekijöiden tunnistamisen ja hallinnan kautta lisätään ympäristötiedon luotettavuutta. 60 Ympäristötiedon laatu koostuu useista tekijöistä – suunnittelusta päätöksentekoon (Kuva 1). Suunnittelu ja näytteenotto Ympäristötiedon tuotantoketju alkaa tutkittavan kokonaisuuden suunnittelusta (Kuva 1). Toiminnan muuttuessa tulee tunnistaa ja varmistaa ympäristötiedon laatu.. Muiden vaiheiden, kuten näytteenoton, epävarmuustekijät vaikuttavat yllättävän suurelta osin lopputuloksen luotettavuuteen. Nykyisin mittaustuloksen kanssa raportoitu epävarmuus kuvaa vain määrityksen mittausepävarmuutta. Kentällä tehtävät toimenpiteet, kuten suodatus ja kestävöinti, vaikuttavat osaltaan lopputuloksen laatuun. Tutkimuspäällikkö Pirjo Sainio Ryhmäpäällikkö Mirja Leivuori Erikoistutkija Riitta Koivikko Laatupäällikkö Eeva Liisa Hartikainen Suomen ympäristökeskus SYKE, Laboratoriokeskus Ympäristötiedon luotettavuus – usean tekijän summa Uusia mittaus-, havainnointija mallinnustapoja kehitetään ympäristötiedon tuottamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Niistä jokainen kasvattaa omalta osaltaan ympäristötiedon epävarmuutta. Mittausvaiheessa epävarmuustekijät voidaan parhaiten tunnistaa ja karsia, joten niiden vaikutus ympäristötiedon luotettavuuteen on pieni. Kentällä suoritettavat mittaukset ovat lisääntymässä ja niiden laatu tulee myös pystyä osoittamaan. Tällöin määritellään mitä ja miksi tutkitaan, suunnitellaan näytteenotto ja tarvittava analytiikka sekä mahdollinen analytiikan hankinta laatukriteereineen
61 Näytteen käsittely ja määritys Näytteen säilytyksessä tutkittavan suureen kannalta sopiva lämpötila ja säilytysaika ovat olennaisia. Esikäsittelyssä korostuvat edustavan osanäytteen ottaminen sekä oikeanlainen ja riittävän tehokas näytteen esikäsittely (Kuva 1). Automaattimittausten laadunvarmistuskeinoina ovat rinnakkaismittaukset laboratoriomenetelmien kanssa sekä poikkeavien tulosten tunnistaminen ja poistaminen tulosten käsittelyn yhteydessä. Määrityksessä laadun perustan luovat suorituksen tarkka ohjeistus, sen noudattaminen ja havaintojen kirjaaminen. Tulosten tulkinta Tuloksen oikea tulkinta vaatii tulosten käsittelijältä luonnontieteellistä, kuten Kuva 1. Automaattimittaukset lisäävät mittaustulosten määrää ja ajallista edustavuutta. Datan laatu on tarkistettava siirrettäessä tuloksia ympäristötietojärjestelmiin. Ympäristötiedon laadun osatekijät ja niiden epävarmuuden arvioitu suuruusluokka.. Hyvin tehty menetelmän validointi ja sen kirjaaminen ovat edellytyksiä laadukkaalle määritykselle. Tuloksen mukana tulee toimittaa laadunvarmistustiedot kuten mittausepävarmuus ja määrityksessä mahdollisesti tapahtuneet poikkeamat ohjeistuksesta. Näytteenoton aikaiset havainnot ja poikkeamat tulee myös raportoida tuloksen yhteydessä. vsk. Datan käsittely Raportoinnissa on huomioitava asiakkaan määrittelemät vaatimukset esimerkiksi tulosten toimitustapa ja mittayksikkö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tarvittaessa on huomioitava tuloksen ilmoittaminen kuivaja tuorepainoa tai rasvapitoisuutta kohti sekä tuloksen normalisointi
Tulosten tulkinta • Mittaustuloksen siirto ympäristötietojärjestelmiin tai tutkimuksen käyttöön • Laadunvarmistustietojen, mittauksen epävarmuuden ja mittauksissa tapahtuneiden poikkeavien tilanteiden dokumentoinnin huomioiminen • Tulkitsijan pätevyys • Mittaukseen liittyvän epävarmuuden huomiointi tulosta tulkittaessa – raja-arvon läheisyydessä olevat tulokset 7. Näytteenotto • Näytteenoton edustavuus • Näytteenoton suunnittelun toteuttaminen ja havaintojen kirjaaminen • Kontaminaation lähteet, tutkittavan yhdisteen hävikki • Näytteenotosta tulevan epävarmuuden arviointi • Näytteen säilytys näytteenoton aikana, kuljetuslämpötila ja –aika • Näytteen käsittely kentällä (esim. Mallinnusta käytetään myös erilaisten ympäristötilaennusteiden, kuten leväennusteiden, tekemiseen. Suunnittelu • Tavoitteen asettaminen • Näytetyyppi, määritettävät suureet, näytteenoton suunnittelu • Kilpailutuksen laatukriteerien asettaminen valintaperusteiksi 2. kontaminaatio, hajotus, erotus ja laimennus) • Esikäsittelystä tulevan epävarmuuden minimointi 4. Näytteenoton aikaiset havainnot, kuten poikkeavat olosuhteet, on huomioitava arvioitaessa tulosten edustavuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen. Päätöksenteko • Tiedon riittävyys päätöksentekoon • Tulosten käyttö päätöksenteossa, tulkitsijan pätevyys • Mittauksen epävarmuuden ja koko tuotantoketjun epävarmuuden huomioiminen. Tulosten käyttäjän on tunnettava eri esikäsittelyja määritystekniikoiden vaikutukset tuloksiin ja arvioitava tulosten käytettävyys. 62 kemiallista, limnologista ja ekologista, osaamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. kestävöinti, suodatus tai homogenisointi) 3. vsk. Määritys • Mittalaitteen kalibrointi • Epävarmuuslähteet kuten mittausolosuhteet, mittalaitteen kunto, kontaminaatio, näytetyypistä aiheutuvat häiriöt mittaukseen • Menetelmän sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus • Kenttämittausten laatutekijät kuten mittarin kalibrointi ja laadunvarmistus menettelyt 5. Datan käsittely • Mittalaitteen tuloksen tulkinta sekä esikäsittelyn ja määrityksen aikaisten havaintojen huomioiminen tulkinnassa • Tuloksen siirtäminen mittalaitteelta laboratorion tulostietokantaan • Tuloksen ilmoittaminen asiakkaan haluamalla tavalla • Laadunvarmistustietojen, mittauksen epävarmuuden ja mittauksissa tapahtuneiden poikkeavien tilanteiden raportointi 6. Esikäsittely • Näytteiden säilytysaika ja -lämpötila • Osanäytteen edustavuus ja määrä (esim. Ympäristötiedon tuotantoketjun aikaisten havaintojen, käytettyjen menetelmien ja laatutietojen hyödyntäminen tuloksien tulkinnassa on tärkeä laatutekijä. tilavuus tai massa) ja siihen liittyvä epävarmuus • Mittausvälineiden kalibrointi ja sen epävarmuus • Esikäsittelyn epävarmuuslähteet (esim. Mallinnus mahdollistaa alueellisesti kattavamman ympäristötiedon tuotannon. Ympäristötiedon tuotantoketjun laatutekijöitä 1
Vaikka määrityksistä sovittaessa olisikin asetettu tutkimuksen kannalta oleelliset laatuvaatimukset, eteen voi tulla tilanteita, joissa vaatimukset eivät ole täyttyneet. Oletko joutunut pohtimaan mitä saamistasi mittaustuloksista voidaan päätellä. Mikäli kyse on kahden eri laboratorion analysoimien tulosten erilaisuudesta, toimija voi vertailla laboratorioiden käyttämien menetelmien eroja, laadunvarmistusmenettelyjä ja mittausepävarmuuksia. Esimerkiksi laboratorio ei saavutakaan ilmoittamaansa määritysrajaa tai mittausepävarmuutta. Tulosten arviointivaiheessa suunnittelun puutteita ei voida enää korjata. Olet kenties kaivellut omia muistiinpanojasi ja palauttanut mieleesi tehtävän tavoitetta sekä yhteistyötahojen kanssa sovittuja asioita, arvioidaksesi vastaako mittaustulos haluttuun kysymykseen. Hyödyntämällä kansainvälisen ja eurooppalaisen ympäristöalan menetelmästandardisoinnin tuottamia standardeja ja ohjeita pystytään toimintaa harmonisoimaan. Miksi ympäristötutkimusten laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Tällöin keskustellaan asetetuista tavoitteista näytteenoton suunnittelulle, itse näytteenotolle ja määrityksille. SYKEn laboratoriokeskukseen tulee aika ajoin yhteydenottoja, joissa halutaan näkemystä siitä, mikä tulos on oikea ja mitä tulosta tulisi käyttää toimenpiteitä suunniteltaessa. Tulosten käsittelijän on käytettävä ohjeistuksen mukaista tulkintamenettelyä mittausepävarmuuden huomioimisessa raja-arvojen läheisyydessä. Lisäksi perehdytys ja koulutus työntekijöiden kesken ovat avainasemassa toiminnan vertailtavuuden sekä toimintavarmuuden kannalta. Tällöin laboratorion ja toimijan on neuvoteltava korvauksista, sillä toimija ei välttämättä pysty hyödyntämään tulosta. Standardit ja ohjeet kattavat laajasti ympäristötiedon tuotannon ketjun ja niitä käyttämällä voidaan parantaa toiminnan laatua. Analytiikan kilpailutuksessa on tärkeää vertailla laboratorioiden kokemusta ja pätevyyttä juuri kyseisessä näytetyypissä ja arvioidulla pitoisuustasolla, jotta tämän tyyppisiltä tilanteilta vältytään. Ja miten se tehdään… Ympäristötiedon laadun parantamisessa yksi lähtökohta on niin näytteenotosta vastaavien henkilöiden, määrittäjien kuin tuloksia hyödyntävien henkilöiden jatkuva laaja-alainen kouluttautuminen toiminta-alueellaan, alalla tapahtuvien muutosten seuraaminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto omissa työtehtävissä. Päätöksenteko vaikeutuu, jos esimerkiksi suunnittelussa havaitaan puutteita, tieto ei ole luotettavaa tai sitä ei ole riittävästi. Tällöin olet varmaankin ollut yhteydessä näytteet analysoineeseen laboratorioon ja näytteenottajiin. vsk. Laboratorion kannalta puolestaan on merkittävää, että menetelmien määritysrajat ja mittausepävarmuudet ovat realistiset ja pätevyysnäyttö mittauksille eri näytetyypeistä on riittävä. Tarkastelussa tulee lisäksi huomioida suunnittelun ja näytteenoton vaikutukset tuloksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Laatuvaatimuksista ja korvauksista on hyvä neuvotella jo sopimuksen tekovaiheessa muiden sopimusehtojen yhteydessä ja kirjata ne sopimukseen. Lopputulosta tarkasteltaessa tulisi ympäristötiedon tuotantoketjua arvioida kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti harkita sen toimivuus kysymyksenasettelun kannalta. 63 Päätöksenteko ja arviointi Tulosten mukana tulevan laatutiedon, kuten mittausepävarmuuden, hyödyntäminen päätöksen teossa vaatii osaamista. Henkilösertifiointi ja akkreditointi Näytteenoton yhtenäistämiseksi ja sen
Niillä voidaan myös suojella ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Standardi Toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu. Laadunvarmistus Se osa laadunhallintaa, joka keskittyy antamaan luottamuksen siihen, että laatuvaatimukset tullaan täyttämään; voidaan jakaa kahteen osaan sisäinen laadunvarmistus, jonka keinot ovat mm. Akkreditoitu menetelmä Menetelmä, jonka akkreditointielin on todennut päteväksi. Nykyään on tavallista, että kilpailutuksia tehtäessä myös. Standardisointi Yhteisten sopimusten laatimista, jolla helpotetaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kansalaisten toimintaa. 64 laadun parantamiseksi on käytössä kaksi toimintamallia, henkilösertifiointi ja toiminnan akkreditointi, joilla osoitetaan toiminnan pätevyys. Määritysraja Määrityksen pitoisuusalaraja, jolle voidaan esittää epävarmuusarvio. Suomessa FINAS akkreditointipalvelu myöntää akkreditointeja. Vertailumittaus Kahdelle tai useammalle laboratoriolle järjestetty testaus ja mittaustulosten arviointi samasta testausmateriaalista edeltä käsin ilmoitetuissa olosuhteissa. Arvio siitä, kuinka suuri mittausvirhe on. Laatuvaatimukset Laatuvaatimuksia on toistaiseksi asetettu vain kemiallisille mittauksille, mutta ohjeistuksen kautta on pyritty parantamaan muun muassa biologisten määritysten vertailtavuutta ja laatutasoa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. pätevyyskokeet, akkreditointitarkastukset. Mittausepävarmuus Mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen arvojen oletettua vaihtelua. Näytteenottotoiminnan henkilösertifioinnissa vaaditaan näytteenottajalta tietty käytännön toiminnan kokemus ja säännöllinen osaamisen ylläpito. seuraavat vaatimukset: tulos on jäljitettävä kansalliseen tai kansainväliseen vertailumateriaaliin tai mittanormaaliin, sen tarkkuus tunnetaan ja sille on määritetty mittausepävarmuus. Pätevyyskoe Usean laboratorion samojen tai samanlaisten kohteiden tai materiaalien testaamisen järjestäminen sekä tulosten ja pätevyyden arviointi ennalta määrättyjen ehtojen mukaisesti. SYKE ylläpitää ympäristönäytteenottajien sertifiointitoimintaa (Certi). misen periaatteeseen kuuluu säännöllinen vertailumittauksiin tai pätevyyskokeisiin osallistuminen, jolloin osoitetaan osaaminen ja pätevyys sekä tulosten vertailtavuus muihin toimijoihin nähden. Validointi Objektiiviseen näyttöön perustuva varmistuminen siitä, että tiettyä käyttöä tai soveltamista koskevat vaatimukset on täytetty. Akkreditointi edellyttää myös menetelmien validointia ja laadunvarmistuksen käyttöä. Sertifiointi Menettely, jossa kolmas osapuoli antaa kirjallisen vakuutuksen siitä, että tuote, menetelmä tai palvelu on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Arviointiin on olemassa useita eri käytäntöjä. Akkreditoinnin jatkuvan kehittäAkkreditointi Toimijan toteaminen päteväksi suorittamaan määrättyjä tai määrätynlaisia kokeita tai menetelmiä. Poikkeama Vaatimuksen täyttymättä jääminen. Standardeilla voidaan lisätä niin tuotteiden kuin erilaisten toimintajärjestelmienkin yhteensopivuutta ja niihin liittyvää turvallisuutta. Toiminnan akkreditoinnilla varmistetaan sen laatu ja jatkuva kehittyminen. sisäiset auditoinnit, validoinnit, kalibroinnit, vertailumateriaalit, valvontakortit, tiedon tarkistaminen ulkoinen laadunvarmistus on kolmannen tahon suorittava arvio pätevyydestä tai laadusta, esim. Menetelmän tulee täyttää mm
vsk. Esimerkkinä voidaan mainita vesien biologisten seurantamenetelmien tarjouspyyntöpohjat, joissa näytteiden määrittäjälle on kirjattu pätevyysvaatimukseksi esimerkiksi menestyminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä vertailussa. Luotettavampaan ympäristötiedon tuotantoketjuun päästään eri toimijoiden sujuvalla ja avoimella yhteistyöllä, tunnistamalla tuotantoketjun laatutekijät ja aktiivisella toiminnalla laadun kehittämisessä. 65 Suomen ympäristökeskus SYKE SYKE • Kansallinen ympäristöalan vertailulaboratorio Ympäristöministeriön määräyksestä Tehtävät: vertailumittausten järjestäminen, vertailumateriaalin tuottaminen ja niiden saatavuudesta tiedottaminen, menetelmien kehittäminen ja validointi, menetelmästandardisointi, koulutus sekä asiantuntijatuki viranomaisille ja ympäristöalan toimijoille sekä osallistuminen asiantuntijana alan kansainväliseen työhön • Sertifioitu SYKEn ympäristönhallintajärjestelmä, EkoSYKE SFS-EN ISO 14001 SYKEn laboratoriokeskus • Akkreditoitu testauslaboratorio (T003) SFS-EN ISO/IEC 17025* Pätevyysalue: kemia, ekotoksikologia, biologia, näytteenotto • Akkreditoitu vertailumittausten järjestäjä (PT01) SFS-EN ISO/IEC 17043* Pätevyysalue: ympäristöala • Akkreditoitu kalibrointilaboratorio (K054) SFS-EN ISO/IEC 17025* Pätevyysalue: kemialliset analyysit, ainemäärä Lisäksi SYKEn yhteydessä toimii • Akkreditoitu ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä (S022) SFS-EN ISO/IEC 17024* Pätevyysalue: Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi SYKEn sertifiointiteeman mukaisesti * Voimassa oleva pätevyysalue: www.finas.fi laatuasioilla on painoarvoa ja tuotettavalle tiedolle on asetettu laatuvaatimukset. Poikkeavien tulosten oikean tunnistamisen ja luokittelun kautta voidaan osaltaan parantaa myös näiden tietojärjestelmien sisältämien aineistojen luotettavuutta. Tällä varmistetaan kilpailutustilanteessa pätevyyksien vertailukelpoisuus ja näytetyyppien soveltuvuus suhteessa määritettäviin näytteisiin. Arviointi Tulosten tulkinnan laatua voidaan parantaa tarkastelemalla tuloksia suhteessa aikaisempaan aineistoon, tuotantoketjun aikaisia havaintoja sekä muita tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia alueellisia muutoksia. Pääsääntöisesti seurantojen ja velvoitetarkkailujen tuottamat tulokset siirretään kansallisiin julkisiin tietojärjestelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Poikkeava tulos voi osoittautua virheelliseksi tai se voi osoittaa alkavaa muutosta ympäristön tilassa. Lisätietoja www.syke.fi/Proftest (löytyy myös LinkedIn:stä) www.syke.fi/sertifiointi (löytyy myös Facebook:sta) www.syke.fi/menetelmastandardisointi (löytyy myös Facebook:sta) www.ymparisto.fi > Vesi > Pintavesien tila > Pintavesien tilan seuranta > Biologisten seurantamenetelmien ohjeet. Ympäristötiedon mallinnusohjelmien validoinnissa on tunnistettava kriittiset tekijät sekä arvioitava mallin selitysvoima (epävarmuus). Poikkeavien tulosten arvioinnissa näiden tarkastelujen rooli, tulkitsijan pätevyys sekä paikallistuntemus korostuvat
Siisti Biitsi -rantojen siivouskampanja Pidä Saaristo Siistinä ry järjesti myös viikolla 21 kaikki Suomen rannat kattavan Siisti Biitsi -kampanjan, jonka tarkoituksena oli paitsi puhdistaa rantoja roskista myös nostaa rantojen roskaantuminen yleiseen tietoisuuteen. Tänä vuonna ympäristöministeriö myönsi PSS ry:lle rahoituksen, jonka avulla PSS ry pystyi laajentamaan tutkittavaa aluetta Merenkurkun alueelle Kokkolaan ja Kalajoelle. vsk. Siivoukset ja roskien luokittelun suorittavat paikalliset yhteistyökumppanit, Kokkolan Nuorisokeskus Villa Elba ja Kalajoen lukio. Myös Siisti Biitsiin osallistujia ohjeistetaan raportoimaan rannoilta löytyneet roskat, jotta tätä tietoa voitaisiin käyttää virallisista tutkimussiivouksista saatujen tietojen tueksi. Suomen ympäristökeskus toimii rantaroskan seurannan vastuuviranomaisena ja PSS ry seurantaa toteuttavana yhteistyötahona. Suomen rannoilta löytyi myös eniten muoviroskaa. PSS ry:n henkilökunta koulutti huhtikuussa siivoajat siivousmetodin käyttöön ja samalla suoritettiin ensimmäiset tutkimussiivoukset. Jopa 75 prosenttia kokonaisroskasta oli eri laatuista muovia. Uudet tutkimusrannat sijaitsevat Kokkolassa ja Kalajoella. Paikalliset yhteistyökumppanit Tähän mennessä PSS ry on tehnyt tutkimussiivouksia kolmesti vuodessa yhdeksällä rannalla, jotka kaikki sijaitsevat Etelä-Suomessa. Siisti Biitsiin voi kuka tahansa osallistua järjestämällä talkoot valitsemallaan rannalla. Merenhoidon tavoitteena on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti Merenkurkun ja Perämeren alueelta toivotaan lisää talkoo-osallistujia. Itämeren roskaantumisongelmaa on vähätelty, vaikka tähän mennessä MARLIN-projektin puitteissa julkaistut tutkimustulokset osoittivat Suomen rantojen olevan muiden mukana olleiden maiden (Viro, Ruotsi ja Latvia) rantoja roskaisempia. ”Jotta Itämeren rantojen roskaantumisen seuranta olisi mahdollisimman kattavaa, on maantieteellinen laajentuminen välttämätöntä”, Hanna Haaksi toteaa. PSS ry keskittyy näkyvän roskan määrän ja laadun selvittämiseen, SYKE puolestaan tutkii meren mikroroskaa. Roskaantumisen osalta tämä tarkoittaa sitä, että ensin on saatava tietoa rantaroskan määrästä ja laadusta, jotta voimme lopulta vaikuttaa ennaltaehkäisevästi roskien lähteisiin”, Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi sanoo. Pidä Saaristo Siistinä ry Itämeren rantojen roskaantumisen selvitys laajenee Pohjanlahdelle Merenkurkun alueelle. 66 Pidä Saaristo Siistinä ry on selvittänyt Suomen rantojen roskaantumista vuodesta 2012 ensin osana EU-rahoitteista MARLIN-projektia ja sen jälkeen vuoden ajan omin varoin. ”Roskaantuminen on uusi alue Suomen merenhoitosuunnitelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Hän on mukana myös ay-toiminnassa aktiivisesti. Vuoden Terveystarkastajan valinnan tekevät yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön ympäristöterveysryhmä, Ympäristöja terveysalan tekniset ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Työpaikalla Jorma Korttinen tunnetaan mukavana ja reiluna työkaverina, jolla on aina joku hauska juttu kerrottavana. Vuoden Terveystarkastajaksi valittiin Jorma Korttinen Imatralta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Jorma Korttinen on myös erinomainen työpaikkakouluttaja. 67 Vuoden Terveystarkastajan valinta julkistettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisilla koulutuspäivillä Yyterissä Porissa 5.5.2015. Korttisen tietotekniset taidot ovat olleet aikaansa edellä, tästä syystä hänelle lankesivat oman organisaationsa tietotekniikan kehittäminen aina siihen asti kunnes kaupunkiin perustettiin ATK-keskus. Jorma Korttinen oli vahvasti mukana Etelä-Karjalan alueella kehitettäessä kuntaa tai kuntayhtymää suurempia yhteistoiminta-alueita. Hän ei ole koskaan pelännyt olla eri mieltä, ja hän on aina kyennyt perustelemaan kantansa. Vuoden Terveystarkastaja valitaan vuosittain ja tänä vuonna valinta tehtiin jo 14. Hänellä on riittänyt aikaa oman työnsä kehittämiseen ja uusien työja mittausmenetelmien löytämiseen. Näillä kaikilla ominaisuuksilla on merkitystä oman organisaation toimintakulttuurille ja toimiville asiakassuhteille. Jorma Korttinen tunnetaan Imatralla pohdiskelevana terveystarkastajana, uusien ideoiden esittäjänä ja myös niiden toteuttajana. Vuoden terveystarkastajan valintaperusteina ovat esimerkillinen ja muita kannustava toiminta alalla. Vuoden terveystarkastaja 2015 on Jorma Korttinen Imatralta Tapio Välikylä. Toisaalta, jos tarvitaan analyyttistä pohdintaa ja viisaita johtopäätöksiä, on syytä kutsua hänet paikalle. kerran. vsk
68 Rehevöityminen on vesien suurin ongelma Suomen vesistöjen tila on parantunut mm. Vuonna 2013 julkaistun pintavesien tilaluokituksen mukaan ekologiselta tilaltaan erinomaisia on vain noin 30 prosenttia järvipinta-alasta ja 20 prosenttia jokivesistä. taajamien ja teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteiden ansiosta, mutta vesien hyvän tilan saavuttamiseen on vielä matkaa. Tämän takia perustettiin kansallinen vesistökunnostusverkosto, jonka tehtävänä on välittää vesistöjen kunnostamiseen liittyvää tietoa, osaamista ja kokemuksia.. Rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Suunnittelija Liisa Hämäläinen Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia Paikallisilla toimijoilla on yhä suurempi vastuu lähivesiensä tilan parantamisessa. Virtavesien tilan heikkenemisen keskeisempiä syitä ovat edellä mainittujen lisäksi vesirakentaminen ja uomien perkaukset. Sen taustalla vaikuttavat mm. Suurimmista ongelmista kärsivät rannikkovedet ja EteläSuomen matalat järvet. maaja metsätalous, turvetuotanto sekä asutuksen aiheuttama hajakuormitus. Yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia vahvistamalla luodaan omaehtoiselle kunnostukselle edellytyksiä. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kunnostusten toteuttajina toimivat yhä useammin alueelliset säätiöt, neuvottelukunnat ja vesiensuojeluyhdistykset. Vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi Tärkeimpänä vesistökunnostusverkoston toiminnan tavoitteena on luoda edellytyksiä vesistöjen kunnostamiseen liittyvään Kuva: Tiina Nokela.. Suunnitelmissa ja niitä tarkentavissa toimenpideohjelmissa kerrotaan vesien tilan parantamisen keinoista. Kansalaiset huolehtivat lähivesistään Valtio kunnostaa nykyisin vain merkittävimpiä kohteita ja paikallisten toimijoiden vastuu lähivesiensä tilan parantamisessa on kasvanut. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin kansallinen vesistökunnostusverkosto, jonka tehtävänä on välittää vesistöjen kunnostamiseen liittyvää tietoa, osaamista ja kokemuksia. 69 Vesienhoidolla kohti vesien hyvää tilaa Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa pintaja pohjavesien hyvä tila koko EU:n alueella. Kansallisessa vesien kunnostusstrategiassa (YM 2013) esitetään toimenpiteitä ja keinoja vesien kunnostusten edistämiseksi. ELY-keskukset ovat laatineet Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle vesienhoitosuunnitelmat, joita päivitetään parhaillaan. Vesien kunnostusstrategian yhdeksi päätavoitteeksi nimettiin yhteistyöverkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen ja omaehtoisten kunnostusten edellytysten parantaminen. vsk
Kuva: Liisa Hämäläinen.. Tärkein verkostoitumisen muoto on vuosittain järjestettävä vesistökunnostusseminaari, joka kokoaa yhteen vapaaehtoistoimijoita, asiantuntijoita, yrittäjiä ja viranomaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Seminaarin yhteydessä järjestetään vesistöjen kunnostusnäyttely ja palkitaan vesien tilan parantamisessa ansioitunut henkilö, hanke tai yhteisö vuoden vesistökunnostajapalkinnolla. Yksi tärkeä väline vesistötiedon jakamisessa on Järvi&meriwiki, josta löytyy perustiedot kaikista Suomen yli 1 ha järvistä ja työkalut kansalaishavaintojen tallentamiseen. Verkoston avulla kokemukset jaetaan muille kunnostajille ja parhaaksi havaitut käytännöt voidaan ottaa käyttöön useissa kohteissa. Tarkoituksena on luoda tietopankki, josta löytyy jatkossa kaikki vesistöjen kunnostukseen liittyvä oleellinen tieto tai linkit. Verkoston toimintaa ideoi suunnitteluryhmä, jossa on edustettuna vesistökunnostuksen asiantuntijoita eri puolelta Suomea. Kunnostuksia toteutetaan vuosittain sadoissa kohteissa eri puolilla maata ja jokaisesta hankkeesta opitaan jotain uutta. vsk. Verkoston sivuilla on tietoa myös tapahtumista, vesistökunnostustoimijoista ja rahoituskanavista. Jatkossa verkosto toimii myös sosiaalisessa mediassa. Verkosto viestii vesistöjen kunnostamiseen liittyvistä tutkimustuloksista ja kokoaa tiedot uusista julkaisuista ja hankkeista www-sivuilleen. Muita keskeisiä viestintäkanavia ovat sähköpostilista ja uutiskirje. Ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus ja toimintaa rahoittavat ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö. 70 tiedonvaihtoon
71 Suunnitteilla opetusmateriaalia ympäristökasvatuksen tueksi Lapset ja nuoret ovat osallistuneet innokkaasti vesistöjen tilan tarkkailuun ja talkootapahtumiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. Opetusmateriaalien sisältöön ja toteutustapaan voi vaikuttaa ottamalla yhteyttä verkoston suunnitteluryhmään. Vesien kunnostusstrategia. (toim.) 2013. Hyviä kokemuksia on muun muassa koulujen ja päiväkotien purokummitoiminnasta, jossa ryhmä osallistuu lähipuron kunnostukseen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 54 s. Kuva: Liisa Hämäläinen.. vsk. Lisätietoja www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto www.ymparisto.fi/vesikunnostus www.järviwiki.fi www.ymparisto.fi/vesienhoito Kirjallisuutta Olin, S. Vuoden 2015 aikana vesistökunnostusverkostossa tuotetaan sähköiset opetusmateriaalipaketit vesistökunnostuksen eri aihepiireistä. Materiaalit ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä ja tarvittaessa muokattavissa verkossa
Kuva: Pinja Kasvio.. Purot rantametsineen ovat kuitenkin elintärkeitä monille metsiemme kasvija eläinlajeille ja latvavesien purot vaikuttavat myös alapuolisten vesistöjen tilaan. 72 Tutkija Sari Väisänen Kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Metsäpurojen hyvinvointi kiinnostaa Luonnontilaisia puroja luonnontilaisine lähiympäristöineen on maassamme enää hyvin vähän jäljellä. vsk. Koillismaan asukkaille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan purojen ylläpitämä monimuotoinen elämä on tärkeää myös ihmisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Merkittävimmin purojen tilaan vaikuttavatkin valuma-alueella tehtävät ojitukset, metsänpohjan muokkaukset ja rantametsien hakkuut. Laajimmat perkaukset on tehty yleensä maaja metsätalouden ojitusja tiehankkeissa. Nykytoimilla vaikutetaan metsäpurojen tilaan Nykyiset metsätalouden toimenpiteet ottavat kuitenkin aiempaa paremmin huomioon ympäristöhaittojen vähentämisen. Laskeutusaltaat ovat yleisimpiä metsätaloudessa käytettyjä vesiensuojelumenetelmiä. 73 Pienvesien, kuten purojen, ravintoverkot ovat täysin riippuvaisia niitä ympäröivästä maaekosysteemistä. Pohjan hiekoittuminen yleisin ongelma Varsinkin Koillismaalla purojen yleisin ja kenties vakavin ongelma on pohjan hiekoittuminen eli sedimentaatio. Purot tarjoavat ruokaa myös monille metsälinnuille sekä rantavyöhykkeiden selkärangattomille pedoille, kuten kovakuoriaisille ja hämähäkeille. Siksi luonnontilaiset puronvarret ovat yleensä reheviä. Metsähallitus on kartoittanut Koillismaan 1 400 metsäpurosta yli 400 puron luonnontilaisuuden. Samalla puiden rungot ja lehdistöt varjostavat uomaa ja luovat juuri puroille tyypillisiä elinolosuhteita. Metsähallitus on kunnostanut puroja Koillismaan alueella kaikkiaan noin 50 kilometriä 31 metsäpuron alueella viimeisten 15 vuoden aikana. Ojitusalueilta vesi tulee puroihin nopeasti ja ojiksi kaivetut purot johtavat veden nopeasti alapuolisiin vesistöihin, jonne päätyvät myös kuormituksen kuljettamat kiintoaineet ja ravinteet. Rantametsien puut estävät maaperän kulumista ja kiintoaineen kulkeutumista puroon. vsk. Luonnontilaisessa tilanteessa puro tulvii tulvatasanteelleen ja ravinteet laskeutuvat sinne eivätkä rehevöittämään alapuolisia vesistöjä. Kuva: Aki Janatuinen.. Varsinkin latvapuroissa rantapuiden syksyisin veteen varisevat lehdet ovat monien pohjaeläinten ja muiden pieneliöiden ravintoa, jotka taas ovat useiden kalojen pääasiallista ravintoa. Kartoituksen mukaan Koillismaan ja Kainuun alueen puroista vain alle kaksi prosenttia oli täysin luonnontilaisia ja 80 prosentilla olisi kunnostustarvetta. Puroista aikuistuvat vesihyönteiset ovat tärkeitä rantametsien ravintoverkoille. Puroja on Suomessa aikojen saatossa perattu paljon ja monista syistä. Sedimenttiä kulkeutuu ja varastoituu myös luonnontilaisissa uomissa, mutta esimerkiksi latvavesistöissä metsäojitusvedet tuovat Ojituksista valunut hiekkapatja voi olla syvä puron pohjalla. Luonnontilaiset tai sen kaltaiset puronvarsikohteet tulee säästää ja valtion mailla niiden varsille jätetään 10–30 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ne pidättävät kiintoainetta ja siihen sitoutuneita hiukkasmaisia ravinteita, mutta tällöinkin liukoiset ravinteet pääsevät yleensä rehevöittämään puroja
Kysely lähetettiin satunnaisesti 1 782 asukkaalle Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kunnostustoimien tavoitteena olisi parantaa hiekoittuneiden purojen tila siten, että taimen palaisi monille puroalueille, joilta se on kadonnut, alueen luontainen tulvarytmi palautuisi, alajuoksun vesistöjen vedenlaatu paranisi vähitellen ja puronvarsiympäristö lähenisi. Vastausprosentiksi saatiin 39 %. Harrastusmahdollisuuksista arvostettiin eniten marjastusta ja sienestystä, kalastusta, ulkoilua, luontokokemuksia ja metsästystä. Metsäpurokysely Koillismaan asukkaille Vuoden 2013 lopussa toteutettiin kysely, jolla arvioitiin Koillismaan alueen asukkaiden ja mökinomistajien maksuhalukkuutta alueen metsäpurojen paremmasta tilasta. Samoin 70 prosentin mielestä uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakun, suojeleminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. 74 puroon enemmän sedimenttiä kuin mitä purot voivat luontaisesti kuljettaa. Vastaajista 64 % oli metsänomistajia ja 16 % myös metsätalousyrittäjiä. Monet olivat myös panneet merkille kunnostustoimilla aikaansaatuja parannuksia purojen tilassa. Samoin yli 90 prosenttia vastaajista koki purojen kunnostukset tärkeiksi taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi. Monet purojen ongelmista oli huomattu metsäojitusten aiheuttamiksi, mutta usein näiden haittojen mainittiin jo lieventyneen. Asukkaat halukkaita toimimaan metsäpurojen hyväksi Kyselyssä vastaajille esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa alueelle perustettaisiin Koillismaan metsäpurojen kunnostusja hoitoohjelma ihmistoiminnan huo nontamien metsäpurojen kunnostamiseksi. Lähes 90 prosenttia vastaajista koki metsätalouden tuovan Koillismaalle paljon taloudellista hyvinvointia, mutta lähes yhtä monia kiinnosti metsäpurojen ja alapuolisten vesistöjen tila. Yleensä kunnostuksilla onkin tarkoitus antaa purolle aluksi apua, jotta sen omat luonnonmukaistumisprosessit käynnistyvät. Yleensä sedimentti kerääntyykin tasaisille puroosuuksille, joihin muodostuu ongelmallinen hiekkapatja. Tällöin purouoman luonnollinen syvyysvaihtelu vähenee tai häviää kokonaan ja sedimentti peittää pohjalla olevat kivet ja puunkappaleet, jotka muuten loisivat monipuolisia virtausolosuhteita. Purojen hiekoittuminen huolestutti noin 70 prosenttia ja yhtä monen mielestä purot vaativat kunnostuksia. Ellei yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta saada vähennettyä, voivat pelkät uomassa tehtävät kunnostukset olla jopa turhia. Vastaajat arvostivat eniten metsäluonnon ja metsäpurojen tarjoamista hyödyistä raitista ilmaa ja puhtaita vesiä, marjoja ja sieniä, maisemaa, metsän äänimaailmaa, kaloja sekä rakennusja lämmityspuuta. vsk. Ohjelmaa rahoittaisivat valtion lisäksi alueen kunnat, yritykset ja metsänomistajat. Vastaajista suurimman osan mielestä metsäpurojen tila on verraten huono, vaikka joidenkin tuttujen purojen mainittiin olevan edelleen erittäin hyvässä kunnossa. Kuvitteellisen ohjelman tavoitteena olisi rahoittaa kun nostusta vaativien, noin 200 metsäpuron tilan parantaminen. Purojen luonnolliset prosessit poistavat sedimenttiä usein hitaasti, mutta joskus hyviä tuloksia saavutetaan pelkästään estämällä ylimääräisen sedimentin tulo uomaan. Uomaan kertynyt sedimentti peittää myös kalojen luontaisia talvehtimisja lisääntymispaikkoja. Yli puolella metsänomistajista oli metsissään metsäpuroja ja lähes joka kolmas metsätalousyrittäjä oli tehnyt vapaaehtoisia toimia kunnostaakseen metsäpuroja
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Metsäpurojen merkittävyys ihmisille yllätti Vaikka metsäpurot ovat usein piilossa suurelta yleisöltä, Koillismaan alueen ihmiset olivat huolissaan niiden tilasta ja olivat Esimerkki kunnostuksen nopeasta vaikutuksesta. vsk. Maksuhalukkaiden joukosta heitä oli kolme neljästä, mutta myös yksi viidestä maksuhaluttomasta vastasi voivansa ainakin harkita kunnostustalkoihin osallistumista. Näistä tärkeimmät syyt olivat varojen puute, vaikka koki kunnostuksen tärkeäksi, sekä toive, että kunnostusta tuettaisiin jo kerätyin verovaroin. Kuvien välillä aikaa muutama viikko. Vastaajat saivat myös ilmoittaa, miksi eivät olisi halukkaita osallistumaan kunnostusten kustannuksiin. Kyselyn perusteella alueen kaikki kotitaloudet olisivat yhteensä valmiita maksamaan vähintään noin 200 000 euroa vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana Koillismaan 200 metsäpuron tilan parantamiseksi. 75 luonnontilaista turvaten uhanalaisten lajien selviytymistä, purouomien biologista monimuotoisuutta ja maisemaa. Tärkeimpiä syitä maksuhalukkuudelle olivat kunnostettujen purojen aikaansaamat hyödyt kalastukselle ja metsästykselle, taimenen kudun turvaaminen ja halu käyttää vesistöjä ja ympäristöä virkistäytymiseen. Vastanneiden kotitalouksien keskimääräinen maksuhalukkuus oli 21–35 euroa vuodessa viiden vuoden ajan. Kuvat: Metsähallitus.. Kolme neljästä vastaajasta kannatti esitettyä kunnostusja hoito-ohjelmaa. Yli puolet kaikista vastaajista olisi valmis osallistumaan Koillismaan metsäpurojen kunnostuksiin talkootyönä
Metsätieteen aikakauskirja 2/2011. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Varsinkin jokihelmisimpukan, eli raakun ja purotaimenen väheneminen mainittiin usein. Ahola, M. ?. ISBN 978-952-11-3317-6 (PDF). Käsikirja metsäpurojen kunnostajille. 76 suurelta osin myös valmiita itse osallistumaan niiden kunnostukseen tavalla tai toisella. 2011. (toim.). Kehitämme kursseja jatkuvasti. Tutkimus on osa Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston vetämää Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tutkitaan sedimentoituneiden purojen kunnostuksen vaikutuksia monimuotoisuuteen ja hydrologiaan (ReFFECT). vuoden kokemuksella. s. vsk. Monilla vastaajilla olikin muistoja puroista ja niiden tilan muutoksista jopa vuosikymmenien takaa. ??. Hanke päättyy vuonna 2016. Vastaajat pitivät hyväkuntoisia puroja tärkeinä monipuolisen eläinja kasvilajiston ylläpitäjinä ja olivat itsekin usein havainneet purokunnostuksilla aikaansaatuja parannuksia. KOULUTTAUDU SERTIFIOIDUKSI YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTAJAKSI AEL:ssä Koulutamme sertifioituja ympäristönäytteenottajia ?. Lue lisää www.ael.?. KAARNATIE ?, ????. Purojen ja muiden pienvesien parantaminen saa valtakunnalliset suuntaviivat, kun valmisteilla oleva pienvesien suojeluja kunnostusstrategia julkaistaan. Kainuun ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. HELSINKI, ?. 2008. ja Havumäki, M. ja Muotka, T. Lisätietoa Yrjänä, T., Luhta, P.-L., Hartikainen, E., Moilanen, E., Tammela, S., Marttila, H., Klöve, B., Suurkukka, H., Virtanen, R. Kouluttajamme ovat alojensa parhaita asiantuntijoita, jotka kouluttavat käytännönläheisesti. 179–186. Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen. Purokunnostusopas
Tapahtumaa tukevat monet kansainväliset instituutiot ja taloudelliset toimijat. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. World Efficiency – kongressi jakautuu seitsemään pääteemaan: energiantuotanto, vesihuolto, rakennukset ja suunnittelu, tulevaisuuden teollisuus, tuotanto, raakaaineet ja materiaalit, kuljetus ja liikkuvuus sekä maatalous ja ravinto. Lokakuinen vaihtoehtoisille ratkaisuille omistettu tapahtuma yhdistää messut ja laajan kongressikokonaisuuden. Eko-Innovaatio -huippukokous yhdistää kansainvälisen klusteritapaamisen ja startup-yrityksille kohdennetun tapahtuman, rahoitusja investointipiirit ja cleantechin ja uusiutuvat energiamuodot. Uusia ratkaisuja esittelevät niitä kehittäneet ympäristö-, energia-, rakennus-, teollisuus, liikenne, ITja suunnittelualan ammattiihmiset. vsk. Ensimmäisen kerran maailmassa kootaan yhteen samaan näyttelyyn teknisiä ja integroituja ratkaisuja ”tuottamaan toisin”, ”suunnittelemaan ja käyttämään toisin”, ”kuljettamaan toisin” ja ”ruokkimaan toisin”. World Efficiency kokoaa yhteen yli 20 000 ranskalaista ja kansainvälistä päättäjää ja palvelujen käyttäjää julkiselta ja yksityiseltä sektorilta konkreettisten ratkaisujen pariin, jotka koskevat resurssien säilyttämistä, optimoimista ja ilmastoon liittyvien häiriöiden lieventämistä sekä niihin sopeutumista. Kansainvälinen multipolarisuuteen pyrkivä tapahtuma – myös Pohjoismaat mukana Multipolaarinen tapahtuma World Efficiency kerää edustajia noin sadasta maasta ja korostaa erityisesti maantieteelliseen ja alueelliseen monimuotoisuuteen sovellettuja projekteja ja ratkaisuja. Nordic Efficiency valottaa Pohjoismaiden neuvoston suojeluksessa Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin huippuosaamista. Paikalle odotetaan myös lukuisia delegaatioita kehittyvistä maista esittelemään ilmastoratkaisujaan. Ranskan merentakaiset alueet esittelevät merentakaisten alueiden ministeriön ja Business Francen tukemina ratkaisujaan, joita voidaan soveltaa muillakin alueilla. Lukuisat resurssien ja ilmaston parissa toimivat ammatti-ihmiset ovat jo liittyneet World Efficiency -tapahtumaan: l’ADEME, The Shift Project, ICLEI, Business France, Syntec Ingénierie, la Fédération des Industries Mécaniques, la Fédération des entreprises du recyclage, l’Association technique énergie environnement, Biogaz Vallée, France Energie Eolienne, Uniclima, France Cleantech, l’Association HQE, Les Eco-Maires, etc. 77 Pollutec-messujen jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan järjestämiä ympäristöja energiatapahtumia seuraa World Efficiency, ensimmäinen messuja kongressitapahtuma, joka yhdistää nykyisille talousmalleille vaihtoehtoiset, jo olemassa olevat ja kehitteillä olevat ratkaisut ja osaamisen. Lisätietoja: www.world-efficiency.com Pollutec on nyt World Efficiency Kuusi viikkoa ennen COP21-kokousta resurssija ilmastoratkaisuihin liittyvä tapaaminen: World Efficiency, 13–15.10.2015, Pariisi Porte de Versailles Tapio Välikylä
Reunamo tutki biologian alaan kuuluvassa väitöstyössään Turun yliopistossa eri tekijöiden vaikutusta Itämeren bakteeriyhteisöihin. Niin pohjan sedimentit kuin vesikerros sekä raudasta ja mangaanista laajoille pohja-alueille muodostuneet saostumat sisältävät bakteereita, jotka kykenevät hajottamaan hiilivety-yhdisteitä.” Bakteeriyhteisöjen rakenne muotoutuu erilaisten tekijöiden vaikutuksesta Reunamo vertasi työssään Saaristomeren pinnan mikrokerroksen bakteeriyhteisöjä niiden alapuolisen veden bakteeriyhteisöihin. ”Tutkimustieto Itämeren bakteeriyhteisöistä ja niiden vasteista erilaisille ympäristötekijöille auttaa arvioimaan myös laajemmin erilaisten tekijöiden vaikutusta Itämeren ekosysteemin tasapainoon ja toimintaan.” MMM Anna Reunamo on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Vaskivuoren lukiosta Vantaalta. Väittelijä korostaa, että Itämeri on ainutlaatuinen biologisilta, geokemiallisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Sedimentoituneen öljyn biohajoamista on tärkeätä seurata, sillä öljystä saastuneen pohjan keinotekoinen muokkaus öljyn biohajoamiselle suotuisammaksi on haasteellista”, Reunamo sanoo. Tulosten mukaan Saaristomeren pinnan mikrokerroksen bakteeriyhteisöt poikkeavat alusveden bakteeriyhteisöistä. Dieselöljykokeissa hallitsevat bakteeriryhmät riippuivat aiemmasta öljyaltistuksesta: bakteeriryhmät poikkesivat aiemmin öljylle altistuneen vesialueen vesinäytteessä puhtaan alueen näytteen yhteisöistä. Alhaisemman suolapitoisuuden vuoksi bakteeriyhteisöt poikkeavat valtamerten yhteisöistä. Suurempien eliöiden suhteen lajisto on Itämerelle tunnusomainen ja harvalukuinen, mutta mikrobilajisto on monimuotoinen. ”Öljyaltistus sekä ympäristön muut tekijät kuten happipitoisuus vaikuttavat siihen, mitkä bakteeriryhmät ovat vallitsevia kussakin ympäristössä. Erityisen kiinnostuksen kohteena tutkimuksessa olivat dieselja raakaöljyn sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) hajoaminen Itämeressä. Öljy-yhdisteiden hajoaminen Saaristomerellä ja Suomenlahdella Reunamo tutki työssään mikrokosmoskokeilla Saaristomeren vesifaasin bakteerien kykyä hajottaa dieselöljyä. 78 Anna Reunamo tutki biologian alaan kuuluvassa väitöstyössään Itämeren bakteeriyhteisöjä. Maatalousja metsätieteiden maisteriksi Reunamo valmistui 2007 Helsingin yliopistosta. vsk. Parhaillaan hän toimii Suomen ympäristökeskuksessa SYKE:ssä ulkopuolisena tutkijana. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Turun yliopisto Bakteerit syövät öljyä Itämeressä Väitös:. Tutkimustulokset osoittavat, että öljy hajoaa biologisesti monimuotoisten bakteeriyhteisöjen toimesta Itämeressä. Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat Itämeren ekosysteemin tasapainoon ja toimintaan. ”Bakteerit ovat keskeisessä roolissa luonnon biogeokemiallisissa prosesseissa ja sellaisissa ihmisen aiheuttamissa ilmiöissä kuten rehevöityminen, öljyonnettomuudet tai haitallisten aineiden päätyminen mereen
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Asumisterveysasetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin nykyiseen asumisterveysohjeeseen sekä vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Toimenpiderajojen soveltaminen edellyttää viranomaisilta ja asiantuntijoilta paitsi mittausosaamista, myös haitan kokonaisarviointia sekä riskinarviointiin liittyvää osaamista. Tarkoituksena on, että asiantuntijoita voidaan kouluttaa ja heidän ammattitaitoaan ja pätevyyttään voidaan arvioida yhdenmukaisesti koko maassa. Asiantuntijoiden tiedot löytyvät julkisesta rekisteristä. ”Tarkoituksena on, että jatkossa rakennusten terveyshaittoja selvittävät vain riittävän pätevät asiantuntijat riittävän luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Asumisterveysasetuksen myötä voimaan tuleva tärkein uudistus on terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. STM Asumisterveysasetus selkeyttää asumisolosuhteiden arviointia. Pätevyysvaatimusten lisäksi asumisterveysasetuksella säädetään toimenpiderajoja muun muassa siihen, millainen sisämelu katsotaan terveydensuojelun näkökulmasta haitalliseksi, milloin tupakoinnin naapureille aiheuttamiin haittoihin on mahdollista puuttua ja mitkä ovat esimerkiksi asuntojen lämpötilavaatimukset. Asetuksessa säädetään toimenpiderajat myös mikrobivaurioille, terveydensuojelun näkökulmasta riittävälle ilmanvaihdolle sekä kemiallisten tekijöiden pitoisuuksille. Pätevän asiantuntijan avulla sisäilmaan liittyvät ongelmat saadaan nopeammin ja paremmin selvitettyä”, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola . Asetuksella STM korvaa asumisterveysohjeen. 79 Sosiaalija terveysministeriön uudella asumisterveysasetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä säädetään terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. vsk. Uuteen asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä ohjeja viitearvoja on tarkennettu niiltä osin, kuin valvonnassa on havaittu muutostarpeita. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tuli voimaan 15.5.2015. Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan, että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteusja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä
Pintaja pohjavesistä kuitenkin löytyy toisinaan raja-arvoja ylittäviä jäämämääriä.. Käyttötarkoituksensa lisäksi kasvinsuojeluaineet voivat vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi vesieliöihin. Ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) ennakkotarkastaa ja hyväksyy kaikki markkinoille pääsevät kasvinsuojeluaineet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ylitarkastaja Lotta Kaila Turvallisuusja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluaineet ja vesiensuojelu Kasvinsuojeluaineet ovat siitä erikoisia kemikaaleja, että niitä levitetään tarkoituksella ympäristöön. 80 Kasvinsuojeluaineita ovat esimerkiksi valmisteet, joiden tarkoituksena on estää viljelykasvien kannalta haitallisten tuhoeläinten, kasvitautien tai rikkakasvien kasvua. Lisäksi osaaminen kasvinsuojeluaineiden turvalliseen käyttöön varmistetaan käyttäjien koulutuksen avulla. Kasvinsuojeluaineet hyväksytään tietyin käyttöehdoin, jotka määräytyvät valmisteen ominaisuuksien ja käyttökohteen perusteella. Viranomaisten tekemän valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa pääsääntöisesti turvallisella tasolla. Niiden käytöstä aiheutuvia tahattomia haittavaikutuksia vähennetään arvioimalla riskit ja hyväksymällä markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet tietyin käyttöehdoin
Suojaetäisyys riippuu käytettävästä kasvinsuojeluaineesta, käyttökohteesta ja arvioidusta tuulikulkeumasta. Lisäksi pohjavesirajoitus kieltää kasvinsuojeluaineiden käytön 30–100 metriä lähempänä kaikkia talousveden hankintaan käytettäviä kaivoja ja lähteitä. vsk. Tukes arvioi ja hyväksyy nämä rajoitukset jokaiselle markkinoilla olevalle kasvinsuojeluaineelle erikseen. Tuulikulkeumaa voidaan vähentää oikeanlaisella kasvinsuojeluaineruiskun ajonopeudella, ruiskutuspaineella ja suuttimella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Lisäksi vesistön suojelemiseksi kasvinsuojeluainekäsittelyjä tulee välttää tuulisella säällä, traktoriruiskua ei saa täyttää vesistöstä ruiskun täyttölaitteella eikä ylijäänyttä ruiskutusnestettä tai ruiskunpesunestettä saa päästää vesiin. Valmisteiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesiluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai rajoitettu, jos kyseinen kasvinsuojeluaine tai sen hajoamistuotteet ovat maassa helposti kulkeutuvia. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ei kuitenkaan ole sallittu millään kasvilajilla kolmea metriä lähempänä vesistöä.. Haittavaikutuksia voidaan pienentää suojaetäisyyksillä, jotka rajoittavat kasvinsuojeluaineiden käyttöä tietyllä etäisyydellä vesistöstä. Vesistörajoitukset koskevat vesistön varrella tehtäviä kasvinsuojeluainekäsittelyjä. Rajoitusten tarkoituksena on suojella vesistöjen kasveja ja eläimiä kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksilta. Suojaetäisyydet vaihtelevat valmisteen, käyttökohteen ja arvioidun tuulikulkeuman mukaan siten, että etäisyys voi olla peltokasveilla 3–20 metriä; marjaviljelmillä, koristekasveilla ja taimitarhoilla 3–30 metriä, ja hedelmäpuilla 3–50 metriä. 81 Kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla ja vesistöjen varsilla Vesistöjen kannalta tärkeimpiä kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä ehtoja ovat käytön rajoitukset pohjavesialueilla ja vesistörajoitukset
Jäämät vesissä pääsääntöisesti vähäisiä Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan lainsäädännön velvoitteita ja Tukesin hyväksymiä käyttöehtoja hyvin. 82 Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta Kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä säädetään laissa kasvinsuojeluaineista (1563/2011). Koulutusjärjestelmä on ollut käytössä jo aikaisemmin tiettyjä maataloustukia hakeville viljelijöille, mutta marraskuusta lähtien se on lakisääteinen velvoite myös muille ammattimaisille kasvinsuojeluaineiden käyttäjille. Tukes pyrkii kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenetelmällä ja käytön valvonnalla turvaamaan pintaja pohjavesien tilaa siten, etteivät ne tulevaisuudessa saastuisi kasvinsuojeluaineiden käytön takia.. Viime vuosina valvontaa on kohdennettu maatalouteen kasvinsuojeluaineiden käyttömäärien perusteella. Tutkinnolla varmistetaan, että käyttäjät tietävät kasvinsuojeluaineiden riskeistä, riskien vähennyskeinoista ja turvallisesta käytöstä. Valvonta ei kuitenkaan ole ainoa keino varmistaa, että kasvinsuojeluaineita käytetään lainsäädännön ja käyttöehtojen mukaisesti. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on lähtökohtaisesti turvallista, jos niitä käytetään Tukesin hyväksymien käyttöehtojen mukaisesti. Valvontaa kuitenkin kohdennetaan vuosittain arvioitujen käyttöön liittyvien riskien perusteella. Kirjanpidosta nähdään, onko toimija noudattanut pohjavesirajoituksia, mutta vesistörajoitusten noudattamisen valvonta ei onnistu kirjanpidon perusteella. Tätä käsitystä tukevat myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tekemät kotimaisten vihannesten kasvinsuojeluainejäämätutkimukset, joiden perusteella kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa turvallisella tasolla. Löydetyt pitoisuudet ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta toisinaan vesistä todetaan myös raja-arvojen ylittäviä pitoisuuksia. Kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä riskejä voivat olla esimerkiksi käytetyt kasvinsuojeluaineet, käyttömäärät tai -kohteet. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjät suorittavat kasvinsuojelututkinnon viiden vuoden välein tämän vuoden marraskuusta lähtien. Tänä vuonna maatalouden lisäksi osa valvonnasta kohdennetaan kasvinsuojeluaineiden käyttöön alueilla, joilla lasten ja nuorten altistuminen on mahdollista. Tukes valvoo yhdessä Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) kanssa, että kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan lainsäädännön velvoitteita ja valmisteiden käyttöehtoja. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjät ovat avainasemassa siinä, että velvoitteet ja käyttöehdot toteutuvat käytännössä. Osa löydetyistä tehoaineista ei kuitenkaan ole enää Suomessa hyväksyttyjä, joten jäämät ovat osittain seurausta ajalta, jolloin kyseiset aineet vielä olivat sallittuja. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi lasten leikkikentät ja urheilupuistot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kuluttajakäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden käyttö ei edellytä tutkintoa. Valvontaa tehdään tarvittaessa kaikille kasvinsuojeluaineiden käyttäjille. Käytön tarkastus tehdään kirjanpidon perusteella, joten kaikkien käyttöehtojen noudattamista ei voida tarkastaa. Pintaja pohjavesistä kuitenkin löytyy jäämiä kasvinsuojeluaineista. Tukesin ohjaamassa ja ELY-keskusten suorittamassa kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden ammattimaisesta käytöstä on pidetty kirjaa, toimija on käyttänyt vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita Tukesin hyväksymien käyttöehtojen mukaisesti ja kasvinsuojeluaineet on varastoitu turvallisesti. vsk
Tuotevalvonnan kohteina ovat mm. Kemikaalituotevalvonta hoitaa mm. kemikaalituotevalvontaan, EU:n REACHja CLP-asetuksiin sekä biosidilainsäädäntöön liittyviä toimeenpanotehtäviä ja valvontaa sekä kasvinsuojeluaineiden riskinarviointiin, hyväksymiseen ja rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. Valvonnassa saatua tietoa ja kokemuksia sekä tutkimusja kehittämistoiminnan tuottamaa tietoa välitetään eteenpäin. sähkölaitteet, jalometallituotteet, CE-merkittävät rakennustuotteet sekä pelastustoimen laitteet. Valvontakohteina ovat mm. Aktiivisella viestintäja koulutustoiminnalla edistetään valvonnan tavoitteiden toteutumista, erityisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisyä.. Markkinoilla olevien tuotteiden on oltava vaatimustenmukaisia. 83 Lisätietoa Kasvinsuojeluaineista Tukesin sivuilta osoitteesta: http://tukes.fi/kasvinsuojeluaineet SYKEn pintaja pohjavesien tutkimuksista osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/ SYKE_Info/Viestintaaineistot/ Tiedotteet/Suomen_vesistoihin_ paatyy_vahan_kasvinsu(32558) ja http://hdl.handle.net/10138/38426 Eviran kasvinsuojeluainejäämävalvonnasta osoitteista: http://www.evira.fi/ portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/ Tukes turvallisuus ennen kaikkea Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin organisaatiossa on viisi yksikköä: Kemikaalituotevalvonta, Laitosja kaivosvalvonta, Tuoteja laitteistovalvonta, FINAS-akkreditointipalvelu sekä Tukija kehityspalvelut. viranomaisten asettamiin vaatimuksiin perustuvia pätevyyden arviointeja. Vakituisen henkilökunnan määrä on 250 henkilötyövuotta. FINAS-akkreditointipalvelun tehtäviin kuuluu myös esim. vsk. Tukija kehityspalvelut hoitaa viraston hallintopalvelutehtäviä, osallistuu toimialuetta koskevien säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja tiedon hankintaan sekä tuottaa tietopalveluja. Sähkölaitteistojen asentaminen, käyttö ja tarkastaminen sekä hissiurakointi ja -huolto ovat niin ikään valvontakohteitamme. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Myös vaa’at, polttoaineja nestemittarit sekä torikaupan mitat kuuluvat valvonnan piiriin. Viraston päätoimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. FINAS-akkreditointipalvelu on Suomen kansallinen akkreditointielin, joka toteaa päteväksi kalibrointija testauslaboratorioita, sertifiointielimiä, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä päästökauppaja EMAS-todentajia. tekemällä valvontakäyntejä vähittäismyyjien, maahantuojien ja valmistajien luo. Turvallisuuden lisäksi valvotaan sähkömagneettisia häiriöominaisuuksia ja energiamerkintöjä, yleisiä kulutustavaroita, leluja, henkilönsuojaimia ja koneita. FINAS toimii itsenäisenä ja puolueettomana yksikkönä Tukesin organisaatiossa. Laitosja kaivosvalvonta valvoo laitosten ja laitteistojen turvallisuutta, urakointija asennustoimintaa sekä tarkastuspalveluja ja toimii kaivosasioiden lupaja valvontaviranomaisena. Tukes myös hyväksyy testauslaitoksia, tarkastajia ja henkilöpätevyyksien arviointilaitoksia. Tuoteja laitteistovalvonta valvoo tuotteiden turvallisuutta ja teknistä luotettavuutta mm. vaarallisia aineita käsittelevät laitokset ja varastot, nesteja maakaasukohteet, räjähdetehtaat ja -varastot, kaasuja painelaitteet, räjähteet ja ilotulitteet, vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja -säiliöt sekä paineistettuja järjestelmiä käyttävät voimaja tuotantolaitokset
Kasvi tarvitsee monenlaisia ravinteita, joiden avulla se pitää yllä omaa terveyttään. 84 Suomen yleisin rikkaruohomyrkky huolestuttaa monia tutkijoita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kasvitautien on todettu lisääntyneen huolestuttavasti. Aineen vaikutus siis jatkuu, mutta heikompana. mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan, kalsiumin ja sinkin puutteesta. vsk. Ei enää tapa, mutta haittaa kasvua. Glyfosaattia käytetään rikkaruohojen hävittämiseen silloin kun koko kasvusto halutaan tuhota. Aineen negatiivisista vaikutuksista on vaiettu vuosikymmeniä ja puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tutkimusten mukaan glyfosaatti sulkee kasvilta hivenaineiden saannin ja niiden puutteeseen rikkakasvit lopulta kuolevat. Se ei valikoi, vaan tappaa Reino Mantsinen Humuspehtoori Oy, Pälkäne Kommenttipuheenvuoro: Glyfosaatissa piilee vakava ongelma. Ellei kasvi saa kaikkea tarpeellista, sen puolustuskyky heikkenee. Erään amerikkalaisten tutkimuksen mukaan vehnä kärsii glyfosaatin levittämisen jälkeen mm. Esimerkkinä mainittakoon punamätä -niminen (fusarium) kasvitauti, joka aiheuttaa huomattavia satotappiota vuosittain. Tässä kirjoituksessa esitän muutamia eri lähteiden näkemyksiä: Luomulehti julkaisi vuonna 2010 no 4:ssä Markku Rämön ansiokkaan kirjoituksen, jossa kuvattiin mekanismi, jolla glyfosaatti vaikuttaa kasviin ja tappaa lopulta kasvin
Monsanton laatimassa käyttöturvallisuustiedotteessa todetaan, että aine on myrkyllistä mm. Glyfosaatti pidättyy maahan, siirtyy veteen ja vaikuttaa satokasveihin.. Tutkimuksen mukaan etenkin suorakylvöpelloilta lähtee glyfosaattia vesistöihin. Puhtaan ruuan maine on vakavassa vaarassa. Tämä johtaa väistämättä ravinnepäästöjen lisääntymiseen pelloilta. Se on hyvin haitallista mehiläisille ja myrkyllinen jopa rotille. Listaa voisi jatkaa. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa kiinnittymispinnoista. Vesistöissä aine hajoaa vielä hitaammin kuin maaperässä. Joka neljäs peltohehtaari ruiskutetaan kyseisellä aineella joka vuosi. Tämä johtaa siihen, että lannoitteissa lisätyt ravinteet voivat helpommin huuhtoutua, kun ne eivät voi kiinnittyä maapartikkeleihin. Siten sitä kertyy laajasti koko Suomen pelloille luomupeltoja lukuun ottamatta. Näitä tutkimuksia on vielä paljon muitakin. Typen ja hiilen mineralisoituminen, ts. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kilon painoisista rotista kuoli puolet, kun ainetta annettiin niille 5 grammaa. ”Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät ota vastuuta eivätkä anna takuita nimenomaisesti ja epäsuorasti myytävyydestä, soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen eikä tiedoista ja tuotteesta joihin tiedot viittaavat”. Maallikkotason ”kauhuskenaarion” mukaan voidaan olettaa, että meillä on vakava ongelma. Aineen myyntilupa Suomessa on umpeutumassa tämän vuoden lopussa. Todennäköisesti molemmat aineet huuhtoutuvat entistä herkemmin. Siis glyfosaatti ja fosfori kilpailevat samoista kiinnittymispinnoista ja eivät voi täysin kiinnittyä, ne ovat osittain maavedessä vapaana ja siten helposti huuhtoutuvassa muodossa. Pieneliöiden tärkein tehtävä on muokata ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Glyfosaatti ei hajoakaan kuten käyttöturvallisuustiedotteessa sanotaan. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti Monsantolle on umpeutunut vuonna 2000. vsk. Kenen on vastuu Aineen käyttöön liittyvä vastuu siirretään viljelijälle, sillä Roundupin käyttöturvallisuustiedotteessa Monsanto ilmoittaa, että ”Vaikka tämän käyttöturvallisuustiedotteen tiedot ja suositukset (jatkossa ”tiedot”) on annettu hyvässä uskossa ja niiden uskotaan laadintapäivänä olevan oikeita, Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät vastaa tietojen tyhjentävyydestä tai tarkkuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tämä on luonnollinen seuraus, jos maassa ei ole pieneliötä riittävästi. Tiedot annetaan edellytyksellä, että käyttäjä itse ennen käyttöä arvioi tuotteen käyttökelpoisuuden tarkoitukseen”. 85 kaiken tielle osuvan vihreän. ravinteiden muuntuminen käyttökelpoiseen muotoon, häiriintyy. Glyfosaatti vaikuttaa maaperään tasapainoon heikentävästi, koska maan pieneliötoiminta häiriintyy tai kuolee. On todettu, että glyfosaatti estää ravinteiden sitoutumista maahiukkasten pinnoille. Glyfosaattia käytetään runsaasti pelloilla. Glyfosaatti ei ole pelkästään kasveille haitallinen, vaan se on myös maan pieneliöille myrkyllinen. Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/ LUKE) julkaisi tammikuussa 2015 tiedotteen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty glyfosaatin kulkeutumista peltojen vesissä. Miten on mahdollista markkinoida ainetta, jonka käyttöturvallisuustiedotteessa todetaan aineen olevan monille eliöille myrkyllistä ja suorastaan todetaan sen vaarallisuus, aineen valmistaja pesee käteensä kaikesta vastuusta ja silti sitä kuitenkin voi markkinoida. kastemadoille ja maaperäeliöille. Edellä on kerrottu muutamista tutkimuksista, jotka ovat panneet epäilemään glyfosaatin turvallisuutta
Halutaanko meille syöttää enemmän glyfosaattia vai miksi sellainen vilja piti kehittää. Viranomaisten ja glyfosaattikauppiaiden tulee esittää luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että aine on vaaraton, mikäli myyntilupaa aiotaan jatkaa. Kun ainetta hajottavat pieneliöt on tuhottu, ei ainetta hävitä muu kuin huuhtoutuminen. Glyfosaatin on todettu aiheuttavan imusolmukesyöpiin kuuluvaan Non-Hodgkinin lymfoomaa. Humuksen lisäämiseen soveltuvat mm. Monet mekaaniset menetelmät olisivat ihan päteviä tavanomaisessa viljelyssäkin. Monsantokaan ei tiedä aineensa vaikutuksista riittävästi, tai tietävät enemmän kuin kerrotaan, sillä he ovat laittaneet käyttöturvallisuustiedotteensa loppuun merkillisen varoituksen: Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät vastaa minkäänlaisista vahingoista jotka mahdollisesti ilmenevät annettujen tietojen käyttämisestä tai niihin luottamisesta” Mihin viljelijä voi luottaa tuon lausuman jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Hivenaineiden tilalle on voinut tulla glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Tarvitsemme ehdottomasti lisää tietoa esimerkiksi siitä, siirtyykö glyfosaatti ruuan raaka-aineisiin ja jos, mitä se voi aiheuttaa ihmisissä. Mitä voimme tehdä Lopetamme tämän aineen käytön heti ja lopullisesti. Viljelijällä on useita vaihtoehtoja peltojen humusmäärän lisäämiseen ja pieneliötoiminnan vilkastuttamiseen. Pelto ei toivu hetkessä. Pitäisi myös tutkia kuoleeko maaperän eliöt Roundupia käytettäessä, mitä tapahtuu vesitöissä kun sinne joutuu tätä ainetta ja ovatko fosforin huuhtoutumat suurempia glyfosaattia saaneilla pelloilla kuin luomupelloilla jne. Ihmisten immuunipuolustusjärjestelmä ehkä kärsii siitä ja siten sairastumme. Saattaa jopa olla, että ravinnostamme puuttuu tarpeellisia aineita ja sen vuoksi sairastumme esimerkiksi keliakiaan ja syöpään. Luomupuolella ne ovat jo tätä päivää. Pieneliöstö saadaan takaisin, jos lisäämme sinne orgaanista ainesta pieneliöstön ruuaksi. vsk. Pelloilla kasvatettua satoa syövät joko eläimet tai ihmiset. Pelloille pitää palauttaa hyvä pieneliötoiminta. Maaliman terveysjärjestö WHO tiedotti äskettäin asiasta. Maan bakteerien, sienten ja muiden pieneliöiden tehtävänä on hajottaa myös luontoon kuulumattomia aineita, esimerkiksi kasvinsuojeluaineita. Humusta tulee lisätä useamman vuoden ajan. lannat, kompostit ja puukuidut. Tilalle täytyy kehittää varmasti haitattomia rikkaruohojen torjuntamenetelmiä. Monsanto on kehittänyt geenitekniikan avulla GMO -viljalajikkeita, joka kestävät glyfosaattia. Tämä häviämättömyys saattaa johtua siitä, että aine todennäköisesti tappaa ensin maasta sen pieneliöstön. Näin pelto elpyy ja glyfosaatti hajoaa haitattomaan muotoon ja pellon terveys palaa. Jos meillä ei ole enää hengissä sitä populaatiota joka voisi näitä aineita hävittää, niin mitä sitten. Aineen vaikutukset voivat siirtyä eteenpäin. Voimmeko luottaa viranomaisiimme?. Pysyvä ongelma on valmis. 86 Se ei hajoakaan vaarattomaksi kuten on tarkoitus. Kemiallisten myrkkyjen, (joihin luen myös kemialliset lannoitteet), käytön vähentyessä maa alkaa hitaasti toipua
Tavoitteena on varmistaa luvanhakijoiden yhdenvertainen kohtelu yhtenäistämällä eri viranomaisten laskentakäytännöt ja poistamalla tulkinnanvaraisuudet. Asetusmuutos liittyy myös ympäristönsuojelulain uudistukseen, jossa yhä useampi pieni eläinsuoja poistuu kuntien luvituksen piiristä. Asetuksen myötä aluehallintovirastojen käsittelemien lupahakemusten määrä vähenee ja jonot lyhenevät, mikä näkyy tällöin välillisesti myös muilla toimialoilla. Myös maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistetään. Nämä luparajat lisätään myös asetukseen, joka tulee lakiuudistuksen kanssa samanaikaisesti voimaan 1. toukokuuta. Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti. Asetus on sitä valmistelleen laajapohjaisen työryhmän esityksen mukainen. Asetus liittyy ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen, jota tehdään vaiheittain. Ympäristönsuojelulain uudistuksen kolmannessa vaiheessa tavoitteena on edelleen sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla laajemmin käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä, kuten rekisteröintimenettely. Eläinyksikkökertoimien avulla voidaan vertailla eri eläinlajien ympäristövaikutuksia, kun päätetään luvan tarpeesta tai luvitukseen liittyvästä viranomaisten toimivallasta. vsk. Kuntiin arvioidaan tulevan uusia luvitettavia eläinsuojia 60–100. Kuntien valvottavaksi siirtyy 800 uutta eläinsuojaa. Muutosten arvioidaan vähentävän lupahakemuksia 20 prosentilla. Muutoksella siirretään nykyistä suurempien eläinsuojien lupahakemusten käsittely aluehallintovirastoilta (AVI) kuntiin. Tähän mennessä ympäristönsuojelulakia on uudistettu luopumalla ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä ja pienten eläinsuojien luvituksesta. Seuraavassa eläinsuojien lupamenettelyn kehittämistä koskevassa hankkeessa tarkastellaan edellytyksiä keventää ympäristölupamenettelyä normiohjausta lisäämällä. Tilanteissa, joissa eläinsuojassa on eri tuotantosuuntia tai eri-ikäistä karjaa, sovelletaan jatkossa aina eläinyksikkökertoimia, jotka aiemmin olivat ohjeellisia eivätkä sitoneet lupaviranomaisia. 87 Valtioneuvosto on hyväksynyt ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen. YM Uusi ympäristönsuojeluasetus siirtää suurten eläinsuojien lupia ja valvontaa kuntiin Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Organisaatioiden muuttuneet toimintatavat ja sidosryhmien odotukset ovat luoneet tarpeen standardin uudistamiselle. Järjestelmästandardien yhteinen rakenne: 1. Suunnittelu 7. vsk. Soveltamisala 2. Velvoittavat viittaukset 3. 88 Tässä artikkelissa ei pyritä kertomaan kaikista muutoksista tai yhtäläisyyksistä nykyisen ja uuden standardin välillä vaan tuodaan esille eräitä keskeisiä muutoksia. Parantaminen Lisäksi standardi sisältää liitteen, joka on opas standardin käyttöön. Laatuja ympäristöjärjestelmillä on yhteinen ylätason rakenne, avaintermit ja niiden määritelmät sekä myös yhteisiä tekstiosia. Toiminta 9. Johtajuus 6. Myös Suomen uuden ympäristönsuojelulain ja energiatehokkuuslain vaatimuksiin voidaan vastata nykyaikaisella ympäristöjärjestelmällä.. Tukitoiminnot 8. Suorituskyvyn arviointi 10. Organisaation toimintaympäristö 5. Uusi ISO 14001 ympäristöjärjestelmä julkaistaan syksyllä 2015. Uudistuksen taustalla on ISOn (International Organization for Standardization) johtamisjärjestelmien uudistaminen. ISO 14001 ympäristöjärjestelmä uudistuu Johtava asiantuntija, FM Anna-Liisa Koskinen Pöyry Finland Oy Sertifioituja ympäristöjärjestelmiä on maailmanlaajuisesti yli 300 000 ainakin 170 maassa. Standardi ISO 14001, joka antaa puitteet ympäristöjohtamiselle, on ollut voimassa pienin muutoksin 1990luvulta lähtien. Termit ja määritelmät 4. Kuvassa (kuva 1) esitetään ympäristöjärjestelmän toimintamalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Jatkuvan parantamisen periaate ja Plan Do Check Act (Suunnittele, toteuta, arvioi ja toimi) -johtamismalli sekä johdon katselmointi sisältyvät uuteen ympäristöjärjestelmään. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Esimerkiksi uhkien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä riskien käsittely ja hallitseminen vaatii varmasti paneutumista. Muutoksia on tapahtunut käsitteistöissä ja vaatimuksissa, joita on pyritty selkeyttämään. Kuvassa (kuva1) on esitetty eräitä käsitteitä ja vaatimuksia. Organisaatiolla tarkoitetaan tässä artikkelissa mitä tahansa yritystä, julkista sektoria tai toiminnanharjoittajaa. vsk. Toimintamalli.. Ovatko vaatimukset kaikin osin selkeytyneet, vaatii kokemusta ympäristöjärjestelmän toteuttamisesta erityyppisissä organisaatioissa. Myös standardiin rakennettu vaatimus ympäristöasioiden ulottamisesta strategisen tason johtamiseen ja ulkoistettuihin toimintojen valvontaan voi tuoda haasteita. Johtamisen rooli mm. Käsitteistön ja rakenteen muutokset seuraavat pääosin laatujärjestelmän yleistä uudistamista. Uusia käsitteitä ja vaatimuksia Kuva 1. ympäristöasioiden edistämisessä ja huomioimisessa organisaation johtamisessa korostuu. 89 Keskeisiä muutoksia Ympäristöjärjestelmän keskeiset elementit pysyvät ennallaan. Kuten aikaisemmin, standardi luo puitteet ympäristöjohtamiselle ja se soveltuu kaikille organisaatioille ja toimijoille. Organisaatiot määrittelevät itse ympäristöjärjestelmänsä laajuuden huomioiden oman toimintansa luonteen. Julkaistavan standardin terminologia voi olla poiketa esitetystä
Standardissa voidaan katsoa aiempaa enemmän painottavan ympäristöasioiden sisäistä ja ulkoista viestintää: mitä, milloin, kenen kanssa, kenelle ja kuinka ympäristöasioista viestitään. Tämän lisäksi on oltava myös perillä mitkä ympäristöasiat vaikuttavat organisaatioon. tutut dokumenttien hallintaa koskevat toimenpiteet on kuvattu. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi ilmastomuutoksen vaikutus raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan jne. On oltava selvillä, mihin ympäristöasioihin organisaatio voi vaikuttaa. Järjestelmän ylläpitämiseksi tarvitaan edelleen dokumentoituja tietoja, joiden laatimisja hyväksymismenettelyt ym. Ympäristötavoitteet asetetaan merkittävien ympäristönäkökohtien, sitovien velvoitteiden ja riskien pohjalta. Keskeinen vaatimus on organisaation ymmärrys omasta toimintaympäristöstä eli niistä organisaation sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttavat sen mahdollisuuksiin päästä asettamiinsa tavoitteisiin. vsk. Ympäristö käsitetään laajasti raaka-aineiden hankinnasta ilmastomuutokseen. Sidosryhmien tarpeet ja odotukset tunnistetaan ja valitaan vaatimukset joihin sitoudutaan. Sitovat velvoitteet voivat olla esimerkiksi lakisääteisiä, lupaehtoja tai valittuja sidosryhmien vaatimuksia. Elinkaariajattelu sisältyy standardiin. Viestinnän tulisi ulottua myös hankintaja toimitusketjuihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tietoa edellytetään joko ylläpidettäväksi tai säilytettäväksi mm: ympäristöjärjestelmän laajuus ympäristöpolitiikasta Eräitä käsitteitä ja vaatimuksia.. 90 Aikaisempaa selvemmin tuodaan esille ympäristöjohtaminen osana kestävää kehitystä. Sidosryhmien tunnistamisen ja merkityksen ymmärtäminen toiminnalle korostuu entisestään. Riskeihin perustuva lähestymistapa sisältyy uuteen standardiin
Unohtamatta kuitenkaan mm. Yritys voi integroida energiatehokkuusjärjestelmän ja ympäristöjärjestelmän. Hyöty voi olla molemmin puolinen, kun viranomaiselta säästyy resursseja ja yritykseltä mahdollisesti valvontamaksuja. Tuloksista pitää myös muistaa suunnitelmallisesti viestiä henkilöstölle ja talon ulkopuolelle. Ympäristöjärjestelmä antaa myös mahdollisuuden vastata energiatehokkuuslain vaatimuksiin. Erityisesti viestinnän suunnittelulle uusi standardi antaa hyvät eväät. 91 riskien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä (suunnittelu) merkittävien ympäristönäkökohtien kriteereistä, ympäristönäkökohtiin liittyvistä ympäristövaikutuksista, merkittävistä ympäristönäkökohdista sitovista velvoitteista uhkiin ja mahdollisuuksiin liittyvistä riskeistä ympäristötavoitteista osaamisesta viestinnästä prosessien suunnitelmallisesta toteuttamisesta (toiminnan ohjaus) suorituskyvyn arvioinnissa sitovien velvoitteiden arvioinnissa auditointiohjelma johdon katselmus poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet Tallennettavan tiedon laajuus vaihtelee mm. Organisaatio määrittelee itse mitä sen pitää monitoroida ja mitata, jotta se pystyy luotettavasti seuraamaan merkittäviä ympäristövaikutuksia ja ympäristöjärjestelmän tavoitteiden toteutumista. Tuloksia pitää myös säännöllisesti analysoida ja arvioida. Prosessien ja muutosten seurantaa varten asetetaan kriteerit. Ylin johto valvoo, että ympäristöpolitiikka ja ympäristötavoitteet ovat sopusoinnussa organisaation strategisen suunnan ja toimintaympäristön kanssa. Suorituskyvyn arvioinnin tulee perustua asetettuihin kriteereihin ja soveltuviin mittareihin. vsk. Koskinen on osallistunut SFS:n Tekninen komitea TK 113, jossa käsitellään ISO 14000-sarjan ympäristöstandardeja, työskentelyyn.. Ympäristöjärjestelmän mahdollisuudet Ympäristöjärjestelmä, jossa on huomioitu hyvin eri sidosryhmien näkökulmia, voi olla osa yrityksen sosiaalista toimilupaa. Kun energiatehokkuusjärjestelmä on sertifioitu, yritys voi oman suunnitelmansa mukaan valita energiatehokkuusanalyysien ajankohdat. FM Anna-Liisa Koskinen työskentelee johtavana asiantuntijana Pöyry Finland Oy:ssä. viranomaisten ja muiden sidosryhmien vaatimuksia (sitovat velvoitteet). Ympäristöjärjestelmän suorituskykyä seurataan, mitataan ja analysoidaan ja arvioidaan suunnitellusti. toiminnan luonteen ja yrityksen koon mukaan eikä sitä ole sidottu mihinkään tiettyyn esitystapaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Lisätietoja järjestelmäuudistuksesta saa esimerkiksi SFS:n sivuilta (http://www.sfs.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/pidetyt_tapahtumat/iso_14001_uudistuu_-_mika_muuttuu_27._ marraskuuta_2014.2476.news). Yritykset, joiden toimintaa valvoo ympäristöviranomainen, voivat rakentaa ympäristöjärjestelmää vastaamaan viranomaisten valvontatavoitteita. Energiatehokkuuskatselmoinnit ovat pakollisia suurille yrityksille. Käsitykseni mukaan viranomainen voi ottaa huomioon ympäristöjärjestelmän arvioidessaan laitoksen tarkastustiheyttä. Toiminnan suunnittelulla ja ohjauksella varmistetaan, että riskeihin ja merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvät toimenpiteet hallitaan ja että sitovat velvoitteet ja ympäristötavoitteet toteutetaan. Johdon katselmuksen asiat on määritelty uudessa standardissa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Ympäristökriteerit määritellään myös hankinnoille ja tuotesuunnittelulle. Toiminnan suunnittelu kattaa koko elinkaaren
92 poimintoja Päivitetyt kuluttajapalveluiden valvontaohjeet nyt saatavilla Päivitetyt kuluttajapalveluiden valvontaohjeet on julkaistu ja saatavilla Tukesin verkkosivuilla. Kirje löytyy myös Tukesin verkkosivuilta: www.tukes.fi > Toimialat > Kuluttajaturvallisuus > Palveluiden turvallisuusvaatimuksia > Uimahallit, kylpylät, uimarannat. Ohjeet koskevat ohjelmapalveluiden, ratsastuksen, kartingin, laskettelupalveluiden sekä uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta. Uudet valvontaohjeet löytyvät Tukesin verkkosivuilta: www.tukes.fi > Tietopalvelut > Tukes-ohjeet Tukes Ohjekirje uimarantojen ylläpitäjille rantojen turvallisuudesta Tukes on lähettänyt ohjekirjeen uimarantojen turvallisuudesta kuntien kirjaamoille välitettäväksi kuntien uimarantojen ja uimapaikkojen ylläpitäjille. Tukes. Ne korvaavat Kuluttajavirastossa vuosina 2002–2006 julkaistut ohjeet. Lisäksi kirje on lähtenyt mm. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ohjeet auttavat toiminnanharjoittajia varmistumaan tarjoamansa palvelun turvallisuudesta ja kuntien viranomaisia valvontatyössään. Kirjeessä esille tuoduista asioista on hyötyä myös uimarantojen valvontatarkastusten yhteydessä. Metsähallitukseen, Suomen leirintäalueyhdistykselle ja Maanomistajain liittoon. Ohjeita on päivitetty erityisesti lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten osalta sekä sisällöllisesti vastaamaan nykyistä tietämystä
Laskentatyökalun avulla viherrakentaja tai kasvualustan tuottaja voi arvioida toimintansa ilmastovaikutuksia, rehevöittävää ja happamoittavaa vaikutusta sekä energiankulutusta ja kehittää toimintaansa entistä ympäristöystävällisemmäksi. Kasvualustan sisältämän turpeen hajoaminen hiilidioksidiksi puolestaan aiheuttaa viherrakentamisen suurimmat ilmastovaikutukset, sillä turve lasketaan uusiutumattomaksi raaka-aineeksi. ”Tulos puoltaa ratkaisuja, joissa turve korvataan kasvualustan tuotannossa biojätteestä tai mädätetystä jätevesilietteestä tehdyllä kompostilla”, toteaa erikoistutkija Oiva Niemeläinen Lukesta. vsk. Yhtiö työllistää nykyisin 23 työntekijää. Biokaasuteknologialla on parhaan käytettävissä olevan teknologian (BAT) status orgaanisille jätteille. Watrec toimitti viime vuonna Biotehdas-ketjulle kokonaistoimituksena biokaasulaitokset Kuopioon ja Honkajoelle. ”Työkalu auttaa muun muassa kasvualustan valinnassa ja koostumuksen optimoinnissa, ja sillä voidaan puntaroida eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia”, kertoo tutkija Frans Silvenius Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Watrec Oy Viherrakentamisen ympäristövaikutusten arviointiin on kehitetty uusi työkalu. Lisäksi Oulun laitos otettiin käyttöön helmikuussa 2015. Watrec Oy on tänä päivänä aivan eri yhtiö, kuin mitä vuosi aiemmin – kuitenkin menettämättä sitä tekemisen meininkiä, mikä on ollut yhtiössä aina toimintaperiaatteena”, sanoo Watrec Oy:n toimitusjohtaja Juhani Suvilampi . Alaa vauhdittavat megatrendit, kuten jätteestä energiaa (Waste to Energy), jätelainsäädännön muutokset EU:ssa sekä kestävä ravinteiden kierrätys. Rakennusprojektit ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussa ja budjetissa. Biokaasutoimiala on voimakkaassa kasvussa sekä Suomessa että maailmalla. Silveniuksen mukaan kasvualustan koostumusta optimoimalla voidaan vähentää alustasta ympäristöön huuhtoutuvien ravinteiden määrää ja kasvihuonekaasupäästöjä. Liikevoitto vuonna 2014 oli 1,1 miljoonaa euroa. Tutkimustulosten mukaan kaikkein merkittävimmät ympäristövaikutukset nurmikon perustamisessa ja hoidossa tulevat kasvualustan tuotannosta ja ominaisuuksista, koska nurmikon perustaminen edellyttää paksua kasvualustaa. Biotehtaan nykyisin omistaman biokaasulaitoksen Vampulaan. Suomalaisten referenssilaitosten myötä Watrec Oy:lle on muodostunut arvokas vientikonsepti kansainvälisille markkinoille. Edellisvuonna liikevaihto kasvoi +509 %. Yhteistyökumppaneina olivat Hämeen Ammattikorkeakoulu, Viherrakenne Jaakkola Oy ja Viherympäristöliitto ry. Oleellinen osa viherrakentamisen ympäristövaikutuksia ovat myös nurmikoilta tapahtuvat ravinnehuuhtoumat. Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia selvitettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa LIFE09 ENV FI 570 LCA IN LANDSCAPING -hankkeessa vuosina 2010–2014. Aiemmin yhtiö on toteuttanut mm. ”KVR-projektien läpiviemisen lisäksi suuri ponnistus yhtiössä oli ISO 9001:2008laadunhallintajärjestelmän rakentaminen, minkä ansiosta kehitimme huomattavasti johdon ja henkilöstön organisointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Ne ovat kompostipitoisilla kasvualustoilla suuremmat kuin turvepohjaisilla kompostin suuremman ravinnepitoisuuden vuoksi. Kompostin käyttö kasvualustana kuitenkin kierrättää ravinteita ja näin ollen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Watrec tarjoaa orgaanisen jätteen ja jätevesien kestäviä käsittelyratkaisuja. Uusi työkalu viherrakentamisen ympäristövaikutusten arviointiin Jätteenkäsittelyssä on merkittävä markkinamahdollisuus suomalaisille cleantech-yrityksille Watrec Oy jatkoi vahvaa kasvua biokaasutoimialalla Luke. 93 poimintoja Vuonna 2014 Watrec Oy:n liikevaihto kasvoi 9,8 miljoonasta eurosta 15,7 miljoonaan euroon (kasvua +60 %). Kompostin tuotantoketju kuluttaa myös vähemmän energiaa kuin turpeen, joten kompostin käyttö säästää myös sitä kautta luonnonvaroja. Kun kasvualustan paksuus on 20 cm:ä, hehtaarin alueelle tarvitaan 2000 m3 alustaa. Kasvun taustalla oli ensisijaisesti kumppanuus Taaleritehtaan Biotehdas-ketjun kanssa
p. 040 511 6005. www.ax.. 94 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. 09 561 7210 erityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2, CO, H 2S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. puh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 0400-447 205 www.ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2015 Asumisterveys ja sisäilma * ilmestyy 14.9.15 * mainosaineistot 21.8.15 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ynparistojaterveys. info@golder.. Aina ajankohtainen Ympäristö ja Terveys-lehti Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut www.golder.. (015) 230 712 Autopuh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
SISÄILMAST ON LAADUNHALLINT APALVELUT www.sweco.. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. vsk. puh. 95 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys.. (02) 630 4900 Tuula Putus. Rakennuksen kuntoar vio ja kuntotutkim ukset Talotekniset tutkimukset Rakenteiden haitta-ainetutkim ukset Terveyshaittar iskien arviointi Korjaussuunnittelu Laadunv armistuspalv elut Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. alv. 10 %)
Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. 96 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. 10 % alv. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Hinnat sis. Hinta 32,00 euroa. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys
Hinta 32,00 euroa. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. puh. vsk. Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. 97 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Hinnat sis. 10 % alv