(015) 20201, Cumulus Mikkeli puh. Hintaan sisältyy kahvit, lounaat, iltabuffet, opastettu kierros asuntomessu-alueella sekä luentomateriaali. Ilmoittautuminen: 11.9.2016 mennessä: www.mamk.?/mikkeliforum Lisätietoja: Tuula Kettunen, puh. Laskutamme osallistumismaksun tilaisuuden jälkeen. klo 10–16 Perjantai 30.9. > Liikennesuunnittelun vaikutus asumiseen > Opastettu kierros asuntomessualueella (asuntomessut Mikkelissä v. > Millaisia asuntoja Suomessa tarvitaan. vsk. Hotellivaraukset: Osallistujat hoitavat itse hotellivaraukset. > Rakennusvalvonnan rooli tulevaisuudessa Torstai 29.9. 040 842 0502, tuula.kettunen@mamk.. > Tulisiko asuminen keskittää taajamiin. Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Yhden päivän hinta 170 € + alv 24 %. (015) 20511 > Forumin avaus > Tulevaisuuden rakentaminen > Miten eri ikäkausien vaihtelu vaikuttaa asuntotuotantoon. > Mitkä mahdollisuudet kaavoitus antaa rakentamiselle. 2017) > Iltatilaisuus Itä-Suomen aluehallintoviraston juhlatilassa > Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen ja asumiseen > Lämmitysmuotojen vaikutus asumiseen > Ilmanvaihdon vaikutus asumiseen > Lainsäädännön vaikutukset asumisterveyteen > Haasteena ympäristöherkkyys > Elinkaarirakentaminen > Miksi rakennukset sairastuvat. klo 9–15.45 Forum Mikkeli XXII:n ohjelma: www.mamk.?/mikkeliforum. 1 MIKKELI XXII Terveellinen rakentaminen Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kampussali A / Patteristonkatu 3, Mikkeli 29.–30.9.2016 Järjestäjät: Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen aluehallintovirasto Osallistumismaksu: 295 € + alv 24 %
Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava. Tavoitteena oli, että kaikkien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen vuonna 2015, tähän ei päästy useasta eri syystä. Ranta-asukkaat ja veneilijät voivat huolehtia jätevesistään entistä tehokkaammin ja mökkiläiset voisivat miettiä aina vettä käyttäessään vaikuttaako käyttö veden laatuun. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Maaja metsätalouden vesistöpäästöihin voidaan vaikuttaa ja on vaikutettukin. Suomenlahden itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut viime vuosina vesiensuojelutoimien ja myös Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta, mutta ongelmia sillä suunnalla vielä riittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. R annikolla yhdenkään vesialueen tila ei ole erinomainen. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Sen sijaan Etelä-Suomen pienet järvet ja joet kärsivät usein voimakkaasta kuormituksesta ja rehevöitymisestä. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on toistaiseksi pääosin hyvä tai erinomainen. vsk. Tapio Välikylä. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Pieniä tekoja – suuria muutoksia J ärvillä ja merellä elämäni aikana paljon liikkuneena ei voi kuin ihmetellä kuinka holtittomasti osa meistä käyttäytyy vesillä ja rannoilla. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. V esiemme laatu teollisuuden ja asutuksen jätevesien puhdistamisen myötä on viime vuosikymmenien aikana parantunut mutta ei vielä riittävästi. V esistöjemme tilaan voimme kaikki vaikuttaa omilla valinnoillamme ja teoillamme. Vesistöön voi laskea jätevedet ja järvi on yhtä aikaa pesula ja kaatopaikka
60 Poimintoja ................................................................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. vsk 4 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 34 Maakunnan parhaasta kaivovedestä kilpaillaan Keski-Suomessa Nina Pimiä .................................................................................... 46 Kalvobioreaktorit (MBR) – uutta vesiteknologiaa Esa Melin ........................................................................................52 Edustavan ympäristönäytteenoton haasteet Arto Sormunen ja Kai Sormunen ............................................. Pieniä tekoja – suuria muutoksia Tapio Välikylä .................................................................................2 Vesistöjen kunnostamishankkeiden toteuttamismahdollisuuksien tarkastelu ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta Jaakko Gustafsson .........................................................................4 Vesioikeudellinen yhteisö vesistön kunnostamistoimenpiteiden toteuttajatahona Jaakko Gustafsson .......................................................................10 WATERCHAIN -projektissa vähennetään kansainvälisesti Itämereen kohdistuvaa haitallista kuormitusta Merja Ahonen ja Minna Keinänen-Toivola ............................18 Meri roskaantuu – Mitä sinä teet asian ratkaisemiseksi Hanna Haaksi .............................................................................. Mattila .....................................42 Sakoja umpikaivolietteiden sisältämät kuluttajakemikaalit Niina Vieno, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti ......................... Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 37. 38 In situ -biosidit vesihuollossa Sirpa Huuskonen ja Hannu T. vsk. 22 Hankkeilla vaikuttavuutta vesiensuojeluun Juha-Pekka Vähä, Maija Venäläinen, Anu Suonpää, Minttu Peuraniemi ja Ekateriina Ikonen ................................ Lehden teemana on Asumisterveys ja sisäilma. 26 Vuoden 2016 terveystarkastaja on Tomi Jormanainen ...................................................................32 Tarkkana siellä pohjavesialueella! Riina Liikanen .............................................................................. 68. 3 Ympäristö 47
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Vähäisiä toimenpiteitä voidaan useimmiten toteuttaa ilmoituksenvaraisesti, mutta laajaalaisemmissa kunnostamishankkeissa voi luvantarvekynnys ylittyä. Näistä tärkeitä ovat erityisesti niittoja ruoppaustoimenpiteet. Tällainen epäsuotuisa kehitys saattaa edellyttää korjaavia toimenpiteitä, joiden puitteissa liiallisesti runsastunutta vesikasvillisuutta ja haitallista mataloitumista vähennetään erilaisin hoitoja kunnostamistoimin. Yleistilan heikentyminen voi näkyä esimerkiksi vesikasvillisuuden runsastumisena, vesialueiden vähittäisenä mataloitumisena ja umpeen kasvamisena, kasvija eläinlajistoissa tapahtuvina muutoksina sekä erilaisina maisemakuvaan liittyvinä muutoksina, hajuhaittoina ja muina epäedullisina seikkoina. 4 HTM/LuK Jaakko Gustafsson Suomen ympäristökeskus Vesistöjen kunnostamishankkeiden toteuttamismahdollisuuksien tarkastelu ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta Vesistön yleistila saattaa heikentyä esimerkiksi pitkään jatkuneen ravinnekuormituksen, vesistössä tehtyjen rakentamistai säännöstelytoimenpiteiden tai muiden veden laatuun ja sen kiertoon vaikuttavien syiden vuoksi. vsk. vsk.
Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaikutuksista (VL 2:15). Valtion valvontaviranomaisen on annettava ilmoituksesta tieto toimenpiteen vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5 Vähäiset haitanpoistamistoimenpiteet ilmoituksenvaraisesti Vesialueilla toimittaessa tärkein yksittäinen noudatettavaksi tuleva säädös on yleensä vesilaki (VL, 587/2011). Huomattavampien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii vesilain mukaisen luvan Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus määritellään vesilain 3 luvussa. Mikäli on aiheellista otaksua, että poistettavan ruoppausmassan määrä saattaa olla n. VL 3:3:ssa määritellään aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet. Luvanvaraisuuteen tällaisissa huomattavammissa vesitaloushankkeissa vaikuttavat paitsi niiden ympäristövaikutukset, myös tarve järjestää hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien maaja vesialueiden käyttöoikeuskysymykset, kuten huomattavampien ruoppausmassamäärien mahdollinen sijoittaminen toisen alueelle. Yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle ilmoitus voidaan toimittaa yhteisaluelain (758/1989) 26 §:n 3 momentin mukaisesti haasteen tiedoksiantomenettelyä noudattaen tai toimittamalla ilmoitus kaikille tiedossa oleville osakkaille. 500 m 3 tai ylittää sen, on hankkeelle. 2016 tilanne). Sama koskee ruoppausmassan sijoittamista toisen vesialueelle. vsk. Vesilain 2:6:ssa säädetään haitan poistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Ilmoitus on tarkoitettu tiedon välittämistä varten, joten se ei korvaa lupamenettelyä yksinkertaisissakaan asioissa. Yleiskäyttönä toteutettavien toimenpiteiden edellytyksenä on tällöin, että toimenpiteelle ei VL 3 luvun 2 tai 3 §:n nojalla edellytetä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 5 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, mikäli toimenpiteelle haetaan lupaa. VL 2:6:n nojalla tehtävät vähäiset haitanpoistamist oimenpiteet eivät vaadi vesialueen omistaja lupaa. Järjestäytyneille osakaskunnille ilmoitus toimitetaan esimerkiksi toimitsijoiden välityksellä. Toimenpiteestä on myös tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ruoppausja niittoilmoitus), jollaisena toimii näissä asioissa ELY-keskus (v. Myös näiden ilmoitusten osalta määräaika on vähintään 30 vuorokautta. Mikäli siis esimerkiksi ruoppaushankkeessa ruoppausmassan määrä ylittää 500 m 3 , on tällainen hanke aina luvanvarainen, jollei kyse ole julkisen kulkuväylän kunnossapidosta. Toimenpiteestä ja työn suorittamistavasta on kuitenkin ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen suorittamista. VL 3:2.ssa säädetään vesitaloushankkeen yleisestä luvanvaraisuudesta, joka edellyttää, että vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos sen toteuttaminen voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää. Ruoppausten osalta ilmoituksen tulee sisältää tiedot myös muista vaikutusalueelle suunnitelluista vastaavista hankkeista, jotka ovat hankkeesta vastaavan tiedossa (yhteisvaikutusten arvioimiseksi). Kysymykseen tulevien toimenpiteiden tulee siis olla sillä tavoin vähäisiksi katsottavia, että ne eivät ylitä luvantarvekynnystä. Ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi myös kehottaa hakemaan hankkeelle lupaa. Vesitalouslupa on tarpeen toimenpiteen laajuudesta ja vaikutuksista riippuen vaikutusperusteella (VL 3:2) tai poistettavan aineksen määrän perusteella (VL 3:3)
Luvan pysyvyyden merkitys korostuu erityisesti hankkeissa, joissa toimenpiteitä joudutaan toteuttamaan toistuvasti pitkähkön ajanjakson kuluessa tai toteutettavista toimenpiteistä, kuten rakennelmista, aiheutuvat muutokset vesistössä ovat luonteeltaan pysyviä. Kalastuksen harjoittamiseen liittyviin toimenpiteisiin sovelletaan kalastuslakia (379/2015). Ravinteita voidaan poistaa vesistöstä myös hoitokalastusta harjoittamalla. Tilanne on tällainen myös silloin, mikäli alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan tai alueella esiintyy uhanalaisia lajeja. Mikäli ruoppaustai muun kunnostamistoimenpiteen kohteena oleva alue sijaitsee Naturatai muulla luonnonsuojelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä, LSL 65 §:ssä edellytetyn vaikutusarvioinnin tarve saattaa aktualisoitua. Toimenpiteen toteuttajan näkökulmasta myönteistä on myös vesioikeudellisen luvan verraten hyvä pysyvyyssuoja. KY5, raskasmetallit, öljyjäte), joista saattaa aiheutua YSL 5 §:ssä tarkoitettua pilaantumista, tarvitaan tällaisen ruoppausmassan sijoittamiseen YSL:n säännösten edellyttämien lupamääräysten huomioon ottamista luparatkaisussa. 6 aiheellista aina hakea vesilain mukaista lupaa. Myös ruoppauksen ja niiton tyyppiset, vesikasvillisuuden leviämisen rajoittamiseen tähtäävät kunnostamistoimenpiteet ovat työn luonteesta johtuen sellaisia, että niitä joudutaan useimmiten toteuttamaan vähintään muutaman vuoden pituisen ajanjakson puitteissa, joten mahdollisesti tarvittavien lupien tulee voimassaolonsa puolesta olla riittävän pitkäkestoisia. VL 1:2 sisältää YSL:n lisäksi viittauksen myös luonnonsuojelulakiin (LSL, 1096/1996). Myös siinä tapauksessa, että kohteena olevalta alueelta poistettava ruoppausmassa sisältää pilaantuneita aineksia tai myrkyllisiä aineita tai yhdisteitä (esim. Ruoppausja niittotoimenpiteet aiheuttavat todennäköisesti ainakin jonkinlaisia vesistössä ilmeneviä haittavaikutuksia, kuten veden samentumista ja roskaantumista sekä työn aikana meluhaittoja, mutta useimmiten ne ovat lyhytkestoisia, ja toimenpiteiden toteuttamisesta saatavat hyödyt kompensoivat niitä mm. Luvan olemassaolo antaa toisaalta myös luvan haltijalle tämän tarvitsemaa oikeusvarmuutta toimenpiteiden toteuttamiseen liittyen ja vähentää erilaisista mahdollisista epäselvyyksistä aiheutuvia riskejä ja epävarmuustekijöitä, kun toimenpiteen kannalta tarpeelliset oikeudelliset kysymykset on ratkaistu jo lupaprosessin yhteydessä. Muiden ympäristöoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen osana luparatkaisua Vesistön kunnostamisessa tarpeelliset toimenpiteet saattavat vaatia muitakin kuin VL:n mukaisia luvantarpeen arviointeja. parantamalla veden vaihtuvuutta, poistamalla ravinteita vesistöstä ja vähentämällä umpeenkasvusta aiheutuvia haittoja. Myös kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset on huomioitava kunnostamishankkeita to. Mikäli VL:n nojalla toteutettavasta toimenpiteestä saattaa aiheutua YSL 5 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella tai sen vaaraa (esim. Lupaa ei voida myöntää vastoin luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöksiä tai -määräyksiä. Asiassa on otettava huomioon myös luontotyyppien ja lajien rauhoitussäännökset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Myös mahdolliset korvauskysymykset käsitellään jo tässä vaiheessa (samanaikaisuusperiaate) sekä määrätään lupaviranomaisen toimesta viran puolesta (virallisperiaate) VL 13 luvun mukaisesti. ravinteiden tai haitallisten aineiden huomattavaa purkautumista vesistöön), on hankkeelle myönnettävän luvan määräyksiä asetettaessa sovellettava myös YSL:ssa säädettyä. vsk. VL:n ja YSL:n mukaiset lupa-asiat käsitellään yleensä yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä (yhteiskäsittely), jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana
Niittohankkeita voidaan toteuttaa pääasiallisena kunnostamistoimenpiteenä tai osana laajempaa vesistön kunnostamistoimenpiteiden kokonaisuutta. 7 teutettaessa niiltä osin kuin niihin sisältyy toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttavia määräyksiä (esim. useita hehtaareja, on suunnitellusta niittotoimenpiteestä myös tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen viimeistään 30 vuorokautta ennen suunniteltuun toimenpiteeseen ryhtymistä. Laajojen niittohankkeiden osalta työt joudutaan toteuttamaan tehokkuusnäkö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Luvantarvekysymykset saattavat aktualisoitua tätäkin kautta, sillä mikäli toimenpiteiden johdosta joudutaan kajoamaan vesistön pohjaan, kyse on tällöin aina ruoppauksesta. Vähäisten toimenpiteiden osalta VL:n mukaisen luvantarvekynnyksen ylittyminen (yli 500 m 3 ruoppausmassaa) ei liene erityisen todennäköistä, mutta huomattavammissa hankkeissa, joihin saattaa sisältyä myös rakentamistoimenpiteitä vesistössä, luvantarve voi käydä ilmeiseksi. Niittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä työmenetelmiä, joissa vesikasvillisuutta poistetaan vedenpinnan alapuolelta, mutta pohjan yläpuolelta kasvillisuuden leikkaamiseen perustuvia menetelmiä käyttäen. vsk. Teknisesti tällaisissa tapauksissa joudutaan vesikasvillisuutta poistamaan niittämällä, ja mikäli niitettävä alue on kooltaan vähäistä laajempi, joudutaan työ tekemään koneellisena sarjatyönä. Ruoppausja niittohankkeita on perusteltua toteuttaa toisiinsa yhdistetysti, ja ruoppaamalla voidaan poistaa myös haitalliseksi katsottavan vesikasvillisuuden osia, kuten juurakoita. Mikäli niitettävä alue on merkittävästi edellä mainittua laajempi, esim. Myös käytössä oleva työmenetelmä saattaa vaikuttaa luvantarpeeseen, esimerkiksi kaivinkoneella toteutettava vesikasvillisuuden tai sen osien poistaminen on katsottavissa ruoppaamiseksi, toisin kuin pelkästään vesikasvillisuuden vesistönpohjan yläpuolisten osien poistamiseen rajoittuvat toimenpiteet. kohteena olevalle alueelle asetettuja rajoituksia). Vesikasvillisuuden levinneisyyden rajoittaminen osana vesistöjen kunnostamista Määrältään liialliseksi kehittyneen vesikasvillisuuden poistaminen pääasiallisena toimenpiteenä tai sen osana vesistöjen kunnostamishankkeen yhteydessä on siis perusteltua. Niittotoimenpiteiden suoranaiseen luvanvaraisuuteen VL:ssa ei kuitenkaan oteta suoranaista kantaa. Käytännössä ainoastaan vähäiset niitot, jotka rajautuvat lähinnä rannanomistajan omalle ranta-alueelle (esim. vapaa-ajanasunnot) on mielekästä toteuttaa käsivoimin, kuten viikatteella tai raivaussahalla
Pääsääntöisesti ilmaversoisia kasveja (mm. Kasvukauden aikainen niitto kannattaa ajoittaa siten, että mahdollisimman suuri osuus ravinteista on jo kasvien versoissa, jolloin myös ravinteiden poistuma on suurin. järviruokoon sisältyvää kasvimassaa on mahdollista niittää ja korjata koneellisesti jään päältä. yhteistoteutus), on niittoilmoitus tehtävä. Työkoneiden liikkuminen maaja vesialueilla sekä mahdollisten kuljetusten järjestäminen on myös helpompaa talvisin, jolloin routa ja jää yleensä parantavat kantavuutta, ja myös hankalakulkuisten ja huonosti saavutettavien ranta-alueiden ruoppaaminen helpottuu. On kuitenkin huomattava, että niittäminen ei työmenetelmänä sovellu kaikentyyppisten vesikasvien poistamiseen. Ruoppauksia sen sijaan ei yleensä sallita 1.5.–31.8. välisenä aikana niistä aiheutuvan veden samentumisen vuoksi. Tämä helpottaa myös tulevan kesän niittoja, kun poistettavaa kasvimassaa on vähemmän. Mikäli niittoja suunnitellaan toteutettavaksi siten, että niitettävän alueen koko ylittää 0,1 ha ja/tai toimenpiteen toteuttajia on useita (ns. Vähäiset toimenpiteet, kuten pienialainen niitto (niitettävän alueen koko enintään 0,1 ha, toimenpiteen kohteena esimerkiksi yksittäisen loma-asunnon ranta) eivät pääsääntöisesti vaadi lupaa tai ilmoitusta ELY-keskukselle. 8 kohdista johtuen etupäässä koneellisin työmenetelmin. Toteuttamisajankohdalla ei ole vaikutusta toimenpiteiden arvioimiseen vesioikeudelliselta kannalta, sillä VL tulee noudatettavaksi myös toimittaessa jään peittämillä vesistöalueilla. vsk. Milloin vesikasvillisuuden poistamiseen vaaditaan ympäristöoikeudellisia lupia. Niittoil. Sopivin ajankohta tätä silmällä pitäen on heinä-elokuussa. Siementämällä leviävät kasvit tulee myös poistaa ennen siementen kypsymistä. Myös koneellisesti tapahtuva niitto edellyttää ilmoitusta, mikäli kyseessä ei ole vaikutuksiltaan vähäinen, kuten raivaussahaniittona toteutettava paikallinen toimenpide. Niitettäväksi tulevalla alueella on siksi aiheellista suorittaa riittävä kasvillisuuden kartoittaminen ennen työmenetelmien valitsemista ja kunnostustöiden toteuttamiseen ryhtymistä. Niittojen osalta on huomionarvoista, että niitä voidaan toteuttaa myös talvella, jolloin mm. järviruoko) voidaan poistaa niittämällä, uposlehtisiä (vesirutto), kelluslehtisiä (ulpukka) sekä vesisammaleita ei, kasvien erilaisista leviämistavoista johtuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47
100 ha) ja siltä peräisin olevaa kasvillisuusmassaa joudutaan läjittämään (ruoppausmassan tavoin) toisen alueelle ja ratkaisemaan tarvittavien alueiden käyttöoikeuskysymyksiä sekä huolehtimaan siitä, että ko. A8: Niittokoneelle käyttöä keväthangillakin. Lähteet Ekroos, ym: Ympäristöoikeuden pääpiirteet. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, ettei myös huomattava niittohanke saattaisi tarvita ympäristöoikeudellista lupaa; luvantarve saattaisi aktualisoitua, mikäli toimenpide toteutetaan luonnonsuojelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä (LSL:n mukainen lupa). Toteutettavaksi aiottujen toimenpiteiden mahdollinen luvantarve on tällöin aiheellista selvittää hyvissä ajoin ennen niihin ryhtymistä, jotta hankalilta ja mahdollisesti kalliiksi käyviltä jälkiselvittelyiltä voitaisiin välttyä. Sanoma Pro 2012, s. 418–423. Saattaa kuitenkin olla mahdollista, että toimenpiteet voivat vaatia edellä mainittujen lisäksi myös ympäristöoikeudellisia lupia. 9 moituksen lisäksi tarvitaan toimenpiteelle lupa vesialuetta hallinnoivalta osakaskunnalta, massojen nostoja läjityspaikkojen omistajilta, niittoalueen rannan omistajilta sekä toimenpiteiden toteuttamisen kannalta tarpeellisten tiealueiden hallinnoijilta. Edita 2015, erit. Edita 2015, erit. 106–107, 125–126, 335–361, 427–428. työkoneiden toiminnasta aiheutuva, pilaantumiseksi katsottava veden samentuminen ja roskaantuminen). 68, 80–81, 498–500, 507, 510, 524–525. Toimenpiteiden toteuttamisessa mahdollisesti tarvittavien lupien osalta luvantarpeiden rajat ja proseduraalinen menettely on pääpiirteissään kuvattu edellä. Kuusiniemi, ym: Ympäristönsuojelulainsäädäntö. Tällöin ilmoitusmenettely on pääsääntöisesti katsottava riittäväksi menettelyksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Niittotoimenpiteiden osalta VL:ssa ei aseteta ruoppauksen tyyppistä, selkeää luvantarpeen rajaa. Niittotoimenpiteistä ei pääsääntöisesti katsota aiheutuvan samantyyppisiä, vesistössä välittömästi ilmeneviä haittavaikutuksia kuin ruoppaamisesta, ja useimmissa tapauksissa myös toimenpiteiden kohteena olevat niitettävät alueet ovat verraten pienialaisia. Edita 2005. Pelkästään laajuudeltaan vähäisistä niittotoimenpiteistä aiheutuva luvantarpeen aktualisoituminen on kuitenkin epätodennäköisempää kuin ruoppaushankkeiden osalta, sillä ne eivät yhtä todennäköisesti aiheuta vastaavan tyyppisiä huomattavia haittavaikutuksia vesistössä. Saramäki–Spoof–Tossavainen–Joensuu: Niittoja ruoppausopas. Pääsääntönä on kuitenkin pidettävä, että mikäli toimenpiteellä on suoranaista vaikutusta vesistön pohjaan, se on tällöin, työmenetelmästä riippumatta, aina ruoppaukseksi katsottavaa. Jotkin työmenetelmät, kuten raivausnuotan käyttäminen, saattavat myös olla luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttöön voi liittyä sekä niittämistä että ruoppaamista muistuttavia piirteitä. s. Hollo, Erkki: Vesioikeus. Karjalainen 8.4.2016, s. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. kasvillisuusmassan sisältämät ravinteet tai muut haitalliset ainesosat eivät palaudu takaisin vesistöön. vsk. Lakiviittaukset: www.finlex.fi > ajantasainen lainsäädäntö > vesilaki (587/2011) ympäristönsuojelulaki (527/2014) luonnonsuojelulaki (1096/1996) yhteisaluelaki (758/1989) kalastuslaki (379/2015). Mahdollinen VL:n mukainen luvantarve saattaisi samoin olla käsillä silloin, jos niitettävä alue on huomattavan laaja (esim. Ulvi–Lakso: Järvien kunnostus. Karelia-ammattikorkeakoulu 2014. YSL:n säännösten huomioimisen tarve vesitalousluvassa saattaisi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, että työn toteuttaminen aiheuttaisi huomattavaa vedenlaadun heikentymistä (esim. s
Tällaisissa tapauksissa on useimmiten tarkoituksenmukaista, että kunnostamishankkeesta hyötyvät perustavat sen toteuttamista varten vesioikeudellisen yhteisön. Vesioikeudelliset yhteisöt ovat uuden vesilain myötä korvanneet vanhan vesilain (VVL, 264/1961) mukaiset, yhdistyksiksi tai yhtiöiksi kutsutut yhteenliittymät (pois lukien voimalaitosyhtiö, joka on nimenomaisesti oy-muotoinen), joiden sääntely on ollut HTM/LuK Jaakko Gustafsson Suomen Ympäristökeskus Vesioikeudellinen yhteisö vesistön kunnostamistoimenpiteiden toteuttajatahona Mittakaavaltaan laaja-alaisten vesistöjen kunnostamistoimenpiteiden osalta, joilla on useampia hyödynsaajia, vesioikeudellisen yhteisön muodostaminen voi tarjota erään käyttökelpoisen välineen tällaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. vsk. Toisaalta osa hankkeista on sellaisia, että ne käytännössä vaativat hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien asianosaisten osallistumista sen toteuttamiseen. Nykyisen vesilain mukainen vesioikeudellinen yhteisö on mahdollista perustaa myös pelkästään ruoppausta ja vesikasvillisuuden poistamista tarkoittaville hankkeille.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Vesilain (VL 587/2011) 12:1:ssä on lueteltu ne vesitaloushankkeet, joiden yhteistä toteuttamista varten vesioikeudellinen yhteisö pitää tai on mahdollista perustaa (ojitus, keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, vesistön säännöstely, puutavaran uitto sekä vesistön kunnostaminen). 10 V esistön kunnostamishankkeiden tyyppisten projektien toteuttamisen vaatimat toimenpiteet voivat usein osoittautua sekä taloudellisesti että erilaisten järjestelykysymysten osalta siinä määrin vaativiksi, että yksittäisten toimijoiden olisi vaikeaa suoriutua niistä menestyksellisesti
uitto) yhteisön perustaminen on pakollista jo suoraan VL:n nojalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Uuden vesilain mukaisen yhteisösääntelyn perusteet on koottu VL 12 lukuun yhteisöjen muodollisen aseman ja hallinnoinnin osalta. Yhteisön muodollinen perustaminen tapahtuu perustamiskokouksessa. Vesistönkunnostamishankkeiden osalta olennaisena erona muihin VL 12:1:ssä lueteltuihin hanketyyppeihin kuitenkin on, että vesioikeudellisen yhteisön perustamiseen ei niiden osalta ole VL:sta johtuvaa velvoitetta, vaan se on hankkeen kokoluokasta riippumatta vapaaehtoista. VL:n luku) asiayhteydessä erikseen sovellettavaa normistoa. Toisaalta vähäiset, esimerkiksi selvästi luvantarpeen alapuolelle jäävät kunnostamistoimenpiteet olisivat käytännössä niin pienimuotoisia, ettei vesioikeudellisen yhteisön perustaminen pelkästään niiden toteuttamista varten olisi erityisen mielekäs vaihtoehto. Joissakin tapauksissa (esim. Oikeushenkilöllisyydestä huolimatta vesioikeudellisen yhteisön perustamista rajoittaa se, että se on mahdollista perustaa VL 12.1:n mukaisesti ainoastaan vesioikeudellisen hankkeen toteuttamiseksi. Ennen AVI:n myöntämää VL:n mukaista lupapäätöstä sekä merkintää vesiyhteisörekisteriin yhteisö ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai. Mikäli lupaviranomainen ei myönnä hankkeelle lupaa, viranomainen ei myöskään voi vahvistaa kyseistä hanketta varten perustetun vesioikeudellisen yhteisön sääntöjä ja tehdä yhteisöstä merkintää vesiyhteisörekisteriin, eikä yhteisö tule tällöin oikeustoimikelpoiseksi. Vesioikeudellisen yhteisön toimintaan osallistuminen voi olla joko pakollista tai vapaaehtoista, riippuen siitä, ovatko toteutettavan hankkeen vaikutuspiirissä olevat hyödynsaajiksi katsottavia tahoja vai pelkästään vahingonkärsijän asemassa. Näitä säännöksiä sovelletaan myös ennen nykyisen VL:n voimaantuloa perustettuihin vesioikeudellisiin yhteisöihin. Mikäli oikeudelliset edellytykset VL 12.1:ssä tarkoitetun vesioikeudellisen hankkeen toteuttamiseksi eivät täyty, vesioikeudellisen yhteisön perustaminen ei edellä esitetyn perusteella olisi mahdollista. Vesioikeudellinen yhteisö voi kylläkin VL:n säännöksiin sidotun toimintansa ohella toteuttaa myös sellaisia toimialansa mukaisia toimenpiteitä, jotka eivät edellytä vesioikeudellista lupaa edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa yhteisön varsinaisen, VL:n sidotun toiminnan kanssa. Vesioikeudellisen yhteisön virallinen perustaminen, jolla tässä tarkoitetaan oikeustoimikelpoisuuden alkamista, tapahtuu siinä vaiheessa, kun lupaviranomainen merkitsee sen vesiyhteisörekisteriin VL 12:7:n mukaisesti. Vesioikeudellisen yhteisön perustamisessa on osaltaan kyse myös mittakaavaetujen tavoittelemisesta. vsk. 11 VVL:ssa hieman hajanaista. Vesistönkunnostamishankkeeseen voi toisaalta sisältyä myös esimerkiksi vedenpinnan pysyvän nostamisen kaltaisia, luvanvaraisia toimenpiteitä ja tästä johtuen tämän tyyppisten toimenpiteiden oikeudelliset edellytykset tulee arvioida erikseen. Vesioikeudellisen yhteisön oikeustoimikelpoisuuden edellytyksistä Vesioikeudellisen yhteisön perustaminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun VL:n mukainen, toteutettavaksi aiottua hanketta koskeva lupahakemus halutaan jättää lupaviranomaisena toimivan aluehallintoviraston (AVI) käsiteltäväksi. Yhteisön oikeustoimikelpoisuuden alkaminen kytkeytyy myös VL:n mukaisen lupahakemuksen menestymiseen. Vesioikeudellisella yhteisöllä on oikeushenkilön status, ja oikeustoimikelpoisuuden omaavana se voi toimia luvanhaltijana sekä tehdä nimiinsä taloudellisia sitoumuksia. Lupamenettelyn sekä yhteisöjen tehtävien ja jäsenten aseman osalta sääntelyssä noudatetaan edelleen kussakin hankekohtaisessa (ao
Vesioikeudellisen yhteisön sääntöjä ei yleensä vahvisteta lupaviranomaisessa eikä myöskään VL 12:6:n mukaisesti merkitä vesiyhteisörekisteriin ennen kuin yhteisön toimintansa aloittamiseksi tarvitsema lupahakemus on ratkaistu. Aloitteen muodostamisesta voi tehdä kuka tahansa yhteisön mahdollisista jäsenistä VL 12:1:n mukaisesti. 12 tehdä sitoumuksia hankkeidensa toteuttamiseksi. Myös muutoksenhaku, joka on VL:n mukaisesti ratkaistavissa asioissa varsin yleistä, saattaa viivästyttää vesioikeudellisen lupa-asian lainvoimaiseksi tuloa. Yksittäisten hankkeesta hyötyä saavien on kylläkin mahdollista esimerkiksi hakea rahoitusta hankkeen toteuttamiseksi jo tässä vaiheessa. Vesioikeudellisen yhteisön perustamismenettely ja yleiset toimintaperiaatteet Vesioikeudellinen yhteisö muodostetaan perustamiskokouksessa. Tämä saattaa olla hankkeen toteuttamisen kannalta hankalaa varsinkin aloitusvaiheessa, sillä hankkeen suunnittelusta ja valmistelusta aiheutuu kustannuksia joka tapauksessa jo ennen hankkeen varsinaista toteuttamista. Aloitteentekijän tulee tällöin kutsua koolle kaikki tiedossa olevat hyödynsaajat sekä muut mahdolliset jäsenet perustavaan kokoukseen (VL 12:3.1). Perustamiskokouksessa yhteisölle hyväksytään säännöt ja valitaan toimitsija(t) tai hallitus. Tällöin tällaisen aiotun yhteisön mahdolliset velvoitteet suhteissa yhteisön ulkopuolisiin tahoihin joudutaan järjestämään pääasiallisesti yleisen siviilioikeudellisen sääntelyn pohjalta. Yhteisön oikeustoimikelpoisuus (joka on sen käytännöllinen toimintaedellytys) on siis pitkälti sidottu VL:n mukaiseen luvan myöntämiseen ja voimassaoloon. Tämä tapahtuu kuuluttamalla perustamiskokouksesta vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti kaikille tiedossa oleville hyödynsaajille vähintään 14 päivää ennen kokousajankohtaa. Yhteisön asioita on kuitenkin hoidettava sääntöjen mukaisesti jo ennen niiden virallista vahvistamista. vsk. VL ei ota suoranaista kantaa vesioikeudellisen yhteisön perustamisajankohtaan, joten sen perustamiskokouksen pitäminen on sinänsä mahdollista jo ennen lupahakemuksen käsiteltäväksi jättämistäkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Käytännön kannalta tämä voi kylläkin olla hankalampaa kuin vesioikeudellisen yhteisön toimiessa hakijana. Jokaisella hyödynsaajalla on perustamiskokouksessa (muista kokouksista. Järjestäytymättömälle osakaskunnalle kutsu toimitetaan haasteen tiedoksiantomenettelyä käyttäen (yhteisaluelaki 26 §) tai lähettämällä kutsukirje osakaskunnan tiedossa oleville osakkaille (VL 12:3.2). Järjestäytyneelle osakaskunnalle kutsu voidaan välittää toimittamalla se toimitsijalle tai jollekin osakaskunnan jäsenelle VL 12:3.2:n mukaisesti. Lupa-asian käsittely vaikuttaa siis myös vesioikeudellisen yhteisön oikeustoimikelpoisuuden alkamisajankohtaan. Vesilain mukaista lupapäätöstä (ja samalla oikeustoimikelpoisuutta) vailla oleva yhteisö ei voi ottaa vastaan esimerkiksi ulkopuolista hankerahoitusta eikä tehdä nimiinsä muitakaan sitoumuksia ennen oikeustoimikelpoisuuden alkamista. VL:n ei myöskään sisälly sääntelyä sen sinänsä mahdollisen tilanteen varalta, jossa yhteisö on jo de facto muodostettu, mutta sen hakemalle hankkeelle ei jostakin syystä myönnetä VL:n mukaista lupaa (eikä yhteisö tällöin saavuta oikeushenkilön statusta). Jos yhteisö on perustettu ja sen säännöt vahvistettu ojitustoimituksessa (ojitusyhteisö), ojitustoimitukseen määräyksen antanut valtion valvontaviranomainen vastaa tietojen merkitsemisestä vesiyhteisörekisteriin (VL 12:8). Kokouksessa tulee käsitellä kaikki yhteisön perustamisen kannalta tarpeelliset asiat
Vesiyhteisörekisteri on julkinen ja se on osa ympäristönsuojelun tietojärjestelmää. vsk. Näin ollen esimerkiksi yhteisaluelain mukaista osakaskuntaa ei tule sekoittaa vesioikeudelliseen yhteisöön. Valtioneuvoston asetuksen vesitalousasioista (1560/2011) 33 §:n mukaisesti yhteisöstä tulee merkitä rekisteriin myös yhteisön nimi, kotipaikka ja yhteystiedot, yhteisön toiminnan tarkoitus sekä tiedot yhteisön perustamisesta ja purkautumisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. 13 poiketen) yksi ääni. Menettelyllä varmistetaan se, että säännöt täyttävät lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Vesiyhteisörekisteriä pitää ympäristöministeriö. Vesioikeudellisen yhteisön ylintä päätösvaltaa käyttää yhteisön kokous, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tarkoituksena tulee olla nimenomaisesti VL 12.1:n mukaisen vesitaloushankkeen toteuttaminen, sillä muussa tapauksessa ei voida katsoa olevan kyse VL:n mukaisesta yhteisöstä. Vesiyhteisörekisteriin merkitään yhteisöä koskevat perustiedot, yhteisön säännöt sekä tiedot sen hallituksesta ja toimitsijasta. Vesioikeudellisen yhteisön säännöt vahvistaa lupaviranomainen. Viranomainen voi tehdä sääntöihin vähäisiä muutoksia, jos se on tarpeen sääntöjen vahvistamiseksi. Yhteisön. Mikäli vesioikeudellisen yhteisön perustamiselle ei ole estettä, lupaviranomainen (AVI) tekee perustettavasta yhteisöstä merkinnän vesiyhteisörekisteriin. Yhteisön säännöistä tulee myös ilmetä toimitsijoiden tai hallituksen jäsenten lukumäärä, toimikauden pituus ja palkkioiden määräytymisperusteet, toimivallan jakautuminen nimetyissä asioissa, toimitsijoiden tai hallituksen koollekutsuminen ja päätöksentekomenettely, yhteisön nimen kirjoittaminen, yhteisön tilikausi, kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestäminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen, yhteisön varsinaisten kokousten koollekutsumistapa ja siihen liittyvä tiedoksiantomenettely sekä ääntenlaskentamenettely kokouksissa. Myös mahdolliset myöhemmät sääntöjen muutokset on saatettava lupaviranomaisen vahvistettavaksi. Siihen kirjatut tiedot vaikuttavat myös vesioikeudellisen yhteisön tekemien oikeustoimien mahdollisen sivullissitovuuden arvioimiseen. Sääntöihin tulee myös kirjata, miten toiminnan rahoitus järjestetään ja millä tavoin hankkeen kustannukset jaetaan jäsenten kesken. Yhteisön säännöistä tulee ilmetä yhteisön nimi, kotipaikkakunta sekä yhteisön tarkoitus
Myös rantakiinteistöjen omistajat saavat toimenpiteistä hyötyä, mutta toteutettavat toimenpiteet painottuvat yleensä tiettyihin osiin kunnostettavaa vesialuetta, joten niistä saatava hyöty ei välttämättä kohdistu eri hyödynsaajiin symmetrisesti. Jäseneksi hakevaa tulee kuulla asiassa, mutta pelkästään tämän oma mielipide ei voi olla ratkaisevassa asemassa jäsenyyttä harkittaessa. Yhteisön jäsenyyden edellytykset, oikeudet ja velvoitteet Yhteisön mahdollisia jäseniä ovat yhteisesti toteutettavasta hankkeesta hyötyvien kiinteistöjen omistajat, hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttäjät sekä muut mahdolliset hyödynsaajat. Vesistön kunnostamiseen liittyvissä hankkeissa sen sijaan tällaisia määräyksiä ei ole, ja yhteisön muodostaminen ja toiminta perustuvat näiltä osin VL 12 luvun yleissääntelyyn. Yhdistysmuotoisten toimijoiden (vast.), joiden toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi vesiensuojelun edistäminen, jäsenyys vesistönkunnostamista varten perustettavassa vesioikeudellisessa yhteisössä saattaisi sinänsä olla mahdollista, mikäli tällaista toimijaa voidaan pitää kyseiseen hankkeeseen nähden hyödynsaajana. Kokous on jäsenasioissa puolestaan sidottu VL:n säännöksiin. 14 kokous päättää mm. Muut mahdolliset hyödynsaajat (esim. Tyypillinen hyödynsaaja on yhteisen vesialueen osakaskunta, joka hyötyy vesialueensa vesiliikennekalastusja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisesta. VL 12 luku ei sisällä yleistä hyödynsaajan määritelmää, mutta jäsenyys ei liioin voi perustua täysin satunnaisen hyödyn käsillä oloon. yrittäjät, joille koituu hankkeesta välillistä hyötyä) ovat edellisiin verrattuna jo hieman tulkinnanvaraisemman arvioinnin varassa. Jäsen itse ei voi päättää jäsenyytensä alkamisesta tai päättymisestä, vaan päätösvalta asiassa kuuluu yhteisön kokoukselle. Tällöin jäsenhakemus on hylättävä, ja myös jo hyväksytty jäsenyys saattaa lakata. Ensisijaisessa asemassa on hankkeesta koituva käyttöhyöty, ja tämä näkökulma on perusteltu myös hankkeen kustannusten oikeudenmukaista jakoa tarkastellen. Myös hankkeesta koituvalla taloudellisella hyödyllä on merkitystä. Hyöty tulee arvioida objektiivisesti, mistä seuraa myös, että ellei tällaisen hyödyn käsillä oloa voida riittävästi osoittaa, eivät jäsenyyden edellytykset täyty. Tietyissä VL:n mukaisissa hankkeissa, kuten ojituksessa, keskivedenkorkeuden muuttamisessa ja uitossa, yhteisön jäsenyys on hyödynsaajalle pakollista. Käytännössä jäsenyys perustuu useimmiten kiinteistön omistukseen ja hankkeesta saatavaan hyötyyn. jäsenyyden alkamisesta ja päättymisestä, kiinteistöihin tai muuhun huomattavaan omaisuuteen liittyvistä oikeustoimista, maksujen määräämisestä, toimitsijan, hallituksen tai sen jäsenen ja tilintarkastajien valitsemisesta ja erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, yhteisön sääntöjen muuttamisesta ja yhteisön purkautumisesta. Tämä asia joudutaan kuitenkin arvioimaan erikseen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Toisaalta kiinteistökohtaisesti saatavissa olevien hyötyjen kovin perusteellinen selvittäminen on vaikeaa eikä edes erityisen tarkoituksenmukaistakaan. Jäsenyyden edellytyksenä olevaa hyötyä joudutaan pääasiassa arvioimaan VL 3:7 mukaisten kriteerien perusteella. vsk. Tässä yhteydessä on huomattava, että vesioikeudellisen yhteisön toiminta ja siinä noudatettavat muodot ja menettelytavat ovat nimenomaisesti sidottuja vesilain säännöksiin, joten esimerkiksi yhdistyslain (503/1989), osuuskuntalain (421/2013) tai osakeyhtiölain (624/2006) säännöksiä ei voida soveltaa sen toimintaan ja päätöksentekoon, vaikka siihen saattaakin sisältyä piirteitä, jotka muistuttavat yhdistystai elinkeinotoiminnassa noudatettavia toimintatapoja
vsk. Mikäli yhteisön toiminta tuottaa tuloja, niitä voidaan käyttää yhteisön toiminnan rahoittamiseen tai jakaa niitä jäsenille. Yhteisön kokous voi päättää ennakkomaksujen perimisestä jäseniltä. Päätösvalta asiassa kuuluu yhteisön kokoukselle.. Kunnostamishankkeiden toteuttamiseksi perustetuissa yhteisöissä jäsenyys siis käytännössä perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen. Toisaalta on aiheellista huomata, että mikäli joku asianosainen liittyy vapaaehtoisesti tällaiseen yhteisöön, jonka toiminnasta tälle koituu objektiivista hyötyä (= jäsenyyden edellytys), tämä on myös velvoitettu osallistumaan hankkeen kustannuksiin, eikä tämä voi liioin irtautua jäsenyydestä niin kauan kuin tälle koituu hankkeesta objektiivista hyötyä. Viivästyneestä maksusta on suoritettava korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa (euribor + 7 prosenttiyksikköä). Yhteisön toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi tarpeelliset maksut peritään yhteisön kokouksen hyväksymän jakoluettelon perusteella. passiiviosakkaita (hyödynsaajia, jotka eivät kuulu yhteisöön) ei kuitenkaan voida velvoittaa ennakkomaksun suorittamiseen. 15 Sellaisissa kunnostamishankkeissa, joihin sisältyy ainoastaan ruoppausta ja niittoa, hyödynsaajilla ei muista VL 12.1:ssä luetelluista hanketyypeistä poiketen ole oikeudellista velvollisuutta liittyä hanketta varten perustettavaan yhteisöön, eikä hyödynsaajia voida liioin velvoittaa osallistumaan vastoin tahtoaan hankkeen kustannuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Jäseneksi liittyminen on siis kunnostusyhteisöjen osalta helpompaa kuin jo alkaneesta jäsenyydestä irtautuminen, joten jäseneksi aikovan on aiheellista olla tietoinen myös asian tästä puolesta. Ns
Yhteisön hallituksen tai toimitsijan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava yhteisön kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä oikaisuvaatimuksen käsittelemättä jättämisestä. Mikäli esteitä. Perusteluna voisi olla esimerkiksi muutoksenhaun ilmeinen perusteettomuus tai shikaaninomaisuus. Vesioikeudellisen yhteisön pysyvyys ja purkautumisen edellytykset Vesilain mukaisen yhteisösääntelyn eräänä keskeisenä tavoitteena on varmistaa hankkeesta vastaavan tahon olemassa oleminen. Purkautuminen vaatii myös yhteisön kokouksen päätöksen, joka on välttämätön edellytys purkautumiselle. kirjaamisvirhe) hallitus tai toimitsija voi myös ratkaista asian itseoikaisuna. vsk. Muutoksenhaku saattaa aiheuttaa muutoksia yhteisöä koskeviin tietoihin, joten muutoksenhakutuomioistuimen on toimitettava päätöksestään jäljennös lupaviranomaiselle, joka puolestaan tekee tarvittavat merkinnät vesiyhteisörekisteriin. Yhteisön purkautumisesta on tehtävä 45 päivän kuluessa yhteisön velvoitteiden suorittamisesta loppuselvityksen sisältävä ilmoitus aluehallintovirastolle (lupaviranomainen), joka tarkastaa ilmoituksen sekä varmistaa, ettei yhteisön purkautumiselle ole estettä. Myös erillisen selvitysmiehen käyttäminen on mahdollista. Esteenä olisivat ensisijaisesti VL:n mukaiset velvoitteet ja vastuut. 16 Muutoksenhaku yhteisöä koskeviin päätöksiin Yhteisön päätökseen tyytymätön jäsen voi joko moittia yhteisön kokouksen, hallituksen tai toimitsijan päätöstä lupaviranomaisessa tai tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen yhteisön kokoukselle. Purkautumisesta päättäneen yhteisön on maksettava sille kuuluvat velat ja huolehdittava lupaviranomaisen sille määräämistä velvoitteista. Jos yhteisö päättää purkautua, on yhteisön hallituksen tai toimitsijoiden huolehdittava riittävistä selvitystoimista. Menettelytavat ovat pääpiirteissään analogisia yritystai yhdistystoiminnan lakkaamisesta seuraavaan selvitysmenettelyyn verrattuna. Muutosta lupaviranomaisen päätökseen haetaan VL 15 luvun mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Ennen purkautumisen hyväksymistä selvitystoimista vastaavan tulee selvittää VL 12:19 mukaisesti yhteisön velvoitteet ja vastuut, erityisesti yhteisön taloudellisiin sitoumuksiin (velat, avustukset, ym.) liittyen. Samoin perustein jäsen, jonka oikeutta yhteisön kokouksen, hallituksen tai toimitsijan päätös koskee, voi vaihtoehtoisesti vaatia yhteisön kokoukselta päätöksen oikaisemista (VL 12:18), paitsi niissä asioissa, joissa kohteena olevalle päätökselle tulee hakea lupaviranomaisen vahvistus (esim. sääntöjen muutokset). Vesilain mukainen yhteisö ei voi purkautua, mikäli sillä on VL:n mukaiseen lupaan perustuvia velvoitteita tai vastuita hoidettavana, ellei lupaviranomainen anna lupaa hankkeen keskeyttämiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä antaa luvan moittimisen tai oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanoon jo ennen asian lopullista ratkaisemista, mikäli se ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jäsenellä on oikeus moittia yhteisön kokouksen tai hallituksen oikaisuvaatimusta koskevaa päätöstä lupaviranomaisessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätöstä saadaan moittia, mikäli päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä tai se on lain tai yhteisön sääntöjen vastainen tai loukkaa asianomaisen jäsenen oikeutta (VL 12:17). Vähäisissä asioissa (esim. Vireillepanon määräaika päätöksen moittimiselle lupaviranomaisessa on 60 päivää päätöksen tekemisestä, oikaisuvaatimuksen tekemisen osalta 21 päivää ko. päätöksen tekemisestä
(Soiström Consulting Oy:n selvitys Suomen Ympäristökeskukselle 2013.) Hallituksen esitys Eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi, s. Vesistönkunnostamisessa tyypillisistä, pääasiallisesti niittoa ja ruoppausta sisältävistä hankkeista ja niihin sisältyvistä vesioikeudellisista velvoitteista vapautuminen olisi periaatteessa yksinkertaisempaa. Tällaiset toimenpiteet eivät yleensä aiheuta kohteena olevalla alueella pysyviä muutoksia eivätkä liioin vaadi pysyvien rakennelmien sijoittamista. Yhteisön pysyvyyssuojan ei tällöin tarvitse olla yhtä vahva kuin niissä hankkeissa (esim. Oman kysymyksensä muodostaa myös purkautumista aikovalle yhteisölle mahdollisesti myönnetty taloudellinen avustus tai tuki. Kuusiniemi, ym: Ympäristönsuojelulainsäädäntö. Edita 2015, erit. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Edita 2015, erit. 150–156. (Finlex.fi > hallituksen esitykset > HE 277/2009 vp.) Lakiviittaukset: Finlex.fi > ajantasainen lainsäädäntö > lain nimi/d:nro Kaikki mittaukset yhteen paikkaan Kokeile ympäristömonitorointiin EMMI-järjestelmää SOITA 050 558 2255 www.masinotek.com IoT for Nature ™. 17 ei ole ja selvitystoimet on asianmukaisesti suoritettu, lupaviranomaisen on todettava yhteisö purkautuneeksi ja tehtävä siitä merkintä vesiyhteisörekisteriin. keskivedenkorkeuden nosto), joiden vaikutukset vesistössä tulevat olemaan pysyväisempiä. Mikäli yhteisö yrittää purkautumista ennen kuin se on saanut saatettua loppuun ne hankesuunnitelmassa määritellyt tehtävät, joiden suorittamista varten se on saanut esimerkiksi tukea julkisista varoista, tämä pääsääntöisesti johtaa yhteisölle maksettavan tuen tai avustuksen lakkauttamiseen ja saattaa johtaa myös jo maksetun avustuksen takaisinperintään, mikäli toteutetut toimenpiteet katsotaan riittämättömiksi. Myös erityyppisiä hankkeita varten perustettujen yhteisöjen välillä on eroja siinä, millaisin edellytyksin yhteisö voidaan purkaa. Hollo, Erkki: Vesioikeus. Lähteet Ekroos, ym: Ympäristöoikeuden pääpiirteet. vsk. Mikäli kyseessä on esimerkiksi keskivedenkorkeuden pysyvä nostaminen, tällaiseen hankkeeseen liittyvistä velvoitteista on mahdollista irtautua vain rajoitetusti. Sanoma Pro 2012. Soininen, Niko: Vesioikeudellinen yhteisö vesistön ruoppaushankkeissa. s. 592–598. s. 363–370
Lokakuussa 2015 alkaneessa WATERCHAIN projektissa vertaillaan eri maiden nykytilannetta ja opitaan toisilta parhaita käytänteitä. vsk. Työssä tavoitteena on estää ravinteiden ja vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien pääsyä Itämereen, ja toisaalta erilaisin teknologisin ratkaisuin poistaa veteen jo päätyneitä yhdisteitä. Projektin keskiössä ovat ns. WATERCHAIN-projektin koordinaattori, FT Merja Ahonen Tiedotuspäällikkö, FT Minna Keinänen-Toivola Satakunnan ammattikorkeakoulu Vesi-Instituutti WANDER, Rauma WATERCHAIN -projektissa vähennetään kansainvälisesti Itämereen kohdistuvaa haitallista kuormitusta Kansainvälisessä Central Baltic -ohjelman WATERCHAINprojektissa pyritään vähentämään ravinteiden ja vaarallisten aineiden päästöjä Itämereen eri puolilla Itämerta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesistöissä. pilottivesistöalueet, joista tunnistetaan merkittävimmät päästölähteet, ja pilotoidaan kustannustehokkaita teknologioita ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseksi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kohteena ovat sekä kaupunkiettä maaseutualueet. Työn keskiössä ovat valitut pilottivesistöt kussakin osallistuvassa maassa, Suomessa, Ahvenmaalla, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. 18 Vesiketjun hallinnalla Itämeri puhtaammaksi Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien vähentäminen on suuri haaste koko Euroopalle
EU:n Central Baltic -ohjelmassa yhteistyötä yli rajojen WATERCHAIN-projektia rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja siihen osallistuu maakuntia Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. hotspot-alueilta valitaan paikkoja, joihin voidaan tämän ja muiden projektien puitteissa toteuttaa kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Läpileikkaavia teemoja ovat ICT:n hyödyntäminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi) on tehty kuormituksen vähentämistyötä jo 1960-luvulta alkaen kuntien, teollisuuden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Suomessa pilotoidaan fosforinpidätystä Eurajoen vesistöalueen joissa (Eurajoki, Köyliönjoki, Yläneenjoki ja Pyhäjoki) sekä järvissä (mm. Tänäkin vuonna esiintyneet talvitulvat kertovat, että ilmastonmuutoksen myötä haastetta kuormituksen pienentämisessä riittää. Viranomaisten vesienhoitosuunnitelmissa todetaan, että koko vesistöalueella on tarpeen vähentää erityisesti ravinnekuormitusta, joka on peräisin yhdyskuntajätevesistä, maaja metsätaloudesta, turvetuotannosta ja haja-asutuksen jätevesistä. Projektin aikana pilottivaluma-alueen toimijoille jaetaan tietoa erilaisista haitallisWATERCHAIN-projektissa hyödynnetään aiemmin tehdyn työn tuloksia vesistöalueiden hyväksi. Ravinnekuormituksen vähentämiseksi Aurajoen valuma-alueella demonstroidaan fosforipidätystä pienikokoisilla, mutta korkean ravinnepitoisuuden omaavilla kuormituslähteillä. WATERCHAIN kuuluu ”Yhteisten varojen kestävä käyttö” -kokonaisuuden osioon ”Itämereen päätyvien ravinteiden, haitallisten aineiden sekä myrkkyjen vähentäminen”. Rajat ylittävän yhteistyön projekteja rahoitetaan yhteensä 115 miljoonalla eurolla. Projekti tukee hyvin jo tehtyjä ja tulevia vesistöalueiden vesiensuojelutyötä ja vahvistaa toimijoiden välistä vuorovaikutusta, joka on tarpeen vaikeiden haasteiden kohtaamisessa. Työ on aloitettu kartoittamalla kaikilla pilottivesistöalueilla tiedossa olevat kuormittajat ja ne osavaluma-alueet, joilta kuormitusta syntyy eniten. Projektin tuloksena yhdestä kahteen ravinteiden tai vaarallisten yhdisteiden lähdettä saadaan vähennettyä kussakin pilottivesistössä. Näillä kuormituksen hotspot-kohteilla tutkitaan, kehitetään ja esitellään kemialliseen fosforinpidätykseen perustuvaa vesiensuojelumenetelmää. Central Baltic -ohjelma pohjautuu Itämerija Eurooppa 2020 -strategiaan. Aurajoen valuma-alueelta muodostuvalla ravinnekuormituksella on merkittävä vaikutus Saaristomeren rehevöitymiskehitykselle. Se on jatkoa edelliskauden Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmalle. Teemoina ovat taloudellisen kilpailukyvyn vahvistaminen, yhteisten varojen kestävä käyttö, saavutettavuuden parantaminen sekä osaava ja osallistava keskisen Itämeren alue. Näiltä nk. 19 muutoksia ei voi saavuttaa yksin, vaan ne vaativat rajat ylittävää yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Central Baltic -ohjelmassa ajatuksena on, että pysyviä. Muut partnerit ovat yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Ruotsista, Virosta ja Latviasta sekä yksi yksityinen vesilaitos, Ålands Vatten. vsk. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on 6000 opiskelijan ja 400 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Projektia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER ja manner-Suomessa sitä toteuttavat myös Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä ja Pyhäjärvi-Instituutti
20 ten aineiden ja ravinteiden kuormituksen vähentämismenetelmistä sekä esitellään erilaisia ratkaisuja toiminnassa. Meistä jokainen on vastuussa ja voi vaikuttaa Projektin päätavoitteena on saada kukin toimija, oli hän missä roolissa tahansa, hahmottamaan oman toimintansa vaikutus Itämereen ja pohtimaan, mitä voi tehdä omalta osaltaan meren tilan parantamiseksi. Käsikirja tulee sisältämään esimerkiksi käytännön ohjeita kustannustehokkaisiin suodatusmenetelmiin kuten suodatuslaitteistojen asennusohjeita ja -videoita. Käsikirjassa esitettävät pilottialueiden käytänteet ovat sovellettavissa myös muilla vesistöalueilla Itämeren alueella valtiosta ja alueesta riippumatta. Olemassa oleva tieto ravinteista ja ympäristölle vaarallisista yhdisteistä, vedenpuhdistuksen teknologioista sekä pilottivesistöjen esimerkit hyvistä käytänteistä kootaan selainpohjaiseen interaktiiviseen käsikirjaan. Projektin tuloksena yhteinen meremme on tulevaisuudessa puhtaampi verrattuna nykytilaan. Pilottialueilla aktivoidaan ihmisiä lapsista vanhuksiin erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisen median keinoin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Lisätietoja: Internet: waterchain.samk.fi Twitter: @Waterchain Facebook: https://www.facebook.com/ centralbalticwaterchain/ WATERCHAIN-projektikumppanit tutustuivat yhtenä pilottina toimivaan Eurajoen vesistöalueeseen lokakuussa 2015.. Sosiaalista mediaa hyödynnetään myös laajasti syksyllä 2016 alkavassa Baltic Sea Savers -kampanjassa, jonka keskiössä on osoittaa jokaisen rooli Itämeren tilan parantamisessa
Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä: 65 % joista, 85 % järvistä ja 25 % rannikkovesistä. Karttapohjina ovat tausta-, maastoja merikartta sekä ortokuva. Vesikartasta löytyy suuri osa Suomen järvistä ja joista Vesien karttapohjaisessa sovelluksessa (paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta) voi tarkastella vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja. Vesikartasta löytyy kotimaisten aineistojen lisäksi Norjan ja Ruotsin pintaja pohjavesien tilatietoja. Uudesta palvelusta voi tarkastella mökkijärven tai -joen tilaa melko kattavasti. vsk. Ekologisen tilan luokituksessa on tarkasteltu kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km 2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km 2 järviä yksilöidysti. Näiden lisäksi tietoja on joistakin näitä pienemmistä joista ja järvistä, joissa tiedetään olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita tai muita erityispiirteitä. 21 KIRKAS VISIO VEDESTÄ Luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen asiantuntija Asiantuntija-, suunnittelu-, rakentamisja kunnossapitopalveluita luonnonvesien käsittelemiseen. SYKEn Vesikartta on kerännyt käyttäjiä viime päivinä yli odotusten. Palvelusta on saatavilla myös tietoa vesiä kuormittavasta toiminnasta, kunnostustoimista ja meriympäristön seuranta-asemista. Lisätietoa: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Syke. Luke) seuranta-aineistoihin. www.cleanwaters.fi Lähivesien tila kiinnostaa mökkikauden alkaessa Mökkikausi on käynnistynyt ja tieto lähivesien tilasta kiinnostaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Rannikkovedet on luokiteltu kokonaisuudessaan. Vesikartalta saatavissa monenlaista tietoa Vesikartalta voi tarkastella pintavesien tilan ja tyypittelyn lisäksi pohjavesiä. Tiedot perustuvat ELY-keskusten, SYKEn ja entisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Kartan mittakaavaa voi vaihtaa koko maata kattavasta tiedosta alueelliseen tai esimerkiksi yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen
22 P idä Saaristo Siistinä ry monitoroi nyt viidettä vuotta Suomen rannikon rantoja tekemällä tietyillä rannoilla siivouksia kolme kertaa vuodessa. Monitorointisiivousten lisäksi yhdistys on käynnistänyt vuonna 2014 Siisti Biitsi -kampanjan, jonka tarkoituksena on rohkaista kansalaisia lähtemään rannoille ja auttamaan Itämerta ja lähivesistöjään siivoamalla sitä. Urbaanilla rannalla tarkoitetaan sellaista rantaa, joka on kaupungissa tai sen välittömässä läheisyydessä ja sinne pääsee julkisella kulkuneuvolla edes osan aikaa vuotta. Tämä on erittäin hyvä ja tervetullut asia. Vuosina 2013 ja 2014 roskaa näyttää löytyneen hyvinkin paljon urbaaneilta rannoilta ja tähän tulokseen vaiHanna Haaksi Pidä Saaristo Siistinä ry Meri roskaantuu Mitä sinä teet asian ratkaisemiseksi Meren roskaantuminen on noussut vauhdilla monen puheenaiheeksi ja monelle agendalle. Selkeästi eniten roskaa jokaisena vuotena on ollut urbaaneilla rannoilla. Monitorointisiivousten tarkoituksena on selvittää millaista roskaa rannoilla on ja tietysti paljonko sitä roskaa on. Ku va : Pi d ä Sa ar is ru Si is ti nä ry .. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Miltä tähänastiset tulokset sitten näyttävät. Olennainen osa kampanjaa on myös tietoisuuden lisääminen vesistöjen roskaantumisesta sekä tiedon kerääminen roskaantumisesta. Urbaanilta rannalta voi olettaa löytyvän roskaa, joka on peräisin mantereelta. Itämeri ja vesistöt yleisestikin kärsivät monesta asiasta eikä yksi ongelma sulje toista pois tai tee siitä merkityksetöntä. vsk
Muovin monet lähteet mereen Roskien lähteet mereen ovat moninaiset, ja oikeastaan vasta nyt aletaan ymmärtää miten laaja kirjo lähteitä on. Roskaamistakin siis tapahtuu edelleen sekä tahallisesti että vahingossa. Mikäli muovi menisi ruoansulatuksesta läpi, ei se kuitenkaan tarkoita, että ongelma on siltä osin ohitettu. Tahallinen roskaaminen on perinteistä roskien ympäristöön heittämistä – niin mantereella. Monet eläimet saattavat luulla muovia ruoaksi. Muovi aiheuttaa ikävän esteettisen haitan ympäristölle, mutta pahempia haittoja on vielä enemmän. vsk. Selkein lähde on roskaaminen, jota tapahtuu ainakin Suomessa melkoisen paljon. Muovin ja vaahtomuovin osuus on ollut joka vuosi roskista isoin, jokaisella rantatyypillä. Muoviroska aiheuttaa siis täysin sietämättömän kemiallisen kuorman vesistöille – se on vaarallinen ja näkymättömän. Muovinen meremme. Meressä ollessaa n muovi, jossa on jo valmiiksi monia myrkyllisiä kemikaaleja, alkaa päästämään näitä kemikaaleja ympäristöön sekä toisaalta taas imemään itsensä vedessä jo olevia kemikaaleja. Muovin ja vaahtomuovin osuus on vaihdellut 54 prosentista aina 87 prosenttiin. Muovin päätyessä eliön ruoansulatuskanavaan, se saattaa jäädä sinne täyttäen vatsaa niin, että uutta ruokaa ei mahdu ja eläin nääntyy nälkään pikkuhiljaa. Vedessä ollessaan muovi saattaa näyttää vesieliöltä, meduusamaiselta leijuvalta eliöltä ja onkin helppo ymmärtää, että toiset eliöt saattavat luulla sitä ruoaksi. Näyttäisi siis siltä, että Itämeri muoviintuu. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää roskan määrän lisäksi siihen, mitä roskaa rannoilta löytyy. Kun eliöt syövät näitä muovinpalasia, ne altistuvat myrkkykuormalle – vaikka muovi menisi läpi, saattavat muovin kemikaalit kuitenkin imeytyä ruoansulatuksen kautta eliöön ja sitä kautta rasittavat eliötä. Meren muoviintuminen on erityisen vaarallista ja pelottavaa monestakin syystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Muovi toimii eräänlaisena sienenä, joka vapauttaa ja imee kemikaaleja. Näitä kemikaaleja päätyy vesistöön myös pesuvesiemme kautta, sillä niitä käytetään kosmeettisissa tuotteissa sekä esimerkiksi tekstiilien palonestoaineissa. 23 kutti huomattavasti Helsingissä olevat isot rakennusprojektit, joista pääsi karkaamaan roskaa mereen sekä tuulen että meriläjityksen mukana. Ravintoketjussa nämä kemikaalit rikastuvat ylöspäin, jopa päätyen ravintoketjun huipulle ja meidän lautasillemme. Yleisesti sanotaan, että meressä olevasta roskasta 20 prosenttia tulee merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten kalastuksesta sekä vesiliikenteestä (huvi ja ammatti) ja 80 prosenttia tulee mantereelta
Viestinnän lisäksi hyvä, kattava, monipuolinen ja jokaisen saatavilla oleva jätehuolto on toinen avain ratkaisuun. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Aurajoki on 70 kilometrin mittainen joki, joka alkaa Oripäästä ja laskee Saaristomereen. 24 kuin merelläkin. Roskaa päätyy myös paljon erilaisten meriläjitysten vuoksi mereen, kuten erilaisten maa-ainesläjitysten ja lumen läjityksen kautta. Ymmärrettävää on, että lumen käsittely muulla tavalla kuin mereen läjittämällä on kustannuksiltaan kalliimpaa, mutta on otettava paremmin huomioon se kuorma, jonka se erityisesti mikroroskan osaltaan aiheuttaa merelle. Julkisten alueiden roskikset ovatkin erityisen merkittävässä roolissa sellaisen roskan ”kiinni saamisessa”, joka on välittömässä vaarassa joutua veteen, kuten merenrantaja jokiranta-alueet. Nämä synnyttävät isoja pistekuormia alueille, jotka useimmiten jo muutenkin ovat ylikuormitettuja eri asioiden vuoksi. Erityisesti tahallinen roskaaminen on lähde, johon olisi erittäin helppo puuttua ja ongelma ratkaista. vsk. Kuten edellä mainittiin, joki on yksi merkittävä roskien kuljettaja. Olennaista tämän lähteen sulkemisessa on muistaa, että roska saattaa kulkea hyvinkin pitkän matkan mantereelta merelle joko tuulen tai eläinten kuljettamana tai pienempiä vesistöjä pitkin. Tältä monitorointirannalta löytyy useasti sellaista roskaa, joka liittyy syömiseen ja juomiseen – ja erityisesti sellaiseen syömiseen ja juomiseen, jota tapahtuu jokirannassa, ehkä pienessä laitamyötäisessä. Muita lähteitä ovat muun muassa jäteja hulevedet, eläinten ja tuulen kuljettamat roskat sekä esimerkiksi mereen läjitettävän maamassan ja lumen mukana tulevat roskat. Miten roskaaminen sitten saadaan lopetettua. Ei ole vain yhtä keinoa, vaan monen keinon yhdistelmä. Asia täytyy tuoda iholle ja muistuttaa, että asfalttiviidakkokin on osa ympäristöä ja jokaisen vastuulla. Jätehuollon laajuus tässä yhteydessä tarkoittaa niin yksityisiä kuin julkisia alueita. Sen vesistöalueella asuu noin 128 000 ihmistä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry.. Viestintä tuleekin kohdentua moneen ryhmään sekä ottaa huomioon myös sisempänä mantereella asuvat ihmiset. Viestintä on erittäin olennainen ja suuri osa ongelman ratkaisua. Olemmeko ehkä vähäsen jo vieraantuneet ympäristöstä ja miellämme kaupunkien asfalttiviidakon ympäristöstä erilliseksi, jonkun muun vastuualueeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Olennaista onkin tavoittaa ihmiset rannikolta sisämaahan. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Aurajoki ja Turussa sijaitseva monitorointiranta. Kun roskien oikea loppusijoittaminen tehdään helpoksi, tulee siitä automaatio ja roska kulkeutuu helpommin oikeaan paikkaan. Kun mikroroska on meSiivousta Pihlajasaaressa
Erilaiset mikroroskat päätyvät jätevesiin niin pesukoneesta kuin kosmetiikkatuotteista. Vesistöjen roskaantuminen on asia, jonka me voimme ratkaista tässä ja nyt. Ongelmaan on ratkaisut olemassa, nyt tarvitaan heitä, jotka alkavat niitä käyttää. Hyvä tapa välttyä suurelta ja turhalta mikroroskaamiselta on valita ympäristömerkitty tuote sekä vähemmän teknisiä vaatteita omaan vaatekaappiin. Mikroroskaa päätyy mereen hulevesien mukana, lumen meriläjityksestä sekä muun muassa jo puhdistetuista jätevesistä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry.. Minulla ei ainakaan ole rohkeutta sanoa jälkipolville etten yrittänyt. Mikroroskaa syntyy myös makroroskasta, joka on kooltaan 2,5 senttimetriä tai isompaa. Jottain tarttis tehdä Rakkaat vesistömme niin Itämeri kuin järvetkin roskaantuvat. Ehkä myös oman roskan mereen päätyminen vaikuttaa mitättömän pieneltä tipalta isossa ongelmasangossa. Kun roska on vedessä, alkaa se hajoamaan pienemmäksi ja pienemmäksi muun muassa auringon UV-säteilyn vuoksi ja mekaanisen jauhautumisen vuoksi. vsk. Mikroroskat ovatkin olleet paljon esillä lähiaikoina. Tästä isommasta roskasta syntyy myös paljon mikroroskaa. Jokaisella teolla on merkitystä eikä toisen iso paha tee omasta pienestä hyvästä merkityksetöntä. Näin ei kuitenkaan ole. Helpoin tapa ratkaista tämä asia on lopettaa roskaaminen kaikilla tasoilla. Makroroska olisi vielä kohtuullisen helppo poistaa merestä, mutta mikroroskana se päätyy kuormittamaan merta pidemmäksi aikaa kuin meissä henki pihisee. On myös täysin sietämätöntä, että tavallista kansalaista kohtaan heristetään sormea tikkaritikun ympäristöön heittämisestä, jos isot toimijat tietoisesti toimivat väärin meren roskaantumisen suhteen, kuten lunta mereen läjittämällä. Makroroska aiheuttaa kemikaalikuorman lisäksi esteettisiä haittoja sekä turvallisuusriskejä esimerkiksi merenkulkuun – massiivinen kalastusverkko ison laivan peräsimessä on todellinen ja pelottava esimerkki meriroskan vaarallisuudesta. 25 ressä, sitä ei kukaan tai mikään sieltä pois saa, ainakaan toistaiseksi saatavilla olevalla tekniikalla. Tuntuu kuitenkin, ettei siihen aina löydy tahtoa. Makroroskaa päätyy mereen aiemmin kerrotuin tavoin, erityisesti roskaamisen kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Makroroska on silmin havaittavaa. Mikrot ja makrot ja kaikki siltä väliltä Mikroroska on kooltaan alle 0,5 millimetriä, eli silmälle huomaamatonta. Pieniä muovipalasia
Syvänteiden kohonneet happipitoisuudet sekä muutokset kasvillisuudessa ja kalastossa ovat ensimmäisiä, joskin varovaisia merkkejä rehevöitymiskehityksen pysähtymisestä. Kosteikot ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuudelle ja ne elävöittävät maisemaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. 26 Elpyvä Hiidenvesi Rehevöitymisestä kärsivällä Hiidenvedellä suurin kuormitusvähennys saadaan toimenpiteillä, jotka kohdistuvat maatalouteen ja haja-asutukseen. Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteena on, että Hiidenveden vesistö valumaalueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja leväkukintojen vähenemisen myötä vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. vsk. Hankkeessa seurataan myös järven tilaa. Hankkeissa toteutamme yhteistyökumppaneidemme kanssa käytännön kunnostustoimia ja neuvontaa sekä tuotamme tutkimuksin ja selvityksin uutta tietoa alueen vesistöjen parhaaksi. Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Hankepäällikkö Maija Venäläinen Vesistötutkija Anu Suonpää Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet Minttu Peuraniemi Hankekoordinaattori Ekateriina Ikonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Kuvat: LUVY, Henrik Kettunen ja Maveplan Oy Hankkeilla vaikuttavuutta vesiensuojeluun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) tehtävänä on vesiensuojelun edistäminen Länsi-Uudenmaan alueella. Vuosina 2016–2021 kunnostushanketta rahoittavat Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö sekä Hiidenveden kalastusalue.. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on perustettu jo sata kosteikkoa ja laskeutusallasta. Niiden tarkoitus on suodattaa vedestä sameuttavaa kiintoainesta ja rehevöittäviä ravinteita. Hiidenveden kunnostustoimenpiteitä ovatkin kosteikkojen perustaminen, maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta ja haja-asutusalueen asukkaiden jätevesineuvonta. Viimeaikoina on havaittu ensimmäistä kertaa kunnostushistorian aikana merkkejä järven tilan elpymisestä. Yhdistyksen monimuotoinen hanketoiminta etsii ja jalkauttaa vesiensuojelun hyviä käytäntöjä
Euroopan komissio myönsi Suomelle lähes 12 miljoonaa euroa järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja tätä edistäviin uusiin käytäntöihin, joiden vaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin tai direktiivilajeihin. Kaikkiaan hanketta toteuttaa yli 30 toimijatahoa eri puolilla Suomea. 27 Rakastuimme raakkuun Freshabit Karjaanjoki -aluehankkeen keskiössä on Suomen eteläisimmän, häviämässä olevan raakkukannan elvytys. Freshabit Karjaanjoki -aluehankkeessa: • käynnistetään simpukoiden keinollinen kasvatus, isäntäkalakokeet ja simpukoiden istutukset • perustetaan paikallista alkuperää oleva taimenen emokalasto ja etsitään raakun lisääntymisen kannalta paras lohikanta istutuksia varten • kunnostetaan lohikalojen ja raakun lisään tymisalueiksi sopivia puroja ja kootaan niiden vedenja pohjanlaatua koskevat tiedot ja uutta tietoa lohikalojen vaelluskäyttäytymisestä Karjaanjoessa • laaditaan yleissuunnitelma Mustionjoen ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi yhteistyössä maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuslaitoksen kanssa. ”Lohikalat Karjaanjokeen – Vesistövision 2021” myötä syntynyt hyvä yhteistyö alueen kuntien ja vesistötoimijoiden kesken on avainasemassa hankkeen onnistumiselle ja lohikalojen paluulle vesistöön 100 vuoden jälkeen. Samalla se luo monimuotoisen elinympäristön kasveille ja eläimille.. vsk. Aluehankkeemme on osa Metsähallituksen koordinoimaa sisävesi Life-hanketta, joka on Suomen EU-historian mittavin LIFE -rahasto hanke. LUVY koordinoi ja toteuttaa Karjaanjoen vesistön alueella tehtäviä Freshabit-hanketoimia yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Lohjan kaupungin, Koskienergia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. • käynnistetään Mustionjoen kalateiden rakentaminen Osana Hiidenveden kunnostus -hanketta rakennettu Oinasjoen kosteikko vähentää Hiidenveteen päätyvää kiintoaineja ravinnehuuhtoumaa, sekä torjuu maatalouden tulvahaittoja
Viitteitä raakun esiintymisestä alueella 1900-luvun alussa ennen joen patoamista on kuitenkin olemassa. Havainnekuva Raaseporin kaupungin tilaamasta ja Maveplan Oy:n suunnittelemasta Billnäsin voimalaitospadon teknisestä kalatiestä.. Jyväskylän yliopiston toimesta Freshabit-hankkeessa tehdään isäntäkalakokeita sopivan lohikalalajin löytämiseksi Mustionjoen raakulle. Syksyllä 2016 kartoitetaan alueet, joissa taimenen esiintyminen on huonosti tunnettu. Nämä ympäristöminisJokihelmisimpukan glokidium-toukka, joka vaatii lohikalan kehittyäkseen simpukaksi. Karjaanjoen vesistön yläosassa raakun esiintymistä on aiemmin tutkittu hyvin vähän. vsk. Uomien luonnontilaa sekä pohjan kuntoa arvioidaan pohjaeläimistön perusteella. 28 Panostamme raakkujen kasvuolosuhteiden ja lohikalojen lisääntymisen turvaamiseen myös Hiidenveden valuma-alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kokonaiskuvan muodostamiseksi alueen virtavesien soveltuvuudesta raakun elinympäristöksi on selvitetty vedenlaadun ja rakennepiirteiden pohjalta sekä keräämällä olemassa oleva tieto tunnetuista raakkujen kasvupaikoista ja lohikalojen elinja lisääntymisalueista
Resurssien salliessa voitaisiin perustaa myös Siuntionjoen taimenen emokalakanta viljelylaitokseen, mikä mahdollistaisi merkittävästi tehokkaammat tuki-istutukset. Siuntionjoen taimenkannan elvyttämiseksi suositeltiin aktiivisia kalakantaa tukevia toimenpiteitä. Kartoitus toi tärkeää tietoa Siuntionjoen taimenkannan hoidon ja tuki-istutusten suunnitteluun. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti laajentamaan taimenen levinneisyysaluetta ja kasvattamaan joen poikastuotantoa siirtoistutuksin uusille, nyt tyhjillään oleville elinalueille. Osana hoitotoimia on myös huolehdittava, että vesistössä on riittävän laajat ja laadukkaat kutualueet ja poikastuotantoalueet. 29 teriön myöntämällä rahoituksella tehtävät toimenpiteet täydentävät Freshabit Life IP hankkeen toimenpiteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Suositeltavimpana hoitokeinona esitettiin oman hoitoyksikön perustamista Siuntionjoen taimenelle. Kaloilla tulee olla myös esteetön kulku puroissa, joessa ja meressä sijaitseMeritaimenen kartoitustutkimuksen tuloksena selvisi, että Siuntionjoessa lisääntyy luontaisesti joen oma alkuperäinen meritaimen.. Siuntionjoen meritaimenkanta on helposti haavoittuva Meritaimenkannan kartoitusprojekti selvitti vuonna 2015 Siuntionjoessa säilyneen luonnonvaraisesti lisääntyvän taimenkannan levinneisyyttä, ikärakennetta, kokonaismäärää, kutupopulaation kokoa sekä geneettisestä rakennetta ja alkuperää. Pieni populaatiokoko ja varsin rajoittunut levinneisyysalue tekevät siitä kuitenkin helposti haavoittuvan. vsk. Käyttämällä tuki-istutuksiin jotain muuta, esimerkiksi Ingarskilajoen taimenkantaa, menetetään joen taimenkantojen geneettinen omaleimaisuus. Kartoituksen tulosten perusteella Siuntionjoen taimenet eroavat erittäin merkitsevästi muista Suomenlahden taimenpopulaatioista
Puolueetonta hajavesineuvontaa Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI toteuttaa puolueetonta hajajätevesineuvontaa tekemällä kartoitusja neuvontakäyntejä haja-asutusalueiden kiinteistöillä. Kartoitusja neuvontakäyntejä on tehty vuodesta 2009 lähtien lähes 5 000 kappaletta. Kuvassa olevassa uudessa pajupuhdistamossa käsitellään tavallisen kotitalouden kaikki jätevedet.. 30 vien elinalueiden välillä, eikä kalastus saa vaarantaa kutupopulaation kokoa. Ravinteiden ja kiintoaineen hallinta ovatkin avainasemassa taimenen säännöllisen lisääntymisen onnistumiselle. Vesistössä suoritettujen mittavien vesirakennustöiden sekä joen kiintoainesja jätevesikuormituksen vuoksi Siuntionjoen meritaimenen elinmahdollisuudet ovat merkittävästi heikentyneet myös veden laadun huononemisen johdosta. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta. Kartoituksen rahoitti VarsinaisSuomen ELY-keskus kalataloudellisiin edistämishankkeisiin osoitetuista kalastuksenhoitomaksuvaroista. Neuvontakäynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Lisäksi kaikista kunaKartoitusja neuvontakäynneillä selvitetään käytössä olevien jätevesijärjestelmien kunto ja uudistamistarve. vsk. Hankkeen keräämästä kartoitustiedosta tuotetaan neuvonta-alueittain aluekortit, joista selviää pääpiirteet kunkin alueen jätevesien käsittelystä. LUVYn koordinoima kartoitushanke oli Siuntionjoen Koskitaimen Oy laatiman Siuntionjoen meritaimenkannan kehittämissuunnitelman toteutuksen ensimmäinen vaihe. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47
Hajavesiraati on hankkeen työrukkanen, joka koostuu koolle kutsutusta huippuasiantuntijaryhmästä. Hankkeella on aktiivisesti päivittyvät verkkosivut osoitteessa www.hajavesi.fi, joista löytyy tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä, tapahtumakalenteri sekä neuvojien yhteystiedot. Verkkofoorumi toimii myös tietopankkina ja siellä käyty keskustelu sekä saavutetut tulokset on tarkoitettu säilymään nykyisten ja tulevien osallistujien saatavilla. Hanke toteuttaa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategian 2013–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnallisen jätevesineuvonnan tavoitteita. Tarkastelua varten Luonnonvarakeskus räätälöi mallin järjestelmien koko elinkaaren aikaisten vaikutusten arviointiin. Tämän virtuaalisen työpöydän ääressä käydään keskustelua alan ajankohtaisista haasteista. Luonnonvarakeskuksen koordinoima vuosina 2016–2019 toteutettava hanke saa osarahoituksen EU:n Interreg Baltic Sea Region 2014–2020 -ohjelmasta.. Eri maissa hankkeeseen mukaan valituissa pilottikohteissa etsitään kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta parhaita ratkaisuja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Kiperimmät aihepiirit tunnistetaan verkkofoorumin keskusteluista sekä asiantuntijoiden kenttähuomioista. Hankkeen tuloksena syntyy testattu työkalu, joka auttaa sopivan järjestelmän valinnassa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hankkeessa on Suomen lisäksi mukana kumppaneita Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Ruotsista. Tunnukset voit pyytää osoitteesta www.hajavesi.fi/fi/hara. Verkkofoorumin asiasisällöt määritellään ennakoivasti ja keskeisiä kysymyksiä ratkotaan hallitusti ja aikataulutetusti. 31 kin vuonna kerätyistä tiedoista koostetaan laajempi katsaus jäteveden käsittelyntilasta Länsi-Uudellamaalla. Kysymyksiä ratkotaan ennalta valmistelluissa kokouksissa, ja tavoitteena on aina konkreettisten tulosten ja esitysten syntyminen. Verkkofoorumissa esiinnytään omalla nimellä. Verkkofoorumi on tarkoitettu asialliseen ja ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Kansainvälistä hajavesiyhteistyötä Village Waters – Water Emissions and their Reduction in Village Communities -hankkeen tavoitteena on etsiä ja jakaa kokemuksia parhaista haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuista ja näin vähentää jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja koko Itämeren alueella. vsk. Suomen pilottikohteet valitaan Länsi-Uudeltamaalta. Verkkofoorumi muistuttaa sosiaalista mediaa tai verkon avoimia keskustelupalstoja: sinne voi heittää kysymyksiä, keskustella ja saada vertaistukea. Hajavesiasiantuntijat verkossa HARA-hankkeen avulla kehittämme jätevesialan toimijoiden viranomaisten, yrittäjien, neuvontajärjestöjen ja asukkaiden vuorovaikutusta ja tunnistamme jäteveden käsittelyn toteutuksen epäkohtia ja pullonkauloja Keskustelu parannusten löytämiseksi tapahtuu verkkofoorumilla, hajavesiraadissa ja HARA-foorumilla. Pilottikylän jätevesihuoltojärjestelmän uudistamistoimien vesistövaikutusten lisäksi hankkeen aikana pilottikylien jätevesijärjestelmiä tarkastellaan teknologisista, taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista lähtökohdista. Raatiin on kutsuttu asiantuntijoita eri toimijaryhmistä ja -tahoilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. HARAfoorumit toimivat laajempaa huomiota vaativien asiakokonaisuuksien koulutusja tiedonvaihtotilaisuuksina. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELYkeskus. LINKKI-hankkeessa toimitaan kaksikielisesti, suomeksi ja ruotsiksi, ja kaikki materiaali on saatavilla molemmilla kielillä
Jormanaisen työyhteisö kuvaa häntä seuraavasti: Hän arvostaa terveystarkastajan työtä sekä omaa ammattitaitoaan terveystarkastajana. Vuoden terveystarkastajaksi valitun Tomi Jormanaisen ansiota on, että laivatarkastuskäytännöt Suomessa kestävät nyt kansainvälisen vertailun, olemme nousseet parissa vuodessa laivatarkastuksen kehitysmaasta niiden maiden joukkoon, jonne kuulumme. Työtoverina hän on rehellinen, diplomaattinen, luotettava, oikeudenmukainen sekä erittäin huumorintajuinen. Hän suhtautuu kaikkiin työtovereihinsa arvostavasti ja kunnioittavasti. vsk. Hän on rauhallinen, luotettava, asiallinen, ammattitaitoinen, huumorintajuinen, itseään jatkuvasti kehittävä ja mukava työkaveri. Ympäristö ja Terveys-lehti Tomi Jormanainen.. Vuoden 2016 terveystarkastaja on Tomi Jormanainen Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.. Hän valmistelee ja selvittää hoitaakseen ottamansa asiat huolella ottaen huomioon eri osapuolten näkökulmat. Hän kykenee hahmottamaan kokonaiskuvan, vaikka terveystarkastajan työssä huomio usein kiinnittyy yksityiskohtiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Hän myös nauttii oman työnsä kehittämisestä ja on tiukasti sitoutunut koko työyksikön toiminnan sekä työilmapiirin jatkuvaan parantamiseen. Hänellä on pitkä kokemus kehitysaputehtävistä eri Afrikan maissa. Porvoon terveystarkastajana Jormanainen on toiminut vuodesta 1992. 32 V uoden terveystarkastaja 2016 on terveystarkastaja Tomi Jormanainen Porvoosta. Jormanainen on osallistunut WHO:n ja Shipsanin (EU:n laivatarkastusorganisaatio) koulutuksiin ja tuonut niistä viestiä ja tietoa, jonka hän on jakanut täkäläisille viranomaisille. Jormanainen on koulutukseltaan ympäristöja terveysteknikko. Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys
33 Uusi koko Suomen meriluontoa esittelevä karttapalvelu avattu, 12 vuoden inventoinnit nyt kartalla VELMU eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma on 12 toimintavuotensa aikana kerännyt tietoa merialueemme levistä, kasveista, selkärangattomista ja kaloista sekä merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Laboratorioissa on analysoitu tuhansia näytteitä ja tutkijoiden työpöydillä on laadittu lukemattomia karttoja ja malleja. Arvokkaiden alueiden sijainnin tuntemus on tärkeää myös suojelualueista päätettäessä, öljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntaja puhdistustehtävissä sekä erilaisia lupia myönnettäessä. Myös vaikkapa mökkiläinen voi palvelusta tarkastaa millaisia havaintoja hänen lähivesiltään on tehty. ”VELMU on ollut valtava yhteisponnistus. Keskeisiä toimijoita ovat olleet SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, rannikon ELY-keskukset, Merisotakoulun tutkimuskeskus ja Åbo Akademi. Karttapalvelussa on tietoa lajien ja luontotyyppien esiintymisestä, meriympäristöstä, merenpohjan geologiasta ja ihmisen toiminnasta merellä sekä yli tuhat valokuvaa ja videota lajeista ja vedenalaisista maisemista. VELMU-ohjelmaa on toteutettu ympäristöministeriön johdolla, ja mukana on ollut seitsemän muuta ministeriötä (MMM, LVM, TEM, OKM, VM, PLM, SM) ja niiden hallinnonalat. Jotkut havainnot kertovat ihmisen lisääntyneestä vaikutuksesta merillä, tai vieraslajien leviämisestä, mutta inventoinnit ovat antaneet myös paljon ilonaiheita. Kymmenet ihmiset ovat vuosittain ajaneet veneillä ympäri Suomea, sukeltaneet, kahlanneet, videoineet ja ottaneet näytteitä ja valokuvia. Laajaa paikkatietoa tarvitaan merialuesuunnittelussa sovitettaessa yhteen eri toimintoja merialueilla ekosysteemien toimintaedellytykset varmistaen. Aineistoa on 96500 videopisteeltä ja 23200 sukelluspisteeltä sekä tuhansilta pohjaeläinja kalanpoikasnäytepisteiltä. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: paikkatieto.ymparisto.fi/velmu YM Näkinpartaisniittyä Raahen edustalla. Nyt kaikki tämä tieto on koottu upouuteen karttapalveluun!” iloitsee ohjelman koordinaattori tutkimusprofessori Markku Viitasalo SYKEstä. vsk. Kuva: Essi Keskinen, Metsähallitus. Merkittävää uudessa karttapalvelussa on se, että havaintoja on niin paljon ja ne kattavat koko Suomen merialueen
vsk. 34 K äyttämämme talousveden laatuun vaikuttavat käytetyn raakaveden laatu, vedenkäsittely ja vesijohtoverkosto. Hyvän talousveden lähtökohta on hyvälaatuinen raakavesi. Suomen vesilaitosten toimittamasta vedestä lähes puolet on pohjavettä ja noin 15 % tekopohjavettä. Pohjavesi on raikasta ja viileää, minkä vuoksi se on käyttäjilleen mieluista talousvettä. Vesiasiain päällikkö, tekniikan tohtori Riina Liikanen Suomen Vesilaitosyhdistys ry Tarkkana siellä pohjavesialueella! Pohjavesivaroilla on tärkeä merkitys suomalaisten hyvinvoinnille erityisesti vedenhankinnan kautta. Pohjavettä nauttivat myös omien kaivojen varassa olevat kotitaloudet.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Maaperässä suotautuessaan puhdistunut ja maakerroksen alla likaantumiselta suojassa oleva pohjavesi on Suomessa yleensä juomakelpoista sellaisenaan tai kevyen käsittelyn jälkeen
Melkein kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Usein nämä samat harjut tai kankaat ovat houkuttelevia muuhunkin toimintaan ja moni taajama on rakentunut niiden äärelle tai päälle. Vedenhankinnan kannalta merkittävimmät maaperän pohjavesivarastot on luokiteltu pohjavesialueiksi. Tällöin puhutaan tekopohjavedestä. Vaikka suurin osa Suomen pohjavesialueista on tilaltaan hyviä, meillä on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Ihmistoiminta onkin merkittävin pohjavettä ja sen laatua uhkaava tekijä. Pohjavettä muodostuu etenkin hiekkaja sorakerrosten muodostamissa harjuissa ja mäntykankailla. Pohjaveden saastumisella voi olla kauaskantoiset ja kalliit seuraukset Yleisestä hyvälaatuisuudestaan huolimatta vedenhankintakäytössä olleita pohjavesiä on päässyt Suomessa myös pilaantumaan niin pahasti, että vedenhankinta on jouduttu järjestämään uudestaan. 35 käyttöä vedenhankintaan ei voida lopettaa, vaan saastumisen seurauksena vesihuoltolaitoksen pitää lisätä vedenkäsittelyä, jotta toimitettu talousvesi olisi terveydelle haitatonta. Pohjavesi on arvokas luonnonvaramme ja ympäristönsuojelulaki kieltää sen pilaamisen. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on kuitenkin vaikeaa, hidasta ja kallista. Esimerkiksi Oitissa liuotinsaastumisen lähde on 1950–1960 -luvuilla toiminut pesula, mutta pohjavesi on edelleen saastunutta. vsk. Vuonna 2015 voimaan tulleen vesienhoitolain muutoksen myötä pohjavesimuodostumat luokitellaan lähivuosina vedenhankintaa varten uusiin, tärkeisiin ja vedenhankintakäyttöön soveltuviin, 1ja 2-luokkiin. Pohjavesiä vaarantavat esimerkiksi liikenteen päästöt, teiden suolaus, kemikaalionnettomuudet, pilaantuneet maa-alueet, torjunta-aineiden käyttö, öljytuotteiden ja kemikaalien varastointi, teollisuusalueet, maanotto sekä eläintenpito. Pohjavesien tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Esimerkiksi Kärkölän pohjavedenottamo jouduttiin sulkemaan sahapalosta pohjaveteen päässeiden kloorifenolien vuoksi vuonna 1987 ja Oitin pohjavedenottamo pesulasta pohjaveteen päässeiden liuottiminen vuoksi 1990-luvulla. Vanhojen III luokan alueiden osalta ELY-keskukset arvioivat, sisällytetäänkö ne uusiin luokkiin vai jätetäänkö kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Tuoreempi esimerkki saastumistapauksesta on vuodelta 2012, kun viljelijä käytti Nousiaisilla pohjavesialueella kiellettyä torjunta-ainetta ja vedenottamo jouduttiin sulkemaan määräajaksi torjunta-ainepitoisuuden vuoksi. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Aina saastuneen pohjaveden. Luontaista pohjaveden muodostumista voidaan lisätä imeyttämällä käsiteltyä tai käsittelemätöntä pintavettä maaperään. Riskialttiita pohjavesialueita yhä enemmän Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. Se, jonka toiminnasta pohjaveden pilaantuminen on aiheutunut, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen pohjaveden. Lisäksi uuteen E-luokkaan luokitellaan kuuluviksi pohjavesialueet, joiden pohjavedestä muun lainsäädännön nojalla suojellut merkittävät pintavesitai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Luokat vastaavat pääsääntöisesti vanhoja hallintokäytäntöön perustuvia I ja II luokkia
Pohjavesien ennakoivan suojelun merkitystä ei voikaan korostaa liikaa. vsk. Pohjavesien ennakoiva suojelu avainasemassa Pohjavettä toimittava vesilaitos seuraa ottamansa pohjaveden laatua, jotta se pystyy varmistamaan vedenkäsittelyn riittävyyden ja asiakkaille toimitettavan talousveden turvallisen laadun. Vesienhoitolain mukaisessa pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa tarkastellaan pohjavesialueen hydrogeologisia ominaisuuksia ja tunnistetaan pohjavedelle vaaraa aiheuttavat toiminnot. Suurimmalla osalla riskialueistakin pohjaveden tila on onneksi toistaiseksi hyvä, mutta lähes sata riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden jalkautus käytäntöön on edellytys pohjavesiriskien pienenemiselle ja pohjavesien turvaamiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Vaikka pohjavesialueen suojelusuunnitelmalla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia, se pitää ottaa huomioon maankäytön. Tarvittaessa suojelusuunnitelmassa esitetään myös toimenpiteet pohjaveden laadun ja määrän tarkkailemiseksi sekä pohjavesionnettomuuksien varalta. Jos pohjaveden likaantuminen kuitenkin havaitaan vasta vesilaitoksen raakavesiseurannassa, on vahinko edennyt yleensä pitkälle ja tilanteen korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuudet pohjavesialueella oleviin ja pohjavettä vaarantaviin toimintoihin ovat käytännössä vähäiset. 36 Selvitysten ja tutkimusten myötä tieto pohjavesialueiden tilasta on lisääntynyt ja riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on noussut vuonna 2009 tehtyyn tila-arvioon verrattuna. Näiden perusteella laaditaan pohjavesialueella oleville ja sinne mahdollisesti tuleville vaaratekijöille toimenpidesuositukset, joilla pohjaveden saastumisen riskiä voidaan pienentää tai poistaa kokonaan. Kunnan yhteistyössä pohjavesialueen vesihuoltolaitosten, yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kanssa laatima pohjavesialueen suojelusuunnitelma onkin keskeinen pohjaveden suojelun työväline
Kaikille vedenhankintakäytössä oleville pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa, eivätkä kaikki pohjavesialueella toimivat osallistu suojelusuunnitelman laatimiseen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen, vaikka sellainen olisikin. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi Vesilaitosyhdistys on koonnut yhteistyössä pohjavesien suojelussa vaikuttavien toimijoiden kanssa tietoa keinoista, joilla pohjavesialueella olevat voivat suojella pohjavettä. Tukea pohjavesiriskien hallintaan Talousveden laatua uhkaavien riskien hallitsemiseksi sosiaalija terveysministeriö on julkaissut kaikkien talousvettä toimittavien laitosten käyttöön verkkopohjaisen WSPtyökalun. Esitteissä kerrotaan esimerkiksi lämmitysöljysäiliöiden vaatimuksista, maalämpökaivojen rakentamisesta, torjunta-aineiden ja kemikaalien käytöstä ja varastoinnista sekä lietteen levittämisestä ja sijoittamisesta pohjavesialueella. 37 suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Tieto on koottu viiteen eri kohderyhmille suunnattuun esitteeseen: kotitaloudet, maatalous, pienteollisuus, lämmitysjärjestelmät ja maankäyttö. Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esitteet löytyvät vapaasti ladattavina ympäristöhallinnon verkkosivuilta: http://www.ymparisto.fi/ pohjavedensuojelu/esitteet.. Maksuton työkalu ohjaa vesihuoltolaitosta tunnistamaan talousveden laatua uhkaavat vaarat ja arvioimaan niihin liittyvät riskit sekä valitsemaan toimenpiteet riskien vähentämiseksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Riittävän pohjaveden muodostumisen varmistamiseksi on tärkeää säilyttää pohjavesialueiden rakentamattomat, vettä hyvin läpäisevät alueet jatkossakin mahdollisimman rakentamattomina. Pohjavesien suojeluun tarvitaankin mukaan kaikki pohjavesialueilla toimivat. Siten kaikilla pohjavesialueilla toimivilla ei ole riittävästi tietoa toimintansa pohjavesille aiheuttamista vaaroista ja tarvittavista toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. Maankäytön suunnittelussa pitää turvata nykyisen vedenhankinnan lisäksi riittävä ja hyvälaatuinen talousvesi myös pitkällä aikajänteellä. Pohjavedenottamoiden ja suunniteltujen vedenottopaikkojen lähiympäristöön ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja. Suurin osa pohjavesialueilla olevista riskeistä on kuitenkin sellaisia, joita vesihuoltolaitos ei voi poistaa tai pienentää. Pohjavesilaitoksille työkalussa on kattava kysymysja tietopaketti niin raakaveden muodostumisalueen kuin vedenkäsittelynkin vaarojen tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan
Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kilpailusta toimintamalli, jolla sitä olisi helppo toteuttaa muissa maakunnissa ja valtakunnallisesti. 38 M aakunnan paras kaivovesi -kilpailu on käynnissä Keski-Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kaivojen tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta rengaskaivoja on arvioiden mukaan 450 000 ja porakaivoja 160 000 kappaletta. Uusia kaivoja rakennetaan lisää joka vuosi. Alueen terveysvalvontaviranomaiset ja hankkeen työntekijät ovat huomanneet, etteivät asukkaat huomioi omien kaivojen veden laatua, ellei siinä tapahdu nopeaa ja merkittävää, aistein havaittavaa muutosta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa halutaan kilpailun avulla kiinnittää asukkaiden huomio oman kaivon veden laatuun ja kaivon kuntoon. Kaivojen kunto vaihtelee paljon ja asukkaat seuraavat veden laatua lähinnä aistinvaraisesti arvioiden. vsk. Rakenteesta on kuitenkin syytä huolehtia, sillä huonokuntoinen kaivo mahdollistaa veden laadun heikkenemisen hyväkuntoista helpommin. Suomessa arviolta 300 000 kotitaloutta ja suunnilleen saman verran loma-asuntoja saa käyttövetensä omasta kaivosta. Kaivon kunnolla ja rakenteella on vaikutusta kaivosta saatavan veden laatuun, vaikka hyväkuntoinen kaivo ei automaattisesti tarkoitakaan hyvää vettä, eikä huono kaivo huonoa vettä. Projekti-insinööri Nina Pimiä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Maakunnan parhaasta kaivovedestä kilpaillaan Keski-Suomessa
Esimerkiksi veden mikrobiologiset saastuttajat eli bakteerit ja virukset voidaan havaita vain laboratoriotutkimuksilla. Myös alueen terveysvalvontaviranomaisten mukaan yksityisten kaivojen veden laadun tutkimuksia tehdään erittäin vähän.. Kaivovesien yleisimpiä ongelmia ovat veden happamuus (alhainen pH) sekä suuret rautaja mangaanipitoisuudet. Kaivoveden mangaania on aiemmin pidetty melko vaarattomana terveydelle, mutta tällä hetkellä sen terveyshaitoista ja turvallisista pitoisuuksista käydään aktiivista keskustelua monilla tahoilla. Happamuus voi aiheuttaa metallisten vesijohtojen ja muiden metalliosien syöpymistä. 39 Kaivon rakenteen ja kunnon lisäksi veden laatuun vaikuttaa alueella vallitseva maaja kallioperä, joka vaikuttaa suoraan alueen pohjaveden ja siten kaivon veden laatuun. Keväisin yllätyksenä saattaa tulla tulvaja sulamisvesien pääsy kaivoon, joka voi aiheuttaa nopeita ja aistinvaraisesti havaittavia veden laadun muutoksia. Raudan ja mangaanin aiheuttamia tyypillisiä haittoja ovat makuhaitat ja vesikalusteiden värjäytyminen. Myös porakaivoissa melko yleisesti esiintyvät radon, arseeni ja uraani ovat värittömiä, hajuttomia ja mauttomia kaasuja, jotka voidaan havaita vain laboratoriotutkimuksilla. Kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa onkin paljon asukkaita, jotka eivät ymmärrä kiinnittää riittävästi huomiota talousvesikaivojensa kuntoon tai veden laatuun, koska muutoksia ei aina voi itse havaita. Näiden esiintymisestä kaivovedessä voi kuitenkin vihjata vettä käyttävien vatsatautiepidemia. Keski-Suomessa kiinteistökohtaisesti tehdyn jätevesineuvonnan kokemusten perusteella vain erittäin harvat ovat tutkituttaneet kaivoveden laadun suositusten mukaan. Kaivojen kunnon ja vedenlaadun muutokset Kaivojen veden laadun muutokset tapahtuvat yleensä niin hitaasti, etteivät vakituiset käyttäjät niitä aistinvaraisesti huomaa. Vaikka kaikki muutokset eivät olekaan terveydelle haitallisia tulee muutosten syyt ja seuraukset aina selvittää ja ryhtyä tarvittaessa kaivon puhdistukseen tai kunnostustoimiin. Hyvän kaivoveden, kuten talousveden yleensäkin, tulee olla terveydelle vaaratonta. Edelleen on kiinteistöjä, joiden kaivoveden laatua ei ole koskaan tutkittu. vsk. Terveyden kannalta haitallisimpia aineita ei voi havaita aistinvaraisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47
Raatiin kuuluu kolme maistajaa, jotka valitsevat sarjojen parhaat vedet niiden maun perusteella. Raati voi harkintansa perusteella tehdä tutustumiskäynnit kaivoille ennen lopullisen valinnan tekoa. Hankkeessa levitetään tietoa kaivoveden laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden terveysvaikutuksista ja asukkaiden omista mahdollisuuksista vaikuttaa kaivon kunnon kautta veden laatuun. Lisätietoja Maakunnan paras kaivovesi -kilpailusta www.jamk.fi/kaivovesikilpailu Kaivoista ja kaivovedestä www.ymparisto.fi/kaivot. Tätä varten hanke etsii myös sopivaa valtakunnallista vastuutahoa kilpailun koordinoimiseksi tulevaisuudessa. 40 Veden laadusta kysyttäessä useat asukkaat vastaavat veden olleen aina kirkasta ja hyvää, ja ettei sitä ole muuten tutkittu. vsk. Monille tulee yllätyksenä, jos oman kaivoveden analyysituloksista löytyy haitallisia aineita tai pitoisuuksia. Lopputulos ratkeaa siten aistinvaraisen arvioinnin perusteella, aivan kuten tavalliset vedenkäyttäjätkin arvioivat veden laatua. Tästä huolimatta kaivoveden laadun tutkituttaminen laiminlyödään, vaikka se on suositeltavaa tehdä 3 vuoden välein. Voikin todeta, että asukkaat luottavat kaivoveden laadun arvioinnissa omiin aisteihinsa ja mieltävät sen laadun hyväksi veden ollessa väritöntä, hajutonta ja mautonta. Kilpailun toteutusväli olisi sama kuin talousvesikaivojen veden laadun tutkimissuositus. Näin varmistetaan, että vesi on tutkittu vähintään kerran suositusten mukaan ja se on turvallista maisteltavaa loppukilpailussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kilpailuun hyväksymisen edellytyksenä on enintään kolme vuotta vanha analyysitodistus kaivoveden laadusta (säännöissä luetellut ominaisuudet). Mukaan tulee liittää myös muutama, kilpailun mallikuvien mukainen kuva kaivon rakenteista. mennessä kuka tahansa Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevan rengas-, lähdetai porakaivon vettä käyttävä vakituinen tai loma-asukas. Kilpailuun voi ilmoittautua 1.8. Kilpailusarjoista yksi on porakaivoille ja toinen rengasja lähdekaivoille. Laajempana tavoitteena on, että maakunnallisten kilpailujen voittajat kilpailisivat valtakunnallisessa Suomen paras kaivovesi -kilpailussa, joka järjestettäisiin kolmen vuoden välein. Useat kiinteistönomistajat lyövät laimin myös talousvesikaivojen huollon, koska he eivät tiedosta riskejä, joita huonokuntoisesta talousvesikaivosta saattaa seurata. Maakunnan paras kaivovesi -kilpailu Kaivovesikilpailulla ja siihen liittyvällä tiedottamisella pyritään kiinnittämään haja-asutusalueen asukkaiden huomio kaivoveden laadun merkitykseen ja aktivoida veden laadun tutkituttamiseen. Asiantuntijaraati valitsee näiden veden laatuun ja kaivon kuntoon liittyvien tietojen perusteella loppukilpailuun pääsevät kaivovedet. Loppukilpailu käydään Ween Maan Viljaa kalaja elomarkkinatapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 17.9.2016, jossa Maakunnan paras kaivovesi -kilpailu ratkaistaan makuraadissa. Maakunnan paras kaivovesi -kilpailun toteutuksen perusteella laaditaan toimintamalli, jonka avulla kilpailun voi toteuttaa muissa maakunnissa samalla tavalla. Kuten todettu, suurinta osaa terveydelle haitallisista tekijöistä ei voi aistinvaraisesti havaita. Laatu on tarpeen tutkituttaa myös silloin, kun kiinteistöä ollaan myymässä tai ostamassa, epäiltäessä vedestä aiheutuvaa terveyshaittaa ja pitkään käyttämättömänä olleen tai uuden kaivon käyttöönoton yhteydessä
41 Ympäristöasiantuntija pitää huolta ympäristöstä – YKL pitää huolta ympäristö asiantuntijasta Työsuhdeneuvonta | työttömyyskassa | edunvalvonta • YKL on työelämän asiantuntija • YKL kokoaa ympäristöalan ammattilaiset yhteen • Liity liittoon! YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO RY VUORIKATU ?. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. • ????. A ?. vsk. HELSINKI www.ykl.fi Vesi Eliöstö Ilma Maa
42 V esiä puhdistetaan fysikaalisesti, kemiallisesti ja/tai biologisesti. vsk. Silloin, kun biosidivalmisteen mikrobeihin tehoava ainesosa – tehoaine – tuotetaan käyttöpaikassa eikä ole valmiina valmisteessa, puhutaan in situ -tehoaineista. In situ -biosideja käyttävien laitosten onkin nyt syytä varmistaa, että näiden aineiden ja menetelmien käyttö on mahdollista myös tulevaisuudessa.. Vesien kemialliseen puhdistamiseen ja hygienian takaamiseen käytetään usein biosideja, joiden hyväksymistä ja käyttöä sääntelee Euroopan Unionin biosidiasetus. Käyttöpaikalla tuotettujen eli in situ -biosidien hyväksymisja lupamenettelyt ovat viime aikoina nousseet erityishuomion kohteeksi. In situ -yhdistelmän muodostaa lähtöaine, tehoaine ja menetelmä In situ -biosidit – kuten kaikki muutkin biosidit – käyvät läpi biosidiasetuksen (EU N:o 528/2012) mukaiset hyväksymisja Ylitarkastaja Sirpa Huuskonen Ylitarkastaja Hannu T. Näin tapahtuu esimerkiksi otsonoinnissa, jossa otsonia valmistetaan ilmasta, vedestä ja puhtaasta hapesta vesilaitoksilla ja uimahalleissa. Harvemmin mietimme, mitä kaikkea tarvitaan, ennen kuin talousvesi on juomakelpoista tai jätevesi riittävän puhdasta palautettavaksi luontoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Otsonia valmistetaan erityisellä laitteella, otsonaattorilla. Toinen esimerkki on klooridioksidin valmistus eri menetelmillä. Kun kyseessä on veden mikrobien tuhoaminen tai tekeminen haitattomaksi kemiallisesti, apuna käytetään biosidivalmisteita. Mattila Turvallisuusja kemikaalivirasto In situ -biosidit vesihuollossa Olemme tottuneet siihen, että keittiön hanavesi on puhdasta ja hajutonta eikä siinä ole sivumakuja
Vaihtoehtoisesti valmisteille on mahdollista hakea niin sanottua Unionin lupaa Euroopan kemikaalivirastolta (ECHA). In situ -yhdistelmä hyväksytään biosidin käyttökohteen mukaiseen valmisteryhmään. mennessä tai hyväksymishakemuksella 1.9. Esimerkiksi juomaveden desinfiointiin käytetyt biosidit kuuluvat valmisteryhmään 5 (juomaveden desinfiointiaineet). 43 lupamenettelyt. Tämä johtuu siitä, että arvioinnin kohteena ovat sekä tehoaine ja lähtöaine(et) että menetelmä, jolla in situ -biosideja tuotetaan. Puhutaankin in situ -yhdistelmästä pelkän tehoaineen, johon muilla biosideilla on totuttu, sijaan. In situ -biosideilla terveysja ympäristöriskien arviointi on laaja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. In situ -biosideilla hyväksymisja lupamenettely poikkeaa tavallisesta tehoaineen ja valmisteen menettelystä. In situ -yhdistelmälle voi hyväksyntää hakea myös vaikkapa laitteiston toimittaja tai käyttäjien ja/tai lähtöaineiden valmistajien muodostama konsortio. Tehoaineen hyväksyntää on puolestaan hakenut sitä valmistava yritys. Kaikki in situ -yhdistelmät halutaan arvioinnin piiriin Markkinoilla olevien biosiditehoaineiden riskinarviot valmistellaan Euroopan komission arviointiohjelman mukaisesti. Vain luvan saaneita biosideja saa markkinoida ja käyttää. Notifioinnin tekijällä on nyt noin kaksi vuotta aikaa jättää yhdistelmän hyväksymishakemus eli aineisto riskinarviointia varten. Suomessa luvan valmisteille myöntää Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Totutusti lupaa biosidivalmisteelle on hakenut yritys, joka ensimmäisenä saattaa sen Suomessa markkinoille. Iso askel in situ -biosidien sääntelyssä otettiin, kun keväällä 2015 sovittiin pelisäännöt paikan päällä tuotettujen biosidien arvioinnille ja hallinnoinnille. Toinen poikkeama on, että in situ -yhdistelmän hyväksymistä voi hakea usea taho. Arviointiohjelman täsmentämiseksi Euroopan kemikaalivirasto julkaisi keväällä 2015 listan aineyhdistelmistä, jotka eivät ole mukana vuoden 2014 arviointiohjelmassa, mutta jotka kuitenkin käytössä olevina aineina tulisi ilmoittaa (notifioida) siihen kuuluvaksi. Tämän vuoden huhtikuussa päättyi notifiointimahdollisuus, jolla tehoainelähtöaine-menetelmä yhdistelmiä saattoi lisätä vuoden 2014 arviointiohjelmaan (Taulukko 1). Biosidiasetuksen toimeenpanemiseksi komissio päivitti viimeksi vuonna 2014 biosiditehoaineiden arviointiohjelmaa. mennessä. Riskinarvion perusteella tehdään EU-tason päätös tehoaineen hyväksymisestä. Tämä listaus 4.8.2014 mukana olleista tehoaineista sisältää vain joitain in situ -aineita. Syyskuun alussa on puolestaan aikaraja, johon mennessä täytyy jättää hyväksymishakemus yhdistelmistä, jotka voidaan. Kemikaalivirasto listaa notifioidut yhdistelmät notifioinnin määräajan päättymisen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi talousja jätevesihuolto, elintarviketeollisuus sekä uimahallit ja kylpylät. In situ -biosideja käytetään keskeisillä ja/tai suuria määriä vettä käsittelevillä aloilla. Lukumäärältään notifioitavien tai hyväksyttäväksi haettavien tehoaineiden ja niiden yhdistelmien määrä ei ole suuri, mutta sitäkin merkityksellisempi. vsk. Seuraavassa vaiheessa hyväksytään tehoaineita sisältävät valmisteet. Kuluvana vuonna voi tehoainetta hakea mukaan vanhojen tehoaineiden arviointiohjelmaan kahta reittiä: notifioinnilla 27.4. Ilmoitusmenettely perustuu arviointiohjelman artiklaan 13, joka koskee tehoaineiden uudelleenmäärittelyä. Myös uimaja jäteveden sekä prosessivesien desinfiointiaineet ovat biosideja. Hyväksymisja lupakäsittelyn yhteydessä arvioidaan tehoaineen terveysja ympäristöriskit sekä tehokkuus käyttötarkoitukseensa
Taulukko 1. In situ -yhdistelmän hyväksymistä voivat hakea esimerkiksi tehoaineen valmistaja, lähtöaineen maahantuoja tai laitteiston toimittaja. vsk. Yhdistelmän markkinoilla pitämisestä kiinnostuneet yritykset voivat muodostaa myös hakemuskonsortioita. Viimeistään nyt on valmistajien, maahantuojien, käyttäjien ja laitteistojen toimittajien aika tarkistaa, vaikuttavatko in situ -biosidien säätely ja asetetut aikarajat omaan toimintaan. Hyväksymisen hakeminen ja siihen liittyvien tutkimusten teettäminen tai tietojen kerääminen aiheuttavat hakijalle huomattavia kustannuksia. Yhdistelmän hyväksymistä voivat hakea eri toimijat In situ -biosidien arviointi ja lupamenettely koskettavat eri toimijoita. Kullekin tehoaineelle tulisi löytyä vastuunottaja tutkimusaineiston kokoamiseksi riskinarviointia varten. Onkin hyvä oivaltaa, että paikalla tuotetun yhdistelmän hyväksymisen hakijana voivat toimia monenlaiset tahot. Edellytyksenä on, että hakijalla on hallussaan arviointiin tarvittava aineisto tai pääsy siihen. Toimintaan voi kuitenkin tulla muutoksia. Joissakin tapauksissa lähtöaine(id)en/ tehoaineen -yhdistelmä koskee useita valmisteryhmiä, joista osa kuuluu arviointiohjelmaan ja osa 93 artiklan menettelyyn. 44 lisätä arviointiohjelmaan eri syystä. Vuoden 2016 listalla tarkoitetaan in situ -biosidien kokoomalistaa, jonka kemikaalivirasto julkaisee notifioinnin päättymisen jälkeen.. Menettely perustuu biosidiasetuksen artiklan 93 mukaisiin siirtymätoimiin. Tällöin hakijat voivat valita, kumman menettelyn mukaan etenevät, ja hakea kaikkien yhdistelmien hyväksymistä yhdellä hakemuksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. In situ -biosidien sääntelyssä huomioidaankin kustannusten tasaaminen yhdistelmää hyödyntävien kesken. In situ -yhdistelmän vaihtoehdot käsittelylle (artikla 13 notifiointimenettely). Varaudu mahdollisiin toiminnan muutoksiin Notifiointi ja hyväksymishakemuksen tekeminen takaavat, että in situ -yhdistelmä pysyy markkinoilla ja käytössä ilman keskeytystä samalla, kun arviointi etenee. Muutoin voi olla edessä tilanne, jossa tehoaine ja yhdistelmä poistuvat markkinoilta väliaikaisesti tai kokonaan
Tarkista, että käytössäsi olevat in situ -yhdistelmät • löytyvät arvioitavien listalta tai • niistä ollaan jättämässä hyväksymishakemus 1.9.2016 mennessä. Hyväksynnän hakeminen tälle yhdistelmälle olisikin kallista käyttömäärään nähden. Lisäksi uusien lähtöaineiden käyttöönottoon voi liittyä muitakin tarkistuksia ja muutoksia. Turvallisuusja kemikaalivirasto tarjoaa alan toimijoille ajankohtaista biosiditietoa neuvontapalvelusivustoillaan (www.biosidineuvonta.fi). Vesihuollossa in situ -biosidien sääntely on osa toimintaa, jonka tähtäimenä on puhtaan veden takaaminen ja vesiensuojelu. vsk. Korvaava aine voi olla kalliimpaa. 45 Käytössä olevan yhdistelmän lähtöaineita tai menetelmiä voi joutua vaihtamaan. Haasteelliseksi biosidiasetuksen mukaisen sääntelyn noudattamisen tekee se, että tietoa päivitetään koko ajan. Sen johdosta moni joutuu muuttamaan toimintaansa, hakemaan biosidivalmistelupaa tai miettimään mitä kemikaaleja on mahdollista käyttää. Tätä kautta sen vaikkapa sairauksia ehkäisevät ja ympäristöä suojaavat vaikutukset ovat suuret. Yhtenä tarkoituksena on kuitenkin alkaa puhua asioiden oikeilla nimillä ja suuntaamaan toimia käytännönläheisesti: arviointiin ei pelkkä tehoaine vaan koko yhdistelmä, hyväksymishakemuksen kustannusten jako käytännöksi, tehoaineen ja valmisteen hyväksymisen hakemisesta vastaavat toimijat ovat tiedossa ja aktiivisia. Biosidiasetus on kaikkia EU-maita sitovaa lainsäädäntöä. Aineiden tai menetelmien korvaaminen voi aiheuttaa kustannuksia. Uuden prosessin käyttöönotto voi vaatia kouluttautumista. Kun in situ -yhdistelmä liitetään arviointiohjelmaan notifioimalla tai syyskuun hyväksymishakemuksella, yhdistelmä pysyy markkinoilla ja sen käyttö voi jatkua keskeytyksettä.. Uuden yhdistelmän kemikaaliannokset täytyy kuitenkin laskea uudelleen. Tästä esimerkkeinä ovat tuleva notifioitujen yhdistelmien lista ja hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon piteneminen. Laitteiston tai lähtöaineen saattaa joutua hankkimaan toiselta toimittajalta. Monet toimijat ovatkin jo tietoisia in situ -sääntelystä ja huomioineet sen toiminnassaan. Tällöin yhdistelmää saa käyttää vasta, kun se on käynyt läpi hyväksymisja lupaprosessit. Tähtäimenä puhdas vesi ja vesiensuojelu In situ -biosidien sääntelyn korostuminen työllistää niin yrityksiä kuin viranomaisia vuonna 2016 ja myös jatkossa. Jos in situ -yhdistelmä jää ulos vanhojen tehoaineiden arviointiohjelmasta, yhdistelmälle voi hakea hyväksyntää uutena hakemuksena. Esimerkkinä toiminnan mahdollisista muutoksista on vedenpuhdistuksessa käytetty klooriamiini, jota voi valmistaa eri lähtöaineista. Ammoniumkloridin käyttö klooriamiinin muodostamiseen ei ole yleistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Toiminnat pitää muuttaa asetuksen mukaisiksi. Hygienialtaan hyvä vesi takaa, että voimme jatkossakin huoletta juoda hanavettä Suomessa ja uida uimahalleissa, ja että teollisuuden prosessivesien laatu on vaatimusten mukaista. Ratkaisuna voi olla klooriamiinin tuottaminen muista lähtöaineista. Lisätietoja: hannu.t.mattila@tukes.fi Lista 27.4.2016 notifioiduista in situ -yhdistelmistä julkaistaan vuonna 2016
46 K otitalouksista päätyy viemäreihin muun muassa kosmetiikassa sekä pesuja puhdistusaineissa sallittuja aineita sekä lääkeaineita ja hormoneja. Kaikki jätevedet tai vain käymälävedet voidaan myös kerätä umpisäiliöön. Sekä sakoettä umpikaivoja tyhjennetään aika ajoin ja hajalietteet kuljetetaan yleensä jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi. Kotitalouksien jätevedet ovat huomattava kemikaalien ja ympäristölle haitallisten aineiden lähde.. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla kotitalouksien jätevedet käsitellään usein kiinteistökohtaisilla puhdistamoilla, joilla sakokaivo on perinteisesti prosessin ensimmäinen vaihe. On arvioitu, että EU:n alueella on rekisteröity 100 000 kemikaalia, joista päivittäisessä käytössä on 30 000. Sakoja umpikaivolietteitä eli hajalietteitä voidaan myös käyttää asianmukaisen käsittelyn jälkeen oman tilan maanviljelyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Aineet voivat olla pysyviä, kertyä ympäristöön ja eliöihin tai olla toksisia eliöille hyvin alhaisissa pitoisuuksissa. Tilalla voidaan pienimuotoisesti käsitellä myös muiden talouksien lietteitä omaan käyttöön, jos omatoiminen tai pienimuotoinen yhteiskäsittely on hyväksytty kunnan Niina Vieno 1 , Jari Männynsalo 2 ja Kirsti Lahti 3 1 TkT, vesiasiantuntija, Laki ja Vesi Oy 2 MMM, ympäristöasiantuntija Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 3 MMT, toiminnanjohtaja Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sakoja umpikaivolietteiden sisältämät kuluttajakemikaalit Ihmisten toiminnasta päätyy jätevesiin iso joukko ympäristölle haitallisia aineita. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Laajempaan yhteiskäsittelyyn tulee olla ympäristölupa, ELY-keskuksen rekisteröinti jätteen ammattimaiseen kuljetukseen sekä lannoitevalmistelainsäädännön perusteella Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä ja laitoshyväksyntä. *Direktiivi 2013/39/EU. Kemialliset vaatimukset koskevat raskasmetalleja, mutta orgaanisille haittaaineille ei ole asetettu raja-arvoja. tärkkelysperuna) tai eläinten rehuksi. Pienimuotoisesti käsitellystä lietteestä tulee tutkia kadmium ja ravinteet. Nurmelle niitä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa. Tästä syystä on vaikea arvioida esimerkiksi maatalouskäytössä käytettävien käsiteltyjen hajalietteiden ympäristövaikuTaulukko 1. 47 jätehuoltotai ympäristönsuojelumääräyksissä. Käsitellyn lietteen tulee täyttää lannoitevalmisteiden haitallisille aineille ja eliöille säädetyt vaatimukset. Sakoja umpikaivolietteistä analysoidut aineet, niiden käyttö ja haitallinen ympäristövaikutus. Sakoja umpikaivolietteiden sisältämien haitallisten tai mahdollisesti haitallisten aineiden pitoisuuksia on tutkittu erittäin vähän. Lisäksi käsiteltyjä sakoja umpikaivolietteitä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei yleensä käytetä ihmisten ravinnoksi tuoreena tai syömällä maanalainen osa (esim. vsk
Nämä tulokset löytyvät hankkeen loppuraportista (Vieno 2015). Sakoja umpikaivolietteiden haitta-ainepitoisuudet olivat jätevedenpuhdistamoita korkeampia Hajalietteiden kiintoainepitoisuus oli <0,5 %, joten aineet analysoitiin koko näytteestä eli ilmoitetut tulokset sisältävät sekä vesiettä kiintoainejakeeseen erottuneiden aineiden pitoisuudet. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Valonian Putsareilta pelloille -hankkeen kanssa. Tässä artikkelissa palataan hankkeen tuloksiin ja verrataan niitä tarkemmin kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden tulevan ja lähtevän veden haitallisten aineiden pitoisuuksiin. – = ei mitattu. 2014. Lääkeaineiden ja hormonien pitoisuuksia jätevedenpuhdistamoilla sekä sakoja umpikaivolietteissä (?g/l). Hajalietteistä analysoitiin Taulukon 1 mukaisten aineiden lisäksi polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Hankkeen aikana sakokaivoja umpikaivolietteitä kerättiin molempia 20 kiinteistöltä, joiden kanssa oli etukäteen sovittu heidän osallistumisestaan hankkeeseen. Koska puhdistamolietteiden analyysit tehtiin kiintoaineesta, ei itse hankkeessa voitu suoraan verrata hajaja puhdistamolietteiden tuloksia keskenään. 48 tuksia. Joitain tuloksia saatiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimassa hankkeessa (Vieno 2015), jossa tutkittiin haitallisten aineiden pitoisuuksia käsittelemättömissä ja käsitellyissä puhdistamoja hajalietteissä. Jätevedenpuhdistamoiden ilmoitetut pitoisuudet ovat maksimiarvot, jotka on mitattu lähteissä Vieno 2007 ja 2014, Äystö ym. Taulukko 2. Tämän jälkeen hajalietteistä otettiin uusi näyte. Umpikaivoihin johdettiin kiinteistöissä vain käymälävesiä ja sakokaivoihin käymäläja pesuvesiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. vsk. Lietteet sekoitettiin ja kokoomanäytteestä otettiin näyte. Kokoomanäytteisiin lisättiin sammutettua kalkkia niin, että niiden pH nousi > 12 ja pysyi tällä alueella 2 tunnin ajan
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. vsk. 2012 sekä jätevedenpuhdistamoiden omissa tarkkailuissa mitattuja pitoisuuksia (tuleva jätevesi n= 8, lähtevä jätevesi, n= 15).. Lähteet: Alkyylifenolit ja triklosaani: Vieno 2014, bisfenoli-A: Mehtonen ym. Kunnallisilla puhdistamoilla kuormitus on tasaisempaa ja vaihtelu selvästi vähäisempää. Lisäksi pitoisuudet kertyvät sakoja umpikaivoihin laskeutumisen myötä. Merkittävä osa lääkkeistä päätyy viemäreihin ihmisten virtsan ja ulosteiden mukana. Tästä syystä vessavesistä koostuneissa umpikaivolietteissä lääkeaineiden pitoisuudet olivat sakokaivolietteitä korkeammat. Kuva 1. Lääkeaineiden pitoisuudet olivat hajalietteissä selvästi kunnallisia jätevesiä korkeammat. Kuvasta 1 nähdään selvästi, että sakoja umpikaivolietteissä tekstiileistä peräisin olevien nonyylifenolien sekä kosmetiikasta peräisin olevan triklosaanin pitoisuudet olivat suurempia kuin kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla mitatut arvot. Tämä johtuu siitä, että aineiden pitoisuudet laimenevat viemäriverkostoissa hulevesien takia. Kuluttajakemikaalien pitoisuuksia sakoja umpikaivolietteissä verrattuna aiemmissa tutkimuksissa mitattuihin jätevedenpuhdistamoiden tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksiin (keskiarvo ja korkein mitattu pitoisuus). Bisfenoli-A:n pitoisuudet olivat tulevan jäteveden osalta samansuuruisia hajalietteiden kanssa, sillä ainetta päätyy jätevesiin myös esimerkiksi teollisuuden jätevesien mukana sekä mahdollisesti liukenemalla saneeratuista viemäriputkista. Yleisesti ottaen haitta-ainepitoisuudet hajalietteissä olivat korkeampia kunnallisille puhdistamoille tulevaan jäteveteen verratuna. Hormonien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajojen. On huomioitavaa, että lääkkeiden ja kosmetiikan käyttömäärät vaihtelevat kotitalouksissa suurestikin ja tämä ero korostuu kiinteistökohtaisissa jäteveden tai hajalietteiden tutkimuksissa. Ainoastaan diklofenaakin pitoisuudet olivat yli kymmenkertaiset sakokaivolietteissä. 49 Tässä vertaamme tuloksia jätevedenpuhdistamoiden vesinäytteistä sekä virtsasta aiemmissa tutkimuksissa tehtyihin mittauksiin
6 % imeytyy ihon läpi elimistöön ja loput tarttuvat vaatteisiin tai päätyvät ihoa pestessä viemäriin. Tällä menetelmällä saadaan liete stabiloitua niin, että se täyttää maaja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksen (24/11) mukaiset mikrobiologiset laatuvaatimukset (eli ei saa olla salmonellaa ja E coli määrät <1000 pmy/g). Lääkeaineiden pitoisuuksia virtsassa (Viskari ym. Kipugeelien diklofenaakista n. Viskari ym. Kalkkistabiloinnin vaikutus sakoja umpikaivolietteiden kuluttajakemikaalien yhteispitoisuuteen.. Virtsa lieneekin merkittävä sakoja umpikaivolietteiden lääkeainekuorman lähde. (2016) ovat Biourea-hankkeessa tutkineet 4–6 kk vanhennetun virtsan lääkeainepitoisuuksia (Kuva 2). Tässä Kuva 2. 2016) sekä sakoja umpikaivolietteissä. vsk. 50 Tämä johtuu siitä, että jäteveden diklofenaakki on Suomessa pääosin peräisin iholle levitettävistä kipugeeleistä. Virtsasta mitatut pitoisuustasot ovat vain noin kaksi kertaa umpikaivolietteitä korkeammat. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kuva 3. Kalkkistabiloinnilla ei ole vaikutusta haitallisten aineiden pitoisuuksiin Hajalietteiden tilakäsittelyssä yleisin käsittelymenetelmä on kalkkistabilointi sammutetulla kalkilla eli kalsiumhydroksidilla
Antibioottilääkityksen arvioitiin olleen merkittävässä roolissa kiinteistökohtaisen panospuhdistamon toimimattomuuteen ja poikkeuksellisen pieniin tulevan jäteveden E. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. and Ingerslev, F. Äystö, L., Mehtonen, J. 2014. Julkaisu 68/2013. coli -bakteerien määriin vesiensuojeluyhdistyksen haja-asutuksen jätevesiä koskevassa tutkimuksessa (Särkelä ja Lahti 2013). Vieno, N. Occurrence of Pharmaceuticals in Finnish Sewage Treatment Plants, Surface Waters, and Their Elimination in Drinking Water Treatment Processes. 2012. 2015. 74 s. Vieno, N. 300 mg. 54 s.. Haitta-aineet puhdistamoja hajalietteissä. Halling-Sorensen ym. ja Rantakokko, P. ja Lahti, K. Kuluttajakemikaalin kuorma peltomaaperään voi siis olla merkittävä, jos kalkkistabiloituja sakoja erityisesti umpikaivolietteitä käytetään lannoitteena. Ja Kalevi, Kirsti. 2007. Haitalliset aineet voivat häiritä jätevesien biologista käsittelyä Sakokaivojen haitta-aineiden pitoisuudet verrattuna kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ympäristöön purettavaan jäteveteen olivat tämä artikkelin vertailussa usein kymmeniä tai jopa satoja kertoja suurempia. 2013. Kannattaa huomioida, että erityisesti korkeat antibioottipitoisuudet voivat inhiboida biologista puhdistusta. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Haitallisten orgaanisten yhdisteiden esiintyminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla. Loppuraportti. On huomioitava, että ennen ympäristöön johtamista kotitalouksien jätevedet on sakokaivokäsittelyn lisäksi käsiteltävä esimerkiksi maapuhdistamossa tai tehdasvalmisteisissa pienpuhdistamoissa. Vuorokaudessa siis yhden potilaan jäteveteen tuottama siprofloksasiinin määrä on n. Vieno, N. Siprofloksasiinin hoitava annos on vuorokaudessa 1 g, josta kolmasosa erittyy muuttumattomana pääosin ulosteeseen (Vieno 2007). Lähteet Halling-Sorensen, B., Holten Lützhoft, H.-C., Andersen, H.R. Environmental risk assessment of antibiotics: comparison of mecillinam, trimethoprim and ciprofloxacin. Julkaisu 73/2015. Kuivike – Käymäläseura Huussi ry:n tiedostuslehti. Väitöskirja. vsk. ja Pakula, S. Journal of Antimicrobial Chemotherapy, 46, Suppl. Kuten kuvasta 3 on nähtävissä, kalkkistabilointi ei juuri vaikuttanut aineiden pitoisuuksiin. Biourea-hanke etenee. Särkelä, A. Haitalliset aineet jätevedenHaitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen loppuraportti, Vesilaitosyhdistys, Helsinki 2014, 273 s. S1, 53–58. Viskari, E.-L., Tuukkanen, K. (2000) mukaan aktiivilietteen inhibitiota kuvaava EC50-arvo mitattuna ISO 15522 standarditestillä oli siprofloksasiini-nimiselle antibiootille 0,61 mg/l. Erilliskerättyä virtsaa tutkitaan ja viljelyskokeita suunnitellaan. 122 s. 2014. Vaikka tämä määrä laimentuisi 500 litraan vettä, olisi pitoisuus edelleen niin suuri, että biohajoamisen inhibitio olisi merkittävä. 35 s. Mehtonen, J., Mannio, J., Kalevi, K., Huhtala, S., Nuutinen, J., Perkola, N., Sainio, P., Pihlajamäki, J., Kasurinen, V., Koponen, J., Paukku, R. 2000. Kartoitus lääkeaineista yhdyskuntajätevedessä ja pintavedessä. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 29/2012. 2016. Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen ympäristökeskus. 51 tutkimuksessa hajalietteistä analysoitiin haitalliset aineet ennen ja jälkeen asianmukaisen kalkkistabiloinnin
Ensimmäiset kalvoerotukseen perustuvat jäteveden puhdistusmenetelmät kehitettiin 1960-luvun lopulla, mutta läpimurto tapahtui 1989, kun prof. Pilot-mittakaavan kokeita on tehty useilla puhdistamoilla ja muutamat vesilaitokset ovat jo päättäneet ottaa teknologian käyttöön. Jatkuva tutkimus ja kehitystyö yhdessä kalvojen hinnan laskun Projektipäällikkö Esa Melin ARTASFin Oy Kalvobioreaktorit (MBR) Kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa turvaudutaan yleensä perinteisiin menetelmiin ja uutta teknologiaa ei helposti oteta käyttöön. Tilanne on nyt muuttumassa. Kalvobioreaktoreilla on puhdistettu jätevesiä muualla maailmassa menestyksekkäästi yli kaksi vuosikymmentä, mutta teknologia ei vielä ole kaytössä Suomessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kalvotekniikoiden kehitys viime vuosisadan loppupuolella kuitenkin mahdollisti uuden innovaation jätevesien puhdistukseen. 52 K unnallista jätevedenpuhdistusta hallitsee edelleen noin sata vuotta vanha teknologia eli aktiivilietepuhdistus (ensimmäinen jatkuvatoiminen aktiivilietelaitos rakennettiin 1916). Tästä syntyi puhdistusmenetelmä kalvobioreaktori, josta Suomessakin käytetään yleisesti lyhennettä MBR (membrane bioreactor). Yamamoton tutkimusryhmä Japanissa keksi upottaa kalvomodulit aktiivilietteeseen. Näin kalvoerotusta pystyttiin operoimaan matalalla paine-erolla ja energian tarve väheni merkittävästi. uutta vesiteknologiaa
Liukoinen fosfori poistetaan saostuksella. Esimerkiksi Tukholman Hendriksdalin keskuspuhdistamoa aletaan uusia kalvotekniikalla ja siitä tulee valmistuessaan maailman suurin MBR puhdistamo (suunniteltu kapasiteetti 535 000 m 3 /d). 53 kanssa on johtanut MBR-laitosten lukumäärän voimakkaaseen kasvuun 1990-luvun puolivälistä asti. Pohjoismaissa ei kuitenkaan liene vielä yhtään toiminnassa olevaa täyden mittakaavan puhdistamoa Tanskaa lukuunottamatta. MBR-prosessin etuja MBR-teknologiassa orgaanisen aineen ja ravinteiden poisto tapahtuu samoin periaattein kuin perinteisessä aktiivilieteprosessissakin, eli biologisesti bakteerien avulla. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Kuvassa 1 on prosessikaaviot aktiivilietelaitokselle ja MBR-laitokselle. Yksinkertaistetut prosessikaaviot aktiivilietepuhdistamolle ja MBR-prosessille. Kuva 1. Erilaista prosessissa on jälkiselkeytysaltaiden korvaaminen kompaktilla kalvoerotuksella. vsk. Siksi bioreaktorikin on kooltaan pienempi ja MBR-teknologialla saavutetaan huomattavia tilan säästöjä. Tällöin selkeytyksen hydrauliikka ei rajoita ilmastusaltaan mitoitusta ja bioreaktorin lietepitoisuus voi olla korkeampi kuin perinteisessä aktiivilieteprosessissa. Aktiiviliete tarvitsee tertiäärikäsittelyn päästäkseen lähelle MBR-prosessin puhdistuskykyä.. Esimerkiksi Tukholman vesilaitos arvioi, että nykyisen kalliopuhdistamon orgaanisen aineen poistokapasiteetti kolminkertaistuu ja hydraulinen kapasiteetti kaksinkertaistuu ilman lisälouhintojen tarvetta, kun he siirtyvät MBR-teknologiaan. Vaikka MBR teknologia mielletään edelleen ”uudeksi teknologiaksi”, on sitä siis käytetty menestyksekkäästi jo parisenkymmentä vuotta maailmalla – erityisesti muualla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Tällä on merkitystä, jos tontilla ei ole laajennusvaraa tai tilan tekeminen maksaa kuten kalliopuhdistamoissa
Tasokalvoja valmistavat mm. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. mikrotai ultrasuodatuskalvoja, joiden huokoskoko on 0,03–0,4 µm. Vasemmalta oikealle: aktiivilieteprosessilla puhdistettu vesi, MBR prosessilla puhdistettu vesi ja nanosuodatuksella jälkikäsitelty vesi. Kalvojen valmistajia on nykyisin paljon ja heidän tuotteensa muistuttavat ulkoisesti paljolti toisiaan. Kalvot ovat upotettuina aktiivilietteessä ja vesi imetään kalvon läpi pumpulla. Kalvoteknologia MBR-laitoksissa käytetyt kalvot ovat yleensä tyypiltään joko onttokuitukalvoja (hollow fiber) tai tasokalvoja (flat sheet). Kubota, Toray ja Microdyn Nadir. vsk. Prosessin erotuskyky ei ole myöskään riippuvainen lietteen laskeutuvuusominaisuuksista ja flokin koosta. Tämä on suuri etu, mikäli jätevettä vastaanottavan vesistön varrella on esimerkiksi uimarantoja. Pääsääntöisesti onttokuituteknologia on hallinnut suurempia puhdistamoita, kun taas tasokalvoja on käytetty pienemmissä laitoksissa. 54 Toinen merkittävä etu kalvoteknologialla on hyvä erotuskyky. Kun bakteerien keskimääräinen koko on normaalisti luokkaa 1 µm, niin MBR:lla puhdistetussa vedessä on vähän tai ei ollenkaan bakteereja ja puhdistettu vesi on paljaalle silmälle kirkasta (kuva 2). Koska MBR-kalvoja operoidaan alhaisella paine-erolla (alle 0,5 bar), pumppauksen osuus on vain pieni osa MBR:n käyttökustannuksista. Kalvobioreaktoreissa käytetään ns. GE (entinen Zenon), Koch ja Mitsubishi Rayon. Prosessia käytettäessä lieteikä voi olla pitkä ja lietteen tuotto on pienempää kuin aktiivilietepuhdistuksessa. Lisäksi kokemukset ovat osoittaneet, että kiintoaineen lisäksi muidenkin parametrien puhdistusteho on usein perinteistä prosessia parempi. Kuva: Teemu Leinonen/LUT.. Merkittäviä onttokuitukalvojen valmistajia ovat mm. Jätevesinäytteitä
Erilaisia menetelmiä on kehitetty ja kehitetään energian kulutuksen vähentämiseksi. Lähde: Koch Membrane Systems.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Esimerkki MBR kalvomoduulista. Tällöin hiukset ja kuidut eivät helposti pääse kiertymään niiden ympärille keräämään lietettä. Tyypillisesti se on ollut yli 0,6 kWh/m 3 , kun aktiivilietelaitoksilla päästään tämän alle. Toisaalta pieni mitoitusvuo tarkoittaa suurta kalvojen määrää ja se merkitsee suuria investointikustannuksia. Tärkeä mitoitusparametri on vuo eli virtaama kalvopinta-alaa kohden. Aikaisemmin esiselkeytystä ei käytetty, mutta nykyään se on prosessissa mukana yhä useammin. Orgaanisen aineen aiheuttamat tukokset poistetaan natriumhypokloriitilla ja epäorgaaniset sitruunahapolla. Vastavirtahuuhtelussa puhdistettua vettä pumpataan takaisin kalvon läpi. Mitä pienempi vuo on, sitä vähemmän kalvot likaantuvat. Vähitellen kalvot kuitenkin tukkeutuvat niin, että ne tarvitsevat kemiallisen pesun. Myös hyvä esikäsittely auttaa pitämään kalvot puhtaina. Nykyisin kalvojen toimittajilla on tiedot ja kokemus kalvojen kuormituksen mitoittamiseksi siten, että kalvojen likaantumisnopeus pysyy kohtuullisena kustannustehokkaasti. Myös puhdistamoiden itse kannattaa koettaa optimoida ilmastuksen määrää. vsk. Pesujen tarve on laitoskohtainen, tyypillisesti muutama vuodessa. Ilmastus ei yksin riitä pitämään kalvoja puhtaana, joten normaaliin operointiin kuuluu lisäksi relaksaatio ja/tai vastavirtahuuhtelu noin 10 minuutin välein. Tavallinen karkea välppäys ei riitä, vaan suositellaan 1–3 mm hienovälppäystö/siivilöintiä kalvotyypistä riippuen. Relaksaatiossa veden pumppaus pysäytetään hetkeksi ja paine-eron häviäminen riittää likakerroksen irtoamiseen. Lisäksi öljyn ja rasvan erotuksen on oltava kunnossa, sillä nämä tukkivat kalvot helposti. 55 Kalvojen likaantuminen ja sen esto Yksi MBR teknologiaan liittyvistä huolenaiheista on kalvojen likaantuminen ja tukkeutuminen. Jätevedenpuhdistamo on monimutkainen biologinen ja kemiallinen systeemi ja likaantumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten jäteveden koostumus, lämpötila, prosessiparametrit ym. Tämä kalvojen puhtaanapitoilmastus on eniten energiaa kuluttava osuus MBR laitoksessa ja sen vuoksi MBR puhdistamon energian kulutus on yleensä suurempi kuin aktiivilietelaitoksissa. Yksi esimerkki on Koch:in PURON kalvot, joissa onttokuitukalvot ovat moduulissa kiinni vain alapäästään ja ne liikkuvat ilmastuksessa kuin vesikasvit. Kalvoja pidetään puhtaana niiden alle sijoitetuilla karkeakuplailmastimilla, jolloin ilmakuplien aiheuttama turbulenssi estää kiintoaineen kiinnittymisen kalvoille. Myös erilaiset innovaatiot helpottavat kalvojen puhtaana pitoa
Mikkelissä tavoitteena oli testata prosessin yleinen soveltuvuus paikalliselle jätevedelle, eikä pilottia oltu suunniteltu kokonaistypen poistoon. Vihti ei ole vielä tehnyt päätöstä, miten se aikoo saneerata jätevedenpuhdistamonsa, mutta sielläkin MBR-laitos on yksi harkittavista vaihtoehdoista. ARTASFin:in kontissa toimittama MBR-pilotti Vihdissä, Nummelan jätevedenpuhdistamolla.. Pilotin käynnistysvaiheessa tehdyssä diplomityössä kokonaistypen poisto vaihteli välillä 74–97 % (Nissinen 2014). 56 MBR Suomessa Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla testattiin MBR-tekniikkaa pienellä pilotilla jo 2009 ilman suurempaa vaikutusta. Taulukossa 1 on esitetty kokeissa saavutettuja puhdistustuloksia. Kokeiden tavoitteeksi oli asetettu 95 %, johon ei täysin päästy, mutta tulokset ovat joka tapauksessa hyviä. Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä Mikkelissä, Parikkalassa ja Oulussa on päätetty ottaa MBR-teknologia käyttöön. Vihdin pilotkokeissa oltiin erityisen kiinnostuneita kokonaistypen poiston tehostamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Kiintoaineen, COD:n ja kokonaisfosforin poistumat olivat paremmat kuin pääpuhdistamolla saavutetut tulokset (Gurung, 2014). vsk. Pilotin jatkokokeissa päästiin tasaisesti yli 90 % poistumaan (kuva 4). Kiinnostus on nyt herännyt uudestaan ja Suomessa on tehty viimeisinä vuosina pilot-mittakaavan koeajoja ainakin Vihdin Nummelassa, Mikkelissä, Parikkalassa ja Oulussa. MielenKuva 3. Kun ensimmäisistä täyden mittakaavan laitoksista aletaan saada käyttökokemuksia, voi olettaa kiinnostuksen heräävän Suomessa laajemmin. Kuvassa 3 on valokuva ARTASFin:in Vihtiin kontissa toimittamasta pilot-laitteistosta. Indikaattoribakteerien (E coli ja Enterococcus) analyyseissä niitä ei havaittu pilotilla puhdistetussa vedessä
Taulukko 1. Puhdistustuloksia Mikkelin Kenkäveronniemen puhdistamolla olleella MBR pilotilla. 57 kiintoinen tulos oli, että vaikka virukset teoriassa voivat päästä kalvojen läpi, poisti Mikkelin pilotti myös analysoidut virukset (Norovirus ja Adenovirus). Kuva 4. Kokonaistypen poisto Nummelan pilotissa vuoden 2015 alussa. MBR tuotti aktiivilieteprosessia korkeaja tasalaatuisempaa vettä. Gurung, 2014.. Kalvosuodatettu ei sisältänyt juurikaan bakteereja ja kalvojen likaantuminen oli sielläkin hidasta. Lisäksi MBR poisti useita analysoituja lääkeaineita aktiivilietettä tehokkaammin. Kalvojen likaantuminen oli pientä, eikä maksimipainehäviötä saavutettu kokeiden aikana. Lähde: Vihdin vesi/ Tapio Lankinen. Myös Parikkalassa saatiin samansuuntaisia tuloksia MBR-pilotoinnissa (Nikulainen, 2015). vsk. Tosin kylmillä vesillä hieman nopeampaa, mutta kuitenkin hallittavissa. Typenja fosforinpoisto oli aktiivilieteprosessia tehokkaampaa, typenpoiston ollessa keskimäärin 30–40 % parempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Myös Parikkalassa lääkeaineet poistuvat pilotissa paremmin kuin olemassa olevalla puhdistamolla
Nikulainen, A. Ramboll Finland Oy. 2014. Ensimmäisenä listalla on aikaisemmin mainittu Tukholman Hendriksdal ja toisena Seine Aval Acheressa, Ranskassa, mitoitusvirtaamalla 224 000 m 3 /d. Kalvosuodatustekniikan soveltuminen yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostamiseen. Nyt yli 100 000 m 3 /d laitokset eivät ole enää harvinaisia. Kovan kilpailun ja tuotantoteknologian kehittymisen vuoksi kalvojen hinnat ovat laskeneet ja ero aktiivilieteprosessiin kaventunut. Tässä on vielä varaa kalvomoduulien kehittämiseen ja laitoskohtaiseen optimointiin. Erityisesti Kiinassa rakennetaan paljon suuria MBR-puhdistamoita, mutta mukana on myös eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia jätevedenpuhdistamoita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on ollut rahoittamassa raporttia ”MBRprosessien suunnittelu, ohjaus ja hankinta Suomessa” ja sen voi ladata vesilaitosyhdistyksen sivuilta, mikäli haluaa lisää tietoa prosessista. • Suurempi energian kulutus. Diplomityö. 58 Isoja puhdistamoja Voi sanoa, että kalvobioreaktorit ovat saavuttaneet teknisen kypsyyden. 2014. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. MBRopas: MBR-prosessien suunnittelu, ohjaus ja hankinta Suomessa. Puhto, E. Yhteenveto MBR-teknologian etuja ovat: • Tilan säästö. Feasibility study of submerged membrane bioreactor (MBR) as an alternative to conventional activated sludge process (CASP) for municipal wastewater treatment: a pilot scale study. Nissinen, M. Membraanitekniikan hyödyntäminen kunnallisten jätevesien puhdistuksessa – Loppuraportti. Haasteita: • Perinteisesti MBR on mielletty kalliiksi teknologiaksi. Aalto yliopisto. 2015. Parikkalan kunta. Erityisesti kiintoaineen ja bakteerien osalta laatu on erittäin hyvä. Siitä on osoituksena MBR-laitosten määrän ja koon nopea kasvaminen. • Lietteen laskeutuvuusominaisuudet eivät vaikuta puhdistetun veden laatuun • Pienempi lietteen tuotto Lisätietoa Gurung, K.B. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Vielä vuosituhannen alussa suurin MBR-laitos oli huippukapasiteetiltaan noin 13 000 m 3 /d. • Käyttökokemusten puute Suomessa.. Lignell, I., Mikola, A., Venejärvi, V. 2015. Se voi olla 35% ja suurempikin riippuen vertailukohteesta • Parempi ja tasaisempi puhdistetun veden laatu. Nettisivusto www.thembrsite.com on listannut 44 käytössä tai rakenteilla olevaa MBR-laitosta, joiden huippuvirtaamaksi on mitoitettu 100 000 m 3 /d tai enemmän. vsk. Vertailun vuoksi voi sanoa, että Suomen suurin jätevedenpuhdistamo Helsingissä käsittelee vuorokaudessa on noin 270 000 kuutiometriä vettä. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2009. Maailmassa on tuhansia laitoksia, mutta useimmat niistä ovat suhteellisen pieniä. Typenpoiston tehostaminen kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa membraanibioreaktorin avulla
vsk. 59. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47
Jo tämä lähtökohta pelkästään tuo haasteen edustavan näytteenoton suunnittelulle ja toteutukselle. Erityyppisillä näytteenottokohteilla on kuitenkin omat haasteensa. Ympäristönäytteenottajien sertifiointia varten Suomen ympäristökeskus on asettanut sertifiointiryhmän, johon on koottu asiantuntijoita näytteenoton eri osaalueilta. Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmällä (CERTI) osaksi vastataan tähän vaatimukseen, sillä järjestelmällä varmistetaan henkilön pätevyys näytteenottoon. 60 Y mpäristönsuojelulain mukaan kaikki ympäristöä koskevat mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tulee tehdä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. vsk. Ryhmä määrittää pätevyysvaatimukset, myöntää pätevyystodistukset sekä ylläpitää ja kehittää sertifiointitoimintaa. Laatutekijöiden merkitys on viime vuosina kasvanut lähes kaikissa organisaatioissa, ja tämä järjestelmä on osaltaan tuomassa uskottavuutta näytteenoton kentälle. Yliopettaja, FT Arto Sormunen, Mikkelin amk Ryhmäpäällikkö, FT Kai Sormunen, Ramboll haasteet Edustavan ympäristönäytteenoton. Näytteenottajalla on oltava ymmärrystä näytteenoton erittäin merkittävästä roolista koko tutkimusketjussa (Kuva 1). Näytteenottajat voivat joutua ottamaan näytteitä erilaisista näytteenottokohteista, kuten pilaantuneista tai puhtaista maista, vesistöistä, huokosvedestä, huokoskaasusta, pohjavesistä, kaatopaikoilta tai jätealueilta, jätteen käsittelylaitoksilta tai erilaisista prosesseista. Näytteenottajalla on iso vastuu koko tutkimuksen onnistumisesta, sillä näytteenoton virhe voi olla koko tutkimusketjun suurin virhelähde. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47
Perusvirhettä voidaan havainnollistaa oheisella jätevirtakuvalla (Kuva 2). 61 Näytteenoton edustavuus Epäonnistunut tai epäedustava näyte mitätöi muuten hyvän näytteen tai tutkimuksen vaiheet. Näytteenotossa on huomattava havaintopaikan tarkan sijainnin merkitys tai ilmasto-olosuhteiden vaikutus mahdolliseen lopputulokseen. Mikäli näitä osanäytteitä käytetään, tulee huolehtia että osanäytteeseen tulee riittävästä kappaleita. Tähän päästään yksinkertaisesti, kun pienennetään raekokoa tai ottamalla riittävän paljon näytettä. Todellisuudessa jätepussit ovat erilaisia ja niissä on erityyppisiä jätteitä. Jos jätevirrasta otetaan näytteeksi vain yksi jätepussi, saadaan tulokseksi esimerkiksi, että jätepussit ovat mustia ja niissä on tietyntyyppistä jätettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Edustava näytteenotto kyseisestä jätevirrasta edellyttää riittävää näytekokoa, jotta näytteeseen saadaan riittävän monta eriväristä pussia, jotka homogenisoidaan (pienennetään partikkelikokoa) siten, että yleinen edustavan näytteenoton periaate Kuva 1. Erilaisilla näytteenottokohteilla on hyvin erityyppisiä piirteitä, jotka pitäisi pystyä huomioimaan jo näytteenotonsuunnittelussa. Vaikka näytteenoton suunnittelun saattaa tehdä joku muu, on näytteenottajan hyvä tuntea koko tutkimusketju sekä ymmärtää tutkimuksen tavoite ja luonne. Näytteenoton rooli ja merkitys tutkimusketjussa.. vsk. Tähän haasteeseen voidaan mahdollisesti vastata kokoomanäytteenotolla tai moniosanäytteenotolla. Tavallisesti lisäämällä näytemäärää, pystymme kasvattamaan näytteen edustavuutta, mutta valitettavasti tämä lisää myös kustannuksia
Näiden ns. Edustava näyte voidaan ottaa, jos tiedetään mitä ja miksi tutkitaan (määritellään tavoite). Lisäksi kalibrointi ja huolto vievät paljon aikaa. Yhtäkaikki, näytteenottajan on tarpeellista tuntea näytteenottimen ja mittalaitteen toiminta hyvin ja tunnistaa sen käytöstä sekä soveltuvuudesta johtuvat epävarmuustekijät. online-mittauslaitteiden käyttö vaatii paljon teknistä osaamista ja jatkuvaa kunnossapitoa luotettavien tulosten saavuttamiseksi. Näytteenoton erityispiirteet Jokaiselle näytteenottotyypille on omia erityispiirteitä, jotka tuovat näytteisiin epävarmuustekijöitä. Näytteenoton kannalta on huolellisesti mietittävä kysymys mitä näytteeltä odotetaan ja millaiseen tarkkuuteen haluamme päästä. Tulokset ja johtopäätökset perustuvat kuitenkin havaintoihin eli näytteisiin. Näistä on hyvä tiedostaa, että eri parametreja mittaavilla antureilla on erilaiset mittaustekniikat ja toimintaperiaatteet. 62 voi toteutua: jokaisella tutkimuskohteen partikkelilla, niiden koosta ja muodosta sekä ominaisuuksista riippumatta, tulisi olla samanlaiset edellytykset otetuksi osanäytteeseen ja sitä kautta yhdistelmänäytteeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Edustavan näytteenoton lähtökohta on huolellisesti ja hyvin laadittu tutkimussuunnitelma, ja sitä kautta epävarmuustekijöiden tunnistaminen näytteenotossa. Esimerkiksi huokosveteen liukenevat aineet voivat päätyä maaperän läpi imeytyvän veden mukana pohjaveteen ja pohjaveden mukana edelleen Kuva 2. vsk. Viime vuosina jatkuvatoimiset mittalaitteet ovat tulleet voimakkaammin mukaan näytteenottotoimintaan. Näytteenottokohde voi olla esimerkiksi jätteiden käsittelyprosessi, jossa materiaalivirta on jatkuva tai tietty ympäristökohde. Aineen kemialliset (rasva-/vesiliukoisuus) ja fysikaaliset (kuten tiheys) ominaisuudet ohjaa yhdisteen ympäristökäyttäytymistä kulloisenkin ympäristön ominaispiirteiden mukaan. Näytteenotto heterogeenisesta jätevirrasta tai materiaalista on haastavaa.. Lisäksi laadunvarmistus koko tutkimusketjun ajan tähtää siihen, että tulokset ovat luotettavia, joiden pohjalta tehtävissä luotettavia johtopäätöksiä. Näytteenotossa on syytä huomioida tutkittavan aineksen tai haittaaineen ominaisuudet
Toisin sanoen ei ole olemassa kahta samanlaista näytteenottokohdetta. Useat rasvaliukoiset orgaaniset yhdisteet taas mielellään hakeutuvat tai kiinnittyvät partikkelien orgaaniseen materiaaliin. Näyte on aina otos tutkittavasta ympäristöstä ja siksi on olemassa virheitä synnyttävä vaihe, mutta pyrkimys tulee aina olla kohdetta kuvaavaan, edustavaan näytteenottoon. Putoavasta jätevirrasta näytteitä otettaessa on käytettävä esimerkiksi pyöräkoneen kauhaa tms. Esimerkiksi karkeissa maalajeissa (hiekka, sora) veden kulkeutumisnopeus on 10 -2 – 10 -5 m/s, kun taas se hienoissa maalajeissa (savi, siltti) 10 -6 – 10 -8 m/s (Lepistö et. Jo kasalle päätyneestä jätteestä on hankala ottaa edustavaa näytettä sen lajittuneisuuden vuoksi. vsk. 63 vesistöihin (Kuva 3). Lisäksi kun muistamme ympäristöstämme johtuvat haasteet, kuten talviset olosuhteet, ei yleispätevien ohjeiden antaminen ole helppoa, vaan pikemminkin näytteenottoa on tarkasteltava useimmiten tapauskohtaisesti (Kuva 4). Usein jätemateriaalien näytteenotto edellyttää partikkelikoon pienentämistä esimerkiksi alle 80 mm. Pintakerroksen orgaaninen aines voi taas sitoa monia orgaanisia yhdisteitä ja siten estää niiden leviämistä ja kulkeutumista. Heterogeenisestä jätevirrasta voidaan näytteenotto toteuttaa pysäytetyltä kuljettimelta tai liikkuvalta kuljettimelta ”leikkaavasti” koko tietyltä kuljettimen matkalta, siten kaikki partikkelit saadaan tutkittavaan näytteeseen sekä näytemäärä riittäväksi. Erittäin epähomogeeninen matriksi ja maan läpäisyja kuljetuskyky vaihtelee tapauskohtaisesti. Kuva 3. al. Suositeltavaa on, että näyte otetaan suoraan kuljettimelta leikkaamalla tarvittavan suuruinen näytevirta koko kuljettimen alalta siten, että kaikilla partikkeleilla on edellytykset tulla otetuksi näytteeseen ja näytekoko on riittävä.. Maakerrosten ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti haitta-aineiden kulkeutumiseen ja käyttäytymiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Huokosilmaan haihtuvat aineet voivat taas kulkeutua ilmakehään tai rakennusten sisäilmaan. laitetta, joka ei valikoi näytettä (Kuva 3). Kun tutkitaan kiinteitä heterogeenisia jätemateriaaleja, on suositeltavinta ottaa näytteet suoraan prosessista. Edellisen lisäksi tarvitaan mahdollisesti tietoa maanpinnan viettosuunnasta, maakerrosten paksuudesta ja järjestyksestä, huokoisuudesta, orgaanisen aineksen määrästä (ja laadusta) sekä pH:sta. Näin tutkittavat partikkelit eivät voi valikoitua tai lajittua näytteenoton aikana. 2014)
Sedimenttinäytteenottoa putkinoutimella. Näytteenoton suunnittelussa, kouluttajina ja opinnäyteKuva 4. Tällä hetkellä ympäristöteknologian koulutuksella on koulutuslupa neljälle eri pätevyysalueelle: vesistönäytteenotto ja -mittaus; näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä; talousja uimavesinäytteet sekä uusimpana melunmittaus ja arviointi. Kuva 5. vsk. Niiden haasteita on usein se, että esimerkiksi taustavallien hienoaines voi olla mittauksissa puhdasta, vaikka aistinvaraisesti voidaan havaita, että maa-aineksessa on vielä runsaasti kuparivaippaisia lyijyluoteja (kuva oikealla). Ampumarata-alueet ovat tyypillisiä näytteenottokohteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Vastaavan näytteenottimen toimintaan tutustutaan vesistönäytteenotto ja -mittaus kurssilla.. 64 Näytteenottokoulutusta yhteistyöllä ja asiantuntemuksella Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) ympäristöteknologian koulutus järjestää ympäristönäytteenoton henkilösertifiointiin liittyvää koulutusta (Kuva 5)
Lähteet Jani Lepistö, Henrik Westerholm, Eija Schultz, Jenni Uljas ja Katarina Björklöf 2014: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. Näytteenoton merkitystä koko tutkimusketjussa ei voi väheksyä. 65 töiden ohjaajina toimivat myös Rambollin ympäristöasiantuntijat. Suomen ympäristökeskus. Ympäristö & Turvallisuus 28.-29.9.2016 Hämeenlinna Lisätietoja oil.fi Hyvää Kesää! toivottaa Ympäristö ja Terveys-lehti. vsk. Koulutuksella ja erityisesti sertifikaatilla näytteenottaja pystyy osoittamaan omaa osaamistaan. Lopputulos saattaa olla riippuvainen analyysistä, mutta tulos on aina riippuvainen näytteenotosta. Toisin sanoen huonoa tai virheellistä näytettä ei kannattaisi edes tutkia, koska se johtaa helposti virheellisiin johtopäätöksiin. Laatutekijöiden merkitys on viime vuosina kasvanut lähes kaikissa organisaatioissa, ja tämä järjestelmä on osaltaan tuomassa uskottavuutta näytteenoton kentälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Keskeisenä syynä tälle on, että näytteenoton laatu paranee ja siten varmistetaan tutkimusten onnistuminen sekä luotettavuus. Näytteenottokoulutus on koettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Huonoa näytettä ei voi paikata tutkimusketjun seuraavissa vaiheissa. Näin ollen näytteenottajalla on iso vastuu koko tutkimuksen onnistumisesta. Opiskelijat osallistuvat Rambollin työntekijöiden kanssa käytännön näytteenottoihin, mikä vahvistaa yhteistyötä alan osaajien kanssa
HULE-hankkeessa tutkittiin kahden käsittelymenetelmän toimivuutta hulevesien laadun hallinnassa. Näiden toimenpiteiden kokonaisuutta kutsutaan hulevesien hallinnaksi. Tulokset osoittavat, että myös kosteikoilla on mahdollista vähentää veden sameutta ja poistaa kiintoainetta ja fosforia, mutta reduktiot olivat biosuodatusaluetta alhaisempia. Tutkimuksessa oli mukana kolme kosteikkokohdetta ja yksi biosuodatusalue, joiden avulla on mahdollista sekä viivyttää hulevesiä ennen niiden johtamista vesistöön että puhdistaa niistä erilaisia haitta-aineita ja osittain myös imeyttää vesiä maaperään. Osasyynä heikkoihin tuloksiin olivat pientaloalueilta tulevien vesien erittäin matalat pitoisuudet. Kosteikkojen toimivuudessa oli vaihtelua kohteiden välillä. Espoossa ja Tampereella tehtiin myös jatkuvatoimisia mittauksia automaattilaitteistoilla. Tässä hankkeessa saadut tulokset sen käytöstä ovat rohkaisevia, mutta Suomesta on myös tuoreita esimerkkejä, joissa väärin valituista rakennemateriaaleista liukeni ravinteita ja metalleja käsiteltäviin vesiin. Biosuodatus on osoittautunut useissa ulkomaisissa tutkimuksissa parhaimmillaan erinomaiseksi hulevesien käsittelymenetelmäksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan hulevesiä ei tulisi johtaa suoraan viemäriverkon kautta vesistöihin, vaan niitä pitää imeyttää, viivyttää ja käsitellä tulvaja vedenlaatuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimuksissa sameuden, kiintoaineen, kokonaisja fosfaattifosforin ja metallien osalta parhaat puhdistustulokset saavutti Tampereen biosuodatusalue. Rakenteiden toimintaa seurattiin kaikilla kohteilla vesinäytteiden avulla. Suomessa tarvitaan vielä jatkotutkimuksia, että opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja käyttämään menetelmää parhaiden puhdistustulosten saavuttamiseksi. Kaksi tutkimuskosteikkoa pystyi poistamaan jonkin verran myös typpeä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Espoon kosteikkoon johdettiin liikenneja teollisuusalueen hulevesiä, kun taas Järvenpään ja Kuopion kosteikoilla käsiteltiin pientaloalueilta tulevia vesiä. Kosteikkoja on Suomessa käytetty ja tutkittu erityisesti maaja metsätalouden sekä turvetuotannon valumavesien käsittelyssä. Hulevesissä usein esiintyviä, tiesuolasta peräisin olevia klorideja kumpikaan menetelmä ei pystynyt pidättämään. Myös hulevesikosteikkoja on rakennettu jonkin verran. Tampereen biosuodatusalueella puhdistettiin Lielahden lumenkaatopaikan sulamisvesiä. vsk. Typpeä biosuodatuksessa ei kuitenkaan poistunut, vaan sitä huuhtoutui lisää. Syke. Biosuodatus on sen sijaan Suomessa vielä harvinainen menetelmä, jonka toimivuudesta ei ole toistaiseksi tarpeeksi tietoa. Kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että ne voivat olla hyvin käyttökelpoisia valumavesien puhdistuksessa. 66 Kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuus hulevesien käsittelyssä HULE-hankkeen loppuraportti Pinja Kasvio, Teemu Ulvi, Jari Koskiaho, Jukka Jormola Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2016 Hulevedet voivat olla merkittävä vesistöjen kuormituslähde
Sen sijaan katupölyn aiheuttamat haitat eivät ole vähentyneet. Tästä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat myös meillä ennenaikaisia kuolemia ja sairastavuutta, mikä on huolestuttavaa. Ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet lisäävät merkittävästi myös väestön keskimääräistä tautitaakkaa. vsk. Vaikutusten suuruutta voi havainnollistaa esimerkiksi siten, että jokainen suomalainen sairastaisi vuosittain noin 100 päivää lievää flunssaa. Raportin laatijat esittävät, että ainakin näistä lähteistä peräisin olevien päästöjen rajoitusmahdollisuuksia pitäisi pohtia. Liikenteessä ajoneuvoteknologian kehitys on vähentänyt pakokaasupäästöjä merkittävästi, mikä on vähentänyt myös terveyshaittoja. Puolet Suomen pienhiukkaspitoisuuksista on ulkomailta tulevia kaukokulkeumia ja puolet aiheutuu kotimaisista päästölähteistä. Ihmiset kärsivät ilmansaasteiden haitoista siitä huolimatta, että ilmanlaadun rajatai ohjearvot eivät ylity laajamittaisesti. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raportti on julkaistu Ympäristöministeriön raportteja 2016 -sarjassa, Valtioneuvoston julkaisuarkisto. Terveyshaittaa aiheuttavat eniten pienhiukkaspäästöjen kaukokulkeumat sekä liikenteen ja puun pienpolton pienhiukkaspäästöt. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa, kertoo 13. Todellisuudessa erilaiset sairaudet ja niiden vaikutukset vaihtelevat keskiarvon molemmin puolin. YM Tuore raportti: ilmansaasteista vuosittain yli tuhat ennenaikaista kuolemaa Suomessa. Haitat korostuvat ihmisillä, joilla on erityisesti hengityselinja sydänja verenkiertoelimistön sairauksia. Raportin mukaan Suomen ilmanlaatu paranee pienhiukkaspitoisuuksien osalta hitaasti. Haittojen alentamiseksi voidaan pyrkiä parantamaan ulkoilman laatua entisestään ja rajoittamaan ilmansaasteiden kulkeutumista sisäilmaan”, sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen ympäristöministeriöstä. Pienhiukkaspäästöjen terveyshaitoille altistumiseen vaikuttavat päästölähteen määrä, sijainti ja korkeus. Puunpoltossa osa ilmaston lämpenemisen torjuntaan suunnatuista toimista saattaa lisätä hiukkaspäästöjä. Siten raportin laatijoiden mukaan hankkeessa arvioidut vuoden 2013 tiedot kuvaavat hyvin tilannetta myös pidemmällä ajanjaksolla. 67 Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain Suomessa noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Hankkeen ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja sosiaalija terveysministeriö ja sen toteutuksesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Valtaosa ilmansaasteiden kielteisistä terveysvaikutuksista on peräisin haitallisia aineita sisältävistä hiukkasista tai typen oksideista. Kotimaiset pienhiukkaslähteet jakautuvat määrän osalta seuraavasti: pienpoltto (46 %) ja muu energiantuotanto (16 %), liikenteen pakokaasut (12 %), katupöly (10 %), turvetuotanto (9 %) ja teollisuus (7 %). ”Suomen ilmanlaatu on parempi kuin lähes missä tahansa muualla Euroopassa. Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta. Hengitysteihin kulkeutumisen lisäksi hiukkaset siirtyvät osittain verenkiertoon ja edelleen kehon muihin osiin, kuten sydänlihakseen ja aivoihin. Näin voitaisiin vähentää päästöille altistumista tiheään asutuilla alueilla, joilla altistuminen on suurinta. Raportissa esitellään Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) -hankeen päätulokset. huhtikuuta julkaistu Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raportti. Hiukkaset lisäävät myös sydänja verenkiertoelimistön sairauksia ja siten lisäävät myös kuolleisuutta. Koko väestön kannalta tämä tarkoittaa, että suomalaisten eliniänodote lyhenee ilmansaasteiden vaikutuksesta keskimäärin reilun viiden kuukauden verran
Itämeriprojektin pääpalkinto on arvoltaan 40 000 euroa ja se myönnettiin 19.2. Itämeriprojekti-kilpailun järjesti Ålandsbanken. “Saamamme huomio tuntuu erittäin hyvältä ja toki tällä on selkeä taloudellinenkin merkitys, että pystymme kattamaan kehityskuluja ja markkinoimaan tuotetta Itämeren maihin Suomen ulkopuolellekin”, toteaa idean isä Pekka Vieno. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpurossa esiintyvän taimenkannan elinehtoja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa. Lähivesien suojelu on ollut tavoitteena vuoden vaihteessa päättyneessä EU LIFE+ -rahoitteisessa CITYWATER – Benchmarking water protection in cities -hankkeessa, jonka puitteissa biosuodatusratkaisu on Maunulanpuistoon toteutettu. CITYWATER-hanke oli osa Helsingin ja Turun koordinoimaa Itämerihaastetta. “Olen tämän viikonlopun aikana tullut vakuuttuneeksi siitä, miten valveutuneita ja osaavia ihmisiä Suomen luonnonsuojeluliitossa onkaan. Toiminnanjohtajan toimikausi on kuusivuotinen ja kestää vuoden 2022 keväälle. Käsittely perustuu biosuodatukseen, jolla entisen Maaliikennekeskuksen ja Metsäläntien hulevesistä puhdistetaan raskasmetalleja ja ravinteita ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Suomen puhdistamot kykenevät poistamaan keskimäärin vain noin puolet niille saapuvasta typpikuormasta. Helsingin ympäristökeskus. Sen jälkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia. Koulutukseltaan Lundvall on filosofian tohtori ja hallintotieteiden maisteri. Puhdistamoille saapuva typpikuorma kasvaa noin 3 % vuodessa proteiinipitoisen ravinnon lisääntyneen kulutuksen vuoksi. Lundvall on työskennellyt aikaisemmin Lapin ELY-keskuksessa luonnonsuojelupäällikkönä, johtavana asiantuntijana sekä johtoryhmän jäsenenä. Nyt kun valtionhallinnon tila on mikä se on, liiton ihmisiä maakunnissa, piireissä, yhdistyksissä ja keskustoimistolla tarvitaan entistä enemmän”, Lundvall sanoo. 68 poimintoja Päivi Lundvall on Suomen luonnonsuojeluliiton uusi toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto on valinnut Päivi Lundvallin liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. ”Liiton valtakunnallista verkostoa ja yhteistyötä kehittämällä voimme saada lisää voimaa luonnonsuojelun edun ajamiseen.” SLL Turkulainen innovaatio Itämeriprojektin voittoon Turkulaiselta Laki ja Vesi Oy:ltä löytyi paras ja innovatiivisin idea Itämeren tilan parantamiseksi. Helsingissä järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Maunulanpuistossa hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivästysaltaaseen, joka poistaa vedestä kiintoainetta. Itämereen ravinteena päätyvä typpi rehevöittää Itämerta ja aiheuttaa happikatoa. Uusi toiminnanjohtaja haluaa lähteä vahvistamaan erityisesti liiton valtakunnallista yhteistyötä. Laki ja Vesi Oy Kellaritulvien sijaan lisää vihreyttä kaupunkiin Helsingin ensimmäinen lähellä keskustaa sijaitseva luonnonmukainen hulevesirakenne, joka käsittelee sadeja sulamisvesiä, on valmistunut Maunulanpuistoon. Voittoon ylsi yrityksen yhdessä Turun Kakolanmäen puhdistamon kanssa kehittämä menetelmä, jolla Itämeren maiden jätevedenpuhdistamot kykenevät tehostamaan puhdistustehoaan jopa 800 000 ihmisen vuosittaista typen kuormaa vastavan määrän. Itämerihaaste on kansainvälinen verkosto paikallisille vesiensuojelutoimia toteuttaville tahoille Itämeren valuma-alueella. Lisäksi hän on ollut mukana ympäristöministeriön kehittämishankkeissa
Vesistön lähellä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevien kiinteistöjen tulee täyttää puhdistusvaatimus viimeistään 31.10.2019 mennessä. Jätevesiremontin ajankohta määräytyisi näissä tilanteissa kiinteistökohtaisesti. Jätevesisääntelyn lieventämisestä on kirjaus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa. Muutosesitykseen liittyy myös hajajätevesiasetuksen muuttaminen. Lakiehdotuksen mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulisi kunnostaa tiettyjen remonttien yhteydessä. Nykyisen sääntelyn mukaan näiden molempien edellytysten tulee täyttyä yhtä aikaa, jotta poikkeus voidaan myöntää. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Muutosehdotukset koskisivat ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistökohtaisia talousjätevesien käsittelyjärjestelmiä, joita ei liitetä viemäriverkostoon ja joilta ei edellytetä ympäristölupaa. Määräaikaan sidottu olisi ainoastaan vesistön läheisyydessä tai pohjavesialueella olevan kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnostus. Niissä noin 100 kunnassa, joiden ympäristönsuojelumääräyksissä ei ole määritelty ranta-aluetta tai se on asetettu alle 100 metriin vesistöstä, noudatettaisiin laissa ehdotettua 100 metrin minimietäisyyttä. Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta 18.5.2016 asti. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat aina etusijalla myös puhdistustason ja aikataulun osalta. Asetuksen muutosehdotus tulee lausunnolle. YM Valtaosalla kiinteistöjä luovutaan määräaikaan sidotusta jätevesiremontista Kuntien ympäristönsuojelumääräykset etusijalla vesistön läheisyydessä ja pohjavesialueilla Kunnostukselle määräaika vesistön lähellä tai pohjavesialueella. Jos vesistön läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitsevaan kiinteistöön ei sovelleta kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä tai niitä ei ole annettu, niin silloin ehdotettua sääntelyä tulisi tältä osin noudattaa. Jätevesijärjestelmä pitäisi kunnostaa perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi silloin, kun kiinteistöllä tehdään tiettyjä remontteja. tammikuuta 2017. Noin 200 kunnalla on paikallisiin ympäristöoloihin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä, joissa ne ovat määritelleet ranta-alueensa sekä siellä vaadittavan puhdistustason. Tämä koskee kiinteistöjä, jotka eivät sijaitse vesistön läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevan tai siihen soveltuvan pohjavesialueella. 69 poimintoja Ympäristöministeriön ehdotus jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta Ympäristöministeriö ehdottaa lievennyksiä haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmät on rakennettu perustason vaatimusten mukaisesti. Ehdotuksen mukaan kunnan toimivaltainen viranomainen voisi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä on vähäinen tai kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi. Jätevesijärjestelmän kunnostamista edellyttäviä remontteja olisivat muun muassa vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjausja muutostyö. Tarkoitus on vähentää ja selkeyttää sääntelyä olennaisesti. Tarkoitus on, että asetuksen muutos ja nyt lausunnolla oleva lainmuutos tulisivat voimaan samaan aikaan 1
ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. vsk. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. (015) 230 712 Autopuh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. info@golder.. www.ax.. 0400-447 205 www.golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. 70 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. p. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.
, puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 040 511 6005 www.ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. alv. KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. 10 %). Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Hinta 32,00 euroa (sis. puh. 71 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2016, 47. Ilmoittautumiset 21.9.2016 mennessä: www.ymparistojaterveys. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Siivouskäytännöt säästöjen kurimuksessa – miten käy sisäilmaston laadun ja kosketuspintojen hygienian. Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 15.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiin lähtö 6.10.2016 Hotel Arthur Vuorikatu 19, Helsinki Siivous ja sisäilma. 72 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Koulutuksen hinta 245 e (+ alv 24 %). > Koulutukset 8.45 Aamukahvi 9.15 Huonon sisäilman terveysvaikutukset – huonepöly, lämpötila, ilmanvaihto Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 10.00 Tauko 10.15 Siivoojille aiheutuvat terveyshaitat – siivousaineet, ilmanlaatu, pöly Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 11.00 Siivouksen merkitys sisäilman laatuun – hiukkasten merkitys Johtava konsultti Esko Korhonen, FCG Konsultointi Oy 11.45 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 12.00 Lounas 13.00 Sisäilmaongelmakohteiden siivouskäytänteet puhtauspalveluiden tuottajan palvelukonseptit, ohjeet ja laadunvalvonta kiinteistöjen omistajan ohjeet, mittaukset ja seuranta sekä korjaavat toimenpiteet sisäilmaongelmien koordinaattorina Projektipäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 13.45 Siivouksen tason todentaminen – aistinvaraisesti vai mittareilla