Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi. painos on nyt ilmestynyt! Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. alv. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. vsk. (02) 630 4900 Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Uudistettu 3. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Kirjan luvut mm. Uusi painos on tarpeen, koska uutta tietoa on runsaasti saatavilla ja tähän uudistettuun, laajennettuun painokseen on nyt koottu tuorein tieto. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. 10 %). ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”.. 2 Kirja alkaa perusteellisella luvulla aiheesta “Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”
3 LOIMU TARJOAA AIEMPAA LAAJEMMAT JA KATTAVAMMAT PALVELUT JA JÄSENEDUT mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. matkustamiseen liittyviä vakuutuksia, työsuhdeneuvontaa, omaan työuraan liittyvää neuvontaa sekä Avoimet työpaikat -palvelu ja apua työnhakuun.. vsk
Sivusto ei ole vielä valmis, mutta jo käyttökelpoinen. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus L ähdevettä pidetään vesien aatelina. Sen hetken, kun on saanut sammuttaa janonsa juomalla kylmää ja raikasta vettä suoraan lähteestä, muistaa kyllä. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Joka sekunti eri puolilla Suomea pulppuaa pintaan mitä puhtainta ja laadukkainta juomavettä. Lähteiden kunto vaihtelee, veden laatua ei välttämättä kontrolloida ja käyttömukavuuskin voi olla heikko. Kaarina Kärnä Lähde. Sivuston osoite on loydalahde.com ja se sisältää tässä vaiheessa tiedot 75 lähteestä. Kaupasta muovipullossa ostettu ”lähdevesi” ei ole sama asia. Ne on merkitty Suomen maastokarttoihin, mutta aina niiden äärellä ei pääse tuntemaan itseään kaikkien janoisten sankariksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tällainen mahdollisuus on etuoikeus, maailman ihmisistä vain pienen osan ulottuvilla. M e suomalaiset emme hyödynnä lähteitä niin paljon kuin voisimme. vsk. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. I nternetissä on sivusto, jonka missiona on kertoa lähdevettä arvostaville, mistä päin Suomea lähteitä löytyy, käyttökokemuksia, historiatietoa, tuloksia mahdollisista veden laadun analysoinneista ja tietenkin selkeät ohjeet lähteen löytämiseksi. Se on myös tämän kirjoituksen tietojen lähde. Lähteiden löytäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh
050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 37. 50 Miltä maistuu suomalainen vesi, Otto Manninen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 24 Koulujemme lähivedet – Kaarisillan yhtenäiskoulu on mukana hankkeessa Porin pilottina Kaarina Kärnä ............................................................................... 73. 200 luontoelämystä .......................... vsk 4 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 46 Vesihuollon kriisitilanteet huoltovarmuuden haasteena Jaakko Gustafsson ....................................................................... 4 Tiedämmekö tarpeeksi pintavesien haitallisista aineista. Lehden teemana on Rakennusterveys. 5 Ympäristö 48. 70 Aiheena säteilyturvallisuus Kaarina Kärnä ................................................................................76 Kirjaesittely: Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita ..23 Lumoava Helsinki. 64 Haastateltavana eläkkeelle jäänyt päätoimittaja ja toimitusjohtaja Tapio Välikylä Pertti Forss ..................................................................................... Lähde Kaarina Kärnä .................................................................. 28 Jätevedestä raaka-aine typen, fosforin ja hiilen tuotantoon – VTT:n Resurssikonttiprojekti Hanna Kyllönen, Lotta Sorsamäki ja Mona Arnold .............. 42 Hajajätevesisääntely lievenee Erja Werdi ....................................................................................... vsk. 60 Rio Docen suru Minna Korhonen .......................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Kaarina Kärnä ............................................................................... Arto Huhta ........................................................................................6 Tarkempaa tietoa peltojen ravinnekuormitusriskistä LOHKO-hankkeella Airi Kulmala, Pasi Valkama ja Markus Huttunen ...................12 Mikromuovit – uhka merille ja kiertotaloudelle Outi Setälä, Petrus Kautto, Maiju Lehtiniemi ja Markus Sillanpää ..........................................................................18 Kosteikkojen hyödyntäminen vesienpuhdistuksessa Satu Maaria Karjalainen ............................................................ 30 Hulevedet huuhtovat kaupungistumisen ongelmat lähivesiimme Maija Taka, Nora Sillanpää, Tero Niemi, Lassi Warsta, Teemu Kokkonen, Heikki Setälä ja Miska Luoto .................... 36 Tampereen Lielahteen uudenlainen kaupunginosa – Hiedanrannassa kiertotalous konkretisoituu Tapio Välikylä ..............................................................................
Keskeisimpänä seurannan ohjauskeinona voidaan pitää EU:n vesipuitedirektiiviä (2000/60/ EU), jonka puitteissa säädellään mm. Vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden seuranta ja tutkimus on Suomessa melko vähäistä ja useimmiten toteutettu lyhytaikaisen hankerahoituksen avulla.. Nämä ns. 6 Haitallisten aineiden vesistökuormitus Vesiympäristössä esiintyvien haitallisten aineiden seuranta on lakisääteistä. PHS-aineet (Priority Hazardous Substances) hajoavat hitaasti, kertyvät eliöihin, ovat myrkyllisiä tai aiheuttavat muuta erityistä huolta vesiympäristössä. Vesiympäristöön liittyviä haitallisia aineita säädellään EUtasolla myös ympäristölaatunormilla (EQS), joka määrittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemisen kannalta vaarallisten tai haitallisten aineiden pitoisuudet esimerkiksi pintavesissä, sedimenteissä tai eliöissä. Jotta pintavesien kemiallinen tila saavuttaisi hyvän tilan, on vesien tilan täytettävä myös prioriteettiaineille asetetut laatunormit. vsk. Tietämys vesiekosysteemille ja ihmisille haitallisista aineista on vielä puutteellista. Lisäksi muutamat prioriteettiaineet on luokiteltu erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi. prioriteettiaineiden seurantaa vesistöissä. Tieto näiden aineiden esiintymisestä vesistöissämme on rajattua eikä yhteisvaikutuksia tunneta riittävän hyvin. Prioriteettiaineiksi luokitellaan sellaiset haitalliset aineet, jotka aiheuttavat haittaa joko vesiympäristölle tai muulle ympäristölle vesiympäristön välityksellä. Yliopettaja Arto Huhta Turun ammattikorkeakoulu Tiedämmekö tarpeeksi pintavesien haitallisista aineista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Kuvasta on jätetty pois pisteet, joista on otettu vain yksi näyte tai näytteestä on analysoitu yksi tai kaksi haitallista yhdistettä.. Kuva 1. Voidaan kysyä riittääkö tällainen seuranta kuvaamaan vesien tilaa, ajallista ja paikallista vaihtelua haitallisten aineiden määrässä. Haitallisia aineita päätyy vesistöihin monista eri lähteistä ja toiminnoista. Hanke hyödyntää Suomessa, Virossa, Latviassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla sijaitsevia pilottivaluma-alueita. keskittymällä haitallisten aineiden seurantaan, päästölähteiden kartoittamiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyvien parhaiden käytänteiden jakamiseen hankemaiden välillä ja Itämeren alueella. vsk. Esimerkiksi EU-rahoitteisessa WATERCHAINhankkeessa törmättiin tähän käytännön ongelmaan. Aurajoen valuma-alueen haitallisten vesistöille haitallisten aineiden seurantapisteet ja näytteenottovuodet. Haitallisten aineiden seurantatiedon kerääminen voi kuitenkin olla haastavaa. 7 Lisäksi Suomessa on määritelty kansalliset ympäristölaatunormit 15 haitalliselle aineelle, jotka saattavat hidastaa vesien hyvän tilan saavuttamista. Hankkeen alussa kerättiin julkisesti saatavilla oleva tieto (pivet-tietokanta, E-PRTR-tietokanta) haitallisten aineiden määristä, päästölähteistä ja seurannoista näillä valuma-alueilla. Edellä mainituilla valuma-alueilla tapahtuu todennäköisesti erilaisten haitallisten aineiden valumaa vesistöihin, koska niillä on monipuolista toimintaa, kuten esimerkiksi pieniä jätevedenpuhdistamoita, sairaaloita, maatiloja ja teurastamoja. Hankkeen tavoitteena on vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsyä Itämereen mm. WATERCHAIN-hankkeessa havaittiin, että muutamilla pilottialueilla, kuten Ahvenanmaalla, Eurajoen valuma-alueella ja Latviassa, haitallisten aineiden määristä ei ollut juuri ollenkaan tietoa saatavissa. Näytteitä on otettu yleensä vain muutama kappale vuodessa. Pilottialueiden tilanne heijastelee koko maan seurantojen tilaa, vaikka pilottialueet keskittyvätkin suppealle maantieteelliselle alueelle. hakemalla toimintoja, joista tyypillisesti voi aiheutua päästöjä vesistöihin. Ymmärrettävästi kyse on myös resursseista: laajemmat ja tarkemmat seurannat ja analyysit ovat kalliita. Suomessa, kuten muissakin partnerivaltioissa, haitallisia aineita koskeva seurantatieto todettiin kuormituslähteiden kartoittamiseen riittämättömäksi. Tästä johtuen on hankkeessa paikannettu potentiaalisia kuormituslähteitä mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Haitallisten aineiden seurannat pilottivaluma-alueilla Haitallisten aineiden seurantaa on pilottialueilla tyypillisesti tehty vain yhdestä tai muutamasta seurantapisteestä
Maaja metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden määrää selvitettiin vesipuitedirektiiviin liittyvissä seurannoissa Suomessa vuosina 2007–2012 (MaaMethanke). 8 Haitallisten aineiden esiintyminen Raskasmetallien monitorointia on Suomessa tehty jo pitkään, varsinkin valuma-alueilla, joissa on metalliteollisuutta, kaivosteollisuutta tai turvetuotantoa. Vesien lääkeja hormonijäämien määrien kartoittaminen on vielä melko uusi tutkimuksen alue. Kuva 2. Jokivesien alajuoksulle sijoittuvat seurannat ovat välttämättömiä haitta-ainekulkeumien laskennassa, mutta antavat hyvin niukasti työkaluja kuormituslähteiden paikantamiseen ja vesientilan alueellisen vaihtelun arviointiin. Pitoisuuksia seurataan nykyään lähinnä isojen jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailuissa. vsk. Niinpä torjunta-aineiden jäämien tarkemmalle seurannalle on tarvetta myös vastaisuudessa. Yleisimpien torjunta-aineiden pitoisuudet jäivät pintavesissä alle ympäristönormien. Pohjavesistä kohonneita torjunta-ainepitoisuuksia löytyi 8 % tutkituista kohteista. Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään kasveille haitallisten tuholaisten selviytymistä pohjoisesta talvesta ja siksi torjunta-aineiden käytön tarve tulee lisääntymään. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden käytön tarve saattaa lisääntyä tulevaisuudessa. Tämä seuranta koskee kuitenkin vain yhtä Aurajoen alajuoksulle sijoittuvaa näytepistettä. Lääkeja hormonijäämien mittaaminen on kallista eikä pieniä pitoisuuksia ole helppo mitata. Esimerkiksi hankkeen pilottialueista Aurajoen alueella on raskasmetalleja seurattu melko säännöllisesti 1970 -luvulta saakka. Kuva: Shutterstock.
vsk. sulfametoksiatsoli, karbamatsepiini, diklofofenaakki ja ibuja ketoprofeiini ja kofeiini), perfluorattujen alkyyliyhdisteiden ja tiettyjen makeutusaineiden (esim. Haitallisten aineiden seurannasta pilottivaluma-alueilla voidaan todeta, että seuranta on melko vähäistä eikä sen perusteella voida sanoa paljonkaan aineiden määrien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta. 9 Haitallisten aineiden vaikutukset Yksittäisten raskasmetallien ja torjunta-aineiden vaikutukset vesistöihin ja ihmiseen tunnetaan kohtuullisen hyvin. Monia näistä aineista ei saada poistettua perinteisessä jätevedenpuhdistusprosessissa, vaan ne päätyvät vesistöihin. Tässä yhteydessä hulevesistä tutkitaan myös haitallisten aineiden määriä ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseen. Monia haitallisten aineiden määriä vesistöissä ei monitoroida eikä kaikille ole olemassa edes raja-arvoja. Yhteenvetoa tutkimuksen ja seurannan nykytilasta ja kehittämistarpeista Myös ilmastonmuutos lisää tutkimustarpeita. Tulevaisuudessa olisikin tarpeen keskittyä erityisesti huonosti tunnettujen haitta-aineiden yhteisvaikutusten selvittämiseen kansainvälisten tieteellisten tutkimushankkeiden avulla. Esimerkiksi kaupunkialueiden hulevesien haitallisia aineita tulisi myös tutkia. Sen sijaan niiden yhteisvaikutuksia on vaikea tutkia eikä niitä tunneta kovin hyvin. Useiden haitallisten aineiden vaikutuksia ja varsinkaan yhteisvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Jonkin verran aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään yliopistoissa ja Suomen Ympäristökeskuksessa. Hiljattain alkoi muun muassa VarsinaisSuomen ELY-keskuksen vetämä hanke, jossa tutkitaan muutamien Suomen ja Kiinan kaupunkien tulvariskien hallintaa. Tiettyjen lääkkeiden (esim. Niiden selvittämiseen ja parempaan hallintaan velvoittavat jo kansalliset säädökset, kuten maankäyttöja rakennuslaki. Aiheeseen liittyvä kehittämisja tutkimustyö pohjautuu paljolti ulkopuolisen rahoituksen varassa oleviin, esimerkiksi Euroopan Unionin rahoittamiin hankkeisiin. Alueellisesti tarvittaisiin myös enemmän perusseurantatyötä aineiden pitoisuuksista riskinarvioijien ja suojelutoimenpiteiden pohjaksi. Nykyiset seurannat antavat haitallisten aineiden esiintymisen osalta lähinnä yleisluonteisen käsityksen ja tarkempaa tietoa kaivataan. asesulfaami-K, sakariini ja syklaamihappo indikaattoriaineina) vaikutukset vesiekosysteemeihin tunnetaan huonosti ja siksi niitä tutkitaankin aktiivisesti. Tutkimustietoa ja seurantaa tarvitaan lisää Tietoa niin haitallisten aineiden esiintymisestä kuin vaikutuksistakin tarvitaan enemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Vähän tutkittu alue on uusien orgaanisten vierasaineiden (emerging organic pollutants), kuten henkilökohtaisten hygieniatuotteiden, uusien lääkeaineiden, muovin pehmentimien ja hyönteismyrkkyjen ekotoksikologiset ja ihmisen terveyteen kohdistuvat vaikutukset. Myös antibiootteja käytetään kotieläintuotannossa ja ihmisten käytössä, mistä ne saattavat päätyä pelloille lietteen mukana ja sieltä edelleen vesistöihin. Hulevesistä tutkimusta tarvitsevien aineiden määrä on hyvin laaja ja tutkimukset vaativat paljon resursseja. Laajemmat aiheeseen liittyvät hankkeet ovat usein kertaluonteisia ja riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta, mikä johtaa siihen, että tietoa haitta-aineiden pitkäaikaisista vaihteluista vesistöissä on. Niiden kaikkia vaikutuksia ei tunneta hyvin. Pienten pitoisuuksien mittaaminen on vaikeaa ja kallista
Suomen Ympäristökeskus 2017. Mehtonen, J. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Maaja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa (MaaMet-hanke). Vesitalous 5/2016 12–15. Suomen ympäristö 42/2007. Prioritizing research for trace pollutants and emerging contaminants in the freshwater environment. 2010. Murray, K., Thomas, S., Bodour, A. vsk. Environmental Pollution 158: 3462–3471. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. Vuorimaa, P., Kontro, M., Rapala, J. 10 rajoitetusti saatavilla. EU:n tarkkailulistan aineet pintavesissä. & Gustafsson, J. Avoin tieto. 2007. Suomen kartoitustulokset. 2016. & Mannio, J. Seurannan tulokset 2007–2012. Lähteet CONPAT-hankkeen www-sivut: http:// fi.opasnet.org.fi/Conpat (viitattu 20.4.2017). Haitallisiin aineisiin liittyvän tutkimustiedon saatavuutta olisi myös parannettava. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Haitallisten aineiden vaikutuksista vesistöihin ja myös ihmisen terveyteen kaivataan kipeästi lisää tutkimustietoa. Vesitalous 5/2016: 31–34. http://www.syke.fi/avoindata (viitattu 21.4.2017). Perfluoratut yhdisteet ympäristössämme – mitä, miksi ja missä. Siimes, K., Mehtonen, J. https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/153152 (viitattu 20.4.2017)
Rantojen siivousaalto -viikko käynnistyi 29.4. Raportointi on tärkeää, sillä sen pohjalta PSS ry kerää valtakunnallista tietoa rantojen roskaisuustilanteesta. Roskat eivät tunne rajoja, ja siksi vesistöjen ja rantojen roskaantumisen ehkäisy on meidän kaikkien vastuulla. Tarkoituksena oli lisätä tietoa roskaantumisesta ja sen vaikutuksista vesistöihimme ja tarjota kansalaisille mahdollisuus osallistua konkreettisesti vesiensuojeluun. Tänä vuonna Suomi 100 -juhlavuoden hengessä tavoitteena on saada mukaan joka tuhannes suomalainen ja 100 rantaa. Eksoottisen pohjoisen luontomme ja vesistöjemme vaaliminen yhteisponnistuksella onkin luontevaa naapuritoimintaa ja hyvä esimerkki muulle maailmalle yhteistyön voimasta”, iloitsee Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Jenny Gustafsson. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk. ”Pohjoismaat ovat monessa asiassa maailman listoilla ykkösinä. Rantojensiivoustalkoot voi järjestää kuka tahansa aina yksittäisestä ihmisestä kaveriporukoihin ja harrastusryhmistä organisaatioihin millä tahansa rannalla. 11 100-vuotiaalle Suomelle 100 puhdasta rantaa P idä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) ja Itämerihaaste toteuttivat huhti-toukokuun taitteessa viikon mittaisen Rantojen siivousaalto -tempauksen. Neljättä kertaa järjestettävä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanja on tänä vuonna osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Puhtaat rannat -tapahtumilla Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa ja päättyi Pohjoismaiden yhteiseen Nordic Coastal Clean-up Day -tapahtumaan 6.5.2017 Siisti Biitsi -kampanjan hengessä ulottaen talkoot Islantiin saakka. Kansalaisten avulla 100 puhdasta rantaa Vaikka Rantojen siivousaalto kesti yhden viikon, ovat kansalaisille suunnattu Siisti Biitsi -kampanja ja kaupungin kevättalkookausi esimerkiksi Helsingissä ja Turussa käynnissä koko kevään. Talkoot pyydetään ilmoittamaan siistibiitsi.fi -sivustolle, josta voi myös tulostaa roskaraportointilomakkeen ja kampanjamateriaalia. Kolmen aikaisemman vuoden aikana kampanjan avulla on kerätty yhteensä 117332 roskaa 322 rannalta 3584 ihmisen voimin. Pidä Saaristo Siistinä ry. Erilaisia roskien keräystempauksia on järjestetty viime vuosina runsaasti eri tahojen toimesta. Tänä vuonna Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanja sekä Helsingin ja Turun koordinoima Itämerihaaste yhdistivät voimansa viikon mittaiseen Rantojen siivousaaltoon, jotta saavutettaisiin ennätyksellisiä tuloksia puhtaampien vesistöjen puolesta
vsk. 12 L OHKO-hankkeen (Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen) tavoitteena oli tarkentaa VEMALA/ ICECREAM-mallilla laskettua arviota siitä, kuinka paljon pelloilta voi potentiaalisesti huuhtoutua typpeä, fosforia ja kiintoainetta vesistöihin sääolojen, viljelytekniikoiden ja kasvien vaihdellessa. Koska kuormitusmittauksia ei voida tehdä kaikilla pelloilla, joudutaan päästöjä arvioimaan edelleen kehittämistä vaativien kuormitusmallien avulla. Sitä käytetään apuna muun muassa vesienja merenhoidon suunnittelussa. Ko. Mahdollisimman oikea tieto kuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttaa mitoittamaan ja kohdentamaan niin maataloudelle kuin muillekin sektoreille asetettavat ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet entistä tarkemmin ja kustannustehokkaammin. Työtä jatketaan LOHKO II:ssa (2017–2018).. Asiantuntija Airi Kulmala, MTK Tutkija Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Hydrologi Markus Huttunen, SYKE Tarkempaa tietoa peltojen ravinnekuormitusriskistä LOHKO-hankkeella Pelloilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta ja ravinteita, mutta missä muodossa ja kuinka paljon. LOHKO-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2015–2016) tarkennettiin VEMALA/ICECREAMravinnekuormitusmallia viidellä kohteella tehtyjen automaattisten vedenlaatumittausten ja viljelijöiden antamien lohkokohtaisten tietojen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. malli on keskeinen työkalu arvioitaessa eri lähteistä tulevaa vesistökuormitusta
Osa tiedoista, kuten lohkojen kaltevuus tai säätiedot, saadaan julkisista tietokannoista, mutta esimerkiksi lohkokohtaisia viljelytietoja niistä ei saa. LOHKO-hankkeessa kerättiin vedenlaatuja valuntatietoa sekä lohkokohtaisia viljelytietoja yhteensä viidellä kohdealueella Uudellamaalla ja LounaisSuomessa. LOHKO-hankkeessa käytettävillä automaattiantureilla saadaan selville todellinen veden laadun ja määrän vaihtelu. Näillä tiedoilla peltojen ravinteiden kiertoa ja huuhtoutumista kuvaava malli sovitetaan toimimaan ominaispiirteiltään erilaisilla lohkoilla. Kun peltovaltaisilta valuma-alueilta saadaan tarkkaa mitattua tietoa ravinneja kiintoainekuormituksesta, alueen sääoloista, peltojen ominaisuuksista sekä niillä tehtävistä viljelytoimenpiteistä, on mallintajilla ainutlaatuisen hyvä lähtöaineisto mallin kehittämiseen. 13 Mitattua tietoa tarvitaan Viljelymenetelmien vaikutuksista vesistökuormitukseen tarvitaan pitkäaikaista ja tiheää seurantaa, koska sääolot vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen ja viljelyssä tapahtuu jatkuvaa muutosta viljelymenetelmien sekä kasvilajija -lajikevalikoiman kehittyessä. Nitraattityppipitoisuudet maatalousvaltaisessa joessa nousevat hyvin korkeiksi kasvukauden alkuvaiheessa, jos kylvöjen jälkeen tulee rankka sadekuuro, joka huuhtoo kylvöjen yhteydessä lisättyjä lannoitteita vesistöön. LOHKO-hankkeessa tehtiin automaattimittauksia Uudellamaalla kolmella erilaisella alueella lohkokohtaisesta salaojaKuva 1. Mallit tarvitsevat pohjatiedoksi tietoa sääoloista, viljelytoimenpiteistä ja peltoalueilta valumavesien mukana kulkeutuvista kiintoaineja ravinnemääristä. vsk. Automaattimittauksilla saadaankin paljon tarkempaa tietoa myös ravinnekuormista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Tällaiset tilanteet ovat haastavia kuormituksen vähentämistä, mutta myös mallintamista ajatellen.. Muutokset pienissä ja suuremmissakin hajakuormitteisissa virtavesissä voivat olla hyvin nopeita, ja siten yksittäisillä vesinäytteillä ei saada todellista kuvaa esimerkiksi ravinnepitoisuuksien vaihtelusta. Lisäksi viime vuosina on esiintynyt rankkasateita sekä leutoja talvia, jotka tuovat lisähaasteen vesiensuojeluun ja toimenpiteiden valintaan kuormitusriskin minimoimiseksi
Tietojen saaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kyseiset tiedot ovat viljelijöiden omistamia eikä niitä muuta kautta voi saada. viljelykasvit, lannoitus, viljavuustiedot). Lepsämänjoen valuma-alueella on tehty automaattimittauksia jo kauan ennen LOHKO-hanketta ja osin siitä syystä se valikoitiin yhdeksi hankkeen mittauskohteeksi. Hankkeen kohdealueiden viljelijät ovat antaneet mallintajien käyttöön lohkokohtaisia viljelytietoja (mm. Kuva 2. Joen automaattimittausaikasarja on yli 11 vuoden mittaisena ainutlaatuinen koko Suomessa ja siten kallisarvoinen myös mallinnuksessa. 14 valunnan mittaamisesta aina jokimittakaavan valuma-alueeseen asti. Tiedot antamalla viljelijät edistävät maatalouden aiheuttaman vesistökuormitusarvion ja edelleen kuormitusta vähentävien toimenpidevaatimusten tarkentumista. Automaattisilla mittausantureilla saadaan entistä tarkempia arvioita ravinneja kiintoainekuormista. Valuma-alueen pelloilla vuosien aikana lisääntynyt talviaikainen kasvipeitteisyys näkyy erityisesti leutojen talvien aikaisen fosforikuorman pienentymisenä. Mittausalue toimii esimerkkinä siitä, miten toimivien maatalouden vesiensuojelumenetelmien vaikutuksia pystytään mittaamaan valuma-aluetasolla, kun menetelmät ovat oikeat. Mittauksissa havaittiin esimerkiksi, että pellon kevytmuokkaus nosti salaojien kautta huuhtoutuvan kiintoaineja fosforikuorman kolminkertaiseksi ja typpihuuhtouman kaksinkertaiseksi verrattuna muokkaamattomiin peltoihin. Pellolla tehtävät toimenpiteet vaikuttavat siis ratkaisevasti myös salaojien kautta valuvaan kuormitukseen. Salaojamittauksilla saatiin uutta, tarkempaa tietoa pelloilla tehtävien toimenpiteiden vaikutuksista salaojien kautta huuhtoutuvaan ravinneja kiintoainekuormitukseen. Tarkemmat arviot auttavat kuormitusmallien kehittämisessä.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Lohkon eroosio ja huuhtoutuvat ravinnemäärät eri viljelyvaihtoehdoilla.. Esimerkki lohkokohtaisista tuloksista. Kuvassa 4 on esimerkki tuloksista karttapohjalla. Taulukko 1. Laajentamalla mallin taustalla olevaa aineistoa parannetaan myös mallin yleistettävyyttä. Peltojen ravinnekiertoa ja kuormitusta kuvaavilla malleilla erilaisilta koekentiltä mitatut eroosioja ravinnekuormitustiedot voidaan jalostaa viljelijälle käyttökelpoisempaan muotoon. Lohkon kaltevimmilla osilla talviaikainen kasvipeite vähentäisi eroosiota ja fosforikuormitusta merkittävästi. 15 Malleilla lohkokohtaista ja alueellista tietoa Ravinnekuormitusmalleja on kehitetty pääasiassa koekenttien huuhtoumatietojen ja vesistöjen ravinnepitoisuushavaintojen perusteella, mutta koekentät edustavat vain pientä osaa maamme erityyppisistä ja eri tavoin viljellyistä lohkoista. LOHKO hankkeessa mitattiin vedenlaatua ja virtaamaa erikokoisilla valuma-alueilla ja viljelijöiltä pyydettiin tarkat tiedot viljelytoimenpiteistä. Yksittäiseen lohkoon kohdistuvissa mittauksissa on aina myös satunnaista vaihtelua, joka vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä. Taulukossa 1 on esimerkki mallinnetuista tuloksista yhdelle lohkolle: miten eroosio ja ravinnehuuhtouma vaihtelevat eri viljelykasveilla ja toimenpiteillä. Mallissa lähtötiedoiksi voidaan ottaa tietyn lohkon maalajitieto, kaltevuusjakauma ja fosforiluku sekä arvioida eroosiota ja ravinnekuormitusta juuri tältä lohkolta eri viljelytoimenpiteillä ja sääoloiltaan erilaisina vuosina. Peltoviljelyn ravinnekuormitukseen vaikuttavat lohkon ominaispiirteet sekä viljelytoimenpiteet. Näin mittauksissa ja tutkimuksissa kerätyt tiedot saadaan sellaiseen muotoon, että viljelijä pystyy hyödyntämään niitä helposti omien lohkojensa viljelysuunnittelussa. vsk
Viljelijät tarvitsevat tietoa päätöksenteon tueksi LOHKO-hankkeessa tuotettiin kaikille kohdealueiden tiloille omaa tilaa koskevat mallilla lasketut peltolohkokohtaiset arviot eri viljelyvaihtoehtojen vaikutuksesta ravinnehuuhtoumiin ja eroosioon. 16 Taloustarkastelu mukaan LOHKO II:ssa LOHKO II -hankkeessa tarkastellaan ravinnekuormitusriskin lisäksi talouskysymyksiä. Mikä on eri toimenpiteiden kuormitusvaikutus ja kustannustehokkuus. Tavoitteena on työkalu, jolla viljelijä tai neuvoja voi myös itse laskea arvion lohkon ravinnehuuhtoumasta ja eroosiosta, kun laskentapohjaan syötetään tilan viljelytiedot tai viljelysuunnitelma. Kalliit ja tehottomat toimenpiteet aiheuttavat vain kustannuksia ilman näkyvää vesien tilan paranemista. Kuva 4. Talousvaikutusten selvittäminen on tärkeää niin tilojen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Kun maatiloilta edellytetään esimerkiksi muutoksia lannoitukseen tai viljelytekniikkaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi, vaikuttaa tämä myös tilan taloudelliseen tulokseen. Tuloksia tarkennetaan LOHKO II:ssa, jossa lasketaan myös esitettyjen menetelmien vaikutus kasvikohtaisiin ja koko tilan taloudelliseen tulokseen. vsk. Talviaikaisen kasvipeitteen eroosiota pienentävä vaikutus (kg/ha/v) eri osissa lohkoa (vasen) ja lohkon kaltevuus prosentteina (oikea).. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Tietoa tarvitaan lisäksi asetettaessa vesistöja merialuekohtaisia ravinnevähennystavoitteita. Samalla kun kuvataan kuormitusta nykytilassa ja eri viljelyvaihtoehtojen vaikutusta kuormitukseen eri sääoloissa, lasketaan myös kuormitusta vähentävien toimenpiteiden kustannusvaikutusta
Lisätiedot: www.mtk.fi/lohko AQVA Finland Oy, Haukilahdenkatu 4, 00550 Helsinki, Puh. 17 Apua myös viranomaisille Vesienhoidon päämääränä on saada sisävedet ja rannikkoalueet hyvään tilaan. vsk. LOHKO 2015–2016 Rahoitus: YM/Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma (Raki) ja hankekumppanit. 010 321 5080, myynti@aqva.fi www.aqva.fi Vesianalyysit laboratoriostamme AQVAn laboratorio tarjoaa täyden palvelun vesianalyysien tekemiseen hana-, kaivoja luonnonvesistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Tilaa AQVAn verkkokaupasta testipaketti, joka sisältää palautuspaketin (postimaksu maksettu) ja jätä näytepaketti postin kuljetettavaksi. Vedenpuhdistuslaitteet AQVAn asiantuntijat selvittävät analyysien perusteella vedenpuhdistustarpeesi ja siihen soveltuvan järjestelmän, esim.: • hanasuodatin • koko talon käyttöveden suodatinjärjestelmät • käänteisosmoosilaitteet käyttöja juomavedelle kaivosta tai luonnonvesistä Tiedätkö mitä juot?. Toteutus: MTK, Vantaanjoen ja Helsingin seudun VSY, Uudenmaan ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti ja SYKE. Vesistöille pystytään mallinnuksella määrittelemään ravinteiden kokonaismäärä, joka eri kuormituslähteistä saisi enimmillään tulla vesistöön, jotta tavoitteeseen päästään. LOHKO II 2017–2018 Rahoitus: YM/Vesienja merenhoidon toimeenpanoa edistävät hallitusohjelman kärkihankkeet ja hankekumppanit. Toteutus: MTK, Vantaanjoen ja Helsingin seudun VSY, Uudenmaan ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti, SYKE ja Luke. Tarkennetulla mallilla voidaan arvioida entistä paremmin, mitkä ovat käytännössä realististen peltoviljelytoimenpidevaihtojen mahdollisuudet vähentää ravinnekuormitusriskiä ja mikä on niiden kustannustehokkuus. Tarjoamme alennuksen 5% kampanjakoodilla YT verkkokauppatilauksista. Nykyistä tarkempi tieto maatalouden ja sen vesiensuojelutoimenpiteiden ympäristövaikutuksista onkin hallinnolle tärkeää, jotta vesiensuojeluun liittyvä hallinnollinen ohjaus (normit ja tuet) sekä toimenpiteiden valinta ja kohdentaminen osataan tehdä oikein
18 M ikromuovit ovat nykymääritelmän mukaan alle 5mm:n kokoisia synteettisiä hiukkasia. Rakennetuissa ympäristöissä päällystetyiltä teiden pinnoilta sadeja sulamisvedet huuhtovat pienhiukkasia sadevesiviemäreihin ja edelleen hulevesiverkostoon ja ojiin, mistä ne matkaavat kohti vastaanottavaa vesistöä. Kuluttajaja kotitaloustuotteet sekä niiden pakkaukset muodostavat kaikkialla maailmassa suurimman osan meriin päätyvästä muoviroskasta, mutta mikromuoveilla on myös lähteitä, joita ei tule heti ajatelleeksi. Lisäksi esimerkiksi maalipintojen puhdistuksessa käytetään nykyisin hiekkapuhalluksen sijaan hiovia muovihiukkasia. Vaikka mikroskooppisesta muoviroskasta tiedetään toistaiseksi suhteellisen vähän, jo olemassa olevan tiedon valossa vaikuttaa siltä, että mikromuovista voi tulevaisuudessa koitua laajasti haittaa vesiympäristölle – ja mahdollisesti myös ihmisille.. Sekundaarisen mikromuovin lähteet ovat pitkälti samat kuin isommankin muoviroskan lähteet, sillä isosta muovista ne saavat pääosin alkunsa pilkkoutuessaan pienemmäksi ja pienemmäksi. Vaatteiden ja tekstiilien pesu irrottaa niistä kuituja. Hyvä esimerkki primaarista mikroroskasta ovat kosmetiikassa käytetyt muovikuulat. Vaikuttaa myös siltä, että liikenne on yksi tärkeimmistä mikromuovien tuottajista etenkin kaupungeissa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Arvioita eri lähteiden Outi Setälä, Petrus Kautto, Maiju Lehtiniemi ja Markus Sillanpää Suomen ympäristökeskus Mikromuovit – uhka merille ja kiertotaloudelle Mikromuovit ovat kuuma aihe sekä tiedeyhteisössä että mediassa. Maalta roskat kulkeutuvat erilaisia vesireittejä pitkin vesistöihin. Maalta tulevat lähteet muodostavat arvioiden mukaan suurimman osan kaikesta merten roskakuormasta. Primaarit mikromuovit on tarkoituksella muokattu jo valmistusprosessin aikana pieniksi, kun taas sekundaarit mikromuovit ovat syntyneet eri tavoin hajoamalla isommasta muovista. Autojen renkaat ovat nykyisin kokonaan tai osittain synteettistä alkuperää, ja ne kuluvat paitsi itse, myös kuluttavat teiden pintaa. Mikromuovit jaotellaan alkuperän mukaisesti primaareihin ja sekundaareihin hiukkasiin. Lisäksi joet, purot ja ojat kuljettavat mikromuovikuormaa, joka päätyy lopulta mereen
Jätevedenpuhdistamolla mikromuovit päätyvät lietteeseen Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden yhteistyöhankkeissa on tutkittu jätevedenpuhdistamoiden kykyä poistaa tavanomaisen puhdistusprosessin aikana yhdyskuntajätevesissä olevaa mikromuovia. Järvien mikromuovitutkimus on vasta alkamassa. Vielä suurempi on lietteen mikroroskaja mikromuovikuorma, sillä käytännössä se,. Tämä voi kuulostaa pieneltä määrältä, mutta käytännössä jo vuorokaudessa kulkeutuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kautta miljoonia mikromuovihiukkasia. Suomessa avomeren mikromuovimääriä on arvioitu pintavedestä tutkimusalus Arandan seurantamatkoilla vuodesta 2013 alkaen. vsk. Jätevedenpuhdistamot ovat yksi tällainen – tosin puhdistamo ei varsinaisesti ole lähde, vaan yksi reitti, jota pitkin kotitalouksista ja teollisuudesta kulkeutuu mikroroskaa vesistöihin. Sekä sekundaarista että primaarista mikroroskaa päätyy vesistöihin myös lähteistä, joiden kuormitusta voidaan mitata. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 19 kuormittavasta vaikutuksesta on tehty jo useissa maissa, mutta mittauksiin perustuvaa tietoa eri reittejä pitkin vesistöihin päätyvästä todellisesta mikromuovikuormituksesta on toistaiseksi hyvin vähän. Tutkimusten valossa nykyaikaiset puhdistamot selviytyvät suhteellisen hyvin mikromuovien poistamisesta, niin että parhaimmillaan vain noin 1 % puhdistamattomassa yhdyskuntajätevedessä olevasta mikromuovista päätyy vesistöön. Vedenpuhdistamoita ei ole alun perin suunniteltu pidättämään pieniä roskahiukkasia, vaan poistamaan kiintoainesta ja ravinteita jätevedestä
Kuva 2b. Laboratoriokokeissa on havaittu, että mikromuovihiukkaset voivat päätyä joko vahingossa tai valikoituina monenlaisten merieliöiden ruoansulatuselimistöön (Kuva 4.). vsk. 20 mikä ei poistu jätevedestä, siirtyy suurimmaksi osaksi jätevesilietteeseen. Polyesterikankaasta pesuveteen vapautuneita mikromuovikuituja suodatinpaperilla. Merellä tehtyjen havaintojen perusteella kuidut ovat yksi yleisimmistä mikroroskaja mikromuovityypeistä. Tuore tutkimus osoittaa, että erilaisista polyesteritekstiileistä ml. Muovituotteissa käytetään runsaasti muun muassa pehmentimiä ja palonestoaineita, sekä erilaisia pintakäsittelyaineita, joista etenkin niin sanotut PFAS – aineet, eli perfluoratut yhdisteet ovat haitallisia meriympäristössä. Vaikutuksista kaivataan tarkempaa tietoa Mikromuovin vaikutuksista vesistöissä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon. Irronneet kuidut jatkavat viemäriverkostossa matkaansa ja päätyvät puhdistamoon ja osa sitä kautta vesistöön. Kuva: Timo Vänni. Peräkkäisissä pesuissa vapautuvien mikrokuitujen kokonaismassan ja lukumäärän havaittiin laskevan, mikä on huomioitava arvioitaessa esimerkiksi vuosittaisten päästöjen tasoa. Vasemmalta oikealle: fleece, softshell ja tekninen urheilupaita. Syöty muovi voi aiheuttaa mekaanista haittaa esimerkiksi tukkimalla ruoansulatuskanavan tai takertumalla eliöön, mutta suurin haitta syödystä mikromuovista todennäköisesti kuitenkin aiheutuu muoviin liittyvien kemikaalien vuoksi. Erilaisten polyesterikankaiden pintoja. Lukumääräisesti konepesuissa vapautuu satojatuhansia, jopa miljoonia mikrokuituja pestyä kangaskiloa kohden (Kuva 3). PFAS – kemikaaleihin kuuluu aineita, jotka hylkivät likaa tai kosteutta ja joita käytetään yleisesti vaatteissa ja muisKuva 2a. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. fleece, softshell ja tekninen urheilukangas (Kuva 2a) voi vapautua jopa 0,12–0,33 painoprosenttia mikromuovikuituja pesuveteen (Kuva 2b). SYKE:n laboratoriossa on puolestaan selvitetty kuinka paljon kuituja irtoaa keinokuituvaatteista pesun aikana. Kuva: Timo Vänni.
Muovin määrään ympäristössä on syytä puuttua nopeasti. Muovit hajoavat hyvin hitaasti. Näin ollen parhaat olosuhteet sekundaaristen mikromuovien synnylle ovat maalla/rannoilla, missä myös mekaaninen kulutus osaltaan vauhdittaa hajoamista. Maanteiltä ja muusta rakennetusta ympäristöstä mereen päätyvää mikromuovikuormaa voidaan vähentää hulevesisuunnittelulla ja uusilla teknisillä ratkaisuilla. 21 sa tekstiileissä sekä kengissä pinnoitteina. vsk. Muovintuotannon ennustetaan kasvavan ja kasvun myötä ympäristöön päätyy siksi jatkuvasti enemmän muovia. Konepesussa irronneiden kuitujen lukumäärä tekstiilin massaa kohti.. Suomessa on korkeatasoista osaamista puupohjaisten tuotteiden ja materiaalien kehittämisessä myös pakkausja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Kuva 3. On silti jo mahdollista osoittaa politiikkatoimia, joilla mikromuovien aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä. Esimerkiksi tekstiilikuitujen kysynnän jatkuvasti kasvaessa puupohjaisten kuitujen kehittäminen ja käyttö öljypohjaisten sijaan tarjoaa paitsi ympäristöhyötyjä, myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia metsäja tekstiiliteollisuudelle. Lisäksi muovien tiedetään imevän itseensä ympäröivästä vedestä monenlaisia haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Mikromuovien syntyä, kulkeutumista ja vaikutuksia koskeva tietämys on monilta osin puutteellista ja vaatii panostuksia lisätutkimukseen. Monilta osin samoilla toimilla voidaan tukea muita ympäristöpoliittisia tavoitteita, esimerkiksi roskaantumisen ehkäisyä tai jätehuollon tavoitteita laajemmin. Tehokkain tapa ehkäistä mikromuovien mahdollisia ympäristöhaittoja on vähentää ylipäätään muovituotteiden käyttöä ja korvata niitä vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Meren pinnalla kelluva ja varsinkin merenpohjaan vajonnut muovi puolestaan haurastuu hitaammin, etenkin koska lämpötilat eivät nouse sellaisiin lukemiin kuin auringon paahtamilla rannoilla parhaimmillaan. Muovien haurastumiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat auringon UV-valo, saatavilla olevan hapen määrä sekä vallitsevat lämpötilaolot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Millaisia keskusteluja käytiin kulissien takana. Vesien vuoksi kokoaa yhteen lähes sata suomalaista vesiensuojelun vaikuttajaa. vsk. Se kertoo suorasukaisesti, kuinka vesiä ensin liattiin ja sitten herätettiin suojelemaan. Pertti Forss Kirjaesittely. Mitä osattiin ja mitä piti oppia kantapään kautta. Sitten tapahtui käänne. puh. Töölönlahti haisi, Jyväsjärven vesi syövytti perämoottorit piloille ja Päijännettä pidettiin menetettynä tapauksena. Vesien vuoksi on elämän makuinen kuvaus suomalaisesta vesiensuojelusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 010 391 350 MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 HELSINKI Monipuolista analytiikkaa vahvalla ammattitaidolla Vesien kemiallinen laatu mukaan lukien ravinteet ja haitta-aineet Vesien hygieeninen laatu, likaantuminen Lainsäädännön edellyttämät analyysit Syanobakteerien toksiinit Ekotoksisuustestit Joustavaa palvelua Pika-analyysit poikkeusja häiriötilanteisiin Näytteenottoja hakupalvelut Tulosten raportointi ja siirto asiakkaan järjestelmiin, esimerkiksi ympäristöhallinnon PIVET, POVET ja YHTItietojärjestelmiin Asiantuntijapalvelut Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita Toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala & Sanna Vienonen Kovakantinen, sidottu, nelivärinen, 288 sivua, 17 x 24 cm Julkaisija Suomen Vesiyhdistys ry 1900-luvun puolivälin jälkeen moni Suomen vesistö oli kehnossa kunnossa. Tarinan edetessä kuullaan alalla työskennelleiden mietteitä ja muistoja: Millaisissa tunnelmissa elettiin vesihallinnossa, teollisuudessa ja muilla aloilla. Tuloksena on värikäs ja moniulotteinen kertomus vesistöjen suuresta puhdistusurakasta, joka ei vieläkään ole ohi. f i metropolilab@metropolilab.. 23 Vesianalyysit kaikelle vedelle Talousvesi Jätevesi Kaivovesi Pohjavesi Uimavesi w w w . m e t r o p o l i l a b
24 Biologi Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskus Kosteikkojen hyödyntäminen vesienpuhdistuksessa Luontaisille kosteikoille rakennetut kosteikkopuhdistamot voivat pohjoisissakin olosuhteissa vähentää vesistökuormitusta pitkään. Puhdistusteho voi säilyä myös siinä tapauksessa, että kuormituksen laatu muuttuu pitkällä aikavälillä. Pohjois-Suomessa tehdyissä tutkimuksissa havaittiinkin, että jos kosteikkopuhdistamo oli toiminut hyvin alkuvaiheessaan, se toimi hyvin myös vuosien käytön jälkeen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk
Kosteikkopuhdistamoa suunniteltaessa tärkeintä onkin ottaa huomioon sen käyttömahdollisuuksien rajoitteet ja haasteet (kuten esimerkiksi talviolosuhteet, keväinen lumensulamisjakso, maaperän laatu), jolloin pystytään ennakoimaan kosteikon toimivuutta suunniteltuihin olosuhteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 25 V uosien 1987–2011 aikana tehtyjen tutkimusten pohjalta selvitettiin 15 eri-ikäisen kosteikkopuhdistamon toimintaa veden ja turpeen laadun sekä kasvihuonekaasumittausten avulla. Kosteikkopuhdistamoiden suunnittelu erilaisten vesien puhdistamiseen Kosteikkopuhdistamoita voidaan rakentaa erilaisten kuormituslähteiden vesienpuhdistukseen. Tutkimusten perusteella kosteikkopuhdistamot osoittautuivat toimiviksi turvetuotannon valumavesien ja jätevedenpuhdistamojen puhdistettujen vesien käsittelyssä jopa 18 vuoden käytön jälkeen. Veden puhdistumiseen vaikuttavia tekijöitä Kosteikkopuhdistamon puhdistustehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kosteikon maaperän ominaisuudet, veden viipymä kosteikolla sekä kosteikolle tulevan veden laatu. Turvemaa hiilipitoisena maa-aineksena toimii hyvin mikrobien välittämien prosessien pohjana esimerkiksi typen poiston eri vaiheissa. Suomessa niitä on rakennettu muun muassa turvetuotannon, maaja metsätalouden valumavesien puhdistukseen, jätevedenpuhdistamoiden puhdistettujen vesien sekä hulevesien puhdistamiseen. vsk. Erilaisista maaperistä esimerkiksi savimaat pidättävät hyvin fosforia savihiukkasissa olevan alumiinin avulla. Kosteikkopuhdistamon veden viipymän
Jätevedenpuhdistamojen kemikaalikäsittelystä kulkeutui myös metalleja kosteikoille. Samalla kasvoi myös fosforimäärä, joka kuitenkin pidättyi saostuneen raudan mukana kosteikkopuhdistamolle. Näin myös pidempään toiminnassa olleet kosteikkopuhdistamot pystyivät pidättämään fosforia hyvin. Tutkimuksissa havaittiin, että raudan määrä valumavedessä kasvoi siirryttäessä turvetuotantoalueella syvempien kerrosten käyttämiseen. Kosteikon suunnittelussa maaperän fosforin pidätyskyky kannattaa arvioida etukäteen Suunniteltaessa kosteikkopuhdistamoa kannattaa määrittää tulevan kosteikkoalueen maaperän fosforimäärä sekä huokosveden fosfaattifosforipitoisuus. Tällöin vedenlaadun seurantojen pohjalta lasketut tulokset pidättyneestä ainemäärästä kosteikkopuhdistamolla eivät enää olleetkaan luotettavia. 26 tulee kuitenkin olla riittävän pitkä, jotta eri aineiden poistoon ja pidättymiseen johtavat prosessit ehtivät tapahtua. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Kosteikkopuhdistamolle tulevan veden metallipitoisuudella on merkitystä Tutkimuksissa havaittiin, että kosteikkojen puhdistustehoa lisäsivät puhdistettavan veden mukana tulleet metallit. vsk. Tällaisessa tilanteessa maaperänäytteellä pystytään parhaiten arvioimaan kosteikkopuhdistamolle pidättyneen fosforin määrää.. Nämä metallit edesauttavat fosforin saostumista kosteikkopuhdistamolla ja ylläpitävät vanhemmankin kosteikon hyvää fosforin pidätyskykyä. Esimerkiksi turvetuotantoalueelta tulevan veden mukana kosteikoille kertyi erityisesti rautaa ja jossain määrin alumiinia. Turvetuotannon valumavesissä rauta oli tutkimusten mukaan alumiinia merkittävämpi tekijä fosforin pidättymisessä. Rautaan sitoutunut fosfori on kuitenkin altis huuhtoutumiselle hapettomissa olosuhteissa, kun taas alumiiniin sitoutunut fosfori pidättyy pysyvämmin, mikäli olosuhteet eivät muutu happamiksi. Myös maaperän fosforia sitovien metallien (rauta, alumiini, mangaani, magnesium ja kalsium) pitoisuudet on hyvä määrittää fosforin pidättymisen arviointia varten. Tällöin pystytään arvioimaan, voiko fosforia vielä pidättyä maaperään. Havaittiin kuitenkin, että jos kosteikkopuhdistamoon kohdistuu poikkeuksellisia hydraulisia tapahtumia, kuten läheisen joen tulvavesien nousu, kosteikkoon pidättyneitä aineita huuhtoutuu. Tutkimusten yhteydessä tehtyjen vedenlaadun seurantojen avulla pystyttiin arvioimaan kosteikolle pidättyneen fosforin määrä
Lisätietoa: Karjalainen, S.M. 61 s.. Yleensä kiintoaines pidättyi hyvin, mutta muutokset virtaamissa vaikuttivat kiintoaineksen kulkeutumiseen ja pidättymiseen kosteikkopuhdistamolla. Kosteikkopuhdistamon laajuus ja veden viipymä vaikuttavat kiintoaineen pidättymiseen kosteikolle. Väitöskirja. Kiintoaines pidättyy kosteikkopuhdistamolle sedimentaatiossa, jonka suuruuteen vaikuttavat kiintoaineen hiukkaskoko ja veden virtausnopeus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Heikentynyt kiintoaineen pidättyminen saattaa aiheutua kiintoaineen koon pienentymisen lisäksi kosteikkopuhdistamoiden oikovirtauksien kehittymisestä, muutoksista sedimentin kulkeutumistavoissa kosteikkopuhdistamolla sekä liian harvoista vesinäytteenotoista, joiden perusteella ei luotettavasti pystytä arvioimaan kiintoaineksen pidättymistä. Maailmalla on myös löydetty uusia typpiprosesseja, kuten anammox, joiden merkitys pohjoisten kosteikkopuhdistamoiden typen poistossa tulisi kuitenkin vielä selvittää. Haasteena on myös keväinen lumensulamisjakso, jonka aikana kosteikkopuhdistamolle tulevat vesimäärät ovat suuria. Kasvillisuus edistää kasvukaudella monin tavoin eri aineiden pidättymistä ja poistumista, koska se luo sopivia olosuhteita muun muassa mikrobien toimesta tapahtuville prosesseille. Kiintoaineksen sedimentaation haasteet kosteikkopuhdistamoilla Kiintoaineksen pidättymisessä oli suurta vaihtelua tutkituissa kosteikkopuhdistamoissa eri vuosina ja eri vuodenaikoina. Kuitenkin kosteikkopuhdistamoiden merkitystä ilmastomuutokseen vaikuttavana tekijänä voidaan pitää vähäisenä tällaisten kosteikkojen kokonaispinta-alan pienuuden takia. Kosteikkopuhdistamoiden toimintaedellytyksiä suurien virtaamien sekä muuttuvien talvien aikaan tulisikin jatkossa kehittää. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet lauhemmat ja sateisemmat talvet asettavat haasteen kosteikkopuhdistamoiden toiminnalle ajankohtana, jolloin kasvien ja mikrobien elintoiminnot ovat vähäisempiä. Todennäköisesti merkittävin reitti typen poistumiselle kosteikolta on nitrifikaatiodenitrifikaatioprosessi, jossa mikrobit muuttavat epäorgaanisen typen typpikaasuksi. Mitä pienempi hiukkaskoko ja mitä suurempi virtausnopeus, sitä heikommin kiintoaines sedimentoituu. Oulun yliopisto. Onkin todennäköistä, että pitkään käytettyjen vanhojen turvetuotantoalueiden turpeen korkean humusasteen pienikokoiset hiukkaset erodoituvat helpommin kuin pintaturpeen vähemmän hajonneet hiukkaset. Pohjoisten kosteikkopuhdistamoiden pitkäaikaiseen toimintakykyyn johtavien prosessien tunnistaminen. Pohjois-Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan kasvihuonekaasun typpioksiduulin (N 2 O) päästöt kosteikkopuhdistamoista olivat suhteellisen korkeita. 27 Rehevän kasvuston muodostuminen kosteikkopuhdistamolle edistää typen poistoa Typpikuormitus edesauttaa rehevän ruohokasvuston muodostumista kosteikkopuhdistamoon. Kosteikkopuhdistamoiden haasteena lauhat talvet Kosteikkopuhdistamot, jotka puhdistavat avoimilta maaperiltä kuten pelloilta ja turvetuotantoalueilta tulevia valumavesiä, ovat riskialttiita muuttuneissa talviolosuhteissa. 2016. Tämä on mahdollista, jos kosteikko on riittävän laaja, veden viipymä on tarpeeksi pitkä ja prosessiketjun tarvitsemat olosuhteet olemassa. vsk
28 O petushallituksella on käynnissä mittava digikärkihanke ”Ihan pihalla!”, joka vie koululaiset maastoon aidon tutkimustyön pariin. Kaarina Kärnä Koulujemme lähivedet Kaarisillan yhtenäiskoulu on mukana hankkeessa Porin pilottina Kuva: Petri Jauhiainen.. vsk. Koulujemme lähivedet -hanke on osa Ihan pihalla! -toimintaa, ja siinä oppilaat ja opettajat kotiväkeä unohtamatta tutkivat lähialueen vesiä. Hanketta vetää Kaarinan kaupunki ja muut osallistuvat kunnat ja kaupungit ovat Hyvinkää, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Lohja, Merikarvia, Pori, Pyhäranta ja Rauma. Mukana ovat myös Suomen ympäristökeskus ja pelillisen seppo-opetusalustan hankkeen käyttöön tarjoava Lentävä Liitutaulu Oy. Paikallisesti hankkeessa on mukana myös Porin Karhunpään rotaryklubi. Koulusta aiotaan retkeillä myös Yyteriin. Porissa hanke aloitetaan Kaarisillan yhtenäiskoulussa, joka sijaitsee aivan Kokemäenjoen tuntumassa. Oppilailla on Suomen ympäristökeskus SYKEn hankkimat tutkimusreput analyysivälineineen ja hanke vie oppilaat ulos luokkahuoneista oikeiden asioiden äärelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
fysiikkaa ja kemiaa opettava Tuula Huuhka pitää hankkeen suurena etuna sitä, että nyt päästään leikkiongelmista oikeiden ongelmien pariin ja totesikin Jorma Uotisen tyyliin, että luvassa on ”totiset täpinät”. Porissa rakennetaan koulujen, kotien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistoimintaa painottava toimintamalli, josta voi tulla jopa vientituote. SYKEn ohjelmajohtaja Juhani Kettunen totesi koulujen toimintakulttuurin antavan hyvän pohjan tämänkaltaiselle tutkimusyhteistyölle. Kaarisillan yhtenäiskoulun rehtorin Johanna Siitarin mukaan koulussa ollaan innostuneita myös tieteen tekemisestä.. Vesi on myös eksoottinen tutkimuskohde niille koulun oppilaille, jotka tulevat kulttuureista, joissa kosketusta luontoon ei juuri ole. Ympäristö ja Terveys-lehti seuraa Kaarisillan yhtenäiskoulun etenemistä Ihan pihalle! ja raportoi hankkeen tuloksista. Some on etenkin yläkoululaisten suosiossa, ja hankkeen puitteissa voidaan ottaa yhteyttä vesistötutkimuksia tekeviin koululaisiin muualla Euroopassa ja jopa Raumalla. 29 Rehtori Johanna Siitari kertoi suunnitelmista vanhempainillassa 20.4.2017 ja tunnelma oli innostunut. Kaarisillan yhtenäiskoulu on täysin uusissa tiloissa toimiva monikulttuurinen koulu, jolla on hyvät puitteet ja iso motivaatio edistää lasten oppimista ja osallistumista myös tieteen tekemisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Koulussa mm. Porilla onkin kurottavaa rakkaan naapurikaupunkinsa saavutuksiin, sillä Raumalla lähivesiä on jo tutkinut 24 koulua, mikä tarkoittaa 900 oppilasta. vsk. Tämä pelko on selätetty, mutta varmasti paljon uusia kysymyksiä ja kokemuksia on luvassa. Koulujen kurinalainen toimintakulttuuri antaa hyvän pohjan myös tieteen tekemiselle. Kansainvälistä otetta ja uusia kontakteja painotti myös Karhunpään rotaryklubin Jussi Vanhahonko. Vanhempainillassa SYKEn ohjelmajohtaja Juhani Kettunen toi esille koulujen merkityksen pysyvänä instituutiona ja potentiaalina. Maahanmuuttajaoppilaan suusta oli jo tullut toteamus, että joelle ei voi mennä, koska siellä on krokotiilejä. Uusi opetussuunnitelma ja ympäristökasvatuksen haasteet tukevat yhteistyötä. Kieliä opettava Henna Pöysti kertoi, että hanke otetaan mukaan myös kieltenopetukseen
Ideaa viedään nyt eteenpäin pienen mittakaavan jätevesiratkaisuihin tähtäävässä Resurssikontti-hankkeessa.. Tässä yhteydessä keskeisiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Yhdyskuntajätevedet on resurssi, jota voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin ravinnekierrossa. 30 S uomen tahtotilana on edetä ravinteiden kierrättämisen esimerkkialueeksi. Tavoitteena on optimoitu ravinnekierto, jossa ravinteet kohdennetaan elintarviketuotantoon yhä tehokkaammin, ja ympäristöä haittaavat ravinnehävikit vähenevät olennaisesti. Teknologian tutkimuskeskus VTT näkee jäteveden raaka-aineena, josta nämä arvoaineet otetaan talteen käyttökohteeseen sopivassa muodossaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Samana Hanna Kyllönen, Lotta Sorsamäki ja Mona Arnold VTT Jätevedestä raaka-aine typen, fosforin ja hiilen tuotantoon – VTT:n Resurssikonttiprojekti Yhdyskuntajätevesiä ja osin myös teollisuuden jätevesiä voidaan hyödyntää nykyistä selvästi tehokkaammin hiilen ja ravinteiden lähteinä. Vuonna 2010 Suomessa muodostui 3460 miljoonaa kuutiota yhdyskuntajätevesiä, ja ne sisälsivät käsittelemättöminä noin 4 000 tonnia fosforia, 25 000 tonnia typpeä ja 128 000 tonnia orgaanista ainetta 1
Käytännössä jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen hyödyntäminen on tähän asti tapahtunut ainoastaan jätevesilietteen kautta. Lietteen käytön mahdollisuudet lannoitteena ovat kuitenkin rajalliset, sillä kaikki lietteen sisältämä fosfori ei ole biosaatavassa muodossa. Lisäksi lietteen käytössä on logistisia ja ravinneannostuksen säätöön liittyviä haasteita. Toimintamalli ei sisällä biologista käsittelyä, joten se voidaan toteuttaa joustavasti eri suuruusluokissa paikallisesti ja sesonkiratkaisuna. Siirrettävä Resurssikontti mahtuu pieneen tilaan VTT tutkii ympäristöministeriön Raki2ohjelman Resurssikontti-hankkeessa jäteveden käsittelyyn sopivaa kokonaiskonseptia, joka koostuu teollisuudessa käytössä tai kehitteillä olevista fysikaaliskemiallisista menetelmistä. Näin ollen tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja jäteveden sisältämien arvokkaiden komponenttien, ravinteiden ja hiilen, talteen ottamiseksi ja palauttamiseksi takaisin kiertoon. Lisäksi nämä samat aineet kuormittavat vesistöjä. Niitä yhdistetään uudella tavalla siten, että aineiden talteenotossa keskitytään nimenomaan muodostuviin tuotteisiin eli ravinteisiin, hiileen ja puhtaaseen veteen niiden hävittämisen sijaan. 31 vuonna fosforia myytiin keinolannoitteina maatiloille noin 13 000 tonnia ja typpeä noin 157 000 tonnia 2 . Nykyiset kunnallisen jäteveden käsittelymenetelmät perustuvat ajatteluun, jonka mukaan jätevettä puhdistetaan poistamalla haitta-aineita, ravinteita ja taudinaiheuttajia siihen pitoisuuteen, että ympäristönormien mukaan se voidaan laskea vastaanottavaan vesistöön. vsk. Tällä hetkellä käsitelty liete ohjautuu suurimmaksi osaksi viherrakentamiseen. Käsittelyssä valtaosa typestä ja osa hiilestä ja fosforista menetetään ilmakehään ja/tai ei-hyödylliseen loppusijoitukseen. Ratkaisut vaativat tyypillisesti suuren tilan, pitkät viipymäajat ja rakennusvaiheessa mittavat investoinnit sekä itse laitoksen että vesien keräilyn osalta. Toteutusratkaisut pohjautuvat pääosin 70-luvulla kehitettyyn tekniikkaan, jossa käytetään mekaanisen ja fysikaalisen erotuksen, kemiallisen saostuksen ja biologisen hiilen ja ravinteiden sidonnan menetelmiä. Tavoitteena on kehittää helposti siirrettävissä oleva, pieneen tilaan menevä, helppokäyttöinen, joustava ja investoinniltaan edullinen jätevedenkäsittely-yksikkö. On arvioitu, että jäteveden käsittelyssä menetetään Suomessa useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta ravinteita ja hiiltä 3 . Käsittely on paikkaan sidottu eikä jäteveden määrän tai laadun vaihteluita voida helposti huomioida. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Jäteveden sisältämät ravinteet, hiili ja vesi erotetaan toisistaan ja palautetaan edelleen kiertoon hyötykäytettäväksi.. Lietteen sisältämät raskasmetallit, patogeenit, pysyvät orgaaniset yhdisteet ja lääkeaineet sekä lietteen jäteluonne heikentävät myös sen käyttömahdollisuuksia maataloudessa
Projektissa testataan yksikköprosesseja kunnallisella jätevedellä ensin yksittäisinä ja sen jälkeen ketjussa jäteveden puhdistamolla niin, että haluttu veden puhtaustaso ja ravinnetuotteet saavutetaan. Esikäsittelyssä kiintoaine erotetaan nesteestä lähinnä mikrosuodattamalla tai sentrifugoimalla. 32 Hankkeessa on mukana yksikköprosessien suomalaisia laitevalmistajia ja -osaajia, joiden asiantuntemusta hyödynnetään kokeellisessa tutkimuksessa ja toimivan kokonaiskonseptin löytämisessä. Resurssikontissa tutkittava kokonaiskonsepti.. Fosforin ja typen talteenotossa selvitetään yksikköoperaatioina erityisesti selektiivistä adsorptiota ja Jätevedestä hyödykkeitä tuottava liikuteltava konttipuhdistamo. Jäteveden esikäsittelyssä tutkitaan orgaanisen aineksen koagulointia ja flokkausta käyttäen kemikaaleja siten, että ne eivät ole haitaksi vaan paremminkin hyödyksi jatkoprosessissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk. Vesi jatkaa edelleen ravinteiden talteenottoon
Resurssikonttiratkaisulla ei pyritä korvaamaan hyvin toimivia biologisia puhdistamoja vaan se on joustava ratkaisu jäteveden puhdistukseen eri suuruusluokissa paikallisesti ja sesonkeina. vsk. Laboratoriosta pilot-vaiheeseen Hankkeen ensi vaiheessa osoitetaan VTT:n laboratoriossa ämpärimittakaavassa kunkin osaprosessin tekninen toimivuus integroidulle ratkaisulle (proof-of-concept) sekä tehdään alustava teknistaloudellinen arviointi. Ravinteiden, hiilen ja veden erilleen saamisessa selvitetään myös kalvosuodatuksen ja haihdutuksen toimivuutta osana kokonaiskonseptia. 33 saostusta sekä arvioidaan niiden teknistaloudellisuutta. Hankkeen hyödyt Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vähennetään Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa. Sillä on paikallisesti merkittävä parantava vaikutus lähivesistön, myös Itämeren, tilaan. Hankkeen tuloksena esitetään jäteveden käsittelyyn uudenlaisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat fysikaalis-kemiallisiin osaprosesseihin ja jossa tavoitteena ovat Resurssikontti tulevaisuudessa.. Puhdistettu vesi hygienisoidaan käyttökohteen tarpeiden mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Jos konsepti saadaan skaalattua riittävän pieneen ja monistettavaan mittakaavaan, sen toivotaan tuovan uuden cleantechliiketoimintamahdollisuuden kotimaisille osaprosessitoimittajille, kokonaisratkaisun omistajalle sekä mahdollisesti ”jäteveden puhdistus palveluna” -toimijalle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kiintoaineen käsittelyssä tutkitaan muun muassa pienen mittakaavan märkähiiltoa (HTC, hydrothermal carbonisation). Hankkeen tulosten pohjalta voidaan edetä pilot-vaiheeseen, joka on suunniteltu toteutettavaksi valitulle kokonaiskonseptille yritysvetoisena hankkeena vuosina 2018–2019. Kiintoaine puolestaan jatkaa edelleen vedenpoistoon ja sieltä kiintoaineen käsittelyyn
Lisätietoja: http://www.vtt.fi/sites/Resurssikontti Lähteet 1 Säylä, J. https:// www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3 %A4-sarja/Selvityksia99.pdf Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. (24 %). Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 21/2012. 34 nykyisiin lietepohjaisiin lannoitevalmisteisiin nähden paremmin hyödynnettävissä olevat tulevaisuuden lannoite-, energiaja maanparannustuotteet. ALV. Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010. Ohjausryhmässä toimivat edellä mainittujen lisäksi Sofi Filtration, Aquaminerals, Owatec Group, Kemira, Watman, Dewaco, Econet Group, BSAG, Paraisten kaupunki ja Pöyry. Ehkäpä kehitettyä konseptia viedään Resurssikontissa myös maihin, joissa on pula vedestä ja tarvitaan ravinteita, energiatuotteita ja maanparannusaineita. Lisätietoja Ympäristöministeriön Raki2-ohjelmaan kuuluva Resurssikontti-projekti alkoi 1.12.2016 ja päättyy 31.12.2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. ja Vilpas, R. Irtonumero 8,00 € sis. Projektissa tuotetaan tietoa innovatiivisista käsittelyratkaisuista, joista teknologiatoimittajien sekä kierrätysravinteiden ja maanparannusaineiden valmistajien lisäksi hyötyvät kehitetyn konseptin loppukäyttäjät kuten lomakylät ja muut sesonkiluonteisesti toimivat kohteet, elintarviketeollisuusyritykset sekä maatalous ja haja-asutusalueen pienet puhdistamot. (24 %).. Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle. maataloustilastot.fi/sites/default/files/ vuosikirja2010_nettiin_0.pdf 3 Aho et al., 2015. Rahoittajina hankkeen ensi vaiheessa ovat ympäristöministeriö ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. vsk. Sitran selvityksiä 99. ALV. Saatavissa: http://www. 2010. Maatilatilastollinen vuosikirja 2010. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/ bitstream/handle/10138/39681/ SYKEra_21_2012.pdf?sequence=1 2 TIKE 2010
Tästä vedestä saatetaan tuottaa juomavettä ja lietettä käyttää maanparannusaineena. Syke. ”Lääkejäämien esiintyminen puhdistamolietteessä vaikeuttaa puhtaan kiertotalouden tavoitteiden saavuttamista lietteen jatkohyödyntämisen osalta. 95 %, kun diklofenaakille vastaava arvo on n. 35 Lääkejäämät talteen jo päästölähteillä Uudessa laajassa tutkimushankkeessa selvitetään, onko kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä päästölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. Vuosina 2015–2016 SYKEn koordinoimassa Suomen tarkkailulistan aineiden kartoituksessa pintavesisistä havaittiin merkittäviä pitoisuuksia mm. EU kuitenkin velvoittaa jäsenmaitaan tarkkailemaan vesiympäristöstä Vesipuitedirektiivin tarkkailulistan seitsemää lääkeainetta: diklofenaakki, erytromysiini, klaritromysiini, asitromysiini, 17?-etinyyliestradioli (EE2), 17?-estradioli (E2) ja estroni (E1). 900–3 000 kg/v. Myös lääkejätteiden synnyn ehkäisyyn etsitään aiempaa selkeämpiä ohjauskeinoja. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen. Lainsäädäntö ei velvoiteta poistamaan lääkejäämiä Suomen lainsäädännössä ei ole poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. Lääkejäämien puhdistaminen voi olla tehokkaampaa alkuperäisillä päästölähteillä ja suuria lääkejäämiä päästävistä yksiköistä, kuten hoitolaitoksista, sairaaloista ja lääketehtailta, kuin keskitetysti kunnallisella jätevedenpuhdistamolla, jolla lääkejäämät sekoittuvat muihin jätevesiin ja laimenevat suureen vesimassaan”, EPIChankkeen koordinaattori, kehittämispäällikkö Taina Nystén SYKEstä sanoo. ”Pyrimme lisäämään myös kuluttajien sekä lääkealan ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta lääkeaineiden ympäristöriskeistä. vsk. 1–6 kg/v. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Helsingin yliopisto (HY) yhteistyökumppaneineen ovat aloittaneet Tekesin tuella laajan kolmivuotisen EPIC-hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja niiden riskejä sekä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja lääkeainekuormituksen vähentämiseksi. Estronin poistuma aktiivilietelaitoksilla on n. Lääkeaineista eniten hankkeeseen osallistuville kunnallisille puhdistamoille päätyy Suomessa eniten käytettyä särkylääkettä parasetamolia, n. EPIC-hankkeen alustavien tulosten perusteella estroinia päätyy hankkeeseen osallistuville jätevedenpuhdistamoille n. Mikään yksittäinen puhdistusmenetelmä ei toistaiseksi onnistu takaamaan hyvää puhdistustehoa kaikkien jätevedessä esiintyvien haitallisten aineiden osalta. Parasetamolin pitoisuudet hoitolaitosjätevesissä ovat erityisen korkeita. Jos seurannalla tuotettava aineisto antaa aihetta, voidaan aine lisätä direktiivin prioriteettiainelistalle, jolloin yhdisteelle asetetaan EU:n lainsäädännössä sitova ympäristönlaatunormi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. naishormoneita ja tulehduskipulääke diklofenaakkia. Listan tarkoitus on tuottaa lisätietoa yhdisteiden esiintymisestä vesistöissä EU-alueella. Diklofenaakkia vastaavasti kulkeutuu kunnallisille puhdistamoille n. Suosituksia laaditaan lääkkeiden hinnoitteluun, lääketehtaiden ympäristölupiin, jätehuollon tehostamiseen ja lääkeaineiden ympäristöluokittelun käyttöönoton mahdollisuuksiin”, SYKEn vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen kertoo. 30 %. 20–40 kg/v. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä kuten lääkeaineita
Kaupunkialueilla päällystetyt pinnat, kuten tiealueet ja asfalttipihat heikentävän veden imeytymistä maaperään, jolloin nämä imeytymättömät sadeja sulamisvedet muuttuvat nopeasti Tutkijatohtori Maija Taka 1 Tutkijatohtori Nora Sillanpää 1 Tohtorikoulutettava Tero Niemi 1 Tutkijatohtori Lassi Warsta 1 Vanhempi yliopistonlehtori Teemu Kokkonen 1 Professori Heikki Setälä 2 Professori Miska Luoto 2 1 Aalto-yliopisto 2 Helsingin yliopisto Hulevedet huuhtovat kaupungistumisen ongelmat lähivesiimme Maanpeitteen laadun merkitys virtaavien vesien laatua säätelevänä tekijänä on kiistaton. 36 Y ksi ympäristötutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on tunnistaa virtavesien, kuten purojen ja jokien vedenlaadun vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Kaupunkialueiden hydrologia osoittautui hyvin omalaatuiseksi, ja esimerkiksi kevään sulantakausi oli hyvin maltillinen, ja vettä poistui alueelta odotettua vähemmän.. vsk. Ihmistoiminnan vaikutuksesta myös virtaamaolot äärevöityvät: pohjavalunnan osuus pienenee ja virtaamapiikit kasvavat. Tärkeimpien vedenlaatua säätelevien ympäristötekijöiden tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa aineiden lukuisten lähteiden, kulkeutumisreittien ja niihin liittyvien prosessien takia. Ajallisesti tarkasteltuna kaupunkivesien korkeat haitta-ainepitoisuudet ovat jatkuva ongelma viitaten krooniseen ympäristöongelmaan. Kaupungistuminen vaikuttaa vesien tilaan monella tapaa (Kuva 1). Tutkimus pyrkii tukemaan biodiversiteetin säilyttämistä vaikuttaen näin myös alueiden kestävyyteen ja esimerkiksi virkistyskäyttöön
vsk. Se huuhtoo kaupunkialueiden pinnoilta haitta-aineita ja roskaa, kuljettaen ne alueelta vastaanottavaan vesistöön. Tiivis kaupunkirakentaminen ei useinkaan riittävästi huomioi ympäristönäkökohtia, ja altistaa siten alueet veteen liittyville uhkille, kuten tulville. hulevesien muodostumispaikoilla tapahtuva imeyttäminen ja viivyttäminen sekä hulevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Nostamalla haittaainepitoisuuksia ja lisäämällä pintavaluntaa kaupungistuminen lisää vastaanottavien vesistöjen hajakuormitusta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Kun hulevedet johdetaan nopeasti sadevesiviemäreihin, ne ovat poissa silmistä ja näin helposti poissa mielestä. On myös huomionarvoista, että tutkimuksessa on tarkasteltu vähän useiden tekijöiden, kuten maaperän ja maankäytön yhteisvaikutuksia virtavesien pitoisuuksiin. Verrattuna rakentamattomiin alueisiin, kaupunkialueille tyypilliset toiminnot ja päästölähteet vaikuttavat olennaisesti veden laatuun. Kaupunkialueiden vesille on tyypillistä nopea poistuminen alueelta, mikä altistaa vastaanottavat kaupunkipurot, järvet ja merten rannikkoalueet merkittäville vedenlaadun vaihteluille. Hulevedet ovat hallinnan kannalta ongelmallisia, sillä niiden muodostumiselle tai käsittelylle ei ole osoitettu selkeää vastuunjakomallia. Lainsäädännön uudistaminen edistää kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan edistämistä Suomessa, mutta samalla aiheuttaa kunnille uudenlaista päänvaivaa – millaista hulevesien laatu on ja milloin hulevesien aiheuttamaan kuormitukseen tulisi puuttua. Kaupungistumisella on lukuisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia paikallisvesien tilaan. Maankäyttöja rakennuslain (1999/132) Kuva 1. 37 uudessa luvussa 13a asetetaan hulevesien hallinnan tavoitteeksi mm. Kehitys muuttaa virtaaman epäsäännölliseksi ja vaikeammin ennustettavaksi. pintavalunnaksi, jota kutsutaan hulevedeksi. Vaikka kaupungistumisen haitalliset vaikutukset ympäristön tilaan ovat kiistattomia, emme juurikaan tunne eri ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksia vedenlaatuun
Kuva 2. Maanpeitteen laadun tärkeys vedenlaatua säätelevänä tekijänä korostui tutkimuksessa. Koska vedenlaatu voi olla herkkä ajalliselle vaihtelulle, työssä sovellettiin biologisia vedenlaadun indikaattoreita, piileviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Pohjavaluntatilanteissa maaperän ominaisuuksien, kuten raekoon tärkeys vedenlaadulle oli vahvasti maanpeitteen säätelemä. vsk. Vedenlaadun voimakas alueellinen vaihtelu Virtavesien alueellista vaihtelua ja sitä sääteleviä tekijöitä tutkittiin pääkaupunkiseudun puroista sateettomaan aikaan, eli pohjavaluntatilanteissa kerätyllä aineistolla. 38 Helsingin yliopiston tuore väitöskirjatutkimus tunnisti pääkaupunkiseudun virtavesien laadun alueellisen vaihtelun, sekä sitä vahvimmin säätelevät tekijät. Piilevät ovat erinomaisia bioindikaattoreita, sillä niiden lajikoostumus edustaa noin neljän viikon keskimääräistä vedenlaatua. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa kylmän ilmaston kaupunkialueiden hulevesien ajallinen vaihtelu, sillä neljän vuodenajan luonnehtima Suomen ilmasto luo alueelle ainutlaatuiset hydrologiset piirteet. Kaupunkialueiden hulevesien ajallista vaihtelua tutkittiin kolmella jatkuvatoimisella mittausasemalla Helsingissä (merkitty sinisellä).. Vähemmän rakennetuilla alueilla vedenlaatu oli voimakkaammin maaperän kontrolloima – rakennetut alueet säätelevät valuma-alueella sekä virtaamaa että vedenlaatua. Työssä pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät biologista vedenlaatua ja eliölajien runsautta säätelevät tekijät. Aineisto on 83 valuma-alueen kokonaisuus (Kuva 2), sisältäen monipuolista vedenlaatuaineistoa, muun muassa veden pH:sta ja lämpötilasta, sekä ravinteista, metalleista ja kiintoaineesta. Ne ovat yksisoluisia mikroskooppisia leviä, jotka esiintyvät kaikissa vesiympäristöissä, joissa on valoa. Rakennetun alueen merkitys heijastui esimerkiksi metallien ja sähkönjohtokyvyn alueellisena vaihteluna. Lajikoostumuksen katsotaan heijastavan useiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutusta vesien tilaan. Tutkimus perustui alueellisesti kattavaan aineistoon, joka kerättiin 83 pienvaluma-alueelta pääkaupunkiseudulta
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Ainekuormat olivat kesäaikaan vahvimmin virtaaman, ja talviaikaan hajakuormituslähteiden säätelemiä. Päällystettyjen, läpäisemättömien pintojen osuus vaihteli valuma-alueilla välillä 36–66 %. Liukoisten aineiden (pääionien) osalta suurimmat kuormitukset tapahtuivat kesäaikaan, kun taas voimakkain ajallinen vaihtelu kuormissa havaittiin syksyllä (Kuva 3). Kesäaikaan myös kuivuusjaksot ovat yleisiä, mikä vaikuttaa sekä valuma-alueen että vastaanottavan vesistön ekosysteemiin. Purovesien korkeat haitta-ainepitoisuudet olivat suoraan yhteydessä alhaiseen lajirunsauteen ja herkkien lajien häviämiseen. Kuvan tilanne liittynee alueen julkisivuremonttiin. Osalla mitatuista aineista oli hyvin samanlainen ajallinen vaihtelu, mikä viittaa näille aineille yhteisiin lähteisiin ja kulkeutumisreitteihin. Mittaukset toteutettiin kolmella valumaalueella Itä-Pasilassa, Pihlajamäessä ja Veräjämäessä. Koska näitä hajakuormituslähteitä on vaikea tunnistaa, on niiden hillitseminen myös äärimmäisen vaikeaa. Tässä esitelty työ perustuu Helsingin mittauksiin (Kuva 2). Kaupunkialueilta purkautuva hulevesi sisälsi jatkuvasti luonnontilaisiin alueisiin verrattuna korkeita haitta-ainepitoisuuksia, jotka viittaavat kroonisen vedenlaatuongelmaan. Itä-Pasilan sadevesiviemärissä vedenlaatu vaihtelee nopeasti, eikä sille aina löydy loogista selitystä. Parhaiten eliölajien runsautta indikoivat alumiinin, kokonaisfosforin, kalsiumin ja kiintoaineen pitoisuudet vedessä. Kaupungistuneimmalla valuma-alueella pitoisuudet ja haitta-ainekuormat olivat hyvin suuria, eikä niitä kyetty selittämään yksittäisillä valuma-aluetekijöillä. 39 Tutkimuksemme osoitti, että sekä maanpeite että vedenlaatu – yhdessä ja erikseen – vaikuttavat virtavesien lajirunsauteen. Sen sijaan natriumin ja kloridin pitoisuuksiin voitaisiin puuttua siirtymällä teiden suolauksesta muihin liukkaudentorjunnan ratkaisuihin. Tulokset korostavat kaupunkialueiden hydrologian ainutlaatuisuutta: virtaama painottuu sateiden ja lumensulannan yhteyteen, ja hulevedet huuhtovat alueelta mukanaan suuria haitta-ainemääriä. Kuva: Maija Taka.. Maanpeitteen laadun merkitys vedenlaadulle oli huomattava. Kaupunkivesien jatkuvasti korkeat pitoisuudet Hulevesien ajallista vaihtelua tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa URCAtutkimushankkeessa, jossa hulevesien määrää ja laatua mitattiin jatkuvatoimisesti Helsingissä ja Lahdessa. Kullakin mittauspisteellä mitattiin alueelta poistuvan veden määrää ja kerättiin näytteitä virtaamapainotteisesti, ja näytteiden avulla muodostettiin kokonaiskuva vuodenaikaiskuormista ja vedenlaadun ajallisesta vaihtelusta. vsk. Natriumin (Na) ja kloridin (Cl) kuormat keskittyivät talviaikaan, mikä selittyy tiesuolan suurella käytöllä kaupunkialueilla. Tulokset korostavat hajakuormituslähteiden merkitystä hulevesiä kuormittavina tekijöinä
Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittivat kaupunkialueiden virtausolojen ainutlaatuisen, joka eroaa merkittävästi muiden, luonnontilaisempien alueiden hydrologiasta. Talviaikaisten valuntatapahtumien yleistyminen kaupunkialueilla johtuu rakennettujen pintojen, likaisen lumen ja tiesuolauksen aiheuttamista sulamisprosessin muutoksista. Tutkituilla alueilla vettä purkautui myös talviaikaan kaupungin mikroilmaston niin salliessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Pitkäkestoisen tutkimuksemme paljastama ilmiö jatkuvasti korkeista pitoisuuksista viittaa krooniseen ympäristöongelmaan, jolla on vaikutuksia myös lajien monimuotoisuuteen. Havaittu vedenlaatu näyttäisi olevan maanpeitteen, maaperän, valuma-alueen muoto-ominaisuuksien, ja vuodenaikaisuuden yhteistulos. Kaupunkiympäristön vedenlaatuongelmat Tutkimuksessa havaitut korkeat haitta-ainepitoisuudet vesissä synnyttävät aihetta huoleen. Kaupunkien talviaikaisia hulevesiä ei perinteisesti ole pystytty tutkimaan, ja niiden on oletettu noudattavan samanlaista vuodenaikaisvaihtelua kuin luonnollisilla, vähemmän kaupungistuneilla alueilla. Kolmen kaupunkivaluma-alueen hulevesien laadussa oli samanlaista vuodenaikaisvaihtelua, mutta kaupungistumisasteen kasvaminen voimisti ainekuormia. 40 Aikasarjatutkimus oli monella tapaa tärkeä kaupunkihydrologian ymmärtämiselle. Kuivina jaksoina kaupunkialueet vaikuttivat veden haitta-ainepitoisuuksiin negatiiKuva 3. Esimerkki liukoisten aineiden viikkokuormista. Ruutukuvaajan alareuna esittää alaneljännestä (25 %), yläreuna yläneljännestä (75 %), ja poikkiviiva laatikon sisällä mediaania (50 %). vsk. Katkoviivan yläreuna esittää suurinta ja alareuna pienintä arvoa. Eri valuma-alueiden kuvaajissa on eri skaalat viikkokuormissa.. Työmme on ensimmäisiä tutkimuksia, jossa hulevesiä seurataan jatkuvilla mittauksilla kaikkina vuodenaikoina. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta keväällä ei havaittu luonnontilaisille alueille tyypillisiä merkittäviä lumen sulantaan liittyviä virtaamahuippuja, vaan virtaamat olivat maltillisia ja ajoittuivat sateiden yhteyteen
Kaupunkien läpäisemättömät pinnat estävät vettä imeytymästä maaperään ja suodattumasta pohjavedeksi, jolloin vettä ei varastoidu alueelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Näin ollen kaupungistuminen vaikuttaa virtavesiin sekä suorasti että välillisesti. Pelastetaan vetemme – mutta miten. Suomen kylmä talvikausi tuo haasteita biologisiin ja fysikaalisiin prosesseihin perustuville ratkaisuille. Kaupunkiympäristöjen kestävää rakentamista, elinympäristöjen hoitamista ja hulevesien hallintaa tulisi korostaa osana aluesuunnittelua nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Alueelta purkautuu virtavesiä myös talviaikaan. Haitallisten valuntamuutosten vähentäminen vaikuttaisi positiivisesti myös paikallisilmastoon, lajirunsauteen ja virkistysarvoihin. Tavoitteena on minimoida hulevesien muodostuminen ja veden purkautuminen pois valuma-alueelta. Koska kaupunkivesien korkeat haittaainepitoisuudet havaittiin jatkuvaksi, vuodenajasta riippumattomaksi ongelmaksi, tulisi niiden tehokkaaseen käsittelyyn pyrkiä läpi vuoden. Oman lisähaasteensa hallinnan toteuttamiseen tuo ilmastonmuutos. Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat suuren haasteen vesiympäristöjen suojelulle. Veden korkeat haitta-ainepitoisuudet johtavat ennalta-arvaamattomiin ja usein monimutkaisiin ekosysteemimuutoksiin, kuten rehevöitymiseen sekä muutoksiin eliölajistossa. vsk. Kuva: Maija Taka.. Valuma-alueelta nopeasti poisjohdettu vesi on paitsi menetetty resurssi valuma-alueelle, myös krooninen uhka vastaanottavalle vesistölle. Ympäristöongelman hallinnan suunnittelu on haastava prosessi, jossa tulee huomioida lukuisten intressiryhmien vaatimat tarpeet: tilaa on vähän, ja toimijoita paljon. Sadevesi tulisi pidättää valuma-alueella esimerkiksi parantamalla maaperän imeyntää tai lisäämällä kasvien vedenkäyttöä. 41 visesti. Kaupungistuneen Itä-Pasilan ojan neljä vuodenaikaa. Mitä kaupunkialueiden kieroutuneelle vesiongelmalle voitaisiin tehdä. Luonnontilaisemmilla alueilla puroissa virtaa vettä myös sateiden ulkopuolella, sillä maaperästä ja pohjavesivarannoista purkautuu vettä puroihin. Kestävän ympäristönhoidon kannalta hulevesien hallintaa tulisi kehittää ehkäisemään ja vähentämään luonnollisessa vedenkierrossa tapahtuvia muutoksia. Tämä johtuu siitä, ettei kaupunkialueilta, toisin kuten luonnontilaisilta, juuri purkaudu vettä sadejaksojen ulkopuolella. Jo lyhyellä aikavälillä Suomen ilmastossa on havaittu merkittäviä muutoksia, joiden ennustetaan jatkossa voimistavan rankkasateita ja tulvia, lyhentävän lumipeitekauden pituutta ja lisäävät talvikauden vesisateita
Hiedanrannan kaupunginosa edustaa uutta urbaania kiertokulkua, ja fiksua tapaa elää mukavasti”. Kaupunki luo kannustimet ja suotuisat puitteet kiertotalousliiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle pilottiprojektien kautta. Hiedanranta on maailman ensimmäinen ihmisten ja yritysten luoma kiertotalouskaupunginosa. Konsepti rakentuu kolmelle tasolle ja yhteentoista osa-alueeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Oleellista on, että ympäristöhaasteita ei ratkaista yksi kerrallaan vaan jo suunnittelussa otetaan kokonaisuus huomioon. Hiedanrannan konseptin kärki on “Kiertotaloudesta elämäntapa ja työtä”. vsk. Kaupunkiasumista pidetään Itsestään selvästi kestävämpänä ratkaisuna kuin maaseutuasumista. Tapio Välikylä Tampereen Lielahteen uudenlainen kaupunginosa Hiedanrannassa kiertotalous konkretisoituu Yhdyskuntarakenteemme tiivistyy, ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin ja kaupunkeja täydennysrakennetaan ja kokonaan uusia kaupunginosia rakennetaan. 42 Hiedanrannasta kiertotalouskaupunginosa Hiedanrannan suunnittelun ja rakentamisen idea on, että ”alue on maailman ensimmäinen kansalaisten ja yritysten luoma kiertotalouskaupunginosa – se on reilu yhteisö iloisille ihmisille, uusille kaupunkiratkaisuille, yrityksille ja jakamistaloudelle. Kokonaisuus on urbaanin asumisen, liikkumisen ja työskentelyn integraatio siten, että myönteinen ja eheyttävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä toteutuu. Osa-alueita tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: ihmiset, yritykset ja kaupunki. Kaupunki voidaan suunnitella alusta alkaen ”toisella tavalla”, se voidaan suunnitella kiertotalouden periaatteita noudattavaksi, ekologiseksi yhteisöksi, jossa on otettu käyttöön kaikki asumisen ja liikkumisen parhaat ratkaisut. Kiertotaloudessa olennaista on, että ratkaisut perustuvat talouden ja ympäristön yhteispeliin. Kehityksessä voisi nähdä myös tiettyä suunnitelmallisuutta ja elinkeinoelämän tarpeiden tyydyttämistä. Kiertotaloudessa esimerkiksi jäte on tuntematon käsite.
Yhteistyö ja benchmarking esimerkiksi Amsterdamin Buiksloterham -kiertotalouskaupunginosan tai vastaavien kaupunkikehityshankkeiden kanssa. Tampereen kaupungin tavoitteena on rakentaa Hiedanrannan alueesta elävä kaupunginosakeskus, josta on alustavien tavoitteiden mukaan kaavailtu 15 000–25 000 asukkaan ja 12 000–14 000 työpaikan aluetta. Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdessa Metsä Boardin entisen sellutehtaan alueella neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. 4. Käänteisesti ajatellen: mitä enemmän ratkaisuissa pitäydytään kompromisseissa jättäen samalla viestintäja markkinointipanostukset laihoiksi, sitä heikommaksi alueen identiteetti jää, eikä se ylitä kansainvälisen kiinnostuksen kynnystä. Sen seurauksena Hiedanrannan ja koko Tampereen brändi vahvistuu merkittävästi. Hiedanrannan kiertotalouskonseptista tuotetaan visualisointi, viestintäsuunnitelma sekä markkinointija viestintämateriaalit. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut voivat huolellisesti toteutettuina tehdä kiertotalouden mukaisen elämäntavan helpoksi, ja kokonaisen kaupunginosan mittakaavassa niillä on erittäin suuri vaikutus. 3. vsk. Kiertotalous otetaan osaksi kaupungin strategiaa ja johtamismallia (erityisesti hankintaprosesseja), ja kehitystyön seuraamiseksi luodaan mittarit. Suljettuihin kiertoihin, nollajätteeseen ja uusiutuvaan energiaan nojaavat ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta Hiedanranta voi kasvattaa mainettaan maailman ensimmäisenä kansalaisten ja yritysten luomana kiertotalouskaupunginosana. Solvedin asiantuntijatyön ensisijaisena tavoitteena on ollut saada aikaan kiertotalousratkaisuihin perustuva kokonaisvaltainen konsepti, jonka avulla varmistetaan Hiedanrannan mahdollisuus rakentua kansainvälisesti kiinnostavaksi suunnannäyttäjäksi kiertotalouden periaatteita noudattavien ratkaisujen kautta. Mitä kunnianhimoisemmin konseptissa esitettyihin ratkaisuihin sitoudutaan ja niitä lähdetään määrätietoisesti kehittämään, sitä houkuttelevampi ja elinvoimaisempi alue Hiedanrannasta kehittyy. Solvedissa yhdistyvät digitaalisuus, kansainvälisyys ja monialaisuus, joka mahdollistaa entistä haastavampien ongelmien ratkaisemisen pitkälti ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla.. 2. 43 Konseptin keskitasolla keskeisessä roolissa ovat palvelut ja kiertotalouden liiketoimintamallit, eli kolme vahvasti toisiinsa limittyvää näkökulmaa: • Käyttäjälähtöiset dynaamiset palvelut • Kaupunki jakamistalouden alustana • Kasvupaikka kiertotalouden liiketoimintamalleille Konseptin alin taso on kiertotalouden perusta. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö käynnistetään kiertotalouskilpailujen ja -ohjelmien kautta. Haku kansainväliseen 100 Resilient Cities 2016 -ohjelmaan. Toimenpide-ehdotukset: 1. Solved on kansainvälinen asiantuntijapalvelu, joka ratkoo entistä nopeammin ja tehokkaammin yritysten, kuntien ja rakennetun ympäristön monimutkaisia haasteita
Kuva: Tapio Välikylä.. vsk. 44 Omistamisen sijaan hiedanrantalaiset satsaavat säästyneet eurot korkeaan elämänlaatuun ja paikallisiin palveluihin. Raini Kiukas kiinteän aineksen kuumakompostorin äärellä. Yläkerrassa sijaitsevien kuivakäymälöiden kiinteän aineksen istuinkohtaiset keräysastiat. Kuva: Tapio Välikylä. Polkupyörien ja sähköautojen vuokrauksen lisäksi hiedanrantalaiset jakavat myös omia autojaan digialustan kautta. Tällä tavoin autojen käyttöaste saadaan tavanomaisesta 5 %:sta (1h käyttöä, 23 h parkissa) yli 30 prosenttiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Prosessi kestää vuorokauden. Hiedanranta on rohkeiden ja uteliaiden ihmisten alue, missä jaetaan niin osaamista, tavaroita kuin kulkuvälineitäkin. Kiinteä aines jälkikäsitellään paikan päällä
Kaupunkiviljelyä toteutetaan luonnonmukaisten ravinteiden ja mahdollisimman suljetun ravinneja vesikierron avulla. Biojätteen kierrätys on Hiedanrantalaisille itsestäänselvyys ja se on kiinteä osa toimivaa jätehuoltoa. “Kiertotalouden yrityspuistossa” voidaan auttaa myös biotalouteen keskittyneitä start-up ja kasvuyrityksiä jotka voivat pilotoida ratkaisujaan osana Hiedanrannan suljettua ravinnekiertoa. Yksittäiset taloudet voivat ilmoittaa ylijäämäruoasta siihen kehitettyjen sovellusten avulla, tai hyödyntää yhteistiloissa olevia jääkaappeja ylijäämäruoan jakamiseksi ohjeistusten mukaisesti. Syntyvän biojätteen osalta Hiedanranta tähtää 100 % talteenottoon ja hyödyntämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. hävikkiruokaan liittyvien palvelujen ja jakamisen avulla. Syntyvän biojätteen määrää pyritään vähentämään mm. vsk. Lähde: Hiedanranta – uutta urbaania kiertokulkua -raportti Tekijä: Solved Oy Hiedanrannasta lisätietoa: valiaikainenhiedanranta.fi. Kaupunki investoi biojätteen käsittelyä ja hyödyntämistä tukeviin paikallisiin ratkaisuihin. Suunnitteluvaiheessa mahdollistetaan myös kuivakäymälöiden rakentaminen ravinteiden suljetun kierron varmistamiseksi. 45 Raportista poimittua: Osa-alue Ravinteet kiertämään Ihmiset: Biojätteen syntyä pyritään minimoimaan mm. Yritykset: Suljettu ravinnekierto luo mahdollisuuksia monenlaiselle yritystoiminnalle biojätteen käsittelyssä, ravinteiden hyödyntämisessä ja jatkojalostuksessa sekä ruoan tuotannossa ja ravintolaliiketoiminnassa. Alueella toimiva hävikkiruokaravintola voi hyödyntää kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruoan, jolloin ruokahävikkiä ei synny. Biojäte on ekologisinta käsitellä ja hyödyntää mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Asukkaat ja yritykset ovat ennakkoluulottomia kokeilemaan mm. Kaupunki: Kaupunki edistää aktiivisesti luonnonmukaista kaupunkiviljelyä. hävikkiruoan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen ja yhteisöllisten ratkaisujen avulla. nykyaikaisia kuivakäymälöitä vesivessojen sijaan. Biojätettä voidaan hyödyntää paikallisesti uusiutuvaksi energiaksi ja ravinteiksi esimerkiksi bioreaktorien avulla. Kaupunkiviljely on avointa kaikille hiedanrantalaisille ja sen sato hyödynnetään paikallisesti. Ekologisempia kuivakäymälöitä suositaan alueen rakennuksissa mahdollisuuksien mukaan
päivänä huhtikuuta 2017. Näillä muutoksilla toteutetaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman hajajätevesiä koskeva kirjaus. vsk. Hajajätevesisääntely lievenee Kuva: Anne Saarinen/Vastavalo.. 46 Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi Ympäristöministeriö Talousjätevesiä koskevat ympäristönsuojelulain (527/2014) muutokset (19/2017) ja uusi hajajätevesiasetus (157/2017) ovat tulleet voimaan 3. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat luottaa sääntelyn sisällön pysyvyyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Nyt on saavutettu sisällöllisesti eri tilanteet huomioon ottava ratkaisu. Tehostamistoimet tehdään remontin yhteydessä Lievennykset ja uudistukset koskevat ainoastaan ennen vuotta 2004 myönnettyyn lupaan tai määräyksiin perustuvia jätevesijärjestelmiä. Näitä tehostamisen laukaisevia remontteja ovat vesikäymälän rakentaminen tai vesija viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjausja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Käytännössä sääntely usein edellyttää yhteistyötä kunnassa kunnan ympäristönsuojelutoimen ja rakennusvalvonnan kesken. Näin ollen tuota uutta määräaikaa ei voida muuttaa kuin lailla, jolloin siihen vaaditaan eduskuntakäsittely. Etäisyys määritetään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta rakennuksen seinään. Määräaikaa tehostamistoimille 31.10.2019 saakka Ennen vuotta 2004 myönnettyyn lupaan tai määräyksiin perustuvien, vesistöjen äärellä ja pohjavesialueilla sijaitsevien jätevesijärjestelmien osalta on talousjätevesien käsittelyn tehostamisessa edettävä nopeammin kuin muilla alueilla. vsk. Huomioon otetaan rakennus, jossa muodostuu talousjätevesiä käsiteltäväksi tehostettavassa järjestelmässä. Talousjätevesien käsittelyn tehostamistoimia on edellytetty tehtävän jo vuodesta 2004 lukien eli monet ovat jo tarvittavat toimet tehneetkin. Perustason puhdistusvaatimus tulee täyttää myös, jos tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjausja muutostyö. Sijainti pohjavesialueella määräytyy käsittelyjärjestelmän sijainnin mukaan. Määräaikainen poikkeaminen Päivämäärään 31.10.2019 sidotusta tehostamisvelvoitteesta voi kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeuksen 5 vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeamista koskevan luvan saamisen edellytyksiä on myös lievennetty. Perustason puhdistusvaatimus tulee toteuttaa 31.10.2019 mennessä, kun kohde sijaitsee enintään 100 metrin etäisyydellä vesilain mukaisesta vesistöstä tai merestä tai 1-luokan tai 2-luokan pohjavesialueella. Kyseessä on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna, jolloin kaikkia koski sama määräaika. Määräaika sisältyy nyt lakimuutoksen voimaantulosäännökseen eikä enää asetukseen. Keskeisin näistä lievennyksistä ja uudistuksista on, että em. 47 H aja-asutuksen talousjätevesiä koskevan sääntelyn historia on ollut monivaiheinen vuodesta 2003 lukien. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Nyt viimeistään niidenkin, joilla olisi vielä tarvetta tehostamiseen, on aikaa suunnitella ja toteuttaa lain vaatimukset täyttävä ratkaisu. Poikkeamismahdollisuus tuo tarvittavaa joustoa sääntelyyn.. Seuraavassa selostetaan uudistuneen sääntelyn olennaisia muutoksia kiinteistön omistajien näkökulmasta. Kun talousjätevesijärjestelmän tehostaminen tulee toteuttaa kiinteistökohtaisesti määräytyvän ajankohdan mukaisesti, päätösvalta on kiinteistön omistajalla. kohteissa, jotka sijaitsevat yli 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä tai 1ja 2-luokan pohjavesialueiden ulkopuolella, on jätevesijärjestelmä kunnostettava vasta tietynlaisten remonttien yhteydessä. Remonttitilanteessa kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä selvitystä lupa-asian yhteydessä siitä, onko kiinteistön talousjätevesijärjestelmä käyttökuntoinen tai tuleeko suunnitellun remontin vuoksi edellyttää talousjätevesien käsittelyn tehostamista
Ne ovat samat kuin ennenkin. Uuden rakennuksen rakentamisessa ei muutoksia. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vuoden 2011 lainmuutoksen yhteydessä vapautuksen saivat 9.3.2011 mennessä 68 vuotta täyttäneet. Perustason puhdistusvaatimus tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Asiakirjojen sisältövaatimuksia tarkennetaan asetuksella. Sääntelyä on kuitenkin karsittu aikaisempaan nähden. Selvityksessä tulee olla tiedot siitä, missä talousjätevesiä muodostuu, missä näitä jätevesiä kulkee ja mikä Hajajätevesisääntelyn perusteita ei ole muutettu. Ikävapautus säilyy. vsk. Talousjätevesiä koskeva selvitys tulee olla kiinteistöllä. Selvitys, suunnitelma ja käyttöja huolto-ohje Lainsäädännön keskeiset suunnittelun, käytön ja huollon apuvälineet kiinteistön omistajan ja haltijan näkökulmasta ovat selvitys jätevesijärjestelmästä, jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma sekä käyttöja huoltoohje. Mahdollisuus johtaa vähäisiä määriä harmaita vesiä maahan säilyy. Uuden rakennuksen rakentamisessa sovellettavaan perustason puhdistusvaatimukseen ei tehty muutoksia. Jos talousjätevesijärjestelmästä on laadittu suunnitelma, niin selvitystä ei tarvita. Vapautus koskee tilanteita, jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousjätevesien huomattavan vähäistä määrää koskevia tulkintoja on käsitelty eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnössä. Näitä lainsäädännön vaatimuksia on tullut noudattaa rakentamisessa jo 2004 vuodesta lähtien.. Viime kädessä tämän arvioi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyykin laajalti tätä koskevaa pohdintaa. Seuraavassa kuvataan lyhyesti niitä keskeisiä asioita, jotka ovat ennallaan: Puhdistusvaatimuksiin ei muutoksia. Tämä on myös merkittävä lievennys aikaisempaan nähden, jolloin molempien edellytysten tuli täyttyä samanaikaisesti. Ne on sisällytetty julkaistavaan oppaaseen. Jos alueella ovat voimassa kunnan ankarammat määräykset, myös niitä tulee noudattaa eli rakentaa niiden mukaisesti. 48 Poikkeamista koskevan luvan edellytyksistä säädetään laissa niin, että poikkeamisen myöntämiseen riittäisi talousjätevesien huomattavan vähäinen määrä tai tehostamisesta hakijalle aiheutuvien kustannusten kohtuuttomuus. Selvityksen voi yksinkertaisimmillaan laatia itse. Kohtuuttomuuden arvioinnissa huomioon otettavien seikkojen osalta ei ole tehty muutoksia. Kyseessä tulee olla olemassa oleva käyttökuntoinen jätevesijärjestelmä, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Sisällöllisiä muutoksia ei ole tehnyt perustason puhdistusvaatimukseen eikä haja-asutuksen kuormituslukuun
49 käsittely niille on ja minne ne johdetaan. Käyttöja huolto-ohjeiden avulla jätevesijärjestelmää on voitava käyttää ja pitää kunnossa asianmukaisesti. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 202 §:ää. Näiltä viranomaisilta saa tietoja maankäyttöja rakennuslain (132/1999) edellyttämistä luvista ja niiden edellytyksistä sekä kunnan rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten huomioon ottamisesta. Kuntien ympäristönsuojelumääräykset tulevat sovellettavaksi samassa yhteydessä, kun lakitason vaatimuskin. Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen samoin kuin kunnan ympäristönsuojelumääräysten soveltamisessa keskeisessä asemassa ovat kunnan ympäristönsuojelutoimen viranhaltijat ja sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.. Selvitys tulee olla kiinteistöllä ja se annetaan viranomaiselle pyydettäessä. Myös käyttöja huolto-ohjeen tulee olla kiinteistöllä ja se annetaan viranomaiselle pyydettäessä. Nettisivun laidassa vasemmalla palkissa on ”Hajajätevesiviestinnän aineistoa”-linkki, josta pääsee eteenpäin sivulle, jonne opas tulee. Uusi esite ja opasmateriaali, muutakin tukea täytäntöönpanoon Hajajätevesiopas on valmistumassa tätä kirjoitettaessa. Keskeiset viranomaiset kunnassa Rakentamisessa keskeisiä tahoja ovat kunnan rakennustarkastaja sekä kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Käyttöja huolto-ohjeen sisällöstä on tarkemmin säädetty ympäristönsuojelulaissa (157 §) ja hajajätevesiasetuksessa (7 §). Tarkemmin selvityksen sisällöstä säädetään ympäristönsuojelulaissa (157 §) ja hajajätevesiasetuksessa (5 §). vsk. Ankarammat puhdistusvaatimukset ja niistä poikkeaminen Kunnat voisivat edelleen sisällyttää ympäristönsuojelumääräyksiin lakia ankarampia puhdistusvaatimuksia paikallisten olosuhteiden vuoksi. Myös uusi yleisesite on saatavilla samasta paikasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Opas julkaistaan netissä osoitteessa www.ymparisto.fi/hajajatevesi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perustason puhdistusvaatimuksen kanssa samanaikaisesti tulee täyttää myös ympäristönsuojelumääräyksen ankarampi vaatimustaso, jos sellainen on annettu. Esite on jo valmistunut
50 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Tämä on tärkeää, sillä vesihuolto on keskeinen yhteiskunnallinen välttämättömyyspalvelu ja sen toiminnan turvaaminen on olennainen osa huoltovarmuutta. Toisinaan tämä palveluketju saattaa kuitenkin häiriintyä, jolloin seuraukset huomataan varsin nopeasti. Lievemmissäkin tapauksissa ne aiheuttavat epämiellyttäviä vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin, ja vakavammissa tapauksissa ne saattavat osoittautua jopa vaarallisiksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk.. Vakavia häiriötilanteita sattuu verraten harvoin ja tavanomaisempiin häiriöihin kyetään useimmiten varautumaan hyvin. Välttämättömyysluonteestaan johtuen vesihuollon järjestämistä joudutaan ohjaamaan myös huoltovarmuuteen sekä häiriötilanteisiin varautumisen näkökulmasta. 50 Projektitutkija, HTM, LuK Jaakko Gustafsson Vesihuollon kriisitilanteet huoltovarmuuden haasteena Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen vesihuoltojärjestelmä on osoittautunut erittäin toimintavarmaksi ja luotettavaksi
Pitkään jatkunut kova pakkanen saattaa aiheuttaa vesijohtojen ja laitteistojen jäätymisestä johtuvia ongelmia. Myös viranomaisja sidosryhmäyhteistyö sekä vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön suunnitteleminen on varautumisessa keskeisellä sijalla. Myrskyt tai pitkään jatkuneet voimakkaat tuulet saattavat myös sekoittaa pintavettä liiallisesti, jolloin epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa haittaa pintavettä hyödyntäville vedenottamoille. vsk. Suunnitelman perustana on kokonaisvaltainen arvio laitoksen toimintaan sisältyvistä riskeistä. Välttämättömyysluonteestaan johtuen vesihuoltoa ohjataan monin tavoin myös lainsäädännön kautta; keskeisellä tavalla vesihuoltoon vaikuttavat mm. Erilaisia tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa vesihuollon kriisin Vesihuoltoa saattavat uhata erityyppiset kriisit, joista osa on luonnonilmiöistä johtuvia, osa ihmisen toiminnasta aiheutuvia. Vesihuoltoa ohjaavassa lainsäädännössä asetetaan siis erityyppisiä vaatimuksia mm. Esimerkiksi tulviminen saattaa aiheuttaa kaivojen ja vedenottamoiden pilaantumisriskejä, kun epäpuhdasta vettä pääsee sekoittumaan niissä olevaan veteen. Ihmisperäisistä toiminnoista huomattavimmat riskit aiheutuvat ympäristöonnetto. Varautumissuunnitelma on lakisääteinen, joten jokaisen VHL:n mukaisesti toimivan vesihuoltolaitoksen on tullut laatia sellainen viimeistään 31.12.2016 mennessä. vesihuoltolaki (VHL, 119/2001), vesilaki (VL, 587/2011), ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) sekä terveydensuojelulaki (TervSL, 763/1994). Lainsäädännössä on huomioitu myös erilaisia mahdollisia kriisitilanteita sekä velvoitettu vesihuoltolaitoksia sekä valvontaviranomaisia varautumaan niihin. Vesihuollon varautumissuunnitelmassa, kuten muissakin vastaavissa suunnitelmissa, on määriteltävä selkeät vastuut ja päivitysaikataulut, ja suunnitelma tulee muutoinkin pitää ajantasaisena. Myrskyt saattavat aiheuttaa esimerkiksi sähkökatkoja, jolloin vettä käsittelevien laitosten laitteistojen toiminta saattaa häiriintyä. Keskeisenä osana toiminnan tarkkailuun kuuluu mm. erilaisten veden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavien parametrien seuranta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Suunnitelma on aiheellista päivittää aina, kun laitoksella tai sen toiminta-alueella tapahtuu siihen vaikuttavia muutoksia. talousveden toimittamiseen ja laatuun, kustannusten kattamiseen ja hinnoitteluun, vedenottoon, jätevesien käsittelyyn sekä erilaisten ympäristöja terveysriskien torjuntaan liittyen. Vesihuoltolaitoksen yleinen selvilläoloja tarkkailuvelvoite häiriötilanteiden estämiseksi jo ennakolta sisältyy VHL 15 §:n ja VHL 15 a §:n sisältyy velvoite häiriötilanteisiin varautumiseen, mm. Jotkin kriiseistä saattavat aiheutua luonnonilmiöistä, kuten kuivuudesta, rankkasateista, tulvimisesta, myrskyistä tai kovasta pakkasesta. Pitkään kestävät hellejaksot saattavat aiheuttaa esimerkiksi vedenvähyyttä, haitata sähkölaitteiden toimintaa ja aiheuttaa korkeasta lämpötilasta johtuvan pilaantumisriskin (bakteerit, alkueläimet). 51 Vesihuollon lakisääteinen ohjaus ja varautumisvelvoitteet Vesihuolto on luonteestaan johtuen keskeinen yhteiskunnallinen välttämättömyyspalvelu ja osa huoltovarmuutta, joten sen toimintavarmuudelle joudutaan asettamaan huomattavia suoritusvaatimuksia. Varautumissuunnitelma tulee toimittaa valvontaja pelastusviranomaisille sekä kunnalle. Vesihuoltolaitoksella on aiheellista olla valmiuspäällikkö, jollaisena voi toimia esimerkiksi laitoksen johtaja tai tämän varamies. Suunnitelman tarkistaminen tulee myös tehdä jokaisen häiriötilanteen jälkeen, jolloin suunnitelma edesauttaa häiriötilanteista johtuvien haittojen ennaltaehkäisyä sekä suunnitelman tehokasta hyödyntämistä häiriötilanteen aikana. varautumissuunnitelman laatimisen kautta
Vesihuollon kriisiytyminen saattaa olla seurausta myös verkostossa olevista virheellisesti asennetuista rakenteista. Myös tietojärjestelmien häiriintyminen saattaa aiheuttaa ongelmallisia tilanteita. Putkien, pumppujen ym. Myös varastot, kaatopaikat, ratapihat, huoltoasemat, lentokentät ym. vsk. Riskejä sisältyy myös maa-ainesten ottoon, maanteiden suolaukseen sekä rakentamiseen. laitteistojen toimintahäiriö on verraten tavallinen ongelmatilanne. Joissakin tapauksissa myös yhteiskunnallinen tilanne, kuten työtaistelu, häiriöt energian ja tarvikkeiden saatavuudessa tai ongelmat tietoja maksuliikenteessä, saattaa aiheuttaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle ongelmia. Sinänsä hyvin harvinaisissa tilanteissa vesihuollon häiriö tai kriisiytyminen saattaa aiheutua myös ilkivallan, sabotaasin tai rikoksen seurauksena, jolloin teko saattaa vakavammissa tapauksissa täyttää rikoslain (RL, 39/1889) 34 luvussa tarkoitetun tuhotyön, terveyden vaarantamisen tai vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön, RL 35 luvussa tarkoitetun vahingonteon tai äärimmäisessä tapauksessa RL 34 a luvussa tarkoitetun terrorismirikoksen tunnusmerkistön. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. laitokset saattavat toiminnallaan aiheuttaa haitallisia ja mahdollisesti vaarallisia päästöjä. Järjestelmän toiminta voi vaikeutua tai keskeytyä myös tilanteissa, joissa vedenkäsittelyssä tarvittavien kemikaalien saatavuus tai laitteistojen huolto häiriintyy. Teoreettisena vaihtoehtona varautumisessa on otettava huomioon myös mahdollisuus olennaisen tärkeän infrastruktuurin (vesihuolto, liikenneja tietoliikenneyhteydet, energiantuotanto ja jakeluverkosto) joutumisesta vieraan vallan sotilaallisen tai terroristisen voimankäytön tai sellaisen uhkan tai näihin rinnastuvan vihamielisen toimenpiteen (verkkohyökkäys, tms.) kohteeksi kansainvälisen kriisin tai siihen liittyvän välitilan aikana. Vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyy myös maineriskejä, esimerkiksi virheellisen tiedotTulviminen saattaa aiheuttaa kaivojen ja vedenottamoiden pilaantumisriskejä, kun epäpuhdasta vettä pääsee sekoittumaan niissä olevaan veteen.. 52 muuksista, kuten teollisuusonnettomuuksista, jäteveden käsittelyssä aiheutuneista häiriöistä ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja varastoinnista
Tunnetuin tapaus on ollut Nokialla loppuvuodesta 2007 tapahtunut laajamittainen vesijohtoverkostossa olleen talousveden pilaantuminen, kun jätevettä pääsi rakenteellisten virheiden ja inhimillisen erehdyksen seurauksena tapahtuneen sulkuventtiilin avaamisen vuoksi sekoittumaan talousvesiverkostoon. Tekniseltä kannalta vesihuoltolaitoksen toiminta on tyypillistä prosessiteollisuutta, joten erilaiset prosessihäiriöt ovat sinänsä mahdollisia. Toisena tyypillisenä riskitekijänä on vesihuollon häiriintyminen jonkin laitoksesta riippumattoman toimijan tekemän virheen vuoksi, esimerkiksi maansiirtoja rakennustöiden aiheuttamat putkistojen rikkoutumiset ovat varsin tyypillinen tällaisen häiriön syy. laitteistojen toimintahäiriö on verraten tavallinen ongelmatilanne.. 53 tamisen tai salailuepäilyjen seurauksena tai jos joku vesihuoltolaitoksen henkilöstöön kuuluva joutuu negatiivisen julkisuuden kohteeksi. Myös tiedottamisessa havaittiin ilmeisiä puutteita, jotka osaltaan pahensivat vesikriisin seurauksia. vsk. Inhimillinen erehdys, tapaturma ja puutteita ongelmien tunnistamisessa ja tiedottamisessa – vesihuollon kriisin tapahtumat etenevät Tyypillisimmät viime vuosina Suomessa tapahtuneet, valtakunnallistakin huomiota herättäneet kriisit ovat aiheutuneet vesijohtoverkostossa olevan veden pilaantumisesta, jolloin seurauksena on saattanut olla esimerkiksi vatsatautiepidemian tyyppisiä terveyshaittoja. Seurauksena oli tuolloin huomattavan laaja talousvesiperäinen vatsatautiepidemia, perusteelliseen talousvesiverkoston desinfioimiseen ryhtymisen tarve sekä pitkään kestänyt juomaveden keittämiskehotus. Jonkin edellä mainitun tekijän tai tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena on siis mahdollista, että vesihuoltolaitoksen normaali toiminta häiriintyy siinä määrin, että syntyy vesihuollon kriisitilanne. inhimillisen erehdyksen seurauksena. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Erilaisia kriisitilanteisiin johtavia syitä saattaa siis olla monenlaisia, mutta tyypillisimmin vesihuollon kriisi on meikäläisissä oloissa aiheutunut ns. Nokian vesikriisi on ollut lajissaan Putkien, pumppujen ym. Tällöin kriisitilanne on saanut alkunsa vesihuoltolaitoksella esimerkiksi laitteistojen toiminnan häiriintyessä tai jonkun henkilökuntaan kuuluvan tekemän virheen seurauksena, jolloin vesihuollon toiminta on häiriintynyt
Pelastuslaitos, poliisi, Liikennevirasto tai muu asiassa toimivaltainen viranomainen voi myös antaa vaaratiedotteen esimerkiksi onnettomuustilanteen seurauksena (ks. Hätäkeskuksilla on keskeinen rooli kriisitilannetta koskevien vaaratiedotteiden nopeassa julkaisemisessa julkisia tiedotusvälineitä hyödyntäen. Myöhemmissä tutkimuksissa talousja jätevesien sekoittumisen mahdollistanut putkistojen rakenne havaittiin virheelliseksi. Vaaratiedote voidaan antaa, mikäli jokin tapahtuma aiheuttaa ilmeisen hengentai terveysvaaran tai huomattavan vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vesihuollon kriisitilanteissa ensimmäinen tiedonsiirto on kuitenkin aina vesihuoltolaitoksen vastuulla.. Juuri virheellisesti toimineista rakenteista johtuen kriisitilanteen luotettava ja nopea tunnistaminen sekä sen alkuperän selvittäminen on vaatinut useamman vuorokauden ja saattanut myös osaltaan viivästyttää tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kaiutinautoja ja ovelta ovelle -käyntejä. Vesikriisiin liittyen hätäkeskuksella on oikeus lähettää vaaratiedote vesihuoltolaitoksen esityksestä. Päävastuu kriisiviestinnästä tulee olla samassa paikassa kuin kriisin selvittämiseen liittyvän toiminnan ylin johtamisvastuukin. 2016 marraskuussa saivat alkunsa maansiirtotöiden yhteydessä tapahtuneen vesijohtoputken katkeamisesta. 54 eräs vaikeimmista, mitä Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä, mutta samantyyppisiä, joskin lievempiä vesihuollon kriisiytymisiä on koettu muuallakin, kuten v. Kriisitiedottaminen avainasemassa Mikäli vesihuolto jostakin syystä kriisiytyy, tähän on reagoitava asianmukaisesti ja viivytyksittä. tarkemmin laki vaaratiedotteesta 466/2012 sekä sisäasianministeriön Vaaratiedoteopas). Mikäli jokin kriisitilanteen laukaiseva vahinkotapahtuma on jo päässyt tapahtumaan, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä nopeasti. Viestin välittymisen onnistumiseksi ja mahdollisimman monen kohderyhmään kuuluvan tavoittamiseksi tiedottamista on syytä harjoittaa kaikkien järkevästi käytettävissä olevien viestintävälineiden (internet, kuntien www-sivut, sosiaalinen media, tv, radio, sanomalehdet, erikseen jaettavat ja ilmoitustauluille kiinnitettävät tiedotteet, puhelinneuvonta, yms.) avulla. Putkirikon seurauksena vesijohtoverkoston paine laski äkillisesti, jolloin useamman kilometrin päässä itse tapahtumapaikasta olevan ilmastuskaivon kautta pääsi sekoittumaan jätevettä talousveden sekaan. Erityisen tärkeässä asemassa vesihuoltokriisin tyyppisissä poikkeusoloissa on viivytyksittä tapahtuva ja asiasisällöltään paikkansapitävää informaatiota sisältävä tiedottaminen. Sekä Nokialla että Äänekoskella virheellinen rakenne oli ollut verkostossa jo pidemmän aikaa piilevänä, mutta vasta ulkoinen syy (inhimillinen erehdys/tapaturma) mahdollisti kriisin syntyyn johtavan tapahtumaketjun käynnistymisen. vsk. Yhteisenä piirteenä molemmille edellä mainituille vesihuollon kriiseille oli niiden alkaminen vesijohtoverkostossa olleiden virheellisten rakenteiden seurauksena, jolloin talousvesiverkosto kontaminoitui sinne virtaamaan päässeen jäteveden sisältämistä epäpuhtauksista ja taudinaiheuttajista. 2016 loppupuolella Äänekoskella tapahtunut talousveden pilaantuminen. Ainoastaan näin toimimalla on mahdollista välttyä sekä henkilövahingoilta että huomattavan suurilta taloudellisilta vahingoilta, tai ainakin rajoittaa niiden määrä mahdollisimman pieneksi. Ilmastuskaivoon oli asennettu sekä talousvesiettä jätevesiverkoston ilmastusputket, jolloin putkirikon seurauksena talousvesiverkostoon muodostuneen alipaineen vuoksi myös jätevettä päätyi virtaamaan talousvesiverkostoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Äänekosken tapahtumat v
Tiedottamiseen liittyvät ongelmat saattavat erityisesti korostua pienten vesihuoltolaitosten (esim. Kriisin leviämisen rajoittaminen, torjuntavastuu ja vahinkojen korvaaminen Oikein toteutettu tiedottaminen on samalla myös osa lisävahinkojen estämiseen ja rajoittamiseen tähtäävää torjuntavastuuta, jolla voi olla merkitystä myös vahingonkorvausvastuun sekä muun vahinkojen estämiseen ja korjaamiseen liittyvän toiminnan juridisen arvioinnin kannalta. Tiedottaminen ei liioin saa missään tapauksessa rajoittua pelkästään lakisääteisten vaaratiedotteiden julkaisemiseen, vaan sen tulee jatkua asianmukaisessa laajuudessaan koko kriisitilanteen ajan. Vakavammissa tapauksissa todennetut ilmeiset laiminlyönnit saattavat johtaa myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Ainoastaan paikkansapitävän tiedon jakaminen ja viivytyksetön ryhtyminen korjaaviin toimenpiteisiin saattavat rajoittaa myös vesihuoltolaitokseen kohdistuvia maineriskejä, jotka muussa tapauksessa saattaisivat muodostua pitkäkestoiseksi ja epäluottamusta ylläpitäväksi rasitteeksi laitoksen vastaisen toiminnan kannalta. Vastuun perusperiaatteet ovat analogiset tuotevastuulakiin (694/1990) verrattuna. 55 Valmius kaikenlaiseen tiedottamiseen tulee olla myös laitoksen sisällä. Myös kriisitilanteen päättymisestä on tiedotettava asianmukaisesti. Mikäli vahinkojen estämisessä ja rajoittamisessa sen sijaan havaitaan ilmeisiä laiminlyöntejä, ne saattavat ankaroittaa kriisitilanteen hoitamisesta vastuullisten asianosaisten toiminnan moitittavuutta. Viivytyksetön, oikeasisältöinen ja rehellinen tilanteesta tiedottaminen on myös viranomaisten sekä vesihuoltolaitoksen oman edun (maine) mukaista. vsk. Osa korvausvastuusta, kuten VHL 28 §:ssä yksilöity vesihuoltolaitoksen korvausvastuu on luonteeltaan tuottamuksesta riippumatonta (ankaraa) vastuuta, eikä siitä voida poiketa sopimuksella asiakkaan vahingoksi. VHL:n mukainen korvausvastuu kattaa henkilöja esinevahingot sekä taloudelliset vahingot. Vesihuoltolain mukainen korvausvastuu määräytyy VHL 6 luvun mukaisesti. Oikein toteutetulla tiedottamisella voidaan estää ja rajoittaa lisävahinkojen tapahtumista, estää epätietoisuuden, huhujen ja pahimmassa tapauksessa paniikkimielialan leviämistä, jakaa tilanteenmukaisia ja oikeansisältöisiä ohjeita, neuvoja ja kehotuksia sekä nopeuttaa korjaavien toimenpiteiden tuloksellista toteuttamista. Säännöksen tarkoittamia henkilövahinkoja voisi aiheutua esimerkiksi siitä, että vedenkäyttäjä sairastuu sen vuoksi, että vesihuoltolaitoksen toimittama talousvesi ” Oikein toteutetulla tiedottamisella voidaan estää ja rajoittaa lisävahinkojen tapahtumista, estää epätietoisuuden, huhujen ja pahimmassa tapauksessa paniikkimielialan leviämistä, jakaa tilanteenmukaisia ja oikeansisältöisiä ohjeita, neuvoja ja kehotuksia sekä nopeuttaa korjaavien toimenpiteiden tuloksellista toteuttamista.. Siinä teoreettisessa vaihtoehdossa, että vesihuollon kriisiytyminen on aiheutettu rikoksella tai törkeällä laiminlyönnillä (tuottamus), asiasta joudutaan tekemään poliisitutkinta ja arvioimaan tapahtumia erikseen myös rikosoikeudellisesti. haja-asutusalueiden vesihuoltoosuuskunnat) kohdalla, sillä niiden toiminnassa varsinaisen ammattihenkilöstön osuus saattaa olla hyvin vähäinen ja ne eivät ole välttämättä varautuneet mahdollisiin häiriöja kriisitilanteisiin kovinkaan hyvin
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Omaisuusvahingot tulevat pääsääntöisesti korvattaviksi vain siltä osin, kuin kyse on yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetusta omaisuudesta. Välittömäksi vahingoksi sen sijaan voitaisiin katsoa esimerkiksi korvaavan talousveden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset silloin, kun veden toimittaminen on keskeytynyt laitoksen virheen seurauksena. Taloudellisen vahingon osalta, joka aiheutuu vesihuoltolaitoksen virheestä, korvausvelvollisuus koskee ainoastaan vesihuoltolaitoksen kanssa sopimuksen tehnyttä tahoa, ei esimerkiksi muita vedenkäyttäjiä. 56 ei täytä TervSL:n mukaisia laatuvaatimuksia. Muulle omaisuudelle virheestä aiheutuvan vahingon korvaamisesta vesihuoltolaitos vastaisi laitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen perusteella. Virheellä ei kuitenkaan tarkoiteta vesihuollon keskeytymistä ylivoimaisen esteen (force majeure) vuoksi tai jos keskeyttäminen on välttämätöntä ilmeisen vaaran tai vahingon takia. VHL 27 §:ssä tarkoitettu, vähäisempiä häiriöitä koskeva virhevastuu eroaa myös VHL 28 §:ssä tarkoitetusta korvausvastuusta, johon laitos saattaa olla velvoitettu myös omasta toiminnastaan riippumattomista syistä Vesihuolto saattaa häiriintyä myös vähäisemmässä määrin, jolloin häiriö ei vielä varsinaisesti täytä kriisitilanteen tunnusmerkistöä, mutta saattaa silti aiheuttaa asiakkaille ilmeistä haittaa.. Tapaturman tai onnettomuuden ja siitä aiheutuvan vahingon välinen relevantti asiayhteys on kuitenkin kyettävä osoittamaan, eikä esimerkiksi VHL:ssa tarkoitettua korvausvastuuta sovelleta ns. Myös laitoksen omasta toiminnasta riippumattomat syyt, kuten vakava häiriö energian saannissa, ulkopuolisen toiminnasta aiheutunut laitteistorikko vesitai viemäriverkostossa tai sammutusveden toimittaminen, eivät muodosta perustetta virheelle. vsk. lyhytaikainen huoltokatko). Vesihuollon kriisitilanne täyttäisi sinällään ylivoimaisen esteen tunnusmerkistön, mutta virhevastuun ja korvausvastuun arvioimisen kannalta on tällöin olennaista sen selvittäminen, missä määrin laitoksen oma toiminta on saattanut myötävaikuttaa kriisitilanteen syntyyn ja kehittymiseen. Vesihuolto saattaa häiriintyä myös vähäisemmässä määrin, jolloin häiriö ei vielä varsinaisesti täytä kriisitilanteen tunnusmerkistöä, mutta saattaa silti aiheuttaa asiakkaille ilmeistä haittaa. Välillisten vahinkojen määritelmä vastaa kuluttajansuojalain (38/1978) ja sähkömarkkinalain (588/2013) vastaavia määritelmiä. välillisiin vahinkoihin, kuten lyhytaikaiseen ansionmenetykseen, mikäli virhe tai vahinko ei ole aiheutunut laitoksen huolimattomuudesta. VHL 27 §:ssä tarkoitettuna vesihuollon virheenä on pidettävä tilannetta, jossa vesihuolto on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytystä voida pitää vähäisenä (esim
Kunta Kunnalla on kehittämisvastuu alueensa vesihuollosta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Kiinteistökohtainen varautuminen on perusteltua aloittaa jo rakenteellisten seikkojen (vast.) asianmukaisella huomioimisella. Vastuunjakoa vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan (kiinteistöt, sopimuskumppanit) välillä voidaan ohjata myös sopimukseen otetuilla ehdoilla, mikäli sovellettavaksi tulevasta lainsäädännöstä (pakottavuus) ei muuta johdu. 2. 3. Vesihuoltolaitoksella saattaa olla myös sellaisia sopimuskumppaneita, joihin VHL:a ei sellaisenaan sovelleta (esim. Kunnan tehtäviin kuuluu lisäksi valmiussuunnitelman koostaminen. Kaikilla kiinteistöillä on tietty omavastuu varautumisesta erityistilanteisiin, ja varautumisen merkitys korostuu, mikäli kiinteistö sijaitsee riskialttiilla paikalla, esimerkiksi tulvimisherkällä alueella. Yli 24 tuntia kestävissä katkoksissa laitoksen on myös järjestettävä vedenjakelu tilapäisistä jakelupisteistä. kaavoituksen välityksellä, joten ympäristöja terveysriskeihin on perusteltua varautua jo ennakolta mahdollisia riskejä sisältävien toimintojen sijoittamista ohjaamalla ym. vsk. Vesihuollon. Kiinteistön omistaja tai haltija VHL:n mukaisesti kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolaitos Pääpiirteissään vesihuollon toimitusketjun eri vaiheiden ja toimijoiden perusvastuut on määritelty VHL:ssa. tukkulaitokset, jotka toimittavat vesihuoltolaitokselle vettä tai käsittelevät sen jätevesiä), mutta VHL:n mukaiset varautumisvelvoitteet tulee ulottaa myös erityisasiakkaisiin, jotta asianmukainen varautuminen ja nopea reagointi vesihuollon mahdollisiin häiriötilanteisiin voidaan varmistaa koko toimitusketjun laajuudessa. Myös erityistilanteissa vesihuoltolaitosten tulee vastata siitä, että vesihuolto toimii mahdollisimman hyvin ja että palvelutaso saadaan normalisoitua nopeasti. Vesihuoltolaitoksella on myös normaali vastuu vesihuollossa olevasta virheestä, jolla tarkoitetaan, ettei veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu vastaa sitä, mitä sopimusten tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. rakenteellisilla ratkaisuilla. Vastuukysymykset ja toiminnan organisoiminen kriisitilanteissa 1. Kunnalla on myös pääasiallinen vastuu alueensa maankäytön ohjaamisesta mm. Tärkeimmät toimenpiteet ja vastuunjako näissä tilanteissa on määritelty asiakkaan ja vesihuoltolaitoksen välisessä sopimuksessa. teollisuuslaitokset sekä ns. Toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt vastaavat vesihuollostaan ja sen toimintavarmuudesta itse. 57 aiheutuneiden vahinkojen vuoksi. Kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä vastaa terveydensuojeluviranomainen, jonka tehtävät voivat olla myös useamman kunnan yhteisiä tai annettu kuntayhtymän hoidettavaksi. Vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueellaan vesihuollon toimivuudesta ja sillä on päävastuu erilaisten riskien tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja niihin varautumisesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittämisvelvollisuus laitoksen verkostoon (VHL 10 §), joten ne kuuluvat laitoksen huolehtimisvelvoitteen piiriin. Kunnalle ja vesihuoltolaitokselle muualla lainsäädännössä asetetut velvoitteet eivät syrjäytä tätä vastuuta. Tarpeelliset toimenpiteet todennäköisimpien erityistilanteiden varalta tulee ottaa huomioon jo VHL 15 a §:n mukaista varautumissuunnitelmaa laadittaessa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä on luovuttu, mutta sen laatiminen on suositeltavaa. Olennaista on virheen arvioinnissa myös se, millaisiin toimenpiteisiin vesihuoltolaitos on ryhtynyt vesihuollon keskeytyksen vuoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Terveydensuojeluviranomaisen tulee vastata myös TervSL:n mukaisen erityistilannesuunnitelman laatimisesta. 58 osalta terveydensuojeluviranomaisen tulee valvoa talousvettä toimittavan laitoksen veden laatua sekä antaa tarvittaessa määräyksiä talousveden desinfioinnista sekä antaa veden käyttöä koskevia määräyksiä epidemian tai muun terveyshaitan ehkäisemiseksi (TervSL 5 luku). Terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa jo etukäteen varautua onnettomuuksien tai vastaavien tilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseen sekä tarvittaviin selvitys-, varoja valmiustoimenpiteisiin. Pelastustoimi Pelastustoimella on keskeinen rooli mahdollisissa teollisuusja ympäristöonnettomuuksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Pelastustoimen koordinoinnissa tärkein yksittäinen säädös on pelastuslaki Vesihuollon osalta terveydensuojeluviranomaisen tulee valvoa talousvettä toimittavan laitoksen veden laatua sekä antaa tarvittaessa määräyksiä talousveden desinfioinnista sekä antaa veden käyttöä koskevia määräyksiä epidemian tai muun terveyshaitan ehkäisemiseksi.. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen huolehtii ympäristönsuojelun lupaja valvontatehtävistä. Mikäli on aiheellista epäillä talousveden aiheuttamaa epidemiaa, terveydensuojeluviranomaisen tulee viipymättä laatia asiaa koskeva selvitys, sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi ja ilmoitettava asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä asianomaiselle aluehallintovirastolle, jonka toimialueella kunta sijaitsee (TervSL 20 a §). 4. Ympäristönsuojeluviranomaisen on aiheellista varautua jo ennakolta mahdollisiin ympäristöriskeihin ja pyrkiä vähentämään niitä esimerkiksi neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. jätevettä) tai päästö on peräisin onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä, siitä on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maahan tai pohjaveteen on päässyt pilaantumisen vaaran aiheuttavaa ainetta (esim. vsk
Gustafsson, Jaakko: Vesihuoltolain uudistuksella vaikutuksia laitosten tarkkailuvelvoitteisiin. Yle Uutiset 25.11.2016 Virallislähteet: Hallituksen esitys Eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp.) Säädösviittaukset: Finlex.fi –> ajantasainen lainsäädäntö –> säädöksen nimi/Dnro Onnettomuustutkintakeskus: Tutkintaselostus B2/2007Y: Puhdistetun jäteveden joutuminen talousvesiverkostoon Nokialla 28.–30.11.2007. pdf?sequence=1. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2009. Alueen pelastustoimella on myös vastuu sammutusvesisuunnitelman laatimisesta yhteistyössä kuntien ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa (pelastuslaki 30 §). Muut viranomaiset ja toimijat Vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi tarpeellisessa varautumisessa sekä mahdollisen kriisitilanteen uhatessa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat ylempänä mainittujen tahojen lisäksi myös ELYkeskus (vesivarojen käyttö ja hoito, tietyt vesihuollon ohjaustehtävät, tieverkoston ylläpito, liukkauden torjunnasta aiheutuvat mahdolliset pilaantumisriskit), Liikennevirasto (vaarallisten aineiden maantieja rautatiekuljetukset), aluehallintovirasto (riskialttiiden toimintojen lupa-asiat) sekä elinkeinotoiminnasta vastaavat paikalliset viranomaiset, kuten maataloussihteeri (esim. Vesilaitosyhdistys/Vesihuoltopooli, Helsinki 2008. Lähteet Kirjalliset lähteet: Vikman, Hannu–Arosilta, Anna: Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. ISBN 978-951-836-248-0. 28–30. Alueen pelastustoimen tulee huolehtia omalta osaltaan asiaan kuuluvasta neuvonnasta ja valistuksesta sekä toimia oman erityisalansa asiantuntijana, huolehtia onnettomuuksien ehkäisemisestä ja vahinkojen rajoittamisesta. Mikäli kyseessä on yhteistoimintatilanne muiden viranomaistahojen kanssa, pelastustoimen tulee koordinoida ja johtaa yhteistoimintaa (pelastuslaki 35 §). 5. Uutisaineisto: Vesikriisin tiedottamisessa virheitä ja vääriä olettamuksia – ”Tiedottaminen asiakkaalle yhtiön tai osuuskunnan asia.” Yle Uutiset 24.11.2016 Äänekosken vesikriisi: kaikki alkoi vääränlaisesta kaivosta – ja niitä voi olla ympäri Suomen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje. Ympäristöopas. On kuitenkin aiheellista huomata, että viranomaisten rooli vesihuoltopalvelujen turvaamisessa rajoittuu vesihuoltolaitoksen varautumisen ja häiriötilannetoiminnan ohjaukseen ja tukemiseen kunkin viranomaisen oman toimialan mukaisesti. Sisäasiainministeriön Vaaratiedoteopas (SM:n julkaisu 1/2013) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/79045/Vaaratiedoteopas. Tarpeellisesta seurannasta ja valvonnasta (tarkastukset, ym.) tulee huolehtia. maataloudesta peräisin oleviin päästöihin varautuminen). Ympäristö & Terveys 8/2014, s. Maaja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki 2006. laitteiden varustaminen ja ylläpito). Myös puolustusvoimilla on velvollisuus virka-avun antamiseen tarvittaessa, esimerkiksi avustaminen korvaavan talousveden jakelussa. Poliisilla on velvollisuus antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille näiden hoitaessa tehtäviään. vsk. Viranomaisten roolia ja velvoitteita kriisitiedottamisessa on jo käsitelty tarkemmin ylempänä tekstissä. Yle Uutiset 24.11.2016 Näin tapahtumat etenivät: Äänekosken vesikriisi päivä päivältä. Tämä aiheuttaa vesihuoltolaitoksille tiettyjä erityisvelvoitteita sammutusveden saatavuuden järjestämiseen liittyen (palopostien ym. 59 (379/2011)
Vesihuoltolaitos vastaa toimittamansa talousveden laadusta kiinteistön liittämiskohtaan asti, mutta kiinteistön omat vesijohdot ja veden käyttäjät omalla toiminnallaan vaikuttavat myös talousveden laatuun. vsk. Todellisuudessa talousveden laatu voi muuttua huomattavan paljon jakeluverkostossa ja kiinteistöjen putkistoissa. Kaikkia lääkejäämiä, hormoneja ja mikromuoveja ei saada poistettua vedestä perinteisellä vedenkäsittelyllä. Korroosio Putkista liukenevat aineet voivat suoraan tai välillisesti muuttaa veden kemiallista, Kaarina Kärnä Miltä maistuu suomalainen vesi, Otto Manninen. Myös veden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista voi liueta haitallisia aineita veteen. Veden laatu mietityttää suomalaisia veden käyttäjiä muulloinkin kuin vesikriisien aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Perinteisesti on ajateltu, että hyvälaatuisen ja turvallisen talousveden takaamiseksi riittää, kun talousvesi käsitellään huolellisesti vesilaitoksella. Otto Manninen.. 60 Suomessa on totuttu ajattelemaan, että juomme täällä maailman parasta vettä. Pitääkö tämä paikkaansa, vedenpuhdistuksen asiantuntija Otto Manninen. Kiinteistön putkistoissa seissyt vesi ei vastaa laadultaan vesilaitoksen toimittamaa talousvettä. AQVA Finland Oy:n vedenpuhdistuksen asiantuntija Otto Manninen vastasi kysymyksiimme suomalaisesta vedestä
vsk. Millaista on hyvälaatuinen juomavesi. rautaa ja sinkkiä, jotka heikentävät veden laatua. Erityisesti kaupunkialueet ovat riskialuetta, sillä samoista vesistä useat suomalaiskaupungit saavat juomavetensä. Vesiä suodatetaan, sillä niissä esiintyy hajuttomia ja mauttomia yhdisteitä, joilla tiedetään olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Juomaveden matka vesijohtolaitokselta saattaa kestää useita vuorokausia. Keinotekoiset hormonit ja lääkeaineet on suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat kohteessaan vaikutuksia jo hyvin pieninäkin määrinä. Laboratoriomme tutkimista suodattamattomista vesistä parhaat laadut löytyvät usein luonnonlähteistä, joissa vesi on virrannut vuosikymmeniä tai satoja, ja maaperässä normaalisti esiintyvät metallit ja raskasmetallit ovat ehtineet jo liueta pois. Hormonija lääkejäämät Suomenkin vesistöt sisältävät laajan kirjon eri lääkeaineita ja hormoneja. Hyvälaatuinen juomavesi ei sisällä siihen kuulumattomia hajuja, makuja, kemikaaleja, yhdisteitä, saasteita tai mikrobiologisia epäpuhtauksia. Avolähteissä haasteena ovat usein bakteerit, joiden poistamien tosin on hyvin helppoa. Muovit ovat kemiallisesti aktiivisia, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sinänsä vaaraton muovi imee ympäristöstään haitallisia aineita. Antibioottien esiintyminen ympäristössä voi myös johtaa niille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymiseen. Biofilmien esiintyminen ja kasvu talousvesiverkostoissa vaikuttaa terveydellisiin, esteettisiin ja teknisiin seikkoihin. Mikroskooppisen pientä muovisilppua on kaikkialla ja sitä tulee lähes kaikesta ihmisen toiminnasta. Vesistöihin muovia päätyy jäteja hulevesistä, autonrenkaista ja liikenteestä yleisemminkin sekä kosmetiikasta, pesuaineista, muovimateriaalien kulumisesta, roskista sekä ilman kuljettamana. Ne voivat sisältää terveydelle haitallisia mikrobeja ja heikentää veden laatua, väriä, hajua ja makuja. Biofilmeillä tarkoitetaan pinnoilla kasvavia limakerroksen ympäröimiä mikrobisolupopulaatioita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Veden seisomisesta ja vanhoista putkista veteen liukenee esim. Toinen, ehkä yleisempi syy, ovat esteettiset syyt eli esimerkiksi maut,. Kupari puolestaan voi aiheuttaa saniteettikalusteiden värjäytymistä. 61 teknistä tai terveydellistä laatua. Veden ja materiaalien välisen vuorovaikutuksen arviointi on haastavaa, sillä jokainen jakeluverkosto on yksilöllinen, veden laatu erilainen ja verkosto sisältää useita eri-ikäisiä materiaaleja erilaisia määriä. Niiden olemassaoloon on alettu vasta hiljattain kiinnittää huomiota, eikä varmaa näyttöä ravintoketjuun liittyvistä terveysriskeistä ole. Yhdisteiden korkeasta aktiivisuudesta johtuen lääkeaineiden ja hormonien alhaisetkin pitoisuudet ympäristössä saattavat aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia. Niiden koko pienimmillään on alle yhden mikrometrin, jolloin ne ovat havaittavissa vain mikroskoopilla. Mikromuovit Mikromuoviroskaksi kutsutaan tyypillisesti alle yhden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Biofilmi Vaikka talousvesi puhdistetaan ja desinfioidaan vedenkäsittelylaitoksella, on verkostossa aina mikrobeja, jotka muodostavat nopeasti biofilmin kaikille talousveden kanssa kosketuksissa oleville pinnoille. Miksi kotitalouksissa suodatetaan vettä. Vesieliöstö syö mikromuovia, joka saattaa haitta-aineineen päätyä ihmisen lautaselle ja juomaveteen. Viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan Suomen vesistön muovipitoisuudet olivat huomattavan korkeat verrattuna maailmalla raportoituihin tuloksiin järvistä ja joista
Mitä olet tästä mieltä. Vieläkin helpompi ratkaisu ovat AQVA:n kehittämät hanan päähän liitettävät suodattimet, jotka ovat tyypiltään juuri oikeanlaisia Suomessa esiintyvien epäpuhtaustyyppien poistamiseen. Ne liittyvät usein bakteerikantojen nousuun putkistoissa, joka johtaa ajoittaisiin vedenkäyttökieltoihin ja ylimääräiseen klooraukseen. Toki säännöllistäkin laadunseurantaa tehdään, mutta tässäkin tapauksessa laatu on jo heikentynyt, kun se havaitaan. Lisätietoa: aqva.fi ja hanavesi.fi. Suomessa esiintyy vesikriisejä säännöllisesti. AQVA Finlandin valikoimaan kuuluvat myös vesitestit ja -analyysit, asennukset ja huollot. Tässä mielessä varmin tapa varmistaa oman vetensä laatu on erillinen oma suodatin. Voiko tilanteisiin jotenkin varautua. AQVA Finland Oy on vuonna 2010 perustettu veden käsittelyn ja puhdistamisen asiantuntijayritys, joka tarjoaa teollisuuden, terveydenhuollon ja julkisten tilojen tarpeisiin laajan valikoiman vesikalusteita sekä veden puhdistusja käsittelyratkaisuja. Osa saasteista, jotka vesiimme päätyvät, tulevat myös ilman kautta, saastelaskeumina tai tuulien mukana. Hanaveden puhtaus ei ole riippuvainen pelkästään suomalaisesta vedenlaadusta tai tekemisistämme. Tällöin voidaan tiskiallaskaappiin asentaa pieni suodatusyksikkö, joka ottaa vetensä tiskiallashanan kylmävesilinjasta. Yrityksen tavoite on, että asiakkaat saavat puhdasta vettä oikean määrän, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Mitä mielestäsi Suomessa pitäisi tehdä, jotta voisimme jatkossakin olla ylpeitä puhtaasta hanavedestämme. 62 hajut tai väri ja kalkki, jotka sotkevat vesikalusteita, kertyvät pesukoneisiin, hanojen tekniikkaan ja vesivaraajiin ja lyhentävät niiden elinkaarta. Puhutaan, että vesiputkistojen kunto on niin huono, että vesikriisit voivat jopa lisääntyä. Hanavesien laadunseurantaa kannattaisi lisätä käyttöpisteissä, eli siellä mistä vesi otetaan käyttöön ja se on jo kulkenut putkistojen läpi. Juomaja ruokaveden laadunvarmistaminen on helppoa ja kustannustehokasta etukäteenkin. Lisäksi tutkimusta voisi lisätä ihmisperäisten epäpuhtauksien, esimerkiksi lääkejäämien osalta, koska perinteinen vedenpuhdistuslaitos ei näitä juurikaan poista. Vesikriisit ilmenevät tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo aktiivinen, eli ihmisiä on hakeutunut hoitoon. Myös kotitalouksille on tarjolla veden puhdistusja suodatustuotteita sekä veden analyysipalveluita. Suomessa arvioidaan säännöllisesti infrastruktuurin kuntoa, tilaa ja ylläpitomahdollisuuksia ja näissä arvioissa on vesijohtoverkoston vanhentuminen todettu haasteellisimmaksi osa-alueeksi, koska putkistot alkavat olla vanhoja ja ilmeisesti niiden uusimiseen tai ylläpitoon ei ole riittävästi varoja
Aikaisemmin arvio pohjavesiriippuvuudesta on tehty lähinnä kasvillisuusanalyysiin pohjautuen. Kasvillisuus reagoi kuitenkin hitaasti muuttuvaan hydrologiseen tilanteeseen, jolloin esimerkiksi pohjavedenoton vaikutuksia ei pystytä huomaamaan nopeasti. Kun tämä on selvitetty, voidaan laskea pohjaveden osuus suon pintavedessä olettaen, että vesi on joko pohjatai sadevettä. Niiden osuus veden sisältämistä tavanomaisista isotoopeista on kuitenkin todella pieni ja analysointiin tarvitaan tarkat mittalaitteet. 63. Pystyimme osoittamaan, että suon eri osien hydrologinen yhteys pohjaveteen vaihteli suuresti. vsk. ”Menetelmällä jopa yksi näytteenottokierros sateettomana kesäaikana voi antaa kattavan kuvan pohjaveden roolista suolla”, jatkaa Isokangas. Käytämme tutkimuksissamme happi-18 ja vety-2 -isotooppeja. Onneksi uusimmat mittausmenetelmät ovat laskeneet analyysihintoja ja tämän vuoksi isotooppien käyttö hydrologisissa tutkimuksissa on lisääntynyt”, kertoo Isokangas. 63 O ulun yliopiston Vesija ympäristötekniikan tutkimusyksikössä on kehitetty veden ”raskaisiin” stabiileihin isotooppeihin perustuva uusi menetelmä, jolla voidaan määrittää suon pintaan tulevan pohjaveden määrä vain yhdellä alueellisesti kattavalla näytteenotolla. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä velvoittaa luokittelemaan ja suojelemaan ekosysteemejä, jotka ovat suoraan riippuvaisia pohjavedestä. ”Vesi sisältää luonnollisesti aina ”raskaita”, ei-radioaktiivisia eli stabiileja isotooppeja, jotka merkkaavat vesimolekyylin reittiä hydrologisessa kierrossa. Samalla pohjavedenotto kuitenkin uhkaa arvokkaita lähteitä ja soita. Suomessa on parhaillaan menossa pohjavesialueiden luokittelun tarkastaminen, jossa niiden merkittävät pohjavesiekosysteemit otetaan huomioon uudessa E-luokassa. Oulun yliopisto Uusi menetelmä suon pohjavesiriippuvuuden selvittämiseen Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Ne ovat tärkeitä yhdyskuntien vesihuollossa tuottaen yli puolet juomavedestämme. Suomessa on yli 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Nyt kehitettyä uutta menetelmää voidaan käyttää suoalueiden luokittelussa. Menetelmän innovatiivisuus perustuu siihen, että sillä pystytään laskemaan, mikä veden isotooppikoostumus suon pinnassa olisi ennen kesäisten päivien haihtumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Uutta isotooppimenetelmää on testattu käytännössä suoalueella ja tulos yllätti tutkijat: ”Pohjaveden määrä suolla vaihteli ja 100 prosentin välillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suon pohjavesiriippuvuus on laskettu suon eri osissa. Suojelun ongelmana on ollut, miten hydrologista yhteyttä pohjavesimuodostuman ja suon välillä voidaan havaita tarpeeksi kattavasti ja silti kustannustehokkaasti. vsk. Pohjavedestä riippuvia alueita löytyi sekä läheltä pohjavesimuodostumaa että myös kauempaa pohjavesialueen rajan ulkopuolelta”, kertoo DI Elina Isokangas tutkimusryhmästä. Nyt kehitettyä uutta menetelmää voidaan käyttää suoekosysteemien pohjavesiyhteyden määrittämiseen. Tutkimus kuuluu laajempaan väitöskirjatutkimukseen, jossa Elina Isokangas pyrkii kehittämään menetelmiä myös muiden ekosysteemien, kuten järvien ja purojen, pohjavesiriippuvuuden määrittämiseen
Kuva: Alfredo Leite, IBAMA.. 64 Rio Docen suru Minna Korhonen Kaakkois-Brasiliassa virtaava Rio Doce on joki, joka jo vuosikymmeniä on kärsinyt ihmisten toimista. Minas Geraisin osavaltion ympäristönsuojelujärjestö AMDA (Associação Mineira de Defesa do Ambiente) yrittää nyt pysäyttää tuhon etenemisen joessa ja palauttaa edes hieman sen entistä elämää. Marraskuussa 2015 sattunut Marianan kaivosonnettomuus oli lähes lopullinen kuolinisku elämästä kamppailevalle joelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk. Myrkkylieju Rio Docessa
Karjankasvatus, plantaasiviljely, teollisuus ja kaivostoiminta ovat olleet riippuvaisia joesta, mutta ironisesti ovat samalla tuhonneet sen omalla toiminnallaan. Metsiä on hakattu maataloustuotannon ja karjanhoidon takia. Sedimenttiä eli maa-ainesta on keräytynyt puolen vuosisadan ajan tonneittain laajoilta alueilta ihmisen toiminnan vuoksi. Pato-onnettomuudessa menehtyi 19 ihmistä ja sadat ihmiset menettivät kotinsa. Kuva: Marina Bhering.. Liejun mukana ympäristöön ja jokeen valui arseenia, sinkkiä, kuparia ja elohopeaa. ”Tämä on todistettukin, koska repeämä johtui ”inhimillisestä virheestä”, toisin sanoen huolimattomuudesta”, Dalce Ricas sanoo. vsk. Onnettomuuden riskeistä tiedettiin Onnettomuudesta on vastuussa alueella kaivostoimintaa harjoittava Samarco. Tämän lisäksi on rakennettu maanteitä välittämättä ympäristöstä. Myrkkymuta kulkeutui satojen kilometrien päähän Atlantin valtamereen saakka. Teholaiduntaminen ja plantaasiviljely jyrkillä alueilla on hävittänyt metsät. 65 Tärkeä vesistö Rio Doce on 853 kilometriä pitkä vesistö, joka alkaa Minas Geraisin osavaltiosta ja päättyy Atlantin valtamereen Espirito Santon osavaltiossa. Marianan kaivosonnettomuus Vuoden 2015 marraskuussa Marianan kaivosalueella jätealtaan pato murtui ja kymmeniä miljoonia kuutioita jäteliejua valui ympäristöön, tuhoten täysin läheisen Bento Rodriguesin kaivostyöläisten kylän ja saastuttaen Rio Doce -joen. Kaivosjätti Valen ja BHp Billitonen omistuksessa oleva Samarco-kaivosyhtiö tiesi alueella olevista riskeistä ja viranomaiset olivat huolissaan kaivoksen turvallisuudesta jo vuonna 2007. Onnettomuus oli myös maan historian pahin ympäristökatastrofi. Kaivosonnettomuus oli siis lähes lopullinen kuolinisku Maria Dalce Ricas. Minas Geraisin ympäristönsuojeluyhdistyksen AMDA:n johtava tarkastaja Maria Dalce Ricas sanoo, että onnettomuus olisi voitu välttää. Lieju tappoi suurimman osan joen kaloista ja kilpikonnista sekä muista vesieliöistä. Joen pohjaa peittää kerros rehevää rannikkosademetsää, joka on ajautunut sinne metsänhakkuun myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Samarco onnistui kuitenkin saamaan tarvittavat ympäristöluvat puutteellisin tiedoin. Satojentuhansien ihmisten juomavesi pilaantui myrkkyliejun takia. Joki ennen onnettomuutta Dalce Ricas kertoo, että jo ennen onnettomuutta Rio Doce oli kuolemaisillaan sedimentin kerrostumisen vuoksi. Maisema tänään on suurilta osin paljaita mäenrinteitä, mikä ennakoi aavikoitumista. Joki kattaa 222 kuntaa, jotka ovat riippuvaisia joen antamasta toimeentulosta. Tämä on synnyttänyt eroosiota sekä kaupunkialueiden holtitonta laajentumista
”Hyvin vähän verrattuna sen alkuperäiseen kasvistoon ja eläimistöön. Rahoja hallinnoi yksityinen säätiö, joka on jo jotain positiivista. Padon alapuolella oli vielä joitakin metsiä, mutta muta hautasi ne alleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Myrkkymuta päätti tämän vähänkin mitä oli jäljellä. Vaikka joki jo ennen onnettomuutta oli surkeassa tilassa, se ylläpiti silti jotain elämää. ”Uskomme, että jos tämä raha käytetään vastuullisesti, sillä voi kyllä pysäyttää joen tilan heikkenemisen ja palauttaa hieman sen elämää. 66 Rio Docelle, joka jo ennen onnettomuutta kärsi ihmisten välinpitämättömyydestä. Ja mukana menivät niiden asukkaat, joilla ei todellakaan ollut aikaa edes yrittää paeta.” Korvausrahoilla voisi auttaa jokea ”Onnettomuuden vastuuhenkilöitä ovat suoraan kaivosyrityksen johtajat ja välillisesti osakkeenomistajat sekä maan hallitus, joka ei ota vakavasti ympäristönsuojelua ja oman yhteiskunnan asioita”, Dalce Ricas kertoo. vsk. 5,5 miljardia euroa). Kuva: Cristiane Oliveira, IBAMA.. Muutoin pelkäisimme, että rahat saattaisivat kadota. Tammikuussa 2016 Samarco ja Brasilian hallitus pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Samarcon täytyy maksaa sakkoja 20 miljardia realia (n. Emme tiedä, emmekä koskaan saa tietää, kuinka paljon villieläimiä kuoli tämän onnettomuuden takia. Olemme kuitenkin kuulleet tästä pahoja kommentteja, joten pelkäämme edelleen, että jokin menee vikaan korvausrahojen kanssa.” Yläilmoista näkee tuhon laajuuden
Mutta tilanne voi parantua, jos edellä mainitut toimet toteutetaan. Voimme kuitenkin pysäyttää prosessin etenemisen monin keinoin. Voimme hoitaa jätevesiasiat kuntoon. vsk. Jo ennen katastrofia joki kärsi ihmisten toiminnasta. Voimme siirtää taloja sen rannoilta. Näin voimme elvyttää maaperän ja pysäyttää eroosion. Ja epäilen, että näin ei tapahdu. Tämä ei ole kiinni pelkästään rahasta. Brasilian suuria jokia on kuolemaisillaan ja julkinen valta tekee vähän tai ei mitään asian eteen.” Onnettomuuden jälkipuinti ”Uskon, että vastaavan onnettomuuden tapahtuminen uudestaan ei ole enää koKuivunut myrkkylieju on jähmettynyt kovaksi kuoreksi. Miten poistaa useita tonneja sedimenttejä jotka ovat tukkeuttaneet joen uomia yli 50 vuotta, ja nyt ne ovat tukkeutuneet lisää sillä, mitä Samarco sinne heitti. 67 Rio Docen tulevaisuus ”Rio Docen kohtalo on epävarma, mutta olemme varmoja, että sitä ei saada koskaan ennalleen. Miten voisimme poistaa tonneittain roskia, joita ihmiset heittävät jokeen ja sen sivujokiin. Voimme istuttaa uudelleen metsiä ja suojella muutamaa jäljellä olevaa metsää. Voimme palauttaa alueelle villieläimiä, kehittää ympäristöja koulutusohjelmia ja valvoa toimia, jotka edelleen tuhoavat Rio Docea ja sen sivujokia.” ”Rio Docen kalakanta, ennen kaikkea sen monimuotoisuus, oli hyvin pieni jo ennen katastrofia ja on nyt entisestään pahentunut. Kuva: Cristiane Oliveira, IBAMA.. Hallituksen pitäisi toimia taloudellisen ja poliittisen edun tavoittelua vastaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Kaivosyritysten on kehitettävä uusia teknologioita jätteiden hävittämistä varten. ”Tehkää kuten me, eli esittäkää omia ehdotuksia, osallistukaa, valvokaa mitä tapahtuu, raportoikaa ja etsikää totuutta”, hän toteaa. vsk. Kuva Cristiane Oliveira, IBAMA.. 68 vin todennäköistä, johtuen katastrofin suuruudesta. Se on kuitenkin vielä mahdollista, jopa to de n n ä köi sy ys teorian mukaan. Terveisemme poliitikoille on, että ympäristövirastojen toiminta ja organisaatio pitäisi muuttaa tehokkaammaksi, yhteiskunnan osallistumista luonnonvarojen hallintaan pitäisi vahvistaa, ympäristölakeja tulisi noudattaa ja valvoa, ja jos niitä ei noudata, siitä tulisi rangaista. Ympäristöstä pitää huolehtia. Mutta näyttää siltä, että katastrofi ei ollut vielä riittävä muuttamaan hallituksen ja parlamentin piittaamatonta asennetta ympäristönsuojelua kohtaan Brasiliassa. Pelkäämme, että loppuja korvausrahoja ei käytetä hyvin ja menetämme mahdollisuuden pelastaa Rio Doce. Poliitikot pitävät puheita, käyvät tuhoalueilla ja ehdottavat lakeja välittämättä siitä, mitä todella pitäisi tehdä uusien tragedioiden estämiseksi. Pelkäämme myös, että näinkään suuri tragedia ei ollut vielä riittävä, että voisimme estää saman tapahtumasta sadoille suurille ja keskikokoisille joille sekä tuhansille pienille joille, joita meillä on täällä Minas Geraisissa.” Terveiset Brasilian hallitukselle sekä suomalaisille ”Monet kaivosyritykset säikähtivät Marianan onnettomuutta suuresti, ja toteuttivat heti monia toimenpiteitä, joilla parannetaan patojen toimintaa, valvontaa ja suojelemista. Meidän mielestämme suuria jätealtaita, joita Samarcolla ja muillakin kaivosyrityksillä on, ei voida enää sallia.” ”Olimme hyvin surullisia, kun huomasimme, että Samarcon aiheuttama tragedia voidaan unohtaa heti, kun perheet ovat saaneet korvauksia. Mutta kaivostoiminta tarvitsee rajoja, sillä joka paikassa ei voi louhia. Marianan alueella olemme kuulleet monia mielipiteitä, ja on ihmisiä, jotka eivät anna onnettomuutta anteeksi Samarcolle, mutta haluavat kaivostoiminnan jatkuvan työpaikkojen takia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Tuho koitui kohtaloksi näillekin puille. Me AMDA:ssa emme vastusta kaivosteollisuutta, koska täällä on mahdotonta elää ilman sitä. Kaikkiin julkisiin hankintoihin tulisi myös sisällyttää ympäristönäkökulma.” Maria Dalce Ricas on nähnyt kuvia Suomesta ja ihailee suuresti sitä, miten täällä pidetään huolta luonnosta ja ympäristöstä. Niinpä hän hämmästyykin kuullessaan, että myös Suomessa on ollut paljon puhetta kaivostoiminnan ympäristöhaitoista
alv. Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset. tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis. 10%)+ toimituskulut. 69 Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta. ISBN 978-972-9637-55-3 Kirjoittajat Lasse Lovén/Juha Hiedanpää/Raimo Hakila Arttu/Tuominen Kari Ylikoski/Teija Kirkkala/Anne Savola/Matti Salo/Juhani Mellanoura Kuvitus Esko Railo Tilaa meiltä nyt kampanjahintaan! Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti Tutustu uusiin verkkosivuihimme! www.ymparistojaterveys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk. Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa
Ympäristökysymykset kiinnostivat jo 1960-luvulla. Siirrytään hetkeksi Sinuun. Olen yhtä aikaa skeptinen ja toiveikas. Ympäristö ja Terveys-lehden taival on alkanut vuonna 1970, Elintarvike ja Terveys-lehdestä ilmestyy tänä vuonna 31. Maailman mitassa ympäristöasioiden merkitys on kasvamassa. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy – tuttavallisemmin lehti – kustantaa kahta ammattilehteä, julkaisee erilaista materiaalia ja järjestää koulutusta. vuosikerta. Kesätöiden, opiskelun ja Helsingin kaupungin terveysviraston kautta tie kulki sitten Ympäristö ja Terveyslehden toimitussihteeriksi. Ympäristöheräte oli myös eteläisen Saimaan vesien tila, joka ei ollut hääppöinen 1960-luvulla. Yksittäisistä lehtiemme Haastateltavana eläkkeelle jäänyt päätoimittaja ja toimitusjohtaja Tapio Välikylä Lehden palveluksessa 1979–2017 Haastattelijana yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Forss. Hanke oli jo pitkällä ja kaupallisten kasvien valinnat oli tehty (viinimarja, kielo, erilaiset yrtit), mutta rohkeus muutokseen kuihtui. Ilmastonmuutos, väestökasvu, luonnon säälimätön hyväksikäyttö, sukupuutot, haasteita riittää. Iän karttuessa lähiluonnolla on yhä suurempi merkitys, puutarha ja läheiset vanhat metsät, lintujen keväinen laulu, mäyrän kolo, ilveksen jäljet, tällaiset havainnot ja kokemukset ovat yhä tärkeämpiä. vsk. 70 Kerro lyhyesti, kuinka päädyit ympäristöalalle. Minä olen ollut mukana kesästä 1979. Mitkä ovat Sinulle tärkeitä asioita, miten näet ympäristöasioiden merkityksen kehittyvän jatkossa. Lukiossa suunnittelimme vakavasti pienellä joukolla omavaraisen yhteisön perustamista. Mitkä ovat mielestäsi lehden suurimmat saavutukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Lehtiemme merkityksen näen erityisesti siinä, että olemme saaneet luotua toimivan verkoston valtionhallinnon, tutkimuksen, alan yritysten ja paikallisen valvonnan välille. Selluja paperikombinaattien läheiset vedet olivat pahoin saastuneita. Yhä useammat ymmärtävät, että muutosta tarvitaan
Oppaista etenkin Asumisterveysopas ja Home ja terveys -kirjat ovat olleet ja ovat lehtemme onnistumisia. Muuton aikaan ei ollut vielä käytössä sähköisiä yhteydenpitokeinoja, muita kuin puhelin ja telefaksi. Vuosiin ja vuosikymmeniin mahtuu paljon. 71 onnistumisista nostan esille 1980-luvulta öljyntorjunnan teeman ja ympäristömyrkyt elintarvikkeista erikoisnumeron. Elintarvike ja Terveys-lehden tuottaminen on ollut viime vuodet lähellä sydäntäsi. Elintarvike ja Terveys-lehteä aloimme julkaista vuonna 1986. Olimme mukana prosessissa tuottamalla koulutusmateriaaliksi Ympäristö ja Terveys-lehden teemanumeron ja lehteä käytettiin hyvin laajasti viranomaisten ja rakennusalan koulutuksessa. Toiminnan volyymi kasvoi tasaisesti ja myös julkaisujen tekninen tuottaminen siirtyi toimitukseen, joka merkitsi työmäärän merkittävää lisääntymistä. Elintarvike ja Terveys-lehden missiona on alun perin ollut toimia valvonnan ja Tapio Välikylä.. Toimistotehtäviin palkkasimme 1990 Poriin muuton jälkeen henkilön, markkinoinnista vastaava oli seuraava rekrytointi ja viimeisenä taloomme tuli vuonna 2008 tuottaja, joka vastaa Ympäristö ja Terveys-lehdestä ja ympäristöterveydenhuollon oppaista ja koulutuksista. Selvisimme muutosta hyvin ja jälkikäteen voi todeta, että ilman kolhuja. Kommelluksia on onneksi sattunut harvemmin. Tuossa vaiheessa emme juurikaan tuottaneet julkaisuja, ja koulutuksia järjestimme 1–2 vuosittain. Muutto Poriin oli monen sattuman ja oman toiveen täyttymä. Nyt yhtiössä on neljä päätoimista työntekijää. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat muutokset yhtiön toimintaa ajatellen vuosien saatossa. Aloitit lehdessä ainoana työntekijänä. Suuri muutos oli Kansanterveys-lehden ja Ympäristö ja Terveys-lehden yhdistyminen vuonna 1984. Minkälainen kommellus – harmillinen tai harmiton – tulee mieleesi päällimmäisenä. vsk. 1980-luvulla eräs paljon käytetty rakennuslevy aiheutti vakavan sisäilmaongelman, viranomaiset olivat valppaina ja levyteollisuus teki nopeasti päätökset materiaalin parantamisesta. Ongelma oli se, että erikoisteemassa oli kilpailevan seinälevymateriaalin kokosivun mainos, mikä ei tietenkään ilahduttanut ongelmalevyjä edustanutta yhteisöä. Kuten mainitsinkin, aloitin 1979 työt Ympäristö ja Terveys-lehden toimitussihteerinä. Varsin nopeasti, jo vuonna 1981 tuotimme ensimmäisen oppaan ja järjestimme ensimmäisen koulutuksemme. Onko ruokapalveluja elintarvikealaan sekä elintarvikevalvontaan liittyvien asioiden yhdistäminen samaan lehteen sujunut mutkitta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48
Olen saanut koko urani ajan kokea, että työtäni arvostetaan ja tuetaan. Toimivat yhteydet ympäristönsuojeluun ja rakennusvalvontaan ovat uudessa tilanteessa poikki, kuntiin jäävät tehtävät menettävät kumppanin, ympäristöterveydenhuollon osoite maakunnassa on epäselvä, johdon valinnoissa on vastassa karikoita ja tehtäväjaoissa on vielä paljon pohdittavaa. Ympäristöterveydenhuollossa jatkuva hallinnon ”kehittäminen” on ollut haaste. Ympäristömme tilaa arvioidaan tehokkaasti ja tiedetään mitä pitäisi tehdä, tästä eteenpäin ollaankin sitten vaikeuksissa. Veikkaanpa, että seuraavat 3–5 vuotta ei juuri muuta tehdä kuin järjestetään hallintoa. Muutos sähköisiin koulutustapahtumiin on myös tapahtumassa. Lisäksi olen jatkanut – nyt kun aikaa on, entistä tiiviimmin – erilaisia kulttuuriin liittyviä harrastuksia. Konkreettisessa mielessä muutimme sopivin välein, organisaatiomme kasvoi, työtehtäviä tuli tasaiseen tahtiin lisää ja työn sisältö muuttui teknisessä mielessä kaiken muun mukana. Näköisjulkaisun tuottaminen on vain välivaihe mentäessä kohti monikanavaista jakelumallia, yhtä aikaa pitää tuottaa uutisvirtaa ja syvälle asioihin pureutuvaa materiaalia. Suuri kysymys tulee olemaan, jos yksityistämiseen tähtäävä linja jatkuu, kuka elintarvikeja terveydensuojeluvalvontaa vastaisuudessa tekee. Mitä pidät lehden suurimpina haasteina tulevina vuosina. Ensimmäisen eläkepäivän ensimmäinen ajatus aamulla oli, että en tee mitään – ja siitä vielä maksetaan. Tämä kaikki on motivoinut ja antanut voimia jaksamiseen. Vapaaehtoistyön aloittaminen on seuraavaksi listoilla. Kansallisen ympäristönsuojelun suurimmat haasteet ovat, niin kuin aina ovat olleet, ympäristöpolitiikan tavoitteiden epämääräisyys ja raha. Olemme järjestäneet lukuisia koulutuksia ja tilaisuuksia, joissa on hyvässä yhteisymmärryksessä keskusteltu yhteisistä asioista ja päästy hyviin käytöntöihin johtaneisiin sopimuksiin. Minuun on luotettu ja hyvin harvoin yritetty käyttää hyväksi. Kaiken sen mihin ryhdyn, pyrin tekemään ilolla ja toivottavasti ilman kiireen tunnetta.. Ja sitten lopuksi se pakollinen kysymys… Minkälaisilla tehtävillä aiot täyttää tulevat päiväsi. Muutos sähköisiin jakelutapoihin on kuitenkin hidasta. Koulutuspuolella erilaiset yksilöidyt sähköiset jakelutavat on otettava käyttöön, unohtamatta kuitenkaan yhteisiä vuorovaikutteisia kokoontumisia, joilla on edelleen merkitystä. Mistä olet löytänyt voimia ja motivaatiota vuosi toisensa jälkeen. Digitalisaatio etenee, paperisen lehden kysyntä vähentynee… Printtimedian katoamista on veikattu jo vuosia. Digitaalisten julkaisujen tuottaminen vaatii uutta osaamista teknisesti ja myös sisällöllisesti. vsk. Entä mitkä ovat mielestäsi ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun suurimmat haasteet seuraavien vuosikymmenten aikana.. 72 toimijoiden välimaastossa, tehtävämme on kertoa miten uutta lainsäädäntöä sovelletaan, mutta yhtä lailla olemme kertoneet ammattikeittiöiden ja elintarviketeollisuuden näkökulman uudistuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Työurasi – noin 40 vuotta – saman työnantajan palveluksessa on nykyoloissa harvinaisen pitkä. Arkeeni on tullut uusia elementtejä kuten vene, kesämökki, puutarha ja koira, näissä riittää puuhaa. Enkä sinä päivänä tehnytkään sitten mitään
Ensitutustumisen perusteella kirjan sidos vaikuttaa vahvalta, tämäkin tärkeä ominaisuus retkioppaalle. Kohteet on ryhmitelty jakaen Helsinki 12 alueeseen. Kirjan ansioihin kuuluu sen julkaiseminen myös englanniksi. Vaikka tämän kirjoittajalla on kohta takana puoli vuosisataa luontoretkeilyä Helsingissä, niin esimerkiksi Kivikon metsän siirtolohkareet tai Käpylän hiidenkirnu eivät ole koskaan osuneet reitille. Kustantajan verkkokaupassa 25 €. vsk. Mukaan on päässyt myös vähemmän tunnettuja kohteita – hyvä niin. Pertti Forss Lumoava Helsinki. Nyt julkaistu Lumoava Helsinki on nimenomaan luontokohdeopas. Tämä asettaakin rajoituksia kirjan koolle, joka puolestaan johtaa useisiin kompromisseihin. Kirjan teksti on sujuvaa ja huoliteltua. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Muutamat kuvat (esim. 200 luontoelämystä Toim. Vastaavanlaisen muutaman sivun yleisesittelyn olisi lukenut mielellään muustakin Helsingin luonnosta. Kohde-esittelyt ovat kohtalaisen suppeita, mutta aivan riittäviä. Pitääpä muistaa tulevilla retkillä. Edita Publishing 2017. Helsinkiläisen luontoharrastajan näkökulmasta alueet ovat loogisia ja kohteet on valittu asiantuntevasti ja monipuolisesti vaikkakin jonkin verran geologiaan painottuen. Kaikki kirjan syntymiseen myötävaikuttaneet ansaitsevat lämpimän kiitoksen. Samoin useat kuvat ja kohdekartat ovat kirjan kokorajoituksen vuoksi pieniä. 122) ovat tosin kärsineet kovastikin pienestä koosta. 247 s. Niissä on kuitenkin onnistuttu hyvin. Raija Hentmanin edelleen hyvin käyttökelpoinen Pääkaupunkiseudun retkeilyopas (2010) puolestaan painottuu ulkoiluja retkeilyreitteihin. Onneksi kunkin alueen aloittaa yhteenvetokartta, joka auttaa kohteen paikallistamisessa. Kohde-esittelyihin liittyvistä kartoista, jotka sinänsä ovat harvinaisen selkeitä, voi Helsinkiä huonommin tuntevan olla vaikea hahmottaa paikan sijaintia. Kirjan ulkoasu on kokonaisuutena onnistunut ja houkuttelee luontoretkelle. Kirjaesittely. Jussi Helimäki. Voi arvata, että Espoon oppaasta saatu kokemus on hyödyttänyt Lumoavan Helsingin hienoa lopputulosta. 73 Erilaisia luontokohdeoppaita on julkaistu maassamme viime vuosina kiitettävällä vauhdilla. Kirjasta välittyy hienolla tavalla tekijöiden kiinnostus ja arvostus helsinkiläistä luontoa kohtaan. Kirja on tarkoitettu nojatuolikokemusten lisäksi retkelle mukaan otettavaksi. Helsinkiä käsittelevistä aiemmista oppaista Matti Niemisen ja Eero Haapasen toimittama Retkiopas Helsingin luontoon (2000) on suppea eikä sitä ole ollut enää pitkään aikaan saatavilla. Ilman sen suurempia kokeiluja voisi kuvitella, että kirjan kansi kestää ainakin sateen ensimmäiset pisarat. Mainittakoon, että Jussi Helimäki on toimittanut myös vastaavan Espoota käsittelevän oppaan (Kotinurkilta kallioille – Espoon luontokohteet, 2009). merikotka s. 54 ja tundrahanhi s. Kirjan koko tuo siis omat rajoituksensa, mutta nyt Lumoava Helsinki sujahtaa helposti retkireppuun niin painonsa (hivenen yli puoli kiloa) kuin kokonsakin puolesta. Kirja päättyy Antti Sallan kirjoittamaan lukuun Kallioja maaperä tutuiksi
Ehdota puistoa ja osallistu kampanjaan somessa tunnisteella #100puistoa Ehdota puistoa kampanjaan 30.6.2017 mennessä täyttämällä verkkolomake osoitteessa https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/100puistoa/. Puisto voi olla pieni tai suuri, tunnettu tai vähemmän tunnettu, luonnonmukainen tai rakennettu. Viherympäristöliitto, Kaupunginpuutarhurien Seura ja kansallisten kaupunkipuistojen verkosto järjestävät 100 puistoa -kampanjan nostaakseen esille suomalaisille tärkeitä puistoja ja puistokulttuuria. 74 100 puistoa -kampanja haastaa suomalaiset tarkkailemaan viherympäristöään ja kertomaan, mistä löytyvät Suomen parhaat puistot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Yhä useampi suomalainen asuu rakennetussa ympäristössä, jossa puistot ja julkiset viheralueet tarjoavat lähimmän kosketuksen luontoon. Mikä tekee puistosta merkityksellisen, miksi se on tärkeä ja mitä siellä tehdään. Toiset hakeutuvat puistoon virkistäytymään, toiset kaipaavat lepoa ja rauhaa, toiset haluavat liikkua, leikkiä ja pelata. Kriteerinä on, että ehdotettava puisto on julkinen viheralue ja ehdottajalleen tärkeä. Tavoitteena on löytää erilaisia puistoja eri puolilta Suomea, vähintään sadasta eri kunnasta. Kampanjaan voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #100puistoa. Henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että asuinpaikan lähistöstä löytyy monipuolista viherympäristöä. Ehdotuksista kootaan sadan puiston lista Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kampanja on kaikille avoin ja kuka tahansa voi ehdottaa puistoa listalle. Puistot ovat myös kohtaamisen paikkoja, joissa asioita tehdään yhdessä. Kuva: Opa Latvala/ Tampereen kaupunki.. vsk. Viherympäristöliitto ry 100 puistoa -kampanja etsii Suomen parhaita puistoja Tampereen Sorsapuisto. Asiantuntijaraati valitsee ehdotuksista sata parasta puistoa, jotka julkistetaan elokuussa Kaupunginpuutarhurien Seuran kesäluentopäivillä Kotkassa. Myös parhaat perustelut ja paras #100puistoa -somepostaus palkitaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai puh. 75 www.ymparistojaterveys.fi Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtumanaikaisessa valvonnassa. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas 25,00. vsk. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, esitellään keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoitteista toiminnanharjoittajille. Opas soveltuu mm. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. (02) 630 4900 Tilaushinta: 24,00 euroa + toimituskulut (sis.alv.10 %)
Tarkemmin tulevasta lakimuutoksesta kertoi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Antero Kuusi, joka myös muistutti, että ydinvoimalaonnettomuus on vain yksi säteilyvaaratilanteen aiheuttaja monien muiden mahdollisuuksien joukossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Suojautuminen sisätiloihin on tärkein suojelutoimi. Suomessa ei tyydytä vain EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin toimeenpanon aiheuttamiin muutostarpeisiin vaan samalla käydään läpi koko laki. Luentosali oli täynnä ja keskustelu oli vilkasta. 76 Y mpäristö ja Terveys-lehden ja sosiaalija terveysministeriön järjestämässä Säteilyturvallisuuden koulutuspäivässä Lahdessa 5.4.2017 kuultiin luentoja alan eturivin asiantuntijoilta. Päivän alkutervehdyksessä johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriöstä viittasi käynnissä olevaan säteilylain kokonaisuudistukseen, joka astuu voimaan ensi vuonna. Vaaratilanteissa STUK antaa suositukset suojelutoimista, mutta määräyksiä se ei anna. vsk. Kaarina Kärnä Aiheena säteilyturvallisuus Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Kimmo Ilonen puhui oikeanlaisen tiedottamisen tärkeydestä säteilyvaaratilanteessa.
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. Aluehallintovirastojen ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat omilla alueillaan, että Valviran määräyksiä noudatetaan. STUKin laboratorionjohtaja Päivi Kurttion oli helppo perustella luentonsa merkitys – sisäilman radon on merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja Suomessa ja sen arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää vuodessa. Jos vastauksia ei tule, keskustelu velloo hallitsemattomana ja pian on selvitettävää entistä enemmän. Sosiaalinen media on tyypillisesti nopeatempoinen kanava, ja kun ihmisillä on suuri huoli ja hätä, on oltava valmiudet tiedottaa myös sitä kautta ja vastata kysymyksiin. Parasta olisi, kun kaikki rakennukset saataisiin Säteilyturvallisuuden koulutuspäivän aiheet kiinnostivat yleisöä.. Aluehallintovirasto voi antaa määräyksiä alueellisesti ja kunnat paikallisesti, mutta koska säteily ei kuntaja aluerajoja rajoja tunne, tarvitaan vaaratilanteissa tyypillisesti juuri Valviraa. Perustelu ei ole kuitenkaan lyönyt vielä täysin läpi, sillä tekemistä radonmittausten saralla riittää. Valvira voi antaa säteilyvaaratilanteessa yleistason määräyksiä elinympäristön suojelemiseksi valtakunnan laajuisesti. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Kimmo Ilonen oli ollut mukana samoissa harjoituksissa Porvoon toimijoiden kanssa ja kertoi, että myös tiedottamista, mukaan lukien sosiaalinen media, oli harjoiteltu. Tällöin esimerkiksi yöllä saatavat mittaustulokset eivät nosta keskiarvoa. Jatkuvatoiminen mittaus on hinnaltaan noin 1000 e, mutta sillä saatavat tulokset voivat olla oikeampia kohteissa, joissa altistuminen ei ole kokoaikaista ja joissa ilmanvaihto on ajastettu, esimerkiksi työpaikat. Tiainen toi kuitenkin esille, että ohjeiden tulkinnallisuudet aiheuttavat päänvaivaa. vsk. Mistä tietää, että elintarvikkeet ovat niin saastuneita, että ne on otettava pois myynnistä. 77 Valviran ylitarkastaja Heli Laasonen esitteli Valviran kunnille laatimaa ohjetta säteilyonnettomuuteen varautumisesta. Terveysvalvontaa Porvoossa johtavan Tiina Tiaisen valvonta-alueella on Loviisan ydinvoimalaitos, joten säteilyvaaratilanteisiin varautuminen on otettu haltuun. Milloin on tehty vaaratilanteen jälkitoimenpiteinä riittävästi puhdistusta. Hinnasta mittaamisen tekemisen ei pitäisi olla kiinni, sillä perusmittaus (purkki) maksaa vain noin 40–60 euroa. Toimenpiteitä harjoitellaan joka kolmas vuosi
vesilaitosten ei tarvitse tehdä säännöllisiä radioaktiivisuusmittauksia. vsk. Solariumien käyttöön ja palveluna tarjoamiseen liittyy määräyksiä, joiden noudattamista terveydensuojeluviranomaiset tarkastavat (käyttöpaikkatarkastukset). Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 55 kpl, ja Visuri totesi, että näiltä tarkastuksilta saadut tiedot ovat STUKille tärkeitä ja tarkastuksia toivotaan tehtävän jatkossakin. On myös hyvä muistaa, että vaihtelua on paljon, jopa kahden vierekkäisen kaivon tulokset voivat erota toisistaan. On todettu, että Suomessa pintavesissä ei ole radioaktiivisuutta juuri lainkaan, joten pintavettä käyttävien STUKin laboratorionjohtaja Päivi Kurttio kertoi, että sisäilman radon on merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja Suomessa ja sen arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää vuodessa. Päijät-Hämeessä on tehty paljon mittauksia ja edetty paljon radonriskin hallinnassa, mutta alueellisia eroja kuntien ja asuntoalueiden välillä on edelleen. Valistus on vähentänyt solariumien suosiota, mutta edelleen ihmisiä hakeutuu solariumiin rusketuksen toivossa. luokan karsinogeeniksi luokitellusta säteilystä, jolle ihmiset vapaaehtoisesti ja tarkoituksella altistuvat. Ympäristöterveyskeskus ylläpitää tuloksista radontietokantaa. 78 radonturvallisiksi, eli jo rakennusvaiheessa tehtäisiin radonputkisto. Eviran ylitarkastaja Marika Jestoi toi esille joditablettien ottamiseen liittyvät suositukset säteilyvaaratilanteessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskuksen johtaja Silja Mäkelä kiitteli koulutuspäivän osallistujia rohkeudesta, koska olimme uskaltautuneet korkean radonriskin alueelle. Tästä todettiin, että jos raja-arvot eivät ole selkeitä, on määräysten antaminen ”olisi kiva, jos..” -pohjalta hankalaa. Vuodenajalla on suuri merkitys sille, mitä saastuu ja miten paljon. Aihetta käsitellään jatkossakin, koska tekemistä riittää ja lakiuudistus tulee voimaan ensi vuonna uusine haasteineen.. Kun ulkoinen annosnopeus on 10 mikroSv/h, suositellaan joditabletteja lapsille ja raskaana oleville. Aikuisille niitä suositellaan vasta kun ulkoinen annosnopeus on 100 mikroSv/h tai enemmän. Toimenpidemääräyksiä radonin takia ei valvonnassa ole juurikaan annettu. Päivän aikana opimme paljon, ja keinoja säteilyturvallisuuden edistämiseksi tarttui varmasti mukaan itse kullekin. Alkutuotannon suojaaminen alkaa kuitenkin jo silloin kun annosnopeus on 1 mikroSv/h – tämä kertoo elintarvikeketjun suojaamisen välttämättömyydestä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. STUKin ylitarkastaja Reijo Visuri puhui meille solariumista, 1. Jos taas esimerkiksi pohjaveden käyttöä koskien saadaan aktiivisuuspitoisuuden enimmäisarvot ylittäviä tuloksia, on ylityksistä välittömästi tiedotettava STUKiin (henkilökohtainen sähköposti, puhelinsoitto tai yhteissähköposti vesitiimi@stuk.fi). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. STUKin laboratorionjohtaja Pia Vesterbackan aiheena oli talousveden radon ja radioaktiiviset aineet
Voimala otettiin käyttöön kesällä 2016, ja se tuottaa vuodessa yli 650 000 kWh sähköä, mikä vastaa yli 300 kerrostaloasunnon vuosittaista sähkönkulutusta. Hankkeen asennuksista vastasivat Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) sertifioidut asentajat. 79 A urinkosähkön kasvaneesta kysynnästä huolimatta alan standardointi etenee hitaanlaisesti. Motiva Oy Aurinkosähkön kysyntä huimassa kasvussa Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2017, 48. vsk. Sertifiointi on hyvä tapa osoittaa asiakkaalle, että yritys panostaa laatuun. Siksi koulutukseen kannattaa osallistua ja asiakkaan vaatia toimituksiinsa sertifioituja asentajia”, toteaa Uusiutuvan energian asentajien sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Jussi Hirvonen. Energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä pitää kuitenkin aurinkolämpökeräinten hankintaa moneen kohteeseen hyötysuhteen ja aurinkoenergian varastoinnin kannalta järkevämpänä vaihtoehtona. Uusiutuvan energian toimituksien laatu saadaan aikaan vain järjestelmälaadulla. Se tarkoittaa, että järjestelmät markkinoidaan, myydään, mitoitetaan, asennetaan, käyttöönotetaan ja ohjeistetaan oikein sekä huolehditaan myös takuuja huoltoasioista. Tämä Suomen Voiman omistama kohde on sikäli ainutlaatuinen, että tuulija aurinkotuotanto on yhdistetty samaan tuotantoverkkoon. Yksi mainio kehitysesimerkki on Haminan Mäkelänkankaan aurinkovoimala, joka on Suomen ensimmäinen maa-asenteinen ja keskitetyllä invertteriratkaisulla toteutettu voimala. Aurinkokeräimillä taas voidaan ladata myös lämpöpumpun keruupiiriä, jolloin myös aurinkojärjestelmän matalat lämpötilat voidaan hyödyntää paremmin. Sertifiointi takaa ammattitaidon myös aurinkolämpö-, biolämpöja lämpöpumppuasennuksissa. Tässä tilanteessa osaavan, sertifioidun ammattilaisen taitojen hyödyntäminen järjestelmien asennuksessa on entistä tärkeämpää. Alan markkinat kehittyvät todella nopeasti ja kysyntä kasvaa samassa suhteessa. Aurinkolämmön hyödyntäminen maalämmön rinnalla on toimiva ratkaisu, sillä silloin lämpöpumppu saa huilata kesäajan eli noin kuusi kuukautta, mikä lisää lämpöpumpun käyttöikää. ”Uusiutuvan energian asentajien sertifointikoulutuksessa painopiste on juuri näissä asioissa. Asiakkaiden kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota palveluita ja järjestelmiä tarjoavien yritysten laatuun. Aurinkosähkö on tällä hetkellä enemmän esillä kuin aurinkolämpö