ja ympa?risto?_170 x 242.indd 1 15.4.2019 11.10. vsk. 2 Kalibroinnin asiantuntija palveluksessasi Pyydä tarjous numerosta (010) 3222 631 tai sales@mip.fi Tarjoamme akkreditoidut ja jäljitettävät kalibroinnit Mittaamisen asiakasratkaisut • Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy I mip.fi I aanitasomittarit.fi I mikrofonit.fi • Äänitasomittarit • Meluannosmittarit • Mittausmikrofonit • Mikrofonikapselit • Esivahvistimet (myös intensiteetti) • Monikanavaratkaisut • Kalibraattorit • Mastoidit (luujohde) • Askeläänikojeet • Rakennusakustiikan pallokaiuttimet • Värähtelyja tärinämittarit • Kiihtyvyysanturit • Sisäilman laadun mittarit NOPEA NOUTO JA PALAUTUS PALVELU Teetä kalibroinnit ennen kesää – vältät ruuhkat! mip.fi sales@mip.fi Y&T 4/19 Alueiden ka?ytto. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
vsk. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Toisella puolella Suomea se olisi ”työllistävä vaikutus”. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Alueiden käyttöön liittyy usein vastakkainasettelua luonnonsuojelun ja/tai kulttuuriperinnön ja muiden hyödyntämistapojen välillä. Alueen luontoarvoja lisää Longinojan läheisyys, jonka kunnostus on palkittu vuosien 2017–2018 parhaana luontotekona IUCN:n Suomen kansallisen komitean toimesta. Kaupunkiluonnonsuojelija päätyy kuitenkin yleensä arvioinneissaan kentän säilyttämisen kannalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Siinä eivät huoleta lentokentän maa-alueen vaatima keskimääräistä järeämpi betonipaalutus tai maaperässä oleva sulfidisavi. Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden joukkoon kuuluva lentokenttä on elintärkeä uhanalaisiksi luokitelluille viheryökköselle ja ojakärsämökenttäkääriäiselle, ja se on myös lintukohde. Kaarina Kärnä Lentokentänkin suojelu voi olla ympäristöteko Kuva: Sampo Kiviniemi.. Aivan omaa luokkaansa aluekiistana on Malmin lentokentän tapaus Helsingissä. Malmin lentokentän säilyttämistä lentokäytössä puoltavat ehkä yllättäen myös luonnonsuojeluun ja ympäristöterveyteen liittyvät syyt, mutta Helsingin kaupunki haluaa rakentaa alueelle asuntoja. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Keskellä asutusta sijaitseva lentokenttä on edelläkävijä ympäristöterveyden huomioimisessa, sillä asutusalueella on meluun ja muihin lentotoiminnan ympäristövaikutuksiin kiinnitettävä aivan eri lailla huomiota kuin alueilla, joissa suojavyöhykkeet ovat suuremmat. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tiiviisti rakennettujen lähiöiden keskellä lentokenttä tuo elvyttävän avaruuden tunnun – kenttä on Malmin meri. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Helsingin mantra kentän tuhoamiselle on ”asuinrakentaminen”. Malmin lentokenttä ympäristöineen on myös keskeinen virkistysalue lähiympäristönsä asukkaille
Lehden teemana on rakennusterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 32 Mobiili retkeilijän mukana metsässä Heidi Kerkola .....................................................................................36 Vuoden terveystarkastaja 2019 on Janne Litmanen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta Kaarina Kärnä ................................................................................... vsk 4 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2019 ilmestyy viikolla 38. 16 YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen – miten ja miksi. 6 Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Antti Rehunen, Maija Tiitu ja Ari Nissinen .................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. 4 Tulevaisuuden elinympäristö rakennetaan digitaalisesti Juha Nurmi, Satu Taskinen ja Ilpo Tammi .................................... 41 YRJÖ2018 – maakunnallinen ympäristöterveydenhuollon ja vesilaitosten häiriötilanneharjoitus Nina Hiltunen ....................................................................................42 Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi: Suomen biotalousstrategian valmistelu onnistui melko hyvin Hanna Virta ja Markku Turtiainen ...............................................48 Olli Ojala – pitkä ura ympäristöhallinnossa Tapio Välikylä ...................................................................................56 Juhlavieraat kokivat Veden muistin – kuvia lehden 50-vuotisjuhlasta Kaarina Kärnä ja Tanja Lohiranta ................................................60 Kirjaesittely: Matti Vuento, Myrkkyjen maailma – nuolimyrkystä sariiniin .............................................................64 Tätä mieltä: Suomen jätetuhkan myrkyt Itämereen! Silmättömät silakat ja kuolleet merenpohjat takaisin. Lentokentänkin suojelu voi olla ympäristöteko Kaarina Kärnä ..................................................................................... Miia Nurminen-Piirainen ...............................................................20 Karttapohjaiset osallistumistyökalut aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä Heli Saarikoski, Liina Marttila, Kirsi Forss, Kaarina Vartiainen ja Maarit Kahila-Tani ......................................................................24 Maankäytön suunnittelun ympäristöoikeudenmukaisuutta voidaan parantaa hyödyntämällä vuorovaikutteisia suunnitteluja tutkimusmenetelmiä Riikka Paloniemi, Aino Rekola ja Sanna-Riikka Saarela ......... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. 10 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Matti Laitio ........................................................................................ 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Marja Tomberg .................................................................................66 Poimintoja ......................................................................................70
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen tarkoituksena on koota maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet aina vuoteen 2030 saakka. Niitä ovat esimerkiksi asema-, yleisja maakuntakaavat sekä rakennusluvat. Ympäristöministeriö on aloittanut vuoden loppuun kestävän hankkeen, jonka tavoitteena on luoda yhtenäiset kansalliset linjaukset maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseksi.. vsk. 6 A ikamme kohtalonkysymykset kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen haastavat yhteiskuntia ennennäkemättömällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Maankäytön vaikutukset elinympäristöömme näkyvät välittömästi ja toisaalta ulottuvat kauas vuosikymmenien päähän. Juha Nurmi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Satu Taskinen, projektipäällikkö, ympäristöministeriö Ilpo Tammi, toimitusjohtaja, Ubigu Oy Tulevaisuuden elinympäristö rakennetaan digitaalisesti Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen siirtyy digitaaliselle pohjalle seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikissa näissä maankäytön ja rakentamisen rooli on keskeinen. Maankäyttöpäätöksillä tarkoitetaan maankäyttöä tai rakentamista ohjaavia tai rajoittavia viranomaisten päätöksiä
Pohjan Hankkeen vaiheet.. Toisin sanoen tavoitteena ovat helppokäyttöiset ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat sujuvaa vuorovaikutusta maankäyttöpäätösten valmistelussa. Laadukkaalla tiedolla parempaa elinympäristöä Hanke käsittää alustavan näkemyksen digitalisaation tavoitteista: maankäyttöpäätökset perustuvat parhaaseen tietoon, osallistuminen ja tiedonsaanti helpottuvat, monialainen tieto kootaan hallitusti, ja suunnittelu on ymmärrettävää. Se edellyttää, että tieto on ajantasaista, selkeää ja helposti jokaisen kiinnostuneen saatavilla. Lisäksi maaliskuussa 2019 voimaan tullut uusi tiedonhallintalaki luo puitteet tiedon paremmalle saatavuudelle, joka on pohjimmiltaan tämänkin hankkeen ydin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Ilman yhdenmukaisia kansallisia käytäntöjä uusia ratkaisuja on jouduttu ottamaan käyttöön vaihtelevin tavoin. Aiempien hankkeiden ja selvitysten valossa maankäyttöpäätöksiin liittyy useita haasteita. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuus on hämärtynyt kansalaisille, ja sen hahmottaminen on usein haastavaa myös alan asiantuntijoille. Yhteisten toimintatapojen puute nostaa kustannuksia ja vie suunnittelijoiden resursseja pois tärkeimmästä: hyvän elinympäristön kehittämisestä. Prosessit ovat osin tehottomia, ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Ympäristöministeriön hanke tukee vuonna 2018 käynnistettyä maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistusta. 7 Miksi muutosta tarvitaan. vsk
Määrittelyja pilotointivaihe päättyy vuonna 2022, jolloin uudistetun maankäyttöja rakennuslain on määrä astua voimaan. 8 tälle luovat avoimet standardit ja yhteensopivat tietorakenteet. Kaavoituksen ja rakentamisen tietojen keskinäistä yhteentoimivuutta parannetaan, mikä mahdollistaa rakennusluvituksen automatisoinnin ainakin osittain. Samalla uuden suunnittelujärjestelmän edellyttämät toimintatavat muotoutuvat. Tiekartalla kohti tavoitetilaa Hankkeessa laadittu tiekartta kuvaa sitä, mitä milläkin aikavälillä tulisi saavuttaa, jotta tavoiteltava muutos olisi mahdollinen. Maankäytön suunnittelua ja rakentamista tukevat kansalliset palvelut otetaan vaiheittain käyttöön. Voimassa olevat kaavat digitoidaan siten, että ne ovat kansallisesti saatavilla. Elinympäristön kehittämisen keskiössä ovat kunnat. Siirtymävaiheen aikana 2022–2027 uudistetun maankäyttöja rakennuslain velvoitteet viedään vaiheittain täytäntöön. Keskeiset maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat helposti saatavilla. Jotta kestävään ja resurssiviisaaseen ympäristöön päästään, on kuntien ja muiden alan toimijoiden pystyttävä hyödyntämään päätöksenteossaan parasta mahdollista tietoa. Viranomaisten tiedot ovat yhteentoimivia, luotettavia ja paikkaan sidottuja. Tiekartta on jaettu kolmeen vaiheeseen: määrittelyja pilotointivaiheeseen, siirtymävaiheeseen ja vakiintumisvaiheeseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen muotoutuvat yhteentoimiTavoitetila.. Siihen mennessä uusille digitaalisille toimintatavoille on luotu perusedellytykset. Selkiytetyt maankäytön ja rakentamisen päätöspolut palvelevat myös demokratiaa, kansalaisen mahdollisuutta vaikuttaa oikeaan aikaan. Myös muut keskeiset maankäyttöpäätökset digitalisoidaan asteittain. vsk. Vakiintumisvaiheessa 2027–2030 yhtenäiset suunnittelukäytännöt vakiintuvat osaksi asiantuntijatyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Miten hanke etenee. Lisäksi kyselyssä on alustavasti esitetty tiekartan ensimmäisen vaiheen 2019–2022 toimenpiteet. 15.4.–5.5.2019 toteutetussa Ota kantaa -kyselyssä on pyydetty palautetta maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaation tavoitetilasta ja tiekartasta. Tavoitteena on päättää toukokuun 2019 loppuun mennessä hankkeen viimeisessä vaiheessa toteutettavista toimenpiteistä, joilla voidaan parhaiten edistää tulevaisuuden maankäyttöpäätösten digitalisaatiota ja hyvän elinympäristön kehittämistä. Lisätietoa hankkeesta: www.ym.fi > Maankäyttö ja rakentaminen > Ohjelmat ja strategiat > Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Kaikki keskeiset maankäyttöpäätökset ja niihin liittyvä tieto ovat tässä vaiheessa kansallisesti saatavilla. Tiekartta. Laadukkaalla ja ajantasaisella tiedolla voidaan parantaa palveluita ja moninaisia suunnittelusekä päätösprosesseja. Lisäksi vastaajat kokivat erittäin tärkeänä, että maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä tieto on ajantasaista, ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Keskeisenä pidettiin myös sitä, että maankäytön ja rakentamisen päätöspolut ovat selkeitä ja että maankäyttöpäätöstieto voidaan jäsentää sijainnin perusteella. 9 vaksi prosessiksi. Tulosten avulla päivitetään hankkeessa alustavasti määriteltyä tavoitetilaa ja tiekarttaa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa toivoi vahvoja yhtenäisiä kansallisia linjauksia maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseksi. vsk. Tämä edellyttää kaikkien maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien lakien yhteentoimivuuden varmistamista
Samalla suomalaisten arjen matkat töihin sekä palveluihin eivät ole enää juuri pidentyneet, mutta monilla alueilla henkilöauto on edelleen ainoa vaihtoehto arjen liikkumisessa. vsk. Kestävä kehitys edellyttää yhdyskuntarakenteen ohjausta huolehtien samalla elinympäristön laadusta sekä elonkirjosta. Täydennysrakentamisen myötä taajamat tiivistyvät ja asukastiheys kasvaa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk.. 10 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 10 Antti Rehunen, erikoistutkija Maija Tiitu, tutkija Ari Nissinen, kehittämispäällikkö Suomen ympäristökeskus Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Suomen kaupungit ovat rakenteeltaan aiempaa eheämpiä
Yhdyskuntarakenteen hajautuminen pirstoo luontoalueita, nostaa infrastruktuurin kustannuksia ja lisää liikennettä. Taajamaväestö painottuu kaupunkiseuduille. Kyse on siitä, miten asuminen, työpaikat, palvelut ja muut toiminnot sekä niitä yhdistävät liikenneväylät ja tekniset verkostot sijoittuvat suhteessa toisiinsa. Yhdyskuntarakenteen seurannassa tarkastellaan yksittäisen taajaman, kaupunkiseudun tai laajimmillaan työssäkäyntialueen rakennetta. Pienemmillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla uusien rakennusten kerrosalaa syntyy vuosittain enää vain noin puolet kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Kaupunkiseuduiksi on tässä laskettu vähintään 15 000 asukkaan keskustaajamat ja niihin kiinteästi kytkeytyvät lähitaajamat. Kaupungistuminen on vauhdittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä näkyy uudisrakentamisen painottumisena vain muutamille suurimmille kaupunkiseuduille (Kuva 1). Tiiviissä rakenteessa välimatkat ovat lyhyitä ja maankäyttö tehokasta. Rakentamisessa suuria alueellisia eroja Erikokoisten yhdyskuntien kehityksessä on suuria eroja. Uudisrakentaminen on lisääntynyt erityisesti Helsingin kaupunkiseudulla. Lähes jokaisessa kunnassa on ainakin yksi taajama, jossa on vähintään 200 asukasta. Uudisrakentamisen sijoittuminen erikokoisille kaupunkiseuduille sekä maaseutualueelle vuosina 2000–2018. Lähde: RHR 2019, YKR 2019.. 11 S uomessa oli vuonna 2017 yhteensä 742 taajamaa, joissa asui 86 % suomalaisista. vsk. Neljä viidestä taajamaasukkaasta asui 34 kaupunkiseudulla ja vain yksi viidestä asui maaseututaajamissa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on parhaimmat mahdollisuudet rakentua kestävästi, mutta voimakas uudisrakentaminen aiheuttaa myös haasteita. Uudet rakennukset ovat käyttövaiheessa aiempia energiatehokkaampia, mutta rakennusmateriaalit ja -prosessit tuottavat runsaasti päästöjä, eivätkä rakennuskohtaiset enerKuva 1. Kaupunkiseutuun kuuluu taajamien lisäksi enintään 5 km päähän taajamista ulottuva lievealue. Muihin suuriin kaupunkiseutuihin kuuluvat Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion ja Porin kaupunkiseudut
Yhdyskuntarakenteen autoriippuvuus vähenee hitaasti Tiiviistä rakenteesta huolimatta yhdyskuntien toiminnallinen rakenne on jatkanut monin tavoin hajautumistaan. Kasvava osa uudisrakentamisesta onkin sijoittunut täydentävänä rakentamisena olemassa olevan taajaman alueelle, jolloin taajaman ei ole tarvinnut laajentua yhtä paljon kuin aiemmin. Tämän seurauksena asukastiheys on kääntynyt kasvuun 2010-luvulla joillakin suurimmilla kaupunkiseuduilla (Kuva 2). Lähde: YKR 2019.. Muutosten taustalla on ennen kaikkea asumisväljyyden kasvu, eli asuntojen pinta-ala yhtä asukasta kohti on kasvanut. Täydennysrakentaminen tiivistää taajamia Suomalaiset taajamat ovat väljästi rakennettuja ja asuttuja verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin. Suuri osa taajama-alueista on edelleen harvaa pientaloasutusta, mutta näillä alueilla asuu aiempaa pienempi osuus suomalaisista. Mahdollisuudet tehdä työmatka kestävillä kulkutavoilla eli kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä Kuva 2. Taajamien rakentamistehokkuus on sitä vastoin noussut, sillä taajamien kaikkien rakennusten kerrosala kasvoi samaan aikaan peräti 35 prosentilla. Työmatkojen keskipituus on 2000-luvulla kasvanut taajamassa asuvilla 11 kilometristä yli 13 kilometriin. Taajama-alueen laajeneminen oli nopeaa etenkin 2000-luvun alussa, mutta kehitys on tasaantunut 2010-luvulla. Kun taajamien pinta-ala kasvoi vuosina 2000–2017 noin 23 %, väestönkasvu oli vain 11 %. Taajamien asukastiheyden kehitys 2000–2017. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Tämä näkyy esimerkiksi pitkinä työja asiointimatkoina. Taajamien asukastiheys on alentunut pitkään. Puurakenteiset rakennukset voivat toimia hiilivarastoina, mutta viime vuosien kerrostalovaltainen kaupunkirakentaminen on vähentänyt puun osuutta rakennusten kantavana materiaalina. 12 giatehokkuuden hyödyt aiheuta päästöjen vähenemistä, jos rakennuskanta edelleen kasvaa koko ajan. Tieja katuverkon sekä teknisten verkostojen tarve asukasta kohti on väljimmillä alueilla kuitenkin moninkertainen tiiviisiin alueisiin verrattuna
Palvelujen sijoittuminen lähelle mahdollistaa asioinnin ilman autoa tai vain lyhyellä automatkalla. Suuret yksiköt heikentävät lähipalvelujen saavutettavuutta Lyhyt etäisyys palveluihin on tärkeää erityisesti autottomille ja ikääntyneille asukkaille. 2010-luvulla autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta on kuitenkin syntynyt aiempaa vähemmän. Kuva 3. Suurimmilla kaupunkiseuduilla kävelymatkan päässä lähikaupasta asuvien osuus kasvoi pitkään 2000-luvun aikana. 13 ovat heikentyneet kaikilla kaupunkiseuduilla. Joukkoliikennevyöhykkeen rajaus perustuu arkiliikkumisen näkökulmasta riittävään joukkoliikenteen palvelutasoon. Jalankulkuja joukkoliikennevyöhykkeen osuus kaupunkiseututaajamien asukkaista 2000–2017. Jalankulkuvyöhyke käsittää keskustojen ja alakeskusten jalkaisin saavutettavissa olevan alueen. Pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseututaajamissa osuus sitä vastoin tippui samaan aikaan huomattavasti. Palvelut vaativat toimiakseen riittävästi asukkaita, ja siksi niiden määrä ja saavutettavuus on kehittynyt varsin eri suuntaan erikokoisissa yhdyskunnissa (Kuva 4). Työmatka on aiempaa harvemmin enintään helpon pyörämatkan pituinen tai kuljettavissa sujuvasti joukkoliikenteellä sekä asuinettä työpaikan päässä. Keskustojen ja pienempien alakeskusten jalankulkuvyöhykkeen sekä joukkoliikennevyöhykkeen osuus asutuksesta ja työpaikoista on kääntynyt lievään kasvuun usealla kaupunkiseudulla (Kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Aiempina vuosikymmeninä kasvava osuus kaupunkiseutujen väestöstä ja työpaikoista on sijoittunut taajamien väljästi rakennetuille reuna-alueille, niin kutsutulle autovyöhykkeelle, jossa henkilöauto on ainoa käytettävissä oleva kulkutapa useimmilla matkoilla. Viime vuosina työja asiointimatkojen pidentyminen on kuitenkin hidastunut. Myös asiointimatkat erilaisiin palveluihin pidentyivät nopeasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lähde: YKR 2019.. Vuoden 2016 jälkeen kaupan saavutettavuus on heikentynyt laajasti, mihin on ollut syynä erityisesti kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ja kauppaketjujen yhdistyminen, jotka ovat lisänneet kaupankäyntiä suurissa myymälöissä ja johtaneet usean pienen myymälän lopettamiseen. vsk
Suorien maankäyttöön, liikkumiseen tai rakennuskantaan liittyen vaikutusten lisäksi yhdyskuntarakenne luo edellytyksiä Kuva 4. Esimerkiksi peruskoulujen saavutettavuus on heikentynyt sekä suurilla että pienillä kaupunkiseuduilla. Rakennettu alue on 2000-luvulla laajentunut yleisimmin metsäalueille, joilla on merkitystä myös virkistykseen soveltuvina alueina. Kun arkimatkat suuntautuvat yhdyskunnan moniin eri osiin, liikkumisesta kertyy yhteensä paljon kilometrejä ja osaa matkoista on vaikea tehdä ilman autoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Täydennysrakentamisen edetessä viheralueiden läheisyyden säilyttäminen on erityinen haaste. Monet suuret vähittäiskaupan yksiköt ovat siirtyneet keskustoista niiden ulkopuolisille kaupan alueille. Enintään 500 m etäisyydellä lähimmästä ruokakaupasta asuvien osuus 2000–2017. Lähde: SYKE 2019.. Taajamien laajeneminen ja täydennysrakentaminen ovat vaikuttaneet viheralueiden määrään ja rakenteeseen. vsk. Palvelujen saavutettavuuden ohella luonnon läheisyys on keskeinen asuinympäristön laatutekijä. Siihen kuuluvat niin rakennusten piha-alueet, puistot, niityt, lähimetsät kuin suuret kansallispuistotkin. Myös monet vapaa-ajan harrastuspaikat, kuten liikuntatilat, sijaitsevat eri puolilla yhdyskuntaa. Taajamien tiivistymisestä huolimatta taajamien asemakaavoitetuilla alueilla rakentamatonta maata on keskimäärin noin 40 prosenttia ja siten virkistysalueiden saavutettavuus on säilynyt varsin hyvänä. Viheralueiden verkosto on tärkeä osa yhdyskuntarakennetta Luontoalueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostama viherrakenne on osa yhdyskuntarakennetta. Viihtyisän ympäristön lisäksi viheralueet ja säännöllinen luontoaltistus tuovat terveyshyötyjä ja auttavat esimerkiksi tulvien ehkäisemisessä. Samoin sosiaalija terveyspalvelujen kokoaminen aiempaa suurempiin hyvinvointikeskuksiin heikentää lähisaavutettavuutta. Kestävä kehitys edellyttää yhdyskuntarakenteen kehittämistä Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen. 14 Palvelujen keskittäminen aiempaa suurempiin yksiköihin on pidentänyt useita erityyppisiä asiointimatkoja. Kaupunkiseutujen asukkaista yli 60 prosentilla lähin virkistykseen soveltuva luontoalue onkin enintään 100 metrin päässä
http://www.labour.fi/ty/tylehti/ talous-yhteiskunta-1-2019/yhdyskuntarakenne-luo-edellytykset-kestavalleliikkumiselle-ja-paastovahennyksille/ RHR (2019). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. Tiitu, M. vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf Rehunen, A., Ristimäki, M. Suomessa 1990–2016. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018. Yhdyskuntasuunnittelu, 56:3, 46–51. Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Kirjoitus on toteutettu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella hankkeessa Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning (BeMInE) (hankenro 303556). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. (2018). Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus, poiminta 2/2019. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muut kestävyystavoitteet edellyttävät ripeitä toimia. Kävelyyn ja pyöräilyyn, muuhun liikuntaan sekä luonnossa liikkumiseen kannustava yhdyskuntarakenne tuo myös kansanterveydellisiä hyötyjä. http://hdl.handle. & Helminen, V. & Söderström, P. Koska yhdyskuntarakenne muuttuu verrattain hitaasti, tarvitaan monia, saman suuntaan vaikuttavia ohjauskeinoja. http://hdl.handle.net/10138/176782 Ristimäki, M. handle.net/10138/236327 Rehunen, A., Strandell, A., Tiitu, M., Nissinen A. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017. (2017). http://hdl. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. (2018). Rakennusja huoneistorekisteri. Expansion of the built-up areas in Finnish city regions – The approach of travel-related urban zones. Yhdyskuntarakenne luo edellytykset kestävälle liikkumiselle ja päästövähennyksille. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.. Lähteet Henkilöliikennetutkimus 2016 – Suomalaisten liikkuminen (2018). & Helminen V. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusanalyysi AC Nielsenin päivittäiskaupan myymälärekisterin ja rakennusja huoneistorekisterin tietojen perusteella. Alueja yhdyskuntarakenteen kehitystrendit: Suuntaviivoja aluesuunnittelun ja -kehittämisen uudistamiseen. http://www.yss.fi/journal/ alue-ja-yhdyskuntarakenteen-kehitystrendit-suuntaviivoja-aluesuunnittelunja-kehittamisen-uudistamiseen/ Rehunen A., Ristimäki M., Strandell A., Tiitu M. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. https://julkaisut. & Helminen, V. Jalankulku-, joukkoliikenneja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985–2010. (2019). (2018). Tiitu, M., Kalenoja, H., Helminen, V. Yhdyskuntarakenteen seurantatiedot. net/10138/41574 SYKE (2019). Oleellista on yhdyskuntarakenteen tarkastelu kokonaisuutena ottaen huomioon sekä maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelut, elinkeinot, viherrakenteen ja muun ympäristön. (2013), Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa. vsk. Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla, kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Applied Geography 101: 1-13. Talous ja yhteiskunta 1/2019, 12–19. Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S. Koska yhä suurempi osa väestöstä asuu tulevaisuudessa kasvavilla kaupunkiseuduilla, niissä tehtävät suunnitteluratkaisut ovat kestävän kehityksen kannalta erityisen tärkeitä. & Söderström, P. 15 uusille kestäville ratkaisuille esimerkiksi liikennepalveluissa tai energiataloudessa. YKR (2019)
to kaavan vaikutusten arvioimiseksi tehdyistä selvityksistä on esitettävä kaavaselostuksessa. 16 M aankäyttöja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Myös tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitava. Ne luovat edellytyksiä erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen arvioinnille kaavoituksessa tehtävien valintojen pohjaksi. Kaavoissa ei pyritä ratkaisemaan kaikkia suunnittelualueeseen liittyviä kysymyksiä ja tämä on otettava huomioon selvitysten ja vaikutusten arviointien kohdentamisessa ja laadussa. Selvitysten laajuutta, yksityiskohtaisuutta ja kohdentumista arvioitaessa lähtökohtana on erilaisten kaavojen tehtävä ja tarkoitus. Direktiivi on toteutettu Suomessa kaavojen osalta maankäyttöja rakennus. YhteenveMatti Laitio, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Vaikutusten arviointi kaavoituksessa tarkoittaa sitä, että arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista ja vuorovaikutusta, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista tuottamalla tietopohjaa kaavaa koskevaan keskusteluun. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Selvitysten ja vaikutusten arviointien tarkoituksena on turvata hyvän suunnittelun edellyttämä tietopohja ja asiantuntemuksen monipuolisuus. Vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelmien ratkaisemista läpi koko kaavaprosessin, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. Vaikutuksilla tarkoitetaan ympäristövaikutuksia laajasti käsitettynä, eli niihin luetaan mukaan yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut merkittävät vaikutukset. SOVA-direktiivi, 2001/42/EY). Kaavojen vaikutusten arviointia koskevat säännökset liittyvät direktiiviin suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. Maankäyttöja rakennusasetuksen 1 §:ssä on täsmennetty lain säännöstä
17 lain sekä -asetuksen säännöksillä. Onhan perusteltua, että asioita selvitetään mieluummin liian perusteellisesti kuin liian vähän. Sen pohjaksi tehdyissä kyselyissä kaksi kolmasosaa kaavoituksen ja kaavaohjauksen asiantuntijoita oli sitä mieltä, että maankäyttöja rakennuslain edellyttämät selvitykset ovat parantaneet kaavojen sisältöä. Miksi vaikutusten arvioinnin oikea kohdentaminen ja rajaaminen sitten on tärkeää. On kuitenkin syytä muistaa, että kaavoitukseen käytettävät resurssit ovat rajallisia. Selvitysten ja vaikutusten arviointien oikea kohdentaminen ja rajaaminen on koettu kuitenkin ongelmaksi monessa tilanteessa. Nykyisessä säännöksessä vaikutusten arvioinnin lähtökohdat määritellään seuraavasti: ”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. vsk. Vaikutusten arvioinnin oikea kohdentaminen ja rajaaminen tärkeää Kokemuksia ja käytäntöjä kaavoihin liittyvistä selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista on selvitetty monessa yhteydessä, laajimmin vuonna 2014 julkaistussa arviossa maankäyttöja rakennuslain toimivuudesta. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.” Tämän muutoksen on koettu vaikuttaneen ainakin siihen, että selvitysten ja arviointien harkittu kohdentaminen on noussut paremmin esille esimerkiksi kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa. Erityisesti tämän toivat esille yleispiirteisen kaavoituksen parissa työskentelevät kaavoittajat (maakuntakaavoitus ja strateginen yleiskaavoitus). Maankäyttöja rakennuslakiin tehtiinkin vuonna 2015 tarkistus, jossa lain 9 §:n aikaisempaa sanamuotoa ”kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin” tarkistettiin tavoitteena kohdistaa kaavoja koskevat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit aikaisempaa paremmin juuri kyseessä olevan kaavahankkeen tarpeisiin. Heidän mielestään selvityksiä ja vaikutusten arviointeja koskevat vaatimukset ja odotukset menevät monessa tilanteessa liian yksityiskohtaiselle tasolle kaavassa ratkaistavat asiat huomioon ottaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Tilanteeseen nähden liian raskaat selvitykset ja arvioinnit kaventavat. Vuonna 2017 tehtiin mahdolliseksi myös hankkeita koskevan ympäristövaikutuksen arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä, kun kaava laaditaan hankkeen toteuttamiseksi
Minkälaisia vaihtoehtoja suunnittelussa tarkastellaan ja millä perusteilla niitä valitaan. vsk. Kaikissa tilanteissa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaavassa ratkaistavien asioiden kannalta merkittävät asiat selvitetään ja arvioidaan. Tällainen pohdinta kaavaprosessin alkuvaiheessa ohitetaan usein valitettavan kevyesti ja arviointi painottuu prosessin loppuvaiheisiin. Suunnittelu ja ohjelmointi avainasemassa Hyvä suunnittelu perustuu kaavaprosessin huolelliseen ohjelmointiin, jossa tunnistetaan suunnittelun tietopohjaan liittyvät tarpeet. Vaikutusten arvioinnin tuottaman tiedon avulla voidaan osoittaa, että kaavoja koskevat sisältövaatimukset täyttyvät. Tässä kaavoihin liittyvän osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen on tärkeässä asemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Vaikutusten arvioinnista ei silloin saada kaikkea hyötyä itse suunnittelutyöhön ja siinä tehtäviin valintoihin. Muutoksenhaussa selvitysten ja vaikutusten arviointien puutteellisuus on usein esillä. 18 suunnittelutyöhön käytettyjä voimavaroja ja pelko kaavaprosessien raskaudesta voi vaikuttaa siihen, että tarpeellisia kokonaisuutta ohjaavia yleispiirteisiä suunnitelmia ei laadita ollenkaan. luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki. Kaavojen vaikutusten arvioinnin painottumiseen vaikuttaa myös se, että kaavoitukseen kohdistuu vaatimuksia useista muista laeista. Suuri osa menettelyllisistä perusteista, joilla kaavoja koskevat valitukset on hyväksytty, ovat liittyneet selvitysten ja vaikutusten arviointien riittämättömyyteen. Miten dokumentoidaan suunnittelutyön kuluessa tehtävät valinnat osaksi kaavan kokonaisvaikutusten arviointia. Kaavoitukselle antavat reunaehtoja mm. Toisiin vaikutuksiin, esimerkiksi melu,. Mitä erillisselvityksiä tarvitaan ja miten ne ajoitetaan suunnitteluprosessin kannalta optimaalisesti
Nykyistä lakia 1990-luvulla laadittaessa niistä ei vielä samalla tavalla puhuttu.. Sektoriviranomaisten työssä korostuu usein jokin erityisnäkökulma ja tähän liittyvä vaikutusten arviointi mahdollisimman kattavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. SOVA-direktiivin lähtökohdat luovat puitteet säännösten sisällölle. Yleispiirteisten kaavojen strategista luonnetta pitää kehittää ja kohdistaa selvitykset ja vaikutusten arvioinnit niihin kysymyksiin, joita kaavoissa ollaan ratkaisemassa. vsk. Paikkatietoaineistoon perustuvan ympäristötiedon jatkuva ylläpito ja seuranta ovatkin tärkeitä suunnitelmien sujuvalle etenemiselle. Kunnissa ja maakunnan liitoissa tämän ohella korostuu usein enemmän kehittämistarve, muutoksen ja erilaisten hankkeiden edistäminen, johon liittyy usein nopea tarve reagoida muutospaineisiin. Kansalaiset taas arvioivat luonnollisesti omaan elinympäristöönsä liittyviä vaikutuksia. Kaavoitukseen liittyy aina myös arvovalintoja, yhtä oikeaa selvitysten avulla seuloutuvaa ratkaisua ei yleensä ole olemassa. Myös kaavojen vaikutusten arviointia koskevia säännöksiä tullaan tarkistamaan, mutta kovin isoja muutostarpeita niihin ei ainakaan vielä ole noussut esille. Sen avulla voidaan myös laadullisesti käsiteltävät vaikutukset selkeämmin mitattavien vaikutusten ohella tuoda paremmin mukaan keskusteluun ja arvioitaviksi. Vaikutusten arviointi tuo kuitenkin kaavoitukseen työkalun käsitellä näitä erityyppisiä ja eri suuntaan osoittavia vaikutuksia ja pohtia, minkälaista suunnitteluvaraa kyseisen alueen kehittämiseen erilaisten vaatimusten ja vaikutusten ristipaineessa liittyy. Digitalisaation avulla kaavoituksen tietopohjaa voidaan kehittää yhä enemmän siihen suuntaan, että erilaisia alueisiin liittyviä selvityksiä laaditaan tarpeen mukaan jatkuvasti ja paikkatietoja ylläpidetään ympäristöön vaikuttavaa suunnittelua varten. Menettelyjen ja toimintakulttuurin kehittäminen Kaavoitusta palveleviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin kohdistuu toisiinsa nähden ristiriitaisia paineita. Halutaan, että kaavat etenevät joutuisasti ja luovat osaltaan edellytyksiä kehittämishankkeille ja alueiden elinvoiman vahvistamiselle. Kaavojen selvitysten ja vaikutusten arviointien laadun ja tarkoituksenmukaisen kohdentumisen parantaminen liittyykin paljolti kaavoituksen toimintakulttuurin ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Maankäyttöja rakennuslain uudistaminen Maankäyttöja rakennuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa sillä tavoitteella, että uusi laki saataisiin aikaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Tähän kuuluu oleellisesti koko kaavajärjestelmän toimivuus ja ymmärrys erilaisten kaavojen rooleista. 19 liittyy selkeästi mitattavia asioita, kun taas vaikkapa viihtyisyyteen tai yhdyskuntarakenteeseen liittyviä vaikutuksia on vaikea kovin täsmällisesti mitata ja arvioida. Konfliktit selvitystarpeiden ja vaikutusten arviointien laajuudessa ovat usein seurausta tästä asetelmasta. Keskustelua käydään kuitenkin varmasti esimerkiksi siitä, millä tavalla ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi näkyä vaikutusten arviointia koskevissa säännöksissä. Alueilla on usein vireillä monia erilaisia suunnitteluhankkeita, joissa tarvitaan tietoa ympäristöstä ja sen kehittymisestä. Kaavaprosessin osallisilla on tähän liittyen erilaisia rooleja. Tarvitaan viranomaiskulttuuria, jossa katsotaan nykyistä enemmän kokonaisuutta sektorinäkökulmien ohella. Toisaalta erilaiset ympäristöön liittyvät arvot, kehittämiseen liittyvät ristiriitaiset vaikutukset tuovat esille tarpeita laajentaa ja syventää vaikutusten arviointia ja suunnitteluun mukaan uusia erityisnäkökulmia
Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa on jo pitkään sovitettu YVAja kaavamenettelyt ajoituksellisesti yhteen; asiakirjat ovat olleet yhtä aikaa nähtävillä ja menettelyistä on järjestetty yhteiset yleisötilaisuudet. Yhteismenettelyn onnistuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja selkeää viranomaisohjeistusta.. Kaavoitusprosessi toimii yhteismenettelyn runkona. 20 U seiden merkittävien kaivos-, energiaja teollisuushankkeiden luvittamisen edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) toteuttaminen ja hankkeen mahdollistavan asematai osayleiskaavan laadinta. Yhteismenettelyn etu on, että sen myötä osallistutaan ja annetaan palautetta yhteen prosessiin ja tutustumalla vain yksiin asiakirjoihin. YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen on ollut mahdollista vuodesta 2017 lähtien. Samassa yhteydessä tehtiin vaadittavat muutokset maankäyttöja rakennuslakiin. Yhteismenettelyssä YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoja ja menettelyt toteutetaan yhtenä prosessina kahden sijaan. Aikataulullista yhteensovittamista on kuitenkin tehty jo ennen uutta YVA-lakiakin. Muuten prosessit ovat kuitenkin tähän asti olleet erilliset ja osallisja viranomaispalautetta on pyydetty erikseen molemmista menettelyistä. Tavoitteena on tarjota hankkeesta vastaavalle mahdollisuus vastuulliseen vuorovaikutukseen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä viranomaisten asiantuntijatuki ympäristövaikutusten ja lupamenettelyjen ennakointiin. Sen soveltuvuus on kuitenkin arvioitava hankekohtaisesti, sillä vaikka yhteismenettelyn päämääränä on sujuvoittaa hankkeiden edistämistä, yhteismenettely vaatii kunnan kaavoitukselta uudenlaista osaamista ja resursseja. Vuonna 2017 voimaan tullut uusi YVA-laki (252/2017) mahdollistaa YVAja kaavamenettelyjen yhdistämisen yhteismenettelyksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. YVA-menettely ja sen vaihtoehtotarkastelu ovat yhteismenettelyssä vahvemmin läsnä kunnallisessa päätöksenteossa, mikä saattaa sitouttaa kunnan Miia Nurminen-Piirainen, johtava konsultti, maankäyttö ja kaavoitus Pöyry Finland Oy YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen – miten ja miksi
Kaikki käynnissä olevat yhteismenettelyhankkeet ovat tuulivoimahankkeita. Sitä, miten yhteismenettelyn käyttöönotosta sovitaan, ei ole laissa tarkemmin määritelty. Yhteismenettelyn toteuttamisesta voidaan sopia esimerkiksi lausuntopyyntömenettelyllä tai neuvottelulla. vsk. Yksi yhteismenettelyn suurimmista riskeistä on, että menettelyt ovat sidottuja toistensa etenemiseen. Yhteismenettelyn soveltuvuus arvioitava Yhteismenettelyn soveltuvuus on arvioitava jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. 21 päätöksentekijöitä ja osallisia aiempaa vahvemmin prosessiin. Tällä hetkellä on kuulutettu nähtäville muutaman yhteismenettelyhankeen asiakirjat ja vireillä on muutamia lisää. Yhteismenettelyn aloiteoikeus on hankeKaikki käynnissä olevat yhteismenettelyhankkeet ovat tuulivoimahankkeita.. Mikäli kaavaprosessi ei etene kunnassa, myös YVA-menettely jää kesken. Sen sijaan esimerkiksi hankkeissa, joissa hankkeesta vastaava on sama kuin kaavan laatimisesta vastaava viranomainen, ei hankkeen ympäristövaikutusten arviointia voi tehdä kaavan laatimisen yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Yhteismenettely soveltuu erityisesti sellaisiin hanketyyppeihin, joissa on jo pidemmän aikaa ollut tapana hyödyntää kaavaja YVA-menettelyjen aikataulullista yhteensovittamista tai esimerkiksi hankkeisiin, joissa tarvitaan kokonaan uuden kaavan sijaan vähäinen kaavamuutos. Haasteena tällä hetkellä on myös se, ettei kokemusta toteutetuista yhteismenettelyistä Suomessa vielä ole
Kaavan laatimisesta vastaavalla viranomaisella on kuitenkin iso vastuu menettelytapojen oikeellisuudesta, niin tiedottamisen kuin kuulemisen osalta. Yhteismenettely vaatii kunnan kaavoitukselta resursseja Yhteismenettelyssä kunnan kaavan laatimisesta vastaava viranomainen toimii prosessinjohtajana. Ohjeistusta yhteismenettelyn käytännön toteuttamisesta kuitenkin kaivataan etenkin kuntiin. Kun menettelyssä asiakirjat yhdistetään, yhteissivumäärä pienenee, mikä paitsi helpottaa palautteenantoa, myös vähentää hallinnollista työtä. Parhaat toimintatavat muotoutuvat sitä mukaa, kun yhteismenettelyä hyödyntävien hankkeiden määrä kasvaa. Lakiuudistuksen tavoite on kuitenkin hyvä, ja ajan mittaan parhaat käytännöt selkiintyvät.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Viestintä ja vuorovaikutus avainasemassa Yhteismenettely on monille sidosryhmille vielä vieras toimintatapa. Koska kysymyksessä on mahdollisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden suunnittelu (YVA-lain kynnys), ei hankkeen eteneminen kunnassa hyväksymiskäsittelyyn asti ole aina varmaa ja usein kaavoitus päättyy valitukseen. vsk. Yhteismenettelyssä selvitysten, dokumenttien ja kuulemisen tulee täyttää maankäyttöja rakennuslakien ja -asetusten sekä YVA-lain ja -asetuksen vaatimukset. Siksi oman mausteensa prosessiin tuo se, että usein kuntakaavoittajille YVA-menettely on vieraampi prosessi ja lisäksi monen kunnan kaavoituksen henkilöstöresurssit ovat vähäiset. Prosessin selkeydellä, laajan asiantuntijatuen hyödyntämisellä ja vastuullisella vuorovaikutuksella voidaan edistää hankkeen sosiaalisen toimiluvan saavuttamista. Ensimmäisten yhteismenettelyjen käynnistymistä odotettiin yli vuosi lain voimaantulosta. Asiakirjojen selkeyteen, vuorovaikutuksen ja viestintään on syytä varata riittävästi resursseja. Pikemminkin varovaisuus menettelytapojen oikeellisuudesta ja asiakirjojen muodosta on lisännyt prosessiin kuluvaa aikaa ja resursseja. Tämä lienee yksi syy siihen, että menettelyn hyödyntäminen on käynnistynyt verkkaisesti. ELY-keskukselle normaalissa YVA-menettelyssä kuuluvia mm. tiedottamiseen ja kuulemiseen liittyviä tehtäviä on siirretty yhteismenettelyssä kunnan vastuulle. Osallisten ja viranomaisten tulee tietää mihin menettelyyn he ovat palautetta antamassa ja osallistumassa. Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut sujuvoittaa ja nopeuttaa hanke-YVAa ja -kaavoitusta, joka tarkoittaa myös sitä, että kaavaja YVA-asiakirjoissa olevia päällekkäisyyksiä pyritään poistamaan. Uusi toimintatapa – vakiintumattomat käytännöt Käytännön kokemusten mukaan yhteismenettely hakee vielä muotoaan ja yhteismenettelyn mahdollisuus on monelle vieras. Tästä ei kuitenkaan ensimmäisten kokemusten perusteella ole vielä saatu todisteita. Yhteysviranomainen, eli ELY-keskus, vastaa edelleen ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyden tarkistamisesta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen perustellun päätelmän tekemisestä. Yksi uuden YVA-lain tavoitteista on, että yhteismenettely nopeuttaisi YVAja kaavaprosessin läpivientiä. 22 vastaavalla, kuten tuulivoimayhtiöllä, ja menettelyn mahdollisesta käyttöönotosta sopii yhteysviranomainen ja kaavoituksen vastuuviranomainen
Toteutunutta maankäyttöä kuvaavia aineistoja on paljon, mutta niiden laatu ja käytettävyys, jopa käyttöön saaminen vaihtelevat. Lisäksi listataan tärkeimmät alueidenkäytön suunnittelijoiden tarvitsemat aineistot ja arvioidaan niiden saatavuutta sekä käytettävyyttä. 23 Alueidenkäytön suunnittelussa tarvitaan kattavaa tietoa alueen nykytilanteesta. Ehdotusten avulla tuetaan maankäytön suunnitteluun liittyvää valtakunnallista kehitystyötä ja meneillään olevaa maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistusta. Työssä arvioidaan nykyisten aineistojen puutteita ja kehitystarpeita työpajan ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Tässä hankkeessa pyritään luomaan kokonaiskuva alueidenkäytön suunnittelun tietopohjasta nyt ja lähitulevaisuudessa. Työssä esitetään myös kehitysehdotuksia toimivan ja tarkoituksenmukaisen tulevaisuuden tietopohjan toteuttamiseksi, ja annetaan suosituksia toimintatavoista ja menetelmistä tietoteemojen toteuttamiseen. SYKE Julkaisu heldassa: hdl.handle.net/10138/301420 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2019 Tulevaisuuden tietopohja toteutuneesta maankäytöstä Henna Malinen, Kari Oinonen, Topi Tjukanov ja Petri Shemeikka Hyvää Kesää! Toivottaa YMPÄRISTÖ ja TERVEYS-LEHTI. Jotta maankäyttöja rakennuslain tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on uusi toiminta ja rakentaminen sovitettava vanhaan: toteutunut maankäyttö on alueidenkäytön suunnittelun lähtökohta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
2016). Kysely lähetettiin kaikille niille julkisen sektorin toimijoille, jotka olivat hyödyntäneet Suomessa käytössä olevia kaupallisia karttakyselytyökaluja, joko Haravatai Maptionnaire-työkalua. 2014; Kahila-Tani ym. 24 Johdanto Karttapohjaisilla osallistumismenetelmillä tarkoitetaan verkkopohjaisia kyselyjä, joiden avulla kansalaisten kokemuksellista paikkatietoa voidaan kerätä systemaattisesti ja kanavoida suunnitteluammattilaisten käyttöön. Ja onko niiden avulla kerätyllä tiedolla ollut aidosti vaikutusta suunnitteluhankkeiden lopputulokseen. vsk. Karttapohjaiset kyselyt ovat myös yksi muoto elektronisesta demokratiasta, jonka on nähty edistävän aktiivista verkkokansalaisuutta (Kestilä-Kekkonen ja Korvela 2017). Heli Saarikoski, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Liina Marttila, tutkija, Suomen ympäristökeskus Kirsi Forss, paikkatietoasiantuntija, Mapita Oy Kaarina Vartiainen, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus Maarit Kahila-Tani, toimitusjohtaja, Mapita Oy Karttapohjaiset osallistumistyökalut aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä. Tutkimus perustuu kuntien ja maakunnan liittojen kaavoittajille sekä luonnonvarojen käytön hallinnasta vastaavien organisaatioiden suunnittelijoille suunnattuun verkkokyselyyn sekä kyselyn tuloksia syventävään viiteen fokusryhmähaastatteluun keväällä 2018. Yhteistoiminnalliseen ympäristön käytön hallintaan keskittyvässä CORE-hankkeessa (www.collaboration.fi) selvitettiin karttapohjaisten osallistumismenetelmien käytön laajuutta sekä niiden roolia aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä: Missä määrin karttapohjaiset työkalut laajentavat osallisten joukkoa ja miten ne tukevat eri näkökulmien yhteensovittamista. Fokusryhmähaastatteluihin valikoitiin suunnitteluammattilaisia, jotka ovat käyttäneet karttapohjaisia osallistumistyökaluja erityyppisissä maankäytön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvissä hankkeissa. Näiden menetelmien suosio on ollut kasvussa, koska kerätty tieto saadaan digitaalisesti suoraan kartalle ja on siten helposti havainnollistettavissa ja integroitavissa maankäytön suunnitteluprosesseihin (Vartiainen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Vastauksia saatiin yhteensä 80
Eri osallistumismuotojen hyödyntäminen maankäytön ja luonnonvarojen käytön suunnitteluhankkeissa. Yleisimpiä käyttökohteita ovat yleisja asemakaavoitus sekä aluekehitysliikenneja viheraluesuunnittelu, mutta kyselyitä on hyödynnetty myös mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Osallistumisen vaikuttavuuden kannalta on mielenkiintoista, että työkalua Kuva 1. Hankkeiden maantieteellinen laajuus on useimmin ollut kaupungin tai kunnan osaalue (57 %) tai koko kunta tai kaupunki (29 %). Karttapohjaisten osallistumistyökalujen käyttökohteet.. Tulosten tulkinnassa on tosin otettava huomioon, että vastaajajoukko oli lähtökohtaisesti niitä tahoja, jotka ovat hyödyntäneet karttakyselyä ainakin kerran. Valtaosa vastaajista (77 %) oli hyödyntänyt karttakyselyä useammassa kuin yhdessä projektissa, yleisimmin 3–4 projektissa. Kuva 2. vsk. 25 Tulokset Työkalujen käytön laajuus Tulosten mukaan karttapohjaiset kyselyt ovat yksi käytetyimmistä työkaluista työpajojen, asukastilaisuuksien, sosiaalisen median ja tavallisten kyselyiden ohella (Kuva 1). luontoselvitysten ja luonnonvarasuunnitelmien laatimisessa sekä muutamassa tapauksessa myös maakuntakaavoituksessa, ristiriitojen ratkaisussa sekä kyläsuunnittelussa (Kuva 2)
Jos se on hyvin kriittinen, niin se helposti kääntää sen keskustelun siihen. Koska yleensä se on vanhempien ihmisten hommaa, jotka näihin vastaa.” Suunnittelijoiden mukaan kyselyiden tilastollista edustavuutta kritisoidaan aika ajoin, ja niihin sisältyy periaatteessa mahdollisuus, että aktiivisten ryhmä mobilisoi runsaasti samansuuntaisia vastauksia. Mitä enemmän vastaa, sitä enemmän on myös niitä oikeita aitoja vastauksia. Valtaosa vastaajista suunnitteli käyttävänsä karttatyökaluja myös tulevaisuudessa, joko harkiten valikoiduissa projekteissa (65 %) tai mahdollisimman laaja-alaisesti useissa hankkeissa (33 %). Että eihän tuota määrää paikannuksia tai mielipiteitä olisi saanut millään muulla tavalla kuin tuolla metodilla.” Kuulemistilaisuuksille on myös tyypillistä, että äänessä ovat pääsääntöisesti rakennushankkeita kuten uusia asuinalueita tai kaupunkirakenteen tiivistämiseen tähtääviä hankkeita vastustavia kansalaisia. Karttatyökalut osallistumisen tukena Näkemysten monipuolisuus Valtaosa kyselyn vastaajista koki, että karttatyökalut tehostavat osallistumisen käytäntöjä (Kuva 3). Kriittisten äänenpainojen mukaan kyselytyökalujen lisäarvo on pieni, koska niiden avulla saadut näkemykset olivat ennustettavissa. Toisaalta kyselyt ovat ainut tapa laajemman vastaajajoukon tavoittamiseksi, kuten seuraavat kommentit osoittavat: ”Mutta se on kuitenkin lisätietoa siihen suunnitteluun, ja jos tähänkin vastasi joku 400 ihmistä, niin onhan se aivan valtavasti enemmän kuin mitä tyypillisesti osallistumismenetelmillä tavoitetaan.” ”Se määrä jo ehkä osin tekee siitä vähän luotettavamman. Tämmöisen työkalun [karttakysely] käyttö karsii semmoisen pois.”. Verkkopohjainen osallistuminen tavoittaa paremmin myös nuoria ”diginatiiveja”, jotka eivät koe asukasiltoja tai kirjallisia lausuntoja omakseen. Työssä käyvien perheellisten ihmisten on vaikea irrottautua arkiiltoina pidettäviin kuulemistilaisuuksiin. Tärkeimpänä hyötynä pidettiin sitä, että karttatyökalut monipuolistavat osallisilta kerättyä tietoa (Kuva 4). vsk. Toisaalta epäiltiin, että kaavoitus asiana ei juuri kiinnosta nuoria. Kuten yksi kaavoittaja summasi: ”Ne jotka on tyytyväisiä, ei vaivaudu paikalle”. Tämä voi osaltaan johtua suunnitteluprosessien raskaudesta ja mahdollisesti myös asenteista, jotka heijastuvat seuraavasta kommentista: ”Ei se meidän pointti ole saada vain nuoria tähän. Yleisötilaisuuksien dynamiikalla on myös selvä vaikutus kuulemispalautteeseen: ”Tällaisissa yleisötilaisuuksissa se ensimmäinen kommentti on älyttömän tärkeä. 26 on yleensä käytetty suunnitteluprosessin käynnistyessä, joko hankkeen alussa (49 %), suunnitelmaluonnoksen laatimisessa (21 %) tai useammassa eri vaiheessa (10 %). Karttakyselyiden visuaalisuus ja helppous houkuttelevat nuoria vastaajia ja alentavat kommentointikynnystä. Jos se on myötämielinen, niin sitten helposti tulee, että ’joo, on tää ihan hyvän juttu’. Osa taas arvosti sitä, että työkalujen avulla ennakko-oletukset on mahdollista todentaa: ”Tää oli asia, mikä me vahvasti kyllä tiedettiin, mutta se on tietenkin ihan eri asia, että suunnittelijat täällä mutuilee, että ’kyllä se varmaan näin on’ kuin, että näytetään ne sadat ja tuhannetkin pisteet niin onhan se eri asia.” Suunnittelijat korostivat sitä, että karttatyökalut laajentavat osallistujien joukkoa, kun osallistuminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Kommunikointia edisti esimerkiksi se, että karttakyselyn ja hankkeen nettisivujen avulla osallisia on helppo pitää mukana koko hankkeen ajan. Kyselyjen selvin puute on niiden soveltuvuus ristiriitojen sovitteluun (Kuva 7). Kuva 4. Näkemykset karttatyökalujen roolista tietopohjan laajentamisessa.. Näkemykset karttatyökalujen roolista osallistumisen tehostamisessa. Teknisesti vastausten kommentointi olisi mahdollista, mutta Kuva 3. 27 Vastaavasti yksittäisten kansalaisten lausuntopalaute on haastateltujen mukaan lähes yksinomaan negatiivista. Näiden kysymysten osalta ”en osaa sanoa” -vastausten osuus oli kuitenkin suurempi kuin tietopohjan laajentamisen osalta (Kuva 4). Suunnittelijat painottivat sitä, että karttakyselyjen avulla saadaan myös kaupunkirakenteen kehittämiseen myönteisesti suhtautuvan kansalaisten ääni paremmin kuuluville. vsk. Tämä on ymmärrettävää, sillä karttakyselyt eivät mahdollista vuorovaikutusta vastaajien ja suunnittelijoiden välillä. Vuorovaikutus ja näkemysten yhteensovittaminen Kyselyiden nähtiin myös lisäävän ymmärrystä osallistujien tarpeista ja näkemyksistä (Kuva 5), ja valtaosa suunnittelijoista koki, että karttakyselyllä kerätystä tiedosta oli hyötyä osallisten kanssa kommunikoinnissa (Kuva 6)
Karttakyselyjen rooli osallistujien näkemysten esilletuomisessa. Koska sitten se pitäisi itse valita siinä, että missä se sitten on se ’jonnekin muualle’ -paikka.” Karttakyselyt tukevat ristiriitojen käsittelyä myös siten, että ne nostavat esille kiistaKuva 5. Osa suunnittelijoista totesi, että vaikka kysely ei ratkaise konfliktitilanteita, se auttaa kuitenkin rakentamaan laajempaa ja tasapuolisempaa kuvaa kiistatilanteesta. Kuten aiemmin on todettu, lehtikirjoituksissa ja yleisötilaisuuksissa korostuvat yleensä kriittiset äänenpainot kun taas karttakyselyissä annetaan myös tukea rakentamishankkeille. Esimerkkinä mainittiin suunniteltu uusi asuinalue, joka oli saanut karttakyselyssä runsaasti sekä ”erittäin hyvä alue rakentamiseen” merkintöjä että ”ei saa missään nimessä rakentaa” merkintöjä. 28 se on hyvin aikaa vievää ja lisäksi suunnittelijat totesivat, että se voisi ohjata kyselyn tuloksia liikaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Karttakyselyt voivat myös kannustaa vastaajia pohtimaan kaupunkisuunnittelua laajemmasta kuin oman asuinalueen näkökulmasta: ”Kun siinä on se kartta ja pistät paikan, niin sillä saa ehkä jopa karsittua ’jonnekin muualle’ -vastauksia. vsk. Kuva 6. Karttakyselyjen rooli vuorovaikutuksessa.
Vastaava kokemus voi syntyä myös silloin, kun kansalaisten toiveet ovat hyvin ristiriitaisia, ja molempien osapuolten näkemyksiä ei voida huomioida yhtä aikaa. Esimerkiksi viherkattojen käyttöä koskeva suositus muutettiin palautteen perusteella määräykseksi ja kysely antoi tukea sille, että uuden asuinalueen keskelle jätettiin viherväylä. Valtaosa suunnittelijoista korosti sitä, että kyselyt täydentävät kasvokkaiseen tapaamiseen perustuvia osallistumisen muotoja, mutta eivät voi korvata niitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Karttakyselyllä. 29 alueet, joissa on erityisesti tarvetta panostaa asukasvuorovaikutukseen ja kansalaisten ja kaupungin yhteistyöhön. vsk. Vastausten perusteella karttakyselyillä on ollut ainakin jonkinlainen vaikutus suunnittelun lopputulokseen (Kuva 8). Kyselyiden on todettu palvelevan vuorovaikutusta parhaiten silloin, kun ne yhdistetään yleisötilaisuuksiin, joissa ne toimivat syötteenä keskustelulle. Karttakyselyiden soveltuvuus ristiriitojen ratkaisuun. Haastateltujen mukaan suunnitteluratkaisuja on muutettu kyselyiden tulosten pohjalta, ja niistä saatuja ideoita on hyödynnetty kaavoituksen tavoitteenasettelussa, esimerkiksi kevyen liikenteen väylien osalta: ”Kyllä esimerkiksi se pyöräily nousi sitten ihan oikeasti teemaksi tässä kaavassa. Kansalaispalautteesta suuri osa liittyykin juuri viherja lähivirkistysalueisiin, ja näitä huolia kaavoittajat kertovat huomioineensa mahdollisuuksien mukaan: ”Kyllä sinne niiKuva 7. Kyselyjen vaikuttavuus Yksi keskeinen huolenaihe osallistumisen osalta on sen tosiasiallinen vaikutus lopulliseen suunnitelmaan. Yksittäisissä asemakaavahankkeissa kyselyt ovat tuottaneet runsaasti konkreettisia parannusehdotuksia ja haastattelujen perusteella kaavoittajat ovat pystyneet hyödyntämään niistä huomattavan osan lopullisen kaavan laatimisessa. Sitten lähdettiin miettimään pyöräilyn pääja aluereittejä ja nyt ne ovat siellä kaavaluonnoksessa omina merkintöinään.” Yleiskaavoitusta koskevan kyselypalautteen vaikuttavuus on joissain tapauksissa koettu heikoksi siksi, että kansalaisten toiveet ovat olleet liian yksityiskohtaisia tällä kaavatasolla. Palaute on koskenut esimerkiksi lähikadun kunnostamista tai ulkoilureittien valaisemista. Odotusten ja kaavatason kohtaamattomuus on synnyttänyt tunteen, että palautetta ei kuunnella: ”No mä laitoin sinne sen palautteen, mutta mitään ei tapahtunut, katu on edelleen kuoppainen”
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Kyselyissä on voinut ottaa kantaa esimerkiksi siihen, miten tietty määrä neliöitä sijoitetaan, mutta ei itse neliöiden määrään. Suunnittelijat tunnistivat näennäisosallistumisen ongelman ja totesivat, että karttakyselyitä pitäisi käyttää ainoastaan silloin, kun on aito tahtotila tulosten hyödyntämiseksi: ”Ei kysytä, jos ei olla oikeasti valmiita ottamaan vastauksia”. Ei kovin isoja muutoksia sen jälkeen yleensä tule. vsk. 30 tä vihreämpiä ruutuja tuli sitten kuitenkin ton [kaavakyselyn] jälkeen”. Karttakyselyllä. Tämä ohjaa suunnitteluhankkeita: ”Tiedät, että mitkä paikat on niitä, mihin pitää pistää suunnittelu paukkumaan ja mitkä on hyviä ja ne saa antaa olla.” Isoihin linjaratkaisuihin karttakyselyillä on ollut pienempi merkitys. Karttakyselyiden vaikuttavuus. Vastaavasti luonnonvarojen käyttöä tai suuria infrastruktuurihankkeita koskevissa kyselyissä on voinut ottaa kantaa suojeltaviin alueisiin tai hankkeiden sijoitteluun mutta ei itse hankkeiden tavoitteisiin. Kyselyjen ehkä suurin vaikutus perustuu siihen, että niiden avulla suunnittelijoilla on käytössään lähtöaineisto, joka kertoo mitkä alueet ovat kuntalaisille tärkeitä ja miksi ja mitkä alueet koetaan epämiellyttävinä tai jopa uhkaavina. Esimerkiksi maakuntakaavoituksessa kyselyja kuulemispalaute voi vielä vaikuttaa valmisteluvaiheen tavoitteenasetteluun, mutta ehdotusvaiheessa ei juuri tehdä isoja muutoksia: ”Se on sitten jo aika pitkälle jumpattu, kun ehdotus tulee nähtäville. Osa haastatelluista katsoi, että karttakyselyjen vaikuttavuus on suurinta silloin, kun ne toteutetaan suunnitteluprosessin käynnistyessä. Mutta tietenkin jotain muutosta ja hienosäätöä on.” Toisaalta osassa tapauksista kyselyn avulla saatu palaute jäi ”häilyväksi”, koska suunnitteluprosessin alussa ei ollut esillä konkreettisia ratkaisuehdotuksia: ”Sitten, jos kysytään ikään kuin liian aikaisin, niin ihmiset on, että mistä ne antaa sen mielipiteen, kun ei ole mitään suunnitelmia, ei voi tarttua mihinkään.” Vaikuttavuutta voidaan lähestyä myös siitä näkökulmasta, että kyselyiden tulokset voivat haastaa asukkaat ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Eräs haastateltava kuvaa tilannetta, jossa karttakyselyn tulokKuva 8
ja Korvela, P-E. Osa niistä herätti keskustelua ja osa oli tosi järkyttyneitä siitä, että ihmiset voi ajatella ehkä toisin kuin he itse, mikä oli musta todella virkistävää.” Yhteenveto Suunnitteluammattilaiset näkevät karttapohjaiset osallistumistyökalut hyvänä menetelmänä laajan osallistujajoukon tavoittamiseksi ja monipuolisten näkemysten kartoittamiseksi. Sen sijaan suuriin rakentamisen ja luonnonvarojen käytön linjaratkaisuihin karttakyselyiden vaikuttavuus on huonompi. Vanhan ja uuden osallistumisen jännitteitä. 2016: Let the Citizens Map – Public Participation GIS as a Planning Support System in the Helsinki Master Plan Process. 2017. Karttakyselyt eivät myöskään mahdollista dialogia kansalaisten ja suunnittelijoiden välillä. Osallistumisen näkökulmasta on myös muistettava, että työkalu ei itsessään ole ratkaisu vaan olennaista on suunnitteluammattilaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden tahtotila erilaisten näkökulmien ymmärtämiseksi ja yhteensovittamiseksi. SoPhi, Jyväskylä. Tämän vuoksi nämä osallistumistyökalut voivat tukea julkisissa kuulemistilaisuuksissa ja käytyä keskustelua, mutta eivät korvata kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvaa osallistumista. Karttakyselyt aktivoivat paremmin myös nuoria vastaajia kuin perinteinen lausuntoja kuulemisosallistuminen, mutta toisaalta osa vanhemmista ihmisistä voi tipahtaa ”digikuiluun”. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 2014. Kyselypalvelu Harava maankäytön suunnittelun tukena. Niin, että ’ette te voi ottaa näitä tuloksia tosissanne’, että ’ihmiset on vaan läpällä käynyt vastaamassa’. & Tyger T. Karttakyselyillä on ollut vaikutusta suunnittelun lopputulokseen etenkin yleisja asemakaavatasolla, jossa palautteen perusteella on muun muassa säilytetty lähivirkistysja viheralueita sekä kehitetty kevyen liikenteen väyliä. 31 set auttoivat herättelemään ihmisiä ajattelemaan asioita toisin: ”Tilaisuuksissa tuli semmoista vähän siilipuolustustyyppistä palautetta myös. Lähteet Kahila-Tani, M., Broberg, A., Kyttä, M. Kestilä-Kekkonen, E. vsk. Terra 126: 75–83.. Etenkin kaupunkirakenteen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa on todettu, että karttakyselyiden avulla saadaan myös rakennushankkeisiin myönteisesti suhtautuvien kansalaisten ääni kuuluville. Vartiainen, K., Tanskanen, T., Paloniemi, R. Poliittinen osallistuminen. Planning Practice & Research 31: 195—214. Näiden osalta vaikuttavuus on suurinta silloin, kun kysely toteutetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. SoPhi 135. Ja mä olin, että ’ei nyt voi olla niin, että 25 000 läpällä tehtyä paikannusta’
Riikka Paloniemi, Aino Rekola ja Sanna-Riikka Saarela Suomen ympäristökeskus Maankäytön suunnittelun ympäristöoikeudenmukaisuutta voidaan parantaa hyödyntämällä vuorovaikutteisia suunnitteluja tutkimusmenetelmiä. Tuimme tutkijoiden, suunnittelijoiden ja käytännöntoteuttajien välistä vuoropuhelua, soveltamalla, mukauttamalla ja kehittämällä suunnittelumenetelmiä ja -käytäntöjä. Biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut ja ympäristöoikeudenmukaisuus osana maakuntakaavoitusta (BRO) -kärkihankkeessa veimme yhdessä Kymenlaakson maakuntaliiton suunnittelijoiden kanssa oikeudenmukaisuusnäkökulmaa osaksi maankäytön suunnittelun käytäntöjä. vsk. Toteutimme hankkeessamme toimintatutkimuksen, jossa keskityimme kysymykseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisesta Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavassa. Eri toimijoiden välisen tiiviin yhteistyön avulla pyrimme varmistamaan hankkeen käytännöllisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. 32 Ympäristöoikeudenmukaisuus maakuntakaavoituksessa Ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulma on suurelta osin puuttunut suomalaisen maankäytönsuunnittelun keskusteluista ja käytännöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
33 Tutkimme, miten tutkijoiden ja suunnittelijoiden vuoropuhelulla voidaan edistää kaavoituksen ympäristöoikeudenmukaisuutta ja tutkimustiedon välittymistä päätöksentekoon. Hankkeessa kehitettyjen ja sovellettujen uusien osallistumistapojen avulla osallistimme Kotkan ja Kouvolan nuorisovaltuustojen edustajia ja alueen yläasteiden ja lukioiden opiskelijoita vuoropuheluun suunnittelijoiden kanssa. Kehitimme ja kokeilimme yhdessä suunnittelijoiden kanssa uusia vuorovaikutteisia keinoja osallistaa aiemmissa maakuntakaavoitusprosesseissa ”hiljaisiksi” jääneitä nuoria. vsk. Aihe on ajankohtainen, sillä maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistus muokkaa suomalaista suunnittelujärjestelmää sekä suunnittelun keskeisiä instituutioita. ”Nuoret valtaavat kaupungintalon” -tilaisuuksissa sadat nuoret kertoivat näkemyksiään Kymenlaakson luonnon nykytilasta ja unelmiaan alueen. Analysoimme myös sitä, kuinka tutkijoiden ja suunnittelijoiden välinen avoin, luottamuksellinen vuoropuhelu voi tukea suunnittelua ja uudistaa suunnittelijuutta. Hankkeessamme meidän tutkijoiden ja Kymenlaakson liiton suunnittelijoiden vuoropuhelun avulla etsimme yhdessä toimivia ratkaisuja liiton suunnittelijoiden kohtaamiin käytännöllisiin ongelmiin. Kymenlaaksossa tutkijoiden ja suunnittelijoiden vuoropuhelu edisti ympäristöoikeudenmukaisuutta maakuntakaavoituksessa tunnistamalla uusia toimintatapoja siihen, miten maakuntatason suunnittelukäytäntöjä voidaan kehittää ja miten tutkijoiden ja suunnittelijoiden avoin luottamuksellinen vuoropuhelu voi tukea suunnittelua ja uudistaa suunnittelijuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Miten tutkimus voi tukea oikeudenmukaisempaa suunnittelua
Lisätietoja: Riikka Paloniemi, ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ympäristöpolitiikkakeskus, Käyttäytymisen muutos riikka.paloniemi@ymparisto.fi Hanketta rahoitti Suomen Akatemia Kärkihankerahoituksena vuosina 2016–2018.. • Mieti huolella oma asemasi tutkijana nuorten ja suunnittelijoiden kanssa. Kiinnitä erityistä huomiota tutkimusetiikkaan. Hankkeen keskeinen viesti suunnittelijoille on: • Hyödynnä tietoa luovasti, joustavasti ja avoimesti eri lähteistä; hyödynnä rohkeasti vuorovaikutteisia tutkimusmenetelmiä tiedon keruussa. • Pyri reflektoimaan omaa rooliasi suunnitteluprosessissa; toimintatutkimus voi tukea tutkijoiden ja suunnittelijoiden oppimista ja kannustaa omaksumaan uutta tietoa ja uusia tapoja osallistaa. • Räätälöi viestisi, kiinnitä huomiota tapaasi esittää tieto ja etsi aktiivisesti ajankohtaisinta tutkimustietoa kohdeyleisön tarpeiden mukaan. Omaksu roolisi aktiivisena kuuntelijana ja tue asiantuntemuksellasi nuoria ja suunnittelijoita käsitteellistämään ja jäsentämään kiinnostavia kysymyksiä tutkimustiedon avulla. vsk. Kuinka edistää ympäristöoikeudenmukaisuutta suunnittelussa aiempaa paremmin. 34 tulevaisuudesta. Tämän jälkeen nuorisovaltuustolaiset tulkitsivat yhdessä suunnittelijoiden kanssa havaintojen merkitystä maakuntakaavan suunnitteluun. BRO-hanke tarjosi nuorille mahdollisuuden keskustella ympäristöasioista ja jakaa sekä tulkita näkemyksiään maakuntaliiton suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijoille BRO tarjosi mahdollisuuden työstää suunnitteluprosesseissa kohtaamiaan osallistamiseen liittyviä ongelmia, kerätä tietoa suunnittelun tueksi uusilla osallistavilla menetelmilla ja keskustella alueen tulevaisuudesta nuorten kanssa. Hankkeen avulla onnistuttiin kuulemaan nuoria, joiden ääni on tähän asti puuttunut seudullisesta suunnittelusta. Hankkeen keskeiset viestit tutkijoille ovat: • Perehdy huolella toimintaympäristöön ja suunnitteluprosessiin, johon osallistut. Havaitsimme että tutkijoiden, suunnittelijoiden ja nuorten vuoropuhelu on paitsi arvokasta ja vaativaa myös inspiroivaa ja vaikuttavaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Hankkeessamme opimme sen, että tutkittua että kokemusperäistä tietoa on tulkittava oikealla mittakaavatasolla, käytännöllisten kysymysten äärellä, jotta tieto olisi vaikuttavaa. Ja keskeinen viesti päättäjille: Kehitä suunnittelujärjestelmää tukemaan suunnittelijoiden jatkuvaa oppimista ja suunnittelukäytäntöjen uudistumista. • Huomioi erityisesti hiljaiset ryhmät; nuoret kokevat ympäristöään tekemisinä ja tekemisen mahdollisuuksina. Tilaisuuksiin osallistuneet nuoret, etenkin aktiiviseen ja pitkäjännitteiseen vuoropuheluun osallistuneet nuorisovaltuustolaiset, ovat nyt olennaisesti aiempaa tietoisempia ympäristöoikeudenmukaisuudesta alueellisessa suunnittelumittakaavassa
kiinteistön sijainnin, kiinteistön haltijan korkean iän tai sosiaalisen suoritusesteen vuoksi. Haja-asutusalueen vakituisista asunnoista alle 15 prosenttia sijaitsee näillä alueilla. Neuvonta tarjoaa apua sen selvittämiseen, koskevatko vaatimukset kiinteistöä ja millaisia vaihtoehtoja on vaatimusten täyttämiseksi. Kohtuuttomuutta arvioidaan mm. Haja-asutusalueen kiinteistöjen puutteellisesti toimivat jätevesijärjestelmät ehtii vielä saada kuntoon 31.10.2019 mennessä pohjavesialueella ja sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä. Lykkäystä määräajasta 31.10.2019 voi hakea kunnasta, jos edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat. Lisätietoa neuvontahankkeista saa sivulta www. Määräaika 31.10.2019 koskee vain pohjavesialueilla ja alle 100 metriä rannasta sijaitsevia kiinteistöjä, missä jätevedet voivat rehevöittää ja liata lähija kaivovesiä merkittävästi. Jos kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä, ei remonttiin tarvitse ryhtyä. Maksutonta jätevesineuvontaa on tarjolla monin paikoin syksyyn saakka. Yleensä jätevesiasiat ovat kunnossa kiinteistöissä, joiden rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. Uudistuksen voi unohtaa myös, jos kiinteistö liitetään vesihuoltolain mukaisesti viemäriverkostoon. Keitä uudistus koskee. Mökkien osalta tilanne on toinen. ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Huomattavalla osalla mökeistä on kuitenkin käytössä kuivakäymälä, joten ympäristöä pilaavia jätevesiä ei synny. Yli sadan metrin päässä vesistöstä ja pohjavesialueella sijaitsevassa kiinteistössä jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtainen, kun kiinteistöön tehdään isompi remontti: jos rakennetaan vesikäymälä, vesija viemärilaitteistoihin tehdään luvanvarainen korjaustai muutostyö tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaustai muutostyö. Huonosti käsiteltyjen jätevesien päästöt ovat moninkertaiset verrattuna asianmukaisesti käsiteltyjen jätevesien päästöihin. Arviolta 56 000 mökin jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa jollakin tavalla 31.10.2019 mennessä. Ennen 9.3.1943 syntyneet saavat ikävapautuksen uudistuksesta vakituiseen asuntoonsa. J ätevesien käsittelyn lainsäädäntöä kohtuullistettiin merkittävästi vuonna 2017. Näillä alueilla jätevesien käsittelyä on tehostettu noin kolmasosassa vakituisesti asutetuista kiinteistöistä, ja jätevesiremonttia tarvitsee noin 42 000 asuntoa. YM Puutteellisesti toimivat jätevesijärjestelmät ehtii vielä kunnostaa. Kunnostus on tarpeeton myös silloin, jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä. Suomen noin puolesta miljoonasta kesämökistä yli puolet sijaitsee pohjavesialueella tai sadan metrin säteellä vesistöstä. Vuodesta 2004 alkaen kiinteistöiltä on vaadittu nykyisen lainsäädännön mukaista jätevesien puhdistamista
Luontoretkelle lähdettäessä tärkein asia on rentoutuminen, irtaantuminen arjen kiireistä ilman digitaalisia laitteita. 36 D igitaalisuus on tänä päivänä lähes kaikessa mukana: laskujen maksaminen, aikojen varaaminen, yhteydenpito ystäviin ja perheeseen, tilausten teko, kuittien lähetys asiakkaalle, kauppakassalla asiointi. Suomi on houkutteleva matkakohde luonnosta kiinnostuneille. DigiTrail-sovellus toimii digitaalisena luonto-oppaana Kanta-Hämeen luontoreiteillä. Parhaimmillaan digitaalisuus voi edistää hyvinvointia ja rentoutumista metsässä. Onhan meillä tarjolla valtavat määrät metsiä, tuhansia järviä, puhdasta ilmaa ja tietenkin maailman onnellisimmat ihmiset. vsk. Heidi Kerkola, Hämeen ammattikorkeakoulu Mobiili retkeilijän mukana metsässä Matkailu, erityisesti luontomatkailu, on ollut jo pitkään kasvava trendi maailmalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Digitaalisuus ja erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat luontokohteiden näkyvyyden sekä saavutettavuuden matkailijoille.. Suomessa tämä näkyy varsinkin Euroopasta sekä Aasiasta tulevien turistien määrän kasvuna. Mutta luontoonkin voi lähteä ja ottaa digitaalisuuden mukaan, ilman että se olisi rentoutumista ja arjesta irtaantumista häiritsevä tekijä
Digitaalisuus toimii täydentävänä tukena tuoden paljon, nopeasti ja helposti tietoa retkeilijälle mielenkiintoisella ja moniaistisella tavalla. Reitit ovat silloin turvallisia ja luotettavia sekä noudattavat kestävää kehitystä. suoraan vaikkapa metsäalueen ylläpitäjälle. Luontoa ja ympäristöä voidaan myös kehittää vuorovaikutteisesti. Digitaalisuuden hyödyntäminen mahdollistaa myös metsässä tiedon tuomisen matkailijoille. Näin ei rasiteta ympärillä olevaa luontoa, elinympäristön eläimiä ja kasveja. Ja juuri tähän mahdollisuuteen tulisi tarttua. Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart tutkimusyksikön vetämä DigiTrailhanke on ottanut tämän haasteen vastaan. Digitaalisuuden myötä voidaan helpottaa käyttäjän kynnystä lähteä luontoon ja tarjota ennakkotietoa kohteista, kuten kohteen soveltuvuudesta liikuntarajoitteiselle. Toisaalta on tärkeä ylläpitää, kehittää ja investoida sekä pitää mielenkiintoisina sellaisia kohteita, jotka aidosti kiinnostavat luontomatkailijoita – ja nostaa niiden alueiden näkyvyyttä, erityisyyksiä, arvoja sekä identiteettiä esille. Hankkeessa on kehitetty mobiilisovellus vastaamaan luontomatkailijoiden tarpeisiin ja tuomaan heille tietoa asioista, joita he eivät ehkä muuten osaisi edes etsiä. Vaikka sovellus on kehitysversio, on sille koettu olevan todellinen tarve ja hyöty niin matkailijoita kuin alueen yrittäjiäkin ajatellen. Digitaalisuus ei toki poista fyysisten opasteiden tärkeyttä. Kuitenkaan DigiTrail-hankkeessa digitaaliseen muotoon kehitetyille luontoasiantuntijoiden suunnittelemille luontopoluille ja -reiteille sekä erilaisille digitaalisille sisällöille ei löytynyt sopivaa olemassa olevaa metsäalueilla toimivaa pohjaa, joka olisi niin kehittäjälle kuin käyttäjälle ilmainen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Karttapohjien helppolukuisuus ja reittien luotettavuus Luontomatkailu on usein lyhytkestoista, muutamasta tunnista päivän pituiseen retkeen. Sovellukseen voi tulevaisuudessa helposti liittää ominaisuuden, jonka avulla retkeilijä voi antaa reitistä palautetta ja ilmoittaa mahdollisista vaarapaikoista, kaatuneista puista, hajonneista nuotiopaikoista jne. Tässä digitaalisuudella on merkittävä rooli. Näin resursseja voidaan myös säästää ja kohdentaa korjaustarpeita suoraan ongelmakohtiin. Se on oleellinen osa markkinointia jo ennen retkelle lähtöä. Valitettavan usein opasteet joutuvat myös ilkivallan kohteeksi. Muiden matkailijoiden sosiaalisen median päivitykset vaikuttavat matkakohteen valintaan enemmän kuin matkatoimistojen mainokset, sillä matkailijoiden omat kuvat puhuttelevat aitoudellaan ja luotettavuudellaan. GPSpaikannusmenetelmää käyttäen säästytään. Mitä DigiTrail-sovellus tarjoaa retkeilijälle Erilaisia, erityisesti kaupunkiin tehtyjä matkailusovelluksia on jo paljon. DigiTrail-sovelluksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut ohjata retkeilijöitä kulkemaan jo olemassa olevia, ylläpidettyjä ja huollettuja reittejä. Jotta luontokohde olisi houkutteleva, matkailijoille pyritään esittelemään mahdollisimman helposti ja nopeasti kaikki kohteessa olevat mahdollisuudet. 37 opastaulujen valmistamiselta ja niihin liittyviltä huoltotoimenpiteiltä maastossa ja voidaan keskittää resurssit taukopaikkojen sekä itse luontoreittien ylläpitoon. Opastaulut vaativat kuitenkin ylläpitoa sitoen työaikaa ja matkakustannuksia. Sovelluksen avulla pystytään luomaan luontomatkailusta kiinnostavampaa tuomalla käyttäjälle uusia elämyksiä, rikastuttamalla kokemuksia digitalisoimalla elementtejä ja tuomalla siihen jotain lisää digitaalisuuden keinoin. vsk. Joillakin keskeisillä luontoreiteillä löytyy opastauluja, joissa QR-koodeilla tuodaan lisätietoa. Mobiililaitteet kulkevat matkailijoiden mukana lähes poikkeuksetta
(Visit Finland, 2017) Digitaalisuus luontomatkailussa, oman yrityksen palveluiden ja tuotteiden vieminen Internetiin, on tänä päivänä merkittävä osa liiketoimintaa. Näiden asioiden tuominen matkailijoille, erityisesti kansainvälisille matkailijoille voi olla hyvinkin haasteellista. Sovelluksessa on pyritty tuomaan kaikki luontomatkailijalle tarpeellinen tieto sopivina annoksina huomioiden myös käytettävyys. Luontomatkailijoiden joukossa on monenlaista reippailijaa. Sovelluksesta löytyy myös Kanta-Hämeen pyöräilyja melontareittejä. 38 olivat tärkeimpiä lähtökohtia sovelluksen suunnittelun alkuvaiheissa. vsk.. vsk. Visit Finlandin Optimizing Digital Channels -raportin mukaan palveluista, aktiviteeteista ja tapahtumista etsitäänkin aktiivisesti tietoa mobiililaitteilla, ja osa matkailijoista myös varaa aktiviteetteja mobiililaitteilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Digitaalisuutta voi hyödyntää elämyksen luomisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä luontomatkailijalle. 38 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. DigiTrail-sovelluksella voidaan tuoda useita erilaisia matkailijalle olennaisia ja kiinnostavia sisältöjä esille automaattisesti yksinkertaisesti ja helposti. Matkailijoille onkin tärkeintä tieto siitä, että polut ovat digitaalisella kartalla oikeilla kohdilla ja että tähän voi huoletta luottaa. Näin lasketaan erityisesti kansainvälisen matkailijan kynnystä lähteä ehkä hieman pelottavaankin Suomen metsään, jossa voi jopa törmätä villieläimiin. Kaikista palveluista ei esimerkiksi löydy edes Internetistä tietoa, eikä välttämättä osata edes etsiä sellaisia palveluita verkosta, joita retkeilyreittien varrella on saatavissa. Valmiista reiteistä voi reittikuvauksien perusteella valita itselleen sopivimman helpoista muutaman tunnin pituisista elämyksistä aina vaativampiin koko päivän kestäviin vaelluksiin. Sovellus toimii metsässä digitaalisen luonto-oppaan tavoin kertoen retkeilijän sijainnin, tuoden palvelut ja nähtävyydet esille sekä aktivoiden käyttäjäänsä erilaisilla tehtävillä ja tiedolla. Luotettavuuden lisäksi on merkittävää saada automaattisesti haluttu ja toivottu tieto, kuten oma sijainti, lähialueen palvelut ja nähtävyydet luontoreiteistä vaivattomasti ja monimuotoisesti käyttäjille esille
Evon metsäalueelle on kehitetty yhdessä partiolaisten kanssa reittisisältöjä, joissa opetetaan hyödyllisiä metsätaitoja, kuten tulen sytyttäminen oikeaoppisesti, ilmansuuntien tarkastaminen luonnosta tai puukon oikeaoppista sekä turvallista käsittelyä. Lopen reiteillä puolestaan on tietoa suomalaisista Sovelluksessa olevat metsäjoogaharjoitukset sopivat tehtäväksi niin yhdessä sosiaalisessa tilanteessa kuin yksinkin.. Teemoja on luotu eri matkailuja hyvinvointialan ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Reiteille on merkitty palveluita, kuten majoituspaikkoja, ravintoloita, kahviloita, laavupaikkoja, kuivakäymälöitä jne. Nämä seikat tukevat perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan myönteisen luontosuhteen rakentamisen merkitystä ja oppilaan ohjaamista kohti kestävää elämäntapaa. Polut on suunniteltu kulkemaan mahdollisimman monen kauniin paikan ja nähtävyyden ohi, joista sovellus myös tuo käyttäjälle automaattisesti tietoa lähestyessään kohdetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk. Reitin voi kulkea yksin tai yhdessä. Sovelluksessa Aulangon helpon luontoreitin teemana on oppiminen ja samalla myönteisen luontosuhteen rakentaminen kytkettynä elämykselliseen luontokokemukseen. Reittien moninaiset sisällöt antavat mahdollisuuden ainutlaatuisten kokemusten ja elämysten luomiseen retkeilijälle. Näitä harjoituksia voi tehdä vaikka osana työyhteisöjen työhyvinvointipäivää. Sovelluksessa on myös hyödyllisiä taitoja sisältäviä teemoja. Digitaalisilla sisällöillä voidaan aktivoida erilaisia luontoretkeilijöitä DigiTrail-sovelluksesta löytyy mielenkiintoista tietoa Kanta-Hämeen alueen historiasta tarinallisessa muodossa, perinnekulttuurista, tapahtumista ja alueen matkailupalveluista, mutta myös tietoa arvokkaasta luontoympäristöstämme, sen suojelusta ja arvoista. Evolla voi myös testata omia taitoja metsätietoudessa. Hyvinvointia lisää puhdas luontoympäristö yhdistettynä sosiaaliseen tilanteeseen, jossa digitaalisuus on apuvälineenä edistämässä hyvinvoinnin kasvua. Matkailija saa reitistä oleellista tietoa reitin pituudesta, korkeuseroista, arvioidusta retkeilyn kestosta ja reaaliaikaisesta sijainnista. 39 Kun matkailija on löytänyt itselleen sopivan luontoreitin, opastaa sovellus retkeilijän reitin aloituspisteelle. Reitin kohderyhmänä olevien alakouluikäisten oppilaiden hyvinvointi lisääntyy luontoreitillä, mutta samalla myös yhteisölliset työskentelytaidot sekä teknologiaa sisältävä monimuotoinen oppiminen. DigiTrail-sovelluksen luontoreitteihin onkin yhdistetty erilaisia teemoja. Muutamalle reitille on valikoitunut teemaksi metsäjooga. Erilaisista luontoliikuntaharjoituksista hyötyy moni sovelluksen käyttäjä
Monia tahoja palvelisi mahdollisuus antaa palautetta käyttämistään palveluista, ilmoittaa metsänhoitajalle reaaliaikaisesti mahdollisista korjaustarpeista. Tällaisia keinoja on mm. Käyttäjän saapuessa lähelle sovelluksessa olevia karttamerkkejä, sovellus näyttää käyttäjälle tiedot, jotka kyseiselle kohdalle on tallennettu, esimerkiksi tiedot kahvilasta. Sovellus omaan mobiililaitteeseen DigiTrail-sovelluksen käyttöönotto on hyvinkin helppoa. Sovellus on rakennettu niin, että mobiililaitteen voi huoletta laittaa taskuun ja keskittyä olennaiseen – retkeilystä nauttimiseen. DigiTrail on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama Euroopan maatalousrahaston hanke 1.8.2016–30.6.2019. Lisätietoa ja sovelluksen asentamisohjeet löytyvät osoitteesta www.digitrail.fi. Digitaalisten välineiden käytön kasvun myötä olisi tärkeä tukea niiden käyttöä. Se auttaa navigoimaan perille luontoreitin aloituspisteelle hyödyntämällä laitteessa entuudestaan löytyvää navigointisovellusta tai vaihtoehtoisesti selainta. Retkeilijä voi jättää sovelluksen kautta palautetta reitistä ja sovelluksesta. Lisäksi kehitettäväksi pyöräreitiksi on valittu Hämeen Härkätie.. Sovelluksen toiminta perustuu satelliittipaikannukseen (GPS), joka on toimintavarma tekniikka, sillä satelliittipaikannuksen häirintä on vaikeaa ja kallista. Sovellus kannattaa avata ennen matkalle lähtöä ja tutustua sisältöön etukäteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Luonnossa nämä voitaisiin tulevaisuudessa järjestää vaikkapa aurinkokennoilla varustetuilla latauspenkeillä ja -pöydillä. 40 luonnonkasveista ja kuinka niitä voi hyödyntää omassa ravinnossaan. Sen avulla luontoarvoista ja ympäristön suojelusta voidaan tuoda tietoisuutta monella eri tavalla monimediaisesti ja -aistisesti. Kertoopa sovellus käyttäjälle myös, mikäli retkeilijä on eksynyt reitiltä ja opastaa jälleen oikealle polulle. Näin matkailijan ei tarvitse pitää laitetta jatkuvasti kädessään näkyvillä. Sovellus antaa äänimerkin tai värähtää (riippuen käyttäjän asetuksista), käyttäjän saapuessa jonkin palvelun, nähtävyyden tai teemapisteen lähelle. Haettu 10.4.2019 osoitteesta http://www.visitfinland.fi/wp-content/ uploads/2017/12/Opitimizing-DigitalChannels-VF-Dec-2017.pdf Heidi Kerkola toimii projektipäällikkönä DigiTrail-hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulussa/HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Mobiililaitteiden lataus on myös huomioitavia seikkoja. Sisällöillä voidaan siis vaikuttaa hyvinkin paljon matkailijoiden saamiin elämyksiin retkeilyalueesta. Tässä projektissa on valittu kehitettäviksi luontoreitistöt seuraavista kohteista: Aulanko, Evo, Tammela ja Loppi. Digitaalisuudella voidaan mahdollistaa monia erilaisia asioita kestävää kehitystä noudattaen. Sovelluksesta näkee reittien lähistöllä olevat majoitukset jo matkaa suunnitellessa. DigiTrail -hankkeessa kehitetään Kanta-Hämeen luontoreittien saavutetta-vuutta ja näkyvyyttä digitaalisuuden keinoin. vsk. ilmainen wlanyhteys kohteessa, jolloin kansainvälisenkin matkailijan on helpompi tutustua alueeseen ja saada siitä tietoa. Optimizing Digital Channels. Sovelluksesta voi tarkastella minkälaisia luontoreittejä, nähtävyyksiä ja aktiviteetteja kohteesta löytyy tekstin, tarinoiden, kuvien ja videoiden avulla. Lisäksi sovellukseen voisi tulevaisuudessa kytkeä mahdollisuuden käyttäjille jakaa sosiaalisessa mediassa kokemuksia luontoreittien varrelta. Sen voi ladata ilmaiseksi Google Play Storesta Androideille mobiililaitteille. Lähteet Visit Finland (2017)
Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Paikalle kokoontui noin 200 ympäristöterveydenhuollon ammattilaista eri puolilta Suomea. Valinta tehtiin nyt 18. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Koulutuspäivien kohokohta oli vuoden terveystarkastajan julkistus. Jannella on hyviä havaintoja, kyky tuoda asioita selkeästi esille sekä sitä kuuluisaa maalaisjärkeä eli ymmärrystä arkitodellisuuden tasosta ja nimenomaan maaseutumaisessa ympäristössä. Uraa uurtavaa vastuunkantoa ja huolenpitoa talousvesipuolen haasteista osoittaa se, että Janne teki WSP-työkalun [Water Safety Plan, turvallisen talousveden toimenpideohjelma] käyttämistä varten havainnolliset ohjevideot sekä kirjallisen käyttöohjeen, jotka on jaettu myös valtakunnallisesti.” Terveystarkastajan työssä tänä päivänä tärkeitä asioita ovat verkostoituminen ja digitaalisuus, joihin myös Litmanen on tarttunut. Litmasella riittää osaamista olla mukana monialaista asiantuntijuutta vaativissa tapauksissa ja lisäksi hän on aina valmis auttamaan muita rauhalliseen, tasapuoliseen ja ystävälliseen tyyliinsä. Jannen erityisosaamista ovat vesiasiat ja hän on valvontayksikkönsä ”vesiepidemiaekspertti”. Janne on tullut tunnetuksi erittäin miellyttävänä ja sovittelevana persoonana, joka osaa käsitellä asioita asiapohjalta. kerran ja valituksi tuli Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen, jonka toimipaikka on Saarijärvellä. Vuoden terveystarkastaja 2019 on Janne Litmanen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta Janne Litmanen. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Valintaa perusteltiin vuoden terveystarkastajalle juhlatilaisuudessa myönnetyssä kunniakirjassa seuraavasti: ”Janne Litmanen on esimerkillinen terveystarkastaja, jonka into kehittää työtään ulottuu myös oman työyhteisön ulkopuolelle. Litmanen on myös ollut vahvasti mukana Keski-Suomen maakuntauudistuksen ympäristöterveydenhuollon valmisteluryhmässä ja edistänyt merkittävästi verkostoitumista niin Keski-Suomen kuntien kuin kuntien ja ELY-keskuksen välillä. Kaarina Kärnä. Sen lisäksi, että Jannen kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, hänen kanssaan myös halutaan tehdä yhteistyötä. Hän on vahvistanut keskusteluyhteyden säilymistä muihin toimialoihin ja oman organisaationsa sisällä muihin yksiköihin. 41 S einäjoella Hotel Sorsanpesässä pidettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 9.–10.4.2019
Nina Hiltunen, ympäristöterveystarkastaja Lahden ympäristöterveys YRJÖ2018 – maakunnallinen ympäristöterveydenhuollon ja vesilaitosten häiriötilanneharjoitus Häiriötilanteessa toimiminen on tärkeä lakisääteinen osaamisalue useille toimijoille. vsk. Harjoitus oli jatkumo lokakuussa 2017 järjestetylle ympäristöterveydenhuollon OUTO17-harjoitukselle sekä marraskuussa 2017 järjestetylle HÄME17-harjoitukselle. Häiriötilanteessa tapahtumien syyt voivat olla epäselviä, jolloin ongelman lähteelle pääseminen voi olla aluksi hankalaa. 42 P äijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollon ja vesihuollon yhteistoimintaa kuvastava harjoitus päätettiin järjestää, sillä vastaavanlaista harjoitusta ei aiemmin ollut järjestetty ja yhteistyön toimivuutta haluttiin tarkastella harjoituksen avulla. YRJÖ2018-harjoituksen suunnittelun pohjana käytettiin Huoltovarmuusorganisaation Vesihuoltopoolin julkaisemaa opasta ”Vesihuollon häiriötilanneja valmiusharjoitusten järjestäminen”. Talousvesivälitteisessä epidemiassa toimimista yli kuntarajojen harjoiteltiin 23.4.2018 toiminnallisessa YRJÖ2018häiriötilanneharjoituksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Talousvettä koskeva häiriötilanne voi muuttua epidemiaksi ja koskea tuhansia ihmisiä, jolloin epidemian rajoittamiseksi tehtävät oikeat toimet ovat erityisasemassa. Artikkeli toimii harjoituksen loppuraporttina.
Lisäksi ylläpidettiin toteutussuunnitelmaa suunnitteluryhmän työtä varten. Lahden ja Hollolan epidemiaselvitystyöryhmää tiedotettiin harjoituksesta etukäteen. 43 Harjoituksen suunnittelu alkoi keväällä 2017, jolloin alettiin miettiä mm. YRJÖ2018-harjoituksen logo.. Epidemiaselvitystyöryhmän toimintaa ei harjoitukseen sisällytetty, sillä harjoituksen laajuutta haluttiin rajata. Suunnitteluryhmä kokoontui kuukausittain. Harjoituksesta saadun palautteen ja kokemusten mukaan epidemiaselvitystyöryhmän olisi pitänyt olla harjoituksen osana. Vaiheittain kehittyvää harjoitussuunnitelmaa jaettiin säännöllisesti osallistujatahoille ja näin sitoutettiin osallistujat harjoituspäivään. Arvioijat tarkkailivat ympäristöterveydenhuollon ja vesihuoltolaitoksen toimintaa harjoituspäivänä. (ympäristöterveystarkastaja, Lahden ympäristöterveys). Lisäksi järjestettiin kaikille osallistujatahoille suunnattuja suunnittelupalavereita ja ympäristöterveydenhuollon edustajat pitivät käsikirjoituspalavereita. Harjoituksen arvioijina toimi asiantuntijoita Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Vesilaitosyhdistyksestä ja Hämeen ELY-keskuksesta. Harjoitukseen haluttiin sisällyttää häiriötilanteen johtamista, tiedottamista ja viestintää, kenttätyöskentelyä sekä HÄME17-harjoituksesta tuttua harhaanjohtavaa informaatiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Harjoitukseen osallistujat tekevät yhteistyötä myös oikeissa epidemiatilanteissa: Lahden kaupungin ympäristöterveys, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus, Lahti Aqua Oy, Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymä, Hollolan vesihuoltolaitos, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän turvallisuuspalvelu, Lahden kaupungin turvallisuusja riskienhallintapäällikkö, Eurofins Environment Testing Finland Oy tutkimuslaboratorio, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän viestintä, Lahden kaupungin viestintä sekä Hollolan kunnan viestintä. harjoitusskenaariota sekä harjoitukseen osallistuvia tahoja. Suunnitteluryhmä Harjoituksen suunnittelua ja toteutusta varten perustettiin suunnitteluryhmä, johon kuului Tuukka Aaltoluoto (turvallisuuspäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä), Jyrki Hiltunen (suunnitteluinsinööri, Lahti Aqua Oy), Maija Kynäkoski (terveydensuojeluinsinööri, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus), Heli Laapotti (turvallisuusasiantuntija, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä), Markku Lehikoinen (viestintäasiantuntija, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä), Jorma Nordlund (analyysipalvelupäällikkö, Eurofins Environment Testing Finland Oy), Päivi Nyyssönen (kehitysinsinööri, Lahti Aqua Oy), Antti Prepula (turvallisuusja riskienhallintapäällikkö, Lahden kaupunki), Mika Rouhiainen (terveydensuojelupäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus) ja Nina Hiltunen pj. Tiedotustilaisuuteen saatiin median edustajiksi harrastenäyttelijöitä lahtelaisesta teatterista. Toiminnallinen harjoitus huipentui tiedotustilaisuuteen, joka pidettiin Lahdessa Mustankallion vesitornissa. Viestintä epidemiaselvitystyöryhmälle kirjattiin harjoitukseen osallistujien tilannekuviin. vsk. Harjoitus päätettiin toteuttaa keväällä 2018 ja tarkempi ajankohta valikoitui Yrjön päivälle 23.4.2018, josta harjoitus sai myös nimensä. Kuvassa 1 on Markku Lehikoisen harjoitusta varten suunnittelema logo. Kuva 1
Harjoitus ei saanut olla ennalta arvattava, eikä toisaalta liian monimutkainenkaan. vsk. Harjoitusskenaarion luominen oli haastavaa. sosiaalisen median harhaanjohtavaa informaatiota, vihreitä miehiä, lietelantaa ja samanaikaisesti tapahtunut tekninen häiriö, joka mahdollisti tapahtuneen; toisin sanoen vesiepidemian syntyminen oli monien päällekkäisten tapahtumien seurausta, kuten yleensäkin on. Juonenkäänteisiin kuului mm. 44 Harjoitusskenaario Harjoitus työstettiin INSTA Trasim-harjoitussimulaattorialustalle ennakkoon laaditun käsikirjoituksen ja syötteiden mukaisesti. Lietevettä pääsi takaisinimutilanteen johdosta vesijohtoverkostoon ja yllättäen myös veden käsittelylaitoksella oli samanaikaisesti Kuva 2. Turvallisuuspalvelu vastasi myös harjoituksen teknisestä toteutuksesta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän turvallisuuspalvelulla oli ohjelman pääkäyttäjyys sekä harjoitusten luomisja muokkausoikeudet. Suunnitteluryhmän asiantuntemuksella saatiin todellinen, joskin epätodennäköinen tapahtumaketju suunniteltua. Kuvassa 2 on Trasim-harjoitusalustassa julkaistu syöte. Ilkivallan seurauksena yhden ilmanpoistokaivon viereen oli laskettu lietelantaa ja runsaat sateet olivat jatkuneet pitkään. Kuvitteellisessa häiriötilanteessa huoltotöiden yhteydessä vesilaitoksen vedenottamoilla pumppauksen painetaso jäi liian alhaiseksi, mikä aiheutti takaisinimutilanteita eräillä ilmanpoistokaivoilla. YRJÖ2018 -harjoituksen Trasim-syöte.. Ohjelman käyttöä opetettiin ennakkoon osallistujien Trasim-vastaaville. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Harjoituksen arvioijille laadittiin erillinen kysymyslista. Osallistujien laatimat tilannekuvat olivat eritasoisia ja useista tilannekuvista puuttui tilannekuvaan kuuluva jatkoarvio. Harjoituksen jälkeen osallistujilta pyydettiin pikapalaute. Yleiskirjeen ja harjoitusohjeen avulla osallistujille tiedotettiin etukäteen harjoituksen tavoitteet ja muut yleisluontoiset asiat. Pikapalautteelle laadittiin ohjeet ja palautepohja. Tarkkailijoita ohjeistettiin kiinnittämään huomiota mm. Valmistelut ennen harjoitusta Aiemmin mainittujen suunnittelukokousten lisäksi harjoitusta varten laadittiin ohjeita. Harjoituksen kulku Harjoitus alkoi 23.4.2018 klo 9.00 ja päättyi klo 16.00. Myös pelikeskus arvioi toimintaa välittömästi, ennen tiedotustilaisuuteen siirtymistä. Harjoituksen ajankulku oli nopeutettu. Ulosteperäisesti saastunutta desinfioimatonta vettä pääsi jakeluun laajalle alueelle useisiin verkoston osiin Hollolassa ja Lahdessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Myös harjoitusta ohjanneessa pelikeskuksessa ylläpidettiin tilannepäiväkirjaa. ” Kriisitilanteessa, kuten epidemiatilanne, tiedotustilaisuus tulee saada tarvittaessa järjestettyä kaikkine järjestelyineen nopealla aikataululla.. Pelikeskus toimi kuvitteellisena edustajana eri asiantuntijatahoille, kuten ”Harjoitus-hätäkeskus” ja ”Harjoitus-Terveyden ja hyvinvoinnin laitos” ja apua asiantuntijoilta pyydettiinkin kiitettävästi. Harjoitteleviin organisaatioihin soitettiin pelikeskuksesta myös asiakasyhteydenottoja. Harjoitusskenaario eteni ja osallistujat tekivät toimenpiteitä Trasimsyötteiden perusteella. vsk. Osallistujat aloittivat harjoituksen ohjeiden mukaisesti omissa toimipaikoissaan. 45 häiriöitä kloorinsyötössä. Vesihuoltoon ensimmäinen yhteydenotto vedenlaadun muutoksista oli tullut Trasimsyötteen mukaisesti jo edellisenä päivänä 22.4.2018. Ympäristöterveydenhuoltoon ensimmäinen yhteydenotto veden laatuhäiriöistä tuli harjoituspäivänä 23.4.2018 klo 9.10 ja toinen klo 9.22. Harjoituksen Trasim-simulaatio-osuus päättyi klo 13.30 pyytämällä osallistujaorganisaatioilta pikapalautteet. Osallistujien tehtävänä oli täyttää tilannepäiväkirjaa tilanteen kehittymisestä ja ylläpitää tilannekuvaa. Tieto useammasta sairastuneesta henkilöstä muutti tilanteen epidemiaksi. Tilannekuvista kaksi tuli toimittaa pelikeskukseen aamupäivän aikana ja kolmas tilannekuva iltapäivän aluksi. Tiedotustilaisuudessa toimittajina esiintyneiden näyttelijöiden kanssa käytiin keskustelua harjoituksen luonteesta. Näyttelijöitä pyydettiin laatimaan kysymyslistat valmiiksi ja samalla todettiin, että näyttelijöiden improvisointi tiedotustilaisuudessa oli sallittua. Yleiskirje toimitettiin osallistujille kuukautta ennen harjoitusta ja harjoitusohje viisi päivää ennen harjoitusta. tilannekeskuksen toimintaan, tilannejohtamiseen, tilannekuvan muodostamiseen ja viestintään sekä myös pelikeskuksen toimintaan. Trasimin kautta syötettiin myös sosiaalisen median harhaanjohtavaa informaatiota, jonka tarkoitus oli harhaanjohtaa osallistujia
Harjoituksen pituus ajallisesti ja työmäärällisesti koettiin hyviksi. Kriisitilanteessa, kuten epidemiatilanne, tiedotustilaisuus tulee saada tarvittaessa järjestettyä kaikkine järjestelyineen nopealla aikataululla. Trasim-harjoitusalustaa pidettiin toimivana ja harjoitusalustan kautta tulleita syötteitä loogisina. Palaute Harjoituksesta pyydettiin palautetta ensin harjoituspäivän lopuksi pikapalautteella ja varsinaisella palautekyselyllä (Webropolkysely). Ulkoisen tiedottamisen yhdenmukaisuus tulee toteutua sataprosenttisesti kyseisenlaisissa tilanteissa. Kehityskohteet harjoituksen perusteella Kehitettävää koettiin olevan erityisesti yhteisen tilannejohtamisen muodostamisessa sekä yhteistoiminnassa muiden organisaatioiden kesken; tämän osa-alueen puutteellisuus korostuu etenkin häiriötilanteissa. Tiedotustilaisuudessa tilanteesta kertomassa ja haastateltavina olivat vesihuoltolaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon esimiehet. Viestinnässä havaittiin ristiriitaisuuksia ja vetovastuun koettiin puuttuvan. Vaativissa häiriötilanteissa tapahtuvaa näytteenottoa tulee myös harjoitella. Harjoitusta pidettiin kokonaisuutena kuitenkin hyvin suunniteltuna. Palautteen perusteella eri organisaatiot olivat hyvin tunnistaneet kehityskohteita toiminnassaan, mm. Tilannekuvan luominen selkiytyi tilanteen edetessä ja häiriötilannetoimintaa varten tehtyjä toimipaikkakohtaisia materiaaleja hyödynnettiin hyvin. Varsinainen palautetilaisuus järjestettiin 22.5.2018. Nopeaa toimintaa vaativissa laajoissa näytteenotoissa törmätään nopeasti henkilöstön vajeeseen ja tavanomaisesta valvonnasta poikkeavat näytteenotot ja näytteenotto” Harjoittelemattomuus voi näkyä väärinä toimintatapoina, sillä kriisitilanteessa ohjeiden merkitys vähenee ja opitut toimintatavat korostuvat ajan puutteen vuoksi.. YRJÖ2018-harjoituksessa tiedotustilaisuus ja sen pitopaikka oli ennakkoon osallistujien tiedossa. Arvioijilta saadun palautteen mukaan organisaatioiden sisäinen yhteistyö toimi, mutta ulkoisessa viestinnässä oli parannettavaa. Toimittajina esiintyneiden näyttelijöiden esittämät kysymykset painottuivat enimmäkseen vesilaitostoimijoille. tilannejohtamisessa ja sen organisoinnissa, toimintamalleissa, häiriötilanteiden näytteenoton sujuvuudessa sekä yhteistyön ja vastuiden osalta. Kehittämistarvetta on myös tiedottamisen johtamisessa ja hallinnassa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Tiedotustilaisuus sujui hyvin. Heti harjoituksen jälkeen järjestettiin loppukeskustelu, jossa kuultiin osallistujien ensitunnelmat harjoituksesta. Tilaisuudessa purettiin osallistujien antamat pikapalautteet sekä varsinaisen palautekyselyn tulokset. Harjoituksen jälkeen yleinen mielipide oli, että hyvä kun harjoiteltiin. Pelkkien Trasim-syötteiden perusteella skenaariota oli aluksi vaikea hahmottaa. Parhaana harjoituksessa koettiin tunne yhteen hiileen puhaltamisesta. 46 Tiedotustilaisuus ja loppukeskustelu Tiedotustilaisuudessa toimimista harjoittava osuus alkoi klo 15.00. Tiedotustilaisuuden puheenjohtajana toimi Lahden kaupungin viestintäpäällikkö. Harjoituksen ennakkomateriaalia pidettiin hyvänä
Tärkeänä ohjenuorana on muistaa, että toimitaan yhdessä eikä vain ”omilla hiekkalaatikoilla”. Häiriötilanneharjoitukset lisäävät toimintavarmuutta, mutta resurssia tarvitaan Harjoitella tulee etenkin yhteisten toimintatapojen saavuttamiseksi ja oman toiminnan kehittämiskohteiden löytämiseksi. Toimintaa kuvastavat häiriötilanneharjoitukset ovat oikein toteutettuina kullanarvoisia. vsk. Harjoittelemattomuus voi näkyä väärinä toimintatapoina, sillä kriisitilanteessa ohjeiden merkitys vähenee ja opitut toimintatavat korostuvat ajan puutteen vuoksi. Harjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa ulkopuolisen konsultin käyttäminen on myös realistinen vaihtoehto. Lisätietoja Huoltovarmuusorganisaatio, Vesihuoltopooli: https://www.vvy.fi/site/assets/ files/1100/vesihuollon_hairiotilanne-_ ja_valmiusharjoitusten_jarjestaminen_ web.pdf Terveydensuojelulaki (763/1994), 8 § häiriötilanteisiin varautuminen: https:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/ 19940763#L2P8 Elintarvikelaki (23/2006), 46 § varautuminen erityistilanteisiin: https:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/ 20060023#L6P46 Vesihuoltolaki (119/2001), 15 a § vesihuoltolaitoksen palvelujen turvaaminen häiriötilanteessa: https://www.finlex.fi/fi/ laki/ajantasa/2001/20010119#L3P15a Valmiuslaki (1552/2011), 3 luku Varautuminen: https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2011/20111552#O1L3 ” Ennalta sovitut toimintatavat ovat tärkeitä ja niitä tulee kehittää sekä pitää yllä.. Jotta harjoituksista saisi suurimman hyödyn, ne kannattaa suunnitella harjoittelijoiden osaamisen mukaan, esimerkiksi ottamalla harjoituksiin eri painopistealueita kuten häiriötilanneviestintä ja -näytteenotto. Huonot toimintatavat johtavat myös imagon laskemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Häiriötilanteessa ei ole varaa tehdä merkittäviä virheitä, koska se vie aikaa ja voi vaikuttaa epidemian pysäyttämiseen, jolloin terveydelliset sekä taloudelliset merkitykset kasvavat. Harjoittelu voi olla vaativaa myös harjoittelijoille, jonka vuoksi laajoja toiminnallisia harjoituksia järjestetään harvemmin. Ennalta sovitut toimintatavat ovat tärkeitä ja niitä tulee kehittää sekä pitää yllä. Tuleviin harjoituksiin pelikeskuksen toimintaa tulee jäsennellä etukäteen tarkemmin. Paine vaikuttaa suorittamiseen ja päätösten tekemiseen, jolloin lopputulos näkyy toiminnassa usein negatiivisesti. Stressaavan tilanteen alla toimiminen voi vaikuttaa monin tavoin. Pienemmät harjoitukset tukevat isompia kokonaisuksia ja niitä tulee järjestää useammin. Häiriötilanneharjoitusten järjestäminen vaatii paljon aikaa ja perehtymistä etenkin harjoitusta valmisteleville. Harjoitusten kautta ammattitaito lisääntyy ja kynnys varsinaiseen toimintaan madaltuu. Osallistujat ovat puuttuneet harjoituksen perusteella havaittuihin kehityskohteisiin organisaatiokohtaisesti. 47 paikat vaativat myös harjoittelua. Huomioitava on myös, että häiriötilanneharjoitukset ovat vain osa organisaatioiden valmiustoimien kehittämistä. Harjoituksia tulee ehdottomasti järjestää myös jatkossa
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi tarkastuksessaan tämän strategian valmistelua. Strategisen hallitusohjelmansa avulla hallitus ajoi eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viidellä painopistealueella, joista yksi oli Biotalous ja puhtaat ratkaisut. Valmistelu loi melko hyvät edellytykset saavuttaa strategian tavoitteet. Painopistealueen kärkihankkeet perustuivat suureksi osaksi valtioneuvoston toukokuussa 2014 julkaisemaan Suomen biotalousstrategiaan Kestävää kasvua biotaloudesta. Painopistealueelle kohdennettiin 323 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. 48 B iotalouteen on panostettu Suomessa viime vuosina voimakkaasti. Biotalousstrategia hyväksyttiin osana valtioneuvoston periaatepäätöstä vauhdittaa kasvun uusia kärkiä, cleantechia ja biotaloutta. Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteena oli nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Suomen biotalousstrategian valmistelu onnistui melko hyvin. Samassa yhteydessä julkaistiin myös cleantech-liiketoiminnan edistämistä koskeva strategia. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi tarkastuksessaan, valmisteltiinko Suomen biotalousstrategia julkisuusperiaatetta ja Hanna Virta, johtava tuloksellisuustarkastaja Markku Turtiainen, tuloksellisuustarkastusneuvos Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi: Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia valmisteltiin vuosina 2012–2014 työja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin myös kehityskohteita. Strategia valmisteltiin poikkihallinnollisesti, ja valmisteluun otettiin mukaan sidosryhmiä laajasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk
Strategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tarkastuksessa muodostuneen kokonaiskäsityksen mukaan valmistelulla luotiin melko hyvät edellytykset saavuttaa strategian tavoitteet. Tarkastuksessa arvioitiin strategian valmistelua strategisen suunnittelun näkökulmasta. vsk. Biotalousstrategian visio ja strategiset päämäärät on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 1. Mitä on biotalous. Biotalousstrategian tavoitteita toteutetaan neljän strategisen päämäärän avulla. Mitä biotalousstrategialla tavoitellaan. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.. Kuva: Sander Vill. 49 hyvän hallinnon periaatteita noudattaen siten, että luotiin edellytykset saavuttaa strategian tavoitteet toimeenpanon aikana. Biotalousstrategian määritelmän mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalousstrategian visiona vuodelle 2025 on, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Nämä tavoitteet asetettiin suhteessa vuoden 2011 tilanteeseen, jolloin biotalouden tuotos oli 60 miljardia euroa ja ala tarjosi 319 000 työpaikkaa
Lisäksi sidosryhmien ja kansalaisten oli mahdollista esittää näkemyksiään Otakantaa.fisivustolla ja Biotalous.fi-sivustolla. Sidosryhmät kutsuttiin laajasti mukaan valmisteluun: Biotaloutta edustavia sidosryhmiä kuultiin viidessä työpajassa, kolmessa alueellisessa biotalousfoorumissa ja kahdeksassa toimialatapaamisessa. vsk. Strategian valmistelussa johtoja työryhmän roolit ja vastuut olivat selkeät ja toimivat. Biotalousstrategian poikkihallinnollinen valmistelu ja laaja sidosryhmien mukaan ottaminen on julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteiden mukainen käytäntö. Tällainen valmistelutapa on erityisen tärkeä, kun valmistellaan laajoja strategioita ja ohjelmia. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamista edistää mahdollisimman laaja ministeriöiden ja sidosryhmien osallistuminen valmisteluun. 50 Valmisteluvaiheen laaja yhteistyö antaa hyvät eväät biotalousstrategian toteuttamiselle Biotalousstrategian kaltaisen poliittisen strategian valmistelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että strategiasta saavutetaan laaja poliittinen yhteisymmärrys, mikä edesauttaa yli hallituskausien jatkuvaa strategian toimeenpanoa. Suomen biotalousstrategian visioon pyritään strategisten päämäärien avulla.. Valmistelussa olivat lisäksi mukana valtioneuvoston kanslia, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, sosiaalija terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ja niiden hallinnonalat sekä VTT ja Sitra. Suomen biotalousstrategia valmisteltiin laajapohjaisessa, työja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Laajapohjainen valmistelu myös sujuvoittaa toimeenpanoa, koska osapuolten erilaiset näkemykset ja mahdolliset ristiriidat on voitu sovittaa yhteen jo valmistelun aikana. Tarkastuksen perusteella kaikki strategian kannalta keskeiset ministeriöt olivat mukana valmistelussa. Kuvassa 2 on esitetty strategian valmisteluorganisaatio ja kuvassa 3 valmistelun aikajana, joka kuvaa strategian valmisteluprosessin etenemistä. Valmistelussa mukana olleet olivat pääosin erittäin sitoutuneita valmistelutyöhön
Biotalousstrategian valmisteluorganisaatio. Biotalousstrategian valmistelun aikajana.. Metla ja MTT ovat nykyään osa Luonnonvarakeskus Lukea.) Kuva 3. vsk. (TEM = työja elinkeinoministeriö, VNK = valtioneuvoston kanslia, MMM = maaja metsätalousministeriö, YM = ympäristöministeriö, OKM = opetusja kulttuuriministeriö, STM = sosiaalija terveysministeriö, VM = valtiovarainministeriö, VTT = Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, HY = Helsingin yliopisto, JAMK = Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Metla = Metsäntutkimuslaitos, MTT = Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, SYKE = Suomen ympäristökeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 51 Kuva 2
Vaikka strategian valmistelussa keskityttiin yhteen vaihtoehtoon, pohdittiin strategisten päämäärien määrittelyn yhteydessä epäsuorasti muitakin vaihtoehtoja. Strategiavaihtoehtoja ei kartoitettu riittävästi Strategiavaihtoehtojen muodostaminen on tärkeää, jotta saadaan esiin erilaisia ratkaisuja tavoitteisiin pääsemiseksi. Toisaalta nykytilanteen analyysi sivusi myös tulevaisuutta, mikä paikkasi tulevaisuuden ennakoinnin puutteita. vsk. Myös toimeenpanon aikainen viestintä suunniteltiin hyvin. Vastaavasti suunnittelemalla strategioiden ja ohjelmien päivittämisprosessi voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja reagoida niihin määrätietoisesti. Koska varsinaisia strategiavaihtoehtoja ei muodostettu, esimerkiksi vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia ei voitu arvioida ja vertailla valmistelun aikana. Esimerkiksi riskien selvittäminen ja niihin varautuminen parantaa todennäköisyyttä, että toimeenpano onnistuu, ja suunniteltu raportointi taas parantaa valtionhallinnon toimien läpinäkyvyyttä sekä hallinnon ja päätöksentekijöiden mahdollisuuksia saada paikkansapitävää tietoa oikea-aikaisesti. 52 Valmisteluhankkeen dokumentit arkistoitiin puutteellisesti Keskeisten dokumenttien toimiva arkistoiminen parantaa valtionhallinnon toimien läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuksia strategioiden ja ohjelmien jälkiarviointiin. Biotalousstrategian toimeenpanoa suunniteltiin joiltain osin hyvin: Biotalousstrategiaan kirjattiin strategian toimenpiteet ja niiden vastuutahot. Sen sijaan tulevaisuuden ennakointi jäi lähtötilanteen analysointia vähäisemmäksi eikä sitä tehty systemaattisesti esimerkiksi ennakointimenetelmien avulla. Biotalouteen liittyvää tutkimusja muuta tietoa oli verrattain vähän saatavilla, mikä rajoitti valmistelun tietopohjan monipuolisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Keskeisinä dokumentteina voidaan pitää hankehallinnon dokumenttien lisäksi myös valmisteluorganisaation elinten kokouspöytäkirjoja tai -muistioita. Strategian lähtötilannetta kartoitettiin hyvin, mutta tulevaisuuden arviointi oli hankalaa Biotalousstrategian valmistelussa biotalouden toimintaympäristön lähtötilannetta analysoitiin hyvin ja systemaattisesti. Strategian toimeenpanoa suunniteltiin jossain määrin Strategian toimeenpanon suunnittelussa on tärkeää pohjustaa sujuvaa toimeenpanoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaihtoehtojen arvioinnin ja systemaattisen vertailun avulla voidaan valita taloudellisin ja muin kriteerein tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Tarkastuksessa havaittiin puutteita valmisteluhankeen dokumenttien arkistoinnissa tai arkiston käytettävyydessä: hankeorganisaation johtoja työryhmän kokousmuistioita ei löytynyt arkistosta tarkastuksen aikana. Näitä toimenpiteitä muokattiin, ryhmiteltiin ja karsittiin valmistelun aikana. Suomen biotalousstrategiaa valmisteltiin aikana, jolloin koko toimiala oli uusi ja käsitteenä melko tuntematon. Sen sijaan toimeenpanon riskejä ei arvioi. Biotalousstrategian valmistelun aikana ei muodostettu systemaattisesti ja dokumentoidusti strategiavaihtoehtoja vision toteuttamiseksi. Lopullinen strategia muotoutui prosessissa, jossa aluksi mietittiin sellaisia toimenpiteitä, jotka tukisivat haluttua biotalouden kehitystä
selvittävät strategioihin ja muihin vastaaviin ohjelmiin liittyvät riskit systemaattisesti sekä varautuvat niihin 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Mittareiden avulla ei kuitenkaan voi seurata biotalousstrategian vaikutusta tai strategiassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumista ja strategisten päämäärien saavuttamista. Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia. Lisäksi raportointia strategian etenemisestä ja tuloksista ei suunniteltu, ei myöskään strategian arviointia tai strategiaa korjaavia toimenpiteitä. Valtiontalouden tarkastusvirasto päätyi antamaan tarkastuksen perusteella viisi suositusta biotalousstrategian valmistelussa mukana olleille ministeriöille. 53 tu eikä niiden käsittelyä suunniteltu systemaattisesti. Työja elinkeinoministeriö, maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö 2014. Valtioneuvoston biotalousstrategian valmistelu. suunnittelevat, kuinka strategioiden ja ohjelmien etenemisestä ja tuloksista raportoidaan 4. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-435-4. muodostavat strategioiden valmistelun yhteydessä strategiavaihtoehtoja, arvioivat vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia ja vertailevat vaihtoehtoja systemaattisesti 2. Tarkastuskertomus 17/2018. Millaisiin suosituksiin tarkastusvirasto päätyi. Tarkastusvirasto arvioi näiden suositusten toteutumista tarkastuksen jälkiseurannassa vuonna 2021. vsk. Tarkastusvirasto suosittaa, että ministeriöt 1. Strategian tavoitteet ja mittarit kuvaavat yleisesti biotalouden kehitystä. www.vtv.fi Kesän jälkeen tulevia koulutuksia: Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 25.–26.9.2019 Hotel Santa Claus, Rovaniemi 9.–10.10.2019 Original Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola Valtakunnalliset Ympäristöterveyspäivät 30.–31.10.2019 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere Lisätietoa sivuillamme: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. suunnittelevat strategioiden ja ohjelmien päivittämisprosessit jo valmisteluvaiheessa sellaisiksi, että strategiassa tai ohjelmassa pystytään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja reagoimaan niihin määrätietoisesti 5. Lisätietoa Valtiontalouden tarkastusvirasto 2018. arkistoivat strategioiden ja ohjelmien valmisteluun liittyvät keskeiset dokumentit siten, että ne ovat saatavilla ja käytettävissä myös myöhemmin. Joidenkin osa-alueiden puutteita perusteltiin vakiintuneilla käytänteillä: strategioita päivitettäisiin joka tapauksessa tarpeen vaatiessa, ja ministeriöiden toimintakulttuuriin kuuluu strategioiden arvioiminen
Yksi testi ei mittaa useilla eri mekanismeilla aiheutuvia vaikutuksia. 54 Sisäilman haitallisuutta ei voi arvioida toksisuustesteillä Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä ja oireilun syiden selvittämiseen ja terveysriskien arviointiin on esitetty ratkaisuksi toksisuustestejä. Koska Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Itä-Suomen yliopisto:. Näiden selvitysten tekeminen vaatii monialaista osaamista ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toksikologien ja rakennusterveysasiantuntijoiden kirjoittamasta artikkelista Duodecim-lehdessä 8/2019. Testit eivät kuitenkaan ole viranomaisten hyväksymiä eikä niitä ole validoitu tieteellisten kriteerien perusteella sisäilman haitallisuuden arviointiin. Näytemateriaalit ovat ongelmallisia Sisäilman toksisuustestaukseen tuovat haastetta myös käytetyt näytemateriaalit. ”Nykyisellään toksisuustestien käyttäminen ei ole järkevää eikä suositeltavaa sisäilman haitallisuuden arviointiin”, sanoo toksikologi, dosentti Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta. T ällä hetkellä sisäilman aiheuttamaa terveysriskiä arvioidaan pääasiassa rakenteiden ja järjestelmien kunnon perusteella tehtyjen arvioiden pohjalta. Olisi houkuttelevaa löytää ”pikatesti”, jolla sisäilman haitallisuus voitaisiin arvioida. ”Testien tulosten perusteella tehtävien virheellisten johtopäätösten riski on suuri, ja väärien toimenpiteiden myötä myös inhimilliset ja taloudelliset vahingot voivat kasvaa suuriksi.” Moninaista sisäilmaoireilua ei voida kuvata yhdellä testillä Sisäilman toksisuustestauksen suurimpia ongelmia on pyrkimys kuvata moninaista sisäilmaoireilua yhtä vaikutusta mittaavalla testillä. Esimerkiksi solujen liikkuvuutta mittaava testi ei anna tietoa altisteen ärsyttävyydestä, herkistävyydestä tai keskushermostovaikutuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Testeillä mitataan sisäympäristöstä kerättyjen näytteiden aiheuttamia vahingollisia vaikutuksia testieliöille. ”On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä”, sanoo lääkäri, johtava asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta. Nykyiset toksisuustestit eivät kuitenkaan sovellu sisäilmahaittojen arviointiin. vsk. Joitakin testejä markkinoilla jo onkin
Ulkoilman lisäksi sisäilmassa on rakennusja sisustusmateriaaleista, laitteista ja kalusteista, tilan käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista, erilaisista kuluttajatuotteista, lemmikkieläimistä sekä maaperästä peräisin olevia yhdisteitä. Validoinnilla tarkoitetaan sitä, että menetelmän luotettavuus, laboratoriosta riippumaton toistettavuus ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen on selvitetty perusteellisesti. Vaatimus kemikaalien toksisuustestauksesta tulee lainsäädännöstä. 55 sisäilman toksisuutta ei voida mitata suoraan, testaus suoritetaan välillisesti esimerkiksi tutkimalla sisäympäristöstä kerättyä pölyä tai sisäilmasta tiivistettyä vettä. Ennen sitä testejä ei voida hyväksyä viranomaiskäyttöön. Näiden testien kehitysja validointityö on kuitenkin vasta alussa ja yksittäisten tutkimusryhmien ja kaupallisten toimijoiden varassa. Tällaisten kokoomanäytteiden hyvä puoli on, että samalla kertaa voidaan tutkia useiden sisäilmassa esiintyvien altisteiden kokonaisvaikutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Sisäilmastoon luetaan sisäilman lisäksi myös sisäympäristön fysikaaliset tekijät, kuten lämpöolosuhteet ja ilmankosteus, jotka vaikuttavat sisäilman koettuun laatuun. Toksisuustestit soveltuvat muun muassa lääkkeiden haittavaikutusten tutkimiseen Mihin toksisuustestejä sitten voi käyttää. Sisäilman toksisuuden testausmenetelmien kehitysja validointityö on alkutekijöissään Sisäilman toksisuuden tutkimiseen on esitetty käytettäväksi useita eri testieliöitä, kuten nisäkäsja bakteerisoluja sekä selkärangattomia eläimiä. Toistaiseksi yhtään menetelmää ei ole validoitu käyttötarkoitukseensa. Selma Mahiout, Merja Korkalainen, Kaisa Wallenius, Matti Viluksela, Tiina Santonen, Kati Huttunen. Artikkeli Miksi sisäilman haitallisuutta ei voi arvioida toksisuustesteillä. Toksisuustestaus on kehitetty lääkeaineiden haittavaikutusten tutkimiseen ja nykyisin niitä hyödynnetään myös muunlaisten kemikaalien terveysvaikutusten tutkimiseen. Ulkoilman merkittävimmät päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus, pienpoltto sekä katuja siitepölyt. Välillinen näytemateriaali ei kuitenkaan koskaan vastaa koostumukseltaan ja pitoisuudeltaan sitä kokonaisuutta, jolle ihminen sisäilman välityksellä altistuu. Duodecim 2019;135:735–43.. Sisäilma on hyvin monikirjoinen sekoitus ulkoja sisälähteistä peräisin olevia kaasuja ja hiukkasia. Testauksessa selvitetään altisteen kykyä aiheuttaa testieliöille haittavaikutuksia ja siten saadaan tietoa ihmiselle olennaisten terveysriskien arviointia varten. Myöskään yksittäisten tekijöiden osuutta ei pystytä erittelemään eikä tuloksesta voida siksi päätellä testissä näkyvien vaikutusten aiheuttajaa tai tarvittavia korjaustoimenpiteitä rakennuksessa. vsk
Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1998 ympäristöministeriön ylijohtajan virasta. Ojala oli 1960-luvulla mukana kouluttamassa terveystarkastajia Kunnallisen terveydenhoitoyhdistys ry:n järjestämillä perusja jatkokursseilla. Laitos osallistui myös sangen intensiivisesti elintarvikelainsäädännön kehittämiseen ajan tasalle”, Ojala muistelee. Ojalan elämäntyö painottui vahvasti ympäristöhallinnon perustamiseen ja sen kehittämiseen. Jo opiskeluaikanaan hän suuntautui elintarvikehygieniaan ja työskenteli vain lyhyitä aikoja praktisoivana eläinlääkärinä. Hän opiskeli eläinlääkäriksi Helsingissä ja Tukholmassa. ”Itse olin toimiessani kesäisin Rauman kaupungineläinlääkärin Viljo Paattisen sijaisena oppinut arvostamaan kaupungin terveystarkastajien – Erkki Ringon ja Niilo Lehtosen – työtä ja osaamista. ”Kuntien elintarvikevalvonnassa toimivien ihmisten kouluttamisesta, varsinkin täydennyskoulutuksesta, tulikin laitoksen tehtävä eläinlääketieteen opiskelijoiden koulutuksen lisäksi. 56 O lli Ojala kertoo, että Eläinlääketieteellisen korkeakoulun elintarvikehygienian (nykyisin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikeja ympäristöhygienian) laitos oli vahvasti suuntautunut kuntien elintarvikevalvonnan parantamiseen ja sen myötä kansanterveyden kohentamiseen. vsk. Heiltä opin Tapio Välikylä Olli Ojala – pitkä ura ympäristöhallinnossa ELL Olli Ojala viettää eläkepäiviään Porvoossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
vsk. Samana vuonna Ojala valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän seurasi liiton uusille urille johtanutta Pekka Nuortevaa. Ojala ja Ympäristö ja Terveys-lehti Olli Ojalan ja Ympäristö ja Terveys-lehden ensikohtaaminen osuu noin vuoteen 1973. Taustalla oli toki muitakin syitä, kuten alan yleisen osaamisen edistäminen. 57 paljon sekä työn sisältöä että sitä, miten ihmisiä pitää lähestyä.” ”Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys ry ja sen toiminnanjohtaja Juhani Stén organisoivat yhdessä elintarvikehygienian laitoksen kanssa monenlaisia kursseja kuntien terveystarkastajille ja sellaisiksi aikoville. ”Minut valittiin tuolloin sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosaston päälliköksi ja oli kovin tarpeellista luoda mahdollisimman monipuolinen yhteistyöverkko.” Olli Ojalan mukaan Ympäristö ja Terveyslehden perustamisesta on ollut hyötyä koko ” Näkemykseni on ollut, että etenkin kunnissa ympäristönsuojelu ja ympäristöhygienia olisi kiedottava melko tiiviisti yhteen. Silloin koulutettiin myös kaupunkien ja kauppaloiden elintarvikelaboratorioiden, joista monet kulkivat maidontarkastamon nimellä, väkeä.” Vuotta 1970 vietettiin Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan luonnonsuojeluvuotena. Tämän voidaan katsoa olleen osasyynä siihen, että Ympäristö ja Terveys-lehti perustettiin vuonna 1970. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Olli Ojala.
Olen sen verran vanha, että luen enimmäkseen lehtiä. Uusi julkaisija oli Terveysalan Teknikoiden Kustannus Oy (myöhemmin Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy), joka tuotti lehteä syksystä 1979 alkaen. Kun molemmilla puolilla on niukat voimavarat, asioihin ei kyetä ajoissa eikä tehokkaasti puuttumaan. Uusi kustantaja toivoi heti alkuvaiheessa, että yhteistyö silloisen valtion ympäristöhallinnon kanssa kehittyisi. Ministeriöt eivät ole kyenneet pyrkimään tähän tavoitteeseen. Ympäristöhallintoa eivät kaikki vieläkään pidä tarpeellisena tai hyödyllisenä. Näkemykseni on ollut, että etenkin kunnissa ympäristönsuojelu ja ympäristöhygienia olisi kiedottava melko tiiviisti yhteen. Ympäristö ja Terveys-lehti vaihtoi julkaisijaa 1979. yhteisiä teemanumeroita. Kuntaliitokset tai kuntayhtymät ovat välttämättömiä monien tehtävien hoidossa. ”Teemanumerot olivat sangen hyviä hankkeita ja uskoakseni ne ovat sekä olleet sisällöltään hyödyllisiä että luoneet yhteistä perustaa ympäristöasioiden käsittelylle kunnissa.” Kuntiin perustettiin lakisääteiset ympäristönsuojelulautakunnat 1986. Jo aiemmin oli kuntiin perustettu vapaaehtoisia luottamushenkilöelimiä käsittelemään kunnan ympäristönja luonnonsuojeluasioita. Ympäristöhallinnon kehittäminen on viime vuosina tarkoittanut kuitenkin lähinnä resurssien supistamista ja tehtävien karsimista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. ”Tähän asti on ympäristöhallinnon tuhoamishankkeet pystytty torjumaan. Tällä hetkellä etenkin paikallisja aluehallinnon tilanne on edelleen hyvin epäselvä. Ympäristöhallinnon hajanaisuus ”Ongelma, joka mielestäni on edelleen olemassa, on ympäristöalan hallinnon kaksinapaisuus kunnissa, joka saattaa käydä pahemmaksikin, kun hallintoa kovasti myllätään ja ympäristöhallinnolta viedään työkaluja ja voimavaroja. Lienee kuitenkin niin, että erityisaloilla tullaan siirtymään yhä enemmän verkkojulkaisuihin”, Olli Ojala ennustaa. Hallintoa kehitetään Hallinnon eräs ominaisuus on kehittämisen jatkuva pakko. vsk. Kuntien ja aluehallinnon ympäristöväkeä yhdistämään perustettiin 1981 Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry, joka tuli mukaan Ympäristö ja Terveys-lehden taustavoimiin 1980-luvun loppupuolella. Ympäristönsuojelutehtävät ovat jääneet usein peruskuntiin, mutta mitkä ovat ympäristönja luonnonsuojelun mahdollisuudet, kun resurssit ovat niukat. Olli Ojala toimi tuolloin sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosastolla. Lehden tulevaisuus Ojalan mukaan kustantaja on isojen haasteiden edessä. Vähitellen kuntiin palkattiin päätoimisia ympäristönsuojelusihteereitä, pieniin kuntiin yleensä yksi viranhaltija ja suurempiin perustettiin isompia organisaatioita. ”Erityisjulkaisuilla on paikkansa niin kauan kuin niillä on tilaajia ja lukijoita. Erityisesti hän toivoo, että lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet lukisivat lehteä, sillä heidän olisi tarpeen tietää tehtävästään mahdollisimman paljon ja oikeita asioita. 58 alalle. Myös terveyshallinnossa ilmeni pyrkimyksiä heitellä kapuloita ympäristöhallinnon rattaisiin.”. Ja hyvinhän se Olli Ojalan mukaan kehittyi, tehtiin mm. Kuntien pakkoliitokset eivät ole kaikissa suhteissa hyvä keino mutta kunnat täytyy ainakin saada perustamaan kuntayhtymiä silloin kun se on tarpeellista kansalaisten kannalta”, Ojala pohtii
59 LEHDEN ALKUTAIPALEEN SATOA: Nykyisinhän lehden saa tilattua vaivattomasti netistä!. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk
vuosikertaa juhlitaan koko vuosi, ja tämä näkyy monin tavoin lehdissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Vieraat huomioitiin lähtiessään vielä kestokassilla, jossa oli lehden vesiensuojelu ja vesihuolto -teemanumero sekä vesipullo. Aihe on keskeinen myös lehden aihepiirien kannalta ja näytelmä antoi kaikille ajattelemisen aihetta vaihteeksi taiteen keinoin, kun taas lehti lähestyy asioita enemmänkin tieteen kautta. Juhlavieraat kokivat Veden muistin Kaarina Kärnä ja Tanja Lohiranta Kuvat: Noora Ojanperä. Paikkana oli Ahaa teatteri Tampereen keskustassa, johon oli järjestetty yksityisnäytös näytelmästä Veden muisti. Vesipullo olisi ollut näytelmän vesipulan koettelemassa maailmassa arvokas vaihdon väline, mutta meille vesi oli onneksi tällä kertaa vain raikas ja puhdas janonsammutuskeino, jonka muovipullon voi viedä kierrätettäväksi. Välikylän puhe perustui hänen kirjoittamaansa lehden historiaa käsittelevään artikkeliin, joka julkaistiin lehden numerossa 3/2019. 60 Y mpäristö ja Terveys-lehden 50. Kutsuvierastilaisuus järjestettiin 25.4.2019 Tampereella, ja osallistujat edustivat monipuolisesti lehden erilaisia sidosryhmiä. Me rakennamme tulevaisuuden maailmaa joka ikinen päivä ja vaikutamme siihen, onko tulevaisuuden maapallolla riittävästi puhdasta vettä. Kiitämme juhlaamme osallistuneita ja toivomme, että juhlan vesiteema jäi kaikkien mieliin ajatuksena siitä, että valinnoillamme ja päätöksillämme on merkitystä. Veden muisti perustuu Emmi Itärannan palkittuun teokseen Teemestarin kirja, joka on vesipulaa, veden omistamista ja jakelua sekä ilmastonmuutosta käsittelevä dystopia. Ennen näytöstä kuultiin kolme juhlapuhetta, jotka pitivät Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Forss, lehden entinen pitkäaikainen päätoimittaja Tapio Välikylä ja nykyinen päätoimittaja Kaarina Kärnä. Vesi ei enää ole ihmisoikeus, vaan armeijoiden kontrolloima vallan väline. Näytelmän jälkeen juotiin teatterilla kakkukahvit, jonka lomassa seurusteltiin, vaihdettiin kuulumisia, muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevaa. vsk
Hannele Rämö, Aino Nevalainen ja Pertti Forss. Niina Salminen-Åberg ja Sanna Markkanen.. Tarja Hartikainen ja Olli Sjövall. vsk. 61 Ja ilmassa oli iloisen juhlan tuntua ! Matti Karuvaara, Risto Aurola ja Tapio Välikylä. Jari Keinänen ja Olli Sjövall. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Marjatta Rahkio ja Tapio Välikylä.. Leila Kakko ja Anna-Mari Pessi. Leena Panula, Leena Haikarainen ja Maritta Arokivi. Paula Riepponen ja Keijo Houhala. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Isto Mononen ja Jouni Lukkari. 62 Juh latu nne lmis sa! Matti Karuvaara, Jorma Hirn ja Olli Ojala. vsk
63 Kakkukahvia ja iloista puheensorinaa.... Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk
Myrkyistä on tehty esimerkiksi lääkkeitä, aseita ja kemikaaleja niin torjunta-aineiksi kuin kosmeettiseen käyttöön – ja moneen muuhun. Tämä on kiehtonut niin kirjailijoita kuin elokuvien ja teatterin tekijöitä, ja tietenkin kyllästyneitä aviopuolisoita. Myös ympäristön kemikalisoitumista pohtiessa on myrkkyjen toiminnan ymmärtämisellä keskeinen rooli. Porin teatterikin nauratti tänä keväänä katsojiaan myrkyllisellä klassikolla ”Arsenikkia ja vanhaa pitsiä”. Biokemian emeritusprofessori Matti Vuento käsittelee kirjassaan asiapohjalta ja varsin perinpohjaisesti myrkkyjen moninaista maailmaa unohtamatta myrkkyjen karmaisevan kiehtovaa historiaa. ISBN 978-952-495-449-5 Kiehtovat myrkyt Ihmisen henkiinjäämisen kannalta on ollut olennaista tietää, mikä luonnossa on myrkyllistä ja mikä ei. vsk. Vuennon 400-sivuinen myrkkypaketti ei ole kuitenkaan mikään reseptikirja vaan perusteellinen ja ymmärrystä lisäävä teos myrkkyjen moninaisuudesta. 64 Kirjaesittely Matti Vuento Myrkkyjen maailma – nuolimyrkystä sariiniin Gaudeamus 2017, 400 s. Myrkkyjä ei ole pelkästään kartettu vaan niitä on opittu myös hyödyntämään. Myrkkyjen kanssa puuhatessa on useampikin menettänyt henkensä joko tahallisesti tai tahattomasti, ja myrkyt olivat pitkään tunnistusmenetelmien kehittymättömyyden vuoksi se melkoisen varma tapa tehdä täydellinen murha. Vuento suhtautuu varauksella kemikaalien laajamittaiseen käyttöön, mutta päätyy optimismiin: myrkkyjen käyttö sodissa loppuu ja kemikaalien kanssa opitaan tulemaan toimeen. Kaarina Kärnä Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Kuvan julkaisun yhteydessä mainitaan kuvaajan nimi. 65 Järjestämme Ympäristö ja Terveys-lehden 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lukijoillemme valokuvauskilpailun. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk. Voittajakuvan ottaja saa palkinnokseen Ympäristö ja Terveys-lehden vuosikerran sekä valitsemansa kirjan myynnissä olevista julkaisuistamme. 8. Kilpailukuvat lähetetään 30.9.2019 mennessä digitaalisena tiedostona osoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. 4. Kuvia voi lähettää enintään 2 kuvaa/kuvaaja. 7. Kuvaa lähetettäessä sähköpostiin kirjoitetaan myös seuraavat tiedot: kilpailijan etunimi, sukunimi ja sähköpostiosoite. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:llä on oikeus korvauksetta julkaista kilpailuun lähetettyjä kuvia Ympäristö ja Terveys-lehdessä, muissa julkaisuissaan sekä omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Valokuvauskilpailun voittajakuva julkistetaan Ympäristö ja Terveys-lehdessä ja verkkosivuillamme. 5. 6. Kilpailuun voi osallistua vain digikuvilla ja kuvien tulee täyttää seuraavat säännöt ja vaatimukset: Valokuvauskilpailun säännöt 1. Kuvan aiheen tulee olla Ympäristö ja Terveyslehden aihealueista. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä 1–2 digitaalista valokuvaa lehtemme toimitukseen 30.9.2019 mennessä. Kilpailukuvat nimetään seuraavasti: kuvan nimi_kuvaajan nimi. Kilpailun järjestäjällä on oikeus rajata kuvia tarpeen vaatiessa eri käyttötarkoituksiin. Viestin aiheeksi: ”Valokuvauskilpailu 2019”. Kuvia voidaan julkaista kilpailun ollessa käynnissä ja sen jälkeen. Kuvaaja antaa Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle käyttöoikeuden lähettämiinsä valokuviin, mutta tekijänoikeudet pysyvät kuvaajalla. 9. Valokuvauskilpailu. Kilpailun järjestäjä ei saa luovuttaa kuvia kolmannelle osapuolelle. Kilpailukuvan tulee olla aiemmin julkaisematon kuva ja sen tulee olla osallistujan itsensä ottama. Hän myös vastaa siitä, että kuvassa esiintyvät henkilöt ovat antaneet luvan sääntöjenmukaiseen julkaisemiseen. Kuvaajalla tulee olla täydet oikeudet kuvaan ja sen julkaisemiseen. 2
Se on kolme kuorma-autokuormaa joka päivä. Kuva: PMP ry.. Toipuminen vahingoista on vaatinut vuosikymmeniä. Myrkyllisyyteen luonnossa vaikuttaa yhdisteen lisäksi suolapitoisuus. 66 Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä Fortum rakensi ongelmajätetuhkan puhdistuslaitoksen Poriin ja laitosta ollaan käynnistämässä kesällä. Meillä on vain yksi meri – yhteinen Itämeri! Marja Tomberg, varapj. Kloridin lisäksi Fortumin jätevesi sisältää mm. Vaadimme ympäristöministeriön määräysten mukaista parhaan teknologian käyttöä (Best available techniques, BAT) ja päästötöntä, suljettua jätevesien kiertojärjestelmää ennen Fortumin tuhkanjalostuslaitoksen käyttöönottoa. Erityisesti nyt tavoitteena on estää Fortumin tuhkanpesulaitoksen myrkyllisten jätevesien päästäminen mereen. Fortumin tuhkanpesulaitoksen jäteveden minimisuolamäärä havainnollistettuna. Suolaa vai myrkkyjä. vsk. raskasmetalleja. Porin merialue koki 1970–80-luvuilla Suomen suurimmat ympäristövahingot: merenpohja muuttui elottomaksi, silakoilta syöpyi silmät, meri autioitui. Puhtaan meren puolesta ry Suomen jätetuhkan myrkyt Itämereen! Silmättömät silakat ja kuolleet merenpohjat takaisin. sulfaattia, fluoridia, bromidia, fosfaattia sekä mm. PMP – Puhtaan meren puolesta ry Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Itämeren suojelu. Japanissa ja Sveitsissä, sanoo VTT. Puhekielessä ja mielissä suola on vain mauste, jota merivedessä on luonnostaan. Suolot ovat kemiallisia yhdisteitä, joita on kymmeniä erilaisia: kloridit, sulfaatit, nitraatit, karbonaatit, silikaatit, suolahappo, bromidit jne. PMP-yhdistys on tehnyt 3.5.2019 valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen EteläSuomen AVI:n ympäristöluvasta Fortumin hakemukseen. Kloridiyhdisteitä on erilaisia: syövyttäviä, myrkyllisiä, korroosiota aiheuttavia. Fortum aikoo laskea eri klorideja/suoloja Porin merialueelle 34 t/vrk ja 12 400 t/v. Ongelmana on, että myrkylliset jätevedet ohjataan putkessa merelle vain 1,5 km rannasta Selkämeren kansallispuiston rajalle ja 4 km Yyterin hiekkarannoista. Fortum ei halua testattua teknologiaa kustannussyistä. Ruokasuolakin voi tappaa. Laitoksen jätevesissä on äärimmäisen haitallisia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, syanideja ja VOC-yhdisteitä. Fortum puhuu harhauttaen vain ”suolasta”. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Siis 5,2 mrd liikevaihdon yhtiö ei ole valmis 10 milj. euron investointiin! Ei enää silmättömiä silakoita – ei kuollutta merenpohjaa! Itämeri on jo nyt maailman saastunein meri. Ratkaisu on suljettu jäteveden kierto – siitä ei synny päästöjä luontoon ”Tekniikka ei ole ongelma, sitä kyllä löytyy”, käytössä mm. Yhtiön mukaan tuhkanjalostuslaitos on ratkaisu koko Suomen jätteenpolton tuhkien käsittelyyn
Lähetä mielipiteesi: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. 67 Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 18.4.2019 Fortum Waste Solutions Oy:n Porin Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitokselle ympäristöluvan ja vesitalousluvan. Päätökset 161/2019, ESAVI/3022/2018 ja 162/2019, ESAVI/27012/2018, antopäivä 18.4.2019 ovat luettavissa Aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelusta: https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1461194 Lähde: Aluehallintoviraston tiedotteet Fortum Waste Solutions Oy sai Porin Mäntyluotoon ympäristöluvan Lukijat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan julkaistavaksi Tätä mieltä -palstalle. 3000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoituksia julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Laitos ei saa ottaa vastaan ulkomailta tuotuja jätteitä. Veteen johdettaville päästöille kuormitusraja-arvot on annettu sekä pitoisuusettä vuosikuormitusraja-arvoina. Päätöksestä kokonaisuudessaan saa valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Toiminta sai aloitusluvan Koska jätevesien aiheuttama suolapitoisuuden nousu merialueella on vähäinen, ja muut toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset lähes merkityksettömiä, aluehallintovirasto myönsi luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen mukaan laitoksella voidaan käsitellä jätteiden poltossa syntyneitä sekä muita polttolaitosten kaasunkäsittelyjätteitä ja tuhkia noin 70 000 tonnia vuodessa. Käsittelyssä voidaan hyödyntää eräitä luvassa määriteltyjä teollisuuden jätehappoja yhteensä enintään 20 000 tonnia vuodessa. Päästöille tiukat raja-arvot ja seurantavelvoitteet Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan purkuputkea pitkin Karhuluodon edustalle rakennettavan uuden purkuputken tai jo olemassa olevan titaanidioksiditehtaan purkuputken kautta. Hakemuksessa esitettyjen selvitysten ja leviämismallinnusten mukaan jätevesien vaikutukset merialueella jäävät vähäisiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk. Hankkeesta lausunnon antaneet viranomaiset pitivät luvan myöntämistä mahdollisena, mutta esittivät lausunnoissaan vaatimuksia toiminnan järjestämisestä. Kirjoituksen pituus on max. Luvassa on määrätty päästöraja-arvot veteen johdettaville jätevesille sekä ilmaan johdettaville hiukkaspäästöille. Aiheen tulee liittyä lehden linjaan, ja kirjoituksen tyylin tulee noudattaa hyviä tapoja. Annettujen raja-arvojen toteutumista sekä muuta toimintaa koskevat tarkkailumääräykset ovat poikkeuksellisen tiheät, ja edellyttävät sekä vedenlaadun jatkuvaa seurantaa että laitoksen omatarkkailun lisäksi myös ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijalaitoksen tekemää seurantaa. Hakemuksesta runsaasti muistutuksia ja mielipiteenilmaisuja Hakemuksesta jätettiin poikkeuksellisen runsaasti muistutuksia ja mielipiteenilmaisuja, joissa hanketta vastustettiin erityisesti mereen johdettavien päästöjen ja niistä aiheutuvien vaikutusten perusteella. Jätevedet käsitellään laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla, jonka toiminnalle on annettu tiukat määräykset parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti
Nykyiset toimet tai asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta eivät raportin mukaan riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle. Esimerkiksi pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin dollarin riskit. vsk. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläinja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Ihminen on raportin mukaan jo vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Raportti osoittaa, että luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruoantuotantoa. Samalla ihminen on hävittänyt lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentänyt lajien elinympäristöjä. Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu. Arviointiraportissa annetaan vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä seuraaville vuosikymmenille. Kestävän luonnon tilan saavuttaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia Maailmanlaajuisesti suurimmat suorat syyt luonnon köyhtymiselle ovat raportin mukaan muutokset maaja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia. YM Kansainvälinen raportti: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Niiden perusteella luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. 68 Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien heikkeneminen uhkaa merkittävää osaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin yksityiskohtaisen neuvottelun lopputulemana
Lehtonen, Jaakko Mannio (toim.). Hankkeessa on tehty haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaehdotus, joka koostuu kymmenen mereen laskevan joen vesiseurannasta, ahventen haitta-ainepitoisuuksien seurannasta 15 sisävesija kymmenellä rannikkopaikalla sekä silakan haitta-aineseurannasta neljällä avomeripaikalla. Uusista aineista huolta aiheuttaa kuitenkin perfluorattu yhdiste PFOS, jonka pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin paikoitellen. Tällä hetkellä ympäristönlaatunormit on asetettu 45 aineelle, mutta lukumäärä voi tulevaisuudessa muuttua prioriteettiaineluettelon päivitysten yhteydessä. Hankkeessa mitattiin haitallisten aineiden pitoisuuksia ahvenista, silakoista, simpukoista ja pintavesistä, ja koottiin aiempi tieto prioriteettiaineista ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Tällaisia vähäisinä pitoisuuksina esiintyviä uusia prioriteettiaineita ovat useat torjunta-aineet sekä palonestoaineena käytetty HBCDD. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. SYKE Julkaisu heldassa: hdl.handle.net/10138/301460 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019 Haitalliset aineet Suomen vesissä: tilanne ja seurannan suuntaviivat Katri Siimes, Emmi Vähä, Ville Junttila, Kari K. Tulosten perusteella voidaan todeta, että useimmista uusista prioriteettiaineista ei tällä hetkellä näytä Suomessa olevan vesiympäristölle vaaraa. Lisäksi tarkasteltiin biomarkkerien soveltuvuutta seurantaan rinnakkain aineiden kudospitoisuuksien kanssa. Simpukoista havaittiin vain satunnaisesti monirenkaisten PAH-yhdisteiden indikaattoriainetta bentso[a]pyreeniä, vaikka muita PAH-yhdisteitä havaittiin laajemmin. Tähän raporttiin on koottu myös kuvaukset haitallisten aineiden seurannassa käytetyistä menetelmistä. 69 Euroopan unionin vesilainsäädäntö edellyttää haitallisten aineiden pitoisuuksien seuraamista vesiympäristössä. Uusien prioriteettiaineiden tilanteen selvittämiseksi aloitettiin vuonna 2016 hanke ”UuPri – Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet”. Vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristölaatunormeja koskevaa EU-lainsäädäntöä tarkistettiin vuonna 2013, jolloin tarkkailtavien prioriteettiaineiden määrä kasvoi ja aineiden seurantamatriiseja muutettiin. Myöskään dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet eivät ylitä ympäristönlaatunormeja tutkituilla alueilla. Suomessa kyseiset velvoitteet on pääosin tuotu kansalliseen lainsäädäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla (1299/2004) sekä sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. vsk. Vanhoista aineista elohopean pitoisuus kalassa ylittää ympäristönlaatunormin noin puolessa vesistöistä ja PBDE-palonestoaineiden ympäristönlaatunormi ylittyy kalassa kaikkialla Suomessa. Hankkeessa tehtiin kuormitusinventaario uusille prioriteettiaineille, arvioitiin raskasmetallien biosaatavuutta pintavesissä sekä selvitettiin passiivikeräimien käyttömahdollisuuksia haitallisten aineiden seurannassa
Pilottikäyttö alkoi Materiaalitori avattiin 8.4.2019 ja se on tarkoitettu kaikille yrityksille ja julkisille organisaatioille. 70 VTT kehitti luonnonmateriaaleista tehokkaan palonsuojapinnoitteen Nanoselluloosasta valmistettava ruiskutettava tai siveltävä palonsuojapinnoite soveltuu erityisen hyvin puumateriaalien syttymissuojaksi. Se estää hapen pääsyn materiaaliin ja hidastaa näin merkittävästi palon etenemistä. Materiaalitori avautui – etsi ja ilmoita jätteet, sivuvirrat ja palvelut uudella digitaalisella alustalla materiaalitori.fi on digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja sekä näihin liittyviä palveluja. Se soveltuu sen vuoksi hyvin käyttökohteisiin, joissa vapaan veden alhainen määrä on toivottavaa: esimerkiksi maaleihin ja pinnoitteisiin, pakkauksiin ja komposiitteihin. Teknologian avulla on mahdollista tuottaa puumassasta nanoselluloosaa edullisesti ja tehokkaasti. Palonsuojapinnoite perustuu VTT:n kehittämään ja patentoimaan HefCel-teknologiaan (High-Consistency Enzymatic Fibrillation of Cellulose). Tietoalustan kehittäminen on osa jätelain (646/2011) kaksivaiheista uudistusta. VTT poimintoja Vasemmalla HefCel-pinnoitteella käsiteltyä ja oikealla käsittelemätöntä puuta 30 sekunnin liekkikokeen jälkeen. Idean kehittivät VTT:n tutkijat Vesa Kunnari ja Jaakko Pere osana Tekesin (nykyinen Business Finland) rahoittamaa Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) -projektia. Pilottikäytön ajan käyttäjiltä kerätään tehostetusti palautetta ja palvelua kehitetään edelleen. HefCel-materiaalin kuiva-ainepitoisuus on kymmenkertainen verrattuna perinteisiin valmistusmenetelmiin. vsk. Pinnoitteella on hyvät mahdollisuudet mullistaa rakennusmateriaaleissa käytettävien palonsuojapinnoitteiden markkinat. Nanoselluloosalla on luontainen taipumus kiinnittyä puuhun ja samalla muodostaa tiivis kalvo sen pintaan ja erilaisiin pieniin partikkeleihin kuten pigmentteihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 1.1.2020 voimaan tuleva jätelain uudistus velvoittaa Materiaalitorin käyttöön jätteen haltijat, jotka tarvitsevat kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2000 euron arvosta. Julkisia jätteen haltijoita eli hankintayksiköitä velvollisuus koskee 1.1.2021 alkaen. www.materiaalitori.fi Motiva. Kuva: VTT. VTT on pilotoinut pinnoitteelle tehokkaan tuotantotavan ja etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa. Yhdistämällä HefCelnanoselluloosa orgaanisiin pigmentteihin muodostuu ruiskutettava tai siveltävä tiivis pinnoite, joka estää hapen pääsyn pinnoitteen läpi ja hidastaa samalla merkittävästi palon etenemistä. Nanoselluloosapohjainen pinnoite soveltuu siksi erityisen hyvin puupintojen suojaukseen
10 %. tilaushinnoista. vsk. 24 %. ALV. 10 %. kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. 10 %). uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. Irtonumero 10,sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. ALV. Hinta 36,00 euroa (sis. Juhlavuosi!. sis. alv. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. ALV. alv. 72 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Vesi-, kalaja ympäristötutkimukset Vesija kalatutkijat palveluksessanne! Ota yhteyttä! Olemme lähelläsi
eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. 73 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Mainosaineistot 19.8.2019 mennessä. vsk. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2019 RAKENNUSTERVEYS -teemanumero -lehti ilmestyy 16.9.2019
Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. kulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. 10 % alv. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. WWW.SITOWISE.COM Olemme mukana suunnittelemassa raidehankkeita, asemanseutuja, kaupunkikeskustoja, täydennysrakentamista, esikaupunkien tulevaisuutta ja paljon muuta. Elävä kaupunki kannattaa aina.. 75 Hyvä suunnittelu auttaa ratkaisemaan kaupungin haasteita sekä saamaan irti täyden hyödyn paikan potentiaalista. vsk
ILMANLAADUN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN ASIANTUNTIJA • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibrointipalvelut • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelu • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Lyhytaikaiset tuulivoiman tuotantoennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI/ILMANLAATUPALVELUT ILMANLAATUPALVELUT@FMI.FI