Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Haluamme olla vastuullisin kumppani ja auttaa asiakkaitamme ylittämään tavoitteensa. Toimiva vesivarojen hallinta ja vesihuolto varmistavat jokapäiväisen elämän sujuvuuden. VESIVAROJEMME VASTUULLINEN SUUNNITTELIJA Turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän ympäristön perusedellytys on kestävä ja vastuullinen vesivarojen käyttö ja suunnittelu. THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. Sitä me Sitowisellä teemme
4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Laiturin päässä, josta ihmisväki lähti uimareissuilleen, ei näkynyt sinilevää kuin hitusina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Sinilevämiehen valppauden ansiosta varoitukset sinilevästä kiinnitettiin saunalle. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2021 ilmestyy 13.9. Viime kesänä vuokrasimme mökin alueelta, jossa oli muiden mökkiläisten kanssa yhteiskäytössä oleva järvenrantasauna. Lehden teemana on rakennusterveys. Ja runsaaksi sinilevätilannetta ei voinut luonnehtia. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Taisi käydä niin, että kaikki muut uivat paitsi Sinilevämies. Ja jos Sinilevämies tulee paikalle, soisi hänenkin pääsevän koirineen uimaan. Sinilevämies ei uittanut koiriaan eikä uinut itsekään. Toivottavasti ei tarvitse miettiä sinilevää. En ollut kuitenkaan huolissani. Sinilevämies olisi halunnut uittaa koiriaan järvessä, mutta rantaan oli ajautunut jonkinmoinen sinilevälautta. Sinilevämies Kaarina Kärnä. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Tein vesilasitestin järvivedelle ja veden pinnalle nousi vihreitä hippusia. Rannasta lähti pitkä laituri, jota pitkin pääsi ihanille aamu-, päiväja iltauinneille Sokajärveen. Järvessä uiminen on niitä kesän nautintoja, joita odottaa ja muistelee. vsk. Sokajärvi kutsuu tänäkin vuonna. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Ja kun oikein kovasti haluaa uimaan, löytää kyllä nopeasti googlesta myös toteamuksen, että runsasleväiseen veteen ei pidä mennä uimaan. Tuulinen sää hävitti pian nekin. Sinilevämies käytti myös Järviwikiä, mistä hän pystyi vahvistamaan epäilyksensä: alueella oli havaittu jonkin verran sinilevää. Valitettavasti paratiisiin luikerteli myös käärme sinilevän muodossa, sanansaattajanaan Sinilevämieheksi nimeämämme mökkiläinen
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 4 Hyvän vesihuollon kriteerit kestävän toiminnan kannustimina Osmo Seppälä ................................................................................ 6 Juomavesidirektiivi tuo paikkatiedon osaksi terveydensuojelun riskinarviointia ja riskienhallintaa Mirjam Orvomaa ja Jarkko Rapala .........................................10 Yhteisellä asialla – viranomaisyhteistyöhön puhtia kokeilukulttuurin kautta Piia Kepanen ja Nina Pimiä .......................................................16 Vuoden terveystarkastajat 2021 ovat Heidi Colliander ja Piia Kepanen Jyväskylästä Kaarina Kärnä ...............................................................................19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma yhdyskuntien kehittämistyön välineenä Jaakko Gustafsson .......................................................................20 Digitaalinen suojelusuunnitelma tuo pohjaveden suojelun lähemmäksi kuntalaista Jaana Mäki-Torkko, Jaana Sunell ja Liisa Koivulehto ..........26 Kehityspolku voi joskus olla kivinen Mirja Hurskainen ..........................................................................32 Uppopuupuhdistamoilla tehoa hajakuormituksen hillintään Kari-Matti Vuori ............................................................................36 Tavoitteena puhtaat hulevedet Anita Salo ......................................................................................42 Lääkeaineiden päästöt ja niiden hallinta Itämeren alueella Noora Perkola, Lauri Äystö, Ville Junttila, Katri Siimes ja Jukka Mehtonen ......................................................................48 Metallien uudet ympäristölaatunormit haastavat riskinarvioijat ja vesistöjen luokittelijat Matti T. 74 Kirjaesittely: Tomi Kontio, Kansallispuistojen kutsu ....78. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Leppänen ........................................................................54 60 vuotta täyttävä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys: Vastuullista ja pitkäjänteistä yhteistyötä Juhapekka Rantanen ja Jukka Mattila ...................................62 Seilaa sinäkin siististi! Ida Sandberg .................................................................................68 Kun vesistöä hoitaa, maakin tervehtyy Kaarina Davis ................................................................................72 Ympäristöterveyttä kehittämässä – ideoista tekoihin Heidi Colliander ja Piia Kepanen .............................................. vsk 4 • 2021 Sinilevämies Kaarina Kärnä ................................................................................
Hyvän vesihuollon tavoitteet ja mittarit määriteltiin siten, että ne ohjaavat ja kannustavat toimijoita kestävään ja laadukkaaseen toimintaan ja jatkuvasti parantamaan palvelutasoa. 6 K ansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelu käynnistyi epävirallisesti jo vuonna 2019, sen visio ja toimeenpano-ohjelma laadittiin vuonna 2020 ja uudistuksen ensimmäinen toteutuskausi on 2021–2022. Kriteerihanke liittyi siten kiinteästi kansallisen vesihuoltouudistuksen valmisteluun. Tavoitteeseen pääsemiseksi edistetään vesihuoltokentän rakennemuutosta, parannetaan omaisuuden hallintaa, tiedolla johtamista ja viestintää. Työssä määritettiin hyvän ja laadukkaan vesihuoltopalvelun osa-alueet ja niiden kriteerit: A) Turvallinen ja toimintavarma 1 Laadukas, raakaveden laadun huomioiva vedenkäsittelyprosessi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. 2 Ajantasainen varautumisja valmiussuunnittelu ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Kriteeristö toimii myös työkaluna kansalliselle vesihuoltouudistukselle.. Hankkeen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi konsulttina AFRY Finland Oy. Hyvän ja laadukkaan vesihuoltopalvelun osa-alueet ja kriteerit Kriteeristön määrittely tehtiin alan toimijoita laajasti osallistaen muun muassa työpajatyöskentelyn muodossa. Hyvän vesihuollon kriteerien avulla voidaan muodostaa yhtenäinen ja selkeä käsitys hyvän vesihuollon edellytyksistä, palvelutasosta ja sen mittaamisesta. Sen tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas, mutta samalla kestävä vesihuolto. Vesihuoltoalan yhteinen näkemys hyvän vesihuollon kriteereistä on tärkeää. Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Suomen Vesilaitosyhdistys ry Hyvän vesihuollon kriteerit kestävän toiminnan kannustimina Vesilaitosyhdistys (VVY) yhdessä Kuntaliiton ja kolmen ministeriön (MMM, YM, STM) kanssa ovat laatineet vesihuoltoalalle hyvän vesihuollon kriteerit
Tavoitteena on hyödyntää kriteeristöä vesihuoltolaitosten toimivuuden arvioinnissa ja kannustaa laitoksia jatkuvasti parantamaan toimintaansa. Kriteerejä voidaan käyttää myös keskinäisen vertailun, viestinnän sekä ohjauksen ja valvonnan työkaluina. B) Kustannustehokas ja organisoitu 5 Laitoksella on riittävät henkilöstöresurssit ja ammattitaitoinen henkilökunta, ja varallaolo on suunniteltu. 7 3 Kriittiset asiakkaat, väliaikainen vedenjakelu ja poikkeustilanteiden viestintä. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja selkeä käsitys hyvän vesihuollon edellytyksistä ja myös sen mittaamisesta sekä näin tukea laitosten ja koko alan kehittymistä. Kuva: Hannu Bask.. Hyvän vesihuollon kriteerien saaminen tarkoituksenmukaisella tavalla laajasti käyttöön on alan toimijoiden yhteinen tahtotila lähivuosille. Vesihuoltolaitokset voivat käyttää hyvän vesihuollon kriteerejä tavoitteena ja kannustimena pyrkiessään varmistamaan perustoiminnan hyvän ja hyväksyttävän tason. 8 Käyttötalouden hallinta ja hankinnat ovat suunniteltuja, tehostettuja ja läpinäkyviä. 4 Kemikaalit, varaosat ja kriittiset palvelut. 11 Asiakaspalvelu ja viestintä on suunniteltua ja läpinäkyvää. 7 Johtaminen on suunniteltua ja toiminta on kannattavaa. 6 Omaisuuden hallinta, operointi ja kunnossapito on suunnitelmallista. vsk. C) Kestävä ja kehittyvä 9 Jätevesien käsittelyn ja johtamisen ympäristökuormitus minimoidaan. Mihin kriteerejä tarvitaan. Arvioinnin tulokset Osmo Seppälä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 10 Kestävä ja energiatehokas
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Tulokset kuvaavat myös vesihuoltolaitoksen omistajille ja päätöksentekijöille laitoksen tilaa sekä toimivat valvonnan ja vesihuoltolaitoksen oman toiminnan kehittämisen työkaluna. Jää nähtäväksi toteutuuko lakisääteinen velvoittavuus ja jos toteutuu niin missä vaiheessa suunniteltua vesihuoltolainsäädännön uudistamista. Tämä voisi mahdollistaa vesihuoltolaitosten asiakkaille vesihuoltolaitosten vertailun ja tarvittaessa asiakaspaineen luomisen vesihuoltolaitoksen toiminnan kehittämiseen. Kriteerien laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös sosiaalija terveysministeriön johdolla valmistellut Suomen vesivaroja ja terveyttä koskevat kansalliset tavoitteet. VVY on valmis osaltaan panostamaan kriteeristön käyttöönoton ja järjestelmäkokonaisuuden kehittämiseen, jotta järjestelmästä tulisi mahdollisimman helppokäyttöinen ja toimiva vesihuoltolaitosten kannalta.. VVY:n Vesihuollon tila -raportoinnissa sekä vesi.fiverkkopalvelun kehittämisessä. Tasoilla edistyminen on laitoksille myös imagoa parantava tekijä. Vesilaitosyhdistyksen tavoitteena on, että kriteereillä kannustettaisiin laitoksia hyvään toimintaan ja jatkuvasti parantamaan toiminnan tasoa. Hyvän vesihuollon kriteerien käyttöön ottamista lakisääteisesti on jo alustavasti pohdittu kansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelussa. vsk. Kyse olisi ensisijaisesti kriteereiden seuraamiseksi tarvittavien tietojen toimittamisen velvoittamisesta lakisääteisesti. Luokat on suuntaa antavasti muodostettu laitoskoon mukaan, mutta laitoskoko ei ole määräävä tekijä vaan todellinen toiminnan taso kyseisen kriteerin suhteen. Kriteeristön ja sen käyttötavan edelleen työstämistä tarvitaan vielä joka tapauksessa. Hyvän vesihuollon kriteeristön viemistä osaksi vesihuollon valtakunnallista tiedonhallintaa sekä verkkopalveluja selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Sen jälkeen arvioidaan, onko kriteereiden käytöstä tarpeen säätää osana vesihuoltolainsäädäntöä. Kriteereitä voidaan lisäksi hyödyntää vesihuoltoalan viestinnässä, mm. Käyttöönotossa vielä avoimia kysymyksiä ja haasteita Kriteeristön toteutus ja käyttöönotto ensisijaisesti vesihuollon tietojärjestelmän (VEETI) osana ja vesi.fi-palvelun kautta voi olla haasteellista erityisesti pienten vesihuoltolaitosten osalta, koska kriteeristön muodostamiseksi tarvitaan varsin suuri määrä perustietoja. Kriteerien käyttöönottoa valmisteltaessa järjestelmän selkeys ja helppokäyttöisyys on asetettava keskeiseksi tavoitteeksi. Näin hyvän vesihuollon kriteereillä on kytkentää myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja toimintaohjelmaan (Agenda 2030). 8 voivat toimia osana vesihuollon asiakasviestintää. Kriteeristön käyttöönotolla VEETI-järjestelmän kautta tämän tavoitteisiin kannustavan vaikutuksen saavuttaminen saattaa osoittautua riittämättömäksi. Kullekin kriteeristön osa-alueelle on muodostettu yksityiskohtaisia kriteerejä, joille on määritetty viisi eri tasoluokkaa toiminnan laadukkuuden mukaan. Tasoportaikkoa voidaan siten käyttää laitosten kannustimena ja motivaationa pyrittäessä jatkuvasti parantamaan toimintaa. Hyvän vesihuollon kriteeristöä ja niiden käyttöönottoa kehitetään ja testataan toimialalla lähiaikoina. On tärkeätä tiedostaa, että kriteerien käyttöönotto lakisääteisesti ei tarkoittaisi sitä, että kriteerit olisivat vain lakisääteisiä vaatimuksia, saati että lakisääteisten vaatimusten tulkittaisiin olevan erilaisia erikokoisille vesihuoltolaitoksille. VEETI:n ohella tulisikin harkita kriteerien hyödyntämistä soveltuvin osin myös VVY:n VENLA -tunnuslukujärjestelmässä. Kriteereitä voidaan vastaavasti myös hyödyntää valtakunnallisen vesihuollon tietojärjestelmän VEETIn ja VVY:n VENLA-tunnuslukujärjestelmän kehittämisessä
ALV. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %). (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
Suomessa talousveden laatuun liittyvää riskiperusteista arviointia on jo tehty Maailman terveysjärjestön WHO:n Water Safety Mirjam Orvomaa, projektikoordinaattori Jarkko Rapala, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Juomavesidirektiivi tuo paikkatiedon osaksi terveydensuojelun riskinarviointia ja riskienhallintaa Paikkatieto luo mahdollisuuden yhdistää monien eri hallinnonalojen tietolähteiden tietoja riippumatta siitä, kuka on aineiston tuottaja. varmistaa puhtaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. terveydensuojelulaki, vesihuoltolaki sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettu laki). 10 U usi juomavesidirektiivi (EU 2020/2184 1 ) edistää Yhdistyneiden Kansakuntien Kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda 2030 2 ), jossa yhden kehityskohdan (SDG 6) tavoitteena on mm. vsk. Terveydensuojelun puolella paikkatietoa ei ole toistaiseksi vielä hyödynnetty valtakunnallisella tasolla, mutta uusi juomavesidirektiivi tuo sen velvoitettuna osaksi kansallista toimeenpanoa.. Juomavesidirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 12.1.2023 mennessä, mikä vaatii merkittäviä muutoksia useissa kansallisissa laeissa (mm. Talousveden kannalta juomavesidirektiivin keskeisiä uudistuksia ovat mm. vesihuollon läpinäkyvyyden lisääminen tarjoamalla vedenkäyttäjälle aiempaa enemmän tietoa sekä riskiperusteisen valvonnan parantaminen koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnilla ja riskienhallinnalla vedenmuodostumisalueelta kuluttajan hanaan asti
Hertan alajärjestelmiin tallennettuja pistemäisiä ja aluemaisia tietoja on voitu esittää ympäristöhallinnon karttasovelluksissa ja ladata omaksi aineistokseen käytettäviksi eri paikkatieto-ohjelmissa lähes yhtä pitkään. Vatin paikat on tallennettu pistemäisiksi kohteiksi, vaikka osa valvontakohteista on aluemaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Sosiaalija terveysministeriön ja Valviran yhteisessä hankkeessa valvontayksiköiden toimittamat vedenjakelualueiden paikkatiedot ” Talousveden laadun riskinarvioinnissa nousee uudessa juomavesidirektiivissä keskiöön vedenottopisteen vedenmuodostumisalue.. Paikkatieto osaksi terveydensuojelua Ympäristöhallinnon seurannoissa ja valvonnassa seurantakohteiden maantieteellistä sijaintitietoa on tallennettu 2000-luvun vaihteesta lähtien Hertta-tietojärjestelmäkokonaisuuden alajärjestelmiin, joista luonnonvesien seurannoista tunnetuimpia ovat pohjavesitietojärjestelmä POVET ja pintaveden laatutietojen järjestelmä Vesla (entinen Pivet). Talousveden laadun riskinarvioinnissa nousee uudessa juomavesidirektiivissä keskiöön vedenottopisteen vedenmuodostumisalue, johon kohdistuvien riskien tunnistamisessa on sovitettava yhteen juomavesidirektiivin sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY, vesipuitedirektiivi 4 ) säännökset, jolloin talousveden terveyttä uhkaavien riskien lisäksi tulisi riskinarvioinnissa tarkastella vesienhoidossa tunnistettuja ihmistoiminnan ympäristövaikutusten paineita. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira lähetti vuodenvaihteessa tietopyynnön kaikille terveydensuojelun valvontayksiköille vedenjakelualueiden aluepaikkatiedon kokoamiseksi. Terveydensuojelun valvontakohteiden sijaintitiedot on tallennettu osoiteperusteisesti Vati-tietojärjestelmään (Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä) ja Vatia edeltäneeseen KUTI/YHTI-tietojärjestelmään. 11 Plan -periaatteen (WSP) mukaisesti vuodesta 2017 talousvesiasetuksen (1352/2015 3 ) muutosten mukaisesti, mutta uuden direktiivin myötä periaate on saatettava tarkemmin lainsäädäntöön viranomaisten vastuiden selventämiseksi. Etenkin vedenjakelualueen aluemaisen paikkatiedon puuttuminen aiheuttaa haasteita, sillä uuden juomavesidirektiivin toimeenpano edellyttää talousveteen liittyvien tietojen sitomista paikkatietoon kaikkien sellaisten vedenjakelualueiden osalta, joille toimitetaan talousvettä vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. vsk. Nykyisin ympäristöhallinnon ylläpitämää paikkatietoa on saatavilla laajalti myös SYKEn avoimien rajapintojen kautta
vedenottopisteiden sijaintitieto on kartoitettava ja georeferoitava eli esitettävä paikkatietomuodossa. Georeferoituja tietoja tarvitaan direktiivin edellyttämiin tietokokonaisuuksiin ja niiden ylläpitoon, mutta ne eivät ole julkista tietoa. Nykyinen ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Paikkatietoon sidotut tietokokonaisuudet korvaavat raportoinnin Juomavesidirektiivi edellyttää, että mm. Juomavesidirektiivin edellyttämälle yleisölle tiedottamiselle ei ole siirtymäaikaa, jonka vuoksi STM:n tavoitteena on yhdessä SYKEn ja Ruokaviraston (Vatin ylläpito ja kehitys) saada verkkopohjainen talousvedenlaadun tiedonhaku toimintaan viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. 12 Kuva 1. EU-vesilaitosten (vedenjakelualueet, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1000 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 5000 henkilön tarpeisiin) talousveden laatutietojen raportointi muuttuu siten, että kaikkien vedenjakelualueiden, joille toimitetaan talousvettä vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai 50 henkilön tarpeisiin, osalta on laadittava paikkatietoon sidottuja tietokokonaisuuksia. Veden käyttäjä voisi joko karttahaulla tai osoitteella hakea Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän vesi.fi-verkkopalvelun kautta juomavesidirektiivissä edelletyt tiedot (kuva 1). Tietokokonaisuudet on saatettava ajan tasalle vuosittain. Vedenjakelualueiden paikkatieto tulee olemaan avainasemassa juomavesidirektiivin veden käyttäjille suunnitellussa valtakunnallisessa ratkaisussa, jossa Vati-tietojärjestelmässä olevat viimeisimmät valvontatutkimuksen mukaiset talousveden laatutiedot yhdistetään paikkatietoon. vsk. käsitellään keskitetysti ja saatetaan yhdenmukaiseen paikkatietomuotoon. Veden käyttäjä voi tulevaisuudessa hakea omalla mobiililaitteellaan tai tietokoneella joko karttahaulla tai osoitteella vesi.fi-verkkopalvelusta viimeisimmät talousveden valvontatulokset. EU:n komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisyja -valvontakeskuksella on oltava niihin pääsy jatkuvasti, jonka ratkaisuksi luodaan rajapinta Vati-järjestelmään.. Valtakunnallinen verkkopalvelu mahdollistaa myös sen, että kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten ei tarvitsisi esittää tietoja omilla verkkosivuillaan tai ettei niitä tarvitsisi päivittää reaaliaikaisiksi kuntien verkkosivuille
Vedenottopisteiden valuma-alueen riskinarvioinnissa huomioitavaa Paikkatieto avuksi riskinarvioinnissa ja riskien hallinnassa Juomavesidirektiivi edellyttää eri hallinnonalojen (STM, YM ja MMM) vastuulla olevien tietojärjestelmien tietojen yhdistämistä, yhteensovittamista ja osittain suljettujen rajapintojen luomista tietokantojen välille mm. Nykytekniikka mahdollistaisi automaattisten alustavien riskinarviointien luomisen, minkä jälkeen asiantuntijaryhmä määrittelisi mahdollisia hallintatoimenpiteitä, kuten esimerkiksi mahdollisten suojavyöhykkeiden perustamisen, vaaran poistamiseksi tai riskin pienentämiseksi. yllämainituista tietojärjestelmistä saatavia paikkatietoja ja niiden ominaisuustietoja keskitetyssä karttasovelluksessa. Jo pelkästään valuma-alueen riskinarvioinnissa pitää huomioida useista eri tietolähteistä saatavia tietoja (taulukko 1). vsk. raportointiratkaisujen toteuttamiseksi. Teknisen ratkaisun luominen vaatisi useamman hallinnonalan resursseja, mutta panostus voisi tulevaisuudessa tuoda merkittäviä resurssisäästöjä, esimerkiksi päällekkäisten toimintojen karsiutuessa ja vedenlaadun tiedonsiirron kulkiessa enemmän ”yhden luukun” periaatteen mukaisesti riippumat. Näitä tietoaineistoja ei ole jatkossakaan tarkoitus tuoda talousveden riskinhallintaan käytettävään WSPsovellukseen, mutta paikkatiedon käyttäminen helpottaa laajojen taustatietoaineistojen tulkintaa asiantuntijoiden tehdessä riskinarviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa vedenkäyttäjille tiedottamista ajantasaisen talousveden laadun lisäksi talousvedestä tutkittavien muuttujien terveydellisistä seikoista, tietoja SYKEn ylläpitämistä POVETja Vesla-tietojärjestelmistä sekä vesihuoltotietojärjestelmä VEETIstä sekä raakaveden laatuun ja riskitekijöihin vedenmuodostumisalueella kohdistuvista vaaratekijöistä ja veden laadun seurannasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Vedenottopisteiden valuma-alueiden riskinarviointia ja riskienhallintaa helpottaisi mahdollisuus tarkastella mm. 13 Taulukko 1. Tämän lisäksi tulee veden toimitusketjulle ja kiinteistöjen vesijärjestelmille tehdä omat riskinarvioinnit ja miettiä riskien hallintakeinoja
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. ta siitä, onko kyseessä luonnon-, taloustai uimaveden tietoja. vsk. Vuoden 2019 EU:n uimavesiraportissa 5 on hyödynnetty paikkatietoa sitoen uimarannan sijaintitietoon valvontatiedon ominaisuustietoja. Lähteet 1) Juomavesidirektiivi EU 2020/2184: https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/ PDF/?uri=CELEX:32020L2184&from=EN 2) YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 3) Talousvesiasetus 1352/2015: https:// finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151352 4) Vesipuitedirektiivi 2000/60/EY: https://eur-lex.europa.eu/resource. 14 Kuva 2. Eri paikkatietoon sidottuja aineistoja, esimerkiksi sinilevätilanteeseen liittyen tuotetaan viranomaistyönä terveysvalvonnan lisäksi SYKEssä ja kansalaishavaintoja hyödyntäen myös SYKEn ylläpitämän JärviWikin kautta. Paikkatietoon sidottuja vedenlaadun havaintotietoja voisi tulevaisuudessa yhdistää ja esittää yhteisessä kansalaisille suunnatussa verkkopalvelussa vesi.fi:ssä, jota voisi hyödyntää myös epidemiatilanteiden tiedottamisessa. Nykyhetkellä uimaveden valvonnassa ei laajemmin hyödynnetä paikkatietoa, mutta esimerkiksi Euroopan ympäristöviraston EU:n laajuisissa raporteissa on saatavilla Suomen uimavesiin liittyvää paikkatietoa (kuva 2). Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet uimavesien valvonnassa Uimavesien valvonnassa voisi valvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödyntää paikkatietoa nykyistä laajemmalla alueella, kuten uimavesiprofiilien vaarakartoituksessa. html?uri=cellar:5c835afb-2ec64577-bdf8-756d3d694eeb.0010.02/ DOC_1&format=PDF 5) EU-uimavesiraportti 2019: karttapalvelu https://www.eea.europa.eu/themes/ water/interactive/bathing/state-ofbathing-waters
Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. ”Hienoja oivalluksia. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Lähde sinäkin ideoimaan. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta
Tätä tarvetta varten ryhdyttiin suunnittelemaan sopivaa yhteistyön tapaa ja ryhdyttiin melko osaamattominakin hyödyntämään Teamsin mahdollisuuksia. Ryhmän perustaminen lähti liikkeelle muutaman yhteistyötä tehneen viranhaltijan keskinäisestä ideasta jakaa tietoa eri viranomaisten välillä vapaamuotoisesti ensi vaiheessa talousveteen liittyvissä asioissa. Olennaista oli, että ideaa lähdettiin koeponnistamaan, vaikka mitään varmuutta sen hyödyllisyydestä, toimintamuodosta Piia Kepanen, vesitalousasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Nina Pimiä, ympäristösihteeri Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Yhteisellä asialla – viranomaisyhteistyöhön puhtia kokeilukulttuurin kautta Viranomaisvalvonnan yhteistyön tiivistämisestä on puhuttu kautta aikojen. Yhteistyötä on toki myös tehty, mutta olemmeko aidosti osanneet hyödyntää moninaisia ja mahdollisia yhteistyökumppaneitamme ja olemmeko avoimin mielin etsineet erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä. vsk. Ryhmä on toiminut nyt reilun vuoden. Perustimme yksinkertaisen yhteisen Teams-tiimin ideointi-, keskustelu-, tiedonvaihtoja yhteistyöalustaksi. 16 Tätähän pitää kokeilla Tiimin päätavoitteena on parantaa talousveden valvonnan parissa työskentelevien yhteistyötä yli toimivaltarajojen ja sitä kautta kehittää alueellista vesihuoltoa. Koronaviruspandemian aiheuttama etätyöja digiloikka auttoi meitä ryhmän toimintaan sitoutumisessa, sillä iso osa viranomaistoiminnasta siirtyi sähköisten välineiden ja palveluiden äärelle muutenkin ja Teams-kokouksista ja tiedostojen työstämisestä pilvipalveluissa tuli jotakuinkin arkipäivää. Päätimme KeskiSuomessa vuoden 2019 lopulla, että on oikea aika ryhtyä toimimaan ja niinpä aloitimme säännöllisen yhteistyön koko maakunnan alueella toimivien vesihuoltoa tavalla tai toisella valvovien viranomaisten kesken. Miten kaikki alkoi ja mitä olemme saavuttaneet?. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Ryhmän toimintaan osallistuminen ja aktiivisuus on jokaisen osallistujan itse päätettävissä, pelkästään ”kuulollakin” saa ihan vapaasti olla. Kokoonnumme noin puolentoista kuukauden välein ja kokouspäivän lähestyessä koostamme esityslistaa vapaamuotoisesti ajankohtaisista aiheista. Yksi ryhmän kantavista voimista on sen osallistujien moninaisuus. Miten toimitaan. vsk. Näin tulemme toistemme kanssa tutuiksi ja tulokulma vaihtuu hiukan joka kokoontumiseen, kun puheenjohtaja on eri organisaatiosta. Jos taas intoa ja aktiivisuutta riittää, voi ryhmän kautta olla jopa ideoimassa alueellisia koulutuspäiviä tai kirjoittamassa lehtijuttuja! Kantavana ajatuksena on ollut, että yhteistyö mahdollistetaan kaikille, kullekin sopivan kokoisena ja muotoisena. 17 tai tulevaisuudesta ei ollutkaan. Emme ole kankeasti järjestäytyneitä ja esimerkiksi puheenjohtajavuoroa kierrätetään kokouksesta toiseen. Kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kokousten sisältöön. Jos käsiteltäviä asioita ei ole, ei myöskään ole mitään pakottavaa tarvetta kokoontua. Kannustamme vapaamuotoiseen keskusteluun ja toivomme, että tiimissä on turvallista esittää kysymyksiä tai avunpyyntöjä ilman, että tarvitsee pelätä. Asiantuntemus jakoon – asiakkaiden hyväksi Tavoitteenamme on kehittää ja mahdollistaa eri viranomaisten välisen tiedonvaihdon lisäämistä matalalla kynnyksellä. Pyrimme siis luomaan psykologisesti turvallisen toimintaympäristön, jossa uskaltaa esittää vallattomiakin ideoita. Toistaiseksi asiaa on kuitenkin ollut jokaiselle kokoontumiskerralle. Myöhemmin ryhmä on edelleen laajentunut myös eri organisaatioiden sisältä päin, esimerkiksi Keski-Suomen ELYstä mukana on myös pohjavesiasiantuntijoita lisäämässä ryhmän osaamisen monipuolisuutta. Poikkitieteellisyyden ja erilaisten näkökulmien tärkeyden ja merkityksen muistaminen on olennaista; jokaisella voi olla hyödyllistä jaettavaa. Määrittelemme itse kokoontumistiheyden osallistujien tarpeiden ja toiveiden perusteella. Ryhmän on tarkoitus olla joustava, omiin tarpeisiin mukautuva ja pakoton toimintaympäristö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Toimintaa kokeiltiin aluksi pienessä ryhmässä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen viranhaltijoiden kesken. Ryhmässä todettiin nopeasti, että tarvetta voisi olla laajemmalle kokoonpanolle, jolloin mukaan kutsuttiin myös ympäristönsuojelu ja muut Keski-Suomen maakunnan ympäristöterveydenhuollon yksiköt sekä Sisäja LänsiSuomen AVIn edustaja. Koska olemme itseohjautuva ryhmä, me myös jaamme vastuita itseohjautuvasti
Ryhmässä on myös tavoitteena oppia jakamaan tietoa ja kysymään asioista myös toimialarajojen ylitse, vaikka mikään ei siihen ”pakottaisi”, näin voidaan saada aikaan entistä parempia päätöksiä, neuvontaa ja ohjausta, mikä koituu loppujen lopuksi hyödyksi vesihuoltotoimijoille ja asukkaillemme. Viranomaistöissä kannattaisi lähtökohtaisesti aina muistaa se arvo, jota tuotamme asiakkaillemme. Kuva: Pixabay. Haluatko syventää osaamistasi kunnan virkamiehenä, viranomaisena tai asiantuntijana ja luoda laajan teoriaperustan vastuulliselle ja laadukkaalle virkatehtävien hoitamiselle. Olemme myös suunnitelleet ja toteuttaneet alueen vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille kohdennetun koulutustilaisuuden ajankohtaisista asioista webinaarina. 18 muille ja jokainen näkökulma on arvokas. Vaikeatkin asiat on helpompi kantaa, kun niitä on voinut pohtia yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Tavoitimme lähes 100 osallistujaa ja palautetta saimme kahdeltakymmeneltä osallistujalta. Mitä yhteistyön tiivistymisellä on saavutettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Ainakin sellaista on ollut nähtävissä kirjoittajien oman kokemuksen pohjalta. Vaikka kaikkiin kysymyksiin tai haasteisiin ei heti löydetä ratkaisuja, niin olemme ainakin lisänneet vertaistuen mahdollisuuksia eri organisaatioissa työskentelevien välillä. Toivottavasti olemme onnistuneet myös madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä toisiimme. Olemme ylipäätään tutustuneet oman maakuntamme alueen viranomaisiin. Mielestämme onnistuimme tilaisuuden järjestämisessä hienosti. Tulemme tämän palautteen pohjalta jatkamaan toimintaamme entistäkin innokkaammin ja ensimmäiset ideat seuraavaa koulutustilaisuutta varten ovat jo syttyneet. EnviroVet järjestää odotetun verkkokurssin hyvän hallinnon vaatimuksista. Olemme jakaneet osaamista ja tietoa toisillemme. Itsestä vähäpätöiseltä tai itsestään selvältä tuntuva asia voi jollekin toiselle olla tärkeä vinkki omaan työhön ja sen jakamiselle ryhmä on hyvä väylä. vsk. Mitä tähän mennessä on sitten saatu aikaan. Lue lisää koulutuskokonaisuudesta ja ilmoittaudu osoitteessa: www.envirovet.fi/palvelut/koulutukset/ Lisätiedot www.envirovet.fi ja info@envirovet.fi
Kaarina Kärnä Heidi Colliander (vas.) ja Piia Kepanen.. Kirjan on julkaissut Ympäristökustannus Oy. Vuoden terveystarkastajat 2021 ovat Heidi Colliander ja Piia Kepanen Jyväskylästä Joensuussa järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 5.–6.5.2021. Uudet näkökulmat ja raikkaat ajatukset ovat aina tarpeen, ja Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat antaneet innovaationsa kaikkien vapaaseen käyttöön ja uusien ideoiden pohjaksi. Valinta tehtiin nyt 19. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Työn konkreettinen ilmentymä on tänä vuonna ilmestynyt kirja Kestävä ja ketterä ympäristöterveys. Tänä vuonna valittuja olikin kaksi. Colliander ja Kepanen ovat törmänneet työssään viestinnän, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja näitä asioita käsittelee myös heidän kirjoittamansa kirja. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Vuoden terveystarkastajat ovat edelläkävijöitä, innostavia ja myös muita osallistavia – juuri sellaisia kuin vuoden terveystarkastajiksi valitut Heidi Colliander ja Piia Kepanen.” Terveystarkastajien työkenttä on jatkuvassa muutoksessa. Valintaa perustellaan vuoden terveystarkastajille koulutuspäivillä myönnettävässä kunniakirjassa seuraavasti: ”Yhteistyö on voimaa! Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat yhdessä tehneet ison työn ympäristöterveyden kehittämiseksi. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. 19 J oensuussa järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 5.–6.5.2021 etäosallistumisen mahdollistavana livestream-tapahtumana. Kirjaa on kuitenkin edeltänyt jo vuosia kestänyt halu kehittää oman työn vaikuttavuutta, verkostoitua yli hallintorajojen ja tehdä asioita vähän toisin. Julkisen sektorin töissä ovat usein esillä resurssien riittämättömyys, uudistuvan lainsäädännön mukanaan tuomat uudet tehtävät, organisaatiomuutokset ja erilaiset kehityshankkeet. Vuoden terveystarkastajiksi valittiin kollegat ja ystävykset, tänä vuonna julkaistun kirjan ”Kestävä ja ketterä ympäristöterveys” kirjoittaneet ympäristöterveystarkastaja Heidi Colliander ja myös ympäristöterveystarkastajana työskennellyt, nyt ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijana toimiva Piia Kepanen Jyväskylästä. vsk. kerran ja valituksi tuli poikkeuksellisesti kaksi henkilöä. Kehitystyö voi kuitenkin lähteä liikkeelle myös motivoituneiden ja oman työn vaikuttavuutta pohtivien viranhaltijoiden innostuksesta. Tilaisuudessa julkistettiin myös Vuoden terveystarkastajan valinta. Yksi koulutuspäivien kohokohdista oli perinteisesti vuoden terveystarkastajan julkistus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttöja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleistai aseJaakko Gustafsson, HTM, projektitutkija Suomen ympäristökeskus Vesihuollon kehittämissuunnitelma yhdyskuntien kehittämistyön välineenä Aiemman, vuoteen 2014 saakka voimassa olleen vesihuoltolain (VHL, 119/2001) puitteissa vesihuollon kehittämissuunitelman laatiminen kuului kuntien lakisääteisiin tehtäviin. 20 V esihuoltolain 5 §:n mukaisesti ”kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.” Kyseisen säännöksen alkuperäisen (v. Tuolloin toteutuneen lainmuutoksen myötä kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä kuitenkin luovuttiin, joten sen laatiminen ja ajantasaisena pitäminen on tällä hetkellä kunnille vapaaehtoista. 2001) sanamuodon mukaan ”kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. vsk. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kuitenkin hyvä työväline keskeisen kunnallistekniikan osa-alueen, vesihuollon, kehittämisessä ja järjestämisessä, joten sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on joka tapauksessa suositeltavaa. Hyvin laaditusta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta hyötyvät paitsi kunta, myös sen alueella toimivat vesihuoltolaitokset, niiden asiakkaat, elinkeinotoiminta ja muut sidosryhmät.. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa
Vesihuolto on luonteeltaan välttämättömyyspalvelu, joten myös vesihuoltopalvelujen järjestämiseen tarvittavat laitteistot (putkistot, käsittelylaitokset, ym.) ovat kaikkein keskeisimpiä infrastruktuurin osa-alueita. Vesihuollon kehittämistä koskevien päätösten välityksellä voidaan ohjata mm. Muutoksella oli tavoitteena lisätä kuntien valinnanvapautta siitä, kuinka ne täyttävät velvollisuutensa vesihuollon yleisen kehittämisen osalta. uponneita kustannuksia (= kustannuserä, jota on sen suorittamisen jälkeen hyvin vaikeaa tai mahdotonta palauttaa, tai jonka arvo vaihtoehtoisessa käytössä olisi vähäinen), joten myös tältä kannalta asiassa tehtävien ratkaisujen ja investointipäätösten tulee perustua huolelliseen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun. Myös tällaisten ratkaisujen sekä suorat että välilliset taloudelliset vaikutukset ovat useimmiten huomattavia, ja tehtyihin infrastruktuuri-investointeihin sitoutuu merkittäviä määriä vesihuoltolaitosten pääomaa. Vesihuollon kehittäminen on näin ollen samalla osa. Vesihuolto on siis toimialana hyvin pääomavaltainen. Kyseiset investoinnit sisältävät samalla merkittävän määrän erilaisia ns. 21 makaava tai joilla yleistai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 §:n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset.” Vuoden 2014 lainmuutoksen myötä mainittu lainkohta kuitenkin poistui, eikä VHL 5 § enää ohjeista vesihuollon paikallista tai alueellista suunnittelua yksityiskohtaisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. asutuksen ja erilaisten toimintojen sijoittumista kunnan alueella, joten vesihuollon kehittäminen voidaan nähdä kaavoituksen tavoin myös merkittävänä kunnallispoliittisen päätöksenteon osa-alueena. vesihuollon vaatimien laitteiden sijoittamista koskevat päätökset ovat keskeisessä asemassa kunnan ja sen olosuhteiden yleisen kehittämisen kannalta. kunnan maankäytön suunnittelua, ja se on tarkoituksenmukaista kytkeä mielekkäällä tavalla osaksi kaavoitusta ja sen puitteissa tapahtuvaa yhdyskuntakehityksen suunnittelua. VHL 5 §:n perusteella kunnalla on kuitenkin edelleen pääasiallinen vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan, ja kunnan tehtäviin kuuluu myös tiettyjen vesihuoltoon liittyvien viranomaistehtävien hoitaminen. Samoin kuin kaavoituksessa, myös vesihuoltoon liittyvien päätösten ja investointien pitoaika tulisi suunnitella kaukonäköisesti, sillä kyseiset ratkaisut sitovat asianosaisia ja eri toimijoita huomattavan pitkän ajan sekä ohjaavat erilaisten toimintojen vastaista suunnittelua ja toteuttamista monin tavoin. vsk. Vesihuollon kehittäminen ja mm
2014 lainmuutos täsmensi myös hulevesiin kohdistuvia huolehtimisvelvoitteita, ja tässä yhteydessä hulevesistä huolehtiminen irrotettiin VHL 3.1 §:n mukaisesta vesihuollon määritelmästä samalla, kun tämä asiakokonaisuus siirrettiin merkittävässä määrin maankäyttöja rakennuslain piiriin (MRL 13 a luku). Näin ollen kuntien olisi edelleenkin mielekästä huolehtia vesihuollon kehittämissuunnitelmiensa pitämisestä ajantasaisina. ” Olisi toivottavaa, että alueen asukkailla olisi käytettävissä ajantasaista tietoa siitä, minkä tyyppisiä suunnitelmia alueella on mahdollisesti tarkoitus toteuttaa.. 22 Vesihuollon suunnittelulla on kiinteä yhteys myös ympäristönsuojeluun, erityisesti jätevesistä huolehtimiseen. 2014 jälkeen, jolloin sen laadintavelvoite poistui VHL:sta. MRL 103 l §:n sanamuodon perusteella on ilmeisesti tarkoituksena, että hulevesisuunnittelu kytketään ensisijaisesti kaavoituksen yhteydessä tapahtuvaksi toiminnaksi. ” Vesihuollon kehittämistarpeet ovat kiinteästi yhteydessä kunnan muuhun kehitykseen, sekä aktuaalisesti että nähtävillä olevan tulevaisuuden tarpeita tarkastellen. Kehittämissuunnitelmien laatimisen laiminlyöminen on ELY-keskusten käsityksen mukaan heikentänyt vesihuollon ja muun maankäytön suunnittelun välistä yhteistoimintaa, ja tämä on osaltaan heijastunut myös vesihuollon ja sen investointitarpeiden pitkäjänteisen suunnittelun heikentymisenä. Tässä yhteydessä kunnille tuli uutena tehtävänä hulevesisuunnitelman laatiminen. Aiempaan oikeustilaan verrattuna v. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. Kunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyyden poistuminen ei ole sinänsä vähentänyt vesihuollon suunnittelutarpeita, sillä ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa huomioon, mikäli yhdyskuntakehitystä pyritään ohjaamaan tavoiterationaalisen suunnittelun keinoin. ELY-keskusten asiantuntijoilta kerättyjen tietojen perusteella vain verraten harva kunta (erityisesti Uudenmaan alueen ulkopuolella) on huolehtinut vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittämisestä v. Tältä kannalta on ollut hieman ristiriitaista, että vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyys poistui, sillä huolimatta siitä, että hulevesistä huolehtiminen ei enää varsinaisesti lukeudukaan VHL:ssa tarkoitetun vesihuollon piiriin, näiden toimintojen yhteydet ovat kuitenkin verraten läheiset
Tällöin voitaisiin välttyä esimerkiksi mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa tarpeettomiksi osoittautuvilta, mutta kalliilta investoinneilta kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämiseksi tarpeellisiin laitteisiin (kaivot, porakaivot, jätevesien käsittely) ja tätä kautta myös tarpeettomilta hakemuksilta vesijohtoon tai viemäriin liittämisestä vapauttamiseksi, mikäli alueelle on kohtuullisen ajan kuluessa odotettavissa esimerkiksi kunnallisen tai osuuskunnan ylläpitämän vesihuoltojärjestelmän raken. 23 Kehittämissuunnitelma on jo aiemman, ennen v. niille kiinteistönomistajille ja -haltijoille, joiden kiinteistöt ovat sijainneet alueilla, joille on esim. Myös tämäntyyppisiin ratkaisuihin varautumisen kannalta olisi toivottavaa, että alueen asukkailla olisi käytettävissä ajantasaista tietoa siitä, minkä tyyppisiä suunnitelmia alueella on mahdollisesti tarkoitus toteuttaa. Tätä kautta myös alueella asuvat ovat voineet etukäteen arvioida verraten luotettavasti mm. 2014 vallinneen oikeustilan aikana ymmärretty enemmänkin tavoitteita asettavaksi kuin suoranaisesti oikeusvaikutteiseksi asiakirjaksi, joten siihen tehdyt kirjaukset eivät ole sinänsä aiemminkaan olleet kuntaa välittömästi velvoittavia. Tämän tapainen varautuminen vähentää myös riskejä tehdä sittemmin tarpeettomiksi osoittautuvia mutta kalliita investointeja. Esimerkiksi kunnan väestöennuste on keskeinen indikaattori investointitarpeisiin varautumisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. omaan kiinteistöönsä kohdistuvia muutostarpeita, kuten mahdollisia kiinteistökohtaisia investointitarpeita tai tarvetta hakea vapautusta liittämisvelvollisuudesta vesijohtoon ja/tai viemäriin. vsk. Tällä hetkellä maaseutumaisissa kunnissa varsinkin kuntakeskusten ulkopuolisten alueiden väkimäärä vähenee, jolloin myös siellä sijaitsevan infrastruktuurin kehittäminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Niillä alueilla, jotka toistaiseksi ovat olleet järjestetyn vesihuollon ulkopuolella tai jotka saattavat vastaisuudessa jäädä järjestetyn vesihuollon ulkopuolelle, tarvitaan kiinteistökohtaisia vesihuollon ratkaisuja sekä talousveden saatavuuden varmistamiseksi että jätevesistä huolehtimiseksi. Vesihuollon kehittämistarpeet ovat kiinteästi yhteydessä kunnan muuhun kehitykseen, sekä aktuaalisesti että nähtävillä olevan tulevaisuuden tarpeita tarkastellen. kunnan vesihuollon kehittämisen ja laajentamisen (yleisluontoisen) aikataulun, joten se on tarjonnut tarpeellista informaatiota mm. Kuitenkin kehittämissuunnitelma on sisältänyt mm. suunniteltu rakennettavaksi kunnallinen tai muu vesihuoltoverkosto. Mikäli vesihuoltopalvelujen tarjontaa jouduttaisiin supistamaan tulevaisuudessa, tulisi tähän varautua ajoissa, ja tämäntyyppiset seikat tulisi ottaa huomioon myös kehittämissuunnittelussa. Vesihuollon osalta tämä saattaa tarkoittaa nykyisten vesihuoltolaitoksille määrättyjen toiminta-alueiden supistamista tulevaisuudessa, mikäli järjestetyn vesihuollon tarve muuttuu siinä määrin vähäiseksi tai kausiluonteiseksi, ettei sitä kyetä enää ylläpitämään kohtuullisin kustannuksin
naisuuden, johon kuuluisivat vesihuollon lisäksi muu kunnallistekniikka, maankäytön suunnittelu ja ohjaus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu sekä kunnan omistajaohjaus, joka liittyy kiinteästi talouden hallintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Lähteet Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma (MMM 2020), erit. Samoin palvelutaso on saattanut jäädä tarkemmin määrittelemättä, eikä esimerkiksi varautumiseen (huoltovarmuus, toiminta häiriötilanteissa) liittyviä kysymyksiä ole otettu riittävästi ja oikeasuhtaisesti huomioon. Tässä asiayhteydessä on kuitenkin aiheellista muistaa eri toimijoiden roolien huomioiminen oikeasuhtaisesti, esimerkiksi kunnalla on useimmiten päätösvaltaa alueensa vesihuollossa sekä viranomaisen että omistajan rooleissa, mutta näiden tehtävien riittävästä erillisyydestä tulee samalla huolehtia. Eräänä vaihtoehtona on esitetty myös vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisvelvoitteen palauttamista vesihuoltolakiin. Myös yhteistyön kehittämistä muiden sidosryhmien, kuten alueen jätesekä energiahuollosta vastaavien toimijoiden kanssa, olisi aiheellista tehostaa (synergiahyödyt). Vesihuoltolakiin on jälleen valmisteilla muutoksia. Tämä mahdollistaisi samalla investointien oikeasuhtaisen suunnittelun ja kohdentamisen. Vesihuolto on hyvin pääomavaltainen toimiala, joten pitkäjänteinen, huolellinen ja strateginen suunnittelu on tarpeen. Puutteellisen kehittämissuunnittelun on katsottu voivan osaltaan johtaa mm. 23–32. 11–12. Jotta tämä mahdollistuisi, tulisi olla käytettävissä ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesihuolto-omaisuuden todellisesta tilasta. Ajantasainen kehittämissuunnitelma on hyvä väline juuri tämäntyyppisen tiedon välittämistä varten. s. tarpeettomaan vesiosuuskuntien perustamiseen, mikäli asukkailla ei ole ollut tietoa tai näkemystä asuinalueensa vesihuollon tulevaisuudesta. Kehittämissuunnitelman laatimisvelvoitteen ohella myös pitkän aikavälin investointisuunnitelman laatimisvelvoite saattaisi olla perusteltua, ja ainakin pienissä ja keskikokoisissa kunnissa ja vesihuoltolaitoksilla tämä olisi mahdollista toteuttaa osana vesihuollon kehittämisuunnitelmaa. 24 taminen. Myös vesihuoltolaitosten omaisuuden (joka koostuu erityisesti laitteistoista) kunnosta huolehtimiseksi olisi perusteltua laatia systemaattinen omaisuudenhallinnan suunnitelma ja toteuttaa sitä johdonmukaisesti. Hyvin laadittu kehittämissuunnitelma muodostaisi koko. Kehittämissuunnitelma antaisi kunnalle työkalun vesihuollon ohjaamiseen siten, että maankäytön suunnittelu määrittelee vesihuollon tarpeet. Tolvanen–Kaatra–Maunula: Vesihuoltolakiopas (MMM 2002, huom. s. vsk. Tuloksellisen kehittämistyön kannalta riittävä dokumentaatio on tarpeen, sillä ilman selkeää suunnitelmaa kehittäminen voi jäädä epämääräiseksi eikä sitä voida täsmällisesti todentaa. julkaisuvuosi) Finlex.fi: Vesihuoltolaki (ajantasainen lainsäädäntö) Hallituksen esitys 218/2013 (hallituksen esitykset), erit
Suomalaisyrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Yritykset pystyvät harvoin kehittämään vesivastuullisuutta yksin – käytännössä se vaatii aina yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa”, painottaa erikoistutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta. Vesivastuullisuuden toimintamalleja voisi hyödyntää myös osana toimialakohtaisia, ministeriöiden ja yritysten välisiä kestävyyssitoumuksia, julkisten hankintojen kriteerejä sekä kansallista vesienhoitoa. 29. Hankintaja arvoketjut ovat suomalaisten yritysten vesivastuullisuuden kriittisin ja haastavin osa-alue, ja niistä löytyvät usein myös merkittävimmät ympäristövaikutukset ja ihmisoikeusloukkaukset. Julkaisut on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Vesi tulisi huomioida osana valmisteilla olevaa yritysvastuulainsäädäntöä, ja se tulisi sisällyttää entistä paremmin valtion tukipolitiikkaan ja omistajaohjaukseen. huhtikuuta julkaistun raportin mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa lisäksi hankintaja arvoketjujensa vesiriskit ja veteen liittyvät mahdollisuudet, ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Vesivastuullisuus rakentuu tutkimusperustaisille arvioinneille ja sidosryhmäyhteistyölle ”Yritysten vesivastuullisuuden kehittämisen tulisi perustua riskien ja mahdollisuuksien arvioinnille niiden koko hankintaja arvoketjujen matkalla, ja asetettujen tavoitteiden tulisi vastata toimintaympäristön keskeisimpiin vesihaasteisiin. oitu näytteenotto** • Raportointija asiantuntijapalvelut Nyt akkreditoituna myös LEGIONELLA PNEUMOPHILA analyysit (SFS-EN ISO 11731:2017) *Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T047 (SFS-EN ISO/IEC 17025) ** SYKE Ympäristönäytteenottajien serti. ointijärjestelmä Ota yhteyttä ja kysy lisää: www.ymparistotutkimus.?. Vesi osaksi yritysvastuulainsäädäntöä Julkisen sektorin toimijoilla on vesivastuullisuutta keskeisesti ohjaava rooli. vsk. 25 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. www.vnk.fi > Julkaisut > Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisut Valtioneuvoston kanslia Raportti: Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti Tutkimustietoa toimintasi parhaaksi • Asiakaslähtöisesti • Nopeasti • Luotettavasti • Akkreditoitu laboratorio* • Serti
Noin 65 % vesilaitosten jakamasta talousvedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, pitkät ja lämpimät kesät sekä leudot talvet voivat vaikuttaa pohjaveden pinnantasojen vaihtelun myötä myös veden kemialliseen laatuun. Nämä sora-, hiekka-, ja moreenimuodostumat ovat otollista maaperää myös rakentamiselle, minkä vuoksi useiden kaupunkien keskusta-alueet ja liikenneväylät sijoittuvat samoille alueille merkittävien pohjavesivarantojen kanssa. Lähes kaikissa Suomen kunnissa vesihuolto perustuu ainakin osittain pohjaveteen tai tekopohjaveteen. vsk. Parhaat ja antoisimmat pohjavesivarantomme on rajattu ja luokiteltu pohjavesialueiksi, joista merkittävimmät sijoittuvat Salpausselille ja harjumuodostumiin. Yksi merkittävimmistä ennakoivan pohjaveden suojelun toimenpiteistä on pohjaveden suojelusuunnitelman laatiminen ja ajantasaisena pitäminen. 26 P ohjavesi on yksi tärkeimmistä luonnonvaroistamme. Vaikka pohjavesi onkin uusiutuva luonnonvara, on pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen Jaana Mäki-Torkko, johtava pohjavesiasiantuntija, Espoo, Ramboll Finland Oy Jaana Sunell, ryhmäpäällikkö, Tampere, Ramboll Finland Oy Liisa Koivulehto, pohjavesiasiantuntija, Espoo, Ramboll Finland Oy Digitaalinen suojelusuunnitelma tuo pohjaveden suojelun lähemmäksi kuntalaista Suuri osa suomalaisista käyttää pohjavettä päivittäin. Pohjaveden katsotaan olevan uusiutuva luonnonvara, sillä pohjavettä muodostuu sadannasta jatkuvasti. Digitaalinen suojelusuunnitelma on nykyaikainen tapa tiedottaa ja osallistaa myös kuntalaisia mukaan pitämään huolta puhtaasta talousvedestämme.. Keskusta-alueille ja liikenneväylille sijoittuu runsaasti pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja. Tulevaisuudessa joudumme myös yhä enemmän varautumaan ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin pohjavesivaroihimme. Ennakoivat toimenpiteet ovatkin merkittävässä osassa pohjaveden määrän ja laadun turvaamisessa. Hanasta tulevaan veteen kiinnitetään harvoin sen enempää huomiota ennen kuin jotain on pielessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Pohjaveden määrä tai laatu voi heikentyä vähitellen, esimerkiksi pohjaveden suolapitoisuuden Parhaat ja antoisimmat pohjavesivarantomme on rajattu ja luokiteltu pohjavesialueiksi.. Suojelusuunnitelma toimii pohjaveden suojelun työkaluna sekä myös osallistaa ja tiedottaa kuntalaisia. 27 vaikeaa, hidasta ja kallista – joissain tapauksissa jopa teknisesti mahdotonta. Määrällinen riski voi muodostua esimerkiksi maankaivun yhteydessä, jolloin pohjavesi voi purkautua hallitsemattomasti tai sen pinnankorkeus voi alentua pysyvästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Pohjaveden suojelu pohjautuu vahvasti direktiiveihin, lakeihin ja asetuksiin. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä pohjavesialueen pohjaveden laadun heikkenemistä sekä turvata pohjaveden määrällistä tilaa rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti alueen maankäyttöä. Maan alla sijaitseva huonokuntoinen öljysäiliö voi aiheuttaa laadullisen riskin pohjavedelle, sillä öljy voi päätyä säiliön rikkoutuessa pohjaveteen. Suojelusuunnitelmalla ei ole suoria oikeusvaikutuksia, vaan se on selvitys ja ohje, jota voidaan soveltaa muun muassa maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä lupakäsittelyissä. Toisinaan suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä saatetaan tehdä maastotutkimuksia, kuten kairauksia, pohjavesialueen rajan tarkentamiseksi. vsk. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaan kootaan tiedot pohjavesialueen ominaisuuksista, vedenotosta ja riskitoiminnoista. Pohjaveden suojelussa yksi tärkeimmistä työkaluista on pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, joka laaditaan usein kunnan aloitteesta. Pohjavesiriskit ja riskienhallinta Pohjavesiriskit voivat kohdistua pohjaveden määrään tai laatuun, tai molempiin samanaikaisesti. Suunnitelman laatimisesta vastaa käytännössä usein konsultti ja työtä ohjaavat yleensä kunnan viranomaiset, ELY-keskus, vesilaitos sekä pelastuslaitos. Kunnan on mahdollista hakea ELY-keskukselta valtionavustusta suojelusuunnitelman laatimiseen. On selvää, että pohjaveden laadun kannalta suojelu ja riskien ennaltaehkäisy ovat avainasemassa. Usein tehdään myös riskinarviointi pisteyttämällä eri toimintojen päästöja sijaintiriskit
Pohjaveden määrää tai laatua uhkaavat riskit pyritään poistamaan tai siirtämään pois pohjavesialueelta. Pohjavesialueiden rakenteen selvittäminen auttaa riskien suuruuden määrittelemisessä, sillä esimerkiksi usean metrin savipatjan päällä sijaitseva toiminto ei ole yhtä suuri riski kuin hyvin vettä johtavalla soramaalla sijaitseva vastaava toiminto. Pohjaveden määrän tai laadun heikentymisen kustannukset voivat olla huomattavia ja puhtaan talousveden rahallista arvoa on vaikea määrittää. Paras tapa ehkäistä pohjavedelle aiheutuvia riskejä on kuitenkin ennakointi. 28 noustessa tiesuolauksen seurauksena tai äkillisesti, esimerkiksi kemikaalipäästön seurauksena. Usein riskin poistaminen tai siirtäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, jolloin riskiä pyritään pienentämään esimerkiksi suojarakenteilla ja nostamalla vahingontorjuntavalmiutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kaavoituksella ja luvituksella voidaan ohjata pohjavedelle riskiä aiheuttavaa maankäyttöä pohjavesialueiden ulkopuolelle sekä rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa riskiä kaavaja lupamääräysten avulla. VesienhoitosuunniHuonokuntoiset ja suojaamattomat öljysäiliöt ovat riski pohjavedelle.. Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa pohjaja pintavesien tilasta, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. vsk. Tuoreet ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–2027 ovat juuri valmistuneet
Kolme rahamääräisesti suurinta toimenpidettä ovat tieja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta, pilaantuneiden maa-alueiden pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Ehdotuksessa vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–2027 on esitetty toimenpiteitä pohjavesien tilan parantamiseksi. Samalla kun on mietitty, miten asukasja tiedotustilaisuudet saadaan pidettyä, on jo aikaisemmin taustalla kytenyt digitaalisen suojelusuunnitelman käyttöönotto saanut lisävauhtia toteutukseen saakka. 29 telmien koottujen tietojen mukaan viisi suurinta riskiä pohjavedelle ovat: • liikenne ja tienpito sekä rautatiet (liikenteen aiheuttamat päästöt, vaarallisten aineiden kuljetukset), • maaja metsätalous (maatalouden aiheuttamat hajapäästöt), • pilaantuneet maa-alueet (haitallisten aineiden suotautuminen pilaantuneilta maa-alueilta), • asutus ja maankäyttö (pistemäiset lähteet, haja-asutuksen aiheuttamat päästöt sekä rakennetun ympäristön ja taajama-alueen hajakuormitus), • teollisuus ja yritystoiminta (pistemäiset lähteet). vsk. Digitaalinen vaihtoehto perinteiselle suojelusuunnitelmalle Myös pohjavesiasiantuntijoille ajankohtaiseksi tullut digiloikka on avannut uusia mahdollisuuksia pohjavesien suojeluun liittyvien asioiden esittämiseen. Tätä ennen digitaalista esitystapaa on testattu esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä (YVA) Kuvakaappaus Rambollin toteuttamasta Kangasalan pohjavesialueiden digitaalisesta suojelusuunnitelmasta.. Suojelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä voidaan pohtia uusia tapoja nykyaikaiseen ja vaikuttavaan pohjavedestä tiedottamiseen aikaisemmin tehtyjen paperisten suojelusuunnitelmien rinnalle
Saavutettavuuden huomioimisen myötä verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen käyttö helpottuu. Digitaalisen suojelusuunnitelman etuja ovat: • visuaalisuus ja havainnollisuus, • suojelusuunnitelma voidaan ladata kunnan tai kaupungin omille sivuille, • verkkopalveluissa esitetyt asiat ovat saavutettavassa muodossa, • lisätietojen saaminen on helppoa linkkien kautta, • päivittäminen on nopeaa ja päivitykset saadaan heti näkyville, • sivuille voidaan ladata esimerkiksi vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin, • suojelusuunnitelma löytyy aina tarvittaessa. Digitaaliseen suojelusuunnitelmaan on tarvittaessa nopea päivittää mahdollisia muutoksia. Kangasalan kaupungilla on käytössä Rambollin tekemä pohjavesialueiden digitaalinen suojelusuunnitelma, johon pääset tutustumaan kaupungin nettisivujen kautta www.kangasala.fi > asuminen ja ympäristö > ympäristö ja luonto > vesistöt ja pohjavedet > Kangasalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. VHVSY tekee selvityksiä ja tarkkailua myös erillisinä projekteina ja edistää vesistöalueen toimijoiden yhteistyötä. https://k-svy.fi/ Uusi vesienhoidon toimija Alueellista yhteistyötä ja kumppanuutta Ympäristövastuuta ja kestävyyttä Vesien vuoro Keski-Suomessa Toimintaamme kuuluu mm. Digitaalisen suojelusuunnitelman laatimisessa on huomioitu myös verkkopalveluiden saavutettavuus, eli esteettömyys digitaalisissa ympäristöissä. Näytölle avautuvat kuvat ja riskikartat kertovat havainnollisesti kohteesta. alueen pinta-, pohjaja jätevesien laadun yhteistarkkailut, pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, kalastotutkimukset ja kalataloudelliset kunnostukset, Uudenmaan vesistökunnostusverkostotoiminnan koordinointi toimialueellamme, lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäytön kehittäminen ja tutkimustoiminta esimerkiksi maatalouden vesiensuojelukeinoihin ja hulevesiin liittyen. Ylläpito kannattaa huomioida myöhempiä tarpeita silmällä pitäen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Digisususta on löydettävissä helposti lisätietoja linkkien kautta. Muistakin yhteyksistä tutuille digitaalisille alustoille on toteutettu pohjavesien suojelusuunnitelman digitaalinen versio, tuttavallisesti ’’digisusu’’. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toiminut vuodesta 1963 ja sen perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan Vantaanjoen valuma-alueella ja pääkaupunkiseudulla.. 30 ja todettu sen olevan havainnollinen tapa esittää asioita. Perinteisen paperipinon sijaan pohjavesien suojelusuunnitelmasta kiinnostunut voi avata tietokoneen ja lähestyä suunnitelmaa klikkailemalla erilaisia vaihtoehtoja tekstin yhteydessä esitetyistä karttavaihtoehdoista. Linkkien toimivuus on hyvä tarkastaa sekä suunnitteluvaiheessa että myöhemminkin, jotta suojelusuunnitelma pysyy kaikin puolin toimivanana ja palvelee verkossa mahdollisimman hyvin pohjavesien suojelua. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 31 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi 2021. vsk
Vesi-IPAn tavoitteena oli näiden jäljelle jäävien osuuskuntien toimintavarmuuden ja toiminnan tason parantaminen lisäämällä vastuuhenkilöiden osaamista. Näin laskettuna tämä tarkoittaa Keski-Suomessa noin 35 000 ihmisen vesihuoltoa. 32 V esihuolto kuuluu yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin aina, ei pelkästään vallitsevan pandemian aikana. Vesihuoltopalveluiden toimivuus ja turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Keski-Suomessa toimii reilut 130 erikokoista vesiosuuskuntaa, joiden toimintaa pyörittävät useimmiten maallikot oman päivätyönsä ohella. Samalla toivoimme, että vesiosuuskunnissa jatkossa ymmärrettäisiin vapaaehtoisen kouluttautumisen ja ajankohtaisen tiedon hankkimisen merkitys. Vastuu tästä on vesiosuuskunnan hallituksella, jonka on oltava tietoinen myös muista velvollisuuksistaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulu hallinnoi edellisen vesiosuuskuntia kouluttaneen hankkeen noin kymmenen vuotta sitten. Osin tästä syystä moni vesiosuuskunta haaveilee toimintojensa siirtämisestä kunnan haltuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Varsinkin pienimmät vesiosuuskunnat saattavat vähätellä riskejä, joita puutteet tiedoissa ja osaamisessa voivat aiheuttaa. Vesi-IPA Vesiosuuskuntien koulutusja kehittämishanke Vesi-IPA toteutettiin vuosina 2019–2020. Tässä ajassa vesihuoltolaitoksille on tullut lisää lakisääteisiä velvoitteita, jotka koskevat yhtä lailla pieniä vesiosuuskuntia. Tämähän tarkoittaa myös eurojen varaamista osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. vsk. Kaikki Mirja Hurskainen, projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti Kuvat: Mirja Hurskainen Kehityspolku voi joskus olla kivinen Vesiosuuskunnat toimittavat vettä 13 %:lle asukkaista. Tulevaisuudessa vesiosuuskuntien määrä ehkä jonkin verran vähenee, mutta moni jatkaa vielä toimintaansa. Vesiosuuskunnissa toimivien ainut pätevyysvaatimus tällä hetkellä on vesihygieeninen osaaminen eli vesityökortti. Tehtävä on pitkälti opettanut tekijänsä, mutta opittavaa riittää yhä monella osa-alueella.
Järjestetyssä harjoituksessa käsittelimme tilannetta ensin teoriassa. Joidenkin kanssa hinnoista keskusteltiin varsin kiivaaseen sävyyn. 33 muu kouluttautuminen on vapaaehtoista. Nimensä mukaisesti hanke järjesti vesiosuuskunnille koulutuksia niiden toimintaan liittyvistä aiheista. Silmäja kasvosuojaimet sekä kemikaalin kestävät käsineet olivat kuitenkin oikeaoppisesti käytössä. Vesiosuuskuntien koulutustarve on todellakin jatkuvaa, sillä samoja aiheita kävimme läpi jo edellisessä hankkeessa. Ensimmäisessä harjoituksessa emme saaneet kloorauspumppua kytketyksi puuttuvan liittimen vuoksi. Tuloksena oli kaksi epäonnistunutta, mutta erittäin opettavaista harjoitusta. Desinfiointiharjoitukset Vesiosuuskuntien häiriötilanteista vakavin on veden saastuminen. Yllättäen suosituin näistä oli vesihuoltolakia ja osuuskuntalakia käsitellyt koulutus. Hankkeen tarjoamat koulutukset olivat maksullisia, mutta huomattavasti edullisempia kuin vapailla markkinoilla tarjotut. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Harjoitus on päättynyt ideaan yhteisistä kevätja syyskloorauksista – ja päälle makkarat ja sauna!. Pienelle vesiosuuskunnalle häiriötilanteen hoitaminen on suuri ponnistus, sillä henkilöstöä on vähän ja joskus myös tarvittavaa välineistöä puuttuu. Samalla helteisellä harjoituskerralla kenellekään ei tullut mieleen, että osallistujien polvihousut ja sandaalit olivat kaukana suojavaatetuksesta. vsk. Käytännön harjoituksessa kytkimme kloorauslaitteiston verkostoon, laskimme tarvittavan kloorin ja mittasimme verkostoon syötetyn klooripitoisuuden. Paitsi, että ei mennytkään niin kuin Strömsössä. lainsäädännöstä, taloushallinnosta, kirjanpidosta, varautumisesta, riskien arvioinnista, toimimisesta häiriötilanteissa ja työturvallisuudesta. Järjestimme koulutuspäiviä mm. Vastaantulevia ongelmia ei aina pysty ratkaisemaan yksin, vaan tarvitaan apua, vertaistukea ja oppimista toisten ratkaisuista. Koulutuskustannukset muodostuivat kuitenkin monelle vesiosuuskunnalle kynnyskysymykseksi. Oppia voi monella tavalla Vesiosuuskunnissa on runsaasti käytännön tekemistä, johon opitaan parhaiten harjoittelemalla. Harjoitusta varten rakennettu liitoskohta oli jäänyt vesiosuuskunnalta testaamatta. Hanke pyrki käytännönharjoitusten ohella tarjoamaan runsaasti keskusteluja verkostoitumismahdollisuuksia vesiosuuskuntien ja asiantuntijoiden kanssa niin koulutusten yhteydessä kuin toteutetulla opintomatkalla valtakunnallisille vesiosuuskuntapäiville
Saimme pumpun lopulta käyntiin, mutta klooripitoisuuden mittaus osoitti, että pumpun säädöt eivät pitäneet paikkaansa. Sitä oli katsottu vuoden loppuun mennessä lähes 300 kertaa. Ohjelmaan oli suunniteltu vesihuoltoasiaa myös kiinteistöille, jotka eivät ole vesiosuuskuntien asiakkaita. Epäonnistumiset osoittivat, miten tärkeää desinfiointivalmiutta on ylläpitää harjoittelemalla. Kaikilla vesiosuuskunnilla ei vieläkään ole kloorinsyöttömahdollisuutta. Emme odottaneet osallistujaryntäystä viikon mittaiseen koulutusputkeen, sillä vesiosuuskuntien vastuuhenkilöiden osallistuminen koulutuksiin tarkoittaa monelle työstä poissaoloa. Tämä aiheutti osallistujakadon, sillä tarjottuja koulutuksia peruttiin enemmän kuin toteutettiin. Maksuton aamukahvitunti ideoitiin madaltamaan etäosallistumisen kynnystä ja epävarmoille tarjottiin lisäksi ohjausta kädestä pitäen. Virtuaalikahvit juotiin etänä Zoomissa.. Teimme pidetyistä luennoista tallenteet ja ne ovat materiaalien ohella edelleen vesiosuuskuntien hankittavissa. Hanke siirtyi etämoodiin ja jatkoimme koulutuksia Zoomissa. Aamukahvitunnit Koronapandemia lopetti fyysiset kokoontumiset. 34 Toisessa harjoituksessa jouduimme jonkin aikaa perehtymään käyttöohjeiden kanssa vesiosuuskunnan kloorauslaitteen toimintaan. Viimeinen aamukahvitunti liittyi vesiosuuskuntaviikkoon ja lähetettiin Facebook-livessä. Jouduimme perumaan kolmannen sovitun harjoituksen juuri koronapandemian alla ja neljättä pyydettyä emme ehtineet hankkeen aikana enää toteuttaa. Vesiosuuskuntaviikko Vesiosuuskuntaviikko ei sisältynyt alkuperäiseen hankesuunnitelmaan, mutta se muotoutui toteutuskuntoon muista lähtökohdista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Viikon alkuperäinen ajankohta oli toukokuun alussa, mutta pandemian takia tapahtuma siirrettiin myöhäiseen syksyyn ja toteutettiin suurimmaksi osaksi verkossa. Jokaisella aamukahvitunnilla oli aihe ja asiantuntijavieras. Harjoituskohteena ollut vesiosuuskunta joutui tositoimiin viikkoa myöhemmin, kun pintavesiä pääsi runsaiden sateiden myötä verkostoveteen. Lisäksi harjoitusten järjestämiseen kaivataan osaavaa vetäjää ja organisoijaa. Osallistujia kahvilla oli kourallinen ja kysymysten esittäminen onnistui kaikilta. vsk. Viikon jokaisena päivänä oli tarjolla runsaasti tietoa luentojen muodossa. Vesiosuuskunnilla ei selvästikään ollut valmiutta yllättävään digiloikkaan. Onneksi klooria ei silloin syötetty oikeasti verkostoon
Toivottavasti vesihuollon tiukentuvat osaamisja resurssivaatimukset toimivat hyvänä kannustimena ja varsinkin perusteluna osallistua erilaisiin koulutusja kehittämishankkeisiin. 35 Vesi-IPAn tavoitteena oli myös kehittää vesiosuuskuntien toimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työpajojen peruuntuminen oli harmillista myös osuuskuntien välisen yhteistyön kehittymisen kannalta. Kehittämistyön oli tarkoitus jatkua työpajan jälkeen vesiosuuskunnan omana toimintana. vsk. Vesiosuuskunnat tarvitsevat Vesiosuuskuntaviikolla jaettiin tarpeellisia varavesiämpäreitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Yksittäisten vesiosuuskuntien haasteet jäivät kuitenkin tarkemmin selvittämättä, sillä suunnitellut kehittämistyöpajat eivät hankkeen tarjoamina kiinnostaneet. Vesiosuuskuntien koulutusja kehittämishanke Vesi-IPA Toiminta-aika: 1.1.2019–31.12.2020 Toiminta-alue: Keski-Suomen maakunta Budjetti: 110 000 € Rahoitus: Keski-Suomen ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (70 %) Toteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti. Kun kehityspolku on tasattu, on puskien vuoro väistyä!. Vesihuoltouudistus ja uusi juomavesidirektiivi tuovat vesiosuuskunnillekin tekemistä tulevina vuosina. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on myös käynnistämässä uutta kehittämishanketta pienten vesilaitosten kriisivalmiuden parantamiseksi. Kolmikko on hyvä esimerkki kehittyvistä ja eteenpäin katsovista vesiosuuskunnista. tukea digitalisaation tuomiin haasteisiin, rohkaisua henkilöstön palkkaamiseen ja ostopalveluiden käyttöön sekä esimerkkejä ja malleja toimintansa kehittämiseen. Vesiosuuskuntien kehittäminen jatkuu uusissa hankkeissa Vesi-IPAn innoittamana kolme keskisuomalaista vesiosuuskuntaa haki yhdessä ”koronarahoitusta” keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen ja osaamisen jakamiseen
36 I lmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävään maaja metsätalouden liettävää ja rehevöittävää kuormitusta Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Tuore tutkimus osoittaa, että pienpuumateriaaleja hyödyntävät uppopuurakenteet puhdistavat valumavesiä. Puupuhdistamoilla voidaan hillitä hajakuormituksen vesistöhaittoja. biofilmeillä – keskeinen rooli (Kuva 1.,Vuori ym. 2020). Pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnontilaisissa vesiekosysteemeissä uppopuuta on hyvin runsaasti. Tutkimustieto uppopuiden vettä puhdistavasta, monimuotoisuutta lisäävästä sekä kalaja raputuotantoa tehostavasta vaikutuksesta luonnon vesiekosysteemeissä tarjosi teoreettisen viitekehyksen hankkeelle. Yhdessä humusaineiden ja metallien huuhtoutumisen kanssa tämä voi merkittävästi muuttaa vesiemme ekologista tilaa. PuuMaVesi-hankkeessa (Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin) tutkittiin vuosina 2018–2020 uudenlaisen puuta hyödyntävän menetelmän tehoa metsätalouden vesiensuojelussa. Valaistuun vyöhykkeeseen lisätty puuaines kerryttää Kari-Matti Vuori, johtava tutkija Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus Uppopuupuhdistamoilla tehoa hajakuormituksen hillintään Ilmastonmuutos etenee ja tekee maankäytön vesistöhaittojen torjunnasta entistä vaikeampaa. vsk. Samalla monimuotoistetaan vesiluontoa.. Ihmisen muokkaamissa ja rakentamissa uomissa ja vesiensuojelurakenteissa pohjan laatu on yksipuolinen ja vakaita alustoja päällyskasvustojen muodostumiselle niukasti. Ravinteiden, kiintoaineksen sekä liukoisen ja partikkelimuotoisen orgaanisen aineksen pidättymisessä on vesiekosysteemien kiinteiden pintojen päällyskasvustoilla – ns
Toimivuutta arvioitiin vertailemalla laskeutusallaspareittain puukäsitellyn ja käsittelemättömän verrokkialtaan tulevan ja lähtevän veden ainepitoisuuksia vuosina 2018–2019 (Vuori ym. vsk. Rankaniput ja kasettirakenteet kokeilussa Kenttäkokeissa testattiin pienpuusta rakennettujen rankatukkien ja -kasettien toimivuutta kunnostusojitusten laskeutusaltaissa. Koekohteet sijaitsivat Keski-Suomessa Joutsassa ja Karstulassa. 2021). Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 37 pinnoilleen levistä, bakteereista, sinibakteereista ja sienirihmastoista koostuvan biofilmin, jota laiduntamaan tulee nopeasti monimuotoinen joukko selkärangattomia pohjaeläimiä ja sammakon nutipäätoukkia. Havainnekuva puupinnoille kehittyvästä päällyskasvustosta.. Karstulassa kokeiltiin poikki altaan rakennettuja mäntypuisia kasettirakenteita (Kuva 2). Vedenlaatua seurattiin pullonäytteiden avulla syysja kevättulvien aikana sekä Joutsan altailla viikottaisilla kenttämittauksilla. PuuMaVesi-hankkeessa tutkittiin tiettävästi ensimmäistä kertaa lisätyn puuaineksen vaikutuksia metsätalouden vesiensuojelurakenteissa. Joutsan kenttäkokeissa oli kaksi allasparia ja niiden puukäsittelyinä kuusirankaniput
vsk. Sekä vesinäytteenotto että viikottaiset kenttämittaukset osoittivat, että puukäsittelyillä ei ollut vaikutusta lähtevän veden happipitoisuuksiin. Samoin puukäsittely alensi altaista purkautuvien vesien kiintoainepitoisuuksia selvästi tehokkaammin kuin pelkkä laskeutusallasrakenne. Positiivista olivat erityisesti tulva-aikaiset korkeat, yli 40 %:n ja kiintoaineksen osalta jopa 80 %:n alenemat. Merkittävää alenemaa tapahtui myös puukäsitellyistä altaista lähtevän veden rautapitoisuuksissa. Veden pH-tasoa puukäsittely näytti hivenen jopa nostavan. Kuva 2. Kuusirankanippuja esiasennettuna laskeutusaltaan jään päälle Joutsassa (ylempi kuva) ja mäntyrankoja ladottuna kaseteiksi poikki altaan Karstulassa (alempi kuva).. 38 Tulosten perusteella puukäsittely alensi systemaattisesti lähtevän veden ainepitoisuuksia niin kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisravinteiden kuin orgaanisen hiilenkin osalta (Kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Puukäsittelyissä altaissa yleisiä ja runsaita eläinryhmiä oli useita: surviaissääsket, päivänkorennot, sudenkorennot, vesisiirat ja kotilot. Keskimääräiset kokonaisyksilömäärät olivat puukäsittelyissä vastaavasti 8–11 kertaa suuremmat (89–263 yksilöä) kuin käsittelemättömissä altaissa (8–32 yksilöä). 39 Pohjaeläintuotanto lisääntyy Joutsan kaikilla laskeutusaltailla toteutettiin myös pohjaeläintutkimus syksyllä 2018. Puukäsittely lisäsi ennusteiden mukaisesti selvästi sekä pohjaeläinten määrää että lajistollista monimuotoisuutta (Kuva 4). Silmiinpistävää oli verrokkialtaiden hyvin lajiköyhä ja harvalukuinen pohjaeläimistö. Koiramäen puukäsittelyaltaalle kehittyi myös kuhiseva massa sammakon nutipäätoukkia, kun taas verrokkialtaissa kutua ja toukkia ei havaittu. Näytteenotossa sovellettiin järvilitoraalin standardoitua potkuhaavinäytteenoton menetelmää (Vuori ym. Kuva 3. Keskimääräinen lajirunsaus oli puukäsitellyissä altaissa jo ensimmäisenä syksynä (vajaa puoli vuotta puulisäyksestä) 7–17 lajia, mikä oli 2–4 kertaa suurempi kuin käsittelemättömissä altaissa (3–4 lajia). 2021). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Verrokkialtaiden harva eliöstö koostui pääosin surviaissääskistä. vsk. Puukäsitellyistä ja käsittelemättömistä laskeutusaltaista lähtevän veden ainepitoisuuksien prosenttinen muutos kiintoaines-, COD(kemiallinen hapenkulutus), kokonaisravinnesekä orgaanisen hiilen kokonaisja liuenneissa pitoisuuksissa tulevan veden pitoisuuksiin verrattuna.. Lisäksi Koiramäen puukäsitellyllä altaalla otettiin seurantanäytteet vuonna 2019. Koiramäen puukäsittelyssä pohjaeläinmäärät ja lajirunsaus lisäksi moninkertaistuivat vuoden 2019 näytteissä
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 10–13. PuuMaVesi-hankkeen loppuraportti. Puupintojen biologiset prosessit pidättävät ravinteita ja hiiltä tehokkaasti ja siirtävät niitä sammakoiden ja vesihyönteisten muodossa ojavesistä metsäekosysteemin ravintoketjuihin. Ilmastobonuksena on, että veden alla puuaines säilyy hajoamatta hyvin pitkäkestoisena hiilivarastona. 40 Puulisäysten kolme hyötyä Kokeiluhankkeen tulokset tukevat teoreettista ennakko-oletusta puupintojen biopuhdistamoissa työtänsä tekevän päällyskasvuston ja pohjaeläimistön vettä puhdistavasta vaikutuksesta. ym. 2021: Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun. www.syke.fi/hankkeet/ puumavesi Kuva 4. vsk. SYKEn jatkohankkeessa PuuValuVesi tutkitaan vuosina 2021–2022 uppopuurakenteiden sovellusmahdollisuuksia maaja metsätalouden valuma-aluetason vesienhallinnassa. Vesitalous 2/2020: s. Vuori K.-M. 2020: Uppopuu puhdistaa metsätalouden valumavesiä. Hallittu puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uomiin ja pienvesiin voikin auttaa paitsi hillitsemään maankäytön vedenlaatuhaittoja, myös parantamaan vesiluonnon monimuotoisuutta. & Keskinen E. Puukäsiteltyjen (PUU) ja käsittelemättömien (REF) altaiden pohjaeläimistön keskimääräiset yksilöja lajimäärät Joutsan Koiramäen ja Pyydysojan kohteissa.. Viitteet Vuori K.-M., Lassila H., Koljonen S. Samalla jo tutkimuksen ensimmäiset vuodet osoittivat puupuhdistamojen monimuotoistavan paikallisesti vesiluontoa
Sähköntuotanto alueella alkoi 1800-luvulla. Myös näytteenottopalvelut! Tutkimme vedet olipa lähde tai tarve mikä vaan. Ympäristöjärjestö WWF on osaltaan rahoittanut muutosta ja antanut asiantuntija-apua. Vesivoimaa on hyödynnetty Vuokalanreitillä 1700-luvulta saakka. Hankkeessa ovat WWF:n lisäksi rahoittajina ELY, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rapala Rahasto, Kalastusalue ja Ilvessalon osakaskunta. Alueen ja rakennukset omistava Savonrannan kehittämissäätiö teki helmikuussa 2017 päätöksen lopettaa sähköntuotanto voimalaitoksessa ja muuttaa voimalaitoksen säännöstelypadot luonnonmukaisiksi pohjakynnyksiksi. Viime vuosina alueella toimivat enää 1930-luvulla rakennettu Vuokalan sähkölaitos ja museomylly. 41 Vuokalanreitti on Savonrannan kylän keskellä kulkeva puolen kilometrin pituinen vesireitti Vuoksen vesistöön kuuluvan Vuokalajärven ja Saimaan Pyyveden välissä. Vuokalanreitillä ja sen yläpuolisella Kaidan vesistöalueella on erinomainen vedenlaatu. Kuva: Pixabay. Maailman paraskin vesi täytyy tutkia. WWF Suomi Vesivoimala väistyi Vuokalankoskella taimenen tieltä Toimiva vesivoimala ja voimalan säännöstelypadot väistyivät vuoden vaihteessa Savonrannan Vuokalankoskella uhanalaisten lajien tieltä. vsk. Patojen purkaminen ja koskialueen kunnostaminen hyödyttävät muun muassa erittäin uhanalaista järvitaimenta. ”Nyt palataan vanhaan tilanteeseen, aikaan ennen kosken patoamista, jolloin vaelluskalat nousivat ylävirtaan. ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. On hyvä mahdollisuus, että Vuoksen järvitaimen alkaa lisääntyä ja liikkua koskien kautta”, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen. Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. Pohjakynnykset ovat kivistä tehtyjä pohjapatoja, jotka muistuttavat luonnonkoskea
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tulviminen kasvattavat niin ikään hulevesien määrää. vsk. Ihmisen toiminta ja luonnon ilmiöt vaikuttavat valumaja hulevesien laatuun ja sisältöön sekä siihen, mihin ja miten ne valuvat, ja mitä ne veden kiertokululle ja ympäristölle aiheuttavat.. 42 Anita Salo, toimitusjohtaja BK-Hydrometa Oy Tavoitteena puhtaat hulevedet Hulevedet ovat jatkuvasti läsnä omassa ekosysteemissämme sateen ja veden sekä niiden olomuodon muutosten seurauksena. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Mikromuovit Mikromuoviksi luokitellaan alle 5 mm:n suuruiset muovipartikkelit. Itämeren tilaa kuuden vuoden välein kartoittavassa ja EU:n prioriteettiainedirektiiviin (1022/2006) perustuvassa viimeisimmässä seurantaraportissa vuodelta 2018 todettiin kaloista, merivedestä ja pintasedimentistä tehtyjen analyysien perusteella mitattujen aineiden kynnysarvojen jääneen useimmiten ylittymättä. Kansallisella tasolla SYKEn eli Suomen ympäristökeskuksen alainen merikeskus kokoaa seurantatiedot yhteenvetoraportiksi maamme seitsemältä vesienhoitoalueelta. Suomessa kyseinen strategia on nimetty merenhoitosuunnitelmaksi ja se koostuu kolmesta osasta: meriympäristön tila-arviosta, seurantaohjelmasta ja toimenpideohjelmasta. Vaikka eloperäinen aines, kiintoaineet ja ravinteet ovat vesistöjen ekosysteemeille välttämättömiä, ovat niiden liialliset pitoisuudet haitallisia aiheuttaen muun muassa rehevöitymistä ja veden sameutta. Lisäksi osassa seurantapisteitä tutkitaan veden kemiallisia ominaisuuksia ja niiden muutoksia, esimerkiksi lämpötilaa, suolaja happipitoisuuksia, haitta-aineita, ravinteita ja sameutta, sekä alueen planktonia ja pohjaeläimiä. Suomessa valtaosa valumaja hulevesistä päätyy ennemmin tai myöhemmin Itämereen lukuisten järviemme tai jokiemme kautta tai rannikkoalueilla suorana valumana. Poikkeuksena olivat muun muassa muoveissa ja tekstiileissä käytettävien polybromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet, jotka ylittivät kynnysarvon kaikissa mittauspisteissä osoittaen Itämeren tilan tältä osin heikoksi. Meristrategia Euroopan unionin meristrategian tavoitteena on hyvä ympäristön tila kaikilla eurooppalaisilla merialueilla. Jo pienetkin ylitykset ovat kuitenkin merkittäviä, sillä sinilevämyrkyt ovat hermoja maksamyrkkyjä ja osin myös syöpävaarallisia. Raskasmetallien pitoisuudet kohosivat haitalliselle tasolle joissakin mittauspisteissä, ja 35 vuotta sitten tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivinen laskeuma näkyy edelleen kohonneena cesium-137-pitoisuutena haukija silakkakannassa. Itämeren vesien öljypitoisuus on laskussa, mutta hallitustenvälisen meritieteellisen IOC-komission asettamien raja-arvojen on havaittu ylittyvän satunnaisesti keskisellä Suomenlahdella. Itämerellä seurataan merinisäkkäitä, -lintuja, kaloja, vieraslajeja, rehevöitymistä, roskaantumista, merenpohjan ja vesipatsaan elinympäristöjä, vedenalaista melua, hydrografian muutoksia ja ympäristömyrkkyjä. Valuma-alueen maaperä ja kaltevuus vaikuttavat luonnollisesti niiden alapuolella sijaitsevien vesistöjen ominaisuuksiin, laatuun ja virtaamiin. 43 I hmisen toiminnan aikaansaamat tai myötävaikuttamat valumaja hulevedet ovat yksi suurimmista vesistöjen hajakuormituksen aiheuttajista ja voivat sisältää metalleja, raskasmetalleja, öljyjä ja rasvoja, ravinteita sekä mikromuoveja. Kansainvälisellä tasolla Itämeren seurantaa toteutetaan rantavaltioiden yhteistyönä Itämeren suojelukomission (HELCOM) kautta ja reaaliaikaista tietoa saadaan lisäksi kauppalaivoihin asennetuista mittareista ja satelliittikuvista. Sinilevämyrkkyjä on puolestaan löydetty ajoittain kaloista, merilinnuista ja simpukoista lukuun ottamatta Perämerta, Merenkurkkua ja itäisintä Suomenlahtea ja veden nodulariini-R-pitoisuus on satunnaisesti noussut WHO:n asettaman raja-arvon yläpuolelle. Ne koostuvat hiilija vetyatomeista ja saattavat sisältää. Saasteet, kuten mikromuovit ja kemikaalit, eivät puolestaan kuulu luontoon missään tapauksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk
Koska kaupungeissa väestötiheys ja sitä kautta myös toimintojen määrä on suuri, on hulevesien mukana kulkeutuvan roskan, haitta-aineiden ja mikromuovien määrä merkittävä. Hulevesien käsittelyratkaisuja Arviolta 80 prosenttia Itämeren mikromuovista on päätynyt veteen hulevesien mukana rannikkokaupungeista ja jokien mukana, ja vastaavasti noin viidesosa meren mikromuovista on peräisin ihmisen suoranaisesta toiminnasta merellä. mikromuovia purkautuvien vesien suuren määrän vuoksi. Nämä kyseiset lisäaineet myös liukenevat muovista ja jatkavat kulkuaan luonnossa. Muovi ei häviä koskaan vesistöstä, vaan se kerääntyy vesistön pohjalle tai eliöstöön ja kulkeutuu sieltä ravintoketjuun. Mikromuovien ryhmä jaotellaan primaarisiin ja sekundäärisiin mikromuoveihin sen mukaan, miten ne päätyvät ympäristöön. Tutkimuksissa on havaittu muovin sisältävän jopa miljoonakertaisia ympäristömyrkkypitoisuuksia ympäröivään veteen verrattuna. Hulevesien tavallisia mikromuovilähteitä ovat muun muassa autojen renkaat, tiepinnan bitumi, liikenne, erilaiset pakkaukset, teollisuus ja maanviljely, lumen sulamisvesien sisältämät muovit ja muoviroskiksi luokiteltavat tupakantumpit. Tutkimuksissa on havaittu, että suurin osa mereen päätyvästä mikromuovista on peräisin tieliikenteestä, tekonurmikentiltä ja muovipelleteistä, ja merenrannoillakin silmin havaittavasta roskasta 90 % on muovia tai vaahtomuovia. Muovi on monitahoinen ongelma myös siksi, että oman haitallisen koostumuksensa ja päästöjensä lisäksi se myös sitoo itseensä ympäristömyrkkyjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Koska saasteeton ja muoviton maailma on vielä kaukana, on hulevesien puhdistus. Niiden luontoon päätymisen seurauksena eliöiden perimä ja sikiöt voivat altistua muutoksille. vsk. Haitoista ja riskeistä huolimatta pientä, alle 1 mm:n kokoista mikromuovia lisätään tarkoituksellisesti erilaisissa teollisissa prosesseissa. Kaupunkiympäristössä, missä suuri osa maapinta-alasta on asfaltoitua tai rakennettua, hulevesien käsittelyyn ja hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta normaali toiminta ja infrastruktuurin käyttö eivät häiriintyisi ääritilanteissakaan. 44 lisäksi ftalaatteja ja palonestoaineita, jotka luokitellaan ympäristömyrkyiksi. Primaariset mikromuovit muodostuvat esimerkiksi käytettäessä kosmetiikkaa tai keinokuituvaatteita, kun taas sekundääriset mikromuovit syntyvät suurempien muovituotteiden hajotessa kulumisen seurauksena tai luonnonvoimien vaikutuksesta. Mikromuovit hulevedessä Vaikka puhdistuksella pystyään vähentämään yhdyskuntajätevesien mikromuovipitoisuutta 95–99-prosenttisesti, vesistöihin vapautuu silti merkittävä määrä Hammastahna sisältää mikromuovia, niin myös monet muut kosmetiikkaja hygieniatuoteteollisuuden tuotteet, pesuaineet, maalit, pinnoitteet ja väriaineet, hankausaineet, maatalouden apuaineet, lääketeollisuuden tuotteet, jäteveden käsittelyn flokkausaineet, huonekalut, lelut, liimat, ja sideaineet sekä öljyja kaasuteollisuuden apuja lisäaineet. Nämä muovipartikkelit ovat useimmiten polyetyleeniä, -propyleeniä, -styreeniä, -eteenitereftalaattia tai polyesteriä
Menetelmä tunnetaan myös kosteikkotai maaperäkäsittelynä. Jos vesi ei suodu toivotussa määrin, seisova vesi voi aiheuttaa hajuhaittoja ja houkutella alueelle hyönteisiä ja lintuja, mikä ei kaikkialla ole toivottavaa tai turvallista. hyvä keino vähentää ympäristön kasvavaa haitta-aineja muovikuormaa. Satunnaisissa ja kertaluonteisissa tapauksissa, esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä, huleveden poisto imuautolla voi tulla kysymykseen. Sekundääriset mikromuovit syntyvät suurempien muovituotteiden hajotessa kulumisen seurauksena. Hulevesien uutena puhdistuskokeiluna on käytetty järviruo’osta rakennettua suodattavaa estettä mikromuovien etenemiselle. Biosuodatusalueen haittapuolena on tarvittava suurehko tila ja rakenteen muuntumattomuus perustamisen jälkeen. Suodattimena voidaan käyttää hiekkaa, biohiiltä, betonimurskaa tai kevytsoraa kiintoaineksen seulontaan. Usein käytetty menetelmä on biologisen suodatusalueen perustaminen, jossa hulevettä voidaan viivyttää kosteikkona tai imeyttää suoraan maahan suodatusalueen läpi veden samalla puhdistuessa matkalla. Kuva: © Creative commons. Hulevesien puhdistukseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Alue toimii vain osan vuodesta jäätymi. 45 sen ja kasvien lepotilan takia. Biosuodatusalue ei myöskään ole nopea ratkaisu vesistöjen rehevöitymiseen, sillä itse alueesta irtoaa tyypillisesti ravinteita vielä joitakin vuosia perustamisensa jälkeen. Lisäksi menetelmä vaatii manuaalista veden laadun ja alueen toiminnan seurantaa. vsk. Tuolloin vedet kuljetetaan yleensä kunnalliselle puhdistamolle puhdistettaviksi. Kasvillisuus edesauttaa tässä sitomalla sekä kiintoainesta että mikromuovia juurikanaviinsa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Yhteistä niille on tavoite poistaa haittaja kiintoaineet vedestä ennen niiden laskemista vesistöön
Suomessa kehitetty ja Euroopan unionin ETV-verifioima EFFE® -vedenpuhdistusratkaisu puhdistaa hulevedet mahdollisimman luonnonmukaisesti ja poistaa vedestä myös liuenneita haitta-aineita. Tällainen ratkaisu on joustava niin käsiteltyjen vesimäärien kuin käsittelyn laatutavoitteidenkin suhteen, ja se toimii ympärivuotisesti. Haitta-aineiden erottumista helpotetaan erilaisin, käsiteltävälle vedelle soveltuvin keinoin. ” Kaupunkiympäristössä, missä suuri osa maapintaalasta on asfaltoitua tai rakennettua, hulevesien käsittelyyn ja hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.. vsk. Ympärivuotisen toiminnan merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen ilmastomuutoksen myötä, sillä yhä suurempi osa talvikauden sadannasta saadaan vetenä. Vedenpuhdistusratkaisu perustuu bioreaktoriin, veden hapetukseen ja suodatukseen eri kerrosten läpi. 46 Kun hulevedet vaativat tehostettua puhdistusta, on niiden paikallinen erilliskäsittely suositeltavaa. Usein vesien paikallinen puhdistaminen on taloudellisesti kannattavin vaihtoehto verrattuna mahdollisesti korkeisiin jätevesimaksuihin. Prosessi on räätälöity ihanteelliseksi vaaditun puhdistustason ja veden ominaisuuksien mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kun hajottajamikrobeille luodaan hyvät kasvuolosuhteet, niiden toiminta paranee ja veden puhdistus tehostuu. Ratkaisulla voidaan poistaa muun muassa veteen liuennutta alumiinia, raskasmetalleja, metalliyhdisteitä, arseenia, ravinteita ja mikromuovia ja menetelmä sopii myös Kuva:Pixabay. Prosessissa talteen otettu sakka kelpaa useimmiten hyödynnettäväksi joko maanparannukseen tai energiajätteenä. Paikallisen puhdistuslaitoksen toiminta ottaa avuksi luonnon omia menetelmiä, jolloin vedessä olevat bakteerit valjastetaan hajottamaan haitallisia aineita samalla kun hapetus tehostaa prosessia niin, etteivät mädättäjäbakteerit pääse hyödyntämään veden ravinteita ja aiheuttamaan hajuhaittoja
47 öljyisiin ja MTBE-pitoisiin vesiin ja veteen liuenneisiin kaasuihin. https://helcom.fi/wp-content/ uploads/2020/02/fanpLESSticmicroplastics-summary-report.pdf Kuoppamäki K., Pflugmacher Lima S., Scopetani C. Hulevesien imeyttäminen ja suodattaminen: haitta-aineet ja menetelmät. www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_ on_Itameren_tila. Lisää aiheesta Vesiyhdistyksen hulevesiseminaarissa 09/2021: “Alueellisen sadannan mittaustiedon hyödyntäminen tulvariskin hallinnassa. Microplastics pollution and reduction strategies. S., De Luna E., Gomez J.A. The ability of selected filter materials in removing nutrients, metals, and microplastics from stormwater in biofilter structures. Niinpä jokiin ja Itämereen päätyy haittaaineita, joiden aiheuttajia olemme me kaikki. vsk. ISBN: 978-92-4151249-7. 2017. Yhteinen vastuumme Kokonaisvastuu hulevesiverkostosta ja hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla kuuluu kunnille. 2016. Muista menetelmistä poiketen ratkaisu poistaa mahdollisen hajuhaitan ja ottaa talteen vedessä olevat haitta-aineet. Kunnilla on oikeus periä maksua kiinteistön omistajalta tai haltijalta silloin, jos tämä ei voi itse hoitaa tontilla syntyviä hulevesiä. Review of existing policies and research related to microplastics. Vesistöjen jäte muuttuikin puhdistajaksi, kun se nostettiin ylös. Herbicide monitoring in soil, runoff waters and sediments in an olive orchard. Kunnat laativat usein erillisen hulevesisuunnitelman, jossa esitetään hulevesialueen ojat ja putket, pumppaamot, kosteikot ja pidätysrakenteet tai puhdistusmenetelmät. 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Mikä on Itämeren tila. https://yle.fi/uutiset/3-11894065. Vastuumme on yhteinen, mutta samalla myös hyvin henkilökohtainen. https://doi.org/ 10.1002/jeq2.20201 SYKE 2021. 300 nippua järviruokoa valjastettiin estämästä mikromuoveja pääsemästä veteen. Valtanen M., Sillanpää N., Hätinen N & Sillanpää H. Frontiers of Environmental Science & Engineering 11(6).doi: https:// doi.org/10.1007/s11783-017-0897-7 Yle 21.4.2021. & Setälä H. S. C. https://www.who.int/tobacco/ publications/environmental-impactoverview/en/ Wu, W.-M., Yang, J., & Criddle, C. Yleisesti hulevesien infrasta, hallinnasta, järjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kunta. Esimerkkinä Raisionjoen alue.” https://www.vesiyhdistys.fi/hulevesijaosto/ hulevesiseminaari/ Lähteet Calderon M. 2010. 2016.06.126 HELCOM 2019. Stormwater hankkeen kirjallisuuskatsaus. & Hermosin, M. Helsingin Yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. WHO 2017. Hulevesiverkosto on hulevesiviemäreiden ja ojien reitti kiinteistöltä purkuvesistöön. Ideana ratkaisussa on, että vesi kiertää bioreaktoreissa optimoiduissa olosuhteissa samalla kun kantoaineeseen sitoutuneet bakteerit puhdistavat vettä. Journal of Environmental Quality 50/2, 465–475. Science of the Total Environment 569-570, 416– 422. Tobacco and its environmental impact: an overview. Puhdistuslaitoksen käytettävyyttä lisäävät pieni koko, siirrettävyys, pitkä elinkaari, vähäinen huoltotarve, ympärivuotinen toimivuus vaihteleville vesimäärille sekä etäohjattavuus. Järjestelmä suunnitellaan aina sellaiseksi, että se toimii myös rankkasateiden aikana eikä aiheuta turvallisuus-, esteettisyystai esteellisyyshaittaa. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv
EU:n Interreg ohjelman rahoittamassa Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma, 2017–2020) hankkeessa arvioitiin lääkeainepäästöjen suuruus koko Itämeren valuma-alueella kohdetutkimusten ja mallinnuksen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä kansainvälisessä hankkeessa tunnistettiin ympäristössä riskejä aiheuttavia yhdisteitä sekä keinoja niiden päästöjen vähentämiseksi. Lisätiedon tarve lääkeainepäästöistä ja niiden vaikutuksista Itämereen on nostettu yhdeksi tavoitteista EU:n Itämeren alueen strategiassa. Hankkeessa tuotettiin aiempaa kattavampaa tietoa lääkkeiden käyttömääristä ja ympäristöpitoisuuksista sekä annettiin suosituksia siitä, miten lääkeaineiden päästöjä tulisi hallita.. 48 L ääkeainejäämillä on haitallisia vaikutuksia ympäristössä, minkä vuoksi riskinarviointi ja päästöjen hallinta on tärkeää. vsk. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia päästölähteitä, lääkeaineiden Noora Perkola, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, Laboratoriokeskus Lauri Äystö, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus Ville Junttila, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus Katri Siimes, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus Jukka Mehtonen, erikoissuunnittelija Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus Lääkeaineiden päästöt ja niiden hallinta Itämeren alueella Lääkeaineiden päästöjä ja esiintymistä Itämeren ympäristössä tutkittiin CWPharma-hankkeessa. Lisäksi UNESCO:n ja HELCOM:n vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan oli suuri tarve tuottaa lisää tietoa lääkeainepäästöistä ja pitoisuuksista Itämeren alueella
Kuva: Lauri Äystö, SYKE.. Jäteveden puhdistusprosessi poistaa vain osan lääkeaineista ja poistuneistakin lääkeaineista osa päätyy jätevesilietteeseen, mikä myös voi toimia päästölähteenä ympäristöön. vsk. Osa suotovesistä ohjataan puhdistamolle. SYKEn tutkijat Katri Siimes ja Ville Junttila ottamassa vesinäytettä Vantaanjoella. Jätevesien lääkeaineet ovat pääosin peräisin kotitalouksista, ja CWPharma-hankkeessa tehtyjen mittauksien perusteella sairaaloiden ja lääketehtaiden lääkeainepäästöt selittävät enimmillään vain 3 % ja 5 % jätevedenpuhdistamoille tulevasta kokonaiskuormituksesta (Ek Henning ym. epilepsian hoitoon käytettävää gabapentiiniä. CWPharma-hankkeessa ei pystytty arvioimaan eläinlääkinnän aiheuttaman kuormituksen suuruutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Puhdistustehoja tutkittaessa muun muassa diklofenaakin, karbamatsepiinin ja hydroklooritiatsidin havaittiin poistuvan heikosti puhdistusprosessissa. Eläinten lääkinnällä voi olla paikallisesti merkitystä ympäristön lääkeainepitoisuuksiin. EC 2019). CWPharmassa havaittiin eläinlääkkeitä sikaja siipikarjakasvattamoiden alapuolisista vesistä (Ek Henning ym. 49 ympäristölle aiheuttamaa riskiä ja sitä, miten tehokkaasti erilaisilla toimilla voitaisiin vähentää lääkeainepäästöjä. Puhdistetuissa jätevesissä lääkeaineiden summapitoisuuksien havaittiin vaihtelevan muutamasta kymmenestä yli tuhanteen mikrogrammaan litrassa. 2020). Lääketuotannon ja sairaaloiden päästöt voivat kuitenkin olla paikallisesti tai hetkellisesti merkittäviä joidenkin aineiden osalta. Kuormat kuitenkin jäävät usein pieniksi suotoveden suhteellisen pienen määrän takia. 2020). Useimmin puhdistetuissa jätevesissä havaittuja lääkeaineita olivat CWPharma-hankkeen kartoituksessa hydroklooritiatsidi, särkylääkkeet diklofenaakki ja tramadoli, epilepsialääke karbamatsepiini ja masennuslääke sitalopraami (Ek Henning ym. Lääkeaineiden päästöt Lääkeainepäästöistä valtaosa tulee lääkkeiden käytöstä ja niiden merkittävin kulkeutumisreitti ympäristöön on yhdyskuntajätevedet (esim. Myös kaatopaikat ovat päästölähde ja puhdistamattomista suotovesistä havaittiin esimerkiksi diureetti hydroklooritiatsidia, särkylääke parasetamolia ja mm. 2020). Maataloudessa lietteen levitys pelloille voi kuljettaa eläinlääkkeitä ympäristöön. Esimerkiksi kalankasvattamoilta voi päätyä lääkeaineita suoraan ympäröivään vesistöön
Suomessa moneen muuhun maahan verrattuna hyvä tilanne on parantunut entisestään tiedotuskampanjoiden myötä: nykyään jopa 90 % palauttaa käyttämättömät lääkkeet apteekkiin (Louhisalmi ym. Pitoisuudet olivat suurimmillaan alivirtaamakaudella, jolloin puhdistetun jäteveden osuus joessa on suurin (Äystö ym. Riskipitoisuuksina esiintyvät aineet vedessä ja pohjasedimenteissä olivat suurelta osin samoja. 2020). Havaittujen aineiden summapitoisuudet vaihtelivat vesinäytteissä 0,0018–12 µg/l ja sedimentissä 37–188 µg/kg kuiva-ainetta kohti. Pintavesinäytteistä havaittiin lähes kaikkia analysoituja lääkeaineita ja hormoneja, eli kaikkiaan 60 ainetta analysoiduista 63 aineesta. Näytteitä otettiin jokija järvivesistä sekä rannikolta jokisuiden tai puhdistamojen vaikutuspiirin läheisyydestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kussakin pintavesinäytteessä havaittiin 8–49 ainetta. Muutamilta paikoilta lääkeaineita tutkittiin myös pohjasedimenteistä. Vantaanjoella havaittiin erittäin suurta vaihtelua vuodenaikojen välillä lääkeaineiden pitoisuuksissa. vsk. Erityisesti viemäriin huuhdotulla lää. Hankkeessa otettiin myös maanäytteitä pelloilta, joilla oli käytetty jätevesilietepohjaisia lannoitteita ja lantaa – ja havaittiin lääkeainejäämiä yhtä yleisesti kuin sedimenteistä. 50 Lääkeaineet ympäristössä Lääkeaineita havaittiin kaikissa CWPharman ympäristönäytteissä osoittaen niiden laajan esiintymisen ympäristössä (Ek Henning ym. Lääkeaineita kartoitettiin pintavesistä jätevedenpuhdistamojen yläja alapuolisista näytepisteistä kuudessa maassa. Tärkeä keino lääkejätteen hävittämisen tehostamiseksi on tiedottaminen, sillä syy vääränlaiseen lääkejätteen käsittelyyn on usein tietämättömyys. 2020). Lääkeainepäästöjen hallinta Lääkejätteen erilliskeräys Lääkejätteen keräämisen ja hävittämisen kehittämistä pidetään yhtenä helpoimmista keinoista vähentää lääkeaineiden päätymistä ympäristöön. 2020a ja nettikartta SYKE 2020) lääkeaineiden pitoisuudet jokisuissa ja rannikkovesissä ovat suurimmillaan Itämeren etelärannikolla ja Tanskan salmen tuntumassa. CWPharman ympäristökartoitusten näytepaikat edustavat mallinnusten perusteella hyvin keskimääräisiä asutetun alueen paikkoja, vaikka Suomen kartoitusalue Vantaanjoki edustikin kansallisesti keskimääräistä suuremman kuormituksen aluetta ja Virossa monien muiden jokien mallinnetut pitoisuudet olivat suurempia kuin kartoituksessa mukana olleen Pärnun. Suurin riski vesieliöstölle arvioitiin aiheutuvan hormoneista (estroni ja noretisteroni), eräistä antibiooteista (vedessä klaritromysiini ja ofloksasiini, sedimenteissä myös siprofloksasiini), kipulääkkeistä (diklofenaakki ja sedimenteissä myös parasetamoli) sekä diabeteslääke metformiinista (erityisesti sedimenteissä), sillä näiden pitoisuudet ylittivät yleisimmin haitattoman pitoisuuden. Pintavesistä 75 %:ssa ainakin yhden analysoidun aineen ja jokaisessa sedimenttinäytteessä vähintään kahden aineen pitoisuus ylitti haitattomaksi arvioidut pitoisuudet. 2020b). Riskinarviointia varten tarvittaisiin lisää tietoa maaperäeliöstölle haitallisista pitoisuuksista. CWPharma-hankkeessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen mukaan joissakin maissa lääkejätteen palauttaa keräyspisteisiin vain 10 % asukkaista, toisissa peräti 70 % ja 3–30 % huuhtoo lääkejätteen viemäriin (Mehtonen ym. Jokaisessa sedimenttinäytteessä taas havaittiin 13–41 ainetta analysoiduista 75 aineesta. 2020). Itämeren maissa lääkejätteen käsittelyssä ja tehokkuudessa on suuria eroja. Osa havaituista pitoisuuksista oli ympäristön kannalta kestämättömällä tasolla. Mallinnusten perusteella (Äystö ym
Tällaisilla teknologioilla voidaan vähentää erityisesti heikosti biohajoavien lääkeaineiden kuormaa ympäristöön. Esimerkiksi yhden ibuprofeenipillerin hävittäminen viemäriin vastaa sadan lääkkeenä kulutetun pillerin päästöjä. Käyttämättömiä lääkkeitä ja muuta lääkejätettä ei tule laittaa kotitalouksien sekajätteen sekaan, koska emme löytäneet varmistusta sille, että kaikki lääkeaineet hajoavat kotitalousjätteen polttolaitoksissa. Itämeren alueen rannikkokaupunkien jätevesien otsonoinnin arvioitiin aiheuttavan n. 10 %:n vähentymää klaritromysiinin kuormassa (Kuva 1 A). hapettamalla tai sitomalla lääkeaineet aktiivihiileen. Esimerkiksi diklofenaakin kuorman Itämereen arvioitiin vähentyvän n. 100 000 CO 2 ekvivalenttitonnin vuotuiset päästöt. Jäteveden käsittelymenetelmien tehosKuva 1.. Apteekkien ja eläinlääkärin vastaanottojen henkilökunnalla on tärkeä rooli opastaa asiakkaitaan lääkejätteen asianmukaisessa hävittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. 20 %, jos Itämeren alueen suurten rannikkokaupunkien jätevedet otsonoitaisiin (Äystö & Stapf 2020). Jäteveden puhdistus Jätevesistä voidaan poistaa lääkeaineita mm. Vastaavan laajuisella otsonoinnilla voitaisiin kuitenkin odottaa vain n. 50 %, jos sitä sisältävää lääkejätettä ei enää huuhdottaisi viemäriin (Kuva 1 C, Äystö & Stapf 2020). Jäteveden käsittelyn tehostaminen on kuitenkin vaihtokauppaa ympäristön kemikalisoitumisen vähentämisen ja kasvavien kasvihuonekaasupäästöjen sekä kustannusten välillä. Vastaavasti karbamatsepiinin kuormaa Itämereen voitaisiin CWPharman mallinnuksen perusteella vähentää n. CWPharma suosittelee, että Itämeren alueella kotitalouksien kaikki lääkejäte – reseptija käsikauppalääkkeet sekä lemmikkieläinlääkkeet – otetaan vastaan erityisissä keräyspisteissä, kuten Suomessa apteekeissa. Eri menetelmien poistotehot vaihtelevat kuitenkin lääkeaineittain. 51 kejätteellä on suuri vaikutus päästöihin
Lääketeollisuuden ympäristöluvat Itämeren alueella eivät pääsääntöisesti sisällä ehtoja laitosten jätevesien lääkeainejäämille. Haittojen ehkäisemiseksi lääketehtaiden tulisi olla tietoisia lääkeainepäästöistään ja niiden vaikutuksista puhdistamoilla ja ympäristössä ja tarvittaessa vähennettävä päästöjään. 52 taminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa vähentää ympäristöön päätyvää lääkeainekuormaa. Päästöjen vähentämisen lisäksi lääkeaineiden ympäristöseurantaa ja -tutkimusta tulisi lisätä. Lääketeollisuuden ympäristöluvituksen kehittäminen CWPharma-hankkeessa tehdyn katsauksen (Leisk ym. Tällöin suurempi osuus muodostuvasta jätevedestä ja sen sisältämistä lääkejäämistä saataisiin keskitetyn käsittelyn piiriin ja tavanomaisessa jätevedenkäsittelyssä poistuvien yhdisteiden kuorma ympäristöön vähenisi. Jos diklofenaakkia sisältävien kipugeelien käyttöä vähennetään, pienenevät vaikuttavan aineen päästöt paitsi kokonaiskäytön pienentyessä, erityisesti koska viemäriin huuhtoutuvan diklofenaakin määrä pienenee huomattavasti. Lääkkeiden käyttö Lääkkeiden käytön vähentäminen pienentäisi ympäristöön päätyvää lääkeainekuormitusta, mutta voisi samalla vaarantaa potilasturvallisuuden. Sen sijaan lääkejätteen erilliskeräyksen ja hävittämisen tehostamiseksi on olemassa toimivia ratkaisuja, joita pitäisi ottaa käyttöön laajemmin Itämeren alueella. Joidenkin aineiden kuormaa voitaisiin vähentää tehokkaasti myös lisäämällä viemäriverkoston kattavuutta erityisesti niillä alueilla, joilla merkittävä osuus jätevedestä johdetaan ympäristöön ilman asianmukaista käsittelyä. Myös jäteveden lisäpuhdistus olisi tehokas keino vähentää lääkeaineiden päästöjä vesistöihin. 60 %, jos kaikki valuma-alueella käsitelty jätevesi saataisiin aktiivilietekäsittelyn piiriin (Kuva 1 B, Äystö & Stapf 2020). Lääkeaineiden ympäristötoksisuudesta ja -pitoisuuksista tarvitaan lisätietoa, jotta ympäristöriskejä voidaan arvioida ” Päästöjen vähentämisen lisäksi lääkeaineiden ympäristöseurantaa ja -tutkimusta tulisi lisätä.. vsk. Noin 65 % diklofenaakista käytetään kipugeeleissä, jolloin suurin osa iholle levitettävästä lääkeainesta huuhtoutuu viemäriin ennen kuin se imeytyy ja saa aikaan lääkinnällistä hyötyä. Poikkeuksena ovat uusimmat suomalaiset lääketehtaiden ympäristöluvat, joissa jätevesien lääkejäämät on otettu huomioon. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. CWPharman tulosten perusteella useimpien aineiden kuormitusta voi vähentää yhtä tehokkaasti myös jätehuoltoa ja jätevedenkäsittelyä tehostamalla. Lääkeaineiden käyttö on niiden suurin päästölähde, mutta mahdollisuudet vähentää käyttöä ovat hyvin rajalliset. 2020) mukaan suurin osa Itämeren alueen lääketehtaista johtaa jätevedet julkiseen viemärijärjestelmään. Diklofenaakin käyttötavan muuttaminen olisi tehokas tapa vähentää sen kuormaa ympäristöön. Lääkeainepäästöjen vähentämiseen ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertaista ratkaisua, vaan se vaatii monenlaisia keinoja ja monien eri tahojen yhteistyötä. Esimerkiksi ibuprofeenin kuorma Itämereen voisi vähentyä n. Johtopäätökset Kartoituksessa havaittu riskipitoisuuksien yleisyys ja havaittujen aineiden laaja kirjo osoittivat, että lääkkeet ovat ympäristöongelma Itämeren alueella ja niiden päästöjä pitäisi vähentää. Jos kipugeelikäytön osuus diklofenaakin kokonaiskäytöstä vähennettäisiin 25 %:iin, voisi yhdisteen kuorma Itämereen vähentyä jopa 80 % (Kuva 1 D, Äystö & Stapf 2020)
Suomalaiset palauttavat lääkejätteen apteekkiin – kyselytutkimus käyttämättömien ja vanhentuneiden lääkkeiden hävityskäytännöistä aikuisväestölle. 2020. https://helda. pdf Äystö, L., Siimes, K., Junttila, V., Joukola, M., Liukko, N. 2020b. CWPharma Activity 4.3 Report. Web Map Application: CWPharma – Pharmaceutical emissions to the Baltic Sea. Scenarios for reducing pharmaceutical emissions – Estimated load reductions, greenhouse gas emissions & costs. BSEP 149. Ainakin niitä lääkeaineita, joiden on havaittu esiintyvän riskipitoisuuksina, tulisi seurata ympäristöstä. Ek Henning, H., Putna.Nimane, I., Kalinowski, R., Perkola, N., Bogusz, A., Kublina, A., Haiba, E., Barda, I., Karkovska, I., Schütz, J., Mehtonen, J., Siimes, K., Nyhlén, K., Dzintare, L., Äystö, L., Sinics, L., Laht, M., Lehtonen, M., Stapf, M., Stridh, P., Poik?ne, R., Hoppe, S., Lehtinen, T., Kõrgma, V., Junttila, V., Leisk, Ü. Emissions and environmental levels of pharmaceuticals – Upscaling to the Baltic Sea Region. 2020. Dosis 3/2020: 242-258. 2020. Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma) Activity 4.1 Report. Tutkimustietoa tarvitaan paitsi yksittäisten lääkeaineiden haitallisuudesta ympäristölle, myös niiden seosvaikutuksista. https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/319009 SYKE 2020. Lääkeaineiden esiintyminen ja riskit Vantaanjoen vesistössä. Dosis 3/2020: 384–397. https://zenodo.org/ record/4291927#.X79_trMxm70 Louhisalmi, M., Alajärvi, L., Martikainen, M., Timonen, J. Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talousja sosiaalikomitealle. com/apps/MapSeries/index.html. 2020a. & Stapf, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Good practices for take-back and disposal of unused pharmaceuticals in the Baltic Sea region. Pharmaceuticals in the Baltic Sea Region – emissions, consumption and environmental risks. https://dosis.fi/wp-content/ uploads/2020/09/384-Dosis_3-2020_ Louhisalmi.pdf Mehtonen, J., Äystö, L., Junttila, V., Perkola, N., Lehtinen, T., Bregendahl, J., Leisk, Ü., Kõrgmaa, V., Aarma, P., Schütz, J., Stapf, M., Kublina, A., Karkovska, I., Szumska, M., Bogusz, A., Kalinowski, R., Spjuth, S., Nyhlén, K., Jakobsson, T., Suzdalev, S. Report no. Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. & Kaskelainen, E. https://syke.maps.arcgis. https://www.lansstyrelsen. Bryssel 11.3.2019. appid=85d441bdc8e04354bdd7c7257b211b9f UNESCO ja HELCOM 2017. Enhanced environmental permitting of pharmaceutical plants in the Baltic Sea region. CWPharma project report for GoA 2.3. (2020). https://dosis.fi/ wp-content/uploads/2020/09/242Dosis_3-2020_Aysto.pdf Äystö, L. 2020:28, Länsstyrelsen Östergötland, Linköping. se/4.f2dbbcc175974692d268b9.html Leisk Ü., Kõrgmaa V., Bregendahl J., Junttila V., Äystö L., Mehtonen J., Schütz J., Stapf M., Kubli?a A., Cakars I., Dworak A., Walkowiak, R., Nyhlén K., Lindstam J. http://hdl.handle.net/10138/321722 Äystö, L., Junttila, V., Siimes, K., Perkola, N. Lisätietoa EC 2019. 2020. Project CWPharma Activity 5.1 + 5.2 report. Reports of the Finnish Environment Institute 34/2020. helsinki.fi/handle/10138/322549. vsk. Pharmaceuticals in the aquatic environment of the Baltic Sea region. 53 luotettavasti ja riskienhallintatoimenpiteet kohdistaa oikein. COM(2019) 128 final. https:// helcom.fi/media/publications/BSEP149
Leppänen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Metallien uudet ympäristölaatunormit haastavat riskinarvioijat ja vesistöjen luokittelijat Haitta-aineiden ympäristöriskiä pintavesissä arvioidaan Euroopassa pitoisuuksiin perustuvilla laatunormeilla, joita ei saisi ylittää. Nikkelin ja lyijyn kohdalla on siirrytty liuenneista biosaataviin pitoisuuksiin, mikä vaatii uudenlaista lähestymistapaa pitoisuuksien määrittämiseen sekä ymmärrystä metallien käyttäytymisestä vesiympäristössä.. Tarve metallien kestävään käyttöön lisääntyy, jotta riittävyys ja lähteiden turvallinen hyödyntäminen varmistetaan tulevaisuudessa. Matti T. Mukana oli neljä metallia, kadmium (Cd), nikkeli (Ni), elohopea (Hg) ja lyijy (Pb). Metallien jalostus ja käyttö kasvaa edelleen sekä muuttuu monipuolisemmaksi. Euroopassa merkittävä vesiensuojelulaki on Vesipuitedirektiivi (2000/60/ EC), jonka täydennysliitteessä (2455/2001/ EC) esitettiin ensimmäinen prioriteettiainelista aineista, joille oli määritetty sallitut raja-arvot pintavesissä. Suomalaisessa lainsäädännössä vesipuiteja prioriteettiainedirektiivin vaatimukset on viety asetuksiin vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006, 1308/2015 ja 1090/2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Vesiympäristössä yleisenä keinona on asettaa pitoisuuksia, joita ei saisi ylittää tavoitteena suojella herkimpiä lajeja. Myöhemmin julkaistiin varsinainen ympäristölaatunormidirektiivi (2008/105/EC) ja metallien kannalta tärkeä päivitys uudistetussa prioriteettiainelistassa (2013/39/EC). vsk. Monet metallit ovat välttämättömiä myös solujen toiminnoille, jolloin sekä niiden puute, että liikamäärä voivat aiheuttaa ongelmia elolliselle ympäristölle. Metallit ovat solukalvoja läpäiseviä ionisoituvia aineita ja liian suuret määrät ympäristössä ovat uhka lajeille ja ekosysteemien toiminnalle. 54 A lkuainemetallit ovat lähes aina olleet olennainen osa yhteiskuntien hyödykkeitä. Useat maat ovat kehittäneet ympäristölainsäädäntöään koskemaan metallien ympäristöpitoisuuksia
Toisaalta jotkin epäorgaaniset ligandit ovat myös biosaatavia, mutta niiden merkitys on harvoin merkittävä. Bioligandimallin periaate. Liuennut orgaaninen aines (DOM) dominoi sitoutumisessa ja on tärkein yksittäinen osa monimutkaisessa jakautumisessa. Siten kovemmissa vesityypeissä ionit vähentävät metallien vaarallisuutta. 55 Tärkeä ja uudenlaista ajattelua metallien käyttäytymisen ymmärtämisessä vaativa muutos oli nikkelin ja lyijyn vuosikeskiarvoon perustuvan ympäristölaatunormin (AA-EQS) muuttuminen biosaatavaksi pitoisuudeksi. Reaktiivisina aineina metallit sitoutuvat helposti orgaaniseen ja epäorgaaniseen ainekseen vesissä, jolloin ne ovat käytännössä liian isoja ja passiivisia ollakseen biosaatavia. Metalli-ioni (M2+) muodostaa ligandeja orgaanisen hiilen (DOC) ja epäorgaanisten yhdisteiden kanssa. Biosaatavuus ja mallit Pääasiassa vain ionimuotoinen metalli voi läpäistä solukalvot ja olla siten biosaatava. Nämä lainalaisuudet ovat olleet tiedossa jo 1970-luvulla (Pagenkopf ym.1974). Vaarallisuuden arvioimisessa on siten hallittava kaksi osatekijää; ligandien muodostuminen vesifaasissa ja kilpailu solukalvoihin sitoutumisesta (Kuva 1). Lähde www.windwardenv.com.. Siten vesikemia vaikuttaa suuresti, miten vaarallisessa muodossa metallit esiintyvät luonnonvesissä. Tärkeimmät tekijät ovat orgaaninen aines ja happamuus sekä kationit (Ca 2+ , Mg 2+ ), anionit (SO4 2, Cl , OH ) ja karbonaatit (alkaliniteetti). Tavallinen haitallinen vaikutus syntyykin ionitai hengitystasapainon häiriöistä. Kationien ja vetyionien merkitys on erityisesti kilpailussa solukalvon läpäisyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Vedessä Kuva 1. vsk. Vapaaksi jäänyt ioni voi sitoutua bioligandiin, esimerkiksi kalan kidukseen, ja pääsee solukalvon läpi samaa reittiä kuin muutkin ionit (Mg2+, Ca2+, Na+, K+)
Näiden kahden ilmiön ymmärtäminen ja mallittaminen määrittää, millaisia metallipitoisuuksia voisi muodostua eliöön tietyissä vedenlaatuolosuhteissa. vsk. Tämän lajikohtaisen aineiston avulla on muodostettu tutkittavalle metallille ns. 56 ligandisitoutumista ja vapaaksi ioneiksi jäävää osuutta arvioidaan jakautumismalleilla (esim. Ensimmäiset BLM-mallit muodostettiin akuuteille vasteille lajikohtaisesti, joissa tarvittiin hyvä kuva vedenkemiasta. Toksisuustestiaineiston karttuessa eri vedenlaatutyypeissä on ollut mahdollista muodostaa BLM-malleja useille eri eliöryhmille. EC10; pitoisuus, jossa vaste esiintyy 10 % testieliöistä). Tämän lisäksi tarvitaan toksisuustestiaineistoa, joka osoittaa yhteyden bioligandiin (esim. kalan kidus) sitoutuneen ainemäärän ja metallin vesipitoisuuden avulla määritetyn haitallisen vasteen välillä (esim. Niiden tärkein tulos on vapaan metalli-ionin määrä. Eri metallien sitoutumisvakiot (Log K) kirjolohen kiduksissa suhteessa metallin vesipitoisuuteen (LC50), joka tappaa puolet kaloista 96 tunnin altistuksessa (muokattu Niyogi ja Wood 2004).. ”full BLM -malli”, jolla voidaan laskea lajien herkkyysjakauma (species sensitivity distribution, SSD) missä tahansa vedenlaatuolosuhteissa. Metallin bioligandiin sitoutumisen vahvuutta ja siten kilpailukykyä sitoutumispaikoista kuvataan myös sitoutumisvakioilla (K). Tässä työssä tärkeä oletus on ”cross-species” oletus, eli samansukuisilla lajeilla pätevät samat sitoutumisvakiot ja vaikuttavat bioligandipitoisuudet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kaikille standarditestilajeille ei siis ole mahdollista muodostaa lajispesifisiä BLM-malleja. Myöhemmin mukaan on otettu myös kroonisia vasteita, mikä on nähty etenkin eurooppalaisessa lainsäädännössä tärkeänä. Tämän jakauman avulla voidaan määrittää ympäristölaatunormeista tuttu hazard concentration 5 Kuva 2. Mitä suurempi vakio (log K, Kuva 2), sitä parempi bioligandiin sitoutuja ja dominoiva asema ionien joukossa, sekä sitä haitallisempi metalli. WHAM, CHESS, Visual Minteq), jotka tarvitsevat tietoa ainemääristä ja sitoutumisvakioista. Bioligandiin sitoutuminen määrittelee metallin haitallisuuden eliöille
Full BLM mallin avulla etsitään ne olosuhteet, joissa HC5 on pienimmillään eli sellainen vesityyppi, jossa metallista jää eniten biosaatavaksi. Kuva kertoo missä pitoisuudessa (x) esimerkiksi 50 % lajeista (HC50) tai 5 % lajeista (HC5) reagoi valitulla vastetasolla (EC10/NOEC).. vsk. Lajien välinen herkkyys lyijylle on puolestaan otettu huomioon sillä, miten haitallisuus eli eliövaste muuttuu (pienenee), kun DOC kasvaa vesinäytteessä. Nikkelin osalta on tutkittu eurooppalaisia luonnonvesiä ja havaittu, että Itävallassa ovat nikkelille herkimmät vesityypit. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Full BLM mallilla laskettu lajien herkkyysjakauma (SSD) eri kohteissa Euroopassa ja mallista laskettu nikkelin HC5 pitoisuus (EU 2008). Liuenneen hiilen määrä kasvattaa paikallista laatunormia ja hiilen määrän suhde krooniseen vasteeseen Kuva 3. Tästä pitoisuudesta voidaan sitten muodostaa ympäristölaatunormi (EQS). Biosaatavat ympäristölaatunormit Vedenlaatu siis määrää kuinka herkkä tietty vesimuodostuma voi olla raskasmetallialtistukselle. BLM-malleilla voidaan etsiä tällaiset kohteet (Kuva 3) ja tätä onkin käytetty hyödyksi muodostettaessa ympäristölaatunormeja. Siksi on hyödynnetty tietoa, jonka mukaan liuennut orgaaninen hiili (DOC) määrää vapaaksi jäävien lyijyionien osuuden. Biosaatavan nikkelin pitoisuus, jossa HC5 toteutuu näissä olosuhteissa kroonisen toksisuustestiaineiston perusteella, on 3,7 µg/L. Lyijyn biosaatava AA-EQS on myös katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan ympäristölaatunormidirektiiviin, mutta direktiivin muodostuessa lyijylle ei vielä ollut saatavilla BLM-mallia. 57 (HC5), eli pitoisuus, jossa 5 % lajeista reagoi testattavaan metalliin valitulla vastetasolla (EC10). Tästä on muodostettu vuosikeskiarvoon perustuva EU:n biosaatava ympäristölaatunormi AAEQS 4 µg/L. BLM-mallin sijaan lyijylle käytetään yksinkertaista lineaarista suoran yhtälöä, jolla lasketaan paikallinen liukoinen ympäristölaatunormi. Korkea pH (>8) ja matala liuennut orgaaninen hiili (< 2 mg/L) mahdollistaa eniten vapaita nikkeli-ioneja veteen
vsk. Käytännön riskinarviointityössä nämä vaatimukset eivät ole realistisia ja lähestymistapaa on yksinkertaistettava. Kulmakerroin on valittu rataseläimen toksisuustestistä koska sillä kulmakerroin oli testatuista lajeista pienin ja siten hiilen vaikutus mallissa mahdollisimman pieni, eli malli on tältä osin konservatiivinen. Suomi ja mallit Suomi on adoptoinut direktiivien laatunormit omaan lainsäädäntöön. BLM-mallit on validoitu eli todettu toimiviksi tietyissä vedenlaatuolosuhteissa ja nämä rajat ovat syntyneet käytettävissä olevien toksisuustestiaineistojen määrääminä. 58 perustuu kulmakertoimeen (1,2), joka kuvaa hiilen ja vasteen suhdetta rataseläimellä. Uusien laatunormien soveltamista ja mallien käyttöä suomalaisissa olosuhteissa on opastettu Ympäristöministeriön (2018) ja Suomen ympäristökeskuksen (Junttila ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Bio-met on teollisuuden rahoittaman projektin tulos, joka on suunnattu vesipuitedirektiivin vaatimusten ja EU laatunormien paikalliseen arvioimiseen Euroopassa. PNEC Pro on hollantilainen malli ja kehitetty erityisesti paikallisen aineiston avulla, mutta soveltuu myös maantieteellisesti laajempaankin käyttöön. 2020). Standarditestilajit harvoin sietävät ääreviä olosuhteita ja etenkin pohjoismaiden osalta ongelmia tuovat happamat ja pehmeät vedet. koboltti, hopea, kadmium, mangaani, alumiini), mutta niiden laajempaan soveltamiseen, etenkin viranomaistyössä, on vielä matkaa. PNEC Pro ja Bio-met on tarkoitettu hallinnolliseen käyttöön, ja ne arvioivat biosaatavia tai niitä vastaavia liukoisia pitoisuuksia nikkelille, sinkille, kuparille ja lyijylle vain muutaman vedenlaatutekijän avulla (pH, DOC, Ca 2+ ). Yhtenevät vaikuttavat pitoisuudet puoltavat BLM-mallien, tässä ta. 2019) tekstiin ”turvalliset pitoisuudet kasvavat pH:n laskiessa”. käyttäjäystävällisiä BLM-malleja, jotka on rakennettu helppokäyttöisiksi tietokoneohjelmiksi (Windward BLM) tai excel-taulukkolaskentaohjelmiksi (Bio-met, PNEC Pro). BLM-malleja on kehitetty myös muille metalleille (esim. 2019, Leppänen 2019) raporteissa. Tulkinnat, miten pH vaikuttaa nikkelin haitallisuuteen, vaihtelevat, ja nykynäkemys ei voi yhtyä ohjeraportin (Junttila ym. Oman ongelmansa tuovat harvinaisempien vedenlaatuparametrien, liuennen orgaanisen hiilen ja kalsiumin vesipitoisuuksien tarve malleissa sekä niiden tilanteiden tunnistaminen, jolloin taustapitoisuudet ovat selvästi koholla ja ns. Hetkellisiä korkeita pitoisuuksia arvioivia MACEQS laatunormeja ei ole muodostettu nikkelille ja lyijylle biosaatavina pitoisuuksina, koska lyhytaikaisia altistuksia ei ole pidetty yhtä tärkeinä kuin kroonisia, pitkäaikaisia altistuksia, ja siten tarvittavaan BLMmallien täydentämiseen ja kehitystyöhön ei ole ryhdytty. Mallien toimivuutta malliaineistosta poikkeavissa vesityypeissä on tutkittu projektissa, jossa on tuotettu toksisuustestiaineistoa nikkelille ja sinkille erilaisissa pohjoismaille tyypillisissä vesissä paikallisilla lajeilla ja verrattu vasteparametria (EC10) vastaavaan full BLM -mallien tulokseen (Kuva 4). Esimerkiksi nikkelin Biomet malli ei ole luotettava alle 6,5 pH:ssa. 2017) tai koottu ”look-up” taulukoiksi (Bio-met, Peters et al. Niissä full BLM -mallien tuottamat korrelaatiot eri vedenlaatumuuttujien ja haitallisuuden kanssa on yhdistetty regressioyhtälöiksi (PNEC Pro, Verschoor et al. Ratkaisuksi on kehitetty ns. Käyttäjäystävälliset BLM-mallit BLM-mallien käyttö vaatii asiantuntemusta ja laajaa aineistoa tutkittavan kohteen vedenlaadusta. ”added-risk” voisi tulla laatunormien soveltamisessa kyseeseen. Ympäristöhallinnon käytössä biosaatavuus on uusi ja haastava käsite, jonka erottaminen liukoisesta pitoisuudesta vaatii totuttelua
2018). Malliaineistojen koeasetelma nostaa esiin myös kysymyksen standarditestilajien sopivuudesta kaikkiin eurooppalaisiin vesimuodostumiin; testissä käytetty kotilolaji (Lymnaea stagnalis) on peräisin Konnevedestä ja kykenee elämään paljon pehmeämmässä vedessä kuin saman lajin ranskalainen Renilys® kanta, jota pääsääntöisesti käytetään toksisuustesteissä. Tulevaisuuden näkymiä Vedenlaadun ja metallien haitallisuuden yhteyden ymmärtäminen on ollut haasteellista kaikissa jäsenvaltioissa EU:ssa ja komission johdolla onkin laadittu ohje metallien biosaatavuudesta ja laatunormien soveltamisesta käytännössä. 59 pauksessa myös Bio-met mallin, toimivuutta. Bio-met käyttäjäystävällinen Kuva 4. Ongelma on kansainvälisesti tunnistettu, ja esimerkiksi Australiassa on tuotettu toksisuustestiaineistoa paikallisilla lajeilla pehmeissä vesissä ja nikkelin BLMmallia on modifioitu vastaamaan paremmin sikäläisiä olosuhteita (Peters ym. Muutamat jäsenmaat, kuten Ruotsi, ovat adoptoineet pintavesien kroonisia ympäristölaatunormeja muillekin metalleille, kuten sinkille ja kuparille. Kasvuun ja lisääntymiseen perustuvien kroonisten toksisuustestitulosten (Measured) vertailu full BLM -mallin (Modelled) tuloksiin nikkelillä ja sinkillä ja kahdella suomalaisella lajilla (Daphnids: Daphnia longispina, Snails: Lymnaea stagnalis) (Leppänen ym. Nikkelin kohdalla malli on hyväksyttävän rajoissa, mutta malli aliarvioi sinkin turvalliset pitoisuudet kotilolle testatuissa vesityypeissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Samanlainen mallin modifiointi voi olla mahdollista myös sinkin ja pohjoismaisen aineiston kohdalla. vsk. Nikkelin ja lyijyn laatunormeihin painottuva ohje on valmis ja se odottaa virallistamista ja julkaisua. 2019).. Vähäisempi bioligandiin sitoutumisesta kilpailevien ionien määrä saattaa tarkoittaa, että lajit ovat lähtökohtaisesti herkempiä metallialtistukselle pehmeissä vesissä, ja olisikin tärkeää ottaa näitä vesityyppejä mukaan malliaineistoihin
Ympäristöministeriö 2018. & Väisänen A. Environ. & Hellsten S. (Toim.). Environ. Chem. B. & Vink J.P.M. European Union Risk Assessment Report (RAR) on nickel, nickel sulphate, nickel carbonate, nickel chloride, nickel dinitrate. Effect of complexation on toxicity of copper to fish. Peters A., Nys C., Merrington G., Verdonck F., Baken S., Cooper C.A., Van Assche F., Schlekat C. Toxicol. Peters A., Merrington G., Schlekat C., de Schamphelaere K., Stauber J., Batley G., Harford A., van Dam R., Pease C., Mooney T., Warne M., Hickey C., Glazebrook P., Chapman J., Smith R. Verschoor A.J., Vijver M.G. Pagenkopf G.K., Russo R.C. Lähteet EU (European Union). Testing performance of biotic ligand models for Cu, Ni and Zn in Northern European water chemistries. 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. & Thurston R.V. Niyogi S. 39: 2361–2377. Technol. Chem. Onneksi vesipuitedirektiiviin liittyvien tehtävien lisäksi biosaatavat metallit eivät ole enää vieraita ympäristövaikutustenarviointija ympäristölupaprosesseissa. Ainekohtaiset tarkastelut vesipuitedirektiivin prioriteettiaineille. 37:2566–2574. Fish. 2020. & Krassoi R. 60 BLM-malli on siis olemassa näille metalleille ja lajien herkkyysjakaumaan (SSD) perustuvat laatunormiehdotukset ovat jo olemassa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019. Haitalliset Aineet Suomen Vesissä. Environ. & Mannio J. Biosaatavuuskonsepti on tullut jäädäkseen eurooppalaiseen ympäristölainsäädäntöön ja sen käytön tulisi olla rutiininomaista uusien metallien tai uusien kohteiden (sedimentti, merivesi) laatunormien kehitysja hyväksyntätyössä. 2019. Teoksessa: Siimes K., Vähä E., Junttila V., Lehtonen K.K. J. Environ. Toxicol. Leppänen M.T., Baken S., Garmo Ö., Hobbe S., Järvistö J., Merrington G., Ndungu N., Perämäki S., Peters A., Schlekat C., Van Assche F. 2004. 162 s.. Poster in SETAC Europe 29 th Annual Meeting 26–30 May 2019, Helsinki. Chem. 31: 462–465. 38: 6177–6192. Ympäristöministeriön raportteja 19/2018. 2019. vsk. Sci. Res. Demonstrating the Reliability of Bio-met for Determining Compliance with Environmental Quality Standards for Metals in Europe. (Toim.). Refinement and cross-validation of nickel bioavailability in PNEC-Pro, a regulatory tool for site-specific risk assessment of metals in surface water. Teoksessa: Laamanen T., Mäkinen J., Koivuhuhta A., Nilivaara-Koskela R., Karppinen A. & Wood C.M. Biotic Ligand Model, a flexible tool for developing site-specific water quality guidelines for metals. Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Toxicol. 2018. Leppänen M.T. 1974. Raskasmetallien biologisten ja ekologisten vaikutusten arviointi mallintamalla. Esimerkiksi kuparin AA-EQS on 1 µg/L ja sinkin 10,9 µg/L. Jäsenmailla on siis mahdollisuus muodostaa kansallisia laatunormeja, mikä voisi olla järkevää myös Suomessa, jossa pintavesien metallikuormitus ei ole ollenkaan harvinaista. Can. 36: 2367–2376. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. 2019. Validation of the nickel biotic ligand model for locally relevant species in Australian freshwaters. ja Mannio J. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2019. Junttila V., Vähä E., Leppänen M., Kankaanpää H., Siimes K. & Garman E. 2008
KUITU-hanke on osa ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa (2019–2023). Tuotteet sisältävät runsaasti hiiltä sekä jonkin verran typpeä ja fosforia. Hankkeessa syntyy viljelijöille ja neuvojille käytännön opas kuitulietteistä valmistettujen maanparannusaineiden käytöstä peltoviljelyssä. Orgaanisen aineksen lisäys parantaa maan mikrobien aktiivisuutta. Syksyllä 2021 Noormarkinojan valuma-alueella levitetään kompostoitua ravinnekuitua 65 peltohehtaarille. Kuitua hajottaessaan mikrobit erittävät liima-aineita, jotka parantavat maamurujen kestävyyttä. Seuraavana keväänä koeruuduilta otettiin traktorikairalla maamonoliitteja (halkaisija 30 cm, korkeus 40 cm). Kuitulisäykset tehtiin syksyllä 2015. Liukoiseen fosforiin käsittelyillä ei ollut vaikutusta. Nollakuitu on selluteollisuudessa syntyvää kuitulietettä. Molempien valuma-alueiden taustamittaukset aloitettiin lokakuussa 2019. 61 Teemme työtä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta KVVY Tutkimus Oy:n asiakkaana olet mukana tukemassa KVVY ry:n neuvonta -ja tutkimustyötä. kvvy.fi Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Metsäteollisuuden kuitulietteitä kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla voidaan valmistaa maanparannusaineita. Syksyllä 2020 uusittiin kuitulevitys, ja koe jatkuu edelleen. Sen yksi tavoite on vähentää maatalouden ravinteiden joutumista vesiin.. Noormarkinojan vedenlaatua verrataan viereisen Flinkinojan valuma-alueeseen, jonka pelloille ei tehdä kuitukäsittelyä. Monoliitit vietiin laboratorioon, jossa niitä sadetettiin ja läpi valunut vesi kerättiin kiintoainesja ravinneanalyyseihin. Ensimmäisenä vuonna kaikki kuitukäsittelyt vähensivät kiintoaineksen sekä siihen sitoutuneen fosforin pitoisuuksia yli 60 %. Lietteen kuidut ovat liian lyhyitä sellun valmistukseen. Luken kenttäkokeessa Jokioisilla on tutkittu nollakuidun, sekä kalkkistabiloidun ja kompostoidun kuitulietteen vaikutuksia eroosioon ja ravinnehuuhtoutumiin. Sadetuskokeet toistettiin vuosittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Neljäntenä koevuotena vähenemä oli vielä yli 30 %. Sänkimaahan levitettiin 50 tn/ha kuitua, joka mullattiin levityksen jälkeen. Näiden tulosten rohkaisemina Luke alkoi yhteistyötahojensa kanssa suunnitella valuma-aluetason koetta Tuusulanjärven alueelle. vsk. Kuitukäsittely oli tarkoitus toteuttaa jo syksyllä 2020, mutta märkyyden takia vain 15 hehtaarin osalta levitys saatiin toteutettua. Tällä on positiivinen vaikutus maan rakenteeseen ja vesiensuojeluun. Kenttäkokeissa saadut lupaavat tulokset rohkaisivat jatkamaan tutkimusta valuma-alueella. SYKE Kuitulietteitä tutkitaan maatalouden vesiensuojelukeinona – alustavat tulokset lupaavia Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeessa tuotetaan tietoa ja ohjeistusta metsäteollisuuden kuitulietteiden hyödyntämisestä maatalouden vesiensuojelukeinona
Kaikki tämä on vaatinut luottamusta, asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erittäin kovaa työtä.” Näin kiteyttää KVVY ry:n järjestyksessä neljäs toiminnanjohtaja Jukka Mattila juhlivan yhdistyksen menestyksen avaimet. Nykyisin meillä on noin 120 jäsentä, olemme arvostettu hanketoimija ja omistamme yhden Suomen suurimmista ympäristöja elintarviketutkimuslaboratoriosta monipuolisine asiantuntijapalveluineen. 60 vuotta täyttävä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys: ”Yhdistyksemme toiminnan perustana ja toiminnan kehittymisen edellytyksenä on hyvä ja tietoon pohjautuva yhteistyö sekä erinomainen ja asiantunteva henkilöstö. Vastuullista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Yhdistyksemme perustettiin vuonna 1961 ratkaisemaan erityisesti vesientilan parantamista. 62 Juhapekka Rantanen Jukka Mattila, toiminnanjohtaja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kuvat: KVVY ry:n arkisto. KVVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Mattila. vsk
Kuvassa laborantit Katja Lehtonen ja Keijo Salomäki laboratorion rutiinitöissä lähes 40 vuotta sitten.. Alku oli pienimuotoista muutaman henkilön toteuttamaa vesistöjen perustilan selvitystä, mutta vuosikymmenten saatossa yhdistyksen toiminta kasvoi tutkimusja tietotarpeen mukaisesti. vsk. Silloin tulee kuluneeksi 60 vuotta Suomen ensimmäisen alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen perustavasta kokouksesta. Toivoisin että julkisiin hankintoihin ja niiden suunnitteluun käytettäisiin hankintalain asiantuntijoita, K okemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY ry täyttää pyöreitä toukokuussa. Yhtiön palveluksessa on noin 150 eri alojen asiantuntijaa seitsemällä paikkakunnalla, ja yhtiön liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. ”Tarvetta työllemme on enenevässä määrin, toivottavasti suotuisa kehityksemme jatkuu ja voimme entistä enemmän vaikuttaa meille kaikille tärkeisiin ympäristöasioihin sekä samalla luoda uusia suomalaisia työpaikkoja”, Jukka Mattila tarkentaa. 63 Suomalaisen työn ja yhteiskuntavastuun puolesta Viimeisten viiden vuoden aikana yleinen ympäristövastuullisuus on Mattilan havaintojen mukaan selvästi kasvanut. Tätä olemme myös omalla työllämme edistäneet monin eri tavoin ELYkeskuksista aina valtionhallintoon ja ministeriöihin asti.” KVVY:n oma laboratoriotoiminta käynnistyi jo vuonna 1963. Yhdistyksen melkoisen mittavaksi kasvanut palveluliiketoiminta yhtiöitettiin vuonna 2018, ja yhdistyksen omistama KVVY Tutkimus Oy onkin nykyisin yksi alansa johtavista toimijoista Suomessa. ”Nykyisin tuntuu siltä, että toimijat suorastaan kilpailevat siitä, kuka on vastuullisin ja ympäristöystävällisin, ja sehän on periaatteessa tosi hienoa. Yhdistyksen omistamassa KVVY Tutkimus Oy:ssä keskitymme asiakaslähtöiseen, luotettavaan ja puolueettomaan palvelutoimintaan.” ”Yleishyödyllisissä hankkeissa on ollut viime vuosina ilahduttavaa se, että vuosikymmenten suunnitteluvaiheesta on viimein päästy vesistöjen konkreettiseen kunnostamiseen. ”Yhdistyksessä keskitymme erityisesti vesienhoitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Yhdistyksessä taas tehdään työtä vesienja ympäristöntilan parantamiseksi noin 7 henkilötyövuoden verran. Tällä hetkellä erityisesti julkisten hankintojen puolella näin ei vielä useinkaan ole. Mutta arvojen ja periaatteiden kunnioitus täytyisi näkyä myös koko toiminnassa ja esimerkiksi hankintapäätöksissäkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. Yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa sitä, että yrityksen tulos käytetään yhtiön toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen sekä vesiensuojeluyhdistyksen työhön. 64 kuten esimerkiksi Kuntaliiton ylläpitämiä hankintapalveluita.” ”Suomalainen työ ja yhteiskuntavastuu ovat meille erittäin tärkeitä. Kannamme ylpeinä suomalaisesta työstä kertovaa Avainlippu-merkkiä, ja yhdistyksemme omistama KVVY Tutkimus Oy on lisäksi Yhteiskunnallinen yritys. Toivottavasti Suomessa alettaisiin vihdoinkin ymmärtää myös nämä hankintoihin liittyvät tärkeät asiat.” Alkuaikojen laboratorion perusvälineistöä. Dna:n monistukseen perustuvat PCRlaitteet ovat nykyisin pieniä ja tehokkaita.. Näihin merkkeihin sisältyvät erittäin tiukat kriteerit, niitä eivät kaikki toimijat voi saada. Meidän rahamme eivät virtaa ulkomaisille pääomasijoittajille, vaan ympäristöntilan edistämiseen Suomessa ja suomalaisiin työpaikkoihin
Yhdistyksellekin siirtyi samalla muutama aivan erinomainen hanke vesiensuojelun edistämiseen niin kotimaassa kuin Itämerenkin ympärysvaltioissa.” ”Ilmastonmuutos tulee lisäämään sateita ja sen kautta valuma-alueilta vesistöihin tulevia valumia. Pistekuormitus on saatu varsin hyvin kuriin, vaikka paikallisesti silläkin on edelleen merkitystä. 65 Yhdistys kerää eri osapuolet saman pöydän ääreen Vesiensuojeluyhdistyksen päätehtäviin kuuluu eri osapuolten kerääminen saman pöydän ääreen etsimään ratkaisuja ympäristöasioihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Tässä pöydässä istuvat usein niin viranomaiset, toiminnanharjoittajat, sidosryhmien edustajat kuin myös yhdistyksenkin edustajat. ”Tämä yhdistyksen puolueeton rooli asioiden edistämiseksi on yksi hienoimmista asioista koko vesiensuojeluyhdistyksen työssä”, Mattila korostaa. Kuvassa Näsijärveen laskevan Asuntilanjoen reittiin kuuluvan Myllyojan kunnostusta. vsk. Pistekuormituksen hallinnassa tärkeässä roolissa on myös puhdistamoiden neuvonta ajantasaisiin tarkkailutuloksiin liittyen. kuormittaja. ”Tähän taisteluun saatiin lisävoimia viime syksynä, kun ProAgria Etelä-Suomen omistama Etelä-Suomen Salaojakeskus siirtyi KVVY:n leipiin. ”Hankkeidemme ja tutkimustemme kautta olemme 60 vuoden aikana lisänneet luotettavaa ympäristötietoa ja asiantuntemuksemme kautta olemme kysytty ja arvostettu puolueeton toimija.” Hajakuormituksen kimppuun kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla Hajakuormitus on nykyisin suurin vesistöKVVY ry:n asiantuntijoiden ohjauksessa toteutetut virtavesistöjen kunnostustalkoot keräävät vuosittain lukuisia aktiiveja. Nyt jo voidaan ennustaa, että tämä aiheuttaa vesien rusehtumista ja rehe. Neuvontaa kaivataan kentällä edelleen. Mattilan mukaan hajakuormitukseenkin voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisella valuma-alueiden vesienhallinnalla. Siihen liittyy myös peltomaiden hyvä rakenne ja neuvonta viljelytyössä, samoin metsätalouden toimenpiteissä
”Nykyisin olemme paljon muutakin kuin vesistöjen tutkija. Aika hyvin olemme näissä kaikissa pystyneet palvelemaan. 66 vöitymistä, ellei valuma-alueilla kyetä tekemään vesienhallintaan liittyviä ratkaisuja. Yhdistyksen ja sen omistaman KVVY Tutkimus Oy:n pitääkin tarkastella tulevia vuosia ja tarpeita tarkalla silmällä jatkuvasti. Niin vaan pystyimme siinäkin yli 300 näytteen tilanteessa auttelemaan juhlapyhien aikana, kun muualta ei palvelua saanut.” Tulevaisuutta täytyy luoda ja teot ratkaisevat Jukka Mattila muistuttaa, että tulevaisuutta varten on pakko tehdä koko ajan kehitystyötä ja investointeja. Myös tulipaloissa meille on soitettu. Uusien tutkimusmenetelmienkin kehitystyö vie oman aikansa ja kaikessa pitäisi olla aikaansa edellä. Kun Porissa sattui muutama vuosi sitten iso tehdaspalo viikonloppuna, meiltä lähdettiin saman tien paikalle tekemään vesistön vaikutusarviointia”, Mattila kertaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. ”Jäteveden pitkien siirtolinjojen ylivuotoja tapahtuu aika ajoin. Esimerkiksi juomaveteen, elintarvikkeisiin ja myös alkutuotantoon liittyvät tutkimukset ovat iso osa omistamamme yhtiön toimintaa. Yhtiöllä onkin poikkeustilanteiden varalta oma päivystysnumeronsa, josta apua saa hälytettyä hädän hetkellä. Myös näihin voi liittyä kiirustapauksia vaikkapa ruokamyrkytysepäilyjen tai karjatilojen salmonellatapauksissa. Tuleviin ponnisteluihin toiminnanjohtaja odottaa vastuullisia ja aktiivisia kumppaneita, jotka näKVVY:n historia pähkinänkuoressa Perustettu 1961 Hämeen vesiensuojeluyhdistyksenä Vesilaki voimaan, käytännön toiminta alkoi 1962 Oma laboratorio käynnistettiin 1963 Valvotun vesitutkimuslaitoksen oikeudet 1964 Nykyinen nimi käyttöön 1967 Koko vesistöalueen yleissuunnitelma valmis 1969 Vesistöalueen käyttöja hoitosuunnitelma 1976 Puhdistamonhoitajien koulutus alkoi 1977 Laitekannan automatisointi alkoi 1988 Muutto Tampereen Hatanpäälle 1991 tuplasi toimitilat Laboratorioon tiedonhallintajärjestelmä 1995 Laboratorioon laatujärjestelmä 1996 Näytteenottajien sertifiointi alkoi 2000 Analyysitulosten viiveetön online-palvelu 2005 Haja-asutuksen jätevesineuvonta alkoi 2007 Nykyisiin toimitiloihin Sarankulmaan 2015 Palveluiden yhtiöitys: KVVY Tutkimus Oy 2018 Yhdistys juhlii 60-vuotista työtään 2021.. vsk. Mukaan työhön täytyy saada niin metsien ja peltojenkin omistajat kuin myös kunnat ja kaupungit alueiden omistajina sekä hulevesistäkin vastaavina tahoina.” Autetaan myös poikkeustilanteissa Yhdistyksen omistaman KVVY Tutkimus Oy:n asiakaslähtöiseen toimintaan kuuluu myös auttaminen poikkeuksellisissa vahinkoja kriisitilanteissa. Valuma-alueilla pyritään vesien viipymien lisäämiseen ja sitä kautta kiintoaineiden ja ravinteiden kierrätykseen takaisin valumaalueen hyötykäyttöön.” ”Tähän työhön tarvitaan laajaa, puolueetonta ja luotettavaa yhteistyötä eri sidosryhmien kesken. Vahingon sattuessa on tärkeää, että on taho, josta saa asiantuntevaa apua ja neuvoja nopeasti. Mielessä on vieläkin vuoden 2019 jouluaatto ja ison karjatilallisen salmonellatapaus
Uskon, että yhdistyksellämme ja sen omistamalla KVVY Tutkimus Oy:llä on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet edistää ympäristön tilaa yhteistyössä viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. ”Lisää ympäristöasioihin sitoutunutta porukkaa tarvitaan mukaan tähän yhdistyksemme työhön. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Tarkempaa tietoa KVVY:n historiasta sekä nykyisestä toiminnasta löytyy verkkosivuilta osoitteesta kvvy.fi. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY: n kautta. 67 kevät Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja KVVY Tutkimus Oy:n edelleen arvostettuina ja toteuttavina toimijoina. Omalta puoleltamme pyrimme konkreettiseen ja tehokkaaseen toimintaan vesienja ympäristöntilan parantamiseksi”, Mattila piirtää. ”Aikanaan perin isältäni paidan, jonka käytin loppuun hihojen rispaantumista myöten. Toivon että vastuullisuus siirtyy eri toimijoilla ja yrityksillä sanoista tekoihin. Paidassa luki: Enemmän tekoja, vähemmän puhetta.” Yhdistykseen sulautuneita: Laboratoriotoiminnat: Tavastlab (Hämeenlinnan seutu) 2009 Pirkanmaan ympäristökeskus 2010 Lihateollisuuden tutkimuskeskus 2014 Sastamalan, Rauman ja Porin kaupunkien ympäristöja elintarvikelaboratoriot 2015 Elintarviketeollisuuden laboratorio 2016 Vaasalainen BotniaLab 2018. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutetaan uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. vsk. Etelä-Suomen Salaojakeskus ProAgria Etelä-Suomelta 2020. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. www.ymparistojaterveys.fi. Vuoden 2021 keväällä joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutetaan 100 puuta
Valtakunnallinen ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. 68 Ida Sandberg Pidä Saaristo Siistinä ry Seilaa sinäkin siististi! Ympäristöystävällinen ja vastuullinen vesilläliikkuminen on meistä jokaisen vastuulla. Kuva: Pixabay.
Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Biojätettä ja muovia kerätään vasta harvassa paikassa, mutta ne ovat yleistymässä. Raportoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkä avulla pystytään ehkäisemään roskaantumista jo alkumetreillä. Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita Veneen siivouksessa, astioiden pesussa ja henkilökohtaisissa pesuaineissa on syytä kiinnittää huomiota aineiden ympäristövaikutuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. PSS ry:n Siisti Biitsi -ohjelma kannustaa kaikkia kansalaisia järjestämään omia siivoustalkoita haluamallaan rannalla. vsk. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään. 69 Huolehdi jätteistäsi Veneillessä ja vesistöjen äärellä retkeillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Kuvassa Björkön jätepiste Saaristomerellä.. Valitse aina fosfaatiton pesuaine vesillä ollessasi, sillä fosfaatit rehevöittävät Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää lähes 200 Roope-palvelupistettä ympäri maata. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi-, metallija paperijäte. Lisäksi tumpeista liukenee veteen monia haitallisia kemikaaleja. Roskien keräämisen lisäksi rantasiivoustalkoissa raportoidaan kerätyt roskat joko Siisti Biitsi -sovelluksella tai -lomakkeella. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. Pidetään myös rannat roskattomina siivoustalkoilla Yleisimpiä Suomen rannoilta löytyviä roskia ovat muoviroskat ja tupakantumpit, jotka vesistöön päätyessään hajoavat mikromuoviksi. Lisätietoja: siistibiitsi.fi
Älä myöskään peseydy suoraan meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite. Älä siis laske käymäläjätevesiäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Lisäksi yhdistys työskentelee vesistöjen roskaantumisen, kemikalisoitumisen ja rehevöitymisen estämiseksi. Ne ovat haitallisia Itämeren eliöstölle ja erityisesti muutamalle avaineliölle, kuten rakkohaurulle, ja sitä myöden koko Itämeren ekosysteemille. vsk. Pese astiat maissa, mieluiten astianpesupaikalla. Jos sellaista ei ole lähistöllä, kaada pesuvesi maahan, jotta ravinteet suodattuvat eivätkä valu suoraan veteen. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa Veneen pohjassa käytettävien antifoulingmaalien eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari-, sinkkija orgaaniset yhdisteet. Liity jäseneksi, niin olet osaltasi mahdollistamassa vesistöjemme suojelua: pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi. 70 vesistöjä. Kuka tahansa voi järjestää omat Siisti Biitsi -rantasiivoustalkoot haluamallaan rannalla.. Liity PSS ry:n jäseneksi Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää muun muassa kattavaa jätepisteja kuivakäymäläverkostoa sekä imutyhjennyslaitteita saaristossa ja järvillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Tyhjennä käymäläjätevedet imutyhjennyslaitteeseen Veneilijöiden käymäläjätevedet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Kaksi tai kolme pesukertaa kesässä riittää pitämään pohjan puhtaana. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla, erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla. PSS ry:llä on yhteensä noin 30 kelluvaa imutyhjennyslaitetta, jotka löydät muiden Roope-palveluiden ohessa yhdistyksen mobiiliystävälliseltä Roopekartalta: roopekartta.fi. Tutustu myös PSS ry:n jäsenille tarkoitettuun Rocco-palveluun, joka ilmoittaa tekstiviestillä, milloin merirokko kiinnittyy Saaristomerellä. Kiinnittymisen jälkeen toukkien poistaminen veneen pohjasta onnistuu helposti parin viikon ajan: pidasaaristosiistina.fi/roope-palvelut/rocco-palvelu
Yhtäkkiä muta imi toisen tossuista uumeniinsa, ja vaikka heti kyykistyin ja kahmin mutakerrosta läpi käsilläni, en löytänyt tossua enää. vsk. Kaarina Davis. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Laiturimme oli silloin parikymmentä metriä pitkä. Kaarina Davis on hämeenkyröläinen tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja, joka elää pienessä mökissä luonnoneläinten läheisyydessä. Kuva: Laura Vesa.. Kahlasin polviani myöten mudassa. Silloin se oli sentään ajoittain mahdollista. Joka vuosi sitä jatkettiin erilaisilla laudanpaloilla. 72 S iihen aikaan minulle kerrottiin tarinaa, kuinka isoisovanhempieni aikoihin 1930-luvulla järven vesi oli ollut juomakelpoista ja vielä äitini nuoruudessa 1950-luvulla ranta oli ollut melko syvä ja hiekkapohjainen. Kun vesistöä hoitaa, maakin tervehtyy Kaarina Davis VIERAILIJAN KOLUMNI Siitä on yli neljäkymmentä vuotta, kun kesälapsena haravoin laiturimme ympäriltä niitettyä vesikasvillisuutta rantaan. Oli vaikea liikkua niin, että siniset muovitossuni olisivat pysyneet jalassa. Lapsesta tuntui merkilliseltä ajatella, että vesi olisi joskus ulottunut saunatörmälle saakka eikä järvikortetta, -kaislaa tai -ruokoa esiintynyt. Kun järven vettä säännösteltiin ja vesi oli matalalla, laiturilta ei ylettynyt ottamaan vettä ämpärillä. Hän toivoo, että löytäisimme terveemmän, kohtuuteen ja luonnonläheisyyteen pyrkivän elämäntavan
Loppukesän niittämisen ja haravoimisen lisäksi työllistää rannalle 1990-luvulla ilmestynyt vieraslaji, kanadanvesirutto, josta muodostuu pinnan alle isot kasvillisuusmassat. Yritän pelastaa ne kaikki ja siksi työ on välillä toivottaman hidasta ja vaikeaakin. Keväisin kuljetan jään katkomat ja länsituulten paikalle kuljettamat järvikasvillisuuslautat rantaan, jotta ne eivät muodostaisi patoa. Ravinnekuormien epäillään yltävän jopa maatalouden päästöjen tasolle. Ajattelen silti, että toiminnallani on merkitystä juuri sille sudenkorennolle, simpukalle ja eläinyksilölle. Kun maa saa runsashiilistä ja -typpistä ainesta, maata ei tarvitse kääntää eikä erikseen lannoittaa tai käyttää kemikaaleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kateviljelyn avulla palautan maalle sitä, mitä siltä on viety. Vesiruttomättäiden nostaminen vedestä on jännittävää: mukana tulee paljon erilaisia vesieläimiä kuten sudenkorennon toukkia, malluaisia, hevosjuotikkaita, siiroja, miniatyyrikokoisia järvisimpukoita, isoja kotiloita ja pieniä kaloja. Tunnumme edelleen olevan tietämättömiä ja ymmärtämättömiä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vesien ja elinympäristöjemme tilaan. Vasta nyt aletaan ymmärtää, että esimerkiksi avohakkuut maanmuokkauksineen ja ojituksineen aiheuttavat moninkertaisesti pahempia ravinteiden huuhtoutumisia vesistöihin kuin tähän asti on uskottu. Meillä on vielä valtavasti opittavaa luonnon toiminnasta ja ravinteiden kiertokuluista. Kun maata kohtelee huonosti, vesistökin sairastuu. Harvoin kuitenkaan puhutaan siitä, miten voisimme kompensoida aiheuttamiamme tuhoja muuten kuin vapaaehtoisilla lentokonematkojen kompensaatiomaksuilla. Aina mukana on sekin jännitysmomentti, nouseeko sieltä jonain päivänä sininen muovitossu.. Käy selväksi, millainen vaikutus maaperän suurella biodiversiteetillä ja hiilivarastolla on maan hyvinvointiin ja siihen, kuinka ravinteet sitoutuvat ja kasvit kasvavat. Viime vuosien tutkimukset ovat yllättäneet asiantuntijatkin. Ruovikko kasvaa yli kahdensadan metrin päässä rannasta. Paljon puhutaan elämäntapamme aiheuttamista hiilidioksidijalanjäljistä ja ekologisesta selkärepusta. Hyviä puolia tässä kaikessa on se, että olen karaistunut lapsesta saakka likaiseen ja haisevaan vesiensuojelutyöhön ja olen kotitarveviljelijä, joten raahaan vesiruton kasvimaalle lannoitteeksi. Joitain vuosia sitten eräs maanviljelijä ehdotti veden tilan syntipukiksi laulujoutsenia, kun ne ulostavat jään päälle, vaikka joutsenpari on vasta 2000-luvulla löytänyt lahdesta reviirin. Kun kurkistaa katteiden alle, maassa on pieneliöitä kuhisemalla. Tänä päivänä rannalla ei ole enää laituria eikä juuri vettäkään, tilalle on muodostunut luhta, noin 80 metriä leveä vesijättömaa, ja sen keskellä luikertavia vesiuomia. Enää eivät muovitossut riitä vaan hommaan tarvitaan kahluuhousut ja hevosen voimat. Mitä tulevaisuus mahtaa vielä paljastaa. Tiedän tämän siitä, että teen edelleen kesäisin töitä pitääkseni vesiuoman avoinna. 73 Siitä ajasta on jäänyt mieleeni, kuinka isoenoni vaimon mielestä osmankäämi oli syypää rehevöitymiseen. Vesistön selkeä alamäki oli osunut sattumalta samaan hetkeen kun isoenoni, joka oli ihastunut osmankäämin kukintoon, oli tuonut kasvin mukanaan ja istuttanut sen rantaan. Haisevaa liejua on paikoin reiteen saakka. Ranta on lintujen suosiossa sekä kalojen ja sammakoiden kutupaikka. Kun vesistöä hoitaa ja kierrättää ravinteet, maakin tervehtyy. Puutarhani tuottaa ruokaa, mutta ennen kaikkea siitä on muodostunut vuosien saatossa ekosysteemi, jossa on runsas luonnonkirjo. Pienimuotoisilla luonnon ennallistamisja vesiensuojelutöilläni koen maksavani velkaani siitä kuluttavasta elämäntyylistä, jota aiemmin elin. vsk
Meillä kummallakin muutoksen kaipuu nousee selvästä tarpeesta. Heillä ei ole tietoa, mitä tuleva urakka tulee vaatimaan heiltä itseltään tai heidän läheisiltään, eikä heillä ole harmainta aavistustakaan siitä, miten työ käytännössä onnistuu kokopäivätyön ja kiireisen perheelämän keskellä. Kehittämisen tavoitteena on luoda jotain hyvää ja uutta, mutta kehittäminen on monesti – varsinkin aluksi – myös vastavirtaan uimista. Silloin hyvästä työkaverista on paljon tukea. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Olemme aktiivisesti etsineet muita vaikutusreittejä sitä mukaa, kun jossain on noussut tie vastaan. Aina ei ole kehuttu, innostettu tai kannustettu. Mutta emme ole halunneet pysyä. Olemme joutuneet kokemaan häpeää, epäonnistumista, alisuoriutumista, ties mitä. Heillä ei ole myöskään käsitystä siitä, mikä taho ylipäätään haluaisi julkaista tekstin tai mistä he saavat kerättyä varat kirjan taittoon ja painokuluihin. Raivatessa tilaa jollekin uudelle kohtaa väistämättä jossakin vaiheessa myös muutosvastarintaa. Joskus on jopa kielletty kehittämästä ja pysymään lestissään. Vaikka olemme pyrkineet lähestymään kaikkea kehitystyötä positiivisista lähtökohdista, niin läheskään kaikki kokemus ei suinkaan ole ollut hyvää. Motivaatio tehdä jotain konkreettista virkamiestoiminnan kehittämiseksi on ajanut kaiken sen epäHeidi Colliander ja Piia Kepanen Ympäristöterveyttä kehittämässä – ideoista tekoihin Kahden naisen tarina vaikuttamisesta Mikä saa kaksi työtoverusta aloittamaan tietokirjan kirjoittamisurakan, vaikka heillä ei ole kokemusta saatikka koulutusta kirjoittamisesta. Se mitä heillä kuitenkin on, on käynnistänyt ehkä odottamattomiakin tapahtumaketjuja.. Siten kaikki kokemukset, myös ne negatiiviset, ovat omalla tavallaan kasvattaneet potentiaalia ryhtyä tekemään aktiivista muutosta. Työmme on hyvin motivoivaa ja siitä onkin ehtinyt kertyä vuosien varrella monenlaisia kokemuksia, joista olemme voineet ammentaa kehitysideoita – hyvässä ja pahassa. vsk. 74 H yvän ystävän kanssa, jolla on samankaltaiset elämänarvot, kehitystyötä jaksaa ja pystyy tekemään paljon enemmän ja paremmin kuin yksin
Mielestämme tarkastustoiminta ja perinteiset suoritteet eivät yksistään riitä, jos halutaan ennaltaehkäistä terveyshaittoja elinympäristöstä mahdollisimman vaikuttavasti. Tätä artikkelia kirjoittaessamme palasimme ajassa taaksepäin kesään 2019, jolloin päätimme kirjoittaa tietokirjan yhdessä. Oli lämmin kesäpäivä ja lähetimme toisillemme WhatsApp-viestejä, ja tulimme lopulta päätökseen: KYLLÄ, kirjoitetaan kirja yhdessä! Kehitysintomme nousee vahvasta halusta tehdä konkreettisia tekoja ihmisten ja ympäristön puolesta. vsk. Tällaisia ajatuksia ja kokemuksia meillä oli kummallakin tahoillamme. Lainsäädäntö on jo pitkään mahdollistanut monenlaisia ennakoivia toimintatapoja terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja terveyden edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Muistamme tarkalleen sen hetken, kun päätös kirjan kirjoittamisesta vihdoin tehtiin. On suorastaan ollut pakko toimia, sillä halu tehdä työtä vaikuttavammalla tavalla on sellainen ajuri, että lopulta kirjoittamatta jättäminen ei ollut vaihtoehto. Konkreettinen teko vaikuttavamman ympäristöterveyden puolesta Olimme kumpikin haaveilleet kirjan kirjoittamisesta ja kertoneet haaveistamme toisillemme jo vuosia sitten. Voidaanko tulevaisuuden terveyshaitat ennaltaehkäistä keskittymällä tarkastamaan nykyisiä valvontakohteita. 75 varmuuden ohi, mikä myös tietokirjaa vasta suunniteltaessa pyrki nousemaan pintaan. Esimerkiksi terveydensuojelulain ensimmäiset pykälät antavat jo melko kannustavat raamit monenlaisten vaikutuskeinojen hyödyntämiselle. Me tarvitsemme systeemitason muutosta, ajattelutapojen Infograafien kuvat: Martina Lundgren, Vargaform.. Tätä ajatusta voisi avata seuraavanlaisilla kysymyksillä. Vai ovatko terveyshaittojen ennaltaehkäisyn mahdollisuudet myös jossain muualla, esimerkiksi viestinnässä, verkostotyössä, moninaisuuden huomioimisessa ja jopa uusissa innovaatioissa. Näitä moninaisia vaikutuskeinoja pitäisi mielestämme vahvistaa, ja kokeilla kenties kokonaan uusiakin keinoja
Sellainen idea, jota saa jatkojalostaa omaan työympäristöön sopivaksi ja joka muiden ammattilaisten käsissä muuttuu entistä paremmaksi tai kokonaan uudeksi ideaksi. Yhteisten arvojen lisäksi myös yhteinen tahtotila sekä selkeä tavoite, jota ei ole tarvinnut kyseenalaistaa tai muuttaa kesken prosessin, ovat edesauttaneet meitä kirjoitusprosessissamme. Kuin hyvin toimiva organisaatio – minikoossa Kun meiltä kysytään, miten ihmeessä te olette saaneet tämän homman toimimaan kaiken kiireen keskellä, niin me sanomme aina, että olemme kuin hyvin toimiva organisaatio minikoossa. Ilman hyvää itsensä johtamista ja organisointia tästä ei olisi tullut yhtään mitään. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tar. Tuttuja elementtejä menestyvän organisaationkin piirteistä. Arvopalaveri kuulostaa ehkä hieman viralliselta tavalta tehdä töitä ystävysten kesken, mutta yhteisten arvojen ääneen sanominen ja ylös kirjaaminen oli täydellinen aloitus yhteisen kirjoittamisprosessin pohjaksi. Luovaa työtä yhdessä tehden sekä keskinäinen luottamus ja arvostus ovat olleet avaintekijöitä onnistumiselle. Se on kirja, joka ei yritä olla ohje eikä opas eikä tieteellinen julkaisu, vaan lähinnä se on idea. Kirjahankeen alussa pidimme yhteisen arvopalaverin, jonka tulokseksi kirjoitimme ylös yhteiset arvomme, jotka määrittelevät tavoitteitamme ja tavan tehdä työtä yhdessä. Olemme tehneet esikoiskirjamme kirjoitustyötä täysipäiväisen ja vaativan työn sekä kiireisen perhe-elämän ilojen ja surujen keskellä. On itsestä kiinni, kuinka hyvin pystyy toimimaan kaiken kiireen ja monenlaisten yllättävienkin elämänsattumusten keskellä. 76 laajentamista ja uusia työkaluja vanhojen rinnalle. Ja niin me todella olemmekin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Myös se, että pyytää apua tai pystyy jossain kohtaa sanomaan itselleen, että nyt on aika levätä ja kerätä voimia, on oleellinen osa itsensä johtamista. Siksi meidän oli kirjoitettava kirja Kestävä ja ketterä ympäristöterveys. Tällaisissa olosuhteissa kirjaa kirjoittaessa on ollut äärimmäisen tärkeää, että itsensä johtaminen on ollut molemmilla kunnossa
vsk. Se, millaiset vaikutukset kirjalla on alamme toimintaan, jää nähtäväksi ja riippuu paljolti ihmisistä, jotka tekevät tätä työtä. 77 vitaan myös verkostojen tukea. Sosiaalija terveysministeriö, KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Ympäristökustannus Oy mahdollistivat hankkeen toteutumisen. Hyvien ja luotettavien yhteistyötahojen kanssa voi saavuttaa tavoitteensa huomattavasti paremmin kuin yksin puurtaessaan. Olemme halunneet vaikuttaa kirjoitustyöllämme ympäristöterveydenhuollon kehittymiseen entistä vaikuttavammaksi viranomaistoimijaksi. Haluammekin esittää kirjahankkeen yhteistyökumppaneille lämpimät kiitokset. Ei ole niinkään merkityksellistä ovatko teot pieniä tai suuria tai onnistuvatko ne heti ensiyrittämällä vai eivät, kunhan ne vain tehdään.. Aiomme edelleenkin jatkaa vaikuttavien tekojen tekemistä tahoillamme työelämässä. Kirjallamme haluamme tuoda esiin uusia ajatuksia ympäristöterveyden työkentän kehittämiseksi toimintaympäristössämme, joka on yhä vain vauhdikkaammin muuttuva. Verkostojen merkitystä ei voi siis liikaa korostaa. Tällaisen hankkeen onnistuminen kahdelta tavan tallaajalta on vaatinut sen, että meihin on uskottu ja meitä on autettu. Kirjan kirjoittaminen on yksi väylä. Ilmeisesti ja onneksi se oli sitä myös monen muun mielestä. Tällaisessa maailmassa menestyminen vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintaa meiltä kaikilta. Lisäksi lähetämme kiitokset ympäristöterveydenhuollon ammattilaisille ja muille asiantuntijoille, joita haastattelimme kirjaa varten ja jotka ovat antaneet arvokasta palautettaan kirjan eri kirjoitusvaiheissa. Ideoista tekoihin Vaikuttamisen välineitä ja väyliä on toki monenlaisia. On ollut erityisen hienoa, että ihmiset ja eri organisaatiot ovat tukeneet ja kannustaneet meitä ihan alusta saakka, kun meillä oli esittää vain hyvin keskeneräinen ajatus tästä kirjahankkeesta. Emme tuolloin itsekään tienneet, mitä kirja tulee tarkalleen ottaen pitämään sisällään, mutta itse idea oli meidän mielestämme verraton. Maailma on yhä monitulkintaisempi ja kompleksisempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
vsk. Viimeisenä esittelyvuoroon pääsee Suomen pohjoisin kansallispuisto Lemmenjoella. Helsinkiläisenä Kontiolle oli luontevaa viedä poikansa ensimmäiselle retkelle Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella sijaitsevaan Nuuksioon. Haluan nostaa tässä yhteydessä esiin Liesjärven kansallispuiston ja siellä sijaitsevan Korteniemen perinnetilan, jossa pääsee kokemaan, millaista elämä oli Suomessa sata vuotta sitten. Ja tässä on vallan mainio, rohkaiseva kirja retkeilyharrastuksen aloittamisesta haaveilevalle: ei tarvitse olla eräjorma vastatakseen kansallispuistojen kutsuun. 200 s. Teos ilmestyi otolliseen aikaan, sillä retkeilyssä ja kotimaanmatkailussa elettiin nousevaa trendiä jo ennen pandemiaa, ja koronan takia ensi kesänkin lomamatkat suuntautunevat paljolti kotimaan kohteisiin. Suomen neljästäkymmenestä kansallispuistosta on kirjaan päässyt 31. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Erilaiset luontotyypit vanhoista metsistä saaristomaisemiin, soilta tuntureille, etelästä pohjoiseen tulevat käsitellyiksi tavalla, joka herättää halun nähdä kyseiset paikat itse. Kansallispuistojen kutsu ei ole retkeilyopas, vaikka tarjoaakin tietoa kohteista ja ottaakin alussa hieman kantaa siihen, mitä retkeilyvarustuksen hankkimisessa kannattaa huomioida. Eteläisemmät kohteet ovat usein myös oivallisia päiväretkikohteita, jolloin patikoinnin makuun päästäkseen ei tarvitse hankkia mittavaa retkeilyvarustusta ja retkeily onnistuu helposti myös lasten kanssa. Tämä onkin kirjailijan toive, sillä ensimmäisessä luvussa hän kirjoittaa: ”Tämä kirja on pikemminkin houkutin, jolla yritän kutsua lukijoita luonnon helmaan kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä ainutlaatuisissa kansallispuistoissamme.” Kansallispuistojen kutsussa kuljetaan etelän kansallispuistoista kohti pohjoisia erämaaalueita. ISBN 978-952-304-264-3 Runoilija Tomi Kontion Kansallispuistojen kutsu palkittiin marraskuussa vuoden 2020 matkakirjana. 78 Tomi Kontio Kansallispuistojen kutsu Avain 2020. Se on omannäköisensä kirja, joka tarjoaa kertomuksia isän ja pojan yhteisten retkien sattumuksista alkaen Nuuksiosta vuonna 2017. Se tarjoaa myös maalailevaa, runollista luonnonkuvausta ja runsaasti kirjailijan itsensä ottamia valokuvia. (Palkinto on itse asiassa Kontiolle toinen peräkkäinen, sillä hän on yhdessä kirjailija Markku Kaskelan kanssa toimittanut vuoden 2019 matkakirjan Vaelluksia Italiassa.) Esipuheen mukaan Kontion kansallispuistoharrastuksesta muotoutui kirjaidea vuonna 2019. Kirjailijan sanoin Nuuksio on vallan mainio paikka aloittaa retkeilyharrastus. Anne Kotiharju KIRJAESITTELY
Alue on valtakunnallisesti arvokas lintujen pesimäja levähdysalue. Preiviikinlahdella avautuvat laajat rantaniityt sekä Pohjoismaiden yksi pisimmistä hiekkarannoista. 79 Kokemäenjoen suisto on Suomen suurin suisto. vsk. Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistämässä alueella ranta-alueiden monikäyttösuunnittelua, joka helpottaa tärkeimpien monimuotoisuusja vesiensuojelukohteiden tunnistamista ja niiden kunnostusten suunnittelua. Kuvassa niittämällä hoidettua rantaniittyä Preiviikinlahdella. Metsähallitus suunnittelee vanhan jokiuoman tulvittamista, niittyjä kuivattavien ojien tukkimista, puuston raivauksia, laidunten laajennusta sekä arvokkaiden perinnemaisemien kunnostamista. UPM on tehnyt yhteistyötä alueen luonnonhoidon kanssa useita vuosia avaamalla aluetta kävijöille ja mahdollistamalla kunnostustoimia erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäpaikalla. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Metsähallitus Preiviikinlahdella ja Kokemäenjoen suistossa suunnitellaan lintuvesien kunnostuksia Metsähallitus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittavat lintuvesien kunnostamisen suunnittelun Preiviikinlahdella ja Kokemänjoen suistossa. Yyterinniemi on tärkeä virkistyskäyttökohde niin alueen asukkaille kuin matkailijoille. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja hyödynnetään kohteilla. Avoimet merenrantaniityt ovat linnustolle tärkeää elinympäristöä. Lisäksi ELY-keskuksen toimesta tehdään tänä vuonna ainakin ranta-alueiden raivauksia Enäjärvellä. Kunnostusten suunnittelu on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata, suojella ja vahvistaa suomalaista luontoa ja sen monimuotoisuutta. Tavoitteena meillä on ennen kaikkea parantaa taantuvien ja uhanalaisten kahlaajaja vesilintukantojen elinmahdollisuuksia”, kertoo suunnittelija Roland Vösa Metsähallituksesta. Lintuharrastajat tulevat puolestaan loppukesästä ihailemaan arktisten kahlaajien näyttävää syysmuuttoa. Kuva: ELY-arkisto, Kokemäenjoki LIFE -hanke.. Minkkiä ja supikoiraa aletaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti poistamaan alueelta ammattimaisesti toimivien metsästäjien avulla. Vieraspetojen aiheuttama uhka linnustolle on tunnustettu ongelma, jonka torjuntaan viime vuonna alkanut Suomen riistakeskuksen koordinoima SOTKA-vieraspetohanke on tarttunut. Huolehtimalla alueen luontoarvoista voidaan tarjota monipuolisia elämyksiä, hengähdystaukoja ja seikkailuja luonnon äärellä. Suunnittelun pohjaksi Metsähallitus teetti alueella kattavat pesimälinnustoselvitykset kevään aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Yyterin kuuluisat hiekkarannat vetävät väkeä kesällä nauttimaan valkoisista hiekkarannoista ja dyyneistä. Moni uhanlainen lintulaji löytää turvasataman täältä. Kunnostustoimien myötä alue pysyy sekä linnustolle että ihmisille houkuttelevana vierailukohteena myös tulevaisuudessa. Osana Selkämeren kansallispuistoa Preiviikinlahden alueella vierailee kymmeniä tuhansia matkailijoita. ”Luonnon monimuotoisuus on huikea täällä. Kunnostustoimia suunnitellaan maanomistajia kuunnellen. Yyterin lietteillä fladan eli merestä nousevan lahden vesien ohjauksen suunnittelussa osallistetaan maanomistaja alusta alkaen
80 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. alv. vsk. 10 %). 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2021 ilmestyy teemalla RAKENNUSTERVEYS ilmestyy 13.9.2021 mainosaineistot 23.8.2021 mennessä. 81 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. vsk. www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. alv. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 10 %). uudistettu painos Nyt voit tilata myös Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehtenä suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Lue lisää verkkosivultamme: www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni
Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % alv. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita
Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa
nordkalk.fi/filtra Nordkalk Filtra A Kova kotimainen luonnontuote pohjaveden kalkkikivialkalointiin