THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. Sitä me Sitowisellä teemme. Haluamme olla vastuullisin kumppani ja auttaa asiakkaitamme ylittämään tavoitteensa. Toimiva vesivarojen hallinta ja vesihuolto varmistavat jokapäiväisen elämän sujuvuuden. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. VESIVAROJEMME VASTUULLINEN SUUNNITTELIJA Turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän ympäristön perusedellytys on kestävä ja vastuullinen vesivarojen käyttö ja suunnittelu
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 3 pr op uh ta us Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -itseopiskelumateriaali verkossa 24/7 Materiaalit on tarkoitettu palveluasumisyksiköiden koko henkilöstölle ja soveltuvat käytettäväksi oman toiminnan kehittämiseen sekä henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen. vsk. Uutta koulutusta verkossa 24/7! www.ymparistojaterveys.fi /Koulutukset
Kun olet lehtesi lukenut, tiedät, mitä kaikkea Suomessa tehdään sen eteen, että saamme juoda puhdasta vettä ja että vesialueemme pysyvät kunnossa suojellen myös vedessä tapahtuvaa elämää. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. ”Sukelletaan siniseen Pinnan alla kaunis on Sukelletaan siniseen Meidän meri pohjaton Täällä hiljaista hyvää jossain kuu hiukset kuin merilevää elämä huuhtoutuu” – ote Jenni Vartiaisen kappaleesta Vedenalaista, sanat Mariska. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2022 ilmestyy 15.9. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Tässä vesiensuojelu ja vesihuolto -teemaisessa lehdessä on 88 sivun verran asiaa. Lämpimänä kesäpäivänä voi lukuhetken jälkeen juoda lasillisen vettä – muistammehan, että vesi on paras janojuoma – ja lähteä veden äärelle. vsk. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. laivaliikenteen aiheuttamassa vedenalaista melusta, mutta nyt toivon mukaan kuulemme korkeintaan hauen haukottelevan. Lehden teemana on rakennusterveys. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Leppoisia kesäpäiviä toivotellen, Kaarina Kärnä Kuva: Pixabay.. Jo aaltojen liplatus rauhoittaa ja rentouttaa, mutta uimari voi veteen uskaltautuessaan myös painaa päänsä korvia myöten veteen ja kuunnella vain vedenalaisia ääniä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Nämä ovat arvoja, joiden merkitys vain kasvaa. Lehdessä toki kirjoitetaan mm. Vedessä Ympäristö ja Terveys-lehti ei päästä lukijoitaan helpolla kesälomille
40 WaterPlus-hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä vesistöjen puhdistamiseen Niina Laurila, Joonas Kahiluoto, Anna-Riina Mustonen ja Timo Pyhälahti .......................................................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 64 Vedenalaisen melun rajoittaminen – välttämätöntä ja mahdollista Mauri De Meulder, Kari Hyytiäinen, Markku Ollikainen, Harri Kankaanpää ja Okko Outinen .................................................... 28 Vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja – nyt nostetaan vesiensuojelun tehoja Antton Keto ja Sini Olin ........................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 34 Kolmas vesienhoitokausi alkoi – uudet suunnitelmat ohjaavat vesiensuojelua Turo Hjerppe .............................................................................................. 79 Tupakkalain muutokset tulivat voimaan Reija Kauppi ............................................................................................... 22 Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen ympäristöja terveysriskit Vuokko Laukka ym. .................................................................................. 86. 80 Anne-Kaarina Lyytinen – aluehallinnon ammattilainen Itä-Suomessa Tapio Välikylä ............................................................................................ 58 Maankäytön vaikutus pintavesien laatuun mustaliuskealueilla Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Eija Hyvönen, Jouni Lerssi, Hilkka Arkimaa ja Jaakko Auri .............................................................. 46 Vesistövisiot rakentavat suuntaa ja alustaa yhteistyölle Lasse Peltonen, Marko Keskinen, Mika Marttunen ja Milla Torkkel ............................................................................................... 52 Sedimenttien haitallisten ympäristövaikutusten hallinta Jani Häkkinen, Nina Lehtosalo ja Outi Pyy ......................................... 70 Kirjaesittely: Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttula, Suomalainen järvikirja ........................................ vsk 4 • 2022 Vedessä Kaarina Kärnä ...............................................................................................4 Juomavesidirektiiviä pannaan täytäntöön monella rintamalla Jarkko Rapala ...............................................................................................6 Hyväkuntoisesta kaivosta hyvälaatuista kaivovettä Outi Zacheus ja Ilkka Miettinen .............................................................12 Vesihuollon häiriötön toiminta on keskeinen osa perusturvallisuutta Jaakko Gustafsson ....................................................................................16 Vuoden terveystarkastaja 2022 on elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä Helsingistä Kaarina Kärnä .............................................................................................21 Haja-asutusalueen jätevesihuollon hallintokäytänteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Vuokko Laukka, Elisangela Heiderscheidt ja Inga Herrmann ........ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53
Työryhmät ovat valmistelleet ehdotuksia direktiivin edellyttämistä keskeisistä säädösmuutoksista, jotka koskevat talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa, tietojärjestelmien poikkihallinnollista hyödyntämistä veden käyttäjille tiedottamiseksi ja EU:lle raportoinnin uudistamiseksi, veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden hygieniaa koskevista säännöksistä sekä pienten talousvettä toimittavien laitosten erityispiirteiden huomioon ottamista direktiivin sallimissa rajoissa. Hallituksen esitys terveydensuojelulain, vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain ja markkinavalvontalain muuttamisesta oli lausunnoilla maalis–huhtikuussa. 6 Jarkko Rapala, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Juomavesidirektiiviä pannaan täytäntöön monella rintamalla Sosiaalija terveysministeriö asetti uuden juomavesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi ohjausryhmän ja sen alaisuuteen viisi eri alatyöryhmää. Asetusmuutokset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle alkusyksyyn mennessä, ja lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaikkien uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.. Lakimuutoksia ja niitä tarkentavia asetuksia muokataan lopulliseen muotoonsa kevään ja kesän 2022 aikana
Säädösmuutoksilla pyritään varmistamaan entistä tiiviimpi talousvettä toimittavien laitosten, kunnan terveydensuojeluviranomaisten, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyö. Suurimmat tarkennukset ovat tulossa raakaveden riskienhallintaan, jossa korostuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) säädetyn vesienhoidon, vesilaissa (587/2011) säädetyn vedenottamon suoja-aluesäännösten, vesihuoltolaissa (119/2001) säädetyn vesihuoltolaitoksen raakaveden tarkkailuvelvollisuuden sekä terveydensuojelulain yhteensovittaminen. 7 Talousveden tuotantoketjun riskienhallinta Direktiivin yhtenä keskeisenä tavoitteena on talousveden terveydellisen laadun turvaaminen riskienhallinnan keinoin. WSP:n pakollisuudesta säädettiin jo edellisessä terveydensuojelulain (763/1994) ja talousvesiasetuksen (1352/2015) muutoksessa 2016–2017. Riskienhallinnassa tulee ottaa huomioon vesienhoidon suunnittelu sekä raakaveden laadun seuranta, ja toisaalta WSP:ssä tunnistetut raakaveden laatuun liittyvät riskienhallintatoimenpiteet tulisi saattaa osaksi vesienhoidon toimenpideohjelmia. Yleiskuva juomavesidirektiivin riskienhallinnasta ja sen vaikutuskohteista.. Riskinarvioinnissa ja riskienhallinnassa on otettava huomioon koko vedentuotantoja vedenjakelujärjestelmä raakavedestä veden käyttäjän hanaan asti, eli riskienhallinnan perustana on yhä edelleen WSP-periaate – entistä vahvempana ja entistä useampaa toimintoa koskevana kuin ennen (kuva 1). Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. vsk. Direktiivissä talousveden tuotantoa koskeva WSP jaetaan raakaveden laatuun ja vedenmuodostumisalueen toimintoihin kohdistuvaan riskienhallintaan (raakaveden riskienhallinta) ja veden toimitusjärjestelmän riskienhallintaan (toimitusjärjestelmän riskienhallinta)
Terveydensuojelulain säännöllisessä valvonnassa olevien kohteiden lukumäärä perustuu ympäristöterveydenhuollon Vati-tietojärjestelmän tietoihin, ja uusien ensisijaisiksi esitettävien kohteiden (sairaalat ja terveyskeskukset, joissa on vuodeosasto) osalta sosiaalija terveysministeriön kokoamiin tietoihin.. Ensisijaisia tiloja ovat juomavesidirektiivin määritelmän mukaan suuret, muut kuin kotitalouden käyttöön tarkoitetut tilat, joissa suuri määrä vedenkäyttäjiä mahdollisesti altistuu veteen liittyville riskeille, erityisesti julkiseen käyttöön tarkoitetut suuret tilat. Ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten omistajille on tarkoitus säätää velvollisuus tehdä vesilaitteistoistaan riskinarviointi. Ensisijaiset tilat, joiden vesilaitteistoille tulisi tehdä riskinarviointi. Luettelo kansalliseen lainsäädäntöön esitettävistä ensisijaisista tiloista on esitetty taulukossa 1. Ensisijaisiksi esitettyjä tiloja on suuri määrä, ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi siis jatkossa valvoa myös niiden vesijärjestelmien riskinarviointia. Tehtävä on kunnan terveydensuojeluviranomaiselle uusi, vaikka kohteet ovat pääsääntöisesti jo nyt säännöllisen valvonnan kohteita. Tämän myötä terveydensuojelulain nojalla tehtävä valvonta lähentyy maankäyttöja rakennuslain (132/1999) säännöksiä. Rakennuksen omistajan tekemän riskinarvioinnin kattavuus ja sen johdosta tehtävät mahdolliset huomautukset tulisi arvioida vähintään kerran kuudessa vuodessa, mikä tarkoittaa kuntien terveydensuojeluviranomaisille Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Rakennusten vesijärjestelmien riskienhallinta Juomavesidirektiiviin sisältyy uusi velvoite rakennusten vesijärjestelmien riskinarvioinnista. 8 Juomavesidirektiivin täytäntöönpano ei siis edellytä minkään uuden päällekkäisen suunnittelujärjestelmän luomista, vaan siinä hyödynnetään jo olemassa olevia vesienhoidon suunnittelujärjestelmää, WSP-periaatetta ja toiminnanharjoittajien omavalvontaa. Terveydensuojelulain nojalla on tarkoitus säätää ns. ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnista, eli vesilaitteiston käyttöaikaisesta valvonnasta, kun taas maankäyttöja rakennuslain nojalla annetun rakennusten vesija viemärilaitteistoja koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) muutoksella edellytetään riskinarviointia rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnissa tulee direktiivin mukaan ottaa erityisesti huomioon veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvät riskit, Legionella-bakteerin esiintyvyys vesijärjestelmässä ja lyijyn pitoisuus vedessä. vsk
Tämän vuoksi tuotteille tarvitaan myös markkinavalvontaa, joka on tulossa Turvallisuusja kemikaaliviraston tehtäväksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) muutoksella. Näitä ovat desinfioinnin sivutuotteet (kloraatti, kloriitti ja haloetikkahapot), syanobakteerien tuottama maksatoksiini mikrokystiini-LR, bisfenoli A sekä polyja perfluoratut yhdisteet (PFAS-yhdisteet). vsk. Työn sujuvoittamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira ovat laatimassa ohjeistusta sekä rakennuksen omistajan tekemää riskinarviointia että terveydensuojeluviranomaisen valvonnan näkökulmasta. Riskinarvioinnin tulosten perusteella tutkimustiheyttä on lisättävä tai tutkimustiheyttä voidaan harventaa tai muuttuja poistaa valvonnasta lukuun ottamatta keskeisiksi määriteltyjä mikrobiologisia muuttujia. Talousveden vähimmäistutkimustiheydet eivät muutu merkittävästi. Kyseisessä pykälässä säädetään, että vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä, ja siinä tarkoituksessa tarkkailtava niitä. Tämä vaatimus on tarkoitus panna kansallisesti täytäntöön vesihuoltolain 15 §:ää tarkentamalla. Nyt on siis tarkoitus säätää materiaaleja ja tuotteita koskevat yleiset periaatteet, ja tarkennuksia niihin on luvassa vuodesta 2024 lähtien annettavilla asetuksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Juomavesidirektiivissä säädetään myös uudesta tarkkailulistasta sellaisten epä” Juomavesidirektiivi edellyttää muuttujien seurantaa myös raakavedestä, mitä ei ole aiemmin edellytetty talousvesilainsäädännön nojalla.. testausja hyväksymismenetelmistä, joiden nojalla materiaaleja hyväksytään positiivilistoille ja tuotteita markkinoille saattamiseksi. Juomavesidirektiivi edellyttää muuttujien seurantaa myös raakavedestä, mitä ei ole aiemmin edellytetty talousvesilainsäädännön nojalla. Veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet ja materiaalit Juomavesidirektiivi tarkentaa nykyistä terveydensuojelulain 17 §:n säännöstä, jonka mukaan veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä aineista tai laitteissa käytetyistä materiaaleista ei saa joutua talousveteen epäpuhtauksia suurempia määriä kuin niiden käyttötarkoituksen mukaan on tarpeellista, eivätkä ne saa vaarantaa talousveden laatuvaatimusten täyttymistä. Direktiivissä säädetään koko Euroopan laajuisista ns. Jo sitä ennen, vuonna 2024, komissio antaa tarkempia säännöksiä mm. Vastaisuudessa markkinoille saa asettaa veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden osalta vain sellaisia tuotteita, jotka täyttävät juomavesidirektiivissä edellytetyt vaatimukset. positiivilistoista, joissa luetelluista materiaaleista tuotteiden valmistajat voivat valmistaa vesijärjestelmissä veden kanssa kosketuksiin joutuvia tuotteita. Raakavedestä tulee seurata sellaisia muuttujia, joita raakaveden laatuun ja vedenmuodostumisalueen toimintoihin kohdistuvan riskinarvioinnin perusteella voi esiintyä vedessä ja joista voi olla haittaa ihmisten terveydelle. Tutkittavat muuttujat ja poikkeukset Direktiivin myötä talousvedestä tulee tutkittavaksi uusia muuttujia. Lisäksi torjunta-aineiden ei-merkityksellisille aineenvaihduntatuotteille on asetettava toimenpideraja. Kuntien lisäresurssien rahoittamistarvetta viedään eteenpäin valtion talousarviossa. 9 yhteensä reilun tuhannen kohteen vesijärjestelmien riskinarviointia vuosittain. Euroopan kemikaalivirasto ECHA työstää parhaillaan positiivilistoja, joiden tulee olla valmiit viimeistään tammikuussa 2025
Myös somaattisia kolifaageja edellytetään seurattavaksi sen selvittämiseksi, kuinka tehokkaasti vedenkäsittelymenetelmät pystyvät poistamaan viruksia vedestä. Täysin ei tämäkään poista kaikkia manuaalisia vaiheita, koska kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava tulokset – ja joidenkin tulosten hyväksyminen edellyttää klikkailuja – ennen kuin ne siirtyvät vesi.fi -verkkosivulle.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Veden sameutta edellytetään seurattavaksi talousveden toimitusmäärästä riippuen kerran viikossa tapahtuvasta tarkkailusta jatkuvatoimiseen tarkkailuun sellaisessa veden käsittelyssä, jossa käytetään suodatusta vedessä olevien aineiden poistamiseksi. Poikkeus voidaan myöntää vain, jos kyseessä on uusi vedenmuodostumisalue, vedenmuodostumisalueella on havaittu uusi pilaantumislähde tai uusi pilaantumista aiheuttava muuttuja tai jos olemassa olevalla veden ottamiseen käytettävällä vedenmuodostumisalueella on tapahtunut ennakoimaton ja poikkeuksellinen tilanne, mikä voi johtaa muuttujien arvojen väliaikaiseen ja rajoitettuun ylittymiseen. Ratkaisu on edellyttänyt tietojärjestelmien ja niiden välisten rajapintojen kehittämistä sekä uusien taitojen kuten paikkatiedon perusteiden hallintaa. Somaattisia kolifaageja on tutkittava, jos riskinarvioinnin tulokset antavat siihen aihetta. Pyytämättä tiedottamisesta on tarkoitus säätää vesihuoltolain nojalla. Edellytyksenä on myös jatkossa, että poikkeuksesta ei aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle, eikä talousveden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Omavalvonta Uutena seurantavelvollisuutena juomavesidirektiivissä säädetään veden toimittajien suorittamasta käyttötarkkailusta, joka vastaa terveydensuojelulain 2 §:ssä tarkoitettua ja meillä siten jo säädettyä toiminnanharjoittajan omavalvontaa. Kun ennen poikkeus on voitu myöntää korkeintaan kolme kertaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jatkossa sen voi myöntää enää vain kahdeksi kolmivuotiskaudeksi. 10 puhtauksien osalta, joiden terveysvaikutuksista ei ole varmaa tieteellistä näyttöä, mutta joiden esiintyminen raakavedessä ja talousvedessä aiheuttaa terveydellistä huolta, kuten lääkkeitä, hormonitoimintaa haittaavia aineita ja mikromuoveja. Poikkeuksen myöntämisen perusteet kuitenkin kiristyvät. vsk. Kuten nykyisinkin, talousvettä toimittavalle laitokselle voidaan myöntää lupa poiketa talousveden kemiallisista laatuvaatimuksista. Tiedottaminen veden käyttäjille Juomavesidirektiivi laajentaa veden käyttäjille tiedottamisvelvollisuutta. Verkossa tiedottamisen osalta tarkoituksena on esittää tiedot vesi.fi-palvelussa, jonne edellytettyjä tietoja siirtyy suoraan ympäristöterveydenhuollon Vatija vesihuollon VEETI-tietojärjestelmästä. Ajantasaisten tietojen ylläpitämisen helpottamiseksi ja manuaalisen työn vähentämiseksi säädösmuutoksissa on tarkoitus edellyttää, että laboratoriot käyttävät talousveden analyysitulosten siirtopalvelua tulosten toimittamiseen Vatiin. Muuttujille ei ole tarkoitus säätää vähimmäisnäytteenottotiheyttä, vaan niiden tarkkailun tarvetta on harkittava aina riskinarvioinnin päivittämisen yhteydessä. Tälle listalle tulee aluksi hormonihäiriköt beetaestradioli ja nonyylifenoli. Myös omavalvonnalle asetetaan tarkempia säännöksiä. Karkeasti jaotellen tiedottaminen jakaantuu kahteen erilliseen osioon: toisaalta veden käyttäjille on tiedotettava pyytämättä direktiivissä edellytetyistä asioista ja toisaalta ajantasaiset tiedot esimerkiksi talousveden laadusta on oltava veden käyttäjien saatavilla verkossa
tiedot raakaveden laadun seurannasta, talousvedestä tutkittujen muuttujien arvojen ylityksistä sekä häiriötilanteista ja niiden hallinnasta. Vaatimus koskee kaikkia vedenjakelualueita ja niiden raakaveden muodostumisalueita. Vuoden 2023 jälkeen ei enää raportoida Excel-taulukoilla EU-laitosten talousveden laatutuloksia, vaan uusien tietokokonaisuuksien tulee sisältää mm. INSPIRE-direktiivissä säädetään. Ja myös Vati tulee saada toimimaan nykyistä paremmin, minkä eteen tehdäänkin jatkuvaa järjestelmän kehitystyötä. Lopuksi Juomavesidirektiivin edellyttämät enemmän tai vähemmän pikkutarkat ja meillä Suomessa montaa hallinnonalaa koskevat säännökset muodostavat laajan kokonaisuuden, joista tähän artikkeliin mahtui vain raapaisu suurimpien muutosten pääasiallisista vaikutuksista. vsk. Melko varmana voi luvata, että päänvaiva sekä uusien käytäntöjen ja tapojen oppimistarve laajenee koskemaan vielä suurempaa joukkoa ensi vuodenvaihteen jälkeen, kun uusitut säännökset tulevat voimaan. Kunhan tulevat säännökset saadaan viilattua lopulliseen muotoonsa, on aika aloittaa tarkempi tutustuminen direktiivin mukanaan tuomiin uudistuksiin. Tietokokonaisuudet voidaan jakaa neljään suurempaan kokonaisuuteen: 1) veden saatavuuden edistämisen tietokokonaisuus, 2) vedenjakelualueeseen sidotut tietokokonaisuudet, 3) vedenottopisteeseen sidotut tietokokonaisuudet sekä 4) kiinteistöjen vesilaitteistojen riskinarviointiin liittyvät tietokokonaisuudet. Edellytyksenä tietokokonaisuuksien laatimiselle on, että tietoja kirjataan jatkuvasti Vati-järjestelmään. Tai asia toisin päin kääntäen: uusia toimintatapoja aletaan opetella ensi vuonna, ja koulutustakin on luvassa!. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 11 Tietokokonaisuudet Juomavesidirektiivissä edellytetään tietojen esittämistä paikkatietomuodossa siten kuin Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY eli ns. Periaatteellisia uudistuksia direktiivi ei sinänsä tuo paljon, mutta yksityiskohdissa riittää päänvaivaa ja uuden oppimista tällä hetkellä lainlaatijoille. Asiakkaanamme olet mukana tukemassa omistajamme KVVY ry:n neuvontaja tutkimustyötä. Tietokokonaisuuksien laatiminen korvaa nykyisen talousveden EU-raportoinnin. KVVY Tutkimus Oy Vesihuollon asiantuntija vuosikymmenten kokemuksella Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301 Työtä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta
vsk. 12 Outi Zacheus, erikoissuunnittelija ja Ilkka Miettinen, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntijamikrobiologiayksikkö Hyväkuntoisesta kaivosta hyvälaatuista kaivovettä Kaivot ovat tärkeä osa talousvesihuoltoa, minkä vuoksi kaivoista kannattaa pitää huolta. Kaivo kannattaisi tarkistaa säännöllisin väliajoin, sillä tarkistaminen voi paljastaa kunnostuksen tai puhdistuksen tarpeessa olevat kaivon rakenteet. Taudinaiheuttajamikrobeilla saastunut kaivovesi on aiheuttanut monia vesiepidemioita Suomessa. Kaivon väärä sijainti tai huono kunto voi johtaa kaivoveden saastumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaivoveden laatu olisi hyvä tutkia noin kolmen vuoden välein ja aina silloin, kun kaivoveden laatu epäilyttää.
Lopputuotteen varmistamiseksi toimintaa valvotaan monin eri tavoin. Pohjavedessä voi paikallisesti olla luontaisesti maaperästä tai kallioperästä liuenneita kemiallisia aineita, kuten esimerkiksi arseenia, fluoridia, uraania, mangaania tai rautaa, tai ihmistoiminnan seurauksena esimerkiksi torjunta-aineita. Arvioidaan, että noin puoli miljoonaa ihmistä saa kotonaan tai vapaaajan asunnollaan talousvetensä omasta kaivosta. vsk. Kaivoveden mikrobiologisen laadun puutteet sen sijaan tyypillisimmin näkyvät oksennusja vatsatautina muutaman päivän sisällä kaivoveden nauttimisesta. Yleensä kyse on silloin kaivoveden suolistoperäisestä saastumisesta, jolloin kaivoveteen on päätynyt suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. Jos aineiden pitoisuus kaivovedessä ylittää muuttujalle asetetun terveysperusteisen enimmäisarvon, kaivovettä ei sellaisenaan voi käyttää talousvetenä. Laitos voi tuottaa ja käsitellä talousveden itse, mutta se voi myös hankkia talousveden toiselta laitokselta. Kaivoveden käsittely voi olla tarpeen myös silloin, jos kaivoveden rautatai mangaanipitoisuudet aiheuttavat veteen makua tai värjäävät kalusteita. Suomi on suuri maa ja paikoin harvaan asuttu, minkä vuoksi järjestetty vesihuolto ei ole mahdollista kaikkialla. Kaivoveden valvonnasta, mikrobiologisista ja kemiallisista laatuvaatimuksista sekä laatusuosituksista on säädetty sosiaalija terveysministeriön asetuksella (401/2001). Moni vesiepidemia on aiheutunut saastuneesta kaivovedestä Kaivoveden kemiallisen laadun puutteet eivät yleensä johda akuuttiin terveyshaittaan, vaan haitat voivat kehittyä pitkäkestoisen altistumisen seurauksena. Jos pohjaveden laatu on moitteetonta, sitä ei tarvitse käsitellä millään tavalla ennen käyttöä. Ympäristön luontaiset tekijät ja ihmistoiminta näkyvät pohjaveden laadussa Kaivoveden laatua ei voi ennustaa naapurikaivon veden laadun perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vuoden 1998 jälkeen, jolloin talousvesiepidemioiden ilmoitusmenettely tuli pakolliseksi, Suomessa on raportoitu yli 100 talousvesivälitteistä epidemiaa. Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin hyvä vaan pohjavesi voi olla joko luontaisesti tai ihmisen toiminnan seurauksena talousvesikäyttöön soveltumatonta. Haja-asutusalueella talousvesi hankitaan yleensä omasta rengastai porakaivosta. Kaivovesi on pohjavettä, joka on muodostunut maaperän läpi imeytyneestä sadevedestä ja lumien sulamisvedestä. Järjestetty talousvesihuolto ei kuitenkaan ulotu kaikkialle. 13 J ärjestetyn vesihuollon piiriin kuuluu Suomessa noin 92 % väestöstä. Juomiseen, ruoanlaittoon ja muuhun kotitalouskäyttöön tarkoitetun talousveden saatavuudesta ei silloin tarvitse kantaa huolta vaan siitä vastaa talousvettä toimittava laitos. Pitkiä putkilinjoja ei ole muutaman veden käyttäjän vuoksi taloudellisin perustein järkevää rakentaa eikä talousveden laatu veden vähäisen vaihtuvuuden vuoksi välttämättä edes säilyisi hyvänä. Näistä epidemioista ” Kaivoveden laatua ei voi ennustaa naapurikaivon veden laadun perusteella.. Mitä pitempään talousvesi viipyy verkostossa, sitä enemmän sen laatu voi heikentyä. Kaivoveden laatua voi yrittää parantaa sopivalla käsittelymenetelmällä
Kaivon rakenteiden ja läpivientien tiiveys, asianmukaiset routasuojaukset ja ympäröivän maan muokkaus viettämään kaivosta poispäin ovat tärkeitä, kaivon rakentamisessa huomioon otettavia seikkoja. Edes huolella ja taidolla rakennettu kaivo ei pärjää ilman säännöllistä huoltoa. Jos kaivon rakenne ei ole tiivis, niin maan pintaa pitkin valuvat sadevedet tai lumen sulamisvedet voivat sellaisenaan päätyä kaivoon. Kaivon tarkistus paljastaa kunnostuksen tarpeen Kaivoveden laadun turvaaminen edellyttää monia toimenpiteitä aina kaivon paikan suunnittelusta vuosittaisiin kaivon tarkistuksiin ja tarvittaviin kunnostustoimenpiteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaivon puutteellinen rakenne on yksi merkittävä syy kaivoveden saastumiseen. Kaivo kannattaa rakentaa sellaiseen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole kaivoveden laatua uhkaavia toimintoja. Kaivovesi voi saastua, jos kaivoa ympäröivä maaperä saastuu saastuttaen samalla pohjaveden. Samalla vesi voi kuljettaa kaivoon ympäristön epäpuhtauksia. Jätevesillä saastunut maaperä on vaikea puhdistaa, joten tällaisissa tilanteissa kaivon puhdistaminen ja desinfiointi eivät todennäköisesti takaa turvallista kaivoveden laatua. Norovirukset ja kampylobakteerit ovat olleet merkittävimpiä vesiepidemioiden aiheuttajia. Veden pitäisi päätyä kaivoon vain pohjan kautta. Esimerkiksi lietelannan levitys tai vuotava jätevesijärjestelmä voi uhata kaivoveden laatua. Myös pienet eläimet voivat päätyä kaivoon vioittuneiden rakenteiden kautta. Kaivon kunto kannattaa tarkistaa vuosittain, jot. Pysyvä ratkaisu voi olla uuden kaivon rakentaminen mahdollisimman kauas kaivoveden laatua uhkaavista tekijöistä. vsk. Vaikka kaivo tyhjennetään ja puhdistetaan, taudinaiheuttajamikrobeilla saastunutta pohjavettä voi edelleen päätyä kaivoon. 14 noin puolet on liittynyt joko yksityistai yhteisökäytössä olevan kaivon saastumiseen. Kaivon renkaiden siirtyminen pois paikoiltaan esimerkiksi roudan seurauksena tai tiivistämättömät läpiviennit eivät puolestaan takaa enää kaivon seinämien tiiviyttä. Kaivon sijainti on myös tärkeää. Tällaisissa tilanteissa kaivoveteen voi päätyä ihmisen terveydelle haitallisia suolistoperäisiä taudinaiheuttajamikrobeja. Kaivon väärä sijainti tai puutteellinen rakenne voivat mahdollistaa kaivoveden saastumisen Kaivovesi voi saastua monin eri tavoin
Likaantunut kaivo tulisi pestä puhtaalla harjalla ja vedellä. Vain kesällä käytössä olevan mökkikaivon tarkistus ja tarvittavat huoltoja puhdistustoimenpiteet kannattaa tehdä keväällä ennen kaivon käyttöönottoa. Jos oma aika ja taidot eivät riitä kaivon huolto-, kunnostusja puhdistustoimenpiteiden toteuttamiseen tai kaivo kaipaa desinfiointia, tulisi ottaa yhteys kaivon kunnostuksia tekevään yritykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Sameaa tai vierasta makua tai hajua sisältävää kaivovettä ei tulisi käyttää talousvetenä. Kaivovedestä tehty tutkimus paljastaa, onko Kaivovesi kannattaa tutkituttaa ainakin seuraavissa tilanteissa: • Ennen uuden kaivon käyttöönottoa • Edellisestä tutkimuksesta on kulunut yli kolme vuotta • Kaivo on ollut pitkään käyttämättä • Kaivovedessä on outoa väriä, hajua tai makua • Kaivoveden epäillään aiheuttavan terveydellistä haittaa • Kaivon ympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun. vsk. Kaivon omistaja voi kuitenkin kysyä neuvoja kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Viranomaisen vastuulla on arvioida kaivoveden käyttöön liittyvää terveysriskiä, jos asetuksen (401/2001) laatuvaatimukset eivät täyty, sekä ohjeistaa tarvittaessa kaivoveden laatuun liittyvien terveyshaittojen poistamismahdollisuuksista. Kirkas ja raikkaan makuinen kaivovesikin voi sisältää ihmisen terveydelle haitallisia mikrobeja tai kemiallisia aineita. 15 ta voidaan arvioida mahdollisten huolto-, kunnostusja puhdistustoimenpiteiden tarpeellisuus. Tutkimuspaketin sisältöön vaikuttaa myös se, onko kyse rengaskaivosta vai porakaivosta. Lähde: THL, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivovesi kaivoveden laatu turvallista. On hyvä tiedostaa, että yksityiskaivosta huolehtiminen eli säännölliset tarkistukset, huoltotoimenpiteet, tarvittavat korjaukset sekä kaivoveden laadun tutkituttaminen kuuluvat kaivonomistajan vastuulle. Lisätietoa kaivovesistä THL:n verkkosivuilla: www.thl.fi > Aiheet > Ympäristöterveys > Vesi > Kaivovesi. Kaivovesitutkimuksiin erikoistunut tutkimuslaboratorio voi auttaa sopivan vedenlaadun analyysipaketin valinnassa. Kaivon kunnon tarkistaminen tarkoittaa käytännössä silmämääräistä arviota kaivon sisäja ulkopuolisista rakenteista sekä kaivoa ympäröivästä maastosta. Kaivoveden laadun säännöllinen tutkituttaminen Kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein ja aina silloin, jos kaivovedessä on vierasta hajua, makua tai väriä tai jos kaivoveden laatu muutoin epäilyttää. Lopuksi Kaivosta kannattaa pitää huolta. Kaivon tyhjentäminen voi silloin olla paikallaan kaivoveden vaihtamiseksi
Tästä johtuen vesihuollon huoltoja toimitusvarmuuteen sekä kriisivalmiuteen tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota jo etukäteisen varautumisen ja valmiussuunnittelun muodossa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 16 Vesihuolto on teknisesti vaativaa toimintaa Edellä mainittujen seikkojen ohella vesihuollossa korostuvat myös keskeisesti erittäin korkeat hygieeniset vaatimukset. pohjaveden suojelu). Jätevedet tulee käsitellä ja puhdistaa asianmukaisesti ennen vesistöön tai muuhun kiertoon palauttamista, sillä ne sisältävät huomattavia määriä erilaisia epäpuhtauksia, jotka saattaisivat aiheuttaa huomattavaakin ympäristön Jaakko Gustafsson, HTM, ympäristöoikeuden asiantuntija Vesihuollon häiriötön toiminta on keskeinen osa perusturvallisuutta Toimiva vesihuolto on keskeinen osa yhdyskuntien välttämätöntä perusinfrastruktuuria. Erityisesti tämä seikka koskee jätevesistä huolehtimista, mutta myös vedenhankinnan osalta joudutaan huomioimaan myös monia ympäristönsuojeluun sekä kestävään käyttöön liittyviä näkökohtia (esim. Sen vakaa ja mahdollisimman häiriötön toiminta on tästä johtuen ensiarvoisen tärkeää. vsk. Samoin vesihuollolla on keskeisen tärkeitä tehtäviä myös ympäristönja terveydensuojelun kannalta. Samalla se on olennainen osa niin yhdyskuntien kuin koko yhteiskunnankin perustavanlaatuista huoltovarmuutta, sillä jo verraten vähäinenkin häiriö sen toimivuudessa aiheuttaa vähintäänkin erilaisia hankaluuksia ja epävarmuutta, ja perusteellisemmalla kriisiytymisellä voi olla vakavampiakin seurauksia
Niin talousveden valmistamiseen kuin jätevesien käsittelyyn tarpeelliset prosessit ovat sekä monivaiheisia että huomattavan laaja-alaisia. Perusolemukseltaan raakaveden käsittely ja valmistaminen talousvedeksi on luonteeltaan elintarviketeollisuutta, jossa erilaiset hygieeniset vaatimukset toimitettavalle raakavedelle ovat hyvin korkeita. Niiden suorittamiselle välttämättömät laitteistot ovat myös verraten monimutkaisia ja fyysisestikin laajamittaisia. Kyseisten häiriöiden laatu ja laajuus voi vaihdella miltei huomaamattomasta jopa katastrofimaisiin mittasuhteisiin, ja vähäisempinäkin niistä voi aiheutua monenlaisia haittoja ja harmeja. vsk. Jätevesien käsittely, puhdistaminen ja kiertoon palauttaminen on puolestaan tyypillistä prosessiteollisuutta, jossa prosessi on periaatteessa jatkuvassa toiminnassa. Kyseessä olevat prosessit ovat myös varsin pitkälle automatisoituja niiden mittakaavasta ja käytännössä jatkuvasta toiminnasta johtuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. On huomattava, että tämä vaatimus koskee koko vedenjakelun toimitusketjua, johon sisältyy monia erilaisia vaiheita ja prosesseja sekä näissä tarvittavia laitteita ja jakeluverkkoja. Tästä johtuen erilaiset mahdolliset häiriötekijät tulee kyetä tunnistamaan hyvissä ajoin jo ennen pilaantumista sekä terveysriskejä. Myös talousvedeksi valmistettavan raakaveden puhdistamisesta ja muusta käsittelystä sekä terveysriskeihin varautumisesta on huolehdittava asianmukaisesti ennen sen toimittamista asiakkaille. 17 sujuvuudelle ja niin asiakkaita kuin yhteiskunnallisiakin tarpeita hyvin palvelevalle toimivuudelle. Muun muassa edellä mainituista syistä johtuen ne ovat myös ainakin jossain määrin alttiita myös erilaisille häiriötekijöille. Näin ollen kyseisten prosessien häiriötön toiminta on perusedellytys myös koko toimitusketjun Jätevedet tulee käsitellä ja puhdistaa asianmukaisesti ennen vesistöön tai muuhun kiertoon palauttamista, sillä ne sisältävät huomattavia määriä erilaisia epäpuhtauksia, jotka saattaisivat aiheuttaa huomattavaakin ympäristön pilaantumista sekä terveysriskejä.
inhimillisten erehdysten tapahtumiseen.. Varautumisessa on otettava huomioon myös mahdollisuus ns. Myrsky tai tulvavesi saattaa aiheuttaa myös raakavesilähteessä (esim. Tyypillisimmät häiriöitä aiheuttavat tekijät Erilaisia mahdollisia häiriötekijöitä on lukuisia, alkaen luonnon prosesseista erilaisiin teknisiin ongelmiin ja häiriöihin. Tämän tyyppisistä luonnonilmiöistä saattaa aiheutua erilaisia laitteistohäiriöitä, joko suoranaisen rikkoutumisen vuoksi tai välillisesti, esimerkiksi sähköverkon tai tietoliikenneyhteyksien häiriintymisen seurauksena. Varautumisessa on otettava huomioon myös mahdollisuus ns. Pitkään jatkuneet helteet saattavat puolestaan aiheuttaa vesiaineen lämpötilan liiallista nousua esimerkiksi säiliöissä tai vesijohtoverkostoissa ja johtaa haitalliseen mikrobiologisten organismien lisääntymiseen. vesistö) olevan veden haitallista sekoittumista tai pilaantumista, jolloin sen käyttäminen talousveden valmistamiseen vaikeutuu tai estyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Suomessakin on sattunut tapauksia, jolloin vakava vesihuollon häiriö on ollut seurauksena ihmistoiminnasta (vaikka” Erilaisia mahdollisia häiriötekijöitä on lukuisia, alkaen luonnon prosesseista erilaisiin teknisiin ongelmiin ja häiriöihin. inhimillisten erehdysten tapahtumiseen. Tyypillisimpiä riskitekijöitä ovat yleensä erilaiset, pohjimmiltaan luonnollisiksi katsottavat syyt, kuten äärevät sääilmiöt, esimerkiksi myrskyt, tulvat ja pitkään kestäneet äärevät lämpötilat (kova helle, ankara pakkanen). Vakavimmissa tapauksissa häiriö saattaa olla jopa seurausta tahallisesta toiminnasta. Äärevät lämpötilat saattavat samoin aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi ankarasta pakkasesta johtuvien jäätymisvahinkojen muodossa. 18 niiden mahdollista aktualisoitumista, sekä kyetä varautumaan niihin mahdollisimman huolellisesti ja perusteellisesti. vsk
vsk. Erilaisia vastuullisia tahoja erityyppisten varautumissuunnitelmien laatimiseen liittyen ovat mm. Varautuminen on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa suunnitelmallisuuden merkitys korostuu monin tavoin. Toisaalta on aiheellista muistaa, että myös kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on vastuu kiinteistönsä perustason vesihuollosta, joten tämän tulee koskea myös kohtalaista varautumista ainakin tyypillisimmin odotettavissa oleviin häiriötilanteisiin (esim. Tällaisen häiriötilanteen seurauksena voi olla esimerkiksi vedentoimituksen keskeytyminen tai verkostossa olevan veden muuttuminen käyttökelpoisuudeltaan kyseenalaiseksi, esimerkiksi haitallisten aineiden verkostoon päätymisen seurauksena. rakentamistöiden yhteydessä tapahtunut putkiston rikkoutuminen). Erilaisia huomioon otettavia näkökohtia on huomattavan monia, verkostojen ja laitteistojen fyysisestä kunnossapidosta erilaisiin tukitehtävistä huolehtimiseen, joten kyseinen asiakokonaisuus on jo itsessään mittakaavastaan johtuen haastava. Paitsi mahdolliseen sabotaasiin tai muuhun voimankäyttöön, tulee tässä yhteydessä varautua erityisesti myös erilaisiin epäsuorempiin vaikuttamisyrityksiin, kuten verkkohyökkäyksiin, joilla voidaan tuottaa vahinkoja esimerkiksi energian saantiin ja tietoverkkojen toimintaan vaikuttamalla. energian saatavuus) voi johtaa myös muiden järjestelmien toiminnan vaikeutumiseen tai estymiseen ja sitä kautta laaja-alaisempaan kriisiytymiseen. oikeasuhtainen huollosta ” Varautuminen on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa suunnitelmallisuuden merkitys korostuu monin tavoin.. Vesihuolto samoin kuin muukin olennaisen tärkeä infrastruktuuri saattaa myös joutua vieraan vallan vaikuttamisyritysten kohteeksi, esimerkiksi kansainvälisen kriisin tai siihen liittyvän välitilan yhteydessä. 19 kin tahattomasti). Varautumiskysymyksiin on aiheellista suhtautua vakavasti Erilaisiin mahdollisiin vesihuollon häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen on siis jo kaikkein tyypillisimminkin ajateltavissa olevien skenaarioiden perusteella varsin laaja-alainen kokonaisuus. Joissakin tapauksissa myös jokin muun tyyppinen kriisi, kuten häiriöt maksuliikenteen toiminnassa, pitkään kestävä työtaistelu tai muun tyyppinen yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyminen, saattaa vaikuttaa myös infrastruktuurista huolehtimiseen (vesihuolto, kaukolämpö, ym.) tavalla, joka saattaa lisätä alttiutta erilaisille ongelmaja häiriötilanteille. Tällainen häiriö saattaa tapahtua laitosympäristössä, jolloin prosessin toiminta häiriintyy suoranaisesti, tai muualla vesihuoltoverkoston toimintaalueella (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Jotta varautumissuunnittelu olisi mahdollisimman kattavaa, siinä tulee näin ollen huomioida erilaisten järjestelmien toimivuuteen liittyvä keskinäisriippuvuus, sillä häiriötilanne jossakin järjestelmässä tai sen osassa (esim. Vakavammissa skenaarioissa häiriötilanne voi olla seurausta tahallisesta toiminnasta ja aiheutettu esimerkiksi rikoksen, sabotaasin tai terroristiseksi katsottavan toiminnan tuloksena. vesihuoltolaitokset, kunnat sekä pelastustoimi
kotivarasta huolehtimiseen liittyen (vesiastioiden varaaminen, jne), jolloin talousvettä on mahdollista varastoida vähintään pienimuotoista, välttämätöntä kotitarvekäyttöä varten ainakin muutaman vuorokauden tarvetta varten. vsk. Pikemminkin voi käydä niin, että tällaisten toimintojen tosiasiallinen merkitys arjessa havaitaan vasta siinä vaiheessa, kun jotakin poikkeuksellista on jo tapahtunut – ne ovat hieman kuin siivous, jonka merkitys saatetaan havahtua huomaamaan vasta siinä vaiheessa, kun se jää jostakin syystä puuttumaan. Kunnilla on puolestaan velvollisuus VHL 5 §:n mukaisesti huolehtia vesihuollon kehittämisestä alueillaan, vaikkakin aiemmin lakisääteisestä vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisesta on sittemmin luovuttu. Tarvittaessa eri viranomaisilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin virka-avun antamiseen, mutta tämä edellyttää yleensä erillisen virka-apupyynnön tekemistä, joten avustaminen ei välttämättä ole automaattista. Tämä ei kuitenkaan saisi liiallisesti haitata sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jota tarvitaan mahdollisimman kattavan tason saavuttamiseksi kokonaisvarautumisessa. Mahdollisissa vakavammissa häiriötilanteissa myös pelastuslaitoksilla on omat tehtävänsä, jotka määräytyvät ensisijaisesti pelastuslain (379/2011) mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vesihuollon häiriötön toiminta on pelastustoimen kannalta tärkeää myös mm. ” Vesihuollon kehittämisen käsitteeseen sisältyy myös varautuminen mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja pyrkimys estää niitä jo ennalta, mikäli mahdollista.. sammutusveden saatavuuden turvaamisen kannalta. 20 ja kunnossapidosta huolehtiminen). Vesihuollon yleisempään kehittämiseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä on myös ELYkeskuksilla. Myös kuluttajan asemassa olevan asiakkaan on syytä olla tietoinen mahdollisista häiriöriskeistä ja varautua niihin muuhun ns. Tämä seikka ei sinänsä riipu laitoksen koosta, vaan se koskee kaikkia VHL:n mukaisen toiminta-alueen omaavia vesihuoltolaitoksia. Jotta eri toimijoiden välinen yhteistyön olisi tuloksellista ja tarkoituksenmukaista, sen tulisi olla luonteeltaan pitkäjänteistä, jatkuvaa toimintaa, jossa eri osapuolia pidetään ajan tasalla kulloistenkin varautumissuunnitelmien yleistilanteesta (osa tiedoista voi aihepiirin luonteesta johtuen olla luottamuksellisia). Vesihuoltolaitokset voivat laatia varautumissuunnitelman myös yhteistyössä, ja tätä toimintatapaa kannattaa suosia, mikäli se on järkevästi toteutettavissa. Ollakseen tuloksellista, vesihuollon varautumissuunnittelu vaatii myös eri toimijoiden välillä tarkoituksenmukaista yhteistyötä huolimatta siitä, että niistä kukin joutuukin keskittymään ensisijaisesti omiin perustehtäviinsä. On aiheellista huomioida, että ensisijainen, suunnitelman mukainen varautumisvastuu on ensisijaisesti vesihuoltolaitoksella itsellään sen toiminta-alueen puitteissa. Vesihuollon kehittämisen käsitteeseen sisältyy myös varautuminen mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja pyrkimys estää niitä jo ennalta, mikäli mahdollista. Varautumiseen on joka tapauksessa syytä suhtautua huolellisesti ja pitkäjänteisesti sitoutuen, sillä vesihuollon tyyppisten, perusinfrastruktuuriin kuuluvien palvelujen häiriötön toiminta ei luonnollisestikaan ole itsestäänselvyys. Parhaimmassa tapauksessa mahdollisten ongelmatilanteiden ennakoimisella pystytään välttymään niiden aktualisoitumiselta. Vesihuoltolaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus varautumissuunnitelman laatimiseen (VHL 15 a §). Varautumissuunnitelmaan tulee sisältyä myös riittävä suunnitelma toimenpiteistä mahdollisten häiriötilanteiden varalta
Valinta tehtiin nyt 20. Hän on luonteva esiintyjä ja ollut mukana sekä Helsingin kaupungin rekrytointivideoissa että Ruokatiedon ja Ruokaviraston videokampanjoissa. kerran ja valituksi tuli Helsingin kaupungin elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä. vikevalvonnalle aurinkoisen Oiva-hymyn. Kun asiakkaille välitetään oikeaa ja tämän päivän käytäntöihin pohjautuvaa tietoa tarkastustoiminnasta, nähdään paremmin yhteiset tavoitteet, tarkastajien valmentava ote ja yhteistyömahdollisuudet. vsk. Hän viestii aktiivisesti Twitterissä myönteisellä ja yhteistyötä korostavalla tavalla, ja päivityksistä välittyy myös työnilo. Elintarvikevalvontaa ja muuta ympäristöterveydenhuoltoa rasittavat usein väärät luulot ja uskomukset tarkastajien työstä. Valinnan tekivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä tulleiden ehdotusten joukosta sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti/ Elintarvike ja Terveys-lehti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Mäkelä on laittanut kasvonsa ja persoonansa peliin kertoessaan sosiaalisessa mediassa elintarviketarkastajan työstä ja onnistunut näin antamaan myös elintarVuoden terveystarkastaja 2022 on elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä Helsingistä Vuoden terveystarkastaja 2022 julkistettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisilla opintopäivillä 27.–28.4.2022 Tampereella. Hanna-Kaisa Mäkelä on tehnyt tämän päivän tarkastajien työtä tunnetuksi ja näkyväksi omassa työssään. Kaarina Kärnä. HannaKaisa Mäkelä antaa elintarviketarkastajan työstä nykyaikaisen ja kiinnostavan kuvan.” Hanna-Kaisa Mäkelä. 21 V uoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Valituksi tuli Helsingin kaupungin elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä, joka on tehnyt terveystarkastajan työtä näkyväksi myös sosiaalisessa mediassa. Valintaa perustellaan vuoden terveystarkastajalle koulutuspäivillä myönnetyssä kunniakirjassa seuraavasti: ”Rakkaudesta turvalliseen ruokaan! HannaKaisa Mäkelä on ammattitaitoinen ja osaava elintarviketarkastaja, jonka erityisenä vahvuutena on oma-aloitteinen viestintä elintarviketarkastajan työstä
Vaikka keskitetty jätevedenkäsittely on huomattavasti tehokkaampaa kuin kiinteistökohtainen, jokaista kiinteistöä ei ole taloudellisesti tai ympäristön kannalta järkevää liittää viemäriverkkoon harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Haja-asutuksen kokonaisfosforikuormitus on noin 400 tonnia ja kokonaistyppikuormitus noin 2700 tonnia vuodessa. vsk. Lisäksi suurin osa kesämökeistä, joita on noin puoli miljoonaa kussakin maassa, sijaitsee viemäriverkoston ulkopuolella. Sääntelyllä pyritään saamaan päästöt kuriin, mutta käytännön toimeenpanoon liittyy monia haasteita. 2015.) Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon piirissä on Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella yhteensä noin kolme miljoonaa asukasta. (Tattari ym. 22 K eskitetyn viemäröinnin ulkopuoliset jätevedet ovat Suomessa toiseksi suurin vesistöjen fosforikuormituksen lähde maatalouden jälkeen. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vuokko Laukka, erikoisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus Elisangela Heiderscheidt, dosentti, Oulun yliopisto Inga Herrmann, dosentti, Luleån teknillinen yliopisto Haja-asutusalueen jätevesihuollon hallintokäytänteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Vaikka pohjoismainen haja-asutuksen jätevesihuolto on Euroopan kärkeä, puutteellisesti käsitellyt jätevedet voivat paikallisesti olla merkittävä vesistökuormituksen lähde
vsk. Suomen ja Norjan tapauksessa ministeriö ohjaa lainsäädännöllistä viitekehystä. Maakohtaiset perustason ja korkean tason puhdistusvaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisille talousjätevesille.. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sääntely on siis verrattain tiukkaa: puhdistusvaatimukset (Taulukko 1) ja lupaprosessi ovat tarkkaan määritelty, samoin eri toimijoiden roolit ja vastuut. 23 Sääntely selkeyttää toimijoiden rooleja ja vastuita Puhdistusvaatimuksia kiinteistökohtaiselle jäteveden käsittelylle ei ole useimmissa Euroopan maissa asetettu lainsäädännössä lainkaan (Grebot ym. Toimeenpanoon liittyy useita sidosryhmiä Haja-asutusalueen jätevesien hallintokehykseen kuuluvat sidosryhmät voidaan karkeasti jakaa viranomaisiin, tiedontuottajiin ja palveluntarjoajiin. 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Taulukko1. Ruotsissa kunnat voivat itsenäisesti päättää puhdistusvaatimusten tasosta. Ruotsissa vaatimuksia ei ole kirjattu suoraan lainsäädäntöön, vaan yleisiin ohjeisiin (NFS 2006:7), eivätkä ne näin ollen ole yhtä sitovia. Suomessa ja Norjassa vaatimukset on kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön (ympäristönsuojelulaki 527/2014, valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017, FOR-2004-06-01-931). Suomessa ja Norjassa puhdistusvaatimusten taso on määritelty laissa, mutta kunnilla on valta päättää perustasoa korkeammista puhdistusvaatimuksista tapauskohtaisesti esimerkiksi erityisen herkillä alueilla. Suomessa ympäristöministeriö tarjoaa myös yleistä neuvontaa ja ohjausta alueellisille ja kunnallisille toimijoille, kun taas Ruotsissa ja Norjassa tämän hoitavat valtion virastot (Ruotsissa Havsoch vatten myndigheten, Norjassa Miljødirektoratet). Vaatimustasoa ei kuitenkaan voi laskea kunnan toimesta. Perusrakenne on hyvin samanlainen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (Kuva 1). Kunnilla on kaikissa kolmessa maassa merkittävä rooli toimeenpanijoina. Kansallisen tason sääntely kuvastaakin kunnianhimoista tavoitetta suojella vesivaroja ja edetä kohti kestävää jätevesihuoltoa myös keskitetyn vesihuollon ulkopuolella
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vahva suositus on, että suunnittelun ja toteutuksen hoitavat alan ammattilaiset. Lisäksi yleistä tiedottamista, neuvontaa, tutkimusta ja ohjeistuksia tarjoavat useat eri organisaatiot. vsk. Hajajätevesihuollon toimijat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.. Valvontaa toteutetaan kussakin maassa vaihtelevasti kuntien olemassa olevien resurssien ja prioriteettien mukaan. Kuntien tehtävä on hoitaa jätevesijärjestelmien lupaprosessit, valvonta ja yleisen tason neuvonta kiinteistönomistajien suuntaan. Suomessa Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa yleisesti saatavilla olevia jätevesien käsittelyjärjestelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia ja saattaa nämä Kuva 1. 24 Alueellisten viranomaisten rooli on Norjassa hyvin vähäinen, mutta Suomessa ELYkeskukset ja Ruotsissa lääninhallitukset osallistuvat toimeenpanoon ja ohjeistavat kunnallisia toimijoita. Norjassa käsittelyjärjestelmän suunnittelijalta ja rakentajalta vaaditaan pätevyystodistus ja pienpuhdistamoiden kohdalla ammattilaisten käyttö on pakollista myös järjestelmien huollossa. Kiinteistönomistajien vastuulla on järjestää jätevedenkäsittely vaatimusten edellyttämällä tavalla
25 tiedot yleisön saataville. Näin ollen arviot toimeenpanon edistymisestä ovat hyvin suuntaa antavia. Neuvonta lisäsi yleistä tietoisuutta aiheesta ja yksittäisten kiinteistönomistajien tietämystä puhdistusvaatimuksista, käsittelymenetelmistä ja palveluista (Kallio 2020). Irlanti, Latvia ja Unkari, joilla on kansallinen rekisteröintijärjestelmä kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille.. Kansallisen tason sääntely selkeyttää toimijoiden rooleja ja vastuita, ja puhdistusvaatimukset sekä hallittu lupaprosessi edistävät vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamista. Kuntien viranomaisten aika ja toisinaan myöskään osaaminen eivät riitä valvontatyöhön. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on esimerkiksi toteutettu runsaasti tiedon ja osaamisen lisäämiseen tähtääviä toimia, kuten julkaistu paljon erilaisia ohjeita ja käytännön oppaita. Haasteita toimeenpanossa Haja-asutusalueen jätevesihuoltoon liittyvät haasteet ovat hyvin samanlaisia sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Vanhojen kiinteistöjen kohdalla, etenkin harvaan asutulla alueella, uuden järjestelmän rakentaminen tai kiinteistön liittäminen viemäriverkkoon voi olla taloudellisesti kannattamatonta verrattuna kiinteistön arvoon. Suomessa on erityisesti panostettu kiinteistönomistajien neuvontaan. Tilastotiedon puuttuminen vaikeuttaa säädösten toimeenpanon edistämistä ja valvontaa sekä tutkimustyötä. Norja erottautuu erityisen kattavalla ohjeistuksella aina lainsäädännön soveltamisesta jätevesijärjestelmän suunnitteluun ja käytännön toteutukseen asti. Tiedonhallinnan saralla edelläkävijöitä ovat mm. Kiinteistökohtaisia järjestelmiä ei rekisteröidä, eikä tietoja kerätä keskitetysti valtakunnallisella tasolla, vaan kunnat pitävät vaihtelevia tilastoja haluamallaan tavalla. Haja-asutusalueen jätevesihuollon hyvistä käytänteistä voidaan mainita useita esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Hyviä käytänteitä löytyy ympäri Eurooppaa Haasteista huolimatta Suomi, Ruotsi ja Norja voidaan nähdä edelläkävijöinä erityisesti kansallisen tason sääntelyn osalta. Tämä nostettiin yhdeksi merkittäväksi toimenpiteeksi WHO:n järjestämässä Euroopan laajuisessa työpajassa lokakuussa 2021, jossa arvioitiin haja-asutusalueen jätevesihuollon haasteita ja hyviä käytänteitä. Norjassa merkittävä rooli on valtion tutkimusorganisaatio NIBIO:lla (Norwegian Institute for Bioeconomics), kansallisella vesihuollon järjestöllä NorskVannilla sekä Norjan tilastokeskuksella. Hajajätevesien ympäristöja terveysriskeistä ei olla yleisellä tasolla riittävän tietoisia, jolloin asiaa ei priorisoida riittävästi päättäjien taholta. Ympäristöministeriö on rahoittanut valtakunnallista hajajätevesineuvontaa vuosina 2011–2019. Jätevesijärjestelmien uusiminen voi olla verrattain kallista. Ohjeet ja sähköiset tietokannat ovat kaikille avoimia. vsk. Säädösten toimeenpanoon ei myöskään ole riittävästi resursseja. Toisaalta kiinteistön omistajilla voi olla puutteelliset tiedot jäteveden käsittelyn vaatimuksista, menetelmistä ja saatavilla olevista palveluista, mikä johtaa helposti joko säädösten täyteen laiminlyöntiin tai olemassa olevien järjestelmien puutteelliseen huoltoon ja ylläpitoon, jolloin puhdistustulokset eivät vastaa vaatimuksia. Vaatimustason alle jääviä käsittelyjärjestelmiä on edelleen paljon, mutta tarkkaa arviota on vaikea tehdä tarkempien tietojen puuttumisen vuoksi. Toimeenpanoon liittyvistä keskeisistä haasteista useimmat liittyvät tietojen, resurssien tai osaamisen puutteeseen. Taustalla on vahva yhteistyö valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestökentän toimijoiden kesken
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Valtakunnallisesti organisoitu, järjestelmällinen ja yhtenäinen suunnittelu voi auttaa kunnallisia toimijoita valvonnassa sekä säädösten toimeenpanossa. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan Toimiva haja-asutusalueen jätevesihuolto vaatii useita eri tukimekanismeja sääntelyn toimeenpanon turvaamiseksi: mm. Eri maiden haasteista ja hyvistä käytänteistä voidaan ottaa oppia. European Environment Agency (EEA). Jätevesineuvonta haja-asutusalueilla 2011–2019 – Loppuraportti. Jätevedenpuhdistus ja lietteen hyötykäyttö – muuttuuko sääntely. Itävallassa on puolestaan panostettu koulutukseen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 48 | 2020. Suunnitelman toteutumisesta kunta raportoi alueelliselle viranomaiselle. monikanavaista viestintää, tiedonhallintaa, resursseja valvontaan sekä monipuolista yhteistyötä valtionhallinnon, yksityisen sektorin, järjestöjen ja kiinteistönomistajien välillä. Urban Waste Water – Non-Connected Dwellings, Final report. 2019. Vastaava käytäntö on myös esimerkiksi Ranskassa ja Itävallassa. 2020. Naturvårdsverkhets allmänna råd om små avloppsanordningar för hushållsspillvatten, NFS 2006:7. vsk. Haja-asutusalueen jätevesien ympäristöja terveysvaikutukset on nostettu aktiivisesti esiin WHO:n ja UNECE:n vesi ja terveys pöytäkirjan alaisessa työssä (Protocol on Water and Health). Esitys vesihuoltopäivillä 13.10.2021. jätevesijärjestelmien tarkastusta ja kunnossapitoa. Lisätietoa haja-asutusalueen jätevesihuollon hallintokäytänteistä Suomessa Ruotsissa ja Norjassa löytyy tuoreesta raportista: http://hdl.handle.net/10138/340576 Lähteet Forskrift om begrensning av forurensning (forurensningsforskriften), FOR 200406-01 nr 931 Grebot, B., Illes, A., Madzharova, G., Scarlat, A., Anderson, N. Se on kuntien organisoima julkinen palvelu, jonka kustannukset katetaan kiinteistönomistajilta kerättävillä maksuilla. Kiinteistön omistajille tarjottava, vapaaehtoinen koulutus käsittelee mm. Aihe on saanut huomiota myös EU:n jätevesidirektiivin uusimistyössä (Kangas 2021). & FribourgBlanc, B. Aihe on tärkeä koko Euroopassa ja hyvien käytänteiden jakamiseen, tutkimustiedon levittämiseen sekä yhteistyön edistämiseen tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä foorumeita. https://forum.eionet.europa.eu/ nrc-eionet-freshwater/library/ urban-waste-water-treatment/urbanwaste-water-non-connected-dwellings/ download/en/1/19-12-04%20Nonconnected%20dwellings.pdf [Accessed 15/3/2021.] Kallio, J. Ruotsissa on edistetty valvontaa kuntakohtaisilla, kolmen vuoden valvontasuunnitelmilla. https://helda.helsinki.fi/ bitstream/handle/10138/323554/ SYKEra_48_2020_Jatevesineuvonta. 2021. 26 Esimerkiksi Latviassa kerätään tiedot järjestelmien sijainnista ja tekniikasta. pdf?sequence=1&isAllowed=y Kangas, A. Jos koulutuksen on käynyt, voidaan normaalisti noin vuoden välein tehtäviä ulkopuolisen toimijan toteuttamia tarkastuskäyntejä kyseisen omistajan kohdalla harventaa, jolloin kiinteistönomistaja säästää myös tarkastuskäynneistä koituvat maksut. Ranskassa valvontaa hoitaa erillinen valvova taho (SPANC)
Lisäksi ne aiheuttavat ravinteiden ja haitta-aineiden päästöjä, roskaavat vesistöjä ja kuluttavat niissä happea. Tähän tulee varautua tiedonhallintaa parantamalla, viemäriverkostoja saneeraamalla ja parantamalla hulevesien hallintaa”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas sanoo. Vesilaitosyhdistyksen 60-vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna diplomi-insinööri Anna-Elina Vilénille diplomityöstä ”Eri raaka-aineista valmistetun aktiivihiilen tuotannon ympäristövaikutukset”. Hankkeiden tulokset ovat monistettavissa laajempaa käyttöä ja kumppanuutta varten. vsk. YM Viemäriylivuotoja ehkäiseviin ja ympäristövahinkoja vähentäviin hankkeisiin lähes miljoona euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Hankkeissa rakennetaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. VVY:n kultainen ansiomerkki • numero 146 myönnetään vesijohtaja, vesihuollon johtava asiantuntija Markku Hantuselle • numero 147 myönnetään HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluodolle • numero 148 myönnetään AFRY Finland Oy:n johtavalle pohjavesiasiantuntijalle Jukka Ikäheimolle • numero 149 myönnetään sosiaalija terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle Jarkko Rapalalle • numero 150 myönnetään Vesilaitosyhdistyksen lakiasiainpäällikkö Anneli Tiaiselle. Vesilaitosyhdistys Etelä-Savon Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus myöntää avustuksia ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella kahdelletoista hankkeelle. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. ”Viemäriylivuodot ja niiden tuomat riskit lisääntyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamien sademäärien kasvun myötä. Vuoden 2022 Kemira-palkinto on myönnetty Pirjo Rantaselle vuoden 2020 lopussa hyväksytystä ansiokkaasta väitöskirjasta, jossa tarkasteltiin typen muuntumista vesijohtoverkoston vedessä sekä jätevedenpuhdistuksessa. Verkostoja pumppaamoylivuotojen käsittelemättömät jätevedet ovat hygieniariski. Ylivuodot ja ohitukset johtuvat usein viemäriverkoston huonosta kunnosta, jolloin hulevesiä kulkeutuu erityisesti rankkasateiden ja sulamisvesien johdosta jätevesiviemäriin rikkinäisten viemärijohtojen tai kaivonkansien kautta. Hankkeissa pilotoidaan uusia menetelmiä ja laitteita viemäriverkoston seurannassa. Hankkeilla ennaltaehkäistään ja vähennetään viemäriylivuotoja ja haitallisten aineiden kulkeutumista vesistöön. Myös rikkinäiset viemäriverkoston laitteistot ja rakenteet aiheuttavat ylivuotoja. 27 Huomionosoituksia vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistys ja sen edeltäjät ovat vuodesta 1981 alkaen jakaneet numeroituja kultaisia ansiomerkkejä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä verkoston tapahtumista ja niiden syistä, nopeuttaa reagointia ylivuotoihin sekä estää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Huomionosoitukset jaettiin Vesihuolto 2022 -päivillä Vaasassa. Vuonna 2022 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt viisi numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. Samalla otetaan käyttöön uusia teknologioita ja mallinnuksia ylivuotojen havainnointiin
Ympäristöön pääsevä puhdistamaton jätevesi sisältää ihmiselle haitallisia patogeenisiä mikrobeja ja kemikaaleja. Yhdyskuntajätevesin satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutus vastaanottavissa vesistöissä (YhteisSatu) -hankkeessa tarkasteltiin muutaman esimerkkikohteen mallinnuksen avulla Vuokko Laukka 1 , erikoisasiantuntija; Jyrki Laitinen 1 , ryhmäpäällikkö; Janne Juntunen 1 , tutkija; Niina Kotamäki 1 , erikoistutkija; Katri Siimes 1 , tutkija; Arto Laikari 2 , erikoistutkija; Maria Dubovik 2 , tutkija; Ville Rinta-Hiiro 2 , tutkija; Ilkka Miettinen 3 , johtava tutkija ja Päivi Meriläinen 3 , erikoistutkija Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen ympäristöja terveysriskit Satunnaispäästöjen ympäristöja terveysriskit liittyvät erityisesti lisääntyvään ravinnekuormaan sekä taudinaiheuttajien ja haitallisten aineiden määrään. 1 Suomen ympäristökeskus 2 VTT 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Satunnaispäästöt ovat poikkeustilanteita ja keskimäärin niiden suhteellinen määrä yhdyskuntien jäteveden kokonaismäärään verrattuna on pieni. Satunnaispäästöjen aiheuttamat paikalliset ympäristöja terveysriskit voivat siis olla merkittäviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Jätevesiä pääsee puhdistamattomana ympäristöön erityisesti silloin kun verkoston tai puhdistamon hydraulinen kapasiteetti ylittyy. Lisäksi satunnaispäästöt lisäävät vesistöjen ravinnekuormitusta, joka aiheuttaa mm. Hulevesiä, eli sade-, sulamisja kuivatusvesiä, pääsee kulkeutumaan verkostoon rikkinäisten viemäreiden tai kaivonkansien kautta, jolloin kapasiteetti ylittyy ja syntyy satunnaispäästöjä. Näissä häiriötilanteissa käsittelemätöntä tai osittain käsiteltyä jätevettä pääsee ympäristöön. vsk. Erityisen tärkeää riskien tunnistaminen on paikallisesti herkillä alueilla, talousveden tuotannon raakavesilähteillä sekä vesien virkistyskäytön yhteydessä. Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvät rankkasateet voivat lisätä häiriötilanteita ja vaikuttaa osaltaan päästöjen määrään. 28 Y hdyskuntajätevesien satunnaispäästöt ovat viemäriverkostossa ja jätevedenpumppaamoilla tapahtuvia ylivuotoja tai jätevedenpuhdistamoilla tapahtuvia ohituksia. Toinen merkittävä syy satunnaispäästöille on pumppaamoilla tai puhdistamoilla tapahtuvat laiterikot ja -häiriöt, esimerkiksi sähkökatkot. rehevöitymistä
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Satunnaispäästöt leviävät vesistössä ja lisäävät ravinnekuormaa Satunnaispäästöjen leviämisen laajuuteen vaikuttavat laimenemisolosuhteet, päästön kesto ja ajankohta. Kuva 1. E. Esimerkkikohteiden mallinnuksen avulla tutkittiin satunnaispäästöjen leviämistä vesiympäristöön. 29 satunnaispäästöjen leviämistä vesiympäristöön sekä arvioitiin niiden ympäristöja terveysvaikutuksia. coli -bakteerin pitoisuuksien prosentuaalinen eroavaisuus perustilanteeseen verrattuna. coli -bakteerin pitoisuusero perustilanteeseen verrattuna ja leviäminen jäteveden puhdistamolla tapahtuneen ohituksen seurauksena.. Kuvassa 1 on esitetty Pohjois-Päijänteellä tapahtuneen ohituksen seurauksena vesistöön päässeen E. Kulkeutumismallin sisältämät ohitusvesija jätevesitiedot (suuruus, osuus, virtaama, uimarannat, etäisyys) perustuvat oikeisiin tilanteisiin sekä aiemmissa hankkeissa saatuihin mitattuihin tuloksiin. vsk
Kotitalouksien lisäksi viemäriverkostoon voi tulla haitta-aineita esimerkiksi teollisuudesta ja sairaaloista. Puhdistamattoman jäteveden haitta-aineista ja niiden pitoisuuksista tiedetään melko vähän. Esimerkkikohteiden LLR-mallinnuksessa (Kotamäki ym. Satunnaispäästöjen merkitys korostui erityisesti sellaisissa vesimuodostumissa, joissa jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus oli tunnistettu merkittäväksi tilaa heikentäväksi painetekijäksi, pistekuormituksen osuus kokonaisravinnekuormituksesta oli suuri ja vesimuodostuman ekologinen tila oli riskissä heikentyä. Satunnaispäästöjen mukana vesistöön kulkeutuvat ravinnepäästöt voivat vaikuttaa vesistöjen ekologiseen tilaan. Ruotsissa on laskennallisten menetelmien avulla arvioitu kotitalouksista päätyvän jätevesiin yli 2000 kemikaalia (Gustavsson ym. Ravinnepäästöjen merkitykseen vaikuttavat vastaanottavan vesistön ominaisuudet ja herkkyys ulkoisen kuormituksen lisäykselle. Pumppaamoylivuodon tapahtuminen samankaltaisessa lahden perukassa tarkoittaa sitä, että päästö ei pääse laimenemaan nopeasti ja sen pääasiallinen pienentymistapa on saastumisen aiheuttaneen mikrobin tuhoutuminen tai kemikaalin muuntuminen. 2022). Undeman ja muut (2022) kokosivat Itämeren valuma-alueen puhdistettujen jätevesien haitta-aineista julkaistut pitoisuustiedot vuosilta 2000– ” Suomessa on tunnistettu yhteensä 79 järvivesimuodostumaa, joissa jätevedenpuhdistamoiden tai niiden ohitusten ravinnekuormitus on tunnistettu yhdessä muiden paineiden kanssa merkittäväksi rehevöitymistä aiheuttavaksi tekijäksi.. 30 Puhdistamo-ohituksen seurauksena vesistöön päässyt jätevesi ja siinä olevat aineet leviävät kauas ja pitoisuuksien nousut ovat merkittäviä purkuputken alapuolisessa vesistössä. Suomessa on tunnistettu yhteensä 79 järvivesimuodostumaa, joissa jätevedenpuhdistamoiden tai niiden ohitusten ravinnekuormitus on tunnistettu yhdessä muiden paineiden kanssa merkittäväksi rehevöitymistä aiheuttavaksi tekijäksi (Tossu 2022). Kuva 1 oikeanpuoleinen kuva alhaalla). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. runsastuvia sinileväleväkukintoja, pohjan happitilanteen heikentymistä ja rantojen limoittumista. Varsinkin pienet, matalat ja pitkäviipymäiset järvet ovat erityisen herkkiä ravinnekuormalisäyksille. Tällaisissa paikoissa lyhytkestoisillakin päästöillä voi olla kohonneet riskit. vsk. Varsinkin pitkäkestoisissa puhdistamotai verkostohäiriöissä vesistöön päätynyt kuormitus pääsee pienimpiinkin lahden perukoihin, joista niiden poistuminen laimenemalla ja muuntumalla voi olla hidasta (ks. Sopivissa olosuhteissa liiallinen typpija fosforikuorma aiheuttaa mm. 2015) tarkasteltiin ravinteiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja havaittiin, että joissakin tapauksissa jo 5 %:n lisäys keskimääräisessä ravinnekuormassa voi aiheuttaa vesistön ravinnetason heikkenemisen hyvästä laskennallisesta tilaluokasta tyydyttävään. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöja terveysriskejä Häiriötilanteissa ympäristöön voi joutua käsittelemätöntä jätevettä ja sen mukana haitallisia aineita
Puhdistamoohitustilanteissa taas päästöt tulevat jäteveden purkupaikoille. Arvioinnin lähtötietoina käytettiin kulkeutumismallista saatuja tuloksia ja arvio toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämällä Uimavesiopastyökalulla (http://fi.opasnet.org/fi/Uimavesiopas) (Meriläinen ym. Ympäristössä ne todennäköisesti sedimentoituvat tai niiden biosaatavuutta vähentää jäteveden orgaaninen aines. Tämä pitoisuuden ja PNEC arvon osamäärä (riskisuhde) kuvaa tarvittavaa laimennussuhdetta, jotta pitoisuus vesistössä saataisiin haitattomalle tasolle. Uimarannoilla terveysriski voi olla erityisen suuri lasten kohdalla, jotka helpommin nielevät vettä uidessaan. 2021). Jätevesien laimenemisen seuraus nähdään tarkastelussa, sillä laimentumattoman puhdistamo-ohituksen terveysriski on. Yhteissatu-hankkeessa verrattiin kirjallisuudesta saatuja puhdistamattoman jäteveden haitta-aineiden pitoisuustuloksia pitoisuuksiin, joista ei nykytietämyksen mukaan pitäisi aiheutua haittaa ympäristölle (PNEC). Lisäksi vaikutusta on sillä, kuinka hyvin mikrobit säilyvät infektiivisinä vedessä ja toisaalta, miten pitkälle ne kulkeutuvat tai laimenevat vesiympäristössä. Riskialueilla vesilaitosten on huomioitava puhdistusprosessissa mahdollisten epäpuhtauksien poistuminen riittävän tehokkaasti talousveden tuotannon yhteydessä. Tarkastelluista puhdistamattoman jäteveden haitta-aineista noin neljäsosalle tarvittaisiin vähintään 10-kertainen laimennussuhde, jotta pitoisuus vesistössä olisi enintään PNEC-tasolla. Mitä suurempi se on, sitä enemmän tarvitaan laimennusta haitattomalle tasolle pääsyyn – ja sitä merkittävämpi häiriötilanteen aiheuttama ympäristöriski on. Terveysriskit liittyvät juomaveden tuotantoon ja vesien virkistyskäyttöön Satunnaispäästöjen aiheuttamat terveysriskit kasvavat, mikäli päästölähde sijaitsee lähellä vedenottamoa tai uimarantaa. Aineiden PNEC arvojen valinnassa käytettiin EU:ssa tehtyjä ehdotuksia, sikäli kun niitä oli saatavilla. Lisäksi lukuisten eri aineiden yhteisvaikutukset ovat suurempia kuin yhdenkään yksittäisen aineen. 31 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Tällöin ympäristölle aiheutuu normaaliin verrattuna lisäriskiä niistä aineista, jotka yleensä saadaan puhdistamolla poistettua, esimerkiksi lietteeseen sitoutuvat aineet. vsk. Päästöstä ja vastaanottavasta vesistöstä riippuu, miten laajalle alueelle haitalliset vaikutukset ulottuvat. Pumppaamoylivuodoissa jätevettä voi päätyä alueille, joilla eliöstö ei ole sopeutunut jäteveden haitta-aineisiin. Yhteissatu-hankkeessa arvioitiin terveysriskejä esimerkkialueiden uimarannoilla veden virkistyskäyttäjien eli uimareiden suhteen. Suomessa norovirukset, joka ovat yleisiä vatsataudin aiheuttajia, aiheuttavat eniten uimavesiepidemioita. Puhdistamo-ohituksen sisältämät kampylobakteerija norovirusmäärät aiheuttivat muutamia suolistoinfektiota päivässä 100 uimaria kohden Jyväskylän uimarannoilla (Kuva 2). Häiriötilanteessa esimerkiksi haitallisten kemikaalien tai ulosteperäisten mikrobien määrä voi hetkellisesti moninkertaistua normaaliolosuhteisiin verrattuna. He löysivät yhteensä 1100 yhdisteen pitoisuustietoja. Lääkeaineet ja hormonit muodostivat suuren osan näistä aineista. Patogeeniset vesivälitteiset mikrobit voivat aiheuttaa vatsa-suolikanavan sairauksia tai iho-, korvaja silmätulehduksia. Terveysriskiin vaikuttavat satunnaispäästön määrä ja ajankohta sekä uimarannan tai vedenottamon etäisyys päästölähteestä. Hankkeessa laskettiin riskisuhteet 92 haitalliselle yhdisteelle tai yhdisteryhmälle, jotka kattoivat erityisesti vesienhoidon säätelemiä ja säädellyille listoille ehdolla olleita aineita sekä lääkeaineita ja hormoneja
Terveysriskien arvioinnin kannalta onkin tärkeää arvioida riskit aina tapauskohtaisesti. Satunnaispäästöjen hallinnan taustalla on tutkittu tieto Satunnaispäästön tapahtumapaikka ja vastaanottavan ympäristön tai vesistön tila vaikuttavat merkittävästi ympäristöja terveysriskin suuruuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Keskeisiä tekijöitä ovat mm. vsk. Kampylobakteerin (ylimmäinen kuva) ja noroviruksen (alimmainen kuva) aiheuttamien tautitapausten lukumäärät Jyväskylän uimarannoilla puhdistamoohituksen ja pumppaamoylivuodon seurauksena.. 32 huomattavasti suurempi, kuin mitä uimarannalle asti kulkeutuneiden laimentuneiden puhdistamo-ohitusvesien aiheuttama riski on. Riskit tiedostetaan nykyään melko hyvin ja niiden hallintaan liittyviä toimenpiteitä on tehty useissa kunnissa ja vesihuoltolaitoksilla. YhKuva 2. satunnaispäästöihin liittyvän valvonnan ja tiedonhallinnan kehittäminen, mallinnuksen hyödyntäminen, hulevesien hallinta, verkostosaneeraukset sekä kapasiteetin parantaminen herkillä alueilla. Satunnaispäästöjen hallinnan taustalla tulee olla riittävästi tutkittua tietoa
pubid=URN:ISBN:978-952-383-464-4 Lähteet ECHA 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Marine Pollution Bulletin 178: 113559. Yhteissatu-hankkeen loppuraportti: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti. Environmental Management 56: 480–491. ja Pitkänen T. VHVSY tekee selvityksiä ja tarkkailua myös erillisinä projekteina ja edistää vesistöalueen toimijoiden yhteistyötä. 2022. Yhteissatu-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus (SYKE), Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy (VTT) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja rahoittajana toimi Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta (VNTEAS). https://doi. Estimating the release of chemical substances from consumer products, textiles and pharmaceuticals to wastewater. ja Siedlewicz G. ECHA-17-G-23-EN. Statistical dimensioning of nutrient loading reduction – LLR assessment tool for lake managers. ja Kristiansson E. 33 teissatu-hanke edistää osaltaan satunnaispäästötilanteisiin varautumista sekä niiden aiheuttamien ympäristöja terveysriskien hallintaa. https:// doi.org/10.1016/j.chemosphere.2021.131854 Kotamäki N., Pätynen A., Taskinen A., Huttula T. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää satunnaispäästöjen seurannassa, ennaltaehkäisyssä ja vaikutusten minimoinnissa niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. eu/documents/10162/2324906/ bpr_guidance_ra_vol_iv_part_b_en.pdf/ e2622aea-0b93-493f-85a3-f9cb42be16ae Gustavsson M., Molander S., Backhaus T. Tossu 2022. vsk. https://echa.europa. Guidance on the Biocidal Products Regulation – Volume IV Environment – Assessment and Evaluation (Parts B + C), Version 2.0, October 2017. Chemosphere 287: 131854. 2022. Undeman E., Rasmusson K., Kokorite I., Leppänen M., Larsen M., Pazdro K. Uimavesien riskinarviointi–työkalu terveysriskien arvioimiseen. ja Malve O. Vesitalous 5/2021. org/10.1007/ s00267-015-0514-0 Meriläinen P., Tuomisto J.T., Kauppinen A., Hokajärvi A.-M. Micropollutants in urban wastewater: large-scale emission estimates and analysis of measured concentrations in the Baltic Sea catchment. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toiminut vuodesta 1963 ja sen perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan Vantaanjoen valuma-alueella ja pääkaupunkiseudulla.. 2015. https://doi.org/10.1016/ j.marpolbul.2022.113559 Toimintaamme kuuluu mm. intra.vyh.fi/tossu SYKEn ja ELYjen tietokanta. 2021. alueen pinta-, pohjaja jätevesien laadun yhteistarkkailut, pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, kalastotutkimukset ja kalataloudelliset kunnostukset, Uudenmaan vesistökunnostusverkostotoiminnan koordinointi toimialueellamme, lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäytön kehittäminen ja tutkimustoiminta esimerkiksi maatalouden vesiensuojelukeinoihin ja hulevesiin liittyen
Ohjelma kokoaa yhteen tekijät, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun. Hyvinvointimme – virkistyminen vesien äärellä, kunnan vetovoimaisuus, monien elinkeinojen edellytykset ja luonnon monimuotoisuus – perustuu puhtaisiin vesiin. Vesiensuojelun Antton Keto, ohjelmapäällikkö Sini Olin, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö nyt nostetaan vesiensuojelun tehoja Vesiensuojelun tehostamisohjelman merkittävä lisärahoitus vesiensuojelulle kertoo, että nyt on veden vuoro. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo nyt vesiemme tilassa ja heikentävät jo tehtyjen vesiensuojelutoimien myönteisiä vaikutuksia. 34 V esistöt ovat monimutkaisia ekosysteemejä ja niiden kyky sopeutua muutoksiin, kuten valuma-alueelta kulkeutuvaan ravinnekuormitukseen tai jätevesien kuormitukseen, on rajallinen. Vesiensuojelun aika on nyt Vesiensuojelun tehostamisohjelma (2019– 2023) on tuonut merkittävän lisärahoituksen Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Liian suurelle kuormitukselle altistettu vesistö ei välttämättä enää koskaan palaudu entiselleen tai ainakin palautuminen on hidasta ja se vaatii paljon työtä. Vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja –. Yrityksillä, kunnilla, yhdistyksillä ja kansalaisilla on mahdollisuuksia tehdä vaikuttavia vesitekoja – myös ohjelman tarjoamilla avustuksilla. Tästä syystä vesienhoidossa ja -suojelussa onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin ja monitavoitteisiin toimiin, kuten maataloudessa ravinteiden pidättämiseen pelloilla parantamalla maan kasvukuntoa ja luonnonmukaista vesienhallintaa. Tulevaisuuden suuri riski on leudontuvat ja sateiset talvet, jolloin kuormituksen vähentymisestä saavutettu hyöty suurelta osin menetetään
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikutus kentällä näkyy jo selvästi. Maaja metsätalouden vesienhallinnan hankkeissa on mm. Vesistökunnostuksia on vuosina 2019– 2021 toteutettu 330 vesistössä ja suunniteltu 150 kohteessa. Yhteydenpito maaja vesialueiden omistajiin sekä vesistökunnostuksissa virinnyt yhteistyö ja yhteisöllisyys vahvistavat sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. testattu uusia vesienhallinnan menetelmiä ja valmisteltu valuma-aluesuunnitelmia yhteistyössä 600 maanomistajan kanssa. Kuva: Pirkkalan kunta.. Ohjelmaa on toteuttamassa yli 700 tahoa. Alueelliset verkostotoimijat ovat aktiivisia kaikissa maakunnissa ja uusia verkostotoimijoita on tullut mukaan. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset ovat loistavasti tukeneet alueellisia toimijoita hankkeiden toteuttamisessa. Viljelijät ovat Suomessa sitoutuneet hyvin laajasti toteuttamaan maatalouden ympäristötoimia, joiden avulla peltoeroosiota ja fosforin huuhtoumia on jo saatu pienenemään. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Hausta saa lisää tietoa 21.6. Vesiensuojelutoimia tarvitaan sekä valuma-alueella että vesistössä. Tehostamisohjelman avulla onkin vähennetty maatalouden ravinteiden joutumista vesiin, kehitetty vesitalouden hallintaa maaja metsätaloudessa, kunnostettu vesistöjä, kehitetty kaupunkivesien hallintaa, saneerattu ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitettu tutkimusta ja kehitystyötä. vsk. 35 tehostamisohjelmaa toteuttaa laaja joukko toimijoita. Tehostamisohjelmassa on panostettu maanparannusaineisiin ja Saaristomeren valumaalueen pelloille on vuosina 2020–2021 viljelijöiden hakemuksien perusteella levitetty Sikojoki. Vesistökunnostuksiin sekä maaja metsätalouden vesienhallintahankkeisiin tarjotaan jälleen avustuksia, joiden haku aukeaa lokakuussa. Hakuun kannattaa valmistautua jo varhain kesällä. alkaen sivulta ym.fi/ virtaavesienhoitoon
Kipsin levitys pellolle. Kannustamme kaikkia aiheesta kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan hakuun ja lähtemään mukaan. Tulva kaupungissa. Kuva: Mikael Ahlfors.. 36 kipsiä noin 17 000 hehtaarille ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hankkeissa on testattu 22 uutta menetelmää ja menetelmien kehittämiseen on osallistunut 47 yritystä kuntien ja tutkimuslaitosten lisäksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Seuraava viljelijöiden kipsihaku avataan toukokuussa. vsk. Materiaali ja lisätietoa löytyy sivulta ely-keskus.fi/kipsinlevitys. Opas ja neuvontamateriaalit löytyvät verkkosivulta proagria.fi/kipsikuiturakennekalkki. Kuva: Tero Pajukallio. Nyt kipsin levitystä laajennetaan kaikille rannikkoalueille EU:n elvytyspaketin rahoituksen tuella. Ohjelmassa on lisäksi parannettu tietopohjaa muista maanparannusaineista ja niiden käytöstä laadittiin opas viljelijöille. Kaupunkivesiteeman hankkeet ovat etsineet ratkaisuja viemäröityjen yhdyskuntajätevesien sekä hulevesien hallintaan ja käsittelyyn
maatalouden vesiensuojelussa ja maaja metsätalouden vesienhallinnassa sekä vesistöjen kunnostuksessa. Kuva: Puolustusvoimat.. 37 Hylkyjen öljynpoisto-operaatio on toteutettu neljässä korkean riskin hylyssä. vsk. Sukeltaja nostohäkissä. Arvioinnin mukaan ohjelmasta on ollut suurta lisäarvoa vesiensuojelutyöhön erityisesti konkreettisten toimenpiteiden kautta. Voit tutustua Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan tarkemmin: ym.fi/vedenvuoro. 2022). Vesien tilan paraneminen on hidasta ja työtä on vielä paljon tehtävänä. Ohjelmakauden toisella puolikkaalla tullaan lisäksi keskittymään toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä siirretään katsetta jo tulevaan, ohjelman jälkeiseen aikaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vastuuviranomaisten ja teknisten toimijoiden osaamista on vahvistettu sekä viranomaisvastuiden selkeyttämistä jatkettu. Ohjelmassa tullaan jatkossakin säilyttämään suuri panostus mm. Ohjelman edistämä yhteistyö ja tiedonvaihto toimijoiden välillä tuovat lisäksi merkittävän lisähyödyn vesiensuojeluun. Beatris-hylyn saneeraus. Suomen ympäristökeskuksen johtamassa hankekokonaisuudessa taas vahvistetaan tietoperustaa rannikkovesien tilan parantamiseksi Saaristomeren alueella, mikä auttaa vesiensuojelutoimenpiteiden valinnassa, kohdentamisessa ja vaikutusten arvioinnissa. Vesiensuojelu vaatii jatkossakin toimia Vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnistäminen on ollut vesiensuojelun kannalta merkittävä teko, ja ohjelman teemojen ja vesiensuojelutoimien valinta on onnistunut, osoittaa ohjelmasta tammikuussa 2022 valmistunut väliarvio (Berninger ym
Vesiensuojelussa on edettävä sekä uusien sääntelymekanismien että vapaaehtoisien toimien kautta ja näiden toimien on oltava keskenään hyvin tasapainossa toimialoittain. Kokonaisvaltaisuutta edustaa esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva valmistelu juomavesidirektiivin toimeenpanemiseksi. Monesti ajatellaan, että vesiensuojelu vaatii suuria ja konkreettisia toimia vesistössä. Toki näin monessa tapauksessa onkin. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon koko vedentuotantoja -jakelujärjestelmä raakavedestä kuluttajan hanaan asti. Väliarviointi suosittaakin ohjelmalle jatkoa vuoden 2023 jälkeen, jotta vesiensuojelutoimia voidaan jatkaa nykyisessä mittakaavassa ja varmistetaan vesienja merenhoitosuunnitelmien toimeenpano. vsk. Toisaalta on harkittava, voidaanko jo vesiin päätyvien ravinteiden poistamiseen olemassa olevia keinoja tehostaa. Toimenpiteisiin varatun rahoituksen lisäksi alueellisten toimijoiden osaamisen kehittymistä ja toimintaedellytyksiä on tuettava. Ravinteet ja rehevöityminen ovat edelleen suurin vesiä ja merta vaivaava ongelma, joten valittavilla toimilla on edelleen pystyttävä tehokkaammin vähentämään ravinnekuormitusta ja niiden valuntaa vesiin. Samaan aikaan korostuu valittavien toimien kokonaisvaltaisuus ja monitavoitteisuus, jolloin etusijalla ovat vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta samanaikaisesti edistävät toimet. Vaikuttavuusinvestoinneissa julkinen sektori maksaa tavoitteiden saavuttamisesta ja osa hankkeen toiminnan riskeistä on yksityisillä toimijoilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, ennaltaehkäisevä toiminta on kaikista tehokkain tapa ” Vesivastuullisuuden tulisi näkyä yhteiskunnan toiminnassa laajasti niin yritysten hankintaketjuissa, kuluttajien valinnoissa kuin myös julkisella sektorilla, esimerkiksi hankinnoissa ja koulutuksessa.. Mitä vesiensuojelussa tarvitaan seuraavaksi. Vesivastuullisuuden tulisi näkyä yhteiskunnan toiminnassa laajasti niin yritysten hankintaketjuissa, kuluttajien valinnoissa kuin myös julkisella sektorilla, esimerkiksi hankinnoissa ja koulutuksessa. Millä tavoin sinä voisit osallistua vesiensuojeluun. Ravinteiden poistossa on tavoiteltava vielä parempaa vaikuttavuutta, tehokkuutta ja omavaraisuutta niiden kierrätystä lisäämällä. Sen keskeisenä tavoitteena on juomaveden terveydellisen laadun turvaaminen riskienhallinnan ja laatuvaatimusten keinoin. Lisärahoitus ei yksin riitä hyvien käytäntöjen ja toimien jalkautumiseen. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi vaikuttavuusinvestointien kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 38 Vesiensuojelutyön jatkuvuuden turvaamisen tärkeys nousi esille myös väliarvioinnissa, jonka mukaan ohjelmalle ja sen rahoitukselle on myös jatkossa suuri tarve. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistamisella olisi mahdollisuus nopeuttaa vesiensuojelussa tarvittavia toimien toteuttamista. Eri alueiden tarpeet ovat myös erilaisia, joten valittavien keinojen on perustuttava alueellisiin lähtökohtiin
Suomen ympäristökeskuksen vinkkeihin vesien ystäville voi tutustua: vesi.fi/vesiteot/. Vaikka suurin osa meistä suomalaisista kuuluu kuntien järjestämän vesihuollon piiriin, on haja-asutusalueella iso joukko kiinteistöjä, jotka hankkivat talousveden omasta kaivosta. Myös pienillä vesistöteoilla on merkitystä! Me myös tiedämme, miten käyttämämme veden laatu vaikuttaa suoraan terveyteen monella tavalla. (2022). ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.. Vesiensuojelun tehostamisohjelman väliarviointi. Viitteet Berninger, K., Lähteenmäki-Smith, K., Mayer, M., Toppari, A., Määttä, H. Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. Jokainen voi omilla teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa siihen, että vesistöjemme tila ei omien toimiemme seurauksena heikkene. Millä tavoin sinä voisit osallistua vesiensuojeluun. ja Tiusanen, M. Oma kaivo kannattaakin pitää kunnossa tarkastamalla kunto ja puhdistamalla säännöllisin väliajoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Voimme myös ottaa selvää lähivetemme tilasta ja tarvittaessa osallistua talkoisiin lähivesistömme tilan parantamiseksi. Voimme esimerkiksi huolehtia, että roskia ei päädy maahan ja sitä myöten sateiden ja hulevesien mukana vesistöihin. pdf/c9cd6fa9-d866-9ee0-d5f4-c21b674324c6/ Vesiensuojelun+tehostamisohjelman+v%C3 %A4liarviointi.pdf?t=1647418889579 Puhdasta tutkimusta meidän kaikkien parhaaksi. 39 vaikuttaa. vsk. Juomiseen ja ruoanlaittoon käytetyn veden on oltava turvallista, samoin uimaveden laadun. Myös oman kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kunto kannattaa säännöllisesti tarkistaa. Myös näytteenottopalvelut! Vesitutkimukset olipa lähde tai tarve mikä vaan. https://ym.fi/ documents/1410903/48505522/Vesiensuojelun +tehostamisohjelman+v%C3%A4liarviointi
40 Turo Hjerppe, erityisasiantuntija ympäristöministeriö Kolmas vesienhoitokausi alkoi – uudet suunnitelmat ohjaavat vesiensuojelua Valtioneuvosto hyväksyi 16.12.2021 vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022–2027. 40 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien vesimuodostumien hyvä tila, eikä niiden tila saa heikentyä. Suunnitelmissa on esitetty hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. vsk. vsk. 40 Kuva: Pixabay.
Vesienhoidossa pintavedet luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella. Suomessa on yksilöity 6800 pintavesimuodostumaa, joista 1960 on jokivesimuodostumia, 4625 järvivesimuodostumia ja 215 rannikkovesimuodostumia. Manner-Suomi jakaantuu seitsemään vesienhoitoalueeseen, joista kaksi on niin sanottuja kansainvälisiä vesienhoitoalueita, Tornionjoen vesienhoitoalue yhdessä Ruotsin kanssa ja Tenon-NäätämöjoenPaatsjoen vesienhoitoalue yhdessä Norjan kanssa. Aiemmin yleisesti palonestoaineena käytetyt bromatut difenyylieetterit (PBDE) ylittävät ympäristölaatunorminsa kaikissa vesimuodostumissa.. Valtakunnallinen vesienhoitoalueiden yhteinen osa 2 on laadittu yhteistyössä valtakunnallisesti ja siinä on kuvattu suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet. Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa (kuva 1). Koko Suomen pintavedet on luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoksi. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. 41 V esienhoidossa lähtökohtana ovat vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja alueelliset toimenpideohjelmat. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös vedenlaatutekijät (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydro-morfologiset tekijät (mm. Vesienhoitosuunnitelmat on nyt ensimmäistä kertaa jaettu kahteen osaan. Lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa vesien tilasta on saatavilla Vesikartta-palvelusta ja Avoin tieto -palvelusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. Tyypittelyä tarvitaan, jotta kullekin vesimuodostumalle voidaan asettaa sen luontaisia ominaisuuksia vastaavat tilatavoitteet. Alueelliset toimenpideohjelmat tullaan ensikertaa julkaisemaan myös sähköisessä palvelussa vuonna 2022. vsk. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset laatutekijät. Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. Pintavedet on nimetty maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteidensä mukaan eri pintavesityyppeihin. keskimääräinen talvialenema, vaellusesteet). Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi edelliseltä suunnittelukaudelta, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Vesien luokittelu Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pintaja pohjavesien hyvä tila, eikä niiden tila saa heikentyä. Pintaja pohjavesien kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan lainsäädännössä asetettuihin ympäristönlaatunormeihin. Rannikkovesistä erityisesti Suomenlahdella tila on parantunut, mutta kaikkien rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on vain 17 %. Luokiteltavan vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä. Vesienhoitoaluekohtainen osa 1 on laadittu alueen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten (ELY-keskus) yhteistyönä ja sisältää tietoa alueellista tietoa vesien tilasta ja toimenpiteistä. Pohjaveden tila koostuu kemiallisen tilan ja määrällisen tilan luokittelusta
Toimenpiteillä vähennetään vesiin kohdistuvia paineita Vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet on suunniteltu toimialoittain ja ne voivat kohdistua joko valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseen tai yksittäisten vesistöjen kunnostamiseen. Riskialueiksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on huonossa tilassa. Pintavesien ekologinen tila.. 42 Pohjavesimuodostumia on yksilöity 3900, joista ihmistoiminnan vaikutusten perustella 380 on nimetty riskialueiksi. Huono tila johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. vsk. Lisäksi määrällinen tila on huono neljällä pohjavesialueella. Toimenpiteiden suunnittelussa toimenpiteet on kohdennettu vähentämään vesien Kuva 1. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa
43 tilaan vaikuttavia paineita valuma-alueella ja vesistössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Lisäksi tilan parantamisen haasteena ovat vaelluskalojen kulun edistäminen ja vesistöjen kunnostaminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvä ravinteiden huuhtoutuminen vesiin. Täydentäviä toimenpiteitä toteutetaan vapaaehtoisesti ja mm. Vesienhoidon perustoimenpiteiden ja täydentävien toimenpiteiden vuotuiset kokonaiskustannukset toimialoittain vuosina 2022–2027.. Luokittelun ja ihmistoiminnan vaikutusten arvioinnin perusteella toimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet kaikilta osin riittäviä. erilaisten tukijärjestelmien, kuten maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä, kannustamana. Vesien ekologista tilaa heikentäviä tekijöitä ovat erityisesti hajakuormitus, varsinkin maaja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitus. Täydentävien toimenpiteiden osuus kokonaiskustannuksista on noin 570 miljoonaa euroa vuosittain. Toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi vesienhoitoalueella on tunnistettu pintavesien tilaa heikentävät tai sen säilymiselle riskiä aiheuttavat tekijät, eli niin sanotut merkittävät paineet. Pohjavesille riskiä aiheuttavat erityisesti liikenteen liukkauden torjunta ja vaarallisten aineiden kuljetukset, pilaantuneet maa-alueet, maatalous, teollisuus ja yritystoiminta sekä maa-ainesten otto. Näiden lisäksi vesienhoitosuunnitelmissa on ehdotettu niin sanottuja täydentäviä toimenpiteitä, joita tarvitaan hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikilla toimialoilla on jo toteutettu toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet vesiin kohdistuvia paineita. Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 1,7 mrd euroa (taulukko 1). Pintavesien kemiallista tilaa heikentävät erityisesti maankuivatus happamilla sulfaattimailla, pilaantuneet sedimentit sekä kaivostoiminnasta aiheutuvat päästöt. Tämä on otettu huomioon vuosia 2022–2027 koskevien toimenpiteiden suunnittelussa. Taulukko 1. Suurin osa kustannuksista syntyy niin sanotuista perustoimenpiteistä, joita toimialoilla tehdään jo nykyisen lainsäädännön velvoittamana. Kustannuksiltaan suurimpia sektoreita ovat yhdyskuntien jätevesin käsittely, teollisuus ja maatalous. Toimenpiteet on mitoitettu siten, että niiden toteuduttua on mahdollista saavuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteet. vsk
44 Toimeenpano tilan paranemisen edellytys Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa. Lisäksi ELY-keskukset edistävät ja rahoittavat kunnostustoimenpiteitä sekä tukevat hankkeiden suunnittelussa. Weserratkaisun myötä oikeustila on muuttunut siten, että vesimuodostumakohtaiset ymKuva: Pixabay.. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmilla ei ole vaikutusta lainvoimaisiin lupiin. ELY-keskuksilla on keskeinen rooli toimenpiteiden toteutuksen alueellisessa edistämisessä. Suunnitelmien huomioonottaminen Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät tule suunnitelman perusteella toiminnanharjoittajia sitoviksi. Lisäksi maaja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU tarjoaa mahdollisuuksia vaellusesteiden poistamiseen ja virtavesien elinympäristökunnostuksiin. Suomessa vesienhoitolain säätämisen aikaan vuonna 2004 vesienhoidon ympäristötavoitteet hahmotettiin pikemmin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi kuin oikeudellisesti sitoviksi. vsk. Näiden rahoitusinstrumenttien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietoisuuden lisäämistä ja neuvontaa maanomistajille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 28 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon vesienhoitosuunnitelmat. peltojen kipsikäsittelyä, vesistökunnostushankkeita, maaja metsätalouden vesienhallintahankkeita ja kaupunkivesiteeman hankkeita. Alueellisten sidosryhmien osallistuminen ja sitouttaminen tapahtuvat muun muassa yhteistyöryhmien kautta. Weser-ratkaisussa EU tuomioistuin linjasi, että vesien tilan heikentämiskieltoa arvioidaan laatutekijäkohtaisesti siten, että yhdenkin laatutekijän tilaluokan muutos alempaan tilaluokkaan tulkitaan vesipuitedirektiivin vastaiseksi muutokseksi. Sektorikohtaiset rahoitusinstrumentit, kuten maatalouden ympäristötukijärjestelmä ja kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä, mahdollistavat laaja-alaisen toimeenpanon erityisesti hajakuormituksen vähentämiseksi. EU-tuomioistuimen vuonna 2015 antaman niin sanotun Weser-ennakkopäätöksen (C-461/13, Weser-ratkaisu) mukaan jäsenvaltio ei saa myöntää lupaa sellaiselle hankkeelle, joka vaarantaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen. Huomioon ottamisesta säädetään myös vesilaissa (587/2011) ja ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Tällä hetkellä rahoitusta suunnitelmien toimeenpanoon on saatavilla ennätyspaljon Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta, josta rahoitetaan mm
Vesienhoidon suunnittelun kuusivuotisrytmi.. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille. Lupaviranomaiset ja hallintotuomioistuimet noudattavat EUtuomioistuimen oikeusohjetta ratkaisuissaan. vsk. ELY-keskukset valmistelevat vesien tilaluokittelun ja arvioivat vesien tilaan vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella laaditaan ehdotukset toimenpideohjelmiksi ja vesienhoitosuunnitelmiksi. Valtioneuvosto hyväksyy ELYkeskusten valmistelemat vesienhoitosuunnitelmat ympäristöministeriön esittelystä. Lisäksi suunnittelun eri vaiheista ja toimenpiteiden toimeenpanoon liittyen järjestetään lukuisia sidosryhmätilaisuuksia alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö ohjaavat ja valvovat toimialoillaan vesienhoitosuunnitelmien valmistelua. Kuuden vuoden suunnittelukausi Vesienhoidon suunnittelu on kuuden vuoden sykleissä toistuva prosessi (kuva 2). 45 päristötavoitteet otetaan lupaharkinnassa sitovina huomioon. Suunnittelu perustuu vesienhoitolakiin, jolla on toimeenpantu EUn vesipuitedirektiivi (2000/60/EC) ja sen sisardirektiivit pohjavesistä (2006/118/EC) ja prioriteettiaineista (2008/105/EC, 2013/39/EU). Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi vesienhoitotyötä. Osallistuminen vesienhoitoon Vesienhoitosuunnitelmat valmistellaan ELY-keskuksissa laajassa yhteistyössä alueen sidosryhmien ja viranomaistahojen kanssa. Suunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Suunnittelukauden alussa laaditaan työohjelma ja keskeiset kysymykset, joista kuullaan sidosryhmiä ja muita kiinnostuneita tahoja. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kuullaan sidosryhmiä ja kansalaisia. Vesienhoitosuunnitelmat yhteensovitetaan merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa, joiden päivittäminen tapahtuu samassa kuusivuotisrytmissä. Vesien käyttäjät ja muut toimijat pääsevät osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat
Seurannan lisäksi tarvitaan myös toimivia keinoja ihmisen toiminnasta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Etelä-Savon erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevat vedet tarjoavat turvallisen ja viihtyisän ympäristön asukkaille ja luovat edellytyksiä elinkeinoelämälle. Hajakuormitusta tulee maaja metsätaloudesta ja pistekuormitusta erilaisista muista lähteistä, kuten asutuksen jätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta (Kotanen, 2020). 46 E telä-Savon maakunta tunnetaan vesistöistään, joista eteläsavolaiset ovatkin ylpeitä. Etelä-Savossa vesistöjä kuormittavat monet tekijät. 2020). vsk. (Hulevesiopas 2012). Sadeja sulamisvesien mukana huuhtoutuu ravinteita, haitta-aineita ja mikromuoveja, jotka voivat samentaa vettä, lisätä rehevöitymistä ja huonontaa happipitoisuutta. Muuttuva ilmasto lisännee sadantaa alueella, jolloin vesistöjen kuormitus kasvaa. Muovia päätyy vesistöön myös roskaantumisen ja puutteellisen jätehuollon takia, lisäksi muovia kulkeutuu ympäristöön tiemerkinnöistä, auton renkaista ja tekonurmista. Yksi Etelä-Savon maakuntastrategian tavoitteista onkin “vaatimattomasti” maailman puhtaimmat vesistöt. (SYKE 2017 ja Setälä ym. Jotta alueen vesistöt säilyttäisivät erinomaisen tilansa, vaatii se tietoa nykytilasta ja vesistöihin kohdistuvasta kuormituksesta. AMK, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Joonas Kahiluoto, DI, tutkija, Suomen ympäristökeskus Anna-Riina Mustonen, LuK, tutkija, Suomen ympäristökeskus Timo Pyhälahti, DI, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus WaterPlus-hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä vesistöjen puhdistamiseen Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin – WaterPlus -hankkeen tavoitteena on kehittää vesistöihin kohdistuvien, hulevesistä peräisin olevien haitta-aineiden, erityisesti mikromuovien analysointia ja monitorointia.. Muovit voivat sisältää palonestoaineita ja pehmittimiä, ja ne voivat kerätä itseensä erilaisia haitta-aineita, kuten Niina Laurila, ins. Alueen suurin järvi on luontoja kulttuuriarvoiltaan ainutlaatuinen Saimaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53
47 esimerkiksi PCB:tä ja PAH-yhdisteitä. Muovien torjuntamenetelmät Osana hanketta selvitetään ja kartoitetaan myös toimenpiteitä, joiden avulla muovien kulkeutumista vesistöihin voidaan torjua. vsk. Vesinäytteistä tutkitaan muun muassa PFOS-yhdisteja raskasmetallipitoisuutta. Vesistöön päätyessään muovit ja niiden sisältämät haitta-aineet aiheuttavat fysikaalisia ja kemiallisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin. Vesistöön asti päätyneiden muovien, etenkin Maskeja päätyy myös veteen. Muovin määrää tutkitaan sekä vesiettä hiekkanäytteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. (Fjäder 2016) WaterPlus-hanke tukee Etelä-Savon vesistöjen säilymistä puhtaana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä WaterPlus-hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa vesistön haitta-aineista uusilla menetelmillä, osallistaa kansalaisia ympäristön havainnointiin, kehittää kohdennettuja käytännön torjuntatoimia muovien kulkeutumisen estämiseen ja analysointiin sekä parantaa vesistötutkimustiedon jatkokäyttömahdollisuuksia. Kuva: Manu Eloaho.. Keskeisten kuntataajamien läheisyydestä on yhteistyössä sidosryhmien kanssa valittu vesistökohteet, joihin on tunnistettu kohdistuvan normaalia suurempi hulevesien aiheuttama kuormitus. Vertailua kuormituksesta tehdään mahdollisimman luonnontilaiseen alueeseen. Muovien päätyminen ympäristöön on kasvava maailmanlaajuinen ongelma. WaterPlus-hanke selvittää hulevesistä vesistöihin huuhtoutuvien haitta-aineiden, ravinteiden ja muovin aiheuttaman kuormituksen nykytilan Etelä-Savon alueella
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 48 mikrokokoluokan muovien, poistaminen tai puhdistaminen on erittäin haastavaa, minkä takia selvityksissä keskitytään kulkeutumisreitteihin linkittyviin menetelmiin. Etenkin lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisellä oletetaan olevan positiivisia vaikutuksia tulevaisuuteen. vsk. Kansalaisten tekemien havaintojen avulla voidaan tuottaa tärkeääkin tietoa sieltä, mihin viranomaisten velvoitenäytteenotto ei yllä. Etelä-Savon asukkaat pääsevät WaterPlushankkeen mukana tarkkailemaan vesistöjä Mikkelin seudun partiolaiset ovat innostuneet raportoimaan vedenlaatuhavaintoja itse perustamiltaan havaintoasemilta eri puolilta Mikkeliä. Menetelmien kartoittamisen lisäksi selvitetään, millaisia uusia menetelmiä mikromuovien analysointiin ja ehkäisyyn on kehitetty ja testataan niiden toimivuutta laboratoriomittakaavassa. Kuva: Anna-Riina Mustonen.. Sitouttamalla alueen asukkaat mukaan ympäristötiedon tuottamiseen luodaan hyvät edellytykset ympäristötietoisuuden kasvamiseen ja sitä kautta ihmisten toimintatapojen muuttumiseen. Yhdessä tuotettu tieto sitouttaa paikallisia yhteisiin päämääriin vesien hyväksi. Ympäristön havainnointi kasvattaa ympäristötietoisuutta Ympäristön tila ja tulevaisuus kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän
Mukaan on saatu muun muassa Mikkelin alueen koululaisia ja partiolaisia. Kuka tahansa kiinnostunut kansalainen voi tehdä havaintoja ympäristöstään niin itsenäisesti, kaveriporukassa kuin vaikkapa lasten kanssa. Samat ilmoitetut tiedot tulevat sekä viranomaisten että kaikkien muidenkin käytettäviksi molemmista palveluista. vsk. Kartalla näkyy huhtikuussa mitattuja vedenlämpötiloja Suomen vesistöissä. Havaintoja voi ilmoittaa ja seurata vesi.fi/karttapalvelu -sivulla. Dronejen avulla voidaan puolestaan tuottaa nopeasti tietoa suuristakin alueista Löytyykö sinun uimapaikaltasi jo tietoa veden lämpötilasta ja sinilevätilanteesta. Jatkuvatoimisilla mittauksilla kohteista saadaan kerättyä laajempi aineisto kuin yksittäisillä mittauksilla. Tai ryhtyisitkö sinä tuottamaan tietoa muille esimerkiksi omasta lähijärvestäsi. Etelä-Savon vesistöjen haitta-ainepitoisuuksista tuotetaan tietoa perinteisen näytteenoton lisäksi vesistöön sijoitetuilla jatkuvatoimisilla antureilla ja droneilla. Ympäristöhavaintojen tekeminen on helppoa, kiinnostavaa ja hyödyllistä Kuva on vesi.fi/karttapalvelu-sivulta. Havaintojen avulla voidaan kohdentaa lisätutkimuksia ja paikantaa roskaantuneimmat alueet, joilla järjestetään siivoustalkoita. Laajempia omien havaintojen kuvauksia voi tallentaa Järvija meriwiki palveluun ( jarviwiki.fi ). Havaintoja kootaan vedenkorkeudesta, roskaantumisesta ja levien esiintymisestä. Opastettujen havaintopaikkojen, koulujen ja kansalaisjärjestöjen oppimateriaalien, kouluille jaettavien vesitestireppujen ja roskiensiivouskampanjoiden avulla toiminta voi jatkua myös hankkeen jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Oma havaintosi -kohdasta voit lisätä oman havaintosi tiedot ja sijoittaa ne kartalle.. Samalla kerrotaan vesistöjen tilasta, roskaantumisesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. 49 ja osallistumaan rantojen siivoustalkoisiin. Tietoa uusista monitorointimenetelmistä asiantuntijoille ja viranomaisille Uusilla monitorointimenetelmillä ympäristön tilaa voidaan seurata entistä kattavammin ja reaaliaikaisemmin. On kiinnostavaa seurata, miten tulokset vaihtelevat ajan mittaan
Dataa tietoalustaan voidaan tuoda muun muassa opinnäytetöistä, TKI-hankkeista ja viranomaisten mittauksista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9. Mikromuovit riski ympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/waterplus. Visioita vesiviisauteen. Sunilassa sijaitseva öljyntorjunnan tutkimusja testausympäristö on ainoita paikkoja Suomessa, jossa testit voidaan toteuttaa turvallisesti oikealla öljyllä. Portaalin kokoama vesistötutkimusdata on koulutuksen, tutkimusja kehittämistoiminnan ja viranomaisten käytössä. Suomen merialueen roskaantumisen lähteet. xamk.fi/wp-content/uploads/2018/12/ juho_kotanen_visioita_vesiviisauteen_ webinaari_16112020.pdf Näkökulma ympäristöpolitiikkaan. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Testit tehdään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan testialtaalla Kotkan Sunilassa. Etelä-Savon vesivarat ja veden laatu 1.10.2020. Uusien monitorointimenetelmien ottaminen laajempaan käyttöön edellyttää teknologioiden pilotointia ja demonstraatioita soveltuvista käyttökohteista. Dronejärjestelmä on kehitetty näytteenoton tarkempaan kohdentamiseen öljyvahinkotilanteissa. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://www. Lisäksi myös uusilla menetelmillä kootun tiedon luotettavuudesta tulee varmistua validoinneilla ja vertailemalla niitä perinteisiin menetelmiin. Lisäksi tavoitteena on mikroja makromuovien havainnointiin liittyvien näytteenottomenetelmien ja hulevesien mukana kulkeutuvan mikromuovin suodatusmenetelmien kehittäminen. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/177566 Setälä, O. Tutkimustiedon yhdistäminen auttaa paikallistamaan uusia tutkimuskohteita ja kohdentamaan esimerkiksi hulevesiratkaisuja. WaterPlus-hankkeen tavoite Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin – WaterPlus -hankkeen tavoitteena on kehittää vesistöihin kohdistuvien, hulevesistä peräisin olevien haitta-aineiden, erityisesti mikromuovien, analysointia ja monitorointia. Lähteet Fjäder, P. (toim.) 2020. Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – webinaari 16.11. Julkaistu 2020. Droneilla voidaan paitsi kuvata eri tarkoituksiin soveltuvilla kameroilla, myös kerätä tietoa anturitekniikalla. Suomen ympäristökeskus. Tavoitteena on yhdistää Etelä-Savon alueella eri toimijoiden tuottamaa vesistön tutkimustietoa ja edistää yhteistyökumppaneiden tutkimustyön jatkuvuutta. WaterPlus-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. & Suikkanen, S. 50 ja haasteellisistakin kohteista. Tietoalusta kokoaa yhteen vesistötutkimustiedon Osana WaterPlus-hanketta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kehittää ympäristötiedon jakamisen mahdollistavan palveluportaalin (demo alusta). Hankkeen toteutusaika on 1.4.2021–31.5.2023. Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. 2017. ISBN 978-952-11-5140-8 (PDF), ISSN 1796-1726 (verkkoj.) Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/313542. vsk. 2016. WaterPlus-hankkeessa SYKE testaa uudenlaista kevyttä droneen sopivaa kamerateknologiaa öljyn havaitsemiseen vedestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. ISBN 978-952-11-4646-3 (pdf), ISNN 1796-1726 (verkkojulkaisu) Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/167421 Kotanen J. Tavoitteena on antaa tutkitulle datalle lisäarvoa ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä
Hanke on saanut rahoituksen ympäristöministeriöstä. Vesistötarkkailun riittävyyden arviointi on aina osa lupaprosessia. Toisessa osassa Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimesta vertailtiin kahden erilaisen tarkkailumenetelmän soveltuvuutta kaivoskohteiden alapuolisten vesistöjen pohjaelimistöjen perusteella tehtävään ekologisen tilan luokitukseen. 51 Kaivostoiminnan alapuolisten vesistöjen tarkkailuohjelmien ja pohjaeläinmenetelmien vertailuhanke on valmistunut Kainuun ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöhankkeesta on valmistunut raportti, jossa vertaillaan velvoitetarkkailuohjelmia ja tarkkailumenetelmiä kaivostoiminnan alapuolisissa vesistöissä. https://k-svy.fi/ Uusi vesienhoidon toimija Alueellista yhteistyötä ja kumppanuutta Ympäristövastuuta ja kestävyyttä Vesien vuoro Keski-Suomessa. Kuva: Seppo Hellsten, SYKE. Hankkeen loppuraportti on julkaistu Doria-julkaisuarkistossa https://www.doria.fi/handle/10024/184937 Kainuun ELY-keskus Kimmo T. Selvityshanke jakautui kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa arvioitiin Kainuun ELYkeskuksen toimesta kaivoksille ja rikastamoille määrättyjen vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmien eroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Pintavesien seurannoissa nykyisin käytettävä Ekman-menetelmä kuvaa sangen luotettavasti järven tilaa osana vesien hoidossa käytettävää tilaluokittelua, joka sisältää myös rantavyöhykkeen pohjaeläimet erilaisine menetelmineen. vsk. Kainuun ELY-keskuksen selvityksessä havaittiin, että vesistötarkkailuohjelmissa tarkkailtavien muuttujien lukumäärään sekä tarkkailutiheyteen vaikuttivat kaivostoiminnan laajuus sekä louhittavan kiviaineksen koostumus. Tämän tutkimuksen perusteella paleolimnologinen menetelmä soveltuisi täydentävänä menetelmänä mm. Kaivoskuormituksen lisäksi syvänteiden tilaa näyttää heikentävän myös hajakuormitus ja vesistöjen ruskettuminen, joka huonontaa happitilannetta. Velvoitetarkkailua voidaan muuttaa toiminnan aikana, esimerkiksi toiminnan laajuuden muuttuessa, ympäristön muutostilanteissa tai luvan päivityksen yhteydessä. velvoitetarkkailukäyttöön erityisesti kohteissa, joissa kuormittavaa toimintaa edeltävästä tilasta kertovaa biologista tietoa on huonosti saatavilla. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tekemässä selvityksessä havaittiin suuria eroavaisuuksia samoilta paikoilta otettujen näytteenottohetken pohjaeläinyhteisöä kuvaavan Ekman-menetelmän sekä nykyhetken lisäksi pohjasedimentin historiaa kartoittavan paleolimnologisen menetelmän antamien tulosten välillä. Samankaltaisten kaivostoimintojen, kuten metallimalmikaivokset, välillä määrätyissä velvoitetarkkailuissa todettiin vain vähän eroavaisuuksia. Tolonen (SYKE ja Jan Weckström (HY) näytteenotossa
Vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen sekä eri intressien tasapainottaminen edellyttävät uudenlaisia toimenpiteitä ja menetelmiä. Tyypillisesti vesistövisioprosessi tähtää vesien käyttömuotojen, vesien hyvän tilan ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseen sekä toimijoiden ja käyttömuotojen välisten ristiriitojen ennakointiin ja niiden parempaan hallintaan. Visioprosessien tai ”visioinnin” (visioning) idea voidaan jäljittää 1980-luvun lopulta lähtien syntyneisiin osallistavan suunnitteLasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto Marko Keskinen, Aalto-yliopisto Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus Vesistövisiot rakentavat suuntaa ja alustaa yhteistyölle 1 Vesistövisioista on muodostumassa vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa virallisten vesivarojen hallinnan ja vesienhoidon prosessien rinnalle. Visioprosessi on strategisen suunnittelun menettelytapa, joka tuo eri toimijat yhteen muodostamaan tätä tahtotilaa ja suunnittelemaan askeleita sen toteuttamiseksi. vsk. Voisivatko vesistövisiot vastata näihin tarpeisiin. 52 V esistövisio (joskus myös vesivisio) on vesistötai valuma-alueen toimijoiden yhteisesti muodostama tahtotila alueen vesistöjen tulevaisuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Samalla vesistöjen ja valuma-alueiden käyttöön kohdistuu erilaisia, risteäviä intressejä, joita tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. 1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajien yhteiselle esitykselle Tulva-, pato-, vesienhoitoja vesistökunnostuspäivillä Jyväskylässä 17.11.2021.. EU:n vesipuitedirektiiviin tukeutuva sääntely on asettanut vesien ja rannikkovesien tilalle kunnianhimoisia tavoitteita, joita ei ole vielä pystytty saavuttamaan
L. Kyse on siis uuden, yhteisen suunnan hakemisesta ja konkreettisten askelten ottamisesta valittuun suuntaan. L., Andersen, J., & Herr, P. 2 Johtajien tai luovien yksilöiden visioiden sijaan visioprosesseissa korostuu laajemman yhteisön tarve määritellä yhteistä, tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta ja tarttua toimeen sen toteuttamiseksi. Planning, 59(5), 10–15.; Shipley, R., & Michela, J. Vesistövisioiden perusperiaatteina voidaankin pitää vapaaehtoisuutta sekä visioiden rakentumista alhaalta ylös (ns. vsk. R., Benson, V. (2006). Can vision motivate planning action. 2 Visioprosessien taustasta ks. B. Nämä erottavat visioprosessit lakisääteisen vesienhoidon ja vesitaloustoimenpiteiden suunnittelun logiikasta. (1993). Visions of things to come. bottom-up). 53 lun hankkeisiin, jotka tähtäsivät erityisesti paikallisyhteisöjen ja yhdyskuntien kehittämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Visioprosessit eroavat sekä tavanomaisesta politiikkatoimeenpanosta että perinteisistä osallistavista suunnitteluprosesseista tarjoten niitä täydentävän lähestymistavan. F. ” Onnistuessaan vesistövisiot auttavat yhteensovittamaan vesistöalueiden käyttöön ja suojeluun liittyviä tavoitteita ja ratkomaan näiden välisiä ristiriitoja. Community Visioning Programs: Processes and Outcomes, Taylor & Francis Group.. Planning, Practice & Research, 21(2), 223–244; Walzer, N., & Hamm, G. (2012). Klein, W. Siinä missä lakisääteiset vesienhoidon työkalut ovat velvoittavia ja niiden tavoitteet asetetaan ylhäältä päin, lähdetään visioprosessia rakentamaan alueen toimijoiden omista tarpeista ja tavoitteista käsin
Prosessien kesto, teemojen, kohdealueiden ja osallistumisen laajuus sekä resurssointi ovat vaihdelleet huomattavasti. Myös vastuutahot ovat vaihtelevia: visiotyön vetäjänä on voinut toimia esimerkiksi alueen vesiensuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus, alueen ELY-keskus tai maakunnan liitto. 1) https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/omat-hankkeet/iijoen-otva/ 2) https://vesivisio2050.fi/ 3) https://skvsy.fi/wp-content/uploads/2017/08/Vesivisio_final.pdf. Sen sijaan, että osallisia kuultaisiin jonkun muun laatimasta suunnitelmasta, visioprosesseissa kysytään millaisen tulevaisuuden nämä haluaisivat omalle (vesistö)alueelleen. 54 Myös osallistamisen ja osallistumisen muoto on eri. Visioprosesseihin sisältyy täten lupaus osallistujille aidosta vaikuttavuudesta; haasteena onkin rakentaa visioprosessi niin, että toimijat näkevät oman roolinsa ja tavoitteensa laajemmassa kokonaisuudessa, ja voivat uskoa visioprosessin tuloksiin ja sitoutua sen toteutukseen. Osa visioprosesseista on keskittynyt vision tavoitteiden muotoiluun tai niiden viestintään, osa tähtää selvemmin toimenpiteisiin ja niiden toteutukseen (Taulukko 1). Onnistuessaan vesistövisiot auttavat yhteensovittamaan vesistöalueiden käyttöön ja suojeluun liittyviä tavoitteita ja ratkomaan näiden välisiä ristiriitoja. vsk. yhteistoiminnallisuus ja sektorirajat ylittävä yhteistyö, ennakoiva suunnittelu ja tulevaisuusajattelu sekä vesien käyttömuotoihin liittyvien ristiriitojen ratkaisuhakuinen käsittely. Ohuen osallistamisen sijaan vesistövisioissa korostuu yhteistoiminnallinen logiikka, jossa toimijoiden aktiivinen ja tasavertainen rooli, yhteinen päätöksenteko ja aktiivinen sitoutuminen tukevat onnistumista. Monenkirjavia vesistövisioita Tähän asti Suomessa on laadittu joukko vesistötai vesivisioita, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Visioprosessit nostavat esiin ajankohtaisia ja haastaviakin teemoja, joihin lukeutuvat mm. Esimerkiksi Kokemäenjoen vesivisio 2050 on ollut ELY-keskusten koordinoima viestintään painottunut hanke, kun SYKE:n koordinoima ja vielä käynnissä oleva Oulujoen Taulukko 1. Kolmen vesistövisiohankkeen vertailua
Vesistövisiot asemoidaan palvelemaan strategian keskeistä päämäärää eli vesien käytön, hyvän tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden yhteensovittamista valumaja vesistöalueilla: ”Vesivarojen kestävä käyttö, tulvaja kuivuusriskien hallinta, vesistöjen kunnostus ja vesienhoito sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen yhteensovitetaan eri intressit huomioiden vesitaloustehtävien toimeenpanossa kuten vesistövisioissa.” Vesistövisio on siis samaan aikaan toimijoiden tahtotila, yhteensovittamisen areena ja vesiin liittyvien tavoitteiden toteuttamisen työkalu. Vesitalousstrategian määritelmän mukaan vesistövisio on ”vesistön eri käyttömuotoja, kunnostusta ja suojelua edustavien sidosryhmätahojen yhteinen tahtotila vesistön tulevaisuudesta”. Muita esimerkkejä visiohankkeista ovat ainakin Iisalmen reitin sekä Lapväärti-Isojoen visiot. Visiot mukana tuoreessa Vesitalousstrategiassa 2030 Vesistövisioilla ei ole virallista roolia vesien hallinnan järjestelmässä. Iijoen vesistövisiota voidaan pitää eräänlaisena visioprosessien edelläkävijänä; Iijoen vesistövisio ja siihen pohjautuva viiden teema-alueen (vaelluskalat, valumaalue, virkistys, vetovoima, vuorovaikutus) toimintaohjelma rakennettiin vuosina 2015–2018 osana Iijoen otva-hanketta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. ” Vesistövisioiden lupauksena on rakentaa ja korostaa horisontaalisen yhteistyön merkitystä alueellisella tasolla, eli siellä missä vesi tuo yhteen sekä eri toimijoita että eri sektoreita.. Vuonna 2019, visiohankkeen päätyttyä alueen keskeiset toimijat solmivat Iijokisopimuksen, jonka tavoitteena on toteuttaa vesistövision tavoitteita. Vesistöalueen toimijoiden tahtotila onkin tärkeä perusta konkreettisten vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle. Yhteisesti jaetun tahtotilan muodostaminen ei kuitenkaan ole helppoa; vesistöihin liittyy valtava määrä erilaisia käyttömuotoja ja toimintoja, samoin kuin vesien hallinnan ulottuvuuksia; vesienhoito, vesistökunnostukset, vesivarojen hallinta, säännöstely, tulvaja kuivuusriskit ja ilmastonmuutos. Maaja metsätalousministeriön tuore Vesitalousstrategia 2030 kuitenkin tunnistaa vesistövisiot tärkeänä tapana edesauttaa kestävää vesien käyttöä. Iijoki-sopimuksen työrukkaseksi on palkattu päätoiminen koordinaattori, ja alueella on käynnistetty monia Iijoen arvon kohentamiseen, esimerkiksi vesistökunnostuksiin painottuvia hankkeita. Kaikkien käyttömuotojen tavoitteiden toteutuminen täysimittaisesti on mahdotonta, joten yhteensovittamisen tarve on joka tapauksessa ilmeinen. 55 vesistöalueen vesistövisio 2035 osana Arvovesi-hanketta on osallistanut laajan sidosryhmäjoukon visiotyön neuvottelukuntaan ja monia teemoja käsitteleviin alaryhmiin. vsk. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyksen koordinoima Siuntionjoki 2030 vesistövisio on fokusoitunut kapeammin vesistön kunnostustoimien suunnitteluun ja toteutukseen
Vesistövisioiden lupauksena on rakentaa ja korostaa horisontaalisen yhteistyön merkitystä alueellisella tasolla, eli siellä missä vesi tuo yhteen sekä eri toimijoita että eri sektoreita. Visioprosessit eivät synny vain kutsumalla joukko sidosryhmiä samaan tilaisuuteen. Samalla kiinnostus vesistöihin ja niiden tilaan voi kasvaa. 56 Suomessa toteutettujen visioprosessien kirjo osoittaa, ettei visioiden toteutukseen ole olemassa vakiintuneita tekemisen tapoja. Onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti myös vuorovaikutuksen laatu toimijoiden välillä. Tulokulmat ovat erilaisia, mutta voivat täydentää toisiaan. Ihannetilanteessa visio synnyttää ns. vsk. Visioprosessien tueksi Suomessa tarvitaan käytännönläheistä tietoa visioprosessien onnistumisen edellytyksistä ja hyvistä käytännöistä – kuten myös niiden riskeistä ja sudenkuopista. Muuten on vaikeaa varmistaa, että panostukset vesistövisioprosesseihin kantavat hedelmää ja mielenkiinto niihin säilyy. Onnistumisen avaimista tarvitaan lisää tietoa Vesistövisioiden haasteena on rakentaa reilu ja viisas prosessi, joka ruokkii konkreettista yhteistyötä vesistön parantamiseksi. yhteistoiminnallisen alustan eli yhteistyöverkoston, joka kokoaa voimia ja ottaa vastuuta visiotyön toteutuksesta. Alueellinen, horisontaalinen yhteistyö risteää vertikaalisen EU-sääntelyn kanssa ja eroaa lainsäädännön toimeenpanosta. Nämä tulisikin varmistaa ennen kuin kääritään hihat toimenpiteitä ja hankkeita varten. Miten varmistetaan alueen sidosryhmille mielekkäät roolit vision rakentamisessa ja toimeenpanossa ilman, että visiosta tulee irrallisten tavoitteiden tynnyri. Näin visioon pohjautuvat toiminnalliset ideat kääntyvät konkreettisiksi toimenpiteiksi, jotka jokin prosessissa mukana oleva toimija – esimerkiksi järjestö, viranomainen tai yritys – myös ottaa toteutettavakseen. Tämä edellyttää kuitenkin vesistövisioiden onnistunutta toteuttamista ja jaettua ymmärrystä visioprosessin luonteesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Työ vaatii jatkuvia päätöksiä siitä, kuka osallistuu ja miten. Samalla tarvitaan uutta tietoa ja pitkäjänteistä tutkimusta, jotta voidaan paremmin ymmärtää vesistövisioiden pidemmän aikavälin vaikutuksia ja niiden merkitystä sekä vesiin liittyvien politiikkatavoitteiden että paikallisten tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta.. Voivatko eri toimijat luottaa toisiinsa ja miten nämä saadaan tekemään vaativaa yhteistyötä toistensa kanssa. Miten kytkeä vesistövisio vesienhoidon suunnitteluun ja muuhun alueelliseen suunnitteluun niin, että se tuo niille lisäarvoa eikä toista jo tehtyä. Vesistövisioiden luonne ja niiden rooli ovatkin herättäneet kysymyksiä esimerkiksi MMM:n vesitalousstrategian 2030 lausunnoissa sen osalta, kuka vastaa visiotyöstä ja sen toteutuksesta, mitä työllä tavoitellaan, miten vastuut ja kustannukset jaetaan, miten ja missä aikataulussa visiotyö toteutetaan, sekä miten visiossa määriteltyjen toimenpiteiden toteutuminen varmistetaan. Visioprosessien onnistumisen avaimia ovat aidoista tarpeista syntyvä ”paikallinen tilaus” ja kiinnittyminen paikallisen yhteisön arvoihin. Miten huomioida eri toimijoiden vesistöille asettamat, usein ristiriitaiset tavoitteet ja odotukset. Paikallinen omistajuus on tärkeää visiotyössä; alueen toimijoiden omat tavoitteet ja vastuunotto toimivat työn moottorina. Onnistuessaan vesistövisio ei ole kivireki eikä narulla työntämistä. Avoimia kysymyksiä on useita: Miten varmistaa, että vesistövisio, eli sidosryhmien yhteinen tahtotila, tukeutuu tutkittuun tietoon ilman, että prosessista tulee asiantuntijavetoinen ja vieraannuttava. Prosessin suunnittelu ja toteutus vaativat resursseja ja osaamista, projektinhallintaa, osallistumismenetelmien soveltamista ja fasilitointia – joskus myös sovittelun taitoja
Varmistat norpan jäämisen kivelle, kun tarkkailet kiikarilla tai valokuvaat sitä riittävästä välimatkasta. Aurinko kuivattaa turkin, mikä edistää karvan vaihtumista. Toiset sukeltavat kiveltä helpommin kuin toiset. Etelä-Savon ELY-keskus muistuttaa, että kivellä makoileva viiksiniekka kaipaa rauhaa, koska norppa ei karvanvaihtoaikana sukella mielellään veteen. ”Annammehan saimaannorppien vaihtaa karvansa ja loikoilla kivillä rauhassa”, toivoo Etelä-Savon ELYkeskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Jouni Koskela. Sertifikaatin saaminen edellyttää, että osallistuja täyttää sekä ympäristöön, turvallisuuteen että saavutettavuuteen liittyviä tarkkoja kriteerejä ja ylläpitää niitä. Jos veneillessäsi näet norpan, on parasta ajaa hiljaa ohi tasaisella nopeudella. Tänä aikana Yyterin rannat ja Korpoströmin venesatama ovat muistutus siitä, että matkailukohteita voidaan muuttaa ja tehdä niistä ympäristöystävällisempiä. Konsteja häiriöiden välttämiseksi on tarjolla. Norppien yksilölliset erot ovat suuria. Nämä maailmanlaajuiset tunnustukset osoittavat, että matkailualalla on sitouduttu kehittämään ympäristöystävällisiä kohteita ja että ekologisesti herkistä alueista, kuten rannoista ja meristä halutaan pitää huolta. ELY-keskukset Kuva:Jouni Koskela.. Myös Blue Flag -ympäristösertifioidulle matkailutoimijalle, Saaristokeskus Korpoströmille, on myönnetty jatkosertifikaatti vierasvenesatamakategoriassa 27.4.2022. Aineistoihin on koottu ohjeita, joita noudattamalla voidaan vähentää kansallismaisemissa elävälle uhanalaiselle norpalle aiheutuvaa häiriötä. Yyterin uimaranta toimi pilottikohteena Suomen ensimmäiseksi Blue Flag -uimarannaksi. www.pori.fi Saimaannorppa nauttii auringosta ja omasta rauhasta Liikkuessasi vesillä voit nähdä saimaannorpan paistattelemassa päivää rantakivellä. vsk. 57 Yyterille myönnetty kansainvälinen ympäristösertifikaatti ensimmäisenä uimarantana Suomessa Yyterin uimaranta on saanut arvostetun Blue Flag -sertifikaatin uimarantakategoriassa 27.4.2022. Norppa nousee kivelle vaihtamaan karvaa. Saimaalla liikkuville ohjeistukseksi ja norpan suojelun tueksi on nyt saatavilla tuoretta tietoa Saimaan alueen kirjastoissa. Sertifikaatin myöntää maailman suurin ympäristökasvatusalan järjestö Foundation for Environmental Education (FEE international). Kaikki muutokset saavat norpan levottomaksi, ja norppa saattaa sukeltaa häiriön takia. Blue Flag on yksi maailman tunnetuimmista ympäristösertifikaateista rantojen, vierasvenesatamien ja vastuullisen veneilymatkailun toimijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Myös karvanvaihtoajan vaihe vaikuttaa siihen, miten herkästi norppa sukeltaa kiveltä veteen
Jani Häkkinen, tutkija, Suomen ympäristökeskus Nina Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Outi Pyy, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Sedimenttien haitallisten ympäristövaikutusten hallinta Ruoppaustoiminnalla ja varsinkin ruoppausmassojen läjittämisellä vesistöön tai mereen on lähes aina haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomessa vastaava luku vaihtelee vuosittain huomattavasti yksittäisten hankkeiden vuoksi: muutamista sadoistatuhansista yli miljoonaan kuutioon. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Mahdollisten haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi massojen sijoittamista ohjataankin sekä kansallisilla että kansainvälisillä säädöksillä ja ohjeistuksilla. vsk. Läjityksen haitallisten vesistövaikutusten vuoksi on jo vuosikymmenten ajan pyritty löytämään vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää, käsitellä ja sijoittaa ruoppausmassoja. 58 Valtavat volyymit Euroopassa ruopataan vuosittain noin 200 miljoonaa m 3 sedimenttiä vesiväyliltä ja satama-altaista. Suurin osa ruopatuista sedimenteistä läjitetään uudestaan mereen. Ruoppausmassat sijoitetaan Suomessa pääosin merialueilla sijaitseville läjityspaikoille, vaikkakin maalle sijoittaminen on yleistynyt huomattavasti. Tavoitteena on läjittämisen sijaan löytää ruoppausmassoille hyödyntämiskohteita ja -tapoja.. Sisävesillä läjitetään sen sijaan lähinnä maalle
vsk. Ruopattava alue voidaan eristää ympäristöstään maapadoilla tai. veden samentumista, pohjaeliöstön peittymistä ja katoamista sekä kalaston ja vesikasvillisuuden vähenemistä. 59 Ruoppaus Ruoppauksella pääasiassa rakennetaan, syvennetään ja ylläpidetään vesiväyliä ja satama-alueita. Ennen sedimenttien ruoppausta tuleekin selvittää muun muassa sedimentin fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, merkittävimpiä haitta-aineita ja niiden mahdollisia ympäristövaikutuksia sekä kartoittaa ja vertailla sedimenttien käsittelyja hyödyntämisvaihtoehtoja. Lisäksi rantarakentamisen yhteydessä saatetaan joutua poistamaan pehmeitä ja geoteknisesti huonosti kantavia sedimenttikerroksia täyttömaiden alta. Ruoppauksen ympäristövaikutukset riippuvat ruopatun massan määrän ja laadun ohella erityisesti ruoppauksen ajankohdasta, kestosta ja teknisestä toteutuksesta sekä toimenpiteiden vaikutusalueen eliölajiston herkkyydestä. Vaikutukset voivat olla joko työnaikaisia, lyhytaikaisia tai pysyviä. Sedimenttien ruoppaukset muuttavat vesistön tilaa ja aiheuttavat ympäristössä mm. Ruoppausten ympäristövaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Ruoppauksia toteutetaan myös vesistön tulvasuojelun parantamiseksi, lintuvesialueiden kunnostamiseksi, virkistysja vapaa-ajankäyttömahdollisuuksien sekä rantamaiseman parantamiseksi
Korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien ruoppausmassojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin useimmiten niiden käsittelyä ja puhdistamista. 2020).. Ruoppausja läjitystoiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia (Piirros: Kai Widell, Häkkinen ym. vsk. Kuva 1. Monet pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn soveltuvat puhdistusmenetelmät soveltuvat myös ruoppausmassojen käsittelyyn, vaikkakin ruoppausmassojen suuri vesipitoisuus vaatii niiden esikäsittelyä: vedenpoistoa ja tarvittaessa syntyvien vesien käsittelyä. Usein nämä vaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja melko vähäisiä. 60 geotekstiilein ja siten rajata ruoppauksessa veteen sekoittuvien haitta-aineiden ja ravinteiden leviämistä. Sedimenttien karkaamista voidaan vähentää käyttämällä suljettua kauhaa tai imuruoppauksella. Läjitystoiminnan vesija meriympäristölle aiheuttamia haittoja voidaan vähentää lisäämällä ruoppausmassojen hyötykäyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Esimerkiksi Itämerellä merkittävä osa sedimenteistä on luonnontilaista, jolloin haitta-ainepitoisuudet ovat lähellä luontaisia taustapitoisuuksia. Läjittämisen sijaan hyödyntämistä Pieni osa ruopatusta massasta sisältää haitta-aineita siinä määrin, että ruoppausmassojen läjittämistä vapaaseen veteen rajoittavat niiden mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset. Läjittämisellä voi kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia meriympäristölle etenkin veden samentumisen sekä mahdollisten haitta-aineiden leviämisen takia (Kuva 1)
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Puhtaita tai käsiteltyjä ruoppausmassoja on voitu käyttää myös viherrakentamisessa, jopa kasvatusalustoina. EU-lainsäädännön yhtymäkohtia ruoppaustoimintaan ja uudelleen sijoitukseen (Häkkinen ym. Stabiloinnin jälkeen käsiteltyjä massoja on hyödynnetty joko satamarakenteissa tai muissa maarakennuskohteissa. Vaihtelevaa EU-sääntelyä Euroopan unionilla ei ole ruoppauksia ja ruoppausmassoja koskevaa erityislainsäädäntöä, mutta useilla direktiiveillä voidaan katsoa olevan yhtymäkohtia ruoppaustoimintaan ja massojen hallintaan (Kuva 2). Myös Suomessa ruoppausmassat tulisi nähdä potentiaalisina raaka-aineina, mikä tukisi näiden materiaalien nykyistä monipuolisempaa ja laajempaa hyötykäyttöä. vsk. Näiden lisäksi merensuojeluun liittyvät kansainväliset sopimukset, kuten HELCOM, OSPAR ja Barcelonan sopimus, sääntelevät ja ohjeistavat ruoppaustoimintaa ja ruoppausmassojen meriläjittämistä. Käsittelymenetelmien ja uusien hyödyntämistapojen ja -kohteiden kehittäminen edistäisi siten kiertotalouden ja kestävän kunnostamisen periaatteiden toteutumista. 2020).. Kuva 2. 61 Suomessa ruoppausmassoja, etenkin runsaasti haitta-aineita sisältäviä massoja, on käsitelty lähinnä massastabiloimalla. Joissain maissa ruoppausmassoja on käytetty myös esimerkiksi laattojen ja tiilien valmistuksessa. Stabiloinnissa voidaan usein hyödyntää teollisuuden sivutuotevirtoja vähentäen samalla neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä
Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle tai sen läheisyyteen, on arvioitava toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ja niiden merkittävyys suojeltavaan lajistoon ja luontotyyppiin. Suunnitelmissa määritellään mm. Maankäyttöja rakennuslain säännöksiä voidaan joutua soveltamaan ruoppausja läjitystoimiin erityisesti silloin, kun toimilla muutetaan maisemaa tai rakennettaessa ns. 62 Valtioiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten ne kansallisesti määräävät tai ohjeistavat ruoppaustoimintaa, ruoppausmassojen läjittämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säännellään vesienhoidon ja merenhoidon suunnitelmista. Mikäli ruoppaustoiminta sijoittuu esim. Toiminnan moninainen sääntely Suomessa ruoppausja läjitystoimintaa ohjaavat lukuisat kansalliset säännökset, joista merkittävimmät ovat vesi-, jäteja ympäristönsuojelusäännökset. vesien hyvän tilan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseen. Ruoppaaminen edellyttää vesilain mukaisen, aluehallintoviraston myöntämän luvan, mikäli ruoppausmassan määrä ylittää 500 m³ tai jos kohde on merkittävä luontoarvoiltaan tai ympäristövaikutuksiltaan. Toki myös vaihtelevat luonnonolosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet erilaisiin kriteereihin ja niistä tehtäviin päätelmiin. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta arvioidaan pääasiassa haitta-ainekohtaisten raja-arvojen avulla. Lisäksi vaatimukset ruoppausmassasta tehtäville haitta-ainetutkimuksille eroavat valtioittain. Muutoin toiminnasta tulee tehdä ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Luonnonsuojelulain mukaan ruoppausja läjitystoiminnan mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, suojeltuihin lajeihin ja suojelualueisiin tai -ohjelmiin tulee arvioida. Tällaisia ovat esimerkiksi suurehkot satamahankkeet, joiden yhteydessä tehdään laajoja ruoppausja läjitystoimenpiteitä sekä laajat, pitkäaikaisessa käytössä olevat meriläjitysalueet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Mikäli ruoppausmassat määritellään jätteeksi, tulevat sovellettaviksi jätelakiin perustuvat vastuut ja velvoitteet, kuten velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä tai hyödyntämisen luvanvaraisuus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelylakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia tai joissa Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia. Jos ruoppaustoimintaa suunnitellaan puolestaan alueelle, jossa sijaitsee vähintään 100 vuotta vanhoja hylkyjä tai muita kiinteitä muinaismuistoja, tulee sovellettavaksi myös muinaismuistolaki. Loppusijoitettaessa ruoppausmassoja maalle voi jätelain ohella tulla sovellettavaksi myös valtioneuvoston asetus kaatopaikoista. Viranomaisten tuleekin ottaa nämä suunnitelmat huomioon vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa. Lisäksi ruoppaus voi edellyttää myös ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, jos toiminnasta voi aiheutua vesistön pilaantumisen vaaraa. Myös ruoppausmassojen loppusijoittaminen Suomen aluevesille on vesilain perusteella luvanvaraista toimintaa, ellei kyse ole merkityksettömän pienistä määristä. Nämä raja-arvot vaihtelevat merialueittain, mutta myös saman merialueen eri valtioilla on käytössään toisistaan eroavia kriteereitä. vesirajalaitteita kuten suurehkoja laitureita tai aallonmurtajia. Moninaisella sääntelyllä pyritään var. Ruoppaaminen ja ruoppausmassojen läjittäminen voivat olla vesistön tilaa mahdollisesti huonontavia tekijöitä. Kärjistetysti, sama sedimentti tai ruoppausmassa luokitellaan toisessa valtiossa haitta-aineiden pilaamaksi, kun taas toisessa valtiossa sitä voidaan pitää ”puhtaana”. vsk
pdf?sequence=1&isAllowed=y Jaakkonen, S., Korhonen, T., Lyytikäinen, S., Mäenpää, M., Tuomainen, J. Haasteena saattaa olla kussakin tilanteessa sedimentteihin sovellettavien sektorikohtaisten säännösten tunnistaminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2007. Sedimenttien ruoppaus ja läjitysohje. Sisävesien pilaantuneet sedimentit. https://helda.helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2011. 63 mistamaan ennakkoon, ettei toiminnalla aiheuteta erilaisten korvaamattomien kulttuuri-, ympäristöja luontoarvojen menetystä ja että toiminnan vaikutukset pyritään mahdollisuuksien mukaan minimoimaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. CircVol-projektin taustaselvitys. pdf?sequence=1&isAllowed=y chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava Kemian ja bioalan ammattitapahtuma Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi. pdf?sequence=1 Häkkinen, J., Pyy, O., Salminen, J. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/154833/OH_1_2015. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2020. vsk. Lähdekirjallisuutta Ympäristöministeriön ohjeita 1/2015. https:// helda.helsinki.fi/bitstream/handle/ 10138/39751/SYKEra_11_2011. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/39844/SYKEra_3_2007. Orgaanista tinaa sisältävien sedimenttien puhdistamisja korvausvastuu. pdf?sequence=4&isAllowed=y Jaakkonen, S. Selvitys kansainvälisistä käytännöistä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. fi/bitstream/handle/10138/320202/ SYKEra_43_2020_Ruoppausmassat
Runsaasti rikkiä sisältävät mustaliuskeet heijastuvat pintavesien kemiallisessa koostumuksessa jo luonnontilassa. Tietokanta on ollut koekäytössä useiden vuosien ajan. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Eija Hyvönen, Jouni Lerssi, Hilkka Arkimaa ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus GTK Maankäytön vaikutus pintavesien laatuun mustaliuskealueilla Geologian tutkimuskeskus kartoittaa mustaliuskeiden esiintymistä Suomessa. Fotosynteesin lisäksi tärkeää oli kemosynteesi. Diageneesin jälkeen Suomen mustaliuskeet painuivat yhä syvemmälle maankuoreen ja muuttuivat eli metamorfoituivat korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Eloperäinen aines säilyi meren hapettomissa alaosissa ja aikanaan mustaliuskeen esiasteen, mätäliejun, päälle kerrostui muita sedimenttejä. 64 Mustaliuskeet Suomen mustaliuskeet sisältävät runsaasti hiiltä ja rikkiä. Mustaliuskeiden esiintyminen näkyy paitsi kaivovesien myös alueella asuvien ihmisten hiusnäytteiden raskasmetallipitoisuuksissa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. vsk. Ne kerrostuivat merenpohjaan noin kaksi miljardia vuotta sitten, paljon ennen dinosaurusten aikaa, joten eloperäisen hiilen esiintyminen kertoo meille Proterotsooisista meristä, jotka kuhisivat leviä ja bakteereita. Kartoitus perustuu kallioperän sähköisiin ja magneettisiin ominaisuuksiin sekä syväkairausten ja kalliopaljastumien geologiseen tutkimukseen. Hiili kiteytyi grafiitiksi ja rikkiyhdisteet sulfideiksi kuten rikkikiisuksi, magneettikiisuksi ja sinkkivälkkeeksi. Mustaliusketietokanta ja sen käyttöopas julkistetaan syksyllä 2022. Mustaliuskeet sisältävät rikkiä ja raskasmetalleja ja rapautuvat herkästi, jos pintavedet pääsevät huuhtelemaan kallioleikkauksia tai lohkareita
Talvivaaran mustaliuske sisältää paljon enemmän raskasmetalleja kuin Suomen mustaliuskeet keskimäärin. 65 Sotkamon Talvivaaran mustaliuske sisältää nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia (Loukola-Ruskeeniemi ja Lahtinen, 2013). Dolomiitin ja fylliitin kanssa vuorotteleva mustaliuske aiheuttaa vähemmän happamoitumista rapautuessaan, koska dolomiitti sisältää runsaasti kalsiumia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kuva 1. Talvivaaran mustaliusketta kalliopaljastumalla. Sähköiset anomaliat johtuvat rikkikiisusta, magneettikiisusta, sinkkivälkkeestä ja grafiitista. Esimerkiksi metamorfoosiaste vaikuttaa sulfidien magneettisiin ja sähköisiin anomalioihin ja hiilen kiderakenteeseen. Monesti näissä kivilajiseurueissa happamoitumista aiheutuu erityisesti vulkaanisten kivien ja niihin mahdollisesti liittyvien runsaasti sulfideja sisältävien malmiosueiden rapautumisesta. Kiiltävä juoni sisältää enimmäkseen rikkikiisua (FeS 2 ). Kehitimme geofysiikkaa, petrofysiikkaa ja geokemiaa hyödyntävän kartoitusproseduurin ja kartoitimme mustaliuskeiden esiintymisen koko maan mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa (Arkimaa et al., 2000; Loukola-Ruskeeniemi et al., 2011, 2022). Fylliitti on alun perin ollut merenpohjan savea eikä kuormita ympäristöä rapautuessaan. Mustaliuskeiden avulla vulkaaniset riskialueet on kuitenkin mahdollista paikantaa myös peitteisillä alueilla, koska Suomen mustaliuskeet aiheuttavat sekä sähköisiä että magneettisia anomalioita. Hiilen ja rikin määrä mustaliuskeissa vaihtelee. Muualla maailmassa mustaliuskeiden kartoitusmenetelmät riippuvat kyseisen alueen kallioperän kehityksestä. Magneettiset anomaliat johtuvat kidemuodoltaan monokliinisesta magneettikiisusta, joka on ferrimagneettista toisin kuin heksagoninen magneettikiisu (Kuva 2). Sen sijaan vulkaniittien, tulivuoriperäisten kivien, kanssa esiintyvä mustaliuske on riski. Kuva: Kirsti LoukolaRuskeeniemi 1988.. Pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä verrattuna useisiin muihin malmiesiintymiin (Kuva 1). Lisäksi kivilajiseurueen muiden kivien rikkija kalsiumpitoisuudet ovat tärkeitä: rikki lisää happamoitumisriskiä ja kalsium vähentää sitä. Alun perin Talvivaaran esiintymä on ollut nykyistä suurempi. Jäätiköitymisten aikana esiintymä madaltui ja mustaliuskeainesta kulkeutui lohkareina ja moreeniin jauhautuneena jäätikön kulkusuunnassa kaakkoon. vsk
Kun sulamisvesiä kertyi yhä enemmän, vedenpaine puhkaisi uuden purkautumisväylän ja vedenpinta laski äkillisesti. Geologinen pohjakartta on muokattu GTK:n karttapalvelusta Hakku – Portti Suomen geologiseen tietoon (gtk.fi).. Mustaliuskekalliot paljastuivat. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Mustaliuskeviivojen tulkinta: 1) Sininen viiva osoittaa mustaliuskeita, jotka on löydetty ferrimagneettisen magneettikiisu-mineraalin aiheuttamista magneettisista anomalioista; 2) Musta viiva osoittaa mustaliuskeita, jotka on paikannettu grafiitin ja sulfidien aiheuttamien sähköisten anomalioiden avulla; 3) Aniliini viiva osoittaa mustaliuskejaksoja, jotka on todennettu syväkairauksissa; 4) Vihreä viiva osoittaa mustaliuskeita, jotka on todennettu sekä kalliopaljastumissa että magneettisilla ja sähköisillä anomalioilla. Mustaliuskeiden kartoitus Etelä-Suomessa. Runsaasti nikkeliä, Kuva 2. 66 Mustaliuskeiden ympäristövaikutukset Talvivaaran mustaliuskeet aiheuttivat happamoitumista jo yli 9000 vuotta sitten. Punaiset pallot: kairareiät, joiden kivistä olemme tehneet petrofysikaalisia mittauksia sekä kemiallisia ja mineralogisia analyysejä. vsk. Koska siihen aikaan ei ollut vielä kasvillisuutta estämässä rapautumista, läheisen pikkujärven veden pH laski alle neljään ja nikkelipitoisuus nousi (Loukola-Ruskeeniemi et al., 1998; Mäkinen et al., 2010). Jäätikön eteen muodostui Sotkamossa viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen iso jääjärvi. Vanhan karttalehtijaon 1 : 100 000 karttalehtien numerot on merkitty kuvaan. Legendassa toiseksi alimmat kentät sisältävät mustaliuskekerroksia: ”Mica schist and migmatite”, suomeksi ”Kiilleliuskeet ja migmatiitit”, sekä ”Metavolcanic rocks”, suomeksi ”Metamorfoituneet vulkaaniset kivet”
• Mikäli mustaliuske sijaitsee yli 20 metrin syvyydessä, lisätutkimuksia tuskin tarvitaan. 67 sinkkiä ja kuparia sisältävien vesien valuminen kallioista näkyy myös turpeiden koostumuksessa (Mäkilä et al., 2012). Jos se on lähellä maanpintaa, on mahdollista, että tarkka selvitys edellyttäisi moreeninäytteenottoa ja näytteiden kemiallista analysointia, mikäli niitä ei ole tehty aiempien tutkimusten yhteydessä. Laajalta valumaalueelta kertyi tulva-aikaan humuskerroksessa metyloitunutta elohopeaa pintavesiin erityisesti alueilla, joilla oli tehty rajuja suoojituksia 1970-luvulla. Alustavia ohjeita mustaliusketietokannan käytölle Mustaliusketietokanta ja sen käyttöopas julkistetaan syksyllä 2022. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Korrelaatio kuitenkin johtuu siitä, että painanteissa sijaitsevilla mustaliuskejärvillä on laajempi valuma-alue kuin korkeammilla paikoilla sijaitsevilla järvillä, joiden kallioperä on kovia granitoideja tai muita rapautumista kestäviä kiviä (LoukolaRuskeeniemi et al., 2003). Tutkimustemme mukaan elohopean ympäristögeokemiallinen kierto poikkeaa nikkelin ja mangaanin kierrosta. Todellinen mustaliuskekerroksen paksuus on useissa kohteissa pienempi.. Paikallisten asukkaiden kaivovedet ja hiusnäytteiden nikkelija mangaanipitoisuus heijastivat maaperän ja vesien pitoisuuksia vuonna 1999, paljon ennen Talvivaaran kaivostoiminnan alkua (Kousa et al., 2021). Pohjavesialueita ja mustaliuskeiden esiintymistä on verrattu geokemiallisessa ympäristövaikutuskartassa (Tarvainen et al., 2013). Mustaliuskealueiden porakaivoissa on monessa tapauksessa liikaa rautayhdisteitä, ja myös kuilukaivojen vesien kemiallinen koostumus heijastaa maaperän pitoisuuksia. • Mikäli metsämailla kuivatussyvyyttä ei lisätä, lupaa ei mahdollisesti tarvita, paitsi jos ojitus on aiemminkin lisännyt happamoitumista vesistössä. Poimimme tähän muutamia ohjeita: • Jokainen kohde pitäisi selvittää tapauskohtaisesti. Jos ojitus on jäätikön virtaussuuntaan nähden vastakkaisella puolella mustaliuskeviivaa tai yli 100 metrin päässä kulkusuunnassa, luvantarvetta ei mahdollisesti ole. vsk. Koska mustaliuskeet esiintyvät usein painanteissa, järvien ja soiden alla, haukien elohopeapitoisuus korreloi kallioperän elohopeapitoisuuden kanssa. Talvivaaran mustaliuskeissa on jonkin verran elohopeaa (Loukola-Ruskeeniemi ja Heino, 1996). Usein jäätikön kulkusuunta on ollut kaakkoon. • Kallioperästä mustaliuskeainesta on voinut levitä jäätikön kulkusuunnassa, joten sitä voi olla myös moreenissa. Kallioperän elohopeapitoisuuden sijaan merkittäväksi osoittautui kuitenkin järven valuma-alueen laajuus. Tieto vesistöjen tilasta ennen ja jälkeen aiempien ojitusten olisi erittäin hyödyllistä. • Riskin kannalta merkitykselliset mustaliuskealueet: mustaliusketta on yli 3 metriä paksu kerros, se sisältää yli 3 % rikkiä, mustaliuske sijaitsee lähellä maanpintaa tai on paljastuneena, esimerkiksi kalliopaljastumina ojan tai puron reunoilla tai pohjassa. Mitä suurempi valuma-alue, sitä enemmän metyloitunutta elohopeaa kertyi haukiin. • Tietokannan koekäytössä mustaliuskeviivaa on paksunnettu, että se erottuu paremmin kartoilla. Luvantarpeen arvioinnissa oleellisia ovat mustaliuske-esiintymän laatu ja laajuus ja vastaanottavan vesistön tila. Pohjamoreenin kuljetusmatka vaihtelee, mutta yleistyksenä voisi käyttää sataa metriä
Suomen mustaliuskeet aeromagneettisella kartalla = Proterozoic black shale formations and aeromagnetic anoKuva 3. Lisäksi olisi mukava kuulla, mitä tietoja tarvitsette käyttöoppaaseen, sähköpostitse kirsti.loukola-ruskeeniemi@gtk.fi tai puhelimella 050 4643 474. Jäätiköitymisten aikana mustaliusketta on irronnut kallioista pohjamoreeniin ja kulkeutunut jäätikön kulkusuunnassa. Aineksen kulkeutumismatka pohjamoreenissa vaihtelee, mutta arviolta se on noin sata metriä. Kirjallisuus Arkimaa, H., Hyvönen, E., Lerssi, J., Loukola-Ruskeeniemi, K., Vanne, J., 2000. (Geologian tutkimuskeskus, Maaperäkartan käyttöopas: http://weppi.gtk.fi/ aineistot/mp-opas/ jaatikonkulutus.htm).. 68 Teemme parhaillaan riskinarviota eri mustaliuskealueille ja olemme kiitollisia lisätiedoista esimerkiksi ojituksiin liittyen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Mannerjään yleisimmät virtaussuunnat
Loukola-Ruskeeniemi, K., Hyvonen, E., Airo, M.-L., Arkimaa, H., Eskelinen, J., Lerssi, J., Vanne, J., Vuoriainen, S., 2011. Environmental impact of metalliferous black shales at Talvivaara in Finland, with indication of lake acidification 9000 years ago. Mercury-bearing black shales and human Hg intake in eastern Finland: impact and mechanisms. Erikoiskartat Special Maps, Vol. Geofysikaalisiin ja geokemiallisiin tutkimuksiin perustuva Suomen mustaliuskekartta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. pdf Loukola-Ruskeeniemi, K., Heino, T., 1996. ISBN: 978-952-217-235-8 Suomi_pieni_ mustaliuskeet4.mxd (gtk.fi).. Geokemiallinen ympäristövaikutuskartta – Geokemisk miljökonsekvens-karta 1:1 000 000: Mustaliuskeet pohjavesialueilla – Svartskiffer i grundvattenområden. Loukola-Ruskeeniemi, K., Airo, M.-L., Arkimaa, H., Hyvönen, E., Lerssi, J., 2022. Tarvainen, T., Backman, B., Hatakka, T., Loukola-Ruskeeniemi, K., Salminen, R., Savolainen, H., 2013. Erikoiskartat – Special Maps, Volyymi: 45, ISBN: 951-690-762-8 Kousa, A., Loukola-Ruskeeniemi, K., Hatakka, T., Kantola, M., 2021. Loukola-Ruskeeniemietal. 16th Biennial SGA Meeting, Society of geology applied to mineral deposits. Impacts of point source and diffuse metal and nutrient loading on three northern boreal lakes. https://doi.org/10.1007/s10653021-01131-6 High manganese and nickel concentrations in human hair and well water and low calcium concentration in blood serum in a pristine area with sulphide-rich bedrock | SpringerLink. Journal of Geochemical Exploration 104, 47–60. Geologi 63 (3), 68?79. Journal of Geochemical Exploration 64, 395– 407. Loukola-Ruskeeniemi, K., Uutela, A., Tenhola, M., Paukola, T., 1998. Abstract: Evaluation of the ore potential of black shale units in Finland – preliminary results of a geophysical and geochemical study. Multiphase evolution in the black-shale-hosted Ni–Cu–Zn–Co deposit at Talvivaara, Finland. Environmental Geology 43, 283–297. 69 malies in Finland, 1:1 000 000. Loukola-Ruskeeniemi, K., Lahtinen, H., 2013. High manganese and nickel concentrations in human hair and well water and low calcium concentration in blood serum in a pristine area with sulphide-rich bedrock. Extended abstract. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 196, 36 pages, 31 figures and 7 tables. Ore Geology Reviews 52, 85–99. Country-wide black shale mapping using airborne geophysics and petrophysical, geochemical and modelling studies. High pre-mining metal concentrations and conductivity in peat around the Talvivaara nickel deposit, eastern Finland. Environmental Geochemistry and Health. Economic Geology 91 (1), 80–110. Rotorua, New Zealand, 28–31.3.2022. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Geological Survey of Finland. Geologian tutkimuskeskus. Onko Suomessa uusia Talvivaaratyyppisia malmeja. vsk. Loukola-Ruskeeniemi, K., Kantola, M., Seppänen, K., Henttonen, P., Kallio, E., Kurki, P., Savolainen, H., 2003. tr_196.pdf (gtk.fi) Mäkinen, J., Kauppila, T., Loukola-Ruskeeniemi, K., Mattila, J., Miettinen, J., 2010. 27.9.2021_SGA2022extendedabstract. 87. Geologi_2011_3_neljas.pmd (geologinenseura.fi) Mäkilä, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., Säävuori, H., 2012
vsk. Tarkastelemme melun kustannustehokasta vähentämistä kaupallisessa laivaliikenteessä. 70 Mauri De Meulder 1 , Kari Hyytiäinen 1 , Markku Ollikainen 1 , Harri Kankaanpää 2 ja Okko Outinen 2 1 Helsingin yliopisto, taloustieteen osasto 2 Suomen ympäristökeskus, merikeskus Vedenalaisen melun rajoittaminen – välttämätöntä ja mahdollista Ihmisen tuottama vedenalainen melu on vahingollista merieliöstölle. Määrittelemme sitä varten keskeiset toimet melun vähentämiseksi ja arvioimme niihin liittyviä kustannuksia. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin erillinen toimintaohjelma ohjaamaan teknologianeutraalisti aluskohtaisia melutasoja sekä rannikkoreittien kohdentamista ja alueellisia melurajoituksia.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Laivaliikenteen tuottamaa vedenalaista melua voidaan vähentää erilaisin toimenpitein. Osoitamme, että kaupallisessa laivaliikenteessä on jo nyt edullisia toimenpiteitä (no regret measures) melun vähentämiseksi. Haittoja pidetään niin merkittävinä, että tarve vedenalaisen melun vähentämiseen laivaliikenteessä on laajasti tunnistettu
Alusten tuottama tyypillinen melu on saman taajuista kuin eliöiden tuottamat äänet kommunikointia varten (kuva 1). Tämä vaikeuttaa eliöiden pariutumista, saalistusta, suunnistamista ja saalistajien välttämistä. Melun aiheuttamien fyysisten ja stressipohjaisten vahinkojen lisäksi melu haittaa lajien kommunikointia. Monille merieliöille äänen tuotto ja havaitseminen on elintärkeä biologinen toiminto, jota tarvitaan normaaliin eliöiden väliseen kanssakäymiseen. Saaristossa ja satama-alueilla, etenkin kesäisin, vedenalainen melu voi hetkellisesti Kuva 1. Tehokkaampia toimia kuitenkin tarvitaan, jotta melua saataisiin vähennettyä (Vakili ym. 90–120 dB, jota laivat nostavat paikallisesti jopa 30 dB (Syrjälä ym., 2020). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Melu ja vaihtelu äänenpaineessa nostavat kalojen kortisolin eli stressihormonin tasoa. Niin rakentamisesta kuin laivaliikenteestä aiheutuu meluhaittaa merieliöille. Eliöt voivat myös joutua siirtymään kovan melutason valtaamalta alueelta hiljaisemmalle. Eri merieliöiden havaitsemat äänentaajuudet kuvattuna (Southall ym., 2017).. 2020). Korkeimmat Suomen avomerialueilla mitatut hetkelliset melutasot ovat 131–147 dB eri äänentaajuuksilla (EMKR TILA4, 2017– 2019). Kaupallisen laivaliikenteen melun rajoittaminen kustannustehokkaasti, eli alhaisin kustannuksin on tärkeää Suomelle, sillä Tullin tilastojen mukaan jopa 80 % Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu meriteitse. Se voi haitata lajin sisäistä kommunikointia, aiheuttaa stressiä sekä fyysisiä vahinkoja, kuten kuulon menettämistä, sukeltajantautia, maihin ajautumista ja jopa kuolemia. Vedenalainen melu Itämerellä Itämeren nykyinen vedessä mitattu melutaso on talvisin n. vsk. Vedenalaista melua säätelevät EU:n meristrategiadirektiivi ja Suomen laki, jotka edellyttävät ihmisen toimesta mereen johdetun melun seurantaa (Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2008/56/EY; Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, 94/2017, 2 §.). Itämeren kaloista ainakin ahvenen tiedetään kärsivän melusta. Kaupallisen laivaliikenteen tuottama melu on maailmanlaajuista, jatkuvaa ja leviää laajalle merialueilla (Merchant, 2019). (Wysocki ym., 2006). 71 V edenalaista melua syntyy monista eri lähteistä, kuten kaupallisesta laivaliikenteestä, huviveneistä, akustisista luotauksista (kaikuluotaimet) sekä erilaisista merellisistä rakennusprojekteista, kuten merituulivoimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta
Itämerellä vedenalainen melu levittyy pääasiassa laivaväylien, satamien ja tuulivoimapuistojen lähettyvillä. Kaupallisen alusten vedenalaisen melun lähteet Pienien kalastusaluksien aiheuttama melu on voimakkuudeltaan tyypillisesti vähäisintä, noin 150 dB, isommilla öljytankkereilla 195 dB ja yli 100 m pitkien alusten melu voi nousta jopa 220 dB tasolle (Recuero Virto ym, 2021, s. Itämeren rahtilaivojen reitit vuonna 2016 (HELCOM Map and Data Service). Kuvan 2 mukaisia reittejä liikennöi jatkuvasti yli 2000 laivaa (HELCOM, 2010, s. Konttilaivat edustavat 3 % Itämeren kaikista aluksista ja tuottavat 27 % melusta, kun taas kuivarahtilaivat edustavat 8 % aluskannasKuva 2. Mitä paksumpi ja tummempi viiva, sitä enemmän reittiä on ajettu.. Itämeren aluksista suurimman melutason tuottavat kontti-, ja kuivarahtilaivat. Satamien melutason kuvaamiseksi ei ole vielä laadittu karttoja interpoloidulla aineistoilla, mutta pistemäistä aineistoa on saatavilla ((EMKR TILA4, 2017–2019). Raportoidut melutasot perustuvat vedenpinnan alla yhden metrin päässä aluksesta tehtyihin mittauksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 5). Kuvassa on esitetty, miten melu jakaantuu Itämerellä. Itämeren melukartta (EU BIAS, 2016). Viimeisten 50 vuoden aikana merten melutaso onkin noussut jo 10–12 dB (McDonald ym., 2006). Ilmassa ihminen kokisi tämän hieman yli kaksinkertaisena äänen voimistumisena. Liikennöivien alusten lukumäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä (WWF, 2010, s.10), minkä johdosta Itämeren melutason voidaan ennustaa nousevan huomattavasti. Tämä on helposti havaittavissa vertaamalla kuvia 2 ja 3 keskenään. vsk. Kuva 3. 8). 72 nousta tätäkin korkeammalle vilkkaan huviveneliikenteen johdosta. Mitä tummempi punainen, sitä korkeampi melu alueella vallitsee. Globaalin talouden kasvun myötä kuljetettavan rahdin määrä kasvaa ja niin myös vedenalainen melu. Vaikka melu ei ole näillä alueilla välttämättä jatkuvaa, se voi olla hyvin tiheästi toistuvaa
Pienemmän kavitaation lisäksi polttoaineen kulutus laskee. On arvioitu, että Suomenlahdella öljytankkerien määrä vähenee, kun taas konttija muun alusliikenteen, kuten myös alusten koon, on arvioitu kasvavan (Korpinen ym., 2018, s. 2). vsk. Kavitaatioon voidaan vaikuttaa muuttamalla potkurilapojen kulmia, lisäämällä lapojen lukumäärää ja kasvattamalla potkurin kokoa. Tässä artikkelissa käytetyt kustannukset ovat alusten suunnitteluvaiheen investointikustannuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Uusien alusten huolellisesti suunniteltu runko pitää huolen tasaisesta vedenvirtauksesta laivan rungon ohi ja potkurin läpi. Potkureiden suunnittelu ja niiden asentaminen on mahdollista tehdä muutosasennustyönä myös jo valmiina oleviin aluksiin. Kavitaatiosta syntyvä ääni on seurausta vedessä sortuvista ilmakuplista (IMO, 2014, s. Melu on vesialusten tuottaman energian epätaloudellinen hukkavirta. Kavitaation ollessa suurin yksittäinen alusten melulähde muiden melua tuottavien ja melutasoon vaikuttavien tekijöiden ominaisuuksia ei kuitenkaan tule aliarvioida. Näiden toimenpiteiden avulla, joko yhdessä tai erikseen toteutettuna, saadaan vähennettyä potkuriin kohdistuvaa painetta. Jotta tavoiteltava melunvähennys (ja polttoaineen kulutuksen vähennys) olisi mahdollisimman suuri, tulisi potkurit suunnitella jokaisen laivan rungon mukaan. Virtauksen ollessa epätasainen voi kavitaatiota syntyä herkemmin. Alusten melun vähentäminen on taloudellinen taakka varustamoille ja globaalille kaupankäynnille (Merchant, 2019), mutta se tukee myös vihreää siirtymää ja monia muita ympäristötavoitteita. Rajanopeus voi olla jokaiselle alukselle erilainen, riippuen aluksen ominaisuuksista. Tasaisen vedenvirtauksen takaamiseksi on laivojen runkoa ja potkureita syytä puhdistaa sekä huoltaa säännöllisin väliajoin. Alusten tuottaman vedenalaisen äänen taajuuteen ja voimakkuuteen vaikuttavat aluksen koko, potkurin ominaisuudet, koneisto, kulkunopeus ja se, kuinka syvällä alus ui. Vallitsevin melunlähde on potkureiden synnyttämä kavitaatio, joka tuottaa noin 80 % laivan melupäästöistä. Kavitaatiota ilmenee vasta tietyllä nopeudella, jota kutsutaan englanninkielisellä termillä Cavitation Inception Speed (CIS, kavitaation rajanopeus). Niiden on todettu vähentävän kavitaatiosta syntyvää melua 3–6 dB. 91). 73 ta ja ovat vastuussa hieman suuremmasta osasta melua. Potkurin synnyttämän kavitaation ollessa suurin vedenalaisen melun lähde melua saadaan merkittävimmin vähennettyä potkurien huolellisella suunnittelulla ja viimeistelyllä. Keinoja vähentää melua aluksiin tehtävillä muutoksilla Melun vähennyskeinot poikkeavat toisista niin vaikuttavuuden kuin kustannustenkin suhteen. Tämä takaa 1–2 dB melunvähennyksen lisäksi mahdollisena positiivisena ulkoisvaikutuksena. Kavitaatiota saadaan vähennettyä myös niin kutsutuilla potkurin keskiönavan evillä (Propeller Boss Cap Fins; PBCF). PBCF:n asentamisen kustannukset vaihtelevat alustyypistä riippuen ja ovat keskimäärin noin 112 500 USD. Tarkoin suunnitelluilla potkureilla voidaan saavuttaa 5–10 dB melunvähennys lisäkustannuksen ollessa noin 500 000 USD. Propellin kavitaatio on vesihöyryn tuottamien onteloiden muodostumista ja sortumista, mikä syntyy paineen kasvusta ja laskusta veden kulkiessa potkurin lapojen poikki. Mikäli potkurin tehokkuus ja melua vähentävät ominaisuudet huomioidaan jo aluksen suunnitteluvaiheessa, jäävät kustannukset tätä pienemmiksi. Kustannukset riippuvat monista tekijöistä, kuten siitä, voidaanko muutoksia soveltaa uusien alusten lisäksi myös vanhoissa aluksissa, miten keinot vaikuttavat polttoaineenkulutukseen, matkan kestoon jne
vsk. 381) mukaan tämä voi vähentää kokonaismelua 1–4 dB riippuen aluksen tyypistä. 32). Toteuttamalla nämä kolme moottorin vaimentamisen keinoa samanaikaisesti vedenalaista melua on mahdollista vähentää 3–10 dB. Vedenalaisen melun vähentämisen kustannusfunktio Kirjallisuudesta saatujen arvioiden perusteella erilaisia melunvähennyskeinoja voidaan laittaa edullisuusjärjestykseen ja laskea kokonaiskustannuksia erilaisille melunvähennyksen tavoitetasoille. Joustavien kiinnitysten lisäksi moottoreita voidaan vaimentaa eristämällä niitä aluksen rungosta ja rakenteellisilla vahvistuksilla. Kustannuskäyrät muodostetaan järjestämällä toimenpiteet halvimmasta kalleimpaan. 394). Tällainen arviointi on tarpeen, koska kunkin vähenTaulukko 1: Teknologisten toimenpiteiden kustannukset ja niiden mahdollistama meluvähennys.. Kavitaation ollessa vähäistä tai kun sitä ei synny matalilla nopeuksilla dominoivat koneiston äänet (Spence ym., 2017, s. 74 pienemmän polttoaineen kulutuksen (Baudin & Mumm, 2015, s. Kuvassa 4 esitetään kokonaiskustannukset erilaisilla oletuksilla siitä, miten useat toimenpiteet yhdessä sovellettuna vähentävät melua. Käytössä olevat rahtilaivat ovat perinteisesti varustettu pääasiassa 2tai 4-tahtidieselmoottoreilla, joista vanhemmat 2-tahtimoottorit ovat meluisampia. (2017, s. 396) on arvioinut tällaisen toimenpiteen suunnittelun, materiaalien ja asennustyön vaativan noin 500 000 USD lisäinvestoinnin uudelle alukselle. Spence (2017, s. Potkurin ja rungon puhdistamisen kertakustannukset ovat 26 200 – 34 200 USD (Hemmera Envirochem Inc, 2016). Koneistosta ääntä syntyy käyttövoimamoottoreista, vaihteistoista, generaattoreista ja apulaitteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 4). Moottorista lähtöisin olevat äänet vaihtelevat riippuen moottorityypistä, moottorin sijainnista ja laivan muodosta. Tuloksena saadaan minimikustannukset melun rajoittamisesta. Dieselmoottoreiden tuottamaan vedenalaiseen meluun voidaan vaikuttaa niiden kunnollisella jalustamisella, kuten joustavilla kiinnityksillä (IMO, 2014, s. Olettaen, että aluksen käyttöikä on 25 vuotta ja että runko puhdistetaan vuosittain, koko aluksen elinkaaren aikainen kustannus on noin 695 300 USD. Audolyn ym
Taulukko 3: Teknologisten toimenpiteiden kustannukset ja niiden mahdollistama meluvähennys, kun toteutunut melunvähennys on 60 % suunnitellusta.. Kuva 4 esittää melun vähentämisen kokonaiskustannukset näiden oletusten vallitessa. Kaikissa tapauksissa kustannuskäyrät lähtevät jyrkempään nousuun noin 5 dB melunvähennyksen jälkeen, eli kun potkurin keskiönapaan on asennettu evät. vsk. Koska edeltävä edullisempi toimi jo vähentää melua, tulee kustannusfunktiota muodostettaessa arvioida, kuinka paljon seuraavaksi kalliimpi toimenpide kykenee enää vähentämään melua. Jyrkimmillään kustannuskäyrät ovat sen jälkeen, kun Taulukko 2: Teknologisten toimenpiteiden kustannukset ja niiden mahdollistama meluvähennys, kun toteutunut melunvähennys on 80 % suunnitellusta. Tästä toimien ketjuttamisen kokonaisvaikutuksesta ei ole tutkimustietoa, joten teemme siitä vaihtoehtoisia oletuksia (seuraavan toimen vaikutus on 100 %, 80 % ja 60 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kustannusfunktioita tuleekin tarkentaa jatkotutkimuksessa. 75 nystoimen melua vähentävä vaikutus on arvioitu erikseen ja suhteessa annettuun perustilaan
Spencen ym. Kuvaajassa x-akselilla melun vähenemä desibelit (dB) ja y-akselilla kustannukset (USD). Myös laivareittien suunnittelun ja uusien ratkaisujen, kuten hybridijärjestelmien, tarkastelua vedenalaisen melun vähentämisessä tarvitaan. (2017, s. 394), tämä 600 000 USD investointi on vain 1–6 % kokonaiskustannuksista. Kuva 4. Uudelleenreititys ja hybridienergiajärjestelmät, jotka vähentävät vedenlaista melua, auttavat pääsemään melun vähennystavoitteisiin ja vähentämään melua myös paikallisesti erityisen herkillä alueilla. Näihin kuuluvat esimerkiksi toimien vaikutukset polttoaineen kulutukseen sekä kasvihuonekaasuja hiukkaspäästöihin. Kuvaa 4 tulkitsemalla voikin todeta, että jos jokaiseen suunnitteilla olevaan laivaan investoitaisiin melun vähentämiseen noin 600 000 USD lisää, pystyisivät ne omalta osaltaan saavuttamaan tavoiteltavan melutason vähennyksen, joka tällä investoinnilla olisi 9–12 dB. Johtopäätökset Käytimme aluskohtaisia toimenpiteitä melunvähentämisen kustannusfunktioiden johtamiseen. Tämän tavoitetason päälle tehdyt panostukset laivan rakenteisiin ja koneistoon melun vähentämiseksi ovat merkittävästi kalliimpia. Näkökulmana oli pelkkä melu, joten myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi jää sivuhyötyjen sisällyttäminen analyysiin. Oranssin käyrän pisteet ovat laskettu niin, että seuraavan toimenpiteen tuoma melunvähennys toisikin vain 80 % melunvähennyksen suunnitellusta (taulukko 2) ja sinisen käyrän 60 % (taulukko 3).. vsk. Melun vähentämisen kustannusfunktiot. Taulukon 1 mukaan johdettu kustannusfunktio (musta käyrä) olettaa toimenpiteiden melunvähennyksen olevan 100 % kumulatiivinen. Kun aluksen valmistamisen kustannus on 10–50 miljoonaa USD (Spence ym., 2017, s. 388) mukaan on keskusteltu ja ehdotettu 3–10 dB vähennyksiä nykyiseen melutasoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 76 aluksen melunvähennykseen on investoitu noin 600 000 USD
(2017) Mitigation of Underwater Radiated Noise Related to Shipping and Its Impact on Marine Life: A Practical Approach Developed in the Scope of AQUO Project. Tarvitaan kuitenkin paljon lisäanalyysia, mm. S., André, M., Rousset, C. https:// eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/ TXT/?uri=celex%3A32008L0056 Euroopan Unionin Baltic Sea Information on the Acoustic Soundscape (BIAS-hanke) (2016). Alusten melutasoa voidaan laskea jo nyt edullisilla ja melun vähenemisen ohella muitakin hyötyjä tarjoavilla, ns. & H. https://ieeexplore.ieee.org/document/ 7885540 Baudin, E. 42, no. https://www.syke.fi/enUS/ Current/Press_releases/Underwater_ noise_in_the_Baltic_Sea_a_ris(41852) HELCOM Map and Data Service. vsk. Mumm (2015) Guidelines for Regulation on Underwater Noise from Commercial Shipping, AQUO/ SONIC. & Kellet, P. IEEE Journal of Oceanic Engineering, vol. https://wwwi.ymparisto.fi/melukartta/ sound_station.html?station=helsinki&fr eq=63&press=100 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2008/56/EY, (17.6.2008). Aluskohtaiset tavoitteet koskisivat kokoluokkaan suhteutettuja aluskohtaisia melutasoja, joihin kukin varustamo pyrkisi parhaaksi katsomillaan keinoilla. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin teknologianeutraalia melun vähentämisen strategiaa ja politiikkaa. MEPC.1/ Circ.833. Uusille aluksille voidaan ottaa käyttöön suosituksena tai regulaationa erityisesti potkureihin kohdistuvat muutokset. Euroopan Merija Kalatalousrahasto, (1.1.2017-31.12.2019). Laivareittien suunnittelu koskisi erityisesi rannikkoreittejä ja siinä asetettaisiin – melun vähentämiseksi eliöille erityisen herkillä alueilla – alueellisia melurajoja, jotka voitaisiin saavuttaa aluksille asetettujen melurajojen ja ajotapojen (kuten hidasajo, sähkön hybridikäyttö) yhdistelmillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Näkemyksemme mukaan strategia rakentuisi luontevasti kahteen pääosaan: laivakohtaisiin melun vähentämisen tavoitteisiin sekä laivareittien tarkennuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi käytössä olevien alusten potkurin ja rungon säännöllinen puhdistus, mitkä samalla laskee polttoainekuluja. doi: 10.1109/JOE.2017.2673938. Vessel Quieting Design, Technology, and Maintenance Options for Potential Inclusion in EcoAction Program Enhancing Cetacean Habitat and Observation Program International Maritime Organization (IMO) Maritime Encironment Protection Committee (MEPC) (2014). TILA4: Vedenalaisen melun vaikutusalueiden selvittäminen merialuesuunnittelun tarpeisiin ja haitallisten vaikutusten vähentäminen. https:// maps.helcom.fi/website/mapservice/ index.html Hemmera Envirochem Inc. (2016). Lähteet Audoly, C., Gaggero, T., Baudin, E., Folegot, T., Rizzuto, E., Mullor, R. Vedenalaisen melun rajoittaminen on välttämätöntä ja mahdollista, kuten analyysimme osoittaa. 373-387, April 2017. no regret -toimilla. 77 Tämän analyysin perusteella voidaan hahmotella lyhyen ja pidemmän aikavälin strategioita meluhaittojen vähentämiseksi. 19–40. melua vähentävien toimien kustannuksista ja melunrajoittamispolitiikan järkevästä mitoittamisesta. Guidelines for the reduction of underwater noise from commercial shipping to adverse impacts on marine life. 2, pp. Yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) OJ L 164, 25.6.2008, p
& Ekebom, J. A., Hildebrand, J. & Pajala, J. (2005). No 2021.13, Working Papers, FAERE – French Association of Environmental and Resource Economists, https://EconPapers. WWF Baltic Ecoregion Programme 2010. W. How can ports act to reduce underwater noise from shipping. Tiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. 2, pp. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. ajankohtaisesta!. Am., 120 (2):711-717. Ship noise and cortisol secretion in European freshwater fishes, Biological Conservation, Volume 128, Issue 4, Pages 501-508, https://doi.org/ 10.1016/j.biocon.2005.10.020. L. (2018). A. & Ladich, F. Shipping Noise and Marine Mammals: A Forum for Science, Management, and Technology. Future Trends in the Baltic Sea. https:// www.frontiersin.org/articles/10.3389/ fmars.2020.589141/full Tulli (2020). 104004. Final Report of the NOAA International Symposium Spence, J. J. H. Soc. (2020a). repec.org/ePEc:fae:wpaper:2021.13. (2006) Increases in deep ocean ambient noise west of San Nicolas Island, California. E., Dittami, J. https://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S1462901118310748 Recuero Virto, L., Dumez, H., Bailly, D. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2004/20041299 McDonald, M. https://tulli.fi/documents/ 2912305/3494771/Ulkomaankaupan+ kuljetukset+vuonna+2019/1cbfb2c93b1e-7f72-1ddc-318f43b27a61/ Ulkomaankaupan+kuljetukset+ vuonna+2019.pdf?t=1583939402000 Vakili, S., Ölcer, A.I. (2019). (2020). Frontiers in Marine Science, Volume 7, Article 589141. & Fischer, R. Southall, B. The development of a policy framework to mitigate underwater noise pollution from commercial vessels, Marine Policy, Volume 118, 104004, ISSN 0308-597X, https://doi.org/10.1016/j.marpol.2020. https://asa.scitation.org/ doi/abs/10.1121/1.2216565 Merchant, N. Acoust. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. M. Requirements for Reducing Underwater Noise From Ships. https://www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S0308597X19308942 WWF (2010). Underwater noise abatement: Economic factors and policy options. Environmental Science & Policy, Volume 92, Pages 116-123, ISSN 1462-9011, https://doi.org/10.1016/ j.envsci.2018.11.014. (2021). Suomen meriympäristön tila 2018, Suomen ympäristökeskus https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/274086 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 10.2.2017/94, 2 §: Määritelmät. 388–398, April 2017, doi: 10.1109/JOE.2016.2578198. (2006). & Wiggins, S. 78 Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T. Syrjälä, J., Kalliola, R. Identifying effective management frameworks. IEEE Journal of Oceanic Engineering, vol. Ulkomaankaupan kuljetukset 2019. vsk. https://wwf.panda.org/wwf_news/ ?194764/Future-trends-in-the-Baltic-Sea Wysocki, L. P. Underwater Acoustic Environment of Coastal Sea With Heavy Shipping Traffic: NE Baltic Sea During Wintertime. (2017). & Romero, C. D. & Ballini, F. 42, no
Kirjasta huokuu kirjoittajien kiinnostus ja rakkaus suomalaiseen järveen! Pertti Forss. Tämä on tietoa, joka varmaankin kiinnostaa – tai ainakin pitäisi kiinnostaa – kaikkia jäillä liikkuvia. Kirjan luettuaan tulee vakuuttuneeksi, että vanha sanonta ”vuodet eivät ole veljeksiä” pitää hyvin paikkaansa järviemmekin suhteen. Kirjaan käytetyn työn määrää voi ainoastaan arvailla. Kirjassa todetaan (s. vesiemme lämpötilan ja korkeuden vaihtelut, veden virtaukset, leväkukinnat, ravintoverkostot ja kalasto. Kirjassa esitetään yksinkertaiset kuvaajat paljaan jään ja toisaalta eristävimmän lumen tilanteelle. Aivan erityisesti kirja kuuluu alan opiskelijoiden sekä järviluonnon parissa toimivien tutkijoiden ja viranhaltijoiden kirjahyllyyn. Kirjan lukeminen kasvattaa jokaisen lukijan järvitietoutta. Tekijät ansaitsevat nöyrän kiitoksen kirjan aikaansaamisesta. Myös luku 9 suomalaisen järvitutkimuksen vaiheista oli mieleen jäävä. 338 s. Luonnossa jään paksuus kulkee näiden kuvaajien välissä. Lukuisat tietolaatikot katkaisevat oivallisesti ”leipätekstiä” ja antavat lukijalle eräänlaisen hengähdystauon. Järvien rannoilla asuvia tai mökkeileviä kiinnostanee myös mm. Sidottu Kustantajan verkkokaupassa 25 €. 234). Kirja tarjoaa monipuolisen yhteenvedon mm. vsk. Parhaatkin asiantuntijat joutuvat hakemaan ja tarkistamaan lukemattoman määrän lähteitä. Vesiaiheiset runot ja vastaavat tekstit sopivat kirjan tyyliin paremmin kuin hyvin. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille järvistämme kiinnostuneille. Kattavaa tietokirjaa suomalaisesta järvestä on kaivattu jo pitkään. Niiden mukaan ottaminen olisi lisännyt kirjan käyttökelpoisuutta entisestään. Järven vedenkorkeuden vaihtelun syitä ja järviveden liikkeitä käsittelevät luvut (4 ja 5) olivat ainakin allekirjoittaneelle erityisen mielenkiintoisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 79 KIRJAESITTELY Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttula Suomalainen järvikirja Minerva Kustannus Oy 2021. Tätä yleistä kansanviisautta olisi voinut avata lukijalle enemmänkin. järvien synnystä ja vesistöjemme nykypäivän tilanteesta. Kirjassa annetaan yksinkertainen keino arvioida jään paksuutta pakkaspäivien määrän ja keskimääräisen pakkasasteluvun perusteella (s. Suomalaisia on jo pitkään hemmoteltu todella hienoilla luontokuvakirjoilla ja useimmissa kirjoissa järvimaisema on keskeisessä osassa. Kolmen professorin ja alansa huippuasiantuntijan kirja tulee enemmän kuin tarpeeseen. Ainakin allekirjoittaneen kokemus on, että järvellä korkeimpien aaltojen esiintymisessä on jonkinlainen säännönmukaisuus. Nyt tämäkin puute on saatu korjattua. Kirjan teksti on kauttaaltaan sujuvaa ja asiantuntevaa asiaproosaa. 172), että sanonta ”joka seitsemäs aalto on suuri”, ei mittausten perusteella pidä paikkaansa. Hakemistojen ja lähdeviitteiden – erityisesti ensin mainittujen – puuttuminen on harmillista
Muutoksella on merkittäviä vaikutuksia tuotteiden valmistajien ja maahantuojien toimintaan, joten yhdenmukaisuutta koskeva edellytys tulee voimaan vasta 1.5.2023. 80 Y htenä keskeisimpänä muutoksena voidaan pitää niin kutsutun plain packaging -sääntelyn lisäämistä lakiin. Tupakkalain muutoksella säädetään myös savukkeiden, täyttösäiliöiden ja nikotiininesteen ulkoasua koskevista vaatimuksista. Vastaavaa sääntelyä on ollut voimassa jo aikaisemmin useammassa muussa maassa. Osa muutoksen mukaisesta sääntelystä tulee sovellettavaksi vasta myöhemmin lain voimaantulon jälkeen, erikseen kirjattuna ajankohtana. vsk. Tässä artikkelissa esitellään lain esitöihin nojaten keskeisimmät tupakkalakiin tehdyt muutokset.. Edellä mainitun tavoitteen saavuttamisen tukemiseksi tupakkalakia on tiukennettu 1.5.2022 voimaan tulleella muutoksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Käytännössä tällä tarkoitetaan, että esimerkiksi brändi-ilmeet ja logot poistuvat edellä mainituista pakkauksista. Lakimuutoksen myötä Suomen markkinoilla olevat tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkaukset eivät saa merkinnöiltään tai muulta ulkoasultaan erottua muiden vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista. Uudella sääntelyllä pyritään ennalta ehkäisemään riskit, joissa savukkeita alettaisiin käyttää markkinoinnin välineenä. Lisäksi pakkausten ja tuotteiden ulkoasua koskevista teknisistä yksityiskohdista säädetään erikseen sosiaalija terveysministeriön asetuksella vielä myöhemmin. Kyseisen sääntelyn tarkoituksena on yhdenmukaistaa tuotepakkauksia ja tuotteiden ulkoasua. Tavoitteena on myös vähentää tupakkatuotteiden houkuttelevuutta erityisesti nuorten silmissä. Reija Kauppi, lakimies, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Tupakkalain muutokset tulivat voimaan Tupakkalain (549/2016) tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen
Kielto astuu voimaan heti 1.5.2022, eli sen jälkeen uusia tuotteita ei saa enää toimittaa markkinoille. vsk. Uimarantojen osalta niiden haltijalla, eli yleensä kunnalla, on tupakkalain mukainen velvollisuus asettaa näkyville tupakointikiellon osoittavat opasteet.. Kyseessä oleva kielto koskee myös tupakointivälineitä, jotka on tarkoitettu tuomaan tuotteelle tunnusomainen tuoksu tai maku (esimerkiksi niin sanotut makufiltterit, makukapselit ja maustetut savukepaperit). Kuntien on laadittava ylläpitämistään leikkikentistä turvallisuusasiakirjat, ja tupakointikielto koskee näin ollen kunnallisia leikkikenttiä. Yleisellä uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan terveydensuojeluviranomainen odottaa huomattavan määrän ihmisiä uivan, ja josta on tehtävä terveydensuojelulain mukainen ilmoitus. Leikkikentillä tarkoitetaan palveluja, joista on laadittava kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja. Edelleen muunlaiset tupakkatuotteiden maustamiseen tarkoitetut tuotteet, kuten mahdolliset makunesteet tai -suihkeet, tulevat kielletyiksi. Kielletyiksi tulevat muun muassa niin sanotut makukortit, jotka on tarkoitettu laitettaviksi savukepakkauksen sisään, ja joista imeytyy savukkeisiin esimerkiksi mentolin tuoksua tai makua. Leikkikentiksi voidaan katsoa myös esimerkiksi yksityisen leirintäalueen, leirikeskuksen ja puuhatai teemapuiston laajat leikkipaikat, joista vaaditaan turvallisuusasiakirjat ja joilla ei saa tupakoida. Tupakointikielto uimarannoille ja leikkikentille Tupakkalain mukaisia tupakointikieltoja on laajennettu koskemaan leikkikenttiä, alle 18-vuotiaille tarkoitettujen lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla hoitoa antavien laitosten ulkoalueita sekä yleisiä uimarantoja (kielto voimassa toukokuun alusta syyskuun loppuun). Kaupoissa ja varastoissa jo olevia tuotteita saa kuitenkin myydä 30.4.2023 saakka. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 81 Tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltojen laajeneminen entisestään Tupakkalain muutoksen myötä jatkossa kuluttajalle ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa tuotetta, jonka tarkoituksena on saada aikaan tupakkatuotteelle tunnusomainen tuoksu tai maku. Sääntelymuutoksen tavoitteena on se, ettei tupakkatuotteita voisi makuaineiden avulla maustaa hyvänmakuisiksi. Tavoitteena on myös varautua Suomen markkinoille mahdollisesti tuleviin uudentyyppisiin tupakkatuotteisiin. Pyrkimyksenä on vähentää tuotteiden houkuttelevuutta sekä tukea tupakoinnin lopettamista ja etenkin ehkäistä sen aloittamista
Tukkumyyntipaikan omavalvontasuunnitelmasta on muun muassa käytävä ilmi, miten myyjä varmistaa, että tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynti tapahtuu tupakkalain mukaisesti. vsk. Kyseessä olevia tupakointivälineitä ovat uudentyyppiset tupakointivälineet, joita käytetään tupakkaseoksen kuumentamiseen. Kyseessä olevia tuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei siis jatkossa saa pitää esillä vähittäismyynnissä. Laajentunutta omavalvontavelvoitetta on ryhdyttävä noudattamaan lain voimaantultua, ja tuotteita myyvien elinkeinonharjoittajien on päivitettävä olemassa olevat omavalvontasuunnitelmat huhtikuun 2023 loppuun mennessä.. Lisäksi tavoitteena on myös ehkäistä tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Näin ollen esilläpitokiellon laajennus ei koske tupakkatuotteen polttamiseen tarkoitettuja tupakointivälineitä, kuten perinteisiä piippuja. Tällä tarkoitetaan sitä, että elinkeinonharjoittajan tulee varmistua, että tuotteista on tehty tupakkalaissa säädetyt ilmoitukset ja tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset ovat laissa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä lainvastaisten tuotteiden myyntiä kuluttajille osallistamalla koko myyntiketju tukkumyynnistä vähittäismyyntiin valvomaan myynnissä olevien tuotteiden lainmukaisuutta omavalvonnan keinoin. Sosiaalija terveysministeriön asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset tuotteita ja niiden pakkauksia koskevasta omavalvontavelvollisuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 82 Tupakointikieltojen laajenemisella edellä mainitusti suojataan väestöä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta. Valvira ylläpitää niin kutsuttua julkista tuoteilmoitusten hakupalvelua, josta voi tarkistaa, onko ilmoitus tehty ja siihen liittyvät ilmoittajan velvollisuudet hoidettu. Muut tupakointivälineet kuin sellaiset tupakointivälineet, jotka on tarkoitettu tupakkatuotteen kuumentamiseen, jäävät edelleenkin lähtökohtaisesti esilläpitokiellon ulkopuolelle. Esilläpitokiellon laajentuminen tupakkatuotteen kuumentamiseen tarkoitettuihin tupakointivälineisiin Esilläpitokieltoa on 1.5.2022 lukien laajennettu tupakkatuotteen kuumentamiseen tarkoitettuihin tupakointivälineisiin aikaisempien tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden lisäksi. Tuotevalvontavastuu koko myyntiketjulle Elinkeinonharjoittajan omavalvontavelvollisuutta on laajennettu koskemaan ikärajavalvonnan lisäksi myytävänä olevien tuotteiden lainmukaisuuden valvontaan. Omavalvontaa koskevan sääntelymuutoksen keskeisenä tarkoituksena on vahvistaa elinkeinonharjoittajan tietoisuutta tupakkalain mukaisista vaatimuksista ja parantaa elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta tunnistaa mahdolliset lainvastaiset tuotteet ja olla ottamatta niitä myyntiin
Jatkossa myöskään yksityishenkilö ei saa hankkia tai vastaanottaa elinkeinonharjoittajalta poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita postitse, tavarankuljetuksena tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Kyseessä olevia säännöksiä sovelletaan 1.11.2022 lukien. Valvontamaksuista saaduilla tuloilla on tarkoitus tehostaa erityisesti tuotevalvontaa. Muutoksella säädetään matkustajatuonnin määrällisistä rajoista myös muille tupakkatuotteille kuin savukkeille, sikareille, pikkusikareille ja kääretai piipputupakalle. Jo aikaisemmin edellä mainittujen tuotteiden matkustajatuontia on rajoitettu vastaavalla tavalla kuin muiden laissa tarkoitettujen tuotteiden matkustajatuontia. Etämyynnin kiellolla pyritään turvaamaan sitä, etteivät alaikäiset pystyisi hankkimaan kyseisiä tuotteita. Tupakkalain muutoksen taustalla. Aikaisempaa sääntelyä vastaavasti raja koskee vain sellaisia tuotteita, joiden vähittäismyyntipakkauksen merkinnät poikkeavat tupakkalaissa säädetystä; suomenja ruotsinkieliset varoitustekstit (tupakkatuotteet), kuvalliset varoitukset tupakkatuotteiden aiheuttamista terveyshaitoista sekä tupakansavun haitallisuutta koskeva tiedotusviesti ja tupakoinnin lopettamista koskevia tietoja (poltettavaksi tarkoitetut tupakkatuotteet). Valvontamaksuista saaduilla tuloilla on tarkoitus turvata tehokkaan valvonnan ja ohjauksen riittävät voimavarat. Kysymys on tuotteista, jotka ovat terveydelle vaarallisia ja joiden myynti alaikäisille on kielletty. vsk. Lopuksi Lakimuutos kokonaisuutena sisältää edellä mainittujen lisäksi teknisluonteisia lisäyksiä ja täsmennyksiä muun muassa valvonnan tehostamiseksi sekä sääntelyn päivittämiseksi muuta lainsäädäntöä vastaavaksi. Yksityishenkilö ei saa tuoda maahan muuta tupakkatuotetta, jonka vähittäismyyntipakkauksen merkinnät poikkeavat tupakkalaissa säädetystä, enempää kuin 200 annosyksikköä tai 250 grammaa irtonaisena. Muutosten taustalla on tarkoitus muodostaa maahantuonnin rajoituksia koskevasta sääntelystä aikaisempaa loogisempi kokonaisuus, kun ne kattavat eri tuoteryhmät yhdenmukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Valvontamaksut osaksi tuotevalvonnan vahvistamista Kokonaan uutena sääntelynä tupakkalakiin on lisätty vuotuisiin myyntimääriin perustuvat valvontamaksut, joita Valvira jatkossa perii tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja höyrystettäväksi tarkoitettujen nikotiinittomien nesteiden valmistajilta ja maahantuojilta. Matkustajatuonnin määrällisten rajoitusten laajentuminen vesipiipputupakkaan sekä muihin tuoteryhmiin Vesipiipputupakan matkustajatuonnille on jatkossa määrällisiä rajoja. Vesipiipputupakan osalta matkustajatuonnin määrällinen raja on sama kuin kääreja piipputupakalla eli 250 grammaa. 83 Etämyyntikiellon ja etäviestimen välityksellä hankittujen tuotteiden maahantuontikiellon laajentuminen poltettavaksi tarkoitettuihin kasviperäisiin tuotteisiin Etämyynti on laajennettu koskemaan poltettavaksi tarkoitettujen kasviperäisten tuotteiden etämyyntiä muualta Suomeen ja myös Suomen sisällä. Edellä mainittuja valvontamaksuja ei peritä vuonna 2022, jos valmistaja tai maahantuoja ilmoittaa tupakkalaissa tarkoitetulla tavalla poistavansa tuotteen markkinoilta viimeistään 20.9.2022. Muutos helpottaa myös etämyynnin kiellon valvontaa
Oppaassa esitellään haitalliseksi muodostuneen rantaeroosion torjunnan keinoja ja luonnonmukaisia eroosiosuojausmenetelmiä, joita ovat muun muassa epävakaiden rantatörmien vahvistaminen kiviverhoilulla tai istuttamalla jyrkentyneelle rannalle maaperää sitovaa kasvillisuutta. Tämän lisäksi työryhmä pohtii muun muassa tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinia sisältävien tupakan vastikkeiden ostoikärajan nostamista. Opas on laadittu Kyrönjoen neuvottelukunnan sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Parhaillaan työ tupakkalain tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Työryhmän tehtävänä on myös laatia ehdotukset asuntoyhteisöjen savuttomuudesta ja sen tukemisesta sääntelyllä. vsk. Lakimuutoksen perusteella päivitetyt ohjeet ja lisätietoa saatavilla Valviran verkkosivuilta valvira.fi/tupakka sekä lisäksi kuntien valvontayksiköille ympäristöterveydenhuollon ekstranetistä. Valmistelun taustalla vaikuttivat myös viranomaisten esille nostamat tarpeet täsmentää tupakkalain sääntelyä tietyiltä osin. Opas rantaeroosiosta ja sen torjunnasta on valmistunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa on valmistunut ”Rantaeroosio ja sen torjunta” -opas, joka on suunnattu erityisesti yksityisten rantojen kunnostusta suunnitteleville henkilöille sekä vesistöjen kunnostushankkeiden vastuuhenkilöille. Virtaavan veden aiheuttama eroosio eli maaperän kuluminen ja irtautuneen maa-aineksen kulkeutuminen sekä kasautuminen ovat luonnollisia prosesseja, jotka voimistuessaan voivat kuitenkin aiheuttaa haittoja rakennetuilla ja viljellyillä alueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Edellä mainittu työryhmä katsoi, että tupakkalain tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutaman vuoden välein toteutettavia lisätoimia, joihin on säännönmukaisesti palattava hallituskausittain. 84 on ollut Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite vähentää riippuvuuksia ja jatkaa määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Sosiaalija terveysministeriö on 7.2.2022 asettanut seuraavan tupakkaja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän, jonka yleisenä tehtävänä on muun muassa selvittää toimia ja tehdä toimenpide-ehdotuksia nikotiinituotteiden käytön loppumisen edistämiseksi. Edellinen tupakkaja nikotiinipoliittisen työryhmä asetettiin 29.6.2017, jonka tehtävänä oli tehdä esityksiä lakimuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka tukevat ja edistävät tupakkaja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Opas Rantaeroosio ja sen torjunta on julkaistu Doria-palvelussa suomeksi: https://www.doria.fi/handle/10024/184646 ruotsiksi: https://www.doria.fi/handle/10024/184647 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kehittämistyöryhmän toimikausi päättyy tammikuun 2023 lopussa. Veden kuluttamat ja jyrkentyneet rannat voivat olla alttiita sortumille, jotka voivat aiheuttaa vahinkoja rantojen rakennuksille, teille tai viljelysmaalle
85 ELINTARVIKETEOLLISUUS.FI # E l i nta r v i kete ol l is uu s Tampereen Messuja Urheilukeskus 14.–15.9.2022 Elintarviketeollisuus-messut tarjoaa kaiken sen, mitä tarvitaan laajemman mittakaavan elintarviketuotantoon koneista ja laitteista prosesseihin ja järjestelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. MESSUTAPAHTUMA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN VASTUULLISILLE TEKIJÖILLE. Tapahtumakokonaisuuden virallinen teema vastuullisuus näkyy muun muassa monipuolisissa ohjelmasisällöissä. vsk
Hän valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulusta (nykyinen XAMK) ympäristötekniikan (AMK) insinööriksi ja sen jälkeen filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Pyrkiminen Kuopion yliopistoon kiinnosti, mutta päädyin opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakouluun. Valmistuttuani Mikkelistä ja oltuani pari Tapio Välikylä Anne-Kaarina Lyytinen – aluehallinnon ammattilainen Itä-Suomessa Anne-Kaarina Lyytinen. Hän on käynyt myös opettamassa Mikkelin AMKssa ja XAMKssa. AnneKaarina Lyytinen on syntynyt Reisjärvellä. 86 LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO TUTUKSI Opintojen tielle Anne-Kaarina muistelee jo lukioaikana pohtineensa ammattia, jossa voisi suojella ihmistä. Aluehallinnossa hän on työskennellyt vuodesta 2003, ensin Itä-Suomen lääninhallituksessa ja sitten Itä-Suomen aluehallintovirastossa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehden toimitusneuvoston jäsenenä hän on ollut vuodesta 2009.. Lyytinen toimi vuonna 1995 Mäntyharjulla terveystarkastajana ja Kuopiossa ympäristöterveystarkastajana. Hän on suorittanut lainsäädäntöopintoja Itä-Suomen yliopistossa, opettajan pätevyyden Jyväskylän opettajaammattikorkeakoulussa sekä johtamisen ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. ”Ajatus ihmisten suojelemisesta vei minut keskusteluihin Reisjärven terveystarkastaja Jorma Turusen kanssa
Uralla eteenpäin Kuopiosta valmistumisen jälkeen Lyytinen valittiin Kuopioon ympäristöterveystarkastajaksi.. ”Ensimmäinen työni alkoi Mikkelin opiskelujen viimeisellä kevätlukukaudella. Minua pyydettiin jatkamaan, ja sille tielle jäin”, Lyytinen muistelee. Ja kyllä minä neuvoja kyselinkin ahkerasti. Tavallaan olin työnkierrossa katsomassa ja oppimassa, miten muut tekevät asioita”, Lyytinen pohtii. Lääninterveystarkastaja Matti Karuvaara kävi Mikkelissä opettamassa ja hänen työtehtävänsä tuntui kiinnostavalta, Anne-Kaarina Lyytinen kertoo. Esimies kannusti koulutuksiin ja neuvottelupäiville, jotta saisin luotua kontakteja myös muualle päin Suomea.” Opintovapailla Kuopioon ”Yksi onnistumisen merkkipaaluja oli se, että sillä aikaa, kun olin talvisin opintovapaalla, sijaisenani oli Hyvinkään terveystarkastaja Marko Nyyssönen. 87 vuotta töissä halusin opiskella alaa lisää. vsk. Pääsin sijaiseksi Mäntyharjulle. Esimies tokaisi kannustavat sanat: ’kyllä ne paperit ja työt selviävät’ osoittaessaan minulle työhuonetta, jossa ennen työskenteli kaksi terveystarkastajaa. Oli upeaa palata kesäksi työpaikalle, kun näki, miten paljon hän oli asioita ja tehtäviä kehittänyt ja parantanut talven aikana. Tällöin tapasin ensimmäistä kertaa opiskelija (nykyinen sosiaalija terveysministeriön johtaja) Jari Keinäsen. ”Kaiken onnistumisen perustana olivat kuntien terveystarkastajakollegat, jotka auttoivat, tukivat ja neuvoivat miten tulisi toimia. Työelämään Yli puolet Suomen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintayksiköihin valittavista terveystarkastajista on taustaltaan Mikkelistä valmistuneita ympäristöinsinöörejä. Aiemmasta kenttätyökokemuksesta oli Kuopiossa hyötyä ja opiskelun myötä oppi ymmärtämään asioiden ja ilmiöiden taustoja. Kuopion ympäristöhygienia kiinnosti ja sitä kautta voisin saada ylemmän korkeakoulututkinnon. Opin hänen kautta paljon, miten asioita hoidetaan, organisoidaan valvontaa sekä miten laaditaan hyviä asiakirjoja ja päätösehdotuksia. Valitettavasi työparini menehtyi äkillisesti pian sen jälkeen, kun aloitin terveystarkastajana. Markon kanssa sovittiin, että tekee töitä kuten aiemmassakin paikassaan. Yksi kauppias ei meinannut suostua antamaan minulle tiettyä kohtaa jauhelihasta (irtomyynnissä) vaan koetti ottaa ihan toisesta kohtaa – en antanut periksi vaan sanoin, että otetaan tuosta. Koettihan se lyödä kahvipakettia mukaan lähtiessäni”, naurahtaa Lyytinen. Tein gradun tohtorien Anne Hyvärisen ja Helmi Kokotin ohjaamana. ”Lähes päivittäin sain jännittää, kuinka erilaisista tehtävistä selviäisin. Opiskelu Kuopiossa oli enemmän tieteellistä. Luennoitsijoina käytettiin paljon alalla toimivia asiantuntijoita, joten opetus tutustutti kuntatarkastajan työtehtäviin. Ehkä onneni oli siinä, että ihan kaikki asiakkaat eivät päässeet nuorta pohjalaistanaista kurmuuttamaan. Mikkelissä keskityttiin lainsäädännön sisältöön ja sen valvomiseen, ei niinkään siihen, miksi laki oli olemassa tai mihin lainsäädäntö perustui. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Keinänen oli aloittamassa Ytervahanketta, ja kuinka sattuikaan, Reisjärven terveystarkastaja Jorma Turusen kanssa. Tänä aikana sain upeita kokemuksia tutkimusmaailmasta ja laboratoriotoiminnasta. ”Opiskelu Mikkelissä oli käytännön läheistä. ”Kuopion opiskeluaikoinani olin Kansanterveyslaitoksella (nykyisin THL) töissä dosentti Aino Nevalaisen huipputiimissä. Esimiehelle piti pystyä todistelemaan asioita ja perustelemaan, joten ei siinä auttanut kuin selvittää asioita
Muistelenkin lämmöllä Kuopion työyhteisöä, jossa sain kokea mitä ovat toimiva ja keskusteleva yhteistyö, tiimityö ja laadun kehittäminen sekä hyvät työkaverit. vsk. Oli haaste saada heidät ymmärtämään terveydensuojelun tavoitteet ja tarkoitukset. ”Aluehallintovirasto on pyrkinyt parantamaan työskentelyään asiakaslähtöisemmäksi – olemme matkan alussa, mutta tahtotila on suuri. Lääninterveystarkastajaksi vuonna 2003 Lääninterveystarkastajajärjestelmä luotiin jo 1960-luvulla ja heidän tehtävänään oli toimia kuntien ohjaajina ja alueellisina valvojina (tilannetiedon kokoajana) keskusviranomaisten suuntaan. Resurssipula haittaa yhteistoiminta-alueiden toimintaa ja pulan helpottamiseen voi aluehallintoviraston arviointija ohjauskäynti tai valvontaasia olla ratkaisu”, Lyytinen korostaa. Hain ja minut valittiin lääninterveystarkastajaksi Matti Karuvaaran suuriin saappaisiin Mikkeliin. Pääsin sijaistamaan Annea sekä ympäristöhygieenikko Hannu Kirjavaista Kuopion työvuosien aikana. ”Itä-Suomen lääninhallitukseen haettiin lääninterveystarkastajaa, koska edeltäjä oli siirtynyt työskentelemään Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen (nykyinen Valvira). ”Aluehallintovirasto voi vaikuttaa keskushallintoon, ohjaukseen, koulutuksiin ja lainsäädäntöön, jos aluehallintovirastolla on tilannekäsitys kentän ongelmista, puutteista, epäkohdista tai onnistumisista erilaisissa asioiden kehittämisissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Valmiusasioissa tehdään enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä. Sosiaalisessa mediassa on oltava korjaamassa disinformaatiota sekä jakamassa asioista tietoa oman toimialan näkökulmasta valvontayksiköiden tueksi. Näkisin, että yhteistoiminta-alueiden täytyy jakaa enemmän tietoa toisilleen ja kehittää sitä kautta omaa toimintaa. 88 ”Ympäristöterveyspäällikkö Anne Mannerkorven avulla opin ajattelemaan terveydensuojelulain ja elinympäristön tarkoitusta, historiaa ja sen tavoitteita laaja-alaisesti ja syvällisesti. Työkavereinani sisäilma-asioissa oli myös rakennuspuolen ammattilaisia. Korona ja kansainvälinen tilanne ovat helpottaneet avoimempaa keskustelua. Mutta tehtävien sisällöt eivät muutu”, Lyytinen painottaa.. Yhteistoiminta-alueiden ohjaus ja tulevaisuus Aluehallintovirastojen tehtävänä on toimia kuntien ohjaajina ja valvojina. ”Lääninhallituksen aikana tehtiin paljon erilaisia selvityksiä siitä, miten eri yksiköt suorittavat valvontaa ja miten laintoimeenpano on onnistunut. Arviointija ohjauskäynneillä pyritään ohjaamaan ja kehittämään valvontayksikköä toimimaan ajatellen alueellista asiakaspalvelun painotusta, riskien arvioimista ja erilaisen valvontatyön ja lainsäädännön toimeenpanon onnistumisen mittaamista. On saatu tuotua esille enemmän ympäristöterveyden ja terveydensuojelun merkitystä eri häiriötilanteissa. Samalla opin heiltä uusia ajatuksia. Nykyisin asioita pyritään viemään eteenpäin laaja-alaisemmin, ei vain tarkastelemalla tarkastusten määriä vaan enemmänkin millainen on valvonnan kattavuus, mihin toimiin on ryhdytty, jos on havaittu epäkohtia, ja ovatko tarkastuskertomukset ja päätökset hallintolain mukaisia. ”Yhteistoiminta-alueet tarvitsevat edelleen ohjausta, mutta se tulee olemaan valtakunnallisempaa yhteneväisyyden vuoksi. Se, että onko tulevaisuudessa yksi valtakunnallinen virasto tai useita virastoja, jää nähtäväksi. Mutta se voi myös velvoittaa kuntia resurssoimaan niin, että lainsäädännön tehtävät tulevat tehdyiksi.” Lyytisen mukaan vuoropuhelu tuntui vähentyneen. Itä-Suomen läänin lääninterveystarkastajan virka tuli hakuun vuonna 2003
Kulttuuriympäristöteko-palkinnon jakaa Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä. Huolellisella kaavoituksella luodaan tavoitteet ja perusta alueen arvojen säilymiselle. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Kuva: Jukka Jormola. Myös eliölajien suojelua tehostetaan ja selkeytetään, mikä yhdessä luontotyyppien suojelun kanssa edistää merkittävällä tavalla Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin. Luontotyyppien suojelu ottaa uudessa luonnonsuojelulaissa ison harppauksen. 89 POIMINTOJA Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. Satakunnan kulttuuriympäristöteko 2022 -palkinto luovutettiin toukokuussa maailmanperintöseminaarissa Raumalla Raumalla on tehty pitkäjänteistä Vanhan Rauman maailmanperintöalueen hoitoja vaalimistyötä. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Lisäksi laissa luodaan säädöspohja uhanalaisten luontotyyppien suojelulle ja asetetaan tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Tiettyjen, jo nykyisinkin suojeltujen, luontotyyppien suojaa vahvistetaan. ”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Korjausrakentamiskeskus Tammelan toimintaan kuuluvat varaosapankki, verstas ja korjausneuvonta ovat korvaamaton apu rakennusten omistajille. Valinnan teki Suomen Kotiseutuliitto.. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.” SYKE Rakennettuun puroon on kehittynyt kahdeksassa vuodessa toimiva virtaveden ekosysteemi, jolla voidaan vähentää padotun Imatrankosken aiheuttamia haittoja. Lailla pyritään myös edistämään kansalaisten, yksityisten ja julkisten toimijoiden ympäristötietoisuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rakennuskanta on eheä ja hyvin säilynyt ja katuverkko periytyy osin keskiajalta. maailmanperintökoordinaattori, rakennusvalvonta sekä alueen asukkaat ja toimijat. Rakennuskanta on kerroksellista ja rakennusten vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. https://ym.fi/lsuudistus YM Unescon maailmanperintökohteena 30 vuotta ollut Vanha Rauma on valittu myös Vuoden kaupunginosaksi 2022. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Vanha Rauma on fyysisen rakenteensa lisäksi säilyttänyt elävyytensä ja on osa kaupungin ydinkeskustaa, mikä on harvinaislaatuista. vsk. Alueen vaaliminen on yhteistyötä, johon osallistuvat myös mm. ELY-keskukset Hallitus antoi esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi Valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Vanhan Rauman erityiselimellä ja siihen liittyvällä suunnittelun ohjauksella on tärkeä rooli suojelun toteuttamisessa. Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt historiallinen puukaupunkialue, jossa on yli 600 rakennusta
YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2022 ilmestyy 15.9. teemalla RAKENNUSTERVEYS www.ymparistojaterveys.fi. www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm
Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon
www.ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy Käy tutustumassa ja lukemassa ilmainen näköislehti verkkosivullamme! Lehdessä julkaistaan ympäristönsuojeluun, ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristötekniikkaan sekä alan lainsäädännön kehitykseen liittyviä artikkeleita KOULUTUKSET AMMATTILEHDET KIRJAT