Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KUSTANTAJAN HINNAT 2023: Painettu lehti: kestotilaus 70 €, vuositilaus 75 €, irtonumero 12 € Näköislehti: 70 € Painettu lehti + näköislehti: kestotilaus 98 €, vuositilaus 103 € www.ymparistojaterveys.fi puhtaamman huomisen ääni Tilaukset verkkosivujemme kautta Tila a oma leht i!. ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ilmestyy 8 numeroa vuodessa
Suomessa altaat täytetään yleensä samalla puhtaalla ja raikkaalla talousvedellä, jota me juomme, mutta veteen saatetaan lisätä esimerkiksi levänpoistoaineita. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. Suihkulähteen riemut Kun suomalaisten rinnassa läikkyy riemu, saavat siitä osansa myös suihkulähteet. Uimareiden on kuitenkin hyvä pysyä turvallisuussyistä näidenkin suihkulähteiden pumpuista kaukana. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Vaikka suihkulähteiden toiminta näyttäytyy yleensä visuaalisena, on niillä merkitystä myös veden laadun kannalta. Suihkulähteitä on myös luonnonvesissä ja isoissa keinotekoisissa altaissa, kuten golfkenttien vesiesteissä. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2023 ilmestyy 15.9. Spontaaneita uimareita on päätynyt mellastamaan suihkulähteiden altaisiin, ja tässä ovat jo olleet vaarassa suihkulähteiden rakenteet. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Suihkulähteiden avulla voidaan lisätä hapen määrää vedessä, mikä voi esimerkiksi pienessä lammessa olla paikoin tärkeäkin veden laatua parantava tekijä. Ja minusta kuulostaa siltä, että taivaalle lentävät pisarat laulavat selvästi ”cha cha cha”. Paljon onnea Käärijälle upeasta toisesta sijasta Euroviisuissa ja kaikille onnellista, vihreää ja riemukasta kesää! Kaarina Kärnä. Ei uiminen suihkulähteessä ole muutenkaan suositeltavaa. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Lehden teemana on rakennusterveys. vsk. Suihkulähteiden vesi pirskahtelee iloa vaikka sitä ei ihan ihollaan tuntisikaan. Veden laadun säilymistä juomatai uintikelpoisena ei voi suihkulähteessä taata. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm
050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 60 Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta tukee myös vesistöjen tilaa Justiina Halonen ........................................................................... 18 Miten vesihuoltoala nousee kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 66 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä toteutettiin hanke: Paikkatiedon hyödyntäminen ympäristöterveydenhuollossa Merva Nyholm ............................................................................... vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 38 Pilotit ratkovat maaja metsätalouden vesiensuojelun ja -hallinnan haasteita koko valuma-alueen vinkkelistä Johanna Helkimo ja Sini Olin ..................................................... 76 Poimintoja ................................................................................... 44 Pienvesi-HELMI-hankkeessa ennallistetaan pienvesiä Liisa Hämäläinen .......................................................................... 26 Likaiset hulevedet hallintaan Marjo Valtanen, Ari Kangas ja Tuulia Innala .......................... 52 Lisää kestävästi tuotettua kalaa ruokapöytiin kalakantojen tilaa vaarantamatta Meri Kallasvuo ............................................................................... 75 Vuoden terveystarkastaja 2023 on terveystarkastaja Juha Metso Kittilästä Kaarina Kärnä ................................................................................ 78. Uuden luonnonsuojeluajattelun läpimurto Suomessa 1962–1972 .................................................................................... Maija Ahonen ................................................................................ vsk 4 • 2023 Suihkulähteen riemut, Kaarina Kärnä ...................................4 Talousveden tuotantoketjun riskienhallinnan periaatteita Jarkko Rapala ...................................................................................6 Viranomaisyhteistyö vesihuollon valvonnassa – kokemuksia Lounais-Suomesta Minna Nummelin ...........................................................................12 Vesihuollon varma toiminta on huoltovarmuuden peruskysymyksiä Jaakko Gustafsson ........................................................................ 48 MAAMERI-hankkeella tietoa Saaristomeren tilan paranemisen tueksi Hermanni Kaartokallio ja Riikka Puntila-Dodd ..................... 72 Kirjaesittely: Pasi Reunanen, Pitkä matka huomiseen. 32 Hulevesikaivoihin päätyvästä roskasta lähes 80 % muovia Pidä Saaristo Siistinä ry:n kartoituksessa Kiia Palo .........................................................................................
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Water Safety Plan -periaatteeseen (WSP). Seuraavaksi arvioidaan terveyshaitta, joka häiriötilanteesta voi aiheutua, minkä jälkeen pohditaan hallintakeinoja, joilla häiriötilanne voidaan estää tai vähentää siitä aiheutuvaa terveyshaittaa. Tämän jälkeen määritellään menetelmät, joilla omavalvonnassa seurataan hallintakeinon toimivuutta, ja lopuksi viranomaisvalvonnalla ja viranomaisnäyttein todennetaan, että riskien hallintakeinot ovat riittäviä ja että hallintakeinoja toteutetaan omavalvonnassa.. WSP kiteyttää ne yleiset periaatteet, joilla talousveden laatu voidaan turvata: Ensin tunnistetaan vaarat ja vaaratilanteet, joista voi aiheutua talousveden laatua koskeva häiriötilanne. 6 Jarkko Rapala, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Talousveden tuotantoketjun riskienhallinnan periaatteita Talousveden laadun varmistamista riskienhallinnan keinoin on hivutettu hiljalleen ohjeistuksiin ja säännöksiin Suomessa jo lähes 20 vuoden ajan. vsk. Uudelleenlaadittu EU:n juomavesidirektiivi toi taas uusia tarkennuksia talousveden tuotantoketjun riskienhallintaan, eli ns
Myös WSP:n perusperiaatteita löytyi tuolloin voimassa olleesta talousvesiasetuksesta (461/2000): valvontatutkimusohjelmaan tulee sisällyttää paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet, valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta, laitoksen käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä raakaveden laadun seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi ja jos talousveden laatuvaatimukset eivät täyty raakaveden epäillystä tai todetusta saastumisesta johtuen, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava tästä alueelliselle ympäristökeskukselle raakavedenottamolla tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. WSP-periaatteen (WHO 2004). Jo samana vuonna Vesilaitosyhdistys ja Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV (nykyisin Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira) järjestivät kansallisen seminaarin aiheesta. Uudelleenlaadittu juomavesidirektiivi ((EU) 2020/2184) tuli voimaan vuonna 2021, ja se ” Uusi direktiivi edellytti kansallisiin säädöksiimme muutoksia, jotka tulivat voimaan 12.1.2023.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Vuonna 2015 sosiaalija terveysministeriö otti käyttöön verkkopohjaisen WSP-työkalun, jonka tarkoituksena oli helpottaa ja yhtenäistää talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa, ja vuoden 2017 terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen uudistuksessa riskienhallintaan perustuva talousveden laadun valvonta säädettiin pakolliseksi. Talousveden tuotantoketjun riskienhallinnan toimeenpano oli yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Euroopan komissio päätti aloittaa vanhan juomavesidirektiivin (98/83/EY) uusimisen vuonna 2016. 2006, Vikman ja Arosilta 2006) ja STTV:n talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmamalliin vuonna 2008 lisätyllä kattavavammalla kuvauksella talousveden tuotantoketjun riskinarvioinnista ja riskienhallinnasta. 7 Varhaisvaiheen WSP:stä nykysäädöksiin Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2004 talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa koskevan ns. Varhaisvaiheen WSP:n toimeenpano jatkui vuonna 2006 julkaistulla pienten vesilaitosten tarkistuslistalla haavoittuvuuden arvioimiseksi (Isomäki ym. Juuri STTV:ssä aloittaneena virkamiehenä muistan sosiaalija terveysministeriön silloisen talousvesilainsäädännöstä vastanneen yli-insinööri Leena Hiisvirran todenneen, että ”eihän tuossa mitään uutta ole, juuri noinhan talousveden laatu turvataan”. vsk
Kaikki riskienhallinnan toimet eivät kuitenkaan ole itse toiminnanharjoittajan toteutettavissa, joten etenkin raakaveteen liittyvien vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisessa sekä niihin liittyvien riskien arvioinnissa ja hallinnassa tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Vedenottopisteen vedenmuodostumisalue Riskienhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus ihmistoiminnan vaikutuksesta veden laatuun sekä maankäytöstä, valumasta ja veden muodostusprosesseista vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueilla. Terveydensuojelulain 19 b §:ssä säädetään tarkemmin sellaisen talousvettä toimittavan laitoksen riskienhallinnasta, joka toimittaa vettä vedenjakelualueelle vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Kunkin osa-alueen kohdalla tulisi tunnistaa sekä laitoksen normaalissa toiminnassa olevat että erilaisista häiriötilanteista, kuten luonnonilmiöistä, ilmastonmuutoksesta tai laiterikoista, johtuvat vaarat ja vaaratilanteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Ehkä eniten hämmennystä on herättänyt se, mikä on vedenottopisteen vedenmuo. Tällaisen laitoksen on laadittava riskienhallintasuunnitelma yhteistyössä viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. riskienhallinta-asetus). Riskienhallinnan periaatteita ja käytännön esimerkkejä Terveydensuojelulain (763/1994) 19 §:n nojalla ennalta varautumiseen ja riskienhallintaan perustuva talousveden laadun turvaaminen koskee niin pienille kuin suurille vedenjakelualueille toimitettavaa talousvettä. 8 noudattaa pääosin WHO:n WSP-periaatetta. Uusi direktiivi edellytti kansallisiin säädöksiimme muutoksia, jotka tulivat voimaan 12.1.2023. vsk. Pykälän mukaan toiminnanharjoittajan on kohdistettava riskienhallintaa koko vedentuotantoketjuun: raakaveden laatuun vaikuttaviin hydrologisiin ja hydrogeologisiin ominaisuuksiin, ihmistoiminnasta johtuviin vaikutuksiin, joista voi aiheutua vaaraa talousveden laadulle sekä talousvedeksi tarkoitetun veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun. Riskienhallintasuunnitelman eri osa-alueista (Taulukko 1) säädetään tarkemmin talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (7/2023, ns
Riskinarvioinnissa tulisi ottaa huomioon vesienhoidon suunnittelussa tunnistetut veden tilaan vaikuttavat merkittävät paineet sekä tila-arviointi ja kuormitus, joiden perusteella voidaan tunnistaa keskeiset veden laatuun vaikuttavat tekijät. 9 dostumisalue. Suurilla pohjavesialueilla vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittelyllä voidaan rajata riskinarviointi ja riskienhallinta siihen todelliseen alueeseen, joka vaikuttaa veden laatuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Virtausmalleja käyttämällä saadaan määritettyä pohjaveden kulkuaika riskialueelta pohjavedenottamolle. virtaamamallinnusta sen selvittämiseksi, miltä osalta valumaaluetta vesi kulkeutuu vedenottopisteelle missäkin ajassa. Raakaveden laatu Juomavesidirektiivi toi tullessaan myös entistä tarkemmat velvoitteet seurata raakaveden laatua. Lisäksi vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittämiseen tarvitaan tietoja maaperän hydraulisesta johtavuudesta ja veden pumppausmäärästä. Käytännön syistä esimerkiksi pienillä pohjavesialueilla voi olla yksinkertaisempaa käyttää koko pohjavesialueen tietoja. Kaikkia muuttujia ei laitoksen kuitenkaan tarvitse tutkia itse, vaan raakaveden laadun seurannassa voidaan käyttää hyväksi muun lainsäädännön nojalla tehtyjen tutkimusten, kuten ympäristölupavelvollisten toimijoiden velvoitetarkkailuiden tai vesienhoidon selvitysten, tuloksia.. Hydrogeologiset kartoitusmenetelmät puolestaan perustuvat erilaisista karttapohjista saataviin tietoihin, joiden perusteella voidaan hahmotella pohjaveden virtaussuunta vedenottopisteelle sekä vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen sijoittuminen ja sen rajat. Alue voidaan määrittää esimerkiksi käyttämällä pohjaveden virtausyhtälöitä tai hydrologisen kartoituksen perusteella. Pintavedenottamon vedenmuodostumisalueen määrittelyssä voidaan käyttää mm. vsk. Raakaveden laatua seurataan laitoksen omavalvonnassa vesihuoltolain (119/2001) nojalla, ja seurattavat muuttujat valitaan sen perusteella, mitä vaaroja vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella on tunnistettu. Lainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittämistä, vaan sen sijasta riskinarvioinnissa voidaan käyttää pohjaveden osalta koko pohjavesialueen tietoja ja pintavesien osalta asiantuntija-arviota pintaveden osavaluma-alueista, jotka voivat vaikuttaa raakaveden laatuun. Vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella tarkoitetaan aluetta, josta vesi kulkeutuu pohjaveden ottopisteelle tietyllä pumppausmäärällä, taikka raakaveden laatuun vaikuttavaa pintaveden valuma-aluetta, jolla vesi muodostuu ja jolta se kulkeutuu vedenottopisteelle. Pohjaveden osalta vedenottopisteen vedenmuodostumisalue riippuu hydrogeologisista olosuhteista sekä vedenottomäärästä
Veden käsittelyssä käytettävät kemikaalit tai suodatinaineet taikka veden otossa, käsittelyssä, varastoinnissa tai toimituksessa käytettävät materiaalit tai tuotteet eivät saa vaarantaa talousveden laatuvaatimusten täyttymistä, vaikuttaa haitallisesti veden väriin, hajuun tai makuun, lisätä mikrobien kasvua vedessä eikä niistä saa päästä liukenemaan veteen vieraita aineita suurempina määrinä kuin niiden käyttötarkoituksen mukaan on tarpeellista. Jos tietoja ei toimitettaisi yhteiseen tietojärjestelmään, niiden kokoaminen EU:lle raportointia varten olisi miltei mahdotonta. Positiivilistoille pääsevät materiaalit puolestaan ovat käyneet läpi Euroopan kemikaaliviraston riskinarvioinnin, eikä ” Riskienhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus veden otosta, käsittelystä, varastoinnista ja jakelusta sekä arvio niiden aiheuttamasta riskistä talousveden laadulle.. On tavanomaista, että kaikkia verkostomateriaaleja ei tiedetä, ja usein onkin kysytty, miten tällaisessa tapauksessa voidaan arvioida verkostomateriaaleista aiheutuva riski. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. Tuotteille on tulossa myös merkintä, joka osoittaa niiden olevan valmistettu vain hyväksytyistä materiaaleista. Tulevaisuudessa verkostomateriaalien valinta tullee helpottumaan, sillä juomavesidirektiivin myötä otetaan viimeistään tammikuussa 2025 käyttöön koko EU-aluetta koskevat ns. Vedenkäsittelyaineiden turvallisuus voidaan taata valitsemalla talousvesikäyttöön soveltuvia kemikaaleja ja varmistamalla, että niissä ei ole talousveden laatua vaarantavia määriä epäpuhtauksia. vedenkäsittelykemikaalit ja verkostossa käytetyt materiaalit. Oleellisia tekijöitä ovat mm. Tulosten toimittaminen kansalliseen tietojärjestelmään on ensiarvoisen tärkeää ensinnäkin tietojen hyödynnettävyyden edistämiseksi ja toisaalta sen vuoksi, että Suomen, kuten kaikkien muidenkin EU:n jäsenmaiden, on toimitettava raakaveden laadun seurantatulokset säännöllisesti EU:n komissiolle. Kysymykseen ei ole muuta helppoa vastausta kuin se, että riski on tällöin suurempi kuin jos materiaalit tiedettäisiin, ja riskinarviointi voi tällöin edellyttää esimerkiksi ylimääräisten vesinäytteiden tutkimista. positiivilistat, eli luettelot materiaaleista, joista saa valmistaa talousvedeksi tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia tuotteita. 10 Vesihuoltolain 15 §:n nojalla vesihuoltolaitoksen on huolehdittava siitä, että raakavesitarkkailun tulokset toimitetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Veden otto, käsittely ja jakelu Riskienhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus veden otosta, käsittelystä, varastoinnista ja jakelusta sekä arvio niiden aiheuttamasta riskistä talousveden laadulle
Myös kriittisiksi luokitellut toiminnot voidaan rajata vierailujen ulkopuolelle. Laitoksen tulisi huolehtia myös turvallisuusosaamisen kehittämisestä. WHO (2004). Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta. Riskienhallinta ja häiriötilanteet Talousveteen kohdistuva häiriötilanne on osoitus siitä, että talousvettä toimittavan laitoksen riskit eivät ole olleet riittävästi hallinnassa. Vierailevat henkilöt tulisi ainakin tunnistaa riittävällä tavalla ja valvoa kulunvalvonnalla, keitä laitoksella vierailee ja missä he liikkuvat. Guidelines for DrinkingWater Quality. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Vuoden 2021 alusta vuoden 2023 huhtikuun loppuun mennessä sosiaalija terveysministeriöön on tehty ilmoitus 99 häiriötilanteesta. Tämä koskee etenkin talousveden laadun turvaamisen kannalta keskeisten toimintojen parissa työskenteleviä henkilöitä ja liittyy läheisesti laitoksen toimintatapoihin, henkilökunnan riittävään ohjeistukseen ja ohjeistuksen noudattamisen valvontaan. 3 rd Edition, Vol 1, Recommendations.. Ympäristöopas. Monella laitoksella WSP:n on todettu tuoneen esiin vaaroja, joita ei aiemmin ollut tunnistettu, ja näin ollen niihin on voitu myös varautua. Vikman ja Arosilta (2006). Hyviin toimintatapoihin kuuluvat myös esimerkiksi tilojen siisteys ja tarvikkeiden, kuten kemikaalien, turvallinen säilytys sekä toimintojen riittävä dokumentointi. 11 muunlaisia tuotteita saa saattaa markkinoille. Mikäli laitos katsoo joidenkin tehtävien edellyttävän henkilöturvallisuusselvitystä, riskienhallinta-asetukseen on lisätty informatiivinen viittaus muistuttamaan siitä, että tällöin on noudatettava turvallisuusselvityslain (726/2014) säännöksiä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava talousvettä koskevasta häiriötilanteesta aluehallintovirastolle, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirastolle ja sosiaalija terveysministeriölle. Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Laitoksella työskentelevien henkilöiden turvallisuusosaaminen on keskeistä häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. vsk. Ympäristöopas 128. Laitoksen toimintatavat ja henkilöiden turvallisuus Talousvettä toimittavan laitoksen hyviin toimintatapoihin kuuluu mm. Riskienhallinta-asetuksessa on säädetty myös vedenottamoalueella, vedenkäsittelylaitoksella tai vedentuotantoketjun varastointiin käytettävillä rakennelmilla vierailevien henkilöiden mahdollisesti aiheuttamien vaarojen huomioon ottamisesta. Henkilöt voivat pahimmassa tapauksessa tarkoituksellisesti taikka muutoin ajattelemattomuuttaan aiheuttaa vaaraa veden laadulle. Tämän vuoksi riskienhallinta-asetuksessa säädetään, että riskienhallintasuunnitelmaan olisi sisällytettävä selvitys laitoksella työskentelevien henkilöiden turvallisuusosaamisesta. Vaikka varsinaisten talousvesivälitteisten epidemioiden määrä ja niistä sairastuneiden henkilöiden määrä näyttäisi vähentyneen viime vuosien aikana, niin häiriötilanteita, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat vesiepidemiaan, sattuu vielä aivan liian usein. (2006). Viitteet Isomäki ym. Direktiivin tämän säännöksen myötä Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes sai uudeksi tehtäväkseen näiden tuotteiden markkinavalvonnan. varmistaa, että sillä on määrällisesti riittävästi ja riittävän ammattitaitoista henkilökuntaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. 12 Minna Nummelin, vesitalousasiantuntija Lounais-Suomen vesihuollon valvontatiimin edustaja ELY-keskus, vesihuoltopalvelut-yksikkö Viranomaisyhteistyö vesihuollon valvonnassa – kokemuksia Lounais-Suomesta Lounais-Suomessa on nyt muutaman vuoden ajan toiminut yhteistyöverkosto, jossa alueen eri viranomaistahot toimivat yhteistyössä parantaakseen alueen vesihuollon valvontaa ja vesihuollon toimintavarmuutta. Yhteistyö on koettu toimivaksi ja yhteistyöverkoston toiminta kehittyy ja tiivistyy jatkuvasti.
Talousvesiyhteistyö on alkanut jo 1990-luvun puolivälissä edeltävien virastojen vielä toimiessa. yhteistyötä. Yhteistyön kautta toimijat tulevat tutuiksi, mikä madaltaisi kynnystä ottaa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja pyytää neuvoa. Yhteistyöverkon perustamisen ajatuksena oli helpottaa alueen viranomaisten välistä Yhteistyöverkostossa ovat mukana valvontaa toteuttavia viranomaisia ja viranhaltijoita sekä varautumiseen liittyvät tahot. Onnistunut yhteistyö poiki ajatuksen laajemmasta yhteistyöverkosta. ELY-keskuksesta kutsuttuina olivat vesienhoidon ja pohja. Tavoitteena oli myös selkeyttää eri viranomaistahojen rooleja ja pyrkiä vähentämään päällekkäistä työtä. 13 A jatus yhteistyöverkostosta syntyi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston yhteisen talousvesityöryhmän pohjalta. Yhteistyön päätavoitteena oli kuitenkin alueen vesihuollon kehittäminen ja toiminnan turvaaminen. Yhteistyön kautta on annettu lausuntoja muun muassa valvontatutkimusohjelmista sekä saatu ratkaistua useita vedenlaatuongelmatapauksia. Verkkotapaamiseen oli kutsuttu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoita, Lounais-Suomen aluehallintovirastosta ympäristöterveydenhuollon asiantuntija, kuntien terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun viranhaltijat sekä alueen pelastuslaitokset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Tiedonvaihdon helpottamisella ja lisäämisellä saataisiin ajankohtaista tietoa kaikille osapuolille samanaikaisesti ja nopeasti. Näin alueen pienehköt resurssit saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä. Lisääntyneen kanssakäymisen avulla on myös parannettu molempien tahojen ymmärrystä vedenjakelun eri osatekijöistä ja yhteydenottokynnys on madaltunut, mikä on lisännyt yhteistyötä entisestään. Lounais-Suomen vesihuollon valvontayhteistyö käynnistyi vuonna 2021 Vuoden 2021 alussa järjestettiin ensimmäinen yhteistyökokous, jossa päätetiin Lounais-Suomen vesihuollon valvontatiimin perustamisesta. Tämän onnistuneen yhteistyön myötä syntyi ajatus laajemman yhteistyöverkoston perustamisesta. vsk
Yhteistyöryhmälle on perustettu oma Teams-kanava, jonka kautta tietoa saadaan jaettua nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikille. Lisäksi kokouksissa on ollut esityksiä ajankohtaisista aiheista ja esitelty alueella käynnissä olevia vesihuoltohankkeita. Valvontatiimi on laatinut kattavan lakipaketin alueen asiantuntijoiden käytettäväksi. Listaan on kerätty myös kaikki alueen vesihuoltopalveluita tuottavat vesihuolto-organisaatiot ja jaoteltu ne koon ja tarjottavien palveluiden mukaan. Taulukkoon on mahdollisuus kirjata myös valvontaan liittyviä tietoja, kuten tieto toiminta-alueiden hyväksymisestä tai valvontatutkimusohjelman laatimisesta. Yhteistyön antia Valvontatiimin Teams-kanavan kautta on saatu toteutettua ajankohtaista tiedotusta. Ryhmän ensimmäisiksi tehtäviksi esitettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämistä sekä valvonnan kehittämistä ja yhtenäistämistä. Kokouksissa käydään läpi kyseisen vuoden toimintasuunnitelma ja sen toteutumista. Lakiaineiston kautta tiimiläisillä on mahdollisuus katsoa, mitkä pykälät ovat minkäkin tahon valvottavana ja mitä toimijoita kyseinen pykälä koskee. Tilaisuudet oli suunnattu aiheen mukaan alueen sopimuspalokunnille, vesihuoltoorganisaatioille, alan konsulttiyrityksille, opiskelijoille, kuntien päättäjille ja viranhaltijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Valmistelutiimissä on tällä hetkellä 15 henkilöä ja siinä on edustettuna molemmista alueen maakunnista kaikki mukana olevat tahot. 14 vesiasioiden asiantuntija sekä vedenoton ja jätevedenpuhdistamoiden lupavalvojat. Kokoukseen osallistujat nostivat yhteistyöverkoston tärkeimmäksi tehtäväksi tiedonvaihdon lisäämisen. Myös valvontatarpeiden selvittäminen sekä roolien ja tehtävien selkeyttäminen koettiin tärkeäksi toteuttaa pikaisella aikataululla. Tämän vuoden päätavoitteena on toimintavarmuuden tehostaminen parantamalla häiriötilanteisiin varautumista. Työryhmän toimintatavoista sovittiin, että koko valvontatiimi kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Toivottiin, että nostettaisiin esille esimerkkejä hyvistä käytössä olevista käytännöistä. Tilaisuudessa myös avattiin osallistuvien tahojen vesihuoltoon liittyviä valvontavastuita ja tehtäviä. Ryhmän suuren koon (yli 80 henkilöä) johdosta päätettiin perustaa oma valmistelutiimi, joka toteuttaa toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Tiimi hoitaa muun muassa ajankohtaisista asioista tiedottamista ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Tilaisuuksien tallenteiden kautta tietoa saatiin jaettua ihan valtakunnallisestikin. Tiimi on järjestänyt viranomaistyöpajan, jossa pohdittiin riskinarvioinnin toteutusta. Teamsissä on myös oma kysymys-vastauspalsta sekä lainsäädäntöosuus, jonne on koottu teemoittain linkit vesihuoltoon liittyviin lakeihin ja asetuksiin sekä hyviin oppaisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Vuoden lopussa tiimi laatii alustavan ehdotuksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi. Teamsiin on tehty yhteinen toimijataulukko, johon on listattu alueen kunnat yhteystietoineen sekä niissä toimivat vesihuollon valvontaa ja varautumista toteuttavat viranomaiset ja viranhaltijat. Vuoden aikana toteutetaan viime vuonna suunniteltu häiriötilanneharjoitushanke. Myöhemmin yhteistyöverkosto on laajentunut AVIn varautumisasiantuntijalla sekä puolustusvoimien terveydensuojelun edustuksella. Aineistoa päivitetään tarpeen mukaan lainsäädännön muuttuessa. Aloituskokouksessa kysyttiin osallistujien ajatuksia yhteistyöverkoston perustamisesta sekä toiveita, joita heillä olisi aloitettavalle yhteistyölle. vsk. Lisäksi viime vuonna toteutettiin kaksi webinaarisarjaa, joiden kautta vesihuoltotietoutta on levitetty laajasti koko alueella. Hankkeen
Yleisimmin yhteistyötä on syntynyt talousvesiasioiden parissa ELYkeskusten ja aluehallintovirastojen sekä kuntien terveydensuojelun välille. Mikäli mallista saadaan luotua hyvä ja toimiva, tullaan mallia levittämään ELY-keskuksen toimesta myös muualle Suomeen. Toisilla alueilla on jo pitkään ollut laajamittaista säännöllistä yhteistyötä. Tämä on selkeyttänyt tarkkailua kaikille osapuolille ja vähentänyt päällekkäistä tarkkailua. Myös yhteistyöhön osallistuneet tahot vaihtelevat alueittain. Järjestettävän harjoituksen kautta kunnat ja laitokset pääsevät testaamaan omaa valmiuttaan ja tunnistamaan mahdollisia kehittämiskohteita varautumisen tason parantamiseksi. Laadittu lakipaketti auttaa viranomaisia säädösten valvonnassa.. Hankkeessa järjestetään yhteinen etäyhteydellä pidettävä vesihuollon häiriötilanneharjoitus. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi yhteisten tarkastuskäyntien kautta tai antamalla yhteisiä lausuntoja. Joillain alueilla on myös sovittu, että talousveden valvontatutkimusohjelma ja vedenoton tarkkailuohjelma päivitetään yhtä aikaa samoihin kansiin. Muita yhteistyömuotoja Eri puolella Suomea on käytössä erilaisia yhteistyökäytäntöjä eri viranomaistahojen kesken. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Joillain alueilla yhteistyö on vähemmän järjestäytynyttä ja sitä toteutetaan vain silloin kun erityistä tarvetta ilmenee. 15 tavoitteena on luoda kopioitavissa oleva harjoitusmalli vesihuollon häiriötilanteisiin. vsk. Harjoitusmallin kautta laitokset voisivat pienellä omalla panostuksella osallistua yhteiseen häiriötilanneharjoitukseen
Tiedon jakaminen on nopeampaa ja helpompaa, mikäli on luotu yhteinen tiedotuskanava tai yhteiset käytännöt tiedotukselle. Henkilöiden suuri vaihtuvuus on myös koettu haasteeksi. Yhteistyöllä voidaan laatia yhteisiä ohjeita, järjestää koulutuksia tai toteuttaa yhteistä tiedotusta. 16 Yhteistyön haasteet ja hyödyt Yhteistyö on toteutustavasta riippumatta koettu pääosin hyvin antoisaksi ja toimivaksi. Säännöllisen yhteistyön etuna nousi esille asioiden hoitamisen helpottuminen. Yhteistyöverkoston kautta turvataan alueen laadukkaat ja toimivat vesihuoltopalvelut. Yhteistyötä ei voi toteuttaa vain yhden tahon, puhumattakaan yhden henkilön, toimesta. Yhteistyöverkon kautta saadaan hyvät käytännöt jakoon ja edistettyä yhtenäisen ja tasapuolisen valvonnan toteutumista. Yhteistyöryhmän kautta toteutuvan yhteistyön on tarkoitus olla avointa matalan kynnyksen yhteistyötä, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Ilman panostusta riskinä on, että yhteistyö vähenee ja hiipuu pikkuhiljaa. Vetovastuuta kannattaa eri tahojen välillä vaihdella, koska yhteistyön ylläpitokin vaatii työtä. Yhdessä toimien säästetään sekä valvontaviranomaisten että valvontakohteiden resursseja. Varsinkin yhteistyön aloitus vaatii panostusta. Lisäksi uusien henkilöiden mukaan saaminen yhteistyöhön vaatii myös oman panostuksensa. Yhteistyön kautta saadaan luotua kontakteja ja tutulta henkilöltä on jatkossa helpompi kysyä neuvoa. On tärkeää, että alueella on riittävästi henkilöitä, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja ovat valmiita panostamaan siihen. Yhdessä sopimalla saadaan luotua yhteisiä valvontakäytäntöjä ja yhtenäistettyä laintulkintaa. Toimiva yhteistyö pienentää resurssien tarvetta ja jakaa vastuuta, kun asioita valmistellaankin yhdessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Yhdessä toimimalla asiat tulee myös sovittua yhteisesti ja tämä edesauttaa myös eri tahojen sitoutumista yhdessä sovittuihin käytäntöihin. Yhteistyön perustana on, että viranomaisilla on eri tulokulmista huolimatta sama päämäärä. Ja meillä Lounais-Suomessa päämääränä on laadukkaat ja toimivat vesihuoltopalvelut alueella. Henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa jatkuvaa yhteistietojen päivitystä. Haasteitakin kuitenkin löytyy. Kuva: Minna Nummelin.. vsk. Niitä ovat muun muassa vähäiset resurssit. Yhteistyöhön osallistuvien tahojen aktiivisuus vaihtelee suuresti ja sillä on merkitystä yhteistyön toteutumiselle ja sujumiselle
17. Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk
Luotettavasti toimiva vesihuolto on myös keskeisen tärkeässä roolissa erilaisten ympäristöja terveysriskien torjunnan ja niihin varautumisen kannalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Vesihuollon varautumisketju on pitkä, alkaen yleissuunnittelusta aina henkilökohtaiseen varautumiseen saakka.. varautumissuunnittelu, varajärjestelmät, nopea reagointi häiriöihin, energian saatavuuden turvaaminen). 18 Varautuminen on kokonaisvaltainen prosessi Vesihuoltolain 2–3 luvussa esitetyssä vesihuollosta huolehtimisen pääasiallisessa vastuunjaossa kunta huolehtii vesihuollon yleisestä kehittämistyöstä alueellaan, vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen järjestämisestä toiminta-aluepäätöksensä mukaisesti vahvistetulla toiminta-alueellaan ja vesihuollon asiakkaat (kiinteistöt) ao. Jaakko Gustafsson, HTM ympäristöoikeuden asiantuntija Vesihuollon varma toiminta on huoltovarmuuden peruskysymyksiä Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka häiriintyminen tai jota vaille jääminen aiheuttaisi nopeasti kestämättömän tilanteen. kiinteistöjen vesihuollosta liittämiskohtaan saakka. Vesihuollon jo lyhytaikainenkin häiriintyminen saattaa aiheuttaa vakavia haittoja, joten erilaisilla varautumistoimenpiteillä on keskeinen merkitys mahdollisimman häiriöttömän toiminnan takaamiseksi (esim. Vesihuoltolain (119/2001) 3.1 §:ssä tarkoitettuun vesihuoltoon kuuluvat talousveden toimittaminen ja jakelu sekä viemäröinnistä huolehtiminen. kriittistä infrastruktuuria. vsk. Vesihuollolla on keskeinen merkitys huoltovarmuudelle sekä itsessään että välillisten vaikutustensa kautta, joten se on osa ns
Laitoskohtainen varautuminen ja yhteistyö varautumissuunnittelussa Kunnan tehtäviin kuuluu VHL 5 §:n mukaisesti vesihuollon yleinen kehittäminen alueellaan yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Niitä on mahdollista toteuttaa yleisellä tasolla (kunnat, pelastuslaitos, ELYkeskus), laitostasolla (laitoskohtainen varautuminen) sekä kiinteistökohtaisesti (kiinteistön omasta vesihuoltoinfrastruktuurista huolehtiminen, varavesisäiliöt, ym.). Kunta on useimmissa vesihuoltoon liittyvissä asioissa edelleenkin keskeisin viranomaistaho, vaikkakin aiemmin lakisääteisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisvelvollisuudesta on sittemmin luovuttu, mitä voi pitää varautumisnäkökulmasta valitettavana. Jotta vesihuollon mahdollisimman häiriötön toiminta saataisiin varmistettua vaativissakin olosuhteissa, tarvitaan erilaisia varautumistoimenpiteitä. vsk. Useimmissa tapauksissa kunta myös omistaa ainakin Jotta vesihuollon mahdollisimman häiriötön toiminta saataisiin varmistettua vaativissakin olosuhteissa, tarvitaan erilaisia varautumistoimenpiteitä. Yleisellä sekä laitoskohtaisella varautumisella voidaan vastata kaikkein kriittisimpiin haasteisiin, kuten vesivälitteisten terveysriskien torjumiseen (terveydelle vahingolliset mikrobit, vierasaineet, ym.). Olennaista on myös talousveden jakelussa sekä viemäröinnissä tarvittavan infrastruktuurin, kuten laitteistojen ja putkistojen toimintakunnosta huolehtiminen, sillä huonokuntoiset ja epäluotettavasti toimivat rakenteet olisivat jo itsessään erilaisia turvallisuusriskejä aiheuttavia. Toisaalta myös kiinteistöjen omalla sekä itse kunkin asiakkaan henkilökohtaisella varautumisella on keskeinen merkitys varautumistoimien toteuttamisessa sekä niissä onnistumisessa. ” Vesihuollon yleinen kehittäminen tulisi ymmärtää pitkäjänteisenä, strategisena toimintana ja integroida se kiinteästi muuhun maankäytön ja infrastruktuurin kehittämiseen.. Toisaalta niillä kaikilla on oma merkityksensä ja ne tulisi mahdollisuuksien mukaan nivoa toisiinsa mahdollisimman hyvin (”ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”). laitteistojen toiminnan häiriöt, tapaturmat ja onnettomuudet, inhimilliset erehdykset jne., äärimmäisissä tapauksissa jopa rikos tai sabotaasi). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 19 Vesihuollon toimitusketjut saattavat häiriintyä monenlaisista syistä, joista osa voi olla seurausta esimerkiksi erilaisista luonnonilmiöistä (tulva, poikkeuksellinen kuivuus, poikkeukselliset lämpötilat, myrskyt, jne.) ja osa puolestaan ihmisen toiminnasta (esim. Varautumistoimia voidaan siis toteuttaa vaihtelevalla laajuudella ja erilaisissa mittakaavoissa
Suunnitelma tulee toimittaa myös valvontaviranomaisille (kunta, ELY-keskus), pelastusviranomaiselle sekä kunnalle. Suunnitelma on mahdollista laatia myös yhteisenä useammalle laitokselle. 20 taajama-alueillaan toimivan vesihuoltolaitoksen. Vesihuollon yleinen kehittäminen tulisi ymmärtää pitkäjänteisenä, strategisena toimintana ja integroida se kiinteästi muuhun maankäytön ja infrastruktuurin kehittämiseen. Kunnalliset laitokset ovatkin yleensä huolehtineet varautumissuunnitelmien ajantasaisuudesta verraten hyvin, mutta erityisesti haja-asutusalueiden pienehköillä, osuuskuntatyyppisillä laitoksilla saattaa olla varautumissuunnittelusVesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojensa kunnosta sekä huolehtia terveydensuojelulaissa (763/1994) edellytetyistä tarkkailuvelvoitteista (VHL 15 §). On syytä korostaa, että varautumissuunnitelman laatiminen on laitoksille lakisääteinen tehtävä osana niiden lakisääteisiä varautumisvelvoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. ”. vsk. Vesihuoltolaitosten osalta niillä on vastuu vesihuollosta huolehtimisesta ja samalla riittävästä varautumisesta omalla toimintaalueellaan, jonka laajuus perustuu kunnan asiasta tekemään päätökseen (VHL 8 §). Tärkeänä osana laitoskohtaista varautumista on varautumissuunnitelma, jonka vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla sekä ryhtyy siinä lueteltuihin toimenpiteisiin. Pelastuslaitoksen tulee laatia myös pelastuslain (379/2011) 30 §:ssä tarkoitettu suunnitelma sammutusveden hankkimiseksi pelastuslaitoksen tarpeita varten yhteistyössä toimialueensa kuntien sekä vesihuoltolaitosten kanssa. VHL:n perusteella vesihuoltolaitokselle kuuluu myös velvollisuus huolehtia mahdollisiin häiriöja poikkeustilanteisiin varautumisesta (VHL 15 a §). Vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojensa kunnosta sekä huolehtia terveydensuojelulaissa (763/1994) edellytetyistä tarkkailuvelvoitteista (VHL 15 §). Tämä edesauttaisi omalta osaltaan myös erilaisten rakenteelliseen turvallisuuteen sekä varautumiskysymyksiin liittyvien seikkojen huomioon ottamista jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta-alueen tulisi olla sillä tavoin oikeasuhtaisesti määritelty, että vesihuoltolaitos kykenee hoitamaan sille VHL:n perusteella kuuluvat tehtävät tehokkaasti sekä ilman tarpeettoman korkeita kustannuksia. Yksityiskohtaisemmat seikat sammutusveden toimittamisesta sekä siitä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta tulee sopia suunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Tätä toimintatapaa voidaan pitää suositeltavana, sillä se mahdollistaa useamman laitoksen resurssien hyödyntämisen ja myötävaikuttaa osaltaan muuhun yhteistyön ja -toiminnan koordinoimiseen
21 saan ilmeisiä puutteita, tai pahimmassa tapauksessa suunnitelmien laatiminen on jopa saatettu lyödä laimin. 2007 vesikriisi oli pitkälti seurausta virheellisesti ja määräysten vastaisesti asennetun venttiilin avaamisesta inhimillisen erehdyksen seurauksena). vedenjakelussa avustaminen). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viime vuosina ajoittain tapahtuneet putkistorikot ja niistä aiheutuneet vesivahingot ovat osaltaan seurausta putkistojen loppuun kulumisesta, kun niitä ei ole ajoissa korjattu tai vaihdettu uusiin, vaikka tosiasiallinen tekninen käyttöikä on jo ylitetty. Samoin siihen tulee sisältyä suunnitelma siitä, miten vesihuollon toimivuus on tarkoitus turvata mahdollisessa häiriötai poikkeustilanteessa, esimerkiksi tilanteesta tiedottaminen sekä varavedenjakelu. vsk. Varautumissuunnitelman yksityiskohtaista sisältöä ei ole sitovasti ohjeistettu, vaan siinä on mahdollista ottaa huomioon mm. Rakenteellisesta turvallisuudesta huolehtiminen tukee myös varautumista Varautuminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään mahdollisiin poikkeustilanteisiin reagoimista, vaan sen tavoitteena on huolehtia jatkuvasti mahdollisimman häiriöttömästi ja laadukkaasti toimivien vesihuoltopalvelujen saatavuudesta. Nokian v. Mahdollisen viranomaisavun osalta kukin viranomainen suorittaa avustavia toimenpiteitä ensisijaisesti oman toimialansa mukaisissa asioissa, ja on huomattava, että tällainen avustaminen ei ole luonteeltaan automaattista, vaan se edellyttää erillisen virka-apupyynnön tekemistä (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Eräänä huolenaiheena myös rakenteellisen turvallisuuden kannalta voidaan pitää vesihuollon lisääntyvää korjausvelkaa, jonka seurauksena jopa välttämättömiäkin korjausinvestointeja on jouduttu lykkäämään tai toteuttamaan puutteellisesti. Tämä on ongelmallista myös toimintavarmuuden sekä yleisemmänkin häiriötilanteisiin varautumisen kannalta. On aiheellista korostaa, että mikäli kyseessä on VHL:ssa tarkoitettu, toiminta-alueen omaava vesihuoltolaitos (erotuksena esim. Muiden toimijoiden, esimerkiksi kunnan tai pelastusviranomaisen, tehtävät mahdollisessa kriisitilanteessa rajautuvat lähinnä avustaviin tehtäviin. Kuitenkin on huomattava, että kyseessä ei ole pelkästään tavoitteita asettava asiakirja, vaan siinä tulee ottaa huomioon olennaisimmat riskit ja mahdolliset uhkatekijät, jotka ovat olennaisia kyseisen laitoksen kannalta, ja miten niihin on tarkoituksenmukaisinta reagoida. muutaman kiinteistön käsittävistä ns. ” Laajasti ymmärretyssä varautumisessa ongelmien ennaltaehkäisy on kaikkein paras varautumisen muoto.. vesiyhtymistä), se vastaa omasta varautumisestaan ensi sijassa itsenäisesti. Kumuloituvan korjausvelan yhteys lisääntyneeseen vikaantumisja häiriöherkkyyteen vaikuttaa näin ollen ilmeiseltä. Tällöin huomion kiinnittäminen tulee aloittaa toiminnan kannalta olennaisen infrastruktuurin toimivuuteen ja perusturvallisuuteen (esim. laitoskohtaisista ja paikallisista olosuhteista johtuvia seikkoja. Laajasti ymmärretyssä varautumisessa ongelmien ennaltaehkäisy on kaikkein paras varautumisen muoto
taloyhtiöt) tulee näin ollen huolehtia oman vesija viemäriverkostonsa kunnossapidosta ja niihin liittyvistä tarkastuksista ja korjausinvestoinneista oikeasuhtaisella tavalla. Kunnallistalouden osin kroonisten ongelmien sekä varsinkin pienehköjen vesihuoltolaitosten alikatteisuuden vuoksi tehtävä on kuitenkin ilmeisen haastava, eikä ainakaan nopeita parannuksia tilanteeseen ole todennäköisesti odotettavissa lähitulevaisuudessa. vsk. Tämä on myös kiinteistöjen oman edun mukaista, sillä näin toimien voidaan varmistaa vesihuollon luotettava toimivuus kiinteistöllä sekä välttyä mahdollisesti kalliiksi tulevilta vaurioilta, joita vuodoista ja putkirikoista aiheutuvat vesivahingot saattavat aiheuttaa. Vesihuoltolaitteistojen säännöllinen huoltaminen on tärkeää myös VHL 12 §:n mukaisesti kiinteistö on vastuussa vesihuoltolaitteistostaan ja sen kunnosta ja toimivuudesta huolehtimisesta liittämiskohtaan saakka, eli kohtaan, jossa kiinteistö on kytketty vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Toisaalta on aiheellista muistaa, että myös vesihuollon asiakkailla on oma, sekä kiinteistöettä henkilökohtainen vastuunsa vesihuollon toimivuuden turvaamisessa. VHL 12 §:n mukaisesti kiinteistö on vastuussa vesihuoltolaitteistostaan ja sen kunnosta ja toimivuudesta huolehtimisesta liittämiskohtaan saakka, eli kohtaan, jossa kiinteistö on kytketty vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. (VHL:n järjestelmässä asiakkaiksi käsitetään ensisijaisesti kiinteistöt, ei niinkään kuluttajan asemassa olevia luonnollisia henkilöitä, jolloin esimerkiksi kiinteistöä koskeva sopimus vesihuoltopalvelujen toimittamisesta siirretään mahdollisen omistajanvaihdoksen yhteydessä kiinteistön uudelle haltijalle.) Kiinteistöjen (esim. 22 Korjausvelan purkamiseksi tulisi huolehtia vesihuoltolaitosten riittävästä investointitasosta, jotta vesihuoltoverkostojen ja laitteistojen toimintavarmuutta voitaisiin vahvistaa
Vähäisiä häiriöitä tai toimituskatkoksia saattaa toisinaan esiintyä aivan normaalinkin toiminnan puitteissa, esimerkiksi huoltotöiden edellyttämät vesikatkot vesihuoltolaitoksen verkostossa tai kiinteistöllä. kiinnittämään huomiota ns. vsk. Niistä aiheutuvat haitat ovat useimmiten lyhytaikaisia ja pienimuotoisia, kuten vesijohtoveden vähäiset makuja hajuvirheet verkostossa tapahtuneen paineenvaihtelun seurauksena, jolloin veteen saattaa siirtyä vähäisiä määriä esimerkiksi ruosteen kaltaisia epäpuhtauksia. Huoltotöihin liittyvistä toimituskatkoksista myös yleensä tiedotetaan etukäteen, jolloin alueen kiinteistöillä ja niiden asukkailla on aikaa varautua tähän. Toisaalta infrastruktuurihyödykkeisiin liittyy niiden voimakas keskinäisriippuvuus, jolloin esimerkiksi sähkökatko tai muu häiriö energian saatavuudessa voi vaikeuttaa tai estää myös veden toimittamista ja jäteveden poisjohtamista. 23 talousveden hygieenisyydelle asetettavien vaatimusten täyttämiseksi sekä jätevedestä mahdollisesti aiheutuvilta terveysriskeistä välttymiseksi. Laaja-alaisemmat ja/tai pitempikestoiset vesikatkot ovat nykyisin verraten harvinaisia, mutta häiriöriskin olemassaolo kannattaa joka tapauksessa tiedostaa. Kuluneiden noin kolmen vuoden aikana on jouduttu kohtaamaan maailmanlaajuisesti useampia kriisitilanteita, joilla on ollut sekä suoranaisia että välillisiä heijastusvaikutuksia myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös henkilökohtaiseen varautumiseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota Varsinkin taajama-alueella asuva, kuluttajan asemassa oleva vesihuoltopalvelujen käyttäjä on huomattavan riippuvainen vesihuoltolaitoksen sekä asuinkiinteistönsä vesihuollosta, ja mahdollisten häiriötilanteiden tapahtuessa myös haavoittuvassa asemassa. Osana omatoimista varautumista erilaisiin normaalista arjesta poikkeaviin tilanteisiin on kehotettu mm. Toisinaan toimituskatkos saattaa aiheutua myös yllättävämmästä häiriötilanteesta, esimerkiksi putkiston rikkoutumisesta tapaturman seurauksena, tai muusta häiriöstä vesihuoltolaitoksella tai sen verkostossa. säilykkeitä ja kuivamuonaa, yleisimmin tarvittavia lääkkeitä sekä ensiapuja desinfiointitarvikkeita, varavalaisimia ja varaenergianlähteitä, paristokäyttöinen radio sekä helposti ” Vähäisiä häiriöitä tai toimituskatkoksia saattaa toisinaan esiintyä aivan normaalinkin toiminnan puitteissa.. Erilaiset kriisitietoisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat ymmärrettävästi nousseet esiin monin tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Varsinaisen infrastruktuurin toimivuuden osalta yksittäinen kuluttaja ei voi tehdä paljoakaan, mutta tämä ei tarkoita, ettei myös henkilökohtaiseen varautumiseen tule suhtautua vakavasti. kotivaraan, johon tulisi lukeutua sellaisia tarvikkeita ja varusteita, jotka mahdollistaisivat omatoimisen selviytymisen vähintään kolmen vuorokauden (72 tunnin) ajan, mikäli esimerkiksi asunnosta poistuminen ei ole jostakin syystä mahdollista. Kotivaraan tulisi vähintään sisältyä mm
Tällaista laadultaan kyseenalaistakin vettä voidaan useimmiten käyttää esimerkiksi wc:n huuhtelemiseen ja rajoitetusti peseytymiseen, mutta juomavedeksi ja ruuanlaittoon tarvittava vesi joudutaan tällaisissa tilanteissa noutamaan muualta, mikäli veden keittäminen ei riitä sen desinfioimiseksi tai se ei onnistu esimerkiksi sähkökatkon vuoksi. Omatoiminen varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin tukee omalta osaltaan niistä selviytymistä mahdollisimman lievin haitoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 24 suljettavia astioita, joita voidaan käyttää veden tilapäiseen varastoimiseen sekä tarvittaessa noutamiseen tilapäisestä vedenjakelupisteestä. Veden kulutuksen arvioimiseen tulee myös kiinnittää huomiota etukäteen. On aiheellista huomioida, että esimerkiksi vesikatkon seurauksena wc:n käyttö normaaliin tapaan voi estyä, joten vaihtoehtoiset sanitaatiomahdollisuudet tulisi myös huomioida osana varautumista. Sopiva arvio kotitaloudessa tarvittavan veden määrästä olisi noin 20 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa, sisältäen juomaveden sekä ruuanlaittoon ja peseytymiseen tarvittavan veden.. vsk. Näin ollen sopiva arvio kotitaloudessa tarvittavan veden määrästä olisi noin 20 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa (noin kaksi ämpärillistä). säädöksen nimi/diaarinumero https://www.rakennuslehti.fi/blogit/ vesihuollon-korjausvelka-on-todellinen/ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ paakirjoitus/e87447bd-e64a-5435-bdaada03b5d96a27 https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/ ennaltaehkaisy/kotivara https://72tuntia.fi/ https://www.martat.fi/marttakoulu/ ruoka/kotivara/ Varautumisessa veden kulutuksen arvioimiseen tulee kiinnittää huomiota etukäteen. Mikäli mahdollista, varavesiastiat tulisi säilyttää viileässä paikassa mikrobien lisääntymisen hidastamiseksi. Myös oikeasuhtainen ja oikein kohdistettu tiedottaminen vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten toimesta on tällaisissa tilanteissa ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin tilanteesta annettujen ohjeistusten mukaisesti toimimisella, jolloin kohtuullisella vaivannäöllä voidaan useimmiten välttyä tilanteen kärjistymiseltä ja vakavammilta haitallisilta seuraamuksilta. Astioiden puhtaus ennen veden varastointia tulee varmistaa. Keskimäärin aikuinen henkilö tarvitsee juomavettä vähintään kaksi litraa vuorokaudessa, sekä lisäksi ruuanlaittoon ja peseytymiseen. Lähteitä Lakiviittaukset: Finlex.fi . Sopivia astioita tähän tarkoitukseen olisivat esimerkiksi isot pullot, kanisterit sekä kannelliset ämpärit ja kattilat. Talousveden normaali käyttö voi estyä paitsi vesikatkon, myös vesijohtoveden pilaantumisen vuoksi. Veden säilytyksessä käytettävien astioiden tulisi myös olla helposti suljettavia, jotta voitaisiin välttyä epäpuhtauksien (pöly, roskat, vierasaineet ja -esineet, ym.) joutumiselta talousveteen
Kirjan kirjoittajia ovat Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu yhdessä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. alv. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. 10 %). Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta: 32,00 euroa + toimituskulut (sis. 044 750 0877 Julkaisija: Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Uutuus!
26 I lmasto on lämmennyt 1800-luvun lopusta lähtien globaalisti jo yli yhden asteen (IPCC 2013). Kiertotalous vesihuollossa -hankkeessa todettiin, että kaikilla vesihuollon osa-alueilla, vedenhankinnassa, vedenkäsittelyssä, talousveden johtamisessa, viemäröinnissä sekä jäteveden ja lietteen käsittelyssä, on mahdollista soveltaa kiertotalouden periaatteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kiertotalous auttaa sopeutumaan näihin sekä lisäksi muihin kuvassa 1 esitettyihin keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Kestävyyskriisi on osoittanut, että yhteiskunnan on siirryttävä kohti kestävämpiä talouden toimintamalleja, kuten kiertotaloutta. Kiertotalous ei itsessään ole tavoite, vaan toimintamalli ja työkalu muun muassa hiilineutraaliuden ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Jotta näistä ja monista muista muutoksista selvitään, vaatii se perusteellisia yhteiskunnallisia muutoksia. Nopean kaupungistumisen, ylikulutuksen ja kasvavan väestön takia maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä (Maailmanpankki 2018). Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa ja jossa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Juuri siksi kiertotaloudessa nähdään merkittävästi potentiaalia koko vesihuoltosektorille.. Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeasti ja luonnon ekosysteemit vähentyvät (WWF 2022). Maija Ahonen, DI, asiantuntija AFRY Finland Oy Miten vesihuoltoala nousee kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Maaja metsätalousministeriö (2021) ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (2021) ovat linjanneet, että vesihuollon tulee siirtyä etujoukoissa kiertotalouden vahvaksi osaajaksi. vsk
Kiertotalous vesihuollossa -hanke AFRY Finland Oy toteutti hankkeen ”Kiertotalous vesihuollossa” yhteistyössä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n, Kuopion Vesi Oy:n, Kymen Vesi Oy:n ja Tampereen Veden kanssa (Suomen Vesilaitosyhdistys ry 2023). Keskeiset toimintaympäristön muutokset.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Hankkeessa kartoitettiin toimialan kiertotalouden nykytila sekä määritettiin vesihuoltolaitoksiin ulkopuolelta kohdistuvat muutospaineet. Teemakokonaisuuksien läpileikkaavaksi teemaksi määriteltiin digitalisaation hyödyntäminen. vsk. Kuva 1. Tarkempaa tietoa hankkeen tausta-analyyseistä ja alkuperäisistä lähteistä löytyy julkaisusta Kiertotalous vesihuollossa (Suomen Vesilaitosyhdistys ry 2023). 27 Vaikka kokonaisuudessaan kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta yhteiskunnan toiminnoissa, ovat vesihuoltolaitokset toteuttaneet joitain kiertotalouteen liittyviä toimia jo pitkään. Työ toteutettiin usean eri alan asiantuntijoiden yhteistyönä ja siinä hyödynnettiin työpajatyöskentelyä, jonka perusteella konsultti muodosti toimenpiteistä kiertotalousvision toimeenpanon teemakokonaisuudet ja toimenpiteet. Jotta vesihuoltoala pystyy vastaamaan sille asetettuun kiertotaloustavoitteeseen, tulee vesihuoltolaitoksien saada tietoa merkittävimmistä kiertotalouden muutospaineista, mahdollisuuksista ja haasteista. Suomessa esimerkiksi jätevedenpuhdistuksessa syntyvästä lietteestä 90 % päätyy hyötykäyttöön (Suomen Vesilaitosyhdistys ry 2021b). Nämä teemakokonaisuudet toimivat yhdessä vesihuoltoalan kiertotalousvision toimeenpanon kulmakivinä. Hankkeessa toimenpide-ehdotukset kiertotalouden edistämiseksi laadittiin kuvassa 2 esiteltyjen teemakokonaisuuksien ympärille
Myös rakentamisvaiheessa kiertotaloutta voidaan edistää materiaalivirtojen, kuten maamassojen, hallinnan kautta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, verkostosaneerausten tarpeellisuuden arviointi ja saneerauksen oikea-aikaisuus, rakenteiden ja prosessien huollettavuus ja korjattavuus koko niiden elinkaaren ajan sekä käytettävien materiaalien eroteltavuus ja pitkäikäisyys (kuva 3). 2023).. Ravinteiden talteenoton saralla haasteena on muun muassa huono hintakilpailukyky suhteessa mineraalilannoitteisiin, kierrätyslannoitteiden tuotannon kannattavuus sekä kehitystarpeet valmistusteknologiassa ja tuotteiden optimoinnissa. Tätä toimenpidettä voidaan mitata esimerkiksi kiertotalouden mukaisten materiaalien osuudella. Kuva 2. Kiertotalouden näkökulmasta on tärkeää arvioida verkostosaneerausten tarpeellisuus ja kohdentaa saneeraus mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Vesihuollon teemakokonaisuudet (Suomen Vesilaitosyhdistys ry. (Ravinnekierto2030 2022) Ravinteiden talteenoton mittareina toimivat esimerkiksi talteenottosaanto, myytyjen ravinteiden määrä, säästettyjen ostoravinteiden määrä, lannoitekäyttöön sopivan lietteen osuus, lannoitteena käytetyn lietteen osuus ja myydyn lannoitetuotteen määrä. Materiaalija ravinnekierrot Materiaalija ravinnekierroilla on suuri merkitys erityisesti vesihuoltorakenteiden suunnitteluja rakentamisvaiheessa sekä jäteveden ja lietteen käsittelyssä. Jäteveden ja lietteen ravinteiden talteenotolla nähdään olevan jopa nykyistä suurempaa kiertotalouspotentiaalia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 28 Tärkeimpiä vesihuollon kiertotaloustoimenpiteitä on esitelty kuvassa 3 ja seuraavissa kappaleissa. vsk. Neitseellisten maamassojen sijasta voidaan hyödyntää jo käytössä olevaa, kierrätettyä maamassaa tai muista prosesseista jääviä sivuvirtoja
Energian käytön optimointi liittyy läheisesti prosessien kehittämiseen ja optimointiin. Vesihuoltolaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamoilla, voidaan tuottaa energiaa. vsk. Merkittäviä kiertotaloustoimenpiteitä liittyen energiaan vesihuollossa ovat biokaasun tuotanto, aurinkoenergiantuotanto, lämmön talteenotto, energiankulutuksen ja -tehokkuuden seuranta ja optimointi, prosessien ajotavat sekä käytettävät kemikaalit ja niiden määrät (kuva 3). 29 Energian käyttö Vesihuoltolaitosten toiminta kuluttaa merkittävästi energiaa, joten toiminnassa on myös merkittävää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta edistävää potentiaalia. Esimerkiksi jäteveden orgaanisesta kuormasta voidaan tuottaa mädättämällä biokaasua kattamaan jopa suurimman osan jätevedenpuhdistamon energiantarpeesta. Toisin sanoen energiatehokkuus ei saa vaarantaa vesihuoltoalan toimintavarmuutta. Esimerkkejä kiertotaloustoimenpiteistä vesihuollossa (Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Prosessien optimointi on toisinaan haastavaa eikä vesihuoltolaitosten perustehtävä saisi unohtua energiatehokkuuden parantamisen kustannuksella. Prosessien kehittäminen Prosessien kehittämiseen liittyviä kiertotaloustoimenpide-esimerkkejä ovat esimerkiksi muunneltavien prosessien suunnittelu, Kuva 3. 2023).. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Energiatalouden optimointia voidaan seurata vertailemalla samankokoisten ja -tyyppisten laitosten toimintaa sekä seuraamalla energian kulutusta laitekohtaisesti, prosessien ja koko laitoksen tasolla. Lisäksi lämpöä voidaan ottaa talteen puhdistetusta jätevedestä, mädättämöltä tai kompressoreiden poistoilmasta. Lähes 80 % Suomen jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä mädätetään (Suomen Vesilaitosyhdistys ry 2021b). Tuotettua energiamäärää sekä uusiutuvan energian osuutta käytetystä energiasta voidaan käyttää kiertotalousasteen mittarina
Prosessien kehittämiseen liittyvät myös digitaaliset ratkaisut laitoksen elinkaaren pidentämisessä sekä huoltotoimenpiteiden ja tehokkuuden optimoimisessa. Kiertotalouteen siirtyminen vesihuoltoalalla tarkoittaa, että liiketoimintaa täytyy ajatella uudella tavalla ja siinä tarvitaan kaikkien panosta. Kiertotalousosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Kiertotalousosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen on nostettu keskeiseksi teemaksi kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa (Maaja metsätalousministeriö 2021). Kiertotaloutta voidaan edistää vesihuollossa yhteistyön kehittämisellä niin laitosten välillä kuin yli sektorirajojen, kiertotalouskriteerien sisällyttämisellä hankintoihin ja kilpailutukseen sekä uusien palveluiden kehittämisellä mittausja datapalvelujen avulla (kuva 3). Vaikka konkreettisia kiertotaloustoimenpiteitä tunnistettiin suuri määrä, tulee vesihuoltoalalla samalla aina muistaa huomioida niiden mahdolliset vaikutukset huoltovarmuuteen. Kiertotalouden kehitystä voi seurata näillä osa-alueilla esimerkiksi kiertotalouskoulutusten ja viestinnän määrällä ja kaavojen osuudella, joiden suunnitteluun vesihuoltolaitos on osallistunut. Samanlaiset kiertotaloustoimenpiteet eivät sovellu kaikille vesihuoltolaitoksille, vaan tarvitaan laitoskohtaisia toimenpidesuunnitelmia tai tiekarttoja. Muunneltavien prosessien suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi prosessiyksiköiden ohitusmahdollisuuden suunnittelua raakaveden laadun ollessa hyvää tai monilinjaisten prosessien suunnittelua, jossa on eri käsittelymahdollisuuksia erilaatuisille vesille. Kiertotalouden mittaamisen avulla on mahdollista varmistaa lainsäädännön asettamien vaatimusten toteutuminen, seurata kokonaisvaltaista kiertotalouskehitystä sekä tunnistaa uusia mahdollisia kehitysalueita kiertotalouden kasvattamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 30 kemikaalien syötön optimoinnit, pumppausten optimoinnit ja jäteveden esikäsitteleminen paikoissa, joissa jäteveden laatu on yhdyskuntajätevesistä poikkeavaa (kuva 3). Vesihuoltoala kiertotalouden edelläkävijänä Kiertotalous vesihuollossa -hankkeessa todettiin kiertotalouden sisältävän valtavasti potentiaalia koko vesihuoltosektorille. Painetasojen seuranta, digitaalisten järjestelmien hyödyntämisen aste sekä prosessien veden, kemikaalien ja energian kulutus ovat esimerkkejä tavoista, joilla kiertotaloutta voidaan seurata vesihuollon prosesseissa. Julkaisu sisältää myös konkreettisten kiertotalousesimerkkien tarkempaa tarkastelua ja positiivisten vaikutusten ja huomioitavien haasteiden tunnistamista. vsk. Kiertotalousratkaisujen menestys perustuu verkostomaiseen toimintaan, ja yhteistyö muiden yritysten, julkisen sektorin sekä esimerkiksi tutkimuslaitosten. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi henkilöstön kiertotalousosaamisen kehittäminen, koulutus, kiertotalousvision ja strategian suunnittelu, kiertotalousviestinnän lisääminen ja tiivis yhteistyö kaavoittajan kanssa. Yhteistyön kehittäminen on erityisen tärkeää, sillä vähäiset kokemukset riskien ja vastuiden jakamisesta voivat tehdä kiertotalousyhteistyökumppanuuksien vakiinnuttamisesta hankalaa. Mittarit ja seuranta Kiertotaloustoimenpiteille määriteltiin Kiertotalous vesihuollossa -hankkeessa mittarit ja seurantatavat. Hankkeessa todettiin, että vesihuoltoalalla on otettu monia askelia oikeaan suuntaan, mutta matkaa kiertotalouden edelläkävijäksi on vielä paljon
2021b. Kiertotalous vesihuollossa. Näin ollen on tärkeää jatkaa tutkimusja kehitystoimintaa sekä investointeja kiertotalouden edistämiseksi vesihuoltoalalla, jotta voidaan edetä kohti hiilineutraaliutta. vsk. Julkilausuma, Ravinnehävikin minimointi vuoteen 2030 mennessä. WWF. KVVY Tutkimus Oy Kotimaiset analytiikka-, asiantuntijaja suunnittelupalvelut. 2022. Maaja metsätalousministeriö. 2022. Vesilaitosyhdistyksen strategia: Visio 2030 ja tiekartta 2021–2030. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Midgley (eds.)]. Qin, G.-K. 2013: Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Kiertotalouden edelläkävijyyttä ja alan hiilineutraaliutta kohti kulkiessa keskeisessä asemassa ovat data, teknologiatyökalut ja kiertotaloustoimintojen mittaaminen. Living planet report 2022: Making Peace with Nature. 2021. 2018. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Xia, V. 2023. Helsinki 2023. 31 kanssa tulee alkaa jo tuotetai palvelukehitysvaiheessa. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 84. Maailmanpankki. Boschung, A. Ympäristövastuuta yhdessä Asiakkaanamme olet mukana tukemassa KVVY Yhdistyksen neuvontaja tutkimustyötä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta. Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2021/7. Ravinnekierto2030. Plattner, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen tilannekatsaus vuosilta 2019–2020. 2021a. Bex and P.M. What a Waste 2.0: A Global Snapshot of Solid Waste Management to 2050. Nauels, Y. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma. Allen, J. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Tignor, S.K. Lähteet IPCC
Hulevedet on aiemmin mielletty puhtaiksi vesiksi, mutta hulevesien laadun tutkimustulosten ja tietoisuuden lisääntyminen ympäristön tilan heikkenemisestä ovat nostaneet hulevesien laadunhallinnan tärkeäksi aiheeksi. Suomessa hulevesien hallinnan tutkimukset ovat pitkälti keskittyneet hulevesien määrään liittyviin tavoitteisiin ja siten perinteisessä hulevesien hallinnassa hulevedet on johdettu hallitusti käsiteltäväksi tai pois kuivatettavalta alueelta putkitai pintajärjestelmillä. Hulevesissä kulkee laaja kirjo haitta-aineita, joille tarvitaan monipuolisia puhdistusratkaisuja. Tavoitteena on ollut Marjo Valtanen, projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy Ari Kangas, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Tuulia Innala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry Likaiset hulevedet hallintaan Hulevesien laadunhallinta on osa vesistöjensuojelua. Useimmiten laadunhallintaa voidaan toteuttaa luonnonmukaisin keinoin.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. kolmessa väitöskirjassa. Valtaosa kaupungeista on rakentunut tärkeiden vesistöjen äärelle ja lisäksi taajama-alueiden tiivistyminen ja laajeneminen yhdistettynä ilmastonmuutokseen pakottavat tarkastelemaan hulevesiä myös laadunhallinnan näkökulmasta. Nämä laatukysymykset ja kaupunkialueilta muodostuva haitta-ainekuormitus ovat nousseet Suomessa esille kaupunkitulvakysymysten rinnalle erityisesti 2010-luvulta lähtien, jolloin tieto hulevesien laadusta alkoi lisääntyä merkittävästi. 32 S uomessa taajama-alueiden hulevesien laatuun ei kansallisella tasolla ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin muihin hajakuormituslähteisiin, kuten maaja metsätalouteen. Lyhyen ajan sisällä suomalaisten kaupunkialueiden hulevesien heikkoon laatuun ja kuormituksen vähentämistarpeeseen kiinnitettiin huomiota mm
Kuva: Ramboll.. Taajamissa esiintyy lukuisia muitakin harvinaisempia päästölähteitä, kuten golfkenttiä tai eläinsuojia, mutta yllä mainittuja lähteitä esiintyy tavanomaisilla maankäyttömuodoilla, kuten asutusja keskusta-alueilla. Vesistöihin huuhtoutuu moninaisia aineita Taajama-alueilla hulevesien haitta-aineiden päästölähteinä toimivat pääosin liikenne, rakennusmateriaalit, teollisuus, viheralueiden hoito sekä ihmiset ja lemmikit. Teollisuudesta aiheutuvat päästöt voivat olla hyvinkin kirjavia riippuen teollisuudenalasta. Perinteisesti hulevesien johtamisessa on laadullista käsittelyä ollut se, että on pyritty erottamaan vedestä kiintoainetta. Uusien hulevesien laatuselvitysten myötä on tarve käsittelymenetelmien kehittämiselle ja tutkimiselle kasvanut. vsk. Maankäytön tiivistyessä avo-ojia on korvattu yhä suuremmassa määrin maanalaisilla hulevesiviemäreillä pyrkien katutilan hyötypintaalan kasvattamiseen. Avo-ojajärjestelmien etu oli se, että niissä virtaama hidastui, jolloin myös epäpuhtauksien pidättyminen mahdollistui. Viheralueilta voi puolestaan huuhtoutua lannoitteita, mutta onneksi torjunta-aineiden määrä on vähenemään päin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Ihminen vaikuttaa ennen kaikkea roskaamisella hulevesien laatuun ja lemmikit puolestaan ulosteillaan. Liikenteen päästöihin lukeutuvat sekä ajonevoista lähtevät haitta-aineet että katumateriaaleista sekä katujen ja pysäköintialueiden kunnossapidosta johtuvat haitta-aineet. Hulevesien haitta-ainepitoisuudet voivat olla ajoittain hyvinkin korkeita. 33 nopea pintojen ja rakenteiden kuivatus alueiden käyttöön liittyvistä syistä
Tätä kutsutaan krooniseksi kuormitukseksi. Huleveden vaikutukset vesistöjen laatuun voivat hetkellisten haitallisten pitoisuuksien ohella näkyä vasta pidemmän ajan, kuten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua, kun haitta-ainekuormitus on jatkunut pitkään. Lisäksi työmailta huuhtoutuu maa-ainesten, rakennusmateriaalin ja massojen mukana mm. Oman lukunsa muodostavat työmaavedet. Keskitetyissä rakenteissa yleensä puhtaammat vedet kuormittavat rakennetta turhaan ja haittaavat likaisten vesien puhdistumista. vsk. Pitoisuudet ovat useassa tutkimuksessa olleet erityisesti tiheästi rakennetuilla alueilla kohonneita esimerkiksi ruotsalaisiin hulevesien raja-arvoihin verrattaessa, mikä kertoo, että hulevesien laatua tulisi parantaa. Tämä tarkoittaa hallintarakenteita, joihin johtuu vesiä esimerkiksi yhdeltä pihalta, yhdeltä kadulta, yhdestä korttelista tai muutaman hehtaarin alueelta. Hulevesien laadunhallinta voi olla ympäristössään näkyvää ja luoda viihtyisää ympäristöä. Laadunhallinta on tehokkainta, kun se toteutetaan hajautetusti osavaluma-aluekohtaisesti. metalleja ja ravinteita. Kuva: Ramboll.. 34 Hulevesien haitta-aineiden kirjo voi olla hyvin laaja aina ravinteista vaarallisiin aineisiin. Työmaan vaikutus voi olla kestoltaan lyhyt, mutta esimerkiksi sen aiheuttama kiintoaineskuorma voi olla moninkertainen, jopa kymmenkertainen, rakentamisen jälkeiseen kuormaan verrattuna. Parhaimmillaan hulevesien laadunhallinnan ratkaisut voidaan toteuttaa luonnonmukaisina ja sinivihreää ympäristöä lisäävinä elementteinä. Tiheästi rakennetuilla ja pinnoitetuilla alueilla haitta-ainekuormaa kasvattaa myös vesimäärä, sillä suurin osa sateista muodostuu hulevedeksi huuhtoen haitta-aineita mukaansa. PAH-yhdisteet, öljyt, kloridi ja mikromuovit kuuluvat yleisimpiin haitta-aineisiin. Hulevesien laatua voidaan parantaa Hulevesien laadunhallintaan on olemassa useita eri ratkaisuja, jotka soveltuvat erilaisiin ympäristöihin ja erilaatuisille vesille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Yleisimpiä ja viime vuosina Suomessakin laajasti tutkittuja haitta-aineita ovat typpi, fosfori, kiintoaines ja raskasmetallit, joiden pitoisuuksista ja kuormitusarvoista löytyy uutta tietoa suomalaisilta kaupunkialueilta. Lisäksi mm. Hulevesien laadunhallintaan onkin syytä kiinnittää huomiota ennakoivasti aina maankäytön suunnittelusta alkaen. Edellä mainittuja aineita huuhtoutuu useista lähteistä ja siten niiden puhdistamiseen olisi kiinnitettävä huomiota
EU ehdottaa kokonaisvaltaisten hallintasuunnitelmien laatimista Hulevedet eivät ole jätevesiä, vaan eri tavoin nuhruisia vesiä. Hulevesien laadunhallinnan ratkaisut ovat usein passiivia, eli ne toimivat mm. Tulvien hallinnan ratkaisuja ne eivät kuitenkaan yleensä ole, sillä ratkaisujen mitoitus harvemmin perustuu harvinaisille rankkasateille. Tällöin voidaan soveltaa erilaisia maanalaisia laadunhallinnan järjestelmiä, kuten suodatuskaivoja tai -säiliöitä. Passiivisuus johtaa myös puhdistustehokkuuden suureenkin vaihteluun, sillä hallintaratkaisut ovat luonnon armoilla ja esimerkiksi eliötoiminta vaihtelee lämpötilan mukaan. ilman sähköä tai kemikaaleja. 35 Tyypillisimpiä laadunhallinnan rakenteita ovat erilaiset laskeutusaltaat, kosteikot ja suodatusrakenteet. Nämä ratkaisut ovat harvemmin täysin luonnonmukaisia, mutta niiden hyvänä puolena on mm. Aina nk. Altailla ja kosteikoilla vaikutetaan erityisesti kiintoaineen ja kiintoaineeseen sitoutuneiden aineiden poistamiseen. Ylivuoto Rakennekerrokset Salaoja. Ymmärryksen kasvaminen hulevesien laadusta johtanee tilanteeseen, joissa hulevesien laadunhallinnan ratkaisuja jouduttaneen tulevaisuudessa sääntelemään tavalla tai toisella. Siten esimerkiksi 50 %:n puhdistustehokkuus on luonnonmukaisissa hallintarakenteissa verraten hyvä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Hyvin eroosiosuojatut ja luonnonmukaiset avouomat paitsi hidastavat virtaamaa myös pidättävät kiintoainesta. Suodatusratkaisuilla voidaan parhaimmillaan puhdistaa myös liuenneessa muodossa olevia haitta-aineita. Kuva: Ramboll. Vaihtelua puhdistumiseen aiheuttavat myös hulevesien suuret virtaaman ja haitta-aineiden pitoisuuksien vaihtelut. Erityisesti kosteikoissa kasvillisuus hyödyntää vedessä olevia ravinteita. Biosuodattimissa saadaan parhaiten kaikki puhdistusprosessit valjastettua käyttöön, niin biologiset, fysikaaliset kuin kemiallisetkin. Samalla uomien eliöstö sekä kasvillisuus hyödyntävät veden ravinteita, ja luodaan elinolosuhteita eliöstölle ja kasvillisuudelle eli ylläpidetään biodiversiteettiä. Suurin osa hulevesien haittaaineista on yleensä sitoutunut kiintoaineeseen. Suodatusratkaisut voivat olla yksinkertaisia yhden suodatinmateriaalin ratkaisuja, kuten suodatuspatoja, tai toiselta ääripäältään monikerroksisia ja kasvipintaisia biosuodattimia. hyvä toimivuus talvipakkasilla. pintaratkaisut eivät ole mahdollisia, esimerkiksi tiiviisti rakennetuilla alueilla tilan puutteen vuoksi. Yleensä laadunhallinnan ratkaisut vaikuttavat myös veden määrään joko vähentämällä hulevesiä tai viivyttämällä virtaamaa. Päänavaus aiheeseen on tullut Euroopan komissiolta, jonka lokakuussa 2022 julkaistussa ehdotuksessa direktiiviksi yhdyskuntaHulevesien laadunhallintaa voidaan toteuttaa katuinfrastruktuurissa esimerkiksi biosuodatuksella. Myös vesien johtamisessa voidaan hyödyntää puhdistusprosesseja
Direktiivissä on myös ehdotettu, että jäsenvaltioiden olisi seurattava hulevesistä sekä rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista aiheutuvaa kuormitusta. Vanhoilla, jo rakennetuilla alueilla toimien toteuttaminen voi olla haasteellista, ja niillä joudutaan usein käyttämään keskitettyjä järjestelmiä. 36 jätevesien käsittelystä on esitetty uusi artikla ”Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat”. Hulevesien laatua hallittaessa voidaan parhaimmillaan vaikuttaa useisiin elinympäristöä parantaviin tekijöihin erityisesti luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä. Usein näiden kohteiden hulevesien laadunhallinnan ratkaisuissa tehdään kompromisseja ja tyydytään esimerkiksi vain karkean kiintoaineksen poistoon tai osavirtaaman käsittelyyn. Voidaan mm. pitää yllä tai parantaa luonnon monimuotoisuutta, vaikuttaa ilmanlaatuun, vähentää tulvimista ja luoda virkistysmahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Jossain määrin vanhoillakin alueilla voidaan valjastaa esimerkiksi viheralueita hulevesien hallintaan tai toteuttaa maanalaisia ratkaisuja. Komission vuonna 2019 teettämän arvioinnin perusteella kävi ilmi, että rankkasateiden aiheuttamat jätevesiviemärin ylivuodot ja hulevedet ovat yksi tärkeä yhdyskuntajätevesiin liittyvä merkittävää ympäristöpainetta pintavesimuodostumille aiheuttava kuormituslähde, jonka aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin ehkäistä. Laadunhallinnan tarvetta on tärkeä tarkastella maankäytön suunnittelusta alkaen ja eri kaavaja suunnitteluvaiheissa. Riskitarkastelun mukaisille 10 000–100 000 avl:n taajamille olisi myös laadittava kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat. (2023), Selvitys hulevesien laadusta, Helsinki, Ympäristöministeriö https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/ 2023/2220-selvitys-hulevesien-laadusta. Sen vuoksi direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa olisi jatkossa laadittava kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat kaikille taajamille, joiden asukasvastineluku (avl) on vähintään 100 000, koska tällaiset taajamat aiheuttavat merkittävän osan kuormituksesta. Lähde Valtanen ym. Kun ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi olisi määriteltävä paikallisella tasolla ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, olisi niiden perustuttava kokonaisvaltaiseen määrälliseen ja laadulliseen vesienhallintaan kaupunkialueilla. Hulevesi tulisikin nähdä myös resurssina esimerkiksi viherrakenteissa, joissa hulevesien ravinteet voivat olla kasvillisuudelle hyödyksi. Tämä ei todennäköisesti tarkoittaisi ylivuotokohtien ja hulevesien virtaamamittauksia, näytteenottoa ja analytiikkaa vaan esimerkiksi arviointia verkosto-, sadantaja laatutietojen sekä erilaisen mallinnuksen perusteella. Lisäksi EU:n suunnitelmissa on, että kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien tarpeen arvioimiseksi olisi luetteloitava 10 000–100 000 avl:n taajamista sellaiset, joissa täyttyvät tietyt ehdot vesien pilaantumisen vaaralle. Tällöin voidaan varata hulevesien hallinnalle sen tarvitsemat tilat ja resurssit. Jo yksittäisen kadunkin suunnitelmassa on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi sinivihreän katuinfrastruktuurin mahdollisuudet. Hulevesien laadunhallinta on tärkeä osa kaupunkisuunnittelua. Direktiivissä velvoitettaisiin laatimaan paikallisesti kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia hulevesien aiheuttaman kuormituksen torjumiseksi. Saneerausten yhteydessä voidaan tarkastella hulevesien johtamisen ja laadunhallinnan mahdollisuuksia eri tavoin. vsk. Laadunhallinnan suunnittelun tasot Hulevesien laadun hallinta alkaa kunnissa jo strategiselta tasolta
37 Watec Consulting Oy:n Filtro-suodatin estää muun muassa Suomen toiseksi suurimman mikromuovin lähteen, tekonurmikenttien kumirouheen, kulkeutumisen vesistöihin. Pelasta Itämeri -palkinto jaettiin viidennen kerran Suomen Messusäätiö jakaa palkinnon yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin, John Nurmisen Säätiön, Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Tekniikka & Talous -lehden kanssa. Asennuksen ja huollon helppous vakuuttivat raatilaiset. Ratkaisu auttaa kahdessa Itämeren suurimmista ongelmista eli rehevöitymisen leikkaamisessa ja mikromuovien vähentämisessä. Messukeskus Pelasta Itämeri -palkinnon sai Watec Consulting Watec Consulting Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarelainen raadin kanssa. Kuva: Pekka Hannila. vsk. Ilman tällaista merkittävää tutkimustyötä Itämeren pelastaminen olisi todella vaikeaa, ellei mahdotonta. Tänä vuonna palkinnosta kisasivat messuilla Clewat, Innovaatiopalvelu Koivukunnas ja Watec Consulting. Kunniamainnat Merentutkimusalus Arandalle ja Saaristomeren tutkimuslaitos Seilille Merentutkimusalus Aranda ja Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos Seili saivat raatilaisilta kunniamaininnat ansiokkaasta tutkimustyöstä, jota he tekevät Itämeren hyväksi. Filtro-suodatin toimisi myös valtamerten rannoilla, joten palkinnon vaatima kansainvälisyysmahdollisuus täyttyy myös. Suomen Messusäätiön rahapalkinto annetaan Vene Båt -messujen yhteydessä vuosittain henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai yritykselle, joka on kehittänyt innovaation, ajatusmallin tai keinon, joka vaikuttaa merien ekologisen tilan parantumiseen, tuo Suomelle positiivista imagoa ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote tai palvelu. Yrityksen kehittämä ritiläkaivoihin asetettava suodatin estää kiintoja haitta-aineiden kulkeutumisen hulevesien mukana viemäreihin ja edelleen vesistöihin. Suomen Messusäätiön 20 000 euron Pelasta Itämeri -palkinnon sai tänä vuonna Watec Consulting. Palkittavasta on voinut lähettää ennakkoon ehdotuksia. Palkinnon saajasta päätti raati, johon kuuluivat Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöltä, Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä, Laura Höijer Baltic Sea Action Groupista ja Harri Junttila Tekniikka & Talous -lehdestä. Palkinnolla tahdotaan vuosittain kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54
On arvioitu, että kaupunkiympäristössä syntyvän roskan yksi tärkeimmistä reiteistä vesistöihin on hulevesiverkosto, Kiia Palo, viestinnän asiantuntija Pidä Saaristo Siistinä ry Hulevesikaivoihin päätyvästä roskasta lähes 80 % muovia Pidä Saaristo Siistinä ry:n kartoituksessa Hulevesikaivoihin päätyvästä roskasta on esitetty paljon arvioita, mutta vähän konkreettisia tutkimustuloksia. Vaikka Itämerellä ja Suomen järvialueilla roskalauttoja ei tavata, nekin kärsivät roskaantumisesta, jonka vaikutusten hoitaminen vaatii tietoa ja taloudellisia resursseja. Makroroskien kartoittamisen ohella tarkoituksena oli testata tutkimuskäytäntöjä ja niiden toimivuutta, jotta aiheesta voitaisiin tulevaisuudessa tehdä laajempi selvitys.. 38 K un puhutaan vesistöjen roskaantumisongelmasta, mieleen voi nousta kuva valtamerissä kelluvista massiivisista jätelautoista tai erilaisista roskiin takertuneista eläimistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. On todettu, että pienten mikroroskien poistaminen vesistöistä on mahdotonta, mutta suurempien makroroskien kohdalla se voi vielä onnistua. vsk. Siksi Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) kartoitti kaupunkiympäristöjen hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrää ja materiaaleja Helsingissä, Lahdessa ja Turussa kesällä 2022. Kunkin kaupungin muutamaan hulevesikaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet, joihin kertyneistä 680 makroroskasta lähes 80 % oli muovia. Tällaiset roskaantumisen näkyvät vaikutukset ovat antaneet sysäyksen tutkia sekä roskaantumisen laajuutta että sen merkitystä
5 mm) on jo pystytty todentamaan, että hulevedet ovat aktiivisia mikromuovin kuljettajia vesistöihin 1,2 , mutta hulevesikaivoihin joutuvan makroroskan (. Helsingissä molemmat Tutkimuskaivoissa käytettiin Watec Consulting Oy:n hulevesisuodattimia. vsk. 39 johon päätyy sateiden ja lumien sulamisvesien myötä paljon roskaa. PSS ry:n hulevesisuodatintutkimuksen tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta hulevesiverkoston kautta tapahtuvasta vesistöjen roskaantumisesta ja testata tutkimuskäytäntöjä ja niiden toimivuutta, jotta aihetta voitaisiin tulevaisuudessa tutkia laajemmin. Kunkin kaupungin kahteen hulevesikaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi Watec Consulting Oy:n kaivokohtaiset Filtro-hulevesisuodattimet, joiden verkon silmäkoko oli 0,23 millimetriä. Tutkimuksen tuloksia verrattiin PSS ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2012–2018 tekemien rantaroskaseurantojen tuloksiin. Raamit hulevesisuodatintutkimukselle Hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrää ja laatua tutkittiin yhteensä kolmessa eri kaupungissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kuva: Veera Säilä, PSS ry.. Tutkimuspaikoiksi valittiin kaupunkien keskusta-alueet, joissa viihtyy paljon ihmisiä ja joissa roskaantumista on huomattu tapahtuvan. Tyhjennyksessä laskettiin suodattimiin päätyneiden makroroskien määrä ja luokiteltiin roskat materiaalin mukaan. Suodattimet olivat paikoillaan huhtikuun loppupuolelta kesäkuun loppuun ja ne tyhjennettiin jokaisessa kaupungissa kaksi kertaa tutkimuksen aikana, jolloin suodattimiin päätyneet makroroskat laskettiin ja niiden materiaalit luokiteltiin UNEP:n rantaroskien materiaalien luokittelutaulukkoa hyödyntäen. 25 mm) laatua ja määrää ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu vastaavilla metodeilla Suomessa. Mikroroskatasolla (
vsk. Lahden suodattimista löytyi yhteensä 229 kpl makroroskaa, ja Turun suodattimissa makroroskaa oli yhteensä 103 kpl. Tutkimuksen tulokset ovat tässäkin suhteessa yhteneväiset rantaroskaseurantojen kanssa, joiden perusteella tupakantumppien on todettu olevan yleisin roskatyyppi urbaaneilla rannoilla 4 . Tutkimuksessa todistettiin, että pelkästään yhteen kaupunkiympäristössä sijaitsevaan hulevesikaivoon voi päätyä kahden kuukauden aikana lähes 200 kappaletta makroroskaa. Kaikissa tutkimuskaupungeissa yleisin suodattimista löytynyt roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. 40 suodattimet asennettiin Kauppatorilla sijaitseviin ritiläkaivoihin, Turun tutkimuskaivot sijaitsivat Aurajoen varrella vilkkailla rantakaduilla ja Lahdessa suodattimet asennettiin Kauppatorin läheisyyteen sekä satama-alueelle. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumppien ja ruokapakkausten kääreiden lisäksi kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit 6 . Rantaroskaseurantatulosten mukaan rannikon makroroskista noin 90 % on muovia, kun otetaan huomioon urbaanit, välimuotoiset sekä luonnontilaiset rannat 3 . Tarina on valitettavan tuttu Suomen rantaroskaseurantojen tuloksista vuosilta 2012–2018, joissa muovin on todettu olevan yleisin merenrannoilta löytyvien makroroskien materiaali. Kuva: Jutta Vuolamo, PSS ry.. Myös PSS ry:n Siisti Biitsi -talkooraporteissa tupakantumppi on yleisin roskatyyppi; tupakantumppeja on raportoitu Suomen vesistöjen rannoilta kymmenen vuoden aikana yhteensä 321 278 kappaletta 5 . Koko tutkimuksen aikana suurin kappalemäärä makroroskia löytyi Helsingin suodattimista, joissa makroroskia oli yhteensä 348 kpl. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla tehdyissä rantaroskaseurannoissa, joissa on havaittu, että suurin osa rantojen makroroskista kytkeytyy kertakäyttökulttuuriin. Näin ollen tutkimuksen Suodattimista löytyneet roskat levitettiin valkoiselle paperille tunnistustyön helpottamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Tutkimuskaivot pyrittiin valitsemaan sillä perusteella, että helposti roskaantuvien alueiden valumavedet kulkeutuisivat tutkimuskaivoihin. Tupakantumpit myös hulevesikaivojen yleisin roskatyyppi Suodattimiin kertyi tutkimuksen aikana yhteensä 680 kappaletta makroroskaksi lukeutuvia roskia, joista 78,2 % oli muovia, kun mukaan lasketaan myös vaahtomuovit. Tupakantumppien lisäksi suodattimista löytyi ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa, joten suodattimiin päätyneiden roskien voidaan todeta olleen kuluttajien jättämiä. Tutkimuskaivojen sijainteja ei paljastettu julkisuuteen ennen tutkimuksen päättymistä
Ihmisten käytös näkyy hulevesikaivoihin päätyvissä roskissa Hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrän ja materiaalin voidaan arvioida riippuvan muun muassa kaivon sijainnista, roskapisteiden läheisyydestä, ympäristöstä sekä ihmisten käyttäytymisestä. Moni yllättyy yhä kuullessaan, että suuri osa hulevesikaivoista johtaa vedet puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön, jolloin katujen roskat voivat päätyä hulevesien mukana kaduilta vesistöihin ja luontoon. Ihmistoiminnan vaikutus näkyi suodattimista löytyneissä roskissa myös jääkiekon MM-kultajuhlan jälkeen. Mesoroskan määrää tai laatua ei kartoitettu tutkimuksessa. Tulokset tarjoavat silti alustavaa tietoa hulevesien kautta tapahtuvasta roskaantumisesta Suomen kaupunkien keskeisillä alueilla. Hulevesikaivot eivät ole roskiksia – mikä avuksi roskaantumisongelmaan. Löydökset antavat viitteitä siitä, että makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla, ja että suuremmat yleisökokoontumiset vaikuttavat hulevesikaivoihin päätyvän roskan määrään ja laatuun. Helsingissä ja Turussa hulevesikaivojen suodattimista löytyi oletettavasti vapun jäljiltä serpentiiniä sekä paljon muovista glitterhilettä, joka on kokonsa puolesta pienempää mesoroskaa (0,5–2,5 cm), jonka määrää tai laatua tutkimuksessa ei kartoitettu. Kaupunkien tuloksia ei kuitenkaan voi verrata keskenään tutkimuskaivojen vähäisen määrän vuoksi. Vertaisarvioitu tutkimus olisi vaatinut suuremman määrän dataa ja tutkittavia hulevesikaivoja erityyppisiltä alueilta. 41 tulokset tukevat arviota, jonka mukaan hulevesiverkosto on yksi merkittävä makroroskien reitti esimerkiksi Itämereen. Helsingin toinen tutkimuskaivo sijaitsi Havis Amanda -patsaan vierellä, jolle juhlivat ihmiset usein kiipeilevät kielloista huolimatta. Tutkimuskauden aikana tutkimuskaivojen läheisyydessä järjestettiin sekä virallisia että epävirallisia tapahtumia, ja suodattimista löytyneiden tupakantumppien, kääremuovien ja lasinsirujen voidaankin todeta olevan tyypillisiä yleisiin kokoontumisiin ja viihtymiseen liittyviä roskia. Kaivon suodattimesta löytyikin sekä makrokokoista vaneripuupalaa että pienempää puusälettä. vsk. Kultajuhlien aikaan patsas suojattiin yleisöryntäykseltä vanerilevyin, jotka ihmisjoukko kuitenkin kaatoi illan kuluessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kuva: Jutta Vuolamo, PSS ry.. Hulevesiverkostot ovat laaja ja kriittinen osa kaupunkien infrastruktuuria, mutta Helsingin ja Turun suodattimista löytyi myös paljon muovista glitterhilettä, joka on kokonsa puolesta pienempää mesoroskaa (0,5–2,5 cm)
Suodattimia voidaan harkita asennettaviksi esimerkiksi sellaisiin hulevesikaivoihin, joiden valuma-alueella roskataan huomattavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. Kuva: Kiia Palo, PSS ry.. Tutkimuskaivojen sijainteja ei paljastettu julkisuuteen ennen tutkimuksen päättymistä. Tutkimuksen ja aikaisempien arvioiden perusteella voidaan kuitenkin vahvasti suositella ottamaan hulevesiverkostot huomioon, kun tehdään paikallisen ja valtakunnallisen tason päätöksiä ja ratkaisuja roskaantumisen ehkäisemiseen liittyen. Kaupunkeihin on kuitenkin voinut vuosien aikana kerrostua eri-ikäisiä infrastruktuurisia ratkaisuja hulevesiin liittyen, joten suodattimet eivät välttämättä toimi kaikkialla muun muassa tukkeutumisvaaran vuoksi. Jotta elokuussa järjestetty kampanja ei olisi vaikuttanut hulevesisuodatintutkimukseen, valittiin tutkimusajankohdaksi alkukesä. Osa ratkaisuista voidaan kohdentaa suoraan hulevesiverkostoon, jolloin hulevesisuodattimet ovat yksi keino, jolla voidaan estää makroroskan pääsy katukaivoista vesistöihin. Tämän vuoksi ei välttämättä ole olemassa vain yhtä toimivaa ratkaisua estämään makroroskien päätymistä hulevesiin. Roska viedään todennäköisemmin roskakoriin, jos roskakoreja on lähistöllä 7 , joten ongelmaan voidaan vaikuttaa myös kiinnitMahanpuruja muovista -kampanjailmeellä merkitty kaivonkansi Oulussa. 42 hulevesijärjestelmäratkaisut voivat vaihdella kaupungeittain ja kunnittain
M., & Tabanico, J. 5. Regmi, B., Talvitie, J., Salminen, P. W., Bator, R. Are they ethical. Green nudges: Do they work. Espoo: Aalto University. & Suikkanen, S. Littering in context: Personal and Environmental Predictors of Littering Behavior. Environment and Behavior, 45(1), 35–59. 2. 7. Myös positiivinen vaikuttaminen eli nudging on yksi lupaava keino muuttaa ihmisten ei-toivottua käytöstä ympäristöystävällisempään suuntaan 8,9 . & Klingstedt, F. HELCOM, 2018. Slutrapport: Kan nudging minska antalet fimpar pa. Lähde Vuolamo, J. J., Large, L. Micro litters in storm waters. Göteborgs gator. Urban stormwater microplastics – Characteristics and removal using a developed filtration system. Thesis. Kadulle jätetty roska voi hyvinkin päätyä lopulta kalan kitaan, joten kaikista tehokkain ratkaisu roskaantumisongelmaan on, että jokainen huolehtii omat roskansa roskikseen. 2022. M.Sc. 4. 2020. Mahanpuruja muovista -hankkeen raportti. Viitattu 18.4.2023. Muut lähteet 1. 2013. Hulevesisuodatintutkimus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjaa, jota ympäristöministeriö on rahoittanut 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 1.1.2021–31.12.2022. vsk. Setälä, O. Schubert, C. 2020. Pidä Saaristo Siistinä ry. MAGKS Joint Discussion Paper Series in Economics, No. J. 3. SPICE report Task 2.1.1 Development of baselines of marine litter – Report on the analysis of compiled beach litter data and proposals for setting preliminary beach litter baselines in the Baltic Sea. Suomen merialueen roskaantumisen lähteet, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 09/2020. Göteborgin kaupunki; 2017. 43 tämällä huomiota roskapisteiden sijaintiin, käytännöllisyyteen ja erottumiseen katukuvassa. Hulevesikaivoihin päätyvät makroroskat kaupunkiympäristössä. Pankkonen, P. Katukuvasta erottuvilla kalakuvilla pyritään lisäämään tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja siten ehkäisemään roskaantumista. 8. <https://www.pidasaaristosiistina.fi/files/4081/Siisti_Biitsi_10_ Julia_Jannari.pdf>. City of Turku Environmental Publications 2/2015. Siisti Biitsi 10 vuotta. Schultz, P. Tähän toimintatapaan perustuu tutkimuksen taustalla oleva Mahanpuruja muovista -viestintäkampanja, jossa kaupunkien hulevesikaivoja merkitään värikkäillä kalatarroilla, joissa kaivon ritilä edustaa kalan ammottavaa kitaa. B., Bruni, C. 2023. Teststudie sommaren 2017.. Valtaosa meriroskasta, ja varovaisten arvioiden mukaan myös järviroskasta, on peräisin kaupunkiympäristöstä tavalliselta kuluttajalta, joten valistusja kasvatustyöllä on erityisen tärkeä rooli roskaantumisen kitkemisessä – roskaantumisongelmaan liittyy nimittäin keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin. Suomen rantaroskaseurantatulokset 2012–2018. Vesiensuojelun tehostamisohjelma. 09-2016. 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 2016. 9. 6. Pidä Saaristo Siistinä ry & Suomen ympäristökeskus
44 M aaja metsätalous ovat toimialoja, joihin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät poikkeavat sääilmiöt vaikuttavat ensimmäisenä. Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavien ravinteiden ja kiintoaineen päästöjä voidaan hillitä tehokkaammin valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla, eli keinoilla, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valumaalueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Johanna Helkimo, erityisasiantuntija Sini Olin, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Pilotit ratkovat maaja metsätalouden vesiensuojelun ja -hallinnan haasteita koko valuma-alueen vinkkelistä Tarvitsemme maaja metsätaloudessa uusia toimintatapoja vesiensuojeluun ja vesienhallintaan. Valuma-alueella tehtävät toimet tulee myös sovittaa paremmin yhteen vesienhoidon, tulvaja kuivuusriskien hallinnan sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Monet maaja metsätalouden keinot esimerkiksi vesitalousratkaisuissa, kuten ojittamisessa, on kehitetty menneisyyden oloihin, joissa esimerkiksi sademäärät ovat olleet vähäisempiä ja jakautuneet eri aikoihin. Valumaalueella tarkoitetaan aluetta, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön ja jolla tehtävät toimet vaikuttavat lopulta vastaanottavaan vesistöön. vsk. Vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan nyt eri sektoreiden välistä yhteistyötä, joka ottaa huomioon valuma-alueen. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut maaja metsätalouden vesienhallintamenetelmien tutkimusta ja hankkeita, joilla tuodaan kokonaisvaltaista näkökulmaa vesitalouden hoitamiseen.
Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä ja Itämerta tärkeinä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle ja alueen vetovoimalle. Selvä enemmistö pitää puhtaita vesiä edellytyksenä tuottavalle elinkeinoelämälle. Maaja metsätalouden ekologiseen kestävyyteen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia. Lisäksi on rahoitettu erilaisia hankkeita eri puolilla Suomea toimintatapojen muuttamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 45 Puhtaat vedet edellytys elinkeinoelämälle Ympäristöministeriön teettämän vesiensuojelukyselyn mukaan puhtaat vedet ovat tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa tutkitaan ja kehitetään vesitalouden hallintaa Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut maaja metsätalouden kestävään vesienhallintaan tähtäävien menetelmien tutkimusta (Valumavesi-hanke) erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen. vsk. Vesiensuojelua voidaan tehostaa ja ilmastonmuutokseen sopeutua maaja metsätalouden kestävämmällä vesienhallinnalla. Tähän pyritään erityisesti luonnonmukaisilla vesienhallinnan ratkaisuilla, eli esimerkiksi jäljittelemällä vanhaa ojauomaa Kuva: Lentokuva Vallas.. Toiminnan tulisi olla sellaista, että samalla vähennetään päästöjä sekä turvataan maaja metsätalouden toimintaedellytyksiä ja saadaan markkinaetua kokonaiskestävästä toiminnasta
Kyyveden pilotissa kehitetään ja kokeillaan ”valuma-aluetalkkarin” toimintamallia. Pilotissa tuotetaan tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön ja maaja metsätalouden vesienhallintaa yhteensovitetaan luonnonmukaisin menetelmin. Kuva: Teemu Kuusimurto.. Niissä tehdään konkreettisia tekoja, joilla vesienhallintaa ja -suojelua parannetaan sekä selvitetään pullonkauloja, jotka estävät valuma-aluelähtöisen toiminnan. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Aurajoen vesistön pilotti tuottaa monistettavan esimerkin siitä, miten valumaaluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesiä pidättämällä hallitaan kuivuusriskejä. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojeluja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella yhdessä maanomistajien kanssa. 46 mutkia lisäämällä ja veden virtausta hidastamalla – suoria mutkiksi, ei mutkia suoriksi. Pilotissa huomioidaan turvemaavaltaisen valuma-alueen erityispiirteet. Tähän tarvitaan uusien ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, tutkimusta, kokeiluhankkeita ja digitalisaation hyödyntämistä. vsk. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla. Kovesjoen vesistöalueella kehitetään toimintatapoja, jotta suunnitelmista edetään konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia. Neljä vesienhallinnan pilottihanketta etsii ratkaisuja Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maaja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Valuma-aluetalkkarin tehtävä on aktivoida ja neuvoa toimijoita valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Muutokseen tarvitaan vesitaloussuunnittelijoiden, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, neuvojien ja muiden asiantuntijoiden määrän ja osaamisen tason päivittämistä. Valuma-aluepiloteissa suun nitellaan valumaalueiden vesienhallintaa uudella tavalla erilaiset valuma-alueen toiminnot huomioiden. Tarkoituksena on myös selvittää taloudellisia mahdollisuuksia sekä ohjausja tukikeinoja edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Keskeisiä keinoja ovat valuma-aluetason tarkasteluun panostaminen, nykytilan, toimien ja mahdollisuuksien arviointi. Espoon Pitkäjärven valumaalueelle laaditaan vesienhallintasuunnitelma Espoon ja Vantaan kaupunkien välisenä yhteistyönä
Tämä edellyttää nykyistä laajempaa yhteistyötä monien toimijoiden ja sektoreiden välillä. Pilottien toteutuksessa on mukana alueen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Valuma-aluesuunnittelussa yhdistyvät eri elinkeinojen, kuten maasekä metsätalouden, maankäyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet. Piloteissa osallistetaankin erityisesti maanomistajia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Niissä pyritään löytämään sellaisia yhteiseen suunnitteluun ja toimien toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin. Vesiensuojelun tehostamisohjelma: https://ym.fi/vedenvuoro Vesiensuojelukysely: https://ym.fi/-/vesiensuojelukyselypuhtaat-vedet-ovat-tarkea-osasuomalaisten-identiteettia Kuva: Lentokuva Vallas.. 47 Varsinais-Suomen pilottihankkeen toteuttavat Valonia ja Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan pilotin Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, Kyyveden pilotin ProAgria Etelä-Savo ja Kovesjoen pilotin KVVY Tutkimus Oy. vsk. Piloteissa panostetaan myös vesienhallinnan suunnitelmissa luonnonmukaisiin menetelmiin, jotka huomioivat ympäristön monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Valuma-aluelähtöisestä suunnittelusta ja toimista vakituinen käytäntö Pilottien tavoitteena on lisätä osaamista ja tietoa sekä tuottaa monistettavat esimerkit valuma-aluelähtöisestä suunnittelusta ja toteutuksesta
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. Pienvedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa ja niiden lajisto on uhanalaistunut. Valtakunnallisen Pienvesi-HELMIhankkeen tavoitteena on kääntää katseet kohti näitä pienimpiä vesiämme. Kuva: Unsplash.. Hankkeessa inventoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan pienvesien ennallistuksia noin 40 esimerkkikohteella ja lisätään pienvesitietoisuutta koulutusten, viestinnän, opasmateriaalin ja vertaisoppimisen avulla. 48 Liisa Hämäläinen, FM, sisältöjohtaja Suomen vesistösäätiö, Helsinki Pienvesi-HELMI-hankkeessa ennallistetaan pienvesiä Pienvesillä tarkoitetaan pieniä virtavesiä, lampia, lähteitä ja rannikon maankohoamisen seurauksena syntyneitä fladoja ja kluuvijärviä
vsk. SYKEn paikkatietoaineistoihin perustuvan arvion mukaan Suomen pienvedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa (Aroviita ym. 2021). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Pienvesiä ei niiden suuren lukumäärän vuoksi ole voitu kuitenkaan sisällyttää mittavissa määrin vesienhoitosuunnitelmiin eikä niitä täydentäviin toimenpideohjelmiin. Pienvesiin kuuluvat virtavedet ja lähteiköt on arvioitu sisävesien ja rantojen luontotyypeistä kaikkein uhanalaisimmiksi. Uhanalaisuusarvion toimenpidesuositusten mukaan pienvesien tilan parantamiseksi ennallistamisja kunnostustoimia tarvitaan enemmän, niitä tulee toteuttaa eri toimijoiden voimin, ja työn koordinointia, Pienvesi-HELMI-hankkeen maastokoulutuksessa Rovaniemen Sinetässä opeteltiin puron kunnostamista käytännössä. Laaja-alaisia pienvesien ennallistamisia on toteutettu Suomessa toistaiseksi melko vähän. Ennallistamalla kohti pienvesien parempaa tilaa Pienvesien tilaa voidaan parantaa paitsi ottamalla ne nykyistä paremmin huomioon maankäytössä, myös ennallistamisen ja kunnostamisen avulla. Pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. 49 P ienvedet ja niiden lajisto ovat tärkeä osa monimuotoista luontoa. Myös valtakunnallisen uhanalaisuusarvion mukaan pienvedet ja niiden lajisto on uhanalaistunut koko Suomessa suunnan ollessa monilta osin heikkenevä. Pienvesien tilaa on heikentänyt etenkin maaja metsätalous, maankuivatus ja vesija kaupunkirakentaminen (Kontula ja Raunio 2018). Kuva: Auri Sarvilinna.
Hankkeessa järjestetään kesän ja syksyn aikana kaikille avoimia maastokoulutuksia eri puolilla Suomea – tervetuloa mukaan! Päärahoittajana Helmi-elinympäristöohjelma Hanketta koordinoi Suomen vesistösäätiö, ja se toteutetaan yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Pyhäjärvi-instituutin ja Valonian kanssa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021. Lisätietoja: • https://vesistosaatio.fi/pienvesi-helmi/ • Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö, etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi Lähteet Aroviita ym. Hankkeessa mukana olevat toimijat luovat yhteistyöryhmän, joka tukee ja opastaa toisiaan hankkeen aikana ja välittää tietoa ja kokemuksia sekä ryhmän sisällä että eteenpäin eri sidosryhmille. Kohteiden tavoitteena on toimia esimerkkeinä, joiden avulla kehitetään ennallistamisen käytäntöjä ja eri tahojen välistä vuorovaikutusta. Helmiohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesija rantaluontoa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 500 000 euroa, josta 80 % on ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustusta. Hankkeessa inventoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan purojen, lähteiden ja lampien ennallistuksia Lapissa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa. (toim.) 2018. Viestinnän ja koulutuksen avulla lisätään tietoa pienvesien merkityksestä, tilasta ja ennallistamisen mahdollisuuksista, jotta pienvesien arvostus yhteiskunnassa kasvaisi ja kiinnostus niiden tilan parantamiseen lisääntyisi. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. 50 parhaiden käytäntöjen jakamista ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa tulee tehostaa (Kontula ja Raunio 2018). Ennallistamisissa pyritään mahdollisimman laajoihin ekologisiin kokonaisuuksiin ja toimenpiteitä kohdistetaan myös kohteiden rantaja valuma-alueille. https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/329671 Kontula T. Suomen ympäristö 5/2018.. Erityisenä mielenkiinnon kohteena hankkeessa ovat pienvesityypit, joiden ennallistamisesta on vähän kokemuksia, kuten savimaiden purot ja lammet. Osana hanketta laaditaan ohjeet savimaiden purojen ja lampien inventointiin. Osaaminen kiertoon Varsinaisten ennallistamistoimenpiteiden lisäksi hankkeessa kehitetään pienvesien inventointia ja seurantaa. vsk. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Vuosina 2022–23 toteutettavan PienvesiHELMI-hankkeen keskeisinä tavoitteina on toimia vipuvartena ennallistamistoiminnan lisäämisessä sekä vahvistaa ennallistamiseen liittyvää yhteistyötä ja osaamista. ja Raunio A. Luontotyyppien punainen kirja. Hankkeen muita rahoittajia ovat Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon ja Saarijärven kunnat sekä Suomen vesistösäätiö sr. Lisäksi hankkeessa tuotetaan opas omaehtoiseen pienvesien seurantaan. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. 2021. Hanke järjesti keväällä pienvesien suojeluun ja kunnostamiseen keskittyneen webinaarisarjan, joka osoittautui erittäin suosituksi. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen
51. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54
Rehevöityminen, ilmastonmuutos ja luontokato kietoutuvat rannikkoekosysteemeissä yhteen tavalla, jonka ymmärtäminen ja ihmistoimien aiheuttamien riskien hallinta edellyttää vankkaa ja monipuolista tutkittua tietoa. Saaristomeren herkän ekosysteemin terveyttä uhkaa erityisesti rehevöityminen, joka johtuu fosforin ja typen liian suuresta kuormituksesta mereen sekä levien ja kasvien liikakasvusta. vsk. Monitieteisessä MAAMERI-hankkeessa merentutkimuksen yhteenliittymä tuotti tehokkaasti uutta tutkimustietoa rehevöitymisen vaikutuksista ja prosesseista meressä ja vahvisti vesienja merensuojelun työkalujen tietopohjaa.. RehevöityHermanni Kaartokallio, johtava tutkija Riikka Puntila-Dodd, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus MAAMERI-hankkeella tietoa Saaristomeren tilan paranemisen tueksi Saaristomeren polttavin ongelma on edelleen rehevöityminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 52 Rehevöityminen on yhä vakava ongelma Saaristomerellä Saaristomeri on ainutlaatuinen noin 60 000 saaren ja luodon kokonaisuus, joka on geologialtaan hyvin monimuotoinen, keskisyvyydeltään matala ja valuma-alueeltaan maatalousvaltainen. laajamittaisilla peltojen kipsikäsittelyillä. Saaristomeren monimuotoinen fysikaalinen ympäristö luo edellytykset sen elinympäristöjen ja lajien korkealle monimuotoisuudelle. Virtausten välityksellä Saaristomeri on tiiviissä yhteydessä Itämeren pääaltaaseen, Suomenlahteen ja Selkämereen. Maalta tulevan fosforin kuormitusta pyritään hillitsemään mm
vsk. Rehevöityminen vaikuttaa koko Saaristomeren lajistoon ja lajien runsaussuhteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Saaristomeren rehevöitymiseen vaikuttavat lisäksi paikalliset kuormituslähteet sekä sisäinen kuormitus, eli meren pohjaan varastoituneet ja sieltä ajoittain vapautuvat ravinteet. Kuva: Riikka Puntila.. Saaristomeren valuma-alue on pohjoisen Itämeren viimeinen Itämeren suojelukomissio HELCOMin erityistä huomiota vaativa niin sanottu Hot Spot -alue. Itämeren pääaltaalta kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat etenkin ulkosaaristossa, eikä tähän ole odotettavissa nopeaa muutosta, sillä Itämeren pääaltaan ravinnepitoisuuksien vähentämisen arvioidaan kestävän vuosikymmeniä. Alueen neljä suurinta jokea (Paimionjoki, Kiskonjoki-Perniönjoki, Aurajoki, Uskelanjoki) kuljettavat mereen noin 40 % Saaristomeren fosforija 30 % typpikuormituksesta. misen seuraukset näkyvät Saaristomeren ekosysteemissä, esimerkiksi hapettomina pohja-alueina, kesäaikaisina leväkukintoina sekä kivien, rakkohaurun ja pohjien päällä kasvavina rihmalevinä. Jokivesien lisäksi ravinteita kulkeutuu Saaristomereen myös Itämeren pääaltaalta veden virtausten mukana. Rehevöitymisen syiden ja vaikutusten lievittäminen onkin Saaristomeren alueella vesienja merensuojelun keskeinen tavoite. Siitä järviä on alle 2 prosenttia ja peltoja 28 prosenttia. Saaristomeren valuma-alue on kooltaan noin 8 900 neliökilometriä. 53 maatalouden osuus on typen osalta 68 % ja fosforin 87 % (Laamanen ym. 2021). Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta Sedimenttinäytteenottoa Syken tutkimusalus mta Arandalla MAAMERI-hankkeen tutkimusmatkalla Saaristomerellä
Meriekosysteemin toimintaa koskevan tutkimustiedon tuottaminen vaatii edistynyttä tieteellistä osaamista ja laajaa toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi maatalouden kuormituksen vähentämisen uudet menetelmät, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen levittäminen, mitkä sitovat pellossa olevia ravinteita maa-ainekseen, ovat osoittautuneet lupaaviksi, ja niillä voidaan saada aikaan nopeita vaikutuksia. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä, lannoitelaki ja vesienhoidon toimenpiteet. Maatalouden kuormitus on sen sijaan pysynyt vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta ennallaan. Hanke tutki erityisesti fosforiravinteen ” Saaristomeren, kuten koko Itämerenkin, nykyistä tilaa heikentävät rehevöitymisen ja haitallisten aineiden lisäksi myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luontokato.. Syynä tähänastisten toimenpiteiden heikkoon tehoon on muun muassa se, että Saaristomeren valuma-alueen pelloissa on aiemman pitkään jatkuneen ylilannoituksen seurauksena vielä paikoin runsaasti fosforia, jota huuhtoutuu valumavesien mukana jokiin ja mereen. Yhdyskuntien jätevesien, teollisuuden ja kalankasvatuksen ravinnekuormitusta onkin saatu ympäristölupien ja puhdistusmenetelmien kehittymisen myötä huomattavasti pienennettyä. Saaristomerta ei voi tarkastella irrallaan muun Itämeren tilan kehityksestä, mutta kestävän kehityksen varmistaminen Saaristomeren alueella vaatii myös paikallista näkökulmaa. vsk. Saaristomeren kohtalo riippuu Suomen tekemien suojelutoimien onnistumisesta, mutta myös koko Itämeren tilan paranemiseen tähtäävän kansainvälisen työn menestyksestä tulevina vuosikymmeninä. 54 Rehevöitymisen torjunta vaatii eri toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä Saaristomeren ravinnekuormitusta on pyritty vähentämään jo pitkään, mutta se ei ole vähentänyt rehevöitymistä toivotulla tavalla. MAAMERI-hanke – vesiensuojelun tehostamisohjelman tutkimusosio Vuosina 2020–2022 toteutettu monitieteinen MAAMERI-hanke vahvisti Saaristomeren ympäristön hoitoa ja hallintaa koskevassa päätöksenteossa tarvittavaa tietopohjaa. Saaristomeren ekosysteemin monimutkaisen toiminnan ymmärtämiseksi ja tilan parantamiseen tähtäävien toimien pohjaksi tarvitaan ajantasaista tutkittua tietoa. Kuormitus on silti edelleen liian suurta, ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi sitä on edelleen huomattavasti vähennettävä. Maatalouden kuormituksen vähentäminen vaatii edelleen pitkäjänteistä ja monipuolista toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Toisaalta Saaristomeren ravinnekuormitus ei kokonaisuudessaan ole enää 2000-luvulla kasvanut. Tutkittu tieto on avain meriekosysteemin tervehdyttämiseen Saaristomeren, kuten koko Itämerenkin, nykyistä tilaa heikentävät rehevöitymisen ja haitallisten aineiden lisäksi myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luontokato. Saaristomeren ongelmien ratkaiseminen vaatii myös pitkäaikaista sitoutumista paitsi vesiensuojelutoimiin, myös jatkuvaan tiedon tuotantoon ja kansainväliseen yhteistyöhön
Ohjelman tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila, ja tavoitteisiin pyritään vähentämällä maaja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, kunnostamalla vesistöjä, vähentämällä haitallisia aineita kaupunkivesistä ja tyhjentämällä rannikkovesien riskihylkyjä öljystä. Hankkeen käytössä olivat merentutkimusalukset Aranda, Geomari, Augusta ja Aurelia, ja lisäksi tutkimuksia tehtiin pienemmillä veneillä. MAAMERI-hanketta rahoitti ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Hankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2020–2022 oli 2,2 miljoonaa euroa, josta ympäristöministeriön osuus 1,9 miljoonaa euroa. Vuosina 2020–2022 MAAMERIhankkeessa tehtiin eri tutkimusaluksilla yhteensä 10 kenttätutkimusmatkaa. Hanke tuotti uutta tarkkaa tietoa Saaristomeren pohjasedimentin kertymisnopeuksista, pohjan maalajeista sekä meren pohjasedimentissä olevan fosforin eri liukoisuusja sitoutumismuodoista. Hankkeeseen osallistuivat lähes kaikki suomalaisen merentutkimuksen keskeiset toimijat; Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos sekä hanketta koordinoinut Suomen ympäristökeskus. Lisäksi hankkeessa kehitettiin työkaluja fosforin kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi. Saaristomeren pohjan laatu on hyvin vaihteleva ja monimuotoinen, joten tarkka maalajitieto ” Saaristomerta ei voi tarkastella irrallaan muun Itämeren tilan kehityksestä, mutta kestävän kehityksen varmistaminen Saaristomeren alueella vaatii myös paikallista näkökulmaa.. Hankkeessa tutkittiin pohjan laatua ja fosforin varastoitumista pohjaan, Saaristomeren virtauksia ja vedenvaihtoa sekä fosforin kulkeutumista ja vaikutuksia jokisuilta merelle. MAAMERI-hankkeessa Saaristomerta tutkittiin useilla tutkimusaluksilla, tutkimusasemilla, automaattisilla mittareilla ja kaukokartoitusmenetelmillä. MAAMERI-hanke tuotti merkittävästi uutta tietoa Saaristomerestä MAAMERI-hankkeessa tutkittiin Saaristomeren tilaan vaikuttavista tekijöistä erityisesti valuma-alueelta kulkeutuvan fosforin vaikutuksia ja dynamiikkaa meressä. MAAMERI-hankkeessa tehty tutkimus kytkeytyi vahvasti KIPSI-hankkeeseen ja etenkin kipsikäsittelyn vaikutusten seurannan tukemiseen tulevaisuudessa. Suomen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI oli keskeisessä roolissa eri tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen erikoisosaamisen ja -välineistön yhdistäjänä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019– 2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa aloitettiin samaan aikaan MAAMERI-hankkeen kanssa laajamittainen peltojen kipsikäsittelyhanke Saaristomeren valuma-alueella (KIPSI-hanke), jonka tavoitteena on vähentää fosforin huuhtoutumista maatalousmaasta vesistöihin ja edelleen mereen. Tutkimuksia tehtiin laajasti koko Saaristomeren alueella ja erityisesti Paimionjoen suulta avomerelle ulottuvalla alueella. 55 kulkeutumista jokien ja virtausten mukana Saaristomereen sekä sitä, miten fosfori muuntuu ja kiertää elävän ja elottoman luonnon välillä meren eri osissa, rannikolta avomerelle. vsk
Jokikuormitus vaikuttaa myös suoraan Paimionlahden kasvi-, leväettä eläinlajiston monimuotoisuuteen jokisuulta avomerelle mentäessä. Osa voimakkaista virtauksista syntyy paikallisten tuulien vaikutuksesta, mutta osan aiheuttaa esimerkiksi Itämeren vedenkorkeuden vaihtelu. Keskimääräiset pintakerroksen virtausnopeudet ovat 8–16 cm/s. Uudet satelliittipohjaiset karttatuotteet tulevat kaikkien saataville Syken TARKKAverkkopalveluun, ja niitä voidaan vapaasti hyödyntää yksityisiin, paikallisiin tai alueellisiin tarpeisiin. Rannikkoekosysteemien tutkimus kannattaa Rannikon elinympäristöt ovat eliöstöltään monimuotoisia ja ekosysteemien toiminnan kannalta keskeisiä elinympäristöjä. Hankkeessa tuotettiin veden sameustietoihin perustuva karttatuote, joka kuvaa jokivesien Saaristomereen tuomaa vuosittaista fosforikuormaa (kuva 1). Jokisuun lähellä kasvaa pääosin makean veden kasveja, jotka viihtyvät pehmeillä ja rehevöityneillä sedimentaatiopohjilla, kun taas merelliset kasvija levälajit rajoittuvat ulkosaaristoon. Eloperäisen aineksen hajoaminen pohjassa vapauttaa ravinteita, kuluttaa happea ja tuottaa myös ilmastoaktiivisia kaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia. Satelliittihavaintoihin perustuva Saaristomeren tilan arviointi vahvistui MAAMERIhankkeessa. Tarkempi tieto virtausolosuhteista auttaa ymmärtämään entistä paremmin Saaristomerta rehevöittävien ravinteiden lähteitä, niiden kulkeutumista ja alkuperää. Saaristomeren monimutkaiset syvyysolot ja rantaviiva ohjaavat meriveden virtausten suuntaa ja voimakkuutta. MAAMERI-hankkeen tutkimus tarkensi myös tietoa jokien kuljettaman hiukkasaineksen fosforipitoisuudesta, aineksen koostumuksesta, sen laskeutumisesta pohjalle ja hajoamisesta. Tulokset osoittavat, että merkittävä osa joen kuljettamasta savimateriaalista vajoaa pohjaan ja kerrostuu jo varsin lähellä jokisuuta ja sedimentaationopeudet voivat olla lähes 2 cm vuodessa. Sedimentaationopeuksista, merenpohjan maalajeista ja fosforin esiintymismuodoista saadut uudet tiedot auttavat tarkentamaan ravinnevähennysten vaikutusarvioihin käytettävien laskentamallien toimintaa tulevaisuudessa. Tutkimuksien pääkohteena oli savisamea Paimionjoki ja sen vaikutusalue. vsk. Rannikkoekosysteemit ovat maalla tapahtuvan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Myös typen kuormitukseen tulee kiinnittää edelleen huomiota ja uutta tutkimusta typen prosesseista Saaristomerellä tarvitaan. Pohjaeläinyhteisöjen lajimäärä, biomassa sekä ravinneja hiilipitoisuudet nousevat jokisuulta ulkosaaristoa kohti. Tulokset vahvistavat myös sen, että ulkoja välisaaristossa kasviplanktontuotannon määrä riippuu saatavilla olevan typen määrästä eikä ainoastaan fosforin pitoisuudesta. Hankkeessa tuotetun tarkennetun tiedon perusteella pohjasedimenttien suurimmat fosforipitoisuudet löytyivät välisaaristossa Mynälahden eteläpuolelta sekä sisäsaaristossa Kemiön ja Hankoniemen väliltä. Lisäksi tuotettiin kattava kuva sameuden ja pintalevien määrää kuvaavan klorofyllia:n vaihtelusta Mynäjoen ja Paimionjoen edustalla ja laajemmin koko Saaristomerellä vuosina 2019–2021 sekä tarkan erotuskyvyn lämpötilakarttatuote Saaristomerelle. Hankkeen tulosten perusteella eteläisellä Saaristomerellä päävirtaussuunnat ovat kaakko ja luode, pohjoisosien kapeissa vedenalaisissa kanjoneissa etelä ja pohjoinen. Rannikkoekosysteemien merkitys ilmastoaktiivisten kaasujen taseissa arvioidaan merkittäväksi, mutta tutkimustietoa aiheesta on vielä vähän. 56 on tärkeää. Pohjoisosien kapeissa kanjoneissa havaittiin suuria, jopa yli 1 m/s virtausnopeuksia. Pintakerroksen vallitseva virtaussuunta on eteläisellä Saaristomerellä kaakkoon ja pohjoisosissa etelään
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kuva: MAAMERI-Konsortio.. maatalouden innovatiivisten vesiensuojelutoimien, kuten kipsi-, kuituja rakennekalkkikäsittelyjen, vaikutuksia voidaan jatkossa paremmin seurata. Jokien kuljettamien hiukkasten määrästä eli veden sameustiedoista johdettu kokonaisfosforin (Ptot) määrä Paimionlahdella koostettuna vuosien 2020–2022 keväisen sulamisajan satelliittihavainnoista. Myös vesienja merenhoidon tukena käytettävä mallinnus kaipaa kipeästi seurantatietoa rannikon matalista alueista. Meriluonnon suojelu vaatii ymmärrystä siitä, miten rannikon elinympäristöt muuttuvat ajan myötä ja miten vastustuskykyisiä ne ovat äkillisiä ympäristön muutoksia vastaan. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma vuosille 2022–2027. MAAMERI-hanke tuotti lyhyenä hankeaikanaan meriympäristön tilan parantamisen tueksi merkittävästi uutta tutkimustietoa ja työkaluja, joiden avulla mm. 57 ihmistoiminnan vaikutusten ja meriekosysteemin monimuotoisuuden ja tuottavuuden polttopisteitä, joissa myös vesienja merensuojelu on vaikuttavinta. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:30 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-198-6 MAAMERI-hankkeen sivut: https://www.syke.fi/hankkeet/ maameri Hankkeen loppuraportti: https://www.syke.fi/download/ noname/%7BA2825718-AB0D-411DA292-C4C733821D9E%7D/179953 Kuva1. MAAMERI-hanke on osoittanut, että oikein suunnatulla hankerahoituksella voidaan lyhyessäkin ajassa tuottaa merkittävää kohdennettua ja vaikuttavaa tutkimustietoa meriympäristön tilasta. and Hernberg, A., 2021. Rehevöityminen, ilmastonmuutos ja luontokato kietoutuvat rannikkoekosysteemeissä yhteen tavalla, jonka ymmärtäminen ja ihmistoimien aiheuttamien riskien hallinta edellyttää vankkaa ja monipuolista merentutkimusta. vsk. Tässä tilanteessa oikea-aikaisen ja monitieteisen merentutkimuksen ja hyvän ekosysteemitason näkemyksen tarve ja kokonaisvaltainen vaikutusten ennakointi entisestään korostuu. Merialueisiin kohdistuva taloudellinen mielenkiinto kasvaa voimakkaasti ja merelle suunnitellaan laajoja hankkeita. Viitteet Laamanen, M., Suomela, J., Ekebom, J., Korpinen, S., Paavilainen, P., Lahtinen, T., Nieminen, S
Itämeren tila herättää huolta Vastaajista suuri enemmistö, 74 prosenttia, on huolissaan tai erittäin huolissaan Itämeren tilasta. Tavoitteemme on, että jatkamme yhteistyössä tehostettua vesiensuojelua myös seuraavalla hallituskaudella”, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä kertoo. Kansalaisilla on varsin hyvä käsitys vesien tilasta, vaikka he arvioivatkin Itämeren rannikkovesien tilan selvästi paremmaksi sekä järvi-, jokija pohjavesien tilan huonommaksi kuin ne ovat uusimpien tila-arvioiden mukaan. Vajaa puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomi huolehtii hyvin vesiensä tilasta, ja 11 prosentin mielestä Suomi ei huolehdi vesien tilasta hyvin. Lähes yhtä moni suomalainen on sitä mieltä, että puhtaat vedet ja Itämeri ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Tulokset ovat peräisin ympäristöministeriön teettämästä kyselystä, joka selvitti suomalaisten käsityksiä vesien ja Itämeren merkityksestä ja tilasta sekä niiden suojelusta. ”Luvut kertovat siitä, kuinka suuri huoli suomalaisilla on vesistöjen tilasta. Meillä on vain yksi meri ja siitä on pidettävä huolta”, ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo kommentoi kyselyn tuloksia. 58 Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä identiteetillemme tärkeänä. Vesien ja Itämeren tilan parantamisella hillitsemme myös ilmastonmuutosta sekä torjumme luontokatoa ja saastumista. Vesien tärkeimmät hyödyt heille liittyivät maisemaan ja ääniin, vesiluonnosta nauttimiseen sekä virkistymiseen ja harrastamiseen vesien äärellä. Pohjavesien tilasta eli pohjaveden puhtaudesta ja sen riittämisestä esimerkiksi juomatai kasteluvedeksi on huolissaan tai erittäin huolissaan noin kolmannes vastaajista. Pahimpina uhkina annetuista vaihtoehdoista pidetään haitta-aineiden päästöjä (kemikaalit, roskat, öljy, mikromuovit jne.) ja rehevöitymistä. ”Lähivesien puhtaus on selvästi suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää. Vesiensuojelukysely: Puhtaat vedet ovat tärkeä osa suomalaisten identiteettiä. Kyselyyn osallistui 1012 vastaajaa ympäri Suomen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. On tärkeää että Suomi jatkaa vesistöjen ja erityisesti Itämeren tilaa parantavia toimia jatkossakin. Vankka enemmistö uskoo myös, että puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoelämälle. Järvija jokivesien tilasta on huolissaan tai erittäin huolissaan 45 prosenttia vastaajista
Toivon myös, että yritykset tukisivat vielä enemmän vesiensuojelua, esimerkiksi alueen vesistökunnostuksia”, Bäck kertoo. Seuraavaksi eniten tietoa saadaan, erityisesti nuorison keskuudessa, sosiaalisesta mediasta (22 % vastaajista). Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. 59 Vesien suojelua ja kunnostamista lisättävä Seitsemän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että vesiensuojelua ja vesien kunnostamista täytyy lisätä. Vastaajille annettiin ehdotuksia tahoista, joiden tulisi rahoittaa vesiensuojelua valtion lisäksi. Vastanneista 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Maanja metsänomistajilta sekä vesialueiden omistajilta toivoo rahoitusta 48 % ja paikallisilta yrityksiltä 44 % vastaajista. Sivuille on kerätty myös arkipäivän vesiensuojeluvinkkejä sekä tarinakartta Vantaanjoen valuma-alueen luontoretkikohteista. Ympäristöministeriö Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on voittoa tuottamaton aatteellinen yhdistys, joka edistää vesiensuojelua, uhanalaisten kalakantojen tilaa ja virkistyskäyttöä toimialueellaan Riihimäeltä Helsinkiin ja Espoosta Sipoon rajalle. ”Valtion tulee jatkossakin turvata rahoitus toimille Itämeren sekä sisäja pohjavesien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Näiden tekojen merkityksen tunnistaa noin 85 % vastaajista. Lähes 60 % vastaajista toivoo kuntien osallistuvan rahoitukseen. Jos kiinnostuit, kysy lisätietoja vhvsy(a)vantaanjoki.fi. Ylivoimaisesti suurin tiedon lähde on media (aikakausija sanomalehdet, radio ja televisio), josta ammentaa tietoa 64 % vastaajista. www.vantaanjoki.fi. Arjen teoista merkityksellisiksi tunnistetaan roskaamisen välttäminen, jätteiden kierrättäminen ja se, etteivät lääkejätteet ja muut haitalliset aineet päädy viemäriin tai suoraan luontoon esimerkiksi pesuvesien ja kemikaalien käytön kautta. Suomalaisista 77 % ajattelee, että suomalaiset voivat itse vaikuttaa omilla teoillaan vesien ja Itämeren tilaan. Yhdeksän kymmenestä arvioi saavansa tarpeeksi tietoa vesien ja Itämeren tilasta. Kasvisruokavalion ja luonnonkalan syömisen merkitystä vesien tilan kannalta ei tunnisteta yhtä hyvin: sitä pitää merkityksellisenä 30 % vastaajista. Vain noin neljännes on sitä mieltä, että ainoastaan valtion tulee rahoittaa vesiensuojelutoimia. Verkkosivuiltamme löydät runsaasti tietoa Vantaanjoen valuma-alueesta, veden laadusta ja vesiensuojeluhankkeidemme tuloksista. Jäseneksi yhdistykseen
60 Meri Kallasvuo, ohjelmajohtaja, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Lisää kestävästi tuotettua kalaa ruokapöytiin kalakantojen tilaa vaarantamatta Vuonna 2021 käynnistyneen Kotimaisen kalan edistämisohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kuva: Pro Kala.. Vesiviljely on erityisen merkittävässä roolissa tavoitteeseen pyrkimisessä, mutta myös kalastettua kalaa haluttaisiin lisätä ruokalautasille. Palkintona olisi myönteisiä talous-, terveysja ilmastovaikutuksia. Talvinuottaus. Miten kalakannat kestävät lisäkalastusta, ja mahdollistaako vesiympäristön tila sen. vsk. Se tarkoittaisi, että suomalaisten tulisi syödä nykyisen keskimääräisen 1,7 kala-annoksen sijaan 2,5 kala-annosta viikossa
Lisäksi muun kotimaisen pyydetyn kalan, kuten muikun, ahvenen, kuhan ja siian, elintarvikekäyttö tulisi kaksinkertaistaa. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat Suomen meriympäristön tilaan Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko (Korpinen ym. Talvien leudontumisen myötä Itämeren jääpeite vähenee ja jääpeiteaika lyhenee. Silakan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalojen elintarvikekäyttö tulisikin peräti viisinkertaistaa. Suomen merialueen pääongelma on rehevöityminen. Rannikkovesissä, erityisesti kaupunkien, teollisuuslaitosten tai kuormitusta mereen tuovien jokien vaikutusalueilla, tila on pääsääntöisesti heikompi. Vaikka Saaristomeren ja Suomenlahden kokonaistilanne on heikko, ponnistelut ravinnekuormituksen vähentämiseksi tuottavat tulosta erityisesti Suomenlahden itäosissa. Rehevöitymisaste heijastuu negatiivisesti pohjaeläinja planktonyhteisöjen, kalakantojen, merilintujen ja erilaisten elinympäristöjen tilaan. Talviaikainen sademäärä ja jokivesien valuman mukana tuleva Muikkusaalis. Kauimpana kuormitustavoitteista ollaan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. 2018). Enempään tuskin päästään kalakantojen tilaa vaarantamatta. Lisäksi tarvitaan myös vesiviljelyä: kasvatetun kalan tuotanto tulisi kolminkertaistaa siten, että kasvu ei vaaranna vesiympäristön hyvää tilaa. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti nostamaan ilman ja meriveden lämpötilaa sekä kesällä että erityisesti talvella (Smartsea tietolaatikot 2018). Rehevöityminen on ollut vähäisintä Pohjanlahdella. Hyvän tilan saavuttamista koko Itämeren alueella hidastavat sisäiset ravinnevarastot, eli aiemman kuormituksen seurauksena mereen kertyneet ravinteet. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vesiensuojelutoimista huolimatta. 61 K otimaisen kalan kulutuksen tuplaaminen ei käy itsestään. Tilanne on yleensä parhain alueilla, joilla on vähiten ihmistoimintaa, kuten avomerellä. Valitettavasti rehevöitymistilanne on viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt Selkämerellä, joka on tähän asti voinut suhteellisen hyvin. vsk. Suurin potentiaali löytyy ulapan parvikalasta silakasta ja vajaasti hyödynnetyistä lajeista, kuten särkikaloista. Ylipäänsä hyvä vesiympäristön tila on aina kestävien ja elinvoimaisten kalakantojen edellytys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Suomen eri merialueille määritetyt enimmäiskuormitusmäärät ylittyvät edelleen kaikilla Suomen merialueilla. Kuva: Pro Kala.
62 ravinnekuormitus Itämereen kasvavat, mikä pahentaa rannikon rehevöitymistilannetta, heikentää pohjan hapettomuutta sekä alentaa meriveden suolapitoisuutta. Edellä mainittujen laaja-alaisten ympäristönmuutosten lisäksi myös paikalliset muutokset, kuten ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys, vesija rantarakentaminen sekä veneily ja muu vapaa-ajankäyttö vaikuttavat meren tilaan ja eliöihin. Uutena uhkana on noussut muoviroskaantuminen. Myönteistä meren tilan kehityksessä on ollut eräiden vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen, mikä näkyy huippupetojen, kuten merikotkan, parantuneena lisääntymistuloksena. Myös kalastus muokkaa kalastettavien lajien kokoja ikäjakaumaa sekä vaikuttaa niiden kannankokoon ja epäsuorasti muihin lajeihin. Onneksi paikoin on havaittavissa lievää tilan paranemista. Odotettavissa on myös mahdollisten uusien vieraslajien saapuminen. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen Itämeren ekosysteemiin, eliöihin ja eliöyhteisöihin. vsk. 2019) mukaan järviemme pinta-alasta lähes 90 prosenttia ja virtavesistämme kaksi kolmannesta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Silakkatroolari lähdössä merelle. Erityisesti mereiset ja kylmän veden lajit taantuvat, kun taas rehevistä olosuhteista hyötyvät makean veden lajit runsastuvat. Öljyonnettomuuden riski säilyy laivaliikenteen kasvun myötä. Lukujen valossa sisävesien tila vaikuttaa kohtuulliselta, mutta toisaalta se ei ole muuttunut merkittävästi viimeiseen kymmeneen vuoteen. Vesirakentaminen ja valumaalueen maankäyttö heikentävät sisävesien tilaa Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilaluokittelun (SYKE ym. Kuva: Pro Kala.. Kalastuksella voi joissain tapauksissa olla vaikutusta esimerkiksi sivusaaliina saatavien lintujen tai ei-kohdekalalajien kantoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54
Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu, minkä seurauksena niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat hävinneet. Vesiensuojelutoimenpiteet tulisi suunnitella valuma-aluelähtöisesti ja pyrkiä siten parantamaan maaperän veden pidätyskykyä ja hidastamaan valumien päätymistä vesistöön. Kuva: Pro Kala.. Heikommassa tilassa olevien vesistöjen suurin ongelma ovat valuma-alueen maankäytöstä, eli pääasiassa maaja metsätaloudesta peräisin olevat samentavat ja rehevöittävät valumat, joita mm. Jokien luokitusta laskee usein myös vesirakentaminen, kuten vaellusesteet ja uomaperkaukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Myös sisävesissä arvioidaan olevan suurta ennallistamistarvetta, erityisesti karujen järvien ja humuspitoisten, alkujaan niukkaravinteisten järvien ja lampien osalta. Peltojen pitäminen kasvipeitteisinä talven yli, lannan käsittelyn järkeistäminen, metsien avohakkuiden välttäminen ja ojien tukkiminen toisivat helpotusta vesistöjen tilaan. Sisävesien vesienhoitotoimenpiteet yleensä edesauttavat suoraan myös kalaston tilaa sekä hyödyttävät vesistöjen virkistyskäyttöä. Myös kilohailikanta on runsas Suomen Rysän nosto. Ennallistamistoimenpiteet maalla, erityisesti turvepelloilla ja -metsissä, toisivat vesiensuojeluhyötyjä. Jopa 70 % Suomen vesistöistä on tummunut. turvemaiden metsäojitukset ovat pahentaneet. Tämä vaatii monessa tapauksessa myös tuotantotapojen sopeuttamista. Myös monessa pienessä purossa ja joessa on vaellusesteitä, joita on viime aikoina kuitenkin alettu enenevässä määrin purkaa ja pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen jokijatkumoon. Erot eri vesistöjen välillä ovat suuria: Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä, kun taas Etelä-Suomen pienet järvet kärsivät usein rehevöitymisestä. 63 Ihmistoiminta on muokannut suurta osaa Suomen sisävesistöistä. Merkittävimpien kaupallisten kalalajiemme silakan, ahvenen ja muikun kannat ovat hyvässä tilassa ja kestävästi hyödynnettyjä. Toistaiseksi kalastettavaa kalaa riittää Globaalisti ylikalastus on merkittävä uhka ja kalakannat ovat vaarassa paitsi liian suuren kalastuspaineen myös ympäristönmuutosten takia. vsk. Vesiensuojelu kaipaa tehostamista On ilmeistä, että maaja metsätalouden vesiensuojelua on tehostettava, koska ravinnehuuhtoumat kasvavat muuttuvassa ilmastossa. Suomalaiset kalakannat ovat kuitenkin valtaosin hyvässä tilassa (Raitaniemi & Sairanen 2022) ja kalastus kestävällä tasolla, mistä osoituksena on esimerkiksi silakan ja kilohailin kalastukselle myönnetty MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti. Korkeat ravinnepitoisuudet heikentävät myös jokivesien tilaa
Meritaimenkantojen tila on hieman parantunut, mutta se on edelleen heikko kaikilla merialueilla. Uusimman arvion mukaan 75 kalalajistamme 12 % on uhanalaisia (Hyvärinen ym. Ahventa ja muikkua voisi paikoin kalastaa kestävästi enemmänkin. 64 merialueilla, ja kuhakantojen tila on hyvä sisävesillä sekä rannikolla lukuun ottamatta Saaristomerta. Monilla järvillä särki ja lahna ovat jo paikoin voimakkaamman kalastuksen kohteena, mutta monessa vesistössä kannat estäisivät kovempaakin verotusta. Kaikilla kalalajeilla ei mene hyvin Joidenkin kalalajiemme tila on kuitenkin huolestuttava. vsk. Lisäksi tulevaisuudessa voi olla odotettavissa kokonaan uusia hyödynnettäviä lajeja, kuten vieraslaji mustatäplätokko. Uhanalaisimpia ovat Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Erityisesti vaelluskalojen tilanne on heikko. Ympäristön muuttuessa on odotettavissa myös uutta kalastettavaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Tiukasti kiintiöityä silakkaa ja kilohailia emme voi kalastaa enempää, mutta voimme käyttää saaliista huomattavasti suuremman osan ihmisravinnoksi. 2019). Mereiset vaellussiikaja karisiikakannat sekä sisävesien planktonsiika ovat heikenVaelluskalat tarvitsevat esteettömän pääsyn kutukalojen lisääntymisalueille ja jälkeläiset esteettömän pääsyn sieltä pois. Särkikalakannat ovat runsastumassa rannikolla. Kuva: Unsplash.. Myös kuoreen kalastus on kasvanut viime vuosina
Luontaisen lisääntymisen turvaaminen on olennaista kalantuotannon varmistamiseksi. Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla. Kalastuksen säätelyä olisi varaa paikoin tiukentaa, jotta kalastuspaine pienenisi (Lappalainen ym. Useiden kalalajien elpymistä parantaisi vesien laadun ja happitilanteen parantuminen. 2021. 704 s. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 13/2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Suomen Ympäristökeskus. Myös mm. Uusia kalatuotteita ja asennekasvatusta kuluttajille Jotta Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite toteutuisi ja suomalaiset saataisiin syömään enemmän kalaa, tarvitsemme suuria panostuksia kalanjalostukseen, vilkasta yritystoimintaa ja kaupan hyllyille paljon uusia, kuluttajia kiinnostavia kalatuotteita ja -jalosteita. 65 tyneitä, samoin Etelä-Suomen sisävesitaimen ja harjus. Vaelluskalojen merkittävin ongelma ovat vaellusesteet, jotka estävät kutukalojen pääsyn lisääntymisalueille ja jälkeläisten pääsyn sieltä pois. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 72/2022. http://hdl.handle.net/10138/274086 Lappalainen, A., Veneranta, L., Kuningas, S., Olin, M., Aronsuu, K. (toim.). Toivon, että pääsemme siihen, sillä kalan syönnillä ja kalataloudella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Kaikista suurin haaste taitaa lopulta kuitenkin olla kuluttajien asenteisiin ja tapoihin vaikuttaminen, varsinkin tämänhetkisessä nousevien hintojen tilanteessa. Helsinki. & Sairanen, S. Joissain tapauksissa myös liian voimakas kalastuspaine voi estää kutukalojen pääsyn lisääntymisalueille. vsk. Helsinki. Jäljellä olevista merkittävistä lohikannoistamme yhden (Tornionjoki) katsotaan olevan hyvässä tilassa ja muiden (Simo-, Tenoja Näätämöjoki) heikossa tilassa. 2019: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2019. kampelan, mateen ja nahkiaisen runsaudessa on tapahtunut vähenemistä. Helsinki. Luonnonvarakeskus. ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_ tila. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Jokivesissä elinympäristökunnostuksilla on pitkät perinteet, mutta myös rannikkovesissä kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan kasvattaa kalantuotantoa. (toim.) 2018: Suomen meriympäristön tila 2018. Tähän voidaan päästä vähentämällä kuormitusta ja pysäyttämällä rehevöitymiskehitys. 252 s. 2021). http://hdl.handle.net/10138/299501 Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T., Ekebom, J. Helsinki. 132 s. Varsinkin sivusaaliiksi päätyminen on tietyillä uhanlaisilla lajeilla, kuten järvilohella, aivan liian yleistä. Meidät kaikki pitäisi saada syömään enemmän kotimaista, kestävästi pyydettyä kalaa. Luonnonvarakeskus. SYKEn julkaisuja 4/2018. 2022. https://www. 52 s.http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-380-166-0 Raitaniemi, J. Viitteet Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A., Liukko, U-M. Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023: Silakka, kilohaili, turska, lohi, meritaimen, siika, kuha, ahven ja hauki. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-498-2 SmartSea tietolaatikot 2018: Tulevaisuuden Pohjanlahti http://smartsea.fmi.fi/ tulevaisuuden-pohjanlahti/ SYKE ym
Kuva: Justiina Halonen.. Menettelyllä pyritään huomioimaan kattavasti alueen riskejä edustavat vahinkotyypit, myös alusöljyja aluskemikaalivahingot sekä muut ympäristövahingot vesistöissä, joiden tapahtumatiheys on maaöljyvahinkoja harvempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Valvonta kohdistuu pelastuslaitosten öljyja kemikaalivahinkojen torjuntajärjestelmään. vsk. 66 Justiina Halonen, tutkimuspäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta tukee myös vesistöjen tilaa Aluehallintovirastoissa hyödynnetään uutta pelastuslaitosten ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontamenettelyä
Yksi pelastuslaitos kirjaa vuodessa keskimäärin sata öljyvahinkotehtävää, mutta määrät vaihtelevat pelastuslaitoksittain 40:stä 300:n vahinkotapaukseen [2]. [1.] Valvonnalla seurataan myös ympäristövahinkoihin varautumista Torjuntavalmiuden valvonta kohdistuu pelastuslaitosten öljyja kemikaalivahinkojen torjuntajärjestelmään kokonaisuutena. Vesiliikenteen aiheuttamat tai muutoin vesistöissä tapahtuneet öljyvahingot muodostivat seitsemän prosenttia kirjatuista öljyvahingoista. [4.] Suuria, satojen kuutioiden alusöljyvahinkoja Suomessa on tapahtunut viimeksi 1980-luvulla [5], mutta vakavan vahingon riski on läsnä päivittäin [6, 7].. [1.] Öljyvahinkoja, jotka edellyttävät pelastusviranomaisten toimenpiteitä, tapahtuu keskimäärin 2 560 vuodessa, mikä vastaa alle kolmea prosenttia kaikista pelastustoimen tehtävistä [2, 3]. Kaikista vuosina 2013–2019 kirjatuista ympäristövahingoista 90 prosenttia oli öljyvahinkoja. Tehtävämäärää voimakkaammin lähestymistavan valintaan vaikutti tehtävien yksipuolisuus. Valvonnalla varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso on ympäristövahinkojen pelastustoiminnan osalta riittävä alueen riskeihin nähden. Tämä tarkoittaa, että valvonnassa arvioidaan sekä tehtävään varautumista että ympäristövahingon torjuntatehtävästä suoriutumista. [1.] Aiemmin ELY-keskukset valvoivat, että pelastuslaitosten torjuntakalusto on alueen öljyvahingon uhka ja torjuntavalmiuden taso huomioiden tarkoituksenmukaista. Toimintamallin tavoitteena on, paitsi varmistaa riittävä torjuntavalmius, tukea osaltaan myös turvallista ja terveellistä ympäristön tilaa. Uudistuksessa aiempi erityislainsäädäntö kumottiin ja siihen sisältynyt pelastustoimen valvontatehtävä siirtyi ELY-keskuksilta aluehallintovirastoille. vsk. Saman ajanjakson kemikaalivahingoista kuusi prosenttia kohdistui satamiin ja vesialueisiin. Lähestymistapa valittiin, koska öljytai kemikaalivahingoista kertyy sekä määrällisesti että tehtäväkentän moninaisuuteen nähden rajallisesti suoritteita. 67 A luehallintovirastot ottivat vuoden 2022 alusta käyttöön uuden ympäristövahinkojen torjunnan (YVT) valvonnan toimintamallin pelastustoimille ja pelastuslaitoksille säädettyjen öljyja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden valvontaan. Nykytilanteessa aluehallintovirasto valvoo öljyja kemikaalivahinkojen torjuntaa osana pelastustoimen valvontatehtävää. Valvonta uutena tehtävänä aluehallintovirastoille Öljyja aluskemikaalivahinkojen torjunta sisällytettiin 1.1.2019 osaksi pelastuslaissa (379/2011) säädettyä pelastustoimintaa. Vesistövahingot edustivat näissäkin seitsemää prosenttia, vesialusten osuuden jäädessä alle kolmeen prosenttiin. Ympäristövahinkojen osalta suoritteiden määrä ei siten kaikissa pelastuslaitoksissa mahdollista palvelutason arviointia toteutuneiden tehtävien kautta, kuten muuta pelastustoimen palvelutasoa valvottaessa. Alusperäisissä öljyvahingoissa oli tyypillisimmin kyse moottoriveneen tai aluksen 0,2–10 kuution polttoainevuodosta tai 0,3–1 kuution pilssivesipäästöistä. Näistä 93 prosenttia koskivat maa-alueella tapahtuneita öljyvahinkoja ja yli puolet (53 %) liittyivät tieliikennevahinkoihin. [4.] Tarkasteltaessa vaikutuksiltaan merkittävimpiä öljyvahinkoja kyseiseltä ajanjaksolta, suurin osa liittyi öljysäiliöiden vuotoihin tai ylitäyttöihin (32 %) ja tieliikenneajoneuvoihin (25 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54
Valvonnan kohdistaminen vain realisoituviin suoritteisiin tarjoaisi siten liian yksipuolisen tarkastelukulman pelastustoimen vastuualueeseen. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arviointimalli Ympäristövahinkojen valvontamenettely kehitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa projektiluonteisena vuoden 2021 aikana ja otettiin käyttöön kaikissa kuudessa aluehallintovirastossa vuonna 2022. Elementit on edelleen jaettu pienempiin osa-alueisiin. Kokonaisvaltaisempi – sekä vesistöalueen että todennäköiset, mutta harvemmin realisoituvat riskit huomioiva – tarkastelu edellytti kokonaan uuden valvontamenettelyn luomista. Menettelyn tukirankana toimii ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arviointimalli, joka koostuu pelastuslaitosten itsearvioinnin tueksi laaditusta torjuntavalmiuden arviointitaulukosta ja aluehallintovirastoille suunnatuista ohjeista. 68 Pelastuslaitosten tulee varautua öljyja kemikaalivahinkojen torjuntaan omalla alueellaan, niin rannikolla, sisävesillä kuin maa-alueellakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. YVT-valmiuden ja valvonnan elementit ja niiden sisältämät osa-alueet. vsk. Kutakin osa-aluetta havainnollistetaan toimintaa tai toteutustapaa kuvaavien väittämien avulla. Tiedonlähde: Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta aluehallintovirastoissa (Halonen 2021).. Väittämistä esitetään kolme eritasoista sanallista kuvausta. Vahinkoriski vaihtelee alueittain pienistä vuodoista laajoihin, suuronnettomuusmittaluokan vahinkoihin. Arvioimalla osa-aluekohtaisesti, Kuva 1. Arviointitaulukko tarkastelee ympäristövahingon torjuntatehtävää (YVT) ja siihen varautumista kymmenestä YVT-elementistä koostuvana kokonaisuutena (kuva 1)
Ympäristövahinkoihin nähdään siis yhä tärkeämmäksi puuttua. Arvio tukee ennen kaikkea pelastuslaitoskohtaista varautumista: se osoittaa sekä alueelliset vahvuudet että mahdolliset kehittämiskohteet. Valvontamenettelyn kehittämisessä on lisäksi hyödynnetty ympäristöhallinnonalan julkaisuja sekä aiemman valvovan viranomaisen, ELY-keskusten ympäristövahinkojen vastuuhenkilöiden, haastatteluja. Nykyinen turvallisuustilanne tekee vahinkoihin varautumisesta entistäkin. vsk. Tasovaatimukset linkittyvät sisäministeriön asetuksessa pelastustoimen suunnitelmista (1363/2018) kuvattuun jakoon päivittäiskokoluokan tehtäviin (4.§) ja vaativiin tilanteisiin (5.§) varautumisesta. Kasvun arvioidaan kuitenkin johtuvan vahinkotapausten lukumääräistä lisääntymistä voimakkaammin niiden kattavammasta ilmoittamisesta ja rekisteröinnistä [4]. [1.] Alueen riskitaso määrittelee torjuntavalmiuden tasovaatimuksen Pelastustoimen varautumisen tulee perustua alueella esiintyviin uhkiin ja niistä aiheutuvien riskien arviointiin. [1.] Tasot pohjautuvat kansainväliseen malliin, mutta tasojen sisällöt on räätälöity Suomen toimintaperiaatteisiin ja pelastustoimen vastuualueeseen. Arviointimallissa tämä tulee huomioiduksi eri torjuntavalmiustasojen kautta. Pelastuslaitoksia ei siis voida asettaa keskinäiseen paremmuusjärjestykseen arviointitulosten perusteella, sillä riskitasot vaihtelevat voimakkaasti alueiden välillä. [1.] Arviointitulos on pelastuslaitoskohtainen Arviointitaulukon väittämiin vastatessaan pelastuslaitos peilaa omaa varautumistaan alueensa riskitasoon, esimerkiksi, vastaako sen keräyskyky alueella todennäköisiä vuotomääriä. Lopputuloksena saatu torjuntavalmiuden tasoarvio kuvaa siten pelastuslaitoksen valmiutta suhteessa oman alueensa ympäristövahinkoriskeihin, ei suhteessa muihin pelastuslaitoksiin. Korkeamman vahinkoriskin, kuten määrällisesti suurten tai pohjavesialueella tai vesistöissä tapahtuvien öljytai kemikaalivahinkojen, ollessa potentiaalinen tulee valmiustason olla vastaavasti korkeampi. Pelastuslaitokset, joiden riskinarviointiin perustuva potentiaalinen vahinkokokoluokka rajoittuu pieniin vahinkoihin, yltävät riskien edellyttämälle torjuntavalmiustasolle minimivaatimukset täyttämällä. Koska riskitkin ovat alueilla erilaisia, myös torjuntavalmiudelta edellytettävä taso on arvioitava pelastuslaitoskohtaisesti. Näin myös ympäristövahinkoihin varautumisen tulee vastata alueen riskikuvan mukaisten ympäristövahinkojen vakavuutta. [1.] Ympäristövahinkoihin varautuminen yhä tärkeämpää Öljyvahinkojen kokonaismäärässä esiintyvä vaihtelu ei ole ollut kovin merkittävää viimeiseen vuosikymmeneen, vaikka hienoista kasvua onkin havaittavissa (kuva 2). Arviointi antaa myös ensimmäistä kertaa tietoa pelastustoimen valtakunnallisesta ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden tilasta ja mahdollistaa kansallisen torjuntajärjestelmän kokonaisvaltaisen ja riskiperusteisen kehittämisen. 69 miten tasokuvaukset täyttyvät kunkin pelastuslaitoksen kohdalla, voidaan lopputulemana sijoittaa pelastuslaitoksen torjuntavalmius yhdelle kolmesta torjuntavalmiustasosta A, B tai C, joista A on minimi ja C korkein. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Valmiustasojen kolmiportaisuuden tavoite on myös tukea kehittämistoimien suuntaamista: tasokuvauksista on nähtävissä, millä perusteilla seuraavan valmiustason voi saavuttaa
vsk. Toimintaympäristöään vastaava torjuntakyky minimoi vahingosta turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia ja nopeuttaa ympäristön toipumista. Aluehallintovirastojen arviointi on merkittävä myös yhteismitallisen tiedon tuottajana. Myöskään tahallisen vahingonteon mahdollisuutta ei voida sulkea pois [8]. Muun muassa Venäjään kohdistuvien pakotteiden vaikutus öljyja kemikaalikuljetuksissa käytettävään aluskalustoon on lisännyt vakavien ympäristövahinkojen riskiä [6, 7]. Ympäristövahingosta voi seurata vakavia, pitkäkestoisia haittavaikutuksia. Tiedonlähteet: Pronto Online-tilasto ja Pelastustoimen taskutilastot.. 70 merkittävämpää. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Kuva 2. Vesistövahinkojen torjunta edellyttää kuitenkin erikoiskalustoa ja -osaamista, joiden ylläpidon ja kehittämisen tarpeet tulee huomioitaviksi myös varautumisen valvonnassa. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valtakunnallinen arviointi järjestelmällisesti toistuessaan luo tietoperustaa, jonka pohjalta valmiutta voidaan mukauttaa vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Varautumisen painoarvoa lisää vesistöjen jo aiempi kuormittuminen; haitallisten aineiden pitoisuudet, rehevöityminen, lämpötilanousu sekä yleisemmin luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Pelastusviranomaisten toimenpiteitä edellyttäneiden öljyvahinkojen määrä Suomessa vuosina 2010–2022. Yhteinen valvontamenettely tukee kokonaisvaltaista kehittämistä Aluehallintovirastojen suorittama ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta edistää suunnitelmallista ja riskiperustaista torjuntavalmiuden kehittämistä pelastuslaitoksissa ja tukee siten tarkoituksenmukaisia ja viivytyksettömiä torjuntatoimia vahingon sattuessa
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013–2019. ESAVI/37268/05.09.08/2021. Venäjän öljyralli on nostanut ympäristövahingon riskiä – Suomenlahden merivartiosto tiivisti tilanteenseurantaa heti hyökkäyssodan alettua. Ympäristöministeriö, Helsinki. Verkkosivu osoitteessa https://prontonet.fi/ Pronto3/online1/OnlineTilastot.htm# [3] Pelastustoimen taskutilastot 2010–2014, 2014–2018 ja 2016–2020. 2021. [4] Tuomainen, J., Högmander, P. 16.12.2021. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta aluehallintovirastoissa. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20016398 [8] Sisäministeriö 2023. Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kokonaisselvitys 2017–2025. Päivätty 4.2.2023. ISBN 978-952-11-4827-9 (PDF). & Pirttijärvi, J. [6] The Washington Post 2023. [2] Pronto Online-tilasto. Päivätty 17.3.2023. Saatavissa: https://www.washingtonpost.com/ climate-environment/2023/03/17/ russia-oil-environmental-risk/ [7] Yle uutiset 2023. Sisäministeriö, Helsinki. vsk. ISBN 978-952-324-602-7 (PDF). Pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2021. Kuva: Justiina Halonen.. 71 Viittaukset [1] Halonen, J. Russia is using old oil tankers to bypass export sanctions, risking spills. ISBN 978952-11-5370-9 (PDF). 2021. [5] Jolma, K., Haapasaari, H., Häkkinen, J. 2018. Kansallinen riskiarvio 2023. & Pyy, O. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Valtakunnallisen torjuntavalmiuden tavoitteet, nykytila ja kehitystarpeet. Sisäministeriön julkaisuja 2023:4
Tällä hetkellä häiriötilanteessa tilannekuvan saaminen vaatii paikallistuntemusta ja mahdollisesti useiden ympäristöterveydenhuollon työntekijöiden sekä muiden organisaatioiden edustajien läsnäoloa. 72 P ohjois-Karjalan Ympäristöterveydellä on tavoitteena ottaa käyttöön paikkatieto-ohjelma. vsk. Hankkeen ja siitä tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää paikkatiedon käytön nykytilaa ympäristöterveydenhuollon kentällä sekä koota tietoa eri paikkatieto-ohjelmien soveltuvuudesta Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden tarpeisiin. Paikkatiedon visuaalisuuden avulla tilannekuvan saaminen helpottuisi ja tarvittavat tiedot alueella sijaitsevista toimijoista löytyisivät yhdestä paikasta. TuleMerva Nyholm, projektityöntekijä Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä toteutettiin hanke: Hankkeen tavoitteena oli selvittää paikkatiedon käytön nykytilaa ympäristöterveydenhuollon kentällä. Paikkatiedon hyödyntäminen ympäristöterveydenhuollossa. Paikkatieto-ohjelmia ei ole laajamittaisesti hyödynnetty Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä aiemmin. Paikkatiedon visuaalisuuden avulla myös uuden työntekijän perehtyminen omaan valvonta-alueeseensa helpottuisi. Tavoitteena kuitenkin on, että paikkatieto-ohjelmasta saataisiin työtä helpottava väline. Näin saatiin arvokasta tietoa, joka on avuksi, kun Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys pohtii paikkatietoohjelman valintaa. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niissä onnistuneesti toimiminen on, etenkin tässä maailmantilanteessa, ensiarvoisen tärkeää. Paikkatietoa ja paikkatieto-ohjelmaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi työn suunnittelussa ja häiriötilannetyöskentelyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54
Syinä paikkatieto-ohjelmien vähäiseen käyttöön haastateltavat toivat esiin ajan puutteen sekä ohjelmien monimutkaisuuden. Erilaisia ohjelmia Paikkatieto-ohjelmia on saatavilla kaupallisten ohjelmien lisäksi myös maksuttomasti. Useimmilla haastateltavilla käyttö on hyvin satunnaista, mutta muutamalla haastateltavalla paikkatieto-ohjelma on hyvin aktiivisessa käytössä. Suurin osa haastateltavista ei juurikaan hyödynnä paikkatieto-ohjelmia työssään. vsk. Haastatteluiden avulla selvitettiin myös millaisia kehittämistarpeita valvontayksiköt kokevat paikkatietoon liittyen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Hankkeen toteutus Hankkeessa analysoitu aineisto kerättiin haastattelujen avulla. Esimerkiksi QGIS sekä Maanmittauslaitoksen Oskari ovat avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia, joiden hankinta ei Kuva: Unsplash.. Esimerkiksi kuinka hyödylliseksi, helpoksi tai merkitykselliseksi he kokevat paikkatiedon ja paikkatieto-ohjelmien käytön työssään. Haastattelujen avulla saatiin tietoa muiden yksiköiden kokemuksista paikkatietoon liittyen. Paikkatiedon avulla alueen toimintojen ja ominaispiirteiden hahmottaminen helpottuisivat. Haastateltavat painottivat, että ohjelmaa tulisi myös käyttää jatkuvasti, jotta käyttötaito pysyisi yllä. Etenkin QGIS-ohjelmaa käyttävät haastateltavat kokivat, että ohjelma on turhan monimutkainen. Aktiivisesti ohjelmaa hyödyntävät kokevat, etteivät enää tulisi toimeen ilman. Työhön haastateltiin 13 ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä, joilla on jo käytössään paikkatieto-ohjelma tai -ohjelmia. 73 vaisuudessa ympäristöterveydenhuollon työntekijöillä ei välttämättä ole enää yhtä vankkaa paikallistuntemusta virkojen keskittyessä suurempiin yksiköihin
Paikkatiedon hyödyntämisen jatkaminen olisi helpompaa, mikäli tarjolla olisi kaikille valvontayksiköille yhteinen paikkatieto-ohjelma tai katselupalvelu esimerkiksi VATI:ssa. 74 itsessään aiheuta kustannuksia. Valvontayksiköiden paikkatiedon käyttömahdollisuudet muuttuvat tällöin vääjäämättömästi. Suurin osa haastateltavista oli käynyt Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämän paikkatietokoulutuksen, jossa opastettiin juuri QGIS-ohjelman käyttöön. Suurin osa haastateltavista tallensi aineistot vain omalle tietokoneelleen niin, etteivät muut työntekijät päässeet niihin käsiksi. Katselupalvelun käyttö ei myöskään vaadi erityistä osaamista, vaan toimii samalla periaatteella kuin esimerkiksi monelle tuttu Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna. Kaupalliset ohjelmat ovat niin sanotusti avaimet käteen palveluita, kun taas maksuttomat ohjelmat vaativat rakentelua. Hankkeesta tehty opinnäytetyö on luettavissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden julkaisupalvelu Theseuksesta opinnäytetyön nimellä Paikkatiedon hyödyntäminen ympäristöterveydenhuollossa.. Yksikään haastatelluista yksiköistä ei ollut rakentanut QGISohjelmasta järjestelmää, johon olisi liitetty palvelin ja tietokanta. Myös muut valvontayksiköt kaavaillaan liitettäviksi osaksi hyvinvointialueita ja tällöin kuntien ohjelmien käyttö ei ole enää mahdollista. Useat haastateltavat kokivat, etteivät tarvitse ohjelmaa, jolla voi luoda tai editoida paikkatietoa, vaan pelkkä paikkatiedon katselupalvelu olisi aivan riittävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Myös nämä osat ovat hankittavissa maksuttomasti, mutta mikäli omassa yksikössä ei löydy ohjelman rakentamiseen vaadittavaa tietoteknistä osaamista, aiheuttaa sen ulkoistaminen kustannuksia. vsk. Kaupallisiin ohjelmiin kuuluu automaattisesti paikkatietopalvelin ja tietokanta, mutta esimerkiksi QGIS-ohjelmaa ladatessa saa tietokoneelleen vain työpöytäsovelluksen. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden ei näin ollen ole mahdollista hyödyntää kuntien paikkatieto-ohjelmia. PohjoisKarjalan Ympäristöterveys on ensimmäinen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, joka on siirtynyt hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta. Mikäli katselupalvelu olisi jo käytössä olevan ohjelman, kuten VATI:n, yhteydessä, olisi sen käyttöön matalampi kynnys. Muutama haastateltava yksikkö kuitenkin tallensi ohjelmalla luodut aineistot yhteiselle verkkolevylle, josta muutkin työntekijät pääsivät katselemaan sekä muokkaamaan niitä. Kehittämisehdotuksia Monet haastateltavista valvontayksiköistä toivat ilmi, että olisi hienoa, jos ympäristöterveydenhuollon keskitetyn toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä VATI:n yhteyteen tulisi paikkatieto-ominaisuus. Hyvinvointialueille siirtyminen Moni haastatelluista valvontayksiköistä käyttää kunnan yhteistä paikkatietoohjelmaa, joka on myös muiden kunnan yksiköiden, kuten rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojelun, käytössä. Kaupallisten ja maksuttomien ohjelmien välillä on kuitenkin yksi merkittävä ero. Työpöytäohjelmaa voi hyvin siis hyödyntää myös yksinään, mutta tällöin ohjelmalla luotujen aineistojen yhteiskäyttö muiden työntekijöiden kanssa ei ole niin yksinkertaista. Työpöytäsovellukseen on mahdollista yhdistää paikkatietopalvelin ja tietokanta, mutta tämä vaatii tietoteknistä osaamista. Maksuttomasti ladattavan QGIS-ohjelman käyttö ja verkkolevylle tallentaminen eivät juuri aiheuta kustannuksia valvontayksikölle, jonka vuoksi se on hyvä kilpailija kaupallisten ohjelmien rinnalle. Haastateltujen yksiköiden käytetyin paikkatieto-ohjelma oli QGIS
Tuolloin toiminnassa mukana olleet tai muutoin aihetta seuranneet törmäävät kirjassa lukemattomiin alan tuttuihin konkareihin, joista esimerkkeinä mainittakoon Pekka Borg, Antti Haapanen, Urpo Häyrinen, Reino Kalliola, Pentti Linkola, Pekka Nuorteva, Olli Ojala, Rauno Ruuhijärvi, Pertti Seiskari ja Teuvo Suominen. Kirjan yhtenä kantavana teemana on kuvata tuon ajanjakson keskeisten luonnonsuojeluun vaikuttaneiden henkilöiden tekemisiä ja sanomisia. Alaotsikko onkin kirjan hankintaa tai lukemaan ryhtyvää ajatellen turhan rajaava. Mutta juuri niitä hyvä historiateos tarvitseekin! Kirjan rakenne on selkeä ja looginen aina sisällysluetteloa myöten. Eri henkilöiden tekemiset ja sanomiset antavat kirjaan aiheen ansaitsemaa syvyyttä. Kirjailija Yrjö Kokon tuotannosta todetaan (s. Aihepiireittäin jaettu lähdeluettelo on lukijan kannalta hyvä ratkaisu. 353), että Pessi ja Illusia (1944) olisi ollut hänen ensimmäinen teoksensa. Kirjassa käsitellään luonnonsuojelun historiaa paljon laveammin kuin vain alaotsikossa mainittua ajanjaksoa 1962–1972. Tämä käsittelytapa toimii kirjassa erittäin hyvin. Esimerkiksi tutkimusmatkailija A.E. Bookcoverin verkkokaupassa 35 € FT Pasi Reunasen luonnonsuojeluhistoria on tuhti lukupaketti, reilut 400 sivua ja painoa lähes kilon verran. 430 s. Tänä päivänä kirjan julkaiseminen omakustanteena on hatunnoston arvoinen teko. Kirjan tekemiseen käytettyjen työtuntien määrää voi vain kuvitella. Kirjan aihe huomioon ottaen on selvää, että siinä joudutaan mainitsemaan lukematon määrä erilaisia yksityiskohtia. Nordenskiöldin valtionpuistoehdotus (1880) saa ansaitsemansa huomion. Kirja käsittelee luonnonsuojelun kenttää hyvin kattavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Joitakin kirjoitusvirheitä kirjaan on jäänyt, mutta ne eivät häiritse lukemista. Pertti Forss KIRJAESITTELY. 75 Pasi Reunanen Pitkä matka huomiseen. vsk. Jos tarkkoja ollaan, niin ainakin Kotieläin (Otava 1932) ja Pitäkää tulta vireillä (WSOY 1941) ovat kuitenkin vielä varhaisempia. Nidottu. Kaiken kaikkiaan kirja on arvokas lisä luonnonsuojelun historiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Kirja lähteekin liikkeelle jo 1800-luvulta. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille niin luonnonsuojelun historiasta kuin ylipäätään maamme luonnosta kiinnostuneille. Kirjan teksti on sujuvaa asiaproosaa. Ja vielä kun ottaa huomioon, että kirjassa ei ole ensimmäistäkään kuvaa tai kaaviota ja käytetty kirjasinkin on tavanomaista pienempi, niin luettavaa totisesti riittää. Esimerkiksi metsäpolitiikkaa, ympäristömyrkkyjä ja järjestötoimintaa käsitellään hyvinkin syvällisesti. Uuden luonnonsuojeluajattelun läpimurto Suomessa 1962–1972 Omakustanne 2022. Erilaisten tilanteiden ja tilaisuuksien taustojen käsittely auttaa ymmärtämään monia tapahtumaketjuja ja alan kehitystä
Valituksi tuli Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Juha Metso, jonka laaja osaaminen ja kokemus erityisesti sisäilmaasioissa on valtakunnallisestikin merkittävää.. Valinta tehtiin nyt 21. Tilaisuuden järjestävät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry, sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveyslehti. Kaarina Kärnä Vuoden terveystarkastaja 2023 on terveystarkastaja Juha Metso Kittilästä Viking Linen M/S Gabriellalle kokoontui noin 200 ympäristöterveydenhuollon ammattilaista kouluttautumaan 9.–10.5.2023. vsk. kerran ja valituksi tuli Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Juha Metso. Koulutuspäivät järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry, sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveys-lehti. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Valinnan tekivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä tulleiden ehdotusten joukosta sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Yksi koulutuspäivien kohokohdista oli perinteisesti vuoden terveystarkastajan julkistus. Toisen koulutuspäivän päätteeksi julkistettiin myös Vuoden terveystarkastajan valinta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. 76 V iking Linen M/S Gabriellalla järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 9.–10.5.2023
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollossa Metson työtehtäviin kuuluvat muiden valvontatehtävien ohella koko alueen sisäilmaasiat. Metso on toiminnallaan parantanut ennalta ehkäisevästi satojen oppilaiden ja muiden kuntalaisten sisäilman laatua. vsk. Hän aloitti uransa Lahdessa ja työskenteli siellä 16 vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi Kittilään. Eri kunnissa on myös erilaiset toimintakulttuurit, mikä korostuu juurikin sisäilma-asioissa. Sosiaaliset taidot tulevat tarpeeseen, kun luovitaan erilaisten käytäntöjen ja asiakkaita kuormittavien sisäilmatilanteiden parissa. ”Työ sisäilma-asioiden parissa voi olla yksinäistä ja kuormittavaa etenkin pienissä yksiköissä, joissa vertaistukea on vähän saatavilla. Hän painottaa yhteistyötä ja avointa tiedottamista, mikä on luottamuksen rakentumisen ja tilanteiden ratkeamisen kannalta erittäin keskeistä. Tunturi-Lapissa työtä tehdään useamman kunnan alueella ja välimatkat ovat pitkiä – esimerkiksi Kilpisjärvellä käynti tarkoittaa lähes 700 ajokilometriä. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Sisäilma-asiat vaativat paljon erityisosaamista ja myös Metso on kouluttautunut lisää ja saanut RTA-pätevyyden (RTA= rakennusterveysasiantuntija). Korpisoturin asenteella ja jaksamisella vuosia ahertanut Juha Metso on todellakin ansainnut Vuoden terveystarkastajan tittelin”, kiittelee sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, joka on myös yksi Terveet tilat 2028 -hankkeen asiantuntijoista. Metso on suurella sydämellä ymmärtänyt, tukenut ja tehnyt yhteistyötä, ja onnistunut tässä kaikessa hyvin, sillä hänen todetaan edelleen olevan ”tosi mukava kaveri”. Metson osaaminen ei rajoitu Tunturi-Lappiin vaan hän on kouluttanut myös muita alan toimijoita, jakanut osaamistaan viranomaisten kesken, kehittänyt viranomaiskäytänteitä ja toiminut asiantuntijana valtakunnallisissakin kehittämishankkeissa. Metson kykyä tehdä kokonaisarvio sisäilman haitallisista altistusolosuhteista ja terveyshaitan olemassaolosta on kiitetty laajasti. 77 Juha Metso on toiminut terveystarkastajana lähes 30 vuoden ajan
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n uusimmassa kyselytutkimuksessa* selvitettiin suomalaisten lajittelutottumuksia. Nykyinen toimitusjohtaja Osmo Seppälä jää eläkkeelle kesäkuussa 2023. Ammattilaisille esitellään uusia menetelmiä vesiensuojeluun ja niiden soveltamiseen erilaisilla kohteilla. Kolmannes vastaajista (29 %) ei tiennyt, että sekajätteen tyhjennys on kaikkein kalleinta ja että lajittelemalla kodin jätteet voi säästää paitsi ympäristöä myös jätelaskussa. Vesiyhdistyksen ja Water Finns ry:n puheenjohtajana. Rinki toteutti vastaavan kuluttajakyselyn vuonna 2020. Suomessa kierrätysaste on jo hyvä, mutta laadukasta pakkausjätettä tarvitaan kiertoon yhä enemmän. EU:n asettamat kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset: vuonna 2025 pakkausjätteestä pitää kierrättää 65 prosenttia ja vuonna 2030 jo 70 prosenttia”, kertoo Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Hän aloittaa työnsä VVY:n toimitusjohtajana 1.6.2023. Vesija ympäristötekniikan ryhmän johtajana ja Rakennetun ympäristön laitoksen johtajana. Keinovalikoimassa on muun muassa eri laajuisia rantojen suojavyöhykkeitä, joista metsänomistaja voi valita omiin tavoitteisiinsa sopivimman. ”Kotona syntyvän pakkausjätteen lajitteleminen on jokaisen helppo ilmastoteko. Tutkimuksen toteutti Innolink. Vastaajista reilusti yli kolmannes (41 %) sanoo, ettei tiedä, mitä käytetylle pakkaukselle tapahtuu, kun sen on tuonut keräysastiaan. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista (61 %) saa lisämotivaatiota pakkausjätteiden lajitteluun, kun he saavat enemmän tietoa siitä, miten pakkaukset kiertävät uusiksi tuotteiksi. Laadukasta pakkausjätettä tarvitaan lisää kiertoon. 78 POIMINTOJA Kysely: Suomalaiset haluavat tietää pakkausmateriaalin kiertämisestä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämän kyselyn mukaan suomalaiset lajittelisivat entistä enemmän, jos saisivat lisää tietoa siitä, miten pakkaukset kiertävät uusiksi tuotteiksi. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Riku Vahala Vesilaitosyhdistyksen uudeksi toimitusjohtajaksi Suomen Vesilaitosyhdistyksen (VVY) hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toimitusjohtajaksi professori, tekniikan tohtori Riku Vahalan. Uudistuneet vesiensuojelun suositukset löytyvät verkkopalvelusta https:// metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/ vesiensuojelu Tapio Riku Vahala. Ojien kunnostuksessa olennaista on tarveharkinta ja entistä matalammat ojat. * Tutkimus toteutettiin paneelikyselynä lokakuussa 2022 ja siihen vastasi 1005 suomalaista kuluttajaa. Lisäksi hän on toiminut mm. VVY Uudet metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun on julkaistu Uudistuneet metsänhoidon suositukset antavat konkreettisia työvälineitä vesistövaikutusten hallintaan. Vahala on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksena vuosina 2012–2019 sekä useissa alan järjestöissä, mm. Vahala on toiminut Aalto-yliopistossa vesihuoltotekniikan professorina vuodesta 2008. Kuva: Aalto-yliopisto/Jaakko Kahilaniemi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. Kierrätys säästää energiaa ja luonnonvaroja, kun tarve käyttää täysin uutta materiaalia vähenee. Muutaman vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna muovipakkauksia lajitellaan kotitalouksissa nyt astetta enemmän: vuonna 2022 76 prosenttia vastaajista kertoi lajittelevansa kotitaloutensa muovipakkausjätteet, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 69 prosenttia
Tavoitteena on kehittää kaikenkokoisia venesatamia erityisesti ympäristönäkökulmat ja turvallisuusasiat huomioiden. Paristokierrätys. Lassila & Tikanojan Recser Oy:lle tuottaman tuoreen selvityksen perusteella näiden uusioraaka-aineiden valmistaminen tuottaa 50–98 prosenttia vähemmän päästöjä kuin neitseellisten metallien, joiden valmistaminen edellyttää louhintaa ja kuluttaa merkittävästi energiaa. 79 POIMINTOJA Pidä Saaristo Siistinä ry laajentaa toimintaansa Ahvenanmaalle Kaikkien vesilläliikkujien valtakunnallinen ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry laajentaa toimintaansa Suomen rannikolta ja sisävesiltä myös Ahvenanmaalle. Toivottavasti saamme myös uusia jäseniä Ahvenanmaalta”, Terry sanoo. Kierrätysnikkelin ja -mangaanin tuotanto taas aiheuttaa vain 2 prosenttia hiilipäästöjä verrattuna neitseellisesti tuotettuun. Vuoden alusta PSS ry käynnisti toimintansa Ahvenanmaalla, jossa aluekoordinaattorina aloitti Kimberly Terry. PSS ry:n toiminta on lähtöisin Saaristomereltä, ja nykyään yhdistyksellä on noin 13 000 jäsentä ja 200 Roope-palvelupistettä meren rannikolla ja järvillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. ”Kierrätys on ehdottomasti ilmastoteko. Kierrätetyn sinkin ilmastovaikutus on 50 prosenttia ja kierrätetyn raudan 85 prosenttia pienempi kuin neitseellisesti louhitun. Perinteisessä alkaliparistossa on noin viidesosa mangaania, jonka Tracegrow Oy voi kierrättää luomuviljelyyn soveltuvaksi lannoitteeksi Kärsämäellä. Tästä määrästä saatiin uusiokäyttöön noin 0,9 miljoonaa kiloa eli noin 30 täyttä rekkalastillista kierrätysmateriaalia, kuten rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Yhdessä voimme saada aikaan suuren muutoksen ympäristön hyväksi. ”Odotan innolla, että pääsen viemään Pidä Saaristo Siistinä ry:n tärkeää työtä Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa on iso osa Suomen saaristoa, ja meri ympäröi meitä. Ohjelman taustalla on yhdistyksen vuosikymmenten kokemus yhteistyöstä venesatamien kanssa. Satamat voivat hakea osaksi ohjelmaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivujen kautta: pidasaaristosiistina.fi PSS ry Selvitys: Kierrätetyistä akuista ja paristoista saatavat metallit säästävät päästöjä jopa 98 % verrattuna neitseellisesti louhittuihin Paristokierrätyksen eli Recser Oy:n teettämän selvityksen mukaan akkuja paristoraaka-aineiden kierrättämisellä on merkittäviä ilmastohyötyjä. Kierrätykseen palautettujen paristojen ja akkujen kuljetusten ja käsittelyn hiilipäästöt kalpenevat selvästi neitseellisen tuotannon päästöille”, toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätystä organisoivasta Recser Oy:stä kannustaa. Eniten viime vuonna kiertoon saatiin sinkkiä (yli 400 tonnia) ja rautaa (lähes 350 tonnia), joita on paljon perinteisissä alkaliparistoissa. Roope-satamaohjelmasta tukea satamien ympäristöasioihin Roope-satamaohjelma on PSS ry:n suomalaisille venesatamille suunnittelema ainutlaatuinen ympäristöohjelma. Samalla ohjataan venesatamien käyttäjiä ympäristöystävälliseen toimintaan. Suomalaiset palauttivat viime vuonna paristoja ja pienakkuja kierrätykseen noin 1,8 miljoonaa kiloa. Ahvenanmaalla PSS ry:n tavoite on muun muassa päästä kehittämään alueen satamien toimintaa yhdessä satamayrittäjien kanssa sekä kannustaa ahvenanmaalaiset mukaan Siisti Biitsi -ohjelmaan sekä jalkauttaa ohjelman kummikoulutoiminta paikallisiin kouluihin ja harrastusryhmiin. Siksi meren hyvinvointi on meille erittäin tärkeää
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2023 ilmestyy 15.9. teemalla RAKENNUSTERVEYS www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2023, 54. vsk. 82
044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy | www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 % Tilauksiin lisätään toim. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3