ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta: 32,00 euroa (sis. alv. 10 %) + toimituskulut. Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 3
Kaiken kaikkiaan sarjarikkoontuminen ulottui siis kahdeksaan putkeen. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Talousveden laatu oli toimistollammekin usein puheenaiheena, sillä vettä johdettiin vikatilanteen alettua verkostoon varavesilaitokselta, ja vesi maistui pahalle. vsk. Syyksi epäillään vilkasta ja raskasta liikennettä. Tämä rikkoontuminen aiheutti kuitenkin merkittävää paineenvaihtelua muualla vesijohtoverkostossa, ja heikompia, saneerausta odottavia putkia rikkoontui eri puolilla kaupunkia yhteensä seitsemän. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Ensimmäisenä rikkoontui Karjarannan runkovesijohto, 40 vuotta vanha betoniputki, joka ei vielä ollut edes käyttöikänsä lopussa tai saneerauslistalla. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Veden paha maku ja ajoittainen matala paine verkostossa jäivät porilaisten ainoiksi kokemuksiksi putkirikoista lukuun ottamatta heitä, jotka ehtivät nähdä myös katujen tulvivan. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Viime syksynä Porissa oli putkirikkosuma. Varautumisella ja harjoittelulla oli osansa siinä, että sarjarikkoontumisesta selvittiin näinkin vähin harmein. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Ja täytyy sanoa, että hyvää talousvettä osasi taas arvostaa, kun kaikki oli kunnossa. Miksi ensimmäinen putki rikkoontui. Vedenjakelua ei kuitenkaan katkaistu missään vaiheessa eikä käyttörajoituksia tullut. Huonon onnen putkirikkosumassa oli myös hyvää tuuria mukana – samana päivänä, kun tilanne alkoi, oli Lukkarinsannan varavesilaitoksella aloitettu vuosittainen koekäyttö, mikä mahdollisti talousveden johtamisen nopeasti verkostoon. Suomalainen hanavesi on ihan parasta! Kaarina Kärnä Kahdeksan putkirikon ketju. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh
Kahdeksan putkirikon ketju Kaarina Kärnä .................................................................................. 4 Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi Ari Kangas ......................................................................................... ....................................................................30 Suomen meriympäristön tila 2024 Pekka Paavilainen ........................................................................36 KIPSI-hankkeessa pienennetään peltoviljelyn ravinnehuuhtoumaa ja suojellaan vesistöjä Minna Kolari ...................................................................................42 Kosteikkoviljelyä ympäristön hyväksi Henri Honkanen ja Sanna Saarnio ...........................................50 Raakun suojelu on yhteistyötä Katja Vainionpää ja Heidi Kunttu ..............................................56 Kirjaesittely: Jussi S. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Kallioidemme salaisuuksia .................................................................................62. Rossi ja Minna Mäki-Asiala ..............26 Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen Jukka Mehtonen ym. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 4 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2024 ilmestyy 16.9. Lehden teemana on rakennusterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. .........................................................................18 Huleja lumivesien yhdistetty hallinta kaupunkiympäristössä – uusi hanke on käynnistynyt Oulussa Heini Postila, Pekka M. Heinonen ja Elina Lehtonen, Suomen muinaiset tulivuoret. 6 Talousvesisäännösten soveltamisohje Jaana Kilponen .............................................................................12 Pohjavesien suojelu puhuttaa Jaana Sorvari ym
Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat Uutena asiana edellytetään viemäriylivuotojen ja hulevesikuormituksen vähentämiseksi kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia isoissa taajamissa vuoden 2033 loppuun mennessä ja riskinarvioinnin perusteella keskisuurissa taajamissa vuoden 2039 loppuun mennessä. Lisäksi direktiivissä vahvistetaan sanitaation saatavuutta kaikille, yhdyskuntajäteveden käsittelystä vastaavan toimialan läpinäkyvyyttä, säännöllistä kansanterveysmuuttujien seurantaa ja aiheuttamisperiaatteen täytäntöönpanoa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 6 Viemäröinti ja liittämisvelvollisuus sekä kiinteistökohtaiset järjestelmät Suomen kannalta nämä artiklat eivät muuta tilannetta, koska viemäröintija liittämisvelvoitteet on jo kirjoitettu vesihuoltolakiin ja kiinteistökohtaisten järjestelmien osalta on myös ympäristölainsäädäntö asianmukaista. Vanhan direktiivin tarkoituksena oli suojella ympäristöä jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta, mutta nyt direktiivin kohteiksi on jätevesien käsittelyn oheen lisätty terveyden suojelu, asteittainen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kestävälle tasolle, jätevesien keräämisen ja käsittelyn energiataseen parantaminen ja kiertotalouteen siirtymisen edistäminen. Riskinarviointiin on tulossa ohjeistus komissiolta. Ari Kangas, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi Vuodelta 1991 olevan vanhan yhdyskuntajätevesidirektiivin uudelleenkirjoitettu teksti on saanut hyväksyntänsä EU:n parlamentissa ja neuvostossa. vsk
Suomessa useissa jätevedenpuhdistamoiden nykyisissä luvissa käytössä oleva lämpötilapoikkeaminen otetaan edelleen huomioon niin, että jäteveden lämpötilan ollessa alle 12 astetta tarkkailutuloksia ei oteta mukaan vuosikeskiarvon laskentaan. Direktiivi tosin edellyttää lisäksi, että säädöksiä ja/tai erityislupia on tarkasteltava uudelleen vähintään joka kymmenes vuosi. Biologinen käsittely Yhdyskuntajätevesien biologisen käsittelyn vaatimukset eivät tiukkene. 7 Ei-sitovana tavoitteena on, että ylivuodot olisivat pieni prosenttiosuus (enintään 2 %) jätevesien vuotuisesta päästöstä isoissa taajamissa vuoden 2039 loppuun mennessä ja keskisuurissa taajamissa vuoden 2045 loppuun mennessä. Sen myötä vähintään 10 000 avl:n taajamien jätevesistä on poistettava joko typpeä tai fosforia tai kumpaakin porrastetusti vuoden 2045 loppuun mennessä niin, että vuosikeskiarvoina saavutetaan raja-arvot: fosfori 0,7 mg/l tai 87,5 %:n reduktio ja/tai typpi 10 mg/l tai 80 %:n reduktio. Ravinteiden poisto Ravinteiden poiston vaatimukset sen sijaan tiukentuvat, mikä on omiaan tuomaan erityisesti typen poiston osalta Suomessakin investointitarpeita ja kustannuspaineita. vsk. Suomen kannalta fosforin tiukentuneet raja-arvot eivät vaikuta, koska kansallisissa ympäristöluvissa raja-arvot ovat jo vähintään yhtä tiukat. Hallintasuunnitelmissa on esitettävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja näitä suunnitelmia tarkistetaan vesipolitiikan puitedirektiivin aikataulun mukaisesti vähintään kuuden vuoden välein. Jäteveden käsittelyn vaatimukset Direktiivin edellyttämä sääntely toteutuu Suomessa jätevesien käsittelyn ympäristöluvanvaraisuudella. Kiintoaineen raja-arvovaatimuksesta tulee valinnainen ja hapenkulutuksen mittaaminen voidaan tehdä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Sekä fosforin että typen poiston soveltaminen kaikissa yli 150 000 avl:n laitoksissa tapahtuu niin, että vuosikeskiarvot fosfori 0,5 mg/l tai 90 %:n reduktio ja typpi 8 mg/l tai 80 %:n reduktio on saavutettava vaiheittain vuoden 2039 loppuun mennessä. Suomen kannalta tilanne ei muutu. Lisätavoitteena on makromuovipäästöjen jatkuva vähentäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Vähintään 10 000 avl:n taajamien jätevesistä on toteutettava ravinteiden poisto rehevöitymiselle alttiilla alueilla. Asukasvastineluvulla (avl) tarkoitetaan yhden ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta vuorokaudessa.. Siirtymäajan päätyttyä kohdistuu investointitarpeita ja kustannuspaineita sekä yli 150 000 avl:n laitoksille asetetun typenpoiston kategorisen vaatimuksen vuoksi että vähintään 10 000 avl:n taajamien rehevöitymiselle typpiherkän vesistön valumaalueella sijaitsemisen vuoksi. Typenpoiston osalta menettely on muuten vastaava kuin nykyisessä yhdyskuntajätevesiasetuksessa, mutta typen osalta rehevöitymiselle herkäksi alueeksi on direktiivissä määritelty myös valuma-alue, jossa luonnollista pidättymistä ei voisi ottaa huomioon kuin 20 vuoden siirtymän ajan. Fosforille ja/tai typelle herkistä alueista on laadittava ja julkaistava luettelo, jota päivitetään vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmien aikataulussa
Kustannuskattavuutta täydennetään kansallisesti päätettävissä olevalla rahoituksella. Vaatimus tulee voimaan portaittain vuoden 2045 loppuun mennessä. Komissio seuraa ja arvioi tämän säännöksen mahdollisia vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. vsk. Kaikkien yli 150 000 avl:n laitosten ja riskinarvioinnin perusteella yli 10 000 avl:n taajamien jätevesien osalta edellytetään lisäkäsittelyä, jolla poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia. Riskinarvioinnissa tarkastellaan purkuvesistöjä, joissa yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertymä voivat aiheuttaa ympäristötai terveysriskin. Mikroepäpuhtauksien poisto Uutena vaatimuksena direktiivi edellyttää mikroepäpuhtauksien poistoa. Tällaisen tarkastelun vaatimusten saavuttaminen on Suomessa ihan mahdollisuuksien rajoissa, koska suurimmat laitokset tekevät jo erinomaista typenpoistotulosta. Mikroepäpuhtaudet on direktiivissä määritelty aineiksi – niiden hajoamistuotteet mukaan lukien – joita esiintyy yleisesti vesiympäristössä, yhdyskuntajätevedessä ja/tai lietteessä ja joita voidaan pitää pieninäkin pitoisuuksina vaarallisina ihmisten terveydelle tai ympäristölle. ”. Tuottaja voidaan vapauttaa laajennetusta tuottajavastuusta, jos tämä voi osoittaa, että sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden sisältämän aineen määrä on alle yksi tonni vuodessa tai aine on jätevesissä nopeasti biohajoavaa eikä siitä aiheudu tuotteiden elinkaaren lopussa mikroepäpuhtaukMikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön laajennettu tuottajavastuu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan vähintään 80 % mikroepäpuhtauksien poiston ja tarkkailun kustannuksista. Tuottajavastuu Mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön laajennettu tuottajavastuu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan vähintään 80 % mikroepäpuhtauksien poiston ja tarkkailun kustannuksista. Mikroepäpuhtauksille ei asetettaisi ainekohtaisia päästöraja-arvoja vaan muutamalle indikaattoriaineelle annettuun poistovaatimukseen pääsemisen katsottaisiin osoittavan, että kaikki mikroepäpuhtaudet poistuvat riittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Koska komission tutkimuslaitoksen mukaan lääkeja kosmetiikkavalmisteet ovat pääasiallisia jätevesien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähteitä, tuottajavastuujärjestelmä kohdistuu niiden tuottajiin eli valmistajiin, maahantuojiin tai jakelijoihin. 8 On myös mahdollista täyttää direktiivin vaatimukset tarkastelemalla koko jäsenvaltion ravinnereduktiota, jolloin direktiivin vaatimukset eivät kohdistuisi yksittäisiin laitoksiin. Yksittäisille laitoksille jäisi kuitenkin kansallisen ympäristölupamenettelyn mukaiset ravinteidenpoistovaatimukset. Tuottajat perustavat tuottajavastuujärjestön ja kunkin tuottajan maksuosuus määräytyy tuotteiden sisältämiä aineiden määrien ja niiden vaarallisuuden mukaan. Indikaattoriaineiden poistuman on oltava vähintään 80 %
On huomattava, että lisääntyvä näytemäärä koskee direktiivin mukaista tarkkailua, jossa määritetään direktiivissä esitettyjä muuttujia. PFAS-yhdisteitä ja mikromuoveja on tarkkailtava tulevasta ja lähtevästä jätevedestä sekä lietteestä, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Myös käytetyn, tuotetun ja ostetun energian määrä on mitattava. Tuottajavastuujärjestelmän käyttöönotto kannustaa siten vähemmän haitallisten tuotteiden saattamiseen markkinoille. Kasvusta aiheutuvien päästöjen mahdollisia vaikutuksia vesimuodostumiin ei olisi katsottava vesipuitedirektiivin mukaisten velvoitteiden rikkomiseksi, jos puhdistamolla on direktiivin mukainen lupa, jätevedenpuhdistusta ei voida teknisten mahdollisuuksien puitteissa tai kohtuuttomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla keinoin vaihtoiset purkupaikat huomioon ottaen ja lieventäviä toimenpiteitä toteutetaan jo kyseisessä vesimuodostumassa. Muut kuin puhdistusvaatimuksiin liittyvät päästöjen tarkkailut Kasvihuonekaasupäästöjä CO 2 , N 2 O ja CH 4 tarkkaillaan yli 10 000 avl:n laitoksilla joko mittauksilla, laskennallisesti tai mallintamalla. Toiminnan tarkkailu ja seuranta Direktiivin vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehtävä tarkkailu laajenee. 9 sia jätevesiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Näytteenotto edellä mainittuihin seurantoihin on yli 150 000 avl:n taajamissa kaksi kertaa vuodessa enintään 6 kk:n välein ja 10 000 – 150 000 avl:n taajamissa kerran kahdessa vuodessa. vsk. Kansanterveysparametrien seuranta Covid-pandemian aikaan julkisuutta saanut kansanterveysparametrien tarkkailu määritellään nyt pysyväksi järjestelmäksi, joka otetaan tarvittaessa käyttöön. Jos haitallisten aineiden määritystulokset jäävät alle ympäristön. Niissä on myös tarkkailtava vesidirektiivien mukaisia haitallisia aineita tulevasta ja lähtevästä jätevedestä paitsi, jos voidaan osoittaa, ettei niitä ole. Erityisesti pienten puhdistamojen näytemäärien vähimmäisvaatimukset ovat merkittävästi nykyistä suuremmat. Weser-tuomion mukainen vesipuitedirektiivin soveltaminen tekisi mahdottomaksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen laajentamisen. Seurannan paikat, tiheys ja parametrit määritellään kansallisesti terveysviranomaisten ja jätevesiviranomaisten yhteistyönä ja tarkkailtavat muuttujat voivat olla myös muita relevantteja parametreja. Tilatavoitteista poikkeaminen Direktiivissä on lisäksi kohta, joka mahdollistaa yhdyskuntajätevesien käsittelyn mukauttamisen väestönkehitykseen ja siihen liittyvään talousjätevesikuormituksen kasvuun, jotta direktiivin vaatimukset täyttyvät. Isoilla laitoksilla on seurantaan otettava lisäksi mikrobilääkeresistenssi AMR, sen jälkeen, kun komissio on yhdenmukaistanut menetelmän AMRmääritykseen ja näytteenottoon sekä määritellyt näytteenoton vähimmäistiheyden. Koska laitoksilla on lisäksi kansallisen ympäristöluvan määräyksiin perustuva tarkkailuohjelma ja vielä pääsääntöisesti omia käyttötarkkailuohjelmia, on oma haasteensa harmonisoida nyt uusiksi menevät tarkkailuohjelmat tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Yli 10 000 avl:n taajamissa tarkkaillaan hulevesistä ja viemäriylivuodoista syntyvien perusparametrien, haitallisten aineiden ja mikromuovien päästöjä laskennallisesti tai mallintamalla. Näytteitä otetaan niin, että seurantapaikat muodostavat edustavan jakauman maan väestöstä. Kohta on lisätty, koska muuten EU-tuomioistuimen ns
Raportointi Kun vanhan direktiivin mukaan tiedot on raportoitu komissiolle kahden vuoden välein, muuttuu raportointi nyt käyttämään tietoalustoja, jonne raportoitavat tiedot täydennetään vähintään vuosittain. 10 laatunormien kolmena perättäisen vuotena, voidaan näytteenottotiheys puolittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kansalliset tarkkailujen ja seurantojen tietokannat säilyvät ja niistä vain luodaan tiedonsiirto tietoalustaan, johon komissiolla ja EEA:lla on pääsy. vsk. ” Kuva: Pixabay.. Kaikelle, mitä direktiivissä on edellytetty mitattavaksi, määritettäväksi, tarkkailtavaksi tai seurattavaksi, on tietoalustassa oltava paikka, johon tieto syötetään. Kuitenkin käytetystä energiasta voidaan 35 % hankkia ulkopuolisista ei-fossiilista lähteistä. Kun laitoksilla saattaa olla myös valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) perustuvaa tarkkailua, on se syytä yhdenmukaistaa tämän tarkkailun kanssa. Liete Jätevesidirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on kannustettava arvokkaiden resurssien Toimialan hallinnoinnin parantamiseksi jätevesitoimijoita edellytetään tekemään seurantatuloksista läpinäkyviä avaintunnuslukuja ja asettamaan ne avoimesti saataville. Käyttöön otetaan energianeutraalisuustavoite, jossa neljän vuoden välein tehtävien energiakatselmusten perusteella yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden on itse tuotettava käyttämänsä energia omista jätevedenpuhdistukseen liittyvistä uusiutuvista energialähteistä erityisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä biokaasun tuotantomahdollisuuksia tai hukkalämmön talteenotolla ja käytöllä. Yleisön on saatava riittävät ja ajantasaiset tiedot asuinalueensa yhdyskuntajätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Kansallisesti tarkasteltuna kaikkien yli 10 000 avl:n laitosten omistajien tai toiminnanharjoittajien puhdistamolla tai puhdistamon ulkopuolella tuottaman tai niiden puolesta tuotetun, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vuotuisen kokonaismäärän on, riippumatta siitä, käyttävätkö yhdyskuntajätevedenpuhdistamon omistajat tai toiminnanharjoittajat tämän energian puhdistamolla vai puhdistamon ulkopuolella, oltava niiden kuluttamasta energiasta porrastetusti 100 % vuoden 2045 loppuun mennessä. Energiatehokkuus Kun yhdyskuntajätevesien käsittelysektorin osuus koko EU:n sähkönkulutuksesta on noin 0,8 %, on sillä merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Kasvihuonekaasujen, PFAS-yhdisteiden ja mikromuovien metodiikan ja menettelyt antaa komissio täytäntöönpanoasetuksilla ja puhdistamolietteen tarkkailu tapahtuu puhdistamolietedirektiivin mukaan
Täytäntöönpano EU-vaalien vuoksi direktiivin virallinen voimaantulo siirtyy syksyyn 2024, koska uuden parlamentin on vielä muodollisesti hyväksyttävä se. Verkostoon liittyjät voivat saada tiedot pyytämättä laskun tai älysovellusten kautta. Yleisön on saatava riittävät ja ajantasaiset tiedot asuinalueensa yhdyskuntajätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Tiedottaminen yleisölle Toimialan hallinnoinnin parantamiseksi jätevesitoimijoita edellytetään tekemään seurantatuloksista läpinäkyviä avaintunnuslukuja ja asettamaan ne avoimesti saataville. Liittyjälle toimitettavissa perustiedoissa esitetään yhdyskuntajätevesien keruun ja käsittelyn vaatimustenmukaisuus ja vertailu raja-arvoihin, kyseiseltä liittyjältä vuosittain kerätyn ja käsitellyn jätevesimäärän aikasarja sekä jätevesimaksu, ja keskimääräinen kotitalouskohtainen jätevesimäärä taajamassa. Suomessa ei ole ollut kattavasti tällaista lupamenettelyä (esim. Teollisuusja laitosjäteveden viemäriin johtamisen luvanvaraisuus Teollisuusja laitosperäisistä jätevesistä yhdyskuntajätevesien viemäreihin ja puhdistamoille tulevia päästöjä on säänneltävä ennalta annetuin säädöksin ja/tai erityisluvin. Ennen luvan myöntämistä viranomaisen on kuultava vesihuoltolaitosta, ja kuuleminen koskee pyynnöstä myös toisella viemäröintialueella tapahtuvia päästöjä. energianeutraaliuteen ja tuottajavastuuseen liittyvää sääntelyä. Mukana on oltava linkki internet-tietoihin, joissa esitetään kattavat tiedot laitoksen toiminnasta ja taloudesta. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään kolmen vuoden päästä direktiivin voimaantulosta minimivaatimukset lietteen ja jäteveden fosforin uudelleenkäytölle ja kierrätykselle ottaen huomioon talteenottoon käytettävissä olevat teknologiat, resurssit ja taloudellisen kannattavuuden. vsk. Tämän jälkeen on kaksi ja puoli vuotta aikaa panna direktiivi täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Varsin mittava työrupeama on edessä ja siinä käsitellään myös aivan uudenlaista, mm. Lähtökohtaisesti tiedot voidaan antaa internetissä ja perustellusta pyynnöstä myös muulla tavoin. Ennakkoon annettuja säädöksiä/lupia on tarkistettava vähintään 10 vuoden välein. Sanitaation saatavuus Sanitaation saatavuutta on parannettava niin, että sanitaatiopalvelujen saatavuus varmistetaan kaikille. Erityisluvissa on tunnistettava, vähennettävä ja ehkäistävä päästöjä. Tartutaan toimeen.. Ennakkosääntely tai viranomaislupa yhdenmukaistaa vallitsevia käytäntöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 11 talteenottoon lietteestä ja lietteen käsittelyn hallinnoinnissa on sovellettava jätehierarkiaa. ympäristölupa-, rekisteröintitai ilmoitusmenettely) viemäriin johdettaville teollisuusja laitosvesille ja käytäntönä on ollut solmia tarvittaessa kahdenvälisiä teollisuusjätevesisopimuksia. Lisäksi on kannustettava tarjoamaan ravintoloissa, kaupoissa ja muissa yleisölle avoimissa yksityistiloissa kaikille tarkoitettuja sanitaatiotiloja maksutta tai alhaista palvelumaksua vastaan. Yli 10 000 avl:n taajamissa jäsenvaltion on kannustettava perustamaan julkisiin tiloihin riittävä määrä vapaasti käytettävissä olevia saniteettitiloja, ja yli 5 000 avl:n taajamissa kannustettava toimivaltaisia viranomaisia tarjoamaan riittävästi ilmaisia sanitaatiotiloja julkisissa rakennuksissa
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Soveltamisohjeessa käsitellään terveydensuojelulain (763/1994), talousvesiasetuksen (1352/2015), terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) ja valtioneuvoston talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta antaman asetuksen (7/2023) säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita. 12 Jaana Kilponen, MMT, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Talousvesisäännösten soveltamisohje Valvira on julkaissut verkkosivuillaan sidosryhmien kanssa yhteistyössä laaditun Talousvesisäännösten soveltamisohjeen. Siihen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Soveltamisohjeessa käsitellyt säädökset tulivat voimaan 12.1.2023 ja uudistustarve johtui uudistuneen juomavesidirektiivin kansallisesta toimeenpanosta.
13 T alousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kaksi osaa (Taulukko 1). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja toiminnanharjoittajien tehtävät on esitetty liitteiden 1 ja 2 taulukoissa, joissa on kerrottu myös säännökset, missä kyseisistä tehtävistä on säädetty. Se on samanlainen Excel-dokumentti kuin aiemminkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Talousvesisäännösten soveltamisohje ja sen liitteet Osa I – Säännöskohtainen soveltaminen Osa II – Muuttujien enimmäisarvojen perusteet Liite 1 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet Liite 2 Toiminnanharjoittajan velvoitteet Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli Liite 4 Näytteenotto talousvedestä Liite 5 Torjunta-aineet Liite 6 Vesienhoidon muuttujat Liite 7 Häiriötilanteen yhteenvetolomake. Lisäksi soveltamisohjeessa on 7 liitettä (Taulukko 1). Talousvettä toimittava laitos voi hyödyntää näytteenottosuunnitelmamallipohjaa antaessaan ehdotuksen näytteenottosuunnitelmasta ja perusteista näytteenottotiheyden muuttamiselle asetuksen mukaisesta tiheydestä. Valvontatutkimusohjelmamalli löytyy liitteestä 3. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on täytettävä Vati-järjestelmässä oleva lomake talousveden laatua uhanneen häiriötilanteen jälkeen. Kuparin, nikkelin ja lyijyn näyte pitää edelleenkin ottaa juoksuttamattomasta vedestä, kun taas muut näytteet tutkitaan juoksutetusta vedestä otetusta näytteestä. Liitteet 5 ja 6 ovat avuksi erityisesti riskienhallintaja omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä. Talousvesinäytteen ottamista on kuvattu Liitteessä 4. Liitteen 7 Taulukko 1. Soveltamisohjeen liitteenä 7 on kopio Häiriötilanteen yhteenvetolomakkeesta, jollainen on viranomaisten käytössä olevassa Vati-tietojärjestelmässä. Osassa I käsitellään talousvesisäännösten (terveydensuojelulain luvun 5, talousvesiasetuksen, terveydensuojeluasetuksen luvun 3 ja valtioneuvoston talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta antaman asetuksen) soveltamista. vsk. Liite 3 jakautuukin kolmeen osaan, sillä kolmantena liitteen 3 osana on Näytteenottosuunnitelmamallipohja. Liitteessä 5 on esitetty Suomessa myyntitilastojen perusteella käytössä olevia ja olleita kasvinsuojeluaineita ja liitteessä 6 vesienhoidon muuttujia, joista voidaan valita muuttujia laitoksen riskiperusteiseen raakavesiseurantaan, jota laitos tekee omavalvonnassaan. Valvontatutkimusohjelmamallia muutettiin siten, että laatimisohjeet erotettiin mallipohjasta omaksi osakseen. Osa talousvesiasetuksen liitteessä I säädetyistä talousveden säännöllisen valvonnan muuttujista voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan (eli käyttäjän hanan) sijasta raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkosta. Osassa II esitetään talousvesisäännöksissä esitettyjen muuttujien enimmäisarvojen perusteita ja omavalvontaan soveltuvia muuttujia ja menetelmiä
Lukuun ottamatta sairaaloita ja terveyskeskuksia kaikki ensisijaiset tilat kuuluvat terveydensuojelulain 13 §:n nojalla kunnan suunnitelmallisen terveydensuojelun valvontaan. Rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamiseksi ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kannalta tarpeellisia tietoja ja kohdistettava riskienhallintaa rakennuksen vesilaitteistoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. vsk. Kuva: Heidi Nurminen.. Kunta voi päättää ensisijaisen tilan yleisen määritelmän perusteella, mitä muita tiloja ne määrittelevät ensisijaisiksi. Terveydensuojelulain mukainen säännöllinen valvonta koskee sairaaloissa ja vuodeosastollisissa terveyskeskuksissa vain rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa. Säädösuudistukset eivät muuttaneet paljonkaan talousvettä toimittavien laitosten velvoitteita ja valvontaa, sillä Suomessa oli säädetty jo aiemmin riskinarviointiin perustuvasta valvonnasta. Tulevaisuudessa saamme THL:ltä kansallisen raportin noin 1 400 vedenjakelualueen talousveden laadusta ja Valviralta selvityksen kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemistä häiriötilanteiden yhteenvedoista joka kolmas vuosi. Uudistukset tiivistävät entisestään viranomaisten ja laitosten yhteistyötä, mikä on pelkästään hyvä asia. Juomavesidirektiivin toimeenpano toi myös lisää resursseja erityisesti ELY-keskuksiin, mutta myös kuntiin, Valviraan ja THLään. Valvira kiittää kaikkia Talousvesisäännösten soveltamisohjeeseen kommentteja, aineistoja ja kysymyksiä esittäneitä tahoja. Kokonaan uutta sääntelyä tuli rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaan. Myönnetty rahoitus tietojärjestelmien kehittämiseen on mahdollistanut datan tallentamisen entistä paremmin, joka edistää tiedon hyödyntämistä tehokkaammin. Rekrytoinnit onnistuivat hyvin, mikä on näkynyt kentälle saakka lukuisina webinaareina ja innokkaana virkamiestyönä. Rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinta koskee julkisista rakennuksista ns. ensisijaisia tiloja, jotka on esitetty terveydensuojelulain liitteessä. 14 avulla talousvettä toimittava laitos näkee, minkälaisiin kysymyksiin kunnan terveydensuojeluviranomainen vastaa ja millaista tietoa Valvira saa Vati-järjestelmän kautta häiriötilanteista. Ensisijaisten tilojen valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota legionellabakteerin esiintymisen mahdollisuuteen ja siihen, kuinka alttiita tilojen käyttäjät ovat legionella-infektioiden haitoille. Lämpimin kesäterveisin, Jaana. Tästä on hyvä jatkaa
Taloyhtiöiden kylmään talousveteen kemikaalia ei sen sijaan liuennut, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Vettä juoksuttamalla voi pienentää sekä putkistomateriaaleista veteen mahdollisesti liuenneiden kemikaalien että mikrobien, kuten bakteerien ja homeiden, aiheuttamia terveysriskejä”, sanoo THL:n erikoistutkija Jani Koponen. Ihmisten altistumista selvitetään mittaamalla asukkaiden virtsan bisfenoli A-pitoisuus. THL:n jatkotutkimuksessa aiotaan selvittää, mikä vaikutus taloyhtiön lämpimän veden bisfenoli A-pitoisuudella on ihmisten altistumiselle. Tutkimuksessa oli mukana 10 taloyhtiötä eri puolilta maata. Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko putkien pinnoitusmateriaali vaikuttaa mikrobien lukumäärään. Se on määritelty lisääntymismyrkyksi sekä hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. Sosiaalija terveysministeriön talousvesiasetuksessa kylmän talousveden bisfenoli A-pitoisuuden sallittu enimmäisarvo on 2,5 mikrogrammaa litrassa. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu Kuva: Pixabay. Epoksihartsilla pinnoitetaan yleisesti viemäriputkia, mutta joissain taloyhtiöissä myös käyttövesiputkisto on pinnoitettu. Lämmintä käyttövettä ei ole tarkoitettu juomiseen eikä ruuanlaittoon, joten sille ei ole määritelty sallittua enimmäisarvoa. Epoksihartsilla pinnoitetuista käyttövesiputkista liukeni putkiremontin jälkeen haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) taloyhtiöiden lämpimään käyttöveteen. vsk. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n arvion mukaan bisfenoli A voi vaikuttaa haitallisesti immuunijärjestelmään. Tutkimuksessa myös selvitettiin pinnoitusmateriaalin vaikutusta mikrobien lukumääriin vedessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epoksipinnoitteella tehtyjen talousvesisaneerausten vaikutus kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden bisfenoli A-pitoisuuksiin. Kuten aikaisempien tietojen perusteella osattiin epäillä, lämpimästä käyttövedestä löytyi kemikaalia kaikista kohteista. Bisfenoli A voi haitata immuunijärjestelmää Bisfenoli A:lle altistumisella voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. ”Hyvä yleinen ohje on, että juomiseen ja ruuanlaittoon ei pidä ottaa hanasta lämmintä vettä, vaan kylmäksi juoksutettua vettä. Niistä yhdenkään kylmästä talousvedestä ei löytynyt kemikaalia. Vesinäytteet otettiin sekä lämpimän että kylmän veden putkistoista vuoden 2022 lopulla. Epoksipinnoitetuista putkista otetuista näytteissä mikrobien lukumäärä oli useimmissa tapauksissa sama kuin mikä se oli taloyhtiöön tulleessa vedessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55
Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Tuusulan Krapilla järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 22.–23.5.2024. Valinnan tekivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä tulleiden ehdotusten joukosta sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa julkistettiin Vuoden terveystarkastajan valinta. Laaksonen kaihtaa riitelyä ja epäsopua, mutta valvontatöissä hän osaa olla tarvittaessa tiukka, ja häneltä voi saada myös rakentavaa kritiikkiä. Laaksosesta on jopa todettu, että ”Jos Riitan kanssa ei tule toimeen, on syytä hakea vikaa itsestä”. 16 Krapilla Tuusulassa järjestettiin 22.–23.5.2024 vuosittaiset Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät. Ympäristö ja Terveys-lehti sekä Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry Vuoden terveystarkastaja 2024 on terveystarkastaja Riitta Laaksonen Uudestakaupungista Riitta Laaksonen.. Työntekijät, jotka hallitsevat asiansa, haluavat kehittää työtään, ovat valmiita auttamaan muita ja pitävät yllä sopuisaa työskentelyä, ovat työyhteisöjensä aarteita. Yksi koulutuspäivien kohokohdista on perinteisesti ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa tapahtuva vuoden terveystarkastajan julkistus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Valinta tehtiin nyt 22. Hän on saanut laajasti kiitosta rakentavasta työskentelytavastaan ja varmasta ammatillisesta osaamisestaan. Laaksosen työuralle osui vuonna 2018 Nousiaisten vesikriisi, jossa hän näytti kykynsä osoittamalla esimerkillistä tilanteen hallintaa ja omistautumista asian hoidossa. vsk. Valituksi tuli Uudenkaupungin kaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen, jonka osaaminen ja asiantuntemus talousvesiasioissa on myös kriiseissä koeteltua. Iloisen, diplomaattisen ja rauhallisesti asioihin suhtautuvan Laaksosen puoleen kääntyvät mielellään niin työkaverit kuin yhteistyökumppanitkin. Tämä pätee myös Laaksoseen. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry sekä Ympäristö ja Terveys-lehti. Kriisitilanteissa osaamista koetellaan. Työpaikan arjessa suuri merkitys on myös ihan sillä, että työkaveri on mukava. Kriisissä korostuivat Laaksosen rautainen ammattitaito ja tehokkuus. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. kerran ja valituksi tuli Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen. Tällainen henkilö on myös Uudenkaupungin kaupungissa Mynämäen toimipisteessä työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen
Palkittavan vesihuoltoteon tulee olla sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. leirintäalueyritys tai hotelliyritys) ylläpitämien kuluttajille suunnattujen rantojen turvallisuutta. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. rantavalvojan työnkuvaa ja rantavalvojalta edellytettävää osaamista. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. Ohjeessa määritellään aiempaa tarkemmin mm. Lisätietoa: https://tukes.fi/uimarantojenturvallisuus Tukes Kuva: Tanja Lohiranta.. • Vesihuoltopäällikkö Riitta Moisio, Lappeenrannan Energia-konserni / Lappeenrannan Lämpövoima Oy • Toimitusjohtaja Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy • Myyntipäällikkö Rauni Karjala, Gasum Oy , Pori • Ylitarkastaja Jaana Kilponen, Valvira (Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto). Ouluhallissa. kyläyhdistys tai urheiluseura) ja yritysten (esim. Vesilaitosyhdistys Huomionosoituksia vesihuoltoalalla Toimintaohje uimarannoille on julkaistu Tukes on julkaissut toimintaohjeen uimarantojen turvallisuudesta. Kunniamaininnat on luovutettu Vesihuolto 2024 -päivillä 15.5. Hänen väitöskirjansa, ”Typen ja fosforin talteenoton suunnittelu ja evaluaatio käyttäen kalvoja adsorptiotekniikkoja,” on selvästi ansainnut tunnustusta. Aalto-yliopistossa suoritettu työ on merkittävä ja arvokas panos alalle. Vesilaitosyhdistyksen 60 -vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna tekniikan tohtori Juho Uzkurt Kaljuselle. Pro vesihuolto -kunniamaininnalla palkitaan vuosittain hanke tai teko, joka edistää laadukasta ja innovatiivista vesihuoltoa sekä tukee alan positiivista kehitystä. Ohjeen tarkoituksena on auttaa uimarantojen ylläpitäjiä ja muita uimarannoilla toimivia palveluntarjoajia varmistamaan, että uimarannat ovat kuluttajaturvallisuuslain mukaisia ja kuluttajille turvallisia. Pro Vesihuolto-palkinto myönnetään HS-Veden verkostoja suunnitteluyksiköille HS-Veden verkosto-omaisuuden hallinnan kehittämisprojektille 2019–2023. Ohje koskee kuntien ylläpitämien uimarantojen lisäksi yhdistysten (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 17 Vuonna 2024 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt neljä numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Palkintoa jaettaessa otetaan huomioon teon vaikuttavuus. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Pohjaveden suojelussa sovellettavat laatunormit ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. EU-tuomioistuin (EUTI) otti ratkaisussaan (C-535/18) kantaa EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) kieltoon huonontaa pohjaveden tilaa, kun moottoritiehankkeessa oli suunnitelmana johtaa sadevedet pohjavesimuodostumaan. Mikäli tuomioistuimen kannanottoa tulkittaisiin kirjaimellisesti, jopa yhdessä pohjaveden havaintopisteessä tapahtuva yksittäisen laatunormin ylitys voisi olla Jaana Sorvari, johtava tutkija 1 ; Henna Jylhä, tutkija 1 ; Jussi Reinikainen, erikoistutkija 1 ; Satu Räsänen, johtava asiantuntija 2 ; Ari Ekroos, professori 3 ; Janne Juvonen, ylitarkastaja 1 1 Suomen ympäristökeskus 2 ACTS 3 Aalto-yliopisto Pohjavesien suojelu puhuttaa EU-säännösten mukaan pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen tulee ehkäistä tai rajoittaa ja pohjavesissä tulee saavuttaa ”hyvä tila”. Tilan arvioinnissa käytetään laatunormeja eli pohjavettä pilaavien aineiden pitoisuusrajoja. LaatuNOPPAhankkeessa selvitettiin erään pohjaveden suojelun kannalta ratkaisevan EU:n tuomioistuimen päätöksen vaikutusta kansalliseen laatunormien soveltamiseen. 18 S uomessa 65 % vesilaitosten jakamasta talousvedestä on pohjavettä, joten sen suojelu on erityisen tärkeää. Avainkysymyksenä oli päätöksen tulkinta ja edellyttäisikö se muutoksia kansallisiin käytäntöihin ja lainsäädäntöön.. vsk
Tämä muuttaisi nykyistä tapauskohtaisesti joustavaa ja tarkoituksenmukaista pohjavesisääntelyä ja voisi vaikeuttaa uuden toiminnan järjestämistä sekä lisätä pohjaveden kunnostusvelvoitteita. Pohjaveden suojelua koskevat säädökset ja laatunormit Pohjaveden laadun suojelu on tavoitteena useissa säädöksissä. Laatunormien soveltamiskäytäntöjä EU-maissa ja Suomessa kartoitettiin yhteistyöverkostoille lähetetyillä kyselyillä, käymällä läpi kansallista oikeuskäytäntöä ja lupapäätöksiä sekä kuulemalla keskeisiä kansallisia sidosryhmiä. Mikä ympäristönlaatunormi. Näistä VPD:n ohella tärkeimpiä ovat EU:n pohjavesidirektiivi (PVD) sekä direktiivejä toimeenpanevat kansalliset säädökset, kuten ympäristönsuojelulaki (YSL) ja vesienhoitolaki niitä täydentävine asetuksineen. Silloin laajojen pohjavesimuodostumien tilan seurantaan tarkoitetuista laatunormeista voisi tulla oikeudellisesti sitovia myös yksittäisen hankkeen toteuttamiskelpoisuutta harkittaessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Tämä mahdollistaa sen, että riskialueet voidaan tunnistaa ja pohjaveden laadun huonontumiseen voidaan puuttua riittävän ajoissa.. Pohjavesimuodostuman tasolla tehtävästä pohjaveden kemiallisen tilan ja nousevien pitoisuusmuutossuuntien arvioinnista poiketen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat toimenpiteet toteutetaan paikallisesti alueilla, joilla aiheutuu tai voi aiheutua suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen (kuva 1). Kansallisessa vesienhoitoasetuksessa (liite 7) on annettu pohjavettä pilaaville aineille laatunormit eli pitoisuusrajat, joiden avulla arvioidaan pohjavesimuodostumien kemiallista tilaa ja tunnistetaan pilaavien aineiden pitoisuuksien nousevia muutossuuntia. Vesienhoitolain mukaan pohjavesimuodostumat jaetaan Suomessa kolmeen eri luokkaan – näihin luokkiin kuuluville pohjavesimuodostumille on laadittava kansallinen seurantaohjelma niiden kemiallisen tilan seuraamiseksi. Näitä laatunormeja sovelletaan luokitelluilla pohjavesialueilla. VPD sisältää myös ns. 19 lainsäädännössä kiellettyä pilaantumista. Suomessa seurattavien aineiden luettelo on suhteellisen pitkä (46 ainetta) verrattuna moniin muihin EU-maihin ja laatunormien taso varsin alhainen. vsk. heikentämiskiellon, joka edellyttää pohjavesimuodostumien tilan huononemisen ehkäisemistä. Valtioneuvoston LaatuNOPPA-nimisessä TEAS-hankkeessa EUTI:n ratkaisun vaikutuksia kansallisiin laatunormien soveltamiskäytäntöihin ja lainsäädännön muutostarpeita selvitettiin analysoimalla voimassa oleva, pohjavesiä koskeva kansallinen ja EU-lainsäädäntö sekä olennaisia EUTI:n ratkaisuja. Hankkeen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, ACTS ja Aalto-yliopisto
Sidosryhmäkeskusteluissa tuotiin esiin, että pohjaveden suojelua koskevan sääntelyn tulkinnan kannalta ympäristölupaa edellyttävät hankkeet eivät pääsääntöisesti ole erityisen ongelmallisia, koska YSL:n pilaamiskiellon mukaisesti luvissa voidaan Kuva 1. VPD:n ympäristötavoitteita koskevien velvoitteiden painopisteet pohjavesimuodostuman eri osissa. mediaanitai keskiarvo tai enimmäispitoisuus ja sitä koskeva tarkastelujakso) vaihtelevat jäsenmaittain. Hyvässäkin tilassa olevassa pohjavesimuodostumassa laatunormi voi siis ylittyä paikallisesti, eikä EU-sääntely velvoita tai vaadi tällaisessa tapauksessa tekemään toimenpiteitä. Yksittäisten hankkeiden lupaharkinnassa tai pilaantuneiden alueiden selvittämisja puhdistamishankkeissa laatunormeja on käytetty lähinnä yleisinä viitearvoina esimerkiksi pohjavesiseurannan tuloksia tulkittaessa. On huomattava, ettei laatunormien soveltamiskäytäntöjä Suomessa ja muissa maissa voi yhteismitallisesti vertailla, koska myös laatunormien määrä ja taso sekä seurantatulosten tarkastelussa käytettävät arvot (esim. Vaikka laatunormit ovat pohjavesimuodostuman hyvän tilan määrittelyn perusta, pohjavesimuodostuman voidaan silti katsoa olevan hyvässä kemiallisessa tilassa, jos tutkimukset ja niihin perustuva arviointi osoittavat, ettei laatunormien ylityksistä huolimatta aiheudu merkittävää ympäristöriskiä. Kuva: Sara Saukkonen, mukaillen EC 2007.. Laatunormien soveltamisesta ja käytännön haasteista Hankkeessa toteutettujen sidosryhmätilaisuuksien, lupapäätösten (v. PVIII = paikallinen taso, PVI ja PVII = pohjavesimuodostumataso. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 2018–2022), kyselyn ja haastattelujen perusteella laatunormeja on sovellettu Suomessa pääsääntöisesti vesienhoidon suunnittelutyössä, eikä niitä ole käytetty suoraan esimerkiksi kaavoitusta, rakentamista ja tiehankkeita koskevissa lupamenettelyissä. EU-maissa laatunormien soveltamiskäytännöt vaihtelevat, mutta tehdyn kyselytutkimuksen perusteella laatunormeja on käytetty päätöksenteon kriteereinä myös hanketasolla. 20 PVD:n mukaisesti vesienhoitoasetuksessa määritellyt pohjaveden laatunormit ovat keskeisiä pohjavesimuodostumien kemiallisen tilan määrittelyssä ja seurannassa. vsk. On huomattava, että laatunormit on tarkoitettu alun perin nimenomaan pohjavesimuodostuman tilan arviointiin, ei esimerkiksi pohjaveteen kohdistuvien päästöjen sallittavuuden arviointiin yksittäisiä hankkeita koskevassa lupamenettelyssä tai pilaantuneen pohjaveden kunnostuksen tavoitearvoiksi
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Miten EUTI:n ratkaisu vaikuttaa kansallisesti. Normiohjauksen sijaan keskusteluissa korostettiin tapauskohtaista arviointia ja harkintaa. Lupatai ilmoituspäätöksissä noudatettavien sitovien laatutai muiden pitoisuusnormien tarkoituksenmukaisuuteen suhtauduttiin epäilevästi ja niiden pelättiin jäykistävän viranomaiskäytäntöjä. Kysymyksiä herätti muun muassa se, miten heikentämiskielto käytännössä eroaisi pilaamiskiellosta. Tätä voi tulkita niin, ettei laatunormin ylitys missä tahansa yksittäisessä seurantapaikassa ole merkityksellinen, jollei seurantapaikka täytä VPD:ssä sille asetettuja vaatimuksia, eikä pohjaveden tilan huonontuminen ole laaja-alaista. ristiriitaiset ohjeistukset, suojelutoimien laiminlyönti toiminnan järjestämisessä ja valvontatyöhön osoitettujen resurssien riittämättömyys. Käytännössä on myös hyvin epätodennäköistä, että yhdessä seurantapaikassa mitattu pitoisuus edustaisi pohjaveden tilaa merkittävässä osassa pohjavesimuodostumaa. EUTI ei päätöksessään antanut oikeusohjetta siitä, miten pohjaveden pilaantuminen tai pohjaveteen kohdistuva pilaantumisriski Pohjaveden laatunormien soveltamisessa olennainen kysymys on seurantaverkon ja -tulosten kattavuus ja edustavuus. Myös pohjaveden heikentämiskiellon lisäämiseen lainsäädäntöön suhtauduttiin varauksella. Siten lupapäätöksen pohjaaminen tällaiseen pitoisuusvertailuun olisi yleisesti kohtuutonta ja pohjaveden suojelun näkökulmasta tarpeetonta. Seurantaverkoston merkityksestä Pohjaveden laatunormien soveltamisessa olennainen kysymys on seurantaverkon ja -tulosten kattavuus ja edustavuus. 21 edellyttää tarkoituksenmukaisia ja riittävän tiukkoja toimenpiteitä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Ongelmallisemmiksi nähtiin sen sijaan hankkeet, jotka eivät edellytä ympäristölupaa eivätkä välttämättä tule lainkaan viranomaisen tietoon. Suomessa pohjavesimuodostumien tilan seuranta eri pohjavesialueilla on varsin eritasoista: osalla alueista on käytössä laaja seurantapisteverkosto, kun taas osalla seurantaa ei ole lainkaan. Ongelmaksi pohjaveden suojelussa tunnistettiin myös mm. EUTI:n ratkaisu ei ole yksittäisen hankkeen kannalta erityisen ongelmallinen, jos alueella on olemassa VPD:n mukainen seurantaverkko ja laatunormeja sovelletaan lainsäädännön tarkoittamalla tavalla pohjavesimuodostuman tasolla. Jos sen sijaan vaatimukset täyttävä seurantaverkko puuttuu, laatunormin vertailu mistä tahansa yksittäisestä seurantapaikasta mitattuihin pitoisuuksiin voi olla erittäin epäluotettavaa ja epätarkoituksenmukaista. ”. EUTI:n ratkaisuun nähtiin liittyvän mahdollisia uusia haasteita, kuten velvoite toiminnanharjoittajalle selvittää pohjavesivaikutuksia omaa toimintaansa laajemmin. Päätöksensä perusteluissa EUTI viittaakin seurantapaikkojen valintaa ja edustavuutta koskeviin säännöksiin ja toteaa laatunormin ylittymisen yhdessäkin seurantapaikassa osoittavan kemiallisen tilan huonontuneen ainakin merkittävässä osassa pohjavesimuodostumaa. vsk
Koska päätös liittyi uuden hankkeen pohjavesivaikutusten tarkasteluun suhteessa pohjavesimuodostuman tila-arviointia koskeviin edellytyksiin, se ei tuonut merkittävää tosiasiallista muutosta laatunormien soveltamiskäytäntöön tai yksittäisten hankkeiden lupaharkintaan ottaen huomioon pohjaveden pilaamiskielto. Ympäristönlaatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Yhdenkään asetuksen liitteessä mainitun aineen laatunormi ei saisi hankkeen vuoksi ylittyä, ja mahdollisesti ratkaisevaa olisi ylitys jo yhdessä seurantapisteessä. selkeän ohjeistuksen avulla laatunormien oikea soveltaminen pohjavesimuodostuman tasolla, jotta niistä ei tulisi paikallisten päästöjen hallinnassa käytettäviä raja-arvoja. Etenkin toiminnanharjoittajien lausunnoissa nousi esiin huoli heikentämiskiellon tiukasta soveltamisesta lupapäätöksissä, mikäli pohjaveden tilan heikentämiseksi katsotaan yhdessäkin seurantapaikassa havaittu pohjaveden laatunormin tai raja-arvon ylitys. Voidaankin todeta, ettei päätöksen lopputulos sellaisenaan muuta tai tiukenna pohjaveden suojelutoimien tasoa ja tavoitteita Suomessa. & Sorvari, J. pohjaveden heikentämiskielto. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Heikentämiskielto kytkeytyisi pilaaviin aineisiin (aineluettelo) ja niiden laatunormeihin. 22 tulisi arvioida tai edellyttänyt muutoksia vesienhoidon suunnittelujärjestelmään. EU-tuomioistuimen päätös C-535/18: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:62018CJ0535 &from=en Lausuntopyyntö VN/30326/2022; työryhmän mietintö. Painossa. Lisätietoja Räsänen, S., Ekroos, A., Reinikainen, J., Juvonen, J., Jylhä, H. uusien hankkeiden toteutukseen. syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/ Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/ Hankkeet/Ymparistolaatunormit_pohjaveden_pilaantumisen_ja_puhdistustarpeen_arvioinnissa_LaatuNOPPA Blue adapt-blogi 6.7.2020: EU-tuomioistuimen tuomio kiristää pohjavesien suojelua. Tällöin tulisi kuitenkin varmistaa mm. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:x. Mietintöön saatiin määräpäivään mennessä 65 lausuntoa. vsk. Koska YSL:n pohjaveden pilaamiskielto on meillä todettu varsin toimivaksi lupaharkinnassa, voisi olla riittävää esimerkiksi lisätä laatunormit osaksi pilaamiskiellon soveltamisalaa. 17. Päätöksessä annettuja oikeusohjeita on sinänsä noudatettava kansallisesti, mutta niitä ei tarvitse sisällyttää kirjaimellisesti lainsäädäntöön. Hankkeen www-sivut: https://www. Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja poikkeaminen, työryhmän mietintö 2.10.2023. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Closed.. Jää nähtäväksi, minkälaiseksi kyseinen säädös lopulta muotoutuu ja miten se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa mm. Common implementation strategy for the water framework directive (2000/60/ EC), Guidance Document No. https://blueadapt.fi/ pohjavesien-suojelua/ Lähteet European Communities (EC) 2007. Lopuksi Hankkeen toteutukseen aikaan ympäristöministeriössä käynnistyi EUTI:n päätökseen linkittyvä lainsäädäntöhanke, jossa pohjavesiä tulisi nykyisen YSL:n pilaamiskiellon lisäksi koskemaan ns
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 23 Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet
Lisäksi on tärkeä pyrkiä ehkäisemään kaupunkitulvatilanteita, joilla voi olla suuria negatiivisia vaikutuksia huoltojärjestelmien toimivuuteen ja rakennusten kuntoon. 26 Heini Postila, yliopistotutkija Pekka M. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kuva: Unsplash.. vsk. Rossi, nuorempi apulaisprofessori Minna Mäki-Asiala, yliopisto-opettaja Oulun yliopisto Huleja lumivesien yhdistetty hallinta kaupunkiympäristössä – uusi hanke on käynnistynyt Oulussa Hulevesien ja lumen sulamisvesien määrän hallinta ja epäpuhtauksien käsittely ovat kaupungeissa yhä tärkeämpiä muuttuvan ilmaston myötä. Lumihangista sulavien kylmien vesien ja hulevesien puhdistamisessa on tärkeää testata uusia ratkaisuja ja luontopohjaisia menetelmiä, jotta hulevesien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää
Niitä myös ehdotetaan yhä useammin kaupunkien hulevesien käsittelyn ratkaisuksi. Toimenpiteitä huleja lumivesien laadullisen hallinnan selvitykseen pohjoisissa olosuhteissa Laadullisen hallinnan tarkastelun osalta hankkeessa on tarkoitus seurata sekä olemassa olevia huleveden luontopohjaisia käsittelyrakenteita että hankkeessa toteutettavaa pilottirakennetta. Olemassa olevia seurattavia rakenteita on kaksi, Luontopohjaisia järjestelmiä käytetään nykyään yhä enemmän vedenkäsittelymenetelmänä. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää: 1. 2. Hulevesiverkostojen kapasiteetin riittävyys on toinen kriittinen osa kaupunkivesien hallintaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena lumen sulantaa tapahtuu pohjoisissa olosuhteissa myös talvella yhä todennäköisemmin. Kuitenkin niiden toimivuudesta kylmässä kaupunkiympäristössä on hyvin vähän tietoa. Tavoitteita selvitykselle Marraskuussa 2023 käynnistyi Euroopan unionin aluekehitysrahaston osarahoittamana Oulun yliopiston vesi-, energiaja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä ”Huleja lumivesien yhdistetty hallinta kaupunkiympäristössä: luonnonmukaiset ratkaisut ja mitoituskysymykset (HuHa) -hanke”. Luontopohjaisia järjestelmiä käytetään nykyään yhä enemmän vedenkäsittelymenetelmänä. 27 H ulevesien ja lumen sulamisvesien laadullinen ja määrällinen hallinta tulee olemaan kaupunkiympäristön kannalta jatkuvasti tärkeämpää muuttuvan ilmaston ja tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Tietoa voidaan soveltaa laajemmalti pohjoisilla kaupunkialueilla hulevesien ja lumensulamisvesien käsittelyratkaisuja mietittäessä. vsk. ”. Mallinnuksen avulla päästään käsiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin, jotta osataan paremmin varautua tuleviin vuosikymmeniin. Näin voitaisiin vähentää kalliiksi tulevia kaupunkitulvatilanteita. Miten testatuilla luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan puhdistaa hulevesiä ja lumenkaatopaikan vesiä pohjoisissa olosuhteissa, ja mitä tekijöitä on tärkeää huomioida. Niitä myös ehdotetaan yhä useammin kaupunkien hulevesien käsittelyn ratkaisuksi. Tarvevaatimukset kaupunkivesien laadulliselle hallinnalle myös tarkentuvat koko ajan, koska ymmärrys kaupunkivesien laadusta ja mahdollisista ympäristövaikutuksista tarkentuvat. Saada määrällisistä suunnittelulaskennoista tärkeää hulevesien mitoitustietoa, joka tulee huomioida kaupunkialueen suunnittelussa ja muutoksissa. Erityisesti on tarvetta tietää kuinka hyvin ne voivat toimia ja puhdistaa hulevesiä sekä lumensulamisvesiä kylmissä olosuhteissa ympäri vuoden. Rankkasateiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä, ja on tärkeää etsiä kaupunkialueiden pullonkauloja, jotka voivat olla riskialueita tulevaisuuden sadetapahtumissa
Tutkimuksen avulla pyritään saamaan käsitys nykyisen hulevesijärjestelmän mukautumiskyvystä muutoksiin. Lopulliset päätökset voidaan tehdä, kun biosuodatusrakennetta päästään tutkimaan lumien sulettua. Maankäytön suunnittelussa tulisi ennestään korostaa hulevesien synnyn ehkäisyä, johon myös lainsäädäntö ottaa kantaa. Tarkoituksena on arvioida, millaisia sadetapahtumia alueen hulevesiputket voivat ottaa vastaan. Yksiköitä olisi rinnakkain kaksi hieman erilaista. 28 joista toinen on kasvillisuusallas ja toinen todennäköisesti biosuodatusrakenne. Tutkimuksen alustavien tulosten perusteella havaittiin, että alueen hulevesiputkien kapasiteetti on ylitetty voimassa olleiden ohjeiden mukaisen manuaalisen laskennan ja mallinnustarkastelun perusteella. Ratkaisuja seurattaisiin 2024 kesän ja 2026 kesän välillä veden laadun perusparametrein (kiintoaineet, ravinteet, orgaaninen aine, valitut metallit) noin kahden kuukauden välein. Aikajänteenä käytetään 60 vuotta. Kuva: Heini Postila.. Aluetta tutkitaan eri aikakausilta peräisin olevien suunnitteluohjeisiin perustuvan manuaalisen laskennan kuin myös mallintamisen avulla. Mikromuovien suhteen on tarkoitus myös tehdä pari näytteenottokampanjaa. Samalla havaittiin, että suunnitteluohjeissa ei ole otettu huomioon alueen historiallista kehitystä, vaan ne perustuivat pelkästään manuaalisia laskelmia varten laadittujen ohjeiden ja reunaehtojen tulkintaan. Tehtäviä toimenpiteitä hulevesijärjestelmien määrällisen riittävyyden kannalta Hulevesien suunnitteluohjeiden soveltuvuutta tutkitaan alueella, johon kohdistuu tiivistymispaineita. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Oulun kaupungin Oritkarin lumenkaatopaikan yhteyteen luontopohjainen hybridipilottirakenne, jossa tämänhetkisenä tarkoituksena on olla laskeutusaltaat ja puuhakebioreaktorit, joihin on loppuun lisätty myös valittavia sorptiomateriaaleja. Maankäytön muutoksen sekä ilmastonmuutoksen vuoksi alueella muodostuvien hulevesien määrä on kasvanut tarkasteluajankohtana. Pilottirakenteen olisi tarkoitus käsitellä osaa lumenkaatopaikan (5 ha) sulamisvesistä ja ympärivuotisesti osaa valuma-alueen (2–3 km 2 ) hulevesistä. Alueen tarkastelua jatketaan tulevaisuuden tarHulevesioja keväällä. Lisäksi toteutettaisiin jatkuvatoimista seurantaa
vsk. Kuva: Pixabay.. Hanke on alkanut marraskuussa 2023 ja jatkuu lokakuun 2026 loppuun. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama Pohjoispohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta. 29 kastelulla: kuinka alaspäin skaalattujen, alueellisten ilmastonmuutosskenaarioiden perusteella sadantaolosuhteet muuttuvat ja kuinka nämä muutokset kuormittavat hulevesijärjestelmiä. Kuva: Pekka Rossi. Hankkeen toteutus Oulun yliopiston Vesi-, energiaja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö toteuttaa HuHa-hanketta Oulun kaupungin alueella. Kesäinen rankkasade lähestyy Oulun kaupunkialuetta. Muina rahoittajina ja yhteistyökumppaneina hankkeella ovat Oulun kaupunki, Maaja vesitekniikan tuki ry., AFRY Finland Oy ja Osuuskauppa Arina. Hankkeen mittauksia toteutetaan yhteistyössä Mitta Oy:n kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55
Kansallisesti valitut aineet ovat olleet samoja asetuksen asettamisesta eli vuodesta 2006 lähtien. vsk. Sen liitteissä on vahvistettu pintavesien EU-tasolla säädetyistä aineista (45 prioriteettiainetta ja 8 muuta statukseltaan vastaavaa ainetta; liite 1C) sekä 15 kansallista haitallista ainetta (liite 1D) sekä niille ympäristönlaatunormeja. On tärkeää, että jatkossa EU:n prioriteettiaineiden ja kansallisten haitta-aineiden listoja voidaan ketterästi muuttaa, jos riskinarvio antaa siihen aihetta.. 30 P intaja pohjavesien sekä meriveden saastumisen estämiseksi on annettu valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Suurta osaa Jukka Mehtonen, erikoissuunnittelija 1 Katri Siimes, tutkija 1 Matti Leppänen, erikoistutkija 2 Ville Junttila, tutkija 1 Lauri Äystö, tutkija 1 Emmi Vähä, erityisasiantuntija 1 1 Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2 Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien kansallisten haitallisten aineiden listaan ja aineiden raja-arvoihin pintavesissä. Vesienhoidon vaaralliset ja haitalliset aineet eivät ole ajan tasalla EU:n prioriteettiaineiden lista on päivitetty viimeksi vuonna 2015. Lisäksi Syke ehdottaa metallien kansallisista yleisistä taustapitoisuuksista luopumista
Suurimmalle osalle aineista on ehdotettu ympäristönlaatunormeja (Taulukko 1), jotka perustuvat vesieliöstön suojeluun. 2023). 31 asetuksen aineista ei pintavesissä havaita lainkaan (Siimes & Mannio 2020), mikä selittyy osittain aineiden käytön ja päästön rajoituksilla. Tarkastelussa huomioitiin mm. Toisaalta ainelistoilta puuttuu aineita, jotka voivat esiintyä vesissä haitallisina pitoisuuksina, kuten lääkeaineita ja PFAS-yhdisteitä. Riskinarvioinnin tuloksena nykyisistä kansallisista haitallisista aineista ehdotetaan asetukseen jätettäväksi vain teollisuuskemikaali bentsotiatsoli-2-tioli ja torjunta-aine MCPA tarkistetuilla ympäristönlaatunormeilla. Lisäksi Syke on julkaissut ehdotuksen kansallisten haitallisten aineiden tarkistamiseksi (Mehtonen ym. aineiden mitattuja pitoisuuksia Suomessa ja ekotoksikologisia raja-arvoja. 2023). Prioriteettiainelistan päivitys on parhaillaan käynnissä EU:ssa (EC 2022). Kuva: Olli Leino.. 2023). Lisäksi asetukseen ehdotetaan lisättäväksi 12 uutta yhdistettä: PFAS-yhdisteet, lääkeaineet diklofenaakki ja ibuprofeeni, naishormonit EE2 ja E1, sulfaatti, metallit sinkki, kupari ja alumiini sekä torjuntaaineet glyfosaatti, florasulaami ja tritosulfuroni (Mehtonen ym. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Ainelistalle ehdotettiin pääsääntöisesti käytössä olevia aineita. Kansallisten riskiaineiden listalle ehdotetaan 12 uutta yhdistettä Syke arvioi nykyasetuksen 15 kansallisesti valitun haitallisen aineen sekä noin 800 muun aineen riskiä pintavesille (Mehtonen ym
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Komission ehdotus uusiksi EU:n pintavesien prioriteettiaineiksi (EC 2022) sisältää joitakin samoja aineita kuin Syken kansallisten aineiden ehdotus. Tuhansia yhdisteitä kattavan PFASaineryhmän osalta riskinarvioinnin vaikeus tuli korostetusti esiin. Tulevaisuudessa ekotoksisuusaineiston karttuessa ja riskinarvioinnin kehittyessä on todennäköistä, että uusia PFAS-yhdisteitä lisätään asetukseen 1022/2006. Seurannassa voitaisiin keskittyä elohopean pitoisuustrendien seuraamiseen ja toisaalta vesimuodostumiin, joissa ravinnoksi käytettävän kalan elohopeapitoisuusraja-arvo 0,5 mg/ kg tp. 32 viisi PFAS-yhdistettä ovat vain välivaihe PFAS-yhdisteiden riskinhallinnassa. Ehdotetut Jukka Mehtonen.. Suomalainen murtovesiaineisto sulfaatin PNEC-arvojen arvioimiseksi merivedelle on saatavilla vuoden 2024 loppuun mennessä. Glyfosaatin laatunormiehdotusta ei tehty vielä, koska odotettiin lisätietoja glyfosaatin hyväksyntäprosessista. Muutosehdotuksia taustapitoisuuksien huomioimiseen Merkittävimpänä ehdotuksena on muuttaa käytäntöä metallien taustapitoisuuksien huomioimisessa ympäristönlaatunormin ylittymisen arvioinnissa. AA-EQS-arvo sisävedelle on ehdotettu kaikille aineille alumiinia ja glyfosaattia lukuun ottamatta. EU:n prioriteettiainelistan ja kansallisten aineiden listan ei tulisi sisältää samoja aineita. Kadmiumin, nikkelin ja lyijyn osalta jäljelle jäisi niiden EQS-direktiivin mukaiset liukoiset ja/tai biosaatavat AA-EQS:t, joille paikallisesti voi selvittää ja soveltaa taustapitoisuuksia geologisin perustein. Sinkin, kuparin, alumiinin ja sulfaatin osalta paikallinen taustapitoisuus voidaan ottaa riskinarvioinnissa huomioon EUohjeen (EC 2019) mukaisesti. ylittyy tai uhkaa ylittyä. Alumiinin haitallisuus riippuu merkittävästi veden pH:sta ja sille tulee kehittää Suomen olosuhteet huomioiva biosaatavuusmalli. Tämä koskisi sekä kaloista mitattavaa elohopeaa että vedestä mitattavia metalleja: kadmiumia, nikkeliä ja lyijyä. Se hyväksyttiin loppusyksystä 2023 kasvinsuojeluaineeksi EU:ssa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Sulfaatin AA-EQS ja MAC-EQS-arvojen johtaminen koville sisämaan pintavesille edellyttää vielä lisätyötä ja ne tulee tarkentaa mahdollisimman pian. Raportin julkaisun jälkeen laaditut EQSehdotukset tulee käsitellä lisäysehdotuksina asetukseen. Tällöin elohopean luokittelu tapahtuisi yksinkertaisesti kala-EQS-arvon (nykyinen 0,02 mg/kg tp.) ylittymisen/ alittumisen perusteella. Syke ehdottaa, että kansallisista yleisistä taustapitoisuuksista luovuttaisiin ja yleiset tausta-arvot poistettaisiin asetuksesta. Vahvistettu EU:n prioriteettiainelista tulee ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun päätetään kansallisten aineiden listan tarkistamisesta. vsk
Riskinarviontiin tarvitaan uusia käytäntöjä ja lisää tietoa Ehdotamme järjestettäväksi selvityksiä ja kartoituksia kuormitetuilla paikoilla aineille, joiden epäillään aiheuttavan riskiä vesiympäristölle. Joillekin yhdisteille ehdotettiin myös hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormeja (MAC-EQS). Syken ehdotus kansallisten aineiden listan tarkistamiseksi (Mehtonen ym. Kuva: Olli Leino.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. * Ehdotetaan kansalliseksi aineeksi, jos sitä ei vahvisteta EU:n prioriteettiaineeksi. tehtäväksi selvitystä, jossa tarkasteltaisiin vaihettumisvyöhykkeiden käyttöönottoa sekä sisämaan ympäristönlaatunormien soveltuvuutta riskinarviointiin ja luokitteluun vähäsuolaisilla alueilla kuten jokisuistoissa ja sisäsaaristossa. AA-EQS = vuosikeskiarvon ympäristönlaatunormi. 33 Muita muutosehdotuksia säädöksiin Syke ehdotti muutoksia, jotka perustuvat huomioihin, joita on tullut esiin asetuksen 1022/2006 toimeenpanossa. Ehdotamme mm. vsk. Taulukko 1. Joitakin ehdotettuja selvityksiä on esitetty Taulukossa 2. Kartoitusten tulisi sisältää myös tausta-alueita. Kartoitukset tuottaisivat arvokasta aineistoa tuleviin kansallisten aineiden listan tarkistuksiin. 2023)
Raportti on hyödyllinen myös riskinarvioinnissa ja haitattomien pitoisuuksien hahmottamisessa. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä Tieto ympäristöön päätyvien, mahdollisesti haitallisten aineiden päästöistä, pitoisuuksista ja ympäristövaikutuksista on puutteellista. 34 Kemikaalien yhteisvaikutukset osaksi ympäristöriskinarviointia Suomessa olisi syytä valmistautua vaikutusperusteisten biotestien käyttöön vesipuitedirektiivin toimeenpanossa valitsemalla sopivia biotestejä ja kokoamalla niille kynnysarvoja sekä suunnittelemalla seurantaohjelma tärkeillä kuormituskohteilla. Laskeuma tulisi arvioida yhdisteille, joille se voi olla merkittävää, kuten PBDEja PFAS-yhdisteille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Velvoitetarkkailuihin on saatava laajemmin haitallisten aineiden ympäristömittauksia. Lisätietoa on esitetty Syken raportissa (Mehtonen ym. On tärkeää, että kansallisten aineiden ja EU:n prioriteettiaineiden listoja voidaan muuttaa ketterästi, jos riskinarvio antaa siihen aihetta. 2021). Lisätietoa EC 2019. Riskinarvioinnin tueksi on tärkeää tehdä ympäristökartoituksia (Mannio & Holm 2015) ja lisätä ekotoksisuustestausta, erityisesti suomalaisten pintavesien olosuhteissa ja lajeilla. Ehdotamme tehtäväksi kartoitusta, joka koskee yhteisvaikutusten arviointia biotestien avulla (Taulukko 2). PNEC = haitaton pitoisuus pintavedessä.. 2023). 2023) toi esiin jo aiemmin tunnistetun ongelman: päästötietojen puutteellisuuden. Ehdotukset on tarkoitettu huomioitavaksi asetuksen 1022/2006 tarkastuksessa, kun se tulee ajankohtaiseksi ympäristöministeriössä, ehkä jo vuonna 2025. Consideration of metal bioavailability Taulukko 2. Technical Guidance for implementing Environmental Quality Standards (EQS) for metals. Joitakin ehdotettuja selvityksiä aineille, joiden epäillään aiheuttavan riskiä vesiympäristölle. Tulokset tulee tallentaa tietokantoihin (YLVA, VESLA & KERTY), jotta ne ovat hyödynnettävissä (Mehtonen ym. Merkittävien päästölähteiden tunnistaminen on tärkeää, ja esimerkiksi teollisuuden ja jätevedenpuhdistamojen päästötietoa on lisättävä. Riskinarviointi on sidoksissa kunkin hetken tietoon. Syken raportti (Mehtonen ym. Päästöt tulee laskea kansallisesti yhtenäisillä periaatteilla. vsk
2021. 26.10.2022. COM (2022) 540. Vesitalous 4/2020: 40–45. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Mehtonen J., Siimes K., Leppänen M., Junttila V., Äystö L., Vähä E., Karjalainen J., Hu X., Österholm P. 38. Mannio J. Ympäristölle haitallisten aineiden kartoitukset – sääntelyn kompassi. Ympäristö ja Terveys 3/2015: 26–31. Ajanko htaista ympäri stöalalt a! YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI www.ymparistojaterveys.fi TUTUTSTU NÄYTELEH TEEN VERKKOSIV UILLAMM E. 2020. & Holm K. Guidance document No. Ympäristö ja Terveys 8/2021: 32–37. Ehdotus direktiivin 2000/60/EY, 2006/118/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta. 35 and natural background concentrations in assessing compliance. & Nystrand M. Syken raportteja 28/2023. Vaaralliset ja haitalliset aineet -kuormitusinventaarion tuloksia. Siimes K. vsk. & Holmberg M. Haitalliset aineet pintavesissä – muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetukseen. EC 2022. 2015. & Mannio J. Mehtonen J., Junttila V., Siimes K. Pintavesien kemiallinen tila – Quo vadis. 2023
Tila-arvion kuuleminen päättyi maaliskuussa ja nyt on käynnissä viimeistely. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Edelliseen tila-arvioon verrattuna suurin osa meriluonnon tilaa osoittavista indikaattoreista on pysynyt samana, eikä kokonaistilassa ole tapahtunut suurta parantumista. Palautuminen esimerkiksi rehevöitymisestä kestää arviolta vuosikymmeniä. 36 Pekka Paavilainen, ylitarkastaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Suomen meriympäristön tila 2024 Laajan asiantuntijajoukon yhteistyössä laatima Suomen merialueen tilaarvion päivitys “Suomen meriympäristön tila 2024” valmistui loppusyksystä 2023. vsk. Kuva: Unsplash.. Vaikka pidemmän ajan trendit osoittavatkin monen kuvaajan tai yksittäisen osatekijän tilan parantuneen (kuva 1), ollaan hyvästä tilasta vielä kaukana
Kehityksen kääntäminen meren tilan kannalta parempaan suuntaan vaatii tehokkaita ja intensiivisiä toimia, riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä. Maaja metsätaloudesta tulevien ravinteiden määrässä ei ole tapahtunut merkittävää vähenemistä. 39 tila on heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Ulkoinen kuormitus, eli valuma-alueen ja rannikon pelloilta, metsistä, jätevedenpuhdistamoista, teollisuudesta, kalankasvatuslaitoksista ja muualtakin tulevat ravinteet ovat suurin rehevöitymistä aiheuttava tekijä. Vedenalaisesta melusta ja roskaantumisesta ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa Roskaantumisen ja vedenalaisen melun määrää ja vaikutuksia on nyt pystytty arvioimaan ensimmäisen kerran. Suomen Luontopaneelin tuoreen julkaisun (1B/2024 Vedenalaisen luonnon köyhtyminen Suomen rannikkoalueilla) mukaan rehevöityminen on ehdottomasti suurin tekijä koko ajan kiihtyvän luontokadon taustalla, mutta ilmastonmuutos on jo noussut toiseksi merkittäväksi tekijäksi. Pohjanlahden rannikkovesialueet ovat fosforin suhteen pääosin hyvässä tilassa, mutta muiden indikaattoreiden, kuten a-klorofyllin ja kasviplanktonin biomassan osalta tila on enimmäkseen huono. Mutta yhtä kaikki, nämä ravinteet voivat lisätä merkittävästi rehevöitymisen haittavaikutuksia. Terminä sisäinen kuormitus on kuitenkin harhaanjohtava, koska kyseessä on mereen aiemman ulkoisen kuormituksen seurauksena kertyneiden ravinteiden kierto pohjan ja veden välillä. Esimerkiksi yhdyskuntajätevedet puhdistetaan nykyään niin hyvin, että kaupunkien lähivesien tila on paikoin parantunut selvästi. Varsinkin Saaristomerellä ja Suomenlahdella merkittävää on myös hapettomilta pohjilta vapautuvan fosforin aiheuttama ns. sisäinen kuormitus. Seurantaja mittaustietoa on viime vuosina kerätty Kuva: Tanja Lohiranta.. Pistekuormituksessa on kuitenkin vuosikymmenten aikana saatu merkittäviä vähennyksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Suomenlahdella ja Saaristomerellä kaikki indikaattorit paikoin pohjaeläimiä lukuun ottamatta ovat heikossa tilassa. Pitkään kestäneet, mutta ehkä jossain määrin tehottomat toimet rehevöitymisen vähentämiseksi eivät ole vielä tuottaneet toivottua tulosta. Rannikkovesistä ainoastaan Merenkurkun ulommat rannikkovedet ovat hyvässä tilassa. vsk. Vaikka ympäristössä luontaisestikin tapahtuu rehevöitymistä ja ilmasto muuttuu aikojen kuluessa, on ihminen omalla toiminnallaan radikaalisti nopeuttanut ja pahentanut näitä muutoksia
Hyvässä tilassa oleva meri tuottaa monenlaista hyötyä ja iloa mahdollistaen sen kestävän käytön myös tuleville sukupolville. Vedenalaista melua syntyy meriliikenteestä ja merellä tapahtuvasta rakentamisesta. Meren tervehtyminen tulee kestämään kauan ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Jokainen voi tehdä omalta osaltaan toimia meren puolesta: meri tarvitsee meitä kaikkia. Meluarvioissa on toistaiseksi kuitenkin epävarmuutta, koska melun seurantaverkko ei ole vielä riittävä, ja esimerkiksi laivojen ja veneiden aiheuttaman melun seuranta on puutteellista varsinkin rannikonläheisillä vesillä. Meriliikenteen aiheuttama melu on tyypiltään jatkuvaa, kun taas ruoppauksista ja vedenalaisen rakentamisesta syntyvä melu on useimmiten hetkellistä ja epäsäännöllistä. vsk. Mutta meri myös palkitsee. Suomen merialueen ja koko Itämeren tila on huolestuttava. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 40 lisää ja vedenalaisen melun hyvälle tilalle on määritelty raja-arvot. Kuva: Pixabay.. Perämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella tila on heikko, mutta onneksi roskien määrän on havaittu pikkuhiljaa vähenevän. Hetkellisen melun osalta tila arvioidaan Suomen kaikilla merialueilla hyväksi, mutta lähinnä meriliikenteestä johtuva jatkuva melu on Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä niin laaja-alaista ja voimakasta, että hyvän tilan määritelmät ylittyvät ja tila on jatkuvan melun osalta määritelty heikoksi. Roskan kertymistä rannoille seurataan monella rannalla pitkin rannikkoa, ja tulosten perusteella roskaantumisen tila arvioidaan hyväksi Selkämeren ja Merenkurkun seurantarannoilla. Rantaroska koostuu pääosin muovista, joka pikkuhiljaa pilkkoutuessaan muuttuu hyvin vaikeasti kerättäväksi mikroroskaksi. Vesipatsaassa olevaa mikroroskaa ja merenpohjassa olevan roskan määrää ja laatua ei ole vielä riittävästi selvitetty, joten niiden osalta tilaa ei ole vielä pystytty määrittämään
Yksi tuoreimmista innovaatioista on maanparannuskipsin käyttö. VarsinaisSuomen ELY-keskuksen hallinnoiman KIPSI-hankkeen tavoitteena on vähentää pelloilta vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineskuorman ja fosforin määrää. Maanparannuskipsin levittäminen peltoon parantaa maaperän mururakennetta. Vedenlaadun seurannan mukaan kipsin vaikutukset näkyvät nopeiten salaojavesissä, mutta myös jokivesien ravinnekuorman on havaittu pienentyneen.. Minna Kolari, projektipäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus, KIPSI-hanke KIPSI-hankkeessa pienennetään peltoviljelyn ravinnehuuhtoumaa ja suojellaan vesistöjä Valuma-alueilta peräisin oleva ravinnekuormitus on yksi merkittävimmistä merialueiden rehevöittäjistä. Kipsin ansiosta fosfori pääsee kiinnittymään voimakkaammin maahiukkasten pinnalle, mikä vähentää sen määrää valumavesissä. Hankkeen aikana on tarkoitus levittää kipsiä 100 000 peltohehtaarille, mistä on tähän mennessä toteutunut yli puolet. Pelloilta huuhtoutuvat valumavedet kerääntyvät suurempiin uomiin, joista ne virtaavat jokien kautta Itämereen asti. Muuttunut rakenne vähentää valumavesien mukana kulkeutuvan pintamaan määrää, eli toisin sanoen ehkäisee eroosiota. Ravinnekuormituksen aiheuttamaan rehevöitymiseen on pyritty löytämään kestäviä ratkaisuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. vsk. 42 S uuri osa Suomen pintavesiin kertyvästä hajakuormituksesta on peräisin maataloudesta
Pähkinänkuoressa kipsi vähentää pelloilta valumavesien mukana kulkeutuvan liukoisen fosforin sekä kiintoaineksen määrää ja kirkastaa valumavesiä. Kipsistä on sen sisältämän kalsiumin ansiosta apua myös sokerijuurikkaan ja perunan viljelyssä. 43 ELY-keskuksen koordinoima KIPSI-hanke perustuu näihin vaikutuksiin, ja sen tähtäimessä on Suomen rannikkovesien tilan parantaminen. Maanparannuskipsin mukana peltoon tulee rikkiä, josta on hyötyä etenkin öljykasveille. vsk. Käänteisesti huuhtoutumisen väheneminen tarkoittaa sitä, että suurempi osa ravinteista pysyy maaperässä viljelykasvien käytettävissä. Kasvien juuret ja vesi pääsevät syvemmälle maaperään. Hanke käynnistyi vuonna 2019 Saaristomeren maatalousvaltaiselta valuma-alueelta, ja laajeni sieltä koko rannikkoalueelle vuonna 2022. Kuva: Mats Willner.. KIPSI-hanke on edennyt vauhdilla Ympäristöministeriön ja EU:n elpymisvälineen rahoittaman KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää maanparannuskipsiä 100 000 peltohehtaarille vuosien 2020–2025 aikana. Kipsin levityksen myötä maa muuttuu kuohkeammaksi ja helpommin muokattavaksi. Suurin vaikutus kipsillä on Länsi-Suomen savimaihin. Varsinais-Suomen Peltoon levitettyä kipsiä Numelinin tilalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Tutkimuksesta riippuen kipsinlevityksen on todettu pienentävän Saaristomereen, Fosforin lisäksi myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen maaperästä vähenee
Vedenlaadun seurantaa tehdään sekä kipsikäsiteltyjen peltojen valuma-alueilla että vertailualueilla, joille kipsiä ei ole levitetty lainkaan. Maanparannuskipsillä pyritään vaikuttamaan etenkin hiukkasmaisen fosforin huuhtoutumiseen. Laskelmien mukaan hankkeen aikana levitetty kipsi on vähentänyt Itämeren ravinnekuormaa 77 tonnilla. Vertailuvesistöjen vedenlaadun seuranta kertoo muutoksista, joita vesistöissä ilmenee muiden tekijöiden seurauksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 44 Pohjanlahteen ja Suomenlahteen kulkeutuvaa fosforija kiintoaineskuormaa noin 50 prosenttia. KIPSI-hankkeessa käytetään kotimaista maanparannuskipsiä. ”Sameuden aikasarja voidaan muuntaa hiukkasmaisen fosforin pitoisuudeksi kohteissa, joissa nämä arvot korreloivat keskenään. Säännöllistä vedenlaadun seurantaa Jokivesien laatua tarkkaillaan järjestelmällisesti, jotta kipsin vaikutuksia pystytään arvioimaan. vsk. Viimeksi mainittujen erotuksena saadaan hiukkasiin sitoutuneen fosforin pitoisuus. Vesinäytteistä määritetään laboratoriossa muun muassa veden kiintoainepitoisuus, kokonaisfosfori ja liuenneen fosforin pitoisuus. Hankkeen aikana saadaan myös arvokasta lisätietoa maaperän ja vesistöjen tilasta. Vedenlaadun seurantaa tehdään niin Lounais-Suomen savivaltaisilla mailla kuin Pohjanmaan karkeampien maalajien ja happamien sulfaattimaiden alueilla. Sameuserot vielä pieniä Lounais-Suomessa Syksyllä 2023 tehty vedenlaadun seuranta (Kaavio 1) kertoo, että Lounais-Suomen. KIPSIhankkeen rahoituksella on hankittu lisää jatkuvatoimisia vedenlaadun mittausasemia ja tehostettu vesinäytteiden ottoa pitkin rannikkoa. Kipsi on todellinen kiertotaloustuote. Lounais-Suomessa yksi kipsin levityksen vaikutuksia seuraava mittauspiste on sijoitettu Tarvasjoelle, ja vertailuarvoja saadaan esimerkiksi Paattistenjoelta, jonka valumaalueen pelloille ei ole levitetty kipsiä. Mittauslaitteet eivät mittaa kaikkia tarvittavia arvoja, ja esimerkiksi KIPSI-hankkeen kannalta olennaisen fosforin pitoisuuksista saadaan selvyys erikseen kerättävillä vesinäytteillä. Korrelaatio on tyypillisesti hyvä vesissä, joissa fosforia liikkuu veden mukana saveen kiinnittyneenä”, Kämäri kuvaa. Jatkuvatoimiset laitteet mittaavat tunnin välein jokiveden sameutta, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, pH-arvoa ja orgaanisen hiilen pitoisuutta. Suomen ympäristökeskuksen valumaalueiden tutkimusryhmän erikoistutkija Maria Kämäri kertoo, että rinnakkain tehtävä jatkuvatoiminen sameuden seuranta ja vesinäytteiden analysointi antavat mahdollisuuden hiukkasmaisen fosforin määrän laskemiseen sameusmittauksien perusteella. Mittausten tuloksia tulkitaan Suomen ympäristökeskuksessa, joka toimii yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Näihin muuttujiin lukeutuvat esimerkiksi sateet sekä maaperän ja valuma-alueen ominaisuudet, kuten kasvipeitteisyys, lumipeite ja maan routaantuneisuus. Sivutuotteena syntyneellä maanparannusaineella on Ruokaviraston hyväksyntä. Näin saadaan mittaustuloksia tunnin välein myös jokiveden hiukkasmaisen fosforin pitoisuudesta, mikä on etu, sillä vesinäytteitä kerätään enintään kerran viikossa. Kipsi, kuormaus, rahti ja peltolevitys katetaan KIPSI-hankkeen kustannuksista. Sitä syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena Yaran Siilinjärven apatiittikaivoksella, kun fosforia rikastetaan lannoitteeksi. Hankkeen mukaisesta kipsikäsittelystä ei koidu kustannuksia viljelijälle
Salaojavesien seurannassa näytteitä otettiin edellä kuvattuun tapaan sekä kipsikäsiteltyjen että käsittelemättömien peltolohkojen salaojista, jotta tuloksissa voitiin huomioida kipsistä riippumattomat tekijät. Hän päästi hankkeen ja Åbo Akademin tutkijat ottamaan näytteitä peltojen salaojavesistä ja maaperästä. 46 ”Mitä kauempana pellosta mittaukset tehdään, sitä hankalampi mittaustuloksia on tulkita. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. KIPSI-hankkeessa tehdyn vedenlaadun seurannan kannalta tämä oli merkittävää, sillä aikaisemmissa mittauksissa oli keskitytty pintavesiin. Peltolohkoilta lupaavia tuloksia Kokemäkeläinen maanviljelijä Lars Numelin haki kipsikäsittelyä pelloilleen syksyllä 2022. Seurantatulokset ovat olleet lupaavia. Kipsin eroosiota ja sameutta vähentävä vaikutus tulee paremmin esille pienemmän mittakaavan kokeissa, joissa maanäytteitä sadetetaan tai tutkimukset kohdistuvat käsiteltyjen ja käsittelemättömien peltolohkojen salaojavesiin. Kuva: Lassi Lähteenmäki.. ”Peltojen salaojavesistä kipsin vaikutuksia on mahdollista seurata ihan silmämääräisestikin. Vedenlaatuun vaikuttaa koko yläpuolinen valuma-alue, jossa saattaa olla paljon kipsikäsittelemätöntä peltoalaa, asutusta ja liikennettä, jotka kaikki vaikuttavat virtaavien vesien laatuun”, selventää Kämäri. vsk. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuloksia saatiin salaojavesistä. Salaojien vesinäytteet kertovat, että kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pienentyneet Lars-Eric Numelin. Jos käsiteltyjen ja käsittelemättömien peltoalueiden salaojavedet ovat näkyvissä, viljelijä voi itsekin havaita kipsin kirkastavan vaikutuksen”, kertoo Kämäri
Åbo Akademin tutkimuksissa on saatu uutta tietoa myös kipsin vaikutuksesta maaperään ja sen läpi suodattuvan veden laatuun. ”Siitä syntyy hyvä tunne, että me viljelijät teemme yhdessä uusia asioita omaa viljelykehitystä ja luontoa ajatellen”, Numelin totesi Käytännön Maamiehen haastattelussa. Kipsihaku käynnissä nyt KIPSI-hanke on edennyt hyvin, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus haluaa innostaa edelleen mukaan lisää viljelijöitä. Numelinin peltojen kipsikäsittely toteutettiin kaikille avoimena pellonpiennarnäytöksenä, jota alueen maataloustoimijat pääsivät halutessaan seuraamaan. Kipsi ja sen levitys on ilmaista ja verovapaata, eikä niillä ole vaikutusta viljelijän saamiin maataloustukiin. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Hankkeessa viljelijät pääsevät edistämään merialueiden suojelua tavalla, josta ei koidu vaivaa heille itselleen. www.ymparistojaterveys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Viljelijät voivat tarkistaa karttapalvelusta, kuuluvatko heidän peltonsa hankealueeseen. Hankkeen omat verkkosivut vastaavat myös usein kysyttyihin kysymyksiin kipsin käytöstä. vsk. 47 ja veden sameus vähentynyt huomattavasti kipsikäsiteltyjen peltolohkojen salaojissa. Toiminnan kestävyyttä on ajateltu myös taloudellisesta näkökulmasta. Peltojen kipsikäsittelyä voi hakea aluehallinnon asiointipalvelun verkkosivujen kautta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi. Tutustu kipsihankkeeseen: www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys Ympäristökustannus Oy julkaisee Ympäristö ja Terveys-lehteä. Kipsin hakuun soveltuvia alueita on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, EteläPohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Myös liuenneen fosforin määrä laski
vsk. Mikromuoveja löytyi kuitenkin myös jopa kaikkein vanhimmista kerroksista. 48 Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Mudista eristetyt mikromuovit edeltävät aikaansa siis toista sataa vuotta. Järvien syvänteiden sedimentit syntyvät ajan saatossa kerroksittain, eli mitä syvemmälle pohjakerrostumiin tunkeudutaan, sitä vanhempaa muta on. Kaikissa kolmessa järvessä tuoreimmat, ylimmät sedimenttikerrokset sisälsivät eniten muovihiukkasia. Tutkimusryhmä kairasi kolmen latvialaisjärven mutia, niin että syvimmät kerrostumat ulottuivat 1700-luvulle. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kuva: Latvian Institute of Aquatic Ecology.. Mikromuovien esiintymistä järvien ja merien sedimentissä on käytetty yhtenä mittarina, kun tutkijat ovat pyrkineet määrittämään alkamisajankohtaa antroposeenille, eli ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuvaavalle geologiselle ajanjaksolle. Löytö oli yllättävä, sillä muovimateriaalit keksittiin pääosin vasta 1900-luvun alkupuolella ja niiden teollinen massatuotanto käynnistyi vasta 1950-luvulla. Antroposeenin alun ajankohdaksi on Mikromuoveja löytyi odotettua vanhemmista pohjakerrostumista Tutkijat ottivat pohjakerroksista näytteet kevättalvella jään päältä, jolloin aallokko tai veneen liikkeet eivät häiritse näytteenottoa
”Löydöksemme osoittaa, että mikromuoveihin liittyen on vielä todella paljon ilmiöitä, joita emme tunne. Tiheyteen perustuvasta vajoamisesta ei ole kyse, sillä eniten käyttämämme muovimateriaalit, kuten pakkausmuovit ovat keveimpiä ja silti niitä löytyy eniten myös vanhimmista kerroksista. Kuva: Latvian Institute of Aquatic Ecology.. Tällaisia löydöksiä ei kuitenkaan ole raportoitu aiemmin ajoitetuista sedimenteistä, sellaisista, joissa eliöiden toiminnasta ei ole merkkejä. Turun yliopisto Pohjakerrosten näytteistä eristetty mikromuovihiukkanen. Niillä ilmöillä on kuitenkin huomattava vaikutus arvioitaessa, kuinka luotettavasti mikromuoveja voisi käyttää antroposeenin alun määrittämiseen, tai sedimenttikerrosten ajoittamiseen”, Saarni toteaa. Ensin on opittava ymmärtämään miten eri tavoin muovihiukkaset kulkeutuvat vanhempiin sedimenttikerroksiin”, sanoo Turun yliopiston vanhempi tutkija Saija Saarni. vsk. 49 ehdotettu esimerkiksi maailmansotien jälkeisen nopean teollistumisen aikaa ja 50-luvulla massatuotantoon tulleiden muovien on uskottu soveltuvan yhdeksi tätä ajankohtaa edustavaksi merkkiaineeksi. Mikromuovipitoisuutta on ehdotettu myös keinoksi ajoittaa geologisia sedimenttejä. Mikä saa ne vajoamaan jopa satoja vuosia vanhoihin kerrostumiin. Mikromuovit eivät anna suoria vastauksia antroposeenin alkamisen tai sedimenttien ajoittamisessa. ”Tutkimustuloksiemme mukaan tämä ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivaista. Tutkijoiden mukaan syitä mikromuovien kulkeutumiseen sedimenttikerroksissa syvemmälle voi olla useita. Tutkijat arvelevat, että yksi syy voi olla sedimenttikerrosten puristuminen niiden päälle kasautuneiden uudempien kerrostumien alla, mikä voi saada vettä hylkivät materiaalit hakeutumaan alaspäin. On selvää, että mikromuovit ovat syntyneet ja päätyneet vesistöihin havaituissa määrin vasta 50-luvulla tai sen jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kaikista tutkituista pohjakerroksista löytyi mikromuoveja. On jo aiemmin tiedetty, että pohjakerroksissa möyrivät eliöt voivat kuljettaa mikromuoveja sedimenttikerroksissa syvemmälle, eli ajassa taaksepäin
Aivan kuten esimerkiksi lehdet lahoavat kompostissa. Täten turve alkaa hajota mikrobitoiminnan seurauksena ja osa hiilestä karkaa hiilidioksidina (CO 2 ) samoin kuin osa typestä dityppioksidina (N 2 O) ilmakehään. Kun suo ojitetaan, vedenpinta laskee ja suolle kertynyt turve päätyy kosketukseen ilmakehän hapen kanssa. Kun turvepelto on viljelyksessä, siitä voi vapautua jopa 30 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta vuodessa ja 8 tonnia Henri Honkanen, tutkija Sanna Saarnio, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Kosteikkoviljelyä ympäristön hyväksi. 50 Turvemaiden ojittaminen aiheuttaa suuret ilmastopäästöt Pitkällä aikavälillä, vettä kertyy suolle enemmän kuin sitä poistuu ja samoin käy myös orgaaniselle materiaalille eli turpeelle, kun osittain hajonneet kasvien jäänteet jäävät säilöön veden alle hapettomiin oloihin. Suomen suot ovat muodostuneet hitaasti viime jääkauden jälkeen, kun turvetta on kertynyt keskimäärin noin 1mm/vuosi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. vsk. Ilmaston näkökulmasta tämä on hyvin ongelmallista. Siten ne ovat toimineet hiilinieluina ja -varastoina jo tuhansien vuosien ajan. Verrattuna suon muodostumiseen, turve hajoaa todella nopeasti, jopa noin 1 cm vuodessa. Maankäytön muutoksen seurauksena soita on kuitenkin ojitettu, niin maaja metsätalouden kuin energiatuotannonkin tarpeisiin
51 dityppioksidia hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Pelto voidaan siis pyrkiä ennallistamaan suoksi. Tällöin joudutaan usein poistamaan pellon viljelykseen kunnostettu pintakerros, jotta suo-olosuhteisiin sopeutuneet kasvilajit Ruokohelven niittoa huhtikuussa lumien sulettua. Lisäksi osa turvepelloista on tällä hetkellä laajaperäisessä viljelyksessä, ovat vajaatuottoisia tai sitten hylättyinä, jolloin niiltä ei satoa tule laisinkaan, mutta päästöjä kylläkin. Veden pinnan osittainen korottaminen, kosteikkoviljely ja ennallistaminen ovat eri asioita Yksi ratkaisu turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi on vedenpinnan korottaminen uudestaan, siten että turve jää taas veden alle hapettomiin oloihin. Kuva: Sanna Saarnio.. vsk. Vertauksena keskivertosuomalaisen vuosittainen hiilijalanjälki on vajaa 10 tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Ennallistaminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että pelto poistuu viljelykäytöstä ja pyrkii mahdollisimman lähelle luonnonmukaista tilaa. Kevätkorjattua biomassaa voidaan käyttää kuivikkeeksi ja kasvualustojen tuotantoon. Turvepellot ovat siis merkittävä päästölähde ja siten niillä onkin erittäin merkittävä päästövähennyspotentiaali kansalliset ilmastotavoitteet huomioiden. Suomen maataloudessa turvepeltojen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on yli puolet, vaikka niiden osuus kaikista pelloista on vain noin 10 %
Vedenpinnan nostaminen maanpinnan tasolle voisi kuitenkin vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa lähelle nollaa. 52 viihtyisivät alueella. Tällöin puhutaan viljelystä korotetulla pohjaveden tasolla. Jo pienikin vedenpinnan korottaminen voi vähentää päästöjä. Nurmi ei kärsi kosteudesta paljoa, ja juurakko sitoo maanpintaa, jolloin koneet eivät uppoa. Pintamaan kuorinta on kuitenkin kallis toimenpide. Vetetyllä pellolla viljellään märkiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja Korotetulla vedenpinnalla kasvatettaviksi sopivia lajeja ovat esimerkiksi ruokohelpi ja paju, joita voidaan hyödyntää turvetta korvaavina materiaaleina kuivikkeena, kasvualustana tai energiatuotannossa. IPCC:n määrittämä hiilidioksidin päästökerroin vetetylle turvepellolle on vain kolmanneksen verrattuna tavanomaisesti viljeltyyn turvepeltoon. Turpeennostoalueiden jälkikäytölle voi olla haastavaa löytää toimivia vaihtoehtoja, mutta kosteikkoviljely voisi olla yksi niistä. Metaanipäästöt ovat kuitenkin verrattain pieniä, eivätkä ne kumoa muissa kaasuissa saavutettuja päästövähennyksiä. Tällöin pelto ei siis näytä kovin märältä tai millään muullakaan tavalla poikkeavalta pellolta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Turvepeltojen lisäksi kosteikoiksi sopivat myös entiset turvetuotantosuot. Turvepeltojen vettämistä tutkittiin Luonnonvarakeskuksen Turina-hankkeessa, missä havaittiin 10 cm:n pohjaveden noston vähentävän turvepellon vuotuisia hiilidioksidipäästöjä jo muutaman tonnin. Turvepeltojen vettäminen vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä Kosteikkoviljelyn ilmastovaikutukset ovat selkeät. vsk. Perinteisten viljojen viljely voi silti olla haastavaa, jos maa on liian pehmeä työkoneille tai turve on liian märkää, jotta viljakasvit menestyisivät. Jos vedenpinta kosteikolla korotetaan maanpinnan yläpuolelle, on mahdollista viljellä jopa osmankäämiä tai järviruokoa. Jos kasvusto kosteikolla on hyvä, voi kasvien sidonta ylittää maaperän päästöt ja siten kosteikko voi toimia myös hiilinieluna. Ojitetulla turvepellolla veden viipymä on hyvin lyhyt. Tällöin turvetta voitaisiin korvata esimerkiksi viljelemällä uusiutuvia biomassoja, kuten rahkasammalta tai osmankäämiä, kasvualustoiksi ja kuivikkeeksi. Kosteikkoviljelyssä pellon ojitus padotetaan ja vedenpinnan korkeutta säädellään. Tällöin kuitenkin esimerkiksi nurmen viljely voi onnistua oikein hyvin. Myös näitä kasveja voi käyttää kuivikkeiksi, kasvualustoihin ja energiaksi, mutta ne soveltuvat myös eristemateriaaleiksi tai osmankäämi jopa elintarvikekäyttöön ja tekstiileihin. Vedenpinnan pieni korottaminen onnistui helposti lisäämällä vain padotus sarkaojien päähän. Kuivattu turvepelto saattaa toimia pienenä nieluna metaanille, mutta märissä olosuhteissa vapautuu metaania. Vedenpintaa voidaan nostaa myös vähemmän, jolloin useimmiten voidaan viljellä tavanomaisia viljelylajeja. Myös muu luonto voi hyötyä kosteikkoviljelystä Muita ympäristöhyötyjä kosteikkoviljelyssä voidaan saavuttaa vesistöpuolella. Lumen sulamisvedet poistuvat keväisin tehokkaalla ojituksella, jonka myötä pellolta. Kosteikkoviljely on siis märissä olosuhteissa viihtyvien kasvilajien aktiivista viljelyä ja sadon korjuuta. Turvepeltojen vettämisen on myös havaittu vähentävän dityppioksidipäästöjä, mutta lisäävän metaanipäästöjä. Ja jos pellosta halutaan taloudellista tuottoa vettämisen jälkeenkin, voidaan siinä mahdollisesti toteuttaa kosteikkoviljelyä. Vedenpinta voidaan säätää jopa maanpinnan yläpuolelle tai hieman maanpinnan alapuolelle valitun viljelykasvin tarpeista riippuen
Kuva: Henri Honkanen.. Uusia tuotteita jalostavia yrityksiä on kyllä syntynyt, mutta niidenkin toiminta on vielä kokeiluja tuotekehitysasteella. vsk. Pitkospuiden oikealla puolella kasvihuonekaasujen mittauskalustoa. Osmankäämin ensimmäisen vuoden taimia. 53 poistuu myös orgaanista materiaalia, sekä pellon ravinteita, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Myös kosteikkoviljelyn onnistunut toteuttaminen ja biomassan korjuu vaativat uusien menetelmien kehittämistä. Kosteikolla viihtyvät esimerkiksi monenlaiset hyönteiset, linnut ja kasvit. Näin saadaan myös hallittua tulvia paremmin. Suomessa kosteikkoviljelyä on kokeiltu muutamissa tutkimushankkeissa ja Euroopassakin on vain muutamia onnistuneita koetiloja lähinnä Alankomaissa ja Saksassa. Kosteikkoviljelyssä pellolta poistuvan veden määrä on vähäisempää, kun turvekerrokseen varastoituneesta vedestä suurempi osa poistuu haihdunnan kautta, eikä nopeita purkauksia valtaojiin tule. Kosteikon biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus voi olla myös hyvin toisenlainen verrattuna viljakasveihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kosteikkoviljelyä ja uusien biomassojen käyttöä vasta harjoitellaan Toistaiseksi kosteikkoviljely on hyvin vähäistä. Kosteikkokasveista järviruoko ja osmankäämi ovat myös erinomaisia sitomaan ravinteita itseensä, jolloin vesistöjen ravinnekuormaa saadaan vähennettyä. Hyvän kasvun edellytyksenä on korkea vedenpinta. Kosteikkoviljelyn yleistyminen edellyttäisi toimivia markkinoita kosteikkoviljellyille biomassoille
(2022). http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-380-616-0 Sitra. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Maankäyttösektorin päästövähennystavoitteet kuitenkin ohjaavat tavoittelemaan ilmastopäästövähennyksiä myös turvemailta ja siihen ehdottomasti tehokkain tapa on vedenpinnan nostaminen. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 12/2022. 72 s. Helsinki. Luonnonvarakeskus. Kuva: Pixabay.. Turvepeltojen kosteikkoviljely ja pohjaveden korkeuden säätely: Kannattavuus ja päästövähennysmahdollisuudet. (2023) Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. Turvepeltojen kosteikko -ohjelma : Ehdotus kosteikkoviljelyyn varatun rahoituksen käytöstä vuosina 2023–2025. Lähteet Lång ym. (toim.). https:// hiilineutraalisuomi.fi/download/ noname/%7B787E4C17-C574-4930-BF462DB814A52B95%7D/170728 Virkkunen, E. vsk. 54 Pelkkä sadeveden patoaminen ei riitä, sillä veden haihtuminen ja kasvien haihduttaminen laskevat vedenpintaa tehokkaasti, ellei kosteikolle pystytä ohjaamaan lisää vettä kosteikkoalueen ulkopuolelta. Saatavilla: 10.5.2024 https:// www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/ Turvepeltojen vettäminen: Käytännön ohjeita pohjaveden pinnan nostamiselle turvepelloilla (pdf). 2022
Rahoituskierrosta johti Nordic Foodtech VC, ja siihen osallistuivat myös Stephen Industries ja Maaja vesitekniikan tuki ry. Jätevesi aiheuttaa myös noin viisi prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Arvokkaiden ravinteiden haaskaaminen jäteveden mukana on hukkaan heitetty mahdollisuus koko maatalousjärjestelmän kannalta. Lopputuotteena syntyy ammoniumsulfaattia, joka on lannoiteteollisuuden yleisesti käyttämä raaka-aine. vsk. Kumpikin näistä aineista aiheuttaa maaperän saastumista ja meren ja järvien rehevöitymistä, joka puolestaan johtaa vesikasvien ja levän, erityisesti myrkyllisen sinilevän, liikakasvuun, happikatoon ja eläimistön kuolemiin. Jos ylimääräisiä ravinteita ei saada poistettua ekosysteemistä, seurauksena on ajan kuluessa maan saastuminen, sillä viljelijät suosivat fossiilipohjaisia mineraalilannoitteita tai ravinteikasta lantaa. Juho Uzkurt Kaljunen, NPHarvest.. Tuoreen rahoituksen avulla NPHarvest rakentaa ensimmäisen kaupalliseen käyttöön soveltuvan Nutrient Catcher -laitteen, joka on valmis asennettavaksi yhtiön asiakkaiden laitoksiin. Tämä tekee prosessista vieläkin kustannustehokkaamman ja ympäristöystävällisen. NPHarvestin prosessi käyttää myös hyvin vähän energiaa, sillä se ei vaadi kuumennusta tai paineen nostoa. Lannoitteet ovat ruoan tuotannon kannalta elintärkeitä. NPHarvestin laite pystyy keräämään jopa 90 prosenttia jäteveden ylimääräisistä mutta arvokkaista ravinteista. Jätevedenkäsittelylaite erottelee ja kerää talteen hyödyllisen typen ja fosforin ravinnerikkaista jätevesistä, jonka jälkeen ne voidaan kierrättää ja myydä takaisin lannoiteteollisuudelle. Kun laite on erotellut ravinteet, ne voidaan myydä takaisin lannoitevalmistajille. Lannoitteissa käytettäviä aineita, kuten typpeä ja fosforia, päätyy kuitenkin runsaasti ympäristöön jäteveden mukana tai maatalousalueilta huuhtoutumalla. Kiitos prosessin modulaarisen suunnittelun, Nutrient Catcher voidaan skaalata erilaisiin ympäristöihin ja kokoihin helposti, pitäen samalla tuotantokustannukset niin matalalla kuin mahdollista. Rahoitus koostuu 1,3 miljoonan euron pääomasijoituksesta ja ympäristöministeriön RAKI-ohjelman myöntämästä 900 000 euron tukirahoituksesta. NPHarvest NPHarvest keräsi 2,2 miljoonan euron rahoituksen edistääkseen missiotaan kierrättää ravinteet jätevedestä Suomalainen startup on kehittänyt laitteen, joka ottaa talteen ravinteet jätevesistä. NPHarvest on hakenut kahta patenttia ja valmistautuu rakentamaan ensimmäiset tuotteensa, jotka voidaan asentaa jätevedenkäsittelylaitokseen tai jätevettä tuottavaan laitokseen. Takana on vuosien tutkimusja kehitystyö, ja olemme erittäin innoissamme voidessamme nyt tuoda markkinoille tämän teknologian, jonka avulla voidaan tuottaa kestävän kehityksen mukaisia ja kohtuuhintaisia kierrätettyjä ravinteita ja lannoitteita”, sanoo Juho Uzkurt Kaljunen, NPHarvestin toimitusjohtaja ja perustaja. Liian suuri ravinnemäärä saattaa kuitenkin johtaa kasvien ravinnepuutteeseen. NPHarvest on kehittänyt uudenlaisen, pian patentoidun laiteratkaisun ravinteiden keräämiseen jätevedestä ja niiden kierrättämiseen. Yhtiön keskeisintä asiakaskuntaa ovat jätevedenkäsittelylaitokset, biokaasulaitokset sekä karjatilat, jotka yrittävät vähentää kustannuksiaan, pienentää hiilijalanjälkeään ja hankkia lisätuloja kierrätettyjen lannoitteiden myynnistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 55 Aalto-yliopistosta ulos spinnannut NPHarvest on kerännyt 2,2 miljoonan euron rahoituksen, jonka yhtiö käyttää kehittämänsä ravinteiden talteenottolaitteen tuomiseen markkinoille. Lannoitteiden hinnat heilahtelevat rajusti, ja niitä on tuotava ulkomailta, mikä heikentää omavaraisuutta. Tämä parantaa yritysten kannattavuutta ja paikallista ruokaturvaa sekä hillitsee rehevöitymistä. “Prosessimme on huomattavasti energiaja kustannustehokkaampi kuin käytössä olevat menetelmät
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Raakun noin 10–15 cm pitkä kuori on paksu ja pitkulainen. Raakku on virtaavien ja kirkkaiden vesien simpukkalaji. Aikuisissa simpukoissa vuosirenkaita ei yleensä pysty erottamaan. Raakku rauhoitettiin jo vuonna 1955, mutta silti sen kannat ovat taantuneet voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. 56 Katja Vainionpää, projektipäällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus Heidi Kunttu, tutkimuskoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Raakun suojelu on yhteistyötä Jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku, on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Eteläisestä Suomesta löytyy enää muutamia raakkujokia, joiden pelastamiseksi tehdään töitä LIFE Revives -hankkeessa yhteistyössä useiden partnereiden kesken. Kuva: Heidi Kunttu.. vsk
Suomessa raakkua esiintyy noin 150 joessa, jotka sijaitsevat pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Raakun elämänkierto on kuin taidokas näytelmä, jossa koirasraakun vapauttamat siittiöt kohtaavat naarassimpukoiden munasolut. Suurimmat löydetyt yksilöt ovat olleet noin 16–19 cm. Oulun eteläpuolelta laji on lähes hävinnyt, ja Oulujoen vesistön eteläpuolella onkin vain alle kymmenen raakkujokea. vsk. Raakkua pidetään jokiekosysteemin ilmentäjäja avainlajina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Raakun elämänkierto on monimutkainen prosessi, joka koostuu useista pullonkaulavaiheista, joissa erityisesti poikasten kuolleisuus on suurta. 57 J okihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesiemme nilviäislaji, joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Kuva: Tussitaikurit Oy.. Se onkin monille lajeille ja ekosysteemeille elintärkeä, ja tämän vuoksi on tärkeä suojella tätä uhanalaista simpukkaa. Kriittisen matkan kohti nuoren taimenen tai lohen kiduksia käyvät läpi vain harvat, mutta selviytyneet kehittyvät pieniksi simpukoiksi, valmiina jatkamaan elämänkierrostaan joen pohjassa. Hedelmöityneistä munasoluista kehittyy toukkia, glokidioita. Suojelu edistää myös luonnon monimuotoisuuden ja muun jokilajiston säilymistä. Lisäksi raakku tarvitsee neutraalia ja hapekasta vettä, ja joen pohjasoran on oltava puhdasta humusja kiintoaineesta, jolloin veden virtaus pääsee hapettamaan pohjan kerroksia. Raakun tunnistaa sen munuaista muistuttavasta muodosta ja kullantai tummanruskeasta väristä. Tämä herkkä prosessi kulminoituu loppukesän vapautuksessa, kun naarasraakku purskauttaa glokidiot veteen. Raakku voi lisääntyä vain silloin, kun vesistössä on riittävä taimentai lohikanta mahdollistamassa sen toukkavaiheen kehityksen. Raakku ylläpitää hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Aikuinen raakku kasvaa yleensä 10–15 cm:n pituiseksi
Pirkanmaan raakkujokien pelastamiseksi tarvitaan tehokkaita toimia Pirkanmaan ELY-keskus on yksi LIFE Revives -hankkeen kumppaneista. 58 LIFE Revives -hanke vahvistaa raakkukantoja kolmessa maassa Raakun suojelemiseksi käynnistyi syksyllä 2021 kuusivuotinen EU:n LIFE-ohjelman rahoittama ja Jyväskylän yliopiston johtama LIFE Revives -hanke, jossa parannetaan raakkukantojen ja niiden elinympäristöjen ekologista tilaa yhteensä 69 joessa, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen raakkukannat ovat Pirkanmaan ELY-keskus on saanut EU-tukea raakkujen tilan parantamiseen reilut miljoona euroa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kuva: Katja Vainionpää.. Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkujen on myös todettu kykenevän lisääntymään ainoina kantoina Etelä-Suomessa. vsk. ELYkeskuksen toiminta-alueella sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Näistä ponnistuksista vastaa yhteensä 12 raakun suojelussa kokenutta hankekumppania valtion laitoksista yliopistoihin – yhteistyötä tehdään siis niin yli maakuin organisaatiorajojen. Raakkujokiin suunnitellaan palautettavan yhteensä noin 1,5 miljoona keinokasvatuksessa syntynyttä raakunpoikasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on yli 15 miljoona euroa, ja sen tavoitteena on kunnostaa niin Natura 2000 kuin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla kaikkiaan 117 km jokiuomia. Uomaja valuma-aluekunnostusten ohella hankkeen toimenpiteisiin kuuluu raakun isäntäkalakantojen (lohi tai taimen) kutuja vaellusolosuhteiden parantamista sekä raakkujen laitoskasvatusta uusien poikasten tuottamiseksi niihin jokiin, joissa raakkukanta ei luonnostaan ole elinvoimainen. Lisäksi kunnostuksia tehdään raakkujokien valuma-alueilla, joten hanketoimien positiivinen vaikutus jokiluontoon tulee näkymään yli 3700 ha:n alalla. Hankkeessa kunnostetaan ja elvytetään Pirkanmaan raakkujokia, eli Turkimusojaa, Ruonanjokea ja PinsiönMatalusjokea sekä niiden valuma-alueita. Nämä joet ovat Etelä-Suomen merkittävimmät simpukkapopulaation perusteella
Pirkanmaalla raakkujen elinolosuhteita heikentävät muun muassa valuma-alueelta tuleva kuormitus, vaellusesteet ja taimenen elinympäristöjen huonontuminen sekä jokiuoman muuttunut tila. Pirkanmaalla LIFE Revives -hankkeen kunnostukset jakautuvat valuma-aluekunnostuksiin ja jokikunnostuksiin. 59 olleet tiedossa pitkään, ja ensimmäiset tieteelliset raakkukartoitukset tehtiin 1970-luvun lopulla. Lajin tulevaisuuden turvaamiseksi Pirkanmaalla tarvitaankin pikaisia toimia raakun pelastamiksesi. vsk. Pirkanmaan ELY-keskus on myös perustanut kolmelle alueen raakkujoelle jokikohtaisen yhteistyöryhmän osana LIFE Revives -hanketta. Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat Natura 2000 -alueita, joissa yhtenä suojeluperusteena on raakku. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kuvassa on Ruonanjoen raakkuja hiekkaan hautautuneena. Joessa parannetaan raakun ja taimenen elinolosuhteita tekemällä kunnostusta puurakenteilla, ennallistamalla koskia ja kutualueita sekä poistamalla vaellusesteitä. Turkimusojan raakkukannat vahvistettiin sen sijaan vasta vuonna 2014, kun paikalliselta asukkaalta saatiin vihjetieto esiintymästä. Kunnostuksia ennen muun muassa jokien pohjan ja vedenlaadun tila on selvitetty ja tämä toistetaan kunnostuksien jälkeen, jotta niiden vaikutus saadaan arvioitua. Raakun elinympäristövaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat erityisesti toukkaja nuoruusvaiheessa. Kaikki raakuista ja Pirkanmaan raakkujoista kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan ryhmien toimintaan. Kaikki kunnostustoimenpiteet tehdään vesialueiden omistajien ja maanomistajan suostumuksella. Maankäyttömuodoista esimerkiksi maatalous, metsätalous, pohjavesien hyödyntäminen, maa-ainestenotto, haja-asutus ja tiestöt muuttavat jokien tilaa. Tässä päätöksessä kielletään erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen. Joen pohjasoran happiolosuhteilla on keskeinen vaikutus raakun poikasvaiheiden selviytymiseen. Hankkeessa onkin oleellisessa osassa viestintä ja tiedottaminen. Turkimusojalla raakku on suojeltu erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksellä, joka tehtiin vuonna 2018. Valumaaluekunnostuksilla pyritään parantamaan vedenlaadun tilaa, esimerkiksi rakentamalla putkipatoja ja perustamalla kosteikkoja. Turkimusojan rajauspäätös on toistaiseksi ainoa raakkujoille tehty erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätös. Kuva: Jouni Salonen.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla on vuodesta 2016 alkaen pyöritetty raakkujen laitoskasvattamoa. Tämän jälkeen pikku raakut istutetaan takaisin kotijokiinsa vahvistamaan Pinsiön-Matalusjoen ja Turkimusojan raakkukantaa parannetussa ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. LIFE Revives -projektin Konneveden tutkimusasemalle tuotiin loppukesästä 2022 Pinsiön-Matalusjoen aikuisia raakkuja. Kuva: Heidi Kunttu.. Asemalle on tuotu toipumaan ja lisääntymään raakkuja sellaisista joista, joissa niiden toukkatai poikasvaiheiden selviytyminen ei elinympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi ole mahdollista tai joissa aikuiset raakut ovat liian harvalukuisia tai huonovointisia lisääntymään lainkaan. Kesällä 2023 isäntäkalansa kiduksilta irtautuneet raakunpoikaset kerättiin ja siirrettiin kasvamaan asemalle rakennettuihin tekojokiin. 60 Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on tuottanut tulosta Pirkanmaan ELY-keskus ja Jyväskylän yliopisto toimivat tiivisti yhdessä Pirkanmaan raakkujokien kantojen pelastamiseksi. Pieneksi yllätykseksi nämä yksilöt tuottivatkin välittömästi toukkia, jotka saatiin siirrettyä jo samana syksynä taimenen kiduksille talven ajaksi kehittymään pikku simpukoiksi. Suunnitelmissa on tuoda kuluvana kesänä asemalle myös Turkimusojan aikuisia raakkuja, joiden toivotaan niin ikään tuottavan jälkeläisiä keinokasvatuksessa. vsk. Tällä hetkellä tutkimusasemalla elelee raakkuja yhdeksästä Suomen joesta. Yliopiston LIFE Revives -toimiin kuuluu esimerkiksi Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan taimenkatojen tilan seuranta. Raakunpoikasten annetaan vahvistua laitosolosuhteissa pari vuotta, minä aikana myös Pirkanmaan jokija valuma-aluekunnostukset saadaan valmiiksi. Ehkäpä reilun viiden vuoden kuluttua näiden jokien pohjilla voi jo havaita reippaita raakkuteinejä! Aikuisia raakkuja on tuotu Suomen yhdeksästä joesta lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaisiin. Lisäksi kartoitetaan raakun lisääntymistilannetta selvittämällä raakun toukkia kiduksillaan kantavien taimenten määrää joissa
61 Laitoskasvatuksessa lisääntyneitä Pinsiön-Matalusjoen raakunpoikasia mikroskoopin alla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. vsk. Kuva: Saana Tepsa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 15,9 miljoonaa euroa, josta 9,5 miljoonaa euroa rahoitetaan LIFE-ohjelman kautta. Teksti heijastaa vain tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio ole vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.. Jyväskylän yliopiston hankesivut: ELY-keskuksen hankesivut: Tutustu LIFE Revives -hankkeeseen ELY-keskuksen hankesivut: www.ely-keskus.fi/life-revives-hanke Jyväskylän yliopiston hankesivut: www.jyu.fi/science/fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/ life-revives LIFE Revives -hanke saa rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta, projektinumero LIFE20 NAT/FI/000611
Heinonen on tutkimusjohtaja Åbo Akademissa ja petrologian dosentti Helsingin yliopistossa. Kirja kuuluu viime aikojen parhaisiin lukukokemuksiini! Pertti Forss. Kainuun kuumat laavat, Sallan laakiobasaltit, Kontiolahden kivettyneet moreenit, Kolin seudun hiekkakivet, Lapin stromatoliitit ja granuliittikaari sekä Iivaaran ijoliitti ja Soklin karbonatiitti. Kirjan kieliasu on tietokirjaksi harvinaisen rikasta ja elävää – huumoriakaan unohtamatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Heinosen ja Lehtosen kirjan lukeminen jättää vaikutelman, että paljon on tutkittu ja paljon tiedetään, mutta vielä tutkittavaa riittää pitkäksi aikaa. FT Jussi S. 412 s. Jussi S. vsk. Elina Lehtonen on puolestaan tutkija ja projektisuunnittelija Helsingin yliopistossa. 1964) aloittaa tällä sitaatilla artikkelinsa ”On the granulites of Lapland” American Journal of Sciencejulkaisusarjan erikoisnumerossa, joka oli koottu edesmenneen kivien synnyn tutkimuksen pioneerin Norman L. Vaikea kuvitella, että aikoinaan Kainuun metsissä oli laavavirtoja, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Geologian 1970-luvun approbatur-opinnoista ei ollut suurtakaan hyötyä kirjan annin ymmärtämisessä. Mielenkiintoista päästä esittelemään kirjaa, jonka sisällöstä aivan valtaosa oli tuiki uutta allekirjoittaneelle. Mielestäni selvä ehdokas seuraavaan Tietokirjallisuuden Finlandia-kisaan. Aivan erityisen kiitoksen ansaitsevat laaja lähdeja kirjallisuusluettelo sekä asiaja nimihakemisto. ”Tiedämme kivistä edelleen hyvin vähän.” Professori Pentti Eskola (k. Kirjan ulkoasu ja taitto ovat perinteiset, mutta ne toimivat hyvin. Kallioidemme salaisuuksia Gaudeamus Oy 2024. Tekstiä keventävät valokuvat, kartat ja erilaiset kaaviokuvat. Kirjoitusvirheitä kirjasta saa etsiä – eikä niitä löytynytkään. Kotimaisista kohteista voisi mainita mm. Ja noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Heinonen ja FT Elina Lehtonen ovat saaneet aikaan hyvin mielenkiintoisen teoksen maamme ja maapallon geologisesta historiasta. Sidottu Kustantajan verkkokaupassa 36 €. Kirja on todella mielenkiintoinen sukellus maamme geologiaan ja muinaisten tulivuorten historiaan. Lukijan ei ole vaikea ymmärtää kirjoittajien innostusta kirjan aiheeseen. Aikamatka maapallomme ja maamme miljardeihin vuosiin on tarjolla, siihen kannattaa tarttua. 1956) kunniaksi. Kirjan perusjuonta elävöittävät lukuisat esimerkit kotimaasta ja ulkomailta. Valitettavan usein nämä puuttuvat tämän päivän tietokirjoista. 62 • KIRJAESITTELY Heinonen, Jussi S. Jos kirjan aihe jää kiinnostamaan, niin kirjan kartat auttavat kohteiden löytämisessä. Tästä varmaan kirjan kustantaja Gaudeamus Oy huolehtii. ja Lehtonen, Elina Suomen muinaiset tulivuoret. Bowenin (k. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille maamme ja maapallon geologisesta historiasta kiinnostuneille. Kaiken lisäksi kirjoittajat jaksavat kärsivällisesti selittää lukijalle outoja termejä. Kaiken kaikkiaan teksti on hyvin asiantuntevaa ja sujuvaa asiaproosaa. Kirja käsittelee maamme geologiaa niin laajasti ja monipuolisesti, että kirjan nimi ”Suomen muinaiset tulivuoret” antaa kirjan sisällöstä ehkä turhankin vaatimattoman vaikutelman
• • ). OHJELMA 10.00 Tervetuloa webinaariin! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti Eurooppalaista elintarviketurvallisuutta – Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) Ville Niinistö, Euroopan parlamentin ja ENVIn jäsen 10.35 Aikaa kysymyksille 10.50 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi riskejä Marjatta Rahkio, ylijohtaja, Ruokavirasto 11.20 Aikaa kysymyksille ja lounastauko 45 min 12.20 Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC) seuraa ja valvoo ihmisten terveyttä uhkaavia tauteja Taina Niskanen, elintarvikeja vesivälitteisten tautien asiantuntija, ECDC, Ruotsi 12.50 Aikaa kysymyksille 13.05 Codex Alimentarius – globaalin ruokaturvallisuuden sääntökirja Anne Haikonen, hallitusneuvos, maaja metsätalousministeriö 13.35 Aikaa kysymyksille 13.50 Webinaari päättyy. Webinaari on MAKSUTON. Tervetuloa webinaariin! Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää: Elintarviketurvallisuuden tekijät maailmalla – maailman elintarviketurvallisuuspäivän WEBINAARI Pe 7.6.2024 klo 10.00 – 13.50 . Ilmoittautuminen: elintarvikejaterveys.fi > Koulutukset 5.6.2024 mennessä
ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 31.5., artikkelit 25.4., mainosaineistot 13.5. 6. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. 5. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. Ympäristöterveys Ilmestyy 16.2., artikkelit 16.1., mainosaineistot 26.1. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. 2. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 22.4., artikkelit 13.3., mainosaineistot 2.4. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 18.3., artikkelit 12.2., mainosaineistot 26.2. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. alv. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 4. 3. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 1. 8. 7. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8
teemalla www.ymparistojaterveys.fi RAKENNUSTERVEYS. 65 • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2024 ilmestyy 16.9. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55
Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. TILAUKSET: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 10 % Tilauksiin lisätään toimituskulut. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Hinnat sis