Yhdyskuntatekniikka 2025 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto TAMPERE 14.–15.5.2025 25 Ilmoittaudu mukaan: yhdyskuntatekniikka.fi Näyttely avoinna ke14.5.2025 klo 9–17 to 15.5.2025 klo 9–16 Alan parhaat yhdessä
Koska hulevesikaivoasia on hankala ottaa keskusteluun omien naapureiden kanssa eikä heippalappukaan liene paras vaihtoehto, täytyy luottaa kampanjaan. Ja sinnehän päätyvät sadevesien mukana helposti myös ne tumpit ja roskat, jotka on heitetty maahan. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Kampanjan slogan ”Itämeri alkaa katukaivosta” on erinomainen, ja toivottavasti saa monet miettimään. Totesin tyttärelleni, että kerrostalomme pihalla voi usein todistaa, kuinka tupakantumppi heitetään hulevesikaivoon. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Kaarina Kärnä Myös vuonna 2022 koulujen oppilaat tekivät Mahanpuruja muovista -aiheisia oppilastöitä, joita oli esillä Porin pääkirjastossa. Koulutyö liittyy Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjaan, jonka sanoma ei ole läheskään kaikille itsestään selvä. Voisikohan sen ulottaa myös taloyhtiöiden pihamaille... Kuva kirjaston näyttelystä.. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Tässä tapauksessa hulevesikaivoa roskiksenaan käyttävä ei kuitenkaan toimi yhtään paremmin kuin hän, joka suoraan roskaa ympäristöään. Ei ole kuitenkaan ihan helppo hahmottaa sitä, että hulevesikaivoon heitetty roska voi päätyä tätä kautta vesistöön, koska virheellinen mielikuva suodattavasta siivilästä on monille helpompi käsittää kuin se, että katukaivolla on yhteys Itämereen. vsk. Mutta kyllä, hulevesikaivoista roskat päätyvät vesistöihin. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Itämeren äärellä Tyttäreni esitteli minulle koulussa kuvaamataidon tunnilla tekemäänsä luonnosta – oppilaat suunnittelevat kaivonkansitarroja, joiden tavoitteena on saada loppumaan hulevesikaivojen käyttö roskiksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh
5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 56. Itämeren äärellä Kaarina Kärnä ..................................................................................4 Ehdotuksia kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteiden seurantaindikaattoreiksi Jukka Mehtonen, Lauri Äystö, Heidi Ahkola ja Taina Nystén ....................................................................................6 Ympäristölupavelvollisten laitosten pienvesiin päästettävät hulevedet ja niiden haitta-aineet Jukka Sainio ...................................................................................12 Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa Meri-Maaria Salo ..........................................................................18 Maatalouden vesiensuojelua tehdään osana kestävää maataloutta Elina Laurila, Essi Hillgren, Mikko Jaakkola ja Noora Syrjä .................................................................................... 60 Poimintoja .................................................................................. 42 Tietojärjestelmän avulla kohti parempaa tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista Lotta Kivikoski ............................................................................... Lehden teemana on alueiden käyttö. 54 Radon aiheuttaa säteilysuojeluongelmia pohjavesilaitoksilla Jukka Tyrväinen ........................................................................... 38 EU:n juomavesidirektiivin uudet hygieeniset vaatimukset talousvesituotteille Mikko Tapiola ja Emilia Uurasjärvi .......................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 30 WSP (Water Safety Plan) ja SSP (Sanitation Safety Plan) riskienhallinnan tukena Maija Forss .................................................................................... vsk 4 • 2025 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2025 ilmestyy 28.5.2025. 70. 24 Riskinarvioinnin perusteella seurattavien muuttujien esiintyminen suomalaisissa raakavesissä Hanna Hautamäki ....................................................................... 48 Paikkatiedon hyödyntäminen talousvesivalvonnassa Timo Hokka ................................................................................... vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 34 Rakennusten vesilaitteistojen terveysturvallisuus Paul Streng ...................................................................................
Kemikaaliohjelmasta vastuulliset ministeriöt, ympäristöministeriö ja sosiaalija terveysministeriö, voivat valita ehdotetuista indikaattoreista lopulliset seurantaindikaattorit varmistaen, että ihmisterveys ja ympäristönsuojelu ovat indikaattoreissa tasapuolisesti edustettuina. 6 V uonna 2022 valmistunut ”Kansallinen kemikaaliohjelma 2022–2035” (YM 2022) on jatkoa vuodet 2006– 2020 kattaneelle kemikaaliohjelmalle ja sen tarkistuksille. Se asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen vuoteen 2035 saakka. 2025). Kemikaaliohjelman tavoitteiden toteutumisen arvioinnin tueksi ehdotettu 17 indikaattoria Taulukossa 1 esitettyjä indikaattoreita ehdotetaan kansallisen kemikaaliohjelman 2022–2035 (YM 2022) tavoitteiden toteutumisen seurantaan (Mehtonen ym. Ehdotetut indikaattorit on muotoiltu niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista. vsk. 2025). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Jukka Mehtonen, erikoissuunnittelija; Lauri Äystö, tutkija; Heidi Ahkola, erikoistutkija ja Taina Nystén, johtava asiantuntija Suomen ympäristökeskus, Kiertotalousratkaisut, Helsinki Ehdotuksia kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteiden seurantaindikaattoreiksi Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa ehdotetaan indikaattoreita kansallisen kemikaaliohjelman 2022–2035 tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Syken koordinoimassa ja YM:n rahoittamassa KEOINDI-hankkeessa kehitettiin kemikaaliohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointiin seurantaindikaattoreita (Mehtonen ym. Indikaattorit on pyritty valitsemaan siten, että toimijat voivat kerätä niihin tarvittavat tie
Myös kemikaaliohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan Indikaattorit ovat yksi osa kemikaaliohjelman seurannan kokonaisuutta, mutta lisäksi kukin kemikaaliohjelman toimija raportoi omalta osaltaan kemikaaliohjelman toimenpiteiden edistymistä. Aikaisempien kemikaaliohjelmien arvioinneissa kemikaaliohjelmaa toteuttavat toimijat ovat laatineet joka vuosi lyhyitä kuvauksia siitä, miten he ovat toteuttaneet kemikaaliohjelman toimenpiteitä. Kemikaaliohjelman toimenpiteiden raportointi on eri asia kuin kemikaaliohjelman tavoitteiden seurantaindikaattorit. Neljä indikaattoriehdotusta perustuvat erityyppisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien maahantuontija valmistusmääräsekä lukumäärätietoon. Indikaattoriehdotukset on luokiteltu ympäristöasioiden analysointiin sekä ympäristöongelmien syy-seurausketjujen kuvaamiseen yleisesti käytetyn DPSIR-viitekehyksen mukaisesti seuraaviin indikaattori-tyyppeihin: ihmistoiminto (Drivers), paine (Pressures), tila (State), vaikutus (Impact) ja toimenpide (Response) (EEA 1999, Friege ym. Tällainen raportointitapa koetaan edelleen hyödylliseksi. Kaksi ehdotettua indikaattoria koskevat lääkkeitä tai lääkejäämiä. Kaikki indikaattoriehdotukset ovat numeerisia. Heidi Ahkola.. 2024). Se kuitenkin ehdotetaan tehtäväksi hankkeessa kehitetyllä yksinkertaisella Excel-pohjaisella lomakkeella, joka helpottaa toimenpiteiden edistymisen raportointia. PFAS-yhdisteet sisältyvät neljään ja PBDE-yhdisteet kolmeen ehdotettuun indikaattoriin. Jukka Mehtonen. 7 dot kustannustehokkaasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. vsk. Ehdotettujen indikaattorien tulisi perustua niin pitkiin aikasarjoihin kuin mahdollista edellyttäen, että eri vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia
Lisätietoa löytyy hankkeen loppuraportista (Mehtonen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 8 Taulukko 1. Indikaattorityypit: ihmistoiminto, paine, tila, vaikutus ja toimenpide. Ehdotuksia kemikaaliohjelman seurantaindikaattoreiksi. 2025).. vsk. Kaikki indikaattorit perustuvat trenditietoon
Indikaattorien perustaminen, päivitystiheys ja julkaiseminen Osa indikaattoriehdotuksista on esitetty yleisellä tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Indikaattorin laatijalle päivitystiheydellä on merkitystä, koska työaikaa säästyy, jos samalla kertaa indikaattoriin lisätään useamman vuoden tiedot verrattuna siihen, että joka vuosi lisätään yhden vuoden tiedot. vsk. Indikaattoreiden päivitystiheys indikaattorin vastuutoimijan toimesta ei tarvitse olla joka vuosi vaan se voi olla harvempi, esimerkiksi 3–6 vuoden välein. Ensimmäisellä kerralla voisi olla hyvä aloittaa indikaattorityö rajatulla määrällä indikaattoreita ja saatujen kokemusten perusteella päättää jatkotyöstä. Indikaattorien vaatimien tietojen koostamiseen tulee allokoida tarvittavat resurssit. Indikaattoritiedon yksityiskohtainen esitysmuoto tulee olla indikaattorin vastuutoimijan päätettävissä, koska vastuutoimija tietää parhaiten indikaattorin pohjatietojen vahvuudet ja puutteet. Siksi ehdotamme 3–6 vuoden välein tehtävää indikaattorien päivitystiheyttä. Osaan indikaattoreista on mahdollista saada tietoa joka vuosi, ja osaan tätä harvemmin, esimerkiksi 5–7 vuoden välein. 9 YM ja STM päättävät lopulliset seurantaindikaattorit Kemikaaliohjelmasta vastuulliset ministeriöt, YM ja STM, voivat valita ehdotetuista indikaattoreista lopulliset kemikaaliohjelman seurantaindikaattorit joko sellaisenaan tai muunnettuina varmistaen, että ihmisterveys ja ympäristönsuojelu ovat indikaattoreissa tasapuolisesti edustettuina. Kuva: Kaj Forsius.. Poikkeuksena tähän ovat indikaattorit, joihin tietoa saadaan tätä Jätevedenpuhdistamo. Kunkin vastuutoimijan on pyrittävä siihen, että tietohaut ovat ketteriä ja helposti tehtäviä, jotta työajan käyttö on rationaalista
25 s. Indicators for sustainable management of chemicals – Contributions to upcoming development work under the new Global Framework for Chemicals. vsk. https://ym.fi/ documents/1410903/42733297/ Kansallinen+kemikaaliohjelma+ 2022-2035.pdf/c56d77c1-4f8e-fc4b-b3723c781c65a2be/Kansallinen+ kemikaaliohjelma+2022-2035.pdf?t =1650538447608 Huleveden purkautumista Vantaanjokeen. & ZeschmarLahl B. Technical report No 25. Lisätietoa EEA 1999. 10 harvemmin ja jotka päivitetään indikaattorikohtaisesti. http://hdl.handle.net/10138/593642 YM 2022. Siten kemikaaliohjelma ja kemikaaliasiat saisivat nykyistä enemmän huomiota Suomessa. Friege H., Heidbüchel E. https://www.eea. UBA Texte 79/2024. Ehdotuksia kansallisen kemikaaliohjelman seurantaindikaattoreiksi. Environmental indicators: Typology and overview. europa.eu/publications/TEC25. Kansallinen kemikaaliohjelma 2022–2035. Kokonaisuuden kannalta voisi olla selkeämpää, että indikaattoritiedot ja niiden arviot kootaan ja julkaistaan tietyn määräajan välein esimerkiksi YM:n tai STM:n wwwsivuille. 2025. Mehtonen J., Äystö L., Ahkola H. Kuva: Jukka Mehtonen.. & Nystén T. 2024. vaarallisten kemikaalien käyttöä sekä pitoisuuksia ihmisissä ja ympäristössä Suomessa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kemikaalien riskinhallintatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi on tärkeää seurata erityyppisillä indikaattoreilla mm
Yhteinen kiertotalousalue tuo synergiaa Tarastenjärven kiertotalousalueelle on tarkoitus sijoittua yrityksiä, joilla on toisiaan tukevia, kiertotalouteen keskittyviä toimintoja. Käsittelyja loppusijoitusalueella vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneita maita ja materiaaleja. Alueella pyritään materiaalien parhaaseen hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen. – Työ käsittelyalueen perustamiseksi on omalla tavallaan haasteellista, koska huomioitavia asioita on paljon. – Moni nykyinen asiakas tuntee parhaiten muut toimipisteemme, erityisesti Forssan päätoimipaikan. Asiakkaita autetaan matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman nopeasti sekä joustavasti. Perehdymme asiakkaiden materiaalien tilanteeseen ja hyötykäytämme kaiken mitä voimme, Tuominen jatkaa. Nyt olemme sitten jo täydessä toiminnassa, kertoo aluemyyntipäällikkö Matias Tuominen. ILMOITUS Erityisjäte_170x242mm.indd 1 Erityisjäte_170x242mm.indd 1 4.4.2025 9.45 4.4.2025 9.45. Tuomisen mukaan Suomen Erityisjätteen osalta alue on toimiva ja tällä hetkellä tärkeimpänä tehtävänä on lisätä sen tunnettuutta ja tavoittaa asiakkaat. – Meille on tästä selkeitä synergiaetuja. Tavoitteena on luoda hyvin toimiva ekosysteemi. – Koko aluekin on rakennettu käyttäen ylijäämämassoja ja kiertotalousmateriaaleja, toteaa käyttöpäällikkö Osmo Jyrävänkoski. Kirjoittanut Aurinna Weisman Suomen Erityisjätteen sijoittuminen Tarastenjärven kiertotalousalueelle on ollut pitkä ja huolellisuutta vaatinut prosessi. Nyt toivommekin, että voimme tavoittaa tämän alueen asiakkaat, koska meillä on paljon potentiaalia palvella heitä hyvin tällä uudella talousalueella. Suomen Erityisjäte Oy:n Tarastenjärven käsittelyalue tarjoaa asiantuntevaa palvelua Kangasalan Tarastenjärven Kiertotalousalueelle on viime vuosien aikana rakentunut Suomen Erityisjäte Oy:n käsittelyja loppusijoitusalue. Käsittelykenttä rakennettiin vuonna 2021 ja loppusijoitusalue viime vuoden aikana. Voimme ostaa palveluita läheltä ja säästää kustannuksia, Jyrävänkoski mainitsee. – Teemme stabilointia, jolla haitallisten aineiden liukeneminen pienenee, Jyrävänkoski toteaa. Toivomme, että yhteiskunnallinen ja yritysten tahtotila tukee tätä kehitystä, Tuominen sanoo. Hyötykäyttö fokuksessa Alueella pyritään hyötykäyttämään mahdollisimman suuri osa vastaanotetuista materiaaleista. Hänen mukaansa palvelu onkin yksi Suomen Erityisjätteen vahvuuksista. Materiaalit voivat olla esimerkiksi sellaisia, joille ei löydy teknisesti, ympäristönäkökulmasta tai taloudellisesti järkevää käyttöä. – Maailma on mennyt eteenpäin jätteiden hyödyntämisessä ja esimerkiksi jalostamisessa rakennusmateriaaliksi. Seuraavana askeleena toiminnan kehittämisessä ovatkin panostukset markkinointiin. Yrityksessä nähdäänkin, että materiaalien hyötykäytössä on suurta potentiaalia. Tarastenjärvellä onnistuu myös jätteiden käsittely tavalla, joka estää vaarallisten aineiden liukenemisen ympäristöön. – Voimme tarjota hyvin laajaa palvelua teollisuudelle
haitta koetaan ajoittain paljastuvina pilaantuneina maa-aineksina ja mahdollisesti haittana eri eliöiden elintoiminnoille. Ilman ohjetai muitakaan arvoja ympäristölupien valvontaviranomaiset eivät pääse puuttumaan korkeisiin haittaainepitoisuuksiin. vsk. Paikallisesti Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija Hämeen ELY-keskus Ympäristölupavelvollisten laitosten pienvesiin päästettävät hulevedet ja niiden haitta-aineet Haitta-ainepitoisuuksien ohjearvojen puute tuottaa haasteita hulevesien laadun hallinnalle ja valvonnalle. 12 H ulevesien mukana kulkeutuu haitta-aineita erilaisiin ympäristöihin. Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnassa haitta-ainepitoisuuksien ohjearvojen puute realisoituu säännöllisesti, kun velvoitetarkkailussa havaitaan suuria pitoisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Keskustelunaloituksilla kohti ohjearvoja Hämeen ELY-keskuksen valvontatiimi on pidemmän aikaa yrittänyt edistää keskustelua hulevesien haitta-ainepitoisuuksien ohjearvoista ja on teettänyt jo kaksi diplomityötä aiheesta, viimeisimpänä vuonna 2023 julkaistu allekirjoittaneen diplomityö ”Pienvesiin päästettävien hulevesien haitta-aineet ja laadun tarkkailu ympäristöluvallisilla laitoksilla”. Hulevesien laadun hallinta on tärkeää vesistöjen kemiallisen tilan suojelemiseksi, mutta myös paikallisiin haittoihin on kiinnitettävä huomiota. Eikä tämä koske pelkästään niin sanottu. Suomessa on kuitenkin yleinen ympäristön pilaamisen kielto, joten voisiko ohjearvoina käyttää pitoisuuksia, jotka ekotoksikologian tutkimus on arvioinut haitalliseksi. Ilman minkäänlaisia ohjetai raja-arvoja valvojan on vaikea perustella esimerkiksi toimenpiteiden edellyttämistä laitoksen hulevesien laadun parantamiseksi. Osa haitta-aineista kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin asti ja osa sedimentoituu matkan varrelle esimerkiksi ojiin ja noroihin
Ohjearvot eri alueilla Ruotsissa ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston kynnysarvot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Työ rajattiin haitta-aineiden osalta valikoimaan metalleja ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyihin. Muualla ohjearvoja on määritetty. vsk. Ruotsissa kolme eri aluehallinnon tahoa on määrittänyt hulevesille ohjearvot, joista tunnetuimmat lienevät Tukholman läänin ohjearvot. Jukka Sainio.. Maailmalla ohjearvoja on jo määritetty Hulevesien haitta-ainepitoisuuksille ei ole Suomessa määritetty mitään raja-arvoja, joskin työmaavesiohjeet sisältävät usein ohjearvon kiintoaineelle ja öljyille. Ohjeja kynnysarvoja on esitetty taulukossa 1. Esitetty kovuuden 100 mg/l mukaiset arvot. Ympäristössä hajoavien ja muuntautuvien aineiden kohdalla haitallisten pitoisuuksien arviointi on monimutkaisempaa, koska olosuhteet vaikuttavat muutoksiin sekä niiden nopeuteen. Kaikki arvot kokonaispitoisuuksia µg/l. Taulukko 1. Edellä mainittu diplomityö tehtiin erityisesti ympäristölupavalvonnan tarpeisiin ja ympäristöluvalliset laitokset mielessä. **500 µg/l Götajoen vesiensuojelualueella ja 100 µg/l lähellä raakavedenottopaikkaa. Tämä on pidettävä mielessä, jos työn tuloksia haluaa soveltaa muihin haitta-aineisiin. Osaa työn tuloksista ja johtopäätöksistä on mahdollista soveltaa hulevesien haitta-aineisiin laajemminkin. 13 ja kohonneita pitoisuuksia, vaan valvoja saattaa olla aseeton, vaikka hulevesissä havaittaisiin toistuvasti kymmenkertaisesti jätevedenpuhdistamon raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia. *Riippuu vastaanottavan vesistön kovuudesta. Lisäksi Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston yleinen lupakirja määrittää alakohtaisia raja-arvoja sekä yleiset kynnysarvot hulevesille
Toksikologian tieteenala kuitenkin tarjoaa tietoa siitä, miten eliöt reagoivat erilaisiin haitta-ainepitoisuuksiin. 2019) arvioidaan, että lajisto on puroissa ja noroissa hyvin samankaltainen. PNEC määritellään sovittamalla SSDkäyrä (Species Sensitivity Distribution) koordinaatistoon, jossa eri eliölajit sijoitetaan kumuloituvasti havaitun haitallisen pitoisuuden mukaan. Toksikologian tuloksista muodostetaan ekotoksikologian tutkimuksessa arvioita haitta-ainepitoisuuksista, jotka aiheuttavat haittaa tietynlaisessa ympäristössä. Ekotoksikologia ei siis tarjoa valmista vastausta kaikkiin tilanteisiin, eikä hulevesille yleisesti. Ekotoksikologian vaihtoehto haittavaikutusten arviointiin Hämäläisilläkin laitoksilla on tapauksia, joissa hulevesien purkupisteellä on todettu maa-aineksen pilaantumista. PNEC-arvoja määritetään erikseen krooniselle ja akuutille altistukselle ja niiden tarkoitus on arvioida haitta-aineen pitoisuus, joka aiheuttaa havaittavaa vaikutusta vain noin 5 %:lle kyseisen ympäristön eliölajeista. Suurten haitta-ainepitoisuuksien aiheuttama haitta vastaanottavan ympäristön eliöille on huomattavasti vaikeampi todeta. Tämä johtaa siihen, että sinkin makean veden PNEC, joka on määritetty kalat sisältävällä aineistolla, on suurempi kuin se olisi ilman kaloja. Norot kuivuvat säännöllisesti ja kalankulku on usein estynyttä, joten kaloja ja muita suuria eläimiä noroissa ei tyypillisesti ole, mutta kasvien, hyönteisten ja pienempien eliöiden osalta ero on vähäinen. Asetuksessa kuitenkin erikseen mainitaan, ettei ympäristönlaatunormeja sovelleta ojiin ja noroihin. Tällä perusteella voisi sanoa, että ympäristönlaatunormien määrittämiseen käytetyt arvot soveltuisivat myös noroihin. Esimerkiksi Göteborgin (2020) julkaisussa raja-arvot ilmoitetaan melko sitovina, kun taas Tukholman läänin julkaisussa (Regionplaneoch trafikkontoret, 2009) painotetaan, että pitoisuudet tulee aina arvioida tapauskohtaisesti ympäristön tila ja muu kuormitus huomioiden. Kattavaa tietoa on saatu muodostettua lähinnä maa-ainekselle, jätevedenpuhdistamoille sekä merivedelle, sisävesille ja näiden sedimenteille, eikä näillekään kovin suurelle valikoimalle haitta-aineita. Suomen Ympäristökeskuksen Pienvesioppaassa (Tolonen ym. SSD-käyrältä valitaan sitten pitoisuus, jossa 5 % eliölajeista tulee täyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Yksi ekotoksikologiassa käytetyistä määreistä on PNEC-arvo (Predicted Negligible Effect Concentration). 14 Nämä eri tahojen määrittämät pitoisuudet ovat hyvin vaihtelevasti sitovia ja ohjeellisia. Ympäristönlaatunormeista AA-EQS perustuu kroonisen altistumisen PNECarvolle ja MAC-EQS akuutin altistumisen. vsk. Sinkkiä kalat taas sietävät muita eliöitä enemmän. Luoteis-Skånen kuntien yhteisen julkaisun (NSVA, 2016) raja-arvot koskevat vain uudisrakentamista ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston yleisen lupakirjan (US EPA, 2021) kynnysarvot teollisuuslaitoksia, joissa kynnysarvon ylitys käynnistää lähtökohtaisesti vain lisäselvityksiä. Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) määrätyt ympäristönlaatunormit perustuvat suoraan meriveden ja makean veden PNEC-arvoihin. Maa-aineksen pilaantuminen on melko yksiselitteisesti todettava haitta, vaikka pilaantumisen ja haitta-ainepitoisuuksien yhteyden määrittäminen onkin käytännössä mahdotonta. Työssä käsitellyistä metalleista (elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) kalat sijoittuvat selvästi toiseen päähän makean veden SSD-käyrää vain elohopealla ja sinkillä. Biokertyvyytensä takia elohopea on haitallista kaloille pienemmillä pitoisuuksilla kuin muille eliöille
Ehdotus ohjearvoista Edellä mainituista syistä työssä päädyttiin ehdottamaan, että hulevesien haitta-ainepitoisuuksia arvioitaisiin MAC-EQS -arvon tai akuutin PNEC:n mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Näiden puuttuessa voidaan käyttää Tukholman läänin arvoja, jotka ovat melko vankoin perustein määritettyjä ja vähintäänkin suuruusluokaltaan päteviä. MAC-EQStai muitakaan arvoja ei tulekaan käyttää tarkkoina raja-arvoina, joiden ylittyminen olisi välittömästi jokin Taulukko 2. vsk. Hulevedet voivat paikasta riippuen olla hyvinkin pysyvä osa ympäristöä, mutta monessa paikassa hulevedet viipyvät sateen jälkeen vain vähän aikaa. Ehdotus on esitetty taulukossa 2. Näillä perusteilla akuutin PNEC:n tai MAC-EQS:n käyttäminen voi olla perustellumpaa kuin kroonisen PNEC:n tai AA-EQS:n. MAC-EQS on määritetty vain prioriteettiaineille ja akuutti PNEC on määritetty riittävällä aineistolla todennäköisesti hyvin harvalle aineelle prioriteettiaineiden lisäksi. Esimerkiksi pysyvien ja biokertyvien haitta-aineiden kohdalla krooninen arvo olisi myös perusteltavissa vesienhoidon näkökulmasta, mutta asia mutkistuu nopeasti, kun otetaan huomioon esimerkiksi aineen kulkeutuminen, sedimentoituminen ja muuntuminen. Lisäksi niissä paikoissa, joissa hulevedet viipyvät pidempään, osa haitta-aineista hajoaa, muuntautuu tai laskeutuu sedimenttiin vaihtelevin nopeuksin. 15 PNEC-arvolle. Ehdotetut hulevesien haitta-ainepitoisuuksien ohjearvot.
Aineistoa käytettiin työssä ehdotettujen ohjearvojen arviointiin tarkastelemalla, kuinka ohjearvot jakavat aineiston haitta-ainepitoisuuksia. Havaitut haitta-ainepitoisuudet hulevesissä luokiteltuna. PNEC:n mukaan määritetyn raja-arvon kohtuulliseen ylittymiseen tulisikin suhtautua ensisijaisesti merkkinä siitä, että seurantaa on syytä jatkaa tai tihentää ja päästöjen syitä ja pienentämismahdollisuuksia selvittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kuva 1. Havaittujen pitoisuuksien vertailua ohjearvoehdotukseen Työtä varten koottiin taulukkoon noin 30 000 riviä hulevesinäytteiden analyyseja Hämeen ympäristöluvallisilta laitoksilta sekä muutamista katuojista. 16 rikkomus. vsk. Työssä tarkasteltujen haitta-aineiden analyyseja oli yhteensä 3 532. 2k x > 2k, jossa x on mitattu haitta-ainepitoisuus ja k on kyseisen haitta-aineen ehdotettu ohjearvo. x . Saatavissa ollut aineisto ei ollut täysin satunnaista, vaan jätteenkäsittelylaitokset olivat siinä yliedustettuina, minkä takia päätelmien tekeminen aineiston perusteella on rajoittunutta. Koska MAC-EQS on määritetty PNEC:n mukaan, aiheuttaa hetkellinen sitä vastaava pitoisuus luultavasti vähäistä haittaa, ja pysyvää haittaa tai eliöiden merkittävää kuolleisuutta aiheuttava pitoisuus voi olla paljon suurempi. Aineiston jakautuminen luokkiin 2 ja 3 on esitetty kuvassa 1. Tämän selvittämiseksi aineistot jaettiin haitta-ainekohtaisesti kolmeen luokkaan, jotka olivat seuraavat: x < k/2 tai alle määritysrajan k/2 . Aineiden nimien perässä luokkien 2 ja 3 havaintojen lukumäärät.
(2019). PNEC-arvoa määrittäessä liian vähäisestä toksikologian aineistosta on tapana käyttää varovaisuusperiaatteen mukaisesti arviointikerrointa, jolla laskennallinen PNEC jaetaan. Göteborgs stad. (2009). Riktlinjer och riktvärden för utsläpp av förorenat vatten till dagvattennät och recipient. NSVA. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019. Regionplaneoch trafikkontoret. Kaksi vuotta julkaisun jälkeen voin ylpeänä sanoa, että ehdottamiini ohjearvoihin törmää ajoittain erilaisissa hulevesiseminaareissa ja -webinaareissa, mutta samalla voin harmitella, että keskustelu valtakunnallisten raja-arvojen ympärillä ei ole merkittävästi edistynyt, vaan se keskittyy edelleen rajaarvojen kaipaukseen. Saatavissa: https:// www.epa.gov/sites/default/files/ 2021-01/documents/2021_msgp_-_ permit_parts_1-7.pdf. Ilman minkäänlaisia arvoja ympäristöön saa laskea esimerkiksi 30 000 µg/l sinkkiä sisältävää hulevettä ilman, että valvontaviranomainen pystyy asiaan puuttumaan. PAH-yhdisteiden myrkyllisen pitoisuuden määrittäminen on vaikeaa niukan vesiliukoisuuden takia. Raportteja 43/2023. Työn tavoitteena oli antaa vauhtia keskustelulle valtakunnallisten raja-arvojen määrittämiseen. R2020:13. Riktvärdesgruppen. Förslag till riktvärden för dagvattenutsläpp. Regionala dagvattennätverket I Stockholms län. (2021). Viitattu 21.5.2024. ISBN: 978-952-11-5072-2 (PDF). Pienvesiopas. Riktvärden för dagvattenutsläpp i kommunerna Båstad, Bjuv, Helsingborg, Landskrona, Svalöv och Åstorp. Tämä johtaa todennäköisesti arvoon, joka on pienempi kuin mikä kattavalla aineistolla laskettuna saataisiin. Suomen ympäristökeskus SYKE, Vesikeskus. ISBN: 978-952-398-159-1. & Halonen, L. vsk. Koko diplomityön vahvin johtopäätös oli se, että hulevesien haitta-ainepitoisuuksille on saatava jotkin raja-, viite-, kynnystai ohjearvot. 17 Osassa PAH-yhdisteitä luokkiin 2 ja 3 kuuluvien näytteiden osuus oli erityisen suuri. ISBN: 1401–2448. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. United States Environmental Protection Agency (EPA) National Pollutant Discharge Elimination System (NPDES) Multi-Sector General Permit (MSGP) for Stormwater Discharges Associated with Industrial Activity. & Yli-Heikkilä, K. Stockholms läns landsting. Tolonen, J. Elohopeaa, kromia ja kuparia löytyi suurin piirtein ehdotetun ohjearvon suuruisia pitoisuuksia yli kymmenestä prosentista näytteitä. Miljöförvaltningen. & Leka, J. Pienvesiin päästettävien hulevesien haitta-aineet ja laadun tarkkailu ympäristöluvallisilla laitoksilla. Esimerkiksi bentso(g,h,i)peryleenin kohdalla MAC-EQS-arvoon nähden suuria pitoisuuksia havaitaan usein tästä syystä. Kirjallisuus Sainio, J. Bilaga 3. (2020). (2016). US EPA. Vaikka tämä luokittelu ei todista ehdotettujen ohjearvojen jakavan pitoisuudet turvallisiin ja haitallisiin, voidaan siitä todeta, että ohjearvot ainakin metallien kohdalla auttavat tunnistamaan kaikkein korkeimmat pitoisuudet. & Hämäläinen, L. Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Kaikkia tarkasteltuja metalleja löytyi joistain aineiston näytteistä yli kaksi kertaa ehdotetun ohjearvon suuruisina pitoisuuksina, mutta enintään noin viidestä prosentista näytteitä. (2023)
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kuva: Kaarina Kärnä.. Kuluvan vuoden aikana tarkastellaan ratkaisujen vaikutusta hulevesien laatuun. Ratkaisut pääsivät heti testiin marraskuussa 2024 hulevesitulvan myötä ja osoittivat alustavasti tehokkuutensa hulevesien hallinnassa. vsk. MUSTBE-hankkeessa rakennetaan yhteensä seitsemän luontopohjaista pilottiratkaisua neljään eri keskisen Itämeren maahan: Suomeen, Ruotsiin, Viroon ja Latviaan. 18 Meri-Maaria Salo, tutkija Satakunnan ammattikorkeakoulu Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa Poriin rakennettiin kaksi erilaista luontopohjaista ratkaisua hulevesien parempaan hallintaan ja käsittelyyn osana MUSTBE-hanketta
Keskusaukion haasteena on sen sijainti tiheässä kaupunkiympäristössä, jossa on rajoitetusti tilaa yleisimmille luontopohjaisille hulevesiratkaisuille, kuten viivytyslammikoille tai kosteikoille. Keskusaukion pysäköintialueelle uusittiin viherkaistat, joiden avulla pyritään hulevesien tehokkaaseen imeytymiseen ja kasvillisuuden hyvien kasvuolosuhteiden varmistamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Usein hulevedet johdetaan käsittelemättöminä vastaanottaviin vesistöihin, kuten esimerkiksi jokiin ja lopulta Itämereen, mutta etenkin kaupunkialueilla hulevesiin päätyy erilaisia haitta-aineita, kuten typen ja fosforin yhdisteitä, kiintoainesta, öljyjä, orgaanista ainesta ja erilaisia metalleja. Toinen ratkaisuista käsittelee happamilla sulfaattimailla sijaitsevan kosteikon valumavesien käsittelyä suodatinpatojen ja lasketusaltaiden avulla. Keskusaukion pilottiratkaisussa vanhojen puiden tilalle istutettiin uusia puita painanteiden ja kantavan kasvualustan päälle, joiden tehtävänä on varmistaa riittävä vedenja hapensaanti puiden juuristolle. Huleveden määrän hallitsemisen lisäksi on yhä enemmän tarvetta keskittyä myös huleveden laatuun. 19). Molemmat edellä mainitut tulokulmat on huomioitu MUSTBE-hankkeessa: Euroopan unionin Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittaman hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa kehittämällä uusia monihyötyisiä luontopohjaisia hulevesien käsittelyratkaisuja. Hulevesiin päätyy ympäristöstä raskasmetalleja, kiintoaineita, öljytuotteita ja ravinteita, jotka edelleen johtuvat vesistöihin hulevesien mukana. Aiemmin istutukset sijaitsivat korkeammalla kuin muu alue, hulevedet ohjattiin suoraan hulevesiverkostoon ja maaperä juuristojen ympärillä oli tiivistynyttä, mikä on estänyt riittävän vedenja hapensaannin puiden juurille ja hulevesien täyden hyödyntämisen. Lisäksi luontopohjaisilla ratkaisuilla on usein myös toissijaisia hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ilmanlaadun parantaminen sekä kansanterveyden ja -hyvinvoinnin lisääminen (Euroopan komissio, 2024). (Valtanen ym., 2023, s. Haitta-aineet ovat peräisin muun muassa rakennusten materiaaleista, ilmalaskeumasta, asfaltista, liikenteestä ja teiden liukkauden torjunnasta. Kaksi hankkeen seitsemästä pilotista sijaitsee Porissa. Keskusaukion pilottiratkaisussa hyödynnetään viherkaistoja painanteiden ja kantavan kasvualustan päällä, joille hulevedet ohjataan jatkossa. Kiviaineksesta ja hienommasta maa-aineksesta koostuva kantava kasvualusta toimii kantavana rakenteena päällystetyillä alueilla sekä mahdollistaa puiden juurille riittävän kasvutilan (InfraRYL 2024/2).. Näihin kuuluvat lämpösaarekeilmiön vähentäminen, alueen toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä paikallisen väestön hyvinvoinnin lisääminen. Keskusaukion katuvihreä ratkaisu Keskusaukion pysäköintialue sijaitsee vilkkaan liikenteen äärellä Porin keskustassa. Veden laadun ja määrän hallinnan lisäksi hankkeen seitsemällä pilottiratkaisulla on myös muita hyötyjä. 12–16; Kuntaliitto, 2012, 124–126) Hulevesien hallinnassa voidaan hyödyntää luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla pyritään vähentämään hulevesien määrää, tasaamaan virtaamia ja poistamaan niiden sisältämiä haitta-aineita (Kuntaliitto, 2012, s. vsk. Rankkasateilla kaupungin hulevesiputkiverkosto on täynnä vettä, jolloin tarve hulevesien paikalliselle pidättämiselle ja imeyttämiselle korostuu. 19 I lmastonmuutoksen myötä lyhyet ja voimakkaat rankkasateet yleistyvät (Euroopan komissio i.a.), joka yhdistettynä kasvavaan kaupungistumiseen ja läpäisemättömän pinnan määrään lisää hulevesitulvien riskiä entisestään
vsk. Suomessa niitä esiintyy rannikkoalueella. Kosteikon suodatinpatojärjestelmä Kosteikko sijaitsee happamilla sulfaattimailla, jotka ovat entistä merenpohjaa, minkä vuoksi maa-aineksessa on rikkipitoisia sedimenttejä. (Autiola ym., 2022, s. Suodatinpatoja on kolmea erilaista: osa sisältää biohiiltä Kuva 1. Happamien sulfaattimaiden käsittelemättömät valumavedet vaikuttavat haitallisesti vastaanottavan vesistön ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. biosuodatusrakenteen läpi kulkeutuvat ylimääräiset hulevedet ohjataan edelleen salaojilla hulevesiverkostoon. Lisäksi vedessä esiintyy metalleja, kuten rautaa, nikkeliä, kuparia ja alumiinia. Kun maan sisältämät rikkipitoiset mineraalit pääsevät hapettumaan, esimerkiksi maankäytön seurauksena, ne muodostavat rikkihappoa, jonka vaikutuksesta maaperästä liukenee metalleja. 12–13, 16) Porin kosteikossa veden happamuutta esiintyy erityisesti kausittaisten valumaja kuivatusvesien huuhtoutuessa kosteikkoon, ja veden pH on ajoittain noin 4–4,5. 20 Jatkossa hulevedet ohjataan uusituille viherkaistoille maan kallistusten avulla. Kuva: Meri-Maaria Salo.. Tämän, ns. Ratkaisussa tavoitellaan hulevesien parempaa määrän ja laadun hallintaa niiden suodattuessa maaperän ja kantavan kasvualustan läpi sekä imeytyessään kasvillisuuteen ja maaperään. Edelleen hulevesien imeytymistä maaperään tehostetaan hulekivien avulla (kuva 1). Asfaltin sijasta pysäköintipaikalla on hulekiviä varmistamassa hulevesien paremman imeytymisen. Kosteikon luontopohjainen hulevesien käsittelyratkaisu koostuu suodatinpadoista sekä veden laskeutusaltaista. Nämä metallit huuhtoutuvat valumavesien mukana edelleen muihin vesistöihin
Kosteikon vesitila täyttyi ääriään myöten, mutta merkittävää tulvimista alueella ei tapahtunut. Ratkaisut koeponnistettu Alustavia tuloksia pilottiratkaisujen toimivuudesta saatiin marraskuussa 2024, kun runsas vesisade yhdistettynä lumien sulamiseen aiheutti paikoittain hulevesiongelmia Satakunnassa. 21 ja soraa, osa hohkakiveä ja kalkkikiveä, ja osa on kivipatoja veden virtaaman hidastamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kuvassa näkyy yksi kivipadoista. Kosteikon ratkaisussa metallit sakkautuvat kosteikon jälkimmäisessä laskeutusaltaassa, josta metalliliete pystytään helpommin poistamaan ja jatkokäsittelemään. Myös Keskusaukion uusien hulevesirakenteiden imeytysteho saatiin testattua ja alueella ei tapahtunut tulvimista tai lätäköitymistä. Kuva 2. Kuva: Meri-Maaria Salo.. vsk. Ratkaisussa oli varauduttu marraskuun sääolojen kaltaisiin tilanteisiin, jolloin veden pinta saa nousta kahdelle kaksitasouoman alueelle runsaiden sateiden aikana; pilottiratkaisu toimi siis suunnitellun mukaisesti. Kosteikkoon aikaisemmin kertynyt liete poistettiin ja alueelle istutettiin happamuutta sietäviä kasvilajeja, joiden tarkoituksena on myös osaltaan parantaa vedenlaatua luonnonmukaisin keinoin. Vedenpinta kosteikossa on pysyvästi korkeammalla ratkaisun valmistumisen jälkeen. Padoilla pyritään valumavesien puhdistamiseen ja neutraloimiseen ennen kuin ne päätyvät alajuoksun ojiin; yhdistyessään neutraalimpiin valumavesiin vesien sisältämät maaperästä liuenneet metallit saostuvat ja muodostavat metallipitoista lietettä ojien pohjille
• Lisätietoa: www.centralbaltic.eu/mustbe. Pysyvästi korkeampi vedenpinta kosteikossa voi myös osaltaan vaikuttaa positiivisesti veden happamuuteen, sillä happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa vesien happamoitumista esiintyy erityisesti pitkiä kuivia jaksoja seuranneiden sateiden jälkeen ja pohjaveden pinnan vaihdellessa (Autiola ym., 2022, 27). vsk. Keskusaukion ratkaisun laadullisina tavoitteina on vähentää hulevesien kiintoaineen määrää 60 % ja kokonaistypen määrää 20 % lähtötasosta, kun taas kosteikon ratkaisun tavoitteena on vähentää kiintoaineen määrää 60 %, kokonaistypen määrää 30 %, metallien määrää 40 % ja nostaa pH:ta 0,5 yksikköä lähtötasosta. Mitä seuraavaksi. Luontopohjaisten ratkaisujen vaikutusta selvitetään tarkemmin analysoimalla veden typpija fosforipitoisuutta, kiintoaineita, liukoisia raskasmetalleja ja veden happamuutta niin jatkuvatoimisilla mittareilla kuin perinteisillä hulevesinäytteillä. • Hankkeen budjetti on 3,9 miljoonaa euroa, josta Interreg Central Baltic rahoittaa 80 %. Tavoitteena on vähentää Itämereen päätyviä epäpuhtauksia ja ravinteita. Vuonna 2025 keskitytään Porin pilottiratkaisujen tehokkuuden seurantaan. 22 Kohteen ensisijainen tavoite oli hulevesien määrän väheneminen, missä näin ollen onnistuttiin. MUSTBE-hanke • MUSTBE – Multidimensional stormwater treatment in urban areas for cleaner Baltic Sea on Euroopan unionin Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama hanke. Aiemmin kosteikon veden pinta oli alhainen ja etenkin kuivina kausina olematon sekä veden pinnan vaihdellessa alueella on esiintynyt hajuhaittoja. • Hankkeen pilottikohteista kaksi sijaitsee Suomessa, Porissa, kaksi Virossa, Tallinnassa ja Viimsissä, kaksi Ruotsissa, Söderhamnissa ja yksi Latviassa, Riiassa. Ratkaisun valmistuttua veden pinta on pysyvästi korkeammalla, mistä hyötyy alueelle istutettu kasvillisuus ja aiemmin esiintyneet hajuhaitat voivat vähentyä. • Hankeaika on 1.5.2023–30.4.2026. Muut kumppanit ovat: Satakunnan ammattikorkeakoulu Porin kaupunki Tallinnan kaupunki Tallinnan teknillinen yliopisto Riian kaupunki Riian teknillinen yliopisto Söderhamnin kunta • Hanke keskittyy hulevesien käsittelyn monikäyttöisiin luontopohjaisiin ratkaisuihin. • Hankekumppaneita on kahdeksan, joista virolainen Viimsin kunta johtaa hanketta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56
KVVY Tutkimus Oy Kotimaiset analytiikka-, asiantuntijaja suunnittelupalvelut. Lisäksi hulevettä hyödynnetään suihkulähteessä. Hulevesiopas. Huleveden laadun ja määrän hallitsemisen lisäksi Porin kahdella ratkaisulla on myös muita hyötyjä kuten luonnon monimuotoisuuden lisääminen, lämpötilan tasapainottaminen, kaupunkiympäristön vihreyden ja viihtyisyyden lisääminen sekä kaupungin sisäisten viherkäytävien ylläpito. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. (i.a.) Ilmastonmuutoksen seuraukset. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/ 10024/163782 Euroopan komissio. https://data.europa.eu/ doi/10.2848/8542246 Euroopan komissio. (2023). https://climate.ec.europa.eu/ climate-change/consequences-climatechange_fi InfraRYL. Kosteikon ja Keskusaukion luontopohjaiset ratkaisut ovat sovellettavissa myös muihin samankaltaisiin alueisiin. Viimsin pilottiratkaisun tavoitteena on viivyttää hulevettä hulevesilammen avulla, jonka pintaa säädetään automaattisesti riippuen huleveden määrästä ja sen sameudesta. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2023/2220-selvitys-hulevesienlaadusta Ympäristövastuuta yhdessä Asiakkaanamme olet mukana tukemassa KVVY Yhdistyksen neuvontaja tutkimustyötä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta. (2022). Nature-based solutions: EU funded NBS research projects tackle the climate and biodiversity crisis. 23 Seuraavaksi MUSTBE-hankkeessa ryhdytään rakentamaan viittä muuta pilottikohdetta; ensimmäisenä rakennustyöt alkavat Viimsissä (Viro). Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin: Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan [Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:3]. Lähteet Autiola, M., Suonperä, E., Suvanto, S., Napari, M., Nylund, M., Kupiainen, V., Vienonen, S., Forsman, J., Suikkanen, T., Auri, J., Boman, A., & Mattbäck, S. Euroopan unioni. vsk. (2024/2). Kuntaliitto. (2012). https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2012/1481-hulevesiopas Valtanen, M., Paavilainen, P., Jalonen, J., Sopanen, S., Suvanto, S. 23113 Kantava kasvualusta. Suomen Kuntaliitto. Rakennustieto Oy. Selvitys hulevesien laadusta. (2024). Euroopan unionin julkaisutoimisto. https:// ryl.rakennustieto.fi/ryl/infraryl/2024_2/ Kuntaliitto. & Haapalainen, J. Tämän mahdollistamiseksi loppuvuodesta 2025 julkaistaan avoimesti saatavilla oleva opas, jossa esitellään kaikki hankkeen eri ratkaisut. Ympäristöministeriö
Vaikuttavimmat toimenpiteet tehdään valuma-alueella ja tärkeää on tehdä näkyväksi erityisesti jo toteutettuja vesiensuojelutoimia. Muutokset vesien tilassa näkyvät hitaasti, minkä vuoksi on tärkeää tehdä tunnetuksi erilaisia vesiensuojelutoimia, joita maataloudessa tehdään.. vsk. Ilman näitä toimia tilanne meressä ja vesistöissä olisi kehnompi. 24 V esistöjen tila kiinnostaa ja huolettaa laajasti, ja jokaisen oma lähivesistö on tärkeä pienistä puroista jokiin ja järviin, aina merelle asti. Monien vesistöjen tila on vuosikymmenten aika heikentynyt ja nyt kaivataankin konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa vesistöjen tilaa, erityisesti maataloudessa. Maatalouden vesiensuojelutoimilla voidaan parantaa vesistöjen tilaa ja tukea kestävää ruuantuotantoa. Elina Laurila, maatalouden vesiensuojelun erityisasiantuntija 1 Essi Hillgren, ohjelmapäällikkö Saaristomeri-ohjelma 1 Mikko Jaakkola, maatalouden vesiensuojelu johtava asiantuntija 1 Noora Syrjä, asiantuntija 2 1 Varsinais-Suomen ELY-keskus 2 MTK-Varsinais-Suomi Maatalouden vesiensuojelua tehdään osana kestävää maataloutta Maatalouden hajakuormitus eli pelloilta vesien mukana huuhtoutuvat ravinteet vaikuttavat vesistöjen tilaan. On tärkeää kertoa käytännön toimista laajasti, jotta viljelijöiden tekemä vesiensuojelutyö tunnistetaan paremmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56
Peltomaan rakenteesta sekä vesitaloudesta huolehtiminen ja kasvipeitteisyyden lisääminen vähentävät pelloilta huuhtoutuvien Tasaamalla pellon pintaa vähennetään veden kertymistä painanteisiin ja parannetaan pellon viljeltävyyttä. Näin ollen Saaristomeren valuma-alueelta huuhtoutuvista ravinteista iso osa päätyy lopulta sadeveden mukana Saaristomereen. Maan hyvä kasvukunto vähentää ravinnekuormitusta Pelloilla tehdään vaikuttavimmat toimenpiteet ravinnekuormituksen ehkäisemiseksi. Valuma-alueella toteutettavat toimenpiteet ovat tehokkain keino parantaa vesistöjen tilaa. 25 Valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus rehevöittää vesistöjä Yksi suurimmista vesistöjen tilaa heikentävistä ilmiöistä on rehevöityminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Rehevöityminen johtuu vesistöön kulkeutuvasta liian suuresta fosforin ja typen määrästä, joka lisää vesikasvien ja levien kasvua sekä aiheuttaa muun muassa veden samentumista. vsk. Rehevöityminen näkyy erityisen voimakkaasti Saaristomerellä, sillä merialueen mataluus ja veden hidas vaihtuvuus voimistavat rehevöitymisongelmaa. Käynnissä olevan Saaristomeri-ohjelman (2024–2027) painopiste on maatalouden vesiensuojelun edistämisessä, kuten peltomaan kasvukunnon parantamisessa ja ravinteiden kierron edistämisessä. Kuva: Essi Hillgren.. Vesistön valuma-alueella tarkoitetaan maa-aluetta, jolta sadevedet huuhtoutuvat kyseiseen vesistöön
Suojavyöhykkeet vesistöjen varrella, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja Aito talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää veden aiheuttamaa pellon eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Maaperän rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen parantaa kasvien mahdollisuuksia ja kykyä sitoa ja käyttää maaperän ravinteita. Vesiensuojelutoimista voidaan toki saada myös viljelyhyötyjä, sillä peltojen hyvä vesitalous, kasvukunto ja viljelykierto parantavat viljelyvarmuutta ja satoja. vsk. Kipsi on Suomessa jo laajasti käytössä, sillä valtion rahoittaman KIPSI-hankkeen ansiosta kipsin levitys on viljelijöille ilmaista. Iso osa maanviljelijöistä toteuttaa pelloillaan vesiensuojelutoimenpiteitä, mutta maatalouden heikko taloudellinen kannattavuus syö motivaatiota ympäristötoimenpiteiden toteuttamiselta. Huolehtimalla pellon salaojituksesta ja ehkäisemällä tiivistymiä, esimerkiksi minimoimalla maan muokkausta tai kuohkeuttamalla maaperää sekä muotoilemalla pellon pintaa, voidaan vähentää veden kertymistä ja seisomista pelloilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kasvipeitteisyys on yksi laajimmin käytössä olevista vesiensuojelutoimenpiteistä. 26 ravinteiden määrää. Maanparannusaineilla, kuten kipsillä, rakennekalkilla ja puukuiduilla voidaan puolestaan vaikuttaa maaperän mururakenteeseen ja varmistaa kasvien tehokas ravinteiden käyttö. Kuva: Essi Hillgren.. Näin voidaan vähentää maan ja sen mukana ravinteiden huuhtoutumista ojiin ja sen kautta vesistöihin
Lisäksi syväjuuriset kasvit kuohkeuttavat maata ja lisäävät maaperän orgaanista ainesta. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet kuitenkin pitkällä aikavälillä hyödyttävät myös viljelijää esimerkiksi parantamalla satotasoja, jonka vuoksi toimenpiteistä saatavat mahdolliset taloudelliset hyödyt saavutetaan viiveellä. Lantaa tulisi siirtää laajemmalle alueelle syntypaikasta, sillä suuri eläinmäärä suhteessa lähialueiden peltopinta-alaan aiheuttaa haasteen lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämiselle. Oman haasteensa tuo myös se, että vesienhoidon tavoitteet asetetaan vesienhoitoalueittain ja CAP-suunnitelmaa tarkastellaan valtakunnan tasolla. Kasvipeitteisyys vähentää merkittävästi eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet ja kuivuusjaksot vähentävät satotasoa ja merkittävä osa lannoituksesta voi valua vesistöihin. vesien tilan, eroosioherkkyyden ja kotieläintiheyden perusteella. Lannan sisältämät ravinteet käyttöön laajemmin Suomessa kotieläintalous on vahvasti maantieteellisesti keskittynyttä ja eläintilojen koko on kasvanut. Lisäksi osa lannan sisältämistä suolistoperäisistä bakteereista voi huuhtoutua sadeveden mukana pintavesiin ja heikentää lähivesien hygieenistä laatua. Myös monipuolinen viljelykierto edistää maan kasvukunnon parantamista ja kasvinsuojelua sekä parantaa satotasoja. Tuet eivät kuitenkaan aina riitä kattamaan toimenpiteiden toteutuksesta syntyviä kuluja. Rahoituksen käytön tehostamiseksi CAP-suunnitelman ympäristötoimia on tarpeen jatkossa kohdentaa alueellisesti länsirannikolle maatalouden kuormituksen kannalta keskeisille alueille. Kasvipeitteisyyden hyödyt näkyvät erityisesti sateisina ja lämpiminä talvina, jolloin vesisateet ja tulvat huuhtovat peltojen yli. Orgaanisissa lannoitevalmisteissa ongelmana on sen sisältämien typen ja fosforin suhde, joka ei aina vastaa viljeltävän kasvin ravinnetarvetta, joten orgaaniset lannoitteet vaativat vielä kehittelyä. talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamiseen. Tämän lisäksi toimenpiteitä on tarpeen tehostaa ja kohdentaa mm. vsk. Nykyisen CAP-suunnitelman ympäristötoimet painottuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vesiensuojelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lannan sisältämien ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tulee kehittää lannan käsittelyä sekä kuljetusten kustannustehokkuutta ja viljelijöiden kiinnostusta hyödyntää orgaanisia lannoitteita. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta aiheutuneita kuluja korvataan viljelijöille maataloustukien eli CAP-suunnitelman kautta. Lannan siirtoa vaikeuttavat kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuvat korkeat kustannukset, joiden vuoksi se ei ole kilpailukykyistä mineraalilannoitteisiin verrattuna. Nykyisellä kaudella on toteutettu suojavyöhykkeiden kohdennusmalli, jonka toteutustapaa voidaan hyödyntää samalla periaatteella mm. Lanta on siis erinomaista ainesta, mutta liiallisina määrinä levitettynä kasvit eivät pysty hyödyntämään kaikkia lannan sisältämiä ravinteita, jolloin ne saattavat huuhtoutua sadeveden mukana vesistöihin. Lisäksi ohjelmilla on erilainen valmisteluja toteutusaikataulu. maan hyvä kasvukunto ja kasvin soveltuvuus kasvupaikalle) kuin fosforin. 27 kerääjäkasvien käyttö ehkäisevät eroosiota ja vähentävät näin ravinnehuuhtoumia. Korkeat satotasot ovat seurausta muista seikoista (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Lannoituksen suunnittelussa pitäisi nykyistä enemmän ottaa myös huomioon sääriskit. Kasvien tarpeen mukainen lannoitus on yksi keskeisimmistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Pellolle levitettynä kotieläinten lanta lisää ravinteita ja tärkeän eloperäisen aineksen määrää maaperässä
vsk. Kuva: Essi Hillgren.. Tukitoimien pitää edistää lannan ravinteiden siirtymistä kotieläinkeskittymäalueilta kasvinviljelyvaltaisille alueille esimerkiksi lannan fosforinerotukseen liittyvän tekniikan käyttöönottoa helpottamalla. Lannan oikeaoppista käsittelyä ja levitystä tulisi tukea mm. kohdennettujen investointitukien avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Mikäli lantaa levitetään vain kotieläintilojen läheisyyteen, ei Saaristomeren valuma-alueen kuormitusongelmaa pystytä ratkaisemaan. Erilaisilla vesiensuojelurakenteilla voidaan ehkäistä tulvaja kuivuusriskejä ja sitä kautta vaikuttaa myös satotasoihin. 28 lisäysmääristä. Toimivia esimerkkejä vesiensuojelurakenteista ovat Kaksitasouomalla lisätään uoman tilavuutta, vähennetään peltotulvia ja uomaeroosiota, ja lisäksi tulvatasanteen kasvillisuus pidättää ravinteita. Ravinnekuormitusta voidaan vähentää vesiensuojelurakenteilla Pelloilla toteutettavien toimenpiteiden ohella voidaan toteuttaa vesienhallintaratkaisuja vesistöjen varsilla. Vesienhallinta ja -suojelurakenteita voivat toteuttaa yksityiset maanomistajat, mutta myös esimerkiksi monet kunnat ja yhdistykset edistävät hanketoiminnan kautta niiden toteutusta. Fosforilannoituksen enimmäismäärät pitäisikin suunnitella sille tasolle, että vesistöön päätyvän fosforin määrä vähenee
Tavoitteena on vähentää ensisijaisesti maatalouden vesistökuormitusta ja tarpeen vaatiessa myös veden käyttömäärää. Oman asuinalueen vesistöjen tilaan on mahdollista päästä vaikuttamaan osallistumalla paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan, kuten kunnostustalkoisiin. Keskeisenä keinona nähdään yritysten oman vastuullisuustyön vahvistaminen erityisesti vesivastuullisuuden osalta. Kaksitasouomat tasaavat tulvahuippuja ja tulvatasanteilla kasvava kasvillisuus vähentää eroosiota ja sitouttaa veden mukana kulkevaa kiintoainesta. Viljelijöiden rooli on siis merkittävä hajakuormituksen hallinnassa. Niin vesiensuojelua kuin kestävää maatalouttakin haastaa ilmastonmuutos, joka lisää runsaita sateita ja kuivuusjaksoja. Myös kosteikot toimivat säätelijöinä tulvahuippujen aikana ja sitovat kiintoainesta. Yritykset tueksi maatalouden vesiensuojeluun Iso osa yrityksistä, erityisesti elintarvikealan yritykset, hyödyntävät lähivesistöjään tai vaikuttavat jollakin tavalla niiden tilaan. On myös tärkeää huolehtia, että tiskija muut pesuvedet eivät päädy vesistöihin, veneiden septitankit tyhjennetään venesatamissa tyhjennysasemilla ja vältetään turhia ruoppauksia. Vesistöjen äärellä tai läheisyydessä asuvat voivat puolestaan hyödyntää vesistön ravinteita niittämällä rannan järviruo’on ja levittämällä sen esimerkiksi kasvimaalle maanparannusaineeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Vesienhallinnanja vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta edistetään valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla. Ilman tätä työtä tilanne vesistöissä olisi nykyistäkin heikompi. valuma-alueen ominaisuudet, kuormituslähteet, eroosioherkkyys, tulvariskit sekä vaikuttavimmat toimenpide-ehdotukset. Muutokset vesien tilassa tapahtuvat hitaasti ja tämä saattaakin herättää kysymyksiä, tehdäänkö riittävästi tai oikeita asioita. Vesivastuullisuudella tarkoitetaan toimia, joilla kehitetään yritysten ja niiden alihankkijoiden kestävää vedenkäyttöä vesistökuormituksenja veden käyttömäärien vähentämiseksi. Tavoitteena on, että hankkeeseen sitoutuvat yritykset ja niiden alihankintaketjut lähtevät mukaan etsimään keinoja, asettamaan tavoitteita ja suunnittelemaan toimenpiteitä vesivastuullisuuden edistämiseksi. 29 tulvatasanteelliset kaksitasouomat. On tärkeää tukea viljelijöitä ja edistää yhteisiä tavoitteita niin kunnissa, yrityksissä, asiantuntijaja koulutusorganisaatioissa sekä yhdistyksissä ja säätiöissä.. Suunnittelun avulla voidaan priorisoida tärkeimpiä kohteita sekä koordinoidusti edistää vesienhallintaa ja -suojelua tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Vesiensuojelutyöhön tarvitaan kuitenkin laajaa, sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Kuluttajakin voi osallistua Vesiensuojelutoimenpiteet voivat tuntua monelle kuluttajalle kaukaiselta asialta. vsk. Maatalouden vesiensuojelua on tehty jo pitkään erilaisin keinoin. Tämän vuoksi sekä vesistöt että maatalous tarvitsevat entistä enemmän vaikuttavia toimia, joiden avulla pidetään ravinteet ja maa-aines pelloilla, peltojen vesitalous tasapainossa, viivytetään vettä valuma-alueella ja ehkäistään peltotulvia. Saaristomeri-ohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä ja sitouttaa yrityksiä mukaan Saaristomeriohjelman tavoitteisiin. Yritykset ovat toivottuja kumppaneita myös muiden toimijoiden hankkeisiin joko tiedon välittäjänä, rahoittajana tai hankkeen toteuttajana. Omilla päivittäisillä valinnoillaan, kuten suosimalla lähiruokaa, voi tukea paikallisten yrittäjien toimintaa ja edesauttaa vesiensuojelun toteutusta. Valuma-aluesuunnitelman tarkoituksena on määritellä mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Omavalvonnassa tarkkailtavat muuttujat on valittava tarkkailuun vedentuotantoketjun riskinarvioinnin perusteella. vsk. Tieto joistakin asetuksissa mainituista muuttujista suomalaisissa raakavesissä on puutteellista. 30 Hanna Hautamäki, vesihuoltoyksikön päällikkö KVVY Tutkimus Oy Riskinarvioinnin perusteella seurattavien muuttujien esiintyminen suomalaisissa raakavesissä Uuden juomavesidirektiivin myötä kansallisessa toimeenpanossa on tarkennettu vaatimuksia raakaveden riskienhallinnasta ja omavalvonnasta. Suomen Vesilaitosyhdistyksen hankkeessa tutkittiin näiden muuttujien esiintymistä pohja-, tekopohjaja pintavesissä.
PFAS ikuisuuskemikaalien esiintyminen suomalaisissa raakavesissä PFAS-yhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja valmistusprosesseissa, koska niissä on vettä, likaa ja rasvaa hylkiviä ominaisuuksia ja ne kestävät hyvin lämpöä ja aggressiivisia kemikaaleja. Näytepisteitä oli yhteensä 139, joista suurin osa oli pohjavesipisteitä (105 kpl). Hankkeeseen osallistui 40 vesilaitosta, jotka ottivat näytteitä käyttämistään raakavesilähteistä kaikkina vuodenaikoina. PFAS-yhdisteistä osa hajoaa pysyviksi lopputuotteiksi ja osa ei juurikaan hajoa ympäristössä ja elimistössä. (EFSA 2020) Euroopan komissio sen sijaan on ehdottanut pohjaja pintavesille 24 PFAS-aineen summapitoisuudelle (PFAS24-summa) laatunormia 4,4 ng/l (Euroopan komissio 2022). Tarkoituksena oli myös koostaa tietoa vuodenaikojen ja raakaveden muodostumisalueen riskitoimintojen vaikutuksista yhdisteiden pitoisuuksiin. (Valvira 2024) Talousvesiasetuksessa on määritetty laatuvaatimus, 0,10 µg/l, 20 PFAS-aineen summapitoisuudelle (PFAS20-summa). Yhdessäkään pohjavesinäytteessä ei havaittu PFAS20-summan laatuvaatimuksen Taulukko 1. Vesilaitokset tunnistivat oman toiminta-alueensa riskitoimintoja heille toimitetun esitietokyselyn avulla. Toisaalta Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on tarkastellut raportissaan PFASyhdisteiden elintarvikkeiden välityksellä aiheuttamaa riskiä ihmisen terveydelle. Laskelmien perusteella turvallisen altistumisen raja PFOA, PFOS, PFNA ja PFHxS summapitoisuudelle on 4,4 ng/l (PFAS4summa). vsk. 31 S uomen Vesilaitosyhdistys toteutti yhteistyössä vesilaitosten kanssa kansallisen selvityksen PFAS-aineiden (polyja perfluoratut alkyyliyhdisteet), 17-beeta-estradiolin, nonyylifenolin, bisfenoli A:n ja somaattisten kolifaagien esiintymisestä raakavesissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kaikkien pohjavesinäytteiden PFAS-summapitoisuudet ja vertailu laatuvaatimukseen ja laatunormeihin.. Vesilaitosyhdistyksen raakavesihankkeessa tarkasteltiin kaikkia kolmea PFAS-summapitoisuutta. Pintavesien osalta tarkasteltiin lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaista perfluoro-oktaanisulfonihapon (PFOS) laatunormia, 0,65 ng/l, sisämaan pintavesille (2013/39/EU). Mukana hankkeessa oli myös analyysilaboratorioita, viranomaisasiantuntijoita ja raportoijana KVVY Tutkimus Oy. PFAS-yhdisteet saattavat aiheuttaa riskin ihmisen kehitykselle ja terveydelle
Seitsemän näytettä 71:stä ylitti PFAS24ja PFAS4-summapitoisuuksien laatunormit. Tutkituissa näytteissä ei havaittu laatuvaatimusten ylittäviä pitoisuuksia hormonihäiriköitä Bisfenoli A on ihmisten lisääntymiselle haitallinen aine, joka häiritsee hormoni. 32 ylittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Kesän ja syksyn näytteissä somaattisia kolifaageja ei todettu ja talvella ja keväällä suurimmat määrät olivat 3–6 pmy/100ml. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Määritysrajan alittaneiden summapitoisuuksien osuus oli noin 20 %. Kolifaagit kulkeutuvat hyvin maaperässä ja pysyvät pitkään elinkelpoisina. Suurin PFAS24-summa oli 230 ng/l ja PFAS4-summa 29 ng/l. Noin 60 % summapitoisuuksista alitti laboratorion määritysrajan. Tekopohjavesien osalta PFAS20-summa oli suurimmillaan 33 ng/l, mikä ei ylitä talousvesiasetuksen laatuvaatimusta. Syksyn näytekierroksella yhden näytteen kolifaagimäärä ylitti toimenpiderajan, ollen 76 pmy/100 ml. Pintavesien PFAS20ja PFAS4-summat eivät ylittäneet yhdessäkään näytteessä niille asetettuja laatuvaatimuksia ja -normeja. 90 persentiilin pitoisuudet vaihtelivat 3,3–4,5 ng/l välillä riippuen summaan laskettavista aineista. PFAS24-summan laatunormin ylityksiä havaittiin kaikkina vuodenaikoina ja 90 persentiilin pitoisuus oli 4,6 ng/l. Myös PFOS:n pintaveden laatunormi ylittyi neljässä näytteessä. Pintavesinäytteitä tutkittiin yhteensä 57 ja niistä noin kolmasosassa näytteitä todettiin somaattisia kolifaageja. vsk. (Valvira 2024) Raakaveden omavalvonnan toimenpideraja somaattisille kolifaageille on 50 pmy/100 ml. Muilta osin määrät vaihtelivat 0–20 pmy/100 ml välillä. Yhdenkään näytteen summapitoisuus ei alittanut laboratorion määritysrajaa. Somaattisten kolifaagien määrät korkeimpia pintavedessä Somaattiset kolifaagit ovat Escherichia coli -bakteerin viruksia, joiden esiintyminen indikoi veden saastumista suolistoperäisillä viruksilla. Sen sijaan PFAS24ja PFAS4-summan ylityksiä esiintyi pienessä osassa näytteitä (Taulukko 1). Jos muuttujan pitoisuus raakavedessä on suurempi kuin toimenpideraja, seurantaa on tehtävä myös sen selvittämiseksi, miten laitoksen käytössä olevat vedenkäsittelymenetelmät vähentävät muuttujan pitoisuutta vedessä. (7/2023) Somaattisia kolifaageja tutkittiin 322 pohjavesinäytteestä eikä yhdenkään näytteen virusmäärä ylittänyt toimenpiderajaa. Tekopohjavesinäytteitä tutkittiin 68 ja niistä ainoastaan kevään näytekierroksella todettiin kahdessa näytteessä kolifaageja suurimmillaan 3 pmy/100 ml
pdf?t=1709730064568. Lähteet EFSA. 2022. 4-nonyylifenoli tutkittiin 449 näytteestä, joista suurin osa oli pohjavesinäytteitä. Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food. Nonyylifenoleja ja sen etoksylaatteja on käytetty muun muassa maalien sekä pyykinja astianpesuaineiden valmistuksessa. (Valvira 2024) Talousveden laatuvaatimus bisfenoli A:lle on 2,5 µg/l. Volume 18. Jatkotutkimuksille on edelleen tarvetta Hankkeen tulosten perusteella ei pystytty tunnistamaan riskitoimintojen vaikutusta yhdisteiden pitoisuuksiin raakavedessä. Suurimmillaankin näytteiden bisfenoli A -pitoisuudet olivat 4–11 % talousveden laatuvaatimuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 17-beeta-estradioli tutkittiin 459 näytteestä, joista suurin osa oli pohjavesinäytteitä. vsk. 60 s https://valvira.fi/documents/152634019/ 172742999/Talousvesis%C3%A4% C3%A4nn%C3%B6sten+SO+OSA+ II+2024.pdf/ca6a4add-b39b-8546-9675a9caa16c9b9d/Talousvesis%C3%A4%C3 %A4nn%C3%B6sten+SO+OSA+II+2024. 2020. (Valvira 2024) Raakaveden omavalvonnan toimenpideraja on 1 ng/l. Noin 80 % raakavesinäytteiden bisfenoli A -tuloksista alitti laboratorion määritysrajan 0,01 µg/l. Myöskään vuodenaikojen vaikutusta pitoisuuksiin ei pystytty erittelemään. EFSA Journal. (Valvira 2024) Raakaveden omavalvonnan toimenpideraja on 300 ng/l. PFAS-aineet ovat ikuisuuskemikaaleja, joita ei saada poistettua ympäristöstä ja ne aiheuttavat huolta vedenkäyttäjille. Riskinarvioinnin perusteella pitää tarkastella tapauskohtaisesti hankkeessa mukana olevien aineiden tutkimisen tarvetta, vaikka pitoisuudet vesinäytteissä olisivatkin vähäisiä. Tarkemmat tiedot raakavesihankkeen tuloksista on esitetty hankkeen loppuraportissa: Raakaveden omavalvonnan tutkimukset vesihuoltolaitoksilla. 391 s. Sitä käytetään epoksihartsija polykarbonaattimuovien rakennusaineena, jolloin sitä löytyy joistakin muovisista kuluttajatuotteista. Issue 9. Yhdiste analysoitiin 325 pohjavesinäytteestä, 67 tekopohjavesinäytteestä ja 57 pintavesinäytteestä. Valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta 7/2023 (annettu 5.1.2023) https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2023/20230007 Valvira, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto. Määritysrajan, 0,8– 2,0 ng/l, ylittäviä pitoisuuksia ei havaittu. 2024. Laboratorion määritysrajan, 100 ng/l, ylittäviä pitoisuuksia ei havaittu. Talousvesisäännösten soveltamisohje – Osa 2: Enimmäisarvojen perusteet. Euroopan komissio. Yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta. Myös nonyylifenoli ja 17-beeta-estradioli ovat hormonitoimintaa häiritseviä aineita. 33 toimintaa. Bisfenoli A ei kerry eliöihin eikä maaperään. Estradiolivalmisteita käytetään laajasti hormonihoidoissa ja 17-beeta-estradioli on hormonitoimintaa häiritsevä aine. Talousvesiasetuksen mukaisesti PFASaineet ja bisfenoli A tulee lisätä vesilaitosten jaksottaiseen seurantaan. Ne ovat hitaasti biohajoavia ja voivat kertyä joihinkin eliöihin. PFAS-aineiden pitäminen viranomaisvalvonnan näytteenottosuunnitelmassa on suositeltavaa, vaikka ne voitaisiinkin poistaa talousvesiasetuksessa esitetyin perustein. ISSN1831-4732
Talousvettä toimittavan laitoksen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon omavalvonnassa. Tähän sisältyvät myös pintaja pohjavedenmuodostumisalueet. 34 Maija Forss, Expert AFRY Finland Oy, Vantaa WSP (Water Safety Plan) ja SSP (Sanitation Safety Plan) riskienhallinnan tukena Vuoden 2023 alussa on tullut voimaan uusia lainsäädäntöjä talousveteen liittyen. Talousvesiasetuksessa velvoitetaan laatimaan valvontatutkimusohjelma, johon sisällytetään terveydensuojelulaissa tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma. vsk. Valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta velvoittaa riskienhallintasuunnitelmaan sisällytettävän 11 eri kohtaa, joista 6 saadaan suoraan WSP-ohjelmistosta. V alvontatutkimusohjelma sekä riskienhallintasuunnitelma tulee päivittää kuuden vuoden välein. Kehitystyössä kerättiin käyttäjiltä palautetta ja niiden perusteella keskeisimmät. Terveydensuojelulaissa 763/1994 vaaditaan laatimaan riskienhallintasuunnitelma, joka kattaa koko vedentuotantoketjua koskevat riskit. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. WSP ja SSP -ohjelmistojen päivitystyö toteutettiin Vesilaitosyhdistyksen (VVY) kehittämisrahaston tuella
Ohjelmiston päivityksessä on käyty läpi koko sisältöaineisto WSP:n ja SSP:n osalta. Toimintavarmuudella arvioidaan vedenjakelun keskeytyksen pituutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Todennäköisyyksien aikavälejä on pidennetty. SSP:n riskimatriisia ei ole muutettu. Sisältöä on tarkennettu sekä luotu uutta. Erityisesti WSP:n osalta on luotu paljon lisää sisältöä liittyen talousvesiverkostoon. Ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Vesilaitosyhdistyksestä, sosiaalija terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Valvirasta, maaja metsätalousministeriöstä, Kuntaliitosta, Syklistä sekä kaksi vesilaitosedustajaa. vsk. 35 kehitysehdotukset liittyivät 1) sisältöaineistoon, 2) raportointiin ja 3) yksittäisiin käyttöliittymään liittyviin parannuksiin. Uutena ominaisuutena arvioidaan seurauksen osalta vedenlaadun lisäksi myös toimintavarmuutta. Kuva 1. Talousvesiverkosto on jaettu seuraaviin alaotsikoihin: paineenkorotusasemat, palopostit ja -vesiasemat, suunnittelu ja urakointi, uuden putken käyttöönotto, varavedenjakelu, verkoston käyttö, verkoston osat ja materiaalit, verkoston työmenetelmät sekä väliaikainen vedenjakelu. Työtä koordinoi AFRY Finland Oy. WSP:n päivitetty riskimatriisi.. WSP:n riskimatriisi on päivitetty (Kuva 1)
WSP:n ja SSP:n uudet kysymyksien vastausnapit. Hallintakeinojen valvonta osana hallintakeinoa ja toimenpiteitä. Seurantaohjelma on muutettu hallintakeinojen valvonnaksi (Kuva 3). Nykyinen seurantaohjelma on jäänyt laajasti käyttämättä, mutta tuleva hallintakeinojen valvonta auttaa lakisääteisessä omavalvontaohjelman. Tämä helpottaa muistamaan, miksi riskin kanssa on päädytty ratkaisuun, että sitä ei tarvitse arvioida. vsk. Kuva 2. 36 Ohjelmistoon on lisätty vaatimus perusteluista, jos riskikysymykseen vastataan ”Ei riskiä”. Alla olevassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty päivitetyt riskikysymyksien vastausnapit. Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Hallintakeinojen valvontatoimenpiteet ovat osa lakisääteistä omavalvontasuunnitelmaa
Suunnitelman päivityksen voi tehdä kyseisen suunnitelman hallinta/omistajaoikeuksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Toimenpiteitä on mahdollista lajitella haluamiensa toimenpidetyyppien mukaan (esim. Suunnitelmat tulee käyttäjän itse päivittää ohjelmiston uuteen versioon. Ohjelmiston raportit ovat nykyään muokattavia. Päivitetty suunnitelma tulee näkyviin kaikille käyttäjille, joilla oli käyttöoikeudet voimassa kyseiseen suunnitelmaan. Päivityksen yhteydessä kaikki suunnitelmiin kirjatut tiedot säilyvät. Päivityksen jälkeen suunnitelmassa on näkyvissä kertakäyttöisiä kuittausnappeja liittyen sisältömuutoksiin. Ohjelmistossa on viranomaisraportointia varten valmiita raporttipohjia sekä mahdollisuus tallentaa myös omia raporttipohjia. Kuittausnappeja on kahdenlaisia, joista toiset ovat kokonaan uusille riskikysymyksille ja toiset kohtiin, joissa tietoja on täsmennetty. Kuittausnappi. Vanhat suunnitelmat jäävät näkyviin lukukelpoisina. Raportit on mahdollista tulostaa sekä excelettä pdf-muodossa.. investointi, kunnossapitotoimenpide, kertatoimenpide). Kuittausnapit häviävät lopullisesti, kun ne on kuitattu. Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä: riskienhallinnan toimenpiteiden toimivuuden seuranta • laitoksen toiminnan, vedenottamon, vedenottamoalueen, vedenkäsittelylaitoksen ja muun toimintaympäristön tarkastukset • veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun liittyvien laitteistojen kunnon seuranta raakaveden laadun seuranta erityisesti seurattavien muuttujien seuranta käsitellyn veden ja vedenjakeluverkostossa jaettavan veden laadun seuranta. Raportteja voi valikoida esimerkiksi vastuuhenkilön, riskin suuruuden, toimenpidetyypin tai tavoiteaikataulun mukaan. Kuva 4. Kuittausnapeilla (Kuva 4) lisätään käyttäjien huomiota sisältömuutoksiin. Päivityksen yhteydessä tulee tarkistaa suunnitelman käyttöoikeudet sekä vastuuhenkilöt toimenpiteille. Toimenpidetyyppejä saa itse lisättyä haluamansa määrän. vsk. 37 Nykyisiä WSPja SSP-suunnitelmia ei voida enää muokata uuden päivitysversion julkaisun jälkeen. Uuden WSP 2.0 tai SSP 2.0 suunnitelman laadinnassa kuittausnapit eivät ole käytössä, vaan ne ovat näkyvissä vain, kun vanha WSP 1.0 tai SSP 1.0 suunnitelma päivitetään 2.0 versioon. laatimisessa. Päivityksen jälkeen uusia suunnitelmia voi tehdä vain 2.0 versioon
Lisäksi toimenpiteitä edellyttäviä legionellabakteerihavaintoja on tehty useita Suomessa vuoden 2024 aikana.. vsk. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesilaitteistossa suotuisissa olosuhteissa haitalliseen pitoisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Legionellainfektion voi saada, jos hengittää legionellabakteereja sisältäviä pieniä pisaroita tai vesiaerosolia. 38 Paul Streng, ylitarkastaja Valvira Rakennusten vesilaitteistojen terveysturvallisuus Rakennusten vesilaitteistoihin pääsee rakennukseen johdettavassa vedessä pieniä määriä mikrobeja, kuten legionellabakteereita. Vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 52 legionellabakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetapausta
Mikäli vesilaitteistossa havaitaan näytteenotoin haitallinen määrä legionellabakteereja, pyritään legionella tuhoamaan vesilaitteistosta ensisijaisesti runsailla juoksutuksilla ja lämpötilojen säädöillä. Yhtä tärkeää on varmistua rakennuksen kaikkien vesipisteiden aktiivisesta käytöstä, jotta veden viipymä ja edelleen veden laadun heikentyminen voidaan estää. Keskeisimmät hallintatoimenpiteet Vesilaitteistoissa johdettavan veden laadun varmistamiseksi ja legionellabakteerin torjumiseksi oleellisinta on varmistua, että kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilat ovat kaikkialla vesilaitteistossa asianmukaiset. Velvoitteen myötä vesilaitteistojen terveysturvallisuutta tullaan valvomaan aikaisempaa tarkemmin terveydensuojeluviranomaisten toimesta. Euroopan laajuudella velvoitteella ehkäistään altistumisia myös vesilaitteistoista peräisin olevalle lyijylle. Legionellat voivat aiheuttaa sairastumisia, jos niiden pitoisuus on vesilaitteistossa riittävän suuri ja bakteereilla kontaminoituneita vesiaerosoleja leviää hengitysilmaan. Tämä tarkoittaa käytännössä velvoitteesta kertomista ja vahvaa kannustamista rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnin tekemiseen hyvissä ajoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Rakennusten omistajien tulee lisäksi ylläpitää koottua tietoa riskinarvioinnista. Ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskinarviointi ja -hallintavelvoite Terveydensuojelulain nojalla ensisijaisiksi luokiteltujen tilojen omistajien tulee lain mukaan tehdä rakennuksen vesilaitteistoa koskeva riskinarviointi ja kohdistaa sen nojalla havaittuihin puutteisiin korjaavia toimenpiteitä. vsk. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee edistää ensisijaisten tilojen riskinarviointi ja -hallintavelvoitteen täyttymistä. Toisaalta suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä havaitut poikkeamat mitatuissa veden lämpötiloissa ovat luonteva kohta suositella riskinarvioinnin ja -hallintatoimenpiteiden tekemistä. Velvoitteella ehkäistään pääasiassa legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia. Tämän vahvistaa niin rekisteröityjen tautitapausten määrä kuin kasvava ympäristönäytteistä tehtyjen legionellahavaintojen määrä. Legionelloosin katsotaan olevan alidiagnosoitu tauti. 39 L egionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Lyijy ei ole kuitenkaan Suomessa vastaavanlainen ongelma, kuten muualla Euroopassa. Valvontayksiköissä annetaankin jo nyt rutiinilla yleistä ohjausta vesilaitteistohygieniaan ja riskinarviointiin sekä hallintatoimenpiteisiin liittyen. Maailman terveysjärjestö WHO onkin todennut legionellan aiheuttavan kaikista vesivälitteisistä taudinaiheuttajista suurimman rasituksen terveydelle. Ensisijaisten tilojen omistajilla tulee olla lain mukaan riskinarviointi ja -hallintatoimenpiteet tehtynä 12.1.2029 mennessä, joten riskinarviointien tekemistä voi suositella tehtäväksi jo nyt. Legionellabakteerin kasvua voidaan torjua pitämällä kylmä vesi alle 20 °C ja lämmin käyttövesi vähintään yli 50 °C, mutta mielellään vähintään 55 °C. Lämpimän käyttöveden puolella nostetaan yleensä ensi vaiheessa lähtevän käyttöveden lämpötilaa reilusti korkeammalle, jotta. Lisäksi legionellabakteerin aiheuttamaa riskiä voidaan torjua huoltamalla vesipisteitä, kuten puhdistamalla suihkupäitä tukkeumilta ja saostumilta. Perusterveelle legionellabakteeri ei aiheuta kohonnutta riskiä sairastua, vaan vakavalle tautimuodolle altistavat korkea ikä, perussairaudet, alentunut vastustuskyky sekä tupakointi
Vuosien 2014–2022 välisenä aikana varmistettuja legionelloositapauksia oli keskimäärin 27 vuodessa, kun vuosien 2023–2024 aikana niitä on ilmoitettu olleen noin 50 vuodessa. Toistaiseksi nimenomaan biofilmiin ja sitä kautta legionellan kasvumahdollisuuksien tuhoamiseen tähtääviä menetelmiä on käytössä rajallisesti. Jos ensivaiheen torjuntatoimet eivät auta, voidaan päätyä vesilaitteiston puhdistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, kuten vesi-ilma-huuhteluihin, kemikaalikäsittelyihin tai vesikalusteiden osien vaihtoon. Yksittäisissä haastavissa tapauksissa legionellabakteerilla likaantunut vesilaitteisto on päätetty uusia kokonaan. Esimerkkinä mainittakoon vesilaitteistoon johdettavat jäähileen tai nanokuplien käyttöön perustuvat puhdistustekniikat. Ylipäätään havainnot ja keuhkokuumeena tartuntatautirekisteriin kirjatut legionelloositapaukset ovat selvässä nousussa edellisiin vuosiin verrattuna. Kun legionellaan kiinnitetään aikaisempaa enemmän valvonnassa huomiota ja sitä tutkitaan vesinäytteistä useammin, myös havaintoja tehdään enemmän. vsk. Miltä kasvava legionellahavaintojen määrä näyttää Suomessa. Legionellabakteeri on monissa tapauksissa hankala poistaa rakennuksen vesilaitteistosta ja legionellan torjuminen voi olla hyvinkin kallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 40 korkea veden lämpötila tuhoaa legionellabakteerit. Sairastumisen kannalta on huomionarvoista, että riski sairastua vakavaan legionellabakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen on pieni, mutta sairastumistapaukset voivat olla hyvin vakavia. Lisäksi talousvesituotteiden eli vesilaitteistoissa käytettävien rakennustuotteiden ja materiaalien hygieniapuolesta on tarkoitus. Osa tapauksista tulee terveysvalvonnan tietoon tartuntatautiselvitystä tekevän hyvinvointialueen yhteydenottona ja osa selviää suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Legionellan tuhoamiseen putkistosta kaivattaisiinkin perinteisten kemikaalikäsittelyjen rinnalle vesilaitteistossa olevan haitallisen biofilmin poistoon soveltuvia menetelmiä. Biofilmin voidaan katsoa olevan vesilaitteistossa legionellabakteerin menestymisen kulmakivi, sillä bakteerit saavat biofilmistä suojaa esimerkiksi veden virtausta ja käsittelykemikaaleja vastaan. Legionellaa koskevia valvontatapauksia on jatkuvasti meneillään ympäri maata. Tulevaisuudessa on tarkoitus huomioida vesilaitteistojen terveysturvallisuuteen liittyvässä ohjauksessa myös muut mahdolliset legionellabakteerin kaltaiset vesilaitteistoympäristössä kasvavat taudinaiheuttajat
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa ollaan hyvässä vauhdissa asian ja valvonnan edistämisen suhteen.. Tätä varten olisi jatkossa tarpeen varata valvontayksiköissä budjettiin varoja, jotta tartunnan jäljitykset eivät jää tekemättä. Tartuntatautilain nojalla tehtävät legionelloosia koskevat tartuntatapausselvitykset Tartuntatautilain ja terveydensuojelulain nojalla kuntien ympäristöterveydenhuollon on edistettävä yhteistyössä tartuntatautilähdettä selvittävän hyvinvointialueen kanssa tartuntalähteen selvittämistä sekä tapauksen hoitamista. Tartuntatautilain ja terveydensuojelulain kokonaisuudistukset ovat parhaillaan meneillään ja tässä esitetty toimintamalli saattaa tulla uudelleen tarkasteltavaksi lakiuudistusten valmistuttua. 41 kerätä tietoa ohjausta varten. Ympäristönäytteiden ja kliinisten näytteiden yleistyminen sekä terveysvalvonnan aikaisempaa tarkempi vesilaitteistohygieniaan kohdistuva valvonta tuovat legionellatapauksia tietoon. Esimerkiksi materiaalien korroosio ja materiaaleista mahdollisesti liukenevat aineet on otettava huomioon tässä kokonaisuudessa. Erityisen hankalana kohdetyyppinä selvitysten ja kustannusten kohdentamisen osalta nähdään yksityiset huoneistot. Yhteenveto Legionellaa koskevat havainnot ja sairastumistapaukset ovat nousussa. Legionellaa koskevien tapausten hoitaminen ja ennaltaehkäisy edellyttävät kansallista tiedonvaihtoa, tiedonkeräämistä ja koostamista sekä ohjausta ja viestintää niin terveydensuojeluviranomaisille kuin rakennusten omistajille. Terveydensuojelussa katsotaan, että vesilaitteistossa esiintyvää legionellabakteeria tulisi käsitellä kuten mitä tahansa vesivälitteistä terveyshaittaa aiheuttavaa tekijää. Hyvinvointialueen vastuulle kuuluvat tartunnan jäljitykseen sisältyvät sairastuneiden haastattelut sekä ihmisistä otettavat kliiniset näytteet ja niiden kustannukset. Tartuntalähteen selvittämistä varten tarpeellisten ympäristönäytteiden ottaminen ja niiden kustannukset kuuluvat ensisijaisesti kiinteistön omistajalle ja viime kädessä ympäristöterveydenhuollon valvontayksikölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. vsk. Valvontayksiköllä on mahdollisuus harkintaan nojaten periä ympäristönäytteiden tutkimusten kustannuksia jälkikäteen kiinteistön omistajalta tai muulta haitasta vastuussa olevalta. LVItekniseen puoleen ollaan myös parhaillaan suunnittelemassa täydennyskoulutusta, joka pitäisi sisällään talousvesituotteisiin ja LVI-suunnitteluun liittyviä aihekokonaisuuksia. Lopulta on kuitenkin keskeistä varmistaa, että haittaepäilyn selvittäminen ei jää puuttumaan sen vuoksi, että kustannuksista vastaavaa ei pystytä osoittamaan
Hygieeniset vaatimukset määrittelevät, paljonko tuotteista saa siirtyä aineita veteen, jotta terveysriskit olisi minimoitu. Kuva: Tukes.. Uudistuksessa siihen lisättiin vähimmäisvaatimukset talousveden kanssa kosketuksiin tulevien materiaalien ja tuotteiden hygienialle. Uudistuksen tavoitteena on parantaa veden laatua ja terveydensuojelua, sekä yhtenäistää vaatimuksia EU-alueella. Uudistuneessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa selvitetään materiaaleista ja tuotteista veteen siirtyvien aineiden pitoisuudet ja mahdolliset haitalliset vaikutukset terveydelle. 42 Mikko Tapiola, ylitarkastaja Emilia Uurasjärvi, ylitarkastaja Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) EU:n juomavesidirektiivin uudet hygieeniset vaatimukset talousvesituotteille Uudistettu EU:n juomavesidirektiivi (EU) 2020/2184 tuli voimaan tammikuussa 2021. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56
emalit ja keraamiset). Tarkastelu päättyy hanaan, joten vaatimukset eivät koske pulloja ja säiliöitä, joihin kuluttaja ottaa vettä hanasta, eivätkä hanaan kiinnitettäviä tuotteita, kuten erilaisia letkuja ja pesukoneita. Talousvesituotteilla tarkoitetaan kaikkia talousveden kanssa kosketuksiin tulevia tuotteita aina raakaveden ottamolta rakennusten hanoihin asti. Positiivilistoja on neljä erityyppisille materiaaleille: 1) orgaanisille (mm. Rakennuksissa talousvesituotteita ovat esimerkiksi putket ja hanat. vsk. Uudistuneet vaatimukset ovat merkittävästi erilaiset kuin Suomen kansalliset vaatimukset, joten kaikkien talousvesituotteiden parissa toimivien kannattaa tutustua niihin hyvissä ajoin. Positiivilistoilla voi olla ehtoja materiaalien sallituille käyttöolosuhteille. Jatkossa talousvesituotteiden valmistamiseen saa käyttää vain ennalta hyväksyttyjä materiaaleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kuva: Tukes.. Niitä ovat esimerkiksi putket, pumput ja säiliöt vedenottamoilla, vesilaitoksilla ja verkostoissa. Hyväksytyt materiaalit – EU:n positiivilistat Talousvesituotteiden valmistuksessa käytetään laajalti erilaisia materiaaleja, kuten metalliseoksia ja muoveja. Hyväksytyt materiaalit listataan EU:ssa sallittujen lähtöaineiden, koostumusten ja ainesosien luetteloissa eli EU:n positiivilistoilla, jotka löytyvät komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2024/367. muovit ja kumit), 2) sementtimäisten materiaalien orgaanisille ainesosille, 3) metallisille ja 4) epäorgaanisille (mm. Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää positiivilistoja. Uusia vaatimuksia tulee noudattaa 31.12.2026 alkaen, mutta jo markkinoilla olevien tuotteiden tarvitsee noudattaa niitä tietyissä tilanteissa vasta siirtymäajan jälkeen 31.12.2032 alkaen. Talousvesituotteiden vaatimukset koskevat kaikkia talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita raakaveden ottamoilta rakennusten hanoihin asti. Uudistusten voimaantulo ja siirtymäajat Uudet hygieeniset vaatimukset kuvaillaan tarkemmin vuonna 2024 julkaistuissa direktiiviin liittyvissä toimeenpanevissa säädöksissä. 43 Mitä tuotteita vaatimukset koskevat. Vaatimukset eivät myöskään koske talousveden valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja ja suodattimia
Kaikki materiaalit on hyväksytty positiivilistoille määräajaksi. Lopullisille materiaaleille ja tuotteille on tarkat vaatimukset, jotka niiden tulee täyttää. Ennakkoilmoitusten perusteella samasta materiaalista kiinnostuneet toimijat ohjataan tekemään yhteinen hakemus. ECHAn vastuulla on tarjota ohjeita ja neuvontaa hakijoille. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa testataan, että tuotteet täyttävät vaatimukset. vsk. Hakemus toimitetaan Euroopan kemikaalivirasto ECHAan. Tuotteen arvioinnissa käytettävät lopullisten materiaalien testausja hyväksymismenettelyt määräytyvät tuotekohtaisesti komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/368 mukaisesti. Hakuprosessin arvioitu kesto on noin kaksi ja puoli vuotta, joten siihen kannattaa varata riittävästi aikaa. Todistus on voimassa viisi vuotta, mutta ilmoitettu laitos voi myös perua sen vuositarkastuksen tulosten perusteella. Jos jatkohakemusta ei toimiteta, materiaali poistetaan listalta määräajan umpeuduttua. 44 Materiaalien hakeminen positiivilistoille Positiivilistoille voidaan hakea täysin uusia materiaaleja tai tehdä jatkohakemuksia listoilla jo oleville materiaaleille. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja tuotteiden merkinnät Tuotteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin jälkeen tuotteen valmistajan tulee. Ilmoitettu laitos arvioi tuotteen vaatimustenmukaisuuden testaustulosten perusteella. Hakuprosessi etenee niin, että toimija(t) tekevät ennakkoilmoituksen hakemisesta ja siitä noin vuoden päästä lähettävät hakemuksen. Kaikkien arvioitavan tuotteen sisältämien materiaalien tulee löytyä EU:n positiivilistoilta, jotta tuotteelle voidaan hakea vaatimustenmukaisuuden arviointia. Niistä ei saa siirtyä veteen liian suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia aineita. Kun tuotteiden turvallisuus on varmistettu testeillä, niille voidaan hakea hyväksyntää talousvesikäyttöön. Kullekin lopullisten materiaalien luokalle (orgaanisille, sementtimäisille, metallisille sekä emalisille ja keraamisille tai muille epäorgaanisille materiaaleille) on säädetty jokaiselle omat testausmenettelyt ja hygieniavaatimukset. Tuotteiden vaatimukset Positiivilistoilla olevista materiaaleista valmistetaan lopulliset materiaalit, joita käytetään tuotteissa. Lisäksi testaustietojen hankkiminen materiaalista voi kestää kauan ja olla kallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Hyväksytyt tuotteet tulee merkitä tietyllä määritellyllä tavalla. Hakemuksen tulee sisältää tiedot materiaalin ominaisuuksista, aineiden siirtymästä materiaalista veteen oleellisissa käyttöolosuhteissa, ja siirtyvien aineiden terveysvaikutuksista. Jos tuote on hygieniaa koskevien vähimmäisvaatimusten mukainen, laitos antaa siitä todistuksen valmistajalle. Euroopan komissio tekee päätöksen hyväksymisestä mielipiteen avulla. Materiaalin soveltuvuus arvioidaan uudelleen, mikäli siitä toimitetaan hakemus. ECHA ja Riskinarviointikomitea (RAC) laativat mielipiteen, voidaanko materiaali hyväksyä positiivilistoille. Vaatimustenmukaisuuden arviointi Jotta juomavesidirektiivin mukainen tuote voidaan saattaa markkinoille, tulee valmistajan hakea tuotteen vaatimustenmukaisuuden arviointia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselta eli ilmoitetulta laitokselta. Tuotteiden aiheuttamat riskit pienenevät, kun niiden soveltuvuus talousvesikäyttöön voidaan helposti varmistaa merkinnöistä
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Merkintä koostuu tunnuksesta ja tiedottavasta tekstistä, jotka tulee merkitä tai kiinnittää tuotteeseen, sen asiakirjoihin ja pakkaukseen. Merkinnän koolle, fontille, kielelle ja kiinnittämispaikalle on säädetty vaatimuksia. Merkintä koostuu aina tunnuksesta ja tiedottavasta tekstistä. Kuva: Tukes.. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tulee säilyttää ja pitää saatavilla 10 vuotta tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen. Se on asiakirja, jolla osoitetaan yhdenmukaisella tavalla, että tuote on EU:n vaatimusten mukainen. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi tuotteen vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa myös näkyvissä olevilla, selvillä ja pysyvillä merkinnöillä. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen allekirjoittaminen on valmistajan velvollisuus ja sillä valmistaja ottaa täyden vastuun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Juomavesidirektiivin mukainen tuote, sen pakkaus ja asiakirjat tulee merkitä komission delegoidun asetuksen (EU) 2024/371 mukaisesti. Juomavesidirektiivin mukainen merkintä koostuu tunnuksesta ja tiedottavasta tekstistä. Tuotteeseen merkitään/kiinnitetään pelkkä tunnus, kun taas asiakirjoihin ja pakkaukseen merkitään/ kiinnitetään tunnuksen lisäksi myös tiedottava teksti. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja juomavesidirektiivin mukainen merkintä ovat edellytyksiä sille, että tuote voidaan saattaa markkinoille. 45 laatia tuotteelle EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus
Tukes ei vastaa tuotteiden oikeasta käytöstä rakentamisessa. Linkki koulutukseen: https://tunnentuotteeni.fi/course/view. kansallinen lainsäädäntö Ennen uutta juomavesidirektiiviä on lähes jokaisessa EU-maassa ollut talousvesituotteille omia hygieniaan liittyviä vähimmäisvaatimuksia ja hyväksyntämenettelyjä. php?id=197 Tukesin Tunnen tuotteeni -oppimisympäristö tulee päivittymään kevään 2025 aikana uudeksi Tukes Kampus -ympäristöksi.. Lisäksi Tukes auttaa alan toimijoita tuntemaan velvollisuutensa ja viestii alaan liittyvistä ajankohtaisista lainsäädännön päivityksistä. Talousvesituote, joka täyttää EU:n juomavesidirektiivin hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset, saa olla markkinoilla kaikissa Euroopan talousalueen maissa. Markkinavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että määräyksiä noudatetaan eikä vaarallisia tai turvallisuudeltaan puutteellisia tuotteita ole Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Vastaavia vaatimuksia ei ole esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. Talousvesituotteisiin kohdistuvat mahdolliset tekniset vaatimukset löytyvät siis jatkossakin jokaisen maan kansallisesta lainsäädännöstä. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) vastaa talousvesituotteiden markkinavalvonnasta Suomessa. Tällainen juomavesidirektiivin vaatimukset täyttävä tuote saa siis olla markkinoilla koko Euroopan talousalueella, mutta Suomessa sitä ei välttämättä voi käyttää rakentamisessa. määrätä sen poistamisesta markkinoilta. On siis mahdollista, että talousvesituote saa olla markkinoilla kaikissa Euroopan talousalueen maissa, mutta koska se ei täytä meidän kansallisia teknisiä vaatimuksiamme, sitä ei saa käyttää Suomessa luvanvaraiseen rakentamiseen. Mikäli tuote ei täytä sille laissa osoitettuja vaatimuksia, markkinavalvontaviranomainen voi mm. On kuitenkin syytä huomioida, että juomavesidirektiivi asettaa talousvesituotteille vain hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia, eikä siinä säädetä lainkaan tuotteiden teknisistä vaatimuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Siksi uuden direktiivin myötä tulleet yhtenäiset vaatimukset, arviointimenettely ja hyväksyntä ovat olleet toivottu uudistus. vsk. Suomen veden erityislaatuisista ominaisuuksista johtuen kansallisessa lainsäädännössämme on säädetty vaatimuksia messinkiliittimien sinkinkadonkestolle. Koulutuksessa käsitellään uudistettua EU:n juomavesidirektiiviä, johon liittyy uusia yksityiskohtaisia vaatimuksia talousvesituotteiden hygieeniselle laadulle, testaamiselle ja hyväksynnälle. Tukes on julkaissut uuden verkkokoulutuksen talousvesituotteiden turvallisuudesta. Yksi esimerkki tällaisesta tuotteesta on rakennuksen vesilaitteistoissa käytettäväksi tarkoitettu messinkiliitin. Kaikkia ongelmia tämä uusikaan direktiivi ei kuitenkaan ratkaise ja siksi onkin hyvä olla tarkkana, mitä EU-lainsäädännön ja Suomen kansallisen lainsäädännön vaatimukset pitävät sisällään. 46 EU-lainsäädäntö vs
Suomessa hellejaksot tulevat lisääntymään ja pitkittymään, sademäärät kasvavat ja tulevat alas useammin vetenä kuin lumena. Vihreällä infrastruktuurilla voidaan lievittää sään ääri-ilmiöiden haittavaikutuksia ja parantaa kuntien resilienssiä niitä vastaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. ”Kaupunkitilat kuuluvat kaupunkilaisille. sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseksi kunnissa: vyl.fi/vehreakunta Viherympäristöliitto ry Hulevesien tulvimisriski lisääntyy – apu löytyy putkien sijaan kasvillisuudesta Kuvat: Jyväskylän kaupunki.. Jyväskylän kaupungin hulevesiratkaisusta hyötyvät myös asukkaat ja luonto. vsk. Kaupungin keskusta-alueella sijaitseva katu muutettiin vehreäksi Green Street -hulevesikaduksi vuosien 2018–2022 aikana, kun alueelle kaivattiin tehokkaampaa hulevesien poistoa. 47 Kuntien monipuoliset viheralueet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Lisätietoa käytännön keinoista ja esimerkkejä onnistuneista toimista mm. Hulevesien luonnonmukaiset käsittelyratkaisut ovat yksi keino vaikuttaa näihin kaikkiin yhtä aikaa. Puutarhakadun hulevesiratkaisulla vähennettiin kaupunkitulvien riskiä ja parannettiin veden laadun hallintaa. Jyväskylän Puutarhakatu on toiminut esimerkkinä kunnille, jotka parhaillaan suunnittelevat vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. Green Street -mallilla tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin, kuten istutusten ja muiden läpäisevien pintojen avulla. Kustannuksiltaan Puutarhakadun hulevesiratkaisu ei merkittävästi poikennut putkitusratkaisusta, mutta asukkaille ja luonnolle tuomat hyödyt tekivät siitä taloudellisesti kannattavamman ratkaisun. Samalla uudet istutukset lisäsivät vehreyttä ja viihtyisyyttä olemassa olevaan kaupunkiympäristöön, ja kadun alapuolella sijaitsevan Tourujoen vedenlaatua parannettiin. Luonnonmukaisilla, kasvillisuuteen perustuvilla ratkaisuilla kuuma, harmaa ja kolkko kaupunkitila muuttuu asukkaiden keitaaksi, joka tarjoaa viihtyisyyttä, varjoisuutta ja luonnon monimuotoisuutta tavalla, joka huolehtii myös hulevesien hallinnasta kustannustehokkaalla tavalla”, muistuttaa Taavi Forssell Viherympäristöliitosta
Vatista saatavaa valvontatietoa voidaan hyödyntää valvonnan suunnittelussa valvontayksikkötasolla, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vatissa on saatavilla runsaasti tietoa esimerkiksi valvonnan asiakkaista, valvontakohteista sekä valvonnan tuloksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Valviran tavoitteena on ohjata valvontaa kohdekohtaisen riskinarvioinnin suuntaan ja näin parantaa valvonnan vaikuttavuutta. vsk. Tavoitteena on kehittää valvontaa suuntaan, jossa toimija voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastustiheyteen.. Valvira vastaa terveydensuojeluvalvonnan valtakunnallisesta ohjauksesta ja osana tätä tehtävää myös Vatin kehittämisestä ja ylläpidosta. 48 Lotta Kivikoski, ylitarkastaja Valvira Tietojärjestelmän avulla kohti parempaa tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista Ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnan tietoja kerätään valtakunnallisesti ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä Vatiin
Vati-järjestelmässä hallinnoidaan valvonnan tietoja, tuotetaan virallisia asiakirjoja sekä tallennetaan ja hyödynnetään tietoa.. vsk. Valtakunnallinen järjestelmä Vati on otettu käyttöön vuonna 2019. Tietojärjestelmän kehittämisessä yhtenä tärkeänä tavoitteena on tietosisällön hallinta ja tiedon hyödyntämisen mahdollistaminen. 49 Tietojärjestelmän kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä Vati on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat itse viranomaisjärjestelmän lisäksi esimerkiksi ympäristöterveydenhuollon ilmoituspalvelu ilppa sekä elintarvikevalvontatietojen julkistaminen Oivahymy-sivustolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Kerätyn valvontatiedon Vatia käyttävät elintarvikevalvontaa, terveydensuojeluvalvontaa, tupakkalain valvontaa sekä lääkelain valvontaa nikotiinikorvaustuotteiden osalta valvovat viranomaiset. Käyttäjiä on noin 1200 valvontayksiköissä, Ruokavirastossa, Valvirassa, aluehallintovirastoissa sekä Puolustusvoimissa. Järjestelmään liittyy myös useita rajapintoja, joiden kautta Vatiin saadaan tietoja ja tietoja toimitetaan Vatista eteenpäin. Tietoa hyödynnetään esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja seurannassa sekä raportoinnissa
Lain muutokseen liittyy uusia vaatimuksia viranomaisille ja siten on syntynyt tarve tehdä muutoksia myös tietojärjestelmään. Vatiin voidaan nyt kirjata tiedot liittyen ensisijaisiin tiloihin, tehtyyn riskiarviointiin ja mahdolliseen Legionella-bakteerin seurantaan. Järjestelmän ylläpito, elinkaareen hallinta, tietoturvallisuuden varmistaminen ja käyttöä haittaavien virheiden korjaaminen vievät paljon resursseja. Kuluttajien saataville on tuotu tietoa heidän käyttämänsä talousveden käsittelystä ja laadusta Suomen ympäristökeskuksen vesi.fi-sivustolla. Tämän osa-alueen kehittäminen jatkuu vielä. Vatin kaltaisen suuren kokonaisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Suomessa direktiivi on toimeenpantu sosiaalija terveysministeriön asetuksella talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352/2015). Vatiin on esimerkiksi tulossa uusi raportti ensisijaisiin tiloihin liittyvään seurantaan. Linkki vesi.fi-sivuston talousveden laatutietoihin: https://www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-tunnusluvut/ Talousveteen liittyviin häiriötilanteisiin on tehty merkittäviä parannuksia tietojärjestelmään. Talousveteen liittyvä kehittäminen Vatin kehittämisessä ovat viime vuosina olleet merkittävässä roolissa EU:n juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Juomavesidirektiivin toimenpanoon liittyen on tehty esimerkiksi seuraavia uusia kokonaisuuksia Vatiin: • Talousveden näytetulosten siirto vesi.fi-sivustolle • Sähköinen ilmoituslomake talousveden häiriötilanteista raportointiin • Uusi raportti talousveden häiriötilanteista • Ensisijaisiin tiloihin liittyvän kokonaisuuden huomioiminen Vatissa. vsk. 50 avulla voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä valvonnan kohdentamisesta ja siten edistää tiedolla johtamista. Talousveden häiriötilanteista julkaistiin vuoden 2024 syksyllä uusi raportti Vatiin. Nyt ilmoituksen sekä yhteenvedon talousveden häiriötilanteista voi tehdä sähköisesti Vatissa, ja tiedot saa sähköisesti ja tietoturvallisesti toimitettua suoraan oikeille viranomaisille. Sivustolla on runsaasti muutakin tietoa talousvedestä. Häiriötilanteiden valvontatietoon liittyvä kehittäminen on hyvä esimerkki Vatin tiedon jäsentämisestä ja prosessin sähköistämisestä. Tällä raportilla voi tarkastella häiriötilanneilmoitusten ja häiriötilanneyhteenvetojen määriä ja tietoja sekä tarkastella valvontakohteita, joita häiriötilanteet koskivat. Tieto veden käsittelystä ja laadusta sivustolle saadaan Vati-järjestelmästä rajapinnan kautta. Raportteja on esimerkiksi vuosisuunnitteluun, käsittelyaikojen seurantaan, näytetulosten seurantaan sekä valvonnan tarkastusten tulosten tarkasteluun. Talousveteen liittyviä raportteja on Vatissa tällä hetkellä neljä:. Viime vuosien tiukkoina taloudellisina aikoina järjestelmän kehitystöitä onkin suunnattu kaikkein tärkeimpiin hankkeisiin. Esimerkkinä Vatiin kehitetystä uuden valvonnan osa-alueen kirjaamisesta ovat ensisijaiset tilat. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Termillä tarkoitetaan muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa suuri määrä veden käyttäjiä voi altistua talousvedestä tai lämpimästä käyttövedestä aiheutuvalle terveyshaitalle. Raportteja onkin kertynyt jo lähes 30, ja uusia tehdään koko ajan. Valvontatieto Vatissa Vatin tiedonhallinnassa merkittävässä osassa ovat raportit, joihin kerätään tietoa Vatin tietokannasta aihealueittain
Laboratorio syöttää näytetiedot ja analyysitulokset analyysitietojen siirtopalvelu -rajapintaan. • Talousvesinäytetulokset; raportilla on tietoja talousvesikohteiden näytteenottotapahtumista analyysituloksineen. Rajapinnasta valvoja hakee tiedot ja tallentaa ne Vatiin. Talousveden laatu on myös merkittävä ihmisten terveyteen vaikuttava tekijä ja sen valvontaan panostetaan valtakunnallisesti. Samalla tiedon laatu on parantunut ja virhemahdollisuus vähentynyt, kun tiedon siirtely ja manuaalinen käsittely on vähentynyt. vsk. Raportoinnin tekeminen on Vatin ja sinne luotujen raporttien ansioita helpottunut, kun ei ole enää tarvetta erillisille taulukoille. Tarvetta yhä suurempaan tiedon jakamiseen kuluttajille on, ja asiaa tullaan todennäköisesti tarkastelemaan tulevaisuudessa. Yksi esimerkki avoimesta tiedosta on vesi.fi-sivustolla jaettava tieto talousveden laadusta. Talousveteen liittyvät tiedot ovat Vatin tiedonhallinnassa merkittävässä osassa ovat raportit, joihin kerätään tietoa Vatin tietokannasta aihealueittain. Talousvedestä tehdään raportointia sekä EU:lle että kansallisesti. Talousveden valvontatieto Talousveden laatutiedot ovat Vatissa määrällisesti suuri kokonaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. 51 • Talousvesikohteet; raportilla on tietoja talousveden valvontakohteista, mm. Talousveden laatutiedot saadaan Vatiin veden laatua tutkivista laboratorioista. Vatin valvontatieto on suurelta osin julkista, ja sitä jaetaan jo nyt joiltain osin kuluttajille. Vatin tietokannasta tieto siirtyy Vatin raporteille. ”. riskinarvioinnista, raakavedestä, veden käsittelystä, näytteenottopisteistä sekä veden liitoksista. Talousvettä koskevia näytteitä raportoitiin Vatiin vuonna 2024 yli 10 000 näytettä. • Talousvesivalvonnan tarkastukset; raportilla on tietoja talousvesivalvonnan tarkastuksista, tarkastuksien tuloksista ja viranomaistoimenpiteistä. Tähän prosessiin menee muutamia päiviä ja tieto kulkee pääosin muuttumattomana koko prosessin läpi. Vatin raportit toimivat lisäksi ulospäin tehtävän raportoinnin pohjana. • Talousveden häiriötilanteet; raportilla on tietoja talousveden häiriötilanneilmoituksista ja häiriötilanneyhteenvedoista
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Vatin valvontatiedoista saadaan tietoa mahdollisista terveyshaitoista ja riskeistä. Jo nyt voidaan vertailla esimerkiksi talousveden jakelualueiden määriä tai jonkin muuttujan tuloksia vuosittain. 52 kuluttajien näkökulmasta kiinnostavia, mutta niihin liittyy myös paljon arkaluontoista viranomaistietoa. Voidaan esimerkiksi tarkastella, mitä haitallisia aineita on havaittu talousvedessä. Toimijan huolellisuutta ja omavalvonnan toteuttamista pyritään kannustamaan tätä kautta. Tulevaisuudessa pidemmältä aikaväliltä kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää trendien seurantaan ja mahdollisesti myös hiljaisten signaalien tunnistamiseen. Valviran tavoitteena on ohjata valvontaa kohdekohtaisen riskinarvioinnin suuntaan ja näin parantaa valvonnan vaikuttavuutta. Samalla viranomaisen resursseja vapautuu sellaisten valvontakohteiden valvontaan, joiden toiminnassa on enemmän kehittämistä. Tulevaisuudessa, kun valvontatietoa on kertynyt pidemmältä aikaväliltä, voidaan tietoa hyödyntää uusilla tavoilla. Tällaisten analyysien perusteella voidaan ohjata valvontaa keskittymään merkittävimpien haittojen poistamiseen, ennalta ehkäisyyn tai vielä huonosti tunnettujen asioiden selvittämiseen. Tietoperusteinen valvonta Vatin avulla Työn suunnittelu • Lyhyen aikavälin suunnittelu (työsuunnitelma) • Pidemmän aikaväli suunnittelu (vuosisuunnitelma) Seuranta • Lyhyen ja pidemmän aikavälin seuranta • Oman työn ja oman yksikön työn seuranta • Alueellinen ja valtakunnallinen seuranta • Trendien seuranta Raportointi ja viestintä • EU-raportoinnit • Valtakunnalliset ja alueelliset raportoinnit • Viestintä kansalaisille. Valvontayksiköiden tavoitteena on suorittaa valvontaa riittävän kattavasti ja kuitenkin niin, että valvontaa suunnataan riskialttiisiin valvontakohteisiin. Vatista saatavaa valvontatietoa hyödynnetään valvonnan suunnittelussa valvontayksikkötasolla, alueellisesti ja valtakunnallisesti. vsk. Valvontatiedon hyödyntäminen tiedolla johtamisessa Vatista on saatavilla runsaasti tietoa esimerkiksi valvonnan asiakkaista, valvontakohteista sekä valvonnan tuloksista. Tavoitteena on kehittää valvontaa suuntaan, jossa toimija voi omalla toiminnallaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastustiheyteen
53 VASTAUSTA VAILLA. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Toimitus valitsee julkaistavaksi sopivat kysymykset ja tarvittaessa muokkaa ja lyhentää niitä. Kysy – me etsimme vastauksen Onko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Vastaukset kysymyksineen julkaistaan lehdessä Vastausta vailla -palstalla, joskus pienellä viiveellä. Kysymykset lähetetään otsikolla ”Vastausta vailla” sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi . Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Voit lähettää kysymyksesi Ympäristö ja Terveys-lehden toimitukseen, me selvitämme vastauksen. vsk. ?
vsk. 54 P aikkatietoa on ollut olemassa yhtä kauan kuin karttojakin. Sijaintieto mahdollistaa avoimien aineistojen ja viranomaistietojen sujuvan yhdistämisen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Karttanäkymissä voi arvioida pohjavesiriskejä tai ratkoa talousveden häiriötilanteita. Maksuttomia aineistoja ja työkaluja on tarjolla – samoin koulutusta niiden käyttöön.. Se mahdollisti käyttökelpoisen paikannuksen edullisilla laitteilla. Kehitystä vauhditti 2010-luvulla EU:n Inspire-direktiivi, jolla säädettiin suuri osa julkisen sektorin paikkatiedosta käyttäjille maksuttomaksi. Paikkatiedon laaja yleistyminen alkoi 2000-luvun alussa, kun Yhdysvallat poisti siviilikäyttäjien GPS-paikannuksen häirinnän. Käsitteenä paikkatieto syntyi digitaalisen paikkatiedon kehittämisen myötä noin 60 vuotta sitten. Kehityksen viimeistelivät avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmat, mobiililaitteiden kehittyminen ja uudet satelliittipaikanTimo Hokka, lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu Paikkatiedon hyödyntäminen talousvesivalvonnassa Paikkatieto on oiva väline talousvesivalvonnassa
Mitä paikkatieto on. ”. Tällöin voidaan löytää aivan uusia riippuvuuksia eri aineistojen välillä. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa avoin tieto voi muodostaa myös turvallisuusriskejä. Esimerkiksi julkisesta metsävaroja kuvaavasta paikkatietoaineistosta voidaan hakea mustikalle otolliset, riittävän varttuneet ja sopivasti harvennetut havumetsät, ja näyttää ne karttapohjalla. Paikkatiedolla tarkoitetaan sijaintija ominaisuustiedon muodostamaa kokonaisuutta. vsk. Kuluvan vuoden helmikuussa valtionvarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan uudelleen kriittisen infrastruktuurin tietojen avointa jakamista. Avoimen paikkatiedon lähteitä Keskeisimpiä paikkatiedon tuottajia Suomessa ovat Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus (Syke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Tilastokeskus, Väylävirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus sekä kunnat. Näiden tuottamasta paikkatiedosta osa on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön, mutta suuri osa on tarjolla kaikille avoimena ja maksuttomana. Yksi paikkatiedon hyödyistä on, että sijaintiedon ansiosta eri organisaatioiden tuottamat aineistot voidaan helposti ladata samaan karttanäkymään. Mahdollista on, että tämänhetkinen avoimen paikkatiedon tarjonta supistuu tulevaisuudessa näiden riskiarvioiden seurauksena. Aineiston käyttömahdollisuudet Avointa paikkatietoa on saatavilla Internetissä kolmessa eri muodossa: katselueli Yksi paikkatiedon hyödyistä on, että sijaintiedon ansiosta eri organisaatioiden tuottamat aineistot voidaan helposti ladata samaan karttanäkymään. Ominaisuustietoa voivat olla esimerkiksi tiedot metsän maapohjasta, rehevyydestä ja puuston ominaisuuksista. 55 nusjärjestelmät Euroopassa ja Aasiassa. Esimerkiksi arvioitaessa liikenteen riskejä pohjavesille liikenneverkostot ja -määrät voidaan näyttää yhdessä pohjavesialueiden kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Vuonna 2024 valtionvarainministeriö julkaisi Paikkatiedon kansallisen riskiarvion. Julkisen hallinnon tuottama avoin tieto parantaa demokratian läpinäkyvyyttä ja hallinnon tehokkuutta sekä luo yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia palveluita. Tänään on valtava määrä paikkatietoa helposti tarjolla eri muodossa, myös älypuhelimilla, joilla pystytään useimmiten paikantamaan sijainti muutaman metrin tarkkuudella. Sijaintitieto voi olla koordinaattiarvoilla määritettyä pistemäistä, viivamaista tai aluemuotoista tietoa
Terveydensuojelun ja muun ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisissa tietojärjestelmissä ei toistaiseksi ole olemassa paikkatietotoiminnallisuutta. Siksi paikkatiedon hyödyntämiseen tarvitaan yleiskäyttöinen paikkatieto-ohjelma kuten QGIS ja osaamista sen käyttöön. Paikkatieto voi olla myös integroitu osaksi organisaation tietojärjestelmää, jolloin ICT huolehtii avoimen aineiston hankinnasta rajapintapalvelun tai latauspalvelun avulla. Rajapintapalvelussa paikkatieto-ohjelmalla otetaan yhteys tiedontuottajan tietokantaan, ja paikkatietoaineisto saadaan näkyviin omaan ohjelmaan suoraan tiedontuottajan järjestelmästä. Yhdessä koulutukseen osallistujien kanssa on löydetty kaksi päätapaa hyödyntää paikkatietoa talousvesivalvonnassa. Paikkatieto talousvesivalvonnassa Edellä esiteltyjen yleiskäyttöisten paikkatieto-ohjelmien lisäksi on myös mahdollista käyttää paikkatietoa tiettyyn tarkoitukseen räätälöidyllä paikkatieto-ohjelmalla. Osassa karttapalveluista on monimutkaisempia toiminallisuuksia ja mahdollisuus laatia oma kartta ja tulostaa se paperille tai PDF-dokumentiksi. Kääntöpuolena vastuu aineiston ylläpidosta ja ajantasaisen aineiston uudelleen latauksesta jää käyttäjälle. Näissä tapauksissa paikkatiedon käyttöä voidaan helpottaa luomalla valmiita toimintoja tietyille karttanäkymille tai operaatioille. Nämä paikkatieto-ohjelmat toimivat kuten taulukkolaskentaohjelma. Tämä tieto joudutaan kokoamaan useammasta avoimen tiedon lähteestä sekä ympäristöterveydenhuollon ja muiden viranomaisten omista tiedoista. Rajapintaja latauspalveluiden käyttöön tarvitaan erillinen paikkatieto-ohjelma, esimerkiksi QGIS, ArcGIS tai MapInfo. Niissä on opeteltu käyttämään QGISohjelmaa ja avoimia paikkatietoaineistoja sekä luotu paikkatietoa osallistujien omista aineistoista. Karttapalvelussa voidaan katsella nettiselaimessa eri paikkatietoaineistoja päällekkäin, tehdä yksinkertaisia toimintoja kuten matkan tai pinta-alan mittaamista tai osoitehakuja. Heikkoutena on riippuvuus jatkuvasta tiedonsiirtoyhteydestä ja mahdolliset katkot palvelun saatavuudessa. Ohjelmalla voi tehdä hyvin monenlaisia operaatioita, mutta käyttäjältä vaaditaan paljon osaamista. 56 karttapalveluina, rajapintapalveluina ja latauspalveluina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Rajapintapalvelun vahvuus on tiedon ajantasaisuus. Ensimmäisessä tunnistetaan ja havainnollistetaan pohjavesiin kohdistuvia riskitekijöitä. Latauspalvelussa ei siis tarvita jatkuvaa Internet-yhteyttä. Koulutukset on rahoittanut sosiaalija terveysministeriö. Toisessa luodaan häiriötilanteita varten kartta-aineistot, joilla voidaan havainnoida talousveden tuotantoa ja jakelua. Hämeen ammattikorkeakoulu on järjestänyt paikkatietokoulutuksia terveydensuojelun ja muun ympäristöterveydenhuollon henkilöstölle vuodesta 2017. Latauspalvelussa puolestaan paikkatietoaineisto ladataan fyysisesti käyttäjän tietokoneelle käytettäväksi paikkatietoohjelmassa. QGIS on maksuton avoimen lähdekoodin ohjelma, ArcGIS ja MapInfo kaupallisten toimijoiden maksullisia ohjelmia. Maanmittauslaitoksen avoimissa aineistoissa on saatavilla kattavat tausta-aineistot. vsk. Pohjavesiriskien tunnistaminen Pohjavesiriskien tunnistamisessa kootaan QGIS-ohjelmaan kaikki saatavilla oleva tieto pohjavesialueista ja niihin mahdollisesti vaikuttavista riskitekijöistä sekä havainnolliset taustakartta-aineistot. Niistä tärkeimpiä ovat yleistetyt taustakartat,
Syken avoimissa paikkatietoaineistoissa on pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden rajat sekä pohjaveden havaintopisteet. Paikallistuntemuksen perusteella voi myös piirtää uusia kohteita kartalle. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Tarkemman tiedon näistä kohteista saa ELY-keskuksesta. Terveydensuojelun ja muun ympäristöterveydenhuollon omista aineistoista voidaan koordinaattipisteiden tai osoitteiden perusteella paikantaa esimerkiksi ympäristöluvan alaista toimintaa, joka voisi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Haavoittuvuus perustuu pohjavesiesiintymien geologisiin ja hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Pilaantuneiden maa-alueiden tiedoista avoimesti näkee vain sijaintipisteen Syken Karpalo-karttapalvelussa. 57 tarkemmat maastokartat, kiinteistörajat sekä ilmakuvat. Osasta pohjavesialueita on tehty perusteellisia tutkimuksia, joita voi hakea GTK:n Lähde-palvelusta. Pohjaveden pilaantumisherkkyyttä kuvaava aineisto löytyy GTK:n avoimissa aineistoissa nimellä pohjaveden haavoittuvuus. Väyläviraston avoimissa aineistoissa on poimittu ne tiestön osat, jotka leikkaavat tärkeimpiä pohjavesialueita. Mahdollisista riskitekijöistä Sykeltä löytyvät maa-aineisten ottoluvat, jätevedenpuhdistamot, EU-rekisteri teollisista toimijoista sekä liikenteen riskiluokitus (vain osasta Suomea). Sen perusteella tarkastelua voi suunnata kaikkein herkimpiin pohjavesikohteisiin. Jos alueelta on olemassa. Siellä on myös teille rakennetut pohjavesisuojaukset sekä kattavasti liikennemäärätietoa, jonka avulla voi myös arvioida riskejä
Tarkastelussa tarvittavat taustakartta-aineistot ovat samoja Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja kuin pohjavesiriskien tarkastelussa. Häiriötilanteen syntyessä vesilaitoksella havainnollinen karttanäkymä auttaa nopeasti löytämään ne vedenkäyttäjät, joille ensimmäisenä tulee tiedottaa vedenkäytön rajoituksista. Vesilaitoksilta saatavien vesijohtoverkostojen sijainti tuo edelleen lisää tietoa tarkasteluun. Kartasta voidaan pelkästään visuaalisella tarkastelulla havaita, miten eri riskitekijät sijoittuvat pohjavesivaroihin nähden. Isojen ja tärkeiden vedenkäyttäjien sijainnit ja niiden käyttämän veden alkuperä tulisi myös näkyä karttatarkastelussa. Visuaalisen tarkastelun lisäksi riskikohteiden etäisyyttä ja päällekkäisyyttä pohjavesiin verrattuna voidaan analysoida erilaisilla paikkatietotyökaluilla. Vuonna 2021 voimaan tullut juomavesidirektiivi edellytti vedenjakelualueiden tietojen saattamista paikkatiedoksi kaikilla vedenjakelualueilla, jotka tuottavat vettä yli 50 henkilölle tai yli 10 m 3 /vrk. Terveydensuojelun on siis luotettava omiin aineistoihin ja vietävä niitä paikkatietomuotoon sekä tehtävä yhteistyötä vesilaitosten kanssa. QGIS-ohjelmaan koostetussa karttanäkymässä edellä kuvatut aineistot ovat päällekkäin kukin omana tasonaan. Talousveden häiriötilanteet Talousveteen liittyvät paikkatiedot ovat salassa pidettäviä, joten niiden osalta avointa paikkatietoa ei ole saatavilla. Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet talousvesivalvonnassa ovat liki rajattomat. Talousvesiverkoston häiriötilanteita varten voidaan luoda QGIS-ohjelmaan tallennetut työtilat, joista näkyvät vettä verkostoon tuottavat laitokset ja laitosten vedenjakelualueet. Jos puolestaan vedenkäyttäjät havaitsevat häiriöitä veden laadussa, voidaan kattavien karttojen avulla päästä nopeammin häiriön aiheuttajan jäljille. Eri tasojen sijaintija ominaisuustietoihin voi kohdistaa hakuja, jotka helpottavat erityisesti suurten alueiden analysointia. Kokemus on osoittanut, että pohjaveden virtaussuuntaa on vaikea selvittää, mutta pohjaveden suojelusuunnitelmasta tai GTK:n tarkemmista pohjavesitutkimuksista sen voi löytää. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Häiriötilanteiden lisäksi paikkatiedosta on hyötyä vesijohtoverkoston ylläpidossa. Terveydensuojelulain mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on ylläpidettävä vedenjakelualueensa rajaus vektorimuotoisena paikkatietona, jossa vedenjakelualue on tallennettu aluekohteena. 58 pohjavesien suojelusuunnitelma, sen aineistoja voi olla olemassa valmiiksi paikkatietomuodossa. Tasojen symboleja, järjestystä ja läpinäkyvyyttä voidaan muuttaa ja riskitekijöitä luokitella. ”. Luodut karttatyötilat voidaan tallentaa jatkokäyttöä varten. Tiedot rajauksesta on toimitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja Sykelle, joille on myös vuosittain ilmoitettava rajauksen muutoksista. Terveydensuojelun henkilöstö toteutti tämän paikkatiedon keruun yhteistyössä vesilaitosten kanssa
Paljon mahdollisuuksia – lisäkoulutusta tarjolla Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet talousvesivalvonnassa ovat liki rajattomat. fi/opinnot/paikkatiedon-hyodyntaminenymparistoterveydenhuollossa-jatkokoulutus/ Kirjoittaja on MMM, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut kouluttajana terveydensuojelun ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstölle pidetyissä paikkatietokoulutuksissa vuodesta 2017.. Maksuton ohjelma ja avoimet paikkatietoaineistot ovat työkalu, joka mahtuu pientenkin vesiosuuskuntien budjettiin. Sosiaalija terveysministeriö on myöntänyt vuodelle 2025 rahoitusta Paikkatiedon hyödyntäminen ympäristöterveydenhuollossa -jatkokoulutukseen. Verkostot voidaan maastossa mitata paikkatiedoksi, jonka jälkeen ylläpito on helppoa QGIS-ohjelman avulla. 59 Suomessa on paljon yksityisiä vesiosuuskuntia, joiden verkostotiedot saattavat olla vielä ruutupaperilla. Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää koulutuksen syksyllä 2025. vsk. Uusien käyttömahdollisuuksien löytämiseksi tarvitaan lisää koulutusta. Lisätietoa koulutuksesta: https://www.hamk. Paikkatietoa on käytetty paljolti visuaaliseen havainnointiin, mutta varsinaisia paikkatietoanalyysejä ei ole juuri tehty. Koulutus on tarkoitettu pääsääntöisesti terveydensuojelulain mukaista valvontaa tekeville viranhaltijoille (terveystarkastajille), jotka ovat suorittaneet aiemman HAMK:n paikkatiedon peruskoulutuksen tai omaavat QGIS:n ja paikkatiedon perustaidot. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56
Uudistetun säteilylain (859/2018) voimaantulon jälkeen kunnallisilla pohjavesilaitoksilla tehdyt sisäilmamittaukset osoittivat, että hyvin pienikin pohjaveden radonpitoisuus voi tuottaa sisäilmaan korkeita radonpitoisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Lisäksi luonnon radioaktiiviset aineet voivat aiheuttaa pohjavesilaitokselle säteilyja prosessijäteongelmia.. vsk. Koska talousveden radonpitoisuus yhdyskuntien vesilaitoksilla yltää harvoin edes lähelle talousvesiasetuksen (STM 2/2023) enimmäispitoisuutta tai edes laatutavoitetta 300 Bq/l, pohjavesilaitosten säteilysuojeluun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kalliopohjaveden korkeat radonpitoisuudet on tunnistettu yksityistalouksien ja pienten vesilaitosten säteilysuojeluongelmaksi Suomessa jo 1970-luvulla. Tilanne muuttui, kun säteilylaki (859/2018) velvoitti tekemään sisäilman radonpitoisuusmittauksia pohjavesilaiJukka Tyrväinen, FT, vanhempi asiantuntija Alva-yhtiöt Oy, Jyväskylä Radon aiheuttaa säteilysuojeluongelmia pohjavesilaitoksilla Pohjaveden radonia on vuosikymmenien ajan pidetty ensisijaisesti yksityistalouksien kallioporakaivojen vedenlaatuongelmana. 60 R adon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä hengitysilmassa tai veteen liuenneena
61 toksilla. (2023) ovat laskeneet, että Suomessa voitaisiin välttää 100–170 keuhkosyöpätapausta, jos väestön radonaltistusta voitaisiin pienentää merkittävästi nykyisestä. (2004) mukaan Euroopassa 2 % syöpäkuolemista aiheutuu radonista. Radonin hajoamistuotteet aiheuttavat keuhkosyöpää Radonin ja keuhkosyövän välinen yhteys on osoitettu kiistattomasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Tyrväinen ym. (2023b) havaitsivat useilla laitoksilla torni-ilmastimia (kuva 1a), joista radonkaasu päätyi sisäilmaan. Radon (Rn-222) kuuluu uraani-238:n luonnolliseen hajoamissarjaan. Sisään hengitettynä kemiallisesti inertti radonkaasu poistuu keuhkoista seuraavan uloshengityksen mukana, mutta radonin lyhytikäiset hajoamistuotteet pääsevät kiinnittymään hengityselimiin. Kurkela ym. Muita tyypillisiä radonia vapauttavia prosesseja ovat kourujen ja kanavien ylivuotopadot ja -reunat sekä altaiden täyttöputkien purkaumat (kuvat 1b–c). Kun radon hajoaa ilmassa, sen kemiallisesti reaktiiviset jälkeläiset pyrkivät kiinnittymään hivenkaasuihin, aerosoleihin ja pienhiukkasiin. Vertailuna todettakoon, että irtomaakerrosten kaivojen radonpitoisuuden mediaani on Suomessa 23 Bq/l (Vesterbacka ym., 2005), eli sisäilman radonongelma on mahdollinen useammalla kuin joka toisella laitoksella, jos prosessi on avoin ja ilmanvaihto riittämätön. Koska radonin liukoisuus on heikko – samaa suuruusluokkaa kuin hiilidioksidilla – radonkaasu pyrkii vapautumaan vedestä ilmaan. Mittausten perusteella laminaarinen virtaus, vesialtaat tai hiekkaja kalkkikivisuodattimet eivät käytön aikana vapauta merkittävästi radonia, mutta suodattimien ilmahuuhtelu voi tuottaa lyhytaikaisen radonpiikin ilmaan.. Radonin hajoaminen tuottaa sarjan lyhytikäisiä jälkeläisiä (polonium-218, lyijy-214, vismutti-214 sekä polonium-214), jotka ovat – toisin kuin radon – kemiallisesti hyvin reaktiivisia. Syvällä keuhkokudoksessa tapahtuvan radioaktiivisen hajoamisen energia voi vaurioittaa solun DNA:ta, aiheuttaa mutaatioita ja johtaa keuhkosyövän syntymiseen. Vedenkäsittelyssä käytetään ilmastimia, ylivuotopatoja ja muita voimakasta turbulenssia tai pisarointia aiheuttavia yksikköprosesseja, joissa radonkaasu pääsee vapautumaan vedestä ilmaan. Darby ym. Säteilyturvakeskuksen mukaan yli 10 000 Bq/m 3 radonpitoisuuksia on mitattu 14 pohjavesilaitoksella ja lähes 200 laitoksella radonpitoisuus ylittää 1500 Bq/m 3 (Jeminen ym., 2024). (2023b) huomasivat, että hyvin pieni prosessiveden radonpitoisuus, vain 20 Bq/l, pystyi tuottamaan vesilaitoksen sisäilmaan noin 2500 Bq/m 3 radonpitoisuuden, vaikka laitoksella oli koneellinen ilmanvaihto. Radon on jalokaasu, joka ei reagoi kemiallisesti ja kulkeutuu tämän ominaisuutensa ansioista veden tai ilman mukana. Tyrväinen ym. Näiden atomien puoliintumisajat vaihtelevat sekunnin murto-osista noin puoleen tuntiin ja niitä esiintyy aina vaihtelevia määriä radonkaasun yhteydessä. Vakituisten työpaikkojen sisäilman radonin viitearvo on 300 Bq/m 3 . vsk. Radonatomin elinkaari on lyhyt, sen radioaktiivinen puoliintumisaika on vain 3,8 vuorokautta. Näistä Po-218 ja Po-214 tuottavat hajotessaan alfahiukkasia, Pb-214 ja Bi-214 beetahiukkasia ja gammasäteilyä. Radon vapautuu vedenkäsittelyprosessista laitosten sisäilmaan Pohjaveteen liuennut radon kulkeutuu raakaveden mukana vedenkäsittelyprosessiin. Kun puhutaan radonin vaarallisuudesta, tarkoitetaan tosiasiassa radonin lyhytikäisten hajoamistuotteiden kulkeutumista hengityselimiin ja niiden radioaktiivista hajoamista herkässä keuhkokudoksessa
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. rakennusradon. 3) Jos laitoksen käyttöaste on radonmittauksen aikana 50 %, sisäilman radonpitoisuus voi lähes kaksinkertaistua, kun laitoksen käyttöaste nostetaan 100 %:iin. Lisäksi yleisilmanvaihdon ilmavirtaukset suunnataan puhtailta alueilta radonin vapautumisalueiden suuntaan ja ilmanvaihtonopeus tulee pitää riittävän suurena. 62 Pohjaveden käsittelyn prosessivirtaus on suoraan verrannollinen vedestä ilmaan vapautuvaan radonvirtaukseen. Ilmastimet (a), ylivuotoreunat (b) ja putkien purkautumispaikat (c) ovat esimerkkejä prosessivaiheista, joissa radon vapautuu vedestä ilmaan.. a) b) c) Kuva 1. radonpurkki) voidaan käyttää vain riskikohteiden seulontamittaukseen. Hyvin toimivan ilmanvaihdon suunnittelussa radonin vapautumisalueet on tunnistettu ja radon johdetaan ulos suoraan vapautumisalueelta kohdepoistoina tai tiloja osastoimalla. Tästä seuraa, että vakioilmanvaihdolla (kuva 2): 1) Sisäilman radonpitoisuus seuraa pienellä viiveellä jokaista prosessivirtauksen muutosta. Näistä seuraa, että jatkuvatoimisen radonmittauksen lisäksi tarvitaan luotettava työajan seuranta. Tiloissa ei saisi käyttää omilla puhaltimilla varustettuja lämmityslaitteita tai ilmankuivaimia, jotka sekoittavat yleisilmanvaihdon ilmavirtauksia ja levittävät radonpitoisen ilman koko huonetilaan. Työntekijän säteilyannoksen arviointiin käytettävä radonpitoisuus on mitattava jatkuvatoimisella mittauksella, jotta havaitaan radonpitoisuuden nopeat vaihtelut ja niiden ajankohdat. Keskeisten työalueiden tulisi jäädä puhtaan ilman vaikutuspiiriin. 2) Vedenkäsittelyprosessin pysäyttämisen jälkeen ilmanvaihto tuulettaa radonin ulos ja taustapitoisuudeksi vakiintuu ns. Ilmanvaihtonopeus, huonetilavuus ja ilmavirtausten suunnat määrittävät sisäilmasta mitatun radonpitoisuuden suuruuden. Vesilaitosten käytön ja kunnossapidon työt ovat usein lyhyitä käyntejä eri kohteissa, rakennuksista kuljetaan usein sisään ja ulos. Pohjavesilaitoksilla sisäilman radonpitoisuuden ajallisesta vaihtelusta seuraa, että keskiarvottavaa mittaustapaa (esim. vsk
Esimerkki pohjavesilaitoksen prosessivirtauksen (m 3 /h) ja sisäilman radonpitoisuuden (Bq/m 3 ) vaihtelusta kolmessa mittauskohdassa. Pohjavesilaitosten prosessisakat, -lietteet ja suodatinmateriaalit Kallio ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Suodattimen ulkopuoliseen säteilyyn on kiinnitetty huomiota yksityistalouksissa; korkeiden radonpitoisuuksien poistoon käytettävää aktiivihiilisuodatinta ei tulisi koskaan sijoittaa asuinrakennukseen. Koska aktiivihiilen kyky adsorboida radonia heikkenee merkittävästi muutaman kuukauden kuluessa hiilen käyttöönotosta, suodattimesta ulos kantavaan gammasäteilyyn on tarpeen kiinnittää huomiota suodattimen lähellä työskennellessä, jos raakaveden radonpitoisuus on vähintään 200 Bq/l ja silloinkin vain uuden aktiivihiilen käyttöönoton jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina. Kuvassa 3 on esitetty aktiivihiilisuodattimen ulkopuolelta mitattuja annosnopeuksia. Radonpurkki mittaa radonpitoisuudelle pitkän aikavälin keskiarvon (3) (Tyrväinen ym., 2023b).. 63 Aktiivihiilisuodatin säteilylähteenä Yhdyskuntien pohjavesilaitoksilla aktiivihiilisuodatusta käytetään ympäristökemikaalien poistamiseen pohjavedestä, samalla aktiivihiili adsorboi pohjavedestä radonia. Laitosten prosessisakoista löytyi erityisesti Ra-226:ta, jonka korkea pitoisuus Kuva 2. Radonin hajoamisen jälkeen sen lyhytikäisistä jälkeläisistä Pb-214 ja Bi-214 tuottavat hajotessaan gammasäteilyä, joka kantaa suodattimen ulkopuolelle. Prosessiperäinen radon tuulettuu ulkoilmaan laitoksen pysähdysjaksoilla (1). vsk. Yhdyskuntien vesilaitoksilla pohjaveden radonpitoisuudet ovat maltillisia verrattuna yksityistalouksien kallioporakaivojen pitoisuuksiin, mutta käsiteltävät vesimäärät voivat olla monituhatkertaisia. Aktiivihiilen käytöstä poistamisen jälkeen gammasäteily häviää noin kahden viikon kuluessa, kun materiaaliin adsorboitunut radon ja sen lyhytikäiset jälkeläiset ovat hajonneet Pb-210:ksi. Pienennetty ilmanvaihtonopeus (2b) levittää radonin koko huonetilaan verrattuna täyteen ilmanvaihtonopeuteen (2a). (2024) löysivät yhdyskuntien pohjavesilaitosten suodattimien huuhteluvesien lietteistä ja prosessisakoista luonnon radioaktiivisia aineita, kuten U-238, Ra-226, Pb-210 ja Ra-228, jotka voivat vaikeuttaa lietteiden ja sakkojen käsittelyä jätejakeina
64 voi muodostua jopa radonin sisäiseksi lähteeksi. Kirjoittajien mukaan lietteiden ja sakkojen käsittely vesilaitoksilla on niin vähäistä, että työntekijän altistuminen näiden osalta jää todennäköisesti viitearvoa pienemmäksi. Kuva 3. Raakaveden radonpitoisuus 63 Bq/l, aktiivihiili juuri käyttöönotettu Filtrasorb® F300 ja radonin reduktio 65 % (Tyrväinen ym., 2023a).. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Tyrväinen ym. Tulosten perusteella yksittäisen suodattimen Pb210:n kertymisnopeus voidaan ennustaa raakaveden radonpitoisuuden ja adsorption perusteella, mutta kertymisnopeudet erityyppisillä suodattimilla ja hiililaaduilla poikkesivat toisistaan. Sakkojen lisäksi tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota suodatinmateriaaleihin ja huuhteluvesien maahan imeytyspaikkojen pintamateriaaleihin. (2023a) mittasi radonin adsorptiota aktiivihiileen ja selvitti radonin hajoamisen seurauksena hiileen muodostuvan Pb-210:n kertymisnopeutta. Prosessisakat kuitenkin laimentuvat riittävästi viemäröityinä. Aktiivihiilisuodattimen ulkopuolelta mitatut säteilyn annosnopeudet (?Sv/h) olivat maltillisia ja vaimenivat etäisyyden kasvaessa
Erityisesti ympäristökemikaalien poistoon käytetyn aktiivihiilen loppukäsittely saattaa muodostua ongelmalliseksi, jos vapauttamisraja ylittyy. Jos vielä kivihiilipohjainen aktiivihiili tulkitaan alkuainehiilen sijasta orgaaniseksi jätteeksi, jätelainsäädäntö estää myös sijoittamisen kaatopaikalle. Toiminnasta vastaavan tulee tehdä pohjavesilaitosten riskimateriaaleista tai -jätteistä radioaktiivisuustutkimus ennen niiden jatkokäsittelyä ja toimittaa tulokset STUK:in. 65 Luonnon radioaktiivisia aineita sisältäville materiaaleille ja jätteille on annettu säteilylaissa vapauttamisraja 1 kBq/kg. vsk. Jätteeseen kertynyt ympäristökemikaalien pitoisuus voi rajoittaa sen loppukäsittelyä, minkä lisäksi Pb-210 pitoisuus voi estää jätteen uusiokäytön tai polton. Säteilyturvakeskus (STUK) on ohjeistanut vesilaitoksia luonnon radioaktiivisten aineiden mittausvelvollisuudesta (STUK, 2024). Aktiivihiilijätteen (GAC) loppusijoituksen sääntely voi johtaa umpikujaan.. Sitä suuremmilla pitoisuuksilla toiminnasta vastaavan on selvitettävä materiaalista tai jätteestä aiheutuva säteilyaltistus. Jätteen omistaja voi hakea poikkeamislupaa viranomaiselta, jolloin hakemuksen käsittelyaikana jäte joudutaan välivarastoimaan jopa vuosien ajaksi. Johtopäätökset Luonnon radioaktiivisten aineiden aiheuttamat säteilysuojeluriskit vesilaitosten työntekijöille ja ympäristölle on tunnistettu sisäilman radonin, suodatinmateriaalien, Kuva 4. Hiilijätteen loppukäsittelyyn vaikuttavat kemikaali-, säteilyja jätelainsäädännön rajoitukset ja kiellot (kuva 4). Kuitenkaan jätteen omistajalle myönnetty poikkeamislupa ei suoraan velvoita kolmatta osapuolta, eli tässä tapauksessa jätteenkäsittelylaitosta, ottamaan jätettä vastaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Jos vapauttamisraja ylittyy, STUK:lle tulee laatia selvitys materiaalin jatkokäsittelyn aiheuttamasta säteilyaltistuksesta
Tyrväinen, J., Turtiainen, T. Natural radioactivity of residues from groundwater treatment facilities in Finland. Can activated carbon filtration of groundwater cause radiation safety problems. Prot., 43: 031517. (2004). Vesilaitosten radonmittaukset ja -korjaukset edellyttävät radonin kulkeutumisen periaatteiden tuntemista, mistä on tärkeää jakaa lisätietoa vesilaitosten käytöstä ja suunnittelusta vastaaville. Radon transport to indoor air in groundwater plants as a by-effect of different water treatments. Ohjeita luonnonsäteilyaltistuksen selvittämiseen pohjaja tekopohjavettä käsittelevillä laitoksilla, 7.5.2024. 66 prosessisakkojen ja lietteiden osalta (Tyrväinen, 2024; Kallio ym., 2024). STUK (2024). Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Science, Forestry and Technology no 60. STUK 8/6510/2023. Väliraportti: Sisäilman radon vesilaitoksilla, kevät 2024. Kurkela, O., Nevalainen, J., Pätsi, S.-M. ym. STUK on kartoittanut ongelmien yleisyyttä ja on vastikään julkaissut ohjeen pohjavesilaitosten suodatinmateriaaleista, sakoista ja lietteistä. Radon in homes and risk of lung cancer: collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. & Turtiainen, T. https://stuk.fi/ Tyrväinen, J. Lung cancer incidence attributable to residential radon exposure in Finland. (2024). (2023). Vesterbacka, P., Mäkeläinen, I. Radiation Protection Dosimetry, 113(2): 223–232.. Radiol. & Arvela, H. Water Supply, 24(1): 288–303. Groundwater radon and radon progeny in the water treatment process and in indoor air. Tyrväinen, J., Naarala, J. J. & Naarala, J. (2023). Kallio, A., Leikoski, N. Natural radioactivity in drinking water in private wells in Finland. BMJ, DOI: 10.1136/ bmj.38308.477650.63 Jeminen, S., Joenvuori-Arstio, J., Perälä, M., ym. Journal of Water Process Engineering, 56: 104408. & Otaki, M. (2005). Lähteet Darby, S., Auvinen, A., Barros-Dios, J.M., ym. vsk. (2024). (2023a). Sisäilman radonmittauksia koskeva ohje on valmisteltavana. Radiation and Environmental Biophysics (2023) 62:35–49. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. (2023b). Radon ja sen hajoamistuotteet laitosten sisäilmassa aiheuttavat merkittävimmän säteilysuojeluriskin työntekijöille
Mukana on keskeiset viranomaisohjeet. Teos on hyödyllinen käsikirja kaikille rakennusja kiinteistöalan sekä terveydenhuollon parissa työskenteleville sekä sisäilman terveysvaikutuksista kiinnostuneille. vsk. Alan tutkimustietoon perustuva teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista. Teos antaa runsaasti hyödyllistä tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Tietosanoma Koulutuspäivät | Ammattija oppikirjallisuus Hanki kirja Tietosanoman ja Art Housen verkkokaupasta: www.arthouse.fi Tekijät: Pekkanen, Juha & Seuri, Markku Ilmestynyt: 2024 | Sivumäärä: 354 Hinta: Kovakantinen 94,00 € (85,45 € alv %), sähkökirja 73,00 € (66,36 € alv %) MARKKU SEURI on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti sekä sisäilma-asiantuntija ja -kouluttaja .. JUHA PEKKANEN on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. 67 Sisäilma, sisäympäristö ja terveys Kaikki mitä on tarpeen tietää sisäilman terveysvaikutuksista
Puhdistamot jaettiin huonoon, kohtalaiseen ja hyvään luokkaan pisteyttämällä ne muun muassa niiden vesistöja ympäristövaikutusten ja puhdistamon toiminnan, kuten huollon ja valvonnan tason, perusteella. Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella. vsk. 68 Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Lähes 85 prosenttia Saaristomeren fosforikuormasta ja 80 prosenttia typpikuormasta tulee hajakuormituksena maataloudesta. Joukossa oli asumisen ja matkailupalveluiden puhdistamoja, ei kuitenkaan teollisuuslaitosten puhdistamoja. Puhdistamot sijaitsivat Paraisten, Kemiönsaaren, Sauvon, Kaarinan, Turun, Raision, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 5 prosenttia ja typpikuormasta 8 prosenttia. Hanketta toteuttaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Saariston puhdistamoihin liittyvää työtä täydentää myös ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitettava Saaristoravinne-hanke, jonka tavoitteena on kehittää saariston ja rannikkoalueen julkista käymälähuoltoa kestäväksi ja ravinnekiertoa tukevaksi. Kaikkien puhdistamoiden pisteet olivat kuitenkin lähellä hyvän luokan rajaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Vaikka jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri. Puhdistamoiden arvioinnilla pyrittiin kuvaamaan puhdistamoiden toiminnan laatua ja siihen liittyviä riskejä. Hyvän luokan vaatimukset olivat tiukat, ja suurin osa puhdistamoista sijoittui kohtalaiseen luokkaan. Pieniä, asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevedenpuhdistamoja valvovat kunnat ja sitä suurempia elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset. Saaristomeren tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi kaikista lähteistä. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Ympäristöministeriö Saaristomeren alueen pienistä jätevedenpuhdistamoista selvitys – jatkohanke parantamaan puhdistamojen toimintaa Kuvituskuva.. Selvityksen perusteella ympäristöministeriö aikoo jatkaa tukea puhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi selvittämällä tarkemmin puhdistamoiden tilaa ja mahdollisia kehittämistoimia paikan päällä tapahtuvin kohdekäynnein. Selvityksen tiedot ovat peräisin puhdistamojen julkisista tarkkailutiedoista ja pienille puhdistamoille tehdystä kyselystä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Selvityksen laati Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy. Selvityksessä tunnistettiin Saaristomeren alueelta 22 puhdistamoa, joista 15:stä saatiin riittävät tiedot arviointia varten
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Viime vuoden tutkimuksesta on saatu arvokasta tietoa, mitä kasviyhteisöjen kehityksessä on tapahtunut viimeisimmän, vuonna 1997 tehdyn, laajan kartoituksen jälkeen. Tapion tuottama uusi opas tarjoaa maanomistajille ja toimijoille käytännön ratkaisuja aurinkovoimaloiden vesienhallintaan ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen turvetuotannosta poistuvilla alueilla. Työ tilattiin Tapiosta. Tulosten perusteella biomassassa ei kokonaisuudessaan ole tapahtunut merkittävää muutosta tutkimusajanjaksolla, mutta biomassakeskiarvossa on kuitenkin havaittavissa hiukan nousua. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen käytännöt vaihtelevat hankkeittain. ”Tämä kehitys näkyy usein merenlahdissa, joihin ravinnetason nousu vaikuttaa”, sanoo tutkimuksen tehnyt Elin Björk. Aurinkovoimaloihin perustuva teollinen sähköntuotanto on uusi elinkeino. vsk. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti aurinkovoimarakentamista tullaan ohjaamaan turvetuotannosta poistuville alueille. Erityisen selvää on näkinpartaisten, rehevöitymiselle herkän eliöryhmän, väheneminen. Nämä levälautat tarjoavat tärkeää tietoa ympäristön tilasta matalissa merenlahdissa, ja ne voivat toimia rehevöitymisen indikaattorina. Ajelehtivia levälauttoja havaittiin usein rantojen läheisyydessä, ja ne vaikuttivat sekä biomassamittauksiin että peittävyyteen. Maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tarttuivat uuden elinkeinon mahdollisuuksiin erityisesti rakennettaessa aurinkovoimaloita turvetuotannosta poistuville alueille. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat myös jatkuvan seurannan tärkeyttä ja menetelmien standardointia, jotta voidaan varmistaa luotettavien vertailutietojen saanti ajan mittaan. Kasvillisuuden peittävyys on keskimäärin hieman kasvanut, vaikka muutokset vaihtelevat alueittain, mikä puolestaan johtuu paikallisista olosuhteista. Uusi opas auttaa vesienhallinnan ja luontotekojen suunnittelussa siirryttäessä turvetuotannosta aurinkovoiman tuotantoon. Tutkimus osoittaa lajiston muuttuneen ajan mittaan. Kuva: Elin Björk. Åbo Akademi Ahvenanmaan matalien merenlahtien pitkän aikavälin muutokset – makrofyyttien ja levien seurantatutkimus Rihmamaiset levät peittävät kiviä ja vedenalaista kasvillisuutta Finbossa. 69 Viime kesänä (2024) Ahvenanmaalla tehtiin seurantatutkimus matalien merenlahtien makrofyyteistä eli vedenalaisesta kasvillisuudesta ja ajelehtivista levistä. Samalla rihmamaiset levät ja putkilokasvit ovat lisääntyneet. Vakiintuneita toimintatapoja aurinkovoima-alueiden vesienhallintaan ei vielä ole muodostunut. ”Ajelehtivat levälautat voisivat olla hyvä indikaattori sisällytettäväksi matalien merenlahtien ekologisen tilan arviointiin”, sanoo Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg. Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla -opas on ladattavissa Tapion verkkosivuilta https://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/ aurinkovoimaloiden-vesienhallinta-ja-luontoteot-turvetuotannosta-poistuvilla-alueilla/ Tapio Kuva: Airi Matila, Tapio. Aurinkovoimaloihin perustuvan sähköntuotannon arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina. Selvitystyön tavoitteena oli kerätä tietoja ja näkemyksiä toimintatapojen kehittämistä ja yhtenäistämistä varten
Euroopan komissio hyväksyi PFHxA-aineita koskevan rajoituksen 19.9.2024. PFHxA-aineita rajoitetaan myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvassa paperissa ja kartongissa, kosmetiikassa ja sammutusvaahdoissa. ”Ekosuunnitteluvaatimukset koskevat älypuhelimia, matkapuhelimia, langattomia puhelimia sekä taulutietokoneita. vsk. Niitä ei saa saattaa markkinoille tai käyttää yhtä suurina tai suurempina pitoisuuksina kuin 25 ppb (PFHxA ja sen suolat) tai 1 000 ppb (samankaltaiset aineet). PFHxA-aineita rajoitetaan useissa kuluttajatuotteissa ja sammutusvaahdoissa Ympäristölle haitallisen perfluoriheksaanihapon (PFHxA), sen suolojen ja samankaltaisten aineiden markkinoille saattamista ja käyttöä rajoitetaan kuluttajien käyttöön tarkoitetuissa tekstiileissä, vaatteissa, asusteissa, jalkineissa ja kemikaalituotteissa. Lisäksi tuotteita pitää pystyä entistä paremmin korjaamaan ja niiden ohjelmistoja päivittämään aiempaa pitempään. Energiamerkintää ei vaadita matkapuhelimiin, jotka on tarkoitettu vain puhumiseen tai tekstiviesteihin”, kertoo Tukesin ylitarkastaja Marika Keskinen. Ne ovat erittäin pysyviä ja kulkeutuvia vesiympäristössä, ja niiden käytöstä tietyissä tuotteissa aiheutuvaa riskiä ihmisten terveydelle ja ympäristölle ei voida hyväksyä. Aineet määritellään tarkemmin komission asetuksessa (EU) 2024/2462. Tukes Kuvituskuva. Komission asetus: https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202402462 Tukes VTT ja LUT-yliopisto löysivät keinoja jalostaa metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt muovin raaka-aineeksi – tulokset lupaavat uutta teollisuutta Suomeen VTT ja LUT-yliopisto ovat saaneet päätökseen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön kolmivuotisen tutkimushankkeen, jossa tutkittiin eri teknologioita tuottaa hiilidioksidista ja vihreästä vedystä hiilineutraaleita muovien raaka-aineita. pidentää kännyköiden ja tablettien käyttöikää, lisätä niiden kestävyyttä ja vähentää sähkön kulutusta. Ekosuunnitteluja energiamerkintävaatimukset koskevat vain uusia kännyköitä ja tabletteja. Uusiutuva energia, vetytalous ja metsäteollisuuden bioperäiset hiilidioksidipäästöt avaavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää uutta kestävää teollisuutta. Ekosuunnitteluvaatimusten tarkoituksena on mm. Jotta fossiilisia syöttöaineita voi merkittävässä määrin ja nopeasti korvata uusiutuvilla, teknologiat on saatava sopimaan tällä hetkellä käytössä oleviin tuotantolaitoksiin”, tutkimusprofessori Juha Lehtonen VTT:ltä sanoo. 70 POIMINTOJA Kännyköihin ja tabletteihin tulossa energiamerkintä – Ne on myös jatkossa suunniteltava ja valmistettava kestävämmiksi ja ekologisemmiksi Kännyköiden ja tablettien suunnittelulle ja valmistukselle on annettu ekosuunnitteluja energiamerkintävaatimuksia, jotka tulevat voimaan 20.6.2025 alkaen. VTT. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. Energiamerkintävaatimukset koskevat näistä vain älypuhelimia ja taulutietokoneita. PFHxA-aineet ovat yksi perja polyfluorialkyyliaineiden eli PFAS-aineiden alaryhmä. Kaupoissa voi olla jonkin aikaa esillä sekä vanhoja energiamerkittömiä tuotteita että uusia energiamerkillä varustettuja tuotteita. ”Selvitimme koetoiminnan ja mallinnusten kautta, miten biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytön tuotantoketju voidaan sovittaa olemassa oleviin petrokemian laitoksiin ja tärkeiden perusmuovien tuotantoon
Sillä tähdätään hallituksen asettamiin luonnonvarojen käyttöä koskeviin tavoitteisiin, jotka tulevat Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tavoitteena on taittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus sekä kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Kielto tarkoittaa palvelujen myyjille sitä, että nimetyn vastuuhenkilön on aina oltava paikalla valvomassa ikärajan noudattamista. Moitteitta näistä selvisi 53. Puutteita oli vastuuhenkilöiden läsnäolossa ja laissa edellytettyjen säteilyturvallisuusja käyttöohjeiden esillepanossa. STUKin erityisasiantuntija Anne Höytö toteaa, että tieto ja ohjeistus olivat myös tarpeen. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023. STUK käytti kampanjaa paitsi valvontaan myös oikean tiedon tarjoamiseen. Ohjeiden pitää olla säteilylain mukaan asiakkaiden nähtävillä. Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. YM Kuvituskuva. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56. vsk. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kysely lähti 123:lle tiedossa olleelle toiminnanharjoittajalle, mutta 34 näistä oli jo ehtinyt lopettaa toimintansa. Säteilyturvakeskus lähetti kyselyn solariumpalveluja myyville liikuntayrityksille vuosina 2021–2024. Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työja elinkeino-ministeriö. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo solariumyrityksiä, sillä ihoa ruskettava UV-säteily lisää myös ihosyövän todennäköisyyttä. Solariumpalvelujen tarjonta on viime vuosina vähentynyt, mikä näkyi tässäkin kampanjassa. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Säteilyturvakeskus (STUK) toteutti solariumien valvontakampanjan verkkopohjaisella työkalulla ja tavoitti 89 kuntosalien ja uimahallien yhteydessä toimivaa solariumpalvelujen tarjoajaa. Vastuuhenkilöiden on myös opastettava asiakkaita palvelun turvalliseen käyttöön ja erityisesti siihen, että asiakas suojaa silmänsä oikein. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. Solariumyritykset paikkasivat puutteitaan Säteilyturvakeskuksen valvontakampanjassa tavoittamista solariumyrityksistä lähes joka toisella oli toiminnassaan jotain säteilylain vastaista korjattavaa. Jonkin verran paljastui myös teknisiä puutteita esimerkiksi solariumien rusketusaikaa säätelevissä ajastimissa. 71 POIMINTOJA Kiertotalouden green dealiin viisi uutta sitoutujaa Kuopion, Nokian ja Tampereen kaupungit sekä Väylävirasto ja Sandvik ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Lisää tietoa solariumeista: https://stuk.fi/solariumit Säteilyturvakeskus (STUK) Kuvituskuva.. Solariumin käyttö onkin kielletty alle 18-vuotiailta
4. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 3.11., artikkelit 30.9., mainosaineistot 13.10. 6. 8. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 23.4., artikkelit 17.3., mainosaineistot 31.3. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho p. Melu Ilmestyy 24.3., artikkelit 17.2., mainosaineistot 3.3. Rakennusterveys Ilmestyy 19.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 29.8. 7. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 21.2., artikkelit 15.1., mainosaineistot 31.1. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 15.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5. 3. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. alv. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. Teemat ja aikataulut 2025 Ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ympäristökustannus Oy 1–2. Alueiden käyttö Ilmestyy 28.5., artikkelit 23.4., mainosaineistot 7.5. 044 768 6009 Maria Turppa p. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p
vsk. 73 YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2025 ilmestyy 28.5.2025 teemalla www.ymparistojaterveys.fi ALUEIDEN KÄYTTÖ Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 4.2.2025 14.18 4.2.2025 14.18. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2025, 56
alv. 14 %) + toimituskulut. Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. Hinta: 32,00 euroa (sis. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan