Toiminta perustui aluksi tavallisten perheenäitien kokemuksiin ja vähitellen kertyneeseen asiatietoon. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Asumisterveysliitto AsTe ry ry täytti vuosi sitten 20 vuotta. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Paljon julkisuuttakin saanut Hannele Rämön perheen omakotitalon tragedia oli yhtenä taustatekijänä toiminnan käynnistämiseen, samoin erään espoolaisen lähiön vasta peruskorjattujen talojen styreeni. Tapio Välikylä Asumisterveysliitto AsTe ry asukkaan asialla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Yhdistysrekisteriin liitto rekisteröitiin elokuussa 1994. Liitolla on tämän lisäksi myös runsaasti rakennusteknistä osaamista. Katsauksessa tarkastellaan liiton toimintaa ja asumisterveyden kehittymistä Suomessa sellaisena, kuin se näyttäytyy sen näkökulmasta. Jo varhaisessa vaiheessa Asumisterveysliiton mielipidettä kysyttiin ja liitto oli vahva vaikuttaja lainsäädännön kehitystyössä ja asumisterveyteen liittyvien ohjeiden laadinnassa. Asumisterveysliitto AsTe ry:n tämän päivän toiminta on monipuolista, ja liitolla on ollut ja on tuhansia suoria kontakteja asumisterveysongelmia kohtaavien ihmisten kanssa. Asumisterveysliiton 20-vuotishistoriikki ilmestyy syksyllä 2015. Asumisterveysliitto AsTe ry:n yli kaksikymmentävuotinen työ pääasiassa kosteuden ja homeen pilaamissa kodeissa on tuonut konkreettisesti esiin sen, että oikein ja oikea-aikaisesti suunnattu neuvonta, vertaistuki ja asiantuntijatoimintojen koordinointi on kannattavaa kaikilla mittareilla arvioituna. Liiton toimihenkilöille on kertynyt valtava määrä tietoa asumisterveysongelmien kanssa painivista ihmisistä ja heidän kokemuksistaan. Liittoa ei olisi ehkä koskaan perustettu ilman perustajäsenten omia kokemuksia asumisterveysongelmista. Toiminnasta kasvoi muutamassa vuodessa vahva kansalaisjärjestö, joka puolustaa ja auttaa asumisterveysongelmien takia vaikeuksiin joutuneita kansalaisia. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. 040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. On hyvä, että vahvan ja esimerkillisen toiminnan vaiheet kootaan ja julkaistaan
2 Asumisterveysasetus tuli voimaan – Asumisolosuhteiden arviointi selkeytyi Vesa Pekkola ................................................................................................. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 42. ........................................................................................ vsk 5 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 3 Ympäristö 46. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Asumisterveysliitto AsTe ry asukkaan asialla Tapio Välikylä ............................................................................................... Lehden teemana on ilmansuojelu, liikenne. 4 Kosteusja homevaurion korjausten asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia ja koulutuksien kehittäminen Helmi Kokotti ym. 8 Sisäympäristöongelmia on tarkasteltava kokonaisuutena Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Katja Tähtinen ja Jari Latvala .................................................................14 Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyön kehittäminen Lari Hölttä ..............................................18 Esimerkkikuvaus sisäilmaongelman käsittelystä koulurakennuksissa eri toimijoiden näkökulmasta Ulla Ahonen ................................................................................................22 Kosteusja hometalkoiden työmailla urakoidaan Tarja Parkkila ..............................................................................................28 Homekoirakoiden tasontarkastusjärjestelmällä luodaan yhtenäisyyttä alalle Tarja Parkkila ..............................................................................................32 Asuntojen sisäilman terveyshaittojen alentaminen – Hiukkaset ja radon merkittävimmät epäpuhtaudet Arja Asikainen ja Otto Hänninen ...........................................................38 Radonkorjausten tehokkuus Olli Holmgren, Tuomas Valmari ja Päivi Kurttio .................................42 Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Kaisa Jalkanen ja Anne Hyvärinen ........................................................48 TUVASA-hanke – Ohje turvalliseen saneeraukseen Kirsi-Marja Kuusisto ..................................................................................53 Mikrobikasvun toteaminen rakennusmateriaalista Marja Hänninen, Maija Kirsi, Sirpa Rautiala ja Marjut Reiman ............................................................................................54 Mycometer -menetelmän käytettävyys osana terveyshaitan arviointia Sini-Sisko Kilpeläinen ................................................................................58 Kosteusja homevauriokohteiden sisäilman toksisuuden arviointi pölynäytteistä Janne Atosuo ..............................................................................................62 Hankalat tilanteet haltuun Anne Majaniemi ja Minna Pitkäniemi ..................................................70 Tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutukset Anu Turunen ja Timo Lanki .....................................................................76. vsk
Vuonna 2003 voimaan tullut Asumisterveysohje on yhä monilta osin täysin käyttökelpoinen työkalu rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä ja asetukseen sisällytettiinkin paljon Asumisterveysohjeen ohjearvoja asetuksen toimenpiderajoiksi. Asetuksen valmistelun taustalla on vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki, jonka mukaan ministeriö ei voi enää antaa sitovia ohjeita, vaan ne annetaan asetuksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tästä syystä myös Asumisterveysohje on uusittu asetuksena ja sitä täydennetään soveltamisohjeella. 4 Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista (545/2015) tuli voimaan 15.5.2015. vsk. Asetuksen toimenpiderajat ja niiden soveltamisen periaatteet Asetuksessa on pyritty määrittelemään asumisterveyttä koskevat vaatimukset mahdolNeuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Asumisterveysasetus tuli voimaan Asumisolosuhteiden arviointi selkeytyi. Näin sitovan normin ja ohjeen raja selkeytyy. Tästä syystä Asumisterveysohjetta ja -opasta voidaankin käyttää asetuksen soveltamisen apuna siihen asti, kunnes Valvira laatii asetukselle oman soveltamisohjeen. Asetuksesta käytetään yleisesti nimeä Asumisterveysasetus, mutta Finlexistä se löytyy vain virallisella nimellä
5 lisimman tarkkarajaisesti, kuten säädöksiltä ylipäätään edellytetään. Toimenpiderajan perusteella terveydensuojeluviranomainen voi siis velvoittaa haitasta vastuussa olevan selvittämään mahdollista terveyshaittaa tai antaa esimerkiksi korjausmääräyksen haitan poistamiseksi. Näin vaatimusten soveltaminen on mahdollisimman yksiselitteistä ja tulkinnoista syntyy mahdollisimman vähän näkemyseroja. Asumisterveysasetuksessa tämä on otettu huomioon ja asetuksesta onkin pyritty tekemään työkalu, joka tarvittaessa joustaa nivelistään. kynnysarvoina, jolloin sen kenen vastuulla mahdollinen terveyshaitta on, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Asumisterveysasetuksessa säädetään eri tekijöistä toimenpiderajoina, eli ei tiukkoina raja-arvoina vaan ns. vsk. kynnysarvoina, jolloin sen kenen vastuulla mahdollinen terveyshaitta on, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.. Joissain tapauksissa voi kuitenkin käydä niin, että haitan kokonaisarvioinnin perusteella toimenpiderajan suora soveltaminen Asumisterveysasetuksessa säädetään eri tekijöistä toimenpiderajoina, eli ei tiukkoina raja-arvoina vaan ns. Toimenpiderajaa pidetään pääsääntönä siitä, milloin olosuhteesta voi aiheutua terveyshaittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Toisaalta liian jäykkä tarkkarajaisuus voi lisätä oikeusmurhien riskiä, jos asetusta sovelletaan tilanteesta riippumatta aina pilkuntarkasti, eikä asetuksen vaatimuksiin ole sisällytetty joustomahdollisuutta silloinkaan, kun se on terveydensuojelun näkökulmasta tarpeen
6 terveyshaitan rajana johtaa väärään lopputulokseen. Luotettavia menetelmiä ovat mm. asumisterveysohjeessa kuvatut menetelmät ja näistä menetelmistä Valvira antaakin jatkossa oman ohjeistuksen. Tilanteissa, joissa haittaa esiintyy vain harvoin tai tilapäisesti, kuten rakennuksen korjauksen, teollisuuslaitoksen häiriötilanteen taikka esimerkiksi tilapäisen yleisötapahtuman yhteydessä, on terveyshaitan arvioinnissa huomioitava altistuksen keston merkitys terveyshaitan syntymiseen. Tässä niistä keskeisimpiä: • Huoneilman lämpötilalle on säädetty lämmityskauden ulkopuolelle maksimilämpötila +32 °C ja vanhuksille ja heikkokuntoisille tarkoitettuihin tiloihin +30 °C. Tällöin terveydensuojeluviranomainen voi poiketa toimenpiderajoista. Näytteenotossa on tärkeää arvioida mistä näyte on otettu ja mitä näytteen analyysitulos todella edustaa. Tarkempaa näyttöä voi hakea esimerkiksi ottamalla useampia näytteitä tai arvioimalla haittaa myös muilla tavoilla. Jos toimenpideraja jää mittausepävarmuuden sisään, on syytä pitää mielessä, että mittaustuloksen pohjalta tehty arvio mahdollisesta terveyshaitasta sisältää epävarmuutta. Asetuksen keskeisimmät muutokset Monien tekijöiden osalta jo tutut Asumisterveysohjeen mukaiset ohjeet soveltuvat haittojen arviointiin, mutta muutamia tarkennuksia ja muutoksia asetukseen on tehty. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. • Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on määritelty siten, että se huomioi jatkossa myös ulkoilman hiilidioksidipitoisuuden muutokset. Tällä pykälällä muistutetaan myös haitan kokonaisarvioinnista. Toimenpiderajojen soveltaminen on mahdollista asetuksen 3 §:n eli ns. vsk. • Asunnon ilmanvaihdolle on säädetty neliöperustainen toimenpideraja 0,35 dm3/s, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajana on pitoisuus, joka on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Mittaustulosten tulkinnassa on huomioitava näytteenottoon ja eri mittausmenetelmiin liittyvät epävarmuudet. Erilaisilla tekijöillä voi olla pitkäaikaisesta altistuksesta syntyvien haittojen lisäksi myös akuutteja vaikutuksia. Asetuksen toimenpiderajat ovat tarkoitettuja ensisijaisesti pysyvään asumiseen ja toistuvasti esiintyvän haitan arviointiin. Tällöin on tärkeää hakea tarkempaa näyttöä siitä, esiintyykö terveyshaittaa vai ei. Tämä tarkoittaa mittausten osalta sitä, että ne tehdään standardoiduin tai muuten luottavin menetelmin. maalaisjärkipykälän nojalla. Viranomaisen on kuitenkin pystyttävä perustelemaan ratkaisunsa, jossa poiketaan toimenpiderajasta. Joskus voi käydä niin, että toimenpiderajan ylittyminen aiheutuu aivan tavanomaisesta tekijästä, joka ei tosiasiallisesti kuitenkaan aiheuta terveyshaittaa tai päinvastoin kokonaisarvioinnin perusteella olosuhde on selvästi terveyshaittaa aiheuttava, vaikka yksittäiset toimenpiderajat eivät ylity. Esimerkiksi melulla voi olla stressin kautta syntyvien vaikutusten ja pitkäaikaisesta melualtistuksesta syntyvän kuulon aleneman lisäksi välitöntä kuulovaurioriskiä, jos melutaso on suuri. Mittausmenetelmät ja epävarmuudet Asetuksen soveltamisessa ja viranomaisten selvityksissä päätöksenteon on perustuttava riittäviin ja luotettaviin selvityksiin mahdollisesta haitasta. Se edellyttää viranhaltijoilta ammattitaitoa ja rohkeutta soveltaa asetusta
eli teknisten laitteiden L AFmax-taso on 33 dB – 45 dB. Asumisterveysasetus on tehty työkaluksi erityisesti terveydensuojeluviranomaisille, eli se on työkalu ammattilaisille. Tämä vastaa nykyistä käytäntöä haitan arvioinnissa. • Yöaikaisen musiikkimelun L Aeq,1h 25 dB vaatimusta on laajennettu koskemaan alkuyön lisäksi koko yötä ja musiikin lisäksi myös muuta samalla tavalla unta häiritsevää melua. 7 0,5 1/h asunnossa, jonka huonekorkeus on 2,5 m. • Teknisten laitteiden maksimimelutason vaatimuksesta on poistettu ristiriita rakentamismääräyksiin nähden. • Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja on 400 µg/m3, eli 200 µg/m3 pienempi kuin Asumisterveysohjeessa. Nämä vastaavat ulkoilman raja-arvoja. Sosiaalija terveysministeriö on nimennyt VTT Service Oy:n ja FISE Oy:n henkilösertifioijiksi siten, että jatkossa pätevät rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat löytyvät VTT Service Oy:n rekisteristä ja kosteusvaurion kuntotutkijat FISE:n rekisteristä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. • Asetuksessa on säädetty TXIB:lle ja 2-etyyli-1-heksanolille omat sisäilmapitoisuuden toimenpiderajat, 10 µg/m3. • Mikrobikasvun määritystavaksi on lisätty laimennossarjamenetelmän lisäksi myös suoraviljelymenetelmä ja korostettu sitä, että rakennusmateriaalinäyte on ensisijainen analyysi. • Teollisille mineraalikuiduille on säädetty uutena toimenpiderajana 0,2 kuitua/ cm2 kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Ulkopuoliset asiantuntijat Asetuksessa on säädetty ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset niissä tilanteissa, joissa terveydensuojeluviranomainen tarvitsee ulkopuolista asiantuntijaa tutkimaan rakennusten kosteusja homeongelmaa tai muuta sisäilmaongelmaa. • Formaldehydille on säädetty lyhyen ajan keskiarvopitoisuuden 100 µg/m3 lisäksi pitkän ajan keskiarvopitoisuus 50 µg/m3. ” Asetuksen soveltamisessa ja viranomaisten selvityksissä päätöksenteon on perustuttava riittäviin ja luotettaviin selvityksiin mahdollisesta haitasta.. Pätevyysvaatimukset on säädetty rakennusterveysasiantuntijalle, sisäilma-asiantuntijalle ja kosteusvaurion kuntotutkijalle. Jatkossa huonekorkeus ei siis vaikuta ilmanvaihtovaatimuksiin. • Tupakansavuhaitan toteamiseksi riittää savun aistinvarainen tunnistaminen. Ilmanäytteen osalta edellytetään analyysituloksen lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten esimerkiksi kosteusvaurioon viittaavaa hajua tai kosteusvauriojälkiä. Asumisterveysohjeen soveltamisesta Vaikka asetuksen säätely voi näyttää joiltain osin mutkikkaalta, on asetus pyritty rakentamaan sellaiseksi, että se soveltuu reaalimaailmaan mahdollisimman hyvin. • Hiukkasten toimenpiderajoiksi on säädetty hengitettäville hiukkasille (PM10) 50 µg/m3 ja pienhiukkasille (PM2,5) 25 µg/m3. vsk. Toimenpiderajojen yhdistäminen olemassa olevaan tutkittuun tietoon, loogiseen ajatteluun ja maalaisjärkeen vie pitkälle
Helmi Kokotti1,4, Jouko Lähteenmäki2, Juha Krankka3, Markku Oikarinen4, Pasi Haataja4, Hannu Kääriäinen5, Pekka Väisälä2, Markku Rusi4, Jani Hietakangas2 1 Suomen Sisäilmakeskus Oy 2 Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, TAMK 3 Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO 4 Savonia-ammattikorkeakoulu Oy 5 Oulun ammattikorkeakoulu Oy, OAMK Kosteusja homevaurion korjausten asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia ja koulutuksien kehittäminen SandinavianStockphoto.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 8 Suomessa ei ole ollut säädöstasolla määriteltyjä kosteusja homevaurioihin liittyviä erikoispätevyysvaatimuksia henkilöille. vsk. Se että pätevyysvaatimukset ovat nyt siirtymäaikoineen olemassa, saa aikaan ryhtiliikkeen alan toimijoissa. Tähän vastaten on tänä keväänä säädetty maankäyttöja rakennuslain sekä terveydensuojelulain muutoksien nojalla asetuksilla ja ohjeilla kosteusja homevaurioiden korjaukseen liittyviä erikoispätevyysvaatimuksia niille henkilöille, jotka osallistuvat vauriokohteiden tutkimiseen, korjausten suunnitteluun sekä toteutukseen korjaustyömaalla, kuten kosteusvaurion kuntotutkijat, rakennusterveysasiantuntijat, sisäilma-asiantuntijat, kosteusvaurion korjaussuunnittelijat sekä kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajat. Heidän on nyt tarkistettava oma osaaminen pätevyysvaatimuksiin nähden koulutuksen ja työkokemuksen osalta
momentit määrittelevät rakennusfysikaalisen suunnittelutehtävän vaativuusluokat. Kun kyseessä on korjausja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta. Ympäristöministeriön ohjeen rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015 mukaan korjausja muutostyön vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytyksenä on, että on suorittanut opintoja myös korjausrakentamisesta ja että kokemus sisältää toimimista myös korjausja muutostöiden työnjohtajana. Lakimuutos annettiin 19.12.2014 ja se astui voimaan 1.3.2015. Terveydensuojelulain muutoksessa on muutettu terveydensuojelulain eräitä asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveyshaittojen ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen liittyviä säännöksiä. vsk. Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä ovat kelpoisuusvaatimusten ohjetaulukoiden mukaan erillisiä erityisaloja, joilla on osittain samat ja osittain erilaiset kelpoisuusvaatimuksensa. Lakiuudistukseen liittyvät asetukset ja ohjeet mm. Sosiaalija terveysministeriössä valmistellulla terveydensuojelulain muutoksella (1237/2014) ja asetuksella on pyritty muun muassa yhtenäistämään terveydellisiä olosuhteita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden (TsL 49 §) pätevyysvaatimuksia ja hyväksymismenettelyä. Samoissa pykälissä 1. momentti määrittelee kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävän vaativuusluokat (tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellinen). Asetuksen perustelumuistiossa tätä tarkennetaan kohdassa 2 Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset: Asetukseen lisätään uutena erityisalan suunnittelutehtävänä kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä. Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita koskevia mittauksia, näytteenottoa, tutkimuksia tai selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevien, niin sanottujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia on täsmennetty asumisterveysasetuksessa (STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista), jossa liitteessä 3 esitetään osaamisvaatimuksia rakennusterveysasiantuntijalle, sisäilmaasiantuntijalle ja kosteusvauriokuntotutki. Nämä suunnittelutehtävät vaativat osin samaa osaamista, mutta ovat kuitenkin eri suunnittelutehtäviä. Eri erityisaloja ei tarkemmin ole ohjeistettu. Ympäristöministeriön ohjeessa Rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 ohjetaulukossa on annettu kosteusvaurion korjaussuunnittelijan osaamisvaatimuksille omat ohjeensa. Laki sisältää mahdollisuuden säätää alemmilla säännöksillä kosteusvaurioiden korjauksen suunnittelun, työnjohdon ja kuntotutkijan tehtävät erityisalaksi. kosteusja homevaurioiden korjauksessa rakentamisen terveellisyysseikkojen huomioon ottaminen. ja 2. Vastaavan ja erityisalojen työnjohtajien vaativuusluokan määräytymisestä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädetty YM:n ohjetasolla eikä asetustasolla. Erityisalan työnjohtotehtävässä tarvitaan kyseisen työnjohtotehtävän edellyttämää kokemusta. Kosteusvauriokorjausten suunnittelussa tarvittavaa erityisosaamista on perusteltua painottaa, jotta korjausten suunnittelun laatua voidaan parantaa ja sitä kautta varmistaa rakennustyön laatua. Valtioneuvoston asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä pykälien 21 § – 23 § 3. Tehtävässä korostuu mm. suunnittelijoiden pätevyyksistä sekä suunnitelmista ja selvityksistä annettiin 12.3.2015 ja ne astuvat voimaan 1.6.2015. 9 Kosteusvauriokorjauksen erityisalalla toimivien pätevyysvaatimuksiin liittyvät säädökset Laki maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (41/2014), joka astui voimaan 1.9.2014. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Erikoispätevyysvaatimukset on nyt säädetty ja ohjeistettu ja pätevöitymisjärjestelmä on muotoutumassa käytännön tasolle: FISE Oy pätevyyslautakunnat myöntävät pätevyydet kosteusvaurion kuntotutkijoille, korjaussuunnittelijoille ja korjaustyön työnjohtajille; VTT myöntää henkilösertifikaatit rakennusterveysasiantuntijoille ja sisäilmaasiantuntijoille. tarkemmat osaamistavoitteet ulkopuolisille asiantuntijoille. Näin palveluja tarvitsevien on helppo löytää luotettava, ammattitaitoinen osaaja kutakin työtä tekemään. lausuma: Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2013 loppuun mennessä valtakunnallisen rakennusterveyden koulutuksen 1Rakennusterveysasiantuntijan on lisäksi tehtävä vähintään 15 op:n opinnäytetyö. RTA voi toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana tai rakennuksen sisäilmaongelman selvitysprosessiin liittyvät tutkimukset tulee tehdä sisäilma-asiantuntijan ja kosteusvaurion kuntotutkijan yhteistyönä Asumisterveysasetuksen (2014) mukaisesti RTA:n peruskoulutus voi olla 1. rakentamisen (talonrakennustai LVIala) alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto tai 2. Soveltamisohjeissa tultaneen määrittelemään mm. Asumisterveysasetus astui voimaan 15.5.2015. Työkokemusta vaaditaan vähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyvistä tutkimustehtävistä. mukaiset valkealla pohjalla).. Kehityshankkeet Eduskunta hyväksyi 22.5.2013 kosteusja homevaurioita koskevaa 14 lausumaa mm. 1 opintopiste (op) vastaa 27 tuntia opiskelijan työpanosta Taulukko 1. ja kosteusvaurion kuntotutkijan em. FISE Oy ja VTT pitävät yllä rekisteriä pätevöityneistä. Sisäilma-asiantuntijan peruskoulutus tulee olla em. vsk. Tutkijoiden eri osaamiskokonaisuuksien vaatimuksien yhteenveto on esitetty taulukossa 1. 2. vaihtoehto 2. vaihtoehto 1 talonrakennusalalta. Osaamisvaatimukset (opintopiste=op) eri osa-alueittain eri tutkijanimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Terveiden talojen erikoisjoukot – hankkeen op-esitys harmaalla pohjalla ja Asumisterveysasetus Liite 3. Asumisterveysasetuksen tarkemmat soveltamisohjeet ovat valmisteilla Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirastossa (Valvira). 10 jalle (vaativa taso). luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkeaasteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Toinen kehityshanke täydentää em. Suunnitelmasta tulee käydä aikatauluineen ilmi, mikä on opetuksen taso ja määrä eri puolilla maata ja miten koulutuksen suunnitelmallisuutta ja koordinointia parannetaan. Toiminta on alkanut vuonna 2014 ja jatkuu vuoden 2016 keväälle. Kolme ministeriötä rahoittaa kaksi rakennusterveyden koulutuksen kehitysja suunnitteluhanketta: YM (Kosteusja hometalkoot) ja STM ohjaama hanke, jota koordinoi Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO yhdessä Suomen Sisäilmakeskus Oy:n kanssa ja OKM:n ohjaama hanke, jossa vetäjinä ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (koko hanke) ja Savonia-ammattikorkeakoulu (rakennusterveyden koulutuksen kehittäminen). Hankkeet ovat synkronoituneet toimimaan yhteistyössä, jotta löydetään ratkaisu puuttuvien lisäkoulutusten toteutukseen niin jatkotutkintokuin muussa täydennyskoulutuksissa. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus on järjestänyt rakennusterveysasiantuntijaksi (RTA) valmentavaa koulutusta VTT:n myöntämänä kokonaislaajuudessaan jo kahdelle ryhmälle ja seuraava ryhmä aloittaa kol. Kosteusvauriokorjausasiantuntijoita esimerkiksi korjaustyön työnjohtajia/ valvojia täydennyskoulutettiin vuoden 2014 aikana ensimmäinen ryhmä Savonia . Tutkintoon tähtäävät koulutukset alkoivat syksyllä 2014 TAMK:ssa, Savoniassa, OAMK:ssa ja Metropoliassa. Koulutus on suunniteltu vastaamaan uusien säädösten mukaisiin osaamisvaatimuksiin jotka koskevat korjaustyön työnjohtajaa/valvojaa (FISE), kosteusvaurion kuntotutkijaa (FISE) ja kosteusvaurion korjaussuunnittelijaa (vaativa taso, FISE) sekä vastaamaan osittain rakennusterveysasiantuntijaa (VTT) koskevia osaamisvaatimuksia. Myös RIL ja RKL ovat järjestäneet 2014–2015 pilotkoulutuksen korjaustyön työnjohtajille ja valvojille. Rakennusterveysja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus kehittämishankkeen (YM ja STM) tavoitteena on että rakennusten terveellisyyteen sekä kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvien asiantuntijoiden opetusmoduulit ja ohjeelliset opetussuunnitelmat ovat yhdenmukaiset sisällöltään ja tasoltaan kaikissa koulutusta antavissa oppilaitoksissa. Oppilaitosten (ammattikorkeakoulut) nykyiset opintorakenteet auditoidaan ja kehitetään vastaamaan uudistuneiden säädösten mukaisiksi. RATEKO järjestää syksyllä 2015 alkaen kosteusvaurion kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan koulutukset. ammattikorkeakoulussa. 11 kehittämissuunnitelman. Seuraava ryhmä aloittaa lokakuussa 2015. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös konkreettiset ehdotukset siitä, miten lisäja täydennyskoulutuksen edellytyksiä parannetaan ja miten homevaurioiden korjausprosessissa mukana olevien pätevöitymistä kehitetään. Eri koulutustahojen yhteistyönä tai yksinään toteuttamien täydennyskoulutusohjelmien opintojen tulee olla vähintään ammattikorkeakouluopetukseen hyväksyttävää tasoltaan ja sisällöltään sekä toteutukseltaan, jotta ne voidaan hyväksyä perustutkintoja jatkoopintojen osaksi. OKM rahoitteinen Rakennusarkkitehtikoulutuksen suunnittelu ja rakennusterveyttä tukevan koulutuksen suunnittelu kehityshanke on tarkoitettu varmistamaan, että tutkintokoulutuksessa saavutetaan riittävät peruspätevyydet, jotta osaajat pystyvät lisäkoulutuksilla hakemaan korkeamman vaatimusluokan pätevyyksiä. Osallistujille sovelletaan AHOT ?menettelyä. Lisäja täydennyskoulutuksessa pitää saavuttaa sama osaamisen taso kuin mitä tutkintokoulutuksissa saavutetaan. vsk. tavoitetta lisäja täydennyskoulutusten suunnittelulla ja kehittämisellä. Koulutuksia Rakennusarkkitehtien rakennusterveyttä sisältävien koulutusten sisällöt on jo suunniteltu
Rakennusfysiikan ja korjausrakentamisen opintojaksot ovat useimmiten hyväksyttyjä vastaavuuksia rakennusalan tutkintokoulutuksista. Ammattikorkeakoulujen AHOTmenettelyssä katsotaan tutkinnon olevan sinällään ikuinen. 6. Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM3/601/2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015. vsk. 3. Säädösluettelo 1. Valtioneuvoston asetus maankäyttöja rakennusasetuksen muuttamisesta 12.3.2015. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015. AHOT-menettelyssä vanhempien opintosuoritusten tuottamaa osaamista tarkastellaan suhteessa suoritusaikaan, koulutusalaan ja tiedon luonteeseen. Kaksi jälkimmäistä koulutustahoa on saanut oikeudet järjestää sisäympäristö opintokokonaisuuden. 12. 9. 14. Muistio valtioneuvoston asetuksesta maankäyttöja rakennusasetuksen muuttamisesta 12.3.2015. Laki maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (41/2014). RTA-koulutuksen AHOT-menettelyssä on hyväksytty enintään 5 vuotta vanhat tutkintopäättötyöt RTA:n opintoihin sisältyväksi opinnäytetyöksi. Eri tutkimusmenetelmien osaamisen näytöksi on hyväksytty sekä menetelmän henkilösertifiointi että työkokemus. 7. 12 mannen RTA koulutuksen syksyllä 2015. Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 12.3.2015. 13. Palmenia markkinoi järjestävänsä jatkossa koko RTA ?koulutuksen yhdessä Turun AMK:n kanssa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 23.4.2015.. Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015. Sisäympäristöön liittyvää osaamista on eniten ympäristöterveyden ja ympäristötieteiden tutkintokoulutuksien (MAMK, HAMK ja Itä-Suomen yliopisto) opintojaksoissa. Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015. 4. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 12.3.2015. 11. VTT on myöntänyt RTA ?koulutuksen osakokonaisuuksien järjestäjän oikeudet Savonialle, Palmenialle ja Aducatelle. Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 1237/2014. Täydennyskoulutuksen osuuteen on liitetty AHOT-menettelyn suunnittelu ja toteutus, koska täydennyskoulutukseen hakeutuvat he, joilla on jo aiemmin hankittua osaamista koulutuksen ja työkokemuksen kautta. 5. Ammattikorkeakoulujen YAMK yhteistyöverkosto toteutti RATEKO:n kanssa keväällä 2015 sisäympäristöön keskittyvän opintojakson osana YAMK-opintoja ja perusopintoja sekä opettajien täydennyskoulutusta (OPH-hanke). 2. Tutkintokoulutuksissa rakennusalan opintojen sisällöt vastaavat joidenkin opintojaksojen osalta kosteusvaurion korjauksen erityisalan toimijoiden osaamistavoitevaatimuksia. 10. Perustelumuistio valtioneuvoston asetuksesta rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 12.3.2015. Ammattikorkeakouluista Satakunta, Rovaniemi ja Hämeenlinna sekä mahdollisesti Turku (markkinointi yhdessä Palmenian kanssa) olisivat halukkaita toteuttamaan koko kosteusvaurion kuntotutkijan ja/tai RTA ?koulutuksen. Perustelumuistio ympäristöministeriön asetuksesta rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Toteutustapana oli yhteinen Adobe Connect Pro:n tukema sähköinen opetusverkosto eri paikkakunnilla (esimerkiksi Tampere, Lappeenranta, Hämeenlinna, Kuopio, Oulu ja Turku) yhtäaikaisesti sekä Moodle-oppimisympäristö. 8
Helsinki Tampere Turku Lahti Tallinna Bryssel Ratinankuja 2, 33100 Tampere Puh. Asiantuntijaorganisaationa ymmärrämme kuinka erilaiset rakenneratkaisut, rakennusmateriaalit ja ilmanvaihtojärjestelmät vaikuttavat sisäilman laatuun. 029 009 2508 www.suomensisailmatutkimus.. vsk. Me tutkimme, otamme näytteet, testaamme ja annamme ohjeet korjaamiseen. Suomen Sisäilmatutkimus. 13 Suomen Sisäilmatutkimus Oy on erikoistunut sisäilmaongelmien selvittämiseen (mm. Tutkimme sisäilman laatua siellä missä ihmiset oireilevat asunnoissa, työpaikoilla, toimistoissa, kouluissa sekä teollisuuden eri aloilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. homeet, bakteerit, VOC, PAH)
vsk. lattiamateriaalipäästöt tai villakuidut ääneneristymateriaaleista) ja tilojen pölyisyys. Yleisiä sisäilmasto-ongelmia ovat ilmanvaihdon epäkohdat (tunkkainen ilma ja veto), liian lämmin tai kylmä huonelämpötila, kosteusja mikrobivauriot, materiaalipäästöt (esim. Selvitysja ratkaisuprosessissa tarvitaan siis moniammatillista yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Lisäksi tilojen huono käytettävyys tai siivottavuus voi olla ongelmien takana. Myös kohteissa, joissa sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen osallistuu sekä terveydensuojelun että työturvallisuuden ja -terveyden asiantuntijoita, on osapuolten tärkeää tehdä yhteistyötä sisäilmaryhmätoiminnan ja etukäteen sovitun toimintamallin avulla. Sisäympäristöongelmia voivat aiheuttaa myös melu ja huono valaistus. Sisäympäristön kokonaisarvioinnissa selvitetään usein myös tukeeko sisäympäristö tiloissa tehtäviä toimintoja. 14 Työpaikkojen sisäympäristöongelmat ovat usein monitahoisia, ja niiden ratkaiseminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Sisäympäristö-ongelmia selvitettäessä tilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena (ABC-malli), johon kuuluvat A) rakennusja talotekniset tekijät sekä sisäilmasto-olosuhTiimipäällikkö Sanna Lappalainen Teemajohtaja Marjaana Lahtinen Vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen Ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitos Sisäympäristöongelmia on tarkasteltava Sisäympäristöön liittyviä ongelmia selvitettäessä tilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat rakennusja talotekniset tekijät, sisäilmasto-olosuhteet, tilojen käyttäjien terveydentila ja kokemukset sekä sisäympäristöön liittyvät toimintatavat työpaikalla. kokonaisuutena
Toimintamalli). Näihin on kirjattu myös asiantuntijoille annetut pätevyysvaatimukset. Asumisterveysasetuksessa (ja myöhemmin ilmestyvässä tarkemmassa ohjeistuksessa) sekä parhaillaan päivitettävänä olevassa rakennuksen kuntotutkimusoppaassa. Osa-alueessa B selvitetään tilojen käyttäjien kokemuksia mahdollisista sisäympäristöhaitoista ja terveydentilaa ryhmätasolla. 15 teet, B) tilojen käyttäjien terveydentila ja kokemukset sekä C) sisäympäristöön liittyvät toimintatavat (rakennuksen huolto ja ylläpito sekä sisäympäristöasioiden hallinta). Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan Työpaikoilla työnantajan tulee huolehtia siitä, että työolot eivät aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi tarvittaessa sisäilmaryhmään kutsutaan asiantuntijoita kuultaviksi tai ryhmän jäseneksi. Laajoissa sisäympäristöongelmatilanteissa tai työprosessien muuttuessa onkin syytä tarkastella myös tilojen käytettävyyttä, jotta myös toiminnallisuuteen liittyvät seikat voidaan ottaa huomioon korjausratkaisuja suunniteltaessa. Kokemuksia voidaan selvittää esimerkiksi kyselyin ja haastatteluin. Lisäksi tilan tulee tukea tiloissa tehtäviä toimintoja. Sisäilmaryhmä kootaan työpaikan eri toimijoista ja moniammatillisesta asiantuntijajoukosta (Kuva 1. Työterveyshuolto voi antaa ryhmätasolla tietoja siitä, onko kohteessa tavanomaisesta poikkeavaa oireilua, sairauksia tai haittakokemuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Esimerkiksi kunnissa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia selvitettäessä sisäilmaryhmään osallistuvat myös kouluterveydenhuolto tai neuvolalääkäri ja kunnan terveydensuojeluviranomainen.. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työhön liittyviä haittoja ja vaaroja. Osa-alueessa C selvitetään kiinteistöhallinnasta ja -huollosta rakennuksen huoltoja ylläpitokäytäntöjä sekä linjajohdolta tietoja työpaikan toimintatavoista sisäympäristöongelmien tunnistamiseen ja hallintaan. Useimmiten työnantaja tarvitsee tilanteen selvittelyssä, riskinarvioinnissa ja toimenpidepäätöksissä avukseen ulkopuolisia asiantuntijoita ja työterveyshuollon osaamista. Tällä sisäympäristöongelmien lähestymistavalla varmistetaan, että ongelmantarkastelu on tehty riittävän kattavasti ja toimenpiteistä päättämiseen on riittävästi tietoa. Myös työpaikoille suunnattua sisäilmasto-ohjeistusta kootaan parhaillaan. Ryhmään kuuluvat tavallisimmin kiinteistön omistajan edustaja, työnantajan ja henkilöstön edustajat sekä työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Sisäympäristöongelmien ollessa laaja-alaisia tai hyvin vaativia on usein selvityksiä varten tarpeen koota erillinen konsultti/asiantuntijaryhmä, joka nimetyn johtavan asiantuntijan johdolla kokoaa tilannetietoja ja yhteenvetoja ABC näkökulmasta ja keskustelee niistä työpaikan sisäilmaryhmän kanssa. vsk. Osa-alueen A rakennusja taloteknisten tekijöiden sekä sisäilmasto-olosuhteiden selvittämistä ja tulkintaa on opastettu mm. Kohteissa, jotka ovat sekä terveydensuojeluettä työsuojelulain alaisia, tulee tehdä viranomaisyhteistyötä sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Sisäympäristöongelmien ratkaisemisen toimintamallin peruspilareja ovat moniammatillinen yhteistyö, tilojen käyttäjiä osallistava työote, ongelmatilanteiden kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu, tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely sekä vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä. Viestinnän ammattilaisten osallistuminen ryhmän toimintaan on suotavaa. Sisäympäristöongelmia epäiltäessä on ryhdyttävä selvittämään tilannetta ABC mallin mukaisesti eli tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut sisäilma/sisäympäristöryhmän perustaminen
16 Sisäympäristöratkaisuprosessin vaihteet Sisäilmaryhmän tehtävä on olla monialaisen yhteistyön foorumi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Se toimii ongelman käsittelyja ratkaisuprosessin organisoijana ja toteuttajana. Helsinki 2014.. Toimintamalli) • tekee alustavan tilannearvion tai käyttää tarvittaessa asiantuntijaa tutkimussuunnitelman laatimisessa tarvittavista lisäselvityksistä • hakee ryhmässä yhteisen näkemyksen jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta • aikatauluttaa prosessin eri vaiheita • tarkentaa ongelman määrittelyä, tekee riskinarviointia ja asettaa konkreettiset, todennettavat tavoitteet • päättää riskinhallinnasta; suunnittelee, aikatauluttaa, seuraa ja arvioi korjaavat toimenpiteet • varmistaa, että eri vaiheiden toimijat saavat kattavan tiedon edellisten vaiheiden tuloksista • toteuttaa kohdekohtaista seurantaa ja aikatauluttaa seurannan tarvittaessa • huolehtii hyvästä tiedonkulusta, riski viestinnästä ja dokumentoinnista koko prosessin ajan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Lähde: Salonen H., Lahtinen M., Lappalainen S. Sisäilmaryhmän tehtäviä: (Kuva 1. Ongelman määrittely ja terveydellinen merkitys Ongelman määrittelyssä muodostetaan kaiken tutkimuskohteesta olevan tiedon perusteella kuva siitä, mistä on kysymys, mitkä ovat ongelman taustat ja mahdolliset Kuva 1. Kosteusja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. ym. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä koko ongelman käsittelyprosessin ajan ja prosessiin liittyvät päätökset yhdessä neuvotellen ja kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödyntäen. Työterveyslaitos. Ryhmällä on päätösvaltaa siinä suhteessa kuin sen yksittäiset jäsenet sitä omaavat omien työrooliensa kautta
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Altistumisolosuhteiden arvioinnin tekee yleensä rakennusterveysasiantuntija tai vähintään vastaavan pätevyyden omaava asiantuntija/-t esimerkiksi sisäilma-asiantuntija yhdessä kuntotutkijan kanssa. Se toimii ongelman käsittelyja ratkaisuprosessin organisoijana ja toteuttajana.. Työterveyshuollon on arvioitava onko kohteessa osoitettavissa sellaista olosuhdehaittaa ja altistumista, mikä saattaa olla yhteydessä käyttäjien kokemaan haittaan ja oireiluun. altistuvat henkilöt, altisteet, altistumisolosuhteet, altistumisaika ja terveydelliset näkökulmat. Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen VM, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Yleensä tämän jälkeen tarvitaan arvio tilojen käyttäjien altistumisolosuhteista mahdollisille sisäilmaston haittatekijöille. 17 syyt. ”Sisäilmaryhmän tehtävä on olla monialaisen yhteistyön foorumi. TTL Kirjakauppa. vsk. Tämä voidaan tehdä, kun on riittävästi tietoa rakennuksen kunnosta, rakenteiden lämpöja kosteusteknisestä toimivuudesta, käytetyistä materiaaleista, talotekniikasta ja niiden mahdollisista epäpuhtauslähteistä sekä ilmayhteydestä sisäilmaan ja sisäilman laadusta. Tietoa käytetään arvioitaessa sisäilmastoongelman terveydellistä merkitystä sekä päätettäessä toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä. Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen, silloin kun käytettävissä on riittävän laaja-alaiset tiedot altistumisen arvioinnista. 2010. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Vammalan kirjapaino, Vammala 2008. Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka O, Unhola T. Tietojen rinnakkainen vertailu voi johtaa esimerkiksi siihen, että selvityksiä on tarpeen jatkaa joiltakin osin. Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M, Holopainen R, Palomäki E, Koskela H, Backlund P, Niemelä R, Pasanen A-L, Reijula K. Helsinki. Työterveyslaitos. Kirjallisuutta Lahtinen H, Lappalainen S, Reijula K: Sisäilman hyväksi. Viestintä työpaikalla toteutetaan prosessin alussa tehdyn viestintäsuunnitelman mukaisesti koko ratkaisuprosessin ajan. Sisäilmastoon liittyvien teknisten tutkimustulosten perusteella tehtyä altistumisen arviointia tulee arvioida rinnakkain sisäilmastokyselytulosten ja työterveyshuollon tietojen kanssa. Työterveyslaitos 2014. Jos haitallista altistumista esiintyy, työterveyshuolto arvioi myös, aiheutuuko siitä sairastumisen vaaraa. 2011. Työterveyslaitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Arvioinnissa huomioidaan mm. Ongelman määrittely ja tilanteen kokonaisarvio keskustellaan sisäilmaryhmässä sekä sovitaan toimenpiteistä ja niiden tavoitteista sekä seurannasta. 545/2015. Selätä sisäilmastokiista – viesti viisaasti. Työterveyslaitos. Helsinki. Lönnberg Print&Promo, Helsinki 2014. Sosiaalija terveysministeriön asetus. Seurantatuloksia arvioidessa on oleellista, että ratkaisuprosessin onnistumista arvioidaan erityisesti tilojen käyttäjien hyvinvoinnin näkökulmasta. Kosteusja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. Toimiston sisäilmaston tutkiminen
Yhteistyön kehittäminen ja laadun parantaminen sekä menettelytapojen yhtenäistäminen vaatisi kuitenkin laajaa kehittämistyötä ja asennemuutosta sekä paikallisella että alueellisella tasolla. vsk. ympäristöterveysjohtaja Lari Hölttä Tervon kunta, ympäristöterveyspalvelut Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyön kehittäminen Kenellekään meistä ei enää tänä päivänä pitäisi olla epäselvää se, että menettelytavat ja viranomaisten välinen yhteistyö vaihtelevat niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. lainsäädännön kehittämistyön, soveltamisohjeiden laatimisen sekä palvelutuotantoon liittyvien uudelleenlinjausten muodossa.. Mutta tämä ei yksistään riitä, vaan toiminnan kehittäminen vaatii toimia myös valtakunnallisella tasolla mm. 18 Vs
Myös lainsäädäntöä on uusittu, mutta nykyisen kuntakentässä tapahtuvan myllerryksen myötä uudistusten ja kehittämistyön sovittaminen tarkoituksenmukaisiin raameihin tuntuu kovin haasteelliselta. Eikä mikään ole muuttunut muutamassa vuodessa. Onpa kuultu kannanottoja ympäristöterveydenhuollon liittämisestä Sole-uudistukseenkin. ammattitaidon ja/tai asiantuntijuuden puute sekä organisaatioiden ja itse operatiivisen toiminnan eroista syntyvät ongelmat. Lisäksi tilannetta hämmentää edelleen ”kuntaliitossoppa”, joka valmistunee aikanaan pitkän kypsyttelyn jälkeen. Valtakunnassa on käynnissä edelleenkin SOTE-uudistus, joka tuntuu etenevän askeleen ja ottavan kohta kaksi takaisin. 26–33). Vastaavasti tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty valtakunnallisia hankkeita ja asetettu työryhmiä, joiden yhtenä tavoitteena on yhteistyön kehittäminen. Tässä suunnitelmassa mukana ei ole ympäristöterveydenhuolto, jonka kohtalona ovat erilaiset selvitykset toimintojen mahdollisesta valtiollistamisesta, ainakin joiltain osin. Tässä yhteydessä asiaa tarkasteltiin korjausrakentamisprosessiin liittyen. Nyt tätä tahtotilaa (mm. terminologia ja erilaiset määritelmät) sekä kansalaisten eriarvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hallitus on lisäksi käynnistänyt normitalkoot, joiden valmistumisesta, päämääristä tai kohdentumisesta ei tunnu olevan kenelläkään tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Lisäksi on selvitelty super-ministeriön tarkoituksenmukaisuutta. 19 Yhteistyön nykytilanne Aiheesta on tehty useita selvityksiä ja tutkimuksia, joissa edellä mainitut asiat vahvistetaan. Korjausrakentamisen osalta rakennusvalvonnan aktiivisuus määrittyy pitkälti luvanvaraisuuden kautta, mutta selvitys vahvisti olettamuksen lupakynnyksen suurista vaih. Lisäksi korostuivat mm. Valmista ei tunnu syntyvän mitenkään. koulujen, päiväkotien, sosiaalialan yksiköiden, ravintoloiden ja myymälöiden uudisrakentamisessa. Merkitsevää oli tahtotila, joka selvitykseen osallistuneista henkilöistä ja yksiköistä välittyi haastatteluissa. Terveydensuojelulla ja rakennusvalvonnalla on yhteisiä rajapintoja ja intressejä mm. yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen, laadun parantaminen, menettelytapojen yhtenäistäminen) ei vaan kukaan tunnu huomioivan kaiken käynnissä olevan muutoksen ja suunnittelun keskellä. Oman jännityksensä tuo rakennusvalvontaa koskeva uudistus, jossa vuoden 2017 aikana on määrä alueellistaa nykyiset yksiköt ja toiminta. Tuolloinkin rakennusvalvonnan ja terveydensuojelun yhteistyön puutteet ja epäkohdat toimivat viitekehyksenä. Olen kirjoittanut tähän samaan aiheeseen liittyvän kirjoituksen vuonna 2011 (Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2012, s. Tämän lisäksi nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tulisi tehdä korjausrakentamisen puolella, mutta tämä on osoittautunut monella tapaa haasteellisemmaksi kuin uudisrakentamiseen liittyvä yhteistyö. Mutta samat lainalaisuudet, epäkohdat ja puutteet nousivat tehdyssä selvityksessä jälleen esiin. vsk. Viranomaisyhteistyötä koskevan selvityksen tuloksia Tehdyn selvityksen mukaan kosteusvauriokorjauksia koskevien lupien vireille tulo on rakennusvalvonnan puolella vähäistä. Tuon kannanoton alkuun panevana voimana toimivat omakohtaiset kokemukset yhteistyön ongelmakohdista, menettelytapojen vaihtelevuudesta, lainsäädännön tulkintatapojen eroista, rinnasteisuuden puutteista (vrt. Rakennusterveysasiantuntija -tutkintoon liittyvän opinnäytteeni (Terveydensuojeluja rakennusvalvontaviranomaisen yhteistyö) tein vuoden 2014 aikana
Tämän lisäksi selvityksen yhteydessä esitettiin valvontaviranomaisten yhdistämistä samaan organisaatioon (terveydensuojelurakennusvalvonta), vaikka osa selvitykseen osallistuneista arvioikin, ettei organisaatiolla ole merkitystä jos yhteistyö toimii muutoin. Näin ollen on selvää, että rakennusvalvonnan toteuttamisessa on selkeitä yksikkö-, kuntaja aluekohtaisia eroja lupakynnyksestä johtuen. Osassa kunnista/yksiköistä on yhteistyötä valitettavasti vain uudiskohteiden osalta ja tällöinkin yhteistyö kohdistuu julkisiin kohteisiin. Lisäksi eroja on suunnittelun ja toteutuksen valvonnassa. Etenkin rakennusvalvonnan yksiköissä koettiin alueellistamisella olevan positiivinen vaikutus yhtenäisempien menettelytapojen ja tulkintojen syntymiseen. Vaihteluun vaikuttavat valvonta-alueen ja -yksikön koko. Lisäksi kohteissa on suoritettu yhteistarkastuksia ja -katselmuksia tarpeen mukaan, mutta yhteispalavereiden pitäminen on koettu hankalaksi johtuen organisaatioiden hajanaisuudesta. Siinä missä hajanaisessa organisaatiossa on turvauduttu kuormittavaan lausuntomenettelyyn, on puolestaan yhtenäisessä organisaatiossa ollut mahdollista tiiviimpi yhteistyö, yhteispalaverit sekä välitön tiedonvaihto ja konsultaatio. Selvityksen perusteella viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämistä pidetään kaikesta huolimatta tärkeänä asiana sekä rakennusvalvonnassa että ympäristöterveydenhuollossa. Jälkiseurannan aktiivisuuteen vaikuttaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi kunkin viranomaisen toimivalta asiassa. Suuret kunnat/yksiköt tekevät yhteistyötä paljon erilaisissa työryhmissä, joka on selkeä ero pieniin kuntiin/yksiköihin verrattuna. Ongelmaksi on kuitenkin koettu mm. Jossa kuitenkin on suuria eroja, kuten selvityksestäkin kävi ilmi. 20 teluista yksikkö-, kuntaja aluekohtaisesti. Yhteistyömuodot vaihtelevat laajasti sen mukaan millainen organisaatiorakenne kunnassa/yksikössä on. Samaisessa selvityksessä saatiin vahvistus myös olettamukselle, jonka mukaan ympäristöterveydenhuollossa määrät vaihtelevat terveyshaittaepäilyjen/asumisterveysasioiden vireille otoissa. Tältä osin ongelmaksi on koettu erityisesti tiedonkulku, käytännössä siis tietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Rakennusvalvonnan puolella on halua myös lupaviranomaisen ja työmaiden valvonta-asioiden eriyttämiseen organisaation sisällä edellyttäen, että paikalliset erot huomioidaan jollain tasolla. Rakennusvalvonnan aktiivisuus myös korjaussuunnittelun ja toteutuksen valvonnassa on pitkälti riippuvainen luvitustarpeesta, samoin kuin jälkiseurantakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. alueelliset erot, korjaavien toimenpiteiden laajuuden vaihtelu kohteittain, lainsäädännön tulkinnanvaraisuus sekä soveltamisohjeiden puute. Syitä tähän saattoivat olla käytettävissä olevat resurssit sekä asumisterveyteen liittyvä osaaminen. Nykyiselläänkin osassa kuntia/yksiköitä toteutetaan tiedonvaihtoa prosessin alkuvaiheessa. Selkeitä eroja todettiin myös terveyshaittojen toteamistavoissa ja etenkin jälkivalvonnan aktiivisuudessa sekä toteuttamisessa. vsk. resurssien riittämättömyys nykyisellään, ongelmat aikataulujen yhteensovittamisessa sekä yleisissä järjestelyissä. Osa valvontayksiköistä tekee kirjallisen päätöksen, kun asian vireilläolo päättyy. Osa yksiköistä on edellyttänyt kiinteistön omistajilta vireillä olevista kohteista kirjallisia selvityksiä ja rakennuslupatarve on kehotettu selvittämään rakennusvalvonnan puolelta. Rakennusvalvonnassa koetaan lupakynnyksen yhtenäistäminen ongelmaksi, johon vaikuttavat mm. Tämä ilmenee eroina kuulemisja selvitysmenettelyissä. Ympäristöterveydenhuollon yksiköiden osalta melko suurena ongelmana pidettiin alueellisia sekä valtakunnallisia eroja tul
Jotta kuntalaiset olisivat yhdenveroisessa asemassa lainsäädännön edessä ja saisivat yhdenmukaista palvelua, tulisi paljon puhuttujen normitalkoiden, toimintojen alueellistamisen ja valtiollistamisen yhteydessä arvioida huolellisesti niiden mukanaan tuomat vaikutukset käytännön työhön, asetettujen tavoitteiden ja linjausten saavutettavuuteen, palvelutuotannon varmistamiseen ja laatuun sekä kuntalaisten oikeusturvaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Asiaa pitää valtakunnan tasolla arvioida kriittisesti samalla, kun linjataan tulevien vuosien uudistuksia (vuosikymmenistä lienee turha puhua nykymaailman aikaan). Viranomaisyhteistyötä tulisi paikoin siis tehdä nykyistä paljon tiiviimmin ja organisoidummin. Substanssilainsäädäntö antaa nykyiselläänkin rakennusvalvontaviranomaisille työkalut sisäilmastoongelmiin liittyvien korjausten hoitamiseksi riittävällä ja yhdenmukaisella tavalla. vsk. Tämän lisäksi maankäyttöja rakennuslain (132/1999, muutoksineen) mukainen luvanvaraisuus sekä maankäyttöja rakennusasetuksen mukaisen lupamenettelyn mahdollinen muutosja uudistamistarve voitaisiin myös arvioida. Yhdenmukainen näkemys tuntuu olevan toimintatapojen yhtenäistämistarpeesta vähintäänkin alueellisesti, mutta toimintaa tulisi ohjata soveltamisohjeilla nykyistä aktiivisemmin valtakunnallisesti. 21 kinnoissa sekä menettelytavoissa – soveltamisohjeista, ohjauksesta ja neuvonnasta huolimatta. Molempien viranomaisten antamien arvioiden mukaan ulkopuolinen valvonta (vrt. Yhteiseen tietojärjestelmään syötettyjen tietojen tai keskenään niitä vaihtavien järjestelmien avulla tiedonsaannin lisäksi mahdollistuisi lupaprosessien tehokkaampi ja kevyempi läpivienti. Normitalkoiden yhteydessä pitäisi kriittisesti arvioida mm. Jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa eläminen sekä työskentely kuormittavat kentällä toimivaa henkilöstöä, eikä millään muotoa ainakaan lisää viranomaistyön vaikuttavuutta, laadukkuutta tai uskottavuutta. Erilaisten tietoteknisten järjestelmien kehittäminen, yhteensovittaminen sekä yhtenäistäminen mahdollistaisivat nykyistä tehokkaamman tiedonsiirron ja yhteistyön toteuttamisen. katsastus) ei olisi hyvä, toimiva tai edes tarkoituksenmukainen toimintatapa, etenkään pientalokohteissa. Yhteistyötä rajoittavia esteitä tulisi karsia ja poistaa paikallisesti selkeiden yhteistoimintamallien ja menettelytapojen luomisella sekä käyttöönotolla. Rakennustarkastusyhdistyksen tavoitteena onkin tuottaa viranomaistyötä yhtenäistävä lainsäädännön soveltamisohje vuoden 2015 loppuun mennessä. Kotirauha ja yksityisyyden suoja arvioitiin merkittäväksi esteeksi katsastusjärjestelmän synnyttämiselle. Alueellisesti pitäisi harkita viranomaisten ja yhteistoiminta-alueiden tiivistämistä, lähentämistä tai yhdistämistä. hallintolain (434/2003) mukaista vireille tuloa ja käsittelyä, hallintomenettelyä sekä asian ratkaisemista. Opinnäytetyöni löytyy osoitteesta: http:// www2.uef.fi/fi/aducate/kurssin-2013-2015opinnaytetyot1. Samalla se mahdollistaisi vaikutusmahdollisuuksien parantamisen, kun kuormittavilta lausuntokierroksilta säästyttäisiin. Sekä rakennusvalvonnan että ympäristöterveydenhuollon osalta on toivottu tietoteknisten järjestelmien kehittämistä ja yhtenäistämistä, joka mahdollistaisi tehokkaamman tiedon-siirron ja yhteistyön toteuttamisen. Mitä asioille voitaisiin jatkossa tehdä ja kuinka yhteistyötä tiivistää entisestään
Tällöin huomio voi siirtyä pois varsinaisesta ongelmasta ja sen hoidosta ja tilanne pitkittyy. Aluehallintovirastoon sisäilmaasiantuntijaryhmä valmisteli vastuualueiden ohjaustyön tueksi esimerkkikuvauksen sisäilmaongelman käsittelystä koulurakennuksissa. Esimerkkikuvauksella pyritään selventämään toimijoiden roolia ja vastuita sekä korostamaan yhteistyön merkitystä ja toimien läpinäkyvyyttä.. Ryhmän yhtenä tehtävänä oli valmistella esimerkkikuvaus sisäilmaongelmien käsittelyproYmpäristöterveydenhuollon ylitarkastaja, ryhmävastaava Ulla Ahonen Itä-Suomen aluehallintovirasto Esimerkkikuvaus sisäilmaongelman käsittelystä koulurakennuksissa eri toimijoiden näkökulmasta Itä-Suomen aluehallintovirastoon viime vuosina tulleiden oppilaiden vanhempien yhteydenottojen perusteella eri tahojen roolit ja vastuut koulujen sisäilmaongelmia käsiteltäessä ovat usein epäselvät ja yhteistyö puutteellista, mikä voi pahimmillaan johtaa epäluottamuksen syntymiseen eri osapuolten välillä ja tilanteen kärjistymiseen. Kaikissa yhteydenotoissa on korostunut sama yhteinen piirre, toimijoiden välille syntynyt epäluottamus. Itä-Suomen aluehallintovirasto on saanut vuodesta 2011 alkaen runsaasti yhteydenottoja lasten vanhemmilta koulurakennusten sisäilmaongelmiin ja niiden hoitoon liittyen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Vanhemmat ovat kuvanneet yhteydenotoissa hyvin yhdenmukaisesti ongelmavyyhteä, johon on sisältynyt elementtejä varsinaisen sisäilmaongelman hoitamisen lisäksi opetuksen järjestämisestä sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden epäselvyydestä. 22 Koulujen sisäilmaongelmat ovat usein hankalia ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja koskettavat monia eri tahoja. Itä-Suomen aluehallintovirasto käsitteli yhteydenottoja peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen, työsuojeluvastuualueen sekä opetusja kulttuuritoimi -vastuualueen yhteistyönä ja päätyi vuonna 2013 nimeämään sisäilma-asiantuntijaryhmän, johon nimettiin moniammatilliset edustajat edellä mainituilta vastuualueilta. vsk
Kuvauksen valmistelussa käytettiin esimerkkeinä tapauksia, joita eri vastuualueille oli tullut vireille. 23 sessista koulurakennuksissa. Viranomaisten näkemykset voivat toisinaan poiketa toisistaan, yhden viranomaisen ryhtyessä toimenpiteisiin, muut viranomaiset eivät välttämättä näe tilannetta yhtä vakavana. Eri tahojen roolit sisäilmaongelman käsittelyssä Koulutilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja sen seurantaan liittyviä vaatimuksia on esitetty useassa eri lainsäädännössä, esimerkiksi kuntalaissa (365/1995), terveydenhuoltolaissa (1326/2010), perusopetuslaissa (628/1998), maankäyttöja rakennuslaissa (132/1999), terveydensuojelulaissa (763/1994), sosiaalija terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista Sekä kuntalain että erityislainsäädännön nojalla kunnalla on yleinen vastuu koulurakennusten terveellisyydestä. Valvovien viranomaisten välistä yhteistyötä helpottaisi, jos heillä olisi käytössään yhteinen tietojärjestelmä, josta voisi käydä katsomassa toisten viranomaisten tekemiä toimenpiteitä yhteisissä valvontakohteissa. Sc an dina vian St oc kp ho to .. Jos viranomaisten välinen yhteistyö ei kaikissa tapauksissa ole saumatonta, voidaan ongelman selvittämiseksi teettää laajojakin tutkimuksia asiantuntijoilla, jotka eivät ole kaikkien viranomaisten hyväksyttävissä. Varsinaiset korjaustoimenpiteet tulisi tehdä riittävän laajasti ja niiden tulisi perustua kokonaisvaltaiseen selvitykseen ja asiantuntevaan suunnitteluun. Myöskään eri viranomaisten käyttämien asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset eivät ole yhdenmukaiset lainsäädännössä olevista eroavaisuuksista johtuen. vsk. Ryhmän kokemusten mukaan myös valvovat viranomaiset toimivat usein erikseen siitä huolimatta, että yhteistyö ja koordinaatio olisivat erittäin tärkeää. Toimijoiden ja tilojen käyttäjien tai heidän edustajiensa välisen epäluottamuksen vähentämiseksi tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota toimien läpinäkyvyyteen ja asiakirjojen julkisuuteen. Valmisteluryhmässä todettiin, että merkittävimpiä haasteita sisäilmaongelman hyvälle hoitamiselle ovat eri tahojen välinen yhteistyö, toimijoiden ja tilojen käyttäjien tai heidän edustajiensa välinen luottamus, asiantuntijoiden pätevyys sekä korjausten onnistuminen ja sen varmentaminen. Kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon rooli on usein jäänyt varsin vähäiseksi, vaikka heillä on näkemys kyseisen paikan eri toimijoiden oireista ja työterveyslääkärin kirjoittamat lausunnot ovat keskeisiä työsuojeluviranomaisen toimivallan kannalta. Korjausten onnistuminen tulisi myös varmistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
Työturvallisuuslain nojalla vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä on työnantajalla riippumatta siitä kuka kiinteistön omistaa. Käytännössä hyväksi on koettu toimintamalli, jossa eri hallintokuntien edustajista on koottu sisäilmatyöryhmä, joka sopii menettelytavoista yhdessä. Työnantaja on työterveyshuoltolain nojalla vastuussa myös työterveyspalvelujen järjestämisestä. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on myös kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Terveydensuojeluviranomainen valvoo koulujen terveydellisiä olosuhteita säännöllisesti oman valvontasuunnitelmansa. Sisäilman laatua ja terveellisyyttä oppilaiden näkökulmasta valvovat terveydensuojeluviranomaiset terveydensuojelulain nojalla, työsuojeluviranomaiset valvovat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä työpaikkojen työoloja. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida työolot ja niiden terveydellinen merkitys yhdessä työnantajan kanssa. Yksi sisäilmatyöryhmän keskeisistä tehtävistä on kiinteistöstä tehtyjen tutkimusten tulosten tulkinta ja oikea tiedottaminen, joka on keskeisessä roolissa huhujen ja väärien tietojen leviämisen ehkäisemisessä. Sekä kuntalain että erityislainsäädännön nojalla kunnalla on yleinen vastuu koulurakennusten terveellisyydestä. Kunnalla on myös työsuojelupäällikkö, jonka tehtäviin riskinarvioinnin tekeminen yleensä kuuluu koulun rehtorin ja työsuojeluvaltuutetun sekä henkilöstön kanssa. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja mahdolliset korjaustoimet kuuluvat yleensä kiinteistön omistajalle. Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen on kouluterveydenhuollon tehtävänä. Oireilevien lasten tutkiminen ja/tai lähettäminen jatkotutkimuksiin ja hoitoon on osa oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa ja edistämistä. Työnantajan velvollisuutena on työturvallisuuslain mukaan tehdä työolojen riskinarviointi ja käynnistää toimenpiteet tunnistettujen riskien poistamiseksi ja minimoimiseksi. Sisäilmaongelman käsittelyprosessiin tulisi kuitenkin osallistua eri hallintokuntien edustajia mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Terveydenhuoltolainsäädännön nojalla tehdyssä tarkastuksessa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu myös kouluterveydenhuollon tehtäviin. Myös vanhempien edustajan pyytäminen mukaan koulua koskevan sisäilmaongelman käsittelyyn lisää toimijoiden välistä luottamusta. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Terveystarkastusten (ja mahdollisten sairaanhoitokäyntien) avulla seurataan henkilöstön terveydentilaa ja altistumista sekä ohjataan tarvittaessa hoitoon ja tutkimuksiin. Sisäilmaongelmia epäiltäessä prosessin käynnistämisestä vastaa koulunjohtaja tai rehtori. 24 sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), työturvallisuuslaissa (738/2002), valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista (577/2003), työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja lastensuojelulaissa (417/2007). Työterveyshuollon toiminta perustuu työnantajan kanssa tehtyyn toimintasuunnitelmaan, jossa on määritelty ennalta ehkäisevät toimet. vsk. Ideaalitilanne olisi, jos riskinarviointi ja työterveyshuollon työoloselvitys tehtäisiin samanaikaisesti, jolloin osapuolet voisivat hyödyntää toistensa osaamista. Opetuksen järjestäjä kuitenkin vastaa siitä, että sen järjestämät tai hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain ja muiden koulussa sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Koulutilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset määräytyvät kuitenkin pääasiassa muun kuin opetustoimen lainsäädännön kautta
Tarkastajan selvittämät asiat poikkeavat hieman toisistaan sen mukaan millainen haitta on kyseessä ja epäilläänkö haitasta aiheuttaneen terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi myös rajoittaa tilan käyttöä tilanteissa, joissa terveyshaitta on ilmeinen ja sen on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa tai haittaa ei voida korjata tai, jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu. vsk. Terveydensuojeluviranomainen kohdentaa terveydensuojelulain perusteella antamansa velvoitteet esimerkiksi terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi sille, jonka vastuulla haitta on, yleensä kiinteistön omistajalle. Sisäilman laatua ja terveellisyyttä oppilaiden näkökulmasta valvovat terveydensuojeluviranomaiset terveydensuojelulain nojalla, työsuojeluviranomaiset valvovat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä työpaikkojen työoloja. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai teettämisuhalla. ScandinavianStockphoto.. 25 perusteella ja valitusten perusteella. Terveydensuojeluviranomaisella on lain perusteella vastuu terveyshaitan huolellisesta selvittämisestä, viranomaisen antamien määräysten tulisi perustua viranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Työpaikan huono sisäilma voi olla merkittävä uhka työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle, joten usein työpaikan sisäilmaongelmissa nousee esiin työsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvia asioita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Työsuojeluviranomainen keskittyy valvonnassaan työnantajien ja muiden työpaikan olosuhteisiin vaikuttavien toimijoiden velvollisuuksien noudattamisen valvontaan. Tarkastaja myös arvioi työnteon jatkamisen edellytyksiä. Työsuojelutarkastaja selvittää niitä toimenpiteitä, joihin työnantaja on ryhtynyt haitan tai sen epäilyn osalta
Tarkastaja seuraa, että työnantaja on toteuttanut kehotukset tai toimintaohjeet. Muussa tapauksessa asia jää yksittäisten vanhempien vastuulle ja yksittäisiin yhteydenottoihin rehtoriin tai kouluterveydenhuoltoon. vsk. Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään velvoittaa työnantajaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tarvittaessa uhkasakon, työn keskeyttämisuhan tai teettämisuhan avulla. Käyttökielto on mahdollinen, jos työpaikan olosuhteet aiheuttavat työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaaran. Tarkastaja arvioi, aiheutuuko kosteusongelmasta vielä terveyshaittaa ja onko työntekijöiden oireilua ja sairastumisia seurattu. Koulurakennusten sisäilmaongelmat vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, joten ne tulisi sisällyttää hyvinvointisuunnitelmiin. Tarkastaja valvoo, että työnantaja on täyttänyt sille asetetut velvoitteet. Vanhempien edustajana toimii useissa tapauksissa vanhempain yhdistys, joka toimii koulun ja vanhempien välisenä yhteistyölinkkinä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Myös esimerkiksi kaavoituksella, rakentamisella ja rakennetun ympäristön hoidolla on merkittäviä vaikutuksia rakennusten terveellisyyteen. Ennen päätöksen tekemistä työsuojeluviranomaisen on kuultava asianosaisia. Vanhempia tulisi kuunnella asiassa ja heidät tulee ottaa mukaan esimerkiksi sisäilmatyöryhmän toimintaan. He ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat muutoksen lapsen terveydentilassa. Kunnat laativat terveydenhuoltolain ja lastensuojelulain perustella hyvinvointikertomuksen ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Käyttökiellon asettaa työsuojeluviranomainen. Samoin kunnan rakennusvalvonnalla on keskeinen rooli rakennusten terveellisyyteen liittyen erityisesti korjausten rakennusluvan tarveharkinnassa ja sisäilmaongelmien laadunvarmistuksen valvonnassa. Yleisesti voi todeta, että toimijoiden keskinäinen luottamus, toimien läpinäkyvyys ja yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Tarkastuskertomuksen perusteisiin tarkastaja laittaa kuvauksen vaarasta/haitasta ja sen aiheuttamasta ongelmasta. 26 Jos työnantaja ei ole noudattanut hänelle työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle tarvittavat toimintaohjeet ja/tai kehotukset. Varhaisella ongelmien toteamisella ja korjaamisella voidaan merkittävästi vähentää terveyshaittoja. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi kuullaan rakennuksen omistajaa, muuta haltijaa tai vuokranantajaa. Esimerkkikuvaus ja prosessikaavio sisäilmaongelman käsittelystä koulurakennuksissa on luettavissa kokonaisuudessaan aluehallintoviraston www-sivulta: http:// www.avi.fi/documents/10191/38040/ Sisailmaongelman+k%C3%A4sittely+ koulurakennuksissa.pdf/d8aab9f4-06d34655-86c5-fb6b847dec31 ” Yksi sisäilmatyöryhmän keskeisistä tehtävistä on kiinteistöstä tehtyjen tutkimusten tulosten tulkinta ja oikea tiedottaminen, joka on keskeisessä roolissa huhujen ja väärien tietojen leviämisen ehkäisemisessä.. Vanhemmat toimivat lasten ja nuorten edustajina koulun sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Niistä tulee käydä selvästi ilmi, mitä työnantajalta edellytetään. Tarkastajan antama väliaikainen käyttökielto tulee kysymykseen harvoin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 27 Ilmalinja Oy Kutomotie 6 B, 00380 HELSINKI Puhelin 010-2920 440 CMYK C 100% M 78 % Y 0% K 0% www.ilmalinja.fi Ilmanlaatu on työelämänlaatua AirCleaner 750, 1000 ja 2000 ilmanpuhdistimet Puhdas sisäilma, puhtaasti parempi tuottavuus. Käyttökohteet KYSY LISÄÄ 010 2920 440 • koulut • päiväkodit • toimistot • neuvotteluhuoneet • laboratoriot • hammaslääkärit • terveysasemat • homekohteet • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa. vsk. AirCleanerin kemiallismekaaninen suodatus puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, mikrohiukkasista, kaasuista, hajuista sekä tappaa bakteerit, virukset ja homeet
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tekemämme selvityksen* mukaan vasta noin puolella kunnista on laadittuna kiinteistötai toimitilaohjelma”, yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta kertoo. Kaikilla lautakuntien, hallituksen ja valtuuston luottamushenkilöillä pitäisi olla ajantasainen ja luotettava kuva kunnan kiinteistöomaisuudesta ja sen kunnosta. ”Rakennusten sisäilmaongelmia on vähemmän niissä kunnissa, joissa kiinteistöjen hallinta ja ylläpito on suunnitelmallista. Lue lisää, mitä talkoiden työmailla tapahtuu! Talkoot jatkuvat kuluvan vuoden loppuun asti, ja kuulumisia löydät myös uutissivustolta osoitteessa www.uutiset.hometalkoot.fi.. vsk. Päättäjät joutuvat ottamaan kantaa toimitilojen kohtaloon monien ristipaineiden alla. Opas auttaa ymmärtämään sisäilmaongelmien taustoja ja antaa neuvoja yleisimpiin Tarja Parkkila Kosteusja hometalkoot Kosteusja hometalkoiden työmailla urakoidaan Kosteusja hometalkoiden työmailla urakat jatkuvat tiiviisti viime toukokuussa talkoopäällikön saappaisiin astuneen yli-insinööri Katja Outisen johdolla. Keväällä talkoiden verkkopalvelu www.hometalkoot.fi laajeni uudella osiolla, joka tarjoaa tietoa kosteusja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen kerrostaloissa. Korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät rakennusten vanhetessa, ja monissa kunnissa tuskaillaan myös ylimääräisten, tyhjilleen jääneiden tilojen kanssa. 28 Kuntapäättäjät saivat oman homeoppaan Kuntien hallinnoimissa rakennuksissa asuu, työskentelee, opiskelee, harrastaa tai on hoidettavana yli miljoona suomalaista joka päivä. Kuntapäättäjille ilmestyi oma homeopas, joka antaa neuvoja yleisimpiin ongelmatilanteisiin ja auttaa ymmärtämään sisäilmaongelmien taustoja kuntien rakennuksissa. Rakennukset ovat kuntien merkittävin omaisuuserä, mutta myös kasvava menoerä. Kosteusja hometalkoiden, Kuntaliiton sekä sosiaalija terveysministeriön yhteistyönä syntynyt Päättäjän homeopas avaa käytännönläheisesti toimitilojen hallintaa ja ylläpitoa sekä kunnossapidon ja sisäilmaongelmien välistä yhteyttä
Syksyn aikana talkoot järjestää myös kuntapäättäjille suunnatun tietoiskujen sarjan. Paljonko ennakoiva korjaaminen säästää. 29 ongelmatilanteisiin. Kosteusvaurio jää osakkaalta usein tunnistamatta ja tulee taloyhtiön tietoon vasta, kun vaurio on jo pitkällä. Lukuisissa maamme kerrostaloissa on kosteusja homevaurioihin liittyvää korjaustarvetta. Uusi palvelu toimiikin erinomaisena perehtymismateriaalina yhtiökokouksissa tai koulutustilaisuuksissamme”, kehityspäällikkö Jari Virta Suomen Kiinteistöliitosta sanoo. Osakkaille ongelmat konkretisoituvat sekä laajuuden että kustannusten osalta usein vasta yhtiökokouksessa. “Taloyhtiöiden osakkaat ja hallituksen jäsenet eivät yleensä ole rakentamisen tai rakennusten ylläpidon ammattilaisia. hometalkoot.fi. Kesälomien jälkeen talkoissa polkaistiin käyntiin Korjaa ajoissa ja säästä -tutkimusKuva: Pirjo Ferin/Ympäristöhallinnon kuvapankki.. Maksuttoman asiantuntijaluennon voi varata omaan kuntaan kiertuetta koordinoivan SEKin kautta: joonas.holste@sek.fi tai puh. vsk. Talkoiden tuottama verkkopalvelu tarjoaa käytännönläheistä tietoa osakkaille, asukkaille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. Päättäjän homeopas on vapaasti saatavilla talkoiden verkkosivulla www. *Kuntaliiton selvitys: Sisäilmasto ja energiatehokkuus SE5, 2015 Hometalkoot.fi kasvoi kerrostalon mitalla Toukokuussa avattiin Hometalkoot.fi-palveluun uusi osio kosteusja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen myös kerrostaloissa. Maassamme on reilut 58 000 asuinkerrostaloa, joissa asuu yhteensä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä (Tilastokeskus 2014). Asukkaat havaitsevat kyllä huoneistossaan ja rakennuksessa kulumisen ja vauriot, mutta niiden syitä ei osata tunnistaa, ja ikävä yllätys voi muhia rauhassa pitkäänkin. Eri aikakausien tyypilliset kerrostalot esitellään palvelussa havainnollisina leikkauskuvina. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 040 739 9550. Se kertoo myös, miten päättäjien viisaalla toiminnalla rakennusten ongelmia ja korjausvelkaa on mahdollista vähentää. Käyttäjä voi perehtyä rakenteisiin pintaa syvemmältä, tehdä muistiinpanoja omassa talossa havaitsemistaan korjaustarpeista tai ongelmista sekä välittää niistä tietoa muille talon osakkaille tai avainhenkilöille
Tutkimushankkeen taloudelliset tarkastelut ja raportoinnin tekee DI Paavo Kero. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan ensi vuoden helmikuussa. Ensimmäisessä tapauksessa rakenne korjataan hieman ennen kuin se vaurioituu, eli esimerkiksi ennen vuodon alkamista, jolloin rakennetta ei tarvitse kuivata eikä puhdistaa mikrobeista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Toisessa tapauksessa rakenne korjataan vasta, kun vaurioituminen on jatkunut niin pitkään, että korjaus vaatii rakenteen purkamisen, puhdistamisen ja materiaalien vaihtamisen. Kiinteistöjen ja niillä olevien rakennusten hoidettavuus kuvaa ylläpidon eli kiinteistönhoidon, huollon ja siivouksen toteuttamisastetta tai -mahdollisuutta. vsk. Usein työhön ryhdytään vasta, kun jokin rakennusosa vaurioituu tai rakenteiden ja järjestelmien ongelmat laukaisevat käyttäjien oireilun. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevaa tutkimustietoa sekä asuntojen ja palvelutalojen hoidettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon kustannuksia voidaan säästää, mikäli rakennusten korjaustoimet aloitetaan ajoissa ennen rakennusosien vaurioitumista. Rakennusten ylläpidossa on tyypillistä korjausten aloituksen venyttäminen liian pitkään. Hankkeessa apuna on myös FT, RI Esko Korhonen. Tutkimuksessa verrataan kahden eri korjaustavan suoria korjauskustannuksia. Yleisesti arvioidaan, että kustannukset voivat nousta helposti kaksintai jopa kolminkertaisiksi”, kertoo Juhani Pirinen. Hoidettavuuden ja hoidon terveysja talousvaikutuksista ei ole Kuva: Pentti Hokkanen/Ympäristöhallinnon kuvapankki.. 30 hanke, jota vetää tekniikan tohtori Juhani Pirinen konsultointiyritys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. ”Meillä on kokemusperäinen tieto siitä, että korjausten lykkääminen nostaa tuntuvasti kustannuksia. Kiinteistöjen hoidettavuuteen vaikuttavat tekijät selvitetään Kosteusja hometalkoot ja Toimivat Kiinteistöt Toki ry ovat käynnistäneet kiinteistöjen hoidettavuuden kehittämiseen ja taloudellisen vaikuttavuuden arviointiin tähtäävän tutkimushankkeen. Nyt tavoitteena on selvittää, kuinka paljon kustannukset kasvavat, jos korjausrakentamista ei suoriteta ajoissa. Tavoitteena on, että tutkimushankkeen tulosten perusteella voidaan antaa käytännönläheiset ohjeet uusien asuntojen ja palvelutalojen rakentamisen suunnitteluun ja ylläpitoon hoidettavuuden näkökulmasta. Pirisen mukaan ennaltaehkäiseviä korjaustoimia on viime vuosina ryhdytty jo jonkin verran tekemään, mutta edelleen liian vähän. Tutkimustiedosta hyötyvät kiinteistönomistajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisella puolella rajoitteena ovat usein niukat määrärahat
31 juurikaan tutkimustietoa olemassa. Toki ry edistää ja kehittää tilojen ja materiaalien helppohoitoisia suunnitteluratkaisuja, painottaa kiinteistöjen elinkaariajattelun ylläpitoa sekä edistää puhtauspalvelualan ammatillisen työvoiman saatavuutta ja koulutuksen kehittämistä. www.hometalkoot.fi Yli-insinööri Katja Outinen astui toukokuun alussa talkoopäällikön saappaisiin. 0295 250 314, karoliina.viitamaki@ ymparisto.fi www.hometalkoot.fi www.uutiset.hometalkoot.fi Valtakunnalliset kosteusja hometalkoot on vuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä käynnistetty seitsemänvuotinen ohjelma. Vuoden loppupuolella valmistuvaa projektia johtaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kosteusja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Katja Outinen. vsk. Puhtaustieto PT Oy, Rakennustutkimus RTS Oy sekä Suomen Laatutakuu Palvelut Oy. Lisätietoa hankkeista ja Kosteusja hometalkoista: Katja Outinen, ohjelmapäällikkö p. Vuonna 2005 perustetun yhdistyksen jäseniä ovat mm. 0295 250 217, katja.outinen@ymparisto.fi Karoliina Viitamäki, suunnittelija p. Ympäristöministeriön vetämän laajan hankekokonaisuuden tavoitteena on kosteusja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen. Hyvällä kiinteistöjen hoidettavuudella arvioidaan olevan merkittävät suorat ja välilliset vaikutukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Julkisissa kiinteistöissä ylläpidon ja puhtaudenhallinnan ohjeistuksia tarvitaan tilojen käyttäjille, niitä siivoaville ja hoitaville, palveluiden ostajille ja rakennusten omistajille. Ku va : N iina Sil va st i/ Ym päris tö hal lin no n ku vap ank ki .
Suomessa on tällä hetkellä kymmenen uuden testin mukaan tasontarkastettua homekoiraa.. Koira pystyy ilmaisemaan myös jo kuivuneita kosteusvaurioita, joita ei kosteusmittareilla lainkaan havaittaisi, mutta jotka voivat kuitenkin aiheuttaa oireiluja tilojen käyttäjille. vsk. Viime vuonna luotiin homekoirayrittäjien yhteisesti hyväksymä koirakoiden tasontarkastusjärjestelmä, jolla saatiin alalle lisää yhtenäisyyttä ja luotettavuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 32 Homekoiria käytetään rakennusten mikrobivaurioiden etsinnässä. Siviiliammatiltaan Rajavartiolaitoksen virkakoiraohTarja Parkkila Kosteusja hometalkoot Homekoirakoiden tasontarkastusjärjestelmällä luodaan yhtenäisyyttä alalle Homekoirien käyttö on viime vuosina lisääntynyt, ja yrittäjiä on tullut alalle paljon lisää. Koiralla on tunnetusti hyvä hajuaisti, ja koulutuksen avulla koira saadaan ilmaisemaan homeet ja lahottajat eri rakennusmateriaaleista samaan tapaan kuin esimerkiksi tullin ja poliisin käyttämät koirat tunnistavat huumeita tai räjähteitä. Suomen Homekoirayrittäjät ry:n puheenjohtaja Jussi Grönman on yksi Suomen ensimmäisistä homekoirayrittäjistä
Tällöin selvitetään, mikä on vaurion syy sekä laajuus, ja saadaan tarkentavat tiedot korjaussuunnittelua ja korjaamista varten. vsk. ”Yhden päivän aikana voimme tutkia aamulla 1800-luvun lopulla rakennetun talon, päivällä 1970-luvun talon ja illalla 2000-luvun talon, ja pahimmillaan hometta voi olla jokaisessa. Kuva: Homekoirat S&S.. Homekoiratoiminta alkoi aikanaan yhteistyössä paikallisen insinööritoimiston kanssa. Homekoirakartoituksessa tärkeää on koirakon oikea työnjako ja raportoinnin laatu. Koiran suorittaman kartoituksen jälkeen tehdään tarkempi rakenteiden kuntotutkimus, mikäli ongelmakohtia ilmenee. Päivätyönsä ohessa hän tekee nykyisin noin 200 homekoirakartoitusta vuodessa. Hyvä homekoiraohjaaja ymmärtää riskirakenteiden merkityksen, osaa lukea omaa koiraansa sekä kirjata havainnot koiran merkkaamista kohdista selkeäksi raportiksi.” Grönmanin mukaan koiran kanssa työskennellessä kahta samanlaista keikkaa ei ole. Koiran kanssa työskentelyssä parasta on se, kun vaurioiden syy löytyy ja niitä päästään korjaamaan.” Tasontarkastettuja homekoiria jo 10 Homekoira-alan yrittäjät ovat Suomessa pääsääntöisesti kouluttaneet koiransa itse tai käyttäneet apuna muita koira-alan ammattilaisia. Monilla yrittäjillä yritystoiminta on lähtenyt liikkeelle ensin harrastepohjalta, ja osalla on vankka koirankoulutustausta muun muassa puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Homekoira pystyy tunnistamaan noin 20–30 rakennuksista yleisimmin löytyvää homelajia. Grönmanin mukaan homekoiraan pitää suhtautua esitutkijana, sillä homekoiran suorittama kartoitus antaa kosteusvauriokuntotutkijalle osviittaa, mistä rakennetta kannattaa lähteä avaamaan. Koiran suorittaman kartoituksen jälkeen tehdään tarkempi rakenteiden kuntotutkimus, mikäli ongelmakohtia ilmenee. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. ”Koiran rooli on paikantaa, mistä mikrobien tai homeiden haju tulee. 33 jaajana työskentelevä Grönman on tehnyt homekoirakartoituksia jo 2000-luvun alusta lähtien. Homekoiralla tehty kartoitus on kustannustehokasta, sillä materiaalinäytteiden määrää voidaan näin rajata
Yhdistyksen jäseninä on homekoirayrittäjien lisäksi rakennusterveysasiantuntijoita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Kuva: Kymen Home-etsintä. Homekoirayrittäjät ry:n jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 60, joista yrittäjäjäseniä on noin parikymmentä. Aiemmin kaksipäiväiseksi suunniteltu tasotarkastus muutettiin kolmipäiväiseksi, mikä antaa paremmat mahdollisuudet Homekoiralla tehty kartoitus on kustannustehokasta, sillä materiaalinäytteiden määrää voidaan näin rajata. Homekoirayrittäjät ry perustettiin vuonna 2013, sillä alalle tarvittiin yhteiset pelisäännöt ja panostusta koulutukseen. Hankkeella pyrittiin saamaan alalle lisää yhtenäisyyttä ja luotettavuutta. Hankkeen aikana testattiin kymmenen homekoirakkoa, joista testin läpäisi kuusi koiraa ja neljä ohjaajaa. vsk. Keväällä 2014 Homekoirayrittäjät ry aloitti homekoirakoiden tasontarkastuksen pilotoinnin, joka saatiin päätökseen loppuvuodesta. Kosteusja hometalkoot -toimintaohjelma oli pilottihankkeen yhteistyökumppani ja yksi hankkeen rahoittajista. Grönmanin mukaan pilotointihanke ylsi tavoitteeseensa, sillä sen avulla pystyttiin luomaan toimiva tasotarkastusjärjestelmä sekä kehittämään homekoiratoimintaa. 34 Järjestäytynyt homekoira-alan koulutus aloitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikössä vuoden 2010 syksyllä. Hankkeen vetäjänä toimineen Jussi Grönmanin mukaan homekoirakoiden tasontarkastusjärjestelmälle oli tarvetta, sillä asiakkailta tuli paljon kyselyitä homekoirayrittäjien tasosta ja luotettavuudesta. Yhdistys otti tehtäväkseen luoda alalle koirakoiden tasontarkastusjärjestelmän. Tässä työssään Jussi Grönmanin homekoira Tara. Parhaillaan on menossa kolmas kurssi, joka kestää 1,5 vuotta. Testausten pohjalta arvioitiin, onko suunniteltu testi vaatimuksineen käytäntöön ja homekoiratoimintaan soveltuva
Homekoirina käytetään paljon perinteisiä palveluskoirarotuja, mutta itse suosin pieniä koiria, sillä ne mahtuvat myös ahtaampiin paikkoihin.” Homekoiralla pitää olla tietyt ominaisuudet: koiran on oltava vireystilaltaan hyvä, aktiivinen ja sosiaalinen yksilö, joka haluaa tehdä tarkastustyötä. ”Homekoiraksi soveltuvat useimmat koirarodut, rodulla ei sinänsä ole väliä. Hyvä homekoira tekee työnsä itsenäisesti, haluaa hakea homeen hajulähdettä ja kestää ohjaajan ohjauksen, mikäli sitä tarvitaan. Jussi Grönmanilla on itsellään homekoirina parsonsrussellinterrierit Tara ja Vieno. 35 suorittaa testi hyväksyttävästi. vsk. ”Ensin on ohjaajan teoriakoe, minkä jälkeen on vuorossa koiran hajuerottelukoe. ”Koulutusta tarvitaan jatkuvasti lisää sekä ohjaajalle että koiralle, sillä rakennustapa, rakenteet ja materiaalit muuttuvat”, Jussi Grönman tähdentää. Tällä hetkellä Suomessa on kymmenen tasontarkastettua homekoiraa. Koira tarvitsee koulutusta koko uransa ajan. Viime vuoden lopulla luotiin homekoirakoille tasontarkastusjärjestelmä. Yhdistyksen tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä kaikki Suomen Homekoirayrittäjät ry:n yrittäjäjäsenet käyvät läpi tasontarkastusjärjestelmän. Mikäli virheilmaisuja tulee, koepäivän voi uusia kerran. Kuva: Kymen Home-etsintä.. Tasontarkastuksen kriteerit pidettiin samoina, eli virheilmaisuja ei koirakolla tasontarkastuksessa saa tapahtua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Myös ohjaajan pätevyyden säilymistä mitataan kerran kahdessa vuodessa tehtävillä tasontarkastuksilla. Homekoirien rotukirjo on laaja Homekoirien rotukirjo on Suomessa laaja: homekoirista löytyy niin belgianpaimenkoiraa, saksanpaimenkoiraa kuin cockerspanieliakin. Suomessa on tällä hetkellä kymmenen uuden testin mukaan tasontarkastettua homekoiraa. Seuraavana päivänä järjestetään etsintäkoe keskisuuressa omakotitalossa, ja kolmantena päivänä siirrytään ison kiinteistön etsintäkokeeseen”, Jussi Grönman kertoo. Homekoira on valmis työskentelyyn noin kaksivuotiaana koulutuksesta ja rodusta riippuen, ja eläkeikä koittaa noin 8–10 -vuotiaana. Homekoiran tasontarkastus on uusittava kahden vuoden välein siihen asti, kunnes koira täyttää kahdeksan vuotta
36. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk
vsk. 37. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
Esimerkiksi sisälähteistä peräisin olevan ei-tupakkaPM 2.5 pitoisuuksien taso on Suomessa n. 3 µg/m3, kun EU:n ilmanlaatudirektiivistä sisäpitoisuuksiin sovellettu toimenpideraja asumisterveysasetuksessa on 25 µg/m3. Vertaamme tässä julkaisussa tärkeimpien sisälähteiden rajoittamisella saavutettavia terveyshyötyjä. 38 Ympäristöaltisteiden terveysvaikutuksia pyritään usein minimoimaan asettamalla altistukselle rajatai ohjearvoja, joiden ylittymistä pitäisi pyrkiä välttämään. Varovaisuusperiaate tukeutuu toksikologisilla testeillä määriteltyyn altistustasoon, jota matalammilla pitoisuuksilla terveysvaikutuksia ei ole havaittu. Arvot perustuvat yleisesti joko varovaisuusperiaatteeseen tai hyväksytyn riskin periaatteeseen. Vaikka asetetut toimenpiderajat ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, niiden avulla ei kuitenkaan voida sisäilmaan liittyviä ongelmia kokonaan poistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Hiukkaset ja radon merkittävimmät epäpuhtaudet. Hyväksytyn riskin tapauksessa valitaan pitoisuustaso, jota alemmilla altistuksilla terveysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Tämä tulee esille esimerkiksi tarkasteltaessa pienhiukkasten ja radonin aiheuttamia terveysvaikutuksia. vsk. Radonin osalta rajaarvot jäivät auki kesken olevan säteilyturvallisuuslainsäädännön uudistusprosessin takia. Valitettavasti hyväksyttyyn riskiin perustuvat rajaarvot voivat olla kansanterveysvaikutuksiltaan riittämättömät. Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuntojen sisäilman terveyshaittojen alentaminen Juuri voimaantullut asumisterveysasetus tarjoaa uusia keinoja ilmansaasteiden terveyshaittojen ehkäisyyn
460 DALY/v), passiivitupakointi (280 DALY/v), kosteusvauriot (340 DALY/v) ja sisälähteiden hiilivedyt (VOC; 260 DALY/v) (Asikainen ja Hänninen 2015 & Hänninen ja Asikainen 2013). 2015). Lähtötilanteessa vuonna 2010 näiden sisälähteiden aiheuttama tautitaakka oli yhteensä 5 500 DALY, josta pienhiukkasten (PM 2.5) ja radonin osuus oli hallitseva, n. Vuoden 2010 lähtötilanteen 5 500 DALY:stä voitaisiin poistaa yhteensä 2 400 DALY (vihreä, % vähennystä lähtötilanteesta), jolloin sisälähteistä jää jäljelle 3 200 DALY tautitaakka (keltainen).. 39 Sisälähteiden tautitaakka Sisälähteiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja sisälähteiden rajoittamisella ja ilmanvaihdon optimoinnilla saavutettavia terveyshyötyjä tarkasteltiin eurooppalaisessa HEALTHVENT – projektissa, jossa tuotettiin vaatimukset terveysperusteisille ilmanvaihdon ohjearvoille (Hänninen ym. 4 200 DALY (n. Radonin pitoisuuteen tässä asetuksessa ei oteta kantaa, mutta aiemman Sosiaalija terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m3 ja uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m3 (STM 2003). Terveysperusteisten ilmanvaihdon ohjearvojen mukaan sisälähteiden hallinta on keskeinen keino terveyshaittojen minimoimiseen. 80 %) (kuva 1), kun tarkastelussa oli niiden lisäksi mukana häkä (CO; n. Sisäilman epäpuhtauksien rajoittamisella saavutettavia terveyshyötyjä arvioitiin määrittämällä alennuspotentiaalit nykyisille päästölähteille (hiilimonoksidista (CO) ja sisätupakoinnista -90 %, hiilivetyjen (VOC) sisälähteistä ja kosteusvaurioista -50 % ja hiukkasten sisälähteistä -25 %) sekä radonin tapauksessa tarkastelemalla asumisterveysohjeen asettamia ohjearvoja (400 ja 200 Bq/m3) sekä WHO:n asettamaa Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tarkastelluilla toimenpiteillä saavutettu terveyshyöty (DALY/vuosi). Tautitaakkaa kuvattiin haittapainotetuilla elinvuosilla (DALY), jotka menetetään altistusten aiheuttaman kuolleisuuden ja sairastavuuden takia. Sisälähteiden terveysvaikutusten rajoittaminen Juuri voimaan tullut Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista määrittelee, että pienhiukkasten sisäilmapitoisuus 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 25 µg/m3 (STM 545/2015). vsk
Voimassa olevilla rajoilla (vanhat asunnot 400 ja uudet asunnot 200 Bq/m3) saavutetaan maltillisempia kansanterveysvaikutuksia, mutta tarkastelu osoittaa, että kuitenkin merkittävä osa terveysvaikutuksista jää edelleen jäljelle (kuva 1). Tästä syystä puututtaessa ainoastaan nykyisen asetuksen määrittelemän raja-arvon ylittäviin pitoisuuksiin, saavutetaan terveyshyötyjä vain yksittäistapauksissa vaikutuksen jäädessä kansanterveystasolla lähes merkityksettömäksi. On todennäköistä, että nykyisen asetuksen mukainen 25 µg/m3 pitoisuus ylittyy hyvin harvoissa tapauksissa Suomessa, vaikka sisälähteiden lisäksi huomioitaisiin myös pienhiukkasten ulkoa sisätiloihin kulkeutuva pitoisuus. • Radon aiheuttaa terveyshaittoja myös matalilla pitoisuuksilla, joten kansanterveyshyötyjen näkökulmasta pitäisi pyrkiä mahdollisimman alhaisiin radonpitoisuuksiin. Rajoittamistoimenpiteillä saavutettavat terveyshyödyt Tautitaakka-arvioissa käytettiin pienhiukkasten sisälähteiden (ilman tupakointia) pitoisuutena 2,9 µg/m3 (Hänninen ym. • Sisälähteiden terveyshaittoja voitaisiin alentaa tehokkaasti vaatimalla asuinja vapaa-ajanrakennuksiin häkävaroittimet.. Laskelmassa radonaltistusten oletettiin laskevan kaikissa asunnoissa tarkasteltavan raja-arvon alle, joka on hyvin optimistinen oletus niiden asuntojen kohdalla, joissa radonpitoisuudet ovat raja-arvoa huomattavasti korkeammat; monessa tapauksessa näin tehokas radonkorjaus on haasteellinen. (2015). 5 and levels Johtopäätökset • STM asetuksen vaatima pienhiukkasten nykyinen toimenpideraja 25 ?g/m3 on tärkeä askel eteenpäin, mutta kansanterveyden näkökulmasta vielä riittämätön. 2004) ja tästä oletettiin vähennettäväksi 25 %. ISBN: 978-952-5236-43-9: SIY-raportti 33.11.3.2015 Helsinki Hänninen, O., Lebret, E., Ilacqua, V., Katsouyanni, K., Künzli, N. 40 100 Bq/m3 ohjearvoa (Asikainen ja Hänninen 2015). Lisäksi ilmanvaihtotasoa optimoitiin lähtötilannetta matalammiksi. Arvioidulla pitoisuuden vähennyksellä saavutettaisiin 450 DALY suuruinen terveyshyöty, mutta valtaosa pienhiukkasten terveysvaikutuksista jäisi edelleen jäljelle. vsk. Tarkastelussa oletettiin, että häkäaltistusten aiheuttamista kuolemantapauksista voitaisiin estää häkävaroittimien avulla 90 %, ja tällä saavutettaisiin lähes samantasoinen terveyshyöty kuin sisälähteiden pienhiukkasaltistuksen 25 %:n vähennyksellä tai sisätilojen radonpitoisuuksien alentamisella alle 400 Bq/m3:ssa (kuva 1). Viitteet Asikainen A., Hänninen O. (2004). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Häkäaltistusten hallinta vaikuttaakin näistä toimenpiteistä kaikkein kustannustehokkaimmalta ja kenties myös realistisimmalta vaihtoehdolta. Radonin kohdalla puututtaessa kaikkiin yli 100 Bq/m3 pitoisuuksiin, voitaisiin terveyshaitoista leikata puolet. Infiltration of ambient PM2. Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot: sisälähteiden rajoittamisen terveyshyödyt Suomessa. Näinkin alhaisella pitoisuudella pienhiukkasten terveysvaikutukset dominoivat sisälähteiden aiheuttamaa tautitaakkaa (kuva 1). Sisäilmastoseminaari 2015, 303–308. Siten pienhiukkasten terveysvaikutusten ehkäisemiseen tarvitaan edelleen uusia työvälineitä ja lähestymistapoja
vsk. 92 pages. 020 740 2540, info@sisailmakeskus. (eds.) (2013). Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Vantaa Kuopio Joensuu Lahti Lappeenranta Jyväskylä. http://www.finlex. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. 5 in residences of four European cities. -konsernia. IlmanvaihIlmanvaihdon terveysperusteiset EU-ohjearvot. Palveluihimme kuuluvat mm. • rakennusterveysja sisäilmahaittojen selvitykset • ilmanvaihdon toiminnan ja hygieenisyyden selvitykset • rakennusja kosteustekniset kuntotutkimukset • asbestija haitta-ainekartoitukset ja kosteuskartoitukset • korjaustarveselvitykset, korjaussuunnittelu ja korjaustyön valvonta Ota yhteyttä asiantuntijoihimme! Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmakeskus on osa p. Hänninen, O., Asikainen, A. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Report 2/2013. (2015). Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. National Institute for Health and Welfare (THL). fi/fi/laki/alkup/2015/20150545 Rakennusterveys on ammattimme. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2003: Asumisterveysohje. pdf STM 2015. Atmos Environ, 38(37), 6411–6423. Helsinki 2013. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-822-3 Hänninen O., Asikainen, A., Carrer, P., Kephalopoulos, S., de Oliveira Fernandes, E., Wargocki, P. Sosiaalija terveysministeriön asetus 545/2015. 41 of indoor generated non-ETS PM2. www.sisailmakeskus. Sisäilmastoseminaari 2015, ISBN: 978952-5236-43-9: SIY-raportti 33.11.3.2015 Helsinki STM 2013. http://www.finlex.fi/pdf/ normit/14951-asumisterveysohje_pdf
Säteilyturvakeskuksen tutkimuksen perusteella radonimurilla ja -kaivolla yleensä päästään hyviin tuloksiin. Syypää sisäilman liian suuriin radonpitoisuuksiin on lähes aina sisätiloihin pääsevä maaperän huokosilma, jonka radonpitoisuudet ovat hyvin korkeita (10 000–100 000 Bq/m3). Jos porakaivovedessä on korkea raTarkastaja Olli Holmgren Tarkastaja Tuomas Valmari Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus – STUK Radonkorjausten tehokkuus Radonkorjausten tehokkuus Asuntojen radonkorjausten laatuun kohdistuu lähivuosina entistä suurempia odotuksia, kun 2013/59/Euratom-direktiivin myötä nykyistä radonpitoisuuden enimmäisarvoa tullaan alentamaan. Korkeat radonpitoisuudet voidaan siis yleensä korjata helposti, joten radonpitoisuuden mittaaminen tulisikin tehdä mahdollisimman monessa asunnossa.. Tammikuussa 2014 julkaistun säteilysuojelun perusnormidirektiivin (2013/59/Euratom) mukaan kansallinen radonpitoisuuden viitearvo saa olla korkeintaan 300 Bq/m3. 42 Radonpitoisuudet ovat liian korkeita monissa suomalaisissa asunnoissa. Korkeita pitoisuuksia voi esiintyä myös taloissa, joihin on jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Enimmäisarvon ylityksiä löytyy kaikkialta Suomessa, mutta suurin osa ylityksistä esiintyy Eteläja Kaakkois-Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Asuntoja, joissa 300 Bq/m3 ylittyy, arvioidaan olevan noin 100 000. vsk. Passiiviseen radonputkistoon liitettävä huippuimuri vähentää tehokkaasti korkeita radonpitoisuuksia. Sosiaalija terveysministeriön asettama radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 Bq/m3 ylittyy 51 000 pientaloasunnossa, joka on noin 4 % kaikista pientaloasunnoista (Mäkeläinen ym. 2009). Uusi viitearvo pitää olla voimassa 2018 vuoden alussa. Tyypillisin vuotoreitti asuntoon on betonilaatan ja sokkelin välinen kutistumarako, jonka kautta asunnossa vallitseva alipaine imee maaperän radonpitoista ilmaa sisälle. Jo pienikin rako ja vuotoilmavirta (< 1 m3/h) riittävät nostamaan radonpitoisuutta
Sillä imetään ilmaa maaperästä lattian alta, mikä alentaa sisäilman radonpitoisuutta kahdella tavalla: se luo lattian alle alipainekentän, joka vähentää maaperästä sisälle tulevia virtauksia, ja toisaalta se tuulettaa maaperää pienentäen maaperän huokosilman radonpitoisuutta. 1. Sen lisäksi lattian ja seinän liitokset tiivistetään kumibitumikermillä (huopakaistalla) ja läpiviennit tiivistetään. Molemmat mekanismit ovat tärkeitä. Lattialaatan alle sijoitetun radonputkiston poistoputki viedään vesikaton yläpuolelle ja varustetaan sadehatulla, kuva 2. Poistoputken hattu. Radonkaivo soveltuu erityisen hyvin soraharjuilla sijaitseviin rivitaloihin, koska radonkaivon vaikutus voi suotuisissa olosuhteissa ulottua kymmenien metrien päähän. Lämmöneristetty poistokanava, 5. Tällöin radonputkisto tuulettuu painovoimaisesti, mikä jo itsessään pienentää sisäilman radonpitoisuutta keskimäärin 40 %. Siten yhdellä kaivolla saadaan pienennettyä useamman asunnon radonpitoisuutta.. Tiivistetty läpivienti lattialaatassa, 4. Imukanavisto, 2. Nykyään radoniin varaudutaan jo rakennusvaiheessa. Radonkaivo tehdään talon ulkopuolelle ja sen syvyys on hyvä olla 4–5 metriä, kuva 3. Läpivienti vesikatolla, 6. vsk. Kuva 2. Lisäksi rakennusmateriaalit tuottavat sisäilmaan jonkin verran radonia. Radonkaivo on myös tehokas korjausmenetelmä, mutta se soveltuu vain karkeille hiekkaja soramaille. Radonimurilla imetään ilmaa maaperästä, mikä pienentää tehokkaasti sisäilman radonpitoisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 43 donpitoisuus, se kasvattaa myös sisäilman radonpitoisuutta. Ilmaa voidaan imeä esimerkiksi lattian alle kaivettavan imukuopan avulla, kuva 1. Jos radonpitoisuus siltikin ylittää rakentamismääräysten asettaman enimmäisarvon 200 Bq/m3, voidaan radonputkisto aktivoida kytkemällä siihen huippuimuri. Siirtokanava, 3. Radonimuri on yksi tehokkaimmista radonkorjausmenetelmistä. Kuva 1. Radonputkiston asentaminen maanvaraisen lattialaatan alle
Niiden avulla on vain harvoin saavutettu yli 50 % radonpitoisuuden alenema. Yleensä radonpitoisuus alenee näillä menetelmillä 70–90 %, jos ne ovat huolella suunniteltu ja toteutettu. Radonputkiston aktivoinnilla, radonimurilla ja radonkaivolla on parhaimmillaan saavutettu yli 98 % radonpitoisuuden alenema. Jos IV toimii kohtalaisesti tai hyvin, ilmanvaihtoa parantamalla ei voida juurikaan vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Yhdeksässä radonputkisto-, seitsemässä radonimurija kolmessa radonkaivokohteessa alenema on kuitenkin jäänyt alle 50 %. Kysely lähetettiin 2012. Korjauksen tehokkuus riippuu siitä, mitä menetelmiä on käytetty. Kyselyn kohdejoukkoon valittiin Säteilyturvakeskuksen radonmittaustietokannasta 2000-luvulla radonkorjattuja asuntoja, joissa on tehty radonmittaus sekä ennen radonkorjausta että sen jälkeen. Vuotokohtien tiivistäminen on taas osoittautunut erittäin haastavaksi tyypillisessä suomalaisessa puurunkoisessa pientalossa, jossa tiivistysmassaa on työlästä saada betonilaatan ja sokkelin liitokseen. Joissakin tapauksissa radonkorjauksella ei ole ollut mitään vaikutusta, jolloin vuosien välisen satunnaisen radonpitoisuuden vaihtelun ja rajallisen mittaustarkkuuden takia korjauksen jälkeen on voitu mitata suurempi radonpitoisuus kuin ennen korjausta. Säteilyturvakeskuksen viimeisin tutkimus radonkorjauksista tehtiin 2012 (Holmgren ym. Kyselyyn vastasi 544 asukasta. Ilmanvaihdon parantaminen pienentää radonpitoisuutta parhaiten niissä kohteissa, joissa ilmanvaihto oli toiminut aluksi huonosti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tällöin tarvitaan tehostamistai lisätoimia, kuten radonimurin poistoilmamäärän kasvattaminen, kellarin tai varaston ilmanvaihdon tehostaminen, imupisteiden määrän lisääminen, imupisteen syventäminen, rakenteiden tiivistäminen ja asunnon alipaineen pienentäminen. Tuloksia hyödynnetään radonkorjausten ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin kehittämisessä. Radonputkiston aktivointi yleisin ja tehokkain korjausmenetelmä Eri korjausmenetelmien tehokkuutta eli niiden vaikutusta asuntojen sisäilman radonpitoisuuteen on tutkittu paljon jo yli 30 vuoden ajan. vsk. Vuoden 2012 tutkimuksessa yhdistelmiä oli käytetty 201 kohteessa. Erilaisia yhdistelmiä oli yli 20. Radonmittaukset on tehty vuosina 2000–2012. 2015). Korjaus ei aina onnistu ensimmäisellä yrityksellä Radonimurin asentaminen ei välttämättä aina ole yksinään riittävä toimenpide eli sillä ei ole aina ensi yrittämällä saavuteta haluttua radonpitoisuuden tasoa. 44 Pelkästään ilmanvaihtoa parantamalla tai pelkästään vuotokohtia tiivistämällä radonpitoisuus on pienentynyt keskimäärin 30 %. Radonkaivon synnyttämä ilmavirtaus pienentää maaperän huokosilman radonpitoisuutta laajalla alueella.. Käytetyimpiä olivat radonimurin, ilmanvaihdon parantamisen ja tiivistämisen eri yhdistelmät. Kuvassa 4 on esitetty eri korjausmenetelmien tehokkuuksia. Kuva 3. Betonirakenteisissa taloissa tiivistämällä on saavutettu parempia tuloksia
Kuva 4. Janojen ulkopuolelle jäävät havainnot kuvataan pistellä. Korjauskohteiden lukumäärät ryhmiteltynä ennen korjausta ja korjauksen jälkeen mitatun radonpitoisuuden mukaan.. 45 Taulukossa 1 korjauskohteet on ryhmitelty ennen korjausta ja korjauksen jälkeen mitatun radonpitoisuuden mukaan. (25. persentiilejä. Kaikista enimmäisarvon 400 Bq/m3 ylittäneistä korjauskohteista 77 % on päässyt alle 400 Bq/m3. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Näistä kolmanneksessa radonputkisto oli aktivoitu. Laatikon keskellä oleva viiva kuvaa mediaania ja sen reunat 25. Voidaan olettaa, että jos näissä jälkimmäisissä tapauksissa olisi käytetty radonimuria, tulokset olisivat olleet parempia ja useampi olisi päässyt alle enimmäisarvon. Jakaumat on esitetty siten, että 50 % tapauksista sijoittuu laatikon sisään. persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää tapauksista 25 %.) Taulukko 1. Näiden lisäksi radonkorjaus oli tehty 168 kohteessa, joissa radonpitoisuus oli ennen korjausta ollut alle 400 Bq/m3. ja 75. Yli 400 Bq/m3 pitoisuuden jääneistä kohteista 36:ssa oli käytetty putkiston aktivointia, radonimuria tai radonkaivoa yksinään tai osana korjausta ja 36:ssa jotain muuta menetelmää. Radonkorjausmenetelmien tehokkuus. Radonputkiston aktivoineista jopa 94 sadasta oli päässyt alle enimmäisarvon 400 Bq/m3 ja 86 alle uusien talojen enimmäisarvon 200 Bq/m3. Taulukossa on mukana vain ne kohteet, joissa radonpitoisuus ennen korjausta oli yli 400 Bq/m3. Janat kuvaavat sitä aluetta, jolla valtaosa tapauksista sijaitsee. vsk. Janat ulottuvat korkeintaan 1,5 kertaa laatikon mitan päähän tai tapausten ääriarvoihin
Uuden ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen on kallis toimenpide. SIY Raportti 33, s. Talossa voi olla liian suuri radonpitoisuus, vaikka lattian alle olisikin asennettu radonputkisto, alapohja olisi tiivis tai vaikka talo olisi rakennettu alueelle, jossa ei yleensä ole suuria radonpitoisuuksia. Tiivistämisiä kannattaa käyttää vain tarkoin harkituissa tilanteissa, koska sillä saavutetut radonpitoisuuden alenemat ovat yleensä jääneet pieniksi. Toki ilmanvaihdon tulee aina toimia riittävän hyvin ja sitä tulee käyttää oikein. Siksi on tärkeää, että uusissa taloissa tehdään radonmittaus ensimmäisenä talvena talon valmistumisen jälkeen. Holmgren O, Valmari T, Kurttio P. Muilla radonimurin tehneillä radonpitoisuus oli alentunut enemmän kuin 50 %. Neljässä radonimurikohteessa ja yhdessä radonkaivokohteessa radonpitoisuus oli pienentynyt yli 84 %, mutta koska radonpitoisuus ennen korjausta oli ollut monta tuhatta Bq/m3, lopputulos oli jäänyt vielä yli 400 Bq/m3. vsk. 327–332. Sisäilmastoseminaari 11.3.2015. 46 Kohteista, joissa radonpitoisuus oli ennen korjausta yli 1000 Bq/m3, 61 % (49) on päässyt alle 400 Bq/m3 ja 41 % (33) oli päässyt alle uusien talojen enimmäisarvon 200 Bq/m3. Asuntojen radonkorjaaminen. STUKA252 (Säteilyturvakeskus 2012). Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H ja Arvela H. Jos radonmittauksen tulos ylittää rakentamismääräysten asettaman enimmäisarvon 200 Bq/m3, radonpitoisuutta on helppo pienentää asentamalla radonputkiston poistoputkeen huippuimuri. Arvela H, Mäkeläinen I, Holmgren O, Reisbacka H. Radonimuri ja radonkaivo ovat keskimäärin tehokkaampia ja halvempia radonkorjausmenetelmiä kuin uuden koneellisen tuloja poistoilmanvaihtolaitteen asennus. Radonmittauksella varmistetaan, että radontorjunta on onnistunut ja että radonpitoisuus on pieni, eikä rakentamisen aikana ole tapahtunut mitään radoniin liittyvää rakennusvirhettä. STUKin suositukset Radonputkiston aktivointi, radonimuri ja radonkaivo ovat tehokkaimpia radonkorjausmenetelmiä. Suomen radonkartasto 2010. Radon suomalaisissa asunnoissa – Otantatutkimus 2006. STUK-A245 (Säteilyturvakeskus, 2010).. Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T ja Arvela H. Radon uudisrakentamisessa – otantatutkimus 2009. (Säteilyturvakeskus 2010). Kohteista, jotka jäivät yli 400 Bq/m3 radonpitoisuuden, seitsemän oli yrittänyt käyttää jotain muuta menetelmää kuin radonimuria, jolloin radonpitoisuus ei ollut laskenut riittävästi. Radonkorjausmenetelmien tehokkuus – kyselytutkimus. Niitä kannattaa käyttää ensisijaisina korjausmenetelminä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Vain yksi radonimuri oli täysin epäonnistunut, eikä lisätoimia ollut tehty. Lisätietoa Arvela H, Holmgren O ja Reisbacka H. Radonkorjauksen tavoitteena kannattaa olla mahdollisimman pieni radonpitoisuus, jolloin radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski saadaan mahdollisimman pieneksi. STUK-A244. Yleensä uuteen ilmanvaihtojärjestelmään on päädytty tilanteessa, jossa samanaikaisesti halutaan uudistaa asunnon heikosti toimivaa ilmanvaihtoa ja parantaa asunnon energiatehokkuutta. Tämän vuoksi tilanne on arvioitava huolellisesti ennen korjausmenetelmän valintaa – varsinkin, jos ainoa peruste valinnalle on radonpitoisuuden alentaminen. STUK-A242 (Säteilyturvakeskus, 2009)
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. – ota yhteyttä, niin kerromme, miten saat referenssit tuottamaan uusia kontakteja.. 47 Nopein reitti oikeaan tuotteeseen ja ratkaisuun valmiin referenssikohteen kautta Rakennushankkeissa mukana olleet valmistajat ja toimittajat kertovat miten juuri heidän yrityksensä on osallistunut ja mitä etuja siitä on ollut hankkeelle. Löytyykö Teiltä kiinnostavia referenssikohteita
Mikrobiologisilla määrityksillä pyritään osoittamaan, onko rakennuksessa mikrobikasvua rakenteissa tai pinnoilla, epätavanomainen mikrobilähde tai kulkeutuuko mikrobeja toisesta tilasta. Niin mikrobikuin muidenkin mittausten tulee aina perustua rakennuksen lähtötilanteen ja katselmuksen perusteella tehtyyn suunnitelmaan. Uuden asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan mikrobiologisia määrityksiä tulee ensisijaisesti tehdä rakennusmateriaalinäytteistä.. Peruslähtökohta on, että kosteusja homevauriot tulisi ennaltaehkäistä ja korjata. WHO:n sekä terveydensuojelulain (763/1994) mukaan kosteutta ja homekasvua pidetäänkin indikaattoreina olosuhteista, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja rakennuksessa oleskeleville. Jos mikrobikasvu on silmin havaittavaa, FM, tutkija Kaisa Jalkanen FT, dosentti, johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Homekasvua pidetään indikaattorina olosuhteesta, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja. Annosvasteista suhdetta mitattuihin epäpuhtauspitoisuuksiin ei ole havaittu (WHO 2009). vsk. 48 Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kosteusja homevaurioituneissa rakennuksissa oleskelevilla henkilöillä esiintyy enemmän hengitystieoireita ja – infektioita sekä astmaa ja sen oireiden pahenemista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Mikrobimittauksilla voidaan osoittaa tai varmistaa mikrobiologinen epäpuhtauslähde eli mikrobikasvu, jokin muu epätavallinen mikrobilähde tai epäpuhtauksien kulkeutuminen muista tiloista. Mikrobiologisen olosuhteen toteaminen perustuu luonnollisesti mikrobikasvun osoittamiseen joko mikrobiologisin määrityksin tai jopa aistinvaraisesti
Tällöin ongelman selvittämisen tulisi perustua rakennuksen tekniseen tutkimukseen, jossa rakenteiden toteutuksen ja kunnon tarkistuksen yhteydessä otetaan tarvittaessa mikrobiologisia näytteitä mikrobikasvun varmistamiseksi rakenteista ja pinnoilta. 49 mikrobiologisia määrityksiä ei tarvitse tehdä; näkyvä mikrobikasvu on asumisterveysasetuksen mukainen terveyshaitta sellaisenaan. Mikrobimittausmenetelmiin se toi uutena rakennusmateriaalinäytteen suoraviljelymenetelmän, josta enemmän muualla tässä lehdessä (Mikrobikasvun toteaminen rakennusmateriaaleista). Usein tilanne on kuitenkin varsin epäselvä, eikä mahdollisen mikrobiologisen epäpuhtauslähteen sijainti tai olemassaolo ole tiedossa. Rakennukseen on tehtävä katselmus ottaen huomioon mm. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut), sekä fysikaalisten tekijöiden, ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys. Tulosten tulkinta tehdään sekä pitoisuuden että mikrobilajiston perusteella. Asetuksen mukaan mikrobimittauksia voidaan tehdä rakennusmateriaalinäytteistä, pinnoilta ja sisäilmasta. Myös sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset ovat joskus tarpeen. Ilmeiset, rajalliset vauriot, joiden syy on selvillä, voivat olla helppoja todeta ja korjata. Käytössä olevat menetelmät ovat ns. Rakennusta on tutkittava kokonaisuutena Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa kosteusja homevaurioiden lisäksi monet eri tekijät. Myös pinnan tai rakennusmateriaalin suoramikroskopointia esimerkiksi teippinäytteestä voidaan käyttää viljelymenetelmän. Lisäksi tulee tutustua jo olemassa olevaan tietoon rakennuksesta ja sen ongelmasta ja haastatella käyttäjiä. Homevaurioiden toteaminen on usein haastavaa ammattilaisellekin. kasvatusmenetelmiä, joilla määritetään elinkykyisten sienten ja bakteerien kokonaispitoisuudet ja homesukujen ja/ tai -lajien sekä hiivojen ja sädesienten pitoisuudet. Tällaisia ovat muut hiukkasmaiset epäpuhtaudet, esimerkiksi kuidut ja pölyt, tai fysikaaliset epäpuhtaudet, kuten kosteus ja lämpötila, sekä kemialliset epäpuhtaudet. Mikrobiologiset määritykset osana kokonaisuutta Sosiaalija terveysministeriön uusi asumisterveysasetus tuli voimaan keväällä 2015 ja korvasi Asumisterveysohjeen (2003). mahdolliset epäpuhtauslähteet, ilmanvaihdon toiminta, rakennuksen kunto ja rakennuksen soveltuminen käyttötarkoitukseen. Lajiston tunnistaminen perustuu pesäkkeen ulkonäön, kasvunopeuden ja mikroskooppisten rakenteiden tunnistamiseen mikroskooppia apuna käyttäen, mikä vaatii sekä ammattitaitoa että kokemusta. Mittauksia ja lisätutkimuksia tehdään tarvittaessa; niiden tulee aina perustua lähtötilanteen ja katselmuksen perusteella tehtyyn suunnitelmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi onkin rakennusta tutkittava kokonaisuutena. Asetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin asumisterveysohjeeseen sekä vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Mahdollisia lisätutkimuksia ja -mittauksia ovat mm. Tärkeä osa tutkimusta on rakennuksen tiiveyden tutkimus mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumisen selvittämiseksi. Menetelmistä on käytännön kokemusta pitkältä ajalta ja niille on laadittu tulkintaohjeet tausta-aineistojen perusteella. vsk. rakennuksen tekninen tutkimus, epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavat analyysit (esim. Mikrobiologisia määrityksiä käytetään myös korjausalueen laajuuden tai rakenneosan kunnon määrittelyssä. Sen sijaan, jos rakennusmateriaalissa tai pinnalla epäillään mikrobikasvua, tulee mikrobikasvu varmistaa mikrobiologisilla määrityksillä
Suoramikroskopoimalla voidaan havaita kuivunut ja kuollut kasvusto, jota kasvatusmenetelmä ei havaitse. Oireiden ja sairauksien takana ei liene mikään yksittäinen epäpuhtaus, vaan kyseessä lienee yhdistelmä, ”cocktail”, useista epäpuhtauksista ja niiden yhteisvaikutuksista. Erityisesti suoramikroskopointi tulee tehdä silloin, kun näytteessä ei kasva viljelyssä mitään tai kasvaa hyvin vähän pesäkkeitä. Mikrobimääritysten avulla selvitetään, onko tutkitussa näytteenottokohdassa mikrobikasvua tai ilmanäytteiden osalta tutkitussa tilassa epätavanomainen mikrobipitoisuus ja -lajisto. 50 rinnalla. Kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ovat monimutkainen kokonaisuus. Toistetun ilmanäytteenoton avulla voidaan saada selville, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia rakennuksen sijaintiin, ikään ja vuodenaikaan nähden. Myös kuivunut kasvusto voi aiheuttaa terveyshaittoja. Näytettä otettaessa tulee huolehtia siitä, ettei näyte kontaminoidu näytteenottajan käsistä, vaatteista tai välineistä. Ilmanäytteitä suositellaan otettavan talviaikana, jolloin mahdollinen sisäilmalähde on helpommin havaittavissa ulkoilman mikrobipitoisuuksien ollessa pienet. Märät ja kosteat näytteet suositellaan viljeltäväksi viimeistään näytteenottoa seuraavana päivänä, jotta ennaltaehkäistään näytteissä mahdollisesti tapahtuvaa kasvua. Huomattavaa on, että yksittäiset negatiiviset ilmanäytelöydökset eivät poissulje mikrobivaurion mahdollisuutta. Tämä täytyy ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet vaihtelevat paljon ja ovat herkkiä olosuhteiden muutoksille, mistä johtuen sisäilmanäytteitä tulisi ottaa useina ajankohtina. Asumisterveysasetuksen mukaan ilmanäytteiden osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Mikäli analysoitava rakennusmateriaalinäyte on märkä ja näin ollen painavampi kuin vastaava kuiva näyte, tulee näytteen mikrobipitoisuus aliarvioiduksi, jos analyysi tehdään laimennossarjaviljelyllä. Rakennusmateriaalisekä myös pintanäytteen otossa tulee huomioida, ettei mikrobikasvu ole koskaan tasaista. Ilmanäytteenottoa voidaan käyttää tilanteissa, joissa epäiltyä mikrobilähdettä ei ole havaittu rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa tai epäillään kontaminaatiota muista tiloista. Lisäksi ihmisten yksilölliset erot herkkyydessä vaikuttavat oireiluun ja sairastumiseen. vsk. Rakennuksessa voi olla vakavakin mikrobivaurio, vaikka sisäilmanäytteissä ei havaita poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja tästä johtuen suositellaan rakennuksen tutkimusta ja rakennusmateriaalinäytteitä vaurioepäilykohdista. Näyte tulisikin ottaa ainakin pahimmalta vaikuttavasta kohdasta, joka tyypillisesti on lähellä kosteuslähdettä. Kun otetaan huomioon sisäilman mikrobipitoisuuksien suuri vaihtelu, on ymmärrettävää, että sisäilman mikrobiologisten epäpuhtauksien mittaustuloksista ei voi tehdä oireiluun liittyviä johtopäätöksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Lisäksi näytteenottajan tulisi pyrkiä varmistamaan, ettei näytteenottokohtaan ole kerääntynyt ilmavuotojen mukana epäpuhtauksia esimerkiksi jossain muualla olevasta vauriosta tai ulkoilmasta. Rakennusmateriaalin tai pintanäytteen mikrobituloksista ei voi luotettavasti päätellä myöskään vaurion ikää.. Miksi ei ole terveysperusteisia ohjearvoja. Jos homevaurion varmistamiseen tarvitaan mikrobianalyysejä, käytetään asumisterveysasetuksen mukaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteitä. Altistavia tekijöitä, kuten mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet, on lukuisia, ja ne muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä
Menetelmä on nopea ja sen voi automatisoida pitkälle. Monistuvaa DNA:ta mitataan fluoresoivien merkkiaineiden avulla qPCR-laitteella reaaliaikaisesti. Näytteen DNA-määrän voi laskea vertaamalla tuloksia standardisuoraan, joka on tehty itiöpitoisuudeltaan tunnetun suspension avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Koska kaikki mikrobit eivät kasva perinteisillä kasvatusmenetelmillä, eivät ole tunnistettavissa (esim. Tätä menetelmää ei suositella asuntojen tutkimiseen, koska kaksi viikkoa kestävän näytteenoton aikana asunnoissa voi normaalioloissa esiintyä monia toimintoja, jotka nostavat hetkellisesti mikrobitasoja. QPCRmenetelmä perustuu analysoitavan DNA:n monistumiseen eli menetelmä vaatii DNAeristyksen näytteestä ennen analysointia. steriilit pesäkkeet) tai ovat kuolleita, on myös muita menetelmiä testattu viljelyn rinnalle. 51 Muita menetelmiä mikrobivaurioiden toteamiseen Työterveyslaitos (TTL) on kehittänyt laskeutuneen pölyn semikvantitatiivista suoraviljelymenetelmää toimistoympäristöjen mikrobiston tutkimiseen. Lisäksi alustavien Kuva 1.. THL ehdottaa jatkossa rakennusmateriaalinäytteille viljelyn rinnalle 2-3 qPCRsovelluksen yhdistelmää mikrobikasvun toteamiseksi näytteestä. THL:ssä on validoitu molekyylibiologista qPCR (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) -menetelmää rakennusmateriaalija ilmanäytteille sekä entsyymireaktioon perustuvaa Mycometer-menetelmää pintaja rakennusmateriaalinäytteille. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi multaisten perunoiden kuoriminen, polttopuiden käsittely sekä kukkamullan vaihtaminen. vsk
m e t r o p o l i l a b . Appl Env Microbiol 2003, 69:3996-3998 Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille ilma Hyvä on terveyttä hengityssisaymparisto@metropolilab.fi puh. vsk. 010 3913 505 w w w . Kosteusja homevauriot ja niiden syyt tulisi korjata jo ennen kuin sairastumista tapahtuu. Haastavien, rakenteiden sisällä olevien homevaurioiden toteaminen perustuu rakennuksen tekniseen tutkimukseen, jonka yhteydessä tehdään tarvittaessa mikrobiologisia määrityksiä erityisesti rakennusmateriaalinäytteistä käyttäen hyväksyttyjä ja validoituja menetelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Alustavien tulosten mukaan pintanäytteiden vertailuvaurio-asetelmassa Mycometer-menetelmä erottelee näytteet paremmin kuin viljely. 52 ilmanäytetulosten perusteella Penicillium/ Aspergillus/Paecilomyces -ryhmän (Pen/Asp) qPCR -sovellus erottelee kosteusvaurioituneet asunnot ja vertailuasunnot toisistaan paremmin kuin viljely, vuodenajasta riippumatta (Kuva 1). Kosteusja homevauriot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ovat monimutkainen kokonaisuus. THL julkaisee qPCR:n validoinnin mikrobivaurioiden toteamiseen omassa julkaisusarjassaan. Reeslev M, Miller M, Nielsen KF: Quantifying mold biomass on gypsum board: comparison of ergosterol and beta-Nacetlyhexosaminidase as mold biomass parameters. Menetelmä mittaa sienten NAHA-entsyymin ( b-N-acetylhexosaminidaasi) aktiivisuutta fluorometrisesti ja on nopea, helppo ja kenttäkäyttöinen, joten sen avulla voidaan analysoida sienikasvua erityisesti pintanäytteessä jopa suoraan kohteessa. Mycometer® on Tanskassa kehitetty menetelmä, joka mittaa sienten kokonaismäärää näytteessä (Reeslev ym. f i Analysoimme ilmaja materiaalinäytteistä Homeja hiivasienet Aktinomykeetit Bakteerit VOC-yhdisteet Formaldehydi Ammoniakki PAH ja muut kemialliset haittatekijät FLEC-välineistö Myös asbestimääritykset. Mikrobikasvu rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa on terveydensuojelulain mukainen olosuhde, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa. Viitteet WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. World Health Organization Europe; 2009. 2003)
Hankkeen lopputuloksena on noin 10-sivuinen yhteenveto, jonka tarkoituksena on antaa lukijalle tietoa ja ohjeita oikeiden työja suojautumismenetelmien valintaan vahinkotapausten yhteydessä. Myös vahinkokohteiden purkujäte sisältää aina haitallisia, jopa vaarallisia aineita. Hankkeessa käsiteltävät saneeraustyypit ovat homevauriosaneeraus, kalmaja häätösaneeraus, kosteusvahinko-, palovahinkosekä öljyvahinkosaneeraus (ei sisällä maamassoja). Yhteistä kaikille näille ja monelle muullekin vahinkosaneerauskohteelle on niissä esiintyvät lukuisat haitalliset ja vaaralliset aineet. Kuivauskohteissa on huomioitava mikrobien mahdollinen leviäminen vahinkopaikan ulkopuolella ja öljyvahingoissa mm. kalmakohteissa hajut ja epäpuhtaudet voivat aiheuttaa huomattavaa hajuja terveyshaittaa. vsk. Palokohteissa esiintyy lähes aina haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Hankkeessa on mukana lukuisia saneerausliikkeitä ja hankkeen tavoitteena on selvittää ja kirjata oikeat työja suojautumismenetelmät vahinkotapauksia varten käyttäen hyväksi auktorisoitujen saneerausliikkeiden asiantuntemusta, monissa eri lähteissä saatavilla olevia ohjeita sekä aiempia ja meneillään olevia hankkeita. Vahinkokohteissa vallitsevat aina varsin poikkeukselliset työskentelyolosuhteet; vaikeat ja jopa vaaralliset. Lomakkeen päätarkoitus on selkeyttää vastuita. Ammattitaitoinen urakoitsija tietää kaikki tarvittavat keinot, koneet ja laitteet, joiden avulla epäpuhtaudet poistetaan muuta ympäristöä ja sen käyttäjiä vaarantamatta. Lisätietoja hankkeesta: kirsi-marja.kuusisto@vahinkopalvelut.net Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto ry:llä ja Työterveyslaitoksella on meneillään TUVASA (TUrvallinen VAhinkoSAneeraus)-hanke. Tilaajan on siksi varmistettava, että töitä suorittava taho ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon tilojen käyttäjien ja asukkaiden turvallisuuden ja estää heidän altistumisensa vahingosta aiheutuneille epäpuhtauksille. Hankkeen osarahoittajana on Työsuojelurahasto, hanke on alkanut vuonna 2014 ja se päättyy vuoden 2015 lopussa. Työn turvallisuussuunnitelma -kaavake, jota voidaan käyttää tilaajan ja urakoitsijan välillä ja edelleen urakoitsijan ja aliurakoitsijan välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Näitä aineita ei missään tapauksessa saa päästää leviämään korjauspaikan ulkopuolisiin tiloihin. Ensimmäiseksi pitää huolehtia siitä, etteivät haitalliset aineet kulkeudu korjattavan alueen ulkopuolelle ilmavirtojen mukana, tämä hoidetaan alipaineistamalla, tarvittaessa kohde osastoidaan. Myös työn suorittajan on varmistettava oma ja muiden kohteessa työskentelevien tai vierailevien tahojen työturvallisuus. 53 Erilaisten vahinkojen sattuessa tärkeintä on nopea toiminta lisävahinkojen estämiseksi. Myös ns. Tämän vuoksi niiden asianmukaiseen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nopea töiden aloittaminen on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on palo-, vesitai öljyvahinko. Tätä valmistuvaa ohjetta tullaan jakamaan eri medioihin ja saattamaan yleiseen tietoisuuteen mahdollisimman laajalti. Tätä toimintaa kutsutaan yleensä jälkivahinkojen torjunnaksi (JVT) tai vahinkosaneeraukseksi. Myös vastuunsiirto kaikissa vaiheissa tulisi dokumentoida. hajuhaittojen estäminen. TUVASA-hankkeessa valmistetaan myös ns. Tulee huomioida, että vahinkokohteissa vierailevien henkilöiden on syytä suojautua lähes yhtä hyvin kuin siellä työskentelevienkin. TUVASA-hanke Toiminnanjohtaja Kirsi-Marja Kuusisto Suomen JVTja Kuivausliikkeiden liitto Ohje turvalliseen saneeraukseen. Vahinkosaneerauskohteissa työskentelevien henkilöiden pitää suojautua aina huolellisesti kohteessa esiintyvien haitta-aineiden varalta
Asetuksen mukaan mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista, mutta mikrobihaitta voidaan todeta myös ilmatai pintasivelynäytteen analyysillä. Uuden asumisterveysasetuksen mukaan mikrobikasvu rakennusmateriaalissa todetaan ensisijaisesti elinkykyisten mikrobien kasvatukseen perustuvalla suoraviljelyllä tai laimennossarjamenetelmällä, ja mikroskopoimalla. 54 Sosiaalija terveysministeriön uusi asumisterveysasetus astui voimaan toukokuussa 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Suoraviljelyllä saadaan tarkempi kuva näytteen mikrobilajistosta kuin laimennosviljelyllä. Mikrobiologi Marja Hänninen Erityisasiantuntija Maija Kirsi Vanhempi asiantuntija Sirpa Rautiala Vanhempi asiantuntija Marjut Reiman Työterveyslaitos, Kuopio Mikrobikasvun toteaminen rakennusmateriaalista Rakennusmateriaaleista tehtävillä analyyseillä selvitetään materiaalien mikrobiologista kuntoa. vsk. Asetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Laimennossarjavai suoraviljelymenetelmä Rakennusmateriaaleista tehtävillä analyyseillä arvioidaan materiaalien mikrobiologista vaurioitumista. Näytteen suoramikroskopointi voi täydentää viljelyllä saatua tulosta.. Rakennusmateriaalin mikrobikasvu voidaan varmentaa laimennossarjatai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla
Tunnistus on tärkeää etenkin silloin, kun mikrobipitoisuudet tai -määrät ovat pieniä; esimerkiksi, jos mikrobikasvusto on osittain kuivunut. Tulosten tulkinta perustuu mikrobien määrään ja lajistoon Rakennusmateriaalin vaurioitumista arvioidaan näytteen mikrobipitoisuuden ja lajiston perusteella. Taulukko 1. Taulukossa 1 on esitetty perusteet, joilla näytteessä arvioidaan olevan mikrobikasvua. 55 Laimennossarjamenetelmällä saadaan selville näytteen elinkykyisten mikrobien lajisto ja pitoisuus painoyksikköä kohden (cfu/g). Koska tuloksen tulkinta perustuu myös mikrobilajistoon, on mikroskopoimalla tehty sienten tunnistus olennainen osa analyysiä. Aktinobakteereille ei ole suoraviljelymenetelmässä asetettu erillistä viitearvoa, vaan ne huomioidaan tulkinnassa yhtenä kosteusvaurioindikaattorimikrobina. Tällöin epätavanomainen mikrobisto saattaa viitata vaurioon. Suoraviljelymenetelmällä saatujen tulosten tulkintaa on vuosien varrella yksinkertaistettu ja selkeytetty laboratoriossamme kertyneen kokemuksen pohjalta. Suoraviljelymenetelmä on Työterveyslaitoksen mikrobiologian laboratoriossa akkreditoitu ja se on Eviran hyväksymä menetelmä asumisterveyteen liittyvien viranomaisnäytteiden tutkimiseen. Mikrobikasvun toteaminen materiaalista suoraja laimennossarjaviljelyssä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Suoraviljelyssä sienipesäkkeiden määrän arviointia ja tunnistamista helpottaa Hagem-kasvatusalustan käyttö kolmantena sienialustana, johon lisätty Rose Bengal rajoittaa nopeakasvuisten homeiden kasvua. Työterveyslaitoksella materiaalinäytteiden mikrobiologisia analyysejä on tehty laimennossarjamenetelmän lisäksi jo 1990-luvulta lähtien myös suoraviljelymenetelmällä, jolla saadaan selville mikrobilajisto ja suuntaa antava tulos mikrobien määrästä suhteellisella + asteikolla. Laimennossarjaviljelyssä käytetään sienille kahta kasvatusalustaa ja bakteereille yhtä. DG18 -kasvualusta analysoitavana.. Suoraviljely
Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä, koska eri menetelmillä analysoitu näyte ei ole täsmälleen sama. 56 Suoraviljelymenetelmällä havaitaan enemmän sienisukuja, myös kosteusvaurioon viittaavia, kuin laimennossarjamenetelmällä (taulukko 2). Materiaalin mikroskopointi on suositeltavaa, jos vaurioitunut materiaali on käsitelty desinfektioaineella tai siinä epäillään kasvavan Stachybotrys chartarum-hometta (ISO 1600-19). Suoraviljelymenetelmällä voidaan siten havaita paremmin esimerkiksi vanha, jo kuivunut kosteusvaurio. Mikroskopoimalla havaitut itiöt eivät välttämättä viittaa materiaalin mikrobivaurioon, koska itiöt voivat olla materiaalin pinnalle muualta kulkeutuneita. Arvio rakennusmateriaalin vaurioitumisesta on suurimmassa osassa näytteistä (82 %) sama suoraviljelyn ja laimennossarjamenetelmän tuloksen perusteella palveluaineistossamme. Yleisimpien mikrobien esiintyminen suoraja laimennossarjamenetelmällä analysoiduissa näytepareissa (n=303). Hiivoja havaitaan puolestaan laimennossarja-analyysissä useammin kuin suoraviljelyanalyysissä. Työterveyslaitoksen palvelunäyteaineiston perusteella kuivaitiöisiä sieniä (Aspergillus versicolor, Cladosporium, Eurotium, Paecilomyces ja Penicillium) esiintyy useammin suoraviljelymenetelmällä analysoiduissa näytteissä kuin laimennossarjamenetelmällä analysoiduissa näytteissä. = Aspergillus. A. Materiaalin mikroskopointi Materiaalin suoramikroskopointi voi täydentää viljelyllä saatua mikrobitulosta. Mikroskopointi soveltuu hyvin koTaulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk. Sienirihmojen löytyminen materiaalista tai sen pinnalta viittaa mikrobikasvuun (ISO 16000-21). Aktinobakteereita todetaan molemmilla menetelmillä lähes yhtä usein. Materiaalin mikroskopoinnilla voidaan havaita myös vanha vaurio, vaikka elinkykyisiä mikrobeja ei ole enää löydettävissä
Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. (2012) Rakennusmateriaalien mikrobikasvun toteaminen teippinäytteiden suoralla mikroskopoinnilla. (2014) Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Materiaalinäytteet rakenteista mikrobianalyyseihin otetaan samalla tavalla analyysimenetelmästä riippumatta. 2009. Asumisterveysopas, Sosiaalija terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Materiaalinäytteitä on voitu tutkituttaa enemmän kattavamman kuvan saamiseksi rakenteiden mahdollisista vaurioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Miettinen J. vsk. Hänninen M., Kirsi M., Kujanpää L., Lindroos O., Rautiala S. Materiaalinäytteiden mikrobiologisten tutkimusten ensisijainen tavoite on tukea käytännön työtä. Lisätietoa analyysistä ja näytteiden lähettämisestä löytyy sivulta www.ttl.fi/ mikrobiologia Tietoa sisäilmaongelman tunnistamisesta löytyy nettisivuiltamme www.ttl.fi Lisätietoa Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. s. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ISO 16000-21:2013(E), Indoor air – Part 21: Detection and enumeration of moulds – Sampling from materials. 359–362. 57 ville materiaalipinnoille. ja Reiman M. s. Käytännön työtä tukeva suoraviljelymenetelmä Uusi asumisterveysasetus vakiinnuttaa suoraviljelymenetelmän osaksi asumisterveystutkimuksia. Huokoisten eristemateriaalien mikroskopointi on vaikeampaa eikä viljelyn yhteydessä tehty suoramikroskopointi tuo välttämättä lisätietoa eristeen vaurioitumisesta. (1999) Laimennossarjaja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. ISO 16000-19:2012(E), Indoor air – Part 19: Sampling strategy for moulds. Asiakaskokemus vahvistaa sen, mikä jo menetelmää validoitaessa on osoitettu: suoraviljelymenetelmä antaa luotettavaa, täydentävää tietoa rakennustekniseen arviointiin. Itä-Suomen yliopisto, Koulutusja kehittämispalvelu Aducate. Aspergillus versicolor.. (2015). Suoraviljelyä käyttäneet asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa tulokseen ja analyysin hintalaatu-suhteeseen. 337–342. Työterveyslaitoksella on kymmenien vuosien käytännön kokemus suoraviljelymenetelmästä
vsk. osana terveyshaitan arviointia. 58 Mycometer -menetelmän käytettävyys Sini-Sisko Kilpeläinen Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto Mycometer analyysilaitteisto ja näytteiden käsittelyalusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
Mitattu entsyymin aktiivisuus on suoraan verrannollinen mikrobien määrään. Tarvittaessa on otettu näytteet asetuksen mukaisilla menetelmillä, vaikka osassa tapauksista on vaurio voitu todeta jo Mycometer tuloksenkin perustella. Näytteet on. Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa Mycometer -menetelmää on käytetty pintaja materiaalinäytteiden analysointiin, ilmanäytteitä emme ole ottaneet. Menetelmän käytettävyydestä tehtiin myös tutkimus vuoden 2014 aikana (Mycometer -menetelmän käytettävyys osana terveyshaitan arviointia, Sini-Sisko Kilpeläinen, YAMK opinnäytetyö). (Reeslev 2013). Menetelmä perustuu homesienissä esiintyvän beta-N-acetylhexos-aminidase ”NAHA” -entsyymin aktiivisuuden mittaamiseen fluorometrisesti. Ilmanäytteiden otossa suositaan ns. Näytteet otetaan normaalilla pintasivelymenetelmällä 3x3 cm alueelta, rakennusmateriaalinäytteenä tai kerätään Anderssen menetelmästäkin tutun ilmapumpun avulla näyteputkeen. 59 Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon käyttöön hankittiin syksyllä 2013 Mycometer -laitteisto tukemaan mikrobien aiheuttaman terveyshaitan arviointia asuinnoissa ja oleskelutiloissa. Sillä voidaan analysoida pinta-, materiaalija ilmanäytteissä esiintyvien mikrobien kokonaismäärää. Menetelmässä pätevät samat näytteenoton hankaluudet, jotka ovat tunnettuja jo käytössä olevien menetelmien kohdalla. Näytteenottomenetelmät noudattavat jo tunnettuja periaatteita, mutta näytteiden analysointi on nopeaa ja se voidaan tehdä normaaleissa toimisto-olosuhteissa. Ilmavuotokohtien näytteitä on otettu tilanteissa, joissa rakenteesta on ollut havaittavissa haju, mutta muita merkkejä vauriosta ei rakennetta rikkomatta ole voitu havaita. Pintasivelynäytteet on pyritty ottamaan suoraan vauriosta, mutta koska se ei useinkaan ole mahdollista, on näytteitä otettu myös rakenteiden ilmavuotokohdista. Kyseisen entsyymin esiintymistä eri homelajeissa on tutkittu mm. Menetelmän käyttöönotolla haluttiin helpottaa ja nopeuttaa ongelmien selvittämistä terveyshaittaepäilytapauksissa. Mycometer -menetelmän käyttö Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa Mycometer -menetelmä ei ole asumisterveysasetuksen mukainen menetelmä ja sitä onkin Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa käytetty toistaiseksi epävirallisena menetelmänä. aggressiivista keräystä, jossa näytteenottotila käsitellään ilmapuhaltimella ennen näytteenottoa. Näytteiden analysointi valmisteluineen kestää noin 45 minuuttia, joten kyseessä on todellinen pikatesti. Mycometer -menetelmä on pikatesti homesienten määrälliseen mittaamiseen pinnoilta ja rakenteista. Näytteenottokohdan valinta tulee tehdä harkiten, jotta näytteestä saadaan mahdollisimman edustava. Laitevalmistaja on määritellyt näytetuloksille kolme eri luokkaa MV -arvon (Mycometer value) mukaan; normaali, normaalin ylittävä ja vauriota osoittava tulos. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Ilmavuotokohta on etsitty pääasiassa merkkisavun ja aistien avulla, mutta olemme joissain tapauksissa käyttäneet apuna myös lämpökameraa. Pikatesti homeiden määrälliseen mittaamiseen Mycometer -menetelmä on kehitetty Kööpenhaminan yliopistossa tohtoreiden Morten Reeslev ja Morten Miller johdolla. laitevalmistajan toimesta ja sitä on todettu esiintyvän erittäin useissa lajeissa. vsk. Tavoitteena on ollut saada alustavaa tietoa ja viitteitä mahdollisesta vauriosta ennen varsinaisia lisätutkimustai korjauskehotuksia. Näytteiden analysointi tehdään mittaamalla NAHA -entsyymin aktiivisuuden määrä liuoksesta, johon on lisätty vakiomäärä uutettua näyteliuosta
Tulosten tulkinnassa on tukeuduttu muihin havaintoihin ja laitevalmistajan määrittelemiä raja-arvoja on sovellettu harkiten. Näytteitä ei myöskään tarvitse lähettää laboratorioon vaan analysointi tehdään itse, eikä se vaadi monimutkaista laboratorioosaamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. sen mukaan onko näyte otettu visuaalisesti puhtaalta pinnalta ja mitä muita mahdolliseen piilevään vaurioon viittaavia havaintoja on tehty. Laitevalmistaja on määritellyt tulosten raja-arvot suoraan vauriokohdasta otettaville näytteille, joten niitä ei ole voinut aivan suoranaisesti soveltaa ilmavuotokohtien näytetulosten tulkinnassa. Materiaalinäytteiden osalta Mycometer -tulokset ovat käyttökelpoisia, mutta haasteeksi on todettu näytteenottokohdan valinta. Tulosten tulkinnanvaraisuudesta huolimatta ilmavuotokohtien Mycometer -näytteet ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi lisätutkimusten tarpeellisuuden harkinnassa ja terveyshaitan arvioinnissa. Lisäksi viljelymenetelmästä poiketen Mycometerillä voidaan löytää vanhat, kuivuneet vauriot, sillä NAHA -entsyymiä esiintyy myös elinkyvyttömissä mikrobikasvustoissa. Menetelmän käytettävyys Menetelmä eroaa nykyisistä tutkimusmenetelmistä muun muassa näytteiden analysointiin kuluvan ajan osalta; analysointi kestää valmisteluineen vain noin 45 minuuttia. Parhaimmillaan tieto rakenteessa esiintyvien mikrobien määrästä saadaan siis jo tunnin sisällä näytteenotosta. vsk. Bakteereja menetelmä ei myöskään analysoi, joten sädesienten esiintymistä ei saada selville. MeMycometer pintaja ilmanäytteenottovälineistöä.. Nykyisen viljelymenetelmän täydelliseksi korvaajaksi Mycometer -menetelmästä ei kuitenkaan ole, koska menetelmällä ei voida tunnistaa eri homelajeja, vaan tulos kertoo ainoastaan mikrobien kokonaismäärän. 60 otettu pystypinnalta, jolloin mukaan ei tule laskeutunutta pölyä. Pienempiä tuloksia on tulkittu mm. Analyysissä käytettävä koeputki on kooltaan erittäin pieni, jolloin näytemäärä jää vähäiseksi, eikä valikoitu näyte ole välttämättä kovin edustava, koska materiaalissa mahdollisesti olevien mikrobien osuminen juuri valikoituun materiaalin kohtaan on epävarmaa. Selvää on kuitenkin, että ilmavuotokohdissa mikrobien määrä näytteenottopinnalla on alhaisempi kuin vauriopinnalla, joten varsinkin vauriota osoittava tulos on luotettava myös ilmavuotokohdista otettujen näytteiden osalta. Tosin vaurion toteamiseen ei tietoa eri homelajeista sinällään tarvitakaan, jos mikrobien määrä on riittävän korkea. Pöly ja muu lika voivat vaikuttaa tulokseen
?uento ?ovaniemelLuento Rovaniemellä 12.9.2013. Luentomateriaali. Mycometer -surface certification course. Peltonen, Matti. Lähteet Reeslev, Morten 2013. 2015. 61 netelmä on kokonaisuutena osoittautunut hyväksi terveyshaitan arviointia tukevaksi menetelmäksi, jonka avulla voidaan saada lisävahvistusta ja -perusteita esimerkiksi rakenteen kuntotutkimuksen määräämiselle. Jalkanen, Kaisa. Mycometer-salkku.. Täubel, Martin. Vepsäläinen, Asko. 2015). Menetelmien kehitystyö mikrobikasvun toteamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 383. Tutkimuksemme mukaan Mycometer -menetelmää voidaan oikein käytettynä hyvinkin hyödyntää terveyshaitan arvioinnin tukena. Niittynen, Marjo. vsk. Myös Terveydenja hyvinvoinnin laitos on tehnyt menetelmän validointitutkimusta vertaamalla saman näytteen Mycometer tuloksia viljelymenetelmän tuloksiin ja todennut, että erityisesti pintanäytteiden osalta Mycometer -menetelmä toimii tässä vertailuasetelmassa hyvin (Valkonen ym. Hyvärinen, Anne. Valkonen, Maria. Sisäilmayhdistys raportti 33, s. Sisäilmastoseminaari 2015
Joskus ongelmakohteen purkaminen olisi kaikille paras ja myös kustannustehokkain vaihtoehto. Nopealle ja kustannustehokkaalle sisäilman toksisuusarvioinnin priorisointityökalulle olisi tosiaan käyttöä. Ainoastaan vakavimmat tapaukset pystytään tällä hetkellä havainnoimaan, eikä priorisointiin ole järkeviä työkaluja. Useimmiten epäilyille ei tehdä mitään ja tilojen käyttäjät kärsivät tämän nahoissaan ja keuhkoissaan, huonona sisäilmana tai ääripäässä vakavina sairastumisina. Tekemättömyydelle on syynsä, kosteusvaurion hoito on kallista ja kohteet, joissa vaurio pystytään havaitsemaan, joutuvat helposti kalliiden, aikaa vievien ja usein turhien korjaustai uudelleenrakennushankkeiden kohteeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk. FM (väit.) Janne Atosuo Turun yliopisto Biokemian laitos Immunokemian laboratorio Kosteusja homevauriokohteiden sisäilman toksisuuden arviointi pölynäytteistä. Muuttuneen rakentamistekniikan vuoksi kosteusja homevauriot ovat nousseet suureksi puheenaiheeksi, eikä turhaan, sillä ne aiheuttavat yhteiskunnallemme vuosittain miljoonakustannukset. 62 Altistuminen asuinja työympäristön myrkyllisille yhdisteille sekä kemiallisten ja bioteknologisten tuotteiden yhä laajeneva käyttö on lisännyt toksikologisen tiedon ja osaamisen tarvetta tutkimuksessa, tuotannossa ja viranomaisvalvonnassa
Ideana on, että tilankäyttäjä itse voi ottaa näytteet annettujen ohjeiden mukaan ja lähettää ne tutkittavaksi laboratorioomme. Bioluminesenssin mittaaminen laboratorio-olosuhteissa luminometrillä on erityisen tarkkaa ja vaivatonta. Myrkkymittauksen ideana on lisätä kerätystä pölystä uutettu näyte bakteeripopulaation sekaan ja seurata valosignaalin muutosta. Mittausreaktioseoksen kokonaistilavuus on 0,1 ml, sisältäen koetinbakteerin ja uutetun myrkkynäytelaimennoksen. Tulokset saadaan parin tunnin sisällä pölynäytteiden saapumisesta laboratorioomme. Tutkimusryhmässämme olemme käyttäneet uusiogeenisiä bakteereita synnynnäisen immuniteetin bakteeritapporeaktioiden mittaamiseen ja tällaisen menetelmän pohjalta lähdimme taannoin kehittämään nopeampaa ja helppokäyttöisempää analyysimenetelmää huonepölyn kokonaistoksisuuden mittaamiseen juuri esimerkiksi kosteusvaurioja homekohteista. 63 Sisäilman myrkyllisyyden mittaaminen Toksiinien määrän ja todellisten vaikutusten mittaaminen elinympäristöstämme on ongelmallista. coli-lux bakteerin bioluminesenssi on siis suoraan verrannollinen bakteerisolujen määrän kanssa ja myrkkykokeissa bioluminesenssin lasku on suoraan verrannollinen kuolleiden bakteerisolujen määrän kanssa. Näytteenkeräysmenetelmä Analyysimenetelmän ohella olemme kehittäneet näytteenottomenetelmää, jossa pyyhkäisemällä (kuitupuikolla) kerätään huonepölyä keräysputkiin (Kuva 1). Näillä lisägeeneillä kohdesolu saadaan tuottamaan haluttua proteiinia ja kehittämässämme menetelmässä uusiogeeninen Escherichia coli K12 (E. Näytteiden otto sekä luotettavien testimenetelmien löytäminen on erittäin haastavaa. Biologisten vaikutusten mittaaminen on olennaista, koska kemiallinen analytiikka ei paljasta aineen vaikutusta fysiologiaan ja kohteista tehtävät homemaljaustestit eivät kerro kohteen toksisuudesta. Tämän tutkimuksen ohessa on syntynyt myös testissä näytteenä käytettävän huonepölyn keräämiseen tarkoitettu kompakti keräysmenetelmä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. coli-lux) bakteerikanta tuottaa bakteerilusiferaasia, jolloin lopputuotteena on myös helposti mitattava valosignaali. Tekniikaltaan menetelmä on edullinen ja helppokäyttöinen ja mahdollistaa kymmenien näytteiden analyysin samalla kertaa yhdellä laitteella. Käytettävät toksisuusmittausmenetelmät perustuvat nisäkässoluihin, kuten sikojen siittiötai munuaissolujen käyttöön koettimina. Analyysimenetelmä Geenien lisääminen soluihin on arkipäivää biokemiallisessa laboratoriotyössä. Bioluminesenssisignaalin lasku kertoo määrällisesti myrkyllisyyden pitoisuudesta. Huoneilman toksisuutta mittaamme pölynäytteestä, joka punnitaan ja uutetaan analyysiliuokseen. Kun solu kuolee, ”valot sammuvat”! Uusiogeenisen E. Tarvittava pölymäärä on noin 1 mg/putki. Jotta saataisiin kattava käsitys tutkittavaan näytteeseen tai kemikaaliin liittyvästä riskeistä, on käytettävä useiden eri tutkimusalueiden yli ulottuvia poikkitieteellisiä lähestymistapoja. Tämä bioluminesenssiksi kutsuttu valo on sidoksissa bakteerisolun normaaliin aineenvaihduntaan ja se siis korreloi solun elinkyvyn kanssa. Näiden altistustestien luotettavuudessa ei ole moitittavaa, mutta ne ovat melko hitaita, kalliita ja sitovat tutkimukseen tarpeen ylläpitää koe-eläintoimintaa. Huonepölystä tehtävää toksikologista analyysiä varten jokaisesta huoneesta otetaan näyte kolmesta näytepisteestä ja jokaisesta pisteestä. Pienen reaktiotilavuuden vuoksi tarvittavien myrkkynäytteiden määrät voivat olla hyvin pieniä. vsk
Analyysivaiheessa lisäämme tarvittaessa osaan näytteistä herkistinkemikaalia, joka ”avaa” koetinbakteerin solukalvoa siten, että se muuttuu herkemmin läpäiseväksi. Testimme perustuu vakioituun bakteerisysteemiin, eli jokaisessa mittauksessa bakteerien määrä ja käsittely on yhtenevää, koska pakastetut ja vakioidut bakteeripreparaatit voidaan ottaa suoraan pakastimesta mittauskäyttöön ilman esikasvatusta. Näytteenkeräysmenetelmä huonepölyn keräämiseen. Huoneesta otetaan siis yhteensä kuusi näytettä. vsk. Menetelmän ideana on, että tilan käyttäjä voi kerätä itse näytteet ja lähettää ne postitse tutkittavaksi laboratorioomme.. 64 kerätään näyte kahteen eri esipunnittuun putkeen. Huonepölyn kokonaistoksisuus Kosteusvauriot rakennuksissa saattavat aiheuttaa homekasvustojen kautta sisäilmaan toksisuutta, joka puolestaan altistaa asukkaat tai julkisten tilojen käyttäjät erilaisille oireille ja sairauksille. Menetelmässämme määritetään huonepölyn kokonaistoksisuutta, siis sitä kokonaistoksisuustaakkaa, jolle tilankäyttäjä altistuu. Tutkimustyön ja erilaisten projektien yhteydessä on ensin analysoitu lukuisien puhtaiden kemikaalien, liuottimien, ja antibioottien myrkyllisyyttä. Toksikologisten näytteiden tutkimuksessamme keskitymme neljään erilaiseen myrkkyvaikutukseen; vesiliukoiset toksiinit, orgaaniseen liuottimeen liukoiset toksiinit, solukalvoihin vaikuttavat toksiinit sekä solun sisällä vaikuttavat toksiinit (esim. Testattujen aineiden listalta löytyy sekä ihmisen tuottamia ympäristömyrkkyjä, lääkeaineita sekä mikrobien (homeet ja bakteerit) tuottamia toksiineja, joista osa on myös käytössä olevia antimikrobilääkkeitä. Näin testattavat näytteet saadaan varmemmin kulkeutumaan solun sisälle. biosynteesit tai energiantuotanto). Vuosien mittaan kertyvä eri kemikaaleista saatu toksisuusinformaatio Kuva 1. Näytepisteen toisen näytteen pöly uutetaan veteen (vesiliukoiset toksiinit) ja toinen dimetyylisulfoksidiin (orgaaniseen liuottimeen liukoiset toksiinit). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
Tunnettujen yhdisteiden avulla tehdään myös uutostehokkuuden määrityksiä. Olemme myös mukana hankkeessa, jossa toksisuusnäyte kerättään kondensoimalla kylmälaitteella huoneilmaa vedeksi ja mittaamalla kokonaistoksisuus normaalisti bakteeritestillämme. Tunnettuja yhdisteitä voidaan myös käyttää näyteajossa sisäisinä tai ulkoisina standardeina. vsk. Tämän vuoksi huoneesta otetaan näyte aina kolmesta eri kohtaa, jolloin epävarmuustekijät vähenevät. Pölyn kerääminen sisäilman myrkyllisyyttä kuvaavaksi näytteeksi ei ole ongelmaton, koska pölyn ikää ei pystytä tarkasti määrittelemään, eikä esimerkiksi siivouskemikaalien jäänteiden aiheuttamista taustoista päästä kokonaan eroon. Tämä kondenssivesinäyte kuvaa juuri sen hetkistä huoneilman tilaa ja tulokset tästä testauksesta ovat olleet erittäin lupaavia. coli-lux -menetelmällä tehdyt huonepölyn kokonaistoksisuusmittaustulokset Kuva 2. Kohteesta kerätään ja analysoidaan näytteet normaaliin tapaan ja selvitetään testin luotettavuus. Testin luotettavuus Olemme mitanneet omalla pölynkeräysmenetelmällämme yhteensä yli 1100 näytettä noin 70 yksityisestä ja julkisesta rakennuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. E. Huonepölynäytteiden ja myös puhtaiden toksiinien testauksessa menetelmällämme tehdyt analyysit korreloivat erittäin hyvin nisäkässoluilla tehtävään perinteisen toksisuusanalyysiin kanssa. Allekirjoittaneen oma, toukokuussa 2015 Turun yliopistossa tarkastettu ja hyväksytty väitöskirja perustuu menetelmän pohjalta tehtyyn immunologiseen ja toksikologiseen tutkimukseen. Näyteanalyysi tapahtuu mikrotiitterilevyn kaivoissa (vasen kuva), josta luminometrillä (oikea kuva) mitataan koetinbakteerien tuottamaa bioluminesenssisignaalia ja mahdollisten toksiinien vaikutusta siihen ja mahdollisten toksiinien vaikutusta siihen.. siten että pölyisille testipinnoille annostellaan tietty määrä tunnettua toksiinia. Menetelmämme on kuitenkin tällä hetkellä pisimmälle viety toiminnassa oleva systeemi, ja testauslaboratoriomme valmistelee syksyllä tapahtuvaa, FINAS:in (Suomen kansallinen akkreditointielin) suorittamaa akreditointia viralliseksi testauslaboratorioksi. Tätä tehokkuutta määritetään mm. 65 on näin vertailukelpoista ja toimii referenssinä pölynäytetestauksessa. Bakteerisolujen käyttö koetinorganismeina myrkkytestauksessa ei ole mikään uusi keksintö, ja niitä on käytetty myrkyllisyyden mittaamiseen aikaisemminkin
Tällöin voidaan havaita onko esimerkiksi altistusta tietyille homeantigeeneille yms. Sisäilmaongelmat ovat kasvava kansantaloudellinen taakka, joka uusien rakennustekniikoiden ja varsinkin matalaenergiarakentamisen myötä, tulee edelleen kasvamaan. Kiitokset tekstin editointiavusta ja oikoluvusta Leena Salmiselle (TtT, Dos.) ja Esa-Matti Liliukselle (immunologian ja biokemian Dos.) Kiinteistöjen sisäilmatutkimuksiin kaikissa asumiseen tai olemiseen tarkoitetuissa kohteissa, joissa epäillään kaasujen tai ilman muiden epäpuhtauksien aiheuttamia terveysriskejä SISÄILMAKERÄIN www.kytola.com Sisäilman mikrobinäytteenottoon Samanaikaisesti kolme näytteenottoa Merkittävä ajansäästö yksikköä kohti. 66 vastaavat hyvin myös tilankäyttäjien terveydentilaa ja oirekuvaa ja immunologisena laboratoriona teemme myös näihin liittyvää tutkimusta, siis tilankäyttäjien biomonitoroinnin muodossa. Kuten lähes kaikessa muussakin, ennaltaehkäisy on lopulta järkevin ja helpoin tapa säästää kärsimyksiä ja kustannuksia, ja siksi toivon päättäjiltä pikaisia rahoituspäätöksiä asiamme eteenpäin viemiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Ideana on kerätä käytettävissä oleva tieto ja osaaminen helposti saatavaan muotoon, jolloin sisäilmaongelmista kärsivä voi nopeasti etsiä tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä, keneen kannattaa ottaa yhteyttä ja mitä palveluista kannattaa maksaa. On yhdistettävä rakennustekniikan, bioteknologian ja lääketieteen osaajat yhteisiin projekteihin, jotta pääsemme eteenpäin, ennaltaehkäisevään toimintaan. Nyt ja tulevaisuudessa Toksisuusmittauksen ja biomonitoroinnin tiimoilla olemme kehittämässä sisäilmaklinikkaa, jossa mukana on alan tutkimuskärkeä biokemian, lääketieteen, aerobiologian ja muiden osaajien muodossa. Tutkimuspuolella olemme vasta raapaisseet pintaa ja lisää poikkitieteellistä tutkimusta aiheesta tarvitaan. vsk
Tapahtuma järjestetään kuusi viikkoa ennen Pariisin kansainvälistä ilmastokokousta ja tilaisuus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden esitellä resurssitehokkaita ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyviä ratkaisuja julkisen sektorin ja yritysten päättäjille, asiantuntijoille ja rahoittajille. Tapahtumassa on myös avoimia tilaisuuksia ja työpajoja, joissa käsitellään samoja teemoja. Erityisesti esillä ovat resurssitehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. Kaikkialla etsitään ratkaisuja, joita voitaisiin soveltaa paikallisiin olosuhteisiin ja joilla voitaisiin ratkaista paikallisia ongelmia. Näin uusi kongressi ja messuyhdistelmä on löytänyt heti paikkansa ympäristötapahtumien joukossa. He tuovat esiin olemassa olevat haasteet ja esittävät myös realistisia ratkaisuja niiden ratkaisemiseen. Monipuoliset asiantuntijakongressit täydentävät perinteisiä messuja. Kongressiin on suunniteltu ohjelmaa yhteistyössä markkinoiden toimijoiden kanssa. Tapahtumaan on ilmoittautunut runsaasti instituutioiden ja yritysten puhujia eri puolilta maailmaa. Pohjoismaita pidetään ympäristöhallinnon järjestämisen mallimaina. Kongressiohjelmassa keskitytään markkinoiden trendeihin ja trendien kehitykseen. Tapahtumaan osallistuu satoja instituutioita, tuhansia tutkijoita, poliitikkoja, asiantuntijoita ja talousjohtajia. 67 Ensimmäinen World Efficiency -tapahtuma järjestetään Pariisissa Porte de Versaillesin messukeskuksessa 13.–15.10.2015. Lisätietoja: www.world-efficiency.com World Efficiency -tapahtuma lokakuussa Pariisissa Business keskiössä Kongressissa esillä haasteet ja ratkaisut Hallintomallit elementti Markkinat elementti Monipuolinen ohjelma kannustaa teollisuutta yhteistyöhön Haasteita ja ratkaisuja kaikkialta maailmasta. Tapahtuman ja messujen taustalla on perinteinen ympäristöalan messujen järjestäjä Pollutec. Alueiden kehityksessä ovat mukana maaseutuja rannikkoseudut vahvasti mukana. Kongresseissa esitellään myös innovatiivisia hallintomalleja, joiden avulla resursseja voidaan käyttää optimaalisesti ja torjua ilmastonmuutosta. vsk. Kaikkien edellä mainittujen aihekokonaisuuksien ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen ovat osallistuneet Ranskan ja muun maailman parhaat asiantuntijat ja organisaatiot. World Efficiency tarjoaa myös paikallisia ja alueellisia ratkaisuja, tästä esikerkkinä on tämän erikoisteema, Pohjoismaat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Kunnianhimoisen ohjelman tavoitteena on keskustella resurssija ilmastohaasteista, ja erityisesti löytää hyviä ratkaisuja. Hallintomallit elementissä ovat teemoina innovatiiviset kaupungit ja alueet, alueiden kestävä kehitys, kiertotalous ja vähähiilinen talous. Markkinat elementissä on kuusi aihekokonaisuutta: Energian tuotanto ja energiansäästö Rakentaminen ja kehitys Tavaraliikenne ja kuljetukset Tulevaisuuden teollisuus Kiertotalous Tutkimus ja innovaatiot. Näin saadaan teollisuus kohtamaan asiantuntijat
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk. 68
69. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46
vsk. ”Olemme huomanneet, että perustiedon puute on usein este sille, että ratkaisuja lähdettäisiin miettimään”, projektipäällikkö Katja Pulkkinen kertoo. Konkreettisia neuvoja tuovat oppaat on nyt julkaistu. Tilanne on harmillinen, sillä sisäilmasairas voisi usein jatkaa työntekoaan, kun vain tiedettäisiin miten. Oppaista toivotaan helpotusta niin esimiehille, opettajille kuin tilanteiden kanssa tekemisissä oleville asiantuntijoillekin. Oppaissa keskitytään nimenomaan sairastuneiden tilanteiden ratkaisuun. Kolmivuotisessa Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektissa on julkaistu oppaat työpaikoille ja oppilaitoksille. Konkretiaa kaivataan Tuoreet oppaat tuovat kentälle käytännön tietoa ja toimintaehdotuksia helposti luettavassa muodossa. haltuun. 70 Sisäilmaongelmien tutkimisen ja korjaamisen keskellä sairastunut henkilö jää usein unohduksiin. Sisäilmasairaiden tilanteeseen ratkaisuja hakevassa Homepakolaiset-yhdistyksessä on ryhdytty täyttämään tietoaukkoa aktiivisesti RAY-rahoituksen turvin. Tietoa sairastuneille soveltuvista ratkaisuista työnteon jatkamiseksi ei yleisesti ole tarjolla, ja toimintamallit näiden tilanteiden ratkomiseksi puuttuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. ”Ihmiset pohtivat paljon peruskysymyksiä, kuten sitä, mikSuunnittelija Anne Majaniemi Ratkaisuja Sisäilmasairaille -projekti Sosionomi Minna Pitkäniemi Homepakolaiset ry Hankalat tilanteet Sisäilmasairastuminen johtaa usein haastaviin tilanteisiin työpaikoilla ja oppilaitoksissa
Tämä on huomattu myös esimiesten keskuudessa. Esimerkiksi henkilölle, jonka työkykyä on jäljellä 30 %, ei työpaikka tai sairaslomilla olo ole enää oikea vaihtoehto”, projektipäällikkö Pulkkinen kuvaa.. Tämä vähentää usein sairauspoissaoloja koko työyhteisössä ja nostaa työtehoa, kun olo on terveellisessä työympäristössä virkeä ja ajatus toimii jumiutumatta. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tulostimen mustemerkin vaihtoa myrkyttömään vaihtoehtoon tai hajusteiden käytön lopettamista työyhteisössä. Joukossa on kuitenkin myös henkilöitä, joiden altistuminen on jatkunut niin kauan, että heidän työkykynsä on pysyvästi laskenut. Joskus erilaisilla apuvälineillä, kuten laadukkaalla ilmanpuhdistimella, päästään mielekkäisiin tuloksiin. ”On kohtuutonta niin työnantajille kuin sairastuneillekin, että näitä henkilöitä ei terveydenhuollon menetelmin kyetä erottelemaan. ”Terveissä tiloissa pystyy ylipäänsä tekemään töitä.” Odottelu ei auta Pelkästään rakennusteknisten korjausprosessien lopputuloksia on kuitenkin turha alkaa odottelemaan, sillä prosessit venyvät usein vuosien mittaisiksi, eikä lopputuloksesta aina ole takuita. Joskus kunnollinen sairasloma, jonka aikana elimistö rauhoittuu, on pitkällä tähtäimellä yksinkertaisin ja kustannustehokkain ratkaisu”, Homepakolaiset-yhdistyksestä kerrotaan. Oppaissa annetaan vinkkejä, millaiset altistelähteet oireita saattavat aiheuttaa. Työkyvyn asteen kartoittaminen auttaisi Toistaiseksi ratkaisujen käyttöä hankaloittaa se, että meiltä puuttuu sisäilmasairaiden osalta asiantunteva työkyvynasteen arviointiprosessi. Luovuus kannattaa Ratkaisuja on yhtä monta kuin haastavia tilanteitakin, jotka ovat aina yksilöllisiä. Jos tilanne vaikuttaa sairastuneen kannalta mahdottomalta, voidaan harkita alan vaihtoa tai uudelleenkoulutusta. ”Ratkaisujen hakeminen juuri sairastumisen jälkeen, kun elimistö on herkimmillään ja reagoi ’kaikelle’, ei ole välttämättä järkevää. Ensin kannattaa kuitenkin antaa elimistölle aikaa toipua. Toimivat ratkaisut tuleekin räätälöidä kunkin tilanteen mukaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Sosiaalija kriisipäivystyksen esimies Olli Salin toteaa, että heillä tilojen vaihto nosti työtehoa koko työyhteisössä. Toki altistuminen haitallisille altisteille ei voi sairasloman jälkeen jatkua. 71 si kaikki eivät sairastu, tai miksi sisäilma sairastuttaa juuri nyt, kun homeitahan on aina ollut. Näihin pohdintoihin tulee vastata kaikkein ensimmäisenä.” Oppaat alkavatkin perustieto -osalla ja etenevät sitä kautta käytännön ratkaisujen esittelyyn. Tehokas toimintakyvyn ylläpito perustuu siihen, että toimintakyvyn aste on arvioitu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tärkeää on esimerkiksi osata selvittää, millaiset altisteet kullekin sairastuneelle haittaa aiheuttavat. Sisäilmasta sairastuneiden työkykyä voi tällä välin pitää yllä etsimällä heille soveltuvia tiloja esimerkiksi toisen työyksikön piiristä tai mahdollistamalla etätyön tekemisen. ”Kun työntekijä on saatu kunnollisiin työolosuhteisiin, se näkyy heti työtehossa”, kuvaa Salin. Työpaikkojen kokeiluun voidaan hyödyntää tukityöllistämisen keinoja. Ongelmakiinteistöissä ratkaisun avaimet löytyvät sisäilmaongelmien korjaamisesta. Suurin osa sisäilmasairaista on täysin työkykyisiä, kun sopivat olosuhteet järjestyvät
Tavallisesti häiriköivimmät oppilaat ovat työskennelleet keskittyneesti ja itsensä ylittäen. Olli Salin, Helsingin kaupungin Sosiaalija kriisipäivystyksen päällikkö ”Esimies ymmärsi toipumistarpeeni hyvin ja kokeilin monia tiloja meidän isolla keittiöllä. Uusi mustesuihkutulostin ei aiheuta mitään ongelmia.” Hanni 31 v., arkkitehti ”Tein kevään töitä osapäiväsairausloman turvin siten, että tein hallinnollisia töitä kotona. 72 Uusi ilmiö Mutta, miksi homeet sitten sairastuttavat juuri nyt. Lisäksi asuntojen kosteusrasitus on huimasti korkeampi kuin silloin, kun kerrostaloissa oli vielä käytössä vain yhteiset pesutilat eikä huoneistokohtaisia suihkuja”, Pulkkinen kuvaa. Palavereja ja tapaamisia on siirretty sellaisiin tiloihin, joissa voin olla, ja käytämme joustavasti etätyöalustoja kommunikointiin.” Reetta 44 v., esimies ”Pystyin jatkamaan maatalouslomittajana raitisilmakypärän avulla.” Ulla 49 v. Seuraukset näkyvät nyt sisäilmasairauksien kasvuna. Tällä perusteella pystyisin nimeämään 1.–2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. ”Kyse ei ole pelkästään homeista, vaikka rakennustapamme ovatkin muuttuneet ja homeongelmia aiheuttava märkärakentaminen on nykyisin yleistä. vsk. Tätä ei tapahtunut edellisessä työtilassani, vaan nämä oppilaat aiheuttivat paljon häiriötä ja ylimääräistä työtä. Nyt olen palannut kokopäivätyöhön, jota teen pääasiassa etänä. Suosittelen ehdottomasti kaikkia työnantajia ottamaan käyttöön tällaisia ratkaisuja”. Lopulta tehtiin niin, että sain siirron toiselle keittiölle saman firman piirissä. Ilmiö on tässä mittakaavassa uusi.” Linkit oppaisiin Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas http://homepakolaiset.fi/ratkaisujasisailmasairaille/materiaalit/opasoppilaitoksille/ Sisäilmasairas työpaikalla -opas http://homepakolaiset.fi/ratkaisujasisailmasairaille/materiaalit/opastyopaikoille/. -luokkalaisista helposti puolenkymmentä oireita saavaa lasta.” Erityisopettaja ”Tapaan sairastuneita opiskelijoita muualla kuin sisäilmaongelmaisella laitoksellamme, esimerkiksi kahviloissa. Rakentamisen kemikaalien käytössä ei ole noudatettu varovaisuusperiaatetta. Värit sisälsivät myrkyllisiä kemikaaleja, emmekä löytäneet toista sopivaa värikasettia muilta valmistajilta. Lasertulostimesta sain migreenikohtauksia. ”Kuitenkin suurin muutos on tapahtunut rakentamisen kemikalisoitumisessa. Nyt hän käy koulua nettiperuskoulussa ja päättötodistuksen saaminen tuntuu mahdolliselta.” Tiina, sisäilmasairaan äiti sekä herkistäviä kemikaaleja. Osa luennoista on siirretty toisiin rakennuksiin, jotta kaikki voivat osallistua.” Minna, lehtori yliopistolla ”Yläkoululainen tyttäreni oli vuoden opiskelematta, sillä hän oli kykenemätön menemään kouluun sisäilmaongelmien takia. Täällä on mennyt hyvin.” Joona 51 v., keittiötyöntekijä ”Vaihdettiin etätyössä käyttämäni lasertulostin mustesuihkutulostimeen. ”Jo puolentoista viikon aikana, jona olen opettanut itselleni hyvässä huoneessa, olen huomannut myös ison muutoksen levottomissa oppilaissa. Tavallisesta talosta löytyy tänä päivänä esimerkiksi hermostolle haitallisia, karsinogeenisia Käytännössä kokeiltua ”Meillä on useita henkilöitä etätyössä tai muissa erityisjärjestelyissä
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk. 73
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 74 8.45 Aamukahvi 9.15 Asumisympäristöön uusia säädöksiä, avaussanat Johtaja Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö STM 9.30 Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys ja hyväksyminen vastuunjako, kiellot ja määräykset kotirauha maksut Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 10.15 Tauko 10.30 Asumisterveysasetus – keskeinen sisältö asetuksen soveltaminen toimenpideraja ja sen käyttö mittausepävarmuus fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 11.15 Asumisterveysasetuksen soveltamisopas – Valvira Ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Valvira 12.00 Keskustelu 12.15 Lounas 13.00 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset – koulutus ja pätevyyden toteaminen – ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä koskevat menettelyt Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 13.30 Melu sisätiloissa – toimenpideraja ja mittaukset Kari Pesonen, Kari Pesonen Oy 14.00 Kahvi 14.20 Mikrobimittausmenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta Yksikön päällikkö Anne Hyvärinen, THL 15.00 Rakennusvalvonnan ja terveydensuojelun yhteistyö vs. ympäristöterveysjohtaja Lari Hölttä, Tervon kunta 15.30 Keskustelua 16.00 Päivän päätös 27.10.2015 Hotelli Scandic, Oulu 29.10.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikpoli-sali, Mikkeli Asumisterveysasetuskoulutus Koulutuksen hinta 150 e (+ alv 24 %). Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Ilmoittautumiset 14.10.2015 mennessä: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän 74 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk.
75 Tutkijoiden arvioiden mukaan ihmiskunnalla on noin 40 vuotta aikaa löytää ratkaisut globaaleihin haasteisiin. Tutkijat tulevat hakemaan sille tukea tutkijayhteisöistä kansainvälisten konferenssien yhteydessä, ja globaaliverkoston suunnitelmia viedään eteenpäin EU-tasolla, jotta ne sisällytettäisiin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin Pariisissa loppuvuodesta (COP21). Akatemiaprofessori Markku Kulmala , Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen , tutkimuskoordinaattori Hanna Lappalainen ja Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta julkistivat tänään 17.8.2015 tutkijoiden yhteisen ohjelmajulistuksen keinoiksi ratkaista muuttuvaan ilmastoon ja luonnonvarojen rajallisuuteen liittyvät haasteet. Ensimmäinen konkreettinen askel on globaalin mittausasemien verkoston perustaminen. Lue ohjelmajulistus: http://www.helsinki.fi/russiahub/manifesti_peex_ru_hub2.pdf tai https://www.atm.helsinki.fi/peex/ Tutkijoiden manifesti sisältää askelmerkit ilmastohaasteiden ratkaisemiseen Helsingin yliopisto.. Manifestia valmistellessaan tutkijat ovat lähteneet tosiasiasta, että ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen rajallisuuteen linkittyvät ongelmat ylittävät maantieteelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset rajat ja että arktisen alueen ilmastodynamiikka vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön muuttumiseen. Grand Challenges & Northern Societies -aloitteen muodostavat Aleksanteri-instituutti ja fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osasto Helsingin yliopistosta, Suomen Akatemian kaksi huippuyksikköä The Centre of Excellence in Atmospheric Science – From Molecular and Biological processes to The Global Climate ja The Finnish Centre of Excellence in Russian Studies – Choices of Russian Modernisation sekä tiedeohjelma Pan-European Experiment (PEEX) ja RussiaHUB Helsinki. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. He katsovat, että avainasema globaalien ilmastohaasteiden ratkaisemisessa on Venäjällä, joka käyttää valtaa ja hyödyntää luonnonvaroja suuressa osassa arktisia ja boreaalisia alueita. Sitä valmistellaan jo Pan-European Experiment (PEEX) -tiedeohjelman puitteissa. Grand Challenges & Northern Societies -aloite yhdistää poikkeuksellisesti kaksi johtavaa tutkimusalaa Suomessa: ilmastonmuutostutkimuksen ja Venäjä-tutkimuksen. Ohjelmajulistus on suunnattu poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle. vsk
76 Tutkija, FT Anu Turunen Johtava tutkija, dosentti, FT Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutukset Tuulivoimamelun mahdolliset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin aiheuttavat usein huolta tuulivoima-alueiden lähellä asuvissa, ja osin siksi jotkut hankkeet ovat kohdanneet paikallista vastustusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Valitettavasti vaikutuksista on edelleen vähän laadukkaita tieteellisiä tutkimuksia. Varovaisuus on siis perusteltua ja tuulivoima-alueet tulisi sijoittaa riittävän kauas asutuksesta. Tuulivoimamelu koetaan kuitenkin varsin häiritseväksi ja se sisältää pientaajuista ääntä, joka tunkeutuu tehokkaasti sisätiloihin. Kuva: Mikko Korhonen/Vastavalo.fi 76 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Kun noudatetaan käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja, on epätodennäköistä, että merkittäviä terveysja hyvinvointihaittoja aiheutuu. On erittäin tärkeää, että suunnitteluvaiheessa tuulivoimamelun mallinnus on luotettavaa, ja tuotantovaiheessa on suositeltavaa seurata toteutuvia äänenpainetasoja sekä lähialueiden asukkaiden kokemuksia. vsk. Tieteellistä tutkimustietoa tarvitaan lisää erityisesti tuulivoimamelun häiritsevyydestä ja univaikutuksista. vsk.
2009). 2014, Pawlaczyk-?uszczy?ska ym. 2008) ja elämänlaatuun (Shepherd ym. On selvää, että tuulivoimalan tuottama melu häiritsee ja aiheuttaa unihäiriöitä, jos tuulivoimala sijoitetaan hyvin lähelle asutusta. Tiedon tarpeesta kertoo, että tieteellistä näyttöä yhteen vetäviä systemaattisia katsauksia ja raportteja on lukumääräisesti enemmän kuin alkuperäistutkimuksia. 2014, Pedersen 2011, Pedersen ja Persson Waye 2007). asenteet tuulivoimaa ja tuulivoimahanketta kohtaan, huoli terveysvaikutuksista, maiseman muuttuminen tuulivoimarakentamisen seurauksena, mahdollinen taloudellinen hyötyminen tuulivoimasta ja yksilöllinen meluherkkyys. Tuulivoima on lähes päästötöntä uusiutuvaa energiaa, ja fossiilisten polttoaineiden käytön korvaaminen tuulivoimalla suojelee väestön terveyttä vähentämällä haitallisia pienhiukkaspäästöjä ja hidastamalla ilmastonmuutosta. 2011) ei juurikaan ole selkeää epidemiologista näyttöä. 2014, Pedersen 2011, van den Berg ym. 2014, Janssen ym. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aiheuttajasta riippumatta voimakas häiritsevyyden kokemus, stressi, huoli, pelko tai muut negatiiviset tunteet sekä vakavat unihäiriöt voivat pitkään jatkuessaan johtaa terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. 77 Suomen energiaja ilmastostrategian mukaan tuulivoimatuotannon tulisi kymmenkertaistua nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole ollut nähtävissä selvää annos-vastesuhdetta eli häiritsevyyden kokemuksen johdonmukaista yleistymistä äänenpainetason kasvaessa, tai kynnysarvoa, jonka jälkeen häiritsevyys yleistyisi selvästi (Kuwano ym. Osa suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden lähellä asuvista on huolissaan tuulivoimatuotannon mahdollisista haitoista, erityisesti turbiinien tuottaman melun terveysvaikutuksista. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella on joka tapauksessa epätodennäköistä, että tuulivoimamelulla olisi vaikutuksia terveyteen tai hyvinvointiin ainakaan alle 40 dB:n (ulko)äänenpainetasoilla. Toisaalta tarpeetontakin huolta ovat aiheuttaneet paljon julkisuutta saaneet ulkomaiset ei-tieteelliset tapausselostukset, joissa on raportoitu tuulivoimalan läheisyydessä asuvien ihmisten tuulivoimameluun liittämiä hyvin moninaisia oireita. Tutkimuksissa on havaittu, että äänenpainetason lisäksi häiritsevyyteen vaikuttavat mm. Ulkomaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa tuulivoimamelun äänenpainetaso onkin ollut yhteydessä häiritsevyyden kokemukseen joidenkin olemassa olevien tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Tuulivoimamelun yhteydestä unihäiriöihin (Kuwano ym. Useissa tutkimuksissa onkin havaittu, että häiritsevyyden kokemus selittää unihäiriöitä ja muita terveysja hyvinvointivaikutuksia enemmän kuin mitattu tai mallinnettu äänenpainetaso (Kuwano ym. Keskustelu tuulivoimamelun terveysvaikutuksista onkin voimakkaasti polarisoitunut. Tästä huolimatta tuulivoimarakentamiseen ja -tuotantoon on kohdistunut sekä Suomessa että muualla paikallista vastustusta. Toimenpiteitä vaatineita paikallisia meluongelmia onkin esiintynyt myös Suomessa. Mitä terveysja hyvinvointivaikutuksista tiedetään. vsk. 2011, Pedersen 2011, Pedersen ym. Tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutuksista on vain vähän epidemiologisia vertaisarvioituja tutkimuksia, ja niidenkin menetelmällinen laatu vaihtelee. Lisäksi huoli terveysja hyvinvointihaitoista saattaa toisinaan sekoittua huoleen muista haitoista, kuten maiseman muuttumisesta, luontovaikutuksista ja tuulivoiman koetusta kalleudesta energiantuotantomuotona. Tuulivoimaloiden tuottaman melun. 2014, Pawlaczyk-?uszczy?ska ym
Tuulivoimamelu ei myöskään vaimene yöksi kuten esimerkiksi liikennemelu, vaan pikemminkin korostuu, kun taustamelutaso on matalampi kuin päiväaikaan. Tämä on raportoitu ainoastaan yhdessä epidemiologisessa tutkimuksessa (Janssen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. nocebo-vaikutus, jossa negatiiviset odotukset synnyttävät negatiivisia vaikutuksia (Salminen 2013). 2013). vsk. On kuitenkin uskottavaa, että tuulivoimalan tuottama ääni on akustisten ominaisuuksiensa vuoksi häiritsevämpää kuin vaikkapa tasainen liikennemelu. Aiheesta on myös yksi kokeellinen altistumistutkimus, jossa tutkittavat kokivat tuulivoimamelun yhtä häiritseväksi kuin valtatiemelu samalla äänenpainetasolla, mutta melulähteen tunnistaminen lisäsi tuulivoimamelun häiritsevyyttä (Van Renterghem ym. Asetusluonnoksessa (17.11.2014) on ehdotettu vapaa-ajan asutukselle samoja päiväja yöajan ohjearvoja kuin pysyvälle asutukselle, jolloin vapaa-ajan asutusta koskevat ohjearvot nousisivat asetuksen myötä 5 dB nykyisestä. Tämän tuuliturbiinisyndroomaksi kutsutun oireilun taustalla saattavat olla tuulivoimatuotantoon liittyvät pelot ja nk. Lisäksi tuulivoimamelussa on pientaajuista ääntä, joka vaimenee edetessään vähemmän kuin korkeammat taajuudet ja tunkeutuu tehokkaasti rakenteiden läpi. Lisäksi illalla ja yöllä esiintyy päiväaikaa useammin meteorologisia olosuhteita, jotka saattavat voimistaa ääntä. On kuitenkin epätodennäköistä, että infraäänellä olisi terveystai hyvinvointivaikutuksia tuulivoimaloiden ympäristössä toteutuvilla äänenpainetasoilla. Ajoittain myös tuulivoimamelun sisältämä infraääni on herättänyt huolta. Tuulivoimamelun sääntely Suomessa Tällä hetkellä Suomessa suunnitteluvaiheessa olevien tuulivoima-alueiden vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista määritetään mallintamalla laskennalliset äänenpainetasot ulkona turbiinivalmistajan antaman melupäästön takuuarvon perusteella, ja vertaamalla niitä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoihin (Ympäristöministeriö 2012) (Taulukko 1). Tulevaisuudessa suunnitteluohjearvot korvaa valmisteilla oleva valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista asuinrakennuksen ulkopuolella. Tämä on terveysnäkökohdista perusteltua, koska loma-asunnossa vietetään tyypillisesti vähemmän aikaa. Sen määrästä on erilaisia näkemyksiä, mutta vallitsevan käsityksen mukaan nykyaikaiset vastatuuliturbiinit tuottavat infraääntä hyvin vähän verrattuna aiemmin rakennettuihin myötätuuliturbiineihin (Jakobsen 2012). Meluhäiriöiden esiintymiseen vaikuttaa myös se, että useimmista muista ympäristömelun lähteistä poiketen tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, joten sen eteneminen on esteetöntä. Tuulivoimamelussa esiintyy luontaisesti turbiinin lapojen tuottamaa äänenvoimakkuuden ajallista vaihtelua (amplitudimodulaatiota, merkityksellistä sykintää), jota kuvaillaan suhahtavaksi, jyskyttäväksi tai hakkaavaksi ääneksi, johon on vaikeaa tottua. On. Toisinaan tuulivoimaloiden lähellä asuvat kokevat tuulivoimamelun aiheuttavan yleisluonteisia oireita kuten väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, levottomuutta, sekavuutta, keskittymisvaikeuksia ja paineen tunnetta korvissa. 2011), jonka mukaan sisätiloissa tuulivoimamelusta häiriintyneiden osuus alkaa kasvaa alhaisemmilla ulkomelutasoilla kuin teollisuusmelusta tai lento-, tieja raideliikenteen melusta häiriintyneiden osuus. Infraäänen vaikutuksista terveyteen ei juurikaan ole tieteellistä näyttöä – toisaalta tutkimuksia on varsin vähän (Health Protection Agency 2010). 78 sanotaan usein olevan häiritsevämpää kuin esimerkiksi liikennemelu
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Taulukko 1. Asetuksessa laajennettiin yöaikaisen musiikkimelun * Yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. vsk. Sisätiloissa tuulivoimameluun sovelletaan uutta sosiaalija terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015 (Taulukko 2) (Sosiaalija terveysministeriö 2015). 79 vielä epävarmaa, sisällytetäänkö asetukseen merkityksellinen sykintä yhdeksi kriteeriksi erityisen häiritsevälle äänelle, johon sovelletaan 5 dB matalampia ohjearvoja. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Terveysja hyvinvointivaikutusten kannalta sisämelutaso on ratkaiseva. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (545/2015).
Health Protection Agency, Centre for Radiation, Chemical and Environmental Hazards. Tähän onkin panostettu tuulivoimaa pitkään tuottaneissa maissa kuten Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa (IEA Wind 2013). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Haittojen ehkäiseminen Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella on epätodennäköistä, että tuulivoimamelusta aiheutuisi merkittäviä terveystai viihtyvyyshaittoja lähialueen väestölle, kun noudatetaan Suomessa käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja. Social acceptance of wind energy projects: expert group summary on recommended practices. Sosiaalija terveysministeriön kanta on, että tuulivoimaloita voidaan rakentaa alle 2 km:n etäisyydelle asutuksesta vain, jos terveysvaikutusten arviointi on huolellista, vakuuttavaa ja perustuu luotettaviin lähtöarvoihin (Keinänen ja Pekkola 2014). 80 tiukempaa ohjearvoa (L eq, 1h 25 dB) nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa koskemaan myös muuta vastaavaa mahdollisesti unihäiriöitä aiheuttavaa ja selvästi taustamelusta erottuvaa melua. Health effects of exposure to ultrasound and infrasound: Report of the independent advisory group on non-ionising radiation. Lisäksi olisi syytä tutkia esimerkiksi tuulivoimamelun häiritsevyyttä suhteessa muuhun ympäristömeluun sekä sitä, kuinka moni tuulivoimapuistojen läheisyydessä asuva kokee tuulivoimamelun aiheuttavan ongelmia. Tuulivoimamelun häiritsevyyteen ja terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimusprojekteja on käynnissä tai alkamassa mm. Suunnitteluja rakennusvaiheessa toimiviksi keinoiksi on todettu tuulivoimapuiston läheisyydessä asuvien henkilöiden ottaminen mukaan jo varhaisessa vaiheessa ja taloudellisen hyödyn tarjoaminen esimerkiksi omistajuuden muodossa, puolueettoman tiedon antaminen kaikkien asianosaisten käyttöön, avoin ja oikeudenmukainen päätöksentekoprosessi, osapuolten näkökantojen kunnioittaminen ja tuulivoimatoimijan integroituminen alueelle (Jobert ym. Epävarmuuksien vähentämiseksi tarvitaan joka tapauksessa uutta tutkimustietoa tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutuksista. Uusissa tutkimuksissa tulisi toistaiseksi keskittyä häiritsevyyteen ja unihäiriöihin, joiden voidaan olettaa olevan yleisimpiä tuulivoimamelun mahdollisia haittoja. Toiminnan alkuvaiheessa haittoja voidaan pyrkiä ehkäisemään ja asukkaiden huolta vähentämään seuraamalla toteutuvia äänenpainetasoja asuinalueilla ja tiedottamalla niistä asukkaille. vsk. Asenteet vaikuttavat häiritsevyyteen, joten haittojen kokemista voidaan pyrkiä vähentämään lisäämällä tuulivoimatuotannon hyväksyttävyyttä. Lähteet Health Protection Agency 2010. Tuulivoimamelun kannalta on lisäksi merkittävää, että asetuksessa on huomioitu erikseen yöaikainen pientaajuinen melu. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Myös asukkaiden kokemuksia on hyvä seurata aktiivisesti. International Energy Agency Implementing Agreement for Co-operation in the Research, Development, and Development of Wind Energy Systems (IEA Wind).. Tutkimukset Suomen olosuhteissa ovat tärkeitä erityisesti siksi, että tuulivoimamelun terveysvaikutuksia on tutkittu pääasiassa Keski-Euroopassa, jossa rakennusten ääneneristävyys on selvästi huonompi. IEA Wind 2013. Tällaista voi olla myös tuulivoimamelu. 2007; Musall ja Kuik 2011; Petrova 2013)
Wind turbine noise, annoyance and selfreported health and well-being in different living environments. Musall FD, Kuik O. WINDFARMperception: visual and acoustic impact of wind turbine farms on residents. Shepherd D, McBride D, Welch D, Dirks KN, Hill EM. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Pedersen E, van den Berg F, Bakker R. Van Renterghem T, Bockstael A, De Weirt V, Botteldoor-en D. Arch Acoust 2014; 39:89–102. Ympäristöherkkyys – taistelua tuulimyllyjä vastaan. Evaluating the impact of wind turbine noise on health-related quality of life. Energy Policy 2007; 35:2751–2760. Pawlaczyk-?uszczy?ska M, Dudarewicz A, Zaborowski K, Zamojska-Daniszewska M, Waszkowska M. NIMBYism revisited: public acceptance of wind energy in the United States. Response to noise from modern wind farms in The Netherlands. J Acoust Soc Am 2009; 126:634–643. vsk. Annoyance, detection and recognition of wind turbine noise. Infrasound emissions from wind turbines. Kuwano S, Yano T, Kageyama T, Sueoka S, Tachibana H. Final report. Noise Control Eng J 2014; 62:503–520. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Annoyance related to wind turbine noise. Keinänen J, Pekkola V. Pedersen E. Sci Total Environ 2013; 456–457:333–345. Noise Control Eng J 2011; 59:47–53. Pedersen E, Persson Waye K. J Acoust Soc Am 2011; 130:3746–3753. Social survey on wind turbine noise in Japan. Petrova MA. Local acceptance of wind energy: Factors of success identified in French and German case studies. Salminen E. J Low Freq Noise V A 2005; 24:145–155. Occup Environ Med 2007; 64:480–486. Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta. van den Berg F, Pedersen E, Bouma J, Bakker R 2008. Energy Policy 2011; 39:3252–3260. Noise Health 2011; 13:333–339. 81 Jakobsen J. Sosiaalija terveysministeriö 2015. Health aspects associated with wind turbine noise: results from three field studies. Ympäristöministeriö 2012. Lääkärilehti 2013; 19(68):1404–1405. Janssen SA, Vos H, Eisses AR, Pedersen E. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.. A comparison between exposureresponse relationships for wind turbine annoyance and annoyance due to other noise sources. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Ympäristö ja Terveys 2014; 45:8–13. Climate Change 2013; 4:575–601. Local acceptance of renewable energy: a case study from southeast Germany. Jobert A, Laborgne P, Mimler S
Home ja terveys kirjassa uutena lisäyksenä ovat myös omat lukunsa Majvik II-suosituksesta, Hinta 32,00 euroa + toimituskulut (sis. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. vsk. 10 %) ISBN 978-952-9637-53-9 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy tilaukset@ymparistojaterveys.?, puh. alv. (02) 630 4900 Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Tuula Putus tulevaisuuden näytteenottomenetelmistä, lainsäädännöstä sekä siivousja puhdistusmenetelmistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. www.ymparistojaterveys.?. 82 Uudistettu ja laajennettu Home ja terveys kirja on kattava katsaus kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. Ajanmukaistetun tiedon lisäksi, kokonaan uudet luvut on kirjoitettu hometoksiineista, sädesienten haitoista ja kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden käyttö). Kirjantekijän Tuula Putuksen sanoin: “Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen.” Home ja terveys kirja on tarkoitettu terveydenhuollon ja terveydensuojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille
Lisäksi rakennuksen luovutukselle sekä hallinnolle/käytölle on omia vaatimuksia. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa. Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilmaasioihin aiemmin kuin Suomessa. Ympäristömerkintä Joutsenmerkityt talot – uusi aluevaltaus Suomessa Tiukat ympäristöja terveysvaatimukset Työtä puhtaan ympäristön puolesta Asumisterveysnäytteet • Puhtausnäytteet • Vesinäytteet • Elintarvikenäytteet • Teollisuusnäytteet • Toksisuusmääritykset • www.kvvy.?. Hyödyt ovat kuitenkin pitkävaikutteisia kaikille osapuolille.” Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun ja ne täyttävät tiukat ympäristöja terveysvaatimukset. Turussa taas etsitään parhaillaan kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan Joutsenmerkittyä päiväkotia. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös rakennusprosessin laatuohjaukselle. 83 Joutsenmerkityt talot, päiväkodit ja koulut ovat menestystarina muissa Pohjoismaissa. Lautkankare korostaa, että Joutsenmerkki on merkittävä ekoteko. Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina 2016–2020. Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Naapurimaan esimerkki rohkaisi Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin Joutsenmerkitty kerrostalo. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet”, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo. Myös joku yksityinen toimija voisi rakentaa päiväkotinsa aina Joutsenmerkityksi”, projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo. Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen Joutsenmerkitty talo. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. ”Se vaatii tietynlaisen tahtotilan ensikertalaiselta, sillä ympäristönäkökulman huomioiminen laajasti koko rakennusprosessin ajan, sitä ennen ja sen jälkeen vaatii usein pientä jumppaa. ”Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristöja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. ”Tarkoitus olisi tehdä konsepti Joutsenmerkitystä päiväkodista
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. vsk.. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Ilmoittautumiset 3.11.2015 mennessä: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 84 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 84 8.45 Aamukahvi 9.15 Viranomaisvalvonta, laitoksen omavalvonta Johtaja Jari Keinänen, STM 9.45 Hygieeniset lähtökohdat – sisäilma, allasvesi, käyttäjähygienia Ylitarkastaja Päivi Aalto, Valvira 10.30 Tauko 10.45 Kuluttajaturvallisuus Lakimies Riikka Laitinen, Tukes 11.30 Keskustelua ja etukäteiskysymysten käsittely 11.45 Lounas 12.45 Allasveden vedenpuhdistustekniikka Timo Erkkilä, Uimahallija kylpylätekninen yhdistys ry 13.30 Puhtaanapidon haasteet FT Tuula Suontamo 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Pintahygienian perusteet ja näytteiden merkitys FT Tuula Suontamo 15.15 Siivouskäytännöt – tekniikat ja menetelmät Siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen, Tampereen kaupunki 15.45 Keskustelua ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiinlähtö 17.11.2015 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat • hygienia • vedenlaatu • turvallisuus Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Koulutuksen hinta 150 e (+ alv 24 %)
Jos voimassa olevaa ympäristölupaa kuitenkin joudutaan muuttamaan, tuulivoimala siirtyy uuden asetuksen piiriin. Voimaantulo ja soveltaminen Asetus tuli voimaan 1.9.2015. Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen etäisyyden mitoituksessa ja selkeyttää tuulivoimarakentamisen ohjausta. Asetus ei koske niitä tuulivoimaloita, joilla on asetuksen voimaantulopäivänä ympäristölupa tai rakennuslupa. Siten tuulivoima auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Asetusta sovelletaan kaikkiin voimaantulopäivän jälkeen vireille tuleviin maankäyttöja rakennuslain mukaisiin kaavaehdotuksiin sekä maankäyttöja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttöja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa. Tuulivoima on uusiutuvaa, lähes päästötöntä energiaa. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat. Suomi on sitoutunut ilmastoja energiastrategiassaan lisäämään tuulivoiman osuutta merkittävästi. Asetus ei myöskään koske: 1. Asetus on valmisteltu sosiaalija terveysministeriön, työja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön edustajista koostuvassa työryhmässä. maankäyttöja rakennuslain mukaista voimalan lupa-asiaa, joka on vireillä asetuksen voimaan tullessa, eikä 3. Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. vsk. 85 Valtioneuvosto on antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla. Asetusluonnos on ollut myös laajalla lausuntokierroksella. Kansallispuistoja koskee sekä päiväettä yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Näin kunnissa on nykyistä helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. voimalan ympäristölupahakemusta, joka on vireillä ja kuulutettu asetuksen voimaan tullessa. Nykyisin tuulivoimaloiden sijoittamisen ohjaamisessa on käytetty joko valtioneuvoston vuonna 1992 antamia yleisiä melutason ohjearvoja tai ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaiseman ohjeen mukaisia tuulivoimarakentamisen melutason suunnitteluohjearvoja. YM Tuulivoiman ulkomelulle ohjearvot. Valmistelussa hyödynnettiin aiemman laajapohjaisen työryhmän työtä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. ”Ulkomelutason ohjearvot asetetaan tasolle, joka mahdollistaa tuulivoiman lisäämisen, mutta josta ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys myöskään heikkene”, sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Asetuksessa viitataan sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan melun terveysvaikutuksia koskevaan sisämelusääntelyyn. sellaista maankäyttöja rakennuslain mukaista kaavaehdotusta, joka on tai on ollut julkisesti nähtävillä asetuksen voimaan tullessa, 2. Lisäksi tuulivoimala voi siirtyä uuden asetuksen piiriin, jos voimalan ympäristöluvan tarvetta joudutaan asetuksen voimaantulon jälkeen harkitsemaan esimerkiksi naapureiden valitusten vuoksi
www.ax.. vsk. info@golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 86 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys. (02) 630 4900 Tuula Putus. Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. 09 561 7210 erityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2, CO, H 2S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 0400-447 205 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut www.golder.. 10 %). 040 511 6005 Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. (015) 230 712 Autopuh. p. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2015 Ilmansuojelu, liikenne * ilmestyy 12.10.15 * mainosaineistot 21.9.15 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ynparistojaterveys. puh. alv
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46. 020 735 3380 Laadukkaat sisäilmatutkimukset ja -mittaukset Asynea. Kumppanisi sisäilma-alalla.. SISÄILMAST ON LAADUNHALLINT APALVELUT www.sweco.. vsk. Rakennuksen kuntoar vio ja kuntotutkim ukset Talotekniset tutkimukset Rakenteiden haitta-ainetutkim ukset Terveyshaittar iskien arviointi Korjaussuunnittelu Laadunv armistuspalv elut Sisäilmalaboratorio Asynea Oy Pietari Kalmin katu 1, 00560 Helsinki puh. 87 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys.
Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. 88 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. puh. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. Hinnat sis. 10 % alv. Hinta 32,00 euroa. vsk. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2015, 46