Tapio Välikylä Odottaminen ei ole oikea ratkaisu. O ngelmasta on tarpeeksi tutkimusta, tietoa, ja myös lainsäädäntöä, nyt on ryhdyttävä toimeen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Vaurioituneissa rakennuksissa ollaan päivähoidossa, käydään koulua, sairastetaan, asutaan, käydään töissä. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Sairastumisen mekanismia ei täysin tunneta, tosiasia kuitenkin on, että osa meistä sairastuu, osa vakavasti ja loppuelämänsä ajaksi. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti S isäilmahaitat eivät poistu odottamalla. Tämän jos minkä pitäisi herättää kuntien ja valtion päättäjät. Käynnissä on siis kansallisen tason sairastuttamiskokeilu. Sosiaalija terveysministeriössä käynnistymässä oleva Terveellisten talojen Suomi kärkihanke olisi saatava käyntiin. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. M erkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa kosteusvaurioille altistuu päivittäin yli 700 000 ihmistä. Kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa yli 250 000 ihmistä, näistä iso osa on lapsia ja nuoria. Kosteusja hometalkoissa saatiin paljon aikaan, talkoiden hyvä perintö olisi saatava tehokkaasti arkeen
75 Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa Anu Turunen, Pekka Tiittanen ja Timo Lanki ...................... Odottaminen ei ole oikea ratkaisu Tapio Välikylä ............................................................................... vsk. 4 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen ............................................................................ 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 42. Lehden teemana on Ympäristömittaukset ja monitorointi. 2 Asumisterveysasetuksesta kokemuksia – vuosi takana Vesa Pekkola ................................................................................. 8 Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö terveydensuojeluvalvonnassa Kimmo Ilonen ............................................................................. Antero Kuosmanen .................................................................... 32 Tuula Putus: Ihmisille terveellinen ja turvallinen asumisympäristö Tapio Välikylä ........................................38 Indoor Air 2016 – Asumisterveyttä esillä Gentissä Esko Kukkonen ............................................................................44 Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja Esko Kukkonen ...................................48 Oppilaan sisäilmailmoitus .................................................50 Koulujen puhtaanapidon eroavaisuudet ja tilojen siivouksen merkitys sisäilman laatuun Leila Kakko ..................................................................................54 Päiväkotihygienia puhututtaa Tuula Suontamo .........................................................................60 Biosidit ja otsonointi – Käyttö ja turvallisuus homeja sisäilmaongelmissa Tiina Santonen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. ....................................................................64 Haitta-aineiden, hajujen ja mikrobien hallintaa Aaro Seppälä ..............................................................................72 Kommenttipuheenvuoro: Miten kiinteistökauppa tehdään turvallisesti. 3 Ympäristö 47. Tiina Koskinen-Tammi ..............................................................20 Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Ulla Haverinen-Shaughnessy, Mari Turunen ja Virpi Leivo ................................................................................ 76 Melun häiritsevyydestä Rauno Pääkkönen, Mikko Kylliäinen ja Antti Mikkilä ........82 Poimintoja ................................................................................88. 24 Eristemateriaalien mikrobiologinen laatu Tuula Putus .................................................................................. vsk 5 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 14 Terveystarkastaja ja ulkopuolinen asiantuntija asuntokaupan turvaa kehittämässä
Säädökset on pyritty laatimaan sellaisiksi, että ne soveltuvat reaalimaailmaan mahdollisimman hyvin ja asetuksen toimenpiderajat on määritelty pääasiassa käytössä olleen ohjeistuksen tai vakiintuneen käytännön mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Eniten keskustelua on ollut ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. vsk. vsk.. 4 Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Asumisterveysasetuksesta kokemuksia – vuosi takana Terveydensuojelulain muutoksesta ja asumisterveysasetuksesta on saatu kokemuksia jo yli vuoden ajalta. Merkittäviä epäkohtia ei ole tullut vastaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tästä syystä Asumisterveysohje on uusittu asetuksena ja sitä on täydennetty Valviran soveltamisohjeella. Merkittäviä epäkohtia ei ole tullut vastaan, mutta yksittäisiä selventämistä edellyttäviä asioita on toki esiintynyt. Asetukseen on tuotu toimenpiderajoiksi paljon vuonna 2003 voimaan tulleen Asumisterveysohjeen ohjearvoja ja muita käytössä olleita vakiintuneita käytäntöjä. Asetuksen toimenpiderajat on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti pysyvään asumiseen ja toistuvasti esiintyvän haitan arviointiin. Toimenpiderajasta poikkeaminen on hyvä perustella ensin itselle, sen jälkeen päätöksen pystyy perustelemaan uskottavasti myös muille. Sitovan normin ja ohjeen raja on nyt selkeytynyt. Asumisterveysasetuksessa on edellytetty ottamaan huomioon haitan kokonaisarviointi toimenpiderajoja sovellettaessa. 5 T erveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset ja asumisterveysasetus, eli sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista (545/2015) ovat olleet voimassa yli vuoden, ja olemme saaneet niiden soveltamisesta jo käytännönkokemuksia. Tämä on todennäköisesti syynä sille, että yhteydenottoja epäkohdista ei ole paljoa tullut. Tilanteissa, joissa haittaa esiintyy vain harvoin tai. Toimenpiderajoista poikkeaminen edellyttää haitan hyvää selvittämistä sekä viranhaltijoilta ammattitaitoa ja rohkeutta soveltaa asetusta. Asetuksen soveltamisen periaatteista Asetuksessa on pyritty määrittelemään asumisterveyttä koskevat vaatimukset tarkkarajaisesti, mutta välttäen liian jäykkää tarkkarajaisuutta, sillä liian pilkuntarkka toimenpiderajojen soveltaminen lisää oikeusmurhien riskiä. Soveltamisen yleisenä ohjeena on ollut, että pyritään mahdollisimman oikeaan ja totuudenmukaiseen ratkaisuun siten, että asiaa on pohdittu objektiivisesti eri näkökulmista ja nimenomaan terveyshaitan esiintymisen näkökulmasta. Säädösten voimaantulosta ei ole kulunut vielä niin pitkää aikaa, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja olisi vielä saatu. Toimenpiderajaa onkin pidettävä pääsääntönä sille, milloin olosuhteen katsotaan aiheuttavan terveyshaittaa. Toimenpiderajan ylittyessä sen kenen vastuulla mahdollinen terveyshaitta on, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Viranomaisen on kuitenkin pystyttävä perustelemaan, miksi toimenpiderajasta on poikettu. Tässä pykälässä säädetään siitä, että johtopäätökset terveyshaitasta tehdään haitan kokonaisarvioinnin, ei yksittäisten mittaustulosten perusteella. Jos haitan kokonaisarvioinnin perusteella toimenpiderajan suora soveltaminen terveyshaitan rajana johtaisi kuitenkin virheelliseen johtopäätökseen terveyshaitasta, terveydensuojeluviranomainen voi poiketa siitä. vsk. Tilapäinen olosuhdehaitta on tyypillinen tilanne, jossa toimenpiderajoista on todennäköisesti tarvetta joustaa. Toimenpiderajoista joustaminen on mahdollista asetuksen 3 §:n, eli ns. Asumisterveysasetuksessa on lisäksi säädetty eri tekijöistä toimenpiderajoina, ei tiukkoina raja-arvoina. Tällaisista asetuksen soveltamistilanteista on tullut muutamia kysymyksiä. Asetuksen valmistelun taustalla on vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki, jonka mukaan ministeriö ei voi enää antaa sitovia ohjeita, vaan ne annetaan asetuksina. Toimenpiderajan perusteella terveydensuojeluviranomainen voi siis velvoittaa haitasta vastuussa olevan selvittämään tarkemmin mahdollista terveyshaittaa tai viranomainen voi antaa korjausmääräyksen haitan poistamiseksi, jos haitta on selvästi osoitettavissa. maalaisjärkipykälän nojalla
vanhat konkarit tai muulla kuin asetuksen mukaisella peruskoulutustaustalla asiantuntijatyötä tekevät henkilöt voisivat saada pätevyyden joustavasti. Sosiaalija terveysministeriö on nimennyt VTT Service Oy:n ja FISE Oy:n henkilösertifioijiksi, joiden ylläpitämistä rekistereistä pätevät asiantuntijat löytyvät. 6 tilapäisesti, kuten rakennuksen korjauksen, teollisuuslaitoksen häiriötilanteen taikka esimerkiksi tilapäisen yleisötapahtuman yhteydessä, on terveyshaitan arvioinnissa huomioitava altistuksen keston merkitys terveyshaitan syntymiseen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset oli lain ja asetuksen valmistelun suurin muutos aikaisempaan ja se onkin luonnollisesti herättänyt eniten kysymyksiä ja keskustelua. Keskustelua on ollut erityisesti siitä, miten ns. Luotettavat mittausmenetelmät eivät ole herättäneet paljoa kysymyksiä, sillä pääosin aikaisemmin käytössä olleet menetelmät kelpaavat myös nykyisin. Tämä tarkoittaa sitä, että mittaukset tehdään standardoiduin tai muuten luottavin menetelmin. vsk. Pätevyysvaatimukset on säädetty rakennusterveysasiantuntijalle, sisäilma-asiantuntijalle ja kosteusvaurion kuntotutkijalle. Luotettavia menetelmiä ovat mm. Tällöin on tärkeää hakea tarkempaa näyttöä siitä, esiintyykö terveyshaittaa vai ei. Jos toimenpideraja jää mittausepävarmuuden sisään, on mittaustuloksen pohjalta tehty johtopäätös mahdollisesta terveyshaitasta hyvin epävarma. Enemmän kysymyksiä on syntynyt mittausepävarmuudesta ja sen huomioimisesta johtopäätöksiä tehtäessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Näytteenotossa on tärkeää arvioida myös sitä, mistä näyte on otettu ja mitä näytteen analyysitulos todella edustaa. Kosteusvaurion kuntotutkija ja sisäilma-asiantuntija ovat uusia pätevyyksiä ja asiantuntijoita saadaan rekistereihin vasta pikkuhiljaa. Keskustelua on ollut myös pätevyyteen tähtäävän koulutuksen hinnasta ja laadusta sekä siitä, varmistavatko pätevyysvaatimukset todella asiantuntijoiden. Erilaisilla tekijöillä voi olla pitkäaikaisesta altistuksesta syntyvien haittojen lisäksi myös akuutteja ja nopeasti syntyviä vaikutuksia. Asumisterveysasetuksen myötä epävarmuustarkastelu on kunnolla konkretisoitumassa. Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista Terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa on säädetty ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä ja pätevyysvaatimukset niissä tilanteissa, joissa terveydensuojeluviranomainen tarvitsee ulkopuolista asiantuntijaa tutkimaan rakennuksen kosteusja homeongelmaa tai muuta sisäilmaongelmaa. Mittausmenetelmiin ja mittausepävarmuuteen liittyviä kokemuksia Asetuksen soveltamisessa ja viranomaisten selvityksissä päätöksenteon on perustuttava riittäviin, totuudenmukaisiin ja luotettaviin selvityksiin mahdollisesta haitasta. asumisterveysohjeessa aikaisemmin kuvatut menetelmät. Tällä hetkellä rekisteristä löytyy yli 130 rakennusterveysasiantuntijaa ja lisää on tulossa. Esimerkiksi melulla voi olla stressin kautta syntyvien vaikutusten ja pitkäaikaisesta melualtistuksesta syntyvän kuulon aleneman lisäksi unihäiriöistä syntyviä vaikutuksia ja suuresta melutasosta syntyvää akuuttia kuulovaurioriskiä. Tarkempaa näyttöä voi hakea esimerkiksi ottamalla useampia näytteitä tai arvioimalla haittaa myös muilla tavoilla sekä ottamalla huomioon haitan kokonaisuus. Kun aikaisemmin mittaustuloksia on sovellettu suoraan muistamatta lainkaan mittauksiin liittyvää epävarmuutta, niin nyt mittausepävarmuus pitää ottaa tuloksia tulkittaessa huomioon
Pitoisuus kertoo siitä, millaista ilmaa hengitetään. Jos laboratorio on analysoinut yhdisteen sen omalla vasteella, laboratorion tulee muuntaa saatu tulos tolueenivasteeksi, jotta näytteiden tuloksia voidaan verrata keskenään ja myös asetuksen toimenpiderajoihin. momentin mukaan muita asiantuntijoita voidaan hyödyntää niissä tilanteissa, joissa asetuksen mukainen asiantuntija ei ole paras mahdollinen, kuten esimerkiksi melumittauksissa taikka jonkin yksittäisen teknisen asian selvittämisessä kuten esimerkiksi lämpökamerakuvauksessa. Pätevyysvaatimukset liittyvät kosteusja homeongelmien sekä muiden sisäilmaongelmien selvittämiseen. Pätevyysvaatimukset täyttävä asiantuntija osaa tutkia rakennuksen siten, että tutkimukset tehdään myös terveyshaitan arviointia varten, ei esimerkiksi vain rakennusteknisen toimivuuden näkökulmasta. FLEC-, kupu-, viiltotai materiaalinäytteistä saatuja mittaustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää rakenteen toimivuuden arvioinnissa. minimipätevyyden varmistaminen on ollut säädöksiä tehtäessä tärkein tavoite, josta ei haluta tinkiä. Jos sellaisia tulee vastaan, kuulemme niistä mielellämme, jotta voimme tarvittaessa täydentää asetuksen soveltamisohjetta yhteistyössä Valviran kanssa.. Lisäksi muun muassa ilmanvaihdon tehokkuus vaikuttaa pintaemission ja ilmapitoisuuden väliseen suhteeseen. Sisäilmanäytteiden tulosten arvioinnissa tuleekin ottaa huomioon kummalla menetelmällä näytteet on analysoitu sekä myös mihin adsorbenttiin ilmanäyte on kerätty. Lain 49 §:n 2. Tämä on herättänyt keskustelua, koska VOCmittaustulosten pitoisuuden määritykseen voidaan ISO 16000-6 standardin mukaan käyttää kahta eri detektoria (FID tai MSD). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. VOC-pitoisuuksiin liittyy myös kohtuullisen suuri epävarmuus, vaikka analyysitulokset annetaankin mikrogrammoina. Asetuksen VOC-toimenpiderajat on annettu sisäilmapitoisuuksille. Terveydensuojelulain 49 §:n mukaisesti viranomaisten on tukeuduttava päätöksissään asetuksen mukaisten asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin ja 28.2.2017 päättyvän siirtymäajan jälkeen vielä nykyistä määrätietoisemmin. Koulutuksen sujuvuutta on pyritty kehittämään koulutuksen järjestäjien ja henkilösertifioijien kanssa mahdollisuuksien mukaan siten, ettei koulutuksen laatu kärsi. Keskenään ristiriitaisia toiveita on siis ollut, kun tavoitteena on ollut halpa ja helppo koulutus, joka on samalla laadukas ja varmistaa asiantuntijoiden pätevyyden. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että rekisteristä poimittu henkilö todella osaa tehtävänsä. Kaikkia näitä tavoitteita ei voida yhtä aikaa saavuttaa. 7 pätevyyden. ISO 160006 standardissa käytetään Tenax TA -adsorbenttia. Muiden toimenpiderajojen yhteydessä ei ole vielä esiintynyt suurempia ratkottavia kysymyksiä. Asiantuntijoiden ns. Tällöin viranomainen itse varmistaa sen, että käytetty asiantuntija on riittävän pätevä. Asetuksen toimenpiderajat on ilmoitettu tolueenivasteena (FID). Näissäkin tapauksissa kannattaa pätevyyden arvioinnissa hyödyntää mahdollisia vapaaehtoisia henkilösertifiointirekistereitä. Sisäilmaongelmia selvittävät asiantuntijat ovat pitäneet sisäilmalle säädettyjä VOC-pitoisuuksia korkeina ja toisaalta rakentajat ovat pitäneet pitoisuuksia liian pieninä. Asetuksen mukaiset toimenpiderajat on annettu sisäilman tolueeniekvivalentti-pitoisuuksina. Eri menetelmillä saatuja mittaustuloksia ei voida kuitenkaan verrata keskenään. Kokemuksia toimenpiderajoista Toimenpiderajoista eniten keskustelua on herännyt VOC-pitoisuudet sekä niiden mittaaminen ja analysointi
Asetuksessa säädetyn toimenpiderajan ylittymistä pidetään pääsääntöisesti terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen esiintymisenä, mutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa, jos haitan kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitan syntyminen on ilmeisen epätodennäköistä. Tällaisia tilanteita voi syntyä erimerkiksi silloin, kun kesähelteellä asunnon yhdessä huoneessa on toimenpiderajan ylittävä korkea lämpötila, mutta asunnon muissa huoneissa lämpötila on terveyden kannalta riittävän matala, eikä korkea lämpötila oleellisesti vaikeuta asunnon käyttöä. Soveltamisohje on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisille ja muille alan asiantuntijoille. Asumisterveysasetuksella ja sen soveltamisohjeella selkeytetään rakennusten terveydellisten olosuhteiden arviointia. Terveyshaitan arviointiin liittyy siten viranomaisen tapauskohtaista harkintaa siitä, milloin olosuhde aiheuttaa terYlitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Valviran laatimassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan yksityiskohtaisia tulkintoja ja käytännöllisiä esimerkkejä asumisterveysasetuksen soveltamiseen. Soveltamisohje on julkaistu Valviran internetsivuilla verkkojulkaisuna, jota päivitetään aina tarvittaessa. vsk. 8 S ovellettaessa asumisterveysasetuksen mukaisia asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia, on mainittujen toimenpiderajojen lisäksi otettava erityisesti huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tässä kirjoituksessa on muutamia poimintoja soveltamisohjeesta.. Soveltamisohjeessa annetaan numeeriset toimenpiderajat mikrobimäärille näytteissä sekä luetellaan tärkeimmät homeja kosteusvaurioindikaattorit (niitä ei ole annettu asetuksessa). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
Sisäilman VOC-mittaus Pelkkä VOC-mittaus on yksinään riittämätön keino selvittää sisäilmaongelmia, se on vain apukeino kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Mittaukset ja näytteenotto Mitattaessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita kuvaavia tekijöitä, mittaukset on tehtävä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa olosuhteissa. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja siten kuin mittauslaitteen valmistaja on tarkoittanut. Tällöin näyte edustaa sitä olosuhdetta, jolle asukkaat yleensä altistuvat. Vastaavasti viranomainen voi katsoa asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaittaa, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, jos kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta on ilmeinen. Tämä tarkoittaa sitä, että näytteenotosta tai mittauksesta arvioidaan mittaustai näytteenottopaikan ja olosuhteen merkitystä mittaustai analyysitulokseen ja siihen, kuinka edustavana kyseistä näytettä tai mittausta voidaan pitää terveyshaitan kokonaisarvion näkökulmasta. Lähes kaikista rakennusmateriaaleista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisäilmaan, myös täysin virheettömistä materiaaleista. Perustelut toimenpiderajasta poikkeamisesta on tehtävä esiintyvien olosuhteiden perusteella, ei esimerkiksi taloudellisten syiden perusteella. Mittaukselle, näytteenotolle ja jatkoanalyysille, jota käytetään terveyshaitan arviointiin, on toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa tehtävä mittaustai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Sisäilmanäytteiden VOC-tulosten arvioinnissa tulee ottaa huomioon kummalla menetelmällä (FID) tai (MSD) näytteet on analysoitu sekä myös mihin adsorbenttiin ilmanäyte on kerätty. 9 veyshaittaa ja minkälaiset toimenpiteet ovat terveyshaitan poistamiseksi riittäviä. Mittausepävarmuus tulee antaa numeerisena silloin, kuin se on mahdollista ja sanallisena selvityksenä silloin, kun numeerisen epävarmuuden määrittäminen ei ole mahdollista. Toimenpideraja ylittyy tai alittuu, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät tai alittuvat mittausepävarmuus huomioon ottaen. Sisäilman VOC-mittauksiin päädytään usein silloin, kun oleskelutiloissa on tavanomaisesta poikkeavaa hajua, rakenteita tai materiaaleja, joiden voidaan epäillä sisältävän haitallisia yhdisteitä. Vastaavasti laboratorion on esitettävä selvitys analyysiin liittyvästä epävarmuudesta. Tällöin esimerkiksi kemiallisten tekijöiden mittaukset tehdään pääsääntöisesti ilmanvaihdon ollessa päällä osateholla ja ikkunat kiinni. Mikäli viranomainen poikkeaa toimenpiderajasta, on poikkeaminen perusteltava erikseen ja sen on perustuttava riittäviin selvityksiin asiasta. Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. ISO 160006 standardissa käytetään Tenax TA -adsorbenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Asetuksen toimenpiderajat on ilmoitettu. Virheettömien rakennusmateriaalien VOC-päästöt pienenevät yleisesti ajan mittaan. Jos rakennusmateriaaleissa tapahtuu kosteus/homevaurioita, niin vaurioituneen rakennusmateriaalin VOCpäästöt kasvavat ja/tai niiden koostumus voi muuttua (kemiallisten reaktioiden tai mikrobiologisen aineenvaihdunnan seurauksena). Näin varmistetaan, että terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittaamisessa käytetään menetelmiä, joilla saatuja tuloksia voidaan luotettavasti toistaa ja joiden luotettavuudesta terveyshaitan arvioimiseksi voidaan varmistua. vsk
Sisäilman mikrobinäytettä ei ilmayhteyden osoittamiseen suositella ilmanäytteeseen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi. Puun pehmenemisen voi todeta pintapuusta terävällä työkalulla ja syvemmältä puusta halkaisijaltaan pienellä poranterällä poraamalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai merkkisavuja. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Esimerkki: laboratorio on analysoinut sisäilman TXIB-pitoisuuden omalla vasteella ja saanut pitoisuudeksi 8 µg/m³, laboratorion yhdistekohtainen TXIB:n muuntokerroin tolueenivasteeksi on 1,5 ja mittausepävarmuus on +/10 %. Koska puu saattaa olla pintakerroksesta kovaa, mutta sisältä lahonnut, lahon syvyys tulisi aina tarkistaa. Tällöin tulos tolueeniekvivalentteina on 12 µg/m³, joka todellisuudessa vaihtelee mittausepävarmuus huomioon ottaen 10,8 – 13,2 µg/m³ välillä, ja siten ylittää asetuksessa annetun toimenpiderajan 10 µg/m³. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. 10 tolueenivasteena (FID). vsk. Kosteusvaurio voidaan todeta näkyvänä kosteusvauriojälkenä tai pintakosteusosoittimen tai rakennekosteusmittausten avulla. Jäljempänä kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteusvauriota, vaikka mikrobikasvua ei välttämättä ole ehtinyt muodostua. Pintakosteusosoittimen antama positiivinen tulos (osoittimen näyttämä mittauslukema on kostealla/märällä alueella) tulee varmentaa rakennekosteusmittauksen avulla ennen kuin toimenpiderajan katsotaan ylittyneen. Jos laboratorio on analysoinut yhdisteen sen omalla vasteella, niin laboratorion tulee muuntaa saatu tulos tolueenivasteeksi. Toimenpiderajan ylittävä lahovaurio voidaan todeta puurakenteen näkyvänä muutoksena tai mekaanisena lujuuden menetyksenä. Pintakosteusosoittimen antama positiivinen tulos tulee varmentaa rakennekosteusmittauksen avulla ennen kuin toimenpiderajan katsotaan ylittyneen.. Toimenpiderajan ylittyminen kosteusja mikrobivaurioissa Kosteusja mikrobivaurion toteaminen perustuu rakennuksen tutkimiseen ja sen yhteydessä tarvittaessa tehtyihin mittauksiin ja/tai rakennuksesta otettuihin mikrobiologisiin näytteisiin. Tällöin näytteiden tuloksia voidaan verrata asetuksen toimenpiderajoihin
Rakennusmateriaalinäytteen tulosten tulkinta suoraviljelyllä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: = ei mikrobeja + = 1–19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20–49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50–199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ . 11 Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa. Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät homeja kosteusvaurioindikaattorit. Acremonium aktinomykeetit Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus penicillioides/Aspergillus restrictus Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus ustus Aspergillus versicolor Chaetomium Eurotium Exophiala Fusarium Geomyces Oidiodendron Paecilomyces Phialophora sensu lato Scopulariopsis Sporobolomyces Sphaeropsidales Stachybotrys Trichoderma Tritirachium/Engyodontium Ulocladium Wallemia Rakennusmateriaalinäytteen tulosten tulkinta laimennossarjamenetelmällä Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen homeja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10 4 pmy/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 pmy/g. 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja). Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Vaikka sienipitoisuus jää alle 10 4 pmy/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteusja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita (mikrobitaulukko 1) ja sienten kokonaispitoisuus on 5000 – 10000 pmy/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1–2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 pmy/g. vsk. Tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa mikrobikasvun ja epätavanomaisten mikrobilähteiden tunnistamista, mutta yksinomaan sen perusteella (esimerkiksi yksittäisten aktinomykeettien tai Stachybotryksen esiintyminen rakennuksessa) ei tule tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä. Mikrobitulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Taulukko 1. alla). Mikrobikasvu pyritään osoittamaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista otettavilla näytteillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niiden pitoisuudet ovat alle 3000 pmy/g (kts
Tällä varmistetaan se, että terveysvalvonnan mittaukset, tutkimukset ja selvitykset tehdään ja näytteet otetaan luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/asumisterveys ” Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysja osaamisvaatimuksilla varmistetaan se, että terveysvalvonnan mittaukset, tutkimukset ja selvitykset tehdään ja näytteet otetaan luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.. Pätevät, sertifioidut asiantuntijat ovat rekisteröity ja löytyvät VTT Expert Service Oy:n (rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat) sekä FISE Oy:n (kosteusvaurion kuntotutkijat) internet sivuilta. Soveltamisohjeessa kuvataan ulkopuolisten asiantuntijoiden peruskoulutus-, työkokemusja osaamisvaatimukset. Pätevä asiantuntija voi hakea itselleen henkilösertifikaatin. Lähde Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Ohje 8/2016, Valvira. Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti (++/+), mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Jos ilmanäytteitä analysoidaan ja mikrobipitoisuudet ja -lajisto viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, tulee lisäksi löytyä myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten homeen hajua, näkyviä vauriojälkiä, rakenteiden sisällä todettuja kosteusvaurioita taikka rakennusmateriaaleista tai pinnoilta otettuja mikrobinäytteitä, joissa todetaan mikrobikasvua. Erikseen tehtävän opinnäytetyön vaatimukset koskevat vain rakennusterveysasiantuntijaa. vsk. Osaamisvaatimuksiin kuuluvat sisäilman epäpuhtaudet ja terveysvaikutukset sekä niiden tutkiminen ja torjunta, rakennusfysiikka, fysikaaliset olosuhteet, kuntotutkimusmenetelmät, rakenneja tuotantotekniikka ja juridiikka sekä ilmanvaihtoja ilmastointitekniikka. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Yksinomaan ilmanäytteiden tavanomaisten tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta, eikä sisäilmanäytteitä voida siten käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Sisäilmasta otettavat mikrobinäytteet Mikrobihaitta voidaan todeta myös Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen ja mikroskopoimalla tehdyn analyysin avulla. Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset Terveysvalvonnan apuna voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. 12 Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Ulkopuolisia asiantuntijoita ovat rakennusterveysasiantuntija, sisäilma-asiantuntija ja kosteusvaurion kuntotutkija. Ulkopuolisen asiantuntijan edellytetään täyttävän pätevyysja osaamisvaatimukset terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämisessä
13 Rakennusterveys on ammattimme. 020 740 2540, info@sisailmakeskus. vsk. Palveluihimme kuuluvat mm. • rakennusterveysja sisäilmahaittojen selvitykset • ilmanvaihdon toiminnan ja hygieenisyyden selvitykset • rakennusja kosteustekniset kuntotutkimukset • asbestija haitta-ainekartoitukset ja kosteuskartoitukset • korjaustarveselvitykset, korjaussuunnittelu ja korjaustyön valvonta Ota yhteyttä asiantuntijoihimme! Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmakeskus on osa p. Vantaa Kuopio Joensuu Lahti Lappeenranta Jyväskylä Sisäilmasaneeraukset Homevauriosaneeraukset Kosteusvauriosaneeraukset Haitta-ainekartoitukset ja –saneeraukset Oikeastaan kaikki saneeraukset KMA COMPANY OY — Laatu syntyy teoista www.kmac.fi info@kmac.fi. -konsernia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. www.sisailmakeskus
Luotettavankin näköinen mittalaite saattoi asiantuntemattoman käyttäjän kädessä vastata merkitykseltään taikavarpua. vsk. Viranomaisilla on oma vastuunsa sen varmistamisessa, ettei lain tarkoitus vesity. Asiantuntijoiden pätevyys on nyt määritelty tarkasti ja epäpätevät asiantuntijat on suljettu pois ainakin niistä selvityksistä, joissa terveydensuojeluviranomainen on jollakin tavalla mukana. Huolimatta lukuisista tutkimuksista ja kokeiluista ei ole löydetty mittaria, joka kiistattomasti osoittaisi hypoteettisen maasäteilyn olemassaolon. […] Myös Oulun yliopistossa jouduttiin aloittamaan samasta ikuisuuskysymyksestä, varvunkäyttäjän luotettavuudesta.” Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Kimmo Ilonen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Aikanaan terveyshaittaa voitiin viranomaiskäsittelyssäkin selvittää melkein miten vain. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 14 1970–80 -lukujen vaihteessa tehtiin Oulun yliopistossa laaja tutkimus maasäteilyn ja vesisuonien etsimisestä varpujen ja heilureiden avulla. terveydensuojeluvalvonnassa. Tämä menetelmä on lukuisissa kokeissa sekä muualla maailmassa että Suomessa jo osoitettu epäluotettavaksi, vaikka koehenkilöiltä ei olekaan selityksiä puuttunut. ”Maasäteilyyn kohdistuvissa tutkimuksissa ensimmäiseksi ongelmaksi tulee aina luotettavan indikaattorin puuttuminen. Seuraava lainaus on suoraan raportista. Tästä syystä on aina jouduttu turvautumaan taikavarpua tai heiluria indikaattorina käyttävään ihmiseen
Terveydensuojelulakiin tehtiin vuonna 2001 säännös ulkopuolisesta asiantuntijasta, jonka tarkoitus oli parantaa tehtyjen tutkimusten laatua ja varmistaa, että ulkopuolisella asiantuntijalla on tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. Lakia muutettiin tältä osin joulukuussa 2014. Pätevyys osoitetaan suorittamalla hyväksytysti sosiaalija terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti. Lyhyesti todeten lainkohdissa säädetään, että asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. 15 Terveyshaitan toteamiseksi tarvittavia tutkimuksia terveydensuojeluviranomaiselle saattoi ennen tehdä kuka vain, jolloin pahimmillaan kiinteistönomistajat tilasivat ja saivat samanlaista asiantuntemusta, jolla 70luvulla tutkittiin maasäteilyn esiintymistä. Ajatuksena oli, että menettelyllä olisi vähitellen saatu hyväksyttyä kaikki pätevät asiantuntijat ja varmistuttu näiden käyttämistä menetelmistä, jolloin jokaisessa tapauksessa ei olisi erikseen tarvinnut miettiä ”varvunkäyttäjän luotettavuutta”. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. vsk. Sen varmistaminen säädettiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäväksi, kuten myös asiantuntijan käyttämien menetelmien luotettavuuden valvominen. Mainittu määrittely tehtiin asumisterveysasetuksen myötä. Pätevyyden voi saada myös aiemmin hankitun osaamisen nojalla erillisessä menettelyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Järjestelmä ei kuitenkaan alkanut toimia kuten lainsäätäjä oli tarkoittanut, vaan terveydensuojeluviranomaisen käsittelyssä olevissa asumisterveysasioissa oli yleisesti mukana hyväksymättömiä ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Terveydensuojelulain 49 § 1 ja 2 momenteissa sekä 49 d §:n 1 momentissa on säädetty ulkopuolisista asiantuntijoista tavalla, joka sitoo myös terveydensuojeluviranomaista valvontatehtävässään. Vuoteen 2009 mennessä vain alle puolessa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä oli ylipäätään arvioitu ulkopuolisia asiantuntijoita terveydensuojelulain mukaisesti ja niidenkin välillä oli merkittäviä eroja käytännöissä. Muutoksen seurauksena otettiin koko hyväksymismenettely valtiolle ja varattiin oikeus määritellä kriteerit asiantuntijan pätevyydelle asetuksella. Perustellusta syystä voidaan käyttää myös muuta asiantuntijaa, jos sertifioidun asiantuntijan käyttö ei ole järkevää tai sitä ei käytännössä voida käyt. Muutos ei kuitenkaan tarkoittanut, ettei asiaan enää tarvitsisi kiinnittää huomiota myös valvontayksiköissä
Olisikin toivottavaa, että esimerkiksi kosteusja homevaurioiden kuntotutkimuksia tarjoavat asiantuntijayritykset tarjoaisivat tietoa sertifioinnistaan ja vaatimusten mukaisten menetelmien käytöstä nykyistä helpommin ja ymmärrettävämmin esimerkiksi markkinointimateriaalissaan ja internet-sivuillaan. Toki on toivottavaa, että tällöinkin käytettäisiin tutkimusten laadun varmistamiseksi nimenomaan sertifioitua ulkopuolista asiantuntijaa ”taikavarpumiehen” sijasta. Kun asumisterveysasiaa hoidetaan kiinteistönomistajan ja muiden asianosaisten kesken ilman terveydensuojeluviranomaista, eivät terveydensuojelulain 49 §:n säädökset sido tutkimusten tekijän valintaa. vsk. Terveydensuojelu on joko mukana asumisterveysasiassa, tai sitten se ei ole. Tätä viestiä voisi myös terveydensuojelun keskushallinto tukea nykyistä selvemmin, jotta palveluiden kysyntä ohjautuisi oikeille asiantuntijoille. Näin tehtyjä tutkimuksia voitaisiin käyttää myös suoraan terveyshaitan arvioinnissa, mikäli asia joskus päätyy myös terveydensuojeluviranomaisen käsittelyyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 16 tää. Tällöin asia on käsittelyssä ja annettu kehotus tarkoittaa, että tutkimuksia tehdään viranomaisvalvontaa varten. Ohje 8/2016, Valvira.. Parhaillaan on menossa siirtymäaika, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen ennen 1.3.2015 hyväksymä ulkopuolinen asiantuntija, joka ei kuitenkaan ole sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, voi toimia ulkopuolisena asiantuntijana 28.2.2017 asti ilman sertifiointia. Sertifioitujen rakennusterveysasiantuntijoiden osalta asia on selvä: he ovat päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita. Siten on kiinnitettävä huomiota, että tutkimuksissa käytettävällä asiantuntijalla on tarvittava pätevyys, näytteet analysoidaan Eviran hyväksymässä laboratoriossa hyväksynnän piirissä olevalla menetelmällä ja asiantuntijalla on käytössään asianmukaiLähde: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa V. Yhtä selvää tulkinta on ei-hyväksyttyjen ja ei-sertifioitujen asiantuntijoiden osalta: nämä eivät voi toimia ulkopuolisina asiantuntijoina. Viranomaisen osallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhteydenoton perusteella terveydensuojeluviranomainen on tehnyt asunnontarkastuksen ja antanut rakennuksen omistajalle kehotuksen selvittää terveyshaittaa. Asia on yksiselitteinen niissä tapauksissa, joissa viranomainen on mukana asian selvittelyssä – on käytettävä sertifioitua ulkopuolista asiantuntijaa
Mikään vähempi ei riittäisikään, sillä molemmat osapuolet jakavat samoja intressejä ja asiakkaalla on joka tapauksessa oikeus hyvään.. Kehotuksessa tulisi olla vähintäänkin yleisiä ohjeita siitä, mitä pitää selvittää ja missä laajuudessa, esimerkiksi mikä rakenne on ainakin tarkastettava avaamalla. Lopuksi Vanha vastakkainasettelu ulkopuolisten asiantuntijoiden ja terveydensuojeluviranomaisten välillä on viime aikoina vähentynyt. Mikäli epäasiallisen toiminnan havaitaan jatkuvan, tulee terveydensuojeluviranomaisen ilmoittaa asiasta henkilösertifioijalle, jolloin vastuu jatkotoimista on sertifioijalla. Asianmukaisesti tehdyt tutkimukset voidaan ottaa terveydensuojeluviranomaisen tekemän tarkastuksen tueksi, vaikka ne eivät olisi pätevien asiantuntijoiden tekemiä. Asian voinee jo tässä vaiheessa saattaa myös tiedoksi henkilösertifioijalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Täysin käyttökelvottomille tutkimuksille ei tietenkään tule terveyshaitan määrittämisessä antaa merkitystä. Niiden perusteella viranomainen voi tehdä omat havaintonsa ja siten sekä todeta epäpätevien asiantuntijoiden tekemät löydökset että vahvistaa ne terveydensuojelulain vaatimusten mukaisesti. Toistaiseksi edellä mainitut yhteydenotot voi tehdä vapaamuotoisesti esimerkiksi sähköpostilla. Toisaalta etenkin terveyshaitan selvittämisen näkökulmasta kehotusten sisältöön ja sanamuotoon on useissa tapauksissa tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ulkopuolinen asiantuntijakin voi työkokemuksestaan ja saamastaan koulutuksesta huolimatta toimia monin tavoin epäasianmukaisesti, jopa suorastaan virheellisesti. Ulkopuolisen asiantuntijan mukana olosta huolimatta on muistettava terveydensuojeluviranomaisen tekemän tarkastuksen keskeinen merkitys ja viranomaisen vastuu arvioida terveyshaitan esiintyminen tutkimusten perusteella. Kehotus ei siis saisi olla kovin epämääräinen, mutta ei myöskään liian tarkkarajainen, sillä ulkopuoliselle asiantuntijalle on jätettävä tämän asiantuntemukseen perustuvaa tapauskohtaista liikkumavaraa. ja asumisterveysasetuksen 21 §:n mukaiset pätevyysvaatimukset. Jos kehotus on kovin väljä, esimerkiksi sisältäen vain kehotuksen selvittää terveyshaitta, voi myöhemmin syntyä ristiriitaa, onko koko kehotusta noudatettu lainkaan. 17 set tutkimusmenetelmät sekä mittalaitteet. Tällaisten vaatimusten on jo hyvän hallintotavankin vuoksi oltava sellaisia, että kehotuksen kohde tietää tarkasti mihin tämä on velvoitettu. Asenne on kehittynyt yhteistyön suuntaan, jossa toisen roolia ja asiantuntemusta arvostetaan. Tällöin on tärkeää, että terveydensuojeluviranomainen mainitsee havainnostaan kyseiselle asiantuntijalle, jotta tämä mahdollisen virheen ollessa kyseessä korjaa toimintaansa. Sopivasti muotoiltu kehotus on hyvä päättää määrittelemällä vaatimukset käytettävästä asiantuntijasta. Ongelmatilanteita On hyvin yleistä, että terveydensuojeluviranomainen tulee mukaan asumisterveysasian käsittelyyn siinä vaiheessa, kun asianosaiset ovat jo teettäneet omia tutkimuksiaan. Tällöin on ensimmäiseksi syytä perehtyä jo tehtyjen tutkimusten käytettävyyteen kyseisessä asiassa . Kehotus terveyshaitan selvittämiseen Terveyshaitan selvittämisestä vastuullisen tahon tulisi noudattaa saamaansa kehotusta, sillä kyse on viranomaisen perustellusta vaatimuksesta ryhtyä toimenpiteisiin. vsk. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi toteamalla, että selvityksessä käytettävän asiantuntijan tulee täyttää terveydensuojelulain 49 §:n, 49 d §:n 1 mom
miseen käytetään. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. TEKES. Sisätiloissa pienhiukkasaltistusta voidaan vähentää laadukkailla tuloilman suodattimilla sekä huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla. 18 Pienhiukkaset sairastuttavat Pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain Euroopassa yli 300 000 ihmisen ennenaikaisin kuoleman. ** Hänninen O., Asikainen A. vsk. Ultrapienten hiukkasten kannalta on oleellista, millaista teknologiaa epäpuhtauksien pyydystäUltrapienet hiukkaset eivät jää suodattimeen ILMOITUS * Salonen, R., Pennanen, A. Myös rakennusmateriaaleista irtoaa hiukkasia ja haitallisia aineita, ja mahdollinen kosteusja homevaurio pahentaa tilannetta. Hengitysilman pienhiukkasten pääasiallinen lähde on ulkoilman saasteet, jotka voivat kulkea ilmassa tuhansiakin kilometrejä. Monien ilmanpuhdistimien toiminta perustuu kuitusuodattimiin. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen on todettu lyhentävän elinikää huomattavasti. Terveydelle kaikkein vaarallisimpia ovat alle 0,1 mikrometrin kokoiset eli ultrapienet hiukkaset, jotka voivat tunkeutua keuhkoista verenkiertoon ja päätyä elimiin. THL Report 2/2013. (eds.) E cient reduction of indoor exposures. Hengitysilmassa leijailevat partikkelit aiheuttavat sekä akuutteja että pitkävaikutteisia terveyshaittoja. 2006. Ne myös poistuvat elimistöstä hitaasti. Rakennusten sisäilmaan hiukkaset pääsevät helposti etenkin painovoimaisen ilmanvaihdon kautta tai jos koneellista tuloilmaa ei suodateta kunnolla. Yleisimpiä ovat HEPA-suodattimin varustetut puhdistimet, joilla on standardin mukaisesti kyky poistaa vähintään 99.97 % 0.3 µm kokoisista ja sitä suu. Health bene ts from optimizing ventilation, ltration and indoor source control. Helsinki. * , ** Jo lyhytaikainen altistuminen pienhiukkasille voi lisätä hengitystieinfektioita ja pahentaa astmaa, keuhkoahtaumatautia sekä sepelvaltimotautia. Apua ilmanpuhdistimista. Puun pienpoltossa syntyvät pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski, josta on yhä enemmän tutkimustietoa. Monien kaupunkien ja kuntien julkisissa rakennuksissa ilmanpuhdistimista on löydetty nopea ja kustannustehokas ratkaisu erilaisiin sisäilmaongelmiin, myös pienhiukkasaltistuksen vähentämiseen
Suomessa laitteitamme ovat testanneet mm. Yleensä näissä puhdistus perustuu hiukkasten varautumiseen korkean jännitteen sähkökentässä ja niiden kiinnittymiseen vastakkaisesti varattuun pintaan. 19 Genano Oy on kotimainen ilmanpuhdistuksen edelläkävijä, jonka ratkaisuilla on autettu tuhansia sisäilmaoireilusta kärsiviä ihmisiä yli puolessa maamme kunnista ja kaupungeista. Mekaanisten suodattimien lisäksi markkinoilla on ilmanpuhdistuslaitteita, joiden toiminta perustuu sähköiseen suodatukseen. VTT, Työterveyslaitos ja MetropoliLab. Suljettu ja turvallinen systeemi Merkittävää on, että Genanon laitteissa ilmanpuhdistus tapahtuu kokonaisuudessaan laitteen sisällä eikä huoneilmaan levitetä hiukkasia tai ioneja. Teknologia on kehitetty puhdastilojen ilmanpuhdistukseen ja sitä käytetty sairaaloissa mm. Lue asiakaskertomuksiamme ja lataa ilmainen ilmanpuhdistimen hankkijan opas: www.genano.. Näin puhdistusteho säilyy jatkuvasti korkeana. Genanolta saat asiantuntevaa kokonaispalvelua, jossa lähtökohtanamme on aina ihmisten terveyden turvaaminen. Ulos tulee vain puhdasta ilmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Genano-ilmanpuhdistimien puhdistuskyky on todennettu monipuolisesti useiden riippumattomien tutkimuslaitosten toimesta sekä laboratorioissa että todellisissa käyttöolosuhteissa. On totta, että ionisointimenetelmässä voi muodostua pieni määrä otsonia. Genano-teknologia kerää sisäilmasta ultrapienetkin hiukkaset. HEPA-suodatin ei kuitenkaan riitä ultrapienten hiukkasten pyydystämiseen, sillä ne ovat merkittävästi pienempiä. Menetelmässä epäpuhdas ilma johdetaan sisään keräilykamioon (1), jossa epäpuhtaudet kiinnittyvät laitteen sisällä olevaan keräilypintaan. vsk. Genano-ilmanpuhdistimien suljetussa puhdistusprosessissa mahdollisesti syntyvä erittäin pieni määrä otsonia jää tehokkaaseen aktiivihiilikeräimeen, joka varmistaa, että myös muut sisäilman haitalliset kaasut jäävät puhdistimeen. ILMOITUS. remmista hiukkasista. Genano poistaa pienimmätkin hiukkaset Kotimaisen Genano Oy:n patentoitu sähköinen ilmanpuhdistusmenetelmä hyödyntää voimakkaiden ionisuihkujen ja sähkökentän yhteisvaikutusta. Suljetun mekanismin etu on myös, etteivät kuolleet mikrobit, homeitiöt tai ionisoidut hiukkaset pääse laitteesta takaisin huoneilmaan. eristystilojen luontiin ja tartuntatautien hallintaan. Sähkösuodattimissa huomio kannattaa kiinnittää siihen, jatkavatko varatut hiukkaset leijailemista hengistysilmassa ennen kiinnittymistään huonetilan pinnoille, vai onko laitteessa erillinen keräilypinta. (3) Genano-menetelmässä laite pesee keräilypinnan automaattisesti joka viikko. (2) Ilma johdetaan lopuksi aktiivihiilikeräimen läpi, joka poistaa ilmasta haitallisia kaasumaisia yhdisteitä sekä epämiellyttäviä hajuja. Kaikkien pienimmät hiukkaset voivat varautuneinakin leijailla ilmassa loputtomiin ja päätyä sisäänhengitykseen. Se myös tappaa mikrobit, kuten virukset, bakteerit ja homeitiöt, jolloin ne eivät jää elämään laitteen sisälle eivätkä jatka sisäilman saastuttamista
20 Asianajaja, oikeustieteen tohtori, varatuomari Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy Terveystarkastaja ja ulkopuolinen asiantuntija asuntokaupan turvaa kehittämässä. Tarkoituksena oli parantaa omakotitalon ostajan ja myyjän oikeusturvaa sekä ennaltaehkäistä ja vähentää kosteusvaurioista johtuvia riitoja. vsk. Ostajan ja myyjän välisissä hometaloriidoissa ovat usein mukana omassa roolissaan myös terveystarkastaja ja terveydensuojelulain 49 §:n mukainen ulkopuolinen asiantuntija.. Ympäristöministeriön hometalkoissa toteutettiin Asuntokaupan turvan parantamisen hanke vuosina 2010–2012. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
Ennen kiinteistökaupan tekemistä tai kiinteistökaupan teossa ei ostajan ja myyjän lisäksi ole mukana mitään viranomaistahoa eikä kuntotarkastajaa lukuun ottamatta yleensä muuta asiantuntijaa. Hallintoprosessista voi olla hyötyä kuitenkin asiakkaalle viranomaisnäkemyksenä asunnon terveyshaitasta, jota näkemystä käytetään näyttönä erillisessä. Terveystarkastaja tai terveydensuojelulain 49 §:ssä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija eivät liity varsinaisesti lainkaan omakotitalon kauppaan. Hallintoprosessin kautta voi saada omistajan saattamaan asunto kuntoon tai voi saada tämän velvoitettua tekemään niin. Asukas voi saada prosessissa neuvoja ja apua. Tarkoituksena oli parantaa omakotitalon ostajan ja myyjän oikeusturvaa ja ennaltaehkäistä kosteusvaurioista johtuvia riitoja. Hallintoprosessin kautta hän ei voi saada korvausta keneltäkään. Näin ollen hometalkoohankkeen ehdotukset asuntokaupan turvan parantamiseksi eivät sellaisenaan koskeneet terveystarkastajia tai TervSL:n mukaisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Ehdotukset kohdistuivat kuntotarkastusten ja kaupantekokäytäntöjen kehittämiseen. Hankkeen ehdotukset keskittyivät ennen kaupantekoa ajoittuviin toimenpiteisiin (kiinteistöön tutustuminen, kuntotarkastus, ostopäätöksen teko, kiinteistönvälitys, kaupanteko) ja ennen kaupantekoa toimiviin tahoihin (ostaja, myyjä, kiinteistönvälittäjä, kuntotarkastaja). Terveystarkastaja ja ulkopuolinen asiantuntija ovat kuitenkin monesti mukana taustalla kiinteistökauppariitatilanteissa, lähinnä osapuolten tuomioistuimessa esittämässä todistelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Jos taas kyse on saman tahon omistamasta ja asumasta asunnosta, kuten omakotitalotapauksissa yleensä, velvoittamismahdollisuudella ei ole vastaavaa merkitystä. vsk. Jos tällaisilla osapuolilla on eri näkemys terveyshaitasta ja sen poistamisesta, viranomaisen saaminen mukaan asiaan voi auttaa pakottamaan asunnon omistajan toimimaan. Jos kyseessä on asukkaan asuma, mutta toisen tahon (=asunto-osakeyhtiö, vuokranantaja) omistama asunto tai rakennus, velvoittamisesta lienee asukkaalle suurin hyöty. Joskus tuo rooli on hyvinkin merkittävä, jutusta riippuen. 21 Asuntokaupan turvan kehittäminen Ympäristöministeriön hometalkoiden Asuntokaupan turvan parantamisen hankkeen kehitysehdotukset julkaistiin vuonna 2013. Miksi sitten käynnistää tällainen hallintoprosessi, kun kyse on henkilön itse omistamasta ja asumasta asunnosta. Molemmilla on mahdollisesti vaikutusta sekä oma roolinsa kiinteistökauppariidoissa tai ostajan ja myyjän välisissä ristiriitatilanteissa ja niiden ratkaisemisessa joko sovinnolla tai tuomioistuimen tuomiolla. Terveystarkastajan tai ulkopuolisen asiantuntijan toiminta ei ole sidoksissa tai riippuvaista kiinteistö/asuntokaupasta eikä johdu siitä tai edellä sitä. Terveystarkastajan merkitys ”riitelevälle” asiakkaalle Kutsun asunnontarkastusta tässä TervSL:n mukaiseksi hallintoasiaksi tai -prosessiksi. Asukas myös mahdollisesti velvoitetaan tässä prosessissa johonkin. Asukas eli omistaja hakisi tällöin itsensä velvoittamista johonkin. Heidän asemansa ja toimintansa perustuvat julkisoikeudelliseen terveydensuojelulakiin ja asunnon terveyshaitan selvittämiseen ja toteamiseen. Mitä hyötyä siitä on. Meillä ei ole kaiken kattavaa asuntojen terveellisyyden viranomaisvalvontaa; kaikkia asuntoja Suomessa ei tarkasteta automaattisesti tai lähtökohtaisesti, vaan yleensä vain omistajan tai haltijan aloitteesta. Hallintoasian alkaminen tai vireilletulo ei ole automaattista vaan tapahtuu asianosaisen aloitteesta
Ostajalle on ehtinyt aiheutua monesti haittaa jo siinä vaiheessa, kun haitan syy lopulta selviää. Tätä kirjoitettaessa on vielä meneillään tähän liittyvä, lain 19.12.2014/1237 mukainen kahden vuoden siirtymäaika, joka alkoi 1.3.2015. Terveystarkastaja on todistaja/asiantuntija asunnon kunnosta/terveyshaitasta, tekemistään havainnoista siellä sekä toimivaltaisen viranomaisen näkemyksestä asiasta. Ratkaisussa oli kyse kiinteistökaupan purkamisesta, jossa kaupan purkamisen kynnys eli kiinteistön laatuvirheen olennaisuuskynnys aleni ennakkoratkaisussa aiempaan alemman asteiseen oikeuskäytäntöön verrattuna. terveystarkastajaa todistajana. Jutussa oli kuultu mm. KKO:n perusteluissa todettiin seuraavaa: ”Korkein oikeus katsoo, ettei virheen olennaisuutta asumiselle aiheutuvan haitan kannalta voida arvioida pelkästään virheen korjaamiseksi tarvittavien rakennustöiden kestoajan pituuden perusteella. Ulkopuolisia asiantuntijoita eli käytännössä sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita käytetään rakennusten kunnon ja mahdollisten terveyshaittojen tutkimiseen toki muutenkin, vaikkei hallintoprosessia tai ylipäätään mitään prosessia olisikaan vireillä. Laatuvirheen vuoksi kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen käyttö voi olla kokonaan estynyt siihen saakka, kunnes virhe on lopulta asianmukaisesti korjattu. vsk. 22 riita-asiassa. Yksityisoikeudellinen riita-asia tai -prosessi on mahdollisesti vireillä hallintoprosessin kanssa rinnakkain samaan aikaan tai peräkkäin, esimerkiksi suhteessa ostaja – myyjä. Asumishaitan arvioinnissa merkityksellisiä ovat myös terveysviranomaisten kannanotot rakennuksessa asumiseen liittyvistä terveydellisistä riskeistä.” Terveysviranomaisella KKO tarkoitti tässä terveystarkastajaa. Hallintoprosessia vastaavia rajoituksia riita-asiassa käytettävän asiantuntijan koulutukselle tai työkokemukselle ei ole olemassa. Myyjä esittää ja tarvitsee näyttöä siitä, ettei kaupan kohteessa ole laatuvirhettä. Yksityisoikeudellisessa riita-asiassa, esimerkiksi ostajan ja myyjän välisessä kiinteistökauppariidassa, asiantuntijan käyttöä ei ole rajoitettu rakennusterveysasiantuntijoihin eikä asianosaisten käyttämille asiantuntijoille ole määritelty missään pätevyysvaatimuksia. Ennakkoratkaisussa KKO 2015:58 korkein oikeus antoi eräällä tavalla terveystarkastajille ”uuden tehtävän” tai merkityksen kiinteistökauppariidoissa. Mahdollisia ovat myös osakkaan ja asunto-osakeyhtiön sekä vuokralaisen ja vuokranantajan väliset riita-asiat. Joka tapauksessa rakennusterveysasiantuntijan ja hänen asiakkaansa välillä on asiakassuhde, johon pätevät normaalit asiakaspalvelun säännöt. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Terveystarkastajan kannanotoilla ja asunnontarkastusprosessissa tehdyillä havainnoilla, toimenpiteillä ja johtopäätöksillä voi siis hyvinkin olla merkittävä merkitys myös kiinteistökauppariidan todistelussa. Tuomioistuin harkitsee riita-asiassa esitetyn näytön arvon vapaan. Kiinteistön ostajan ja myyjän välisessä riitaprosessissa ostaja esittää ja tarvitsee näyttöä siitä, että kaupan kohteessa on laatuvirhe. Tapauksessa rintamamiestalossa oli havaittu kaupanteon jälkeen kosteusvaurioita alapohjassa ja pesuhuoneessa. Ostajan vaatimuksesta kauppa purettiin. Koska terveystarkastaja kertoo yleensä vaurioista ja puutteista asunnon terveydellisissä olosuhteissa eikä niinkään asunnon vauriottomuudesta, on hän yleensä ostajan nimeämä kuultava. Ulkopuolisen asiantuntijan merkitys ”riitelevälle” asiakkaalle Jos ollaan TervSL 27 §:n mukaisessa tilanteessa eli hallintoprosessissa, jossa terveydensuojeluviranomainen velvoittaa kiinteistön omistajan tai haltijan tutkituttamaan asunnon terveydellisiä olosuhteita, on käytettävä TervSL:n 49 §:n mukaista ulkopuolista asiantuntijaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Jos riita-asia ratkeaa sovinnolla ilman tuomioistuimeen menoa tai tuomioistuimessa ennen pääkäsittelyä tai jos se ratkaistaan kuluttajariitalautakunnassa, on ensisijaisesti asiantuntijan kirjallisella raportilla merkitystä, koska asiassa ei silloin edes järjestetä mitään suullista käsittelyä, jossa asiantuntija esiintyisi. Jos omakotitalon omistajalla on vireillä sekä riitaettä hallintoprosessi, hänellä ei ole yleensä syytä palkata niihin kahta eri asiantuntijaa vain siksi, että toiseen prosessiin on pätevyysvaatimukset ja toiseen ei. 2016 alusta lukien asiantuntijanäyttö esitetään ensisijaisesti kirjallisen lausunnon muodossa. Oikeudenkäymiskaaren 17:1.2 §:n mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tällöin koko juttu rakentuu molempien asianosaisten puolella heidän käyttämiensä asiantuntijoiden mielipiteistä, jolloin niiden asiallisuus ja luotettavuus ovat erittäin tärkeässä asemassa. Käytännössä omakotitalokauppariidoissa tarvitaan yleensä sekä kirjallinen asiantuntijalausunto että asiantuntijan suullinen kuuleminen pääkäsittelyssä. Riidan alkuvaiheessa kukaan ei kuitenkaan voi tietää missä vaiheessa ja miten asia tulee aikanaan ratkeamaan. Mahdollisesti sen lisäksi asiantuntijaa kuullaan suullisesti riita-asian pääkäsittelyssä. TervSL 49 §.n mukainen ulkopuolinen asiantuntija ts. Kiinteistökauppariidoille on hyvin tyypillistä juuri asiantuntijoiden eikä niinkään maallikoiden käyttö asian todistelussa; riita-asian näyttö muodostuu käytännössä kokonaan asiantuntijanäytöstä. Riitaprosessissa tapahtuvassa todistelussa v. Asiantuntijan on hyvä panostaa kirjalliseen esitykseensä, koska sillä on joka tapauksessa aina merkitystä. Rakennusterveysasiantuntija voi tutkia rakennusta hallintoasian lisäksi riita-asiaa varten. sertifioitu rakennusterveysasiantuntija saattaa siis toimia sekä hallintoprosessissa että riitaprosessissa – tai vain toisessa niistä. ” Terveystarkastaja ja ulkopuolinen asiantuntija ovat monesti mukana taustalla kiinteistökauppariitatilanteissa, lähinnä osapuolten tuomioistuimessa esittämässä todistelussa.. Jos päädytään suulliseen pääkäsittelyyn, olisi siellä kuultavan asiantuntijan hyvä osata asiallinen ja selkeä tuomioistuinesiintyminen ja asioiden sujuva suullinen argumentointi. vsk. Yleensä jo kustannussyistä kannattaa käyttää vain yhtä, yleisesti pätevää asiantuntijaa. Enää ei ole mahdollista kuulla asiantuntijaa ainoastaan suullisesti, ilman kirjallista lausuntoa. Asiakkaalla on joka tapauksessa oikeus odottaa, että hänen tilaamansa ja maksamansa tutkimukset tehdään pätevillä ja yleisesti hyväksytyillä tutkimustavoilla, tutkitaan sellaista, jonka tutkimisesta on hänelle hänen tilanteessaan hyötyä, tutkimustuloksista tehdyt johtopäätökset ovat oikeita ja että tutkimukset on raportoitu selkeästi ja ymmärrettävästi. Rakennusterveysasiantuntija toimii riitaprosessissa asiantuntijana, jonka laatimaa asiantuntijalausuntoa käytetään kirjallisena todisteena ja jota voidaan kuulla tuomioistuimessa myös henkilökohtaisesti. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä. Asiantuntijalausunnon ja oikeudessa esiintymisen näyttöarvoa ei ole missään etukäteen määrätty, vaan se määräytyy kussakin jutussa niiden sisällön painavuuden mukaan. 23 todistusharkinnan mukaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tutkimukset suoritettiin kahdesti: ensimmäisen kerran rakennukset tutkittiin hankkeen alussa (ennen mahdollisia remontteja) ja toisen kerran mahdollisten remonttien jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 241 asuntoa Suomessa. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 38 korjattua rakennusta ja korjaamattomia verrokkitaloja kahdeksan. vsk. Pääosin 1960–1980-luvuilla rakennetut, Pirkanmaalla, Etelä-Suomessa ja Kuopion seudulla sijaitsevat talot edustavat hyvin aikansa rakennuskantaa. Energiatehokkuutta parantavilla korjauksilla on mahdollista saavuttaa energiasäästön lisäksi parempi sisäilman laatu, edellyttäen että ilmanvaihdon toimivuudesta huolehditaan.. Tutkimuksissa mitattiin seuraavia sisäympäristön laatuun vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa myös asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin: Erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy, THL Tutkija Mari Turunen, THL Tutkija Virpi Leivo, TTY Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa INSULAtE-projektissa (www.insulateproject.eu) kehitetyn mittariston avulla voidaan arvioida sisäympäristön laatua energiatehokkuutta lisäävien parannusten ja laajempien peruskorjausten yhteydessä sekä myös täydentämässä energiakatselmuksia, jolloin kiinteistön kunnosta saadaan kokonaisvaltaisempi arvio. 24 Tutkimuskohteet ja menetelmät Viisivuotisessa projektissa selvitettiin energiatehokkuutta parantavien korjausten vaikutuksia kerrostaloasuntojen sisäympäristön laatuun Suomessa ja Liettuassa. Tutkimukset suoritettiin pääsääntöisesti lämmityskauden aikana
• Kyselylomakkeessa oli 49 lähinnä asuntoon ja asumisympäristöön, hygieniaan, sisäympäristöön sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää kysymystä. Ilmanvaihto oli korjauksen jälkeen hyvä etenkin niissä kohteissa, joissa oli koneellinen (poisto) ilmanvaihto. Seuraavaksi yleisimpiä korjaustoimenpiteitä olivat ulkoseinien lisälämmöneristys sekä lämmitysjärjestelmän muutokset. vsk. Yleisimmin kohteissa vaihdettiin uudet ikkunat ja/tai asennettiin ilmanvaihtoon lämmön talteenotto. Seuraavaksi yleisimpiä korjaustoimenpiteitä olivat ulkoseinien lisälämmöneristys sekä lämmitysjärjestelmän muutokset. kuinka usein asuntoa tuuletettiin avaamalla ikkuna). Yleisimmin kohteissa vaihdettiin uudet ikkunat ja/tai asennettiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto. Jo pari astetta matalampi sisälämpötila säästää tuntuvasti lämmityskustannuksia, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta. Päiväkirjaan merkittiin esimerkiksi ajankäyttöön ja erilaisiin toimintoihin liittyviä asioita (mm. Mittaustulokset Tutkimuksessa mukana olleiden talojen vakioitu lämmitysenergiankulutus laski remontissa keskimäärin 21 prosenttia. Asuntojen lämpötiloissa ei havaittu eroja omistusja vuokra-asuntojen välillä. Kuva: Rodeo.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tutkimuksessa havaittiin, että rakennuksen energiatehokkuutta parannettaessa paranee myös sisäilman laatu, jos peruskorjauksen yhteydessä huolehditaan ilmanvaihdon toimivuudesta. • Asukkaat täyttivät asumisterveyspäiväkirjaa kerran päivässä kahden viikon ajan. Asuntojen lämpötilat olivat lämmityskauden kahden kuukauden pituisesta seuranta-ajasta noin 40 prosenttia yli 23 asteen sekä ennen korjauksia että korjausten jälkeen. 25 • sisälämpötilajahuoneilmansuhteellinen kosteus • ilmanvaihto • hiilidioksidijahiilimonoksidielihäkä • hiukkasmaisetepäpuhtaudet • typpidioksidi • haihtuvatorgaanisetyhdisteet • formaldehydi • radon • mikrobitjakuidutpinnoillelaskeutuneessa pölyssä. Tietoja kerättiin myös pyytämällä asukkaita täyttämään asumiseen ja terveyteen liittyvä kysely ja pitämään asumisterveyspäiväkirjaa. • Kysely perustui aikaisemmin kehitettyyn asumisterveyskyselyyn, jonka avulla kerättiin tietoa suomalaisista asunnoista vuosina 2007 ja 2011
Myös huonepölyn mikrobija erityisesti homepitoisuudet alenivat selvästi. vsk. Sen sijaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet sekä pienhiukkaspitoisuudet nousivat hieman asuntojen sisäilmassa remontin jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden vuorokausivaihtelua asunnossa.. Tämä saattaa johtua uusien rakennusmateriaalien päästöistä ja remonttipölystä. Normaalisti päästöjen ja pölyn määrät alenevat 1–6 kuukauden kuluessa rakennustöiden päättymisestä. 26 Sisäilman hiilidioksidin, formaldehydin ja radonin pitoisuudet olivat korjausten jälkeen keskimäärin alhaisempia kuin ennen korjauksia. Muutokset saattavat liittyä sekä ilmanvaihdon paranemiseen että korjattuihin rakenteisiin. Ilmanvaihdon riittävyyden arviointiin käytettyjä menetelmiä: vasemmanpuoleisessa kuvassa ilmavirtausmittari (vasemmalla) ja hiilidioksidimittari (oikealla). Kuva: Virpi Leivo,TTY. Päästöjen alenemista korjausten jälkeen voidaan nopeuttaa käyttämällä tehostettua ilmanvaihtoa ja pölyn määrää voidaan vähentää ylläpitämällä korotettua siivoustasoa 1–2 kuukauden ajan
Rakennusten tutkiminen antaa hyödyllistä tietoa korjausrakentamista ja peruskorjauksia koskevien päätösten ja suunnitelmien tueksi. 27 Asukaskyselyjen tuloksia Remontit paransivat asukkaiden tyytyväisyyttä sisäilman laatuun. Asukkaiden tyytyväisyydessä asuntojen lämpötilaan ei kyselyssä havaittu suuria muutoksia ennen ja jälkeen remontin. Kansallisella tasolla tuloksia voidaan soveltaa ohjearvojen kehittämisessä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon tukemisessa. Noin 25 prosenttia kyselyyn vastanneista asukkaista kertoi asuntonsa lämpötilan olevan lämmityskauden aikana 22–24 asteen välillä ja 3 prosenttia raportoi sen olevan yli 24 astetta. Vuokratalojen asukkaat olivat selvästi tyytymättömämpiä asuntonsa lämpötilaan kuin omistusasuntojen asukkaat. Kuitenkin yli 20 prosenttia vastanneista piti asuntonsa lämpötilaa liian matalana ja vain noin 4 prosenttia piti sitä liian korkeana. Asukkaiden itsensä raportoimat lämpötilat olivat mitattuja lämpötiloja jonkin verran alhaisempia. Passiivisia näytekeräimiä asunnossa. Mittaristoa voidaan hyödyntää myös energiaselvitysten tekemisessä. Kuva: Tadas Prasauskas, KTU.. Lisäksi tutkimukset antavat hyvän kokonaiskuvan rakennuksen kunnosta ja tutkimustuloksilla voidaan mahdollisesti täydentää energiaselvitysten ja -todistusten tietoja. Yksittäisen huoneiston kohdalla arviointimallia soveltamalla voidaan varmistaa, että sisäympäristön laatu vastaa ohjearvoja. Sen sijaan korjatun rakennuksen ilmanvaihdon melua raportoitiin jonkun verran enemmän korjausten jälkeen (18 %) kuin ennen korjauksia (12 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Johtopäätökset Hankkeessa kehitetyn mittariston avulla voidaan arvioida sisäympäristön laatua energiatehokkuutta lisäävien parannusten ja laajempien peruskorjausten yhteydessä. vsk. Asukkaat raportoivat myös vähemmän tunkkaista hajua korjausten jälkeen (8 %) kuin ennen korjauksia (19 %), samoin kuin päivittäistä tieliikennemelua (korjausten jälkeen 18 %, ennen korjauksia 28 %). Korjausten jälkeen sisäilman laatuun tyytyväisiä oli 41 prosenttia asukkaista, kun ennen korjausta heitä oli 22 prosenttia
Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus Suomessa 2007–2011 – ALTTI 2011 -tutkimuksen tuloksia. Sisältö täyttää Sosiaalija terveysministeriön uuden asumisterveysasetuksen vaatimukset. 28 Kiitokset Tutkimusta rahoittivat Euroopan Komission Life+ -ohjelma, ARA ja Energiateollisuus ry. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen ja sen vaikutukset sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen. Asumisterveyden ja -turvallisuuden kohdekohtainen arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. vsk. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira. Yhteistyössä mukana Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 2005. Turunen M, Leivo V, Martuzevicius D, Prasauskas T, Kiviste M, Aaltonen A, Du L, Haverinen-Shaughnessy U. Valtakunnallisen lähiöohjelmahankkeen tuloksia. Pekkonen M, Haverinen-Shaughnessy U. Sisäilmatieto. Sisäilmastoluokitus 2008. Kiitokset projektiryhmälle, projektin ohjausryhmän jäsenille sekä tutkimuksiin osallistuneita taloyhtiöille ja asukkaille. – 25.11.2016 (2 PV) Lisätiedot ja ilmoittautuminen: HYPLUS.HELSINKI.FI HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUSJA KEHITTÄMISPALVELUT. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). • VIESTINTÄ OSANA SISÄILMAONGELMIEN VTT :n henkilöserti?ointiin valmentavat koulutuksemme alkavat marraskuussa: • RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA RTA (45 OP) • SISÄILMA-ASIANTUNTIJA (25 OP) Koulutukset toteutetaan Helsingissä ja Turussa. 2008. WHO Air quality guidelines for particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulfur dioxide. Työpaperi 32/2014. 2016. Sisäympäristön tavoitearvot. Muista myös uutuuskoulutuksemme: • VIESTINTÄ OSANA SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUA 10.10. Työpaperi 29/2013. Lisätietoja Anttila M, Pekkonen M, HaverinenShaughnessy U. Hae mukaan 30.10. Asumisterveysasetus 2015. mennessä
vsk. 29 Ilmalinja Oy Kutomotie 6 B, 00380 HELSINKI Puhelin 010-2920 440 CMYK C 100% M 78 % Y 0% K 0% www.ilmalinja.fi Ilmanlaatu on työelämänlaatua AirCleaner 750, 1000 ja 2000 ilmanpuhdistimet Puhdas sisäilma, puhtaasti parempi tuottavuus. AirCleanerin kemiallismekaaninen suodatus puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, mikrohiukkasista, kaasuista, hajuista sekä tappaa bakteerit, virukset ja homeet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Käyttökohteet KYSY LISÄÄ 010 2920 440 • koulut • päiväkodit • toimistot • neuvotteluhuoneet • laboratoriot • hammaslääkärit • terveysasemat • homekohteet • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa
Kesä-/talviasento vaihtuu automaattisesti ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Katso Dir-Air Oy:n sivuilta taloyhtiön toimittama raportti linkki. Kesä/Talvi asennot automaattisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 4. Air TERMICO PRS soveltuu kaikkiin ikkunaratkaisuihin ja voidaan toteuttaa tarvittaessa myös koko ikkunan levyisenä. Uusi suodatinpalkki Air TERMICO PRS on kevyt ja helppo asentaa. Suodatus kahdella erillisellä suodattimella. 30 Tuloilmaikkuna voidaan toteuttaa täysin ilman jyrsintä työstöjä karmiin. AIR TERMICO PRS AIR TERMICO PRSX Kesäasennossa ilmavirrat ohjautuvat automaattisesti suodattimen läpi ilman esilämmitystä MAAILMAN HELPOIN TULOILMAIKKUNA, HUIPPULUOKAN LÄMMÖNTALTEENOTOLLA Reikien jyrsiminen karmiin historiaa Esimerkkeinä tehokkaasta lämmöntalteenotosta voi mainita: • As Oy Otaniemen lyhty, jossa 67 000 euron energiakustannukset tipahtivat 40 000 euroon vuodessa. Suodattimien vaihdot ilman työkaluja. Kesällä ilmavirrat ohjautuvat ilman esilämmitystä ja talvella ilma lämpenee ikkunoiden välitilassa tehokkaammin kuin yhdessäkään aiemmin tehdyssä ratkaisussa. Edut: 1. Suodattimen vaihdot tapahtuu muutamissa sekunneissa ja asennus nopeasti ilman työstöjä. Suodatinpinta-ala on moninkertainen muihin ratkaisuihin verrattuna. Air TERMICO PRS soveltuu kaikille ikkunatyypeille. Keskimääräinen suodatinala on 90 neliösenttiä. 5. Suodatinala on moninkertainen muihin ratkaisuihin verrattuna, jopa 320 640 cm 2 . 3. vsk. 6. Tulos todisti tuloilmaikkunan kilpailukykyiseksi LTO koneisiin verrattuna. 2. Soveltuu kaikkiin ikkunoihin joissa puitteiden välissä vapaata tilaa 50mm. Asennus ilman jyrsintä työstöjä. Uusi suodatinpalkki Air TERMICO PRSX on täysin uusi suodatinpalkkiratkaisu nerokkaalla koteloidulla suodatin menetelmällä. • Niiralan Kulma, Kuopiosta, antoi käyttöömme tuoreen raportin, josta näkyy energian kulutus kahdessa kohteessa (Malmi 11, 36 asuntoa tuloilmaikkunat ja Malmi 13, 37 asuntoa LTO koneet). Täysin automaattisesti tapahtuva lämmöntalteenotto antaa varmuudella parhaan tuloksen, koska siinä ei voi tapahtua inhimillistä unohdusta jonkin säädon suhteen tai rikkoutuneen tekniikan takia.
Soveltuu lähes kaikkiin ikkunatyyppeihin. Portaaton säätö. • DIr-Air Oy on teettänyt tutkimuksen VTT:llä koskien tuloilmaikkunan käytännön toimivuutta (RTE3901/05 VTT). Edut: 1. Venttiilin ilman suuntaus säädetään portaattomasti joko vasemmalle tai oikealle. Huoltovapaus, vaihdettavat suodattimet sijaitsevat ikkunan välitilassa. Ikkunarakenteessa ei tarvitse olla mitään erillisiä jyrsintöjä ja Air TERMICO PRV soveltuu lähes kaikille ikkunatyypeille. 2. suodatus tapahtuu sähköstaattisen suodattimen läpi koko suodattimen pinta-alalta. Asennus ilman jyrsintä työstöjä. Tämä on seikka, joka takaa terveellisen ilmanvaihdon tuleville vuosille. 5. Leveä vedoton puhalluskuvio kohti kattoa. • Venttiileissä ei ole juurivuotoja vaan kaikki ilma tulee määräysten mukaisesti venttiilirakenteen ja suodattimen läpi. Venttiilissä on tehokas takaisku joka estää ilman virtauksen ikkunarakenteen sisään. • Suodatinpalkissa on suuri suodatuspinta-ala. Ilmavirta suuntautuu kohti kattoa vedottomasti leveältä alalta. Siitä johtuu paras mahdollinen vedottomuus. MAAILMAN HELPOIN TULOILMAIKKUNA, HUIPPULUOKAN LÄMMÖNTALTEENOTOLLA karmiin historiaan. Venttiili on myös mahdollista sulkea. 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. • Venttiilien säätömekanismi mahdollistaa ilman suuntauksen sekä portaattoman ilmavirran säädön. vsk. 31 Uusi Air TERMICO PRV on lähes huomaamaton venttiili. Air-In ja AirTermico venttiilit lienevät ainoita, joista on dokumentoitu näin kattava määrä tutkimustietoa • Venttiilit ovat ainoita, joiden huolto ja suodattimien vaihto onnistuu kaikilta osin ilman työkaluja. AIR TERMICO PRV AIR TERMICO -VENTTIILIT Erinomainen ääneneristävyys , mittaukset suoritettu VTT:llä Katso mittapöytäkirja linkki etusivulta www.dir-air. 3
Lähes kaikissa rakennusmateriaaleissa esiintyy pieniä määriä bakteereita, hiivoja ja homeita, jotka ovat peräisin luonnosta ja ns. Puuranteiden mahdollista paremmuutta ei ole kuitenkaan terveysmittareilla tutkittu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tausta Elinympäristömme ei ole mikrobiologisesti steriili. Maaperäbakteereiden ja homeiden itiöt voivat säilyä kuivissa materiaaleissa pitkiäkin aikoja ja ne alkavat kasvaa ja lisääntyä, kun ne joutuvat veden tai kosteuden kanssa tekemisiin. Hiivat ja tavanomaiset bakteerit eivät sen sijaan kestä kuivumista ja lämpötilojen vaihtelua tai valon vaikutusta yhtä hyvin kuin itiöitä muodostavat bakteerit ja sienet. Kun valitaan rakenneratkaisuja, tulisi rakennuksen ja sen sisäilman laadun arviointi perustua kokonaisuuden tarkasteluun. vsk. Eri aikoina rakentamismenetelmät, -materiaalit ja niiden yhdistelmät ovat vaihdelleet. Useimmissa tutkimuksissa on selvitetty eri materiaalien mikrobipitoisuuksia kosteusvauriorakennuksissa, ei kuivissa Professori Tuula Putus Turun yliopisto Eristemateriaalien mikrobiologinen laatu Kuvat: Tuula Putus.. Tämän artikkelin lähtökohtana on ollut vanhaa hirsirakennusta korjaavan asiakkaan pohdinta, mikä eristemateriaali on sopivin hirsitalon eristeeksi perheelle, jossa on jo esiintynyt homealtistuksesta aiheutuvaa oireilua. Viimeaikaista keskustelua on leimannut vanhojen rakenneratkaisujen eräänlainen ihannointi ja on esitetty hirsirakenteisia taloja ja niiden rakenteiden ”hengittävyyttä” vastauksena moniin sisäilman ongelmiin. 32 K osteusvaurioiden aiheuttamia sisäilmaongelmia on tutkittu Suomessa vuosikymmenien ajan. Kuivat, lepotilaiset itiöt kestävät elinkykyisinä tavanomaisissa lämpötiloissa pitkään jopa vuosia tai vuosikymmeniä. normaalista elinympäristöstä
Perusteluna on tässäkin käytetty materiaalien terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ”hengittävyyttä”, jolla useimmiten tarkoitetaan materiaalin kykyä tasata ja varastoida tavanomaista asumiseen liittyvää kosteudentuottoa eri vuodenaikoina. Eristemateriaaleja: polypropeeni (vas.) ja lasivilla.. Erityisesti muoveja ja erilaisia kemikaaleja pyritään välttämään, koska homeille herkistyneillä esiintyy usein myös kemikaaleille ja hajuille herkistymistä. Puurakenteiden yhteydessä pyritään usein myös muut rakennusmateriaalit valitsemaan eettisesti ja terveyden kannalta turvallisesti. Rakennetta on perusteltu juuri hyvän sisäilman ja terveellisyyden perusteella, vaikkei tutkimustietoa näiden väittämien tueksi ole esitetty. 33 rakennuksissa tai täysin uusissa materiaaleissa. Viime aikoina kiinnostus puurakentamista on ollut voimakkaassa kasvussa. Teollisten eristevillakuitujen oletetaan aiheuttavan asukkaille ja muille rakennusten käyttäjille oireita, vaikka näyttö niiden terveyshaitoista on yllättävänkin vähäistä. Vertaamalla vaurioituneita ja vertailurakennuksia on havaittu suuria eroja eri materiaalien mikrobipitoisuuksissa ja -lajistossa. Vastaavasti kipsilevyä pidettiin terveellisenä, turvallisena ja vähäpäästöisenä, kunnes havaittiin sen suosivan kosteusvaurion yhteydessä terveyden kannalta erityisen haitallisia, selluloosaa hajottavia toksiineja tuottavia mikrobeja (Hyvärinen vk 2002). henkilö on herkistynyt. Ylimmän terveydensuojeluviranomaisen mukaan 10 000 cfu/g ylittävät mikrobipitoisuudet ovat epätavanomaisia ja viittaavat mahdolliseen kosteusvaurioon. Viimeaikaisiin rakentamisen trendeihin kuuluu myös luonnonmukaisten eristemateriaalien, kuten pellavan, hampun ja selluvillan käyttö lasija mineraalivillan sijasta. Asumisterveysoppaan ja -ohjeen viitearvot, joiden mukaan arvioidaan onko materiaalin mikrobipitoisuus tavanomaisella tasolla. Kosteusvaurioitumattomien rakennusten materiaalinäytteiden perusteella on määritetty mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Puhutaankin monikemikaaliyliherkkyydestä tai ympäristöyliherkkyydestä ilman, että määritellään lääketieteellisesti, mille aineelle tai mikrobille ko. vsk. Kun vaurioituneita rakennuksia korjataan, oireilevat ja mahdollisesti jo herkistyneet ja sairastuneet asukkaat joutuvat pohtimaan oikeita korjaustapoja sekä valitsemaan sopivia rakennusmateriaaleja. Puurakenteisiin kohdistuu myös kansainvälisesti suuri mielenkiinto. Hirsikouluja ja päiväkoteja on nyt rakenteilla monessa kunnassa. Aikaisempina vuosikymmeninä on esimerkiksi lastulevylle tullut huono maine sekä sen kemiallisten että mikrobiologisten ominaisuuksien vuoksi
Tutkittavia materiaaleja olivat lasija kivivilla, puukuitu/selluvilla, hamppuja pellavaeristeet sekä polypropeenieriste. Näytteet otettiin avaamattomista pakkauksista puhdistetuilla työvälineillä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Analyysejä varten materiaaleja tilattiin suoraan valmistajalta tai pakkaukset ostettiin kaupasta. Aineisto Tämän pienimuotoisen tutkimuksen tavoitteena oli siis kartoittaa eristemateriaalien mikrobiologinen puhtaus ennen materiaalien asentamista. Selvitystyön yhteydessä eri materiaaleista otettiin useita kymmeniä eri näytteitä, jotka lähetettiin analysoitavaksi Turun yliopiston aerobiologian yksikköön. Sammalnäytteet olivat omistajan arvion mukaan 100–150 Polypropeeni hirsiseinän tilkemateriaalina.. Koska tutkittua tietoa eri materiaalien mikrobiologisista ominaisuuksista oli käytettävissä pääasiassa vauriokohteista otetuista näytteistä, eräs asiakas päätti ryhtyä tutkimaan vanhan puurakennuksen korjausten yhteydessä käytettäviä eristemateriaaleja, jotta korjausten lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Lisäksi otettiin sammalnäytteitä korjattavan rakennuksen hirsien välistä. 34 Hengitystiesairaiden ja muiden jo herkistyneiden terveydentilan ja oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että sekä yhteiskunnan että yksityisten henkilöiden valinnat perustuisivat luotettavaan tutkittuun tietoon eikä kuulopuheisiin ja erilaisiin kokeiluihin, joiden kustannukset ja muut seuraukset voivat olla huomattavia. Näytteet suljettiin Minigrip-pusseihin ja kuljetettiin laboratorioon 24 tunnin kuluessa, käytännössä samana päivänä tai seuraavana aamuna
Aspergillus versicolor). Tässä tutkimuksessa oli 58 lasivillaja 372 mineraalivillanäytettä. Yllättävintä ehkä oli, että vanhan hirsirakennuksen alkuperäiset sammaleristeet olivat mikrobiologisesti puhtaita, vaikka rakennuksessa oli ollut vesivahinkoja. Hamppuja pellavaeristeet kasvoivat runsaasti sekä bakteereita että homeita, joiden joukossa oli kosteusvaurioindikaattoreita (esim. vsk. Mikrobikasvua esiintyi lähes kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisemassa yli 1000 materiaalinäytteen tutkimuksessa sekä lasivillasta että mineraalivillasta löytyi runsaasti mikrobeja. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa analysoitiin yli 1100 materiaalinäytettä. Uusista materiaaleista vain selluvilla ja puukuitu olivat mikrobiologisesti puhtaita. Eristemateriaalien valmistajat ja myyjät eivät tienneet etukäteen, että materiaaleja tutkitaan mikrobiologisesti. Aistinvaraisesti mistään eristemateriaaleista ei voinut päätellä, olivatko ne mikrobiologisesti puhtaita vai kontaminoituneita. 35 vuotta vanhoja. Vastaavia tutkimustuloksia on julkaistu ennenkin. Lasivillassa oli kohtalaisesti – runsaasti homekasvustoa, samoin kivivillanäytteissä. Kasvuston runsauden lisäksi tarkasteltiin mahdollisen mikrobikasvuston lajistoa ja verrattiin lajeja STM:n indikaattorimikrobien luetteloon. Eniten on tutkittu materiaalien mikrobikasvustoja kosteusvaurioituneissa ja niiden vertailurakennuksissa. Tavallinen asukas tai rakennuksen muu käyttäjä olettaa korjatun tai vasta rakennetun uuden rakennuksen olevan mikrobiologisesti turvallinen eikä tavallisella kansalaisella ole myöskään taloudellisia mahdollisuuksia tutkituttaa jokaista tavaraerää erikseen ennen materiaalin asentamista, koska analyysin hinta helposti ylittää tuotteen arvon. Mikrobiologiseksi kasvuksi laskettiin kohtalainen ja runsas kasvusto (++, +++ tai ++++). Kun pakkaus on avaamaton, kuivassa varastoitu ja aistinvaraisesti virheetön, ei tule mieleen epäillä, että tuotteessa voi olla jo valmis mikrobikasvusto. Menetelmät Materiaalinäytteet analysoitiin suoraviljelytekniikalla kahdella eri sienimaljalla. Tulokset Valtaosa eristemateriaaleista oli mikrobiologisesti kontaminoituneita. Yli 200 eristevillanäytteestä vain 12–17 %. Tässä yhteydessä en tarkoita satunnaisia yksittäisiä itiöitä ulkoilmamikrobeja vaan selvää kosteusvaurioindikaattoreiden kasvustoa (kohtalainen – runsas – erittäin runsas). 2000). Korjattava rakennus oli ollut asuinkäytössä suuren maatilan päärakennuksena ja rakennettu 1800-luvulla. Selluvillassa on kemiallinen homeiden torjuntaan tarkoitettu boorihapposuojaus, mutta sen vaikutus ilmeisesti hiipuu ajan myötä. Pohdinta Kuluttaja saattaa olettaa rakennustarvikkeiden olevan mikrobiologisesti puhtaita ostaessaan tuotteen rautakaupasta ja valitessaan tuotteen rakennusalan ammattilaisten suositusten mukaisesti muiden materiaalien kanssa yhteen sopivaksi. Yksittäisten itiöiden esiintyminen (+ merkitty kasvusto) tulkittiin negatiiviseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tutkittavaan rakennukseen joitakin vuosia sitten asennetut selluvillaeristeet kasvoivat kosteusvauriohomeita. Erityisesti potentiaalisten toksiinintuottajamikrobien esiintyminen runsaana kasvustona materiaalissa on huolestuttavaa. Mineraalivillan mikrobipitoisuudet olivat noin kertaluokkaa suurempia kuin lasivillan pitoisuudet (Reiman ym. Polypropeenieriste kasvoi kohtalaisesti (++) Chaetomiumhometta
Tämän arvellaan johtuvan palonsuojaja muista lisäaineista tai levyeristeiden valmistusprosessin aikaisista lämpökäsittelyistä. Hirsiseinän tilkemateriaalien ominaisuudet. Pellava, lasivilla ja polypropeeni eivät imeneet itseensä vettä vaakaasentoon asennettuna (Jokelainen 2012). Kun ilman kosteus nousi, eristeiden mikrobimäärät yleensä kasvoivat. vsk. Jokelainen J. Kymäläinen H-R, Koivula M. Tässä tutkimuksessa materiaalien homehtumista seurattiin vain silmämääräisesti eri olosuhteissa eikä mikrobimääriä tai lajistoa määritetty. Reiman M, Kujanpää, Vilkki R, Mentunen J, Kujanpää R. Kymäläinen ja Koivula toteavat, että orgaanisista kuiduista valmistetuista lämpöeristeistä aiheutuvia mikrobiologisia riskejä voidaan vähentää noudattamalla hyviä tuotantotapoja ja pitämällä eristeet kuivana sekä tuotannon että rakentamisen aikana (Kymäläinen ja Koivula 2004). Puukuitu imi itseensä eniten kosteutta ja siinä käynnistyi nopeimmin näkyvä mikrobikasvu. Kaikki tilkemateriaalit homehtuivat silminnähtävästi muutamassa viikossa. Kirjallisuusviitteet Hyvärinen A, Meklin T, Vepsäläinen A, Nevalainen A. Tutkimuksessa verrattiin sammaleen, pellavan, puukuidun, lasivillan ja polypropeenin käyttöominaisuuksia. Kaupallisten pellavaeristeiden mikrobipitoisuudet olivat pienemmät kuin pelkän mekaanisesti erotellun kuidun pitoisuudet. Muiden eristeiden homepäästöt olivat vähäisiä kaikissa tutkituissa olosuhteissa. Janne Jokelainen on verrannut hirsiseinän tilkemateriaalien käyttöominaisuuksia. Koetoiminta ja käytäntö 61 (3); 7–8, 2004. Uusien eristeiden mikrobimäärät vaihtelivat huomattavasti: kuivassa, käyttämättömässä eristeessä oli mikrobeja 200–10 000 000 cfu/g. Mikrobipitoisuudet ja mahdollisten toksiinintuottajasienten esiintyminen eri materiaaleissa. Sisäilmastoseminaari 2000, s. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012. Pellavan ja hampun kuitujen sekä pellavaeristeiden homepäästöt olivat huomattavia kosteassa ilmassa, kun suhteellinen kosteus oli 90 %. Johtopäätökset Kosteusvauriokorjausten epäonnistuminen ja oireilun jatkuminen voi johtua asennettujen uusien materiaalien homekasvustoista. 263–265.. Int Biodeter Biodegrat 49; 27–37, 2002. Paras tiiviys saavutettiin puukuidulla ja huonoin sammaleella. 36 näytteistä oli mikrobiologisesti puhtaita (pitoisuus alitti viljelyn detektiorajan, joka oli 45 cfu/g (Hyvärinen ym. Fungi and actinobacteria in moisture-damaged building materimaterials – concentrations and diversity. Lasivilla antoi paremman tiiviyden kuin pellava tai polypropeeni. 2002). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Viranomaisten tulisi valvoa paremmin kaupan olevien tuotteiden laatua ja turvallisuutta myös rakennusalalla. Kymäläisen ja Koivulan tutkimuksessa vertailtiin mikrobien kasvua ja hiukkasten irtoavuutta eri eristemateriaaleista. Polypropeenissa kasvusto oli aistein arvioituna vähäisintä ja puukuidun suurinta. Sen sijaan matalammassa ilmankosteudessa homepäästöt olivat vähäisiä. Lämmöneristeestä voi irrota haitallisia aineita huoneilmaan. Löydöksillä voi olla vaikutusta myös oikeuskäytännössä vastuita arvioitaessa. Tutkimuksen tuloksista tulee tiedottaa ja parantaa materiaalien laatua. Eristeistä tunnistettiin useita sienisukuja, joista jotkut saattavat tuottaa toksiineja
Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Nopea ja asiantunteva apu. 37 RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA (45 op) SISÄILMA-ASIANTUNTIJA (25 op) Vielä ehdit – haku päättyy syyskuussa ja koulutukset käynnistyvät 28.10.2016. Tervetuloa myös RTA-PÄÄTÖSSEMINAARIIN 10.–11.11.2016 Kuopioon. /rakennusterveys VAHVISTA OSAAMISTASI Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Eteläinen Suomi 11.–12.10.2016 Break Sokos Hotel Flamingo, Vantaa. Ruoholahdenkatu 8, 00180 Helsinki • Innopoli Tekniikantie 12, 02150 Espoo Puhelin 09-5868440, fax 09-58684420 • www.snellmanlex.fi • info@snellmanlex.fi rakentaminen • asuntokauppa • kiinteistöasiat sisäilmaongelmat • asunto-osakeyhtiöasiat Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki. Lisätietoja: tiina.pyrstojarvi@uef. vsk. , 040 355 3921 aducate. Ilmoittautumiset 23.9.2016 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
Hän kiinnostui jo 1970-luvulla homeiden aiheuttamista terveyshaitoista. Sain toimeksiannon suoraan ympäristöministeriöstä ja sosiaalija terveysministeriöstä. Tuula Putus: Tuula Putus. Toimeksiannon sisältö oli: jättäkää kaikki muu ja menkää kentälle selvittämään, mistä homeongelmassa on kysymys”, muistelee Putus. Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopisto.. vsk. Mielenkiintoni aiheeseen kasvoi 1980-luvulla selvittäessäni maataloustyön ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden työntekijöiden riskejä. ”Erilaisissa selvityksissä oli jo ihmetelty joukkomittaisia sairastumisia esimerkiksi Pieksämäellä.” Tapio Välikylä Ihmisille terveellinen ja turvallinen asumisympäristö Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on koulutukseltaan lääkäri, lääketieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995 Helsingin yliopistosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 38 ”K aikki alkoi oikeastaan homepölykeuhkotutkimuksesta
10.5.1956 Vehkalahdella, yo 1974 Haminan yhteiskoulu, LL 1980 Kuopion korkeakoulu käytännön lääkärintyötä Haminan terveyskeskuksessa (työterveyshuolto), Kuopion yliopistollisessa sairaalassa sisätaudeilla ja neurologialla, työterveyslääkärinä eri paikoissa sivutoimisesti 1985 alk. ”Lääkärien peruskoulutuksessa ympäristölääketiedettä on erittäin vähän, lähinnä se on ripuliepidemioiden selvitystä, muutama tunti siellä täällä.” ”Tämä johtaa siihen, että ongelmia ei osata tunnistaa eikä hallita diagnostiikkaa, ei tunneta olemassa olevia lakeja ja viranomaisohjeita, tarjolla oleva koulutus on ongelmaa vähättelevää, kliiniset taidot jopa erikoislääkäreillä ovat huonot”, toteaa Tuula Putus. Uransa alkuvuosina hän toimi perusja työterveyshuollossa useita vuosia, suora kosketus potilaisiin tuli tutuksi jo tuolloin.. Edes lääkärin omaa sairastumista ei osata yhdistää välttämättä altistumiseen”, Putus ihmettelee. ”Homesairauksien syitä ei tunneta eikä tunnusteta, Majvik-suositusta ei tunneta, olemassa olevia diagnostisia menetelmiä ei käytetä. Kuka Tuula Putus s. Tutkimus aloitettiin STM:n toimeksiannosta Kuopiossa. Näiden tutkimusten jälkeen päätettiin perustaa Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto Kuopioon. Väitöskirja 1995, Helsingin yliopisto. vsk. -Turunyliopisto,työterveyshuollonjatyölääketieteenprofessori2010(ensimmäinen kokoaikainenprofessuuriSuomeenTyösuojelurahastontuella).Toimivakinaistettiin2015 janimikkeeksivaihdettiintyöterveyshuollonjaympäristölääketieteenprofessori(ensimmäinen Suomessa). Husman) uraan mahtuu Suomen kaikki keskeiset työterveyteen, kosteusja homehaittojen tutkimiseen ja ihmisten sairastuvuuteen liittyvät tutkimuslaitokset, yliopistot ja organisaatiot. tutkimustyön ohella. TTL Turun aluetoimipiste, ammattitautipoliklinikka TYKS, TTL:n sisäilmatutkimuksia, erikoislääkäritutkinto 2008. Tuula Putuksen uran vaiheita Tuula Putuksen (ent. sosiaalija terveysministeriön teettämissä ympäristölääketieteellisissä selvityksissä tutkijana Valkeakoski-työryhmässä 1981–1982 ja Pieksämäki-selvityksessä 1984–1985. ympäristölääketieteen dosentti 2005 Turun yliopisto, työlääketieteen dosentti 2010, Itä-Suomen yliopisto. STM:ssä ympäristölääketieteen ylilääkärinä 2006–2007, WHOja EU-tehtäviä, lasten ja nuorten ympäristöterveysohjelma. 39 Lääkärien koulutuksessa ympäristölääketiedettä vähän Lääkärien peruskoulutus kestää kuutisen vuotta, ympäristölääketieteen opintoja on niukasti. erikoistutkijana KTL:ssa 1985–2005, jona aikana ulkoilmatutkimusta 1985–1990. sisäilmatutkimuksen lääketieteellisenä vastuuhenkilönä ja epidemiologina 1990–2005. Työterveyslaitos Helsinki 1984–1985, uudelleen TTL Turku 2008–2010. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
40 ”Sädesieni-infektioiden vaaroista kuulin jo lapsena. Muistan lämmöllä VTT:n ja TKK:n insinöörejä (mm. Meillä ei ole malttia vaurastua eikä uskallusta menestyä. ’Hitaita’ epidemioita on vaikea havaita.” ”1940–1950 -luvulla asia jäi tuberkuloosiepidemian varjoon ja 1970–1980 -luvulla astmaja allergiaepidemian varjoon”, harmittelee Putus. Kuopiolaiset keksivät homeen Tuula Putus totesi eräässä kosteusja homeongelmia käsittelevässä seminaarissa Hel. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Kuopiossa oli Pohjoismaiden suurin työja sisäympäristön terveyshaittoja tutkiva tiedeyhteisö. Silloin saimme mukaan myös yhteiskuntatieteilijät. Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Tutkimusrahoitus ehtyi 2000-luvun nousukaudella, ryhmässä syntyi erilaisia jännitteitä, laitosten välinen yhteistyö hiipui ja johtajatkin vaihtuivat. Kotimaa). Hemming Paroll ja Ari Kauppi), TTL:n työhygieenikkoja ja mikrobiologeja (Kyösti Louhelainen ja Marjut Reiman, ent. Kansanterveyslaitoksen Aino Nevalainen uurasti hartiavoimin tutkijoilleen resursseja, hienot toimitilathan valmistuivat Neulaniemeen 1980-luvun puolivälissä ja se mahdollisti tiiviin yhteistyön KTL:n, TTL:n, Kuopion yliopiston ja lähellä sijaitsevan yliopistollisen sairaalan välillä. Tutkijaryhmä kansainvälistyi ja jotkut tutkijat jäivätkin ulkomaille, lähinnä Yhdysvaltoihin. Historialliset tapauskuvaukset ja dokumentit osoittavat, että ongelmaa on ’aina’ vähätelty. Tutkijan ura kesti liki 20 vuotta. Isäni sairastui sota-aikana tuberkuloosiin sukellusveneen suljetussa sisäympäristössä ja myöhemmin astmaan maataloustyössä.” ”Homeiden ja ihmisen oireiden välisen yhteyden tajusin kandivaiheessa professori Erkki O. Väitöskirjoja valmistui parhaina vuosina jopa kymmenkunta ja samana päivänä saattoi olla kaksikin väitöstä ja karonkkaa”, muistelee Putus. STM:n Kimmo Leppo ja KTL:n ylijohtaja Jussi Huttunen mahdollistivat resurssipanostuksilla ja hyvällä johtamisella tuloksellisen ja menestyksellisen työn.” ”Resursseja oli hyvin käytettävissä 1990luvun taantumankin aikana. Suvusta löytyy yksi arkkiatri, patologian ja kirurgian professorit sekä työsuojelun uranuurtaja. Menestystarina kaatui enemmän arvoristiriitoihin ja henkisen pääoman ehtymiseen kuin ulkoiseen vastustukseen tai rahan puutteeseen. Terhon luennoilla sekä työterveyshuollon kurssilla ja vanhoista oppikirjoista. Erityisen surullinen olen KTL:n ja TTL:n yhteistyön vaikeutumisesta, mikä estää myös laitosten yhdistymisen, mikä olisi mielestäni ollut järkevää tehdä jo kauan sitten. vsk. Opimme joka päivä toisiltamme. Innostus ja luovuus edellyttävät luottamusta ja toisen työn arvostusta. Isovanhempieni kirjahyllyssä oli mielenkiintoista luettavaa (ei ehkä sopivaa lapselle). Kansanterveyslaitoksen ryhmästä tuli vuosien mittaan kansainvälisesti arvostettu tutkijayhteisö. Suomen Akatemian SYTTY-projekti oli kultavuosien huipentuma. Tutkimuksia ja väitöskirjoja valmistui parhaimpina vuosina kymmeniä. Ensimmäiset epidemiologiset tutkimukset KTL:ssa osoittivat, että muitakin terveyshaittoja on. Nyt molemmat laitokset näivettyvät budjettileikkausten ja YT-neuvottelujen kourissa”, harmittelee Putus. Pohjoismainen yhteistyö oli merkittävää. ”Ministeriöiden antama taloudellinen tuki oli merkittävää ja tunsimme tekevämme tärkeää työtä, jolla oli sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä. Tutkijan uraa kaksi vuosikymmentä Tuula Putus siirtyi erikoistutkijaksi Kansanterveyslaitokselle Kuopioon (nykyisin THL) vuonna 1984. Isoäitini oli hiivasienitutkija. ”Moniammatillisessa tiimissä toimiminen oli mahtavaa
Suhtautuminen kanssaihmisiin ja rakennettuun ympäristöön, erityisesti yhteiseen omaisuuteen, samoin kuin sisäilmaongelmien syyt näkyvät konkreettisesti, jos matkustaa Laatokan rannalta Uumajaan. Muualla on ollut jonkinasteista ennakkosensuuria tai ainakin pyyntö lähettää tiedotteet ylimmälle johdolle tiedoksi ennen ulostuloja, mikä on aivan oikein ja hyväksyttävää. Kritiikki on välillä ollut pikemminkin huvittavaa. Tuolloin vielä kuuli rakennusalan ihmisten toteamuksia, että kuopiolaiset keksivät homeongelman. 41 singin vastarakennetussa Allergiatalossa vuonna 1998, että kosteusvaurio-ongelma ratkeaisi jos rakentamisen laatu olisi parempaa, salissa istui useita kymmeniä rakennusalan yrittäjiä. ”Suomi on idän ja lännen välimaastossa sekä henkisesti että fyysisesti. Sosiaalija terveysministeriössä minulle oli itsestään selvää, etten siellä kansallisesti tai kansainvälisesti koskaan puhunut omalla suullani, vaan virkamiehenä edustin ministeriön kantaa ja kansainvälisillä foorumeilla Suomen kantaa.” Miksi meillä on edelleen sisäilmaongelmia Kouluja saneerataan tai puretaan, päiväkodit ja sairaalat ovat huonossa kunnossa, omakotitaloista joka neljännessä on kosteusja homevaurioita, erilaisilla työpaikoilla oireillaan, kerrostaloissa lirahtaa ja lorahtaa ja taas ollaan ongelmissa. Molemmat kieltäytyivät tutkimusyhteistyöstä, koska pitivät homeongelmaa niin ’hankalana’. Muistan eräänkin rakennusalan lehden pääkirjoituksen, joka oli otsikoitu ’Hometta korvien välissä?’ ja tekstissä kysyttiin: Mitä ne kansanterveystädit luulevat rakentamisesta tietävänsä. Ympäristölääketieteen yksikkö nyt vaan sattui sijaitsemaan Kuopiossa ja teimme mitä ministeriöt pyysivät. Molemmat herrat toivottivat kuitenkin onnea matkaan”, Putus hymähtää. Uskonkin, että professori Aino Nevalainen on useammin joutunut ukkosenjohdattimeksi, koska hän on ollut koko tutkimuskokonaisuuden vastuuhenkilö. Uskon, että VTT:n diplomi-insinööreistä ei tuntunut mukavalta, kun kansanterveystädin kukkahattua sovitettiin heidän kutreilleen!” ”Painostusta on tullut sen sijaan eräiden asiantuntijatehtävien yhteydessä lääkärikollegoilta ennen oikeudenkäynnissä todistamista tai kehotuksia muuttaa riskinarviointilausuntoani, kun olen antanut suosituksia lasten tai työntekijöiden siirtämiseksi pois altistumista ja sairautta aiheuttavista olosuhteista. Ilman YM:n taloudellista panosta ei STM olisi pyytänyt Kansanterveyslaitosta selvittämään asiaa. Kun olen kysynyt, missä kohdassa lausunnossani on virhe ja miten se olisi korjattava, en ole saanut enää mitään vastausta. Keväällä 1990 kävin homeongelman kanssa konsultoimassa sekä Tari Haahtelaa ja TTL:n Henrik Nordmania. Miksi näin. Kuopiolaiset tekivät sen mitä helsinkiläiset eivät osanneet tai halunneet. vsk. ”En ole koskaan kokenut painostusta rakennusalan taholta. Suomalaisten pitäisi avata konkreettisemmin ikkunat länteen ja etelään ja siivota sekä konkreet. ”Homeongelman ’keksivät’ VTT:n Hemming Paroll ja ympäristöministeriön Esko Kukkonen. Tiukan paikan tullen olen katsonut, mitä lääkärin valassa lukee”, painottaa Putus. Kansanterveyslaitoksessa koin, että meillä oli aina ylijohtaja Jussi Huttusen 100 % luottamus ja tuki takanamme. Ensimmäiset tutkimuskohteet olivat Porvoossa, Inkoossa ja Hangossa. Tuula Putus tunnetaan suorapuheisena asiantuntijana, hän otti muun muassa kantaa rakentamisen laatuun joskus varsin suoraan, painostuksen kohteeksi hän ei kokenut koskaan joutuneensa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. ”Yliopisto on ollut ainoa työpaikka, missä esimieheni eivät ole yrittänyt rajoittaa lausuntojani julkisuudessa tai estää pyrkimyksiäni vähentää ihmisten altistumista ja turhaa sairastumista
Talvivaaraan upotetuilla miljoonilla olisi korjattu kaikki Suomen homekoulut ja rakennettu muutama sairaala.” ”1.6.2016 oli kulunut 110 vuotta naisten äänioikeuden saamisesta. Ihailu ei ole päällimmäisin tunne siellä juuri nyt.” ”Jos me haluamme ratkaista rakentamisen ongelmat, meillä on jo kaikki tarvittava tieto käytettävissämme. Kannattaako tehdä energiatiivis passiivitalo, jos siellä ei voi sairastumatta asua muutoin kuin pitämällä ikkunat auki pakkasellakin”, hän ihmettelee. Ruotsista käsin on Suomen toimia katsottu milloin ihaillen, milloin hämmästyneen kauhun vallassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Niin on sekä historiallisesti että sisäilmatutkimuksessa. Menestystarinat tehdään yhdessä”, korostaa Putus. perustaa sisäilmapoliklinikoita sisäilmasta sairastuneille potilaille ja kouluttaa niihin lääkäreitä. tavoitteena on ohjata valmiiksi muutamia väitöskirjatutkimuksia, pääpaino on epidemiologiassa, immunologiassa ja toksikologiassa. pääpaino on lääkäreiden jatkokoulutuksessa, rakennusalan ja terveydensuojeluvalvonnan jatkokoulutustarpeita unohtamatta. Vielä pidempi matka on aitoon tasa-arvoon ja yhteiskuntaan, joka ei polje naisten ja lasten oikeuksia. Meillä on kaikki menestyksen ja onnen avaimet käsissämme, kunhan emme kompastuisi kateuteen, kyräilyyn ja nurkkakuntaisuuteen. Turun yliopistoon on perustettu tätä varten jatkokoulutuskeskus VANTTI. 42 tisesti että henkisesti itäinen ja pohjoinen takapihamme.” ”Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä hyvin koulutettua kansaa ja yhtä sivistymätöntä sivistyneistöä kuin nyt. Milloin saamme tuoteselosteen rakennetulle ympäristölle. tutkimustietoa ja osaamista tulee viedä ulkomaille, erityisesti Baltian maissa ja Pohjoismaissa on valtava kiinnostus. Mitä aiot tehdä matkatessasi kohti seuraavaa tasavuotta. vsk. ”Kysymys on valinnoista. Suomessa on kuitenkin vielä pitkä matka lakien ja säädösten noudattamiseen. Milloin sisäilmasairas saa asiallisen kohtelun ja muutakin hoitoa kuin psykoterapiaa. Meillä on erinomainen lainsäädäntö ja hyvät viranomaisohjeet. Toisten syyttelyn ja ongelman vähättelyn tulisi loppua mieluummin nyt heti. Milloin Tuula Putus 60 vuotta. Mikä on sellainen yhteiskunta, joka ei puolusta lasten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, esteettömään koulutukseen ja turvalliseen työympäristöön?” kysyy Putus. tutkimustietoa tulee viedä käytäntöön kentälle. Tavoitteena on parempi sisäilma ja parempi rakentamisen laatu, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. ”Länsimaiden (ja Suomen) sisäilmaongelma on ahneuden, välinpitämättömyyden, huonon laatuajattelun ja epäoikeudenmukaisen vallankäytön symboli ja konkreettinen esimerkki. muutamia kirjoja on suunnitteilla ja valmistumassa. ”Nakkipaketin ostajalla on käytössään tuoteseloste ja palautusoikeus, jos tuote on kelvoton. puutarhan hoito, veneily ja mökkielämä houkuttelevat yhä enemmän.. Asenne ratkaisee
Tuula Putuksen mielestä olemassa oleva tutkimustieto tulisi ottaa tehokkaasti käyttöön. vsk. Vestigia terrent, Jäljet pelottavat. Me Suomessa emme osaa arvostaa sitä mikä on arvokkainta, terveet lapset ja nuoret, puhdas juomavesi ja luonto. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Toisaalta sairastumismekanismissa on vielä paljon epäselvää ja epäselvää on myös uusien rakentamismääräysten vaikutukset sisäilmaan. Miten tästä eteenpäin Kosteusja homevaurioista, mikrobeista ja niiden vaikutuksista ja rakentamisen laadusta on kertynyt valtavasti tietoa. Kun ne on menetetty, vahinko on pysyvä”, painottaa Tuula Putus. Eikö tämä tehty jo vuonna 1990?” kysyy Tuula Putus. (Kettu eläinten jäljistä, jotka kaikki johtivat leijonan luolaan, mutta eivät sieltä poispäin.) • • • SISÄILMAKERÄIN • • • • • ASBESTIKERÄIN Ympäristöja terveys 2016.indd 1 8.8.2016 14:39:05. Nyt olisi kertyneen tiedon soveltamisen aika. Muissa maissa tämä negatiivinen kehitys on vielä pidemmällä. 43 yhteiskunta lopettaa heikoimpien kansalaisten sairastumista ja syrjäytymistä lisäävän toiminnan. ”Nyt toistetaan samoja tutkimuksia uudelleen ja uudelleen, vieläpä aloitetaan ihan alusta, kuten eräissä työryhmissä tehdään. Kehitetään uusia kyselylomakkeita, joilla seurataan lasten terveyden huonontumista epäterveellisissä olosuhteissa. Raha tai sen puute ei oikeuta naisiin ja lapsiin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa.” ”Samanlaisia ilmiöitä on tapahtumassa juomavedelle, luonnonvesille, maaperälle ja luonnolle. Kosteusja hometalkoissa saatiin aikaan paljon. (Horatius)
Tilannehan on sellainen, että jos halutaan todella taata ilmanvaihdon riittävyys ja haitallisista aineista puhdas ja muuten hyvä sisäilma, niin painovoimainen ilmanvaihto ei toimi tai sen teho riitä kaikissa oloissa vuoden aikana. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta ja esityksiä lähes tuhat. 44 E rityisesti ilmanvaihdon tarve tuli esille, sitä on tutkittu eri puolilla maailmaa ja ilmanvaihdolle on esimerkiksi EU:n taholta tulossa uutta säännöstöä. Itse kongressisarja on kuitenkin vanhempi kuin sen takana oleva järjestö. Tuloilman suodatus, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi mm. Meikäläinen Sisäilmayhdistys on saman ikäinen ja toimii läheisessä yhteistyössä ISIAQn kanssa. vsk. Mielenkiintoista oli todeta ns. painovoimaisen, sisäilmaston tutkijoilta saama vahva kritiikki. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Kongressisarjan takana on vuona 1990 perustettu kansainvälinen sisäilmastotutkijoiden järjestö ISIAQ , johon kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Ilmanvaihdon mitoitukseen saattaa tulla muutoksia Ilmanvaihdon mitoituskysymyksiin joudutaan palaamaan pikapuolin piakkoin ilmestyvän EU:n rahoittaman laajan JRC:n (EU:n ympäristötutkimuskeskuksen) koordinoiman hankkeen tulosten ilmestyttyä. Laajempi kiinnostus vaikeaa monitieteellistä haastetta, sisäilmaston laatua, alkoi silloin nousta eri puolilla maailmaa. IA 2016 kongressi oli aihepiiriltään ja muutenkin erittäin laaja. Sen tuloksista ei vielä tosin annettu paljoEsko Kukkonen Indoor Air 2016 Asumisterveyttä esillä Gentissä Sisäilmastotutkimuksen laaja maailmanlaajuinen katsaus, Indoor Air 2016 kongressi, pidettiin heinäkuussa Gentissä Belgiassa. Tietenkin aiemminkin oli ollut aihepiiriin liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä, mutta työtä oli tehty ilman yhteistä otsikkoa. Ensimmäinen kongressi pidettiin jo vuonna 1978 Kööpenhaminassa. Niistä seuraavassa muutamia. Kesällä on painovoimaisessa vaikea järjestää tarpeellista jäähdytystä ja talvella kylmän ulkoilman aiheuttaman vedon takia ei pidetä tuloilmaluukkuja tai ikkunoita tarpeeksi auki, jolloin ilman laatu huononee. Tälläkin kertaa siellä oli esillä monta asumisja rakennusterveyden kanssa työskentelevien kannalta mielenkiintoista aihetta. ulkoilman pienhiukkasten takia, on myös jokseenkin mahdotonta. luonnollisen. Kongressin kokonaisannista tulen laajemmin kirjoittamaan Sisäilmauutisten kuukausittain ilmestyvään uutiskirjeeseen www.sisailmauutiset.fi.
Myös USA:ssa käytetyissä ASHRAE standardeissa tuo lukema antaa ehdottoman minimiarvon ilmanvaihdolle, kertoi näiden standardien valmistelusta jo vuosia vastannut tohtori Andrew Persily. Aino Nevalainen sai elämäntyöpalkinnon Suomen korkeatasoinen sisäilmatutkimus oli monipuolisesti esillä Gentissä. 45 akaan ennakkotietoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Se tulee merkitsemään uutta vaihetta eurooppalaisten ilmanvaihtomääräysten kehittämisessä. Lisäämällä ulkoilmavirtaa suuremmaksi ulkoilmasta tulevien pienhiukkasten, nanoluokan hiukkasten, haitalliset terveysvaikutukset tulevat laskelmien mukaan aiheuttamaan enemmän terveysongelmia kuin ulkoilman lisääminen muuten sitä parantaisi. Merkittävää on myös se, että vastaavanlainen näkemys tulee esiin myös uusissa CEN standardeissa. Hankkeen aiemmat tulokset, joissa päädyttiin 4 l/s ilmavirtaan henkeä kohti, on julkaistu THL:n julkaisuna kolme vuotta sitten. Se on vasta toinen yhdistyksen lähes kolmenkymmenen vuoden historiassa. Tuon lukeman takana on huoli ulkoilman pienhiukkasten haitallisista vaikutuksista. Sama minimiarvo 4 l/s tuli esille nyt useammassa esityksessä, tosin useilla erilaisilla perusteilla. Ehdotus pr EN 15251-1tulee työryhmän puheenjohtajan, tanskalaisen Bjarne Olesenin, mukaan lopulliselle lausunnolle vielä tänä syksynä. Kuva: Marko Hyttinen.. Ne on esitelty myös tämän lehden palstoilla ja Sisäilmastoseminaarissa. Aino Nevalainen on ollut vuosia maailman johtava huoneilman mikrobien tutkija ja useiden tämänkin lehden artikkeleiden kirjoittaja sekä tuttu eri koulutustilaisuukAino Nevalainen sai ISIAQ:n sisäilmatutkimuksen elämäntyöpalkinnon. Huomattavin tapaus oli varmasti Kansanterveyslaitokselta muutama vuosi sitten eläkkeelle jääneen tohtori Aino Nevalaisen saama ISIAQ:n sisäilmatutkimuksen elämäntyöpalkinto. vsk. Nanohiukkasten kunnollinen suodatus tuloilmasta ja sisäilmasta tietenkin muuttaisi asetelmaa, jos se vain pystytään tekemään toimivasti
rakennusmateriaalien M 1 emissioluokitus ja muita ajankohtaisia aiheita.. Kotimaassa Aino Nevalainen oli merkittävä tekijä nykyisten sisäilman mikrobeja koskevien vaatimusten ja mittaustekniikan kehittäjänä. Homeiden kasvuedellytykset on siis poistettava ilman tietoa siitä, minkä rotuinen home on kyseessä. Keskustelu Suomessa on usein erityislaatuista Huomattava ero Gentin ilmapiirissä suomalaiseen sisäilma-asioita koskevaan keskusteluun oli se, että ongelmien syyksi ei ainakaan tämän kongressin perusteella ole muualla koettu biosidien käyttöä, vaikka se on monessa maassa selvästi meikäläistä runsaampaa. Myös Suomen tämän hetken tutkimus oli hyvin esillä. Talvella voi niissä olla varmasti välillä kylmä tai tosi tunkkainen ilma. Kymmeniä kiinnostusta herättäviä esityksiä ja postereita. Kyllä siellä päin Eurooppaa voisi saavuttaa energiansäästöä ja parempaa sisäilmaa olemassa olevissa rakennuksissa paljon halvemmalla kuin kiristämällä uudisrakennusten vaatimustasoa täällä Suomessa.. Maailman mitassa tutkimuksen pääpaino näyttää yhä enemmän siirtyvän Kaukoitään, jossa sisäilmaan liittyviä ongelmia riittää. Homeongelmiin suhtautumista leimasi selkeästi se, että kosteusvauriot on korjattava mahdollisimman pikaisesti ja hyvin. Esillä oli mm. Niin todellisia ovat oireet ja tuntemukset. Kaupunki oli monta sataa vuotta sitten tärkeä kaupan ja tekstiiliteollisuuden keskus. Osoittautui myös, että kosteusvaurioita ja homeongelmia on kaikkialla maapallolla, ei vain betonirakentamisen Suomessa. Tropiikissa ja sateisilla alueilla on jopa paljon enemmän kuin meillä. Kaikki ilma otetaan ja poistetaan avattavista ikkunoista. Kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten osanottajien määrä oli merkittävä ja heidän esityksensä korkeatasoisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Kaupungissa on paljon keskiaikaisia rakennuksia ja kanavineen se on erittäin hyvin säilynyt muisto keskiaikaisesta rakennustavasta. Sisäilmastotutkimus onkin Suomessa säilyttänyt kansainvälisesti verrattuna korkean tasonsa ja suomalaisten esitykset tulivat ansaitusti huomatuiksi, vaikka tutkimuspanoksemme ovat rahoitussyistä selvästi vähentyneet. Sisarkaupunkinsa Bruggen kanssa se oli silloin eräs Euroopan suurimpia kaupunkeja. 46 sista. Myöskään painetta mitata hometaloista mikrobeja ja niiden tuotteita lajikohtaisesti tunnistaen ei näyttänyt kovasti muualla olevan. Gent on mielenkiintoinen kaupunki IA 2016 kongressin paikkana, Belgian flaaminkielisellä alueella sijaitseva Gentin kaupunki oli monessa mielessä mielenkiintoinen. Sellaiseen tutkimukseen olisi varmaan tarvetta. Ikkunat olivat sikäläiseen tapaan vain yksilasiset, jonka seurauksena ne talvella varmaan vetävät kondenssia ja itkevät. Selvittämättä vielä kuitenkin on, miksi ne meillä ja muissa kylmissä maissa aiheuttavat enemmän oireilua ja huolta kuin muualla. Vähemmän oli myös esityksiä kasvien sisäilmaa puhdistavasta vaikutuksesta, eikä mistään biotransformaatiosta kukaan puhunut. Teos muodostaa vielä yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen alan perusesityksen. Aino oli muiden ansioittensa lisäksi vahvasti myös WHO:n (Maailman terveysjärjestön) sisäilman mikrobeja käsittelevän opaskirjan takana. Vanhan osan saleissa ei myöskään ollut lainkaan ilmanvaihtoa. Mutta sama vanhoillisuus näkyi myös kokouspaikkana olevan Gentin yliopiston tiloissa. vsk. Kyseessä kun ei voi olla vain ongelmatietoisuuden lisääntyminen kansan keskuudessa. Sisäilmatutkimuksen vanhat johtavat maat USA ja Tanska olivat kuitenkin esitysten tason puolesta edelleen omaa luokkaansa, Heillä on ilmeisesti onnistuttu pitämään alan tutkimuksen rahoitus kunnossa
vsk. Ilmoittautumiset 21.9.2016 mennessä: www.ymparistojaterveys. 47 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Koulutuksen hinta 245 e (+ alv 24 %). > Koulutukset 8.45 Aamukahvi 9.15 Huonon sisäilman terveysvaikutukset – huonepöly, lämpötila, ilmanvaihto Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 10.00 Tauko 10.15 Siivoojille aiheutuvat terveyshaitat – siivousaineet, ilmanlaatu, pöly Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, Turun yliopisto 11.00 Siivouksen merkitys sisäilman laatuun – hiukkasten merkitys Johtava konsultti Esko Korhonen, FCG Konsultointi Oy 11.45 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 12.00 Lounas 13.00 Sisäilmaongelmakohteiden siivouskäytänteet puhtauspalveluiden tuottajan palvelukonseptit, ohjeet ja laadunvalvonta kiinteistöjen omistajan ohjeet, mittaukset ja seuranta sekä korjaavat toimenpiteet sisäilmaongelmien koordinaattorina Projektipäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 13.45 Siivouksen tason todentaminen – aistinvaraisesti vai mittareilla. Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Siivouskäytännöt säästöjen kurimuksessa – miten käy sisäilmaston laadun ja kosketuspintojen hygienian. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Toimitusjohtaja, FT Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy 15.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiin lähtö 6.10.2016 Hotel Arthur Vuorikatu 19, Helsinki Siivous ja sisäilma
Koulujen korjaamista tuntuu riittävän. 48 T ätä tärkeää aihetta lähestyi elokuun alussa myös Terveyden ja hyvin voinnin laitos tiedotteellaan, jonka mukaan koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia. Tutkimusta veti erikoistutkija Ulla Haverinen -Shaughnessy THL:stä. Näin siis THL tiedottaa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa tutkimuksessa käytettiin Opetushallituksen vuonna Esko Kukkonen Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja Suomen kouluissa on viime vuosina tavattu kovin paljon kosteusvaurioita ja home-ongelmia. Kosteusvauriot ja homeet pitää tietysti korjata.. Mutta totuus lienee toisenlainen. Tiedotteen perusteena on Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimus, johon osallistuivat THL:n ohella Aalto-yliopisto ja Opetushallitus ja sitä rahoitti Suomen Akatemia. vsk. Nämä tuoreet tulokset ovat sopusoinnussa kansainvälisten tutkimusten kanssa ja vastaavia oli esillä myös kesän Indoor Air 2016 kongressissa. Pikemminkin koulujen ilmanvaihtoa pitäisi nykyisestä parantaa, jos olemme huolissamme oppilaiden hyvinvoinnista ja ennen kaikkea oppimisesta. Siitä ja koulujen muista sisäilmaongelmista on tullut eräänlainen kulkutauti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Keskustelussa on joistakin piireistä tuotu esiin jopa ehdotus koulujen ilmanvaihdon vaatimustason alentamiseksi
Noin 3 % oppilaista kertoi luokan korkean lämpötilan haittaavan päivittäin, 3 % raportoi sen haittaavan viikoittain. Sen sijaan mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 % luokkahuoneista. Sosiaalija terveysministeriön asetuksen mukaan ilmanvaihdon tulee olla vähintään 6 litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden. Ilmanvaihto oli rittämätön useimmissa luokissa Rehtorit arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 % koulussa. Kosteustai homevaurioita sekä rehtorit (27 %) että koulut tarkastaneet tutkijat (24 %) raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa. vsk. Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen tuloja poistoilmanvaihto. ”Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia,” arvioi Ulla Haverinen-Shaugnessy. ”Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa.” Lisätietoja: erikoistutkija Ulla HaverinenShaughnessy, ulla.haverinen@thl.fi. Luokkahuoneiden lämpötila oli epätyydyttävä 11 prosentissa kouluista lämmityskauden aikana ja 18 prosentissa lämmityskauden ulkopuolella. Hengitystieinfektioiden vuoksi koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 % tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Osuudet vaihtelivat kouluittain 18–83 % välillä. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 % selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla. Jos koulussa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oli oireilevia 1,5 kertaa enemmän. Myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin: ne oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi. Kouluissa, joissa rehtori kertoi olevan kosteustai homevauriota, oli oireilevia 1,8 kertaa enemmän kuin vauriottomissa kouluissa. Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Matematiikan oppimistuloksissa näkyi myös, jos oppilailla oli ollut hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia vähintään viikoittain. Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden, jolloin myös luokan lämpötila kohosi. Oppilaiden oireet ovat yleisiä Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 % kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta (tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä, kuume). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Vaikutus on suurin matematiikan oppimisessa Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oli oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti keskimäärin neljä prosenttia suurempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta, kertoo Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimus. Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 % välillä. 49 2007 tekemää 6-luokkalaisten matematiikan kansallista arviointia, joka perustui 334 koulun satunnaisotokseen (6787 oppilasta)
2016), sekä kartta Suomen homekoulujen sijainneista (Ranta 2016). 2008). Si-säilmayhdistyksen (www. Asioiden yleistämisen sijaan havaittujen sisäilmaongelmien syyt tulee selvittää, jolloin saadaan varmuus, onko kyse hometai kosteusvauriosta tai jostain muusta sisäilmaongelmasta. Kyselyn tulosten perusteella on koostettu homekoulukone (Tebest ym. 2008) tai oireilua voi voimistaa jotkin muut tekijät, jolloin puhutaan monitekijäisestä ongelmasta (Lahtinen ym. 50 K oulujen kosteusja homeongelmat ovat puhuttaneet ympäri Suomea jo vuosia. sisailmayhdistys.fi), hometalkoiden (www. Ongelmat yleistetään helposti homeen aiheuttamiksi, vaikka sisäympäristössä on paljon muitakin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireilua. Sivuille on kerätty paljon yleistietoa sekä ohjeita ja oppaita sisäilmaongelmiin liittyen. Kosteusja homevaurioihin sekä muihin sisäilmaongelmiin liittyvää tietoa löytyy paljon mm. hometalkoot.fi), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (www.thl.fi) sekä Hengitysliiton (www.hengitysliitto.fi) internetsivuilta. Koulujen sisäilmaongelmat nousevat esille usein lääkärin vastaanotolla erityisesti työntekijöiden puolelta. Uutisoinnissa homeja kosteusvauriot ovat koko ajan esillä. Sisäilmaongelmat ovat aina rakennusja tapauskohtaisia. Syy-seuraussuhteen todentaminen oireilua aiheuttavaan tekijään on usein vaikea todentaa (Meklin ym. Sisäilmaan liittyvät ongelmat havaitaan yleensä siitä, kun tilojen käyttäjät alkavat oireilla ja oireilun koetaan helpottavan viikonloppujen ja lomien aikana, mutta palaavan jälleen rakennukseen takaisin tultaessa. Kyselyn tulokset kertovat osaltaan sisäilmaongelmien selvittämisen vaikeudesta sekä suurimman Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Pilottihanke lukuvuosi 2015–2016 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden julkaisuja 2/2016 Piritta Hirvonen Oppilaan sisäilmailmoitus. Viimeisimpänä uutisotsikoissa ovat loistaneet Yle Uutisten keräämän kyselyaineiston tulokset Suomen homekouluista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Sisäilmaongelmia vaikuttaisi olevan joka puolella Suomea, mutta ongelmien vakavuutta, vaurioiden/ ongelmien laajuutta kyselyn perusteella ei voida arvioida. Kysely toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Työterveyshuollon on todettu selvittävän sisäilman aiheuttamaa oireilua kouluterveydenhuoltoa useammin (Nironen 2016)
Sisäilmailmoitusta aiotaan kokeilla myös päiväkoti-ikäisten lasten oireilun kartoittamiseen. 51 käyttäjäryhmän, oppilaiden, kokeman oireilun selvittämisen haasteellisuudesta. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys ja Joensuun kouluterveydenhuollon yhteistyön tuloksena päätettiin kokeilla pilottihankkeena oppilaiden sisäilmailmoituksen toimivuutta lukuvuonna 2015–2016. ”Päiväkotilapsen sisäilmailmoitus” voidaan täyttää neuvolakäynnin yhteydessä vanhempien tai terveydenhoitajan sisäilmaepäilyyn liittyvien oireiden perusteella. Koulutarkastuksia varten jaettuun verkkoon luotu K:asema mahdollisti yhteisen tietojen tallennuspaikan, joten aiempi käyttäjäkyselylomake muokattiin oppilaan sisäilmailmoitukseksi, joka toimisi seurannan työkaluna oppilaiden kokemien oireiden keräämisessä. Oppilaiden sisäilmailmoituksia tehtiin lukuvuoden 2015–2016 aikana yhteensä yli 100 kappaletta. Paperinen ilmoituslomake jää edelleen sähköisen järjestelmän rinnalle, mutta tietojen tallentaminen tulee kuitenkin aina tehdä webropol:n kautta. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa oppilaiden kokema oireilu tulee tehtyjen ilmoitusten kautta konkreettisesti esiin samalla tavoin, kuin työntekijöiden oireilu työterveyshuollon kautta. Patistelu yhteistyön lisäämiseen ei pelkästään riitä, vaan tietojen keräämistä varten tarvitaan vastaavanlaisen järjestelmän luontia kuin työterveyshuollossa. Ilmoituslomakkeen käyttöönottoa varten järjestettiin koulutustilaisuus, jotta lomake saataisiin aktiiviseen koekäyttöön. Sisäilmailmoituksen tarkoituksena on tuoda oppilaiden/päiväkotilasten eli suurimman käyttäjä-ryhmän ääni kuuluviin, jos rakennuksessa koetaan huonoon sisäilmaan liittyvää oireilua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Sisäilmailmoituslomaketta voidaan käyttää myös käyttäjäkyselynä koulussa tai päiväkodissa, jolloin saadaan kerättyä palaute tilojen käyttäjiltä kerralla. Tehtyjen ilmoitusten suuren määrän ja positiivisten käyttökokemusten myötä sekä yhteenvetojen/raporttien tekemisen helpottamiseksi lomakkeen käyttö siirrettiin webropol-järjestelmään. vsk. Kouluterveydenhoitajilta saatujen käyttökokemusten perusteella oppilaan sisäilmoitus koettiin hyvänä työvälineenä, jota oli helppo käyttää ja siitä koettiin olevan hyötyä oppilaiden kokemien oireilun seurannassa. Yhteistyö on tärkeässä asemassa toimijoiden välillä, mutta jos käytössä ei ole tietojen keräämiseen apuvälinettä tai järjestelmää, koetun oireilun todellista määrää on vaikea arvioida. Samanlainen kyselylomake mahdollistaa suoran vertailun tulosten ja tehtyjen sisäilmailmoitusten välillä.. Sähköisesti täytettävän lomakkeen käyttö aloitetaan syylukukauden 2016 alussa. Järjestelmällä halutaan tuoda aikaisempi ”mutu-tuntuma” konkreettisiksi lukumääriksi, jotta mahdollisen sisäilmaongelman selvittämisprosessissa olisi käytettävissä kaikki tarpeellinen tieto
Pajan osallistujamäärä on rajoitettu, mukaan mahtuu 500 kuulijaa. Kaupungin vastaanoton jälkeen pajatanssit tanssitaan bändin musisoidessa yksityistilaisuudessa Hotelli Ilveksen yökerhossa. Tampereen kaupunki järjestää iltavastaanoton keskiviikkona 16.11. Sisäilmapaja88 16.–17.11.2016 sairaan tervettä sisäilmaa Vuosittainen Sisäilmapaja järjestetään tänä vuonna Tampereella. Sisäilmapaja 8 on maksuton tilaisuus, mutta ilmoittautuminen on välttämätöntä. ”Sairaan tervettä sisäilmaa” haastaa kaikki yhteisiin toimiin paremman sisäilman puolesta. Tampereen Sisäilmapaja 8 järjestetään 16.-17.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulun juhlasalissa. vsk. Ilmoittauduthan ajoissa! Ilmoittautuminen avataan Sisäilmayhdistyksen sivulle torstaina 15.9.2016.. 52 Tervetuloo Tampereelle kato nääs, ja nyssellä perille! Sisäilmapaja8 TAMK, Tampere Sisäilmapaja8 järjestetään Tampereella 16.17.11.2016 Tampereen Ammattikorkeakoululla. Järjestäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampereen kaupunki ja Sisäilmayhdistys ry. Tarjolla on monipuolisia näkökulmia terveelliseen sisäilmaan periaatteella ‘sairaan tervettä sisäilmaa’ . Pajan pääteemana on sisäilman parantaminen eri osapuolten yhteistyönä. Raatihuoneella. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
53 keskiviikko 16.11.2016 AVAUS Pajaisäntä Pekka Seppälä, Oulun rakennusvalvonta 12.30-12.40 Avauspuheenvuo Markku Lahtinen, TAMK 12.40-12.45 Oulun pajan terveiset Pekka Seppälä, Oulun rakennusvalvonta 12.45-13.10 Avauspuheenvuoro Hannele Pokka, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö TAMPEREEN TAPA TOIMIA Pajaisäntä Pekka Seppälä, Oulun rakennusvalvonta 13.10-13.30 Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Raimo Laaksonen, Tampereen kaupungin työsuojelu 13.30-13.50 Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 13.50-14.10 Kouluja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, Dimen Group 14.10-14.55 Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen ASUMISTERVEYSASETUS JA SOVELTAMINEN Pajaisäntä Pekka Väisälä, TAMK 14.55-15.15 Asumisterveysastus Vesa Pekkola, STM 15.15-15.30 Soveltamisohje/mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, THL 15.30-15.45 Soveltamisohje/kemialliset epäpuhtaudet Helena Järnström, VTT 15.45-16.00 Radon ja sisäilma Pasi Arvela, TAMK 16.00-16.15 Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Sanna Lappalainen, Työterveyslaitos 19:00 Tampereen kaupungin vastaanotto 21.00 Pajatanssit Ilveksen yökerhossa torstai 17.11.2016 VIESTINTÄ JA KOULUTUS Pajaemäntä Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 8.50-9.00 Toisen päivän avaus Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 9.00-9.15 Haastavat sisäilmaviestintätilanteet – esimerkkejä ja apuvälineitä Laura Humppi ja Laura Pyykkö, Ramboll Finland Oy 9.15-9.30 Senaatin sisäilmaennakoinnin toimintamalli Anne Korpi, Senaatti-kiinteistöt 9.30-9.45 Asukkaan oikeusturva sisäilma-asioissa Tiina Koskinen-Tammi, Asianajotoimisto Alfa Oy 9.45-10.05 T3 sisäilmaosaajat Pekka Väisälä, TAMK/Paavo Kero, TTY 10.05-10.40 Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen SIIVOUS JA SISÄILMA Pajaisäntä Jari Keinänen, STM 10.40-11.00 Siivottavuuden vaikutus sisäilmaan, CASE Heidi Mäntyharju, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 11.00-11.20 Siivouksen vaikutus sisäilmaan, CASE Leila Kakko, TAMK 11.20-11.40 Puhdistettava talotekniikka kehittämisaskeleita näköpiirissä Saara Vänskä, COMBI -hanke 11.40-12.00 AVATER-hankkeen tuloksia/ homekorjauksen jälkeinen siivous & biosidit Anne Hyvärinen, THL 12.00-13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen ENERGIA JA TEKNIIKKA SISÄILMAN KANNALTA Pajaisäntä Jorma Säteri, Sisäilmayhdistys ry 14.50-15.05 TAPRE-toimivuustarkastelut ja näkyväksi tehty olosuhdeseuranta Pirkko Pihlajamaa, TAMK 15.05-15.20 Energiansäästötoimien vaikutus sisäilmaan, CASE Frans Kovanen ja Antti Tikka, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.20-15.35 Hyödynnänkö jo hankittua kiinteistöautomaatiota olosuhdeseurantaan ja -hallintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. vsk. Sakari Uusitalo, TAMK 15.35-15.50 Puhtaan sisäilman hallintaa ja energiansäästöä tarpeenmukaisella ilmanvaihto järjestelmällä, CASE Toni Salonen, Sol-Air Oy 15.50-15.55 Sisäilmapaja9 esittely 15.55-16.00 Loppukiitokset ja jäähyväissanat Sisäilmapaja8 OHJELMA (alustava ohjelma, muutokset mahdollisia)
Kouluilla paneuduttiin koulujen rakentamiseen, ylläpidon ja sisäympäristön laatuun sekä energian kulutukseen. Ympäristöministeriön kosteusja hometalkoisiin liittyneessä selvityksessä todettiin arviolta 600 000 – 800 000 suomalaista altistuvan päivittäin kosteusja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Välitön kosteusja homevaurioiden korjaustarve oli noin 1300 koulussa. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on kaiken kaikkiaan arvioitu olevan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. vsk. Koulujen siivouksen laatua tutkittiin soveltaen INSTA 800 laatujärjestelmää pintapölymittausten osalta. Koulujen sisäilmaongelmat Jopa kahdessa kolmasoassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia on havaittu sisäilmaongelmia, tämä ilmenee Työterveyslaitoksen ja OAJn tekemästä laajasta selvityksestä, joka julkaistiin vuonna 2012. Sisäilmaan liittyvien ongelmien yleisin aiheuttaja on kosteusvauriot ja niistä syntyvät mikrobivauriot. Kaikille sisäilmaongelmille on yhteistä niiden vaikuttavuuden kohde: rakennuksen käyttäjä Leila Kakko Tampereen ammattikorkeakoulu Koulujen puhtaanapidon eroavaisuudet ja tilojen siivouksen merkitys sisäilman laatuun Tässä artikkelissa paneudutaan koulujen puhtaanapitoon ja sen eroavaisuuksiin sekä siivouksen merkitykselle sisäilman laatuun. Sisäilmaan epäpuhtauksia lisäävät rakennusmateriaalien päästöt ja heikko ilmanvaihto yhdistyneenä vuotoilman huonoon hallintaan. Kouluissa tehtiin sisäilmaja siivousmittauksia, rakennusja taloteknisiä katselmointeja ja sisäilmastokyselyitä lukuvuosien 2014?2015 ja 2015–2016 aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Siivouksen näkökulmana oli tutkia puhtaanapidon erovaisuuksia elinkaarikoulujen ja verrokkikoulujen välillä. Esimerkkinä käytettään SEEKhankkeessa (Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa) tehtyjä havaintoja ja mittauksia.. 54 H ankkeessa oli mukana pääkaupunkiseudulla ja PohjoisSavossa sijaitsevia elinkaarikouluja sekä verrokkikouluja. Kosteusja homevauriot aiheuttavat vuodessa yli 200 miljoonaa euroa suoria kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle
Siivouksen osalta on keskustelua herättänyt mm. Tämä on järkevää sekä ergonomisesti että taloudellisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. siivouksen koneellistuminen ja siinä erityisesti yhdistelmäkoneen käytön mahdollisesti aiheuttamat kosteusvauriot, joita ei kuitenkaan ole voitu tieteellisesti todentaa. Käytettävät siivouspyyhkeet ja mopit esikäsitellään käyttövalmiiksi siivouskeskuksissa, jolloin siivousvaunussa ei enää kuljeteta sangoissa vettä. 55 ja hänen terveytensä. Desinfioivia aineita käytetään kouluissa lähinnä vain epidemioiden yhteydessä ja mahdollisten eritetahrojen poistossa. Sisäilmasto-ongelmat havaitaan yleensä siitä, että rakennuksen käyttäjät alkavat oireilla ja kertoa vaivoistaan. Kuka huolehtii verhojen pesusta?. Tavallisesti käytettäviä aineita ovat neutraalit tai heikosti emäksiset puhdistusaineet. Liiallinen vedenja puhdistusaineiden käyttö on havaittu ongelmaksi, erityisesti puutteellisen ammattitaidon omaavien siivoojien osalta. Kouluissa esiintyviin oireisiin tulee suhtautua vakavasti, jos ne poistuvat tai lieventyvät silloin, kun työntekijät ovat poissa rakennuksesta, esimerkiksi viikonloppuisin ja loma-aikana. Koulusiivous Standardi SFS 5967 määrittelee siivouksen sisätiloissa tehtäväksi pintojen puhdistukseksi, suojaukseksi ja hoidoksi sekä erilaisiksi järjestelytöiksi, joissa puhtauden tuottaminen tapahtuu ammattimaisesti. vsk. Terveysvaikutustensa vuoksi on tärkeää perehtyä sisäilmaongelmiin ja niiden tutkimiseen. Liiallinen veden käyttö voi omalta osaltaan aiheuttaa kosteusvaurioita yhdessä huokoisten materiaalien ja väärin tehtyjen läpivientien seurauksena. Koulusiivouksen haasSiivous sisäilmaongelman aiheuttajana. Lisäksi pintojen peruspesussa voi aiheutua ongelmia tiloissa silloin, kun ilmanvaihto ei ole peruspesuissa päällä, tällöin pintojen kuivuminen hidastuu. Löydetyt epäkohdat tulee kirjata, tutkia ja viimeksi korjata huolellisesti. Siivousmenetelmien kehittyessä ja erityisesti mikrokuitujen käytön yleistyessä on siivousaineiden käyttö vähentynyt ja järkevöitynyt
Tutkimuksessa oli kaikkiaan 12 koulua, joista puolet oli rakennettu tai peruskorjattu elinkaarimallin mukaisesti ja verrokit olivat kaikki omarahoitteisia. Tämä tarkoittaa yläpölyissä sitä, että pölyn määrä ei saa olla yli 5 pölyisyysprosenttia SEEK-hanke ja siivouksen näkökulma SEEK-hankkeessa (Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa) tutkittiin pääkaupunkiseudulla ja PohjoisSavossa sijaitsevia elinkaarikouluja ja niiden verrokeita rakentamisen, ylläpidon, energian kulutuksen ja sisäilman laadun näkökulmasta. Useimpien menetelmien käyttöä rajoittaa niiden käyttökustannukset sekä ammattitaidon puute menetelmien käytössä. 56 teet muodostuvat opetukseen tarvittavista materiaaleista, joille ei välttämättä ole järkevää sijoituspaikkaa sekä tiloissa olevista ylimääräisistä huonekaluista tms., joilla halutaan tilaan viihtyvyyttä ja pienempien lasten ollessa kyseessä myös kodinomaisuutta. Puhtaanapidon kannalta hankalimmat pinnat ovat erilaiset av-välineet, ylätasot ja pystypinnat. Elinkaarikohteissa palveluntuottaja on vastuussa kiinteistönhoidosta ja ylläpidosta 25 vuoden ajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Siivoustyön tulosta voidaan arvioida joko visuaalisesti tai mittalaitteiden avulla. Pyyhi yläpölyt. vsk. Siivottavuus.. Koulujen siivouksesta vastasi joko ulkopuolinen siivousliike tai kaupungin oma siivoustoimi. INSTA 800 standardin mukaan sisäilma on hyvä pölyn osalta, mikäli käytetään pölyisyystasoa 4. Kaupungin omassa siivouksessa oli sekä elinkaarikouluja, että verrokkeja. Tasopintoja käytetään yleisesti säilytyspaikoina, sillä kunnollisia säilytystiloja ei aina ole käytettävissä. Yhdessä käytössä olevassa menetelmässä, INSTA 800 standardissa voidaan syntynyttä laatua tarkkailla, joko visuaalisesti tai mittalaitteiden avulla. Kouluissa tehtiin sisäilmaja siivousmittauksia, rakennusja taloteknisiä katselmointeja ja sisäilmastokyselyitä lukuvuosien 2014?2015 ja 2015–2016 aikana
Erot saattoivat aiheutua tilojen erilaisesta siivottavuudesta, siivouksen ajankohdasta suhteessa tehtyihin mittauksiin tai jopa eri siivouksen tuottajasta. BM Dustdetectorilla mitattujen pintapölyjen keskiarvot pintakategorioittain.. Pintapölyjen mittaukseen pyrittiin valitsemaan mahdollisimman samankaltaiset tilat, jotta vertailtavuus olisi hyvä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Poikkeama tuli tutkittavien tilojen määrässä eli luotettavan tuloksen saamiseksi olisi pitänyt mitata useampi huone. INSTA 800 -standardia sovellettiin siten, että kaikista huoneista pyrittiin ottamaan kaikkiaan 15 näytettä per huone, kuten standardissakin. Tilojen näytteenottopinnat valittiin niin, että ne olivat mahdollisimman samanlaiset joka tilassa ja koulussa. Pintapölyt mitattiin käyttäen BM-Dustdetector -pintapölymittaria ja jokaisesta pintakategoriasta otettiin standardin mukaiset 3 geeliteippinäytettä, jolloin huoneen näytemääräksi muodostui 15 näytettä. Muutamassa luokassa ei ollut yläpölyjen kategoriaan kuuluvia pintoja, joten niistä tiloista mitattiin vain muut pinnat. Tuloksissa ei havaittu merkittäviä eroja elinkaarija verrokkikoulujen välillä mutta saman koulun sisällä saattoi olla selkeitä eroja. Kohteina olivat 2 luokkaa ja opettajienhuone. Tutkittavat tilat valittiin niin, että samoissa tiloissa tehtiin pintapölyjen mittaamisen lisäksi myös muita sisäilmatutkimuksia. Saman koulun sisällä saattoi toimia esimerkiksi useampi siivousliike. Saatuja pintapölykertymän tulosten keskiarvoja verrattiin standardin sisäilmatason vaatimuksiin. Tutkimuksessa ei pystytty vakioimaan mittausajankohtaa suhteessa suoritettuun siivoukseen. 57 Pintapölymittaukset kouluissa Kouluissa mitattiin siivouksen laatua soveltaen INSTA 800 menetelmää. vsk
Kouluja kierrettäessä voitiin myös havaita, että luokissa ei säilytystilaa välttämättä ollut tarpeeksi, vaikka digitalisointi onkin muuttanut opetusta ja oppimista mutta silti varsinkin pienempien lasten luokissa tarvitaan askarteluvälineitä yms., joille olisi hyvä olla selkeä säilytyspaikka. Tavaraa oli myös korkeiden kaappien päällä, jolloin pinnan puhdistaminen on suhteellisen hankalaa ja vaatii lisävälineitä. Luokissa oli ylimääräisiä mattoja, huonekaluja ja vaikka halkoja tms. Hyvällä siivottavuudella voidaan ehkäistä lian pinttymistä pinnoille. Siivottavuutta on tutkittu viime aikoina Siivottavissa.. Yksi haaste paremmalle siivottavuudelle saattaa ihan tiedon puute, ei tiedetä, että myös omilla valinnoilla pystytään vaikuttamaan tilan ilmaan. Siivottavuuden havainnointi Siivottavuudella tarkoitetaan tilojen ja pintojen saavutettavuutta niin, että pinnat pystytään puhdistamaan. Rakennuksissa oli myös pintoja, joita ei tavanomaisin siivousvälinein ja -menetelmin voitu puhdistaa. Siivottavuutta huonontaa esimerkiksi johdot lattioilla ja pinnoilla sekä tavaraa täynnä olevat tasopinnat. Joissakin luokissa ei ollut mitään ylimääräistä, kun taas toinen tila saattoi olla täynnä tavaraa. Vastaavasti lattioiden pintapölykertymät olivat jopa liiankin hyviä. Tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoa edellisestä yläpölyjen pyyhinnästä, joka yleensä tehdään kerran tai joskus kaksi kertaa vuodessa. Kaikki näytteenottopisteet valokuvattiin, samoin kuvattiin pinnoilla näkyvää pölyä, mikäli sitä oli niin runsaasti, että se saatiin kuvassa näkymään. 58 Yläpölyjen pintapölykertymät olivat suurimmat ja tämä näkyi lähes kaikissa kohteissa. Esimerkkinä pintapölykertymistä on keskiarvojen koonti taulukko. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tilojen siivottavuus vaihteli runsaasti, jopa saman koulun tilojen kesken. Siivottavuutta havainnointiin SEEK-hankkeessa sekä visuaalisesti että valokuvaamalla. Tänä päivänä myös työsuojelumääräykset sanelevat sen mitä siivooja saa tehdä. vsk. Sisäilman kannalta tasopinnat ovat kriittisempiä pintoja verrattuna lattioihin
Vänskä, S. 2009. M. Tilojen suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon säilytystilojen tarve ja esivalmistellun siivouksen mahdollistaminen, panostamalla riittäviin siivouskeskuksiin ja niiden varusteisiin. SFS 5994 2012. ISBN 951-740-289-9, ISSN 0359-3584, ISBN 951-740-290-2 (PDFversion), ISSN1458-6290 (PDF-version). 2008. Publications of National Public Health Institute A13/2002. Lähteitä Korhonen, E. Hankeen loppuraportti valmistuu vuoden 2016 lopussa. Jo suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida, esimerkiksi ilmanvaihtokanavien pintojen profiilit. OAJ 2012. 2011. 20. Mitä pitää huomioida jatkossa. & Nevalainen, A. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 1:7. Väitöskirja. Puhtauspalvelut ja työympäristö. Puhdistettava talotekniikka: Siivouksen ja talotekniikan yhteisvaikutus koulurakennusten sisäilmastoon.. 247 SFS 5967 2010. Siivouksen tekninen laatu. Paljonko pölyä sallitaan pinnoilla. (toim.) Siivoustyön käsikirja. Mittaus ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010). Teoksessa Valkosalo, T. Meklin, T. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Suomen Standardoimisliiton julkaisuja. Tiedote 21.8.2012. Hyvää siivottavuutta edustaa myös kengättömät koulut, eli ulkokengät säilytetään esimerkiksi eteistiloissa olevissa lokerikoissa, jolloin jalkojen mukana ei likaa kulkeudu peremmälle tiloihin. Microbial Exposure and Health in Schools – Effects of Moisture Damage and Renovation. 2016. Jyväskylän yliopisto. 2008. Putus, T., Hyvärinen, A., Haverinen-Shaughnessy, U., Lignell, U. 59 ainakin kaupunkien toimesta, sillä on havahduttu sisäilma ongelmiin ja ratkaisuja etsittäessä on tiloja kiertäessä havainnoitu myös siivottavuutta. uudistettu painos. 2002. Pintapölynkertymisen suurin haaste ovat vaikeasti siivottavat pinnat, kuten ylhäällä olevat pinnat, joille pölyä pääsee kertymään. Nyt samassa koulussa saattaa olla useita eri toimijoita ilman, että selkeä työnjako olisi selvillä. Bioja ympäristötieteiden laitos. Koulurakennusten kosteusja homevauriot. 83 p. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Toinen ongelmakohta on lähipinnat, joita ei pysty pyyhkimään liiallisen tavaran vuoksi. Helsinki. Tässä tutkimuksessa tarkastettavia tiloja olisi voinut olla enemmänkin mutta välttämättä se ei olisi tuonut lisäarvoa. Opas ongelmien selvittämiseen. Kunnissa leikitään terveyden kustannuksella: OAJ vaatii elvytyspaketilla vauhtia koulujen sisäilmakorjauksiin. Ostettujen siivouspalveluiden laadun mittausmenetelmät ja laatu sekä siivouksen vaikutukset sisäilman laatuun, tilojen käyttäjien kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa. Laatustandardin käytön soisi lisääntyvän, erityisesti huomioiden pintapölyn sisäilmatason laatuvaatimukset. Koulut ja oppilaitokset. Pesonen-Leinonen, E. Talotekniikkaan kuuluvien valaisimien ja päätelaiteiden puhdistus pitäisi myös suunnitella osaksi tilojen puhtaanapitoa. Meklin, T. Yhteistyö eri tahojen välillä tulisi toimia saumattomasti. Tampereella määriteltiin pari vuotta sitten termi pedagoginen kasa, jolla tarkoitetaan luokkahuoneessa olevaa epämääräistä myttyä tavaraa, joka saattaa olla vielä peitetty lakananalla tms. Puhtaus & Palvelusektori 4/2008 Reunanen, R. vsk. Puhtausalan sanasto. Edellisen siivouksen ajankohdan tietäminen olisi helpottanut tulosten tulkintaa
Päiväkodille on yleensä laadittu hygieniaohjeet, mutta niiden noudattamisessa on paljon puutteita. Eikö siivoukseen, lasten käsienpesuun ja kosketuspintojen puhtauteen voida kiinnittää koko ajan riittävästi huomiota. Näin tauti saadaan talttumaan – ainakin vähäksi aikaa. Tämä kertoo selvää kieltään päiväkotien hygieniasta tai oikeastaan hygienian puutteesta. Ja tietysti koko henkilökunta on sitoutunut noudattamaan uudistettuja ohjeita. Yleensä hygieniataso on parantunut, kun kaikki päivän rutiinitoiminnot on käyty huolellisesti läpi ja toimintojen ohjeistusta on tarkennettu. Aina kannattaa tarkkailla omia käytänteitään ja kysyä itseltään, ”miksi teen näin”. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Rutiinitoiminnot syyniin Pienellä vaivannäöllä lasten sairastamista on muutamassa päiväkodissa pystytty vähentämään selvästi. Ei ole järkevää noudattaa hygieniaohjeita vain epidemioiden aikana, ohjeistus on vietävä päivittäisiin rutiineihin. vsk. Eikö koskaan viisastuta. HuoFT Tuula Suontamo Tuula Suontamo Oy Päiväkotihygienia puhututtaa. 60 P äiväkotilapset sairastavat usein, milloin vatsatauteja, milloin nuhakuumeita ja milloin taas erilaisia rokkoja. Epidemiaksi asti äityneen virustai bakteeriperäisen taudin taltuttamiseksi tehostetaan siivousta sekä kiinnitetään lisähuomiota lasten käsien pesuun ja kosketuspintojen puhtauteen. Lasten kiusana ovat yhä useammin myös erilaiset loiset, kuten kihomadot ja täit. Kun käytännöt ”normalisoituvat”, jokin pöpö pääsee taas valloilleen ja kierre jatkuu. Mitään järin isoja muutoksia päivän kulkuun ei ole edes tarvinnut tehdä
Tämä näyttää unohtuneen siivoustyön mitoittajilta ja suunnittelijoilta, jopa puhtausalan kouluttajilta. Isoissa päiväkodeissa on monta samaan aikaan ruokailevaa pienten osastoa ja siivooja saa juoksennella ympäri taloa ruokapöytien takia. Tästä säntäilystä huolimatta lattialle, syöttötuoleihin ja pöytiin tarttuneet ruoka-aineet ehtivät kuivua ja kiinnittyä pintoihin niin, että niitä saa liotella ja hangata melkoisen tovin. Elintarvikelika bakteerien temmellyskenttä Päiväkodeissa ja monissa muissakin laitoksissa on vielä, ainakin osittain, vallalla vanha hierarkia, jonka mukaan eri nimikkeillä toimivat työntekijät suorittavat vain oman alansa tehtäviä. Jotta lika saadaan pois pinnalta, siivousvälineen ja lian välisen kontaktin on oltava napakka eli pyyhkeen ja mopin on saatava kunnon ote likakertymään. Siivous on kontaktilaji Siivous on kontaktilaji. Työrutiineja tehtäessä kannattaa ”tulla ajatelleeksi” oli henkilön virkanimike sitten mikä tahansa. vsk. Kosketuspintojen puhdistamisessa tarvitaan näin ollen edestakainen pyyhintä, jolla lopputulos paranee huomattavasti. Puhtausmittausten mukaan monissa päiväkodeissa ruokapöydät ja -tuolit, varsinkin syöttötuolit, ovat jääneet siivouksen jälkeen likaisemmiksi kuin esimerkiksi WC:n lattia. Puhdasta ei saada aikaan pelkästään puhaltamalla tai siivouspyyhkeellä hipaisemalla, olipa pyyhe sitten mikrokuituinen tai ei. Ei tämä ainakaan asenteista saa jäädä kiinni, kaikkien panosta tarvitaan. Nyt on korkea aika muuttaa käytäntöjä. Jokaisen työntekijän velvollisuus on poistaa kalusteiden ja lattian ruokatahrat heti tuoreeltaan. Yksi syy on se, että pyyhinnät ovat liian kevyitä ja nopeita. Liiat tavarat kaatolavalle Päiväkotihygienian parantamiseen tarvitaan toki muutakin henkilökunnan yhteisTämän hetken puhdistusaineet ja siivousvälineet ovat huippuluokkaa, mutta siitä huolimatta lopputulos on aivan liian usein huono.. Pienellä vaivannäöllä hygieniatasoa saadaan nostettua ja samalla edistettyä lasten terveenä pysymistä. Lisäksi pelkästään yhteen suuntaan vedetty pyyhkäisy ei tee pinnasta riittävän puhdasta, se on todettu lukemattomia kertoja puhtausnäytteitä analysoitaessa. Miksi. 61 nojen puhtaustulosten syitä selviteltäessä kuulee aivan liian usein kommentin ”en ole tullut ajatelleeksi”. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden osastolla ruokailupöytien puhdistaminen lounaan jälkeen näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikea tehtävä lastenhoitajalle tai lastentarhanopettajalle. Tämä tosiasia on otettava huomioon, siivottiin sitten laitoksissa tai kotona. Tähän eivät siivoojien aikaresurssit riitä ja sen vuoksi kuivunutta elintarvikelikaa jää pinnoille bakteerien ruoaksi ja kasvualustaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tilojen puhtauteen liittyvät toimenpiteet jätetään siivoojien tehtäväksi. Tämän hetken puhdistusaineet ja siivousvälineet ovat huippuluokkaa, mutta siitä huolimatta lopputulos on aivan liian usein huono. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
Kuka niitä puhdistaa ja kuinka usein. Ja miksi ne yleensä jäävät päivän päätteeksi rojalleen lattialle vaikeuttamaan tilojen siivousta. Ultraäänipesukoneet ovat Leluista ja leikkitilan matoista otetut puhtausnäytteet kertovat karua kieltään niiden likaisuudesta.. Miksi lelujen määrään, laatuun ja puhdistamiseen ei päiväkodeissa kiinnitetä riittävästi huomiota. 62 työtä kuin ruoantähteiden poistaminen. pieniä ultraäänipesukoneita, joilla voidaan pestä muovija metallileluja. Lelut jos mitkään ovat koskettelupintoja, milloin käsissä, milloin suussa. Voisiko lelut esimerkiksi kunnollisen pesun jälkeen jakaa niin, että osa otetaan käyttöön ja osa jätetään ”lepäämään”. Kiireessä ei ehkä tule mieleen, miten suuri merkitys lasten koskettelemien pintojen puhtaudella on heidän terveyteensä. Pienten esineiden pesuun on olemassa mm. Lelut infektioiden levittäjinä Infektiot leviävät pääsääntöisesti kosketuspintojen välityksellä. Kaikki muovit eivät nimittäin kestä vahvaa emäksisyyttä ja esimerkiksi astian konepesuaine, jos sitä käytetään, on yleensä hyvin emäksinen. Lattiat, hyllyt ja hyllyjen sekä kappien päälliset ovat pullollaan sinne ”pahojen päivien varalle” heitettyä roinaa, jota kukaan ei ole tarvinnut vuosikausiin. Leluista ja leikkitilan matoista otetut puhtausnäytteet kertovat karua kieltään niiden likaisuudesta. Miksi päiväkodeissa muuten tarvitaan niin tolkuttoman paljon leluja. Yksi sellainen kaikkien vastuulla oleva tehtävä on ylimääräisten turhien tavaroiden hävittäminen. vsk. Retuperällä olevia koko henkilökunnan vastuualueita ovatkin lelut, kuten myös leikkitilassa olevat matot. Siivottavuuden parantaminen onkin yksi tärkeimmistä henkilökunnan yhteisistä haasteista. Koneella pesu voi kyllä onnistua, mutta tällöin on huomioitava pesulämpötilan lisäksi myös käytetyn pesuaineen pH-arvo. Kannattaa muistaa, että mitä vanhempaa pöly on, sitä enemmän siinä on terveydelle haitallisia hiukkasia. Lelujen pesu Usein kysytään, pitääkö lelut pestä käsin vai voidaanko niitä pestä astiantai pyykinpesukoneessa. Tavaravuoret ovat varsinaisia pölynkeräysalustoja, joihin varastoituneita hiukkasia pöllähtelee hengitysilmaan lasten touhutessa lähistöllä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tietyn ajan, esimerkiksi muutaman kuukauden päästä, käytetyt hyväkuntoiset lelut voisi ottaa pesuun ja tuoda ”levänneet” lelut leikkeihin. Kaikki huonokuntoiset lelut tulee hävittää ajoissa, koska kulumissa ja naarmuissa muhii runsaasti mikrobeja. Ei muuta kuin siirtolava pihaan ja talkoot pystyyn – lasten terveyden hyväksi
Todellisuudessa he lisäävät päiväkotihenkilökunnalle paineita ja edesauttavat hygienia-asian unohtumista. Oleellisinta hygieniassa on se, että pinnat puhdistetaan perusteellisesti poistamalla lika eli mikrobien ruoka. Pesun jälkeen lelut – pestiin ne sitten käsin tai koneella – tulee vielä kuivattaa mahdollisimman nopeasti. Miten sitten selviydytään esimerkiksi pehmolelujen, palapelien ja kirjojen puhdistamisesta. legojen puhdistamisessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kuitenkin edistää myös lasten henkilökohtaista hyvinvointia. Ihmisiltä näyttää unohtuneen tai vähintään vääristyneen, mitä käsite hygienia tarkoittaa. Ja sairas lapsi ei taatusti voi hyvin. Varhaiskasvatuksessa ei pelkkä pedagogiikka riitä Kasvatustieteilijät kehittelevät jatkuvasti lapsille uusia pedagogisia virikkeitä ja edellyttävät niiden viemistä nopeasti käytäntöön. Silja Symphonyllä raivonnut norovirusepidemia on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa mikrobien taltuttaminen on. Päiväkodeissa hygieniakäsite on tainnut vuosien saatossa hautautua lapsille suunnatun valtavan viriketavaramäärän alle. Kesän aikana tehtyjen peruspesujen jälkeen on hyvä hetki tarttua hygienia-asiaan napakasti ja auttaa lapsia pysymään terveinä lähestyvän syksyn loskakeleistä huolimatta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Jopa puhdistusaineiden käyttöäkin voidaan vähentää. Suorastaan vaarallinen harhakäsitys tuokin. Kaikki laivan pesukelpoiset lelut, pallomeren pallot mukaan lukien, pestiin ja desinfioitiin, mutta pehmolelut, palapelit ja kirjat kokivat tylymmän kohtelun: ne vietiin poltettavaksi. Mikrobit lisääntyvät kosteista pinnoista nopeasti ja lelut voivat olla likaisia jo ennen lasten käsiin pääsemistä. Täytyy toivoa ja uskoa lujasti, että kaikenlaisten uudistusten ja muutosten ohella heillä riittää voimia panostaa yhdessä koko henkilökunnan kanssa myös päiväkotihygieniaan. Jutussa ei kerrottu pestiinkö leluja lainkaan. Ei hygienia ole sitä, että läträtään likaisia pintoja desinfiointiaineiden kanssa ja yritetään tuhota lian sisään piiloutuneita mikrobeja siinä kuitenkaan onnistumatta. Uutisen mukaan kyseisissä päiväkodeissa epidemiaa häädettiin tehosiivoamalla, lisäämällä lasten käsien pesua ja ohjeistamalla lasten vanhempia. Lian mukana poistuu samalla myös suurin osa pinnan mikrobeista. Jämsän seudun päiväkoteja yli puoli vuotta kiusanneesta poikkeuksellisen sitkeästä vatsataudista. Keskisuomalaisessa uutisoitiin 10.6. vsk. Laadukkailla ja puhtailla siivousvälineillä napakalla otteella tehty siivous ei juuri desinfiointia kaipaa. Ei käsidesikään toimi likaisissa käsissä. Tutkimuksissa todettu päiväkotihygienian huono laatu on kuitenkin anteeksiantamatonta lasten terveydellä leikkimistä. Hygieniakäsite hukassa. Huolellinen pesu ja tarvittaessa myös desinfiointi vähentävät taatusti infektioiden leviämiseen. Päiväkotien johtajat ovat vastuussa monen muun vastuualueen lisäksi myös lasten terveenä pysymisestä. Vastaavasti antibakteeriset pinnat ja aineet saavat meidät uskomaan, että nyt hygienia on kohdallaan kuin itsestään, ilman siivousta. On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota lelujen puhtauteen jo ennen kuin epidemia puhkeaa. Vain terve lapsi pystyy omaksumaan uusia asioita. 63 osoittautuneet varsin käyttökelpoisiksi mm. Miten ja missä jatkokuivatus tehdään, vaatii paneutumista – ja on taatusti pakertamisen väärtti. Ei siivouksen tarkoitus ole yrittää steriloida pintoja, vaan vähentää bakteerien määrä sille tasolle, etteivät ne enää sairastuta ihmisiä, päiväkotilapsiakaan. Astianpesukone kuivattaa oikein koneeseen asetetut astiat, mutta esimerkiksi ylösalaisin jääneiden legojen keräämää kosteutta se tuskin pystyy kuivattamaan
64 Tiina Santonen 1 , Anne Hyvärinen 2 , Sirpa Pennanen 1 , Hanna Leppänen 2 , Helene Stockmann-Juvala 1 , Johanna Moisa 1 , Kyösti Louhelainen 1 1 Työterveyslaitos 2 Terveydenja hyvinvoinnin laitos Käyttö ja turvallisuus homeja sisäilmaongelmissa Desinfioivia biosidivalmisteita käytetään Suomessa yleisesti homesiivousten yhteydessä tai homeiden ehkäisyssä. vsk. Terveydenja hyvinvoinnin laitos puolestaan selvitti otsonoinnin tehoa sisäympäristöjen epäpuhtauksiin ja otsonin käyttöön liittyviä terveysriskejä. Työterveyslaitoksen hankkeessa ”Biosidit ja korjausrakentaminen” selvitettiin biosidien käyttöä sekä niiden tehoa ja turvallisuutta homesaneerausten yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Näiden selvitysten pohjalta laadittiin valtakunnalliset suositukset biosidien ja otsonoinnin käyttöön homeja sisäilmaongelmissa. Biosidit ja otsonointi. Otsonointia käytetään pääasiassa hajunpoistoon, mutta sitä on käytetty myös biosiditarkoituksissa
EU:n biosidiasetuksen (EU, 2012) mukaisesti kaikki biosidien tehoaineet tulee hyväksyä käyttöön yhteisötasolla kun taas eri biosidivalmisteet hyväksytään käyttöön jokaisessa jäsenmaassa erikseen. Desinfiointiaineilla yritetään tuhota homerihmastoja ja -itiöitä. Otsonointia puolestaan markkinoidaan tehokkaana tapana poistaa asunnosta sisäilman epäpuhtauksia, mikrobeja ja hajuja. Tulevaisuudessa kaikkien biosidivalmisteiden tulee olla viranomaisten hyväksymiä ennen kuin niitä voidaan myydä, käyttää, tuoda maahan tai varastoida, mutta tällä hetkellä biosidivalmisteiden ennakkohyväksynnässä on meneillään useiden vuosien mittainen siirtymäaika, jolloin markkinoille saattaminen ja käyttö tulevat luvanvaraiseksi vaiheittain. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2015. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluna ja tarvittaessa vastauksia pyydettiin tarkentamaan lisäkysymyksillä. Otsonoinnin tehoa sisäympäristöjen mikrobiologisiin ja kemiallisiin epäpuhtauksiin selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä, joissa pyrittiin selvittämään käytössä olevat biosidit, biosidien käyttömäärä, biosidien suositeltavuus, käytössä olevat muut menetelmät, käyttöturvallisuustiedotteiden saatavuus, käytössä olevat varoajat ja asiakkaiden ohjeistus sekä biosidien käyttöön liittyvä koulutus. Vaikka niitä käytetäänkin yleisesti, virallisissa ohjeissa ei suositella desinfiointiaineiden käyttöä homevauriokorjauksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Aineisto ja menetelmät Biosidit ja korjausrakentaminen -hankkeessa selvitettiin alan yritykset ja yrityksiltä kysyttiin suostumista haastatteluun. Haastatteluun osallistui 14 sisäilmapalveluja tuottavaa yritystä ja 7 jälkivahinkotorjuntaan (JVT) erikoistunutta yritystä. Työterveyslaitoksen vuosina 2015–2016 toteuttaman ”Biosidit ja korjausrakentaminen” -hankkeen (Louhelainen ym., 2016) tavoitteena oli selvittää biosidien käyttöä ja merkitystä mikrobien torjunnassa sekä arvioida aineille altistumista ja terveysriskiä käytettäessä niitä homeidentorjunnassa korjausrakentamisessa. Kummatkin tekivät osittain samoja korjaustöitä eli perinteistä sisäilmapalvelua ja jälkivahinkotorjuntaa. 65 B iosideilla tarkoitetaan kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Samanaikaisesti toteutetussa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen Otsonointi-hankkeessa (Leppänen ym., 2016) selvitettiin millainen on sisäympäristöissä käytettävien otsonointikäsittelyjen vaikutus ja teho mikrobikasvuun, hajuihin ja eri materiaaleihin, sekä mitä terveysriskejä otsonointikäsittelyihin liittyy. Täten jatkossa osa tällä hetkellä käytössä olevista biosideista tulee poistumaan markkinoilta, mikäli niille ei haeta lupaa, niiden ei katsota soveltuvan kyseisiin käyttöihin tai niiden terveystai ympäristöriskit katsotaan liian suuriksi. Myös terveysvaikutuksia ja otsonointiin liittyviä riskejä arvioitiin. Lisäksi selvitet. Yritysten ilmoittamista tuotteista hankittiin käyttöturvallisuustiedotteet ja selvitettiin tuotteiden koostumustiedot. Tutkittua tietoa otsonoinnin vaikutuksista ja tehokkuudesta on kuitenkin vain vähän. Tuotteiden tehokkuusja haittaominaisuustietoja selvitettiin kirjallisuushaulla painottuen erityisesti viimeaikaisiin riippumattomien tahojen laatimiin katsauksiin, raja-arvoperustelumuistioihin ja esimerkiksi EU:n biosidiohjelmassa ja REACHin puitteissa tehtyihin arvioihin. vsk. Myös otsoni kuuluu EU:n biosidiasetuksen piiriin. Desinfioivia biosidivalmisteita käytetään Suomessa yleisesti homesiivousten yhteydessä tai homeiden ehkäisyssä
Yli puolella yrityksistä (57 %) varoaika biosidikäsittelyn jälkeen on enimmillään 24 tuntia. Yleisimmin käytetyt valmisteet ovat peroksidipohjaisia. Suurin osa yrityksistä suositteli biosidien käyttöä tapauskohtaisesti (75 %), mutta 8 % vastaajista suositteli biosidien käyttöä jokaiseen kohteeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Muutamat yritykset käyttivät myös otsonointia biosidina. Kuten taulukossa 1 on kuvattu, käytössä olevien aineiden teho rakennusmateriaaleissa olevien homeiden kasvuun on monesti kyseenalainen tai siitä on puutteellisesti tietoa. Pääasiassa ärsyttäviä ominaisuuksia omaavien aineiden lisäksi valmisteista löytyi tuotteita, jotka sisälsivät voimakkaasti herkistäviä isotiatsoleja, lisääntymismyrkyllistä dinatriumoktaboraattia ja polyguanidiiniyhdisteitä (polyhexametyleenibiguanidi(hydroklo ridi) (PHMB) ja polyhexametyleeniguanidihydrokloridi (PHMG)), jotka ovat keuhkoja vaurioittavia, ihoa herkistäviä ja epäiltyjä syöpävaarallisia aineita. vsk. Otsonointia tekevien ja otsonointilaitteita vuokraavien yritysten toimintatapoja selvitettiin haastatteluin. Peroksidien (vetyperoksidi ja 2-butanoniperoksidi) terveyshaitat liittyvät lähinnä niiden ärsyttäviin ja syövyttäviin ominaisuuksiin. Yli puolet (55 %) yrityksien työntekijöistä olivat käyneet joko liiton tai biosidien markkinoijan/maahantuojan tarjoamassa biosidien käyttökoulutuksessa ja Kuva 1: Eniten käytetyt biosidit ja niitä käyttävien yritysten määrä.. Sekä otsonoinnin että biosidien kohdalla kartoitettiin myös yritysten markkinointitekstejä verkkosivuilta. Haastatteluissa oli mukana yhteensä yhdeksän otsonointia tekevää tai otsonointilaitteita vuokraavaa yritystä. 66 tiin, miten otsonointi vaikuttaa erilaisiin materiaaleihin. Haastattelussa kukaan vastaaja ei vastannut myöntävästi kysymykseen: ”Onko tiedossa työntekijöiden mahdollista oireilua”, mutta haastattelun edetessä kävi kuitenkin ilmi, että osalla vastaajista oli tietoa oireista, joita oli ilmaantunut esimerkiksi suojainten pettäessä. Yritysten suosittelemat varoajat kuitenkin vaihtelivat kahdesta tunnista useampaan vuorokauteen eivätkä kaikki yritykset maininneet varoajalle ajallista pituutta. Sama koskee esimerkiksi natriumhypokloriittia, joka on sekin ihoa, silmiä ja hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävä aine. Tulokset Haastatellut yritykset käyttivät yhteensä 36 erilaista kemiallista biosidivalmistetta. Kuvassa 1 on esitetty yleisimmin käytetyt valmisteet ja niitä käyttävien yritysten määrä. Biosidivalmisteissa esiintyviä tehoaineita ja tietoa niiden tehosta ja terveyshaitoista on koottu taulukkoon 1
Suojaimia ei haastatteluissa tarkemmin kysytty, mutta saatujen tietojen mukaan suojaimet ovat yleensä käytössä käsittelyjä tehdessä. Laitteita vuokraavat yritykset antoivat asiakkaalle sekä kirjallisen että suullisen ohjeistuksen otsonoinnin teknisestä suorittamisesta ja turvallisuudesta. Valtaosassa otsonointia tekeviä yrityksiä oli käytössä ajastin, jolla otsonointilaite kytkettiin päälle ja sammutettiin ”etänä”, jolloin työntekijän altistusta pystyttiin vähentämään. Myös otsonointia tekevien ja otsonointilaitteita vuokraavien yritysten mainostekstit ovat vaihtelevia. Tältä pohjalta markkinoijat mainostavat vetyperoksidia turvallisena tuotteena, vaikka esimerkiksi siitä, mitä vetyperoksidikäsittelyn seurauksena voi muodostua sen reagoidessa mikrobikasvustojen kanssa on puutteellista tietoa ja vetyperoksidi on akuutisti hyvin ärsyttävä aine. Otsonin pääasialliset terveysvaikutukset ovat sen akuutit hengityselinvaikutukset, mutta pitkäaikaisessa altistumisessa se voi lisätä astmaja sydänja verisuonitautiriskiä (taulukko 1, Leppänen ym., 2016). Mikäli yritys teki otsonoinnin itse, annettiin asiakkaalle ohje pysyä poissa tilasta otsonoinnin ajan. Osa yrityksistä lupaa liikaa; jotkin mainokset lupaavat poistaa mikrobikasvuston, osa yrityksistä kertoo, että otsonoituun tilaan ei jää jäljelle haitta-aineita. Varoajat otsonoinnin jälkeen vaihtelivat 30 minuutista kahteen tuntiin, jonka aikana tiloja tuuletettiin, joissakin tapauksissa myös puhaltimen avulla. Osa yrityksistä ilmoitti varoajan olevan ”mahdollisimman pitkä”. Pohdinta ja johtopäätökset Kirjallisuuskatsauksen mukaan monien yrityksillä käytössä olevien biosidivalmisteiden teho mikrobeihin on epävarma (Louhelainen ym., 2016). Otsonointia tekeviä työntekijöitä yrityksissä oli 1–3 henkilöä, joiden koulutus vaihteli laitteen toimittajan pitämästä puolen päivän koulutuksesta, useisiin lyhyisiin koulutuksiin tai tarkempaan perehtymiseen aiheesta. Materiaaleissa olevan mikrobiston ollessa hyvin laaja on vaikea osoittaa, että tietty kemikaali tehoaisi kaikkiin mikrobeihin. Markkinointiteksteissään monet yritykset ovat kuvanneet tuotteitaan paitsi tehokkaiksi, myös turvallisiksi tai vaarattomiksi. homevaurio) ei ollut poistettu. Pääsääntöisesti yritykset eivät suositelleet otsonointia tapauksissa, joissa siitä ei ollut erityistä hyötyä kohteessa tai mikäli vahinkolähdettä (esim. Esimerkiksi vetyperoksidikäsittelyn lopputuotteita on kerrottu olevan happi ja vesi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Myös otsonin teho rakennusmateriaalien pinnoilla kasvaviin sienija bakteerikasvustoihin on rajallinen (taulukko 1). Läsnä oleva orgaaninen aines, lika ja pöly vaikuttavat heikentävästi usean vaikuttavan aineen tehoon. Joidenkin tutkimusten mukaan jos homehtuneeseen rakenteeseen käytetään suoraan desinfiointiaineita, ne voivat mahdollisesti joissakin tapauksissa jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobien mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi (Andersson ym., 2015. Tämä vahvistaa aiempia suosituksia siitä, että homekorjaustoimiin liittyvää mekaanista puhdistusta voidaan vain perustellusta syystä tehostaa desinfiointikäsittelyn avulla. Otsonoitavat tilat merkittiin yleensä ulkopuolelta varoituskyltein ja joissakin tapauksissa myös lukittiin. Otsonointien määrä haastatelluissa yrityksissä vaihteli parista kerrasta yli sataan otsonointiin vuodessa. (Kosteusja hometalkoot, 2013). Joissakin tapauksissa tila myös alipaineistettiin. Haastatteluissa ei tullut ilmi työntekijöiden oireilua. Valtaosa yrityksistä ilmoitti sulkevansa ilmanvaihdon tai teippaavansa ilmanvaihtokanavien suuaukot, jotta otsonin leviäminen muihin tiloihin pystyttiin estämään. vsk. 67 25 % sanoi järjestäneensä itse koulutusta työntekijöilleen
vsk. 68 Taulukko 1: Biosidivalmisteiden tehoaineiden ja otsonin terveyshaitat ja tehokkuus olemassa olevan tiedon valossa (Louhelainen ym., 2016).. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47
Ennen biosidikäsittelyä tila tulee tyhjentää irtaimistosta, vaurioitunut rakenne tulee poistaa, mikäli mahdollista, tai käsiteltävä pinta tulee puhdistaa mekaanisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Myös biosidien ja otsonoinnin markkinointiin tulee kiinnittää huomiota. 3. Sama koskee otsonointia. Biosideja tulee käyttää vain erityistilanteissa, kuten hajunpoistoon ja viemärivahinkojen jälkiensiivoukseen. Biosidiasetuksen (EU, 2016) mukaan biosidivalmisteiden merkinnät ja mainonta eivät saa olla harhaanjohtavia ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvien riskien tai tehon osalta eikä niissä saa olla mainintoja ”vähäriskinen biosidivalmiste”, ”myrkytön”, ”haitaton”, ”luonnollinen”, ”ympäristöystävällinen”, ”eläinystävällinen” taikka vastaavia mainintoja. Haastattelujen perusteella biosideja ja otsonointia käyttävien yritysten toimintatavat vaihtelivat niin koulutuksen, varoaikojen kuin aineiden käytön suhteen. tulisi arvioida biosidikäyttöihin liittyvät työterveydelliset riskit systemaattisesti ja käyttää kemiallisen altistumisen selvittämiseen saatavilla olevia yksinkertaisia havainnointi-menetelmiä, tai esimerkiksi mallintamiseen perustuvaa Stoffenmanager -menetelmää (www.stoffenmanager.nl). Biosideja ei tule käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selvitysten tulosten perusteella laatineet suositukset koskien biosidien ja otsonoinnin käyttöä homeja sisäilmaongelmissa (TTL ja THL, 2016).. Näiden lisäksi yksittäisissä valmisteissa tehoaineina käytettiin kvaternäärisiä ammoniumyhdisteitä, dinatriumoktaboraattia, ihoa herkistäviä isotiatsolinoneja, tai bronopolia (bromiyhdiste/formaldehydin vapauttaja) tai polyguanidiyhdiste PHMB:tä. 2-butanoniperoksidin käyttö ei ole enää sallittua EU:ssa vuoden 2017 elokuun jälkeen, koska sen käytölle kyseisessä tarkoituksessa ei ole anottu EU:n biosidilainsäädännön mukaista lupaa. Otsonointia käytettäessä on estettävä otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta. 69 Suosituimmat desinfiointiaineet olivat peroksiditai klooripohjaisia ja niiden aiheuttamat terveysvaarat johtuvat lähinnä niiden ärsyttävistä ominaisuuksista. Isotiatsolinoneja on käytetty paljon säilöntäaineina erilaisissa pesuaineissa ja kosmetiikassa, mistä on aiheutunut suuri määrä herkistymisiä. Voimakkaasti niille herkistynyt tilojen käyttäjä voi saada oireita tiloissa, joita on käsitelty isotiatsolinoneja sisältävillä tuotteilla. 2. Vaikka tällainen altistuminen on epätodennäköistä käytettäessä boraattia homesaneerauksen yhteydessä, väestön altistumista tämän tyyppisille aineille tulisi välttää. Dinatriumoktaboraatti on luokiteltu lisääntymismyrkylliseksi, mutta nämä vaikutukset ovat epätodennäköisiä, ellei altistuminen ole jatkuvaa ja selkeästi yli työhygieenisten raja-arvojen. Eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin ei tiedetä tarpeeksi. Johtuen PHMB:n pysyvyydestä ja sen käyttöön liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä, Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on vuonna 2014 varoittanut kuluttajia käyttämästä rakennusten sisätilojen käsittelyyn biosideja, jotka sisältävät tällaisia polymeerisiä guanideja (TUKES, 2013). Biosideja ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. vsk. Isotiatsolinonit voivat puolestaan aiheuttaa herkistymistä jo hyvin pienillä pitoisuuksilla (SCCS, 2013). Varoaikojen perusteet olivat usein epäselvät, eikä niiden pituudesta ole useinkaan riittävää tutkittua tietoa. Yritysten Suositukset 1
Mahdollisten vakavien haittavaikutusten välttämiseksi polyguanidiiniyhdisteitä (PHMB), booriyhdisteitä (esim. EU (2012) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä. dinatriumboraatti) ja isotiatsolinoniyhdisteitä ei suositella käytettäväksi lainkaan. Raportti Julkarissa, https://www.julkari.fi/ handle/10024/130236 Louhelainen K, Pennanen S, Santonen T, Lapinlampi T, Stockmann-Juvala H, Moisa J (2016b). Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voida poistaa, syyskuu 2013. Yrityksille tulisi tarjota yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä. http://www. Louhelainen K, Santonen T, Moisa J, Stockmann-Juvala H, Pennanen S, Lapinlampi T (2016a). Annetun tiedon tulee perustua tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen ja Tukesin ohjeistukseen. 6. Asiakkaan on hyvä suhtautua kriittisesti biosidien markkinointiin ja yritysten antamaan tietoon biosidien turvallisuudesta. 5. Kirjallisuus Andersson, M.A., Mikkola, R & SalkinojaSalonen, M, 2013. Varoaika voi olla myös tätä pidempi, jos valmisteenkäyttöohje sitä edellyttää. Yhteisesti tuotettu, avoimesti saatavilla oleva koulutusmateriaali on hyödyksi myös kuluttajille ja asiakkaille. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Työterveyslaitos. SIY Raportti 34, s 137–142. Myös tilassa olevat pinnat tulee puhdistaa. Biosideja käytettäessä tulee noudattaa tarkoin valmistajien antamia ohjeita niin käyttötavan, työturvallisuuden kuin myös varoaikojen suhteen. Kosteusja hometalkoot (2013). Leppänen H, Peltonen M, Täubel M, Komulainen H ja Hyvärinen A 2016. Biosidit ja korjausrakentaminen – käyttö ja turvallisuus. Sanering av mögelskador, SBUF rapport nr 12079 Mögelsaneringsmetoders effektivitet (IVL rapport B1898). Sisäilmastoseminaari julkaisu 2013 s.299–304. 8. IVL Svenska Miljöinstitutet AB. sisailmayhdistys.fi/wp-content/ uploads/2013/06/13.3.13_-_maria_a._ andersson.pdf Bloom E, Must A, Åmand L, Peitzsch M, Larson L, 2010. Biosidit ja korjausra. Otsonoinnin jälkeen tilan ilmanvaihtoa tulee tehostaa, jotta ilman epäpuhtaudet saadaan poistettua. Työntekijät ja rakennuksen käyttäjät tulee luonnollisesti suojata myös mikrobeilta ja muilta vaurioituneista materiaaleista vapautuvilta epäpuhtauksilta. 9. 7. Otsonointi sisäympäristöissä – tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta. vsk. Biosidiset Boorija PHMG/B yhdisteet edistävät toksisten sisäilmahomeiden leviämistä rakennuksissa. Tilojen käyttäjälle tulee antaa ennen biosidien käyttöä riittävät tiedot käytettyjen aineiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista terveyteen. Yrityksissä tulee olla biosidien käytöstä tarkat ohjeet, joiden tulee perustua tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteeseen ja yrityksen tekemään riskinarviointiin. 70 4. Varovaisuusperiaatteenmukaisesti suosittelemme varoajaksi kaikkia biosideja käytettäessä vähintään 24 tuntia ja otsonoinnille mielellään 48 tuntia. Sisäilmastoseminaari 2016
vsk. 0400 521717 Ympäristöterveyspäivät 2.–3.11.2016, Sokos Hotel Ilves, Tampere Ensimmäisen päivän teemana on asumisterveys, toisen päivän teemana on talousvesi. Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Koulutuksen hinta: 70 e/päivä (sis. Scientific Committee on Consumer Safety SCCS opinion on Methyli-sothiazolinone (P94) Submission II (Sensitisation only). SIY Raportti 34, s 143–147. Tarjoamme Kansantajuista tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta Pintapuhtausmäärityksiä, tulosten analysointia ja hyödyntämistä käytäntöön Tuula Suontamo p. 71 kentaminen – käyttö ja turvallisuus. alv), sisältää illallisen. Sisäilmastoseminaari 2016. Yhteenveto: Homeentorjunnassa käytettyjen eräiden desinfioivien eliöntorjunta-aineiden (biosidien) käyttö kodeissa ja julkisissa tiloissa. http://ec.europa.eu/health/scientific_ committees/consumer_safety/docs/ sccs_o_145.pdf TTL ja THL (2016) Työterveyslaitoksen ja THL:n kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa (15.3.2016). tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/ biosidit/Yhteenveto_Homeentorjunnassa%20k%C3%A4ytettyjen%20biosidien%20k%C3%A4ytt%C3%B6%20kodeissa%20ja%20julkisissa%20tiloissa%20 19%202%202013.docx Asiantuntijayritys Tuula Suontamo Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä puhtausalan hyväksi vuosikymmenten ajan. Asiantuntemus perustuu pitkäaikaiseen kouluttajakokemukseen ja yliopiston tutkijakoulutukseen. Koulutuksen järjestää yhteistyössä Ympäristö ja Terveys-lehti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaalija terveysministeriö.. SCCS, 2013. Osoitteet: www.thl.fi/documents/ 98567/1895106/Kannanotto+TTL_THL+ biosidien+käytöstä+korjausrakentamisessa.pdf/2c71ce36-4d28-4c53-bff5eed2adbc2ad7 tai http://www.ttl.fi/fi/ tyoterveyslaitos/kannanottomme/ sivut/default.aspx josta nimellä kannanottoon Tukes (2013). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. www
Tyypillisiä kohteita ovat kiinteistöjen home-, vesija viemärivahingot, palokohteet, sekä häätöhuoneistojen, kalmakohteiden, maatalouden ja julkisten tilojen desinfioinnit.. vsk. Myös mikrobit ja mineraalikuitueristeet ovat erityisen huomion kohteena purkuvaiheen pölyntorjuntasuunnitelmissa. Aaro Seppälä Haitta-aineiden, hajujen ja mikrobien hallintaa Fokuksessa hajunpoiston ja desinfioinnin merkitys Ammattimaiset vahinkosaneerausalan yritykset ovat järjestäytyneet Suomen JVTja Kuivausliikkeiden liitto ry:hyn. Jo hankesuunnitteluvaiheessa on otettava huomioon mahdolliset haitta-aineet, kuten asbesti, kivihiilipiki (kreosootti), PCB, lyijy sekä palokohteiden haitta-aineet jne. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Suurin osa jäsenyrityksistä on erikoistunut erilaisten vahinko-, vaurioja ongelmakohteiden saneerauksiin ja desinfiointikäsittelyihin. 72 Mikrobija haittaaineongelmat Yhä kasvava kohderyhmä on mikrobivaurioituneiden rakennusten saneeraus ja niihin liittyvät puhdistusja desinfektiotyöt
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Varmin tapa poistaa epäpuhtaudet on pintojen läpikäynti kosan -kuumennuksella lyhytaikaisesti, jolloin ei lämmitetä itse rakennetta läpi, vaan tehdään vain pintapuhdistus”. Päivän puheenaihe: onko desinfiointi turhaa. Pitkään jatkuneissa vaurioissa mukana on aina mikrobien kasvu ja niistä aiheutuva tunkkainen haju. Homesienten aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat maakellarimaisen hajun ja ärsyttävät limakalvoja. Oma lukunsa ovat ryömintätilat ja niiden vuosikymmeniä jatkunut kosteusrasitus. Käsittelen tässä noita ”suositeltuja” menetelmiä ja pohdin niiden kustannustehokkuutta ja ympäristömyötäisyyttä:. JVTja kuivausalan pääsääntönä on, että ensimmäiseksi tulee keskittyä vaurioituneiden rakenteiden kartoitukseen ja materiaalien purkamiseen/vaihtamiseen. Suurikokoisten rakennusjätteiden käsittelyyn on olemassa kitamurskaimia ja repijälaitteita. Äkillinen vesi voi johtaa massiiviseen korjausrakentamiseen, mikäli kosteusvauriomikrobit saavat tukevan otteen. Erityisen riskialttiita ovat paksut holvit ja väestönsuojien yläpuoliset rakenteet (hiekka ja kevytsora). Ympäristömyötäisyyttä. Ammattilaisia mietityttää tässä puhdistuksen työvaiheessa kemiallisten hajunpoistoja desinfektiomenetelmien jyrkähkö tuomitseminen. Liian kostean betonirakenteen päälle laitetut tasoitteet, liimat tai päällystemateriaalit voivat vaurioitua ja aiheuttaa voimakastakin hajua. Ammattitaitoinen vahinkosaneeraaja hallitsee työmaan suojauksen, desinfektion, purkutyöt, jätteiden käsittelyn, kuivausprosessin, sekä oman ja sivullisten terveyden varjelemisen. Pilaantuneiden eristeiden purku tapahtuu nykytekniikan avulla imusiirtona tai pudotuskonttiin, suljetussa järjestelmässä. Myös korjaustyöntekijöiden ja sivullisten suojaamiseksi on otettava huomioon mikrobien aiheuttamat riskitekijät. Itiöiden lisäksi useat homelajit erittävät toksiineja, myrkyllisiä kaasumaisia yhdisteitä lähdettäessä purkamaan ja puhdistamaan vauriokohdetta. Rakennuskosteus on riskitekijä myös betonivälipohjissa. Desinfioinnin tarpeellisuudesta on käyty keskustelua mediassa ja väittämänä on ollut, että vaurioituneissa rakenteissa saatetaan toisinaan käyttää turhaan desinfiointiaineita ikään kuin varmuuden vuoksi tilaajan vaatimuksesta. Jotkut alan konkarit pitävät näitä jopa pilkkana ammattitaitoaan ja vuosikymmenien kokemustaan kohtaan! Esimerkiksi peroksideilla hapettamiseen perustuva hajunpoistoja desinfektiomenetelmä kehitettiin Ruotsissa jo 80-luvulla ja se on Suomessa ollut menestyksekkäässä käytössä 90-luvun alusta asti tuhansissa vahinkosaneerauskohteissa. 73 Uhkana piilevä kosteus ja mikrobit, ilmaisijana hajut Tavallisimmat ongelmien aiheuttajat ovat rakennuskosteus, vesikaton vuodot, kodinkonetai putkivuoto, kosteiden tilojen vedeneristeiden vuodot, siivoaminen runsaalla vedellä, kosteuden tiivistyminen sekä ulkoseiniin kohdistuva kosteusrasitus. Työmaiden jätelogistiikka kehittyy hyvää vauhtia. Käsite hajunpoisto on usein tutkijoille vieras. Auktoriteettitahoilta suositellaan: ”Jäljelle jäävät kiviainestai betonirakenteet voidaan puhdistaa mekaanisin menetelmin (hiekka-, raetai hiilihappojääpuhallus). vsk. Haju on painesuhteista riippuen voimakkainta huoneessa, johon ilma virtaa väliseinän/-pohjan kautta. Lausumat saavat saneerausalan ammattilaiset, suunnittelijat ja töiden tilaajat hämmennyksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Lisäksi voi muodostua hajuhaittoja mm. On hämmästyttävää, että jotkut suunnittelijat ja tutkijatkin vielä suosittelevat natriumhypokloriittia (lipeään liuotettu kloorikaasu) rakenteiden desinfiointiin. Menetelmä soveltuu erityisesti hajunpoistoon ja optimoituun desinfektioon. Laminaaripuhaltimilla rikotaan rajapintaa ja siten nopeutetaan haihtumista. Lisätietoa: www.astq.fi. klooriyhdisteiden emittoituessa.” ULVmenetelmät Alan ammattilaisten vastaus tähän on ULVmenetelmä. Aineiden sisältämä vesi myös voi synnyttää uutta mikrobikasvustoa, koska tehoaineiden vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. 2) ”Ei ole meillä tutkittu, ei sovi meidän oloihimme”. ULVsumu leijuu haluttaessa tunteja saavuttaen ongelmallisetkin rakenteet. Törmätessään huokoiseen pintaan pisara pilkkoontuu ja pinnan kapilaarivoima ”imaisee” sen syvälle huokosiin. Lisäongelmana ovat kaasun ja tulityön tuomat riskit. Mielenkiintoista olisi myös tutkia pinnoilta vapautuvat yhdisteet! Väittämiin liitetään myös veden pelko: ”Jos esimerkiksi betonipinnoilla käytetään nestemäisiä desinfiointiaineita, ne kastelevat rakenteen ja aiheuttavat kuivatustarvetta. 74 Hiekkapuhallukseen tarvitaan suurikokoinen dieselkompressori, jonka päästöt ja melu ovat mittavat; miten hallitaan puhalluksessa vapautuva hiekkakvartsi sekä pinnan saastepöly. Aika näyttää, koska laadullinen käytännön tieto-taito saa marssia edellä, pää pystyssä! Vahinkosaneerausala on jo parinkymmenen vuoden ajan toiminut näiden menetelmien toteuttajana kohteissa. Desinfektiossa sitä kertyy tapauksesta riippuen 2–10 -kertainen määrä, toisin sanoen enintään 2 dl/ m². Ruotsissa on tutkittu mekaanisia ja kemiallisia menetelmiä eri toksiinien poistoon pinnoilta. 20 ml. Hajunpoistossa vettä kertyy pinnalle ”kuivassa” menetelmässä n 2 ml/ m² ja ”märässä” n. vsk. Ultra Low Volume -tekniikalla pinnat ja rakenteet voidaan käsitellä eri tarkoituksin pienpisaratekniikalla, hyvin pienellä vesimäärällä. Hajunpoistoon ja desinfektioon kehitetyssä hapettamismenetelmässä käytetään peroksidivalmisteita, useimmiten balansoitua vetyperoksidivalmistetta, jonka kapilaariset tunkeutumisominaisuudet on optimoitu. 1,5 kg vettä ja 4,5 kg hiilidioksidia. Tuohon liittyen; suomalaisilla on kaksi erityistä asennemallia: 1) ”Kaikkea hienoa on aina tullut Ruotsista”. Ultrapienet, alle 20 mikrometrin pisarat pystyvät kulkeutumaan pieniinkin rakoihin ja huokosiin. Palaute on ollut myönteistä; mahdollisiin ongelmiin on aina löytynyt syy sekä korjaava toimenpide, joka on muuttunut ennalta ehkäiseväksi yritysten laatujärjestelmissä. Kastunut rakenne on joka tapauksessa kuivattava ja vesi on hyödyllinen väliaine diffuusiossa haisevien yhdisteiden (TVOC) ”vaeltamisessa” betonin huokosilmasta. Kaasuliekitys ja höyrypuhdistus jäivät hännille, kun taas kemiallinen hapettaminen vaikuttaa niin lupaavalta, että peroksidi/ULVmenetelmien edelleen kehittämiseen myönnettiin Ruotsissa hiljattain merkittävä määräraha. Seurauksena on tuo edellä mainittu ”klooriyhdisteiden emittoituminen”. Hiilihappojääpuhallus on harvojen yrittäjien bisnes, jonka lieveilmiönä on jälleen suuren kompressorin melu ja hiilijalanjälki sekä nyt myös erityisesti kustannukset! Kosanliekitys; ”tohotus” tuottaa tunnetusti runsaasti kosteutta; 1 kg kaasua muodostaa ilman kanssa n
Rakennusten kunto selviää pääsääntöisesti rakenteita rikkomattomilla menetelmillä ja todennäköisyys jälkikäteen syntyviltä riidoilta pienenee oleellisesti. Silmät ja korvat on oltava avoimina kohteeseen tutustuttaessa. vsk. Mikäli aihetta ilmenee joko riskirakenteiden tai vikojen/puutteiden suhteen, niin asioista voidaan sopia etukäteen. Tämä on ollut omiaan aiheuttamaan suurta huolta ja jopa pelkoa myyjien keskuudessa. Tarkastuksen edetessä tarkastaja voi samalla kertaa kertoa havainnoistaan kaupan osapuolille. Myyjä on vastuussa 5 vuotta myymästään kiinteistöstä tai vuokratontilla sijaitsevista rakennuksista. Myyjän on oltava rehellinen, ostajan utelias ja tarkastajan puolueeton huippu-ammattilainen, esimerkiksi sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Kiinteistönvälittäjiä ei tarvita välttämättä missään vaiheessa, varsinkin haluttaessa välttyä kohtuuttomilta välityspalkkioilta, jotka eivät ole missään suhteessa tehtyyn työhön saati vastuuseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Raportti on laadittava erityisen huolellisesti ja yksiselitteisesti. N ykyään kiinteistökauppaa säätelee uusi maakaari, joka tuli voimaan vuoden 1997 alussa. Tarkastajalla on täysi vastuu tekemästään työstä. Talvella vesikatto ja rakennuksen vierusta ovat lumen peitossa, joten sopivin myyntiaika on sulan maan aikana. Tarkastuksen on oltava perinpohjainen ja puolueeton. Kun todennäköinen ostaja on löytynyt, sovitaan tarkastuksen ajankohta siten, että sekä myyjä(t) että ostaja(t) voivat olla läsnä koko tarkastuksen ajan. Oikeuden päätös voi myös olla mikä tahansa, koska tuomarit eivät yleensä tunne rakennusasioita. Maakaaren säädökset edellyttävät myyjiltä tiedonantovelvollisuutta, eli kaikki oleellinen on kerrottava. Myyjähän vastaa kiinteistönvälittäjän puheista ja tiedonannoista. Häviämisen riski on melkoinen. Uusi selonottovelvollisuus on tietysti sitten edessä. Saman kuntotarkastajan voi myös tarvittaessa pyytää paikalle yhtäaikaisesti. Kiinteistökauppa tehdään turvallisesti siten, että myyjä palkkaa omalla kustannuksellaan pätevän kuntotarkastajan kiinteistö/asuntokauppaa varten. Jos kaikesta huolimatta ajaudutaan raastupaan, niin varmoja voittajia ovat vain asianajajat, jotka varmasti saavat kohtuulliset (!?) palkkionsa kävipä jutussa niin tai näin. 75 Rakennusterveysasiantuntija, RI Antero Kuosmanen Kommenttipuheenvuoro: Miten kiinteistökauppa tehdään turvallisesti. Onnistunut kauppa on sellainen, jossa molemmat osapuolet ovat ja pysyvät tyytyväisinä. Tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden tulisi olla tasapainossa keskenään. Tiedänpä tapauksen, jossa ostajan 20 000 euron korvausvaatimus muuttui 56 000 euron maksuksi.. Maakaari muistaa myös ostajaa, jolla on selonottovelvollisuus. Jos kauppaa ei synnykään, niin myyjälle jää itse maksamansa kuntotarkastusraportti uutta ostajaa varten, kunhan uusi myyntiyritys tapahtuu piakkoin. Näin tiedonantovelvollisuus ja selonottovelvollisuus todistettavasti toteutuvat, koska asiat kirjataan kuntotarkastusraporttiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. vsk. Samalla haluttiin selvittää epäspesifisen oireilun yleisyyttä tuulivoimaalueilla, koska tuulivoimaloiden tuottama infraääni on ollut julkisuudessa esillä oireilun mahdollisena aiheuttajana. 76 T erveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti Sosiaalija terveysministeriön rahoituksella vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimukseen valittiin viisi tuulivoimaaluetta (Summa ja Mäkelänkangas Haminassa, Kirkkokallio Honkajoella, Torkkola Vähäkyrössä, Putaankangas ja Leipiö Simossa ja Varevaara Tervolassa). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoiman tuottaman melun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Tässä artikkelissa kerrotaan ensimmäisiä tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa.. Asukkaiden raportoima häiritsevyys, polarisoitunut keskustelu ja tutkimustiedon vähäisyys tuulivoimamelualtistuksen pitkäaikaisvaikutuksista ovatkin vauhdittaneet lisätutkimuksia sekä Suomessa että muissa maissa. Valintaperusteena oli vähintään 100 asuinrakennusta 2,5 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista (jatkossa ”alueet 1–5”), jotta vastaajia olisi riittävästi epidemiologisen tutkimuksen Tutkija, FT Anu Turunen Erikoissuunnittelija, YTM Pekka Tiittanen Professori, johtava tutkija, FT Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa Tuulivoimatuotantoon liittyvät meluhaitat ovat toistuvasti esillä julkisuudessa
Kyselylomake postitettiin 2828:lle tuulivoima-alueiden 1–5 ympäristössä asuvalle henkilölle, joista 1411 henkilöä (50 %) vastasi kyselyyn. Alueiden 6–9 ympärillä kysely lähetettiin 179 henkilölle, joista 102 henkilöä vastasi (57 %). Tämän jälkeen lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä (<2,5 km) asuvat eivastanneet (n=473) pyrittiin tavoittamaan puhelimitse, koska haluttiin selvittää, eroavatko ei-vastanneet henkilöt kyselylomakkeeseen vastanneista tuulivoimamelun kokemisessa häiritseväksi. maisema), asuinympäristön melusta (liikenne, teollisuus, tuulivoimalat, naapurusto ja maatalous) sekä riskikäsityksistä ja asenteista. Yksittäisillä tuulivoima-alueilla tuulivoimaloita oli 3–16, ja tuulivoimaloiden nimellisteho vaihteli välillä 2,4–3,3 MW. Alueiden 6–9 aineistoa ei yhdistetty alueiden 1–5 aineistoon, koska kysely lähetettiin alueilla 6–9 vain lähimmälle etäisyysvyöhykkeelle. Lyhyin etäisyys asuinrakennuksen ja tuulivoimalan välillä oli 680 m. Alueilla 1–5 otantaan osuneiden asuinrakennusten keskimääräinen etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli 1,9 km lähimmällä vyöhykkeellä, 3,9 km keskimmäisellä vyöhykkeellä ja 7,2 km kauimmaisella vyöhykkeellä. Aineistoa analysoitiin pääasiassa ristiintaulukoimalla, ja tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Fisherin eksaktilla khiin neliö -testillä. 77 tarpeisiin. Äänen havaitseminen ja häiritsevyys Alueiden 1–5 lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä (<2,5 km) tuulivoimaloiden äänen raportoi kuulevansa sisätiloissa kotona (ikkunoiden ollessa suljettuna) lähes päivittäin tai päivittäin alle 2 % vastanneista ja. Kyselylomake lähetettiin tarvittaessa kaksi kertaa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi taulutietokonetta ja matkapuhelinta vastausinnokkuuden lisäämiseksi. Otosta täydennettiin neljällä alueella (Kopsa Raahessa, Latamäki Luhangassa, Jäneskeidas Siikaisissa ja Sysimäki Kauhajoella), joiden läheisyydessä oli vain vähän asuntoja, mutta jotka olivat olleet julkisuudessa asukkaiden kokemien meluongelmien vuoksi (jatkossa ”alueet 6–9”). Alueilla 6–9 asuinrakennusten keskimääräinen etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli 1,8 km, ja lähin asuinrakennus sijaitsi 570 m:n päässä tuulivoimalasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tuulivoimaloiden määrä vaihteli yksittäisissä puistoissa välillä 1–10 ja yksittäisen tuulivoimalan nimellisteho välillä 3–3,3 MW. Kyselylomakkeessa esitettiin taustakysymysten lisäksi kysymyksiä asunnon ominaisuuksista, mahdollisen vapaa-ajanasunnon käytöstä, terveydestä ja elämäntavoista, asuinympäristön olosuhteista (mm. Alueiden 6–9 ympäriltä otantaan poimittiin kaikki asunnot, jotka sijaitsivat alle 2,5 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta. vsk. Puhelinnumero oli käytettävissä 324 henkilölle, joista 236 (73 %) tavoitettiin ja 129 (40 %) vastasi lyhyeen puhelinhaastatteluun tuulivoimaja autoliikennemelun häiritsevyydestä sisällä ja ulkona sekä unen häiriintymisestä. Joillakin alueilla lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä oli vähemmän kuin 200 asuntoa, ja tällöin otantaan päätyivät kaikki kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä sijaitsevat asunnot. Alueita valittaessa pyrittiin välttämään asukkaiden rasittamista päällekkäisillä kyselyillä, joten tutkimukseen ei valittu alueita, joilla joku muu taho oli jo toteuttanut tai oli toteuttamassa vastaavaa tutkimusta. Vastaajien keski-ikä oli 61 vuotta alueilla 1–5 (mediaani 63) ja 59 vuotta alueilla 6–9 (mediaani 60). Väestörekisterikeskus poimi satunnaisesti tuulivoima-alueiden ympäriltä kolmelta etäisyysvyöhykkeeltä (<2,5 km, 2,5 –5 km, >5–10 km) kultakin 200 asuntoa Maanmittauslaitoksen toimittamien kiinteistötunnusten perusteella, ja kustakin asunnosta otantaan poimittiin satunnaisesti yksi vähintään 18-vuotias henkilö
78 viikoittain noin 3 % vastanneista (Taulukko 1). Alueilla 6–9 noin 7 % vastanneista (7 henkilöä) raportoi kuulevansa tuulivoimaloiden äänen sisätiloissa lähes päivittäin tai päivittäin ja samoin 7 % vastanneista a sisältää vastausvaihtoehdot ”kerran kuukaudessa tai harvemmin” ja ”useamman kerran kuukaudessa” b sisältää vastausvaihtoehdot ”joka viikko” ja ”useamman kerran viikossa” Taulukko 1. Vastaavasti alle 2 % vastanneista raportoi tuulivoimaloiden melun häiritsevän nukkumista paljon tai erittäin paljon ja noin 6 % vähän tai jonkin verran (Taulukko 2). Etäisyysvyöhykkeellä 2,5–5 km vain muutamat henkilöt ilmoittivat kuulevansa tuulivoimalan äänen vähintään viikoittain, ja yli 5 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta kukaan ei kuullut tuulivoimalan ääntä edes viikoittain (Taulukko 1). Tuulivoimaloiden äänen kuuluminen kotona.. vsk. Kauempana tuulivoimaloista ääni sekä kuului että häiritsi vähemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Alle 2 % vastanneista ilmoitti, että tuulivoimaloiden melu häiritsee sisätiloissa oleskelua paljon tai erittäin paljon, ja noin 11 % ilmoitti tuulivoimamelun häiritsevän sisällä vähän tai jonkin verran. Kahdella kauempana olevalla vyöhykkeellä 0,2–1,1 % vastaajista ilmoitti tuulivoimaloiden melun häiritsevän paljon tai erittäin paljon oleskelua sisällä, nukkumista tai oleskelua ulkona. Kotona pihalla tai parvekkeella tuulivoimaloiden äänen ilmoitti kuulevansa lähes päivittäin tai päivittäin noin 8 % vastanneista ja viikoittain noin 9 % vastanneista (Taulukko 1). Ulkona tuulivoimaloiden melu häiritsi noin 4 %:a vastanneista paljon tai erittäin paljon ja 20 %:a vähän tai jonkin verran (Taulukko 2). Vähän tai jonkin verran häiritsi 0,2–3,9 %:a vastanneista (Taulukko 2)
79 viikoittain. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Tuulivoimaloiden melun raportoi häiritsevän paljon tai erittäin paljon oleskelua sisällä tai nukkumista noin 6 % vastaajista (6 henkilöä) ja häiritsevän paljon tai erittäin paljon oleskelua ulkona 14 % vastaajista (14 henkilöä). Vähän tai jonkin verran häiriötä koki 29 % (29 henkilöä) sisällä, 16 % (16 henkilöä) nukkuessa ja Taulukko 2. Ulkona vastaavat osuudet olivat 23 % (23 henkilöä) ja 11 % (11 henkilöä) (Taulukko 1). Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys kotona ja tuulivoimatuotannon terveysvaikutuksiin liittyvä huoli.
Lyhyen puhelinhaastattelun perusteella häiritsevyyden kokemuksen yleisyydessä ei ollut selkeää eroa ei-vastanneiden ja kyselylomakkeen palauttaneiden välillä (puhelinhaastattelun tuloksia ei ole taulukoitu). vsk. Näyttää siis siltä, että häiritsevyyttä ovat raportoineet myös hyvin satunnaisesti häiriötä kokevat. 80 35 % (34 henkilöä) ulkona (Taulukko 2). 1 verrattu vyöhykkeiden välistä eroa 2 verrattu alueiden 1–5 ja 6–9 välistä eroa. Puhelimessa haastatelluista esimerkiksi noin 2 % (3 henkilöä) ilmoitti, että tuulivoimaloiden melu häiritsee sisätiloissa oleskelua paljon tai erittäin paljon, ja noin 3 % (4 henkilöä) ilmoitti sen häiritsevän vähän tai jonkin verran. Oireilu edeltävän kuukauden aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Taulukko 3. Kaikista kyselyyn vastanneista lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä asuvista 33 henkilöä raportoi kuulevansa tuulivoimaloiden äänen sisätiloissa vähintään viikoittain, mutta 81 henkilöä raportoi tuulivoimelun häiritsevän ainakin vähän. Vastaavasti noin 1 % vastanneista (1 henkilö) raportoi tuulivoimaloiden melun häiritsevän nukkumista paljon tai erittäin paljon ja noin 3 % (4 henkilöä) vähän tai jonkin verran
Johtopäätökset Terveyshaittojen kannalta on tärkeää arvioida erityisesti tuulivoimamelun häiritsevyyttä sisällä ja unen häiriintymistä. Jos tuulivoimaloiden tuottama infraääni olisi syynä raportoituihin oireisiin, oireilun voisi odottaa olevan yleisintä lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä, jossa altistuminen on suurinta. 81 Huoli tuulivoimaloiden terveyshaitoista ja oireiden esiintyminen Alueiden 1–5 lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä (<2,5 km) 22 % vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan mahdollisista tuulivoiman tuottamiseen liittyvistä terveyshaitoista, ja alueiden 6–9 läheisyydessä huolestuneiden osuus oli noin 40 %. Tässä tutkimuksessa oireilun yleisyydessä ei kuitenkaan ollut eroa etäisyysvyöhykkeiden välillä. Ainoastaan pahoinvointi ja ahdistuneisuus olivat selkeästi yleisempiä alueilla 6–9 (Taulukko 3). Lisäksi mm. mallintamalla kuultavaa ääntä ja mittaamalla sekä kuultavaa että infraääntä tuulivoimaalueilla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Epäillyissä ongelmatapauksissa tilanne on aina syytä kartoittaa huolellisesti. turbiineissa, äänen etenemiseen vaikuttavissa maastonmuodoissa sekä alueen muussa äänimaisemassa voi olla eroja. Alueilla 1–5 noin viidesosa vastaajista oli huolestuneita ja alueilla 6–9 huolestuneiden osuus oli kaksinkertainen. Tuulivoimatuotannon terveysvaikutuksiin liittyviin huoliin vastaamiseksi tarvitaan objektiivista tutkimusta, kansainvälistä yhteistyötä ja avoimuutta. Tuulivoiman tuottamisen terveysvaikutuksiin liittyvät huolet olivat puolestaan varsin yleisiä. On mahdollista, että jollain muulla alueella asuinrakennukset sijaitsevat keskimäärin lähempänä tuulivoimaloita kuin tässä tutkimuksessa. Erityyppisten ympäristöaltisteiden lisäksi myös voimakas huoli tai muu negatiivinen tunne saattaa pitkään jatkuessaan itsessään aiheuttaa fyysistä oireilua ja johtaa terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Ulkona tuulivoimalan tuottaman äänen kuuluminen ja sen kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää. Alueilla 6–9 sekä äänen havaitseminen että sen häiritsevyys olivat yleisempiä kuin alueilla 1–5. vsk. Alueiden 6–9 osalta on kuitenkin huomioitava, että asuttuja rakennuksia oli vain vähän, minkä vuoksi kyselyyn vastanneiden määrä oli pieni. Epäspesifiset oireet ovat yleisiä väestössä ja niiden taustalla voi olla monia tekijöitä. Tässä aineistossa tuulivoimaloiden ääni kuului varsin harvoin sisällä edes lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä, ja harva koki tuulivoimamelun häiritsevän paljon oleskelua sisätiloissa (2,6 %) tai nukkumista (2,6 %). Päänsäryn, huimauksen, pahoinvoinnin, korvien soimisen/tinnituksen, korvien lukkiutumisen/paineen tunteen, rytmihäiriöiden, uupumuksen, unihäiriöiden, ahdistuneisuuden ja stressin esiintymisen yleisyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa etäisyysvyöhykkeiden välillä. Oireilun yleisyys alueilla 6–9 oli pääosin samaa suuruusluokkaa kuin alueiden 1–5 lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä. Kahdella kauempana olevalla vyöhykkeellä puistojen 1–5 ympärillä huolestuneiden määrä oli lähes sama (18–20 %) kuin lähimmällä vyöhykkeellä (Taulukko 2). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tutkimusta mm. Julkisuudessa on esitetty, että tuulivoimaloiden ympäristössä koetun oireilun aiheuttaja olisi tuulivoimaloiden tuottamaa infraääni. Vaikka kyselytutkimus toteutettiin yhdeksän tuulivoimapuiston ympäristössä, edellä esitettyjä tuloksia ei välttämättä voi yleistää kaikkiin tuulivoimapuistoihin ja niiden ympärillä sijaitseviin asuinalueisiin Suomessa
vsk. 82 Y mpäristönsuojelulaki ja terveydensuojelulaki käyttävät yläkäsitteenä sanaa terveyshaitta, joka määritellään ihmisessä todettavana sairautena, muuna terveydenhäiriönä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymisenä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Viime aikoina melun häiritsevyys on noussut esiin tuulivoimakysymyksissä ja ampumaratojen ympäristössä, mutta se tulee vastaan myös monissa muissa arkipäivän rakentamiseen, asumiseen, yksilölliseen kokemiseen ja oikeuskäytäntöihin liittyvissä asioissa.. Terveydellä on laajempi merkitys, kuin pelkkä vaivan tai sairauden puute. Suomeksi terveSuomeksi terveys on siis fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Oikeusasteissa ja ympäristölupamenettelyissä toiminnan keskeyttämiseen liittyen on termi välitön terveyshaitta, minkä on ajateltu tarkoittavan kuulovaurion riskiä tai jotakin muuta akuuttia terveyteen vaikuttavaa tekijää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Melun häiritsevyys (annoyance = riesa, yhden sanakirjan mukaan) on SuomessaRauno Pääkkönen, Mikko Kylliäinen ja Antti Mikkilä A-insinöörit Suunnittelu Oy, Tampere Melun häiritsevyydestä Tässä katsauksessa tarkastellaan melun häiritsevyyttä erilaisissa tilanteissa. Maailman terveysjärjestön, WHO, määritelmän mukaan: ”Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity” [1]. Se on voimavara, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä ylipäänsä voivat toteutua [2]
83 kin vakiintunut käsite, mutta sitä ei usein tarkemmin määritellä. Kyselytutkimuksia ei kuitenkaan yleensä tehdä, koska ne ovat kalliita. Voidaan kuitenkin kysyä millainen häiritsevyyden kokeminen riittää säädösten mukaisen terveyshaitan perusteeksi. Esimerkiksi Pedersen tutki häiritsevyyden, unen häiriöiden, verenpaineen, diabeteksen, päänsäryn, sydänsairauksien, kuulovasteiden, väsyneisyyden, ärsyyntyvyyden ja jännittyneisyyden sekä melun vuorovaikutuksia [4]. Merriam-Websterin sanakirjan mukaan häiritsevyys on vähäinen ahdistus ja tunne siitä, että on häiriintynyt tai jotakin, mikä aiheuttaa vähäisen ahdistuksen tai ärsytyksen tunteen. Häiritsevyyttä voidaan myös tarkastella mitattavissa olevana indikaattorina kasvavalle terveysriskille, koska korkeilla ympäristömelutasoilla (yli 56 dB L Aeq,24h ) on havaittu olevan yhteys esimerkiksi verenpainetautiin [5]. Tämä panee ajattelemaan, että jos melu häiritsee, voi löytyä muitakin tekijöitä, mutta jos melu ei häiritse, ei löydy muita tekijöitä eli häiritsevyys on herkin muuttuja ympäristömelujen ihmisvasteiden suhteen. Usein nousee esiin kysymys, mikä merkitys melun laadulla on melun häiritsevyyden kokemiseen. Ympäristömelun vaikutuksia arvioidaan tutkimuksissa häiritsevyyden esiintymisen kautta. Valitustapauksissa käydyt keskustelut valittajan asenteesta tarkasteltavaan meluun saattavat nousta esiin. Kuitenkin kanadalainen asiantuntijaryhmä löysi yhteyden vain tuulivoimaloiden melun ja häiritsevyyden välille [8]. On myös käytetty sanaa kiusallisuus (nuisance), joka edellä mainitun sanakirjan mukaan tarkoittaa asiaa, joka häiritsee tai aiheuttaa huolta. Kuvassa 1a on esitetty eräs vertailu impulssimaisen melun, tieliikennemelun ja ilmaliikennemelun välisestä häiritsevyydestä [9]. Asetelmat poikkeavat toisistaan, mikä voi selittää asiaa osittain. Vastaava tuoreempi vertailu on esitetty tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä koskevassa asiantuntijakoosteessa [10, 11], kuva 1b. Tässä suhteessa vertailevia tutkimuksia on tehty melun impulssimaisuuden tai eri liikennemelujen osalta (tie-, lentoja raideliikenne). Samoin melulähteissä tapahtuu muutoksia koko ajan.. Asenteellisuuden vaikutusta yritettiin hakea Seela Sinisalon pro gradun yhteydessä, mutta selkeitä johtopäätöksiä ei syntynyt [3]. Merkittävimmäksi asennevaikutukseksi nousi tässä tutkimuksessa mahdollinen vaikutus kiinteistöön ja sen arvoon [3]. Edelleen käytetään sanaa häiriö (disturbance), joka em. Edelleen pienellä väestöotoksella on suuri hajonta ja sitä kautta epävarmuus. Hongiston ym. [6, 7] selvityksessä tuulivoimamelun häiritsevyydestä ja terveysvaikutuksista nousivat esiin myös asenteet ja taloudelliset näkökulmat. Erityisesti hollantilainen Joos Vos on tehnyt tällä alueella uraa uurtavaa työtä [8, 9]. Kuvasta 1b kannattaa huomata, että ilmailun melun häiritsevyys onkin tässä suurempaa kuin tieliikenteen melun häiritsevyys. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Pedersenin (2011) tulkinnan mukaan melun häiritsevyyden kokeminen on WHO:n määritelmän valossa haittavaikutus, jota tulisi välttää hyvinvoinnin ylläpitämiseksi [4]. Esimerkiksi ampumaratojen aiheuttaman melun häiritsevyydestä on Seela Sinisalon aluemaantieteeseen liittyvä pro gradu, missä yhtenä tutkimusmenetelmänä oli häiritsevyyden kokeminen [3]. Äänen koettuihin vaikutuksiin perustuva selitysmalli selitti äänen koetuista vaikutuksista 88 %, joten asenteellisille näkökulmille jäi tilaa [3]. sanakirjan mukaan estää toimimasta tai nukkumasta. vsk. Tutkimuksilla selvitetään miten suuri osa väestöstä raportoi häiritsevyyttä eri melualueilla. Kuvan mukaan impulssimaisen (asemelun) melun häiritsevyys on 5–10 dB suurempaa kuin tieliikennemelun, ja ilmaliikenteen melun häiritsevyys on 10–15 dB pienempää kuin tieliikennemelun. Häiritsevyys on vain yksi melun haittavaikutuksista
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Kuvan 1b perusteella voitaneen sanoa, että noin 10 % ihmisistä kokee tieliikenteen melun häiritseväksi, kun L den arvo on 50 dB. 84 Tieliikenteen aiheuttamaa melun häiritsevyyttä lienee tutkittu eniten. Vastaavasti joka viides (20 %) vastaaja kokee tieliikennemelun häiritseväksi, kun L den ylittää arvon 55 dB. a) b) Kuva 2. Katsojaa tai kuuntelijaa äänitasot eivät häiritse, mutta Kuva 1 a). Jos taustaäänitaso muuttuu, muuttuu myös häiritsevyyden kokeminen. Joka tapauksessa keskiäänitason arvosta 50 dB ylöspäin häiritsevyyttä koetaan. Mukaeltu [12, Figur 1].. Melun häiritsevyyteen liittyviä tekijöitä. Vertailua asemelun, tieliikennemelun ja ilmaliikenteen melun häiritsevyyden välillä [9], b). Kun taustaäänitaso ylittää 65 dB, esimerkiksi puhelimessa puhuminen vaikeutuu. (L den = äänitason vuorokautinen keskiäänitaso, kun ilta-ajalle on tehty +5 dB lisäyskorjaus klo 19–22 ja yöajalle +10 dB lisäyskorjaus klo 22–07, [21]). Monet katsovat televisiota tai kuuntelevat musiikkia äänitasoilla 50–70 dB. vsk. Vertailuja liikennemelujen ja tuulivoimamelun häiritsevyyksien välillä [10, 11]
Esimerkiksi asunnon uudet asukkaat kuuntelevat herkällä korvalla uutta ääniympäristöään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kallion louhintatyötä, räjäytystyötä tai vaikkapa seinien lyhytaikaisia piikkaustöitä. Akustisen suunnittelun tavoitteena on luoda olosuhteet, jossa keskittyminen ja (puhelin)keskustelujen käyminen omassa työpisteessä on helppoa [14]. Tilapäisen rakentamisen osalta lyhytaikaisia häiritseviä melutasoja, jotka ovat ylittäneet VNp 993/92 ohjearvot, on sallittu viranomaiskannanotoissa, jos kohtuullisia meluntorjuntakeinoja ei ole. Valitettavasti tilannetekijöitä, äänen psykologisia ominaisuuksia, puheen häirintää, aistien ominaisuuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia on paljon vaikeampaa arvioida kuin fysikaalisia äänen ominaisuuksia. vsk. Jos kootaan arviointiperusteita melun häiritsevyydelle keskiäänitasoon perustuen, keskiäänitasosta 35 dB alkaen ulkoisen melun häiritsevyyskokemuksia alkaa esiintyä asuinhuoneistossa ja 40 dB alkaen työtiloissa, Taulukko 1. Arvoja sovellettaessa tulee ottaa huomioon muun muassa melun laatutekijät kuten impulssimaisuus tai liikennemuoto, yksilölliset tekijät, toiminta sekä taustamelu. Häiritsevyyden kokemiseen liittyy myös monia muita tekijöitä, kuten Ulf Landström ym. Valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimamelulle 1107/2015 päiväkeskiarvon ohjearvoksi ulkona on annettu 45 dB. Tärkeätä näissä kohteissa on vuorovaikutus toiminnan harjoittajan ja melulle altistuvien välillä, jotta haitoilta vältytään. Monia ääniä kyetään kuulemaan, vaikka ollaan ohjearvojen mukaisessa tilanteessa. Päätelmiä Melun häiritsevyys on monimuotoinen asia, jota voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Lähellä tätä ovat myös ihmisten omat fysiologiset äänet (esimerkiksi veren kohina korvan lähellä suonissa) tai korvan toiminnasta johtuvat äänet, kuten tinnitus. Melun häiritsevyys tarkoittaa tunnetta vähäisestä ahdistuksesta tai häiriöstä. Lisäksi melun häiritsevyyteen liittyy yksilöllisiä herkkyystekijöitä [15, 16], kuten Marja Heinonen-Guzejev on todennut. Useimmiten asiat selviävät, joskus eivät. Eniten ongelmia avotilatoimistoissa aiheuttavat puheäänet ja ihmisten toiminnasta aiheutuvat muut äänet, kuten puhelinten soiminen ja kenkien kopina [14]. Myös ihmisten kuulokyvyssä on merkittäviä eroja, esimerkiksi pientaajuisen melun osalta kuulokynnysten erot saattavat selittää ihmisten valitusten välisiä eroja [17]. Näissä tilanteissa tulevat arvioitavaksi myös mahdolliset riskit kuulokyvylle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Jos viitekehys sopii olemassa oleviin säännöksiin, on selvää, että niiden mukaan toimitaan. Desibeleillä pystytään kuvaamaan vain fysikaalinen vaste, mutta ihmisten tunnevastetta on vaikea määrittää. Miten melun häiritsevyyttä pitäisi mitata ja arvioida. Äänen kuuleminen ei vielä tee siitä häiritsevää niin kuin monesti valitustapauksissa halutaan tuoda esiin. Melun tavoitetasodokumentissa on tietoa melun häiritsevyyteen ja kuulemiseen vaikuttavista tekijöistä [18]. Standardissa SFS 5907 suurimmaksi sallituksi ympäristömelun päiväaikaiseksi äänitasoksi L Aeq toimistomaisessa ympäristössä annetaan arvo 40 dB [13]. On kuitenkin monia tilanteita,. Asumisterveysasetus 545/2015 määrittää asuinhuoneistossa päiväajan toimenpiderajaksi 35 dB keskiäänitasona ja työhuoneelle 45 dB. Melun häiritsevyyttä koetaan myös, kun esiintyy jokin tunnistamaton heikko ääni, joka toistuu ajoittain. Näille ei yleensä auta lähteä pohtimaan ohjearvoja, vaan äänen syyn löytäminen on tärkeintä. julkaisusta tehty kuva 2 osoittaa [12]. 85 sivullisia voivat häiritä. Siis kuulijan ahdistuneisuuden tai häiritsevyyden tunne tekee melusta häiritsevää, mutta mahdollisten ohjearvojen mukaan päätökset tehdään
Hongisto V, Suokas M, Varjo J, YliKätkä V-M: Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella. Pro gradu. Pedersen E: Health aspects associated with wind turbine noise – Results from three field studies. vsk. https://www.thl.fi/ fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/ eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita Luettu 26.4.2016. 2. Barregard L, Bonde E and Öhrström E: Risk of hypertension from exposure to road traffic noise in a populationbased sample, Occup. Määritelmä on edelleen voimassa. + 35 s liitteitä. 6. Tähän liittyy myös se, että erilaisia tilanteita tarkastellaan erilaisilla melusuureilla kuten L AImax , L Aeq , L DEN , L AFmax , L AS , L Aeq1s , L CE ja niin edelleen. 121 s. Hiljaisessa ympäristössä äänet tulevat esiin, kun taustaäänien peittovaikutusta ei ole. 100) and entered into force on 7 April 1948. 86 missä ei ole selkeitä tapoja arvioida melun häiritsevyyttä. 5. Lähteet 1. Toiminta altistumishetkellä ja taustataso pitää myös kirjata arviointiin. WHO: Preamble to the Constitution of the World Health Organization as adopted by the International Health Conference, New York, 19–22 June, 1946; signed on 22 July 1946 by the representatives of 61 States (Official Records of the World Health Organization, no. Sinisalo S: Asukkaiden äänimaisemakokemukset ampumaratojen melualueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 3. J. Yhdyskuntatieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveyden määritelmä. Noise Control Eng. 2, p. Environ. Med., 66, (2009), 410–415. Taulukko 1. 59 (1), Jan-Feb 2011, 47–53. Melun tavoitearvoja ja häiritsevyysarviointeja.. 2010. 4
11. Suomen standardisoimisliitto SFS, Helsinki 2004. Luettu 27.4.2016 15. 12. Department of Public Health, University of Helsinki 2008. 19. 18. Toppila E & Pääkkönen R: Tavoitetasoperustelumuistio melulle. vsk., 54–59. Dissertation. Acoust. 20. 130 (6), December 2011, 3746–3753. Soc. 104 s. 1999:27. Acoust. 21. Oxenham A: Mechanisms and mechanics of auditory masking. 14. TY 03-2012. 34 s. 44 s. 2015, 46. Hongisto V: Effects of sound masking on workers – a case study in a landscaped office. J. Am. http://www. J. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Janssen S, Vos H, Eisses A, Pedersen E: A comparison between exposureresponse relationships for wind turbine annoyance and annoyance due to other noise sources. 1999. 9th International Congress on Noise as a Public Health Problem (ICBEN) 2008, Foxwoods, CT. Standardi SFS 5907: Rakennusten akustinen luokitus. 154 s. Third edition 2016-03-01. 9. ttl.fi/fi/tyoymparisto/melu/toimistoaanilosuhteet/avotoimiston_akustinen_suunnittelu/Documents/Avotoimiston_aanimaailman_hyvat_ratkaisut. Arbete och hälsa, Arbetslivsinstitutet, Stockholm. Expert Panel on Wind Turbine Noise and Human Health, Ottawa Canada 2015. Työterveyslaitos, Helsinki 2014. ISO 2016, 47 s.. Hongisto V: Avotoimiston äänimaailman hyvät ratkaisut. Inter-noise 2006, 3-6 December 2006 Honolulu, Hawaii, USA, 2006, 6 s. Vos J: On the annoyance caused by impulse sounds produced by small, medium-large, and large firearms. Kunskapsöversikt av kriteriedokumentation. IZF 1990 B-1. pdf . Työterveyslaitos, Helsinki 2012. https://www.tsr.fi/tsarchive/ files/TietokantaTutkittu/2003/ 103459Loppuraportti.pdf 16. 87 Ympäristö ja Terveys-lehti 6. Council of Canadian Academies: Understanding the evidence: Wind turbine noise. Acoustics-Description, measurement and assessment of environmental noise – Part 1: Basic quantities and assessment procedures. J Physiol 591(2013); 10, 2375. 13 s. 17. ADA report AD-A226092. Heinonen-Guzejev, M.: Meluherkkyys ja herkkyys muille ympäristötekijöille. TNO, The Netherlands. Vos J: Total annoyance caused by simultaneous impulse, road-traffic, and aircraft sounds. 7. 8. Am. vsk. 64 s. Työterveyspäivät, Helsinki 2008, esitelmä. 13. Landström U, Arlinger S, Hygge S, et al: Störande buller. ISO 1996-1. 10. Heinonen-Guzejev, M.: Noise sensitivity – medical, psychological and genetic aspects. 109 (1), January 2001, 244–253. 88 s. Hongisto V: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset. Saine K, Pääkkönen R, Lahti T, Aura M: Low frequency noise – A need for guidelines. Soc. Ympäristö ja terveys 2/2015, 58–61. http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/ riskien_hallinta/ohjearvot_tavoitetasot_ haittatekij%C3%B6ille/tavoitetasot/Documents/melu_tavoitetasot_122012.pdf
”Porin liittymistä on valmisteltu huolella ja mietitty, miten päästötavoitteet toteutetaan”, Luukkonen kertoo. Metsien suureen hiilinieluun voidaan vaikuttaa tehokkaasti metsien käsittelyllä ja varmistaa hiilinielun säilyminen. ”Pori on tehnyt jo pitkään työtä ilmaston eteen. ”HINKU-päätöksellään Pori on asukasluvultaan nyt Suomen suurin kaupunki, joka on lupautunut 80 prosentin päästövähennyksiin jo vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöjohtajan mukaan Porilla on jo monta rautaa tulessa hiilineutraaliuden edistämiseksi: Pori vetää Satakunnan päästöjen vähentämisen hanketta, rakentaa tuulipuistoa ja tekee yhteistyötä energialaitoksen kanssa uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Verkostoon kuulumalla saadaan virallinen status, jolla pystytään osoittamaan työskentelyä ilmaston hyväksi”, Porin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi kertoo verkoston merkityksestä Porille. Kunnat ovat sitoutuneet vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. jäsen ja yli 85 000 asukkaallaan tähän mennessä suurin HINKU-kunta. Kasvihuonekaasutaselaskenta kehitettiin Envibase-hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tarjota työkaluja ekosysteemipalveluiden tarkasteluun. 1990-luvun Aalborgin sopimuksesta lähtien kaupungin strategioihin on aina merkitty tavoite päästöjen vähentämiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. ”Laskentatuloksista käy ilmi metsien merkitys hiilen sitomisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Porin kaupungilla on jo aurinkovoimaloitakin, mutta niitä on tavoitteena rakentaa lisää. Tämän takia kunnat, joissa on paljon soita ja peltoja, mutta vähän metsää, näyttäytyvät luontopäästöjensä takia merkittävinä päästölähteinä. Syke Pori liittyy HINKU-verkostoon ja ottaa suurimman hiilineutraaliutta tavoittelevan kunnan paikan Porin kaupunki on päättänyt liittyä hiilineutraaliutta tavoittelevien HINKU-kuntien edelläkävijäjoukkoon. ”HINKU-jäsenyys merkitsee vielä selkeämpää sitoutumista ja selkänojaa edellyttää toimia kaupungin sisällä”, Lankiniemi toteaa. Laskennassa sovelletaan kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa käytettyjä laskentamenetelmiä, jotka on viety kuntatasolle. 88 poimintoja Uusi työkalu luonnon päästölähteiden ja hiilinielujen tarkasteluun Suomen ympäristökeskus SYKE on kehittänyt työkalun luontopäästöjen tarkasteluun. Porin esimerkki on tärkeä koko Suomelle, kun haluamme puhtaista ratkaisuista tulevaisuuden menetystekijän”, Suomen ympäristökeskuksen professori ja HINKU-hankkeen valtakunnallinen vastuujohtaja Jyri Seppälä painottaa. Kuntien kasvihuonekaasutaseiden laskenta on osa ekosysteemipalvelujen virtuaalilaboratoriota, joka tarjoaa helppokäyttöisiä työkaluja ympäristötiedon tarkasteluun. Porin liittymisen jälkeen HINKU-kuntien asukkaita on Suomessa kaikkiaan yli 600 000. vsk.. Syke 88 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. Porista tulee verkoston 32. Sitä vastoin vesistöjen, peltojen ja soiden päästöihin vaikuttaminen on vaikeampaa”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pekka Vanhala kertoo. ”HINKU-verkosto on hyvä keskusteluja yhteistyöareena. Kuntien ilmastovaikutukset riippuvat ihmistoiminnan lisäksi myös luonnon päästölähteistä ja nieluista, kuten metsistä, soista, vesistöistä ja pelloista. Porilla on tahtoa profiloitua uusiutuvan energian edistäjänä”, Luukkonen ja Lankiniemi kertovat. vsk. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen iloitsee Porin ottamasta askeleesta, johon alkusysäys saatiin muutama vuosi sitten käydystä SuomiAreenan keskustelusta
Tukes 89 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. IARC:n julkaisu on julkisuudessa aiheuttanut vilkasta keskustelua glyfosaatin hyväksyttävyydestä. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Puoli vuotta käydyn kiivaan keskustelun päätteeksi komissio on päätynyt siihen, että hyväksymisestä päätetään heti, kun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) luokitusehdotus on saatavilla. Komiteassa ei saatu määräenemmistöä komission ehdotuksen taakse, joten komissiolla oli mahdollisuus tehdä päätös ilman jäsenmaita. Suomi on puoltanut glyfosaatin hyväksymisen jatkamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. 89 poimintoja Glyfosaatin lopullista päätöstä joudutaan yhä odottamaan Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa. ECHAn riskinarviointikomitea käsittelee luokitusehdotuksen, ja sen odotetaan olevan valmis ensi keväänä. Esitetyssä ehdotuksessa glyfosaatille ei ehdoteta karsinogeenisuusluokitusta eli glyfosaatti ei olisi syöpää aiheuttava aine. Komissio pyrki puolen vuoden ajan saamaan taakseen jäsenvaltioiden selvän määräenemmistön, mutta ei onnistunut siinä. Komissio päätti 29.6. ”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Glyfosaatin raportoijamaa Saksa on käynyt IARC:n tutkimukset läpi ja jätti maaliskuussa 2016 Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) luokitusehdotuksen koskien glyfosaatin karsinogeenisuusväittämiä. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. WHO:n alainen syöpäjärjestö IARC julkaisi kesällä 2015 arvion siitä, että glyfosaatti olisi todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. vsk. Samoilla linjoilla on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. vsk.. Glyfosaatin hyväksyminen on voimassa 31.12.2017 saakka, johon mennessä komission tulee viimeistään tehdä päätöksensä hyväksymisestä. EU:n muutoksenhakukomitea käsitteli kesäkuussa glyfosaatin hyväksymisen jatkamista
vsk. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. p. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. (015) 230 712 Autopuh. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. 90 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. 0400-447 205 www.golder.. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. info@golder.. www.ax.
, puh. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Hinta 32,00 euroa (sis. alv. 040 511 6005 www.ymparistojaterveys. KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. 91 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. puh. 10 %). vsk. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat
Tilauksiin lisätään toimituskulut. alv. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat,rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. puh. Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille.. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2016, 47. tilaukset@ymparistojaterveys. vsk. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 25,00 euroa (sis. 92 Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys