3 SUOMEN RAKENNUSTERVEYSPALVELUT OY Kuntotutkimukset Sisäilmatutkimukset Riskien arvioinnit Haitta-ainekartoitukset Lämpökuvaukset Korjaussuunnitteluja valvonta Erityisasiantuntijatehtävät riitatilanteissa HAASTAVIEN SISÄILMAONGELMIEN ASIANTUNTIJA www.srtp.fi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48
Joka tapauksessa on huolestuttavaa, että 11–15 % suomalaisista, enemmän kuin joka kymmenes, joutuu kohtamaan sisäilmaongelmia. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. M eistä jokainen tietää varmasti jonkun, joka on altistunut. Ehkä sinä olet se itse. Meidän täytyy pystyä luottamaan, että eri näkemyksiä edustavat asiantuntijatkin jakavat saman tavoitteen. Homekoulu sai purkutuomion. Oppilaat opiskelevat nyt uudessa, hienossa koulussa ja hengittävät puhdasta ilmaa. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Niin moni meistä K osteusja hometalkoiden asiakirjoissa arvioitiin, että jopa 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille joko kotonaan, työpaikallaan, koulussa tai päiväkodissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Pahimmillaan sisäilmabingossa voi saada useammankin kohderastin. Meidän täytyy pystyä luottamaan, että tahtoa ratkaisuihin löytyy, vaikka ne maksavat rahaa. Mitä kannattaa tehdä, mitä voi tapahtua – hätääntyneenä tuntuu siltä kuin päiväkin likaista ilmaa olisi liikaa. T ietoa ja osaavia asiantuntijoita tarvitaan kipeästi. Yhdessä oikean tiedon ja asiantuntijuuden avulla rakennetaan luottamusta, joka on yksi kulmakivi ongelman ratkaisussa. Tämä on tullut eteen sekä lasten koulussa että päiväkodissa. vsk. Ja me olemme varmasti kuulleet sairastuneista, joille jo yksikin henkäys on oikeasti liikaa. Minä ainakin. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Kaarina Kärnä. Sillä asialla on tämäkin lehti. Näin on ollut sekä kotona että työpaikalla. Juuri pelko sumentaa välillä kyvyn ajatella järkevästi. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Y ksi hyvä esimerkki on kuvassa. Pahinta on ehkä pelko
10 Kosteusja homevaurioista oireileva potilas Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä ...................................................................................... 75. Lehden teemana on Ympäristöriskien hallinta. vsk. 4 Maakuntauudistus ja sisäilmavalvonta Vesa Pekkola .................................................................................. 18 Kosteusja homevauriot ja terveys: Näyttöön perustuvat hoitosuositukset Jussi Lampi, Jussi Karjalainen, Jorma Komulainen, Juha Pekkanen ............................................................................22 Rakennuksen eri rakenteiden mikrobivauriot Marja Hänninen, Helena Rintala, Pinja Tegelberg, Teija Meklin ..................................................................................30 Vuoden 2017 terveystarkastajaksi valittu Seija Pulkkinen painottaa päättäjien perehdyttämistä sisäilma-asioihin Kaarina Kärnä ..............................................................................36 Puurakentamisen toimenpideohjelmalla edistetään puun käyttöä rakentamisessa Petri Heino ....................................................................................40 Elinkaarihankkeet toteutusmallina Esa Kemppainen .........................................................................44 Loppusiivouksen laadunvarmistus on tärkeä osa rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallintaa Titta Manninen ............................................................................48 Tekstiililattian vaikutus sisäilmaan ja koettuun viihtyvyyteen sekä ylläpidon elinkaarikustannuksiin Juha Takkunen ............................................................................58 Puhtausala muutosten pyörteissä – Siivouksella tuotetun puhtauden määrittäminen Tuula Suontamo ..........................................................................64 Terveysvalvonnan vaikuttavuus ja suunnitelmallisuus – Miten Helsinki sen teki Hannele Nurminen, Mari Järvenmäki ....................................72 Poimintoja .................................................................................78 Kirjaesittelyjä: Katja Pulkkinen, Minna Pitkäniemi: Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen ......................................................35 Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa .............................63 Toim. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 42. vsk 5 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 5 Ympäristö 48. Niin moni meistä Kaarina Kärnä ................................................................................ Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala, Sanna Vienonen: Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita ... Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) Anne Hyvärinen ym. ..................................................................
6 Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Maakuntauudistus ja sisäilmavalvonta Maakuntauudistuksen voimaantuloa on siirretty vuodella eteenpäin, mutta valmistelua on silti tarpeen tehdä jo kovaa vauhtia. Maakuntauudistuksen yhteydessä sisäilmavalvontaan liittyvät käytännöt myös muuttuvat jonkin verran.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tämän hetken tiedon mukaan uudet maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta. vsk
vsk. Yhteistyö on syytä ymmärtää tiiviimpänä kuin vain pöytäkirjojen ja paperien lähettämisenä. Kuntiin jää vastaavasti mm. Työsuojeluviranomaiset löytyvät jatkossakin valtion palveluksesta Valtion lupaja valvontavirastosta (LUOVA). Sisäilma-asioita käsittelevät toimijat Maakuntauudistuksessa osa sisäilmaasioihin keskeisesti liittyvistä tehtävistä siirtyy maakunnan järjestämisvastuulle. Terveydensuojeluviranomainen käsittelee terveyshaittaepäilyjä niin kuin nykyisinkin ja tekee tarvittavaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten isännöitsijöiden, ulkopuolisten asiantuntijoiden, rakennusvalvontaviranomaisten, ympäristönsuojeluviranomaisten, asuntotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Yksityisasuntojen sisäilma-asiat Yksityisasuntojen sisäilmavalvonnan hoitaminen maakunnasta käsin ei tuone suurta muutosta nykyiseen. Kuntien sisäilmatyöryhmät olisivat luonteva taho tekemään aloitteen siitä, että myös sisäilmaasiat otetaan maakuntauudistuksen valmistelussa käsittelyyn. Jos nykyisessä yhteistyössä on ollut puutteita, on maakuntauudistus hyvä hetki ottaa yhteistyön parantaminen tehtävälistalle ja suunnitella se hyvin. Uudistus voi olla myös erinomainen mahdollisuus nostaa sisäilma-asioiden hoitaminen aivan uudelle tasolle. Maakuntauudistuksen pelätään heikentävän tilannetta erityisesti niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa terveydensuojeluvalvonta toimii samassa yksikössä rakennusvalvonnan kanssa ja yhteistyö on ollut päivittäistä. Maakuntauudistuksen yhteydessä tulisikin pyrkiä luomaan perusterveydenhuollon kanssa yhteistyön muoto sisäilmaasioihin. Tärkeänä asiana on varmistaa yhteistyön jatkuminen, vaikka organisaatio vaihtuu. rakennusvalvonta, opetustoimi ja tietysti kunta itse kiinteistön omistajana, työnantajana ja työsuojeluorganisaationa niin kuin maakuntakin omalta osaltaan. 7 M uutos nähdään paikoin uhkana sisäilmavalvonnan hyvälle toteuttamiselle, kun olemassa olevien yhteistyökuvioiden pelätään katkeavan. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyön jatkaminen muun muassa siivottomuustapauksissa ja hätämajoituskysymyksissä on tarpeen. Maakunnilla ja kunnilla on itsehallinto ja siksi vastuu sisäilma-asioiden organisoinnista ja hoitamisesta on myös niillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Sisäilma-asioissa pitää tehdään jatkossakin organisaatiorajojen yli menevää yhteistyötä. Jos sisäilma-asiat huomioidaan, niiden hoitaminen voi jatkua yhtä sujuvasti kuin ennenkin. Kuinka suuri muuri organisaatioiden välille rakennetaan, ratkaisee sen, kuinka sujuvaa sisäilma-asioiden käsittely jatkossa on. Maakuntauudistus onkin jälleen uusi ponnistus ja ehkä myös uhka sisäilma-asioiden hyvälle hoitamiselle, jos asiaa ei lainkaan huomioida uudistuksen yhteydessä. Terveydensuojeluun liittyvät viranomaistehtävät on yksi näistä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyö terveydenhuollon kanssa on ollut sisäilmatyöryhmissä toimivaa työterveyshuoltoa lukuun ottamatta valitettavan vähäistä. Kosteusja homevaurioihin liittyvässä Käypä hoito-suosituksessa on kuvattu lääkärin ja terveydensuojelun yhteistyötä sisäilmakohteissa, joissa lääkäri. Muutos voi tuntua raskaalta myös siksi, kun alueellisten valvontayksiköiden toiminta on saatu juuri vakiintumaan. Muita keskeisiä maakuntaan siirtyviä toimijoita ovat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto sekä sosiaalitoimi
Toiminta edellyttää todennäköisesti erityyppisiä sisäilmatyöryhmiä, koordinoivia ryhmiä sekä ryhmiä, joilla on operatiivinen rooli ja välitön yhteys kunnossapitoon. Menettelytavat olisi hyvä käydä läpi terveydenhuollon ja terveydensuojelun kesken sekä sopia yhteistyön muodosta ja siitä, kuinka terveydensuojeluviranomainen voisi saada tarvittaessa työssään lääkärin tukea. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tiedonkulkua varten olisi hyvä pohtia mahdollisia yhteisiä tietojärjestelmiä/ sähköisiä ryhmätyötiloja.. Sisäilmatyöryhmätoiminta Sisäilmatyöryhmätoimintaan maakuntauudistus tuo jonkin verran muutoksia, kun osa toimijoista siirtyy maakuntaan ja osa jää kuntaan. Lisäksi erikoistuminen joihinkin sisäilmaasioiden osa-alueisiin, kuten esimerkiksi melukysymyksiin, on jatkossa paremmin mahdollista. Toisaalta se voi lisätä luottamusta viranomaisten toimiin, kun kunnan oma henkilöstö ei toimi kunnan kohteissa viranomaisena. 8 hoitaa potilasta ja terveydensuojeluviranomainen tai pätevä asiantuntija olosuhdetta. Maakuntauudistus mahdollistaa aikaisempaa paremmin viranhaltijoiden erikoistumisen valvonnan eri sektoreille. vsk. Valtaosassa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä on jo sisäilma-asioihin erikoistuneet viranhaltijat, mutta jatkossa erikoistumista voidaan laajentaa entisestään. Keskustelua tulisi käydä myös siitä, miten kouluterveydenhuolto voisi osallistua nykyistä tiiviimmin oppilaitosten sisäilmaongelmien käsittelyyn ja miten eri toimijoiden välinen tiedonkulku saadaan järjestettyä sujuvaksi. On kuitenkin otettava huomioon työryhmien suurempi toiminta-alue sekä maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö ja erityisesti se, miten jokaiseen kuntaan saadaan järjestettyä maakunnan tuki. Sisäilma-asioita tulisi jatkossakin käsitellä eri toimijoiden välisensä yhteistyönä, vaikka edustavat organisaatiot osin vaihtuvat. Sisäilmatyöryhmiä ja toimintatapoja suunniteltaessa aikaisempaa kokemusta kannattaa hyödyntää. Kalustohankinnoissa voidaan myös saada synergiaetua, kun hankinnoissa voidaan keskittää useamman valvontayksikön resurssit yhteen. Kunnilla on hyvää kokemusta sisäilmatyöryhmätoiminnasta ja sisäilma-asioihin liittyvistä sudenkuopista. Lisäksi maakunnalle tulee omia tarpeita rakennuskannan sisäilma-asioiden hallinnassa. Jatkossa sisäilma-asioihin kannattaa erikoistua useamman viranhaltijan siten, että rakennusterveysasiantuntijan pätevyydellä varustettuja viranhaltijoita riittäisi jokaiseen maakuntaan vähintään yksi. Kun terveydensuojeluviranomaiset siirtyvät maakunnan palvelukseen, heidän roolinsa voi muuttua kuntien kohteissa etäisemmäksi
Maakuntien ja kuntien strategioita valmisteltaessa tulisi päättää siitä, että kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa ja niiden ylläpitoon varataan nyt ja tulevaisuudessa tarvittava resurssi. Laaja-alaisia ja vaikeita, toimintakykyä merkittävästi haittaavia oireita saaville tulisi uudistuksen yhteydessä suunnitella hoitopolut. Heidän oireilunsa on harvoin pelkästään sisäilma-asioista johtuvaa ja kuntoutuksen olisikin oltava laaja-alaista toimintakykyä ja työkykyä parantavaa. Tämä sama työ pitäisi tehdä myös kunnissa koulujen, päiväkotien yms. Ympäristöherkkyydestä kärsivät tarvitsevat perusterveydenhuollon lisäksi erillistä poliklinikkatyyppistä kuntoutusta. ” Strategioita valmisteltaessa tulisi päättää siitä, että kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa ja niiden ylläpitoon varataan nyt ja tulevaisuudessa tarvittava resurssi.. SOTE-kiinteistöjä hallitsee jatkossa SOTEtilaliikelaitos. vsk. Uudistuksessa tulisi pohtia myös sitä, miten ympäristöherkkyyden syntymistä voitaisiin torjua sisäilma-asioiden käsittelyn yhteydessä ja miten ympäristöherkkyyteen liittyvä kuntoutus voitaisiin järjestää. Muutoksessa on hyvä tehdä päätöksiä, jotka auttavat tulevaisuudessa ehkäisemään rakennusten sisäilmaongelmia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Kyseisten rakennusten hallintaan liittyvät ratkaisut ovat jatkossa keskitetympiä ja todennäköisesti ketterämpiä kuin kuntien. Se auttaisi oireilevien lisäksi sisäilma-asioiden käsittelyä myös muutoin, kun vaikeassa tilanteessa oleville saadaan selvät menettelyt päästä ongelmissa eteenpäin. Kun toimitilaohjelma ja sen tekemiseksi tarvittavat vaikeat poliittiset päätökset on saatu tehtyä, tulisi päättää myös siitä, että kunta/maakunta sitoutuu korjaamaan ja ylläpitämään säilytettävät kiinteistöt ja varaamaan niihin vuosittain tarvittavan kunnossapitomäärärahan. Vaikka maakuntauudistus voi sisältää uhkakuvia sisäilma-asioiden hoitamiselle, sisältää se hyvin paljon mahdollisuuksia parantaa sisäilma-asioiden tilannetta ja käsittelyä nykyisestä. SOTE-uudistuksessa sosiaalija terveydenhuollon palveluverkot pohditaan uudelleen. 9 Sisäilmaoireiluun liittyvät hoitopolut kuntoon Kosteusja homevaurioista oireilevan potilaan hoitoon on olemassa Käypä hoito -suositus ja muita tuoreita ohjeistuksia mm. Vasta palveluverkkojen suunnittelun jälkeen voidaan kunnolla pohtia sitä, kuinka paljon ja minkälaista rakennuskantaa palvelujen ylläpitämiseksi tarvitaan. Pääosa sisäilmaan liittyvistä oireista on lieviä ja ohimeneviä ja ne voidaan hoitaa hyvin perusterveydenhuollon keinoin ja poistamalla rakennuksesta terveyshaittaa aiheuttavat tekijät. osalta, jotta palveluverkot saataisiin vastaamaan palvelutarvetta ja kyseisen kunnan kantokykyä. työterveyshuollolle. Julkisten kiinteistöjen ylläpito paremmin hallintaan SOTEja maakuntauudistus on muutos, joka kannattaa hyödyntää sisäilma-asioiden hoitamisen lisäksi myös kiinteistökannan ylläpidossa. Olemassa olevassa rakennuskannassa on paljon korjaustarvetta ja sen vähentämiseksi tulisi käynnistää esimerkiksi 10-vuotinen kunnostusohjelma. Samassa yhteydessä tulisi kartoittaa rakennuskannan kunto vähintään sillä tasolla, että päätökset uudisrakentamisesta, säilytettävistä rakennuksista, kunnostettavista ja luovuttavista rakennuksista voidaan tehdä. Aloite edellä mainittujen toimien tekemiseksi sopii myös hyvin kunnan sisäilmatyöryhmälle
Ongelmiin tarvitaan ratkaisuja – niitä vaativat poliittisten tahojen ja viranomaisten lisäksi sekä media että väestö. Kestävät ratkaisut edellyttävät kuitenkin vahvaa tietopohjaa. Rakennusten terveellisyyteen liittyvät kysymykset perustuvat tällä hetkellä valitettavan usein liikaa mielipiteisiin ja liian vähän tutkittuun tietoon. 10 Tausta Sisäilmaongelmien arvioidaan aiheuttavan erittäin isoja kustannuksia. vsk. Tarkastusvaliokunta (mietintö 1/2013) arvioi korjausvelaksi jopa 30–50 miljardia euroa. Erityisesti kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat ovat usein monimutkaisia, joten niiden ratkaiseminen edellyttää hyvään tietopohjaan perustuvia ja toimivia Anne Hyvärinen 1 , Tero Marttila 2 , Paavo Kero 1 , Juha Pekkanen 1 , Sari Ung-Lanki 1 , Jussi Lampi 1 , Hanna Leppänen 1 , Kaisa Jalkanen 1 , Mari Turunen 1 , Ulla HaverinenShaughnessy 1 , Petri Annila 2 , Jommi Suonketo 2 , Jussi Niemi 3 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio 2 Tampereen teknillinen yliopisto 3 Kuntaliitto, Helsinki Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER). Tämä johtaa jopa voimakkaisiin ristiriitoihin eri toimijoiden kesken. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48
Nyt tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi koulujen osalta 8 % kunnista koki, että sisäilmaongelmat on ennaltaehkäisty ja 9 % koki tilanteen pahentuneen. Tieto hyvistä toimintatavoista ja menetelmistä tulee siirtää ohjeistuksen ja koulutuksen kautta kaikille rakennusalalla työskenteleville terveellisten ja turvallisten rakennusten takaamiseksi. AVATER-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston yhteistä tutkimus-, ennakointi-, arviointija selvitystoimintaa (VN TEAStoiminta). Rakennusten sisäilmaongelmien syiden korjaaminen ei ole aina mahdollista resurssien puuttuessa tai aina ongelmat eivät vaadi välitöntä korjaamista. Tätä tarvitaan erityisesti toimenpiteiden, kuten korjaustarpeen kiireellisyyden arvioinnissa ja toisaalta riskiviestinnässä rakennusten käyttäjien turhien pelkojen hälventämiseksi. Tähän on koottu hankeen keskeisimmät tulokset ja suositukset. AVATER-hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja koota tietoa olemassa oleviin tietoaukkoihin monimuotoisella alueella koskien mm. Rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden ”pohja” ovat luonnollisesti rakennukset. Jos korjauksia ei voida aloittaa, joudutaan harkitsemaan keinoja torjua ja vähentää rakennuksen käyttäjien altistumista rakennusperäisille terveydellisille riskeille. Valtaosa kunnista arvioi koulujen sisäilmatilanteen hyväksi ja kokee, että ongelmien hallinnassa onnistutaan hyvin. Valitettavasti virheitä ja puutteita tapahtuu niin rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa, käytössä kuin korjaamisessakin. Jotta rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia, tulee rakennuksen kaikkien vaiheiden edetä ammattitaidolla. 11 toimintamalleja ja menetelmiä. 2011). Jotta voidaan ennaltaehkäistä terveyshaittoja, rakennusten kosteusvauriot tulee korjata ja näiden synty ennalta ehkäistä. Olemassa oleva tieto varsin sirpaleiselta ja monimuotoiselta kentältä tulee jalostaa toimijoiden käyttöön ja lisäksi tulee tietysti tunnistaa ja täyttää tietoaukot ja ohjeistuksen tarpeet eri osa-alueilla. Tarvitsemme kykyä arvioida, missä rakennuksissa on erityisen suuri riski terveydelle ja missä pienempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. rakennuksen suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito sekä mahdollisten ongelmien havaitseminen ja korjaaminen. Kyseisten hankkeiden tavoitteena on muun muassa tuottaa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa. Tilanne on parantunut vuodesta 2011, jolloin yksikään kunta ei kokenut, että sisäilmaongelmia olisi ennaltaehkäisty ja 26 % kunnista koki tilanteen pahenevan (Pekkola ym. rakennushankkeiden toimintamalleja, rakennusten terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä, terveyshaittojen käyttöä turvaavia toimenpiteitä, kiinteistökannan hallintaa ja rakennustyöntekijöiden koulutustarpeita. vsk. Näitä vaiheita ovat mm. Kosteusvaurioiden terveyshaitat ja toimintatavat sisäilmaongelmien hoitamisessa ja ennakoivassa kiinteistönpidossa Rakennusten kosteusvauriot ovat hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta ei ole tiedossa, mitkä tekijät ja millä mekanismilla ne aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia. Yhteenveto hankkeen tuloksista ja suosituksista Hankkeesta tehty yhteenvetoraportti on julkaistu VNK:n sivuilla osoitteessa http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79786 ja kuntakyselyn tulokset on raportoitu tarkemmin THL:n raportissa (linkki). Vaikka tilanne yleisellä tasolla koetaan parantuneen, kuitenkin noin 10–30 prosentissa kuntia tilanne koetaan haastavaksi tai jopa vaikeaksi, ja ongelmia voi olla useilla sisäilmaongelmien hallinnan eri osa-alueilla (kuva 1).
Myös pitkäntähtäimen suunnitelmien tekemisessä ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa on puutteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Selkeät kriteerit terveydellisen merkityksen arvioimiseksi puuttuvat. Lääkäreille tarvitaan lisää ohjeistusta ja koulutusta terveydellisen merkityksen arviointiin ja kouluterveydenhuollon roolia tulee täsmentää, jotta oppilaiden näkökulma tulee hyvin huomioiduksi. Arvioinnissa tulee huomioida myös käyttäjien kokemat olosuhdehaitat, oireet ja sairastaminen. 12 Osalla kunnista (30 %) ei ole lainkaan yhtenäisiä prosesseja tai selkeitä toimintaohjeita sisäilmaongelmien hoitamiseen. Rakennukset tulee tutkia kokonaisuutena. 2016: Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien selvittämiseen). Terveydellisen merkityksen ja kiireellisyyden arviointia tulisi tehdä asiantuntijaryhmässä, joka tuntee hyvin altistumiseen ja käyttäjien terveyteen liittyvät asiat. Tähän luovat hyvän pohjan Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimallin periaatteet (Lappalainen ym. Koettujen haittojen, oireiden ja sairastavuuden poikkeava esiintyminen voi korostaa toimenpiteiden kiireellisyyttä. Valtaosalla kunnista ei ole ohjeistusta tai yhtenäisiä periaatteita useiden eri korjauskohteiden väliseen priorisointiin. (N?146) Kuva 1. Kunnilla on lisäksi ongelmia paitsi toimijoiden välisessä yhteistyössä myös sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointi Terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnin tulee perustua kokonaisvaltaiseen altistumisen arviointiin, jossa huomioidaan paitsi altistumisen voimakkuus ja todennäköisyys myös altistumisen toistuvuus. Tämä voi olla esimerkiksi kuntotutkijan, terveystarkastajan ja lääkärin muodostama työryhmä. Myös päätökset rakennukselle tehtävistä toimenpiteistä olisi suositeltavaa tehdä useamman tahon yhteistyönä niin, että asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet rakennuksen altistumisolosuhteisiin ja käyttäjien terveyteen, ovat esittelemässä rakennuksen terveellisyyteen vaikuttavat seikat. Altistumisen arviointiin, toimenpiteiden määrittelyyn ja priorisointiin tarvitaan lisää ohjeistusta. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet jatkotoimenpiteiden määrittelyyn ja niiden kiireellisyyden arviointiin. vsk. Koettu sisäilmatilanne kunnissa.. Arvioikaa yleisellä tasolla, minkälainen sisäilmaongelmatilanne on tällä hetkellä kuntanne...
Myös opettajille, muulle henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen tulisi koota tietoa siitä, miten toimia ja mitä odottaa, kun koulussa epäillään tai on havaittu sisäilmaongelmia. Sisäilma-asioihin liittyvää osaamista ei ole riittävästi, ja sitä tulisi lisätä kunnissa/maakunnissa. vsk. 13 Rakennusten kuntotutkimukset ovat tärkeä osa käyttäjien altistumisen arviointia ja niistä laadittujen raporttien on oltava käyttökelpoisia terveydellisen merkityksen arviota tekevälle, eli esimerkiksi terveystarkastajan ja lääkärin muodostamalle työparille. Kunnat tarvitsevat ohjeistusta etenkin sisäilmaongelmien selvittämisen prosessin alkuvaiheeseen, jotta saadaan luotua hyvä toimintarutiini tavanomaisten ja helppojen tapausten nopeaan hoitamiseen. Sisäilmaongelmien hoitamiseksi tulisi olla yhtenäinen sähköinen järjestelmä, johon kaikki päätöksentekoa varten tarvittavat tiedot dokumentoidaan ja jota kautta tiedot välittyvät kaikille vastuussa oleville toimijoille ja edelleen seuraaviin vaiheisiin. Erityisesti rehtorit tarvitsevat koulutusta ja tukea rooliinsa koulujen sisäilmaongelmien hallinnassa. Lisäksi vaurioiden ennakoiva korjaaminen on 60–500 % edullisempaa myöhässä tehtävään korjaamiseen verrattuna (Kero 2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Kuntotutkimusraporteissa tulisi arvioida aiempaa paremmin havaintojen merkitystä käyttäjien altistumisen kannalta konkreettisesti ja tutkimuksen tilaajalle annetaan yksiselitteisiä jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kuntotutkijoille voisi esimerkiksi laatia altistumisen arviointiin ja tulosten raportointiin keskittyvä helposti luettava tiivistelmä perustuen kuntotutkimusoppaaseen YO 2016 (Pitkäranta 2016) ja TTL:n ohjeeseen (Lappalainen ym. Ennakoiva kiinteistönpito ja rakennusten tutkiminen Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän, jotta sisäilmaongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Jotta luottamus asioiden hoitamisessa säilyy, tulee sisäilmaongelmista ja niiden ratkaisemisen etenemisestä viestiä oikea-aikaisesti ja aktiivisesti. Tämänhetkinen ohjeistus painottuu vaikeisiin tapauksiin ja sopii paremmin isoille toimijoille. 2016). Sisäilmaongelman hallintaprosessi Eriasteisten sisäilmaongelmien ratkaisemista ja hallitsemista varten kunnilla tulisi olla yksityiskohtainen prosessikuvaus, jossa esitetään selkeästi eri toimijoiden roolit ja vastuut. Mallia voi ottaa kunnista, joissa vastaava on tehty. Korjausten lykkääminen edesauttaa vaurioiden laajenemista ja Ennakoiva vesikaton uusiminen säästi kattovuodoilta.
Kriteeristö määrittelee osaltaan hyvää rakennustapaa ja luo yhteisiä pelisääntöjä. Kriteerit ja suositukset ovat uusinta tietoa hyödyntävä tarkastuslista, jonka avulla rakennuttaja voi varmistaa terveen talon toteutuksen. Terveen talon toteutuksen kriteerit ja kosteudenhallintakoulutus rakennustyöntekijöille Kosteusvauriokorjaamisen erityisammattiosaamista ja asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia on viety ansiokkaasti eteenpäin viime vuosina. Tavoitearvot tulisi asettaa olosuhteille, koska näin tieto kulkee paremmin uudisrakennustai korjaushankkeen eri osapuolille ja rakennukselle sekä sen käyttötarkoitukselle sopivia tavoitearvoja voidaan valita eri sisäilmastoluokista. Pelkkä sisäilmastoluokan valinta ei välttämättä ole riittävän tarkkaa tavoitteiden asettamista. Rakennuksia tutkittaessa sitä tulisi tarkastella aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia tulisi välttää. Eri käyttäjäryhmät (käyttäjät, siivoajat, kiinteistönhuolto, isännöitsijä, kiinteistöpäällikkö) tulisi ottaa mukaan tiedonkeräämiseen. AVATER-hankkeessa kehitettiin: • Kosteudenhallintakoulutusta rakennustyöntekijöille • Terveen talon toteutuksen kriteerejä (erityisesti) rakennuttajille • Tietoa päättäjille Määräysten minimitason (sisäilmastoluokan S3) mukainen rakennuskin tulee rakentaa toimivaksi ja terveelliseksi, mutta Terveen talon toteutuksen kriteereillä pyritään korkeampaan vaatimustasoon ja minimoidaan toteutukseen liittyviä riskejä. 14 näin ollen kasvattaa korjauskustannuksia. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Rakennuksen huollosta vastaava taho tulee ottaa mukaan laatimaan rakennuksen käyttöja huolto-ohjetta. Tarvitaan digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa kiinteistönpitoon liittyvän tiedon keräämiseen ja hallintaan. Terveen talon toteutuksen kriteereihin. Kestävän, laadukkaan, terveellisen ja ennaltaehkäisevän rakentamisen edistämiseksi kosteudenhallinnan perusosaamista tulee edistää myös muiden kuin kosteusvaurioihin erikoistuneiden osaajien keskuudessa. Jatkuvaan tiedonkeruuseen tulee luoda toimintamalli ja kertyvää tietoaineistoa täytyy tiivistää ja analysoida. Terveen talon toteutuksen kriteerit ohjaavat määrittelemään sellaiset toimenpiteet, joilla tavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Rakentamisvaiheessa kertyvää tietoa tulee siirtää nykyistä paremmin käyttövaiheeseen. Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla tulisi pohtia myös uudisrakentamisvaihtoehtoa
Rakennushankkeiden toivotaan ottavan toimintamalli käyttöönsä. Jo yhden virheen välttäminen voi säästää koko henkilöstön kouluttamiseen käytetyn rahasumman ja ennaltaehkäistä tulevia käyttäjiä terveyshaitoilta. Sekä suomalaisissa että yhdysvaltalaisissa ohjeissa linjataan kaikissa, että desinfiointiaineiden käyttöä ei suositella. Koulutusta suositellaan osaksi rakennustyöntekijöiden sekä muiden rakennustyömaalle sijoittuvien toimijoiden peruskoulutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Terveen talon toteutuksen kriteerejä suositellaan työkaluksi etenkin rakennuttajille. Ilmanpuhdistimia ei tule käyttää korjausten välttämiseksi tai korvaamaan puutteellista siivousta tai ilmanvaihtoa.. Kosteudenhallinnan laadunvarmistukseen tehtäväkonkreettinen satsaus tuottaa lisäarvoa hankkeen kaikille osapuolille. Niiden käyttöä voidaan harkita vain erityistilanteissa, kuten viemärivahinkojen yhteydessä. Se on suunnattu tilanteisiin, joissa vauriot ovat laajoja tai muuten vakavia. Osassa tekniikoista voi syntyä sivutuotteina haitallisia yhdisteitä, mutta yhdistelmälaitteella saavutettu hyöty voi olla suurempi kuin sen sivutuotteesta aiheutuva haitta. Yksi keskeisemmistä haasteista on varmistaa, että kaikki rakennustyömaalla työskentelevät osallistuisivat koulutukseen. Ilmanpuhdistimien ja biosidien käyttö kosteusvaurioiden hallinnassa Ilmanpuhdistimilla voidaan vähentää sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Kiinteistöja rakennusalalla toimivat suunnittelutoimistot, urakointiyritykset, konsultit ja muut organisaatiot voivat sisällyttää kriteerit osaksi omia toimintaohjeitaan. Tämänhetkiset kokeelliset tutkimukset ovat kuitenkin puutteellisia osoittamaan ilmanpuhdistimien hyötyjä allergioita ja astmaa sairastaville henkilöille. 15 tehdyt päivitykset tulee arvioida asiantuntijaryhmän kesken ja muokata sen jälkeen uusiksi Rakennustiedon ohjekorteiksi korvaamaan aiemmat vuosina 2003 ja 2004 julkaistut RT-ohjekortit. Koulutuspaketin sisältöä tullaan arvioimaan ja parantamaan analysoimalla koulutuksen vaikuttavuutta ja koulutustilaisuuksista kerättävää palautetta. Irtaimiston uusimisen periaatteita tulee täsmentää. Kosteudenhallintakoulutus on suunniteltu korttikoulutukseksi, jonka ympärille tavoitellaan liittyvän tulevaisuudessa myös kaupallista koulutustoimintaa. Suomalaiset ohjeet ovat selkeästi yksityiskohtaisemmat kuin yhdysvaltalaiset ohjeet. vsk. Kosteudenhallintakoulutuksen jatkohanke on käynnissä ja pilottikoulutukset suoritetaan vuoden 2017 syksyllä. Tilaajien tulee liittää tarjouspyyntöasiakirjoihin vaatimus, että kaikki työmaan työntekijät suorittavat kosteudenhallintakoulutuksen. Olemassa olevan ohjeistuksen lisäksi tarvitaan lisää ohjeistusta asuntokohteille sekä isännöitsijöille ja taloyhtiöille sekä lievemmille kosteusja homevauriotapauksille ja muille sisäilmaongelmille. Koulutuksen toimintamalli tullaan pilotoimaan, pilottikohteista kerätty kokemus ja tulokset julkaistaan, minkä jälkeen toimintamalli otetaan yleiseen käyttöön. Toimintamalli olisi siksi saatava yhtä yleiseksi kuin työturvallisuuskortin suorittaminen on nykyään. Työterveyslaitoksen siivousohjeistus (2016) on melko yleisesti käytössä erityisesti julkisissa kiinteistöissä. Kosteusja homevaurioiden siivous ja irtaimiston puhdistus Oikein toteutettu siivous ja irtaimiston puhdistus ovat tärkeä osa hyvin toteutettua korjaushanketta, mikä edesauttaa tilojen käyttäjien palaamista korjattuihin tiloihin. Yksi tämän hetken ongelmista on se että, yksityishenkilöt eivät välttämättä saa asianmukaista ja laadukasta siivouspalvelua
Viitteet Kero, P (2016). Seminaareissa nousi esiin myös keskustelua laadunvarmistustoimenpiteistä, joista keskeisimmät ovat merkkiainekokeet ja henkilösertifiointi. Rakenteita ei tule milloinkaan tiivistää ilman tutkimuksia, suunnittelua, korjauksen valvontaa ja seurantaa. Ilmanpuhdistimien tarve on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti ja ennen ilmanpuhdistimien käyttöönottoa tulee arvioida myös muiden epäpuhtauksien pitoisuuksia alentavien toimenpiteiden toteuttamista. Seminaareissa pohdittiin tiivistyskorjausten mahdollisuuksia ja heikkouksia. Kirjallisuuskatsauksessa ei ilmennyt teknisiä esteitä tiivistyskorjausten toteuttamiselle. Työterveys-laitos. Ympäristöministeriö. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset ovat tehneet yhteisen kannanoton ja suositukset biosidien käytöstä korjausrakentamisessa (https://www. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Biosidien käyttöä ei suositella kuin poikkeustapauksissa, kuten viemärivahinkojen yhteydessä. Usein sopivin korjausmenetelmä on vaurioituneiden rakenteiden korjausja tiivistystoimenpiteiden yhdistelmä. thl.fi/fi/-/otsoni-ja-muut-biosidit-eivat-sovirakennuksen-homeongelman-ratkaisuksi). http:// urn.fi/RN:ISBN:978-952-302-836-4. https:// www.julkari.fi/handle/10024/129932 Pekkola, V, Metiäinen, P, Mussalo-Rauhamaa, H ym. Ympäristö-opas 2016: Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. vsk. Pitkäranta, M (Toim.) (2016). Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien selvittämiseen. Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ympäristöministeriö. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/ 10024/75517 Työterveyslaitos 2016. Biosidikäsittelyjä tekevien yritysten koulutustaso vaihtelee, ja heille tulisikin järjestää yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä. Korjaa ajoissa ja säästä – Ennakoivan korjaamisen kustannussäästöt. (2016). Laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet tulisi ottaa huomioon jo hankeja ehdotussuunnitteluvaiheissa, koska niiden merkitys korostuu tiivistyskorjauksissa. Tiivistyskorjaukset Hankkeessa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että tiivistyskorjaukset ovat yleistyneet. 16 Ilmanpuhdistimia voi käyttää pääasiassa väliaikaisesti esimerkiksi remonttia odottaessa tai sen aikana suojaamaan viereisiä tiloja, auttamaan herkistynyttä esimerkiksi palaamaan korjattuun tilaan ja tiloissa, joissa on tavallista suurempi hajukuorma. Laitteiden vertailu on erittäin hankalaa, mitä varten tarvittaisiin yhteinen kriteeristö. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, noudattavatko vakuutusyhtiöt tätä ohjeistusta. Kyselyn ja seminaarien perusteella tiivistyskorjauksiin suhtaudutaan pääasiassa asiallisesti ja uuden menetelmän edellyttämällä varovaisuudella. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteusja homevauriokorjausten jälkeen. Tällöin mahdollisen konsultin ja korjaussuunnittelijan asiantuntemus ovat avainasemassa. Tiivistyskorjaukset ovat hyvä ratkaisu tietyissä käyttökohteissa, mutta ne eivät sovellu kaikille rakenteille, eivätkä vaurioituneiden materiaalien poistoon perustuvan homevauriokorjauksen vaihtoehtona. Ympäristöministeriö. Lappalainen, S, Reijula, K, Tähtinen, K ym. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http:// www.hometalkoot.fi/file/15862.pdf Ung-Lanki, S, Turunen, M, Hyvärinen, A (2017) Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelmien hallinnassa ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa. (2011)
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Käyttökohteet KYSY LISÄÄ 010 2920 440 • koulut • päiväkodit • toimistot • neuvotteluhuoneet • laboratoriot • hammaslääkärit • terveysasemat • homekohteet • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa Ilmalinja Oy Atomitie 5 C, 00370 HELSINKI Puhelin 010 2920 440. vsk. 21 Ilmalinja Oy Kutomotie 6 B, 00380 HELSINKI Puhelin 010-2920 440 CMYK C 100% M 78 % Y 0% K 0% www.ilmalinja.fi Ilmanlaatu on työelämänlaatua AirCleaner 750, 1000 ja 2000 ilmanpuhdistimet Puhdas sisäilma, puhtaasti parempi tuottavuus. AirCleanerin kemiallismekaaninen suodatus puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, mikrohiukkasista, kaasuista, hajuista sekä tappaa bakteerit, virukset ja homeet. 17 Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk
• Syy-seuraussuhdetta kosteusja homevauriorakennusten ja yhdenkään terveysvaikutuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat. Kosteusja homevaurioista oireileva potilas Artikkeli on alun perin julkaistu Aikakauskirja Duodecimin numerossa 2017;133:513–4. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Diagnostiikka ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. 18 Keskeinen sisältö Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska näin voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa. Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. vsk. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150545) lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteusja homevaurio. Terveysvaikutukset Taulukossa 1 esitetään työryhmän arvio tutkimusnäytön vahvuudesta kosteusvaurioiden ja eri tautien ja oireiden välisestä yhteydestä. Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. Ei ole olemassa määriteltyä ”hometalosairautta”. Ei ole olemassa laboratoriotai muita tutkimuksia, joilla yksilön kohdalla kosteusja homevaurio voidaan edes kohtalaisella varmuudella yhdistää potilaan hengitystieoireisiin tai sairauksiin
vsk. IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa (B) . Hoito ja hoidon porrastus Havaitut oireet ja todetut sairaudet hoidetaan tavanomaisten hoitosuositusten Taulukko 1. Vastuu tutkimuksista on rakennuksen omistajalla tai työpaikan ollessa kyseessä työnantajalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio.. Käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteustai homevaurio voitaisiin yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin. Lausunnoissa on syytä noudattaa huolellista harkintaa. Luottamukseen perustuva vahva potilaslääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa. • Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepölyja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla (B) . Spesifisiä homeiden IgE-vasta-aineita ei suositella seulottavaksi perusterveydenhuollossa. Rakennuksen kosteusja homevaurio voidaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin. Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille (A) . 19 Oireileva potilas vastaanotolla: kosteusvaurio rakennuksessa. Jos epäillään, että oireiden taustalla ovat rakennuksen kosteusvauriot, tulee suosittaa, että kyseisessä rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. • Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita (B) ja saattaa vähentää astmaa sairastavien lasten hengitystieoireita (C) sekä aikuisten ylähengitystieinfektioita (C) . Buildings affected by moisture damages should be remediated, because it is likely to be beneficial to health of the occupants and other users and for the condition of the building.. No laboratory or other clinical tests exist that can be used to associate potential moisture damage to perceived symptoms of the patient. astma). Kosteusvauriot kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulee pyrkiä korjaamaan, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennusten kuntoa. Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tehdään työterveyshuollossa. • Herää epäily ammattitaudista. • Työkykyisyysselvittelyissä on tarpeen konsultoida erikoissairaanhoitoa. 20 mukaisesti etiologiasta riippumatta. Kosteusja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan oireilun etiologiasta riippumatta yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. vsk. • Työpaikan ja koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden (C) ja oppilaiden (C) hengitystieoireita. Erikoissairaanhoitoon lähettämistä voidaan harkita seuraavissa tapauksissa: • Halutaan varmistaa diagnoosi (esim. • Hoitovaste on riittämätön. Diagnostics and care of the patients must be based on general guidelines, regardless of potential moisture damage in home or work place. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä Jussi Karjalainen (pj.) Kirsi Karvala Paula Kauppi Jorma Komulainen Jussi Lampi Pentti Lampi Mika Mäkelä Juha Pekkanen Kari Reijula Koko suositus on luettavissa: www.kaupahoito.fi Patient exposed to moisture damage Moisture damages and dampness in buildings is a risk factor for respiratory symptoms and development of asthma
Suositeltujen toimenpiteiden noudattaminen antaa hyvät edellytykset terveelliselle ja turvalliselle rakentamiselle, asumiselle, tilojen käytölle sekä kiinteistöjen arvon säilymiselle. Toimintamallia ovat kehittäneet ympäristöministeriö, Oulun ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat, Rakennustarkastusyhdistys RTY, Rakennusteollisuus RT, SKOL, RAKLI ja Rakentamisen Laatu RALA. Yhteistyön lisääminen eri osapuolien välillä on myös parantanut laatua rakennushankkeissa huomattavasti”, kertoo Kuivaketju10:n kehittämisessä mukana ollut Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä. Suosituksena on, että selvityksessä käytetään Kuivaketju10-toimintamallia, joka sisältää muun muassa merkittävimpien kosteusriskien hallitsemiseen tarkoitettuja tarkistuslistoja. Uusiin toimintatapoihin sitoutuvat kaikki rakennushankkeen osapuolet, ja niitä sovelletaan sekä hankkeen kaikissa vaiheissa että kiinteistön ylläpidon aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. ”Kokemustemme mukaan kosteudenhallinnan huomioimisella jo tilaamisvaiheessa on iso merkitys. vsk. Tilaajan tulee jatkossa uudisja korjausrakentamishankkeissa laatia kosteudenhallintaselvitys, jonka avulla varmistetaan kosteudenhallinta koko rakennusprojektin ajan. Koordinaattorin tehtävänä on varmistaa kosteudenhallintaselvityksen mukaisten toimien toteutuminen. Koko alan odotetaan sitoutuvan toimintatapoihin, jotka vähentävät rakentamisen laatuvirheitä ja edistävät terveellisen rakennuksen syntymistä. ”Kosteusja homevaurioilla on merkittäviä yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat vuositasolla miljardien eurojen kustannuksia sekä vakavia terveysongelmia. ”Kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat sitoutuneet asteittain edellyttämään uusien toimintatapojen soveltamista uudisrakennushankkeissa, jotka tulevat ennakkoneuvotteluun tämän vuoden aikana”, sanoo Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäki. 21 Y mpäristöministeriö sekä kiinteistöja rakennusala ovat esittäneet suosituksen toimintatavoista, joiden avulla rakennusten kosteusongelmia vähennetään olennaisesti. Uusi toimintamalli kattaa rakennuksen koko elinkaaren tilaamisesta ja suunnittelusta aina rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon. YM Ratkaisu rakentamisen kosteusongelmiin uudesta yhteisestä toimintamallista. Mukana on myös konkreettiset, eri työvaiheisiin liittyvät toimintaohjeet tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja kiinteistön käyttäjälle sekä rakennusvalvonnalle. Tarkoituksena ei ole lisätä byrokratiaa vaan yhdessä parantaa toimintakulttuuria. Tilaaja nimeää rakennushankkeeseen hankekohtaisen kosteudenhallintakoordinaattorin, joka voi olla myös hankkeessa jo muutenkin mukana oleva henkilö. Valtakunnallisten ja yhteisesti hyväksyttyjen menettelytapojen avulla voidaan edistää laadukkaampaa ja terveellisempää rakentamista”, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo
Näyttöä kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on riittävästi, jotta niiden ennaltaehkäisy ja korjaaminen ovat perusteltuja ihmisten terveyden kannalta. Eri toimijoiden tulee välttää todellisten ongelmien vähättelyä, mutta myös tarpeettoman huolen aiheuttamista. Potilaiden saama informaatio, hoito ja diagnostiikka on saattanut vaihdella riippuen hoitavasta lääkäristä. Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuopion sosiaalija terveyspalvelut Jussi Karjalainen Tays allergiakeskus Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Juha Pekkanen Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kosteusja homevauriot ja terveys: Tutkimusnäyttöön perustuva tieto on tärkeää sisäilmaongelmien hoitamisessa ja niistä kärsivien potilaiden kohtaamisessa. Tämä on ymmärrettävää, koska aihe on haasteellinen ja monimutkainen kokonaisuus myös aiheeseen perehtyneille asiantuntijoille. Erityisesti julkisessa keskustelussa kosteusja homevauriot on yhdistetty moniin erilaisiin terveysongelmiin. Tämä on heijastunut myös toimintaan lääkärin vastaanotolla. 22 S uomessa keskustelu rakennusten kosteusja homevaurioiden terveysvaikutuksista on ollut jo vuosien ajan varsin kirjavaa ja vilkasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Näyttöön perustuvat hoitosuositukset. vsk
Suositus julkaistiin vuonna 2016 (Käypä hoito), ja tiivistelmä suosituksesta on nyt julkaistu myös tässä lehdessä. Havainnoivissa tutkimuksissa havaittu näyttö on lähtökohtaisesti heikkoa näyttöä. Havainnoiva tutkimus voi olla poikkileikkaustutkimus, jossa arvioidaan esimerkiksi kosteusvaurioiden yhteyttä terveyteen tietyllä hetkellä, tai pitkittäistutkimus, jossa ensin arvioidaan kosteusvaurioiden vaikeusaste ja sitten seurataan tutkimusväestön sairastuvuutta. Havainnoivassa tutkimuksessa kerätään tietoa tutkimusväestöstä sitä tarkkailemalla ilman, että tutkittavien altistumista tai hoitoa aktiivisesti muutetaan. 2016; Jousimaa ym. 2016; Jousimaa ym. Käypä hoito -suosituksia tehdessä pyritään mahdollisimman kattavasti keräämään aiheeseen liittyvä lääketieteellinen tutkimustieto yhteen, arvioimaan sitä kriittisesti ja tekemään sen perusteella koottu johtopäätös ottaen huomioon muun muassa tutkimusten laatu, tutkimusasetelman ja tulosten yhdenmukaisuus ja sovellettavuus sekä tutkimuksiin liittyvät harhan mahdollisuudet. 2010). Heikointa tutkimusnäyttöä saadaan yksittäisistä potilastapauksista.. Parhaat tutkimukset ovat kaksoissokkoja eli sekä kokeeseen osallistuvat tutkimushenkilöt että koetta suorittavat tutkijat eivät tiedä, saavatko tutkimushenkilöt hoitoa vai eivät. Suosituksiin pyritään myös selkeästi ja avoimesti kuvaamaan johtopäätösten taustalla oleva tutkimustieto. Satunnaistetussa kokeessa tutkittavat jaetaan satunnaisesti hoitoja vertailuryhmään. 2010). Suositukset eivät myöskään velvoita lääkäriä toimimaan juuri niissä kuvatulla tavalla, vaan lääkäri voi ja hänen tulee käyttää harkintaa ja huomioida potilaiden yksilölliset erot ja tarpeet. 2016). Tutkimusnäytön arviointi Käypä hoito -suosituksissa Käypä hoito -suositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Kuitenkin tutkimustulosten ollessa yhdenmukaisia, toistettavia ja kun harhan mahdollisuus arvioidaan pieneksi, voidaan arviota tutkimusnäytön vahvuudesta nostaa, vaikka tutkimukset olisivat olleet havainnoivia (kuva 1) (Honkanen ym. Suositukset eivät ole osa sitovaa lainsäädäntöä, kuten joskus on luultu, vaan niiden tarkoituksena on tukea lääkäreiden työtä tarjoamalla heille tiivistetyssä muodossa mahdollisimman hyvää tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa hoitopäätösten tueksi. Sattumalta ja lähes samanaikaisesti julkaistiin myös saksalainen hoitosuositus aiheesta varsin samankaltaisin johtopäätöksin (Hurraß ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tutkimusasetelma on erityisen tärkeä, kun tutkimusnäyttöä arvioidaan (kuva 1). vsk. 2010). Käypä hoito -suosituksissa tutkimusnäyttöä arvioidaan neliportaisella asteikolla: vahva näyttö (A), kohtalainen näyttö (B), heikko näyttö (C), ei suoraa tutkimusnäyttöä (D) (Honkanen ym. 2016; Jousimaa ym. Kaksoissokoissa satunnaistetuissa kokeissa havaitut yhdenmukaiset tulokset tuottavat vahvaa näyttöä (Honkanen ym. Suositukset laaditaan kuvattuja menetelmiä hyödyntäen työryhmissä, joihin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kutsuu aihealueen asiantuntijoita (Honkanen ym. 2017). 23 Tarve koota lääkäreille tutkittua tietoa kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista ja antaa työkaluja kosteusvaurioista oireilevien potilaiden hoitoon on ollut ilmeinen. Tässä kirjoituksessa pyrimme hieman avaamaan miten Käypä hoito -suosituksia laaditaan ja käytetään sekä vastaamaan myös suosituksesta esitettyyn palautteeseen. Vuonna 2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim aloitti Käypä hoito -suosituksen valmistelun aiheesta
Näytönasteen arviointi sekä laskeminen ja nostaminen hoitosuosituksissa. Suurin osa tieteellisestä näytöstä rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista nojaakin havainnoivaan tutkimukseen, joka lähtökohtaisesti on herkempi harhoille ja sekoittaville tekijöille. 24 Tutkimusnäyttö kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista Kosteusja homevaurioista oireileva potilas oli ensimmäinen ympäristöterveyteen suoraan liittyvä Käypä hoito -suositus. Vahvin näyttö kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on näin ollen juuri astmasta ja hengitystieoireista, kun taas muista terveysvaikutuksista on huonommin tai ei lainkaan tutkimusnäyttöä (Käypä hoito 2016). Havainnoivat tutkimukset tuottavat yleensä heikkoa näyttöä. Merkittävä osa tutkimusnäytöstä on lisäksi poikkileikkaustutkimuksista, joissa on arvioitu itse raportoidun kosteusvaurion yhteyttä itse raportoituihin terveysvaikutuksiin (Käypä hoito 2016). Kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on tehty kuitenkin myös hyvää ja laadukasta havainnoivaa tutkimusta, kuten laadukkaita pitkittäistutkimuksia. Tällaiseen tutkimusasetelmaan, jossa sekä altistuminen että terveysvaikutus arvioidaan samalla hetkellä ja tutkimushenkilöiden toimesta, liittyy voimakkaita harhan mahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Poikkileikkaustutkimus ei voi koskaan myöskään luotettavasti osoittaa syy-seuraussuhdetta. Parhaissa tutkimuksissa kosteusvauriot on todettu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja kosteusvaurioiden vakavuuden yhteydessä tutkittuihin terveysvaikutuksiin on ollut myös viitteitä annos-vasteellisuudesta. vsk. 2015; Pekkanen ja Lampi 2015). He ovat kokeneet sen antavan Kuva 1. Tuloksen vakuuttavuuden, toistettavuuden ja harhan riskin arvion mukaan voidaan näytönastetta nostaa tai laskea (siniset nuolet). Näissä tutkimuksissa on saatu kohtalaisen vahvaa näyttöä siitä, että rakennusten kosteusvauriot ovat yhteydessä uuden astman kehittymiseen ja hengitystieoireisiin lapsuudessa. 2010.. Harhan mahdollisuus saattaa kuitenkin heikentää näytönastetta (keltaiset nuolet). Tässä arviossa Käypä hoito -suositus ei poikkea merkittävästi aiemmista arvioista (WHO 2009; Mendell ym. Satunnaistetut hoitokokeet tuottavat yleensä vahvaa näyttöä. 2011; Sauni ym. Mukailtu lähteestä Jousimaa ym. Hoitosuosituksen saama palaute Vastaanottotyötä tekevät lääkärit ovat valtaosin olleet Kosteusja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositukseen tyytyväisiä. Satunnaistettuja sokkoutettuja kokeita on vaikeampi toteuttaa kosteusvaurioiden korjaamisesta kuin esimerkiksi diabeteslääkkeen tehosta. Näytön arviointi ympäristötekijöiden terveysvaikutuksista ei ole yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi näytön arviointi lääkehoidon tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä
Suosituksen astmakeskeisyys johtuu siitä, että kosteusvaurioihin yhdistetyistä sairauksista astmaan on vahvin näyttö ja se on myös vakavin sairaus, johon kosteusvauriot on tutkitusti yhdistetty. 2011). Yhteenveto Lääkäriseura Duodecimin julkaiseman Kosteusja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suosituksen myötä saatiin lääkäreiden käyttöön ensimmäinen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus, jolla voidaan parantaa kosteusvaurioista oireita saavien potilaiden hoitoa ja diagnostiik. Terveydensuojeluja työsuojelulainsäädännön pääperiaate on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy, mikä edellyttää puuttumista elinympäristön riskeihin, vaikka ei täysin vielä tiedettäisikään, mistä terveysvaikutukset aiheutuvat. Vaikka aihetta on tutkittu paljon, emme edelleenkään tiedä edes kohtalaisella varmuudella mistä syystä kosteusvaurioituneissa rakennuksissa asuvat ihmiset kokevat enemmän oireita kuin ei-kosteusvaurioituneissa rakennuksissa asuvat. Johtopäätös syy-yhteyden puutteesta ymmärrettiin vähättelevänä, vaikka työryhmä totesi selkeästi, että rakennusten kosteusvauriot tulee korjata, koska näin voidaan vähentää terveyshaittoja. Kun näyttöä suhteutetaan muihin ympäristöaltisteisiin, näyttö kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista, lähinnä hengitystieoireista ja astmasta, on vahvempaa kuin valtaosassa ympäristöaltisteista. Esimerkiksi mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä oireita ja sairastavuutta selittävä tekijä, vaikka näyttö mikrobikasvun merkityksestä on kuitenkin ristiriitaista ja heikkoa (mm. Tästä syystä, vaikka syy-seuraussuhdetta rakennusten kosteusvaurioiden ja yhdenkään terveysvaikutuksen välillä ei ole voitu varmuudella osoittaa, kosteusvaurio on terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta, joka tulee korjata. Työryhmän johtopäätös, ettei syy-yhteyttä rakennusten kosteusvaurioiden ja yhdenkään terveysvaikutuksen välillä voida todeta, herätti myös huomiota, vaikka samankaltaiseen johtopäätökseen oli päätynyt muun muassa maailman terveysjärjestö WHO kattavassa kirjallisuuskatsauksessaan (WHO 2009). WHO 2009; Mendell ym. Esimerkiksi kosteusvaurioiden yhteydestä syöpätai reumasairauksiin ei ole tutkimusnäyttöä (Käypä hoito 2016). 2015). Tämä on myös tutkimusnäytön perusteella hyödyllistä rakennusten käyttäjien terveyden kannalta (Sauni ym. Kuitenkin hengitystieoireiden osalta on uskottava teoria mekanismista olemassa (Pekkanen ja Lampi 2015), joka tukee tutkimusnäyttöä erityisesti niiden osalta. Myös mekanismi, jolla oireet syntyvät on vielä täysin epäselvä. 25 työkaluja sisäilmaoireista kärsivien potilaiden auttamiseen. Kuitenkin vain harvoissa tutkimuksissa on näiden eri tekijöiden merkitys pystytty samanaikaisesti huomiomaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. On kuitenkin tärkeä huomata, että astman ja hengitystieoireiden lisäksi suosituksessa käytiin läpi kosteusvaurioiden mahdollisia terveysvaikutuksia erittäin kattavasti, jopa kattavammin kuin aikaisemmin (WHO 2009; Mendell ym. Suositus sai osakseen kritiikkiä lähinnä lääkärikunnan ulkopuolelta, mikä voi heijastella osittain sitä, että Käypä hoitosuosituksen kaltaisia työkaluja ei tunneta lääkärikunnan ulkopuolella. Monille saattoi kuitenkin tulla yllätyksenä, että tutkimusnäyttö monista terveysvaikutuksista, joita vuosien varrella on yhdistetty rakennusten kosteusvaurioihin, ei olekaan kovin vahvaa. 2011; Käypä hoito 2016). Mikrobikasvun lisäksi monet muutkin tekijät kosteusvauriorakennuksissa yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden ohella saattavat selittää oireita ja sairastavuutta. Tämäkin johtopäätös perustuu tutkimusnäyttöön. Näissä ydinviesteissä ei ole ristiriitaa. Suositusta kritisoitiin esimerkiksi siitä, että se oli liian astmakeskeinen. vsk
2017 Apr;220(2 Pt B):305–328. WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. Näyttö kosteusja homevaurioiden terveysvaikutuksista on riittävän vahvaa, jotta kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy ja korjaaminen ovat perusteltuja ihmisten terveyden kannalta. Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Honkanen M, Jousimaa J, Komulainen J, Kunnamo I, Sipilä R (toim.). Lähteet Kosteusja homevaurioista oireileva potilas (online). Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. ALV. vsk. (24 %).. Tutkimusnäyttöön perustuva tieto on tärkeää sisäilmaongelmien hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä sekä yksittäisten potilaiden kohtaamisessa. Cochrane Database Syst Rev 2015;(2):CD007897. Hoitosuositustyöryhmien käsikirja. ALV. Lääkäreiden ja eri viranomaisten työssään, kuten myös julkisessa keskustelussa, tulisi välttää todellisten ongelmien vähättelyä mutta myös tarpeettoman huolen aiheuttamista. 2010;126(16):1936–43. Duodecim 2015;131:1749–55. Jousimaa J, Liira H, Liira J, Komulainen J. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. (24 %). Environ Health Perspect 2011;119:748–56. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Irtonumero 8,00 € sis. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 27.7.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Hurraß J, Heinzow B, Aurbach U, Bergmann KC, Bufe A, Buzina W et al. Hoitosuositusten näytönasteen ja vahvuuden arvointi GRADE-työryhmän tapaan. Duodecim. 26 kaa sekä antaa näyttöön perustuvaa tietoa kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista. http://www. Pekkanen J, Lampi J. 2016 (siteerattu 9.8.2017). Geneva: World Health Organization 2009; http:// www.euro.who.int/__data/assets/ pdf_file/0017/43325/E92645.pdf Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Rakennusten kosteusja homevauriot ja terveys. Int J Hyg Environ Health. kaypahoito.fi/web/kh/suositustyoryhmien-kasikirja. Medical diagnostics for indoor mold exposure
Altistuminen kosteusvaurioituneessa rakennuksessa on yhdistetty moniin terveyshaittoihin, kuten hengitystieoireisiin, hengitystieinfektioihin, astman syntyyn ja astmaatikon hengitystieoireiden pahenemiseen. Tämä vaihtelu pystyttiin selittämään ainoastaan osittain vuodenaikaisvaihtelulla. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ilmasta laskeutuneen pölyn ja mattopölyn näytteitä suositellaan otettavaksi toistetusti, jotta mikrobialtistusta voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti sisäympäristöissä. Tutkimusmaiden välillä havaittiin myös eroja siinä, kuinka kosteusvauriot koulurakennuksissa vaikuttivat mitattuihin mikrobipitoisuuksiin, sekä laadullisesti että määrällisesti. Näkyvä home ja tulisijan käyttö selittivät puolestaan sienipitoisuutta kuvaavan ergosterolin ja elinkykyisten sienten pitoisuutta. Mikrobipitoisuuksissa oli selviä eroja maatalousja kaupunkikotien välillä. Ilmasta laskeutunut pöly kuvasi hyvin sisäilman mikrobijakaumaa ja vuodenaikaisvaihtelua. Mikrobipitoisuuksissa on selvää maantieteellistä ja ajallista vaihtelua. Muutoin mikrobipitoisuuksia selittävät tekijät vaihtelivat. Tutkimuksessa määritettiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä sisäilman ympäristömikrobeille altistumiseen, selvitettiin erilaisten mikrobimääritysten toistettavuutta sekä vertailtiin eri näytetyyppejä, jotta pystyttiin arvioimaan mikä olisi paras tapa kuvaamaan mikrobialtistumista sisäympäristöissä. Leppänen on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2002 Kuopion Lyseon lukiosta ja filosofian maisteriksi vuonna 2007 Kuopion yliopistosta. Kosteusvahingot kodeissa ja kouluissa ovat merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe. vsk. Mikrobipitoisuudet olivat selvästi suurempia Espanjassa ja Hollannissa verrattuna Suomen mikrobipitoisuuksiin. Pidempiaikaiset pölykertymät kuten mattoja sänkypöly olivat puolestaan toistettavampia vuoden aikana tehdyissä toistomittauksissa. Maatilaympäristöissä tulisi ottaa lisäksi näytteitä mikrobirikkaista tiloista kuten navetoista, joissa tutkimushenkilö viettää aikaansa. Kotiympäristöissä, bakteerien soluseinämää kuvaavien markkereiden pitoisuus oli yhteydessä rakennustyyppiin ja maanviljelyyn. Hän on toiminut apulaistutkijana Kansanterveyslaitoksella vuosina 2005–2007, tutkijana Kansanterveyslaitoksella vuosina 2007–2009 ja tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella vuodesta 2009. Toisaalta mikrobialtistumisella on havaittu olevan suotuisia terveysvaikutuksia muun muassa maatilaympäristöissä varttuessa. Kosteusvaurioiden vaikutus mikrobialtistumiseen oli suurinta hollantilaisissa kouluissa, joidenkin mikrobimarkkereiden osalta Espanjassa. Ero oli suurin henkilökohtaisissa ilmanäytteissä, joissa mikrobipitoisuudet kohosivat jopa 80 -kertaisiksi maatiloilla otetuissa näytteissä verrattuna kaupunkikoteihin. Hanna Leppänen on syntynyt vuonna 1983 Kuopiossa, ja hänen kotikuntansa on Kuopio. FM Hanna Leppänen tutki väitöskirjatyössään mikrobialtistusta erilaisissa sisäympäristöissä: maatiloilla ja ei-maatiloilla sekä suomalaisissa, espanjalaisissa ja hollantilaisissa kouluissa mikrobialtistumisen perusteelliseksi arvioimiseksi. 27 VÄITÖSTUTKIMUS: Sisäilman mikrobipitoisuuksissa on suurta maantieteellistä ja ajallista vaihtelua I hmiset viettävät arviolta noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, mistä johtuen sisäilman laadun merkitys ihmisen terveydelle korostuu. Tutkimuksessa mitatut mikrobipitoisuudet vaihtelivat suuresti koulurakennuksissa eri tutkimusmaiden välillä, kuten myös eri näytteenottokertojen välillä vuoden aikana. Tutkimukseen valituissa suomalaisissa kouluissa tätä vaikutusta ei havaittu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Yhteenvetona voidaan todeta, että mikrobimarkkereiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat riippuen sekä näytetyypistä että mikrobimarkkerista. Itä-Suomen yliopisto
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. 28. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. 29 Raitista ilmaa huomaamattomasti ja vedottomasti. vsk
Kuitenkin viranomaisohjeissa viitataan mahdolliseen ympäristön taustavaikutukseen esimerkiksi maaperäkontaktissa tai ulkoilmalle alttiina olevien näytteiden osalla. Mikrobimäärissä ja -lajistossa havaitaan eroja rakenteiden välillä, mutta pelkkien mikrobitulosten perusteella ei ole mahdollista tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tarkempien johtopäätösten tekeminen edellyttäisikin samanaikaisesti rinnalle myös hyvää rakennusteknistä informaatiota näytteistä. Materiaalinäytteen suoraviljelyä.. vsk. Aineisto koostuu laboratoriossamme analysoiduista näytteistä. 30 Marja Hänninen, Helena Rintala, Pinja Tegelberg ja Teija Meklin Mikrobioni Oy Rakennuksen eri rakenteiden mikrobivauriot Rakenteen merkitystä kosteusvaurion ja siihen liittyvän mikrobikasvun kannalta on tutkittu suhteellisen vähän. Selvityksessämme olemme tarkastelleet rakennusmateriaalinäytteiden mikrobimääriä ja lajistoa eri rakenteissa
Rakennusten kosteusja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa tutkimus kohdistetaan aluksi havaittuihin kosteusvaurioituneisiin rakenneosiin tai oletettujen riskien pohjalta valitaan rakenneavauskohdat. väliseinä, välipohja n=1932). Tämä vahvistaa päätelmää siitä, että lähellä maaperää taustapitoisuudet voivat olla tavanomaista suuremmat ja materiaalissa todetun mikrobikasvun merkitystä tulisi arvioida rakennusteknisten havaintojen pohjalta. Laboratorioille tutkituista materiaaleista muodostuu isojakin näyteaineistoja, mutta näytteenotto ja tutkimustarpeet kentällä vaikuttavat siihen millaiseksi näyteaineisto muodostuu. Laboratoriossa mahdollisen ulkoilmatai maaperäkosketuksen huomioiminen tulostulkinnassa on kuitenkin vaikeaa, jopa mahdotonta, joten lopullinen tuloksen arvioiminen jää näytteenottajalle. Yleisenä trendinä voidaan todeta, että nyt laboratorioon lähetetään analysoitavaksi ”puhtaampia” näytteitä kuin aikaisemmin. Aineisto koostui ns. Viime keväänä Sisäilmastoseminaarissa esittämässämme tutkimuksessa tarkastelimme noin 6000 laboratoriossamme suoraviljelymenetelmällä analysoidun näytteen aineistoa rakennekohtaisesti. Suuret pitoisuudet alapohjanäytteissä Tutkitussa aineistossa alapohjarakenteista otetuissa näytteissä todettiin suurimmat mikrobimäärät ja yleisemmin kosteusvaurioindikaattorimikrobeita. On myös oletettavaa, että valveutuneet rakennustekniset asiantuntijat eivät ota näytteitä, jotka ovat suorassa maaperäkontaktissa. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Annilan ym. Muissa rakenteissa vaurioita havaittiin huomattavasti vähemmän (väliseinissä 16 %, katoissa vain 3 %). vsk. Näytteistä suurin osa oli ulkoseinärakenteista (n=2841). Yli puolet havaituista mikrobivaurioista sijaitsi tutkimuksen mukaan rakennusten alapohjissa. Rakenteen vaikutusta kosteusvaurioon ja sen aiheuttamaan mikrobikasvuun on tutkittu vähän. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan toimenpiderajat rakennusmateriaalien mikrobipitoisuuksille ja määrille. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Esimerkiksi silloin, kun aistinvaraisella arviolla ei voida todeta rakenteen mikrobiologista kuntoa tai korjaustarvetta. Näin ollen on mahdollista, että suuret mikrobimäärät ja indikaattorimikrobien suuret esiintymisfrekvenssit alapohjarakennenäytteissä viittaavat ennen kaikkea merkittävimpiin kosteusvaurioihin alapohjarakenteissa verrattuna muihin rakenteisiin. Koska ulkoilma ja -ympäristö ovat rakennusten kannalta merkittäviä mikrobien luontaisia lähteitä, on kiinnostavaa ymmärtää miten maaperän läheisyys tai yhteys ulkoilmaan vaikuttaa rakenteissa todettuihin mikrobikasvustoihin ja -vaurioihin, ja onko mikrobisto erilainen eri rakenteissa. Mikrobinäytteitä otetaan rakennuksista vain tarvittaessa. Homesienet voivat kasvaa missä tahansa, jopa pinnoilla oleva pöly sisältää riittävästi ravinteita mikrobikasvun käynnistymiseen, jos kosteutta on riittävästi. Selvää toki on, että jos maaperäkontakti on ilmeinen, myös kontaktimateriaaleissa. 31 R akennuksissa tärkein mikrobikasvua rajoittava tekijä on kosteus. Muut kolme rakenneluokkaa olivat alapohjaja maanvastaisen seinän rakenteet (n=787), katto ja yläpohjarakenteet (n=275) sekä yleiset sisätiloihin liittyvät rakenteet (mm. Toisaalta valtaosa tutkituista alapohjan materiaalinäytteistä oli eristemateriaaleja (villaa ja purua), eivätkä ne siten ilmeisesti ole olleet suoraan kosketuksissa maaperään. vaurioepäilynäytteistä. 2017) tulokset tukevat päätelmää siitä, että alapohjarakenteissa on eniten kosteusvaurioita. Ohjeen mukaan tulostulkintaa ei voida soveltaa ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevan materiaalinäytteen tulkintaan
Tutkituista villanäytteistä suurin osa oli otettu ulkoseinistä. Leivo ja Rantala (2008) havaitsivat maanvastaisen betonilaatan alapuolella otetuissa näytteissä 98 %:ssa suuria mikrobipitoisuuksia. Yhteys sisäilmaan Analysoitavaksi lähetetyille materiaalinäytteille voidaan tehdä laboratoriossa näytekohtainen tulosten tulkinta perustuen annettuihin ohjearvoihin ja tulkintaRakenneavaus ulkoseinän eristevillasta tehtävää mikrobinäytteenottoa varten. Aiemmin on arvioitu, että koska ulkoseinärakenteet ovat alttiina ulkoilmalle, ulkoseinävilloihin voi ajan myötä kertyä mikrobeja. Eristevillaa analysoidaan paljon Asumisterveysasetuksessa todetaan, että toimenpiderajan ylittymisenä pidetään aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä todettua mikrobikasvua. Kuvat: Vahanen Rakennusfysiikka Oy.. Myös värinmuutos rakenteissa materiaalin pinnalla voi viitata mikrobikasvuun. Mikrobivauriota on siten vaikea todeta aistinvaraisesti eristemateriaalista, joten eristeitä lähetetään paljon tutkittavaksi laboratorioihin. vsk. Kuitenkin muutama vuosi sitten yhteistyössä rakennusteknisten asiantuntijoiden kanssa julkaisemiemme tulosten pohjalta (Meklin ym. Toisaalta värinmuutos eristevillassa voi johtua esimerkiksi ilmavirtausten mukana tulleesta liasta. 2015) todettiin, että ulkoseinäeristemateriaalien mikrobikasvu liittyi useimmiten kuntotutkimuksissa teknisesti todettuihin, todellisiin kosteusvaurioihin. Koska tutkituissa alapohjarakenteissa ei oltu todettu kosteusvaurioita, he totesivat johtopäätöksenä, ettei maanvastaisen betonilaatan alla olevan täyttömaan mikrobikasvu ole merkki kosteusongelmasta, vaan normaalia maaperän mikrobikasvua. 32 voidaan todeta suuria mikrobipitoisuuksia ilman kosteusvaurioita. Pääsääntöisesti aineiston eristevillanäytteiden pitoisuudet olivat pieniä ja vain alle neljänneksessä näytteistä havaittiin ohjearvoja ylittäviä mikrobipitoisuuksia. Ulkoilman tai materiaalin ikääntymisen ei todettu kerryttävän materiaaliin sellaisia pitoisuuksia, jotka tulkittaisiin mikrobikasvuksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Homehtumisen voi havaita puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisenä kasvustona materiaalin pinnalla. Vertailunäytteinä otetuissa villoissa ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia oli alle kymmenesosassa näytteitä. On epäilty, että ilmavirtausten mukana kulkeutuneet mikrobit ”virheellisesti” tulkittaisiin mikrobikasvuksi. Laboratoriossamme kootussa tutkimusaineistossa yli puolet oli eristevillanäytteitä
Nunez ja Hammer (2014) tutkivat jälkikäteen sisäpuolelta eristettyjen kellareiden maapainevastaisien seinien mikrobistoa seinän läpileikkauksessa. Sisäilman mikrobinäytteitä ei tulisi käyttää ilmayhteyden osoittamiseen näytteenottoon liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi. 2002, Reiman ym. 2014). Myös vaurion laajuusarviot edellyttävät kohteen ja rakenteiden teknistä tuntemusta, joten siksi toimenpideja korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan aina tiedot myös teknisistä havainnoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. vsk. Sädesienet ovat myös kaikissa rakennusmateriaaleista yleisimmin löydetty kosteusvaurioindikaattorina pidetty mikrobi, niin ulkoseinistä kuin sisätilojen rakenteista otetuissa näytteissä. Kohteessa esimerkiksi rakennusten alaja yläpohjista otettujen näytteiden mikrobitulosten merkityksen arvioimisessa on huomioitava mm. Indikaattorimikrobit – erot lajistossa Sädesieniä esiintyy yleisesti luonnossa. Tämä on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Hyvärinen ym. Joidenkin indikaattorimikrobien esiintymisfrekvenssit (%) eri rakenteista otetuissa näytteissä kasvualustakohtaisesti (M2 = 2%-mallasuuteagar, DG18 = dikloran-glyseroli-18-agar ja THG = tryptoni-hiivauute-glukoosiagar). mahdollinen ilmayhteys sisätiloihin. Heidän havaintojensa mukaan sädesienet ovat yleisimpiä ulommaisissa betoniseinärakenteissa, kun taas sisemmissä rakenteissa dominoivat Myxotrichum, Monocillium, Geomyces ja Ascotricha homesuvut. Omassa näyteaineistossamme suurin sädesienten esiintymisfrekvenssi oli betoni-/laastinäytteissä (taulukko 1). Ilmayhteyden osoittamiseen suositellaan käytettäväksi esimerkiksi merkkiainetta tai merkkisavua. Taulukko 1. maaperän kosteus voi vaikuttaa merkitsevästi rakenteiden eri kerroksissa vallitseviin olosuhteisiin ja vastaavasti lämpötilojen muuttuessa siirryttäessä sisätilasta ulospäin, eri mikrobilajit voivat viihtyä eri osassa seinärakennetta. Maapainevastaisissa seinissä mm. Betonin/laastin pinnan emäksinen ympäristö näyttäisi suosivan sädesienten kasvua. Tummennettuna ovat suurimmat todetut frekvenssit mikrobikohtaisesti.. 33 periaatteisiin. Kokonaisarvion materiaalin vaurioituneisuudesta tekee aina kohteessa käynyt asiantuntija
Myös aika on merkittävä tekijä mikrobikasvun muodostumisessa. Microbiological Aspects of Slab-on-ground Structures. (2014). versicolorin esiintymisfrekvenssi oli suurin (40 %) alapohjarakenteissa. A. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Indoor air, 24(5), 543–551. (2014). Pitkäranta M. Meklin T, Rintala H, Kärki J-P, Markkanen P, Pitkäranta M ja Raatikainen M. Fungi and actinobacteria in moisture-damaged building materials – concentrations and diversity. ryhmä Restrictin sieniä havaittiinkin eristeissä; sahanpurunäytteistä jopa yhdessä neljäsosassa tutkituista näytteistä. 686.. Healthy Buildings 2017. Biodeterior Biodegradation 2002; 49: 27–37. Int. versicolorin todettiin esiintyvän erittäin yleisesti useilla materiaaleilla; eristevillat, puu ja betoni/ laasti. ryhmä Restrictin sieniä havaittiin useimmin juuri alapohjasta ja maanvastaisesta seinästä otetuissa näytteissä sekä lähes yhtä usein ulkoseinästä otetuista näytteistä (taulukko 1). Indoor Air conference 2014, July 7–12, Hongkong, Kiina, Paper no. Fungi related to moisture damages in buildings. Eristemateriaalien mikrobipitoisuudet ja lajisto ulkoseinärakenteissa. Useimmin A. Laboratorioomme lähetetyistä materiaalinäytteistä A. (2015). A., Lahdensivu, J., Suonketo, J., & Pentti, M. Ympäristöopas 2016, Ympäristöministeriö Reiman, M., Rautiala S., Kujanpää L. Siten tarkemman kuvan hahmottaminen eri rakenteiden mikrobivaurioista edellyttää rakenneja materiaalikohtaisten mikrobimääritysten rinnalla myös tarkan rakennusteknisen tiedon keräämistä ja yhteistyötä mikrobiologian ja rakennustekniikan osaajien välillä. Meklin T, Rintala H, Hänninen M, Rintala T (2017). Aspergillus -ryhmä Restrictin homeita pidetään yleisinä löydöksinä pitkäaikaisesti lievästi kohonneessa kosteudessa olevissa rakenneosissa, esimerkiksi heikosti tuulettuvissa ulkovaipparakenteissa ja maanvaraisen laatan päälle koolatuissa puulattioissa (Pitkäranta 2016). Tutkimukset jatkuvat Kosteus määrää mikrobien kasvua rakennuksissamme, mutta säätelevinä tekijöinä vaikuttavat moniulotteisesti rakennusmateriaalit kasvualustoina ja rakenteet sijainnillaan vaihtelevin kosteusja lämpötilaolosuhtein. 359–364. Case Studies in Construction Materials, 6, 103–108. Hyvärinen A., Meklin T., Vepsäläinen A., Nevalinen A. SIY raportti 33 s. Nunez, M., & Hammer, H. Lähteet Annila, P. Microbial specialists in below ?grade foundation walls in Scandinavia. J., Hellemaa, M., Pakkala, T. 34 Aspergillus versicolor on yleisin eri rakenteissa havaittu kosteusvaurioindikaattorina pidetty home. (2017). Omassa aineistossamme A. (2002). Ne onkin aiemmin yhdistetty kattorakenteissa kattovuotoihin (Reiman 2014). Hiivoja todettiin yleisemmin kattoja yläpohjarakenteista otetuissa näytteissä. Sisäilmastoseminaari 2015. (2016). Microbial growth on different types of building materials – survey of indicator microbes. Leivo V, ja Rantala J (2008, June). Hiivat vaativat enemmän kosteutta kuin monet muut viljelymenetelmällä havaitut mikrobit. (taulukko 1) Mikrobeilla on vaihteleva kyky sietää kuivuutta. In Proceedings of the BEST 1 conference, Minneapolis, USA, June12–13. Extent of moisture and mould damage in structures of public buildings. vsk
35 Ratkaisumalli sisäilmasairaiden hoitoon ja kuntoutukseen Pulkkinen Katja, Pitkäniemi Minna: Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2017 Sisäilmasairaita työssään ja eri yhteiskunnan toiminnoissa kohtaaville on julkaistu opas, jossa tarjotaan ensi kertaa kattava ja monialainen ratkaisumalli sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. vsk. Julkaisun avulla sisäilmasairaita voidaan oppia tukemaan paremmin niin työelämässä, koulutuksessa, palveluissa kuin päätöksenteossakin. Julkaisussa myös esitetään nelivaiheinen ratkaisumalli, jonka avulla sisäilmasairaiden toimintakykyä voidaan menestyksekkäästi tukea ja vähentää heidän ajautumistaan työkyvyttömyyteen. Juuri ilmestyneessä Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisussa kuvataan ensimmäistä kertaa sisäilmasairaan tilanne ja avuntarve kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti. Julkaisun voi ladata sähköisenä versiona osoitteessa: http://homepakolaiset.fi/ratkaisuja-sisailmasairaille/materiaalit/ratkaisumalli/ Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisu tarjoaa työvälineitä useille ammattiryhmille. Homepakolaiset ry
Työ alkoi asunnontarkastuksista ja kuntiKaarina Kärnä Vuoden 2017 terveystarkastajaksi valittu Seija Pulkkinen painottaa päättäjien perehdyttämistä sisäilma-asioihin Vuoden 2017 terveystarkastajaksi valittiin ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen Jyväskylästä. ”Huonoimmat kohteet on saatu purettua tai peruskorjattua, joten tarve sisäilmaongelmien kartoittamiseen on. laatinut Keski-Suomessa koulujen terveydellisten olojen tarkastusohjeistusta yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Valinta tehtiin nyt 16. Työ on tuottanut tulosta. Paikalle kokoontui yli 200 ympäristöterveydenhuollon ammattilaista eri puolilta Suomea. Tätä riskipisteytystä olen jonkin verran jakanut myös kollegoille muilla paikkakunnilla”, kertoo Pulkkinen. vsk. Jyväskylän seudulla on pidetty koulutarkastusten suunnitelmallisuutta tärkeänä asiana jo 80-luvulta alkaen. Moniosaajasta sisäilma-asiantuntijaksi Seija Pulkkinen on ehtinyt tehdä monipuolisesti erilaisia terveystarkastajan töitä jo yli 30 vuotta kestäneen uransa aikana. Vuodesta 2001 alkaen hän on kuitenkin keskittynyt lähinnä sisäilmaongelmien selvittämiseen. kerran ja valituksi tuli Jyväskylän ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen. Koulutuspäivien aikana julkistettiin vuoden terveystarkastajan valinta. Urallaan hän on erityisesti perehtynyt sisäilmaasioihin ja mm. 36 Y mpäristöterveyden Asiantuntijat ry, Ympäristö ja Terveys-lehti ja Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto järjestivät Jyväskylän Laajavuoressa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 16.–17. en päiväkotija koulukiinteistöistä, mutta vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen työkenttänä ovat olleet lähinnä koulukiinteistöjen suunnitelmalliset tarkastukset yhdeksän kunnan alueella. Apuna on ollut erilaisia tarkastusohjeistuksia, ja Pulkkisen aloitteesta näitä muokattiin enemmän sisäilma-asioiden arvioinnin tarpeisiin soveltuviksi. toukokuuta 2017. ”Työporukan kesken mietimme riskiperusteisia, numeroarviointiin perustuvia tarkastuslistoja, joita käytimme alkuun kohteiden järjestämisessä korjaustarpeen kiireellisyyden mukaan vuosina 2008–2015. Sisäilmaasioiden kenttä on vuosien varrella muuttunut paljon, ja osin tästäkin syystä työ on pysynyt mielekkäänä ja vaihtelevana. Pulkkisella on takanaan yli 30 vuotta terveystarkastajan työtä
”Sisäilma-arvioinnit tehtiin 90-luvulla usein lääkärin antaman tutkimussuosituksen ja sisäilmamikrobimittaustulosten perusteella. Sisäilmatyön kenttä muutoksissa Kun on tehnyt pitkään töitä sisäilma-asioiden parissa, on ehtinyt nähdä jo monta muutostakin. Sisäilma-asiat nousivat 90-luvulla suureen rooliin terveystarkastajien työssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. ”STM:n organisoima lisäkoulutus, joka pidettiin Mikkelissä vuonna 2003 ja joka sisälsi rakentamiseen liittyvää tietoa sisäilma-asiantuntijoille ja terveystarkastajille, tuli todella tarpeeseen”, kiittelee Pulkkinen. 37 olennaisesti vähentynyt toimialueellamme”, iloitsee Pulkkinen. Näytteiden ottaminen ja mittaukset ovat siirtyneet suurimmaksi osaksi tarkastajilta ulkopuolisille tahoille ja viranomaisen rooliksi on jäänyt määritellä tutkimustarve ja -laajuus.. Pulkkinen huomasi, että tuolloin kannatti hakea tietoa ulkomaisista artikkeleista ja tutkimuksista, koska Suomessa asiaan liittyvää aineistoa oli niukasti saatavilla. Seija Pulkkinen Koulutusja työtausta 1975 laborantti Oulun ammattikoulu 1975–1978 laboranttina Oulu Osakeyhtiön Nuottasaaren tehtailla 1981 terveysteknikko Mikkelin teknillinen koulu 1981, 1982 terveystarkastajan viransijaisena Helsingin kaupungilla 1983–1984 työsuojelutarkastajana Espoon kaupungilla 1985–1986 terveystarkastajana Jämsän seudun kansanterveystyön kuntainliitossa 1987 työsuojelutarkastajana Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä 1988 -> terveystarkastajana/ympäristöterveystarkastajana Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, nyt Jyväs kylän kaupungin ympäristöterveydenhuollossa 2001 ympäristötieteen approbatur, Turun yliopisto 2005 sisäilma-asiantuntija, Mikkelin ammattikorkeakoulu Aistinvarainen arviointi kuten hajut, rakennuksen käyttötottumukset, ikä, kunto ja käytetyt materiaalit olivat jo alusta alkaen tärkeämpi osa arviointiani. Itse koin, että sisäilmamittaukset olivat toissijainen keino arviointiin. Aluksi painopiste oli enemmän asunnontarkastuspuolella, mutta julkisen puolen rakennuksia alkoi tulla työn alle jo heti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. vsk. Ammattikoulun laboranttikoulutus ja työskentely laboranttina ennen terveystarkastajakoulutustani auttoivat ymmärtämään mikrobimaailmaa ja materiaalipäästöjä keskimääräistä tarkastajataustaa paremmin”, kertoo Pulkkinen. ”Painopisteenäni oli tarkempi mikrobiologiaan perehtyminen, josta havaitsin olevan hyötyä työhöni liittyvien sisäilmaongelmien selvittelyssä”, muistelee Pulkkinen
Talossa tekemäni muun tarkastelun ja korvausilma-aukkojen puuttumisen lisäksi en havainnut muita riskitekijöitä, joten kehotin perhettä tuomaan sisälle vain kertalämmitystä varten tarvittavan puumäärän ja seuraamaan, vähentyykö oireilu. Tässä siis etukäteen lähetettyä mittausta edeltävää ohjeistusta ei ollut noudatettu ja todelliset käyttötottumukset paljastuivat ongelmaksi.”. 38 Asiakkaiden odotukset ja käytännön kokemukset ”Työssäni olen joutunut soveltamaan käytännössä opittua entistä enemmän vuosien varrella, kun kokonaisvaltaiseen sisäilman riskinarviointiin tarvitaan laajaa näkemystä niin fysikaalisista, kemiallisista kuin mikrobiologisistakin olosuhteista”, toteaa Pulkkinen. ”Kustannukset ovat aina isommat, mitä laajemmalle vahingot ehtivät levitä ennen korjauksia. ”Tietoa ja koulutusta tarvitaan edelleen lisää ja etenkin päättäjiä tulisi valistaa sisäilma-asioista”, painottaa Pulkkinen. vsk. Pulkkisen mielestä selkeintä on paneutua esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihdon puutteisiin, korvausilman saannin reitteihin, kosteuden tiivistymiseen rakenteissa, perustusten kuntoon, valesokkeleiden kostumiseen, tuulettumattomien seinärakenteiden ongelmiin, kellarikerrosten lisäeristyksiin, käyttötapamuutoksiin, rossipohjien “maatuvien” ainesten havainnointiin, huonoon tuuletukseen, eristämättömiin lattiaratkaisuihin, tiiviisiin pinnoitteisiin ja tasakattojen epätiiviyksiin. Hän on Työuran varrelta: ”Halkokasan tapaus” ”Omakotiasujat valittivat 90-luvulla usein sisäilmaongelmista ja vaativat mikrobimittauksia. Ajanvarauksissa saattoi olla kuukausien jono, kun mittauksia tehtiin pääosin vain lumisen maan aikaan. Yksittäisillä mittauksilla harvoin saadaan asioihin ratkaisua, vaikka ihmiset näin odottavatkin. Epäkohtia alalla ”Kiinteistöjen peruskorjausten korjausvelkaa on edelleen purettavaksi”, valittelee Pulkkinen. ”Julkisen puolen kuntokartoitukset ja PTS-suunnitelmat on pääosin saatu tehtyä, mutta toteuttamisen aikataulu venyy rahoituksen järjestämisessä.” Lisäksi Pulkkinen on havainnut, että kiinteistöjen ylläpidon laajamittainen ulkoistaminen ja liian tiuhaan tapahtuva kilpailuttaminen uhkaavat kiinteistöjen pitempiaikaista kunnon tarkkailua ja huoltohenkilökunnan sitoutumista. Erään mittauspyynnön eväsin perille päästyäni, koska tuvan avoimet puulaatikot olivat täynnä halkoja, joissa oli selvästi näkyvillä homepilkkuja ja rihmastokasvustoa. Siinä sivussa oheiskulut sairaslomineen ja tuuraajineen sekä inhimilliset kärsimykset mittaamattomine arvoineen luovat sekä huonoa imagoa että tarpeetonta harmia.” Pulkkinen katsoo, että rakentamisessa laadun valvonta ja vastuiden selventäminen entisestään parantaisivat tilannetta. Pyysin palaamaan uuden tutkimuspyynnön kanssa muutaman kuukauden päästä, mikäli ongelmat jatkuvat. Tarkemman kyselyn jälkeen sain selville, että halkoja tuotiin sisälle useamman päivän tarpeeksi kerrallaan, joten varmasti sisäilmasta olisi saatu korkeat itiöpitoisuudet. Uutta pyyntöä ei koskaan tullut. Vielä 90-luvulla oli tapana tehdä massiivisia sisäilman mikrobimittauksia, mutta harvoin ne toivat riittävää selvyyttä asukkaiden kärsimiin oireisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48
39 myös sitä mieltä, että sisäilmaongelmissa ei aina voi löytää voittajia ja häviäjiä oikeusteitse, kun on vielä niin monta peruskysymystä vastausta vailla. Itselleen pitää osata olla myös armollinen. ”Etenkään sisäilma-asioissa ei ole valmista sapluunaa, vaan jokaisen tapauksen joutuu käsittelemään tapauskohtaisesti.” Kun työkenttä on monialainen ja muuttuva, ongelmat haasteellisia ja kehitystyöhön mahdollisuuksia, pysyy mielenkiinto yllä pitkälläkin työuralla. Omasta jaksamisestaan Seija Pulkkinen on huolehtinut liikkumalla luonnossa, käymällä lavatansseissa ja kuntosalilla. Enempää ei voi vaatia.” Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki. ”Mottonani on ollut, että sen täytyy riittää, että teen parhaani aina kun siihen pystyn. Oma lukunsa ovat selkeät rakennusja suunnitteluvirheet, joista keskustelu rakennusalalla on onneksi lisääntynyt. Ikäviäkin asioita toki työhön mahtuu. Myös marjastus, sienestys ja lukeminen yhdistystoiminnan ohessa ovat pitäneet mielen virkeänä. ”Tärkeää on myös päästä koulutuksiin ja pystyä kehittämään omaa ammattitaitoaan”, lisää Pulkkinen. vsk. Tavallisen asunnonostajan tulisi voida luottaa ammattilaisten realistisiin arviointeihin kiinteistön kunnosta unelmien ostamisen sijasta. Esimerkiksi ihmisen sairastumiseen johtavat syyja seuraussuhteet kosteusvauriorakennuksissa ovat edelleen osin arvoituksia. ”Ja Suomen sääolot ovat realiteetti, joka aina tulisi ottaa rakentamisessa selkeästi huomioon”, toteaa Pulkkinen. Kiinteistökaupan oikeusturvassa on edelleen kehittämistä, jotta ostajan ja myyjän yhtäläinen kohtelu turvattaisiin. ”Riittämättömyyden tunne harmittaa eniten, kun ei pysty saamaan tyydyttävää ratkaisua asiakkaan ongelmaan.” Pulkkinen kertoo, että aiempina vuosina ongelmaa oli myös uskottavuuden kanssa, kun pääosin miehisellä rakennusalalla joutui kyseenalaistamaan valittuja rakenneratkaisuja, huoltokäytänteitä ja näistä seuranneita ongelmia. Terveystarkastajana sisäilma-asioissa ”Terveystarkastajan työ on vaihtelevaa, monipuolista, itsenäistä ja haastavaa”, kuvailee Pulkkinen. Pulkkinen on miettinyt myös asuntojen ostajien ja myyjien tilannetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Lisäksi kiinteistöjen välitystoimintaa tulisi suunnata selkeämmin talon kuntopainotteiseen arvon arviointiin eikä niin paljon sijainnin merkitykseen
Kuva: Petri Heino.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Wood Cityssä elementit lentävät paikalleen. Puun käytön lisääminen edistää ilmastotavoitteiden toteutumista myös rakennuskantaan sitoutuvan hiilen osalta. Haasteena on puun käytön laaja-alaistaminen julkisessa rakentamisessa sekä kaupunkien ja suurempien rakennusten rakentamisessa. vsk. Ohjelma keskittyy informaatio-ohjauksen keinoin puurakentamisen mahdollisuuksien, osaamisen ja tietoisuuden parantamiseen rakennusalalla Suomessa. Rakentaminen on merkittävä puun loppukäyttökohde ja sen ilmastohyödyt ovat kiistattomia. 40 Petri Heino Ympäristöministeriö Puurakentamisen toimenpideohjelmalla edistetään puun käyttöä rakentamisessa Valtiovallan toimet puun käytön edistämiseksi perustuvat hallitusohjelman Biotalous ja uudet ratkaisut -painopistealueen ja kärkihankkeen ”Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä” kirjauksiin. Tärkeä tavoite on alan kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, jolloin rakentamisen ratkaisuihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden vientiedellytykset paranevat
Globaali trendi Kiinnostus puuhun rakennusmateriaalina on globaalisti kasvussa. Kun puutuotteilla pystytään korvaamaan tuontituotteita, on taloudellinen positiivinen vaikutus kansantalouteen suurin. Kuva: Petri Heino.. Kaupunkimainen rakentaminen edellyttää puun käytön kehittymistä ja hybridiratkaisuja, jolloin esimerkiksi julkisivun materiaali voi puurakennuksessa olla muuta kuin puuta. 41 P uurakentamisen edistäminen on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi biotalouden kehittämisen toimenpideluettelossa. vsk. Erityisesti se edellyttää kerrostalorakentamisen järjestelmien kehittymistä. Esimerkiksi Euroopassa vain noin 7 % rakennuksista on puurakennuksia. Metsien tuotteiden vientikauppa on merkittävää, kuten ovat myös puun myyntitulot metsänomistajille. Tämä antaa mahdollisuuden suomalaisille yrityksille, jotka voivat ottaa merkittävän siivun kasvavasta liiketoiminnasta, ja samalla puutuotteiden viennin jalostusarvo paranee. Vaakakupissa painavat tietysti taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. on vain rajallinen määrä. Tällöin puurakentamisen ratkaisuja tarjoavia yrityksiä tai suunnittelua osaavia arkkitehtejä tms. Näitä pitää harjoitella kotimaassa. Vientitoiminnan edellytys ovat koetellut tekniset ratkaisut ja prosessit. Ohjelma tukee käynnistyviä hankkeita rahoittamalla tutkimusja kehitystyötä sekä erityissuunnittelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Puurakentamisen ilmastoedut ovat kiistattomia, mutta haasteita on alan osaamisessa sekä ratkaisujen tarjonnassa. Yhtenä painopisteenä ohjelmassa on yhteistyö tiivistyvien kaupunkikeskustojen kanssa. Kaupungistumiseen vastaaminen Yhteiskunnallisessa kehityksessä on useita suuntauksia, jotka tekevät tietä uusille ja hyvin moninaisille uusiutuville ratkaisuille. Rakentamiseen käytettävät puutuotteet sitovat hiiltä kauemmin kuin nopeammin kiertävät paperituotteet ja erityisesti energiajakeet. Samalla voidaan viedä arkkitehtuuri-, rakennesuunnitteluja LVIS-suunnitteluosaamista sekä muita rakennustuotteita. Tällä hetkellä on kolme CLT (ristiinliimattu massiivipuulevy) on uutuustuote rakentamisessa. Osana kestävää metsien käyttöä on syytä tarkastella mihin materiaaleja käytetään, sekä mitä materiaaleja korvataan. Siten voidaan arvioida toimenpiteiden vaikuttavuus ilmaston kannalta. Taustalla on erityisesti ilmastohaasteisiin vastaaminen
Varsinkin lisäkerrosrakentamisessa nämä hyödyt korostuvat. Merkittävin etu on rakentamisen nopeus. meluttomuus, pölyttömyys, vähäinen rakennusjätteen määrä ja vähäisempi ajoneuvoliikenne. rakennusvalvonnoille suunnattua koulutusta puurakentamisesta sekä muuttuvista rakennusmääräyksistä. Julkisen rakentamisen terveellisyyteen ja turvallisuuteen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota. Muita havaittuja hyötyjä ovat mm. Ohjelma rahoittaa mm. vsk. Suomessa puurakentamisen laajentuminen kerrostalorakentamiseen etenee hitaasti. 42 erilaista rakennusjärjestelmää käytössä, jotka ovat suurelementti-, tilaelementtija pilari-palkki-suurelementtijärjestelmä. Hidasteena on asenteista, osaamisesta ja sääntelystä periytyvät ”kapeikot”. Rakentamisen laatukysymyksiin parannusta osaamista parantamalla Teollisilla puurakentamisen ratkaisuilla on mahdollista parantaa rakennusalan tuottavuutta ja tuotannon laatua. Ohjelma edistää teollisen puurakentamisen ratkaisujen tunnettuutta ja niihin liittyvää osaamista ohjeistuksen, koulutuksen sekä viestinnän kautta. Olemassa olevaan infrastruktuuriin rakentaminen hyötyy teollisen puurakentamisen ratkaisujen käytöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Osaamisen kehittämiseksi on vireillä toimenpiteitä, Teollinen valmistus siirtää työtä halleihin parempiin olosuhteisiin. Kehittyvä moderni puurakentaminen mahdollistaa samalla rakentamiskustannusten alentamisen, edellyttäen prosessien ja ekosysteemien harjaantumista. Rakennusmääräyskokoelman käynnissä olevassa uusimistyössä sääntelykapeikkoja lavennetaan. Kuva: Petri Heino.
Puisia rakennusosia valmistavia yrityksiä on uusia perustettu ja vanhat kasvavat. Tässä julkiset rakennushankkeet, kuten hoitolaitokset sekä koulut, voivat olla esimerkkinä puun suosimisessa. Teollisen rakentamisen edut on hankkeiden kautta osoitettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. Tehtävää on vielä kuitenkin paljon. Asenteet eivät muutu suoraviivaisesti tietoa lisäämällä. Puurakennushankkeiden käynnistämistä on syytä vauhdittaa ja kun rakennusalaan halutaan muutosta, niin siirtymän nopeuttaminen on perusteltua. 09 12 991 | rateko@rateko.fi Rakennusterveyden koulutusta Rakennusterveysasiantuntija|Kosteusvaurion kuntotutkija Sisäilma-asiantuntija|Kosteusvaurion korjaussuunnittelija Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja Lisätiedot ja hakeutuminen www.rateko.fi RATEKOn rakennusterveyden koulutusohjelmat antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen vaadittavaa osaamista ja tietoutta sekä valmentavat vastaaviin henkilösertifikaatteihin ja pätevyyksiin. Muutos on mahdollista vain todellisten rakennushankkeiden kautta. Poliittinen sekä kansalaisten tuki on puun käytön lisäämisen puolella. Mutta tässä on huomioitava, että osaamispuutteita on rakentamisen joka osa-alueella lähtien viranomaisista. Suomella on maailmalla maine puurakentamisen ihmemaana, ja sitähän me olemmekin. Koulutusohjelmat ovat VTT/FISE -hyväksyttyjä. Koulutukset muodostuvat lähija etäopiskelusta, tehtävistä ja tenteistä. Rakennusterveyden koulutusohjelmat alkavat tammikuussa 2018. Talotekniset järjestelmät -täydennyskoulutus Täydennyskoulutus antaa ymmärrystä talotekniikan ja taloteknisten järjestelmien merkityksestä, tehtävistä ja toimitaperiaatteista sekä ongelmista ja niiden ennaltaehkäisystä. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO |puh. Asennekapeikko on vaikein asia ratkaista. Koulutus täyttää FISE Oy:n asettamat taloteknisten opintojen vaatimukset kosteusvaurion korjaussuunnittelijoille ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajille. Teollisia puukerrostalon rakennejärjestelmiä on tarjolla useita. vsk. Koulutus pidetään Vantaalla 10.-11.10.. Määräykset mahdollistavat ja osaamista on karttunut. 43 kuten rakennusinsinöörien täydennyskoulutusohjelma. Tilanne nyt Puurakentamisen kehitysloikka on käynnistynyt
Siten on luonnollista, että tilaaja myös määrittelee tarvitsemansa käytettävyyden tasot itse jo tarjouspyyntövaiheessa. Tarjouksissa on aina kiinteä hinta, mutta hankkeen aikana voi luonnollisesti tulla myös tarjoukseen sisältymättömiä lisäja muutostöitä. Elinkaarihankkeissa tilaaja ostaa palveluntuottajalta käytännössä rakennuksen käytettävyyttä. Näissä yhteyksissä käytetään normaalia lisäja muutostyömenettelyä rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Elinkaarimalli ja makrotalous Kansantalouden kannalta kyseessä on kansallisvarallisuuden eli aineellisen pääoman kasvattaminen ja sen säilyttäminen, jolloin tavoitteena on elinkaarihankkeiden sopimusjakson päättyessä turvata ylläpidetyn kiinteistön hyvä kunto, tarkoituksenmukainen jäännösarvo ja luovutuskunnon mukaiset muut olosuhteet. 44 Elinkaarihankkeiden idea Elinkaarihankkeet ovat pääomavaltaisia ja pitkävaikutteisia uudisja peruskorjaushankkeita, joissa palveluntuottaja kantaa perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun ja tärkein peruste mallin käytölle on kiinteistöja infraomaisuuden tuottavuuden ja tilapalveluiden kokonaistaloudellisuuden parantaminen. Ratkaisevan tärkeää on sopijapuolten kumppanuus ja avoin yhteistyö.. Liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäinen Talo Oy Elinkaarihankkeet toteutusmallina Elinkaarimallissa palveluntarjoaja vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuutena ja tyypillisesti huomattavasti tavanomaisia sopimuksia pidemmän ajan, useista vuosista kymmeniin vuosiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Elinkaarimallissa yksi palveluntarjoaja vastaa yleensä vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista. Palvelusopimus tehdään sovituksi ajanjaksoksi, ja usein jaksot ovat pitkiä, esimerkiksi 20 tai 25 vuotta. Elinkaarihankkeissa tilaaja yleensä määrittelee kokonaistaloudellisuuden toimivuusja laatuvaatimukset ja jättää palveluntuottajalle vapauden valita tekniset ratkaisut ja palveluntuotannon tavat. vsk
Elinkaarimalli ja suunnittelu Suunnittelupuolella suurimmat haasteet liittyvät itse asiassa elinkaaren pituuteen ja energiatehokkuuteen. On tärkeää rakentaa tietoisesti luottamusta, pitää yllä keskustelevaa ja avointa ilmapiiriä, huolehtia informaation hallintajärjestelmien laadusta sekä integroida tietopääomaa ja jatkuvasti yhdessä arvioida kumppanuuden kehittämistä. Elinkaarihankkeissa palveluntuottajan on siksi tärkeä ymmärtää kunkin kohteen ”sielunelämä” sekä olla tietoinen siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. säätiedot, sisäilmasto, käyttöajat, rakenteet ja rakennuksen vaipan ilmapitävyys, lämmitys, ilmanvaihto ja ilmanvaihdon Esa Kemppainen.. Sopijapuolten on osattava olla myös armollisia itselleen ja toisilleen ja hyväksyä se, että kummallakaan osapuolella ei ole täyttä varmuutta siitä, millaisia ovat tulevaisuuden tarpeet, vaatimukset ja käytettävissä olevat tuotteet, laitteet, koneet, palvelut jne. Tämä tuottaa lisäarvona uuden oppimisen ja toiminnan tehostamisen. 45 Yhtä lailla kyseessä on aineettoman pääoman kasvattaminen ja säilyttäminen, jolloin tavoitteena on koko palvelujakson aikana luoda edellytykset sille, että tilojen käyttäjille tarjoutuvat esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa parhaat mahdolliset työskentely-, oppimis-, opettamisym. Kiinteistöjen tulee aina viime kädessä palvella ainoastaan siellä tapahtuvan toiminnan tarkoitusperiä eli kouluissa oppimista ja opettamista, sairaaloissa kuntoutusta ja terveyttä ja päiväkodeissa esiopetusta sekä päivähoitoa. Elinkaarihankkeiden onnistumiselle on oleellista, että sopijapuolten keskeiset sopimukset turvaavat joustavuuden. Jotta saavutetaan parhaat tulokset, tavoitteiden on oltava yhteisiä ja molemmilla on oltava jatkuva palo ja ”me-henki” toiminnan kehittämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Yhtä lailla tärkeää ovat energiatehokkuusvaatimukset, joissa on huomioitava mm. vsk. olosuhteet turvallisessa, terveellisessä, virikkeellisessä ja motivoivassa ympäristössä, mikä mahdollistaa sekä opettajien että oppilaiden ja muun moniammatillisen yhteisön tietoja taitotason kohottamisen. Kumppanuusperiaate onnistumisen edellytyksenä Elinkaarimallissa ratkaisevan tärkeää on kumppanuus. Se tarkoittaa sopijapuolten jatkuvaa läheistä ja avointa yhteistyötä joka mahdollistaa sen, että kaikki hyötyvät. Tällöin huomio kiinnittyy elinkaariedullisuuteen suunnitteluratkaisuja tehtäessä, elinkaariedullisuuteen pitkäaikaiskestävyys ja turvallisuus laitteita ja materiaaleja valittaessa sekä PTS-investointien (=palvelujakson aikana toteutettavat perusparannustoimenpiteet) tarpeeseen, laajuuteen ja toteutusaikatauluun. Kyse on ns. taktisesta kumppanuudesta, jonka perustana on yhteistyö ja avoin dialogi, joka tulee aina aloittaa hankkeen erittäin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuen hankkeeseen liittyvät päätökset tulee tehdä aina siitä lähtökohdasta, mikä on parasta hankkeelle eikä vain tilaajalle tai palveluntuottajalle
vsk. 46 talteenotto, lämpökuormat, käyttäjäsähkö, valaistus, veden kulutus ja energian muoto sekä käyttöenergian seuranta ja siihen vaikuttaminen. Innovatiivisen koulun opetus ja toiminta pohjautuvat ilmiöpohjaiseen kasvuun, tutkivaan oppimiseen ja opettamiseen sekä yhteistoiminnalliseen opetukseen soluittain. Elinkaarimallin edut Elinkaarimalli takaa, että korjausvelkaa ei synny ja tilaaja maksaa ainoastaan tuotetuista palveluista eikä näin ollen verottajan / veronmaksajan kukkarolla hääritä kesken sopimuskauden. Palveluntuottaja vastaa kohteen luovutuskunnosta, mikä turvaa sen, että tilaaja saa sopimuskauden päättyessä hallintaansa hyvässä kunnossa olevan kiinteistön.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Avoimuus viedään läpi päivähoidon ja koulun tilojen, aineopetussolujen ja hallinnon. Elinkaarimalli ja tulevaisuuden oppimisympäristö Koulusuunnittelun viimeaikaiset suunnitteluratkaisut pohjautuvat sille, että pedagogiikkaa, arkkitehtuuria ja teknologiaa kehitetään yhdessä huomioiden elinikäisen oppimisen tarpeet, sähköiset oppimisympäristöt ja digitaalinen oppimateriaali, jolloin uudenlainen koulukulttuuri edellyttää perinteisen käytännön toiminnan muuttamista tavoitteeseen, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Koulun kaikki tilat ovat oppimistiloja, joissa erityinen huomio on sosiaalisilla kohtaamistiloilla, jotka tarjoavat kalustettuja ratkaisuja tutkivaan, ilmiöpohjaiseen, yhteistoiminnalliseen ja projektioppimiseen käyttäjille. Tulevaisuuden oppimisympäristössä oppimissolut sisältävät avointa tilaa isolle oppilasryhmälle, perinteisiä tiloja luokalle, projektityötilaa ryhmille ja yksilöllisen työskentelyn alueita eri käyttötarkoituksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Kokemuksia elinkaarihankkeista Elinkaarihankkeista laaditun tutkimuksen perusteella on havaittu, että suurin osa hankkeista on saatu toteutettua tilaajien aikatauluja budjettiraameissa pääosin alittaen ennakoidut verrokkikustannukset. Elinkaarimallissa pitkäjänteinen toimivuusja laatuvaatimuksiin perustuva sopimuskokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tilaajan ja palveluntuottajan laajalle ”win-win” -periaatteita noudattavalle yhteistyölle, mikä vauhdittaa tuottavuuskehitystä ja kannustaa palveluiden kehittämiseen ja uusimman teknologian hyödyntämiseen. Elinkaarimallissa palveluntuottajalle tarjoutuu mahdollisuus tuottaa jatkuvaa lisäarvoa kehittämällä rakennuksen ominaisuuksia, valitsemalla elinkaaritaloudellisesti mahdollisimman kestäviä ratkaisuja ja ylläpitämällä korkeaa palvelutasoa kiinteistöjen käyttö-, hoitoja ylläpitojaksolla. Merkittävimmät elinkaarihankkeet Espoon koulut, Kuopion 4 koulua ja 1 päiväkoti, Haukiputaan koulu, Jyväskylän Huhtasuon kampus, Oulun Kastellin Monitoimitalo, Pudasjärven hirsirakenteinen koulukampus, Kokkolan elinkaarikoulu ja päiväkoti, Hämeenkyrön elinkaarikoulu, Mäntsälän elinkaarikoulut, Hollolan Heinsuon ja Kalliolan elinkaarikoulut, Porvoon elinkaarikoulut ja päiväkodit, Kuopion Jynkän ja Karttulan elinkaarikoulut, Pudasjärven hirsirakenteinen palvelutalo, Hämeenlinnan Nummen elinkaarikoulu ja Sodankylän Hyvinvointikeskus. Elinkaarimalli ohjaa tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun ja kannustaa rakentamaan laadukkaasti sekä pitämään tilat kunnossa kohteen luovutuskunnon ja jäännösarvon varmistamiseksi. Hankemalli on lisännyt palveluita ja innovaatiota, jotka ovat laskeneet elinkaarikustannuksia ja -riskejä sekä nostaneet niin hankkeiden kuin lopputuotteidenkin laatua. vsk. 47 Elinkaarimallin keskeiset hyödyt tulevat palveluntuottajan sitoutumisesta pitkän aikavälin vastuuseen sekä toteutuksen joustavuudesta ja nopeudesta. Elinkaarimallissa voidaan päästä parempaan laatutasoon tai laajempaan palvelutarjontaan ja alhaisempiin kustannuksiin, kun pitkän aikavälin suunnitteluratkaisut, käytettävät materiaalit ja tekniset järjestelmät voidaan optimoida ja tilaajan/omistajan taseen ulkopuolinen kustannusrasite voidaan jakaa tasaisesti käytön aikaisille vuosille. Pudasjärven hirsirakenteinen koulukampus.. Elinkaarimalli on myös antanut tilaajille mahdollisuuden keskittyä tuotettuun palveluun ja vapauttanut tilaajat hankkeiden johtamisesta
Rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallinta parantaa työmaaolosuhteita, työturvallisuutta ja rakentamisen laatua sen lisäksi, että sen avulla taataan pölyttömät ja puhtaat tilat tuleville käyttäjille. Rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallinta on laaja kokonaisuus käsittäen työmaa-aikaisten pölynhallintaratkaisujen suunnittelun, rakennusaikaisen siivouksen, loppusiivouksen, ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistamisen sekä luovutuksen jälkeen tehtävän korotetun siivouksen onnistumisen varmistamisen (kuva 1). vsk. Pääpainotus on loppusiivouksen laadunvarmistuksen toteuttamisessa. Artikkeli esittelee asiakasprojektien kautta usean vuoden aikana opittuja käytännön toimenpiteitä, joilla saavutetaan loppusiivouksen hyvä taso ja onnistunut toteutus siivoustyön valvojan näkökulmasta. Titta Manninen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Loppusiivouksen laadunvarmistus on tärkeä osa rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallintaa Artikkelissa käsitellään rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallinta kokonaisuutena huomioiden puhtaustasovaatimuksiltaan erilaiset hankkeet. Korotetun siivoustason toteuttaminen on suositeltavaa erityisesti sisäilmakorjauskohteissa. 48 Pölyn ja puhtaudenhallinan laadunvarmistus Rakennusaikaisen pölynja puhtaudenhallinnan tavoitteena on vähentää rakennusaikaisen pölyn syntymistä, leviämistä ja henkilöiden altistumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Esitettyjen tapojen ei ole tarkoitus olla muita poissulkevia, vaan niitä täydentäviä, jotta pölynja puhtaudenhallinnan laadunvarmistuksen toteutus lisääntyisi erilaisissa rakennushankkeissa. Sisäilmakorjauksissa huolellisesti toteutettu, onnistunut loppusiivous on ehdoton edellytys korjausten onnistumiselle.
nenän värekarvojen ja liman avulla. Urakoitsija huolehtii, että työskentelyalueet ovat siistit ja että korjaustyöaluetta siivotaan. Rakennuspölyn terveysvaikutuksia on tutkittu laajalti, mm. vsk. Tämän lisäksi korjausrakentamisessa ja purettavissa rakenteissa voi olla terveydelle haitallisia aineita, kuten kosteusja mikrobivaurioituneita rakenneosia ja materiaalien sisältämiä haitta-aineita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Siivoajien altistumista pienhiukkasille ja kemikaaleille on tutkittu /6/, mutta rakennuspölylle altistumisesta on vähän tietoa /7/4/. Rakennustyö täytyy tehdä Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti noudattaen hyvää rakennustapaa. Rakennustöiden puhtausluokitus P2 toteutetaan ilman erityisiä puhtausvaatimuksia. Mikäli Kuva 1. Rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallinta on laaja kokonaisuus, joka voi kattaa rakennushankkeen lisäksi myös tilojen luovutuksen jälkeisen korotetun siivoustason laadunvarmistuksen. Rakennusaikainen pölynja puhtaudenhallinta Rakennusja IV-työt voidaan luokitella Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaisiin puhtausluokkiin P1 ja P2 /9/. Työterveyslaitoksen taholta ja pölylle on määritelty haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia työhygieenisen ja työlääketieteellisen tietämyksen perusteella /15/5. Rakennushankkeen loppusiivouksen toteutuksessa huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja sen todentaminen.. Rakennuspöly voi olla betoni-, kvartsi-, tasoite-, kivi-, tiili-, laasti-, maalitai mineraalivillapölyä tai näiden sekoitus /3/. Pölyn koostumus, hiukkaskoko, määrä sekä altistumisaika määrittelevät pölyperäistä ihmisen kokemaa sisäilmatai terveyshaittaa. 49 Pöly, rakennuspöly Rakentamisessa muodostuvan pölyn ongelmallisuus liittyy sen vaihtelevaan koostumukseen ja pölyn ominaisuuksiin, kuten leijailuun /1/2/. Poikkeuksen muodostavat keuhkoihin jäävät pölyjakeet, kuten asbesti /4/. Koska rakennuspöly poikkeaa tavallisesta huonepölystä, pidetään sen vaikutuksia ihmisen terveydelle haitallisempina. Ihmisen elimistöllä on kyky poistaa hiukkasia mm
Kulku työalueella järjestetään sulkutilan kautta, ei käyttötiloista. Työalueen koon ja huonemäärien mukaan määräytyvät tilat, joista tehdään tarkemmat mittaukset. Purkuja rakennusvaiheen pölyntorjunnasta on laadittu toteutus – ja suunnitteluohjeita /8/10/. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. vsk. Laine.. Hyvä pölynhallintasuunnitelma sisältää suunnitelmat korjaustöiden aikaisille osastoinneille, suojauksille, puhtaanapidolle, rakennusmateriaalien kuljetukselle ja varastoinnille työmaa-alueella sekä tilojen käyttöönotolle korjauksen jälkeen. Rakennusaikaisella pölynhallinnalla saavutetaan hyötyä, kun esimerkiksi rakennustyön aikana pinnoitusalustat ovat puhtaita ja loppusiivous helpottuu. imuripuhtaita /11/ ja työmaalla edellytetään osastointija alipaineistusratkaisuja sekä pölyämättömiä työmenetelmiä. Tiloista otettavat näytemäärät, pölypeittoprosentin Osastoinnilla estetään pölyn leviäminen rakennustyömaan ulkopuolisiin tiloihin. Rakennusaikaista pölynja puhtaudenhallintaa ohjaa pölynhallintasuunnitelma. Lisäksi on asetettu erityisvaatimuksia materiaalien varastoinnille, kuljetukselle ja vähäpäästöisyydelle. Loppusiivouksen erilaiset laatutasot Loppusiivous toteutetaan joko P1tai P2laatutason mukaisesti. Urakoitsijalla on vastuu työmaan pölynhallinnan suunnittelusta ja työntekijöiden perehdyttämisestä kohteen pölynhallintaan ja sen erikoispiirteisiin. Kuvat: K. 50 rakennustyö on luokiteltu P1-tasoiseksi, ovat puhtausvaatimukset tiukemmat kuin P2-tasossa. Urakoitsija myös luo edellytykset työmaan aikaiselle pölynhallinnalle huolehtimilla työmaalle tarvittavat, toimintakuntoiset laitteet, koneet ja suojaimet sekä valvoo niiden kuntoa työmaan aikana. Molemmissa tapauksissa kaikkien tilojen siivouksen onnistumisen varmistus tehdään silmämääräisesti tarkastamalla. Pölynhallintasuunnitelma tulisi laatia aina, kun rakennustyöt tehdään P1-luokan mukaisesti. Työmaan sisäpintojen tulee olla mm
Oikean puoleisessa kuvassa ilmanvaihtojärjestelmän suojaus on pettänyt ja kanavisto tulee nuohota ennen luovutusta. Erään kuuluvien tilojen kokonaismäärä vaikuttaa siihen montako tilaa valitaan tarkastettavaksi BM Dustdetectorilla. Erän voivat muodostaa kaikki rakennuksen tilat tai jos rakennus on iso, esimerkiksi yksi kerros. Tilan koko vaikuttaa siihen, montako geeliteippinäyttettä tilasta otetaan. Joissakin P2-kohteissa olemme soveltaneet INSTA800 -standardin mukaista laatutasoa 4, joka on asetettu hyvälle sisäilmalle. Nämä tilat jaotellaan pinta-alojen mukaan, jotta kaikki erikokoiset tilat ovat edustettuna tarkastuksessa. Esimerkiksi jos tiloja on erässä 10…14 kpl, valitaan tarkastettavaksi 7 kpl. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus tarkastetaan ennen ilmanvaihdon toimintakoetta, kun kanavatyöt on tehty. Mitattavan pinnan tulee olla vähintään A4-kokoinen, jotta se on edustava. Merkinnät A ja NA viittaavat pinnan saavutettavuuteen eli A = available/ saavutettava ja NA = not available/ei saavutettava eli käytännössä yli 180 cm korkeudella olevat pinnat, joiden puhdistamiseen tarvitaan apuvälineitä /12/. P1-tason pintojen (pl. lattiapinnat) pölykertymät ennen IV-toimintakokeita saavat olla 5 % ja IV-toimintakokeiden jälkeen pintojen pölykertymät saavat olla enintään 1 % ja lattiat 3 % /9/. Alakattojen yläpuolisten pintojen pölyttömyys ja puhtaus voidaan tarkastaa silmämääräisesti, kun tarkastus tehdään huolellisesti kaikki pinnat huomioiden. Tarkastettavat tilat valitaan erästä. 51 mittaaminen ja tulosten tulkinta on kuvattu INSTA800-standardissa /12/. Käytettävät kriteerit voidaan sopia kohdekohtaisesti. Tarkastuksessa tarvitaan nostinta tai telineitä, jotka ovat yleensä samoja joiden avulla siivoustyö on toteutettu. SisäilSuojauksilla voidaan tehokkaasti hallita pölyn kulkeutumista ja helpottaa myöhempää loppusiivousta. vsk. Esimerkiksi enintään 100 m 2 :n tilasta otetaan kolme geeliteippinäytettä kaikista tarkasteltavista pintakategorioista. Kokemuksemme mukaan pintojen pölykertymän mittaaminen tukee silmämääräistä tarkastusta. Pinnan pölykertymä eli geeliteipin pölypeittoprosentti (%) mitataan BM-Dustdetector -mittalaitteella. Laine.. Kuvat: K. Tela tulee painaa tasaisella 10 newtonin voimalla geeliteippiin siten, että telan varressa olevaa viivaa ei ylitetä ja teippiä telataan kolme kertaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Sen mukaisesti pölykertymät saavat olla: kehoa lähellä olevilla pinnoilla 1,0 % (A), huonekaluilla ja kiintokalusteilla 1,5 % (A) ja 5 % (NA) ja kovilla lattioilla 3 % (A) ja 5 % (NA). P2-tason laadunvarmistukselta ei vaadita mittaavan menetelmän eli BM Dustdetectorin käyttöä eikä P2-laatutason pintojen pölymäärille ole asetettu raja-arvoja
Onnistunut loppusiivous vaatii suunnittelua, ohjausta, siivoustyön tarkkuutta ja valvontaa. Pölypeittoprosentit ovat kokemuksemme mukaan lähes aina raja-arvot alittavia, kun siivoustyö on suoritettu ohjauksessa. Alla on listattu onnistuneeseen loppusiivouksen toteutukseen vaikuttavia tekijöitä. Valvonnan laajuus. Tämä aiheuttaa aikataulupainetta siivoustyön toteuttamiselle. Aistinvaraisen tarkastuksen yhteydessä havaitut puutteet liittyvät usein katvealueisiin, koloihin tai muihin hankalasti puhdistettaviin pintoihin kuten valaisimien kouruihin. Valvoja voi käyttää mittaavaa laadunvarmistusmenettelyä (BM Dustdetector -mittalaitetta) silmämääräisen tarkastuksen lisänä. Loppusiivouksen mittaustulokset ja tulkinta Mittaavan laadunvarmistusmenettelyn tulokset taulukoidaan huonekohtaisesti, aistinvaraisen tarkastuksen puutteet kirjataan ja tuloksista laaditaan muistio. Jo rakennushankkeen sopimusasiakirjoissa tulee viitata pölynja puhtaudenhallintaan ja sen toteutukseen. kalusteja valaistusasennukset). Koneiden ja päätelaitteiden pinnoilla ei saa olla näkyvää pölyä /13/14/. On melko tavanomaista, että rakennushankkeen pölynja puhtaudenhallintaa valvotaan valvojan toimesta vasta hankkeen loppuvaiheessa eli loppusiivouksen osalta. Loppusiivouksen toteutuksen kannalta olennaista on ohjeistaa siivoushenkilöstö. Valvoja ja tarkkuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Haastan tilaajia ja urakoitsijoita olemaan aiemmin liikkeellä ja huomioimaan siivoustyön valvonnan koko rakennushankkeen aikana. Jos raja-arvoja paikoin ylittyy, johtuvat ne esimerkiksi haasteellisista materiaalipinnoista tai vääristä puhdistusmenetelmistä. Aikataulutus. 52 mastoluokitus 2008 edellyttää, että valmiin järjestelmän kanavan sisäpinnan pölykertymän keskiarvon on oltava P1-tasossa alle 0,7 g/m 3 (BM Dustdetectorilla noin 4…8 %) ja P2-tasossa 2,5 g/m 3 /9/. Valvoja voi ohjeistaa lievien paikallisten puutteiden korjaamisen tehtäväksi tarkastuksen yhteydessä. Loppusiivoukselle tulisi nimetä erillinen valvoja jo rakennushankkeen alkuvaiheessa, jolloin suunnittelutyössä voidaan asettaa realistiset kustannus-, toteutusja aikataulutavoitteet. Loppusiivouksen onnistunut toteutus Loppusiivous suoritetaan, kun rakennustyöt ovat päättyneet ja tilat ovat luovutusvalmiina. vsk. Kun viimeisimmät sisäpuoliset työt (mm. Ei ole olemassa ”P1-vaihetta” vaan koko rakennushanke on P1. Puutteet korjataan ennen tilojen luovuttamista. Alakattojen yläpuoliset pinnat puhdistetaan ensin ja kun ne on todettu puhtaiksi, voidaan alakatot sulkea ja rakennustyöt etenevät. BM Dustdetektoria voidaan käyttää kanaviston likaisuuden ja puhdistustarpeen osoittamiseen. Loppusiivous toteutetaan vaiheittain ja se limitetään työmaa-aikatauluun niin, ettei sitä aloiteta liian aikaisin, kun tiloissa vielä tehdään rakennustöitä. Mallihuone. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastukseen kuuluu kanaviston puhtauden tarkastamisen lisäksi IV-konehuoneen ja koneiden puhtauden tarkastaminen, eikä toimintakokeita aloiteta ennen kuin mahdolliset havaitut puutteet on korjattu. Parhaiten tämä onnistuu mallihuoneen avulla, jonka avulla valvoja opastaa siivoajia käytännön työn toteutuksessa. Käytännössä rajaarvot sallivat melko likaiset kanavat, joten silmämääräinen tarkastus ja sormipyyhkäisy voi olla paikoin suositeltavampi tapa tarkastaa ilmanvaihtokanaviston puhtaus. Samalla varmistetaan riittävät henkilöresurssit ja nimetään kohdekohtainen siivouspuolen yhteyshenkilö
Hyväksytyn siivoustyön jälkeen siivotut tilat merkitään loppusiivotuiksi, eikä niitä saa käyttää ennen käyttöönottoa. • Tilat tulee olla siivottuna ennen ilmanvaihdon käyttöönottoa. vsk. Tar kastetuissa tiloissa ei saa olla näkyvää likaa tai pölyä. Roskat lajitellaan ja kerätään niille varattuihin astioihin, joita tyhjennetään riittävästi. Pölynja puhtaudenhallinnan laadunvarmistus, myös P1-taso, on mahdollista toteuttaa uudisrakentamisen lisäksi vaativissa korjauskohteissa, eikä siihen pidä suhtautua kielteisesti. Loppusiivouksen valvonnan muistiot tehdään jokaisen kohdekäynnin jälkeen ja ne toimitetaan riittävän isolla jakelulla (siivoajat, urakoitsija/työnjohto) nopeasti, jotta oikea-aikainen tieto ja mahdolliset toimenpidetarpeet saavuttavat kaikki osapuolet. • Puhtaustaso varmistetaan tarvittaessa BM Dustdetector -mittalaitteella Rakennussiivouksessa lattioiden pöly poistetaan Hepa13-suodattimella varustetulla rakennusimurilla mahdollisimman pian pölyn synnyttyä. Ennakkoasenteista luopuminen. Onnistunut pölynja puhtaudenhallinta lisää työmaan puhtautta, työturvallisuutta, viihtyisyyttä ja edesauttaa luovutuksen jälkeistä hyvää sisäilman laatua. Taitava valvoja saa kaikki osapuolet toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi. Valvojan tehtäviin kuuluu laatia kirjallinen raportti siivoustyön valvonnasta. Kommunikointi. Kuvat: T. Jos muistion toimittaminen viivästyy, tulee valvojan tiedottaa ja ohjeistaa osapuolia jo aiemmin esimerkiksi puhelimitse ja/tai kasvotusten työmaalla. Alla on listattu loppusiivousta koskevia yleisohjeita: • Siivoustöitä aloitettaessa tulee huonetiloista olla poistettuna kaikki ylimääräiset materiaalit, työkalut ja suojaukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. 53 on saatu valmiiksi, niin siivoustyön laadunvarmistus etenee alakattojen alapuolisten pintojen ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtaaksi osoittamiseen. • Siivoustyöstä suoritetaan mallityö (mallihuone) • Kaikki tilat tarkastetaan aistinvaraisesti ja siivoustöiden tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen käyttöönottoa. Manninen.
• Kiintokalusteet nihkeäpyyhitään, myös sisäosat. Urakoitsijan tulee tarkastaa puhdistuksen turvallisuus ja järjestelmien jännitteettömyys. Loppusiivouksen laadunvarmistuksen ja siivoustyön toteutus riippuu paljon siitä, onko kyseessä korjausvai uudisrakennushanke. Tarkastuksia jatketaan, kunnes kaikki siivoustyöt on hyväksytty valvojan toimesta. Loppusiivous on huomattavasti helpompi toteuttaa uudisrakennushankkeessa kuin korjauskohteessa.. Urakoitsijan tulee tarkastaa puhdistuksen turvallisuus ja järjestelmien jännitteettömyys. Korjausrakentamishankkeessa rakennuksen korjaus-, käyttöja mahdollisesta vauriohistoriasta johtuen epäpuhtauslähteet ja epäpuhtauksien määrä ovat Taulukko 1. • Kaikki seinä-, lattiaja tasopinnat nihkeäpyyhitään. Tilaan takaisin tuotava irtaimisto puhdistetaan, mikrobitai muita epäpuhtauksia sisältäviä irtaimia ei tuoda ta kaisin. • Alakattojen yläpuoliset tasopinnat imuroidaan ja muut pinnat kuten kourut, johdot ja putket nihkeäpyyhitään. Tarvittaessa johdot ja pinnat nihkeäpyyhitään. • Lämmityspatterit ja pinnat nihkeäpyyhitään. • Tekstiilipinnat imuroidaan huolellisesti. vsk. • Suljetut sähkökourut ja -kotelot avataan, kouru imuroidaan sisältä. Alla on listattu loppusiivousta koskevia toteutusohjeita: • Ikkunat pestään ja sälekaihtimet nihkeäpyyhitään. Korjausja uudisrakentamiskohteet eroavat epäpuhtauslähteiden ja loppusiivouksen laajuuden osalta merkittävästi ja tämä tulee huomioida suunniteltaessa loppusiivousta ja sen laadunvarmistusta. Patterit voidaan myös irrottaa ja vesipestä erillisessä tilassa. • Valaisimet nihkeäpyyhitään. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. 54 • Tarkastuksessa mahdollisesti hylätyt tilat tarkastetaan uudelleen, kun siivoustyössä havaitut puutteet on korjattu
14. ja Soininen V. (2016). Rakennustieto Oy. Loppuraportti. Korotettu siivoustaso sisältää tavanomaisen viikkosiivouksen lisäksi kaksi tehostettua siivouskertaa kahden kuukauden aikana tilojen luovutuksesta. RT 07-10805. (2016). 6. TKK, LVI-laboratorio. ja Pasanen, P. Pölyntorjunta. Siivous ja sisäilma -koulutus 6.10.2016, Helsinki. Asikainen V., Damsten H., Ihalainen M., Kalliokoski P., Karjala M-M., Korpi A., Kurnitski J., Kuuspalo K., Naarala J., Palonen J., Pasanen P. P1-tason toteuttaminen on huomattavasti helpompaa uudistyömaalla, jossa puhdistettavaa pintaa on vähemmän. (2008). Korotetun siivoustason tilaaminen ja sen toteutuksesta huolehtiminen on käytön aikaisen siivouksen vastuulla. Tehostettu siivous sisältää yläpölyjen ja vaikeasti puhdistettavien pölyjen poiston ja sen toteuttaminen vaatii apuvälineitä. Suomen Standardoimisliiton julkaisuja. Pölyntorjunta rakennustyössä, Ratu 1225-S. Korotettu siivoustaso käytön aikana Kun tilat on luovutettu käyttäjille, pidetään yllä korotettua siivoustasoa viimeisten, hitaasti laskeutuvien epäpuhtauksien ja rakennuspölyn poistumisen varmistamiseksi. 4. 5. Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa. 12. 55 huomattavan erilaisia ja runsaampia kuin uudisrakentamiskohteessa. LVI 39-10409. Helsinki. vsk. 7. (2003). Hyttinen, M (marko.hyttinen@uef.fi) ja Manninen, T. Rakennustietosäätiö. ja Welling I. Aiheesta on tehty Rakennusterveysasiantuntijan lopputyö.. Siivouksen tekninen laatu. (2004). Säämänen A., Riipinen H., Kulmala I. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Julkaisuja 2016:8. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje. Rakennustieto Oy. VTT Automaatio, Tampereen ja Lappeenrannan aluetyöterveyslaitokset. (2009). 3. Ympäristö ja Terveys-lehti. Siivoojille aiheutuvat terveyshaitat – siivousaineet, ilmalaatu, pöly. Korjaus RYL. (2015). Hyttinen, M., Ruokolainen, J., Aarni, T., Suontamo, T., Halonen, R., Korhonen E., Leppänen, M. 11. Kokkonen A., Linnainmaa M., Koski H., Kanerva T., Laamanen J., Lappalainen V., Merivirta M-L., Oksa P., Piirainen J., Rautiala S., Säämänen A., Pasanen P. STM. Sähköpostikeskustelu (2015). (2008). HTP-arvot. 8. 9. (2011). (2010). Ilmanvaihdon parannusja korjausratkaisut. Mittaus ja arviointijärjestelmä (INSTA800:2010). (2007). Siivousalan työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi. Julkaistu työsuojelurahaston tuella. Aihetta on esitelty Sisäilmastoseminaarissa 15.3.2017 ja Sisäilmastoseminaarin 2017 julkaisussa (SIY raportti 35). Rakennustieto Oy. 13. Loppuraportti. 10. Lähdeluettelo 1. TSR-Hanke nro 113272. Valvonnan suorittaa yleensä rakennushankkeessa mukana ollut pölynja puhtaudenhallintakonsultti. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Esiselvityksen ja purkaminen. Työturvallisuuskeskus. 15. Publications of the University of Eastern Finland. (2016). Hiekkapöly poissa keuhkoista, ISBN: 978-951-810-352-6. (2013). SIY, julkaisu 18. SFS 5994 2012. ja Tuomainen M. RT 0710946, s.22. Narvanne, J., Majanen, A., Eskola, L., Kukkonen, E., Holopainen, R. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Sisäilmastoluokitus 2008. 1.12.2015. Lisäksi rajatuissa korjaushankkeissa korjausalueen ulkopuolella voi olla normaalia käyttöä, jolloin pölynja puhtaudenhallinnan onnistuminen korjausalueella on tärkeää. Loppuraportti TSRhanke107051 (osa A). (2009). Korjausja uudisrakentamisen eroja ja loppusiivouksessa näiden osalta huomioitavia tekijöitä on esitetty taulukossa 1. Putus, T. ISBN 978-952-00-3792-5. 2. Terveen Talon Toteutuksen Kriteerit
Porvoon kaupunki tarjoaa pajakahvit sekä cocktail laisuuden keskiviikkona 15.11. Pajatanssit tanssitaan Villa Haikossa elävän musiikin tahdissa hyvässä pajaseurassa. Illalliskor. alv.). C M Y CM MY CY CMY K Sisäilmapaja sivu 1.ai 1 25.8.2017 14:56:38. Taidetehtaalla he ensimmäisen seminaaripäivän pääty yä. Summa ka?aa molempien päivien lounaat ja määrätyt kuljetukset hotellien ja Taidetehtaan välillä. Järjestäjinä toimivat aikuiskoulutuskeskus Edupoli, Porvoon kaupunki ja Sisäilmayhdistys ry. tulee lunastaa ilmoi?autumisen yhteydessä. Porvoon pajassa tämä tarkoi aa monipuolista ohjelmaa keskusteluineen sekä verkostoitumista hyvässä hengessä. 56 Tervetuloa Porvooseen! Sisäilmapaja9 15.-16.11.2017 Taidetehdas Län?nen Aleksanterinkatu 1 06100 Porvoo Jokavuo nen Sisäilmapaja järjestetään tänä vuonna Porvoossa. Illalliskor. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoi?autuminen aukeaa 7.9.2017 Sisäilmayhdisyksen sivuilla: h?p://bit.ly/sisailmapaja9 KUSTANNUKSET Seminaari on kulumaksullinen 60 € (sis. Pajan tunnuslause ”Porvoon mitalla” on tunne u ilmaisu, jolla on perinteises tarkoite u, e ä jotain on tai annetaan reilus . alv.) sisältää ruoan bu?eesta sekä yhden juoman. vsk. Pajatanssien osallistujamäärä on raja u, joten kanna aa olla nopea. pajatansseihin 60 € (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Seminaarin yhteydessä järjestetään sisäilma-aiheinen näy ely, johon osallistuvat yritykset mahdollistavat seminaarin järjestämisen
vsk. 57 Sisäilmapaja9 OHJELMA KESKIVIIKKO 15.11.2017 TORSTAI 16.11.2017 AVAUS 11.00–12.15 Lounas ja näy elyyn tutustuminen 12.15–12.30 Tervetuloa Mikko Kivekäs, Edupoli 12.30–12.50 Avauspuheenvuoro 12.50–13.00 Tampereen pajan terveiset Leila Kakko, TAMK SISÄILMAA PORVOON MITALLA 13.00–13.20 Terveiden lojen vuosikymmen -toimenpideohjelma Vesa Pekkola, STM 13.20–13.40 Sisäilma-asiat Porvoossa Leena Juvakka, Porvoon kaupunki 13.40–14.00 Sisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa Tony Lökfors, Porvoon kaupunki 14.00–14.45 Kahvit ja näy elyyn tutustuminen YHTEISTYÖTÄ PORVOON MITALLA 14.45–15.05 Terveyshai ojen ennaltaehkäisy -ilmoituskäsi ely Tomi Jormanainen, Porvoon ympäristöterveydenhuolto 15.05–15.25 Case Linnankosken lukio puhuja avoin 15.25–15.45 Parempaa tuo avuu a sisäilmaongelmien hallintaan – yhdessä käy äjien kanssa Julia Debbarh, Sisäilmapu ikki 15.45–16.05 Vanhempien ja kunnan ratkaisukeskeinen yhteistyö Marko Liljeström, Porvoon vanhempain yhdistykset ry 16.15–17.30 Cocktail laisuus 17.30 Bussikuljetukset Haikon kartanoon 19.30–1.00 Pajaillallinen ja pajatanssit, Haikon kartanon Villa Haikko RAKENTAMISEN LAATUA PORVOON MITALLA 8.50–9.00 Päivän avaus 9.00–9.20 Rakennusalan koulutus ja sen suunta Ma Salo, TTS 9.20–9.40 Puhtauden hallinta, case Porvoon keskuskei ö Tarja Andersson, TPA Andersson Oy 9.40–10.00 Päivitetyt kriteerit terveen talon toteutukseen Tero Mar la, Tampereen teknillinen yliopisto 10.00–10.20 Kuivaketju10:n sähköinen järjestelmä – työkalu kosteuden hallintaan Sami Saari, RALA ry 10.20–11.00 Kahvit ja näy elyyn tutustuminen ASUMISTA PORVOON MITALLA 11.00–11.20 Asunnontarkastusohje Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö 11.20–11.35 Asukkaiden vaikutus sisäilman laatuun Eija Lenkkeri, Edupoli 11.35–11.55 Vanhat talot/senioriasukkaat Tapio Rokkonen, Vanhustyön keskuslii o 11.55–12.15 Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkka-Liisa Jetsonen, Museovirasto 12.15–13.20 Lounas ja näy elyyn tutustuminen 13.20–14.15 Paneelikeskustelu: Asumisen haasteet tulevaisuudessa 14.15–15.00 Kahvit ja näy elyyn tutustuminen DIGILOIKKAA PORVOON MITALLA 15.00–15.20 Kyberturvallisuus kiinteistöautomaa ossa Harri Hamberg, Schneider Electric Finland Oy 15.20–15.40 Robo siivous Marianne Seppänen, Liikelaitos Porvoon lapalvelut 15.40–16.00 Tietomallit apuana sisäilman hallinnassa Jarkko Räsänen, FCG Design and engineering 16.00–16.10 Tervetuloa Kuopioon. Sisäilmapaja10 Anne Hyvärinen, THL 16.10–16.20 Päätössanat ja kiitokset Jorma Säteri, Sisäilmayhdistys (Alustava, muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.) C M Y CM MY CY CMY K Sisäilmapaja sivu 2.ai 1 25.8.2017 15:31:31. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48
TPA Andersson Oy toteutti valtakunnallisen lattiapintojen vaikutuksia selvittävän tutkimuksen yhteistyössä 11 kiinteistönpidosta vastaavan tahon kanssa. Lisäksi vertailtiin pintamateriaalin vaikutuksia siivouksen elinkaarikustannuksiin sekä tutkittiin siivoustaajuuden vaikutusta tekstiililattian ja pintojen pölykertymään.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lattian pintamateriaalin vaikutusta tilan koettuun viihtyvyyteen, ilman hiukkaspitoisuuteen sekä pintojen pölyyntymisnopeuteen opetustiloissa ja avotoimistoissa. Projektipäällikkö Juha Takkunen TPA Andersson Oy, Jyväskylä Tekstiililattian vaikutus sisäilmaan ja koettuun viihtyvyyteen sekä ylläpidon elinkaarikustannuksiin Tekstiililattioiden käyttö opetusja toimistotiloissa on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Yön aikana suoritettavien mittausten tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihdon ja käytön vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuteen ja varmistaa, että hiukkaset poistuvat tai laskeutuvat ilmasta yön aikana. vsk. 58 T utkimukseen valittiin toimeksiantajien tarjoamista tiloista viisi tekstiililattiapintaista avotoimistoa ja opetustilaa. Mittausjaksoja suoritettiin tiloissa käytön aikana päivällä sekä yöllä. Tutkimuksessa keskityttiin PM 10 kokoluokan hiukkasmäärän vertailuun. Verrokkitiloina käytettiin viittä avotoimistoa ja opetustilaa, joissa oli kovapintainen lattia. Ilmahiukkaspitoisuuden mittaus Ilman hiukkapitoisuutta mitattiin tutkimusjaksolla laserfotometriaan perustuvalla TSI Dustrak DRX -mittalaitteella. Koettua viihtyvyyttä tutkittiin käyttäjäkyselyllä, joka lähetettiin kaikille tiloissa työskenteleville
Tilojen käyttöajassa oli ryhmien välillä huomattava ero: Tutkimuskohteiden käyttöaika on keskimäärin 6,7 tuntia päivässä ja verrokkikohteiden 4,9 tuntia päivässä. Tekstiililattiapintaisten avotoimistojen tutkimuskohteiden ilmanhiukkaspitoisuuden keskiarvo oli käytön aikana 0,008 mg/ m 3 (PM 10 ). Tähän voi osittain vaikuttaa lattian pintamateriaalin lisäksi myös tutkimuskohteiden hieman suurempi käyttöaste, mutta se ei selitä erotusta täysin. Pintapölykertymän mittaus Henkilöä lähellä olevien pintojen pölykertymää mitattiin neljä viikkoa. Lattian pintamateriaali ei vaikuttanut mittaustuloksiin. Pintapölykertymä mitattiin lasipinnalta merkityltä alueelta kahden ja neljän viikon kuluttua BM-Dustdetector -mittalaitteella. Pintapölykertymän erotus avotoimistojen osalta neljän viikon jälkeen ei ole merkittävä. Vastaavasti verrokkikohteiden keskiarvo käytön aikana oli 0,013 mg/m 3 (PM 10 ). Menetelmän virhemarginaali ja tilojen toiminnalliset eroavaisuudet ovat todennäköinen selitys havaitulle erotukselle neljän viikon kertymässä, koska kahden viikon kertymät ovat identtiset.. Tutkimusjakson aikana lasilevyjä ei puhdistettu tai siirretty. Näin myös siivouksen ja tilojen siivottavuuden merkitys korostuu opetustiloissa. Tutkimusja verrokkikohteissa tehdyissä katselmuksissa ei havaittu ilmanvaihdossa, siivottavuudessa tai siisteystasossa tekijöitä, jotka selittäisivät ilman hiukkaspitoisuudessa todetun eron. Sekä avotoimistoissa että opetustiloissa ilman hiukkaspitoisuudet laskivat yön aikana noin puoleen päivällä mitattuihin arvioihin verrattuna sekä verrokkiettä tutkimuskohteissa. Levyt pyrittiin asettamaan mahdollisimman samankaltaisille paikoille kaikissa tiloissa niin, että ne olivat vähintään neljän metrin etäisyydellä pääteilmalaitteista. Opetustilojen osalta käytönaikainen toiminta vaikuttaa ilmanhiukkaspitoisuuksiin todennäköisesti enemmän kuin avotoimistoissa. Mittausten perusteella tutkittavissa tiloissa ilmanhiukkaspitoisuus on kaksinkertainen verrokkikohteisiin nähden. vsk. Avotoimistoihin asetettiin kaksi lasilevyä 100–120 cm:n ja opetustiloihin kaksi lasilevyä 80–100 cm:n korkeudelle lattiapinnasta. Mittauksissa todettiin, että kaikki tutkittavien tilojen hiukkaspitoisuudet ovat kokonaisuudessaan varsin pienet tutkimusja verrokkikohteissa. Menetelmässä geeliteippi painetaan mitattavalle pinnalle näytteenottotelalla. Neljän viikon tutkimusjakson kaikkien mittausten keskiarvo oli tutkimuskohteissa 2,7 % ja verrokkikohteissa 2,3 %. 59 Hiukkasjae valikoitiin, koska hiukkasjakeelle PM 10 on asetettu raja-arvot rakentamismääräyskokoelman D2 -osassa. Tekstiililattiapintaisten opetustilojen ilmanhiukkaspitoisuuden keskiarvo oli käytön aikana 0,011 mg/m 3 (PM 10 ). Neljän viikon tutkimusjakson kaikkien mittausten keskiarvo oli tutkimuskohteissa 0,9 % ja verrokkikohteissa 1,2 %. Vastaavasti verrokkikohteiden keskiarvo käytön aikana oli 0,004 mg/m 3 (PM 10 ). Opetustiloissa tutkimusja verrokkikohteissa kahden viikon pölykertymien keskiarvot olivat samat, 1,5 %. Telattu geeliteippi läpivalaistaan laseroptisella mittauslaitteella (BM-Dustdetector®), joka ilmoittaa pölypeittoprosenttina, kuinka suuri osa teipin pinnasta on pölyn ja lian peitossa. Menetelmän virhemarginaali ja kohteiden käytön erot ovat todennäköinen selitys havaitulle erotukselle neljän viikon kertymässä. Tutkimuskohteissa siivouksen laatu on tehtyjen katselmusten perusteella hieman parempi kuin verrokkitiloissa. Avotoimistoissa tutkimuskohteissa kahden viikon pölykertymän keskiarvo oli 0,6 % ja verrokkikohteissa 0,7 %. Pintapölykertymän erotus neljän viikon jälkeen ei ole merkittävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48
tuftatuihin tekstiililattiapintoihin verrattuna. Kohteiden siivottavuuden ja siivouksen laatutasojen eroon voi vaikuttaa myös se, että tutkimuskohteet olivat pinnoiltaan ja tekniikaltaan uudempia kuin verrokkikohteet. Verrokkikohteissa vastaavasti viimeisimmästä muutostöistä tai rakennuksen valmistumisesta oli huomattavasti pidempi aika. Tutkimuskohteet olivat joko valmistuneet tai niissä oli suoritettu eri tasoisia korjaustoimenpiteitä viimeisen vuoden sisällä. 60 Olosuhteiden vaikutus mittaustuloksiin Tekstiililattiapintaisten avotoimistojen ja opetustilojen siivottavuus ja siivouksen laatu olivat tutkimuksen mukaan verrokkikohteita parempia. Pölyindeksin mittausmenetelmä on kuitenkin riittävän tehokas esimerkiksi nostamaan lattiapinnasta hiuksen tai pieTekstiililattian pölyindeksin mittaus. Flokattu tekstiililattiapinta joko sitoo pölyn tiukasti itseensä tai pöly ei kiinnity lattiapintaan. Tutkimusja verrokkikohteisiin kuuluvien avotoimistojen siivottavuudessa puolestaan oli enemmän puutteita kuin opetustiloissa. Avotoimistojen tasopintojen puhdistettavuutta heikensivät esimerkiksi pinnoilla säilytettävät esineet ja sähkölaitteiden johdot. Siivouksen laatutason erotus oli huomattava erityisesti opetustiloissa, mikä saattaa selittää ilman hiukkaspitoisuuden mittauksessa havaittuja eroja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tutkimuksessa havaittiin, että yhden kohteen flokatun tekstiililattiapinnan pölyindeksi oli erittäin alhainen ns. Pölyindeksin mittaus Tutkimuksessa testattiin tekstiililattiapintojen pölyindeksin mittausta INSTA 800 -standardissa kuvatulla menetelmällä. Siivouksen laatu arvioitiin soveltaen INSTA:800-laadunarviointistandardia. Mittausten tavoitteena oli saada tietoa tekstiilimattoon mahdollisesti kertyneen pölyn määrästä ja käyttää tietoa muiden mittaustulosten mahdollisten poikkeamien selvittämiseen. Pölyindeksin mittauksissa todettiin, että kaikki tutkittavien tilojen matot olivat pääsääntöisesti varsin puhtaita, eikä tuloksissa ollut huomattavia kohdekohtaisia eroja. Kuva: Juha Takkunen.
Elinkaarilaskennassa käytetyt siivousohjelmat on laadittu materiaalivalmistajien ohjeistusten mukaan ottaen huomioon tilojen tarpeenmukaiset ja kusUuden opetustilan kalustusta. Siivouksen laatu oli katselmusten perusteella tutkimuskohteissa korkeampi ja niissä pitäisi olla parempi ilmanvaihto ja ääniympäristö kuin vanhemmissa verrokkikohteissa. Vertailtavat materiaalit olivat flokattu ja tuftattu tekstiililattia sekä homogeeninen muovimatto. Käyttäjien kokemuksiin voi vaikuttaa se, että tutkimuskohteissa käyttäjät olivat siirtyneet uuteen avotoimistoympäristöön vasta hiljattain: Uuden toimintaympäristön ääniolosuhteet voidaan kokea huonommiksi kuin työskenneltäessä omassa toimistohuoneessa. Ainoastaan siivouksen laatu koettiin verrokkikohteissa jälleen paremmiksi, vaikka laatukatselmuksissa tilanne oli päinvastainen. Edellä mainitut tekijät voivat heijastua myös koettuun siivouksen laatutasoon tutkimuskohteissa. Kuva: Tiia Perälä.. Käyttäjäkyselyn tulokset eivät kuitenkaan tukeneet edellä mainittuja tekijöitä. Yhtenä syynä voivat olla uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat, joissa erilaiset kalusteet, sermit, pöydät ym. Vaikka kalusteiden määrä voi vaikeuttaa siivousta, kalusteaste ei laatukatselmusten tulosten perusteella vaikuttanut siivouksen laatuun. Opetustiloissa kyselyn tulokset vastasivat paremmin kohteissa tehtyjä mittauksia ja havaintoja. 61 nen irtoroskan, jotka vaikuttavat mittaustulokseen huomattavasti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Ilmanlaadun osalta kyselyn tulokset tukevat osittain tiloissa tehtyjä havaintoja ja mittauksia, mutta siivouksen laadun ja ääniympäristön näkökulmasta tulokset ovat ristiriitaisia. Lattiapintojen elinkaarikustannukset ylläpidon osalta Ylläpidon elinkaarikustannukset laskettiin 10 vuoden ajalta sekä opetustiloissa että avotoimistoissa käyttäen työmäärämitoitusta. Verrokkikohteissa avotoimistoissa puolestaan oli työskennelty jo pidempään ja äänija toimintaympäristöön oli totuttu. Käyttäjäkyselyn tulokset Avotoimistoissa verrokkikohteiden käyttäjät olivat tyytyväisempiä tilojen koettuun ilmanlaatuun, ääniympäristöön ja siisteyteen kuin tutkimuskohteissa. voivat luoda vaikutelman epäjärjestyksestä ja huonosta siivouksen laadusta
Elinkaarilaskennan perusteella tekstiililattian ylläpitokustannukset 10 vuoden jaksolla ovat tilatyypistä riippuen 1,7–2,1 kertaa suuremmat kuin muovimattopintaisen lattian. Toisaalta tekstiililattiapinnan ylläpitokustannukset ovat kovapintaisia lattiapintoja huomattavasti suuremmat myös opetustiloissa. Käyttäjäkyselyn perusteella tekstiililattia ei paranna koettua ääniympäristöä, tekstiililattian siivouksen ylläpitokustannukset ovat noin kaksinkertaiset koviin lattiapintoihin verrattuna ja se lisää mittausten mukaan ilman hiukkaspitoisuutta. Oleellista on, että tekstiililattian vaikutukset ylläpidon kustannuksiin ja olosuhdevaatimuksiin otetaan huomioon jo kohteen suunnittelussa. Ruokailua varten on järjestettävä rajatut tilat, joissa ei lattiapinnan tahraantumisen vuoksi käytetä tekstiililattiapintoja. Kuva: Satu Lahtinen.. vsk. Lian leviämisen estämiseen on panostettava sisäänkäynneissä ja sisäkenkien käyttö on suositeltavaa. Niin sanotuissa kengättömissä kohteissa on varattava tilaa ulkokenkien säilytykselle ja vaihdolle. Erilaisten pintamateriaalien siivoukseen on varattava asianmukaiset välineet ja koneet. 62 tannustehokkaat siivousmenetelmät ja -taajuudet sekä ylläpitoettä perussiivouksessa. Ylläpidon elinkaarikustannusten selvittäminen jo suunnitteluvaiheessa on suositeltavaa, jotta siivouspalveluiden järjestämisen ja hankintojen kustannukset voidaan ennakoida koko rakennuksen elinkaaren ajan. Elinkaarilaskennassa tulee ottaa huomioon myös erilaisten lattiapintojen siivouksessa tarvittavat koneet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Kovien lattiapintojen ja tekstiililattiapintojen käyttö samassa kohteessa lisää koneinvestointeja, koneiden määrää sekä säilytysja huoltotilojen tarvetta. Ylläpitoja perussiivousmenetelmiltään poikkeavien lattiapintojen käyttö samassa kohteessa lisää käytettävien koneiden määrää sekä siivouksessa tarvittavia työvaiheita ja huoltotoimenpiteitä. Lattiapintamateriaalin valinta Tutkimuksen tulokset eivät tue tekstiililattian valintaa avotoimistoihin. Tilan siivouksessa käytettäville työvälineille ja laitteille on varattava riittävät tilat läheltä siivottavia tiloja. Opetustiloissa tekstiililattiapinnalla ei ole yhtä suurta vaikutusta koettuun tai mitattuun ilmanlaatuun ja sen koettiin parantavan tilan ääniympäristöä. Voidaankin todeta, että opetustiloissa halutut ominaisuudet määrittävät lattiapinnan valintaa enemmän kuin avotoimistoissa
Lainauksia kirjasta: ”Metsä on täynnään tietoa – kosolti sellaistakin, joka ei ole vielä tutkijain kirjoissa. Ajatuskoe: laho puu tai lahottajasieni tuskin viehättävät asuinrakennuksen rakenteissa.” (Mikkonen, Metsäpolun filosofiaa, osa III Lahopuun lumo, sivu 65.) Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY:. Esimerkkeinä kirjassa on runsaasti lainauksia kaunoja tietokirjallisuudesta, jotka välittävät tunnelmia ja historiaa lukijan oman pohdinnan tueksi. Tuli siirtää auringon energian kuolleesta kasvista kiveen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tuhka päätyy maahan, josta nousee puu, jota poltettaessa syntyvä hiilidioksidi kasvattaa. 63 Metsäpolun filosofiaa Jukka Mikkonen Eurooppalaisen filosofian seura ry/niin & näin 2017 103 s., ISBN 978-952-7189-13-9 Mielen kierteitä metsän siimeksessä Jukka Mikkosen Metsäpolun filosofiaa kirjassa käsitellään metsän kauneutta, puulämmitystä ja lahopuita filosofisin miettein ja käsittein. vsk. Jos filosofinen tapa tarkastella asioita on vieras, voi kirjan lukeminen tuntua hankalalta. Jos tuon tiedon lisäksi tarvitsemme apua metsän kauneuden tajuamisessa, seuratkaamme niitä, jotka ovat oppineet ymmärtämään puiden laulua.” (Mikkonen, Metsäpolun filosofiaa, osa I Metsän kauneus, sivu 37.) ”Tulisija yhdistää luonnon ja kulttuurin: Se muuttaa kuolleen omenapuun huoneen lämmöksi ja vanhat rakkauskirjeet kasvien ravinnoksi. Tulipesässä energian muodonmuutos tapahtuu silmien edessä.” (Mikkonen, Metsäpolun filosofiaa, osa II Tulisijan äärellä, sivu 49.) ”Lahon kiehtovuutta ei silti voida selittää yksin formalistisesti, väreihin ja muotoihin viittaamalla
Yksi suurimmista muutoksista on nostanut päätään aivan viime vuosina, nimittäin siivouksella tuotetun puhtauden määrittäminen. Päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten hoivalaitoksissa omavalvonta ei ole vielä kovin yleistä, mutta paineet sen lisäämiseen kasvavat koko ajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Siivouksen laatustandardi INSTA 800:2010 (SFS 5994) Suomessa siivouksen laadun määrittämiseen otettiin vuonna 2010 käyttöön yhteispohjoismainen standardi, joka on muissa Pohjoismaissa ollut käytössä jo 2000-luvun alusta saakka. Korkeaa hygieniaa vaativissa kohteissa, kuten keittiöt ja uimahallit, pintapuhtausnäytteitä on otettu jo pitkään ympäristöterveystarkastajien toimesta. Siivouksen laadun arviointia voidaan tehdä myös virallisen INSTA 800:2010 standardin mukaisesti. Standardi on nimeltään Siivouksen teknisen laadun määrittelyja arTuula Suontamo Tuula Suontamo Oy Puhtausala muutosten pyörteissä Siivouksella tuotetun puhtauden määrittäminen. 64 P uhtauspalveluala on vuosikymmenten saatossa muuttunut roimasti. Nykyään viranomaisvalvontaa on vähennetty ja tilalle on tullut kyseisten kohteiden omavalvonta. Koska infektioita aiheuttavat mikrobit eivät näy paljaalla silmällä, kyseisissä kohteissa pintojen puhtaus todennetaan silmämääräisen arvioinnin ohella omavalvontaan soveltuvilla hygieniamäärityksillä. Omavalvonnassa siivouksella tuotetun puhtauden laatua seurataan palveluntuottajan tai konsultin ottamilla puhtausnäytteillä. Tavoitteena on vähentää infektiotartuntoja kiinnittämällä lisähuomiota kosketuspintojen puhtauteen ja hygieniaan. vsk
Standardissa määritellään kuusi (6) eri laatutasoa, joista taso viisi (5) on korkein (esim. Ellei tavoitteisiin päästä, siivouskäytännöt tarkistetaan ja kuukauden päästä tehdään uusi tarkastus. INSTA 800 -standardissa kuvataan kaksi pintapuhtauden arviointitapaa, nimittäin silmämääräinen ja objektiivinen arviointi. Kyseisellä tasolla pinnoilla saa siivouksen jälkeen olla pinttynyttä likaa ja kulkujälkiä, mutta irtolikaa ja tahroja tiloista ei saa löytyä.. Lattioiden askelvarmuus on tärkeää varsinkin tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja joissa lattiat voivat olla ajoittain märät. Kouluissa opetustilojen puhtaustasona käytetään yleensä tasoa 3, jota voidaan kuvata sanalla ”siisti”. Kouluissa opetustilojen puhtaustasona käytetään yleensä tasoa 3, jota voidaan kuvata sanalla ”siisti”. Kullekin määritysmenetelmälle on laadittu toimitilakohtaiset ohjearvot, joihin pyritään ja joiden mukaan laatua arvioidaan. Silmämääräinen arviointi sopii kaikille tilatyypeille, kun taas laitemittaukset valitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan. vsk. Sopimukseen liitetään yksiselitteinen kuvaus siivoukselta vaadittavasta laatutasosta, mikä helpottaa palveluntuottajan ja -ostajan välistä kanssakäymistä. Tällöin siivouspalvelun ostaja voi vaatia sopimukseen siivouksen jälkeisiä kitkamittauksia. Tämän jälkeen ostaja ei enää luule ostavansa ”Mersua” ja saavansa ajettavakseen ”Ladan”. Lattioiden kiiltoa ei nykyään korosteta yhtä paljon kuin muutamia vuosia sitten, mutta siivous ei kuitenkaan saa huonontaa materiaalien, kuten esimerkiksi kivilattioiden, luontaista kiiltoa. Esimerkiksi kuiviin tiloihin, kuten luokkahuoneet ja toimistot, mittalaitteeksi valitaan useimmiten ”pölymittari”, eli pintapölyn mittaamiseen soveltuva laite. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Elektroniikkatiloissa käytetään puolestaan staattisen sähkön tai pintaresistanssin mittauksia. Vastaavasti korkeaa hygieniaa vaativissa tiloissa, kuten elintarviketuotanto ja keittiöt, siivouksen laatu tarkistetaan hygieniamittauksilla. Jos tavoitetaso jää vieläkin saavuttamatta, palveluntuottaja joutuu maksamaan siivousasiakirjaan merkityt sanktiot. Myös se, millä menetelmillä laatutarkastukset tehdään samoin kuin laadun alituksesta mahdollisesti aiheutuvat sanktiot merkitään sopimusasiakirjaan. varasto). leikkaussali) ja taso on alin (esim. Kyseinen standardi on laadittu lähinnä helpottamaan siivouksen kilpailutusta ja siivoussopimusten laatimista sekä sovitun laatutason saavuttamisen tarkastusta. Kyseisellä tasolla pinnoilla saa siivouksen jälkeen olla pinttynyttä likaa ja kulkujälkiä, mutta irtolikaa ja tahroja tiloista ei saa löytyä. 65 viointijärjestelmä INSTA 800:2010. Objektiiviset menetelmät ovat pintapölyn, hygienian, kitkan, kiillon, staattisen sähkön tai pintaresistanssin mittauksia
vsk. Pölykertymästä otetaan näyte geeliteipillä ja pölypitoisuus mitataan laservaloon perustuvalla optisella laitteella. INSTA 800 tarkastuksia suorittavat henkilöt merkitsevät seurantalomakkeisiin kaikista pintaryhmistä kaikki likahavaintonsa. Pintapuhtautta arvioidaan neljästä pintaryhmästä (huonekalut & kiintokalusteet, seinät, lattia ja katto), joista havainnoidaan erikseen roskat, irtolika, pöly ja tahrat sekä pintalika. Geeliteipin valonläpäisevyys mitataan ensin puhtaana. Helposti lähestyttäviltä pinnoilta (esim. kulkureitit, työpöydät ja pulpetit) saa tarkastuksessa löytyä vähemmän likahavaintoja kuin vaikeasti lähestyttäviltä pinnoilta (esim. Myös tarkastettavan tilan koko vaikuttaa hyväksyttävän laatutason raja-arvoihin. Sen jälkeen teippi asetetaan mitattavalle pinnalle ja painetaan koko matkaltaan pintaa vasten vakiovoimalla pienen telan avulla. Pinnasta irrottamisen jälkeen geeliteipin laservalon läpäisevyys mitataan uudestaan. Jos hylättyjen tilojen määrä ylittää tarkastettavaksi valittujen tilojen otantaan suhteutetun maksimimäärän, kaikkien kyseisen tarkastusalueen tilojen siivous hylätään ja kaikki tilat tarkastetaan kuukauden päästä uudelleen. Pintalialla tarkoitetaan pinnoilla olevaa kuivaa tai märkää likaa, joka ei ole aiheutunut vauriosta tai kunnossapidon laiminlyönnistä. 66 Sopimusasiakirjaan lisätään tuolloin kiiltomittaukset. nurkat, kalusteiden alla olevat pinnat ja kaappien päällykset). Kullakin laatutasolla on eri pintaryhmille määritelty likahavaintojen lukumäärälle tietyt raja-arvot, joiden mukaan siivous voidaan joko ”hyväksyä” tai ”hylätä”. Jos esimerkiksi kalusteilta sattuukin löytymään likaa (irtolikaa, tahroja tai pölyä), koko huoneen siivous hylätään, vaikka muut pintaryhmät (lattiat, seinät ja katto) olisivat moitteettomat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Uuden hylkäämisen jälkeen siivouspalvelun tuottaja saa sopimuksessa määritetyt rahalliset sanktiot. Laite ilmoittaa tuloksen pölyprosenttina, eli kuinka monta prosenttia laservalon kohdalle osuvasta teipin alueesta on peittynyt pölyhiukkasilla.. INSTA 800: Pintojen pölyisyyden mittaus INSTA 800-standardissa kuvataan objektiivinen menetelmä, jolla mitataan pintapölyn määrää kaikentyyppisiltä kovilta ja puolikovilta lattiapäällysteiltä sekä huonekalujen ja kiintokalusteiden vaakasuorilta pinnoilta. Esimerkiksi pienestä WC:stä likahavaintoja saa löytyä vähemmän kuin isosta luokkahuoneesta. Kaikki mittaukset samoin kuin silmämääräinen arviointi tehdään kuivalta pinnalta siivouksen jälkeen ennen kuin tila on otettu käyttöön. Jotta siivous hyväksytään, likahavaintoja saa jokaisessa pintaryhmissä olla enintään raja-arvon verran. INSTA 800: Silmämääräinen arviointi Silmämääräisen tarkastuksen suorittaminen on ohjeistettu standardissa seikkaperäisesti. Teippiin tarttuneiden pölyhiukkasten kokonaispinta-ala saadaan laservalon läpäisevyyden alenemisena. Esimerkiksi pinttynyt lika, eli pitkän ajan kuluessa muodostunut likakerrostuma on pintalikaa
Hygieniamittauksilla määritetään biologisesti aktiivinen aines (orgaaniset ainekset ja mikrobit) kaikentyyppisiltä tasaisilta, kovilta ja puolikovilta pinnoilta. Helposti ja vaikeasti tavoitettavien pintojen lisäksi pölymäärälle on luokiteltu erikseen kehoa lähellä olevat pinnat. Niillä tarkoitetaan 1 metrin säteellä käyttäjästä olevia pintoja, kuten työja tietokonepöydät. Pintapölyn mittauksia ei sitä vastoin suositella mm. Pintapölyn mittauksia suositellaan mm. Mikrobimääritykset tehdään primaaripinnoilta eli elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksissa olevilta pinnoilta, kuten esimerkiksi lihanleikkuupöydiltä, liukuhihnoilta, astioiden sisäpinnoilta ja koneista. Jos näytemäärä on 30–33, poikkeamia saa olla enintään 6 kpl. INSTA 800: Kitkan mittaaminen Lattioiden askelvarmuus on erittäin tärkeää mm. työntekijöiden koskemat valokatkaisimet, hanat ja laitteiden ohjauspaneelit. Näytteet suositellaan otettavaksi aikaisintaan kaksi tuntia siivouksen jälkeen, jotta mahdolliset aerosolit ovat ehtineet laskeutua. Jokaiselle kohdetyypille lasketaan pesäkkeiden lukumääristä keskimääräinen hygieniataso. Tulos on hyväksytty, kun keskimääräinen taso on alempi tai yhtä suuri kuin sovittu taso. Koko siivous voi tulla hylätyksi pölymittausten perusteella, vaikka silmämääräisestä arvioinnista olisi saatu hyväksytty tulos. toimistoihin, kokoushuoneisiin, luokkahuoneisiin, sairaalan vuodeosastoille, laboratorioihin ja käytäviin. 67 Saadut pölyprosentit luokitellaan viiteen laatutasoon, joista pölyisyystasossa 5 on vähiten pölyä ja pölyisyystasossa 1 eniten pintapölyä. Jos esimerkiksi yhden huoneen tietokonepöydistä pölynäytteitä on otettu 5–9 kpl, niissä saa olla vain yksi kehoa lähellä oleville pinnoille asetettua raja-arvoa isompi mittaustulos. märkätiloihin, keittiöihin ja sisäänkäynteihin, joissa uudelleen likaantuminen riippuu kulloinkin tehtävästä toiminnosta. INSTA-standardissa kuvataan Norjan elintarvikeviraston elintarviketeollisuuden puhdistetuille pinnoille laatima 6-portainen laatutasoasteikko, jossa taso 1 paras ja taso 6 huonoin. Näytteet viljellään lämpökaapissa ja sen jälkeen lasketaan kasvualustan pinnalla olevien mikrobipesäkkeiden lukumäärä. Kunkin pölyisyystason pölyprosenteille on annettu raja-arvo, johon mitattua pölyprosenttia verrataan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Tarkastettavasta pinnasta otetaan näyte kosketusmaljalla, johon on valettu määrityksiin sopiva kasvualusta (agar). Sallittujen pölypitoisuusylitysten määrä suhteutetaan otettujen geeliteippinäytteiden määrään. vsk. INSTA 800: Hygieniatason mittaus INSTA-standardissa on kuvattu vain mikrobien kokonaismäärän mittaaminen ja se on tarkoitettu ainoastaan elintarviketeollisuuden tuotantotilojen pinnoille. uimahallien ja kylpylöiden märkätiloissa ja sen vuoksi kyseisten tilojen. Kun halutaan korostaa pintapölyn osalta hyvää sisäilman laatua, tavoitteeksi valitaan pölyisyystaso 4 ja siivoustaajuuden riittävyyden tarkastukseen käytettävät pölymittaukset tehdään juuri ennen siivousta. Tällaisia pintoja ovat mm. Tärkeitä näytteidenottokohteita ovat myös sekundaaripinnat eli pinnat, jotka voivat olla välillisesti kosketuksissa elintarvikkeisiin
Lattian heijastavuusominaisuudet mitataan kohdistamalla valonsäde lattiaan 60 asteen kulmassa, jolloin heijastuvan valon määrä kuvaa pinnan kiiltoa. Kitkataso 3 on alin suositeltava taso toimistoihin. Kitkatasoa 4 suositellaan sairaaloihin, hoitolaitoksiin ja myös tiloihin, joissa on liikuntarajoitteisia ihmisiä. 68 siivoussopimuksen laatutarkastuksiin voidaan liittää kitkamittaukset. Askelvarmuudelle on määritelty 5 kitkatasoa, joista tasolla 5 on erittäin hyvä askelvarmuus. Mm. kohteet. Kitkamittauksia voidaan tehdä kaikentyyppisille koville tai puolikoville lattioille, kun halutaan tietää, onko askelvarmuus riittävä. uimahalleihin suositellaan kitkatasoa 5.. Kiiltomittauksia tehdään useimmiten tiloissa, joissa lattioiden halutaan kiiltävän, kuten esimerkiksi supermarketit, kauppakeskukset, teattereiden ja kirjastojen aulat tms. Tulos on hyväksytty, jos kaikkien mittaustulosten keskiarvo on korkeampi tai yhtä suuri kuin sovitun kitkatason vähimmäisvaatimus. Vastaavasti kitkatasolla 1 askelvarmuus on huono, eli lattia on erittäin liukas. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Se ei kuitenkaan takaa turvallista liikkumista korkokengillä tai nahkapohjaisilla kengillä. Se on myös alin suositeltava taso kauppakeskuksiin, kouluihin ja muihin sellaisiin tiloihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja joissa lattiat voivat olla ajoittain märät. Kiiltoaste luokitellaan viiteen laatutasoon, joista kiiltotaso 5 on kiiltävin (peilikiiltävä) ja kiiltotaso 1 on vähiten kiiltävä (himmeä). uimahalleihin, suurkeittiöihin, teollisuuslaitoksiin ja tiloihin, joissa lattialla on runsaasti vettä tai lattialle voi joutua rasvaa ja öljyä. Kiiltomittauksia käytetään kaikentyyppisten tasaisten, kovien ja puolikovien lattioiden, kuten kiven, mosaiikkibetonin, vinyylin ja linoleumin kiiltotason määrittämiseen. Mittauskenkä on liikekitkakertoimen määrittämiseen käytettävä mittauslaite, jolla on tietty paino ja pinta-ala. Kitkatasoa 5 suositellaan mm. Askelvarmuudelle on määritelty 5 kitkatasoa, joista tasolla 5 on erittäin hyvä askelvarmuus. Kitkatasoa 2 suositellaan vain täysin kuiviin tiloihin ja kitkatasoa 1 sellaisiin tiloihin, joissa lattian tulee olla liukas. Tulos on hyväksyttävä, jos kaikkien mittaustulosten keskiarvo on korkeampi tai yhtä suuri kuin sovitun laatutason mukainen vähimmäisvaatimus. INSTA 800: Kiillon mittaaminen Siivous ei saa huonontaa kiiltäväksi tarkoitettujen lattioiden kiiltotasoa ja sen vuoksi siivoussopimuksen laatutarkastuksiin voidaan liittää kiiltomittaukset. Kitkamittauksia voidaan tehdä kaikentyyppisille koville tai puolikoville lattioille, kun halutaan tietää, onko askelvarmuus riittävä. vsk. Mittausten tarkoitus on selvittää, saadaanko lattioiden hoitotoimilla aikaan sovittu kiiltotaso. Kitkakerroin (m) lasketaan jakamalla mittauskengän vetämiseen lattiapäällystettä pitkin vakionopeudella tarvittava voima painovoimalla
Sen vuoksi siivoussopimuksen laatutarkastuksiin voidaan liittää staattisen sähkön mittaus. Pintaresistanssi mitataan asettamalla kaksi standardin mukaista elektrodia tietyn matkan päähän toisistaan, painamalla niitä testattavaa pintaa vasten ja kohdistamalla pintaan kyseisten elektrodien kautta tietynsuuruinen jännite. Kyseisiä mittauksia suositellaan kuitenkin ainoastaan tiloissa, joissa palvelusopimus edellyttää lattian antistaattisten ominaisuuksien ylläpitoa. Lattioiden aiheuttamat sähkövaraukset määritetään mittaamalla varauksen siirtyminen lattian poikki standardijalkineissa kävelevään henkilöön. toimistot, tietotekniikkatilat, valvomohuoneet, elektroniikan tuotantolaitokset jne. Staattisen sähkön laatutasot ilmoitetaan voltteina. Kyseisiä mittauksia tehdään pääasiassa tiloissa, joissa on herkkiä elektronisia laitteita tai räjähdysvaarallisissa tiloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi tietotekniikkatilat, valvomohuoneet, elektroniikkalaitteiden tuotantotilat, leikkaussalit ja laboratoriot. Antistaattisuustasoja 5 ja 4 suositellaan tiloihin, joissa on erityisen herkkiä elektronisia laitteita. Mittausten yhteydessä on mitattava myös ilman suhteellinen kosteus. Lattioiden pintaresistanssille on määritelty neljä laatutasoa: sähköä johtava, staattista sähköä poistava, antistaattinen ja eristävä. Siivous ei saa huonontaa kiiltäväksi tarkoitettujen lattioiden kiiltotasoa ja sen vuoksi siivoussopimuksen laatutarkastuksiin voidaan liittää kiiltomittaukset. Tasolla 5 on erinomaiset antistaattiset ominaisuudet ja vastaavasti taso 1 on vain vähän antistaattinen. 69 Kiiltotasoa 5 suositellaan vain täysin tasaisiin ja pintakuvioimattomiin lattioihin. Kyseisiä tiloja ovat mm. Kiiltomittauksia tehdään useimmiten tiloissa, joissa lattioiden halutaan kiiltävän, kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa.. Linoleumille, jossa on vähäistä pintakuviointia, suositellaan kiiltotasoa 3. Vastaavasti taso 1 estää epämiellyttäviä sähköiskuja riittävän hyvin ja on sen vuoksi kohtuullinen taso esimerkiksi hotellien käytäville. INSTA 800: Staattisen sähkön mittaus Sähköja elektroniikkatiloissa lattioiden puhdistusainejäämät voivat lisätä niiden sähköstaattisia varauksia, jotka puolestaan voivat vaurioittaa herkkiä elektroniikkalaitteita. Mittauksilla selvitetään, täyttävätkö lattioiden puhdistusja hoitoaineet lattian pintaresistanssia koskevat sovitut vaatimukset. INSTA 800: Pintaresistanssin mittaus Pintaresistanssin mittauksilla selvitetään kovien ja puolikovien lattioiden kykyä poistaa (johtaa pois) sillä kävelevien ihmisten aiheuttamaa staattista sähköä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. vsk
Näytepuikot sisältävät reaktioon tarvittavat reagenssit. pinnan orgaanisesta liasta, proteiineista ja mikrobeista. Suurtalouksien, elintarvikekaupan, elintarvikealan opetuksen ja terveydensuojelun käyttöön on laadittu pintahygieniaopas, jossa esitellään pintahygienian seurantaan soveltuvat menetelmät, kuten ATP-testaus eli luminometria, proteiinijäämätestit sekä glukoosi/laktoosijäämätestit, kontaktimaljat ja kontaktilevyt. Pehmeällä testiliuskalla näyte otetaan pyyhkimällä kostutettu pinta testiliuskalla, jossa mahdollinen proteiinijäämä näkyy liuskaan imeytetyn reagenssin ansiosta testialueen värjäytymänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. ATP-näyte otetaan sivelemällä testialue valmiiksi pinta-aktiivisella kemikaalilla (solunhajottajalla) kostutetulla näytepuikolla. Puhtausalalla on ”silmän jatkeena” käytössä UV -lamppuja, joilla voidaan havainnollistaa mm. Tulokset ovat suuntaa antavia, mutta kuitenkin riittävän tarkkoja antamaan osviittaa siivouksen tasosta ja paljastamaan siivouskäytäntöjen puutteita. Ne antavat hyvän kuvan siitä, kuinka hyvä kasvupohja ko. Luminometri ilmoittaa tuloksen joko suhteellisena valoyksikkönä (RLU = Relative Light Unit) tai absoluuttisena ATPmääränä (fg = femtogramma). paljaalle silmälle näkymättömiä saostumia, proteiinijäämiä ja muita tahroja. Luminometriset menetelmät mittaavat näytteessä olevien solujen määrää samalla kemiallisella reaktiolla, jolla mm. pinta on erilaisille mikrobeille. keittiöympäristössä. Luminometriaa käytetään pintapuhtauden mittausmenetelmänä elintarviketeollisuuden ja suurtalouksien lisäksi uimahalleissa, kylpylöissä, sairaaloiden osastoilla ja välinehuollossa. Proteiinijäämätestit ja glukoosi-/laktoosijäämätestit Proteiinijäämätestit sekä glukoosi-/laktoosijäämätestit ovat nopeita ja helppokäyttöisiä indikaattoritestejä pintapuhtauden osoittamiseen. Kummatkin testityypit perustuvat kemialliseen värireaktioon, jonka nopeus ja voimakkuus ovat verrannollisia pinnalla olevan proteiini-glukoosijäämän (lian) määrään. Solunhajottaja vapauttaa solujen sisältämät ATP-molekyylit mitattavaan muotoon. Edellä mainituissa menetelmissä näyte voidaan ottaa sivelypuikolla tai pehmeällä testiliuskalla. ATP:n ja tulikärpäsen entsyymiseoksen välisessä reaktiossa syntyvän valon määrä on suoraan verrannollinen näytteessä olevien solujen (lian) määrään. Kaikissa elävissä soluissa on energiatuotannossa käytettävää ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia. Sivelypuikon suojaputken sisällä on reagenssi ja putken kyljessä väriasteikko, johon liuoksen värjäytymistä verrataan. tulikärpäset ja kiiltomadot tuottavat valoa. Kyseiset testit eivät vaadi laitehankintaa, minkä vuoksi ne ovat suosittuja mm. Siivouksen laadun arvioinnissa käytetyt luminometrit antavat tuloksen yleensä RLU-arvoina. ATPmenetelmälle on laadittu toimitilakohtaisia RLU-ohjearvoja, mutta ne ovat laitteiden mittausherkkyyden erilaisuudesta johtuen laitekohtaisia. vsk. 70 Siivouksen omavalvonta – pintapuhtauden määrittäminen Siivouksen omavalvontaan on jalkautumassa muutamia kenttämittareita ja pikatestejä, joilla saadaan tietoa mm. ATP-testaus eli luminometria ATP-testaus on nopea tapa mitata pintapuhtautta. Tämän vuoksi eri valmistajien mittareilla saadut tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Tuloksia voidaan näin ollen hyödyntää välittömästi ja ongelmakohtiin päästään heti käsiksi. Siivouksen laadun arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ultraviolettivaloa. Mitä. Myös terveysvalvontaviranomaiset käyttävät ATP-menetelmää hygienian määrittämiseen
Taustatietoa 1. SFS 5994: Siivouksen tekninen laatu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Mittausja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010). Seitsemäs painos, Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy, Pori. Se toimii hyvin pinnoilla, joihin ei ole muodostunut liasta ja mikrobien aineenvaihduntatuotteista rakentuvaa biofilmiä. Painopaikka: Vammalan Kirjapaino, Sastamala 2013.. Viljelymenetelmä kertoo kasvukykyisten ja helposti agariin tarttuvien mikrobien määrän. Ne ovat viljelymenetelmiä, joiden toiminta perustuu bakteerien ja muiden mikrobien lisääntymiseen elatusalustoilla. Kosketuspintojen hygienian merkitys korostuu ja se edellyttää siivouksen laadun todentamista objektiivisilla mittauksilla. Elatusaineet ovat mikrobien kasvattamiseen kehitettyjä, hyytelöitymisaineella (agarilla) kiinteytettyjä ravinteita, jotka on annosteltu maljalle tai levylle niin, että elatusaineen pinta on selvästi reunan yläpuolella. Pintahygieniaopas, Opas suurtalouksien, elintarviketeollisuuden, elintarvikekaupan, elintarvikealan opetuksen ja terveydensuojelun käyttöön. Kontaktimaljoilla ja -levyillä saadaan tietoa pinnalla olevien kasvukykyisten mikrobien kokonaismäärästä, mutta ei niiden haitallisuudesta. vsk. Bakteeripitoisuus ilmoitetaan pesäkkeiden lukumääränä pmy (pmy = pesäkettä muodostava yksikkö). Kun elatusaine koskee tutkittavaa pintaa, osa siinä olevista bakteereista tarttuu agariin. Siivouksella tuotetun puhtauden mittaamisesta hyötyvät sekä palveluntuottajat että -ostajat ja lisäksi vielä me asiakkaat, eniten kuitenkin koko puhtauspalveluala. Onnistuminen nähdään puhtausmittauksilla. Siivoojat, siistijät, laitoshuoltajat, millä nimikkeellä heistä puhutaankaan, ovat yksi hyvinvointimme tukipilareista ja ansaitsevat enemmän arvostusta kuin mitä tänä päivänä saavat. Mitä hyötyä mittauksista. Kontaktimaljat ja kontaktilevyt Kontaktimaljat ja kontaktilevyt (Hygicult) ovat perinteinen pintahygienian tutkimusmenetelmä, joita käytetään myös siivouksen omavalvonnassa. Biofilmi heikentää menetelmän luotettavuutta, koska mikrobit eivät tartu agariin biofilmin alta. Kansainvälistyminen ja nopea liikkuminen maanosasta toiseen altistavat meidät uusille bakteerikannoille ja viruksille. Laatutarkastuksista siivoojat saavat objektiivista palautetta työstään, oppivat katsomaan oman työnsä jälkeä kriittisemmin ja kiinnittävät huomiota puhtauden kannalta oleellisiin asioihin. 71 voimakkaampi värjäytyminen on, sitä enemmän pinnalle on jäänyt mikrobien kasvualustaa. Pelkästään pintamateriaalien, siivousvälineiden, -koneiden ja -aineiden tuotekehitys ei takaa hyvää lopputulosta, vaan niitä on vielä opittava käyttämään oikein. Elatusaineesta ja lämpötilasta riippuen näytettä viljellään muutama vuorokausi, jonka jälkeen agarin pinnalle muodostuneiden pesäkkeiden lukumäärä lasketaan. Voidaan kuitenkin olettaa, että runsaassa mikrobimäärässä voi olla mukana runsaasti myös terveydelle haitallisia bakteereja. 2. Mittaustulokset paljastavat siivouskäytäntöjen heikoimmat lenkit ja tuovat päivänvaloon alalta vieläkin jonkin verran löytyvää ”mututietoa”. Mitä enemmän pesäkkeitä ilmestyy, sitä likaisempi tutkittava pinta on ollut. Pintapuhtausnäytteiden ottaminen tuo oman lisähaasteensa jo muutenkin vastuunalaiseen työhön. Hygieniatason määrittämiseksi Hygicult-tulokset voi tulkita myös vertaamalla kasvutiheyttä pakkauksen mukana tulevaan mallitauluun. Siivouksella ylläpidetään meidän kaikkien terveyttä
Asiakaskysely lähetettiin 145 henkilöille, jotka olivat olleet mukana suunnitelmallisilla tarkastuksilla tai olivat saaneet tiedoksi tarkastuksesta tehdyn tarkastuskertomuksen. Tämän päivän valvontatyölle on monia muitakin vaatimuksia kuin pelkästään arvioida lainsäädännön toteutumista. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Miten suunnitelmallisen valvonnan tarkastustoimintaa voidaan kehittää ja tehostaa?. vsk. Tarkastuksista haluttiin näkemyksiä asiakkailta Asiakkaiden mielipiteitä kysyttiin tarkastusten laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvistä asioista. Kyselyyn sisältyi kysymyksiä, joiden toivottiin antavan tietoa yhden tarkastuksen mahdollisista laajemmista vaikutuksista. Tietoa kerättiin asiakaskyselyllä sekä työyhteisön sisäisellä paneelilla Delfoi-menetelmää käyttäen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Asiakkailta pyydettiin näkemyksiä tarkastusten järjestelyihin ja toteutukseen sekä tarkastusten tarpeellisuuteen liittyen. Henkilöt edustivat päiväkotien henkilöstöä, kiinteistön ylläpidosta vastaavia tahoja ja toiminnanharjoittajan edustajia tai Terveystarkastaja Hannele Nurminen Helsingin ympäristökeskus Lehtori Mari Järvenmäki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Terveysvalvonnan vaikuttavuus ja suunnitelmallisuus – Miten Helsinki sen teki Valvonnan vaikuttavuus, laadukkuus, riskiperusteisuus, suunnitelmallisuus. Tutkimusmateriaali rajattiin vuosien 2015– 2016 aikana tehtyihin päiväkotien suunnitelmallisiin tarkastuksiin, joita tehtiin yhteensä 75. 72 M uun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehdyssä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Miten tarkastustoiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida
Paneeli työskenteli anonyymisti sähköiseen kyselyyn vastaamalla. Vastauksista saattoi siten tulkita, että yhdellä tarkastuksella saavutetaan laajempia vaikutuksia. Tarkastuskertomusten mukaan korjaaviin toimenpiteisiin kehotettiin ryhtymään mahdollista terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden takia 22 tarkastuksella (29 % tarkastuk. Tässä työssä oltiin kiinnostuneita sekä erilaisista näkemyksistä ja ideoista että yksimielisyydestä joissakin aiheissa. Vastaajista 78 % oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä, että ongelmatilanteet tai näkemyserot käsitellään rakentavasti. Niin toimijan kuin kiinteistön edustajien taholla sekä yhteistyöryhmissä, kuten esimerkiksi eri virastojen moniammatillisissa sisäilmaryhmissä keskustellaan tarkastusten tuloksista. Tarkastustoimintaa pidetään yleisesti ottaen laadukkaana ja palvelua asiantuntevana. Tarkastukset kohdentuvat riskiperusteisuutta ajatellen hyvin Asiakaskyselyn tuloksesta ja tarkastuskertomuksiin kirjatun perusteella voidaan päätellä, että tarkastuskohteet ovat valikoituneet riskiperusteisuutta ajatellen hyvin, jos riskiperusteisuuden mittarina käytetään todettujen korjaustarpeiden määrää. Sanallisissa vastauksissa kerrottiin, että tarkastuksella tehdyt havainnot ohjaavat toimintaa muissakin vastaavissa kohteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Sanallisissa vastauksissa tarkastuksia kuvattiin esimerkiksi seuraavasti: ”Kaikesta on voinut neuvotella tai asioita on tarvittaessa selvitetty myös yhteistyössä.” ”Käytiin läpi mitä on ollut ja mikä meitä mietityttää. Delfoi-menetelmälle on tyypillistä, että asioista keskustellaan usean kierroksen ajan. Tarkastuksella esiin tulleet asiat joita emme ehkä olleet huomioineet käytiin läpi ja myös vaihtoehtoja miten voisi toimia. Suunnitelmallisia tarkastuksia pidetään tarpeellisina ja hyödyllisinä. Pyrkimyksenä voi olla yksimielisyys asiasta tai toisaalta voidaan olla kiinnostuneita erilaisista näkemyksistä. Kehittämisideoita etsittiin työyhteisön sisällä Tutkimus jatkui työyhteisön asiantuntijoista koostuvan paneelin työskentelyllä Delfoimenetelmää käyttäen. Asiakkaat pitävät tarkastustoimintaa laadukkaana ja asiantuntevana Asiakaskyselyn tuloksista oli luettavissa, että asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä tarkastustoimintaan. Tarkastus tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja siinä pystyi käymään myös läpi mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomio jo ennaltaehkäisevästi.” Tarkastuksella on vaikutuksia yhtä kohdetta laajemmalle Asiakaskyselyn tuloksista kävi ilmi, että tarkastuksilla tehtyjä havaintoja käsitellään useissa eri yhteyksissä. 73 edellä mainittujen ryhmien taustaorganisaatioita. Vastaajista 80 % koki, että epäkohdat ja puutteet käydään läpi tarkastuksella. Paneelia pyydettiin tutustumaan asiakaskyselyn tuloksiin ja annettuun pienimuotoiseen taustamateriaaliin. Esimerkiksi valvonnan vaikuttavuuden mittariksi pyrittiin nostamaan yksi yhteisesti sopivana pidettävä asia. Paneelin jäsenten tehtävänä oli nostaa asiakaskyselyn materiaalista esiin tärkeinä pitämiään kohtia, miettiä valvontakohteiden riskinarviointia ja valvonnan vaikuttavuuteen liittyviä asioita. vsk. Kyselyyn vastasi 49 henkilöä (vastausprosentti 34 %), joista suurin yksittäinen ryhmä oli päiväkotien johtajat
”Ilmoitukset koska tehdään, mitä tehdään, mihin liittyy, jäävät liian usein pimentoon.” Tarkastuksia sovittaessa yleensä lähetetään sähköpostilla kattava kuvaus tarkastuksesta, mutta mahdollisesti uuden ja laajan asian sisäistäminen ei ole vastaanottajalle kovin helppoa. Keinoja päämäärän saavuttamiseksi on useita, mutta tärkeimpinä pidettiin tiedottamista eri muodoissaan, toimijan omavalvonnan edistämistä ja jälkivalvonnan tehostamista. Työpaikalla on keskusteltu tiedottamisesta ja sovittu tiedottamisen tehostamisen toimenpiteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Suunnitelmissa on, että tarkastuskohteille luodaan kohdekohtainen riskinarviointimalli, jolla määritellään tarkastustarve ja suunnitellaan seuraavan tarkastuksen ajankohta. Nurminen käytti Delfoi-paneelia innovatiivisesti omassa kehittämistyössään. Päiväkotikohteiden lisäksi tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muihinkin terveydensuojelulain mukaan valvottaviin kohteisiin. Siinä osallistujat pääsivät vaikuttamaan kehittämistyön lopputulokseen ja samalla he todennäköisesti myös sitoutuivat tavoitteisiin eri tavalla, kuin jos ne olisi heille vain tuotu valmiina.. Tuloksien jalkauttaminen on alkanut Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnin pääkohdaksi nousi tarkastuksilla todettujen terveyshaittojen väheneminen vuosi vuodelta. Tiedottamista on aina mahdollista parantaa Tiedottaminen on oleellinen valvonnan vaikuttavuutta lisäävä tekijä. Vaikka tarkastustoimintaa pidettiin yleisesti ottaen laadukkaana ja tiedottamista toimivana, oli vastauksista kuitenkin luettavissa, ettei tarkastuksen tarkoitus, maksullisuus tai sisältö ollut kaikille vastaajille selvää. 74 sista). Ennen kaikkea on toivottavaa, että tarkastuskohteiden tilanne paranisi siten, ettei korjaustarpeita todettaisi. Tiedottamisen tärkeys tuotiin esille asiakaskyselyn vastauksissa useaan aihealueeseen liittyen. Delfoi-paneelissa nähtiin tärkeänä laajentaa kohdetyyppikohtaista riskinarviota kohdekohtaiselle tasolle. vsk. Tämä työ on Helsingissä jo aloitettu. Työyhteisön kehittämistä osallistamalla opinnäytteeseen Ylemmät ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tehdään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa pääsääntöisesti opiskelijan työpaikalle kehittämistehtävänä. Jatkossa tiedottamiselle etsitään uusia väyliä, jotta tarkastustoiminta tulisi paremmin toiminnanharjoittajien ja heidän edustajien sekä kiinteistöistä vastaavien tahojen tietoisuuteen. Delfoi-paneelissa nostettiin esiin uusina tiedottamisen kanavina tiedotustilaisuuksien järjestäminen ja sosiaalisessa mediassa näkyvyys. Tarkastusten määrän lisäämiselle ja tarkastustiheyden kasvattamiselle on tarvetta. Tarkastuksilla mukana olleista asiakkaista 93 % vastasi, että tarkastuksella todettiin korjaavia toimenpiteitä vaativia epäkohtia. Mitä paremmin työntekijät saadaan osallistettua kehittämisvaiheessa, niin sitä varmemmin saadaan lopputulos eli kehittämiskohteet myös toteutettua. Samalla seurataan, miten asiaa viedään eteenpäin valtakunnan tasolla. Aina, kun työyhteisössä lähdetään tekemään kehittämistoimia ja miettimään laadullista parantamista, pitää muistaa, että pelkkä suunnitelma ei riitä. Pienempiä korjattavaksi suositeltuja puutteita todettiin edellistä useammassa kohteessa
V esiensuojelun ja vesihuollon historiasta kiinnostuneita on hemmoteltu viime vuosina. vsk. Ratkaisu on perinteinen mutta samalla onnistunut ja perusteltu. 288 s. Tekijöiden viiden vuoden uurastus ei ole mennyt hukkaan ja kaikki kirjan tekemiseen osallistuneet ja myötävaikuttaneet ansaitsevat arvostavan kiitoksen. Näin kirjan lukeminen ei edellytä aiempia vesiensuojelutietoja – toki niiden avulla kirjasta saa vielä entistä enemmän irti. Kirjan teksti on sujuvaa ja asiantuntevaa. Kirja vaikuttaa huolella tehdyltä ja viimeistellyltä. Pahoittelemme virhettä. Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen. Vesija ympäristölautakuntien elinkaari (s. 61) on kuvattu virheellisesti. Vesiensuojelun kenttä on tavattoman laaja. Helsinki 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Esipuheen mukaan kirja ei pyri varsinaiseen historiankirjoitukseen tai ruotimaan Suomen vesistöjen tilan kehitystä. vsk. Ne elävöittävät ja täydentävät kirjan antia arvokkaalla tavalla. Aiheesta on julkaistu kiitettävän monta kirjaa – ainakin jos tilannetta vertaa muihin ympäristöaiheisiin. Tämän vuoksi kirja keskittyy vesihallintoon ja -lainsäädäntöön, tärkeimpiin kuormittajasektoreihin, alueellisiin vesiensuojeluyhdistyksiin sekä tutkimukseen ja koulutukseen. Esimerkiksi 1960-luvulla keskusteltiin vakavissaan, kannattaako Päijänteeseen laskettavia jätevesiä yrittääkään puhdistaa, koska järvi tuskin enää toipuisi entiselleen. Suomen Vesiyhdistys ry. Lähdeluettelon logiikka on konstikas eikä heti auennut allekirjoittaneelle. Kirja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja se on tilattavissa kustantajan kotisivuilta www.vesiyhdistys.fi. Hinta 34 € + toimituskulut 7,55 €. Tekstin toimitustyöstä on vastannut Eeva-Liisa Hallanaro, kuvatoimituksesta ja toimitussihteerin tehtävistä Sanna Vienonen. Viitteet 1–54 viittaavat teokseen kirjoittaneisiin henkilöihin, viitteet 55–85 puolestaan haastateltuihin ja viitteet 101–236 kirjallisiin lähteisiin. Kirja etenee kronologisesti. Kirjan luettuaan on helppo ymmärtää, kuinka valtavasta operaatiosta vesiensuojelussa on ollut kyse – eikä vieläkään olla maalissa, kaukana siitä. Kirjassa on onnistuttu välttämään vaikeita ammattitermejä ja syvällisiä teknisiä yksityiskohtia. Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita täydentää vesiaiheisten kirjojen joukkoa merkittävällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Kirjaan on koottu leipätekstin lisäksi runsaasti vesialalla toimineiden henkilöiden kirjoituksia ja muisteluita. Kirjan ulkoasu ja taitto ovat selkeät ja konstailemattomat. Pertti Forss Ympäristö ja Terveys-lehdessä 4/2017 julkaistu kirjaesittely oli toimituksessa sattuneen virheen vuoksi väärä. Viitteet 86–100 ovat jääneet käyttämättä. Kaikkiaan kirja kattaa lähes 100 suomalaista vesiensuojelun vaikuttajaa. 75. 75 KIRJAESITTELY: Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita Toim. Toivottavasti kirja löytää tiensä mahdollisimman monen vedestä kiinnostuneen luettavaksi. Pari aivan pientä kommenttia. Toimitustyötä on tukenut asiantunteva toimituskunta, jonka puheenjohtajana on toiminut Erkki Santala. Kirjan tavoitteena on valottaa vesiensuojelun vaiheita eri näkökulmista ja antaa esimerkkejä siitä, millaisia haasteita ja tilanteita on kohdattu vuosien varrella
vsk. 76 § Puheenjohtaja Pertti Forss 9.30 Aamukahvi 9.00 Esiintymistaidot/vuorovaikutus Riikka Tuominen, Viestintävarma Oy -vakuuttava esiintyminen – esiintymisvarmuus -asiantuntijan vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa -esiintyminen mediassa 9.45 Uhkaavan/aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Rikostarkastaja Sampsa Marttila, Helsingin poliisilaitos 10.30 Tauko 10.45 Tietosuoja – tietosuojan vaatimukset uudistuvat keväällä 2018 Lakimies Ida Sulin, Kuntaliitto 11.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 11.45 Lounas 12.45 Hallintopakko – välillinen hallintopakko – viranomaisen toimivalta Hallintoneuvos Mika Seppälä, Korkein hallinto-oikeus 13.30 Hallintomenettelyt – hallintoasian käsittelyn haasteet Hallintoneuvos Mika Seppälä, Korkein hallinto-oikeus 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Pakkokeinot Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö, EnviroVet Oy -määräyksen antaminen -pakkokeinoja -esimerkkitapauksia 15.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiinlähtö Koulutuksen hinta 195 euroa (+ alv 24 %) sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Ilmoittautumiset 14.11.2017 mennessä www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Etukäteiskysymyksiä toivotaan koulutussivuillamme olevan linkin kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Hallintokoulutus 28.11.2017 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
77 § Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. Tuula Putus. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 18,00 euroa (sis. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. alv. 10 %). Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat, rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. vsk. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut
”Kootulle tietopaketille on jo pitkään ollut tarvetta, sillä aihe on ajankohtainen ja kiinnostus merten roskaantumista kohtaan on kasvanut”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Jenny Gustafsson. Lataa Roskapostia – Kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta: www.pidasaaristosiistina.fi /projektit / roskapostia_-tietokirja Pidä Saaristo Siistinä ry Kaikki kuntalaiset ovat Suomen suurin kiertovoima – siksi Jätelaitosyhdistys on nyt KIVO Jätelaitosyhdistys ja sen jäseninä olevat kuntien jätelaitokset haluavat kehittää Suomea aktiivisesti kiertotalouden kärkimaaksi. 78 poimintoja Itämeren roskaantumisesta on julkaistu ensimmäinen tietokirja Pidä Saaristo Siistinä ry on alan asiantuntijoiden kanssa koonnut Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoituksella yhteen kattavan tietopaketin: Roskapostia – Kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta. Vain maanlaajuisella yhteisvastuulla ja valtakunnallisia toimintatapoja innovoimalla Suomi voi ottaa kierrätyksen jättiloikan. KIVOn voima ovat 5,3 miljoonaa kuntalaista eli yhdistyksen edustamien 33 kunnallisen jätelaitoksen asiakkaat. Merten roskaantumisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja selvitetään eri puolilla maailmaa. Suomen Kiertovoima KIVO. Tiedossa on, että Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja myös roskaantuminen on yksi tämän hetken ongelmista, mutta olemassa oleva tieto on ollut hajanaista ja hankalasti löydettävissä. Jatkossa KIVOn rooli kasvaa muun muassa kiertotaloutta edistävässä tutkimusyhteistyössä. vsk. Haluamme olla Suomen suurin ympäristöliike ja siksi uudistimme myös nimemme”, linjaa KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä. Teos tarjoaa lukijalle ajantasaista tietoa muun muassa Itämeren herkän ekosysteemin erikoispiirteistä, roskaantumisen tilasta tällä hetkellä ja mikroroskasta. Tavoitteen saavuttamiseksi yhdistys uudistaa parhaillaan toimintaperiaatteitaan ja vaihtaa samalla nimekseen Suomen Kiertovoima KIVO. ”Suomen kiertotalous tarvitsee nyt lisää voimaa. Yhdessä jäsentensä kanssa KIVO haluaa luoda myös aiempaa tiiviimmän suhteen asiakkaisiinsa tarjoamalla esimerkiksi uutta tietoa ja innovatiivisia toimintatapoja. Kirja kuvaa roskaantumisen haittavaikutuksia niin meren eliöstön kuin kansalaisen näkökulmasta ja antaa työkaluja tilanteen parantamiseksi sekä viranomaisettä kansalaistasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48. Aiomme toimia yhä vaikuttavammin ja ihmisläheisemmin päivittäisessä arjessa, sillä ainoastaan yhdessä kuntalaisten kanssa voimme edistää kiertotaloutta. Uusimpaan teknologiaan panostamalla voidaan asukkaille tuottaa yhä edullisempia ja ympäristöystävällisempiä palveluja. Roskapostia-kirjan takana ovat Itämeren ja Suomen merialueen roskaantumisen kärkiasiantuntijat, Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Outi Setälä ja Maiju Lehtiniemi sekä Hanna Haaksi ja Jenny Gustafsson Pidä Saaristo Siistinä ry:stä
YM Lisätietoa: www.luontolahjani.fi Luontolahjakohde Lintuneva Kurikassa. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota, joiden luonto on monimuotoista tai erityisen kaunista. Tavoitteena on, että juhlavuoden aikana jokaiseen Suomen 18 maakuntaan perustettaisiin vähintään sata hehtaaria uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Vuoden vääntäjä -palkinto annettiin väsymättömälle kuntavastuullisen jätehuollon kehittäjälle ja puolustajalle erityisasiantuntija Tuulia Innalalle Kuntaliitosta. Lapissa ja Keski-Suomessa kampanja vauhdissa Luontolahjojen antajia löytyy eri puolilta Suomea ja luonnonsuojelualueita on perustettu Raaseporista Inariin saakka. Eniten suojelupinta-alaa on Lapissa (n. 29 ha) ja Päijät-Hämeessäkin kampanja on käynnistynyt Heinolan kunnan kohteella. Kappalemääräisesti eniten suojelupäätöksiä on tehty KeskiSuomessa (8kpl) ja Lapissa (5 kpl). Yksityiset maanomistajat ovat antaneet 34 luontolahjaa ja kunnat kolme. 252 ha) ja PohjoisPohjanmaalla (n. Uusia alueita voi tarjota vuoden loppuun asti. Suojeluun sopivat myös alueet, joilla on harvinaisia eliölajeja tai erikoisia luonnonmuodostelmia. Kriteerit luontolahja-kohteelle eivät ole yhtä tiukat kuin METSO-ohjelmassa. Valtio suojelee vastaavasti omia maitaan. Vastuullisen jätehuollon veturi 2017 -palkinnon sai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä pitkän työuran tehnyt palvelupäällikkö Anne Sjöberg. Metsähallitus on kartoittamassa alueita valtion luontolahjakohteiksi. Kuva: Leo Kinnari.. 108 ha). Kuntaliitto Jo 657 hehtaaria suojeltua metsää – Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja etenee Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja kannustaa suomalaisia säästämään kauniita luontokohteita pitkälle tulevaan. ”Tämä on hieno lahja satavuotiaalle Suomelle! Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tähän mennessä osallistuneet kampanjaan”, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan, kuitenkin enintään kampanjan tavoitetta vastaavasti. Kampanjan piirissä on suojeltu pysyvästi jo 657 hehtaaria yksityismetsää. Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla ei ole annettu vielä yhtään luontolahjaa. Molemmat palkittavat ovat olleet mahdollistamassa ja edistämässä suomalaisen yhdyskuntajätehuollon kehittymistä kohti eurooppalaista huipputasoa. Lappeenranta sen sijaan oli ensimmäinen kunta, joka sai maillensa itsenäisyyden juhlavuoden suojelukohteen (n. Lisäksi vireillä on noin 380 hehtaaria suojelupäätöksiä, joiden jälkeen kolkutetaan tuhannen hehtaarin rajapyykkiä. 79 poimintoja Jätelaitosyhdistys ry palkitsi vuoden Veturin ja Vääntäjän Jyväskylässä Jätelaitosyhdistys palkitsi perinteiseen tapaan jätehuollon kehittämisen pitkäjänteisiä ja ansioituneita tekijöitä Jyväskylässä Jätelaitospäivien ja Yhdyskuntatekniikan näyttelyn yhteydessä toukokuussa. vsk. Alueiden joukossa on metsiä, soita, erämaita ja saaria. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2017, 48