Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Uudistettu 3. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. 2 Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. vsk. alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Kirjan luvut mm. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. 10 %). home-toksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 3
He voivat esimerkiksi tehdä Sitran sivuilla elämäntapatestin, joka antaa arvion omien toimien vaikutuksista ilmastonmuutokseen sekä kattavan listan keinoja elämäntyylin järkevöittämiseksi. Hanna Nikkanen toteaa viime vuonna julkaistussa Hyvän sään aikana -teoksessa, että tulevaisuuden maapallo on vieras ja outo, ja siihen sisältyy suuren tuhon mahdollisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kaarina Kärnä Tulevaisuuden maapallo. Huolestuneille kansalaisille ja kuluttajille on tarjolla monia tapoja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. vsk. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kesän pitkä hellejakso monine lieveilmiöineen sai miettimään, millainen maapallo on ilmastonmuutoksen edetessä. Hän tuo esille, että ilmastonmuutoksen rinnalla kulkee monia muita huolestuttavia kehityssuuntia, kuten luonnonympäristöjen pirstaloituminen, sukupuuttoaalto ja merten saastuminen, joiden kaikkien yhteisvaikutus tekee tulevaisuudesta hyvin arvaamattomamman. Vaikka kansalaisten toiminta on tärkeää, se ei riitä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Yhteiskunnan ja globaalin talouden tasolla tarvitaan muutoksia, jotka kyseenalaistavat tuntemamme maailman järjestyksen. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Jospa ehtisimme vielä nähdä myös sen, kuinka tämä ratkaistaan. Tarkalleen sitä ei voi tietää. Edellä mainitussa tietokirjassa Tiina Heikkilä ja Alma Onali yhdistivät ilmastonmuutokseen elintason, yksityisen omaisuuden suojan, talousjärjestelmän, tuotantomuodot, lihan, väestönkasvun sekä yksilön vapaudet ja velvollisuudet. Olemme todistaneet ilmastonmuutoksen kiihtymisen ja nähneet sen seurauksia
vsk 5 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2018 ilmestyy viikolla 42. 64 Radonpitoisuudet kuriin kattavilla radonmittauksilla ja nopealla korjauksella Senja Jeminen, Olli Holmgren ja Katja Kojo ..............................68 Kirjaesittely: Acott Kelly, Kiertoradalla – Vuosi avaruudessa ....................................................................................73 Poimintoja ......................................................................................74. Suomen Natura 2000 -verkosto, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen tila, niityt ja maisemapellot kaupunkiympäristössä, ekosysteemihotelli kasvien turvana maankäytön muutoksissa, luonnonvaraisten eläinten auttaminen ja suojelu. Lehden teemana on luonnonsuojelu. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Aiheita mm. 48 Alle puolet maastopalojen pienhiukkasista syntyy palopaikalla Ville Vakkari .......................................................................................54 Pyöräilijän mahdollisuudet vähentää ilmansaasteille altistumistaan Taina Siponen, Tarja Yli-Tuomi ja Timo Lanki ...........................58 TRGM Helsingin matka Pariisiin Lotta Kivikoski .................................................................................. ...............................................................................18 Suomen kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain Johannes Lounasheimo ja Jyri Seppälä ......................................24 Varsinais-Suomi matkalla hiilineutraaliksi maakunnaksi Liisa Harjula ......................................................................................32 Ilmastokadun opit jakoon! Viliina Evokari ...................................................................................38 Ilmastoviisas metsätalous – Ilmastonmuutoksen hillintää metsätalouden keinoin Kaisa Vainio .......................................................................................42 Ilmastoriskien arvioinnilla kohti toimivaa ja turvallista Suomea Heikki Tuomenvirta ja Karoliina Pilli-Sihvola ........................... Tulevaisuuden maapallo Kaarina Kärnä .....................................................................................4 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Magnus Cederlöf ................................................................................6 Kuntaliitto kutsuu kaikki IlmastoKunnat-alustalle Pauliina Jalonen ...............................................................................12 Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta – Hinku yllätti yhteiskunnan tuomalla konkretiaa ilmastotyöhön Jyri Seppälä ym. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk
6 S uomen ilmastolain säätämisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli tarve saada ilmastopolitiikkaan enemmän suunnitelmallisuutta. On myös pidetty tärkeänä sitä, että eduskunnan rooli ilmastopolitiikan valmistelussa ilmastolain myötä vahvistuu. Uusi suunnittelujärjestelmä on tuonut Suomen ilmastopolitiikkaan lisää ennakoitavuutta, avoimuutta ja tavoitteellisuutta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf Ympäristöministeriö Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Vuonna 2015 säädetyn ilmastolain myötä Suomeen on saatu ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä. Keväällä 2018 eduskunta hyväksyi ensimmäisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisun), jonka toimeenpano on nyt täydessä vauhdissa. vsk. Lain valmisteluvaiheessa kiinnitettiin paljon huomiota siihen, ettei uusi suunnittelujärjestelmä luo merkittävästi uutta hallinnollista taakkaa ja että se on yhteen sovittavissa myös jatkossa tehtävien energiaja ilmastostrategioiden kanssa. Lain ja siihen sisältyvän suunnittelujärjestelmän avulla oli mahdollista luoda järjestelmä, joka ei ole riippuvainen poliittisista suhdanteista vaan tuottaa laissa säädetyllä tavalla suunnitelmia päätöksenteon pohjaksi
Valmistelun aikana on laajasti kuultu eri intressitahoja sekä tiedeyhteisöä. vsk. Suunnitelmassa tarkastellaan myös sektorien välisiä kytkentöjä sekä poikkileikkaavia teemoja, kuten kulutuksen ja paikallisen ilmastotyön merkitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päästövähennyksiä tarvitaan kauden alusta lähtien. Suomi aikoo hyödyntää tätä vuotuista n. 0,7 Mt:n kertaluotoista joustomekanismia, joka parantaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Kaisu-suunnitelman lähtökohdaksi on otettu EU:ssa päätetty 39 %:n päästövähennystavoite. Kaisu-suunnitelman toimeenpanossa on myös huolehdittava tarvittavien toimien ajoituksesta sen varmistamiseksi, että päästöjä voidaan vähentää kauden 2021–2030 alusta lähtien. Taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite on lineaarinen päästövähennyspolku joka asettaa vuotuiset vähennysvelvoitteet koko kaudelle 2021–2030. EU:n taakanjakoasetus antaa Suomelle mahdollisuuden siirtää päästöoikeuksia päästökaupan puolelta käytettäväksi taakanjakosektorin vähennysvelvoitteen kattamiseen. Tähän liittyvät keskeiset lainsäädäntöinstrumentit ovat jo voimassa: päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus sekä ns. Yhteenlaskettu alijäämä koko kaudelta 2021–2030 on n. Nämä toimet eivät läheskään riitä kattamaan tarvittavia päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2030 tarvitaan vähän alle 6 miljoonan tonnin CO 2 -ekv. Sen mukaan EU vähentää päästöjään päästökaupan ulkopuolella (taakanjakosektori) 30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, millä toimilla tämä ero saadaan kurottua umpeen. Kaisu-suunnitelman lähtökohdat EU:n ilmastoja energiapolitiikan kehyksistä vuoteen 2030 on päästy sopuun viime ja tämän vuoden aikana. Perusskenaariossa on otettu huomioon jo päätetyt toimet päästöjen vähentämiseksi, eli se kuvaa tulevaa kehitystä nykyisillä päästövähennystoimilla. Lisäksi on otettu huomioon, että päästövähennysten toimeenpanoon liittyy epävarmuutta sekä niiden ajoituksen, että vaikuttavuuden suhteen. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 39 % samalla ajanjaksolla. Suunnitelman laatimisen perustana on vuonna 2016 valmistunut perusskenaario, joka toimi myös energiaja ilmastostrategian laatimisen perustana. Kaisu-suunnitelma täsmentää ja täydentää sen kanssa rinnakkain laadittua energiaja ilmastostrategiaa ja siinä määriteltyjä toimia päästöjen vähentämiseksi. 26 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv. On selvää, että Pariisin sopimuksessa määritellyt pitkän aikavälin tavoitteet edellyttävät. Kaisusuunnitelma liittyy kiinteästi yhteen näistä kolmesta peruspilarista, nimittäin taakanjakoasetukseen. Kun joustomahdollisuus otetaan huomioon, ero perusskenaarion ja tarvittavan päästövähennyspolun välillä on hieman yli 5 Mt CO 2 -ekv. Keskipitkän aikavälin suunnitelman päästövähennystoimet tukevat osaltaan myös pitkän aikavälin eli vuoden 2050 päästövähennystavoitetta. Vähähiilisen yhteiskunnan pitkän aikavälin ratkaisuja kehitettäessä pyritään kestäviin ja johdonmukaisiin ratkaisuihin jo vuoteen 2030 mennessä. LULUCF-asetus, joka koskee maankäyttösektoria. Ero perusskenaarion ja päästövähennyspolun välillä kasvaa tasaisesti jaksolla 2021–2030. edestä uusia päästövähennyksiä. 7 Lain soveltaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle ja ensimmäinen Kaisu-suunnitelma valmisteltiin vuosien 2016 ja 2017 aikana. Toimenpiteet koostuvat ensisijaisesti kansallisista päästövähennystoimista. vuonna 2030. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Suunnitelman laadinnasta vastasi ministeriöiden edustajista koostunut työryhmä
Valtionhallinnon ja julkisten toimijoiden esimerkki öljylämmityksen alasajossa vuoteen 2025 mennessä voi kannustaa öljynkäytön lopettamiseen myös laajemmin. Maatalouden päästökehitykseen pyritään vaikuttamaan erityisesti kohdentamalla toimia eloperäisten maiden viljelyyn. Pienhiukkaspäästöjen ja mustan hiilen päästöjen aiheuttajina saunakiukaat ovat tässä yhteydessä erityinen kohderyhmä. Tämä tarkoittaa vähennystoimia liikenteessä, maataloudessa, kiinteistöjen erillislämmityksessä, jätehuollossa, työkoneiden käytössä sekä teollisuuskaasujen (eli F-kaasujen) käytössä. Öljylämmityksen päästöjä voidaan vähentää parantamalla energiatehokkuutta öljylämmitetyissä rakennuksissa, lisäämällä biopolttoöljyn käyttöä sekoitusvelvoitteen avulla tai vaihtamalla lämmitysmuotoa. Taakanjakosektoriin sisältyvät rakennusten erillislämmityksestä aiheutuvat päästöt, joista suurin osa syntyy öljylämmityksestä. Keskeisenä perusteluna mahdolliselle siirrolle on jätteenpolttolaitosten hiilidioksidiTaakanjakosektoriin sisältyvät rakennusten erillislämmityksestä aiheutuvat päästöt, joista suurin osa syntyy öljylämmityksestä.. Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla sekä siirtymällä uusiin käyttövoimiin kuten sähköön. Suurin vähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jonne toimia erityisesti kohdistetaan. Lisäksi kiinnitetään kasvavaa huomiota puun pienpolttoon, johon liittyy sekä terveysettä ilmastovaikutuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä uusiin liikennemuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. 8 lisää päästövähennyksiä, ja monet tarvittavat toimet kohdistuvat taakanjakosektorille. Lisäksi parannetaan koko liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Jätteenpolttolaitosten päästöt kuuluvat tällä hetkellä taakanjakosektorin piiriin. Liikenteen päästöjä on tarkoitus vähentää noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Ajoneuvojen energiatehokkuutta parannetaan, missä EU-säädökset ovat keskeisiä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kaisu-suunnitelman mukaan on selvitetty niiden siirtämästä päästökaupan puolelle. Asetetun tavoitteen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että päästövähennystoimia tehdään kaikilla toimialoilla. Kokonaisuuden kannalta liikenne on keskeisessä roolissa: melkein puolet päästöistä on peräisin liikenteestä. Keskeiset toimet päästöjen vähentämiseksi Kaisu-suunnitelman lähtökohtana on, että päästöjä vähennetään taakanjakosektorin kaikilla toimialoilla. Maaperän hiilivarastoja pyritään lisäämään ja biokaasun tuotantoa edistetään. Osa maataloussektorin toimista vähentää päästöjä myös maankäyttösektorin puolella. Suunnitelman laadinnassa on pyritty painottamaan vähennystoimia siten, että kokonaisuus on mahdollisimman kustannustehokas
Esimerkiksi kestävillä ruokavalinnoilla ja ruokahävikin vähentämisellä voidaan vaikuttaa kulutuksen hiilidioksidipäästöihin. Lisää päästövähennyksiä haetaan julkisten hankintojen sekä tehostetun informaatioohjauksen avulla. Kaikkia kuntia halutaan rohkaista seuraamaan edelläkävijäkuntien Kaisu-suunnitelman päästövähennystoimet.. Kaisussa on määritelty joukko toimia, joilla voidaan vähentää kulutusperäisiä päästöjä. vsk. 9 päästöjen saaminen hintaohjauksen piiriin. Valtion vuoden 2018 budjettiin on myös varattu määräraha tätä varten. Monessa kunnassa tehdään jo nykyisellään aktiivista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikka. Kevyen polttoöljyn biokomponentin sekoitusvelvoite tulee koskemaan myös työkoneita. Kyse on käytännössä siitä, miten kuluttajat voivat vähentää liikkumisen, asumisen ja ruokailun aiheuttamia päästöjä. Teollisuuskaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi siirto keventäisi taakanjakosektorin päästövelvoitetta jossain määrin. Suunnitelmassa pohditaan millä tavalla voidaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Työkoneiden päästöjä koskevaa tietopohjaa parannetaan niitä koskevan ohjauksen tehostamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Vaikka nämä päästöt vähenevät myös nykytoimien vaikutuksesta, päästökehitystä on tarpeen nopeuttaa. Kaisu-suunnitelma nostaa näkyvästi esiin kulutuksen ja sen aiheuttamat päästöt. Työkoneiden päästöjä on tarkoitus vähentää parantamalla niiden energiatehokkuutta tai siirtymällä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tai käyttövoimiin. Päästölaskennassa nämä vähennystoimet näkyvät taakanjakosektorilla käytännössä esimerkiksi liikenteen, erillislämmityksen ja maatalouden päästöissä. Kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkeään. Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota kuntien harjoittamaan ilmastopolitiikkaan, jota halutaan myös mahdollisuuksien mukaan tukea ja vahvistaa
Nämä olivat riittävän rahoituksen turvaaminen, ilmastokasvatuksen merkitys, vaikutukset muihin politiikkatavoitteisiin sekä veroja kannustinjärjestelmän kehittäminen. Kaisun toimeenpano Kaisu-suunnitelman toimeenpano on tällä hetkellä täydessä vauhdissa. Ensimmäinen vuosikertomus tullaan antamaan keväällä 2019. Kahden vuoden välein kertomukseen sisällytetään tiedot politiikkatoimien toteutumisen seurannasta. Eduskunnan kannanotot edellyttävät kuitenkin, että kyseiset teemat korostuvat Kaisun toimeenpanon jatkovalmistelussa. Teemat ovat olleet esillä suunnitelman valmisteluvaiheessa, siten ei ole kyse aivan uusista avauksista. Siinä esitetään tiedot päästökehityksestä sekä päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisesti tarvittavista lisätoimista. Hyvänä esimerkkinä tästä on liikennesektorin toimet autokannan uudistamiseksi, kuten tukitoimet sähköja kaasuautojen hankkimiseksi. Kun eduskunta hyväksyi Kaisu-suunnitelman keväällä 2018, se kiinnitti huomiota neljään asiaan. Kuntien ja valtion välistä vuorovaikutusta ilmastopolitiikassa on edelleen tarpeen tiivistää. Kaisun toteutumisen seuranta tapahtuu muun muassa valtioneuvoston vuosittain eduskunnalle toimittaman ilmastovuosikertomuksen muodossa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Kaisu-suunnitelma on nopeasti ottanut paikkaansa Suomen ilmastopolitiikan yhtenä keskeisenä suunnitteluasiakirjana. vsk. Liikenteen päästöjä on tarkoitus vähentää noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.. 10 hyvää esimerkkiä. Kyse on varsin laajoista teemoista, joilla on ratkaiseva merkitys Kaisun toimeenpanon kannalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Osittain suunnitelman toteuttamiseksi on jo otettu ohjauskeinoja käyttöön. Julkiset hankinnat tarjoavat varteenotettavan mahdollisuuden edistää ilmastopolitiikan tavoitteita julkisen sektorin käytännön toiminnassa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. vsk. 11
Kunnan oma energiankäyttö lämmön, sähkön ja liikennepolttoaineiden osalta on symbolisestikin merkittävä osa kunnan ilmastotyötä. Yhden kunnan julkistaessa tavoitteensa hilaavat muut ilmastotavoitteitaan vielä tiukemmiksi. vsk. Kuntaliitto on uusimassa omaa ilmastotyötään Kuntien ilmastokampanjasta kaikille avoimeksi IlmastoKunnat-alustaksi.. Kuntien esiinmarssi ilmastoareenoille on saanut viime vuosina uusia avauksia ja mittasuhteita. Erilaisissa kunnissa on erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutokseen. Kuntien aseman korostumiseen liittyy toiveita yleisemminkin merkittävien globaalien haasteiden ratkaisemisesta. Haastavimmat ratkaisut koskevat maankäyttöä ja liikennettä, joiden suunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja rohkeita ratkaisuja monitahoisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Voidaan sanoa, että kunnat kisaavat tiukimmista ilmastotavoitteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 12 K un ilmastonmuutoksen kannalta keskeiset päästöt aiheutuvat yhteiskunnan normaalista toiminnasta – asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä – on selvää, että kunnilla on merkittävä rooli vaikuttavassa ilmastotyössä. Arjessa kuntien ilmastotyö ei kuitenkaan ole kisaa siitä, kuka saavuttaa nopeimmin tavoitteensa. Ilmastonmuutos on globaalilla tasolla ennenäkemätön yhteistyöja koordinaatiohaaste. Energian käyttö ja sen tuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien on toivottu vievän eteenpäin ilmasAsiantuntija Pauliina Jalonen Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto kutsuu kaikki IlmastoKunnat-alustalle Kuntien ilmastotyön laajentuessa on tarpeen päivittää myös siihen tarjottavaa tukea
13 tonmuutoksen vastaista toimintaa valtioita nopeammin ja tehokkaammin. Kun ilmastokampanja perustettiin, se oli kuntien ainoa ilmastoasioiden yhteistyöverkosto. vsk. Nyt 20 vuoden kuluessa verkostoja on syntynyt lukuisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kuva: Kari Långsjö.. Kunnat voivat avata siltoja paikallisen ja globaalin tason välille. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä onkin todennut, että ”kun ilmastotavoitteita asetetaan korkealla – globaalisti, EU:ssa, jopa ministeriöiden, kuuden ison kaupungin tai HSY:n tasolla – ne tahtovat mennä kuin vesi hanhen selästä.” (MustRead 12.1.2018). Kuntien omat ilmasto-ohjelmat tarttuvat paremmin niin kuntaorganisaatioiden kuin asukkaiden tasolla. Kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden HINKUkuntaverkoston lisäksi yhteistyötä tehProfessori Jyri Seppälä Syke:sta esittelee ilmastopäästöjen tiukkoja tavoitteita ja tarvetta nopeisiin ilmastotoimiin Kuntien ilmastokonferenssista toukokuussa 2018. Kunnat näyttäytyvät ilmastotyön edelläkävijöinä innostaen samalla yhteiseen ponnisteluun kuntalaisia ja alueensa yrityksiä. Erilaiset verkostot sitouttavat kuntia ja tarjoavat yhteistyön ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia. Ilmastokampanjasta kuntien ilmastotyötä tukevaksi alustaksi Kuntaliiton ilmastotyötä ollaan uusimassa kampanjaverkostosta kaikille avoimeksi erilaisten verkostojen väliseksi alustaksi, uudella nimellä Ilmastokunnat. Kunnat tuovat ilmastotyön lähelle kuntalaisia
Kuntaliiton tavoitteena on kuntien, seutujen ja maakuntien ilmastotyön ja erilaisten hankkeiden sekä verkostojen saattaminen yhteen. 14 dään kiertotaloudessa (FISU, Circwaste), Smart&Clean-säätiössä sekä ekohankintoja tekevien kuntien kesken. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kuva: Kari Långsjö.. Kotimaisten ilmastoverkostojen lisäksi suomalaiset kunnat ovat mukana erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. vsk. Näin saavutetaan parhaiten pitkäjänteisiä tuloksia, välitetään tietoa toisten tekemisistä, opitaan toisiltamme ja kehitetään mahdollisesti jotain uutta ja kaikkia hyödyttävää. Siihen vaikuttavat kunnan koon lisäksi mm. Näin ollen myös kuntien tarvitsemassa tuessa ja kuntien välisessä yhteistyössä on nähtävä erilaistumista. Yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu valtiovallan ja maakuntien kanssa on tässä edelleen välttämätöntä. Esimerkiksi EU-komission lanseeraaman Kaupunginjohtajien ilmastoja energiasopimukseen (Covenant of Mayors) on liittynyt viitisentoista suomalaista kuntaa ja kaksi maakuntaliittoa. Tähän erilaistuvien tarpeiden haasteeseen vastataan Kuntaliiton IlmastoKunnat toiminnalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Uusille verkostoille tuskin on tarvetta, sen sijaan tarvitaan viestintää ja vuorovaikutusta verkostojen välille ja yli. Kunnilta saadussa palautteessa on IlmastoKunnat -toiminnassa haluttu mahdollisuuksia tavata kasvokkain ja vaihtaa kokemuksia. yhdyskuntaja elinkeinorakenne, mahdollisuudet kumppanuuksiin, poliittinen tahtotila. Ilmastotyötä tehdään kunnissa paikallisista olosuhteista lähtien
Kuntien ja alueiden keskeinen asema ilmastotavoitteiden toimeenpanossa on tunnustettu. Kuva: Kari Långsjö.. 15 Ilmasto-osaamista koko kuntaorganisaatioon Päästövähennystavoitteet kiristyvät kaiken aikaa ja kaikilla aloilla. Kuntaliitto palkitsi toukokuussa 2018 Riihimäen kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) näiden tekemästä pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta ilmastotyöstä. Kuntaliiton tekemässä Kuntien ympäristönsuojelun hallintokyselyssä 2017 ilmastopolitiikka nousi korkealle teemana, jossa toiminnan toteuttaminen on ollut haastavinta osaamisen ja resurssoinnin puutteiden takia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Yhteistyöstä hyötyvät niin edelläkävijäkunnat toisiaan kirittäen kuin myös ne kunnat, joissa ilmastostrategiaa ei välttämättä ole tai raportointi tai päästöjen seuranta vielä puuttuu. Keskeistä on, että Kuntaliiton uuden toiminnan tapahtumat ja koulutukset ovat kaikille kunnille avoimia. Ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden tavata kasvokkain ja vaihtaa kokemuksia. Edunvalvontaa erityisesti energiaja liikenneasioissa Kuntaliiton ilmastotoimintaan kuuluu myös huolehtia erilaisten kuntien ilmastotyön toimintaedellytyksistä. vsk. Parin vuosikymmenen aikana ilmastokysymysten ratkaisijat kunnissa ovat oppineet ja kouluttautuneet työn lomassa – osin oman kiinnostuksensa ansiosta. Osaamiseen ja koulutukseen tulee kunnissa kiinnittää erityistä huomiota. Ilmastotyön on siksi jatkuttava myös kunnissa ja se on sisällytettävä kaikkeen toimintaan. Lisäksi henkilökohtaisilla kunniakirjoilla palkittiin Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen sekä Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma
Niihin tarvitaan taas rahoitusta, käytännössä lainarahaa. Ne ovat korkotasoltaan hieman tavanomaisia rahoitusratkaisuja edullisempia ja tarkoitettu erityisesti ympäristön tilaa keskimääräistä paremmin parantaviin hankkeisiin. Keväällä 2018 käynnistyi kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisja neuvontaverkosto KEINO. Ilmastotyötä ei voi tehdä ilman investointeja. Yhdyskuntien jätehuollossa kierrätys ja energiahyödyntäminen näkyvät vähentyneinä metaanipäästöinä ja kaatopaikkakertyminä. Läheisyysperiaate on ilmastopolitiikassakin tärkeä. Kevyen liikenteen kehittämistyö näkyy lisääntyneinä käyttäjämäärinä. Varaa aika kalenteriisi! #ilmastokunnat. Ilmastokuntien työn perusta on vertaisuudessa ja verkostomaisen työn onnistumisen edellytykset vastavuoroisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. IlmastoKunnat-alustan ensimmäinen tapaaminen on 22.11. 16 Tämän tulee tarkoittaa kuntien ja alueiden mahdollisuuksia osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon sekä resurssien kohdistamista kuntien ja alueiden ilmastotyön tukemiseen. Energian säästö ja käytön tehostaminen sekä uusiutuvan energian osuuden kasvu on selkeää. Rahoituslaitos raportoi kansainvälisille sijoittajilleen vihreiden lainojen käyttökohteista ja päästövähennysvaikutuksista. Seuraavana päivänä järjestetään Kaupunginjohtajien ilmastoja energiasopimukseen (Covenant of Mayors) liittyvä työpaja. Molemmat Kuntatalolla, Helsingissä. Ilmastoja energiapolitikan toimeenpanossa tulee hyödyntää ohjauskeinoja monipuolisesti. KLKuntahankinnat Oy on kilpailuttanut puitesopimuksella aurinkopaneelivoimaloita avaimet käteen -periaatteella sekä sähköja kaasuajoneuvoja kuntien tarpeisiin. Hyvä esimerkki on energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano energiatehokkuussopimuksilla, missä Kuntaliitto toimii kuntien sopimusten sopijaosapuolena. EU-tason edunvalvonnassa korostuvat etenkin liikenneja energiapolitiikka. Kuntien energiayhtiöiden tekemät polttoainevalinnat vaikuttavat päästötilanteeseen suuresti. vsk. Rahoitusta on käytetty merkittäviin joukkoliikennehankkeisiin, energiatehokkaiden päiväkotien ja koulujen rakentamiseen, jäteveden puhdistamoihin sekä uusiutuvaa energiaa edistäviin energiaratkaisuihin. Ilmastotyön tuloksia on jo näkyvissä, vaikka tiukentuvien ilmastotavoitteiden myötä tehtävää riittää. Toivomme kunnilta aktiivista ja matalan kynnyksen yhteydenpitoa sekä toiveiden esittämistä IlmastoKunnat -työhön. Tukea kestäviin julkisiin hankintoihin ja investointeihin Kuntien ilmastotyötä tehdään myös muissa kunta-alan tukiorganisaatioissa. Kuntien ja valtion yhdessä omistama Kuntarahoitus Oy lanseerasi 2016 ensimmäisenä suomalaisena rahoituslaitoksena vihreät lainat. Sopimuksellisuus, kumppanuudet ja muut kannustinelementit ovat osoittautuneet tulokselliseksi paikallisen ilmastoyön vauhdittamisessa. Se tulee osaltaan avuksi ilmastomyönteisten tavaroiden, palvelujen ja niihin liittyvien sopimusten yksityiskohtien kehittämisessä ja edistämisessä. Suomalaiset kunnat ovat kansainvälistä mainettaan suurempia ilmastotoimijoita, ja tämän tilanteen korjaamiseksi on meidän tehtävä töitä niin näkyvyyden parantamiseksi kuin innovaatioiden levittämiseksi ja toisilta oppimiseksi
Simulaattorilla tarkkaa tietoa KIUAS-hankkeen rinnalla on käynnissä Pohjois-Savon liiton pääosin rahoittama Pienpolttosimulaattori-kehityshanke (SIMO). ”Kaksi toisiinsa kytkettyä tutkimuskonttia simuloivat omakotitalon olosuhteita. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi. Huhtikuussa 2017 aloitettiin KIUASeli Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen -hanke. Se on ihan uusi mittaustapa päästöjen, ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden mittaamiseksi. Saunakontissa tutkitaan puulämmitteisiä kiukaita ja mittauskontissa muita tulisijoja.” ”Tutkimuskontit ovat siirreltäviä, niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi messuilla tai vuokrata asiakkaalle mittauskäyttöön”, Jarkko Tissari kertoo. Hän on ansioitunut Itä-Suomen yliopistossa jo parinkymmenen vuoden ajan tehdyissä puun polton tutkimuksissa, joissa on nyt otettu tarkasteluun kiukaat omana ryhmänään. Mittaamme myös, mihin kiukaassa tuotettava energia kuluu – saunan lämmitykseen, ilmanvaihtoon vai savukaasuhäviöihin.” ”Oleellista on, että kiuas on testattu aidoissa olosuhteissa eikä laboratoriossa, kuten yleensä.” Suomen Saunaseura ry Jarkko Tissari.. vsk. Tutkimustulokset ovat yhteismitallisia toisiinsa eli näin saadaan vertailukelpoista tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta päästöihin. Hänen mukaansa puun polton tutkimuksissa on tavoitteena edistää teknologian kehittämistä, vähentää terveysja ilmastovaikutuksia sekä tuottaa aineistoa arviointeihin. 17 Löylynhenki-palkinto 2018 dosentti Jarkko Tissarille kiukaiden päästötutkimuksesta S uomen Saunaseura Ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissarille. ”Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Hankkeessa mitataan yleisimpien puukiukaiden päästöjä. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä”, Jarkko Tissari toteaa. ”Mittaamme saunan todellista käyttöä eli päästöjä niin saunaa lämmitettäessä, kiukaan lämmetessä ja kuin löylyjen aikaan. ”Tavoitteena on selvittää uusien kiukaiden kaasuja pienhiukkaspäästöjen kertoimet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää päästöjä”, Jarkko Tissari sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, sosiaalija terveysministeriö sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tämän jälkeen isojakin päätöksiä on helppo tehdä. vsk. Hankkeen keskeinen lähtökohta on, että kunnan johto saadaan sitoutumaan päästövähennystavoitteeseen. 18 K ohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-hanke sai alkunsa vuonna 2008 yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) halusta yllättää yhteiskunta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kymmenen vuoden aikana se on kasvanut 40 edelläkävijäkunnan verkostoksi, jossa jokaisen kunnan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi se, että hanke edistää paikallista hyvinvointia ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Mitä kaikkea matkan varrella on saatu aikaiseksi, missä mennään ja miltä tulevaisuus näyttää. Professori Jyri Seppälä, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen, viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola, kehitysinsinööri Jarmo Linjama, erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, tutkija Hanna Eskelinen, suunnittelija Venla Riekkinen, tutkija Teemu Helonheimo, viestintäasiantuntija Hannele Ahponen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Hinku yllätti yhteiskunnan tuomalla konkretiaa ilmastotyöhön Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke alkoi viiden kunnan kovan tason kokeiluhankkeena vuonna 2008
Hinku-verkosto yhdistää ainutlaatuisella tavalla koko kunnan toimimaan yhteisen, kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutosta ei nähdä pelkästään uhkana vaan myös mahdollisuutena. Tämä edellyttää, että kunnan johdon ja eri toimialojen lisäksi yritykset ja kansalaiset saadaan mukaan ilmastotoimiin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vastaavana aikana 6 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Hinku-kunnat ovat vuosien 2007–2015 aikana vähentäneet päästöjään lähes 30 prosenttia. Tieliikenteen päästöjä kasvatti erityisesti liikennepolttoaineiden bio-osuuden pieneneminen. Uusia kuntia on tulossa mukaan lähitulevaisuudessa.. Hinku-kunnat kartalla: mukana on jo 40 kuntaa. Tavoiteltava päästövähennys on noin kaksinkertainen verrattuna kansallisiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin, eli kyseessä on todellakin edelläkävijäverkosto. Hiilineutraalisuuteen päästään, kun kunta kompensoi ne päästönsä, joita se ei saa alueellaan vähennettyä. Ii onkin tehnyt paljon töitä tavoitteensa eteen, ja on jo onnistunut puolittamaan hiilijalanjälkensä parantamalla rakennuskantansa energiatehokkuutta ja investoimalla tuulivoimaan. Kuntalaisia on aktivoitu Hinku-kunnissa esimerkiksi tietoa lisäävillä energiakävelyillä ja energiailloilla, joissa on kerrottu vaihtoehtoisista lämmitysja uusiutuvan energian muodoista. Toimenpiteillä on myös ollut huomattava taloudellinen vaikutus – niillä tehtyjen säästöjen arvioidaan vastaavan noin 0,75 prosenttiyksikön laskua kunnan veroprosentissa. Se aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2020. Mikä tahansa kunta voi liittyä Hinku-verkostoon ilmaiseksi, mikäli se sitoutuu kunnanvaltuuston päätöksellä verkoston pelisääntöihin ja tavoittelemaan 80 prosentin vähennystä kasvihuonepäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta. vsk. Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuitenkin kaksi prosenttia. 19 Kovien tavoitteiden edelläkävijäverkosto Hinku-kunnat ovat kuntia, joille ympäristön ja asukkaiden hyvinvointi on tärkeää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kaikista Hinku-kunnista kovimman tavoitteen itselleen on asettanut Ii. Vuosi 2016 oli edellisvuotta kylmempi, mikä puolestaan selittää lämmityspäästöjen kasvua
Ilmastoasiat ovat erittäin ajankohtainen puheenaihe, minkä vuoksi Hinku-kuntien tekemiset kiinnostavat mediaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Hinku-foorumi toiminnan tukena Hinku-verkosto on järjestäytynyt Hinkufoorumiksi, joka tarjoaa edelläkävijäkunnille maksutonta asiantuntijatukea, verkostoitumismahdollisuuksia ja viestintäpalveluita. Lisäksi vähähiilinen imago lisää kunnan vetovoimaisuutta niin elinkeinoelämän kuin asukkaiden näkökulmasta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii foorumin vetäjänä ja huolehtii kuntien päästövähennysten seurannasta. Hinku-foorumi järjestää kahdesti vuodessa yhteiset kokoontumiset Helsingissä ja jossakin jäHinku-kuntien päästökehitys. vsk. Punainen viiva kuvaa tavoiteltua päästövähennystahtia.. Myös elinkeinoelämä ja kuluttajat voivat samalla tavoin löytää kustannustehokkaita, vähähiilisyyttä edistäviä toimia ja parantaa näin toimintaedellytyksiään. Ilmastoystävällinen toiminta on hyvin suunniteltuna kunnalle järkevää taloudenpitoa ja parantaa kunnan elinvoimaisuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on aurinkoenergian hyödyntäminen tai siirtyminen kaukolämmöntuotannossa öljystä lähialueilla tuotettuun puuhakkeeseen. Hinku-foorumin johtoryhmään kuuluu Hinku-kuntien edustajien lisäksi keskeisiä suomalaisia ilmastotoimien edistäjätahoja. Foorumin toiminnassa on mukana myös yhteistyöyrityksiä, jotka voivat osallistua Hinku-tapahtumiin ja esitellä ratkaisujaan edelläkävijäkunnille. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat taloudellisesti kannattavia ja yleensä aluetaloutta parantavia. Lisäksi SYKE tarjoaa resurssien puitteissa asiantuntijaja viestintätukea. 20 Taloudellisesti kannattavaa toimintaa Kunnat voivat hyötyä Hinku-jäsenyydestä päästövähennysten lisäksi monilla muillakin tavoilla
vsk. Lisäksi verkosto edistää ilmastonmuutoksen hillintää palvelevien hankkeiden valmistelua. Erillishankkeilla ja yhteishankinnoilla vauhtia vähähiilisyyteen Hinku-toimintaa edistetään usealla meneillään olevalla erillishankkeella samanaikaisesti eri alueilla. Näiden myötä saadaan lisäresursseja, joilla vauhditetaan kuntien ilmastotyötä. Kuukauden Hinkuteko palkintoja on huhtikuusta 2012 lähtien jaettu jo 60 kertaa. 21 senkunnassa. Hinku-raati palkitsee kuukausittain päästövähennyksiä tehneitä toimijoita, jotka voivat edustaa kuntaa, yritystä, yksityistä henkilöä tai yhteisöä. Nämä hankkeet pyrkivät Aurinkopaneeleita Satmatic Oy:n katolla Ulvilassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Näitä ovat muun muassa Sitran rahoittama julkisten hankintojen vähähiilisyyttä ja kestävää kiertotaloutta edistävä Kiihdyttämö-hanke ja WWF:n vetämä rakennusten energiatehokkuuteen keskittyvä EconomisE-hanke, jota rahoittaa EU:n Life-ohjelma. Hinku-foorumin ydintoimintaa on yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyviä tekoja tallennetaan avoimen lähdekoodin Energiaja materiaaliloikka -sivustolle, joka toimii näyteikkunana mielenkiintoisille ja monistettaville kiertotalousja ilmastoratkaisuille. Konkreettisten tekojen palkitseminen tuo kunnalle positiivista mediahuomiota ja vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa näyttäen samalla hyvää esimerkkiä muille kunnille. Kuva: Marjo Kekki.
Suuntana yhteistoiminta Hinku-verkostossa on mukana paljon pieniä ja keskisuuria kuntia, mutta suuntana on, että yhä suuremmat kaupungit ovat kiinnostuneita liittymään verkostoon. Hinku-verkoston toiminnan yhtenä tärkeänä työnä ovat SYKEn ja nykyisin myös Kuntahankintojen organisoimat yhteishankinnat, jotka säästävät kunnilta aikaa, vaivaa ja rahaa. On erittäin tärkeää, että nämä kunnat ja verkostot keskustelevat keskenään, jakavat tietoa ja ponnistelevat yhteistoimin tärkeän päämäärän eteen. Aurinkovoimaloiden yhteishankinnan ensimmäisen vaiheen jälkeen voimaloiden yhteisteho oli runsaat 1 MW. Suomessa on Hinku-verkoston rinnalla monia muita ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntia ja verkostoja. Lisätietoa: www.hinku-foorumi.fi www.energialoikka.fi. vsk. Yhteishankinta oli tuolloin Suomen suurin. 22 aktivoimaan toimintaa valtakunnallisesti. Ilmastotyössä onnistuminen on varmasti Suomen yksi tärkeä tulevaisuuden menetystekijä. Toiminta on hyvin konkreettista, kuten aurinkopaneelien yhteishankintoja tai kiinteistöjen ja yritysten energia-analyysejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Lisäksi Hinku-toimintaa tukevat lukuisat alueelliset ja kuntien omat hankkeet sekä yhteishankkeet, jotka tuovat kunnille tarvittavia lisäresursseja. Yhdessä olemme vahvempia. Tällä hetkellä yhteishankintana voi hankkia muun muassa verkkoon kytkettäviä aurinkosähkövoimaloita, täyssähköja kaasuautoja sekä sähköautojen latausasemia. Myös yksittäiset kunnat ovat näkyneet Euroopan kartalla, tästä esimerkkinä viimesyksyiset palkinnot Iille ja Hyvinkäälle. Merkittävää tukea yhteishankkeisiin on saatu muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta. Hinku tunnetaan myös Suomen ulkopuolella. Rahoitus on mahdollistanut lukuisia kuntien päästövähennyshankkeita Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2016 Hinku pääsi Euroopan ympäristöviraston julkaisuun, jossa valittiin 9 EU:n edistyksellisintä toimintamallia kestävän talouden edistämiseksi. Kansainvälisyyden lisääminen onkin yksi Hinkutoiminnan tulevia painopistealueita. Toissa vuoden lopussa aurinkovoiman kokonaisteho oli Suomessa 27 MW ja viime vuoden lopussa 66 MW, eli määrä alkaa näkyä jo valtakunnan mittakaavassakin. Tämä on toivottavaa, sillä sekä pienillä kunnilla että suurilla kaupungeilla on paljon annettavaa toistensa ilmastotyöhön. Suomen ympäristökeskus ja Hinku-verkosto haluaa kaikin tavoin tukea tätä kehitystä. Sittemmin hankinta on uusien liittyjien myötä kasvanut ja kokonaisteho on nyt noin 2 MW. Kunnat voivat vähentää päästöjään esimerkiksi investoimalla uusiutuvaan energiaan tai kestävän liikkumisen ratkaisuihin
Päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, joten eri kaasujen päästöarviot ovat vertailukelpoisia. Sen tulosten mukaan tilakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet vuosina 2000–2015, sillä tilakoot ovat kasvaneet eli hehtaarija eläinmäärät nousseet. Jatkossa palvelua kehitetään siten, että kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat maatalousyrittäjät saavat omat tilakohtaiset tuloksensa ja voivat verrata niitä muiden tilaryhmien tuloksiin. Tiedot pyritään tuottamaan vuosittain”, sanoo Latukka. Euromääräiseen tuotantoon suhteutettuja päästöjä alentaa tuotannon kasvu. Laskentaperiaatteet ovat muuten samat kuin Suomen virallisessa kasvihuonekaasulaskennassa. Kotieläintiloilla eläinyksikköä kohti lasketut päästöt ovat kasvaneet hienoisesti. Kivennäismaiden hiilivarastomuutokset pyritään liittämään palveluun jatkossa. ”Tuotannon tehostuminen antaa mahdollisuuden tuottaa tuotekilot alhaisemmilla päästöillä. Kun kasvihuonekaasupäästöt suhteutetaan euromääräiseen tuotantoon, osoittautuu, että päästöt ovat laskeneet. 23 Maatalousyritysten kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tuotantoon suhteutettaessa Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on kehitetty kasvihuonekaasujen laskentapalvelu. Mutta Suomessa pohjoisempana kehitystä on kuitenkin hidastanut eloperäisten peltojen osuuden kasvu”, kertoo tutkimusprofessori Kristiina Regina Lukesta. Kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelun (www.luke.fi/taloustohtori) keskiarvotulokset laskettiin vuodesta 2000 lähtien yrityskohtaisesti noin 800 kirjanpitotilalle. Luonnonvarakeskus Luken uusi kasvihuonekaasujen laskentapalvelu avattu. Pitkällä aikajänteellä tuotehinnat ovat nousseet ja sadotkin ja erityisesti keskituotokset ovat kasvaneet. H ehtaaria kohti laskettaessa kasvinviljelytilojen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet hivenen, erityisesti Väli-Suomen viljatiloilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Keskiarvotulokset kuvaavat painotuksen vuoksi Suomen noin 35 000 suurimman maatalousja puutarhayrityksen tuloksia. Palvelu on suomen-, ruotsinja englanninkielinen. Palvelusta saatavat päästöluvut kattavat tuotantoeläinten ruuansulatuksen ja lannan metaanipäästöt, lannan ja maaperän typpioksiduulipäästöt sekä kalkituksen, eloperäisten peltojen ja energiankäytön hiilidioksidipäästöt. Tiedot selviävät Luken Taloustohtori -sivuston uudesta Kasvihuonekaasulaskenta-palvelusta. ”Tulokset lasketaan yrityskohtaisesti. vsk. Tilakoon kasvu voi siis osaltaan alentaa tuotantoon suhteutettuja päästöjä. Sen tulokset perustuvat Luken kannattavuuskirjanpitotilojen tuloksiin. Taloustohtorissa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan nyt myös tarkastella yhdessä tilojen tuotantoja taloustietojen kanssa. ”Päästöjä voidaan nyt vertailla sekä vuosittain että pitkän vuosijakson kehitystrendeinä, koska tulokset on laskettu taannehtivasti jo vuodesta 2000”, kertoo Lukessa verkkopalvelusta vastaava Arto Latukka. Selvää kasvua on Pohjoisja Länsi-Suomen maitotiloilla. Verkkopalvelussa tuloksia voi tarkastella yksityiskohtaisesti päästölähteittäin. Osin tämä johtuu tilojen rehuhehtaarialan kasvusta. Palvelu lisää päästöjen näkyvyyttä Uuden palvelun avulla voidaan maatalouden päästöjä tarkastella esimerkiksi alueittain ja tuotantosuunnittain
Aineiston perusteella voidaan muodostaa maakunnalliset kokonaispäästöt, ja päästöt voidaan myös ryhmitellä pääsektoreittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet vuonna 2030 ovat -39 %. Monet kuntien päästövähennysmahdollisuudet liittyvät kuitenkin alueellisiin erityispiirteisiin. Lisäksi Energiavirasto kokoaa vuosittain päästökauppasektorin laitoskohtaiset tiedot todennetuista päästöistä ja Energiateollisuus ry vastaavasti kaukolämmön tuotannosta ja kuntakohtaisesta sähkönkulutuksesta. Jotta päästöjen vähentäminen olisi kustannustehokasta, EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien teollisuusja energia-alojen on vähennettävä päästöjä vuoteen 2030 mennessä 43 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. 24 Kokonaispäästöt osakomponenteiksi Tilastokeskus on aikanaan laskenut vuoden 2013 tilanteessa päästökaupan ulkopuolisten toimintojen kasvihuonekaasupäästöt kaikille Suomen kunnille sekä maakunnittaiset päästökauppasektorin päästöt. Nämä aineistot ovat olleet artikkelin analyysin lähtökohtana. Maakunnat eroavat kuitenkin toisistaan kasvihuonekaasupäästöjen suhteen, minkä ymmärtäminen antaa paremman lähtökohdan hiilineutraalisuuden tavoittelulle lähitulevaisuudessa.. Muiden talouden alojen, taakanjakosektorin, on vähennettävä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Johannes Lounasheimo ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ymmärretään Suomessa koko ajan paremmin. EU:n valtiontai hallitusten päämiehet vahvistivat lokakuussa 2014 EU:lle koko talouden laajuisen sitovan päästövähennystavoitteen, jonka mukaan päästöjä on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä ainakin 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna EU:ssa. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta seudullinen yhteistyö on välttämätöntä ja tämä suuntaus näkyy siten, että useat maakunnat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään muuta yhteiskuntaa nopeammin. vsk. Kokonaiskuvan ymmärtämiseksi kokonaispäästöt on syytä arvioida EU:n tavoitteiden ja asukasmäärän suhteen
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Tuotantoperusteiset päästöt Tuotantoperusteiset kokonaispäästöt jaetaan tässä päästökauppaja taakanjakoKuva 1. vsk. Tuotantoperusteisuus tarkoittaa sitä, että ainoastaan maakunnan rajojen sisäpuolella tuotetut päästöt ovat laskennassa mukana. Kotimaan liikenteestä lentoliikenne on päästökaupassa ja tie-, raideja vesiliikenne kuuluvat taakanjakosektorille. Näin on muun muassa laskentasäännöissä, joita noudatetaan Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeessa. Laskentaperuste eroaa ns. Päästökauppaja taakanjakosektorin tuotantoperusteiset kokonaispäästöt maakunnittain vuonna 2013.. Tämän takia asutuskeskusten lämpölaitokset sekä kaukolämmön osalta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (CHP), jotka kuuluvat EU:n päästökauppasektorin piiriin, ovat edelläkävijäkuntien ja -maakuntien päästövähennystavoitteissa mukana. 25 Tilastokeskuksen aineistosta saadaan suoraan maakunnalliset päästökauppaja taakanjakosektorin tuotantoperusteiset, vuoden 2013 kasvihuonekaasupäästöt. Sen sijaan päästökauppateollisuus ja sähköntuotannon erillislaitokset eivät kuulu tavoitteiden piiriin. Taakanjakosektori pitää sisällään kotimaan liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneet ja muun ei-päästökauppasektorin energiankäytön, jätteiden käsittelyn sekä maatalouden. Pyrkiessään vähentämään päästöjään kunnat ja maakunnat eivät tee selkeää eroa päästökauppaja taakanjakosektorin välillä. Toimenpiteet halutaan kohdentaa sinne, minne pystytään vaikuttamaan. Käyttöperusteinen laskenta on yleisesti käytössä kuntien ja maakuntien päästövähennystavoittelussa. käyttöperusteisesta laskennasta, jossa Suomen sähköntuotannon päästöt jaetaan sähkönkulutuksen mukaan eri alueille. Teollisuudesta mukana on pääosin raskas teollisuus: öljynjalostamot, petrokemian laitokset, koksaamot, teräs-, mineraalija metsäteollisuus, alumiinintuotanto ja kemianteollisuus. Päästökaupan piiriin kuuluvat yli 20 megawatin sähkönja lämmöntuotantolaitokset ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitetyt pienemmät polttolaitokset
26 sektorin kasvihuonekaasupäästöihin. Valtakunnan tasolla kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat melko tasan päästöKuva 2. Tuotantoperusteisten päästöjen jakauma päästökauppaja taakanjakosektorien välillä maakunnittain vuonna 2013.. Kuva 3. Tilanne tasoittuu kun päästöt jaetaan väkiluvulla, mutta selkeitä eroja nousee edelleen esiin. vsk. Ne ovat yli 20-kertaiset, Ahvenanmaa pois lukien, päästöiltään vähäisimpään maakuntaan, Kainuuseen, verrattuna (kuva 1). Pirkanmaalla päästöt ovat vain 7,4 tonnia asukasta kohti (kuva 2). Yhteenlaskettuna suurimmat päästöt ovat odotetusti väkiluvultaan ylivoimaisesti suurimmassa maakunnassa, Uudellamaalla. Päästökauppaja taakanjakosektorin tuotantoperusteiset päästöt maakunnittain asukasta kohti laskettuna vuonna 2013. Asukaskohtaisissa päästöissä Pohjanmaa on ykkönen lähes 22 tonnin päästöillään, ja Uusimaa putoaa keskikastiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
12 maakunnassa 19:stä taakanjakosektori tuottaa suurimman osan päästöistä, ja vastaavasti 6 maakunnassa päästökauppaan kuuluvat laitokset päästävät taakanjakosektoria enemmän. Myös kotimaan liikenteessä ja rakennusten erillislämmityksen, työkoneet (esim. Kuva 4. metsätyökoneet) sekä ei-päästökauppasektorin teollisuuden polttoainekäytön sisältävässä Muu energia -luokassa on huomattavia eroja maakuntien välillä. vsk. Myös taakanjakosektorin absoluuttiset päästöt ovat luonnollisesti suurimmat väkirikkaimmissa maakunnissa (kuva 4), mutta asukasta kohti laskettuna kärkeen nousevat selvimmin maatalousvaltaiset alueet (kuva 5). Liikenne sisältää myös laivaliikenteen päästöt, jotka on allokoitu alueille vesipinta-alojen perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Välillisesti voimme kansalaisina vaikuttaa myös maatalouden päästöihin, jotka muodostavat merkittävän osan usean maakunnan taakanjakosektorin kokonaispäästöistä. Lapissa liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat lähes kaksinkertaiset Uusimaahan verrattuna. Kotimaan liikenne on suurin taakanjakosektorin päästölähde 13 maakunnassa, muu energia 4 maakunnassa ja maatalous 2 maakunnassa (kuva 6). Taakanjakosektorilla suurimmat erot alueiden välillä ovat maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä. 27 kauppaja taakanjakosektorin välillä, mutta maakunnittain jakauma vaihtelee merkittävästi. Vaikutus kokonaispäästöihin on kuitenkin varsin pieni: laivaliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 4 prosenttia. Varsinais-Suomessa tilanne oli tarkasteluvuonna 2013 melko tasan 50/50 (kuva 3). Taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain vuonna 2013.. Tärkeimpinä tällaisia sektoreita ovat kotimaan liikenne ja rakennusten erillislämmitys. Myös Valtioneuvoston selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 alaotsikko on ”Kohti ilmastoviisasta arkea”. Taakanjakosektorin päästöt Taakanjakosektorin toimintojen koetaan usein olevan sellaisia, jotka koskettavat kansalaisen arkea enemmän, ja joihin pystymme päästökauppasektoria helpommin ja suoremmin vaikuttamaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. vsk. Seuraavassa esitetään HINKU-kuntien päästölaskentoja vastaavat tulokset maakunnittain. Kuva 6. Päästökauppasektorin osalta Kuva 5. 28 Käyttöperusteiset päästöt Kiinnostava näkökulma alueellisiin päästöinventaarioihin saadaan, kun Tilastokeskuksen tuottamat tuotantoperusteiset päästöt muokataan muiden aineistojen avulla käyttöperusteisiksi päästöiksi niin, että ne vastaavat laskentamenetelmällisesti ja sektorijaottelultaan kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vuosiseurantaa ja päästövähennysten tavoiteasetantaa. Taakanjakosektorin päästöt maakunnittain asukasta kohti laskettuna vuonna 2013. Taakanjakosektorin päästöjen jakauma maakunnittain liikenteen osuuden mukana järjestettynä vuonna 2013.
29 mukana ovat kaukolämpö ja sähkönkulutus, kun taas päästökauppateollisuus jää inventaarion ulkopuolelle. Näille yhteistä on melko pienet maatalouden päästöt, mutta myös eroja löytyy erityisesti liikenteen ja kaukolämmön osalta. Viidessä maakunnassa kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 9 tonnia per asukas. Suomen maakunnat ovat erilaisia paitsi väkiluvultaan ja pinta-alaltaan, myös elinkeinorakenteen ja energiankäytön osalta. Päästövähennystoimien kohdentamiseksi on tärkeää tarkastella myös miten alueelliset kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat eri sektoreille. Kotimaan liikenteessä pieni osuus on laivaliikenteen päästöjä, jotka eivät kuitenkaan useimmiten sisälly kuntien ja maakuntien päästövähennystavoitteisiin. Sähköntuotannon päästöt on jaettu kunnille käytön mukaan. Vuonna 2013 kolmessa maakunnassa oli alle 100 000 asukasta. Ahvenanmaalla liikenteen osuus on vesiliikenteestä johtuen 37 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Asukasta kohti laskettuna suurimmat, yli 15 tonnin päästöt ovat Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. vsk. PohjoisPohjanmaallakin oli yli 400 000 asukasta. Käyttöperusteiset, HINKU-laskentojen mukaiset kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain vuonna 2013.. Tällä tavoin laskettujen absoluuttisten päästöjen kohdalla tilanne ei maakuntien välillä olennaisesti muutu aiemmasta kokonaispäästötarkastelusta. Liikenteen osuus vaihtelee Keski-Pohjanmaan 14 prosentista Etelä-Karjalan 30 prosenttiin. Kasvihuonekaasupäästöissä on merkittäviä eroja, vaikka asukasmäärän vaikutus poistetaan (kuva 8). Uudenmaan väkiluku oli 1,6 miljoonaa ja Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen noin 500 000. Kuva 7. Uudellamaalla maatalouden osuus päästöistä on 2 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 33 prosenttia. Huomattavaa on runsaasti suuripäästöistä lauhdesähköä tuottavan Satakunnan päästöjen pieneneminen (kuva 7). Kuvassa 9 maakunnat on järjestetty kaukolämmön osuuden mukaan, jolloin esimerkiksi runsaasti kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa käyttävä Uusimaa on listan kärkipaikoilla. Edellisessä huomattavaa on muun energian ja maatalouden päästöt, ja jälkimmäisessä esiin nousee runsaspäästöinen kaukolämpö
Tämä tarkoittaa erittäin suuria muutoksia erityisesti energiantuotannossa ja -kulutuksessa ja liikenteessä. Liikenteessä ajoneuvojen energiatehokkuus on parantunut ja polttoaineiden biokomponentin osuutta on nostettu. vsk. Nyt Suomesta on pystytty tekemään arvio eri päästönäkökohdista vuoden 2013 tilanteessa. Päästöjen seuranta maakuntatasolla eri näkökulmista on välttämätöntä, jotta päätöksentekijät saavat oikeanlaista tietoa ilmastonmuutoksen hillintäpäätöstensä tueksi. Tällöin esimerkiksi hiilinielujen pieneneminen hakkuiden lisääntyessä voi lisätä päästövähennyspainetta taakanjakosektorilla. Kaukolämmössä on otettu käyttöön entistä enemmän puupolttoaineita ja lämpöpumppuja. Maatalouden maaperäpäästöjä voidaan vähentää ja pyrkiä hiilensidontaan. Käyttöperusteiset, HINKU-laskentojen mukaiset kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain asukasta kohti laskettuna vuonna 2013.. Myös nykyisin nollapäästöisenä laskettavalle puun polttoainekäytölle asetettaneen päästökertoimet, jolloin päästövähennystavoitteiden Kuva 8. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Vuoden 2013 jälkeen sähköntuotannon päästöt ovat Suomessa merkittävästi vähentyneet. Myös kansalaisten kulutustottumuksilla on suuri merkitys, maataloudessa erityisesti eläinperäisten päästöjen suhteen Ilmaston kannalta on oleellista, että toimenpiteet priorisoidaan sinne, missä päästöt ovat suurimmat ja josta on nopeasti saatavissa isoja päästövähennyksiä. Jatkon kannalta olisi tärkeää, että maakunnallista päästöjen kehitystä pystyttäisiin säännöllisesti arvioimaan. Jatkossa tulee varautua siihen, että LULUCF-sektorin päästöjä aletaan seurata alueellisesti. Lopulta kaikissa maakunnissa kaikkien päästöjen tulee olla lähellä nollaa. 30 Miten tästä eteenpäin. Päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä energiatehokkuustoimet ovat oleellisia polttoainevalintojen ohella. Päästöt ovat pääsääntöisesti vähentyneet, mutta alueiden erilaiset lähtökohdat päästöjen vähentämiseksi edelleen säilyvät
• Energiavirasto: päästökauppasektorin laitoskohtaiset tiedot todennetuista päästöistä 2013 • Energiateollisuus: kaukolämpötilasto 2013 • Energiateollisuus: sähkötilastot, sähkön käyttö kunnittain • Tilastokeskus: energiatilasto, asumisen energiankulutus • Valtakunnallinen Rakennusja huoneistorekisteri (RHR), sähkölämmitteisten kiinteistöjen kerrosala. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Käyttöperusteisten, HINKU-laskentojen mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen jakauma maakunnittain vuonna 2013. Toisaalta juuri siksi laskentoja ja päästöjen alueellista seurantaa tulee edelleen kehittää. Hiilineutraaliudessa ei kuitenkaan ole kyse laskentasäännöistä vaan todellisesta tilanteesta ilmakehässä. vsk. 31 saavuttaminen vaikeutuu merkittävästi. Datalähteet • Tilastokeskus: kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain 2013 Kuva 9. TOLOKUN SISÄILIMOO – HILIPEEMPI MIELI SISÄILMAPAJA10 KUOPIO 14.-15.11.2018 O hj el m a ju lk ai st aa n ja ilm oi tta ut um in en au ke aa 13 .9 .2 01 8 sis ai lm ay hd ist ys .fi
32 V arsinais-Suomi on 27 kunnan muodostama maakunta lounaisessa Suomessa. Kuntien rahoittama Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia on toiminut kuntien työn tukena ja ilmastotiedon jakajana jo 20 vuotta. Se on ollut käynnistämässä kuntien ympäristö-, energiaja ilmasto-ohjelmien laadintaa ja toteuttamassa erilaisia hankkeita niin energian, vesiensuojelun, kestävän liikkumisen, kiertotalouden kuin esimerkiksi ympäristökasvatuksen teemoissa. Koko LounaisSuomen yhteisenä tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä. Esimerkiksi elintarvikkeita jalostavien yritysten määrä on maan suurimpia. vsk. Aktiivisella kuntayhteistyöllä on saatu aikaan jo paljon, mutta matkaa on vielä jäljellä. Alueellisesti pidetään tärkeänä, että kasvuvaihe toteutetaan kestävällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Erityisiä haasteita asettavat muun muassa maatalouden päästöt sekä kuntalaisten aktivointi.. Lähes 500 000 asukkaan maakunta pitää sisällään Suomen kolmanneksi suurimman kaupunkialueen Turun, mutta myös ruoantuotannollisesti merkittäviä maaseutukuntia sekä arvokkaita saaristoalueita. Sen myötä syntyy myös uusia työpaikkoja. Alueella on monta aktiivista korkeakoulua sekä huippuosaamista muun muassa kemian alalla. Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat muodostavat maakunnan rannikkoalueen teollisen vyöhykkeen. Varsinais-Suomi on monipuolisuudessaan haastava ja palkitseva alue ilmastotyölle. Energia-asiantuntija Liisa Harjula Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Varsinais-Suomi matkalla hiilineutraaliksi maakunnaksi Varsinais-Suomessa on tehty pitkäjänteistä ilmastotyötä jo pitkään. Maakunnan maatalouden volyymi on merkittävä ja ruokaketjun aluetaloudellinen merkitys on suuri. Varsinais-Suomen erityispiirteenä on myös parhaillaan käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos alueen toimialojen lisätessä tuotantokapasiteettiaan
Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä. Kunnat toivovatkin seudullista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä erityisesti silloin, kun alueen läpi kulkee vilkas päätie. Sähkönkulutuksen päästöt ovat vähentyneet eniten, 47 prosenttia. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt pääsektoreittain vuosina 2007–2015 (kt CO 2 e/a). Runsas puolet kunnista käyttää päästöjen seurantaan kaupallista CO 2 -raporttipalvelua. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia ja tieliikenteen päästöt 17 prosenttia. Lähde: SYKE.. 33 Varsinais-Suomen päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen Varsinais-Suomen kunnat ovat olleet kohtuullisen aktiivisia ilmastotyössä. Lisäksi Suomen Kuntaliiton Ilmastokampanjassa on mukana 12 varsinaissuomalaista kuntaa. Sen sijaan kunnat katsovat, että niillä on vähäiset mahdollisuudet pienentää tieliikenteestä ja maataloudesta aiheutuvia päästöjä yksittäisenä kuntana. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Maakunnan keskuskaupunki Turku on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2029 mennessä. Usealla Varsinais-Suomen kunnalla on oma ilmasto-ohjelma ja Uusikaupunki, Laitila, Mynämäki, Masku ja Loimaa ovat liittyneet hiilineutraaliutta tavoittelevien HINKU-kuntien verkostoon. Jätehuollon päästöt ovat sen sijaan valtakunnan keskimääräistä tasoa pienemmät. Absoluuttisesti suurin osa päästöistä vuonna 2015 tuli fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä. vsk. Maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Viime vuosina useat varsinaissuomalaiset kunnat ovat tehneet ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja muun muassa lämmitysratkaisuissa ja laitehankinnoissa. Maatalouden osuus päästöistä on VarsinaisSuomessa selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Uuden sopimuskauden (2017–2025) valtakunnallinen kattavuustavoite on vähintään 75 % vuoden 2018 loppuun mennessä. 34 Edellisellä sopimuskaudella (2008–2016) kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) oli mukana kahdeksan kuntaa, joiden alueella asui 67 % maakunnan väestöstä. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin päästövaatimukset ovat kuitenkin kiristymässä verrattuna esimerkiksi vuonna 2010 laadittuihin maakunnan ilmastoja energiastrategioihin ja matka kohti hiilineutraalia maakuntaa on vasta alussa. Maakunnassa on käynnissä myös liikkumisen ohjauksen työ, jolla osaltaan tavoitellaan päästöjen vähennyksiä. Maakunnassa vahva panostus kiertotalouteen Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttaMaatalouden päästöjen osuus kunnan kokonaispäästöistä on jopa 40 prosenttia Somerolla, Loimaalla ja Sauvossa. Viime vuonna Turun kaupunki yhdessä alueen HINKU-kuntien kanssa haastoi Lounais-Suomen kunnat ja muut toimijat haasteeseen, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2040. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ohjaavat jatkossa myös maakuntien toimintaa. Haasteen vastaanottajat suhtautuvat myönteisesti hiilineutraaliuden tavoitteluun ja ovat halukkaita toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän hetken toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen sekä maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavan suunnittelun kehittäminen. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä.
Varsinais-Suomessa on intoa kehittää kiertotaloutta koko yhteiskunnan läpileikkaavana ilmiönä ja sitä tehdään laajan toimijajoukon yhteistyönä. Tavoitteena tulevaisuudessa on kasvattaa osuutta 60–70 prosenttiin. Maakunta ei ole sähkön tuotannon suhteen omavarainen. Vuonna 2010 energiataseessa uusiutuvien energianlähteiden osuus Varsinais-Suomen energiankulutuksesta oli 16 prosenttia, joten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle on ollut selkeä tarve. Lisäksi se tuottaa sähköä. Tiekartassa linjattiin maakunnan nykytilaa ja seuraavia askelia kiertotalouden tiellä ja se on jaettu kolmeen pääpainopistealueeseen, joita ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Laitos tuottaa noin kaksi kolmasosaa Turun seudun kaukolämmöstä ja 70–80 % teollisuuden prosessihöyrystä. Vaikka uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt Varsinais-Suomessa, on valtakunnalliseen 40 prosentin tavoitteeseen silti matkaa. Alueen energiayhtiöillä. Uusiutuvan energian osuus kasvamassa Varsinais-Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus energianlähteenä on perinteisesti ollut suuri Naantalissa sijaitsevan kivihiilivoimalaitoksen vuoksi. Varsinais-Suomelle laadittiin Valonian johdolla ensimmäisenä maakuntana Suomessa kiertotalouden alueellinen tiekartta vuonna 2017. Kivihiilen osittainen korvaaminen biopolttoaineilla on merkittävä toimenpide, sillä laitos on ollut yksi suurimmista Suomen päästölähteistä verrattuna muiden kaupunkien kaukolämpölaitoksiin. Huomiota kiinnitetään yhtä lailla niin teollisiin symbiooseihin, kaupunkilogistiikan kehittämiseen, varhaiskasvatuksen rooliin kuin kuntien luottamushenkilöiden kouluttamiseen kiertotalouden teemassa. Vahva ohjaava tekijä Varsinais-Suomen ilmastoja hiilineutraaliustyössä on myös alueen kokonaisvaltainen panostus kiertotalouteen. 35 miselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Tavoitteellinen ja tuloksekas kiertotalouden edistäminen niin maakunnan kuin valtakunnan tasolla vaatii johdonmukaista otetta toteuttamiseen, tiivistä etenemisen seurantaa sekä mahdollisimman laajaa pohjatyötä ja lähtötilanteen tuntemusta. vsk. Edistystä on tapahtunut erityisesti lämmöntuotannossa: valtaosa Turun seudun ulkopuolella sijaitsevista kunnista on vaihtanut fossiiliset polttoaineet uusiutuvaan bioenergiaan, lähinnä hakkeeseen, aluelämmön tuotannossa. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa vähenee Naantalin uuden, loppuvuodesta 2017 käyttöönotetun NA4 CHP -monipolttoainelaitoksen myötä. Tarkoituksena on hyödyntää pääosin lounaisen Suomen kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattomia jätteitä lähienergiaksi Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille. Uudessakaupungissa uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa on lähes 100 prosenttia, sillä alueella sijaitsevan lannoitetehtaan hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Maakunnallisessa energiaja ilmastostrategiassa (2010) tavoitteeksi asetettiin, että 40 prosenttia käytetystä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Laitos on tarkoitus käynnistää vuonna 2020. Biopolttoaineen osuus uudella voimalaitoksella on aluksi noin 40 %. Näiden kolmen kärkiteeman lisäksi tiekartassa on kolme läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat julkiset hankinnat, palveluistaminen sekä kemian osaaminen. Toinen lämmöntuotannon päästöihin vähentävästi vaikuttava hanke on suunnitteilla oleva uusi jätepolttoaineita käyttävä ekovoimalaitos Salossa
Muun Suomen tavoin aurinkosähkön tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti Varsinais-Suomessa. Turun sataman lähellä sijaitsee kaasutankkausasema, josta saa tankattua nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi paineistettua maakaasua (CNG) joka soveltuu henkilö-, jäteja jakeluja linjaautoihin. Ensimmäinen pientalojen aurinkosähkön yhteishankinta järjestettiin vuonna 2013 Mynämäellä. Myös yritykset ja maatilat ovat olleet aktiivisia aurinkoenergian suhteen. Sen jälkeen maakunnassa on toteutettu muutamia aurinkosähkön yhteishankintoja. Kuva: Antti Vaalikivi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Tavoitteena on lisätä tankkausasemien lukumäärää, mikä mahdollistaisi myös nesteytetyn biokaasun (LBG) käytön raskaassa liikenteessä. Tieliikenteen päästöt ovat monessa kunnassa suuret niiden läpi kulkevien valtateiden vuoksi. Turun seudulla Föli-yhteistyö ja yhtenäinen lippujärjestelmä ovat lisänneet joukkoliikenteen asiakasmääriä. Loimaalla Sallilan aurinkopuiston sähköä käyttävät muun muassa keskuskoulu ja kaukolämpölaitos. vsk. Varsinais-Suomessa on muun muassa neljä biokaasulaitosta. Maakunnan sähkönmyyjistä Turku Energia ja Sallila Energia tarjoavat asiakkailleen aurinkopaneelien vuokrauspalvelua. Suurin kuntakohde on Salossa, jossa kaupungin lukion vuosittainen sähköntarve saadaan katettua kiinteistön vieressä olevan aurinkovoimalaitoksen tuotannolla. Monet kunnat ovat hankkineet pieniä määriä aurinkopaneeleita koulujen ja päiväkotien katoille. Kokonaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä hankkii vain kaksi varsinaissuomalaista kuntaa. 36 on osuuksia uusiutuvaa energiaa tuottavissa laitoksissa maakunnan ulkopuolella ja sähkönmyyntiyhtiöiden valikoimaan kuuluu uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö. Fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla energianlähteillä lämmön ja sähkön tuotannon lisäksi esimerkiksi liikenteessä
Jotta Varsinais-Suomi etenisi hiilineutraaliuden tiellä, tarvitaan asukkaat mukaan päästövähennystoimiin. vsk. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja. 37 Kuntalaiset tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin Vaikka maakunnassa on halukkuutta hiilineutraaliuden tavoitteluun ja uusien ratkaisujen etsimiseen, nykyiset toimet eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtakunnallisissa ilmastoja energiastrategioissa kunnille on annettu esimerkinnäyttäjän rooli. Tämä edellyttää, että myös kunta muistaa viestiä omista ilmastotoimistaan, eikä vain toteuta niitä hiljaisuudessa. Hae mukaan ja hyödynnä etusi! Kehitä osaamista. Esimerkiksi toimiva joukkoliikenne, neuvonta lämmitysvalinnoissa ja joustavat lupakäytännöt kannustavat kuntalaisia valitsemaan ilmaston kannalta järkeviä vaihtoehtoja. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä merkittävän osan aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla. mennessä, täytät pääsyvaatimukset ja otat koulutuspaikan vastaan, saat 50 euron arvoisen S-ketjun ravintolalahjakortin. Katso lisätiedot www.rateko.fi tai soita 09 12991 Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO www.rateko.fi Rakennusterveysasiantuntija | Kosteusvaurion kuntotutkija Sisäilma-asiantuntija | Kosteusvaurion korjaussuunnittelija Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja | Talotekniikka RATEKOn rakennusterveyden koulutusohjelmat antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen vaadittavaa osaamista ja tietoutta sekä valmentavat VTT-henkilösertifikaatteihin ja FISE-pätevyyksiin. Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. Kun haet 30.9. Rakennusterveyden koulutusohjelmat alkavat tammikuussa 2019. Kuntien toimilla on parhaassa tapauksessa ohjausvaikutuksia myös kunnan alueella toimivien yritysten sekä kuntalaisten toimintaan. Myös seudullinen yhteistyö edistää käytännön toimien toteutusta energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Työhön tulee sitouttaa niin yrityksiä, kuluttajia, järjestöjä kuin julkisen sektorin toimijoita. Asukkaiden motivoimisessa tärkeää on tunne yhteisestä ponnistuksesta
Selkokielisiä oppaita taloyhtiöiden käyttöön Aurinkopaneeleiden hankinta houkuttelee, eikä ihme. Työtä tehtiin yhdessä alueen asukkaiden, kiinteistöjen ja yritysten kanssa. 38 I lmastokaduilla, Helsingin Iso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkurilan asemanseudulla etsittiin ja kokeiltiin kahden vuoden ajan ratkaisuja leikata energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä jo rakennetussa ympäristössä. Parhaat niistä on koottu Ilmastokadun työkalupakkiin.. Aurinkopaneeleiden hankkimisen ja asentamisen jälkeen aurinkoenergian tuottaminen on ilmaista, aurinko on uusiutuva ja ehtymätön luonnonvara, eikä sen Viliina Evokari Ilmastokatu-projektikoordinaattori Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Ilmastokadun opit jakoon! Ilmastonmuutoksen hillintä on erityisen pirullista, koska kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähes kaikesta, mitä teemme. Leikata pitäisi kaikesta: asumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja muusta kulutuksesta. Vantaan ja Helsingin kaupungit hyödynsivät hankkeessa Green Building Councilin, HSY:n Ilmastoinfon ja Aalto Yliopiston asiantuntemusta. Ilmastokatu sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja oli osa 6Aika-strategiaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kokemukset ja opit on koottu työkalupakkiin, josta löytyy tietoa niin asukkaille, taloyhtiölle, yrittäjille sekä muille kaupungeille. Ilmastokatujen kokeilujen pohjalta löytyi monia helppoja ja hauskoja keinoja hiilijalanjälkemme kutistamiseksi
Led-valot ovat kestäviä ja sopivat lähes minne tahansa. Oikein mitoitettu ja asennettu aurinkosähkövoimala maksaa itsensä takaisin kolmisen kertaa teknisen käyttöikänsä aikana. Kaksi minuuttia tai vähemmän antaa käyttäjälle vihreää valoa kun taas yli kaksi minuuttia punaisen. Niiden valon laatu on kehittynyt huomattavasti ja nykyään myydään led-valaisimia, joiden valon värin voi vaihtaa tarpeen mukaiseksi. Vempaimilla energiankulutus kuriin Ilmastokatujen asukkaat testasivat erilaisia ”viisaita vempaimia”, joilla voidaan vaikuttaa asunnon energiankulutukseen. Valaistuksen uusiminen voi parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin muutamissa vuosissa. Hyvin suunniteltu valaistus lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kaupunkivihreästä on hyötyä sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen kannalta: se vähentää tulvariskiä ja viilentää kaupunkien lämpösaarekkeita samalla sitoen hiilidioksidia. Pienestäkin kaupunkipihasta voidaan luoda vihreä keidas. Säästö energiankulutuksessa on huimat 80 %. Esimerkiksi termostaattinen ajastimella varustettu suihkuhana näyttää, kuinka kauan aikaa suihkussa vietetään. Testiperhe säästi huikean paljon lämmitettyä vettä, jopa 60 % aiempaan verrattuna. Samalla asumisviihtyvyys kasvaa ja kiinteistön arvo nousee. Energiatehokas valaistus taloyhtiöön -opas auttaa osakkaita, asukkaita ja isännöitsijää valmistautumaan taloyhtiön yleisten tilojen ja piha-alueiden valaistuksen saneeraukseen ja neuvoo, kuinka välttää yleisimmät valaistukseen liittyvät sudenkuopat. Vihreä sisäpiha kerrostaloon -opas kertoo, miten saadaan nopeasti luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä tukeva sisäpiha, joka on samalla myös näyttävä ja helppohoitoinen. Aurinkosähköä kerrostaloon -opas kertoo askel askeleelta, kuinka kannattaa toimia, jos haluaa omaan kerrostaloonsa aurinkopaneelit. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kun käyttäjä lopettaa suihkun, kertoo hana värivaloin suihkun keston. Ilmastokadun oppaat tarjoavat taloyhtiöille tiiviissä paketissa tietoa aurinkosähköinvestoinnista, valaistussaneerauksesta sekä vihreän sisäpihan toteuttamisesta.. Halogeenilamput poistuvat pikkuhiljaa myynnistä ja niiden tilalle kannattaa vaihtaa saman tien ledit. 39 tuotannosta synny kasvihuonekaasupäästöjä tai melua. Toteuttamalla valaistus nykyaikaisia valaistusratkaisuja ja ohjausta hyödyntäen voidaan säästää paitsi energiaa myös rahaa. Valaistus kuluttaa merkittävän osan asuinkiinteistön sähköstä. vsk
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on huikea potentiaali Suomessa rakennuskanta uusiutuu noin 1 % vauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta on nostettava huimasti. Suuri merkitys ilmaston kannalta on myös sillä, kuinka rakennuksen energia tuotetaan. Testiperheessä liikkeentunnistin asennettiin kylpyhuoneeseen ja se kerrytti 90 % säästön. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kiinteistösähkön osalta on mahdollisuus valita EKOenergia-sertifioitua sähköä, joka on aina tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Lue lisää: www.ilmastokatu.fi/tyokalupakki. Ilmastokatujen rakennuksiin toteutettiin energiaselvityksiä ja katselmuksia. Nämä ja muut testatut vempaimet käyttäjäkokemuksineen on koottu Viisaat vempaimet -katalogiin. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kannattaa.. Eri aikakausien rakennuksissa nousi erilaisia tarpeita energiatehokkuustoimenpiteille. vsk. Esimerkiksi patteriverkoston perussäätö ja tasapainotus, ikkunoiden ja ovien kunnon tarkastus ja tiivistys sekä veden virtaaman alentaminen vakiopaineventtiilillä tai vettä säästävillä vesikalusteilla voivat tuoda merkittäviä säästöjä rakennuksen energiankulutukseen. 40 Liiketunnistimia voi asentaa julkisten tilojen lisäksi koteihin. Liiketunnistimessa on tyypillisesti kaksi asetusta: yhdellä määritellään valaistuksen kesto ja toisella taustavalaistuksen voimakkuus eli milloin luonnonvaloa on tarpeeksi, jotta lampun ei tarvitse syttyä. Eri aikakausien rakennuksien energiatehokkuustoimenpiteet sekä monia muita Ilmastokadun oppeja ja kokemuksia on koottu Ilmastokadun työkalupakkiin, joka on avoimesti kaikkien käytössä
Kasvislasagne Resepti: Tuija Ruuska Nopea kasvislasagne syntyy kylmään tomaattikastikkeeseen. Laita kunkin kerroksen päälle noin 3 dl tomaattikastiketta ja sen päälle noin 1,5 dl kermaa/kasvikermaa. Tee noin 3 kerrosta. Lisää sipuli, porkkanaraaste ja keitetyt linssit tai pavut tomaattikastikkeeseen. Ilmastokatu järjesti yhteistyössä Etelä-Helsingin kansalaisopiston kanssa Kasvisruokaa lihansyöjille -kurssin, jonka herkulliset ohjeet ovat ladattavissa Ilmastokadun työkalupakista. Laita päällimmäiseksi vielä vähän tomaattikastiketta ja viipaloidut tomaatit. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 41 Kasvisruokaa Sillä mitä syömme, on yllättävän suuri vaikutus ilmastoon. Lihansyönnin vähentäminen ja satokausien mukaan syöminen pienentää hiilijalanjälkeämme. Lisää halutessasi juustoraastetta. Lisäksi tarvitset: 4–5 dl kauratai soijakermaa (tai ruokakermaa) noin 300 g lasagnelevyjä (noin 12 levyä) 3–4 tomaattia viipaleina (100 g juustoraastetta/parmesaania halutessasi) Voitele uunivuoka ja aseta pohjalle lasagnelevyjä. Paista 180-asteisessa uunissa noin 30–40 minuuttia, kunnes lasagnelevyt ovat pehmeitä.. Tomaattikastike: 1/2 dl oliiviöljyä 500 g tomaattimurskaa 2–4 valkosipulinkynttä 2 tl basilikaa 2 tl paprikajauhetta 2 tl oreganoa 2 tl timjamia 2 rkl sitruunamehua 2 tl suolaa mustapippuria 2 dl vettä Sekoita kastikeainekset keskenään sauvasekoittimella. Lisää: 1 sipuli pieniksi pilkottuna 1–2 porkkanaa raastettuna noin 4 dl keitettyjä linssejä, papuja tai liotettua soijarouhetta yms
Nyt asian tutkimisesta päästään käytännön toimiin. Kuvat: Metsähallitus Ilmastonmuutoksen hillintää metsätalouden keinoin. Hiilivarastoja, kuten vanhaa metsää tarvitaan puolestaan säilyttämään jo sitoutunutta hiiltä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Valtion metsiä hoitavassa Metsähallituksessa otettiin aloite omiin käsiin ja alettiin laatimaan Metsähallituksen omaa ilmastostrategiaa: Ilmastoviisas metsätalous -hanketta. Tasapaino näiden välille on saavutettava järkevällä tavalla. Miten näitä metsiä tulisi ilmaston puolesta parhaiten käyttää, on mutkikas kysymys, johon asiantuntijoilla tai päättäjillä ei ole yksiselitteistä kantaa. Metsähallituksessa halutaan panostaa molempiin. Hankkeessa selvitettiin, miten metsien hoidolla voidaan tehdä ilmastotekoja käytännön työssä. Ilmastoviisas metsätalous on kunnianhimoinen hanke, joka määrittelee toimet, joilla metsien hiilinielua ja -varastoa voidaan tehokkaimmin lisätä. Hiilinieluja, eli kasvavaa metsää tarvitaan hiilidioksidipäästöjen sitomiseen ilmakehästä. Kuitenkin ainoa kestävä tie on sitoa hiili (CO2) tehokkaammin metsien kasvun kautta ja korvaamalla fossiilisen hiilen käyttöä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä”, arvioi Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo. Ja jostakin puun on tultava – metsästä. vsk. Puurakennus on hiilivarasto siinä missä metsäkin. 42 L ukuisten ilmastotutkimusten kahlaamisen, metsäntutkijoiden kanssa tehdyn yhteistyön ja valtavien numeroja tilastoainestojen laskemisen jälkeen syntyi ilmaston osalta tarkennettu suunnitelma valtion metsien hoitoon. Kaisa Vainio Ilmastoviisas metsätalous Metsät ovat Suomen paras työkalu ilmastonmuutoksen torjunnassa, siitä ei ole epäilystä. Näiden lisäksi on otettava huomioon puun käyttö ekologisena materiaalina, jolla voidaan korvata ilmastolle haitallisia raaka-aineita ja materiaaleja, kuten öljypohjaisia muoveja sekä betonia. ”Metsien osalta julkinen keskustelu Suomessa on painottunut hiilivarastojen kasvattamiseen suojelemalla metsiä sekä metsittämällä avoimia maita
Tämä on yli 10,1 miljoonaa erilaista puustokuviota. vsk. Hiilivarastona toimivilla metsäalueilla on metsätalouden lisäksi muutakin arvoa, Metsien hiililuokituksen seitsemän luokkaa.. Hiilen sitomista voidaan tehostaa erilaisin metsätaloustoimenpitein. Yhteen ryhmiteltiin alueet, joiden puuston nieluja varastopainotus on samankaltainen. Mukana oli asiantuntijoita metsien käytön suunnittelun, kehittämisen, korjuun ja laskennan osa-alueilta. Projektin toteutuksesta oli päävastuussa Metsähallituksen tiimiesimies, metsätalousinsinööri Ilkka Vaara, jolla on vuosien kokemus Metsähallituksen suunnittelukäytännöistä. Hanke oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. Hiilinielut ovat kasvavaa metsää alueilla, joilla ei ole metsätaloudelle rajoituksia. Metsähallituksen tietojärjestelmissä on valtava määrä dataa metsien ominaisuuksista ja kasvusta. Metsähallitus Metsätalous Oy hoitaa 3,5 miljoonan hehtaarin maaomaisuutta. Tukenaan hänellä oli viiden hengen projektiryhmä, joka toi mukaan talon johtavan teknisen asiantuntemuksen. Se oli valtava haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus. Nielupainotteisilla alueilla metsä uusiutuu ajoittain hakkuiden myötä ja hiili sitoutuu ilmakehästä metsän kasvaessa. Siksi luotiin puustokuvioiden luokitus – karkea jako seitsemään hiilen varastointija sitomisominaisuuksiltaan erilaiseen luokkaan. Jokainen alue on sekä hiilinieluettä hiilivarasto, mutta luokat jaettiin kahteen ryhmään siten, onko niiden merkitys enemmän hiilinielu vai -varastopainotteinen. Lisäksi maaperätiedot ja arvokkaat luontokohteet löytyvät paikkatietojärjestelmästä. Suurena metsätalouden harjoittajana Metsähallituksella on hyvä asema kehittää uusia, entistä parempia menetelmiä metsien hoitoon. Laserkeilausaineistosta selviävät puiden pituus, läpimitta ja tilavuus. Jokaisen kohteen erillinen tarkastelu olisi ollut mahdottomuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 43 Paikkatieto tehoanalyysiin Vastaavaa kartoitusta ei ollut koskaan tehty
Vertailemalla eri toimenpiteiden tuloksia sekä hyötyjä ja haittoja valittiin parhaista tavoista ne, jotka on myös mahdollista realistisesti toteuttaa aiheuttamatta merkittäviä negatiivisia vaikutuksia nykytoimintaan. Metsätalouden toimenpiteet käytiin laajasti läpi, ja arvioitiin niiden vaikutuksia eri tekijöihin. Näistä kirkastuivat luokittaiset metsien hoidon ja käytön suositukset. Hiilivarastot eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan ne ovat vanhetessaan myös kasvihuonekaasujen lähteitä. Maaperästä, puutuotteista ja puustosta vapautuu hiiltä hiljalleen ilmakehään. Huomattiin, että esimerkiksi kasvatustiheyden lisääminen ei poronhoitoalueilla ole mahdollinen vaihtoehto. Toimenpiteitä ei arvioitu vain hiilen sidonnan ja varastoinnin valossa, vaan laskemissa otettiin huomioon toimenpiteiden vaikutukset myös luonnon monimuotoisuudelle, vesiensuojelulle, virkistykselle, poronhoidolle sekä luonnollisesti metsätalouden kannattavuudelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Lisäksi kokeiltiin, millaisia vaikutuksia hiilen sidonnalle ja varastoinnille antavat esimerkiksi lannoitus, kunnostusojitus, jalostettujen siementen ja puuntaimien käyttö, luontainen uudistaminen, maanmuokkaus, kasvatustiheyden nostaminen tai alentaminen, kiertoajan pidentäminen tai lyhentäminen, vajaatuottoisten metsien uudistaminen, metsittäminen ja erilaiset hakkuutavat. Laskelmista reaalimaailmaan Luokituksen luomisen jälkeen mietittiin hiilen sidonnan ja varastoinnin keinovalikoimaa. Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo uskoo Suomen metsien potentiaaliin auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien kasvun kautta.. Laskelmien avulla havainnollistettiin merkittävimpien metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksia puuston, hakkuumäärien, talouden ja hiilitaseen kehitykseen. vsk. Hiili on varastoituneena vanhaan tai järeään puustoon ja maaperään. Arvioinnin tuloksena tunnistettiin vaikuttavimmat toimenpiteet. Luokista valittiin testialueet eri puolilta Suomea, ja niihin mallinnettiin erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tarkasteltiin muodostamalla viisi vaihtoehtoista hakkuulaskelmaa. Toimenpiteiden arvioinnin jälkeen laadittiin luokittaiset metsien hoidon ja käytön tavoitteet. 44 esimerkiksi virkistykselle tai poronhoidolle, ja metsätaloustoimia on siksi näillä alueilla rajoitettu. Myöskin kiertoajan pidentämisen havaittiin aiheuttavan vuosikymmenien loven kannattavuudelle ja alueelliselle työllisyydelle. Vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Jokaisella luokalla on omat ominaispiirteensä, joten ne tarvitsevat omat hoitosuosituksensa
Eri toimenpiteiden vaikutukset ja riskien vaikutus on laskettu huolellisesti nykyisten tutkimustietojen mukaisesti. Meillä esimerkiksi kasvaa yllättävän paljon vajaatuottoista taimikkoa, joka ei palvele puuntuotantoa eikä hiilen sidontaa. Myös luonnonsuojelualuiden ja kansallispuistojen metsät ovat pysyvää hiilivarastoa, mutta ne eivät ole laskelmassa mukana.. Hiilivarastoa saadaan kasvatettua mm. Nyt tehdyissä laskelmissa arvioitiin että Metsähallituksen monikäyttömetsissä voidaan kehittää hiilensidonnan tehokkuutta 34 %:lla alueista. Sen saa jokainen Metsähallituksen suunnittelija käyttöönsä työnsä välineeksi. Metsätaloustoimenpiteistä tunnistettiin ilmaston kannalta vaikuttavimmat ja laadittiin metsien hoidolle ilmastoystävälliset suositukset. Yksinkertaistaen, siellä, missä puuston kasvu ja siten hiilen sitominen on nopeinta, panostetaan monikäyttömetsätalouden ohella runsaasti metsien tuottokykyyn. ”Toimenpiteiden on oltava vaikuttavia, mutta myös realistisia. 45 Metsänkasvatusmalleja tarkastellaan kasvupaikoittain niin, että hiilen sitomisen ja varastoinnin näkökulmat otetaan vastaisuudessa mukaan. Hitaamman kasvun alueilla ja erityiskohteissa painotetaan enemmän metsien terveyden ylläpitoa sekä muiden käyttömuotojen yhteensovittamista. Hiilivarastoa on monikäyttömetsistä neljännes. Näiden alueiden tunnistaminen on nyt tehty ja aloitamme toimet tilanteen korjaamiseksi eli hiilinielun kasvattamiseksi.” Hiililuokitus otetaan käyttöön suunnittelussa Lopputuloksena on hiiliperusteinen luokitus kaikille valtionmaiden metsätalousalueille – niille 10,1 miljoonalle puustokuviolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. vsk. Huomasimme, että jo olemassa olevat metsähoito-ohjeemme ovat ilmaston kannalta suotuisia, iloitsee hankkeen ohjausryhmää vetänyt Antti Otsamo. käyttämällä erityiskohteilla pidempiä kiertoaikoja. ”Kehittämiskohteita löydettiin myös. Metsähallituksen käyttämään paikkatietoaineistoon on luotu uusi karttataso ilmastovaikutusten arvioinnille
Useat avoimeksi jääneet kysymykset poikinevat jatkossa yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa. Jo nyt on parannettu Metsähallituksen valmiutta tehdä ilmastoystävällisiä valintoja metsätaloustoiminnassa”, Antti Otsamo kiteyttää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Yhteistyötä ja strategisia valintoja kehitetään edelleen Projektin aikainen tiivis yhteistyö Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa oli toimiva ratkaisu ja vaikutti selvästi projektin onnistumiseen. vsk. Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia Metsähallituksen oma ilmastostrategia, jossa yhdistetään sekä talouskäytössä olevien että suojeltujen alueiden ilmastovaikutukset ja ilmaston muutokseen sopeutumisen mekanismit. Metsän puusto paljastaa minkälaisesta alueesta on kyse.. Yksi iso kysymys on maaperähiilen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. ”Toteutettu projekti antaa hyvän pohjan laajentaa ilmastokysymysten käsittelyä Metsähallituksessa. Kun tutkimustieto lisääntyy, tähänkin saadaan toivottavasti uusia vastauksia. Tutkimustietoa kertyy koko ajan lisää, mutta siitä huolimatta aiheessa on vielä paljon uutta ja tuntematonta keskeisissäkin asioissa. Nyt maaperähiilen huomiointi luokituksessa ja ennen kaikkea sen merkitys eri toimenpiteissä jäi vielä selvittämättä. 46 Avoimia kysymyksiä jäi paljon Ilmastonmuutos ja hiilen sidonta sekä varastointi on monitahoinen asiakokonaisuus. Tulevaisuudessa on mahdollista kehittää edelleen inventointimenetelmiä vajaapuustoisten taimikoiden tunnistamiseksi sekä kehittää vajaapuustoisten metsien tunnistamista kaukokartoitusaineistoja käyttäen. Julkisuudessa on esitetty monia erilaisia ja osin keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä metsätaloutta ja sen ilmastomerkitystä koskevista kysymyksistä. Maaperähiiltä vapauttavat ja sitovat esimerkiksi suot ja maaperän kasvillisuus sekä maahan jäävät hakkuutähteet. ”Ilmastoviisas metsätalous on Metsähallituksen kestävän metsänhoidon seuraava askel.” Metsien hiililuokitus jakaa metsäalueet hiilensidonnaltaan erilaisiin alueisiin
Huumori ympäristönsuojelussa -teoksen perusviesti on, että vakavien ympäristöongelmien ratkaisemiseen tarvitaan uusia näkökulmia avaavaa ja toimintaan rohkaisevaa huumoria. Pilapiirros voi sivaltaa sattuvasti ympäristön saastuttajaa ja parodiaa voidaan tehdä niin ympäristöviranomaisesta kuin itsensä liian vakavasti ottavasta tutkijastakin. Toisaalta stereotypioita toistamalla voidaan luonnonsuojelu helposti leimata naurettavaksi viherpiperrykseksi”, sanoo Lyytimäki. ”Ihminen on huumorintajuinen laji, jota ei motivoi pelkkä totinen faktojen latelu. Nyt julkaistu Huumori ympäristönsuojelussa on ensimmäinen komiikan ja ympäristökysymysten suhdetta avaava tietoteos. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Huumori ympäristönsuojelussa tarjoaa tuhdin kokonaiskuvan huumorin erilaisista ilmentymistä ympäristönsuojelussa. Ensimmäinen tietoteos huumorista ympäristönsuojelussa Jari Lyytimäki: Huumori ympäristönsuojelussa Kuuluu julkaisusarjaan: SYKEn julkaisuja 3 Y mpäristönsuojelua voidaan parhaimmillaan edistää huumorin avulla, toisaalta sitä käyttämällä voidaan myös mennä pahasti metsään. Syke Julkaisu HELDAssa (pdf):http://hdl.handle.net/10138/234633 Julkaisujen verkkokaupassa (painettuna): syke.juvenesprint.fi. Huumori osoittaa epäkohtia ja kannustaa toimiin ”Humoristisen kampanjoinnin avulla voidaan esimerkiksi herättää median ja päätöksentekijöiden huomio tai kannustaa ihmisiä energiansäästöön. Esimerkiksi susikeskustelussa voitaisiin siirtyä syyllistävästä ja vastustajia naurettaviksi leimaavasta kyynisestä huumorista yhteisymmärrystä luovaan lempeään parodiaan”, ehdottaa Lyytimäki. Sen sijaan huumorimielellä ihminen voi keksiä yllättäviäkin ratkaisuja ympäristöongelmiin”, Lyytimäki summaa komiikan mahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. ”Huumorin avulla voidaan ravistella vanhoja rutiineja ja kyseenalaistaa ajatuksia. Se esittelee monitieteisesti huumoritutkimuksen erilaisia lähestymistapoja ja tarkastelee huumorin käyttöä valikoiduilla ympäristönsuojelun osa-alueilla, kuten ilmastopolitiikassa, petokeskusteluissa ja vesiensuojelussa. Teos pureutuu kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien avulla komiikan vaikutuksiin ja puntaroi huumorin mahdollisuuksia ympäristönsuojelun edistäjänä. 47 Voiko huumorilla parantaa maailmaa. Teoksen on kirjoittanut Suomen ympäristökeskuksen Jari Lyytimäki, useita ympäristöaiheisia tietokirjoja julkaissut erikoistutkija. vsk
Arvioitaessa sääja ilmastoriskien muutoksia täytyy huomioida sekä muuttuvan ilmaston että yhteiskunnallisen kehityksen vaikutus riskin muodostumiseen. 48 S ääja ilmastoriskillä tarkoitetaan sään ja ilmaston ilmiöiden ja niiden muutosten aiheuttamia mahdollisia vaikutuksia ihmisille, yhteiskunnille ja ekosysteemeille. Kehikkoa käytetään yleisesti kaikenlaisten katastrofiriskien arvioinnissa. SIETO-hankkeessa koottiin arvio ilmastoriskeistä ja laadittiin ehdotus toimintamalliksi, jolla ilmastoriskien arviointia parannetaan ja riskien vähentämistä tehostetaan. Tämä lähestymistapa sopii sekä nykyilmaston sääilmiöihin liittyvien että ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten muokkaamien tulevaisuuden riskien arviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Sääja ilmastoriskejä voidaan arvioida (kuvion mukaisesti) tarkastelemalla yhdessä 1) vaaratekijää (riskin aiheuttava säähän liittyvä ilmiö), 2) altistumista (riskin kohteen sijainti) ja 3) haavoittuvuutta (riskin kohteen ominaisuudet). Nämä kolme tekijää, ja siten myös riski, vaihtelevat ja muuttuvat ajan myötä. Tutkijat Heikki Tuomenvirta ja Karoliina Pilli-Sihvola Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos lisää ja voimistaa tiettyjä vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia sääilmiöitä. Ilmastoriskien arvioinnilla kohti toimivaa ja turvallista Suomea. vsk. Se myös aiheuttaa vähitellen eteneviä muutoksia luonnonympäristössämme
• Runsaiden lumisateiden määrä ei vähene, vaan voi jopa lisääntyä. • Lumipeitekausi lyhenee ja lumen määrä vähenee keskimäärin erityisesti eteläisessä Suomessa. kesän hellejaksot, yleistyvät ja pitenevät. • Vesistöjen jääpeite ohenee ja jääpeiteaika lyhenee. Ilmastomallien kehittyminen on mahdollistanut myös monien haitallisten säähän ja ilmastoon liittyvien ilmiöiden muutosten arvioinnit. Vastaavasti kylmiä jaksoja esiintyy aiempaa harvemmin. Kun yhteiskunta muuttuu, niin altistuminen ja haavoittuvuus muuttuvat Altistumisella tarkoitetaan riskin kohteen kuten esimerkiksi ihmisten, infrastruktuurin tai ekosysteemien sijoittumista. Suomen ilmasto lämpenee ja sademäärien arvioidaan kasvavan – mitä suuremmat globaalit kasvihuonekaasujen päästöt ovat, sitä suurempia muutokset ovat. • Maaperän roudan syvyys pienenee ja kesto lyhenee – erityisesti auratuilla alueilla. • Jäätävät sateet yleistyvät, mutta ovat edelleen verrattain harvinaisia. 49 Kun ilmasto muuttuu, niin vaaratekijätkin muuttuvat Ilmastonmuutos aiheuttaa hitaasti kehittyviä keskimääräisten ilmasto-olojen muutoksia, jotka johtavat muutoksiin luonnossa, vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja ihmisten käyttäytymiseen. • Kesän rankkasateet voimistuvat. vsk. Suomea koskevien sääriskien kannalta keskeisiä tuloksia ovat mm. • Talvisin sadepäivien lukumäärä kasvaa. Sama kehitys luonnehtii Itämeren jääpeitettä. Talvisin myös pilvisyys lisääntyy. • Maaperän pintakerroksen kuivuus yleistyy keväisin Eteläja Keski-Suomessa, myös erittäin kuivia kesiä saattaa esiintyä. Ilmastonmuutos ilmenee myös vaaraa ja vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden muutoksina. • Meritulvan riski on kasvussa ja on vuosisadan lopulla Suomenlahdella selkeästi suurempi kuin nykyään. • Vuodenaikaan nähden lämpimät jaksot, ml. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
Altistuminen ja haavoittuvuus ovatkin vahvasti riippuvaisia sekä yhteiskunnan tilasta ja kehityksestä että ihmisten olosuhteista ja valinnoista. Lähteet). 50 paikkaan, jossa sille on mahdollisesti aiheutua haittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Talouden, tuotantoketjujen ja ihmisten liikkuvuuden globalisoituminen on saanut aikaan sen, että muualla tapahtuvat katastrofit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heijastua epäsuorasti Suomeen tavara-, energia-, rahaja ihmisvirtojen kautta. Arvioinneissa kannattaisi hyödyntää Valtioneuvoston muutostekijöiden ennakointija skenaariotyötä, joka voisi toimia yhteisenä pohjana kaikessa pitkän tähtäimen turvallisuuden ja toimintavarmuuden kehittämisessä. Tulevaisuuden riskejä arvioitaessa on tärkeää huomioida selvästi toisistaan poikkeavia ilmastonmuutoksen etenemisen ja taloudellis-teknillisyhteiskunnallisen kehityksen polkuja, eli skenaarioita. Millaisia ilmastoriskejä eri toimialat kokevat. Tutkimustiedon ja toteutuneiden tapahtumien perusteella toimialat kokevat monenlaisia sääja ilmastoriskejä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia. Samalla myös paikalliset muutokset esimerkiksi kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa ja terveydenhuollossa muuttavat altistumista ja haavoittuvuutta sääja ilmastoriskeille. Haavoittuvuudella taas tarkoitetaan riskin kohteen herkkyyttä vahinkoa tai vaaraa aiheuttavalle ilmiölle. Suomeksi käytetään usein termiä heijastevaikutus (transboundary effect, crossborder impact). Riskit eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä yhteiskunnassa on toimintoja ja haavoittuvia ihmisryhmiä, joille riskit ovat selvästi keskimääräistä suurempia. Miten sääja ilmastoriskiarviointia kehitetään. SIETO-hankkeen raportissa on toimialojen riskejä käsitelty huomattavasti perusteellisemmin (kts. Toimintaympäristömme, johon riskit kohdistuvat, jonka riskejä arvioimme ja jossa riskejä tulee hallita on muutoksessa. SIETO-hankkeessa ehdotettu kansallinen toimintamalli koostuu kaikille yhteisestä seurantaja ennakointityöstä, toimialoittain tehtävistä riskienarvioinneista ja yhteisestä, kokoavasta riskitarkastelusta, jolla tuetaan. Yleisiä yhteiskunnan haavoittuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi väestön ikärakenne, yhteiskunnan toimivuus (infrastruktuurin, terveydenhuollon ja pelastustoimen taso) ja taloudelliset olosuhteet. Maailmanlaajuiset megatrendit, kuten esimerkiksi globaalin talouden murros, digitaalisuuden kasvu ja teknologinen kehitys toimivat ajureina muuttaen yhteiskuntaamme ja kykyämme hallita riskejä. Suomessa yhteiskunta on keskimäärin hyvin varautunut sääriskeihin, ja suuri osa lähivuosien sääja ilmastoriskeistä on hallittavissa asianmukaisella suunnittelulla ja varautumisella. vsk. Vuosikymmenien aikajänteellä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskien hallinta koskee kaikkia. Riskin muodostumisen kannalta keskeistä on yhteiskunnan kyky vähentää ja ennakoida altistumista ja haavoittuvuutta sekä riskin toteutuessa kyky rajoittaa vahinkoja ja toipua menetyksistä. Tämän vuoksi sääja ilmastoriskien arviointeja on tarpeen laatia säännöllisin väliajoin. Sillä tarkoitetaan ilmaston vaihtelevuuden tai muutoksen seurausta, joka ilmenee Suomessa, mutta jonka varsinainen alkuperä on Suomen ulkopuolella. Kirjoittajat ovat esimerkin omaisesti poimineet viereisellä sivulla olevaan taulukkoon varautumista vaativia sään ja ilmaston aiheuttamia riskejä, jotka muuttuvat tulevaisuudessa ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten myötä
vsk. 51. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
https://tietokayttoon.fi/julkaisut Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 2.10.2018 mennessä. Lopuksi yhdistämällä toimialakohtaiset arvioinnit yleisarvioksi voidaan koota mahdollisimman luotettava yleiskuva ilmastoriskeistä. Lähteet “Sääja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit” (SIETO)-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen on tärkeää altistumisen ja haavoittuvuuden kuvaamiseksi. Yksityisellä sektorilla on merkittäviä tietoaineistoja (esim. 52 politiikkatoimien toteutusta. Sääja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Hildén ym. Toteuttajat: Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto. http://ilmatieteenlaitos.fi/sieto-hanke Tuomenvirta ym. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44/2018. Samoin yleisen yhteiskuntakehityksen ennakointi skenaariotyönä tapahtuu laajana yhteistyönä. Toimintamalli perustuu kaikille yhteiseen säähän liittyvien vaaratekijöiden seurantaan ja ilmastoskenaarioihin. Panostuksia tarvitaan uusien havaintotekniikoiden ja kansalaishavaintojen pilotoimiseksi. On olennaista, että aineistojen yhteensopivuutta kehitetään standardien ja ohjeiden avulla. Tämän jälkeen altistumista, haavoittuvuutta sekä riskien toteutumista tarkastellaan toimialoittain. vakuutusala), joten kannustimia ja sääntelyä tietojen saatavuuden parantamiseksi on syytä kehittää. vsk. Ilmastokestävä Suomi – Toimintamalli sääja ilmastoriskien arviointien järjestämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 31.10.–1.11.2018 Solo Sokos Hotel Torni Tampere Aiheita: kansallinen sisäilmaohjelma, päiväkotien ja koulujen terveys ja turvallisuus, ympäristöterveyden ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia, uudistuva juomavesidirektiivi, muuttuva vesiympäristö.. Toisaalta pitkäaikaisseurantojen jatkuvuus on tärkeää riskien ajallisen kehityksen tarkastelemiseksi. Kokoava ilmastoriskien katsaus antaa tietopohjan ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikkatoimien kehittämiselle ja muiden turvallisuusja tulevaisuuskatsauksien päivittämiselle. Riskien seurannassa ja arvioinnissa tarvittavaa tietoa kerätään laajasti, mutta sen järjestämisessä ja saatavuudessa on parannettavaa. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018
Lähes yhtä vähän pienhiukkasia on Viron, Ruotsin, Kanadan, Norjan ja Islannin ilmassa. Pienhiukkasten pitoisuus Suomessa on keskimäärin 6 µg/m 3 eli mikrogrammaa kuutiometriä kohden, mikä on matalin maakohtainen pitoisuustaso. Suomesta selvityksessä oli mukana 11 kaupungin mittausasemat (Lohja, Espoo, Oulu, Vantaa, Harjavalta, Lahti, Raahe, Tampere, Vaasa, Lappeenranta ja Helsinki) sekä Ilmatieteen laitoksen Utön ja Virolahden mittausasemat. ”Tuloksissa on otettava huomioon, että kehittyvien maiden mittaustietoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta, sillä mittauksen laatu ei välttämättä ole kovin luotettava ja mittausten lukumäärä pieni, jolloin alueellinen edustavuus jää heikoksi”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila huomauttaa. vsk. Aasian ja Afrikan miljoonakaupungeissa ilmansaasteille altistuvien ihmisten määrä onkin valtava”, Pia Anttila toteaa. Selvitys nostaa esille kehittyvien maiden suuret ilmanlaatuongelmat. Kainuun sote tuottaa alueelleen myös henkilöstö-, talousja tietohallinnon palveluja. Näissä maissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tasoltaan yli kymmenkertaisia verrattuna selvityksen parhaimmistoon. 53 Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) on arvostettu edelläkävijä sote-palvelujen kehittämisessä. WHO:n ohjearvo pienhiukkasille on 10 µg/m 3 . Intian suurkaupungeissa mitataan jopa yli sadan mikrogramman (100 µg/m 3 ) vuosipitoisuuksia. Tiedot ilmenevät WHO:n julkaisemasta laajasta tietoaineistosta, johon oli koottu pienhiukkasten mittaustiedot 2500 paikkakunnalta lähes sadasta eri maasta vuosilta 2008–2016. Kainuun sote työllistää noin 3 700 henkilöä. ”Tämä arvo ylittyi yli 2000 kaupungissa. Ilmatieteen laitos. Kainuun sote tuottaa seitsemän kunnan kaikki sosiaalija terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, lisäksi yksi kunta on kuntayhtymässä osajäsenenä. Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymässä on haettavana 12.10.2018 klo 15:00 mennessä: Terveystarkastajan virka ympäristöterveydenhuollossa Yhteyshenkilö: Ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen p. 044 710 0830, paivi.nykanen@kainuu.fi Katso lisätietoja ja jätä hakemuksesi osoitteessa www.kuntarekry.fi Suomi WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan paras maailmassa. Korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet eli maat, joissa ilmanlaatu on huonointa, löytyvät selvityksen mukaan Lähija Kaukoidästä sekä Afrikasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
Tuore tutkimus osoittaa, että yli puolet maastopalosavun pienhiukkasista muodostuu vasta kilometrien päässä palopaikalta. 54 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 54 Erikoistutkija Ville Vakkari Ilmatieteen laitos Alle puolet maastopalojen pienhiukkasista syntyy palopaikalla Maastopalot ovat maailmanlaajuisesti yksi suurimmista pienhiukkasten lähteistä ja heikentävät ilmanlaatua laajoilla alueilla. vsk.. vsk. Maastopalojen pienhiukkaspäästöissä on kuitenkin suurta vaihtelua, mikä vaikeuttaa niiden ilmanlaatu-, terveysja ilmastovaikutusten arviointia
Nokihiukkaset imevät itseensä auringon valoa ja lämmittävät ilmakehää, kun taas Paloprosessi eli se, palaako maasto suurella liekillä vai kytemällä, vaikuttaa suuresti savun koostumukseen.. Primääristen eli heti palopaikalla muodostuneiden pienhiukkasten kannalta paloprosessi on kriittinen tekijä: kytöpalossa pienhiukkaspäästöt voivat olla jopa kymmenkertaiset verrattuna liekillä etenevään paloon. Maastopaloista peräisin olevien pienhiukkasten onkin arvioitu johtavan maailmanlaajuisesti satoihin tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin joka vuosi. Myös palavalla biomassalla (puu, turve vai ruohikko) on vaikutusta savun koostumukseen, mutta paloprosessiin verrattuna vaikutus on vähäinen. vsk. 55 M etsän, turvemaan tai ruohikon palaessa syntyvä savu vaikuttaa ilmanlaatuun ja ilmastoon vielä satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä palopaikalta. Savun levitessä laajat ihmisjoukot voivat altistua sen sisältämien pienhiukkasten ja kaasumaisten yhdisteiden aiheuttamille haitallisille terveysvaikutuksille. Kytöpalo puolestaan vapauttaa ilmakehään suuria määriä orgaanisia yhdisteitä, kun merkittävä osa palavasta biomassasta höyrystyneistä yhdisteistä välttää liekit. Maastopaloista peräisin olevien pienhiukkaspäästöjen ilmastovaikutukset riippuvat voimakkaasti mustan hiilen ja orgaanisten yhdisteiden keskinäisestä suhteesta savussa. Lämmittääkö vai viilentääkö savu ilmakehässä. Suurinta osaa savun sisältämistä yhdisteistä ei kuitenkaan tunneta, eikä savun terveysvaikutuksia voida arvioida yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksien perusteella. Esimerkiksi nokihiukkasia eli mustaa hiiltä syntyy maastopalossa vain silloin, kun liekkien sisälle kovaan kuumuuteen muodostuu alueita, joissa hapen määrä ei riitä täydelliseen palamiseen. Savun koostumuksen ja siinä tapahtuvien prosessien tarkempi tunteminen auttaa arvioimaan maastopalojen terveysja ilmastovaikutuksia entistä tarkemmin. Niinpä maastopalosavun terveysvaikutuksia arvioidaan ensisijaisesti pienhiukkaspitoisuuden kautta, koska kohonneen pienhiukkaspitoisuuden tiedetään johtavan haitallisiin terveysvaikutuksiin ja kohonneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin. Päästöt riippuvat paloprosessista Paloprosessi eli se, palaako maasto suurella liekillä vai kytemällä, vaikuttaa suuresti savun koostumukseen. Maastopalossa vapautuvista orgaanisista yhdisteistä osa tiedetään terveydelle haitallisiksi, esimerkkinä polyaromaattiset hiilivedyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
Hiukkasten massa kasvaa savun ikääntyessä Ilmatieteen laitos tutki savannija ruohikkopalojen pienhiukkaspäästöjen kehittymistä Maastopaloista peräisin olevien pienhiukkasten ilmastovaikutuksia on arvioitu monissa ilmastosimulaatioissa.. vsk. Suurempi määrä pilvipisaroiden tiivistymisytimiä johtaa siis epäsuorasti viilentävään vaikutukseen ilmakehässä. Maastopaloista peräisin olevien pienhiukkasten ilmastovaikutuksia on arvioitu monissa ilmastosimulaatioissa ja vaikuttaa siltä, että orgaanisten yhdisteiden ilmastoa viilentävä vaikutus riittää kumoamaan mustan hiilen lämmittävän vaikutuksen. 56 orgaanisista yhdisteistä muodostuvat pienhiukkaset heijastavat auringon säteilyä ja siten viilentävät ilmakehää. Yleisesti ottaen, jos pilvessä on enemmän pilvipisaroita, ne ovat pienempiä ja heijastavat tehokkaammin auringon säteilyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Epävarmuudet maastopalosavun koostumuksessa ja toisaalta pienhiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksessa johtavat kuitenkin erittäin suureen epävarmuuteen ilmastovaikutuksien osalta. Orgaanisista yhdisteistä koostuvat pienhiukkaset voivat myös toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä ja siten vaikuttaa pilvien ominaisuuksiin
Tutkimus perustui pitkäaikaisiin kenttämittauksiin Etelä-Afrikassa, missä yleiset savannija ruohikkopalot mahdollistavat savussa tapahtuvien prosessien tutkimisen luonnollisessa ympäristössä. ym.: Major secondary aerosol formation in southern African open biomass burning plumes, Nature Geosci., 11, 580–583, 2018.. Pienhiukkasmassan kasvu savussa johtui siitä, että aluksi kaasumaiset orgaaniset yhdisteet tiivistyivät pienhiukkasiin valokemiallisten reaktioiden seurauksena – pimeällä savussa ei havaittu pienhiukkasmassan kasvua. Tämän on ajateltu johtuvan pääasiassa siitä, että kaikkia maastopaloja ei voida havaita satelliiteilla eikä niiden päästöjä ole siten voitu huomioida. 57 savun kulkeutuessa kauemmas palopaikalta yhdessä Etelä-Afrikkalaisen North-West Universityn ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Suomessa metsäpalot ovat kuivanakin kesänä niin harvalukuisia, että riittävän laajaa aineistoa vastaavaan tutkimukseen on varsin haastavaa saada kokoon. ym.: Estimated Global Mortality Attributable to Smoke from Landscape Fires, Environ. Geophys. Kun vielä sää on lähes poikkeuksetta aurinkoinen tähän aikaan vuodesta, eteläinen Afrikka tarjoaa luonnollisen laboratorion savussa tapahtuvien prosessien tutkimukseen. Johnston F. Health Perspect., 120, 695–701, 2012. Kytöpalosta peräisin olevassa savupilvessä, jossa jo primääriset eli palopaikalla muodostuneet pienhiukkaspäästöt ovat suuret, alle mikrometrin kokoisten hiukkasten massa yli kolminkertaistui kolmessa tunnissa. H. 2018) osoitettiin, että pienhiukkasten massa savussa kasvoi keskimäärin yli kaksinkertaiseksi jo kolmessa tunnissa. Vakkari V. Jos merkittävä osa puuttuvasta pienhiukkasmassasta on savun ikääntyessä muodostuneita orgaanisia yhdisteitä, tämänhetkinen päästöjen skaalauskäytäntö johtaa mustan hiilen päästöjen yliarvioimiseen ilmastosimulaatioissa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että maastopalojen savussa pienhiukkasten massa kasvoi sitä nopeammin, mitä epätäydellisempää palaminen oli ollut. Tarkempia arvioita ilmastovaikutuksista Tähän mennessä mallinnettaessa pienhiukkaspitoisuuksia alueilla, joilla maastopaloja on runsaasti, mallit ovat aliarvioineet havaittua pienhiukkaspitoisuutta järjestään noin tekijällä kolme. ym.: Bounding the role of black carbon in the climate system: A scientific assessment, J. vsk. Maastopalojen pienhiukkasten ilmastovaikutus näyttäisi siis olevan tukevammin viilentävällä puolella kuin tähän asti on arvioitu. Vuosittaisen kuivan kauden lähestyessä loppuaan syysja lokakuussa eteläisessä Afrikassa syttyy maastopaloja päivittäin. Jos maasto paloi pääasiassa liekillä, pienhiukkasmassa ei kasvanut savupilven ikääntyessä. Res., 118, 5380–5552, 2013. Näiden ”havaitsematta jääneiden” maastopalojen päästöt on sitten kompensoitu lisäämällä vastaavassa suhteessa mustaa hiiltä ja orgaanisia yhdisteitä simulaatioon. Tässä tutkimuksessa kerätty prosessitason tieto maastopalojen päästöistä ja savun kehittymisestä ilmakehässä on kuitenkin sovellettavissa myös boreaalisen vyöhykkeen metsäpalojen pienhiukkaspäästöihin. Kirjallisuutta Bond T. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. C. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa (Vakkari ym. Tutkimuksemme kyseenalaistaa tällaisen päästöjen suoraviivaisen skaalaamisen
Pyöräily nähdään ilmansaasteita vähentävänä ja terveyttä edistävänä liikkumismuotona. Pyöräilijän lisääntyneen liikkumisen kautta saatavat terveyshyödyt puhuvat myös pyöräilyn puolesta. Tiheään asutuissa kaupunkiympäristöissä pyöräilyn hyötyjä varjostavat Tutkija Taina Siponen 1 Erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi 1 Johtava tutkija Timo Lanki 1,2 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys 2 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos Pyöräilijän mahdollisuudet vähentää ilmansaasteille altistumistaan Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista tiedetään, että jo lyhytaikainenkin altistuminen voi olla haitallista. 58 I lmansaasteet on yhdistetty lukemattomissa tutkimuksissa pahentuneisiin sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemantapauksiin. Pyöräily liikkumismuotona nähdään houkuttelevana, terveyttä edistävänä ja ilmastomyönteisenä vaihtoehtona moottoroituihin kulkuneuvoihin verrattuna, sillä se ei tuota pakokaasupäästöjä eikä lisää katupölyn määrää merkittävästi keväisin. vsk. Liikenneväylillä ja niiden lähellä esiintyy usein korkeampia pitoisuuksia kuin muualla kaupungissa. Pyöräilijä kuitenkin altistuu pyöräillessään muun liikenteen tuottamille ilmansaasteille. Kaupunkiympäristöissä yksi keskeisimmistä hiukkasmaisten ilmansaasteiden aiheuttajista on autoliikenne. Liikenteen aiheuttamia päästöjä halutaan vähentää ja siksi ihmisiä kannustetaan pyöräilyn lisäämiseen sekä yksityisautoilun vähentämiseen. Tässä artikkelissa kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jossa tutkittiin reittivalinnan vaikutusta pyöräilijän altistumiseen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Lisäksi tiedetään, että jo lyhytaikainenkin altistuminen voi olla terveydelle haitallista
Tämän tutkimustuloksen myötä haluttiin selvittää pyöräilijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan altistumiseensa valitsemalla vähäliikenteisempi reitti. Ensimmäiset reittiparin reiteistä kulkivat pitkin vilkasliikenteisiä katuja (”liikennereitti”) ja toiset hiljaisempien teiden ja viheralueiden kautta (”vihreä reitti”). vsk. Tutkimuksen toteutus SATULA-tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla kolmena vuodenaikana (loka-marraskuu 2016, maalis-huhtikuu 2017 ja kesäkuu 2017). Tutkijat kuljettivat pyöräillessään selkärepussa mittauslaitteistoa, jolla mitattiin Tiheään asutuissa kaupunkiympäristöissä pyöräilyn hyötyjä varjostavat ajoneuvojen tuottamat päästöt kaupunki-ilmaan.. Kaikki seitsemän reittiparia pyöräiltiin jokaisena vuodenaikana vähintään neljä kertaa aamupäivisin ja iltapäivisin. Tutkimukseen valittiin yhteensä seitsemän reittiparia, jotka sijoittuvat eri puolille Helsinkiä, yksi reiteistä jatkui Espoon puolelle. Pyörätiet sijaitsevat usein ajoratojen läheisyydessä ja paikoin pyöräily tapahtuu ajoradalla muun ajoneuvoliikenteen seassa. Mittauksia tehtiin niin ruuhka-aikoina kuin ruuhkaaikojen ulkopuolella. Kullekin reittiparille lähdettiin samasta lähtöpisteestä ja ne päättyivät samaan loppupisteeseen. Lisäksi haluttiin selvittää pyöräilijän liikenteessä kokemaa lisäaltistusta kaupunkiympäristössä yleisesti vallitsevaan pitoisuuteen verrattuna. 59 kuitenkin moottoroitujen ajoneuvojen tuottamat päästöt kaupunki-ilmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Näitä tutkittiin ”Ilmansaasteille altistuminen pyöräiltäessä pääkaupunkiseudulla (SATULA)” -tutkimuksessa, minkä tuloksia kuvataan tässä artikkelissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aikaisemmassa pääkaupunkiseudulla tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pyöräilijä altistuu suuremmille pitoisuuksille kuin autossa ikkunat kiinni matkustavat ihmiset (Okokon ym. 2017)
Reittien välisiä eroja verrattiin toisiinsa Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä (Wilcoxon signed rank test). Vastaavina ajankohtina mitattu kaupungin taustapitoisuus oli pyöräilyreittejä pienempi, ero oli erityisen selvä verrattuna liikennereittiin. Yhdensuuntaisten reittikohtaisten ajojen aikana mitattujen pitoisuuksien mediaaneista laskettu keskimääräinen PM 2.5 -pitoisuus oli liikennereitillä vihreää reittiä suurempi (Taulukko 1). Tällä kiinteällä kaupunkitaustaasemalla mitattiin samojen ilmansaasteiden pitoisuuksia kuin reittipareilla tehdyissä reppumittauksissa. Repuissa olleiden PM 2.5 -mittalaitteiden arvot standardisoitiin vastaamaan tausta-aseman pitoisuuksia, jotta pitoisuudet olisivat vertailukelpoisia keskenään. 60 halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten pitoisuutta (PM 2.5 ), ultrapieniä hiukkasia kuvaavaa hiukkasten kokonaislukumäärää sekä nokipitoisuutta kuvaavaa mustaa hiiltä. Pyöräilijän altistuminen SATULA-tutkimuksessa Liikennereitti oli keskimäärin 4,8 km pitkä (vaihteluväli 3,9–5,8 km), kun taas hieman pidemmän vihreän reitin keskimääräinen pituus oli 5,6 km (vaihteluväli 4,7–6,7 km). Tausta-aseman PM 2.5 pitoisuusmittauksissa käytettiin TEOM 1400 AB (A tapered element oscillating microbalance) analysaattoria. Mittaukset tehtiin fotometrisilla kannettavilla pienmittalaitteilla (TSI DustTrak DRX 8533, Oxility Nanotracer XP, Magee microAeth AE51). N=yhdensuuntaisten ajojen lukumäärä PM 2.5 =pienhiukkaset (halkaisija < 2,5 µm). Pyöräilymittausten kanssa samanaikaisesti mitattiin kaupunkiympäristössä vallitsevaa ilmansaasteiden taustapitoisuutta Helsingin Kalliossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Vihreän reitin pyöräileminen kesti keskimäärin 1,5 minuuttia kauemmin kuin liikennereitin. Hiukkaslukumäärän ja mustan hiilen pitoisuuksia mitattiin vastaavilla pienmittalaitteilla kuin repuissa käytetyt. Pyöräilijä altistui liikennereitillä keskimäärin 1,3-kertaisille pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksille vihreään reitTaulukko 1. Hiukkaslukumäärä oli puolestaan kaupungin tausta-asemalla keskimäärin suurempi kuin pyöräiltävillä reiteillä. Mustan hiilen pitoisuudet olivat keskimäärin suurimmat liikennereitillä ja pienimmät kaupungin tausta-asemalla. vsk. Yhdensuuntaisten reittikohtaisten ajojen aikana mitattujen pitoisuuksien mediaaneista lasketut tunnusluvut pyöräilyreiteillä ja kaupungin tausta-asemalla
Jopa sillä voi olla merkitystä, kävelläänkö jalkakäytävän ajoradan puoleista reunaa vai rakennusten vieressä. 61 tiin verrattuna (Taulukko 2). N=yhdensuuntaisten ajojen lukumäärä PM 2.5 =pienhiukkaset (halkaisija < 2,5 µm). vsk. Mustan hiilen pitoisuus oli myös vihreällä reitillä kaupungin taustapitoisuutta suurempi (Suhdeluku = 1,2). Liikenteessä pitoisuustasot ovat korkeampia lähempänä ajoratoja, ja tasot laskevat vähitellen tiestä kauemmaksi siirryttäessä (Kaur ym. Saastelähteen läheisyydellä tiedetään olevan huomattava merkitys koettuihin altistumistasoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Verrattaessa pyöräilijän altistumista liikennereitillä ja vihreällä reitillä Kallion kaupunkitausta-aseman pitoisuuksiin havaittiin, että mustan hiilen pitoisuustaso oli liikennereitillä selvästi suurempi (Suhdeluku = 1,6) kuin kaupungin taustapitoisuus. Samansuuntainen, joskin pienempi ero pitoisuustasoissa havaittiin myös pienhiukkasilla. Reittien Taulukko 2. 2015). 2007; Kollanus ym. Liikennereitin ja vihreän reitin pitoisuuksien vertailu toisiinsa sekä kaupunkitaustaasemaan. Pohdinta Tässä tutkimuksessa havaittiin, että pyöräilijä altistui vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla selvästi korkeammille pitoisuuksille kuin pyöräilijä, jonka reitti kulki pitkin hiljaisempia sivukatuja ja puistomaisia alueita. Liikennereitillä lukumääräpitoisuus oli keskimäärin 1,4-kertainen vihreään reittiin verrattuna. Ruuhka-aikana liikennereitin ja vihreän reitin välinen ero oli suurempi kuin muina aikoina. Mitattu hiukkasten lukumäärä oli sekä liikennereitillä että vihreällä reitillä kaupungin taustapitoisuutta pienempi. Kaikki tarkastellut pitoisuuserot eri reittityyppien ja kaupunkitausta-aseman välillä olivat tilastollisesti merkitseviä
Pyöräilijöiden ilmansaasteille altistumisen vähentämiseen tulisi kiinnittää huomioita myös kaupunkisuunnittelussa.. 62 välinen ero korostui ruuhka-aikana verrattuna ruuhka-ajan ulkopuolella tehtyihin mittauksiin nähden. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Tästä on kuitenkin ristiriitaisia tuloksia, sillä auton ei ole aina todettu suojaavaan kuljettajaa ja matkustajia vaan auton sisällä esiintyvien pitoisuustasojen on havaittu joissakin tapauksissa olevan jopa muita liikkumistyyppejä korkeampia (Kaur ym. Tämä voi selittyä ainakin osittain laitteen havaintorajalla, sillä hiukkaskoko ei ole välittömästi pakoputken pään jälkeen ehtinyt kasvaa tarpeeksi tullakseen rekisteröidyksi laitteessa. 2007). Myös reittien ja tausta-aseman sijainnin välinen ero oli joillakin reiteillä useita kilometrejä, jolloin alueiden ilmanlaadut voivat poiketa hyvinkin merkittävästi toisistaan. vsk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että pyöräilijä altistuu korkeammille pitoisuuksille kuin ihmiset ikkunat kiinni olevassa henkilöautossa (Okokon ym. 2007). Sekä liikennereitillä että vihreällä reitillä nähtiin lisäksi varsin mielenkiintoinen tulos, kun hiukkasten lukumäärä oli molemmilla reiteillä kaupungin tausta-asemalla mitattuja hiukkaslukumäärän pitoisuuksia pienempi. Myös busseissa altistutaan korkeille pitoisuuksille, johtuen muun muassa ovien jatkuvasta aukomisesta pysäkeillä. Altistuminen pienhiukkasille ja mustalle hiilelle oli sekä liikennereitillä että vihreällä reitillä suurempi kuin kiinteällä kaupunkitausta-asemalla mitatut pitoisuudet. Ruuhka-aikana liikennemäärät voivat moninkertaistua erityisesti pääväylillä, jolloin myös pitoisuustasot nousevat muihin aikoihin verrattuna. Lisäksi alle puolen kilometrin päässä tausta-asemasta sijainneen kahvipaahtimon toiminta on mahdollisesti vaikuttanut hetkellisesti tuulen suunnasta riippuen lukumääräpitoisuuksiin. Ero oli selvästi suurempi liikennereitillä
vsk. 2015. Ei sovi unohtaa myöskään ilmastonmuutoksen torjunnan kautta saatavia epäsuoria terveyshyötyjä. Fine particulate matter and carbon monoxide exposure concentrations in urban street transport microenvironments. Tämä on erityisen tärkeää riskiryhmille kuten hengityselinja sydänsairaille. Pyöräilijän altistumisen vähentämiseen ilmansaasteille tulisi pyrkiä myös kaupunkisuunnittelussa. Liikenteessä vietettävä aika voi kävelijällä ja pyöräilijällä lisäksi olla pidempi muihin liikkumismuotoihin verrattuna johtuen hitaammasta vauhdista, mikä kasvattaa kokonaisaltistusta. Particulates and noise exposure during bicycle, bus and car commuting: A study in three European cities. Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla (LILA-raportti). Aktiiviset liikkumismuodot ovat vähäpäästöisiä erityisesti polttomoottoroituihin kulkuneuvoihin verrattuna. Liikkumisen aikana sydämen syke nousee ja hengitystiheys kasvaa. Hengityksen nopeutuminen lisää sisään hengitettävän ilman määrää ja johtaa sitä kautta myös entistä suuremman ilmansaastemäärän päätymiseen keuhkoihin. Keskusta-alueilla kevyelle liikenteelle voi varata myös kokonaan omia katuosuuksia. Tuloksen perusteella pyöräilijän on mahdollista vaikuttaa reittivalinnalla merkittävästi altistumiseensa ilmansaasteille. Lisäksi kevyelle liikenteelle suunnatut erilliset yhtenäiset väylät ilman tarvetta pysähtyä risteyksissä lyhentävät kokonaismatka-aikaa ja siten pienentävät myös pyöräilijän kokonaisaltistumista. HSY:n julkaisuja 2/2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä, Helsinki. Pyöräilijöiden ilmansaasteille altistumisen vähentämiseen tulisi kiinnittää huomioita myös kaupunkisuunnittelussa. Liikunta auttaa terveyden ylläpidossa, ennaltaehkäisee sairauksien syntymistä ja hidastaa niiden pahenemista. Isbn (nid.): 978-952-6604-93-0 Isbn (pdf): 978-952-6604-91-6 Okokon E, Yli-Tuomi T, Turunen A, Taimisto P, Pennanen A, Vouitsis I, Samaras Z, Voogt M, Keuken M, Lanki T. Yleensä tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisten liikkumismuotojen mukanaan tuomat terveyshyödyt kuitenkin voittavat ilmansaasteiden haittavaikutukset myös kaupunkien vilkasliikenteisillä alueilla, ja siten pyöräily ja kävely kannattavat ilmansaasteista huolimatta. Altistuksen minimointi on tärkeää erityisesti ilmansaasteiden vaikutuksille herkille riskiryhmille. 63 Ihmisiä kannustetaan yhä enenevässä määrin suosimaan aktiivisia liikkumismuotoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä, ympäristöja terveyssyistä. Yhteenveto SATULA-tutkimuksessa hiukkapitoisuudet olivat matalampia hiljaisemmilla sivukaduilla ja viheralueilla pyöräilevillä kuin vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla ja läheisyydessä pyöräilevillä. Atmospheric Environment 2007;41:4781–4810. Environmental Research 2017;154: 181–189.. Autot ja kevyt liikenne kannattaisi ohjata mahdollisuuksien mukaan etäämmäksi toisistaan esimerkiksi keskittämällä ne eri väylille. Terveyshyötyjen maksimoimiseksi liikkuminen kannattaisi tehdä mahdollisimman puhtaassa ympäristössä ja tehdä reittisuunnittelu sen mukaisesti. Ajoneuvojen pakokaasupäästöt ehtivät laimentua jonkin verran ennen kulkeutumistaan pyörätielle, kun kevyt liikenne on erotettu ajoradoista esimerkiksi viherkaistaleella. Kirjallisuus Kaur S, Niewenhuijsen MJ, Colvile RN. Kollanus V, Lanki T, Taimisto P, Yli-Tuomi T, Kousa A, Aarnio P, Niemi J
Omalla esikoisellani on autismin kirjon häiriö ja ADHD, mikä lienee kohdallani suurin syy siihen, että koen tarvetta tehdä jotain konkreettista muita lapsia auttaakseni. vsk. Ja mikäs sen konkreettisempaa kuin pyöräily Pariisiin! Olin myös jo muutaman vuoden haaveillut maantiepyöräilyharrastuksen aloittamisesta juoksemisen lisäksi. Lotta Kivikoski TRGM Helsingin matka Pariisiin Vuosi sitten syksyllä päätin hakea mukaan Team Rynkeby – God Morgon (TRGM) hyväntekeväisyysjoukkueeseen. Tämä projekti tarjosi tilaisuuden opetella uusi laji konkareitten opastamana. Olinkin todella innoissaan ja iloinen saatuani uutisen, että minut oli valittu Team Rynkeby – God Morgon Helsingin joukkueeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystapahtuma, joka kerää rahaa syöpää sairastaville lapsille ja pyöräilee Pariisiin vuosittain. Kuvat: Lassi Kurkijärvi Team Rynkeby – God Morgon Helsinki.. 64 M ielestäni on ihan nerokas idea yhdistää auttaminen ja urheilu
Joukkueemme tavoite oli, että jokainen pyöräilee 2500 kilometriä ennen Pariisin matkaa. Sunnuntaina 1.7.2018 alkoi varsinainen pyöräily kohti Pariisia! Ensimmäiset pari pyöräilypäivää menivät Saksan maaseudulla ihaillen upeita peltoja, mahtavia metsiä ja söpöjä kyliä. Rahan kerääminen aloitettiin välittömästi hankkimalla sponsoreita eli yrityksiä, jotka haluavat tukea asiaamme ja samalla saada näkyvyyttä mm. Jäi muutenkin tältä uimarantaja uima-allastarkastajalta Euroopan uimarannat tällä reissulla kokematta eikä edes hotellin uima-altaita ehtinyt katsastaa. Pariisin matkalle lähdimme kaikkien Suomen noin 250 pyöräilijän kanssa Helsingin Rautatientorilta perjantaina 29.6.2018. Ilokseni työnantajani Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala suostui myös sponsoriksemme ja olin erittäin ylpeä saadessani esitellä kaupungin logoa rekkamme kyljessä. Myös kolmannen pyöräilypäivämme olimme vielä Saksassa ja matkaa kertyi jälleen noin 200 km. Mielestäni Team Rynkebytä ja Helsingin kaupunkia yhdistää ainakin tavoite edistää pyöräilyä liikkumismuotona ja luoda hyvää pyöräilykulttuuria. Lisäksi matkassamme oli kylmärekka, joka kuljetti eväämme. Talvikaudella treenasimme kävellen ja spinningissä. vsk. ajovaatteissamme, rekan kyljessä ja joukkueemme viestinnässä. Myös treeni alkoi heti lokakuun alusta ja olemme siitä asti treenanneet yhdessä pari kertaa viikossa. Meidät matkaan lähetti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Ylitimme Rein-joen lautalla ja vaikka oli kuuma ja uimaan teki mieli, ei kukaan hypännyt jokeen. Ehkä siksi, että meille kerrottiin jokiveden olevan kovin saastunutta. Helsingin tiimissä meitä oli 42 pyöräilijää ja lisäksi huoltoporukkamme eli yhteensä noin 50 henkilöä. Lisäksi järjestimme vuoden aikana rahankeräystapahtumia, kuten koulujuoksu sekä keräsimme varoja yksityishenkilöiltä. Huhtikuussa siirryimme pyöräilemään ulos ja tästä alkoikin intensiivinen harjoittelu, kun pääsimme treenaamaan maantiepyörillä ryhmäajoa. Pyörien lisäksi letkassamme oli kaksi huoltoautoa huoltajineen, jotka kuljettivat matkalla tarvittavia tarvikkeita, avustivat teknisten ongelmia sattuessa ja auttoivat liikenteen ohjaamisessa. Lämpötilat ja nousumetrit lisääntyivät jatkuvasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Lotta Kivikoski.. Rautatientorin lähtötapahtumasta poljimme Vuosaaren satamaan, josta matkasimme lautalla varsinaiselle lähtöpaikalle Saksan Travemündeen. Sainkin heti todeta, että tämä on ihan eri laji kuin maastopyöräily saati työmatkapyöräily. Vaikka olen ollut innokas pyöräilijä aiemminkin, ei minulla ollut mitään kokemusta maantiepyöräilystä. Aurinko paistoi, Saksan tiet olivat tasaisia ja reittimme hyvin suunniteltu, joten noin 200 kilometriä päivässä sujuivat sutjakkaasti. Eli uutta opittavaa oli paljon ja aika suhteellisen lyhyt. Osallistumalla kaikkiin treeneihin ja pyöräilemällä työmatkat tämä tavoite tuli helposti täyteen, ja Pariisin lähdettäessä olin jo pyöräillyt keltaisella kaunottarella noin 3000 kilometriä. Kaikki keräämämme rahat menevät suoraan lahjoituskohteillemme. Me osallistujat maksamme siis kulumme itse. 65 Joukkueemme kausi alkoi 1.10.2017
Kannustavien tiimikavereiden, hyvien taukojen ja iloisen meiningin ansioista sitä jaksoi kuitenkin! Viides päivä oli nimetty mäkipäiväksi ja nimensä mukaisesti pääsimme nauttimaan pitkistä mäistä ja Belgian erikoisuudesta eli huonokuntoisesta asfaltista. Saimme myös reissun ainoan, lyhyen sadekuuron. Meillä oli myös 2–3 kertaa päivässä mahtavan huoltoporukkamme valmistelema ruokatauko. Pääsimme polkemaan kunnon mäkiä ja vaikka päivämatka olikin vähän lyhempi (noin 150 km), oli minulle henkilökohtaisesti päivä koko reissun rankin. Ryhmäajoa Belgiassa.. Korjaukset saatiin onneksi nopeasti tehdyksi, koska muu ryhmä jatkaa matkaansa vain hieman vauhtia pudottaen. vsk. Päivä oli reissumme lyhin (noin 125 km) ja olimme hotellillakin ennen iltaa. some-kanavien päivitystä. Itse olin mukana joukkueen PR-tiimissä ja meillä oli joka ilta vielä ennen nukkumaanmenoa ohjelmassa mm. Nukkumaan mentiin aina heti kun päästiin, koska herätyskello soi aamuisin klo 5.45. useita rengasrikkoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kyllä sitä univelkaa reissun aikana silti kertyi ja joka aamu herätessään huomasi olevansa taas vähän kankeampi ja väsyneempi. 66 Taukoja pidimme koko reissuun ajan noin tunnin välein ja tällöin sai aina täytettyä juomapullot, mikä yli 30 °C helteessä oli todella tarpeen! Sää suosi koko matkan ja päivälämpötilat pysyttelivät lähinnä 30 asteen yläpuolella nousten välillä noin 35 asteeseenkin. Päivä taisi olla reissun pilvisin, vaikka hellettä edelleen olikin. Neljäntenä ajopäivänä siirryimme Saksasta Hollannin kautta Belgiaan. Taakse jääneet sitten polkevat Päivä 6. Itselläni oli vaihteiden kanssa ongelmia ja jouduin jäämään kolme kertaa ryhmästä korjausten ajaksi. Eli varmaan ainoan kerran reissun aikana meille jäi vähän omaa aikaa ennen illallista ja sen jälkeen seuraavaa tiimipalaveria. Kuudes ajopäivämme alkoi teknisten ongelmia parissa ja meillä oli mm. Ja ne ruuat olivat muuten todella hyviä ja ravitsevia
Vuonna 2017 Suomen Team Rynkeby – God Morgon joukkueet keräsivät syöpää sairastaville lapsille yli puoli miljoonaa euroa. 67 ryhmän kiinni. Kukaan ei pyöräillyt yksin vaan koko matka tehtiin yhdessä toinen toista tukien. Ja 1.10.2018 alkaakin uuden joukkueen matka kohti Pariisia! TRGM Helsinkiin voi tutustua tarkemmin täällä: https://www.facebook.com/TeamRynkebyFinland/?ref=aymt_homepage_panel https://www.instagram.com/trgmhelsinki/ Päivä 7. Viikon päästä lähdöstä ja 1200 poljetun kilometrin jälkeen saavuimme lauantaina 7.7.2018 Pariisiin. Päivästä tuli myös tosi pitkä: 215 km ja olimme hotellilla vasta yhdeksän aikaan illalla. Maaliin tulo Pariisissa.. Maalin jälkeen kävimme vielä huristelemassa Pariisin keskustan hurjassa liikenteessä keltaisilla kiitureilla. vsk. Lopputulos selviää 29.9.2018 pidettävässä gaalassa, jossa luovutamme kerätyt rahat hyväntekeväisyyskohteillemme Sylva Ry:lle ja Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle. Parasta reissussa ja koko tässä matkassa on ollut pyöräilyn lisäksi mahtava tiimihenki. Käteen jäi paitsi mahtava harrastus ja ainutlaatuinen kokemus, myös uusia ihania ystäviä. Ihan kaikki onnistuivat tällä reissulla ylittämään itsensä. Maalissa tunnelma oli huikea ja kaikki olivat superonnellisia ja ylpeitä itsestään ja tiimikavereistaan. Täytyihän se Eiffel-torni käydä katsastamassa heti! Oikeastaan vasta siinä vaiheessa alkoi minullekin viimein valjeta, että Pariisissa ollaan. Nämä spurtit olivat todella rankkoja, mutta hauskoja. Meidän tavoitteenamme on ollut kasvattaa tuota summaa tänä vuonna. Olen myös onnellinen siitä, että itse selvisin reissusta vammoitta ja terveenä ja pystyin polkemaan koko matkan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Pariisissa maalimme odotti suuressa puistossa, jonne kaikki Team Rynkebyn 1900 pyöräilijää ja 450 huoltajaa kokoontuivat
Myös koulun kahdessa muussa mittauspisteessä kouluja, päiväkoteja ja julkisia tiloja koskeva toimenpidearvo 400 Bq/m³ ylittyi. Työantaja velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden Työpaikkojen radonvalvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK). Radonvalvonnan päätavoitteena on, etteivät suomalaiset altistu liikaa keuhkosyöpää aiheuttavalle radioaktiiviselle radonkaasulle. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen (mm. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Mittaukset tehtiin aluksi radonpurkeilla, jotka mittaavat radonpitoisuuden pitkän aikavälin keskiarvon, eli myös yöllä vallitsevat pitoisuudet vaikuttavat tulokseen. Jatkotoimenpiteinä tehtiin työaikainen radonmittaus yhdessä pisteessä sekä toisessa pisteessä purkkimittaus kesän aikana. 68 V antaan tilakeskus on mitannut lähes kaikissa Vantaan kouluissa sisäilman radonpitoisuudet. Radonpitoisuus jäi alle toimenpiderajan viidessä mittauspisteessä. Yhdessä pisteessä tarvittiin korjaustoimenpiteitä. Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo voi ylittyä. koulut) valvonnasta vastaa kunnan terveydensuojeluviranomainen. Päiväkummun koulussa mitattiin yhdessä mittauspisteessä yli 11 000 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) radonpitoisuus. Radonpitoisuudet kuriin kattavilla radonmittauksilla ja nopealla korjauksella Päiväkummun koulu, Vantaa Tarkastaja Senja Jeminen Ylitarkastaja, TkT Olli Holmgren Ylitarkastaja Katja Kojo Säteilyturvakeskus (STUK). Valvonnalla vaikutetaan siihen, että korkeille radonpitoisuuksille altistumiset loppuvat ja mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet mitoitetaan oikein ja toteutetaan riittävän nopeasti
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Valvonnassa STUK pyysi kaikkia Suomen kuntia selvittämään, sijaitseeko niiden alueella sellaisia kouluja, joissa sisäilman radonpitoisuus pitää Säteilyturvallisuusohjeen 12.1 mukaisesti selvittää. Päiväkummun koulun aula/oleskelutila ja > 11 000 Bq/m³ radonpitoisuuden mittauspiste pohjakuvassa ja kaapin päällä.. julkari.fi/bitstream/handle/10024/135512/ tyopaikan-sisailman-radonkartoitus-suomen-koulussa-2016-2017-ympariston-sateilyvalvonnan-toimintaohjelma-10-2017. Hanke oli vaikuttava, sillä Suomen koulujen radonmittauskattavuus lisääntyi merkittävästi, ja useita toimenpidearvon ylityksiä – mukaan lukien Päiväkummun koulu – korjattiin (www. vsk. 69 STUKin tehovalvonta Suomen kouluihin STUK teki kohdennetun työpaikkavalvonnan Suomen kouluihin syksyllä 2016. pdf?sequence=3)
Vuonna 2017 mitattiin 8 tilaa – radonpitoisuudet olivat välillä 27 Bq/m³ – yli 11 000 Bq/m³. 2000 neliötä, ja kohteen mittauksiin tarvittiin ohjeistuksen mukaan laskien noin 8–10 radonmittauspurkkia (mitoituksessa huomioitu pihakatos sekä väestönsuojaja varastotilat). Koulussa on 324 oppilasta, ja siellä työskentelee päivittäin 23 opettajaa sekä 10 muuta henkilöä. Katso lisätietoa radonpitoisuuden mittaamisesta ja mm. Kouluun oli tehty radonmittaukset vuonna 2005 viidessä mittauspisteessä eikä mittauksissa silloin havaittu toimenpidearvon ylityksiä – mitatut radonpitoisuudet olivat välillä 100 Bq/m³ – 280 Bq/m³. radonmittauspurkkien määrän mitoitusohje: www.stuk.fi/stuk-valvoo/ luonnonsateilylle-altistava-toiminta/radontavanomaisilla-tyopaikoilla . Nopea reagointi mittaustuloksiin Tarkastuspöytäkirja tuli Säteilyturvakeskuksesta 29.5.2017, ja aulan osalta Vantaan Tilakeskus ryhtyi tiivistyskorjauksiin. Talvija kesämittausten perusteella pääteltiin, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo oli 352, joten jatkotoimenpiteitä ei vaadittu. Mittauksen tulos oli 246 Bq/m³. Aulan toisessa mittauksessa korjaukset olivat osittain vielä kesken – radonmittaustulos 3230 Bq/m³.. Koska kyseessä oli sekä työpaikka että muu oleskelutila, STUKin tarkastuspöytäkirja lähetettiin myös Vantaan ympäristöterveysvalvontaan, joka kävi paikan päällä toteamassa terveyshaitan ja antamassa toimintaohjeet. Ruokalaan STUK määräsi uusintamittauksen kesäaikana. Aulan toinen ja kolmas mittausajankohta toteutettiin sen mukaisesti, mitä STUK ensimmäisten tulosten perusteella oli määrännyt. Radonmittaukset hyvä uusia vähintään 10 vuoden välein STUK suosittelee radonmittaukset uusittavaksi 10 vuoden välein. 70 Tiloihin nähden riittävä määrä mittauspurkkeja Päiväkummun koulu on alakoulu, jonka vanha puoli on rakennettu vuonna 1968 ja uusi puoli 1999. Toimenpidearvon ylityksiä oli kolmessa mittauspisteessä: keittiö, ruokala ja B-osan aula/oleskelutila. Koulun pohjan pinta-ala on n. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. vsk. Toimenpidearvon ylittävät radonpitoisuudet mitattiin koulun uudella puolella
Kellarikerroksessa oli yksi mittauspiste sosiaalitilassa, mutta sen mittaustulos oli alle toimenpiderajan (121 Bq/m³). Sen tulos oli 172 Bq/m³ eikä tilaan tarvitse näin ollen tehdä korjauksia. Yleensä lattian kapselointia ei tarvitse tehdä, vaan yleensä riittää, että seinän vieressä olevat raot sekä laatan läpi menevät halkeamat tiivistetään. 71 Keittiön osalta STUK edellytti joko korjauksia tai työnaikaista radonpitoisuuden mittaamista. vsk. Tyypillisesti tiivistyksillä radonpitoisuus pienenee 30–60 %. Tässä tapauksessa tiivistykset onnistuivat poikkeuksellisen hyvin. Loppupohdintaa Yli 11000 Bq/m³ radonpitoisuuden mittauspiste oli pienen sähkökaapin päällä. Erityiskiitokset tähän artikkeliin osallistumisesta Ulla Lignell, Vantaan Tilakeskus sekä Jyrki Salminen ja Pirkko Häyrynen, Päiväkummun koulu. Radonkorjaukset etenivät nopealla aikataululla ja onnistuivat erittäin hyvin Kaikkine pintaja viimeistelytöineen radonkorjauksiin meni aikaa noin 3–4 viikkoa. Tämä tapaus osoitti, että radonmittaukset tulee tehdä riittävän monessa mittauspisteessä, jotta paikalliset radonvuodotkin tulevat havaituiksi ja korjatuiksi. Uuden säteilylainsäädännön voimaanastumisen myötä radonin toimenpidearvo alenee ja muuttuu viitearvoksi 300 Bq/m³. Korjaus aloitettiin pari viikkoa ennen koulun alkamista, joten laajempaan korjaukseen ei ollut aikaa. Yhteistyö sujui hyvin kaikkien osapuolten välillä, mikä edesauttoi hyvään lopputulokseen pääsemistä. Nyt jo kannattaa kartoittaa radonmittauskohteet ja mitoittaa mittauspurkkien määrä!. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Kaapin takana on hissi, mutta hissi on kevytrakenteinen ilman hissikuilua, eli sillä ei siis ole maaperäyhteyttä. Tämän tyyppisen radonkorjauksen kustannukset ovat noin 10 000–15 000 €. Tilakeskus päätyi teettämään STUKin kautta työnaikaisen pitoisuusmittauksen. On jo aika suunnitella syksyn radonpitoisuusmittaukset Radonmittauskausi on nykyisen lainsäädännön mukaan 1.11.–30.4. Tiivistykset tehtiin koko aulaan, alkaen tuulikaapista aina aulan/oleskelualueen perän ikkunaseinälle, kaikki lattian rajat tiivistäen ja lattia kapseloiden. Ennen kolmatta mittauskertaa aula/ oleskelutilan korjaukset oli saatu valmiiksi, ja mittauksessa radonpitoisuus oli pudonnut huomattavasti ja oli enää 171 Bq/m³. Tilassa oli kuitenkin tehty tiivistyskorjaukset parissa viikossa
Tavoite on osa laajempaa hallituksen kärkihanketta. ”Lannan poisviemisestä aiheutuu kustannuksia varsinkin taajamissa sijaitsevilla hevostalleilla. Lakimuutos on pitkän työn tulos ja Suomi on vaikuttanut asetusmuutokseen aktiivisesti EU:ssa”, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. YM Lannan polttoa helpottavat lakiesitykset hyväksyttiin valtioneuvostossa. Muutoksella vähennetään ympäristösuojeluviranomaisten ja sivutuotelain mukaisesta hyväksynnästä vastaavan kunnaneläinlääkärin päällekkäistä työtä. Aikaisemmin lainsäädäntö on sallinut lannan polton ainoastaan jätteenpolttolaitoksissa. Hevosen lantaa muodostuu noin 500 000–700 000 tonnia vuodessa. Suomessa on runsaasti lannan polttoon soveltuvia kattiloita käytössä ja lannan polton helpottaminen parantaa energiaomavaraisuutta hevoskeskittymissä. 72 V altioneuvosto on hyväksynyt lakiesitykset, joilla helpotetaan tuotantoeläinten lannan käyttöä energiantuotannossa. Helpotuksista huolimatta lanta on kuitenkin hyödynnettävä Suomessa pääosin lannoitteena ja maanparannusaineena ravinnekierrätyksen turvaamiseksi”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Sivutuotelain muutosten jälkeen sivutuotelain mukaista hyväksyntää ei lähtökohtaisesti vaadita laitoksilta, jotka jo kuuluvat ympäristönsuojelulain rekisteröinnin tai luvituksen piiriin. Nyt polttaminen alle 50 megawatin yksiköissä katsotaan jätteenpolton sijaan energiantuotannoksi. ”On hienoa, että tallit saavat yhden uuden vaihtoehdon lantahuollon järjestämiseen ja norminpurku etenee. Lainsäädäntömuutosten jälkeen polttoon arvioidaan ohjautuvan enintään noin 100 000 tonnia hevosen lantaa vuodessa. Lannan polttoon ei tarvita jätteenpolttolupaa korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksiköissä. Lakimuutoksilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. vsk. Poikkeukset koskevat muun muassa polttolämpötilavaatimuksia sekä päästöraja-arvojen määrittämistä. Lisäksi ympäristönsuojelulaissa säädetään poikkeuksista, jotka tuovat lisähelpotuksia lannan polttoon. Lannanpolttoa helpottavat muutokset on tehty ympäristönsuojelulakiin sekä eläimistä saatavista sivutuotteista annettuun lakiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
Mutta tästä huolimatta Kelly esittelee lukijoilleen astronautin elämää niin kiinnostavasti ja niin havainnollisesti, että kirjaa lukemalla voi ottaa etäisyyttä omaan arkeensa ja poistua hetkeksi avaruuteen. Siivoaminen on sisäilman kannalta avaruusasemalla hyvin tärkeää mutta tavallista hankalampaa. Kelly kertoo myös siitä, kuinka paljon avaruudessa alkaa kaivata luontoa ja miltä Maa näyttää avaruudesta käsin. Kelly toteaa kuitenkin myös, että jotkin alueet Maasta ovat niin paksun saastekerroksen alla, että Maa näyttää niistä kohdin sairaalta. Painottomassa tilassa tavarat esimerkiksi häviävät helposti, jos niitä ei ole kiinnitetty seinälle. Hänen oma suosikkinäkymänsä on Bahama, jossa saariston tummat ja vaaleat värit luovat upean kontrastin. Hän kuvailee arkea avaruudessa kertomalla, kuinka avaruudessa tehdään töitä, syödään, nukutaan, käydään vessassa ja hävitetään jätteet. Kaarina Kärnä Arkea avaruudessa. Painottomuus ja rajattu tila tekee kaikesta hyvin haasteellista ja monista asioista suorastaan vaarallisia. Lattioista tai katoista ei oikeastaan kannata puhua, koska tilassa voi leijua miten päin vain. Avaruusasema kiertää Maata noin 360 kilometrin korkeudessa ja 27 700 kilometrin tuntinopeudella. Ja ilmakehän raja horisontissa näyttää ohuelta kuin piilolinssi silmän päällä, niin hauraalta, että sitä pitäisi kaikin keinoin suojella. Yksityiselämälläkin on kirjassa osansa. Kirjasta toki huomaa, että Kelly ei ole varsinaisesti kirjailija ja kirjan rakenne pitkine otsikoimattomine lukuineen on hieman raskas. Avaruus kiehtoo. Maassa pöly, nukka, hiukset ja ruoanmurut putoavat maahan, ja ne voi imuroida pois, mutta avaruusasemalla kaikki lika leijuu ympäriinsä. Kirja kertoo paljon myös siitä, kuinka Kellystä tuli astronautti, millainen on hänen taustansa ja koulutuksensa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. 73 Scott Kelly Kiertoradalla – Vuosi avaruudessa Bazar Kustannus 2018, 431 s. Miettimällä maailmankaikkeutta ja sen mittakaavaa saa äkkiä suloisesti päänsä pyörälle. Asema on havaittavissa Maasta myös paljain silmin, jos tietää, milloin ja mistä sitä kannattaa etsiä. Nasan verkkosivuilta löytyy tähän ohjeet: https://spotthestation.nasa.gov/. Työnteko avaruudessa on avaruusaseman huoltoa, erilaisten tutkimusten tekemistä ja kuntoilua oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kellyn teos lähtee liikkeelle toisin. vsk. ISBN 978-952-279-463-5 A stronautti Scott Kelly kertoo omaelämäkerrallisessa teoksessaan ”Kiertoradalla – vuosi avaruudessa”, millaista on elää vuosi kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS). Koska pinnat likaantuvat ja kastuvat, on myös home yksi huolenaihe, sillä homeitiöt jäävät leijumaan hengitysilmaan. Kenestä tahansa ei toden totta siihen hommaan ole. Hiilidioksiditaso nousee avaruusasemalla usein liian korkeaksi ja Kellyä kiukuttaa, kun Maassa ei oteta tätä ongelmaa kyllin vakavasti. Avaruusasemalla on myös sisäilmaongelmia
Montrealin pöytäkirjan osapuolet, eli kaikki maailman maat, auttavat asiantuntijatahoja ja varmistavat, että kielletyn yhdisteen päästöt saadaan kuriin. Joukkorahoituskampanjat lahjoitti Joukon Voima. vsk. Tuomaristo antoi 10 000 euroa VTT:n PlastBugtiimille. Sen kehittämällä puupohjaisella pakkausmateriaalilla voidaan korvata muovia muun muassa ostoskasseissa, verkkokaupan lähetyspakkauksissa ja muissa joustavissa tuotepakkauksissa. 74 poimintoja Meriroskahaasteen voittajat tarttuvat roskaantumisen eri vaiheisiin Meriroskahaaste-kilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla voidaan vähentää Itämereen päätyvän roskan määrää. Voittajakolmikko – Paptic Oy, VTT:n PlastBug-tiimi ja Pidä Saaristo Siistinä ry – sai yhteensä 32 000 euroa Itämeren pelastamisen vauhdittamiseksi. Aineen pitoisuudet ilmakehässä laskivat tasaisesti vuosina 2002-2012, mutta tämän jälkeen ne ovat taas kasvaneet. Palkinnot rahoitti Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja S-ryhmä. Syke Meriroskahaasteen voittajat (vasemmalta oikealle) Pidä Saaristo Siistinä ry:n Jutta Vuolamo ja Anna Zweygbergk, Paptic Oy:n Esa Torniainen ja VTT:n PlastBug-tiimin Kari Koivuranta ja Kirsi Immonen juhlatuulella. Syke. Joukkorahoituskampanja kolmelle finalistille Kolme finalistitiimiä sai joukkorahoituskampanjan, jonka avulla he voivat kerätä rahoitusta hankkeilleen. Kuva: Annamari Tolonen/Kaskas Media. Suurimman summan, 15 000 euroa, sai Paptic Oy. Otsonikerrosta suojelemaan perustetun Montrealin sopimuksen osapuolet hyväksyivät heinäkuussa yksimielisesti päätösehdotuksen, jonka mukaan sopimuksen tieteelliset ja tekniset instituutiot ottavat kielletyn aineen päästöt perusteelliseen tarkasteluun. 7 000 euroa sai Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pysäytä jätemeri! -kampanja, jossa hulevesikaivoihin ja roskalaatikoihin visualisoidaan viestejä, joissa ihmisille kerrotaan roskien reiteistä mereen. Päästömittausten ja mallinnuksen perusteella uusien päästöjen lähde on Itä-Aasiassa. Tiimi kehittää muovia syövää mikrobia, joka hajottaa roskan uusiksi raaka-aineiksi. Kampanja myönnettiin CosmEthics-sovellukselle, Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pysäytä jätemeri! -kampanjalle ja Luonto-Liiton Itämerijaoston ympäristökasvatuskampanjalle. Nature -tiedelehti julkaisi toukokuussa artikkelin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavan aineen päästöistä. Päätös vahvistetaan marraskuussa Montrealin sopimuksen 30. Tutkijaryhmän mukaan ilmakehässä oli havaittu merkittävä määrä kiellettyä CFC-11 yhdistettä, jonka teollisten päästöjen olisi jo pitänyt olla kurissa. Päästölähteen kuriin saaminen on tärkeää, jotta otsonikerroksen hyvin alkanut toipuminen ei hidastu. osapuolikokouksessa Equadorin Quitossa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkia päästöjä yksiselitteisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. ”Kesäkuussa New York Times uutisoi päästökysymyksen ratkeamisesta viitaten kansalaisjärjestö Environmental Investigation Agencyn (EIA) haastatteluihin perustuvaan selvitykseen ja Kiinan ympäristöviranomaisten toimiin. On erittäin tärkeää, että asia selvitetään perin pohjin, jotta maailman tehokkaimman ympäristösopimuksen työ ei valu hukkaan”, ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Selvityksen mukaan CFC-11:n käyttö on yleistä Kiinan vaahtomuovitehtaissa. Maailman maat sopivat otsonikerrosta tuhoavan aineen päästölähteen selvittämisestä Maailman maat ovat tehneet päätöksen keväällä 2018 esille tulleen otsonikerrosta tuhoavan päästölähteen löytämiseksi ja päästöjen lopettamiseksi
Tietoa ja ymmärrystä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta sekä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi tarvitaan kipeästi. Kaupunkipyörät ovat Helsingin menestystarina. Pyöräilyyn sijoitetaan taloudellisesti, jotta liikkuminen olisi sujuvaa ja turvallista. Palkinnon vastaanotti kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki . vsk. Helsingin kaupunki Anni Sinnemäki. Kestävien kehityspolkujen määrittämisessä ja niistä viestimisessä tarvitaan meitä kaikkia tutkijoista kansalaisiin ja poliittisista päättäjistä yritysjohtajiin.” Syke Lea Kauppi. maaja metsätalouden vesiensuojelua sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Viime aikoina hän on ollut mukana edistämässä kiertotaloutta ja kestävän kehityksen tavoitteita tukevaa tutkimusta yhdessä eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. 75 poimintoja Helsinki valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi – sujuvan liikkumisen suunnannäyttäjä Helsinki on valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi. Työskentely kansainvälisessä sovelletun systeemianalyysin instituutissa (IIASA) Itävallassa 1980-luvulla on vaikuttanut vahvasti hänen tapaansa tarkastella asioita. Uusia asemia avautuu ensi keväänä 70, ja niiden paikat suunnitellaan yhdessä helsinkiläisten kanssa. ”On sekä ilmastolle että ihmisten omalle terveydelle hyväksi, mitä enemmän matkoja tehdään myös pyörällä. Kaupungin pyöräilymäärät ovat kasvaneet ja samalla onnettomuudet ovat vähentyneet. Monet ratkaisut, kuten yksisuuntaisen pyöräliikenteen ratkaisut ja selkeämmät risteysjärjestelyt parantavat tutkitusti turvallisuutta. Määrä on kolminkertaistunut siitä, kun kaupunkipyörät tulivat ensi kertaa käyttöön. Aalto-yliopisto myöntää kunniatohtorin arvon seitsemälle merkittävälle tieteen, tekniikan ja arkkitehtuurin vaikuttajalle. Maaja metsätaloustieteen tohtori Lea Kauppi on johtanut Suomen ympäristökeskusta sen perustamisvuodesta 1995 saakka. SYKEn pääjohtaja Lea Kaupista Aalto-yliopiston kunniatohtori SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi vihittiin kunniatohtoriksi Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen yhteisessä tohtoripromootiossa kesäkuussa. Pääjohtaja Lea Kaupilla on pitkä ja monipuolinen kokemus monitieteellisistä tutkimushankkeista, joissa on selvitetty mm. ”Olen onnekas, koska olen aina saanut tehdä työtä minulle tärkeiden asioiden eteen. Tunnustuksen myönsi Pyöräilykuntien verkosto, jonka valintaperusteena oli pyöräliikenteen hyväksi Helsingissä tehty kunnianhimoinen ja tuloksekas työ. Ku va : Ei ja Jä rv in en .. Ihminen muuttaa ympäristöä tällä hetkellä rajusti. Verkoston mukaan Helsinki on osoittanut olevansa pääkaupungin arvolle sopiva pyöräilyn suunnannäyttäjä Suomessa. Siksi on hienoa, että esimerkiksi upea kaupunkipyöräjärjestelmämme on tehnyt pyöräilystä helpon valinnan yhä useammalle”, Sinnemäki iloitsee. Me kaikki myös mahdumme kasvavaan kaupunkiin paremmin, mitä enemmän tilaa säästäviä kulkumuotoja hyödynnetään. Pyöräilykuntien verkosto kiittelee myös sitä, miten Helsingistä on tullut myös entistä turvallisempi pyöräilykaupunki. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Helsingin strategiaan kirjattuna tavoitteena on panostaa kestäviin liikkumistapoihin ja lisätä pyöräilyn suosiota edelleen. Tänä vuonna Helsingissä on yhteensä 1 500 pyörää 150 eri asemalla ympäri kaupunkia. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä sekä Suomessa että ulkomailla
ALV. Irtonumero 10,(sis. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. (sis. 10 %).. ALV. 24 %). 76 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 10 %). 24 %). tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. tilaushinnoista. ALV. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. vsk. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. alv
0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2018 LUONNONSUOJELU -teemanumero ilmestyy 15.10.2018. www.ymparistojaterveys.fi. Mainosaineistot 24.9.2018 mennessä. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tulevaa sisältöä mm. (015) 230 712 Autopuh. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Luontoselvitykset, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen tila, niityt ja maisemapellot kaupunkiympäristössä, Suomen Natura 2000 -verkosto, Ekosysteemihotelli kasvien turvana maankäytön muutoksissa. 77 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. vsk
perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Uudistettu 3. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 78 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. vsk. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49. Tilauksiin lisätään toim.kulut Muista tehdä kirjatilaukset! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis
79. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49
80 Ilmanlaadun ja uusiutuvan energian asiantuntija Ilmatieteen laitos Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Erik Palménin aukio 1, PL 503, 00101 HELSINKI ilmanlaatupalvelut@fmi.fi www.fmi.fi/ilmanlaatupalvelut • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibrointipalvelut • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelu • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Lyhytaikaiset tuulivoiman tuotantoennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2018, 49