+ toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. 10 %). Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. alv. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. 3
Ja niiden täytyy myös säilyttää arvonsa. Puurakentaminen on kestävää rakentamista, jos ekologisen näkökulman lisäksi toteutuvat myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen päämäärä, mutta esimerkiksi vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät saa ohjata valintoja terveellisyyden tai turvallisuuden kustannuksella. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Voisiko seuraava aihe tv-sarjalle olla ”Sata vuotta turvallista ja terveellistä elämää puukerrostalossa”. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kaarina Kärnä. Rakennusten täytyy siis olla vähähiilisiä, pitkäikäisiä, materiaalija energiatehokkaita, turvallisia, viihtyisiä, muunneltavia ja helppohoitoisia. Ympäristöministeriöllä on puurakentamisen ohjelma, joka pyrkii puurakentamiseen liittyvän osaamisen, yritystoiminnan ja viennin lisäämiseen ja yhtenä merkittävänä asiana kasvattamaan hiilen pitkäaikaisia varastoja, sillä puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään ja vaikuttaa koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Porissa rakennettiin tv-sarjastakin tuttua sadan vuoden taloa. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on oiva keino saavuttaa kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaiset energiaja ilmastotavoitteet ja näin alentaa Suomen hiilijalanjälkeä vuoteen 2030 mennessä. On jotenkin hullua, että sata vuotta voi olla monille taloille vaikea tavoite, mutta lähikaupan muovikasseille ei. Rakennusprojektia ei voi luonnehtia kestäväksi ainakaan taloudellisessa mielessä, mutta tarkoitus oli vallan hyvä. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 10 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kestävää rakentamista Kesällä SuomiAreenassa keskusteltiin puurakentamisesta ja tavoitteesta saada rakennuskantaan lisää puukerrostaloja
4 Kuulumisia Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Vesa Pekkola ....................................................................................... vsk 5 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2019 ilmestyy viikolla 42. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. 14 Sisäilmastoluokitus 2018: tavoitteena entistä terveellisemmät ja viihtyisämmät rakennukset Mervi Ahola .......................................................................................20 Betonirakenteiden päällystäminen muovimatoilla Sami Niemi ........................................................................................26 Tehtyjen kuntotutkimusten riittävyyden arviointi terveydensuojeluviranomaisessa Sami Stål ............................................................................................34 Sisäilmakummitoiminta vuoden 2018 sisäilmateko Itä-Suomessa Lari Hölttä ja Annamari Kärki .......................................................40 Terveellisen rakentamisen ratkaisut eivät synny sattumalta Laura Heinovaara ............................................................................46 LÄHIPUU®-sahatavara on ympäristötietoisen kuluttajan valinta Timo Ripatti .......................................................................................50 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä toteutettiin laaja hanke: Vaikuttavuutta tehostetun palveluasumisen valvontaan Anu Arresto ........................................................................................54 Valvontatyön työsuojelua opiskeltiin Vantaalla Tanja Lohiranta ja Kaarina Kärnä ................................................58 Kirjaesittely: Pauliina Kainulainen, Suuren järven syvä hengitys – Luontosuhde ja kokonainen mieli ................64 Esko Kukkonen – vankka vaikuttaja Tapio Välikylä ...................................................................................66 Poimintoja ......................................................................................70. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Ääniympäristöasetus Ari Saarinen ....................................................................................... 10 Uusi ilmanvaihdon ohjeistus – ilmanvaihdon käyttö Marianna Tuomainen ..................................................................... Kestävää rakentamista Kaarina Kärnä ..................................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. Lehden teemana on ilmansuojelu
Sisäilmakysymykset ovat viheliäisiä ongelmia ja niitä pitää ehkäistä ja ratkoa määrätietoisesti poikkihallinnollisena yhteistyönä. On syytä muistaa, että pelkkä valtioneuvostotason työ ei riitä, vaan hyödynnämme kaikkea sitä työtä, mitä Suomessa tehdään Terveet tilat -ohjelman tavoitteiden eteen. vsk. Tulokset syntyvät käytännön toimista niin paikallistason päätöksenteossa, rakennuksilla, kiinteistöjen ylläpidossa, potilastyössä, sisäilmatyöryhmissä jne. Näin myös Terveet tilat -ohjelmassa tehdään. vsk.. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 6 Kuulumisia Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Terveet tilat 2028 -ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuloksia on odotettavissa sitä mukaa, kun hankkeita valmistuu ja tulokset saadaan jalkautettua. On myös tärkeää hyödyntää sitä työtä, mitä aikaisempina vuosina on jo tehty. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50
Kertaus Terveet tilat -ohjelmasta Pääministeri Sipilä käynnisti kesällä 2017 kymmenvuotisen Terveet tilat 2028 -ohjelman valmistelun julkisten rakennusten sisäilmaongelmien kampittamiseksi. Vuorovaikutus ja viestintä 3. Ohjelmassa seurataan eri tutkimushankkeissa saatuja tuloksia ja niitä tullaan tarvittaessa myös hyödyntämään. Muun muassa kuntasektori on käynnistänyt verkostotyön hyvien käytäntöjen kehittämiseksi, Senaatti on ollut aktiivinen omien toimintatapojensa kehittämisessä sekä terveydenhuolto ja KELA ovat aktivoituneet hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Toimet julkisten rakennusten kunnon selvittämiseksi ja Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseksi 2. Poikkihallinnollisessa ja laajassa hankkeessa on mukana koko valtioneuvosto ja laaja sidosryhmien verkosto. 7 M eillä on sisäilmaongelmia varmasti ja valitettavasti myös jatkossa, mutta pyrimme siihen, että ongelmia olisi entistä vähemmän, ne olisivat lievempiä ja niihin suhtauduttaisiin vakavasti, mutta realistisesti. vsk. Pyrimme verkottumaan eri hankkeiden kanssa ja huolehtimaan siitä, että Terveet tilat -ohjelman tavoitteet osataan eri hankkeissa ottaa riittävästi huomioon. Ohjelman toimeenpano etenee monella rintamalla ja työssä on mukana laaja joukko toimijoita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma) 4. Näistä voi mainita esimerkiksi SOTE-uudistuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen sekä esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että sisäilma-asioiden käsittelyyn liittyvät prosessit olisivat nykyistä sujuvampia ja haitoista kärsivät saisivat helposti tarvitsemansa avun. Miten lähtenyt käyntiin. Ohjelman toimeenpanon ohjauksesta, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaa valtioneuvoston asettama johtoryhmä. Ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka suuria otsikoita ei välttämättä vielä olekaan paljoa ulospäin näkynyt. Ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta sekä huolehtia siitä, että kukaan ei jää väliinputoajaksi. Valtioneuvosto hyväksyi 3.5.2018 periaatepäätöksen toimenpideohjelmaksi ”Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa”. Terveen rakentamisen hankintaja omistuspalveluiden vahvistaminen 6. Hankkeiden toteuttaminen vie oman aikansa ja tulokset syntyvät vähitellen. Lisäksi ohjelman rinnalla etenee useita hankkeita, jotka tukevat suoraan tai välillisesti Terveet tilat -ohjelman tavoitteita. On ollut ilahduttavaa huomata myös useiden toimijoiden oma-aloitteinen toiminta yhteisten tavoitteiden eteen. Terveet tilat 2028 -ohjelma toimii seitsemällä toimenpidealueella: 1. Toimenpideohjelmaa esitellään säännöllisesti eduskuntaryhmille parlamentaarisen yhteistyön takaamiseksi. Valtioneuvoston omana selvitysja tutkimustoi. Ohjelmalle on nimetty myös sihteeristö, joka koordinoi ohjelman toimeenpanoa. Osaamisen arviointi ja tarvittavat päivitykset 7. Rakentamiseen, kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien prosessien vahvistaminen 5. Ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta
Tämä kysely tukee viestinnän kehittämistä, kun saamme tietoa siitä, miten ihmiset kokevat sisäilma-asiat. 8 mintana toteutetaan Terveet tilat -ohjelmaa tukevaa tutkimusta. Myös terveydensuojelulain, työsuojelulainsäädännön ja asumisterveysasetuksen ” Tärkeänä tavoitteena on kehittää rakennuskannan ylläpitoon ja sisäilmaongelmien käsittelyyn hyvät toimintatavat, joissa huomioidaan terveyshaittojen lisäksi myös toiminnalliset, rakennustekniset ja muut tarpeet.. Työterveyslaitos on kehittänyt mm. kosteudenhallintaan ja korjausrakentamiseen liittyvän ohjeistuksen ja koulutuksen avulla v. 2019–2020. THL on julkaissut uuden sisäilmakyselyn oppilaille. Koulutuksen kehittäminen on aloitettu terveydenhuollon ja rakennusalan koulutustarpeiden selvittämisellä. Myös rehtoreille ja päiväkodin johtajille suunnitellaan sisäilmaan liittyvää koulutusta. verkkokoulutusmateriaalia sisäilma-asioista. Niitä voidaan hyödyntää mm. Rakentamisen laatua pyritään parantamaan mm. sitä, miten kuntien korjausinvestointeja tulisi priorisoida, kun korjattavia rakennuksia on jonoksi asti ja kiinteistönpidossa pitäisi edetä suunnitelmallisesti. Koulutuksia tullaan kehittämään näiden selvitysten pohjalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Eri altisteista laaditaan kirjallisuuskatsauksia, joissa kootaan olemassa oleva tutkimustieto. He ovat keskeisessä asemassa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmissa. Näissä uudistuksissa sisäilmasta oireilevat ovat mukana yhdessä muiden potilasryhmien kanssa. asiantuntijatyössä sekä säädösten ja ohjeiden valmistelussa, mutta myös yleisessä viestinnässä. THL on mm. Viestintää on kehitetty myös yhdessä potilasjärjestöjen kanssa, jotta asiantuntijoiden viestit olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä. Terveydenhuollon koulutusta on tarkoitus pilotoida jo tänä vuonna. Juuri käynnistyneessä ”SisäPri”-hankkeessa selvitetään mm. toteuttanut 5000 suomalaiselle väestökyselyn, jonka keskeisenä aiheena on ollut sisäilmaan liittyvät tiedot, asenteet ja käsitykset haitoista. ”SisäNyt”-hankkeessa selvitetään sisäilmaongelmien nykytilaa ja kehitystä julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä verrataan tilannetta muihin maihin. vsk. Tietoa tarvitaan myös sen seurantaan, miten tilanne kehittyy Terveet tilat -ohjelman aikana. Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen sekä sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset toteutetaan pitkälti SOTEja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamiseen liittyviä suuria tavoitteita pystytään parhaiten huomioimaan maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kyselyn avulla kunnat voivat verrata, miten eri kouluissa esiintyy oireilua suhteessa muihin kouluihin. Ohjelman alussa on keskitytty paljolti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen Kansallisen sisäilmaja terveysohjelman puitteissa. Tässä ohjelmassa on tekeillä useita viestintään ja tutkitun tiedon välittämiseen liittyviä toimia. Kysely on otettu laajasti käyttöön ja vastaanotto on ollut hyvä. THL:n ja TTL:n nettisivuille. Kansalaisten käyttöön on myös tuotettu ja tuotetaan uutta tietoa mm. Tämä on tärkeä hanke, jotta saamme mielikuviin perustuvan käsityksen lisäksi tutkittua tietoa siitä, minkälaisessa tilanteessa sisäilma-asioissa tällä hetkellä Suomessa olemme
Uusi hallitusohjelma ja sen tuomat muutostarpeet Terveet tilat 2028 -ohjelmaan Pääministeri Antti Rinteen hallitus on kesäkuun alussa 2019 hyväksytyssä ohjelmassaan vahvistanut, että Terveet tilat 2028 -ohjelmaa jatketaan ja lisämainintana on todettu, että sen kunnianhimoa lisätään. Lisäksi hallitusohjelmassa on useita sisäilmaan liittyviä mainintoja ja niitä tullaan toteuttamaan niin Terveet tila 2028 -ohjelman puitteissa kuin SOTEja SOTU-uudistuksessa, maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksessa tai muutoin. Hallitusohjelman painotuksista käydään toimeenpanoon liittyvät keskustelut alkusyksystä. Laboratorio rakennusterveyden ammattilaisille Mikrobionilta saat kattavat palvelut kunto tutkimusten ja korjausrakentamisen tueksi: // Analyysipalvelut mikrobit asbesti ja haittaaineet VOC:t kuidut // Sisäilmasto kyselyt // Asiantuntijapalvelut // Sähköinen palvelukanava jatkuvasti käytössäsi: nyt myös mobiiliversio! Lataa ONmobi sovelluskaupasta!. Terveydensuojelulainsäädännön selvitys käynnistyy loppusyksyllä 2019. Eräänä Terveet tilat 2028 -ohjelman tärkeänä tavoitteena on kehittää rakennuskannan ylläpitoon ja sisäilmaongelmien käsittelyyn hyvät toimintatavat, joissa huomioidaan terveyshaittojen lisäksi myös toiminnalliset, rakennustekniset ja muut tarpeet. Olemme käyttäneet tästä nimitystä Terveet tilat -toimintamalli. Joka tapauksessa Terveet tilat 2028 -ohjelma on selvinnyt hyvävoimaisena hallituskauden yli ja työ voi jatkua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 9 yhteensovittamisja päivitystarpeet selvitetään. Miten tästä eteenpäin. Toimintamallia tullaan rakentamaan vuosien 2019–2020 aikana eri puolilla Suomea järjestettävillä työpajoilla, joissa kuntien hyväksi havaitsemia toimintatapoja ja menettelyjä kootaan ja kehitetään. Terveet tilat -ohjelman kunnianhimon lisäämisellä on tarkoitettu. Parhaat käytännöt on myös tarkoitus levittää kaikkien tietoon. Näistä saadaan muodostettua Suomen parhaisiin käytäntöihin perustuva malli. vsk. Sen jälkeen tiedämme, mitä mm
vsk.. Asetuksella täsmennetään rakennuksen ääniympäristöä koskevia vaatimuksia, pienennetään melusta rakennuksen käyttäjille aiheutuvia haittoja ja varmistetaan, etteivät ääniolosuhteet vaaranna rakennuksen käyttäjien terveyttä ja viihtyisyyttä tai haittaa työntekoa. 10 Ari Saarinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Ääniympäristöasetus Rakennuksen ja sen tilojen käyttö edellyttävät sopivaa ääniympäristöä. 10 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. Ääniympäristöasetuksessa säädetään uusista ääneneristystä koskevista mittasuureista ja -luvuista, askelääneneristyksen taajuusalueen laajentamisesta, rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä sekä jälkikaiunta-ajasta ja puheenerotettavuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Epätarkoituksenmukaisessa ääniympäristössä uni, lepo, keskittyminen tai oppiminen vaikeutuvat, tietosuoja ja luottamukselliset keskustelut vaarantuvat sekä työteho, -turvallisuus tai -hyvinvointi heikkenevät
Asetus koskee rakennuksia, joissa on asuntoja, majoitustai potilashuoneita tai opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikuntatai toimistotiloja. Asumisen äänet, talotekniset järjestelmät ja rakennuksen ulkopuoliset toiminnot voivat aiheuttaa tiloihin haitallista ääntä. Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistuksessa säädettiin rakentamista koskevista olen naisista teknisistä vaatimuksista – rakenteiden lujuudesta ja vakaudesta, paloturvallisuudesta, terveellisyydestä, käyttöturvallisuudesta, esteettömyydestä, meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista sekä energiatehokkuudesta. YSL:n nojalla voidaan ääniympäristön laadun turvaamiseksi antaa erilaisia ympäristönlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita eri melulähdetyypeille ja eri alueille. Toimintaympäristön muuttuminen Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistus ja asumisterveysasetus muuttivat rakentamiseen vaikuttavaa meluntorjunnan säädöspohjaa. Terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja rakentamisessa syntyvien lisäkustannuksien välttäminen edellyttävät rakennuspai. vsk. Rakentamisessa käytettävät lämmöneristeet ovat muuttuneet ja niiden vaikutus rakennuksen ulkovaipan ääneneristykseen on pienempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Meluisassa ympäristössä ääni voi olla pienitaajuista, sisältää häiritsevyyttä lisääviä erityispiirteitä tai voimakkaita yksittäisiä tapahtumia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (tiivistäminen) ja liikenteen kasvu ovat lisänneet melulle alttiiden määrää ja rakennuspaikat sijaitsevat lähempänä melua tuottavia toimintoja. Asetus edellyttää, että äänitaso rakennuksen sisätiloissa ei aiheuta terveyshaittaa. Melun haitallisia terveysvaikutuksia, rakennusakustiikkaa ja ääniympäristön kokemista koskeva tutkimustieto on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut uudet suositusarvot sallittavista sisämelutasoista eri melulähdetyypeille. Toivottavat ominaisuudet riippuvat käyttötarkoituksesta. Maaperäinen, kuten liikenteestä aiheutuva värähtely, voi lisäksi siirtyä rakennuksen tiloihin runkoäänenä tai tärinänä. Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistuksessa ääniympäristöasetuksella korvattiin määräyskokoelman osan C1 määräykset asuinrakennusten ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta sekä osien C1 ja D2 määräykset taloteknisten laitteiden sallittavista äänitasoista. Melun ja värähtelyn siirtymisen estäminen rakennuksen sisätiloihin ulkovaipan tai rakennusrungon kautta on huomioitava aikaisempaa tarkemmin. Monikäyttörakennuksessa (hybridirakennus) ääntä voi kantautua tiloihin kuntosalien ja -keskuksien, ravintoloiden, elokuvateattereiden ja kauppojen toiminnoista. Ääniympäristöasetusta sovelletaan MRL:n mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa uudisja korjausrakentamisessa sekä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa. 11 R akennuksen ääniympäristöllä tarkoitetaan rakennuksen ja sen sisätilojen, pihaja oleskelualueiden, parvekkeiden tai vastaavien tilojen akustisia ominaispiirteitä. Vaatimuksia annetaan tilojen välisestä ja ulkovaipan ääneneristyksestä, melunja tärinäntorjunnasta, sekä sisätilojen, pihaja oleskelualueiden ja parvekkeiden ääniolosuhteista. Ääniympäristöasetuksen muutos täsmensi ulkovaipan ääneneristysvaatimusta melualueilla, sekä kevensi parvekkeiden äänitasovaatimusta. Rakennuspaikan ääniympäristö Ääniympäristö voi olla meluisa tai sisältää vain vähän ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ääntä. Asumisterveysasetuksen asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelun toimenpiderajat koskevat sekä rakennuksen, että sen ulkopuolisista toiminnoista aiheutunutta melua
Terveyshaitat ilmeRakennuspaikan ääniympäristö. Opetusja kokoustilan, sekä kokoontumistilana käytettävän ruokailutilan tulisi olla puhekommunikaation kannalta toimiva. Meluja tärinäolosuhteet vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkovaipan ääneneristystarpeeseen, runkoäänen ja tärinän mitoitukseen, asuntojen tilasuunnitteluun, sekä pihaja oleskelualueiden, parvekkeiden ja terassien sijaintiin ja meluntorjuntaan. Melulle herkkiä toimintoja, kuten uusia asuinalueita, ei tule sijoittaa melualueille tai uusia melua aiheuttavia toimintoja melulle herkkien toimintojen läheisyyteen ilman riittäviä meluntorjuntatoimia. MRL:n ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus tulee toteutua rakennuksen sijainnista riippumatta. 12 kalta sopivaa ääniympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Meluherkkien huonetilojen, kuten makuuja olohuoneiden, sijoittaminen hiljaisen julkisivun puolelle voi olla esimerkiksi tarkoituksenmukaista. Rakennuksen ulko-oleskelualueen ja parvekkeiden meluttomuus lisää viihtyisyyttä ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Avoimessa toimistoympäristössä tulee olla mahdollisuus keskittymistä vaativan työn tekemiseen. Jos rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, ääniympäristöasetuksen vaatimuksia ja ääniympäristöohjeen ohjearvoja sovelletaan, jos siinä on yksi tai useampia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tiloista. Rakennuksen ja tilan käyttötarkoitus Asunnossa sekä majoitusja potilashuoneessa mahdollisuus riittävään uneen, lepoon ja yksityisyyteen on tärkeää. Rakennuksen melunja tärinäntorjuntatoimien tarve riippuu rakennuspaikasta. vsk. Myös hoitoja harrastustilassa puheen erotettavuus on tärkeää. Kuva: Ari Saarinen.. Ääniympäristön ottaminen huomioon suunnittelussa Melu vaikuttaa haitallisesti terveyteen, asumisen laatuun, maankäyttöön ja rakentamiseen, toiminnanharjoittamiseen, sekä reaaliomaisuuden ja asuinympäristön arvoon tai arvostukseen
Ääniympäristöltään terveellinen ja viihtyisä alue toteutuu tarkoituksenmukaisella sijainninohjauksella alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Ääniympäristöä koskevat vaatimukset melualueilla, melualueiden läheisyydessä tai lähellä melua tuottavia toimintoja perustuvat ensisijaisesti ääniympäristöasetuksen vaatimusten asemasta, kaavamääräykseen rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä sekä parvekkeiden ja pihaja oleskelualueiden äänitasoista. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992.. Environmental Noise Guidelines for the European Region, WHO 2018. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. Ääniympäristöasetus edellyttää, että rakentamisessa ääniympäristöä koskeva oleellinen tekninen vaatimus toteutuu rakennuksen sisätiloissa, sekä pihaja oleskelualueilla myös siinä tapauksessa, että muussa suunnittelussa meluntorjunta ei olisi tullut huomioiduksi. Melunja tärinäntorjunta on teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisinta kohdistaa ääntä tai värähtelyä tuottavaan toimintaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 13 nevät erityisesti unihäiriöinä sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 osa. Ulkomelutasot tai kaavan ennustetilanteen ulkomelutasot voivat olla muuttuneet rakennuspaikalla kaavamerkinnän jälkeen. Esimerkiksi erityisryhmien kohdalla parvekkeiden ääniolosuhteille voidaan antaa vaatimuksia, jos pihaja oleskelualueelle on liikuntaesteen vuoksi vaikea päästä. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää asetuksen tapausharkintamenettelyyn perustuen rakennuksen ääniympäristöltä myös muita ominaisuuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja eheytyminen edellyttävät meluntorjunnan huomioimista entistä paremmin rakennusten sijainninohjauksessa ja rakentamisessa. Toissijaisesti rakennuspaikan tulisi olla sellainen, ettei rakentaminen vaatisi merkittäviä meluntai tärinäntorjuntatoimia. Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Sijainninohjaukseen vaikuttavat YSL:n nojalla voimassa olevat melua koskevat asetukset, kuten valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Meluhaitan rajoittamisesta syntyvät edut ovat kustannuksia suuremmat ja tällä voi olla synergiaetua muiden haittavaikutusten vähentämisen, kuten ilmanlaadun paranemisen kanssa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 ja 6 §:n muuttamisesta 360/2019. Tämä voi myös parantaa olemassa olevien rakennusten ääniympäristön laatua, jos lisärakentaminen tehdään melulähteet ja äänen etenemistiet huomioiden. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 2012. Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 osa. Lähdeluettelo Laki maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta 958/2012. Kaavan ajantasaisuus on tärkeää rakennuspaikan meluja tärinäolosuhteita arvioitaessa. Ääniympäristö – Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä 2018. Maankäytön suunnittelujärjestelmä on tärkeä ympäristömelun haittojen ennalta ehkäisyssä. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet 1998. Rakennuspaikan altistuminen melulle vähentää asumisviihtyisyyttä tai edellyttää muutoksia melua tuottavassa toiminnassa tai investointeja meluntorjuntaan
Suomen kahdeksan suurinta kuntaa muodostivat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksesta keväällä 2018 verkoston, jotta kunnat voisivat jakaa sisäilmaongelmien hoitamiseen liittyviä käytänteitään, keskustella yhdessä haasteellisten sisäilmaongelmiin liittyvien kysymysten ratkaisemisesta ja julkaista yhteisiä näkemyksiään. Kuntien sisäilmaverkoston kuluvan vuoden keväällä käynnistynyt uusi teema on kiinteistöjen ylläpito. Sisäilmayhdistys julkaisi 14.3.2019 kuntien sisäilmaverkoston työryhmän laatiman ohjeen ja perustelumuistion verkkosivuillaan oman Hyvä ilma -suosituksensa rinnalla (www.sisailmayhdistys.fi/Julkaisut/ Hyva-sisailma-suositukset).. Tavoitteena on, että kuntien julkiset palvelurakennukset olisivat kunnossa, korjausvelka hallinnassa ja kunnilla olisi yhteinen toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. vsk. 14 O hje ilmanvaihdon käytöstä julkisissa palvelurakennuksissa on ensimmäinen ohje, jonka vuoden 2018 alussa käynnistynyt kuntien sisäilmaverkosto on laatinut. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ohjeen tueksi on laadittu myös perustelumuistio. Kuntien sisäilmaverkosto järjesti ilmanvaihdon käytöstä ja sen perusteista seminaaMarianna Tuomainen, johtava asiantuntija Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, rakennetun omaisuuden hallinta Uusi ilmanvaihdon ohjeistus – ilmanvaihdon käyttö Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut yleisohjeen ilmanvaihdon käyttämisestä julkisissa palvelukiinteistöissä
likaisten tilojen ilmanvaihto toimii pelkästään poistoilmanvaihdolla, on parempi, että hygieniatilojen poistoilmanvaihto käy pääilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien mukaisesti. Vaipan yli vaikuttavia paine-eroja ei ole mitattu ilmanvaihdon eri käyttötavoilla, minkä vuoksi ei ole ollut tiedossa, milloin rakennus on ylitai alipaineinen tai minkä suuruinen paine-ero on. Joissain kunnissa ilmanvaihto pysäytetään illalla rakennuksen käytön päättymisen jälkeen ja käynnistetään uudestaan aamulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Siivous on rakennuksen käyttöaikaa, joten ilmanvaihdon tulee käynnistyä kaksi tuntia ennen siivouksen alkamista. Kuva: Marianna Tuomainen.. Niissä rakennuksissa, joissa ei ole toimintaa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin, yleisilmanvaihto pysäytetään 1–2 tuntia rakennuksessa tapahtuvan toiminnan päättymisen jälkeen ja käynnistetään mitoitusilmavirroille aamulla kaksi tuntia ennen kuin rakennuksen ensimmäinen käyttäjä saapuu rakennukseen. Viikonloppuja ja loma-aikoja varten ilmanvaihdolle asetetaan jaksotusohjelma, jolla ilmanvaihto käy mitoitusteholla tunnin vuorokaudessa. sisäilmasto-olosuhteisiin. Toisin sanoen hygieniatilojen poistoilmanvaihto on parempi olla rakenIlmanvaihtokone. Jos rakennuksen käyttö on ympärivuorokautista, myös ilmanvaihtoa käytetään jatkuvasti. Toisissa kunnissa ilmanvaihtoa käytetään osateholla rakennusten käyttöaikojen ulkopuolella. Tällä saadaan laimennettua nimenomaan sisäilman kemiallisten yhdisteiden pitoisuutta. Pääperiaatteena on, että julkisissa palvelurakennuksissa ilmanvaihtoa käytetään rakennusten käyttöaikojen mukaisesti. vsk. Tämän aamuhuuhtelun tarkoituksena on, että ilmanvaihto vaihtaa huonetilojen ilman kokonaan vähintään 2–4 kertaa ennen kuin rakennuksessa työskentelevät saapuvat rakennukseen. Mikäli hygieniatilojen eli ns. Rakennusmateriaaleista, kalusteista ja tarvikkeista vapautuu sisäilmaan jonkin verran haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuus kasvaa yöaikana loivasti esimerkiksi 3–10-kertaiseksi, mutta joiden pitoisuus laimenee kahden tunnin ilmanvaihdolla minimiin. Ilmanvaihtoa käytetään – on käytetty jo vuosien ajan – eri kunnissa eri tavoilla. Paineeromittauksia on tehty pääsääntöisesti silloin, kun on selvitetty koettujen sisäilmaongelmien syitä. Palvelurakennusten ilmanvaihdon yleisohjeen pääperiaatteet Seminaarissa perustettiin 17 hengen työryhmä laatimaan kuntien yhteistä ohjetta palvelurakennusten ilmanvaihdon käytölle tavoitteena yhdenmukaistaa käytänteitä eri kuntien välillä sekä jakaa tietoa. 15 rin alkusyksystä 2018. Seminaarissa kuntien edustajat ja ilmanvaihtoalan asiantuntijat keskustelivat koko päivän ilmanvaihdon merkityksestä, käytöstä ja vaikutuksesta palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien, vanhusten palvelukeskusten, kirjastojen jne
Vuoden 2019 kesän lämpimimmällä viikolla 21.–28.7.2019 (ulkoilman lämpötila Helsinki Kaisaniemi 14,6–32,1 °C) ulkoja sisäilman välisen lämpötilaeron ollessa hyvin pieni, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus on suurimmillaan, sisäilman suhteellinen kosteus helsinkiläisissä jatkuvan sisäilmasto-olosuhdeseurannan kouluja kirjastorakennuksissa oli enimmillään 55–60 %:n välillä, mutta suuren osan ajasta alle 55 %. Ilmanvaihdon jatkuvan käytön tavoitteena on vähentää sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia kaikkina vuorokauden aikoina. Kuntien palvelurakennusten sisäilman laatua ja vaikutuksia terveyteen epäillään huonoksi, sillä monissa palvelurakennuksissa on todettu ongelmia. Ilmanvaihtosuunnittelijoita ohjattiin vuosikymmeniä suunnittelemaan rakennus alipaineiseksi, jotta sisäilman kosteus ei kulkeutuisi sisäilmasta rakenteisiin. vsk. Paine-erot Uuden ohjeen merkittävin muutos aikaisempaan on kehotus seurata rakennuksen vaipan yli vaikuttavia paine-eroja ja pyrkiä pienentämään koneellisen ilmanvaihdon vaikutusta paine-eroon niin paljon kuin mahdollista. 16 nuksen käyttöajan ulkopuolella pois päältä. Ryömintätilallisten alapohjien, radontuuletusjärjestelmien, putkitunneleiden, hissien ja jätehuoneiden erillispoistoja ei kuitenkaan saa sulkea rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella, sillä näiden kuuluu alipaineistaa em. Yleisilmanvaihto saattaa olla myötävaikuttamassa rakennuksen alipaineisuuteen, mikä tapahtuu silloin, kun koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirrat ovat tuloilmavirtoja suuremmat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Poistoilmavirtojen ollessa tuloilmavirtoja suurempia muodostuva alipaine aiheuttaa kuitenkin ilmavirtauksia rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan, jolloin rakenteiden epäpuhtauksia mahdollisine kosteusvauriomikrobeineen voi kulkeutua sisäilmaan. Merkittäviä sisäilmaongelmien syitä ovat kosteuden pääsy rakenteisiin ja ilmavuotoreitit kosteusvaurioituneista rakenteista sisäilmaan. Mikäli kosteusvauriot syntyvät putkivuoden seurauksena, vuodon nopea katkaisu ja rakenteiden kuivattaminen ehkäisevät pahemmat vauriot. Hygieniatilojen poistoilmanvaihto ilman vastaavan suuruista tuloilmanvaihtoa lisää rakennuksen ei-toivottua alipaineisuutta. Kesän lämpimimmällä viikolla ei Helsingissä satanut ja 85 % viikosta ulkoilman suhteellinen kosteus oli alle 80 %. Ilmanvaihdolla on vain hyvin pieni vaikutus tyhjän rakennuksen sisäilman suhteelliseen kosteuteen. Sisäilman kosteuspitoisuus tyhjässä rakennuksessa, jossa ei käytetä vettä, on riippuvainen ainoastaan ulkoja sisäilman välisestä lämpötilaerosta sekä ulkoilman kosteudesta. Ilmanvaihdon jatkuvalla käytöllä pyritään vähentämään. tilat käyttötiloihin nähden, jotta niissä olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu käyttötiloihin. Rakennusten kosteusvauriot johtuvat rakenteisiin rakennuksen ulkopuolelta pääsevästä sadevedestä, pintavesistä tai maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Koneellinen ilmanvaihto vaikuttaa rakennuksen vaipan yli vallitsevaan paine-eroon, johon vaikuttaa myös ulkoja sisäilman välinen lämpötilaero ja tuuli. Tämä ilmiö on voimakkain talvella sisäja ulkoilman lämpötilaeron ollessa suurimmillaan, vaikkakin sisäilman suhteellinen kosteus on talvella pieni. Ilmanvaihdon pysäyttämisellä ei kuitenkaan myötävaikuteta rakenteiden kosteuspitoisuuden kasvamiseen. Huolenaiheet On esitetty huolta siitä, että koneellisen ilmanvaihdon pysäyttäminen yöksi ja viikonlopuksi vuosien, ellei vuosikymmenten ajan, olisi aiheuttanut rakennuksen sisäilmaongelmat
17 rakennusten käyttäjien huolta. Hallittu tasapainoinen koneellinen ilmanvaihto on välttämätön hyvien sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kuvaaja on helsinkiläisestä kirjastosta, jossa ilmanvaihto ei ole öisin käynnissä.. Tiiviillä rakentamisella pyritään sekä vähentämään rakennuksen energian kulutusta että estämään rakenteiden kautta tapahtuva vuotoilmanvaihto, mikä tänä päivänä ymmärretään aiheuttavan sisäilmaongelmia. Mikäli ilmanvaihto myötävaikuttaa rakennuksen alipaineisuuteen, tulee tuloja poistoilmavirrat säätää tasapainoon ennen kuin ryhdytään käyttämään ilmanvaihtoa jatkuvatoimisesti. Tiiviit rakennukset Tänä päivänä rakennetaan huomattavasti tiiviimpiä rakennuksia kuin edellisellä vuosituhannella, jolloin alipaineisen ilmanvaihdon aiheuttama vuotoilmavirta nykyistä hatarampien rakenteiden läpi kuivatti rakenteita. Palvelurakennusten ilmanvaihdon ohjeessa on otettu huomioon kosteusvaurioituneet rakennukset. vsk. Muutoin on mahdollista, että ilmanvaihto imee rakennukseen rakenteista tai maaperästä mikrobiepäpuhtauksia, jotka eivät välttämättä kulkeudukaan poistoilmanvaihdon mukana ulkoilmaan. Vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihtosuunnitelmien päivittäminen on tarpeen, Kuvaaja on helsinkiläiseltä ala-asteelta, jossa ilmanvaihto ei ole öisin eikä viikonloppuisin käynnissä. Mikäli rakennuksessa on todettu kosteusja mikrobivaurioita, tulee vaipan yli vallitsevat paine-erot mitata ennen kuin päätetään ilmanvaihdon ympärivuorokautisesta käytöstä niissä rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on pysäytetty yöajaksi
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 18 Kuvaajat ovat helsinkiläisiltä eri ala-asteilta, joissa ilmanvaihto ei ole käynnissä öisin eikä viikonloppuisin.
19 jotta rakennuksen ilmavirrat saadaan säädettyä tasapainoon. Lähdeviitteet Björkroth, M., Eskola, L., Vinha, J. Energiaa kannattaa käyttää järkevästi ja tarpeeseen ihmisten ollessa rakennuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ilmanvaihdon järkevää käyttöä on vaipan yli vaikuttavista paine-eroista huolehtiminen, sillä tällä vaikutetaan sisäilman laatuun ja ihmisten hyvinvointiin. Vaipan yli vallitsevan paineeron jatkuvatoimisella mittauksella voidaan esimerkiksi laatia korjaustermi, jolla puhaltimen tilavuusvirran tai kanavapaineen säädön asetusarvoa poikkeutetaan sen verran, että ulkoja sisäilman välinen tasapaino säilyy parhaana mahdollisena (Björkroth et al. Viikoittaisen huollon tulee sisältää laitteiden tarkoituksenmukaisen toiminnan tarkistamisen, poikkeavien äänien havainnoinnin, mittareiden lukemien havainnoimisen ja suodattimien paineerojen tarkkailun sekä tarvittaessa näistä aiheutuvien toimenpiteiden toteuttamisen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus on luonnollisesti tärkeää sekä jatkuvasti toimivalle että jaksoittain toimivalle ilmanvaihdolle. vsk. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmää huolletaan säännöllisesti viikoittain, ilmanvaihtokanavien puhdistamistarve tarvitsee tarkistaa vain viiden vuoden välein ja puhdistaa tarvittaessa. ja Kosonen, R. Ilmanvaihtojärjestelmä epäpuhtauksien aiheuttajana Ilmanvaihtokoneiden jatkuvan pysäyttämisen ja käynnistämisen pelätään pumppaavan epäpuhtauksia sisäilmaan. Paine-eron mittausja säätöohje. Ympäristöministeriön toimeksiannosta valmistuu tämän vuoden aikana ohje rakennusten paine-erojen mittaamiseksi ja säätämiseksi (Björkroth et al. Tämän lisäksi tarvitaan ilmanvaihtosuunnittelijoille ohje uusien, tiiviiden rakennusten tasapainoon säädettävän ilmanvaihdon suunnittelemiseksi. 2019). Kuntien palvelurakennuksissa tuloja poistoilmasuodattimet vaihdetaan tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa. Rakennuksen elinkaaren aikana käytön aikaisilla toimenpiteillä on merkittävin vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. 2019. 2019). Ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksen lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on 20–50 % ja sähköenergian kokonaiskulutuksesta 30–50 % riippuen siitä, onko IV-järjestelmässä lämmön talteenottoa vai ei ja käytetäänkö ilmanvaihtoa jatkuvasti vai jaksoittain. Toinen mahdollisuus sekä koneellisen ilmanvaihdon että ulkoja sisäilman välisten lämpötilaerojen aiheuttamien paine-erojen hallitsemiseksi on ilmanvaihtokoneiden pyörimisnopeuden säätäminen automaation ohjaamana. Rakennuksen ulkonäköön liittyvät tekijät eivät saa painaa niin paljon ratkaisuvaihtoehtoja mietittäessä. Toimenpide ei siten ole huoltotoimenpide vaan ylläpidollinen, ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa parantava. Mikäli ilmanvaihtokoneen suodattimille pääsee sadevettä tai lunta, tulee ulkoilman ottoaukkoon tehdä rakenteellisia muutoksia, millä ehkäistään kosteuden pääsy suodattimille asti. Rakennusten energian kulutus ja terveellisyys Ilmanvaihdon käyttämisellä rakennuksen käyttöaikojen mukaisesti jatkuvan käyttämisen sijaan vähennetään rakennuksen käytöstä aiheutuvaa energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lumisieppareiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sekä ymmärtää niiden merkitys hyvälle sisäilmastolle. SIY Raportti 37, SIY Sisäilmatieto Oy, sivut 119–124.
Luokituksen valmistelusta vastaavat Sisäilmayhdistys ry ja Rakennustietosäätiö RTS. Tästä keskustelusta saattaa tulla hieman vääristynyt kuva rakennustemme sisäilmaston tasosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Luokituksessa esitetään sisäilmaston tavoiteja suunnitteluarvot operatiiviselle lämpötilalle, ilman liikenopeudelle, hiilidioksidija pienhiukkaspitoisuudelle, sisäilman ja ulkoilman hiukkaspitoisuuksien suhteelle, radonpitoisuudelle sekä standardien mukaisille valaistussuureille ja akustisen suunnittelun suureille. Valtaosa keskustelusta kuitenkin liittyy vanhentuneen rakennuskannan sisäilmaongelmiin. Uusia rakennuksia rakennettaessa ja myös vanhoja peruskorjattaessa noudatetaan uusittuja asetuksia, mutta hyvin yleisesti suunnittelussa käytetään vapaaehtoista SisäilmastoMervi Ahola, toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry Sisäilmastoluokitus 2018: tavoitteena entistä terveellisemmät ja viihtyisämmät rakennukset Sisäilmastoluokitus on vapaaehtoinen, suomalainen työkalu, jolla asetetaan tavoitteet yksilölliseen (S1) ja hyvään (S2) sisäilmastoon. 20 Terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia Sisäilman laadusta puhutaan nykyään paljon. Luokitus soveltuu uudisrakentamisen lisäksi soveltuvin osin myös korjausrakentamiseen. Sisäilmastoluokitusta käytetään laajalti rakennusja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuna – tavoitteena rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Uusin päivitys luokitukseen julkaistiin toukokuussa 2018 ja se on julkaistu myös Sisäilmayhdistyksen julkaisuna. Ensimmäinen sisäilmastoa koskeva luokitus Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus ilmestyi vuonna 1995, joka korvautui vuonna 2000 Sisäilmastoluokitus 2000:lla. Sisäilmastoluokitus 2008 ilmestyi vuoden 2008. Lisäksi luokituksessa esitetään vertailun avuksi määräykset täyttävät S3-luokan vaatimukset. Luokitus perustuu useisiin tutkimuksiin ja pitkäaikaisiin kokemuksiin sisäilman laadusta. vsk. Tuloilman suodatukselle ei sen sijaan ole vielä asetettu kriteerejä, sillä uudesta suodatinstandardista sekä siihen liittyvistä käytännöistä ei ole tietoa. luokitusta, kun tavoitellaan määräystasoa parempaa sisäilmastoa
Sisäilmastoluokitus 2018 julkaistiin 14.5.2018, ja se on saatavilla RT-korttina sekä Sisäilmayhdistyksen omana julkaisuna. Luokituksessa on esitetty suureita, jotka voidaan mitata yleisesti hyväksytyillä menetelmillä kohtuullisin kustannuksin. Rakennusmateriaalien päästöluokitus sisältää rakennusmateriaalien päästöjen raja-arvot ja niiden luokituksen. Suunnitteluja toteutusohjeet sisältää suunnittelussa ja rakennustyömaan eri vaiheissa noudatettavia periaatteita ja menettelytapoja. 21 lopussa. Sisäilmastoluokitus koostuu kolmesta osasta: Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluja toteutusohjeet sekä vaatimukset rakennustuotteille (kuva 1.) Sisäympäristön tavoitearvot käsittelee lämpöoloja, ilman epäpuhtauksia sekä äänija valaistusolosuhteita. Muille tuotteille on esitetty sisäilman laatuun vaikuttavia erityisvaatimuksia. vsk. Siinä esitettävät asiat koskevat lähinnä rakennusja LVI-urakoitsijoita, mutta se sisältää myös suunnitteluun, laitevalmistukseen ja käyttöön kohdistuvia vaatimuksia. Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus esittää yleiset vaatimukset ilmanvaihtotuotteiden puhtaudelle ja yksityiskohtaiset vaatimukset kanaville, kanavaosille, säätöja palopelleille sekä suodattimille ja äänenvaimentimille. Rakennusmateriaaleja tarkastellaan ainoastaan niiden kemiallisten päästöjen kannalta. Ohjaus on tarpeen, jotta tilojen sisäilmastotavoitteet tulisivat otetuiksi huomioon rakentamisen kaikissa vaiheissa. Sisäilmastoluokituksen rakenne.. Merkittävimmät päivitystarpeet johtuivat muutoksista asetuksissa ja standardeissa. Siinä on rajoituttu niihin tekijöihin, joista on tutkimukseen tai hyvään rakentamistapaan perustuvaa tietoa tavoitearvojen antamiseksi. Tavoitearvojen lisäksi Sisäilmastoluokituksessa on esitetty erillisenä taulukkona tärkeimmät lämmitys-, jäähdytysja ilmanvaihtolaitteiden suunnittelussa tarvittavat sisäilmastosuureiden arvot. Kuva 1. Samalla kuitenkin vastattiin saatuun palautteeseen, jotta luokitus olisi paremmin sovellettavissa. Luokituksen kolmannen osan, Vaatimukset rakennustuotteille, tarkoituksena on edistää vähäpäästöisten rakennusmateriaalien ja puhtaiden ilmanvaihtotuotteiden kehittämistä ja käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Lämpöolojen osalta ne on sidottu suunnittelusäähän, joka on myös määritelty
Välikaudella tavoitelämpötilakäyrä kulkee ylempänä, ja lämpötilan pysyvyyteen sallitaan suuremKuva 2. Suurin ilmanvaihtoon liittyvä muutos on S2-luokan ilmanvaihtomäärien pienentäminen eurooppalaista standardia vastaavaksi. Ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet Luokituksessa on uudistettu myös muun muassa ilmanvaihtoon ja lämpöolosuhteisiin liittyviä tavoitetasoja. Näitä ovat mm. S2-luokka, ulkoilmavirta = 0,35 dm 3 /s, lattia-m 2 ja lisäksi 7 dm 3 /s, henkilö. Pienhiukkasten huomioiminen tuoreessa Sisäilmastoluokituksessa on sisäilman ja terveyden kannalta merkittävä päivitys edelliseen luokitukseen verrattuna. Tilojen ulkoilmavirrat: S1-luokka, ulkoilmavirta = 0,5 dm 3 /s, lattia-m 2 ja lisäksi 10 dm 3 /s, henkilö. Kokenut suunnittelija osaa huomioida monet ilmanjakoon vaikuttavat tekijät, kuten tuloilmalaitteen sijainnin, tuloilman lämpötilan ja nopeuden sekä tilan kalustuksen. Huonelämpötilan hallinta tai muuntojoustoon varautuminen saattavat kuitenkin edellyttää suurempia ilmavirtoja. Lämpöolosuhteiden suunnittelu alkaa jo arkkitehdin työpöydältä, sillä lämpöolosuhteita voidaan tehokkaimmin parantaa pienentämällä sisään tulevan auringon lämpökuormaa. Sisäilman laadun varmistamiseksi on annettu paljon muita ohjeita, joita noudattamalla varmistetaan sisäilman laatu muilta osin. Hyvin suunniteltu ilmanjako saa ilman jakautumaan tasaisesti aiheuttamatta vetoa. työmaan kosteudenhallinta, puhtausluokitus sekä materiaaliluokitus. S3-luokka, ulkoilmavirta = 0,35 dm 3 /s, lattia-m 2 tai vähintään 6 dm 3 /s, henkilö.. Mitä suurempia jäähdytystehoja tarvitaan, sitä suurempi on myös vetoriski erityisesti avotoimistoissa. Sisäilman laadun tavoitearvot. Pienhiukkasten tavoitetasoksi sisäilmassa on asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 22 Sisäilman laadun tavoitearvot Sisäilman laadulle on asetettu vain muutamia tavoitearvoja lukuarvoin (kuva 2). Taloteknisin ratkaisuin voidaan hallita isojakin lämpökuormia, mutta silloin tarvitaan isompia laiteinvestointeja ja energiankulutus kasvaa. Nämä molemmat ovat suunnittelukysymyksiä, kuten ilmanjaon suunnittelukin – ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun ja lämpöolosuhteisiin. vsk. Pienhiukkasten tiedetään aiheuttavan eniten sisäilman tautitaakkaa (Hänninen ja Asikainen) ja tuoreessa Sisäilmastoluokituksessa tämä on otettu huomioon lisäämällä pienhiukkaset tavoitearvoihin. Lämpöolosuhteisiin liittyvät päivitykset tehtiin sekä tavoitelämpötilakäyrään että sallittuun vaihteluväliin, ja suurin muutos koskee S2-luokkaa, joka eroaa nyt entistä selkeämmin S1-luokasta (kuvat 3 ja 4)
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kun välikaudella sallitaan hetkittäin suurempia lämpötiloja, tarvittava maksimijäähdytysteho pienenee ja energiaa säästyy. vsk. Tämä vaikuttaa sekä huonelaitemitoitukseen että energiankulutukseen. Se aiheuttaa kuitenkin haasteita painesuhteiden hallintaan. Luokituksessa rakennuksen Kuvat 3 ja 4. Tämä on energiataloudellista. Kun lämpötilan pysyvyydelle asetettuja tavoitteita on lievennetty, ne voidaan jatkossa myös saavuttaa paremmin. Lämpöolosuhteiden tavoitearvot luokissa S1 ja S2.. Rakennuksen tiiviys ja akustiikka Rakennuksen ilmatiiviys on hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden perusta. Toisaalta taas alhaisimpien lämpötilojen salliminen mahdollistaa tehokkaamman yöjäähdytyksen. 23 pia vaihteluita
Muita materiaaleja voidaan käyttää korkeintaan 20 % huoneen sisäpinnoista, ei kuitenkaan yli 1 m² huoneen lattiapinta-alaa (m²) kohden. Luokituksella halutaan kannustaa siihen, että ilmanvaihtojärjestelmällä ei enää tuoteta taustaääntä avokonttorissa, vaan se hoidettaisiin muilla keinoin. M1-luokituksessa on nykyisin kriteerit myös kiintokalusteille, ja uusimmat kriteerit on nyt asetettu pehmustetuille toimistotuoleille, koska niistä vapautuvista päästöistä on saatu tarkempaa tutkimustietoa. Sisäilmayhdistys on tehnyt luokituksesta myös oman julkaisunsa, jonka voi tilata itselleen Sisäilmayhdistyksen verkkosivuilta. Vaatimukset rakennustuotteille Sisäilmastoluokituksessa ei ole tavoitearvoja sisäilman kemiallisille yhdisteille, vaan ohjausvaikutus tulee käytettävien rakennusmateriaalien kautta. Sisäilmastoluokitus julkaistiin keväällä 2018 RT-kortistossa, joka muuttui 2.10.2018 RT-tietoväyläksi (https://rt.rakennustieto. Sisäilmastoluokitus sen sijaan on kokonaisvaltainen työkalu, jossa on otettu laajasti eri tekijät huomioon. Sisäilmastoluokitus on sellaisenaan ainutlaatuinen kansainvälisestikin. Sisäilmastoluokkien S1 ja S2 tilojen rakennusmateriaaleina tulee käyttää pääasiassa luokan M1 materiaaleja. vsk. M1-luokiteltuja rakennustarvikkeita, LVI-tuotteita ja kalusteita on markkinoilla jo reilu 5 200. Ilmanvaihto ja terveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Vaikka Sisäilmastoluokituksessa ei ole vaatimusta luokiteltujen kalusteiden käytölle, uusien kalusteiden aiheuttamien päästöjen osuus on merkittävä rakennusmateriaalien päästöjen pienentyessä. On olemassa useita eri järjestelmiä esimerkiksi materiaalipäästöjen luokitteluun. fi/). Ympäristö ja Terveys-lehti 5:2013, 44 vsk.. Pinnoittamattomia tiili-, luonnonkivi-, lasija metallipintoja, keraamisia laattoja sekä käsittelemättömästä haavasta, koivusta, kuusesta tai männystä valmistettuja lautaja hirsipintoja voidaan käyttää vapaasti. Työkalu rakentamisen ammattilaisille Suomessa laajalti käytössä oleva vapaaehtoinen luokitus aiheuttaa runsaasti ihmetystä ulkomailla. 24 tiiviydelle ja painesuhteille on annettu entistä enemmän painoarvoa: S1ja S2-luokissa tavoitearvo on q50<1,0 m 3 /h,m 2 . Esimerkiksi Saksassa on ihan tavallista, ettei rakennuksissa ole minkäänlaista ilmanvaihtoa, ja Suomessa kiistellään samaan aikaan siitä, voiko ilmanvaihdon sulkea hetkeksi, kun rakennus on tyhjillään. Viittaukset Otto Hänninen ja Arja Asikainen. Viranomaissäädösten uudistumisen myötä luokituksessa on myös akustiikalle päivitetyt arvot
vsk. Me autamme. 25 Ehkäise ja korjaa. Kumppanisi rakennushankkeen koko elinkaaren ajan w w w .ain s.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50
Artikkeli perustuu laajaan käytännön case-aineistoon ja niistä saatuihin kokemuksiin.. Laboratoriotutkimusten ja olemassa olevan tiedon koonnin tuloksena laadittiin yksityiskohtaiset kosteusmittausohjeet sekä tulosten tulkintaja muu asennusohjeistus erilaisille lattianpäällysteille. vsk. Ohjeistus on erittäin toimiva edelleenkin, mutta tiettyjä tarkennuksia tarvitaan. ohjeeseen ja tarkentaa mm. Lopuksi ehdotetaan kehitysja tarkennustarpeita. Ohje perustuu laajaan Tekeshankkeeseen, jonka ohjausryhmässä ja ohjeen kirjoitustyössä oli mukana suuri moniammatillinen asiantuntijajoukko. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Sami Niemi, yksikönpäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy Betonirakenteiden päällystäminen muovimatoilla Nykyinen betonirakenteiden päällystysohjeistus on pääosin noin kymmenen vuoden ikäinen. Vuonna 2010 julkaistu RT-kortti 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus tukeutuu em. Ohje käsittää mittaamisen ja päällystettävyyden arvioinnin ennen päällystystä sekä jo päällystetyn rakenteen tutkimisen ja mahdollisen korjaustarpeen arvioinnin. Artikkeli keskittyy alustaan liimattaviin yhtenäiseksi hitsattuihin muovimattoihin, koska kyseisen päällystetyypin käytössä on ilmennyt lähivuosina eniten epäselvyyksiä. porareikäja näytepalamittausmenetelmien suoritusyksityiskohtia, mittaustarkkuuden arviointia ja raportointia ennen päällystystä ja päällystämisen jälkeen. 26 B etonitieto sekä Lattianja Seinänpäällysteliitto julkaisivat betonirakenteiden päällystämisen ohjeet vuonna 2007. Artikkelissa esitellään käytännössä todettuja ongelmakohtia päällystettävyyden ja valmiin rakenteen kelpoisuuden arvioinnissa sekä esitetään keinoja ongelmien välttämiselle
Mittaussyvyydet ovat useimmiten ohjeiden mukaiset ja mittausotannat ovat kasvaneet, varsinkin aivan viimevuosina, kun rakentamisen kosteudenhallintaan on syntynyt uutta tahtotilaa. Tällöin mittauskohdan edustama alue saattaa jäädä kokonaan arvioimatta ja siten riittävän kuivuuden kattava alueellinen arviointi tekemättä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Vuosina 2007 ja 2010 julkaistut ohjeet ovat vaikuttaneet paljon käytännön kosteusmittauksiin ja päällystettävyyden arviointiin. Tämä on tärkeätä siksikin, koska liimojen ja muovimattojen VOC-päästöjen alentamiseksi on valmistajien ohjeiden mukaisesti tasoitekerroksia paksunnettu betonin alkalisuuden (korkea pH) alentamiseksi tavoitteena pienentää alustan aggressiivisuutta liimalle ja matolle. 27 Kymmenen vuoden kehitystrendejä Viimeisen kymmenen vuoden aikana materiaalit ovat kehittyneet ja varsinkin alustaan liimattavien mattojen kohdalla on ollut havaittavissa epävarmuutta riittävän kuivuuden arvioinnissa ennen päällystystä sekä päällystetyn rakenteen toimivuuden varmistamisessa ja mahdollisten sisäilmavaikutusten arvioinnissa. Tämä paljastuu edelleen valitettavan usein, jos muovimattopäällysteen kuntoisuutta joudutaan tarkastele. Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan vuonna 2017 puolikovia päällysteitä myytiin Suomessa yli 2 miljoonaa neliömetriä. Suurimpana puutteena kosteusmittauksissa ja niiden raportoinneissa on edelleen mittauskohdan valintaperusteiden puutteellinen huomiointi. Valmiiden rakenteiden tarkasteluissa tehdään jo lähes aina viiltokosteusmittauksia mattoliimassa olevan kosteuden selvittämiseksi ja tulosten tulkinnassa yleensä arvioidaan edes jotenkin, miten kosteus on oletettavasti kehittynyt päällystämisen jälkeen. puolikovat päällysteet (muovi-, kumi-, linoleumimatot sekä -laatat) ovat edelleen paljon käytössä. Kun vielä huomioidaan, että materiaalivalmistajat ovat tehneet paljon kehitystyötä toimivuuden ja hyvän sisäilman takaamiseksi, on suorastaan absurdia, että varsin uusienkin muovimattojen uusiminen tuntuu vain kiihtyvän – liikkeellä on suoranaista muovimattohysteriaa, mikä on kiistatta johtanut myös täysin turhiin lattiakorjauksiin. Siitäkin huolimatta, että asiaa on käsitelty useissa Sisäilmastoseminaariartikkeleissa ja sitä opetetaan monilla eri täydennyskoulutuskursseilla, kuten kosteudenmittaaja ja rakennusterveysasiantuntija. Trendi tuo lisähaasteita, koska ylipaksu tasoitekerros kostuttaa merkittävästi betonia ja tasoittamisen jälkeen tarvittava kuivumisaika saattaa olla huomattavastikin pelkän tasoitteen vaatimaa kuivumisaikaa pidempi. vsk. Aihe on tärkeä, koska alustaan liimattavat ns. Muovimattoja on alettu jopa välttämään ja korvaamaan usein monella tapaa huonommilla materiaaleilla. Tämän kehityksen ansiosta päällystettävät betonit ovat nykyään keskimäärin varmasti kuivempia kuin kymmenen vuotta sitten. Samasta syystä muovimattojen alle suositellaan entistäkin pienemmän pH:n tasoitteita. Lopputuloksena liian kosteita alueita päällystetään uskossa, että kaikkialla on riittävän kuivaa. Tasoitteiden kosteuden hallintaan annetut ohjeet ovat ohjanneet toimintaa oikein, jotta tasoitteen alustaa kostuttava vaikutus muistetaan huomioida. Epätietoisuutta on ilmennyt alustan riittävän kuivuuden arvioinnin lisäksi mahdollisten sisäilman laatua heikentävien päästöjen (VOC, haihtuvat orgaaniset yhdisteet) huomioinnissa päällysteiden korjaustarvetta arvioitaessa. Mittausten keskimääräinen taso on noussut ja vähintään kahden mittaussyvyyden käytöstä on tullut lähes vakiintunutta, jolloin todetun kosteusjakauman perusteella on mahdollista arvioida, mikä kosteus alustasta päällysteen alle tasaantuu
Tiiveimmiksi todetuilla päällysteillä ja paksuilla rakenteilla on todettu viitteitä siitä, että vuoden 2007 ohjeisiin määritetyllä 7 cm maksimimittaussyvyydellä 85 %RH:n raja-arvon alittaminen ei aina ole taannut mattoliiman kosteuden pysymistä aivan tavoitellun 85 %RH:n alapuolella. Epäselvyyttä on jonkin verran myös mittaussyvyyksien valinnassa ennen päällystämistä, koska oletetaan, että yleiset ohjeet kattavat kaikki mahdolliset rakenteet. Lukuisissa uudiskohteiden lattianpäällystyksissä on käytetty menestyksekkäästi yleisohjeita tarkempia tapauskohtaisia päällysteen vesihöyrynläpäisevyyden huomioivia raja-arvoja, joilla on seurannan mukaan saatu kosteus päällysteen alla pysymään alle 85 %RH:n. Miten tulkitaan oikein kosteustuloksia, aistinvaraisia havaintoja sekä VOC-tuloksia sisäilmasta, rakenteesta irrotetuista paloista ja ehjän päällysteen päältä. Kosteusmittaus heti päällysteen alta ja eri syvyyksiltä toimii hyvin vesihöyrynläpäisyn osoituksena, mikäli päällysteen alla todetaan säilyvän selkeä kosteusjakauma päällystämisen jälkeenkin siten, että heti päällysteen alla on kuivempaa kuin syvemmällä ja kosteuspitoisuus nousee mitä syvemmälle rakenteessa mennään. Joistakin muovimatoista on tullut vuoden 2007 ohjeiden laatimisen jälkeen tiiviimpiä tavoiteltaessa parempaa kulutuskestävyyttä. vsk. Päällysteen alapuoliset kosteuspitoisuudet vaihtelevat suuresti ja syynä on nimenomaan rakennusaikaisten kosteustapahtumien suuri vaihtelu, joka ei ole tullut esiin suppealla otannalla sekä se, että mittauskohtia ei aina ole kohdistettu edes kaikkiin eri rakenteisiin. Seuraavassa on esimerkki varmasta maton korjaustarpeesta ja virheellisestä korjauspäätöksestä.. Lattioissa ei ole todettu korjaustarpeita laajoissakaan rakenteidenja sisäilman VOC-tutkimuksissa, vaikka kosteus syvällä betonissa saattoi ylittää reilustikin edellä mainitut ns. Raja-arvotaulukon selitteessä todetaan ”Raja-arvoja voidaan käyttää vain, jos mittaustarkkuus täyttää tässä ohjeessa esitetyt tarkkuusvaatimukset. Aikoinaan lähtökohta oli se, että saavuttamalla 7 cm:n syvyydellä 85 %RH – ja lähempänä pintaa ja aivan pinnassa viimeisen tasoittamisen jälkeenkin 75 %RH – syvemmällä oleva korkeampi kosteus ei jaksa nostaa liiman kosteutta yli 85 %RH:n, koska rakenne jatkaa kuivumista muovimaton läpi päällystämisen jälkeen. Esimerkkejä löytyy myös oletettua suuremmista muovimatojen vesihöyrynvastuksista. perusraja-arvot, kunhan pintaosat olivat reilusti perusraja-arvoja kuivempia. Materiaalitoimittajat voivat myös antaa tapauskohtaisesti noudatettavia päällystysraja-arvoja”. Raja-arvoissa on silti varmuusmarginaalia, joten niistä voidaan poiketa tapauskohtaisesti tarkemman fysikaalisen tarkastelun perusteella. Käytännönnössä todettua Vuoden 2007 ohjeessa kaikille alustaan liimattaville yhtenäisille mattopäällysteille annettiin samat raja-arvot: 85 %RH arvostelusyvyydelle A, 75 %RH syvyydelle 0,4xA ja 75 %RH aivan pintaan viimeisen tasoittamisen jälkeenkin riippumatta maton vesihöyrynläpäisevyydestä. tapauskohtaisen ohjeistuksen toimivuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Päällystämisen jälkeen tehdyissä jälkiselvityksissä on saatu paljon käytännön osoitusta päällysteiden oleellisesta vesihöyrynläpäisevyydestä ja siten em. 28 maan jälkikäteen. Tällöin mattoliiman kosteuden aleneminen mattoliimassa päällystämisen jälkeen on ollut varmuudella tarkastelujaksolla alle 1 RH-yksikköä/vuosi osoittaen käytettyjen muovimattojen vuoden 2007 ohjeessa oletettua pienemmän vesihöyrynläpäisevyyden. Erityisen vaikealta vaikuttaa muovimattopäästöjen merkityksen arviointi, mikäli kohteessa alkaa tarkoin määrittelemätön sisäilman laadun epäily
bulk-VOC-tuloksille, vaikka kyseiset tulokset kuvaavat vain materiaalissa olevaa VOC-potentiaalia, ei sisäilmavaikutusta. Rakenne on kuivumiskykyinen alaspäin alapohjaan päin sekä ylöspäin ei äärimmäisen tiiviin päällysteen läpi. 29 Päällysteiden valmistajat eivät edelleenkään yleensä kerro päällysteiden vesihöyrynläpäisevyyksiä, vaikka edellä esitetysti merkittäviäkin eroja on ja niillä on merkitystä pintarakenteen kosteustekniseen toimintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Jälkiselvityksissä on usein ollut lähtötietoina rakennusaikaisia mittausraportteja, joissa suhteellisen kosteuspitoisuuden tulokset alittavat reilusti yleiset raja-arvot. Jälkiselvityksissä etsitään yleensä huolellisesti kaikki kosteimmat kohdat, mutta kyse ei useinkaan ole pelkästään kosteimpien kohtien mittaamattomuudesta rakentamisvaiheessa. Kosteusarvojen yksioikoinen alentaminen ei ole ratkaisu, koska tällöin käytännössä Esimerkit oikeasta ja väärästä tulkinnasta korjaustarvetta arvioitaessa Kohde 1, oikea tulkinta. Eli on mitattu huolimattomasti ja liian epätarkasti ja siten saatu optimistisia tuloksia, ja päällystyspäätös on tehty liian aikaisin, vaikka betoni on edelleen liian märkää. Tarkasteluhetkellä lattiat olivat jo kuivat, vaikka vaurion syy oli selkeästi päällystäminen liian kostealle betonille. Näytepalamittausten yleistyttyä tällaisten virheiden määrä on vähentynyt. Silti alkuvuosina päällystämisen jälkeen maton alta saatetaan mitata jopa yli 90 %RH:n kosteuspitoisuuksia, varsinkin tiiveimmillä päällysteillä. Tämä on tyypillinen esimerkki nykytrendistä, jossa muovimattolattioiden tutkimustuloksiin ylireagoidaan johtaen turhiin korjauksiin. Sisäilman VOCpitoisuudet olivat hyvin pieniä, mutta koska tutkimusyritys vertasi virheellisesti pinnan ja syvyyden 0,4xA kosteusmittaustulosta (yli 75 %RH, mutta alle 85 %RH) suoraan päällystämishetkiseen raja-arvoon 75 %RH, päätettiin lattiat turhaan korjata vedoten liialliseen kosteuspitoisuuteen. Kohde 2, väärä tulkinta. Päällysteen pintaemissiot, eli VOC-päästöt sisäilmaan ja sisäilman VOC-pitoisuudet olivat systemaattisesti erittäin suuret, liima ja tasoitekerros silminnähden pahoin vaurioitunut ja lattiat korjattiin perustellusti kauttaaltaan. Tämä koskee useimmiten porareikämittauksia, varsinkin kun on mitattu vanhoista mittausrei’istä, normaalia käyttölämpötilaa alemmissa lämpötiloissa ja rajallisella mittauskalustolla, jolloin mittapäiden rakenteessa tasaantumisaikakin jää helposti liian lyhyeksi. Rakentamisen aikaisten mittausten epätarkkuuteen on saattanut olla vaikuttamassa useitakin liian pieniin tuloksiin johtavia tekijöitä. Ajatusmallia ruokkii varsinkin se, että annettaan painoarvoa muovimatosta irrotettujen palojen ns. Porareikämittausten joskus suurikin epätarkkuus on yksi syy miksi on alettu harkitsemaan päällystysraja-arvojen alentamista. vsk. Ominaisuudet etukäteen tietämällä voitaisiin kosteudenhallintaa ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja myös saataisiin jälkiselvittelyihin nykyistä tarkempia lähtötietoja. Koska on löydetty korkeahkoa kosteutta mattojen alta ja/tai jollakin tarkastelutavalla vaurioita maton alta, on ruvettu epäilemään, että nykyiset yleiset suositukset sallisivat päällystyksen liian kostealle. Em. hyväkuntoisessa (ei todellista korjaustarvetta) kohteessa 2 bulk-tulokset olivat TVOC 20–400 µg/m 3 g ja selvästi vaurioituneessa kohteessa 1 oli Bulk-TVOC 2 000– 14 000 µg/m 3 g. Kaikki kosteusmittaustulokset todellisuudessa olivat varsin alhaisia ja sisäilman VOC-pitoisuudet pieniä osoittaen pintarakenteen toimivan kosteusteknisesti oikein. Kuvissa 1 ja 2 (seuraavalla aukeamalla) on havainnolliset kuvat suurella joukolla tehdyistä lattioiden koeavauksista, jotka selvensivät tilannetta todella hyvin.
Kosteusmittauksen onnistumisen avain on mittaustarkkuuden kunnollinen huomiointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ilmiselvät vauriot ja kiistaton korjaustarve.. Kohde 1. Murtopinta oli osin liimassa, osin tasoitteessa ja osin betonin pintaosassa. Betonin kosteusmittausohjeissa korostetaan mittaustarkkuuden huomiointia, mutta numeraaliselle tarkkuuden arvioinnille annetaan vain suuntaviivat, koska käytännössä eri tekijöiden suuruutta ei tiedetä. RT-kortin ns. Siksi sertifioidun kosteudenmittaajan koulutuksessa tarkkuuden arviointia painotetaan ja 2010 RT-kortin sivuista suuri osa käsittelee epätarkkuustekijöitä. Mikäli jokin materiaali ei kestä tyypillistä nuoren rakennuksen kosteusrasitusta, tulisi materiaalin käyttöä ensisijaisesti välttää, tai ainakin normaalia tiukemmat kuivumisvaatimukset selvittää ja kertoa käyttöohjeissa tarkoin. Silti mittaustarkkuuden huomioinnissa on edelleen usein epäselvyyttä, koska olemassa olevissa ohjeissa mittausepävarmuuden arviointia ei määritellä yksityiskohtaisesti, kuten esimerkiksi Asumisterveysasetuksen STMa 545/2015 soveltamisohjeessa esitetään sisäilman VOC-tuloksille: Toimenpideraja-arvo ylittyy vasta kun mittaustulos + mittausepätarkkuus ylittää toimenpideraja-arvon. tarkkojen mittausten suoritusohjeessa todetaan, että tinkimättömällä suorituksella päästään kokonaisKuva 1. 30 sallittaisiin epätarkemmat mittaukset ja siten päällystysepäonnistumisten määrä saattaisi lisääntyä. Liima oli liisterimäistä ja matto irtosi melko helposti. vsk. Päällysteen alla oli selviä värimuutoksia ja päällysteen alta tuli hyvin voimakas vaurioon viittaava haju
Mikäli mittaustarkkuudesta tingitään, tulee joko alentaa tavoitekosteutta tai korottaa mittaustulosta arvioitua mittausepätarkkuutta vastaavasti. Kohde 2. Johtoajatuksena ohjetta laadittaessa oli, että tekemällä mittaustoimet ns. Vain hyvin lievä normaali liiman haju ja murtopinta kokonaan tasoitteessa (tasoitetta jäi sekä mattoon että alustaan). Mahdollisen lattioiden korjaustarpeen arvioinnille on myös hyvät yleiset ohjeet ja niitä noudattamalla voidaan hyvin määritellä tarkoituksenmukaiset toimenpiteet. tarkan mittauksen periaatteella, voidaan tulosta verrata suoraan yleisiin raja-arvoihin, yleensä RHmittaustulos arvostelumittaussyvyydellä alle 85 %RH. Korjaustarpeen arvioinnissa on aina hyvin tärkeätä arvioida tilannetta myös aistinvaraisesti.. Jos ns. Kuva 2. Avauskohta oli virheetön ja matto lujasti kiinni alustassaan. Ei korjaustarvetta. Ongelmia ja korjaustarvetta syntyy yleensä silloin, kun kosteutta on reilusti liikaa, eikä materiaalivalinnoilla, kuten tasoitetyypillä ja sen paksuudella pyritäkään hakemaan lisävarmuutta, vaan niillä otetaan riskiä ja tavoitellaan nopeita kustannussäästöjä. Tulevaisuus Lukuisat esimerkit vahvistavat, että panostettaessa kosteudenhallintaan hyvissä ajoin ennen päällystämisen aloitusta, saadaan muovimattolattiatkin toimiviksi ja sisäilman laadun kannalta hyviksi nykyisilläkin ohjeilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. virallisilla tutkimustavoilla ei viitteitä korjaustarpeesta löydetä, tulee uskoa, että muovimatoilla ei vaikutusta sisäilman laadulle ole. 31 mittaustarkkuuteen ± 2…3 RH-yksikköä
vsk. Ympäristöministeriö on yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa jo kutsunutkin rakentamisen ja terveysalan osapuolia työpajaan tarpeita tarkemmin taustoittamaan ja kartoittamaan. Tarvitaan mm. • Materiaalivalmistajien tulisi kertoa tuotteiden ja tuoteyhdistelmien ominaisuuksista tarkemmin, jotta suunnittelijat saavat käyttöönsä parempia lähtötietoja kosteudenhallinnan ohjeistamiseen. Sisäympäristönäytteiden analysointi yli 40 vuoden kokemuksella Luotettava kumppanisi sisäilmatutkimuksissa www.metropolilab.fi. • Valmiin rakenteen kelpoisuuden/korjaustarpeen tarkastelussa käytettävien kosteusmittausten, aistinvaraisen arvioinnin ja erilaisten VOC-mittaustapojen käytön kehittäminen. • Mittauskohdan valintaohjeet, jotta mitataan paremmalla tarkkuudella kohdista, joista saatujen tulosten edustama alue tiedetään ja esitetään raporteissa niin, että päällystyskelpoisuus tulee työmaan kosteustapahtumiin perustuen todetuksi riittävällä tarkkuudella kullekin alueelle ja päällysteelle. suuntaaantavien mittaustulosten hyödyntämisohjeistus. • Oikeiden materiaalikombinaatioiden valintaan liittyy tarvittaessa matala-alkalinen tasoite ja mahdollisesti pH:n mittaamisen käyttöönotto. Tätä ei pidä tehdä erikseen vain eri rakenteille, vaan mukaan täytyy saada materiaalien kosteudensietoja läpäisyominaisuuksien huomiointi. 32 Ohjeistukset kaipaavat kuitenkin tarkennuksia. • Lattialämmityksen lattiapäällysteille asettamien vaatimusten tarkentaminen ja liimattavien päällysteiden käyttöohjeiden tarkentaminen lämmitetyille lattioille. Yhtenä kannustimena voisi olla, että jos valitulle materiaalille/kombinaatiolle ei ole tarkkoja valmistajan ohjeita, tulee käyttää ainakin hieman perusraja-arvoja alempia kosteusarvoja. Ainakin seuraavia aiheita tullaan siten työstämään loppuvuodesta 2019 alkaen. • Mittaustarkkuuden huomiointi siksikin, että markkinoille on tullut edullisia ja tarkkuudeltaan hyvin vaihtelevia rakenteessa pysyvästi olevia kosteusantureita, joiden käytöllä pyritään korvaamaan tarkat, mutta työläät kertaluonteiset porareikäja näytepalamittaukset. ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. • Mittaussyvyyksien tarkennus vastaamaan tarkemmin käytännön rakenteita
Varaa paikkasi nyt! 2019-09_Ympäristö ja terveys.indd 1 12/08/2019 11:17:19. Mukana jo yli 30 näytteilleasettajaa. WUFI-ohjelman kehittäjä Hartwig Künzel Saksasta. RAKENNUSFYSIIKKA 2019 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 28.–30.10.2019 Tampere-talo Lue lisää www.rf19.fi Ohjelmassa lähes 100 puheenvuoroa. Keynote-puhujana mm
34 T erveysvalvontojen tarkastusohjeissa ja valvontaa kuvaavissa kaavioissa on usein yhtenä laatikkona ”kuntotutkimusten riittävyyden arviointi”. Tähän pieneen laatikkoon mahtuu paljon vaatimuksia osaamisesta ja lisäksi paljon ilmaa. RTA-koulutuksessa muodostui käsitys siitä, mitä kuntotutkimuksen pitäisi pitää sisällään ja mitkä asiat siinä ovat merkittäviä. Tähän ongelmaan lähdin etsimään ratkaisua tutustumalla erilaisiin viranomaisohjeistuksiin ja eri oppilaitoksille tehtyihin lopputöihin. Terveysvalvontojen lähtökohdat osaamisen, tiedon, toimintatapojenja ympäristön osalta eroavat erittäin paljon toisistaan. Ongelmien ollessa tarpeeksi laajoja kokonaisuuksia käy usein niin, että tarkentavaa ohjeistusta ei pystytä tekemään. Tavoitteena oli näiden kokonaisuuksien yhdistäminen itse valvontatyöhön. Otsikon takaa paljastuu laaja kokonaisuus, johon ei yksiselitteistä vastausta ole. Työn tarkoituksena oli selventää toimintatapoja ja arviointiin tarvittavien osioiden kokonaisuuksia itselle sekä samalla auttaa muita samojen ongelmien kanssa painivia terveysvalvonnan ammattilaisia.. Jotta kuntotutkimuksesta olisi Sami Stål, sisäilma-asiantuntija Rauman kaupunki Tehtyjen kuntotutkimusten riittävyyden arviointi terveydensuojeluviranomaisessa Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti RTA-kurssin lopputyöstä (Rateko 2018), jonka aiheena oli kuntotutkimusten riittävyyden arviointi terveydensuojeluviranomaisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kuntotutkimuksen käytettävyys Kuntotutkimuksista saatavien raporttien ja dokumenttien hyödyllisyys terveysvalvonnalle riippuu tehtyjen tutkimusten laajuudesta ja osumisesta maaliinsa eli vauriokohtiin. vsk
vsk. Hyvä raportti pitää sisällään kuntotutkijan arvion tilanteesta ja mahdollisesti erilaisia toimenpide-ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpiteet tulee kirjata rakenteittain ja tiloittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tuloksena voidaan havaita rakennuksessa olevan sellaisia laajoja vaurioita, joiden korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Terveysvalvontojen olisi mahdollisuuksien mukaan kyettävä ottamaan kantaa myös käyttöä turvaavien toimenpiteiden riittävyyteen. Ongelmien, riskien ja havaintojen kirjaamisen ja luetteloinnin lisäksi pitäisi arvioida niiden merkitystä sisäilmaongelman muodostumiselle. Terveydellisen haitan arviointiin voidaan tällöin tuoda erilainen lähestymistapa, käyttöä turvaavat toimenpiteet. Käyttöä turvaavat toimenpiteet Kuntotutkimuksen tuloksena voidaan saada myös raportti, jossa toimenpideehdotukset ohjaavat toiminnan alasajoon. Äärimmäisissä tilanteissa esimerkiksi rakenteiden tiiveyden parantaminen ja huonekohtainen ylipaineistus saattavat mahdollistaa t ilojen jatkokäy tön, kunnes korvaavat tilat saadaan käyttöön. Ilman osaamista rakennuksen fysikaalisesta toiminnasta ja painesuhteiden merkityksestä esimerkiksi rakenteiden läpi tuleviin ilmavuotoihin ei voida arvioida käyttöä turvaavien toimenpiteiden riittävyyttä. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimuksen lähtökohdat (Pitkäranta, Ympäristöopas 2016). Kosteus ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa (Petri Annila, Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet).. Hyvät mallit kuntotutkimussuunnitelmien ja raportointien tekemiseen on ohjeistettu ympäristöministeriön Ympäristöoppaassa Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2016. 35 hyötyä terveysvalvonnoille, tulisi sen sisältää työkaluja terveydellisen merkityksen arviota tekevälle
5. Arviointimalli ei sovellu kaikkiin mahdollisiin variaatioihin erilaisista vaurioista, mutta sitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa tärkeimpiä kuntotutkimuksen riittävyyteen merkittäviä tekijöitä. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi lainsäädännön ja ohjeistuksen merkitystä, tutkijoiden pätevyysvaatimuksia sekä seurantatapoja. Toimintatavoissa on runsaasti eroja, valvontaa tehdään erilaisilla osaamispohjilla ja kulttuureilla toisistaan poikkeavissa toimintaympäristöissä. Arviointimallin huipulla on kuntotutkimuksen syyt. Onko keskeiset rakennusosat tutkittu. Valvontayksiköiden yhtenäisen valvonnan edistämisen kannalta olisi tärkeää, että pienempiäkin tutkimuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia tekisivät osaavat koulutetut tekijät, joiden koulutuksena olisi asumisterveysasetuksen vaatimuksen mukaista osaamista. Lisäksi arviointimallissa pyrittiin tuomaan esiin erilaisten lähtötilanteiden jälkeen tapahtuvien toimenpiteiden ja toisaalta erilaisten toimenpiteiden aiheuttamien perustason arviointien syy-seuraussuhteita. vsk. 2. Kyselyssä pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten kuntotutkimussuunnitelmaa arvioidaan eri yksiköissä sekä pystytäänkö tai halutaanko siihen vaikuttaa siinä vaiheessa. Onko vaurion laajuus sellainen, että se vaatii terveysvalvonnan toimenpiteitä. 3. Tutkimusten riittävyyden arvioinnin avuksi ohjausmalli. Valvonnan yhtenäistämisen kannalta olisi tärkeää, että terveysvalvonnoissa olisi riittävästi rakennusteknistä osaamista terveyteen vaikuttavien rakennusteknisten ongelmien ja vaurioiden sekä erilaisten riskirakenteiden arviointiin. Kaavion käyttäminen ei onnistu ilman laajaa osaamista rakennustekniikasta, vaurioiden syntymekanismien tuntemusta, asiansa osaavien kuntotutkijoiden raportteja ja oman alueen yhteistyöverkostojen yhteistyötä. Eri ongelmatyypit käsiteltiin voimakkaasti rajattuina ongelmien edustaman laajuudenkin vuoksi. Kysely lähetettiin 62 terveysvalvonnan yksikölle ja vastauksia saatiin 26 kpl. 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tiedetäänkö, mitkä ovat riskirakenteet ja miten hyvin ne on tutkittu. Kyselyssä keskityttiin kunnallisiin kiinteistöihin. Kyselyllä kartoitettiin tilannetta kuntotutkimusten riittävyyden ja niiden arvioimisen osalta. Tiedetäänkö jotain ongelman mahdollisesta sijainnista ja miten hyvin kuntotutkimus vastaa sijaintiin liittyviin kysymyksiin. Onko ilmanvaihdon toiminta selvitetty. Arviointimallin pohjana ovat kysymykset: 1. 36 Webropol-kysely Keväällä 2018 toteutettiin Webropol-kysely eri terveysvalvonnoille. 6. Kuntotutkimuksen syyt on merkitty arviointimallissa vaalean vihreällä. Kysely vahvisti pääosin lähtöajatusta toiminnan haasteista terveysvalvontojen osalta. Onko vaurio sellainen, että se vaatii laajempia tutkimuksia. Erilaisissa lähtökohdissa suoritetaan alustava arviointi ja/tai alustava käynti kohteeseen. Lähtötietojen laajuuteen, saatavuuteen ja niiden arviointiin sekä niihin vaikuttaviin asioihin haluttiin saada vastauksia. Lopputyön tuloksena saatiin aikaan ohjausmalli, jonka avulla voidaan ohjata toimenpiteiden suuntautumista erilaisissa lähtötilanteissa huomioiden myös laajempia kokonaisuuksia, terveydellisen haitan mahdollisuutta ja jatkokäyttöäkin. Kuntotutkimuksen lähtökohdat määrittelevät tutkimusten laajuuden. Alustavien tietojen ja mahdollisen käynnin jälkeen perusteella voidaan suorittaa terveyshaitan arvio ja/tai voidaan arvioida mahdollista toimenpiderajan ylitystä.
vsk. Jos todettu haitta on todettu tai kuntotutkimus saadaan muusta syystä arvioitavaksi, voidaan siirtyä itse kuntotutkimuksen riittävyyden arviointiin. Terveysvalvonta arvioi saatujen tietojen perusteella vaurioiden laajuutta, riskirakenteita, oireilijoiden sijoittumista ja määrää, rakennuksen käyttöhistoriaa, ilmanvaihdon toimivuutta ja puhtautta, mahdollisia terveyskyselyiden tietoja, jatkokäyttöä sekä käyttäjäkokemuksia. Alustavasta arvioinnista kokonaisuuksien hallintaan Alustavien arviointien jälkeen todetaan, onko mahdollinen terveyshaitta sellainen, että voidaan arvioida kuntotutkimustasoisen tutkimuksen olevan tarpeellinen haitan selvittämiseksi. Kun tällaiset lähtötietojen tarkastelut ja mahdollinen arviointikäynti aistinvaraisine arvioineen on tehty, voidaan oikeastaan todeta kaikki merkityksellinen terveyshaitan arvioinnin kannalta suoritetuksi. Kuntotutkimussuunnitelman saavuttua voidaan arvioida kuntotutkijan pätevyyttä suhteessa arvioituihin vaurioihin sekä toisaalta lainsäädännön määrittelemiä kuntotutkijan pätevyysvaatimuksia sekä mahdollisia terveydensuojeluviranomaisen toimintaa ohjaavia toimenpiderajoja. Laatikoiden syy-yhteyksistä voidaan kuitenkin todeta, että kaikissa tilanteissa ei kaikkien lähtötietojen tarkastelu ole tarpeellista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kuntotutkimusten riittävyyden arvioinnin ohjausja arviointimalli. 37 Vaaleanpunaisilla laatikoilla merkityt osiot edustavat alustavilla menetelmillä huomioon otettavia tietoja, joiden perusteella voidaan suorittaa arvio haitan mahdollisuudesta
Terveysvalvonnalla olisi hyvät suhteet oman paikkakuntansa sidosryhmiin, terveydenhuoltoon, sivistystoimeen, tekniseen toimeen, aluehallintovirastoon, työsuojeluun ja käyttäjiin. Eri tilanteissa on joskus pystyttävä päättämään toimenpiteistä vajailla tiedoilla ja nopealla aikataululla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Paikkakunnalla olisi käytössä tietoja rakennusten historiasta, käytetyistä materiaaleista ja maaperän ominaisuuksista, mahdollisesti myös tietoja paikkakunnalla mahdollisesti sijainneista rakennusmateriaalivalmistajista ja näiden tuotteiden erikoispiirteistä. Aikakaudelle ja riskirakenteelle ominainen vaurio rakenteessa (Sami Stål 2018).. 38 Terveysvalvonnan näkökulmasta tehtyjen tutkimusten riittävyys riippuu siis lähtötiedoista, resursseista, jatkokäytöstä, tilanteen kiireellisyydestä, lainsäädännössä määritellyistä toimenpiderajojen ylittymisestä tai alittumisesta, viranomaisen ja yhteistyötahojen osaamisesta, kuntotutkijoiden osaamisesta sekä taloudellisista seikoista. vsk. Aina kuntotutkimuksiin tai toimenpiteisiin ei ole aihetta Lähtötietojen ja vahingon laajuuden perusteella pitäisi laajempien tutkimusten piiristä pystyä rajaamaan pois sellaiset kohteet, joissa laajaan kuntotutkimukseen ei ole aihetta. Erilaisten tilanteiden arvioinnissa vaaditaan laajaa osaamista ja arviointikykyä. Kokonaisuuden hallinnassa optimitilanteessa terveysvalvonnalla olisi pääsy teknisiin dokumentteihin, rakennepiirustuksiin ja huoltoasiakirjoihin. Tällaisia olisivat pienet vahingot, ilmanvaihtokoneiden käyntipuutteet ja puhdistustarpeet sekä siivouksesta tai sen puutteesta aiheutuvat ongelmat. Tällaisten terveyshaittojen muodostumisen arviointi ja niiden poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden määrittäminen mittakaavaltaan ja ajallisesti sopiviksi on laaja ja vaikea tehtävä. Terveysvalvontojen tehtävänä on suojata terveyttä ympäristöstä aiheutuvia haittoja vastaan ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä. Viranomaisen osaaminen, perustaidot ja sosiaaliset taidot joutuvat koetukselle, kun pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa ongelmista. Paikkakunnalla toimisi aktiivinen sisäilmatyöryhmä, jossa monitoiminen elin käsittelisi kiinteistöjä ja toimenpiteistä sovittaisiin yhdessä, hyvässä hengessä
Laajempia tutkimuksia vaadittaessa tulisi ottaa huomioon riskirakenteet ja eri aikakausille ominaiset ongelmatyypit rakenneosittain. Laajempia ongelmia ovat myös erilaiset toimenpiderajojen ylitykset, joihin nopeat toimenpiteet eivät arvioiden mukaan ole riittävä korjaus. 39 Laajempien ongelmien ilmetessä alustavilla käynneillä, suunnitelmallisilla tarkastuksilla, terveyskyselyjen tai sisäilmatyöryhmän kautta tulisi pääsääntöisesti vaatia laajempia tutkimuksia. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Asiantuntijan laatima kuntotutkimussuunnitelma mahdollistaa tulevien tutkimusten laajuuden arvioinnin jo ennen tutkimuksia. Tällöin kosteusvauriokohteissa vaadittaisiin rakennuslupia ja riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaavia suunnittelijoita korjauksen suunnitteluun ja valvontaan sekä varmistamaan, että korjaukset on tehty siten, että terveyshaitta saadaan poistettua. Samat haasteet ja uusiakin on nyt varmasti edessä, mutta edelleen kamppaillaan terveydellisten olojen parantamisen puolesta. Kuntotutkimussuunnitelmaa voidaan verrata omiin olemassa oleviin tietoihin ja mahdollisiin tarkastustuloksiin. Kuntotutkimussuunnitelma, vaikuttamisen paikka Paras vaihe vaikuttaa tutkimusten riittävyyteen on kuntotutkimussuunnitelmavaihe. Pakkokeinot ovat usein hyvä menetelmä asioiden kirjaamiseen ja tutkimusten toteuttamisen pakottamiseen. Sami Stål on työskennellyt Rauman kaupungin sisäilma-asiantuntijana 1.8.2019 lähtien. Valtion ja kunnan talouden kannalta on tärkeää, että asioista vastuussa olevat tahot ovat riittävän osaavia pystyäkseen tekemään päätöksiä, joilla on suuret taloudelliset vaikutukset suoraan korjauskustannuksina tai välillisesti terveyskustannuksina. Itse olen siirtynyt elokuun alussa Rauman kaupunkiorganisaatiossa uusiin tehtäviin sisäilma-asiantuntijaksi. Laajoja vaurioita katselmuksella tai ensikäynnillä havaittaessa tulisi vaatia asumisterveysasetuksen mukaisia tutkijoita: kosteusvaurion kuntotutkijoita, sisäilma-asiantuntijoita tai rakennusterveysasiantuntijatasoisia tutkijoita. Kuntotutkimussuunnitelmaan voidaan terveydensuojeluviranomaisen ominaisuudessa vaatia lisäyksiä tarpeen mukaan. Vuosina 2009–2019 hän työskenteli Rauman kaupungin terveystarkastajana.. Sosiaalija terveysministeriö on tukenut taloudellisesti terveysvalvontojen osallistumista rakennusterveysasiantuntijakoulutuksiin, joka on mahdollistanut monelle yksikölle oman henkilöstön lisäkoulutuksen. Keskusteluissa kollegojen kanssa tämä on koettu vain hyväksi asiaksi. Saatesanat päättäjille Kuntien terveysvalvonnalla on usein ratkaiseva rooli päätettäessä rakennuksiin kohdistuvista tutkimuksista ja jatkotoimenpiteistä. Loppusanoina voidaan todeta tarvittavan runsaasti lisäkoulutusta terveysvalvonnoille kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien arvioinnin tueksi. Terveydensuojeluviranomaisella on mahdollisuus vaatia tutkijoiden osaamista ja tutkimusten laajuutta myös pakkokeinoilla. Tietenkin toivoisin myös, että terveysvalvonnassa ryhdyttäisiin maksamaan parempaa palkkaa, jotta osaajat saataisiin myös pidettyä kuntien terveysvalvonnan palkkalistoilla. Tutkimusten jälkeen olisi suotavaa, että rakennusvalvonnat suorittaisivat oman osansa urakasta yhteisillä pelisäännöillä. Jos itse tutkimuksessa havaitaan jotakin, jota esitiedoissa ja arviossa ei ole otettu huomioon, voidaan vaatia lisätutkimuksia. Sosiaalija terveysministeriön tuki kunnille rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen on havaittu enemmän kuin tarpeelliseksi ja toiveena olisi, että sama suuntaus jatkuisi
Aluehallintovirastossa päätettiin ryhtyä Terveet tilat 2028 -hankkeen alueellisen toimeenpanotilaisuuden jälkimainingeissa hakemaan esityksiä vuoden 2018 sisäilmateoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. Vuoden sisäilmatekoa haetaan jälleen Itä-Suomessa. 40 I tä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Sirkka Jakonen on Vuoden sisäilmateko -tunnustuksen ideoija. Tavoitteena oli löytää ja tunnistaa merkityksellisiä ja vaikuttavia sisäilmatekoja Eteläja Pohjois-Savossa sekä PohjoisKarjalassa. Taustalla oli aluehallintoviraston halu selättää sisäilmaongelmat ja kehittää positiivista virettä nostamalla esiin myös onnistujia tässä haastavassa ja itäsuomaLari Hölttä, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Annamari Kärki, hallintojohtaja Sisäilmatalo Kärki Oy Sisäilmakummitoiminta vuoden 2018 sisäilmateko Itä-Suomessa Itä-Suomen aluehallintovirasto haki viime vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden sisäilmatekoa
Sisäilmakummi vierailee koululla erikseen sovittuina ajankohtina muutaman kerran lukukaudessa. Mikä ihmeen Sisäilmakummi. Vuoden 2018 sisäilmateko Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vuoden 2018 sisäilmateko -kunniakirjan Kontiolahden kunnalle sekä Sisäilmatalo Kärki Oy:lle esimerkillisestä lapset ja nuoret huomioon ottavasta sisäilmakummitoiminnasta. luokkalaisten kanssa. Sisäilmakummitoimintaa pilotoitiin viime talvena Kontiolahden alakoulun 4. 41 laisten terveyteen vaikuttavassa asiassa. ”Idea sisäilmakummitoimintaan syntyi sisäilmaviestinnän kehittämispohdinnoista”, kertoo ”idean äiti”, joensuulainen sisäilmaVuoden 2018 palkitut ja tunnustuksen luovuttajat. Tavoitteena on viestiä oppilaille ilman ammattislangia. Kummiluokan oppilaat saavat lähettää sisäilmakummille mieltä askarruttavia kysymyksiä ja niistä keskustellaan ns. Kuva: Auli Posti, Itä-Suomen aluehallintovirasto 2018.. Sisäilmakummi on ollut tukena myös muutettaessa väistötiloihin, tavannut vanhempaintoimikuntaa sekä vieraillut koulun vanhempainillassa. Kuvassa vasemmalta lukien tunnustuksen vastaanottaneet hallintojohtaja Annamari Kärki ja toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärki, kunnanjohtaja Jere Penttilä ja rehtori Juha Rytkönen sekä tunnustuksen luovuttaneet johtaja Matti Ruuska, johtaja Ulla Ahonen sekä ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lari Hölttä Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tunnustuksen saajat ovat osoittaneet ennen kaikkea positiivista asennetta sekä halua kehittää käytössä olevia menettelytapoja, joiden avulla sisäilma-asioita lähestytään uudella, aktiivisella sekä rohkealla tavalla. vsk. Toiminta on perustunut sisäilma-asiantuntijan vapaaehtoistyöhön ilman korvausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. kummitunneilla. Esityksen Vuoden sisäilmateko -tunnustuksen saajaksi sai tehdä kuka tahansa ja jokaisen Itä-Suomen maakunnan osalta esityksen pystyi tekemään erikseen
Epätietoisuus aiheuttaa helposti huhupuheita, huolta ja pelkoja sekä välillä virheellisenkin tiedon leviämistä, myös lasten keskuudessa. ”Koululaisilla oli todella paljon kysymyksiä ja huolta sisäilmaongelmiin liittyen. Silti sisäilma-asioista viestiminen jää helposti vain aikuisten väliseksi. Kontiolahden alakoulun sisäilmakummina toimineen rakennusterveysasiantuntija Jukka-Pekka Kärjen kokemukset sisäilmakummina olosta ovat positiivisia. Lapsia ei tietääkseni aiemmin ole viestinnälliseltä kantilta juurikaan mietitty, vaikka he ovat varmasti maan suurin sisäilmaongelmien keskellä arkeansa viettävä henkilöryhmä.” Suomalaiset koulut ja päiväkodit ovat viime vuosina painineet sisäilmaongelmien kanssa valtakunnan laajuisesti. vsk. Kysymysten seassa oli kevyitä ja helposti vastattavia asioita, mutta myös esimerkiksi huolestuneisuutta siitä, voiko homeeseen kuolla. Sisäilmakummin avustaessa sisäilmaan liittyvien asioiden viestimisessä, tuetaan samalla oppilaiden energian suuntaamista koulutyöhön ja opettajien työpanoksen sekä resurssien suuntaamista opetustyöhön. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 42 alan yrityksen hallinnossa työskentelevä Annamari Kärki ja jatkaa: ”Viestintä on olennainen osa onnistunutta sisäilmaprosessia. Epäonnistunut tai liian suppealle kohderyhmälle suuntautunut viestintä puolestaan voi pahimmillaan jopa kokonaan vesittää hankkeita, vaikka ne rakennusteknisesti voitaisiinkin katsoa onnistuneeksi. Sisäilmakummitoiminta istuu myös erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin rakentaa osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa tukevaa toimintakulttuuria kouluihin. ”Sisäilmakummin tehtävä on ollut mielekäs ja tärkeä sisäilma-asiantuntijankin näkökulmasta. Oppilaat ovat kuitenkin yhtä lailla kiinnostuneita ja yhtä huolissaan terveydestään kuin aikuisetkin. Tuntuu hyvältä, että olemme onnistuneet luomaan tilaisuuksia, joissa näin suuret huolet on mahdollista nostaa esiin ja keskustella avoimesti suoraan lasten kanssa. Se auttaa rakentamaan luottamusta ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Kiinteistöt ovat ihmisiä varten ja osaamispanostamme tulee käyttää nimenomaan siihen, että ihmiset voivat hyvin terveellisissä ja turvallisissa tiloisSisäilmakummi • Sisäilmatalo Kärki Oy:n kehittämä tukitoiminta viestinnälliset seikat keskiössä • Tavoitteena lisätä tietoisuutta sisäilmaan liittyvistä asioista hälventää ja oikaista mahdollisesti väärän tiedon aiheuttamaa huolta havainnollistaa sisäilma-asioita käytännönläheisesti ja viestiä sopivalla tasolla kohderyhmä huomioon ottaen • Ensisijaisena ja tärkeimpänä kohderyhmänä lapset ja nuoret myös vanhemmat ja työntekijät tulevat huomioon otetuiksi • Perustuu vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen • Tuetaan toiminnanharjoittajaa sisäilma-asioiden viestinnässä viestintä vuorovaikutteista ja keskustelevaa.
Vuoden 2019 sisäilmatekoa haetaan Itä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt hakea myös vuonna 2019 esityksiä maakunnallisen tunnustuksen saajaksi. Tästä kiitos Kontiolahden kunnalle! Positiivinen huomio aiheen ympärillä on ollut kaikkia tahoja häkellyttävää. Tämä yllätti pilottihankkeen käynnistäneen yrittäjäpariskunnan. Sisäilmakummi Jukka-Pekka Kärki kertoo oppilaille ilmanvaihdon toiminnasta. Uskon, että sisäilmakummitoiminnalla on varmasti paljon positiivisia vaikutuksia tulevaisuuteen näiden lasten ja nuorten kasvaessa!” Sisäilmakummitoiminta on saanut paljon positiivista huomiota. 43 sa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Jatkoa ollaankin jo suunnittelemassa”, pohdiskelevat Annamari ja Jukka-Pekka Kärki tulevaisuuden suunnitelmiaan sisäilmakummitoiminnan jatkamiseksi. Esityksen Vuoden sisäilmateko -tunnustuksen saajaksi voi tehdä kuka tahansa ja jokaisen Itä-Suomen maakunnan osalta esityksen pystyy tekemään erikseen. ”Paljon on tullut kyselyitä sisäilmakummitoiminnan laajentamiseksi ja monistamiseksi niin julkisen sektorin kuin sisäilmaalan toimijoidenkin tahoilta. Myös lapsille täytyy ja kannattaa luoda vaikutusmahdollisuuksia sekä järjestää aikaa vuorovaikutukselle. Kuva: Heikki Haapalainen, Yle 2018.. Toimintaan lähdettiin pienellä panostuksella, ilman byrokratiaa ja pyyteettömästi lasten asiaan keskittymällä. Huomio on kuitenkin mielestämme osoitus siitä, että asia koetaan yhteisesti tärkeäksi. vsk. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, eikä se kuulu vain meille aikuisille
Vuoden sisäilmateko voi olla esimerkiksi menettelytapa, jolla on ollut tai tulee olemaan arvioiden mukaan erityisen positiivinen merkitys: • tilojen käyttäjien terveydelle • terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä • sisäilmasta oireilevien tukemisessa tai neuvonnassa • viestinnässä • koulutuksessa ja osaamisessa • rakentamisessa ja ylläpidossa tai • uudenlainen tai muutoin merkityksellinen toimintatapa tai -malli, joka täyttää Vuoden sisäilmateon myöntämisen perusteet • yksittäiseen sisäilmakohteeseen liittyvä toimenpide, joka täyttää Vuoden sisäilmateon myöntämisen perusteet. Esityksen vuoden 2019 sisäilmateoksi ItäSuomessa voit tehdä osoitteessa: www.avi.fi/web/avi/sisailmateko Lähteet ”Voiko homeeseen kuolla?” Sisäilmakummi kuulee koululaisten huolen ja vastaa kysymyksiin (Verkkojulkaisu). 44 Vuoden sisäilmateko -kunniakirja myönnetään yksityiselle henkilölle, yhteisölle, yritykselle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka on esimerkillisellä tavalla tukenut Itä-Suomen aluehallintoviraston tavoitteita turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä Terveet tilat 2028 -ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viitattu 23.8.2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10564868 Vuoden 2018 Sisäilmateko -kunniakirja Kontiolahden kunnalle sekä Sisäilmatalo Kärjelle (Verkkojulkaisu). Saatavissa: http://www.avi.fi/ web/avi/-/vuoden-2018-sisailmatekokunniakirja-kontiolahden-kunnalleseka-sisailmatalo-karjelle-ita-suomiVuoden 2019 sisäilmateon etsintä on alkanut eri medioissa jaettavan materiaalin avulla. Viitattu 23.8.2019. vsk. Kuva: Pixabay, muokkaus Lari Hölttä 2019.
Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Kuivaketju10 on RALAn ylläpitämä toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan. Lisäksi kosteudenhallintakoordinaattorin on mahdollista sijaistaa muita rooleja. www.rala.fi Kuivaketju10 uudistui RA LA ry uu dis ti Kui va ket ju10-toi min ta mal lin säh köis tä jär jes tel mää. Myös mui ta käyt tä jien toi vo mia omi nai suuk sia on otettu käyt töön. Järjestelmäuudistuksessa Kuivaketju10-riskilistan tehtävien vaiheistus on purettu ja eri tehtävätyyppien tarkoituksia on selkeytetty. Tutkitusti terveellistä asumista ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Akkreditoidut tutkimusmenetelmät ScanLab on Ruokaviraston hyväksymä terveydensuojelulain mukaisia asumisterveysnäytteitä tutkiva laboratorio. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tehtävien sisältöjen muokkaus on mahdollista kunnes todentamistehtävä on dokumentoitu valmiiksi. Käytössä on myös projektikohtainen ilmoitusvirta, joka ilmoittaa yksittäisen käyttäjän kannalta olennaisista tapahtumista projektissa. Kuivaketju10:n sähköinen järjestelmä on RALAn kehittämä ja ylläpitämä maksuton työkalu projektin läpinäkyvään toteuttamiseen ja dokumentointiin. Kaikista tapahtumista jää merkintä hankkeen tapahtumahistoriaan, joka on projektin osapuolten nähtävissä. 45. Muut tehtävät on siirretty raportointitehtävät-osioon. Toimintamalli sisältää kymmenen kohdan riskilistan keskeisimmistä torjuttavista kosteusriskeistä. Uu dis tus te kee Kui va ket ju10n käy tös tä jous tavam paa: teh tä vien vai heis tus on pu re ttu ja teh tä vien si säl tö jen muok kaus ta on hel po te ttu. Riskilistan muokkaus-, kuittausja suunnitteluvaiheista on luovuttu; riskilistan hallinta tapahtuu yhdessä ainoassa näkymässä, joka sisältää sekä suunnitteluettä todentamistehtävät. Toimintamallin avulla pyritään vähentämään kosteusvaurioiden riskiä läpi rakennushankkeen. Uudistuksen myötä jokainen käyttäjä voi perua omia tehtäväkohtaisia kuittauksiaan. Uusi ver sio eli mi noi käyt tä jäpa laut teen pe rus teel la tun nis tet tu ja käy tön es tei tä. vsk
Rakennusterveys edellyttää elinkaariajattelua. ”Myös uudemmassa rakennuskannassa on esiintynyt valitettavia sisäilmaongelmia. Monen vanhemman rakennuksen kohdalla peruskorjauksetkin ovat saattaneet jäädä väliin tai viivästyä. ”Talo tai asunto on monelle elämän suurin sijoitus, joten on luonnollista, että rahoille halutaan vastinetta. tilaa käsittelevästä raportista (ROTI). vsk. Olisi harhaanjohtavaa tarkastella vain tiettyä osatekijää, sillä haitallisia valintoja voidaan tehdä elinkaaren eri vaiheissa. Tämä selviää esimerkiksi rakennetun omaisuuden Laura Heinovaara, viestintäpäällikkö Kiilto Terveellisen rakentamisen ratkaisut eivät synny sattumalta Ihmiset viettävät valtaosan päivästään sisätiloissa. Siksi rakennusten terveellisyydellä ja turvallisuudella on merkittävä vaikutus meidän kaikkien hyvinvointiin. Onko lopulta siis niin suuri ihme, että osassa vanhemmista rakennuksista ilmenee ongelmia”, Heljo pohtii. Näiden osalta ongelmien syiden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ongelmiin pystytään puuttumaan ja ne voidaan tulevaisuudessa ehkäistä”, hän jatkaa. Terveellinen rakentaminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden ammattitaitoisesta tilaamisesta, hyvään suunnitteluun, vastuullisesti valittuihin rakennusmateriaaleihin ja laadukkaaseen toteutukseen. Paljon esillä olleiden sisäilmakysymysten myötä myös tietoisuus rakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista on lisääntynyt. 46 H yvin hoidettu yksittäinen osatekijä ei vielä takaa terveellistä rakennusta. Ekologisuus kasvava trendi Tänä päivänä asukkaiden ja muiden tilan käyttäjien toiveet ekologisesta ja terveellisestä rakentamisesta nousevat yhä voimakkaammin esiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kiillon rakentamisen liiketoiminnan tuotekehityksen vetäjä Petri Heljon (TkT) mukaan elinkaariajattelun korostuminen on erittäin hyvää kehitystä. Tämä yhdistelmä vie myös rakennusalaa oikeaan suuntaan”, Heljo sanoo.. Samanaikaisesti ympäristönäkökulmat ovat korostuneet kaikessa kuluttamisessa. ”Valtaosa tällä hetkellä käytössä olevasta rakennuskannasta on melko iäkästä
Lisäksi suosiotaan kasvattaa Joutsenmerkki, jota rakennukselle voi hakea, jos esimerkiksi materiaalivalinnat, energiatehokkuus ja jätteiden käsittely rakennuskohteessa täyttävät ympäristömerkille asetetut kriteerit. ”Eri ryhmien intressit eivät aina kohtaa. Esimerkiksi tuotteen ja ympäristön kannalta vastuullisesti toimiminen tarkoittaa Heljon mukaan usein myös joistakin asioista luopumista. vsk. Esimerkkejä tällaisista ovat joissakin Euroopan maissa käytettävä Emicode-luokitus (EC1) ja Suomessa käytettävä M1-luokitus. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa suurin piirtein saman sisältöinen luokitus tulisi olla moneen kertaan samalle kansainvälisesti myytävälle tuotteelle. ”Monessa tapauksessa ekologisuuteen ja sisäilmaan liittyvät luokitukset ovat kansallisia ja kaupallisia. Tuotteen saa myytyä yhdelle asiakasryhmälle, mutta oikeasti vastuullista on ympäristön ohella kaikkien asiakasryhmien huomioiminen. Rakennusalan vastuullisuutta monimutkaistaa se, ettei aina ole itsestään selvää, kuka on asiakas. 47 Lisääntyneen ympäristötietoisuuden myötä tuotteiden hyväksyttävyyttä rakentamisen ympäristöluokitusten kanssa kysytään yhä enemmän. Kuka on asiakas. Esimerkkinä voi käyttää mitä tahansa rakennustuotetta. Ne kehittävät alaa pääsääntöisesti positiiviseen suuntaan, mutta päällekkäiset luokitukset aiheuttavat kustannuksia, jotka johtavat Heljon mukaan rakentamisen kustannusten kasvuun. Tällaisia ovat esimerkiksi LEED, BREEAM, RTSYmpäristöluokitus ja EU:n kehitteillä oleva Level(s). Urakoitsijalle on luonnollisesti tärkeää tuotteen työominaisuudet, hinta ja luotettavuus. Tämä linkittyy myös hyvin läheisesti sisäilmakeskusteluun”, Heljo toteaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Yrityksen vastuullisuus koostuu toimivan tuotteen lisäksi sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta sekä ympäristövastuusta ja tuoteturvallisuudesta. Alan kehitys haastaa tuotekehitystä Erilaiset luokitukset ja tuotestandardit ovat lisääntyneet viime aikoina ja trendi jatkunee tulevaisuudessakin. Euroopan unionin tulisi ottaa asiaan vahvasti kantaa Elinkaariajattelun korostuminen on erittäin hyvää kehitystä, toteaa Kiillon rakentamisen tuotekehityksen päällikkö Petri Heljo.. Kiinteistön omistajalla on tuotteen toimivuuden suhteen suuri rahallinen intressi ja monesti valmiin kokonaisuuden asiakas on rakennuksen käyttäjä. Loppukäyttäjä arvostaa turvallisuutta, huoltovapautta ja pitkää elinkaarta. Monessa tapauksessa urakoitsija ostaa tuotteen, joskus myös suunnittelija ohjaa tiettyihin ratkaisuihin
Nyt asiaan ollaan kiinnittämässä entistä enemmän huomiota. Heljo korostaa, että tuotekehittäjän on katsottava oman yrityksen rajojen ulkopuolelle. Intressi on yhteinen”, hän jatkaa.. ”Erilaisia verkostoitumishankkeita on onneksi käynnissä ja teollisuuden ympäristökysymysten kanssa työskenteleviä pyritään saamaan saman pöydän ääreen. On tärkeää tutkia ja ymmärtää materiaalien käyttäytymistä myös eri olosuhteissa ja ottaa tämä huomioon tuotteita kehitettäessä. Yrityksellä on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet muun muassa materiaalien, logistiikan ja energian suhteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tällaisia yhteistyökumppaneita pyrimme löytämään ja näin pidentämään materiaalien kiertoa”, Heljo kuvailee. Heljo toteaa, että luokitus on ollut erittäin onnistunut ja sillä on ollut merkittävää vaikutusta koko teollisuuteen. 48 ja ohjata kehitystä. Haasteita ratkotaan yhdessä alaa kehittäen Suomalainen perheyritys juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia, kun Kiilto täyttää sata vuotta. vsk. Myös sisäilmakorjauksiin olemme tuoneet ratkaisuja, joilla voidaan vähentää tarvittavia työvaiheita”, Heljo kertoo. Yhtenäiset luokitukset mahdollistaisivat myös tuotteiden paremman vertailtavuuden.” Rakentamisen tehokkuus ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt samaa vauhtia muun teollisuuden kanssa. Tämä on osa vastuullista toimintaa, joka useinkaan ei näy suoraan asiakkaalle.” Heljo haluaa korostaa, että sisäilmakysymykset ovat usein varsin monimutkaisia ja yksilöllisiä. Hän kuitenkin muistuttaa, että luokituksessa mitataan rakennusmateriaaleista vapautuvia yhdisteitä vain normaaleissa kuivissa olosuhteissa, eikä se ota kantaa esimerkiksi olosuhteiden vaikutukseen emissioihin. Tutkimusta tehdään valtakunnan suurimpien tutkimuslaitosten kanssa ja ratkaisuja etsitään niin uusien tuotteiden ja palvelujen kuin kiertotalouden saralla. M1-luokituksesta apua sisäilmakysymyksissä M1-luokitus on vaikuttanut rakennusmateriaalien kehitykseen ja rakennusmateriaaleista vapautuvien haihtuvien yhdisteiden määrät ovat laskeneet merkittävästi luokituksen voimassaoloaikana. Tämä lisää niiden haasteellisuutta. ”Tämä unohtuu monessa keskustelussa, kun ihmetellään miten M1-luokiteltu rakennusmateriaali voi aiheuttaa haittaa sisäilmalle. Sisäilmakysymysten sekä tuotteiden ja työtapojen tehokkuuden rinnalla tuotekehityksessä ovatkin pinnalla erityisesti ympäristökysymykset. Uutta tietoa esimerkiksi sisäilmaongelmien suhteesta terveysvaikutuksiin saadaan tutkimuksissa jatkuvasti. Samat tutkimukset tai vastaava korjaustapa ei aina toimi eri kohteissa. Kemianteollisuus saattaisi esimerkiksi pystyä hyödyntämään monia muun teollisuuden sivutuotteena syntyviä materiaalivirtoja huomattavasti nykyistä tehokkaammin, mikäli ne käsiteltäisiin prosessiin sopiviksi. Ympäristöystävälliset ja kestävät ratkaisut löytyvät yhteistyössä. ”Tuotekehityksellisesti tämä on varsin mielenkiintoinen haaste, johon olemme vastanneet tuomalla markkinoille esimerkiksi pikavedeneristysjärjestelmän, jossa vedeneriste voidaan ruiskuttaa eristettäville pinnoille. Tämä lisää työn tehokkuutta ja nopeutta varsinkin suuremmissa kohteissa. ”Yksi merkittävä tekijä tänä päivänä on verkostoituminen ja sopivien kumppanien löytäminen. Materiaalitoimittaja voi osaltaan tukea tehokkuuden kasvua tarjoamalla tehokkaampia työtapoja ja nopeampia sekä yksinkertaisempia ratkaisuja
040 720 1726 Puh. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen. Syksyllä 2019 alkavan ja kesään 2020 asti kestävän testausjakson avulla selvitetään, kuinka hyvin ympäristöministeriön valmistelema arviointimenetelmä soveltuu tavanomaisten suunnitteluja rakennushankkeiden käyttöön. ”Toivomme testaukseen erilaisia rakennushankkeita. 49 Varmista kanssamme rakennuksesi toimivuus Energiatehokkuus | Sisäilmaselvitykset | Kuntotutkimukset Meiltä saat pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia asiantuntijapalveluita rakennusten toimivuuden varmistamiseen. Green Building Council Finland on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää kestävää kehitystä kiinteistöja rakentamisalalla. vsk. Ota yhteyttä Helena Järnström Risto Koivusaari Puh. YM. Vähähiilistä rakentamista tukee myös Green Building Council Finlandin käynnistämä neuvontapalvelu, joka on sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käytettävissä. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaukseen on tarjolla rahallista avustusta. 040 198 2404 HelenaJarnstrom@eurofins.fi RistoKoivusaari@eurofins.fi Lue lisää www.eurofins.fi/expertservices Ympäristö_ja_terveys_5_19.indd 1 26.8.2019 11:07:06 Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä siirtyy rakennushankkeiden testattavaksi Ympäristöministeriö aloittaa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Rakennusten suunnittelun tulisi kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että rakennukseen käytettävät materiaalit ovat pääpiirteissään selvillä”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Uudisja korjaushankkeet ovat tervetulleita, samoin erikokoiset rakennukset. Arviointimenetelmän testauksen ohella käynnistyy myös kansallisen päästötietokannan kehittäminen, jonka valmistelusta vastaa Suomen ympäristökeskus. Sähköiset hakemukset on jätettävä 30.9.2019 mennessä (www.elinkaarilaskenta.fi)
Lähellä tuotettu, lähellä jatkojalostettu ja parhaassa tapauksessa myös loppukäyttökohde löytyy läheltä. 50 S uomen Sahayrittäjät ry on pienten sahaja höyläämöyrittäjien yhteinen yhteistyöja edunvalvontajärjestö, joka pyrkii edesauttamaan jäsenyritysten toimintaedellytyksiä. Parhaimmillaan yksittäinen jäsenyritys työllistää yli 10 henkilöä. Timo Ripatti, puheenjohtaja Suomen Sahayrittäjät ry LÄHIPUU®-sahatavara on ympäristötietoisen kuluttajan valinta Suomen Sahayrittäjät ry rekisteröi käyttöönsä Lähipuu®-tavaramerkin kaksi vuotta sitten. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Sitä on yksinkertaisuudessaan kotimainen Lähipuu®.. vsk. Tosin monessa tapauksessa, yrittäjän statusta tarkasteltaessa voidaan puhua myös perheyrityksestä. Tavaramerkin nimestä voi jokainen helposti päätellä, mistä tuotteessa on kysymys. Sahayrittäjien jäsenkenttä on hyvin heterogeeninen. Jäsenyrityksiä löytyy läpi valtakunnan ja tavallisimmillaan kyseessä on pieni, yrittäjän itsensä työllistävä yritys. Liikevaihtoa katsellessa yritykset toimivat laajalla repertuaarilla – muutamasta tuhannesta eurosta aina yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoon
Muita arvotekijöitä on asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu kannolta valmiiksi tuotteeksi. Emme ole keksineet viisasten kiveä uudelleen, vaan toimme asian julkisuuteen ja ennen kaikkea avoimeen keskusteluun. On aivan selvää matematiikkaa todeta, että monissa tuotteissa (myös rakennusalan) valtava määrä hiilidioksidia vapautuu ilmakehään pelkän logistiikan vuoksi. Lähipuu-ajatukseen kuuluu tunnistaa tietyt arvotekijät, jotka halutaan merkkiin liittää ja jotka toteutuessaan tekevät puutavaran jalostuksesta lähellä tuotettua ja käytettyä. Pienet sahat, höyläämöt ja jatkojalostajat eivät tee tuotteita massaTästä tukkikasasta valmistuu laadukasta lähipuuta. Tavallisen kuluttajan valinnat ja arvomaailma ovat saaneet monessa tapauksessa uudenlaisen käänteen. Kuva: Timo Ripatti.. Enää ei olekaan aivan sama, minkä tuotteen tai palvelun itse kukin valitsee. Kaikella on hintansa ja kaikella on hiilijalanjälkensä. Mitä enemmän ja mitä pidempiä matkoja liikutellaan vaikkapa puutavaraa tien päällä – sitä suuremmaksi muodostuu ilmastorasitus. Tähän yhtälöön Suomen Sahayrittäjät haki ratkaisua muutama vuosi sitten. 51 LÄHIPUU®-tavaramerkki takaa pienen hiilijalanjäljen Ympäristöasioiden tietoisuus ja kiinnostus niihin on kasvanut vahvasti viime vuosina. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Arvotekijät liittyvät yleisesti puun paikalliseen alkuperään ja ympäristöystävällisyyteen sekä terveellisyyteen
On ollut hienoa todeta, että parin viime vuoden aikana monet kunnat ja kaupungit ovat ottaneet tarkasteluun myös puurakentamisen vaihtoehdon rakennushankkeita pohtiessaan. Suomalainen puu on parasta Suomalainen puumateriaali on tunnetusti laadukasta. Suomalainen puu kelpaa markkinoille rakennusja huonekalumateriaalina. EPD (Environmental Product Declaration) on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista. Tuotteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset ovat muodostuneet tärkeiksi kriteereiksi rakennusmateriaalien valintoja tehtäessä. Monesti ilmastohyöty ja sahatavaran valmistuksen kustannusrakenteen pienentäminen kulkevat käsi kädessä. Lähipuu®yritykset ovat sitoutuneet toimimaan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä koko sahatavaran valmistusprosessin ajan. vsk. Puu luo rakennusja sisustusmateriaalina pohjaa terveelliseen ja virikkeelliseen työtai koulupäivään. Suomalaista puuta arvostetaan maailmalla. Esimerkkeinä voidaan mainita Pudasjärven hirsikampus, Kuhmon CLTtekniikalla toteutettu koulukokonaisuus ja lähiaikoina Imatralle valmistumassa oleva Suomen suurin puukoulu. Tuotantomalli lähtee asiakkaan tarpeista ja siihen kuuluu asiakkaan kohtaaminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen. LÄHIPUU® ottaa ympäristöasioissa vielä askeleen pidemmälle Lähipuu®-tavaramerkki sai Suomen ensimmäisen saha-alan RTS EPD ympäristöselosteen tammikuussa 2019. Vanha sanonta ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” pitää kuitenkin paikkansa, kun tarkastellaan viime vuosikymmenten rakennushankkeita vaikkapa julkisella sektorilla. Useiden tutkimusten mukaan puun terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Käytännössä tämä ilmenee erikoismittojen tai laatujen tuottamisena asiakasja käyttökohteen mukaisiin tarkoituksiin. Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyrityksistä 60 on ottanut Lähipuu®-tavaramerkin käyttöön koulutuksen jälkeen. hiilijalanjäljen • otsonia tuhoavat aineet, jotka ohentavat otsonikerrosta. Monta (betonista) homekoulua tai -päiväkotia on jouduttu sulkemaan ja purkamaan joko rakennusaikaisten virheiden tai materiaalivalintojen takia. 52 markkinoille. RTS EPD -ympäristöseloste auttaa rakennusurakoitsijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita ymmärtämään paremmin rakennustuotteisiin ja materiaaleihin liittyviä ympäristökysymyksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kysymyksen voi asettaa kenelle tahansa, melkeinpä missä maassa tahansa ja vastaus on aina sama. Standardin mukaisilla indikaattoreilla kuvataan tuotteen elinkaaren aikana aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita ovat mm.: • ilmastonmuutosvaikutus, joka huomioi nk
Metsänhoito ja puunkorjuu ovat selvästi suurin ympäristövaikutusten lähde ulkokuivatulla puulla muissakin vaikutusluokissa kuin hiilijalanjäljessä. Sahauspaikalla siirrettävällä sahalla sahatun ja ulkona aurinkokuivatun sahatavarakuution hiilijalanjälki vastaa 53 kilon hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Taitaa olla lähellä sitä ”ennen vanhaan” mallia… Lisää Lähipuusta: www.sahayrittajat.fi/ lahipuu-tuotemerkki RAKENNUSTERVEYSTAI SISÄILMAASIANTUNTIJAKSI. Koneellisessa kuivauksessa sahausjätteen polton vaikutukset nostavat erityisesti maaperän happamoitumisen ja vesistöjen rehevöitymisen vaikutuksia. Ne on laskettu erikseen ulkokuivatulle, siirrettävällä sahalla sahatulle ja kiinteällä sahalla sahatulle sekä koneellisesti kuivatulle sahatavaralle. Lähipuu antaa selkeää ympäristöhyötyä Lähipuu®-sahatavara käytetään tyypillisesti lähellä sahauspaikkaa. 53 • maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt, jotka vahingoittavat ekosysteemejä ja rakennettua ympäristöä • rehevöitymistä aiheuttavat päästöt, jotka aiheuttavat happikatoa vesistöissä • uusiutumattomien energiavarojen ja mineraalivirtojen ehtyminen, joka aiheutuu näiden resurssien hyväksikäytöstä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ympäristöselosteen tutkimustyön kahden vuoden ajalta toteutti Luonnonvarakeskus (Luke) ja hankkeessa oli mukana vahvasti myös Metsäkeskus. Tavaramerkille laaditussa ympäristöselosteessa kerrotaan tavaramerkkiä käyttävien piensahojen sahatavaraan sitoutuneet ympäristövaikutukset. Vaikka Lähipuu®-sahatavaran hiilijalanjälki jääkin selvästi pienemmäksi kuin muilla rakennusmateriaaleilla vastaavassa käytössä, on sahatukkien ja valmiin sahatavaran kuljetuksilla merkittävä vaikutus sahatavaran hiilijalanjäljelle. Paras lopputulos ilmaston kannalta onkin lähellä kasvupaikkaa sahattu, ulkokuivattu ja loppukäytetty Lähipuu®-sahatavara. Kiinteän sahan pidemmät kuljetusmatkat ja kuivatus nostavat hiilijalanjäljen suhteessa kaksinkertaiseksi. Se on noin seitsemän prosenttia sahatavaraan ilmakehästä sitoutuneen hiilidioksidin määrästä. Jos sahatavaraa kuljetetaan myyntija rakennuspaikalle esimerkiksi 100 kilometriä, kuljetus yksin vastaa sahatavaraerän koko metsänhoidosta, puunkorjuusta ja sahauksesta syntynyttä hiilijalanjälkeä, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi. Ympäristöseloste kattaa koko tuotantoketjun metsästä sahatavaran toimitukseen. Hanki osaaminen ja pätevyys Haku päättyy 30.9.2019 aducate.fi/rakennusterveys. Yhdessä sahatavarakuutiossa on varastoituneena 710 kg ilmakehän hiilidioksidia
Kiitosta kerännyt hanke tähtää tasapuolisen ja laadukkaan terveysvalvonnan kehittämiseen maakunnan tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vaikuttavuutta tehostetun palveluasumisen valvontaan Kuvat: Antti Pitkäjärvi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 54 Anu Arresto, terveystarkastaja Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä toteutettiin laaja hanke: Pohjois-Karjalassa toteutettiin vuonna 2018 laaja terveysvalvonnan projekti, jonka aikana on kehitetty valvontaa, luotu yhteistyökuvioita, toteutettu maakunnan hoitokodeille suunnattu kysely ja tuotettu opinnäytetyö. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Yksiköitä, joissa oli ongelmia sekä ilmanvaihdon että lämpötilojen suhteen, oli tarkastetuista vain viisi kappaletta. Tarkastusten satoa Lämpötilojen koettiin olevan kunnossa 74 %:ssa tarkastetuista kohteista. Samat teemat pidettiin esillä, kun hanketta varten luotiin tarkastuslista, jota sitten käytettiin projektiin kuuluneiden viidenkymmenen tarkastuksen pohjana. Projektissa tarkastettiin 40 % kaikista tehostetun palveluasumisen yksiköistä Pohjois-Karjalassa. Yhteistyötä tarvitaan Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden toimintaalueena on koko maakunta. Tarkastuksilla arvioitiin hoitokotien yhteissuihkutilojen siisteyttä aistinvaraisesti, ja vain kolmesta kohteesta löytyi paljon huo. Tarkastuksien kehittämistä aiotaan niin ikään jatkaa viime vuotisten kokemusten pohjalta. Hankkeen aikana saatuja tietoja tullaan jatkossakin käyttämään apuna valvonnassa. Kyselyllä selvitettiin myös sitä miten kukin toimija on järjestänyt esimerkiksi siivousja pyykkihuollon. Kyselyn avulla saatiin toimijatiedot päivitettyä ajan tasalle. Hoitoyksiköistä saatiin vastausten avulla valvonnan tueksi tärkeää tietoa mm. 55 Tiedonkeruuta Osana hanketta maakunnan palveluntuottajia lähestyttiin nettikyselyllä, johon vastasi yli 130 toimijaa. Tarkastusten perusteella ilmanvaihdon huoltotarve on tiedostettu tehostetun palveluasumisen isännöinnissä hyvin; 82 %:ssa tarkastetuista ilmanvaihdon puhdistus oli tehty. Taustana on ajatus siitä, että yhdistämällä eri alojen ammattilaisten näkökulmat voidaan valvonnan vaikuttavuutta parantaa toimijoiden parhaaksi. Lisäksi kysely keräsi tietoa hoitokotien varautumisesta häiriötilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin tai helteeseen. Viranomaisyhteyksiä on etsitty myös aluehallintoviraston sosiaalialan ylitarkastajien kanssa. hoitokotikiinteistöjen rakennuskannasta ja kuntotutkimuksista, mahdollisista sisäilmaongelmista ja huoltosuunnitelmista. Samaa tarkastusrunkoa käyttämällä toteutetut tarkastukset lisäsivät toteutuksen yhdenmukaisuutta, vaikka tarkastuskohteet sijaitsivat kaikkialla maakunnassa ja niitä tekemässä oli useita tarkastajia. Tasapuolisuus ja -laatuisuus tarkastuksissa olikin yksi tavoitteista, kun hankkeeseen valittiin hoitokoteja jokaisesta Pohjois-Karjalan kunnasta. vsk. Hankkeessa on viritelty yhteistyötä Siun Soten valvontapäälliköiden, hygieniahoitajien ja tilapalveluasiantuntijoiden kanssa. Myös oman organisaation ulkopuolelle on haluttu kurkottaa; ammattiopisto Riverian kanssa ideoitiin hoitokotiympäristön siivouskoulutusta. Hallinnollisesti se on osa Siun Sotea, julkiset sosiaalija terveyspalvelut Pohjois-Karjalassa tuottavaa organisaatiota
Yläpölyjen poistotiheys vaihteli tarkastetuissa kohteissa suuresti, eikä kaikissa tapauksissa vastaaja myöskään osannut kertoa asiasta. Varautumisen tasossa on paljon vaihtelua; erityisesti tilanne, jossa hellejakson aikana tulisi pitkä sähkökatko, voisi aiheuttaa usealle toimijalle melkoista päänvaivaa mm. 56 mautettavaa. Asukkaiden ikääntyminen tuo haasteita hoitokodeille toki muutenkin, kun esimerkiksi vammaisten asuinyksikön asiakkaat vanhenevat ja tilat saattavat uudessa tilanteessa olla epäkäytännölliset. Henkilökunnan sosiaalitilojen suhteen tilanne oli vieläkin parempi; runsaasti huomautettavaa löytyi vain yhdellä tarkastuksella. Muutama toimija mainitsi pesutilojen olevan ahtaita apuvälineiden pesuun. vsk. Siivoustilan puhtaudessa oli aistinvaraisesti tarkasteltuna paljon huomautettavaa viidessä kohteessa. tilojen viilennyksen, ruuanlaiton ja elintarvikkeiden tai lääkkeiden säilytyksen kannalta. Apuvälineiden tarve on lisääntynyt yksiköissä, kun asiakkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia. Häiriötilanteisiin varautuminen on ollut jo vähän aikaa pakollista hoitokodeille. Rollaattorien tai pyörätuolien puhdistuksessa oli tarkastetuissa hoitokodeissa monenlaisia käytäntöjä. Joissain kohteissa on viemäröidyt kuraeteiset kun taas joissain kohteissa apuvälineitä pestään joko asukkaiden omissa kylpyhuoneissa tai yhteisissä pesutiloissa. Siivousvälineet olivat huomattavan likaisia kahdeksassa tarkastuskohteessa. Siivousvälineiden kunnossa oli paljon huomautettavaa seitsemällä tarkastuksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Pintapuhtaustuloksia Tarkastusten yhteydessä kerättiin aineistoa Tanja Mähösen opinnäytetyöhön Tehoste
57 tun palveluasumisen pintapuhtaustaso PohjoisKarjalan Ympäristöterveyden valvonta-alueella. Tarkoituksena oli seurata käytönaikaisia arvoja. Hygicult-mittausten perusteella elävien mikrobien määrä oli näytteissä pääosin pieni. Orgaanisen lian kannalta ongelmallisia pintoja olivat mm. vsk. Myös avustavia tehtäviä suorittavan henkilökunnan koulutuksesta ja perehdytyksestä huolehtiminen nähdään hankeryhmässä tärkeänä.. Näytteitä otettiin etukäteen päätetyiltä pinnoilta ATP-mittarilla ja Hygicult-liuskoilla. Tutkimuksen avulla ei arvioitu siivouksen laatua, koska pintapuhtausnäytteet otettiin käytönaikaisilta pinnoilta. Sen sijaan ATP-mittarilla saadut orgaanisen lian mittaustulokset olivat huolestuttavampia. pyörätuolien ja rollaattorien kädensijat, nojatuolit, pesuhuoneiden, oleskelutilojen ja siivoustilojen lattiat, kaukosäätimet, käsijohteet ja saunan lauteet. Sen sijaan tuloksista voitiin päätellä siivoustiheyden riittävyyttä ja sitä, onko yksiköissä sellaisia pintoja, jotka ovat saattaneet jäädä liian vähäiselle huomiolle siivouksen suhteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Riittävä siivousmitoitus voisi parantaa tilannetta monessa kohteessa
Tanja Lohiranta ja Kaarina Kärnä. Osallistujia olisi toki mahtunut mukaan enemmänkin, toivottavasti haitallinen työkuormitus ei kuitenkaan estänyt ketään osallistumasta. Niemenmaa avasi esityksessään myös työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa: työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Sen lisäksi, että työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta myös työntekijöitä koskee omat velvollisuutensa työturvallisuuden toteutumiseksi. Esityksiä työn kuormittavuudesta uhkaaviin tilanteisiin oli lähtenyt kuulemaan joukko keskusteluhenkisiä osallistujia monelta eri taholta valvontatyön parista. Vantaan Tikkurilassa. vsk. Lisäksi hän antoi vinkin Telma-lehdestä, joka on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Työsuojelurahaston ja TyöturValvontatyön työsuojelua opiskeltiin Vantaalla Ympäristö ja Terveys-lehti järjesti yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Työsuojelu valvontatyössä 28.5. 58 K oulutuksen aluksi erityisasiantuntija Eeva Niemenmaa sosiaalija terveysministeriöstä kertoi työsuojelua koskevista säädöksistä, vastuista ja velvollisuuksista. Samoin työturvallisuuslaki velvoittaa myös muita toimijoita, jotka vaikuttavat välillisesti työn ja työympäristön turvallisuuteen – näitä ovat esimerkiksi koneiden, työvälineiden, teknisten laitteiden ja henkilönsuojainten valmistajat, markkinoille luovuttajat ja asentajat
Toisessa esityksessään Mäkinen kertoi työn psykososiaalisesta kuormituksesta, milloin kuormitustekijät muuttuvat haitallisiksi ja miten haitallinen kuormitus tunnistetaan. Jonkun työntekijän terveydentilanne voi esimerkiksi vaatia työn keventämistä eikä tällöin muiden työntekjöiden työtä kevennetä, ellei heillä ole samanlainen terveystilanne. Eli on istuttava yhdessä alas ja käytävä tilanne läpi. Lehdestä löytyy tieoa verkko-osoitteesta telma-lehti.fi. Mäkisen mukaan sujuvaan työskentelyyn ja turvallisiin ja terveellisiin työoloihin tarvitaan hyvää johtamista, ymmärrystä omasta roolista ja vastuista sekä hyvää vuorovaikutusta. Työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti Asiantuntija Pirkko Mäkinen Työturvallisuuskeskuksesta puhui ensimmäisessä esityksessään kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista ja eri tekijöistä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Oikeudenmukaisuus nousee usein työpaikoilla keskustelun aiheeksi, ja Mäkinen toi esille, että oikeudenmukainen kohtelu ei automaattisesti tarkoita samanlaista kohtelua kaikille vaan samanlaista kohtelua samoissa tilanteissa. ”Nauru ei saa kuolla työpaikalta”, muistutti Mäkinen. Riskienhallinnalla työtapaturmat kuriin Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Lasse Kammosen mukaan työn vaarojen Pirkko Mäkinen Työturvallisuuskeskuksesta kertoi työhyvinvoinnista ja psykososiaalisesta kuormituksesta.. Mutta jos vapaa-ajalla jää työasioiden vatvominen ja murehtiminen päälle, häiritsee se aivan varmasti palautumista, jatkoi Mäkinen. Kuormitus itsessään ei välttämättä ole haitallista”, Mäkinen totesi. Mäkinen piti itse erityisen tärkeänä asiana yhdessä iloitsemista. vsk. Asia herättikin runsaasti keskustelua ja kysymyksiä. Työpäivä venyy helposti pitkäksi, työhön sisältyvä matkustelu rasittaa ja töitä joutuu tekemään usein myös omalla vapaaajallaan. 59 vallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. ”Jos vapaa-ajalla saa idean työssä vaivanneen ongelman ratkaisemiseksi, ei tällaista koeta kuormittavaksi. Psykosomaattisen kuormituksen arviointi on osa jokapäiväistä esimiestoimintaa, se ei ole vain työntekijän itsensä vastuulla. ”Työn kuormittavuuden hallinnassa on tärkeää palautuminen ja työstä irrottautuminen. Hän selvitti myös, mistä hyvinvoiva työyhteisö rakentuu sekä miten saavutetaan riittävän hyvä työyhteisö. Kun kuormitus muuttuu haitalliseksi, tarvitaan sekä työnantajan, työntekijän että työterveyshuollon toimintaa tilanteen kartoittamiseksi ja kuormituksen hallitsemiseksi – haitallisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi. Yleisössä todettiin haitallisen kuormituksen olevan monelle tuttua tänä päivänä
Esityksessään hän avasi asiakaslähtöisyyttä ja työprosessien kehitystyötä; valmentavaa johtajuutta ja työntekijän työnsä ohessa tekemää oman työnsä kehittämistä sekä jatkuvaa vuorovaikutusta portaalta toiselle. työn ulkoistuksella) tai jopa riskin ottamisesta omalla vastuulla. ”Jos ei mitata, on kaikki vain ’mutua’. Kristiina Kariniemi-Örmälä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä kertoi kokemuksia Leanajattelun soveltamisesta työssä.. Lean-ajattelu tukee sujuvia työprosesseja ja työhyvinvointia Integraatiojohtaja Kristiina KariniemiÖrmälä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä kertoi oman kuntayhtymänsä kokemusten pohjalta, kuinka työt organisoidaan Lean-ajattelun mukaan, ja miten sujuvilla asiakasja työprosesseilla lisätään työhyvinvointia. ”Ammattitaidon merkitys on riskienhallinnan kannalta olennainen”, painotti Kammonen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tapaturmariskin suuruus huomioiden tehdään päätös riskin poistosta, pienentämisestä, siirtämisestä (esim. Kammosen mukaan riskienhallinnan keinoja valitessa tulee arvioida tapaturmariskin suuruus, johon vaikuttavat tapahtuman esiintymistodennäköisyys ja seurausten vakavuus. Tähän kuuluvat myös työaikojen aiheuttamat riskit. vsk. Riskin todennäköisyyden, syiden ja seurauksen kartoituksessa huomioidaan riskienhallinnan keinot. Asetettujen tavoitteiden seuranta ja mittaaminen ovat tärkeä osa jatkuvaa Sekä tapahtuman esiintymistodennäköisyys että seurausten vakavuus vaikuttavat tapaturmariskin suuruuteen, totesi Lasse Kammonen Työturvallisuuskeskuksesta. ”Päivittäisen johtamisen avulla varmistetaan yhteinen ymmärrys tavoitteista ja tehtävistä”, Kariniemi-Örmälä selvitti. 60 selvittämisessä ja arvioinnissa työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava haittaja vaaratekijät. ”Selkiyttäminen, avoimuus ja jatkuva parantaminen kuuluvat joka tasolle.” Mittaaminen on keskeinen osa Leanajattelua
”Epäselvyydet vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä ja konflikteja. 61 Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta kertoi miten kannattaa ennalta valmistautua kohtaamaan hankala asiakas. Avuksi terveysja turvallisuusriskien tarkistuslista Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen puhui suojautumisesta tapaturmilta tarkastuksilla. Ammattirooli on myös suojakilpi Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta kertoi hankalan asiakkaan kohtaamisesta tarkastuksella. parantamista”, totesi Kariniemi-Örmälä. Esityksen taustamateriaalina hän käytti Työntekijöiden terveysja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä -hankkeen aineistoa. vsk. Lopuksi vielä käytiin keskustelua erilaisista ilmoitusjärjestelmistä, käyttäytymisohjeista ja toimintamalleista sekä viranomaisyhteistyön mahdollisuudesta haastavilla tarkastuskäynneillä. Hän kävi myös kohdittain läpi työhön liittyvien riskien tarkistuslistaa sisäilmastoselvityksiä tekeville. Omaa asennoitumistaan kannattaa jo etukäteen miettiä”, hän totesi. Yksi hyväksi havaittu keino vuorovaikutuksen oikeille raiteille saamiseksi on ollut kysyä asiakkaalta suoraan, onnistuuko tarkastuksen läpivieminen nyt vai onko sitä siirrettävä. ”Jospa vastassa onkin ihan hyvä tyyppi!” Oma asenne peilautuu asiakkaaseen, ja siksi kannattaa yrittää positiivisuutta. Esimerkiksi heillä mitatun kolmen vuoden seurantajakson aikana henkilöstön työkyvyttömyyspoissaolot olivat vähentyneet yli neljäkymmentä prosenttia. Ennakkoasenteet ja vastapuolten vuorovaikutus luovat usein etukäteen jännitteitä. Hänen mukaansa haastava kohtaaminen pitäisi aina sisäistää itselleen ammattiroolin kautta eikä tilannetta tulisi ottaa liian henkilökohtaisesti. Kuulijat keskustelivat yhdessä kokemuksistaan, joissa asiakas on esiintynyt uhkaavasti tai aggressiivisesti. Mittareiden valinta ja määrittely kannattaa tehdä huolella, jotta tavoitteissa ja seurannassa kiinnitetään huomiota oikeisiin asioihin. Tienhaara käsitteli esityksessään myös haastavissa tilanteissa vihan kohtaamista. Tällöin ratkaisu jää asiakkaalle, ja useimmiten hän haluaakin korjata käytöstään siten, että tarkastus voidaan tehdä. Todettiin, että on tärkeää etukäteen varmistaa, että aina joku työpaikalla tietää tulevasta tarkastuskäynnistä; milloin ja minne lähdetään sekä kenet on tarkoitus tavata.. Räsänen selvitti kyselytutkimuksen tuloksia koskien kosteusvaurioselvityksiä tekevien kokemuksia työolosuhteistaan ja hyvinvoinnistaan sekä kertoi epäpuhtauksille altistumisesta kenttäolosuhteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50
Vihreää lippua hallinnoiva Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi myönsi juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa tunnustuspalkinnon kolmelle Vuoden Vihreä lippu -toimijalle. Lisätietoa: www.feesuomi.fi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi Kouluja ja päiväkoteja palkittiin ympäristötyöstä – juhlavuoden Vihreä lippu -palkinnot Saloon, Jämsään ja Ouluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kestävän elämäntavan kasvatusta Suomessa jo 20 vuoden ajan Vihreä lippu -toiminta innostaa kestävien elämäntapojen omaksumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Armfeltin koulu on näyttänyt toiminnallaan erinomaista esimerkkiä siitä, kuinka Vihreä lippu -toiminta saadaan integroitua ison yhtenäiskoulun opetukseen monialaisena oppimiskokonaisuutena. Pilke Kanttarellin päiväkodissa ympäristökasvatuksen teemoja on käsitelty esimerkillisen syvällisesti ja monipuolisesti, mutta kuitenkin samalla lapsilähtöisesti ja lasten ikätason mukaisesti. Ohjelman pääosassa ovat lapset ja nuoret, jotka osallistuvat aktiivisesti projektien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Suomessa ensimmäiset Vihreät liput myönnettiin keväällä 1999, mistä tuli kuluneeksi tänä keväänä 20 vuotta. Palkinnon korkeatasoisesta ja osallistavasta ympäristötyöstään saivat Armfeltin koulu Salosta, Länkipohjan koulu Jämsästä ja Pilke Kanttarellin päiväkoti Oulusta. vsk. Länkipohjan koulu on toteuttanut aktiivista ja monipuolista ympäristökasvatustoimintaa, johon on osallistettu upeasti myös muuta kyläyhteisöä. 62 Suomen merkittävin koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen ohjelma Vihreä lippu täyttää Suomessa 20 vuotta, minkä kunniaksi ohjelmaa hallinnoiva Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt ensimmäistä kertaa tunnustuspalkinnon kolmelle Vuoden Vihreä lippu -toimijalle. Ympäristökuormitusta vähennetään askel kerrallaan ja säästöjä tehdään niin sähkön, veden kuin energiankin osalta. Vihreä lippu myönnettiin 111 toimijalle – 14 uutta ympäristömerkin saajaa Yhteensä 14 koulua ja päiväkotia sai Vihreän lipun käyttöoikeuden tänä keväänä ensimmäistä kertaa tunnustuksena ansiokkaasta ympäristötyöstään – uusia lippuja myönnettiin Espooseen, Eurajoelle, Kouvolaan, Liminkaan, Maalahdelle, Poriin, Pälkäneelle, Tampereelle ja Ouluun. Ensikertalaisten ohella 97 muuta koulua ja päiväkotia uusi tänä keväänä Vihreä lippu -ympäristösertifikaattinsa. Palkitut ovat toteuttaneet viime vuosina koko Suomen mittakaavassa esimerkillisintä Vihreä lippu -toimintaa. Vihreä lippu -ohjelmassa on Suomessa yhteensä mukana noin 300 osallistujayksikköä. Tunnustuspalkinnon korkeatasoisesta ja osallistavasta ympäristötyöstään saivat Armfeltin koulu Salon Halikosta, Länkipohjan koulu Jämsän Längelmäeltä ja Pilke Kanttarellin päiväkoti Oulusta. Suomen merkittävin koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen ohjelma Vihreä lippu täyttää Suomessa 20 vuotta. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa. Eco-Schools on maailman laajin kestävän kehityksen kouluverkosto, joka toimii 68 maassa tavoittaen lähes 20 miljoonaa lasta ja nuorta
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. Koulutuksesta voit suorittaa myös osia. SISA-koulutuksen käytyäsi voit toimia asiantuntijana tarkasteltaessa rakennusten ja tilojen terveydellisiä olosuhteita. metropolia.fi/sisa Sisäilmaongelmien hallinta 24.1.2020 alk. metropolia.fi/rta Sisäilma asiantuntija (SISA) 25.9.2019 alk. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy) myönnettiin helmikuussa 2019 Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. 63 Metropolia kouluttaa! metropolia.fi/rakennusala Rakennusterveys asiantuntija (RTA) 25.9.2019 alk. Koulutus on laajuudeltaan vähintään 45 opintopistettä. Koulutuksessa (5 op) perehdyt terveyteen ja viihtyisyyteen vaikuttaviin tekijöihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön, sisäilman altisteiden tutkimusmenetelmiin ja tuloksiin sekä sisäilmatutkimuksiin. Koulutuksesta voit suorittaa myös osia. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja muiden toimivien viestintäkanavien muodossa. Koulutus on laajuudeltaan vähintään 25 op. metropolia.fi/sisailma 1609_Metropolia_Ymparisto_Terveys_142x105.indd 1 26/08/2019 14.45 Ympäristökustannus Oy:lle (ent. RTA-koulutuksen suoritettuasi voit toimia sisäilma-asioiden ja terveelliseen sisäympäristön erityisasiantuntijana. Valtakunnalliset Ympäristöterveyspäivät 30.–31.10.2019 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 1.10.2019 mennessä.
Kainulaisen kannanotto luonnon puolesta ei jää kirjaviisauden tasolle, vaan hän toimii itse aktiivisesti mm. Kohtuusliikkeessä ja oli mukana myös uraanikaivosta vastustavassa ryhmässä kotiseudullaan. Luterilaisuus ja kirkko Kainulaisen ymmärtämällä tavalla suorastaan kiehtovat. Kainulainen toteaa kaiken tämän ja näkee, että näin sen ei kuuluisi olla Raamatunkaan mukaan. Vaikka sitä uskoa ja luottamusta ei olisikaan riittävästi, saa tästä kirjasta silti paljon irti. Kristinusko ei ole useinkaan ollut puolustamassa luonnonmukaista elämäntapaa ja luonnon säilyttämistä vaan pikemminkin luonnon hyväksikäyttöä ja ihmisen herruutta. Luterilaisuus on kulttuurissamme yhä edelleen merkittävä voima, ja jos se aidosti puhuisi ja toimisi luonnon puolesta ylikulutusta ja luonnon tuhoamista vastaan, olisi luonnolla ja ihmiskunnalla sen osana paremmat selviämisen mahdollisuudet myös tulevaisuutta ajatellen. Mutta kirkon valtavirrat – vievätkö ne vielä laajassa mittakaavassa luontoa säästävään suuntaan. vsk. Kaarina Kärnä Kirjaesittely. 64 Pauliina Kainulainen Suuren järven syvä hengitys – Luontosuhde ja kokonainen mieli Kirjapaja 2019 ISBN 978-952-354-023-1 Luonto on pyhä Suuren järven syvä hengitys -kirjan kirjoittaja Pauliina Kainulainen on teologian tohtori ja pappi. Alkuperäiskansojen hengellisyyttä ja elinkeinoja on jyrätty tuomiten ja alistaen. Kirja on erinomainen henkinen matka ja se antaa jokaiselle eväitä irrottautumiseen ja hiljentymiseen oman luontomme ja kulttuurimme keinoin: marjastaen, uiden ja saunoen. Uskonnon nimissä on tehty paljon pahaa (toki myös hyvää). Luonto on pyhä ja ihmisen tulisi nähdä luonnon arvo itsessään, ilman ihmisen näkökulmasta katsottua hyötyä. Kainulainen on laajasti oppinut ja lukenut, ja hän toteuttaa Raamatun syvähengellistä ja meditatiivista, viisautta korostavaa suuntausta, jossa on paljon sitä samaa, mitä ihmiset tänä päivänä hakevat itämaisista filosofioista, mindfullness-tekniikoista ja erilaisista retriiteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Itselle ei ole luontaisinta tarttua papin kirjoittamaan, kristillistä hengellisyyttä käsittelevään kirjaan, mutta toisaalta kirjan lupaama luontoyhteyden ja luontoa arvostavan ja varjelevan toiminnan käsittely kristinuskon näkökulmasta houkutti. Itselle ja muulle luomakunnalle hyvää tehden
alv. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. 10 %). Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. home-toksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Kirjan luvut mm. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Uudistettu 3. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy
Isäni oli ammatiltaan rakennusmaalari, joten rakentamisen ympäristö oli tuttu jo silloin. Hänen viimeisin työpaikkansa oli ympäristöministeriön yli-insinöörin virka. Kukkosen mukaan fysiikka ja sen ymmärtäminen ovat kuitenkin perusta kaikelle insinööritoiminnalle. Eläkkeellä hän on jatkanut uraansa toimittajana tiivistäen laajan osaamisensa asiantuntijaartikkeleihin ja erilaisissa viestimissä julkaistuihin teksteihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. ”Olin jopa rakentamassa Kätilöopistoa – taloa, jossa ensimmäisenä maassamme käytettiin torninosturia. Esko Kukkonen. Ylioppilaskirjoitukset menivät kuitenkin aivan liian hyvin, joten minun piti mennä opiskelemaan teknillistä fysiikkaa Otaniemeen eikä rakentamisen pariin”, Esko Kukkonen kertoo. 66 Mistä kaikki alkoi Esko Kukkonen kertoo olleensa koulupoikana kesätöissä rakennuksilla kesinä 1955–1957. vsk. ”LVI-alalle ajauduin mentyäni kesällä 1963 tutkimusassistentiksi VTT:n lämpölaboratorioon. Esko Kukkonen on tehnyt pitkän ja vaiherikkaan uran rakentamisen, rakennuttamisen ja kiinteistöhallinnoinnin parissa. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi syksyllä 1966 alan ensimmäinen professori Olavi Vuorelainen nappasi minut TKK:lle, Esko Kukkonen – vankka vaikuttaja Tapio Välikylä Dipl.ins
Rahoitus oli kunnossa ja mukaan saatiin nuoria lahjakkaita tutkijoita, pystyimme ihan muutamassa vuodessa kilpailemaan maailman johtavan tutkimusmaan tittelistä alalla. vsk. 67 valmistelemaan uutta LVI-laboratoriota ja sen laitehankintoja. Olin loppuaikana NVG:n puheenjohtajakin. sisäilmaohjeisto valtion kiinteistöille. Olin mukana kääntämässä myös heidän energianormejaan, jotka julkaistiin RIL normeina suomeksi. ”Sain olla mukana useassa komiteassa ja työryhmässä. Gorbatšov lopetti kuitenkin tuon yhteistyön noin 1985. Ne olivat ensimmäiset laatuaan ja tulivat voimaan öljyn hintakriisin seurauksena jo 1970-luvun alkupuolella. Erittäin opettavaista! Ilmanvaihdon ja sisäilmaston vaatimukset valmistuivat vuonna 1976 ja vesipuolen edellisenä vuonna. Perustin sitä varten oman mittausryhmänkin”, muistelee Kukkonen. Eräs erikoinenkin vaihe oli mukanaolo Neuvostoliiton ja Suomen välisessä tieteellisteknisessä yhteistyössä, kun hän toimi rakennusfysiikan asiantuntijaryhmän sihteerinä. ”Sain hyvän tuntuman neuvostotodellisuuteen ja heidän tutkimukseensa alalla. Lähtökohtana oli Pohjoismaisen rakentamismääräyskomitean (NKB) työ, jolla pyrittiin samanlaisiin vaatimuksiin kaikissa pohjoismaissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Tuo mittaaminen oli myös asia, jonka kauttahan tavallaan tulin LVI-alalle. ”Pohjoismainen ilmanvaihtoryhmä (NVG) oli laaja yhteistyöelin ja olin siinä mukana, sillä ruotsin kieltä ei silloinkaan moni osannut. Mukana oli sen ajan parhaat kansainväliset nimet. Mukana ensimmäisten rakentamismääräysten laadinnassa Valtiovalta päätti 1970-luvun alkupuolella, että sisäministeriö laatii viralliset rakentamismääräykset, ne olivat ensimmäiset laatuaan, kertoo Esko Kukkonen. Mukaan on myös tullut merkittäviinkin asemiin tutkijoita muilta aloilta, joiden perustiedot sisäilmaston laatuun vaikuttavista tekijöistä ovat heikot. Sieltä lähdin vuonna 1970 Rakennushallitukseen tutkimusja rakennuttamistehtäviin. Silloin esimerkiksi sisäilman formaldehydipitoisuudelle saatiin Risto Aurolan kanssa monimutkaisen äänestysmenetelmän avulla aikaan lopputulos, joka on säilynyt jo useamman kymmenen vuoden ajan”, muistelee Kukkonen. ”Menin mukaan vuonna 1973 kun pyydettiin. NVG toimi aktiivisesti aina 1990-luvulle asti ja teki monta perustavaa laatua olevaa julkaisua. Rahoitusongelmia on ollut yhä enemmän. sisäilma-asioissa. Esko Kukkonen oli kaiken aikaa mukana myös pohjoismaisessa ilmanvaihdon ja sen mittaamisen kehittämisessä. Kukkonen pitää erittäin tärkeänä ministeriössä työskentelyn mukanaan tuomia virallisia kontakteja. Neuvostoliiton ja Suomen välinen tieteellistekninen yhteistyö Esko Kukkonen ehti olla monessa mukana. Vedin siellä opetusta ja tutkimusta. Voisi sanoa, että luulevat tietävänsä, mutta eivät tiedä luulevansa.”. Asema ei ihan ole sellaisena säilynyt, mutta meidän tutkimuksemme on edelleen korkeatasoista. Tärkeämpää oli kuitenkin, että sain tuntuman käytännön ongelmiin mm. ”Suomen sisäilmatutkimus nousi nopeasti 1980–1990 luvuilla maailman kärkeen. Tehtäväni oli laatia mm. Ne julkaistiin silloin LIVI-RIL normeina. Se valmistuikin vuonna 1968. Olin nimittäin ollut vahvasti mukana myös Suomessa rakennusten energiapuolen vaatimusten laatimisessa
Onko meissä jotain erityistä herkkyyttä, vai aiheuttaako lumipeitteinen talvi tämän?” ”Ympäristöterveydenhuollossa sisäilmaasioiden hoito on Suomessa erinomaisesti järjestetty. Siellä hän sai vastuulleen rakennusten energiaja sisäilma-asiat, joita hoiti pieni motivoitunut asiantuntijajoukko. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kukkonen siirtyikin vuoden 1990 lopulla takaisin ministeriöön, tällä kertaa ympäristöministeriöön. ”Olimme mukana vahvasti myös tutkimuksessa, sillä siihen aikaan merkittävä osa tutkimusja kehitysrahoituksesta tuli ministeriöiden kautta. Hän oli mukana mm. Pääsin tutustumaan myös vaikeiden rakennusprojektien hoitoon eri puolilla maata eri yksiköissä. Yliopiston organisaatiota uudistettiin monta kertaa kuitenkin tuona aikana – se taitaa jatkua vieläkin. Ala ei kuitenkaan ollut silloin tähän kypsä. Suomen ensimmäisen keskitetyn, ennakoivan laitehuollon yksikön ja keskitetyn sisäilman olosuhdevalvonnan ja ohjauksen. Kukkonen pitää tärkeänä Euroopan standardoimisjärjestön ”Selvittämättä edelleen on, miksi meillä on enemmän homeongelmia kuin monessa muussa eteläisessä maassa, joissa homekasvustoja ja kosteusvaurioita on selkeästi enemmän. Silloin luotiin Akatemian ja energiaministeriön rahalla Suomeen huippuluokan sisäilmastotutkimusta. Ensin hän oli YK:n Euroopan yksikön tehtävissä ja myöhemmin EU:n hankkeissa. Tässä ovat sosiaalija terveysministeriö ja Valvira tehneet hienoa työtä.”. Kansainvälistä yhteistyötä Ympäristöministeriössä Kukkonen sai osallistua monipuolisiin tehtäviin myös ulkomailla. sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien mittaamiseen ja homeiden tutkimukseen. Sivutoimisesti hoidin vielä tutkimustehtäviä, kuten TKK:n vetämän laajan sisäilmastoprojektin tutkimuspäällikön homman. 68 Käytännön toimiin 1980-luvun alussa Esko Kukkonen pääsi todellisiin käytännön toimiin siirryttyään vuonna 1982 toimistopäälliköksi Helsingin yliopiston teknilliselle osastolle vastaamaan yliopiston yli 3 miljoonan kuution rakennusmassan energiasta, sähköstä ja sisäilmastosta. Nykytekniikalla tuollainen on paljon helpompaa, mutta perusteet ovat pysyneet samoina. Panostimme mm. Jouduin lopulta yli 600 hengen kiinteistöpalveluyksikön johtoon, mikä oli minulle liikaa, olin kait sittenkin enemmän insinööri kuin pomo, hän summaa. Tämä kehitys johti vuonna 1996 rakennusmateriaalien M1-luokituksen aloittamiseen. vsk. Pätevyyttä löytyy ja meillä on poikkeuksellisen selkeä yhtenäinen kansallinen normisto, johon voi paikallisissa ratkaisuissa nojata. EU:n ympäristötutkimuskeskuksen (ISPRA) sisäilmaja energiakomiteoissa ja eräissä EU:n energiansäästökomiteoissa. Olisiko tänään”, Kukkonen pohtii. ”Saimme aikaan mm. virusopin laitokselle maamme ensimmäiset P4-luokan puhdastilat. Siihen liittyvät hajukokeet tehdään edelleen minun kehittämäni tilastollisen menetelmän mukaan. Teimme mm. Sillä saadaan säästöjä, kun tutkittavat otokset jäävät pieniksi. Tilastomatematiikan oppia sain aikanaan paljon ja yritin soveltaa sitä jo aiemminkin 1970-luvulla esimerkiksi ilmanvaihtolaitosten vastaanottomittauksiin
”Tehtävät ministeriössä olivat kiinnostavia ja haastavia, mutta siellä tuli helposti kahnausta johdon kanssa. Päätoimittaja olin siinä lehdessä pariin otteeseen yhteensä lähes 10 vuotta. ”Vaikein ongelma lienee yhä hyvän ja terveellisen sisäilmaston yhdistäminen ilmastosyistä välttämättömään energiansäästöön. Yli 20 vuotta kirjoitin myös sisäilmayhdistyksen julkaisemaan uutislehteen, Sisäilmauutisiin, joka ilmestyi pitkään paperisena, mutta on sittemmin siirtynyt vain nettijulkaisuksi.” ”Ympäristö ja Terveys-lehteen olen kirjoittanut vuosien mittaan useita artikkeleita ja katsauksia. Yläpuolellani organisaatiossa oli 4 eri puolueita edustavaa virkamiestä. Kotimaassa Kukkonen oli mukana monessa, hän sai ottaa kantaa työsuojelukysymyksiin, ympäristön ilman epäpuhtauspitoisuuksiin ja säteilyturvallisuuteen, kuten radoniin. Olen kirjoittanut moneen tekniseen lehteen, julkaistuja artikkeleja lienee useampia satoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. ”Sain aikanani olla mukana myös Rakennustietosäätiön S1 ja M1 -luokitusten kehittämisessä. ”Vielä nytkin yli 30 vuoden yrittämisen jälkeen ovat nuo standardit suurelta osin tekemättä. Olen kirjoittanut aikanaan myös lehden historiikin ja myös sen julkaisijan Suomen LVI-liiton erään historian.” ”Jäätyäni eläkkeelle oli luonnollista, että jatkoin kirjoittamista. Olen saanut myös olla mukana niiden esittelemisessä ulkomailla eri tilaisuuksissa. 69 (CEN) toimia, sen tavoitteena on saada rakennustuotedirektiivin mukaiset yhtenäiset standardit koko EU:n alueelle. Vaikeudet saattoivat johtaa siihen, että sain lähteä varhennetulle eläkkeelle 2 vuotta tavanomaista eläkeikää aiemmin vuonna 2000.” Kirjoittaminen on iso osa Kukkosen uraa Esko Kukkonen aloitti tekstien tuottamisen teekkarina kirjoittamalla Tekniikan maailmaan artikkeleita. Hän siirtyi 1960-luvun lopulla kirjoittamaan silloiseen LVI-tekniseen aikakauslehteen. vsk. Niiden merkitys sisäilmaston laadulle Suomessa on mielestäni ollut suuri. Kirjoitin pitkään myös Rakennustiedon julkaisemaan Rakentajain kalenteriin, jossa pääsin kertomaan kansantajuisesti käytännön sisäilmaston ja energiansäästön asioista.” Muitakin aktiviteetteja kuin kirjoittaminen Kirjoittamisen lisäksi Kukkonen on ollut mukana sisäilma-asioiden parissa myös muuten. Paljon työtä on tällä alalla vielä tehtävä”, summaa Kukkonen. Hän toimi pitkään sivutoimisena tutkijana TKK:n LVI-laboratoriossa sekä jonkin verran myös VTT:llä. Valitettavasti EU:n komissio on näissä asioissa niin heikosti ammattitaitoinen ja vaikutuksille altis, että tähän asti annetut sinänsä hyvää tarkoittavat direktiivit ovat olleet enemmän keskustelua ja paperisotaa, kuin todellisia vaikuttavia toimenpiteitä synnyttäviä.”. Eräänä sivujuonteena tuolta ajalta on se, että olin mukana myös NATOn työryhmässä, joka valmisteli sisäilmaohjeistoa armeijoiden käyttöön. Alkuperäinen tavoite oli pari vuotta – mutta se ei näytä riittäneen alkuunkaan. Sisäilmaongelmia meillä tosin on vieläkin, kuten tiedetään, mutta kaikkia syitä ongelmiin ei vielä tunneta. ”Sen piirissä olin sitten pari vuotta toimitussihteerinä, se oli vielä kohopainoaikaa. En uskaltanut kovasti huudella tuosta tehtävästä. Suomen sisäilmastoon liittyvä tutkimus onkin vuosikymmeniä ollut huippuluokkaa maailmalla, sitä on kehdannut esitellä
John Nurmisen Säätiö Kiertotalouden rahoituksesta iso siivu Etelä-Savoon Työja elinkeinoministeriö (TEM) on varannut vuodelle 2019 yhteensä 2 000 000 euroa korvamerkittyä rahoitusta kiertotaloutta edistäviin investointija kehittämishankkeisiin. Tohmajärven hanke palkittiin aktiivisuudesta ja käytännön työstä Pyhäjärvi-instituutti edelläkävijyydestä ja Timo Muotka tutkimuksellisista ansioista. Pyhäjärvi-insituutin vesiensuojelutoiminta on monelta osin vesistökunnostuksen suunnannäyttäjä ja uranuurtaja Suomessa. vsk. Hän on lisäksi yhdistänyt työssään tuoreella tavalla erilaisia näkökulmia kuten kalat/kalakannat, monimuotoisuus, rantametsät ja ekosysteemien toiminta. Puumalalainen lietteiden kuivaukseen erikoistunut Nanopar Oy on saanut TEMiltä 150 000 euroa kehittämishankkeeseensa. Tavoitteena on viettää Itämeripäivää jatkossa myös muissa Itämeren maissa. Päätavoitteena on Pyhäjärven suojelu, mutta osaamista hyödynnetään myös Köyliönjärvellä sekä muilla Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueen järvillä. Nanopar on kehittänyt menetelmään perustuvan ja kierrätyslannoitteiden valmistukseen soveltuvan laitteiston, Paskíer® Prosessin, joka on nyt valmis markkinoille. Syke John Nurmisen Säätiö lanseerasi nimikkopäivän Itämerelle John Nurmisen Säätiö käynnisti yhdessä valittujen kumppanien kanssa uuden tradition nimikoimalla elokuun viimeisen torstaipäivän Itämerelle. Pyhäjärvi-insituutin kansainvälinen yhteistyö on myös merkittävää. Rahoituksen avulla yritys luo markkinoita kuivausprosessilleen ja kuivatusta lietteestä valmistettaville lannoitteille. Muotkan ansiosta kunnostusten vaikutusten seuranta on kehittynyt kansainvälisestikin arvostetulle tasolle. Oulun yliopiston professori Timo Muotka palkittiin virtavesikunnostusmenetelmien ja niiden vaikutusten seurannan kehittämisestä. Mukaan kutsutaan laaja joukko yhteistyötahoja, joiden kanssa toteutetaan vuoden 2020 Itämeripäivä. Kaikki palkittavat tahot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä vesien tilan parantamiseksi. Pohjois-Karjalan Tohmajärven kunnostushanke palkittiin aktiivisesta ja vaikuttavasta toiminnasta järven ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Kiinassa ja Vietnamissa. Päivän lähtölaukaus tapahtui 29.8.2019 Helsingissä, mutta jo vuonna 2020 teemapäivää juhlistetaan laajemmin. Teija Kirkkalan johtama instituutti suojelee vesiä asukaslähtöisesti, kehittää kuormituksen vähentämismenetelmiä sekä levittää vesiensuojelutietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Nanopar on erikoistunut lietteen termiseen kuivaukseen. 70 poimintoja Vuoden vesistökunnostajina on palkittu Tohmajärven kunnostushanke, Pyhäjärvi-instituutti sekä professori Timo Muotka Vuoden vesistökunnostajapalkinnon saivat 4.6.2019 Tohmajärven ja sen valuma-alueen kunnostushanke, Pyhäjärvi-instituutti ja professori Timo Muotka Oulun yliopistosta. Puhdas Tohmajärvi ry:n ja Tohmajärven kunnan yhteisessä hankkeessa on työskennelty pitkäjänteisesti sekä valumaalueella että järvellä. Yhtiön infrapunasäteilyyn perustuva menetelmä on patentoitu ja Nanoparilla on maailmanlaajuinen yksinoikeus sen myyntiin ja markkinointiin. Jokavuotista, tekoja ja ajatuksia inspiroivaa Itämeren teemapäivää vietetään monipuolisten ja osallistavien tapahtumien, tempausten ja koulutuksen parissa. Lietteen kuivaaminen on ratkaisumme avulla jopa 50 % edullisempaa kuin kilpailevilla termisillä menetelmillä”, selvittää Nanoparin toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen. Insituutin tutkijat ovat kansainvälisesti arvostettuja ja he kehittävät vesistökunnostuksen toimintatapoja mm. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. ”Prosessimme avulla liete voidaan kuivata jätevesipuhdistamolla ja jalostaa lannoitteiksi
Samaan aikaan käynnistettiin laajennusosan rakentaminen. Messukeskus Messukeskuksen aurinkovoimala on viittä vaille valmis. 71 poimintoja Juhlavuoden palindromit 5/2019 Ääneesi röhinää. Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh, mikä vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. vsk. Vuoden loppuun mennessä paneeleja asennetaan vielä noin 300 kappaletta lisää. No ok, loassa olkoon ne liitot, takaat itsesi. Aurinkovoimalan myötä uusiutuvan energian osuus kasvaa ja tilojemme jäähdytystarve pienenee, sillä aurinkopaneeleilla on myös varjostava vaikutus”, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Helenin kehittämä nimikkopaneeli-konsepti on vaivaton keino alkaa aurinkoenergian tuottajaksi: vuokraamalla aurinkopaneelin jokainen voi käyttää uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Aurinkovoimala lisää Messukeskuksen energiatehokkuutta ja vahvistaa aurinkovoiman osuutta Helenin tuotannossa. Oli nolo, kallis, kun ne karisi alas nenille, louhikot. Voimalan 1589 aurinkopaneelia on asennettu kesän 2019 aikana Messukeskuksen hallien 4 ja 5 katoille. Helen vuokraa Messukeskuksen aurinkovoimalan paneeleita asiakkailleen suositulla nimikkopaneeli-periaatteella. ”Ympäristötyömme tavoitteena on olla 110 % hiilineutraali tapahtumatalo vuonna 2029. Syksyn aikana rakennetaan laajennusosa. Pyrimme tavoitetta kohti vähentämällä energiankäyttöä, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntämällä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. ”Messukeskuksen aurinkopaneeleista on vuokrattu jo lähes kaksi kolmasosaa. Kuva: Messukeskus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Toki huolellinen salaisi rakennuksilla kolon iloisesti taa kattotiilen. Laajennuksen valmistuttua aurinkovoimalan vuosituotto kasvaa yli 530 megawattituntiin. Aurinkovoimala käynnistettiin elo-syyskuun vaihteessa. Helen vuokraa Messukeskuksen paneeleita asiakkailleen 4,40 euron kuukausihintaan, ja nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Riku Kuikka Helenistä. Älyät: sädesienin ei sedästä ylä-ääni hörise enää. Anne Kotiharju Messukeskuksen aurinkovoimala avautui – laajennusosan rakentaminen Messukeskuksen katoille alkoi heti Messukeskus Helsinki ja Helen Oy avasivat Helsingin suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan Messukeskuksen hallikatoilla
Juhlavuosi!. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. 72 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72, Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. tilaushinnoista. alv. kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. 10 %). 10 %. 10 %). Irtonumero 10,Sis. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Vesi-, kalaja ympäristötutkimukset Vesija kalatutkijat palveluksessanne! Ota yhteyttä! Olemme lähelläsi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. ALV. alv
Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2019 ILMANSUOJELU -teemanumero -lehti ilmestyy 14.10.2019. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 73 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Mainosaineistot 16.9.2019 mennessä
Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Tilauksiin lisätään toim. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv. kulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis
ilmavuotojen, rakennekosteuden ja radonin hallintaan. Päällysteiden kiinnitys. Veden kapillaarisen kulkeutumisen ja rakennekosteuden hallinta. Katso kurssikalenteri ja ilmoittaudu maksuttomaan koulutukseen osoitteessa ardex.fi Työohjepankki osoitteessa ardex.fi. Lattiaja seinäpintojen tasoitus. JÄRJESTELMÄRATKAISU SISÄILMAKORJAUKSIIN Rakenteiden tiivistys. Radonin, VOC yhdisteiden ja haitta-aineiden hallinta. ARDEX-Opiston Sisäilmapäivä Koulutus sisäilmakorjausten työtekniikoista mm