Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. alv. 10 %). Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy ensin www.lehtiluukku.fi ja lisää lehden takakannen osoitekentässä oleva tilaustunniste. Antoisia lukuhetkiä ajankohtaisten ammattilehtien parissa! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Tilaa lehti nyt ja käytä etu!. Huom! Tilaustunnisteen voi liittää vain kerran. Etu on voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Näköislehtilukuoikeus on voimassa kaikille jo voimassa oleville painetun lehden tilauksille sekä uusille tilauksille
Siistiäkin voi olla monella tapaa. vsk. Sauna olikin oikea helmi! Lisäksi viivähdimme yhden yön Tuurissa Tuurin aseman junamajoituksessa. Kaarina Kärnä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Puhtaasti korona-aikana Korona-aika on tuonut esiin siivoustyön merkityksen. Konkreettinen kiitos on kuitenkin se, että omalta osaltaan pitää yllä siisteyttä myös yleisissä tiloissa. Omalla siivousvastuulla olevan lomamajoituksen lisäksi Koivurannassa oli käytössä myös yhteisiä tiloja kuten rantasauna, grillikatos ja wc-tilat. Näissä kaikissa oli todella siistiä ja puhtaudesta huolehdittiin päivittäin. Reissun päällä on totuttu arvioimaan kohteiden siisteyttä, ja menneenä kesänä otsikoihin pääsivät luontokohteet, joissa kävijämäärän nousu oli paikoin näkynyt epäsiisteytenä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Perussiisteys on oletusarvo, eikä siihen aina osaa edes kiinnittää huomiota tai siitä kiittää. Kiitos kaikille, jotka tekevät puhtautta. Jopa junan vessa oli niin ihastuttava, että siellä olisi voinut viipyä yli oman tarpeen. Siivoustyötä ei enää kukaan voi pitää muun toiminnan vähäarvoisena sivujuonteena vaan siitä on tullut suorastaan olemassaolon edellytys. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Kesälomaltani haluan nostaa esiin kaksi kohdetta, joissa siivous oli niin hyvin hoidettu, että tätä ei voinut olla panematta merkille. Nyt kun osaamme katsoa, se todella näkyy. Tunnelmallinen vanha juna oli paitsi kauniisti sisustettu myös äärimmäisen puhdas. Kotimaan matkailulle siivoustyön onnistuminen oli näytön paikka. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Vietimme kesällä viikon Kajaanissa lomakoti Koivurannassa
vsk 5 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2020 ilmestyy 12.10. 38 Siivouskemikaalien ja -menetelmien vaikutukset sisäilman laatuun ja mikrobistoon kouluympäristössä Leila Kakko ............................................................................................44 Voisiko rakennettua ympäristöä hyödyntää infektioiden torjunnassa. 87. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 58 Kirjaesittely: Antti Hyyrynen, Viimeinen Atlantis ............ 18 Ulkopuolinen suunnitelmatarkastus kosteusja homevauriokorjaushankkeessa Mikko Koskivuori ..................................................................................22 Yksittäiset mittaukset eivät korvaa rakennusteknisiä tutkimuksia Kaisa Jalkanen ...................................................................................... Puhtaasti korona-aikana Kaarina Kärnä .....................................4 Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee Katja Outinen ...........................................................................................6 Sisäilma ja terveys: selvitys nykytilasta Anniina Salmela ................................................................................... 74 Ohjeistusta allaskemikaalien varastointiin ja käyttöön Konsta Kulmala .................................................................................... Lehden teemana on ilmasto. 12 Rakennushankkeiden kosteudenhallinnassa vielä kehittämisen varaa Juha-Matti Junnonen ......................................................................... Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. 50 Terveellisen elinympäristön arvo. 28 Rakennusten painesuhteiden ja tiiviyden vaikutus sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin Maija Leppänen, Pertti Pasanen ja Marko Hyttinen .................... Riika Mäkinen, Merja Ahonen ja Tiina Mäkitalo ........................... 81 Riihimäen robotiikkakaupunki Marjo Vaalgamaa ................................................................................ 34 Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä Jarkko Heinonen, Martti Hekkanen, Maarit Järvinen ja Marja Savolainen ................................................................................. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. Tarja Hartikainen ja Keijo Houhala .................................................. 67 Hengityksensuojainten ja ilmankäsittelylaitteiden testaus Asko Seppälä .........................................................................................68 Uima-allasja märkätilojen pintahygienia Lotta Kivikoski ....................................................................................... 82 Poimintoja .........................................................................................
Ohjelman toteutus on edennyt ministeriöissä ja yhteistyötahojen kanssa koronatilanteesta huolimatta, vaikka joitakin viivästyksiä on ollut. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. 6 Katja Outinen, johtava asiantuntija Valtioneuvoston kanslia Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtaja Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee Terveet tilat 2028 -ohjelman kolmas toteutusvuosi käynnistyi kesäkuussa. vsk. Suositut alueelliset Terveet tilat -työpajat jouduttiin siirtämään keväästä syksyyn.
Parhaat käytännöt on myös tarkoitus levittää kaikkien tietoon. Toimintamallin rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2019 alkaneella työpajakiertueella. Osaamiskartoituksessa tarkasteltiin kuntien ja yritysten toimijoiden sisäilmaan. Poikkihallinnollisen ja mittavan 10-vuotisen ohjelman toteutusta tukee myös laaja sidosryhmäverkosto. Toimintamalli julkaistaan Terveet tilat 2028 -ohjelman verkkosivuilla www.vnk. Hankkeet tukevat ohjelman sisältöä ja vievät sitä eteenpäin. Jatkamme työpajoja loka-marraskuussa, jolloin loput tilaisuudet pidetään webinaareina. Mitä muuta käynnissä. Terveet tilat -toimintamalli Yhtenä Terveet tilat 2028 -ohjelman tärkeänä tavoitteena on kehittää ja koota rakennuskannan ylläpitoon ja sisäilmaongelmien käsittelyyn hyvät toimintatavat, joissa huomioidaan terveyshaittojen lisäksi myös toiminnalliset, rakennustekniset ja muut tarpeet. Owal Group Oy toteutti yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa sisäilmaosaamisen kartoituksen. Tavoitteena on vakiinnuttaa kiinteistönpitoon haittoja ennaltaehkäisevät menettelytavat: kiinteistökantaa hallitaan suunnitelmallisesti, rakennusten kunto, tilojen sopivuus käyttötarkoitukseen ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännöllisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. ja Kouvolan alueen webinaari 13.11. Sihteeristö koordinoi ohjelman toimeenpanoa. Toimintamalli kokoaa yhteen hyvät käytännöt ja ohjeistukset sisäilmaongelmien taklaamiseen. Toimintamallin avulla ohjelma kannustaa kuntia ennakoivaan suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Valtakunnallinen ruotsinkielinen webinaari on 22.10., Pohjois-Suomen ja Lapin alueen tilaisuus on 30.10. Ohjelman käytännön toiminta tapahtuu pitkälti ministeriöiden toteuttamien hankkeiden kautta. Lisäksi ohjelma pyrkii lisäämään osaamista sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Kevään 2020 työpajat jouduimme siirtämään koronatilanteen vuoksi. fi/terveet-tilat-2028 lokakuussa. Ohjelman toteutuksesta vastaavat valtioneuvoston kanslia, opetusja kulttuuriministeriö, sosiaalija terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Ehdimme maaliskuussa 2020 pitää ainoastaan Helsingin työpajan, jonka tallenteeseen ja esityksiin voi tutustua ohjelman nettisivuilla. Työpajat järjestettiin yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Terveet tilat -toimintamallissa painotetaan rakennusten säännöllistä tarkistamista, rakennusten käyttötarkoitukseensa sopivuuden arviointia ja käyttäjien kokemusten kuuntelemista. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa valmistui keväällä 2020 kaksi opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta toteutettua julkaisua rakentamisesta ja sisäilmakysymyksistä. Aluehallintovirastot lähettävät kunnille lisätietoa webinaareista ja ilmoittautumisesta alkusyksyllä. Työpajoissa koottiin ja esiteltiin kuntien hyväksi havaitsemia toimintatapoja ja menettelyjä niin kiinteistöjen suunnitelmallisessa ylläpidossa, kiinteistökannan hallinnassa, työsuojelussa kuin myös sisäilmaongelmaprosessien hoidossa. 7 T erveet tilat 2028 -ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. vsk. Toimintamallissa käsitellään kiinteistökannan hallintaa, rakentamista ja korjaamista, kiinteistöjen ylläpitoa ja huoltoa sekä sisäilmaongelmaprosessin kulkua. Ohjelman toimeenpanon ohjauksesta, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaa valtioneuvoston asettama johtoryhmä, jossa ovat mukana ohjelman toteutukseen osallistuvien ministeriöiden kansliapäälliköt
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma tukee Terveet tilat 2028 -ohjelmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelman terveysosiota. Lisäksi luotiin katsaus yleissivistävien oppilaitosten rakennushankkeiden suunnitteluprosessin perusteisiin ja menettelyihin. Opetushallitus tilasi FCG Konsultointi Oy:ltä selvityksen yleissivistävien oppilaitosten rakennuksista ja niiden suunnittelusta. Kyselyssä haettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia julkisesta rakentamisesta ja rakentamisen prosesseista eri osapuolilta, kuten tilaajilta, suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta. Osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnetään kiinteistöja rakennusalan koulutuksen kehittämisessä. Seuraavaksi opetushallitus toteuttaa vastaavan selvityksen ammatillisista oppilaitoksista. Osana Terveet tilat -toimintamallin kehittämistyötä ympäristöministeriö teki kesällä 2020 kyselyn rakentamisen osa-alueesta. vsk. Ilmanvaihtolaitosten katselmuksiin ja toiminnan varmistamiseen liittyvä hanke käynnistyy syksyllä 2020. Eri vaiheiden välinen tiedonkulku sekä sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus ovat edellytyksiä hyvän sisäilman toteutumiselle. Selvityksessä havaittiin, että koulurakentamiseen ja oppimisympäristöihin liittyvät määräykset ja ohjeet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kansallisessa Kuva: Pixabay.. Selvityksessä tarkasteltiin oppimisympäristöjen ja koulurakennusten suunnittelua ja ylläpitoa koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä 2000-luvulla tehtyjä oppimisympäristöjä ja koulurakennuksia koskevaa kotimaista tutkimusta ja kehittämistä. 8 liittyvää osaamista rakennuksen suunnittelusta aina sen käyttöön ja ylläpitoon asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Lainsäädäntö sallii ja rajoittaa sopivassa suhteessa ja aihepiiriin liittyen on käytettävissä ajantasaisia ohjeita. Ongelmalliseksi koettiin se, että paikalliset viranomaiset tulkitsevat määräyksiä ja ohjeita eri tavoin, joten tarvetta yhdenmukaiselle tulkinnalle kaivataan. Selvityksessä kartoitettiin mm. Vuoden 2018 lopussa yleissivistävien oppilaitoksien rakennuksia Suomessa oli 2 796 kpl. oppilaitosten määrää, rakennusajankohtaa ja rakennustapaa. Prosessin läpäiseväksi osaamisvajeeksi nousi myös suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalveluiden hankintaosaaminen, jonka puutteet heijastuvat helposti rakentamisen laatuongelmina ja kohoavina korjauskustannuksina. Kartoituksessa ilmeni, että vaikka eri toimijoiden tekninen osaamispohja on riittävä, edellyttää hyvän sisäilman saavuttaminen rakennusprosessin sekä ylläpidon ja käytön läpäisevää kokonaisuuden ymmärtämistä ja elinkaariajattelua
THL kartoitti sisäilman epäpuhtauksille altistumista Pohjoismaissa. Hankkeen tavoitteena on tuoda tietoa kuntien toimintatavoista ja päätöksenteosta kiinteistökannan hallin. Kartoituksessa arvioitiin tilannetta myös laajemmin, ja sen perusteella altistuminen rakennusten kosteusvaurioille sekä useimmille muille terveyden kannalta merkittäville sisäilman epäpuhtauksille on Suomessa vähäisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Sivuille on koottu tutkittua tietoa sisäympäristöön liittyvästä oireilusta. [THL Tutkimuksesta tiiviisti 46 • 2019] Sekä THL että Työterveyslaitos ovat päivittäneet sisäilma-aiheeseen liittyviä verkkosivujaan. SisäPri-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja FCG Konsultointi Oy. 9 sisäilmaohjelmassa on mm. Sivuston mukaan kaikkeen oireiluun ja myös sairauksien kehittymiseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Selvityksen päätelmissä todetaan, että käsityserot voivat johtaa ristiriitoihin ja vaikeuttaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisua ja myös potilaiden hoitoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. selvitetty kansalaisten käsityksiä ja tietoja sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista. Työterveyslaitos ja Filha ry ovat aloittaneet keväällä 2020 selvityksen hoitopolkujen ja tuen nykytilasta ja kehitystarpeista. THL julkaisi keväällä aiheesta selvityksen Altistuminen sisäympäristössä – yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa (THL Työpaperi 20/2020). Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan selitä kaikkea sisäympäristöön liitettyä oireilua – ei ilmanvaihdon ongelmat, liian kuiva sisäilma, sisäilman epäpuhtaudet eivätkä rakennusten käyttäjien huolet tai terveydentila. Työterveyslaitos keskittyy selvityksessä työterveyshuoltoon ja Filha ry perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon. Työterveyslaitos on koonnut tietokortin ”Tietoa oireilusta sisäympäristössä terveydenhuollon ammattilaisille”, ja se julkaistiin TTL:n verkkosivuilla kesäkuussa 2020. Molemmat laitokset ovat myös koostaneet uusia vastauksia usein esitettyihin sisäilmakysymyksiin. Raportit valmistuvat vuoden 2021 aikana. Päivitetyt sivustot palvelevat niin kansalaisia kuin myös ammattilaisia. tietokayttoon.fi) toteutettavien hankkeiden ohjaukseen. Kartoituksessa todettiin, että maiden välillä ei ole suuria eroja. Tietopaketti on nimensä mukaisesti suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja siinä keskitytään kotona ja toimistoja vastaavissa tiloissa, kuten kouluissa, ilmenevään oireiluun. Lisätietoa Kansallisesta sisäilma ja terveys -ohjelmasta THL:n verkkosivuilta www. Sisäympäristöissä oireilu ei ole tästä poikkeus. thl.fi. Parhaillaan on käynnissä VN TEAS -hanke Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa, SisäPri-hanke (VN/8674/2019) selvittää rakennushankkeiden priorisointiin ja suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon vaikuttavia tekijöitä kunnissa. Selvityksessä havaittiin, että monissa kysymyksissä väestön käsitykset poikkesivat tutkitusta tiedosta. Ohjelmaa tukevat valtioneuvoston tutkimusja selvityshankkeet Terveet tilat 2028 -hankkeiden lisäksi ohjelman sihteeristö osallistuu monien valtioneuvoston tutkimusja selvitystoiminnan puitteissa (VN TEAS -toiminta, www. Niillä voi kuitenkin tapauksesta riippuen olla merkittävä vaikutus, joten ne pitää huomioida etsittäessä oireilun syitä. vsk. Tietokorttia on jaettu kaikkiin terveyskeskuksiin. THL:n verkkosivuilla on jo nyt uutta sisältöä esimerkiksi sisäilman terveysvaikutuksista, kemikaaleista ja toksisuustesteihin liittyvistä haasteista. Työterveyslaitos julkaisee uutta yleistajuista aineistoa sisäilmasta syksyllä 2020
Terveet tilat 2028 -ohjelman onnistumiseksi tarvitsemme kaikkea sitä panostusta, mitä Suomessa tehdään sisäilmaongelmien ratkaisun eteen. Pyrimme verkottumaan eri hankkeiden ja toimijoiden kanssa ja huolehtimaan siitä, että Terveet tilat -ohjelman tavoitteet otetaan eri hankkeissa riittävästi huomioon. Panostamme ohjelmasta viestimiseen ja pyrimme lisäämään luottamuksellista ja rakentavaa keskustelua sisäilma-asioista. vsk. Miten tästä eteenpäin Vuonna 2020–2021 keskitymme Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseen ja sen käyttöönottoon kunnissa. 10 nassa ja sisäilmaongelmien hoitamisessa, toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa sekä korjaustoimenpiteiden ja investointihankkeiden priorisoinnissa. Seuraamme jatkuvasti käynnissä olevia hankkeita ja tuloksia ja hyödynnämme tuloksia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoa ohjelmasta: www.vnk.fi/terveet-tilat-2028. Tavoitteena on, että sisäilma-asioiden käsittelyyn liittyvät prosessit olisivat nykyistä sujuvampia ja haitoista kärsivät saisivat helposti ja nopeasti tarvitsemansa avun. Sisäilmakysymykset ovat hankalia ja niitä pitää ehkäistä ja ratkoa määrätietoisesti eri alojen yhteistyönä. [Lähde: SisäPri-hanke] Sidosryhmäyhteistyö Terveet tilat 2028 -ohjelma tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotka vievät omassa toiminnassaan sisäilma-asioita parempaan suuntaan. Viestimme mielellämme yhteistyökumppaneiden hankkeiden tuloksista, jotta uutta tutkittua tietoa saadaan laajasti käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Suomessa esiintyy sisäilmaongelmia varmasti myös ohjelman päättymisen jälkeenkin, mutta pyrimme siihen, että ongelmia olisi entistä vähemmän, ne olisivat lievempiä ja niihin tartuttaisiin ripeästi. Hanke valmistuu toukokuussa 2021. kuntien sisäilmaryhmien roolia ja merkitystä kuntien päätöksenteossa. Hankkeessa on selvitetty kesällä 2020 toteutetussa kyselyssä mm
Yksi toimintasuunnitelman tavoitteista on kytkeä sisäilman radon näkyvämmin osaksi sisäilman terveellisyyttä ja rakennusterveyttä koskeviin ohjelmiin esimerkiksi Terveet Tilat 2028 -ohjelmaan. Radon lisää keuhkosyövän riskiä Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja. Toimintasuunnitelman laatimisen taustalla ovat EU:n säteilydirektiivin vaatimukset. Toimintasuunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä Suomessa voidaan pienentää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Altistuminen radonille lisää erityisesti tupakoivien riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonaltistumista on kuitenkin mahdollista vähentää oikein toimimalla. Keinona on esimerkiksi radonimurin asentaminen. 11 Sosiaalija terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi. Korkeita radonpitoisuuksia voidaan mitata kaikkialla Suomessa. Toisaalta radon on tupakoimattomien merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja. STM Sisäilman radonpitoisuudet voidaan saada kuriin – uusi toimintasuunnitelma listaa keinoja. Nämä toimeenpannaan Suomessa uudella säteilylailla ja valtioneuvoston asetuksella ionisoivasta säteilystä. Radonkaasu päätyy sisäilmaan joko rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maaja kallioperästä, rakennustuotteista tai porakaivovedestä. vsk. Toimintasuunnitelman pääpaino on saada sisäilman radonpitoisuudet vähenemään. Toimintasuunnitelmassa korostuu oikean tiedon tärkeys radonhaittojen torjunnassa. Radonpitoisuutta voidaan vähentää monin tavoin. Tämä on tärkeää siksi, että hengitysilman radon aiheuttaa suomalaisille eniten säteilyaltistusta. Myös rakennusten korjausten yhteydessä on syytä tehdä radontorjuntaa samanaikaisesti muiden korjausten kanssa, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Tietoisuutta radonista, sen haitoista ja oikealla tavalla toteutettavista torjuntakeinoista on tarpeen lisätä niin viranomaisten kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Moni ei esimerkiksi tiedä, että Suomessa porakaivon vesi voi olla merkittävä sisäilman radonin lähde. Tietoisuutta radonin riskeistä on tarkoitus parantaa. Suurin osa keuhkosyövistä voitaisiin välttää lopettamalla tupakointi ja vähentämällä altistumista radonille. Esimerkiksi radonin mittausvelvoitetta työpaikoilla tai muissa oleskelutiloissa ei tunneta kovin hyvin. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan koko maassa radonturvallisella tavalla
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Anniina Salmela, erikoistutkija THL ympäristöterveysyksikkö Sisäilma ja terveys: selvitys nykytilasta Terveet tilat 2028 -ohjelmakauden alussa oli tarve tarkistaa nykytilatietoa julkisen rakennuskannan sisäilman laadusta Suomessa sekä lisäksi eräissä muissa maissa, ja sisäilman laadun ja ongelmien määrien mahdollisista syistä, eroista ja yhteneväisyyksistä yksityisellä ja julkisella puolella. Hankkeessa tehtiin kattava kysely kunnille Suomessa ja Ruotsissa ja hyödynnettiin jo toteutettujen terveyskyselyaineistojen ja väestökyselyiden tuloksia sekä kuntien terveysvalvonnan tietokantaa. 12 O sana valtioneuvoston tutkimusja selvitystoimintaa toteutettiin SisäNyt (Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä) -hankkeessa selvitys Suomen julkisen ja yksityisen rakennuskannan sisäilman laadusta, nykytilanteesta ja kehityksestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton toimesta. vsk. Lisäksi kartoitettiin eri maiden kosteusvaurioiden terveysvaikutusten tulkintoja ja tautiluokituksia sekä kuntien, valtion, yliopistokiinteistöjen, sairaanhoitopiirin ja yksityisen sektorin toimintatapoja kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä. Tähän tarpeeseen vastattiin SisäNyt-hankkeella, jonka laajempi raportti löytyy osoitteesta www.tietokayttoon.fi/julkaisut.
2019).. mutta yleisimmät syyt sisäilmaongelmien taustalla poikkesivat maiden välillä. Kunnat arvioivat omistamissaan ja käyttämissään rakennuksissa esiintyvän merkittäviä sisäilmaongelmia 5:stä 18 prosenttiin rakennustyyppien kokonaisneliömäärästä (kuva 1). 13 Tilanne kunnissa Kuntaliiton toteuttaman kuntien sisäilmakyselyn tulosten perusteella sisäilmaasioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Molemmissa maissa kuntien kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähtiin merkittävimpänä taustasyynä sisäilmaongelmille. Kyselyssä kunnat arvioivat, että heillä on toimintarutiinit tavanomaisten selkeiden sisäilmatapausten hoitamiseen, mutta erityisenä puutteena nähtiin toimintamallien puuttuminen vaativimpien sisäilmakohteiden keskinäiseen priorisointiin. Merkittävimpiä toimenpiteitä, joilla kuntien sisäilmaongelmia on saatu vähenemään, olivat rakennuskannan ylläpitoon ja korjauksiin panostaminen sekä rakennuskannan uudistaminen. Kunnat eivät kuitenkaan voi osoittaa tarpeeseen nähden riittäviä taloudellisia resursseja uudisja korjausinvestointeihin. Kuntien erilaiset lähtökohdat ja tarpeet tulisikin huomioida kattavammin valtakunnallisissa sisäilmaolosuhteiden parempaan hallintaan tähtäävissä toimenpiteissä ja ohjelmissa. kattavammin palveluverkkosuunnitelmia sekä laadittu kirjallisesti kuvattu toimintamalli sisäilmaongelmien käsittelyyn. Yleisin syy todettujen sisäilmaongelmien taustalla oli ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet (tekniset syyt). Suomen kunnissa, joissa sisäilma-asiat oli nostettu strategiaan, oli myös tehty mm. Kuntaliiton sisäilmakyselyyn perustuva laskennallinen arvio merkittävien sisäilmaongelmien osuudesta rakennustyypin kokonaisneliömäärästä (Salmela ym. Ruotsissa lämpötila, ilman kuivuus tai kosteus sekä vetoisuuteen liittyvät ongelmat koettiin kaikista yleisimpänä syynä. vsk. Kuva 1. Selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin kunnissa esiintyi lähes yhtä paljon merkittäviä sisäilmaongelmia, Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla indikoi yleensä myös toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa erilaiset sisäilman hallinnan prosessit ja toimintatavat olivat kattavampia ja suunnitelmallisempia kuin pienemmissä kunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51
Erityisesti viestin. Valtaosa ihmisistä raportoi kuitenkin oireidensa olevan vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Esimerkiksi kunnat arvioivat, että sisäilmaongelmien ratkaisuprosessien sujuvuus on huonompaa kiinteistöissä, joita kunta ei omista omassa taseessa tai omistajuus ei ole kunnan yhtiössä. Viestintään liittyvät ohjeet olivat tarkastelluissa toimintamalleissa usein puutteellisia tai niitä ei ollut lainkaan. Terveydenhuollossa erilaiset sisäilman epäpuhtauksiin liittyvät terveysvaikutukset diagnosoidaan ja luokitellaan täysin samoin periaattein kuin muihinkin mahdollisiin syihin liittyvät sairaudet tai niiden oireet. Sisäilmaan liitetty oireilu Sisäilmaan liitettyjen oireiden yleisyyttä on Suomessa selvitetty lähiaikoina kahdessa väestöotoksessa: FinTerveys2017 ja Kansallinen sisäilmakartoitus 2018. Suunnitelmallisen valvonnan käynneillä päiväkodeissa ja kaikilla kouluasteilla eniten esiintyneet haitat ja viat olivat kirjauksien perusteella lämpötila ja veto, rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito, ilmanvaihdon puutteet, yleinen siisteys, oireilu ja kosteusvauriot. Työpaikoilta aineistoa on kertynyt Työterveyslaitoksen Sisäilmastokyselystä. Pelkkien kyselyiden avulla ei voida kuitenkaan luotettavasti arvioida, mitkä tekijät aiheuttavat työntekijöille oireita tai olosuhdehaittakokemuksia. Vaikka vielä ei tiedetä, mitkä tekijät ja millä mekanismilla kosteusvaurioihin yhteydessä olevia haitallisia terveysvaikutuksia aiheuttavat, kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja asianmukaisesti korjata. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. Työterveyslaitoksen ammattitautitilastojen perusteella kosteusvaurioon liittyviä ammattiastmaepäilyjä ja todettuja ammattiastmoja on enemmän kuntasektorilla kuin valtiolla tai yksityisellä. Väestöotoksien perusteella merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana. julkisessa keskustelussa. Toimintamallit ja velvoitteet sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteissa Työpaikoilla sisäilmaongelmien selvittämisen ja ratkaisemisen toimintatavat voivat poiketa sen mukaan, omistaako rakennukset yksityinen, valtio tai kunta. Työpaikoilla kunta-alan työntekijät ja heistä hoitoja opetustyötä tekevät työntekijät kokivat yleisemmin sisäilmaan liitettyjä oireita ja olosuhdehaittoja Sisäilmastokyselyaineiston perusteella. Selvityksessä käytiin läpi myös kosteusvaurioiden terveysvaikutuksiin liittyviä tulkintaeroja kansainvälisissä ja kotimaisissa katsauksissa ja hoitosuosituksissa, sillä ne ovat Suomessa yksi rakennusten keskeisistä sisäilman epäpuhtauksista tautitaakalla mitaten sekä sillä, miten paljon ne ovat esillä mm. Omistussuhteesta huolimatta on kuitenkin tärkeää, että sisäilmastoasioita hoitavat osapuolet tekevät tavoitteellista yhteistyötä ja projektoivat prosessin, minkä yhteydessä on todettu hyödylliseksi muodostaa moniammatillinen sisäilmaryhmä. Tehdyn selvityksen mukaan rakennuksen omistussuhde vaikutti toimintamalleissa ja -tavoissa lähinnä vastuisiin ja rooleihin. Kosteusvaurioiden yhteydestä terveysvaikutuksisiin on kansainvälisesti varsin yhteneväinen näkemys, jonka mukaan on perusteltua toimia ennaltaehkäisevästi eli kosteusvaurioihin on tartuttava aktiivisesti. vsk. 14 Tarkasteltaessa kuntien terveydensuojeluviranomaisen valvontatietojärjestelmää, havaittiin päiväkodeissa ja peruskouluissa yleisimmiksi haitoiksi ja vioiksi akuuteilla (suunnitelman ulkopuolisilla) tarkastuksilla oireilu, kosteusvauriot ja mikrobit sekä ilmanvaihdon puutteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Vahvin näyttö on kosteusvaurioiden yhteydestä hengitystieoireisiin ja astmaan
Tarkasteltaessa lainsäädäntöä ja ohjeistuksia, voidaan katsoa velvoittavaa lainsäädäntöä olevan rakennusten, etenkin kouluja päiväkotirakennusten, kuntotarkastuksiin Suomessa kattavasti eri osa-alueilta (kuva2). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kunnilla on edelleen tarve myös keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin. Kuva 2. Selvityksen perusteella kiinteistöjen säänSisäilmaryhmän tehtävänä on tuoda monialaista osaamista sisäilmaongelman selvittämiseen, parantaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä sekä lisätä tilan käyttäjien luottamusta ongelman ratkaisemiseen. Esimerkiksi valtaosassa Suomen kunnista koulut ja oppilaitokset tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein viranomaisten ja muiden tahojen yhteistarkastuksin. 15 nän suunnitelmallisuus, vuorovaikutteisuus ja säännöllisyys eivät tulleet ohjeistuksissa riittävästi esille. Lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksenteossa ja miten vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Havaintojen perusteella, riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämiselle on tarve. vsk. Myös lainsäädäntöä tukevaa lisäohjeistusta on tehty runsaasti vuosien saatossa, mutta sitä tulisi edelleen kehittää esimerkiksi viestinnän osalta. Lopuksi Sisäilma-asiat ovat osa kiinteistökannan hallintaa, mikä tulisi tunnistaa jo strategisella tasolla kunnassa. Koulurakennusten tarkastuksiin velvoittavat lait ja asetukset.. Rakennuskannan ylläpitoon ja korjauksiin panostaminen sekä rakennuskannan uudistaminen ovat merkittävimpiä toimenpiteitä, joilla kuntien sisäilmaongelmia on saatu vähenemään
Esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan ja työterveyshuollon vuoropuhelua tulisi vahvistaa altistumisolosuhdearviointiin liittyen ja terveydellisen merkityksen arviointitavat tulisi kirjata toimintamalleihin. Väestökyselyjen perusteella merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana joko työpaikalla tai kotona. Lisäksi mm. kerätään kunnilta sisäilmaongelmien hallintaan liittyviä hyviä kokemuksia ja käytänteitä. Työ jatkuu Kuntien toimintatavoista sekä kiinteistökannan hallintaan ja sisäilmaongelmien hoitamiseen liittyvästä päätöksenteosta tarvitaan lisää tietoa, jotta kuntia voidaan tukea sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Hyvien käytäntöjen keräämisessä hyödynnetään myös muista hankkeista saatuja tietoja kuten Kansallisesta sisäilma ja terveys -ohjelmasta sekä Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelman työpajoista. Olisikin hyvä selvittää, miksi oireilu on selvästi yleisempää työpaikoilla kuin kodeissa, erityisesti mikä on työpaikan ja kodin ilman epäpuhtauksien, muiden sisäympäristötekijöiden ja muiden tekijöiden merkitys, mitkä tekijät vaikuttavat kunta-alan työpaikoilla, erityisesti opetusja hoitotyössä, työympäristöön liitettyihin oireisiin ja olosuhdehaittoihin sekä mitkä seikat vaikuttavat valtion ja yksityisen sektorin työpaikoilla raportoituihin myönteisimpiin tuloksiin työympäristöön liitetyissä oireissa ja olosuhdehaitoissa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja: 2019:59.. Sisäilmaongelmien selvitysja ratkaisutavat ovat melko vakiintuneita kuntien ja valtion omistamissa kiinteistöissä, silti eri toimijoiden yhteistyötapoja prosessin eri vaiheissa tulisi kehittää edelleen. Sisäilmaongelmien ratkaisuprosesseista tiedotetaan avoimesti, mutta erityisesti tiedonkulun sähköisissä järjestelmissä ja prosessin etenemisen seurannassa on edelleen kehitettävää. Lähde Salmela, Anniina; Tähtinen, Katja; Hartikainen, Tarja; Pekkanen, Juha; Lampi, Jussi; Jalkanen, Kaisa; Niemi, Jussi; Lappalainen, Sanna; Lahtinen, Marjaana; Sainio, Markku; Manninen, Titta; Wallenius, Kaisa; Salmi, Kari; Reijula, Kari; Lindqvist, Hanne; Hyvärinen, Anne. Viestinnän huolellinen suunnittelu jo etukäteen varmistaa, että ongelmatilannetta hoitavilla ja tilan käyttäjillä on riittävästi tietoa asioiden ymmärtämiseksi ja ratkaisujen tekemiseksi. 2019, Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. 16 nöllinen tarkastaminen koettiin tärkeimpänä kehittämiskohteena, vaikka esimerkiksi koulutilojen kuntoa tarkastetaan jo säännöllisesti eritoimialojen yhteistyönä. SisäPri on valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitysja tutkimustoiminnan (VN TEAS 326/48/2019) kehityshanke. SisäPri (Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja FCG Konsultointi Oy:n kanssa, on lähestytty kuntien sisäilmaryhmiä kyselyllä. Lisäksi Suomen kuntien vastauksissa korostuivat valtakunnan tasolta puuttuva yhtenäinen tieto ja ohjeistus sisäilmaongelmien aiheuttajista ja niiden terveydellisistä riskeistä sekä julkisen paineen vaikutus sisäilma-asioiden hoitamiseen ja korjattavien kohteiden väliseen priorisointiin. Lisäksi myös viestinnässä on kehitettävää. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. SisäPri-hankkeessa tarkastellaan kuntien rakennushankkeiden tärkeysjärjestykseen vaikuttavia tekijöitä erityisesti tilanteissa, joissa mukana on myös sisäilmaongelmaisia kohteita
Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Erityisesti ympäristötekijöihin, kuten sisäilmaan, yhdistettyjä toiminnallisia oireita ja niiden hoitoa vaikeuttavat ympäristötekijöihin liitettyjen riskien ja vaarakäsitysten ylikorostaminen sekä välttämiskäyttäytymisen tukeminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Sisäilmasairaus termiä käytetään usein viittaamaan monimuotoiseen, merkittävästi työja toimintakykyä heikentävään oireiluun rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei oireile. Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työja toimintakykyä. Tästä syystä ei ole perusteltua käyttää näistä sairauksista termiä sisäilmasairaus. vsk. THL Asiantuntijaryhmän kannanotto: Sisäympäristöissä oireillaan monista syistä, termille sisäilmasairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita Termien sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa. Tämän kaltainen monimuotoinen oireilu täyttää usein ympäristöherkkyyden kriteerit. Myös muissa yhteyksissä termien käyttöä tulisi välttää, koska ne välittävät oletuksen, että esimerkiksi ihmisen toimintakykyä haittaava oireilu sisäympäristöissä tai sairastuminen johtuisi pelkästään sisäilman epäpuhtauksista. Kannanoton mukaan olennaista on hoitaa ja kuntouttaa ihmistä tukeutuen parhaaseen lääketieteellisen tietoon sekä kehittää yhä parempia hoitoja kuntoutusmuotoja. ”Ratkaisevaa ympäristöherkkyyden syntymiselle on, että ihminen kokee tietyt ympäristötekijät, kuten tuoksut, kemikaalit tai sisäilman, haitallisiksi tai vaarallisiksi. Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. ’’Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Termien käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta Asiantuntijoiden mukaan jotkut sisäilman epäpuhtaudet lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä, mutta Suomessa ne eivät ole minkään sairauden voimakas riskitekijä. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua”, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja. 17 Oireilevia tulee auttaa parhaan lääketieteelliseen tiedon mukaisesti Ihmisten sisäympäristöissä kokemat oireet voivat johtua lukuisista syistä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa’’, toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Jussi Karjalainen. Tämä pitää asiantuntijoiden mukaan huomioida oireilevien kohtaamisessa sekä julkisessa keskustelussa. Näin voidaan varmistaa, että mahdolliset hoitoa vaativat sairaudet todetaan ja niiden oikea hoito aloitetaan ja että oireilevaa voidaan parhaalla tavalla tukea. Sisäilman laatua ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia sisäympäristöissä voidaan edistää huolehtimalla talotekniikan toimivuudesta sekä korjaamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot. Termin käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.
vsk. 18 Juha-Matti Junnonen, projektipäällikkö Tampereen yliopisto, Rakennustekniikka Rakennushankkeiden kosteudenhallinnassa vielä kehittämisen varaa R akennusten kosteudenhallinta on laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Työmaiden puutteellinen kosteudenhallinta, uudet rakenneratkaisut, talotekniikkajärjestelmien suunnittelu-, asennusja käyttövirheet, uuden rakennustekniikan riittämätön testaus sekä jopa vallitsevat sääolosuhteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat aiheuttaa ongelmia ja ylimääräisiä korjauskustannuksia. Vauhtia muutokselle saadaan, kun tilaajat osaavat vaatia hankkeissaan parempaa kosteudenhallintaa ja osoittavat siihen riittävät resurssit.. Tilanne kehittyy kuitenkin hitaasti parempaan suuntaan. Usein kosteudenhallintaan havahdutaan vasta, kun rakennushanke on edennyt työmaavaiheeseen, jolloin suunnittelussa ei ole välttämättä tarkasteltu valittujen ratkaisuiden kosteusriskejä eikä kosteudenhallintaa ole otettu huomioon kokonaisuutena koko hankkeen osalta. Rakentamisen kosteudenhallintaan liittyvien vaatimusten ja menettelytapojen tuntemus on vielä vähäistä. Mahdollisia kosteusvaurioiden aiheuttajia sekä riskialttiita rakenteita on lukuisia ja niiden hallitseminen on haastavaa. Esimerkiksi suunnitteluvirheet, rakennusvirheet, puutteet kunnossapidossa sekä käyttövirheet voivat aiheuttaa laajojakin kosteusvaurioita. Myös tiukentuneet vaatimukset energiatehokkuuden ja rakennusten tiiveyden parantamiseksi voivat aiheuttaa ongelmia, jos rakenteita ei suunnitella ja toteuteta kunnolla
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Esimerkiksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämällä Kuivaketju10-toimintamallilla pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennushankkeen eri vaiheissa kiinnittämällä huomiota rakennushankkeiden yleisimpiin kosteusriskeihin ja niiden torjumiseen. Säädösten osalta keskeisimmät ovat ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ja sitä tukemaan laadittu ohje, jossa taustoitetaan asetuksen sisältöä sekä annetaan soveltamisohjeita. Keskeisessä roolissa kosteusvaurioiden estämisessä on rakennushankkeeseen ryhtyvä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esimerkiksi huolehdittava, että hankkeelle laaditaan kosteudenhallintaselvitys, jossa esitetään vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa sekä toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen. rakennustyömaiden dokumentointia, valvontaa ja kosteudenhallintaa. Selvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. vsk. Kosteudenhallinnan ketju lähtee. Asetuksen tavoitteena on välttää kosteusongelmien syntyminen sekä vähentää niiden aiheuttamia haittoja kansantalouteen ja ihmisten terveyteen parantamalla mm. Myös rakennusalan toimijat ovat luoneet kosteudenhallintaan ja kosteusongelmien ehkäisemiseksi useita toimintamalleja ja menettelyitä. 19 Avuksi säädöksiä, toimintamalleja ja menettelyjä Kosteudenhallintaan on viime vuosina kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota niin säädösten kuin myös rakennusalan toimijoiden näkökulmista
Esimerkiksi kosteudenhallintaselvitystä ei pienissä kunnissa ole useinkaan liitetty rakennuslupahakemukseen; 23 % vastaajista arvioi, että alle 20 % hankkeista selvitys on toimitettu. Yleisesti ottaen tietämys ja tuntemus kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävistä ovat kuitenkin lisääntyneet vuoden aikana huomattavasti. Tässäkin tilanne on kuitenkin hieman kohentunut edellisvuodesta. Esimerkiksi yli puolet rakennushankkeeseen ryhtyvistä erottaa kosteudenhallintaselvityksen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmasta huonosti tai erittäin huonosti. Ongelma kohdistuu erityisesti pieniin kuntiin ja niissä toimiviin rakennusalan toimijoihin. Kuivaketju10-toimintamallilla systemaattisuutta kosteudenhallintaan RALAn kyselyssä kävi ilmi, että kosteudenhallintaselvityksissä ei kovin usein viitata Kuivaketju10-toimintamalliin, vaikka se olisi jo valmiiksi pohdittu ja hankekohtaisesti sovellettavissa oleva toimintamalli. Tuntemus säädöksistä ja toimintatavoista edelleen vajavaista Rakentamisen Laatu RALA ry on selvittänyt kosteudenhallinnan tilaa nyt kahteen kertaan, keväällä 2018 sekä marraskuussa 2019. RALAn selvityksen mukaan myöskään kosteudenhallintakoordinaattoria tai kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavaa henkilöä ei isossa osassa hankkeista ole nimetty rakennuslupavaiheessa. Selvityksen tarkoituksena oli sekä kartoittaa kosteudenhallinnan yleistä tilaa ja tietoutta kosteudenhallinnasta että kerätä sähköisen järjestelmän kehitystä ohjaavia ajatuksia ja tarpeita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Vain hieman yli puolet rakennushankkeeseen ryhtyvistä ylipäätään tuntee Kuivaketju10 -toimintamallin eikä tilanne ole parantunut vuodessa käytännöllisesti katsoen lainkaan. Jälleen ongelma kohdistuu pitkälti pieniin kuntiin, joissa toisaalta rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat kosteudenhallintaa ja sen säädöksiä heikommin, mutta osin myös siihen, että kosteudenhallintakoordinaattoreita ei ole käytettävissä. Rakennusvalvonnoille suunnatun kyselyn vastaukset paljastivat, että rakennusalan toimijoiden tietous kosteudenhallintaan liittyvistä vaatimuksista on vielä vaatimattomalla tasolla, vaikka se onkin lisääntynyt vuodesta 2018. 20 tilaajan päätöksestä ja ketjun tulee kulkea katkeamattomana suunnittelun ja työmaavaiheen läpi aina käyttöön saakka. vsk. Rakennusvalvontaviranomaiset sen sijaan. Viime syksyn selvitys toteutettiin kahdella eri kyselyllä, joista toinen suunnattiin rakennusvalvonnassa työskenteleville henkilöille ja toinen Kuivaketju10-toimintamallin sähköistä järjestelmää käyttäville
Suurimmat esteet Kuivaketju10-toimintamallin ja laajemminkin kosteudenhallintaan liittyvien menettelytapojen yleistymiselle liittyvät asenteisiin ja uusien asioiden opettelun välttämiseen. Toimintamallin sisältämät riskilistat kosteusriskeistä ovat rakennusvalvontaviranomaisten arvion mukaan hyviä ja niihin ollaan tyytyväisiä. Myös suunnitteluvaiheessa on syytä erityisesti panostaa kosteusriskien selvittämiseen ja pohtia keinoja niiden poistamiseksi. Myös ohjeet ovat vastaajien näkemyksen mukaan selkeitä. Kosteudenhallinta ei ole vain rakennusvaiheen asia Olennaista kosteudenhallinnassa on, että se ei rajoitu ainoastaan rakennusvaiheeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Toimintamalli on lisännyt osapuolten yleistä tietoisuutta kosteudenhallinnasta; jopa 80 % vastaajista arvioi, että toimintamalli on lisännyt kosteudenhallintatietoisuutta. vsk. Toimintamalli on nostanut etenkin ennakoinnin merkityksen rakennusvirheiden minimoimiseksi keskeiseksi ja tehnyt oleellisten kosteusasioiden huomioimisesta helpompaa ja systemaattisempaa. Samoin vastaajat arvioivat, että toimintamallissa on kuvattu selkeästi ja kattavasti eri osapuolten kosteudenhallintaan liittyvät tehtävät. 21 tuntevat Kuivaketju10-toimintamallin sangen hyvin, mutta käytännön toimijoiden piirissä tietämys ontuu. Kosteudenhallinnan ketju lähtee tilaajan päätöksestä ja jatkuu suunnittelun ja työmaavaiheen läpi aina käyttöön saakka, läpi rakennuksen koko elinkaaren. Lisävauhtia muutokselle saadaan, kun tilaajat osaavat vaatia hankkeissa parempaa kosteudenhallintaa ja osoittavat siihen riittävät resurssit.. Kaikki uudet asiat edellyttävät perehtymistä, kokeilua ja opiskelua. Keskeinen asema kosteusvaurioiden estämisessä on rakennushankkeeseen ryhtyvän toimilla ja vaatimuksilla. Tämä hidaste heikkenee ajan myötä, mutta tilanteen korjaamiseksi tarvitaan myös aktiivisia toimia – uutta tietoa, koulutusta ja päivitettyä osaamista. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määrätietoisesti vaadittava systemaattista toimintatapaa kosteudenhallintaan jo hankkeen alkuvaiheessa. Toimintamalli on myös muuttanut osapuolten menettelytapoja ja yhteistoimintaa kosteudenhallintaan liittyen, mikä heijastuu laajemminkin rakentamisen laatuun. Vähäisestä tunnettuudesta huolimatta Kuivaketju10-toimintamallilla on ollut positiivinen vaikutus rakennushankkeisiin
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Korjausratkaisujen arvioinnin kannalta tarkastuksessa on korjaussuunnitelmien ohella kyettävä arvioimaan esimerkiksi rakennuksesta toteutettujen tutkimusten laatua, hyödynnettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuutta sekä tutkimuslaajuutta. Kosteusja homevauriokorjaushankkeissa korjausratkaisujen riittävyyden luotettava arviointi edellyttää eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä sekä laajaalaisempaa, koko korjaushankkeen kattavaa tarkastelua. 22 Ulkopuolinen suunnitelmatarkastus kosteusja homevauriokorjaushankkeessa Ulkopuolisen suunnitelmatarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että rakennushankkeeseen laaditut suunnitelmat ovat hankkeen vaatimustasoon nähden riittäviä ja esitetyillä ratkaisuilla voidaan saavuttaa hankkeelle asetetut tavoitteet. Mikko Koskivuori, Insinööri YAMK, kehityspäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy Kuva: Pixabay.
23 Suunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen toimintamalli Ulkopuolinen suunnitelmatarkastus on yksi Maankäyttöja rakennuslaissa määritellyn erityismenettelyn kolmesta osa-alueesta. Yleisimmin tarkastuksen määrää tehtäväksi rakennusvalvontaviranomainen, mutta rakennesuunnittelun tilaaja voi myös omatoimisesti edellyttää hankkeessaan suunnitelmatarkastusta. Suunnitelmatarkastuksen sisältö sovitaan aina hankekohtaisesti hyödyntäen esimerkiksi rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen tehtäväluetteloa (RT 103088). Suunnitelmatarkastus kosteusja homevauriokorjaushankkeissa Kosteusja homevaurioituneiden rakennusten korjaushankkeiden suunnitelmatarkastuksen pääpaino on rakennuksen terveellisyyden sekä rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamisessa. Suunnitelmatarkastus onkin parhaillaan rakentavaa ammatillista keskustelua tarkastajien, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeen kesken. Tarkastaja toimii eräänlaisena suunnittelijoiden sparraajana haettaessa tarkoituksenmukaisinta ja toimivaa ratkaisua. Käytännössä tarkastus toteutetaan vuorovaikutteisena prosessina ulkopuolisen tarkastajan ja kohteen rakennesuunnittelijan välillä siten, että tarkastaja tutustuu rakennesuunnitelmiin ja suunnittelun lähtötietoihin ja havainnot läpikäydään yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennushankkeeseen laadittuja suunnitelmia arvioidaan erityisalakohtaisesti hankkeesta riippumattoman asiantuntijan toimesta ja tarkastuksen suorittanut ulkopuolinen asiantuntija laatii lausunnon siitä, ovatko suunnitelmat hankkeen vaatimustasoon nähden riittäviä ja täyttääkö rakenneratkaisu sille asetetut tavoitteet. Ulkopuolinen tarkastus ei vähennä suunnittelijoiden vastuuta, ja havaittujen virheiden ja puutteiden korjaaminen on suunnittelijoiden vastuulla. vsk. Näkemysten vaihdon lopputuloksena saavutetaan terveellinen, turvallinen ja myös käytännössä toteutuskelpoinen suunnitteluratkaisu. Sen tarkoituksena on toimia suunnitelmien laadunvarmistusja riskienhallintatoimenpiteenä, jolla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisten suunnitteluvirheiden syntymistä. Tarkastuksessa keskitytään keskeisimpien ongelmakohtien havaitsemiseen ja rakenteelliseen toimintaan kokonaisuutena. Tämän jälkeen tarkastuksen olennaisimmat havainnot esitetään sanallisesti tarkastajan laatimassa tarkastusraportissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Rakennuksen nykytilaa koskevien selvitysten lisäksi arvioinnissa tulee huomioida muun muassa rakennuksen käyttöhistoria. Kosteusja homevauriokorjaushankkeissa ulkopuolinen suunnitelmatarkastus ei koske pelkästään korjausratkaisuista laadittujen suunnitelmien arviointia, vaan korjausratkaisujen riittävyyden ja vaikuttavuuden arviointi vaatii laaja-alaista, kaikki korjaushankkeen vaiheet huomioivaa tarkastelua. Tarkastus voi kohdistua joko yhteen tai useampaan erityisalaan ja sen laajuus voi vaihdella yksittäisestä rakenteesta koko erityisalan suunnitelmakokonaisuuteen. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi korjausratkaisujen riittävyyden ja vaikuttavuuden luotettava arviointi edellyttää yleensä edellä mainittujen erityisalojen toisiaan täydentävää rinnakkaista tarkastelua useamman asiantuntijan yhteistyönä. Vaikka kyseiset tehtävät on Rakennusinsinööriliitto RIL ry:n julkaisussa RIL 241-2016 käsitelty erillisinä kokonaisuuksina, liittyvät ne oleellisesti toisiinsa muun muassa kosteusrasitustekijöiden, altistustekijöiden, materiaalivalintojen, rakenteiden kosteusteknisen toiminnan ja vikasietoisuuden, vaurioitumisriskin sekä hallitsemattomien ilmavirtausten vaikutusten osalta
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole määritellä korjausratkaisuja, vaan vertailevan analyysin pääpaino on arvioida esitettyjen korjausratkaisujen soveltuvuutta hankekohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lähtötietojen pohjalta tehtyjen johtopäätösten oikeellisuutta. Kosteusja homevauriokorjaushankkeissa korjausratkaisujen arvioinnin ensisijaisena lähtökohtana on korjausratkaisujen vaikuttavuus tilojen terveellisyyteen, eli todettujen fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten altistumistekijöiden poistamiseen tai riittävään vähentämiseen.. vsk. 24 ja sen mahdolliset vaikutukset esimerkiksi tilojen soveltuvuuteen aiottuun käyttötarkoitukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Valittujen korjausmenetelmien soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan suunnitelmatarkastuksen yhteydestä samoista lähtökohdista kuin varsinaisessa suunnittelussakin. Kosteusja homevauriohankkeen suunnitelmatarkastus voi käsittää esimerkiksi seuraavin osakokonaisuuksien rakennuksen terveellisyyteen ja rakennusfysikaaliseen toimintaan liittyvän arvioinnin: • Alkuperäiset rakennesuunnitelmat riittävässä laajuudessa ja rakennuksen käyttöhistoria • Riskiarvio ja riskianalyysi • Rakennuksesta toteutetut kuntotutkimukset ja muut selvitykset, esimerkiksi altistumisolosuhteiden arviointi • Alustavat rakennuksen sisäympäristöön ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat korjausratkaisut ja suunnitelmat • Kohteen ja korjausalueiden aistinvarainen katselmointi ja korjausratkaisujen läpikäynti kohteessa yhdessä suunnittelijoiden kanssa ennen korjaustöiden toteutusta ja tarvittaessa niiden aikana • Laadunvarmistus-, kosteudenhallintaja pölynhallintasuunnitelmat • Purkusuunnitelmien sisältö ja purkumenetelmät • Lopulliset rakennuksen sisäympäristöön ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat suunnitelmat • Seurantasuunnitelma korjausten onnistumisen varmistamiseksi. Korjausmenetelmien valinnassa tulee huomioida myös hankkeelle asetetut muut erityiset tavoitteet, esimerkiksi sisäilmaolosuhteiden osalta. Korjausratkaisujen arviointi suunnitelmatarkastuksessa Rakennushankkeessa sovellettavien korjausmenetelmien valintaan vaikuttavat muun muassa rakenteiden kosteustekninen toimivuus, tuleva käyttötarkoitus, rakenteiden käyttöikätavoitteet, mahdolliset rakenteissa esiintyvät epäpuhtaudet, kuten rakennusmateriaaliperäiset haitta-aineet ja rakennuksen käytöstä rakenteisiin kertyneet haitta-aineet
Puutteellisten lähtötietojen pohjalta toteutettu suunnittelu saattaa johtaa esimerkiksi korjaustöihin käytettävien resurssien kohdentumiseen vääriin rakenteisiin ja merkittäviin ylikorjauksiin tai vastaavasti alimitoitettuihin toimenpiteisiin. Korjausratkaisuja arvioidaan myös perustuen tarkastajien omaan kokemusperäiseen tietoon rakenteiden toiminnasta, korjausratkaisujen soveltuvuudesta sekä ratkaisujen käytännön toteutettavuudesta. vsk. Suunnitelmatarkastuksen yhteydessä on myös arvioitava rakentamisprosessin ohessa tehtäviä, mutta rakennuksen terveellisyyden ja korjaustöiden onnistumisen kannalta merkittäviä töitä, kuten pölynhallinnan, laadunvarmistustoimenpiteiden sekä korjaustöiden onnistumisen jälkiseurannan tarvetta ja toteutusta. Vaipparakenteiden ulkopuolisessa korjauksessa suunnitelmatarkastuksessa arvioidaan myös suunniteltua sääsuojauksen tasoa ja menetelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Yhteenveto Kosteusja homevauriokorjaushankkeiden suunnitelmatarkastukselle leimallista on tehtävään liittyvän tarkastelun laaja-alaisuus. Toimivien korjausratkaisujen lisäksi terveellisen ja turvallisen lopputuloksen kannalta oleellisia ovat lähtötietojen oikeellisuus sekä rakentamisprosessiin liittyvät muut tehtävät kuten puhtaudenhallinta ja korjaustöiden onnistumisen seuranta. Tarkastus onkin suositeltavaa, etenkin vaativissa hankkeissa, tehdä vaiheittain alkaen lähtötietomateriaalin ja luonnossuunnitteluvaiheen perusperiaatteiden. 25 Kosteusja homevaurioituneiden rakennusten korjaushankkeiden terveellisyyteen ja rakennusfysikaaliseen toimintaan liittyvässä suunnitelmatarkastuksessa arvioidaan suunnitelmien määräystenmukaisuutta ja niitä verrataan myös valtakunnallisiin ohjeisiin. Tarvittaessa on suositeltava lähtötietoaineiston täydentämistä, esimerkiksi tarkentavia tutkimuksia korjausratkaisujen luotettavan arvioinnin mahdollistamiseksi. Tästä syystä varsinaisten esitettyjen korjausratkaisujen arvioinnin ohella kosteusja homevauriokorjaushankkeiden suunnitelmatarkastuksessa tulee arvioida erityisesti myös suunnittelun lähtötietoaineiston riittävyyttä sekä luotettavuutta. Kokemusperäisen tiedon pohjalta voidaan tehdä ehdotuksia kohteen suunnittelijoille korjaushankkeessa mahdollisesti hyödynnettävistä rakenneratkaisuista. Tarkastuksessa on kyettävä arvioimaan esimerkiksi vallitsevien altistumisja rasitustekijöiden analysoinnin kattavuutta, rakennuksesta toteutettujen tutkimusten laatua, hyödynnettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuutta sekä tutkimuslaajuutta
Rakennustieto. Ympäristöministeriö. Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL ry 2011. 2016. 2018. Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL ry 2016. 2019. Ympäristöopas 2016 – Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. 2016. vsk. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:18 – Kosteusja mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaus. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Lähteet ja lisätietoja Maankäyttöja rakennuslaki 132/1999. RIL 241-2016 Erityismenettelyn soveltaminen. Ympäristöministeriö. RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Työterveyslaitos 2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. RT-ohjekortti – RT 103089 Rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus. RT-ohjekortti – RT 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018. Rakennustieto. 26 tarkastuksesta edeten yksityiskohtaisten työpiirustuksien sekä korjaustyön onnistumisen todentamistoimenpiteiden tarkastukseen. Valvira. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Rakennustieto. Kosteusja sisäilmateknistä osaamista vuosikymmenten kokemuksella Miia Pitkäranta 040 751 3883 miia.pitkaranta@vahanen.com Katariina Laine 044 768 8326 katariina.laine@vahanen.com Ota yhteyttä – autamme mielellämme!. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL ry 2012. 2019. Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 RIL 107-2012 Rakennusten vedenja kosteudeneristysohjeet. RT-ohjekortti – RT 103088 Rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen tehtäväluettelo RTA19. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet, osat 1–5. 2019
painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Uudistettu 3. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. alv. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. 10 %). Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. (02) 630 4900 Home ja terveys www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirjan luvut mm
Kaisa Jalkanen, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yksittäiset mittaukset eivät korvaa rakennusteknisiä tutkimuksia Sisäilmasto-ongelmien moninaisuuden vuoksi ei ole olemassa yhtä mittausta tai analyysimenetelmää, jolla voitaisiin selvittää yksiselitteisesti kaikkien rakennuksien kunto, puhumattakaan asukkaiden altistumisesta rakennuksessa. rakennusteknisten tutkimusten havaintojen perusteella ja kohteet luokiteltiin altistumisen todennäköisyyden mukaan kolmeen ryhmään. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tarkoituksena oli selvittää, luokitteleeko jokin käytetyistä menetelmistä kohteet yhtenevästi altistumisolosuhteen arvion kanssa ja näin ollen saataisiin uusia työkaluja tukemaan rakennusten kunnon selvittämistä ja altistumisolosuhteen arviointia. Kohteista kerättiin tutkimusta varten pölyja ilmanäytteitä, jotka analysoitiin useilla menetelmillä. Hankkeen aikana kaikkiin kohteisiin tehtiin rakennusteknisiä tutkimuksia, joiden avulla selvitettiin rakennusten todellinen kunto. Rakennusten sisäilmastotilanteiden selvittämisessä kokonaisvaltaiset rakennustekniset ja tarvittavat tutkimukset ovatkin avainasemassa.. 28 T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman ja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettavan REMEDIALhankkeen (Rakennuksen kosteusvaurion vaikutus sisäympäristön mikrobiomiin ja altistumisen vaikutukset keuhkokudoksessa – REMEDIAL konsortio) tutkimuskohteena oli yhteensä 30 itäja keskisuomalaista pientaloa. vsk. Kohteiden altistumisolosuhteita arvioitiin ko
Kosteustekniset kuntotutkimukset suoritti sama toimija systemaattisesti tutkimusohjeen mukaisesti (1). iän, sijainnin, koon, perustustyypin, runkorakenteen, ilmanvaihtojärjestelmän ja asunnossa asuvien henkilöiden sekä lemmikkieläinten määrän mukaan mahdollisimman hyvin. Kuntotutkimusten tulosten perusteella kaikkiin kohteisiin tehtiin altistumisolosuhteen arviointi Työterveyslaitoksen kehittämää mallia altistumisolosuhteen arvioinnista työpaikoilla (2) mukaillen. vsk. Alkuperäisten vaurioja vertailukohteiden jakautuminen altistumisolosuhteen todennäköisyys -luokkiin rakennusteknisten tutkimusten ja altistumisolosuhteen arvion perusteella.. Vertailukohteet, joissa ei ollut kosteusvauriohavaintoja, asukkaiden kokemaa sisäilmahaittaa tai oireilua, valittiin THL:n ja ItäSuomen yliopiston omien kanavien kautta vastaamaan vauriokohteita mm. 29 Vauriokohteille etsittiin vertailukohde Tutkimuskohteiksi valittiin alun perin ennakkotietojen perusteella 14 vauriokohdetta ja niille vertailurakennukset. Osa vertailukohteiksi suunnitelluista kohteista osoittautui kosteusteknisten tutkimusten perusteella vauriokohteiksi, ja näille kohteille etsittiin uudet vertailukohteet. Kuva 1. Kohteet jaettiin altistumisen todennäköisyyden perusteella kolmeen eri luokkaan: altistuminen erittäin todennäköistä/todennäköistä, altistuminen mahdollista ja altistuminen epätodennäköistä (Kuva 1). Kaikkiin kosteisiin tehtiin altistumisolosuhteen arviointi Kaikkien kohteiden todellinen kunto selvitettiin hankkeessa kosteusteknisten kuntotutkimusten avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kohteista oltiin oltu yhteydessä terveysvalvontaan epäillyn sisäilmaongelman vuoksi, ja terveysvalvonta arvioi kohteissa olevan kosteusvaurioita. Lisäksi tutkittavien rakenteiden kunnosta ja toiminnasta kerättiin tietoa kosteusmittausten, painesuhteiden mittauksen sekä rakenneavausten ja materiaalinäytteenoton avulla. Tieto vauriokohteista saatiin pääasiassa terveysvalvontayksiköiden kautta. Tutkimuksissa kartoitettiin kohteiden rakenteisiin liittyvät kosteustekniset riskit
Kokonaistoksisuusnäytteiden tuloksia ei voitu analysoida tilastollisesti, koska lähes kaikki tulokset kuuluivat alimpaan ”ei toksinen” -luokkaan. Asuinrakennusten altistumisolosuhteen arviointia kehitettävä edelleen Vaikka REMEDIAL-hanke mahdollisti ainutlaatuisen tilaisuuden erilaisten alTaulukko 1. Lisäksi näytteenoton aikana kohteissa seurattiin olosuhteita, kuten lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta sekä ilman hiukkaspitoisuutta hiukkaslaskurilla. Myöskään kohteiden mitatuissa olosuhteissa (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus) ei ollut merkittäviä eroja altistumisolosuhteen todennäköisyys -luokissa. Eri näytetyypit ja analysointimenetelmät on esitetty taulukossa 1. Yhteyttä altistumisolosuhteen todennäköisyyden ja käytettyjen menetelmien välillä ei kuitenkaan löytynyt. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Näytetyypit ja analysointimenetelmät.. Kaikista kohteista kerättiin samat näytteet, jotka analysoitiin samalla tavalla, lukuun ottamatta yhtä kohdetta, jossa mittauksia ei päästy viemään loppuun. 30 Kohteista kerättiin ja analysoitiin monenlaisia näytteitä Kohteista kerättiin useita erilaisia ilmaja pölynäytteitä, joita analysoitiin eri menetelmillä. Tarkoituksena oli selvittää, oliko altistumisen todennäköisyysluokkien ja jonkin tutkimuksessa käytetyn menetelmän tulosten välillä tilastollisesti merkittävä yhteys. Kuvassa 2 on esitetty tulokset kvartaaleihin jaoteltuna eri altistumisen todennäköisyys -luokissa. Yhteyttä altistumisolosuhteen todennäköisyyden ja käytettyjen menetelmien välillä ei löytynyt Kohteista kerättyjen näytteiden tuloksia verrattiin rakennusteknisen tutkimuksen perusteella määritettyihin altistumisen todennäköisyys -luokkiin (altistuminen todennäköistä/erittäin todennäköistä ja altistuminen epätodennäköistä)
Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Haittaaineita saattoi esiintyä sekä vaurioettä vertailuryhmään sijoittuvissa rakennuksissa. Nämä asiat yhdessä asettivat rakennuksen ”altistuminen mahdollista” -luokkaan. Myös tutkimuksen pientalojen otoksessa oli mukana haitta-aineiden emissioista kärsiviä rakennuksia. 1: tulos on alimmassa neljänneksessä; 2: tulos on toisiksi alimmassa neljänneksessä; 3: tulos on toiseksi ylimmässä neljänneksessä, 4: tulos on ylimmässä neljänneksessä; puuttuva tulos.. Lisäksi pientaloissa hyvin usein esiintyy jonkinasteisia kosteusriskejä tai heikosti kosteusteknisesti toimivia rakenteita. Tulokset altistumisen todennäköisyys -luokissa neljänneksiin jaoteltuina. välipohjissa sekä erilaiset rakenteisiin imeytyneet aineet. Nämä saattoivat tulla ilmi, jos talojen autotallitai teknisiä tiloja oli muutettu käyttötarkoitukseltaan asumista vastaavaan käyttöön. 31 tisteiden analysoimiseen kohteista, joiden rakennustekninen kunto tunnettiin, tulee kuitenkin Työterveyslaitoksen työpaikoille tarkoitetun altistumisen todennäköisyys -luokituksen soveltamista asuinrakennusten altistumisolosuhteen arvioimiseen vielä kehittää edelleen. Epävarmuuksia liittyi kosteusja mikrobivaurioiden sijainnin, vauriokohtien lukumäärän, huonetilojen käyttötarkoituksen, kulkuja ilmayhteyksien sekä tilojen käyttöasteen määrittämiseen. Huomionarvoista on myös, että käytetty luokitus määritteli pientalon hyvin herkästi vähintään ”altistuminen mahdollista” -luokkaan, koska usein asuminen ja kulkeminen rakennuksessa kellarikerroksen ja muiden kerrosten välillä mahdollisti ilman tehokkaan sekoittumisen. Esimerkiksi riskirakenteiden kunnon tarkistaminen erityisesti vertailukohteista riippui rakennuksen omistajan halusta tarkistaa tilanne ja antaa lupa rakenneavauksiin. Mikrobialtistuksen mahdollisuuden ohella pientalojen rakenteisiin liittyy myös paljon sisäilman laatuun vaikuttavien haitta-aineiden esiintymisen riskiä. Tutkimuskohteiden määrää tulisi myös kasvattaa, jotta tutkimustuloksista voitaisiin tehdä pitkälle meneviä yleisempiä johtopäätöksiä. vsk. Tyypillisiä haitta-aineiden emissioita aiheuttavia rakenteita tai materiaaleja olivat erilaiset kosteuseristykset ja pikisivelyt mm
(7) Kärkkäinen, PM., Valkonen, M., Hyvärinen, A., Nevalainen, A., Rintala, H. Nov 6;82(2):578–84. 2017. Rakennusfysiikka 2017: Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut, 24–26.10.2017, Tampere. Asetus 545/2015 (4) Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. 2016. Havainnot vanhojen pientalojen rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta Remedialtutkimushankkeessa. J Environ Monit. Osa IV Mikrobiologiset olot. Myöskään mitatuissa olosuhteissa (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus) ei ollut merkittäviä eroja eri luokkien välillä, mikä kertonee siitä, että myös ns. Method of identifying and quantifying specific fungi and bacteria. US patent, 2002 6:3741–3751. Applied and Environmental Microbiology. Determination of Bacterial Load in House Dust Using qPCR, Chemical Markers and Culture. 27(2):198–210. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 2015. (5) Haugland, RA., Vesper, S. (6) Haugland, RA., Varma, M., Wymer, LJ., Vesper, S. vsk. Valvira. (9) Vishwanath V, Sulyok M, Labuda R, et al. ja Valtanen, A. Tutkimuksen tulos tukee olemassa olevan ohjeistuksen mukaista linjaa kokonaisvaltaisten rakennusteknisten ja muiden tarvittavien tutkimusten merkityksestä, kun selvitetään rakennuksien sisäilmastotilanteita. Työterveyslaitos. 2009. Lähteet (1) Köliö, A., Jalkanen, K., Annila, P. Kiitokset Kiitos kaikille hanketta toteuttamassa olleille tahoille; Renovatek Oy:stä Arto Köliö, Itä-Suomen yliopistosta Kati Huttunen ja Maria-Elisa Nordberg, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Martin Täubel, Asko Vepsäläinen, Kristiina Myller, Maria Valkonen, Hanna Leppänen ja Anne Hyvärinen. normaaliolosuhteissa rakenteet voivat vaurioitua, jos ne eivät toimi kosteusteknisesti oikein tai ilmanvaihto on huono. Vain rakennuksen kokonaisvaltaisen tutkimuksen sekä tarvittavien mittausten antamien tietojen avulla voidaan rakennuksen kunnon selvittämisen lisäksi saatuja tietoja käyttää luotettavasti rakennuksen altistumisolosuhteen arviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. (8) Täubel, M., Karvonen, AM., Reponen, T., Hyvärinen, A., Vesper, S., Pekkanen, J. 2010. (2) Lappalainen, S., Reijula, K., Tähtinen, K., Latvala, J., Hongisto, V., Holopainen, R., Kurttio, P., Lahtinen, M., Rautiala, S., Tuomi, T. 2016. 2002. Anal Bioanal Chem 395(5):1355–72.. (3) Asumisterveysasetus. Simultaneous determination of 186 fungal and bacterial metabolites in indoor matrices by liquid chromatography/tandem mass spectrometry. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Application of the Environmental Relative Moldiness Index in Finland. 2015. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan mikään yksittäisen epäpuhtauden tai olosuhdetekijän määritys ei ollut järjestelmällisesti yhteydessä rakennuksen altistumisen todennäköisyys -luokitukseen. Ohje 8/2016. Tutkimuksessa ilmeni myös tarve asuinrakennuksien altistumisolosuhteen arvioinnin kehittämiseen edelleen. 2004. Quantitative PCR analysis of selected Aspergillus, Penicillium and Paecilomyces species. Systematic and Applied Microbiology. 32 Tutkimuksen tulos tukee olemassa olevaa näkemystä sisäilmatilanteiden selvittämisestä kokonaisvaltaisesti Toisinaan yksittäisiä mittauksia ja analyysejä käytetään sisäilmastotilanteen selvittämisen tai jopa altistumisolosuhteen arvioinnin perustana, vaikka on yleisesti tiedossa, että pelkästään yksittäisten mittausten avulla ei saada riittävää tietoa kokonaistilanteesta. Mar 12(3):759–68
Paikan päälle tulevien viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.10. 28.10 • Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT), alk. Ohjelma ja Ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 27.–28.10.2020 Solo Sokos Hotel Torni Tampere (Livestream). • Sisäympäristöopinnot, 18 op, alk. vsk. 28.10. kvvy.fi Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Ympäristö ja Terveys-lehti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä sosiaalija terveysministeriö järjestävät yhteistyössä koulutuksen VALTAKUNNALLISET YMPÄRISTÖTERVEYSPÄIVÄT Koulutuspäivät striimataan Tampereelta, osallistuminen paikan päällä on rajoitettua. • Tartuntatautien torjuminen rakennuksissa, alk. 28.10. 33 • Rakennusterveysasiantuntija (RTA), alk. 28.10. 20.10. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. 28.10. Rakennusautomaatioasiantuntija, 15 op 23.9.2020 alkaen metropolia.fi/rau TaTe RAP Talotekniikkapainotteinen rakennuttajakoulutus, 10 op 5.10.2020 alkaen metropolia.fi/taterap Rakennusterveysasiantuntija (RTA) 28.10.2020 alkaen metropolia.fi/rta metropolia.fi/rakennusala Kouluttaudu nyt! Opinnot pääosin verkossa! Sisäilman ja asumisterveyden tutkimukset Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija. • Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, 5 op, alk. ja livestream-ilmoittautumisten 23.10. • Sisäilma-asiantuntija (SISA), alk
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (nk. Suuret paine-erot saattavatkin olla yhteydessä sisäilmaongelmiin, sillä ne mahdollistavat epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteista ja/ tai rakenteiden läpi sisäilmaan. Tiiviissä rakennuksessa VOCtasot pysyivät kohonneina alipaineen jatkuessa, kun vuotavamman vaipan rakennuksissa VOC-tasot lähtivät laskuun ulkoilmasta tulevan puhtaamman korvausilman lisääntyessä.. Perinteisesti rakennusten ilmanvaihto on säädetty lievästi alipaineiseksi, jotta sisäilman kosteus ei tiivistyisi rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioita. Rakennusvaipan tiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla q 50 , joka saa olla ympäristöministeriön asetuksen mukaan enintään 4 m 3 /h*m 2 (4). Paine-ero kuitenkin vaihtelee tuulija lämpötilaolojen ja tilojen käytön mukaan (2) ja lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän likaantumisen on epäilty aiheuttavan suuria ylija alipaine-eroja (3). VOCyhdisteiden) pitoisuudet nousivat sisäilmassa jo 30 min kestäneessä -10 Pa alipaineessa normaalitilanteeseen verrattuna. vsk. Käytännössä energiansäästövaatimusten vauhdittamana rakennetaan Maija Leppänen, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Pertti Pasanen, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto Marko Hyttinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Rakennusten painesuhteiden ja tiiviyden vaikutus sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin Kemiallisten epäpuhtauksien kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan riippuu mm. epäpuhtauksien lähteistä ja määrästä rakennuksen vaipan ulkopuolella tai rakenteissa sekä rakennusten tiiviydestä ja paine-eroista. 34 V uonna 2019 Sisäilmayhdistys julkisti paljon keskustelua aiheuttaneet julkisten rakennusten ilmanvaihtoa koskevat suositukset (1), joissa mm. korostettiin ilmanvaihdon säädön tärkeyttä ja rakennuksen painesuhteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51
Kutakin paine-eroa ylläpidettiin 1 h, jonka aikana mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja hiukkasten pitoisuuksia. Mittauskohteina toimivat kaksi yliopistorakennusta, joissa q 50 -arvot olivat 3,9 ja 1,3 m 3 /h*m 2 , kaksi 1980-luvulla rakennettua omakotitaloa (q 50 -arvot 3,7 ja 1,8 m 3 /h*m 2 ) ja kaksi uutta omakotitaloa (q 50 -arvot 0,7 ja 2,5 m 3 /h*m 2 ). Tämä tuo haasteita ilmanvaihdon säätötekniikalle ja jo pienetkin poikkeamat tuloja poistoilmavirroissa saattavat kasvattaa paine-eroa, koska tasapainottava vuotoilmavirta ei kulje rakojen kautta, kuten suuremman vuotoluvun omaavissa taloissa. Suurentunut alipaine rakennuksessa lisäsi VOC-päästöjä sisäilman Jo 30 min kestänyt -10 Pa alipaine lisäsi VOCyhdisteiden kokonaispitoisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa rakennuksen ilmanvaihto oli ns. Alipaineistuksen jatkuessa ja suurentuessa -20 Pa:iin ja -30 Pa:iin VOC-tasot lähtivät laskuun kaikissa muissa kohteissa paitsi tiiviissä omakotitalossa, jossa TVOC-pitoisuus päinvastoin jatkoi kasvuaan alipaineistuksen jatkuessa. Mittaukset hallituissa alipaineolosuhteissa Rakennuksen tiiviyden ja paine-eron vaikutusta kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuuksiin selvitettiin kuudessa rakennuksessa, joissa alipaine luotiin hallitusti ovipuhaltimen avulla. Syynä tähän lienee rakojen kautta tulevan ” Jo suhteellisen lyhytaikaisella alipaineen kasvulla on potentiaalia aiheuttaa VOC-tasojen muuttumista sisäilmassa.. normaalissa tilanteessa (normaali asumisen aikainen tilanne), kuten kuvasta 1 nähdään. 35 yhä tiiviimpiä rakennuksia ja uusissa rakennuksissa q 50 -arvo onkin usein alle 1 m 3 /h*m 2 . Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. vsk. Mittaukset tehtiin normaaleissa rakennuksen käytön aikaisissa tilanteissa, joiden jälkeen rakennuksen alipainetta kasvatettiin hallitusti -30 Pa saakka. Kohteiden välinen vaihtelu oli suurta ja merkittävimmin VOC-pitoisuudet nousivat toisessa vanhassa omakotitalossa (kohde OK-V1 kuvassa 1) ja kaikkein uusimmassa ja tiiveimmässä omakotitalossa (kohde OK-U1 kuvassa 1)
Tiiviissä rakennuksessa TVOC-pitoisuus käyttäytyi eri tavalla kuin vuotavammissa rakennuksissa. 36 vuotoilman laimentava vaikutus muissa kohteissa, kun taas OK-U1:n tiivis vaippa esti ulkoilman pääsyn sisälle rakennukseen ja epäpuhtauksia siirtyi rakenteista sisäilmaan. Siellä rakenteista ja rakennusmateriaaleista peräisin olevat yhdisteet nostivat VOC-pitoisuuksia sisäilmassa. Kirjallisuus (1) Kuntien sisäilmaverkosto. On huomattava, että tutkimuksessa aiheutettiin tilapäinen suurempi paine-ero sisäja ulkoilman välille ja siten mitatut pitoisuudet eivät kuvasta pidemmän jakson tasapainopitoisuutta. Kohteissa, joissa alipaineistus vaikutti merkittävimmin VOC-tasoihin, TVOC-pitoisuuden kasvusta oli vastuussa pääasiassa yksi yhdiste: tolueeni kohteessa OK-V1 ja 2,2,4,6,6-pentametyyliheptaani kohteessa OK-U1. 14.3.2019. Rakennus oli otettu käyttöön noin puoli vuotta ennen mittauksia, joten osa VOC-emissioista saattaa selittyä uuden rakennuksen korkeammilla VOC-pitoisuuksilla, jotka alenevat materiaalien vanhetessa (5–7). TVOC-pitoisuudet kuudessa mittauskohteessa normaaleissa olosuhteissa ja alipainetilanteissa (YO1 ja YO2 = yliopistorakennukset; OK-V1 ja OK-V2 = vanhat omakotitalot; OK-U1 ja OK-U2 = uudet omakotitalot).. vsk. Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje ja Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen perustelumuistio. Hiukkaspitoisuudet olivat matalia kaikissa mittauskohteissa eikä rakennuksen alipaineistamisella nähty selviä vaikutuksia sisäilman hiukkaspitoisuuksiin. SaaKuva 1. Vähemmän tiiviissä rakennuksissa korvausilma tuli ulkoilmasta, jossa VOCpitoisuudet olivat mittauskohteissa pieniä ja näin ollen alipaineisuus laimensi sisäilman VOC-pitoisuuksia. Tutkimusta rahoitti Kuopion Seudun Hengityssäätiö. 2019. Vaikka tutkimusaineisto on pieni, tulokset osoittavat, että jo suhteellisen lyhytaikaisella alipaineen kasvulla on potentiaalia aiheuttaa VOC-tasojen muuttumista sisäilmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Lisäksi kohteessa OK-U1 alipaineistus selkeästi nosti havaittujen yhdisteiden lukumäärää verrattuna normaaliin tilanteeseen. Tutkimustulokset on alun perin esitetty Sisäilmastoseminaarissa keväällä 2020 ja tarkempia yksityiskohtia voi lukea seminaarijulkaisusta (8)
Indoor Air 12: 235–242. 2002. Rakennusterveyden koulutukset alkavat 19.1.2021.. 2017. Variations of formaldehyde and VOC levels during 3 years in new and older homes. Volatile organic compound concentration and emission rates in new manufactured and site-built houses. Helsinki 2011. Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. Sources of formaldehyde, other aldehydes and terpenes in a new manufactured house. (7) Hodgson AT, Beal D, McIlvaine JER. (5) Hodgson AT, Rudd AF, Beal D, Chandra S. SIY Raportti 35 (toim. Rakennuksen tiiviyden ja painesuhteiden vaikutus kemiallisten epäpuhtauksien määrään sisäilmassa. 265–270. (6) Park JS, Ikeda K. SIY Sisäilmatieto Oy, Vaasa. Ympäristöministeriö, Helsinki 2016. SIY Sisäilmatieto Oy, Juva. 63–68. 2/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. SYVENNÄ OSAAMISTASI Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.rateko.fi > Rakennusterveysasiantuntija > Kosteusvaurion kuntotutkija > Sisäilma-asiantuntija > Kosteusvaurion korjaussuunnittelija > Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn rakennusterveyden koulutukset antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen vaadittavaa osaamista ja tietoutta sekä valmentavat rakennusterveyden sertifikaatteihin ja pätevyyksiin. Sisäilmastoseminaari 2020. (8) Leppänen M, Pasanen P, Hyttinen M. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. 2006. Sisäilmastoseminaari 2017. Säteri & Ahola). Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Määräykset ja ohjeet 2012. vsk. 37 tavissa: https://www.sisailmayhdistys. (toim.) 2016. Indoor Air 16: 129–135. SIY Raportti 38 (toim. 2020. Saatavissa: https://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/4691/30364/ version/1/file/Sis%C3%A4ilmastoseminaari_2020.pdf (13.8.2020). Sisäilman laatu elinkaarija vertailukouluissa. Ahola M & Merikari A). (4) D3 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. fi/Julkaisut/Hyva-sisailma-suositukset, (13.8.2020). 2000. Rakennusten energiatehokkuus. (2) Pitkäranta M. (3) Leppänen M, Salmi K, Hyttinen M, Holopainen R, Pasanen P. Sosiaalija terveysministeriö maksaa viranhaltijan opinnoista jopa 30 %. Indoor Air 10: 178–192
vsk. Rakennusalan koulutus on ollut muutoksessa ja korkeakoulujen profiloituminen on johtanut opetustarjonnan kapenemiseen. Ennakoivan ylläpidon laiminlyönti kiinteistökannassa näkyy kasvaneena korjausvelkana, jonka seurauksena korjausrakentamisen ammattilaisille on ollut kysyntää. 38 Jarkko Heinonen, rakentamisen tiimivastaava Satakunnan ammattikorkeakoulu Martti Hekkanen, lehtori Oulun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö, rakentamistekniikka Maarit Järvinen, korjausrakentamisen koulutusvastaava Turun ammattikorkeakoulu Marja Savolainen, koulutussuunnittelija Hämeen ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä Elinympäristömme toimivuuden, turvallisuuden ja terveellisyyden taustalla on kiinteistöja rakennusalan ammattilaisten osaaminen. Erityisesti korjausrakentamisen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Tunnistettuun osaamistarpeeseen kehitettiin Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus, jonka kehitysvaiheita artikkeli kuvaa.. Perustutkinnot antavat kattavan perusosaamisen ja hyvän pohjan myöhemmälle osaamisen kehittämiselle, mutta kaikkia alan osaamistarpeita se ei pysty täyttämään. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Onnistuneen korjaushankkeen edellytys on ollut asiantuntijoiden ammattitaito
(Kallunki & Seppälä 2016, s. Erikoistumiskoulutus tarjoaa joustavan mahdollisuuden kehittää osaamista ajankohtaisilla ja työja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä asiantuntija-alueilla. Tämän vuoksi erikoistumiskoulutuksille on paikkansa korkeakoulujärjestelmässä. Erikoistumiskoulutus on uusi aikuiskoulutusmuoto korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen muilla tavoin hankkineille. Elinkeinoelämän edustajat olivat Rakennusteollisuus (RT), Suomen Rakennusinsinöörien Liitto (RIL), Suunnittelu ja konsultointiyritykset (SKIOL) ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. vsk. 6; Keinänen 2017, s. 39 R akennusja kiinteistöalalla on suuri määrä asiantuntijoita, joiden on vastattava jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Rakennusalan erikoistumiskoulutusten kehittämistä toteutettiin yhteistyössä 12 ammattikorkeakoulun, kolmen yliopiston sekä rakennusalan elinkeinoelämän edustajien kesken. 4–5.) Erikoistumiskoulutuksen valmistelun yhteydessä tehtiin keväällä 2016 elinkeinoelämälle suunnattu kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää nykyisiä ja tulevia osaamisja koulutustarpeita korjausrakentamisen ja kiinteistönpidon alueella. Saadut vastaukset kohdentuivat suunnitteluun (28 %), urakointiin (4 %),. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kehittämistyön keskiössä olivat uusien erikoistumiskoulutusten sisältöjen suunnittelu vastaamaan työelämän ja korkeakoulujen yhdessä määrittämiä osaamistarpeita. Opetusja kulttuuriministeriö rahoitti erityisavustuksena vuosina 2015–2016 erikoistumiskoulutusten kehittämishankkeita, joiden tavoitteena oli haastaa korkeakoulut ja elinkeinoelämä yhteistyössä pohtimaan työn muutosta ja ennakoimaan osaamistarpeita. Vastauksia saatiin yhteensä 29 kappaletta
Yhteisten lähiopetustapahtumien 17 luennoitsijaa eri organisaatioista olivat maamme parhaita asiantuntijoita omalla alallaan kuten Ralf Lindberg, Miia Pitkäranta, Juhani Pirinen ja Markku Seuri vain muutamia mainitaksemme. Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena oli lisätä kaikkien korjaushankkeen osapuolten niin tilaaja-rakennuttajien kuin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden keskinäistä yhteistyötä hankkeiden toteutuksessa. koulutustoiveet tarkentuivat ja niiden pohjalta lähdettiin suunnittelemaan korjausrakentamisen erikoistumiskoulutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Teemahaastattelujen pohjalta em. Kyselyn mukaan uutta osaamista tarvittiin mm. Lähiopetuksiin sisältyi niin harjoitustehtävien läpikäyntiä kuin paikallisten yhteistyökumppanien ja asiantuntijoiden luentoja sekä myös sisäilmaja kosteusongelmiin liittyvien tutkimusten tekemistä. Etänäkin osallistuvilla opiskelijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. sisäilman epäpuhtauksien ja terveysvaikutuksien ymmärtämiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen tarkasteluun, sisäilmaja kosteusvauriokorjausten suunnitteluun, kosteudenhallintaan, korjaushankkeiden kustannushallintaan sekä korjausrakentamisen työmenetelmiin, työn suunnitteluun ja toteutuksen laadunvarmistukseen. Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus koostui viidestä moduulista sekä työelämälähtöisestä projektityöstä, joka integroitui osallistujan omaan työhön ja henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämiseen. vsk. Kohteiksi löytyi niin kouluja kuin liikuntahalleja.. Koulutus tarjosi työkaluja korjausprosessin hallitsemiseen kokonaisuutena, jotta korjaushankkeen tulos olisi varmasti terveellinen ja turvallinen. Ensimmäiset ryhmät aloittivat syyskuussa 2017 Hämeenlinnassa, Tampereella ja Turussa. Verkko-opetuksen lisäksi kukin oppilaitos järjesti omalle opiskelijaryhmälleen paikallisia lähiopetustapahtumia. Harjoitukset pyrittiin luomaan käytännönläheisiksi ja niissä käytettiin case-esimerkkeinä lähialueiden kohteita, joissa epäiltiin tai tiedettiin olevan sisäilmaongelmia. Kyselytutkimuksen tuloksia ja toiveita erikoistumiskoulutuksen toteutustavoista tarkennettiin 14 teemahaastattelulla. Tavoitteena oli kerryttää yhteistä tietämystä toimivista suunnitteluratkaisuista ja rakentamisen aikaisista toimintatavoista. Koulutus toteutettiin korkeakoulujen ja kunkin oppilaitoksen elinkeinoelämän yhteistyökumppaneiden yhteistyönä. Koulutukseen sisältyvien aiheiden yhteinen lähiopetus toteutettiin Internetyhteydellä siten, että opiskelijat osallistuivat lähiopetustapahtumiin kussakin opetusta järjestävässä oppilaitoksessa. Koulutuksen sisällön teemat olivat: • Korjausrakentamisen suunnittelu 6 op • Korjausrakentamisen toteutuksen hallinta 5 op • Sisäilman epäpuhtaudet ja terveysvaikutukset 3 op • Rakennusfysiikka korjausrakentamisessa 3 op • Kosteusvaurioja sisäilmaongelmien korjaus 3 op • Työelämälähtöinen projektityö 10 op. Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen toteutus verkkopedagogiikkaa hyödyntäen Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus (30 opintopistettä) toteutettiin valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. 40 kiinteistön ylläpitoon (10 %), rakennuttamiseen (3 %) sekä muihin toimialoihin (17 %). Syyskuussa 2018 aloittivat uudet ryhmät Hämeenlinnassa, Porissa, Oulussa ja Turussa. Tällä etäopetusmenetelmällä harjoiteltiin tietämättämme jo tulevaa korona-aikaa varten
Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijan projektityö koski koulun kuntotutkimuksessa havaittujen riskien korjaussuunnitelmaa. Vuoden 2020 elokuussa 33 opiskelijaa (46,5 %) oli saanut todistuksen erikoistumiskoulutuksesta. Viimeisintä tietoa korjausrakentamisesta saatiin tuotua näin osallistujille ja heidän työnantajilleen. Koulutusryhmistä löytyi rakentamisen eri aloilla tai tehtävissä työskenteleviä ja siten myös opiskelijoiden välillä tapahtui paljon tiedon vaihtoa ja uuden oppimista. Työ syntyi korjausten aikaisesta ja sen jälkeen tehtävästä siivouksesta ja sen valvonnasta sekä ennakkoneuvottelujen ideoinnista rakennusvalvonnan kanssa koskien korjausrakentamisen suunnittelua. Suurimmalla osalla koulutukseen osallistujilla laajahkon projektityön tekeminen muodostui suurimmaksi esteeksi tai hidasteeksi opintojen loppuun saattamiselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Toisessa tilakeskuksen hankkeessa tutkittiin tiivistyskorjaukseen liittyviä toimintatapoja ja laadittiin ohje, jolla elinkaarensa päässä olevalle rakennukselle voidaan onnistuneella tiivistyskorjauksella saada jatkoaikaa. kirjoitettiin opas onnistuneeseen salaojakorjaukseen, sisäilmakorjauksen rakennuttamisohje sekä useita erilaisia korjaussuunnitelmia. vsk. Opiskelijoiden toteuttamista työelämälähtöisistä projektitöistä hioutui timantteja, joiden avulla tehostettiin korjausrakentamisen prosesseja. Työn tavoitteena oli tehdä selkeä ohjeistus korjausrakentamisen suunnitteluun uusille työntekijöille. Mitä korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksella saavutettiin. Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehtiin projektityönä suunnittelutoimistolle korjaussuunnittelun ohjeet. Työssä oli annettu myös malliesimerkkejä suunnitelmista. Kiinteistökantaan sisältyvien riskien pririsointi edesauttaa kunnallisia sidosryhmiä päätösten teossa suunnaten rajattuja määrärahoja kriittisiin tehtäviin ja kohteisiin. Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksessa Hämeenlinnassa, Porissa, Oulussa ja Turussa vuonna 2017 ja 2018 aloittaneissa ryhmissä oli yhteensä 71 opiskelijaa. Projektityön tavoitteena oli analysoida koulusta tehty kuntotutkimus ja luoda systemaattinen riskien arvioinnin menettely kuntotutkimuksen tulosten käsittelyyn. Työssä oli kuvattu suunnitteluprosessi ja asiakirjapohjat, jotta toimintatapa olisi eri yksiköissä mahdollisimman yhtenäinen. Opiskelijoilta saatu palaute koulutuksesta oli kuitenkin varsin positiivista ja asiantuntijat olivat alansa huippuja. Esimerkkeinä tehdyistä projektitöistä Oulun ammattikorkeakoulussa voidaan mainita opiskelijoiden toteuttamat projektit Oulun tilakeskuksen hankkeessa, jossa kehitettiin strategista mallia sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Mutta miksi sitten koulutus jäi usealta kesken. Koulutuksen järjestäjien näkemyksen mukaan erityisesti puuttuva yhteys alan pätevyysjärjestelmiin heikensi opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista koulutuksen loppuun suorittamiseen. Turun ammattikorkeakoulun projektitöissä mm. Tavoitteena oli tunnistaa kiinteistöjen toimivat ylläpitokäytännöt ja sähköisen raportoinnin avulla mahdollistaa, että kaikki kiinteistöjen käyttäjät voivat ilmoittaa sisäilmaongelmaepäilyistään. 41 Työelämälähtöiset projektityöt tehostavat korjausrakentamisen prosesseja Opintoihin sisältyvä 10 opintopisteen laajuinen työelämälähtöinen projektityö oli opiskelijan työhön liittyvä kehittämistyö, joka tavoitteli käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista tai tehostamista. Valitettavan monelta koulutus jäi osin kesken. Rakennusala poh
Merkittävän osan rakennus-, LVIja kiinteistöalan henkilöpätevyyksistä myöntää FISE Oy, joka kehittää ja ylläpitää kansallista pätevyysrekisteriä. fi/portal/files/13021805/Loppuraportti_ final.pdf Koulutukseen kuului myös opintomatka, joka toteutettiin lukuvuonna 2017–2018 Tukholmaan. Unifi/ Arene. Lähteet Kallunki, J. vsk. Raksa Erko – Rakennusalan erikoiskoulutuksen kehittäminen: Hankkeen loppuraportti. (2017). Tällä hetkellä Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutukselta puuttuu yhteys alan pätevyyksiin, eikä sillä ole myöskään erikoistumiskoulutuksena virallista tutkintostatusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Korjausrakentamisen ja ylläpidon hyvien toimintatapojen esittelyä tulee tämän vuoksi olla vapaasti saatavilla myös Internet-sivuilla, jotta myös niille, jotka eivät koulutuksiin hakeudu, olisi oikeaa tietoa saatavilla. Haettu 14.8.2020 osoitteesta https://tutcris.tut. Koulutuksen järjestäjien näkemysten mukaan Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen sisältöjä ja suorituksia tulisi kehittää siten, että ne tarjoavat tavan tukea alan pätevyysjärjestelmää. Haettu 14.8.2020 osoitteesta https://www.unifi.fi/wp-content/ uploads/2019/06/korkeakoulujen_ erikoistumiskoulutukset_kasikirja.pdf Keinänen, M. Etäyhteydet toimivat pääsääntöisesti hyvin, joskin vuorovaikutus etäyhteydellä ei ollut niin hyvää kuin tilanteessa, jossa luennoitsija on paikan päällä. Esimerkiksi korjausrakentamisen erikoistumiskoulutukseen hakeutuneissa kuntasektorin tilaajapuolen edustajien osuus oli vähäinen, vaikka siellä osaamistarvetta varmasti olisi. Pelkästään yhden koulun voimavaroin tämä ei olisi ollut mahdollista. (2016). Koulutuksen järjestäminen samanaikaisesti useammassa ammattikorkeakoulussa mahdollisti maamme kärkirivin asiantuntijoiden käytön, vaikka osassa oppilaitoksista opiskelijaryhmät olivat melko pieniä. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset: Käsikirja koulutusten kehittäjille. & Seppälä, H. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Tämä erikoistumiskoulutus tavoitti vain murto-osan niistä, jotka työssään tarvitsevat tietoa korjausrakentamisesta. Tätä toimintamallia jatkokehittämällä ammattikorkeakoulut pystyvät kuitenkin jatkossakin vastamaan työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin. Laivaseminaarissa esiteltiin opiskelijoiden projektitöitä sekä tutustuttiin paikalliseen korjausrakentamiseen Rambollin isännöimänä.. 42 jautuu vahvasti lainsäädäntöön sekä erilaisiin henkilöpätevyyksiin ja sertifiointeihin
Rahallisen avustuksen lisäksi Puurakentamisen ohjelma tarjoaa valittaville hankkeille keskinäisiä verkostoitumistilaisuuksia, toteutuksen ja vaikuttavuuden valmennusta sekä näkyvyyttä ohjelman viestintäkanavissa. 050 434 5271 Kuopion laboratorio Microkatu 1, 70210 Kuopio Vantaan toimipiste Teknobulevardi 7, 01530 Vantaa Analyysipalvelut sisäilmaongelmien selvittämiseen Mikrobit Asbesti, haitta-aineet Kuidut Kemialliset yhdisteet. Hakukuulutus, ohjeet ja linkki sähköiseen hakulomakkeeseen: www.ym.fi > Maankäyttö ja rakentaminen > Ohjelmat ja strategiat > Puurakentamisen toimenpideohjelma > Julkinen puurakentaminen. Ympäristöministeriö voi perustaa hankkeille tukija seurantaryhmän, jonka työskentelyssä hyödynnetään ympäristöministeriön kokoaman tiedeyhteisön asiantuntemusta. Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Avustuksia myönnetään vuoden 2020 hauissa yhteensä enintään 700 000 euroa. Ohjelma panostaa myös tulosten ja hyvien toimintatapojen jakamiseen, jotta kaikki kunnat voisivat hyötyä niistä. Viime vuosina puun käyttö julkisessa rakentamisessa on lähtenyt vahvaan kasvuun erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Ensimmäisen kierroksen hakuaika oli kesällä, toisen kierroksen hakuaika on 1.10.2020–16.11.2020. Nyt haettavana olevilla avustuksilla tuetaan kuntien puurakentamisen kehitystä ja lisätään valmiuksia toteuttaa varsinaisia puurakennushankkeita. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toimintaja/tai yhteistyömalleja puurakentamisen kehittämiseksi. 43 Ympäristöministeriö tukee julkisen sektorin puurakentamista edistäviä hankkeita Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma myöntää avustuksia puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille kahdella hakukierroksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Lisäksi hankkeella tulee olla potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen tai toimintakulttuurin muutokseen. Kunnissa puurakentaminen on tunnistettu tärkeäksi keinoksi päästä asetettuihin hiilineutraaliustavoitteisiin. Hankkeen on tavoiteltava kuntien toiminnassa pysyviä muutoksia, jotka lisäävät puun käyttöä. Ympäristöministeriön osuus hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista voi olla korkeintaan 70 prosenttia. vsk. YM Akkreditoitu testauslaboratorio T288 Pätevyysalueemme: www.finas.fi Kysy lisää laboratorio@mikrobioni.fi Puh
Kohteissa tehtiin sisäilmamittauksia ennen ja jälkeen siivouksen interventiota. vsk. Siivousintervention siivousjaksojen väleillä ei voitu havaita johdonmukaista muutosta, eikä minkään mikrobiryhmän määrät eronneet kemikaalittoman siivousjakson osalta verrattuna kohteiden tavalliseen siivoukseen. 44 Leila Kakko, MMM, Lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu Siivouskemikaalien ja -menetelmien vaikutukset sisäilman laatuun ja mikrobistoon kouluympäristössä Tässä artikkelissa kerrotaan suomalaisesta ammattisiivouksesta ja yhtenä esimerkkinä Aalto-yliopiston, Terveyden -ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun joulukuussa 2019 päättyneestä SIBIhankkeesta (Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun kouluja päiväkotirakennuksissa), jossa selvitettiin 13 pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa käytettäviä kemikaaleja. Artikkelissa esitellään osia hankkeen tuloksista. Saadut tulokset olivat samankaltaisia ja siivouksen suorittajasta riippumattomia. Sen lisäksi tutkittiin erilaisten siivousmenetelmien ja siivouskemikaalien välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sisäilman laatuun ja mikrobistoon erilaisissa kouluolosuhteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kahdessa lukiossa ja yhdessä päiväkodissa toteutettiin siivouksen interventio, jossa vaihdettiin kohteessa normaalisti käytössä ollut siivousmenetelmä pelkkään vesijohtoveteen ja uusiin mikrokuitupyyhkeisiin. Kuvituskuva: Pixabay.
Ammattisiivoukseen kuuluu siivousmenetelmien oikea ja tarkoituksen mukainen käyttö sekä siivousaineiden, -koneiden ja -välineiden oikeat valinnat siivottava kohde huomioiden. Tällöin pintojen pyyhinnässä käytetään sumupulloissa olevia valmiita käyttöliuoksia ja mikrokuitupyyhkeitä. vsk. Siivouksen menetelmäja ainevalinnoilla sekä koneiden käytön lisäämisellä voitaneen vaikuttaa siivouskemikaalien leviämiseen ilmaan ja kertymiseen pinnoille. Iltakäytössä olleet tilat siivotaan yleensä seuraavana aamuna ennen koulun alkua. Pitää muistaa, että vain puhdas pinta voidaan desinfioida, eli pelkkä desinfioivan aineen käyttö ei poista pintojen puhdistamisen tarvetta. Roskia ja hiekkaa on tiloissa joskus hyvinkin paljon. Kostutukseen voidaan käyttää pelkkää vettä tai puhdistusaineliuosta. Siivouskemikaalien oikea ja tarkoituksen mukainen käyttö Siivousalan ammattilaisten näkemyksenä on, että Suomessa on viime vuosina selvästi vähennetty pesuja puhdistusaineiden käyttöä, ja kemikaalivalinnoissa on siirrytty yhä enemmän hajuttomiin ja ympäristömerkittyihin tuotteisiin. Kouluympäristö on siivouskohteena haastava, siellä siivous on pääsääntöisesti päiväsiivousta, joka tarkoittaa henkilökunnan ja opiskelijoiden läsnäoloa tilojen siivouksen aikana. Liika-annostelu lisää huuhtelun tarvetta, ainemenekkiä ja myös työmäärää. 45 Ammattisiivous Suomessa 2020-luvulla Siivous määritellään Suomessa standardissa (SFS 5967) sisätiloissa tehtäväksi pintojen puhdistukseksi, suojaukseksi ja hoidoksi. Tässä tulisi kuitenkin huomioida aineiden oikea-aikainen käyttö ja oikea annostelu. Siivouksen pinnoille tuottamista kemikaalijäämistä on ollut paljon keskustelua, mutta todentaminen on hankalaa hyvien ja helppojen menetelmien puuttuessa, ja kansainvälisen vertailun hyödyntämisen haasteena ovat erilaiset käsitteet ammattimaisesta siivouksesta. Se sisältää myös erilaisia järjestelytöitä, mutta aina puhtaus tuotetaan ammattimaisesti. Suomessa ammattisiivouksessa käytetään pääsääntöisesti esivalmisteltua siivousta, jolla tarkoitetaan mikrokuituisten siivoustekstiilien kostuttamista etukäteen ohjeistuksen mukaisesti. Päiväaikainen toiminta tiloissa on vilkasta, joten siivous tehdään useimmiten urakkamaisesti. Kuvituskuva: ScandinavianStockphoto.. Tätä voidaan ehkäistä suunnittelulla ja sisäkenkien käytöllä. Se voi luoda harhan kemikaalien runsaasta käytöstä, sillä pullossa olevan käyttöliuoksen vahvuutta ei voida tietää, mutta samalla valmis liuos on ei-ammattilaiselle turvallinen valinta. Siivous jää usein suurelle yleisölle näkymättömäksi ja tällöin mielikuvana saattaa olla ainoastaan ravintoloista tuttu pöytien puhdistus, jossa pöydät siivotaan asiakkaiden vaihtuessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kuitenkin tänä keväänä Covid-19-epidemia on osaltaan lisännyt pintojen hygieniaan kohdistuvia paineita, ja sen myötä pintojen desinfiointi on uudelleen lisääntynyt
vsk. Erityisesti tähän kemikaalikuorman sisäilmalle luomaan haasteeseen on pyritty vastaamaan SIBI-hankkeessa. Lisäksi hanketta rahoittivat Aalto-yliopistokiinteistöt, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, STM, sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy ja Poistoa Group Oy. II Siivouksessa ei käytetty ollenkaan kemikaaleja, vaan ainoastaan vesijohtovettä ja uusia mikrokuitutuotteita sekä moppeja. Siivoustekstiilit pestiin omina koneellisinaan ja pyykinpesuainetta käytettiin minimiannostusmää. Tällöin oli käytössä tulevan tutkimusjakson aikainen siivousmenetelmä. Syytä on haettu milloin kosteusja homevaurioista, milloin pintamateriaalien vanhentumisen aiheuttamista päästöistä ja myös rakennusten huollossa ja ylläpidossa käytettävistä kemikaaleista, kuten siivousaineista ja käyttäjien hygieniatuotteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Eri vaiheiden (I, II, III) aikana käytetyt siivousmenetelmät kouluissa ja päiväkodissa olivat: I Siivousmenetelmät ja -aineet olivat kohteen päivittäisessä käytössä olevia. Kenttätutkimuksien kohteena olleissa kahdessa lukiossa ja yhdessä päiväkodissa tehtiin kemiallisia, mikrobiologisia ja toksikologisia tutkimuksia. Kaikissa kohteissa tehtiin haastatteluja ja havainnointeja. Tutkimuksen kohteina olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevat 13 lukiota ja yksi päiväkoti. Lisäksi joitakin mittauksia tehtiin yhdessä yliopistokiinteistössä. Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen toteuttajaorganisaatioita olivat Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Kenttätutkimusten mittaukset tehtiin kolmessa eri vaiheessa aina kaksi viikkoa kerrallaan. Energiatehokkuus-direktiivissä (EPBD) (EU) 2018/844 korostuu rakennuksissa käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu. 46 Miksi siivouksen vaikutus sisäilmaan tulee huomioida. Toteutetut tutkimukset on koottu taulukkoon 1. Direktiivi edellyttää energian säästöä myös ilmanvaihdon osalta, jolloin ilmanvaihto on helposti alimitoitettu rakennuksen kokonaiskemikaalikuormaan nähden. Yhtenä sisäilmaan liittyvän keskustelun kohteena on juurikin ollut koulurakennukset ja niiden huono tilanne. Huono sisäilma aiheuttaa oireilun kautta tilojen omistajille kustannuksia ja henkilöstölle poissaoloja sekä työtehon laskua. Siivousinterventio ja kenttämittaukset Kenttätutkimuksien kohteena olleissa kahdessa lukiossa tutkimus keskittyi molemmissa kuuteen luokkahuoneeseen ja muita tiloja ei huomioitu. Hyvän sisäilman tärkeys korostuu, kun sisällä vietetään aikaa enenevässä määrin. Näille kemikaaleille herkistymiseen on viime aikoina kiinnitetty enemmän huomiota ja siksi on esitetty toiveita kemikaalikuorman vähentämisestä. SIBI-hanke Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun kouluja päiväkotirakennuksissa -hankkeen (SIBIhanke) tavoitteena oli selvittää oppilaitoksissa ja päiväkodissa käytettävien kemikaalien määrää ja laatua sekä erilaisten siivousmenetelmien ja siivouskemikaalien välittömiä ja välillisistä vaikutuksista sisäilman laatuun ja mikrobiomiin. Ennen toisen ja kolmannen vaiheen tutkimusjaksoa noudatettiin siirtymäaikoja, jotka olivat vuonna 2018 kahden ja vuonna 2019 neljän viikon mittaisia. Hyvän sisäilman tuntee parhaiten siitä, ettei siihen tarvitse kiinnittää huomiota
Haastattelulomake oli strukturoitu. III Siivousmenetelmät ja -aineet olivat kohteen päivittäisessä käytössä olevia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Siirtymäaika siivousmenetelmien välillä ennen näytteenottoa oli neljä viikkoa. Yliopistorakennuksen tutkimusperiodissa tarkoituksena oli verrata normaalisiivousta ja ultraH2O-vesisiivousta yliopistorakennuksen kolmessa luentosalissa. Haastateltavana oli tutkimuskohdetta siivoava siivooja. Haastatteluja havainnointitutkimukset Haastattelut tehtiin kevään 2018 aikana saman henkilön suorittamana ja samalla havainnoiden kohteen siivoukseen liittyviä käytänteitä. 47 rä. vsk. Aina ennen siivoustekstiilien pesemistä pyykinpesukoneella ajettiin välihuuhteluohjelma. Kaikki haastattelut tehtiin suomeksi. Kohteiden siivouksesta vastasi kaupungin oma siivous neljässä kohteessa ja lopuissa Taulukko 1.
Normaalisiivouksen aikana ei jatkuvatoimisissa VOC -mittauksissa havaittu selvää pitkäaikaista VOC-pitoisuuksien nousua. 48 siivous toteutettiin ostopalveluna. Online-mittaukset Selkeää VOC-pitoisuuden nousua, joka olisi aiheutunut esimerkiksi siivouksesta, ei havaittu verrattuna henkilöiden aiheuttamiin piikkeihin VOC-käyrässä. ” Tutkimustulokset tukevat mahdollisimman vähäkemikaalisen tai kemikaalittoman siivouksen käyttöä julkisissa rakennuksissa.. Maahanmuuttajatausta korostui, sillä siivoojista heitä oli 10/14 ja heistä neljällä oli siivousalan tutkinto. Henkilöiden aiheuttamat VOC-pitoisuuksien nousut ovat voineet aiheutua esimerkiksi kemikaaleista kosmetiikan ja hygieniatuotteiden käytöstä. Siivouksen laatu Mitatut mikrobimäärät vaihtelivat kohteiden, mittauspaikkojen ja -ajankohtien välillä, eikä huomattavissa olevia johdonmukaisuuksia eri siivousjaksojen välillä havaittu. Mikrobiologiset analyysit Bakteerimäärät olivat hieman korkeampia vesisiivouksen aikana verrattuna tavalliseen siivoukseen kerättäessä ilmanäytteet RCS mikrobikeräimellä TC liuskalle I mittausperiodilla 12/2017–04/2018. Suurimmat TVOC-pitoisuudet kaikissa kohteissa mitattiin vesisiivouksen aikana, vaikka vaihtelu mittausjaksojen välillä oli pientä (n. Henkilöiden määrä korreloi suurimpien VOC-pitoisuuksien määrään mittauksissa. Kemialliset analyysit Ilmanäytteiden TVOC-pitoisuudet olivat yleisesti matalia/normaaleja läpi mittausten, 5–50 µg/m³. vsk. Samaa muutosta ei havaittu toisen mittausperiodin aikana 12/2018–04/2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Mahdollista siivoustekstiilien lisäkostutusta varten siivousvaunuissa oli mukana pääsääntöisesti pelkkää vettä. Tiettyjen mikrobiryhmien vaihtelut tavallisen siivouksen ja intervention vaiheiden välillä johtuivat todennäköisesti ulkomikrobitasojen kausivaihteluista eivätkä siivoustoimenpiteistä. Henkilöiden aiheuttamat VOC-pitoisuuksien nousut ovat voineet aiheutua biopäästöistä, kuten karbonyylit, alkyylialkoholit, aromaattiset alkoholit jne., sekä kosmetiikan ja hygieniatuotteiden käytöstä. Osalla kohteen siivoojista työkokemus oli vähäistä, mutta kaikissa kaupungeissa kohteissa oli myös siivooja, joka oli siivonnut samassa kohteessa yli 5 vuotta. Johtuen eri tuloksista mittausperiodien välillä jäi epäselväksi, aiheutuiko muutos bakteerien määrässä eri siivousmenetelmistä. 10–20 µg/m³). Koska siivousalueet käsittivät myös muita tiloja kuin tutkimuksessa mukana olevat luokat, siivousvaunujen varustukseen kuului myös muita siivouksessa käytettäviä aineita, kuten lasinja saniteettitilojen pesuaineita. Esivalmisteltu siivous oli käytössä kaikissa kohteissa ja päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytettiin yleispuhdistusainetta, joka annosteltiin annostelupumpulla. Mikrobien qPRC -tulosten perusteella ei havaittu johdonmukaisia pelkästään vedellä tapahtuvan siivouksen vaikutuksia mikrobiotasoihin laskeutuneessa pölyssä
2004. Cleaning products and air fresheners: exposure to primary and secondary air pollutants. Hankkeen loppuraportti on saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/ 43349 Lähteitä Asumisterveysasetus. 2013. SFS 5967 (2010) Puhtausalan sanasto. B, Oliveira Fernandes E., Slezakova K., Pereira M. Wessels S, Ingmer H. Tutkimuksessa vähäinen siivouskemikaalien käyttö ei huonontanut merkittävästi sisäilman laatua verrattuna kemikaalittomaan siivoukseen. Rufo J. Siivous turvaa elinja työympäristösi turvallisuuden ja viihtyisyyden. 2011. Samalla se osoittaa, ettei kemikaaleilla tai niiden tässä tutkimuksessa käytetyillä pitoisuuksilla ollut vaikutusta yleisesti sisäilman mikrobiomiin. 2016 Exposure to emissions from cleaning products in primary schools: A test chamber study. 68:209–218. (toim.) 2016. & Vainio A. europa.eu/eli/dir/2018/844/oj Kakko L., Koskinen M., Ryynänen P. Sousa J. https://puhtausala.fi/ tietoa-alasta/toimialatietoa Nazaroff W., Weschler C. C., Aguiar L., Teixeira J. 49 Mitä pitää huomioida jatkossa. Tutkimuskohteissa tehtyjen haastattelujen tulokset olivat vastauksiltaan samankaltaisia, ja kohteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Arezes, etc. http:// stm.fi/documents/1271139/1408010/ Asumisterveysasetus/ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844.2018. In book: Occupational Safety and Hygiene IV Edited by Pedro M. 2015. Modes of action of three disinfectant active substances: A review. http://data. pp 2841–2865. Ozone-initiated VOC and particle emissions from a cleaning agent and an air freshener: risk assessment of acute airway effects. Kohteissa käytettiin lisäkostutukseen usein vain pelkkää vesijohtovettä. Environ Int. Tulosten perusteella käytettäessä kemikaalitonta siivousta eroja ei havaittu sisäilman mikrobien määrissä tai laadussa verrattuna tavalliseen siivoukseen. Nørgaard AW, Kudal JD, KofoedSørensen V, Koponen IK, Wolkoff P. 38; issue 18. INDOOR AIR QUALITY: Scented Products Emit a Bouquet of VOCs Environ Health Perspect. R. Atmospheric environment. Tulokset auttavat valitsemaan taloudellisia siivousmenetelmiä ja -käytäntöjä heikentämättä koettua ja mitattua sisäilman laatua sekä vähentämään siivoustyöntekijöiden ja tilankäyttäjien kemikaalialtistumista julkisilla työpaikoilla. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Regulatory Toxicology and Pharmacology 67: 456–467.. Tämä olisi pitänyt olla tiedossa jo tutkimuksen alussa, sillä voivatko nyt havaitut pienet erot selittyä kuitenkin kemikaalien oletettua vähäisemmällä käytöllä normaalisiivouksessa. Press 2016 Pages 25–28. P., Pinto M., Delgado L., and Moreira A. vsk. Tämä voidaan tulkita siten, että kemikaaliton siivous ei huononna sisäilman mikrobiologista laatua. Potera C. C, Madureira J., Paciência I.,. 119: A16. Tutkimustulokset tukevat mahdollisimman vähäkemikaalisen tai kemikaalittoman siivouksen käyttöä julkisissa rakennuksissa. Siivouskemikaalien käyttö oli vähäisempää kuin oli oletettu. 2014. Haastattelututkimuksen heikkouksena voidaan pitää sitä, että siivoustilanteesta saadut tiedot perustuvat haastateltavien sen hetkiseen kertomaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51
Kuvitusuva: ScandinavianStockphoto. Voisiko rakennettua ympäristöä hyödyntää infektioiden torjunnassa?. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Ihmiset viettävät paljon aikaa sisätiloissa ja esimerkiksi lisääntynyt matkustus nopeuttaa infektioita aiheuttavien mikrobien nopeaa globaalia leviämistä. Rakennusten sisätilojen hallinta ja erityisesti sisätilan hygienian eli mikrobiologisen puhtauden parantaminen on yksi merkittävä keino estää infektioiden leviämistä. 50 Riika Mäkinen, FT, erikoistutkija Merja Ahonen, FT, erikoistutkija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Vesi-Instituutti WANDER Tiina Mäkitalo, YTM, projektiasiantuntija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Voisiko rakennettua ympäristöä hyödyntää infektioiden torjunnassa
Taudit tarttuvat muun muassa kosketuksen (suora tai epäsuora), pisaroiden, ilman, ruuan ja juoman sekä veren välityksellä. Infektioiden leviämistä sisätilassa voidaan estää esimerkiksi: i) hyvällä kokonaissuunnittelulla (esi merkiksi ihmisten liikkumisen huomioiminen, käsienpesualtaiden sijoittelu, tilojen siivottavuus, materiaalien kestävyys puhdistusaineille, järjestelmien huollettavuus ja korjattavuus) ii) hyvällä toiminnallisella suunnittelulla, jolloin vältetään epähygieniaa usein lisäävää ahtautta (esimerkiksi käyttäjien vaatiman tilatarpeen huomioiminen, suunnittelemalla riittävät varasto-, siivousja jätetilat sekä niiden asianmukainen sijoittelu) iii) soveltuvilla infektioiden leviämistä estävillä pintamateriaaleilla, kalusteilla ja teknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi ovenpainikkeen materiaalilla, liiketunnistinvalaistuksella ja kosketusvapailla hanoilla) iv) asianmukaisella käytöllä (esimerkiksi veden säännöllisellä käytöllä tai juoksutuksella, ja ilmanvaihtojärjestelmän käytöllä) v) säännöllisellä ja tarkoituksenmukaisella siivouksella vi) tilan ja sen järjestelmien hyvällä ylläpidolla sekä säännöllisellä ja tarkoituksenmukaisella huollolla. Monet infektiot voivat tarttua usealla tavalla. Infektioiden torjunnan kannalta on tärkeä tietää, millä tavoin mikrobi siirtyy ympäristöstä ihmiseen tai ihmisestä toiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. vsk. Hygienia viittaa mikrobiologiseen puhtauteen, jota on hyvä noudattaa julkisissa kiinteistöissä laajemminkin. Kuva: Riika Mäkinen.. Sisätilan hygienia Sisätilan hygienia tarkoittaa infektioiden torjuntaa ja hallintaa rakennetun ympäristön avulla. Esimerkiksi, jos päiväkodeissa saadaan vähennettyä infektioiden leviämistä, saadaan samalla vähennettyä henkilökunnan ja lasten sairauspoissaoloja ja edelleen vanhempien poissaoloja töistä. 51 H ygienia käsitteenä ei enää rajoitu vain terveydenhuoltoon ja sairaaloihin, esimerkiksi käsihygienia on jo kaikille tuttu termi. Esimerkiksi influenssa leviää pisaratartuntana tai pintojen kautta epäsuorana kosketustartuntana, norovirus epäsuorana kosketustartuntana pintojen välityksellä. Infektioita aiheuttavat mikrobit voivat levitä monella tavalla, esimerkiksi pisaroina tai aerosolina
Mikrobien leviämistä voidaankin ensisijaisesti vähentää huolellisella käsihygienialla. Vaikka antimikrobisia materiaaleja ja sisätilojen hygieniaa on tutkittu paljon, tutkimuksia antimikrobisten materiaalien toimivuudesta julkisissa tiloissa erilaisina rakennusteknisinä ratkaisuina ja valmiina tuotteina on melko vähän. Kuva: Riika Mäkinen.. Sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja Kosketuspintojen merkitys infektioiden leviämisessä on ilmeinen. Kuparin antimikrobisuus on tehokkainta metallisessa kuparissa, kupariseoksissa ja myös esimerkiksi messingissä. Kiinteistön käyttötarkoitus auttaa määrittelemään esimerkiksi sisätilojen niin sanotut kriittiset pinnat eli pinnat, jotka likaantuvat helposti, joihin useat koskettavat tai jotka ovat mikrobikontaminaatiolle herkkiä. Myös ammattisiivouksessa hopeaa käytetään muun muassa siivouspyyhkeissä ja mopeissa. Riittävä siivous ja tarkoituksenmukainen puhtaustaso ovat hyvän hygienian perusedellytyksiä. Tutkimuksia on toteutettu pääosin laboratorio-olosuhteissa, mutta vähemmän käytännön olosuhteissa. Kosketuspintojen välityksellä tarttuvia mikrobeja voidaan vähentää käyttämällä kosketuspinnoilla antimikrobisia materiaaleja. vsk. Hopea (Ag) on tunnettu antimikrobinen aine ja paljon käytetty tavallisissa arkielämän sovelluksissa, esimerkiksi laastareissa ja sukissa. Hopeaan perustuva antimikrobinen teknologia on tutkimuksissa vähentänyt pintojen bakteeripitoisuutta jopa 90 % terveydenhuollon tiloissa. Monet mikrobit siirtyvät ihmisestä toiseen kosketuspintojen kautta; elimistöstä käsiin, käsistä kosketuspinnalle, kosketuspinnalta toisen ihmisen käsiin ja käsistä elimistöön. Hopeayhdiste voi olla esimerkiksi maalin osana. Kuparista poiketen hopea ei ole tehokkain alkuaineena vaan hopeayhdisteenä, jota on sekoitettu jonkin toisen materiaalin joukkoon. Näiden kriittisten pintojen suunnittelussa voidaan arvioida, saadaanko esimerkiksi joillakin teknisillä ratkaisuilla vähennettyä kyseisten pintojen tai koko sisätilan mikrobien määrää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Mikrobien siirtymistä kosketuspintojen välityksellä voidaan myös vähentää poistamalla kosketuspintoja. Pinnoilla käytettävistä antimikrobisista aineista tunnetuin ja mikrobien tuhoamisen kannalta tehokkain on kupari (Cu), jonka tehoa on tutkittu jo pitkään. Soveltuvia teknisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi kosketusvapaat hanat ja mikrobeja hylkivät tai niitä tuhoavat pintamateriaalit. Erilaisia automatiikkaan perustuvia ratkaisuja on jo olemassa Hyvän käsihygienian lisäksi myös automaattiset ja kosketusvapaat ratkaisut edistävät sisätilan hygieniaa. 52 Hygieenisen sisätilan tavoite on hyvä ottaa huomioon jo rakennushankkeen alkuvaiheesta, tarveselvityksestä, lähtien
Siivous ja huolto).. Sisäympäristöjen hyvä hygienia koostuu useasta eri tekijästä. Rakennetussa ympäristössä asutaan, liikutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Meneillään oleva SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttama pandemiatilanne osoittaa hyvin, miten nopeasti ja laajasti virukset ja niiden aiheuttamat infektiot voivat nykyaikana levitä. Sisätilan hygienian hyödyt Länsimaissa ihmiset viettävät pääosan elämästään sisätiloissa. Tutkimuksissa on alusta alkaen yhdistetty kaikki sisätilan hygieniaan vaikuttavat tekijät – ilma, vesi, pinnat – yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla huolehditaan sisätilan hygienian tasosta kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimushankkeissa on luotu konkreettisia työkaluja myös rakennusteollisuuden käyttöön: kolmen hygieenisen sisätilan RT-ohjeen sarja helpottaa hygieenisen sisätilan suunnittelua ja ylläpitoa (RT 103191, Hygienia sisätiloissa. 53 muun muassa valaistukselle ja ovien toiminnalle. Hygieenisemmän sisätilan tavoitteena ei ole steriiliys vaan tarkoin valittujen tuotteiden ja pintojen muuttaminen mikrobiologista puhtautta ylläpitäviksi. Kosketusvapaat ratkaisut ovat erityisen käyttökelpoisia julkisissa tiloissa ja korkean hygieniavaatimuksen tiloissa, esimerkiksi sairaaloissa. Yleiset perusteet; RT 103192, Hygienia sisätiloissa. Maailmanlaajuiset muutokset – ikääntyminen, ilmastonmuutos, kansainvälistyminen, kaupungistuminen – vaikuttavat rakennetun ympäristön tulevaisuuteen. WC-tiloissa käytettävät käsien ilmakuivaimet sen sijaan kosketusvapaudestaan huolimatta näyttäisivät lisäävän mikrobien määrää sisäilmassa. vsk. Tilasuunnittelu; RT 103193, Hygienia sisätiloissa. Hygieniaratkaisut ja antimikrobiset tuotteet tuovat eniten lisäarvoa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, sekä käyttäjille, joiden vastustuskyky on heikentynyt (vanhukset, sairaat) tai ei ole vielä kehittynyt (lapset). Erilaisilla rakennuksilla ja käyttäjäryhmillä on omat hygieniatarpeensa ja -haasteensa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Sisätilan hygienian tutkimus Suomalaiset ovat edelläkävijöitä sisätilan hygienian osaamisessa: Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER (SAMK) ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TuKKK) ovat laajan yritysverkoston kanssa tutkineet sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja jo vuodesta 2012. Tutkimusasetelmissa on hyödynnetty Living Lab -periaatetta, jossa myös kiinteistön käyttäjät osallistuvat ja osallistetaan tuotteiden ja palveluiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osana omaa arkeaan. Sisätiloissa järjestetyissä isoissa tapahtumissa viruksen on osoitettu tehokkaasti leviävän, niin Suomessa kuin maailmallakin. Uusien innovaatioiden testaamista varten on rakennettu tosielämän laboratorioita, Living Lab -pilottiympäristöjä, jotka ovat käyttötavoiltaan ja hygieniavaatimuksiltaan erilaisia tiloja; toimistokiinteistö, vanhusten vuokrakerrostalo, päiväkoti, koulu ja sairaalan osasto. Ihmisten liikkuvuuden lisäännyttyä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittävä hyvinvointija kustannustekijä. Julkisissa tiloissa kosketusvapaat hanat ja myös wc-istuimet ovat jo arkipäivää. Hygieenisten ja terveellisten sisätilojen perusedellytyksiä ovat puhdas käyttövesijärjestelmä (verkosto ja hanat), sisäilma (ilmanvaihto, rakenteet) ja pinnat (tasot, kaiteet jne.). Automatiikkaan perustuvien ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi on tärkeää suunnitella ja toteuttaa tarvittava ja riittävä ylläpito sekä huolto. Kosketusvapaan ratkaisun toimivuus hygienian edistämisen kannalta onkin varmistettava ennen sen toteuttamista sisätilassa
Yritys on Euroopan ensimmäinen siniseen valoon perustuvia desinfiointiratkaisuja toimittava yritys, joka on hankeyhteistyön vauhdittamana avaamassa markkinoita Saudi-Arabiaan. Koronaviruspandemia on lisännyt räjähdysmaisesti tartuntoja ehkäisevien tuotteiden kysyntää maailmanlaajuisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii siitä, että rakennuksen sisätiloille määritetään hygieniaa koskevat tavoitteet sekä siitä, Mikrobiologisissa Living Lab -tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi erilaisten pintamateriaalien ja eri kosketuspintojen mikrobiologista puhtautta. Ohjeet on kirjoitettu Rakennustiedon toimikuntatyönä ja Rakennustieto on aktiivisesti omalta osaltaan auttanut ohjeiden tiedottamisessa rakennusalalle. vsk. Sisätilan hygienia kiinteistön elinkaaressa Talonrakennushankkeen aikana hygieniaa koskevia valintoja tehdään niin arkkitehtisuunnittelussa, sisustussuunnittelussa, taloteknisessä suunnittelussa kuin myös kiinteistönhoito-ohjeistuksen laadinnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. SAMKin ja TuKKKin hankkeissa on tutkittu laajasti sisäympäristöön kytkeytyviä konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja sekä lähdetty koostamaan niistä hygieenisen sisäympäristön liiketoimintaa, joka tarjoaisi asiakkaan tarpeeseen selkeän kokonaisratkaisun. com/. 54 Sekä SAMK että TuKKK ovat parhaillaan mukana Interreg Central Baltic -rahoitteisessa hankkeessa Opening indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets – IHMEC. Lisätietoa hankkeesta: http://ihmec.fi/. Sisätilan hygieniasta liiketoimintaa Hygieeninen rakentaminen kiinnostaa ja sisätilan hygienia nähdään uutena erittäin potentiaalisena liiketoiminta-alana sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muut hankepartnerit ovat Ruotsista ja Virosta. TuKKK on hankkeen koordinaattorina. Ohjeiden luomisessa on tehty hedelmällistä yhteistyötä erityisesti Rakennustiedon kanssa. Edellisessä luvussa mainitut RT-ohjeet auttavat merkittävästi, kun esitellään uusia sisäympäristön hygienian innovaatioita ja uutta liiketoiminta-alaa perinteisesti melko konservatiiviselle rakennusalalle. Ensimmäisten tutkimushankkeiden spin-offina syntyi kosketuspintoihin ratkaisuja tarjoava Hygtech Alliance http://hygtechalliance. Kuva: Riika Mäkinen.. LED Tailor on yksi yrityksistä, jotka tekevät yhteistyötä IHMEC-projektin kanssa
vsk. How to create innovative solutions in an extensive multi-industry innovation network – A case study on the formation process and innovation activities. Hygieniaa koskevat tavoitteet määritetään jo hankkeen alkuvaiheessa, ja niiden toteutumista seurataan koko hankkeen ajan. & Mäkitalo-Keinonen, T. Kuva: Riika Mäkinen.. Hyväkään suunnittelu tai parhaatkaan antimikrobiset ratkaisut ja tuotteet eivät riitä, jos niitä ei ylläpidetä oikein. Kaikissa hankkeissa on hyvä käyttää myös siivouksen asiantuntijaa, joka ottaa kantaa suunnitelmiin ja toteutukseen puhdistettavuuden ja siivottavuuden näkökulmasta. 2014. Kriittisiä ovat hankevaiheiden vaihtumakohdat, jolloin hygienialle asetetut tavoitteet saattavat unohtua. & Mäkitalo-Keinonen, T. IMP Conference 3.–6.9.2014, Bordeaux, Ranska. Hygieenisen tilan erityispiirteet ja mahdolliset vaatimukset, esimerkiksi siivousaineille ja -menetelmille, on merkittävä kiinteistönpitokirjaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Industrial Marketing ManageTärkeä osa sisätilan hygieniaa on suunnitelmallinen ja toteutunut huolto. Kiinteistön (ja sisätilan) omistaja on vastuussa tarvittavien tietojen ja toimintaohjeiden dokumentoinnista kiinteistönpitokirjaan sekä tiedon välittymisestä käyttäjille ja muille ylläpitoon osallistuville tahoille. Hygieenisen sisätilan ylläpitoon kuuluvat muun muassa kiinteistön ja tilan käyttöönotto, siivous, huoltotoimenpiteet, seuranta, korjaukset ja tarkistukset. Yhteenveto Sisätilan hygieniaan liittyvä tutkimusja hankeyhteistyö jatkuu SAMKin ja TuKKKin välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sisätilan hygienia aletaan nähdä ja ymmärtää ratkaisuna, joka auttaa ihmisiä taistelussa globaaleja infektioita ja resistenttejä mikrobikantoja vastaan. 55 että suunnittelu ja rakentaminen tapahtuvat näiden tavoitteiden mukaisesti. Sisätilan hygieniaa, ja hygieniaa laajemmin sisätilojen ulkopuolellakin, voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöissä, missä ihmiset liikkuvat, työskentelevät tai oleskelevat. Hygieniaa koskevat valinnat voivat lisätä kustannuksia hankkeen investointivaiheessa, mutta tuovat yleensä merkittäviä säästöjä käytön aikana, kun esimerkiksi työntekijöiden sairaspoissaolot vähentyvät tai potilaiden infektioriski pienenee. 2017. Suunnittelun ja toteutuksen ohella hygieenisen sisätilan ylläpito on erittäin tärkeä ja varsin merkittävä tilan hygienian parantamisen kannalta. Lähteet Aarikka-Stenroos, L. Aarikka-Stenroos, L, Jaakkola, E., Harrison, D. How to manage innovation processes in extensive networks: A longitudinal study
& Crijns, F. http://www. https://doi.org/10.1016/ j.jhin.2020.04.006. Teoksessa Tuomi, P. & Keinänen-Toivola M.M. Tampereen teknillinen yliopisto, Porin laitos, julkaisu 19. Canadian Journal of Microbiology, 59(6), 407–412. Mäkinen R., Miettinen I.T., Pitkänen T., Kusnetsov J., Pursiainen A., Kovanen S., Riihinen K. Manual faucets induce more biofilms than electronic faucets. Int J Environ Res Public Health. 2016. http://sshy.fi/data/documents/ lehdet/17_1.pdf Inkinen, J., Ahonen, M., Iakovleva, E., Karppinen, P., Mielonen, E., Mäkinen, R., Mannonen, K. Journal of biophotonics, e2346. Ympäristö ja Terveys 5/2014: 38–43. & Lepistö, T. doi: 10.1139/cjm-2013-0131 Mäkinen, R. Ratkaisuja sisäympäristöjen hygienian hallintaan. Sisäympäristön hygienia – uuden liiketoiminta-alan haasteet ja mahdollisuudet. Hygieniadiskurssi. Kupari antimikrobisena kosketuspintojen materiaalina – tutkimusta tosielämän olosuhteissa eri kiinteistöissä. 2017. Hygienia-käsitteen representoituminen verkkojulkaisuissa. 2014. Kandidaatintutkielma. vsk. 2017b. tut.fi/portal/files/12971617/TiedeAreena _2017.pdf%20 Rosenberg, M., Ili?, K., Juganson, K., Ivask, A., Ahonen, M., Vinkovi. & Kahru, A. doi: 10.1111/lam.12680 Inkinen, J., Mäkinen, R., KeinänenToivola, M., Nordström, K. Vr?ek, I., Keinänen-Toivola, M.M. Kiinteistöjen hygieniakonsepti HYGTECHSisätilojen hygieniatutkimus satakuntalaisissa pilottikohteissa. https://tutcris. 2013. Mar 31;14(4). Potential ecotoxicological effects of antimicrobial surface coatings: a literature survey backed up by analysis of market reports. Hankkeen loppuraportti. 2016. Journal of Hospital Infection, Vol 105 (2), pp 116–118. 2019. Proactive approach for safe use of antimicrobial coatings in healthcare settings: opinion of the COST Action network AMiCI. Vastine ilmestyneeseen artikkeliin: Sairaalan vesijärjestelmien infektioriskit ja hygienia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Suomen Sairaalahygienialehti 1/2017. Kielija käännöstieteiden laitos, Turun yliopisto. 2017. AntiMicrobial Coating Innovations to prevent infectious disease: a consensus view from the AMiCl COST Action. Dunne CP, Askew PD, Papadopoulos T, Gouveia IC, Ahonen M, Modic M, Azevedo NF, Schulte S, Cosemans P, Kahru A, Murzyn K, Keevil CW, Riool M, Keinänen-Toivola MM, on behalf on the AMiCI Consortium (2020). Inkinen, J., Mäkinen, R., KeinänenToivola, M.M., Nordström, K. Sairaalahygienialehti 5/2017. 56 ment, 67: 88–105. doi.org/10.1002/ jbio.201960069 Miettunen, E. Sarja B, Raportit 11/2015, Satakunnan ammattikorkeakoulu. http:// sshy.fi/data/documents/lehdet/17_5.pdf Mäkitalo-Keinonen, T., Aarikka-Stenroos, L., Ahonen, M., Mäkinen, R., PeltoHuikko, A., Hytti, U. (Toim.) TiedeAreena 2016. & Ahonen, M. pii: E366. 2015. & Ahonen M. Letters in Applied Microbiology, 64(1): 19-26. 2019. Copper as an antibacterial material in different facilities. Mäkinen, R. theseus.fi/handle/10024/91046 Ahonen, M., Kahru, A., Ivask, A., Kasemets, K., Kõljalg, S., Mantecca, P., Vinkovi. https:// www.mdpi.com/1660-4601/14/4/366. Contamination detection by optical measurements in a real life environment: A hospital case study. 2017a. & Heinonen, J. & Koivisto, J. & Ahonen, M. PeerJ 7:e6315 doi.org/10.7717/peerj.6315. Vr?ek, I. doi.org/10.1016/ j.indmarman.2017.09.014 Ahonen, M., Halme, A., Heinonen, J., Inkinen, J., Kukka, M., Lepistö, T., Mäkinen R., & Mäkitalo-Keinonen, T
Yhteisen painotuksen tuleekin jatkossa olla siinä, miten tiivistämme viranomaisten välistä yhteistyötä ja otamme yhdessä kehitetyn palvelualustan mahdollisimman laajasti käyttöön”, Luvat ja valvonta -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Petri Peltonen työja elinkeinoministeriöstä korostaa. Lupa-asioinnin sähköistäminen edistyy Suomessa pyritään aktiivisesti lisäämään digitaalisia viranomaispalveluita elinkeinotoimintaa harjoittaville. Esimerkiksi täydennykset ja lausunnot pyydetään kootusti, ja kuulemisja päätösvaiheet yhdenaikaistetaan. Tavoitteena on, että jatkossa ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen tapahtuu yhä useammin juuri Luvat ja valvonta -palvelun kautta, johon pyritään ripeästi tuomaan mukaan uusia lupia ja kuntatoimijoita. Palvelun ensimmäinen osa, teollisuuslaitospalvelukokonaisuus, avattiin hakijoiden käyttöön 1.9.2020. 57 Luvan hakija voi pyytää lupaviranomaisilta yhteensovittamista, jos hän hakee hankkeelleen ympäristö-, vesitalousja/tai maa-aineslupaa, ja lisäksi muuta maankäyttöja rakennuslain, kemikaaliturvallisuuslain, kaivoslain tai luonnonsuojelulain piirissä olevaa lupaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tätä palvelukyvykkyyttä tuetaan digitaalisella palvelualustalla, jossa tieto liikkuu tehokkaasti viranomaisten palveluprosessien välillä ja jossa hallinnonalojen väliset raja-aidat eivät näyttäydy asiakkaalle. Kaikkiaan yhteensovittamisen piirissä on 13 ympäristöön liittyvää lupaa. Muun muassa työja elinkeinoministeriön vetämässä Luvat ja valvonta -hankkeessa rakennetaan valtakunnallista palvelua, missä asiakas voi kerralla käynnistää lupahaun usean eri viranomaisen kanssa. Uudenlaisen viranomaisyhteistyön tueksi laadimme lain toimeenpanoa tukevassa seurantaryhmässä yhteensovittamisen toimintamallin. Jos lupamenettelyt yhteensovitetaan, yhteensovittava viranomainen eli lupatilanteesta riippuen aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koordinoi viranomaisyhteistyötä lupien käsittelyvaiheiden samanaikaisessa toteuttamisessa. Sen kautta toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristölupaa aluehallintovirastolta ja kemikaaliturvallisuuslupaa Tukesilta. Laki yhteensovittamisesta ei muuta viranomaisten toimivaltasuhteita. ”Uutta on se, että yhteensovittava viranomainen koordinoi lupavaiheiden yhdenaikaisuutta ja hoitaa keskitetysti tiettyjä tehtäviä toisten lupaviranomaisten puolesta. Aluehallintovirasto, Tukes, Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus sekä kuntien ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaiset käsittelevät siis jatkossakin vastuullaan olevat luvat. vsk. Odotammekin mielenkiinnolla ensimmäisiä kokemuksia yhteensovittamisesta ja tarvittaessa kehitämme ohjeistusta”, seurantaryhmän puheenjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä kertoo. ”Luvat ja valvonta -hankkeessa luotavat asiakaslähtöiset ja viranomaisten yhteistyöhön perustuvat palvelukokonaisuudet tuovat asiakkaalle aidosti lisäarvoa ja parantavat asiakastyytyväisyyttä. Yhteensovittamismenettely voidaan aloittaa ennakkotapaamisella, missä luvan hakija ja lupaviranomaiset voivat yhdessä pohtia hankkeen lupatarpeita ja niiden soveltuvuutta yhteensovittamiseen. YM Ympäristöllisiin lupamenettelyihin sujuvampaa asiointia yhteensovittamalla Useiden ympäristöön liittyvien lupien käsittely voi sujuvoitua, kun laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta tuli voimaan 1.9.2020.
58 Valvonnan perustehtävä ja rooli Valvontaa tehdään ja kohdennetaan riskiperusteisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Vesitiimi vastaa talousja uimavesien valvonnasta sekä siihen liittyvistä lausunnoista ja yhteistyöryhmistä. Pandemian aikana olemme huomanneet toimintaympäristön nopeat muutokset, jotka vaativat myös viranomaiselta ketteryyttä. Asumisterveys selvittää asuntojen terveyshaittaepäilyjä ottaen kantaa poikkeuslupiin ja asemakaavoihin asumisterveyden näkökulmasta. Tavoitteena ei ole lisätä valvontapalvelujen kysyntää, vaan varmistaa elinympäristön terveellisyys. vsk. Koronaaika on korostanut hyvän hygienian merkitystä ja nostanut sen arvostuksen aivan uudelle tasolle. Tampereella terveydensuojelu muodostuu kolmesta tiimistä: asumisterveys-, tilaja vesitiimi. Tilatiimi hoitaa suunnitelmallisen valvonnan kouluissa, päiväkodeissa, sosiaalialan laitoksissa, liikuntatiloissa yms. Valvonnan tehtävä on ennakoida, havainnoida, varmistaa ja raportoida sille lainsäädännössä määrätyistä asioista. terveydensuojelulain mukaiseen olosuhdevalvontaan kuuluvissa tiloissa. Terveydensuojelu nimensä mukaisesti edistää terveyttä ja hyvinvointia suojelemalla ihmistä elinympäristön aiheuttamilta terveyshaitoilta. Tilatiimi osallistuu myös aktiivisesti sisäilmaryhmien toimintaan, antaa lausuntoja rakennusvalvonnalle ja kaavoitukselle sekä osallistuu tarvittaessa yhteistyökokouksiin. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa?. Samalla valvonnan on uudistuttava organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisemmäksi. On seurattava tavoitteiden toteutumista ja puututtava epäkohtiin. Valtakunnallinen ohjaus antaa kunnille vapauden etsiä parhaita mahdollisia ratkaisuja siihen, miten valvontaa tulisi paikallisesti toteuttaa. Vesitiimi Tarja Hartikainen, FT, terveysinsinööri, terveydensuojelun esimies Keijo Houhala, TkT, kehityspäällikkö Tampereen kaupunki Terveellisen elinympäristön arvo Tavoite terveydensuojeluviranomaisen työlle on asetettu terveydensuojelulaissa. Työssä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Päiväkotien ja koulujen olosuhteita valvotaan säännöllisesti ilman, että siellä olisi tiedossa olevia ongelmia, ja yhteistyöpalaverit pidetään myös suunnitelmallisen valvonnan osalta. Esimerkiksi sisäilmaongelmien hoitamiseksi vaaditaan paljon eri tahojen välistä yhteistyötä laadittujen ohjeistusten ja toimintamallien lisäksi. Terveyshaittaepäilyjen selvittämiseen ja valvontasuunnitelmaan kuuluvat tarkastukset ovat perustyötä. Keskinäinen vuorovaikutus lisää ymmärrystä, konsultoiva valvontaote siirtää osaamista ja yhteinen tilannekuva avaa tulevaisuuden näkymiä. Kuviossa 1 on havainnollistettu tiimien ja prosessien merkitystä, joihin valvontapalvelun arvonmuodostus perustuu. Kuvio 1. Kun asiakasarvo kasvaa, niin samalla yhteiskunnan intressit toteutuvat ja julkinen pääoma lisääntyy. Kukin tiimi käsittelee viranomaiselle tehdyt ilmoitukset sekä lausuntopyynnöt oman työnjakonsa mukaisesti. Julkisesta pääomasta asiakasarvoa.. Elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden merkitys on lisääntynyt. Tiedottaminen ja asiakkaiden neuvonta ovat jokapäiväistä työtä ja nyt korona-aikana korostuneet merkittävästi. Sen rinnalle koko ajan merkittävämpänä nousee yhteistyö muiden kaupunkiympäristön palvelualueen viranomaisten kanssa, kun terveydensuojelutyöryhmissä ja lausunnoilla arvioidaan ja minimoidaan terveyshaittoja. Tämä kuitenkin edellyttää datan ja tiedon systemaattista keräämistä, analysointia ja niiden jakamista avoimesti. vsk. Arvonmuodostus tuottaa prosessin palautuksena julkiselle sektorille jatkuvasti uutta osaamispääomaa, kun asiakas saa lisäarvoa. Yhteinen tilannekuva mahdollistaa koko toimialan kattavan havainnoinnin ja tiedon analysoinnin uusiin tarpeisiin nähden. Tampereella on kauan ollut toimintamalli, jossa muun muassa terveydensuojelu, työterveys, tilapalvelut, aluerehtorit, varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö, työsuojelu sekä siivouspalveluista vastaavat tahot kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ajankohtaisten asioiden äärelle. 59 ylläpitää valvonta-alueen vesihuoltolaitosten tilannekuvaryhmää, joka on merkittävä yhteistyöverkosto myös valtionhallinnon viranomaisiin (AVI ja ELY)
Houhala 2018, 2020) osoittavat, että moni julkinen valvontaorganisaatio toimii asiakaslähtöisemmin kuin se edes itse organisaationa tiedostaa toimivansa. Asiakkaalle on tärkeätä saada palvelutarve tyydytettyä mahdollisemman yksikertaisesti yhdessä sähköisessä kanavassa tai palvelupisteessä. Mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat omien tavoitteiden toteutumisen ohella myös se, kuinka nopeasti, helposti ja selkeästi asiakkaat saavat ennakoivaa ohjausta sekä omat asiansa hoidettua. 60 Terveydensuojelulla tulee olla myös suunnitelma, resurssit ja kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Valvonnan tehtävä ei ole myöskään vaikuttaa pääomaan tai rahan ja tavaroiden kiertoprosesseihin, vaan valvonnan tulee torjua niihin liittyviä riskejä. Tutkimuksella ja nopealla reagoinnilla hälvennettiin huolta ja lisättiin asukkaiden luottamusta terveelliseen elinympäristöön. Palvelujen sähköiset kanavat onkin suunniteltava ja rakennettava siten, että palvelun käyttäjän ei tarvitse tunnistaa organisaatiosta johtuvia yksityiskohtia. Kunnan hyväksymä taksa tulisi laatia sellaiseksi, että maksuilla voidaan kattaa suunnitelmallisen valvonnan osuus. Tasapainoinen viranomaisja valvontapalvelu edesauttaa yhteiskunnallisen pääoman (mm. Paikallisuuden ohella. Valvonnan tuloksellisuus olisi hyvä nähdä myös arvonmuodostuksen näkökulmista, kuten asuinja elinympäristön terveellisyytenä tai turvallisuutena. vsk. Kokonaisuutenaan selvitykset ja tutkimukset (vrt. Siksi viranomaisten tulisi hyödyntää enemmän valvonnasta kertyvää tietoa muun muassa valvonnan ennakoivassa työssä, jolloin asiakaslähtöisyys paranee. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kun rahan kiertäminen ja pääoman käyttö luovat itse uutta arvoa, niin julkinen sektori saa verotuloja ja yleinen toimeliaisuus sekä hyvinvointi kasvavat. Yksin maksujen kerääminen ei saisi kuitenkaan ohjata toimintaa. Tällöin pelkästään prosessitehokkuuden seuraaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Julkisten palveluiden uudistusten tavoitteena on myös tuloksellisuuden parantaminen. Tämä lisää myös elinvoimaisuutta, sillä valvonnan määrä ei yksin mittaa tai kuvaa valvonnan onnistumista lainsäädännön asettamissa tehtävissä tai asiakasarvon tuottamisessa. osaaminen, hyvinvointi, infra) olemassaoloa ja kasvua. Tosin asiakkaiden, palvelujen ja laadun määrittelyssä moni valvontaorganisaatio on vielä alkutaipaleella. Lainsäädäntöä on kehitetty suuntaan, että kustannukset kohdistuisivat yhä enemmän valvontatarpeen aiheuttajaan, eikä valvontaa kustanneta verovaroin. Se on monelta osin seurausta arkitilanteiden sujumisesta, mutta myös valvojien yksilötasolla lisääntyneestä asiakaslähtöisyydestä. Esimerkiksi Tampereella varmistettiin pintaja hiekkanäytteiden analysoinnilla jätekasan tulipalosta, että palo ei aiheuttanut haitallista laskeumaa läheiselle asuinalueelle. Myös häiriötilanteissa viranomaisen on pystyttävä vastaamaan huolta aiheuttaviin kysymyksiin ja palvelutarpeisiin. Valvonnan vaikutukset kohdistuvat pääasiassa oman hallinnollisen organisaation ulkopuolelle. Viranomaisja valvontapalveluista syntyvät mielikuvat muodostuvat asiakkaille heidän tarpeidensa ja palvelukokemustensa mukaisesti. Terveydensuojelun palveluihin pääsee ottamalla yhteyttä kaupungin palvelupisteeseen, terveydensuojelun tai asumisterveyden sähköpostiin tai asumisterveyden puhelinpalveluun. Valvonnan maksullisuus osaltaan korostaa lisäarvon tuottamista. Palvelujen tuloksellisuus, niiden saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys ovat valvontaorganisaatioiden yleisiä tavoitteita, joita on mitattu perinteisesti suoritteiden ja rahan avulla. Paikallista asiakaspalvelua Valvontapalvelut liittyvät kunnan organisaatiossa toisiinsa
Saman sisältöisen viestin on tavoitettava kaikki valvonta-alueen asiakkaat ja toimijat. Yhtäältä velvoitteita on paikalliselle hallinnolle, toisaalta asiakkaille ja valtion hallinnolle, mutta varsinaisesti vastuukysymykset mitataan oikeusistuimissa. Lainsäädäntö asettaa viranhaltijoille henkilökohtaisen virkavastuun, joka tuo oikeuksia ja velvollisuuksia. Monet luonnonolosuhteista johtuvat tekijät, kuten radon tai arseeni, voivat myös kohdistaa palvelutarpeita poikkeavilla tavoilla. Tällaisia asiakokonaisuuksia voi muodostua esimerkiksi ilmanvaihtoon ja energiansäästöön liittyvistä ristiriitaisuuksista. Tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa ovat erilaiset ongelmat kuin haja-asutusalueella. Vaatimukset voivat koskea kunnan eri viranomaisia, mutta samoja asioita. Viranomainen asiakaspalvelijana Asiakaslähtöisessä toimintatavassa korostuvat asiakkaan toivomusten ja tarpeiden tunnistaminen. Siksi on tärkeätä huomata, että terveydensuojelun tehtäväkentässä pitää tulkita ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä huomioida kokemusten kautta saatua käytännön osaamista monenlaisissa olosuhteissa. Palvelulupauksia on voitu supistaa tai laajentaa paikallisilla poliittisilla päätöksillä esimerkiksi käsittelyaikojen suhteen. Nämä seikat voivat edelleen olla puutteellisesti tiedostettuja, kun erilaisten kokeilujen tai uudistusten merkityksiä ja vaikutuksia tarkastellaan tai niiden toteutusta vaaditaan. Virkavastuu sitoo viranhaltijaa esittelijänä ja yksilötasolla, mutta toimielintä aina kollektiivisesti. Toinen tehtävien byrokraattisuutta tai epäselvyyttä aiheuttava tekijä on substanssilakien muodostama systeeminen kokonaisuus. Asiakkaalle on keskeistä perustella, miksi hänen tarpeensa ei mahdollisesti saanut myönteistä ratkaisua. Kun yhteisellä asiakkaalla on kontakteja eri valvontaviranomaisiin, hänelle syntyy mahdollisuus vertailla niin palveluja kuin niiden tuottajia. 61 valvontayksiköiden alueellisuus korostaa onnistumista kuntien välisen vuorovaikutuksen ja viestinnän toteutuksessa. Alueellisten valvontayksiköiden tehtävien tulee synkronoitua alueen muiden teknisten valvontayksiköiden kanssa, vaikka yksiköt eivät sijaitse samassa organisaatiossa tai suoraan samassa toimintaprosessissa. Asiakas viranomaisten viidakossa Valvontayksiköiden tili-, vastuuja raportointivelvoitteet ovat moniulotteisia. Silloin kun sovitetaan yhteen asiakastarpeita ja lainsäädännön vaatimuksia, korostuvat myös vuorovaikutustaidot. Ministeriöt ja keskusvirastot antavat valtakunnallisesti kuntien sektoriviranomaiselle omia ohjeitaan ja vaatimuksiaan. vsk. Vaatimusten huomioiminen ja niiden yhteensovittaminen edellyttävät kokonaisuuden hallintaa, jolloin kaikista tehtävistä, lainsäädännön vaatimuksista ja soveltamisympäristöstä pitää olla kokonaiskäsitys. Lakien vaatimukset voivat olla keskenään ristiriitaisia, vaikuttavuusvoimaltaan epäsuhtaisia, painoarvoiltaan poikkeavia ja tulkinnoiltaan moninaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Osaltaan tämä monimutkaisuus johtuu viranomaisja valvontapalvelujen organisoimisesta kun. Nämä tekijät heijastuvat keskinäiseen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Kaupunkiympäristön palvelualueen viranomaispalvelut voivat kohdistaa palveluitaan samoihin asiakkaisiin, mutta niiden menettelytavat, tarkastelukriteerit ja vaatimustasot perustuvat substanssilakien ja -asetusten määräyksiin. Velvoitteet ohjaavat Valvonnan tehtävät, toimivalta ja palvelulupaukset ovat lainsäädäntölähtöisiä, mutta paikallisesti tulkittuja
Asiakasnäkökulma voi olla ennen palvelukokemusta valmiiksi varautunut ja monissa tapauksissa ennakkokäsitykseen ovat vaikuttaneet myös asiakkaan kuulemat vertaiskokemukset. vsk. Esimerkiksi terveydensuojelu voi lausunnoissaan asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet elinympäristön suunnitteluvaiheessa, kun taas olemassa oleville toiminnoille annettavien määräysten on perustuttava raja-arvoihin. Asiakkaalla on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, jolloin valvonnan on hyvä tunnistaa nämä tarpeet ja niiden perusteet. Mikäli tuntemusten ja kokemusten osa-alueella onnistutaan, niin varsinaisten substanssiasioidenkin sujuvuutta voidaan parantaa. Ajattelutavan uudistamiseen liittyy myös avoimuuden, läpinäkyvyyden ja ennakkoohjaamisen tarve. Asiakkaan pulma vaatii ratkaisua, mutta samalla asiakas odottaa inhimillistä kohtaamista ja hyvää palvelukokemusta. Asiakastarpeet ja -toiveet ovat osa arvonmuodostusta. Asiakkaalla on aina oma tarve ja intressi, kun valvonta taas huolehtii yhteiskunnan intressistä. Asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa palvelukokonaisuutta, jolloin turhautuminen aiheuttaa tuskastumista ja palvelun kokemista epämääräiseksi ja byrokraattiseksi. Lopputulosten, olivat sitten positiivisia tai negatiivia, käsittely helpottuu luottamuksen ilmapiirissä ja hyvin perusteltuina ratkaisuna, vaikka lupa jäisi saamatta tai luvanvaraista toimintaa pitäisi uudistaa. Näiden asioiden tunnistaminen ja synkronointi vasta avaavat näkymän, että voidaanko negatiivisia odotusarvoja muuttaa positiivisiksi kokemuksiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tästä syystä asiakkaan palvelupolun selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tilannekuvan pohjana voisivat olla kriittisten tekijöiden havainnointi historiatietoon, reaaliaikaiseen tilannekuvaan ja kriittisten tekijöiden muutoksiin nähden, jolloin valvonta tulkitsisi muutosten merkityksiä. Julkinen valvontapalvelu siirtää keräämäänsä osaamista, toimialan tilannekuvaa ja näistä saatavia innovaatioita yhteiseksi. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa arvojen merkitys kasvaa ja korostuu, kun lainsäädännön ennakoiva sääntely on vielä löyhää. On ymmärrettävä molempien osapuolten näkökulmia. Palveluiden inhimillinen laatu ja merkityksellisyys ratkaistaan näiden arvioiden ja näkökulmien pohjalta. Niistä pitää saada koostettua riski-, laatuja arvonmuodostusta kuvaava tilannekuva, joka voitaisiin asettaa yleisesti ja avoimesti nähtäville (vrt. Askelmerkit asiakaspolulla Lainsäädännössä ja niiden perusteluissa on kuvattu valvonnan muodolliset ja toiminnan rakenteelliset edellytykset. Siksi asiakasja arvolähtöisessä toimintatavassa tarvitaan ajattelutavan muutosta ja inhimillisyyden laajempaa tunnistamista. Valvonnan ratkaisujen taustalla vaikuttavat aiemmat vastaavat ratkaisut, valtakunnallinen ohjaus ja mahdollisuus tulkita tilanteita. Vastaavasti inhimillisten kokemusten perusteet opitaan monilta osin työelämässä ja aidoissa asiakaskohtaamisissa. Koska kokemuspohjaiset mielikuvat ovat yksilöiden subjektiivisia tuntemuksia, kannattaa myös tarkastella ja tunnistaa asiakkaiden ja poliittisten päättäjien tuntemuksia ja kokemuksia. 62 nallisen itsehallinnon yhteyteen, jolloin kunta toteuttaa palvelutehtäviään valtion ohjauksessa. Tulkinnoista saataisiin esille tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja näiden juurisyitä. On löydettävä valvonnalle tarvittavat dataja tietovirrat. Koronavisualisoinnit karttapohjilla). Muutos on kokonaisuus, ei pelkkä yksilötasolla etenevä sattumanvarainen tai tapauskohtainen tulkinnallisuus. Silloin kun muodolliset menettelytavat eivät vielä tavoita asiakasta ja ei tunnisteta varsinaisesti riskejä tai toiminnan yleistä hyväksyttävyyttä, toimintaan voidaan vaikuttaa arvoperusteisesti
Tämän toiveen toteutuminen edellyttää parempaa vastuuhenkilöiden yhteystietojen löydettävyyttä ja muuta tavoitettavuutta. Tämä helpottaisi sekä viranomaisten omaa toimintaa, että asiakkaille suunnattua viestintää. Vaikka some-viestintä ei perustu fyysisiin kohtaamisiin, asiakkaat arvostavat ”kasvollista” valvontaa enemmän kuin anonyymiä ja hankalasti tavoitettavaa valvontaa. Kuviossa 3 on prosessoitu arkiymmärryksen siirtymistä oppimisen keinoilla, joka on itseään kannustava positiivinen kierre. Tarpeen tullen pitää olla mahdollisuus tavoittaa valvoja myös henkilökohtaisesti. 63 hyödyksi. Vastaavasti asiakas saa oikeusvarmuuden ohella lisäarvoa, kun asiakaslähtöisyyttä hyödynnetään viranomaisja valvontapalveluissa. Valvontaa kannattaisi tarkastella ja arvioida muutenkin kuin tarkastusmääristä ja valvontatuloista, koska esimerkiksi viestinnällä ja viranomaisten yhteistoiminnalla saadaan lisää vaikuttavuutta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tilannetiedon tuottaminen ja jakaminen antavat uudet lähtökohdat vastuullisuuden toteutumiselle, jos saadaan enemmän osallisia yhteisen ohjeistuksen ja vuorovaikutuksen piiriin. Tuomalla palveluja esimerkeillä näkyville monipuolisesti ja oikea-aikaisesti, voidaan havainnollistaa valvontapalveluiden merkitystä. Käytössä olevien tietojärjestelmien tulisi mahdollistaa valvontatulosten näkymisen kartalla. Keskikesän helteillä terveydensuojelu voi kertoa uimarantojen laadunvalvonnan tuloksista verkkopalvelussa. Kuviossa 2 terveydensuojelun palvelulupaus on tiivistetty oikea-aikaisuuden, turvallisuudentunteen ja luottamuksen perusteella. Palvelulupauksen elementit.. Samalla mielikuvat ja merkityksellisyys ohjaavat yhteisen tulevaisuuskuvan muodostumista, kun valvontaorganisaatio ja sen toiminta saavuttavat asiakkaiden ja omien toimijoiden luottamuksen. Viranomaisvalvonnan palvelulupaukset perustuvat lainsäädäntöön ja paikallisiin poliittisiin päätöksiin. Terveydellisten uhkien torjunta jälkivalvonnassa voi olla kallista ja usein jopa mahdotonta. Toisaalta kokonaisuuden voi tiivistää sitenkin, että viranomaisen roolia hyödynnetään toimialan osaamisen, riskien, laadun ja arvonmuodostuksen alustana. Kierteen aikaansaaminen tarvitsee avointa viestintää ja vuorovaikutusta. Sosiaalinen media työkaluna Valvonnan merkityksellisyyttä ja arvonmuodostusta voidaan nostaa esille myös viestintää tehostamalla. Viranomaisten valvontasuunnitelma sisältää monenlaisia toimia, joita voi viestiä asiakkaille monikanavaisesti ja sopivan kokoisina annoksina. Viestintä ja ennakollinen vaikuttaminen karsivat asiakkailta menetyksiä ja vähentävät kallista jälkivalvonnan tarvetta. Korona-aika on korostanut ennakollisen ja ohjaavan valvonnan merkitystä, kun terveydensuojelun viranhaltijat ovat olleet hygieniavalvonnassa Kuvio 2
64 keskeisiä toimijoita ehkäisemässä pandemian leviämistä. Toisekseen kaupunkiympäristön valvontaprosessi on toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu monien eri alojen toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Tunnettavuuden lisäksi asiakaslähtöisyyden arviointiin vaikuttaa viranomaispalveluihin kohdistuva kysynnän määrä. Turvallisten kohtaamisten edellytykset muodostuvat terveyshaittoja torjumalla ja vaikuttamalla kansalaisten käyttäytymiseen. Vuorovaikutuskanaville on liian vähän resursseja, osaamista tai osallistumishalukkuutta, mutta samalla varovaisuutta lisäävät niiden työllistävä vaikutus ja keskustelujen sattumanvaraisuus. Tämä elinympäristön rooli hyvinvoinnissa tulisi kirkastaa ja sisäistää roolin kokonaisvaikutusten laajuus. Kaupunkiympäristösäkin toimiva prosessi on aiempien prosessivaiheiden periaatteiden varmistusta ja seuraavien prosessivaiheiden palvelemista. vsk. Ymmärryksestä palveluinnovointiin.. Pohdintaa ja johtopäätökset Tampereella käynnissä olevan viranomaisja valvontapalveluja tarkastelevan kehittämishankkeen aikana moniin asioihin on saatu uusia näkökulmia, mutta on herännyt myös lisää huomionarvoisia kysymyksiä. Viranomaisja valvontapalveluiden kannalta kyse on vaatimusten ja asiakasnäkökulmien saumattomasta yhteensovittamisesta ja palvelun etenemisestä. Kun pohjatyö on laadukasta, jalostavat seuraavien prosessivaiheiden näkökulmat asiakkaan kokemaa laatua edelleen. Vapaamuotoisilla kanavilla keskustelu voi keskittyä esimerkiksi yhden sisäilmaongelmakohteen ympärille, eikä viranomaisella ole resursseja ja mahdollisuutta tukea tai ohjata yksittäisiä keskusteluja, vaikka vapaamuotoisten kanavien hyödyt tunnistetaan. Kaupunkiympäristön palveluprosessit ovat merkittävä osa hyvinvoinnin edistämistä. Ensinnäkin asioiden ja ajattelutapojen uudistuminen on kiinni siitä, että positiiviset arkikokemukset kannustavat muuttamaan toimintatapoja, saadaan pieniä palkintoja tai onnistumisen kokemuksia – arkihyötyjä. Kuvio 3. Toisaalta hyvinvoinnin edistämisessä rooli tulisi nähdä osana yhteisiä tavoitteita, sillä terveellinen ja turvallinen elinympäristö lisää tyytyväisyyttä ja vähentää terveyspalvelujen tarvetta. Vaikka kyseessä on ajattelutavan uudistaminen, ei se tarkoita mitään mahdotonta mullistusta. Valvonnan sisäinen palvelu on sisäisen asiakkuuden omaksumista ja ulkoinen palvelu asiakaspalvelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Kaikilla osapuolilla, niin valvojilla kuin asiakkailla, on omat roolit, intressit ja vastuut. Samoin asumisterveyspalveluiden asiakkaat voivat olla pettyneitä, jos asunnon olosuhteista ei löydetä selkeitä havaintoja ja syitä selittämään asiakkaiden oireita. Mikäli asumisterveyden palvelua joudutaan jonottamaan, se voi itsessään lisätä asiakkaiden tyytymättömyyttä. Vapaamuotoiset viestintäkanavat tukisivat ja poistaisivat etäisyyden tunnetta sekä lisäisivät läheisyyttä, kun asiakkaita voitaisiin ohjata ja kannustaa vapaamuotoisissa kanavissa. Siksi sosiaalinen media on edelleen niin uhka kuin mahdollisuus
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Valvontaa ohjaavien valtakunnallisten viranomaisten tulisi pilotoida uusia toimintatapoja ja nähdä valvonta enemmän laadullisesti. Tietosuojaa ja julkisuusperiaatteita määrittelevät lainsäädännön valmiudet laahaavatkin perässä, mutta niiden kytkeminen toimintakulttuuriuudistuksiin on ensiarvoisen tärkeätä. Yhteinen tietojärjestelmä ei vielä palvele niin hyvin kuin toivotaan, joten kohennettavaa on niin rekistereissä kuin tiedolla johtamisen uudistamisessa. Jos valvonnan rahoituksen painopistettä ollaan siirtämässä toimialamaksujen suuntaan, silloin valvontayksiköiden on pystyttävä osoittamaan entistä selkeämmin myös asiakkaille, mikä lisäarvo muodostuu valvontapalveluista. Valvonnan tavoitteiden toteutumista pitää mitata sekä ohjata tilannekuvan pohjalta, jolloin asiakasarvoa voidaan kasvattaa ja arvo saadaan esille. vsk. Artikkeli perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen.. 65 Terveydensuojelun määritelmiä esimerkinomaisesti Asiakas Asukas, vesilaitos, oppilaitos, lupaviranomainen, kaavoittaja. Palvelun laadun arvioimiseen tarvitaan itsekriittisyyden ohella säännöllisiä asiakasarvioita. Palveluja tarvitsevat, haitankärsijät ja -aiheuttajat – kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Lainsäädännön puutteet muodostavat haasteita viranomaistoiminnalle, kun asioista ei ole lainsäädäntöä tai soveltamisohjeita. Jälkivalvontapalvelu: Suunnitelmallinen valvonta, kiellot, määräykset, konsultoiva valvonta, tutkimusprojektien tulokset ja valvontakampanjat. Kun tiedon moninkertaisesta kirjaamisesta päästään hyödyntämään yhteisen järjestelmän tietovarastoja, niin hyötyjä saadaan myös asiakkaille. Tiivistetysti voisi sanoa, että asiakaslähtöisyys lisää julkisten palvelujen asiakasarvoa tehtävänä on huolehtia yhteisestä hyvästä, edistää hyvinvointia ja terveyttä viranomainen ei voi olla vain toiveiden tynnyri, sen tulee varmistaa yhteiskunnan intressit laaja yhteistyö ja toisten viranomaisten toiminnan tuntemus ovat tärkeitä myös oman sektorin tavoitteiden toteuttamiseksi viemällä jälkivalvonnan terveiset suunnitteleville tahoille tiedoksi, voidaan jatkossa välttää vastaavia virheitä. Laatu Viranomaisja valvontapalvelu seuraa talousja uimaveden turvallisuutta sekä asuinolosuhteiden terveellisyyden edellytyksia, jolloin huomioidaan lainsäädännön velvoitteet sekä valvontasuunnitelmien kriteerit. Palvelu Ennakkopalvelu: Ilmoitusten ja hakemusten käsittely, tarkastukset, näytteenotto, mittaukset, lausunnot ja selvitykset. Sidosryhmät: Neuvontaa tarvitsevat, etujärjestöt, valvonnan työstä hyötyvät passiiviset kuluttajat, muut kunnat, toimialajärjestöjen ja -yritysten verkostot sekä muut viranomaiset. Toimenpidepalvelu: Asiakasvalitusten sekä terveyshaittaepäilyn selvitykset. Valvonta tarvitsee uudenlaista tiedolla johtamista ja samalla valvonnan oma laadunvarmistus helpottuisi, jos viranomaisten tieto olisi yhteistä. Asiakas hakee viranomaiselta ensi sijassa ratkaisua omalle tarpeelle tai pulmalle, jolloin pelkkä yhteiskunnan etu ei tyydytä asiakasta palvelun tai päätöksen perusteluna
Arvoviisaus hankkeen esiselvitys. Viitattu 9.1.2020 https://media.sitra.fi/2019/12/01114605/ megatrendit-2020selvitys1.pdf Palvelulupaus Seurataan terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, olosuhteita tai talousveden laatua, jotta pystytään turvaamaan lainsäädännön asettamat vaatimukset terveelliselle elinympäristölle ja elämiselle. & Vainio, S. 18–23. 66 Lähteet ja kirjallisuus Arendt, H. Mitä maksaa. Teknisiä viranomaispalveluja tuottavat Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, jätehuolto, ympäristöterveydenhuolto (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, eläinlääkintähuolto), katutilaja pysäköinninvalvonta, kiinteistönmuodostus sekä asemakaavoitus. (2020): Arvovaaka kehittämistyökaluna. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/tampere/ kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/ arvovaaka (rajattu käyttöoikeus). painos. Houhala, K. vsk. Talentum. Arvovaa’an tulokset. (2013). Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. Arvolupaus Luvat, ohjaus ja viestintä lisäävät tietoa sekä vastuullisuutta, jolloin estetään menetyksiä ja parannetaan turvallisuutta. (2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. (2020). Houhala, K. Docendo. Esiselvitysraportti 10.2.2019. 4. Tampereen kaupunki. (1958). Oleellisia seikkoja ovat selkeys, arvoa tuottavat hyödyt ja palvelun kohderyhmän määrittely. Houhala, K. (2013). Somervuori, O. Mari Janatuinen. (2020). https:// www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ tietoa-tampereesta/tutkimukset-jajulkaisut/julkaisut.html Houhala, K. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Ympäristöja Terveys-lehti 2/2020. Kasvun, rahan ja kriisien historia. Ficher, M. Hinnoittelun psykologia. Into Kustannus Oy. Dufva, M. Herrmann, U. Helsinki: Talentum. (2018). (2018). Liettua: BALTO print. Palvelulupaus tiivistää palvelun ja ilmaisee organisaation tahtoa, jolloin vastataan kysymyksiin kenelle, mihin tarpeeseen, mikä on ydinsisältö, miten asiakkaan pitää valmistautua, mitä palvelu maksaa ja mistä palvelua saa tai onko useita palveluntuottajia. Vaasan yliopisto. Viro: Print Best. Sitran selvityksiä 162. Vaihdantavallankumous. Suom. Pääoman voitto. Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Muutostrendit 2020. (2014). Arvolupaus kertoo ymmärrettävästi palvelutarjoaman, jolla asiakkaan ongelma ratkaistaan, kuvaa asiakkaalle muodostuvia hyötyjä ja arvoa. Vastapaino Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ. Verkkojulkaisu. Puustinen, P. Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Vita activa – Ihmisenä olemisen ehdot. Hämeen ammattikorkeakoulu, Älykkäät palvelut & Sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto/HPO. Kaupunkiympäristön palvelualue. Tampereen kaupunki. Finanssipalvelun uusi logiikka. Väitöstutkimus
Unohtuiko asiakas. ISBN 978-951-1-35512-0 Viimeinen Atlantis on metalliyhtye Stam1nan Antti Hyyrysen esikoisromaani. (2016). Tarina alkaa viikkoja kestävien rankkasateiden kurittamasta tammikuisesta Tokiosta. 67 Tampereen yliopiston kurssi. & Stenvall, J. Kulutusta entiseen malliin jatkavan, ympäristöään turmelevan ihmiskunnan tulevaisuus on todella synkkä. Tietosanoma. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Virtanen, P. Jo albumin kappaleiden sanoituksissa Hyyrynen käsitteli ekokatastrofiin johtavaa ilmastonmuutosta, ja nyt tuo tarina laajenee sujuvatekstiseksi romaaniksi. Se julkaistiin Stam1nan samannimisen albumin julkaisemisen kymmenvuotispäivänä, ja myös albumi sai samalla uudelleenjulkaisun. Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. Kotiinpaluu muuttuu alati pahenevaksi painajaiseksi. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta. KYPalvelu Oy. (2011). Metallimusiikin ystävät ovat arvatenkin kirjan jo löytäneet, mutta rohkaisen muitakin tarttumaan tähän taitavasti kirjoitettuun teokseen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Menestyvä virolais-suomalainen mainoskonseptisuunnittelija Tobeas Seinur juhlii edustusasunnossaan uuden mainoselokuvan julkaisua. (1999). & Vakkuri, J. Lähitulevaisuuteen sijoittuva kertomus on pakolaisleirien, pandemian ja globaalien lämpöennätysten maailmassamme ajankohtaisuudessaan ahdistava. & Järvinen, R. Anne Kotiharju KIRJAESITTELY. Surkeasti päättyvien juhlien jälkeen saapuva pikainen työtarjous Suomesta on tässä tilanteessa Tobeakselle helpotus, ja hän päättää palata synnyinmaahansa välittömästi. Kesken lennon yhteydet tietoverkkoon katoavat ja kone ohjataan laskeutumaan Islantiin. Virtanen, P. Jyväskylä: Bookwell Oy. Tallinna: Raamatutrükikoda. Antti Hyyrynen Viimeinen Atlantis Like Kustannus 02/2020, 350 s. Oikeaa tietoa maailman tapahtumista ei ole tarjolla, ja huhut alkavat liikkua. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Tietoperustainen arvonluonti. 2. Ilmastonmuutos näkyy kirjassa esimerkiksi poikkeuksellisen nopeasti muuttuvina sääolosuhteina, merenpinnan nousuna ja makean veden varantojen hupenemisena. 10 No. Ylikoski, T. International Journal of Leadership in Public Servicec, Vol. Hyyrysen kirjan ja Stam1nan levyn suhde on sellainen, että päästäkseen kirjaan sisälle ei tarvitse tuntea musiikkia, mutta kirjan lukeminen kyllä avaa kuulijalle levyn lyriikoita. uudistettu painos. 2, 91-107. Case pysäköinninvalvonta, terveydensuojelu ja liiketoimintamahdollisuudet 12/2019. & Järvinen, R. The evolution of public services from coproduction to co-creation and beyond – new public management’s unfinished trajectory. (2014). Ylikoski, T
vsk. 68 Lähtökohtana lainsäädäntö Ensimmäinen kehitysharppaus koettiin asbestilainsäädännön myötä vuonna 1987. Asbestipitoinen pöly on syöpää aiheuttavaa, ja heti tulkittiin, ettei asbestityötä saada turvalliseksi lain hengen mukaan ”teknisin toimenpitein”. Niiden vieminen hyviksi käytännöiksi työelämään on vielä pahasti kesken. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Suojainten suojauskertoimien ja laitteiden erotusasteiden mittaamiseen on kehitetty tekniikoita, joiden käyttöönotto on alkanut perusteltujen vaatimusten myötä. (Vertailuksi myös koronavirukselta suojautumiseen käytetyn FFP2 ja FFP3 kertakäyttömaskin: 10 ja 20.) PAH-yhdisteiltä Asko Seppälä, toimitusjohtaja, TTL Suojainasiantuntija® ASTQ Supply House Oy Hengityksensuojainten ja ilmankäsittelylaitteiden testaus Rakentamisen pölynhallintaan on tullut lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kautta uusia vaatimuksia vuonna 2020. Uusi 1.1.2020 voimaan tullut asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta vaikuttaa työmaiden pölyntorjuntaan myös muiden altisteiden osalta. Työnantajan velvoitteiden lisäksi asetusta tulee soveltaa myös yhteisten rakennustyömaiden rakennuttajiin ja päätoteuttajiin siten, etteivät työntekijät altistu muillekaan työssä esiintyville syöpävaarallisille aineille, kuten kvartsi (= kiteinen piidioksidi), puupölyt ja dieselpakokaasut. Pölyn torjunta ja henkilökohtainen suojautuminen ovat keinoja ilmateitse leviävien epäpuhtauksien hallintaan, olivatpa kyseessä sitten terveyttä uhkaavat aerosolit, hiukkaset tai kuidut ja niiden mukana kantautuvat mikrobit. On siis käytettävä lisäksi henkilökohtaisia suojavarusteita altistuksen estämiseksi. Näiden hallinta on käytännössä osoittautunut haasteelliseksi ja epäkohtia ilmenee lisää tutkimusten ja valvonnan myötä. Hengityksensuojain on nyt lähes kaikissa asbestipurkutöissä puhallinmoottorilla varustettu kokomaski, jonka suojauskerroin (paljonko maskin sisällä oleva hengittyvä ilma on puhtaampaa, kuin sen ulkopuolella) on vähintään 500, krokidoliitin purussa 2000. Koronavirus on varmaankin vaikuttanut hidastavasti myös tänne, mutta toisaalta kaikki suojaaminen ja suojautuminen ”näkymätöntä vihollista” vastaan on edistänyt toimintaa hygienian ja aseptiikan hyväksi. Ne tulevat nyt tueksi pölyntorjuntaan.
ASA-rekisteri, altistumisen arviointi Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASArekisteriin ilmoittaminen perustuu työpaikalla tehtyyn altistumisen arviointiin. Pölyntorjunnan keinoja Keskeisiä pölyntorjunnan teknisiä keinoja ovat kaikkien pölyä tuottavien koneiden ja laitteiden varustaminen kohdepoistolla, pölyävien työvaiheiden osastoiminen, pölyn sitominen ULV-vesisumutekniikalla sekä pölyn kulkeutumisen estäminen. kivihiilipiki, dieselpakokaasu) suojaudutaan hiukkas-/kaasusuodatinyhdistelmillä. ”Doptor” Timo Koivisto, ASTQ Rental House.. Pölyävä työvaihe tai työalue, jossa ei tarvitse käyttää hengityksensuojaimia kohdepoistojen tai ilmaa puhdistavien laitteiden ohessa, on osoitettava työhygieenisillä mittauksilla. Kvartsipöly ja kovapuupöly Kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten keuhkosyöpään ja perimän vaurioihin. Pölyntorjunnassa koneiden ja ilmankäsittelylaitteiden pölynpoistokyvyn on oltava Mtai H-luokkaa (SFS/EN-60335-2-95). puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa sekä rakennusteollisuudessa. Tämä keuhkojen alveolialueelle päätyvä hienojakoinen rakennuspöly kulkeutuu helposti ilmavirtojen mukana. Kvartsin osalta 8 tunnin sitova raja-arvo on 0,1 mg/m 3 . Jos kovapuupölyä on sekoittunut muihin puupölyihin, raja-arvoa sovelletaan kaikkiin seoksessa mukana oleviin puupölyihin. 40 päivää 1h/päivä) tai merkittävään kerta-altistumiseen, esimerkiksi tuotantohäiriöissä ja onnettomuustilanteessa. Alipaineistajan testaus. Esimerkiksi kulkutiet osastoidaan siten, ettei rakennuspöly kulkeudu alueelta toiselle tai ettei esimerkiksi hissikuilu tai porrashuone kuljeta pölyä hormi-ilmiön tapaan. Kovapuupölyn syöpäriski liittyi altistumiseen tammen ja pyökin pölylle. Kokemukset ja tutkimukset vievät kohti H-luokkaa. Nyt tätä kohtaa on laajennettu siirtymäajan jälkeen (17.1.2023) koskemaan kaikkea lehtipuupölyä, esimerkiksi koivua. Deconta DOPtestilaitteisto. Altistuneiksi katsotaan työntekijät, joiden altistuminen ylittää 10 % HTP8h-arvosta 1 mg/m 3 (hengittyvä pöly). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Lehtipuupölylle voidaan altistua mm. Työmaan hygieniaa tulee täydentää oikein kohdistetulla siivouksella ja suojaimilla. 69 (mm. Työnantajan tulee ilmoittaa rekisteriin vuosittain ne työpaikan työntekijät, jotka on arvioitu altistuneiksi vähintään 20 päivän ajan vähintään 2 tunnin ajan päivässä (tai vastaavan altistumisajan, esim. vsk
AsbTest-hankkeessa mitatuissa alipaineistuslaitteissa oli vuotoja HEPA suodattimien ohi, mikä voitiin todeta välittömästi reaaliaikaisilla hiukkaslaskureilla. Kaikissa kyseisissä käytännöissä on selvästi parannettavaa. Tarvikesuodattimen myyjä ei välttämättä ole varmistanut suodattimen toimivuutta juuri kyseisessä koneessa. Tarvikesuodattimien käyttöä alipaineistajissa ja imureissa pölyntorjunnassa tulisi tarkkaan harkita, sillä valmistaja on määrittänyt omat suodattimensa koneisiin vaatimustenmukaisuusvakuutuksensa mukaisesti. 70 Vastuut Konelain mukaan koneen turvallisuudesta ovat työnantajan lisäksi osaltaan vastuussa koneen valmistaja, maahantuoja, myyjä tai muu henkilö, joka luovuttaa koneen Suomessa markkinoille tai käyttöön. Kohdeorganisaatioina oli Suomen Asbestija Pölysaneeausalan Liitto SAP ry:n jäsenyrityksiä. ASTQ käyttää tähän tarkkaa DOP/PAO testausta, joka on yleisesti keski-Euroopassa käytetty testaustapa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Nyt kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. AsbTest-hanke Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testausja mittaustoimintojen kehittäminen (AsbTest) toteutettiin 1.9.2017 ja 30.4.2019 välisenä aikana. Mukana oli myös STM:n edustaja. Hengityksensuojainten tiiviystesteissä asbestipurkajien omista suojanaamareista noin puolet vuotivat ilmaa sisälleen! Suojainten kasvoille tiivistymisen tutkimusta tulee jatkaa asbestityön lisäksi eri aloilla, joilla suojanaamareita käytetään altistumisen estämiseksi. Asetus määrittää § 14 mukaisesti seuraavaa: “Työnantajan tulee varmistaa, että ilmankäsittelylaitteiden suodattamien erotusaste on riittävä eikä työvälineistä pääse puhtaisiin tiloihin asbestipölyä yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.” Käytännössä laite tulee siis testata ennen käyttöönottoa ja suodattimen vaihdon yhteydessä, jotta tästä voidaan varmistua. Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin Ronda-kohdepoistoimurin testaus, H-luokka.. vsk. Suurin vuoto oli 5 %, mikä on 100-kertainen H13-luokan sallitulle arvolle (0,05 %). Hankkeessa kehitettiin ja ohjeistettiin asbestipurkutyön turvallisuuden mittausja valvontakäytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden asbestialtistuminen voidaan ennalta ehkäistä. Koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina VTT, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto; lisäksi järjestöt Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry. Koneet on pidettävä vaatimustenmukaisessa kunnossa
Kun naamari otetaan käyttöön, sen tiiveys tulee todentaa jotta suojauskertoimen voidaan varmistaa olevan sillä tasolla, mitä altistustilanne edellyttää. Suodattavien puolinaamarien kasvoille tiivistymisen tutkimukset ovat herättäneet keskusteluja. Suojanaamarien tiiviystestit Kokonaamarien tiiviystestaukseen soveltuvat hankkeessa arvioidut kaksi kaupallista menetelmää: kontrolloiva alipainemenetelmä (Quantifit, OHD) ja kondensoiva hiukkaslaskurin (PortaCount FitTester, TSI) menetelmä. Tuloksia voidaan soveltaa myös muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita. Siltä varalta, että naamari ei sovi käyttäjälleen, testauksessa tulee olla saatavilla erikokoisia ja -mallisia naamareita vaihtoehtoina. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Ne olisi hyvä liittää työpaikan riskienhallintaan sekä työterveydenhuoltoon. Kokonaamari kuluu ja vanhenee, kuten kaikki muukin kalusto purkutyömaalla, tulipaloissa, tehdasympäristöissä, kaivoksissa, poliisioperaatioissa, säilytettäessä jne. Niiden suojauskerroinhan on P3-luokan suodattimella vain 20, kun kokonaamarilla se on 500. Naamarista otetaan sisäänhengiASTQ Rental House, Kaluston puhdistusja huoltovaunu, Deconta. Vuosittainen tiiviystestaus Hengityksensuojaimen vuosittaiseen testaukseen sekä aina uudelle työntekijälle käytetään ASTQ:n testauspalvelussa Quantifitlaitteen Redon-menetelmää. Ne ovat luettavissa Työterveyslaitoksen sivuilla. Testi kestää 8–10 minuuttia. Testatuille ja heidän työnantajalleen annetaan selkeät tulokset kirjallisina. vsk. 71 malliratkaisut altistumisen ehkäisemiseksi. Imuauton DOP-testaus asbestityöhön.
Samalla testaaja käy läpi testiliikkeet yhdessä käyttäjän kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tätä kirjoitettaessa Quantifitin maahantuoja ASTQ on toimittanut Suomeen 6 kpl mittauslaitteita, ja arvioitu mitattujen työntekijöiden määrä tällä menetelmällä on n. Vuosittainen Quantift® tiiveystestaus antaa luotettavan tuloksen kokonaamarin tiiveydestä testihenkilölle juuri tuolla testihetkellä. Tällaisella ilmanäytteellä ei voida saavuttaa ennalta ehkäisevää vaikutusta; vahinko on jo tapahtunut. Suojaimen tiiviys ennen käyttöä Ennen jokaista käyttökertaa tarkastetaan, että suojain on puhdas ja ehjä, akku kestää tarvittavan käyttöajan, suodattimilla on kapasiteettia riittävästi jäljellä ja hiukkassuodatustehon loppumista ilmaiseva varoitin on kunnossa. Tämä laite mahdollistaa tallennettavan menettelyn päivittäiseen tiiveyden tarkastukseen. Naamarin kasvoille asettuminen testataan tällä henkilökohtaisella tiiviystestillä ennen kuin uusi työntekijä aloittaa purkutyön tai kun suojainmallia vaihdetaan ja sen jälkeen vuosittain. Kasvot kuitenkin muuttuvat jopa viikossa tiiveyden kannalta esimerkiksi parrankasvun vuoksi. vsk. Onko siis tiiveystesti enää riittävä, mikäli se suoritetaan vain vuosittain. 2400 henkilöä. Näin voidaan todentaa viranomaiselle, että on toimittu asetuksen mukaisesti. Työnantajan on neuvoteltava parran kieltämisestä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. parran hoidon siten, että testi menee läpi ja tämän jälkeen parta saa taas kasvaa eikä tiiveys ole enää samalla tasolla. Jos naamarista vaihdetaan osia, sen eheys varmistetaan aina pukemalla naamari testauspäähän, joka mittaa tiiviyden alipaineella. Lisäksi naamariin ei saa tehdä muutoksia tai reikiä testin ottoa varten (CE-vaatimustenmukaisuus lakkaa olemasta voimassa). Aiemmin käytetty testaus oli altistuksen seurantaa, jossa mitattiin kuitupitoisuutta neulan kautta maskin sisältä imien. 72 tysventtiilin läppä pois ja mittausvälikappale asetetaan suodattimen paikalle. QuantiCheck® on uusi tapa testata kokonaamarin päivittäinen tiiveys kenttäja työolosuhteissa. Quantifitmaskitesti.. Osa testihenkilöistä ”optimoi” mm. Käyttäjä pukee naamarin ja antaa sen asettua kasvoilleen muutaman minuutin. Parta ja jo päivän sänki heikentävät suojanaamarin tiivistymistä kasvoille. Suojanaamaria sovitetaan ostettaessa, jotta oikea koko ja malli löytyvät
Testihiukkasia syötetään tasauskammion kautta mitattavan laitteen imuilmaan ja niiden pitoisuutta mitataan ennen suodatusta ja sen jälkeen. Kvartsija kovapuupölyn tiukentuneet raja-arvot ovat jo selvästi laajentaneet mittauksia asbestikaluston ulkopuolelle muihin rakennusja teollisuusimureihin. Ilmankäsittelylaitteen erotusasteen mittaus suoritetaan photometrillä (EN1822). 600 ilmankäsittelylaitetta, joista 3 on suurta imuautoa, joita käytetään asbestin ja haitta-aineiden purkutöissä. Siis lisää kehitystyötä ja testejä tarvitaan! Lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat ajan tasalla, tiedon ja toteutumisen saaminen käytännön työelämään ovat vielä pitkän, määrätietoisen työn takana. Testattavien laitteiden on oltava puhtaita sekä varustettuja uusilla HEPA-suodattimilla, jotka valmistaja on varmistanut riittäväksi H13tai H14-luokkiin. Käytettävät hiukkaset ovat määrältään ja kooltaan niin pieniä, että vaikutusta suodattimen toimintakyvylle niillä ei ole. Ilmankäsittelylaitteiden testaus Ilmankäsittelylaitteita ovat tässä yhteydessä alipaineistaja, rakennusimuri sekä imuauto. 73 Suojainten valmistajat suosittavat kokonaamarin tiiveydenmittausta päivittäin käyttöohjeissaan. Erotusaste on mitattava aina HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen. Parhaillaan esimerkiksi pohditaan, riittävätkö M-luokan rakennusimurit kohdepoistossa ja siivouksessa. vsk. Saksalaisen Deconta GmbH:n kehittämällä ASTQ:n testilaitteistolla on mitattu kolmen vuoden aikana jo n. Hyödyllisiä linkkejä: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti https://www.tyosuojelu.fi/documents/ 14660/899621/Tyopaikkatiedote_1_2020.pdf https://www.tyosuojelu.fi/kvartsivalvonta https://www.ttl.fi/kvartsille-uusi-sitovaraja-arvo/ https://www.ttl.fi/rekisterit/asa-rekisteri/ www.julkari.fi/handle/10024/138158 https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/ 2019/05/Malliratkaisu_Hengityksensuojain-tiiviystestit.pdf https://maskitesti.fi/tietoa-laitetestista/ www.astq.fi Rakennusimurin DOPtestaus, H-luokka.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Eräässä juuri julkaistussa tutkimuksessa yhdenkään M-luokkaan merkityn imurin erotusaste ei vastannut luokituksen vaatimuksia DOP-testissä
Biofilmi voi suojata mikrobeja puhdistusja desinfiointiaineilta ja sen poistaminen voi vaatia paljon työtä. Tulosten perusteella pintahygienia allasja märkätiloissa ei ollut toivotulla tasolla. Uima-allasja märkätilojen siivouksen ja siivouksen laadun varmistamisen merkitys onkin korostunut uima-allastilojen valvonnassa yhä enemmän. Projektissa selvitettiin uima-allasja märkätilojen pintojen hygieniaa näytteiden avulla vuosina 2017–2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Projektin tavoitteena oli selvittää Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen pintahygienian taso sekä löytää allasja märkätilojen puhtaanapidon kriittiset pisteet. Projektin perusteella voidaan todeta, että pintojen todellinen puhtaus selviää vain pintahygienianäytteiden avulla, joita kohteiden on tarpeen ottaa omavalvonnassaan. Märkätilojen pinnoille saattaakin muodostua silmälle näkymätön kerrostuma eli biofilmi ihmisperäisestä liasta, mikrobeista sekä niiden erittämistä limamaisista yhdisteistä. Myös Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on omissa tarkastuksissaan lisännyt asian painoarvoa entisestään viime vuosien aikana. Lisäksi selvitettiin kohteiden puhtaanapidon tasoa ja siivouskäytäntöjä. Pintojen puhtaus tiloissa vaikuttaa osaltaan myös allasveteen ja sen puhtauteen. 74 Projektin tausta ja tavoitteet Uima-allasja märkätilojen kosteat ja lämpimät olosuhteet tarjoavat mikrobeille hyvät mahdollisuudet lisääntymiseen. Helsingissä ei ollut aiemmin selvitetty allastilojen pintahygieniaa näytteiden avulla eikä kattavaa käsitystä pintahyLotta Kivikoski, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, ympäristöpalvelut Uima-allasja märkätilojen pintahygienia Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tehnyt selvityksen koskien uima-allasja märkätilojen pintahygieniaa. Samalla pyrittiin lisäämään kohteiden tietoa siivouksesta, pintahygieniasta ja pintahygienianäytteiden otosta. Kuvat: Lotta Kivikoski ja Arja Heinonen Helsingin kaupunki, ympäristöpalvelut. vsk. Pintahygienian parantamisen ja ylläpidon korkean tason tulisikin jatkossa olla merkittävässä osassa kaikissa uimaallaskohteissa
Näytteet analysoitiin laboratoriossa (MetropoliLab Oy). Projektissa käytettiin tulosten arvioinnissa laboratorioeläinlääkäripäivien 4.5.1995 konsensusehdotusta sovellettuna. Yhteensä näytteitä tutkittiin projektissa 226. Projektissa arvioitiin allasja märkätilojen siivouksen riittävyyttä ja tasoa sekä pyrittiin selvittämään siivoustulokseen vaikuttavia asioita. Lisäksi pyrittiin löytämään tilojen likaisimmat paikat eli puhtaanapidon kriittiset pisteet. Projektin näytteenottopisteiksi pyrittiin valitsemaan paikkoja, joissa ihmiset kulkevat sekä painottamaan likaisia tai hankalasti puhdistettavia paikkoja. Tutkimuksessa näytteet otettiin pintasivelymenetelmällä sapluunan avulla rajatulta alueelta (kuva 1). Näytteistä analysoitiin aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Pseudomonas aeruginosa, hiivat ja homeet. Lisäksi allastilojen tarkastusten perusteella oli tiedossa, että vain harvat kohteet ottavat itse pintahygienianäytteitä osana omavalvontaa. Pesutila, lattiakaivon välitön läheisyys (lattiapinta) 4. Tämän lisäksi vuonna 2019 otetiin 20 uusintanäytettä. Projektin keskeisenä tavoitteena oli lisätä tietoa siivouksesta, pintahygieniasta sekä sen seurannasta kohteissa. Pesutila, kulkuväylä (lattiapinta) 3. Sauna, alin laude 5. Tavoitteena pitemmällä aikavälillä oli saada pintahygienianäytteiden otto osaksi kohteiden omavalvontaa. Näytteenottopisteet olivat 1. Näytteet ottivat ympäristöpalveluiden tarkastajat. Näytteenottokohteina oli yhteensä 26 Helsingissä sijaitsevaa uimahallia ja muuta yleistä uima-allastilaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Allastila, kulkuväylä (lattiapinta). Pukuhuone, istuintaso tai kulkuväylä (lattiapinta) 2. vsk. Näytteen katsottiin olevan pintahygienialtaan heikentynyt, jos näytteen kokonaispesäkeluku oli konsensusehdotuksen mukaan arvioituna Kuva 1. Näyttenotto.. 75 gienian tasosta Helsingin uima-allastiloissa ollut projektia aloitettaessa. Näytteet otettiin puhtailta pinnoilta etukäteen määritellyistä näytteenottopisteistä. Näytteenottokohteista 10 oli uimahalleja, 10 kuntoutuslaitosten uima-allastiloja ja 6 hotellien uimaallastiloja. Projektissa mukana olleiden kohteiden vuosittainen kokonaisasiakasmäärä oli noin 2,7 miljoonaa asiakasta. Projektin toteutus Projekti toteutettiin vuosina 2017–2019. Projektin tavoitteena oli selvittää Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen pintahygienian taso sekä selvittää, mitä mikrobeja kohteiden pinnoilla esiintyy
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria todettiin kolmessa näytteessä kahdessa eri kohteessa. Projektinäytteiden perustella puhtaanaNäytteenottopisteet 1–5. Pintahygienianäytteiden tulokset Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti kohonneet aerobisten mikrobien pitoisuudet eli kaikkien mikrobien yhteismäärä pinnoilla. Projektin tulokset Projektin 226 näytteen perusteella allasja märkätilojen hygienia ei ollut toivotulla tasolla ja hygienia oli heikentynyt yli puolessa kaikista (59 %) näytteistä (taulukko 1). Erityisen huolestuttavaa on, että noin kolmasosa näytteistä luokiteltiin huonoon luokkaan eli niiden kokonaisbakteerimäärät olivat suuria. Myös homeita löytyi eniten lattiakaivon läheisyydestä, 10 %:ssa näytteistä. vsk. 1 2 3 4 5. Selvästi eniten hiivoja havaittiin lattiakaivon läheisyydestä otetuista näytteistä, joista 40 %:ssa havaittiin hiivoja. Hometta esiintyi 5 %:ssa näytteistä. Hiivoja todettiin 21 %:ssa näytteistä. 76 välttävä tai huono tai näytteessä havaittiin hiivoja, homeita tai Pseudomonas aeruginosabakteeria
Asiaa voi ainakin osittain selittää se, että pienemmissä kohteissa saattaa olla vähemmän tiloja, resursseja ja hygienia-asioihin perehtynyttä henkilökuntaa käytössään. Pintahygienialtaan heikentyneiden näytteiden osuus eri näytteenottopisteissä ja eri kohdetyypeissä. Kuva 7. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Taulukko 1. Usein näissä kohteissa uima-allasosaston toiminta on vain pieni osa muuta toimintaa. Pesutilojen kulkuväylät todettiin myös puhtaanapidon kannalta kriittiseksi pisteeksi, kun tässä näytteenottopisteessä hygienialtaan heikentyneitä oli 66 % näytteistä. Kriittinen piste.. vsk. Projektin perusteella pintahygienia oli paremmalla tasolla uimahalleissa ja suurimmissa kohteissa kuin asiakasmääriltään pienemmissä kohteissa (kaavio 1). Lattiakaivon läheisyydestä otetuista näytteistä oli 75 % hygienialtaan heikentyneitä. Allastilojen kulkuväylät (58 % heikentynyt) ja saunan alin laude (57 % heikentynyt) olivat myös hygienialtaan heikentyneitä. 77 pidon kannalta kriittisimmäksi pisteeksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt (kuva 7)
vsk. Asiat selvitettiin tarkastamalla tiloja, tarkastamalla asiakirjoja (kuten siivous-suunnitelma) ja haastattelemalla kohteen henkilökuntaa. Pintahygienian taso projektikohteissa.. Tässä ryhmässä on niin uimahalleja, kuntoutuslaitoksia kuin hotellejakin. Pintahygieniatasoltaan hyviä oli kaikista projektikohteista vain 3 (12 %). Kaavio 2. Näissä kohteissa pintahygienia oli heikentynyt yli 50 %:ssa näytteistä tai niiden näytteistä löydettiin Pseudomonas aeruginosabakteeria. 78 Yksittäisten kohteiden välillä oli havaittavissa huomattavia eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa (kaavio 2). Huono pintahygienian taso todettiin peräti 16 kohteessa, mikä on 62 % mukana olleista kohteista. Kyselyn ja tarkastuksen tulokset Projektinäytteenoton yhteydessä tavoitteena oli selvittää myös kohteen puhtaanapidon tasoa ja siivouskäytäntöjä. Kaavio 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Selvitettävät asiat olivat siivoussuunnitelma ja sen päivitysajankohta, kohteen siivouksen tekijä, kohteen siivousajat ja -tiheydet, siivoustilan kunto, siisteys ja varustelu, siivousvälineiden kunto, siisteys ja huolto sekä pintahygienianäytteiden otto. Pintahygienialtaan heikentyneiden näytteiden osuus kaikista näytteistä kohdetyypeittäin. Pintahygienian taso oli tyydyttävä 7 kohteessa (27 %), näissä kohteissa pintahygienia oli heikentynyt alle puolessa näytteistä
Toimenpiteitä pintahygienian parantamiseksi on jo Tärkeimmät toimenpiteet pintahygienian parantamiseksi: 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Lisäksi kaikissa tiloissa on toimiva ja riittävä ilman vaihto (kuva 8). Siivoushenkilökunta on saanut koulutuksen allasja märkätilojen siivoamiseen. Toimenpiteet pintahygienia parantamiseksi Projektitulosten perustella annettiin kohteille neuvontaa ja ohjeita pintahygienian parantamiseen. Lisäksi puutteita todettiin erityisesti siivoustiloihin tai -välineisiin ja siivousaikoihin ja -tiheyksiin liittyen. Näytteiden ottoon laaditaan näytteenottosuunnitelma. Projektissa mukana olleet kohteet ovat ottaneet asian kiitettävästi omakseen ja ovat olleet valmiita kyseenalaistamaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Allasja märkätiloille on riittävät asianmukaisesti varustetut siivoustilat, jotka pidetään kunnossa ja siisteinä. 5. Kuva 8. Likakuorman vähentämiseksi allasja märkätiloissa tulee huolehtia käyttäjien hygieniakäyttäytymisestä. Tämä aika rauhoitetaan siivoustyölle. 6. 4. Myös siivousvälineiden huoltoon on tilat. Päätelmät ja toimenpiteet Projektissa saatiin hyvä käsitys pintahygienian tasosta Helsingin uima-allasja märkätiloissa. Allasja märkätiloja kalusteineen ylläpidetään ja kunnostetaan suunnitelmallisesti siten, että kaikki pinnat pysyvät ehjinä ja helposti puhtaana pidettävinä. Tilojen siivoukseen varataan riittävästi aikaa riittävän usein. vsk. Siivoussuunnitelmassa on varmistuttu siitä, että käytetyt menetelmät ja siivoustiheydet vastaavat todellista tarvetta. Tätä varten laaditaan hygieniaohjeet. 79 Suurimmassa osassa kohteita eli 17 kohteessa (65 %) pintahygienianäytteitä ei ollut otettu säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Käytössä on ajan tasalla oleva ja riittävän yksityiskohtainen siivoussuunnitelma. Rikkinäinen pinta.. Käytössä ovat oikein valitut siivousmenetelmät sekä puhdistusja desinfiointiaineet. Tilojen hygienia ja siivoustulos varmistetaan pintahygienianäytteiden avulla. 7. Perusteellinen siivous tehdään päivittäin, pian tilojen käytön loppumisen jälkeen. 3. 2. 8
Pintahygienianäytteitä voidaan kohteissa ottaa eri menetelmillä ja tärkeintä näyttää projektin tulosten perustella olevan kokonaismikrobimäärän tai totaalihygienian selvittäminen. Siistin näköinen ja hyväkuntoinen pinta voi olla hygieenisesti heikentynyt, esimerkiksi näkymättömän ja vähitellen kerääntyvän biofilmin takia. Tämä menetelmä tulisi ottaa käyttöön kaikissa uima-allaskohteissa. Tilojen pintahygieniaa voidaan erityisesti parantaa siirtymällä siivoustapaan, jossa perusteellinen siivous tehdään päivittäin mahdollisimman pian tilojen käytön päättymisen jälkeen. Siivouksen suunnitteluun pintahygieniatason parantamiseksi kannattaa ottaa mukaan kaikki tahot, kuten kohteen toimija, kiinteistön omistaja, siivouspalvelu ja kiinteistöhuolto. Kohteissa onkin hyvä suosia mahdollisimman helppokäyttöisiä, itse tehtäviä pintahygienian määritysmenetelmiä. Pintojen huono hygienia voi aiheuttaa kävijöille haittoja ja nykyistä tilannetta tulee parantaa. Näytteissä, joissa havaittiin hiivoja, homeita tai Pseudomonas aeruginosa -bakteeria oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myös korkea kokonaismikrobien määrä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Helsingin ympäristöpalveluiden tavoitteena on laajentaa suunnitelmallinen ja säännöllinen pintahygienianäytteiden otto osaksi omavalvontaa kaikissa uimaallaskohteissa. vsk. 80 tehty tai vähintään suunnitellaan kaikissa projektikohteissa. Pintojen todellinen puhtaus selviää vain tutkimalla pintahygienianäytteitä. Julkaisu: https://www.hel.fi/static/liitteet/ kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/ julkaisu-13-20.pdf Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti, sosiaalija terveysministeriö sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä koulutuksen Ympäristöterveydenhuollon hallintoa – Webinaari Osa I 29.9.2020 klo 13.00 – 15.45 Ympäristöterveydenhuollon hallintoa – Webinaari Osa II 30.9.2020 klo 13.00 – 15.30 Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 25.9.2020 mennessä.. Pintahygienian parantamisen ja ylläpidon korkean tason tulisikin jatkossa olla merkittävässä osassa kaikissa uima-allaskohteissa
Ohje julkaistiin 3.6.2020, ja se on saatavilla verkko-osoitteesta www.tukes.fi/tietoa-tukesista/ materiaalit osioista Kemikaalilaitokset sekä Kuluttajille tarjottavat palvelut. Vähintään yhtä tärkeää toiminnallista turvallisuutta on myös korostettu. Uimalaitosten kemikaaliturvallisuutta valvovat pelastuslaitokset, ja ohjeen työstämisen ohessa aloitettiinkin pelastuslaitosten tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämiseen tähtäävä työ. Lisätietoja: ylitarkastaja Konsta Kulmala puh. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on yhteistyössä pelastusviranomaisen sekä Uimahallija kylpylätekninen yhdistys ry:n (UKTY ry) kanssa laatinut ohjeen allasvesikemikaalien turvallisesta varastoinnista. vsk. Uima-allasvedet käsitellään kemikaaleilla, jotka ovat väärin käytettynä vaarallisia paitsi terveydelle, myös rakennetulle ja rakentamattomalle ympäristölle. Muutostöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä on hyvä hetki arvioida kemikaalitilojen turvallisuus. Ohjeen painopiste on kemikaalivuotojen rakenteellisessa hallinnassa. 81 Valtaosa Suomen uimahalleista on rakennettu 1970-luvulla. Ohje on suunnattu uimalaitosten rakennushankkeista ja arkisesta toiminnallisuudesta vastaaville. Lähivuosikymmenet ovat menneet pääosin uimahallien peruskorjausten ja laajennusten merkeissä. Tänä päivänä pääosin uudisrakentamisella korvataan vanhoja käytöstä poistettavia halleja. 029 5052 097, konsta.kulmala@tukes.fi Ohjeistusta allaskemikaalien varastointiin ja käyttöön Konsta Kulmala, Tukes. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51
Sillä on erikoisuutena robotiikka, joka on keskeinen osa menestymisen strategiaa ja yksi kaupunkikehittämisen neljästä kärjestä. Tämä kärkihanke kulkee nimellä RoboRiksu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. ”Jos kerran robotiikka tulee osaksi elämäämme kodeissa ja työpaikoilla, emme voi ohittaa robotiikkaa vain sillä perusteella, että se ei vielä näy arjessa tai että se ei tunnu kiinnostavalta. Siksi oppimismahdollisuuksia tulee tarjota ”vauvasta vaariin” ja ”tutista tohtoriksi” kuten Riihimäen robotiikkastrategian isä, kehittämisjohtaja Esa Santakallio on avannut ajatusta. Kehityspäällikkö Pia Engström kertoo, että robotiikan ja teknologian arkisen käytön arvioidaan kasvavan todella merkittävästi jo aivan lähivuosina. Robotiikkaopetuksen tavoitteet ja sisällöt on viety Riihimäellä varhaiskasvatusja Marjo Vaalgamaa Riihimäen robotiikkakaupunki Robotiikkaosaaminen on tulevaisuuden taito, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä resurssien säästöjä ja parantaa elämän laatua. Mitä paremmin ymmärrämme teknologiaa ja robotiikkaa, sitä enemmän voimme löytää sen tarjoamia mahdollisuuksia ja ratkaisuja”, Engström pohtii. vsk. Tästä syystä robotiikan perusteiden ymmärtäminen nousee kansalaistaidoksi ja samalla se pitää nähdä osana yleissivistystä. Robotiikka ja teknologia voivat avata ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi kierrätyksen tehostamisessa ja toisaalta tarjota apua ja itsenäisyyttä vanhuksille, jotka haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. 82 R iihimäki on 28 800 asukkaan kaupunki eteläisessä Suomessa. Riihimäellä robotiikkaosaaminen nähdään niin tärkeänä taitona, että sitä halutaan opettaa kaikille vauvasta vaariin.. Robotiikkaa on edistetty erityisesti koulutuksen ja osaamisen kautta
Riihimäen lukiolla on ollut robotiikkaan liittyvää opintotarjontaa jo kaksi lukuvuotta. 83 opetussuunnitelmiin asti. Sisältöjä ja tarjontaa kehitetään edelleen myös tulevaisuudessa. Riihimäellä robotiikkaa opetetaan osana muita aineita, joten opetusta saavat ihan kaikki oppilaat. Kaikilla opetusasteilla korostuu tekemällä oppiminen, tiimissä toimiminen sekä projektinomaisuus: suunnitelmasta toteutukseen, vaihtoehtojen punnitseminen, päätöksenteko ja valintojen perustelu sekä tulosten esittely. Kurssi on tulossa tarjolle kaikkiin kolmeen oppilaitokseen saman sisältöisenä. Erityisen arvokasta tässä on se, että robotiikan ymmärrystä kertyy myös oppilaille, joista ei tule isona insinöörejä, vaan myös lääkäreitä, rekkakuskeja ja kirjanpitäjiä (https://www.riihimaki.fi/ robotiikka-riihimaki/robotiikkaopetus/). Tänä vuonna on rakennettu uusi Robotiikan perusteet -kurssi yhteistyössä Hyria koulutuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Kuva: Jenniina Nummela.. Varhaiskasvatuksessa robotiikkaan tutustutaan leikkien kautta. Perusopetuksessa mennään astetta syvemmälle ja lisätään ymmärrystä siitä, että teknologian toiminta perustuu ihmisen tekemiin ratkaisuihin ja valintoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Robotiikkaan liittyviä taitoja vahvistetaan peleillä, leikeillä, ongelmanratkaisutehtävillä ja tutkimuksilla. vsk. Lukiossa kasvatetaan ymmärrystä robotiikan ja teknologian merkityksestä sekä niiden mahdollisuuksista yhteiskunnassa ja työelämässä. HAMK on tehnyt kurssiin oman laajennusosan, jolla sisältö syvenee korkeakoulutasoiseksi
vsk. ”Kärjistäen voisi sanoa, että muualla tutkitaan ja harjoitellaan valmiin robotin käyttöä, mutta Riihimäellä rakennetaan robotteja ja prototyyppejä itse ja jo ihan pienestän pitäen”, kertoo Engström ylpeän innostuneesti. Riihimäen robotiikkaopetuksen malli, jota on kehitetty vuodesta 2014 alkaen, on herättänyt kiinnostusta myös Euroopassa ja laajemminkin. 84 Riihimäen kaupunki koordinoi Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Robo oppii -hanketta, jossa Hyria ja HAMK ovat tiiviisti mukana. Tulevaisuuden robotiikkainnovaatioiden odotetaan syntyvän monialaisesta yhteistyöstä, jolle tämä Riihimäen kaupungin moni-ikäinen oppiminen ja alueen monialaisten, ammatillisten oppilaitosten vahva osallistuminen luovat hedelmällisen maaperän. HAMK:ssa robotiikka ja automaatiotekniikka ovat olleet keskeisiä sisältöjä jo pidemmän aikaa insinööriopinnoissa, mutta nyt robotiikka on vahvistumassa muidenkin alojen opetussisällöissä ja erikoistumismahdollisuutena opiskelijan tutkintoalasta riippumatta. Lähde: Riihimäen kaupungin kehityspäällikkö Pia Engströmin haastattelu 29.5.2020.. Robotiikan opintotarjonnan kehittämiseksi tavoitteena on rakentaa 30 opintopistettä uusia robotiikkaopintoja sekä edistää mielekkäiden opintopolkujen syntymistä oppilaitosten välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Artikkelin kirjoittaja Marjo Vaalgamaa työskentelee projektipäällikkönä HAMK Smart -tutkimusyksikössä ja opinto-ohjaajana liiketalouden koulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Mielenkiinnolla odotamme, miltä Riihimäen robotiikkakaupunki näyttää viiden ja kymmenen vuoden päästä
koulutusmateriaaliksi. ISBN 978-952-9637-54-6 UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Kirjoittajat: Jutta Kivikallio, Tuula Suontamo, Jari Keinänen, Kaarina Kärnä, Salli Lindstedt, Päivi Aalto UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. mainittujen tilojen puhtaanapitoon. alv. Oppaan tavoite on toimia uimahallien hygienian hallinnan, omavalvonnan ja siivoustyön suunnittelun apuna sekä tarjota käytännön ohjeita kaikille uimahallien ja muiden kosteiden tilojen siivouksesta ja hygieniasta vastaaville sekä valvoville viranomaisille. 10 %). Oppaan tiedot on sovellettavissa myös kuntoutuslaitoksien, hotellien ja laivojen allasosastojen ja oheistilojen sekä urheiluja jäähallien peseytymisja pukeutumistilojen puhtaanapitoon sekä myös ohjeistukseksi julkisissa rakennuksissa, taloyhtiöissä ja kotitalouksissa käytössä olevien ed. Opas on päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaoppaasta. Oppaan kirjoittajat edustavat maamme eturivin asiantuntemusta uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniasta.. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Hinta 28,00 euroa + toimituskulut (sis. Opas on erinomainen tietolähde mm
Ympäristörikosten määrä kokonaisuutena on viime vuosina pysytellyt samassa suuruusluokassa ”Luontoja ympäristöarvojen merkitys ja niiden suojelu ovat viime aikoina korostuneet johtuen osaltaan yhteiskunnallisesta keskustelusta, joka liittyy kysymyksiin ilmastonmuutoksesta sekä alkuperäisen monimuotoisen luonnon ja eliöstön uhanalaisuuden lisääntymisestä”, poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksen arvioi. Sisäilmayhdistys Lisää Esko Kukkosen vaiherikkaasta urasta Ympäristö ja Terveys-lehdessä 5/2019. Järjestäytynyt rikollisuus hakeutuu yhteiskunnassa sellaisille alueille, joissa on saatavissa mahdollisimman suuret rikoshyödyt vähäisellä kiinnijäämisriskillä. Ennallistamiskustannukset saattavat vähäisiltäkin tuntuvissa ympäristörikoksissa nousta merkittäviksi. Mittava virkamiesura avaintehtävissä Rakennushallituksessa, sisäministeriössä, Helsingin yliopistossa ja viimeksi ympäristöministeriön yli-insinöörinä toi Kukkosen suomalaisen sisäilmaosaamisen ytimeen. Ympäristörikoskatsaus poliisin verkkosivulla osoitteessa https://bit.ly/2YVyPvY Poliisihallitus. Kukkonen kuului myös aiemmin LVI-teknillisen aikakauslehden, nykyisen Talotekniikka-lehden, kantaviin voimiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Tämän johdosta ympäristörikokset, joissa pyritään välttämään päästöjen ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä aiheutuvia lisääntyviä kustannuksia sekä vaadittavia suojeluinvestointeja, voivat muodostua toimijoille yhä tuottoisammaksi rikoshyödyksi”, Hankilanoja sanoo. 86 POIMINTOJA Esko Kukkoselle Pro Sisäilma -tunnustus Keväällä Sisäilmayhdistyksen juhlavuoden sisäilmastoseminaarissa jaettiin toisen kerran yhdistyksen Pro Sisäilma -tunnustus. Hän toimi korkeatasoisen ammattilehden toimitussihteerinä ja vielä kymmenen vuotta päätoimittajanakin, vaikka työskenteli samaan aikaan vaativissa viroissa. Kiertotalousteknologiaan liittyvä rikollinen toiminta tullee lähivuosina kasvamaan. Tällä kertaa tunnustuksen sai yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Esko Kukkonen. Juuri valmistuneen Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän katsauksen mukaan esitutkintaviranomaisille tutkintaan tulleiden ympäristön turmelemiseen (188 kappaletta), törkeään ympäristön turmelemiseen (6) ja ympäristörikkomuksiin (222) liittyvien määrä on vähentynyt. Sen sijaan luonnonsuojelurikoksiin (53), varomattomaan käsittelyyn (318) ja räjähderikoksiin (145) liittyvien rikosten määrä on kasvanut. DI Esko Kukkosen kiinnostus tekniseen alaan syttyi jo poikavuosina. Läntisen Euroopan maissa on jo ollut esitutkinnassa muun muassa biopolttoaineisiin liittyviä tapauksia. Moni tuntee Esko Kukkosen myös Rakennuslehden kolumnistina ja freelance-toimittajana. ”On odotettavissa, että lähivuosina tullaan antamaan uutta yhä tiukempaa sääntelyä, joka aiheuttaa eneneviä kustannuksia muun muassa päästöjen vähentämisvaatimusten sekä jätteiden ja maa-ainesten asianmukaisen käsittelyn muodossa. Uran kannalta käännekohtia oli vuonna 1966 nuoren diplomiinsinöörin nimitys TKK:lle laboratorioinsinööriksi. Ympäristövalvontaviranomaisilla on keskeinen rooli ympäristönsuojelun ja -valvonnan kehittämisessä ja tätä kautta myös ympäristörikosten ennalta estämisessä. Ympäristörikoksia koskevan tilannekuvan perusteella korostuvat valvontaja esitutkintaviranomaisten keskinäisen yhteistyön sujuvuus, rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen, rikoshyödyn pois ottaminen, tiedottaminen sekä kansallisen ympäristörikostorjunnan strategian ja toimenpideohjelman toteuttaminen. vsk
Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät ole vastaajista toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Tämä käy ilmi Aaltoyliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Hanke: Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys (MIF). Altistumiseen vaikuttavat elinympäristö, ravinto ja ruokailutapa. vsk. 87 POIMINTOJA Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista Yli puolet asukkaista tekisi kodin hiilijalanjäljestä pakollisen tiedon. Tulokset selvisivät juuri päättyneessä hankkeessa, jossa kehitettiin myös mikromuovien tutkimusmenetelmiä. Mikromuoveja löytyy kaikkialta vesistöissä, määrät vesieliöissä ja kaloissa vaihtelevat Mikromuoveja esiintyy kaikkialla vesistöissä sekä kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä. Mikromuovit aiheuttavat vesieliölle stressiä ja voivat altistaa ne haitta-aineille. ”Mikromuoveja kulkeutuu maalta vesistöön etenkin virtaavien vesien mukana. Kuva: Maiju Lehtiniemi, SYKE.. SYKE Mikromuovia mikroskoopissa. Eniten mikromuoveja kertyy tutkimusten perusteella sinisimpukoihin, jotka suodattavat vettä saadakseen ravintoa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 prosenttia tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista, ja joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 prosenttia enemmän. Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Mikromuovia päätyy vesieliöihin todennäköisimmin niiden ravinnonoton kautta. ”Kenttätutkimukset osoittavat, että mikromuoveja löytyy kaikkialta eli veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta, meren ja järvien pohjalta sekä kaloista, simpukoista ja pohjaeläimistä. Mitä pienempiä mikromuoveja tutkitaan, sitä korkeampia pitoisuuksia havaitaan, koska muovit pilkkoutuvat ympäristössä jatkuvasti pienemmiksi”, kertoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Vastaajat kaipasivat puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista. Kuva: Eija Hasu. Vähäisempiä määriä löydettiin merenpohjan yleisimmistä pohjaeläimistä eli liejusimpukoista, liejuputkimadoista ja surviaissääskien toukista. Tulevaisuudessa erityisesti liikenteen mikromuovipäästöistä tarvitaan lisää tietoa”, kertoo tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskuksesta. Aalto-yliopisto Townhouse on yksi vaihtoehto pientaloasumiseen kaupungissa. Näistä tärkeimpiin kuuluu hulevesi, joka on taajamissa valuvaa sadeja lumensulamisvettä. Tulokset osoittavat, että kaupunkiympäristön hulevedet sisältävät mikromuoveja, joiden määrän ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa. Kaikista tutkituista eliöryhmistä löytyi mikromuoveja
10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. uudistettu painos. Tämä etu voimassa vuoden loppuun saakka. 88 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy www.lehtiluukku.fi –> lisää lehden osoitekentässä näkyvä tilaajatunniste. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. alv. vsk. Huom! Tilaajatunnisteen voi liittää vain kerran. 10 %). Tilaa lehti! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2020, 51. BK-Hydrometa Oy, p. 89 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarjoamme palveluita mm. Mainosaineistot 21.9.2020 mennessä. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Mekin olemme yhteiskunnallinen yritys * Kaikella yrityksen toiminnalla on vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristönsuojelun, elintarvikehygienian, ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 www.ymparistojaterveys.fii www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2020 ilmestyy teemalla ILMASTO ilmestyy 12.10.2020. vsk. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. *. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut
Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 UUTUUS! Maaliskuussa ilmestynyt! Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Tilauksiin lisätään toim. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3-oktaavi ja FFT-mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • IntegroituwifijaLTE4g-modeemioptiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud -ohjelmistoihin Ympäristön mittaamisen asiakasratkaisut Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy • Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava • Puh: (010) 3222 631 • sales@mip.fi NOR145-äänitaso -analysaattori UUTUUS! Mittarin ohjaus NorVirtualapin kautta.
Hallittu betonin päällystäminen ! ARDEX höyrynsulkutuotteet ovat turvallisia ratkaisuja alkalisuojaksi betonin emäksisyyttä vastaan sekä kapillaarikosteuden, rakennekosteuden ja haitta-aineiden hallintaan. Katso kurssikalenteri ja ilmoittaudu mukaan maksuttomaan koulutukseen osoitteessa ardex.fi/ardex-opisto Järjestämme koulutuksia ympäri Suomen. Voimme tulla pitämään koulutuksen myös räätälöitynä asiakkaan tiloihin tai kouluttaa etänä verkossa. Höyrynsulkujen käyttöalueet -taulukko sekä työohjepankin järjestelmäratkaisut osoitteessa ardex.fi