Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk. 3
Tervehdin ääneti Akseli Gallen-Kallelaa, Selim Palmgrenia ja Juhana Herttuaa, jotka jäävät aina ulos, mutta kivisinä kestävät sen hyvin. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Työpaikan pihaan kaartaessani olen siirtynyt tutun reitin kautta vapaalta töihin. Ja olen valmis uuteen päivään. vsk. Minulle selkeä hyvinvointiasia on kaunis työmatka. Kulttuurija luontoympäristön tapahtumat sitovat minut tähän aikaan ja paikkaan. 044 243 3519 Riku Suuriniemi, puh. Työmatka Tuija Mikkonen kirjoitti tähän lehteen artikkelin kulttuuriympäristöjen merkityksestä hyvinvoinnillemme. Lehden teemoina ovat ilmasto ja ilmansuojelu. Näen puut kunkin vuodenajan asussaan, ohitan Pelle Hermannin värikkään leikkipuiston ja kesäaikaan laamat ja vuohet (näissä myös äänija hajuefektit!) aitauksessaan. Kaarina Kärnä. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Ahoranta, puh. – Mitkä ovat Sinun työmatkasi maamerkit. Tuntuu, että tätä tärkeää asiaa ei useinkaan tuoda riittävästi esille. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Ehkei niin kaunis, mutta sitäkin tärkeämpi kirjasto on yleensä aamuisin töihin tullessani vielä kiinni, mutta palautusluukulla käy lukijoita. 040 708 8564 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2021 ilmestyy 18.10. Varsinkin kaupungeissa kulttuurija luontoympäristöt liittyvät usein toisiinsa, ja arjen viihtyvyydessä nousevat esille luonto ja kulttuuri rinta rinnan. Oranssi postilaatikko on väripilkku, jonka kohdalla ollaan jo lähellä. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Pyöräilen töihin, ja jopa vajaan kolmen kilometrin työmatkaan mahtuu paljon. Ylitän Kokemäenjoen, katson kaupungin ylle kohoavaa KeskiPorin kirkkoa, kaunista Raatihuoneenpuistoa suihkulähteineen, istutuksineen tai jouluvaloineen, kuulen Raatihuoneen kellon lyönnit ja panen merkille joen ylittävälle kevyelle liikenteelle tarkoitetun Taavi-sillan keväisen saapumisen ja syksyisen lähdön
18 Lahden kaupungin sisäilmatoimintamalli – Yhteistyöllä parempaa sisäilmaa Jussi Hietala ............................................................................... 70. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 52. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 24 Kuntien sisäilmaverkosto pohti sisäilmatilanteen arvioinnin käytäntöjä Piia Markkanen ......................................................................... vsk 5 • 2021 Työmatka Kaarina Kärnä ............................................................................. 14 Ilmanvaihdon ohjeistus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen tiloihin pandemia-aikana Hanna Leppänen ...................................................................... 52 Valtio edistää puurakentamista – tavoitteena kehittää rakentamista Petri Heino ja Jemina Suikki ...................................................54 Kulttuuriympäristöistä huolehtiminen lisää hyvinvointia Tuija Mikkonen ..........................................................................60 Poimintoja ............................................................................... 28 Oirekysely – työskentely sisäilmakorjatuissa kohteissa Leena Stenlund ..........................................................................34 Homekoiran käyttö korjausten laadunvarmistuksessa Leena Stenlund ..........................................................................40 Kloorianisolit – vanhan talon haju Jani Mäkelä ................................................................................48 Kirjaesittely: Leena-Kaisa Laakso, Puutalotarinoita ................................................................... 4 Sisäilma, terveys ja riskikäsitykset Kati Huttunen .............................................................................. 6 Sisäilmaan liittyvän oireilun monitekijäisyys – terveydensuojelun näkökulma Vesa Pekkola .............................................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52
vsk. Suomessa olemme tilanteessa, jossa törmäävät yhteen havainnot toisaalta keskimäärin hyvästä sisäilman laadusta ja toisaalta yleisestä oireilusta sisäilmaan liittyen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Sisäympäristöön liittyvien terveysja hyvinvointihaittojen ennaltaehkäisyssä ja ongelmatilanteiden ratkaisussa korostuu rakennusten ennakoiva kunnossapito, nopea reagointi ja vuorovaikutteinen viestintä.. 6 Kati Huttunen, ympäristöterveyden ja -toksikologian dosentti Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sisäilma, terveys ja riskikäsitykset Sisäilman laatu ei ole yhdentekevää, sillä puhdas ja raikas sisäilma tukee ihmisten toimintakykyä ja terveyttä sekä parantaa tutkitusti viihtyisyyttä, tuottavuutta ja oppimistuloksia
Myös kosteusvaurioita havaitaan meillä vähemmän verrattuna muuhun Eurooppaan, samaan tapaan kuin muissakin Pohjoismaissa. /1/ Väestötasolla voidaan siis sanoa, että Suomessa on eurooppalaisittain hyvä sisäilma. Huonoon sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Mukailtu viitteistä /17, 18/.. Erittäin vaikeiden oireiden kokeminen on harvinaista, mutta Suomessakin on arvioitu Kuva 1. Terveyshaittoihin liitetyistä sisäilman altisteista oikeastaan vain radonin suhteen meillä on tilanne huonompi kuin muualla Euroopassa, johtuen mm. (Kuva 1) Sisäilma meillä ja muualla Suomalainen rakennuskanta on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa, sillä heikkokuntoisissa asunnoissa asuvan väestön osuus Suomessa on Euroopan pienimpiä. 7 S isäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on pitkä lista, joista tärkeimpiä ovat sisäilman päästölähteet ja ulkoilman laatu. Suomen uraanipitoisesta maaperästä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Vaikka sisäilmaoireilu on yleistä, onneksi valtaosa oireita raportoivista vastaajista kokee oireensa lieviksi tai kohtalaisiksi. Sisäilmaan liitetty oireilu on selvästi harvinaisempaa kotona kuin työpaikalla, missä lähes puoli miljoonaa työikäistä raportoi kokeneensa oireita edellisen vuoden aikana /4/. Sisäilmaan liittyvä oireilu on kuitenkin Suomessa yleistä /2/, ja esimerkiksi suomalaista kunnista 10–30 prosenttia kokee sisäilmatilanteen haastavaksi tai vaikeaksi /3/. Julkisessa keskustelussa usein mielenkiinto kohdistuu rakennuksen ominaisuuksiin, vaikka sisäilman laatuun vaikuttavat merkittävästi myös tilan käyttäjät itse: esimerkiksi ihmisten määrä ja aktiviteetit, kuten ruuanlaitto tai siivous, muokkaavat vahvasti niin sisäympäristön kemiallista kuin mikrobiologistakin koostumusta. Maailmalla yleisten sisäilman saastuttajien, kuten pienhiukkasten pitoisuudet, ovat Suomessa selvästi matalammalla tasolla, ja passiivinen tupakointi sisätiloissa harvinaista
/2/ Silloin kun sisäilman laadussa on havaittu ongelmia, syypääksi selviää usein ilmanvaihtoon liittyvät puutteet. Hengitystieoireiden lisäksi pienhiukkasille altistuminen lisää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, kun taas radon on ensisijaisesti karsinogeeni eli aiheuttaa syöpää. Haitta-aineista kyselyssä useimmin nousivat esille kuidut ja sisäilman kemialliset yhdisteet kuten ammoniakki. ”Vain korvien välissä” olevia oireita ei ole olemassakaan, sillä ihmisen terveys on kokonaisuus, johon vaikuttaa aina sekä somaattiset että psyykkiset tekijät. /5/. Muista sisäilman altisteista tautitaakan kannalta merkittävimpiä ovat akuutteja myrkytyksiä aiheuttava häkä, hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (volatile organic compounds, VOCs) sekä tunnettu syöpäriski tupakansavu /5/. Oireiluun ja sen vakavuuteen vaikuttavat vahvasti kuitenkin muutkin seikat mukaan lukien oireilijan terveydentila ja muu fyysinen ja henkinen kuormitus. Esimerkiksi tuoreessa toimistorakennuksiin keskittyneessä eurooppalaisessa tutkimuksessa työntekijöiden havaittiin raportoivan useammin oireita toimistoissa, joiden ilmassa epäpuhtauksia oli enemmän. Oireiluun vaikuttavista tekijöistä ensimmäisenä tulevat usein mieleen sisäilman laatua huonontavat epäpuhtaudet, kuten pienhiukkaset, kemikaalit ja mikrobit. Samalla tavoin terveyshaittoja ei voi myöskään jakaa mustavalkoisesti joko sisäilmasta tai muista syistä johtuviksi. Kunnille vuonna 2019 lähetetyssä kyselyssä yleisimmiksi syiksi sisäilmaongelmiin nimettiin tunkkaisuus ja ilmanvaihdon tekniset ongelmat kuten virheelliset painesuhteet rakennuksessa. Mikrobikasvun tiedetään kyllä olevan yhteydessä kosteusvaurioon, mutta ei kuitenkaan yksiselitteisesti terveyshaittoihin /6/. Kosteusvaurioiden yhteys terveyshaittoihin, kuten hengitystieoireisiin ja astmaan, on myös selvä, mutta tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Seuraavaksi yleisin raportoitu syy huonoon sisäilman laatuun olivat kosteusja homevauriot sekä lämpötilan, ilmankosteuden tai vedon aiheuttamat ongelmat. Yksittäisistä altisteista nousi esille haihtuva orgaaninen yhdiste etyylibentseeni, joka li. 8 olevan tuhansia ihmisiä, joiden elämänlaatua ja toimintakykyä sisäilmaan liittyvät oireet merkittävästi heikentävät. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Mikrobikasvun lisäksi kosteus voi lisätä muidenkin altisteiden pitoisuutta sisäilmassa, esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöjen lisääntyessä, mutta näistäkään ei ole löytynyt selittäjää oireilun yleisyydelle. vsk. /2/ Terveyshaittojen syitä metsästämässä Väestötasolla sisäilman altisteista eniten terveyshaittoja aiheuttavat Suomessa pienhiukkaset ja radon, joiden vaikutukset ovat jo hyvin tiedossa. Lähes 10 % suomalaisten tautitaakasta liittyy ulkoilmasta peräisin olevien bioaerosolien kuten siitepölyn aiheuttamiin allergiaja astmaoireisiin
Huolimatta viime vuosikymmenen tuomista parantuneista mittausmenetelmistä, mikrobialtistumisen mittaaminen ei kykene ennustamaan rakennuksessa oleskeluun liittyviä terveyshaittoja kosteusvaurion laajuuden ja vakavuuden arviointia paremmin. Oireilun monitekijäisyys ei tee oireista kuviteltuja, mutta korostaa tarvetta huomioida taustatekijät esimerkiksi silloin, kun arvioidaan rakennuksen mahdollista terveyshaittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Nykytilanteessakin siis rakennuksen tutkiminen on paras keino havaita ja paikallistaa epäpuhtauslähteet ja edellytys korjaustoimille. Myös mikrobitoksiinien pitoisuudet ovat sisäilmassa yleisesti hyvin pieniä, ja niiden esiintyminen myös vaurioitumattomissa rakennuksissa ja ulkoilmassa viittaa pienille määrille altistumisen olevan tavallista /14, 15/. Kosteusvaurioihin viittaavat havainnot, kuten kosteus rakenteissa, näkyvä homekasvusto tai homeen haju, ovat edelleen vahvimmin terveyshaittoihin yhteydessä olevia mittareita /12/. työntekijän sukurasitteiden ja työstressin lisäävän rakennukseen liittyvien oireiden esiintymistä jopa yli viisinkertaiseksi, mikä viittaa työhön ja yksilöön liittyvien tekijöiden vaikuttavan oireiluun merkittävästi. Kemikaalien pitoisuudet ovat tyypillisesti sisäympäristöissä matalia, mutta pitkäaikainen altistuminen ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset muiden altisteiden kanssa voivat lisätä haitallisten vaikutusten riskiä. Rakennuksesta kerätyn ilmatai pölynäytteen aiheuttamaa biolo. Tunnetuimmat sisäilman haitta-aineiden kuten asbestin ja PAH-yhdisteiden lähteet selvitetään ja tarvittaessa analysoidaan rakennuksen tutkimisen yhteydessä, jolloin pystytään myös paikallistamaan mahdollisia lähteitä korjauksien suunnittelua varten /16/. VOC-pitoisuudet ovat suomalaisten rakennusten sisäilmassa kuitenkin matalia, ja edelleen laskusuunnassa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien ansiosta /13/. Yksittäisten tekijöiden mittaamisen sijasta terveysriskin arvioinnissa pitäisi pystyä katsomaan oireiluun vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Terveydelle haitallisia kemikaaleja voi päätyä sisäilmaan myös muuten kuin kosteusvaurion seurauksena, esimerkiksi uusista materiaaleista sekä siivoukseen, henkilökohtaiseen hygieniaan, vaatehuoltoon tai paloturvallisuuteen liittyvien kemikaalien käytön myötä. Samassa aineistossa kuitenkin havaittiin mm. /7/. Itse mikrobien lisäksi muita mahdollisia, kosteusvaurioihin yhteydessä olevia terveyshaittojen aiheuttajia ovat mikrobitoksiinit ja mikrobeista tai rakennusmateriaaleista haihtuvat orgaaniset yhdisteet. 9 säsi yleisen oireilun määrää lähes puolitoistakertaiseksi. Vastaavia havaintoja on tehty myös suomalaisissa kouluissa ja sairaaloissa /8, 9/. Rakennusten käyttäjien arviot sisäilman laadusta ovat yhteydessä rakennuksen kuntoon, joten kyselyt voivat antaa hyödyllistä tietoa rakennuksen korjauksia varten /10/. vsk. Oirekyselyiden käyttäminen terveydelle haitallisten kohteiden tunnistamiseen voi kuitenkin jopa johtaa harhaan, sillä lievä oireilu on suhteellisen yleistä kaikissa rakennuksissa ja sisäilmaongelmaisten ja vertailukohteiden väliset erot raportoitujen oireiden määrässä ovat tyypillisesti pieniä /11/
Sisäilman kohdalla tämä on huomionarvoista siksi, että juuri sisäilmaan liittyvät terveysriskit koetaan tyypillisesti suurempina kuin ne tutkimustiedon mukaan ovat. Omat kokemukset ja median kautta jaetut käsitykset ja mielipiteet voivat vahvistaa tai heikentää merkittävästi yksilön kokemaa riskiä: Esimerkiksi lentomatkan riski usein tuntuu suuremmalle kuin vaikkapa automatka lähikauppaan. vsk. Ristiriidat asiantuntijoiden ja väestön riskikäsitysten välillä voivat luoda vääriä ennakko-odotuksia, kokemusta vähättelystä ja luottamuspulaa, mikä hankaloittaa sekä vuoropuhelua että ratkaisujen löytymistä. /24/. Nimenomaisesti sisäilmaan liittyvää ympäristöherkkyyttä on vaikea tutkia, sillä altistumisen sokkouttaminen on käytännössä vaikeampaa verrattuna esimerkiksi sähköherkkyyden tutkimuksiin. Vaikka kemikaalien pitoisuudet ovat Suomessa yleisesti ottaen matalalla tasolla, niiden mahdollisia terveysriskejä pitää kunnioittaa: altistumisen arviointi on siis tehtävä tapauskohtaisesti, ottaen huomioon rakennuskohtaiset olosuhteet ja riskitekijät. Vaikka oireilun syistä tai syntymekanismeista oltaisiinkin eri mieltä, yhtä mieltä ollaan oletettavasti ainakin siitä, että merkittävien kosteusvaurioiden korjaamiseen. Ympäristölle herkän oireita eivät selitä fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet, ja oireita ilmenee huomattavasti terveydelle haitalliseksi tiedettyjä pitoisuuksia matalammilla tasoilla. 10 gista vastetta mittaavien toksisuustestien on toivottu ratkaisevan tätä ongelmaa, mutta niiden hyödystä terveyshaitan arvioimisessa ei ole vakuuttavaa näyttöä ja virheellisten tulosten mahdollisuutta pidetään suurena. Ihmisen käsitystä terveysriskin suuruudesta väistämättä vääristävät psykologisiksi luokiteltavat tekijät, kuten riskin hallittavuus, epävarmuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät /19, 20/. Esimerkiksi yli 60 % kansallisen sisäilmakartoituksen vastaajista piti sädesienen esiintymistä rakennuksessa varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta, vaikka sädesieni on yleinen maaperän bakteeri, jota voidaan tavata myös kunnossa olevissa rakennuksissa /21/. Tämä vaikutus voi johtaa placeboilmiöön, jossa potilaan vointi paranee lumelääkkeenkin ansiosta, tai käänteisesti nocebo-ilmiöön, jossa vaaraton asia aiheuttaa mitattavaa haittaa. /17, 18/. /22, 23/. Muun muassa astmaatikkojen keuhkojen tulehdusreaktion on todettu lisääntyvän tilanteessa, jossa potilas oletti altistuvansa haitalliselle tuoksulle /25/. Yleisesti ottaen käsitys ympäristön tai jonkin altisteen haitallisuudesta vaikuttaa aina siihen, kuinka ihminen siihen fyysisesti reagoi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Oireilu voi liittyä mihin tahansa ympäristön tekijään, kuten esimerkiksi tuoksuihin, kemikaaleihin tai sähköön, ja usein sama henkilö on herkkä useille tekijöille. Nocebo-ilmiötä pidetään taustatekijänä myös ympäristöherkkyydessä, jossa ympäristössä esiintyvät tekijät aiheuttavat biolääketieteellisesti selittämätöntä oireilua. Voiko sisäilmaoireet kuvitella. Reaktio on siis fysiologinen ja mitattavissa, eli altisteen ja haittakäsityksen aiheuttamia vasteita ei pystytä erottamaan toisistaan; raportoidut oireet eivät ole kuviteltuja tai teeskenneltyjä, vaikka niiden syntymiseen vaikuttaisivatkin altisteen sijasta tai ohella muutkin tekijät. Riskin suhteuttamisessa auttaa tutkimusperäinen tieto, minkä levittämisessä asiantuntijoiden pitäisi ottaa aktiivinen rooli mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä tehdään, mitä pitäisi tehdä. Tutkimuksia muiden ympäristötekijöiden yhteydestä oireiluun voidaan kuitenkin hyödyntää vähintäänkin osoittamaan, että biologinen vaste voi tosiaan syntyä ilman haitallisen altisteen läsnäoloa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Onneksi sisäilman merkitys ihmisten terveydelle tunnistetaan nykyään Suomen lisäksi myös kansainvälisesti, mistä osoituksena on esimerkiksi EU:n uuden Horizon Europe -puiteohjelman korvamerkitty rahoitus nimenomaan sisäilman terveyshaittojen tutkimukseen. Lista ratkaisuehdotuksista.. vsk. (Kuva 2). Laadukas sisäilma ansaitsee arvostusta myös arvokkaana resurssina ja kannattavana sijoituksena viihtyvyyteen, tuottavuuteen ja terveyteen. Syystä riippumatta terveyshaittoja voidaan vähentää parantamalla rakennusten ennakoivaa kunnossapitoa, reagoimalla sisäilmatilanteisiin nopeasti sekä viestimällä avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kuva 2. Siksi terveydenhuollon toimijoiden koulutus, hoitopolkujen rakentaminen ja ympäristöherkkien hoidon kehittäminen ovat olennaisia kehityskohteita, unohtamatta tutkimusta terveyshaittojen yleisyydestä, syistä ja seurauksista. Altistumisolosuhteiden selvittäminen on oleellinen vaihe, jota ei voi kuitata pistämällä raportoituja oireita mielikuvituksen piikkiin. 11 kannattaa tarttua aktiivisesti. Sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairaudet on monien muiden terveyshaittojen tapaan monitekijäisiä, joten parhaaseen lopputulokseen päästään ottamalla huomioon kaikki vaikuttavat seikat. Kuinka sisäilmaan liittyviä ongelmia saataisiin vähennettyä. Lisäohjeistus olisi tarpeen erityisesti korjausten kiireellisyyden arviointiin, mihin on viime vuosina panostettukin sekä tutkimusettä viranomaisrintamalla. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on kunniakas ja välttämätönkin tavoite, mutta se ei luonnollisestikaan auta sisäilmasta jo kärsivien tilannetta. Monitahoisen ongelman ratkaisijaksi tarvitaan monen eri alan asiantuntijoiden yhteistyötä, tieteelliseen näyttöön perustuvaa lähestymistapaa ja avointa suhtautumista uuteen tietoon. Terveysriskien arviointi on tämän hetken tiedon mukaan paras perustaa ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen, jotta mahdolliset päästölähteet voidaan tunnistaa ja paikantaa
Salmela A, Tähtinen K, Hartikainen T, Pekkanen J, Lampi J, Jalkanen K, Niemi J, Lappalainen S, Lahtinen M, Sainio M, Manninen T, Wallenius K, Salmi K, Reijula K, Lindqvist H. Haverinen-Shaughnessy U, Leppänen H, Salmela A, Hyvärinen A. 35 sivua. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä – Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset. Microbial Secondary metabolites and knowledge on. 2021. 10.Finell E, Tolvanen A, Ikonen R; Pekkanen J, Ståhl T. Psychosocial factors and indoor environmental quality in respiratory symptom reports of pupils: a cross-sectional study in Finnish schools. 5. Työpaperi 20/2020. Hänninen O, Asikainen A (toim.). Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti. Hyvärinen A, Marttila T, Kero P, Pekkanen J, Jalkanen K, Turunen M, HaverinenShaughnessy, Annila P, Suonketo J, Niemi J, Lampi J, Ung-Lanki S, Leppänen H. https://julkaisut. BMJ Open. Report 2/2013. 94 sivua. Sakellaris I, Saraga D, Mandin C, de Kluizenaar Y, Fossati S, Spinazze A, Catttaneo A, Mihucz V, Szigeti T, de Oliveira Fernandes E, Kalimeri K, Mabilia R, Carrer P, Bartzis J. Sci. 8. 4. Altistuminen sisäympäristöissä – yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa. National Institute for Health and Welfare (THL). 13. Indoor Air 2021; 31(2):426–439. 6. Savelieva K, Marttila T, Lampi J, Ung-Lanki S, Elovainio M, Pekkanen J. 12 Viitteet 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). The challenge for microbial measurements in buildings. 7. 12. Indoor air. Wallenius K, Hovi H, Mahiout S, Remes J, Rautiala S, Jokela P, Leino K, Liukkonen T. Huttunen K, Korkalainen M. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K ja Koskinen S (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. 2020; 10(9):e036873. 11. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. 236 sivua. Appl. Adams RI, Leppänen H, Karvonen AM, Jacobs J, Borràs-Santos A, Valkonen M, Krop E, Haverinen-Shaughnessy U, Huttunen K, Zock JP, Hyvärinen A, Heederik D, Pekkanen J, Täubel M. Tähtinen K, Lappalainen S, Karvala K, Lahtinen M, Salonen H. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:59. Associations between indoor environmental quality in schools and symptom reporting in pupil-administered questionnaires. 14. Indoor Air 2021, 31 (1), 40–50. Mendell MJ, Adams RI. 9. Työterveyslaitos 2021. Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. DOI: 10.1111/ina.12865. Probability of Abnormal Indoor Air Exposure Categories Compared with Occupants’ Symptoms, Health Information, and Psychosocial Work Environment. Microbial exposures in moisture-damaged schools and associations with respiratory symptoms in students: A multi-country environmental exposure study. Students’ school-level symptoms mediate the relationship between a school’s observed moisture problems and students’ subjective perceptions of indoor air quality. Helsinki 2018. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44/2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Helsinki 2020. Association of subjective health symptoms with indoor air quality in European office buildings: The OFFICAIR project. Raportti 4/2018. Indoor Air 2019; 29(4):523–526. Tampere 2013. 2019; 9:1–9. valtioneuvosto.fi/handle/10024/161843 3. Environ Health 2019; 18, 115. 2. vsk. Savelieva K, Elovainio M, Lampi J, Ung-Lanki S, Pekkanen J
213–234. Tutkimuksesta tiiviisti 46, 2019. Duodecim 2019; 135(8):735–43. Asthma and odors: The role of risk perception in asthma exacerbation. In: Viegas C, Viegas S, Gomes A, Täubel M, Sabino R (eds), Exposure to Microbiological Agents in Indoor and Occupational Environments. 23. Publications of the University of Eastern Finland, dissertations in Forestry and Natural Sciences No 327. Placebo and nocebo effects. Nosebon monet kasvot. 24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 13 inhalation effects. J Psychosom Res. Kansallinen sisäilmakartoitus 2018: käsitykset sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista. Rakentamisen elinkaaren laboratorio Tietoa tutkimusten tueksi Sisäilman laboratorioanalyysit | Asbesti ja haitta-aineet | Betoni. Pitkäranta. Toxicological characterisation of particulate matter from moisturedamaged schools. 25. Colloca L ja Barsky AJ. 18. Springer International Publishing AG 2017. Duodecim. Sainio M ja Karvala K. N Engl J Med 2020;382:554–61. vsk. 16. Microbial Secondary Metabolites in Homes in Association with Moisture Damage and Asthma. Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM, Sulyok M, Tiittanen P, Krska R, Hyvärinen A, Pekkanen J. Ympäristöministeriö (YM). Lampi J, Salmela A, Ung-Lanki S, Tuoresmäki P, Hyvärinen A, Pekkanen J. 19. Väitöskirja. 15. Int J Environ Res Public Health. p. 21. 22. 2020136(11):1333–8. Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus, toim. Mahiout S, Korkalainen M, Wallenius K, Viluksela M, Santonen T, Huttunen K. Miksi sisäilman haitallisuutta ei voi arvioida toksisuustesteillä. YM 2016 https://julkaisut. Jaén C, Dalton P. Understanding Factors of Risk Perception. 2020;17(17): 6424. Tirkkonen J. valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517 17. Louhiala P, Pekkanen J, Elovainio M, Sainio M. Risk Perception of Air Pollution: A Systematic Review Focused on Particulate Matter Exposure. Sisäilma ja ympäristöherkkyys. Ropeik, D. Suomen Lääkärilehti 13/2017, 72:848–854. Indoor Air 2016; 26(3):448–56. doi: 10.3390/ijerph17176424. Itä-Suomen yliopisto 2018. Nieman Reports 2002 [verkkosivu, viitattu 11.8.2021] Saatavissa: https:// niemanreports.org/articles/understandingfactors-of-risk-perception/ 20. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. 2014; 77(4):302–308. Cori L, Donzelli G, Gorini F, Bianchi F, Curzio O
Oireilu on kuitenkin aivan liian monitekijäistä, jotta tällaisia suoraviivaisia syyseuraussuhdepäätelmiä voisi tehdä.. Silti edelleenkin on tavallista, että rakennusta tutkiva asiantuntija ottaa vahvasti kantaa rakennuksessa olevan vaurion tai vian ja rakennuksen käyttäjien oireilun välisiin suhteisiin. Tällöin osaaminen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä on rajallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Ympäristöterveydenhuollon edustajat keskittyvät työssään elinympäristön terVesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Sisäilmaan liittyvän oireilun monitekijäisyys – terveydensuojelun näkökulma Terveydensuojelun viranhaltijat edustavat usein insinööritieteitä tai luonnontieteitä. 14 Terveydensuojelun tarkoitus Terveydensuojelun tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä, sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukainen terveyshaitan arviointi ei perustu ihmisten kokemiin oireisiin tai sairauksiin, mutta ne ovat usein alkusysäyksenä ympäristöolosuhteiden arvioinnille ja valvonnalle. Sama koskee myös terveydensuojeluviranomaisten käyttämiä ulkopuolisia asiantuntijoita. Koska kyse on olosuhteiden valvonnasta, terveydensuojelutyötä tekevätkin ensisijaisesti insinöörit ja luonnontieteilijät, eivät terveydenhuollon ammattilaiset. vsk. Valvontaja asiantuntijatyössä on tärkeää muistaa oman asiantuntemuksen rajat ja yhteistyö eri toimijoiden kesken
Oireilun epäspesifisyyden ja monitekijäisyyden vuoksi on erittäin hankalaa, yleensä mahdotonta, osoittaa jonkin rakennuksessa olevan vaurion tai tekijän olevan ihmisen oireiden tai sairauden aiheuttaja. Mitä terveydensuojeluviranomaisten ja rakennusta tutkivien asiantuntijoiden tulisi ymmärtää sisäilmaoireilusta ja sairastumisen riskistä. Keskustelussa tulee kuitenkin pitäytyä omalla osaamisalueellaan. vsk. Myös terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta-termi on jossain määrin harhaanjohtava ja se voi korostaa käsitystä eri tekijöiden haitallisuudesta. Se, miten asiasta viestii ja tilanteessa toimii, vaikuttaa asianosaisten käsityksiin asiantuntijan ammattitaidosta, luottamukseen asiantuntijaa kohtaan ja myös oireilevan ihmisen kokemukseen tilanteesta. On tärkeä muistaa, että elinympäristö on vain yksi mahdollisista syistä oireilun ja sairastumisen takana.. Parhaimmillaan voi antaa oireilevalle uskoa siihen, että ongelmat saadaan ratkaistua ja pahimmillaan puutteellisella viestinnällä voi pahentaa ongelmien keskellä olevan ihmisen tilannetta entisestään. Tällaisia johtopäätöksiä ei pitäisi tehdä, vaikka tutkisikin rakennuksen olosuhteita nimenomaan rakennuksen käyttäjillä esiintyvien oireiden vuoksi. On myös tärkeää tarkastella tilannetta kokonaisuutena, sillä terveyteen ja terveydellisiin olosuhteisiin vaikuttaa aina monta eri tekijää yhtä aikaa. Helposti tulee ajatelleeksi, että näiden arvojen ylittyminen johtaa sairastumiseen ja arvojen alittuessa sairastumisia ei tapahdu. Ihmiset oireilevat monista eri syistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavien olosuhteiden arviointia ohjaavat sisäilman epäpuhtauksille laaditut ohjearvot, raja-arvot ja toimenpiderajat. Eri toimenpiderajat ja -arvot on kuitenkin pyritty laatimaan varovaisuusperiaatteella siten, että niiden alittuessa haitat ovat erittäin epätodennäköisiä, ja usein toimenpiderajat ovatkin vielä selvästi matalampia kuin mihinkään terveyshaittoihin liitetyt pitoisuudet. 15 veellisyyteen ja sisäilma-asioissa erityisesti rakennusten terveydellisiin olosuhteisiin. Ongelmatilanteissa on toki hyvä keskustella oireilevien ihmisten kanssa siitä, miten he tilanteen kokevat ja minkälaisia vaikutuksia erilaisista tekijöistä tiedetään olevan. Siksi näiden tekijöiden rooli terveysvaikutusten aiheuttajina voi ajatuksissa ja puheissa korostua yli muiden tekijöiden
16 Riittävän korkeina pitoisuuksina eräät sisäilman epäpuhtaustekijät, kuten esimerkiksi radon, asbesti, kosteusvauriomikrobit, pienhiukkaset ja PAH-yhdisteet voivat lisätä sairastumisen riskiä. Sisäilmaan liitettyyn oireiluun tiedetään tutkimusten perusteella olevan yhteydessä monta erilaista tekijää, kuten sisäilman epäpuhtaudet, ympäristön fysikaaliset olosuhteet sekä yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Tätä tietoa ei onneksi yleensä tarvita. Monitekijäisyydestä johtuen oireilu toimii huonosti sisäilman laadun mittarina, vaikka sitä siihen tarkoitukseen usein käytetäänkin. Sairastumisen lisäksi myös oireilu on monitekijäistä. Oireilu tai tautiin sairastuminen johtuu aina eri riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta tai summasta, ei pelkästään siitä, että sisäilmassa esiintyy jotain epäpuhtautta. Aivan liian usein kuulee suoraviivaisia johtopäätöksiä oirekyselyn tulosten ja rakennuksen kunnon välillä ja jopa niin, että kaikki raportoitu oireilu laitetaan todetun sisäilma-altisteen/olosuhteen aiheuttamaksi. Oireilua pohdittaessa on tärkeää muistaa olosuhdetekijöiden lisäksi myös muiden tekijöiden merkitys. Eri tekijöiden osuutta oireiluun tai sairastumiseen on erittäin vaikeaa arvioida perusteellisten lääketieteellisten tutkimustenkin jälkeen. Kyse on riskin yleensä varsin pienestä kasvamisesta, ei siitä, että näiden tekijöiden esiintyminen elinympäristössä johtaisi suoraan, välittömästi tai vääjäämättä sairastumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk. Terveydenhuollossa sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan hoitosuositusten mukaisesti pääsääntöisesti riippumat. Oirekyselyiden ja oiretiedon käytettävyyttä sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa tulisi arvioida nykyistä varauksellisemmin
vsk. Pelkästään yksittäisen vian löytäminen on heikko todiste siitä, että se olisi syy rakennuksessa raportoiduille oireille. Se ei tarkoita sitä, että kaikki oireilu saataisiin poistumaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. • On myös tärkeää erottaa sairastumisen riski sairauden pahentumisen riskistä. • Rakennuksissa esiintyvät eriasteiset vauriot, viat ja epäpuhtauslähteet ovat hyvin yleisiä, joten jonkin vian löytäminen rakennuksesta on hyvin todennäköistä. Sisäilman epäpuhtaustekijöihin puuttumalla saadaan oireilua ja sairastumisen riskiä vähennettyä siltä osin kuin ne ovat oireilua ja riskiä lisänneet. • Sairauden puhkeaminen on aina monen yhtäaikaisen riskitekijän summa. Toimenpiderajat on laadittu varovaisuusperiaatteella ja niiden alittuessa terveyshaitan riski on hyvin pieni. Hyvään hoitoon liittyy lisäksi keskeisistä riskitekijöistä informointi, jotta potilas tietää niistä ja osaa ottaa ne tarvittaessa huomioon. Kaiken oireilun poistaminen tai oikeammin vähentäminen tavanomaiselle tasolle, edellyttää sisäilman laadun parantamisen lisäksi myös muiden oireiluun vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja niiden hoitamista. Toimenpiderajojen lisäksi haittaa on arvioitava myös kokonaisuutena. Ongelmatilanteiden hoitamiseen vaikuttaa epäpuhtauslähteiden lisäksi koko sisäilmaprosessi, yksilölliset ja yhteisölliset tekijät, luottamus eri tahojen välillä ja ihmisten kuulluksi tuleminen sekä ylipäätään heille suunnattu viestintä. Poikkeavia olosuhteita valvotaan erityyppisten toimenpiderajojen avulla. Terveydensuojelun pääviestin tulisi olla se, että altisteet voivat lisätä oireilua ja sairastumisen riskiä ja siksi ne pitää korjata. • Sisäilman epäpuhtaudet eivät erotu sairauksien riskitekijöiden joukosta erityisen voimakkaina tekijöinä. Sisäilmaoireilusta ja sairastumisen riskistä tulisi ymmärtää ainakin seuraavat asiat: • Tietyt sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat oireita ja lisäävät riskiä sairastua joihinkin sairauksiin. Jotta näitä voitaisiin vähentää, tulee elinympäristössä todettuihin riskitekijöihin puuttua. Oireilun yhteyttä sisäilma-altisteisiin ei voida luotettavasti todeta, joten syy-yhteyksien pohdintaan terveydensuojelutyössä ei tule ryhtyä. Päinvastoin, ne ovat monesti kohtalaisen heikkoja, eli selittävät vain pienen osan sairauden riskistä. Oireilevan kuuleminen ja kuulluksi tuleminen on tärkeä osa onnistunutta ongelmatilanteen selvittämistä. • Välittömiä oireita aiheuttava tekijä ei välttämättä ole sairastumisen riskin kannalta merkittävin. Näissä asioissa hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Terveydensuojelun tulisi ohjata oireileva ”oikean tiedon” äärelle ja jakaa sitä myös itse. Esimerkiksi astmaa sairastavat saavat helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista. Miten terveydensuojelun ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tulisi huomioida oireilu sisäilmatilanteissa sekä miten oireista ja terveysvaikutuksista tulisi viestiä. 17 ta mahdollisista syytekijöistä sairauksien taustalla. • Sisäilma-altisteisiin liitettyihin sairauksiin vaikuttavat kymmenet, jos ei sadat, muutkin riskitekijät sekä ympäristössämme että perimässämme. Jos henkilö kokee oireet vaikeaksi, hänen tulisi hakeutua lääkäriin.. Esimerkiksi radon ei aiheuta välittömiä oireita, mutta lisää keuhkosyövän riskiä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi keväällä ilmanvaihdon ohjeistuksen varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville.. Yskäistessä ja aivastaessa syntyy myös kevyempiä hiukkasia, aerosoleja (koko ?100 µm), jotka jäävät leijailemaan ilmaan. Sairaan henkilön yskäistessä tai aivastaessa vapautuu pisaroita (koko >100 µm), jotka putoavat nopeasti maahan tai törmäävät toiseen henkilöön alle kahden metrin etäisyydellä. Joissain tapauksissa sairastunut henkilö on lisäksi hengittänyt voimakkaasti, esimerkiksi laulanut, huutanut tai puhunut kovaäänisesti. 18 On tärkeää huomioida kaikki tartuntareitit Koronavirus tarttuu useita eri reittejä pitkin. Lähikontaktissa korona voi tarttua suoran kosketuksen välityksellä, jos sairastunut esimerkiksi yskäisee käsiinsä ja sen jälkeen koskee toiseen ihmiseen, ja tämä koskettaa silmiään tai nenän ja suun limakalvoja. Ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Aerosolien kautta tapahtuvien tartuntojen riskiä voidaan vähentää siis turvaamalla riittävän tehokas ilmanvaihto tilassa. Pienimmät aerosolit (koko: 5–10 µm) pysyvät ilmassa pisimpään ja kulkeutuvat pisimmälle, jolloin tartunnan voi saada hengityksen kautta myös yli kahden metrin etäisyydellä sairastuneesta henkilöstä. vsk. AerosoHanna Leppänen, FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ilmanvaihdon ohjeistus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen tiloihin pandemia-aikana Koronavirus leviää tutkimusten mukaan ilmassa pisaroiden sekä hienojakoisten aerosolien välityksellä, joita erittyy esimerkiksi laulaessa, puhuessa ja hengittäessä. Aerosolit leijuvat ilmassa ja kulkeutuvat ilman mukana koko tilaan pysyen ilmassa jopa useita tunteja, mikäli ilmanvaihto on heikko. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan pienentää aerosolivälitteisen tartunnan riskiä varsinkin pienissä tiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Tämän vuoksi tiloissa, joita ei käytetä jatkuvasti, kuten kouluissa, ilmanvaihdon käyntiaikojen pidentämisellä kahdella tunnilla ennen ja jälkeen rakennuksen käyttöä saadaan riittävä huuhtelu epäpuhtauksien poistamiseksi tilasta. Jos rakennuksessa on käytössä useita eri ilmanvaihtokoneita, tulee eri koneiden käyttöajat asettaa niin, että rakennuksen sisälle ei pääse muodostumaan sisäisiä virtauksia. On tärkeää, että kaikki torjuntakeinot otetaan käyttöön yhdessä eri tartuntareittien katkaisemiseksi ja tartunnan riskin minimoimiseksi. Ilmanvaihdon käyntiaikoja tulee pidentää myös kaksi tuntia ennen ja jälkeen tällaisen toiminnan. Tämän vuoksi THL julkaisi ilmanvaihdon ohjeistuksen varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville. Mikäli käytössä on erilaisia ilmavirran asetuksia, tulisi varmistaa, että epäpuhtaudet eivät pääse leviämään eri palvelualueiden välillä. On erittäin tärkeää huomioida rakennuksen mahdollinen iltaja viikonloppukäyttö, esimerkiksi siivous ja harrastustoiminta. 19 livälitteisen leviämisen torjunnassa maskit ja ilmanvaihto toimivat yhdessä riskin vähentämiseksi. Pisaratartunnan osalta turvaetäisyys on kuitenkin tärkeässä roolissa ja tähän tartuntareittiin ilmanvaihdolla ei ole merkitystä, sillä painavat pisarat eivät kulje ilman mukana. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. On myös tilanteita, joihin maskien käyttö ei sovellu, esimerkiksi pienten lasten kohdalla, jolloin ilmanvaihto nousee vieläkin tärkeämpään rooliin. Ilmanvaihto huomioitava myös iltaja viikonloppukäytössä Suomalaisissa rakennuksissa ilmanvaihto on pääsääntöisesti tehokasta. Ohjeistus perustuu tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella luotuihin kansainvälisiin ohjeistuksiin (WHO, ECDC, REHVA ja FINVAC). Tuloilman tulisi olla aina ulkoilmaa ja se tulisi tuoda alilämpöisenä tilaan, jotta raitisilma pääsee sekoittumaan oleskeluvyöhykkeelle. Riittävä tuloilmamäärä tärkeässä roolissa Suositus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen tiloihin ulkoilmavirraksi on Kuva: THL kuvapankki.. Palautusilman käyttöä tulee välttää, jotta pystytään ehkäisemään virusten leviäminen tilasta toiseen. vsk. Etäisyys eli turvaväli pienentää tartunnan riskiä, mutta aerosolivälitteisen tartunnan osalta ei ole olemassa ns. ”turvaetäisyyttä”, koska aerosolit levittäytyvät ilman mukana koko tilaan. Myös oleskeluajalla on merkitystä, eli tartunnan riski kasvaa, mitä pidempään oleskellaan pienessä tilassa, jossa on heikko ilmanvaihto
Tällöin tuloilma voidaan säätää maksimiteholle. Myös mahdolliset katvealueet tulisi huomioida riittävällä laitteiden määrällä ja oikealla asettelulla. Myös ilmanpuhdistimia (HEPAja ULPA-suodattimet) voidaan käyttää virusten vähentämiseen sisäilmasta, sillä nämä suodattimet poistavat koronavirusten kokoluokkaa olevia hiukkasia ja niitä käytettäessä ei myöskään synny haitallisia sivutuotteita, kuten joissakin ilmanpuhdistustekniikoissa. Ilmanpuhdistimien sijoittamisessa tilaan on hyvä olla huolellinen. Hiilidioksidi (CO 2 ) -pitoisuutta voidaan käyttää karkeana indikaattorina ilmanvaihdon toiminnasta. Pandemian aikana olisi tärkeää varmistaa, että ilmanvaihdossa toteutuvat aina vähintään ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaiset minimitasot. On hyvä varmistaa, että laite ei puhalla ”likaisesta puhtaaseen päin”, jotta epäpuhtauksia ei väärällä sijoittelulla levitetä tilassa. Ilmanpuhdistimien puhtaan ilman tuotto CADR (ilmanpuhdistimen ilmavirran ja erotusasteen tulo) tulee mitoittaa tilan perusilmanvaihdon mukaan ja sen tulisi olla noin kaksi kertaa suurempi kuin tilan tuloilmavirta. Ilmanvaihtoa säädettäessä voi tulla esiin tilanteita, joissa ilmanvaihtolaitteiden tekniset ominaisuudet ovat rajalliset eivätkä mahdollista suosituksen mukaisesti säätyvää ulkoilmavirtaa. Olisi myös varmistettava, että laitteessa ei ole ohivirtausta, vaan kaikki sen läpi kulkeva ilma kulkee suodattimen läpi. Tuulettaa voi esimerkiksi oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa sekä mahdollinen siitepölyja katupölykausi huomioiden. Ilmanvaihtoa säädettäessä tulisi aina varmistaa, että uudet säädöt eivät heikennä ilmanvaihdon toimintaa. Sisäilmastoluokituksen S1luokka CO 2 -pitoisuudelle on 350 ppm ja S2-luokka on vastaavasti 550 ppm suurempi kuin ulkoilman CO 2 -pitoisuus (ulkoilma 400 ppm). Asetus uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelusta määrää, että oleskelutilojen ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 6 l/s henkilöä kohti suunniteltuna käyttöaikana, jos tilan käyttötarkoituksesta ei aiheudu lisäilmavirran tarvetta. Tuuletus ja ilmanpuhdistimien käyttö tehostavat ilmanvaihtoa Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi kyseeseen tulla myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto). Laitteiden huollosta ja puhdistuksesta, kuten suodattimien riittävästä vaihtovälistä, tulee huolehtia asianmukaisesti. Liikuntatiloissa vastaava suositus on 30 l/s henkilöä kohti. Kuva: Hanna Leppänen.. vsk. 20 10 l/s henkilöä kohti ja se tulisi mitoittaa aina tilan käyttöasteen mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Joissakin tapauksissa voi harkita CO 2 -ohjauksen ja monitoroinnin tarpeellisuutta
Saatavilla osoitteesta: https://www.ecdc.europa.eu/ sites/default/files/documents/Heatingventilation-air-conditioning-systems-inthe-context-of-COVID-19-first-update.pdf FINVAC 2019. rehva.eu/fileadmin/user_upload/ REHVA_COVID-19_guidance_ document_V4_23112020_V2.pdf Sisäilmaluokitus 2018. Saatavilla osoitteesta: https://www.who.int/ publications/i/item/9789240021280 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017. Hyvä sisäilmanlaatu tukee terveyttä, hyvinvointia ja työja oppimiskykyä. Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19. Saatavilla osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2017/20171009#Pidp446187808. REHVA COVID-19 guidance document, November 2020. vsk. Voit tutustua ohjeeseen osoitteessa: thl.fi > Aiheet > Ympäristöterveys > Sisäilma > Koronavirus ja sisäilman turvallisuus > Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville. 2020. 21 Ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunto on tärkeä varmistaa Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi ilmansuodattimien normaalista vaihtovälistä ja ilmanvaihtokanavien puhdistusväleistä on hyvä pitää kiinni sekä varmistaa järjestelmän toimintakunto. How to operate HVAC and other building service systems to prevent the spread of the coronavirus (SARS-CoV-2) disease (COVID-19) in workplaces. Saatavilla osoitteesta: https://www.ashrae.org/file%20library/ about/position%20documents/filtrationand-aircleaning-pd.pdf ECDC. Position Document on Filtration and Air Cleaning [updated 29 January 2015]. Sisäilmayhdistys. WHO 2021. Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeässä roolissa myös mahdollisten sisäilmassa olevien epäpuhtauksien poistamisessa ja se tulisi huomioida niin pandemia-aikana kuin myös ns. normaalina aikana. Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa. Sen sijaan kanaviston ylimääräisillä puhdistuksilla ei ole merkitystä koronaviruksen leviämisessä tai sen rajoittamisessa, sillä pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, joten ne eivät tartu kanavien pintoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Saatavilla osoitteesta: https:// finvac.org/kiinteistojen-hoito-koronaviruksen-leviamisen-torjunnassa/ REHVA 2020. Saatavilla osoitteesta: https://www. Saatavilla osoitteesta: https:// ym.fi/documents/1410903/38439968/ Opas-ilmanvaihdon-mitoitukseenmuissa-kuin-asuinrakennuksissa_ 2019b-D9B578DC_66D4_44BC_B1AE_ DCAB875D5907-144726.pdf/9f1ca28e57de-3fa4-5388-a00f4d973afb/Opasilmanvaihdon-mitoitukseen-muissakuin-asuinrakennuksissa_2019bD9B578DC_66D4_44BC_B1AE_DCAB875D5907-144726.pdf?t=1603260098252 FINVAC ry. Heating, ventilation and airconditioning systems in the context of COVID-19: first update. Kiinteistöjen hoito Korona-viruksen leviämisen torjunnassa. Lähteet American Society of Heating Refrigerating and Air-Conditioning Engineers (ASHRAE). Suodattimien vaihdossa tulisi suojautua asianmukaisesti
22 Rakennuttaminen ILMOITUS. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk. 23 Rakennuttaminen
Toimijoiden tulee tehdä ennalta määritettyjä toimia laadukkaasti oikeassa järjestyksessä ja oikea-aikaisesti. Terveet tilat 2028hankkeen työpajatoiminta, Sisäilmayhdistyksen järjestämä toiminta sekä kuntien yhteistyöverkostot. Valtakunnallista yhteistyötä kykenee tekemään nykyään hyvin ohjatustikin useamman sidosryhmän kautta. Ilman hyvää yhteistyötä ei ole tulevaisuutta. Yhteistyötä tulee tehdä niin kaupungin sisällä kuin valtakunnallisestikin.. 24 L ahden kaupunki uudisti sisäilmaasioiden toimintakulttuuriaan päivittämällä sisäilmatoimintamallinsa 2020 vuoden lopulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Hyvään lopputulokseen tarvitaan lisäksi tekemisen ilmapiiri sekä jouhevaa yhteistyötä. Toimintamalli on hyvä lähtökohta, mutta tärkeintä on, että sen mukaiseen toimintaan sitoutuu motivoitunut joukko osaavia toimijoita. Jussi Hietala, sisäilma-asiantuntija Lahden Tilakeskus, ylläpitoryhmä Lahden kaupungin sisäilmatoimintamalli Yhteistyöllä parempaa sisäilmaa Tiivis yhteistyö, avoimuus ja tekemisen ilmapiiri ovat Lahdessa avaintyökaluja sisäilma-asioiden hoidossa. Näitä sidosryhmiä ovat mm. Toimintamalli kuvaa, miten sisäilmaepäilyjen tilanteissa toimitaan ja miten niitä ratkaistaan. Mallia noudatetaan kaikissa Lahden kaupungin työntekijöiden käyttämissä tiloissa. Kaupungin sisäisen hyvän yhteistyön lisäksi on ollut hienoa huomata, että valtakunnallisestikin yhteistyötä on ryhdytty tekemään sisäilma-asioissa entistä tiiviimmin. Näin ollen nämä asiat ovatkin sisäilma-asioiden kannalta onnistumisen taustalla aivan keskiössä ja auttavat luomaan laadukasta toimintaa. Avoin ja vuorovaikutteinen toimintaympäristö ruokkii kehitystä sekä ohjaa tavoittelemaan aina parempaa suoritusta ja lopputulosta. vsk
Nykyinen toimintamalli kuvaa koko ratkaisuprosessin kaaren esilletulovaiheesta seurantavaiheeseen. Osin toimintakulttuuri oli jo aiemminkin nykyisen sisäilmatoimintamallin mukaista, mutta sitä ei ollut dokumentoitu kirjalliseen muotoon. Tämän jälkeen jalkauttamisvaiheessa toimintamallia esiteltiin kaupungin eri organisaatioille, jotta toimintamalli saadaan yleiseen tietouteen. Lahdessa moniammatillinen kaupungin sisäilmaryhmä on toiminut vuodesta 2003, joten toiminnalla on jo suhteellisen pitkät juuret. Nykyistä sisäilmatoimintamallia ennen sisäilmatoimintaa kuvasi menettelytapaohje. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Toimintamallin valmistuttua sille haettiin hyväksyntä kaupunginhallituksen konsernija tilajaostolta. vsk. Toimintamallin lisäksi tulee löytyä tahtotilaa, oikeaa ilmapiiriä, yhteistyötä ja resursseja. Toimintamallin pohjana toimii valtakunnallisesti vakiintunut viisivaiheinen ratkaisuprosessi, jota on muokattu tarpeellisin osin Lahden kaupungin organisaatiota ja toimintaa mukailemaan. Suurimpana erona entiseen on se, että menettelytapaohje keskittyi kuvaamaan sisäilmaprosessin alkuvaiheita eli pääasiallisesti esilletulovaihetta. Lahden sisäilmatoimintamalli on vapaasti saatavilla lahti.fi-sivustolla Lahden Tilakeskuksen osiossa. Lisäksi toimintamallissa on nykyisellään kuvattuna muitakin olennaisia asioita sisäilman ja ratkaisuprosessin ympäriltä. Kaupungin sisäilmaryhmän tehtävänä on koordinoida ja ohjata sisäilmaasioita kaupunkitasoisesti. 25 Toimintamallin kehittäminen Sisäilma-asioiden kulkua on Lahdessa viety määrätietoisesti järjestäytyneempään ja jäsennellympään suuntaan. Sisäilmatoimintamallin päivittäminen oli luonnollisesti ensimmäinen näkyvä osa kyseisestä suuntauksesta. Pelkkä toimintamallin olemassaolo itsessään ei riitä Itsessään pelkkä toimintamallin olemassaolo ei ratkaise sisäilma-asioita
Toiminnan taustalla ydintavoitteena tulee olla ratkaisukeskeisyys. Tarkoituksena on, että luotava alusta helpottaa prosessin hallintaa, toimii dokumentointialustana sekä mahdollistaa laadunhallinnalliset tarkastelut. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Seuraavaksi ennaltaehkäiseminen keskiössä Sisäilmaongelmien syntyä voidaan ja tulee ehkäistä. Sisäilma-asioiden hallintaan uusia työkaluja Digitalisaatio valtaa nykyistä työkulttuuria nousevalla kiidolla. Näin ollen uudissekä perusparannuskohteissa sisäilmaston osalta tavanomaisesti luodaan lain edellyttämää tasoa paremmat sisäilmasto-olosuhteet. 26 kunnallisesta päätöksenteosta aina kenttätason toimijoihin saakka. Se on huomattu sisäilmatoimintamallin päivitystyön yhteydessä. Sisäilmatoimintamallin päivittäminen on poikinut ympärilleen paljon muutakin kehitystä niin kiinteistöhallinnoinnin prosesseihin liittyen kuin kaupungin sisäisen vuokrauksen maailmassakin. Käytössä oleva Sisäilmayhdistyksen luoma sisäilmaluokitus on oiva pohja näiden olosuhteiden määrittämiseksi.. Lahdessa koetaan, että hyvä sisäilma on edellytys tuottavalle toimintaympäristölle. Nämä tekijät yhdessä takaavat onnistumisen siemenen. Ennaltaehkäiseminen ei kuulu yksistään kenellekään yksittäiselle toimijalle kaupunkiorganisaatiossa, vaan sen toteuttaminen on yhteisvastuullista. Tulevaisuudessa koko sisäilmatoimintamallin mukainen prosessi on tarkoituksena toteuttaa kyseisen järjestelmän kautta. Hyvien sisäilmaolosuhteiden luominen luo viihtyvyyttä sekä työtehokkuutta. Kehittämistyössä on edetty tunnistettujen ennaltaehkäisemistapojen jalkauttamisen valmisteluun eli valmistellaan näiden toimien käyttöönottoa. Sisäilmatoimintamallin valmistumisen jälkeen kaupungin sisäilmaryhmällä oli halu jatkaa toiminnan kehittämistä myös muiden osa-alueiden osalta. Kaikki toimet tähtäävät hyvään, pitkäikäiseen ja vastuulliseen ratkaisuun. Seuraavaksi kehityskohteeksi valikoitui sisäilmaongelmien syntymisen ennaltaehkäiseminen. Toimintamallin mukaisesti toimiessa arvioidaan jatkuvasti, että toimiiko toimintamalli ja mitä sille tulisi tehdä, jotta se toimisi entistä paremmin. Lahden Tilakeskus aloitti noin vuosi sitten kehittämään yhdessä kiinteistöhallinnointijärjestelmänsä tuottajan kanssa sisäilma-asioiden kokonaishallintatyökalua. vsk. Toimintamalli ei ole koskaan valmis Toimintamallin päivitysvaiheessa kaupungin sisäilmaryhmälle tuli nopeasti ilmi, että toimintamallia tulee kehittää jatkuvalla kierrolla. Ennaltaehkäisemistavat voivat olla niin valistukseen, ohjeistukseen, toimintakulttuuriin, käytäntöihin kuin linjauksiinkin liittyviä asioita. Viimeisimpänä on tunnistettu, että toiminta tulee viedä vielä entistä lähemmäs käyttäjiä. Tulee sisäistää, että terveellinen sisäilma on edellytys turvalliselle ja tuottavalle toimintaympäristölle. Omaehtoisesti parempaa sisäilmaa Sisäilma-asiat eivät ole aina negatiivinen asia. Sisäilmatoimintamallin päivitystyö on poikinut paljon muutakin hyvää Hyvä yhdessä tekeminen tuottaa edistystä ja hyviä lopputuloksia. Viestinnän rooli korostuu
Kuntien sisäilmaverkoston tavoitteena on, että kaikki julkiset tilat ovat kunnossa. Sisäilmaverkostossa on etsitty yhdessä ratkaisuja muun muassa ilmanvaihdon käyttöaikoihin sekä kiinteistönhoidon toimintaan. Kesäkuussa pidetyssä työpajassa aiheena oli rakennuksen sisäilmatilanteen arviointi. Kuntien sisäilmaverkosto perustettiin vuoden 2017 lopulla, kun Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit halusivat yhdistää voimansa palvelutilojen sisäilmahaasteiden voittamiseksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Vantaan kaupunki on vastuussa vuoden 2021 työpajojen järjestämisestä, ja tämän vuoden teemana on Piia Markkanen, sisäilmakoordinaattori Vantaan kaupunki Kuntien sisäilmaverkosto pohti sisäilmatilanteen arvioinnin käytäntöjä Kuntien sisäilmaverkostossa tehdään kuntien välistä yhteistyötä sisäilmahaasteiden voittamiseksi. Lisäksi vuorovuosina vastuussa oleva kaupunki järjestää yhteisesti sovitun aiheen ympärillä työpajoja ja seminaareja.. Sen jälkeen kuntaverkostoon on liittynyt myös muita kaupunkeja. Sisäilmaverkoston ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. 28 K untien sisäilmaverkostossa paneudutaan teemoihin, joihin liittyviä kysymyksiä kuntien sisäilma-asioista vastaavat ammattilaiset joutuvat työssään jatkuvasti ratkomaan. Tähän voidaan päästä yhteisellä toimintasuunnitelmalla ja parhailla käytännöillä. Verkoston järjestämissä tilaisuuksissa jaetaan tietoa avoimesti ja kehitetään toimintatapoja yhdessä
Tilankäyttäjiltä saadaan arvokasta tietoa sisäolosuhteista ja heidän on myös tärkeää päästä vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Iltapäivän aikana kuntien eri alojen ammattilaiset kertoivat alustuspuheenvuoroissaan toimintatavoistaan sekä haasteista ja onnistumisista. Teknisessä kuntotutkimusraportissa ei välttämättä tule ilmi, mitä havaitut vauriot ja rakennuksen tiiveysmittaukset tarkoittavat käytännössä Kuva: Vantaan aineistopankki / Alisa Kaukio.. Näihin pureuduttiin tarkemmin päivän päätteeksi kolmessa pienryhmässä. vsk. Esitysten ja ryhmätöiden keskipisteenä oli siis aikaikkuna tutkimustulosten valmistumisen ja korjausten alkamisen välissä. Tavoitteena on pohtia yhdessä niitä keinoja, joilla tilankäyttäjiä voidaan osallistaa sisäilmaprosessiin. Sisäilmatilanteen arviointi vaatii moniammatillista yhteistyötä Vaikka sisäilmaongelmaiseen rakennukseen olisi tehty kattava kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus, voi kiinteistön omistajataholla olla edelleen ongelmana hahmottaa kokonaistilannetta. Työpajan aiheena oli rakennuksen sisäilmatilanteen arviointi. 29 käyttäjien osallistaminen ja vuorovaikutus. Vantaan kaupungin isännöimä ensimmäinen työpaja pidettiin 9.6.2021 virtuaalisesti. Kiinteistönomistajalla olisi hyvä olla ajantasainen kuva rakennuksen teknisen kunnon lisäksi rakennuksen sisäilmatilanteesta myös tilankäyttäjien näkökulmasta. Työpajaan osallistui sata kuntien työntekijää, jotka työskentelevät esimerkiksi sisäilma-alan, kiinteistöjohtamisen, kunnossapidon, opetustoimen, työsuojelun, työhyvinvoinnin, työterveyden ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävissä
vsk. Siinä huomioidaan kaikki rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät, kuten rakenteissa olevat epäpuhtaudet, epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan, ilmanvaihdon toiminta ja rakennuksen painesuhteet sekä sisäilman olosuhteet ja muut mittaukset. Samalla työterveys tai kohteen esihenkilö voi ottaa kantaa, onko sisäilman laadun suhteen haasteellisimmilla alueilla myös oireilua enemmän. Työpajassa tehtiin hyvin konkreettinen parannusehdotus altistumisolosuhdearvion laatimiseen ja sen ohjeistukseen. Valtaosa työpajaan osallistujista piti altistumisolosuhdearviota hyvänä työkaluna. 30 – voiko tiloissa altistua sisäilman epäpuhtauksille ja missä altistuminen on suurinta. Altistumisolosuhdearvio on kokonaisvaltainen arvio rakennuksen nykytilanteen olosuhteista ja sen laatii rakennusterveysasiantuntija kosteusja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tulosten perusteella. Noin viitisen vuotta sitten julkaistiin ensimmäiset ohjeet altistumisolosuhdearvion laatimista varten. Tuona aikana tilojen käyttäjien hyvinvointi voi heikentyä, sairauspoissaolot todennäköisesti kasvavat ja esihenkilöiden aikaa menee yhä enemmän asioiden selvittämiseen ja jopa perustoiminnan järjestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Jotkut kaupungit ovat tehneet omat tarkentavat ohjeet, joiden avulla he jatkossa toivovat saavansa ulkopuolisilta asiantuntijoilta yhdenmukaisia arvioita, jotka olisivat keskenään vertailukelpoisia. Koska altistumisolosuhdearvion tulos voi olla erilainen rakennuksen eri osissa, olisi arvion laatijan hyvä merkitä pohjapiirustukseen selvästi olosuhteiltaan erilaiset alueet. Tilankäyttäjien näkökulmasta suurin haaste onkin odottaminen ja tilanteen hallussa pitäminen. Tämän jälkeen sisäilmaasioihin perehtynyt lääkäri voi arvioida terveydellisen merkityksen olosuhdetietoon perustuen. Tällöin esimerkiksi ilmanvaihtoasiantuntija voi selventää tutkimuksessa havaittuja ilmanvaihdon ongelmakohtia ja rakennustekninen asiantuntija havaittuja rakenteiden vaurioita ja epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Altistumisolosuhdearvion laadintaan liittyvässä ohjeistuksessa on toki vielä kehitystarpeita ja tätä päivitystyötä Työterveyslaitos tekee parhaillaan. Näissä tilanteissa voi olla vaikeaa tehdä päätöksiä korjausten kiireellisyydestä, tarvittavasta korjauslaajuudesta tai tilojen käytön välttämisestä. Altistumisolosuhdearvion hyödynnettävyys korjausprosessissa on ollut vielä monin paikoin vähäistä, koska ulkopuolisten asiantuntijoiden laatimat arviot ovat laadultaan vaihtelevia. Tärkeintä on varmistaa terveelliset ja turvalliset olosuhteet Aikaväli tutkimuksista korjauksiin on usein pitkä, se voi kestää jopa usean vuoden. Tällöin myös lääkärin tekemä terveydellisen merkityksen arviointi helpottuu. Tämän tyyppinen vuoropuhelu on tärkeää, sillä teknisten tutkimusraporttien sisäistäminen voi olla haastavaa lääkäreille, hoitajille ja tilankäyttäjille. Jos kunnassa on useita teknisesti huonossa kunnossa olevia rakennuksia, rakennusten korjauskiireellisyys olisi laitettava vielä jonkinlaiseen jonoon sisäilmatilanteen ja korjaustarpeen mukaan. Näin voidaan tuoda erilaiset näkökulmat esille, pohtia yhdessä parhaat ratkaisut ja aikataulut sekä priorisoida korjauksia yhteistyössä. Tässä työssä yhdistyvät sekä altistumisolosuhdearvio että terveydellisen merkityksen arvio ja näiden perusteella tehtävät korjauspäätökset. Tämä työ on helpompaa, jos saman pöydän ympärillä istuu moniammatillinen ryhmä ja kiinteistönomistaja voi muodostaa kuvan kokonaistilanteesta. Kunnissa hyväksi toimintatavaksi on koettu arvioida sisäilmaongelman merkitystä moniammatillisessa työryhmässä kuten sisäilmatyöryhmässä. On tärkeää saada saman pöydän ääreen eri alojen asiantuntijat sekä tilankäyttäjä
Näin voidaan päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen, johon myös tilankäyttäjät ovat päässeet vaikuttamaan ja osallistumaan. Tehtyjen toimenpiteiden onnistuminen tulee varmistaa laadunvarmistusmittauksin, ja sisäolosuhteita tulee seurata säännöllisin väliajoin. Myös sisäilma-asiantuntijan ja työterveyden vierailut työyhteisössä lisäävät tietoa molemmin puolin, vähentävät huolipuhetta ja rauhoittavat henkilöstöä. Käyttäjille voi nousta huoli, että varsinaiset korjaukset viivästyvät ja lopulta tyydytään vain käyttöä turvaaviin toimenpiteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Monia oma terveys saattaa mietityttää ja pelottaa pitkittyneessä tilanteessa. Kiinteistönomistajat toivovat, että tilankäyttäjät ovat aktiivisia prosessin aikana ja kertovat havaituista haitoista ja tilanteen kehittymisestä, kun korjauksia odotellaan tai tehdään. 31 minen voi vaikeutua. Tällaisia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää havaittuja haittoja, ovat esimerkiksi ilmanvaihdon tasapainotus, rakenteiden/tilojen alipaineistaminen ja/tai ilmatiiveyden parantaminen, ilmanpuhdistimien käyttö sekä erilaiset pienkorjaukset. On tärkeää viestiä säännöllisesti ja avoimesti ja kertoa, millaisilla käyttöä turvaavilla toimenpiteillä toimintaa tiloissa voidaan jatkaa. Käyttöä turvaavat toimenpiteet tulee valita sen perusteella, kuinka Kuva: Vantaan aineistopankki / Alisa Kaukio.. Käyttöä turvaavien toimenpiteiden tavoitteena on pitää tilat terveellisinä sen aikaa, kun odotellaan laajempia korjauksia tai väistötiloihin siirtymistä. Rakennusta ja sen käyttäjiä ei tule jättää oman onnensa nojaan odottamaan korjauksia tutkimustulosten valmistuttua. vsk. Tilankäyttäjien tilannetta voidaan helpottaa aktiivisella yhteistyöllä sisäilmatyöryhmässä ja tukemalla esihenkilöitä
Kunnissa korjaushankkeiden priorisointiin vaikuttavat kuntotutkimustiedot, palveluverkkotarkastelut sekä väistötilaketjut. On tärkeää kuunnella käyttäjäpalautetta, mutta on myös osattava välttää ”desibelidemokratia”. Työpajassa pureudutaan tiedottamisen lisäksi myös saavutettavuuden näkökulmaan sekä tietosuoja-asioihin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Oireilijat kohdataan heti, rakennuksen tilanne hoidetaan ajan kanssa Sisäilmasta oireilevat tilankäyttäjät tulee kohdata heti ja ohjata terveydenhuoltoon, jotta hoitopolku pääsee alkuun. Ei ole suinkaan tavatonta, että tilanteen etenemiseen pyritään vaikuttamaan puimalla asiaa myös lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa. Usein korjauksia joudutaan ajoittamaan koulujen lomakaudelle, jos väistötiloja ei ole saatavilla. • Marraskuun työpajassa aiheena on viestintä ja vuorovaikutus. Prosessissa voi olla siis monia haasteita, jotka täytyy ratkaista ennen kuin korjaukset voivat ylipäätään käynnistyä. vsk. Tällöinkin tulee turvata terveelliset ja turvalliset olosuhteet tiloissa. • Lokakuun työpajassa pohditaan, miten sisäolosuhteista ja käyttäjien tilanteesta saadaan ajantasaista tietoa, miten korjausten onnistumista voidaan arvioida, ja miten tähän prosessiin voidaan osallistaa myös kiinteistön käyttäjiä. Turvallisuuden, terveellisyyden ja toimintavarmuuden näkökulmasta kriittiset peruskorjaushankkeet ovat hankkeiden priorisoinnissa kärkipäässä. Kun tutkimuksissa on todettu korjaustarvetta, tulee korjaustavoista päättää ja usein korjauksia joudutaan myös priorisoimaan. Vantaan kaupungin sisäilmatilanne on parantunut lisääntyneiden resurssien myötä Kolmisen vuotta sitten Vantaan kaupungilla sisäilmaselvityksiä odottavia kohteita oli jonossa paljon, mutta tänä päivänä selvitykset Tulevana syksynä kuntien sisäilmaverkosto kokoontuu Vantaan kaupungin järjestämiin työpajoihin vielä kaksi kertaa. 32 paljon korjattavan rakennuksen teknistä käyttöikää halutaan jatkaa – esimerkiksi viideksi vuodeksi, jonka jälkeen rakennus korjataan, puretaan tai uudisrakennus valmistuu. Työpajoissa käsitellään mahdollisimman moniammatillisesti sisäilmaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Tässä kohtaa ei pidä odotella kuntotutkimuksen tulosten valmistumista, vaan tehdä tarpeenmukaisia yksilöllisiä ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. Tutkimustulosten valmistuminen kestää kuukausia ja korjausten alkaminen tutkimusten jälkeen vie usein luvattoman kauan, sillä kuntien oma prosessi ja resurssit sanelevat, miten nopeasti asia saadaan työpöydälle. Lisäksi rahoituksen hankinta suurempiin korjauksiin sekä korjaussuunnittelu ja urakoitsijoiden kilpailutus vie kuukausia tai jopa vuosia. Työpajassa tuli ilmi, että sosiaalisessa mediassa tapahtuva asioiden levittäminen voi jopa häiritä korjausprosessia ja haitata tilankäyttäjien tilannetta. Myös korjauksiin myönnetyt rahalliset resurssit tai joissain kunnissa poliittiset päätökset ohjaavat vahvasti korjauksia. Pitkä odotusaika tutkimusten valmistumisen ja korjausten alkamisen välillä on haaste tilankäyttäjille sekä myös kiinteistönomistajalle
Asiantuntijoiden erilaiset koulutustaustat mahdollistavat sen, että yhdessä pystymme luomaan kokonaiskuvaa, ratkomaan erilaisia teknisiä ongelmia sekä oireiluun ja altistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tulevaisuudessa painopistettä pyritään siirtämään ennakoivaan sisäilmatoimintaan, mikä pitää sisällään esimerkiksi jatkuvatoimista sisäolosuhteiden seurantaa ja käyttäjäpalauteratkaisuja, ennakoivia katselmointeja vuokrattavissa kohteissa ja esihenkilöiden sisäilmatietouden parantamista koulutuksilla.. Yhteistyö työterveyden ja toimialojen välillä on myös kehittynyt sisäilmatyöryhmätoiminnan myötä. 33 Tutkitusti terveellistä asumista ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Akkreditoidut tutkimusmenetelmät ScanLab on Ruokaviraston hyväksymä terveydensuojelulain mukaisia asumisterveysnäytteitä tutkiva laboratorio. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio käynnistyvät nopeasti. Vantaan kaupungin yhtenä strategisena teemana on ollut sisäilma-asiat, ja tämän myötä henkilöresursseja on myös saatu lisää. Sisäilmatiimi koostuu nyt viidestä asiantuntijasta, tiedottajasta ja sisäilma-asioihin erikoistuneesta kouluterveydenhoitajasta. vsk
Kyselyillä ei saada selvitettyä tiloissa olevaa terveyshaittaa, rakennuksen kuntoa tai edes kokonaistilannetta, mutta rakennuksen omistaja voi saada tärkeää tietoa tilankäyttäjiltä. vsk. Tulokset kyselystä olivat hämmästyttävän hyvät: koetut oireet ja olosuhdehaitat vähenivät merkittävästi korjausten jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Kuvituskuva: Pixabay.. 34 Leena Stenlund, sisäympäristöasiantuntija Vantaan kaupunki Oirekysely – työskentely sisäilmakorjatuissa kohteissa Vantaan kaupungin työntekijöille on tehty kysely, jossa on selvitetty työntekijöiden kokemaa oireilua ja olosuhdehaittoja sisäilmakorjatuissa tiloissa. Oirekyselyiden käyttö ei kuitenkaan ole yksinkertaista
Aivan kaikki oireet eivät kuitenkaan johdu rakennuksesta, mutta oireilun syyn selvittäminen onkin sisäilma-asiantuntijan tehtävä. 35 O ireilu ja kokemukset sisäilmahaitoista on aina otettava vakavasti. Kyselyn tulos voi kertoa myös siitä, onko jotain jäänyt korjaamatta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Lisäksi on muistettava, että kaikki ihmiset eivät huomaa tai tunnista oireiluaan tai muutoksia kehossa ja tilanteessa. Oireiden mittaaminenkaan ei ole täysin suoraviivaista. Oireilun syyn ja sen vakavuuden erottaminen ei ole aina yksinkertaista. Kyselyt tehtiin vuonna 2020 kahteentoista päiväkotija koulukohteeseen, joissa oli Vuoden 2020 kyselyssä tulokset olivat erittäin hyvät. Kyselyssä oireita ja olosuhdehaittoja kysyttiin niin, että vastaajat vastasivat nykytilanteesta sekä tilanteesta ennen korjausten alkamista. Oireet voivat hiipiä hitaasti vuosien saatossa. Kohteissa oli myös tasapainotettu ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. korjattu mikrobivaurioita ja parannettu ilmatiiveyttä, sekä poistettu kuitulähteitä tai epäpuhtauksia aiheuttavia pintamateriaaleja. vsk. Tilankäyttäjien kokema oireilu ja olosuhdehaitat vähenivät kohteissa merkittävästi. Siitepölyja katupölykausi, flunssakausi tai tunkkaisuutta ja väsymystä lisäävät hellejaksot sekoittavat tilannetta. Kysymykset koskivat vain korjattuja tiloja – samassa rakennuksessa voi edelleen olla myös korjausta odottavia tiloja. Vaikka sisäilma tuntuu olevan lehtien palstoilla usein kuumottava aihe, se ei yleensä työpaikoilla kiinnosta kuin pientä joukkoa. Kun oireista kysellään jälkikäteen, harva muistaa tarkkaan, miten tilanne oli esimerkiksi 3 tai 6 kuukautta aiemmin, etenkin kun vuodenajat vaikuttavat oireiluun ja olosuhteisiin. Kukaan ei huvikseen keksi oireita, eivätkä ne ole psykologisia. Yleisesti lämmitysjärjestelmään ei sisäilmakorjauksissa tehdä muutoksia, eikä ilmanvaihtojärjestelmiä uusita. Kyselyillä pyritään selvittämään, että tilanne todella on parantunut ja tilankäyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihin, ja että tiloihin ei ole jäänyt mitään sellaista mikä voisi vielä aiheuttaa oireilua. Kyselyn vastausprosentti oli noin 40 %. Kyselyillä haluttiin selvittää korjausten jälkeistä tilannetta oireilun ja olosuhdehaittojen määrässä ja laadussa. Toisaalta kyselyissä sisäilmaongelmat saattavat korostua, sillä kyselyihin vastaa todennäköisimmin se henkilö, jolla on jotain valitettavaa tai kokemuksia tilanteesta. Jopa työterveyslääkäri oli hämmästynyt näin hyvistä tuloksista. Kyselyt keskittyvät niihin rakennuksiin, joissa on tehty hiljattain sisäilmakorjauksia. Sisäilmaongelmia voi olla henkilön työpaikalla tai kotona, ja joskus vähäisemmätkin vauriot aiheuttavat toisille runsasta oireilua. Lähes aina oireet loppuvat, kun rakennuksesta poistutaan tai kun pidempi altistus loppuu. Yleensä oireet ja sisäilman huonosta laadusta tulevat haitat ovat onneksi lieviä – äänen lähtemistä, ihottumaa tai hajun havaitsemista – mutta osa saa vakavampiakin oireita. Vastausprosenttia on voinut madaltaa mahdollisesti se, että aihe ei ole ollut vastaajille kiinnostava tai ajankohtainen. Kyselyissä työntekijät vastasivat kokemistaan oireista ja olosuhdehaitoista Vantaan kaupungin tiloissa työntekijöiden oireita ja kokemuksia tilojen olosuhteista on kyselty jo joitakin vuosia
Lämpötilaolosuhteet voivat välillisesti parantuakin, kun rakenteita tiivistetään ja ilmanvaihdon toimintaa tasapainotetaan. vsk. Vastaavasti korjausten jälkeen olosuhdehaittoja ilmoitti kokeneensa enää 3–21 % vastaajista, ja suurimmat olosuhdehaitat olivat lämpöolosuhteet, havaittava pöly/lika sekä uusien materiaalien haju. Siivouksen tason ja lämpötilaolosuhteiden koetaan parantuneen.. Ikkunakarmin raosta puhaltanut kylmä ilmavirtakin on saatu estettyä tiivistysten avulla. Mielenkiintoisesti tuloksissa näkyy myös, että tunkkaisuudessa ja lämpötilaoloissa koettiin parannusta, vaikka ilmanvaihdon ilmamääriä ei vanhoissa kiinteistöissä ole pystytty lisäämään eikä lämmitysjärjestelmään ole tehty muutoksia. 36 Tyypillisiä olosuhdehaittoja ovat kuumuus, kylmyys, veto, hajut ja likaisuus Kyselyn tulokset ovat erittäin hyvät: koetut olosuhdehaitat ovat kaikkiaan vähentyneet vähäisiksi, korjaukset ovat onnistuneet vähentämään olosuhdehaittoja. Eniten koettiin tunkkaisuutta, tyytymättömyyttä lämpöoloihin (kuumuus/kylmyys) ja siivouksen tason puutteita (havaittava lika/pöly). Olosuhdehaitoista maakellarin, homeen ja muiden rakennuksesta johtuvien hajujen haHavaitut olosuhdehaitat ennen ja jälkeen korjausten. Lämpöolot koettiin kuitenkin parantuneina korjausten jälkeen. Tämä voi kuvata sitä, että sisäilmaolosuhteet koetaan kokonaisuutena ja eri havaintoja on vaikea erottaa toisistaan, mutta mukana voi olla myös todellista havaintoa. Tuloksissa korostuu se, että hajujen ja tunkkaisuuden määrä on vähentynyt huomattavasti korjausten jälkeen. Kun alipaine ei enää vedä ilmaa rakenteiden läpi ja viilennä rakenteita, ulkoseinät voivat olla lämpimämpiä ja seinäpinnat eivät enää aiheuta vedon tunnetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Ennen korjauksia olosuhdehaittoja ilmoitti kokeneensa 30–69 % vastaajista
Tyypillisesti sisäilmaoireiluun liitetään toistuvat hengitystieinfektiot, ääniongelmat, silmien ja limakalvojen oireet, pitkittynyt yskä ja astman paheneminen. 37 vaitseminen viittaavat eniten mahdolliseen rakenteiden tai materiaalien vaurioon, joita korjauksissa on lähdetty poistamaan. Tilankäyttäjien oireilu on siis helpottunut huomattavasti korjausten ansiosta. Tunkkaisuuden tunnetta voi lisätä myös korkea lämpötila. Kuitulähteitä onkin poistettu useiden sisäilmakorjausten yhteydessä. Tilankäyttäjien kokema oireilu ennen ja jälkeen korjausten. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Toistuvat hengitystieinfektiot ja astman pahenemisvaiheet ovat vähentyneet erittäin vähäiselle tasolle – molemmat näistä voivat viitata kosteusja mikrobivaurioihin. Nämä oireet voivat viitata rakennusten mikrobija kosteusvaurioihin, mutta myös kuidut voivat aiheuttaa vastaavia oireita. Näitä hajuja oli havainnut ennen korjauksia 34 % ja korjausten jälkeen enää 3 % vastaajista, eli hajut ovat vähentyneet onneksi murtoosaan. Oireilu vähentyi korjausten jälkeen huomattavasti Tilankäyttäjien oireilu väheni suunnilleen samassa suhteessa koettujen olosuhdehaittojen kanssa korjausten jälkeen, joten tulokset olivat tältä osin erittäin hyvät. vsk. Kyselytulosten perusteella äänen painuminen ja käheys, silmien ärsytysoireet, nenän tukkoisuus ja yskäoireet vähentyivät merkittävästi korjausten jälkeen. Korjauksiin voi olla tyytyväinen, oireilevien osuus on laskenut ja oireilutilanne on helpottunut huomattavasti.. Tunkkainen ilma voi ylipäätään johtua puutteellisesti toimivasta ilmanvaihdosta, suuresta ihmismäärästä tiloissa tai rakennuksesta tulevista hajuista. Tunkkaisuutta ja erilaisia hajuja tulee runsaasti myös tilankäyttäjistä, heidän tavaroistaan ja hajusteistaan
Vantaalla tilanne on hyvä, oirekyselyitä käytetään tarpeen mukaan Oireja olosuhdekyselyissä on runsaasti epävarmuustekijöitä, joita on huomioitava kysymyksenasettelussa ja kyselyn laadinnassa. Sama lämpötila voi olla toiselle kylmä ja toiselle kuuma. Vantaan kaupungin sisäilma-asiantuntijat selvittävät oireilun määrää ja oiretyyppejä kaikissa rakennuksissa ennen tutkimusten ja korjausten aloittamista. Myös hajut tuntuvat häiritsevämpinä lämpimässä sisäilmassa. Kyselyn perusteella näyttääkin siltä, että sisäilmakorjaukset ovat onnistuneet erittäin hyvin vähentämään työntekijöiden kokemia oireita ja olosuhdehaittoja. Korjausten jälkeen tehtävillä oirekyselyillä voidaan arvioida korjausten vaikuttavuutta ja varmistaa, että tilanne on todella helpottunut. Tulokset vastaavan kaltaisissa kyselyissä eivät ole useinkaan yksiselitteisiä, eikä tuloksista aina pystytä sanomaan, johtuuko joku oire tai olosuhde suoraan rakennuksesta tai jostain muista tekijöistä. Täydellisiä, kaikille sopivia olosuhteita ei rakennuksissa saada aikaan, vaikka pyritään sopivaan lämpötilaan ja riittävään käyttöä vastaavaan ilmanvaihtoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Olosuhteet voidaan kokea eri tavoin, toinen ei huomaa tunkkaisuutta lainkaan ja toinen kokee hajusteiden hajut ärsyttävinä. Vantaan kyselytulokset ovat tähän verrattuna erittäin hyvät, korjausten jälkeen oireilutaso oli hämmästyttävän matala. Sisälämpötilan nosto voi olla toisille mukavaa, mutta se lisää myös ilman tunkkaisuutta ja lisää oireita. 38 Oireilulle voi olla monia syitä, muitakin kuin rakenteiden kosteusja mikrobivauriot tai muut sisäilman epäpuhtaudet. Tarvittaessa voidaan puuttua jonkun rakennuksen tilanteeseen, jos ongelmaa vielä tulee esiin kyselyssä. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien päästöt ja hajut pyritään minimoimaan, lisäksi tilankäyttäjiä ohjeistetaan vähentämään liiallista hajusteiden käyttöä ja pitämään tasot ja nurkat tyhjinä siivouksen mahdollistamiseksi. Oireiden määrä ei kerro rakennuksen ja rakenteiden kuntoa, mutta oireilun selkeä vähentyminen voi antaa viitteitä siitä, että tilat ovat nyt selvästi paremmassa kunnossa kuin ennen korjauksia. Sellaista rakennusta ei ole, missä kukaan ei oireile tai koe olosuhdehaittoja. Suurista ikkunoista tulee valoa ja avaruutta tilaan, mutta kylmä ikkunapinta aiheuttaa myös vetoa ja kylmyyttä. Kaikille täydellistä ja sopivaa tilaa ei ole On tavanomaista, että puhtaissa ja vauriottomissa rakennuksissakin koetaan oireilua. Sisäilman ja tilankäyttäjien kokonaistilanne selvitetään, mikä ohjaa tutkimusja korjauspäätöksiä. Yleisesti oireja olosuhdekyselytutkimuksissa noin 20–30 % ylittävien haittojen syytä on hyvä lähteä selvittämään, ja tätä prosenttilukua alemmat oireilut katsotaan vielä ns. Yleisesti sisäilmatilanne koetaan yksilölli. Todellisuudessa tilankäyttäjät antavat kyllä palautetta, jos tiloissa on vielä ongelmia, mutta hyvä on varmistaa asiaa vielä anonyymin kyselyn avulla. Limakalvo-oireita voi tulla myös kuumasta ja kuivasta sisäilmasta, esimerkiksi lämmityskaudella kuivasta ilmasta oireilu on tavallista. Tämä kuuluu normaaliin sisäilmaprosessiin, mutta kyseessä ei ole oirekysely, vaan osa kohteella tehtävää tilanteen selvitystä. Yhteistyö työja kouluterveydenhuoltoon onkin tiivistynyt viime vuosina hyvin. vsk. normaaleiksi, vaikka toki jokainen tilanne ja jokainen rakennus on käsiteltävä yksilöinä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä rakennuksen vaurioita tai kuntoa. Oirekyselyt tehdään aina yhteistyössä työterveyden kanssa, sillä työterveys on tärkeä osa kokonaisuutta
Tule mukaan! Tiesitkö. säilman kokonaistilanteen selvittämisessä tarvitaan myös tietoa tilankäyttäjien kokemuksista liittyen oireiluun ja olosuhteisiin. Erityisesti pienet lapset eivät osaa kertoa tai tunnistaa oireitaan, ja vanhempien voi olla vaikea erottaa flunssakierrettä tavallisesta taaperoiden sairastelusta. Tekninen kunto määrittää aina korjaustarpeen. Muistettava on, että on myös teknisesti huonokuntoisia rakennuksia, joissa kukaan ei oireile. Sosiaalija terveysministeriö maksaa terveydensuojelun viranhaltijan opinnoista jopa 30 %.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Oirekyselyt ovat epävarma keino selvittää oireilun kokonaistilannetta, mutta niistä voidaan parhaimmillaan saada lisätietoa teknisen kuntotiedon rinnalle. Hakuaika on käynnissä. Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. Osa ihmisistä ei myöskään haista hajuja tai tunnista oireitaan, sillä hiljalleen ilmaantuvat oireet on vaikeampi tunnistaa. vsk. Myös tällaisissa kohteissa varmistetaan rakenteiden kunto tutkimalla ja korjaamalla, vaikka kukaan ei ilmoittaisi oireista tai ongelmista. SiOirekyselyt ovat epävarma keino selvittää oireilun kokonaistilannetta, mutta niistä voidaan parhaimmillaan saada lisätietoa teknisen kuntotiedon rinnalle. Koulutukset alkavat tammikuussa 2022. SYVENNÄ OSAAMISTASI Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.rateko.fi > Rakennusterveysasiantuntija > Kosteusvaurion kuntotutkija > Sisäilma-asiantuntija > Kosteusvaurion korjaussuunnittelija > Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn rakennusterveyden koulutukset antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen ja korjaamiseen vaadittavaa osaamista sekä valmentavat sertifikaatteihin ja pätevyyksiin. Vantaan kaupungin rakennusten tilanne on selkeytynyt ja helpottunut viime vuosina, kun rakennuksia on saatu tutkittua laajasti ja useita suuria huonokuntoisia kiinteistöjä on saatu korjattua tai purkuun. 39 sesti eri tavoin, ja tilanteeseen vaikuttavat monet seikat samanaikaisesti
Viime vuosina on erityisesti yleistynyt myös asuntokaupan yhteydessä tehtävät homekoiratarkastukset – ostajat ovat heränneet siihen, että heillä on selonottovelvollisuus ostamastaan kiinteistöstä ja sen kunnosta. Tyypillisesti homekoiria käytetään etsimään ja ilmaisemaan mikrobivaurioita, kun tiloissa on havaittu hajua tai oireilua, mutta homekoiria käytetään myös ennaltaehkäisevässä työssä, asuntokauppatilanteissa ja laadunvarmistuksena korjaustöiden jälkeen. Mediassa näkyneet hometaloriidat ja asunnon oston jälkeen paljastuneet laajat vauriot ja korjaustarpeet ovat vaikuttaneet siihen, että ihmiset todella haluavat tietää rakenteiden kunnosta ja hometilanteesta etukäteen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Jos korjausten jälkeen tiloissa on vielä homekoiran havaintokohtia, näissä kohdissa on selvitettävä tarvittavat lisäkorjaukset ja niiden laajuus. Muita yhtä nopeita ja tehokkaita keinoja selvittää mikrobiperäisten hajujen kohtia rakennuksissa ei ole.. Usein myytävissä kiinteistöissä Leena Stenlund, sisäympäristöasiantuntija Vantaan kaupunki Homekoiran käyttö korjausten laadunvarmistuksessa Homekoiran käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet, kun koiran kykyjä on opittu hyödyntämään paremmin ja ymmärtämään sitä, mitä koira pystyy haistamaan ja miten koirilta saatavaa tietoa voidaan käyttää. Homekoirien käyttö on yleistynyt, ja moni aloittaa selvittelyt homekoiran avulla. Koira ei pysty kertomaan hajun tai vaurion suuruudesta, vaan asiantuntija tekee analyysin koiran havaintokohdista ja tarvittavista toimenpiteistä. 40 Homekoirien käyttö on monipuolistunut ja käyttö yleistynyt kuntiin ja valtion kiinteistöihin Sisätiloissa alkanut oireilu tai kodin kummallinen haju ovat yleensä syitä, jolloin on syytä alkaa selvittää sisäilman laatua tarkemmin
Esimerkiksi jos ihminen tunnistaa uunissa paistuvan pannukakun, koira pystyisi havainnoimaan samasta hajusta paistorasvan, käytetyt jauhot, hiivalaadun, käytetyt mausteet, sen missä kokki kävi ennen pannukakun tekoa ja että paidalle tippui tippa paistamatonta taikinaa. Tästä. Kuva: Jenni Somervalli. 41 on tehty rakenteellisia kosteusvaurioihin liittyviä korjauksia vuosien saatossa, mutta mistä ostaja voi tietää, että korjaukset ovat varmasti onnistuneet. Koiralla on Homekoira Papu. Home voi käytännössä haista tuhansilta eri hajuilta, sillä kasvustot tuottavat erilaisia aineenvaihduntatuotteita riippuen mikrobeista, kasvupaikasta ja kasvuolosuhteista. vsk. Suuremman kiinteistön tarkastamisessa saa hyvän kuvan rakennuksessa olevista mikrobiperäisistä hajuista kustannustehokkaasti, mutta samalla on aina oltava rakennustekninen asiantuntija selvittämässä, mistä hajut johtuvat ja mitä niille on tehtävä. ihmisestä poikkeava kyky tehdä hajuerottelua, jolloin se pystyy suuresta hajumassasta erottelemaan yksittäiset eri hajut ja haistamaan jokaisen hajun erikseen. Useissa kuntien, valtion ja yksityisten yritysten omistamissa suuremmissa kiinteistöissä käytetään jo sujuvasti homekoiria niin vaurioiden selvityksessä kuin korjaustyön laadunvarmistuksenakin. Homekoira on opetettu tunnistamaan ja etsimään mikrobiperäisiä hajuja, jotka voivat johtua rakenteiden sisällä, pinnoilla tai takana olevista mikrobikasvustoista. Koiran hajuerottelukyky on ilmiömäinen, ja myös se, miten pieniä hajumääriä koira pystyy haistamaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Koira näyttää hajukohdat, asiantuntija selvittää syyt Koiralle voi opettaa käytännössä lähes minkä tahansa hajun etsittäväksi
Kuivaaminen ei riitä. Kun materiaalien uusiminen tuntuu hankalalta tai kalliilta, usein tyydytään poistamaan pahimmin lahonneet puut tai kuivaillaan rakenteita. Koiran avulla löytyy usein laajempi vaurio kuin mitä on alun perin oletettu – tai löytyykin vielä joku aivan muu vaurio aiempien lisäksi. Mahdollisesti korjauksissa ei ole käytetty pätevää korjaussuunnittelua tai on tehty itse remonttia. Mikrobivauriot – myös kuivuneet vauriot on korjattava Silmin ei aina voi nähdä mikrobivauriota rakenteen sisällä, vaan on otettava materiaalinäyte mikrobiviljelyyn vaurion todentamiseksi. Koira näyttää kohdat mistä haju tulee sisätilaan ilmavuotojen kautta ja millä alueilla hajua on, mutta koira ei pysty kertomaan hajun voimakkuudesta, vaurion laajuudesta ja tarkemmasta paikasta rakenteen sisällä, vaurion syystä tai siitä onko se tilankäyttäjille vakava ongelma. Menneinä vuosikymmeninä ei kosteusvaurioita ole juuri edes vaivauduttu korjaamaan, vaan rakenteiden odotettiin vain kuivuvan itsekseen. Homekoiraa käytetään usein mikrobivaurioiden korjausten laadunvarmistuksessa. Paras ajankohta homekoiratutkimukselle on heti kun kaikki vaurioituneet materiaalit on saatu poistettua ja remontti on vielä kesken. Homekoira havaitsee myös kuivuneet ja vanhat vauriot, vaikka vaurio olisi tapahtunut jo vuosikymmeniä sitten. Yleistä on sekin, että homekoira otetaan siinä vaiheessa, kun alkaa tuntua, että korjausten jälkeen kaikki ei kuitenkaan Leena tutkimassa koulua homekoira Kessun kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Koira ilmoittaa vain hajukohdat, asiantuntija selvittää syyt ja korjaustarpeet. Kuva: Nikita Hikman.. Eristevilla tai puupuru saattaa näyttää varsin siistiltä ja kuivalta, vaikka se olisi täysin homeessa. Tällöin voidaan helposti laajentaa purkutöitä tarvittaessa, kun uusia parketteja ei ole vielä asennettu ja seiniä tapetoitu. Tyypillistä on, että erityisesti omakotiasujien remonteissa rakenteita ei korjata riittävästi ja vaurioituneita materiaaleja jää rakenteisiin. Tästä syystä havaitun kosteusvaurion purkulaajuus on oltava riittävä, ja myös terveen näköistä materiaalia on poistettava. 42 syystä homekoiran koulutus on pitkäaikainen prosessi. vsk. Korjausten jälkeisessä tarkastuksessa homekoiran avulla halutaan varmuutta siihen, että korjaus on todella onnistunut ja mitään ei enää löydy. Myös kuivista vaurioista voi tulla hajua ja epäpuhtauksia sisäilmaan, ja niistä voidaan kokea oireilua. Kosteusja mikrobivaurioituneet materiaalit on aina poistettava, jos se on mahdollista
Tällöin kartoitetaan vauriolaajuutta, eli sitä mistä kaikkialta koira havaitsee homeen hajua. Homekoira voi tehdä työn myös varhaisessa vaiheessa, ennen purkutöitä. Ilmavuodot – hengitettävä ilma ei saa tulla likaisten rakenteiden läpi Alapohjan alta maaperästä tulevat hajut voivat ilmavuotojen kautta tuoda sisätilaan hajuja ja niistä voidaan kokea voimakastakin oireilua. Korvausilma ei kuitenkaan saa tulla sisätilaan alapohjan kautta, vaan ilmavuodot on estettävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Asunnossa on tehty juuri laajat korjaukset. Homeet voivat olla jopa kauniita. Joskus asunnon homeen hajun syyksi paljastuu pelkkä ilmavuoto alapohjan alta. Koira näyttää kaikki kohdat, missä on ilmareitti seinän ja lattian välistä tai vaikkapa tiivistämättömästä läpiviennistä. Jos tiivistykset tehdään vain Homekoiria koulutetaan mikrobiviljelmien avulla. Kuva: Leena Stenlund.. Vaikka ihminen havaitsee homeen hajun vain yhdessä huoneessa, koira voi haistaa saman vaurion huomattavasti laajemmalla alueella, ja voidaan heti siirtyä paikkakorjauksista miettimään systemaattisen laajemman vaurion korjaamista. Homekoira Papu ilmaisee homeen hajua pistorasian kohdalta. 43 ole kunnossa – tiloissa on edelleen poikkeavia hajuja tai oireilua. Alapohjan alle on voitu jättää rakennusaikana vanhoja muottilautoja ja rakennusjätettä, mutta ihan märkä hiekkakin voi haista voimakkaasti homeelta. Vielä löytyi tiivistystarpeita. Usein käy niinkin, että tiloissa on tehty alapohjan ilmavuotojen tiivistystä niissä kohdissa, missä on havaittu ilman puhaltavan sisälle tai hajua. vsk. Kuva: Leena Stenlund. Koira näyttää nenällä tai tassulla ne kohdat, joissa on homeen hajua
Laadunvarmistusta voidaan tehdä merkkiainekokeiden avulla, jolloin jokainen rakenne yhdessä huoneessa on mitattava erikseen. Joskus vaurioituneiden materiaalien poistaminen on teknisesti haastavaa, kallista tai jopa mahdotonta, jolloin päädytään muulloinkin tiivistyskorjauksiin. Jos kellarissa on homeongelmaa, homekoira usein havaitsee hajun jo ylemmän kerroksen puolella kohdissa, joista kellarin ilma tulee muihin tiloihin. vsk. Homekoira tarkastaa huonetilan erittäin nopeasti muihin menetelmiin verrattuna, yksi koira jaksaa tarkastaa helposti tuhat neliötä päivän aikana.. Tällöin hajut voivat kulkeutua vaikkapa lahosta ulkolaudoituksesta tai homeisesta tulensuojalevystä sisätilaan, tai jopa alemmasta kerroksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Ilmavuotoja voi tulla myös rakenteiden läpi, ja tyypillisesti tuleekin vanhemmassa talossa. Betonirakenteiden liitoskohdat ja alapohja on tiivistettävä, jotta hajut eivät pääse sisätiloihin. Myös rakennusten suojelupäätökset voivat vaikeuttaa rakenteiden perusteellista korjaamista, Tällöin on tehtävä riskiarvio rakenteeseen jäävästä riskistä ja tiivistystöiden jälkeen on tehtävä laadunvarmistus. Tiivistyskorjaukset – tiivistykset vaativat jatkuvaa laadunvarmistusta Tiivistyskorjauksetkin kuuluvat hyväksyttyihin korjausmenetelmiin. Merkkiainekokeiden suorittaminen suurempaan rakennukseen ja useisiin rakenneosiin on hidasta ja kallista, ja harvemmin merkkiainekokeet tehdään jokaiHomekoira Timmi tarkastaa oppilaitosta. Ikkunakarmin kohdalta puhaltaa homeen hajua. 44 osalle alueesta, ilma löytää kyllä reitin ja tulee sitten siitä vierestä, tiivistämättömältä alueelta
Rakenteiden eläessä tiivistykset voivat repeillä ja tiivistysmateriaalit ikääntyä niin, että tiivistykset eivät enää toimi riittävällä tavalla. Tiivistettyjä rakenteita onkin tarkasteltava säännöllisesti joidenkin vuosien välein. Timmi näyttää kohdan nenällään.. Usein koiran kanssa tulee vastaan tiivistyskorjattuja kohteita, joissa on tiivistetty olennaiset rakenteet, kuten seinä-lattia -liitokset, mutta unohdettu tiivistää sama rakenne ovien kynnysten alta. Tiivistykset eivät ole auttaneet, levytysten välistä tulee edelleen homeen hajua. Näin saadaan hyvää tietoa siitä, Homekoira Timmi tarkastamassa oppilaitosta. Homekoiran avulla saadaan helposti ja nopeasti selvitettyä, onko tiivistyksissä vielä puutteita, ja kuinka laajoilla alueilla niitä on. Ehkä ovien irrottaminen on koettu työlääksi ja kynnysten kylkeen on vain sivelty kevyesti silikonia. vsk. Homekoira sopiikin erinomaisesti vaikkapa vuosittaiseen tarkastukseen kustannusten vähäisyyden ja nopeuden puolesta. Muita tyypillisiä unohduksia ovat patterien takaa kiinnitysruuvien kohdat, ikkunoiden karmirakenteet, sähköpistorasiat, sähkökourujen takaosat ja erilaiset koteloinnit, joiden kohdat koira usein ilmoittaa systemaattisesti. 45 seen kohtaan tiivistysten jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Koira näyttää tehokkaasti kohdat, jotka ovat jääneet tiivistämättä tai missä tiivistykset eivät ole riittäviä. Tiivistysten kestoikä ei ole yleensä vuosikymmeniä tai edes vuosia
Koiran koulutuksesta riippuu, miten laajasti ja tarkasti koiraa on opetettu näitä kohtia näyttämään. Näiden lisäksi saattaa olla vuosikymmenien aikana tulleita paikallisia vanhoja kosteusvaurioita, joita ei ole aikanaan korjattu kunnolla. Homekoiran edut ja epävarmuustekijät Huomioitavaa on, että koira havaitsee vähäisemmätkin hajut, eikä koiran yksittäisen havainnon perusteella voi sanoa, onko vaurio tai hajunlähde iso vai pieni tai miten se vaikuttaa tilankäyttäjiin tai asukkaisiin. Siistit pinnat ja korjaushistoria eivät kerro koko totuutta Tyypillinen homekoirayrittäjän kohde on vanhempi ja jonkin verran korjattu omakotitalo, jossa on havaittu hajua, mutta hajun syy ei ole selvinnyt. Koiran havaintokyky ja epävarmuustekijät on tunnettava, jotta asiantuntija pystyy tekemään arvion koiran havainnoista ja myös siitä, mitä koiran havainnoista pystytään päättelemään. Valesokkelien lisäksi rakennuksessa saattaa olla lattiarakenteiden alapuolelta alkavia väliseinärakenteita, kerroksellinen puukoolattu alapohjarakenne, maanvastaista seinärakennetta ja tuulettumattomia ulkoseinärakenteita. Koiran laajempien havaintojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida ongelmien merkittävyyttä ja vaikutusta tilankäyttäjiin. Kaikista ilmavuotokohdista ei välttämättä tule homeen hajua, eikä koira ilmoita niitä kohtia, joista tulee ilmaa, vaan ne kohdat, joissa haisee home. Jos kohdasta on ilmavuoto sisätilaan koiran korkeudelle, koira voi ilmaista kohdan näyttämällä, että haju tulee ylhäältä. Jos tiloissa on erittäin runsaasti homeen hajun lähteitä, koira ei pysty yksilöimään kaikkia kohtia tiloissa. Rakennusterveysasiantuntija (RTA) tekee arvion vaurioista, sisäilmatilanteesta ja siitä, miten se vaikuttaa tilankäyttäjiin. Homekoira on hyvä apu tutkijalle, sillä sen avulla voidaan saada nopeasti hyvä kuva koko rakennuksen mikrobiperäisten hajujen kohdista, ja tutkija voi saada arvokasta tietoa tiivistysten toiminnasta ja muista piilevistä vaurioista. Yläpohjan vauriot jäävät usein koiran ulottumattomiin, ja yläpohjasta onkin harvemmin suurempaa ilmavuotoa alempaan tilaan. vsk. Homekoira näyttää usein kaikki nämä kohdat: rakennuksen tutkimuksella saadaan hyvä kuva mistä kaikista kohdista voidaan lähteä etsimään vaurioita. Toki kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu homeesta, ja homekoira pystyy kertomaan vain hometilanteesta. 46 miten laajasti tiivistyksiä on vielä tehtävä, jotta hajujen pääsy sisätiloihin saadaan estettyä. Sekin, jos koira ei havaitse mitään tiloissa, antaa varmuutta korjausten onnistumisesta tai tilanteesta muuten. Seinien alaosista ja lattian vaurioista tulevat hajut ovat merkittäviä sisäilman laadun kannalta. Erityisesti myyntitilanteessa vanhojen vaurioiden ja korjausten onnistumisen selvittäminen on tärkeää.. Tyypillisesti vanhassa rakennuksessa on löydetty ja korjattu joitakin ongelmakohtia, pinnat on laitettu siisteiksi ja vanhat kosteusvauriot maalattu pois näkyvistä. Rakennuksen tutkimuksen avulla saadaankin usein käyttäjien kannalta olennaiset ilmavuodot ja vauriot löydettyä. Koira ei myöskään pysty kertomaan aina ylempänä huonetiloissa olevista vaurioista, ja ikkunan yläpuolinen seinävaurio saattaa jäädä helposti löytymättä. Tosin huonetiloissa on yleensä tavallinen painejakauma, eli huonetilan yläosassa on ylipainetta ja alaosassa alipainetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Koira ei tee arviota vauriosta, eikä koira voi kertoa, mitä mikrobia kohdassa kasvaa. Rakennuksesta voi löytyä useita riskirakenteita, joista hajua tulee
Avustettavan hankkeen osa-alueet: • Suora ilmastotyön asiantuntijatuki kunnille – vähintään 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista • Ilmastorahoituksen hakemisen asiantuntijatuki kunnille – vähintään 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista • Konkreettinen ilmastotyö – hankkeen kokonaiskustannuksista 0–40 % Hakuilmoitus, ohjeet ja hakulomake: https://ym.fi/alueet-kuntien-ilmastotyon-tukenaavustushaku Ympäristöministeriö Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Avustuksen hakijana voi olla maakunnanliitto, muu kuntayhtymä, kunta, kunnan tai kuntayhtymän enemmistöomisteinen kehitysyhtiö, tai näistä muodostuva konsortio. Avustus myönnetään jokaiseen maakuntaan, josta on saapunut hyväksyttävä vähimmäiskriteerit ylittävä hakemus. Hankkeiden minimikesto on 12 kuukautta. Ympäristöministeriön avustus hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista voi olla korkeintaan 70 prosenttia ja samalla enintään 84 000 euroa per hanke. Kokonaisuudessaan avustusta on suunniteltu jaettavan noin 1,5 miljoona euroa. Nyt kannattaa tarttua toimeen ja heittää hakemusverkko vesille! Tavoitteena on tarjota pienille ja ilmastotyötään vasta aloitteleville kunnille alueellista asiantuntijatukea. Hakemusten on oltava perillä ympäristöministeriön kirjaamossa 1.10.2021 kello 16.15 mennessä. 47. ”Tarkoituksenamme on auttaa kuntien edustajia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat juuri heidän kunnassaan vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia, sekä hakemaan näille toimille rahoitusta. vsk. Ilmoittautuminen 22.9.2021 alkaen: sisailmayhdistys.fi Ympäristöministeriö myöntää tukea maakuntien ilmastotyölle – avustushaku nyt auki Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma avasi avustushaun kuntien ilmastotyötä tukeville maakuntien ilmastohankkeille 16.8.2021. Toivottavasti saamme jokaisesta maakunnasta hyviä hakemuksia: alueellisessa ilmastotyössä on mahdollista huomioida paikalliset erityispiirteet ja siten saada uusia kuntia mukaan kannattavaan ilmastotyöhön”, toteaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä. Hanke voi alkaa aikaisintaan 1.1.2022 ja sen pitää päättyä viimeistään 31.5.2023, mutta muutoin hankkeen ajankohta on hakijan päätettävissä. Mikäli jostain maakunnasta saapuu useampi hyväksyttävä hakemus, myönnetään avustus arvioinnissa eniten pisteitä saaneelle hakijalle
Hometta ei löydetty, mutta kaikkia kohteita yhdisti se, että ne oli rakennettu 1960–70-luvuilla. Johtopäätöstä tuki myös se, että kloorianisoleja ei ole ikinä valmistettu teollisessa mittakaavassa eikä varsinkaan lisätty rakennusmateriaaleihin. Keskustelu kloorianisoleista on Suomessa yleistynyt viime vuosina. Niitä syntyy, kun mikrobit hajottavat puumateriaalin kyllästykseen käytettyjä klooJani Mäkelä, kemisti Labroc Oy Kloorianisolit – vanhan talon haju Vanhoissa puurakenteisissa taloissa saatetaan usein kokea vaikeasti määriteltävää, tunkkaista hajua. Vanhan talon hajua on yleisesti totuttu pitämään homeen hajuna, ja kloorianisolit hajun mahdollisena aiheuttajana on ollut tuntematon käsite. Kyseinen haju sekoitetaan usein homeen hajuun, mutta kyseessä saattaa kuitenkin olla yhdisteryhmä nimeltä kloorianisolit. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Kloorianisolit ovat siis mikrobien aineenvaihdunnan tuloksena syntyviä tuotteita. Tämän jälkeen tutkimuksen painopiste suunnattiin kemiallisten yhdisteiden suuntaan ja lopulta tunnistettiin yhdiste nimeltä 2,3,4,6-tetrakloorianisoli. Kloorianisolien tiedettiin olevan kloorifenolien hajoamistuotteita, ja koska kaikki ongelmakohteet oli rakennettu ennen kloorifenolipohjaisten puunsuoja-aineiden kieltämistä yhteys kloorifenolien ja kloorianisolien välillä kirkastui. Vaikeasti määriteltävän hajusta tekee myös se, että siihen tottuu nopeasti oleskeltuaan hetken tilassa. Keskustelun yleistyessä myös Suomessa laboratoriot ovat kehittäneet menetelmiä, ja muutamien laboratorioiden analyysivalikoimasta löytyykin jo vastaus tähän analyysitarpeeseen.. Kasvava määrä valituksia tunkkaisesta hajusta käynnisti tutkimuksia, joissa pyrittiin löytämään mikrobiologinen alkuperä hajulle. 48 K loorianisolit ”löydettiin” 90-luvun loppupuolella. Tämä haju tuntuu tarttuvan vaatteisiin, hiuksiin ja huonekaluihin. vsk
Vertailun vuoksi esimerkiksi formaldehydin hajukynnys, 35 µg/m 3 , on noin 7000 kertaa korkeampi. Kloorianisolien hajun ilmaantuminen voi kestää jopa kymmeniä vuosia. vsk. Vaikka pitoisuudet ovat pieniä, ongelmaksi joidenkin kloorianisolien kohdalla muodostuu joidenkin muotojen hyvin alhaiset hajukynnykset (taulukko 1). Kloorianisolien muodostuessa mikrobien aineenvaihduntaprosessissa kloorifenolista irtoaa yksi tai useampi klooriatomi ja hydroksyyliryhmään liittyy metyyliryhmä ja näin syntyy vastaava kloorianisoli. Koska erilaisia kloorifenoleja on olemassa 19 erilaista muotoa, myös kloorianisoleja on mahdollista syntyä 19 erilaista. O-metylaatio, Gunschera et al., 2004. Kloorianisolien hajukynnyksiä.. Kloorianisoleja syntyy mikrobitoiminnan johdosta niin pieniä määriä, että niitä ei voi havaita tavanomaisella VOC-analyysillä. Yleisin kyllästysaine tunnetaan nimellä Ky-5, joka sisältää pääosin tetratrija pentakloorifenolien natriumsuoloja. On havaittu, että jos puu on hyvin kosteaa (kosteuspitoisuus > 15 %), hajua voi esiintyä jo vuoden päätä kloorifenolikäsittelystä. Prosessin nopeus riippuu ilmankosteudesta. korkkivirheen viinin makuun. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien (Trichoderma ja Fusarium) on havaittu pystyvän muuntamaan jopa yli 25 % korkkijauheen 2,4,6-trikloorifenolista 2,4,6-trikloorianisoliksi. Esimerkiksi ihminen haistaa 2,4,6-trikloorianisolin keskimäärin pitoisuustasolla 5 ng/m 3 . Erityisesti viiniteollisuudessa kloorianisolit aiheuttavat helposti ns. Tätä prosessia kutsutaan O-metylaatioksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Vastaava valmiste on tunnettu Ruotsissa nimellä KP-Cuprinol. Käytetyn puunsuoja-aineen koostumus siis määrittää syntyvien kloorianisolien kirjon. 49 rifenoleita. Vastaavasti jos kloorifenoleilla kyllästetty puu on hyvin kuivassa paikassa, hajuhaittoja saattaa ilmetä vasta jopa yli 30 vuoden kuluttua. Kloorianisolit muodostavat ongelman myös elintarviketeollisuudessa. Kloorifenoleja sisältäviä puunsuoja-aineita on pääosin käytetty vuosina 1930–80 estämään puun lahoamista, sinistymistä ja homeen muodostumista
Lisäksi voi koitua taloudellisia haittoja, koska kloorianisoleille haisevan asunnon myyminen voi osoittautua haasteelliseksi. Suurin osa näistä menetelmistä on kehitetty elintarviketeollisuudessa. Käytännöllisimmäksi näytteenottomenetelmäksi sisäilmanäytteille on osoittautunut näytteenotto Tenax-TA-adsorbenttiin. Näytteenotto on helppo toteuttaa eikä siinä välttämättä tarvita laboratorioalan ammattilaista. Henkilöt haisevat voimakkaasti ”homeelle”, mutta eivät itse haista sitä. Analyysimenetelminä on käytetty GC/MStai GC/ECD-tekniikoita. Lisäksi vanhoja kyllästettyjä puumateriaaleja ei saa uusiokäyttää kotitalouksien rakenteissa tai missään sellaisessa rakenteessa, jossa ihokosketus on mahdollista. Koska kloorianisolien haju mielletään homeen hajuksi, sillä on yhteys negatiivisiin terveysvaikutuksiin. Ilmanäytteitä on kerätty XAD®ja TENAX TA®-adsorbenttiin, grafiitilla päällystettyyn silikaan ja TENAX GR®-adsorbenttiin. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella kloorianisoleja löytyi eniten lattiarakenteista, erityisesti seinien alajuoksuista. Viinipullon korkissa olevat kloorifenolit hajoavat kloorianisoleiksi ja aiheuttavat epämiellyttävän maun viiniin eli ns. Näytteenotto toteutetaan pienellä pumpulla hieman kynää pienempään näyteputkeen. Terveysvaikutukset Kloorianisolien terveysvaikutuksista ei ole olemassa paljoa tutkimusta. Suurempana haittana voidaan nähdä sosiaalinen haitta. kattotuoleissa, runkorakenteissa, ikkunakarmeissa ja kutterilastueristeissä. Myös puhelinpylväitä ja lastauslavoja on saatettu käsitellä kloorifenoleita sisältävillä kyllästysaineilla. Nykyisin kloorifenolipohjaisten puunsuoja-aineiden käyttö on kielletty Suomessa. Lisäksi ottamalla näyte Tenax-TAadsorbenttiin vältytään laboratoriossa erilaisilta uuttovaiheilta, koska näyte voidaan Ilmanäytteiden ottoon tarvittava välineistö.. 50 Kloorianisolien lähde on rakennuksen puurakenteissa Rakennuksissa kloorifenoleilla kyllästettyjä puurakenteita voi olla mm. Asumisterveyteen liittyen kloorianisoleja on tutkittu sekä ilmanäytteistä että materiaalinäytteistä. vsk. korkkivirheen. Yleensä havaituissa pienissä pitoisuuksissa niistä ei arvella olevan toksikologista haittaa. Suurimpana haittana voidaan pitää hajua, jonka arvellaan vaikuttavan epämiellyttävänä ihmisen terveyteen psykologisten tekijöiden kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Tutkimusmenetelmiä Kloorianisolien tutkimusmenetelmiä on olemassa useita. Myös rakennelmissa, joista kloorifenolien on mahdollista huuhtoutua maaperään, käyttö on kielletty. korkkivirheen takana. Erityisesti viiniteollisuudessa kloorianisolit ovat viinin yleisimmän laatuvirheen, ns
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa III, 8/2016, Valvira. Loretzen, J.C., Juran, S. Koska pitoisuudet ovat pieniä, näytteet analysoidaan CG/ MS-laitteistolla. L., López-Ocaña, L., López-Coronado, J., M., Rodríguez, E., Martínez, M. Applied and Environmental Microbiology. ja Coque J-J., R. 45, s. Näin menetelmän määritysrajat eli alhaisimmat pitoisuudet, jotka menetelmällä pystytään luotettavasti havaitsemaan, ovat pienempiä kuin arvioidut hajukynnykset. Vol. ja Johanson G (2015) Chloroanisoles may explain mold odor and represent a major indoor environment problem in Sweden. 51 analysoida suoraan näytteenottoputkesta. ja Ballschmiter, K. Vaikka kloorianisolien syntyprosessi vaatii kosteutta ja mikrobeja, niiden löytyminen sisäilmasta ei välttämättä tarkoita kosteusvauriota rakenteissa ja merkittävää mikrobikasvua kyllästetyissä rakennusmateriaaleissa. Nykyisin markkinoilta löytyy myös erilaisia hajujen adsorptioon perustuvia suodatinsekä höyrynsulkukankaita. Álvarez-Rodríguez, M. Mikäli rakennus on huolellisesti tutkittu ja mikrobija kosteusvaurion olemassaolo on suljettu pois, voi tunkkaisen hajun lähdettä lähteä selvittämään kloorianisolien analyysin kautta. Raja-arvot Kloorianisoleille ei ole olemassa virallisia raja-arvoja Suomessa. A., Nilsson, M., Nordin, S. Indoor Air Vol. Muita näytteessä olevia VOC-yhdisteitä menetelmällä ei pystytä havaitsemaan. Vol 68 (12), s. (1997) Analysis of Halogenated Methoxybenzenes and Hexachlorobenzene (HCB) in the Picogram m-3 Range in Marine Air. Environ Sci & Pollut Res Vol 11 (3) s.147–151. 414–427 Camino-Sánchez, F.J., Ruiz-García, J. vsk. 486–489. Varmimpana tapana voidaan pitää kloorifenoleilla käsitellyn puun poistamista ja korvaamista toisella materiaalilla. (2004) Formation and Emission of Chloroanisoles as Indoor pollutants. Chromatographia Vol. Labroc Oy:ssä näytteenottoon käytetään Tenax-TA-adsorbenttia. J. Kloorianisolien analyysin kohdalla korostuu rakennusteknisen tutkimuksen tärkeys. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. ja Buettner, A, (2010) Influence of chemical structure on odour qualities and odour potencies in chloro-organic substances. Kloorianisolien hajun tarttuvuuden takia on myös suositeltavaa hävittää kaikki kloorianisoleille altistuneet huonekalut sekä tekstiilit. Lähteet Gunschera, J., Fuhrmann, F., Salthammer, T., Schulze, A., Uhde, E. (2002) Cork Taint of Wines: Role of the Filamentous Fungi Isolated from Cork in the Formation of 2,4,6-Trichloroanisole by O Metylation of 2,4,6-Trichlorophenol. 1305, s. Führer, U., Dei bler, A., Schreitmüller, J. Chrom A. Expression of Multidisciplinary Flavour Science – Proceedings of the 12th Weurman Symposium, s. J., Larriba, G. Kloorianisoleille ei ole olemassa virallisia raja-arvoja Suomessa, mutta mikäli rakennuksen ilmasta löydetään kloorianisoleja, voidaan yhteyttä kloorifenoleilla kyllästettyjen puurakenteiden olemassaoloon pitää suhteellisen varmana. ja ZafraGómez, A. 26, s 207–218. (2013) Development of a thermal desorption gas chromatography–mass spectrometry method for quantitative determination of haloanisoles and halophenols in wineries’ ambient air. Menetelmä mittaa ainoastaan näytteessä olevat kloorianisolit. Myös tilojen painesuhteita muuttamalla voidaan hajuja todennäköisesti vähentää. Strube, A. 259–266.. Tässä vaiheessa kysymykseksi nousee usein toimenpiteet hajun poistamiseksi. 5860–5869. Toisaalta kloorianisolien löytäminen tutkimuskohteen sisäilmasta ei myöskään poissulje mikrobitai kosteusvaurion mahdollisuutta
Kirjassakin vihjataan usein, että talot ovat valinneet asukkaansa. Valitut ovat ehkä niitä, jotka nauttivat vuosikausia kestävistä remonteista eivätkä juuri kiroile. Laakson kirja välittää lukijalle kauniita ja jopa taianomaisia puutalotunnelmia. Toisaalta, olin tunnistavinani tekstistä, että yksi puutaloasukkaista on kirjailija ja Soundin legendaarinen sarjakuvapiirtäjä J. K. Asukkaat, jotka näissä taloissa asuvat, ovat kiinnostuneita myös talossa aikaisemmin asuneiden henkilöiden elämästä ja liittyvät omalla elämällään talon asukkaiden pitkään ketjuun – yhdessä kirjan taloista historia ulottui jopa 1800-luvun alkupuolelle. Talon vaatimista remonteistakin puhutaan, ja lukija saa kyllä käsityksen siitä työmäärästä, mitä talo on vaatinut. 52 KIRJAESITTELY Leena-Kaisa Laakso Puutalotarinoita Avain 2019, 174 s. Juntunen, joka on kyllä saattanut kiroilla, ja hänestä vaimo totesikin, että ”J. Kuitenkin ne ärräpäät, joita kyynisempi lukija voi olettaa remonteissa lasketellun, jäävät kirjan ulkopuolelle. K.:lla on ollut välillä heikkoja hetkiä”. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk. Heikot hetket eivät kuitenkaan ole tässä kirjassa pääosassa. ISBN 978-952-304-222-3 Tunnelmallisesti puutalossa Leena-Kaisa Laakso on kirjoittanut kirjan Puutalotarinoita puutaloista ja niiden asukkaista. Tämä kirja sisältää puutaloidyllejä – ei homepommeja, vararikkoja tai käsiin lahoavia tönöjä. Toisaalta, vanha puutalo ei sovi kenelle tahansa. Idyllit ovat arkipäivän elämää näille puutaloasukkaille ja ehkä vähän satumaista luettavaa osalle. Kaarina Kärnä. Kirja keskittyy talojen tunnelmiin ja niiden historiaan. Kirja sisältää kaksitoista tarinaa ja kaksitoista taloa, ja kirjaan päässeet talot sijaitsevat Porissa, Lappeenrannassa (2), Porvoossa, Janakkalassa, Riihimäellä, Vaasassa, Loviisassa, Tuusulassa, Haminassa, Turussa ja Mäntyharjulla. Kirja kauniine kuvineen kuitenkin toimii
2021 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY: n kautta. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutetaan uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. vsk. www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Vuoden 2021 keväällä joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutetaan 100 puuta. 53. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa
Puu kuitenkin sopii yhtä hyvin isoihin rakennuksiin, kuten kouluihin, asuinkerrostaloihin, kirjastoihin, hoivakoteihin ja urheiluhalleihin. tällä hetkellä se on noin 90 prosenttia. vsk. Rakentamisen sektorin pitää toimia vastuullisemmin ajatellen nykyisiä rakennusten käyttäjiä ja tulevia sukupolvia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Pienimittakaavaista rakentamista kuitenkin ihmiset pääosin haluavat. Puutuotteiden positiivisista vaikutuksista tilojen käyttäjiin saadaan koko ajan lisää tutkittua tietoa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Jemina Suikki, asiantuntija (julkinen rakentaminen), ympäristöministeriö Valtio edistää puurakentamista – tavoitteena kehittää rakentamista Puun käyttöä rakentamisessa puoltaa moni asia. Rakennustuotteiden käyttöä ohjataan monin tavoin, mutta ilmastovaikutukset ovat vasta tulossa säätelyyn. Pientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa puun markkinaosuus on aina ollut suuri . Paljon on tehtävää, mutta valtio tukee erilaisten ohjelmien, kuten puurakentamisen ohjelman kautta julkista sektoria ja teollisuuden kehittymistä – eli kysyntää ja tarjontaa.. Pientalojen rakentaminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti asukkaiden keskittyessä kaupunkeihin, jolloin tarve rakentaa kerrostaloja ja isompia palvelurakennuksia on kasvanut. 54 S uomessa on aina rakennettu puusta, mutta viimeisen sadan vuoden aikana kaupunkimme ovat rakentuneet lähinnä muista materiaaleista. Pienmittakaavaisessa rakentamisessa puun suosio on ylivoimainen. Nämä saavutetaan teollisen puurakentamisen ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Julkiselle rakentamiselle oikeutetusti asetetaan edelläkävijän rooli kehittymisen veturina. Rakentamisen prosesseja kehittämällä pystymme rakentamaan parempia, terveellisempiä ja virheettömämpiä taloja, tehokkaammin ja pienemmällä ympäristövaikutuksella. Puun käytölle rakentamisessa suurimmat kasvumahdollisuudet ovatkin juuri kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa
Ympäristöministeriön syksyllä 2020 julkaisemilla tavoitteilla pyritään siihen, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta Kuva: Ympäristöministeriön kuvapankki.. vsk. Tätä kehitystä haluttiin ennestään vauhdittaa asettamalla julkiselle toimijalle puurakentamisen kansalliset tavoitteet. Viimeistään vuonna 2025 tulee voimaan asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. 55 Puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmassa Suomen valtio on tehnyt pitkäjänteisesti töitä puurakentamisen edistämiseksi jo usealla hallituskaudella, eikä nykyinen hallitusohjelma ole poikkeus. Työtä tasavertaisen markkinaosuuden saavuttamiseen betonin kanssa on vielä tehtävä. Sanna Marinin 2019 hallitusohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana. Tämä tarkoittaa, että rakennusluvan ehdoksi, uudisrakentamisessa tai merkittävässä korjaushankkeessa, tulee hiilijalanjälkiraja, jota hankkeen koko elinkaaren arvioitu hiilijalanjälki ei saa ylittää. Vaikka puukerrostalorakentaminen on lisääntynyt ja uusia yhä isompia julkisia puurakennuksia nousee ympäri Suomea, määrissä ei kuitenkaan vielä olla toivotulla tasolla. Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet Julkinen puurakentaminen on yksi niistä segmenteistä, joissa on nähtävissä positiivinen kasvukehitys. Vaatimus tulee lisäämään vähähiilisten rakennusmateriaalien kuten puun käyttöä sekä monipuolistamaan rakennuksen energiatehokkuuden saavuttamisen keinoja. Puun käytön edistämistoimenpiteet ovat alkaneet viimein tuottaa tuloksia. Edistäminen nähdään osana biotalouden kehittämistä sekä ilmastotoimia. Osana Suomen hiilineutraaliustavoitetta myös rakentamisen sektorin pitää alentaa päästöjään. Kasvua tuetaan osoittamalla puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittämällä osaamista ja koko arvoketjun kehitystä. Valtion, etujärjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden informaatio-ohjauksella on ollut myös iso merkitys tiettyjen puurakentamiseen liittyvien harhakuvitelmien taklaamisessa. Suurin vaikutus on saavutetulla yleisen asenneilmapiiriin muutoksella ja sillä, että julkisella puolella poliitikot ovat pystyneet kunnissa lisäämään puurakentamisen osuutta systemaattisesti strategisilla linjauksilla
Julkisen sektorin edellytetään yhä enemmän tekevän ympäristöystävällisiä ja vastuullisia hankintoja. (ym.fi > Vastuualueet > Rakentaminen ja maankäyttö > Puurakentaminen > Julkinen puurakentaminen > Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet pdf).. Näiden rakennusten osalta on ollut jatkuva huoli sisäympäristön laadusta ja vaikutuksista käyttäjiin. Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on sisäilmaongelmien radikaali vähentäminen. Vuosina 2019 ja 2020 rakennetuista uusista kouluista joka neljäs oli puurakenteinen. Kuitenkin tulee muistaa julkisen sektorin hankintapäätösten heijastusvaikutukset yksityissektorille, joita on selvitetty Innovatiiviset julkiset hankinnat -katsauksessa. Tavoitteet on asetettu erikseen myös muutamalle rakennustyypille, kuten opetusja hoitoalanrakennuksille, joissa puunkäyttö on lisääntynyt erityisesti viimevuosina. Rakentamisen päästöjen vähentämisen lisäksi aluetaloudelliset vaikutukset ja parempi sisäilmanlaatu ohjaavat kuntien päätöksentekoa enemmän puuta suosivaksi. Julkisen sektorin toimijat ovat merkittäviä, mutta yksityissektoriin verrattuna julkisen toimijan rakennuttaminen on kokonaisuudessa pientä. Puurakentamisen kehitystä tuetaan ohjelman kautta Teollinen puurakentaminen mahdollistaa rakentamisen paremman laadun hallinnan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Tukea muutokseen julkiselle sektorille Kansalliset tavoitteet ovat osa julkisen puurakentamisen edistämiskokonaisuutta, jossa toimenpiteitä on kohdistettu julkisen rakennuttajan tueksi. Määrällisesti jo puolet uusista kouluista on puusta, mutta ne ovat keskimääräistä pienempiä. Osana edistämistoimia on avustettu yrityksiä prosessien, järjestelmien, teknisten ratkaisujen ja osaamisen kehittämisessä rakentamisen käytänteitä ”ravistelevassa” muutoksessa. 56 olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025 (taulukko 1). vsk. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaa, että oma kotikunta rakentaisi enemmän puusta. Teollisessa rakentamisessa rakennusosat tehdään haluttuun valmiusasteeseen tehtaassa liukuhihnatyönä, joka Taulukko 1. Julkisen puurakentamisen tavoitteet, Ympäristöministeriö 2020. Kunnissa puurakentamisen kysyntä onkin viimevuosina kasvanut ja sille löytyy myös kuntalaisten vahva tuki. Kuntien asettamat hiilineutraaliustavoitteet tukevat puurakentamista ja erityisesti massiivipuun käyttöä, joka muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja. Julkisen kysynnän kohdistuminen puurakentamisen ratkaisuihin edistää koko rakennussektorin uudistamista ja luo vahvan tulevaisuusnäkymän Suomen puutuoteteollisuudelle
Viime vuosien aikana julkinen toimija on rakennuttanut 1600–1900 rakennusta/vuosi, joista puurunkoisia on ollut 45–56 %. Tämä vie aikaa, ja on yksi puurakentamista hidastava tekijä. Kappalemääräisesti noin puolet on jo puuta, mutta rakennusten kerrosalasta osuus on selkeästi pienempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Tutkimuksesta enemmän ymmärrystä Asumisterveyteen ja puun käyttöön liittyvää tutkimusta on rahoitettu osana yritysten kehittämishankkeita sekä tutkimushankkeina. Julkiselle rakennuttajalle on tarjolla tukea ja työkaluja puurakentamiseen – oli kyseessä sitten strategian luonti, henkilöstön kou” Suomessa puurakentamisesta ei ole enää tarpeen puhua koerakentamisena. • Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa, Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Uusi toimintamalli edellyttää toimijoilta uuden opettelua ja roolien muuttumista. Hankkeiden tulokset osoittavat selkeästi, että puun käyttö sisäympäristöissä on käyttäjille hyödyllistä. Lisäksi puumateriaalin VOC-päästöjen osalta on tuotettu uutta tietoa. Sisäympäristön tilaa ohjataan säädöksin parhaan tiedon mukaan, ja uusi tieto mahdollistaa säädösten kehittymistä. Tämä moniulotteinen tutkimuskysymys vaatii kuitenkin lisäselvityksiä, mutta vaikutuspolku on ilmeinen. 57 mahdollistaa työn ja materiaalin käytön tehokkuuden parantamisen. vsk. Mahdollisuuksien materiaali Suomessa puurakentamisesta ei ole enää tarpeen puhua koerakentamisena. Hankkeiden kautta kuntiin on kuitenkin keskittynyt osaamista kaavoituksesta, hankinnoista, hankesuunnittelusta ja rakennusvalvonnasta, joissa puurakentamisen tarpeet on paremmin huomioitu. • Wood for Good – Puumateriaalin vaikutus sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa, Luonnonvarakeskus. Työtä siirtyy työmaalta elementtitehtaaseen, todennäköisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Wood for Good -hankkeessa tutkittiin alustavasti myös, mitä puumateriaaliin investoiminen ja mahdollisesti sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen ja työn tuottavuuden parantaminen voisi tarkoittaa rahallisesti. Viime vuosien aikana julkinen toimija on rakennuttanut 1600–1900 rakennusta/vuosi, joista puurunkoisia on ollut 45–56 %.. Oulun yliopisto. • Puukoulun fysiikkaa, kemiaa, mikrobiologiaa ja terveysoppia Kuhmon Tuupalan koulun terveysvaikutuksia etsimässä. Käynnissä tai juuri päättyneitä puuohjelmasta osarahoitettuja tutkimuksia ovat esimerkiksi: • Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Palvelulla voi selvittää puurakennuksen palomääräyksiä ja tutustua erilaisiin puurakennejärjestelmiin sekä valita hankkeeseen soveltuvat vaatimusten mukaiset rakenneratkaisut ja saada alustavaa kustannustietoa. Kunnissa tarvitaan kuitenkin vielä panostusta niin kuivaketjun hallintaan rakennushankkeissa, kuten myös osaamisen lisäämiseen hyvien sisäympäristöjen varmistamiseksi kuntalaisille. 117 s. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Puuinfo Oy on luonut maksuttoman ePuu-palvelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Helsinki. Motiva Oy tarjoaa vuosina 2021–2022 julkisen puurakentamisen neuvontapalvelun, jossa vastataan kuntien kysymyksiin puurakentamisesta. Puun käyttö sisäpinnoissa edellyttää esimerkiksi erilaisia siivouskäytänteitä. Turvaa selustasi ja liity joukkoon! www.ktk-ry.fi. Katamme noin 90 prosenttia kaikista koulutetuista teknisistä kunta-alalla. Nyt jos koskaan kannattaa järjestäytyä omaan ammattiliittoon. Jäsenemme toimivat mm. Tutkittu tieto tukee puun käyttöä rakentamisessa. Lisätietoa Katsaus teolliseen puurakentamiseen: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/162338/ TEM_2020_16.pdf?sequence=1 Halme, K., Lemola, T., Viljamaa, K. vsk. 58 luttaminen tai varsinaiseen rakentamiseen liittyvä pulma. & Widgrén, M. Tekesin katsaus 225/2008. ympäristöterveydenhuollossa johto-, suunnitteluja valvontatehtävissä. 2008. Motiva järjestää myös alueellisia tilaisuuksia ja koulutuksia. Teollisuus kehittää prosessejaan riskittömimmiksi, ja hyvä suomalainen arkkitehtiosaaminen mahdollistaa. Lievonen, J., Yliherva, J., Ahvenharju, S., Pathan, A., Kotilainen, M., Nikula, N. Kuntakartoitus puurakentamisen hankkeista: https://ym.fi/-/selvitys-valtaosasuomalaisista-haluaa-etta-omakotikunta-rakentaisi-enemman-puusta Wood for Good tutkimushanke: https:// jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/ 547641/Wood_for_good_%28W4G%29_ loppuraportti_17.6.2021.pdf?sequence= 1&isAllowed=y KTK on koulutettujen teknisten toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö
040 708 8564 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %). (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. ALV. 044 243 3519 Riku Suuriniemi, puh. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Ahoranta, puh
Paikat, joissa on hyvä elää, edistävät elämänlaatua ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. vsk. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä huolehtiminen on samalla ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Kuva: Tuija Mikkonen.. 60 Tuija Mikkonen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Kulttuuriympäristöistä huolehtiminen lisää hyvinvointia Fyysinen ympäristö – koti, työpaikka, asuinalue, koulu, kauppakeskus, kesäpaikka, puistot ja metsiköt – määrittää olemistamme ja luo kehykset elämällemme
61 I hmisen ja kulttuurin vaikutuksesta syntyneitä ympäristöjä kutsutaan kulttuuriympäristöiksi, joihin luetaan kuuluviksi kulttuurimaisemat, rakennukset ja eri aikoina rakennetut ympäristöt ja alueet arkeologisista kerrostumista nykypäivään. Kulttuuriympäristöt määrittävät ihmisten ja alueiden identiteettiä – sitä keitä me olemme. Me kaikki elämme kulttuuriympäristöissä. Kulttuuriympäristö on yhteinen hyvä, joka hyödyttää kaikkia ja josta kaikkien tulee huolehtia ja kantaa vastuuta. Barometrin mukaan 78 % vastaajista piti kulttuuriperintöä oleellisena osana suomalaista identiteettiä. Lähde: Kulttuuriperintöbarometri 2017, Museovirasto ja ympäristöministeriö. 1 Nyt reilut seitsemän vuotta strategian valmistumisen jälkeen kulttuuriympäristön merkitys tunnistetaankin yhä paremmin kulttuurisena, sosiaalisena ja ekologisena voimavarana. Sillä, asuiko vastaaja kaupungissa vai maaseudulla, ei ollut vaikutusta siihen, miten tärkeänä kulttuuriperintöä pidettiin. CC BY 4.0, s. 2 Kulttuuriympäristöjä arvostetaan Ympäristöministeriön ja Museoviraston teettämä kulttuuriperintöbarometri 3 osoitti, että 87 % vastanneista piti kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Maankäytön suunnittelun Ihmiset pitävät kulttuuriperintöä ja -ympäristöä tärkeänä. Yli puolet vastaajista piti kulttuuriperintöä ja -ympäristöä myös osana kotipaikkansa identiteettiä ja henkilökohtaisena omaan identiteettiin liittyvänä asiana. vsk. Myöskään vastaajan elämänvaihe, talouden bruttotulojen, taloudellisen tilanteen tai puoluekannatuksen vaihtelut eivät ratkaisevasti vaikuttaneet näkemyksiin. 11.. Kulttuuriympäristöstrategiassa (2014– 2020) visioitiin tulevaisuutta, jossa kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia kaavoituskysymyksistä, osallistuvat aiempaa vilkkaammin lähiympäristöä kohentaviin talkoisiin ja käyvät yhä useammin kulttuuriympäristökohteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52
4 Kulttuuriympäristön vaaliminen on myös sosiaalisesti merkittävää. 70 % barometrin vastaajista oli ylpeitä kulttuuriperinnöstään ja kulttuuriympäristöstään. Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hyväksi koettiin tärkeänä sen vuoksi, että ”meidän olisi hyvä elää tässä ympäristössä ja että myös tulevien sukupolvien olisi hyvä elää täällä”. Kuva: Tuija Mikkonen.. Kampanja ja siihen liittyvä kilpailu osoittivat, että arkiympäristöjä arvostetaan ja että kulttuuriympäristö koettiin jokaisen asiaksi. 62 professori Marketta Kyttä on todennut, että kiintyminen paikkoihin voi olla hyvin syvää mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja että paikkakokemukset asuinympäristöön, lomaympäristöön tai luontokohteeseen ovat hyvinvointimme kannalta keskeisiä. vsk. Myös Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kumppaneineen järjestämä vuotuinen, kansainväliseen maisemapäivään 20. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi järjesti ympäristöministeriö sidosryhmiensä kanssa kampanjoita ja kilpailuja virittämään kansalaiskeskustelua ja aktivoimaan ihmisiä havaitsemaan lähiympäristönsä arvoja. lokakuuta huipentuva #arkimaisema-valokuvakampanja kannustaa tarkkailemaan arjen ympäristöjämme. Samoin Suomen Kotiseutuliiton selvityksessä 5 tunnistettiin kulttuuriympäristö sosiaalisena voimavarana. Arjen ympäristöt ovat tärkeitä Kulttuuriympäristöstrategian keskeinen tavoite oli vahvistaa ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan kulttuuriympäristöönsä. Kilpailun aikana julkaistiin Instagramissa 1150 kuvaa ympäri Suomea. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Vuonna 2018 sosiaalisessa mediassa järjestetyllä #suojelentätä-kampanjalla 6 haluttiin kannustaa ihmisiä pohtimaan, mikä lähiympäristössä on arvokasta ja mitä itse haluaisi säilyttää ja suojella. 7 Vapaaehtoistyöllä parannetaan edellytyksiä hyvälle elämälle
Eri puolilla Suomea järjestetään satoja tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on juhlia ainutlaatuista kulttuuriperintöämme, nähdä kulttuuriperintö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä sekä havaita lähiympäristön arvot. Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon 9 , sen sijaan kulttuuriympäristöjen hyvinvointivaikutuksista tarvittaisiin lisää tutkimusta. Kulttuuriympäristö hyvinvoinnin vahvistajana Suuri osa kulttuuriperintöbarometrin vastaajista (62 %) näki kulttuuriperinnön edistävän ihmisten hyvinvointia. Luonnon merkitys kaupunkirakenteessa ja kulttuuriympäristöissä tuottaa ihmisille mielihyvää. Kulttuuriperinnön merkitys myös ihmisten välisen ymmärryksen ja ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä ilmeni kyselyssä. Kulttuuriperinnön koettiin myös parantavan alueen hyvinvointia, sillä kulttuuriperintöä pidettiin tärkeänä alueiden maineelle. vsk. Asukasbarometrin 10 mukaan rauhallisuuden ohella luonto ja luonnonläheisyys ovat olleet suomalaiskaupunkien asuinalueiden vahvuuksia ja tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä. Luonto ja kulttuuriympäristö nähdään Suomessa vahvasti toisiinsa liittyvinä ja yhteenkuuluvina asioina. Osallisuus lisää hyvänolon tunnetta Osana Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoa ympäristöministeriö selvitti Viihtyisät asuinympäristöt innostavat yhteiseen tekemiseen. Kuva: Tuija Mikkonen.. Liki 30 vuoden ajan Suomi on osallistunut Euroopan neuvoston ja Euroopan Unionin yhteiseen ohjelmaan, Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin. 63 Pysähtymällä arkimaisemien äärelle opimme myös ymmärtämään niiden arvon. Kulttuuriperintöbarometrissä luontoympäristöä pidettiin paitsi tärkeimpänä vaalittavana asiana myös tärkeimpänä vaalittavana kulttuuriympäristönä tai -perintönä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. 8 Kulttuuriympäristöpäivät ovat merkittävästi lisänneet paikallisten toimijoiden aktiivisuutta omien kulttuuriympäristöjensä hoidossa ja tunnetuksi tekemisessä
Esimerkiksi Maaja kotitalousnaiset järjestävät kyläkävelyjä, Osallistuminen itselle tärkeiden paikkojen kehittämiseen yhdistää ihmisiä. Kuva: Tuija Mikkonen. tämiseen, sillä jokainen kokee ympäristönsä omalla tavallaan. Yhteisten alueiden ja ympäristöjen hoito ja kehittäminen ovat lisänneet asukkaiden kulttuuriympäristössään kokemaa hyvinvoinnin tunnetta. Miellyttävän ympäristön koettiin lisäävän hyvinvointia. Hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää, että ihminen voi itse vaikuttaa oman elinympäristönsä kehitArjen ympäristöjen viihtyisyys lisää hyvää oloa. 11 Selvityksessä kulttuuriympäristöihin liittyvä hyvinvointi nähtiin laaja-alaisena fyysisenä, psyykkisenä ja visuaalisena elementtinä. Kuva: Tuija Mikkonen.. 64 kulttuuriympäristön merkityksiä alueiden elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Hyvinvointiin liitettävän miellyttävyyden määritteleminen on henkilökohtaista
65 joiden aikana havainnoidaan lähiympäristöä. Työpajassa ideoitiinkin temaattista vaihemaakuntakaavaa, joka keskittyisi hyvinvointiin ja johon kytkettäisiin kulttuuriympäristön hyvinvointivaikutukset. Kulttuuriympäristöt parantavat asukkaiden elämänlaatua lisäämällä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös Kanta-Hämeessä toteutettu Maisematarinoita-hanke, jonka avulla nostettiin esiin paikallisia kulttuurimaisemia ja innostettiin asukkaita ja matkailijoita kävelemään tarinareittien läpi, lisäsi kulttuuriympäristön generoimaa hyvinvointia. Keskustelussa ehdotettiin kulttuuriympäristöjen huomioimista kuntien hyvinvointikertomuksissa ja maakuntastrategioissa sekä osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Kulttuuriympäristön vastuullinen käyttö ja kehittäminen sekä olemassa olevan rakennuskannan kunnossapito ja korjaaminen vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja tukevat laajemminkin kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastokriisin ratkaisua. Kaupunginosien identiteettiin ja imagoon vaikuttavat kulttuuriympäristöt toimivat myös yhteisöllisen toiminnan katalysaattoreina ja alustoina kaupunkilaisten osallistumiselle. Niiden on koettu tuovan asukkaille hyvinvointia ja lisäävän hyvää oloa. Kulttuurimaisemat ja viihtyisät taajamat Rakennusten korjaaminen ja kunnossapito vaikuttavat lähiympäristömme viihtyisyyteen. Ku lt t uu r iy m p ä r i s t ö s t ä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin -selvitykseen liittyvässä työpajassa todettiin, että vaikka maankäyttöja rakennuslaissa puhutaan turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä, on viihtyisyyden huomioiminen jäänyt vähemmälle käytännön alueidenkäytössä. vsk. Samoin Simon maisemanhoitoalueen hoitotoimien viranomaisten ja paikallisten asukkaiden yhteistyönä koettiin parantavan alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. 12 Kulttuurimaisemien hoito vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Yhä useammat matkailuja liikeyritykset ovat havainneet kulttuuriympäristöjen rikastuttavan alueen omaleimaisuutta. Hyvää kaikille ei ole keneltäkään pois Kulttuuriympäristö on yhteiskunnan eri aloja läpileikkaava voima, minkä vuoksi kulttuuriympäristön näkökulmia on hyvä integroida laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Kuva: Tuija Mikkonen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Kulttuuriympäristöjen hoito koetaankin usein kollektiiviseksi vastuuksi
Uutisia maisemapäivästä ja siihen liittyvistä toimista: https://ym.fi/-/euroooppalaistenmaisemien-juhlavuosi-valokuvakilpailuvalokuvakampanja-ja-maisemakavely, https://www.kulttuuriymparistomme.fi/ fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Maisemapaivaa_juhlistetaan_20102020_valo(58959), https://ym.fi/-/perameren-rantaniittyjenhoitohanke-palkittiin-suomen-parhaanamaisemahankkeena 8. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön hyvä hoito lisää viihtyisyyttä, vahvistaa alueiden ja ihmisten identiteettiä sekä tukee näin myös hyvinvointia ja elinvoimaa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/162862. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/ 193009 11. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Lähteet 1. vsk. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:3. Purkaa vai korjata. 4. Kulttuuriympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin, Antikainen, Janne; Auri, Elina; Lahti, Kristiina; Levä, Kimmo; Mattinen, Maire; Vanhatalo, Riitta. Valtakunnallinen selvitys 2017. Kulttuuriympäristöt ovat avainasemassa kaupunkien, lähiöiden ja asuinalueiden kehittämisessä. Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Katso esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tai Metsähallituksen selvityksiä ja julkaisuja. Olemassa olevan rakennetun ympäristön huomioiminen ja uusien rakenteiden hienovarainen kytkeminen tähän vahvistaa alueen identiteettiä ja voi luoda nostetta alueelle. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/ Elinymparisto_ja_kaavoitus/suojelentatakuvakisan_voittokuvaksi_Suvi(47721) 7. Panostukset rakennetun kulttuuriympäristön hoitoon lisäävät ihmisten hyvinvointia ja voivat välillisesti vähentää kuluja terveydenhoidossa. Strandell, Anna, Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2017. https://www.kulttuuriymparistomme.fi/ fi-FI/Euroopan_kulttuuriymparistopaivat 9. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:34, A:35, 2017. Kun kulttuuriympäristön hyödyt ja vaikutukset tunnistetaan eri sektoreilla ja ne sisällytetään eri aloilla käytävään keskusteluun, voidaan kulttuuriympäristöön ja sen hoitoon liittyvät positiiviset voimat hyödyntää laaja-alaisesti. net/10138/43197 2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/ 10024/160827 12. http://hdl.handle. Kulttuuriympäristöstrategia 2014–2020, Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014. https://www.museovirasto.fi/uploads/ Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/ Kulttuuriperintobarometri2017.pdf. Opetusja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö. https://www.luontoon.fi/ terveyttajahyvinvointialuonnosta 10. Kulttuuriympäristöstrategian (2014–2020) arviointi, Owal Group oy: Mia Toivanen, Katri Haila, Salla Rausmaa. Helsinki, 2014. Ympäristöministeriön, opetusja kulttuuriministeriön ja Museoviraston yhteistyönä on valmisteilla uusi kulttuuriperintöbarometri, jonka on määrä valmistua vuoden 2021 lopulla. Tavoitteena hyvä elämä. Ympäristöministeriön raportteja 15 / 2018. Kulttuuriympäristö ihmisten arkiympäristönä, Marketta Kyttä, Aalto yliopisto / Mapita Oy, 2012. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162680 3. bit.ly/ky-selvitys 6. Huuhka, Satu; Vainio, Terttu; Moisio, Malin; Lampinen, Emmi; Knuutinen, Mikko; Bashmakov, Samuel; Köliö, Arto; Lahdensivu, Jukka; Ala-Kotila, Paula; Lahdenperä, Pertti. 66 vahvistavat maaseutujen vetovoimaa. CC BY 4.0. Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä. Kulttuuriperintöbarometri 2017, Museovirasto ja ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:9. 5
Uudistettu 3. Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. 10 %). ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). alv. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Kirjan luvut mm. (02) 630 4900 Home ja terveys www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Hinta 20,00 euroa + toimituskulut (sis
Tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. 68 Asetus EU:n muovituotteiden ympäristövaikutuksia koskevan direktiivin edellyttämistä tuotekielloista ja merkintävaatimuksista voimaan 23. vsk. Jokaiselle merkintävaatimusten piiriin kuuluvalle tuoteryhmälle on komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetty tietty kuvamerkintä ja tietty tietoteksti, josta ilmenee, että tuote sisältää muovia tai että se on. Asetuksen mukaiset merkintävaatimukset koskevat seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita: • terveysiteet, tamponit ja tamponien asettimet, • henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet, • suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa ja • juomamukit. Asetuksessa säädetään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskevan direktiivin edellyttämistä tuotekielloista ja merkintävaatimuksista. Asetuksessa viitataan komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2020/2151, jossa on vahvistettu merkintävaatimusten toteuttamisen yksityiskohdat. Asetuksen mukaiset tuotekiellot, eli kiellot saattaa tuote markkinoille, koskevat kaikkia oxohajoavaa muovia (muovimateriaalia, jonka sisältämät lisäaineet hapettumisen kautta aiheuttavat muovimateriaalin pilkkoutumisen mikrorakeiseksi tai sen kemiallisen hajoamisen) sisältäviä tuotteita sekä seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita: • muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat vanupuikot, • ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot), • lautaset, • muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat pillit, • juomien sekoitustikut, • ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kulut tajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit, • paisutetusta polystyreenistä valmistetut yhden annoskoon syömävalmiin ruuan elintarvikepakkaukset, • paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina ja • paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. elokuuta Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen eräistä muovituotteista
Asetusta sovelletaan vain 23.8.2021 alkaen markkinoille saatettuihin tuotteisiin. Myös tänään hyväksyttyä asetusta täydennetään täytäntöönpanon edetessä. Tuotekiellot ja merkintävaatimukset ovat siis vain pieni osa direktiivin vaatimuksista. Lisäksi tarvitaan uutta asetustason sääntelyä. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty myös yksityiskohtaiset säännökset merkinnän sijainnista joko pakkauksessa tai tuotteessa, ja siitä, millä kielellä teksti on esitettävä. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on myös yksilöity käytettävät kirjaisinkoot ja -värit. Suomen on toteutettava direktiivin tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia koskevat vaatimukset sellaisenaan. Muiden direktiivin vaatimusten kansallisesta täytäntöönpanosta on valmisteilla erillinen hallituksen esitys, joka pyritään saamaan lausunnoille lokakuussa 2021. Ympäristöministeriö. 69 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuksen Liikuntatilojen terveydensuojeluvalvonta 16.11.2021 Koulutus järjestetään iltapäiväwebinaarina. vsk. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, kuluttajavalistusta sekä tiedonkeruuta ja EU-raportointia. ymparistojaterveys.fi > Koulutukset tehty muovista. Kaupoissa voi siten vielä asetuksen voimaantulon jälkeen olla laillisesti myytävänä sekä kiellettyjä että merkitsemättömiä tuotteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Niitä valvoo Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Asetus tuli voimaan 23.8.2021 eli hieman myöhässä direktiivissä säädetystä aikataulusta, joka oli 3.7.2021
Vanerilevyjen väliin hän suunnitteli erityisen puisen sisärakenteen, jonka ansiosta elementti pysyy kasassa tyhjiökuivauksen suuressa paineessa. Keksinnön patenttihakemus on parhaillaan käsittelyssä. ”Suomen paras hajajätevesikunta 2020 -titteli on meille erityisesti merkki siitä, että olemme onnistuneet hajajätevesihankkeisiin ja niiden lupa-asioihin liittyvässä asiakaspalvelussa mallikkaasti. Kilpailun valintaraadin sihteeri, Muoviteollisuus ry:n asiamies Kari Kuivalainen, kertoo kilpailuun saadun ehdokkaita ympäri Suomen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto. ”Meille lähetetyn ehdotuksen perusteluissa nostettiin esiin muun muassa Salon rakennusvalvonnan päätöksenteon yhtenäisyys ja sujuvuus sekä sen henkilöstön vahva ammattitaito hajajätevesiasioihin liittyen. Niiden huoltamiseen Herranen keksi käyttää tyhjiökuivausta, jolla puuhun sitoutunut ylimääräinen kosteus saadaan poistettua höyrystämällä. Lokakuussa 2020 käynnistetyn ja maaliskuussa 2021 päättyneen kuntakilpailun tavoite oli nostaa esiin kuntia, jotka omalla esimerkillisellä toiminnallaan ovat edistäneet ja nopeuttaneet vuonna 2019 voimaan tulleen hajajätevesilainsäädännön toimeenpanoa. Salaisuus on täysin tiiviissä, koivuvanerista tehdyissä seinäja kattoelementeissä. Lisäksi rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun välinen yhteistyö toimii meillä talon sisällä hienosti, mikä sekin osaltaan tukee lupa-asioiden sujuvuutta.” Röytiön mukaan hajajätevesihankkeissa ei voi liiaksi korostaa hyvän suunnittelutyön merkitystä, minkä vuoksi hän haluaa lähettää kiitoksensa myös Salon seudulla toimiville hajajätevesisuunnittelijoille. Täysin tiivis puukasvihuone voi mullistaa vertikaaliviljelyn – niin Suomen pakkasissa kuin Saharan paahteessa Vedenkulutus pienenee jopa 95 prosenttia ja sähkönkulutuskin puolella perinteiseen kasvihuoneeseen verrattuna. ”Piikkiön koehalli valmistui huhtikuussa, ja tulokset ovat lupaavia. Sähköinen lupajärjestelmämme on osoittautunut hyväksi. Perinteiseen lasikasvihuoneeseen verrattuna Herrasen puukasvihuone käyttää Suomen oloissa ja ympärivuotisessa viljelyssä energiaa puolet ja vettä 95 prosenttia vähemmän. vsk. Tulevaisuudessa se voi kutistua merkittävästi, kiitos Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Pasi Herrasen kehittämän umpinaisen puukasvihuoneen, joka on tarkoitettu vertikaalieli kerrosviljelyyn. 70 POIMINTOJA Salon kaupungille voitto Suomen paras hajajätevesikunta 2020 -kilpailussa Muoviteollisuus ry:n puhdistamotyöryhmän yhdessä jäsenyritystensä kanssa järjestämän kuntakilpailun voittajaksi on nimetty VarsinaisSuomessa sijaitseva Salo. Kasvihuonetuotannon osuus maatalouden energiankulutuksesta on Suomessa noin viidennes. M uo vi te ol lis uu s ry. Alustavien laskelmien mukaan puurungon sitoman hiilen määrä on suurempi kuin alumiinipinnoitteen valmistuksen päästöt. Puurakenteet ovat terveet ja eristävyys niin hyvä, ettei erillistä lämmitystä tarvita vaan kaikki lämpö saadaan salaatteja valaisevista led-lampuista”, Herranen kertoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. Patentoitu koivuvanerirakenne on niin kestävä, että se voisi jopa haastaa betonin maanalaisessa rakentamisessa. Aalto-yliopisto Kasvihuone-elementit on päällystetty alle millimetrin paksuisella alumiinikalvolla, joka heijastaa valon kasveille ja mahdollistaa myös elementtien huollon tyhjiökuivauksella. Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö kertoo voiton olleen hänelle itselleen ja kollegoilleen ilahduttava yllätys. Salon kilpailun voittajaksi valinnut raati kehui myös kaupungin sähköisiä palveluja ja verkkosivuja”, Kuivalainen mainitsee
Oulun yliopiston kuituja partikkelitekniikan tutkimusyksikön tutkijat ovat löytäneet todisteita uuden magnesiumsilikaattisideaineen muodostumisesta. Avustuksen myöntää koko maassa Pirkanmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Nyt tehty sideainelöytö vie hiilineutraalin sementin tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Oulun yliopisto. Lisätietoa ja hakuohje: https://www.ely-keskus.fi/oljylammityksen-vaihtajalle YM Sementtikemian läpimurto – merkittävä askel kohti hiilineutraalin sementin valmistusta Oulun yliopiston kehittämä magnesiumsilikaattisideaine avaa ovea hiilidioksidivapaaseen betoniin – tehty sideainelöytö vie hiilidioksidivapaan sementin tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Hakemusten käsittelyyn on palkattu myös lisävoimia elokuusta alkaen. Komission odotetaan hyväksyvän Suomen kestävän kasvun ohjelman kuluvan syksyn aikana. Avustuspäätöksiin on nyt sidottu yhteensä 28 miljoonaa euroa. Toukokuussa julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa linjataan, että öljylämmityksestä luopumista tuetaan EU:n elvytysvaroista yhteensä 70 miljoonan euron lisärahalla. Tämä mahdollistaa noin 15 000 rakennuksen siirtymisen pois öljylämmityksestä ja tuottaa noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset taakanjakosektorilla. Tutkimustyötä rahoittivat Euroopan unionin tutkimusja innovaatio-ohjelma Horisontti 2020 ja Suomen Akatemia. Asetuksen myötä jaettavaksi vapautuvat nyt myös vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa avustukseen osoitetut 9,4 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen on saanut 7 680 hakijaa ja kielteisen 525. Avustusta ei myönnetä fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin. Siitä 65 miljoonaa euroa ohjataan pientalojen omistajille ja 5 miljoonaa euroa kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille. Uuden sementtimäisen sideaineen kemiallinen koostumus eroaa tavallisesta kalsiumpohjaisesta sementistä tavalla, joka voi mahdollistaa sementin valmistuksen tulevaisuudessa ilman raaka-aineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Sitä on hakenut vuodessa jo 15 475 öljylämmitteisen pientalon omistajaa. Nykyinen kalsiumpohjainen sementtiteollisuus tuottaa jopa 8 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä, joista puolet on vaikeasti vähennettäviä raaka-aineisiin liittyviä päästöjä. Avustus täyttää jatkossa EU:n elpymisvälineen kriteerit, ja siihen voidaan hakea lisärahaa EU:lta vuoden 2022 talousarviolla. 71 POIMINTOJA Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta hakenut vuodessa 15 500 pientalon omistajaa – avustukseen voidaan käyttää jatkossa myös EU:n elvytysrahaa Valtioneuvosto antoi 26.8.2021 asetuksen öljylämmityksestä luopumisen avustuksista pientaloissa. Hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä yli puoli vuotta, mutta käsittelyn odotetaan nopeutuvan, kun hakemusjonoa päästään purkamaan nyt jaettavaksi vapautuneiden määrärahojen turvin. vsk. Avustuksen määrä on 4 000 euroa siirryttäessä öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun ja 2 500 euroa siirryttäessä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus on saavuttanut suuren suosion. Avustusta voidaan myöntää pientalon omistavalle yksityishenkilölle tai kuolinpesälle, kun ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon öljylämmitys korvataan fossiilittomaan energiaan perustuvalla lämmitysjärjestelmällä, ja kun muutostöiden kustannukset ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52
72 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. vsk. 10 %). alv. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä
alv. www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 20,00 euroa (sis. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 73 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2021, 52. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. uudistettu painos Nyt voit tilata myös Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehtenä suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Lue lisää verkkosivultamme: www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. 10 %). www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2021 ilmestyy teemoilla ILMASTO ja ILMANSUOJELU ilmestyy 18.10.2021 mainosaineistot 27.9.2021 mennessä
Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin
Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. 10 %). Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. alv. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Tämän asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittävän käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Laboratorio-opas
Höyrynsulkujen käyttöalueet -taulukko sekä työohjepankin järjestelmäratkaisut osoitteessa ardex.fi Ilmoittaudu ARDEX-Opiston kursseille osoitteessa ardex.fi/ardex-opisto Seuraavat verkkokurssipäivät: Märkätilapäivät 21.9. ja 5.10.2021 | Sisäilmapäivät 21.10. ARDEX-höyrynsulkutuotteella varmistat rakenteen toimivuuden ja sisäilman laadun ...ja tasoitetta käytät tasoittamiseen. ja 18.11.2021. Hallittu betonin päällystäminen ! Kaikki ARDEX höyrynsulkutuotteet toimivat betonin alkalisuojana, lisäämättä rakenteen kosteutta