3 pr op uh ta us Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -itseopiskelumateriaali verkossa 24/7 Materiaalit on tarkoitettu palveluasumisyksiköiden koko henkilöstölle ja soveltuvat käytettäväksi oman toiminnan kehittämiseen sekä henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Uutta koulutusta verkossa 24/7! www.ymparistojaterveys.fi /Koulutukset. vsk
Rivitaloasuntoni ostajilla oli tarjouksen ehtona, että kosteusmittauksen tulokset ovat hyvät. Rakennusterveysasiantuntija, hänkin hyvin ystävällinen, hälvensi kuitenkin huoliani ja kertoi, että tämä ei oikeasti ole iso juttu – kaikki tulee kuntoon. En ollut huolissani – kylpyhuone oli remontoitu vuonna 2018. Suureksi kauhukseni mittari alkoi kertoa löydetystä kosteudesta alakerran ns. Kaarina Kärnä ) :. Mutta sitten hän saapui, rakennusterveysasiantuntija mittareineen. 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Kun vanha muovimatto tässä yhteydessä myös poistettiin, löytyi alta pohjalaatassa olevia syviä halkeamia. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Kohtaamisia rakennusterveysasiantuntijan kanssa Tein kesällä asuntokauppoja. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2022 ilmestyy 17.10. kuivassa wc:ssä, joka ei sitten ollutkaan kuiva. Kylpyhuone oli kunnossa, samoin keittiö. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Pian wc:ssä hurisi kuivuri. Olisikohan pitänyt... Päällimmäinen muovimatto poistettiin, ja kosteutta oli selkeästi ollut vanhan paikoilleen jätetyn muovimaton ja uudemman tiivistämättömän muovimaton välissä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Taloyhtiö tilasi paikalle seuraavan rakennusterveysasiantuntijan. Ajan kanssa meni tiukille, mutta uudet asukkaat saivat loppujen lopuksi sovitun aikataulun puitteissa kunnostetun wc-tilan, jossa on laattalattia, vedeneristys ja lattialämmitys. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Ystävällinen rakennusterveysasiantuntija pahoitteli kovasti löydöksiään, mutta tilanne muuttui olennaisesti. Itse tein kaupat kerrostaloasunnosta enkä ottanut yhteyttä yhteenkään rakennusterveysasiantuntijaan. Asuntokaupat eivät kuitenkaan kariutuneet tuloksiin vaan kauppakirjaan tuli vaatimus sanktioineen, että wc-tila on saatava kuntoon ennen uusien asukkaiden muuttoa. vsk. Lehden teemoina ovat ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Nyt osasin jo olla huolissani ja mittari kertoikin kosteudesta laatassa
62 Kevyiden moottoriajoneuvojen melun häiritsevyys kaupungeissa Anu Turunen, Jaana I. 68 Kirjaesittely: Jussi Murtosaari, Upea Suomen luonto ............................................................. 52 Puunkäytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa Pekka Kilpeläinen ......................................................................... 40 Helle ja ilmastonmuutos asumisterveyden näkökulmasta Virpi Kollanus, Timo Lanki ja Risto Kosonen .......................... 75 Kaisa Mäntynen – Kunnasta Valviran kautta Kuntaliittoon Tapio Välikylä ................................................................................76 Oravanpyörästä juoksumatolle – palkkatyöläisestä yrittäjäksi Karoliina Viitamäki ...................................................................... vsk. 80 Poimintoja .................................................................................. Halonen, Tytti Pasanen ja Timo Lanki ................................................................................ 28 Raskasmetallit ja PCB-yhdisteet vanhoissa rakennusmateriaaleissa Marja Saarikko ............................................................................. 34 Terveellisempiä sisätiloja uusilla ilmanvaihtoteknologioilla Hannu Salmela, Aku Karvinen ja Aimo Taipale .................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 56 Siivottavuus osana rakennussuunnitteluprosessia Katja Piiparinen ............................................................................ Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 46 Lisää puuta julkiseen rakentamiseen Harri Heinaro ................................................................................ 4 Asumisterveyssäädösten uudistaminen on alkanut Vesa Pekkola ....................................................................................6 Ajankohtaiset kuulumiset Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Katja Outinen .................................................................................10 Kosteusvaurioiden yleisyys pientalojen riskirakenteissa Anniina Salmela ............................................................................16 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa Miina Juntunen ............................................................................ 86. vsk 5 • 2022 Kohtaamisia rakennusterveysasiantuntijan kanssa Kaarina Kärnä ................................................................................ 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 22 Toksisuustestit soveltuvat huonosti sisäilmatilanteen selvittämiseen Minna Kempe ja Kati Huttunen ...............................................
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Asumisterveyssäädökset sisältävät ison paketin pykäliä sisäilmaan liittyvistä tekijöistä ja valvonnan periaatteista. vsk. Nykyiset asumisterveyssäädökset ovat vuodelta 2015 ja nyt on hyvä hetki tarkastella niiden toimivuutta ja päivitystarpeita. 6 Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Asumisterveyssäädösten uudistaminen on alkanut Sisäilmaja asumisterveysasiat ovat kehittyneet viime vuosina paljon. Säädösten ja niihin perustuvan viranomaisvalvonnan on pysyttävä myös kehityksen mukana. Sisäilmatilanteet ovat hyvin erilaisia ja on varottava sitä, etteivät säädökset vahingossa rajoita hyväksyttäviä olosuhteita liikaa ja samalla olisi kyettävä puuttumaan epäkohtiin matalalla kynnyksellä.. Olisi pyrittävä yksinkertaiseen ja helposti sovellettavaan lainsäädäntöön ja toisaalta lainsäädäntöön, jossa oikeusturva toteutuu erilaisissa tilanteissa hyvin
toksisuusmenetelmän sovellettavuuteen, mineraalikuituihin, VOCja SVOC-yhdisteisiin, sisälämpötiloihin, sisäilman pienhiukkasiin ja mikrobeihin. On pystyttävä määrittelemään myös, mikä taho on eri tilanteissa vastuussa mahdollisesta haitasta ja sen poistamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti Sisäilman epäpuhtauksiin liittyvä tieto lisääntyy ja ymmärrys ihmisiin kohdistuvien terveysvaikutusten ja sisäilmassa todettujen epäpuhtauksien välillä paranee jatkuvasti. Mistä haitta on lopulta syntynyt, kun se on kaikkien tekijöiden summa. Sisäilma-asioissa ilmanvaihdon, talotekniikan ja rakennusautomaation toimivuus ovat nousseet viime vuosina aikaisempaa vahvemmin esiin sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä. Sisäilman hiukkaset ja lämpötilaolosuhteet ovat yhä liian vähällä huomiolla, vaikka ne ovat terveysvaikutuksiltaan merkittävimmästä päästä. Säädösten tulisi olla selkeitä tulkita ja valvoa. Taustalla tutkimustieto Tutkimustietoa on koottu viime vuosina mm. Tällä hallituskaudella on keskitytty taustatyöhön ja varsinaiset säädöstekstit kirjoitetaan seuraavalla hallituskaudella. Ohjelmassa on laadittu ja laaditaan katsauksia keskeisimmistä sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Samalla kosteusja homevaurioiden ”ylivalta” on tasoittunut. Katsaukset liittyvät mm. Meillä ei ole luotettavaa tutkimustietoa vielä kaikista sisäilmaan liittyvistä kysymyksistä ja tämä epävarmuus pitää ottaa myös huomioon. Nämä vaikuttavat myös siihen, miten sisäilmaan liittyviin terveyshaittoihin pitäisi suhtautua. Meillä on myös ollut liian vähän tietoa terveydensuojeluviranomaisten havainnoista, valvontatoimenpiteistä ja niiden määrän kehityksestä – mihin Vati-tietojärjestelmän toivotaan antavan vastauksia. Terveydensuojelulaissa oleva terveyshaitan määritelmäkin on jo itsessään vaikea. Sen lisäksi, että katsaukset auttavat sisäilmaan liittyvässä viestinnässä, ne tukevat myös nyt valmisteltavaa päivitystä. Lisäksi PAH-yhdisteiden puuttuminen asumisterveysasetuksesta on aiheuttanut tulkintaongelmia näihin liittyvissä tilanteissa. Monimutkaisia tilanteita syntyy silloin, kun haittaan vaikuttaa yhtä aikaa moni tekijä, kuten rakennuksen käyttäjän ja rakennuksen omistajan toimet sekä ympäristöolosuhteet. Mihin määritelmässä mainitulla oireella viitataan, kun meillä ei ole hyviä keinoja osoittaa ihmisellä olevien oireiden johtuvan juuri tietystä elinympäristössä olevasta tekijästä. Yleisesti on pystyttävä määrittelemään, milloin syntyy tilanne, jota ei voida pitää terveydensuojelun kannalta hyväksyttävänä. vsk. THL:n koordinoimassa Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa. Miten haitan poistamiseen tähtäävät velvoitteet muotoillaan, kenelle ne osoitetaan ja kuka on velvollinen maksamana kulut. Sisäilma-asioiden selvittäminen on vaativaa asiantuntijatyötä.. 7 E nnen varsinaisten pykälien kirjoittamista on ratkottava monia kysymyksiä ja tehtävä paljon taustatyötä, jotta pykälistä saadaan tähän päivään ja tuleville vuosille mahdollisimman toimivia
vsk. Viranomaisen yleisesti käyttämästä kehotusmenettelystäkään ei ole tarkempia säädöksiä, vaikka se on suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta tarpeellinen valvonnan väline ja yleisesti valvonnassa käytössä. Hallinnolliset menettelyt perustuvat pääasiassa hallintolain säädöksiin, mutta myös terveydensuojelulaissa on joitain tähän liittyviä pykäliä. Vuoden 2015 jälkeen asiantuntijatarjonta on lisääntynyt huomattavasti ja myös valvonnassa voidaan tukeutua aikaisempaa paremmin ulkopuoliseen apuun. 8 Esimerkiksi sisäilman pienhiukkasja lämpötilakysymykset ovat tässä suhteessa haastavia, koska asukkaaseen kohdistuvan haitan syntymiseen vaikuttaa rakennuksen lisäksi muun muassa sää ja ympäristö sekä asukkaan oma toiminta. Lainsäädännössä ei ole yksilöity, miten nimenomaan asumisterveysasioissa tulisi hallinnollisesti toimia ja miten esimerkiksi asuntojen ja muiden oleskelutilojen valvonta eroavat toisistaan. Asumisterveyteen liittyvät hallintomenettelyt kaipaavat nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä, jotta valvontayksiköiden olisi niitä helpompi ja sujuvampi soveltaa ja menettelyt olisivat hallinnollisesti ja ihmisten oikeusturvan kannalta kestäviä. Näitäkin kysymyksiä on asumisterveyssäädösten uusimisen yhteydessä pohdittava. Toimintatavat vaihtelevat nykyisin paljon ja valitettavasti toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa menettelyt eivät kaikilta osin vastaa hyvän hallinnon periaatteita. Säädöstyötä varten ministeriö tilaa arvioinnin ulkopuolisten asiantuntijoiden henkilösertifioinnin toimivuudesta. ” Asumisterveyteen liittyvät hallintomenettelyt kaipaavat nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä.. Hallintomenettelyt tarkasteltava myös Asumisterveyteen liittyy myös hallinnollisia menettelyjä koskevia vaatimuksia. Missä määrin viranomaisten tulisi enää itse tehdä syvällisiä selvityksiä rakennusten kunnosta, vai voisiko tarkemmat tutkimukset yhä useammin tai jopa aina jättää vain ulkopuolisten asiantuntijoiden hoidettavaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Tulisiko viranomaisen keskittyä vain itse valvontaprosessiin. Onko eri tekijöihin liittyen riittävän päteviä asiantuntijoita eri puolilla Suomea ja missä määrin terveydensuojelun viranhaltijoilla on riittävästi osaamista rakennusterveyden vaatimiin tutkimuksiin. Nykyistä tarkempi säädöspohja voisi olla omiaan tukemaan hyviä menettelytapoja. Tarkoituksena on selvittää eri tahojen kokemuksia järjestelmästä ja sen kehitystarpeista. Asiantuntijuus on lisääntynyt Sisäilma-asioiden selvittäminen on vaativaa asiantuntijatyötä. Viranomaisten roolia nykyisessä toimintaympäristössä on myös tarpeen tarkastella. Erityisesti asuntojen olosuhteiden valvonnassa ollaan tekemisissä perusoikeuksien ja vastuukysymysten kanssa. Tämä työ valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä, minkä jälkeen voidaan suunnitella tarvittavat korjaavat liikkeet
Lisäksi mm. ” Viranomaisten välisestä yhteistyöstä on valvonnalle etua, jos sen avulla pystytään paremmin tunnistamaan ne tilanteet, joissa on tarvetta tukea toista viranomaista.. tammikuuta 1995. Terveydensuojelulailla on alettu toimeenpanemaan myös EU-lainsäädäntöä. Terveydensuojelulain kokonaisuudistukselle tarvetta Asumisterveyden valvontaan liittyvät luonnollisesti myös terveydensuojelun yleiset periaatteet ja säädökset sekä niiden pohjalta muodostuneet käytännöt. Viranomaisten välisestä yhteistyöstä on valvonnalle etua, jos sen avulla pystytään paremmin tunnistamaan ne tilanteet, joissa on tarvetta tukea toista viranomaista. Ympäristöterveydenhuollon (terveydensuojelu-, tupakkaja elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintähuolto) kokonaisuudessa terveydensuojelulaki on selkeästi vanhempi kuin muu ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö. Säädösten päivityksen yhteydessä olisi hyvä linjata, kuka näissä tilanteissa toimii. Viranomaistoiminnan rajapintojen, päällekkäisten toimivaltojen, valvonnassa olevien aukkojen ja tiedonsaantioikeuksien perkaaminen on tärkeää tehdä asumisterveyssäädösten päivityksen yhteydessä. Muutoin sisäilmaan liittyvät päivitykset tehdään omana muutoksenaan. terveydensuojelulain mukaiset sijoitusluvat ovat siirtyneet ympäristönsuojelulainsäädäntöön ja elintarvikehygieniaa koskevat säädökset elintarvikelainsäädäntöön. Muutosten seurauksena lain rakenne ja sisältö ovat muuttuneet moneen kertaan ja kokonaisuus on jo kovin rikkonainen. Myös laissa mainittu ”muu oleskelutila” kaipaa nykyistä selkeämmän määritelmän. Muutoksia on tapahtunut Suomen perustuslaissa, hallintolaissa ja ylipäätään lainkirjoitustavassa. Nykyinen terveydensuojelulaki (763/1994) tuli alun perin voimaan 1. Jos uudistaminen etenee, tehdään myös sisäilmaan liittyvät muutokset tämän uudistuksen yhteydessä. vsk. Lakia on tähän mennessä muutettu jo 37 kertaa. Vuosikymmenien aikana toimintaympäristö on muuttunut, eikä laki ja siihen perustuva valvonta enää kaikilta osin välttämättä vastaa nykyisiä tarpeita. Pyrimme käynnistämään seuraavalla hallituskaudella terveydensuojelulain kokonaisuudistuksen. Esimerkiksi yksityisyrittäjien toimitilojen valvonta, sairaaloiden potilashuoneet tai työpaikkaan liittyvän rakennuksen omistajan valvonta kaipaavat selvennystä. 9 Viranomaisyhteistyö on lisääntynyt Viranomaisten välinen yhteistyö on lisääntynyt ja viranomaiset ovat aikaisempaa enemmän uskaltaneet katsoa ympäristöään myös omaa siiloaan laajemmalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Yhteistyön lisääntyessä ymmärretään myös paremmin toisen viranomaisen mahdollisuuksia olla itselle tueksi
10 T erveet tilat 2028 -ohjelman käytännön toteutukseen osallistuvat opetusja kulttuuriministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Tuotetut selvitykset ja tutkimukset sisäilmahaasteiden nykytilasta ja tarpeista ovat tuoneet kaivattua tietoa julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Merkittävimmät ja pysyvimmät tulokset syntyvät yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa niin paikallistason päätöksenteossa, rakennustyömailla, kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa kuin myös potilastyössä ja sisäilmatyöryhmissä. Tulosten levittäminen kuntien laajaan käyttöön vaatii kuitenkin vielä uusia panostuksia. Sihteeristö suunnittelee ja koordinoi toimia ja vie yhdessä ohjelmaa eteenpäin. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kehittävästä väliarvioinnista ideoita ohjelman suuntaukseen Alkuvuonna valmistuneen ohjelman kehittävän väliarvioinnin mukaan ohjelman tavoitteita pidetään laajasti tärkeinä ja valitut teemat kohdentuvat julkisten toimijoiden tarpeisiin. Yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa olemme saaneet paljon aikaan, mutta tehtävää on vielä runsaasti.. Ohjelman vaikuttavuutta tulisikin väliarvioinnin mukaan vahvistaa paketoimalla tuloksia helposti omaksuttaviksi kokonaisuuksiksi ja vahvistamalla verkostoyhteistyötä. Käynnissä olevissa hankkeissa tuotetaan ohjeistusta sisäilmatilanteiden hallintaan. Ohjelman tiedontuotantoon painottuvat toimenpiteet eivät itsessään luo Katja Outinen, johtava asiantuntija Valtioneuvoston kanslia Ajankohtaiset kuulumiset Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Terveet tilat 2028 -ohjelman neljäntenä toimintavuotena jatketaan aktiivista työtä julkisten rakennusten sisäilmaongelmien tervehdyttämiseksi. vsk. Ylätasoiset tavoitteet mahdollistavat alustan monenlaisille toimille, mutta eivät välttämättä luo vahvaa suuntaa toimenpiteille
Toimintamallista on julkaistu myös lyhyt esite, joka on ladattavissa verkkosivuilta. Malli tarjoaa muun muassa tietopaketteja ja ohjeita sisäilmaongelmien ratkaisuun sekä esittelee kunnissa hyviksi havaittuja käytäntöjä. Olemassa oleviin ajantasaisiin ohjeisiin ohjataan linkityksin. Johtoryhmä ja sihteeristö suuntaavatkin ohjelman tulevia toimenpiteitä tavoitteenaan muun muassa vastata entistä paremmin kuntien tarpeisiin ja toiveisiin. Terveet tilat -verkostoon ovat tervetulleita kuntien viranhaltijat, työntekijät ja kunnanvaltuutetut. Kuntien Terveet tilat -verkosto Järjestämme kuntien Terveet tilat -verkostolle teemakohtaisia etätapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia sisäilma-aiheita ja esitellään ohjelman tuotoksia. Tiedotamme lisää kuntakiertueesta syksyn 2022 aikana. Kuva 1. Tänä vuonna tapaamisia on suunnitteilla kaikkiaan kuusi. Projekteja ja hankkeita toteuttaa laaja joukko konsultteja, tutkijoita ja muita toimijoita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Valmistelemme parhaillaan jalkautumista eri puolille Suomea levittääksemme tietoa ohjelmasta sekä lisätäksemme yhteistyötä kuntien kanssa. Terveet tilat -toimintamalli Terveet tilat -toimintamalli tukee kuntia ennakoivassa kiinteistönpidossa. 11 tavoitteena olevaa muutosta, vaan kunnat tarvitsevat konkreettista ja helposti hyödynnettävää tietoa ja tukea. Tapaamisten välissä verkostolaiset voivat vaihtaa ajatuksia yhteisellä verkkoalustalla. Muut hankekuulumiset Ohjelman toimeenpano on käynnissä monella rintamalla: panostamme samanaikaisesti sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, rakentamisen, korjaamisen ja kiinteistöjen ylläpidon kehittämiseen kuin myös osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Terveet tilat -toimintamallissa on neljä osa-aluetta: kiinteistökannan hallinta, rakentaminen ja korjaaminen, kiinteistön käyttö ja ylläpito sekä sisäilmatilanteiden selvittäminen.. vsk. Sen tavoitteena on ratkaista ja erityisesti ennaltaehkäistä sisäilmahaasteita. Terveet tilat -toimintamalli on jatkuvasti kehittyvä, ja viimeisin päivitys julkaistiin marraskuussa 2021. Verkoston tavoitteena on jakaa tietoa suoraan kunnilta toisille ja mahdollistaa avoin keskustelu ajankohtaisista teemoista. Verkostossa on tällä hetkellä jo noin 570 osallistujaa
Katsastusmalli tarjoaa selkeät ohjeet matalan tason tarkastustoimintaan, joka tukee ennalta ehkäisevää kunnossapitoa. Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien kunnon selvittämiseen liittyvä katsastusmalli julkaistaan syksyllä 2022. ilmanvaihdon katsastuksen sisältöä, katsastukseen tarvittavia mittauslaitteita, kunnon arviointia, katsastusvälejä, katsastuksen suorittajan osaamisvaatimuksia ja laadunvarmistusmenettelyä. Päivitystyö valmistuu syksyllä 2022. Kuva 2. Läpileikkauksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https:// tilatjaterveys.fi/lapileikkaus-rakennuksiin. Opas on tehty sisäilmatutkimusten ja homekoiratutkimusten tilaajien, homekoirapalvelun tarjoajien ja kuntotutkijoiden sekä taloyhtiöiden isännöitsijöiden ja hallitusten sekä yksityisten kiinteistönomistajien käyttöön. Tilaaja löytää oppaasta ohjeita homekoiratutkimuksen tilaamista ja tutkimukseen valmistautumista varten. Toinen merkittävä opashanke on homekoirien käyttöön ja tilaamiseen liittyvän oppaan päivitys. Monissa rakentamiseen, korjaamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä hankkeissa tuotetaan uutta ohjeistusta ja samalla lisätietoa Terveet tilat -toimintamalliin. Visualisoinnin avulla pyritään hahmottamaan kriittisiä rakenteita ja taloteknisten järjestelmien osia. Läpileikkaus-sivusto antaa sekä tilojen käyttäjille, päättäjille että rakennusalan ammattilaisille käsityksen kokonaisuudesta, kun oppilaitosrakennusten korjaamista valmistellaan. vsk. Läpileikkaus-sivustolla tavoitellaan ymmärryksen lisäämistä eri rakennusten tyypillisimmistä ominaispiirteistä. Kuuden eri aikakauden rakennusten leikkauskuvissa esitetään rakennuksen keskeiset osat sekä ne talotekniset järjestelmät, joilla on vaikutusta rakennuksen sisäilmaan. Esimerkki 1800-luvun tiilirakenteisen koulurakennuksen julkisivusta ja läpileikkauksesta.. Oppaassa käsitellään mm. Katsastusmallin toimivuutta on testattu yhdessä kuuden pilottikunnan kanssa keväällä 2022. 12 Rakentamiseen, korjaamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä hankkeita Terveet tilat -ohjelman verkkosivuilla julkaistiin kesäkuussa uusi osio, jossa esitellään oppilaitosrakennusten tyypillisiä sisäilman laatuun vaikuttavia vaurioita ja niiden korjaustapoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa tyypillisistä sisäilma-altisteista, kuten kosteusvaurioista, haitta-aineista sekä puutteista tai vaurioista talotekniikassa
13 Homekoiraohjaajaa varten oppaassa määritellään homekoiran avulla tehtävän tutkimuksen ja raportoinnin tavoitteet laatuvaatimuksineen. Seuraavaksi selvitetään varhaiskasvatuksen tilojen nykytilannetta. Lisäja täydennyskoulutusta tulisi räätälöidä ja tarjota eritasoisille sisäilma-asiantuntijoille sekä myös toimijoille, jotka ovat välillisesti tekemisissä sisäilma-asioiden kanssa, liittyen esimerkiksi hankintoihin. Ohjeistus sisältää systemaattisesti etenevän prosessin muovimatossa tai betonilattiassa olevien vaurioiden tutkimiseksi ja korjaustarpeen arvioimiseksi sekä antaa käytännön ohjeita prosessin eri vaiheisiin. Syksyllä 2021 valmistui selvitys, joka käsitteli kiinteistöja rakennusalan eri koulutusasteiden tutkintoon johtavan koulutuksen tuottamaa sisäilmaosaamista. Syksyllä 2022 julkaistaan myös rakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyvä tilaajan opas, jossa selkeytetään rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen toimintatapoja. Oppimistilat ja osaamisen kehittäminen Nykyaikaiset, toimivuudeltaan joustavat ja monipuoliset oppimistilat ovat edellytys hyvälle oppimistilanteelle. Kesäkuussa 2022 julkaistiin selvitys ammatillisten oppilaitosten asuntoloiden nykytilanteesta. Muovimatolla päällystetyn betonilattian korjaustarpeen arviointia helpottamaan julkaistaan uutta ohjeistusta syksyllä 2022. Opas on tehty pääasiassa julkisten rakennusten omistajien, kiinteistöpäälliköiden sekä julkisia rakennuksia hallinnoivien isännöitsijöiden käyttöön. Minikatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveet tilat -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueeseen liittyviä selvityksiä, katsauksia ja tutkimusta toteutetaan Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmassa, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi. Sisäilmaosaamisen tarjonta vaihtelee jossain määrin koulutuksen järjestäjittäin. Suojeltujen rakennusten korjauksiin liittyvä nykytilanteen selvitystyö on käynnissä. vsk. Alan nopean kehityksen takia asiantuntijat tarvitsevat jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Osaamisen ja koulutuksen kehittämistä on jatkettu terveydenhuollon ja rakennusalan koulutustarpeiden selvittämisellä. Selvitykset yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten nykytilanteesta valmistuivat 2020–2021. Ohjeistus on suunnattu erityisesti rakennusten kuntotutkijoille, korjaussuunnittelijoille ja tilaajille. Kartoituksen perusteella koulutuksia, joissa tuotetaan sisäilmaosaamista tai joiden hallinnan kautta luodaan edellytyksiä hyvälle sisäilmalle ja rakennusterveydelle, on tarjolla jo varsin hyvin eri puolilla Suomea. Opetusja kulttuuriministeriö onkin selvittänyt erilaisten oppilaitosten rakennusten ja suunnittelun nykytilannetta. Ilmatiiviyden parantamiseen liittyviä korjaustöitä tilaava taho löytää oppaasta ohjeita tutkimusten, korjaussuunnittelun, urakoinnin, valvonnan, laadunvarmistuksen ja jälkiseurannan tilaamiseen. Selvityksen tavoitteena on koota suojeltujen rakennusten korjauksiin ja käytettävyyteen liittyviä käytäntöjä ja menetelmiä, joiden avulla kartoitetaan ja arvioidaan rakennuksen ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Sisäilmaohjelmassa mukana olevat tutkimuslaitokset ja järjestöt ovat kehittäneet toimintamalleja, tietokortteja ja koulutusmateriaalia sisäilmaongelmien ratkaisusta, oireilusta sisäympäristössä sekä sisäilmatilanteiden hallinnasta kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Kartoitukseen on koottu kansallisesti tietoa eri koulutuksista ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja markkinaehtoisessa koulutuksessa. Tämäkin selvitys valmistuu syksyllä
Tutkimuslaitokset kehittävät myös sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arviointia ja olosuhdearviointia. vsk. Vuosina 2022– 2023 ohjelmassa panostetaan osaamisen ja tietämyksen kehittämiseen strategisen kiinteistökannan hallinnan sekä kiinteistöjen ylläpitoja huoltotoimien osa-alueilla. Välitämme viestiä kuntien hyvistä käytännöistä myös Vinkit kunnista -juttusarjan avulla. 14 ten ja selvitysten avulla lisätään tietämystä mm. TTL on kehittänyt myös verkkokoulutusmateriaalia sisäilma-asioista. TTL:n selvitys toimistoista julkaistiin helmikuussa 2021 ja THL:n vastaava selvitys asunnoista maaliskuussa 2022. Tavanomaiset pitoisuudet alittavat selvästi kansainväliset terveysperusteiset ohjearvot sekä asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajat. Ohjelmaan voi tutustua verkkosivuilla ja tilaamalla uutiskirjeemme osoitteessa www.tilatjaterveys.fi.. Jalkaudumme kuntiin kertomaan Terveet tilat -toimintamallista. Tavoitteena on kehittää myös Terveet tilat -hankintatapaa, joka ohjaisi terveellisten ja turvallisten tilojen hankintaan. haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja pienhiukkasista. Miten tästä eteenpäin Terveet tilat -ohjelmassa jatketaan sisäilmaongelmien taklaamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen ja toimintamallien keräämistä ja kehittämistä. Terveet tilat -työpajoissa ja muissa ajankohtaistilaisuuksissa viestimme ohjelman etenemisestä. Loppuvuoden 2022 aikana kurssi täydentyy uusilla moduuleilla. Osa koulutuksesta on maksullista, mutta paljon sisäilmaan liittyvää tietoa löytyy maksutta sekä THL:n että TTL:n verkkosivuilta. Kurssi on suunnattu erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille, mutta sopii kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. THL:n ja Työterveyslaitoksen (TTL) tekemien selvitysten mukaan VOC(haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja formaldehydipitoisuudet sekä toimistoissa että asunnoissa ovat Suomessa pieniä. Filha ry:n kehittämällä verkkokurssilla puolestaan terveydenhuollon ammattilaiset oppivat, mitä on otettava huomioon, kun potilaan oireilun syyksi epäillään sisäilmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. vsk. Me autamme.. 15 Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa Terveelliset, turvalliset ja akustisesti auvoisat tilat
Anniina Salmela, FT, erikoistutkija, rakennusterveysasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kosteusvaurioiden yleisyys pientalojen riskirakenteissa Lähes 15 000 asuntokaupan yhteydessä tehdyn kuntotarkastuksen mukaan 15 %:ssa pientaloista on varma kosteusvaurio ja noin 40 %:ssa on joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. 16 R akennusten vuosikymmenten, jopa vuosisatojen, elinkaaren aikana voi tapahtua odottamatonta kosteuden kertymistä rakenteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. märkätilojen, kellarirakenteiden tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita. Luvut eivät sisällä mm. vsk. Tutkimusten perusteella jonkinasteiset kosteusvauriot ovat yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa, ja vauriot vaihtelevat hyvin pienestä vakavaan [1]. Vaurioiden yleisyys lisääntyi sitä mukaa mitä vanhemmasta rakennuksesta oli kyse.. Kosteusvaurioille altistavia tekijöitä rakennuksessa ovat muun muassa suunnitteluvirheet ja riskialttiit suunnitteluratkaisut, rakennusvirheet, rakenteiden ja materiaalien tekninen vanheneminen, kunnossapidon laiminlyöminen sekä lämpöja vedeneristevauriot
Eurostatin EU-SILC-tutkimuksen mukaan alle 5 % suomalaisista raportoi asuvansa heikkokuntoisissa asunnoissa [3]. Riskirakenne avattu, ei viitteitä vauriosta. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen. (Vaurio) 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Nämä riskirakenteet on esitetty myös ohjeessa Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä (KH 90–00394). Märkätiloista havaitut vauriot on myös suljettu pois, koska niitä ei ole perusteellisesti selvitetty, vaan pääosin märkätiloista on vain merkitty, että tekninen käyttöikä on ylitetty. Selvityksessä riskirakenteissa havaitut kosteusja mikrobivauriot jaettiin neljään luokkaan: 1. 17 Vuonna 2012 julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan merkittäviä kosteusvaurioita esiintyi rakennusten kerrosalasta 7–10 %:ssa pienja rivitaloista ja 6–9 %:ssa kerrostaloista [2]. (Ei vauriota).. Lisää tietoa riskirakenteista löytyy esimerkiksi aiemmin toteutetun Hometalkoot-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hometalkoot.fi. Tässä kirjoituksessa kosteusvaurioiden yleisyyttä pientaloissa arvioitiin rakennusja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems Insinööritoimisto Oy:n laajan asuntokaupan yhteydessä toteutetun kuntotarkastusaineiston avulla (4). vsk. Aineistosta poimittiin havainnot, joiden voidaan katsoa vaikuttavan sisäilmaan, siksi esimerkiksi kellaritilat puuttuvat tilastosta (kuva 2). Riskirakennetta ei ole avattu, vaurion selvittäminen vaatii rakenneavauksen. Tyypillisesti rakennetta ei ole avattu sen teknisen vaativuuden vuoksi tai myyjän kiellosta johtuen. Näin selvitys tehtiin Aineisto käsitti yhteensä 14 996 pientalokohteeseen asuntokaupan yhteydessä myyntiä varten tehtyä kuntotarkastusta vuosilta 2016–2020. Riskirakenne avattu, vaurion varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Myytävien asuntojen kosteusteknistä kuntoa tarkastettaessa noudatettiin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä (KH 90–00394) -ohjetta. (Avattu, lisätutkimustarve) 3. (Ei avattu, lisätutkimustarve) 4. Aineistoon riskirakenteiksi on määritelty rakennetyypit, jotka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Tilanne on arvion mukaan Euroopan paras ja pysynyt samana tai parantunut viimeisen 10 vuoden ajan. Avauksessa on tehty havaintoja mahdollisesta vauriosta (haju, kosteus tms.), mutta ei todettu selkää vauriota tai rakenne on avattu ja todettu, että rakenne on sellainen, ettei voida kuntoarviossa tutkia riittävästi. Riskirakenne avattu ja/tai todettu selkeä, aistinvaraisesti havaittavaa vauriota
Tarkastetuista kohteista 15 %:ssa oli puukolattu lattia ja 14 %:ssa puukoolattu maanvastainen seinä. Vähiten aineistossa, alle 4 %, oli 1970-luvun pientaloissa esiintyvää tasakattorakennetta (536 kappaletta). Kosteusvaurioiden yleisyys riskirakenteissa Selvityksen perusteella kaiken kaikkiaan 15 %:ssa pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa ja noin 40 %:ssa on joko varma vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa (kuva 3). Lähes yhtä harvoin oli riskirakenne, jossa alaohjauspuu on liian lähellä maanpintaa (alle 10 senttimetriä). 18 Tulokset Asuntokaupan yhteydessä tehdyissä kuntoarvioissa puolet kohteista oli rakennettu vuosien 1960 ja 1999 välillä (kuva 1). vsk. Useimmiten vaurioituneita riskiKuva 1. Uusimpia taloja (rakennusvuosi 2000–) on tarkastettu lähes yhtä paljon kuin 1980ja 1990-luvuilla rakennettuja, vaikka niitä on suhteessa vähemmän suomalaisessa rakennuskannassa. Vaikka 2000-luvulla rakennetut asunnot ovat aineistossa jonkin verran yliedustettuina, aineisto edustaa iältään kohtuullisesti suomalaista rakennuskantaa. Siitä huolimatta, että nämä maakunnat ovat aineistossa yliedustettuina, aineisto kuvannee kohtuullisen hyvin suomalaista rakennuskantaa, sillä rakennustapojen voidaan katsoa olleen varsin samanlaiset eri puolella Suomea. Tarkastettujen kohteiden keskimääräinen rakennusvuosi oli 1980. Havainnot riskirakenteissa Yleisimmät riskirakenteet aineistossa olivat puukoolattu lattia ja maanvastainen seinä sekä valesokkelit (kuva 2). Määrällisesti kuntotarkastuksia tehtiin Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näitä 1940–1980-lukujen pientaloille tyypillisiä riskirakenteita esiintyi kutakin yli 2 000 pientalokohteessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Tarkastetuista kohteista 13 %:ssa oli valesokkeli, joka oli tyypillisintä 1970-luvun pientaloissa. Kuntoarvioaineiston ja koko Suomen pientalokannan jakautuminen rakennusvuoden mukaan.. Ennen 1950-lukua rakennetuille pientaloille tyypillistä hirsiseinärakennetta esiintyi 6 %:ssa tarkastetuista kohteista
Nämä tehdyt havainnot ovat systemaattisesti suoritusohjeen mukaisesti tarkastuksilla läpi käytyjä ja ne edustavat yksittäisiä havaintoja, jotka voivat vaikuttaa Kuva 2. MV = maanvastainen seinä. Vaurioiden yleisyys eri riskirakenteissa. Muut havainnot Aineistosta tarkasteltiin myös muita kohteiden kuntoarvioinneissa esiin tulleita havaintoja. Kuva 3. Pientalojen rakennustekninen kunto rakennusvuoden mukaan: tarkastuksella havaitut vauriot ja lisäselvityssuositukset riskirakenteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. vsk. Luvut eivät sisällä mm. 19 rakenteita ja lisätutkimustarvetta esiintyi ennen vuotta 1980 rakennetuissa pientaloissa. märkätilojen ja kellarirakenteiden vaurioita.. Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa esiintyi vaurio tai lisätutkimustarvetta riskirakenteissa 80 %:ssa pientaloista. Uusimmissa pientaloissa (2000–) vaurioita tai lisäselvitystarvetta ilmeni 5 %:ssa tarkastetuista kohteista
Poikkeavia hajuja sisätiloissa esiintyi 8 %:ssa pientaloista, ja niitä havaittiin ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa (14–16 % tarkastetuista kohteista) enemmän kuin uudemmissa taloissa (1–4 %:ssa tarkastetuissa kohteissa) (kuva 4). Sisäilmaan liittyvistä muista havainnoista ilmanvaihdon puutteet liittyivät korvausilmaan, ilmavirtauksiin ja huoltosuosituksiin. Tämän arvellaan johtuvan muun muassa rakennustavan muutoksesta liittyen ilmanvaihtoratkaisuihin sekä rakennusten tiiviyden parantumiseen etenkin alapohjan ja seinän liitosten osalta. Esitetyt muut havainnot ovat vain osapoiminta aineistosta eivätkä siis kattavasti esitä kaikkia tarkastuksilla kirjattuja havaintoja. 20 rakenteiden vaurioitumiseen tai suoraan rakennuksen sisäilmaan. Lopuksi Vastaavaa aineistoa ei ole aiemmin julkaistu tässä laajuudessaan. Muut tarkastuksilla esiin tulleet havainnot tai vauriot, joihin liittyi lisäselvitystai korjaustarpeita, liittyivät useimmiten järjestelmien tai rakenteiden ikääntymiseen, kuten salaojitusten tai vedeneristysten kuntoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Selvityksen tulokset antavat merkittävää tietoa kosteusvaurioiden yleisyydestä suomalaisissa pientaloissa. vsk. Tehdyt poikkeavat hajuhavainnot rakennusvuoden mukaan. Tulosten perusteella myytävien asuntojen kuntoarvioissa havaitaan kosteusvaurioita yleisimmissä riskirakenteissa vähintään 15 %:ssa kaikista pientaloista ja noin 40 %:ssa pientaloista on joko varma vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä risKuva 4. ” Selvityksen perusteella kaiken kaikkiaan 15 %:ssa pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa, ja noin 40 %:ssa on joko varma vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa
Eurostat. alkaen osoitteessa www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/ Sisailmapajat/Vantaan-Sisailmapaja13 The European Rising Innovative City 2021. 2021. ym. 21 kirakenteissa. Luonnollisesti myös rakenteiden ikääntyminen vaikuttaa vaurioitumiseen. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:48. Viitteet 1. Haverinen-Shaughnessy U. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012. Tämän päälle tulevat muun muassa märkätilojen ja kellarirakenteiden vauriot, jotka eivät ole mukana näissä luvuissa. 2. Vanhemmassa rakennuskannassa on merkittävästi enemmän kosteusvaurioita verrattuna uudempiin rakennuksiin, joissa muun muassa kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet vähentyneet. Kiitokset Kiitos kaikille artikkelia toteuttamassa olleille; rakennusja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimisto Oy:stä Antti Heimlander, Tampereen yliopistosta Jonathon Taylor ja Jukka Lahdensivu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Martin Täubel ja Kaisa Jalkanen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta että Helsingin yliopistosta Juha Pekkanen. THL työpaperi 20/2020. Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen. Altistuminen sisäympäristössä: yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa. Lue lisää ja ilmoittaudu 21.9. Mäki S, ym. Rakennusten kosteusja homeongelmat. (2021) Share of total population living in a dwelling with a leaking roof, damp walls, floors or foundation, or rot in window frames of floor – EU-SILC survey. 3. Reijula K. 4. Muut tarkastuksilla esiin tulleet havainnot tai vauriot, joihin liittyi lisäselvitystai korjaustarpeita, liittyivät useimmiten teknisten järjestelmien tai rakenteiden ikääntymiseen. ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 2020. vsk. 2012
Niiden tyypillisiä lähteitä asunnoissa ovat esimerkiksi rakennusja sisustusmateriaalit, kalusteet, tilan käyttäjien ja lemmikkieläinten aineenvaihduntatuotteet, ruuanlaitto ja elintarvikkeet sekä erilaiset kuluttajatuotteet kuten pesuja puhdistusaineet ja hajusteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. vsk. Suomalaisten asuntojen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia tarkasteltiin vuosilta 2010– 2019. (Su ym. Yhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä, ja kymmenen vuoden aikana yhdisteiden kokonaispitoisuus pienentyi 40 prosenttia.. 2013, Valvira 2016.) Miina Juntunen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa Haihtuvat orgaaniset yhdisteet herättävät paljon keskustelua puhuttaessa sisäilman laadusta. Lisäksi yhdisteitä kulkeutuu asuntojen sisäilmaan ulkoa esimerkiksi ilmanvaihdon tai tuuletuksen kautta. 22 H aihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ovat yleisiä sisäja ulkoilman yhdisteitä
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden keskimääräinen kokonaispitoisuus (TVOC) asunnoissa vuosina 2010–2019 oli 110 µg/m 3 . Asumisterveysasetuksessa (545/2015) on säädetty toimenpiderajat TXIB:lle, 2-etyyli1-heksanolille, naftaleenille (10 µg/m 3 ) ja styreenille (40 µg/m 3 ). VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja on 400 µg/m 3 . Verrattaessa aineiston pitoisuuksia asumisterveysasetuksen toimenpiderajoihin on kuitenkin huomioitava, että asumisterveysasetuksen toimenpiderajat VOC-yhdisteille on määritetty pääosin tolueenivasteella. Kyseisen yhdisteen keskimääräinen pitoisuus oli toimenpiderajan alapuolella, mutta P90-arvo ylitti toimenpiderajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. VOC-yhdisteiden osalta tarkasteltiin ainoastaan yhdisteitä, joita esiintyi vähintään 10 prosentissa näytteistä. Aineiston VOC-näytteet on analysoitu termodesorptio-kaasukromatografimassaspektrometrilaitteistolla ISO 16 000-6:2011 -standardiin perustuvan menetelmän mukaisesti ja formaldehydinäytteet nestekromatografisesti ISO 16 0003:2011 -standardiin perustuvan menetelmän mukaisesti. Saksalaiset sisäilman laadun arviointiin tarkoitetut terveysperusteiset RW I -arvot kuvaavat yhdisteiden pitoisuuksia, jotka nykytiedon valossa eivät edes elinikäisellä altistuksella aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia ja ne on johdettu RW II -arvoista lisäturvakertoimella. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden keskimääräinen arvo ja P90-arvo alittivat toimenpiderajan. Yleisimpiä yhdisteitä olivat 1-butanoli, a-pineeni, nonanaali, tolueeni ja heksanaali, joita kaikkia esiintyi yli 90 prosentissa näytteistä. Aineistossa yksittäisten yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,7–6,1 µg/m 3 . Formaldehydin osalta sekä toimenpideraja että aineiston arvot on määritetty käyttämällä yhdisteen omaa vastetta. Pitoisuuksien vertailu terveysperusteisiin ohjearvoihin Haihtuville orgaanisille yhdisteille altistutaan niiden olomuodon takia pääasiassa hengitysteitse, mutta altistuminen on mahdollista myös ihon tai ruoansulatuskanavan kautta. Muita VOC-yhdisteitä asumisterveysasetuksessa koskee toimenpideraja 50 µg/m 3 . vsk. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat eivät ole terveysperusteisia, joten tässä katsauksessa mahdollisten terveydellisten riskien arviointiin on käytetty kansainvälisiä ohjearvoja. Vuosina 2010–2019 VOC-yhdisteiden geometriset keskiarvot ja P90-arvot alittivat niille säädetyt toimenpiderajat 2-etyyli1-heksanolia lukuun ottamatta. Formaldehydille asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja 30 minuutin mittausjakson keskiarvopitoisuudelle on 100 µg/m 3 , joka ylittyi 0,5 prosentissa näytteistä. Yksi yleisimmistä VOC-yhdisteiden aiheuttamista vaikutuksista suurilla pitoisuuksilla on limakalvojen ärsytys, joka voi ilmetä ohimenevinä hengitystie-, silmä-, nenäja kurkkuoireina. RW II -arvot kuvaavat pitoisuustasoja, joiden ylittyessä erityisesti perussairauden tai muun syyn takia herkistyneillä ihmisillä voi esiintyä. 23 Asuntojen VOC-yhdisteet vuosina 2010–2019 Suomalaisissa asunnoissa esiintyviä pitoisuuksia tarkasteltiin Työterveyslaitokselle vuosina 2010–2019 analysoitavaksi toimitetuista 1 093 VOC-näytteestä ja 211 formaldehydinäytteestä. Tutkitussa aineistossa pitoisuudet on määritetty pääosin yhdisteen omalla vasteella, joten aineiston arvoja voidaan verrata toimenpiderajoihin vain suuntaa antavasti lukuun ottamatta TVOC-pitoisuutta ja muutamaa yksittäistä yhdistettä, joiden pitoisuus on määritetty tolueenivasteella. Erilaisen haihtuvuutensa takia erittäin haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin (VVOC) kuuluva formaldehydi on eroteltu aineistossa muista VOC-yhdisteistä
Yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikissa tapauksissa vähintään kymmenkertaisesti näitä ohjearvoja pienempiä, ja useimmiten ne alittivat ohjearvot satatai tuhatkertaisesti. Asunnossa esiintyvä VOC-yhdisteisiin liitetty haju voi herättää huolta asukkaissa. Näissäkin tilanteissa haju itsessään voidaan kuitenkin kokea epämiellyttävänä, jolloin se saattaa vähentää viihtyisyyttä tai laukaista oireilua epäsuorien mekanismien kautta (Greenberg et al. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 24 haitallisia terveysvaikutuksia pitkäaikaisessa altistumisessa. vsk. †= Kokonaisohjearvona C7-C8 alkyylibentseeneille. 2013). Osalla VOC-yhdisteistä (styreeni, 3-kareeni, a-pineeni, 2-etyyli-1-heksanoli, bentsaldehydi, dekametyylisyklopentasiloksaani, heksanaali ja 2-furfuraali) terveysperusteinen RW I -arvo ylittyi alle 1 prosentissa näytteistä, minkä lisäksi 1,2-propaanidiolin RW I -arvo ylittyi noin 4 prosentissa näytteistä. Ohjearvoissa käytettyjen turvakertoimien takia arvojen lievä ylityskään ei suoraan tarkoita terveysvaikutusten todennäköistä ilmenemistä. ‡= Alustava ohjearvo. Asunnoissa vuosina 2010–2019 yleisimmin esiintyneiden VOC-yhdisteiden esiintyvyysprosentit, geometriset keskiarvot, P90-arvot ja maksimiarvot (n = 1 093). Taulukko 1. (Umwelt Bundesamt 2022.) Suomalaisissa asunnoissa yleisesti esiintyvien VOC-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ja P90-arvot alittavat selvästi RW I ja II -arvot. Kokonaisuudessaan terveysperusteisten ohjearvojen ylitykset olivat aineistossa harvinaisia ja lieviä, ja koskivat lähinnä vain RW I -arvoa. RW II -arvon ylittyminen oli huomattavasti harvinaisempaa, sillä arvo ylittyi ainoastaan 1,2-propaanidiolilla, ja ainoastaan yhdessä näytteessä 1 093:sta. VVOCyhdiste formaldehydin terveysperusteinen RW I-arvo ylittyi lievästi yhdessä näytteessä 211:sta. Taulukossa 1 on esitetty asunnoissa yleisimmin esiintyneiden VOC-yhdisteiden, formaldehydin ja TVOC:n pitoisuudet verrattuna saksalaisiin terveysperusteisiin RW-ohjearvoihin. On hyvä huomioida, että VOC-yhdisteiden hajukynnykset voivat olla merkittävästi terveysperusteisia ohjearvoja pienempiä, joten asunnossa esiintyvä hajuhaitta ei suoraan tarkoita, että yhdisteiden esiintyminen terveydelle haitallisina pitoisuuksina olisi todennäköistä. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty vertailun vuoksi yhdisteitä koskevat terveysperusteiset RW I ja II -ohjearvot.
vsk. Formaldehydin pitoisuus asunnoissa (n = 211) oli noin viisinkertainen toimistotyyppisten työympäristöjen (n = 1 711) pitoisuuteen verrattuna. Vuonna 2019 pitoisuus oli enää 95 µg/m 3 , eli kokonaispitoisuus oli laskenut 40 prosenttia. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus vuonna 2010 oli 160 µg/m 3 . Esiintyvyyden trendien nousu ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että yhdistettä esiintyisi asuntojen sisäilmassa enemmän kuin ennen. Koska näytteissä tulee standardimenetelmän mukaan tunnistaa kaksi kolmasosaa TVOC-alueesta, vuosien mittaan laskevan TVOC-pitoisuuden myötä yhä useampia yhdisteitä tunnistetaan näytteistä. Havaittuihin trendeihin vaikuttavia tekijöitä ovat luultavasti esimerkiksi muutokset rakennusmateriaalien ja liikenteen päästöissä. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus asunnoissa (n = 1 093) oli tällä aikavälillä noin nelinkertainen verrattuna toimistotyyppisten työympäristöjen (n = 9 789) pitoisuuteen. 25 Yhdisteiden pitoisuuksissa ja esiintyvyydessä tapahtuneet muutokset Yhdisteiden esiintyvyyden ja pitoisuuksien muutostrendejä tarkasteltiin kymmenen vuoden ajanjaksolta. Myös muun muassa kotitalouksissa käytettävissä pesuja puhdistusaineissa on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa havaittuihin trendeihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Asuntojen VOC-pitoisuuksien vertailu toimistotyyppisten työympäristöjen pitoisuuksiin Työterveyslaitos (Wallenius ym. Muiden VOC-yhdisteiden osalta havaitut trendit olivat pääosin nousevia. 2021) on raportoinut VOC-yhdisteiden pitoisuuksia toimistotyyppisistä työympäristöistä vuosilta 2010–2019. Lisäksi asunnoissa esiintyi myös määrällisesti Kuva 1. Sisäympäristöissä tyypillisesti esiintyvien VOC-yhdisteiden mediaanipitoisuudet toimistotyyppisissä työympäristöissä ja asunnoissa vuosina 2010–2019.. Yksittäisiä yhdisteitä ja yhdisteryhmiä tarkasteltaessa alifaattisten ja aromaattisten hiilivetyjen esiintyvyydessä havaittiin pääosin laskevia trendejä
Lisätietoa Greenberg MI, Curtis JA, Vearrier D, 2013, The perception of odor is not a surrogate marker for chemical exposure: a review of factors influencing human odor perception, Clinical Toxicology, 51(2):70–76. umweltbundesamt.de/en/topics/ health/commiss ions-working-groups/ german-committee-on-indoor-airguidevalues#hygienic-guide-values-forindoor-air. Koska muutoksia on odotettavissa myös jatkossa esimerkiksi rakentamisessa käytettävien materiaalien ja kuluttajatottumusten muuttuessa, olisi asunnoissa esiintyvien VOC-yhdisteiden kartoitus syytä uusia tulevaisuudessa. Terveysperusteinen RW I -ohjearvo yksittäiselle VOC-yhdisteelle ylittyi 10 prosentissa tutkituista näytteistä ja RW II -ohjearvo ylittyi 0,1 prosentissa näytteistä. 26 enemmän yksittäisiä VOC-yhdisteitä kuin toimistotyyppisissä työympäristöissä. Su FC, Mukherjee B, Batterman S, 2013, Determinants of personal, indoor and outdoor VOC concentrations: an analysis of the RIOPA data, Environmental research, 126, 192–203. VVOC-yhdisteisiin kuuluva formaldehydi ylitti terveysperusteisen ohjearvon 0,5 prosentissa näytteistä. Asuntojen keskimääräinen TVOC-pitoisuus on laskenut kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana 40 prosenttia, ja yhdisteiden esiintyvyydessä on tapahtunut muutoksia. Kuvassa 1 on vertailtu toimistotyyppisten työympäristöjen 12 yleisimmän VOC-yhdisteen mediaanipitoisuuksia asunnoissa esiintyneisiin pitoisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) (Asumisterveysasetus). Umwelt Bundesamt, 2022, German Committee on Indoor Guide Values [verkkoaineisto], https://www. Valvira, 2016, Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osat I ja III. Yhteenveto Vuosina 2010–2019 kootun aineiston mukaan sekä keskimääräinen TVOC-pitoisuus että yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet asunnoissa ovat alhaisia eivätkä ne yksittäistapauksia lukuun ottamatta ylitä asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja. ISO 16 000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method. Wallenius K, Hovi H, Mahiout S, Remes J, Rautiala S, Jokela P, Leino K, Liukkonen T, 2021, Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä – Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset.. Asuntojen korkeampia VOC-pitoisuuksia ja yhdisteiden lukumäärää selittää esimerkiksi se, että asunnoissa ihmisten toiminta on yleensä monipuolisempaa ja esimerkiksi erilaisia sisustusmateriaaleja käytetään enemmän. vsk. Juntunen M, Salmela A, Jalkanen K, Hovi H, Wallenius K, Hyvärinen A, 2022, Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa: Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset. Lisäksi toimistotyyppisissä työympäristöissä ilmanvaihto on yleensä tehokkaampaa kuin asunnoissa. ISO 16 000-6:2011, Indoor air – Part 6: Determination of volatile organic compounds in indoor and test chamber air by active sampling on TENAX TA ® sorbent, thermal desorption and gas chromatography using MS or MS-FID
Harjoituksen tavoitteena oli tuottaa tietoa TESU-arviointien toteuttamisesta ja auttaa yhdenmukaistamaan toimintaa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden sisällä ja niiden välillä. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että yhteisiä tulkintaja linjausohjeita arvosanoille kaivataan. ulkoalueet. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tilat eivät ole täysin soveltuvat toimintaan. Terveydensuojeluvalvonnan ABCD-lomake on ollut vasta melko lyhyen aikaa käytössä ja tämä on ensimmäinen kerta, kun arviointeja tarkastellaan valtakunnallisesti. Yhtenäisimmin arvioitiin kohdat 3.3. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. ulkoalueet kolmen annetun arvosanan lisäksi osa vastaajista oli valinnut kohdan Ei kuulu terveydensuojeluviranomaisen toimialaan. Hajontaa arvosanoissa todettiin kohdissa 1.1.perustiedot, 2.1.riskinarviointi ja omavalvonta, 3.1.tilat ja kalusteet, 4.1.ilmanvaihto ja sisäilman laatu, 4.2.lämpötila ja veto, 7.2.talousveden laatu ja näytteenottosuunnitelma ja 8.1. Näissä kaikissa arvosanat jakautuivat kolmen arvosanan (A, B ja C) kesken. Harjoitus koostui yhteensä yhdeksästä arviointikohdasta kuvitteellisen päiväkodin eri osa-alueilla. talousveden laatu ja näytteenottosuunnitelma annettiin kaikkia neljää (A, B, C ja D) arvosanaa. siivoustilat ja -välineet, siivouksen laatu, lelujen, liikuntavälineiden ym. puhdistus, tekstiilihuolto. Harjoitukseen osallistui yhteensä 21 valvontayksiköstä 44 henkilöä. Joidenkin vastaajien mielestä ne eivät havaittujen puutteiden vuoksi sovellu lainkaan päiväkotitoimintaan. Kohdissa 1.1. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, minkä TESU-rivien kohdalla arvosanoissa on eniten hajontaa ja mistä nämä erot johtuvat. WC-tilat ja 5.1. perustiedot ja 8.1. Envirovet. vsk. 27 TESU interkalibrointi/päiväkodit TESU-Interkalibrointi järjestettiin syksyllä 2021 niille valvontayksiköille, joilla on käytössä LaatuNetjärjestelmä. Kohdassa 7.2
vsk. Menetelmää hyödyntävän asiantuntijan on ymmärrettävä, mihin menetelmä soveltuu, mitkä epävarmuustekijät tuloksiin vaikuttavat ja mistä tulos todella kertoo.. Varsinainen toksikologinen riskinarviointi Minna Kempe, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto Kati Huttunen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toksisuustestit soveltuvat huonosti sisäilmatilanteen selvittämiseen Toksisuustestejä on käytetty sisäympäristöstä kerättyjen kokoomanäytteiden, kuten laskeutuneen pölyn, toksisuuden arviointiin. Testien kyky ennustaa tilojen käyttäjien oireilua tai sairastumista on kuitenkin epävarmaa, eivätkä tulokset auta tunnistamaan epäpuhtauksia tai niiden lähteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 2020). Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi asbesti, tupakansavu, radon ja rakennusten kosteusvauriot sekä ulkoa sisätiloihin kulkeutuvat hiukkasmaiset ilmansaasteet (Haverinen-Shaughnessy ym. Sisäilman epäpuhtauksien haittavaikutusten arviointi yhdellä testillä monen eri yksittäisen altisteen mittaamisen sijaan on houkutteleva ajatus, erityisesti silloin kun tarvittaisiin tietoa esimerkiksi korjauskohteiden terveysperusteiseen priorisointiin. Soluja eläinmalleja hyödyntävät toksisuustestit otettiin alun perin laajalti käyttöön lääkeaineiden haittavaikutusten kartoittamisessa, mutta niitä on sittemmin hyödynnetty kaikenlaisten kemiallisten yhdisteiden terveysvaikutusten tutkimiseen. 28 V aikka Suomessa on keskimäärin monella mittarilla puhdas ilma, voi sisäilmassa kuitenkin olla haittatekijöitä, joihin liittyy lisääntynyt oireilun ja sairastumisen riski. Toksisuustestit soveltuvat erityisen hyvin mekanismitutkimukseen, jossa soluissa altisteiden aiheuttamia tapahtumaketjuja tutkitaan hallituissa olosuhteissa
Ennen uuden testimenetelmän käyttöönottoa sen soveltuvuus käyttötarkoitukseen tulee varmistaa sekä menetelmän kehittäjän että ulkopuolisen laboratorion toimesta. Vaikka menetelmälle ei olisikaan vielä käytössä varsinaisia terveysperusteisia raja-arvoja, tuloksen tulkinnan kannalta pitäisi vähintään tietää, mikä on tavanomainen tulos, eli pitäisi olla käytössä normaalia rakennuskantaa edustava referenssiaineisto. 29 edellyttää kuitenkin altisteen vaikutuksesta kerätyn tiedon yhdistämistä tietoihin altistumisen määrästä, kestosta ja kohteesta, sillä solutason tapahtumat eivät yksistään kuvaa kokonaisessa eliössä tai realistisissa pitoisuuksissa tapahtuvia vaikutuksia. 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Luotettavaksi todettua testimenetelmää ei ole vielä käytössä Minkä tahansa testin luotettavuuden kannalta on tärkeää, että menetelmälle on tieteellisesti määritellyt kriteerit, joiden perusteella arvioidaan, onko havaittu vaste (esimerkiksi mitattu solun reaktio), oleellinen ihmisten terveysvaikutusten kannalta (kuva 1). 2019). Yksittäisten yhdisteiden lisäksi solumallien avulla on tutkittu myös monimutkaisten ympäristönäytteiden, kuten esimerkiksi jäteveden biologista aktiivisuutta osana laadunvalvontatai riskinarvioprosessia (Lundqvist ym. Toksisuustestin tapauksessa referenssiaineisto on erityisen oleellinen, koska testin tuloksen yhteys terveyshaittoihin ei ole itsestään selvää, ja tavallisestakin asuinympäristöstä kerätyssä näytteessä on mukana toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä (Mahiout ym. vsk. Testitulokseen vaikuttavat näytteenottoolosuhteet tulisi vakioida niin hyvin kuin mahdollista, tai vähintään olosuhteiden vaikutukset tulokseen tulisi olla tiedossa, jotta Kuva 1. Miksi toksisuustestejä ei suositella käytettäväksi sisäilman terveysvaikutusten arviointiin. Ohjearvojen ja tulkintaohjeiden tulee perustua vertailuaineistoon.
Näistä toksisuustestien tuloksiin vaikuttavista tekijöistä tiedämme kuitenkin vielä hyvin vähän. Nämä kaikki selvitykset ovat osa uuden menetelmän validointiprosessia, jossa menetelmän luotettavuus, laboratoriosta riippumaton toistettavuus ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen selvitetään kansainvälisten kriteerien mukaisesti. Validoimattomien menetelmien käyttö sisäilman haitallisuuden ja terveydellisen merkityksen arviointiin ei ole perusteltua. Erityisesti kosteusvauriorakennuksista eristettyjen mikrobien toksisuutta on tutkittu paljon. 2017, Salin 2022). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Myös ulkoilman saastepitoisuuden tiedetään vaikuttavan sisäilman laatuun, joten asuinalue todennäköisesti vaikuttaa sisäilman toksisuustuloksiin. On myös joitain viitteitä siitä, että sisäilman hiukkasten toksisuus olisi yhteydessä rakennusten kosteusvaurioihin ja sisätiloissa koettuihin oireisiin (Tirkkonen ym. Joidenkin mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden on todettu haittaavan solujen toimintaa vaikuttamalla solun elinkykyisyyteen, aktiivisuuteen tai tulehdusvälittäjäainetuotantoon (Huttunen ja Korkalainen 2017, Andersson ym. 2010, Huttunen ym. Esimerkiksi keväällä kerättyjen pölynäytteiden on havaittu aiheuttavan voimakkaampia toksikologisia vasteita (Jalava ym. Testeissä tyypillisesti mitataan esimerkiksi sisäilmasta tai pinnoilta kerätyn näytteen kykyä vahingoittaa kohdesoluja koeolosuhteissa (kuva 2). Kuva 2. 2016). 2015). vsk. 30 ne voidaan huomioida sekä näytteenotossa että tuloksen tulkinnassa. Soluviljelmiä hyödyntävien toksisuustestien pääperiaate ja vaiheet.. Toksisuustestin tuloksen yhteys tilojen käyttäjien oireiluun ja sisäilman altisteisiin on epävarma Sisäilman toksisuuden testaamiseen on sovellettu tähän mennessä useita bakteerija nisäkässolumalleja ja erilaisia tapoja kerätä sisäilmaa edustava näyte
vsk. Ilman näitä tietoja on lähes mahdotonta kohdentaa toimenpiteitä oikein poikkeavan tilanteen korjaamiseksi.. Testin tuloksen avulla ei siis pystytä tunnistamaan, mitä epäpuhtauksia sisäilmassa on tai mitkä niiden lähteet ovat. 2016, Jalkanen 2020). Havainto on rohkaiseva toksisuustestin kehittämisen kannalta, etenkin jos tulos saadaan toistettua riippumattomissa aineistoissa ja yhteys oireiluun vahvistettua muutenkin kuin ääritilanteiden välillä. Yhteys altisteiden ja oireilun välillä on monimutkainen Yhteys solumallista tehtyjen havaintojen ja oikean altistumistilanteen välillä on monimutkainen: esimerkiksi mikrobeille altistumisen on solumalleissa havaittu käynnistävän tulehdusvälittäjäaineiden tuotannon, joka voi johtaa krooniseen tulehdustilaan tai jopa solun kuolemaan pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Teknisen sisäilmatutkijan tehtäviin kuuluu selvittää, mitä epäpuhtauslähteitä rakennuksessa on, mitkä ovat niiden lähteet, kuinka suuria pitoisuudet ovat ja voivatko rakennuksen käyttäjät altistua niille (Ympäristöopas 2016). Normaalisti soluja turvaamassa on elimistön suojamekanismeja ja monimutkaisia säätelyketjuja, jotka solumalleista on riisuttu pois koeasetelman yksinkertaistamiseksi. 31 Näyttö sisäilmanäytteiden toksisuustulosten yhteydestä tilojen käyttäjien kokemiin oireisiin rajoittuu yhteen aineistoon, josta on julkaistu useampi tutkimus (Salin 2022). Sisäilmasta kerätyn näytteen toksisuuteen voivat vaikuttaa erilaisista lähteistä peräisin olevat epäpuhtaudet, kuten ulkoilman saasteet, mikrobit, polttoperäiset hiukkaset tai kotitaloudessa käytetyt kemikaalit. Tämän aineiston lisäksi sisäilmanäytteen toksisuudesta on raportoitu joissakin yksittäisissä ongelmarakennuksissa, mutta ilman vertailukohteita yhteyttä rakennusten käyttäjien raportoimiin oireisiin ei niiden perusteella pystytä arvioimaan. Kokoomanäytteen toksisuus ei paljasta toksisuuden aiheuttajaa tai lähdettä Sisäilmatilanteen selvitysprosessi alkaa usein vaiheittain etenevällä kosteusja sisäilmateknisellä kuntotutkimuksella. Joissakin tilanteissa on nähty jopa tilastollisesti merkittäviä eroja vertailtavien rakennusten välillä, mutta yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että näytteen toksisuus riippuu kosteusvaurion lisäksi vahvasti myös muista tekijöistä (Huttunen ym. Kehittyvä immuunipuolustus voi jopa tarvita ympäristömikrobien tarjoamaa haastetta oppiakseen selviytymään jokapäiväisestä tehtävästään tarkoituksenmukaisella tavalla. Suojan puutteessa solut reagoivat koeolosuhteissa herkästi myös ärsykkeisiin, jotka eivät ole kokonaisen eliön kannalta ongelma. 2008, Toxtest-loppuraportti 2013, Huttunen ja Korkalainen 2017, Tirkkonen ym. Kaikki solujen reagointi ei siis tarkoita suoraan ihmiselle haitallista tilannetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Elimistössä tulehduksen käynnistyminen voi kuitenkin olla myös normaali, hyödyllinen ja tarpeellinen reaktio, minkä avulla limakalvoille päätyneistä vieraista organismeista päästään eroon. Toksisuustestien toimivuutta kosteusvaurioituneiden rakennusten tunnistamisessa on tutkittu jo enemmän: tähän mennessä tuloksia on kertynyt kodeista, toimistoja koulurakennuksista, sekä Suomesta että ulkomailta. Tutkimuksen perusteella yleisja hengitystieoireet olivat jonkin verran yleisempiä tiloissa, joissa toksisuus oli testin perusteella kaikista suurinta. Tutkimusten perusteella toksisuustestien kyky käytännössä erottaa vauriorakennuksia vertailukohteista vaihtelee olemattomasta vaatimattomaan
32 Sisäilmanäytteen toksisuustestin tulkinta ja siitä viestiminen on haasteellista Jos toksisuustestejä päädytään ottamaan sisäilmaongelman selvittämisen yhteydessä, on tulosten tulkinta ja niistä viestiminen tutkimuksen tilaajalle ja rakennuksen käyttäjille suuri haaste. Tieteellisissä tutkimuksissa testit voivat kuitenkin antaa meille kiinnostavaa tietoa solujen ensireaktioista altisteille, mikä on tärkeä pala, kun rakennetaan kokonaiskuvaa ympäristöaltisteiden terveysvai. Puutteellisesti kohdistetut tai toteutetut sisäilmatutkimukset johtavat helposti virhearviointeihin, joiden pohjalta tehdään sekä riittämättömiä toimenpiteitä että turhia korjauksia. Mitä rakennuksessa havaittu korkea tai matala toksisuustulos tarkoittaa, ja miten siihen tulisi suhtautua. Kun tutkimuksissa käytetään validoituja menetelmiä, joiden tulosten tulkintaperusteet ovat selkeitä, on tutkijan helppo ymmärrettävästi kertoa osallisille, mitä tutkimuksessa käytettyjen mittausten ja näytteenottojen tulokset tarkoittavat ja mitä johtopäätöksiä niistä voi tehdä. Toksisuustestin negatiivinen tulos ei sulje pois muulla kuin mitatulla mekanismilla syntyvää haitallisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. vsk. Yhteenveto Toksisuustestien kyky ennustaa ihmiselle aiheutuvia terveysvaikutuksia on rajallinen. Monitahoisen ongelman mittaaminen yhdellä testillä kattavasti on mahdotonta Suomessa on ponnisteltu paljon sen eteen, että sisäilmaongelmat osattaisiin selvittää ja ratkaista mahdollisimman hyvin. Mikään yksittäinen testi ei siis pysty kuvaamaan kaikkia epäpuhtauksien aiheuttamia vaikutuksia. Tämä korostuu etenkin kohteissa, jossa ongelmatilanne on pitkittynyt tai rakennuksen käyttäjien luottamus toimijoihin heikentynyt. Jos tuloksen tulkinta ja merkitys rakennuksen terveellisyyden kannalta on epäselvää, kuten on vielä toksisuustestien kohdalla, voi tämä altistaa virhetulkinnoille ja aiheuttaa tarpeetonta huolta tai valheellista turvallisuuden tunnetta. Aiemmin selvitysprosesseja vaivasivat muun muassa asiantuntijoiden kirjava osaamistaso ja tausta sekä riittämätön kokonaisuuden hallinta. Sisäilmanäytteiden toksisuustestauksen suurimpia ongelmia on pyrkimys kuvata moninaista sisäilmaoireilua yksittäisillä toksisuustestimenetelmillä. Etenkin rakennusten tutkimiseen, ongelmanratkaisuun ja terveydenhuollon toimintaan liittyvää ohjeistusta ja lainsäädäntöä sekä asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia ja koulutusta on kehitetty (Asumisterveysasetus 2015, Ympäristöopas 2016). Tämän vuoksi testit voivat sisäilmaongelman selvitysprosessin kannalta jopa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Sisäilman toksisuustestien tulosten perusteella tehtävien virheellisten päätelmien riski on tällä hetkellä suuri, ja väärien toimenpiteiden myötä inhimilliset ja taloudelliset vahingot voivat kasvaa suuriksi. Yhteys sisäympäristön altisteiden ja terveysoireiden välillä on monimutkainen, eikä haittavaikutusten koko kirjoa voida mitata yhtä vaikutusta mittaavalla testillä. Avoin ja selkeä viestintä on sisäilmaongelman selvitysprosessin onnistumisen kannalta tärkeää. Oireilu voi johtua monista eri syistä, ja eri altisteiden vaikutus voi välittyä erilaisilla mekanismeilla. Lähtökohtana kenttätutkimuksissa käyttökelpoisten toksisuustestien kehittämiselle on ihmisten kokemien oireiden mekanismien ja testien tuloksiin vaikuttavien tekijöiden tuntemus. Niin kauan, kun ei tiedetä, mikä epäpuhtaus tai olosuhde heikentää sisäilman laatua ja mistä se on peräisin, on hyvin vaikeaa tehdä oikeita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi
Chemical and microbial components of urban air PM cause seasonal variation of toxicological activity. 2016. Luokkahuoneen sisäilman mikrobien ja pölyn toksisuudet lisäävät opettajien työympäristöön liittyvien oireiden riskiä: poikkileikkaustutkimus. Tirkkonen J, Täubel M, Leppänen H, Peltonen M, Lindsley W, Chen BT, Hyvärinen A, Hirvonen M-R, Huttunen K. 7. 2008. 2022. 2015. 4. Exposure to Microbiological Agents in Indoor and Occupational Environments, 2017, s. Boar spermatozoa as a biosensor for de-tecting toxic substances in indoor dust and aerosols. Olemme vuosien varrella jo oppineet, että sisäilmaongelman ratkaisemiseen ei ole taikaluotia, ja että onnistumisen kannalta tärkeintä on kokonaiskuvan hahmottaminen. Tällaisessa tutkimuskäytössä testejä tullaan todennäköisesti kehittämään ja hyödyntämään jatkossakin. 13. Yksittäiset mittaukset eivät korvaa rakennusteknisiä tutkimuksia. 3. 10. Altistuminen sisäympäristössä – yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa. 15. Huttunen K, Rintala H, Hirvonen MR, ym. Lundqvist J, Mandava G, Lungu-Mitea S ym. Indoor air particles and bioaerosols before and after renovation of moisture damaged buildings: the effect on biological activity and microbial flora. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, 545/2015. Lähteet 1. Ympäristö ja Terveys-lehti, 5/2020, s. 2. 215–216. Haverinen-Shaughnessy U, Leppänen H, Salmela A, Hyvärinen A. Evaluation of sampling methods for toxicological testing of indoor air particulate matter. Perusteellinen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus riittää useimmiten selvittämään rakennuksen puutteet ja riskit sisäilman terveellisyyden kannalta. 6. Huttunen K, Tirkkonen J, Täubel M, Krop E, Mikkonen S, Pekkanen J, Heederik D, Zock J-P, Hyvärinen A, Hirvonen M-R. 5. 2017 Feb;29(2):75–81. Miksi sisäilman haitallisuutta ei voi arvioida toksisuustesteillä. 28–32. Duodecim 2019; 135(8): 735–43. TOXTEST-loppuraportti. Väitöskirja. Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Toxicol In Vitro 2010; 24:2041–52. Sci Rep 9, 7166. Ympäristöopas 2016. 12. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Microbial Secondary Metabolites and Knowledge on Inhalation Effects. Työpaperi 20/2020. Inhal Toxicol. 2019. Huttunen, K ja Korkalainen, M. Jalkanen K. Tirkkonen J, Täubel M, Hirvonen MR, ym. Andersson MA, Mikkola R, Rasimus S, ym. Environ Res 2008; 107:291–8. 2015. In vitro bioanalytical evaluation of removal efficiency for bioactive chemicals in Swedish waste-water treatment plants. Inhal Toxicol 2016; 28:500–7. Asumisterveysasetus. 9. Inflammatory potential in relation to the microbial content of settled dust samples collected from moisture damaged and reference schools: Results of HITEA study. 2019. 2016. Oulun yliopisto. Environ Toxicol Pharmacol. Toxicity of airborne dust as an indicator of moisture problems in school buildings. 2017. Sosiaalija terveysministeriö.. 2015 Sep;40(2):375–87. Jalava PI, Happo MS, Huttunen K, Sillanpää M, Hillamo R, Salonen RO, Hirvonen MR. Salin J. 2010. 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos ja Turun yliopisto. Indoor Air 26: 380–390. 2020. 8. 2017. 33 kutuksista. Meillä on tänä päivänä hyvät työvälineet ratkaista sisäilmaongelmia, kunhan vain löytyy tahtoa, resursseja ja ammattitaitoa niihin puuttua. vsk. Ympäristöministeriö. Mahiout S, Korkalainen M, Wallenius K, Viluksela M, Santonen T, Huttunen K. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 14. 11. 2020
lyijy, antimoni, Marja Saarikko, FM Asbestija haitta-aineasiantuntija, rakennusterveysasiantuntija KT Kuntotutkimus Oy Raskasmetallit ja PCB-yhdisteet vanhoissa rakennusmateriaaleissa Marja Saarikko selvitti rakennusterveysasiantuntijan koulutukseen liittyvässä opinnäytetyössään raskasmetallien ja PCB-yhdisteiden esiintymistä suomalaisessa rakennuskannassa. Ne rikastuvat ravintoketjussa ja voivat lopulta päätyä lautasellemme. 34 V anhoissa rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestin lisäksi muun muassa raskasmetalleja ja PCByhdisteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Näytteet otettiin pääasiassa erilaisista maaleista ja haitallisiksi epäillyistä materiaaleista. Kerrostalojen kellareissa voi esiintyä asbestin lisäksi myös raskasmetalleja, PCB-yhdisteitä ja PAH-yhdisteitä.. Raskasmetalleihin kuuluvat mm. Lyijyn ja sinkin todettiin olevan yleisiä. Raskasmetalli on yleisnimitys eri metalleille ja puolimetalleille, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle haitallisia. PCB-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä (ns. vsk. POPyhdisteitä, persistent organic pollutant) ja ne on luokiteltu ihmiselle syöpävaaralliseksi
Haitta-ainekartoitus pitäisi teettää sertifioidulla asbestija haitta-aineasiantuntijalla (AHA-asiantuntija). Kerrostalo, rakennusvuosi 1969.. Lisäksi kartoitettiin kouluja, päiväkoteja, jätevedenpuhdistamo ja toimistorakennuksia. Myös asuntojen maalinäytteitä tutkittiin paljon. Rakennusmateriaaleissa raskasmetalleja ja PCB-yhdisteitä on käytetty 1900-luvun alkupuolelta osittain jopa 1990-luvulle asti. Ihan tavallinen kuluttajakin, joka tekee vaikkapa kylpyhuoneremonttia, tulee törmäämään näihin. Asbestin lisäksi noin 400 näytteestä tutkittiin myös raskasmetallit. PCB-analyysejä tilattiin hieman vähemmän. Muita raskasmetalleja esiintyi vähemmän, mutta esimerkiksi kuparia, kromia, kadmiumia Kuvan maalista löytyi PCB-yhdisteitä korkeita pitoisuuksia. Facebookista saatat huomata, että ystäväsi on hionut asuntonsa kaikki maalipinnat. Näytteitä kellarista vesikatolle KT Kuntotukimus Oy:lle tehdyssä selvityksessä tilastoitiin kaikki yrityksen tekemien asbestija haitta-ainekartoitusten tulokset vuosilta 2018–2022 maaliskuuhun saakka koskien raskasmetallija PCB-yhdisteitä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Ja kun kysyt, että onhan asbestikartoitus varmasti tehty huolella, et saa vastausta kysymykseesi. Raskasmetallit ja PCB-yhdisteitä tutkittiin pääasiassa maalinäytteistä, jotka oli otettu kiinteistön sisätai ulkopuolelta, kellarista vesikatolle asti. Raskasmetallianalyysejä on tarjottu esimerkiksi vain viisi koko kiinteistöön. PCB-analyysejä esimerkiksi kolme. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Asbestija haitta-ainenäytteet pitäisi aina analysoida akkreditoidussa laboratoriossa akkreditoiduilla menetelmillä. Kartoituksen pitäisi olla myös riittävän laaja, jotta kaikki haitta-aineet varmasti löydetään kiinteistöstä. Näytteet otettiin haitallisiksi epäillyistä materiaaleista. 35 arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Aistinvaraisesti ei pysty arvioimaan, missä niitä esiintyy. Yksityiset ihmiset eivät usein ole tietoisia muista haitta-aineista. Etenkin 1960ja 1970-luku olivat näiden haitta-aineiden kulta-aikaa. Kartoittaja joutuu usein tekemään valintoja kustannussyistä. Lyijy ja sinkki yleisiä Tutkituista näytteistä 95 % (405/437) sisälsi lyijyä, 93 % (406/437) sinkkiä. Haitta-ainekartoituksia tehtiin usein kerrostaloyhtiöissä, joihin oli tilattu koko kiinteistön haitta-ainekartoitus linjasaneerausta varten. Hiontapölyssäkin niitä esiintyy Asbestin ja muiden haitta-aineiden kartoittaminen tulee ajankohtaiseksi silloin kun kiinteistöä saneerataan. vsk. Tämä tarkoittaa, että näytteitä otetaan riittävästi ja niistä tutkitaan tarvittaessa muutkin haitta-aineet kuin asbesti
Maalinäytteissä korkein havaittu lyijypitoisuus oli 65 000 mg/kg, lämmönjakohuoneen metallioven maali. Oletus on ollut, että sisäpuolen maaleissa niitä ei juuri esiinny. PCB-yhdisteitä myös sisäpuolella Kerrostaloissa PCB-yhdisteitä esiintyi esimerkiksi parvekelattian maalissa, kellarikäytävien lattiaja seinämaaleissa, talosaunan seinämaalissa, pukuhuoneen seinämaalissa ja porrashuoneen kattomaalissa. Korkein asunnoista tavattu lyijypitoisuus oli WC:n seinämaalissa, 20 7000 mg/kg (kerrostalo, rakennusvuosi 1927). Vesikatoilla esiintyy paljon raskasmetalleja. Työssä havaittiin, että mikäli yksikin kiinteistön maalinäyte, kuten lattiamaali, sisältää PCB-yhdisteitä, niin silloin pitäisi kartoittaa laajemmin PCB-yhdisteet yleisistä tiloista, esimerkiksi seinäja kattomaaleista. Lisäksi olisi hyvä tarkistaa myös asuntojen maalien PCB-pitoisuudet. Lisäksi lyijyä esiintyi paljon 1960ja 1970 -lukujen kerrostalojen kylpyhuoneiden ja erillisten WC-tilojen maaleissa. Pääasiassa rakennuksen ulkopuolella korkeita lyijypitoisuuksia esiintyi etenkin vesikaton maaleissa ja kaikissa peltimaaleissa. Lisäksi myös kahdessa puumaalissa, 1920-luvun omakotitalojen puuverhoilussa, lyijypitoisuudet olivat korkeita, 40 000 ja 34 500 mg/kg. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Esimerkiksi sähköpääkeskustilan seinämaalissa esiintyi lyijyä 31 100 mg/kg (kerrostalo, rakennusvuosi 1908). vsk. Yleinen havainto oli, että etenkin 1900-luvun alkupuolen kerrostalojen asuntojen maaleissa lyijyä esiintyi usein. 36 ja elohopeaa esiintyi satunnaisesti maalinäytteissä korkeitakin pitoisuuksia. Kiinteistöjen sisäpuolen maaleista PCB-yhdisteitä on yleensä tutkittu vähemmän. Työssä havaittiin, että myös rakennuksen sisäpuolen maaleissa voi esiintyä korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja. PCB-yhdisteet olivat Suomessa julkisuudessa 1990-luvun lopulla, kun havaittiin, että niitä esiintyi runsaasti elementtitalojen saumamassoissa. Peltimaalit ovat pääsääntöisesti raskasmetallipitoisia.
vsk. Saumamassat voivat sisältää esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. asbestia, raskasmetalleja ja PCB-yhdisteitä rakennusvuodesta riippuen. Maalit ja muut materiaalit luokiteltiin vaaralliseksi jätteeksi.. 20 korkeinta lyijypitoisuutta (mg/kg). Taulukko 1. 37 Porrashuoneiden seinäja kattomaaleissa voi esiintyä asbestia, raskasmetalleja ja PCByhdisteitä
Kun rakennusmateriaali poistetaan käytöstä, siitä tulee jätettä ja se luokitellaan joko vaaralliseksi tai tavanomaiseksi jätteeksi. Jos sovelletaan ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisemaa opasta Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas, niin esimerkiksi maaleista pitäisi määrittää tarkkaan kaikki niiden sisältämät haitalliset aineet, kuten metalliyhdisteet, ja verrata niitä jokaisen yhdisteen pitoisuusrajaan. Kartoittajan on myös hyvä olla sertifioitu AHA-asiantuntija. Myös raskasmetallien ja PCB-yhdisteiden esiintymistä suomalaisessa rakennuskannassa pitäisi tutkia lisää sekä niille altistumista. Taulukko 2. Myös raskasmetallien analysoimiseen ja raja-arvojen tulkintaan pitäisi saada yhtenäinen linja.. vsk. 24 ensimmäistä luokiteltiin vaaralliseksi jätteeksi. Maaleissa metallit ovat kuitenkin metalliyhdisteenä. 38 Yhtenäinen linja tarvitaan Vaikka raskasmetallit ja PCB-yhdisteet ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja ympäristölle, on muistettava, että annos tekee myrkyn, mutta toisaalta taas ne rikastuvat ravintoketjuun. Raskasmetallien raja-arvot eivät ole yhtä selkeitä. Niitä koskevat myös monet säädökset, kuten jätelaki 646/2011 ja työturvallisuuslaki 738/2002. (Vaarallisen jätteen raja-arvot, PIMA 214/2007). Lainsäädäntöön pitäisi sisällyttää vielä ainakin se, että kartoitukset on tehtävä riittävällä laajuudella ja laboratorion ja käytettyjen analyysimenetelmien on oltava akkreditoituja. PCB-yhdisteille on määritetty vaarallisen jätteen raja-arvoksi 50 mg/kg (EU 2019/1021) ja se on seitsemän vaarallisimman PCByhdisteen kokonaismäärä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Usein sovelletaan pilaantuneiden maa-alueiden raja-arvoja eli PIMA-asetusta. Asbestija haitta-ainekartoituksia ja haitta-aineiden purkua sekä työturvallisuutta käsitellään monissa RT-korteissa ja Ratu-ohjeissa. PCB-yhdisteitä sisältävät näytteet (mg/kg). PIMA-asetuksessa on määritetty puhtaan alkuaineen raja-arvoja
On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. 39 Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. ”Hienoja oivalluksia. vsk. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Lähde sinäkin ideoimaan
vsk. 2021). Sisäilmaan panostaminen tulisi jatkossa nähdä oleellisena ja kiinteänä työkaluna yhteiskunnan epidemioiden ja pandemioiden hallinnan työkalupakissa.. Wang ym. Hyvä sisäympäristö pitää saada aikaan siten, etteivät rakennuksen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarvittava energiankulutus ja siitä mahdollisesti aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lähtökohtaisesti lisäänny. Haasteeseen vastaamiseksi on olemassa ja kehitteillä useita puhdasilmateknologioita, joilla pystytään muodostamaan tehokkaita ratkaisuja taudinaiheuttajien leviämisen hillitsemiseksi. Mitä pandemiaturvallinen sisäilma tarkoittaa. Riittävän yleisilmanvaihdon lisäksi turvallinen sisäilma edellyttää hyvin suunniteltua ilmanjakoa ja uusien tehokkaiden teknoloHannu Salmela, tutkimustiimin päällikkö, VTT, Tampere Aku Karvinen, erikoistutkija, VTT, Espoo Aimo Taipale, erikoistutkija, VTT, Tampere Terveellisempiä sisätiloja uusilla ilmanvaihtoteknologioilla Parempi ymmärrys koronaviruksen leviämisestä ilmateitse on lisännyt huomattavasti ilmanvaihdon ja -puhdistuksen merkitystä torjuntatoimena. 2021 ja Duvall ym. 2022). Joustava ilmanvaihtojärjestelmä mukautuu käyttötarkoitukseen (Morawska ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Suunniteltujen ratkaisujen tulisi olla lisäksi muuntojoustavia, lisätä turvallisuuden tunnetta ja olla käyttäjien hyväksymiä. 40 L aajasti käytettyjen yhteiskunnan pandemiatorjuntatoimien, kuten rokotteiden, kontaktien välttämisen, maskien ja käsihygienian ohella ymmärrys koronaviruksen ja myös muiden hengitystieinfektioiden leviämisestä ilmateitse on lisääntynyt merkittävästi (esim. Varautuminen tai sopeutuminen hengitystieinfektioiden vaikutuksiin on kyettävä saavuttamaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Tästä syystä puhtaan hengitysilman ja ilmanvaihdon merkitys on osoittautunut pandemian alussa luultua huomattavasti suuremmaksi, mikä on nostanut tarpeen parantaa sisäympäristöjen turvallisuutta maailmanlaajuisesti
41 gioiden laajaa käyttöönottoa. Yksilöllinen ilmanvaihto: puhdas tuloilma jaetaan suoraan käyttäjälle altistuksen edelleen vähentämiseksi sekä energian säästämiseksi. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on säädetty käyttäjien määrän ja käyttötarkoituksen mukaisesti energian säästämiseksi. Parempi ilmanjako: eri suunnitteluratkaisut voivat vähentää altistusta ja säästää energiaa. Lähde: Morawska ym. Toinen vaihtoehtoinen periaate onkin moninkertaistaa sekoittavan ilmanvaihtojärjestelmän puhtaan ilman määrä energiatehokkaasti sisäilmaa puhdistavalla Joustavat ilmanvaihtojärjestelmät mukautuvat käyttötarkoitukseen Ilmavirtojen suuruutta tulee ohjata tilan käyttäjien määrän ja aktiivisuuden mukaan Ilmanvaihto on säädetty enimmäiskäyttöasteen mukaisesti. Kohdennetuilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa perinteistä sekoittavaa ilmanvaihtoa merkittävästi parempi lopputulos (Melikov ym. 2021.. 2022), mutta niiden suunnittelu ja käytännön toteutus voi olla haastavampaa ja herkkyys tilamuutosten tai esimerkiksi lämpökuormien tai henkilöiden liikkumisen aiheuttamien häiriöiden takia on vastaavasti suurempaa. Energian säästön kannalta keskeinen periaate on tarpeenmukaisuus, eli joko ilmanvaihdon tai -suodatuksen avulla tuotettua puhtaan ilman määrää voidaan muokata tilan käyttäjien määrän ja käyttötarkoituksen mukaan. Edistyksellisimmillään tämä tarkoittaa jopa henkilökohtaisia kohdeilmanvaihtoratkaisuja, joilla tuodaan puhdasta ilmaa hengitysalueelle ja poistetaan likaantunut ilma tehokkaasti huoneesta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Myös sisäilman tehokkaalla suodatuksella tai puhdistuksella voidaan lisätä henkilöille tuotettavan puhtaan ilman määrää huomattavasti
Ratkaisuilla, joilla voidaan vähentää hengitystieinfektioriskin ohella pienhiukkasten, lämpöaaltojen tai rakennuksen kosteusvaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja tai muutoin parantaa työn tuottavuutta ja oppimistuloksia, hyödyt voivat osoittautua erityisen merkittäviksi. 2014) tai hyödyntää tähän tarkoitukseen siirrettäviä ilmanpuhdistimia. Pandemiaturvallisuuden parantaminen lisäisi ilmanvaihdon kustannuksia karkean arvion mukaan noin viidenneksellä ja uudisrakentamisen hinnassa vaikutus olisi noin prosentin luokkaa (Merimaa 2022). 42 ilmanjakolaitteella (Enbom ym. Uuden teknologian käyttöönoton hyödyt voivat monessa tapauksessa olla huomattavasti suurempia kuin niiden aiheuttamat kustannukset. Tutkimusmenetelmät kehittyvät Kansainvälinen tiedeyhteisö on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin hengitystieinfektioiden leviämisestä ilmavälitteisesti ja sen hillitsemisestä tuottamalla uutta tutkimustietoa ennennäkemättömällä nopeudella heti koronaviruspandemian alusta lähtien. Hyötyjen arviointiin ja niiden osoittamiseen pitää kuitenkin panostaa monitieteellisellä yhteistyöllä. Esimerkkeinä tulevaisuuden talotekniikasta ovat myös uusien ratkaisujen mahdollistama ilmanvaihdon energiatalteenoton entistä tehokkaampi hyödyntäminen sekä tehokkaasti ja energiataloudellisesti suodatetun kiertoilman käytön lisääminen. Ilmanvaihtojärjestelmän kustannukset riippuvat käytetyistä teknologioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Esimerkki ilmanvaihdon määrän, jaon ja ilmanpuhdistuksen vaikutuksesta mieshenkilön yskäisemien aerosolien määrään huoneilmassa kahden minuutin kuluttua. Toisena esimerkkinä ovat kehittyneet ja jopa ennustavat ilmanlaadun monitorointi-, ohjausja säätöjärjestelmät. (Lähde: AIRCO-projekti).. Erityisesti tämä koskee taloudellisten hyötyjen osoittamista ja kannusteiden kohdentamista eri toimijoille erityyppisissä ja eri-ikäisissä rakennuksissa. Silti useita keskeisiä kysymyksiä on edelleen avoinna, kuten eri tartuntareittien suhteelKuva 1. vsk
Riskipohjaista suunnittelua on ehdotettu tukemaan sisäympäristöstandardien EN 16789-1 ja ISO 17772-1 päivitystä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Simulointimallien validointi mittauksin hallituissa kokeellisissa ympäristöissä on tärkeää mahdollisimman hyvän vastaavuuden saavuttamiseksi ja mallien käyttöalueen rajoitusten ymmärtämiseksi. Tämä koskee myös ilmanvaihdon sekä testiaerosolien generointija mittausmenetelmiä ja niiden toistettavuutta. ovien liikkeet. Tehokas tapa ilmiön yksityiskohtaiseen havainnollistamiseen ja eri torjuntaratkaisujen arviointiin ja kehittämiseen on virtaussimuloinnin (Computational Fluid Dynamics, CFD) hyödyntäminen (kuva 1). Tästä esimerkkinä on koronaviruksen ilmassa leviämisen tutkimukseen käyttöönotettu robotti, jonka levittämien pisaroiden ja aerosolien koostumus ja koko ovat tarkasti määriteltävissä ja toistettavissa jokaisella yskäisyllä toisin kuin ihmisen (kuva 2). Hengitystieinfektioriskin arviointiin sisäympäristöissä on kehitetty ja kehitetään edelleen useita laskentamalleja (mm. Yksinkertaistetuilla lähtöparametreilla on rajoitteensa ja ne vaativat yhteisymmärryksen luomista, mutta ne tukisivat käyttöönottoa suunnittelijoiden ja laajemmin rakennusteollisuuden keskuudessa. Kuva 2. Yskivä robottipää. (Lähde: Liisa Mäkinen, AIRCOprojekti).. 43 liseen osuuteen, varianttien infektiiviseen annokseen, elinkykyyn sekä eri ihmisten tuottamien mikrobiemissioiden ja niiden tieteellisiin mittausmenetelmiin liittyen. 2021). Laskennan avulla voidaan ennustaa tilassa eri paikoissa olevien ihmisten sairastumistodennäköisyyksiä eri ilmanvaihtoratkaisuja ja torjuntamenetelmiä käytettäessä selvästi Wells-Riley-mallia tarkemmin ja siten kehittää mahdollisimman turvallisia tiloja. REHVA 2022 ja Jimenez & Peng 2021). Useat näistä ovat pohjautuneet Wells-Riley-malliin, joka olettaa epäpuhtauksien levinneen tasaisesti huonetilaan. Siinä sairaan ihmisen tuottamien pisaroiden ja aerosolihiukkasten liike lasketaan suurteholaskentaa käyttäen todellisessa ilmavirtaustilanteessa, johon voivat vaikuttaa niin ilmanvaihto, lämpökuormat kuin ihmisten ja mm. Malleja on sovellettu myös ilmavaihdon suunnittelukriteereihin (Kurnitski ym
Airborne transmission of respiratory viruses. J., Floto, A., Franchimon, F., Greenhalgh, T., Haworth, C., Hogeling, J., Isaxon, C., Jimenez, J. A paradigm shift to combat indoor respiratory infection. 2014. https://www.hs.fi/ tiede/art-2000008590343.html Morawska, L., Allen, J., Bahnfleth, W., Bluyssen, P. Long distance airborne transmission of SARS-CoV-2: rapid systematic review. https://www.rehva.eu/ covid19-ventilation-calculator. https://doi.org/10.1126/ science.abg2025 REHVA (2022). Accessed on 13 August, 2022. Puhtaalla ilmalla ja rakennuksilla on merkitystä. Wang, C. Tutkimukseen perustuvat ratkaisut auttavat meitä vähentämään nykyisen koronaviruspandemian vaikutuksia, torjumaan tulevia pandemioita sekä luomaan terveellisempiä, turvallisempia ja viihtyisämpiä sisätiloja kestävän kehityksen mukaisesti. Ilmanvaihdolla voi vähentää virusten leviämistä, mutta auttaako se pandemiassa. A new concept to reduce indoor air particle concentration. C., Tudge I., PearceSmith N. 44 Entä jatkossa. L., Lakdawala, S. Merimaa, J. C. Science (New York, N.Y.), 372(6543), 689–691. & Peng Z. Occupant targeted ventilation brings clean air to occupants. (2021). (2021). https://doi.org/10.1126/ science.abd9149 .. & Yang, B. A., Sznitman, J., Jimenez, J. com/covid-estimator. Teknologioiden laajempi käyttöönotto edellyttää monitieteellistä ja monen toimijan yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa tiedeyhteisön, yritysten, viranomaisten ja loppukäyttäjien välillä. vsk. (2021). University of Colorado. Helsingin Sanomat 11.2.2022. https://tinyurl. COVID-19 Ventilation Calculator V2.1. Accessed on 13 August, 2022. https://doi.org/10.1016/ j.buildenv.2021.108387 Melikov, A., Li, A., Kosonen, R., Li, X., Lin, Z., Cao, G. Sisäilmaan panostaminen tulisikin jatkossa nähdä oleellisena ja kiinteänä työkaluna yhteiskunnan epidemioiden ja pandemioiden hallinnan työkalupakissa – vastaavalla tavalla kuin juomaveden puhtauteen tai ruoan turvallisuuteen on panostettu. Tulevaisuus näyttää, minkälaiseen muutokseen yllämme. Building and environment, 206, 108387. (2022). Rakennusten ilmavaihtoa ja -puhdistusta tulisi kehittää pandemia-aaltojen aiheuttamien terveysuhkien vähentämiseksi, mikä edellyttäisi myös muutoksia rakennusten säädöksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Respiratory infection risk-based ventilation design method. COVID-19 aerosol transmission estimator. S., Tufekci, Z., & Marr, L. 2021). Viitteet Duval D., Palmer J. Kurnitski, J., Kiil, M., Wargocki, P., Boerstra, A., Seppänen, O., Olesen, B., & Morawska, L. O., Connell E., Bennett A & Clark R. https://doi:10.1136/ bmj-2021-068743 Enbom S, Salmela H, Lehtimäki M, Kalliohaka T, Heinonen K and Niemeläinen M. C., … Yao, M. (2021). (2022). L., Kurnitski, J., Li, Y., Loomans, M., Marks, G., Marr, L. C., Prather, K. L. Science (New York, N.Y.), 373(6558), eabd9149. The REHVA European HVAC Journal, April 2022, 30–35. M., Boerstra, A., Buonanno, G., Cao, J., Dancer, S. Tulevaisuuden pandemioihin varautuminen ja ilmateitse leviävien hengitystieinfektioiden riskin merkittävä vähentäminen edellyttävät ajattelutavan muutosta rakennusten ilmanvaihdon perusteissa (Morawska ym. BMJ 2022; 377 :e068743. Rehva Journal 51 (04): 28–30. Jimenez J. (2022)
46 Virpi Kollanus, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Timo Lanki, professori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Risto Kosonen, professori, Aalto-yliopisto Helle ja ilmastonmuutos asumisterveyden näkökulmasta Helteestä aiheutuu Suomessa jo nykyisin merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Tulevaisuudessa terveysriskit lisääntyvät ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä. Haittojen ehkäisy ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät, että asuinja elinympäristöjen kuumentumista torjutaan nykyistä paremmin rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistöjen ylläpidossa.. vsk
Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua haittoja kenelle tahansa, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi. rakennuksen ja ikkunoiden suuntaus ja varjostus, rakenteiden terminen massa, asunnon sijainti rakennuksessa sekä ilmanvaihto ja mahdolliset jäähdytysjärjestelmät.. Riskitekijöitä ovat mm. Ikääntyneet ovat herkkiä kuumuuden vaikutuksille, koska vanhetessa elimistön lämmönsäätely heikentyy ja pitkäaikaissairaudet yleistyvät. Nämä ilmastossa ja säässä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa myös asumisterveyteen lisäämällä helteestä aiheutuvia haittoja sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä sisäilmaongelmia, jos muutoksiin ei varauduta riittävästi ja hyvissä ajoin (Tuomenvirta ym. verenkiertoja hengityselimistön sairaudet, munuaissairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet. Myös sairaalahoidon tarve kasvaa (Astone & Vaalavuo 2021, Sohail ym. Riskit korostuvat helleaaltojen aikana, kun rakennukset lämpenevät ja korkeat yölämpötilat hankaloittavat huoneilman jäähdytystä yöaikaisen tuuletuksen avulla – tällöin elimistö ei pääse toipumaan lämpöstressistä. Sisätilojen lämpöolosuhteisiin ” Sisätilojen lämpöolosuhteisiin vaikuttavat mm. Suomessa helteen vakavien terveyshaittojen riski liittyy kuitenkin ensisijaisesti siihen, että elimistön kuumarasitus pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Lähitulevaisuudessa helteeseen liittyvät terveysriskit tulevat lisääntymään väestön ikääntymisen vuoksi. 47 I lmastonmuutokseen liittyvät terveysriskit ovat Suomessa huomattavasti vähäisempiä kuin monissa muissa maissa, koska ilmastollinen lähtökohtamme on suotuisa ja terveydenhuolto ja muu yhteiskunnallinen infrastruktuuri kehittynyttä. Kuumuus sekä hikoilusta johtuva nesteja suolavajaus voivat johtaa eriasteisiin lämpösairauksiin, kuten lievään tai vakavaan lämpöuupumukseen ja pahimmillaan jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Fyysisen tai henkisen toimintakyvyn huonontuminen hankaloittaa myös haitoilta suojautumista. 2018). Ilmaston muuttuminen vaikuttaa kuitenkin sääolosuhteisiin ja asumisterveyteen myös Suomessa. Sateet lisääntyvät ja talvella sade tulee aiempaa useammin vetenä, ilman suhteellinen kosteus kasvaa ja tuulen aiheuttamat viistosateet yleistyvät. Meillä lämpötilat kohoavat erityisesti talvella, mutta myös kesät lämpenevät ja helleaallot yleistyvät ja voimistuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Helle on terveysriski erityisesti ikääntyneille Helteen terveyshaitat ovat todennäköisesti merkittävin ilmastonmuutoksen suora terveysvaikutus Suomessa. Rakennusten kuumentuminen on merkittävä ongelma Suomessa asuinrakennukset on suunniteltu kylmää talvea ajatellen, ja ne kuumentuvat helteellä herkästi (Velashjerdi Farahani ym. 2021). Pitkittyneistä, joitakin viikkoja kestävistä helleaalloista voi Suomessa aiheutua useampia satoja ennenaikaisia kuolemia, pääasiassa yli 75-vuotiaiden keskuudessa (Kollanus & Lanki 2014, THL 2019). Vakavien vaikutusten riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin (Kollanus & Lanki 2021). vsk. 2021)
Rakennusten kuumentuminen on keskeinen tekijä helteen terveyshaittojen ilmenemisessä, sillä riskiryhmiin kuuluvat viettävät valtaosan ajastaan sisätiloissa. Monissa hoitolaitoksissa ei ole käytössä koneellista jäähdytystä tai se on käytössä vain osassa tiloista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Tämä lämpösaarekkeeksi kutsuttu ilmiö johtuu siitä, että kaupunkirakenteet varastoivat tehokkaasti auringon säteilyenergiaa, joka vapautuu ympäristöön lämpönä. 2021). Riskit korostuvat helleaaltojen aikana, kun rakennukset lämpenevät ja korkeat yölämpötilat hankaloittavat huoneilman jäähdytystä yöaikaisen tuuletuksen avulla – tällöin elimistö ei pääse toipumaan lämpöstressistä.. Kuumuudesta aiheutuu haittoja potilaiden tai asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnille sekä hoitolaitosten toiminnalle ja palveluiden järjestämiselle. Myös asuinympäristöllä on merkitystä, sillä tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla ulkolämpötilat voivat nousta huomattavasti korkeammaksi kuin ympäröivillä, harvempaan rakennetuilla alueilla. Kasvillisuuden ja vesialueiden puute puolestaan vähentää veden haihduntaa ja lämmön poistumista. vsk. Monissa hoitoja hoivalaitoksissa huonelämpötilat kohoavat helteellä selkeästi tavanomaista korkeammiksi, osassa jopa yli 30 asteeseen. 48 vaikuttavat mm. Kotona asuvien ikääntyneiden kuolleisuus kasvaa voimakkaasti erityisesti pitkittyneiden helleaaltojen aikana (Kollanus ym. Kaupunkialueilla on myös paljon lämpöä tuottavia toimintoja. Sisätilojen kuumentuminen on merkittävä ongelma paitsi yksityisissä asunnoissa, myös sosiaalija terveydenhuollon kiinteistöissä (Kollanus & Lanki 2022, Rapeli ym. 2021). 2016). Potilaille ja asukkaille korkeat sisälämpötilat voivat olla vakava terveysriski, ja ikääntyneiden kuolleisuus sosiaalija terveydenhuollon toimintayksiköissä lisääntyykin selvästi helleaaltojen aikana (Kollanus ym. rakennuksen ja ikkunoiden suuntaus ja varjostus, rakenteiden terminen massa, asunnon sijainti rakennuksessa sekä ilmanvaihto ja mahdolliset jäähdytysjärjestelmät
Toimenpiderajoja tullaan tarkastelemaan ja tarvittaessa päivittämään ensi vuoden aikana. Jäähdytysrajan arvo on asuinkerrostaloissa 27 °C ja muun tyyppisissä rakennuksissa 25 °C. Kuumentumisen ehkäisemiseksi rakennuksen järjestelmät tulisi mitoittaa nimenomaan hellekesien olosuhteiden mukaan.. Rakennusten kesäaikaiseen kuumentumiseen on pyritty vaikuttamaan myös ympäristöministeriön uusia rakennuksia koskevassa energiatehokkuusasetuksessa (1010/2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Energiatehokkuusasetuksen vaatimuksenmukaisuus tulee osoittaa rakennuksen suunnitteluvaiheessa lämpötilalaskennalla. Kuumentumisen ehkäisemiseksi rakennuksen järjestelmät tulisi mitoittaa nimenomaan hellekesien olosuhteiden mukaan. päivän ja elokuun 31. Asetuksen mukaan uuden rakennuksen laskennallinen kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajan arvoa enemmän kuin 150 astetuntia kesäkuun 1. Kuuman sään ja helleaaltojen vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on tarkasteltu lähes yksinomaan ulkoilman lämpötilan yhteyttä väestötason terveysriskeihin. Kesäaikana korkean huonelämpötilan toimenpideraja on asunnoissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa 32 °C ja palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja vastaavissa tiloissa 30 °C. Huonelämpötilan raja-arvojen terveysperusteista määrittelyä hankaloittaa kuitenkin se, ettei rakennusten lämpöolosuhteiden ja terveyshaittojen välisestä yhteydestä ole juurikaan tutkimustietoa (WHO 2018, WHO 2021). vsk. Ongelmallista on myös se, ettei asetus huomioi ilmaston muuttumista rakennuksen elinkaaren aikana. Terveyshaittojen näkökulmasta rajat ovat kuitenkin korkeat, erityisesti helteen pitkittyessä. Rakennusten kesäaikaiseen ylilämpenemiseen liittyvän säädösja informaatio-ohjauksen muutostarpeita ollaan parhaillaan selvittämässä valtioneuvoston kanslian rahoittamissa RAILja ILMIRAtutkimushankkeissa. Huonelämpötilan vaatimus ei koske pieniä asuinrakennuksia. päivän välisenä aikana. 49 Sosiaalija terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (545/2015) on määritelty toimenpiderajat huoneilman lämpötilalle. Ei siis tiedetä, kuinka korkea sisälämpötila lisää merkittävästi vakavien haittojen riskiä koko väestössä tai riskiryhmissä. Asetus ei kuitenkaan nykyisellään riitä estämään ylilämpenemistä tavanomaista helteisemmän kesän aikana, sillä jäähdytysrajan ylittymistä tarkastellaan pitkän aikavälin keskimääräisten sääolosuhteiden perusteella
Väestön ja yhteiskunnan haavoittuvuuden vähentäminen edellyttää siten pidemmän aikavälin varautumista rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun toimialoilla. Vakavien haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan nopeita ja ajantasaisia toimenpiteitä, joilla suojataan riskiryhmiä voimakkaiden helleaaltojen aikana. Rakennusten kuumentumisen ehkäisy tulisi huomioida nykyistä paremmin kaikessa uudis-, täydennysja korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa. 2021). Asuinja elinympäristöissä helteeseen varautumista voidaan edistää maankäyttöön ja rakentamiseen sekä terveydensuojeluun ja asumisterveyteen liittyvän lainsäädännön ja ohjauksen avulla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Nämä keinot ovat keskeisiä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta, sillä rakentamisessa nyt tehtävät päätökset vaikuttavat yhteiskunnan hellehaavoittuvuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Rakennusten huoneilman lämpötilan hallinnassa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän passiivisia keinoja, kuten ikkunoiden aurinkosuojakalvoja ja rakennusten aurinkosuojausta. Erityisesti herkissä kohteissa tulisi tarvittaessa käyttää myös koneellista jäähdytystä, jotta olosuhteet pysyvät hyväksyttävinä voimakkaiden ja pitkittyneiden helleaaltojen aikana. Kuuman sään vaikutuksia on kuitenkin mahdoton täysin estää, jos rakennusten sisälämpötilat nousevat korkeiksi. Toimenpidesuosituksia hellevarautumisen kehittämiseksi Suomessa on esitetty sosiaalija terveysministeriön toukokuussa 2021 julkaisemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmassa (Meriläinen ym. Nämä varautumistoimet ovat erityisesti sosiaalija terveydenhuollon vastuulla ja niitä tulisi vahvistaa. 50 Hellehaittoja voidaan ehkäistä rakennusja kaupunkisuunnittelun avulla Kuuman sään terveyshaittojen torjunta edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakoivia varautumistoimia ja sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Koneellisessa jäähdytyksessä tulisi käyttää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä tekniikoita ilmastovaikutusten minimoimiseksi. Erityisen tärkeää tämä on terveysvaikutusten kannalta herkissä kohteissa, kuten hoitolaitoksissa ja hoivakodeissa sekä päiväkodeissa ja kouluissa. Passiivisten ja aktiivisten ratkaisujen suunnittelussa ja mitoituksessa on tärkeää huomioida jäähdytystarpeen lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä rakennuksen elinkaaren aikana. Asuinja elinympäristön ” Rakennusten kuumentumisen ehkäisy tulisi huomioida nykyistä paremmin kaikessa uudis-, täydennysja korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa.
51 lämpöolosuhteita voidaan parantaa myös kaupunkirakenteen suunnittelun keinoin (esim. & Veijalainen, N., 2018. https://thl.fi/fi/-/viime-kesanhelleaalto-lisasi-ikaantyneidenkuolleisuutta-helteisiin-on-hyvavarautua-ajoissa Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., PeltonenSainio, P., Pilli-Sihvola, K., Pöyry, J., Sorvali, J. Kollanus, V., Lanki, T., 2014. Mortality risk related to heatwaves in Finland – Factors affecting vulnerability. Työpaperi 27/2022. Helteen vaikutukset ja varautuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaaloissa. Res. rakennusten korkeus, katujen leveys ja suuntaus) sekä lisäämällä viherja vesirakentamista sekä auringonsäteilyä heijastavien pintamateriaalien käyttöä. J. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rapeli, M., Mussalo-Rauhamaa, H., Innola, E., 2016. 11(9), 3972. Kollanus, V., Tiittanen, P., Lanki, T., 2021. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita, 2016:46 Sohail, H.B., Kollanus, V., Tiittanen, P., Schneider, A., Lanki, T., 2020. Climate change and health: Consequences of high temperatures among vulnerable groups in Finland. Discussion paper 40/2021. Yksityisten sosiaalihuollon asumisja laitospalveluja tuottavien yritysten varautuminen säätiloista johtuviin häiriötilanteisiin. 201, 111503. Kollanus, V., Lanki, T., 2022. Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., Mäkelä, H., Huusko, S., Voutilainen, L., Huldén, L., Raulio, S., Keskimäki, I., Partonen, T., Mänttäri, S., Viitanen, A.-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S., Mukala, K., 2021. Heat, heatwaves and cardiorespiratory hospital admissions in Helsinki, Finland. 2000-luvun pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Viime kesän helleaalto lisäsi ikääntyneiden kuolleisuutta – helteisiin on hyvä varautua ajoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe.. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2019. Appl. Sci. World Health Organization (WHO), 2021. Public Health 17(21), 7892. Sääja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Overheating risk and energy demand of Nordic old and new buildings during average and extreme weather conditions under a changing climate. Kollanus, V., Lanki, T., 2021. Duodecim 130(10), 983–90. Environ. WHO Housing and health guidelines. Res. Ilmastonmuutos sosiaalija terveyssektorilla – Sosiaalija terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). vsk. Int. Environ. Heat and health in the WHO European Region: updated evidence for effective prevention. Viitteet Astone, R., Vaalavuo, M. World Health Organization (WHO), 2018. Velashjerdi Farahani, A., Jokisalo, J., Korhonen, N., Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Kosonen, R., 2021. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Esimerkkeinä myrsky ja pitkittynyt hellejakso. World Health Organization, Geneve. Työpaperi 14/2021
Puurakentamiselle onkin Suomessa asetettu kunnianhimoiset tavoitteet, jossa julkisella sektorilla on suunnan näyttäjän rooli. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Suomen hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät rakentamisen päästöjen vähentämistä, ja puun käyttö rakentamisessa on keino leikata ilmastopäästöjä. 52 Harri Heinaro, johtava asiantuntija Motiva Oy Lisää puuta julkiseen rakentamiseen Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin kolmanneksen kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kuvaaja: Jussi Tiainen. Puuinfon kuvapankki.. vsk. Kariston koulu ja monitoimitalo
Eri materiaalien elinkaaren aikaisia päästöjä on tutkittu useammassa eri hankkeessa. Ongelmaan etsitään vastauksia Motivan julkisen puurakentamisen vauhdittajaryhmässä, joka keskittyy erityisesti korjausrakentamiseen. Kunnilla on jokunen vuosi aikaa suunnata rakennuttamista kohti vähähiilistä rakentamista ja luoda toimivia menettelyjä ennen kuin ohjauskeinot astuvat voimaan. Puurakennuksen hankinnan yhteydessä kannattaa varmistaa, että rakentamiseen käytetty puu tulee kestävästi hoidetusta metsästä. vsk. Vähähiilisin materiaalivaihtoehto Puun merkittävin ympäristöhyöty muodostuu siitä, että puu on vähähiilinen materiaalivaihtoehto, kun huomioidaan rakennuksen hiilidioksidipäästöt rakennustuotteiden valmistuksesta rakentamiseen, rakennuksen käyttöön ja rakennuksen purkamiseen tai kierrätykseen asti. Selvityksen perusteella puurakentamisen lisääminen voidaan toteuttaa niin, että kokonaishakkuita metsissä ei tarvitse lisätä, jos nyt vientiin menevää puuta saadaan jatkossa kotimaiseen käyttöön ja laajennetaan raakaainepohjaa sekä parannetaan tuotannon resurssitehokkuutta.[3] Edellä olevan lisäksi metsien käyttö pysyy kestävällä tasolla, eikä puun korjuulla heikennetä ekosysteemin hiilinielua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Rakentamisen ohjaukseen on valmisteilla tarkastelu, jolla rakennushankkeiden päästöjä tarkastellaan koko sen elinkaaren vaiheissa. Myös puukerrostalojen määrä on hienoisessa kasvussa ympäristöministeriön keväällä 2022 tilaaman selvityksen mukaan. Yleisimmin käytössä ovat PEFC ja FSC.. Puu on kuitenkin monella tapaa kannattava ja vastuullinen valinta rakennettaessa uutta. Hankinnassa voidaan edellyttää vapaaehtoisia sertifikaatteja, joilla puun alkuperä voidaan todentaa. Puu sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja tämän vuoksi puutuotteet toimivatkin riippuen tuotteen käyttöiästä pitkäikäisinä hiilivarastoina. Käytännössä se tarkoittaa sitovia hiilijalanjäljen rajoja uudisrakennushankkeille. Perinteisesti esimerkiksi hirsikehikkoja on kierrätetty ja käytetty uudelleen, mutta tällä hetkellä hirsikehikkojen kierrätyksen ja uudelleenkäytön esteenä ovat jossain määrin erilaiset vaatimukset tuotehyväksyntöjen ja määräysten osalta. Asiaa tutkittiin #Hiilijemma -hankkeessa tehdyssä selvityksessä. Puun käyttö julkisessa rakentamisessa on lisääntynyt koko ajan ja erityisen positiivista kehitys on ollut viime vuosina julkisissa opetusrakennuksissa. Tähän liittyvää ohjausta on näillä näkymin tulossa käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Kestävää puun käyttöä hiilinieluja vaalien Metsät toimivat hiilinieluina ja ovat tältä osin myös tärkeä osa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Puurakennukset ja rakennusmateriaalit ovat erityisen hyviä hiilivarastoja, koska niiden käyttöikä voi olla vuosikymmenistä parhaimmillaan satoihin vuosiin riippuen rakennuksen käytöstä sekä sen kierrätysmahdollisuuksista. 53 K unnat ovatkin kiinnostuneet puurakentamisesta yhtenä keinona vähentää kunnan hiilidioksidipäästöjä, silti puurakentaminen ei ole valtavirtaa julkisessa rakentamisessa – ainakaan vielä. Puurakentaminen tarvitsee kuitenkin puuta, siksi sen lisäämisellä voi tarkastelutavasta riippuen katsoa olevan negatiivinen vaikutus metsien hiilinieluihin. Tutkimustulokset osoittavat, että puurakennus on elinkaaren aikaisten päästöjen osalta vähäpäästöisempi vaihtoehto verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin.[1][2] Suurin vähennys rakennusmateriaalien päästöissä saavutetaan, kun rakenteet on toteutettu massiivipuurakenteina käyttäen ristiin laminoitua puuta (CLT) tai hirttä
Yleisesti rankarakenteisten puurakennusten energiatehokkuus ei rakenteiden osalta poikkea muista rakennusmateriaaleista. Tämä korostuu entisestään jatkossa, kun energian hinta on nousussa ja rakennusalalta vaaditaan entistä kunnianhimoisempia päästövähennyksiä. Kuvaaja: Kimmo Räisänen. Puuinfon kuvapankki.. Rakennusten kokonaisenergiatehokkuus muodostuu kuitenkin rakennuksesta kokonaisuutena, johon vaikuttavat rakenteet ja talotekniset järjestelmät. vsk. Puu soveltuu hyvin myös käytettäväksi hybridirakenteena muiden materiaalien, kuten betonin ja teräksen kanssa. Ilman erillisiä eristyskerroksia massiivipuurakenteen lämmönläpäisykerroin on heikompi kuin muiden vertailurakenteiden, joissa on mukana erillinen lämmöneristys. Sen vuoksi energiatehokkuus on järkevää aina suunnitella kokonaisuutena. Rakenteiden kautta poistuva lämpö lisää kohteen käytön aikaista energiankulutusta ja tämä luonnollisesti kasvattaa hiilijalanjälkeä. Massiivipuurakenteiden huonompia lämmönläpäisykertoimia voi kompensoida muilla rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten paremmalla ikkunoiden tai yläpohjan energiatehokkuudella. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Puurakennus on mahdollista toteuttaa myös energiatehokkaasti. Suomalais-venäläinen koulu. 54 Puusta energiatehokkaasti Energiatehokkuudella on ollut jo pitkään tärkeä rooli etenkin rakennuksen käytön ajan päästöjen vähentämisessä ja elinkaarikustannusten kannalta. Massiivipuurakenteiden haasteena on niiden huonompi lämmöneristävyys. Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä Oy. Myös talotekniikassa on mahdollista valita energiatehokkaampia ratkaisuja esimerkiksi ilmanvaihdossa ja sen ohjauksessa sekä lisätä kohteeseen uusiutuPuu soveltuu erinomaisesti käytettäväksi melkein missä tahansa rakennushankkeessa, ja sitä onkin käytetty eri tavoin erityyppisissä ja -kokoisissa rakennuksissa
Lähteet 1. Julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu palvelee: www.motiva.fi/puurakentaminen puurakentaminen@motiva.fi puhelimitse torstaisin klo 9–11, (09) 6122 5099. Kun kokonaisuus suunnitellaan energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen näkökulmasta mahdollisimman hyvälle tasolle, minimoidaan rakennuksen elinkaarikustannukset ja ilmastopäästöt. Kuvaaja: Kimmo Räisänen. Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä Oy. Kysyä voi puun käytöstä sekä uudisja korjausrakentamisessa että infrahankkeissa. Massiivipuurakennuksia on myös toteutettu parhaalle A-luokan energiatehokkuustasolle ja näistä hyvä esimerkki on Senaattikiinteistöjen rakennuttama ja CLTrakenteisena toteutettu Suomalaisvenäläinen koulu. Puuja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa: Puurunkoinen kerrostalo ripeämpi rakentaa ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan https://www.sttinfo.fi/tiedote/ puu--ja-betonirakentamisen-vertailuhanke-valmistui-turussa-puurunkoinenkerrostalo-ripeampi-rakentaa-ja-toimiihiilivarastona-koko-elinkaarensa-ajansuhdanneherkkyys-alan-haaste?publish erId=69819151&releaseId=69930633 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Myös puurakentamista edistävään kaavoitukseen tai strategiaan löytyy apuja. vsk. Puukerrostalo betonikerrostaloa vähäpäästöisempi vertailukohteissa Kuninkaantammessa, Helsingin Kuninkaantammen identtiset kerrostalot https://www.hel.fi/kanslia/kehittyvakerrostalo-fi/hankkeet/puu-jabetonirakentamisen-vertailu 2. Puutuotteet hiilivarastona ja uusiutumattomien materiaalien korvaajina https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/336707/SYKEra_45_2021_ HIILIJEMMA_Puurakentaminen. Vastauksia kunnalliseen puurakentamiseen saa verkossa, sähköpostitse ja puhelimitse. pdf?sequence=3&isAllowed=y Suomalais-venäläinen koulu. Julkisen puurakentamisen neuvonta kunnille Motivan julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu tarjoaa kunnille ja kaupungeille maksutonta asiantuntija-apua puurakentamisen kysymyksissä. 55 vaa energiaa. Kysy meiltä neuvoa esimerkiksi julkisen puurakentamishankkeen suunnittelu-, hankintatai rakentamisprosessin eri vaiheista tai teknisestä toteutuksesta. Puuinfon kuvapankki.
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Uusien asuinkerrostalojen tilavuudesta noin Pekka Kilpeläinen, tutkimuspäällikkö Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Puunkäytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa Puurakentaminen on ennennäkemättömässä myötätuulessa. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan noin 45 %:n markkinaosuutta. Puun käytölle terveydenhuollon rakentamisessa on vahvat puoltonsa, mutta myös haasteita.. Tällä hetkellä ehkä eniten sen vuoksi, että puu sitoo ilmakehän hiiltä vuosikymmeniksi. Jo aiemmin puulla on painotettu olevan useita hyvinvointivaikutuksia. Puurakentaminen on kaikkiaan ympäristövaikutuksiltaan kestävän kehityksen mukainen rakentamismuoto. vsk. Tällä hetkellä se on korkein opetustiloissa: vuonna 2021 aloitettujen uusien opetustilojen rakennustilavuudesta 25 % oli puurunkoisia (3). 56 P uurakentamisen osuus pientaloissa on Suomessa erittäin korkea, uusista taloista vuosittain yli 85 % on rungoltaan ja yli 80 % julkisivultaan puusta tehtyjä (1). Julkisten rakennuttajien puisten asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 45 %:n tasolle, hoitorakennusten noin 35 %:n tasolle ja opetustilojen noin 65 %:n tasolle (2). Lisäkasvun on tultava asuinkerrostaloista ja julkisesta rakentamisesta. Puurakentaminen etsii lisäkasvua nimenomaan julkisen rakentamisen suunnalta
Kuhmon kaupungilla on suunnitteilla puinen terveysasema, jonka materiaalina Ruukin terveysasema, alt Arkkitehdit Oy. Puun hyvinvointivaikutukset huomioon ottaen sen pitäisi olla erinomaisen sopiva materiaali terveydenhuollon rakennuksiin. Nykyiset esimerkit Ainoa kokonaan massiivipuusta rakennettu terveydenhuollon rakennus Suomessa on Pudasjärvellä sijaitseva Hyvän Olon Keskus (”Pirtti”), jossa sijaitsee myös kunnan terveysasema (Taulukko 1). vsk. 57 5 % on puurakennuksia, pienkerrostaloissa niitä on jo yli kolmannes. Tähän pääsyy saattaa olla se, että puuta pidetään huokoisuutensa vuoksi vaikeasti puhdistettavana ja alttiina esimerkiksi naarmuuntumiselle. Terveydenhuollon rakennukset ovat nimenomaan niitä, joiden rakentamistarve on kasvanut väestön ja 1960ja 70-luvulla rakennettujen terveyskeskusten niin ikään ikääntyessä. Mitä puurakentajien pitäisi tehdä vastatakseen haasteisiin ja tuodakseen puun monipuoliseen käyttöön myös terveydenhuollon tiloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Myös ohjeistusta puun käyttöön terveydenhuollon erilaisissa tiloissa on vähän. Runsaasti puuta on käytetty myös Ruukin terveysasemalla, Pukkilan hyvinvointikeskuksessa ja Sodankylän hyvinvointikeskuksessa Sopukassa. Kuvaaja: Ville-Pekka Ikola.. Tähän saakka huomattava osa puun käytöstä terveydenhuollon rakennuksissa on keskittynyt ulkoverhoiluun, yleisiin tiloihin, auloihin ja portaikkoihin, ei niinkään potilastai hoitotiloihin
Puun suoria hyvinvointivaikutuksia on todettu tutkimuksissa mittaamalla kontrolloiduissa koeolosuhteissa ihon sähkönjohtavuutta (elektrodermaalista aktiivisuutta), verenpainetta Taulukko 1. Puupintojen akustiset ominaisuudet ovat hyviä. Se heijastaa lämpimäksi koettua punaista ja keltaista valoa. Jo ulkonäön miellyttävyys ja luonnollisuus saattaa edistää potilaiden toipumista. Sosiaalihuollon puolelle kuuluvia vanhusten asumisja hoivapalveluja tarjoavia toimijoita on puurakennuksissa runsaammin, näistä hyviä ja tunnettuja esimerkkejä ovat Pudasjärven Hirsikartano ja Hoivakoti Villa Andante Espoossa, jossa puuta on käytetty rakennuksen kantavissa osissa ja ulkoverhoilussa, sekä tunnelmanluojana sisäosissa. Puuta käytetään paljon konserttisaleissa. Pudasjärven Hyvän olon keskuksen lisäksi tähän ryhmään kuuluvat selvästi Pukkilan, Ruukin ja Sodankylän terveyskeskukset. 58 todennäköisesti tulisivat olemaan CLTelementit. Puu on miellyttävän ja lämpimän näköistä rakennuksen sisäpinnoissa. Puun hyvinvointivaikutusten kannalta mielenkiintoisimpia ovat kohteet, joissa puuta on paljon sisätiloissa. Suomalaisia esimerkkejä puun käytöstä terveydenhuollon rakennuksissa.. Terveysja hyvinvointiedut Puurakentamisen eri tavoin todennettuja ja ehdotettuja hyvinvointivaikutuksia on kattavasti esitelty Alapietin ja työtovereiden kirjoittamassa yleiskatsausartikkelissa (4), joka on vapaasti saatavavilla internetissä viiteluettelossa mainitussa verkko-osoitteessa. Puu on heikko sähkön ja lämmön johtaja, minkä vuoksi se myös tuntuu kosketettaessa lämpimältä. Sairaaloista paljon puuta on Lapin keskussairaalan Verso-laajennusosassa, mutta sisätiloissa ulkoasultaan puumaiset pinnat ovat laminaattia, mikä on tyypillinen ratkaisu kansainvälisestikin silloin, kun haetaan puun miellyttävää ulkonäköä, mutta muiden materiaalien tunnettua puhdistettavuutta ja helppohoitoisuutta laitosoloissa. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että puurakenteisissa asunnoissa ja hirsitaloissa asiakkaat ovat tyytyväisiä (5). Se estää kaikua ja vähentää siten terveydenhuollon tiloissakin äkillisten äänien aiheuttaman stressiä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Puuta runsaasti sisältäviä terveydenhuollon rakennuksia on esitetty taulukossa 1, joka myös kertoo, missä osissa rakennuksia puuta on
Tällainen tutkimus ei tietenkään voi suoraan osoittaa puurakennuksen vaikutusta, vaan osoitus kertyy aikaa myöten, jos useimmissa samantyyppisissä tutkimuksissa todetaan samansuuntainen vaikutus (6). Itse totesimme Kuhmon Tuupalan koulussa tehdyssä puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimuksessa, että puukoulussa opiskelevien koululaisten stressi oli alempi kuin verrokkikoulussa sekä syljen kortisolin että ihon elektrodermaalisen aktiivisuuden mittauksen perusteella. vsk. Se valmistui 2007. Sekä kuumakäsittely että puupinnan peittäminen vaikuttavat antimikrobiallisiin Nykyisen puurakentamisen nousukauden ensimmäinen terveydenhuollon rakennus oli Pukkilan kunnan hyvinvointikeskus Onni. 59 ja pulssia. Myös puun eri osilla vaikutus voi olla erilainen. Kuvaaja: Jussi Tiainen. Puulajien välillä on vaihtelua, voimakkaita antimikrobiallisia puulajeja ovat esimerkiksi mänty ja tammi (7). Myös puun pihka on vahvasti antimikrobista ja sitä on käytetty hyväksi sekä kansanlääketieteessä että nykyaikaisissa haavanhoitotuotteissa kuin myös patentoituna valmisteena eläinten rehussa antibioottien sijaan. Osa puun orgaanisista yhdisteistä on herkästi haihtuvia ja niillä saattaa olla vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin myös sisäilman kautta. Kemiallisia ja fysikaalisia vaikutuksia Tuoreen puun antimikrobialliset ominaisuudet on osoitettu moneen kertaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Antimikrobialliset ominaisuudet ovat nykyisen tiedon mukaan useiden tekijöiden aikaansaamia: nopeasti kuivuva puun pinta jättää mikrobit ilman kosteutta, ja puun useilla kemiallisilla yhdisteillä on mikrobien kasvua estävää vaikutusta. Yhdisteistä ominaisuuksiltaan tutkituimmat ovat: a-pineeni (terpeeni), abietiinihapot (hartsihappoja) sekä pinosylviini (stilbeeni). Puuinfon kuvapankki.
Kuumakäsittely laskee aktiivisuutta, mutta sopivat pinnoitteet, joissa on antimikrobiallisia yhdisteitä, kuten metallien nanopartikkeleita, voivat lisätä mikrobien kasvun estymistä (7). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Vinyyli ja linoleumi eivät kuitenkaan ole hengittäviä. Polyuretaanipohjaiset pinnoitteet täyttävät hygieeniset vaatimukset, mutta ne ovat haitallisia materiaaleja levityksen aikaan ja niitä on vaikea ylläpitää uudelleen maalaamalla tai pinnoittamalla. 60 ominaisuuksiin. Puu pystyy imemään ja luovuttamaan kosteutta sen mukaan, mikä ympäristön kosteus on, eli se on hygroskooppinen materiaali. Se edellyttää erityisesti lisää tutkimusta puupintojen hygieniasta, lisää tietoa puupinnoille sopivista puhdistusja desinfektioaineista, pinnoitteiden aktiivista kehittämistä, sekä perusteellisen dokumentaation ja selkeiden ohjeiden laatimista kaikille terveydenhoidon rakentamisen suunnitteluun ja päätöksen tekoon. Haasteet ja mahdolliset ratkaisut Puuta pidetään pintana, jota on vaikea puhdistaa ja desinfektoida, mikä on huono ominaisuus terveydenhuollon operatiivisia tiloja ajatellen. Kun kosteus on puurakennuksissa paremmin tasapainossa, myös lämpötila haihtumisen ja tiivistymisen kautta tasapainottuu. Paloturvallisuutta varten ratkaisut ovat kehittyneet ja on saatu esimerkiksi palon leviämistä estäviä pinnoitteita ja kyllästeitä. vsk. Puhdistettavuutta ja pinnan kestävyyttä on mahdollista tukea sopivilla pinnoitteilla, jotka parhaassa tapauksessa säilyttävät puun luonnollisen kuvioinnin ja hengittävyyden ainakin osittain. Pinnoitteet saattavat vaikuttaa puun hengittävyyteen. Paljon käytetyillä pinnoilla kuten lattiat, portaat ja osa työtasoista, puun pehmeyden vinyyliin ja linoleumiin verrattuna katsotaan altistavan sen naarmuille ja vaurioille. On arvioitu, että hygroskooppiset rakennusmateriaalit voivat tuoda lämmitystarpeen osalta noin 5 %:n säästön, ja jäähdyttämisen suhteen peräti 5–20 %:n säästön. Yhteenvetona voidaan todeta, että puun käytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ulkonäköä ajateltaessa puun värin stabiilisuus voidaan varmistaa pinnoitteilla, samoin estää auringon valon aiheuttamia värivirheitä. Koneellistetun ilmanvaihdon aikana sisäilman kosteustaso määräytyy hyvin paljon ulkoilman, sisätiloissa oleskelevan ihmismäärän ja ilmanvaihdon mukaan. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden säätää ilmastointia energian säästämiseksi (8). Tutkimuksen tuloksena myös vaatimukset sammutusjärjestelmien ja muiden rakennusmääräysten osalta voidaan mitoittaa todellisen tarpeen mukaan (9). Mitä enemmän puuta sisätiloissa on, sitä paremmin huoneilman kosteus saattaa pysyä ihmisille optimaalisissa rajoissa eli 30–55 %. Perinteisten pinnoitteiden kemiallinen vastustuskyky on kuitenkin riittämätön, kun ajatellaan sairaaloissa pintojen puhdistukseen käytettäviä vahvoja antimikrobiallisia pesutai desinfektioaineita
http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-762-2. Tämä on ainoa lähteistä, jota ei ole kaikille avoin verkossa, mutta hyväksytyn käsikirjoituksen saa vapaasti Semantic Scholar -sivuston (https://www.semanticscholar.org/) kautta hakemalla artikkelia ensin sen nimellä. Altti-tutkimukseen perustuva selvitys. 5. 3. Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–22. https://puuinfo.fi/ suunnittelu/maaraykset/ Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Puuinfo-sivusto. 7. Tietotrendit. Tilastokeskus. https:// doi.org/10.1007/s00107-020-01532-x. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Asiantuntijaartikkelit ja ajankohtaisblogit. 4. Asiantuntijaartikkeli. https://ym.fi/julkinenpuurakentaminen. Kilpeläinen, Pekka; Sutinen, Veijo (2022) Tutkimus Tuupalan puukoulusta: Melua on vähän ja oppilaiden stressitasot ovat alhaiset. Arhosalo, Liina (2021) Rakentamisen trendit ja muutokset huomioidaan rakennuskustannus-indeksin uudistamisessa. Anttila, Mira; Pekkonen, Maria; Haverinen-Shaughnessy, Ulla (2012) Asumisterveys ja -tyytyväisyys hirsitalossa. https://doi.org/ 10.1080/23744731.2017.1288503. Puutuoteteollisuus. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/ 123456789/28650. Nore, Kristine; Nyrud, Anders Q.; Kraniotis, Dimitrios; Skulberg, Knut R.; Englund, Finn; Aurlien, Tormod (2017) Moisture buffering, energy potential, and volatile organic compound emissions of wood exposed to indoor environments. Raportti 65/2012. Itse toivomme, että vetämämme eurooppalainen Wood for Health -hanke voisi vastata osaan näistä tarpeista (Tietolaatikko 1). European Journal of Wood and Wood Products 78:617–634. Mikkola, Matti (2022) Puurakentaminen kasvoi vuonna 2022. 6. https://www.stat.fi/ tietotrendit/artikkelit/2021/. 9. Puulehti 1/2022. Vainio-Kaila, Tiina (2017) Antimicrobial properties of Scots pine and Norway spruce. Science and Technology for the Built Environment, 23:512-521. 2. Lähteet 1. Ympäristöministeriö 9/2020. 61 osallistuville sidosryhmille. Puurakentamista koskevia määräyksiä; kappaleet Paloturvallisuus ja Palomääräysten muutokset vuoden 2021 alusta. https://puuinfo.fi/ puulehti/puulehdet/puulehti-1-2022/. Alapieti, Tuomas; Mikkola, Raimo; Pasanen, Pertti; Salonen, Heidi (2020) The influence of wooden interior materials on indoor environment: a review. Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet. 8. vsk. Aalto University Publication Series, doctoral dissertations 179/2017. https:// ym.fi/julkinen-puurakentaminen
62 Katja Piiparinen, puhtausalan asiantuntija, restonomi YAMK, ammatillinen opettaja Siivottavuus osana rakennussuunnitteluprosessia Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä haastateltiin kymmentä rakennussuunnittelun parissa työskentelevää henkilöä. Työssä selvitettiin, miten rakennussuunnittelua tekevät henkilöt ottavat siivottavuuden huomioon suunnittelutyössä ja kuinka siivottavuuden huomioimista rakennuksen suunnittelussa voisi kehittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Haastateltavina oli viisi arkkitehtiä, kaksi rakennusarkkitehtiä (AMK), yksi sisustussuunnittelija, yksi rakennusinsinööri ja yksi restonomi (YAMK). Tämän kehittämistyön tavoitteena on vaikuttaa siivottavuuden aseman parantumiseen rakennussuunnittelussa.. Haastattelun teemoissa keskityttiin haastateltavien tietoon ja käsitykseen siivouksesta ja siivottavuudesta, haastateltavien ajatuksiin siivouksen ja siivottavuuden sijoittumisesta rakennussuunnittelun vaiheisiin, ohjeiden ja määräysten käyttöön sekä siihen, kuinka suunnittelun tilannetta voitaisiin kehittää siivottavuuden näkökulmasta. Työn teoriataustana olivat käytettävyys ja aihepiirin kontekstit, siivottavuus ja rakennushankkeen prosessi. vsk
Siivottavuus on pintojen saavutettavuutta ja puhdistettavuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Rakennuksen sisätilojen puhtauteen vaikuttavat tekniset ratkaisut, siivous ja käsihygienia. • LVIS-tekniset ratkaisut • huoltoja varastointitilat • siivouskoneiden ja -vaunujen käytettävyyttä, eli kuinka yhteydet on muodostettu rakennuksen eri osiin ja jätehuollon tiloihin (TPA Andersson 2010, dia 6). Asuinrakennuksissa siivouspalvelun osuus on 12 %. Siivottavuus tarkoittaa sisätilan ominaisuuksia, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sen siivoamista tehokkaasti, ergonomisesti ja ennalta sovitusti. • käyttäjien vastuulla olevat asiat, kuten kalusteet ja niiden siirreltävyys sekä tavaran määrä tiloissa ja pinnoilla, esimerkiksi työpöydillä (RT 103191 Hygienia sisätiloissa [yleiset periaatteet] 2020, 2). Siivottavuuteen vaikuttavat tekniset ratkaisut ovat esimerkiksi • sisätilan rakenne-, pintamateriaalija tilaratkaisut. vsk. Siivouspalvelu on toiseksi suurin ylläpitotehtävä julkisissa rakennuksissa. (Lith 2020, 11).. 63 Y lläpitokustannuksena siivous on 12–29 % kiinteistön kuluista, kiinteistötyypistä riippuen. Mitä siivottavuus on. Siivoustyön käsikirjan (2010, 226) mukaan siivottavuus on • riittävät ja hyvin varustetut siivoustilat • eri käyttötarkoituksiin soveltuvat pintamateriaalit Julkisyhteisöjen julkisten rakennusten ylläpidon kustannukset vuonna 2018, ei sisällä asuinrakennuksia (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus; Suunnitteluja tutkimuspalvelut Pekka Lith)
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Siivoustyöntekijöiden on helpompi. Kyse on rakennetusta ympäristöstä. 64 • liikkumisen ja tavarankuljetuksen esteettömyys • rakenneratkaisut, jotta eri kohteiden puhdistaminen on mahdollista • mahdollisimman tehokas lian sisään kantautumisen estäminen. Hyvä siivottavuus (TPA Andersson 2010, diat 12–13). Suorituskyky paranee, jos siivottavat pinnat ovat saavutettavia. vsk. Siivoojalle siivottavuus on työn tekemisen kohteen, eli rakennuksen, ominaisuudet. Siivous on tiloissa tapahtuvaa jatkuvaa toimintaa, ja siivottavuus tulee vastaan työsuorituksessa toistuvasti. Rakennus on siivoustyölle tuote, jota tarkastellaan. Hyvä käytettävyys siivottavuudessa mahdollistaa asiakkaan ja hygieenisen laadun tavoitteiden huomioimisen sekä ennustettavat ja kohtuulliset ylläpitokustannukset siivouksesta. Hyvä siivottavuus on käytettävyyttä Hyvällä siivottavuudella saadaan siivoustyöhön käytettävyyttä. • alhainen kalustetiheys • ovelliset kaapistot ja varastot • kalusteiden siirrettävyys • kalusteiden yläpinnat ulottuvuuskorkeudella (< 180 cm) • yläpintojen käyttö säilytystilana estetty (nykyisin viistot kaapistojen ylätasot) • sähköjohtojen ja laitteiden sijoittaminen pois lattiapinnoilta • vapaat kalusteja lattiapinnat, kopiokoneiden ja paperin käsittelyn keskittäminen • sisäjalkineiden käyttö • ulkovaatteiden säilytys pukutiloissa. KiinteistöRYL (KiinteistöRYL 2009, luku 5.7.) mukaan siivottavuus on • kiinteistön ikä ja kunto • rakenteelliset ominaisuudet, sisusteet ja niiden määrä • valittu puhtaustaso • tilojen käyttötarkoitus ja likaantuminen • käyttöasteen vaihtelut • lian sisään kantautuminen • pintamateriaalien siivottavuus ja kunto • materiaalin soveltuvuus tilaan ja sen väri tai kuosi • koneellisten menetelmien käyttömahdollisuus • siivousajankohta • lajiteltavien jätejakeiden määrä ja jäteastioiden sijainti • pihan pinnoitus • riittävä mattoalue • siivoustilat, niiden sijainti ja varustus • irtomatot • ilmanvaihto • säätila ja vuodenaika. Jos siivottavuus on odotettua heikompaa, siivous on silti suunniteltava ja toteutettava kohteessa. Hankalasti tehtävä työ aiheuttaa negatiivista kierrettä työhön, työhön tuskastumista, ehkä sairauslomia, kyllästymistä ja kohteesta pois lähtemistä. Käytettävyyden eli siivottavuuden kautta siivoustyöhön saavutetaan tehokkuutta, joka hyödyttää lopulta rakennuksen omistajaa. (ISO standardi 2491:11:2018). Ollakseen tehokasta ja ergonomista siivoustyön ei tule sisältää paljon kiertoliikkeitä, kumartumisia, staattisia työasentoja tai kurkottelua. Siivottavuuden tason vaihtelu rakennuksessa ei käyttäydy täysin samalla tavalla, kuten esimerkiksi jonkin sovelluksen käytettävyyttä pohdittaessa. Siivooja on päivittäin vuorovaikutuksessa siivoamansa rakennuksen tilojen kanssa. Usein heikon siivottavuuden kohteessa palveluyrityksen kannattavuus voi olla myös heikko, varsinkin jos kohteen budjetista vastaavat eivät kykene siirtämään siivottavuuden aiheuttamaa työmäärän kasvua sopimuksiin. Heikon siivottavuuden kohteisiin voidaan yrittää eri tavoilla etsiä kevennettyjä ratkaisuja työsuoritusten helpottamiseksi
Vaikka siivouksesta ja siivottavuudesta on tietoa KH-korteissa ja KiinteistöRYL-tietokannassa, he eivät yleensä niitä käytä. Rakennushankkeen tyyppi vaikuttaa myös siivouksen huomioimiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Haastatteluissa tuli esille, että he ensisijaisesti ajattelivat siivottavuuden olevan siivoustilojen sijoittamista ja pintamateriaalivalintojen tekemistä. 65 ymmärtää ja toimia kiinteistössä ja tätä kautta myös saavuttaa työhön tehokkuutta. Rakennussuunnittelijoista suurin osa sijoittaisi siivottavuuden huomioimisen alkamaan rakennushankkeen vaiheista sen toiseen vaiheeseen, hankesuunnitteluvaiheeseen. Siivottavuuden suunnittelun ajoittaminen rakennushankkeessa on ohjeistettu Rakennustieto RTS -tietokantojen ohjeissa. Siivottavuuden huomioimisessa on kehitettävää. Haastatelluista 6/10 ei tunnistanut siivottavuuden tärkeintä RT-korttiohjetta: RT 91–17091, Puhtauden hallinnan huomioonottaminen rakennussuunnittelussa (2009). He ajattelivat siivottavuuden kuuluvan alkuvaiheisiin, ja että siivottavuus, eli yksi rakennuksen ylläpidon osa-alue, huomioitaisiin paremmin, kun rakennushankkeessa otettaisi mukaan elinkaarikustannusten huomioiminen. Rakennussuunnittelijat kokivat tarvitsevansa enemmän palautetietoa siivottavuuden suunnitteluratkaisuista ja ymmärsivät, että heidän yleistä tietoisuuttaan siivottavuuden suunnitteluratkaisuista pitää parantaa. Henkilökohtaisena riskinä käytettävyyden heikkous, eli siivottavuuden heikkous, voi johtaa siivoustyöntekijöiden fyysisen kuormituksen lisääntymiseen, jolloin vaikutukset voivat muodostua heille negatiivisiksi henkilökohtaisella tasolla. Rakennussuunnittelijat olivat tietoisia, että koska rakennushanke on tyypiltään tuntemattomalle taholle rakennettava investointihanke, ei siivottavuutta huomioida välttämättä lainkaan. Siivottavuus ei ole ensisijainen suunnittelussa huomioitava asia, ja usein se jää hyvin loppupuolelle suunnittelua. Siivottavuudeltaan hyvän kiinteistön pintamateriaalien toimivuus, oikea materiaali oikeassa paikassa ja materiaalien helppo puhdistuvuus ovat selkeästi kestävää kehitystä ja ympäristömyönteisyyttä edistäviä ratkaisuja. He ajattelivat siivottavuutta teknisinä ratkaisuina, mikä on luonnollista, siihen he suunnittelutyössään juuri keskittyvät. Usein halutut tekniset ratkaisut ovat kalliita, ja on mahdollista, että tilaaja säästää näistä huolimatta suunnittelijan tavoitteista. Kehittämisideoina suunnittelijat toivoivat siivottavuuden asiantuntijan mukanaoloa koko rakennushankkeiden ajan. vsk. Rakennussuunnittelijat kertoivat käyttävänsä vain RT-kortteja. Haastattelujen tulokset Siivoustilojen suunnittelu edusti suunnittelijoille jo siivottavuutta. Tämä ei ollut selkeästi tiedossa haastateltavilla. Rakennussuunnittelijat huomioivat siivottavuutta paljon sisäilmanäkökulman kautta, eli he pyrkivät suunnittelussa välttämään pölyä kerääviä rakenteita ja haluavat suosia mm. alakattojen ja kotelointien suunnittelua. ” Siivottavuudeltaan hyvän kiinteistön pintamateriaalien toimivuus, oikea materiaali oikeassa paikassa ja materiaalien helppo puhdistuvuus ovat selkeästi kestävää kehitystä ja ympäristömyönteisyyttä edistäviä ratkaisuja.. Suunnittelijat eivät puhuneet hygieniakorttien hygieniatasoista itsestään selvänä osana suunnittelua
Tähän pelastavana tekijänä olisivat siivottavuuden ratkaisut tuntevat suunnittelijat. He myös korostivat, että tilaajan rooli on ensisijainen siivottavuuden huomioon ottamiseksi. Jos suunnittelijat ovat tietoisia siivottavuuden ratkaisuista, he voivat huomioida niitä myös tilanteissa, joissa puhtausalan asiantuntijoita ei ole käytettävissä. He kokivat pystyvänsä saamaan käyttäjiltä tarvittavat tiedot suunnitteluratkaisuista, vaikka nämä olisivat ensikertalaisina mukana rakennushankkeen suunnittelutyössä. Kehittämistyö tuo esiin myös näkökulman, että siivoustyön yleinen arvostuksen puute voi olla yksi syy, miksi siivottavuuden huomiointi ei rakennushankkeissa välttämättä ole kehittynyt. Kehittämistyössä todettiin, että perushygieniatason kohteissa siivottavuuden huomiointi on vaarana yhä edelleen jäädä heikolle tasolle, koska Hygieniakortiston ohjeistus ei suosittele siivouksen asiantuntijan osallistumista rakennushankkeen suunnitteluvaiheisiin. Kehittämistyön johtopäätöksissä ja pohdinnassa todettiin, että Rakennustieto RTS -tietokannoissa on erinomaisesti ohjeistettu siivottavuuden ratkaisuja. Rakennussuunnittelijat kokivat myös, että siivottavuutta koskeva tieto olisi tarpeellista olla yhdessä paikassa, josta sen löytäminen olisi vaivatonta. Käyttäjät pääsevät aina mukaan suunnitteluun, tarveselvityksestä ja hankesuunnittelusta alkaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Haastatteluissa tuli myös esille, että siivottavuus ei ole ensisijainen suunnittelutavoite. ISO 9421–11 standardin mukaan käytettävyys ei ole riittävällä tasolla, jos sitä ovat suunnitelleet jotkut muut tahot kuin itse viralliset käyttäjät. Pohdintoja Haastattelut toivat esille ajattelun, että siivous ei ole osa rakennusprosessia, vaan se alkaa vasta, kun rakennus on valmis. Siivottavuudesta on kuitenkin vain ohjeita, ei määräyksiä, jolloin kaikki toimenpiteet ovat valinnaisia. Siivottavuuden ratkaisut ovat tyypiltään sellaisia, että niiden huomiointi on tärkeää huomattavasti aikaisemmin, kuten lian kantautumisen pohtiminen kiinteistössä sekä eri rakennusta käyttävien tahojen liikkuminen kiinteistössä. Kehittämisyön perusteella voidaan sanoa, että rakennussuunnittelijoiden, tilaajien sekä puhtausalan asiantuntijoiden tulisi olla hyvin perillä Rakennustiedon ohjeistuksista. Haastatteluista ilmeni kuitenkin suunnittelijoiden luotettavuus ja sinnikkyys. Yleisesti ottaen rakennussuunnittelijat olivat hyvillään käyttäjälähtöisestä suunnittelusta. Tällainen ajattelu tulee korvata ajattelutavalla, jossa siivous ja siivottavuus ovat rakennuksen koko elinkaaren ajan mukana sen kaikissa vaiheissa. vsk. Eila Partanen (2003), Tarja Andersson (2004), Esko Korhonen (2011), RTkortti Hygienia sisätiloissa (tilasuunnittelu) (2020) sekä RT-kortti Puhtauden hallinnan huomioonottaminen (2009) ohjeistavat, että puhtaanapito on rakennuksen koko elinkaaren aikaista toimintaa. He huolehtivat kaikki suunnitelmissa tavoitteiksi asetetut tilat paikoilleen, vaikka sijoittelu jäisikin loppuvaiheeseen. Tässä kehittämistyössä tuli ilmi, että sairaaloiden suunnittelutehtävissä toimitaan perusteellisimmin käyttäjälähtöisesti. 66 Osa heistä näki asian liittyvän myös oman koulutuksensa sisältöön. Näin perushygienian tason kohteissa tulisi käymään. Esimerkiksi RT 91–10970, Puhtauden hallinnan huomioonottaminen rakennussuunnittelussa -kortti. Rakennustieto RTS -tietokanta kuuluu olla myös puhtausalan toimihenkilöillä käytettävissä, koska tietokanta määrittää siivoustyön perustiedot, kuten puhtausja laatutasot. Siivottavuus jää usein viimeiseksi, ja erityisesti siivoustilojen sijoittaminen jää suunnittelun loppuvaiheeseen
vsk. Tarkastuslista koottiin RTkortista RT 91–17091, Puhtauden hallinnan huomioonottaminen rakennussuunnittelussa (2009) ja hygieniasarjan kortista RT 103192 Hygienia sisätiloissa (tilasuunnittelu) (2020). Siivoustyö on tukipalvelu, ei ydintoiminto, jolloin sen painoarvo on heikko. Siivous on kuitenkin toimitilarakennuksen ylläpitokustannuksista toiseksi suurin kustannus, jolloin sille kuuluu suurempi arvo suunnittelussa. Tuotoksena taulukko ja tarkastuslista Kehittämistyössä on myös koottu siivottavuuden kannalta tärkeimmät Rakennustiedon kortit yhteen taulukoon. Kustannukset tulee ottaa huomioon rakentamisessa, ja ne saattavat lisätä investointikustannuksia, mutta maksavat itsensä takaisin ylläpitokustannuksissa. Meillä opiskelet tutkintotavoitteisesti, hankit osaamista pätevyyksiin ja sertifikaatteihin tai osallistut ajankohtaisiin täydennyskoulutuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO on rakennusalan ammatillinen erikoisoppilaitos, jossa opiskelet monimuotoisesti, joustavasti ja työelämälähtöisesti. Tarkistuslista on saatavilla julkaistussa opinnäytetyössä Siivottavuus osana rakennussuunnitteluprosessia Theseuksessa: https://www.theseus.fi/ handle/10024/494541 . Lähdeluettelo on saatavilla opinnäytetyössä. Kortit toteavat, että hygieeniset materiaalit saattavat olla kalliimpia, ja hygieenisten tilojen rakentaminen saattaa edellyttää normaalia enemmän pinta-alaa. Kehittämistyössä luotiin tausta-aineistosta, Rakennustieto RTS -ohjeiden rakennussuunnittelun siivottavuusratkaisuista, tarkastuslista. Tutustu monipuoliseen koulutustarjontaan www.rateko.fi VAHVISTA OSAAMISTA. Tarkastuslista palvelee rakennussuunnittelijoita sekä puhtausalan toimijoita, jotka osallistuvat rakennushankkeisiin käyttäjätai asiantuntijaedustajina. Kortit ohjeistavat, että hygieniatavoitteet tulee määritellä tarveselvitysja hankesuunnitteluvaiheessa. 67 on peräisin vuodelta 1984, eikä sitä vielä kunnolla tunneta 2020-luvulla
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten yleisesti kevyiden moottoriajoneuvojen äänet häiritsevät kaupunkiympäristössä ja miten vakavaksi häiriö tyypillisesti koetaan.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 68 Anu Turunen 1 , Jaana I. vsk. Halonen 2 , Tytti Pasanen 1 , Timo Lanki 1,3,4 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Helsinki 3 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio 4 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio Kevyiden moottoriajoneuvojen melun häiritsevyys kaupungeissa Moottoripyörien ja mopojen melu koetaan kaupunkialueilla usein häiritseväksi erityisesti lämpimänä vuodenaikana. Ongelman yleisyydestä ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa
Alun perin säädösten mukainen ajoneuvo voi muuttua liian äänekkääksi mm. Muihin elinympäristön häiriötekijöihin verrattuna kevyiden moottoriajoneuvojen melu häiritsi ulkona yhtä yleisesti kuin tupakan savu naapurustosta (7 %), kun taas esimerkiksi liikenteen pakokaasut ja katupöly (5 %), teollisuuden ilmansaasteet ja hajut (1 %), naapuruston puunpolton savut (1 %) ja lähinaapurin ruoanlaiton hajut (2 %) häiritsivät vastaajia selvästi vähemmän kuin kevyiden moottoriajoneuvojen melu.. Autoliikenteen melu häiritsi 5 %:a vastaajista ja lähinaapurin aiheuttama melu 4 %:a vastaajista (Kuva 1). Suomessa kevyen moottoriliikenteen meluhäiriöitä sekä äänenvaimennuksen lainmukaisuutta ja riittävyyttä valvoo poliisi, joka voi puuttua häiritsevään ajoon ja meluun asuinalueilla. Tässä artikkelissa tulokset esitetään häiriötä kokevien osuuksina (%) ja lukumäärinä (n). 2020) moottoripyörämelun on todettu olevan häiritsevämpää kuin muu tieliikennemelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteuttivat syksyllä 2021 Hyvinvointitekijät asuinympäristössä -kyselyn, joka lähetettiin noin 6000 satunnaisesti valitulle vähintään 18-vuotiaalle henkilölle Helsingistä, Vantaalta, Vaasasta, Kuopiosta ja Oulusta. Lechner ym. Kysely sisälsi useita kysymyksiä moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden ja mönkijöiden melun häiritsevyydestä ja sen aiheuttamista unihäiriöistä. Moottoripyöräja mopomeluun liittyvät valitukset lisääntyvät lämpimänä vuodenaikana myös muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa. Kyselyyn vastanneista 8 % ilmoitti, että moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden tai mönkijöiden melu häiritsee heitä tavallisesti ulkona paljon tai erittäin paljon. Kevyiden moottoriajoneuvojen melua säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella kaksija kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (N:o 168/2013). Häiriötä kokevien osuudet esitetään myös sukupuolen, iän, kotitalouden tulotason ja alueen (lähiö tai keskusta) mukaan jaoteltuna, ja erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan khiin neliö -testillä. Kysely kuului ympäristöministeriön vetämän Lähiöohjelma 2020?2022 -hankkeen osahankkeeseen ”Hyvä lähiö: Paikkatieto ja asukaskokemukset viihtyvyyden ja elinvoiman arvioinnissa ja kehittämisessä (HYVIÖ)”, ja sen tavoitteena oli selvittää asukkaiden mielipiteitä asuinympäristön palveluista, muista olosuhteista ja viihtyisyydestä sekä terveydentilaa ja elämäntapoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. rakenteeseen tehtyjen muutosten vuoksi, mutta myös ajotapa (esim. Oleskelun häiriintyminen ulkona Oleskelun häiriintymistä ulkona tiedusteltiin kysymyksellä ”Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti asuinalueellanne ulkona?”. kiihdytykset) vaikuttaa äänekkyyteen. Muu naapurustomelu (esim. Kyselyyn vastasi 34 % (n=2066) otokseen kuuluneista. Otokseen valittiin postinumeron perusteella kaksi lähiötä kustakin kaupungista ja lisäksi kuusi kaupungin keskusta-aluetta Helsingistä ja kaksi Kuopiosta. 69 K evyiden moottoriajoneuvojen eli moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden ja mönkijöiden melun häiritsevyyttä on tutkittu melko vähän, mutta muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa (mm. Kysymysten tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten yleisesti kevyiden moottoriajoneuvojen melu koetaan häiritseväksi kaupunkiympäristössä, ja miten vakavaksi häiriö tyypillisesti koetaan. leikkija urheilukentät, ravintolaterassit) häiritsi paljon tai erittäin paljon 2 %:a vastaajista, lentoliikenteen melu reilua prosenttia vastaajista ja muista ympäristömelulähteistä raideliikenteen melu ja teollisuuden melu häiritsivät paljon tai erittäin paljon alle yhtä prosenttia vastaajista. vsk
vsk. Muiden elinympäristön tekijöiden häiritsevyyteen verrattuna kevyiden moottoriajoneuvojen melu häiritsi harvemmin kuin kuumuus tai kylmyys sisätiloissa (15 %) ja yhtä yleisesti kuin tupakan savu naapurustosta (10 %). Kuva 1. Kevyiden moottoriajoneuvojen, autoliikenteen ja lähinaapurin aiheuttamasta melusta häiriötä ulkona kokevien osuudet (%).. Oleskelun häiriintyminen sisällä Oleskelun häiriintymistä sisällä tiedusteltiin kysymyksellä ”Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti kotonanne sisätiloissa?”. keskusta) mukaan jaoteltuna. Sisäilmaongelmat (4 %), vetoisuus (7 %), liikenteen pakokaasut ja katupöly (5 %), teollisuuden ilmansaasteet ja hajut (3 %), naapuruston puunpolton savut (2 %) ja lähinaapurin ruoanlaiton hajut (3 %) häiritsivät vastaajia selvästi vähemmän kuin kevyiden moottoriajoneuvojen melu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. estänyt nukahtamasta, herättänyt)?”. Erot häiritsevyydessä näiden taustatekijöiden luokissa olivat pieniä. Kevyiden moottoriajoneuvojen melu näytti häiritsevän sisätiloissa paljon tai erittäin paljon hiukan yleisemmin naisia (13 %) kuin miehiä (9 %, khiin neliö -testin p-arvo 0,01) ja keskustassa asuvia (14 %) verrattuna lähiöissä asuviin (10 %, khiin neliö -testin p-arvo 0,04), kun taas iän tai kotitalouden tulotason luokissa eroja ei ollut. Muu naapurustomelu (esim. Unen häiriintyminen Unen häiriintymisestä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kun ajattelette viimeistä 12 kuukautta, kuinka paljon melu seuraavista lähteistä on häirinnyt nukkumistanne kotona (esim. Moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden tai mönkijöiden melu häiritsi tavallisesti sisätiloissa paljon tai erittäin paljon 11 %:a vastaajista, kun autoliikenteen melusta ilmoitti häiriintyvänsä 6 %:a ja lähinaapurin aiheuttamasta melusta 9 %:a vastaajista (Kuva 2). 70 Häiritsevyyden yleisyyttä ulkona tarkasteltiin myös sukupuolen, iän, kotitalouden tulotason ja alueen (lähiö vs. leikkija urheilukentät, ravintolaterassit) häiritsi paljon tai erittäin paljon 3 %:a vastaajista, ja muista ympäristömelulähteistä raideja lentoliikenteen melu ja teollisuuden melu häiritsivät paljon tai erittäin paljon 1?2 %:a vastaajista
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Kevyiden moottoriajoneuvojen, autoliikenteen ja lähinaapurin aiheuttamasta melusta unihäiriöitä kokevien osuudet (%).. vsk. Kevyiden moottoriajoneuvojen, autoliikenteen ja lähinaapurin aiheuttamasta melusta häiriötä sisällä kokevien osuudet (%). 71 Vastaajista 6 % ilmoitti moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden tai mönkijöiden melun ja 3 % autoliikenteen melun häiritsevän paljon tai erittäin paljon nukkumista. Kuva 2. Kuva 3. Lähinaapurin aiheuttama melu häiritsi paljon tai erittäin paljon 7 %:a vastaajista (Kuva 3), muu naapurustomelu 3 %:a ja raideja lentoliikenteen melu sekä teollisuuden melu alle yhtä prosenttia vastaajista
vsk. Sukupuolten, eri ikäluokkien tai alueiden välillä eroja ei ollut. Kevyiden moottoriajoneuvojen melun aiheuttaman oleskelun häiriintymisen ja unihäiriöiden yleisyys ja vakavuus lämpimänä vuodenaikana (touko-syyskuu).. Niistä vastaajista, jotka kokivat häiriötä ainakin a Kuinka usein moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu häiritsee Teitä kotonanne sisätiloissa lämpimänä vuodenaikana (touko–syyskuu). c Kuinka usein moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu herättää Teidät kotonanne yöllä lämpimänä vuodenaikana (touko–syyskuu). Taulukko 1. Häiriöiden yleisyys ja vakavuus Noin neljäsosa (24 %) vastaajista ilmoitti kevyiden moottoriajoneuvojen melun häiritsevän sisätiloissa lämpimänä vuodenaikana 1?4 päivänä viikossa ja 8 % joka päivä tai lähes joka päivä. 72 Kevyiden moottoriajoneuvojen meluun liittyviä vakavia unihäiriöitä (häiritsee unta paljon tai erittäin paljon) koettiin yleisemmin, kun kotitalouden tulotaso oli alle 30 000 € vuodessa (8 %) verrattuna siihen, että kotitalouden tulotaso oli 50?70 000 € vuodessa (5 %) tai enemmän (4 %, khiin neliö -testin p-arvo 0,06). d Kuinka usein moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu estää Teitä nukahtamasta kotonanne yöllä lämpimänä vuodenaikana (touko–syyskuu). b Silloin kun moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu häiritsee Teitä kotonanne sisätiloissa, kuinka paljon se häiritsee (eli kuinka vakavaa häiriö on). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Vastaajista 40 % ei kokenut häiriötä sisätiloissa koskaan
Muista elinympäristön tekijöistä ainoastaan kuumuus tai kylmyys sisällä häiritsi yleisemmin kuin moottoripyörien, mopojen, mopoautojen, skoottereiden ja mönkijöiden melu. Pohdinta THL selvitti aiemmin valtakunnallisella kyselytutkimuksella laajasti eri ympäristömelulähteiden häiritsevyyttä, mutta kevyet moottoriajoneuvot puuttuivat tutkimuksesta (Turunen ym. Yli puolet (56 %) vastaajista ilmoitti, ettei moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu herätä heitä koskaan. Vastaajista 15 % oli puolestaan sitä mieltä, että viranomaisten ei ole tarvetta tehdä enempää kyseisen melun vähentämiseksi, ja reilulla kolmasosalla vastaajista ei ollut mielipidettä aiheeseen liittyen. 73 joskus, 8 % arvioi häiriön olevan vakavaa tai erittäin vakavaa ja reilu puolet (54 %) lievää (Taulukko 1). On siis selvää, että myös kevyiden moottoriajoneuvojen melu olisi syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä. Vastaajista 10 % ilmoitti kevyiden moottoriajoneuvojen melun herättävän lämpimänä vuodenaikana 1?4 yönä viikossa ja 2 % joka yö tai lähes joka yö. Ympäristömelun osalta joudutaan usein pohtimaan, milloin haitta on niin toistuva ja pitkäkestoinen, että se voidaan katsoa terveyshaitaksi vai onko kysymys viihtyvyyshaitasta, johon on lainsäädännöllisesti vaikeampaa puuttua. Viranomaisiin kohdistuvat odotukset Kyselyyn vastanneista 47 % oli sitä mieltä, että viranomaisten pitäisi tehdä enemmän kevyiden moottoriajoneuvojen melun vähentämiseksi asuinalueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. 2021). Kevyiden moottoriajoneuvojen melu painottuu lisäksi iltaja yöaikaan, jolloin muuta melua on vähemmän ja oleskelu sekä uni häiriintyvät. Kahdeksan prosenttia vastanneista koki kevyiden moottoriajoneuvojen aiheuttavan vähintäänkin vakavaa häiriötä sisätiloissa silloin, kun sitä esiintyi. Rautatieraitiovaunuja lentoliikenteen melu, teollisuuden ja satamien melu sekä naapurustomelu häiritsivät selvästi harvemmin. Tässä lähiöja keskusta-alueita koskevassa kyselyssä kevyiden moottoriajoneuvojen melu häiritsi vastaajien oleskelua ulkona (8 %) ja sisätiloissa (11 %) yleisemmin kuin autoliikenteen ja lähinaapurin melu. vsk. Vain muutama vastaaja ilmoitti kevyiden moottoriajoneuvojen melun häiritsevän unta useita kertoja yössä (Taulukko 1). Kevyiden moottoriajoneuvojen melu häiritsi unta (6 %) yleisemmin kuin autoliikenteen melu ja lähes yhtä yleisesti kuin lähinaapurin melu. Kyselyssä tieliikenteen ja lähinaapurin melu osoittautuivat kaikkein yleisimmin oleskelua häiritseviksi ympäristömelulähteiksi (kumpikin häiritsi arkielämässä paljon tai erittäin paljon noin 5 %:a vastaajista). Koska unen häiriintyminen on olennaista melun terveysvaikutusten kannalta, on hyvä, että unen häiriintyminen lähes joka yö tai useammin oli kyselyssä harvinaista.. Lisäksi äänen kokeminen meluksi on hyvin yksilöllistä ja tilannekohtaista, mikä vaikeuttaa haittojen arvioimista entisestään. Erityinen haaste kevyiden moottoriajoneuvojen melun kannalta on se, että kyseisten ajoneuvojen käyttö yleistyy lämpimänä vuodenaikana, jolloin ihmisillä on tyypillisesti tarve pitää ikkunoita auki asunnon viilentämisen ja ilmanvaihdon tehostamisen vuoksi. Kevyiden moottoriajoneuvojen melusta johtuvia nukahtamisvaikeuksia oli ollut 1?4 yönä viikossa 8 %:lla vastaajista, ja joka yö tai lähes joka yö noin 2 %:lla vastaajista, kun taas 63 %:a vastaajista ei moottoripyörien, mopojen, mopoautojen tai mönkijöiden melu ollut estänyt nukahtamasta koskaan
Joissakin Euroopan maissa kuten Ranskassa ja Belgiassa on päädytty kokeilemaan ns. alueen pinta-, pohjaja jätevesien laadun yhteistarkkailut, pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, kalastotutkimukset ja kalataloudelliset kunnostukset, Uudenmaan vesistökunnostusverkostotoiminnan koordinointi toimialueellamme, lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäytön kehittäminen ja tutkimustoiminta esimerkiksi maatalouden vesiensuojelukeinoihin ja hulevesiin liittyen. 74 Noin puolet kyselyyn vastanneista toivoi, että viranomaiset tekisivät enemmän kevyiden moottoriajoneuvojen melun vähentämiseksi asuinalueilla. Ottaen huomioon kevyen moottoriliikenteen meluhaittojen yleisyyden, uusia kustannustehokkaita keinoja meluhaittojen hallintaan olisi syytä pohtia myös Suomessa. vsk. Akuuteissa tilanteissa, kun kevyiden moottoriajoneuvojen melu kuuluu sisälle erityisesti yöaikaan ja häiriö on pitkäkestoista, yleinen ohjeistus on ottaa yhteyttä poliisiin esimerkiksi soittamalla hätänumeroon. Moottoripyörien, mopojen, skoottereiden ja mönkijöiden kuljettajia velvoitetaan kuitenkin käyttämään kypärää, jolloin kasvojen tunnistaminen ei ole mahdollista. Effects of motorcycle noise on annoyance – A cross-sectional study in the Alps. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. melututkia eli akustisia kameroita, jotka toimivat nopeusvalvontatutkien tapaan ja pystyvät mittaamaan yksittäisen moottoriajoneuvon melutason sen ohittaessa mittauslaitteiston. VHVSY tekee selvityksiä ja tarkkailua myös erillisinä projekteina ja edistää vesistöalueen toimijoiden yhteistyötä. Lisätietoa Lechner C., Schnaiter D., Siebert U., BöseO’Reilly S. Turunen A., Tiittanen P., Yli-Tuomi T., Taimisto P., Lanki T. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020, (17) 1580. Ympäristö ja Terveys-lehti 2021, (52) 2. Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa. Poliisi voi määrätä aistinvaraisesti kohtuutonta melua aiheuttavat ajoneuvot valvontakatsastukseen ja tehdä myös erityisiä melumittauksia. Tällä hetkellä Suomessa kevyiden moottoriajoneuvojen melua voidaan rajoittaa ainoastaan poliisin suorittaman liikennevalvontatyön kautta, jossa kiinnitetään huomiota mm. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toiminut vuodesta 1963 ja sen perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan Vantaanjoen valuma-alueella ja pääkaupunkiseudulla.. Niitä on asennettu taajama-alueille, missä maksiminopeus ei ylitä 50 km/h. Toimintaamme kuuluu mm. liikennesääntöjen noudattamiseen, ajoneuvojen rakenteeseen ja kuntoon, meluhäiriöihin sekä äänenvaimennuksen lainmukaisuuteen ja riittävyyteen. Melumittauksen teknisen haasteellisuuden lisäksi tämän rajoituskeinon käyttöä hankaloittaa se, että esimerkiksi Suomen lainsäädäntö mahdollistaa sakottamisen vain, jos kuljettajan pystyy tunnistamaan valvontakameran kuvasta, eli pelkkä ajoneuvon rekisteritunnus ei riitä
Olisikohan englanniksi käännetylle Murtosaaren kirjalle kansainvälistä kysyntää. Nid. Digiaikakaudella kuvankäsittelyn mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta, mutta millainen kuvankäsittely on sopivaa ja millainen taas sopimatonta. 15). Luontomme monimuotoisuus on koetuksella. 75 KIRJAESITTELY Jussi Murtosaari Upea Suomen luonto Valokuvaajan käsikirja Docendo Oy 2022. Kustantajan verkkokaupassa 29,95 €. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Kuvatekstin mukaan Ailigas sijaitsee Itä-Lapissa – ei kai sentään. Jäin myös kaipaamaan Murtosaaren näkemystä kuvien käsittelyyn. Kirjaa onkin luettu luonto-, lintuja kirjaharrastajan silmin. Luontokuvaajille kuvien tekniset tiedot sekä monet kuvausohjeet ja -vinkit ovat tärkeitä ja heille ne ovat varmasti kirjan keskeistä antia. Maamme luonnosta kiinnostuneita on jo vuosikaudet hemmoteltu toinen toistaan hienommilla kuvateoksilla, joihin tämä Murtosaaren kirja ilman muuta kuuluu. Valtaosa kirjoista on julkaistu suomeksi, joka luonnollisesti rajoittaa kirjojen leviämistä maamme ulkopuolelle. Murtosaari aloitti kuvaamisen jo viisitoistavuotiaana ja nyt hän on ehtinyt kuvata kuudella vuosikymmenellä. Kirjassa on kuva (s. vsk. Suomen luonto on toki upea vuodenaikoineen ja vaihtelevine maisemineen. Upea Suomen luonto on Murtosaaren kymmenes kirja, lisäksi hän on erittäin ahkera lehtiartikkeleiden kirjoittaja. Antoisia nojatuolimatkoja suomalaiseen luontoon ja luontokuvaukseen! Pertti Forss. Ehkä kirjaan olisi kuitenkin voinut sisällyttää ainakin joitakin kuvia luontomme vähemmän upeasta puolesta – vaikkapa avohakkuista, ojitetuista soista ja valjastetuista joista. Murtosaaren kuvien ja tekstien lisäksi kirjassa on kuuden tunnetun luontokuvaajan kuva-artikkeli. Kirjan teksti on sujuvaa. 272 s. Suomalaisille luontokirjoille on tyypillistä korkealaatuiset kuvat ja näyttävä ulkoasu unohtamatta asiantuntevia tekstejä ja moitteetonta painotyötä. 47) Karigasniemen Ailigaksesta, joka on muuten yksi mielipaikoistani pohjoisessa. Kirja eittämättä kuuluukin jokaisen luontokuvaajan kirjahyllyyn, mutta sitä voi lämpimästi suositella jokaiselle Suomen luonnosta kiinnostuneelle. Maallikolle ei oikein auennut, miksi suomalaista luontoa ja luontokuvausta esittelevään kirjaan on kompaktikameroihin liittyen valittu kuva vihertikasta lontoolaisessa puistossa (s. Heti aluksi pitää tunnustaa, että allekirjoittanut kuvaa erittäin vähän eikä ymmärrä valokuvaustekniikasta tuon taivaallista. Murtosaaren tiedot ja kokemukset valokuvaustekniikasta tekivät allekirjoittaneeseen syvän vaikutuksen, vaikka aivan valtaosa siitä menikin niin sanotusti ”yli hilseen”. Jussi Murtosaari on jyväskyläläinen ammattiluontokuvaaja ja tietokirjailija. Kunnioitettava rupeama luontokuvauksen parissa
kasvihuonekaasumittauksia järvillä ja rannoilla.” Työura alkoi Porvoosta Kaisa Mäntynen pääsi Porvooseen terveydensuojelulain valvontatehtäviin jo ennen valmistumistaan. vsk. Lopputyöhöni liittyen olin harjoittelussa Kansaterveyslaitokselle Kuopiossa ympäristömikrobiologian osastolla, ja tehtäviini kuului mm. Lämmöllä muistelen kollegoita ja työyhteisöä Porvoossa, siellä pääsin mukaan Tapio Välikylä Kaisa Mäntynen Kunnasta Valviran kautta Kuntaliittoon LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO TUTUKSI. Opiskelijana olin toki kiinnostunut myös ympäristönsuojelusta ja tein mm. lopputyöni ekologisen ympäristötieteen laitokselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Hän valmistui vuonna 1999 silloisesta Kuopion yliopistosta. ”Työtehtäviini kuuluivat mm. terveyshaittojen ennalta ehkäisyyn ja terveyshaittojen selvittämiseen ja osallistuin viranomaisneuvotteluihin. Hän työskenteli Porvoossa terveydensuojelun suunnittelijana noin seitsemän vuotta, ensin määräaikaisena ja vuodesta alkaen 2000 vakituisena. Tein säännöllisesti yhteistyötä kunnan ympäristönsuojelun ja kaavoituksen kanssa liittyen mm. 76 K aisa Mäntynen on Kuopion kasvatteja. ”Ympäristöterveydenhuoltoa käsiteltiin opinnoissa, ja jo silloin kiinnostus heräsi. Opiskeluaikana olin kesätöissä mm. viranomaislausuntojen valmistelu terveyshaittojen ennalta ehkäisyn näkökulmasta, kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena toimiminen, talousja uimavesivalvonnan koordinointi sekä tiedottaminen ja neuvonta. Tilastokeskuksella, jossa osallistuin kartoitukseen teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinneista. ympäristölupa-, kaavaym. Aika Porvoon terveydensuojelussa oli erittäin opettavaista ja mielenkiintoista, aloitinhan siellä työskentelyn jo opintojen loppuvaiheessa. Ympäristöterveydenhuoltoon hän tutustui opiskelun aikana
”Seuraavien puolentoista vuoden aikana päätehtäväni oli kiertää koulutustapahtumissa kertomassa tulevasta lakimuutoksesta, antaa haastatteluja aiheesta medialle, kirjoittaa ohjeita kunnan viranomaisille sekä antaa neuvoja niin toiminnanharjoittajille kuin viranomaisillekin lakimuutoksen soveltamisesta.” Matti Karuvaaran jäädessä eläkkeelle Mäntynen valittiin hänen seuraajakseen loppuvuonna 2008. Eduskunta oli juuri hyväksynyt tupakkalain muutoksen, jolla rajoitettiin ravintolatupakointia. Ryhmän tehtäviä olivat tupakkalain, terveydensuojelulain ja geenitekniikkalain valvonta ja valvonnan ohjaus. ”Vuosina 2010–2016 toimin Valvirassa ryhmäpäällikkönä. 77 monenlaiseen mielenkiintoiseen työtehtävään. ympäristöterveydenhuollon kehittämishankkeet, valmiuteen ja varautumisen liittyvät tehtävät, valtakunnallisten valvontaohjelmien laatiminen ja Kuka • Syntymäpaikka Joensuu • Filosofian maisteri pääaineena ympäristötiede 1999 • Pro gradu -työn aihe metaanin tuotto rehevöityneissä järvissä • Nykyinen kotikunta Porvoo.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. lähiesimiestehtävät, toiminnan suunnittelu ja raportointi. Muutoin työtehtävät olivat varsin samanlaisia kuin edellisessä tehtävässäni, eli liittyivät ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön kehittämiseen sekä ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmiin ja tietojärjestelmiin.” Vuodet 2016–2019 Mäntynen toimi ympäristöterveysneuvoksena. Tehtäviini kuuluivat mm. Tehtäviin kuuluivat mm. vsk. Hänen työtehtäviinsä kuuluivat mm. Lisäksi sain apua ja tukea kokeneilta kollegoilta, huumoria unohtamatta.” Työura jatkui STTV/Valviraan Kaisa Mäntynen siirtyi elokuussa 2006 Valviran edeltäjävirastoon (STTV). laaja sidosryhmäyhteistyö, terveydensuojelulain valvonnan ohjaus, valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman laatiminen sekä suunnitelmallisen valvonnan ja tietojärjestelmien kehittäminen
Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen sopivat luonteelleni ja tuovat vastapainoa muutoin hyvin itsenäiselle työskentelylle.” Keskusvirastojen ja aluehallinnon rooli tukea ja neuvoa kuntia Kaisa Mäntynen pitää keskusvirastojen ohjausroolin korostamista vanhanaikaisena. Hänen mielestään eläinlääkintähuollon osalta siirto suuremmalle alueelle voisi tuoda mukanaan hyötyjä myös muun muassa päivystystoiminnan järjestämisen kannalta. ”Tuen tarve korostuu lakimuutosten yhteydessä. Näissä keskusja aluehallinto onkin kunnostautunut viime aikoina”, Mäntynen toteaa. Koen, että keskusvirastojen tehtävä on myös yhteensovittaa ympäristöterveyden lainsäädäntöä”, Mäntynen korostaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. ”Työtehtäväni ja nimikkeeni olivat vaihtuneet vuosien varrella, tästä huolimatta oli kuitenkin hyvä aika vaihtaa työpaikkaa. Valvirasta Kuntaliittoon Vuonna 2019 Mäntynen siirtyi Kuntaliittoon. ”Alueet ja kunnat ovat, ja tulevat tulevai. Minulla oli erinomainen käsitys Kuntaliitosta. Ympäristöterveydenhuollon ja sen lainsäädännön kehittäminen ovat olleet lähellä sydäntäni jo Valvirassa työskentelyn aikana. Keskusvirastojen ja aluehallinnon tulisikin tarjota lähinnä tukea ja neuvoja kunnille. 78 koordinointi sekä terveydensuojelulain valvonnan ohjaus ja ohjauksen koordinointi. Näkisinkin, että paikalliselle harkinnalle valvonnan järjestämisessä voitaisiin antaa nykyistä enemmän tilaa, toki lainsäädännön puitteissa”, Mäntynen painottaa. Selvityksistä huolimatta mitään ei ole päätetty. ”Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä erityisesti terveydensuojelun synergia kunnan ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja kunnan varautumiseen on ilmeistä, eikä yhteistyötä tulisi ilman perusteltua syytä rikkoa eri hallintotasoille. valvontakäytäntöjä on kehitetty varsin kunnianhimoisesti viime vuosina. ”Olen kokenut, että Valviran rooli ympäristöterveydenhuollossa on toimia siltana ja tulkitsijana kunnan viranomaisten ja lainsäätäjän välillä. Takana oli 13 vuotta valtionhallinnossa. ”Monissa yksiköissä on omaa toimintaa, ja mm. Eläinlääkintähuollon tulevaisuuden järjestämistä voisikin Mäntysen mukaan tarkastella erillään muusta ympäristöterveydenhuollosta. Tämän lisäksi hän luennoi säännöllisesti mm. Erityisesti kaupungeissa yksikkökoon kasvattaminen ei toisi etuja, vaan päinvastoin hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin”, Mäntynen summaa. ympäristöterveydenhuollon alueellisilla ja valtakunnallisilla päivillä ja toimi asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Etätyöskentelyn hyviä puolia ovat olleet erilaisten webinaarien ja verkossa tapahtuvien tietoiskujen sekä keskustelutilaisuuksien joustava järjestäminen. Entä tulevaisuus Ympäristöterveydenhuollon asemaa soteuudistuksessa on selvitetty useampaan kertaan. Pääsen mukaan mielenkiintoisiin hankkeisiin ja vaikuttamaan lainsäädännön muutoksiin. vsk. Tein edeltäjäni Tarja Hartikaisen kanssa hedelmällistä yhteistyötä useiden vuosien ajan, kun yhdessä pohdiskelimme ja ratkoimme erilaisia ympäristöterveyden pulmatilanteita.” ”Nykyisissä työtehtävissäni minua viehättää erityisesti tehtävän laaja-alaisuus ja sen itsenäisyys. Mäntysen mukaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä eläinlääkintähuollolla ja eläintautisekä zonoosivalvonnalla on enemmän yhteyksiä hyvinvointialueille siirtyviin sote-palveluihin
Tämä luento olikin yleensä koko syksyn jännittävin hetki.” Kaisa Mäntynen näkee Ympäristö ja Terveys-lehden ja sen julkaisemien oppaiden olevan hyvin käyttökelpoisia ja tarpeen niille olevan ilmeinen. Tuolloin järjestettiin vielä kolmet alueelliset koulutuspäivät joka syksy. Unohtamatta verkostoitumista iltaohjelman lomassa.” Ympäristökustannus Oy julkaisee Ympäristö ja Terveys-lehteä. Tämän lisäksi järjestettiin vielä ruotsinkielinen rinnakkaisosio syksyn viimeisten koulutuspäivien yhteyteen. Alueelliset erot olisi mahdollista ottaa parhaiten huomioon antamalla kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuus keskenään sopia tehtävän organisoinnista ja jättää väljyyttä työnjaosta ja yhteistyömuodoista sopimiseen. Toki lehti oli saatavilla myös työpaikalla, ja juuri alalla aloittaneelle se tarjosi hyvän ja monipuolisen kattauksen ajankohtaisista aiheista. ”Usein tilaisuuksien virallisen ohjelman lisäksi lounasja kahvipöytäkeskustelut ovat todella tärkeitä vertaistuen kannalta. Hän näkee tärkeänä, että koulutuspäiville osallistuttaisiin mahdollisimman laajasti paikan päällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. vsk. www.ymparistojaterveys.fi. Luennoiminen alueellisilla päivillä syksyllä 2006 oli toinen merkkipaalu. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Alan ammattilehti tutuksi ”Ensimmäinen kosketus lehteen olivat koulutuspäivät, joihin osallistuin, kun aloittelin uraani Porvoon terveydensuojelussa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyötarpeet painottuvat sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulla oleviin tehtäviin. Hyvää lopputulosta ei voida saavuttaa tehtävien kaavamaisilla ja hallintolähtöisillä uudelleenjärjestelyillä”, Mäntynen korostaa. 79 suudessakin olemaan erilaisia
Unelma eläinten, lähinnä koirien, kanssa työskentelystä ei kuitenkaan koskaan hävinnyt mielestäni mihinkään. 80 O len työskennellyt noin 20 vuoden ajan asumisterveyteen ja sisäilmaan liittyvien asioiden parissa. insinöörikoulutuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä rakennusterveysasiantuntijan opinnot. Tein rohkean ratkaisun ja irtisanouduin vakituisesta työstäni ja lähdin yrittäjyyden maailmaan. Monen kollegan yllätykseksi perustin koirahoitolan/trimmaamon Lahteen ja sen rinnalle yrityksen liittyen rakennusten kosteusja sisäilmaongelmiin.. Alkuun toimin viranomaisena terveystarkastajan tehtävissä ja myöhemmin asiantuntijana valtiolla sekä konsulttina rakennusten kuntotutkimuksia tekevissä yrityksissä. Olen jo lapsuudesta saakka ollut hyvin eläinrakas ja etenkin koirat ovat olleet lähellä sydäntäni. Unelmani on ollut työskennellä koirien kanssa. Eläinlääkärin ammatista haaveilin eniten, mutta osittaiset eläinallergiat estivät haaveen toteutumisen. Tästä syystä päädyinkin opiskelemaan ympäristöja terveystieteitä, ja sitä kautta pääsin rakennusten kunnonja sisäilman laadun sekä asumisterveysasioiden pariin. vsk. Vuosien varrella olen myös lisäkouluttautunut sisäilmaja rakennusalaan liittyen ja suorittanut mm. Karoliina Viitamäki, yrittäjä, rakennusterveysasiantuntija Oravanpyörästä juoksumatolle – palkkatyöläisestä yrittäjäksi Vuosien työskentely palkkatöissä, työssä, johon olin vuosia kouluttautunut ja työkokemusta kartoittanut, tuli ainakin toistaiseksi päätökseensä vuoden 2021 lopussa. Olen myös saanut rakennusterveysasiantuntijasertifikaatin. Nuoruuden unelmani oli kouluttautua ammattiin, joka tavalla tai toisella liittyisi eläimiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53
Samalla kova työtahti silloisessa työssäni kiihtyi ja paineet kasvoivat kestämättömiksi. Yksinolohetkiä ei ole ollut usein tai ne eivät ole kestäneet kauan. Koirat ovat tottuneet siihen, että joku on niiden kanssa aina kotona – etenkin korona-aikana otetut pennut. Etätöiden loputtua paluu arkeen on voinut olla hankalaa, ellei koiraa ole muistutettu yksinolosta työpäivien ajan tai alkujaankin opetettu siihen. Tuolloin ajatus omasta yrityksestä alkoi kasvaa ja kehittyä. 81 Elämä järjesti kesällä 2019 ison muutoksen elämässäni. Vuonna 2019 rekisteröintimäärät olivat kasvaneet lähes 17 %. Hoitolatoiminnan tueksi ja oman kokemusperäisen osaamisen vahvistamiseksi suoritin myös eläintenhoitajan ammattitutkinnon, josta valmistuin kesäkuussa 2022. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Pienimuotoisesti kasvatan myös mäyräkoiria. On myös niitä, jotka haluaisivat koiralleen koiratai muuta seuraa muutaman kerran viikossa, mutta se ei ole ollut mahdollista. Yleisesti koirien määrä on kasvanut viime vuosina. vsk. Lisääntyvässä määrin on myös niitä, jotka eivät haluaisi jättää koiraa koko työpäiväksi yksin, vaikka se osaisikin olla kotona kiltisti. Rekisteröinnit kasvoivat toisena vuonna peräkkäin ja vuonna 2021 rekisteröitiin 52 771 koiraa, kun vuonna 2020 rekisteröintien määrä oli 48 895 koiraa. Koirien kanssa olen voimaantunut ja viettänyt aikaa läpi elämäni. Tätä varten on kehittynyt koirien hoitoloita, jotka ottavat koirat hoitoon yöksi, viikonlopuksi, viikoksi tai useammaksi omistajan ollessa matkoilla. Nyt korona-aikana matkustelut vähentyivät huomattavasti, ja ihmiset ovat olleet jo liki kaksi vuotta lähes jatkuvasti kotona tehden etätöitä. Etenkin korona-aikana kasvu on ollut voimakasta. Olen panostanut juuri viihtyisään ja Koiraihmisenä koirat valikoituivat hoitolani asiakaskunnaksi luonnostaan.. Koirahoitolan tausta Koiraihmisenä koirat valikoituivat hoitolani asiakaskunnaksi luonnostaan. Tähän jo olevaan ja etenkin tulevaan palvelun tarpeeseen halusin tarjota koirille sellaisen ihanan hoitopaikan, mihin on kiva tulla omistajan työpäivän tai muun menon ajaksi. Mäyräkoiria kodissani on ollut vuodesta 1988 alkaen ja kasvatustoimintaa olen harjoittanut vuodesta 1992 lähtien. Kasvua edelliseen vuoteen oli ollut siis 7,9 %. Ihmiset ovat jo vuosia matkustelleet ja tehneet matkoja, joihin koiraa ei ole voinut ottaa mukaan
Koirien päivähoitoa on tarjolla tällä hetkellä mm. Yöhoito on ollut erittäin kysytty ja käytetty palvelu kauniin kesän aikana ja lomakaudella. On ollut mukava huomata, että hoitolani ovat löytäneet myös hieman kauempana asuvat koirien omistajat. Koirahoitola – Kirsun hoiva avautuu Vuoden 2022 alkupuolella yritykseni toiminta käynnistyi ja avasin koirien hoitoon sekä turkinhoitoon keskittyvän hoitolan Lahden keskustan läheisyyteen helmikuussa 2022. Meillä on tiloissa ns. Yhteistiloissa on lisäksi muutama erillinen viihtyisä ns. Koirien päivähoito vastaavasti on kohtuullisen tuore palvelumuoto maassamme, joskin se kasvattaa koko ajan suosiotaan. yksiö ja jättityynyt, eli tilava aitaus korkeilla seinillä. Yksiöt ovat käytettävissä myös silloin, kun hoidettavana on useampi koira, jotka eivät välttämättä tule toimeen muiden koirien kanssa. Pikkuyksiöitä voidaan hyödyntää tarpeen mukaan lemmikeille esimerkiksi silloin, jos koira kaipaa erityisesti omaa tilaa ja rauhaa. Tähän saakka pisin hoitojakso on ollut yli 10 vuorokautta, jotta lemmikkikoiran omistajat pääsivät ulkomaan matkalle ja koira jäi turvalliseen hoitoon. Hoitola sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, Lahden uuden ohitustien vieressä. Tarjoan hoitoa myös sellaisille koirille, jotka eivät ole tottuneet olemaan muiden kanssa ryhmässä. Tiloissani on myös trimmaamo ja pesutilat, joihin kaikkiin hoitokoirilla on pääsy. vsk. Kaukaisin hoitolan asiakas on tähän mennessä tullut Suomen Lapista. Pian asiakkailta tuli pyyntöjä yön yli hoidolle, joten huhtikuun alusta laajensin toiminnan käsittämään myös viikonlopun ja pidemmän hoitojakson hoitoja. Lemmikkikoiran omistajat tulivat pohjoisesta, ja matkalla lentokentälle toivat koiransa hoitoon. Tavoitteenani on ollut tehdä hoitolasta ja sen tiloista kodinomaiset. Tällä hetkellä Suomessa on koirille tarjolla runsaasti hoitopaikkoja yön yli tai pidemmille matkoille. Järjestämme myös pentutreffejä, näyttelytreenejä ja erilaisia kursseja. Koirahoitolani sijainti on hyvä etenkin lahtelaisten näkökulmasta, eikä koiran hoitoonvienti vaadi paljoa aikaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Lahdessa tällaista vastaavaa palvelua ei ole ollut. Alussa tarjosin hoitolassa vain koirien päivähoitoa. Esimerkiksi lentokentälle tai Helsinkiin satamaan suuntaavien on helppo ajaa tätä kautta ja jättää koiransa meille kodinomaiseen hoitoon. Hoitolassa meillä on oma ”olohuone” sohvineen, joita tilassa on kaikkiaan kolme kappaletta nojatuolien lisäksi. 82 lempeään kodinomaisuuteen sisustusta ja värejä myöden. iso olohuone, ja koirilla on paljon yhteisiä viihtymistiloja. pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Vaasassa. Hoitokoirilla on lupa käyttää näitä kaikkia.
Sellainen, että hoidettava tulee meille mielellään uudestaan. Hoitopäivästä pyritään tekemään mahdollisimman kodikas, mukava ja turvallinen hoidossa oleville koirille. Päivien rytmi vaihtelee hoidettavien mukaan, erityisiä aikatauluja ei päiville ole tehty. Tarvittaessa hoitokoirille on myös yhteisissä tiloissa olevia edellä mainittuja viihtyisiä ns. Nämäkin tilat ovat yhteydessä yhteisiin tiloihin, joten hoitokoirilla on aina halutessaan näköyhteys huoneeseen tai muuhun rakennukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Hoitolaamme ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat koosta tai rodusta riippumatta. Hoitolan tavoitteena on pyrkiä siihen, että kaikki koirat voisivat olla keskenään päivän aikana, jolloin kaikille olisi toisistaan seuraa. Hoitopäivien aikana ulkoillaan useita kertoja yhdessä ja erikseen hoitolan pihaalueella ja lenkkeillen lähiympäristössä, lepäillään ja leikitään. Hoitokoirat saavat olla yhdessä silloin, kun kaikki tulevat keskenään toimeen. Koosta riippumatta.. yksiöitä. Hoitolassa hoidetaan myös hoitokoirien ruokinta ja mahdolliset lääkkeiden annot hoitojaksojen aikana. Aina tämä ei tietenkään toteudu, koska koiratkin ovat sosiaalisilta ominaisuuksiltaan erilaisia. 83 Hoitolan toiminta Koira-asiakkaita hoitolassani on vaihtelevasti päivistä riippuen keskimäärin yhdestä viiteen. Rapsutteluja ja silityksiä unohtamatta. Juoksuaikaisia naaraskoiria emme voi ottaa hoitoon, emmekä voi myöskään ottaa vastaan aggressiivisia ja vihaisia koiria. vsk. Koirat, jotka eivät pidä muista koirista, pidetään erillään tiloja jakamalla erilaisten aitausratkaisujen avulla. Enemmänkin hoitolaamme koiria mahtuu, mutta lukumäärä riippuu myös siitä, millaisia koiria hoitoon on tulossa. Hoitohintoihin ei sisälly ruoka, eli jokainen tuo omat ruuat Pentutreffeillä pennut saavat harjoitella kaverin kanssa kommunikointia leikin lomassa
vsk. Hoitokoirat saavat nukkua myös sängyssä, mikäli sopu antaa sijaa.. villakoiria, cottoneita, spanieleita ja noutajia. Ongelmia tulee ja on edelleen, ja ihmisillä on vaikeuksia löytää apua ja tietoa niihin. Trimmaukseen liittyvät turkinhoidot, saksija konetyöt ja kynsien manikyyrit hoituvat hoitopäivien aikana, mikäli asiakkaan kanssa näin sovitaan. Syntyi Koti Terveeksi -palvelu, joka tarjoaa apua Hoitolassa hoitokoirilla on leluja käytettävissään ja niillä saa leikkiä, kunhan leluja ei ala omimaan. Idea tähän syntyi oikeastaan ystäväni kautta ja hänen lähipiirinsä kokemuksista. Lisäksi ohjeistamme koirien omistajia edellä mainituista asioista tarvittaessa. Yön yli hoitoa tarvitsevien koirien kanssa ihminen päivystää ja nukkuu samassa tilassa hoitokoirien kanssa. Sisäilma-asiat, kosteusja homevauriot sekä muut asiat, mitkä liittyvät ihmisten asumisterveyteen, eivät ole hävinneet mihinkään. Yrityksen toinen osa – sisäilmaja asumisterveysasioihin keskittynyt konsulttipalvelu Hoitolan rinnalla olen kehitellyt ja käynnistellyt yritykseni toista puolta, eli sisäilman laatuun, asumisterveyteen ja rakennusten kuntoon liittyvää palvelua. Kun näiden asioiden kanssa on tehnyt pitkän uran ja kouluttautunut, en halua unohtaa asiaa täysin enkä heittää hukkaan kaikkea oppimaani. Trimmauksessa on käynyt mm. 84 mukanaan. Yksittäistapauksissa on joskus omistajien kanssa sovittu, että voin viedä hoitokoiran omaan kotiini yön ajaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Ulkoiluja tehdään yhdessä ja erikseen, riippuen kuinka koirat tulevat toistensa kanssa toimeen
Mutta en ole katunut päätöstäni, sillä itsemääräämisoikeus ja oman elämän aikatauluttaminen on tuntunut hyvältä ja vapauttavalta. – Ota yhteyttä, otetaan asiasta selvää! M Meeiillttää ssaaaatt aappuuaa m mm m.. Tunnelmat nyt Yrittäjyyttä on tällä hetkellä takana yli puolen vuoden ajalta. Myös se, että nyt voin tehdä juuri sitä, mistä todella pidän, auttaa jaksamaan. Kodinomainen koirahoitola Lahdessa – tänne koirasi haluaisi tulla, jos voisi valita Käy tutustumassa meihin tarkemmin nettisivuillamme. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Näistä johtuen oman yritykseni tavoite on auttaa etenkin yksityisiä ihmisiä, mutta myös yrityksiä ja muita alan toimijoita heidän sisäilmaongelmissaan. 041 311 6859 (ti-pe 9.00-17.00) Mietityttääkö asuntosi kunto ja sisäilman laatu. vsk. nnääiihhiinn aassiiooiihhiinn Yleinen neuvonta Tarjouspyynnöt Tutkimussuunnitelmat Reklamaatiot Valtuutettu asiamies Asiantuntijalausunnot Työmaavalvonta (sisäilmakorjaukset) Koulutus / luennointi www.kotiterveeksi.fi Karoliina Viitamäki RTA C-21734-26-16 041 311 6734 (ti-pe 9.00 – 16.00) • koulutetut ja kokeneet hoitajat • hoitajien läsnäolo lähes 24/7 • yhteiset, tarvittaessa toisistaan erotettavat, viihtyisät tilat. Isommat ja näkyvämmät toimijat eivät yleensä palvele yksityisasiakkaita. 85 asiakirjojen tulkinnoissa ja laadinnoissa, asuntokauppoihin liittyvissä kysymyksissä ja mahdollisissa reklamoinneissa, mahdollisten kuntotutkimustarjouspyyntöjen laadinnassa, kosteusvauriokorjaustyömaiden valvonnassa, osaavien tahojen löytämisessä ja koulutusasioissa. Aika näyttää, kantaako tämä unelmani minua ja elänkö tällä. Elämästäni on tullut samalla hetkellä rauhallisempaa ja kuitenkin myös hektistä. Kun on kokonaan vastuussa omasta toimeentulostaan, aiheuttaa se aina välillä myös hieman huolta ja murhetta. Toimijoissa on myös suuria alueellisia eroja, eli asiantuntijoita ei ole tavoitettavissa kaikkialla Suomessa. Itselleen sopivan ja osaavan asiantuntijan löytäminen on vaikeaa. Erityisesti yksityisillä ihmisillä on haasteita löytää oikeaa tietoa ja apua, kun asunnossa epäillään sisäilmaongelmaa. Pienyrittäjyyttä ei ole tehty Suomessa helpoksi, mutta jos en olisi nyt lähtenyt kokeilemaan tätä, mitä nyt teen, olisin tullut varmasti katumaan sitä tulevaisuudessa. Asiantuntijatarjonta on laaja ja tekijöitä moneen lähtöön. Nykytekniikan ja etäyhteyksien kehittymisen myötä minulla on tarvittaessa mahdollisuus auttaa ihmisiä eri puolella Suomea
”Projektin päättyessä meillä on useita validoituja tuotteita, joiden avulla voidaan vakiinnuttaa kierrätysmateriaalivirtoja markkinoille. 86 POIMINTOJA VTT ja Itä-Suomen yliopisto saivat mittavan EU-rahoituksen teollisuusmuovien kierrätyksen ja uusien käyttökohteiden kehittämiseen VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat saaneet EU:lta yli 2,7 M€ rahoituksen muovien mekaaniseen kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyvään analytiikkaan ja teknologiakehitykseen. VTT:n koordinoiman EU-rahoitteisen PRIMUShankkeen tavoitteena on parantaa teollisuusmuovien kierrätysmahdollisuuksia sekä löytää kierrätysmuoville soveltuvia käyttökohteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53. Projektissa jalostetaan jätemuovia haastaviin autoteollisuuden sovelluksiin ja kodinkonelaitteisiin. Osuus on suurempi kuin EU:n komission vuonna 2021 julkistamassa Euroopan laajuisessa selvityksessä. Tutkimuksen mukaan jopa puolet mainoksista kertoi tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista tai -parannuksista vain hyvin yleisellä tasolla. ”Kaikissa prototyypeissä ovat toki omat haasteensa: auton sisäosien on kestettävä kolaritestien vaatimukset ja oltava esteettisesti onnistuneita, jääkaapissa muoviosat ovat kosketuksissa ruokaan ja sen vuoksi sääntely on erittäin tarkkaa ja jäähdytysjärjestelmän putkiosilla on kovat vaatimukset käytettävien aineiden ja lämpötilavaihteluiden vuoksi.” VTT Ympäristömainoksissa runsaasti kuluttajia harhaanjohtavia yleistyksiä Suomen ympäristökeskus SYKE tutki ympäristömarkkinointia Suomessa analysoimalla sosiaalisen median ja verkkolehtien mainoksia. ”Lainsäädännön mukaan yleistykset tulisi aina täsmentää markkinoinnissa, mutta laskentatuloksia tai täsmennettyä tietoa tarjosi vain kahdeksan prosenttia tutkimistamme mainoksista. Projektimme prototyypit ovat auton kojelauta, jäähdytysjärjestelmä ja sen kiinnikkeet, jääkaappi osoittamassa kierrätysmuovin soveltuvuutta ruokakontaktisovelluksissa sekä suljetun kierron esimerkki, missä pyykinpesukoneen etuluukun tiivisteet kierrätetään uusiksi tiivisteiksi”, Tenhunen-Lunkka kertoo. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joita hyödyntämällä kierrätysmuovin määrää muovituotteissa voidaan lisätä jopa 80 prosenttiin. Aineiston mainostajista pääosa oli kotimaisia yrityksiä, jotka edustivat niin palveluntarjoajia, kauppaa kuin tuotebrändejäkin. ”Kierrätysmuovia on saatava enemmän käyttöön korkean jalostusarvon tuotteisiin. vsk. Kaikista läpi käydyistä noin 4 500:sta mainoksesta ympäristöasioilla pyrki erottumaan noin kymmenen prosenttia. Tarkastelluista sosiaalisen median mainoksista pääosa kohdistui kuluttajille, mutta verkkolehdissä tavoiteltiin kuluttajia ja yrityksiä lähes yhtä usein. Yli puolet (56 %) tutkituista mainoksista oli monitulkintaisia, tai ne jättivät oleellisia asioita kertomatta. Mainosten väitteissä tuotiin esille esimerkiksi vastuullisuutta, ekologisuutta, luonnonläheisyyttä, luonnollisuutta, luonnonmukaisuutta tai ympäristöystävällisyyttä. Jos haluamme oikeasti korvata laajemmin neitseellisiä fossiilisia raaka-aineita, kierrätysmuoveja pitää hyödyntää muuallakin kuin kukkapurkeissa tai ämpäreissä”, sanoo VTT:n vanhempi tutkija ja projektipäällikkö Anna Tenhunen-Lunkka. SYKE eco. Mainonnan perusteella kuluttajat voivat luulla suurinta osaa mainostetuista tuotteista ympäristövaikutuksiltaan vähäisiksi, vaikka todellisuudessa väitteet koskivat vain jotakin osaa tuotteiden ympäristövaikutuksista”, sanoo tutkija Tero Heinonen SYKEstä. Verkossa tapahtuva mainosten kohdentaminen pyrittiin eliminoimaan tutkimuksessa. Kohdentamisen vuoksi yksittäisen ihmisen kohtaamissa mainoksissa ympäristömainosten osuus voi vaihdella. Projektissa jalostetaan erilaisia autoteollisuuden sekä elektroniikkaja sähkölaitemuovijätteitä haastaviin autoteollisuuden sovelluksiin ja kodinkonelaitteisiin
SYKEn ja Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa uusiosideaineina käytettiin muun muassa masuunikuonaa, kalkkiuunipölyä sekä polttolaitosten tuhkia ja pohjakuonia. Läjitetyt ruoppausmassat voidaan yhtä aikaa neutraloida ja lujittaa sekoittamalla niihin pH:ta nostavia sideaineita tai sideaineseoksia. Stabilointiin on perinteisesti käytetty sementtiä. Sen ansiosta Suomi saa ennennäkemättömän tarkkaa paikkatietoa. SYKE Kuva: Jan-Erik Eriksson. Tämän vuoksi ruoppausmassan neutralointi on usein tarpeen. 87 POIMINTOJA Ruoppausmassojen kovettaminen uusiosideaineilla vähensi päästöjä ja kustannuksia merkittävästi Ruoppausmassojen stabiloinnissa käytetyn sementin korvaaminen uusiosideaineilla voi vähentää päästöjä kymmenillä prosenteilla ja madaltaa selvästi toimenpiteen kustannuksia. Sideainereseptien optimointi on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä maamassojen ominaisuudet saattavat vaihdella paljon toisistaan. Metsähovin avulla Suomi hoitaa tärkeän osuutensa globaalien koordinaatistojen ylläpidossa, joka on YK:n kestävän kehityksen tavoite. Merenrantojen ruoppauksesta syntyneiden pehmeiden maamassojen stabiloiminen eli kovettaminen on tarpeen, kun maamassan päälle halutaan rakentaa. Sementin lisäksi on käytettävissä kuitenkin myös jätteiksi ja sivuvirroiksi luettavia sideaineita, joista osa ohjautuu nykyisin kaatopaikoille. vsk. Tulosten mukaan sementin korvaamisella teollisuuden jäteja sivuvirroista syntyvillä sideaineilla voidaan säästää merkittävästi myös kustannuksissa, sillä käytetyt sivuvirrat olivat selvästi halvempia kuin sementti. Tutkimus suoritettiin rajatulla koealalla Naantalin Matalahdella, joka toimii tämän vuoden asuntomessualueena. Raportin kirjoittajat arvioivat, että sementin korvaaminen on mahdollista vähintään osittain kaikissa stabilointikohteissa, tuottaen ilmastoja taloushyötyjä. Yhteiskunnan tarvitseman paikkatiedon lisäksi Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman tärkeä tehtävä on geodesian perustutkimus, johon kaikki paikkatieto viimekädessä pohjautuu. Uudistukset ovat kriittisen tärkeitä luotettavan paikkatiedon ylläpitämiseksi ja varmentamiseksi sekä alan perustutkimukselle. Tulokset käyvät ilmi Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Åbo Akademin tuoreesta tutkimuksesta. Geodesia eli maanmittausoppi on tiede, joka mittaa ja esittää maapallon kokoa ja muotoa sekä kohteiden sijaintia sen pinnalla. Ruoppausmassojen nosto maalle aiheuttaa esimerkiksi usein happamoitumisriskin ja johtaa sitä myöten haitta-ainevalumiin. Sijaintitietoa jopa millimetrien tarkkuudella – robottiautot ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkka arviointi mahdollistuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Metsähovin geodeettinen tutkimusasema Kirkkonummella tekee teknologiaharppauksen ottaessaan käyttöönsä uusitun mittalaitteiston. Tarkkaa paikkatietoa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin sekä liiketoimintaan älyliikenteestä metsätalouteen. Lisäksi stabilointityön tilaajan on arvioitava tapauskohtaisesti, minkälainen lujuus on vähintään saavutettava. Metsähovin havainnot yhdessä maailman muiden geodeettisten tutkimusasemien kanssa tuottavat mittaukset ja koordinaattijärjestelmät, jotka mahdollistavat paikannussatelliittien sekä Maata tutkivien satelliittien toiminnan. Tutkimus osoittaakin, että sementin korvaaminen on toimiva vaihtoehto myös tosielämässä. Sideaineilla saavutettiin rakentamisen mahdollistavat puristuslujuudet. Maanmittauslaitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2022, 53
Teemat ja aikataulut 2022 5. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. alv. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy
YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2022 ilmestyy 17.10. teemoilla ILMASTO, ILMANSUOJELU ja ILMANLAATU www.ymparistojaterveys.fi. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun
Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 % alv. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Tilauksiin lisätään toim. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3
Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. 10 %). Laboratorio-opas. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta. Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Tämän asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittävän käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja. alv
www.ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy Käy tutustumassa ja lukemassa ilmainen näköislehti verkkosivullamme! Lehdessä julkaistaan ympäristönsuojeluun, ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristötekniikkaan sekä alan lainsäädännön kehitykseen liittyviä artikkeleita KOULUTUKSET AMMATTILEHDET KIRJAT