Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RION-UUTUUDET!
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja. vsk. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. 3 Sinä olet siellä. Aikakauslehteen uppoudutaan
Oman asunnon siivoaminen, oikeaoppinen tuulettaminen ja asiallinen toiminta jätteiden kanssa vaikuttavat myös koko talon terveyteen ja viihtyisyyteen. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Hyvin toimivassa taloyhtiössä on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista ja kaikkien asumisviihtyvyydestä. vsk. Omalla kohdallani ilmoitus kesälomareissulle lähdöstä sai naapurin tarjoamaan tallistaan täksi ajaksi paikan pojan mönkijälle – yksi huoli vähemmän! Epämuodollinen kuulumisten vaihto naapureiden kanssa on tärkeää, mutta tärkeä on myös vuosittainen yhtiökokous. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. Kerrostalossa toiset asukkaat on otettava huomioon vähintään järjestyssääntöjä noudattamalla. Alkoi hymyilyttää itseäkin, vaikka aamu ei ollut ollut parhaasta päästä. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2023 ilmestyy 16.10. Omalla toiminnalla voi kuitenkin vaikuttaa myös taloyhtiön yhteisiin kustannuksiin, mikä on hyvä ymmärtää. As Oy -elämää Aamulla töihin lähtiessäni ihastelin kerrostalopihamme kukka-asetelmaa. Niitä pelargonioita ja leppäkerttuja katsoessani aloin itsekin miettiä, mitä minä voisin osaltani tehdä. Yksi naapuri oli tuonut jo aiemmin pelargonioita pihaa piristämään, ja nyt toinen oli maalannut kivistä leppäkertturyhmän hymyilemään ruukkujen viereen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Vielä en osaa sanoa, mutta yhteisöllisyyden siemen on istutettu! Kaarina Kärnä. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Taloyhtiön tarvitsemista remonteista ja niiden syistä on hyvä olla tietoinen muutenkin kuin asumiskustannusten kannalta. Pidemmistä poissaoloista on hyvä kertoa lähinaapureille jo turvallisuussyistä
vsk. Anniina Salmela ja Kaisa Mäntynen ........................................ 18 Terveydensuojelulain pätevyysjärjestelmän toimivuusarviointi Titta Manninen .............................................................................. 76 Hanna Elo ym., Koteja Vanhassa Raumassa ........... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 24 Arvioitavana asunnontarkastusprosessi Outi Lepistö ja Kristiina Suominen ............................................ 56 Uudistettu homekoiraohje ammattimaistaa homekoiratoimintaa Leena Stenlund .............................................................................. 46 Sisäilmassa havaittujen hajujen esiintyminen pientaloissa Piia Tamminen ............................................................................... .......................................................................6 Kunnat voivat arvioida Terveet tilat -toimintamallin mukaisia toimia sisäilma-asioiden hoidossa Katja Outinen, Joel Aaltonen ja Paavo Kero ............................14 Kuntakiinteistöjen sisäilman laatu – kuinka tilanne on kehittynyt viime vuosina. 50 Asuintalojen sisäilmahaasteet Leena Stenlund .............................................................................. 72 Kirjaesittelyt: Oona Laine, Aurin siivousrakkaus kirja .................... 60 Päivähoitotilojen hygieniaja siivouskäytännöt Helsingissä Paula Huttunen ja Tiina Rastas ................................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 5 • 2023 As Oy -elämää Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma – hyvän sisäympäristön puolesta Anniina Salmela ym. 32 PAH-yhdisteet rakennuksissa Riikka Airaksinen, Anniina Salmela ja Miia Pitkäranta ........ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 66 Uimahallien ja kylpylöiden valvontahanke Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontaalueella 2023 Eveliina Nieminen ......................................................................... 79. 38 Energiatehokas ilmanvaihto sisäilmaston hallinnassa Risto Kosonen ................................................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 78 Poimintoja ..................................................................................
Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Ihoja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Kuva: Pixabay.. 6 Anniina Salmela, erikoistutkija, FT, RTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman koordinaattori Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman sihteeristö Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma hyvän sisäympäristön puolesta Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. vsk. Terveet tilat 2028 -ohjelman päätavoite on tervehdyttää julkiset rakennukset sekä tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveysja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työja toimintakykyä sekä vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toimii neljällä osa-alueella: tiedolla vaikuttamisen, rakennusten ongelmatilanteiden, ihmisten hoidon ja tuen sekä koulutuksen.. Ohjelmassa on sen alusta asti painotettu erityisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, haittojen ehkäisyä sekä sairastuneiden kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toimeenpanee hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat toimenpiteet, jotka kuuluvat sosiaalija terveysministeriön vastuulle sekä tekee yhteistyötä Terveet tilat 2028 -ohjelman muiden toimenpidealueiden vastuutahojen kanssa, erityisesti rakentamisen prossien vahvistamisessa, osaamisen kartoituksessa ja koulutuksessa, viestinnässä ja seurannassa. Tähän artikkeliin on poimittu Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimia kuluneelta viideltä vuodelta. Ohjelman toimintakauden aikana on tuotettu laajasti tietoa neljällä ohjelman osa-alueella sisäilmatilanteiden ratkaisun tueksi. 7 K ymmenvuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma käynnistyi vuonna 2018. Kaikki ohjelman tuotokset löydät osoitteesta thl.fi/ sisailmaohjelma
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Uusimpana ohjeena on julkaistu Ohjeita koulutyöhön sisäilmatilanteessa (4), joka kokoaa yhteen kaiken Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa kouluympäristöön tuotetun tiedon. Työpaikoille suunnattu Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohje (5) on päivitetty. Yhteistyö työterveyslääkärin ja rakennusterveysasiantuntijan kesken on tärkeää. Mallin tavoitteena on tukea tilojen käyttäjien työkykyä, ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja mahdollistaa työntekijöiden työssä jatkaminen. Olosuhdearviointi tarvitaan, kun työterveyshuollosta halutaan arvio tilojen terveydellisestä merkityksestä työntekijöille. väistötilaratkaisuihin ja oppilaan yksilölliseen tuen tarpeeseen liittyen. Ohjeella tuetaan kuntien toimijoita kehittämällä sisäilmatilanteen selvitysprosessia edelleen ja tarjoamalla työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi, ohjeistetaan koulun henkilökuntaa sekä oppilaita ja huoltajia toimimaan sisäilmatilanteessa, kehitetään kouluterveydenhuollon toimintaa osana sisäilmatilanteen selvitysprosessia sekä ohjeistetaan kaikkia kouluympäristössä toimivia mm. Toimintamallin lisäksi on kuvattu erillisissä ohjeissa rehtorin (2) ja päiväkodin johtajan (3) vastuut yksiköissään, mikäli niissä ilmenee ongelmia sisäympäristöön liittyen. Vaikka ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmaan liittyviä ongelmia, sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. 8 Ohjeita ja tukea sisäilmatilanteiden ratkaisun tueksi Kouluille ja päiväkodeille on laadittu toimintamalli (1) sisäilmatilanteiden hallinnan tueksi. Mallissa kuvataan Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa on tuotettu tietoja ja ohjeita sisäilmassa oireita kokevien tueksi kuten ”Sisäilmaan liittyvään oireiluun saa apua ja tukea” -video (9).. Ohje soveltuu toimistojen sekä koulujen, päiväkotien ja sosiaalija terveysalan tilojen sisäilmastoselvityksen ja olosuhdearvioinnin tekemiseen. Samalla julkaistiin päivitetty Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa -ohje (6), joka on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollolle, erityisesti työterveyslääkäreille. Osaksi työpaikkojen työkykyjohtamista on kuvattu työkyvyn tuen malli sisäilmatilanteisiin (7). vsk
9 esimerkkien avulla, mitä tuki työyhteisölle ja työntekijälle tarkoittaa sisäilmatilanteen eri vaiheissa. Näistä uusin “Kosteusja mikrobivauriokorjausten jälkeinen siivous ja irtaimiston puhdistus” -ohje (18) kuvaa työvaiheet aina korjaustyön suunnittelusta työn loppuunsaattamiseen. Oppimateriaali sisältää perustietoa sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä ja terveysvaikutuksista sekä sisäilmaan liitetystä oireilusta. Terveydenhuollolle on tuotettu myös ”Tietoa oireilusta sisäympäristössä terveydenhuollon ammattilaisille” -tietokortti (11). Ohjeessa kannustetaan kaikkia kotitalouksia tunnistamaan oma sähkönkulutuksensa ja sitä kautta säästömahdollisuutensa. Samalla kuvataan myös työntekijän ja esihenkilön hyviä toimintatapoja työkyvyn ja työyhteisön tukemisessa, kun työpaikalla ilmenee sisäilmaan liitettyjä ongelmia. Mallissa on esitelty myös rakennuksen ja työtilojen ylläpitoon ja käyttöön liittyviä toimia. Tämän lisäksi on kuvattu toimintamalli asunnon sisäilmaa heikentävien tilanteiden hoitamiseen (19), joka on suunnattu niin asunto-osakeyhtiöille ja omakotitalojen omistajille kuin vuokralla asuville. Sähkön riittävyyden vuoksi koottiin yhteen ohjeita, joilla kodin energiankulutuksesta voi nipistää ympäristöterveysnäkökulma huomioiden ilman, että asukkaiden terveys tai rakennuksen kunto kärsii. Asumisterveys on huomioitu myös energiansäästökysymyksissä (20). TerveyskyläPro:n verkkokurssilla opitaan, mitä on otettava huomioon, kun potilaan oireilun syyksi epäillään sisäilmaa. Ohjetta voi soveltaa myös sellaisissa remontoitavissa asunnoissa, joissa ei ole kosteustai mikrobivaurioita. Kurssi on suunnattu erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille, mutta sopii kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Ohjeita terveydenhuollolle ja koulutusta Terveydenhuollolle on julkaistu uusi koulutuskokonaisuus, joka perehdyttää terveydenhuollon ammattilaisen sisäilmaan liitettyyn oireiluun (10). Kyselyiden avulla on suunniteltu ja suunnattu toimenpiteitä sekä terveydenhuollon ammattilaisen työn tueksi että oireita kokevien auttamiseksi. Suomessa asuvien käsityksiä elinympäristön terveysriskeistä, erityisesti sisäilman. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmä on julkaissut kannanoton liittyen termien ”sisäilmasairaus”, ”hometalosairaus” tai ”homesairaus” käyttöön (16). Niiden käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. vsk. Materiaali paneutuu toimistotyyppisten tilojen ja vastaavien, kuten koulujen, sisäilmatilanteisiin. Toimintaohjeita kotitalouksille Erityisesti yksityishenkilöille ja asuntoihin suunnattuja ohjeita sisäilmaa heikentävien tilanteiden varalle on kehitetty ohjelmassa. Toimintamalli kattaa sisäilmaan liittyvät tilanteet havainnoista korjaukseen. Termien käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Terveydenhuollon osaamisja tietotarpeita on selvitetty ohjelman aikana useilla kyselyillä, jotka on toimitettu muun muassa perusterveydenhuoltoon, ml. Lisäksi on julkaistu kannanotto liittyen sisäympäristöissä oireilevien siirrosta erityispuhtaisiin tiloihin, sen riskeistä ja selvitystarpeista (17). Työpaikan esihenkilöille ja työntekijöille on koottu Sisäilma työpaikalla -oppimateriaali (8). Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä seuraa myös STM:n asettaman työryhmän päivitystyötä koskien suositusta sisäilmaan liittyvästä oireilusta ja sen diagnosoinnista. neuvolat ja kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoitoon ja työterveystoimijoille (12–15)
Kyselyiden tulokset ohjaavat Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimia sisäilmahaittojen vähentämiseksi. Uusimmat katsaukset koskevat väestön altistumista puolihaihtuville orgaanisille yhdisteille (SVOC) ja altistumiseen liittyviä terveysriskejä (22) sekä asuntojen, koulujen, päiväkotien ja toimistojen sisäilman pienhiukkasille ja hengitettäville hiukkasille altistumista (23). Lisäksi on julkaistu myös katsaukset teollisista mineraalikuiduista toimistotyyppisissä työtiloissa, niiden esiintymisestä, altistumisen arvioinnista, terveysvaikutuksista ja päästöjen hallinnasta (26), mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävistä menetelmistä kosteusvauriokohteissa (27) sekä kosteusvaurioindikaattorimikrobien roolista mikrobikasvuston määrittämisessä rakennusmateriaalista (28). Ohjelman vaikutusten Kuva:Pixabay.. vsk. Näiden lisäksi on koottu viimeisin tutkimustieto suomalaisen väestön altistumisesta haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC) ja altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä, pitoisuustasoista ja yleisimmistä yhdisteistä toimistotyyppisissä työympäristöissä (24) ja kodeissa (25). Ohjelmassa on julkaistu myös useita artikkeleita kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. 10 osalta, ja väestön kokeman sisäilmaan liitetyn oireilun yleisyyttä ja tyytyväisyyttä kodin sekä työpaikan sisäilmaan on selvitetty vuosina 2018 ja 2022 (21). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Ohjelmassa on koottu tietoa myös väistöja erityispuhtaiden tilojen käytöstä työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa ja sisäilmastoja tilaratkaisuihin liittyvien toimintatapojen nykytilasta (31) sekä hyvinvointiin vaikuttavista kuormitusja voimavaratekijöistä toimistoympäristössä (32). Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma jatkossa Vuonna 2023 kymmenvuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on toimintakautensa puolivälissä. Ohjelman toimijat ovat myös päivittäneet verkkosivujaan ja lisänneet sinne kattavasti tietoa muun muassa sisäympäristötekijöistä, sisäympäristössä oireiluun vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista, joilla oireita voidaan helpottaa. Näistä esimerkkinä aikakauslehti Duodecimissa julkaistu artikkeli koskien sisäilmaan ja terveyteen liittyvää tutkittua tietoa (29) ja Environmental Health -tiedejulkaisu liittyen koulurakennuksen sisäilman laatuun ja sen arviointiin oppilaiden oireilun perusteella (30). Tutkimusta ja viestintää sisäilmatilanteista Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa on julkaistu useita katsauksia, jotka käsittelevät suomalaisten altistumista sisäympäristön epäpuhtauksille. Lisäksi sivuilla on ohjeistusta, miten toimia, jos epäilee sisäilmaan liittyvää ongelmatilannetta esimerkiksi kodissa, koulussa tai työpaikalla
Kuntakysely 2023 on toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 5. Keränen H, ym (2021). Muutosta muun muassa väestön käsityksissä ja tiedoissa sekä sisäilmaan liitettyjen oireiden yleisyydessä voidaan verrata vuoteen 2018 ja lisäksi kansainvälisiä eroja vuonna 2023. https:// tilatjaterveys.fi/-/sisailmaan-liittyvaanoireiluun-saa-apua-ja-tukea. Nyt kysely on toistettu kansallisesti vuonna 2022 ja vuonna 2023 toteutettu ensimmäisen kerran myös kansainvälisesti. Salmela A, ym (2023) Ohje päiväkodin johtajille sisäilmatilanteeseen. Työterveyslaitos (2022) Sisäilma työpaikalla -oppimateriaali. Työterveyslaitos, Tietoa työstä. 9. Filha ry (2023) Sisäilmaan liitetty oireilu aikuisilla – miten tutkin, tuen ja hoidan.. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman käynnistyessä vuonna 2018 toteutettiin Kansallinen sisäilmakartoitus 2018 -väestökysely ensimmäisen kerran. Kiitokset Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma haluaa kiittää kaikkia sidosryhmiä, jotka työllään ovat osallistuneet ohjelmaan ja edistäneet ohjelman tavoitteita sisäympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kysely toistaa aiemmin vuonna 2019 toteutetun Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä (SisäNyt) -hankkeen kuntakyselyn. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2022_062. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2023_009. Reijula K, ym (2022) Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. Työterveyslaitos 2021. vsk. Salmela A, ym (2023) Ohjeistus koulutyöhön sisäilmatilanteessa. Työkyvyn tuen käytännöt työpaikoille sisäilmatilanteisiin. Tämän artikkelin kirjoittamiseen osallistui Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman sihteeristö: Anne Hyvärinen, Juha Pekkanen, Kati Huttunen ja Kaisa Jalkanen THL:stä; Sanna Lappalainen, Kristiina Kulha, Elina Tulenheimo-Eklund, Aki Vuokko ja Hanna Keränen Työterveyslaitoksesta; Tuula Vasankari ja Heli Granlund Filha ry:stä; Vesa Pekkola STM:stä; Sari Mäki Hengitysliitosta; Katariina Ijäs Allergia-, Ihoja Astmaliitosta sekä Mervi Ahola Sisäilmayhdistyksestä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2021_032. 6. Tällä kyselyllä kerättiin tietoa kuntien sisäilmatilanteesta, toimintatavoista ja kehityskohteista sekä tulevaisuuden näkymistä sisäilmatilanteisiin liittyen. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2023_033. Isokääntä P, ym (2022) Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi: Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. 8. 10. 4. https://www.ttl. 11 tarkastelemiseksi on käynnistetty toimenpiteitä. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman väliarviointiseminaari järjestetään Helsingissä 13.3.2024. 3. Ilmoittautuminen seminaariin avataan loppuvuodesta 2023. Työ-terveyslaitos, Tietoa työstä. Salmela A, ym. Jalkanen K, ym (2022) Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa. fi/oppimateriaalit/sisailma-tyopaikalla. (2022) Ohjeistus rehtoreille sisäilmatilanteeseen. Moninäkökulmaisen toimintamallin yhteiskehittäminen asiantuntijoiden kyselyja työpaja-aineistojen avulla. 2. Ohjelman väliarvioinnin tulokset tulevat ohjaamaan Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimenpiteitä hyvän sisäympäristön puolesta seuraavan viiden vuoden ajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 7. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman (2023) Sisäilmaan liittyvään oireiluun saa apua ja tukea. Lähteet 1
Wallenius K, ym (2023) Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa. 17. Jalkanen K, ym (2022) Toimintamalli sisä-ilmatilanteiden hoitamiseen asunnoissa. 19. Työterveyslaitos 2020. 25. Pekkanen J, ym. 31. 30. Työterveyslaitos (2020) Tietoa oireilusta sisäympäristössä terveydenhuollon ammattilaisille. 2019;27,18(1):115. Työterveyslaitos 2023. Filha ry (2020) Terveydenhuollon ammattilaisten koulutustarpeet sisäilmasta oireilevan potilaan hoidossa. THL, Työpaperi 2023_022. Wallenius K, ym (2023) Sisäympäristöissä esiintyvät puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC). Kansallinen sisäilmakartoitus 2018 ja 2022. 23. vsk. Salmela A, ym (2022) Kouluterveydenhuollon käytännöt sisäilmatilanteessa. 15. Tuomi T, ym (2020) Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa: Esiintyminen, altistumisen arviointi, terveysvaikutukset ja päästöjen hallinta. Juntunen M, ym (2022) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa: Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset. 26. Vuokko A, ym (2021) Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä: työterveyshuollon näkökulma. Yli-Tuomi T, ym (2023) Katsaus sisätilojen PM2.5ja PM10-hiukkasista. www.thl.fi/sisailmaohjelma. Työterveyslaitos 2021. Wallenius K, ym (2021) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä: Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset. 22. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2021_069. (2022) Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys. Environmental Health. Sisäilma-yhdistys, raportti 40. Leppänen H, ym (2022) Mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävät menetelmät kosteusvauriokohteissa: kirjallisuuskatsaus. Viljamaa A, ym (2022) Kosteusvaurioindikaattorimikrobien rooli mikrobikasvuston määrittämisessä rakennusmateriaalista: aineistokatsaus. 18. Lappalainen S, ym (2020) Väistöja erityispuhtaiden tilojen käyttö työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa: sisäilmastoja tilaratkaisuihin liittyvien toimintatapojen nykytilanne. THL, Tutkimuksesta tiiviisti: 2022_044. 14. 21. Salmela A (2022) Huomioi energiasäästötoimien vaikutus asumisterveyteen. 24. Työterveyslaitos 2023.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 29. Sisäilmayhdistys, rapotti 41. www.thl.fi/sisailmaohjelma. 20. Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2021) Sisäympäristöissä oireilevien siirto erityispuhtaisiin tiloihin – riskit ja selvitystarpeet. 13. Savelieva K, ym (2019) Associations between indoor environmental quality in schools and symptom reporting in pupil-administered questionnaires. THL, Tiedä ja toimi. 27. Väestön altistuminen ja terveys-riskit. 28. Työterveyslaitos, 2020. Salmela A, ym (2023) Neuvoloiden käytännöt sisäilmatilanteessa. THL, Työpaperi: 2022_053. www.thl.fi/ sisailmaohjelma. Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2020) Asiantuntijaryhmän kannanotto: Sisäilmasairaus-termin käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita. 32. 16. Duodecim: 2023139(1):31–7. Työterveyslaitos 2021. THL, Työpaperi: 2022_056. 12 11. Juntunen M, ym (2021) Ohje asuntojen kosteusja mikrobivauriokorjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistamiseen. THL, Työpaperi: 2022_005. 12
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. vsk. 050 356 9452 • toimisto@brado.fi www.ymparistojaterveys.fi Seura a meitä !. alkaen sisailmayhdistys.fi Keski-Suomi | Savo | Karjala | Pirkanmaa brado.fi Rakentamisen Koutsi palvelee sisäilmaja kuntotutkimuksien sekä korjaushankkeiden rakennuttamisen tehtävissä. 13 Ilmoittautuminen 20.9
Toimintamalli tiivistää ohjelman kuntia varten tuottaman tiedon helposti saavutettavaan ja omaksuttavaan muotoon, jotta kynnys kehittää ennakoivaa kiinteistönpitoa madaltuisi ja toimivat periaatteet saataisiin laajasti käyttöön. Terveet tilat 2028 -ohjelman tuottama työkalu mahdollistaa kunnan toimintatapojen vertaamisen Terveet tilat -toimintamallin suosituksiin. Tarkoituksena onkin houkutella kuntia tarkastelemaan omia sisäilmakäytäntöjään uusista näkökulmista ja antaa käytännönläheisiä ratkaisumalleja sisäilmastrategian valmisteluun. Kymmenvuotisen Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. 14 S yksyllä 2020 julkaistu Terveet tilat -toimintamalli kokoaa yhteen sisäilmaasioiden ratkaisemiseen ja kiinteistökannan hallintaan liittyviä ohjeistuksia, neuvoja ja kuntien hyviä käytäntöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Katja Outinen, hankejohtaja, johtava asiantuntija Valtioneuvoston kanslia, Terveet tilat 2028 –ohjelma Joel Aaltonen, suunnittelija Valtioneuvoston kanslia, Terveet tilat 2028 -ohjelma Paavo Kero, johtava asiantuntija FCG Finnish Consulting Group Oy Kunnat voivat arvioida Terveet tilat -toimintamallin mukaisia toimia sisäilma-asioiden hoidossa Uusi arviointityökalu tukee kuntia ennakoivassa kiinteistönpidossa ja sisäilmahaasteiden ennaltaehkäisyssä sekä ratkaisemisessa. vsk. Terveet tilat -toimintamalli muodostaa toimenpideohjelman ytimen.. Strategiaansa jo toteuttaville toimijoille toimintamalli tarjoaa laajasti luotettavia lähteitä yksityiskohtien hiomiseen
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kuntien työntekijöille ja viranhaltijoille suunnattu verkosto on mahdollistanut ohjelman suoran viestinnän sisäilma-asioiden kannalta avaintehtävissä toimivien henkilöiden kanssa. Osa-alueet tukevat toisiaan ja kulkevat monilta osin limittäin – tämä korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä toimivan sisäilmastrategian toteuttamisessa. Kunnilta kunnille – parhaat toimintatavat laajaan käyttöön Toimintamallin sisällön suunnittelussa on hyödynnetty kuntien osaamista ja kokemusta mahdollisimman laajasti. Terveet tilat 2028 -ohjelma ja sen yhteistyökumppanit tuottavatkin jatkuvasti uutta tutkittua tietoa, joka täydentää sisäilma-asioiden osaamista ja auttaa valmistautumaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Toimintamalli on suunniteltu jatkuvasti kehittyväksi ja päivittyväksi, jotta saatavilla on aina ajantasaisin ja laadukkain mahdollinen tieto. Verkostolle säännöllisesti järjestettävät ajankohtaisia sisäilmakysymyksiä käsittelevät webinaarit ovat olleet suosittuja, ja kuntiin on muodostunut sisäilma-asioita aktiivisesti seuraava ja tietoa omiin organisaatioihinsa sekä verkostoihinsa levittävä ryhmä.. Yhteisissä työpajoissa ja webinaareissa kootut kokemukset ja ideat loivat mallin perustan ja toivat valmisteluun käytännönläheisen näkökulman. Suurena apuna toimintamallin periaatteiden käyttöön viemisessä on ollut kuntien Terveet tilat -verkosto. Kokonaisvaltainen lähestymistapa ottaa huomioon koko ennakoivan kiinteistönpidon kirjon kuntien palveluohjelman suunnittelusta sisäilmatilanteiden viestintään. vsk. 15 Terveet tilat -toimintamalli koostuu neljästä eri osa-alueesta, joita ovat kiinteistökannan hallinta, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, rakentaminen ja korjaaminen sekä sisäilmatilanteiden hallinta
Vastauksien pisteytyksessä painottuvat olennaisimmat kehityskohteet Työkalun vastauksien pisteytystä on painotettu merkittävimpien osa-alueiden korostamiseksi. Käyttö ja ylläpito -osiossa keskitytään kiinteistökannan operatiiviseen hallintaan. Tarkoituksena on myös kannustaa kuntia löytämään omannäköisiään ratkaisuja ja tukea kuntien välistä yhteistyötä. Tärkeää on antaa konteksti erilaisten toimenpiteiden merkitykselle ja kertoa selvästi, mitä niiden ”kuntoon laittamisella” voidaan saavuttaa. Samalla työkalu vahvistaa käyttäjän tietoja hyvistä käytänteistä ja toimintamallin yksityiskohdista. Valitsemalla kiinteistökannan hallinta -osion pääsee vastaamaan kysymyksiin edustamansa kunnan palveluohjelmasta ja kuntastrategiasta, sisäilmatilanteiden hallinta -polulla puolestaan sisäilmatilanteisiin liittyvästä viestinnästä ja haittailmoitusten tekemisestä. vsk. Arviointityökalun avulla kunnat siis voivat arvioida omia toimintatapojaan suhteessa Terveet tilat -toimintamalliin koottuihin suosituksiin. Kartalle on sijoiteltu myös inforuutuja, jotka antavat lisätietoja ja lähteitä läpi käytyihin aiheisiin. Kiinteistökannan hallintaa käsittelevässä osiossa painotetaan kokonaisvaltaista kiinteistökannan hallintaa ja strategisen suunnittelun merkitystä. Terveet tilat 2028 -ohjelman nettisivuilla (tilatjaterveys.fi) julkaistava interaktiivinen työkalu auttaa käyttäjää vertailemaan oman kuntansa toimintatapoja Terveet tilat -toimintamallin suosituksiin. Esiin on nostettu myös kuntia, joissa mallin käytäntöjä on hyödynnetty ja sisäilmaan liittyviä haasteita on pystytty ratkaisemaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Arviointityökalu pisteyttää annetut vastaukset. Toimintamallin periaatteita vastaavat käytännöt kerryttävät pisteitä, kun taas merkittävät puutteet jättävät käyttäjän nollille. Tulosten avulla voidaan osoittaa toimintamallin käytäntöjen toteutuminen omassa arjessa. Arviointityökaluun saapuvan eteen aukeaa kartta Terveet tilat -toimintamallin osa-alueisiin. Tavoitteena on määrittää pitkän aikavälin investointitarpeet, tunnistaa tärkeimmät strategiset tavoitteet sekä arvioida kiinteistökannan tehokkuutta ja vaikutuksia kunnan toimintaan. Tavoitteena on varmistaa, että kiinteistöjen käyttö on taloudellisesti kestävällä tasolla ja ylläpito tapahtuu tehokkaasti.. Arviointityökalu täydentämään toimintamallia Syksyllä valmistuva arviointityökalu on uusin keino vahvistaa kuntien sitoutumista toimintamallin periaatteisiin. Kunta, jossa on käytössä kaikki toimintamallin sisäilman laatua parantavat ja kiinteistökannan hallintaan liittyvät toimintatavat, saa täydet pisteet. Poluilla kohdattavat tehtävät vaihtelevat yksinkertaisista kyllä/ei-kysymyksistä monivalintoihin ja avoimiin vastauskenttiin. Siinä painotetaan sisäisten vuokrien, ylläpitokustannusten ja energiankulutuksen seurantaa ja arviointia. Tämä auttaa keskittymään strategisesti tärkeimpiin näkökohtiin sekä erottamaan olennaiset kehityskohteet. Vastauksiinsa voi siis panostaa enemmän tai vähemmän riippuen siitä, mihin käyttötarkoitukseen tuloksia käyttää. Käyttäjä valitsee osa-alueista yhden ja avaa kysymyspolun. 16 Toimintamallin perusteita on pyritty tiivistämään esimerkiksi esitteisiin, huoneentauluihin ja animaatiovideoihin, jotta sen periaatteet tulisivat tutuiksi ympäri Suomea muillekin kuin sisäilma-asioiden parissa toimiville kuntien työntekijöille. Tavoitteena on luoda helppokäyttöinen apuväline, jolla kunnat voivat hahmottaa ja seurata sisäilmakäytäntöjensä kokonaiskuvaa
Kukin osa-alue sisältää tärkeitä näkökohtia, joita kunta voi hyödyntää kiinteistökannan tehokkaassa ja strategisessa hallinnassa sekä kiinteistöjen optimaalisessa ylläpidossa ja kehittämisessä. Painotukset auttavat tunnistamaan osaalueiden merkityksen suhteessa toisiinsa ja auttavat organisaatiota keskittymään strategisiin painopisteisiin. Tulosten avulla sihteeristö saa myös vihjeitä ohjelman mahdollisia tulevia painotuksia varten. Tuloksista saadun kokonaiskuvan läpikäyminen esimerkiksi kunnan sisäilmaryhmässä voi myös avata uusia näkökulmia työhön. Tuloksia tarkastellessa on tietysti huomioitava, että yhtä totuutta toimivasta ennakoivasta kiinteistönpidosta ei ole, vaan kunnilla voi olla myös omia laadukkaita toimintatapojaan, jotka eivät mahdu Terveet tilat -toimintamallin muottiin. 17 Sisäilmatilanteiden hallinta -osiossa painotetaan sisäilmatilanteiden ennaltaehkäisyä ja hyvän sisäilman merkitystä. vsk. Arviointityökalu julkaistaan syksyllä Terveet tilat -ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.tilatjaterveys.fi/arviointityokalu. Kuntien vastaukset jäävät Terveet tilat -ohjelman sihteeristön tietoon nimettöminä. Keino seurata oman kunnan toimintatapojen kehitystä Tarkastelemalla eri osa-alueiden pisteytystä työkalun käyttäjä voi tunnistaa, missä omalla kunnalla on kehittämisen varaa. Näiden neljän osa-alueen avulla työkalu tarjoaa monipuolisen ja kattavan työkalun kiinteistökannan hallintaan. Tavoitteena on varmistaa, että kiinteistöjen rakentaminen ja korjaaminen tapahtuvat suunnitelmallisesti ja tarpeiden mukaisesti. Toivommekin kyselyn herättävän keskustelua myös kuntien sisällä ja avaavan yhteydenpidon myös aiemmin toisilleen etäisiksi jääneiden tahojen välillä. Ne auttavat kunnan organisaatiota ylläpitämään terveellisiä sisäilmaolosuhteita, reagoimaan nopeasti mahdollisiin sisäilmatilanteisiin ja viestimään avoimesti ja aktiivisesti tilanteiden käsittelystä käyttäjille. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että kyselyn täyttäjä selvittää vastaukset kysymyksiin, joihin ei oman kuntansa osalta ole vastauksesta varma. Rakentamisen ja korjaamisen osiossa keskitytään suunnitelmalliseen lähestymistapaan rakennusja korjaushankkeissa, jotta kiinteistöt säilyvät toimintakunnossa ja vastaavat kuntalaisten tarpeita ja vaatimuksia. Tallennuksen yhteydessä kysely lähettää vastaajalle sähköpostitse linkin, jonka avulla kyselyyn voi palata. Osa-alueella otetaan huomioon muun muassa korjaustarpeiden arviointi, toimittajien valinta, kustannustehokkuus sekä hankkeiden suunnitelmallinen toteutus ja dokumentaatio. Tavoitteena on selvittää, miten kuntastrategiassa mainitut sisäilma-asiat vaikuttavat kiinteistökantaan ja mitä toimenpiteitä tarvitaan sisäilmatilanteiden vähentämiseksi. Kuntien antamien vastausten perusteella toivomme myös saavamme yleistä tietoa toimintamallin toteutumisesta Suomen tasolla. Käymällä kyselyn läpi tasaisin väliajoin on helppoa seurata oman kuntansa toimintatapojen kehitystä. Arviointityökalua pääsee kokeilemaan kuka tahansa aiheesta kiinnostunut.. Arviointityökalu on mahdollista täyttää yhdellä istumalla, mutta se on mahdollista myös tallentaa ja täyttää vaikkapa monessa osassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Arviointityökaluun luodun pisteytyksen pohjalta saadaan suuntaa-antavia tuloksia käytäntöjen yleisyydestä. Työkalu on suunniteltu erityisesti kuntien työntekijöille, mutta vastaukset voi oman kuntansa osalta selvittää kuka tahansa oman asuinpaikkansa järjestelyistä kiinnostunut. Työkalun paljastamat erinomaiset tulokset toimivat tietysti todisteena kunnassa tehdystä laadukkaasta sisäilmatyöstä ja niistä voi olla hyödyllistä kertoa julkisestikin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 18 Anniina Salmela, erikoistutkija, FT, RTA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaisa Mäntynen, erityisasiantuntija, FM, Suomen Kuntaliitto Ry Kuntakiinteistöjen sisäilman laatu – kuinka tilanne on kehittynyt viime vuosina. Kuntien panostus omistamiensa rakennusten sisäilman laatuun onkin lisääntynyt viimeisen 5 vuoden aikana, eritoten kouluja päiväkotirakennuksissa. Valtakunnallisilla hankkeilla on pyritty viime vuosien aikana kehittämään kuntien toimintatapoja kiinteistönhallinnassa sekä sisäympäristöasioissa. Kunnat arvioivat, että tänä päivänä merkittävät sisäilmaongelmat ovat vähentyneet heidän omistuksessaan olevassa kiinteistökannassa.. vsk
Kuntien kiinteistökannan tila vuonna 2019 SisäNyt-hankkeessa toteutetun kuntakyselyn perusteella merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyi vuonna 2019 kuntien omistamissa peruskouluissa ja lukioissa 18 %, päiväkodeissa 11 %, sosiaalija terveystoimen rakennuksissa 13 %, toimistorakennuksissa 13 %, liikuntatiloissa, urheiluhalleissa, uimahalleissa jne. Terveet tilat -toimenpideohjelman käynnistyessä aloitettiin myös selvitys Suomen julkisen ja yksityisen rakennuskannan sisäilman laadusta, nykytilanteesta ja kehityksestä. Nyt viisi vuotta myöhemmin on tarpeen katsoa, mikä kuntien kiinteistökannan tila on ja onko siinä tapahtunut muutoksia verrattuna vuoteen 2019. Mineraalija villakuituihin liittyvät ongelmat olivat yleisempiä kuin kemiallisiin yhdisteisiin liittyvät ongelmat (esimerkiksi VOC, ammoniakki, PAH). Aiemmin SisäNythankkeessa toteutettu kysely on nyt toistettu THL:n ja Kuntaliiton yhteistyönä osana Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman väliarviointia. Radon ja asbesti olivat harvinaisempia syitä sisäilmaongelmien taustalla. Toteutettua kyselyä täydennettiin soveltuvin osin Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa (SisäPri) (3) sekä Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) (4) -hankkeiden kuntakyselyiden kysymyksillä. Kuntastrategiassa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ottaen huomioon muun muassa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen, omistajapolitiikan sekä elinympäristön kehittämisen. vsk. Tuolloin merkittävimpiä toimenpiteitä, joilla kuntien sisäilmaongelmia oli saatu vähenemään, olivat rakennuskannan ylläpitoon ja korjauksiin panostaminen sekä rakennuskannan uudistaminen. Kiinteistökannan ikärakenteellinen ongelma ja riittämättömät investoinnit nähtiin tällöin merkittävimpänä taustasyynä sisäilmaongelmille.. 19 H allitus hyväksyi toukokuussa 2018 periaatepäätöksen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta (1), jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Yleisimmäksi syyksi todettujen sisäilmaongelmien taustalla nähtiin tuolloin ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet (tekniset syyt). Hankkeessa saadun lähtötiedon perusteella on pyritty kehittämään kuntien toimintatapoja ja lisäämään ohjeistusta liittyen sisäympäristöihin ja kiinteistökannan hallintaan. Tällä tietotarvekuvauksella päivitettiin SisäNyt-hankkeessa (2) nykytilatieto sisäilmakäytänteistä ja sisäilman laadusta kuntien kiinteistökannassa. Ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö, huolto ja puhdistus nousivat myös merkittäväksi toimenpiteeksi. Kunnat eivät kuitenkaan olleet voineet osoittaa tarpeeseen nähden riittäviä taloudellisia resursseja uudisja korjausinvestointeihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Seuraavaksi yleisimmäksi nousivat kosteusja homevauriot (biologiset syyt). Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla indikoi yleensä myös parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. 5 % ja muissa kunnan palvelutiloissa (kirjastot, teatterit, museot jne.) 8 % rakennustyyppien kokonaisneliömäärästä. Myös lämpötilaan, ilman kuivuuteen/kosteuteen tai vetoisuuteen liittyvät ongelmat olivat melko yleisiä. Hankkeessa todettiin, että kunnissa, joissa sisäilma-asiat oli nostettu strategiaan, oli tehty kattavammin palveluverkkosuunnitelmia sekä laadittu kirjallisesti kuvattu toimintamalli sisäilmaongelmien käsittelystä
20 Nykytila kunnissa Nyt tehdyn kyselyn perusteella kuntien kiinteistökannan hallinta on parantunut viimeisen 5 vuoden aikana ja sisäympäristöön liittyviä ongelmatilanteita pystytään yhä useammin ennalta ehkäisemään. Kun sisäympäristöön liittyvät kysymykset on huomioitu mm. Vastaajien näkemys kuntien sisäilmatilanteesta kouluissa ja päiväkodeissa. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy vuoden 2023 kyselyn perusteella 5–10 % rakennusten kokonaisneliömäärästä (kuva 2): peruskouluissa ja lukioissa 8,3 %, päiväkodeissa 5,8 %, sosiaalija terveystoimen rakennuksissa 9,5 %, toimistorakennuksissa 9,2 %, liikuntatiloissa, urheiluhalleissa, uimahalleissa jne. kuntastrategiassa ja toimialakohtaisissa strategioissa, on tämän myötä kuntien kiinteistökantaa saatu uudistettua ja korjattua suunnitelmallisesti. vsk. 5,9 % ja muissa kunnan palvelutiloissa (kirjastot, teatterit, museot jne.) 4,6 % rakennustyyppien kokonaisneKuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kuntien panostus omistamiensa kiinteistöjen kuntoon näkyy sisäilmatilanteen kohenemisena, erityisesti kouluja päiväkotirakennusten osalta (kuva 1). Lisäksi kunnissa on luotu uusia ja kehitetty jo olemassa olevia toimintamalleja sisäympäristöön liittyvien ongelmatilanteiden hallintaan, kuten haittailmoitusten nopeaan reagointiin. Kuntien näkemyksen mukaan tilojen omistaminen kunnan omassa taseessa vähenee tulevaisuudessa ja hallinta lisääntyy yhtiömuotoisen omistamisen kautta omassa kuntakonsernissa sekä leasing-sopimuksilla että tilojen vuokraamisella ulkopuoliselta taholta. Kyselyn mukaan erityisesti koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelmia on otettu osaksi ohjaavaa toimintaa. (4). Kunnat ovat panostaneet muun muassa kiinteistökannan uudistamiseen ja peruskorjauksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Vaikka merkittävien sisäilmaongelmien määrä on vähentynyt kyselyn perusteella, aiheuttaa alhainen vastaajien määrä sekä hajonta epävarmuutta tuloksiin. Terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan omistamat toimitilat siirtyivät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan. Yhtä yleisenä kosteusja homevaurioiden kanssa havaittiin kemialliset yhdisteet, kuten VOC, ammoniakki ja sisäilman muut kemialliset yhdisteet (PAH yms.). 21 liömäärästä. Sosiaalija terveystoimen rakennukset Tilanne kuntien kiinteistökannassa on muuttunut merkittävästi vuoden 2019 jälkeen. Yksittäiset arviot neliömäärien osalta kuitenkin vaihtelivat ja 90 %:n välillä (min-max arvot) ja kuntakokoluokittain oli eroja merkittävien sisäilmaongelmien yleisyydessä. vsk. Kuva 2. Kun tuloksia katsotaan kuntakokoluokittain, on esimerkiksi suurissa kunnissa (yli 100 000 asukasta) tilanne pysynyt samana peruskoulujen ja lukioiden sekä päiväkotien osalta, mutta liikuntaja muiden palvelutilojen osalta heikentynyt. Hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alussa vaikuttaa kuntien kiinteistöstrategiaan. Myös hyvinvointialueuudistuksella voi olla vaikutusta. Sisäilmaongelmien syyt liittyvät kyselyn perusteella keskimäärin yhä useammin olosuhteisiin, kuten ilmanvaihdon ongelmiin, tunkkaisuuteen (CO 2 ), painesuhteisiin (tekniset ongelmat) sekä lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen sekä vetoongelmiin. Siinä missä kosteusja homevauriot olivat vielä viisi vuotta sitten toiseksi yleisin ongelma sisäympäristöissä, ovat nyt mineraalija villakuidut niiden edellä, kun katsotaan tuloksia keskimäärin. 2019 n=113; 2023 n=68).. Merkittävien sisäilmaongelmien yleisyys kuntien omistamassa rakennuskannassa suhteessa rakennustyypin kokonaisneliömäärään (Laskennallinen keskiarvo
Hyvärinen ym. Vastaajista kolmasosa kokee, että julkinen paine vaikuttaa kunnan sisäilma-asioiden hoitamiseen ja esimerkiksi korjausten kiireellisyyden arvioimiseen. Vaikka merkittävien sisäilmaongelmien määrä on vähentynyt kyselyn perusteella, aiheuttaa sen alhainen vastaajien määrä epävarmuutta tuloksiin ja erot asukaslukumääriltään erikokoisten kuntien välillä ovat merkittäviä. Valtioneuvoston kanslia 2018. vsk. Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa. 2. 4. Salmela ym. Jatkossa palvelut eivät välttämättä sijaitse nykyisillä paikoillaan. Myöskään vuoden alusta voimaan astuneen hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia sosiaalija terveysalan kiinteistöihin ei pystytä vielä arvioimaan. Epävarmuus rakennusten tulevaisuudesta voi lykätä rakennusten korjaustoimenpiteitä, jolloin korjausvelka kasvaa. Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2019. Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti. 2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Edelleen vuonna 2023 merkittävimpiä toimenpiteitä, joilla kuntien sisäilmaongelmia on saatu vähenemään, olivat rakennuskannan ylläpitoon ja korjauksiin panostaminen sekä rakennuskannan uudistaminen. Tämän artikkelin valmisteluun osallistuivat myös Kaisa Jalkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Mikko Simpanen Suomen Kuntaliitto ry:stä. Yhä useammalla kunnalla on toimintamalli sisäilmatilanteita varten ja sisäympäristöasiat on otettu osaksi kunnan strategiaa. Viitteet 1. Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2018. 2017. Kiitokset THL ja Kuntaliitto haluavat kiittää niitä kuntien edustajia, jotka vastaamalla kyselyihin ovat mahdollistaneet tämän selvityksen tekemisen vuosina 2019, 2020 ja 2023. Hyvinvointialueet ovat vuokralla kuntien kiinteistöissä vähintään kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hyvinvointialueet voivat irtisanoa vuokrasopimuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta, 3.5.2018. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat suunnittelemassa omia palveluverkkojaan, joka tuo epävarmuutta rakennusten tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44/2017.. 2021. 3. Julkisen paineen vaikutus päätöksentekoon on kuitenkin vähentynyt verrattuna aikaisempiin selvityksiin (2, 3). Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2021. 22 Kuntien kiinteistökannasta sosiaalija terveystoimen rakennukset ovat noin 13 % kokonaiskerrosalasta. Kero ym. Lisäksi kunnat ovat lisänneet ja ylläpitäneet osaamistaan sisäympäristöasioista ja kiinteistökannan hallinnasta osallistumalla koulutuksiin ja ottamalla käyttöön viime vuosina julkaistuja ohjeistuksia, joita muun muassa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on tuottanut. Lopuksi Kunnat arvioivat, että kiinteistökannan hallinta ja sisäilmatilanne kunnissa ovat parantuneet aiempaan verrattuna
Puolueetonta tutkimustyötä Kainuun, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon alueella. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 23 Tarjoamme asiantuntevaa tutkimusta ja ratkaisuehdotuksia rakennusten sisäilmastollisissa asioissa. Rakennusterveys · Sisäilmasto · Kuntotutkimus · Haitta-aineet Kainuun AHA-asiantuntijat Oy Leirikatu 30, 87100 Kajaani hanna@ahakartoitus.fi · 044 048 9339 Hanna Tertsunen, RTA C-23673-26-17 KOSTEUSJA SISÄILMATEKNISEN KUNTOTUTKIMUKSEN AMMATTILAINEN AHAKARTOITUS.FI Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet
Syyskuussa 2022 voimassa olevia RTA-sertifikaatteja oli 415 kappaletta, SISA-sertifikaatteja 34 kappaletta ja KVKT-sertifikaatteja 71 kappaletta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Arvioinnilla tuotettiin tietoa järjestelmän nykytilasta ja tarkoituksenmukaisuudesta tulevan toiminnan ja lainsäädännön kehittämiseksi. 24 Tausta ja tavoitteet Terveydensuojelulain 49 §:n mukaan asiantuntijalla, joka tekee asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä terveydensuojeluvalvontaa varten, tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi /1/. Asumisterveysasetuksessa /2/ on vuonna 2015 säädetty pätevyysvaatimukset näille asiantuntijoille eli rakennusterveysasiantuntijalle (RTA), sisäilma-asiantuntijalle (SISA) ja kosteusvaurion kuntotutkijalle (KVKT). RTAja SISA-koulutusta tarjoavat tällä hetkellä Itä-Suomen yliopisto, Lapin Titta Manninen, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto (Valvira) Terveydensuojelulain pätevyysjärjestelmän toimivuusarviointi Sosiaalija terveysministeriö (STM) tilasi syksyllä 2022 WitMill Oy:ltä ulkoisen arvion, jonka tarkoituksena oli kartoittaa viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä terveydensuojelulain mukaisen henkilösertifiointijärjestelmän ja asumisterveysasetuksessa säädettyjen pätevyysvaatimusten toimivuudesta valtakunnallisesti. Tässä seminaariartikkelissa esitetään arviointityön keskeiset tulokset ja toimenpidesuositukset.. Vastausaineistoa saatiin terveydensuojeluviranomaisilta, sertifioiduilta asiantuntijoilta, tilaajilta, henkilösertifioijilta ja koulutusorganisaatioilta. Eurofins Expert Services Oy ja Rakennus-, LVIja kiinteistöalan henkilöpätevyydet Oy (FISE) arvioivat asiantuntijoiden pätevyyttä ja ylläpitävät pätevyysrekistereitä
Haastatteluihin valittiin 47 henkilöä ohjausryhmän ja tilaajan toimesta. Sertifikaatin ylläpitämisen maksut viittä vuotta kohden ovat olleet 900 euroa RTAja SISA-koulutusten osalta ja 190 euroa KVKT-koulutuksen osalta (tiedot vuodelta 2022). vsk. Validointija iterointityöpajat järjestettiin arvioinnin tekijöiden ja ohjausryhmän kanssa ja dokumenttianalyysissä huomioitiin arvioinnin kannalta olennainen lainsäädäntö sekä aiemmat tutkimukset ja tilastot.. Terveydensuojelulain pätevyysjärjestelmän arviointityön tavoitteena oli arvioida ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysjärjestelmän ja pätevyysvaatimusten toimivuutta keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kartoittamalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Menetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, verkkokyselyä (n=168), haastatteluja ryhmäkeskusteluita (n=47) sekä validointija iterointityöpajoja ohjausryhmän kanssa. 25 ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Rakennusteollisuuden koulutuskeskus (RATEKO) ja Turun ammattikorkeakoulu. Kysely toteutettiin tietosuojatulla, GDPR-yhteensopivalla kyselyalustalla responsiivisena siten, että vastaajan rooli määritti jossain määrin kyselyn sisältöä. Haastateltavat edustivat viranomaisia, tilaajia, sertifioituja asiantuntijoita, koulutusorganisaatioita, henkilösertifioijia, muita asiantuntijoita ja järjestöjä. Vuonna 2022 RTA-koulutuksen hinta on ollut noin 12 500–13 900 euroa, SISA-koulutuksen noin 8 000–11 100 euroa ja KVKTkoulutuksen noin 11 900 euroa. Laadullisten ja ammatillisten vaatimuksien toteutumista valvotaan Eurofins Expert Services Oy:n ylläpitämässä Rakentamisen sertifikaattien ohjausryhmässä arvioimalla sertifioitujen asiantuntijoiden toimittamia raportteja satunnaisotannalla tai valitusten perusteella. Verkkokysely jaettiin STM:n, VNK:n, Valviran, Eurofinsin, FISE:n, kuntien Terveet tilat -verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden postituslistoja ja kanavia sekä sosiaalista mediaa hyödyntäen terveydensuojeluviranomaisille, sertifioiduille asiantuntijoille, koulutusorganisaatioille ja muille sidosryhmille, kuten kunnissa toimiville tilaajille. Menetelmät Toteutus WitMill Oy toteutti arviointityön STM:n toimeksiannosta syyskuun ja marraskuun välisenä aikana vuonna 2022. Arvioitsijoina toimivat KTT Heli Paavola (WitMill Oy) ja HTM Henri Lahtinen (KPMG Oy Ab). Kysely oli avoinna syysja lokakuun 2022. Kysely kattoi kokonaisuudessaan 39 kysymystä roolikohtaiset variaatiot mukaan lukien /3/. Haastattelut toteutettiin noin tunnin kestoisina puolistrukturoituina yksilöja ryhmähaastatteluina puhelimitse ja verkkoyhteydellä. Haastattelurunko /3/ lähetettiin etukäteen haastateltaville. Ohjausryhmässä toimivat Vesa Pekkola (STM), Katja Outinen (Valtioneuvoston kanslia, VNK), Timo Lahti (ympäristöministeriö, YM), Mikko Helasvuo (opetusja kulttuuriministeriö, OKM), Kimmo Ilonen (Valvira) ja Titta Manninen (Valvira). KVKT-koulutusta järjestävät Hämeen ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja RATEKO
9. Onko pätevyyteen tähtäävän koulutuksen järjestäminen toimivaa tai miten sitä tulisi kehittää. Onko asiantuntijan pohjakoulutusja työkokemusvaatimus tarkoituksenmukainen, ajantasainen tai miten sitä tulisi päivittää. Kuinka paljon terveydensuojeluvalvonnassa käytetään muita kuin sertifioituja asiantuntijoita. 13. 4. Onko pätevyyden hakemiseen sellaisia rajoitteita, jotka estävät esimerkiksi kokeneiden asiantuntijoiden hakeutumista henkilösertifioinnin piiriin. Onko kyseisten asiantuntijoiden käyttöä tarpeen rajata tai laajentaa nykyisestä. 2. Tuottaako kyseinen järjestelmä tarkoitukseensa riittävän päteviä asiantuntijoita. 10. Onko sertifikaatin ylläpitäminen toimivaa. Arviointikysymykset pätevyysvaatimusten osalta olivat seuraavat: 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 3. Vastausten maantieteellistä kattavuutta ja kansallisen kuvan muodostamista tilastodatan avulla ei voitu varmistaa. Onko tarpeen säätää asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten lisäksi myös näiden toiminnasta, kuten esimerkiksi selvitysraporttien sisällöstä. 26 Tutkimuksen rajoitteet Eri sidosryhmien näkemykset eivät ole yhtä suuressa määrin edustettuina arvioinnissa. 7. Arviointikysymykset Pätevyysjärjestelmän toimivuutta arvioitaessa käytettiin seuraavia arviointikysymyksiä: 1. Onko asiantuntijoita saatavissa riittävästi eri puolilla Suomea. Onko täydennyskoulutusta tarpeen kehittää. Onko pätevyysvaatimuksia tarpeen säätää myös muille terveydensuojeluviranomaisen ulkopuolisille asiantuntijoille kuin rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyville. 5. vsk. Onko henkilösertifioijien toiminta ollut toimivaa tai miten sitä tulisi kehittää. 2. 3. Verkkokyselyn osalta tilastollista yleistettävyyttä ei voitu arvioida, perusjoukko ei ollut määriteltävissä eikä kyselyn vastausprosenttia tai vastausten luottamusväliä voitu määrittää. 11. 12. A B C D ?. 4. Arvioinnin tulokset kuvaavat siten kokonaisuutena melko hyvin valtakunnallista kokonaistilannetta ja keskeisten sidosryhmien näkemyksiä. Mihin muuhun kuin terveydensuojelulaissa tarkoitettuun tarkoitukseen kyseisiä asiantuntijoita on käytetty ja mihin kyseinen pätevyys soveltuu. 6. Mikä on syynä ei-sertifioitujen asiantuntijoiden käyttöön. Ovatko asumisterveysasetuksen liitteessä 3 säädetyt koulutuksen sisältö ja osaamisvaatimukset tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset tai miten niitä tulisi kehittää. Tulosten tarkastelu Kyselyja haastatteluvastauksia saatiin koko Suomen alueelta ja eri sidosryhmiltä. Onko pätevyysjärjestelmästä ollut hyötyä terveydensuojeluviranomaisille asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveyshaittojen selvittämisessä. 8. Onko asiantuntijoita saatavissa riittävästi erityyppisiin valvontakohteisiin
KVKTja SISA-pätevyyden omaavien asiantuntijoiden käyttö oli selvästi vähäisempää. vsk. Vähiten kyselyvastauksia saatiin koulutusorganisaatioilta (1 %) ja heidän näkemyksensä perustuu lähinnä haastatteluaineistoon. Noin viidennes kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että rakennusterveysasiantuntijan käyttöä tulisi laajentaa terveydensuojelutoiminnassa. Rakennusterveysasiantuntijoista 84 % vastasi, että he eivät ole olleet lainkaan tai vain vähäisessä määrin (alle 20 % toimeksiannoista) terveydensuojelulain mukaisissa viranomaiskohteissa. Viranomaisista 87 % oli sitä mieltä, että ulkopuolisten sertifioitujen asiantuntijoiden käytöstä on ollut hyötyä terveydensuojelun viranomaistyössä ennen kaikkea asiantuntemuksen lisääntymisen sekä tutkimusten ja raporttien laadun parantumisen myötä. Mahdollisuus Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) avustukseen kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun on lisännyt RTA-pätevyyden omaavien tutkijoiden toimeksiantoja yksityisten kiinteistönomistajien ja taloyhtiöiden kuntotutkimuksissa.. Osassa kyselyvastauksia oli nähtävissä melko laajalti ”en osaa sanoa” -vastauksia, paikoin jopa 67 % vastauksista. Haastatteluiden ja kyselyn valossa rakennusterveysasiantuntijat tuottavat nykyisellään palveluitaan pääosin muihin tarkoituksiin kuin viranomaisprosessiin liittyen. Yksityisasuntojen osalta jatkoselvitysten ohjaaminen ulkopuoliselle, sertifioidulle asiantuntijalle on lisääntynyt. 27 Kyselyvastauksissa terveydensuojeluviranomaisten ja sertifioitujen asiantuntijoiden osuus vastanneista oli suurin (41 % ja 33 % vastaajista) ja nämä vastaukset painottuvat arviossa. Näyttää myös siltä, että kuntien omissa kiinteistöissä tarve erityisesti ulkopuolisten rakennusterveysasiantuntijoiden käytölle kosteusja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa tai korjaustarveselvityksissä on vähentynyt merkittävästi aiempaan verrattuna. Tilaajat myös edellyttävät pätevyyksiä kilpailutuksissaan, vaikka toimeksianto ei liittyisi viranomaisessa vireille tulleeseen terveyshaittaepäilyyn. Arvion perusteella rakennusterveysasiantuntijoiden käyttö on järjestelmän myötä kasvanut julkisen sektorin toimeksiannoissa, joissa laki ei edellytä sertifioidun asiantuntijan käyttöä terveyshaittaepäilyn perusteella. Ulkopuolisten, sertifioitujen asiantuntijoiden käyttö Kyselytulosten perusteella noin 70 % viranomaisista oli käyttänyt rakennusterveysasiantuntijoita terveyshaitan tutkimustehtävissä erittäin tai melko suuressa määrin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Yksityisten kiinteistönomistajien tietoisuus pätevyyksistä on kasvanut ja niitä edellytetään enemmän
vsk. Sertifikaattimäärien vuosikehityksessä nähdään myös, että rakennusterveysasiantuntijan pätevyys on selvästi nousujohteinen KVKTja SISApätevyyksien määrien ollessa matalia ja määrältään selvästi vähäisempiä /3/. Henkilösertifiointijärjestelmällä näyttäisi olleen vaikutusta palveluiden kysyntään, tarjontaan ja hinnoitteluun. Noin 20–30 % kyselyyn vastanneista kyseenalaisti SISAja KVKT-sertifikaattien tarpeellisuuden. Avovastauksissa esitettiin myös KVKTja SISA-sertifikaattien poistamista ja kolmen pätevyyden mallia piti jokseenkin tarkoitukseen sopimattomana noin kolmannes kyselyvastaajista. Viranomaisista 63 % piti tärkeänä säätää pätevyysvaatimuksia esimerkiksi meluun, ilmanvaihtoon, asuntokaupan kuntotarkastuksiin tai haitta-aineisiin liittyen, mutta kaikista vastaajista vain 21 % oli selvästi sitä mieltä, että pätevyyksistä muillekin tulisi säätää. Kyselyvastaajista RTA-pätevyysvaatimuksia piti tarkoituksenmukaisena 79 % ja SISAja KVKT-pätevyysvaatimuksia noin 50–60 % vastaajista. Sertifiointiin tähtäävä koulutus Kyselyyn vastanneet olivat pääosin samaa mieltä siitä, että koulutusta on riittävästi saatavilla (74 % vastaajista), koulutussisältö tukee työssä tarvittavaa osaamista (71 % vastaajista), koulutus on riittävän joustavaa työelämän ohessa suoritettavaksi (62 % vastaajista),. Täydennyskoulutusmallia, jossa pätevyys hankitaan perustutkinnon lisäksi, piti tarkoituksenmukaisena 71 % kyselyyn vastaajista. Pätevyysjärjestelmän toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus Kyselyyn vastanneista 93 % arvioi, että pätevyysjärjestelmästä on hyötyä asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveyshaittojen selvittämisessä. Yhteistyö viranomaisen ja sertifioidun ammattilaisen välillä arvioitiin vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Pätevyyksiä nähtiin tärkeänä säätää mahdollisesti muillekin kuin RTA-, SISAja KVKT-asiantuntijoille. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että sääntelyä voisi lisätä terveydensuojeluviranomaisen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden suhteen. Poikkeuksen muodostavat Ahvenanmaa, syrjäseudut ja asunnot, joissa koettiin paikoin riittämätöntä asiantuntijoiden saatavuutta. Esimerkiksi tutkimuspalveluiden hintojen arvioitiin nousseen johtuen kalliiksi koetusta pätevyyskoulutuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 28 Asiantuntijoiden saatavuutta pidettiin pääosin maantieteellisesti riittävänä. Sertifioidun ammattilaisen osaamisen ja toiminnan valvonta (sertifikaatin valvonta) koettiin vähäiseksi. Kyselyyn vastanneista 93 % piti RTAsertifikaattia tarpeellisena ja liki puolet vastaajista pitäisi RTA:n käytön terveydensuojelutoiminnassa ennallaan
vsk. Koulutuksen sisältöä pidettiin kuitenkin osin pinnallisena ja hajanaisena eikä käytännön työhön valmistavana. Sertifioiduista asiantuntijoista 44 % piti tarpeellisena säätää raporttien sisällöstä. Haastatteluissa tuotiin esiin, että työkokemuksen tulisi olla erityisesti kuntotutkimuksista. Noin 20 % kyselyvastaajista oli AHOT-menettelyn muuttamisen kannalla, 20 % ei kannattanut muuttamista ja 60 % ei osannut sanoa mielipidettään. Raportoinnin ongelmiksi kuvattiin suppeus tai liiallinen laajuus, sisällön epäolennaisuus käsillä olevan ongelman kannalta, hyväksymättömien ja/tai liian vähäisten tutkimusmenetelmien käyttö ja tarkennuspyyntöihin vastaamattomuus. Sertifikaatin ylläpitämisen menettelyä piti toimimattomana viidesosa kyselyyn vastanneista.. Tyytymättömyyttä ilmaistiin aiemmin hankitun osaamisen todentamisen (AHOT) -menettelystä ja sertifioitujen asiantuntijoiden osaamisesta. 29 pätevyyteen tähtäävä koulutus on toimivaa (65 % vastaajista), järjestelmä tuottaa päteviä asiantuntijoita (57 %) ja henkilösertifioinnin prosessit ovat sujuvia (51 %). Sertifioidun asiantuntijan tutkimuksista ei aina koettu olevan hyötyä terveyshaitan selvittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Haasteet olivat suurempia yksityisasuntoihin kohdistuvissa toimeksiannoissa. Tarjottuun täydennyskoulutukseen oli tyytyväisiä noin puolet vastaajista. Kokeneiden asiantuntijoiden hakeutumiselle henkilösertifioinnin piiriin ei juurikaan nähty esteitä. Vastaajien mukaan sertifiointi ei takaa asiantuntijan osaamista tai eettistä toimintaa ja taustakoulutusta ja työkokemusta pidettiin ratkaisevana siinä, mitä pätevöitynyt asiantuntija osaa. Pätevien asiantuntijoiden etsimiseen tarkoitettuihin sertifikaattirekistereihin toivottiin tietoa siitä, mihin kohteisiin asiantuntija tarjoaa palveluja sekä taustakoulutuksen ja osaamisalueiden lisäämistä. Kyselyvastausten perusteella noin 60 % oli sitä mieltä, että tutkintomaksu ei ole kohtuullinen ja 33 % sitä mieltä, että sertifikaatin ylläpitomaksu ei ole kohtuullinen. Noin puolet kyselyvastaajista oli sitä mieltä, että koulutussisällöt ja eri aihealueiden opintolaajuudet tulisi tarkistaa ja vain 7 % piti koulutusta tasalaatuisena. Koettiin, että pitkää alan työkokemusta ja aiempia opintoja on vaikea saada AHOT-hyväksyttyä ja prosessi on työläs sekä tasoltaan vaihteleva eri ihmisten ja koulutusorganisaatioiden välillä. Virtuaaliluentoja toivoi 43 % vastaajista. Kyselyssä pohjakoulutusja työkokemusvaatimusta piti tarkoituksenmukaisena ja ajantasaisena suuri osa vastaajista (61 % vastaajista) ja taustakoulutuksen vahvemman huomioon ottamisen kannalla oli lähes puolet (46 % vastaajista). Asiantuntijoista 86 % ja viranomaisista 67 % oli sitä mieltä, että koulutussisältö tukee työssä tarvittavaa osaamista
Kiitokset Kiitokset arvioinnin rahoittaneelle sosiaalija terveysministeriölle, ohjausryhmälle, arviointiin osallistuneille vastaajille ja arvioinnin toteuttajataholle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 30 Toimenpidesuositukset Arvioinnin johtopäätöksenä voidaan todeta, että pääsääntöisesti järjestelmä toimii hyvin, eikä arvioinnissa havaittu tarvetta merkittäviin muutoksiin. Terveydensuojelulaki, 19.8.1994/763 (1994). Viranomaistoiminta • Tutkimusten ja raportoinnin minimivaatimusten määrittäminen kosteusja sisäilmateknisille kuntotutkimuksille viranomaislähtöisissä terveyshaittaepäilytilanteissa (erityisesti asunnot) • Ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön valtakunnallinen seuranta viranomaisten terveyshaittaa koskevissa selvitysprosesseissa esimerkiksi Ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmää (VATI) kehittämällä • Viranomaisten ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön lisääminen. Tiedote ja loppuraportti saatavilla Terveet tilat 2028 -verkkosivulla: https://tilatjaterveys.fi/ -/patevyysjarjestelmasta-hyotyaterveyshaittojen-selvittamisessa Kirjoitus on julkaistu maaliskuussa 2023 Sisäilmayhdistys ry:n Sisäilmastoseminaari 2023 -julkaisussa.. Asumisterveysasetus (2015). Pätevyysjärjestelmän arviointi, loppuraportti, Witmill Oy, 7.12.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1994/19940763 2. vsk. Koulutus • AHOT-menettelykäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja AHOT-toteuttajatahon puolueettomuuden varmistaminen • Opiskelijoiden lähtötietotasojen huomiointi koulutusten sisältöjä suunniteltaessa • Koulutussisältöjen yhdenmukaistaminen ja päivittäminen valtakunnallisesti (esimerkiksi asuntoihin liittyvät kuntotutkimukset, uusin tieto, eettinen toiminta ja työtehtäviä paremmin tukeva sisältö) • Koulutussisältöjen opintolaajuuksien päivittäminen valtakunnallisesti • Täydennysja lisäkoulutusten lisääminen • Pätevyysja sertifiointijärjestelmien tarpeen selvittäminen muille kuin RTA-, SISAja KVKT-asiantuntijoille • Koulutuskustannusten tarkastelu ja kohtuullistaminen. ja Lahtinen H. Henkilösertifiointi • Taustakoulutusja toimintasektorikuvauksen lisääminen sertifikaattirekistereihin • Sertifikaatin ylläpitämisen menettelyiden, kustannusten ja valvonnan kehittäminen. Arvioinnissa tunnistettiin kuitenkin henkilösertifiointiin, koulutusorganisaatioihin ja viranomaistoimintaan liittyviä kehitystarpeita, joita huomioimalla toimintaa voidaan edelleen parantaa. Lähdeluettelo 1. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, 545/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150545 3. Paavola, H
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 31. vsk
Auditointilomakkeella lisäksi eriteltiin, mitä auditointimenetelmiä kunkin osa-alueen arvioinnissa käytettiin. Tulokset osa-alueittain jakautuivat seuraavasti. Lisäksi Outi Lepistö ja Kristiina Suominen EnviroVet Oy Arvioitavana asunnontarkastusprosessi Ympäristöterveydenhuollon LaatuNetlaadunhallintajärjestelmän kevään 2023 interkalibrointi korvattiin tällä kertaa valvontayksiköiden yhtä aikaa ja saman kaavan mukaan toteutetulla auditoinnilla. 32 A uditointia varten laadittiin auditointilomake, jota käyttäen valvontayksiköt toteuttivat auditoinnin sisäisenä auditointina huhti-toukokuussa 2023. vsk. Auditoitavaksi prosessiksi valikoitui asunnontarkastusprosessi.. Toimintaohjeet ja linjaukset Suurimmassa osassa (82 %) yksiköistä oli laadittu omia ohjeita tai linjauksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Auditointi perustui asunnontarkastuksia tekevien tarkastajien haastatteluihin, asunnontarkastuspöytäkirjojen arviointiin, käytössä olevien ohjeiden ja linjausten arviointiin sekä asiakastahon haastatteluun. Tulokset Asunnontarkastusauditointi tehtiin yhdessätoista valvontayksikössä. Auditointi jakautui viiteen osioon: toimintaohjeet ja linjaukset, tarkastuksen tekeminen, tarkastuspöytäkirjan laatiminen, uusintatarkastus ja pakkokeinot sekä asiakastahon haastattelu. Käytössä oli kysymyslista, jota oli mahdollista myös täydentää itse. 1. Yhdestä yksiköstä saatiin kolme erillistä vastausta. Auditointilomake työstettiin laatujärjestelmää käyttävien valvontayksiköiden työpajassa
Tilannetta arvioitiin monilla menetelmillä. 33 käytössä olivat Valviran laatimat ohjeet. Asukkaalta tai isännöitsijältä ennen tarkastusta edellytetyt toimenpiteet. Kuva 3. Kuva 2. Ulkopuolista asiantuntijaa toimenpiderajojen ylittyessä käytettiin automaattisesti kahdeksassa yksikössä (73 %), muissa tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti edellytettiin rakennusterveysasiantuntijan pätevyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Useimmiten tarkastus tehtiin 2–3 viikon kuluessa asian vireilletulosta. Lisäksi seurantaa tehtiin muun muassa sisäisillä auditoinneilla ja asunnontarkastuspalavereissa. Ohjeiden noudattamista ja yhtenäisiä tulkintoja seurattiin vaihtelevasti. Joissain yksiköissä tarkastuspöytäkirjat kierrätettiin tarkastajien kesken ennen lähettämistä asiakkaalle. Eniten käytettiin aistinvaraista arviota (100 %), olosuhdekartoitusta (91 %) sekä pintakosteuden ja veden lämpötilan mittaamista (82 %) (kuva 3). Keskimääräinen viive ilmoituksen tai asian vireilletulon ja tarkastuksen teon välillä. Tarkastuksen tekeminen Ilmoituksen tai vireilletulon jälkeisen tarkastuksen suorittamisen ajankohta vaihteli paljon (kuva 1). Ennen tarkastusta suurin osa (91 %) edellytti yhteydenottoa isännöitsijään (kuva 2). vsk. Lisäksi käytössä oli omia excel-taulukoita. Tilanteen mukaan Kuva 1. Tulevat tarkastukset kirjattiin VATIiin (100 %). Suurimmassa osassa yksiköitä tarkastajat keskustelivat linjauksista keskenään. Kirjalliset vireilleottamisen kriteerit oli laadittu neljässä valvontayksikössä. Tarkastuksilla tilanteen arvioimiseksi käytetyt menetelmät.. 2
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Tapaukset, joissa tehtiin yhteistarkastuksia. Määräaikojen pituuksiin vaikuttivat muun muassa terveyshaitan vakavuus ja tilanteen kiireellisyys, korjausten laajuus ja ulkopuolisen asiantuntijan antama suositus (kuva 5). Noin puolessa yksiköistä määräaika asetettiin aina kehotuksen yhteydessä. vsk. Yhteistarkastuksia tehtiin vähintään satunnaisesti 91 %:ssa yksiköistä. Tarkastuspöytäkirjan laatiminen Tarkastuspöytäkirjoissa valvonnan yhteydessä annetuille huomautuksille ja kehotuksille annettavat määräajat vaihtelivat. 3. Kuva 6. 34 käytössä olivat myös sisäilmaasiantuntija, meluasiantuntija, ilmanvaihtoasiantuntija tai kosteusvaurion kuntotutkija. Keskimääräinen vuosittainen asunnontarkastusten määrä tarkastajaa kohden.. Myös valtakunnallista 2–4 kk:n suositusaikaa käytettiin. Yhteinen linjaus määräaikojen pituuteen oli käytössä 40 %:ssa yksiköistä. Kuva 5. Yleisimmät syyt yhteistarkastuksille olivat erilaiset uhkatilanteet (kuva 4). Yhdessä yksikössä tarkastukset tehtiin aina pareittain. Epäkohtien korjaamisen määräaikojen perusteet. Joissain yksiKuva 4. Valtaosa tarkastuspöytäkirjoista lähetettiin kahden viikon kuluessa tarkastuksen ajankohdasta. Epäselvyyttä oli yhdessä yksikössä aiheuttanut Valviran koulutuspäivillä joulukuussa 2022 annettu tulkinta, jonka mukaan määräaikoja ei tulisi juridisesti ei-velvoittaviin, eli tarkastuksen yhteydessä annettaviin kehotuksiin asettaa lainkaan, joten määräaikojen asettamisesta oli yksikössä koulutuksen jälkeen luovuttu
Kuva 7. Asumiskiellon asettaminen oli delegoitu viranhaltijoille 27 %:ssa yksiköistä. 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 35 köissä keskiarvo oli kuitenkin yli kuukausi. Tahot, joista yksiköissä saadaan oikeudellista apua.. Yli puolessa (64 %) yksiköistä oli mahdollista pyytää apua oman organisaation lakimieheltä. Kuormitusta pyrittiin työyhteisöissä hallitsemaan ennen kaikkea ehkäisevästi esihenkilön, työterveyden ja työnohjauksen avulla. Toimenpiteet, joihin ryhdytään, jos uusintatarkastuksella epäkohtia ei ollut korjattu. Kaikki vastaajat pitivät asunnontarkastuksia ainakin ajoittain kuormittavina. Kolmasosassa yksiköistä tarkastuksia tehtiin alle 10 kpl/tarkastaja vuodessa, kun taas toisena ääripäänä 20 % ilmoitti tarkastusten määräksi yli 30 kpl/tarkastaja vuodessa (kuva 6). Oikeudellista apua pyydettiin useimmin AVIsta (kuva 8). Osassa yksiköistä kaikki annetut kehotukset valvottiin loppuun asti tarvittaessa pakkokeinoja käyttäen, kun taas toisissa mainittiin, ettei pakkokeinoja käytetä tai menettelyä pidetiin viimesijaisena keinona vakavissa tilanteissa. Vastauksissa ei tarkennettu, oliko kyseessä juristi vai AVIn ylitarkastaja. Vajaa puolet (40 %) valvontayksiköistä oli asettanut tarkastuspöytäkirjan lähettämiselle yhteisen tavoitteen. Pakkokeinoihin ryhtyminen jakoi myös mielipiteitä. Suurimmassa osassa yksiköitä pakkokeinot oli delegoitu joko esihenkilölle tai tarkastajille (64 %). Keinoina mainittiin myös työnkierto, toimenkuvan muokkaus ja tarkastusmäärien rajaaminen. Suurimman osan mielestä kuormitus oli hallittavissa, mutta 18 % vastaajista koki kuormituksen olevan ajoittain liiallista tai hallitsematonta. Kuva 8. Mikäli epäkohtia ei ollut korjattu, asetettiin useimmiten uusi määräaika, joka yleensä oli alkuperäistä määräaikaa lyhyempi (kuva 7). vsk. Tarkastusten määrät tarkastajaa kohti vuodessa vaihtelivat myös suuresti. Lähes kaikissa (91 %) yksiköissä oli ollut asunnontarkastusprosessiin liittyviä oikeudenkäyntejä. Uusintatarkastus ja pakkokeinot Uusintatarkastukset tehtiin yleisimmin kahden viikon – kuukauden kuluttua määräajan umpeutumisesta
Myös yhteistyö, ammattitaito ja tarkastuspöytäkirjojen sisältö saivat asiakkailta kiitosta. 36 Keskeneräisten tapausten hoitaminen loppuun hoidettiin pääsääntöisesti VATIn avulla (73 %). Asiakkaan huomiointi, saadun tiedon riittävyys ja tiedonkulku koettiin hyväksi. Vahvuuksiksi tunnistettiin muun muassa tarkastajien hyvä ammattitaito ja yhteistyö, tarkastuspöytäkirjojen asiallinen ja osaava sisältö, ohjeiden selkeys ja niiden noudattaminen, laatutyö ja palaverikäytännöt, hyvät kontaktit ja tarkastajien kouluttautuminen. Yleisimmin todetut poikkeamat olivat asiakirjoista ja ohjeista löytyneitä virheellisiä tietoja. Osa asiakkaista oli kiinnittänyt huomiota valvonnan pitkiin jonoihin, jonka vuoksi jotkut asiat ovat edenneet hieman hitaasti. Kiitos kaikille osallistujille!. Muutamassa yksikössä asia oli jätetty tarkastajien omalle vastuulle ja yhdessä yksikössä asiaa arvioitiin sisäisillä auditoinneilla. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhdenmukaiset tulkinnat ja määräajat, vireilleottamisen kriteerien puuttuminen, viestinnän lisääminen esimerkiksi taloyhtiöiden suuntaan ja ylipäänsä systemaattisempi ote tarkastuksissa, tulkinnoissa, määräajoissa ja toimenpiteissä. Auditointihavaintojen mukaan eniten kehitettävää on yhdenmukaisen toiminnan ja asiakaspalvelun varmistamisessa. Valviran ohjeessa 7/2020 (Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin) asia on kuvattu näin: ”Epäselvissä tilanteissa (jos terveydensuojeluviranomaisella ja muilla asianosaisilla on eriäviä mielipiteitä terveyshaitan olemassaolosta tai sen poistumisesta) annetaan valituskelpoinen päätös perusteluineen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 5. Yhteenveto Asunnontarkastusprosessi on monimutkainen ja usein haastavakin prosessi. Viivettä koettiin eniten taloyhtiöiden toiminnassa. Lisäksi laadunhallinnassa tärkeä arvo, mitattavat tavoitteet, niiden seuranta ja tuloksista aiheutuvat, todennettavat korjaavat toimenpiteet kaipaavat vielä terästämistä. Asunnontarkastuksia tekevät tarkastajat ovat ammattitaitoisia ja toimivat usein itsenäisesti. Vastaavasti on meneteltävä, jos asian vireillepanija vaatii asiassa päätöstä.” Poikkeaman sulkemiseksi ohje valituskelpoisen päätöksen pyytämiseen tulee lisätä tarkastuskertomukseen. Yhden poikkeaman yhteydessä todettiin myös, että osassa tarkastuskertomuksista ei ollut annettu ohjetta oikeudesta valituskelpoisen päätöksen pyytämiseen. Tarkastajille toivottiin myös rohkeutta edetä tarvittaessa esimerkiksi asumiskieltoon. vsk. Poikkeamat, kehittämiskohteet ja vahvuudet Poikkeamia asunnontarkastusprosessissa todettiin kahdeksan. Asiakastahon haastattelu Asiakastahoa osana sisäistä auditointia pääsi haastattelemaan neljä valvontayksikköä. Auditoinnilla havaitut poikkeamat ja kehittämiskohteet on suositeltavaa käydä valvontayksiköissä läpi ja tarvittaessa muokata yksikön yhteisiä käytäntöjä. Valviran suullisesti ja kirjallisesti antamat ohjeet ovat aiheuttaneet hämmennystä ja erilaisia tulkintoja. Sen sijaan prosessin käynnistymisessä koettiin olevan haasteita. On hienoa huomata, että tarkastajien erikoistuminen on toivotusti syventänyt asiantuntemusta ja antanut mahdollisuuden yhä parempaan asiakaspalveluun. Erityisesti turhaa viivettä oli koettu ensimmäisen tarkastuksen toteutumisessa
Erilaisten kivihiilitervapohjaisten tuotteiden nimiä käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Aineilla käsiteltiin mm. Kreosoottiöljy ja kivihiilipiki sekoitetaan usein toisiinsa ja joskus kivihiiliterva tai kivihiilipiki sekoitetaan niukasti PAHyhdisteitä sisältävään, maaöljystä valmistettuun bitumiin. puu-, tiilija betonirakenteita ja aineita imeytettiin eristyspapereihin ja -levyihin. Terminologian sekavuuden vuoksi ei ole käytännössä mahdollista päätellä rakennusasiakirjojen ja rakennustuotteiden nimen perusteella, sisältääkö tuote PAH-yhdisteitä ja minkä verran. 38 K ivihiilen kuivatislauksessa syntyy koksia ja ruskeanmustaa ja jähmeää kivihiilitervaa (coal tar). Riikka Airaksinen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anniina Salmela, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miia Pitkäranta, vanhempi asiantuntija, Afry PAH-yhdisteet rakennuksissa Koksauksen sivutuotteena saatavien, PAH-yhdisteitä sisältävien aineiden kyky parantaa rakennusmateriaalien kosteudenkestävyyttä ja suojata lahoamiselta huomattiin 1800-luvulla. Tämä artikkeli on tiivistelmä tuoreesta julkaisusta Kivihiilitervatuotteet asuinrakentamisessa [1].. Nykyään moni toivoo, että ei olisi huomattu, koska PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt voivat aiheuttaa hajuhaittoja ja ovat pahimmillaan syöpää aiheuttavia. vsk. Kun kivihiilitervaa tislataan edelleen, muodostuu öljymäistä kellanruskeaa kreosoottiöljyä (kreosootti, coal tar creosote) ja tislausjäännöksenä mustanruskeaa lähes kiinteää kivihiilipikeä (coal tar pitch). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54
Yleisesti ottaen yksittäisten PAH-yhdisteiden hajukynnykset ovat kuitenkin matalia ja jo 2 ?g/m 3 -pitoisuudet voivat olla aistittavissa. vsk. Kivihiilitervapohjaisten tuotteiden päästöille ei voida määrittää yhtä tiettyä hajukynnystä, koska haju muodostuu useiden yhdisteiden seoksesta. PAH-yhdisteiden pitoisuutta rakennusmateriaaleissa ei sen sijaan ole mahdollista arvioida luotettavasti pelkän hengitysilmassa esiintyvän hajun perusteella. Naftaleeni on eräs näiden tuotteiden pääkomponenteista, mutta sen koipallomainen haju peittyy yleensä muiden PAH-yhdisteiden hajun alle. PAH-yhdisteitä on kymmeniä erilaisia, ja haju voi vaihdella paljonkin niiden pitoisuuksista ja määräsuhteista riippuen. Bitumipohjaiset tuotteet eivät haise ratapölkkymäiselle kuten kivihiilitervapohjaiset tuotteet. Pikimäiset, pinnasta PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja: a) kivihiilitervalla käsiteltyjä ullakon puupalkkeja, b) tervattu palkin pää puuvälipohjassa, c) alapohjan pikisively, d) valuasfaltti kellarin lattiassa, e) asfaltti ja sively, f) useita kerroksia PAH-yhdisteitä ja asbestia sisältäviä materiaaleja, g) rintamamiestalon välipohjan pikisively, h) pikisively kellarin seinässä tiilen takana, i) tervapahvi julkisivun laudoituksen takana, j) eri-ikäisiä vesikaton kermejä ja sivelyjä ja k) vesikaton kermi ja pikimaali [1].. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Jos huoneilmassa ei esiinny PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua, eivät hengitysilman PAH-yhdistepitoisuudetkaan todennäköisesti ole haitallisella tasolla. 39 Aistinvarainen arviointi Kivihiilitervapohjaisilla tuotteilla on pistävä ja usein hyvin tunnistettavissa oleva ”kyllästetyn ratapölkyn” haju, joka aiheutuu PAH-yhdisteistä
Toisaalta huokoisista materiaaleista on saattanut ajan saatossa haihtua suuri osa herkästi haihtuvista PAH-yhdisteistä, jolloin jäljellä on lähinnä heikosti haihtuvia PAH-yhdisteitä. Akuutit vaikutukset Akuutit vaikutukset ovat mahdollisia esimerkiksi silloin, jos sosiaalija terveysministeriön asetuksessa 268/2014 [18] annetut HTP-arvot ylittyvät. Krooniset vaikutukset Krooniset vaikutukset ovat mahdollisia silloin, jos kivihiilitervapohjaisista tuotteista haihtuville PAH-yhdisteille altistuu pitkään, esimerkiksi vuosikymmenien ajan. Kivihiilipikeen muodostuva lasittunut pinta rajoittaa haitallisten yhdisteiden haihtumista. Pinta on tosin harvoin täysin tiivis, se on herkkä vaurioitumaan ja haurastuu vanhetessaan. vsk. Haitalliset ominaisuudet Vanhoissa rakennuksissa PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit voivat voimakkaan hajunsa vuoksi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja suurina pitoisuuksina myös terveydellistä haittaa. Kivihiilitervatuotteiden päästöille altistuminen Vanhoissa rakennuksissa PAH-yhdisteille altistuminen tapahtuu yleensä hengityksen kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Haihtuminen on suurinta huokoisista materiaaleista, kuten pahveista ja papereista. Kosteuden ja erityisesti lämpötilan vaihtelut vaikuttavat haitta-aineiden vapautumiseen. Kivihiilitervatuotteiden haitallisista ominaisuuksista on saatu tietoa lähinnä tutkimuksista, joissa on tutkittu työperäistä altistumista esimerkiksi asfalttityöntekijöillä. Näissä tutkimuksissa altistuminen on ollut satoja kertoja suurempaa kuin mille asuinrakennuksissa voi altistua rakenteissa käytettyjen kivihiilitervatuotteiden vuoksi. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kivihiilitervan ja kivihiilipien syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 1), kreosoottiöljyn todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 2A), ja se on luokitellut myös yksittäisiä näiden komponentteja [1]. 40 lasittuneet materiaalit saattavat olla ehjinä vähäpäästöisiä ja lähes hajuttomia, vaikka niiden PAH-yhdistepitoisuus olisi suuri. Asunnoista mitatut PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä, tyypillisesti alle 1 ?g/m 3 [2–4], eikä tällaisten pitoisuuksien katsota aiheuttavan lyhyttai pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tämä tulee huomioida erityisesti vanhojen talojen rakenteita purettaessa. PAH-yhdisteiden haihtuminen materiaalista ja kulkeutuminen huoneilmaan riippuu PAH-yhdistepitoisen materiaalin laadusta ja sijainnista sekä rakenteiden ilmatiiveydestä. Kreosoottiöljyllä ja kivihiilitervalla käsitellystä materiaalista haihtuu PAH-yhdisteitä yleensä koko materiaalin käyttöiän ajan, jos materiaali sisältää niitä paljon. Asuinrakennuksissa PAH-yhdisteille ei yleensä altistuta ihon kautta, mutta kivihiilitervapohjaisia tuotteita käsiteltäessä toistuva ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä, ärsytysoireita tai herkistymistä auringonvalolle [6–8]. Tällöin PAH-yhdisteiden päästöt voivat voimistua merkittävästi. Epidemiologista tutkimustietoa kivihiilitervapohjaisten tuotteiden syöpävaikutuksista on vähän, se on osin puutteellista, ja sitä on saatavilla ainoastaan työperäisistä altistumisympäristöistä, joissa altistutaan toistuvasti suorassa ihokontaktissa tai hengittämällä näistä vapautuvaa höyryä.. Tällaisilla erittäin korkeilla pitoisuuksilla kivihiilitervapohjaisista tuotteista haihtuvat PAH-yhdisteet voivat ärsyttää silmien sidekalvoa ja sarveiskalvoa tai hengitettynä aiheuttaa yleisoireita, kuten päänsärkyä, huimausta tai huonovointisuutta [5, 6]
vsk. Viihtyvyyshaitta voi voimakkaana ja pitkittyessään johtaa välillisiin haittavaikutuksiin, kuten krooniseen stressiin, joka ilmenee mm. Sisäilmaongelmiin liittyviin kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitteluun voi hakea avustusta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA). Tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomainen voi arvioida, liittyykö huoneilman PAH-yhdisteisiin terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Näissä tutkimuksissa tuloksiin on saattanut vaikuttaa myös työntekijöiden samanaikainen altistuminen auringon UV-säteilylle. Altistumisen selvittäminen ja toimenpiteiden tarpeen arviointi Jos lähdetään selvittämään, onko asuinrakennuksessa käytetty kivihiilitervapohjaisia tuotteita ja voiko niiden päästöjä päästä huoneilmaan, on tämä yleensä kiinteistön omistajan vastuulla. Keuhkosyövän riskiä rakennusmateriaalien päästöjen kautta tapahtuvan altistumisen yhteydessä ei ole tutkittu, mutta Suomessa ei-teollisista ympäristöistä kerätyissä sisäilmanäytteissä bentso[a]pyreenin pitoisuudet olivat alle määritysrajan [4, 11]. Asiantuntija-apua tilanteeseen voi hankkia esimerkiksi sertifioidulta asbestija haitta-aineasiantuntijalta (AHA) tai rakennusterveysasiantuntijalta (RTA). Viihtyvyyshaitat Kivihiilitervapohjaiset tuotteet ovat usein voimakkaan hajuisia ja niiden päästöt voidaan haistaa ilmasta yleensä jo paljon ennen tasoa, jolla suoraa terveyshaittaa voi esiintyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Matalallakin pitoisuudella kivihiilitervatuotteiden haju voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Jos terveydensuojeluviranomainen arvioi mittausten ja selvitysten perusteella, että asunnossa on Vanhoissa rakennuksissa PAHyhdisteitä sisältävät materiaalit voivat voimakkaan hajunsa vuoksi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja suurina pitoisuuksina myös terveydellistä haittaa.. Asuinrakennuksissa oleville kivihiilitervapohjaisille tuotteille ei kuitenkaan yleensä altistuta toistuvasti ihon kautta. unettomuutena, keskittymiskyvyn puutteena ja kohonneena verenpaineena [14]. 41 Tiedetään kuitenkin, että työperäinen toistuva hengityksen kautta tapahtuva altistuminen PAH-yhdisteille on yhteydessä keuhkosyöpään [9, 10]. Työperäisessä altistumisessa ihon kautta tapahtuvan toistuvan altistumisen kivihiilitervapohjaisille tuotteille on havaittu liittyvän ihoja huulisyöpään sekä virtsarakon syöpään [5, 10, 12, 13]. Hajukynnys ja viihtyvyyshaitat ovat yksilöllisiä
Ilmanäytteet otetaan rakennuksen normaaleissa käyttöolosuhteissa. PAH(16)-analyysi huoneilmasta PAH-yhdisteiden esiintymisen selvittämiseksi huoneilmasta on mitattava PAH(16)pitoisuudet. Haitta-ainetutkimus kannattaa teettää myös silloin, kun suunnittelee esimerkiksi rakenteiden purkutai muutostöitä rakennuksessa, jossa on rakennusvuoden perusteella voitu käyttää PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Haitta-ainetutkimus tulee teettää ennen varsinaisen purkutyön aloitusta, koska mahdollisten haitta-aineiden päästöt voivat rakenteita purkaessa kasvaa huomattavasti. Haitta-ainetutkimus Jos ilmanäytteet osoittavat, että rakennuksessa esiintyy PAH-yhdisteitä, päästölähde kannattaa selvittää haitta-ainetutkimuksella. 42 terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta, hän voi tarvittaessa velvoittaa kiinteistön omistajan ryhtymään toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden analyysi (VOC-analyysi) tehdään usein huoneilman yleisen laadun selvittämiseksi, mutta siitä ei saada riittävästi tietoa materiaaliperäisten PAH-yhdistepäästöjen selvittämiseksi. Samalla tulee huomioida myös muut haitta-aineet, kuten asbesti. Vuonna 1995 ja sitä ennen valmistuneissa asunnoissa on teetettävä asbestikartoitus ennen purkutöihin ryhtymistä. Toimenpiderajan ylittyminen ei automaattisesti viittaa varsinaiseen terveyshaittaan, vaan se toimii ikään kuin hälytysmerkkinä siitä, että tilannetta on ryhdyttävä selvittämään. Tämä tarkoittaa, että asiantuntija avaa rakenteita, kerää rakennusmateriaalinäytteitä ja tutkii niiden PAH-yhdistepitoisuudet. Toimenpiderajat – milloin toimenpiteisiin tulee ryhtyä Asuntojen haihtuville orgaanisille yhdisteille on annettu toimenpiderajoja asumisterveysasetuksen (545/2015) 15 §:ssä [15, 16]. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kivihiilitervapohjaisten tuotteiden osalta voidaan soveltaa seuraavia toimenpiderajoja: • VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus huoneilmassa 400 ?g/m³ • Yksittäisen VOC-yhdisteen pitoisuus huoneilmassa 50 ?g/m³ • PAH-yhdisteille tyypillinen haju (ratapölkyn haju) tai naftaleenin haju (koipallon haju) • Naftaleeni 10 ?g/m 3 Muille kuin asumisterveysasetuksessa mainituille aineille tulee terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa arvioida Jos ilmanäytteet osoittavat, että rakennuksessa esiintyy PAH-yhdisteitä, päästölähde kannattaa selvittää haitta-ainetutkimuksella.. vsk
Naftaleenin lisäksi PAH-yhdisteiden rakennusmateriaalipäästöjen indikaattorina tulee huomioida myös muiden PAHyhdisteiden esiintyminen. Toimenpiteet eivät välttämättä ole tarpeen, jos kivihiilitervatuotteiden päästöjä ei pääse asumistilojen hengitysilmaan haitallisessa määrin eikä suoraa ihokosketusta materiaaliin ole. Hyvän sisäilman laadun saavuttamiseksi voidaan soveltaa Työterveyslaitoksen ehdottamia tavoitetasoja työpaikoille [13]: • Bentso[a]pyreeni < 0,01 ?g/m 3 Pelkän naftaleenin haju, ilman ratapölkkymäistä hajua, viittaa usein siihen, että hajun lähde on muu kuin rakennusmateriaalit. vsk. Esimerkiksi fenantreenin on arvioitu soveltuvan materiaaliperäisten PAH-yhdistepäästöjen indikaattoriksi [11]. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Viitearvona akuuteille vaikutuksille voidaan soveltaa sosiaalija terveysministeriön asetuksessa 268/2014 [17] annettuja HTP-arvoja: • Naftaleeni (8 h) 5000 ?g/m 3 • Bentso[a]pyreeni (8 h) on 10 ?g/m 3 Pitkäaikaisvaikutukset eli PAH-yhdisteiden kyseessä ollessa syöpäriski on olemassa myös pienemmillä altistumispitoisuuksilla, kun altistuminen jatkuu vuosikymmenien ajan. Viitearvona syöpäriskille voidaan soveltaa esimerkiksi WHO:n ohjearvoa riskitasolla 1:10 000 [18]: • Bentso[a]pyreeni 0,12 ?g/m 3 Toimenpiteet haitan poistamiseksi Tutkimusten ja selvitysten perusteella arvioidaan tapauskohtaisesti, tarvitaanko korjaustai purkutoimenpiteitä ja jos tarvitaan, niin miten ne kannattaa toteuttaa. 43 tapauskohtaisen riskin perusteella, jolloin käytetään parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisia vertailuarvoja (asumisterveysasetus 545/2015 1 § 2 momentti). Toimenpiteiden tarpeen arviointiin saa apua esimerkiksi tutkimukset tehneeltä asiantuntijalta. Terveysperusteiset viitearvot – milloin terveyshaitta on mahdollinen Sellaisia pitoisuuksia, joilla PAH-yhdisteet voisivat aiheuttaa akuutteja haittavaikutuksia, ei asuinrakennuksissa yleensä esiinny rakennuksen normaalikäytössä. PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalinen poistaminen ei aina ole mahdollista tai tarpeen, jos päästöjen kulkeutuminen Tutkimusten ja selvitysten perusteella arvioidaan tapauskohtaisesti, tarvitaanko korjaustai purkutoimenpiteitä ja jos tarvitaan, niin miten ne kannattaa toteuttaa.
Scandinavian journal of work, environment & health 18(1): 26-9. [13] Työterveyslaitos (2016) PAH-yhdisteiden tavoitetasoperustelumuistio. Environmental health perspectives 112(9): 970-8. [12] Karlehagen S, Andersen A & Ohlson CG (1992) Cancer incidence among creosoteexposed workers. [9] Armstrong B, Hutchinson E, Unwin J & Fletcher T (2004) Lung cancer risk after exposure to polycyclic aromatic hydrocarbons: a review and metaanalysis. Environmental research 92(2): 92-8. Kiinteistön omistaja vastaa purkuja korjaustoimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Nat Rev Endocrinol 5(7): 374-81. [17] Sosiaalija terveysministeriön asetus 268/2014 haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista. Tutkimuksesta tiiviisti 29/2023. Työterveyslaitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. [18] WHO (2010) WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Selected Pollutants.. Purku kannattaa teettää asiantuntevalla urakoitsijalla. Jos PAH-yhdisteitä sisältäviä rakenteita joudutaan purkamaan, on purku tehtävä ns. [3] Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A & Sainio M (2022) Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. [5] WHO (2004) Concise International Chemical Assessment Document 62: COAL TAR CREOSOTE. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Sisäilmastoseminaari 2023. [10] ECHA (2018) Note on reference doseresponse relationship for the carcinogenicity of pitch, coal tar, high temperature and on PBT and vPvB properties. [4] Wallenius K, Korkalainen M, Porras S, Hovi H, Holma S, Ahtinen S, Koponen J, Huttunen K & Rantakokko P (2023) Sisäympäristöissä esiintyvät puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC) : Väestön altistuminen ja terveysriskit. [8] Dahlgren J, Warshaw R, Thornton J, Anderson-Mahoney CP & Takhar H (2003) Health effects on nearby residents of a wood treatment plant. vsk. [7] Brender JD, Pichette JL, Suarez L, Hendricks KA & Holt M (2003) Health risks of residential exposure to polycyclic aromatic hydrocarbons. [15] Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (asumisterveysasetus 545/2015). [2] Wallenius K, Korkalainen M, Hovi H, Porras S, Holma S, Ahtinen S, Koponen J, Huttunen K & Rantakokko P (2023) Sisäympäristön puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet: mitä tiedämme nyt. 44 asuinhuoneiden sisäilmaan voidaan jollain muulla tavalla luotettavasti estää. haitta-ainepurkuna erikseen ja ennen muita purkutöitä siten, että työntekijöiden ja lähiympäristön altistuminen estetään. [6] Alankomaat (2008) EU risk assessment – Coal tar pitch, high temperature CAS 65996-93-2. Archives of environmental health 58(2): 111-8. Sisäilmastoseminaari. Lähteet [1] Airaksinen R, Salmela A & Pitkäranta M (2023) Kivihiilitervatuotteet asuinrakennuksissa. [14] Chrousos GP (2009) Stress and disorders of the stress system. [11] Komulainen J, Sallinen P, Parshintsev J & Tuomi T (2018) Rakennusmateriaaliperäisten PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun. Jos purettavien materiaalien PAH-pitoisuus ei täytä kaatopaikalle sijoitettavan pysyvän jätteen kelpoisuuskriteerejä, niitä tulee käsitellä kuin vaarallista jätettä. [16] Valvira (2020) Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Osa III (§14-19) 11.4.2016 (päivitetty 21.12.2020)
Vähähiilinen ja luonnonmukainen rakentaminen ja akustiikka Keynote: Andy Shea, The University of Bath, Iso-Britannia. 45 RAKENNUSFYSIIKKA 24.-26.10. vsk. Keynote: Michael Lacasse, National Research Council, Kanada Torstai 26.10. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, rakennusten kosteusja homeongelmat sekä niiden ennaltaehkäiseminen, sisäilman laatu ja juridiset kysymykset. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Keynote: Jan Carmeliet, ETH Zürich, Sveitsi, Kristina Mjörnell, RISE, Ruotsi Keskiviikko 25.10. Tampere-talo 2023 Ilmoittaudu: rakennusfysiikka.net Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut Tiistai 24.10 Rakennusfysiikan suunnittelua ja toteutusta, rakenteiden lämpöja kosteusteknistä toimintaa ja uusia ohjeita
46 I hmiset viettävät keskimäärin 90 % kokonaisajasta sisätiloissa. Huoneilman lämpötilan ja työntekijän suorituskyvyn välille on esitetty korrelaatiota, jossa suorituskyky laskee 10 %, kun lämpötila nousee optimilämpötilasta 23 asteesta lämpötilaan 30 astetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Tältä pohjalta on varsin ymmärrettävää, että rakennusten sisäilmasto on viihtyvyyden ja myös kansanterveyden kannalta merkittävä tekijä. Rakennuksilla on merkittävä rooli ilmastohaasteiden hallinnassa. Nykyisin työpaikoilla on yleisesti käytössä jäähdytys, ja sisäolosuhteet ovat hyvin hallinnassa, mutta kodeissa etätyön yleistyessä on huonelämpötilan hallinta usein puutteellista. Kuitenkin oikeilla ilmanvaihtoratkaisuilla ja käyttötavoilla ne molemmat voidaan saavuttaa.. Suomessa on arvioitu menetettävän vuosittain 2,7 miljardia euroa huonon sisäilmaston takia, mikä on huomattavasti suurempi kuin Suomen rakennuskannan lämmityksen kustannus. Tästä on hyvä osoitus se, että esimerkiksi Helsingin kasvihuonepäästöistä Risto Kosonen, professori Aalto-yliopisto Energiatehokas ilmanvaihto sisäilmaston hallinnassa Hyvä energiatehokkuus ja sisäilmasto nähdään usein ristiriitaisina tavoitteina. Rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia Euroopan unionin energian loppukulutuksesta ja 36 prosenttia sen energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tutkimuksissa on löydetty myös selvää tieteellistä näyttöä sisäilmaston ja työntekijöiden tuottavuuden välillä. Hyvä sisäilma ja miellyttävät sisäilmastoolosuhteet tulisi aikaansaada energiatehokkaasti, koska ilmastokysymys on noussut yhdeksi keskeiseimmäksi globaaliksi haasteeksi. vsk
Ilmanvaihdon merkitystä korostaa se, että ilmanvaihdon osuus rakennuksien energiankulutuksesta on, riippuen rakennustyypistä ja rakennusvuodesta, noin 20–60 %. Tästä energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi toimistoissa jopa yli 50 %, kun ilmanvaihtoa ohjataan tarpeenmukaisesti todellisen henkilömäärän mukaan. Ilmanvaihdon merkitys ja ohjaaminen Hyvä sisäilma ja miellyttävät olosuhteet tulisi aikaansaada energiatehokkaasti, koska ilmastokysymyksiä ei voi nykypäivänä sivuuttaa. Toimistossa mitattu käyttöaste ennen koronaa.. vsk. Energiankulutuksen lisäksi on viime aikoina komission toimesta kiinnitetty entistä enemmän huomiota hyvän sisäilmaston hallintaan, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ollaan juuri tällä hetkellä päivittämässä. Päivitetyn direktiivin lopullista muotoa odotellaan komission, EU-parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelujen lopputuloksen jälkeen vuoden 2023 loppuun mennessä. Energiankulutuksen vähentäminen energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti on keskeinen Euroopan komission suositus (2021/1749). 47 56 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmityksestä. On huomattava, että toimistorakennuksien käyttöaste oli jo ennen koronaa varsin alhainen (tyypillisesti 30–40 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Oikean suuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta, koska ilmanvaihdon osuuden Suomen koko energiankäytöstä on arvioitu olevan luokkaa 15–20 %. Nyt koronan jälkeen käyttöasteet ovat vielä tästä laskeneet merkittävästi
Ratkaisumallina edellä mainittujen ongelmien hallintaan on koko elinkaaren käsittävä toiminnan varmistaminen. Suunnittelussa ja urakoinnissa tehtyjä virheitä ei voida kuitenkaan enää juuri korjata vastaanottovaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Näin ollen järjestelmien toiminnan varmistaminen tulisikin alkaa jo suunnitteluvaiheesta ja kattaa myös käyttövaiheen, jossa jatkuva-aikaisesti varmistetaan kokonaisjärjestelmän toiminta siihen asetettujen mittareiden avulla. Nämä järjestelmät edellyttävät erityisosaamista suunnittelussa, urakoinnissa ja edelleen käyttövaiheessa. Tällöin potentiaalinen energiansäästö jää saavuttamatta ja myös mahdollisesti sisäilmasto-olosuhteet eivät ole suunnitelmien mukaiset. Tällä hetkellä on puutteita koulutuksessa, jonka lisäksi puuttuu ohjeistusta monimutkaisempien järjestelmien suunnittelusta ja ennen kaikkea jatkuva-aikaisesta toiminnan varmistamisesta. Useissa yhteyksissä on todettu, että tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi useinkaan optimaalisella tavalla. Yleisesti toiminnan varmistamisen ymmärretään koskevan pelkästään vastaanottovaihetta. vsk. 48 Käyttöasteen vaihdellessa on tärkeää, että ilmavirtaa voidaan hallita laajalla alueella jäähdytystarpeen ja henkilömäärän mukaan. Monimutkaisten järjestelmien optimaalinen toiminta vaatii lisäksi eri osajärjestelmien yhteistoiminnan varmistamisen. Nykyisin paljon esillä olevat sisäilmaongelmat ovat pääosin seurausta tietynlaisesta rakentamistavasta, huollon Ilmavirran säätö aktiivihajottajalla todellisen käyttöasteen mukaan (courtesy: Halton Oy).. Rakennusten hyvä sisäilma on monen tekijän summa. Tämä on mahdollista tehdä moderneilla ilmanvaihtojärjestelmillä ja pitää samalla myös tuloilman heittopituus vakiona eri ilmavirroilla. Ilmanvaihdon ohjaaminen edellyttää monimutkaista tekniikkaa
Käyttäjien poistuttua tehtävä tuuletus poistaa käyttäjistä lähtöisin olevia epäpuhtauksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Yleisimmillä ilmanvirroilla tähän riittää kahden tunnin tuuletusjakso ennen käyttöjakson alkamista. Tilojen huuhtelu on tehokkainta mitoitusilmavirroilla. Vaikka nykyisessä ilmavaihdon suunnittelua säätelevässä asetuksessa tästä on luovuttu, rakennuskanta on suurelta osin alipaineista johtuen aikaisemmista säädöksistä. Ilmanvaihtoon liittyvät viat ja puutteet voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä lämpöolosuhteissa, ilmanlaadun heikkenemistä ja pahimmillaan epäilystä koko rakennuksen terveellisyydestä. Alipaineisuutta esiintyy käytön ulkopuolisena aikana yleisesti johtuen käynnissä olevista hygieniatilojen erillispoistoista. Tämän takia on suositeltavaa ohjata alipainetta aiheuttavat erillispoistot muun ilmanvaihdon käyntiaikojen mukaan. Paine-ero vaipan yli toimistorakennuksessa, jossa yöaikaan poistot päällä.. vsk. Näille poistojärjestelmille ei usein ole suunniteltu varmistettuja hallittuja korvausilmareittejä. 49 ja ylläpidon laiminlyömisestä sekä välttämättömien peruskorjausten lykkäämisestä. Ennen vuotta 2018 suunnitellut rakennukset ovat hieman alipaineisia. Ilmanlaadun tulee olla hyvä, kun käyttäjät saapuvat. Toiseksi tulisi varmistaa hallitut painesuhteet siten, että rakennuksen sisällä ei olisi ylitai alipainetta. Tämä varmistetaan riittävällä tuuletusjaksolla ennen käyttäjien saapumista. Palvelurakennuksien ilmanvaihdon osalta tulisi aina ensisijaisesti varmistaa, että se toimii oikein rakennuksen käyttöaikana. Tämä voidaan saavuttaa tasapainottamalla tuloja poistoilmavirrat yhtä suuriksi
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kuntotarkastuksissa havaittuja mikrobiperäisten hajujen esiintymisiä on tutkittu tekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössä. Yksi merkki sisäilmaongelmasta voi olla poikkeavan hajun esiintyminen sisätiloissa. 50 S isäilmaongelmat ovat nykypäivänä paljon esillä. Korvausilman puute lisää hajuhavaintoja mutta vähemmän kuin voisi olettaa. Tutkimuksessa selvitettiin aineiston pohjalPiia Tamminen, Tutkimuspalveluiden osastopäällikkö Raksystems Insinööritoimisto Oy Sisäilmassa havaittujen hajujen esiintyminen pientaloissa Pientalojen kuntotarkastusten yhteydessä tehtävät poikkeavat, ”perunakellarimaiset” hajuhavainnot ovat yleisempiä vanhassa rakennuskannassa kuin uudessa. Myöskään alapohjarakennetyypillä ei ole vaikutusta tehtyjen hajuhavaintojen määrään. Tämä selviää 15 000 kuntotarkastetun pientalon kuntotarkastusraporttien kirjausten tutkimuksesta.. Tämän vuoksi niistä tehdään kirjaus myös Suoritusohjeen mukaisesti tehdyn kuntotarkastuksen kuntotarkastusraporttiin. vsk. Asuntokaupan kuntotarkastuksen Suoritusohjeessa KH 90-00349 mikrobiperäiset ja muut poikkeavat hajut määritellään riskihavainnoiksi, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota
kellarimaista hajua, ”mummolan tuoksua”, perunakellarin tai maan hajua. Tilastollisin menetelmin tutkittu aineisto koostui noin 15 000 kuntotarkastetusta pientalosta Suomessa ja sisälsi vuosina 2016–2020 Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien kuntotarkastusraporttien kirjaukset. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, osa IV. Syyn selvittäminen ei aina ole yksinkertaista, ja se voi viedä runsaasti aikaa. Poikkeava eli mikrobiperäinen haju Aineistossa poikkeavalla hajulla tarkoitetaan mikrobiperäistä eli ns. Mikrobiperäinen haju syntyy yleensä mikrobien aineenvaihduntatuotteista sekä mikrobien aktiivisesta kasvusta. Tällöin kohteessa havaittu mikrobiperäinen haju kohteen sisäilmassa tai vaatteissa, kohteen irtaimistossa ja muissa tekstiileissä voi viitata rakenteissa olevaan mikrobivaurioon. Mikäli kohteessa havaitaan mikrobiperäistä hajua, eikä esimerkiksi kuntotarkastuksessa hajun syytä pystytä selvittämään, tulee syyn selvittämiseksi suositella lisätutkimuksia. Mikrobiperäisen hajun syyn selvittäminen saattaa aiheuttaa kohteeseen laajoja tutkimuksia sekä erityyppisten tutkimusmenetelmien tarvetta. 51 ta, miten ilmanvaihdon tyyppi, ilmanvaihtojärjestelmän puutteet, rakennuksen ikä, rakenteet sekä rakenteissa todetut vauriot vaikuttavat sisäilmassa havaittujen hajujen esiintymiseen. Kuntotarkastukset ja raportointi on suoritettu Suoritusohjeen KH 90-00349 mukaisesti. Mikrobikasvusto sijaitsee usein rakenteiden sisällä, jolloin yksi merkki vauriosta voi olla sisäilmassa havaittu mikrobiperäinen haju.. Usein asukkaat eivät itse huomaa omassa kodissaan olevaa mikrobiperäistä hajua, vaan jossakin vaiheessa he alkavat kohteesta poissa ollessaan kiinnittämään huomiota siihen, että heidän vaatteissaan on tunkkainen haju. Lisäksi pyrittiin selvittämään, minkä tyyppisissä rakennuksissa poikkeavaa hajua on havaittu, erottuuko jokin tietyn tyyppinen kohde aineistosta ja voidaanko aineiston pohjalta selvittää hajun syytä. Pitkittyneen kosteusrasituksen vuoksi mikrobikasvusto voi muodostua rakenteiden sisällä rakenteeseen siten, että rakenteiden pinnoilla mikrobikasvustosta ei ole viitteitä. 2020.) Aina mikrobiperäinen haju ei ole peräisin rakenteiden kosteusja mikrobivaurioista, vaan haju voi tulla ilmavuotojen mukana esimerkiksi maaperästä tai rakennusten ryömintätiloista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Usein käy myös niin, että kyläilemässä olevat vieraat kiinnittävät huomiota kodissa olevaan hajuun, joka tulee sitä kautta tietoon asukkaille. Mikrobien aineenvaihduntatuotteita ei kuitenkaan synny jatkuvasti, jolloin mikrobiperäistä hajua voi esiintyä vain ajoittain, eikä se siten ole välttämättä jatkuvasti havaittavissa
Ilmanvaihtojärjestelmistä painovoimaisessa ilmanvaihdossa havaittiin aineistossa prosentuaalisesti eniten poikkeavia hajuhavaintoja. Tarkastelussa oli havaittavissa, että ennen vuotta 1939 sekä vuosina 1940–1959 rakennetuissa kohteissa oli prosentuaalisesti havaittu eniten poikkeavia hajuhavaintoja. Myös vuosina 1960–1979 rakennetuissa kohteissa oli tehty lähes saman verran poikkeavia hajuhavaintoja. minimihavaintoja ja todellisuudessa poikkeavia hajuja kohteissa on voinut olla enemmänkin. Hajuhavaintoja oli tehty noin 15 prosentissa kohteista. Vuoden 1980 jälkeen rakennetuissa kohteissa hajuhavainnot olivat vähäisempiä. Tämän pohjalta arvioituna kohteissa tehdyt hajuhavainnot olivat aineistossa ns. Rakennuksissa eri ajanjaksoilla tehdyt hajuhavainnot.. Samansuuntainen tulos on tullut esiin Ruotsissa ja Norjassa tehdyissä tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu kosteusvaurioiden ja hajun esiintymistä. vsk. Ilmanvaihtojärjestelmien vaikutus Kohteissa oli ilmanvaihtotyyppeinä painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto, koneellinen tuloja poistoilmanvaihto sekä edellä mainittujen ilmanvaihtojärjestelmien yhdistelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. On syytä ottaa huomioon, että hajujen havaitsemiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät sekä kohteessa vallitsevat olosuhteet, jolloin hajuhavaintoja ei välttämättä voida tehdä kertakäynnin yhteydessä. Aineistossa rakennukset jaoteltiin eri ajanjaksoille, joissa rakennustapa ja tekniikka ovat usein olleet samantyyppisiä: ennen vuotta 1939 rakennetut kohteet, vuosina 1940–1959 rakennetut kohteet, vuosina 1960–1979 rakennetut kohteet, vuosina 1980–1999 rakennetut kohteet ja vuoden 2000 jälkeen rakennetut kohteet. 52 Rakennusajankohdan vaikutus Aineiston noin 15 000 kohteesta poikkeavaa hajua havaittiin 1 100 kohteessa, mikä on noin 7 prosenttia koko määrästä. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa poikkeavat hajuhavainnot jäivät vähäisemmiksi kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Tarkastelujen pohjalta voidaan siis todeta, että vanhemmassa rakennuskannassa poikkeavat hajuhavainnot olivat yleisempiä ja ne vähenivät uudempaan rakennuskantaan mentäessä
53 Yleisesti kohteissa, joissa oli havaittu ilmanvaihdon puutteita – kuten korvausilman, ilmavaihtoventtiilien virtausten tai ilmanvaihdon huollon puutteita – tehtiin poikkeavia hajuhavaintoja noin 10 prosentissa kohteista. Aineistosta tutkittiin myös alapohjan epätiiveyksien vaikutusta poikkeavien hajujen esiintymisiin. Epätiiviin maanvastaisen betonilaatan osalta on havaittu enemmän hajuhavaintoja, kuin epätiiviissä tuulettuvissa alapohjarakenteissa.. vsk. Tuulettuvissa puurakenteisissa alapohjakohteissa havaittiin noin 10 prosentissa poikkeavaa hajua, kun taas tuulettuvissa kivirakenteisissa alapohjakohteissa 2 prosentissa. Pelkkää korvausilman saannin puutteellisuutta tarkasteltaessa poikkeavaa hajua havaittiin noin 13 prosentissa. Näissä alapohjan epätiiveyksien vaikutus poikkeavien hajujen esiintymiseen oli alapohjarakenteen tyypistä riippuen noin 6 prosentin luokkaa. läpiviennit ja liitoskohdat. kiviainesrakenteinen alapohja tai maanvastainen betonilaatta, havaittiin poikkeavia hajuja prosentuaalisesti saman verran. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kohteissa, joissa oli joko tuulettuva puutai Tuulettuvan alapohjan epätiiveyskohtia ovat mm. Alapohjarakenteen vaikutus Aineiston perusteella alapohjarakennetyypillä ei ollut suurta merkitystä kohteessa tehtyihin poikkeaviin hajuhavaintoihin. Poikkeavia hajuhavaintoja tehtiin 6–7 prosentissa. Ilmanvaihtoon ja sen puutteisiin liittyen tulosten perusteella poikkeavan hajun esiintyminen oli näissä tapauksissa yllättävän vähäinen ajatellen, että korvausilma tai osa korvausilmasta tulee rakenteista tai rakenteiden kautta, jolloin riski hajujen kulkeutumisesta sisäilmaan on suurempi. Alapohjan epätiiveyksiä on koko aineistosta havaittu noin 800 kohteessa
54 Ikääntyneitä alapohjarakenteita oli yhteensä noin 2370 kappaletta. Kohteessa havaittu riskirakenne ei automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi vaurioitunut. Vaurioituneita riskirakenteita on kirjattu noin 2300 kappaletta ja kohteissa, joissa oli havaittu yksi tai useampi vaurioitunut riskirakenne, poikkeavaa hajua oli noin 22 prosentissa kohteista. Poikkeavia hajuhavaintoja oli tehty enemmän niissä kohteissa, joissa vaurio oli siMaanvaraisen betonilaatan ja seinän epätiivis liitos mahdollistaa hajujen pääsyn ilmavuotojen mukana sisäilmaan.. Vaurioituneet riskirakenteet sijoittuvat ennen vuotta 2000 rakennettuihin kohteisiin. Vaurioituneita riskirakenteita oli eniten vuosina 1960–1979 rakennetuissa kohteissa, joista noin 28 prosentissa kohteista oli havaittu poikkeavaa hajua. Riskirakenteen vaikutus Yleensä riskirakennetyypit ovat oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukaisia rakenteita, jotka ovat vuosien aikana tutkimuksissa sekä käytännössä todettu vaurioherkiksi rakenteiksi. valesokkelirakenne, betonilaatan päälle koolattu puurakenteinen lattia, maanvastainen sisäpuolinen koolattu seinä, alle 100 mm sokkelikorkeudeltaan olevan puurakenteisen seinän alaosa, ennen vuotta 1950 rakennettu hirsiseinä, lattiapinnan alapuolelta lähtevä väliseinä, kattoikkuna, puutteellisesti tuulettuva ulkoseinä ja yläpohja. Suoritusohjeen mukaisia riskirakenteita on mm. vsk. Näistä tuulettuvia alapohjarakenteita sekä ikääntyneitä betonilaatan päälle puukoolattuja lattiarakenteita oli lukumäärällisesti eniten, ja näissä kohteissa poikkeavia hajuhavaintoja oli kirjattu noin 20 prosentissa. Vuosina 1940–1959 rakennetuissa kohteissa noin 25 prosentissa oli havaittu poikkeavaa hajua ja ennen vuotta 1939 rakennetuissa 19 prosentissa kohteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54
Hajuhavaintoja on tehty enemmän niissä kohteissa, joissa vaurio on sijainnut rakennuksen alaosissa. Kohteissa, joissa vaurioita on ollut rakennuksen yläosissa, kohteessa tehdyt hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä. Riippuvuustarkastelussa ilmeni, että kaikkien tarkasteltavien asioiden – lukuun ottamatta ilmanvaihdosta koneellista tuloja poistoilmanvaihtoa ja riskirakenteista tasokattorakennetta – oli eri tekijöiden ja hajun välillä tilastollisesti merkittävä riippuvuus. Tutkimuksessa oli havaittavissa, että usealla tekijällä voi olla vaikutusta hajun esiintymiseen, joten jatkotutkimuksissa tulee huomioida, että hajun syyn selvittämisessä kannattaa aina tehdä jonkinasteinen tutkimussuunnitelma ja selvittely suorittaa ns. vsk. Uudempaan rakennuskantaan mentäessä poikkeavat hajuhavainnot ovat kohteissa vähentyneet. Vaikka aineistosta ei pystytä selvittämään kohteissa havaittujen poikkeavien hajujen yksityiskohtaisia syitä, pystytään siitä arvioimaan yksittäisen tekijän vaikutusta hajun esiintymiseen. Taulukossa on esitetty vaurioituneiden riskirakenteiden, rakennusajankohdan ja hajujen yhteisvaikutus.. Tieto ohjaa kohteeseen vaadittavien hajujen syiden jatkotutkimusja korjaustarpeita sekä auttaa kohdistamaan jatkotutkimuksia mahdollisiin ongelmakohtiin. Tieto ohjaa jatkotutkimustarpeita Kaikkia tutkimustuloksia vertailtaessa niistä voidaan yhteenvetona todeta, että poikkeavia hajuhavaintoja on tehty enemmän vanhemmissa rakennuksissa, joissa on ollut painovoimainen ilmanvaihto, ikääntyneitä alapohjarakenteita sekä vaurioituneita riskirakenteita. poissulkemismenetelmällä aloittaen aina selkeimmistä asioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Piia Tammisen Tekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (ympäristöteknologian koulutus) liittyvä opinnäytetyö hyväksyttiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa keväällä 2023. 55 jainnut rakennuksen alaosissa ja vähiten tasakattokohteissa ja kohteissa, joissa oli kattoikkuna
vsk. Vaikka asukas ei vaatisi kodiltaan täydellistä sisäilmaa, on hyvä tiedostaa, mikä tilanne on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Yleensä vanhemmassa rakennuksessa ongelmat ovat laajemmin rakenteissa ja rakenteet vaativat jo suurempia korjauksia. Kuntotarkastus ja rakenteiden tutkiminen on erittäin tärkeää, mutta tarkastaja on valittava huolellisesti. Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet kertovat tilanteesta tarkemmin, rakennusterveysasiantuntija osaa selvittää rakenteiden riskit ja suunnitella tarvittavat tutkimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Ongelmat voidaan minimoida parhaiten välttämällä vanhoja rakennuksia ja riskirakenteita, mutta joskus vanhakin rakennus on säästynyt pahemmilta vaurioilta.. 56 Ongelmien selvittäminen Kun kodissa havaitaan hajua tai koetaan oireita, pitäisi alkaa selvittää tilannetta tarkemmin. Hajujen syy voi jäädä epäselväksi. Jos tutkimukset ovat riittämättömiä, tilanne ei selviä tai sen vakavuutta tai vaikutuksia ei ymmärretä. Hyvä sisäilma on kodin tärkein varuste. Tarkastukseksi ei riitä se, että vähän kurkataan lattialistan taakse tai katsotaan, toimiiko ilmanvaihto. Näin kodin tilojen käyttöön voidaan vaiLeena Stenlund, rakennusterveysasiantuntija ja kuntotutkija Vantaan kaupunki Asuintalojen sisäilmahaasteet Suomalaisilla kodinomistajilla on kolme ratkaisevaa kohtaa, joissa voi olennaisesti vaikuttaa oman kotinsa sisäilmatilanteeseen: rakenteiden kunnon ja sisäilmatilanteen tarkka selvittäminen, äkillisten ja paikallisten kosteusvaurioiden korjaaminen sekä uuden kodin ostotilanne
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Tyypillisin virhe on, että rakenteiden annetaan kuivua tai korjaukset ovat liian suppeat. ” Hyvä sisäilma on kodin tärkein varuste.. harkkoseinä, mineraalivilla, selluvilla ja jopa kestopuu. Aiempina vuosikymmeninä kosteusvuotojen on annettu kuivua itsekseen, ja näitä vanhoja, kymmeniä vuosia vanhoja vauriokohtia selvitellään vielä nykyäänkin. Rakenteen kastuessa mikrobitoiminta alkaa parissa viikossa, tai nopeamminkin, jos kohdassa on jo vanha kasvusto. Mikään materiaali ei ole immuuni vaurioille tai mikrobikasvustoille, kaikki kastuneet rakenteet vaativat toimenpiteitä. Homehtuneita materiaaleja ja pintoja löytyy laajemmalta kuin mitä on korjattu. ” ARAlta 50 % avustusta kuntotutkimuksiin ja korjaussuunniteluun. Kosteusvaurion tapahtuessa on pikaisesti estettävä rakenteen lisäkastuminen, selvitettävä kastumisen ja vaurion laajuus ja korjattava vauriot. Jos esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto repii alapohjan alta ilmaa ja ilmavuotojen mukana tulee hajuja sisätilaan, voidaan parantaa korvausilman saantia, tiivistää alapohjan rakennetta ja ikkunatuulettaa ahkerasti. Vanhempaan rakennukseen on yleensä tehtävä laajemmat kuntotutkimukset. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:lta voi saada avustusta jopa 50 % kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun kustannuksista, tämä etu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kosteusvaurioita tapahtuu lähes kaikissa taloissa, kyse on vaan siitä, miten monta kertaa vuotoja on tapahtunut, miten laajalle vesi on päässyt ja miten ne on korjattu tai jätetty korjaamatta. 57 kuttaa ja minimoida ongelmatilanteita. vsk. Kuntotutkimukseen voi varata helposti kymppitonnin verran euroja, mutta panostus maksaa itsensä takaisin terveen rakennuksen muodossa. Jos taas kellarin sisäilmatilanne ja rakenteiden kunto paljastuu huonoksi, voidaan kellarin käyttöä rajata ja estää kellarista muihin tiloihin pääseviä hajuja. Aivan varmasti joku paikka on vuotanut jossain vaiheessa rakennuksen historian aikana, etenkin jos kyseessä on vanhempi, kymmeniä vuosia vanha rakennus. Myös betonirakenne homehtuu, samoin mm. Kuivatkin vauriot on korjattava, sillä ne vaikuttavat myös sisäilman laatuun. Laajat kuntotutkimukset ovat kiinteistön korjausten kannalta ehdoton toimenpide – ilman tutkimuksia ei voida tietää, mikä kohta pitää korjata, miten laajasti ja millä tavalla. Ensin pitää kuitenkin selvittää ja tutkia, mitkä kaikki asiat vaikuttavat sisäilmatilanteeseen ja mikä on rakenteiden korjaustarve. Kun koti lainehtii ja tapetti tummuu Kun putki halkeaa ja vettä lorisee seinän väliin ja tulvii lattioille, ei kuivatus riitä
Selvitä mitä ostat, ymmärrä mitä myyt Asuntokauppa on hieman hiljentynyt viime aikoina, ja ostajalla on enemmän aikaa harkita erityisesti vanhemman rakennuksen ostoa. Ja nyt ei puhuta uusista keittiöistä, parketeista ja kylpyhuoneista, vaan rakenteiden korjauksista; ulkoseinät, alapohja, vesikatto ” Kuivat ja ikivanhatkin vauriot on korjattava.. Rakennuksen kunnon, korjaustarpeen ja sisäilmatilanteen selvittämiseen on varattava kunnolla aikaa. Jos tutkimukset on tehty hyvin, niistä voi saada hyvän kuvan rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeesta, mutta niiden avulla voidaan saada myös aivan päinvastainen kuva. Kaikissa päälle parikymmentä vuotta vanhoissa rakennuksissa on korjausvelkaa – rakenteita ja taloteknisiä järjestelmiä on alettava korjaamaan jossain vaiheessa. vsk. Vanhan vaurion tuottamat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa oireita asukkaille samoin kuin tuoreemmatkin vauriot. Tärkeintä kuntotarkastuksessa ovat rakenteiden kuntoon ja sisäilmaan liittyvät asiat. 58 Vaikka kastunut ja homeinen kipsilevy kuivahtaisi ja levy jäisi lattian alle tai seinän väliin, se tuottaa sieltä sisäilmaan hajuja ja mikrobipölyä joka kerta, kun rakenteen välistä pihahtaa ilmavirtaus. Kauppatilanteessa päätökseen vaikuttavat silmämääräinen katselmus ja kohteesta tehdyt tutkimusraportit. Et ole ostamassa sohvan paikkaa vaan korjausvelkaa. Jätä ostokiima, ostohousut ja vaaleanpunaiset lasit kotiin Ostohetkellä tilanne rysähtää hetkessä päälle ja satojentuhansien eurojen arvoisesta kaupasta on päätettävä muutamien päivien varoitusajalla. Kaikenhan saa lopulta korjattua rahalla, mutta hyödyllisempää on tietää kaikki korjaustarpeet ennen kauppoja kuin vasta kauppojen jälkeen. Ostajan on hyvä tietää, mitkä rakenteet ovat kunnossa ja mitkä pitäisi jollain aikataululla korjata – ja mikä on rakennuksen sisäilmatilanne. Myyntiesitteen termi ”kuntotarkastettu” ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Sähköpuolen insinöörinä toiminut tekee varmasti laadukkaan sähköihin laajasti perehtyneen tarkastuksen, mutta muut osa-alueet voivat olla vähäisemmällä huomiolla. Sisäilmaan ja kuntotutkimuksiin perehtynyt kuntotarkastaja osaa antaa lisänäkemystä myös näihin rakenneasioihin. Kaikki riippuu siitä, miten hyvin tutkimus on tehty. Kuivat ja ikivanhatkin vauriot on korjattava. Jokainen kuntotarkastaja tekee oman näköisensä tarkastuksen ja samasta talosta voidaan tehdä täysin keskenään erilaiset tarkastukset. Osa näistä korjaustarpeista liittyy vahvasti siihen, minkälainen sisäilma talossa on. Tutkimusraportit on syytä lukea ja yrittää selvittää, mitä tarkastajan lause ”suositellaan varautumaan alapohjan uusintaan” tai ”suositellaan selvittämään riskirakenteen kuntoa” tarkoittavat, mikä on näiden sisäilmavaikutus ja mitä maksaa näiden rakenteiden kokonaisvaltainen korjaaminen. Kuntotarkastus pitäisi tehdä KH-kortin (KH 90-00394) mukaisesti, se antaa peruspohjan pätevälle asuntokaupan kuntotarkastukselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Hyvin tyypillisesti tavanomaisessa 50–70 -luvun omakotitalossa on rakenteisiin liittyvää korjausvelkaa yli satatuhatta euroa. Kuntotarkastus on kuntotarkastajan näköinen Jokaisella kuntotarkastajalla on omanlaisensa koulutustausta, työhistoria ja painotukset
Kun on pitkä kokemus erilaisista rakennuksista, tunnistaa helposti rakenteiden kuntoon ja sisäilmatilanteeseen vaikuttavat rakennetyypit ja ilmiöt taloissa. Vaikka tavan asukkaalle koti näyttää vain kodilta ja tutuilta tapeteilta, rakennusterveysasiantuntijalle sama rakennus näyttäytyy korjausvelkana, PAH-yhdisteen hajuna ja tapetin pinnassa tyytyväisesti asuvina homepilkkuina. Perheet haluavat, että kodin sisäilma ei sairastuta. Voi melkein jo haistaa eteisen odöörit pihalle asti, vaikka ovea ei ole vielä edes avattu. Sisäilmavaatimukset kasvavat Ihmisten standardit asumiselle ja sisäilman laadulle ovat kasvaneet. Kauniilla maalipinnalla saadaan mikä tahansa talo näyttämään hyväkuntoiselta, mutta oleellista on se, missä kunnossa rakenne sen takana on. 59 ja muut rakenteet. Se on myös se, mikä määrittää sisäilman laadun rakennuksessa. Kun ajaa vanhemman rakennuksen pihaan, jo pihassa yleensä näkee tilanteen ja loput voi arvata. Usein kuitenkin talon kunto on jo arvattavissa pihaan ajaessa. Hyvässä kodissa on hyvä sisäilma ja siellä asutaan terveenä. Kun ulkopuolelta näkyy lättänä punatiilitalo matalalla ja kostean näköisellä sokkelilla, ränsistynyt tiilirakenteinen seinä ja vesipellit, joiden kaato on taloa kohti, tietää jo, miltä sisällä haisee. Monesti taustalla on jo yksi hometalo tai sisäilmaongelmainen työpaikka, jossa altistusta on saatu vuosia. Tiedostavat asukkaat selvittävät nykyään sujuvasti askeläänieristeiden VOC-ongelmia, ekovillapäästöjä ja hirsitalon hartsipäästöjä ja haluavat korjata kotinsa mahdollisimman hyväksi sisäilmaltaan. Iloisia poikkeuksiakin löytyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Jo pihassa tilanne paljastuu Suomalainen rakennuskanta on täynnä haiskahtavia vanhoja töllejä, kukkulat ja laaksot ovat pullollaan valesokkeleita, puukoolattuja eristettyjä lattioita ja tiili-villatiili -rakenteisia ulkoseiniä. Kaikki riippuu siitä, miten rakenteita on korjattu ja huollettu vuosien saatossa. Kokemus sisäilmaongelmista auttaa ymmärtämään homeiden vaikutukset – oman kodin sisäilmaa arvostetaan, kun ymmärretään, miten dramaattiset vaikutukset huonolla sisäilmalla voi olla. Rakenteet on korjattava tavalla tai toisella, jos haluaa, että rakenteiden vaurioituminen ei jatku, eikä vaurioista aiheudu sisäilmahaittaa. Kostea homeinen kellari ei ole enää trendikäs, rintamamiestalon kellareista halutaan saada kuivaa ja puhdasta tilaa. Enää monellekaan ei kelpaa koti, jossa ilma ei kierrä ja nurkat haisevat homeelta. Järkytys voi olla suuri, jos asuntokaupan jälkeen vanhasta talosta paljastuukin ongelmia. Ja korjaaminen ei tarkoita uusia tapetteja ja kaunista laminaattia, vaan sitä mitä on niiden alla. Joskus riskit eivät ole toteutuneet tai talo on poikkeuksellisen hyvin rakennettu. Sama on tilanne, jos tarkastuskäynti on rintamamiestaloon, jossa kellarin betoniseinä on halkeillut ja kostea, salaojat tietysti alkuperäiset isoisän asentamat ja seinän välistä löytyvät mummon sukkahousut ja vanhat purueristeet. vsk. ” Selvitä kunnolla sisäilmatilanne – korjaa tapahtuneet kosteusvauriot laajasti ja oikein – asuntokaupat harkiten.. Yleensä tilannetta ja korjaustarvetta ei vaan ole selvitetty. Sisäilma-asiat eivät ole aina yksinkertaisia, mutta perusteellinen selvitys rakenteiden ja materiaalien kunnosta ja korjaustarpeesta auttaa arvioimaan sisäilmatilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä. Ostajat usein olettavat, että ongelmia ei ole, jos niitä ei ole tiedossa. Tavallista on, että vanhassa rakennuksessa on riskirakenteita, joissa riski on jo toteutunut
Opas esittelee myös homekoiratutkimukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Uunituore opas toivottavasti yhtenäistää ja ammattimaistaa homekoira-alaa.. 60 Leena Stenlund Rakennusterveysasiantuntija, homekoiraohjaaja Vantaan kaupunki Uudistettu homekoiraohje ammattimaistaa homekoiratoimintaa Homekoiran käyttö mikrobiperäisten hajujen havainnoimisessa on tilaajien, koiranohjaajien ja kuntotutkijoiden käyttöön suunniteltu opas homekoiratutkimuksen käytäntöihin ja periaatteisiin
Raportointi onkin tärkeää nimenomaan reklamaatioiden ja oikeusprosessien kannalta, mutta samalla myös kaikkien osapuolten oikeusturvan kannalta. Oppaan sisällön on suunnitellut asiantuntijaryhmä, jolla on monipuolista osaamista koiratoiminnasta ja sisäolosuhteista. Homekoiratutkimus tuottaa tietoa tutkimushetkestä ja asiallinen raportointi dokumentoi rakennuksen sen hetkistä tilannetta.. Moni pian asuntokaupan jälkeen tehtävistä homekoiratutkimuksista tehdään asuntokaupan reklamointia varten. Oppaan laadinta on osa hallituksen Terveet Tilat 2028 -hanketta, jossa pyritään tervehdyttämään julkiset rakennukset. Nyt haluttiin uuden oppaan myötä yhtenäistää ja yhdistää toimintatapoja sekä tuottaa minimivaatimustaso homekoiratutkimusten suorittamiseen ja asettaa samalla vaatimustasoa ohjaajille. Lisäksi pitää raportoida tarkastushetken olosuhteet ja muut tarkastukseen vaikuttavat asiat, tiedot ja rajaukset tarkastushetkellä. tarkastuksen syy, paikallaolijat, havaitut hajut ja vauriot, sekä koiran ilmaisukohdat selkeästi pohjapiirustuksessa ja valokuvissa. Tärkeimpänä ohjaavana tekijänä on ollut homekoira-alan ohjaaminen enemmän ammattimaisempaan suuntaan ja alan yhtenäistäminen tältä osin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Raportoinnissa tärkeää on, että tekstissä mainitaan mm. Oppaan päivitystyö vei muutaman vuoden, joka kertoo siitä, että ohjeistuksen muotoilu ja lopullisen version päättäminen ei ole ollut yksinkertaista ja suoraviivaista. vsk. Koiranohjaajien vaatimustasoa nostetaan Oppaassa on kuvattu minimivaatimukset homekoiratoiminnalle, liittyen tarkastuksen sisältöön ja raportointiin. Aiemmin raportointia ei ole määritelty tarkemmin, mutta uudessa oppaassa on malliraportti, jonka mukaisesti on suositeltavaa tehdä homekoiratutkimuksen raportointi jatkossa. Ohjeistus haluttiin lopulta pitää lyhyehkönä ja helppolukuisena, jotta ohjeesta saa pääpiirteissään kuvan alan toiminnasta, tarkastuksen toteutuksesta ja vaatimuksista. Oppaaseen päätyi lopulta vain pieni osa hankkeen aikana tuotetusta tekstistä. Uusi ohje korvaa vanhemmat, vuonna 2013 Hometalkoiden yhteydessä päivitetyt ohjeet Homekoiraohjaajan toimintaohje ja tilaajan ohjeen Homekoiran käyttö kiinteistöissä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa. Tilaajalle haluttiin tuottaa tietoa siitä, mitä homekoiraohjaajalta voidaan vaatia ja miten tilaaja voi valita pätevän homekoiraohjaajan. On tärkeää, että kaikki olennaiset tiedot on raportoitu asiallisesti. Opas on laadittu yhteistyössä homekoira-alan kanssa. Mallin mukaan tehtynä kaikki tarkastuksen kannalta olennaiset asiat tulevat käsiteltyä raportissa. Tutkimuksiin ryhdytään, kun kauppojen jälkeen kodissa alkaakin haista tai perhe alkaa oireilla. 61 K esällä 2023 on julkaistu muutaman vuoden tekeillä ollut Homekoiraopas, joka kokoaa ohjeistuksen koiranohjaajaa, homekoiratutkimuksen tilaajaa ja kuntotutkijaa varten. Aiemmissa ohjeiden versioissa oli osittain jo vanhentunutta tietoa, ja ohjeet oli jo aika päivittää
Tästä syystä rakenteen yli mitattava paine-ero liittyy voimakkaasti koiran havaintoihin ja siihen, miten herkästi ja laajasti koira saa ilmavuotojen kautta hajuja rakenteiden sisältä. Tästä syystä raportti tehdään aina, vaikka asiakas ei haluaisi maksaa siitä. Paineolosuhteiden hallinta täydellisesti on haastavaa. vsk. 62 Selkeä raportti ohjaa myös seuraavaa tutkijaa, kun koiran havaintojen perusteella tehdään tarvittavat lisätutkimukset. Alipaineinen tila imee ilmaa aina myös viereisistä tiloista. Raportti toimii todisteena tarkastushetken tilanteesta. Tällä on erityisesti haluttu kitkeä alalta oman osaamisalueensa yli menevät tulkinnat ja ” Hajut ovat kuin lohia, ne voivat kulkea jopa vastavirtaan.. Hyvästä raportista selviävät helposti koiran havaintokohdat ja rakennuksen perustiedot sekä tutkimusolosuhteet. Jos painesuhteet ovat liiallisen alipaineiset, on syytä tasapainottaa ilmanvaihtoa. Paine-eromittaus kertoo ilmanvaihdon toiminnasta Uudessa ohjeessa on tärkeimpänä erona edellisiin ohjeistuksiin se, että homekoiraohjaajaa vaaditaan mittaamaan ja dokumentoimaan myös tarkastusolosuhteita ja paine-eroa tutkimushetkellä. Vain jos koiranohjaajalla on riittävä muu rakennustekninen pätevyys, voi hän ottaa kantaa koiran havaintojen syihin ja rakennusteknisiin seikkoihin. Tämä jo yksistään voi helpottaa sisäilmatilannetta rakennuksessa ja vähentää rakenteiden läpi tulevia hajuja. Kun paine-eroja mitataan myös rakennuksen sisäosien välillä tai verrataan eri kerroksia keskenään, saadaan tietoa ilmavirtausten kulusta sisätilojen ja eri kerrosten välillä. Koiralla on väliä Homekoiraohjaajan osaaminen vaikuttaa merkittävästi homekoiratutkimuksen luotettavuuteen. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että hän pystyy valitsemaan pätevän homekoirakon alueensa toimijoista. Ilmanvaihdon avulla voidaan myös hallita ilmavirtojen kulkusuuntia, jos osa tiloista asetetaan ylipaineeseen ja osa alipaineeseen. Alipaine tai ylipaine ei kuitenkaan selitä tai poissulje hajujen kulkeutumista yksistään, mutta painesuhteet ymmärtämällä voidaan arvioida koiran havaintojen syytä ja jonkin verran tilanteen vakavuutta. Myös tarvittavia toimenpiteitä voidaan arvioida paine-erojen mittauksen avulla. Paras raportti on sellainen, jonka perusteella kuntotutkija voi antaa tarjouksen tarvittavista rakenneavauksista ja muista tutkimuksista käymättä edes rakennuksessa. Vuosia myöhemmin voidaan raportista lukea, että homeen haju ja kosteusjäljet on todettu jo aiemmin homekoiratutkimuksessa, eikä vasta uuden asuntokaupan jälkeen. Koiranohjaaja ei saa ottaa kantaa rakenneteknisiin asioihin, kuten esimerkiksi tarvittaviin korjauksiin, korjausten laajuuteen ja menetelmiin, eikä vaurion syyhyn. Ohjeessa kerrotaan, että koiranohjaajan on pitäydyttävä kannanotoissa oman osaamisja vastuualueen rajoissa. Todellisuudessa ilmavirrat tuntuvat olevan kuin uteliaita taaperoita, niitä on loppujen lopuksi vaikea hallita, ne menevät sinne minne huvittaa. Painesuhteet määrittävät sen, mistä ja mihin ilma rakennuksessa kulkee. Ammattimainen homekoirayrittäjä tekee aina raportin. Hajut voivat tosiaan kulkeutua ilmavirtauksen vastaisestikin tilassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Uudessa oppaassa on haluttu antaa suuntaviivoja sille, mitä koiranohjaaja voi tarkastuksessa tehdä ja mihin voi ottaa kantaa. Hajuilla on vielä sellainen ominaisuus, että ne kulkevat kuin kutevat lohet ja uivat vastavirtaankin
Kattavassa tutkimuksissa voidaan samalla käynnillä selvittää koiran havaintojen syytä, sisäilmatilannetta laajemminkin tai tehdä jopa rakenneavauksia ja kosteusmittauksia. Koiranohjaajan on pitäydyttävä oman osaamisalueensa puitteissa. Asiantuntija pystyy selvittämään tarkemmilla tutkimuksilla, missä vaurio luuraa ja mitkä ovat kokonaisuudessaan sisäilmavaikutukset. Muuhun ei koira pysty, eikä koiran käytöksestä tai sen ilmaisuista pidä tehdä yliampuvia tulkintoja vaurion paikasta, sen vaarallisuudesta, terveysvaikutuksista tai homelajeista. vsk. Homekoira-alan villiä toimintaa suitsitaan ohjeilla Uuden ohjeen vaatimuksilla pyritään ohjaamaan homekoirayrittäjiä kouluttautumaan laajemmin sisäilmaja rakennusteknisellä alalla. Jos koiranohjaaja haluaa tehdä laajempaa tutkimusta tai antaa lausuntoja rakenneteknisistä asioista, hänen tulisi kouluttautua ja hankkia tarvittavat pätevyydet sisäilmaja kuntotutkimusalalta. Tilaaja voi yrittää valita sopivaa homekoirayrittäjää vertailemalla yrittäjien taustakoulutusta ja pätevyyksiä sekä tutkimuksen laajuutta. Homekoira pystyy vain ja ainoastaan näyttämään kohtia, joissa on homeen hajua. Alan arvostusta ja luotettavuutta ei lisää, jos koiranohjaaja ilman tarvittavaa osaamista antaa hupsuja lausuntoja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Koira tekee puolet työstä, asiantuntija tekee toisen puolen. Koiranohjaajan ammattitaidon pitää olla korkea, jotta hän osaa erottaa oman osaamisensa rajat ja pitäytyä niissä. Homekoira-alaa pyritään ammattimaistamaan ja samalla parantamaan homekoiratutkimusten laatua. Näin ollen on suuri merkitys sillä, minkä koiran tai koirakon valitsee työhön. 63 lausunnot. Tavanomaiseen homekoiratarkastukseen kuuluu vain koiran havaintokohtien raportointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. ” Koira tekee puolet työstä, asiantuntija tekee toisen puolen.
Mitä homekoiratutkimuksen jälkeen. Oppaassa kerrotaan homekoiran havaintojen epävarmuustekijöistä seikkaperäisesti sekä koiran havainnointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksia suunniteltaessa on otettava huomioon ilmavirtauksia, homevaurioita ja rakenteellisia asioita. Tärkeää onnistuneen homekoiratutkimuksen kannalta on, että koira on koulutettu oikein ja ohjaaja tietää, mitä kaikkea hänen on tehtävä tarkastuksessa ja miten tutkimus raportoidaan. Rakenteiden kunto puolestaan on sama asia kuin sisäilman laatu. Homekoiraopas: https://tilatjaterveys.fi/ homekoiraopas. Homekoira on kuin mikä tahansa mittalaite, sitä pitää vaan osata käyttää ja tulkita mittaustuloksia oikealla tavalla. Koiran havaintoja arvioidessa on tiedettävä ja tunnettava syyt koiran havaintojen takana ja ymmärrettävä hajujen kulkeutumisesta ja mikrobikasvuston ominaisuudet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Paras tutkimus on sellainen, jossa sisäilmatilanne ja vauriot selviävät tehokkaasti ja tarkastus raportoidaan asianmukaisesti. 64 Homekoira-alan toimijat eivät poikkea mitenkään muista sisäilma-alan toimijoista. vsk. Oppaan lukemalla ei kouluta itselleen homekoiraa, mutta saa nopeasti haltuun homekoiratoiminnan ydinasioita. Jos kaikki näyttää siistiltä, materiaalinäytteet pitää ottaa, ja nekin oikeista paikoista ja riittävällä laajuudella. Kuntotutkijalta vaaditaan suurta ammattitaitoa. Tärkeintä homekoiratutkimuksen jälkeen onkin saada paikalle rakenteisiin ja mikrobivaurioihin perehtynyt kuntotutkija, joka on perehtynyt myös homekoiratyöhön. Rakenteiden tutkimiseksi ei riitä se, että lattialistaa irrotellaan ja kurkitaan seinän väliin, eikä tutkimukseksi riitä eristemateriaalin haistelu tai kosteusmittaus eristetilasta. Uusi Homekoiraopas löytyy helposti netistä, Terveet tilat 2028 -sivustolta. Homekoiraohjaajaksi tai vaikka kuntotarkastajaksi voi ryhtyä kuka tahansa ilman mitään koulutusta alalle. Homekoiran havainto on aina vain viite vauriosta. Koira voi havaita myös vähäisempiäkin määriä mikrobikasvustoja, eikä niitä välttämättä lasketa vielä vaurioksi. Kaikilla aloilla on itseoppineita tai omien sääntöjensä mukaan toimivia. Kuntotutkijoille oppaassa tarjotaan hyvää tietoa siitä, miten koiran havaintoja arvioidaan ja miten tilannetta lähdetään selvittämään. Samalla on myös ymmärrettävä tyypilliset homekoiran työtavat, jotta pystyy arvioimaan homekoiran ilmaisujen vaikuttavuutta ja tilanteen vakavuutta. Homekoiran paras puoli on se, että homeen hajun kohdat tulevat selville nopeasti, mutta tätä tietoa on osattava hyödyntää oikealla tavalla. Vaikka homekoira ei olisi tehnyt ilmaisua johonkin rakenteeseen, se ei kuitenkaan poissulje vaurion mahdollisuutta. Näin koiran ilmaisukohdat saadaan tutkittua kunnolla. Kun rakenteet tutkitaan kunnolla ammattimaisen kuntotutkijan toimesta, päästään varmimmin maaliin rakenteiden todellisen kunnon selvittämisessä. Uusi opas luo selkeät toimintamallit tarkastukseen, sekä ohjeistuksen tiedon hyödyntämiseen ja epävarmuustekijöihin. Hyvin tyypillistä on, että paikalle tilataan halvin tutkija, joka tekee puutteelliset tutkimukset. Tärkeää lopputuloksen kannalta on se, että koko prosessi tehdään ammattitaitoisesti alusta loppuun asti. Yhtenäinen ja ammattimainen toiminta vähentää homekoira-alan lieveilmiöitä ja parantaa alan uskottavuutta ja toiminnan tarkkuutta. Tilaaja saa varmemmin tasalaatuisen ja hyvän tutkimuksen ja raportoinnin, jos homekoirayrittäjä noudattaa uutta ohjeistusta. Koiran ilmaisu kertoo siitä, että kohdassa on vaurio, tai että homeen haju kulkeutuu kohtaan koiran havaittavaksi
suhteiden vuoksi, sillä päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa, kiinteistökantaa uudistetaan ja päivähoidossa siirrytään yhä enemmän pienemmistä yksiköistä suurempiin. Yksikkökokojen muutokset ovat johtaneet muutoksiin mm. Helsingin terveydensuojelun valvontatietojen perusteella tyypillisimmät puutteet suunnitelmallisten tarkastusten yhteydessä ovat liittyneet puhtaanapitoon.. Projektin keskeisimpien tulosten ja pohdinnan perusteella päivähoitotiloille laadittiin julkaisussa yleiset toimenpide-ehdotukset, joiden noudattamisen katsotaan olevan lähtökohta päivähoitotilojen hygieenisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Projektin tavoitteena oli saada tietoa päivähoitotilojen hygieenisistä järjestelyistä, kartoittaa keskeisimpiä hygieniaan liittyviä riskejä sekä tukea toiminnanharjoittajia terveydensuojelun omavalvonnan kehittämisessä. vsk. siivouspalveluiden järjestämisessä ja mitoituksessa, mitä osaltaan haastavat taloudelliset säästöpaineet. Projektin keskeisiä aiheita olivat omavalvonnan ohjeistus ja toteutuminen, siivouksen toimintatavat ja laatu sekä hygieniakäytäntöihin, kuten esimerkiksi käsienpesuun, liittyvä ohjeistus ja käytännön toimet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 66 P äivähoidossa infektiot leviävät herkästi, kun lapset vasta opettelevat hygieenisiä toimintatapoja ja siten helposti altistavat itsensä erilaisille taudinaiheuttajille ja loisille. Toiminnanharjoittajan omavalvonnan rooli korostuu, koska puutteet siivouksessa ja hygieniakäytännöissä lisäävät riskiä tartuntatautien ja loisten leviämiseen. Helsingissä päivähoitotilojen siivousja hygieniakäytäntöjen merkitys on viime vuosina korostunut myös paikallisten oloPaula Huttunen, ympäristötarkastaja Tiina Rastas, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Päivähoitotilojen hygieniaja siivouskäytännöt Helsingissä Helsingin kaupungin terveydensuojeluvalvonta toteutti vuosina 2021–2022 Päivähoitotilojen hygieniaja siivouskäytännöt Helsingissä -valvontaprojektin
4. Huomioi hygienia uusia tiloja ja toimintaa suunniteltaessa. Projektin toteutus Projekti toteutettiin kahdessa osassa siten, että syksyllä 2021 lähetettiin kaikille Helsingin päivähoitotiloille kysely ja sen jälkeen tehtiin terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten yhteydessä projektiin liittyvä tarkastus täyttämällä erillinen projektia varten laadittu havaintolomake. vsk. 67 Projekti oli laaja ja tähän artikkeliin on kerätty keskeisimmät tulokset, joiden perusteella laadittiin päivähoitotiloille seuraavat toimenpide-ehdotukset: 1. 6. 3. Ehkäise ristikontaminaatio. Päivitä ja laadi kattavat siivousohjeet. Projektissa keskityttiin päivähoitotilojen paikallisten epidemioiden, tartuntatautien Kuva: Tiina Rastas.. Varmista siivouksen riittävä mitoitus ja seuraa siivouksen laatua säännöllisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Projektiin liittyviä tarkastuksia tehtiin 10/2021–05/2022 välisenä aikana ja havaintolomakkeita kertyi 57 päivähoitotilasta. Tee siivouksesta helppoa. 5. Kiinnitä huomiota käsienpesuun ja varmista käsienpesupisteiden varustelu. 2. Kyselyyn saatiin vastauksia 259 päiväkodista ja 22 ryhmäperhepäiväkodista (yhteensä 281) ja vastausprosentin arvioidaan olleen noin 50 % kaikista valvonnassa olevista päivähoitotiloista. Pidä huolta tavaroista, pinnoista ja siivousvälineistä. Huolehdi perehdytyksestä
Näiden perusteella poikkeaviin tilanteisiin oli varauduttu hyvin. Toiminnanharjoittajalta edellytetään säännöllistä omavalvontaa ja toimintatapoja terveysriskin hallitsemiseksi. Päivähoitotilojen ilmoittamat siivoussuunnitelmassa huomioidut siivouskohteet (n=281).. Lisäksi, vaikka kasvatusja hoitohenkilökunta eivät vastanneet siivouksesta, oli lähes kaikissa päiväkodeissa (93 %) ja kaikissa ryhmäperhepäiväkodeissa henkilökunnalle osoitettu siivoustehtäviä kuten lelujen ja liikuntavälineiden puhdistusta sekä ruokailupöytien puhdistusta ennen ruokailua. Siivous oli lähes kaikissa päivähoitotiloissa ulkoistettu tai siivouksesta vastasi päiväkotiapulainen. siivoussuunnitelman sisältöön, tietojen päivittämiseen ja henkilökunnan perehdyttämiseen. 68 ja loisten esiintymiseen ja ehkäisyyn, eikä projektin ajankohdalla ja toteutuksella ollut erityistä yhteyttä koronapandemiaan. Usein näitä ei ollut kuitenkaan huomioitu siivoussuunnitelmissa (kuva 1). Siivouksen laatua arvioitiin pääosin aistinvaraisesti, pintapuhtausnäytteiden käyttö oli vähäistä (3 %). Riskien tunnistamisella ja seurannalla on ennaltaehkäisevä vaikutus terveyshaittojen syntymiseen. Tarkastuksilla tyytymättömyys oli hieman yleisempää ja tyytymättömyyttä selittivät useimmiten siivouksen riittämätön mitoitus, tilojen heikko siivottavuus, Kuva 1. Omavalvonta kehittymässä Terveydensuojelulaki velvoittaa toiminnanharjoittajaa tunnistamaan toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskitekijät. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. vsk. Positiivisena asiana nousi esille, että lähes jokaisessa päivähoitotilassa oli kirjallinen siivoussuunnitelma (94 %), toimintamalli siivouksen järjestämiseen, jos siivouksesta vastaava työntekijä oli poissa (94 %), sekä ohjeistusta epidemiatilanteisiin (96 %). Siivouksen laatua seurattiin säännöllisesti vain 39 %:ssa päivähoitotiloista. Kyselyn perusteella siivouksen laatuun oltiin kuitenkin pääosin tyytyväisiä (90 %). Omavalvonnan ohjeistusta ja toteutumista selvitettiin kyselyssä kohdistamalla kysymyksiä mm
Monet tartuntataudit, kuten noroja rotavirus, leviävät helposti eritteiden kautta, joten eritesiivousohjeiden ja -välineiden sijoittaminen lasten toiminta-alueiden välittömään läheisyyteen mahdollistaa eritteiden siivouksen nopeasti ja ristikontaminaatiota välttäen. Siivousja hygieniakäytäntöjen riskikohdat Kehitettävää siivouskäytännöissä oli eritesiivouksen osalta. Toimivat tilat helpottavat hygieniatason ylläpitoa Siivousta ja hygieenisiä toimintatapoja helpottavat toimivat tilat ja niiden varustelu, mihin tulisikin panostaa jo toimitilojen suunnittelussa. päivähoitotilaan tultaessa, ennen ruokailua, niistämisen jälkeen), joissa tartuntatautien tai loisten leviäminen käsien kautta on todennäköisintä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Patjojen sekoittumista lasten välillä ehkäisisivät niiden nimikoinnit, mutta nimikoinnit usein puuttuivat. Kankaisia käsipyyhkeitä, jotka vaihdetaan kerran päivässä tai harvemmin, oli käytössä 14 %:ssa tarkastetuista päivähoitotiloista. Yleensä kovat lelut pestiin 1–3 kertaa vuodessa (79 %). Kyselyn perusteella suuhun meneviä leluja pestiin tiheämmin: kerran päivässä 9 %:ssa, kaksi kertaa viikossa 14 %:ssa ja kerran kuussa tai useammin 19 %:ssa päivähoitotiloista. Huolestuttavaa oli, että vain alle puolessa päivähoitotiloista lelujen puhdistus oli huomioitu siivoussuunnitelmassa, ja että leluja puhdistettiin pääsääntöisesti hyvin harvoin. Hygieniakäytäntöjen osalta toiseksi merkittäväksi riskitekijäksi todettiin lepäämisessä käytettävien vuodevaatteiden ja patjojen hygienia. Leluja myös siirrettiin pois käytöstä 2–4 viikoksi mikrobien määrän vähentämiseksi, jos niitä ei voinut pestä vedellä. Jopa puolessa tarkastetuista päivähoitotiloista ei ollut kirjallisia ohjeita eritesiivoukseen ja/tai eritesiivousvälineitä. 69 esimerkiksi tavaramäärän takia, siivouksesta vastuussa olevan henkilökunnan vaihtuvuus ja henkilökunnan asenne. Riskit liittyivät erityisesti lattialle sijoitettavien patjojen puhtauteen, patjojen ja vuodevaatteiden säilytykseen sekä patjojen mahdollisuuteen sekoittua lasten välillä. Tuloksissa nousi positiivisena asiana esille käsihygienian huomioiminen, sillä lähes kaikilla päivähoitotiloilla oli ohjeistusta henkilökunnan ja lasten käsienpesuun ja ohjeistuksissa oli huomioitu kattavasti eri riskikohtia (esim. Kertakäyttöisten käsipapereiden säilytystavassa oli kuitenkin puutteita, sillä niitä säilytettiin. Tarkastuksista 21 %:ssa todettiin, että patjoja vuodevaatteineen tai pelkkiä vuodevaatteita ei säilytetty toisistaan erillään, vaan niitä säilytettiin esimerkiksi pinoissa kosketuksissa toisiinsa. Todennäköisesti koronapandemian myötä käsihygieniaan oli kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, sillä lähes kaikissa päivähoitotiloissa oli siirrytty käyttämään käsienkuivauksessa kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä/-papereita. Ohjeistuksissa ei ollut kuitenkaan yleensä huomioitu käsienpesua päivähoitotilasta lähdettäessä, mikä saattaisi vähentää tartuntatautien ja loisten leviämistä päivähoitotilojen ulkopuolelle. Lepäämisessä käytettävät patjat, joilla ei käytetty vuodevaatteita, puhdistettiin yleensä (63 %) imuroimalla ja pyyhkimällä pesuaineella, mutta puhdistus ei ollut säännöllistä. Sen sijaan lelujen hygieniaan ja puhdistettavuuteen vaikuttavat lelujen materiaalit ja pintamateriaalien kunto olivat yleensä hyvin huomioidut. Kyselyn perusteella kovia leluja pestiin kerran kuussa tai useammin 12 %:ssa päivähoitotiloista. Yhdeksi merkittäväksi riskitekijäksi tartuntatautien ja loisten leviämisen osalta nousi lelujen puhdistuksen taso
Eteistiloissa käsienpesupiste mahdollistaa käsienpesun päivähoitotiloihin saavuttaessa ja tiloista poistuttaessa, esimerkiksi henkilökunnan ja vierailijoiden osalta, mutta vesipisteistä puuttui usein varustelu käsienpesupisteeksi. Puutteet siivousja pyykinhuoltotilojen riittävyydessä ja varustelussa olivat melko yleisiä (44 % tarkastuksista). Ruokailutilan yhteydessä sijaitseva vesipiste puolestaan mahdollistaa ruokailun aloittamisen puhtain käsin, mutta lasten kädet pestiin ennen ruokailua useimmiten WC-tiloissa (84 %), vaikka ruokailutilan yhteydessä olisi ollut vesipiste. Tekstiilien kuivaukseen saatettiin käyttää myös kuivauskaappia, joka on yleensä tarkoitettu myös lasten ulkovaatteiden kuivaukseen. Projektissa nousivat esille myös lasten wc-tilojen koko ja varustelujen puute. Siivousvälinetilat olivat riittämättömiä niiden määrän tai koon vuoksi, mikä vaikutti myös siivousvälinetilan hygieniaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. WCKuva: Tiina Rastas.. Siivouksen yhteydessä käsihygienian ylläpidossa oli puutteita 40 %:ssa tarkastetuista tiloista, kun vesipisteellisistä siivousvälinetiloista puuttui nestesaippua tai hygieeninen käsienkuivausmahdollisuus. Tällöin tekstiilit kuivatettiin usein lasten oleskelutiloissa päivähoitotilojen toiminta-aikojen ulkopuolella. Siivousvälinetilat olivat usein ahtaita ja ahtautta lisäsivät WCja käsipapereiden sekä ylimääräisten tavaroiden säilytys ja tilassa toteutettava tekstiilihuolto. Tekstiilihuollossa riskinä havaittiin koneellisen kuivauksen puute, kun päivähoitotilassa pestiin vuodevaatteita. vsk. Projektissa huomattiin, että vesipisteitä oli päivähoitotiloissa hyvin, mutta usein niitä ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. 70 suojaamattomina roiskeilta ja lialta 88 %:ssa tarkastetuista päivähoitotiloista
pesu tehdään käsienpesupisteillä. Tarkastuksilla havaittiin, että tilojen pintamateriaalit eivät olleet helposti puhtaana pidettäviä 42 %:ssa päivähoitotiloista. Lisäksi usein WCtiloissa säilytettiin ylimääräisiä tavaroita, kuten askartelutarvikkeita, kuravaatteita ja ulkokenkiä, juomamukeja, leluja ja siivousvälineitä. Tarkastetuista päivähoitotiloista 27 %:sta puuttui erillinen pesupaikka pienten lasten ja pottien pesua varten, mikä voi lisätä riskiä suolistoperäisten mikrobien ja loisten leviämiselle käsienpesun kautta, jos em. mennessä (paikkoja on rajoitetusti – paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä). Projekti on auttanut kohdentamaan esimerkiksi neuvontaa riskikohtiin ja nostanut esiin omavalvonnan kehittämiskohteita. Valmis julkaisu on lähetetty kaikille päivähoitotiloille Helsingissä ja se on julkaistu Helsingin kaupunkiympäristön julkaisusarjassa. Päivähoitotilojen hygieniaja siivouskäytännöt Helsingissä – valvontaprojekti 2021–2022 https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/paivahoitotilojen-hygienia-ja-siivouskaytannothelsingissa-valvontaprojekti-2021-2022 Ympäristöterveyspäivät 2023 + Livestream 1.–2.11.2023 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere • Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset • Paikan päälle ilmoittautuminen 2.10. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Tarkastuksilla havaittiin myös, että joka kolmannessa päivähoitotilassa siivottavuutta heikensi tavaroiden säilytys hyllyjen päällä ja lattioilla. vsk. Tulosten hyödyntäminen valvonnassa Projektin tuloksia on hyödynnetty Helsingissä päivähoitotilojen terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla, neuvonnassa ja annetuissa lausunnoissa. Tyypillisimmin huomiot liittyivät pintojen, kuten lattioiden kuluneisuuteen, sekä lisäksi esimerkiksi huonekalujen kuluneisuuteen sekä tekstiilimateriaalien käyttöön lattiaja seinäpinnoilla. • Etäosallistumisen ilmoittautuminen 30.10. Päivähoitotilojen siivousta helpottaa tilojen suunnittelu helposti puhtaana pidettäviksi. 71 tilat saattoivat olla ahtaita, eikä niissä ollut riittävästi säilytystilaa. mennessä.
72 Eveliina Nieminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Uimahallien ja kylpylöiden valvontahanke Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvonta-alueella 2023 Alkuvuodesta 2023 toteutettiin Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvonta-alueella hanke, jossa selvitettiin uimahallien ja kylpylöiden pintahygienian tilaa sekä siivouksen tasoa. Projektin tavoitteena oli saada alueen terveystarkastajien käyttöön kattavampaa tietoa kohteiden pintahygienian ja siivouksen tasosta. Kuvituskuva.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. vsk. Aiemmin valvonta-alueella pintahygienianäytteistä ovat pääsääntöisesti vastanneet toimijat itse osana omavalvontasuunnitelmaa, ja näytteiden tulokset on terveystarkastajien toimesta katsottu tarkastusten yhteydessä
Raja-arvot/fmol: Hyvä < 40 fmol Kohtalainen 40–60 fmol Huono > 60 fmol Otettujen ATP-näytteiden kokonaismäärä oli 137 kpl. Pesuhuoneiden lattiakaivon läheisyys (DipSlide) 6. Pukuhuoneiden istuin (DipSlide) 3. Opinnäytetyönä toteutettu hanke vahvisti tulostensa osalta myös sen, että pintojen mikrobiologisen puhtauden tarkastelu on tärkeää ja siihen tulisi kiinnittää huomiota viranomaisvalvonnassa ja toimijoiden omavalvonnassa. Lattiakuivaimet (DipSlide + ATP) 7. Näytteenotto tapahtui ajalla 20.2.– 24.3.2023. Kymmenestä näytteenottokohteesta vain yhdessä kohteessa uimahallin pintahygieniassa ei ollut huomautettavaa. Nämä näytteenottokohdat valikoituivat lähinnä siivouksesta vastaavien henkilöiden toiveista. Näytteenottotulokset Hankkeessa käytetyt raja-arvot ATP-mittausten osalta perustuvat vuonna 2023 julkaistun Allasja märkätilojen siivousja hygieniaoppaan suosituksiin. Allastilan lattia pesuhuoneiden edustalla (DipSlide) 8. Hanoista otetuista näytteistä (n=28) tulosten jakauma oli: hyvä 58 %, tyydyttävä 17 % ja huono 25 %.. Aiempia tutkimuksia Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteutti vuonna 2017 allastilojen pintapuhtausprojektin, jonka tulosten perusteella pintapuhtausnäytteenotolle on tarvetta. (Vesalainen, 2018). Näytteenottotulosten perusteella pintapuhtaustaso oli hyvä vain noin puolessa otetuista näytteistä orgaanisen lian sekä mikrobiologisen puhtauden osalta. Kohteista 10 oli uimahalleja ja 4 kylpylöitä. Altaaseen käynti tai lähtökoroke (DipSlide) 9. Pukuhuoneiden lattia (DipSlide) 4. Hankkeen toteutus Hankkeessa otettiin pintapuhtausnäytteitä 14 kohteesta Pohjois-Karjalan alueella. Pesuhuoneiden hana (ATP) 5. Otetuista näytteistä 48 % oli hyviä, 11 % tyydyttäviä ja 41 % huonoja. Näytteenottopisteet olivat seuraavat: 1. Saunojen alalauteet (DipSlide) 2. Pyyhelokerot (ATP). Edeltävästi kohteille lähetettiin vastattavaksi Webropol-kysely, jolla kartoitettiin toimijoiden omaa näkemystä kohteensa siivouksen tasosta ja sen riittävyydestä. vsk. ATP-mittauksissa saadut RLU-arvot on muutettu femtomooleiksi, jotta arvot olisivat vertailukelpoisia keskenään eri laitteilla mitattuna. Näytteet otettiin siivouksen jälkeen puhtailta ja kuivilta pinnoilta ennen tilojen aukaisua asiakkaiden käyttöön. Näytteet otti Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelija kohteen terveystarkastuksen yhteydessä, ja niiden tuloksista valmistuu opinnäytetyö syksyllä 2023. (Wahlman, 2017). Kokonaismäärässä on mukana myös kohteissa satunnaisesti otettuja näytteitä, joita ei alkuperäisessä näytteenottosuunnitelmassa ollut mukana. 73 T estimenetelminä käytettiin kokonaisbakteerimäärän tutkimiseen tarkoitettua DipSlide-testiliuskaa sekä orgaanisen lian määrästä kertovaa ATPmenetelmää. ATP-näytteitä otettiin yhteensä 137 kpl ja DipSlide-näytteitä 199 kpl. Vuonna 2018 Lappeenrannan ympäristötoimen valvontakohteissa toteutettiin hanke, jossa selvitettiin allasja kosteidentilojen pintahygienian ja siivouksen tasoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54
DipSlide-näytteitä otettiin yhteensä 199 kpl, joista 44 % oli hyviä, 34 % tyydyttäviä ja 22 % huonoja. Puhtaimpia pintoja olivat pukuhuoneiden istuimet (hyvien tulosten osuus 78 %) ja lähtökorokkeet/kohdat, joista käydään altaaseen (hyvien tulosten osuus 75 %). Raja-arvot: Hyvä . Raja-arvot hankkeessa noudattavat Allasja märkätilojen siivousja hygieniaoppaan (2023) raja-arvoja. Webropol-kysely Toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, että uima-allasja märkätilojen siivoukseen osallistuvilla henkilöillä on riittävä tieto siitä, miten tilojen hygienia vaikuttaa Kaavio 1. vsk. Mikrobiologista puhtautta arvioitiin ottamalla DipSlide TPC -näytteitä, joita käytetään kokonaisbakteerimäärän tutkimiseen. 40 CFU/cm 2. DipSlide-näytteiden tulokset tulkittiin levyissä olevien pesäkkeiden lukumäärän perusteella vertaamalla inkuboitua levyä pakkauksen mukana tulevaan mallitauluun. Allastilojen lattioilta otetuista näytteistä (n=25 kpl) 32 % oli huonoja ja 44 % kohtalaisia. 74 Pyyhelokeroista otetuista näytteistä (n=14) 71 % oli hyviä ja 29 % huonoja. Ongelmallisimmaksi kohteeksi nousivat lattiakuivaimet (n=30), joista 67 % sai huonon tuloksen, 3 % tyydyttävän ja 30 % hyvän tuloksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Otetut näytteet inkuboitiin valmistajan ohjeen mukaan +35 °C:ssa 48 tunnin ajan. DipSlide-näytteiden kannalta kriittisimmiksi pisteiksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristö (n=29 kpl), joista 48 % otetuista näytteistä oli huonoja ja 31 % kohtalaisia. Kaaviossa 1 esitetään DipSlide-näytteiden tulosten jakaantuminen näytteenottoryhmittäin. Pukuhuoneiden lattioiden näytteistä (n=27) 19 % oli huonoja ja 51 % kohtalaisia. 2,5 CFU/cm 2 Kohtalainen 12 CFU/cm 2 Huono
75 allasveden terveydelliseen laatuun, ja varmistaa riittävä osaaminen näiden tilojen siivoukseen ja puhtaanapitoon. 85 %:ssa kohteista on olemassa siivoussuunnitelma, joka on ajantasainen ja sitä noudatetaan. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Osassa kohteista pintojen kuluneisuus vaikuttaa puhtaanapitoon, vaikka pääsääntöisesti pinnat olivat hygieenisiä ja helposti puhtaana pidettäviä. Muissa kohteissa oli näytteenottopisteitä, joiden pintahygienia oli heikentynyt. Lähteet Koskinen M, Lähdeaho E, Kuurne V & Pernu P. Ympäristö ja Terveys 6, 56–59. 2023. Sekä DipSlideja ATP-tulokset heikkenevät, kun siivousvälineitä ei kone pestä vaan siivousvälineet pestään käsin. Vesalainen, A. Kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla henkilökunnasta on uima-allasja märkätilojen siivousalan koulutus. Opinnäytetyö. Hankkeessa havaittuihin epäkohtiin tullaan kiinnittämään huomiota jatkossa terveysvalvonnan tekemillä tarkastuksilla. Allastilojen pintapuhtausprojekti 2017. 2018. vsk. Allasja kosteiden tilojen pintahygienian ja siivouksen taso. Kohteiden väliset erot Neljästätoista kohteesta kahdessa pintahygienian osalta ei ollut lainkaan huomautettavaa. https://www.theseus.fi/ handle/10024/143228 Wahlman, S. Kohteissa, joissa havaitaan omavalvontanäytteissä huonoja tuloksia, sen lisäksi että siivousta tehostetaan, on myös syytä arvioida pintojen kuluneisuuden vaikutusta siivoukseen sekä pohtia, onko siivoukselle varattu riittävästi aikaa ja resursseja. Jatkotoimenpiteet Näytteiden tuloksista valvottavat kohteet saivat tietoa siivouksen laadun tasosta, jota nämä voivat käyttää kehittäessään omavalvontasuunnitelmaa ja siivousta tarvittaessa. Pintapuhtausnäytteitä otetaan 85 %:ssa kohteista, tämän lisäksi pintapuhtautta arvioidaan silmämääräisesti. 2017. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas. Muutoin kyselyllä kartoitettiin kohteiden siivouskäytänteitä ja tilojen riittävyyttä. Hankkeessa verrattiin lattiakuivainten puhtauseroja eri pesutapojen välillä. Ympäristökustannus Oy
Aurin ohjeissa myös hutilointisiivouksella on arvonsa – toisinaan se riittää ja on parempi kuin ei mitään – ja oma kotihan on itseä varten. Kuulostaako uskomattomalta. Aurin siivousrakkaus kirja on kepeää luettavaa, mutta siinä on vakava ydin. Auri sairasti nuorena pitkään masennusta, ja hän ymmärtää, miten pieni raja on toisinaan hyvinvoinnin ja kaaoksen välissä. Siivous ei maksa asukkaalle mitään, mutta hänen tulee antaa Aurin kuvata siivous, ja video julkaistaan Aurin somekanavilla. Aurin äiti on siivousalan yrittäjä, joten Aurilla on taustaa siivoukseen jo kotoa. Ikkunanpesu on ollut paljon mukavampaa sen jälkeen, kun hyväksyin, että jotain pilkkuja tai raitoja saattaa jäädä sen sijaan, että epätoivoisesti tarkastelisin lasin puhtautta joka kulmasta. Hänellä on kuitenkin taustaa ymmärtää myös niitä, joiden elämänhallinta on kadonnut ja ilmenee kaatopaikaksi muuttuneena kotina. Jos itse on tyytyväinen kotinsa siisteyteen, se riittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kuten useimmat jo tietävät, siivouskuningattareksi itseään tituleeraava Auri siivoaa karmeassa kunnossa olevia asuntoja, ”pommikoteja”. Ja kirjan tärkein viesti toimii ja toteutuu: se välittää siivousrakkautta ihan jokaiselle. Auri ei mene siivoamaan sädekehä päänsä päällä eikä ajattele, että hän ratkaisee nyt asiakkaansa ongelmat. Tulonsa Auri saa somekanavilta sekä siivousalan firmojen kanssa tekemistään sponsorisopimuksista. Itse allekirjoitan tämän täysin. Ja hän on siivooja. Oona Laine valottaa kirjassaan maailmanmaineeseen nousseen Aurin taustoja, tietä menestykseen ja hänen siivousfilosofiaansa. Kuvia siivouskohteista ei tästä kirjasta löydy, mutta tarinoita kyllä. Auri läjittää roskaa reippaasti säkkeihin päästäkseen siivoamaan, mutta tavarahamsterit tarvitsevat toisenlaista apua. 160 s. Jos on Aurin ja hänen äitinsä sanoin ”tussuttaja”, joka jää jumiin pieniin yksityiskohtiin, tulee siivouksesta helposti liian raskasta ja hommasta niin iso, ettei siihen halua ryhtyä. Oona Laine on ollut Aurin mukana siivouskeikoilla, ja hän kuvailee, kuinka Auri innoissaan valitsee siivottaviksi pahimmat läävät. Tavaravuorien läpikäyminen ei sen sijaan ole Aurin työtä. vsk. ISBN 978-951-1-45525-7. Siivousapu on iso asia monelle, mutta Auri tekee vain tämän osan – muut voivat jatkaa. Yleisestikin Aurin siivousfilosofiassa on olennaista tietty suurpiirteisyys. 76 KIRJAESITTELY Elämänhallintaa siivouksen keinoin Auri Kananen on nykyään kuuluisa ja rikas. Aurille lika on haaste, jonka hän haluaa selättää. Asuntojen siivouksessakin Auri joutuu hyväksymään, että täysin valmista ei tule – rajallisessa ajassa ei ehdi kaikkea. Kaarina Kärnä Oona Laine Aurin siivousrakkaus kirja Otava 2023
044 750 0877 Julkaisija: Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Hinta: 32,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. Kirjan kirjoittajia ovat Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu yhdessä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. alv. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. 10 %)
Kirjan tekemisessä on haastateltu asukkaita, jotka ovat kertoneet kunnostustyöstään ja kokemuksistaan talojen historian ja vanhan tunnelman säilyttämiseksi – talon ehdoilla. Tanja Lohiranta. Tiedossa on ollut historiallisen arvon tuoma vastuu ja asenteena vanhan kunnioittaminen. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista. Esittelyssä on kaksitoista raumalaista kotia historiallisella ja ainutlaatuisella Rauman puukaupunkialueella, kaupungin sydämessä. Jo vuosikymmeniä sitten Vanhaan Raumaan rakastuneena totean, että tykkäsin ja suosittelen! Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, se on saanut kaupunkioikeudet 17.4.1442. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Vuonna 2022 kaupunki vietti 580-juhlavuottaan. Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Vanhan Rauman 29 hehtaarin suuruisella alueella on yli 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia. Kirja on lämminhenkinen ja kiinnostavaa luettavaa ja katseltavaa. Asukkaat ovat kertoneet, miten he ovat päätyneet vanhan puukaupunkialueen asukkaiksi. Kotien asukkaat ovat kertoneet, minkälaisia muutoksia taloissa ja pihapiireissä on tehty ja miten. Kirjassa on runsaasti kiehtovia kuvia aina pihapiireistä ja rakennuksista tapettien ja lankkulattioiden yksityiskohtiin saakka. Pääosin valokuvat on ottanut Katja Hagelstam. Kirjassa kuvaillaan myös huoneistojen vanhaa sisustusta ja talojen menneisyyttäkin on avattu. 240 s. ISBN 978-951-1-41298-4 KIRJAESITTELY Viehättävä kirja viehättävän Vanhan Rauman kodeista Kirjassa esitellään Vanhan Rauman asumista ja koteja, idyllisiä koristeellisia puutaloja sekä niiden vanhan ajan henkeä tämän päivän koteina. 78 Toimituskunta: Hanna Elo, Marja Hakola, Helena Hietanen, Ilse Juntikka ja Maija Tuhkanen Koteja Vanhassa Raumassa Moreeni 2022. vsk
Suomen ympäristökeskus (Syke) kerää haamuverkkoja Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta sekä Saaristomeren alueelta. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä. Niille ei ole kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. Kasvilajeista luetteloon lisättiin kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuuden tilaa suojelemalla luontoa ja käyttämällä luonnon varoja kestävästi. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ehdota henkilöä, yhteisöä tai yritystä, joka on toiminut luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset tulivat voimaan 15.8.2023, lukuun ottamatta viitapihlaja-angervolle ja valkopajuangervolle myönnettyjä kahden vuoden siirtymäaikoja. Erilliset keräyskampanjat järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana kesällä 2024. Teko lisää monimuotoisuuden arvostusta ja tunnettuutta, edistää yhteistyötä sekä puuttuu luontokadon syihin. vsk. Kuva: Wikipedia. Hakemus tulee lähettää viimeistään 16.10. Kalastusvälineiden kierrätys on yleisesti vasta alkutekijöissään. Esimerkiksi haamuverkot aiheuttavat takertumisvaaraa ja vahingoittavat lintuja, kaloja ja nisäkkäitä. 79 POIMINTOJA Kadonneet kalanpyydykset halutaan pois luonnosta Maaliskuussa 2023 käynnistyneen Re:Fish-hankkeen tavoitteena on vähentää vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevaa roskaa ja ehkäistä roskaantumista. Vanhoja ja rikkinäisiä verkkoja säilytetään usein ulkona ja ajan kuluessa ne hajoavat ja päästävät maahan mikromuovia. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä, joka on saatu päätökseen vuosina 2021–2022. Parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi etsitään jälleen Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Hankkeen aikana pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) Roope-palvelupisteiden yhteydessä. Paras luontoteko voi olla käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja niiden torjunnalla suojellaan alkuperäistä eliöstöä. Kansallisessa vieraslajiluettelossa on nyt yhteensä 23 lajin lisäksi kahdeksan lajiryhmää ja yksi lajiristeymä. PSS ry Kansalliseen vieraslajiluetteloon uusia lajeja Suomen kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää valtioneuvoston asetusta on päivitetty seitsemällä uudella vieraslajilla: kuudella kasvija yhdellä eläinlajilla. Kolmivuotisen hankkeen aikana Itämeren rannikkoalueilta poistetaan haamuverkkoja eli kalastusverkkoja, jotka ovat jääneet vesistöön. Vesistöihin kadonneet kalastusvälineet ovat ongelma luonnolle ja haittaavat niin kalastajia kuin muita vesistöjen äärellä virkistäytyviä. Lisäksi hakemuksen tulee sisältää tekijän yhteystiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston asetus tuli voimaan 15.8.2023. Edellisen palkinnon sai vuonna 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Maaja metsätalousministeriö Viitapihlaja-angervo. Kilpailussa etsitään kekseliäitä ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Paras luontoteko -kilpailussa etsitään tekoja, jotka ovat onnistuneet käytännössä pysäyttämään luontokatoa ja parantamaan luonnon tilaa. Eläinlajeista luetteloon lisättiin mustapääetana. Perustele hakemuksessasi, miksi ehdottamasi teko tulisi olla Suomen paras luontoteko (enintään 2500 merkkiä). Lisäksi kalastusvälineissä käytettävät materiaalit pilkkoutuvat vedessä mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena muoviroskaksi, ja joistakin pyydysten osista liukenee veteen haitallisia aineita. Hakemus voi sisällyttää lisätietoa linkkien muodossa. Muista lisätä hakemukseen teosta kuvaava otsikko. Re:Fish-hankkeessa Itämeren rannikoilta poistetaan vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. klo 16.15 mennessä osoitteeseen: iucnsuomenkomitea@gmail.com
Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 8. 7. Luonnon monimuotoisuus Ilmestyy 18.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 752 0320 Maria Turppa Puh. 10 %) Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,lrtonumero 12,Näköislehti 70,PAINETTU LEHTI+ NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 98, Vuosikerta 103,Tilaukset www. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 16.10., artikkelit 11.9., mainosaineistot 25.9. alv. 6. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 20.11.., artikkelit 16.10.., mainosaineistot 30.10. Rakennusterveys Ilmestyy 15.9., artikkelit 14.8., mainosaineistot 25.8. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi syksy. Teemat ja aikataulut 2023 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 5
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2023 ilmestyy 16.10. teemalla YMPÄRISTÖALAN HALLINTO www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2023, 54. 82