Sinä olet siellä. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Aikakauslehteen uppoudutaan. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja
3. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Jokainen myös onnistuu tässä hieman eri tavoin – oma tyyli järjestellä tavaroita on kuitenkin taustalla. Siivoojan työssään kohtaamat esteet ovat helppo ymmärtää ja havaita jokaisen, joka siivoaa myös kotonaan: siivottavuuden lainalaisuudet ovat samat sekä kotona että työpaikalla. He myös toteavat, että rakennuksen käytön aikana siivottavuuteen vaikuttavat olennaisesti tilojen käyttäjät. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Omassa työhuoneessaan jokainen myös kärsii itse, jos paperipinot ja muut sotkut eivät ole mahdollistaneet kunnollista siivousta. Useimmat tilan käyttäjät varmasti ymmärtävät tämän, mutta miksi se on niin vaikeaa... Uskon, että en ole ainoa, joka tässä kohtaa tuntee piston sydämessään. Mahdollisimman paperiton toimisto sekä hyvin toimivat ja sijoitetut kierrätysastiat. Tavarat pois pinnoilta laatikoihin ja ovellisiin kaappeihin. vsk. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi ”Siivous, siivottavuus ja sisäilma korreloivat keskenään”, toteavat Johanna Viitanen ja Leila Kakko artikkelissaan, joka perustuu Viitasen opinnäytetyöhön. Kaarina Kärnä Siivottavuutta pohtimassa Kuvituskuva.. Toimistollamme käy siivooja parin viikon välein. Jokainen huolehtii, että oma työhuone on siivoojan tullessa mahdollisimman helposti siivottava. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Sähköjohdot nippuihin. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh
vsk. Vesa Pekkola ......................................................................................6 Uusi hoitosuositus tarkastelee laajasti sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja Kati Huttunen ..................................................................................12 Sisäolosuhteiden selvittäminen asunnon terveyshaittaepäilytilanteissa Titta Manninen ............................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 54 Aloha! Indoor Air 2024 -konferenssi Leila Kakko ......................................................................................60 Kirjaesittely: Juha Pekkanen ja Markku Seuri, Sisäilma, sisäympäristö ja terveys ..................................... 28 Ilmanvaihto kouluissa ja päiväkodeissa – käytännön kokemuksia Ulla Lignell .......................................................................................34 Puhtausluokan P1-opas rakennuttamiseen ja valvontaan Tarja Andersson ..............................................................................40 Siivottavuuden arviointiprosessin kehittäminen Johanna Viitanen ja Leila Kakko ................................................46 Sisätilan hygienia ja ihmisen terveys Sari Repka ja Merja Ahonen ........................................................ 22 Terveydensuojelun kokemukset ilmanvaihtosäädöksistä Pia Gummerus ja Helmi Heiska ................................................... vsk 5 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2024 ilmestyy 18.10. Lehden teemoina ovat ilmasto, ilmansuojelu ja ilmanlaatu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 68 Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille tulossa kysely yhteistyöstä työsuojeluvalvonnan kanssa Sirpa Lepistö-Mäkivaara .............................................................. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. 69. Siivottavuutta pohtimassa Kaarina Kärnä ....................................................................................4 Miten asumisterveyden sääntelytarve on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. 18 Sisäilmastoklinikat ja niiden vaikuttavuus 2021–2023 Lari Hölttä ja Tomi Kekki .............................................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p
Arviointimuistiossa otetaan huomioon myös VN TEAS -hanke ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa”. Syksyllä 2024 tehdään terveydensuojelulaista ja asetuksista arviointimuistio, jossa tarkastellaan nykylainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Tiedot ja käsitykset asumisterveydestä ja ylipäätään sisäilma-asioista ovat näistä ajoista jonkin verran muuttuneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Valmistelun pohjana oli tuolloin sosiaalija terveysministeriön vuonna 2003 julkaisema Asumisterveysohje, joka toimi terveydensuojeluviranomaisten käsikirjana asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilma-asioiden valvonnassa. Myös asenteet ja viestintätapa olivat tuolloin erilaisia. Kymmenen vuotta sitten Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Miten asumisterveyden sääntelytarve on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Seuraavat vuodet käytetään lain valmisteluun siten, että laki ja sen nojalla annettavat asetukset saatettaisiin voimaan 1.1.2027 mennessä. Näiden lisäksi valmistelua tehdään sidosryhmien kanssa ja ministeriön virkatyönä.. Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä ja seitsemän alatyöryhmää. vsk. Terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistetty. Sisäilma-asioissa huomio kiinnittyi pääasiassa vain rakennuksen korjaamiseen ja muiden tekijöiden merkitys jäi vähemmälle huomiolle. Kymmenen vuotta sitten sisäilma-asioiden moninaisuus ei ollut samalla tavalla esillä kuin nykyisin. 6 Asumisterveyttä koskevat pykälät päivitetään tämän päivän tarpeisiin Voimassa olevat asumisterveyttä koskevat säännökset valmisteltiin edelliskerran noin 10 vuotta sitten. Viestinnässä riskin korostaminen oli tyypillistä ja se aiheutti myös omia lieveilmiöitä
Terveydensuojelulain uudistuksessa on tarpeen täsmentää sitä, että haitasta vastuullinen on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin olosuhteen parantamiseksi, jos olosuhteet eivät täytä vaatimuksia. Terveydensuojelulakia huonommin tuntevat yhdistävät termin helposti todellisiin ihmisessä todettaviin oireisiin ja sairauksiin, vaikka kyse on ennen kaikkea sisäolosuhteiden laatutekijöistä. Terveyshaitta asumisterveydessä Terveydensuojelulain ”terveyshaitta” -termi on perusajatukseltaan toimiva terveyshaittojen ehkäisemiseksi, mutta samalla se on viestinnällisesti hankala. Oikeuskäytäntö on koskenut pääasiassa meluja tupakansavuhaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ihmiset tulevat tehneeksi liian suoria johtopäätöksiä siitä, että oireet tai sairaudet ovat peräisin juuri kyseisestä terveyshaitaksi tulkittavasta tekijästä. Säännöksiä olisi hyvä pyrkiä sanoittamaan niin, että kaikille olisi selvää, ettei toimenpiderajan ylittänyt olosuhde ole suoraan sidoksissa yksittäisen henkilön terveysoireisiin tai sairastumiseen, vaan niihin vaikuttavat myös monet muutkin tekijät. Säännöksiä olisi hyvä pyrkiä sanoittamaan niin, että kaikille olisi selvää, ettei toimenpiderajan ylittänyt olosuhde ole suoraan sidoksissa yksittäisen henkilön terveysoireisiin tai sairastumiseen, vaan niihin vaikuttavat myös monet muutkin tekijät. Lisäksi asumisterveyssäännökset ovat olleet mukana asuntokauppoihin liittyvissä riitatapauksissa. Oikeuskäytäntö Voimassa olevista säännöksistä on saatu aika vähän oikeuskäytäntöä, jossa asumisterveyttä koskevat säännökset olisivat olleet keskiössä. 7 kosteusja homevauriot olivat korostuneesti esillä suhteessa muihin tekijöihin. Toimenpiderajat on pyritty laatimaan siten, että tavanomaiset tilanteet eivät niitä ylittäisi. vsk. Asumisterveysasetuksessa säädetyt toimenpiderajat on laadittu varovaisuusperiaatteella. Niillä pyritään ehkäisemään ja poistamaan sellaiset olosuhteet, joissa on riski aiheutua ihmisille terveysvaikutuksia. ”. Näihin liittyen myös lainsäädäntöä on syytä tarkistaa. Kivihiilipikeä ja kreosoottia koskien on saatu oikeuskäytäntöä, jossa termistöön ja tulkintoihin liittyvät epäselvyydet ovat tulleet esiin
Jos näin ei tapahdu, voi viranomainen tähän velvoittaa. Nämä valvontaprosessiin vaikuttavat erot olisi hyvä tunnistaa säännöksissä. 8 Asunnot ja muut oleskelutilat Voimassa olevassa lainsäädännössä asunnot ja muut oleskelutilat on niputettu monin paikoin samoihin pykäliin ja niitä myös käsitellään lainsäädännöllisesti samoin periaattein. Oleskelutiloja valvotaan usein suunnitelmallisesti ja sisäilmahaittoja käsitellään moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Kohde on yleensä myös julkinen tila ja työyhteisö. Toimintatavat eri tyyppisten sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Kun asunnon omistaa yleensä yksityishenkilö ja tilat ovat kotirauhan suojan piirissä, on muiden oleskelutilojen omistajana usein ammattimainen toiminnanharjoittaja. vsk. Asunnot ja muut oleskelutilat ovat kuitenkin valvonnan näkökulmasta hyvin erilaisia kohteita. Toimijan oma vastuu Terveydensuojelulain lähtökohtana on se, että haitasta vastuullisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Näistä rakennuksista vastaavat usein ammattimaiset toimijat ja esimer” Asunnot ja muut oleskelutilat ovat valvonnan näkökulmasta hyvin erilaisia kohteita.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Nykyisin voi sanoa, että sisäilmaongelmat osataan selvittää, jos halua on. Viranomaisen ei tarvitse olla enää itse samalla tavalla tutkimassa sisäilmaongelmia kuin aikaisemmin. Toimijoiden oman vastuun korostaminen voisi olla mahdollista erityisesti muiden oleskelutilojen valvonnassa
Nykyisessä asumisterveysasetuksessa on säädetty asumisterveyteen liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. FINVAC (The Finnish Association of HVAC Societies FINVAC ry) on kehittänyt ilmanvaihtojärjestelmien kunnon selvityksiin katsastusmenettelyn, jossa alan asiantuntija käy ilmanvaihtojärjestelmän säännöllisin väliajoin läpi. vsk. Pätevyysjärjestelmän tarvetta on myös muilla terveydensuojelun osa-alueilla, kuten esimerkiksi meluselvityksissä ja monissa muissa asiantuntijatarpeissa. Koulutusja pätevyysvaatimukset Ulkopuolisia asiantuntijoita on nykyisin varsin hyvin tarjolla ja niiden käyttö on yleistynyt. Järjestelmä on tuonut Suomeen lähes viisisataa pätevää rakennusterveyden asiantuntijaa viranomaisten ja myös muiden käyttöön. Katsastuksen hyödyntämistä muiden oleskelutilojen ilmanvaihtojärjestelmien kunnon selvittämisessä voisi harkita myös terveydensuojeluvalvonnan tarpeisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kemialliset yhdisteet Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskevat nykyiset toimenpiderajat ovat ylimalkaisia ja ne perustuvat tolueenivasteella määritettyihin pitoisuuksiin. 9 kiksi talotekniset järjestelmät ovat niin monimutkaisia, että niiden toimivuuden selvittäminen vaatii lähes aina ulkopuolista erityisosaamista. Valvonnan suuntaaminen rakennuksen omistajan huolehtimisvelvollisuuden valvontaan voisi olla nykyisin tarkoituksenmukaista. Järjestelmän pystyttäminen tyhjästä ei ole kuitenkaan yksinkertaista, jos valmista käyttökelpoista asiantuntijarekisteriä ei ole olemassa. Terveysperusteisia sisäilman pitoisuusarvoja on tarjolla muun muassa EU:lla ja Saksassa. Toimenpiderajoja on annettu vain muutamille yhdisteille ja niidenkin soveltamisessa on ollut käytännön tilanteissa paljon epäselvyyttä ja kirjavuutta. Nykyisin viranomaisvalvonnassa voidaan tukeutua aikaisempaa helpommin ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin. Sen vuoksi säädettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden henkilösertifiointijärjestelmästä. Kymmenen vuotta sitten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden todentaminen oli kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävä. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat nykyisin monimutkaisia, niissä esiintyy paljon eriasteisia vikoja ja ne vaikuttavat välittömästi koettuun sisäilman laatuun. Riskinä on, että säädetään lakisääteiset pätevyysvaatimukset ulkopuolisille asiantuntijoille, mutta soveltuvia asiantuntijoita ei ole riittävästi tarjolla. Menettely koettiin hankalaksi ja valvontayksiköiden hyväksymismenettelyissä esiintyi kirjavuutta. Ilmanvaihtosäännökset Kymmenen vuoden aikana ilmanvaihdon merkitys hyvän sisäilman laadun varmistamisessa on tullut näkyvämmäksi, mikä on hyvä asia. Nykyinen henkilösertifiointijärjestelmä on osoittautunut hyödylliseksi, mutta toki siihen liittyy myös kehittämistarpeita, kuten esimerkiksi järjestelmän sujuvoittaminen ja joustavuuden lisääminen. Aineiden ja yhdisteiden aiheuttaman suoran terveysvaikutuksen lisäksi eräillä yhdisteillä on myös indikaattorimerkitystä sisäilmahaitan osoittamisessa, kuten sisäilman hiilidioksidipitoisuudella ilmanvaihdon riittävyyden arvioimisessa ja 2-etyyli1-heksanolipitoisuudella lattiamaton vaurioitumisen arvioimisessa.. Asumisterveysasetuksen VOC-arvojen toimenpiderajat eivät ole terveysperusteisia. Terveysperusteisiin arvoihin nähden suomalaiset sisäilmapitoisuudet ovat verrattain pieniä
Hiukkaset Hiukkaset ovat olleet korkeiden lämpötilojen ohella terveydensuojelussa vähemmälle huomiolle jäänyt altiste, vaikka niiden aiheuttama tautitaakka onkin merkityksellinen. Asbestikuitujen toimenpiderajoissa on huolehdittava siitä, että toimenpiderajat ja analyysit vastaavat työsuojelulainsäädännön vastaavia arvoja. Miten näihin tulisi suhtautua terveydensuojelulainsäädännössä. Säännösten päivittämisessä tullaan tarkentamaan ainakin sisäilman hiukkaspitoisuuksien toimenpiderajoja vastaamaan WHO:n päivitettyjä ohjearvoja. Toimenpiderajaksi säädettiin +32 °C ja riskiryhmille +30 °C. Lämpötilat Viimeisen kymmenen vuoden aikana on pyritty muistuttamaan helteiden aiheuttamista terveyshaitoista. Kysehän ei ole vain rakennuksessa olevasta puutteesta, vaan myös sääolosuhteesta ja rakennuksen käyttötavasta. ”. Mikrobit Mikrobit olivat kymmenen vuotta sitten sisäilmakeskustelussa korostetusti esillä Lämpötila-arvojen soveltamisesta on saatu kokemuksia ja muutenkin tieto helteiden vaikutuksista on lisääntynyt. Kivihiilitervapohjaisiin tuotteisiin, kuten kivihiilipikeen ja kreosoottiöljyyn liittyviin tulkintaepäselvyyksiin kaivataan tässä uudistuksessa selviä säännöksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Lämpötila-arvojen soveltamisesta on saatu kokemuksia ja muutenkin tieto helteiden vaikutuksista on lisääntynyt. Nykyisissä säännöksissä ei ole säädetty puolihaihtuvista yhdisteistä, kuten PAHyhdisteistä. Pitkissä hellejaksoissa esimerkiksi vuorokauden keskilämpötila voisi kuvata terveyshaittoja nykyistä hetkellistä lämpötila-arvoa paremmin. Kuitumaiset hiukkaset vaativat myös säännösten tarkastelua. Helteiden ohella ulkoilman olosuhteilla ja sisällä harjoitettavalla toiminnalla on suuri merkitys sisäilman hiukkaspitoisuuksiin. Asumisterveysasetuksessa säädettiin ensimmäistä kertaa lämmityskauden ulkopuolisesta huonelämpötilasta terveydensuojelun näkökulmasta. On myös tarpeellista pohtia sitä, minkälaisiin toimenpiteisiin korkean huonelämpötilan toteaminen johtaa. Nyt onkin tarkoitus tarkentaa korkean huonelämpötilan toimenpiderajaa paremmin terveyshaittoja kuvaavaksi. 10 Osa aineista ja yhdisteistä on myös sellaisia, että ne aiheuttavat häiritsevää hajua jo ennen kuin ne ovat terveydelle haitallisia. Mineraalikuitujen mittaustapa suhteessa toimenpiderajoihin on todennäköisesti tarpeen määrittää nykyistä tarkemmin. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa kreosootti. Nämä tekijät voivat olla haitallisia stressitekijöitä ennen suoria terveysvaikutuksia. vsk
Viime vuosina niiden merkitys on tasaantunut. 11 suhteessa muihin tekijöihin. Uudistuksen eteneminen Uudistuksessa on käsiteltävänä lukuisa joukko asioita. alkaen sisailmayhdistys.fi. Radonia koskevat lainsäädännön tarkastelutarpeet liittyvät pääasiassa eri valvovien viranomaisten rajapintoihin ja siihen, miten radonpitoisuuksia valvotaan kohteissa, joissa on useita toimivaltaisia viranomaisia, kuten esimerkiksi muissa oleskelutiloissa yleensä on. Todennäköisesti yksittäisten mikrobien ylianalysoinnin sijaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa voisi olla jatkossa tarkoituksenmukaisempi. Edellä mainituistakin asioista tullaan vielä keskustelemaan yhdessä ennen kuin tarkempia linjauksia tehdään. Mikrobilajeista tai niiden pitoisuuksista on annettu Valviran ohje. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Radon Radon puuttuu asumisterveysasetuksesta, vaikka sen aiheuttama tautitaakka on merkittävä suhteessa moneen muuhun altisteeseen. Mikrobisäännösten päivittämisessä tulisi tarkastella sitä, mikä on tämän hetkisen tiedon valossa riittävä osoitus sille, että rakennuksessa on mikrobiperäinen korjaustarve terveydellisen riskin ehkäisemiseksi. Ilmoittautuminen 18.9. Arviointimuistioluonnos lähetetään lausunnoille ja lausuntopalautteen jälkeen aloitetaan vuoden 2025 keväällä terveydensuojelulain hallituksen esityksen ja sen nojalla annettavien asetusten valmistelu. Työssä tullaan hyödyntämään sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä. vsk. Voimassa olevassa asumisterveysasetuksessa säädetään rakenteessa olevasta kosteus-, lahoja mikrobivauriosta sekä menetelmistä, joilla mikrobikasvu voidaan tarvittaessa osoittaa. Radonin toimenpiderajan puuttuminen johtuu siitä, että radonsäännökset käsiteltiin säteilylainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä ja radon päätyi sen myötä ionisoivaa säteilyä koskevaan asetukseen
12 Kati Huttunen, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uusi hoitosuositus tarkastelee laajasti sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus päivitettiin sosiaalija terveysministeriön nimittämän työryhmän toimesta keväällä 2024. Suosituksen ytimessä on oireiden ennaltaehkäisy, potilaan kohtaaminen ja moniammatillinen hoito jo terveydenhuollon perustasolla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Uusi suositus tarkastelee entistä laaja-alaisemmin oireiluun vaikuttavia tekijöitä ja kokoaa yhteen ajantasaista sisäilman terveysvaikutuksiin liittyvää kirjallisuutta. vsk
Tärkeysjärjestyksen voisi määritellä vaikkapa tekijän yleisyyttä, siihen liittyvien haittojen vakavuutta tai terveydenhuollon kustannuksia painottaen. Uuden hoitosuosituksen 4 tekemisessä työn lähtökohdaksi otettiin sekä ajankohtaisen tieteellisen tiedon huomioiminen, että monitekijäinen lähestymistapa. Suosituksessa päätettiin nostaa esille sisäympäristön epäpuhtauksista erityisesti tautitaakan, eli lisääntyneen sairastuvuuden tai kuolleisuuden vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien perusteella merkittävimmät tekijät. Sisäilmaoireisiin liittyviä tekijöitä pohdittaessa ensimmäiseksi lähtökohdaksi nostettiin monitekijäisyys: ”Suosituksen lähtökohta 1.1: Sisäilmaoireiden syntyyn, jatkumiseen ja vakavuuteen vaikuttavat rakennuksen sisäympäristöön, muuhun ympäristöön, yksilöön ja yhteisöön liittyvät tekijät, useimmiten monta tekijää samanaikaisesti.” 4 Tautitaakan perusteella tärkeimmiksi epäpuhtauksiksi Suomessa nimettiin radon, pienhiukkaset, tupakansavu ja kosteusvauriot. Huomiota kiinnitettiin myös ympäristömelun ja ulkolähteistä peräisin olevien pienhiukkasten osuuteen terveiden elinvuosien verottajana. Aiemmasta poiketen tässä suosituksessa ei käsitellä tarkemmin rakennuksen kunnon tutkimista, sillä sekä sisäilmastoselvitykseen 5 , viranomaistoimintaan 6 että terveydellisen merkityksen arviointiin 7 on julkaistu tuoreet oppaat. Tärkeimmät haittatekijät Työryhmän toimeksiannossa pyydettiin nimeämään Suomessa tärkeimpiä oireisiin vaikuttavia tekijöitä, mutta työryhmän pohdittavaksi jäi, millä perusteella tärkeimmät tekijät määritetään. 13 S isäilmaan liittyvän oireilun hoidosta esitettiin ensimmäisiä ohjeistuksia jo 90-luvun lopulla, jolloin julkaistiin Majvik-suositukseksi kutsuttu artikkeli erityisesti kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin liittyvän oireilun hoidosta 1 . ”. vsk. Suosituksesta pyrittiin kokoamaan kattava tietopaketti erityisesti terveydenhuollon asiantuntijoille, joten kosteusvaurioiden lisäksi suosituksen taustatekstissä esitellään lyhyesti myös muita oireiluun vaikuttavia ja usein julkisessa keskustelussa esille nousevia tekijöitä. Lisäksi suosituksessa käsitellään Suomen olosuhteissa yleisimpiä fysikaalisia ja psykososiaalisia tekijöitä, sekä esitellään lyhyesti myös joukko muita usein keskusteluissa esille nousevia aiheita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Suositusta päivitettiin sittemmin vuonna 2007 2 ja kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin liittyen koottiin myös Käypä hoito -suositus vuonna 2016 3 . Yleisinä haittojen aiheuttajina fysikaalisista tekijöistä esille nousivat melun lisäksi myös ilmanvaihtoon, ilmankosteuteen ja Suosituksessa päätettiin nostaa esille sisäympäristön epäpuhtauksista erityisesti tautitaakan, eli lisääntyneen sairastuvuuden tai kuolleisuuden vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien perusteella merkittävimmät tekijät. Näitä aiempia suosituksia rajoitti kuitenkin keskittyminen pelkästään kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin, sillä sisäilmaongelmille on tyypillistä, että samassa tilanteessa oireiluun vaikuttavia tekijöitä voi olla useita. Työn laajuuden vuoksi suositusta jouduttiin rajaamaan esimerkiksi keskittymällä nimenomaan Suomessa tyypillisiin, asuinja toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyviin tekijöihin
Tartuntatautien aiheuttajat ja hoito rajattiin tämän suosituksen ulkopuolelle, mutta sisäilman merkitys taudinaiheuttajien leviämisessä kuvataan suosituksessa lyhyesti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäympäristöihin liittyvää ympäristöherkkyyttä ei ole juurikaan vielä tutkittu, mutta suositukseen on koottu tutkimuksia toiminnallisten häiriöiden, somaattisten oireyhtymien ja lääketieteellisesti selittämättömien ” Sisäympäristössä oireilevat potilaat eivät ole yhtenäinen joukko, joten hoidon ja tuen menetelmiä harkitaan potilaan tilanteen mukaan yksilöllisesti.. Muista sisäympäristön haittatekijöistä esitellään myös hiilidioksidi, hiilimonoksidi, allergeenit, mineraalikuidut, haihtuvat ja puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet, mikrobitoksiinit sekä muut sisäilman kemikaalit. Tärkeimmät terveyshaitat Toinen työryhmän pohtimista ydinkysymyksistä oli, mitkä sisäilman terveyshaitoista ovat Suomessa tärkeimpiä. 14 lämpötilaan liittyvät ongelmat. Lisäksi suosituksessa nostettiin esille terveyshaittoja, joiden hoitoon terveydenhuollossa erityisesti kaivattiin ohjeistusta, kuten esimerkiksi toiminnallisten mekanismien välityksellä syntyvät oireet. Tavalla tai toisella hengitysteihin liittyvät haitat ovat tavallisimpia, mutta erityisesti pitkittynyt oireilu voi liittyä useampaankin elinjärjestelmään. Vuoden 2014 jälkeen julkaistut tutkimukset vahvistavat näyttöä siitä, että kosteusvauriot ovat yhteydessä astman syntyyn ja astman oireiden pahenemiseen: kosteusvauriohavainnot lisäävät astman riskiä noin puolitoistakertaiseksi, ja yhteys kosteusvaurion ja uuden astman välillä nähdään sekä aikuisilla että lapsilla. Psykososiaalisten tekijöiden merkitys eri sairauksien ja oireiden osatekijänä tunnistetaan nykyään entistä paremmin, joten myös tässä hoitosuosituksessa toiminnallisilla mekanismeilla syntyneet keholliset oireet ovat entistä näkyvämmässä osassa. Oireiden ja haittojen kokemisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat myös yksilölliset ominaisuudet ja yhteisöihin liittyvät tekijät. Yksittäisistä sairauksista yksityiskohtaisimmin esitellään tuoretta tieteellistä kirjallisuutta astman yhteydestä kosteusvaurioihin, näkyvään homeeseen ja homeen hajuun. Sisäympäristöihin tavalla tai toisella liittyvien terveyshaittojen kirjo on laaja; yleisimmin kyse on lievistä ja ohimenevistä oireista, mutta jotkut haittatekijöistä voivat lisätä myös kroonisten sairauksien riskiä. Suosituksessa päätettiin keskittyä erityisesti terveyshaitoista yleisimpiin, eli ohimeneviin oireisiin, hengitystieoireisiin ja -sairauksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmasta oireilevan potilaan hoito ei sinänsä poikkea muusta terveydenhoidosta: oireita ja sairauksia hoidetaan niiden hoitosuositusten mukaisesti. Hoitoa ja kuntoutumista tukevat niin terveydenhuolto, työyhteisö, viranomaiset kuin kolmannen sektorin toimijatkin. Potilaat tulisi hoitaa tarvittaessa moniammatillisesti, mutta ensisijaisesti terveydenhuollon perustasolla, joten perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon osaamista ja mahdollisuuksia yhteistyöhön erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon kanssa tulisi kehittää. Suositusten ydinsanoma Hoitosuositus koostuu kahdeksasta ydinkysymyksestä, joihin liittyvää kirjallisuutta suositus esittelee (Kuva 1). 15 oireiden hoitomenetelmistä, joita voidaan soveltaa yleisesti toiminnallisten oireiden helpottamiseen. Sisäympäristössä oireilevat potilaat eivät ole yhtenäinen joukko, joten hoidon ja tuen Kuva 1.. On kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella ja tutkia sisäilmasta oireileva potilas huolellisesti, ilman lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia oireiden syistä. Läpileikkaavia teemoja suosituksissa on kohtaaminen, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja moniammatillinen yhteistyö. vsk. Taustatekstin perusteella työryhmä on muotoillut neljä lähtökohtalausetta, joissa määritellään sisäympäristöön ja terveyteen liittyviä perusasioita, sekä 52 varsinaista suosituslausetta, joissa käydään läpi tutkimuksen ja kliinisen kokemuksen mukaan hyödyllisiä lähestymistapoja potilaiden kohtaamiseen, tutkimiseen ja hoitoon
16 menetelmiä harkitaan potilaan tilanteen mukaan yksilöllisesti. vsk. Onnistuneen kuntoutumisen perustana pidetään kuuntelevaa kohtaamista, toimivaa hoitosuhdetta ja yksilöllistä tukea. Konsensusprosessin kautta yhteisymmärrykseen Eri sidosryhmillä on toisistaan poikkeaviakin käsityksiä sisäilmaan liittyvien oireiden Kuva 2. Tärkeä osa suositusta on myös tietoaukkojen ja kehityskohteiden listaaminen jatkotoimien suuntaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tietoaukoiksi tunnistettiin mm. Oireiden ennaltaehkäisystä on kuitenkin kaikille hyötyä, joten avoimen viestinnän, rakennusten kunnossapidon ja terveiden elintapojen edistäminen on suositeltavaa tilanteesta riippumatta (Kuva 2). ”. puutteet tautitaakan määrittämiseen tarvittavassa ajankohtaisessa tutkimustiedossa ja psykososiaalisten hoitomenetelmien vaikuttavuudesta sisäilmasta oireilevien potilaiden kuntoutuksessa. Oireiden ennaltaehkäisystä on kaikille hyötyä, joten avoimen viestinnän, rakennusten kunnossapidon ja terveiden elintapojen edistäminen on suositeltavaa tilanteesta riippumatta. Kehittämistarpeissa nimettiin esimerkiksi sosiaaliturvan kehittäminen, sillä sisäympäristössä oireilevien potilaiden tukipäätösten toivottiin perustuvan ennemmin toimintakyvyn arviointiin sairausdiagnoosin sijasta
Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi. Tietoa työstä. Tietoa työstä. terveyshaittojen mekanismeja käsittelevää tutkimusta vielä laajemmin ja monipuolisemmin. Majvik II -suositus: Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä. Työterveyslaitos, Helsinki; 2022. 3. Saatavilla: www.kaypahoito.fi 4. Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Työterveyslaitos, Helsinki; 2022.. Lähteet 1. Kosteusja homevaurioista oireileva potilas: Käypä hoito -suositus. Alenius H, Haahtela T, Hakulinen A, ym. Lausuntovaiheessa toki esitettiin myös kritiikkiä; esimerkiksi yli kolmestasadasta viitteestä huolimatta osa lukijoista olisi toivonut suosituksen esittelevän mm. Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa. Psykososiaalisten tekijöiden huomioimista potilaiden hoidossa kannatettiin ammattilaisten joukossa laajalti, vaikka yleisessä keskustelussa toiminnallisten häiriöiden käsittelyä suosituksessa on myös kritisoitu. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira; 2024. Ohje V/148/2024. terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ hsu00028 5. 2. Yhdeksi suosituksen kärkiteemaksi nostettu oireilun ennaltaehkäisy osoittautui kaikille mieleiseksi johtoajatukseksi, jota kannatettiin sekä työryhmän sisällä, että lukuisten lausunnonantajien keskuudessa. (Päivittäminen päättynyt 31.5.2024). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. 1998;98:2149–2155. Lausuntokierroksella suositusluonnos saikin positiivista palautetta laajuudesta ja eri näkökulmien huomioimisesta. Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A, Sainio M. 7. Helsinki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Isokääntä P, Rautiala S. 2007;62(7): 654–664. Elg P, Forss P, Haahtela T, ym. 6. Työryhmää, haastateltuja asiantuntijoita ja lausunnonantajia on kiittäminen siitä, että terveydenhuollon ammattilaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden ja sisäympäristön terveyshaitoista kiinnostuneiden kansalaisten käytössä on nyt tähän mennessä laajin ja monipuolisin ohjeistus ja käsikirjasto. Suom Lääkärilehti. Helsinki, 2024. vsk. Tekstiä työstettiin työryhmässä hyvässä hengessä, vaikka monimutkainen aihe olikin haastavaa tiivistää lyhyiksi, kaikkien toiveiden mukaisiksi suosituslauseiksi. Suosituksen sisältöä tullaan esittelemään laajalti terveydenhuollon ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa, joten nyt yhteen koottu tieto auttaa toivottavasti jatkossa niin sisäympäristössä oireilevia potilaita kuin heitä hoitavia ammattilaisiakin. Suom Lääkärilehti. Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. 17 syistä ja hoitomenetelmistä, joten suosituslauseita muokatessa pyrittiin löytämään konsensusprosessin mukaisesti kaikkien hyväksymä tai vähintäänkin selvän enemmistön (>75 %) kannattama sanamuoto. Valvira. Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Sosiaalija terveysministeriön asettama ”Sisäilma ja terveys: potilaiden diagnosointi, hoito ja kuntoutus” -työryhmä. Saatavilla: https://www
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ohjeessa selvennettiin terveydensuojelulain tulkintaa ja sen soveltamista asuntojen terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä. Asuntojen sisäolosuhteiden osalta ohjeeseen tuotiin uusin tieto esimerkiksi terveysvaikutusten ja oireilun monitekijäisyyden osalta, kuvattiin olosuhteiden selvittämistapoja viranomaisen ja ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmista sekä esitettiin raportointimalli ulkopuolisen asiantuntijan tekemälle viranomaislähtöiselle asunnon sisäilmaselvitykselle.. 18 Titta Manninen, ylitarkastaja Valvira Sisäolosuhteiden selvittäminen asunnon terveyshaittaepäilytilanteissa Valvira julkaisi tammikuussa 2024 uudistetun ohjeen asunnon terveyshaittaepäilyn viranomaiskäsittelyyn ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden avuksi
19 Viranomaisen tekemä asunnontarkastus Kun terveydensuojeluviranomainen käsittelee epäiltyä terveyshaittaa asunnossa, on sillä velvollisuus hankkia perustellun ratkaisun edellyttämät riittävät selvitykset ja tiedot. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Mikäli ulkopuolista asiantuntijaa käytetään viranomaislähtöisissä selvityksissä, tulee ulkopuolisen asiantuntijan tekemille lisäselvityksille olla viranomaisen asunnontarkastuksella toteama peruste. Laboratorion on määritettävä menetelmien mittausepävarmuudet ja ne on esitettävä laboratorion analyysivastausten yhteydessä. Sujuvinta on, että haitasta vastuussa oleva (yleensä rakennuksen omistaja) tilaa viranomaisen kehotuksen tai määräyksen mukaisesti ulkopuoliselta asiantuntijalta tarvittavan selvitystyön ja toimittaa tulokset viranomaiselle. Terveyshaitan olemassaolo voidaan arvioida joko suoraan tai tunnistaa ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä vaativa lisäselvitystarve. Jos ulkopuolisen asiantuntijan lisäselvityksiä kehotetaan tai määrätään tehtäväksi, tulee niiden perustua viranomaisen asunnontarkastuksella tekemiin havaintoihin tai alustaviin mittauksiin tai molempiin. Tutkimusmenetelmiä ja mittausten perusteita on kuvattu myös asumisterveysasetuksen soveltamisohjeiden osissa 1–4 sekä ympäristöministeriön vuonna 2016 julkaisemassa oppaassa Rakennusten kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tulkittaessa laboratoriotulosta on sen mittausepävarmuus huomioitava, sillä toimenpideraja ylittyy vasta, jos asumisterveysasetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Ohjeessa on kuvattu ohjeellisesti viranomaisen asunnontarkastuksen sisältöä ja tutkimusmenetelmiä, joita viranomainen ja toisaalta ulkopuolinen asiantuntija voi käyttää asunnon terveyshaittaa selvitettäessä. Tilauksesta tulisi käydä ilmi, että kyseessä on viranomaislähtöinen selvitys, ja suunnitelma Kun terveydensuojeluviranomainen käsittelee epäiltyä terveyshaittaa asunnossa, on sillä velvollisuus hankkia perustellun ratkaisun edellyttämät riittävät selvitykset ja tiedot. vsk. Mittauksessa ja näytteenotossa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja mittausja näytteenottolaitteita (STMa 545/2015 4 §). Terveydensuojelulain mukaiset tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa hyväksynnän piiriin kuuluvilla määritysmenetelmillä (TsL 49 a ja b §). ”. Viranomainen suorittaa asunnontarkastuksen, jossa selvitetään terveyshaittaepäilytekijän olemassaoloa aistinvaraisesti ja mittauksin viranomaisen harkinnan mukaan
Viranomaislähtöisissä asuntojen sisäilmaselvityksissä ulkopuolinen asiantuntija raportoi viranomaiselle tuloksista hyödyntäen ohjeessa esitettyä raportointiohjetta. Tutkimuksia voivat tehdä myös sisäilma-asiantuntija (SISA) ja kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) osaamisalueillaan. Viranomainen arvioi, onko henkilö pätevä. Pätevyyden arvioimiseksi tarkastellaan mm. 20 ulkopuolisen asiantuntijan lisäselvitysten sisällöstä ja aikataulusta tulisi esittää terveydensuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, esimerkiksi kuukauden kuluessa velvoitteen tai kehotuksen antamisesta. Ulkopuolisista asiantuntijoista on säädetty terveydensuojelulain 49 §–49 d §:ssä ja asumisterveysasetuksen 21 §:ssä ja liitteessä 3. Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen arviointi Terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa arvioi terveydensuojeluviranomainen. ” Kuva: ScandinavianStcokphoto.. Lisäselvitysten toteuttamisen tulisi lähtökohtaisesti tapahtua 1–3 kuukauden sisällä kehotuksen tai määräyksen antamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. Viranomaisen ja tutkijan välisellä kommunikoinnilla voidaan varmistaa, että tutkimuksen tavoite, sisältö, rajaus, menetelmät ja raportointitapa vastaavat viranomaisen tarpeita terveyshaitan selvittämiseksi. henkilön koulutusta, laitteistoa, referenssejä, työkokemusta sekä tietoa, onko henkilö esimerkiksi kyseisen osaamisalueen pätevyysrekisterissä (esim. Terveyshaittaa aiheuttava tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun asunnon olosuhde tai tekijä ylittää asumisterveysasetuksessa säädetyn toimenpiderajan, ja asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisen haitan kokonaisarvioinnin perusteella olosuhteen katsotaan Mikäli ulkopuolista asiantuntijaa käytetään viranomaislähtöisissä selvityksissä, tulee ulkopuolisen asiantuntijan tekemille lisäselvityksille olla viranomaisen asunnontarkastuksella toteama peruste. Rakennusterveysasiantuntija (RTA) voi toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana. lämpökuvaus). Malliin tulisi perehtyä ennen lisäselvitysten suorittamista. Jos edellä kuvatut ulkopuolisen asiantuntijan pätevyydet eivät ole soveltuvia tai tarkoituksenmukaisia terveyshaitan arvioimiseksi, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Sertifioidun asiantuntijan tulee toiminnassaan noudattaa eettisiä ohjeita sekä terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen vaatimuksia
Terveyshaitan tapauskohtaisessa kokonaisarvioinnissa huomioidaan asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisesti altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. vsk. Tällöin terveyshaitan arviointiin käytetään parasta käytettävissä olevaa tietoa ja asumisterveysasetuksen 1 §:n mukaisesti myös se on arvioitava tapauskohtaisen riskin perusteella. Terveyshaittaa arvioitaessa pohdittavaksi tulee usein mm. Toimenpiderajojen avulla pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita ja niiden asettamisessa on pyritty huomioimaan terveysvaikutuksia. 21 aiheuttavan terveyshaittaa. tekijöistä kuin asumisterveysasetuksessa säädetyistä. Terveyshaittaa voi aiheutua myös muista Riskin luonteeseen liittyviä kysymyksiä asuntojen terveyshaittaa arvioitaessa: • minkälaisesta sisäilmatekijästä on kyse (sisäilmatekijän aiheuttama haitta ja haitan syntymisen välittömyys) • onko arvion tekemiseen käytettävissä riittävät tiedot • onko oleskelu tiloissa pitkäaikaista vai hetkittäistä • onko tilanne pitkäaikainen vai hetkellinen • onko tiloissa useita erilaisia ja vakavuudeltaan eriasteisia sisäilmatekijöitä • onko esimerkiksi kosteustai mikrobivaurio laaja-alainen vai paikallinen, missä se sijaitsee • mikä on ilmanvaihdon vaikutus tilanteeseen • onko rakenteissa vuotoilmareittejä ja kulkeutumisriskiä sisätilaan, jotka vaikuttavat arvioon • miten sisäilmatekijän terveysvaikutukset vaikuttavat arvioon ja toimenpiteiden kiireellisyyteen • onko kyseessä merkittävä haitta • tuleeko asiaa tarkastella kiireellisenä • onko tiloissa erityisryhmiä. Terveyshaitan arviointi ei saa siten perustua pelkästään toimenpiderajan ylityksen toteamiseen, vaan sen lisäksi on tehtävä tapauskohtaista kokonaisarviointia. Ohje on ladattavissa osoitteessa https:// valvira.fi/terveydensuojelu/asumisterveys. Ne on laadittu varovaisuusperiaatteella ja niiden alittuessa terveyshaitan riski on pieni. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. yllä kuvattuja riskin luonteeseen liittyviä kysymyksiä, joista rakennusta koskeviin kysymyksiin myös ulkopuolisen asiantuntijan tulisi raportissaan antaa riittävät tiedot hänen arvioidessa sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja olosuhteita sekä johtopäätöksiin liittyviä epävarmuuksia
Välillä on jaettu vinkkejä muille viranomaisille ja samalla on hyödynnetty myös muiden viranomaisten osaamista.. Tätä kirjoitettaessa Sisäilmastoklinikat ovat palvelleet terveydensuojelun valvojia ja ohjaustyötä jo kolmatta vuotta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tilaisuudet ovat lunastaneet paikkansa terveydensuojelun ohjauksen välineenä. vsk. Klinikoiden tavoitteena on menettelytapojen yhtenäistäminen, ymmärryksen lisääminen, asiantuntijuuden tukeminen sekä viranomaistoiminnan kehittäminen. 22 Lari Hölttä, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kuopio Tomi Kekki, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hämeenlinna Sisäilmastoklinikat ja niiden vaikuttavuus 2021–2023 Ensisijaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisille kohdennettuja sisäilmastoteemaisia ohjaustilaisuuksia on kutsuttu Sisäilmastoklinikoiksi
23 I dea nykymuotoisista Sisäilmastoklinikoista sai alkunsa omakohtaisista kokemuksista. Tavoitteena onkin ollut tunnistaa ja löytää vastauksia sekä ratkaisuja valvojien arjessa eteen tuleviin kysymyksiin. Tarpeesta toteutukseen – ohjausta uudella tapaa Tarve ohjauksen kehittämiselle ja asiantuntijuuden tukemiselle kävi ilmi myös erilaisissa palautteissa ja keskusteluissa, valvontaja ohjauskäynneillä sekä kanteluja valvontamenettelyissä. Aluehallintovirastossa avautui mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka kunnan terveydensuojeluviranomaisia voitaisiin tukea heidän työssään ohjauksen keinoin. Alustajina toimineet asiantuntijat ovat kokeneet edellä kuvatun kaltaisen valmistelun tukemisen erittäin mielekkääksi ja suunnittelua helpottavaksi menettelyksi.. Jokaisen klinikkatilaisuuden alla, noin kuukausi ennen varsinaista tilaisuutta, olemme kutsuneet alustajat sekä valmisteluun tiiviisti osallistuvat henkilöt yhteiseen etätilaisuuteen. Sisäilmastoklinikat käynnistyivät joulukuussa 2021 aluehallintovirastojen terveydensuojelun toimialan yhteisenä ponnistuksena sekä sosiaalija terveysministeriön, Terveet tilat 2028 -ohjelman ja Valviran terveydensuojelun toimialan tukemana. Tilaisuuksien valmistelussa on pyritty menemään mahdollisimman lähelle valvojan työtä. Se on taas johtanut erilaisiin tulkintoihin, linjauksiin ja menettelyihin, joita on edelleen tarpeen yhdenmukaistaa. Yksiköiden edustajia (johtajia, päälliköitä ja tarkastajia) on ollut liki jokaisessa klinikassa alustajina. Myös valvontayksiköiden resursoinnissa ja toimintatavoissa on huomattavia eroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. Valvontakentällä on hyvin kokenutta ja asiantuntevaa, mutta myös varsin kokematonta henkilöstöä. Vuodesta 2023 ohjaustilaisuuksia on järjestetty yhteiskoordinaatiossa Valviran kanssa. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä on pyritty osallistamaan klinikoiden valmisteluun sekä toteuttamiseen. Lisäksi valvontakentällä on aina ollut tietynlaista osaamisvajetta, joka pohjaa peruskoulutuksen puutteisiin, perehdytyksen ja vertaistuen riittämättömyyteen sekä työnjohdollisiin haasteisiin. Olemme kiinnittäneet valmistelussa myös erityistä huomiota alustajien tukemiseen. Vuosina 2021–23 klinikoita järjestettiin seitsemän kertaa Teams-tilaisuuksina. Valvontamenettelyissä ja linjauksissa on havaittu vaihtelua alueittain ja valtakunnallisesti. Luomme näin yhdessä itsellemme parempia toimintaedellytyksiä. Valvontahenkilöstöltä on tiedusteltu ennakkoon muun muassa keskeisimpiä kehittämistarpeita, vastauksia vailla olevia kysymyksiä ja linjauksia, tapausesimerkkejä sekä kokemuksia erilaisista valvontatapahtumista ja niiden vaikutuksista. Tämä on koettu myös klinikoihin osallistuneiden mielestä hyväksi, koska se avaa näkökulman yhteisöllisyydestä, vertaistuesta sekä yhtäläisistä kokemuksista. Sen lisäksi olemme käyneet yhdessä läpi tilaisuuden ohjelman kautta teemaa sekä toivottuja asiasisältöjä. Kyseisessä tilaisuudessa olemme tulleet toisillemme tutuiksi ja luoneet verkostoja. Jo kuntaorganisaatiossa toimiessa meille molemmille oli syntynyt tunne, että haastaviksi koettujen sisäilmastoasioiden ohjausta tulisi jotenkin kehittää. Alustajille on tässä yhteydessä myös esitelty valvontakentältä tulleita toiveita ja kommentteja alustusten sisällöllisistä tarpeista. Samalla on ollut mahdollisuus käydä alustavasti läpi esitysten yhteisiä rajapintoja ja tarpeen mukaan sopia tarkemmin sisällöistä. Voimassa oleva lainsäädäntö osin vanhentuneena ja puutteellisena sekä moneen kertaan päivitettynä ei ole tukenut käytännön valvontatyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Valvontayksiköille on tarjottu klinikoiden kautta mahdollisuus myös itse vaikuttaa valtakunnalliseen kehitystyöhön
Teemoitusta on haluttu tietoisesti laajentaa vain tarkkarajaisesta sisäilmastotekijöihin ja -olosuhteisiin liittyvästä näkökulmasta huomioimaan esimerkiksi lainsäädännön soveltamiseen sekä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät teemat. Jouduimme miettimään käytettävän työajan ja tuotokKuva 1. Teemakohtaisesti tilaisuuksiin on ollut mahdollisuus osallistua myös kunnan eri hallintokuntien edustajilla (ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu), aluehallintovirastojen eri vastuualueiden ja yksiköiden edustajilla (työsuojelu, alkoholihallinto, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, eläinlääkintähuolto) sekä erikseen kutsutuilla sidosryhmillä. Osa klinikoista on ollut puhtaasti terveydensuojelun keskeisintä sisältöä kuten meluklinikat, ja osa on ollut yleismuotoisempaa kuten uhkaja vaaratilanteiden klinikka. vsk. 24 Klinikat ovat tavoittaneet terveydensuojelun valvojat Sisäilmastoklinikka-tilaisuuksien teemoituksessa on pyritty huomioimaan ajankohtaisimmat ja keskeisimmät ohjauksen tarpeet. Osallistujat ja alustajat tyytyväisiä Kun ohjaustilaisuuksia (= klinikoita) ryhdyttiin suunnittelemaan, asetettiin laadullinen tavoite suhteellisen korkealle. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmastoon liittyvä lainsäädäntö ja terveydensuojelun toimiala tarjoavat asian käsittelyyn hyvin laajan pohjan. Tilaisuuksissa on ollut ilmoittautuneita keskimäärin 225 (Kuva 1) ja heistä terveydensuojelun edustajia 70–95 %. Osallistujamäärät sisäilmastoklinikoissa 2021–23 ja terveydensuojelua osin tai kokonaan edustavien määrä niissä.. Klinikkatilaisuuksia on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri virastojen ja laitosten sekä asiantuntijatahojen kanssa
Palautekyselyiden perusteella tavoitteissa onnistuttiin. 25 sen eli tyytyväisten kuulijoiden suhdetta, mutta päätavoitteeksi selkiytyi laadun korostaminen. Toivon, että ilmastoklinikka jatkuu ensi vuonna.”. Osallistujien palaute sisäilmastoklinikoista 2021–23. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tilaisuuksien pitäisi tuoda jotakin uutta näkökulmaa, antaa työkaluja valvojille sekä toteutua nk. täsmäiskuina terveydensuojelun valvonnan harmaammille alueille. Toivottavasti nyt toteutettava klinikkakierros ei jää yksittäiseksi, vaan alkaa aina alusta loppuun päästyään.” ”Alustajat olivat huippuluokkaa ja asiantuntevia. vsk. Osallistujilta saatua palautetta ”Kauan kaivattua ja erittäin tarpeellista avin ohjausta nimenomaisesti kunnan ts-viranhaltijoille suunnattuna. Osallistujat ovat kokeneet tilaisuudet hyödyllisiksi, sillä 89– 100 % on vastannut pitäneensä tilaisuutta erittäin tai melko hyödyllisenä (kuva 2.). Tilaisuuksista on saatu myös innostunutta palautetta, mikä on otettu lämmöllä vastaan järjestäjien taholta. Iso plussa, että rohkeasti tulkitsivat ja ottivat kantaa asioihin.” ”Olen uusi alalla, joten koin koulutuksen erittäin hyödylliseksi
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 26 Asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella myös he ovat kokeneet tilaisuudet antoisiksi laadukkaiden alustusten sekä aktiivisen keskustelun myötä. Miten työ jatkuu. Kiitokset vielä kerran kaikille alustajille ja mukana olleille tahoille aktiivisesta osallistumisesta sekä avoimesta keskustelusta. YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI Ajankoh taista ympäris töalalta ! www.ymparistojaterveys.fi TUTUSTU NÄYTELEHTEEN VERKKOSIVUILLAMME. Vuoden 2025 osalta ei ole tehty päätöksiä, mutta tavoitteena on jatkaa klinikkojen järjestämistä sekä kehittämistä tulevina vuosina. Syksyllä työ jatkuu klinikalla numero yhdeksän, jossa aiheina ovat asbesti, kreosootti ja PAH-yhdisteet. Tämä on johtanut ohjeistuksiin ja tulkintoihin sekä ehkä myös antanut oman osuutensa tulevaisuuden työlistalle. Alustajilta saatua palautetta ”Valmistelussa oli hyvä, kun oli mahdollisuus keskustella etukäteen muiden alustajien ja järjestäjien kanssa päivän aiheista ja toteutuksesta.” ”Tilaisuudessa oli paljon keskustelua ja toisiaan tukevia alustuksia, vire oli positiivinen vaikeista aiheista huolimatta.” Sen lisäksi, että klinikat ovat palvelleet eri viranhaltijoita tiedon jakamisessa ja ammattitaidon kehittämisessä, on moni aihe jäänyt keskusteluun myös ohjaavissa tahoissa
Mukana on keskeiset viranomaisohjeet. Tietosanoma Koulutuspäivät | Ammattija oppikirjallisuus Hanki kirja Tietosanoman ja Art Housen verkkokaupasta: www.arthouse.fi Tekijät: Pekkanen, Juha & Seuri, Markku Ilmestynyt: 2024 | Sivumäärä: 354 Hinta: Kovakantinen 94,00 € (85,45 € alv %), sähkökirja 73,00 € (66,36 € alv %) MARKKU SEURI on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti sekä sisäilma-asiantuntija ja -kouluttaja .. Teos on hyödyllinen käsikirja kaikille rakennusja kiinteistöalan sekä terveydenhuollon parissa työskenteleville sekä sisäilman terveysvaikutuksista kiinnostuneille. Teos antaa runsaasti hyödyllistä tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. JUHA PEKKANEN on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. 27 Sisäilma, sisäympäristö ja terveys Kaikki mitä on tarpeen tietää sisäilman terveysvaikutuksista. Alan tutkimustietoon perustuva teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk
Vastauksia kyselyn yhteentoista kysymykseen saatiin yhteensä 44 vastaajalta. Ilmamäärämittauksilla epäkohtia saadaan selvitettyä tarkastajien kokemusten perusteella useammin.. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 l/s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, Pia Gummerus, terveystarkastaja Helmi Heiska, terveystarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Terveydensuojelun kokemukset ilmanvaihtosäädöksistä Terveydensuojeluvalvontaa tekevien kokemuksia ilmanvaihtosäädöksistä selvitettiin valvontayksiköihin lähetetyllä kyselyllä. vsk. Asumisterveysasetuksen (2015/545) vaatimusten mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 l/s henkilöä kohden. 28 Y mpäristöterveydenhuollon valtakunnallisten opintoja neuvottelupäivien esitystä varten selvitettiin terveydensuojeluvalvontaa tekevien kokemuksia ilmanvaihtosäädösten toimivuudesta huhtikuussa 2024. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kyselyn tulosten perusteella ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiderajoja osataan käyttää hyvin, mutta rajojen selkeyttämiselle olisi tarvetta. Tilojen käyttäjät kokevat ilmanvaihdon usein huonoksi, mutta hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ei yleensä ylity edes valitustapauksissa. Kysely suunnattiin terveydensuojelulain mukaista valvontaa päiväkodeissa, kouluissa ja kerhotiloissa tekeville valvojille
Toisaalta 23 % vastasi, että yleensä on selvää, mitä toimenpiderajaa käytetään. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ainoastaan litramääräisiä toimenpiderajoja vastasi käyttävänsä selvästi harvempi (9 %). Toisaalta toimenpiderajan alituksia on myös havaittu, sillä vastaajista 41 % vastasi toimenpiderajojen alittuvan usein ja 2 % lähes aina. Vastaajista 75 % vastasi, että on selvää, mitä toimenpiderajaa käytetään eri tilanteissa. Hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja on sidottu säädöksissä ulkoilman hiilidioksidipitoisuuteen. 29 etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa. vsk. Kyselyn vastaajista hieman Kuva 1. Litramääräisiä toimenpiderajoja käytetään kyselyn perusteella eniten huonetilakohtaisesti (45 %), 34 % vastaajista käyttää toimenpiderajoja eri tapauksissa vaihdellen huonetilakohtaisesti tai isompana tilakokonaisuutena ja 21 % ilmoitti, että ei käytä ollenkaan litramääräisiä toimenpiderajoja. Toimenpiderajoja käytetään yleensä rinnakkain Aluksi kysyttiin ilmanvaihdon toimenpiderajoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2 100 mg/ m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Kun tiloissa tehdään ilmamäärämittaus ilmanvaihtoon liittyvien valitusten vuoksi, suurin osa vastaajista on havainnut, että ilmamäärät alittavat toimenpiderajat harvoin (49 %) tai eivät juuri koskaan (5 %) (kuva 1). Ilmamäärät ovat tarkastajien kokemuksen perusteella (n=39) alle toimenpiderajan (eli tuloilmaa liian vähän), kun tiloihin tehdään ilmamäärämittaus valituksen takia.. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Yli puolet vastaajista (52 %) vastasi käyttävänsä toimenpiderajoja vaihtelevasti kohteiden tai tapauksen mukaan ja 39 % vastasi käyttävänsä hiilidioksidipitoisuusrajaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että asia saadaan näillä toimilla ratkaistua lähes aina tai usein ja 32 % vastaajista vastasi melko usein. Loput vastaajista olivat sitä mieltä, että haasteita on vain vanhemmissa rakennuksissa. Vastaajista 36 % toivoisi rajan olevan nykyistä matalampi, mutta muut säilyttäisivät sen nykyisellä tasolla. Terveystarkastajilta kysyttiin, kuinka usein ilmanvaihdon riittämättömyydestä tulleet valitukset saadaan ratkaistua ilmanvaihtoa mittaamalla ja säätämällä. Seuraavaksi kysyttiin mitä toimenpiteitä tarkastajat olivat vaatineet, kun ilmanvaihKuva 2a. Kuinka usein ilmanvaihto koetaan huonoksi tarkastuksilla vähintään osassa tiloja. Ilmanvaihto koetaan usein huonoksi Terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksilla kysytään toimijalta ilmanvaihdon toiminnasta ja usein kohteen edustajat myös itse ottavat ilmanvaihdon toiminnan puheeksi. Jos mukaan lasketaan myös vastaus melko usein niin päästään jo yhteensä 98 %:iin. Osa (24 %) oli sitä mieltä, että ratkaisuun ilmanvaihdon mittauksilla ja säädöillä päästää harvoin. (n=42). Kokemus ilmanvaihdon huonosta toiminnasta on siis erittäin yleinen. Toinen yleisesti käytössä oleva keino huonon ilmanvaihdon syyn selvittämiseksi on mitata ilmanvaihdon ilmamäärät päätelaitteista ja säätää ilmamäärät tarvittaessa. (n=44) Kuva 2b. Kuinka usein sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittyy valitustapauksissa. Ilmanvaihdon toimintaa selvitetään usein hiilidioksidimittauksin. Melko usein hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy vain 14 % vastanneiden kokemuksen mukaan. 30 yli puolet (54 %) toivoisi, että hiilidioksidipitoisuudelle olisi käytössä kiinteä raja-arvo. Kun terveystarkastajilta kysyttiin, kuinka usein tilojen käyttäjät kokevat ilmanvaihdon huonoksi, yhteensä 60 % vastasi lähes aina tai usein (kuva 2a). vsk. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, että ilmanvaihdon haasteet nousevat keskusteluun sekä uusissa että vanhemmissa rakennuksissa. Valitustapauksissa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy harvoin tai ei juuri koskaan yli 80 % vastanneiden mielestä (kuva 2b). Myös uusien rakennusten ilmanvaihdossa parannettavaa Ilmanvaihdon ongelmia koetaan olevan niin vanhemmissa ennen 2000-lukua rakennetuissa rakennuksissa kuin uudemmissakin
Ja usein huomataan, että ongelma onkin, ettei koko huonetila huuhtoudu.” Toivottiin myös, että terveydensuojelulainsäädännössä voitaisiin ottaa kantaa siihen, miten ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudesta varmistutaan. Yi 60 % vastaajista on vaatinut kohteesta ilmanvaihdon mittauspöytäkirjan tai pitkäkestoisia hiilidioksidipitoisuusmittauksia. Kiinteistö on usein haluton ryhtymään selvittämään ilmavirtauksia, kun ilmamäärät ja hiilidioksidipitoisuus ovat ok. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Myös ilmavirtojen ja päätelaitteiden sijoittelun vaikutuksesta ilmanvaihdon toimivuuteen oli useampi maininta. Ilmanvaihdon toimintaa selvitetään usein hiilidioksidimittauksin, koska se on nopea ja edullinen mittaustapa sekä kuvaa hyvin käyttäjien aiheuttama kuormaa suhteessa ilmanvaihdon toimintaan. Vastaajista noin 20–30 % ei ollut vaatinut valitustapauksissa mitään lisäselvityksiä, jos tarkastushetkellä ilmanvaihto vaikutti toimivan hyvin tai ilmanvaihto toimi suunnitelmien mukaan. Avoimet vastaukset Avoimissa vastauksissa vastaajat saivat esittää omia näkemyksiään ilmanvaihtoon liittyen. Tarkoittaako se esimerkiksi yhtä huonetta vai isompaa tilakokonaisuutta. Tässä kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Voisiko esimerkiksi vaatia puhtauden selvittämistä, jos nuohousväli on pitkä. Lisäksi pohdittiin, voisiko ilmanvaihtolaitteiston katsastusta vaatia jossain tapauksissa, jotta aina ei tarvitsisi vaatia perusteellisempaa ilmanvaihdon kuntotutkimusta. Vastauksissa toivottiin tilojen henkilömäärille ilmamääriin pohjautuvia rajoituksia, jotka ilmoitettaisiin käyttäjille selvästi tiloissa. Rakennukseen kohdistuva kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus oli vaadittu erityisesti siinä tapauksessa, kun ilmanvaihtoselvitysten jälkeen oli herännyt epäilys, että syy voisi olla rakenteissa. Johtopäätökset Kyselyn perusteella valvojat toivoivat selkeyttä litramääräisten toimenpiderajojen ja hiilidioksidipitoisuusrajan käyttöön sekä siihen, mitä oleskelutilalla säädöksissä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Hiilidioksidipitoisuusmittaus ei kuitenkaan näytä terveystarkastajien kokemuksen mukaan korreloivan juurikaan käyttäjien kokeman huonon ilmanvaihdon toiminnan kanssa. vsk. Kyselyn tulos kertoo selkeästi siitä, ettei hiilidioksidipitoisuuden mittaaminen ole riittävä keino huonoksi koetun ilmanvaihdon selvittämisessä.. sisäja ulkoilman paine-eron selvittämistä, lämpötilamittauksia, tallentavien mittareiden hiilidioksidipitoisuustuloksia tai ilmanvaihtolaitteistojen käyntiraportteja. 31 don puutteista valitettiin. Useassa vastauksissa todettiin, että huonetilan korkea lämpötila koetaan usein ilmanvaihdon riittämättömyytenä. Ohjeisiin voisi selkeyttää myös, mitä tarkoitetaan säädösten oleskelutilalla. Savukokeita ilmavirtojen selvittämiseksi oli vaadittu harvoin (14 %). Tarkennusta toivottiin useassa vastauksessa siihen, milloin käytetään 4 l/s/hlö toimenpiderajaa ja milloin 6 l/s/hlö toimenpiderajaa ja mikä on ehdoton alaraja. Terveydensuojelun tekemillä tarkastuksilla kouluihin, päiväkoteihin ja kerhotiloihin ilmanvaihto koetaan hyvin usein huonoksi. Uusien rakennusten ilmanvaihdon haasteeksi mainittiin se, että tarpeenmukaista ilmanvaihtoa ei usein ehditä säätää kunnolla ennen rakennuksen käyttöönottoa. Tarkoitetaanko tilalla tässä tapauksessa yhtä huonetta vai isompaa kokonaisuutta. Vastauksissa todettiin esimerkiksi näin: “Liian usein ilmavirtaukset jäävät selvittämättä, eikä juurikaan ilmavirtauksia selvitetä merkkisavua käyttäen. Noin puolet vastaajista oli vaatinut monipuolisemmin selvityksiä tilanteesta, mm
Kyselyn perusteella terveydensuojeluvalvontaa tekevien mielestä ilmamäärämittauksilla ja laitteiston säädöllä päästään parempiin lopputuloksiin kuin hiilidioksidipitoisuusmittauksilla. Myös rakennuksen sisäilmaongelma voi olla syynä ilmanvaihtovalituksiin, sillä käyttäjät eivät aina pysty erottamaan rakennuksesta johtuvaa ongelmaa ilmanvaihdon ongelmista. Ilmanvaihdon kokemukseen vaikuttaa tutkitusti ilman lämpötila, kuten Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola luennossaan valtakunnallisilla koulutuspäivillä kertoi. vsk. Kuvituskuva.. Kyselyssä tosin jäi selvittämättä, kenen kannalta asian ratkaisusta puhutaan. Yksistään hiilidioksidipitoisuusmittauksin ongelmaa ei saada juuri koskaan ratkaistua. Hiilidioksidia haisteleva anturi voi myös olla asennettu esteen tai jakoseinän taakse niin, ettei se reagoi todelliseen tilanteeseen. Hiilidioksidiohjattu ilmanvaihto reagoi hitaasti, eli karkeasti ottaen, kun esimerkiksi koululuokassa tehostus alkaa, oppilaat ovat jo lähdössä välitunnille ja kun he palaavat, tehostus ei enää ole päällä. Sama kokemus on Keski-Uudellamaalla. Kun asia on ratkaistu, ovatko käyttäjät tyytyväisiä ja kokevatko ilmanvaihdon parantuneen vai tyytyykö viranomainen siihen, että ilmanvaihdon ilmamäärät ovat mittauspöytäkirjojen perusteella asumisterveysasetuksen mukaiset, eikä asiaa selvitetä enempää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 32 Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että uusissa rakennuksissa hiilidioksidiohjattu ilmanvaihto aiheuttaa haasteita. Tulisiko ilmavirtoja ja ilman tasaista vaihtumista selvittää jatkossa enemmän. Tätä ei juuri terveysvalvonnoissa vaadita selvitettäväksi, vaikka asumisterveysasetuksen mukaan sisäilman pitää vaihtua koko oleskeluvyöhykkeellä. Tuloilman jakautuminen huonetilassa voi myös olla huonoa
33 www.sirate.fi RAKENNUSTERVEYSONGELMIEN RATKAISU Kokeneet silmämme auttavat tunnistamaan riskit, jotka voivat jäädä huomaamatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. TAMPERE · TURKU · HELSINKI · KUOPIO · JYVÄSKYLÄ Terveet tilat, hyvinvoivat ihmiset Rakennusten kuntotutkimuksiin ja -selvityksiin sekä rakennushankkeiden laadunvarmistukseen erikoistunut toimialan kehittäjä.. Autamme ehkäisemään ongelmat, ennen kuin niistä tulee kallis kuluerä. ENNALTAEHKÄISY Pelkkä oireiden tunnistus ei riitä – me selvitämme niiden juurisyyt ja tarjoamme vaativimpiinkin ongelmiin kestävän ratkaisun
Olosuhdeseurantajärjestelmät Keravan kaupungin kiinteistöissä Olosuhdeseurantajärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkopuolisen palveluntuottajan järjestelmiä, Ulla Lignell, FT, RTA, sisäympäristöasiantuntija Keravan kaupunki Ilmanvaihto kouluissa ja päiväkodeissa – käytännön kokemuksia Tämä artikkeli perustuu luentoon Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisilla opintoja neuvottelupäivillä 22.–23.5.2024 Tuusulassa. hiilidioksidipitoisuuksien mittaamiseen. Luennon aiheeksi järjestäjät toivoivat kokemuksia seurantajärjestelmillä kootusta tiedosta ilmanvaihtoon liittyen. Kaupungin kiinteistöpalvelut vastaa kaupungin huoltoja ylläpitopalveluista, toimitilainvestointien suunnitteluja rakennuttamispalveluista, ateriapalveluista sekä puhtauspalveluista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Keravan kaupungilla on vuodesta 2018 alkaen käytetty jatkuvatoimisia, muutaman minuutin välein mittaavia olosuhdeseurantajärjestelmiä mm. 34 K erava on reilun 38 000 asukkaan kaupunki KeskiUudellamaalla. Ylläpidettävää kiinteistöalaa Keravalla on noin 150 000 m 2 noin 70 rakennuksessa. vsk. Nämä kaikki tuotetaan kaupungin omana palveluna. Mittaamisesta on saatu hyviä kokemuksia ja kokemuksen mukaan jatkuvatoiminen olosuhdeseuranta on toimiva keino ilman laadun arviointiin myös vanhemmissa kiinteistöissä, joissa ilmamäärät ovat suunnitteluajankohdan mukaisia eikä rakennusautomaatiojärjestelmän kautta esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuksia mitata.. Kouluja on 11 kpl ja päiväkoteja 20 kpl
Tällöin jokainen rajaarvon ylitys/alitus ei aiheuta hälytystä, vaan jos ylitys/alitus on toistuvaa eli vaikuttaa trendiltä. Lisäksi voidaan mitata mm. Freesi-järjestelmästä tulee hälytyksiä raja-arvojen ylityksistä tekoälyä hyödyntäen. 35 jotka mittaavat kiinteistöihin sijoitettujen anturien avulla jatkuvatoimisesti, muutaman minuutin välein sisätilojen olosuhteita. Lisäksi Keravan kouluissa toteutetaan Keravan Energian ja Leanheatin (Danfoss Leanheat Building) yhteistyönä lämpötilojen ohjausta ja ylläpitoa kiinteistömonitoroinnin avulla tekoälyä ja mittausdataa hyödyntäen valvontatiimin seurannassa. Ilmanvaihtomitoitus kohteessa on toteutettu vuoden alussa Suomen rakentamismääräysKuva: ScandinavianStockphoto.. Freesi-järjestelmä on käytössä tällä hetkellä seitsemässä kiinteistössä. Näiden lisäksi käytössä on ns. vsk. Mitattavia suureita ovat sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus sekä paine-erot ulkoja sisäilman välillä ja mahdollisen alustatilan ja sisäilman välillä. Keravan kaupungissa olosuhdeseurantajärjestelmiä on käytetty vuodesta 2018 alkaen. Olosuhdeseurantajärjestelmien käyttö on erityisen hyödyllistä vanhemmissa kiinteistöissä, joiden rakennusautomaatiojärjestelmien kautta saadaan vain rajallinen määrä mittausdataa, tilojen sisäilmasta harvoin mitään. Antureita hyödynnetään erityisesti muiden kohteiden mahdollisissa sisäilmahavaintotilanteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. mittasalkku, jossa on siirrettäviä antureita mittamaan lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidia ja paine-eroja. Käytännön kokemuksia ilmanvaihdosta ja hiilidioksidipitoisuuksista Esimerkkikohteena Freesi-seurannasta on vuonna 1998 rakennettu päiväkoti. Palveluun kuuluvat myös hiilidioksidimittaukset lähes kaikissa luokissa. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2022 alkaen. haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC) sekä pienhiukkaspitoisuutta (PM2,5) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuutta
Kyseisessä päiväkodissa ryhmähuoneen pinta-ala on 36 m 2 , ja suunniteltu ilmamäärä 72 l/s. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Lapsimitoitus nykyisin päiväkodeissa on yleensä 21 lasta, pienten ryhmissä 12–14 lasta. 36 kokoelman (RakMk) D2-osan ”Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto” vuodelta 1987 mukaan, missä hiilidioksidipitoisuuksista todetaan näin: ”Hiilidioksidipitoisuuden tulee alittaa arvo 2500 ppm, josta ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on enintään 1500 ppm.” Lisäksi saman julkaisun mukaan päiväkotien leikki-, lepoja ryhmähuoneiden ulkoilmavirran tilakohtaiset ohjearvot ovat 5 dm 3 /s, hlö tai 2 dm 3 /s, m 2 . Kuva 1.. Kuva 2. vsk. Asumisterveysasetuksen henkilöperusteisella ilmanvaihtomitoituksella ilmamäärät riittäisivät 12 henkilölle (6 l/s/hlö -mitoituksella) tai 18 henkilölle (4 l/s/hlö -mitoituksella)
Ilmanvaihtomitoitus on toteutettu RakMk D2 2003 mukaisesti, missä hiilidioksidipitoisuuksista todetaan: ”Sisäilman hiilidioksidin pitoisuus tavanomaisissa sääoloissa ja huonetilan käyttöaikana on yleensä enintään 2160 mg/m 3 (1200 ppm).” Opetustilojen ulkoilmavirran tilakohtaiset ohjearvot ovat 6 (dm 3 /s)/hlö tai 3 (dm 3 /s)/ m 2 . 37 Olosuhdeseurannan tulosten perusteella hiilidioksidipitoisuudet päiväkodissa ovat olleet maltillisella tasolla (kuva 1). Kannattaa huomioida, että kuvissa 3 ja 4 aikajana on huomattavasti pidempi kuin kuvassa 2; kuvassa 2 alkuvuosi 2024 ja kuvissa 3 ja 4 vuodesta 2022 alkaen. Mittasalkun anturit Kuva 3.. vsk. Näin ollen ilmamäärän pitäisi riittää hyvin koulumitoituksessa 33 (6 l/s/hlö) – 50 henkilölle (4 l/s/hlö). Esimerkkiopetustilan pinta-ala on 65 m 2 ja suunnitelmien mukainen ilmamäärä 200 l/s. Siirrettävän mittasalkun esimerkkikohteena on päiväkoti, joka on peruskorjattu vuonna 1985. Huoneilmaa voidaan pitää tyydyttävänä asunnoissa, asuntoloissa, majoitustiloissa ja vastaavissa jatkuvaan oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, jos siinä on hiilidioksidipitoisuus alle 2 500 ppm (cm 3 /m 3 ).” Tilakohtaiset ohjearvot päiväkotien leikkija ruokailutilojen ilmamäärille ovat julkaisussa 2,5 dm 3 /sm 2 . Kyseisessä päiväkodissa 30 m 2 :n kokoisen ryhmähuoneen suunniteltu ilmamäärä on 75 l/s, joka riittäisi laskennallisesti 12 (6 l/s/hlö) – 18 henkilölle (4 l/s/hlö). Olosuhdeseurantatulosten perusteella hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet hyvin maltillisia, suuren osan ajasta jopa Sisäilmastoluokituksen parhaimmassa S1-luokassa (kuvat 2, 3 ja 4). Tällöin ilmanvaihto on mitoitettu RakMk D2 1978 mukaan, jossa todetaan: ”Riittävänä voidaan pitää ilmanvaihtoa, jonka vallitessa sisäilman laatu voidaan kohtuudella pitää tyydyttävänä sekä ilman epäpuhtauksien että muiden ilman laatuun vaikuttavien fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden suhteen. Leanheat-seurannan esimerkkikohteena on koulu, joka on peruskorjattu vuonna 2008. Lisäksi huomioitavaa on, että suunnitteluvaiheessa tavoitetasona on kyseisen rakennuksen peruskorjausajankohtana ollut S2-taso. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55
Käyttäjiltä ei ollut tullut palautetta olosuhteista. Ennen kyseisen tuloilmakoneen puhallinten uusimista haluttiin selvittää tilojen olosuhteita. 38 vietiin kyseiseen tilaan, koska huolto-ohjelman mukaisessa ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusja säätötyössä havaittiin kyseistä tilaa palvelevan ilmanvaihtokoneen ilmamäärissä huomattavaa vajausta, ryhmähuoneen mitattu ilmamäärä oli 45 l/s, joka riittäisi laskennallisesti 7–11 henkilölle. Tuloilmakoneen puhallinten uusimisen jälkeen ilmamäärät tiloissa nousivat. Kyseinen ryhmätila on pienten lasten käytössä. Kuva 4.. vsk. Kuva 5. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kuvassa 5 esitettyjen hiilidioksidipitoisuuksien perusteella tila on lähes Sisäilmastoluokituksen S2-tasolla
www.brado.fi #rakentamisenkoutsi BRADO rakennusterveyden asiantuntija . Sisäilmaselvitykset . Radonmittaukset. Lämpökuvaukset . Kuntotutkimukset . Suunniteltujen ilmamäärien kasvattaminen on harvoin mahdollista ilman peruskorjaustasoisia toimenpiteitä. Jos mahtuvat, usein esteeksi tulevat vielä kanavakoot: mitä suuremmat ilmamäärät, sitä suuremmat kanavat ne tarvitsevat, etteivät ääniongelmat kasva ylitsepääsemättömiksi. vsk. Kuntoarviot . Kanavien uusiminen tarkoittaa yleensä myös alakattojen purkamista ja selvitettäväksi jää myös, mahtuisivatko uudet kanavat alakattotilaan. Uudemmissa kohteissa on yleensä tarpeenmukainen ilmanvaihto, jolla ilmavirtoja ohjataan aikaohjauksen, kuormituksen tai ilman laadun mukaan vastaamaan käyttötilannetta mm. Jos ilmamääriä halutaan nostaa paljon, tarkoittaa se yleensä ilmanvaihtokoneen uusimista. 39 Kunnan näkökulmia Kohteissa tilojen ilmamäärät ovat suunnitteluajankohdan mukaisia ja pitkään suunnitteluperusteena on käytetty pintaalamitoitusta. Vanhemmissa kiinteistöissä tällaista mahdollisuutta ei yleensä ole. rakennusautomaatiojärjestelmän hiilidioksidipitoisuusmittausten avulla. Äänimittaukset . Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Puhaltimien vaihdolla voidaan joissain tapauksissa saada ilmamääriä nostettua jonkin verran. Koneet ovat yleensä aiempaa suurempia, jolloin jää selvitettäväksi, mahtuvatko ne olemassa oleviin ilmanvaihtokonehuoneisiin. Vuodesta 2018 alkaneiden olosuhdeseurantatulosten perusteella jatkuvatoimista olosuhdeseurantaa ja sen antamia tuloksia hiilidioksidipitoisuuksista voi käyttää keinona ilman laadun arviointiin
OnnisTarja Andersson, liiketoiminnan kehityspäällikkö Ramboll Finland Oy Puhtausluokan P1-opas rakennuttamiseen ja valvontaan Sisäilmayhdistys ry:n laatima P1-opas on syntynyt tarpeesta ohjeistaa ja yhtenäistää Sisäilmastoluokitus 2018 -asiakirjassa esitettyä puhtausluokan P1 rakennuttamista ja valvontaa. Myös puhtausluokkaan liittyvä käsitteistö on osin vakiintumatonta. Puhtausluokka P1 asettaa vaatimuksia työmaan yleisja vastaanottovaiheen aikataulun suunnitteluun sekä työvaiheiden järjestämiseen. P1-oppaassa kuvataan sisäilmaluokkien S1 ja S2 edellyttämä puhtausluokan P1 toteuttaminen rakennushankkeen suunnittelusta vastaanottoon ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset pölyntorjunnalle.. vsk. Tavoitteen saavuttamiseksi puhtausluokka ohjaa rakentamisen pölynhallintaa, ilmanvaihtoasennustöitä ja -olosuhteita, materiaalien suojausta ja varastointia, jätehuoltoa sekä rakentamisen aikaista siivousta. Puhtausluokkaa P1 on toteutettu uudis-, peruskorjausja sisäilmakorjaushankkeissa Suomessa jo yli 20 vuotta. Tästä huolimatta puhtausluokan vaatimukset, sisältö ja valvonta voivat erota huomattavasti eri hankkeissa. 40 S isäilmastoluokitus 2018 -asiakirjan (RT 07-11299) mukaisen puhtausluokan P1 tavoitteena on, että rakennuksen tilat ja ilmanvaihtojärjestelmä ovat puhtaat luovutusvaiheessa eikä sisäilmaan kulkeudu rakentamisesta syntyneitä epäpuhtauksia käytön aikana. Vastaanottovaiheessa tehtävä loppusiivous toteutetaan kahdessa vaiheessa ennen ilmanvaihdon toimintakoet-ta ja ennen luovutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55
vsk. RT 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018.. Puhtausluokan P1 rakennusja ilmanvaihtoasennustöiden osa-alueet. Puhtausluokan P1 pölykertymän enimmäisarvot. Puhtaudenhallinnan sisällyttäminen osaksi työmaan laadunhallintaa näkyy positiivisesti arviointija mittaustuloksissa. Paras lopputulos syntyy saumattomassa yhteistyössä työmaan eri osapuolten kesken. 41 tunut pölynhallinta on yksi tärkeimmistä puhtaudenhallinnan osa-alueista ja sen merkitys korostuu erityisesti peruskorjaus-, muutosja sisäilmakorjaushankkeissa. Työmaan purkuja sisävalmistusvaiheiden puhtaudenhallinnan tavoitetasoa on vuosien saatossa nostettu merkittävästi. Puhtaudenhallintaa koskeva ajantasainen viestintä sekä työmaahenkilöstön perehdytys ja koulutus ovat myös tärkeitä tavoitteen mukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Eri osapuolten vastuut ja tehtävät on määriteltävä aukottomasti urakka-asiakirjoissa sekä hankekohtaisessa puhtaudenhallintaasiakirjassa
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Luovutusvaiheessa puhtaat tilat takaavat rakennuksen tehokkaan muuttoja käyttöönottovaiheen sekä tilojen ylläpidon sujuvan käynnistymisen. Sosiaalista vastuullisuutta tukevat puhtausluokan P1 luomat, viihtyisämmät työIlmanvaihtojärjestelmien sisäpintojen pintapölymäärät ovat hyvin matalat P1-hankkeissa. Vastaanottovaiheen mittaustulokset ovat samankaltaiset hankemuodosta ja -tyypistä sekä rakennustyypistä riippumatta. Kuva: Tarja Andersson. Taloudellisen vastuullisuuden näkökulmasta saadut hyödyt liittyvät työmaa-aikaiseen toimintaan ja rakennusten käyttöön. Puhtausluokan P1 hankkeissa on luovuttu puhtaaksi todetun IV-järjestelmän puhdistuksesta, mikä vähentää rakentamisen kustannuksia. Tilojen muuttoja käyttöönottovaihe sujuu tehokkaasti, kun rakennus täyttää luovutusvaiheen P1-vaatimukset. Puhtaudenhallinta osana rakentamisen vastuullisuutta Puhtausluokkaa P1 noudattamalla voidaan parantaa rakentamisen vastuullisuutta taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Tulokset heijastuvat tätä kautta myös käyttäjätyytyväisyyteen sekä kiinteistönpidon kannattavuuteen. Saavutetut hyödyt ovat kiistattomat niin rakennuttajan, urakoitsijoiden, rakennushankkeiden työntekijöiden kuin käyttäjäasiakkaidenkin näkökulmasta. Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä voi laskea myös ylläpitokustannuksia siirtämällä järjestelmän puhdistustarvetta rakennuksen käytön aikana. vsk. Kuva: Tarja Andersson.. Pölyn torjunta ja hallinta vähentävät pitkällä aikavälillä kvartsipölyn aiheuttamia vakavia ammattitauteja sekä niistä johtuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. 42 Tilojen ja ilmanvaihtojärjestelmien pintapölymäärät ovat vastaanottovaiheessa Sisäilmastoluokitus 2018 -asiakirjojen asettamia pintapölykertymien raja-arvoja useita prosenttiyksiköitä matalammat. Hankkeet täyttävät hyvin myös silmämääräiselle arvioinnille asetetut vaatimukset
Ekologinen vastuullisuus syntyy huolellisesta materiaalien käsittelystä sekä turhan kulutuksen välttämisestä. Lainsäädännöstä poiketen puhtausluokka P1 määrittelee myös IVasennusolosuhteet ja -tavat, toimintakoeja luovutuspuhtauden vaatimukset sekä vastaanottovaiheessa käytettävät tarkastusmenettelyt. 43 maaolosuhteet. Puhtaudenhallinnan ohjaus ja valvonta työmaalla P1-oppaassa puhtaudenhallinnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaavasta asiantuntijasta käytetään nimitystä puhtaudenhallintakoordinaattori. Purkuja rakennusvaiheen käynnistyessä puhtaudenhallintakoordinaattori järjestää puhtaudenhallintaa koskevan aloituskokouksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Vastaanottovaiheessa tehtävä pintojen puhdistus tehdään valvotusti ja dokumentoidusti valmistajan ohjeiden mukaan. P1 kohteissa valmistajan ohjeiden mukainen varastointi sekä huolellinen materiaalien ja laitteiden suojaus pienentää syntyvää materiaalihukkaa. Tehtäviin Tiiviit ja kestävät suojaseinät ovat tärkeä osa korjaushankkeiden pölynhallintaa. Työtapa vähentää ympäristölle haitallisten kemikaalien käyttöä siivoustyössä ja käyttöönottopuhdistuksessa syntyviä virheitä sekä säilyttää materiaalien valmistajille myöntämät takuuajat. Puhtaudenhallintakoordinaattori valvoo ja ohjaa puhtaudenhallinnan käytännön toteutusta, järjestää P1-koulutukset työmaan henkilöstölle sekä osallistuu puhtaudenhallinnan kannalta kriittisten työvaiheiden katselmuksiin ja aloituskokouksiin. Kuva: Tarja Andersson.. Merkittävin hyöty syntyy työmaan paremmasta työturvallisuudesta. Todettakoon, että voimassa olevan lainsäädännön ja puhtausluokan P1 vaatimukset pölyntorjunnalle ovat hyvin samankaltaiset. vsk. Tämän tehtävät perustuvat hankekohtaiseen puhtaudenhallintaasiakirjaan, joka ohjaa työmaan toimintaa sekä määrittelee urakoitsijoiden vastuut ja velvollisuudet hankkeen eri vaiheissa. Työvaiheiden huolellinen aikataulutus vähentää turhaa työtä ja siitä syntynyttä kulutusta. Rakentamisen puhtaudenhallinta vähentää omalta osaltaan rakennustyöstä syntyviä epäpuhtauksia, niille altistumista sekä kvartsipölystä syntyviä vakavia ammattitauteja työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetun asetuksen (VNa 1267/2019) mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa puhtaudenhallintakoordinaattori osallistuu suunnittelukokouksiin ja varmistaa, että työryhmä sisäistää puhtaudenhallinnan merkityksen oman suunnittelualansa näkökulmasta. Puhtaudenhallintakoordinaattori laatii P1 toteutusta ohjaavan puhtaudenhallintaasiakirjan sekä tarkastaa suunnitelmat ja urakka-asiakirjat varmistaen, ettei niissä ole ristiriitaisia vaatimuksia. Hän tarkastaa ja kommentoi hankkeen mukaan mahdollisen purkutyösuunnitelman, päätoteuttajan laatiman puhtaudenhallintasuunnitelman sekä yleisaikataulun
Puhtaudenhallinnan valvonta ja ohjaus Puhtaudenhallinnan koordinointi ja tilaajan vaatimusten mukainen toteutus työmaalla edellyttävät vastuiden ja vaatimusten huolellista määrittelyä ja dokumentointia hankesuunnittelusta toteutukseen. Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtenäisiä arviointimenetelmiä tai -työkaluja purkuja sisävalmistusvaiheen valvontaan, joten rakennuttajan on varmistettava dokumentointitavat asiantuntijapalvelun hankintavaiheessa. Puhtaudenhallintakoordinaattori tarkastaa ilmanvaihtojärjestelmän sisäpuolisen puhtauden puhtaudenhallintaasiakirjan mukaan. vaiheen olosuhdevaatimukset ja toimintatavat. Asiakirjojen pohjalta urakoitsija laatii työmaakohtaisen puhtaudenhallintasuunnitelman, joka ohjaa puhtaudenhallinnan ja pölyntorjunnan toteutusta. Kuva: Tarja Andersson.. Piiloon jäävien pintojen, kuten kiinteiden alakattojen yläpintojen, kotelointien ja sähkökourujen, puhtaus varmistetaan P1-mallikatselmuksin. vsk. Puhtaudenhallintakoordinaattori vastaa tehtäväänsä liittyvien dokumenttien tuottamisesta, koonnista ja tallentamisesta hankkeessa sovitulla tavalla projektipankkiin sekä mahdolliseen ympäristöjärjestelmän työkaluun. Puhtaudenhallintakoordinaattori toimittaa projektivaiheilmoituksen työmaakokouksiin sekä osallistuu sovitulla taajuudella työmaakokouksiin. Puhtaudenhallintakoordinaattorin hankinnassa on kiinnitettävä huomiota tehtäväsisällön määrittelyyn sekä koordinaattorille asetettaviin osaamisvaatimuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Hän tarkastaa vastaanottovaiheen aikataulun sekä tekee toimintakoetta ja luovutusta edeltävien loppusiivouksien laatua koskevat P1-mallihuonekatselmukset. 44 kuuluu myös ilmanvaihdon asennusalueiden olosuhteiden ja tapojen tarkastaminen ennen asennusten aloitusta sekä asennusten aikana. Tehtävään tulee valita pätevä henkilö, joka tuntee hanketyypin haasteet ja vaatimukset puhtaudenhallinnan toteutukselle. Vastaanottovaiheen käynnistyessä puhtaudenhallintakoordinaattori järjestää työmaalla työskenteleville P1-koulutuksen, jossa käsitellään ko. Urakkaasiakirjojen ristiriidattomuus ja hankekohtainen puhtaudenhallinta-asiakirja antavat hyvät lähtökohdat puhtaudenhallinnan toteutukseen. Työvaiheiden oikea aikataulutus on edellytys toimintakoevaiheen edellyttämän puhtaustason toteutumiselle. Ennen toimintakoetta ja luovutusta todennetaan tilojen puhtausja olosuhdevaatimukset Sisäilmastoluokitus 2018 -asiakirjan ja hankkeen puhtaudenhallinta-asiakirjan mukaan. Puhtaudenhallintakoordinaattorille kuuluu myös vastuu vastuualueeseensa kuuluvasta tiedottamisesta ja yhteydenpidosta hankkeen eri sidosryhmiin. Puhtaudenhallinnan valvonnassa käytettävät valvontamenetelmät sekä urakoitsijoilta edellytettävät toimenpiteet on kuvattava selkeästi puhtaudenhallinta-asiakirjassa
Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Ajantasainen tiedottaminen työmaahenkilöstölle puhtausluokan P1 vaatimuksista helpottaa toiminnan ohjausta. 45 Puhtaudenhallinnan valvonnan tulee olla ohjaavaa ja poikkeamia ennaltaehkäisevää. Ajantasainen tiedottaminen työmaan henkilöstölle lisää sitoutumista tavoitteisiin ja antaa puolueetonta palautetta toteutuksen laadusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmastoluokitus 2018. Katselmusraportit toimitetaan sovitusti eri sidosryhmien edustajille sekä käsitellään urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Irtokalusteiden ja laitteiden kuljetuksen ja asennusten aikana käytettävillä menettelytavoilla varmistetaan, että tilat pysyvät kalustusja muuttovaiheessa Sisäilmastoluokitus 2018 -asiakirjan mukaisen puhtausluokan P1 edellyttämässä puhtaustasossa. Kuva: Tarja Andersson.. Näin havainnot ja tarvittavat toimenpiteet voidaan käsitellä välittömästi työmaakierroksen aikana. RT 07-11299. Sisäilmayhdistys. Tiedonkulku ja yhteistyö sujuvat vaivattomimmin, kun valvontakierroksille osallistuu vähintään päätoteuttajan edustaja. Muuton puhtaudenhallinnan tavoitteena on tukea tilojen käytön ja ylläpidon sujuvaa käynnistymistä sekä estää uusien pintojen likaantuminen tai vaurioituminen muuton aikana. vsk. Puhtausluokan P1 vaatimuksin toteutetun rakennushankkeen muutto käynnistetään kohteen vastaanoton jälkeen. Kuva: Tarja Andersson. 2018. Finlex. Tiedottamisen välineinä toimivat hyvin esimerkiksi käyttäjille jaettavat viikkotiedotteet. Tallentava paine-eromittari on osa työmaan puhtaudenhallinnan seurantaa. Kaikista valvontaja arviointikäynneistä laaditaan kirjallinen raportti. Tiedottamisen merkitystä käyttäjäasiakkaille ei voi korostaa liikaa hankkeissa, jotka ovat osittain käytössä työmaatoiminnan aikana. Sisäilmaopas 12. Vakavat poikkeamat, kuten puutteelliset ilmanvaihdon asennusolosuhteet, pölyvuodot sekä toimintakoetai luovutuspuhtauden poikkeamat voivat estää töiden etenemisen ja tästä syystä huolellinen dokumentointi on tärkeää. Rakennustieto. Lähteet Puhtausluokan P1 mukainen rakennuttaminen ja valvonta. työmaavaiheessa, havaitut puutteet, niiden korjausaikataulu ja vastuut. Päätoteuttajan edustaja puolestaan vastaa siitä, että kierroksella havaitut puutteet korjataan sovitun aikataulun mukaisesti. Raportissa kuvataan vähintään puhtaudenhallinnan tilanne ko. VNa 1267/2019 Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. 2024
Tilojen käytöstä aiheutuvat epäpuhtaudet puolestaan luovat tarpeen tilojen siivoukselle, jonka tarkoituksena on ylläpitää tiloissa tapahtuvien toimintojen edellyttämiä puhtausvaatimuksia. 46 S iivous, siivottavuus ja sisäilma korreloivat keskenään. Tässä artikkelissa käsitellään siivottavuuden arviointiprosessin kehittämistä, joka pohjautuu Johanna Viitasen keväällä 2023 valmistuneeseen restonomikoulutuksen opinnäytetyöhön, jonka toimeksiantajana oli Ramboll Finland Oy. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Siivottavuudella tarkoitetaan kuitenkin kaikkia niitä siivoustyön toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä, joita siivottavassa rakennuksessa ja sen eri tiloissa on. Ylläpidon kokonaiskustannuksiin vaikuttaa siivottavuuden lisäksi hyvin suunniteltu ja toteutettu tilojen puhtaanapito, jolla varmistetaan tiloissa tapahtuvalle toiminnalle asetettujen puhtaustasovaatimusten toteutuminen ja vaikutetaan rakennuksen kunnon ja arvon säilymiseen. Johanna Viitanen, asiantuntija, Ramboll Finland Oy Leila Kakko, puhtaanapidon lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu Siivottavuuden arviointiprosessin kehittäminen Siivottavuus sekoitetaan usein käsitteenä siivoukseen ja sen ajatellaan olevan osa siivoojan työtä. Puhtaustasovaatimukset ovat erilaisia erityyppisissä toimitiloissa ja niiden määrittelyyn vaikuttavat esimerkiksi tiloissa tapahtuvan toiminnan edellyttämät vaatimukset hygieenisyyden tai pölyisyyden osalta.. Hyvällä siivottavuudella vaikutetaan koko työympäristön olosuhteisiin, kuten sisäilman laatuun, käyttäjien työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen sekä näitä tukevan siivouspalvelun toteutumiseen
Siivoojan työtehtäviin ei kuulu siirrellä tasotai lattiapinnoilla varastoituna olevia tavaroita, tarvikkeita tai koriste-esineitä, eikä myöskään puhdistaa näitä, ellei siitä ole erikseen sopimuksella sovittu. Huolehtimalla hyvästä siivottavuudesta mahdollistetaan pintojen säännöllinen puhtaanapito. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kuvat: Johanna Viitanen.. Rakentamisvaiheessa huolehditaan siitä, että tilat ja siivottavuutta parantavat yksityiskohdat, kuten pistorasioiden määrät tai siivouskoneiden kuljetusta helpottavat asiat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Osa siivottavuuteen vaikuttavista ratkaisuista vaikuttaa samalla myös tilojen esteettömyyteen, käytettävyyteen ja toiminnallisuuteen. Kun tasopinnoilla ei varastoida tavaroita, niille ei keräänny huoneilman laatua heikentävää pölyä. Siivouspalvelun suunnittelussa tulee huomioida kaikkien siivottavien tilojen ja pintojen säännöllinen ja tarpeenmukainen puhtaanapito, myös vaikeasti siivottavien Tilojen siivottavuuteen vaikuttavia rakenteellisia ratkaisuja. Rakennusten suunnitteluvaiheessa tehdään ne siivottavuuteen vaikuttavat valinnat ja ratkaisut, joiden ympärille tuleva ylläpito suunnitellaan. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa ja parantaa tilojen tulevaa ylläpitoa esimerkiksi poistamalla sellaisia tekijöitä, jotka estävät tai vaikeuttavat siivousta sekä ratkaisuilla, joiden avulla vähennetään siivoustarvetta ja -taajuutta. Rakennuksen käytön aikana tilojen käyttäjät vaikuttavat oleellisesti tilojen siivottavuuteen omalla toiminnallaan. 47 Siivottavuus rakennuksen elinkaaressa Rakennuksen siivottavuus tulee ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. vsk. Tällöin tulee huomioida esimerkiksi tilojen rakenteelliset ratkaisut, kuten näkyvät talotekniikka-asennukset tai korkeat huonetilat, pintamateriaalit ja kalusteet sekä niiden puhdistettavuus. He voivat parantaa tilojen siivottavuutta huolehtimalla esimerkiksi siitä, että erilaiset tavarat ja tarvikkeet varastoidaan ovellisissa kaapistoissa tai laatikostoissa ja että eri pinnoilla olevat sähköjohdot niputetaan tai siirretään pois pinnoilta erilaisin pidikkein. Säännöllisessä ylläpitosiivouksessa siivoojat puhdistavat vapaita, ulottuvuuskorkeudella olevia pintoja siivoussopimuksessa sovitulla taajuudella
Tällaisia pintoja ovat esimerkiksi korkealle asennetut valaisimet tai akustolevyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. Tämän korkeuden ylittävien pintojen puhdistus tehdään harvemmin kuin päivittäinen tai viikoittainen ylläpitosiivous. Kuvat: Johanna Viitanen, 2023.. Tilojen käyttäjät vaikuttavat tilojen siivottavuuteen ja yleiseen järjestykseen. Kuvat: Johanna Viitanen, 2023. Ulottuvuuskorkeuden ulkopuolella olevien pintojen puhtaanapito tulee huomioida siivoussopimuksessa. Puhtausalalle vakiintuneella ulottuvuuskorkeudella tarkoitetaan 180 cm:n korkeutta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kaappien päällä varastoituna olevat tavarat haittaavat siivousta, eikä niiden puhtaanapito kuulu ylläpitosiivoukselle. 48 ja ulottuvuuskorkeuden (yli 180 cm) ulkopuolelle jäävien pintojen puhdistus ja puhdistustaajuus
arviointi) pyrittiin suorittamaan noin kuukauden kuluttua koulutuksesta. 49 Siivottavuuden arviointiprosessin kehittäminen rakennuksen käyttövaiheessa Siivottavuuden arviointi on palvelu, jossa käydään läpi asiakkaan tilat ja annetaan arvio, miten siivottavuutta voitaisiin kehittää. Tarkastuslistaan tuli merkitä, millaisia siivottavuuteen vaikuttavia tekijöitä tiloissa havaittiin ja millaisia toimenpiteitä näille oli tehtävissä sekä kenen vastuulla toimenpiteet olivat ja millainen aikataulu niiden korjaamiseksi asetettiin. vsk. Ramboll Finland Oy kehitti siivottavuuden arviointiprosessia yhdessä asiakkaan kanssa. arviointi) pyrittiin tekemään noin kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisen arvioinnin jälkeen. Johanna Viitanen, 2023.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Siivottavuuden arviointiprosessia kehitettiin järjestämällä tilojen käyttäjille siivottavuutta käsittelevä koulutus, jonka tavoitteena oli opastaa ja ohjata käyttäjiä siivottavuuteen vaikuttavien tekijöiden ja hallintakeinojen osalta. Koulutuksen yhteydessä tilojen käyttäjille annettiin avuksi tilojen siivottavuuteen vaikuttavien tekijöiden tarkastuslista. Siivottavuuden arviointiprosessin kehittämistyössä tarkasteltiin 14 kohteen siivottavuudenarviointituloksissa tapahtuneita Siivottavuuden arviointiprosessin uudistettu kuvaus prosessikehityksen jälkeen. Käyttäjien opastuksella pyrittiin nopeuttamaan tilojen siivottavuuden, käytettävyyden ja yleisen järjestyksen parantamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutusta ennen tiloissa tehtävää ensimmäistä siivottavuuden arviointia. Aiemmin tehtyjen siivottavuuden arviointien yhteydessä havaittiin, ettei siivottavuus käsitteenä ollut tuttu tilojen käyttäjien keskuudessa, eikä siivottavuuden merkitystä suhteessa sisäilman laatuun tai suunnitellun siivouspalvelun mahdollistamiseen tiedostettu. Siivottavuuden seuranta-arviointi (2. Seurantaarvioinnin tarkoituksena oli arvioida tilojen siivottavuudessa ja järjestyksessä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja kehitystä sekä annettujen toimenpidesuositusten toteutumista. Tilojen ensimmäinen siivottavuuden arviointi (1. Siivottavuuden arvioinnin tuloksista laadittiin raportti toimenpidesuosituksineen
Käytössä olevien tilojen osalta tilojen käyttäjät ovat avainasemassa hyvää siivottavuutta tavoiteltaessa. Siivottavuuteen vaikuttavia havaintoja tehtiin runsaasti myös sellaisten asioiden osalta, joihin tilojen käyttäjät voivat itse omilla toiminnoillaan vaikuttaa ja joiden ylläpitoon liittyvät tehtävät kuuluvat heille itselleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tilojen siivottavuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin tilaominaisuuksien, kuten rakenteellisten ratkaisujen ja kiintokalusteiden, sekä sellaisten asioiden osalta, joihin tilojen käyttäjät voivat itse omilla toiminnoillaan vaikuttaa. Arviointien yhteydessä tiloista otettiin valokuvia havainnollistamiseksi. 50 muutoksia ennen prosessikehitystä ja prosessikehityksen jälkeen tehtyjen arviointitulosten kesken. Johanna Viitanen.. Näitä tekijöitä arvioitiin silmämääräisesti satunnaisotannalla valituista tiloista, erilaiset tilatyypit huomioiden. Vihreällä alueella kuvattuihin asioihin tilojen käyttäjät voivat itse omilla toiminnoillaan vaikuttaa ja sinisellä alueella kuvatut tekijät kuuluvat tilojen kiinteisiin ominaisuuksiin. Kehittämistyöt tulokset ja johtopäätökset Siivottavuuden arviointien tuloksissa nousi merkittävissä määrin esiin tilojen siivottavuuteen vaikuttavat rakenteelliset ratkaisut sekä tilojen kiintokalusteet, kuten avohyllyt ja ulottuvuuskorkeuden ulkopuolella olleet (yli 180 cm) kaapistot. Edellä esitettyihin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota jo rakennusten suunnitteluvaiheessa sekä mahdollisten saneerausten ja kalustehankintojen yhteydessä. Siivottavuuden Tilojen siivottavuuteen vaikuttavat tekijät. Siivottavuudenarviointeja tehtiin päiväkodeissa, kouluissa, toimistorakennuksissa sekä yksittäisessä ryhmäkodissa. vsk. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi eri pinnoilla varastoituna olleet tavarat sekä varastotilojen ylläpitoon kuuluvat tehtävät. Mikäli kuitenkin päädytään sellaisiin rakeenteellisiin ratkaisuihin ja kalustevalintoihin, jotka eivät siivottavuuden näkökulmasta ole ihanteellisia, tulisi tällaisten pintojen säännöllinen puhtaanapito huomioida tilojen siivousta suunniteltaessa
Kouluympäristöissä siivottavuuden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet olivat jääneet hieman vähäisemmiksi. Prosessikehityksen tuoma muutos käyttäjien toiminnassa oli erityisen hyvin havaittavissa päiväkotiympäristöissä tehtyjen siivottavuuden arviointien tuloksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. poistamalla tiloista tarpeettomia tavaroita ja parantamalla käytössä olleita säilytysratkaisuja. vsk. Siivottavuutta käsittelevästä koulutuksesta saatuja vinkkejä oli viety käytäntöön mm. Johanna Viitanen, 2023.. Merkittävimpiä päiväkotija kouluympäristöjen siivottavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat tilojen kiintokalusteet, kuten avohyllyt ja ulottuvuuskorkeuden ulkopuolella olleet (yli 180 cm) kalusteet. 51 Yhteenveto päiväkotija kouluympäristöissä prosessikehityksen jälkeen tehtyjen siivottavuuden arviointien tuloksista
vsk. Rikkoontuneet pintamateriaalit ja kalusteet voivat olla merkki laaja-alaisemmista vaurioista ja saattavat heikentää niin sisäilman laatua, siivottavuutta, kuin terveysja työturvallisuuttakin. Siivottavuutta käsittelevä koulutus täydennettynä siivoukseen liittyvillä yleisillä asioilla sekä tätä seuraavat siivottavuudenarvioinnit ja yhteiset tulosten purkutilaisuudet toimivat erinomaisia työkaluina rakennuksen elinkaaren kaikissa eri vaiheissa. Yksittäisen kohteen isännöitsijä kertoi arviointiprosessin päätteeksi käyttäjiltä saamastaan palautteesta, jossa he kokivat siivottavuuden eteen tehtyjen toimenpiteiden auttaneen rakennuksen sisäilmassa. Käytön aikaista siivottavuuden säännöllistää seurantaa ja arviointia tulisi tehdä siinä missä tilojen puhtauden arviointiakin. Siivottavuudesta, siivouksesta ja siivouspalveluiden hankinnasta löytyy erilaisia käyttäjien tueksi suunnattuja oppaita, mutta saatujen arviointitulosten perusteella oppaisiin kootut tiedot eivät olleet saavuttaneet tilojen käyttäjiä riittävissä määrin. Koulutusmateriaalia ja prosessia voi kehittää vielä entisestään käymällä koulutuksen yhteydessä läpi myös siivoukseen liittyviä asioita. 52 arviointien tuloksista havaittiin, että siivottavuus oli paremmalla tasolla ensimmäisellä arviointikerralla niissä kohteissa, joissa tilojen käyttäjille pidettiin siivottavuutta käsittelevä koulutus ja joissa tilojen käyttäjät olivat sitoutuneet siivottavuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Siivottavuudenarviointiprosessin kehittäminen. Jatkotutkimustarpeeksi todettiin siivottavuuden arviointiprosessiin liittyvien käyttäjäkokemuksien kerääminen, jota ei tämän kehittämistyön aikana tehty. Saatavilla olevien oppaiden lisäksi tilojen käyttäjiä tulisi myös ohjata ja opastaa erityisesti siivottavuuteen liittyvien toimenpiteiden käytänteistä. Lähteet: Viitanen, J. Siivottavuutta käsittelevää koulutusta voidaan jatkossa käyttää ja muokata eri käyttäjäryhmille sopivaksi. Lisäksi siivottavuutta arvioitaessa tulisi havainnoida myös tiloissa olevia pintamateriaaleja, niiden kuntoa, puhdistettavuutta ja soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk202302252831 Siivottavuuden parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Käyttäjien tietoisuutta tulisi lisätä tilojen käyttöön, vastuunjakoihin, siivouksen ja siivottavuuden liittyvien asioiden osalta. 2023. Kuvat: Johanna Viitanen, 2023.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55
Rottia torjutaan usein ulkona, jolloin vaarana on myrkkysyöttien leviäminen syöttilaatikoiden ulkopuolelle esimerkiksi lintujen tai oravien kuljettamina. Niissä on myös se etu, että kuolleita hiiriä ei jää pilaantumaan rakenteisiin. • Laita jätteet kannellisiin jäteastioihin. Jyrsijät piiloutuvat esimerkiksi lautaja lehtikasoihin. Jyrsijähaittojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia siisteydestä, hävittää jyrsijöiden ravinnonlähteet ja estää jyrsijöiden pääsy rakennuksiin. Syöttilaatikoiden tarkoitus on myös estää hiiriä suurempia eläimiä syömästä myrkkyä. Kuluttajat eivät myöskään saa käyttää ulkomailta tuotuja tai ulkomaisesta verkkokaupasta hankittuja rotanmyrkkyjä. Ketkä saavat ostaa ja käyttää rotanmyrkkyjä. Voit käyttää myös riittävän tiheää verkkoa sisäänpääsyn estoon. vsk. Rotanmyrkyt sisältävät erittäin vaarallisia kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa myrkytyksiä lemmikeille, luonnonvaraisille eläimille ja pikkulapsille. • Varastoi elintarvikkeet ja lemmikkien ruuat niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Suomessa rotanmyrkkyjä ei saa myydä kuluttajille. Älä tilaa rotanmyrkkyjä ulkomailta – Jätä rottien torjunta ammattilaisille! Tiesitkö. Tällöin myrkkyjä pääsevät syömään myös sellaiset eläimet, jotka eivät itse mahdu syöttilaatikkoon. Jyrsijämyrkkyjen jäämiä löytyy Suomessa yleisesti jyrsijöitä tai niiden raatoja syövistä eläimistä kuten ketuista, supikoirista, näätäeläimistä, pöllöistä, haukoista ja varislinnuista. Rotanmyrkkyjä saavat ostaa ja käyttää Suomessa tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja maanviljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. Kaikki jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kemikaaleja ja siksi niiden käyttöä on rajoitettu eri tavoin. Rottien torjunnassa tarvitaan noin kymmenkertaisia myrkkymääriä hiirien torjuntaan verrattuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kuluttajat voivat ostaa jyrsijämyrkkyjä vain hiirien torjuntaan Kuluttajat voivat ostaa ja käyttää vain hiirien torjuntaan tarkoitettuja myrkkyjä, jotka on pakattu syöttilaatikoihin siten, ettei käyttäjien tarvitse itse koskea myrkkyihin. Tukes neuvoo ensisijaisesti käyttämään mekaanisia hiirenloukkuja. Jyrsijämyrkyille on olemassa vaihtoehtoja. Huomioi ainakin seuraavat asiat: • Tilkitse kaikki raot, joista jyrsijät voivat päästä sisälle. Suomessa saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä, jotka löytyvät biosidirekisteristä. Hiiri pääsee rakennukseen jo sormen mentävästä reiästä! • Pidä rakennusten ympäristö siistinä. Ne ovat myös yleisimpiä kemikaaleja, jotka aiheuttavat koirien myrkytyksiä. 53 Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että rotanmyrkkyjä saavat käyttää vain koulutetut ammattilaiset eikä niitä ole tarkoitettu kuluttajien käyttöön. Jyrsijämyrkkyjä ei pidä käyttää talouksissa, joissa on kissoja tai koiria. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Kuvituskuva.. Kuluttajat eivät saa torjua rottia jyrsijämyrkyillä, koska se aiheuttaa suuremman riskin muiden eläinten myrkytyksille kuin hiirien torjunta. Rottien torjunta jyrsijämyrkyillä on sallittu vain ammattilaisille. Maanviljelijä ei saa myydä eteenpäin omaan käyttöön hankittuja rotanmyrkkyjä, vaan ne on tarkoitettu vain omaan käyttöön
vsk. Sisätilan hygienia on tässä avainasemassa. Kosketusvälitteisiä tartuntoja torjutaan taas ns. Niiden leviämisen ehkäisy on tärkeää erityisesti sisätiloissa, joissa ihmiset viettävät valtaosan ajastaan. Ilmavälitteisiä infektioita torjutaan yleensä parhaiten ilmanvaihdolla ja välttämällä ahtautta. Toisaalta lasten olisi tärkeä sairastaa infektioita, jotta heidän immuniteettinsa kehittyy hyvin. Sisätilojen infektioidentorjunnan tulee perustua siihen tietoon, mitä tiedämme mikrobien siirtymisestä ihmisestä toiseen tai ympäristöstä ihmiseen. Infektiotaudit ja niiden sairastaminen ovat osa kokonaisuutta ja eri ihmisryhmät ovat siinä suhteessa erilaisessa asemassa. Päiväkotilasten sairastaminen edellyttää usein huoltajan poissaoloa töistä. Yhteys muihin ihmisiin ja monimuotoiseen elinympäristöön on tärkeä terveyden kannalta.. kriittisten pintojen kosketuksen välttämisellä ja pintojen pysymisellä mikrobeista vapaana. Samalla tulee tiedostaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen luonne. Samalla tulee tiedostaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen luonne. Koska ihmiset viettävät valtaosan elämästään sisätiloissa, myös valtaosa tartunnoista saadaan siellä. Vanhusten immuniteetti on yleensä jo heikentynyt ja heitä, samoin kuin muitakin immuunipuutteisia, olisi sen takia tarpeen suojella infektioilta erityisen tarkasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kuinka infektioilta voidaan suojautua sisätiloissa. Onkin tärkeää estää niiden leviämistä mahdollisuuksien mukaan. Sari Repka, erikoistutkija ja Merja Ahonen, johtava tutkija (sisätilan hygienia) Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tutkimuskeskus WANDER Sisätilan hygienia ja ihmisen terveys Infektiosairaudet aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja kärsimystä ihmisille. 54 I nfektiosairaudet aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja kärsimystä ihmisille
Yleisissä tiloissa on myös ilmanlaatunormit, jotka auttavat ihmisten terveenä pysymistä. Esimerkiksi tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, kannattaa hyvällä suunnittelulla estää ihmisten pakkautuminen lähelle toisiaan. Koronapandemia toi esille sen, että sisätilojen tartunnat voivat koskettaa meitä kaikkia, eikä vain erityisiä potilasryhmiä. Infektioita voidaan torjua mikrobien leviämistä estävillä pintamateriaaleilla, kalusteilla ja teknisillä ratkaisuilla, kuten ovenpainikkeen materiaalilla, ilmanpuhdistimilla, liiketunnistinvalaistuksella ja kosketusvapailla hanoilla. Sisätilan hygienian komponentteja ja kokonaisratkaisua on kuvattu tarkemmin Tutkimuskeskus Wanderin kokoomajulkaisussa. Näiden lisäksi voidaan kuitenkin tehdä vielä enemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. Sisätilan hygienian käsite kehitettiin aiemmin Tutkimuskeskus WANDERissa ja se tarkoittaa infektioiden torjuntaa ja hallintaa rakennetun ympäristön avulla. Hygieenisten sisätilojen rakentamisessa tarkastellaan käyttövesijärjestelmää (verkosto ja hanat), sisäilmaa ja pintoja (kuva 1). Kuva 1. Tähän kuuluu erilaisten mikrobeja torjuvien laitteiden ja pinnoitteiden käyttöä. Hygieenisemmän sisätilan tavoitteena ei ole steriiliys vaan tarkoin valittujen tuotteiden ja pintojen muuttaminen mikrobiologista puhtautta ylläpitäviksi. 55 Kaikkihan tiedämme infektioiden toiminnallisen ehkäisyn kuten siivouksen ja hyvän käsihygienian ylläpidon. Kuitenkin monet mikrobit voivat levitä myös epäsuorasti esimerkiksi kosketuspintojen, hengitysilman ja vesijärjestelmien välityksellä, jolloin rakennetun ympäristön vaikutus infektion leviämiseen korostuu. Sisätilan hygienian komponentit.. Sisätilan hygieniaa parantavat ratkaisut tuovat eniten lisäarvoa julkisissa tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, etenkin sellaisia, joiden vastustuskyky on alhainen. Tämän lisäksi rakennetulla ympäristöllä yritetään ehkäistä ja kontrolloida infektioiden leviämistä. Erilaisilla rakennuksilla ja käyttäjäryhmillä on omat hygieniatarpeensa ja -haasteensa. Tutkitusti infektioita vähentäviä menetelmiä ovat myös UV-valo ja desinfektioaineet
Silti kokonaisratkaisullekaan ei ole vielä osoitettu selvää vaikutusta sairastavuuteen, vaikka tutkimusta on meneillään. Kirjallisuudesta ei ole mahdollista saada tietoa kustannuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Laboratoriotesteissä mikrobeja Kustannusten ja hyötyjen mallintaminen ja se, miten ne reagoivat muutoksiin, auttaa ymmärtämään infektioiden leviämisen kannalta tärkeitä päätöksiä sekä viestimään niiden merkityksestä. Niiden kaikkien toimivuuden testaaminen on työlästä ja tulosten saaminen hidasta. Lisäksi eri ratkaisujen – ja niiden kombinaatioiden – toimivuus vaihtelee erilaisissa tiloissa. Yleiset perusteet; RT 103192, Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu; RT 103193, Hygienia sisätiloissa. On olemassa monenlaisia ratkaisuja sisätilan hygienian parantamiseksi. kokonaisratkaisulla, joka ottaa huomioon sekä veden, ilman että pinnat, voidaan saada parempi vaste kuin yksittäisen laitteen tai pinnoitteen käytöllä. Kysymys kustannustehokkuudesta onkin erittäin vaikea ratkaistavaksi, ensinnäkin koska erilaisia ratkaisuja on runsaasti ja niiden hinnat sekä teho sairauksien ehkäisemisessä vaihtelevat. Se on julkaistu kolmen Hygienia sisätiloissa RT-ohjeen sarjana (RT 103191, Hygienia sisätiloissa. Esimerkiksi päiväkotilasten sairastavuuden vähenemisestä hyötyvät lasten huoltajien työnantajat, mutta kustannukset hygieenisemmän päiväkodin toteuttamisesta kohdistuvat päiväkodin ylläpitäjälle. Siivous ja huolto). 56 Yhteistyössä Rakennustieto Oy:n kanssa on laadittu hygieenisen sisäympäristön suunnitteluohjeistus, jota voidaan hyödyntää kiinteistön rakentamisen hankevalmistelussa, suunnittelussa sekä myös elinkaaren aikana. Sisätilan hygieniaa parantavista ratkaisuista tulee lisäkustannuksia ja erityisen kallista ja hankalaa on niiden jälkiasennus. Toisaalta Tutkimuskeskus WANDERin tulosten mukaan ns. Tämä on luonnollista, koska sisätilan hygienian huomioonottaminen rakentamisessa on harvinaista. Mitkä ovat sisätilan hygienian suorat kustannukset ja hyödyt. Toisaalta kustannukset ja hyödyt kohdistuvat eri tahoille, mikä vaikeuttaa asian edistämistä. vsk. RT-ohjeet auttavat merkittävästi, kun esitellään uusia sisäympäristön hygienian innovaatioita ja uutta liiketoimintaalaa perinteisesti melko konservatiiviselle rakennusalalle. Harvemmin rakentamisessa kuitenkaan pohditaan erityisesti mahdollisuuksia sisätilan hygienian parantamiseen. Lisäksi on suuria tiedonpuutteita niiden toimivuudesta elävässä elämässä. Tärkeimpänä hyötynä voidaan varmaan pitää sairaslomien vähenemistä, kun tiedetään, että Suomessa yhden sairaslomapäivän hinta on Suomen yrittäjien mukaan keskimäärin 350 € – tässä on huomioitu myös sijaisjärjestelyt, ylityöt ja työn hidastuminen. ”. Tällä perusteella kustannustehokkuuden osoittamisen luulisi olevan helppoa, mikäli sairastavuus todistettavasti vähenisi. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että hygieenisten ratkaisuiden kustannustehokkuutta ei ole riittävän selkeästi osoitettu tutkimuksissa. Tämä osa-alue on kuitenkin syytä lisätä sisätilan hygienian vaikuttavuutta määrittäviin tutkimuksiin, eli raportoida, kuinka paljon rakennuskustannukset nousevat tutkitulla varustuksella
Lisäksi projektipohjainen rakennusala on vahvasti riippuvainen kilpailutuksesta, mikä tekee innovatiivisten ratkaisujen toteuttamisesta haastavaa. Monen tason ja monien toimijoiden vuoksi hygieenisen sisäympäristön luominen infektioiden leviämisen hillitsemiseksi ei ole helppoa. Lisäksi laitteilla, pinnoituksilla tai muilla ratkaisuilla voi olla myös ei-toivottuja ja ennakoimattomia sivuvaikutuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tarvitaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, koska vääristä valinnoista tulee turhia kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa jopa haittaa. 57 torjuvia tuloksia voidaan hyvinkin saada, mutta aito, puolueeton näyttö tartuntatautien ehkäisemisestä aidossa elämässä on harvinaista. Epäsuorat kustannukset ja hyödyt sisätilan hygieniaan liittyvissä ratkaisuissa Kustannusten ja hyötyjen mallintaminen ja se, miten ne reagoivat muutoksiin, auttaa ymmärtämään infektioiden leviämisen kannalta tärkeitä päätöksiä sekä viestimään niiden merkityksestä. Tästä syystä on tärkeä pohtia erilaisten ratkaisuiden käyttöönottoa monelta eri kannalta. Infektioiden torjuntaan tarkoitetut varat ovat rajalliset, ja pitäisi olla selkeää näyttöä, miten resursseja kohdentamalla tiettyyn ratkaisuun saadaan mitattavia hyötyjä. vsk. Suorien kustannusten ja hyötyjen lisäksi on myös epäsuoria kustannuksia ja hyötyjä, joita on myös hyvä miettiä. Rakennuksen elinkaari tarvearvioinnista, suunnittelusta ja suunnitteluvaiheesta aina käyttöönottoon ja käyttöön asti kattaa monia toimijoita, kuten arkkitehteja, suunnittelijoita, insinöörejä, tilaajan edustajia, rahoittajia, käyttäjiä sekä siivousja kunnossapitohenkilöstöä. Päättäjät voivat käyttää tietoja määrittääkseen, onko ehdotettu tai nykyinen politiikka järkevä investointi.
Pinnoitus voi myös vähentää puhdistusaineiden käyttöä sekä lisätä pintojen käyttöikää. Luonnon terveysvaikutusten tutkimus on laajaa, esimerkiksi Lahdessa on terveysmetsä ja sen ympärillä paljon tutkimusta. Lisäksi toimivalla ratkaisulla lääkärikäynnit ja lääkekulut vähenevät sekä antibioottien määrääminen vähenee, mikä hidastaa/estää antibioottiresistenssin leviämistä. Bakteereja tuhoavat pinnoitteet tuhoavat kaikkia bakteereita, ja mikrobialtistuksen vajetta voisi olla tarpeen kompensoida. makroekonomisia hyötyjä, kuten maakuvan parantuminen innovatiivisten sisätilan hygieniakonseptien edelläkävijyydestä. Toisaalta uusia menetelmiä kehitetään koko ajan, eikä niiden toimivuudesta aidoissa olosuhteissa ole vielä tarpeeksi tietoa. Sisätilan hygienian kehittäminen tulevaisuudessa Samaan tutkimukseen voisi yhdistää sisätilan hygienian ja luonnon terveysvaikutusten tutkimuksen. Jotkin antimikrobiset pinnat voivat vaikuttaa mikrobien valintapaineeseen niin, että niistä tulee vaikeammin torjuttavia eli resistenttejä tai nämä pinnat voivat suosia mikrobilääkkeille resistenttien mikrobien yleistymistä. vsk. Hapatettujen tuotteiden syöminen on hyvä tapa saada hyviä suolistobakteereja, mutta sen lisäksi olisi hyvä olla kosketuksissa myös monimuotoiseen luontoon. Se tarkoittaa sitä, että sama rahasumma olisi voitu käyttää johonkin toiseen sairastumisia vähentävään toimeen ja saada suurempi hyöty. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Se on kuitenkin asia, joka täytyy pitää mielessä ja joka pitäisi tutkia jokaisen menetelmän kohdalla erikseen. hyville mikrobeille. Esimerkiksi hopeaa ja titaania voidaan käyttää mikrobien torjumiseen. Tässä vaiheessa tälle mahdolliselle kustannukselle ei voida asettaa hintaa, koska tietoa riskistä ei ole tarpeeksi. hyvien bakteereiden terveyshyödyistä alkaa kertyä. Tämä artikkeli on osa Tutkimuskeskus WANDERin HEAL-hanketta (Healthier life with comprehensive Indoor hygiene concept), jota rahoittaa Opetusja kulttuuriministeriö (OKM/119/523/2021).. Lisäksi joissakin käytetään myös harvinaisia metalleja, joita tarvitaan esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeissa. Toisaalta on myös epäsuoria hyötyjä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ja ehkä jopa ns. 58 Vaihtoehtoiskustannus lienee tärkein epäsuorista kustannuksista. Vaikka tämä hypoteesi on kehittynyt ja omaksunut uusia näkökulmia, sitä pidetään edelleen todennäköisimpänä yksittäisenä syynä allergioiden ja ehkä myös joidenkin autoimmuunisairauksien lisääntymiseen. Allergiat itsessään aiheuttavat merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Kokonaan toinen asiakokonaisuus on, että nykyinen hygieeninen elämäntyyli on jo aiheuttanut suoliston mikrobien köyhtymistä, ja muutenkin näyttöä ns. Olisi hyvä idea rakentaa myös pienimuotoisia monimuotoisuuden keitaita, joissa ihmiset voisivat virkistäytyä. David Strachanin esittämän alkuperäisen hygieniahypoteesin pääajatuksena pidetään lapsuuden elinympäristön hygieniatason ja sairastettujen infektioiden yhteyttä allergisten sairauksien ilmentymiseen. Näiden ratkaisujen valmistamiseen käytetään energiaa, materiaaleja ja työvoimaa, jota voitaisiin hyödyntää jossakin muualla. Epäsuora kustannus koskee myös luonnonvarojen käyttöä. Toisaalta antimikrobisten pintojen vaikutusmenetelmiä on monta – jotkin ovat mekaanisia, joilla ei tällaista valintapainetta olisi. Ihmisiä pitäisi siis toisaalta suojata taudinaiheuttajilta ja toisaalta altistaa monipuolisesti ns. Täytyisi myös miettiä, miten ulkona vietettyä aikaa voitaisiin lisätä myös vanhuspalveluyksiköissä ja tutkia, parantaisiko se terveyttä yhdistettynä sisätilan hygienian kanssa
vsk. Selection of resistance by antimicrobial coatings in the healthcare setting. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. ja Nurmi. 2024. alv. Latva, M. Family size, infection, and atopy: the first decade of the “hygiene hypothesis”. 2020. Tutkimuskeskus WANDER. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. C. 2020. https://doi.org/10.1016/j.jhin.2020.06.006 Strachan DP. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Thorax 2000 55: S2–10. https:// abc-plasticsnews.fi/?p=2120 Pietsch, F., O’Neill, A.J., Ivask, A., Jenssen, H., Inkinen, J., Kahru, A., Ahonen, M., Schreiber, F. https://www.lahdenyliopistokampus.fi/ hyvinvointia-luonnosta-luonnonterveys-ja-hyvinvointivaikutuksiinliittyvaa-tutkimusta-ja-hanketoimintaalahden-alueella/ Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti ISBN 978-952-9637-63-8 Hinta: 28 euroa (sis. Microbiology Open, 2019: 8(3). Sisätilan hygienialla iso rooli infektioiden torjunnassa. Short-term direct contact with soil and plant materials leads to an immediate increase in diversity of skin microbiota. The Journal of Hospital Infection 106:115–125. 59 Kirjallisuutta Grönroos M, Parajuli A, Laitinen O, Roslund M, Var, H, Hyöty H, Puhakka R, Sinkkonen A. https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/850644/2024_D_3_ WANDER.pdf?sequence=1 Mäkinen, R., Ahonen M., Salonen, N. Kokoomajulkaisu 2024. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. ja Latva, M. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen ym.
Leila Kakko, puhtaanapidon lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu Aloha! Indoor Air 2024 -konferenssi Konferenssikeskus Hawai’i Convention Center, jossa konferenssi pidettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kiinnostuksen lisääntyessä myös siivous ja hygienian hallinta on huomattu paremmin, ja ymmärrys siivouksen merkityksestä yhtenä hyvän sisäilmaston tekijänä on kasvanut ja samalla terveysturvallisuudesta on tullut lähes päivittäin käytössä oleva termi. 60 M aailmalla on nähty ennennäkemätöntä kiinnostusta sisäilman laadun parantamiseen COVID19-pandemian vuoksi. Sisäympäristön merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei ole koskaan ollut selvempi, ja sisätiloissa toteutetut muutokset viruksen leviämisen vähentämiseksi ovat vaikuttaneet samalla myös koko sisäympäristöön. Kuva: Leila Kakko.. Siksi on erittäin tärkeää työskennellä yhdessä ja maailmanlaajuisesti tehtyjen parannusten ylläpitämiseksi – ja poikkitieteellisesti. vsk
Aihealueen laajuus ja monimuotoisuus näkyvät konferenssin teemoissa. Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta: https://indoorair2024.org/about-ia2024/themes/. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 61 Suurimpana haasteena on se, miten tuota saavutettua tietoisuutta pystytään ylläpitämään kansainvälisen yhteisön toimesta ja varautumaan seuraavien pandemioiden yms. Konferenssin sisällöstä keskitytään yleisiin ja siivousta käsitteleviin aiheisiin. ISIAQ ISIAQ (the International Society of Indoor Air Quality and Climate) on kansainvälinen, riippumaton, monitieteellinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on tukea terveellisten, viihtyisten ja tuottavien sisäympäristöjen luomista. ISIAQ on myös mukana kehittämässä alaan liittyviä ohjeita ja ohjeistuksia erityisesti kansainvälisesti. ISIAQin päätavoitteena on edistää aktiivisesti kansainvälistä ja tieteidenvälistä viestintää sekä sisäympäristöön, sisäilmaan, ilmastoon, tieteeseen ja terveyteen liittyvän arvokkaan tiedon vaihtoa. Yhdistys pyrkii luomaan puhtaamman ja terveellisemmän sisäympäristön kaikille. Tässä artikkelissa käsitellään heinäkuun 2024 alussa Havaijilla Honolulussa pidettyä Indoor Air -konferenssia, johon sain mahdollisuuden osallistua paikan päällä. varalta. Järjestö on perustettu 109 alan toimijan toimesta vuonna 1992, viidennen Indoor Air -konferenssin jälkeen. vsk. Toimintaa ovat julkaisutoiminnan lisäksi erilaiset konferenssit ja tapahtumat, pahimpaan korona-aikaan järjestettiin webinaareja. Tavoite on saavutettavissa edistämällä sisäilman laatua ja ilmastoa koskevia tieteenaloja sekä teknologiaa silloin kuin se liittyy sisäympäristön suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon sekä ilmanlaadun mittaamiseen ja terveystieteisiin
Tuolloin siivous nostettiin hyvin esille myös tieteellisessä tutkimuksessa. vsk. Kuva: Leila Kakko.. Ympäri rakennusta oli vesiaiheita ja taideteoksia pysyvänä näyttelynä. Erityinen huomio kiinnitettiin COVID-19:ään ja sen vaikutuksiin sisäympäristöön tämän ja tulevien sukupolvien kannalta. 62 ISIAQin tunnetuin tuote ovat joka toinen vuosi järjestettävät maailmanlaajuiset, kansainväliset Indoor Air -konferenssit. Kuva on otettu aulatiloista terassin suuntaan ja kuvassa myös temppelipuita terassin reunalla. Honolulua edeltävä konferenssi pidettiin Kuopiossa kesäkuussa 2022 ja seuraava pidetään vuonna 2026 Singaporessa. ISIAQ järjestää myös toista konferenssisarjaa, Healthy Buildings, joka on enemmän maanosakohtainen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Lisäksi tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tehokkaan puhdistuksen tärkeydestä tieteellisen tutkimuksen avulla. Konferenssin kerrottiin yhdistävän ISIAQin ytimessä olevan tieteellisen tutkimuksen ja sisäilman ammattilaisten kokemukset liittyen ilmanvaihtoon, rakennuksiin, rakennusten kunnossapitoon, sisäilman kemiaan, siivoukseen, katastrofeista palautumiseen, biologisiin altisteisiin, viihtyisyyteen ja sisäilma-altistusten terveysvaikutuksiin. Konferensseja on järjestetty viidesti jo ennen yhdistyksen perustamista ja nykyisin niitä pidetään joka toinen vuosi. Konferenssi piti pitää Honolulussa vuonna 2021, mutta sitä siirrettiin pandemian takia useaan otteeseen ja lopulta se pidettiin kokonaan virtuaalisena tammikuussa 2022. Näitä konferensseja järjestetään samoin joka toinen vuosi ja seuraava Euroopan Healthy Buildings järjestetään Islannin Reykjavikissa kesäkuussa 2025. Edellinen Euroopan HB pidettiin vuonna 2023 Saksan Aachenissa. Kuvassa olevalla kattoterassilla oleva vesiaihe ja veistos. Konferenssikeskuksessa yhdistyi mielenkiintoisesti ulkoja sisäilma. Virtuaalinen osallistuminen tuohon konferenssiin avasi omat silmäni monellakin tapaa, vaikka olen ISIAQin konferensseihin osallistunut ennenkin useampaan kertaan. CIRI on amerikkalainen siivousalaa tutkiva järjestö, jonka visiona on edistää siivoustiedettä käyttäen puolueetonta tieteellistä tutkimusta ja tietoa sekä tuoda se siivousyritysten ja niiden yhteistyökumppanien käyttöön. Honolulun konferenssin taustalla Healthy Buildings 2021 America COVID-19-pandemian myötä osa konferensseista pidettiin virtuaalisina, kuten esimerkiksi HB 2021 America. Konferenssin järjestäjinä toimivat ISIAQ ja CIRI (Cleaning Industry Research Institute)
Kuva: Leila Kakko.. Ohjelma oli laadittu niin, että päivä alkoi klo 8.30 pääpuhujan luennolla, jonka jälkeen oli kahvitauko ja sitten sessioittain luentoja lounaaseen asti. Jo ennen tapahtumaa konferenssin tiedotuksessa kiinnitettiin paljon huomiota terveysturvallisuuteen ja korostettiin osan tapahtumista tapahtuvan kokonaan ulkotiloissa tai hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Aamuun sijoittui kaksi luentoa, joista ensimmäisenä Ei ehkä paras siivottavuus. Osallistujia oli kaikkiaan 400:stä eri organisaatiosta, ja Suomesta paikan päällä oli vajaat 20 osallistujaa. Konferenssin rakenne oli perinteinen, eli ohjelmassa oli teemoittain luentoja, työpajoja, pääpuhujien puheenvuoroja ja posteriesityksiä. Pääpuhujien luennot ja jotkut määrätyt luennot striimattiin ja tallennettiin, joten myös etäosallistuminen oli osin mahdollista. Lounaan jälkeen vuorossa olivat iltapäivän sessiot, jotka maanantaina ja tiistaina tarkoittivat posteriesityksiä. Rakennusta kiersivät eräänlaiset parvekkeet ja ylimmässä kerroksessa oli kattopuutarha. Itseä jäi kiinnostamaan myös, saako kuvassa näkyvät ulkolasit avattua. vsk. Sessioiden jälkeen vuorossa oli sosiaalista ohjelmaa. Nyt päästään asiaan! Maanantaina alkoi varsinainen tykitys. Täytyy kyllä myöntää, että osassa rakennuksen rakenteista siivottavuus oli todella huono ja tietenkin saleissa oli tekstiililattiat. Saimme myös paikallisen tervetulotoivotuksen. Aamulla aloitettiin ajankohtaisilla tiedotuksilla ja sitten päästiin asiaan. Luennon jälkeen vuorossa oli vastaanotto ja hieman ruokaa. Kaikkiaan viiden päivän aikana esitettiin yli 950 esitystä ja esiintyjiä oli yli 700. Omaa aikataulutusta helpotti käytettävissä oleva sovellus, jonka avulla pystyi tekemään oman kalenterin. Samaan aikaan esityksiä saattoi olla noin 10:ssä eri tilassa, joten oman aikataulutuksen tekemisessä oli tietyt haasteensa. Sisätiloissa oli vesiputouksia ja runsaasti kasveja, jopa puita. kansainvälinen konferenssi. Päivän muu ohjelma muodostui lähinnä erilaisista kokouksista. Maanantai 8.7. Konferenssin avajaispäivänä, sunnuntaina 7.7., ohjelma alkoi virallisesti klo 17.30 avajaisilla ja ensimmäisellä luennolla. Se jatkoi IA-konferenssisarjaa monitieteisellä ja kokonaisvaltaisella näkemyksellä sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Konferenssin motto oli ”Sustaining the Indoor Air Revolution: Raise Your Impact”. Tapahtumapaikkana oli paikallinen messuja tapahtumakeskus Hawai’i Convention Center, joka oli rakennuksena todella mielenkiintoinen. 63 Indoor Air 2024 Honolulu Honolulun Indoor Air 2024 oli järjestyksessään ISIAQin 18
korostettiin, että ensimmäiseksi paikalle saapuvat varmistavat itselleen tarjoilun. 64 vuorossa oli tohtori Odessa Gomez, Colorado Department of Public Health and Environment, ja hänen aiheenaan oli Impacting Tomorrow’s Indoor Environments Today: Equitable Approaches to Future-Proofing Healthy IAQ in Community Buildings. vsk. Koska tarjontaa oli niin runsaasti, siirtyminen sessiosta toiseen oli haastavaa. Eli luento käsitteli julkisten tilojen sisäilmaongelmia ja mitä pitäisi tehdä, jotta sisäilman laatu olisi hyvä. Oli hyvä valinta kuunnella esitykset juurikin kemian näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Luennon aiheena oli Indoor Environmental Exposures in NYC and Disparities in Neighborhood Asthma Prevalence ja luennoitsija tohtori Matt Perzanowski, Columbia University. Aamun sessiovalintani kohdistui sisäilman kemiallisia altisteita käsittelevään sessioon, josta löytyi myös kvaternääristen ammoniumyhdisteiden seulontaa pölystä käsittelevä esitys. Lounaan jälkeen vuorossa oli maanantain posterisessio, ja postereita oli paljon, sillä kaikki posterit esitettiin teemoittain jaoteltuina kahden iltapäiväsession aikana. Tosin kaikissa tiedotteissa yms. Ensin kuulimme lasten astman esiintymisestä New Yorkin eri kaupunginosissa, jolloin suomalaiset kuulijat kiinnittivät huomiota siihen, että meillä taitaa lasten astman hoito olla melko hyvällä tolalla. Iltapäivällä jatkettiin terveysteemalla ja vuorossa oli sessio, jossa esitykset käsittelivät lasten altistumisia kouluissa ja päiväkodeissa. Lounaan jälkeen vuorossa oli oman posterin vieressä pönötystä, ja aiheen parista saatiin ihan mukavaa keskustelua aikaiseksi. Oman posterin esitys ja Lu’au-ilta Aamulla aloitettiin yhteisellä sessiolla, jonka yhteinen teema oli Sisäympäristön laatu ja sen vaikutus terveyteen. Luennon otsikkona oli Moving Heat Disparities Indoors ja sen esitti tohtori Patricia Fabian, Institute for Global Sustainability. Iltapäivän sessioista mikään ei ollut suoraan se kiinnostavin, vaan kävin kuuntelemassa esityksiä useammassa sessiossa. Aamun toisessa luennossa, jonka piti tohtori Marianne Touchie, University of Toronto, aiheena oli From Energy to Equity: Resident-Centric Retrofits for Social Housing. Mielestäni tuo tapa oli hyvä, eli posterit myös huomattiin, kun samaan aikaan ei ollut muuta ohjelmaa. Ennen kahvitaukoa kuultiin myös uudesta lehdestä, joka tulee Indoor Air -lehden tilalle ja on nimeltään Indoor Environments. Toinen luento käsitteli lämpöerojen siirtämistä sisätiloihin. Siellä oli osaksi tuttua asiaa, mutta kokonaisuutena työpaja oli hyvä ja kaikki osallistujat saivat äänensä kuuluville. Tässä oli kaikkiaan 7 esitystä, joiden aiheet vaihtelivat kampaajaja kynsihoitajaopiskelijoiden ja -opettajien kemikaalialtistumisista eurooppalaisiin liikuntatiloihin. Tämä oli kohteen perinteinen Lu’au, joka on paikallinen illallinen, johon kuuluu myös ohjelmaa. Ruokalistalla oli paikallisia erikoisuuksia, joista itselläni osa jäi kokeilematta, sillä ilma. Luennossa käsiteltiin sosiaalisen asunnontuotannon haasteita huomioiden hiilineutraaliuden vaatimukset yhteiskunnassa. Ensimmäinen oma sessiovalintani maanantaille oli työpaja, jossa käsiteltiin koulujen sisäilman tutkimista ja tavoitteiden määrittelyä. Illan sosiaalinen ohjelma, eli verkostoituminen, ei ehkä ollut suunniteltu tarpeeksi tarkkaan, sillä tilaisuudesta loppuivat tarjottavat kesken, mikä ei ole koskaan hyvä asia. Oma vuoroni oli tiistaina, joten maanantaina pääsin katsomaan muiden postereita. Tiistai 9.7. Tiistain kohokohta oli sosiaalisen ohjelman puolella, eli konferenssi-illallinen. Tässä huomioitiin erityisesti ilmaston lämpeneminen ja asukkaiden eriarvoisuus
Myös erilaisia rantapelejä oli tarjolla. Hänen aiheenaan oli Enabling Infection Resilient Environments – From Science to Policy and Practice, jossa hän käsitteli mm. 65 oli lämmin ja noutopöydät – kuten koko tapahtuma – olivat ulkona. Tämä sisälsi hyvää keskustelua useammasta näkökulmasta, kuitenkin korostaen siivouksen merkitystä. Aamun luennoissa aiheena olivat tulevaisuuden näkymät sisäilman kannalta, joista toisessa luennossa käsiteltiin saasteiden vaikutusta sisäilmaan ja toisessa lämpöviihtyvyyttä. vsk. CleanSchool-hankkeen posteri ja esittäjä Leila Kakko. Odotin ehkä tuolta illalta enemmän, mutta kokonaisuus oli kuitenkin onnistunut. Odotetuin päivä ohjelmassa Keskiviikon ohjelma oli minulle etukäteen se odotetuin, sillä aamun luentojen yhteinen otsikko oli Sisäympäristön laatupolitiikka, jota käsiteltiin ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Päivän päätteeksi oli vielä Richard Corsin luento, jossa kerrattiin sisäilmatutkimuksen historiaa ja peilattiin, mitä on opittu vuosien varrella. Välillä olisi kaivannut enemmänkin tietoa, toki erilaiset olosuhteet tuli huomioitua. Esitys lähti liikkeelle lasten kuolleisuudesta lyijymyrkytyksiin, joissa syynä oli lyijyä sisältävä maali. Mahalo – Kiitos Indoor Air 2024 Honolulu. Päivä päättyi aikaisemmin ja illan ohjelmassa oli ulkoilma-aktiviteetteja, osa meloi kanoottia tai suppaili, osa vain ui. Luennon otsikkona oli People, Science and Policy: Strategies from Lead Poisoning Prevention to Inform the Indoor Air Revolution. Torstai 11.7. Luento oli hyvä päätös ja itselleni myös muistelujen paikka, sillä luennossa mainittiin useampi henkilö, joita on tullut kuunneltua vuosien varrella. Päivän sessioissa keskityin altisteisiin, ja siivouksesta ja siivouskemikaaleista puhuttiin kyllä jonkin verran. Lounaan jälkeen vuorossa oli työpaja, jossa pohdittiin pintojen puhtautta osana hyvää sisäympäristöä. Keskiviikko 10.7. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ohjelmassa oli paikallista musiikkia, hulaa ja illan päätteeksi tulishow. Luentoja oli kaksi, joista ensimmäisenä esiintyi Dr. ”Koskaan ei voi tietää, koska omalla tutkimuksella on vaikutusta.” Aamupäivällä ohjelma vastasi tiistaita, eli olin useammassa sessiossa kuuntelemassa luentoja, sillä oman kiinnostuksen mukaisia aiheita oli eri sessioissa. Dave Jacobs, National Center for Healthy Housing & University of Illinois Chicago, jonka esitys käsitteli osaltaan sisäympäristön tutkimuksen historiaa. Kuva: Vuokko Lappalainen.. taudinaiheuttajien leviämistä. Toinen puhuja oli professori Catherine Noakes, jonka luentoa odotin ehkä eniten. Haikeutta ilmassa Kaikki hyväkin loppuu aikanaan, ja vuorossa oli viimeinen konferenssipäivä. Suomessa julkisia rakennuksia, kuten kouluja, siivotaan säännöllisesti, mutta sama ei pidäkään paikkaansa muualla maailmassa
Terveyshyötyjä tavoittelevien kannattaakin valita kotiviljelyksiinsä jotain muuta kuin puhdasta kasvuturvetta, esimerkiksi turvalliseksi testattuja kompostipohjaisia kasvualustoja”, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Luken vieraileva tutkija Mika Saarenpää kertoo. Mikrobiologinen monimuotoisuus siirtyy mullasta ihmiseen Terveet kaupunkilaisaikuiset harrastivat syötävien kasvien sisäviljelyä talvella kahta erilaista kasvualustaa käyttäen. 66 Kaupungistuminen on liitetty moniin viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyneisiin immuunijärjestelmän häiriöihin, kuten allergioihin ja astmaan. ”Turve on maailman käytetyin kasvualusta, mutta sen tuotannon ympäristövaikutus on negatiivinen, eikä se tulostemme perusteella tarjoa samanlaisia terveyshyötyjä kuin mikrobistoltaan monimuotoisempi kasvualusta. Sisäviljely mahdollistaa terveyttä edistävän mikrobialtistuksen ympäri vuoden Syötävien kasvien sisäviljely mikrobiologisesti monimuotoista multaa käyttämällä voi tuoreen tutkimuksen mukaan parantaa puolustusjärjestelmän säätelyä. vsk. Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään kaupunkilaisten vähentynyttä yhteyttä monimuotoiseen luontoon ja erityisesti sen mikrobiyhteisöihin. Tutkijat olettavat sisäviljelyn vaikuttaneen puolustusjärjestelmän toimintaan myönteisesti iholta ja syödyistä kasveista kehon sisälle ja erityisesti suolistoon päätyneiden mikrobien kautta. Vastaavia muutoksia ei havaittu kasvuturvetta käyttäneillä. Kuukauden sisäviljelyn jälkeen tutkijat havaitsivat monimuotoisuudeltaan korkean kasvualustan monipuolistavan kaupunkilaisten ihon mikrobistoa ja olevan yhteydessä tulehdusta hillitsevän välittäjäaineen lisääntymiseen veressä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Toinen ryhmistä käytti kasvatuksessa tutkimusryhmän kehittämää metsän maaperää jäljittelevää kasvualustaa eli multaa, jonka mikrobiologinen monimuotoisuus on korkea, ja toinen mikrobistoltaan köyhempää kasvuturvetta. Hyvä puolustusjärjestelmän säätely on aiemmin yhdistetty pieneen immuunivälitteisten sairauksien, kuten monien allergioiden ja astman, riskiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin lisäämään kaupunkilaisten terveyttä edistävää mikrobialtistusta sisäviljelyn avulla. Kuvituskuva.
Tutkimuksessa käytettiin tavallisia marketeista löytyviä parvekelaatikoita sekä yleisimpiä vihanneksia. Jos innostus sisäviljelyä kohtaan muuttuu harrastukseksi, voi se johtaa puolustusjärjestelmän tasapainottumiseen pitkäkestoisesti ja näin vähentää immuunijärjestelmän häiriöiden, esimerkiksi allergioiden tai atopian, riskiä. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. Koska puolustusjärjestelmän tehokas säätely on aiemmin yhdistetty pieneen riskiin sairastua moniin tarttumattomiin tauteihin, voi tutkimuksemme tarjota uuden tavan lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia”, sanoo tutkimusta ohjannut Luken johtava tutkija Aki Sinkkonen. Jotta sisäviljely on turvallista, tulee sitä harrastaa ehjin ihoin ja välttää pölyyntyneen kasvualustan hengitystä. Luonnonvarakeskus Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. vsk. Tutkimustulosten perusteella ei voida sanoa, kuinka pitkään havaitut muutokset säilyvät. alv. Erityisesti lasten luontoja mikrobialtistuksen lisääminen on tärkeää, sillä puolustusjärjestelmän kehitys on nopeinta ensimmäisten elinvuosien aikana. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne, Pentti Pernu ym.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tämä tutkimus osoittaa, että myös aikuisten puolustusjärjestelmä hyötyy tällaisesta mikrobialtistuksesta. 67 Sisäviljelyä kotien lisäksi myös päiväkoteihin, kouluihin ja hoitolaitoksiin Hyvinvointia edistävä sisäviljely ei vaadi suurta rahallista tai tilallista panostusta. Tutkimukseen osallistuneiden suosikkeja olivat nopeasti kasvavat herneet ja pavut, joiden versoja voi laittaa salaatiksi leivän päälle, sekä pippuriselta maistuva sinappi. ”Sisäviljely ja turpeeton kasvualusta tarjoavat mielekkään ja kätevän tavan altistua luonnon monimuotoiselle mikrobiyhteisölle ympäri vuoden. ALLASJA MÄRKÄTILOJEN SIIVOUSJA HYGIENIAOPAS ISBN 978-952-9637-68-3 Hinta: 32 euroa (sis. ”Sisäviljely mahdollistaa terveyttä edistävän mikrobialtistuksen lisäämisen helposti ja ympärivuotisesti, ja sitä voitaisiin hyödyntää kodin lisäksi myös esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa”, Saarenpää kertoo
Sisäilma-aiheen rajaus terveysvaikutuksiin on hyvin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon kirjoittajien koulutuksen ja työhistorian. Pertti Forss • KIRJAESITTELY. Sisäilma, sisäympäristö ja terveys on kahden huippuasiantuntijan teos sisäilmasta ja sen terveysvaikutuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Markku Seuri on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti. 68 Juha Pekkanen ja Markku Seuri Sisäilma, sisäympäristö ja terveys Tietosanoma 2024. Muutama valokuva olisi ehkä voinut keventää lukijan urakkaa. Niin ikään monista tämän päivän tietokirjoista puuttuva asiahakemisto on päässyt kirjaan mukaan. Sidottu. Meluntorjuntalaki on kumottu ja sen edellyttämät säännökset on sisällytetty ympäristönsuojelulainsäädäntöön (s. Kirjan alkuosaa voi ehkä pitää yllättävänä. Kirjan ulkoasu ja taitto ovat hyvin yksinkertaisia. 354 s. Toivottavasti kirja tulee kuulumaan mahdollisimman monen sisäilman ja sen terveyshaittoja käsittelevän kirjahyllyyn. Ja rakennusmääräyskokoelman pitäisi olla rakentamismääräyskokoelma (s. 57). Erittäin laaja ja hyvin ajantasainen lähdeluettelo johdattaa lukijan tarvittaessa alkuperäistiedon lähteille. Joitain pieniä epätarkkuuksia kirjaan on jäänyt, mutta ne eivät vähennä kirjan käyttökelpoisuutta. Sisäilmahaittojen syitä sekä korjausvaihtoehtoja ja -menetelmiä kirjassa käsitellään vain sen verran, kun terveysvaikutusten käsittely vaatii. Kirjan hinta on harmillisen korkea ja se voi vähentää kirjan käyttöä mm. Esimerkkeinä olkoon luvun 1.5 otsikko ”Erimielisyydet sisäilmakysymyksissä pintautuvat” ja jatkoa seuraa, luku 1.6 ”Sisäilman terveysvaikutusten tutkijat eivät mahdu samoihin pöytiin”. 205). Kaiken kaikkiaan kyseessä on asiantunteva ja tarpeellinen kirja sisäilman terveysvaikutuksista käytävään keskusteluun. Hinta 94 €, E-kirjana 73 €. Kirja antaa erittäin hyvän, ajantasaisen ja monipuolisen yhteenvedon sisäilman terveysvaikutuksista. Pieniä kirjoitusvirheitä on tässä turha mainita. Juha Pekkanen on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. vsk. oppikirjana. Lukija, joka ei ole ollut sisäilmatutkimuksen aivan keskiössä, saattaa olla hämmentynyt
Eläinlääkintähuolto on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. vsk. Kyselyt lähtevät liikkeelle syksyn 2024 aikana. Tässä tutkimuksessa terveysvalvonnalla tarkoitetaan terveydensuojelu-, elintarvikeja tupakkalain mukaista valvontaa. Tutkimukseni tulee perustumaan kyselyyn terveystarkastajille (tai muilla virkanimikkeillä ympäristöterveydenhuollossa työskenteleville) ja työsuojelun tarkastajille. Esimerkiksi paikkakuntaa tai maakuntaa ei mainita. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista, siitä ei makseta mitään korvausta ja aikaa kuluu noin 10 minuuttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymeinä. Sain idean lähteä tutkimaan työsuojeluvalvonnan ja terveysvalvonnan viranhaltijoiden välistä yhteistyötä, koska minulla on työelämäkokemusta molemmista. Jos tiedossasi on sellaisia tapauksia, niin kyselyn lopussa on kohta vinkkejä varten. Kyselyä varten olen hakenut tutkimuslupaa ympäristöterveydenhuollon yksiköiltä sekä työsuojelun vastuualueilta. henkilöiden työsähköpostiin. Vastaukset tallentuvat vasta, kun olet lopussa painanut lähetä painiketta. Kyselyyn vastaamiseksi lähetän linkin ao. Kiitos jo etukäteen kaikille vastaajille! Sirpa Lepistö-Mäkivaara.. Tavoitteenani on väitellä loppuvuonna 2027 tai alkuvuonna 2028 ja valmistua filosofian tohtoriksi. Tohtoriopinnoissani alkoi elokuussa 2024 kolmas vuosi. Olen toiminut terveystarkastajana noin 25 vuotta ja työsuojelussa tarkastajana noin 12 vuotta. Tapausten selvittämisessä käytän julkisia asiakirjoja. Tapaukset nimetään tyyliin Koulu 1, Päiväkoti 2, Vesilaitos 3, Kauppa 4 jne. Tutkimuksen toisena osana tutustun tapauksiin, joiden ongelmaa on käsitelty sekä terveysvalvonnassa että työsuojeluvalvonnassa. 69 Sirpa Lepistö-Mäkivaara, väitöskirjatutkija Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliininen tohtoriohjelma Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille tulossa kysely yhteistyöstä työsuojeluvalvonnan kanssa Valmistelen väitöskirjatutkimusta otsikolla ”Terveyttä ja turvallisuutta kahdesta näkökulmasta – työsuojeluja terveydensuojeluvalvontaa samassa toiminnassa”. Tämä on ollut pitkäaikainen haaveeni, ja vaikka tuntuu, että olen haukannut ison palan väitöskirjan kanssa, haluan nyt sen tehdä, ettei tarvitse vanhainkodin kiikkustuolissa katua, etten edes yrittänyt. Tapaukset käsitellään niin, että niissä ei ole tunnistetietoja. Jos haluat keskustella kanssani, niin parhaiten minut tavoittaa sähköpostilla osoitteesta sirpa.h.lepisto-makivaara@utu.fi
Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 12.00 Lounastauko KOULUT JA PÄIVÄKODIT 13.00 Pintapuhtauteen liittyvää asiaa kouluissa ja päiväkodeissa (Clean School -hanke) Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu 13.25 Ilmanpuhdistimien vaikutus epäpuhtauksiin ja koettuihin olosuhteisiin ja oireisiin kouluissa – HiMiKKo-hankkeen tuloksia Tutkija Miina Juntunen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 13.50 Case N.N. 14.15 Kahvitauko VESI 14.45 Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeneva bisfenoli A Erikoistutkija Jani Koponen, THL 15.10 Legionellan aiheuttamien tautitapausten selvitys – ajankohtaista Erikoistutkija Marjo Niittynen, THL 15.35 Legionella ja ilmastonmuutos Molekyylibiotieteiden opiskelija Suvi Ketola, Helsingin yliopisto 16.00 Ensimmäisen päivän päätössanat 19.00 Illallinen. Ympäristöterveyspäivät 2024 30.–31.10.2024 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere & Livestream KESKIVIIKKO 30.10.2024 10.00 Aamukahvi paikallaolijoille ja ilmoittautuminen 10.30 Avaussanat Johtaja Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö (STM) 10.40 Infoa käytännön asioista TERVEYDENSUOJELUUN TÄHTÄÄVÄN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN 10.45 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hanke Projektipäällikkö Johanna Mäkinen, Kuntaliitto 11.10 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hanke: Oikeudellinen tarkastelu Yliopistonlehtori Kimmo Malin, Itä-Suomen yliopisto (UEF) 11.35 Asumisterveysasetuksen uudistaminen – missä mennään
Johtava rakennustarkastaja Timo Vatanen, Keravan kaupunki 14.15 Kahvitauko 14.45 Case N.N. TORSTAI 31.10.2024 9.15 Aamukahvi paikallaolijoille ja ilmoittautuminen 9.40 Infoa käytännön asioista ILMANLAATU JA ÄÄNIYMPÄRISTÖ 9.45 Melun ja tärinän torjunta alueiden käytön suunnittelussa -opas Ylitarkastaja Larri Liikonen, Uudenmaan ELY-keskus 10.10 Melunja tärinäntorjuntaratkaisut kaavoituksessa – ympäristöministeriön ohje Tekniikan tohtori Mikko Kylliäinen, A-Insinöörit 10.35 Helsingin ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelma Ympäristöasiantuntija Suvi Haaparanta, Helsingin kaupunki 11.00 Jaloittelutauko 11.10 Lähipäästölähteet ja pienhiukkasten keuhkoihin kulkeutuminen Tutkijatohtori Teemu Lepistö, Tampereen yliopisto 11.35 Polttoperäisten ultrapienten hiukkasten aiheuttamat terveyshaitat Professori Pasi Jalava,UEF 12.00 Lounastauko VIRANOMAISYHTEISTYÖN HAASTEITA JA RATKAISUJA 13.00 Viranomaiskysely: melu ja ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet Erikoistutkija Tytti Pasanen ja erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi, THL 13.25 Puunpolttotapakyselyn tulokset ja niiden hyödyntäminen Erityisasiantuntija Katja Ohtonen, ympäristöministeriö 13.50 Case: Puulämmitteisten paljujen käytön kieltäminen Keravalla – miten tähän päädyttiin ja mikä on tilanne nyt. mennessä. Tilaisuuden järjestävät sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ympäristö ja Terveys-lehti.. Ilmoittaumiset paikan päälle Tampereelle 30.9. mennessä, etäosallistujaksi 28.10. Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. 15.05 Paneelikeskustelu yhteistyöstä viranomaistyön tukena 15.55 Loppusanat Muutokset mahdollisia – ajantasainen ohjelma verkkosivuillamme
Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. 8. 6. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi syksy Ajankohtaista ympäristöalalta !. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. 7. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. alv. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 5
vsk. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2024 ilmestyy 18.10. teemoilla www.ymparistojaterveys.fi ILMASTO ILMANSUOJELU ILMANLAATU. 73 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 74. vsk
Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Hinnat sis. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. TILAUKSET: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. alv. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. 10 % Tilauksiin lisätään toimituskulut