. vsk. . . . . . p. Pyydä tarjous ja referenssit: @enwin. Ilmansuojelun asiantuntija Enwin Oy tarjoaa alan kokonaispalvelut:. 1 Ilmanlaadun tutkimus Teollisuuden ja kuntien leviämismallit Riskienhallinta, onnettomuusja kemikaalimallit Hajumallit, hajupaneelitutkimukset ja asukaskyselyt Pakokaasujen ja katupölyn leviäminen Bioindikaattoritutkimukset ittaukset . . . Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. 03-266 4396 tai 040-512 7006, 040 840 9570 AAA-luokan tutkimusta vuodesta 2000 www.enwin
Tapio Välikylä Pyörällä pääsee. vsk. Liikennesuunnittelussa niitä tulee käsitellä ihmisen perusliikkumismuotoina. K ävely ja pyöräily ovat tulevaisuuden liikennejärjestelmän kulkutapoja. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti L iikennesuunnittelussa on viime vuosikymmenet keskitytty yksityisautoilun edistämiseen. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Viime aikoina on havaittu, ettei autoilu ratkaise kaupunkien liikenneongelmaa. Sama kehitys on nähtävissä myös muissa kaupungeissamme. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyyn käytetään entistä enemmän rahaa. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. L iikenneja viestintäministeriön laatimassa kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa 2020 linjataan valtakunnalliset tavoitteet näiden kulkumuotojen määrällisen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja aseman parantamiseksi. Kaistojen lisääminen, torinalusparkit ja parkkitalot eivät lopeta ruuhkia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Kasvussa on kyse nyt henkilöautolla tehtävien matkojen korvaamisesta kävelytai pyörämatkoilla. E simerkiksi Helsingissä halutaan kasvattaa radikaalisti pyöräilyn osuutta. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Pyöräily kasvoi vuonna 2014 edellisestä vuodesta 2,5–11,5 prosenttia eri pisteissä. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden tulisi kasvaa 20 prosenttia eli nousta 32 prosentista noin 35–38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. H elsingin kaupungin vuoden 2014 Ympäristöraportin mukaan matkustajamäärät niemen rajalla vähenivät henkilöautoissa ja joukkoliikenteessä. Esimerkiksi Jyväskylässä on pyöräteitä lisätty ja keskustan katuja muutettu pihakaduiksi. Vielä viisi vuotta sitten pyöräilyyn panostettiin vain muutamalla miljoonalla, mutta vuoden 2015 budjetista pyörähankkeisiin käytetään jo 10 miljoonaa euroa. 040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. Niitä edistämällä vähennetään liikennejärjestelmän hiilidioksidipäästöjä ja melua, ja tehdään jokapäiväinen liikkumisympäristö viihtyisäksi, terveelliseksi ja turvalliseksi
0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 46. vsk 6 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Salonen ym. 66. 62 Poimintoja .................................................................................. 32 Näkökohtia tieliikennemelun hallintaan Arja Asikainen ja Otto Hänninen .............................................. 28 Liikenteen energiamurros Saara Jääskeläinen ...................................................................... 42 Terveyttä ja kuntoa työmatkaliikunnasta Tapio Hartikainen ........................................................................ Lehden teemana on jätehuolto ja pilaantuneet maat. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. vsk. 38 Eväitä viisaaseen liikkumiseen etsitään Iiris Lappalainen ........................................................................... ....................................................................4 Leviämismallilaskelmat tuottavat tietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Hanna Hannuniemi, Lasse Johansson ja Mari Kauhaniemi ..........................................................................12 Ilmanlaadun seurantaan laatujärjestelmä Erkki Pärjälä ja Juha Pulkkinen ..................................................18 Hajut ympäristöongelmana Rauno Pääkkönen ....................................................................... 3 Ympäristö 46. 54 Hyviä käytäntöjä ja menetelmiä ympäristövaikutusten arviointeihin Sanna Vienonen ........................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Pyörällä pääsee Tapio Välikylä ..................................................................................2 Puun pienpolton savut – uutta tietoa altistumisesta ja terveyshaitoista Raimo O. 48 Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella Valtteri Hongisto, Maija Suokas, Johanna Varjo ja Veli-Matti Yli-Kätkä ..................................................................... 22 Muuttuvat ajotilanteet aiheuttavat uudentyyppisiä ajoneuvojen hiukkaspäästöjä Panu Karjalainen ........................................................................
vsk. Myös valtiovallalta toivoisi EU-määräyksiä täydentäviä kansallisia toimia puun pienpoltosta nykyisin syntyvien kohtuuttoman suurten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Direktiivin myötä mahdollisesti tulevaa parempaa paikallista ilmanlaatua joudutaankin monilla pientaloalueilla odottamaan aina 2030-luvulle asti. EU:n ns. 2022, mutta saunankiukaat eivät kuulu sääntelyn piiriin. Riski ennenaikaisesta kuolemasta suurenee merkittävästi. Kaupunkien kannattaisi nyt aktivoitua miettimään puun pienpolton savuille altistumisen vähentämistä omassa päätösvallassaan olevilla keinoilla. Salonen, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Kari Pasanen, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Anni-Mari Pulkkinen, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Arto Pennanen, FT, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Mikko Sokura, FM, ympäristötarkastaja Kuopion kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue Erkki Pärjälä, FM, ympäristönsuojelutarkastaja Kuopion kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue Eero Pukkala, professori Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Uutta tietoa altistumisesta ja terveyshaitoista Uudet pienalue-epidemiologian tutkimustulokset ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen aiemmat ilmanlaadun mittaustulokset tiiviisti rakennetuilla vanhemmilla pientaloaluilla viittaavat siihen, että vuosien tai vuosikymmenten aikana tapahtuva, lämmityskaudella kohonnut altistuminen puun epätäydellisen palamisen haitta-aineille riittää lisäämään tai ainakin pahentamaan kroonisia sydämen sekä verenkiertoja hengityselinten sairauksia. Savut tunkeutuvat merkittävässä määrin lähistön asuntojen sisätiloihin aikoina, jolloin asukkaat ovat useimmiten kotona. Kuopiossa vanhalla, puunpolttoa perinteisesti suosivalla pientaloalueella osoitettiin, että naapurisavuille altistuminen ei rajoitu vain ulkotiloihin. Puun pienpolton savut 4 Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. 4 Raimo O. Ecodesigndirektiivin pohjalta tulee epäpuhtauksien päästörajoja uusille pienpolttolaitteille arviolta v. vsk.
2009). 2012) toteaa systemaattisessa katsauksessaan, että kaikenlaisessa palamisessa syntyvää mustaa hiiltä ei pidetä terveydelle suoraan haitallisena tekijänä, mutta se kuljettaa pinnalleen kiinnittyneitä haitta-aineita keuhkojen ääreisosiin ja auttaa kiinteän olomuotonsa avulla niitä pääsemään muun muassa tulehdusreaktioita säätelevien solujen sekä keuhkoputkia ja -rakkuloita verhoavien epiteelisolujen sisään. EU:n ns. Osa kaikkein pienimmistä polttoperäisistä hiukkasista voi päästä keuhkojen kautta verenkiertoonkin. Ecodesign-direktiivin pohjalta erityyppisille uusille pienpolttolaitteille annettavien päästörajojen arvioidaan tulevan voimaan v. Keskustelupalstoilta on saatu lukea haitoista kärsivien kertomuksia, mutta paljon on myös nähty oman puunpolton sääntelyn pelossa kirjoitettuja tunnepitoisia purkauksia. Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijaryhmä (Janssen ym. Mustan hiilen mittauksia kaupunkiympäristöissä kehotettiin lisäämään ja käyttämään indikaattorina muun muassa paikallisten polttolähteiden vaikutuksista ilmanlaatuun. valtakunnallisten ohjeiden antaminen savuvalitusten käsittelyyn (STTV 2008), mutta ei esimerkiksi kansalliset päästörajat pienlämmityslaitteille tai kitupolttoa vaativien puukattiloiden kieltäminen taajamissa tai taloudellisesti tuettu korvaaminen paremmilla laitteilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Kauan sitten ehdotetuista kansallisista viranomaistoimista (Salonen 2004) on toteutunut mm. 5 S uomalaisten tietoisuus puun pienpolton savuista ja niiden haitallisuudesta erityisesti kroonisia hengityssairauksia sairastaville ja pienille lapsille on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Suurimpana terveyshaittojen aiheuttajana pidetään pienpolttolaitteissa tapahtuvassa epätäydellisessä palamisessa syntyviä PM 2.5 -pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin halkaisija), jotka sisältävät mustan, muuntunutta alkuainehiiltä sisältävän ytimen päälle kerrostuneita, terveydelle haitallisia yhdisteitä, kuten mm. THL osallistui asiantuntijaryhmän työhön.. polysyklisiä orgaanisia hiilivetyjä (PAH) ja happoja (Kocbach Bølling ym. vsk. 2022, mutta uunien, varaavien takkojen ja kattiloiden pitkän käyttöiän vuoksi niillä yksinään ei saada nopeasti aikaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, jossa vuosikymmeniä lisääntyneet puun pienpolton päästöt muodostavat jo 40 % koko Suomen pienhiukkaspäästöistä (Savolahti ja Karvosenoja 2014). Vähäinen kansallinen puuttuminen päästöihin on yleistä myös Eteläja ItäEuroopan maissa, kun taas Länsi-Euroopan edistyksellisimpien maiden, kuten Saksan, Itävallan ja Sveitsin ohella ainakin Ruotsi ja Tanska ovat aktivoituneet vähentämään kotitalouksien puun pienpolton päästöjä
Kuopion kaupunki sijoitti yhdessä. palavat jätteet) ja hiilen käyttöä pientalojen lämmityksessä erityisesti Eteläja ItäEuroopassa. Ilmatieteen laitoksen tutkimusten mukaan 31–66 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloalueilla vuosina 2005–2009 mitatuista talvikauden PM 2.5 -pitoisuuksista aiheutui puunpoltosta (Saarnio ym. 2013 noin 60 prosenttia kaikista Suomessa olevista metsistä. Ulkoilman savuille altistuminen jatkuu kodin sisällä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmanlaadun mittaukset vähän kaukolämpöä ja paljon puunpolttoa suosivilla vanhoilla pientaloalueilla ovat osoittaneet, että erityisesti sisämaan suojaisilla alueilla PM 2.5 :n tunti-, vuorokausi-, talvikausija vuosipitoisuudet ovat usein olleet korkeampia kuin saman ajanjakson pitoisuudet Helsingin, Espoon ja Vantaan vilkkaita liikennekeskittymiä lähellä olevilla alueilla. Suomessa on poikkeuksellisen helppoa saada edullisesti pienpuuta maaseudun käytön lisäksi myös kaupunkien pientaloalueille. Puunpolton lisäys on Suomessa alkanut jo 1980-luvulla, ja se on ollut erityisen voimakasta koko 2000-luvun ajan (Chafe ym. 2015 suomalaisten energiatilastojen mukaan). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Osa puuta ahkerasti polttavista pitää omia käytäntöjään ilmastonmuutoksen kannalta kestävänä lämpöenergian tuotantomuotona, vaikka todellisuudessa huonosti suunnitellut ja kunnoltaan heikentyneet vanhat takat, uunit ja kattilat sekä käytännössä kaikki saunankiukaat – ja tietenkin huonot puun polttotavat – tuottavat hiilidioksidin ohella suuria määriä muita, ilmakehää vuosikymmenien ajan voimakkaasti lämmittäviä päästöjä, kuten mustaa hiiltä ja metaania sekä alailmakehän otsonimuodostusta lisääviä haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä (VOC) (Savolahti ja Karvosenoja 2014; Eskelinen 2014). Syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden edustajana käytetyn bentso[a]pyreenin moninkertaiset pitoisuudet talvikuukausina ja EU:n terveysperusteisen vuositavoitearvon ylitykset ovat antaneet vahvoja viitteitä siitä, että kohonneiden hiukkasmaisten epäpuhtauksien lähde tällaisilla pientaloalueilla on ollut kotitalouksien puunpoltto (HSY 2013 ja 2015). Yhä suuremmalla osalla näiden maiden väestöjä ei enää ole varaa maksaa kalliita sähköja maakaasulaskuja, vaan he turvautuvat kaikenlaisen palavan materiaalin polttoon talvikauden aikana. 6 Taloudellinen lama on viime vuosina lisännyt kiinteiden polttoaineiden kuten kaikenlaisen puun, muun biomassan (ml. 2012). Puun palamisen spesifisen merkkiaineen, levoglukosaanin, samanaikaisilla pitoisuusmittauksilla PM 2.5 -monitoroinnin kanssa on saatu lopullinen varmistus, että puun pienpoltto on keskeinen ilmanlaatuongelmia tuottava päästölähde pientaloalueilla. Heidän joukossaan on kohtalainen määrä kaupunkiasukkaita, jotka harrastavat pienpuun korjuuta hyötyliikuntana tai saavat tarvitsemansa polttopuut maaseudulla asuvilta sukulaisilta tai tuttavilta. vsk. Tähän on tuskin vaikuttanut köyhyyden luoma pakko, ainakaan kaupungeissa sijaitsevien pientalojen omistajien joukossa, vaan pikemminkin kotitalouksien vapaaehtoisesti tavoittelemat säästöt kohonneissa sähköja kaukolämpölaskuissa sekä maaseutuperinteistä kumpuava, nykyisin useimmiten takan lasiluukkujen läpi katsottavan elävän tulen luoma tunnelma. Luonnonvarakeskuksen keräämän tilastotiedon mukaan yli 630 000 suomalaista yksityishenkilöä tai heidän muodostamaansa kuolinpesää ja yhtymää omisti v. THL on tutkinut puunpolton savujen vaikutuksia ulkoilman laatuun ja asuntojen sisäilmaan puunpolttoa perinteisesti suosivalla pientaloalueella Kuopiossa. Tiiviisti rakennetulla isolla alueella on paljon yli 50 vuotta vanhoja ja jonkin verran uusia omakotitaloja
7 THL:n kanssa pientaloalueen keskelle yleistä ilmanlaatua mittaavan keskusaseman, ja THL mittasi enintään 500 metrin etäisyydellä keskusasemasta olleiden talojen pihaalueella ja sisätiloissa hiukkasmaisten saasteiden pitoisuuksia tammi-maaliskuussa 2015. Talojen sisäilmasta mitatut PM 2.5 -pitoisuudet (vaihteluväli 2–11 µg/m 3 ) olivat noin puolet samanaikaisista ulkoilman pitoisuuksista (talokohtainen sisä-ulkosuhde 34–62 %) (Kuva 1). Pienhiukkasten 48 tunnin keskiarvopitoisuudet keskusasemalla edustivat hyvin talojen pihalla mitattuja pitoisuuksia, jotka vaihtelivat välillä 4–26 µg/m 3 . Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ulkoilman lämpötila vaihteli välillä -3 ja -17 °C.. Talossa oli painovoimainen ilmanvaihto eikä siinä olevia omia puunpolttolaitteita käytetty tutkimusjakson aikana. Asemalla mitattiin PM 2.5 -hiukkasten ja mustan hiilen massapitoisuuksia sekä hiukkasten lukumääräpitoisuutta. Omia puunpolttolaitteita kuten takkaa tai saunankiuasta ei saanut käyttää tutkimusjakson aikana. Suurimmat hiukkasmaisten saasteiden pitoisuudet mitattiin lähes poikkeuksetta kello 16 ja 20 välisenä aikana. Taloista viisi oli vanhoja, painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivia, kun taas kahdessa oli koneellinen ilmanvaihto. Vastaavat mittaukset ja suodatinkeräykset tehtiin vähintään kahtena peräkkäisenä 48 tunnin jaksona seitsemän pientalon sisäja ulkopuolella. Lisäksi kerättiin PM 10 -hiukkasnäytteitä suodattimille levoglukosaanin ja PAH-yhdisteiden määrittämiseksi. vsk. Mustan hiilen ajallinen pitoisuusvaihtelu Kuva 1. Tuntipitoisuuksissa oli sekä ajallisesti että paikallisesti vielä suurempaa vaihtelua, mikä luultavasti johtui sekä lähitalojen päästöistä että yleisistä säätekijöistä, kuten ilman lämpötilasta, tuulen voimakkuudesta ja sademäärästä. Mustan hiilen ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet keskusasemalla sekä esimerkkitalon sisällä ja pihalla maanantaista perjantaihin. Asukkaat pitivät mittausten aikana päiväkirjaa omista toimistaan ja mahdollisista savuhavainnoista
2015) äskettäisessä raportissa todetaan, että vuodelle 2010 tehdyn maailmanlaajuisen arvioinnin mukaan Euroopassa kuoli ennenaikaisesti 61 000 henkilöä kotitalouksien kiinteiden polttoaineiden lämmityskäytön takia. Pientalovaltaisen tutkimusalueen rajaus ja altistumisen luokittelu 250 m x 250 m ruuduissa pääkaupunkiseudulla (Pasanen ym. 8 oli samanlaista PM 2.5 -pitoisuusvaihtelujen kanssa. 2010), että vakituisten asuntojen puulämmitys johtaa 250 henkilön ennenaikaiseen kuolemaan vuodessa, kun taas vapaa-ajan asuntojen puunpoltosta aiheutuu vain kymmenkunta ennenaikaista kuolemaa. Huonon puunpolton savut haitallisia sydänsairaillekin WHO:n asiantuntijaryhmän (Chafe ym. Levoglukosaanin neljän vuorokauden keskiarvopitoisuus ulkoilmassa vaihteli välillä 30 ja 160 ng/m 3 . 1980.. vsk. THL:n johdolla on tehty takautuva paikkatietoihin ja rekisteriaineistoihin perustuva epidemiologinen tutkimus pitkäaikaisen puunpolton savuille altistumisen terveyshaitoista (Pasanen ym. Sen 48 tunnin keskiarvopitoisuudet keskusasemalla olivat 0,3–2,3 µg/m 3 ja osuus pienhiukkasista suurimmillaan 20 prosenttia. Suomessa on jo aiemmin arvioitu (Ahtoniemi ym. Eritasoinen paikallinen altistuminen puunpolton savuille jakautui melko tasaisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan kaavoitetuilla pientaloalueilla v. Siinä tutkimusväestöksi rajattiin pääkaupunkiKuva 2. 2013). 2013). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Molemmat tulokset ovat samansuuruisia aiemmin pääkaupunkiseudulla mitattujen talvikauden pitoisuuksien kanssa (Saarnio ym. 2012). Näissä arvioinneissa on käytetty yleisiä pitkäaikaiseen PM 2.5 -altistumiseen liittyviä pitoisuus-vaikutusestimaatteja, koska pitkäaikaiseen puunpolton savuille altistumiseen liittyvästä sydänsairauskuolleisuudesta ei ole aiemmin ollut tutkimustietoja. Sen osuus ulkoilman hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) oli keskimäärin 0,8 % (0,2–1,6 %)
Vakioitu suhteellinen kuolleisuusriski (RR) vuosina 1981–2005 kolmessa puunpolton savuille altistumisen luokassa verrattuna vähiten altistuvaan vertailuväestöön pääkaupunkiseudun pientaloalueilla (Pasanen ym. Vertailutaloissa (52 000 asukasta) kaukolämpö oli melko yleistä (24 %) ja puulämmitys puolestaan hyvin harvinaista (3 %). Luokittelu perustui puulämmitystä tai pienessä määrin hiililämmitystä käyttäneiden asuntojen osuuteen kunkin ruudun pientaloista. Kun verrattiin kolmen altistumisluokan ja vertailuväestön ikävakioitua kuolleisuutta verenkiertoelinten sairauksiin vuosina 1981–2005, havaittiin ns. 9 seudun pientalovaltaisilta alueilta vajaan 92 500 asukkaan väestö vuodelta 1980. 2013).. Tutkimusaineistosta rajattiin pois lähellä vilkasliikenteisimpiä teitä ja rautateitä olevat ruudut sekä lentomelualueet, koska kodin läheisyydessä ja mahdollisesti sisällekin ulottuva pitkäaikainen altistuminen niistä peräisin oleville ilmansaasteille ja melulle saattaisivat vaikuttaa erityisesti sydäntautikuolleisuutta koskevan tilastoanalyysin tuloksiin. Toiseksi korkeimmassa altistumisluokassa (9 500 asukasta) 82 % ja kolmannessa altistumisluokassa (22 000 asukasta) 74 % ilmoitti öljytai sähkölämmityksen pääasialliseksi lämmönlähteeksi, kun taas vastaavat puulämmityksen osuudet olivat 24 % ja 14 %. Korkeimman altistumisen luokassa (n. trenditestissä tilastollisesti merkitsevä ennenaikaisten kuolemien lisääntyminen puulämmityksen yleisyyden suhteen sekä miehillä että naiKuva 3. 9 000 asukasta) oli tyypillisesti kaukolämpöverkon ulkopuolelle jääneitä vanhoja pientaloja, joissa puuta tai hiiltä käyttävien asuntojen osuus oli keskimäärin 46 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. vsk. Väestö luokiteltiin 250 m x 250 m ruutujen tarkkuudella neljään pitkäaikaisen puunpolton savuille altistumisen ryhmään vuonna 1980 todetun asuntojen päälämmitysmuodon lämmönlähteen mukaan (Kuva 2)
Siksi valtiovallalta olisi varsin kohtuullista toivoa EU-määräyksiä täydentäviä kansallisia toimia nykyisin syntyvien kohtuuttoman suurten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Uudet pienalue-epidemiologian tulokset ja HSY:n aiemmat ilmanlaadun mittaustulokset viittaavat siihen, että vuosia tai vuosikymmeniä kestävä, lämmityskaudella kohonnut altistuminen puun epätäydellisen palamisen haitta-aineille riittää lisäämään ja/tai pahentamaan kroonisia sydämen sekä verenkiertoja hengityselinten sairauksia samalla tavoin kuin tupakointi tai runsas altistuminen vanhojen dieselajoneuvojen pakokaasuille. iskeemisiin sydäntauteihin kuten sepelvaltimotautiin (kuva 3). vsk. Niistä kohtalaisen suuri osa on nuohoojien arvioiden mukaan varsin huonokuntoisia (Eskelinen 2014). Ecodesign-direktiivin pohjalta tulee epäpuhtauksien päästörajoja uusille pienpolttolaitteille arviolta v. Direktiivin myötä mahdollisesti tulevaa parempaa paikallista ilmanlaatua joudutaankin monilla pientaloalueilla odottamaan aina 2030-luvulle asti (Savolahti ja Karvosenoja, 2014). Miehillä havaittiin korkeimmassa altistumisluokassa ja naisilla toiseksi korkeimmassa altistumisluokassa samansuuruinen (+29 %), tilastollisesti merkitsevä lisäys myös ennenaikaisessa kuolleisuudessa hengityssairauksiin. Lopullisten tulosten mukaan korkeimman altistumisluokan miehillä (+22 %) ja naisilla (+15 %) oli vertailuväestöön nähden tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ennenaikainen kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin, erityisesti ns. Lopuksi EU:n ns. 500 miestä ja naista ennenaikaisesti verenkiertoelinja hengityssairauksiin. Harkitsemisen arvoisia keinoja paikallisen ilmanlaadun suhteen ongelmallisilla alueilla voisivat olla muun muassa: (a) nuohoojien jo tekemän valistuksen laajentaminen hyvistä puunpolttotavoista koko maahan (Eskelinen, 2014), (b) paikallisesti päästöttömien talokohtaisten lämmitysratkaisujen ja kaukolämmön käyttöönoton edistäminen investointituella, (c) määrältään riittävän, tehokkaasti suodatetun tuloilman järjestäminen kaikenikäisiin asuintaloihin energiakorjausten yhteydessä, sekä (d) tehokkaan sisäilmapuhdistimen hankinta kotisairaanhoidossa olevalle vaikeasta hengitys-, sydäntai aivoverenkierron sairaudesta kärsivälle.. Samalla alkuperäisaineistolla ja -väestöllä ollaan nyt tutkimassa miehillä ja naisilla ilmaantuneita syöpätapauksia vuosina 1981–2012. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tulokset vakioitiin seurantaperiodin (5-vuotisjaksot), ikäluokan, yksilöllisen sosiaaliluokan, pientalotiheyden sekä kolmeen luokkaan jaetun paikallisen tuulisuuden mukaan, koska näillä tekijöillä oli erikseen analysoituna merkitseviä tai lähes merkitseviä vaikutuksia tilastoanalyyseissä. 2022, mutta saunankiukaat eivät kuulu sääntelyn piiriin. Tehdyn 25 vuoden pituista ajanjaksoa koskevan analyysin mukaan korkeimmassa ja toiseksi korkeimmassa altistumisluokassa, joissa oli yhteensä n. 18 500 henkilöä, kuoli yhteensä n. Eikö siis Suomenkin kaupungeissa kannattaisi aktivoitua miettimään puun pienpolton savuille altistumisen vähentämistä erityisesti vanhoilla, tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Yhtenä mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää sitä, että naapurisavuille altistuminen ei rajoitu vain ulkotiloihin, vaan jatkuu merkittävässä määrin myös asuntojen sisätiloissa aikoina, jolloin asukkaat ovat useimmiten kotona. Puulla lämmitettäviä takkoja, uuneja, kattiloita ja saunankiukaita on Suomessa arviolta pari miljoonaa. Kaupungit ovat Euroopassa olleet puun ja hiilen poltosta aiheutunutta huonoa paikallista ilmanlaatua parantavien ratkaisujen tekijöitä aina Lontoon vuoden 1952 suuresta savusumuepisodista lähtien. 10 silla (Kuva 3)
Savilahti M & Karvosenoja N. Kari Pasanen on saanut rahoitusta myös Suomen Kulttuurirahastolta. Health risks from nearby sources of fine particulate matter: domestic wood combustion and road traffic (PILTTI). Puun pienpolton terveyshaitat. Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2009. Internet: www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014 Janssen NAH, Gerlofs-Nijland ME, Lanki T, Salonen RO, Cassee F, Hoek G, Fisher P, Brunekreef B & Krzyzanowski M. STTV-oppaita 6/2008. vsk. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012. Saarnio K, Niemi JV, Saarikoski S, Aurela M, Timonen H, Teinilä K, Myllynen M, Frey A, Lamberg H, Jokiniemi J & Hillamo R: Using monosaccharide anhydrides to estimate the impact of wood combustion on fine particles in the Helsinki Metropolitan Area. Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Nuohoojakyselyllä tietoa polttotavoista. Report 3/2010, 60 p. In: Abstracts of the 2013 Conference of the International Society of Environmental Epidemiology (ISEE), the International Society of Exposure Science (ISES), and the International Society of Indoor Air Quality and Climate (ISIAQ). + 1 Annex. Ilmansuojelu 2014; 38(4): 7–12. HSY:n julkaisuja 6/2015. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Chafe Z, Brauer M, Heroux M-E, Klimont Z, Lanki T, Salonen RO & Smith KR. ISBN 978-952-660498-5. Long-term exposure to wood smoke and mortality among urban population in the Helsinki Metropolitan Area. Kirjallisuutta Ahtoniemi P, Tainio M, Tuomisto JT, Karvosenoja N, Kupiainen K, Porvari P, Karppinen A, Kangas L & Kukkonen J. Internet: https://www. Report for the Joint Task Force on Health Aspects of Air Pollution of the WHO/UNECE Convention of Long-range Transboundary Air Pollution 2012, 50p. Particle and Fibre Toxicology 6:29. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 –raportin liitteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Internet: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/julkaisut/ Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Ilmansuojelu 2014; 38(4): 17–19. HSY:n julkaisuja 5/2013. + 3 Annexes. 11 Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Sosiaalija terveysministeriö, Ympäristöministeriö ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Internet: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/julkaisut/ Helsingin seudun ympäristöpalvelut. ISBN 978-92-89050760. Helsinki: National Institute for Health and Welfare. Abstract 3570. Residential heating with wood and coal: health impacts and policy options in Europe and North America. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Health effects of residential wood smoke particles: the importance of combustion conditions and physiochemical particle properties. Ilmanlaatudata 2014. DOI: 10.1186/1743-8977-6-29. Boreal Environmental Research 2012; 17: 163–183. Ympäristö ja Terveys 2004; 35(4): 4–9. valvira.fi/documents/14444/22511/Puun_ poltto-opas.pdf. Report for the Joint Task Force on Health Aspects of Air Pollution of the WHO/UNECE Convention of Longrange Transboundary Air Pollution 2015, 43 p. Health effects of black carbon. Ecodesigndirektiivi ja muita vähennyskeinoja puun pienpolton hiukkaspäästöille. ISBN 978-92-8900265-3 Internet: http://www.euro.who.int/ en/what-we-do/health-topics/environmentand-health/air-quality/publications/2012/ health-effects-of-black-carbon Kockbach Bølling AK, Pagels J, Yttri KE, Barregard L, Sallsten G, Schwarze PE & Boman C. Salonen RO. ISBN 978-952-660498-5. Research Triangle Park, NC: Environmental Health Perspectives; http:// dx.doi.org/10.1289/ehp.ehbasel13 . Internet: http://www.euro.who.int/ en/publications/abstracts/residentialheating-with-wood-and-coal-healthimpacts-and-policy-options-in-europeand-north-america Eskelinen H. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014. Pasanen K, Pukkala E, Myllynen M, Koskentalo T & Salonen RO
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Kuva: Antonin Halas.. Liikenteen päästöjen leviämismallilaskelmilla voidaan arvioida miten esimerkiksi liikennemäärän kasvaminen tai uuden väylän tai tunnelin rakentaminen vaikuttaa ilmanlaatuun. 12 Ryhmäpäällikkö Hanna Hannuniemi Tutkijat Lasse Johansson ja Mari Kauhaniemi Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut Leviämismallilaskelmat tuottavat tietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Ihmiset altistuvat helposti liikenteen päästöille, sillä autojen pakokaasupäästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Ilmanlaadun arviointi leviämismallilaskelmien avulla tuo päättäjille ja asukkaille hyödyllistä tietoa oman lähialueensa ilmanlaadusta
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Mallissa huomioidaan sääolosuhteiden, teiden hiekoituksen ja nastarenkaiden käytön vaikutus teiden pölymäärään. Tulevien tilanteiden tarkasteluissa mallilaskelmat ovatkin ainoa käytettävissä oleva työkalu ilmanlaadun arvioimiseksi. Leviämismallien tuloksina saadut pitoisuustasot voidaan esittää vyöhykkeinä kartalla. Leviämismallilaskelmien mittakaava voi vaihdella yksittäisen teollisuuslaitoksen päästöjen leviämisestä kokonaisen kaupunkialueen ilmanlaadun selvittämiseen. Autokannan uusiutumisella ja pakokaasupäästöjen pienenemisellä moottoritekniikan kehittyessä ei siten ole merkittävää vaikutusta kevätpölypitoisuuksiin. Leviämismallien avulla on mahdollista kuvata ilmansaasteiden leviämistä ja muutuntaa leviämisen aikana, ilmansaasteiden pitoisuuksia ulkoilmassa sekä laskeuman suuruutta. Sen sijaan katujen puhdistusmenetelmillä ja talviajan hiekoitushiekan poiston ajoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa näihin paikallisiin korkeisiin hiukkaspitoisuuksiin. Autoliikenteen päästöt vaikuttavat kaukokulkeuman lisäksi merkittävimmin Suomessa kaupunkien ilmanlaatuun. Kevätpölypitoisuuksien mallintaminen leviämismalleilla on ollut haastavaa, koska pölyämistä ja etenkin sen ajallista vaihtelua on ollut vaikea arvioida luotettavasti. Katupölypäästöt ja ulkoilman hiukkaspitoisuudet eivät riipu suoraviivaisesti liikennemääristä, vaan pölyämiseen vaikuttavat monet meteorologiset muuttujat kuten sademäärä sekä tienpinnan ja ilman kosteus. Syyksi tähän on arveltu dieselautojen määrän kasvua liikenteessä. Suomessa tehdyt tutkimukset (Anttila ym., 2011) ovat osoittaneet, että syy korkeisiin typpidioksidipitoisuuksiin on autoliikenteen suorien typpidioksidipäästöjen (NO 2 ) osuuden huomattava kasvu kokonaistypenoksidipäästöissä (NO x ) parinkymmenen viime vuoden aikana. Mallilaskelmin saadaan mm. Mallia käyttämällä on saatu lupaavia tuloksia, joissa mallinnetut ja mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat vastanneet hyvin toisiaan. Kevätpölypitoisuuksien mallintamisen avuksi Ilmatieteen laitoksella on käytössä katupölypäästömalli, jolla kuvataan tien pinnasta ilmaan nousevien hiukkasten määrää (Kauhaniemi ym. vastaus kysymyksiin ylittyvätkö ilmanlaadun ohjeja raja-arvot ja kuinka lähelle väylää voidaan sijoittaa asutusta tai muita oleskelualueita. Mallilaskelmien avulla voidaan selvittää, millaisia ilmanlaatuvaikutuksia esimerkiksi suunnitteilla olevalla väylähankkeella on ja miten se tulisi huomioida kaavamääräyksissä. 13 P aikallista ilmanlaatua voidaan arvioida ja ennustaa päästöjen leviämistä kuvaavien tietokonemallien avulla. Leviämislaskelmien laadunvarmistus Mallilaskelmien laadunvarmistus on var. Tulokset antavat hyvän yleiskuvan koko kaupunkialueen ilmanlaadusta ja sen vaihtelusta alueittain, eri päästölähteiden vaikutuksesta pitoisuuksiin sekä ilmanlaadun kannalta mahdollisista ongelmakohdista. vsk. 2011). Autokannan uusiutumisesta ja moottoritekniikan kehittymisestä huolimatta typpidioksidipitoisuudet eivät ole kaupunkiympäristöissä pienentyneet odotetulla tavalla. Hengitettävien hiukkasten kohonneet pitoisuudet ovat ongelma kaupunkialueilla etenkin kevätaikaan, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat ilmaan kuivilta kaduilta liikenteen nostattamana. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksien kohoaminen kaupunkiilmassa ovat yleisimmät syyt kaupunkialueiden ilmanlaadun heikkenemiseen. Malleilla voidaan tarkastella erilaisia päästölähteitä, kuten autoliikennettä, teollisuusja energiantuotantolaitoksia sekä laiva-, junaja lentoliikennettä, joko kutakin erikseen tai kaikkia yhdessä
Ilmanlaadun ennustejärjestelmä.. fi). Ilmanlaadun ennustemallien tuloksia voidaan esittää suoraan kansalaisille, esimerkkisi varoittamaan mahdollisista korkeista pitoisuuksista. Pitoisuudet ennustetaan pääkaupunkiseudulle neljä kertaa vuorokaudessa ja tulokset esitetään verkossa reaaliaikaisesti. Ilmanlaadun ennustejärjestelmä sisältää tieliikenteen päästö-, kemiaja leviämismallit (Härkönen, 2002) sekä katupölypäästömallin (Kauhaniemi ym., 2011). Mallikehitystä – ilmanlaadun ennustejärjestelmä Ilmatieteen laitos on soveltanut ja kehittänyt leviämismalleja jo noin 40 vuoden ajan. Leviämismalleilla saatujen tulosten tulisi täyttää ilmanlaatuasetuksessa (Vna 38/2011) annetut laatutavoitteet mallintamiselle sallituista epävarmuuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Järjestelmä käyttää sääennustusmallin tuottamaa meteorologista aineistoa, taustailmanlaadun ennustusmallin tuottamia taustapitoisuuksia sekä reaaliaikaisia ilmanlaadun mittaustuloksia Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausverkosta (www.ilmanlaatu. 14 sin merkityksellinen tekijä mallilaskelmien tuloksia arvioitaessa ja käytettäessä päätöksenteon tukena. Ilmatieteen laitoksella kehitetty operatiivinen kaupunkimittakaavan ilmanlaadun ennustejärjestelmä UAQFS tuottaa 44 tunnin ennusteen kuudelle pääilmansaasteelle: typpidioksidi, typpimonoksidi, häkä, otsoni, pienhiukkaset ja hengitettävät hiukkaset. vsk. Kuvassa 2 on esitetty ennustejärjestelmän toimintaperiaate. Tärkein mallitulosten laadunvarmennusmenetelmä on laskentatulosten vertaaminen tutkimusalueella mitattuihin pitoisuuksiin. Tieliikenteen typenoksidija häkäpäästöt sekä pakokaasuperäiset pienhiukkaspäästöt lasketaan käyttäen ajoneuvotyyppija nopeusriippuvaisia päästökertoimia (Laurikko Kuva 2. Leviämismallinnuksessa tulisi soveltaa EU:n Fairmode työryhmän suositusten mukaisia hyviä käytäntöjä ja laadunvarmennusmenetelmiä (EEA, 2012). Viime vuosina on kehitetty päästöjen leviämismallisovelluksia, joita voidaan käyttää ilmanlaatuennusteiden laatimiseen. Tämän lisäksi mallilaskelmien tekijällä tulisi olla käytössään erilaisia laadunvarmistuskäytäntöjä, joilla voidaan varmistaa käytetyn meteorologisen aineiston edustavuus, kattavuus ja laatu sekä päästötietojen oikeellisuus ja edustavuus
Mallin teoreettinen erotuskyky on 10 x 10 metriä, ja se kykenee ottamaan huomioon esimerkiksi rakennusten vaikutuksen pitoisuuksien muodostumiseen yksinkertaistetulla tilastollisella lähestymistavalla. Ilmanlaadun fuusiomalli Ilmatieteen laitoksella kehitetyssä uuden ajan ilmanlaatumallissa ns. Kuva 3. Mitä enemmän lähtötietoa mallilla on saatavilla, sen parempi ennustetarkkuus mallilla saavutetaan. Muiden päästölähteiden, esimerkiksi laivojen tai energiantuotannon, päästöjä ei huomioida. Kuvassa 3 on esitetty esimerkki uaqfs.fmi.fi -sivulla esitettävästä typpidioksidin pitoisuusennusteesta. vsk. Ilmanlaadun ennustejärjestelmässä otetaan tällä hetkellä huomioon vain tieliikenteestä aiheutuneet päästöt. Säätietojen ja mallinnetun taustapitoisuusennusteen avulla fuusiomalli kykenee tuottamaan myös ilmanlaatuennusteen muutamalle päivälle eteenpäin. 15 ym., 2003) sekä Helsingin seudun liikenteen tuottamaa liikenneaineistoa. fuusiomallissa FMI-ENFUSER (Johansson ym., 2015) lähestymistapa on erilainen perinteiseen mallinnukseen nähden. Avainasemassa ovat mittausasemilta saadut reaaliaikaiset ilmanlaatumittaukset, joiden pohjalta luodaan tarkka ja kattava kokonaiskuva tarkasteltavalla alueella vallitsevasta ilmanlaadusta. Ilmanlaadun ennustejärjestelmä tuottaa pitoisuusennusteet tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle, mutta tulevaisuudessa ennustejärjestelmä voidaan laajentaa myös muille paikkakunnille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Esimerkki ilmanlaadun ennustejärjestelmällä lasketusta typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuusennusteesta.. Nimensä mukaisesti malli sulauttaa kaiken saatavilla olevan ilmanlaadun kannalta merkityksellisen informaation yhteen ja tuottaa pitoisuuksien aluejakaumia ja ennusteita karttakuvina sekä aikasarjoja halutuille alueille. Pääkaupunkiseudulle tuotetut ilmanlaatuennusteet ovat nähtävissä uaqfs.fmi.fi sivulla
Primary NO 2 emissions and their role in the development of NO 2 concenKuva 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tilastollinen lähestymistapa mahdollistaa mallin kalibroimisen olemassa olevalla historiatiedolla siten, että paikallisista päästölähteistä ei tarvita tarkkoja lähtöarvoja mallin ennustetarkkuuden takaamiseksi. laivaliikenteen tuottamat ilmansaasteet voidaan huomioida laivapäästömallin FMI-STEAM (Jalkanen ym., 2012) avulla. Toiseksi, malli hyödyntää leviämismallinnuksen metodeja ja siten kykenee ottamaan huomioon mm. vallitsevat meteorologiset olosuhteet ja korkeuserot sekä toimii tunnin aikaresoluutiolla. Malli hyödyntää myös muita Ilmatieteen laitoksella kehitettyjä leviämismalleja ja niiden antamia päästötietoja, mm. vsk. Fuusiomallin käyttämät tietolähteet ja mallin tuottama arvio pienhiukkaspitoisuuksista (PM 2.5 ) pääkaupunkiseudulla.. Kolmas peruspilari mallin toiminnassa on informaation fuusioalgoritmi, joka mahdollistaa mittauksien ja mallitulosten käyttämisen lähtötietona saumattomasti reaaliajassa. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt lasketaan käyttäen apuna ilmanlaadun mittausasemilla mitattuja pitoisuusarvoja sekä lukuisia maankäyttöä ja populaatiota kuvaavia kartoituksia alueelta. ja Niemi, J.V., 2011. Viitteet Anttila, P., Tuovinen, J-P. 16 Malli hyödyntää toiminnassaan kolmea erilaista menetelmää
Johansson, L., Epitropou, V., Karatzas, K., Karppinen, K., Wanner, L., Vrochidis, S., Bassoukos, A., Kukkonen, J. Kauhaniemi, M., Kukkonen, J., Härkönen, J., Nikmo, J., Kangas, L., Omstedt, G., Ketzel, M., Kousa, A., Haakana, M. and Kompatsiaris I, 2015. Fusion of meteorological and air quality data extracted from the web for personalized environmental information services. Olemme aktiivisesti mukana laatimassa EU-tason ohjeistusta leviämismallien käytön yhtenäistämiseksi ilmanlaadun arvioinneissa (FAIRMODE guidance dokumentit). and Stipa, T., 2012. FAIRMODE Forum for air quality modeling in Europe. Mallinnuspalvelumme koostuu päästökartoituksista, leviämismallilaskelmista ja tulosten raportoinnista havainnollisilla karttapohjilla. Atmospheric Environment 45 (2011) 3646–3654. Atmos. Extension of an assessment model of ship traffic exhaust emissions for particulate matter and carbon monoxide. Atmospheric Environment 45 (2011), 986–992. and Karppinen, A., 2011. vsk. Ilmatieteen laitoksella kehitetyillä leviämismalleilla tehtyjen laskelmien tulosten yhteensopivuus ilmanlaadun mittaustulosten kanssa on todettu hyväksi lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. 17 Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut tarjoaa kaupallisena palveluna ilmanlaadun seurantaan liittyvää konsultointia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin noin 40 vuoden kokemuksella. Laurikko, J., Kukkonen, J., Koistinen, K., and Koskentalo, T.: Integrated modelling system for the evaluation of the impact of transport-related measures to urban air quality, In Proceedings of the 12th symposium transport and air pollution, France Avignon, 16-18, 2003.. (http://fairmode.ew.eea.europa.eu/ guidance-use-models-wg1) Jalkanen, J.-P., Johansson, L., Kukkonen, J., Brink, A., Kalli, J. EEA, 2012. Leviämismallitutkimusten tulosten on todettu myös lukuisissa laajojen kaupunkialueiden päästöjen mallinnustutkimuksissa (esim. Ilmanlaatumittauksemme sisältävät kokonaisvaltaisen palvelun alkaen mittauspaikan valinnasta ja varsinaisista ilmanlaatumittauksista aina mittaustulosten seurantaan, laadunvarmistukseen ja raportointeihin sekä tarvittaessa ilmanlaadun seurantasuunnitelmien tekoon asti. Phys., 12, 2641–2659, 2012. Environmental Modelling & Software, Elsevier, 64 (2015) 143-155. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Turku, Helsinki ja Kouvola) täyttävän hyvin ilmanlaatuasetuksessa mainitut laatukriteerit leviämismallitulosten tarkkuudelle. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatupalvelut trations in a traffic environment. Evaluation of a road dust suspension model for predicting the concentrations of PM 10 in a street canyon. Chem
EU:n ilmanlaadun seurannan ohjeistus edellyttää nykyisellään yleisellä tasolla, että seurantatiedon tuottajalla, siis mm. Tästä on yleisellä tasolla säädetty lain 209 pykälässä. Yleistä ohjeistusta löytyy lähinnä Ilmatieteen laitoksen vuonna 2004 julkaisemasta ilmanlaadun mittausohjeesta (versio 1.0), jota ei FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Ins. epäpuhtauskohtaiset suurimmat sallitut epävarmuudet, joita seurantamenetelmille sallitaan. Asetuksista löytyvät mm. 18 Y mpäristönsuojelulaki edellyttää, että ympäristön tilan seurantaan liittyvät mittaukset ja muut selvitykset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Laatujärjestelmältä edellytetään läpinäkyvyyttä, eli sen dokumentaatio tulisi olla saatavilla ja varmistettavissa. ylempi AMK Juha Pulkkinen JPP Kalibrointi Ky Ilmanlaadun seurantaan laatujärjestelmä. Tätä yleistä vaatimusta täsmentävät ilmanlaatuasetuksiin (38/2011 ja 164/2007) sisältyvät yksityiskohtaisemmat laatuvaatimukset, jotka kohdistuvat ilmanlaadun seurantaan, erityisesti ilmanlaadun mittauksiin, mutta myös mallilaskelmiin ja päästökartoituksiin silloin, kun seuranta kohdistuu ilmanlaatuasetusten mukaisiin rajaja tavoitearvoihin. Käytännössä näitä EU:n ilmanlaatudirektiiveistä johtuvia laatuvaatimuksia on alettu soveltaa yleisemminkin ilmanlaadun mittauksiin riippumatta siitä, kohdistuuko seuranta asetusten rajaja tavoitearvojen valvontaan. Yksityiskohtaisemmin laatujärjestelmästä ja sille asetettavista vaatimuksista ei ole säädetty. Suomessa ei kansallisesti ole muutoinkaan annettu kovinkaan yksityiskohtaisia vaatimuksia ilmanlaadun seurantaverkoille mittausten laadunvarmistuksesta (QC/QA) tai muistakaan ilmanlaadun seurantaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista. vsk. ilmanlaadun mittauksista vastaavilla mittausverkoilla, on asianmukainen laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän ei siis esimerkiksi edellytetä olevan akkreditoitu, joskin jollakin tasolla sen auditointia suositellaan
19 tosin ole julkaisun jälkeen päivitetty tai täydennetty. Vuonna 2013 Kuopion seudun seurantaverkolle päätettiin ryhtyä luomaan omaa ilmanlaadun seurannan laatujärjestelmää. Tämän laatukäsikirjan soveltaminen lienee ollut varsin kirjavaa ja viime vuosina sen päivitys on ollut satunnaista ja puutteellista. vsk. Pontimena tälle päätökselle olivat lähinnä seuraavat seikat: • Kuopion seudun mittausverkko on nykyisellään varsin laaja sisältäen 9 kiinteää mittausasemaa • Ilmanlaatuasetuksista ja monista muis ta seikoista johtuen Imatran käsikirjaan oli tarvetta tehdä merkittäviä lisäyksiä ja muutoksia • Seurannan kustannuksiin osallistvat merkittävillä panoksilla kuntien lisäksi Vuonna 2013 Kuopion seudun seurantaverkolle päätettiin ryhtyä luomaan omaa ilmanlaadun seurannan laatujärjestelmää. Sc an di na vi an St oc kp ho to .. Imatran kaupunki laati Imatran ja Lappeenrannan mittausverkkoa varten oman laatukäsikirjan menetelmäohjeineen 1990luvun lopulla. Tällöin JPP Kalibrointi Ky täydensi ja muokkasi Imatran laatujärjestelmän aineistoa useille mittausverkoille. Käsikirja ja sen ohjeistus hankittiin 2000-luvun alussa varsin moneen suomalaiseen mittausverkkoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Imatran laatujärjestelmän lisäksi joillakin mittausverkoilla on ollut myös omia työja menetelmäohjeita omiin tarpeisiin. Ohje on tosin edelleen monin osin käyttökelpoinen ja ajan tasalla. Kuopion seudun ilmanlaadun seurantaverkossa, joka nykyisellään kattaa Kuopion, Varkauden, Siilinjärven ja Suonenjoen ilmanlaadun seurannan, tilanne oli 2010luvun alussa varsin tyypillinen suomalaisille seurantaverkoille: käytössä oli vaihtelevassa määrin Imatran laatukäsikirja ja sen mittalaiteohjeet ja lisäksi jatkuvatoimisille mittauksille tehtiin säännölliset laadunvarmistuskalibroinnit, joihin perustui mittaustulosten validointi ja editointi
20 myös lukuisat teollisuuslaitokset, jotka hyödyntävät tuloksia mm. Laatujärjestelmän aineisto – siis käsikirja ja ohjeistukset ja lomakepohjat – on luovutettu tähän mennessä myös seitsemän muun mittausverkon käyttöön. Suomessa ilmanlaadun seurannasta ja mittauksista vastaavat ja niitä ylläpitävät lähes yksinomaan kunnat. ympäristölupamenettelyssä • Ilmanlaadun seurannan haluttiin täyttävän tulevat laatuvaatimukset kaikin osin riippumatta siitä, onko seuranta kohdistettu ilmanlaadun rajaja tavoitearvojen valvontaan vai paikalliseen tarpeeseen • Ilmanlaadun seuranta haluttiin aiempaa systemaattisemmaksi ja sen kustannustehokkuutta haluttiin parantaa • Seurannan luotettavuutta haluttiin parantaa. Mittausten lisäksi käsikirja ja ohjeistus sisältää myös päästökartoitusten teon ja leviämismallien soveltamisen sekä seurantaverkon suunnittelun. vsk. Käsikirjaan liittyy yleisiä menetelmäohjeita, jotka kattavat mm. seuraavia aihepiirejä: • ilmanlaadun seurantasuunnitelman ja mittausverkon suunnittelun • mittausasemien varustuksen ja hoidon • tietojärjestelmien ja ilmanlaatuportaalin käytön ja ylläpidon • mittaustulosten validoinnin ja editoinnin • mittausepävarmuuden määrittämisen • työsuojelun. Uskomme, että laatujärjestelmä voisi muodostaa pohjan useimpien Suomen ilmanlaadun seurantaja mittausverkkojen laatutyölle. Laatujärjestelmää ollaan ottamassa täysimääräisesti käyttöön Kuopion seudun seurantaverkossa ja JPP Kalibrointi Ky:n mittauksissa. Laatujärjestelmä laadittiin Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden ja JPP Kalibrointi Ky:n yhteistyönä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Järjestelmän lähtökohtina on monin osin ollut Imatralla aikoinaan ansiokkaasti aloitettu työ. Laatukäsikirja ja sen menettelyt noudattelevat soveltuvin osin laatustandardisarjaa SFS-EN ISO 9000. Monet seurantaja mittausverkoista ovat varsin pieniä ja useilla verkoilla on varsin niukat resurssit, joilla toimintaa ylläpidetään. Koska ilmanlaadun vertailulaboratorio tai ympäristöhallinto ei ole pystynyt tuottamaan mittausverkoille kattavia ja riittävän yksityiskohtaisia kansallisia ohjeita, tarjoaa mittausverkkojen yhteistyönä ylläpitämä laatujärjestelmä tähän tilanteeseen parhaan ja kustannustehokkaimman ratkaisun. Osa ohjeistuksista vaatii vielä täydennystä ja ohjeistuksia ollaan valmistelemassa vielä joukolle asiakokonaisuuksia. Tavoitteena on, että järjestelmän käyttöön ottavien verkkojen kesken järjestelmää ja sen ohjeistusta kehitetään ja täydennetään aktiivisesti esille tulevien tarpeiden mukaan. Järjestelmä on laadittu niin, että se kattaa koko ilmanlaadun seurannan, vaikka pääpaino onkin ilmanlaadun mittauksissa. Toiminnan kehittäminen on useimmissa verkoissa varsin vaatimatonta. Laatukäsikirjassa määritellään seurannan laatutavoitteet. Ensimmäinen laatutapaaminen toteutetaan syksyllä 2015 Kuopiossa. On epärealistista olettaa, että kukin mittauksista vastaava kunta kykenisi laatimaan oman laatujärjestelmän, eikä se ole resurssien tehokasta käyttöä kunnissa ja mittauksista vastaavien taholta.. Yleisten menetelmäohjeiden lisäksi on laadittu mittauksiin käytettäville mittalaitteille omat laitetyyppikohtaiset ylläpito-ohjeet ja lomakkeet. Laatukäsikirjan ensimmäinen versio valmistui vuoden 2015 alussa ja sen kattava käyttöönotto on meneillään. Tavoitteena on kuitenkin ollut mahdollisimman konkreettinen ja käytännönläheinen ohjeistus, joka turvaa riittävän laatutason
vsk. 21 SAT /. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46
22 M uun muassa Englannista, Hollannista ja Irlannista on löydettävissä tutkimustietoa ja viranomaisohjeita ympäristön hajuihin liittyen [1–3]. Usein joudutaan toteamaan asian epämääräisyys ja toisaalta hajujen pääsyä ympäristöön on vaikeaa hallita.. Tästä esimerkkinä ovat kettutarhat, kotieläinsuojat, lannan käsittely, jätteiden poltto, huonosti toimivat kattilalaitokset, kalojen käsittely ja niin edelleen. Esimerkiksi kriittisissä tilanteissa hajumallit voisivat kertoa karkeita Ympäristöasiantuntijaneuvos, dos., TkT Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen Hajut ympäristöongelmana Ympäristöasioissa ja ympäristölupien yhteydessä joudutaan arvioimaan hajujen aiheuttamaa haittaa. Samoin hajupilven kulku ja hajun leviämismallit voidaan laskea niin kuin melun leviämismallit. Hajupäästön voimakkuuden mittayksikkönä on eurooppalainen hajuyksikkö ou E /m 3 , joka tarkoittaa hajuemissiota tilavuusyksikköä kohti. Sikäläisissä ohjeissa esitetään hajujen tarkasteluun a) tunnistettavuutta, b) hajun voimakkuutta, c) hajun epämiellyttävyyttä (hedonic tone), d) hajun laatua ja e) hajun häiritsevyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Hajukynnys on erilaisille aineille hyvin erilainen. vsk. Hajun voimakkuustarkastelut toimivat samanlaisten logaritmisten periaatteiden mukaan kuin melun intensiteetti ja leviäminen
Kotieläinten pito, jätteiden poltto ja kuljetus, lämpövoimalaitokset ovat ammattimaista toimintaa ja liiketoimintaa, joihin liittyy myös sosiaalinen vastuu siitä, ettei saa pilata ympäristöä tai aiheuttaa terveyshaittaa tai häiriötä ympäristölle. Kotieläinten pito Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen [5] mukaan eläinsuojan vaikutusalueelle levittäytyvään hajuun vaikuttavat eläinlaji, eläinten lukumäärä ja tuotantovaihe, rakennuksen tekninen suunnittelu ja käyttö, lannankäsittelyja varastointitekniikka sekä käytössä oleva hajua vähentävä tekniikka. Laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, jos se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Eläinsuojien laajennukset eivät saisi lisätä haittoja alueella. terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä tai ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. 23 etäisyyksiä tarkemmin tilanteesta päästölähteen ympärillä. Sikojen ja siipikarjan lannan korkeat ammoniakkipitoisuudet, eläinsuojien sisätilojen ilman kosteus ja korkea sisälämpötila sekä tehokas ilmanvaihto lisäävät tuotannosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Maatilalla sijaitsevan kompostointitai biokaasulaitoksen, joka käsittelee muuta Hajun esiintymiseen vaikuttavat tuulensuunnat, ilman lämpötila, kerrostuneisuus ja kosteus sekä ympäröivän maaston korkeussuhteet.. Näin ollen tämän kaltaiselle yritystoiminnalle tulee tätä kautta velvoitteita selvittää ympäristöasioita ja tarkkailla päästöjä niin normaalin toiminnan kuin häiriötilanteiden vallitessa. Aiheesta syntyy kommentteja erilaisille keskustelupalstoille, ympäristöviranomaisille ja aiheesta käydään pohdintaa myös oikeusasteissa. Ympäristönsuojelulain 527/14 5§ mukaan [4] 1) päästöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, …tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä ilmaan, veteen tai maaperään; 2) ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan päästöä, jonka seurauksena aiheutuu mm. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Epäpuhdas palaminen synnyttää savua, hiukkasia ja hajua. Hajun esiintymiseen vaikuttavat tuulensuunnat, ilman lämpötila, kerrostuneisuus ja kosteus sekä ympäröivän maaston korkeussuhteet. Sikaloiden ja siipikarjatilojen hajuhaittaa pidetään voimakkaampana ja ärsyttävämpänä kuin vastaavan eläinyksikkökoon lihanautatai lypsykarjatuotannosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Ympäristöön tulevia hajuvalituksia ovat myös olleet huonosti toimiva polttokattila, tai missä märät puut, turpeen polttaminen tai erilaisten jätteiden polttaminen synnyttävät hajua ja savua [9]. Eurooppalaisten mallien mukaan hajun esiintymisen tiheys ja kesto, hajun intensiteetti, hajun laatu ja vastaanottajan herkkyys ovat kriteereitä, millä hajuille altistumista arvioidaan
Tavalliset ympäristön hajut voidaan luokitella esimerkiksi lietelannan, sikalan, navetan, viemärin tai likakaivon, ulosteen, ” Hajut kulkeutuvat yleensä tuulen mukana samalla tavalla kuin päästölähteiden ilmassa liikkuvat epäpuhtaudetkin – tosin hajuihin ei välttämättä liity maan vetovoimasta johtuvaa hiukkasten laskeumaa, mutta vesipisaroihin sitoutuneet hajut liikkuvat kuten sumu tai sade. Sikaloilla ja siipikarjatiloilla on vaadittu usein suosituksia suurempia etäisyyksiä ja nautatiloilla sallittu niitä pienempiä. Lannan anaerobisella käsittelyllä voidaan vähentää lannan aiheuttamia metaanija dityppioksidipäästöjä sekä parantaa lannan lannoitusominaisuuksia. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Myös hajuhaitat vähenevät. Suositeltava etäisyys lähimmistä häiriintyvistä kohteista, kuten asuintai vapaa-ajan rakennuksesta, riippuu eläinsuojan tuotantosuunnasta, eläinmääristä, esitetystä ympäristönsuojelutekniikasta, BAT-tekniikasta ja paikallisista olosuhteista. Yleisin hajuaistin tilapäiseen heikkenemiseen johtava sairaus on virusinfektion aiheuttama nenän ja ylähengitysteiden limakalvon tulehdus. Ne kulkevat suurina kimppuina nenäontelossa olevasta hajuepiteelistä seulaluun läpi kummankin isoaivopuoliskon otsalohkon alapuolella sijaitsevaan hajukäämiin. Biokaasun tuotannon raaka-aineena voidaan käyttää myös yhdyskuntien biojätteitä, jätevedenpuhdistamojen lietteitä sekä teollisuuden orgaanisia jätteitä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Hajuaisti on yksi ihmisen viidestä aistista. Ihmisen hajusolut ovat sensorisia hermosoluja, jotka sijaitsevat nenäontelon katon hajuepiteelissä. Biokaasun tuottaminen Biokaasua tuotetaan mädättämällä orgaanista ainesta, esimerkiksi lantaa tai kasvibiomassaa, biokaasureaktorissa, jolloin syntyy lähinnä metaania ja hiilidioksidia [7]. Ne tulevat sisäänhengitysilman mukana nenäonteloon, missä ne joutuvat kosketuksiin hajusolujen kanssa. Yksilöiden välinen hajuaistin vaihtelu on suuri. Lisäksi runsas tupakointi heikentää hajuaistia. Uuden eläinsuojan tulisi sijaita 200–500 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Hermosyykimput muodostavat yhdessä ensimmäisen aivohermon eli hajuhermon. Etäisyyteen vaikuttavat lantalan koko, katemateriaali ja varastoitava lantalaji. 24 kuin lantaa, tulee olla fyysisesti erotettuna eläimistä ja rehuista. Ihmisten hajutuntemukset Perushajujen määräksi arvioidaan noin 1000. Hajua tai muuta ympäristön pilaantumista saattaa syntyä myös säilörehun avosiilotai aumavarastoinnista sekä jaloittelualueista tai ulkotarhoista. Hajujen mittaaminen on vaikeaa ja yksi keino hajujen arviointiin on muodostaa normaalin hajuaistin omaavista ihmisistä hajupaneeli, jotka pitävät hajupäiväkirjaa. Hajuaineet ovat joko haihtuvia kaasumaisia aineita tai pieniin ilmassa oleviin vesipisaroihin liuenneita aineita. Lannoitearvon paraneminen voi auttaa vähentämään typen huuhtoutumista, sillä typpi muuttuu kasveille käyttökelpoisempaan muotoon. Ihmisillä voi esiintyä hajuyliherkkyyttä. Ihminen voi myös adaptoitua eli sopeutua johonkin hajuaineeseen ja haistaa muut normaalisti
tai muunlainen sisäilman käsittely, poistoilman puhaltaminen Kuva 1. Erilaisia ja selvästi tunnistettavia hajuja on paljon muitakin. vsk. Joillakin ympäristökeskuksilla, yrityksillä ja yhteisöillä on ollut hajupaneeleita, joiden avulla on valvottu laitoksia ja ympäristöä, selvitetty prosessien poikkeamia tai muuten vaan arvioitu ympäristön hajujen laatua. Hajut kulkeutuvat yleensä tuulen mukana samalla tavalla kuin päästölähteiden ilmassa liikkuvat epäpuhtaudetkin – tosin hajuihin ei välttämättä liity maan vetovoimasta johtuvaa hiukkasten laskeumaa, mutta vesipisaroihin sitoutuneet hajut liikkuvat kuten sumu tai sade (Kuva 1). Hajukynnyksiä voidaan mitata olfaktometreillä. Periaatepiirros hajujen leviämisestä.. 25 kuolleiden eläinten, rikkiyhdisteiden, leipomon, kompostin tai roska-astioiden, palaneen puun tai savun, ummehtuneen ilman, palaneen kaasun tai mädäntyneen lietteen hajuun. Etelä-Suomessa vallitsevat tuulen suunnat ovat lounaasta (etelä-länsi). Tuuli-, päästömaastoja leviämistietojen avulla on mahdollista laatia hajun leviämismalleja. Kuitenkin jatkuva haju päästön lähialueella on merkittävin hajuihin liittyvä mallinnuksen tarve. Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina. Maan pinnalla sijaitsevien hajulähteiden hajun leviäminen ympäristönsuojelumielessä jää yleensä alle 500 metrin etäisyyksille, mutta savupiippujen kautta tulevat hajut voivat levitä paljon laajemmalle. Hajujen leviäminen Ilman epäpuhtauksien ja radioaktiivisten aineiden leviämistä ilmassa on runsaasti mallinnettu hyvinkin kauas myös tuulen ja ilmavirtojen kuljetusominaisuuksien suhteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Suomalaisia tuulen suuntia havainnollistaa Suomen tuuliatlaksessa [9] esitetty tuuliruusu. Merkittävää hajujen leviämisessä on tuulen vaikutus. Hajuhaittojen hallinta Kotieläinrakennuksen sijoitusetäisyyttä pienentäviä seikkoja ovat esimerkiksi kotieläinrakennuksen sijoittaminen vallitsevien tuulensuuntien yläpuolelle, naapurustossa maaja metsätalousaluetta – ei asutusalueita, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta, lannan jäähdytystekniikan käyttö, poistoilman suodatus hajunpoistosuodattimella tms
10. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Defra: Odour guidance for local authorities. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laidunalueiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Kolmas asia olisi koota jäsentyneeseen muotoon tieto hajuhaittojen hallintamenetelmistä. Pumppukaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. 3.0. 8. Biovoimalla toimivissa laitoksissa palokaasujen suodattaminen vähentää myös hajuhaittoja. Ympäristöministeriö on ohjeistanut alueellisia ympäristökeskuksia eläinsuojien ympäristöluvissa kirjeellä 18.3.2002 (YM4/401/2002). Environment agency: Odour guidance. Lietesäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella, esimerkiksi peltikatteella, vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. tuuliatlas.fi/tuulisuus/index.html 9. EN 13725 standard. STTV: Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Päätelmät Hajuasioista kannattaisi tehdä katsaus, missä haettaisiin ulkomainen tieto, katsottaisiin hajustandardin EN13725 [10] sovellettavuus ja arvioitaisiin tiedon sovellettavuutta suomalaisiin ympäristöolosuhteisiin (talvi, kevät, syksy ja kesä). Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt ja pumppukaivot, tulee täyttää alakautta. www.defra.gov.uk 3. Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010. 116 s. 110 s. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje /5/. tavalla. Oppaita 6:2008. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. 26 korkealle, kemikaalien käyttö lannan hajunpoistossa tai optimointiohjelman käyttö ruokinnan suunnittelussa, lietelantala, jossa umpinainen katto tai kelluva kate, kuivalantala, jossa seinät ja katto tai lanta on purulantaa tai turvelantaa. Neljänneksi kannattaisi koota päivitettyä tietoa ihmisten hajuherkkyydestä ja reaktioista ympäristöasioiden näkökulmasta. 32 s. Lähteet 1. Savupiipun korottaminen vähentää hajuhaittoja, mutta levittää hajuja laajemmalle alueelle. July 2002. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. 2. Air quality – Determination of odour concentration by dynamic olfactometry.. 53 s. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. Tammisto S: Biokaasulaitosten hajupäästöt. 7. 4. 6. 2001. 145 s. Visamäki 2014. Environmental protection Agency: Odour impacts and odour emission control measures for intensive agriculture. Toinen kehitettävä alue on hajuhaittojen arviointija leviämisen mallinnusmenetelmät, jotta saisimme muodostettua paremman päätöspohjan valitusja lupatilanteisiin. R&D reports 14. 45 s. Suomen tuuliatlas; http://www. Opinnäytetyö. www.finlex.fi 5. Environmental research. vsk. Ympäristöministeriö. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lieteja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. March 2010. v
27 K asvinsuojelussa yleisesti käytetyn glyfosaatin hyväksymisaikaa on jatkettu 30.6.2016 asti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA järjesti syyskuun lopulla asiantuntijakokouksen, missä käsiteltiin glyfosaatin syöpävaarallisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. vsk. EU:ssa kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden arviointityö on jaettu jäsenmaiden kesken. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että komissiolla on päätettävänään satoja tehoaineita ja resurssit päätösten valmistelemiseksi ovat rajatut. Tutkimustulokset ovat nostaneet esiin glyfosaatin mahdollisen syöpävaarallisuuden. ”Antamassaan päätöksessä komissio on joutunut myöntämään aikalisää glyfosaatin lisäksi myös usealle muulle tehoaineelle. Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi elokuussa raportin, jossa se esittää yleisesti käytössä olevan kasvinsuojelutehoaineen glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi. Glyfosaatin saaman julkisuuden vuoksi komissio joutuu erityisesti paneutumaan asiaan, jotta erilaiset väittämät siitä saadaan läpinäkyvästi ja perusteellisesti käsiteltyä EU-tasolla”, Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Kaija Kallio-Mannila sanoo. Komission päätös glyfosaatin käytöstä voidaan tehdä vasta, kun EFSA on saanut päätelmät kaikista arvioinnin osa-alueista valmiiksi. Asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä syyskuussa. Tukes EU:n päätös glyfosaatin hyväksyttävyydestä siirtyy. Saksalaiset ovat arvioineet IARC:n tekemän tutkimusraportin, ja arvio on ollut muiden jäsenvaltioiden kommentoitavana. Glyfosaattia koskevan arvion on tehnyt Saksa. Alun perin päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena piti tehdä tämän vuoden loppuun mennessä
vsk. 28 Tutkijatohtori Panu Karjalainen Tampereen teknillinen yliopisto Muuttuvat ajotilanteet aiheuttavat uudentyyppisiä ajoneuvojen hiukkaspäästöjä Moottorit toimivat parhaiten vakiokuormapisteissä, joissa toimintaparametrit säilyvät muuttumattomina useita minuutteja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tämä aiheuttaa etenkin hetkellisiä korkeita nokihiukkaspäästöjä. Yllättävää kyllä, myös ajoneuvon hidastaminen tai rullaaminen moottorijarrutuksella aiheuttaa hetkellisiä hiukkaslukumäärän päästöpiikkejä. Muutokset ajotilanteessa korostavat myös puolihaihtuvien yhdisteiden päästöjä. Vaikuttaa siltä, että erittäin pienen päästötason moottoreissa lähes kaikki pakokaasun pienhiukkaset syntyvät ajotilanteen muutoksista johtuen.. Nämä yhdisteet muodostavat uusia hiukkasia tai tiivistyvät olemassa olevien hiukkasten pinnoille laimennusprosessissa. Ajoneuvon kiihdytys tai esimerkiksi ylämäkeen ajaminen aiheuttavat muutoksen moottorin vääntömomenttiin, jolloin turboahdetuissa suoraruiskutuksella varustetuissa moottoreissa polttoaineen syöttö kasvaa välittömästi, mutta paloilman määrä kasvaa vasta pienellä viiveellä
nukleaatiohiukkaset, joiden keskimääräinen koko on yleensä 3–30 nm. Jatkossa säänneltyjen päästöjen mittaaminen tullaan tekemään myös PEMS-laitteilla todellisissa ajo-olosuhteissa. Korkeimpia ympäristön hiukkaspitoisuuksia onkin tutkimuksissa mitattu juuri moottoriteiden varsilla, katukuiluissa sekä risteysalueilla. Pienimpiä pakokaasun hiukkasia ovat ns. laboratoriossa moottoritai alustadynamometrilla (esim. Hiukkasmittauslaitteisto asennettuna alustadynamometrin yhteyteen henkilöauton päästömittauksessa. Lisäksi on epävarmuutta siitä, kuinka paljon ja millaisia hiukkasia eri päästölähteet tuottavat ympäristöön. Sekä laboratoriomittauksissa että tien päällä tehtävissä mittauksissa on omat hyvät ja huonot puolensa; laboratoriossa mittaukset ovat tarkkoja ja toistettavia, mutta ne eivät yksin riitä vastaamaan millaisia päästöt ovat todellisissa ajo-olosuhteissa. Tutkimuksellisesti molemmat ovat tärkeitä, mutta tästä on tulossa myös arkipäivää lainsäädännön puitteissa. Pääosin alle 100 nm:n hiukkasia Dieselja bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöt voidaan luokitella hiukkasten syntytavan ja muodostumismekanismien perusteella. Kuva 1) tai tien päällä jahtausmittauksilla tai itse tutkittavaan ajoneuvoon asennettavilla PEMS-laitteilla (Portable Emission Measurement System). Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksen (vuodelta 2012) mukaan dieselpakokaasu on luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi, kun se aiemman luokituksen mukaan määriteltiin luultavasti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Tutkimuksia laboratoriossa ja tien päällä Ajoneuvojen hiukkaspäästöjä on tutkittu Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. vsk. On vielä melko tuntematonta, miten hiukkasten fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaikuttavat ihmisten terveyteen. Nämä hiukkaset syntyvät kaasumaisten yhdisteiden (kuten rikkihappo) nukleoituessa, kun pakokaasun lämpötila laskee pakoputken päässä. Erityisesti dieselja bensiinimoottoreiden hiukkaspäästöt ovat merkitykseltään suuret, sillä pakokaasupäästöt syntyvät ihmisten välittömässä läheisyydessä, joten altistus on välitön. 29 T ieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että suuret pitoisuudet pienhiukkasia kaupunki-ilmassa voivat lisätä merkittävästi haitallisia terveysvaikutuksia ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia
Moottoreiden ja ajoneuvojen päästörajoilla on saatu pakokaasun saasteita vähennettyä viime vuosikymmenten saatossa. Ajohistoria vaikuttaa Tutkimuksissa on havaittu erittäin pienten nukleaatiohiukkasten määrän riippuvan ajohistoriasta. Yksinkertaisillakin tekniikoilla voidaan näitä kohonneita hiukkaspäästöjä saada kuriin. Myös haihtuvat yhdisteet vaikuttavat tähän hiukkasmoodin laimentumisprosessissa kasvattaen hiukkasten massaa. Eri hiukkastyyppejä eli moodeja on bensiiniautojen pakokaasussa havaittu neljä, mikä on tuplasti enemmän kuin tyypillisesti dieselmoottoreihin on liitetty. vsk. Tätä asiaa on sittemmin tutkittu dieselja bensiinihenkilöautoilla niin laboratoriossa kuin tien päällä (Kuva 2).. Bensiinimoottoreiden kehitys on lisännyt nanohiukkaspäästöjä Dieselajoneuvoilla nanohiukkaspäästöt ovat merkittävästi laskeneet hiukkassuodattimilla, mutta bensiiniautoista ne vielä puuttuvat. Pitoisuuksia saadaan vähennettyä mm. Moottorijarrutuksessa syntyy hiukkasia vaikka polttoainetta ei kulu On ollut yllättävää havaita, että moottorit tuottavat päästöhiukkasia moottorijarrutuksen aikana, vaikka polttoaineen hetkellinen kulutus on nolla. 30 tapahtuvassa laimennuksessa. Samalla, kun uudet tekniikat ovat pienentäneet polttoaineen kulutusta ja vähentäneet CO 2 päästöjä, hiukkaspäästöt ovat moninkertaistuneet. Rikin varastoituminen katalysaattorin ja kyseisen varaston purkautuminen voi aiheuttaa suuren nukleaatiohiukkasten päästön, kun korkean pakokaasun lämpötilan ajotilannetta edeltää pitempikestoinen ajo matalalla kuormalla. Tosin tämän ilmiön johdosta rikkiperäisten nukleaatiohiukkasten muodostuminen on mahdollista myös matalarikkisillä polttoaineilla, kuten Suomessa. Lukumäärärajasta on tehty niin tiukka, että tieliikenteen dieselajoneuvoissa hiukkassuodattimen käytöstä on tullut käytännössä pakollista. Etenkin pakokaasun hiukkassuodattimet ja katalysaattorit ovat nyt ja jatkossa kaikkein tehokkaimpia menetelmiä säänneltyjen päästöjen vähentämisessä. Nämä hiukkaset ovat rakenteeltaan ketjumaisia ja koostuvat pääosin hiilestä. Lopulta nukleaatiohiukkasten massaan vaikuttavat oleellisesti pakokaasun orgaaniset yhdisteet, jotka eivät nukleoidu, mutta tiivistyvät olemassa olevien ytimien pinnoille. Ensimmäiseksi tämä havaittiin rekan öisissä jahtausmittauksissa Jyväskylän ja Oulun välillä TTY:n ja Metropolia AMK:n tutkijoiden yhteistyönä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Suoraruiskutusta hyödyntäviä bensiiniautoja on liikenteessä jo paljon, mutta niiden hiukkaspäästöistä tiedetään vielä aika vähän. Uudet, mutta jo vakiintuneet polttoaineen suoraruiskutusta hyödyntävät bensiinimoottorit, tuottavat enemmän hiukkasia kuin imusarjaan ruiskutusta käyttävät edeltäjänsä. Ongelma on erityisen vakava kehittyvissä maissa, joissa polttoaineen rikkipitoisuus on edelleen korkea. Nokihiukkasten keskikoko vaihtelee yleensä 30–100 nm välillä. Myös useassa tapauksessa nukleaatiohiukkasilla on kiinteä muutaman nanometrin hiilitai tuhkaperäinen ydin, joka on syntynyt kuumassa lämpötilassa paloprosessin aikana. optimoimalla moottorin käyttöä, parantamalla polttoaineen ja voiteluöljyn laatua sekä asentamalla pakokaasun puhdistusjärjestelmiä. Nykyään EU-alueella on käytössä hiukkasmassan päästörajan lisäksi kiinteitä yli 23 nm:n hiukkasia koskeva lukumääräpäästöraja
31 Nykykäsityksen mukaan moottorijarrutuksessa syntyvät hiukkaset osittain koostuvat haitallisista metalliyhdisteistä. Environmental Science & Technology, 48, 2336–2343, 2014. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Viitteitä Karjalainen, P. Atmospheric Environment, 97, 262–270, 2014. Rönkkö, T., Pirjola, L., Ntziachristos, L., Heikkilä, J., Karjalainen, P., Hillamo, R., Keskinen, J. Kuva 2. Karjalainen, P.; Rönkkö, T.; Pirjola, L.; Heikkilä, J.; Happonen, M.; Arnold, F.; Rothe, D.; Bielaczyc, P.; Keskinen J. Sulfur Driven Nucleation Mode Formation in Diesel Exhaust under Transient Driving Conditions. Hiukkassuodatin kyllä kerää nämä hiukkaset, mutta esimerkiksi bensiiniautoista hiukkassuodattimet vielä puuttuvat. Karjalainen, P., Pirjola, L., Heikkilä, J., Lähde, T., Tzamkiozis, T., Ntziachristos, L., Keskinen, J., Rönkkö, T. Environmental Science & Technology 48, 2043–2050, 2014. vsk. Kuva henkilöauton jahtausmittauksista Alastarosta ja ajoneuvon perästä mitatut hiukkaspitoisuudet (oranssi käyrä) mittaussyklin aikana (ajonopeus vihreä käyrä).. Tilanne voi uusilla ajoneuvoilla muuttua muutaman vuoden aikana, kun uudet hiukkasten lukumäärän päästörajat astuvat voimaan. Vehicle Nanoparticle Emissions under Transient Driving Conditions. Tampere University of Technology, Publication 1268, 2014. Vehicle engines produce nanoparticles even when not fuelled. Exhaust particles of modern gasoline vehicles: a laboratory and an on-road study
Vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämisen tavoitteena Suomessa on vähentää liikenteen riippuvaisuutta fossiilisesta öljystä, parantaa huoltovarmuutta, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä sekä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.. Kaikkia tärkeimpiä vaihtoehtoisia polttoaineita on siksi pyrittävä kehittämään keskittyen kunkin liikennemuodon tarpeisiin. Perinteisille, öljypohjaisille fossiilisille polttoaineille löytyy monia erilaisia vaihtoehtoja, jotka sopivat eri liikennemuotoihin eri tavoin. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen Liikenneja viestintäministeriö Liikenteen energiamurros Murros liikenteen uusiin käyttövoimiin siirtymiseksi liikennesektorilla on käynnistynyt. Kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt Suomessa saisivat vuonna 2020 olla noin 11 miljoonaa tonnia (-15 % vrt. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä tulee tehdä erittäin vähäpäästöinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä liikennejärjestelmän että liikennevälineiden energiatehokkuuden parantamista että uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden osuuden radikaalia kasvattamista liikenteessä. Ei ole olemassa yhtä ainoaa vaihtoehtoa, jolla voitaisiin korvata kaiken fossiilisen polttoaineen käyttö kaikissa liikennemuodoissa. 2005), ja EU:n vuotta 2030 koskevan ilmastopaketin toteutuessa ehkä vain 8–9 miljoonaa tonnia vuonna 2030 (jopa -35–40 %). Tämä tarkoittaa noin viidennestä Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä. 32 S uomen kotimaan liikenteen kasvi huonekaasupäästöt vuonna 2014 olivat noin 11,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia
Meriliikenteen, raskaan liikenteen ja henkilöautojen osalta vaihtoehtojen määrä kasvaa. vsk. 33 Liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Monesta muusta sektorista poiketen liikennesektori on edelleen lähes täysin riippuvainen fossiilisesta öljystä energianlähteenä. Siirtyminen perinteisistä fossiiliseen öljyyn pohjautuvista polttoaineista muihin vaihtoehtoihin on Suomessa (kuten monissa muissakin maissa) jo toden teolla alkanut. Maakaasua ja biokaasua käytetään jossain määrin sekä tieliikenteen että laivaliikenteen polttoaineena Suomessa. Liikenteen koko energiantarvetta ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista korvata millään yksittäisellä vaihtoehtoisella käyttövoimalla tai polttoaineella. Sähkökäyttöistä raideliikennettä lukuun ottamatta lähes kaikki suomalaisen liikenteen energialähteet ovat raakaöljystä jalostettuja hiilivetypolttoaineita. Maantieliikenteen bensiiniin ja dieseliin sekoitetaan tällä hetkellä yli 8 % osuus uusiutuvista raaka-aineista valmistettua biopolttoainetta, ja osuus on jatkuvasti kasvussa. Sähkö on tulossa henkilöautojen käyttövoimaksi hitaasti, mutta koko lailla varmasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Myös päästövähennyspotentiaali on henkilöautoliikenteessä suuri. Näitä ovat esimerkiksi sähkö, vety ja [nestemäiset] biopolttoaineet sekä metaani eli maakaasu ja biokaasu. Jotta liikenteen ilmastotavoitteisiin voitaisiin päästä, fossiilinen öljy liikennesektorilla tulee kuitenkin pitemmällä tähtäimellä korvata joko uusiutuvilla tai ainakin nykyistä vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla. Suurimmillaan vaihtoehtojen määrä on henkilöautoliikenteessä, jossa kaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat mahdollisia. Yleisimmin käytettyjä liikennepolttoaineita ovat bensiini, dieselöljy, kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy ja lentopetroli (kerosiini). Kuva 1: Tieliikenteen käyttövoimat 2014 (Lähde: VTT/LIPASTO/ALIISA).. Eri käyttövoimavaihtoehdot myös soveltuvat eri liikennemuotoihin eri tavoin. Lentoliikenteessä realistisia vaihtoehtoja fossiiliselle öljylle näyttäisi tällä erää olevan vain yksi – nestemäiset biopolttoaineet
Direktiivi kattaa kaikki liikennemuodot ja kaikki tällä hetkellä keskeisimmiksi katsotut vaihtoehtoiset polttoaineet/käyttövoimat. Raskaassa liikenteessä nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden osuus olisi vähintään 70 %, ja sähkön osuuden kaupunkien bussija jakeluliikenteessä tulisi olla samaa luokkaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. TyöKuva 2: Sähköautojen latauspisteverkosto 2020 (Lähde: Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko – ehdotus kansalliseksi suunnitelmaksi vuoteen 2020/2030).. Lentokenttien ja satamien terminaaliliikenne olisi lähes täysin päästötöntä jo vuonna 2030. 34 Työryhmiä ja EU-lainsäädäntöä Liikenneja viestintäministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän pohtimaan toivottua tulevaisuutta vaihtoehtoisten käyttövoimien saralla. Liikenneja viestintäministeriö kutsui keväällä 2014 koolle ad hoc työryhmän valmistelemaan jakeluinfradirektiivissä tarkoitettua kansallista toimenpidesuunnitelmaa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyen. vsk. EU:n direktiivi 2014/94/EU liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (jakeluinfradirektiivi) tuli voimaan lokakuussa 2014. Direktiivi asettaa jäsenmaille velvoitteen laatia marraskuuhun 2016 mennessä kansallinen toimintakehys liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi keväällä 2013. Työryhmä asetti tavoitteeksi, että henkilöautoliikenne, raideliikenne sekä veneily vuonna 2050 olisivat lähes täysin riippumattomia öljystä. Ilmailussa biokerosiinilla korvattaisiin 40 % polttoainetarpeesta ja merenkulussa kestävillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla olisi tuettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 40–50 %. Kansallisissa toimintakehyksissä tulee esittää jakelun järjestämistä koskevat tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan
Kaasuautot ja niiden tankkaus Suomessa oli maaliskuussa 2015 noin 1900 paineistettua kaasua (CNG, CBG) käyttävää Kuva 3: Kaasun tankkausasemaverkosto 2020 (Lähde: Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko – ehdotus kansalliseksi suunnitelmaksi vuoteen 2020/2030).. Ajantasainen tieto latauspisteistä ja niiden sijainnista löytyy esimerkiksi osoitteesta www. Julkisissa tietokannoissa olevia julkisia latauspisteitä oli helmikuussa 2015 yhteensä 140–150 kappaletta. Kansallisena tavoitteena on lisäksi, että julkisista latauspisteistä 400 tarjoaisi pikalatausta. sahkoinenliikenne.fi. Lisäksi jokaiselle sähköautolle tarvitaan oma kotilatauspisteensä. Työ jatkuu syksyllä 2015, kun liikenneja viestintäministeriö asettaa virallisen työryhmän työstämään varsinaista suunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa ad hoc -ryhmän työn pohjalta. Jakeluinfradirektiivi asettaa latauspisteiden määrille eri jäsenmaissa ohjeellisen tavoitteen, jonka mukaan julkisia latauspisteitä on oltava yksi kappale/10 autoa. Autojen määrän ollessa 40 000 Suomesta tulisi vuonna 2020 löytyä 4000 julkista latauspistettä ja 40 000 kotilatauspistettä. Loppuraportissa kuvataan toisaalta eri polttoaineiden jakeluverkon nykytilaa, toisaalta jakeluverkon tavoitteita, kattavuutta ja rakentamisen aikataulua aina vuosiin 2020/2030 asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Jakeluverkkosuunnitelmaehdotuksessa suunnitelmien pohjaksi asetettiin 20 000 – 40 000 ladattavan sähköauton määrä. Sähköautot nyt ja tulevaisuudessa Suomessa oli Trafin virallisen tilaston mukaan rekisteröity vuoden 2014 lopussa yhteensä 913 ladattavaa ajoneuvoa. Näistä täyssähköautoja oli 360 kappaletta ja ladattavia hybridejä 553. 35 ryhmän loppuraportti valmistui keväällä 2015. vsk
Sinä aikana yrityksen liikevaihto on yli kaksinkertaistunut ja tulos viisinkertaistunut. Ekokemin entinen toimitusjohtaja Timo Piekkari lopetti toimitusjohtajan tehtävässä omasta pyynnöstään. fi/julkaisu/4438577/vaihtoehtoisten-kayttovoimien-jakeluverkko-ehdotus-kansalliseksi-suunnitelmaksi-vuoteen-2020-2030. Asemien määrä voisi tällöin olla 50–70. kaupunkikeskittymät ja päätieverkon alueen) harvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta. Hän jatkaa työelämässä, muun muassa erilaisissa hallitustehtävissä. Hän aloitti tehtävässä 3.8.2015. Ajantasainen tieto kaasun tankkausasemista ja niiden sijainnista löytyy osoitteesta http://gasum.fi/Puhtaampiliikenne/Tankkausasemat/. Kaitueella on monipuolinen, kansainvälinen kokemus elinkeinoelämästä mm. Ekokem Oyj Karri Kaitue Ekokemin uusi toimitusjohtaja Karri Kaitue.. Jakeluinfradirektiivi asettaa paineistetun maatai biokaasun jakeluasemille ohjeellisen tavoitteen. Timon johtamana Ekokemistä on tullut kansainvälinen ympäristönhuollon kokonaispalveluiden toimittaja. Kaasualan toimijoiden laatiman vision mukaan kaasun tankkausasemaverkosto voidaan rakentaa kattamaan vuonna 2020 koko Suomi (ts. nestemäiset, erillistä jakelua vaativat biopolttoaineet, laivaliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat sekä vety) ja niiden tavoitteellista jakelua vuonna 2020. Karrin osaaminen tukee hyvin Ekokemin kansainvälistymistä ja kasvua.”, Vanhainen jatkaa. vsk. Muut energiamuodot Jakeluverkkosuunnitelmaehdotuksessa käsiteltiin myös muita liikenteen vaihtoehtoisia energialähteitä (mm. Tämän mukaan tankkauspisteiden välisen keskietäisyyden tulisi vuonna 2020 olla noin 150 kilometriä. Jakeluverkkosuunnitelmaehdotuksessa kaasuasemaverkon pohjaksi on asetettu 20 000 – 40 000 auton määrä vuonna 2020. E kokem Oyj:n hallitus valitsi OTL Karri Kaitueen Ekokem-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi. Useimmilta asemilta voi tankata sekä maaettä biokaasua. ”Timo Piekkari on toiminut Ekokemin toimitusjohtajana kuusi vuotta. Haluan kiittää Timoa menestyksekkäästä työstä.”, sanoo Ekokemin hallituksen puheenjohtaja Juha Vanhainen . Kaasuautojen julkisia tankkausasemia oli 24. Outokumpu Oyj:n varatoimitusjohtajana (2005–2011) sekä hallitustehtävissä useissa eri yhtiöissä kuten Capman Oyj:ssä, Cargotec Oyj:ssä, Outotec Oyj:ssä, Okmetic Oyj:ssä ja Ekokem Oyj:ssä sekä Destia Oy:ssä. 36 ajoneuvoa ja myös ensimmäinen nesteytettyä kaasua (LNG, LBG) käyttävä ajoneuvo oli otettu käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Asemaverkostoa voitaisiin laajentaa liikuteltavilla kevyttankkausasemilla. ”Olen iloinen, että löysimme uudeksi toimitusjohtajaksi Karri Kaitueen, jolla on monipuolinen teollinen tausta ja vahvat näytöt. Kaikki ehdotukset ovat luettavissa liikenneja viestintäministeriön nettisivuilta osoitteesta http://www.lvm. Biokaasun osuus kaasuautoihin tankatusta kaasusta on ollut kasvussa, vuonna 2014 se oli jo yli 35 %
Uusi tutkimus osoittaa, että tulivuoriperäistä rikkidioksidia kantautui yli 2700 km päähän päästölähteestä vaikuttaen myös Suomen ilmanlaatuun. Tutkimuksen vetäjä, tri Anja Schmidt Leedsin yliopistolta kommentoi: ”Purkaus syöksi laavaa 200 kuutiometriä sekunnissa, joka vastaa viittä olympiatason uima-allasta minuutista. Satelliittidatasta ja mallisimulaatioista voitiin päätellä, että Holuhraun-rakopurkaus päästi jopa 120 000 tonnia rikkidioksidia päivässä ilmakehän alakerroksiin. Kuuden kuukauden jälkeen laavalla olisi voinut peittää koko Manhattanin. ”Tulivuoriperäistä rikkidioksidia kulkeutui yli 2700 km päähän Islannista, jolloin sillä oli vaikutusta ilmanlaatuun myös Suomessa. Korkeita rikkidioksidipitoisuuksia havaittiin satelliiteilla, sekä useilla Pohjois-Suomen mittausasemilla,” kertoo tri Iolanda Ialongo . Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Julkaistu tutkimustulos auttaa ymmärtämään mihin tulevat tulivuoriperäiset päästöt leviävät. 37 HYVINVOINTIA YDINSÄHKÖLLÄ V iime vuoden elokuussa alkaneen Holuhraun-rakopurkauksen rikkidioksidipäästöt olivat jopa kolme kertaa suuremmat kuin koko Euroopan teollisuuden yhteenlasketut päästöt. Elokuussa 2014 alkanut Bárðarbungatulivuoren laavapurkaus vapautti ilmakehään suurimmillaan jopa 120 000 tonnia rikkidioksidia (SO 2 ) päivässä. vsk. Purkauksen alkuvaiheessa rikkidioksidipäästöt päivässä olivat noin kahdeksan kertaa sen mitä kaikki Euroopan ihmisen aiheuttamat päästöt.” Eurooppalainen tutkimustiimi, johon kuului myös Ilmatieteen laitoksen tutkija Iolanda Ialongo, julkaisi tutkimuksen arvostetussa Journal of Geophysical Research -tiedelehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin satelliittipohjaista rikkidioksididataa rikkidioksidipäästöjen kartoittamiseen yhdessä ilmakehän mallisimulaatioiden kanssa. Sen sijaan se vaikutti ilmanlaatuun. Ilmatieteen laitos Islannin rakopurkauksen rikkidioksidipäästöt kolme kertaa suuremmat kuin koko Euroopan teollisuuden. Rikkidioksidi on kaasu, joka voi aiheuttaa happosateita ja hengitysongelmia. Holuhraun-rakopurkaus tuotti laavaa tuhkan sijaan, joten se ei vaikuttanut lainkaan lentoliikenteeseen, toisin kuin esimerkiksi vuoden 2010 Eyjafjallajökull-purkaus
vsk. Tekaisu hankkeessa tehtyjen arvioiden perusteella liikennemelualtistus aiheuttaa Suomessa 8 200 DALY suuruisen tautitaakan vuosittain Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Näkökohtia tieliikennemelun hallintaan EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) mukaan hyväksytty ulkomelun vuorokausitaso on 55 dB (Lden) ja yömelun taso 50 dB (Ln), ja tasot ylittävillä alueilla asuvia pitäisi suojata. 38 Liikennemelun aiheuttamat terveysja hyvinvointivaikutukset Liikennemelun aiheuttamia terveysja hyvinvointivaikutuksia Suomessa on arvioitu mm. 2013). Direktiivin vaatimuksesta tehdyt liikenteen meluntorjuntasuunnitelmat pyrkivätkin suojaamaan rakennuksia, jotka sijaitsevat tällaisilla melualueilla. 2010), ja Tekaisu-hankkeissa (Asikainen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ympäristömelun on kuitenkin havaittu aiheuttavan terveysja etenkin hyvinvointivaikutuksia myös alhaisemmilla melutasoilla ja siten kansanterveyden näkökulmasta suunnittelussa olisi tärkeää aina pyrkiä minimoimaan melualtistuksia, siis silloinkin, kun varsinaisia raja-arvoylityksiä ei ole odotettavissa.. Lisäksi WHO on tuottanut kansainvälisiä arvioita ympäristömelun aiheuttamista vaikutuksista sekä ohjeistusta yömelun hallintaan. Epidemiologisten tutkimusten mukaan melulle altistuminen suurentaa sydänkohtauksen riskiä (ulkomelutasoilla > 59 dB(A)) (Babisch 2006) sekä lisää unettomuutta (ulkomelutasoilla 40 dB (L n )) (WHO 2009) ja meluhäirinnän aiheuttamaa kiusaantuneisuutta (ulkomelutasoilla 42 dB (L den )) (EEA 2010). kansainvälisessä EBoDehankeessa (Hänninen ym. 2014) sekä kansallisissa Seturi(Hänninen ym
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tuon arvioin mukaan liikennemelu olisi toiseksi merkittävin terveysja hyvinvointivaikutuksia aiheuttava ympäristöaltiste. Kuva 1. Lisäksi meluselvitys vaaditaan sellaisten teiden varsille, joilla liikennemäärä ylittää 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. 2 700 maantiekilometrille. Yli 90 % liikennemelun tautitaakasta on tieliikennemelun aiheuttamaa (kuva 1). vsk. Liikennemelun aiheuttaman tautitaakan jakaantuminen eri melulähteiden ja vaikutusten kesken sekä tautitaakan jakaantuminen vaikutuksittain (%).. 2012), joten tätä vasten peilaten nuo nykyiset toimenpiderajat vaikuttavat melko korkeilta. Meluntorjuntasuunnitelmissa pyritään suojaamaan rakennuksia, jotka sijaitsevat yli 55 dB:n (L den ) vuorokausimelutai yli 50 dB:n (L n ) yömelualueilla ja toimenpiteet koostuvat pääasiassa meluvallien, -kaiteiden ja – esteiden rakentamista sekä joillakin alueilla tienopeuksien alentamisesta ja hiljaisemman tiemateriaalin käyttämisestä. Sydänkohtausten osuus tautitaakasta on marginaalinen, joten hyvinvointivaikutukset nousevat merkittävään rooliin, unihäiriön aiheuttaessa noin kaksi kolmasosaa ja kiusaantuneisuuden noin kolmasosan tautitaakasta (kuva 1). Liikennemelun hallinta EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/ EY) mukaisesti jokaisen yli 100 000 asukkaan kaupungin pitää tehdä meluselvitys sekä meluntorjuntasuunnitelma. Suomessa vuonna 2012 selvitys ja suunnitelmat laadittiin 8 kaupungille (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti, Turku, Tampere ja Oulu), ja n. 2013). Arvioiden mukaan nämä vastaavat Suomen rakennuskannan vaimennus huomioiden jopa 75 ja 70 dB:n ulkomelutasoja. Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan liikennemelun unenhäirintä voidaan Suomessa havaita kohderyhmästä riippuen ulkomelutasoilla 50 tai 55 dB (L n ) (Halonen ym. 39 (Asikainen ym. Ympäristömeludirektiivin lisäksi melun haitallisuutta säädellään uudessa Sosiaalija Terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista määrittelemällä asuinhuoneiden ja oleskelutilojen päiväja yöaikaisen sisämelun toimenpiderajoiksi 35 ja 30 dB (LA eq ) (STM 2015)
Associations between Nighttime Traffic Noise and Sleep: The Finnish Public Sector Study. DOI:10.1289/ehp.1206154 http:// ehp.niehs.nih.gov/1206154/ STM 2015. Sosiaalija terveysministeriön asetus 545/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150545 WHO Regional Office for Europe, 2009. Copenhagen, World Health Organization. Siten jatkossakin on tärkeää kehittää myös meluntorjuntaa toimenpiderajojen alapuolellakin. Tästä johtuen hyödyt jäävät kansanterveystasolla vähäisiksi, ja olisikin perusteltua pyrkiä alentamaan liikennemelun tasoa yleisesti, toimenpiderajat ylittävien melualtistusalueiden suojelemisen rinnalla. (2013). Environmental Health Perspectives 122:439-446. Transportation noise and cardiovascular risk: updated review and synthesis of epidemiological studies indicate that the evidence has increased. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. http://www.euro.who.int/__data/assets/ pdf_file/0017/43316/E92845.pdf.. Environmental Health Perspectives, 120:1391–1396. Viitteet Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Arvioinnissa tarkastellaan Suomen suurimpien kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisten meluntorjuntasuunnitelmien terveysja hyvinvointivaikutuksia, joita verrataan sellaisten toimenpiteiden vaikutuksiin, joilla liikennemelua voitaisiin alentaa yleisellä tasolla. Johtopäätökset Liikennemelun raja-arvojen ja ohjeistuksen kehittäminen etenee ja tuo tärkeitä työvälineitä suunnittelun ja ympäristövalvonnan käyttöön. Night noise guidelines for Europe. (2012). Environmental burden of dsease in Europe: Assessing nine risk factors in six countries. Noise Health 8:1–29. Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J, 2010. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. 40 Liikennemelun hallinnan vaikutusarviointi Tekaisu-hankkeessa on työn alla liikennemelun hallintatoimien vaikutusarviointi. Sekä STM:n asetuksen että EU:n ympäristömeludirektiivin asettamat ympäristömelun toimenpiderajat ovat tasolla, jolla yksilötason terveysja hyvinvointivaikutuksia saadaan vähennettyä, mutta ei suinkaan kokonaan poistettua. Toimenpiderajojen käyttö kohdentaa toimenpiteiden vaikutukset pieneen osaan väestöstä, jolloin saavutettavat terveysja hyvinvointivaikutukset ovat huomattavasti matalammat kuin koko väestöön kohdistuvilla, yleisillä melutasojen madaltamiseen tähtäävillä toimenpiteillä saavutettaisiin. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. The Environmental Noise Directive (END). European Environmental Agency, Technical report No 11/2010, Denmark. http://www.eea.europa.eu/ publications/good-practice-guide-on-noise Halonen, JI., Vahtera, J., Stansfeld, S., Yli-Tuomi, T., Salo, P., Pentti, J., Kivimäki,M., Lanki, T. Hänninen O, Knol A, Jantunen M, et al., 2014. Ympäristö ja Terveys 3:12–35. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5:68–74. Directive 2002/49/EC. http://ec.europa.eu/ environment/noise/directive_en.htm EEA 2010. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Babisch W (2006). ISSN 1725-2237. Tarkempi vaikutusarvioinnin kuvaus ja tulokset esitellään myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa, mutta alustavien tulosten mukaan paikalliset, raja-arvoihin perustuvat toimenpiteet kohdistuvat pieneen joukkoon ihmisiä eivätkä toimenpiteet kaikkien kohdalla laske melutasoja vaikutusrajojen alapuolelle
KYSY LISÄÄ 010 2920 440 • koulut • päiväkodit • toimistot • neuvotteluhuoneet • laboratoriot • hammaslääkärit • terveysasemat • homekohteet Käyttökohteet • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Loppujen lopuksi epäpuhtaan ilman vaikutukset näkyvät viivan alla. AirCleanerilmanpuhdistimien kemiallismekaaninen suodatus puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, mikrohiukkasista, kaasuista, hajuista sekä bakteereista, viruksista ja homeista. 41 Ilmalinja Oy Kutomotie 6 B, 00380 HELSINKI Puhelin 010-2920 440 CMYK C 100% M 78 % Y 0% K 0% www.ilmalinja.fi AirCleaner 750, 1000 ja 2000 ilmanpuhdistimet Puhtaasti tuottavampi työilmapiiri Puhdas ilma auttaa jaksamaan Varmista työtehon ja -työnteon jatkuvuus sekä työyhteisösi parempi tuottavuus. vsk. Sisätilojen epäpuhtaan ilman aiheuttama väsymys, toistuvat päänsäryt ja yleinen energiatason vähyys vievät nopeasti parhaan terän työkyvystä ja tuottavuudesta
Teemme joka vuosi yli tuhat kertaa päätöksen siitä, miten siirrymme paikasta toiseen, eli keskimäärin 2,9 liikkumisvalintaa päivässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. etsitään Eväitä. Miten erilaiset alueet nivoutuvat toisiinsa, onko alueiden välillä toimivaa julkista liikennettä sekä hyvä kävelyn ja Viestintäpäällikkö Iiris Lappalainen Motiva viisaaseen liikkumiseen Jokainen meistä tekee päivittäin noin kolme matkaa, siis vuodessa teemme yli tuhat päätöstä kulkutavasta. Viisas kulkutavan valinta -hanke paneutuu niihin monitasoisiin yhdyskuntasuunnittelun ongelmiin, jotka liittyvät päivittäisiin liikkumistapojen valintoihin, keskittyen erityisesti matkojen alkuja päätepisteisiin. Jotta yhteistä kehitystyötä voitaisiin vauhdittaa, käynnistyi vuoden 2014 keväällä Liikenneviraston ja ympäristöministeriön rahoittamana kehityshanke Viisas kulkutavan valinta. Se, miten liikumme, vaikuttaa ympäristöömme ja terveyteemme monella tavalla. 42 L iikkumistapojen vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen pohditaan Suomessa monilla tahoilla ja eri yhteyksissä. vsk. Siihen, mihin olemme tottuneet ja miten matkat lopulta teemme, vaikuttavat monet seikat”, asiantuntija Sara Lukkarinen Motivasta selittää. Hanketta luotsaa eteenpäin Motiva yhteistyössä suunnitteluyhtiö WSP:n kanssa. Miten asuintai työpaikka-alue on kaavoitettu. ”Henkilöliikennetutkimus selvitti liikkumistapojamme vuosina 2010–11
Esimerkiksi nämä asiat vaikuttavat eri kulkutapojen houkuttelevuuteen. Miten helposti aikatauluista saa tietoja. Viisasta on myös autojen yhteiskäyttö ja esimerkiksi kimppakyydit. ”Mutta jotta se olisi myös arkielämässä houkuttelevaa, on alueiStock.. 43 suunnittelussa ja -rakentamisessa otettava monta seikkaa huomioon.” Kun liikumme päivittäin kävellen ja joukkoliikenteellä sekä pyöräillen, sillä on suorat myönteiset vaikutukset omaan terveyteemme. Vastaavasti pyöräpysäköinnin kustannus saattaa olla reilu sata euroa vuodessa. Miten rakennusten suunnittelussa on otettu huomioon erilaiset kulkutavat, ei pelkästään henkilöautojen pysäköintiä vaan myös esimerkiksi pyöräpysäköinnit. Samalla näiden kulkutapojen päästövaikutukset ympäristöön ovat pienemmät kuin autoliikenteellä ja näin arkiympäristössämme on esimerkiksi melua ja pienhiukkasia vähemmän, eli se on terveellisempi myös pidemmällä aikajaksolla tarkastellen. ”Kun kävely tai pyöräily on alusta alkaen houkuttelevaa, on helppo tehdä valinta niiden hyväksi. Henkilöautojen parkkeeraus aiheuttaa kaupunkialueilla isoja kustannuksia. ”Omin voimin tai julkisilla liikkuminen on usein terveellisintä, turvallisinta, taloudellisinta ja säästää ympäristöä”, Lukkarinen sanoo. Myös tieto loppumatkan pyöräilyn yhteydet. Terveellistä, turvallista, taloudellista ja hyväksi ympäristölle Kaikkein viisaimmin ja ympäristöä säästäen ihminen liikkuu, kun hän kulkee omin jaloin, pyöräillen tai julkisella kulkuvälineellä. Pysäköintialueen tai kadunvarren parkkiruutuun mahtuu kymmenen polkupyörää. Yhden maanalaisen autopaikan rakentaminen maksaa jopa 50 000 euroa ja sellaisen vuokraaminen satoja euroja kuukaudessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46
Myös eri toimintojen, erityisesti asumisen, lähipalvelujen ja työpaikkojen, sijoittamisella lomittain on merkittävä liikkumisen tarvetta ja sitä kautta myös pysäköintiä vähentävä vaikutus. Myös pysäkkien opastukset ja aikataulunäytöt pysäkeillä ovat tärkeitä ja sujuvoittavat matkojen tekoa”, Lukkarinen selittää.. vsk. ”Yritämme hankkeen avulla etsiä niitä kipupisteitä, jotka ovat esteenä paremmalle yhdyskuntasuunnittelulle”, Lukkarinen kertoo. Hanke on pyrkinyt nostamaan keskustelua myös siitä, millä tavoin laadukkaita ratkaisuja saadaan myös yksittäisiin kiinteistöihin. Kun viisas kulkutavan valinta on helppoa ja houkuttelevaa, kyllä mieltymyksetkin muuttuvat ja usein yllättävänkin sujuvasti/nopeasti. Tällä hetkellä on jo kiinnitetty huomiota esimerkiksi eri alueiden välisiin yhteyksiin pyöräillen, kävellen ja joukkoliikenteellä sekä paneuduttu näiden yhteyksien laatuun. ”Toki viime kädessä kulkutavan valinta on aina kiinni henkilön omista mieltymyksistä, mutta hankkeen perusajatuksena on raivata rakenteellisia esteitä, kestävämmän ja aktiivisen liikkumisen tieltä”, Lukkarinen toteaa. Pyöräpysäköintien kehittäminen, kävelyja pyöräreittien sujuvoittaminen parantavat omin toimin liikkuvien valinnanmahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Viisaan liikkumisen ratkaisut tuottavat hyötyä erityisesti koko yhteiskunnalle, joten kiinteistötasolla niiden asioiden pohtiminen ei välttämättä ole ensisijaisessa asemassa. Liikkumisen tarvetta vähentävät suorimmin etätyö ja kotiinkuljetuspalvelut. ”Tonttien yhteydet kävelyja pyöräteihin ja muuhun liikenneverkkoon, ovat tärkeitä suunnittelun kohteita. Sujuvat ja turvalliset kävely-yhteydet esimerkiksi lähipalvelujen luo sekä joukkoliikenteen pysäkeille ja raideliikenteen asemille houkuttelevat valitsemaan bussin, metron tai junan”, toteaa hankkeen ohjausryhmään kuuluva yliarkkitehti Timo Saarinen ympäristöministeriöstä. Hanke pureutuu pohtimaan, millä eri tavoin kestäviä liikkumisvalintoja voidaan tukea erityisesti matkan alkuja loppupisteissä. 44 olosuhteista ja sujuvuudesta ohjaa liikkumisvalintojamme. ”Erilaiset aulanäytöt ja hyvät opasteet julkisissa tiloissa helpottavat julkisen liikenteen valintaan. Liikennesuunnittelijalle kiinteistötason ratkaisut voivat olla vieraampi kenttä ja päinvastoin. Toki sijainnin merkitys on koettu tärkeäksi, mutta muut liikkumista tukevat toimenpiteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelussa”, Lukkarinen pohtii. ”Rakentamista suunniteltaessa ei aina ajatella liikkumisen ratkaisuja, eikä niitä aina tunnisteta myöskään markkinointija kilpailutekijäksi. Myös pyörien pysäköinnin kehittäminen ja työpaikkojen yhteydessä olevien suihkuja pukeutumistilojen suunnittelu ovat tärkeitä.” Julkisen liikenteen saavutettavuutta ja reittien ynnä aikataulujen tuntemista voidaan myös parantaa eri tavoin. Kotiinkuljetuspalveluiden edistäminenkin on mahdollista uusien rakennusten suunnittelussa. Etätyön mahdollisuuksia voitaisiin parantaa asuinrakennusten suunnittelulla. Kipupisteet on tunnistettu Henkilöautoilu on dominoinut vahvasti kaupunkien ja asuinalueiden suunnittelua jo vuosikymmeniä. Mitä on tehtävä Viisasta liikkumista edistävät toimenpiteet voidaan jakaa neljään eri luokkaan: liikkumisen tarpeen vähentäminen, ajoneuvojen pysäköintinormien muuttaminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä joukkoliikenteen edistäminen
”Yhteiskäyttöautoilu on todella kannettavaa. Nykyisessä normituksessa määritellään henkilöautoille minimiautopaikkamäärä, mutta erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla voitaisiin käyttää maksimipaikkamäärää tai sitoa sallittujen pysäköintipaikkojen määriä kestävää liikkumista edistäviin toimiin. ”Nykyisin trendinä on palveluiden tuottaminen, niin liikennesektorillakin”, Lukkarinen kertoo. Pyöräpysäköinnin parhaat toteutukset löytyvät edelleen ulkomailta. Älykkäät järjestelmät, niin sanottu Smart city, tuovat aivan uutta näkökulmaa myös hankkeen teemoihin. Yhteiskäyttöautot vähentävät pysäköintipaikkatarvetta ja niiden käyttöön voidaan kannustaa jo kaavoitusvaiheessa, kuten Porvoon pilottikohteessa on pohdittu.” Muutos on jo käynnistynyt Lukkarinen löytää paljon positiivista nykyisestä suunnitteluilmapiiristä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. ”Kuntien pysäköintinormeja ollaan uudistamassa. Jokaisen ei tarvitse omistaa omaa autoa, nykyaikaiset kännykkäsovellukset antavat paljon mahdollisuuksia kehittää autojen yhteiskäyttöä. ”Kiinteistöihin hankitaan tietoyhteyksiä laajakaistana, mietitäänkö tulevaisuudessa iStock.. Tässä suhteessa on jo tapahtunut muutosta ajattelutavoissa.” Myös autottomia pilottiasuintaloja on suunnitteilla, ja monien julkisten ja kaupallisten palveluiden pyöräpysäköinti on suunniteltu mallikelpoisesti, vaikka hyviä esimerkkejä kaivataan edelleenkin. 45 Joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien suunnittelu suhteessa rakentamiseen ja asuinsekä työpaikka-alueisiin on omiaan lisäämään halua valita julkinen palvelu yksityisautoilun sijaan. vsk. ”Toisaalta erityisesti raideliikenteeseen liittyvä liityntäpysäköinti on ensiarvoisen tärkeää vähentämään isojen kaupunkien keskustoissa henkilöautoilua.” Lukkarinen mainitsee vielä yhden asian, mikä vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia
Ehkä tulevaisuudessa uusi asukas valitsee omaan liikkumiseensa joko pyöräily-, henkilöautoilutai joukkoliikennepaketin ja tähän liittyvän mahdollisimman hyvän palvelun tai yhdistelmän kaikista näistä eri kulkumuodoista. ”On tärkeätä saada tietoa leviämään laajasti hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Turun Itäharjun alueen suunnittelussa liiku viisaasti -teema otetaan osaksi koko alueen kehittämistä, alueen brändäyksen kautta aina visiointivaiheesta liikennettä palvelevan infrastruktuurin, kuten pyöräteiden toteutukseen saakka. Pilotit pähkinänkuoressa Tampereella Tammelan stadionille aikovien kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikkumista sujuvoitetaan sekä haetaan tapoja tehostaa joukkoliikenteen käyttöä. vsk. Näistä ajatuksista lähtien on Suomesta haettu viisi sellaista pilottikohdetta, joissa on jo käynnissä tai ollaan käynnistämässä mahdollisuuksia edistää viisaasta liikkumista joko aluekehityksessä, asemaakaavoituksessa tai rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Otaniemessä on laadittu Viisaan liikkumisen kehittämisohjelma, jossa on ohjelmoitu laajasti erilaisia viisasta liikkumista edistäviä toimenpiteitä sekä määritelty toimenpiteiden toteutusaikataulu sekä vastuutahot. Tuusulassa taas Rykmentinpuiston liikekeskuksen pysäköintiä kehitetään sekä kevyttä liikennettä suosivaksi että omaa autoa käyttävälle järkeväksi. Pilotit vievät ajatuksia eteenpäin Jotta ajattelutapoihin saataisiin muutoksia, tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja myös yhdyskuntasuunnittelun eri osapuolien näkemyksien yhdistämistä. 46 millainen on se liikenteen ja liikkumisen palvelu, joka kiinteistöön ja alueelle halutaan hankkia. Silloin suunnittelijoiden ja rakennuttajien tehtäväksi jää miettiä kuinka palvelutaso saavutetaan kussakin kiinteistössä ja alueella”, Lukkarinen visioi. Porvoossa etsitään keinoja kevyen liikenteen sujuvoittamiseksi ja asukaspysäköinnin järkeistämiseksi kaavoituksen keinoin. Tähän antaa hyvän mahdollisuuden pilottikohteiden onnistuneiden ratkaisujen kokoaminen yhteen ja havainnollinen raportointi kaikkien eri toimijoiden käyttöön”, toteaa hankkeen ohjausryhmään kuuluva ylitarkastaja Seppo Serola Liikennevirastosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Talonyhtiön oma kimppakyytitai yhteiskäyttöpalvelu on jo lähes tätä päivää.
Yllättäen Isosaaren ilmatorjuntakonekivääriharjoitusten aikana ilman elohopeapitoisuudet nousivat jopa 2000 ng m -3 asti. Kaupunkija teollisuusalueiden mittauksissa tämä taso ei ylittynyt kertaakaan. Ilman elohopeapitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa, mutta Euroopan Komission elohopeatyöryhmä on ehdottanut raja-arvoa 50 ng m -3 . vsk. Ihmiset altistuvat elohopealle pääasiallisesti syömällä kalaa, ja siksi monien maiden elintarviketurvallisuusvirastot ovat antaneet kuluttajille kalan syöntisuosituksia. Kaloihin elohopea päätyy lähinnä ilmakehästä. 47 Suomessa tehty ensimmäinen laaja kartoitus ilman elohopeapitoisuuksista I lmatieteen laitos on selvittänyt ilman elohopeapitoisuutta useimmissa Suomen kaupungeissa, teollisuusalueilla ja tausta-alueilla vuoden mittaisessa kampanjassa. Myös Oulussa elohopeakennomenetelmää käyttävän kloorialkalitehtaan läheisyydessä mitattiin kohonneita pitoisuuksia. ”Suomessa korkeimmat ilmapitoisuudet, 10–15 nanogrammaa kuutiometrissä, havaittiin Äetsässä ja Kuusankoskella kemianteollisuuden tehtaiden lähistöllä, jotka ovat aiemmin toimineet kloorialkalitehtaina sekä Riihimäellä jätteenkäsittelylaitoksen vieressä”, Katriina Kyllönen kertoo. Elohopeapitoisuuksien kartoitus on tärkeää, sillä se on voimakas hermomyrkky, joka kertyy ravintoketjussa. Lähdealueanalyysin perusteella kohonneet pitoisuudet Helsingissä johtuvat pääosin Keski-Euroopan laajoilta teollisuusalueilta tulleista saastuneista ilmamassoista. Tutkimuksessa havaittiin, että ilman elohopeapitoisuustaso on hyvin vakaa ympäri Suomen ja ei aiheuta erityistä terveysriskiä kansalaisille. Korkeimpia elohopeapitoisuuksia mitattiin entisten kloorialkalitehtaiden lähistöllä sekä ammuntaharjoitusten aikana Ilman elohopeapitoisuuksia kaupungeissa ja teollisuusalueilla on tutkittu Euroopassa aiemmin hyvin vähän. Tutkimus koostui kahdesta osasta: vuoden mittaisesta kampanjasta Helsingin Isosaaressa, joka edustaa kaupunkitausta-aluetta, sekä kuukauden kampanjasta, jossa tehtiin jatkuvatoimisesti elohopeamittauksia liikkuvasta autosta käsin ympäri Suomen. Sen sijaan valtaosa kampanjan aikana mitatuista arvoista oli alle elohopean globaalin tausta-arvon 1,7 ng m -3 . Maailmanlaajuisesti merkittävin ihmisperäinen elohopean päästölähde on hiilivoimalat. Suomessakaan vastaavia mittauksia ei ole juuri tehty. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Elohopea on myrkyllinen ja pitkäikäinen saaste, jolla on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, erityisesti lapsiin ja kehittyviin sikiöihin. Liikkuvia ilmanlaatumittauksia on aiemmin suoritettu Suomessa Nuuskija-autolla, mutta tämä oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun elohopeaa mitattiin liikkuvassa laboratoriossa. Ammuntojen aikana mitatut pitoisuudet ylittivät ehdotetun raja-arvon 40-kertaisesti. ”Tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, millaisille ilman elohopeapitoisuuksille Suomen väestö altistuu jokapäiväisessä elämässään ja onko maassamme alueita, joilla väestö altistuu selvästi muita enemmän kyseiselle myrkylle”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen toteaa. Ilmatieteen laitos. On huomattavaa, että kohonneita pitoisuuksia havaittiin yksittäisissä mittauspisteissä ja ne eivät edusta koko alueen pitoisuustasoa
vsk. 48 N ykyisin vain 11 % työikäisistä henkilöistä (18–64 -vuotiaat) täyttää terveysliikuntasuosituksen mukaisen viikkoliikuntamäärän. Muina tavoitteina hankkeessa oli saada uusia henkilöitä kävelemään, pyöräilemään tai liikkumaan muulla fyysisen aktiivisuuden kulkutavalla työmatkansa sekä löytää niitä keinoja, joilla voitiin parhaiten lisätä hankkeen osallisten työmatkaliikuntaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. työmatkaliikunnasta. Toisena päätavoitteena oli saada Projektipäällikkö, DI Tapio Hartikainen Liikenneja retkeilysuunnittelu Dewinski Oy Terveyttä ja kuntoa hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden vuosittaisten sairauspoissaolojen määrä vähenemään 50 %:lla näiden aiempien vuosien sairauspoissaoloihin verrattuna. Liikettä työmatkaan! Turun kaupungin organisaation työmatkaliikunnan edistämishankkeen (2013–2014) päätavoitteena oli saada täyttymään terveysliikuntasuosituksen mukainen liikuntamäärä 60 %:lla hankkeeseen osallistuneista työntekijöistä
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. terveyskuntokartoitukset ja työmatkaliikuntaneuvonta 2. Työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteet Työmatkaliikuntaan kannustamiseksi hankkeessa käytettiin monipuolista keinovalikoimaa. Hankkeen osallisten mukaan keinoista viisi eniten työmatkaliikunta-aktiivisuuteen ja motivaatioon työmatkaliikuntaa kohtaan vaikuttanutta olivat: 1. liukuesteet 5. huomioliivit ja heijastimet sekä terveellisen ja viisaan liikkumisen infotilaisuudet (nämä toimenpiteet saivat saman arvosanan) 4. Hankkeen alussa osallisia oli 63 henkilöä ja hankkeen lopussa mukana oli kaikkiaan 52 henkilöä. 49 Osallisten valinta ja sitoutuminen työmatkaliikuntaan Hankkeeseen valittiin Turun kaupungin kaikille työntekijöille (12 000 henkilölle) huhtikuussa 2013 lähetetyn työmatkaliikkumiskyselyn perusteella 63 liikunnallisesti passiivista ja vähän aktiivista henkilöä, joiden pääasiallinen kulkumuoto töihin ennen hanketta ei ollut kävely tai pyöräily ja joilla oli mahdollisuus lisätä viikoittaista liikuntamääräänsä työmatkaliikunnan kautta. vsk. työmatkaliikuntakertojen seuranta KKI-kuntokortilla 3. Hankkeen keskeyttämisprosentti oli 17,5 %, mikä kertoo osallisten hyvästä sitoutumisesta hankkeeseen. Osalliset valittiin kaikkiaan 467 osallistumishalukkuutensa ilmoittaneista henkilöistä, mikä vastasi 31 % kaikista vastanneista 1497 henkilöistä. työmatkaliikuntakilpailut
Yhden sairauspoissaolopäivän laskennalliset kustannukset ovat noin 350 euroa/pv. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Hankkeessa ei tilastoitu erikseen miesten ja naisten vyötärönympäryksen muutosta, koska miesten otoskoko oli liian pieni tulosten merkitsevyyden kannalta. Osallisten painoindeksi laski hankkeen aikana keskimäärin 27,3 -> 26,4. Tuloksista näkyy lisäksi mm., että Liikettä työmatkaan! hanke lisäsi osallisten viikoittaista liikuntamäärää vähintään: • 15–30 minuutilla noin 85,7 %:lla • 30–60 minuutilla noin 57,1 %:lla • 60–90 minuutilla noin 42,8 %:lla osallisista. Normaalipainoisen henkilön painoindeksi on 18,5–24,9. Hankkeen osallisten sairauspoissaolot vähenivät keskimäärin 26 %:lla (8,91 -> 6,6 pv/ vuosi, eli 2,31 päivää), eli keskimäärin noin 810 euroa/osallistuja/vuosi. vsk. Osallisten maksimaalinen hapenottokyky kasvoi hankkeen aikana keskimäärin 29,85 -> 35,24 ml/kg/min ja tästä tuloksesta johdettu osallisten kuntoluokka (arvoasteikolla 1–7) keskimäärin 3,91 -> 5,21. Osallisten työkyky kasvoi hankkeen aikana keskimäärin 7,5 -> 8,3 (0 = täysin työkyvytön ja 10 = työkyky parhaimmillaan). 50 Tulokset Työmatkaliikunnan toimenpiteiden panokset olivat tässä hankkeessa noin 150 euroa/ vuosi/osallistuja, mikä vastaa keskimäärin noin yhden autopaikan pysäköintikustannuksia kuukaudessa Turun kaupungin keskusta-alueella. Osallisten vyötärönympärys laski hankkeen aikana keskimäärin 95,1 -> 89,3 cm. Hankkeen osallisten terveysliikuntasuosituksen mukainen viikkoliikuntamäärä täyttyi hankkeen lopullisten tulosten mukaan 41,4 %:lla osallisista. Naisilla vyötärönympäryksen tavoitearvo on <80 cm ja miehillä <94 cm. Suurimmalla osalla osallisista (81,8 %). Myös osallisten psyykkiset voimavarat (kyky nauttia tavallisista päivittäisistä toimista, toimeliaisuus ja vireys sekä toiverikkaus tulevaisuuden suhteen) kasvoivat hieman hankkeen aikana
Työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden suurimpina etuina ovat niiden nopea käyttöönotto, edullisuus sekä siitä saatavat laaja-alaiset hyödyt. Lisätietoa työmatkaliikunnan edistämisestä saa allekirjoittaneen kautta. Kävelijät ja pyöräilijät kokivat kulkumuodonvalintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi: • terveysja arkiliikuntanäkökulman • työmatkan lyhyyden • ympäristöystävällisyyden sekä • kulkumuodon edullisuuden Auton tai joukkoliikenteen käyttäjät perustelivat valintaansa: • matkan pituudella • mukavuudenhalulla sekä • oman auton tarpeellisuudella ennen tai jälkeen työpäivän Hankkeen tulosten ja myönteisten kokemusten perusteella voidaan työmatkaliikunnan edistämistyö katsoa erittäin kannattavaksi ja suotavaksi toiminnaksi edistää organisaation työntekijöiden terveyttä, kuntoa, työkykyä sekä terveellisiä ja liikunnallisia elämäntapoja. vsk. Myös terveydelliset näkökohdat nousivat tutkimuksessa korkealle. 51 hanke oli lisännyt myös vapaa-ajan liikuntaa. Vastaavanlainen hanke on mahdollista toteuttaa missä tahansa organisaatiossa Liikettä työmatkaan! hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella. Oma näkemykseni työmatkaliikunnasta: ”Työmatkaliikunta on osa terveellistä ja kestävää liikennettä,jossa yhdistyvät liikenne-, liikuntaja terveyssektorien tavoitteet kestävästä liikenteestä, arkija hyötyliikunnasta sekä yksilön omasta terveydentilasta ja kunnosta huolehtimisesta.”. Myöskään 97 %:lla osallisista hanke ei ollut vähentänyt vapaa-ajan liikunnan määrää Työmatkaliikkumiskysely 2013 Turun kaupungin liikkumiskyselyn 2013 mukaan työmatkan kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä merkittävimpinä pidettiin helppoutta, työmatkaan kuluvaa aikaa sekä liikuntamahdollisuutta työpaikalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Vapaa-ajan liikunta oli lisääntynyt vähintään 30–60 minuuttia 75,8 %:lla osallisista
Uudistettu ISO 14001 noudattaa samaa yhteistä rakennetta sekä samoja avaintermejä ja määritelmiä kuin joukko muita kansainvälisiä johtamisen standardeja kuten 23.9. julkaistava laadunhallinnan ISO 9001:2015 ja valmisteilla oleva työterveyden ja -turvallisuuden standardi ISO 45001. Standardia voidaan soveltaa minkä tahansa tyyppisessä ja kokoisessa organisaatiossa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Uudet vaatimukset koskevat toimintaympäristön analysointia, sidosryhmien tarpeiden ja odotusten kartoitusta, riskien hallintaa ja mahdollisuuksien tunnistamista. • Johtajuus:Organisaationjohdonvastuitajasitoutumistakorostetaan.Johdonvastuullaovatmm.ympäristötavoitteet ja niiden yhdenmukaisuus organisaation strategian kanssa sekä ympäristöjärjestelmän tuloksellisuus. Ympäristöjärjestelmästandardin uudistus vastaa standardin käyttäjäkunnan tarpeisiin, kasvaviin ympäristöhaasteisiin ja yhteiskunnallisiin odotuksiin. Suomessa ympäristöjärjestelmien standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä toimii SFS:n komitea TK 113 Ympäristöasioiden hallinta. Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: • Strateginensuunnittelu:Ympäristöasiatonsisällytettäväosaksiorganisaationstrategisensuunnittelun prosesseja. Uudistus nostaa ympäristöasiat vahvemmin johdon agendalle ja edellyttää ympäristöasioiden sisällyttämistä strategioihin. Tämä helpottaa standardien rinnakkaista käyttöä ja vaatimusten sisällyttämistä organisaation johtamisjärjestelmään ja liiketoimintaan. 52 Ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001 uudistui – riskilähtöinen ajattelutapa korostuu K ansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut 15. ISO 14001 on yksi käytetyimmistä ISO-standardeista ja maailman tunnetuin viitekehys ympäristöjärjestelmälle. syyskuuta uudistetun version ympäristöjärjestelmästandardista ISO 14001. Standardin perusperiaatteet – kuten ympäristöjärjestelmän rakenteen perustana oleva PDCA-malli (plan, do, check, act) – säilyvät. resurssien kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja biodiversiteetin suojelu. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ympäristöjärjestelmässään organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelun tason parantamiseen, organisaatiota sitovien ympäristövelvoitteiden täyttämiseen ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Standardi korostaa riskilähtöistä ajattelutapaa, johon kuuluu riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Organisaation sitoumuksiin voivat sisältyä mm. Standardin uudistamisesta on vastannut ISOn tekninen komitea TC 207/SC 1, jonka työhön osallistuu asiantuntijoita 70 maasta. ISO 14001:2015 on vahvistettu eurooppalaiseksi standardiksi. SFS ry Ympäristöasiat osaksi strategiaa ISO 14001 pähkinänkuoressa. SFS vahvistaa uuden ISO 14001 -standardin kansallisesti tunnuksella SFS-EN ISO 14001 ja julkaisee sen suomennoksen marraskuussa 2015. ISO 14001 tuo kokonaisvaltaisen lähestymistavan ympäristöasioiden hallintaan. • Ympäristönsuojelu:Jatkuvaaparantamistakoskienpainopistesiirtyyympäristöjärjestelmänparantamisesta ympäristönsuojelun tason parantamiseen. • Elinkaariajattelu:Ympäristönäkökohtienhallinnassaorganisaationonlaajennettavanäkökulmaatuotteen tai palvelun elinkaareen. Tämä ei edellytä elinkaariarvioinnin tekoa. vsk. • Ulkoistetutprosessit:Ulkoistettujentoimintojenmerkittäviäympäristönäkökohtiatuleeohjatatainiihin tulee vaikuttaa sopivin hallintakeinoin • Viestintä:Organisaationonluotavaprosessitsisäisellejaulkoiselleviestinnälle.Informaationluotettavuus on varmistettava
Veden kirkkaus oli keskeinen tekijä, joka vaikutti järven lämpökerrostumiseen. Kasvihuonekaasut vapautuvat lopulta ilmakehään ohuen pintakerroksen läpi. Helsingin yliopisto Ylikyllästyneet järvet ovat kasvihuonekaasujen lähteitä Kasvihuonekaasut vapautuvat järvistä nopeammin kuin on luultu Veden kirkkauden vaikutusta tutkittava lisää. ”Koska valtaosa maailman järvistä sijaitsee pohjoisilla leveysasteilla, tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta myös globaalisti. ”Jatkossa tulisi tutkia, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa järvien sameuteen, kun sadanta ja siitä aiheutuva valunta ja ulkoinen kuormitus muuttuu”, Heiskanen sanoo. Järvistä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä riippuu valuma-alueen, järven ja ilmakehän välillä tapahtuvista prosesseista. Järvet ovat tyypillisesti ylikyllästyneitä suhteessa ilmakehän hiilidioksidija metaanipitoisuuteen. Järvien biogeokemian parempi ymmärtäminen tarkentaa kasvihuonekaasujen vuoarvioita järvistä eri alueilla sekä järvien roolia ilmastonmuutoksessa”, Kuivajärvellä Hyytiälässä työtä tehnyt limnologi Jouni Heiskanen sanoo. Järvillä EC-tekniikan käyttö on kuitenkin uutta, minkä vuoksi yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä ei vielä ole. Lämpökerrostumisen vuoksi vain veden pintakerros on hyvin sekoittunutta, jolloin kasvihuonekaasuja pääsee kertymään alusveteen. Lisäksi eloperäinen aines käsitellään järvessä, jolloin kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Jos alusvesi on hapetonta, hajotettaessa tuotetaan myös metaania. 53 Väitös: Järvillä on iso merkitys ilmastonmuutoksessa J ouni Heiskasen väitöskirjan mukaan järvillä on suurempi rooli ilmastonmuutoksessa kuin aiemmin on luultu. Vaikka maapallon pinta-alasta vain 2 prosenttia on järviä, nykyisten arvioiden mukaan järvistä vapautuu noin 10 prosenttia siitä hiilestä, jonka maaekosysteemit vuosittain sitovat. Näiden vuoksi järvet sekä edistävät ilmastonmuutosta että reagoivat siihen esimerkiksi sadannan muuttuessa. Valuma-alueelta tuleva orgaaninen aines määrittää suurelta osin veden sameuden ja värin, jotka tuulen ja lämpövuon ohella vaikuttavat keskeisesti lämpötilan harppauskerroksen eli termokliinin muodostumiseen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin veden kirkkauden vaikutuksia vesipatsaan fysiikkaan ja vesi-ilmakehärajapinnan prosesseihin, mikä mahdollistaa tarkemmat tulevaisuuden ennusteet järvistä vapautuvista kasvihuonekaasuista. Syksyllä järvi viilenee nopeammin ja jääpeitteen tulo aikaistuu. Järven eliöstö hajottaa orgaanisen aineksen tuottaen hiilidioksidia, kun happea on saatavilla. Kaasuvoita arvioitaessa on tärkeää tietää, kuinka nopeasti kaasut liikkuvat järven ja ilmakehän välillä. Jouni Heiskasen väitöstyön tavoite olikin tarkastella globaaleja arvioita järvistä vapautuvista kasvihuonekaasuista pureutumalla eri kaasunvaihdon nopeuden parametrisaatioihin. Tällöin järvet ovat kasvihuonekaasujen lähteitä. Veden väri vaikuttaa koko järveen, niin lämpökerrostumiseen kuin jääpeitteen kestoon. Eddy kovarianssi -tekniikalla (EC) tehdyt suorat vuomittaukset mahdollistavat kaasunvaihdon nopeuden tarkan arvioinnin. Jos järven vesi muuttuu tummemmaksi, päällysvesi lämpenee voimakkaammin, mutta termokliini on lähempänä pintaa. Näillä tekijöillä on vaikutusta järven eliöstöön ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tästä seuraa suomalaisille järville tyypillinen veden ruskea väri. vsk. Sadevesi kuljettaa eloperäistä ainesta maalta vesistöihin. Tarkat mittaukset paljastavat, että kaasunvaihto on yli kaksi kertaa nopeampaa kuin yleisesti käytössä olevilla malleilla on arvioitu
Tavoitteena oli vertailla, miten tuulivoiValtteri Hongisto*, Maija Suokas*, Johanna Varjo*, Veli-Matti Yli-Kätkä** * Työterveyslaitos ** Ramboll Finland Oy Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella. Tutkittua faktatietoa on valitettavan vähän. vsk. Ministeriöt alkoivat vuonna 2013 valmistella valtioneuvoston asetusta tuulivoimalamelun ohjearvoiksi ja työ on vastikään saatu valmiiksi [1]. Samalla heräsi tarve toteuttaa tutkimusta melun häiritsevyydestä myös Suomessa. Unihäiriöitä alueilta raportoitiin kaiken kaikkiaan varsin vähän. Melun koki melko tai erittäin häiritseväksi sisätiloissa 5 % vastaajista, jotka altistuvat äänitasolle 37,5–40,0 dB. Tausta ja tavoite Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä koskeva keskustelu on lisääntynyt viime aikoina. Tutkimukseen pyydettiin vastauksia kotitalouksista, jotka sijaitsivat alle 2 km päässä voimalasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Vastaajien kokonaismäärä alueilta A ja B oli noin 150. Melusta on tullut valituksia kunnille ja tuulivoimaoperaattoreille ja mediassa on runsaasti aihetta koskevia artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Valmisteluvaiheessa laadittiin kirjallisuustutkimus tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista [2]. Äänitason lisäksi häiritsevyyden kanssa olivat yhteydessä erilaiset asenteet, luottamus virkamiehiin ja toimijoihin sekä yksilöllinen meluherkkyys. Aineistoa on tarkoitus kasvattaa ainakin yhdellä tuulivoima-alueella, jotta syntyisi varmempi käsitys siitä, mitkä tekijät selittävät melun häiritsevyyttä. Valtioneuvoston 30.8.2015 asettama äänitason ohjearvo 40 dB yöajalle [1] näyttäisi tämän aineiston valossa perustellulta. 54 Tiivistelmä Tavoitteena oli vertailla, miten tuulivoimalamelu koettiin kahden suomalaisen tuulivoima-alueen A ja B lähiympäristössä asuvien parissa. Yksittäistä syytä eroon ei voitu osoittaa mutta alueella A myös asenteet tuulivoimaa, tuulivoima-alueen toimijoita sekä kunnan virkamiehiä kohtaan olivat negatiivisempia. Melu koettiin alueella A selvästi häiritsevämmäksi kuin alueella B
Noin kolmannes vastasi paperikyselyyn tai puhelimitse tehtyyn haastatteluun. Toisella alueella on myös toteutettu mittauksia kyseisissä tuuliolosuhteissa. Kyselytutkimus toteutettiin pääasiassa asukkaiden luona tehdyin haastatteluin. Haastattelujen yhteydessä tiedusteltiin, edustaako vastaus koko talouden mielipidettä ja yleensä näin oli. Aineistot ja menetelmät Tutkimuskohteiksi valittiin kaksi tuulivoima-aluetta A ja B (Taulukko 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tulokset Asenteet tuulivoimaa kohtaan ja voimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan olivat kielteisempiä alueella A (Kuvat 1–2). ”Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on mielestäni…”. Taulukko 1. Tutkimusta varten mallinnettiin pihamaalle A-painotetut keskiäänitasot L Aeq nykyohjeiden mukaisesti hyödyntäen voimaloiden enimmäismelupäästöarvoja [3]. Kummallakin alueella huomioitiin taloudet, jotka sijaitsivat alle 2 km päässä tuulivoimalasta. Mukana oli sekä ympärivuorokautiseen että vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja talouksia. Tietoja tuulivoima-alueista A ja B. Joka taloudesta vastaukset pyydettiin yhdeltä asukkaalta. Kaikkiin kysymyksiin ei aina saatu vastausta, joten vastaajamäärä vaihtelee hieman kysymysten välillä. Eri tuulivoima-alueilta saatuja vastauksia vertailtiin toisiinsa Mann-Whitneyn U testillä. vsk. Kuva 1. Asenne maisemavaikutuksia kohtaan alueilla A ja B (p<0.01). Alueen A vastaajista tuulivoimalan näki asunnostaan 55 % vastaajista, kun alueella B luku oli 69 %. 55 malamelu koettiin kahden suomalaisen tuulivoima-alueen A ja B lähiympäristössä asuvien parissa. Tilastollisesti merkitsevän eron kriteerinä oli p<0.05. Pihamaalta voimalan näki alueen A vastaajista 81 %, kun alueella B luku oli 71 %. Asenne tuulivoimaa kohtaan alueilla A ja B (p<0.001). Lisäksi määritettiin Spearmanin korrelaatiokerroin r S melun häiritsevyyden ja useiden muuttujien välillä. Mallinnetut arvot pitivät mittausepävarmuuden rajoissa paikkansa. ”Mitä mieltä olet tuulivoimalla tuotetusta sähköstä energiamuotona?” Kuva 2. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin arvoa p<0.01
Alueella A vastaajat sijoittuivat meluisammille alueille kuin alueella B (p<0.001, Kuva 7). ”Onko tuulivoimaloista yöllä kuuluva ääni herättänyt tai valvottanut sinua?”. Alueella A oltiin myös huolestuneempia tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista kuin alueella B (Kuva 6). Alueen A vastaajista 18 % (N=60) koki melun häiritsevän sisätiloissa melko paljon tai erittäin paljon, kun alueella B vastaava luku oli 1 % (N=87). Alueella A 9 % (N=53) vastaajista raportoi melun haittaavan unta muutaman kerran viikossa tai useammin, kun alueella B vastaava luku oli % (N=69). Melu häiritsi merkitsevästi enemmän alueen A asukkaita (Kuva 4). ”Kuinka häiritsevänä koet tuulivoimaloiden äänet sisällä asunnossa.” Kuva 5. Alueet erosivat myös sen suhteen, miten tuulivoimaloiden melun koettiin vaikuttavan uneen (Kuva 5). Tätä tukee kuvan 4 tulos, jonka mukaan tuulivoimalan ääni kuultiin (värit sinisestä punaiseen) paremmin alueella A kuin alueella B. Äänitason ja häiritsevyyden välisen relaation määrittämiseksi alueiden A ja B aineistot yhdistettiin, jotta vastaajamäärät eri äänitasovyöhykkeillä olisivat suurempia ja tulokset luotettavampia. Melun vaikutus uneen (p<0.001) alueilla A ja B. vsk. Melun koki häiritseväksi (%A) tai erittäin häiritseväksi (%HA) sisätiloissa 5 % vastaajista, jotka altistuvat äänitasolle 37,5–40,0 dB. Häiritsevyyttä kokevien osuus oli kaikilla kuvan 8 äänitasovyöhykkeillä pienempi alueella B kuin alueella A. Äänitasolla tarkoitetaan tässä pihamaalle mallinnettua A-painotettua keskiäänitasoa. Häiritsevyysaste pysyy hyvin samalla Kuva 3. Yhteisaineiston pohjalta määritettiin käyrä, joka kuvaa tuulivoimalamelun häiritsevyyttä sisätiloissa eri äänitasovyöhykkeillä (Kuva 8). Melun häiritsevyys sisällä (p<0.001) alueilla A ja B. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Luottamus virkamiehiin (p<0.001) ja toimijoihin (p<0.001) alueilla A ja B. Luottamus oli alhaisempi alueella A. Alueella A 20 % koki tuulivoimaloista olevan jotain hyötyä omalle kyläyhteisölle, kun alueella B luku oli 40 %. ”Uskotko, että virkamiehet tai toimijat ovat tehneet riittävästi mahdollisten haittojen torjumiseksi?” Kuva 4. 56 Alueiden välillä havaittiin ero luottamuksessa kunnan virkamiehiin ja toimijoihin tuulivoimala-aluetta koskevissa asioissa (Kuva 3). Yhdistetyssä aineistossa luku oli 4 %
Kuva 6. n.s. Sisätiloissa koetun melun häiritsevyyden yhteys äänitasoon, etäisyyteen sekä ei-akustisiin taustamuuttujiin alueiden A ja B yhdistelmässä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. ”Oletko huolestunut tuulivoimaloiden äänien mahdollisista vaikutuksista terveyteesi?” Kuva 7. Suuri korrelaatiokertoimen r S arvo kertoo voimakkaasta yhteydestä, jos samanaikaisesti p-arvo on pieni. Käyrä %A kertoo vastaajien osuuden, joita tuulivoimalamelu häiritsi melko paljon tai erittäin paljon. Käyrä %HA kertoo vastaajien osuuden, joita tuulivoimalamelu häiritsi erittäin paljon. Vastaajien jakautuminen eri desibelivyöhykkeille alueilla A ja B sekä näiden yhdistelmässä (A+B). Vastaajamäärä kategoriassa 40,0–42,5 dB oli kuitenkin vain kymmenen ja vastausten jakauma epätasainen, joten kyseisen äänitasovyöhykkeen tulos ei ole yhtä luotettava, kuin pienemmillä äänitasovyöhykkeillä. Kun äänitaso kasvaa yli 40 dB:n, häiritsevyyttä kokevien osuus näyttäisi kasvavan yli 10 %:n. Sisätiloissa raportoidun melun häiritsevyyden yhteys erilaisiin muuttujiin. Äänitasovyöhykkeelle 42,5–45,0 dB sijoittui vain neljä vastaajaa, minkä vuoksi kuvassa 8 ei esitetä tätä vyöhykettä koskevaa tulosta lainkaan. 57 tasolla, kun äänitaso on välillä 32,5–40,0 dB. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Huoli tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista alueilla A ja B (p=0.005). Kuva 8. vsk. Pihamaalle mallinnetun A-painotetun keskiäänitason ja sisätiloissa raportoidun häiritsevyyden yhteys alueiden A ja B yhdistelmässä. Ei tilastollisesti merkitsevä yhteys, p>0.01 * Tilastollisesti merkitsevä yhteys, p<0.01 ** Tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys, p<0.001
Tutkimuksemme ei keskittynyt suoriin terveysvaikutuksiin mutta tiedustelimme kuitenkin asukkaiden huolia mahdollisista terveysvaikutuksista. Tätä ei kuitenkaan voida pitää ainoana selittäjänä alueiden melun häiritsevyyseroille koska valtaosa vastaajista sijoittui äänitasovyöhykkeille 32,5–37,5 dB kummallakin alueella. Erääksi syyksi korkeampaan melun häiritsevyyteen alueella A voisi ehdottaa sitä, että vastaajat sijoittuivat keskimäärin korkeammille äänitasovyöhykkeille kuin alueella B. Sen sijaan tuulivoima-alue B sijoitettiin kuntaan, jossa asukkaat saattoivat kokea muutoksen parantavan kunnan elinvoimaisuutta ja tuovan alueelle työtä ja tuloja. Tiedeyhteisö on harvinaisen yksimielinen siitä, että tuulivoimalamelulla ei ole havaittu suoria terveysvaikutuksia äänitasoilla alle 45 dB [2]. Maankäytön historia, asukkaiden kokemus rakennusprosessin hoitamisesta ja asukkaiden kokemat hyödyt kyläyhteisölle voivat selittää sitä, miksi luottamus virkamiehiin ja toimijoihin oli alueella B korkeammalla tasolla. Viisi prosenttia äänitasovyöhykkeellä 37,5–40,0 dB asuvista koki Taulukkoon valituista muuttujista ikä ja voimalan näkyminen eivät ole yhteydessä koettuun häiritsevyyteen. Melun häiritsevyys ja koetut univaikutukset olivat suurempia, luottamus virkamiehiin ja toimijoihin oli alhaisempi ja asenteet tuulivoimaa sekä voimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan olivat negatiivisempia alueella A. 58 Ulkomaisten tutkimusten mukaan voimaloiden ääntä luonnehditaan kuitenkin hyvin samanlaisin attribuutein. Alueella A raportoitiin melun häiritsevyyttä aluetta B enemmän myös näillä vyöhykkeillä. Tuulivoima-alueen rakentaminen oli jatkoa tälle osin ei-toivotulle kehitykselle. Koko aineistoa tarkastellen melun häiritsevyys sisätiloissa on suurempi, jos • äänitaso ulkona on suurempi; • etäisyys voimaloihin on pienempi; • asenne tuulivoimaa kohtaan oli kielteisempi; • asenne maisemavaikutuksia kohtaan oli kielteisempi; • luottamus virkamiehiin ja/tai toimijoihin oli kielteinen; • henkilö koki huolta tuulivoimamelun terveysvaikutuksista. Voimala-alueiden äänenlaatu voi myös poiketa toisistaan. On hyvä huomata, että korrelaatiotarkastelu ei-akustisten taustamuuttujien kohdalla (taulukon 2 rivit 4–10) ei kerro vaikutusten suuntaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Melun häiritsevyyden riippuvuus äänitasosta (kuva 8) asettuu linjaan viimeisimpien kansainvälisten tulosten kanssa [2, Kuva 4.13]. Sitä tässä tutkimuksessa ei selvitetty mittauksin.. yksilöiden kohdalla. vsk. Alueella A oli tapahtunut jo useita vuosia erilaisia muutoksia, joihin osa asukkaista oli suhtautunut negatiivisesti. Muiden muuttujien kohdalla havaitaan jonkinasteinen yhteys. Alueella A raportoitiin enemmän huolia tuulivoimalamelun vaikutuksesta terveyteen, mikä voi johtaa nocebo-ilmiöön [4], jonka mukaan kielteiset odotukset ja uskomukset tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista voivat tuottaa tai lisätä oirekokemuksia. Ilmiö voi myös tapahtua päinvastoin: asukas häiriintyy melusta ja alkaa etsiä tietoa melun terveysvaikutuksista ja tätä kautta voi huolestua terveydestään enemmän. Tämä voi näkyä myös melun häiritsevyyden ja univaikeuksien kasvuna ko. Pohdinta Alueilla A ja B tuulivoimalat koettiin hyvin eri tavoin lähes kaikilla tässä esitetyillä mittareilla. Tässä valossa on epätodennäköistä, että voimalaäänet olisivat alueella B jotenkin miellyttävämpiä kuin alueella A
Suomen Lääkärilehti 19/2013 1404-5. 5. Ympäristö ja Terveys-lehti. http://www. Valtioneuvoston asetus 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista, Suomen säädöskokoelma, 31.8.2015, Helsinki. Tuoreen valtioneuvoston asetuksen 30.8.2015 mukainen ulkoäänitason ohjearvo 40 dB yöajalle [1] näyttäisi tämän aineiston valossa perustellulta, kun huomioidaan se, että yleensä tuulivoimaloiden melusta häiriinnytään yleensä eniten iltaja yöaikaan, kun muu ympäristömelu vaimenee. 53. OH 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014, Rakennettu ympäristö s. Viitteet 1. ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/ OH_22014_Tuulivoimaloiden_melun_ mallinta(28436) 4. http://www.edilex.fi/ saadoskokoelma/20150545.pdf Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.. Sosiaalija terveysministeriön asetus 545-2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 59 melun melko tai erittäin häiritseväksi. Tarkoitus on vielä kerätä kokemuksia ainakin yhdeltä tuulivoima-alueelta, jotta vastaajamäärät eri äänitasovyöhykkeillä kasvaisivat. http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20151107 2. vsk. Jatkotutkimukset Tämä tutkimus koski kahta tuulivoimaaluetta, joten tuloksia ei voida yleistää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ympäristöministeriö. Hongisto V, Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset, 64 s., Työterveyslaitos, Helsinki, Lokakuu 2014. ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/tuulivoimalamelun_terveysvaikutukset.aspx 3. http://www. Salminen E, Ympäristöyliherkkyys – taistelua tuulimyllyjä vastaan. Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys. STM:n asumisterveysasetuksen ohjearvot sisämelutasoille [5] täydentävät valtioneuvoston asetusta silloin, kun 40 dB ulkomelun ohjearvo ei riitä suojaamaan asukkaita melulta sisätiloissa esimerkiksi puutteellisen äänieristyksen tai melun poikkeuksellisen luonteen vuoksi. Tarkoituksena on julkaista tulokset tämän jälkeen kansainvälisesti
Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän 60 Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. vsk.. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 60 8.45 Aamukahvi 9.15 Asumisympäristöön uusia säädöksiä, avaussanat Johtaja Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö STM 9.30 Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys ja hyväksyminen vastuunjako, kiellot ja määräykset kotirauha maksut Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 10.15 Tauko 10.30 Asumisterveysasetus – keskeinen sisältö asetuksen soveltaminen toimenpideraja ja sen käyttö mittausepävarmuus fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 11.15 Asumisterveysasetuksen soveltamisopas – Valvira Ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Valvira 12.00 Keskustelu 12.15 Lounas 13.00 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset – koulutus ja pätevyyden toteaminen – ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä koskevat menettelyt Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 13.30 Melu sisätiloissa – toimenpideraja ja mittaukset Kari Pesonen, Kari Pesonen Oy 14.00 Kahvi 14.20 Mikrobimittausmenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta Yksikön päällikkö Anne Hyvärinen, THL 15.00 Rakennusvalvonnan ja terveydensuojelun yhteistyö vs. ympäristöterveysjohtaja Lari Hölttä, Tervon kunta 15.30 Keskustelua 16.00 Päivän päätös 27.10.2015 Hotelli Scandic, Oulu 29.10.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikpoli-sali, Mikkeli Asumisterveysasetuskoulutus Koulutuksen hinta 150 e (+ alv 24 %). vsk. Ilmoittautumiset 21.10.2015 mennessä: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Paikkoja rajoitetusti
HELSINKI, ?. Kehitämme kursseja jatkuvasti. Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa Laivatarkastuskoulutus Turku-Maarianhamina-Turku Koulutus toteutetaan laivalla ja Alandiahotellissa Maarianhaminassa Koulutuksen sisältö: Tutustutaan STM/Valviran ohjeisiin ja käydään läpi WHO:n kansainvälinen laivatarkastusohje. Paluumatkalla on laivatarkastusharjoitus ja harjoituksen purku. ??. Kouluttajamme ovat alojensa parhaita asiantuntijoita, jotka kouluttavat käytännönläheisesti. Käydään läpi keskeiset menettelytavat sekä lomakkeiden ja raporttien täyttö teoriassa ja käytännössä. 61 KAARNATIE ?, ????. ?. 20.–21.1.2016 Alustava ohjelma löytyy osoitteesta www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Tarkemmat tiedot päivitetään sivuillemme syksyn aikana.. Lue lisää www.ael.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. KOULUTTAUDU SERTIFIOIDUKSI YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTAJAKSI AEL:ssä Koulutamme sertifioituja ympäristönäytteenottajia ?. vuoden kokemuksella. vsk
Esimerkiksi samaan aikaan toivotaan yhtäältä yksityiskohtaista tietoa vaikutuksista ja toisaalta kansantajuista suppeaa raporttia, joka sisältää kaiken olennaisen. ympäristövaikutusten arviointeihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Niiden tulisi myös tukea ympäristön kannalta parempien ja kestävämpien ratkaisujen löytämistä. vsk. Euroopan unionin Life+ -rahasto, ympäristöministeriö, maaja Sanna Vienonen IMPERIA-hankkeen sihteeri Suomen ympäristökeskus Hyviä käytäntöjä ja menetelmiä Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointeihin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat korkealla ja osin ristiriitaisia. Kolmivuotisessa IMPERIA-hankkeessa ”Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa” (EU LIFE 11 ENV/FI/905) on selvitetty ja pyritty vastaamaan monissa eri yhteyksissä esitettyihin YVA-menettelyn kehittämishaasteisiin. 62 Y mpäristövaikutusten arviointien tulisi olla laadukkaita, kattavia ja vuorovaikutteisia, mutta samalla myös keskeisimpiä ympäristöriskejä tunnistavia sekä kestoltaan ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Kolmivuotisessa IMPERIAhankkeessa on selvitetty hyviä käytäntöjä, kehitetty työkaluja ja laadittu ohjeistoja YVA-menettelyiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston Thule-instituutin, Ramboll Finland Oy:n ja Sito Oy:n kanssa
IMPERIAssa keskeisinä aihepiireinä ovat olleet sidosryhmäosallistuminen, järjestelmällisten menetelmien, kuten monitavoitearvioinnin, hyödyntämismahdollisuuksien demonstrointi sekä arviointien kustannustehokkuus ja havainnollisuus. vsk. 63 metsätalousministeriö sekä partnerit ovat rahoittaneet hanketta. Useat hankkeessa kehitetyt, arviointeja tukevat malliesimerkit, ohjeistot ja työkalut tähtäävät arvioinnin järjestelmällisyyteen, ymmärrettävyyteen sekä siten YVAn laadun ja käytettävyyden paranemiseen. varhaisen osallistumisen merkitystä sekä vaikutusten ja vaihtoehtojen merkittävyyden havainnollista ja yhdenmukaista arviointia ja kuvausta. Huomiota varhaiseen osallistumiseen IMPERIAn tuloksissa painotetaan mm. Näillä pyritään siihen, että kaikki olennaiset vaikutukset tulevat tunnistetuiksi ja arvioiduiksi riittävän perusteellisesti. Selvityksiä tulisi painottaakin olennaisiin vaikutuksiin, mikä voi tuoda kustannussäästöjä, kun ei-olennaisiksi arvioitujen vaikutusten selvittäminen tehdään kevyemmin. Hankkeessa on selvitetty hyviä käytäntöjä sekä kehitetty menettelytapoja ja työkaluja, jotka soveltuvat olennaisten ympäristövaikutusten tunnistamiseen jo YVAn varhaisessa vaiheessa ja esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyssä. Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki. IMPERIAn tuloksia on testattu erityyppisissä hankkeissa, kuten tuulivoimapuiston YVAssa sekä Suomen ja Viron välisen Balticconnector -maakaasuputken YVAssa. Eero Saarela.. YVA-konsultin asiantuntijaryhmän lisäksi niin kutsuttu yhteistyöryhmä nähtiin hyväksi foorumiksi parantaa osallistumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46
Ryhmällä ei ole yleensä päätösvaltaa, mutta se voi tuoda esille taustaryhmiensä näkemyksiä ja välittää niille tietoa suunnitelmista. Päätekijät jaetaan vielä osatekijöihin, joiden avulla muodostetaan arvio tarkasteltavan vaikutuksen merkittävyydestä. Ohjeistusta on niukasti saatavilla, minkä seurauksena käytännöt ja jopa käsitteiden määrittelyt ovat kirjavia. Nämä ovat edellytyksiä yhteisymmärryksen löytämiselle etenkin hankkeissa, joihin liittyy intressiristiriitoja. Yhteistyöryhmään kutsutaan hankkeen keskeisten sidosryhmien edustajia, ja se kokoontuu useita kertoja hankkeen aikana. Esimerkiksi liikennehankkeissa on oma ohjeistuksensa ympäristövaikutusten arvioinnille ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnille. Näin muodostetun arviointikehikon käyttöä tukemaan on laadittu ohje, jossa on esimerkkejä vaikutusten merkittävyyden arvioinnin luokitteluasteikoista yli 40 vaikutusluokalle ja -tyypille. Selostusvaiheessa tavoitteena on tuoda sidosryhmien näkökannat osaksi asiantuntijoiden tekemää vaikutusten arviointia sekä vaikutusten merkittävyyden arvioinnin perusteluja. vsk. Ohjelmavaiheessa yhteistyöryhmä kommentoi vaikutusarvioinnin kohdentamista ja painotuksia. Lähestymistapa perustuu kohteen herkkyyteen ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuteen. Näissä ei ole kuitenkaan selkeitä ohjeita merkittävyyden arvioinnille. 64 Menettelyllä on monia etuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Merkittävyyden arviointia on pidetty yhtenä kehittämiskohteena niin suomalaisten asiantuntijoiden keskuudessa kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa. YVA-direktiivin muutosten (2014/52/EU) myötä yhteysviranomaisten tehtävät tulevat lisääntymään mm. siten, että heidän on tehtävä perusteltu päätelmä hankkeiden merkittävistä ympäristövaikutuksista. Arviointiraportin lukijan on vaikea seurata arvioinnin päättelyn logiikkaa, ellei kokonaisarviointia tehdä selkeästi perustellen. Työkalu merkittävyysarviointien havainnollistamisen tueksi Arviointikehikon käytännön soveltamis” Selvityksiä tulisi painottaakin olennaisiin vaikutuksiin, mikä voi tuoda kustannussäästöjä, kun ei-olennaisiksi arvioitujen vaikutusten selvittäminen tehdään kevyemmin.. Tämän vuoksi IMPERIAssa on kehitetty järjestelmällinen lähestymistapa vaikutusten merkittävyyden arviointiin. Se muun muassa lujittaa luottamusta eri osapuolten välillä ja tukee oppimista lisäämällä ymmärrystä muiden osapuolten tavoitteista ja näkemyksistä. Vaikutusten merkittävyyden arviointi on yksi tärkeimmistä ja vaikeimmista vaikutusten arvioinnin vaiheista. Vaikutusten merkittävyyden arviointi haasteellista ja kirjavaa Vaikutusten merkittävyyden läpinäkyvä ja johdonmukainen arviointi sekä tulosten selkeä esittämistapa helpottavat osaltaan YVAn kaikkien osapuolten, myös yhteysviranomaisten työtä. Yhtenäisten käytäntöjen soveltaminen ja edelleen kehittäminen on erityisen perusteltua, jotta eri hankkeissa tehtyjä vaikutusten arviointeja voidaan vertailla keskenään
Tämän vuoksi lähestymistapa ei välttämättä sovellu sellaisenaan nauhamaisten hankkeiden, kuten teiden tai voimalinjojen, vaikutusarviointeihin – varsinkaan kovin yksityiskohtaisella tasolla. Lisätietoja hankesihteeriltä: Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi. Työkalut ja ohjeet julkisia IMPERIA-hankkeen tulokset ohjeineen ja työkaluineen tulevat kaikkien saataville hankkeen kotisivuille http://imperia.jyu. Loppuseminaari järjestetään 9.11.2015 Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä ja se on avoin kaikille. vsk. Yksi merkittävimmistä tuotoksista on Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinnissa -raportti, joka on tarkoitettu kaikille, jotka osallistuvat ympäristövaikutusten arvioimiseen tai ovat kiinnostuneita niiden käytäntöjen kehittämisestä. Hankkeen aikana on pidetty vuorovaikutteisia ja antoisia seminaareja sekä koulutustilaisuuksia asiantuntijoille työkalujen käytöstä. Käytännössä kukin arvioija täyttää omalle lomakkeelle arvionsa vaikutusten merkittävyydestä osatekijöittäin. Työkalu edistää eri asiantuntijoiden arviointien yhdenmukaisuutta ja helpottaa siten selostuksen laatimista etenkin sellaisissa hankkeissa, joissa on useita asiantuntijoita. Näitä voidaan hyödyntää suoraan osana YVA-selostusta tai sen sähköisenä oheismateriaalina. Työkalu on joustava, sillä esimerkiksi termit ja arviointiasteikot ovat käyttäjän muokattavissa. Aiheita on havainnollistettu ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvillä esimerkeillä. Työkalun ja kehitetyn lähestymistavan varjopuolena on isoissa hankkeissa työläys, jos samalla sapluunalla arvioidaan kaikki vaikutukset ja vaihtoehdot. Sen runkona on taulukko, johon kootaan asiantuntijoiden arviot vaikutuksen merkittävyyden osatekijöille. Laaditussa ohjeistossa korostetaankin tapauskohtaisen harkinnan tärkeyttä soveltamistavasta päätettäessä. Hankkeen aikana koostettujen ja kehitettyjen käytäntöjen ja menetelmien soveltamisalue on kuitenkin erittäin laaja. 65 ta tukemaan on kehitetty Excel-pohjainen ARVI-työkalu. Raportista löytyy vinkkejä ja käytännön esimerkkejä arvioinnin suunnitteluun, vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa, monitavoitearvioinnin hyödyntämiseen vaikutusten arvioinnissa, vaikutusten merkittävyyden arviointiin, vaihtoehtojen vertailuun sekä tulosten raportointiin. Tiedot voidaan lukea automaattisesti työkaluun, joka tuottaa erilaisia yhteenvetotaulukoita ja kuvaajia. Niitä voidaan hyödyntää kaikentyyppisten ympäristöön vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa (SOVA). Ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen kotisivuilta. Tämä tukee arvioinnin tulosten perustelemista ja selostuksen tiivistämistä, mikä on myös tärkeää YVA-menettelyjen tehostamisessa. fi. ” Vaikutusten merkittävyyden läpinäkyvä ja johdonmukainen arviointi sekä tulosten selkeä esittämistapa helpottavat osaltaan YVAn kaikkien osapuolten, myös yhteysviranomaisten työtä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46
Tässä tutkimuksessa selvitettiin syvemmin eri päästölähteiden vaikutusta tulehduksen merkkiaineisiin. Lyhin leasingkausi oli toimittajaa valittaessa tärkein kriteeri. Eri tulehdusmerkkiaineiden on havaittu liittyvän sydänsairauksien kehittymiseen. Tulosten perusteella laaja ilmalaatuparametrien mittaus on tärkeää, koska useat lähteet ja myös useat eri kemialliset aineet vaikuttavat sydänlihakselle vaarallisten tulehdusreaktioiden syntyyn. SYKE Tärkein valintakriteeri lyhin leasingkausi Ilmatieteen laitos. ”Tämän perusteella voidaan sanoa, että ei ole riittävää seurata vain yhtä yksittäistä lähdettä tai komponenttia”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Minna Aurela toteaa. Aurinkopaneelit asennetaan syksyn 2015 aikana kuntien omistamiin rakennuksiin, muun muassa kouluun, terveyskeskukseen ja päiväkotiin. takuun pituutta ja kattavuutta. Neljä kuntaa hankki yhdessä aurinkopaneeleita ilman omia investointeja Solnet Green Energy Oy on voittanut Suomen ympäristökeskuksen järjestämän tarjouskilpailun, joka koski neljän kunnan aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tämän ansiosta myöskään kunnan käyttömenot eivät kasva. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Tarjouskilpailussa haettiin parasta tarjousta yhteensä 60 kilowatin aurinkopaneeleille. vsk. Tutkimuksessa havaittiin, että kaukokulkeuman, liikenteen ja biomassan palamisen päästöt olivat yhteydessä useisiin tulehduksen indikaattoreihin. 66 poimintoja Biomassan polton, liikenteen ja kaukokulkeuman hiukkaspäästöt haitallisia sepelvaltimopotilaille Ilmatieteen laitos oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin pienhiukkasten terveysvaikutuksia Kotkassa. Sepelvaltimotautia sairastavilla löytyi selvä yhteys biomassan polton, liikenteen ja kaukokulkeuman, aiheuttamien hiukkaspäästöjen ja systeemisen tulehduksen välillä. Paneelit asennetaan kuntien omistamiin rakennuksiin. Toimituksen kokonaishinta on noin 90 000 euroa. ”Halusimme kokeilla mallia, jossa aurinkovoimala saataisiin edullisesti kunnan käyttöön ilman, että kunnan tarvitsee investoida tai lisätä käyttömenojaan. HINKU-kuntaa Asikkala, Laitila, Mynämäki ja Padasjoki. Tutkimus oli osana Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittaman HIPPUprojektia (TEKES/EAKR 70078/04), jossa yhdistettiin kolmen aiemman EU-tutkimuksen (AIRGENE, ULTRA, PAMCHAR) monitieteiset lähestymistavat pienhiukkasille altistumisen, lähdeosuuksien ja terveysvaikutusten tutkimuksessa. Tarjouskilpailu kohdistui laitteiston kokonaishinnan sijaan leasingkauden pituuteen. Leasing-maksun suuruudeksi (euroa/kk) määrättiin se summa, minkä paneelien keskimäärin tuottaman sähkömäärän ostaminen verkosta maksaisi nykyhinnoilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo havaittu, että ilmansaasteilla on selvä yhteyssysteemiseen tulehdukseen. Toisaalta taas osa merkkiaineista ei reagoinut minkään tutkitun ilman saasteen kanssa. Hyöty saattaa olla merkittävä, koska paneelien käyttöikä on pitkä”, pilotin vetäjä, tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Lisäksi tarjouksessa arvioitiin mm. Solnet Green Energyn tarjouksessa kunnat maksavat leasingmaksua 12 vuoden ajan. Laitteiston toimittaja neuvotteli rahoituksen valmiiksi rahoittajan kanssa. Tarjouskilpailu tehtiin leasing-muotoisena eli kunta ei joudu investoimaan hankkeeseen. Voimalan tuotto jää kokonaan kunnan hyödyksi leasing-kauden jälkeen. Kokeilussa on mukana neljä hiilineutraalisuutta tavoittelevaa ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Hankkeessa järjestetään myös suunnittelukilpailu, jossa etsitään uudenlaista ekotehokasta ravintolan terassia pimeneviin syysiltoihin. Maailma etenee hurjaa vauhtia eri suuntaan kuin Suomi – hukkaammeko tärkeiden työpaikkojen, talouskasvun ja kotimaisen energiaomavaraisuuden mahdollisuudet. Helsingin ympäristökeskus Maamme energia Into Kustannus Minna Halme, Janne I. Professoreiden mukaan kohtalomme ratkaisee energiatehokkuus, uusiutuva tuotanto ja älyn lisääminen energiajärjestelmiin.. MAAMME ENERGIA todistaa kuinka energiajärjestelmämme ovat suuressa murroksessa vaikkemme ole sitä itse vielä välttämättä havainneetkaan, poliittisista päättäjistä puhumattakaan. vsk. 67 poimintoja Helsingin ja Vantaalle perustetaan Ilmastokatu Millainen olisi ekotehokas terassi olutravintolassa. Helsingin Iso Roobertinkadulle ja Vantaan Tikkurilan keskustaan perustetaan Ilmastokatu. Maassamme ei tällä hetkellä nähdä kokonaisuutta, energian suurta kuvaa, mikä saattaa osoittautua kohtalokkaaksi. On kyse kokonaisen paradigman muutoksesta. Hankkeessa mitataan esimerkiksi Ilmastokatujen rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, sekä selvitetään aurinkopaneeleille sopivat pinnat. Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen ja Markku Wilenius Kymmenen eturivin professorin kansakuntaa ravisteleva tietokirja MAAMME ENERGIA ei pyri ratkaisemaan enempää eikä vähempää kuin koko maamme tulevaisuuden. Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla Iso-Roban ja Tikkurilan keskustan energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Tämä auttaa alueen asukkaita ja yrityksiä sekä ratkaisujen tarjoajia löytämään sopivia keinoja päästöjen vähentämiseksi. MAAMME ENERGIA kertoo, miten Suomen pitää toimia. Hanke etsii uusille ratkaisuille ja toimintamalleille testaajia, eli taloyhtiöitä, asukkaita tai yrityksiä. Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla alueiden energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Myös jo ennestään olemassa olevia ilmastoratkaisuja muokataan elävään kaupunkiympäristöön sopiviksi. Näin Ilmastokaduista tulee uudenlaisia referenssialueita sekä yrityksille että kaupungille myös kansainvälisesti. Yritykset voivat kehittää ja kokeilla ilmastoystävällisiä tuotteitaan aidossa kaupunkiympäristössä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Ilmastokatu-hanke kutsuu mukaan ratkaisujen tarjoajia sekä tarvitsijoita. Ilmastokadut toimivat kokeilualustoina, joilla myös asukkaat ja yritykset ovat mukana kehittämässä ilmastoystävällisiä palveluita tai tuotteita
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ilmoittautumiset 3.11.2015 mennessä: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. 68. 68 8.45 Aamukahvi 9.15 Viranomaisvalvonta, laitoksen omavalvonta Johtaja Jari Keinänen, STM 9.45 Hygieeniset lähtökohdat – sisäilma, allasvesi, käyttäjähygienia Ylitarkastaja Päivi Aalto, Valvira 10.30 Tauko 10.45 Kuluttajaturvallisuus Lakimies Riikka Laitinen, Tukes 11.30 Keskustelua ja etukäteiskysymysten käsittely 11.45 Lounas 12.45 Allasveden vedenpuhdistustekniikka Timo Erkkilä, Uimahallija kylpylätekninen yhdistys ry 13.30 Puhtaanapidon haasteet FT Tuula Suontamo 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Pintahygienian perusteet ja näytteiden merkitys FT Tuula Suontamo 15.15 Siivouskäytännöt – tekniikat ja menetelmät Siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen, Tampereen kaupunki 15.45 Keskustelua ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiinlähtö 17.11.2015 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat • hygienia • vedenlaatu • turvallisuus Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Koulutuksen hinta 150 e (+ alv 24 %). vsk. vsk. Hintaan sisältyy koulutusmateriaalit, tilakulut sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas
Toimin nykyisin LTQ-Partnersin ympäristövastaavana. Näiden asetusten valvonnasta ja niihin liittyvistä pätevyysvaatimuksista on Suomessa säädetty ympäristönsuojelulaissa (527/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella 452/2009 otsonikerrosta heikentäviäaineitajaeräitäfluorattujakasvihuonekaasujasisältävienlaitteidenhuollosta. Moni koulutuksessa opittu asia ja suoritettu tehtävä siirtyi saman tien työhön ja asiakkaan hyödyksi. Salonen on tyytyväinen koulutukseen ja pitää tutkintotodistusta tärkeänä osoituksena osaamisestaan ympäristöasioissa. Ympäristötiedon tarve on joka alalla ja paikassa, myös siivousalalla. Ympäristöhuollon ammattitutkinnon opinnot sisältävät muun muassa jätehuoltoa ja kierrätystä, ympäristöneuvontaa, ympäristönsuojelua, asiakaspalvelua ja työsuojelua. Valvonta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus) sekä asetukseen(EY)N:o517/2014tietyistäfluoratuistakasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus). Työskentelen suuren teollisuusasiakkaan tiloissa, joten ympäristöosaamiselleni on tarvetta ja kysyntää”, pohtii Salonen. Salonen suoritti Edupolissa myös ympäristöhuollon ammattitutkinnon. ”Olen saanut asiakkaiden ympäristöhuollossa merkittävän roolin koulutuksen kautta ja myös työnantajani toiminta on vahvistunut ympäristöhuollossa. Sanna suoritti koko tutkinnon ja kaikki kehittämistehtävät työnsä ohella. Asetuksissa on säädetty otsonikerrosta tuhoavia aineita tai F-kaasuja sisältävien laitteiden omistajan tai haltijan velvollisuuksista sekä laitteita huoltavan henkilön tai yrityksen pätevyysvaatimuksista. 69 Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2015 Valvontaohje otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huoltoa valvoville viranomaisille (2. Linkki valvontaohjeeseen löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/odsfkaasuvalvontaohje Uutta osaamista työhön ympäristöhuollon ammattitutkinnosta Sanna Salonen on vankka siivousalan monipuolinen tekijä, joka opiskeli ensin ekoneuvojaksi, mutta huomasi janoavansa vielä lisätietoja ympäristöasioista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Edupoli. Opinnot etenivät tuttuun rivakkaan tahtiin, kuten työtehtävätkin ovat aina hoituneet. päivitetty painos) Tapio Reinikainen, Juudit Ottelin ja Nufar Finel Päivitetyssä oppaassa esitetään ohjeita viranomaisvalvontaan, jonka avulla ehkäistään otsonikerrosta tuhoavien kaasujen ja kasvihuoneilmiötä voimistavien F-kaasujen päästöjä ilmakehään. Osaavat ihmiset ovat yrityksen ja asiakkaiden valtti
vsk. 040 511 6005 Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. puh. puh. (015) 230 712 Autopuh. Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. www.ax.. 10 %). info@golder.. 09 561 7210 erityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. 0400-447 205 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut www.golder.. (02) 630 4900 Tuula Putus. 70 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. p. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2015 Jätehuolto, pilaantuneet maat * ilmestyy 9.11.15 * mainosaineistot 22.10.15 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ynparistojaterveys. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. alv
020 735 3380 Laadukkaat sisäilmatutkimukset ja -mittaukset Asynea. vsk. SISÄILM ASTON LAADUN HALLINT APALVEL UT www.sweco.. 71 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys.. Rakennu ksen kuntoarv io ja kuntotut kimukse t Talotekn iset tutkimuk set Rakente iden haitta-ai netutkim ukset Terveysh aittariski en arviointi Korjauss uunnitte lu Laadunv armistus palvelut Sisäilmalaboratorio Asynea Oy Pietari Kalmin katu 1, 00560 Helsinki puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. Kumppanisi sisäilma-alalla.
vsk. p. ”Metsäsuhteeni alkoi lapsuusiän viidakkoleikeistä, vaihtui luonnonharrastukseen ja jatkui aikuisiällä luontojärjestöissä, nuoruudenharrastuksia ajoittain laajentaen, laimentaen tai voimistaen. Kukin tekijä antaa erilaisen vastauksen. Kasvutarinoita. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. 10%)+ toimituskulut. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2015, 46. ISBN 978-972-9637-55-3. Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Uutuus! tilaukset@ymparistojaterveys. Päällimmäisinä kysymyksinä ovat miksi ja miten. alv. Kymmenen vuotta sitten ostin ensimmäisen metsäpalstani, parikymmentä hehtaaria taimikkoa, kivikkoa ja ihan visua metsääkin Porin Ahlaisista.” Kirjan toimittaja Juha Hiedanpää Kirjan kuvitus Esko Railo Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta 25,00 euroa (sis. He kuvaavat elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. Kirjoitusten intiimi henkilökohtaisuus luo perustan ymmärtää tunteiden ja tapojen merkitystä luontosuhteessa ja ympäristötyössä. 72 KIRJAN SISÄLTÖ: Aarniometsää etsimässä Lasse Lovén Susi on ihmiselle susi Juha Hiedanpää Talousmetsän merkitykset Raimo Hakila Portti paratiisiin Arttu Tuominen Ympäristö pöydällä Kari Ylikoski Vesien kasvatti Teija Kirkkala Maisema äänessä Anne Savola Abessiiniasta Amazoniaan Matti Salo Ammattikalastajien merimerkit Juhani Mellanoura Kirja kokoaa yhteen yhdeksän kirjoittajaa ja yhden kuvataiteilijan. Samalla se tuo näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Tarinat ovat sen mukaisia