10 %). vsk. Opiskelijat -50% norm. 8. alv. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti on Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljongissa 22.-23.3.2017. 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. 10 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. 4. 1 www.ymparistojaterveys.. 48. vsk. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. 5. 7. alv. 24 %). alv. Irtonumero 10,(sis. lehden tilaushinnoista (sis. 6. Kestotilaus 67,(sis. alv. 3. 10 %). 2
Sen käyttö vaatii rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen Ympäristötietojärjestelmät -sivulla, muut ympäristötietovarannot ovat käytettävissä rekisteröitymättä. vsk. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Kannen kuva: Jari Lampinen. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Keskitetty tiedonhallinta antaa viranomaisille työkalut tietojen vertailuun ja raportointiin. Tapio Välikylä. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. Ympäristötieto kiinnostaa kansalaisia ja erilaisten avoimien tietojärjestelmien kysyntä ja markkinat tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Se, että tieto kerätään keskitetysti, tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden löytää tietoja itseään kiinnostavilta alueilta. S uomen Ympäristökeskus SYKE on Suomessa keskeinen ympäristötiedon tuottaja ja tallentaja. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Tietoa kertyy valtavasti. S uomen Ympäristökeskus on kehittänyt Avoin tieto -palvelun (www.syke.fi/avointieto). S uomen Ympäristökeskuksella on myös yli kymmenen eri tietojärjestelmää sisältävä ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Ympäristötieto avoimeksi Y mpäristöstämme kerätään tietoa eri tahoilla yhä enemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Se on kaikille avoin ja ilmainen sivusto, jolta pääsee ympäristötietojärjestelmiin, paikkatietoaineistoihin ja satelliittihavaintoihin sekä näistä aineistoista julkaistuihin rajapintoihin ja karttapalveluihin, lisäksi sivuilta löytyy hyviä linkkejä muualla verkossa oleviin tiedonlähteisiin
52 Poimintoja ................................................................................60. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 46. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ympäristötieto avoimeksi Tapio Välikylä ............................................................................... 6 Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Birgitta Komppula ja Katja Lovén .......................................... 2 Ympäristöalan ammattilehdelle uusi päätoimittaja ................................................................... vsk 6 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 42 Uusi kalajauhotehdas antaa piristysruiskeen koko kalataloudelle Tapio Välikylä .............................................................................46 Ympäristön haitalliset aineet luonnonvaraisissa eläimissä Anniina Holma-Suutari ja Sauli Laaksonen ......................... 50 Tarvitsemme kokonaiskäsityksen alumiinin ympäristöja terveysvaikutuksista sekä vaikutusmekanismeista Esko Meloni ................................................................................. 24 Mikromuovit ja haitalliset aineet hulevesissä ja kaatopaikan suotovesissä Juho Kilponen, Mervi Pulkkinen, Päivi Fjäder, Outi Setälä ja Julia Talvitie .......................................................30 Biosuodatusalueiden ja kosteikkojen toimivuus hulevesien käsittelyssä Pinja Kasvio, Jukka Jormola, Teemu Ulvi ja Jari Koskiaho ...............................................................................36 Valtakunnallinen valvontatietovarasto täydentyy näytteenottotiedoilla Taija Rissanen ja Ari Markkanen ............................................ 3 Ympäristö 47. 4 SYKEn Avoin tieto -palvelu portti monipuoliseen ympäristötietoon Päivi Korhonen ja Kaisu Harju ................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. Lehden teemana on Jätehuolto ja pilaantuneet maat. 18 Ympäristömonitorointi – Erilaisten ympäristömittausdatojen yhdistäminen Juha Pohjala ............................................................................... 12 Ympäristömyrkkyjen kaukokulkeutuminen Suomen Lappiin Sari Kauppi, Jaakko Mannio, Pia Anttila ja Hannu Kiviranta ........................................................................
vsk. ”Kuluttajavirastossa ja Tukesissa tein tehtäviä, joista minut parhaiten ympäristöterveydenhuollon kentällä tunnetaan, eli ohjasin alueja paikallistason kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Esimerkiksi opinnot Mikkelin Ympäristöalan ammattilehdelle uusi päätoimittaja Ympäristö ja Terveys-lehden päätoimittaja vaihtuu. ammattikorkeakoulussa syvensivät osaamistani ympäristöterveydenhuollon alueella ja lisäsivät tietoa ympäristönsuojelusta, josta olen aina ollut kiinnostunut”, sanoo päätoimittaja Kaarina Kärnä. Olin Sörnäisten sataman kuluttajasuojeluryhmän esimiehenä”, muistelee Kärnä. ”Olen pitänyt opiskelun tarjoamista haasteista joten intoa, potkua ja osaamista työhön on ollut luonnollista hakea opiskelun kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Hän katsoo, että laajasta tietopohjasta on varmasti hyötyä uusissa tehtävissä. Uudeksi päätoimittajaksi on valittu MMM, insinööri (YAMK) Kaarina Kärnä. Tehtävä päättyi tuossa Tapio Välikylä. Tapio Välikylä siirtyy erikoistoimittajaksi ja osaaikaiselle eläkkeelle 1.10.2016 sekä keväällä 1.4.2017 alkaen täyseläkkeelle. 4 K aarina Kärnällä on monipuolinen koulutus, hän on muun muassa maatalousja metsätieteiden maisteri ja insinööri (YAMK). Aluksi Tullissa, sitten Kuluttajavirastossa ja Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa.” ”Tullissa sain ensikosketukseni ympäristöterveydenhuoltoon ja elintarvikevalvontaan. ”Vuodesta 2001 olen ollut valtiolla valvonnan parissa. Kaarina Kärnän työura maatalousja metsätieteiden maisterina alkoi Helsingin yliopistosta, jossa hän toimi assistenttina ja sen jälkeen opintokeskuksessa (ViSiO) koulutussuunnittelijana
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti on perustettu vuonna 1970, sen tavoitteena on ollut alusta alkaen koota yhteen ympäristöalan tieto ja toimijat. Kuka Kaarina Kärnä • Syntynyt Kajaanissa • Ylioppilas Linnan lukiosta 1987 • HSO sihteeri 1991 • MMM 2000 • Insinööri (YAMK) 2014 • Kotikunta Pori. Ensimmäisen vuosikymmenen vuosikerrat olivat kunnianhimoisia katsauksia ympäristongelmistamme, sisällön pääpaino oli vesienja ilmansuojelussa. 5 muodossa toukokuussa 2016, kun kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistettiin ja erotettiin samalla ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta.” Kaarina Kärnälle ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun hallintorakenteet ovat tuttuja, vaikka hän toteaakin, että parin vuoden päästä nykyinen tapa järjestää paikallishallinto on historiaa. ”Maatalousja metsätieteiden maisteritutkinnon sivuaineenani oli ympäristönsuojelutiede ja insinööritutkinnossa valitsin koulutusohjelmaksi kestävä yhdyskunta -vaihtoehdon.” ”Olen yhtä aikaa globaaleista ympäristöongelmista huolestunut ja toisaalta lähiympäristön laadun puolustaja. Tapio Välikylä on ollut lehden palveluksessa vuodesta 1979, vuodesta 1999 päätoimittajana. Ympäristö ja Terveys-lehteä julkaisi tuolloin Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys ry. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Meidän tulisi oppia elämään ja kuluttamaan luontoa ja luonnonvaroja kunnioittaen ja säästäen.” ”Liikun liian vähän luonnossa, mutta nyt kun luonto ja huikean kaunis Kokemäenjoen suisto ja sen rannat ovat lähellä, aion lisätä luonnossa liikkumista”, lupaa Kaarina Kärnä. Vuonna 1979 julkaisuoikeudet siirtyivät lehden julkaisemista varta vasten perustetulle Terveysalan Teknikoiden Kustannus Oy:lle, yrityksen omistuspohja on myöhemmin laajentunut ja nimikin vaihtunut, nykyisin yhtiö toimii nimellä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy. Kiinteää yhteistyötä olen tehnyt kaikkien ympäristöterveydenhuollon keskusvirastojen kanssa”, toteaa Kärnä. Kaarina Kärnällä on asiantuntemusta myös ympäristönsuojelusta maisterija insinööritutkintojen myötä. ”Eniten kokemusta minulla on tietenkin kuluttajaturvallisuusvalvonnasta ja palveluiden turvallisuudesta. ”Koen olevani vahvasti sitoutunut paikalliseen ympäristöja terveysvalvontaan”, Kärnä sanoo
Lisäksi rajapintojen avulla tuotetaan palveluja, jotka yhdistävät eri viranomaisten aineistoja, ja tässä kehityksessä SYKE toimii sekä rajapintojen tuottajana että hyödyntäjänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ympäristötiedon tuottamiseen ja tallentamiseen liittyen SYKEn tehtävänä on mahdollistaa tietojen tallentaminen keskitettyihin tietovarantoihin ja säilyttää tämä suuri tietomäärä saatavilla teknologiaratkaisujen muuttuessa. Keskitetty tiedonhallinta antaa viranomaisille työkalut tietojen vertailuun ja raportointiin sekä toisaalta tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden löytää tietoja itseään kiinnostavilta alueilta. ELY-keskukset, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat tallentaneet tietoja järjestelmiin, Erikoissuunnittelija Päivi Korhonen Erikoissuunnittelija Kaisu Harju Suomen ympäristökeskus/Tietokeskus SYKEn Avoin tieto -palvelu portti monipuoliseen ympäristötietoon Suomen ympäristökeskus (SYKE) kokoaa ympäristötietoa, josta suuri osa on kaikkien käytettävissä Avoin tieto -palvelussa (syke.fi/avointieto). vsk. 6 S YKEn tavoitteena on tuottaa olennaista tietoa ja oivaltavia ratkaisuja kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseen. Viranomaisista mm. pintaja pohjavesistä, Itämerestä, ympäristön kuormituksesta ja häiriötekijöistä, arvokkaista luonnonympäristöistä, maanpeitteestä ja rakennetusta ympäristöstä.. Tietoja on saatavilla mm. SYKEn järjestelmiin tietoja tuottavat lukuisat tahot
Avoin tieto -palvelu on kaikille avoin ja ilmainen sivusto, jolta on pääsy ympäristötietojärjestelmiin, paikkatietoaineistoihin ja satelliittihavaintoihin sekä näistä aineistoista julkaistuihin rajapintoihin ja karttapalveluihin. Tutustu palveluun osoitteessa www.syke.fi/avointieto Seuraa myös https://twitter.com/@sykeinfo Metatiedot tukevat avoimen tiedon käyttöä Aineistojen ja tietojärjestelmien kuvaukset on tallennettu SYKEn metatietopalveluun. Avoimet ympäristötiedot on jaoteltu seuraaviin osa-alueisiin: • Paikkatietoaineistot • Ympäristötietojärjestelmät • Karttapalvelut • Satelliittihavainnot • Avoimet rajapinnat SYKEn avoimet aineistot ovat vapaasti käytettävissä Creative Commons Nimeä 4.0. Metatietopalvelu löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi/geoportal. lisenssin mukaisesti. Metatietokuvausten tarkoituksena on auttaa tiedon käyttäjää löytämään saatavilla olevat aineistot ja arvioimaan niiden soveltuvuutta omaan käyttöön. Samoin ensimmäiset vesinäytteet pintaja pohjavesistä ovat vuosikymmenten takaa. Ympäristötietojen tarjonta perustuu tietojen keruun pitkiin perinteisiin. 7 ja nykyisin dataa tuottavat myös yritykset ja yhteisöt. Kullakin sivulla on listattu mistä aihepiireistä tietoja on saatavilla, mutta tarkemmat kuvaukset aineistoista ja tietojärjestelmistä löytyvät metatietopalvelusta. vsk. Todennäköisesti tulevaisuudessa dataa saadaan enenevissä määrin myös automaattimittareista ja kansalaishavainnoinnin kautta. Paikkatietomuodossa tietoja on tuotettu 1990-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi virtaamista ja vedenkorkeustiedoista on saatavilla pitkiä aikasarjoja, koska hydrologisia havaintoja on paikoin taltioitu jo yli sadan vuoden ajan. Lisäksi palvelu sisältää linkkejä muualla verkossa oleviin tiedonlähteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Yli kymmenen eri tietojärjestelmää sisältävä ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan käyttö vaatii rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen Ympäristötietojärjestelmät -sivulla, mutta muut ympäristötietovarannot ovat käytettävissä rekisteröitymättä. Toisaalta tietojen kirjo laajentuu jatkuvasti. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa kuvaja videoaineistoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Velmukarttapalvelussa. SYKEn Avoin tieto -palvelu Palvelu sisältää monipuolista ympäristötietoa sekä aineistoina että jalostettuina tietotuotteita
Hertassa tulokset on mahdollista siirtää taulukkolaskentaohjelmaan jatkokäsittelyä varten. Tuusulanjärven kokonaisfosforin syvyysprofiili vuonna 2015 vedenlaatujärjestelmässä visualisoituna. vsk. Kokonaisfosforin määrä on yksi vedenlaadun indikaattoreista. Lähde: Vedenlaatu/Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta/SYKE, ELY-keskukset.. Tähän mennessä yli 75 000 paikalta on käytettävissä lähes 30 miljoonaa määritystulosta. Tiedot päivittyvät jatkuvasti ja uusia tuloksia tuodaan järjestelmään lähes päivittäin. Tietojärjestelmässä aineistosta voi myös piirtää kaaviokuvia aikasarjoina tai syvyysprofiileina. 8 Tietoa eri muodoissa – esimerkkinä pintavesien laatu Palvelu tarjoaa eri käyttötarkoituksiin dataa eri muodoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ympäristötietojärjestelmät Kaikki Suomen ympäristökeskukselle toimitetut pintavesien laadun fysikaaliskemialliset mittaustulokset ovat tarjolla numeerisena datana alkuperäisessä muodossaan ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertassa kohdassa Pintavesien tila – Vedenlaatu. Esimerkiksi pintavesien laadusta on saatavilla tietoa paikkatietona, taulukoina, kaavioina ja erilaisina teemakarttoina sekä satelliittikuvina. Tietojärjestelmä ei kuitenkaan tarjoa tulkintaa datasta, joten johtopäätösten teko edellyttää ymmärrystä mitatuista suureista. Suurin osa tiedoista tuotetaan velvoitetarkkailujen ja valtakunnallisten seurantaohjelmien puitteissa, joten tietoa löytyy varsin kattavasti Suomen sisävesistä ja merialueilta
Palvelussa on kaikkiaan noin 80 avointa paikkatietoaineistoa eri aihepiireistä. maanpeitteestä ja -käytöstä, valuma-alueista sekä järvien syvyydestä. Rajapinnat on tarkoitettu koneluettaviksi tietolähteiksi omia sovelluksia ja karttapalveluja kehittäville tahoille. vsk. Tuusulanjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. 9 Paikkatietoaineistot Pintavesien laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi tarkastella karttapohjaisesti myös lataamalla paikkatietoaineistoja omaan käyttöön. Karttapalvelut Avoin tieto -palveluun on myös koottu erilaisia helppokäyttöisiä karttapalveluita, joissa paikkatietoja ja ympäristötietojärjestelmien aineistoja on tarjolla valmiiksi Vesikarttapalvelu esittelee pintavesien ekologisen luokituksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Paikkatietoaineistojen katseluun ja jatkokäsittelyyn tarvitaan paikkatieto-ohjelmisto, joita on saatavilla sekä ilmaiseksi että kaupallisina tuotteina. Pintavesistötietojen lisäksi aineistoja löytyy mm. Hakemalla tiedot pintaveden laatutietojen rajapinnasta sekä erilaisista paikkatietorajapinnoista voi varmistaa, että käytössä on aina tuorein mahdollinen tieto. Teknisesti orientoituneet käyttäjät voivat myös hakea dataa rajapinnasta muodostamalla hakuehdoista erilaisia kyselyjä. Avoimet rajapinnat Sekä ympäristötietojärjestelmien tietoja että paikkatietoaineistoja on julkaistu käytettäväksi myös avoimien rajapintojen kautta. Lähde: Vesikartta/SYKE, ELY-keskukset.
Satelliittikuvat Avoin tieto -palvelussa jaetaan myös satelliittihavaintoja ja esimerkiksi satelliittikuvien perusteella tehtyjä tulkintoja pintaveden laadusta. Toivomme, että avoimia tietovarantoja hyödynnetään jatkossa monipuolisesti ja uusia palveluja syntyy!. Käyttölupa edellyttää ainoastaan, että tiedon lähde mainitaan. Karttapalveluilla havainnollistetaan yleistajuisessa muodossa erilaisia ympäristöön liittyviä ilmiöitä kansalaisten ja asiantuntijoiden käyttöön. Palvelun sisältö on lähitulevaisuudessa laajentumassa sillä SYKE on parhaillaan avaamassa myös erilaisissa tutkimushankkeissa kerättyjä aineistoja. Avoimet ympäristötiedot käyttöön Avoimet aineistot ja rajapinnat tarjoavat yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden tuottaa omia palveluita perustuen saatavilla olevaan dataan. Esimerkiksi paikat, joista on otettu pintavedenlaatunäytteitä, ovat nähtävillä pistemäisenä karttatasona. Ympäristökarttapalvelu Karpalo puolestaan tarjoaa mahdollisuuden tarkastella karttapohjalla useimpia SYKEn avoimia aineistoja. Esimerkiksi Vesikartalla on kuvattu Suomen vesistöjen ekologinen tila esitettynä sinisestä (erinomainen) punaiseen (huono) vaihtuvilla värikoodeilla. Pisteiden ominaisuustietoihin on myös tallennettu linkki, jonka kautta tarkempia mittaustuloksia voi siirtyä tarkastelemaan Pintaveden laadun tietojärjestelmään (vaatii sisäänkirjautumisen). Sen mukaan lisenssin kohteena olevia aineistoja voi kopioida, luovuttaa edelleen, muokata ja hyödyntää vapaasti kaikin tavoin, myös kaupallisesti. Karpalossa käyttäjä voi itse hakea kartalle aineistoja oman kiinnostuksensa mukaan laajasta, ympäristön eri osa-alueet kattavasta valikoimasta. SYKEssä on käytössä Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssin mukainen avoimen tietoaineiston käyttölupa. Havainnot on saatavilla myös aluekohtaisten tilastojen ja aikasarjojen muodossa. Palvelua kehitetään SYKEssä halutaan panostaa avoimen ympäristötiedon jakamiseen ja palvelu kehittyykin jatkuvasti. vsk. Viimeisimpinä palveluun on lisätty karttapalvelut vesiliikenteen rajoitusalueiden tarkastelua varten sekä vedenalaisten meriluontotyyppien ja lajiesiintymien katseluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. 10 visualisoituina. Myös ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertassa on uudistettu Pintavesien laadun tietojärjestelmä. Satelliittikuvilta seurataan Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sekä Itämeren pintaleväkukintoja, aklorofyllipitoisuutta ja sameutta. Tulevaisuudessa tietoja julkaistaan enemmän myös englanninkielisinä kansainväliseen käyttöön. Reaaliaikaiset vedenkorkeusennusteet ja tulvavaroitukset ovat nähtävillä kesäkuussa avatussa Tulvakeskuksen karttapalvelussa
Standardi soveltuu kaupungeille ja muille yhdyskunnille niiden koosta, rakenteesta, tyypistä tai sijainnista riippumatta. vsk. Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn julkaisema johtamisjärjestelmästandardi tukee kestävän kehityksen hallintaa kaupungeissa ja yhdyskunnissa. Kaupungit ja kunnat hyötyvät standardin käytöstä muun muassa seuraavasti: Standardin käyttö • lisää ja rakentaa yhteisymmärrystä kestävän kehityksen tavoitteista yhdyskunnissa • parantaa kestävää kehitystä ohjaavien strategioiden, ohjelmien tai suunnitelmien pitkäjänteisyyttä, älykkyyttä ja joustavuutta • kehittää paikallista elinympäristöä, luo terveellisempiä ja iloa tuottavia alueita asukkaille sekä auttaa yhteiskuntaa paremmin varautumaan ja sopeutumaan erilaisiin muutoksiin kuten taloudellisiin iskuihin, luonnon mullistuksiin ja ilmastonmuutokseen. SFS. 09 561 7210 Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT vaikutusarvioinnit | ympäristöriskit ja -vastuut pilaantunut maa ja pohjavesi | ympäristöturvallisuus työturvallisuuspalvelut YMPÄRISTÖ • TURVALLISUUS • ENERGIA Y&T_6-2016_Ympäristömittaukset ja monitorointi_final.indd 1 15.9.2016 14:53:43 Kaupunkien kestävälle kehitykselle ISO-standardi Kuinka kaupungit ja yhdyskunnat voivat kehittyä kestävämpään suuntaan. Millainen strategia tukisi tätä kehitystä. Kaupungit ja yhdyskunnat kykenevät standardia hyväksi käyttäen kehittymään elinvoimaisemmiksi, älykkäämmiksi ja kestävämmiksi sekä osallistamaan kehityksestä kiinnostuneita tahoja. Standardi tarjoaa työkaluja parantaa kestävän kehityksen strategioita, ohjelmia, projekteja, suunnitelmia ja palveluja. Standardi ISO 37101 noudattaa samaa rakennetta kuin useat muut kansainväliset johtamisjärjestelmän standardit, kuten ympäristöasioiden hallinnan ISO 14001 ja laadunhallintajärjestelmän 9001. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. | info@golder.. | p. 11 www.golder.. Standardi Sustainable development in communities – Management system for sustainable development – Requirements with guidance for use (ISO 37101:2016) auttaa kaupunkeja ja yhdyskuntia asettamaan kestävään kehitykseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä tavoitteita ja luomaan strategian niiden saavuttamiseksi
ympäristölupaharkinnassa sekä osoittamaan ilmanlaadun kehittyminen päästötilanteen muuttuessa. Ilmanlaadun seurannan tuloksia käytetään mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. vsk. 12 Tutkija Birgitta Komppula Ryhmäpäällikkö Katja Lovén Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Suomen ilmanlaadun seuranta on kattavaa ja ilmanlaatumittausten laatu on varsin hyvä. Kuva: Antonin Halas.. Ilmanlaadun mittauksilla saadaan tarkkaa tietoa ihmisten hengittämästä kaupunki-ilmanlaadusta, teollisuuspäästöjen vaikutuksista sekä puhtaiden alueiden taustapitoisuuksista. Tiedot koko Suomen ilmanlaadusta ovat ilmanlaatuportaalin kautta kaikkien saatavilla
Ilmanlaatumittausten kehitys Suomessa vuosina 1972?2015 (Ilmanlaatuportaali, 2016).. Otsonipitoisuuksien seuranta vakiintui 1990-luvulla nykyiselle tasolle. Aluksi seurattiin lähinnä teollisuusperäisten kokonaisleijuman ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Tässä ns. Ilmatieteen laitos on ympäristönsuojelulain mukainen ilmanlaadun asiantuntijalaitos Suomessa. 1990-luvulla yleistyivät liikenneympäristöissä typen oksidien ja hiilimonoksidin pitoisuuksien mittaukset sekä puunjalostusteollisuuspaikkakunnilla haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset. Kuva 1. Mittausasemien ylläpidosta vastaa noin 30 erillistä toimijaa, joista suurin osa on kuntia (Komppula ym., 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ilmanlaatumittaukset alkoivat Suomessa 1970-luvulla (Kuva 1). Alueella toimiva, päästöjä aiheuttava teollisuus osallistuu usein kuntien ilmanlaadun seurantaan rahoittamalla toimintaa. Lähekkäin sijaitsevat kunnat voivat vastata mittaustoiminnasta yhteistyössä. Ilmanlaadun mittauksia voi hoitaa myös ulkopuolinen taho kunnan tai toiminnanharjoittajan toimeksiannosta. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaan kuntien velvollisuus on huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta sekä turvata hyvä ilmanlaatu. Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on huolehtia ilman epäpuhtauksien seurannasta Suomen puhtailla tausta-alueilla. yhteistarkkailussa ilmanlaadun seuranta kattaa sekä ilmanlaadun raja-arvojen valvonnan että teollisuuslaitosten päästöjen velvoitetarkkailun. 13 Ilmanlaadun seuranta Suomessa Suomessa seurataan ilmanlaatua noin 100 mittausasemalla 60 kunnan alueella. vsk
Automaattiset mittalaitteet ovat varsin toimintavarmoja, mutta niiden toimintaa tulee valvoa ja laitteita tulee huoltaa säännöllisesti. Tarkistetut mittaustiedot tallennetaan vuosittain ilmanlaadun tietokantoihin, joista ne ovat vapaasti saatavilla ilmanlaatuportaalin ja Ilmatieteen laitoksen avoimen datan rajapinnan kautta (Ilmatieteen laitos, 2016). 14 Hiukkaspitoisuuksien mittauksissa on siirrytty vuosien kuluessa ja lainsäädännön kehittyessä yhä pienempiin hiukkaskokoihin: 1990-luvulla kokonaisleijumasta 10 mikrometrin kokoisiin hengitettäviin hiukkasiin ja 2000-luvulla 2,5 mikrometrin kokoisiin pienhiukkasiin. Nämä mittausasemat on tyypillisesti sijoitettu kaupunkien keskustoihin ja muille vilkasliikenteisille alueille. Näytteitä kerätään mittauskohteesta ja pitoisuustasoista riippuen vuorokauden, viikon tai kuukauden ajan. Jatkuvatoimisia mittalaitteita käytetään esimerkiksi ilman typpidioksidi-, rikkidioksidi-, otsoni-, hiilimonoksidipitoisuuksien ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksien seurannassa. Ilmanlaadun asiantuntijalaitoksena Ilmatieteen laitoksen lakisääteisiä tehtäviä ovat tämän ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ilmanlaatuosan ylläpito ja ilmanlaadun kansallisen vertailulaboratorion toiminnasta vastaaminen. passiivikeräimille ja niistä analysoidaan laboratoriossa jälkikäteen halutut aineet ja yhdisteet. Suomen kuntien ilmanlaatumittausten tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa (www.ilmanlaatu. Ilmanlaadun seurannassa ja ilmanlaadusta tiedotettaessa tarkastellaan kuitenkin yleisimmin tuntikeskiarvopitoisuuksia. fi). Teollisuuspäästöjen seuranta perustuu pitkälti ympäristöluvissa annettuihin velvoitteisiin. Huomiota herättävin ilmanlaatuongelma Suomessa on katupöly, jota esiintyy keväisin hiekoitushiekan ja asfalttipölyn noustessa ilmaan kuivilta kaduilta sekä syksyisin talvirengaskauden alussa. Rikkidioksidija hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustarve on vähentynyt 2010-luvulla ilmanlaadun parannuttua. Epäpuhtauksien keräykseen ja analyysiin perustuvien menetelmien avulla seurataan esimerkiksi ilman raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Kaupunkija teollisuusympäristöissä vuorokausi on yleensä sopiva näytteenottojakso kun taas puhtailla tausta-alueilla keräysajat voivat olla pidempiä. Sen vuoksi hiukkasnäytteet kerätään useimmiten suodattimille tai ns. vsk. Näiden lisäksi Ilmatieteen laitos tekee ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja menetelmäkehitystä sekä on aktiivinen toimija kansainvälisesti. Ilmanlaatumittauksilla tietoa erilaisista ympäristöistä Suurin osa ilmanlaadun mittausasemista on perustettu valvomaan, että ihmiset eivät joudu hengittämään terveydelle haitallisen suuruisia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Kaupungeissa merkittävin päästölähde on liikenne ja kaupunki-ilmanlaadun mittaamisessa tärkeimmät ilman epäpuhtaudet ovat typpidioksidi ja erikokoiset hiukkaset. Automaattisia mittalaitteita ja laboratorioanalyysejä Nykyisin ilmanlaadun mittaaminen on pääosin reaaliaikaista ja automaattista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Jatkuvatoimiset analysaattorit mittaavat ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksia sekuntitasolla. Ulkoilman hiukkasten kemiallisen koostumuksen ja orgaanisten yhdisteiden rutiiniseurantaan ei ole käytettävissä riittävän kompakteja ja edullisia mittalaitteita. Teollisuuden päästöjen vaikutusta seuraavat ilmanlaatumittaukset sijoitetaan niin, että saadaan tietoa ilmanlaadusta pahimmin kuormituksesta kärsivällä asuin
Ilmatieteen laitos toimii koko maan alueella vastaten ilman epäpuhtauksien perustason seurannasta tausta-alueilla. Puhtailla tausta-alueilla seurataan mm. Ilmanlaatumittauksien avulla seurataan teollisuuden päästöjen vaikutuksia jatkuvatoimisesti mm. Kuva: Emmi Laukkanen.. vallitsevat tuulensuunnat, jotta mittauksien avulla voidaan havainnoida päästövaikutuksia mahdollisimman kattavasti. kaukokulkeutuvien otsonin ja pienhiukkasten pitoisuuksia. isojen rautaja terästeollisuuskompleksien, puunjalostusteollisuuden, öljynjalostamojen ja jätteenkäsittelykeskusten ympäristössä sekä kampanjamittauksien avulla mm. Pientaloalueilla kiinteistökohtainen lämmitys sekä puun polttaminen saunoissa ja takoissa voi aiheuttaa paikallisesti korkeita ja terveydelle haitallisia pienhiukkasja hiilivetypitoisuuksia. Myös erilaisten tieja rakennushankkeiden aiheuttamia ympäristön pölypitoisuuksia tarkkaillaan entistä useammin. vsk. Viime aikoina on kiinnitetty enemmän huomiota myös pientaloalueiden ilmanlaadun seurantaan. Lisäksi Ilmatieteen Kuva 2. Mittausasemien sijoituksessa tulee huomioida mm. 15 alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ilmanlaadun seurantaa Tampereen Rantatunnelin työmaan läheisyydessä. Teollisuusympäristöissä seurataan erityisesti hiukkasten, rikkidioksidin, haisevien rikkiyhdisteiden, raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. kaivosten ja satamien läheisyydessä
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Lyhytaikaisia kampanjamittauksia voidaan käyttää arvioitaessa laajempaa mittaustarvetta. Ilmanlaatumittauksilla seurataan erilaisten päästölähteiden vaikutusta hengitysilmaan ja pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia ja varmistamaan asukkaille riittävän hyvä ilmanlaatu. Ilmanlaadun mittaustulosten hyödyntäminen Ilmanlaadun mittauksilla saadaan tietoja sekä ulkoilman hetkittäisistä epäpuhtauspitoisuuksista että altistumisesta pitemmän ajanjakson aikana. Ilmatieteen laitos on esimerkiksi mitannut ilmanlaatua useimmilla Suomen kaivoksilla sekä hoitanut useiden vuosien ajan Tampereen Rantatunnelin rakentamiseen liittyvän ilmanlaadun seurannan ja raportoinnin (Kuva 2). Ympäristönsuojelulaki. Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia. www.ilmanlaatu.fi Ilmatieteen laitos, 2016. Ilmanlaadun mittaustuloksia käytetään myös suunnittelun ja kaavoituksen tukena. Ilmatieteen laitoksen avoin data. Mittaustulosten avulla voidaan todentaa liikenneympäristön muutosten tai teollisuuden ympäristöinvestointien vaikutukset alueen ilmanlaatuun. https://ilmatieteenlaitos. fi/avoin-data Komppula, B., Lovén, K., Waldén, J., Vestenius, M. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä portaali, johon ilmanlaatutiedon tuottavat ilmanlaadun mittaajat. vsk. Ilmanlaadun mittaustulosten hyödyntämisen ja luotettavuuden kannalta on oleellista, että mitataan edustavassa ympäristössä, käytetään asianmukaisia mittalaitteita ja suoritetaan ilmanlaatumittaukset ilmanlaatulainsäädännön ja laatujärjestelmien vaatimusten mukaisesti. 16 laitoksen Asiantuntijapalvelut suorittaa toimeksiannosta ilmanlaatumittauksia kaupunkija teollisuusympäristöissä. Ilmanlaadun seurantojen laatu ja kustannukset. Viestinnässä käytetään yleensä helppotajuista ilmanlaatuindeksiä, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta joko hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. ja Korpi, K., 2015. Ilmanlaadun mittauksia käytetään tiedotettaessa asukkaita paikallisesta ilmanlaadusta. Ilmanlaadun mittausmenetelmien etuna on, että saadaan tarkkaa tietoa pitoisuuksien ajallisesta vaihtelusta tietyllä alueella, esimerkiksi vuorokauden, viikon tai eri vuodenaikojen aikana. Annettu 27.6.2014.. Lähdeviitteet Ilmanlaatuportaali, 2016. YSL 527/2014. Mittausten avulla on voitu seurata rakennusaikaisia ilmanlaatuvaikutuksia sekä pölynsidontatoimenpiteiden tehokkuutta rakennustyömaalla ja Tampereen ilmanlaatua seurataan tunnelin läheisyydessä vielä tunnelin valmistuttua. Ilmanlaatumittaukset tunnelin suuaukkojen läheisyydessä käynnistettiin vuosi ennen rakentamisen aloittamista ja niitä on jatkettu koko tunnelin rakennusajan. Toisaalta pitkäaikaisista mittauksista saadaan tietoa ilmanlaadun kehittymisestä pitemmällä ajanjaksolla esimerkiksi vuosikymmenien aikana. Ilmanlaatumittaukset voivat olla lyhytkestoisia kampanjamittauksia tai vuosien mittaisia ilmanlaadun seurantoja. Ympäristöviranomaiset saavat ilmanlaadun mittauksista luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi ympäristölupaharkinnassa
S avonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan yksikkö julkaisi elokuun lopussa avoimeen lähdekoodiin perustuvan SaMi -tietojärjestelmän kaikkien käytettäväksi. Nämä palvelut liittyvät yhdyskunnan vedenjakeluverkoston ja kiinteistöjen vesijärjestelmän jatkuvan seurannan kehittämiseen. Järjestelmä soveltuu myös muiden kuin vesihuoltoalan tarpeisiin. Avoimeen lähdekoodin perustuva järjestelmä on julkaistu MIT -lisenssin alaisena GitHub -verkkopalvelussa. SaMi -tietojärjestelmä sisältää rajapinnat ympäristöstä tai prosessista jatkuvasti mitattavan tiedon vastaanottamiseen, toiminnot tiedon tallentamiseen, internet-pohjaisen käyttöliittymän tiedon jakamiseen ja lisäksi joustavat rajapinnat lähes reaaliaikaisten monitorointipalvelujen rakentamiseen. SaMi -järjestelmän kehittäminen on toteutettu useiden tuotekehityshankkeiden, opiskelijaprojektien ja tietohallinnon koordinoimien kehitysprojektien tuloksena. Savonia Savonia julkaisi avoimen tietojärjestelmän kiihdyttämään uusien ympäristömonitorointipalvelujen syntymistä. SaMi -järjestelmää on jo käytetty uusien palvelujen rakentamiseen esimerkiksi Kuopion Veden ja Niiralan Kulma Oy:n tarpeisiin. vsk. Uusien palveluiden avulla tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä ja parantunutta vesiturvallisuutta. Savonian ympäristötekniikan yksikkö on keskittynyt viime vuosina vesihuoltoverkoston hallintaan soveltuvien monitorointijärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi suomalainen ohjelmistoyritys Keypro Oy hyödyntää järjestelmää osana yrityksen kokonaisvaltaista vesijohtoja viemäriverkon hallintaan soveltuvaa verkkotietojärjestelmää. https://github.com/SavoniaUAS/SaMi SaMi -järjestelmää ja sen päälle rakennettuja monitorointipalveluja esiteltiin kesäkuussa 2016 myös kansainvälisille tahoille EU -rahoitteisen Water-M -hankkeen seminaarissa Kuopiossa. Saadun palautteen perusteella, palveluille löytyy sovelluskohteita myös ulkomaista vesihuoltolaitoksista ja vedenjakeluverkostoista. Järjestelmän avoimuudella ja ilmaisella saatavuudella kiihdytetään esimerkiksi uusien ympäristömonitorointipalvelujen syntymistä ja niiden ulottumista myös pienille toimijoille. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Sitä on mahdollisuus käyttää yleisesti sovelluksissa, joissa lähtökohtana on jatkuvasti mitattava tieto ja sen hyödyntäminen kohteen seurannassa. 17 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Samalla pyrittiin luomaan kuvaa tulevaisuuden tietotarpeista: mihin tulevien POP-yhdisteiden tai niiden kaltaisten yhdisteiden tutkimusten tulisi keskittyä. Toisaalta uusia aineita on otettu käyttöön, eikä niiden ympäristökohtaloista ole vielä tarkkoja tietoja. 18 P ohjois-Suomen pysyviä ja kaukokulkeutuvia ympäristömyrkkyjä selvitettiin hankkeessa, jossa tarkasteltiin keskeisimpien pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteiden) lähtötasoja ja arvioitiin aineiden muodostamia riskejä. Merivirrat tai joet eivät kuljeta vaarallisia aineita Suomen Lappiin. Tämä on havaittavissa jo siinä, että Erikoistutkija Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos Yksikön päällikkö Hannu Kiviranta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristömyrkkyjen kaukokulkeutuminen Suomen Lappiin Pohjois-Suomessa ympäristömyrkkyjä löytyy ilmasta, vedestä ja eliöistä, mutta onneksi yleisesti vain alhaisina pitoisuuksina. vsk. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa muutoksia myös vaarallisten aineiden pitoisuuksissa.. Pohjois-Suomi ei ole pahimmassa riskissä, sillä kuormitusta kaukokulkeumana tulee lähinnä vain ilmateitse. Tehtyjen kansainvälisten sopimusten rajoitukset vaarallisten aineiden käytölle ovat osoittaneet tehonsa: pitoisuudet ovat monien säädeltyjen aineiden osalta vähenemässä. Hankkeessa kartoitettiin POPyhdisteiden seurantatarvetta, muutosta ilmassa, ympäristössä ja ihmisessä, sekä yhdisteiden varastoitumista ympäristöön ja materiaaleihin
Vanhat ja uudet POP-yhdisteet Tukholman yleissopimus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä säätelee näiden hitaasti hajoavien, eliöihin kertyvien ja myrkyllisten POP-yhdisteiden valmistusta ja käyttöä, sekä tahattomasti muodostuvien POP-yhdisteiden tunnistamista ja vähentämistä. Pidemmät ravintoketjut ehtivät kerryttää myös suurempia pitoisuuksia ravintoketjun huipulla oleviin eliöihin kuten jääkarhuihin. Ilmatieteen laitoksen mittauksissa Pallaksen mittausasemalla on havaittu laskeva kehityssuunta esimerkiksi organoklooritorjunta-aine lindaanille ( g-HCH) (Kuva 1). Teollinen toiminta kasvattaa usein myös myrkyllisten yhdisteiden pitoisuuksia ympäristössä. Kuva: Jaakko Mannio. Tukholman sopimukseen on lisätty uusia aineita vuoden 2002 jälkeen. Siksi joidenkin pitoisuusmittausten tulosten vertailuihin on hyvä erottaa teollisuuspaikkakunnat, haja-asutus ja Suomen eteläja pohjoisosat toisistaan. vsk. Näitä uusia POP-yhdisteitä tai sopimuksen piiriin tar. 19 Lapin kaloissa on huomattavasti pienempiä POP-yhdistepitoisuuksia, kuin arktisen alueen merikaloissa. likaisen tusinan yhdisteiden eli Tukholman sopimuksessa alun perin mukana olleiden vanhojen POP-yhdisteiden pitoisuuksien on havaittu laskevan. Osa uusista aineista kulkeutuu Lappiin ihmisten mukana materiaaleissa ja tavaroissa. Näitä altistuksia on joskus vaikea erottaa kaukokulkeumasta. Ns. Toisaalta Lappia suojelee kertyviltä ympäristömyrkyiltä myös lyhyemmät ravintoketjut, kuin mitä varsinaisella arktisella alueella on. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47
Vuotuinen muutosprosentin merkitsevyys ilmaistaan tähdillä (erittäin merkitsevä *** p<0.001). Kuva 2. Kuva 1. Ainoastaan PFOS käyttöä on kansainvälisesti rajoitettu.. 20 jolla olevia ehdokasaineita on paljon. Ongelmallista on rajoitettavien aineiden tilalle tulevien uusien yhdisteiden moninaisempi ominaisuuksien kirjo vanhoihin yhdisteisiin verrattuna. vsk. Kasvinsuojeluaine lindaanin ( g-HCH) ilmapitoisuuksien aikakehitys Pallaksella 1996–2014. Perfluorattujen yhdisteiden pitoisuudet ahvenessa osoittavat, että käytön rajoitukset yhden aineen kohdalla eivät välttämättä vähennä samankaltaisten aineiden kokonaismäärää ympäristössä (Kuva 2). Tämä on havaittavissa esimerkiksi perfluorattujen yhdisteiden kohdalla: yhden aineen rajoitus lisää uusien, korvaavien, vastaavia kemiallisia haittaominaisuuksia omaavien aineiden käyttöä. Hajakuormitteiset vesistöt on jaettu Oulujärvestä pohjoiseen ja etelään. Useimmat rannikkokohteet ovat kaupunkien ja jokisuiden lähistöllä. Perfluoratut yhdisteet ahvenessa Suomen vesistöissä 2012–2015 (KERTY-rekisteri). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47
Indikaattorilajeiksi ehdotettiin poroa ja siten on mahdollisesti tarpeen tutkia myös jäkäliä ja sammalta. Ihminen altistuu usein ruuan kautta ja poro kertoo paljon Pohjois-Suomen ja erityisesti saamelaisten mahdollisesta altistumisesta. Vain mitatun tiedon perusteella voidaan arvioida aiheuttaako aine riskiä ja jos aiheuttaa, niin kuinka suuri riski on kyseessä. Näytepankki takaisi mahdollisuuden palata taaksepäin, eli analysoida aineita, joista nyt emme edes ymmärrä olla huolissamme ja siten arvioida niiden ympäristökohtaloa ja vaikutuksia. Verkostossa toimimalla myös yhteistyökumppaneiden tavoitettavuus helpottuu. Myrkyllisten ja eliöihin kertyvien aineiden haitallisuus säilyy pitkään ympäristössä ja ne voivat kulkeutua kauas päästölähteiltään. Mallintamisella on suuri merkitys kemiallisten yhdisteiden ympäristökohtalon ymmärtämisessä. 21 Tarvitaanko kartoituksia ja seurantoja. vsk. Käytöstä poistettavien yhdisteiden rinnalle kehitetään koko ajan uusia kemikaaleja, joiden ympäristökohtaloista meillä ei ole tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Suositukset uusien aineiden kartoituksista ja seurannoista Aineiden käyttömäärät ja -tavat sekä aineen kemialliset ominaisuudet määrittelevät tutkimuksen tarpeen ja kohteen. Vaikka pitoisuudet ilmassa ovatkin pääasiallisesti olleet laskevia, joidenkin aineiden, esimerkiksi elohopean pitoisuudet ilmassa ovat pysyneet samanlaisina vuosikymmeniä. Toisaalta ilmastonmuutos voi vapauttaa jo kierrosta poistuneita aineita uudelleen ympäristöön. Säädeltyjen POP-yhdisteiden pitoisuudet Pohjois-Suomessa ovat vähenemässä tai useimmiten ainakin pienempiä Etelä-Suomeen verrattuna. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö LAPCON -selvityksessä päädyttiin suosittelemaan kansallisen työryhmän tai verkoston perustamista, jotta pohdinnat seurantoihin sisällytettävistä mittauksista, matriiseista ja mittaustiheyksistä voitaisiin päättää yhdessä laajan osaamispohjan turvin. Resurssien kohdentamisessa voitaisiin yhdistää seurantoja, kuten tutkia kalojen elintarvikekelpoisuutta samalla kun selvitetään aineiden ympäristöpitoisuuksia. Seurannat ovat pitkäaikaista tutkimusta, jossa samasta matriisista tehdään mittauksia tietyin väliajoin. Seurantojen avulla voidaan luoda tilannekuvaa aineen kehityssuunnista, kuten kulkeutumisesta ja hajoamisesta. Kansainvälinen yhteistyö helpottaa tulosten vertailua. Miksi sitten kartoituksia ja seurantoja tarvitaan edelleen. Rinnalle voisi valita myös jonkin rasvaisemman kalan, sillä POPyhdisteet kertyvät usein rasvaan.. Tiedonvaihto meneillään olevista töistä on tärkeää. Ahven on vesipuitedirektiivin määrittelemä indikaattorilaji ja ahvenen pitoisuuksia tulisikin seurata sekä direktiivin että vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetusta noudattaen. Elohopean globaaleja päästöjä ei ole tehokkaasti onnistuttu vähentämään ja pitkäikäisenä saasteena se leviää kaikkialle ilmakehään. Kun näytteet otetaan samanlaisista matriiseista, yhdisteet analysoidaan samoin menetelmin ja samalla toistomäärällä ja ajankohdalla, saadaan mahdollisimman vertailukelpoista tietoa. Tämä mahdollistaisi kustannustehokkaimman tavan edistää vaarallisten aineiden kartoituksia ja seurantaa. Kertaluontoisia kartoituksia tarvitaan, jotta saadaan tietoa esimerkiksi uusien aineiden esiintymistä eri matriiseissa, kuten tietyn aineen pitoisuudet ilmassa, vedessä, maaperässä ja eliöissä
Muuten ihmisaltistusta kannattaa tutkia niiden aineiden osalta, jotka ovat nousseet esille ympäristön seurannoissa ja kartoituksissa. Nousevia aineryhmiä Selvityksessä nostettiin esille muutamia aineryhmiä, joista olisi hyvä saada lisätietoa lähitulevaisuudessa. Perfluorattuja yhdisteitä käytetään yleisesti mm. Jätevedenpuhdistamojen lietteen tutkiminen kertoisi paljon mahdollisesta haitallisten aineiden kuormituksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Kuva: Sari Kauppi.. Tutkimusten avulla saadaan selville varhainen altistus ja siten mahdollisesti koko iän jatkuva altistuminen. Sedimenttitutkimuksella saataisiin takautuvasti tietoa uusien POP-yhdisteiden ympäristökohtalosta. vsk. 22 Ihmisaltistusta voidaan seurata analysoimalla aineita äidinmaidosta tai seerumista. Jätevesien kautta kulkeutuu paljon aineita vesistöihin myös Pohjois-Suomessa, kuten muuallakin. sammutusvaahdoissa, metallien pintakäsittelyssä sekä parantamaan tekstiiPoron, ahvenen ja äidinmaidon systemaattinen seuranta pitäisi turvata, jotta altistumisen kehitystä voidaan arvioida ja siten myös suunnitella toimia riskien hallitsemiseksi
kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytetyt siloksaanit, pehmentimenä käytetyt aineet kuten esimerkiksi ftalaatit ja kuluttajatuotteisiin sitoutuneet HBCDyhdisteet. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2016. Aineiden pitoisuuksien mittaaminen ja käyttäytymisen mallintaminen on oleellista, jotta vaarallisten aineiden riskiä voidaan arvioida. Viestinnän perustuttava tietoon Riskinarviointia varten tarvitaan tietoa yhdisteiden kemiallisesta käyttäytymisestä, pitoisuuksista eri ympäristöissä ja eliöissä sekä siitä, miten kemikaali vaikuttaa eliöihin tai ympäristöön, miten yhdisteet vaikuttavat toisiinsa ja miten ne liikkuvat ympäristössä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vaikka monien vanhojen aineiden käyttö on kielletty ja pitoisuudet ympäristössä vähenemässä, voi ilmastonmuutos muuttaa kuvaa. Sedimenttitutkimuksilla saataisiin selville myös perfluorattujen yhdisteiden kehityssuuntia. Siksi uusia bromattuja ja fosforoituja palonestoaineita tulisi tutkia ainakin kaloista, sedimenteistä ja jätevesilietteistä sekä selvittää ihmisen altistumista. Saatavilla sivulta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kemikaalien_ymparistoriskit/Ymparistoon_paatyvat_haitalliset_aineet/Perfluoratut_yhdisteet Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla – LAPCON -raportti julkaistiin sähköisenä versiona osana Valtioneuvoston selvitysja tutkimussuunnitelmaa (tietokayttoon.fi). vsk. Siksi perfluorattuja yhdisteitä suositeltiin selvitettäväksi erityisesti taajamaympäristöistä. 23 lien vedenpitävyyttä ja estämään likaantumista (Mehtonen ym. Perfluoratut yhdisteet ympäristössä -tietopaketti. Mehtonen J., Perkola N., Reinikainen J., Seppälä T., Suikkanen J. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa lisääntyviä metsäpaloja, jotka osaltaan vaikuttavat ja vapauttavat aineita. Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla. Kemikaaleihin ja ympäristömyrkkyihin liittyvän viestinnän tulisi perustua tutkittuun tietoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Projektin muut materiaalit löytyvät LAPCON-projektin sivuilta: http://www.syke.fi/hankkeet/lapcon. Esimerkiksi sulavat jäätiköt saattavat vapauttaa niihin sitoutuneita aineita uudelleen kiertoon. 2016). Tämä työ on myös osa globaalia vastuullisuutta yhteisestä hyvinvoinnista, sekä kansainvälisten sopimusten mukaista kemikaalien riskinhallintatyötä. Siten todelliset riskit – tai riskittömyys – voidaan tunnistaa ja tarpeen vaatiessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Ilmastonmuutoksen vuoksi jatkuvat pysyvien orgaanisten yhdisteiden seurannat ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on entistäkin tärkeämpää. ISBN 978-952-287-280-7. Lähteet Mannio J., Rantakokko P., Kyllönen K., Anttila P., Kauppi S., Ruokojärvi P., Hakola H., Kiviranta H., Korhonen M., Salo S., Seppälä T., Viluksela M. Monia uusia palonestoaineita, joilla on korvattu rajoitettuja bromattuja difenyylieettereitä (PBDE-yhdisteitä), ei ole tutkittu Lapissa lainkaan. Perfluoratuista yhdisteistä vain perfluorioktaanisulfonaatti (PFOS) -yhdisteen käyttöä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin, mutta saman yhdisteperheen muita kemikaaleja saa edelleen käyttää. Muita esille nostettuja aineryhmiä olivat mm. 2016
Automaattimittaukset yleistyvät ja sekä anturit, tiedonkeräysloggerit että myös tietojärjestelmät kehittyvät nopeasti. EMMIin kytketty ruotsalainen mittausasema.. 24 Toimitusjohtaja, DI Juha Pohjala Masinotek Oy Ympäristömonitorointi – Erilaisten ympäristömittausdatojen yhdistäminen Ympäristömittausdataa tarvitaan ja tuotetaan nykyään yhä kiihtyvällä tahdilla. Kuvaoikeudet: Masinotek Oy. Tähän auttaa Masinotek Oy:n kehittämä EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmä. Kokonaisuuden ymmärtämiseksi olisi tärkeää saada kaikki mittaustiedot yhteen paikkaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. vsk
25 Y mpäristö on laajasti ymmärrettynä systeemi, jossa lukematon määrä tekijöitä vaikuttaa toisiinsa. Viimeaikainen laiteja tietotekniikan kehittyminen on johtanut siihen, että dataa ei enää useinkaan tarvitse hakea mittalaitteilta manuaalisesti, vaan se välitetään langattomien verkkojen kautta suoraan käyttäjälle. Tuloksena on syntynyt EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmä, jota käyttävät monet vesilaitokset, tutkimuslaitokset sekä monet muut ympäristöalan toimijat kaiken ympäristödatan keräämiseen, tarkasteluun ja raportointiin. Mittaustietojen yhdistäminen tehdään usein manuaalisesti taulukkolaskentatai mallinnusohjelmilla, joiden avulla yritetään ymmärtää erilaisten mittauksien keskinäisiä vaikutussuhteita ja löytää syitä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Nämä usein Internet-pilvessä toimivat palvelut eivät pääosin kuitenkaan mahdollista muuta kuin tietyn yhden laitetoimittajan datan katselun yhdestä palvelusta, muut mittausdatat täytyy hakea muista palveluita. vsk. Asiaa ei helpota se, että usein mittalaitteiden toimittajilla on täysin erilaiset tavat tallentaa dataa sekä keskenään erilaiset ohjelmistot, joita on lähes pakko käyttää, jotta antureilta tuleva data saadaan kerättyä talteen. Koska ympäristön keskinäisiä vaikutussuhteita vasta aletaan ymmärtää, joudutaan usein myös mittaamaan asioita, joiden tärkeydestä ei ole täyttä varmuutta – dataa kertyy siis huimia määriä. Mittaustekniikan kehittäjiä ja toimittajia on paljon ja siksi myös mittaustulosten yhdistäminen on jäänyt usein manuaalisesti tehtäväksi työksi. EMMI yhdistää erilaiset mittaukset Suomalainen Masinotek Oy on kehittänyt aktiivisesti viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmää, joka pyrkii ratkomaan edellä mainittuja ongelmia. Vaikka suurin osa merkittävistä ympäristöindikaattoreista voidaan kuvata yleisesti tunnetuilla kemiallisilla tai fysikaalisilla suureilla, ei ympäristömittausten kokonaisuudenhallinta ole yksinkertaista. Vastassa on siis taas sama manuaalinen työ erilaisista palveluista tulevien tietojen yhdistämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. EMMI on Internet-pohjainen järjestelmä, joka toiEMMIin kytketyn merenpohjaa mittaavan YSIanturin asennusvaihe.. Koska erilaista dataa on paljon, on haasteena usein jo pelkästään aikaleimojen yhdistäminen tai datan saattaminen verrannolliseksi toisesta havaintopisteestä kerätyn datan kanssa. Syynä on, että mittauslaitteet ja anturit ovat hyvin toimialaspesifisiä ja erilaisten tarkkuusvaatimusten sekä mittausympäristön olosuhdevaihteluiden takia saatavilla oleva mittaustekniikka on kehittynyt laaja-alaiseksi
pohjavesien pinnanja laadun monitoroinnissa, sääasemaseurannassa, vesistöjen virtaamamittausja laatuseurannassa, liikennevalvonnassa, maatalouden ravinnepäästöjen tarkkailussa, ilmansuojelussa, sisäilmaseurannassa, laboratoriotulosten analyysiseurannassa sekä veden ja energian kulutusseurannassa. Osa hankkeista on yksinkertaisia, jolloin seurattavana on yhdessä EMMIssä vain muutama havaintopiste, mutta laajimmillaan on järjestelmä toimitettu kohteisiin, joissa havaintopisteitä yhdessä EMMI-järjestelmässä on satoja, mittaussuureita kymmeniä per havaintopiste ja tietojärjestelmään kerättyjä aikaleimoja useita miljoonia. EMMIin GPRS-verkon kautta kytketyn virtausmittauslaitteiston asennus.. 26 mitetaan asiakkaalle valmiina palveluna mukaan lukien datan varmuuskopioinnit ja käyttötuki. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Tällä tavalla saadaan yhdistettyä erilaisten mittausjärjestelmien tuottamat aikaleimat ja mittausparametrit yhteisiin tarkastelutauluihin ja näyttämään hyvinkin erilaiset mittaustiedot yhteisissä graafisissa kuvaajissa. Toisaalta järjestelmästä tuli saada tieto ulos viranomaisraportointia sekä vesilaitoksen omaa sisäistä seurantaa varten. EMMIin kehitettiin käyttöliittymät, joiden kautta kerättyä mittausdataa pystyy seuraamaan sekä ns. Liikkeelle pohjavesistä Alkunsa EMMI-järjestelmä sai vesilaitosten tarpeista seurata pohjavesialueen tilaa laajaalaisesti ja mahdollisimman automaattisesti. vsk. EMMIä käytetään mm. EMMIin on kehitetty laaja kirjo erilaisia API-rajapintoja, joiden kautta voidaan järjestelmään kytkeä lähes mikä tahansa mittalaite. Hyvin pian sama tarve tuli esille myös vesistöjen automaattiseurannassa, joka johti myös tarpeeseen kytkeä erilaisia mittaustietoja toisiinsa. raakadatana eli suoraan kentältä tulevana tietona että myös järjestelmän laskemien johdettujen tulosten kautta. Yksi keskeisimpiä EMMIn ominaisuuksia on mahdollisuus yhdistää samaan järjestelmään asiakkaan aikaisemmat mittaustulokset, suoraan maastosta tuleva automaattinen mittaustieto sekä joko satunnaisesti tai jatkuvatoimisesti tehtävät manuaalimittaukset
Samalla tavalla myös järjestelmän aikaleimamalli toteutettiin globaaliksi siten, että EMMIn avulla voidaan yhdistää jopa eri aikavyöhykkeillä tehtyjä mittauksia yhteisiin kuvaajiin. EMMI-järjestelmän tulosten tarkastelussa voidaan seurata yksittäisiä havaintoja, keskiarvoistaa dataa sekä myös muokata mittauksia. Tässä tilanteessa haluttu esitysformaatti ensin luodaan Exceltaulukkoon ja tallennetaan EMMIn liitetiedostoksi. 27 Koska heti alussa tiedossa oli, että tällaiselle järjestelmälle olisi tarvetta myös globaalisti, on järjestelmään kehitetty alusta alkaen kielikirjastot, joiden avulla EMMIä voidaan käyttää eri maissa eri kielillä. Tämän lisäksi EMMIssä on myös mahdollisuus tulostaa mittaustuloksia käyttäjän itse konfiguroimaan valmiiseen esitysformaattiin. Datoista Maastomittalaitteiden kalibrointitehtävissä.. Manuaalitarkastusten lisäksi EMMIssä on mahdollisuus myös järjestelmän tekemään mittausdatan automaattitarkastukseen. Seuraavassa vaiheessa valitaan EMMIn havaintokohteista joko raakadataa tai johdettuja tuloksia, jotka halutaan tuoda valmiiseen raporttiformaattiin. Vaihtoehtoisesti hylätty mittaustulos voidaan myös automaattisesti korvata käyttäjän asettamalla virhemerkillä. Samanlainen tulosten automaattivalidointi voidaan asettaa toimimaan myös, jos osa mittauksista syötetään käsin tai EMMIin tuodaan vanhoja mittaustuloksia CSV-siirtotiedostoilla. Järjestelmään kerätty data voidaan siis käsitellä, mutta tällöinkin alkuperäinen mittaustulos pidetään järjestelmässä ja siitä muodostetaan vain uusi versio kyseisen aikaleiman kohdalle. Jokaisen havaintopaikan jokaiselle mittauskanavalle voidaan asettaa maksimija minimirajat, joiden sisällä mittaustulokset on hyväksyttäviä. Vain laadukkaita mittaustuloksia Mittauksien laatutarkkailu on keskeinen osa kaikkea mittaustoimintaa. vsk. Yksinkertaisin vaihtoehto on viedä data ulos EMMIn tulostamassa CSVtai Excel-muodossa ja jatkaa näin mittauksien tarkastelua toisissa järjestelmissä. Jos rajapinnan kautta EMMIin tulevat arvot poikkeavat asetetusta, merkitsee EMMI tulokset automaattisesti yliviivatuiksi ja siten hylätty aikaleima näkyy järjestelmässä, mutta sitä ei oteta huomioon raporteissa tai tulostarkasteluissa. Tätä ominaisuutta tarvitaan etenkin silloin, jos maastossa olevat automaattimittaukset tuottavat virheellistä dataa esimerkiksi kalibrointitilanteissa. EMMIin eri datalähteistä kerätyt mittaustiedot, koskien sekä raakadataa että johdettuja tuloksia, voidaan saada järjestelmästä ulos usein eri tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47
Vientitoiminto voidaan konfiguroida lähettämään EMMIn näkymä maakosteuden mittausasemasta.. Vientiasetuksina voidaan määritellä datan lähetysrytmi, kerralla vietävän datan määrä ja esimerkiksi tapa millä epävarmat tulokset merkitään. 28 voidaan tehdä vielä lisälaskentakaavoja tulostusformaatin pohjalle ja lopputuloksena saadaan EMMIstä valmis raportti juuri siinä muodossa kun tarvitaan. vsk. Vaikka EMMI on jo itsessään laaja tietojärjestelmä ja siinä on kehittyneet työkalut erilaisten mittaustietojen yhdistelyyn, halutaan usein ainakin osa EMMIn keräämästä mittaustiedosta viedä myös ulkopuolisiin järjestelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Kuvaaja myös päivittyy automaattisesti varustettuna aina uusimmalla datalla, kun painetaan päivitä-toimintoa sillä sivulla, missä kuvaajan osoite on tallennettuna. Toiminto on yksinkertainen käyttää. Aluksi valitaan halutulta aikaväliltä ne mittaustulokset, jotka halutaan julkistaa yhteiseen kuvaajaan. Tämän jälkeen painetaan nappia “Julkista kuvaaja”, jolloin EMMI luo juuri tähän datakokonaisuuteen linkittyvän Internet-osoitteen. Julkiset kuvaajat eivät mahdollista vierailijoille pääsyä muuhun kuin juuri tähän linkin takaa näkyvään dataan. Sama toiminto antaa sivuston vierailijoille myös mahdollisuuden ladata linkin kautta graafissa näkyvä mittausdata ulos CSVtaulukkomuodossa. Automaattinen tulosten julkistaminen Koska monille julkisille tutkimushankkeille sekä kunnille ja viranomaistoimijoille on tärkeää mittaustulosten julkistaminen, on EMMIin kehitetty työkalut myös tätä varten. Osoite on julkinen siten, että sitä ei voi arvata, mutta tallennettaessa tämä esimerkiksi yrityksen omille kotisivuille, tulee näkyviin suora OnLine-näkymä EMMIn luomaan kuvaajaan. Tätä varten EMMIin on luotu rajapintapalvelu, jonka kautta EMMIn mittausdata voidaan lähettää vientirajapinnan kautta käytännössä mihin tahansa muuhun järjestelmään
Tällöin voidaan datapisteitä tarkastella karttapalvelussa sekä EMMIin kerätyn datan osalta että myös suhteessa muuhun karttadataan. Suomen ilmatieteenlaitoksen sääasemiin, Ruotsin vastaavan sisarlaitoksen SMHI:n sääasemiin, Suomen ympäristökeskuksen HERTTA-järjestelmään sekä LUKE:n maatilojen peltolohkojen eroosiodataan. Hälytystoiminnon avulla voidaan konfiguroida erilaisia hälytyksiä esimerkiksi varoitustai kriittisen rajan ylittymisistä tai siitä, että dataa ei ole tullut mittalaitteilta. Hälytykset ja karttanäkymät Lisätoimintoja ovat hälytystoiminnot sekä datan visualisoiminen karttapalvelussa. EMMIn näkymä mittausdatasta.. Toinen lisäominaisuus on datan näyttäminen karttakäyttöliittymissä. Lisää mittausasemia on helppo kytkeä järjestelmään myöhemminkin. 29 esimerkiksi asiakasspesifisiä XML-tiedostoja tai lähes mitä tahansa muita toisen järjestelmän edellyttämiä tietoformaatteja. Karttapalveluun voidaan tuoda myös asiakkaiden omia karttoja, jotka yhdistetään osaksi muuta kartta-aineistoa. Toistaiseksi EMMIin kytketyssä karttapalvelussa on käytettävissä Suomen alueelta karttatasot pohjavesialueista, valumavesialueista sekä maaperän geologisesta rakenteesta. Helpoimmillaan EMMIn saa siis käyttöön vaikka itsellä ei olisikaan vielä olemassa olevaa maastomittausasemaa. Mittalaitekytkentöjen lisäksi EMMIin on kehitetty myös monipuolisia rajapintoja ympäristöön liittyviin Open Data -lähteisiin. Data voidaan lähettää joko automaattisesti tai siten, että aina kun tietty määrä valmista EMMIn automaattisesti tarkistamaa dataa on odottamassa lähetystä, se voidaan vielä katselmoida manuaalisesti ja hyväksyä data lähtemään toiseen järjestelmään. Open Dataa hyödynnettäessä voidaan usein välttää omien mittalaitteiden hankintaja ylläpitokustannukset ja siten turha moninkertainen mittaaminen samasta kohteesta. Lisäksi EMMIin on toteutettu rajapinnat Trafin Open Data -palveluihin, joiden kautta voidaan seurata satojen liikenneseurantaasemien liikenneja ympäristömittausdataa rinnakkain käyttäjän oman datan kanssa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ylityksistä voidaan lähettää sähköpostihälytyksiä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle, ja jokaiseen havaintopisteeseen voidaan asettaa yksilölliset hälyt. Open data käyttöön Datalähteinä EMMIssä voidaan käyttää sekä Masinotekin toimittamia mittalaitteita että myös asiakkailla jo olemassa olevia mittausjärjestelmiä. EMMIin on kehitetty rajapinnat mm
hulevesissä ja kaatopaikan suotovesissä. ftalaatit), palonestoaineita (esim. polybromatut difenyylieetterit, PBDE) sekä lian, rasvan ja veden hylkimistä parantavia lisäaineita (esim. vsk. Muoveilla on kuitenkin taipumus olla äärimmäisen pysyviä ja ympäristössä lähinnä Opiskelija Juho Kilponen Lahden ammattikorkeakoulu Lehtori Mervi Pulkkinen Lahden ammattikorkeakoulu Tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, merenhoidon suunnittelu Tutkija Julia Talvitie Aalto-yliopisto Mikromuovit ja haitalliset aineet Mikromuovien ja haitallisten aineiden yhtäaikaista esiintymistä hulevesissä ja suotovesissä on tutkittu toistaiseksi melko vähän. 30 N ykyinen muovien laaja-alainen käyttö pohjautuu pitkälti niiden kustannustehokkuuteen sekä ainutlaatuisiin ominaisuuksiin, kuten muovautuvuuteen ja lujuuteen sekä hyvään lämpötilan, valon ja kemikaalien kestävyyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ominaisuuksien parantamiseksi muoveissa käytetään yleisesti erilaisia lisäaineita, kuten pehmentimiä (esim. perfluoratut alkyyliyhdisteet, PFAS). Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muovien ja niihin mahdollisesti liittyvien haitallisten aineiden yhtäaikaista esiintymistä sekä hulevesissä että erään vanhan suljetun kaatopaikan suotovesissä
Ensimmäinen näyte otettiin Etelä-Haagassa sijaitsevan sadevesiviemärin purkuputken suulta ja se edusti puhtaasti hulevettä. Huleja suotovedet pääsevät molemmat purkautumaan edelleen ympäristöön. Suurimpia maalla olevia roskalähteitä ja kulkeutumisreittejä ovat puutteellisesti hoidetut kaatopaikat, roskaaminen, jätevedenpuhdistamot sekä hulevedet. Suotovedet kuitenkin pääasiassa Talin kaatopaikan vieressä virtaavan Mätäjoen kautta. Näytteenotto suoritettiin kahdesti: ensimmäisen kerran joulukuussa 2015 sekä toisen kerran huhtikuussa 2016. Fyysisten haittojen lisäksi muovien on huomattu keräävän pinnalleen eräitä haitallisia aineita, kuten polykloorattuja bifenyylejä (PCB) ja polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), jotka voivat päätyä meressä ravintoketjuihin eliöiden erheellisesti niellessä muovia. Kaksi näytteenottopistettä Länsi-Helsingissä Mikromuovien ja haitallisten aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi vesinäytteitä otettiin kahdesta näytteenottopisteestä Länsi-Helsingissä. vsk. Mikromuovien näytteet otettiin erityisellä näytteenottimella, jossa käytettiin erikokoisia (300 ?m, 100 ?m ja 20 ?m) planktonhaaveisMikromuovinäytteenottoa Etelä-Haagassa sijaitsevan sadevesiviemärin purkuputken suulta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Mikromuovien sekä tiettyjen haitta-aineiden pitoisuudet (PAH-, PCB-, PBDEja PFAS-yhdisteet sekä ftalaatit) analysoitiin näytteistä. Mikromuoveiksi luokitellaan yleisesti kaikki alle 5 millimetrin kokoiset muovipartikkelit ja -kuidut. Toiset näytteet otettiin vaihtoehtoisesti joko Mätäjoesta tai suoraan sen viereisen Talin vanhan kaatopaikan suotovedestä. Muovit voivat päätyä mereen suurempina kappaleina, joita kutsutaan megaja makromuoveiksi, sekä pienempinä partikkeleina, joita kutsutaan mikrotai jopa nanomuoveiksi. Jopa 80 prosenttia mereen päätyvästä muovista on arvioitu olevan peräisin maalla olevista lähteistä ja loppuosa syntyy merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten kalastuksesta, meriliikenteestä ja vesiviljelystä. Myös jokien rooli muoviroskien kuljettajana on merkittävä. 31 pilkkoutua entistä pienemmiksi kappaleiksi, mikä aiheuttaa haittaa erityisesti meriympäristössä
Myös di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP). vsk. PCB-yhdisteitä ei analysoitu hulevesinäytteistä ja Mätäjoessa niitä ei havaittu. Enemmän klooria sisältävien kongeneerien, kuten PCB-153, -149 ja -138 pitoisuudet olivat suhteellisen pieniä, mutta samansuuruisia molemmissa näytteissä. Molekyylimassaltaan raskaampia ja huonommin veteen liukenevia PAH-yhdisteitä, bentso[ghi]peryleeniä (BgP), bentso[a]pyreeniä (BaP) ja indeno[1,2,3-cd]pyreeniä (IcP) taas löytyi suurimpina pitoisuuksina joulukuussa 2015 otetuissa näytteissä, pääasiassa hulevesinäytteessä sekä Mätäjoen näytteessä. 32 ta leikattuja suodattimia. PCB-yhdisteitä analysoitiin 15, joista 11 havaittiin. Vesi pumpattiin näytteenottimen läpi suurimman silmäkoon suodattimen kautta pienimpään suodattimeen moottorikäyttöisellä pumpulla, johon oli kiinnitetty virtausmittari. Haitallisten aineiden esikäsittelymenetelmänä käytettiin pääasiassa neste-nesteuuttoa, jolloin aineiden erottuminen näytteestä oli tehokkainta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Mikromuovien tunnistamisessa ja laskemisessa käytettiin stereomikroskooppia. Kuituja oli enemmän hulevesinäytteissä verrattuna Mätäjoesta otettuihin näytteisiin, kun taas partikkeleita oli enemmän Mätäjoen näytteissä. Analysoiduista 11 ftalaattiyhdisteestä havaittiin 6. Vesinäytteet haitallisten aineiden määritykseen otettiin näytepulloihin suoraan virtaavasta vedestä. Kaiken kaikkiaan mikromuoveja löytyi enemmän joulukuussa 2015 otetuista näytteistä verrattuna huhtikuussa 2016 otettuihin näytteisiin. Mikromuoveja ja haitallisia aineita löytyi kaikista näytteistä Mikromuoveista kuituja havaittiin partikkeleita enemmän kaikissa näytteissä. Tämä on todennäköisesti seurausta suuremmasta sademäärästä ennen joulukuun 2015 näytteenottoa. PAH-yhdisteitä havaittiin 16 analysoidusta yhdisteestä yhteensä 14. Huhtikuussa 2016 otetussa suotovesinäytteessä, jonka kokonaispitoisuus oli 1,314 ?g/l, sekä hulevesinäytteessä suurimpina pitoisuuksina havaittiin dibutyyliftalaattia (DBP). Joulukuussa 2015 otetuissa näytteissä havaittiin merkkejä suuremmasta kiintoaineksen määrästä, joka voi huhtikuun 2016 näytteenottoa edeltäneen runsaan sateen kanssa selittää selvän jakautumisen molekyylimassaltaan kevyempien ja raskaampien PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa näytteenottoajankohtien kesken. Eniten ftalaatteja havaittiin Mätäjoesta, jossa kokonaispitoisuus oli 3,21 ?g/l. Tämä voi johtua suuremmasta määrästä purkautunutta suotovettä, johon erityisesti vähemmän klooria sisältävät PCB-kongeneerit liukenevat helpommin. Suurimmat PCB-pitoisuudet (19,17 ng/l) havaittiin huhtikuussa 2016 otetussa suotovesinäytteessä, jossa vähemmän klooria sisältävät ja näin ollen vesiliukoisemmat PCB-31(7,8 ng/l) ja -28-kongeneerit (7,1 ng/l) havaittiin suurimpina pitoisuuksina. Suurimmat pitoisuudet havaittiin huhtikuussa 2016 otetussa suotovesinäytteessä, josta löytyi eniten molekyylimassaltaan kevyempiä ja näin ollen vesiliukoisempia PAH-yhdisteitä, naftaleenia, fluoreenia ja fenantreenia. Di-isononyyliftalaattia (DINP) löytyi suurimpina pitoisuuksina Mätäjoesta (2,70 ?g/l) ja joulukuussa 2015 otetusta suotovesinäytteestä (1,10 ?g/l), jossa kokonaisftalaattipitoisuus oli 1,46 ?g/l. Analysointi toteutettiin kaasukromatografi-massaspektrometrilla (GC-MS). Bentso[b] fluoranteeni (BaF), bentso[k]fluoranteeni (BkF), bentso[a]pyreeni ja bentso[ghi] peryleeni ylittivät Vesipuitedirektiivissä (2013/39/EU) merija muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormien sallitut enimmäispitoisuudet Mätäjoessa sekä bentso[a]pyreenin ja bentso[ghi]peryleenin osalta Haagasta joulukuussa 2015 otetussa hulevesinäytteessä
Suurimmat kokonaispitoisuudet havaittiin huhtikuussa 2016 (463,90 ng/l) ja joulukuussa 2015 (179,43 ng/l) otetuissa suotovesinäytteissä. PBDE-yhdisteitä analysoitiin 10, joista 7 havaittiin. vsk. BDE-209-kongeneeria löytyi suurimpina pitoisuuksina kaikista näytteistä, joista suurimmat olivat Mätäjoen näytteessä (1,4 ng/l) ja molemmissa hulevesinäytteissä. Suurimmat kokonaispitoisuudet havaittiin Mätäjoessa (1,74 ng/l) sekä joulukuussa 2015 otetussa hulevesinäytteessä (1,60 ng/l). Eräiden PBDE-kongeneerien summalle on asetettu ympäristönlaatunormi Vesipuitedirektiivissä, mutta se ei ylittynyt. Hulevedet ja suotovedet haitallisten aineiden ja mikromuovien kulkeutumisreitteinä Suotovesissä suurimmat pitoisuudet havaittiin PAH-, PCBja PFAS-yhdisteillä. PBDE-yhdisteitä havaittiin Vesinäytteenottoa Talin vanhan kaatopaikan suotovedestä haitallisten aineiden määritystä varten.. 33 havaittiin Mätäjoessa ja joulukuussa 2015 otetussa suotovesinäytteessä. PFAS-yhdisteitä analysoitiin 18, joista 12 havaittiin näytteissä. Huhtikuun suotovesinäytteessä havaittiin suurimpina pitoisuuksina pääasiassa lyhythiiliketjuisia yhdisteitä, kuten perfluorobutaanihappo (PFBA, 234 ng/l), perfluoroheksaanihappo (PFHxA, 68,10 ng/l) ja perfluoroheptaanihappo (PFHpA, 36,40 ng/l), jotka liukenevat paremmin veteen verrattuna yhdisteisiin, joilla on pidempi hiiliketju, kuten perfluorooktaanihappo (PFOA). Vesiliukoisempien yhdisteiden suuremmat pitoisuudet huhtikuussa 2016 otetuissa näytteissä voivat johtua suuremmasta kaatopaikan läpi suotautuneesta vesimäärästä, johon yhdisteet olivat liuenneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Vesipuitedirektiivissä asetettu ympäristönlaatunormi perfluoro-oktaanisulfonaatille (PFOS) ei ylittynyt. Myös ftalaatteja havaittiin suotovedestä hulevesiä suurempina pitoisuuksina, joten kaatopaikka voi olla myös potentiaalinen ftalaattien lähde ympäristöön. Pitkähiiliketjuisia PFAS-yhdisteitä on alettu korvaamaan lyhytketjuisilla, mikä voi selittää lyhytketjuisten yhdisteiden suuremman määrän näytteissä
Mikromuovikuituja havaittiin enemmän hulevedessä kuin Mätäjoessa, kun taas partikkeleita löytyi enemmän Mätäjoesta. Artikkeliin liittyvä opinnäytetyö on tehty Lahden ammattikorkeakoulussa, pääaineena ympäristönsuojelutekniikka. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että hulevedet voivat toimia mikromuovien ja eräiden haitallisten aineiden lähteinä ja kuljettajina, kun taas kaatopaikka voi olla potentiaalinen haitallisten aineiden lähde mikäli asianmukaiset suojarakenteet ja kaatopaikkavesien keräysjärjestelmä ovat puutteellisia. Yhdisteryhmä on voimakkaasti rajoitettu, mutta päästöjä voi kuitenkin tapahtua edelleen pitkäikäisistä tuotteista, joita saattaa olla vielä käytössä tai joita on mahdollisesti sijoitettu kaatopaikalle. vsk. Joulukuussa 2016 otetuissa näytteissä havaittiin merkkejä suuremmista orgaanisen ja kiintoaineksen määristä. Koska mikromuovinäytteitä ei ollut mahdollista ottaa suoraan suotovedestä, niiden ja haitallisten aineiden yhteyttä ei näytteissä suoraan voida osoittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Opinnäytetyön aihe liittyi Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan Resurssitehokkuuden parantamisella tehoa liiketoimintaan -projektiin (REISKA-projekti, www.lamk.fi/reiska). 34 jokaisesta näytteestä. Näytteenottoajankohta sääolosuhteineen voi kuitenkin vaikuttaa sekä mikromuovien että tiettyjen haitallisten aineiden pitoisuuksiin, minkä voi nähdä joulukuussa 2015 ja huhtikuussa 2016 otettujen näytteiden pitoisuuksien välillä. Huonosti veteen liukenevien yhdisteiden suurempi määrä näissä näytteissä, mikä havaittiin erityisesti eräiden PAHja ftalaattiyhdisteiden kohdalla, voi tukea tätä havaintoa, koska ne voivat kiinnittyä helpommin orgaaniseen tai kiintoainekseen. Sen tavoitteena on kasvattaa Päijät-Hämeen PK-yritysten jäteja sivuvirtojen resurssitehokkuusosaamista projektissa Näytekohtaiset mikromuovien ja haitallisten aineiden määritetyt pitoisuudet.
Marine Litter An analytical overview. Accumulation and fragmentation of plastic debris in global environments. 2005. Marine Pollution Bulletin, 54, 1230–1237 UNEP. 2011. 2007. Philosophical Transactions of the Royal Society B, 364, 1985–1998 Darnerud, P.O., Eriksen, G.S., Jo?hannesson, T., Larsen, P.B., Viluksela, M. Applications and societal benefits of plastics. Environmental Health Perspectives, 109, 1, 49-68 Rios, L.M., Moore, C., Jones, P.R. 2009. Marine Pollution Bulletin, 62, 1596–1605 Barnes, D., Galgani, F., Thompson, R., Barlaz, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. 35 kehitettävien ja pilotoitavien konkreettisten toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. 2001. vsk. Microplastics in the marine environment. UNEP (H in na t al v % ) U22-001 HOBO Water Temp Pro v2 Veden lämpötilan tallennin U26-001 HOBO Dissolved Oxygen Logger Veteen liuonneen hapen tallennin U24-001 HOBO Conductivity Logger 0-10,000 uS/cm Veden johtokyvyn tallennin MX2001-01 HOBO MX Water Level 9m (30’) Bluetooth LE-yhteydellä toimiva vedenpinnankorkeuden tallennin 123,1293,776,615,. Philosophical Transactions of the Royal Society B, 364, 1977–1984 Andrady, A.L. 2009. Polybrominated Diphenyl Ethers: Occurrence, Dietary Exposure, and Toxicology. Opinnäytetyön suunnitteluun ja toteutukseen osallistui myös Suomen ympäristökeskus. Lähteet Andrady, A.L., Neal, M.A. Persistent organic pollutants carried by synthetic polymers in the ocean environment. Mikromuovien osalta kiinnostuksen kohteena on niiden soveltuvuus ja rajoitukset uusioraaka-aineena tulevaisuudessa
vsk. Bio suo da tus osoit tautui lu paa vak si me ne tel mäk si, joka voi oi kein suun ni tel tu na ja toteu tet tu na toi mia te hok kaas ti kiin toai neen, fos fo rin ja me tal lien pi dät tä jä nä. Hank kees sa tut kit tu jen kos teik ko jen puh dis tus te ho näi den ai nei den suh teen jäi sel väs ti hei kom mak si, vaikkakin myös kosteikko leikkasi suurimmat kiintoainespiikit. Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatusalue. 36 Tutkija Pinja Kasvio Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho Suomen ympäristökeskus SYKE Biosuodatusalueiden ja kosteikkojen toimivuus hulevesien käsittelyssä Suo men ym pä ris tö kes kuk sen (SYKE) ve tä mäs sä HU LE-hankkees sa tut kit tiin biosuodatusalueen sekä kol men kos tei kon toimi vuut ta hu le ve sien laa dun hal lin nas sa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Kuva: Pinja Kasvio.
37 H ulevesiin liittyvät ympäristökysymykset ovat monin tavoin ajankohtaisia. Hulevesilainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2014. Hulevedet ohjataan useimmiten käsittelemättömänä suoraan hulevesiverkoston kautta lähivesistöön ja vanhoissa sekaviemäröidyissä keskustoissa myös jäteveden mukana puhdistamoihin, joiden toimintaa hulevedet haittaavat. HULE -hankkeessa (2012–2015) selvitettiin biosuodatusalueiden ja kosteikkojen toimivuutta hulevesien puhdistamisessa. Hulevedet johdetaan biosuodatuksessa maarakenteiden läpi, jolloin haitta-aineet pidättyvät maaperään biologisten, kemiallisten ja mekaanisten prosessien kautta. Hulevesien hallintamenetelmien toteuttaminen ja etenkin biosuodatusalueiden parempi hyödyntäminen edellyttävät tutkimusta ja ohjeistusta. Ilmastoskenaarioiden mukaan sadanta ja näin ollen tulvat tulevat lisääntymään ja hulevesitulville on löydettävä toimivia ratkaisuja. Sitä ennen julkaistu hulevesiopas on päivitettävänä ja kunnat ovat laatineet ohjeita hulevesien hallintaan, jotta ne käsiteltäisiin ensisijaisesti niiden syntypaikoilla. 2011) biosuodatus on tehokas menetelmä hulevesien puhdistamiseen. Bio suo da tus ta pi de tään tut ki mus kir jal lisuu des sa ylei ses ti te hok kaim pa na hu le vesien hait ta-ai nei den puh dis tus me ne tel mä nä ja kosteikkoja hyvinä vesien viivyttäjinä suurille vesimäärille. Hulevesikohteet tarkkailussa HULE-hank kees sa oli tarkkailussa yksi biosuodatusalue sekä kol me lampi mais ta kos teik koa. Seurannassa olleet kosteikot sijaitsivat Es poossa Kul loon sil la no jas sa Matalajärven rannalla, Järvenpäässä Lepolan Biosuodatus voi toimia veden imeyttämisen ja puhdistumisen ohella myös vettä viivyttävänä rakenteena.. Vesienhoidon tavoitteet edellyttävät vesien hyvää ekologista tilaa, jonka saavuttamiseksi myös hulevesien hallinnan toteutuminen ja toimivuus tulee huomioida. Viemärivesipäästöt sekä ravinteita, bakteereita ja metalleja sisältävät hulevedet likaavat vesistöjä. vsk. Viemäreitä ei voida mitoittaa suurimmille, yhtäkkisille vesimäärille ja siksi kaupunkitulvista on tulossa mahdollisesti entistä yleisempiä. Kaupunkialueilla vesien imeytyminen maahan on usein estynyt, kun maanpinta on peitetty suurelta osin asfaltilla, rakennuksilla ja kiveyksillä. Biosuodatus soveltuu siksi erinomaisesti likaisimpien liikennealueiden sekä katuja pysäköintialueilta huuhtoutuvien vesien käsittelyyn. Useis sa ul ko mai sis sa tut ki muk sis sa bio suo da tus on osoit tau tu nut erin omai sek si hu le ve sien kä sit te ly me ne telmäk si. Hulevesiä ohjataan imeytymään maaperään tai puhdistumaan biosuodatusalueisiin ja kosteikkoihin ennen niiden johtamista vesistöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Suomessa hulevesien käsittely on viime aikoina ollut hyvin esillä ja askeleita hulevesien käsittelemiseksi on otettu jo useita. Myös kotimaisten laboratoriokokeiden mukaan (Valtanen ym. Biosuodatus hulevesien hallinnassa Biosuodatuksessa käytetään hyväksi luonnollista kasvillisuuden sekä maaperän kykyä pidättää ja sitoa ravinteita ja haitta-aineita. Biosuodatus voi toimia veden imeyttämisen ja puhdistumisen ohella myös vettä viivyttävänä rakenteena, kun maan huokostilavuus toimii varastotilana suotautuvalle hulevedelle. Parhaimmillaan biosuodatusalueet ehkäisevät haitallisten aineiden kulkeutumisen vesistöihin. Biosuodatusta on hyödynnetty myös suuremmille vesimäärille, kuten HULE-hankkeen seurantakohteessa lumenkaatopaikan vesille
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. vsk. Etualalla on laskeutusallas, johon sulamisvedet ensin johdetaan purkuputken kautta. Ra ken tei den toi mi vuut ta seurattiin vuosi na 2012?2015. Bio suo da tusa lu eel le oh ja tut vedet ovat val tao sin lu men kaa topai kan su la mis ve siä. Se koos tuu kah des ta osas ta: las keu tusaltaas ta, jonka tar koi tuk se na on pi dät tää kar kein kiin toai nes ja öljyt, sekä kas villi suu den peit tä mäs tä suo da tus ken täs tä, jossa vesi suo dat tuu kas vil li suu den ja maa ker ros ten läpi. Li säk si Es poossa ja Tam pe reel la ve den laa tua seu rat tiin jat ku va toi mi sil la mit ta reil la: Es poon kostei kol la oli yksi kuu kau den ja Tam pe reen bio suo da tusa lu eel la kaksi 1,5 kuu kau den mit taus jak soa. Kuva: Pinja Kasvio.. Ve si näyt tei den ot to ker to ja ker tyi eri koh teis ta 13?22. Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatusalue. Biosuodatuksen tarkkailukohteena oli Tam pe reen Lie lah den lu men kaa to pai kalle ra ken net tu bio suo da tusa lue (Kuva 1). Virtauksenohjausseinän takana varsinainen suodatinkenttä. Kaik kien seu ran ta koh teiden ve si näyt teis tä ana ly soi tiin pH, säh könjoh ta vuus, sa meus, kiin toai ne, ke mial li nen ha pen ku lu tus, ko ko naisja fos faat ti fos fo ri, ko ko naisja nit raat ti typ pi, klo ri di, rauta ja sink ki. 38 asuinalueella sekä Kuopiossa Kallaveden Pölläkänlahden rannalla (Puronnotkon kosteikko). Jo kai sel la koh teel la oli kaksi tai kolme muu ta man kuu kau den mit tais ta seu ran ta jak soa, jol loin tu le vas ta ja läh te västä ve des tä otet tiin ve si näyt teet muu ta mien viik ko jen vä lein. kosteikot – eroja tuloksissa Seu ran ta tu lok sis ta ha vait tiin, että JärvenKuva 1. Biosuodatus vs. Ve si näyt tee no tos ta, ana lyy seis tä ja mittauk sis ta vas ta si vat pää osin ra ken teet toteut ta neet kau pun git tai nii den palk kaa mat kon sult tiy ri tyk set
39 pään ja Kuopion pien ta loa luei den hu leve sis sä hait ta-ai nei den pi toi suu det olivat hyvin pie niä. Es poossa kosteikkoon johdetaan moot tori tien ja teol li suusa lu een va lu ma ve det ja Tam pe reel la haitta-aine pitoisuuksia nosti eri puo lil ta kau pun kia kul je tet tuun lu meen ker ty neet epä puh tau det. HULE-hankkeen seurantakohteiden puhdistusreduktiot prosentteina vesinäytteiden keskipitoisuuksien perusteella laskettuna. Es poon ja Kuopion kos tei koilla vaikutus haitta-aineiden pitoisuuksiin oli hyvin vaihtelevaa siten, että ajoittain aineita lähti kosteikoista myös liikkeelle. Sillä oli kos tei kois ta suu rim mat vä he ne mät kiin toai neel le ja ko ko nais fos fo ril le, huolimatta pienistä pitoisuuksista. Jatkuvatoimisesti mitattu sameus ja virtaama Tampereen biosuodatusalueella vuonna 2015. Lähes kaik kien ai nei den osal ta hu le ve sien pi toi suu det oli vat sel väs ti pie nem piä kuin Es poos sa ja Tam pe reel la. Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Jos luku on negatiivinen, rakenne on lisännyt kyseisen mitatun suureen pitoisuutta tai arvoa.. Typen vä he ne mät oli vat jopa erit täin hyviä tut ki musar tik ke leis sa jul kais tui hin tie toi hin ver rat tu na. Kuva 2. Kos teik ko koh teis ta par hai ten toimi Järven pään kos teik ko. vsk. Ra ken tei den vaiku tuk set eri ai nei den kes ki mää räi siin pitoi suuk siin hu le ve sis sä on esi tet ty ohei sessa tau lu kos sa (Taulukko 1). Punainen viiva on tuleva sameus, vihreä lähtevä ja sininen on tulevan veden virtaama
Han ket ta ra hoit ti vat osal lis tu jien li säk si ym pä ris tö mi nis te riö, maaja met sä talous mi nis te riö, Vesilaitosyhdistys sekä Maaja ve si tek nii kan tuki ry. Hulevesien hallinnan jatkotutkimuksiin tarvetta Hulevesirakenteiden toteutustapa ja rakentamisen jälkeinen tarkkailu nousivat hankkeen aikana erityisen tärkeiksi. 40 Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatusalue osoitti toimivuutensa kiintoaineen ja metallien pidätyksessä. Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys. Sa mal la ra ken teet ky ke ni vät vähentämään kiintoai neja ko ko nais fos fo ri pi toi suuk sia, jotka ovat yhteydessä sa meusar voihin. Ympäristö ja Terveys-lehti. Hank keen loppu ra port ti on jul kais tu Suo men ym pä ristö kes kuk sen ra port te ja sar jas sa (Kas vio ym. fi/ hankkeet/ hule. Uusille alueille rakennettavien biosuodatusalueiden suunnittelussa rakenteiden valinnalla voidaan vaikuttaa hulevesien puhdistukseen. Lisäksi tulisi seurata kosteikkojen ja biosuodatusalueiden hoitotapoja, jotta voidaan taata rakenteiden pitkäaikainen toimivuus. Myös seuranta on ensiarvoisen tärkeää, josta kaupungit ovat näyttäneet esimerkkiä. Biosuodatusalue kykeni pienentämään kuormituspiikkejä merkittävästi, mikä osoittaa, että menetelmä toimi hyvin hulevesien puhdistuksessa. Bio suo da tusa lue ky ke ni sel väs ti kos teik ko ja pa rem piin puh dis tustu lok siin sa meu den, kiin toai neen, ko konaisja fos faat ti fos fo rin sekä me tal lien suh teen. vsk. Lisätietoa hankkeesta Hank keen to teu tuk seen osal lis tui vat SYKEn li säk si Es poon, Jär ven pään, Kuopion, Tam pe reen ja Van taan kau pun git. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.. Jatkossa on tarve kehittää myös menetelmiä tiivistysrakentamiseen. Hulevesien ohjautuminen, veden viipymä-aika sekä rakenteen toimivuus puhdistuksessa tulee varmistaa, jotta estetään virheet rakentamisessa. Typ peä bio suo da tusa lue ei kuiten kaan pi dät tä nyt, vaan kes ki pi toi suudet nousi vat. Jat ku va toi mi ses ti mi ta tut sa meusar vot osoit ti vat, että sekä Es poon kos teik ko että Tam pe reen bio suo da tusalue ky ke ni vät leik kaa maan kor keim pia sa meus huip pu ja mer kit tä väs ti. syke. 2016). Seu ran ta koh tei den tut ki mus ra por tit ovat saa ta vil la in ter ne tis tä osoit tees ta www. Jatkotutkimuksia tarvitaan katuja muiden liikennealueiden vesien käsittelystä biosuodatuksella. Vantaalla jatketaan Tikkurilantien var teen vuonna 2013 toteutettujen biosuo da tusa luei den seurantaa, jotta voidaan selvittää erilaisten ra ken teiden vaikutuksia hulevesien puhdistukseen. Tutkimusolosuhteet tulee rakentaa siten, että on mahdollista saada luotettavia vertailuja rakenteiden puhdistusvaikutuksesta
Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua”, Karvala toteaa lopuksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa. ”Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa, että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen”, ylilääkäri Kirsi Karvala . Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistyötä Onnistunut kosteusja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. ”Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvaa tutkimustiedon haasteita työryhmän jäsen”, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi . Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi Duodecim Uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa kosteusvaurioista oireilevien hoitoa. Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito -suosituksessa. ”Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa”, hän lisää. ”Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi”, hän lisää. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteusja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään. Tämä on määritelty jo terveydenja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy. ”Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä on laatinut Kosteusja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. vsk. Juuri julkaistussa, ensimmäisessä Kosteusja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteusja homevaurioiden yhteydestä. 41 K osteusja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. ”Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään”, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen . Puuttumalla riskeihin ehkäistään haittoja Kosteusvauriot edistävät muun muassa homeja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon. ”Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua”, tähdentää Lampi
Tavoitteena on ollut nykytietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntävä, yhteiskäyttöinen, kaikkia viranomaisia palveleva ja joustava järjestelmä, jossa valvontatieto tallennetaan sen tuottamispaikassa ja jaetaan samalla muiden viranomaisten käyttöön. vsk. Näytetietojen keruujärjestelmien kehittäminen jatkuu edelleen mm. Terveydensuojeluvalvonnassa kerättävien talousja uimavesien viranomaisnäytetietojen siirtäminen laboratoriojärjestelmistä viranomaisjärjestelmiin on käynnistetty vuonna 2016 YHTI 2B -kehitysprojektissa EU-uimarantavesinäytetulosten siirron osalta. Käytännössä järjestelmän testaukseen on päästy vasta nyt, miksi?. 42 Y mpäristöterveydenhuollon valvontatietojen keruuta sekä valtakunnallista valvontatietovarastoa (ns. Muiden uimavesinäytteiden (uimaaltaat) ja talousvesinäytteiden osalta järjestelmän testaaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen. Ylitarkastaja Taija Rissanen, Evira Ylitarkastaja Ari Markkanen, Valvira Valtakunnallinen valvontatietovarasto täydentyy näytteenottotiedoilla Näytetietojen sähköinen siirto laboratorioista valvontaviranomaisten omiin järjestelmiin kuulostaa helpolta ja nykyaikaiselta, eli sellaisen pitäisi olla jo käytössä. KUTIYHTI -tietojärjestelmää) on kehitetty vuosia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. analyysitietojen siirtopalvelu) viranomaisnäytteitä koskevien tietojen siirtämiseksi sähköisesti laboratoriojärjestelmistä vastaanottaviin kunnallisiin valvontaviranomaisten järjestelmiin ja lopulta valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon KUTI-YHTI -tietojärjestelmään. Hankkeen viimeinen kehitysprojekti KUTI 2B, eli elintarvikevalvonnan näytetietojen siirto laboratorioista KUTI-YHTIin, on testausvaiheessa. Elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen on tehty useita osaprojekteja sisältäneessä KUTI-hankkeessa. Keskitetystä KUTI-YHTI -tietojärjestelmästä alueja keskushallinnon viranomaiset voivat saada näytetiedot käyttöönsä esimerkiksi raportointeja varten. Tullilaboratorion elintarvikevalvontanäytteiden sekä alkutuotannon ja elintarvikkeiden omavalvontanäytteiden osalta. Yhteinen ratkaisu näytetiedonsiirtoon Eviran ja Valviran projekteissa (KUTI 2B ja YHTI 2B) on luotu näytetiedonsiirtoon tarkoitettu rajapinta (nk
Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ovat aktiivisesti olleet Eviran, Valviran ja Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskus Mitpan lisäksi kolme kuntajärjestelmätoimittajaa, vajaa kymmenen laboratoriojärjestelmätoimittajaa sekä Tullilaboratorio. Uuden järjestelmän luomisen lisäksi projekteissa onkin pyritty tarkastelemaan ja huomioimaan erilaisia tietotarpeita sekä näytteenottotoiminnan muuttumista nyt ja tulevaisuudessa.. Monitoimittajaympäristö ja sen haasteet Näytetiedonsiirron sähköistäminen on vaatinut yhteistyötä useiden järjestelmätoimittajien ja tahojen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Laaja sidosryhmäja toimittajaympäristö on osaltaan viivästyttänyt tiedonsiirron käyttöönottoa. Näytetulosten siirtäminen laboratorioista kuntajärjestelmiin ja edelleen YHTIin ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta, vaikka tutkittavia parametreja ja näytteenottopaikkoja on huomattavasti rajoitetumpi määrä kuin esimerkiksi talousvesinäytteissä. Ongelmia on aiheuttanut mm. Ympäristöterveydenhuollon uimavesinäytteiden osalta tiedonsiirto on pisimmällä: tavoitteena on EU-uimarantojen näytetulosten raportointi YHTI-järjestelmän kautta jo vuoden 2016 näytetulosten osalta. Mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämisen opettelua Sähköinen tiedonsiirto tarjoaa valtavat mahdollisuudet verrattuna aiempiin excel-lomakkeilla kerättyihin elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan näytteenoton yhteenvetotietoihin. STM ja Evira. Myös kuntajärjestelmien valmiudet elintarvikkeiden näytetietojen vastaanottamiseen ja lähettämiseen keskitettyyn järjestelmään ovat tällä hetkellä vaihtelevat, samoin laboratoriojärjestelmien valmiudet elintarvikenäytetietojen lähettämiseen. Rahoittajina ovat toimineet mm. tietojen kohdentamiseksi oikein. vsk. Kuten KUTI-järjestelmässä, myös YHTIssä löytyy kehitettävää tietojen kohdentamiseksi oikein esimerkiksi näytteenottopaikkojen osalta, mikä on olennaista niin allasvesikuin talousvesinäytteissä. Jopa järjestelmään syötettävien näytetulosten muoto on aiheuttanut ongelmia aikaisemmin mainittujen termistösekaannusten ja järjestelmätoimittajien tiedonsiirtovalmiuksien lisäksi. Näytetiedonsiirtoon tarkoitettu rajapinta on tällä hetkellä valmis viranomaisvalvonnan vesija elintarvikenäytteiden tietojen ja tulosten siirtämiseen. vaihtelevat termistöt järjestelmien välillä, järjestelmien erilaiset valmiudet tiedonsiirron vaatimiin muutoksiin, erilaiset toteutusratkaisut sekä yllättäen myös esimerkiksi määrittelydokumenttien saatavuus ainoastaan suomen kielellä. 43 Kuten koko ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruun kehittämisessä, näytetiedonsiirtoprojektienkin tavoitteena on ollut tietojen yhteiskäyttöisyys, parempi hyödynnettävyys, ajantasaisuus ja luotettavuus sekä ylipäätään nykyaikainen sähköinen tietojen siirto ilman virhealttiita ja aikaavieviä manuaalisia vaiheita. Elintarvikenäytteiden tietoja ei kuitenkaan vielä ole siirretty koko ketjun läpi laboratoriosta kuntajärjestelmään ja sieltä KUTIin, sillä Evirassa ja Mitpassa tehdään vielä koodistotyötä mm. Tasapaino mahdollisuuksien ja realiteettien välillä löytyy vain kokemusten myötä. Omat käytännön ongelmansa tulevat vielä aiheuttamaan talousvesivalvonnassa raportoitavat näytteet, jotka koskevat useampaa vedenjakelualuetta; asia tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun talousvesinäytetuloksia aletaan syöttää YHTI-järjestelmään suuremmassa määrin vuoden 2017 aikana. Vaikka projektit ovat lopuillaan ja tekniset tiedonsiirtoratkaisut luotu, tavoitteeseen on vielä matkaa ja sen saavuttaminen vaatii käyttökokemuksia ja niiden pohjalta tehtyjä parannuksia
Viranomaisvalvonnassa siirtyminen kohteiden riskiperusteiseen valvontaan edellyttää yhä tarkempaa kohteiden taustatietojen tuntemusta. Tämä on toteutettava huomioiden kaikkien näytetyyppien tarpeet. Näytetietojen sähköinen siirto lisää kohteiden taustaja historiatietoja sekä niiden luotettavuutta, minkä toivotaan tulevaisuudessa parantavan arviointia kohteen riskiperusteisesta valvonnasta. näytekohtaisten tietojen keruu, tietojen tallennus valvontakohdekohtaisesti ja reaaliaikaisesti, elintarvikenäytteiden tarkempi luokittelu yhteiseurooppalaisen foodex-koodiston mukaisesti sekä näytteen taustatietojen tallentaminen näytteenottovaiheessa sähköiselle lähetteelle. Vuoden 2016 näytetiedot KUTI-YHTI:in Evira on ohjeistanut kunnallisia valvontayksiköitä alkuvuonna 2016, että sähköinen näytetiedonsiirto tulee ottaa käyttöön heti kun se on mahdollista. Viranomainen täydentää kuntajärjestelmässä näytteitä koskevia tietoja ja lähettää tiedot lopuksi keskitettyyn järjestelmään.. 44 Muutoksia, joita sähköisen näytetiedonsiirron yhteydessä haluttiin elintarvikevalvonnan osalta toteuttaa, olivat mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Alun perin erittäin tärkeäksi osaksi tiedonsiirtoa tunnistettu sähköinen näytelähete jouduttiin jättämään pois toteutuksesta tässä vaiheessa, sillä sen tuoma lisäarvo olisi voinut jäädä vähäiseksi nykyisessä hajautetussa järjestelmässä (KUTI ja kuntajärjestelmät). Lisäksi sähköisen lähetteen suunnittelu ja mahdollinen toteutus koettiin tarpeelliseksi tehdä huomioiden laajemmin ympäristöterveydenhuollon kuten esimerkiksi talousvesivalvonnan tarpeet. Jos valvontayksikön viranomaisnäytteiden tutkimiseen käyttämä laboratorio ei pysty toimittamaan näytetietoja sähköisesti, valvontayksikön Valvontayksikön käyttämä kuntatietojärjestelmä hakee näytetiedot analyysitietojen siirtopalvelusta. Terveydensuojelussa sähköisen näytetiedonsiirron tavoitteena YHTI-järjestelmään oli vähentää lakisääteiseen tiedonkeruuseen ja raportointiin käytettävää aikaa niin viranomaistahoilla kuin laboratorioissa. Yhdeksi haastavimmista muutoksista on osoittautunut elintarvikenäytteiden foodex-luokittelu, jonka täysimääräinen käyttöönotto vie varmasti vielä vuosia. Ainakin alkuvaiheessa valvontayksiköissä ja keskusvirastoissa käytetty aika erilaisten tiedonsiirto-ongelmien selvittämiseen ei vielä vastaa tavoitetta, mutta jokaisella projektilla on omat alkuvaikeutensa. Jotta näytteiden sähköistä tiedonsiirtoa voitaisiin hyödyntää täysin, tulisi näytelähetteet myös saada sähköiseen muotoon. vsk
Ohjeistuksella alkuun ja kohti tavoitteita Ohjeistus näytetietojen siirtämiseksi löytyy tällä hetkellä Eviran ja Valviran yhteisistä VATI 2 ja VATI 2 B -ohjeista, joita päivitetään säännöllisesti. Valvontayksiköitä on kehotettu tarkistamaan näiden kohdeja paikkatietojen oikeellisuus vuoden 2016 loppuun mennessä. 45 tulee syöttää raportointivuoden 2016 näytetiedot kuntajärjestelmään ja lähettää ne sähköisesti keskitettyyn järjestelmään. käytettävistä koodistoista, näytetietojen yhteydessä toimitettavista pakollisista tiedoista sekä tietojen formaateista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Jotta näytetulosten tiedonsiirtojärjestelmä saadaan toimivaksi ja sitä voidaan edelleen kehittää, on tärkeää, että sitä ryhdytään myös hyödyntämään ja testaamaan laajemmin. Ohjeet tulevat tarkentumaan ja muuttumaan vielä, kun kokemuksia näytetiedonsiirrosta alkaa kerääntyä. Kiikari-sovellukseen tulee ensimmäiset raportit valvontayksiköiden näytetietojen tarkastelemiseksi keskitetystä järjestelmästä alkuvuoden 2017 aikana. Ensimmäinen onnistumisen edellytys on valvontakohteiden perustaminen kuntajärjestelmiin siten, että kohdetiedot siirtyvät vedenjakelualueittain vedenottamot ja näytteenottopisteet mukaan lukien keskitettyyn järjestelmään oikein. Myös sähköistä näytteensiirron testaamista tulee tehdä valvontayksiköissä talousvesinäytteillä, jotta voidaan varmistua näytetulosten kohdistumisesta oikeille vedenjakelualueille. Valvontayksiköt eivät pääse itse näkemään syöttämiään tuloksia talousvesinäytteiden osalta keskitetystä rekisteristä järjestelmän ollessa vielä ns. testaustilassa, mutta tässä apua kannattaa kysyä aluehallintovirastoista ja Valviran YHTI-sähköpostin kautta, joista raportteja voidaan valvontayksiköille tarvittaessa toimittaa. vsk. VATI 2 -ohje on tarkoitettu valvontaviranomaisille ja sisältää yleiset ohjeet kuntajärjestelmissä tehtävään näytteenottotapahtumien tallentamiseen, näytetietojen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen sekä tietojen toimittamiseen keskitettyyn KUTI-YHTIin. Useimmissa valvontayksiköissä elintarvikenäytteiden määrät ovat lisäksi niin pieniä, että tietojen syöttämistä loppuvuodesta kerralla kuntajärjestelmästä keskitettyyn järjestelmään ei ole katsottu kohtuuttomaksi työmääräksi. EU-uimarantavesien osalta tämä on vielä mahdollista, koska näytemäärät ovat kohtuulliset eikä niissä ole montaa tutkittavaa parametria. Suurimpana haasteena tulee olemaan ensi vuonna käyttöön otettava EU-vedenjakelualueiden talousvesitulosten siirto ja raportointi YHTI-järjestelmän kautta; tässä näytemäärät ovat aivan toista luokkaa kuin uimavesinäytteissä. Valvira edellyttää valvontayksiköiden raportoivan seurantakalenterin mukaiset EU-uimarantavesinäytetulokset vuoden 2016 osalta täysin YHTI-järjestelmän kautta. Tiedonsiirtoväylän, kuntajärjestelmien ja laboratoriojärjestelmien tämänhetkisiin valmiuksiin nähden vaatimus tietojen toimittamisesta sähköisesti KUTIin voi olla mahdoton, mutta siitä ei vielä ole haluttu perääntyä, koska syksyn aikana odotetaan kehitystä vielä tapahtuvan. Valvontayksiköiden toivotaan olevan yhteydessä Eviraan, jos vuoden 2016 näytetietojen toimittamiseen tarvitaan apua. VATI 2 B -ohje on suunnattu laboratorioille ja sisältää vain näytetiedonsiirtoon liittyviä asioita mm. Tehtävää ja kehitettävää kyllä riittää, eikä aikaa ole enää hukattavaksi, jotta järjestelmästä saadaan toimiva ja kaikkia sen käyttäjiä palveleva kokonaisuus.. Kuntajärjestelmien erilaisten toteutusten takia tarkkoja ohjeita ei ole voitu antaa. Mikäli valvontayksiköt eivät saa tietoja analyysitiedonsiirtopalvelun kautta kuntajärjestelmäänsä, niiden tulee itse syöttää tulokset keskitettyyn järjestelmään
Ravinteiden kierrätyksestä hyötyy myös ympäristö.. 46 Tapio Välikylä Uusi kalajauhotehdas antaa piristysruiskeen koko kalataloudelle Kotimaisen kalajauhon tuotanto ja Itämeri-rehu ovat esimerkkejä hallituksen sinisen biotalouden kärkihankkeesta. vsk. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan uuden kalajauhotehtaan taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä: Kasnäsin kalajauholinja avaa silakankalastajille uuden merkittävän kotimarkkinan ja luo saaristokuntiin niin liikevaihtoa kuin työpaikkoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47
On selvää, että Itämeren ulkopuolelta tulevat rehuraaka-aineet lisäävät kuormitusta entisestään. vsk. Käyttämällä raaka-aineena Itämerestä pyydettyä kalaa, voidaan ulkopuolelta tulevaa ravinnemäärää vähentää. Jokainen lisäsentti silakan keskihintaan kasvattaisi kalastussektorin tuottoa vuositasolla 300 000 – 400 000 euroa”, sanoo tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta. Tehdas ostaa noin 30–40 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. ”Alkuvuodesta kalajauhon raaka-aineesta maksettiin kotimaassa noin viisi senttiä enemmän kuin turkiseläinrehun raakaaineesta. Fosforija typpikuormaan tonnien vähennys Kasvatetun kalan määrä on Suomessa vuositasolla 13 miljoonaa kiloa. Vuositasolla fosfori vähenee 75 000 kiloa ja typpi 377 000 kiloa. Luonnonvarakeskuksen mukaan investointi synnyttää Kasnäsin alueelle vuosittain 8–12 miljoonan euroa lisää liikevaihtoa ja 10 uutta työpaikkaa. Sen sijaan että ostamme ulkomaista, voimme kotimaisella valinnalla tehdä ympäristöllemme hyvää. Uudessa kalajauhotehtaassa valmistetaan kalajauhoa ja kalaöljyä, joita käytetään kalarehujen raaka-aineena. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta. Kyseessä on siis strategisesti tärkeä investointi Suomen kalatalouteen”, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. ”Meri kestää tietyn määrän ravinnekuormaa. Jokainen Itämerirehu Baltic Blendillä kasvatettu kalakilo vähentää Itämereen päätyvää fosforija typpikuormaa. Kun kalankasvatuksessa otetaan käyttöön Itämerirehu, päästään huomattaviin ravinnekuorman vähennyksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Samalla parannetaan myös kalan ja valkuaisen omavaraisuutta ja kauppatasetta. Kalajauhotehtaaseen on investoitu yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa, josta 49 prosenttia on peräisin Euroopan merija kalatalousrahastosta. ”Kalajauhotehdasinvestoinnilla ja Itämerirehun käyttöönotolla on huomattava aluetaloudellinen vaikutus. Ne luovat uusia kestäviä kasvumahdollisuuksia koko kotimaiselle kalataloudelle. ”Suomalaisten lautasilla kotimaisen kalan osuus on vain noin 20 prosenttia ja tuodun kalan arvo on 374 miljoonaa euroa. Itämeren tilanne on kuitenkin se, että olemme ylittäneet tuon rajan. Raisioaquan uudessa Baltic Blend -rehuinnovaatiossa raaka-aineina käytetään Itämeren kaloista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Tähän asti käytössä ollut maailman valtameriltä rahdattuihin raaka-aineisiin perustuva ruokinta on tuottanut fosforikuormaa 60 000 kiloa ja typpikuormaa 507 000 kiloa. 47 K asvatettavien kalojen rehu sisältää tietyn määrän kalajauhoa ja -öljyä. Mitä enemmän syömme lähellä tuotettua ja lähirehulla ruokittua kalaa, sitä paremmin Itämeri voi”, Puputti toteaa.. Tehdas työllistää myös välillisesti alkutuotannoissa, kuljetuksissa ja rehunvalmistuksessa. Tehtaan kerrannaisvaikutukset ovat 27–47 miljoonaa euroa ja työllisyydessä noin 50 henkilöä. Paikallisia resursseja hyödyntämällä ja ravinnekierrätystä parantamalla voidaan edistää vesienhoitoa ja lisätä kalantuotannon kestävyyttä”, Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti kannustaa. Tähän asti suomalaistenkin kalojen rehuissa on käytetty raaka-aineena maailman valtamerikaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä. Nyt on äärimmäisen tärkeää nopeasti ottaa käyttöön ne mahdollisuudet, jotka vievät kohti kestävää ravinnemäärää
Rehun sisältämän fytaasientsyymin ansiosta rehun fosforin sulavuus paranee ja yhä suurempi osuus fosforista jää kalan hyödynnettäväksi eikä kuormita vesistöä. Kun Itämerirehua käytetään kalankasvatuksessa, ulkopuolelta tulevien ravinteiden määrä vähenee ja ravinteet Itämeren sisällä kiertävät. Itämeren kalasta valmistetaan kesästä 2016 alkaen kalajauhoa, jota käytetään Itämerirehun raakaaineena. Jokainen lähirehulla tuotettu kalakilo kierrättää Itämeren fosforia ja typpeä, tukee kestävää kehitystä ja parantaa ruokaturvaa.. Jatkossa Benella Kirjolohenkin ruokinnassa käytetään Raisioaquan Baltic Blend Itämerirehua, jonka myötä Benella on entistäkin ympäristöystävällisempi. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa ja noin 1 400 työpaikkaa. Tuotannon lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla olisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa ja loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Benella on terveellistä ja sillä on Suomen Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki. Kansantalouteen syntyy taloudellista hyötyä eniten, jos kalankasvatustuotanto kasvaa kansallisen vesiviljelystrategian mukaisesti. vsk. 48 Ravinteita kierrättämällä kestävämpää ruuantuotantoa ja puhtaampi Itämeri Kalankasvatuksen ravinnetase voi Itämeressä olla kuormitusneutraali, jos kalaa kasvatetaan Itämeren kalasta tehdyllä kalarehulla. Kotimainen kasvatettu kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaan vihreällä eli suositeltavien kalojen listalla. Benella Kirjolohi syö jatkossa Baltic Blendiä Kotimaassa kasvatetun Benella Kirjolohen ruokintakonseptissa on jo aiemminkin huomioitu fosforikuormituksen vähentäminen. Kalajauhotehdas mahdollistaa kotimaisen Itämeri-rehun valmistuksen ja luo kalankasvattajille käytännön mahdollisuudet siirtyä Itämeri-rehun käyttöön
040 511 6005. vsk. Yhteydenotot: eija.lindroos@ymparistojaterveys.?, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ilmoittautumiset 17.11.2016 mennessä. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ympäristö ja Terveys-lehti 2017 ilmestyy 8 numeroa vuodessa YRITYSHAKEMISTO 2017 jokaisen lehden lopussa julkaistavaan YRITYSHAKEMISTOON 2017 Vuosi-ilmoituspaikkavaraukset 30.11.2016 mennessä. Hintaan sisältyy koulutus, koulutusmateriaalit sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. 49 Ympäristö ja Terveys-lehti sekä sosiaalija terveysministeriö järjestävät yhteistyössä koulutuspäivän Asumisterveysasetus ja melu Lainsäädäntö ja ohjeet, melumallit ja -mittaukset, ratkaisuja sisämelun torjuntaan 1.12.2016 Hotel Arthur, Helsinki • Asumisterveysasetus ja melu • Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen melua koskevan osan soveltaminen • Melu ja sen leviäminen • Melun mittaaminen • Sisämelun torjunnan ratkaisut Koulutuksen hinta: 150 e + alv 24 %
50 Y hdisteiden pitoisuudet ovat toki vähentyneet kemikaalien päästöjä koskevan lainsäädännön tiukentuessa ja erilaisten teollisten puhdistusprosessien kehittyessä aikaisempaa paremmiksi. Pitoisuuksien ollessa pieniä ne eivät välttämättä aiheuta havaittavia terveysongelmia ennen kuin pitkän kertymäjakson kuluttua. kehitysja lisääntymishäiriöitä, syöpää ja immuniteetin heikentymistä: vakavia asioita eläinten selviytymisen ja populaatioiden kasvun kannalta. Erilaisia haitallisia aineita on esiintynyt sekä maaettä vesiympäristöissä jo vuosikymmeniä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Silti ympäristön haitta-aineet ovat edelleen ajankohtainen aihe. Vain aika on muuttunut ja muut asiat nousseet tärkeämmiksi.. Monien myrkyllisten aineiden olemassaolo eliöissä ja ympäristöissä voidaan todeta vasta tarkkojen mittausten avulla. Rasvaliukoiset yhdisteet kerääntyvät ja rikastuvat eritoten ravintoverkostojen ylimmillä portailla oleviin petoeläimiin. Moni muistaa Rachel Carsonin kirjan Äänetön kevät: Jatkuuko linnunlaulun hiljeneminen edelleen, muodossa tai toisessa. vsk. Muistissa on edelleen merikotkan ahdinko DDT-myrkyn vuoksi ja nykyajan vastaava esimerkki löytyy pohjoisnavan ympäristöstä jääkarhujen keskuudesta. Monien yhdisteiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät niistä kuitenkin helposti kertyviä luonnon ravintoketjuissa. Useiden yhdisteiden on havaittu eläinkokeissa aiheuttavan mm. Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Sauli Laaksonen, Helsingin yliopisto Ympäristön haitalliset aineet luonnonvaraisissa eläimissä Ympäristömme kemikalisoituminen ei ole uusi ilmiö. Ihmisillä on taipumus unohtaa ikävät asiat, kuten hyönteismyrkkyjen haitat, mutta ne ovat edelleen olemassa, ne eivät ole kadonneet minnekään
Näitä kemiallisia rasvaliukoisia yhdisteitä on löytynyt suomalaisista luonnonvaraisista eläimistä selvästi mitattavin määrin. Dioksiineja, PCB-yhdisteitä ja bromattuja palonestoaineita on totuttu pitämään nk. Kuitenkin, monet ympäristöön kertyvät haitalliset aineet pystyvät saavuttavan puhtaimmankin luonnon, sillä niiden kulkeutumismekanismi ilmalaskeuman kautta mahdollistaa sen. Viime kädessä ihminen tekee ratkaisuja, jotka koskettavat ennen kaikkea häntä itseään, ei ainoastaan muita kanssamme eläviä olentoja. Poliittiset päätökset vaativat luotettavaa ja nykyaikaista tietoa tuekseen, jotta ympäristön lisäkemikalisoituminen pystyttäisiin estämään. Sateen ja lumen mukana pohjoisille alueille laskeutuu yhdisteitä, joiden alkuperä voi olla tuhansien kilometrien päässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Tämä onkin erittäin positiivista, sillä tunnetusti ympäristömyrkyt eivät kunnioita valtioiden rajoja. Edelleen vaivanamme ovat myös erilaiset tuholaismyrkyt ja kasvinsuojeluaineet, joista osa on hyvin pysyviä ja esiintyvät mitattavina määrinä eläimissä. Haitalliset ympäristökontaminantit ovat musta pilvi taivaalla. Näihin kuuluvat mm. On löydetty uusia tutkimuskohteita, uusia tutkittavia haitta-aineita ja sekä vanhojen että uusien myrkyllisten aineiden vaikutuksia on selvitetty useissa tutkimushankkeissa. Meillä Suomessa, niin kuin monessa muussakin maassa, on hieno ja arvokas eläimistö. Dioksiinit, PCB-yhdisteet ja bromatut palonestoaineet. Myös poronja hirven liha sisältää ympäristön haitta-aineita, mutta koska elintarvikkeina käytettävän poronja hirvenlihan määrä on suhteellisen pieni, ei tästä katsota aiheutuvan kuluttajalle vaaraa. Vesiympäristöjen hylkeissä, silakoissa ja lohissa kontaminanttien määrät ovat korkeimpia. Kuitenkin hedelmällisessä iässä olevien ja odottavien äitien on syytä välttää poron maksan käyttöä. Jo eläimen itseisarvon kuin riistakäytönkin vuoksi toivomme jatkuvuutta ja pysyvyyttä eläinpopulaatioissa. Niiden äärimmäisen pysyvyyden vuoksi ne kuitenkin sitkeästi esiintyvät luonnonympäristöissämme ja eläimistössämme. Tutkimus on yksi tärkeimmistä teistä tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta. Lisäksi meillä on monia tutkimusmielessä uusia haitta-aineita, kuten perfluoratut yhdisteet ja orgaaniset tinayhdisteet, joiden vaikutuksista emme vielä tiedä paljoakaan. Esimerkkeinä kaikkein haitallisimmista kemiallisista yhdisteitä voidaan mainita nk. vsk. POP-yhdisteet (Persistent Organic Pollutants). Näitä ovat mm. Maaympäristöissä pahiten saastuneimpia ovat olleet porojen maksat. Tutkimuskohteina ovat olleet poro, hirvi, metsäjänis, sinisorsa, harmaahylje sekä useat kalalajit. Näin monin paikoin onkin. Suomessa Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä useat yliopistot ovat tehneet mittavaa tutkimusyhteistyötä asioiden selvittämiseksi ja kuluttajan turvallisuuden parantamiseksi. Viime vuosina ympäristön haitta-aineiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi tutkimushankkeet ovat ylittäneet eri maiden rajoja ja lisänneet kansainvälistä verkostoitumista haitta-ainetutkimuksessa. vanhoina ympäristömyrkkyinä. Myös rasvaisen kalan käytöstä on olemassa Eviran antamat poikkeukset syöntisuosituksiin, nimenomaan haitta-aineiden takia. Luonnonvaraiset eläimet ovat indikaattoreita, joiden on mahdollista herättää meidät huomaamaan, että ympäristömme kaikkineen on suojelemisen arvoinen kokonaisuus.. Sen pilven me tahtoisimme puhaltaa pois. jätteenpolttolaitokset, metallisulattamot ja liikenne. Vaikka suuri osa haitallisista aineista onkin peräisin eteläisempien leveysasteiden voimakkaasti teollistuneilta alueilta, on pohjoisilla alueilla myös paikallisia pistekuormittajia. 51 Pohjoisia alueita kasveineen ja eläimineen on totuttu pitämään erityisen puhtaina luonnonympäristöinä
Pitoisuudet luonnollisesti vaihtelevat paikallisesti, ja esimerkiksi Pohjanmaan alunapitoisilla savimailla alumiinia on maaperässä 11 %. Ongelmien keskiössä ovat alumiinihydroksidi sekä aina kolmiarvoisen alumiiniionin suuri koaguloimisteho.. Alumiinilla ei tiedetä olevan mitään positiivista funktiota minkään elämänmuodon yhteydessä. Alumiini liukenee helposti happoihin ja emäksiin. Yhdisteissään alumiini on kolmenarvoisena Al 3 -ionina. 52 Perustietoja alumiinista Alumiini on maankuoren yleisin metalli ja hapen ja piin jälkeen kolmanneksi yleisin alkuaine. Liuoksesta alumiini saostuu neutraalilla pH-alueella alumiinihydroksidina Al(OH) 3 [1, 2]. Alumiini ei koskaan esiinny luonnossa metallina, vaan mineraaliyhdisteissään, lähinnä oksideina ja silikaatteina, joita tunnetaan yli 270 kpl. Puhtaan bauksiittimalmiesiintymän alumiinipitoisuus voi olla jopa 50 % [1i, 2]. Metallista alumiinia onnistuttiin ensimmäisen kerran valmistamaan teollisesti Esko Meloni Enopop Tmi Tarvitsemme kokonaiskäsityksen alumiinin ympäristöja terveysvaikutuksista sekä vaikutusmekanismeista Alumiini, maankuoren kolmanneksi yleisin alkuaine, ei koskaan esiinny luonnossa metallina, vaan ainoastaan mineraaliyhdisteissään kolmiarvoisena ionina. Liuoksesta alumiini saostuu neutraalilla pH-alueella (pH 5–9) alumiinihydroksidina, Al(OH) 3 . vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Noin 8 % maankuoresta on alumiinia. Negatiiviset vaikutukset sen sijaan ovat yhä ilmeisempiä, ja tiedon määrä kasvaa jatkuvasti
Yleisyydestään huolimatta alumiinin ei tiedetä osallistuneen minkään elämänmuodon aineenvaihduntaan [1]. Suomen lääkintöhallituksen asiantuntija leimasi uutisen tyypilliseen suomalaiseen reippaaseen tapaan ruotsalaiseksi hälyuutiseksi [12i]. Suomessa Uusi Suomi kertoi kesällä 1980 neljän dialyysipotilaan kuolleen dialyysinesteen sisältämän alumiinin vuoksi Växjön sairaalassa. Kuoleman aiheuttajaksi on todettu alumiinihydroksidin saostuminen kalan kiduksiin. Puiden kasvu hidastui samaa tahtia alumiinipitoisuuden kasvun kanssa [11]. Hapan sade, joka johtuu lähinnä energiantuotannon savukaasujen sisältämistä rikkija typpiyhdisteistä, liuottaa maaperästä alumiinia, ja alumiini saa aikaan tuhoa vesija metsäympäristöissä. Alumiini ja hapan sade Alumiinilla on tärkeä, mahdollisesti ratkaiseva rooli ns. Mahdollisesti tässä vaikuttaa sama mekanismi kuin kalakuolemissa: kun juuri imee sisäänsä alumiinipitoista vettä, alumiinihydroksidi saostuu juuren sisällä vallitsevissa neutraaleissa oloissa (kuten on ehdottanut Clarkson [10i]), minkä seurauksena veden ja ravinteiden virtaaminen estyy. Alumiinia epäiltiin jo varhaisessa vaiheessa. Teoriaa tukevat epäsuorasti Vermontin osavaltiossa Yhdysvalloissa pahoin vahingoittuneella metsäalueella tehdyt havainnot: vuosirengasanalyyseissa todettiin alumiinipitoisuuden kolminkertaistuneen kolmessakymmenessä vuodessa 1950-luvulta 1980-luvulle lisääntyvien happosateiden vaikutuksesta. Alumiinin, “happamoitumisen vahingollisimman seurauksen” [6], myrkytysvaikutuksen arvioidaan olevan suurimmillaan pH-alueella 5.0–5.5, so. Vesiympäristössä [4–8] hapan alumiinipitoinen vesi (pH < 5, Al > 50 mg/l) karkottaa kalat, tappaa mätimunat ja täysikasvuisetkin, jos ne eivät pysty pakenemaan – ovat esimerkiksi suljettu häkkiin tutkimustarkoituksia varten. vsk. Puu kuivuu ja kuolee tukehtumalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Metsäkuolemissa alumiini on todettu erityisen vahingolliseksi puiden hiusjuurille [9]. Kalat kuolevat tukehtumalla. 53 vähän toistasataa vuotta sitten. Alumiini ja ihmisen terveys Alumiini ja dialyysi Alumiinin terveysvaikutukset nousivat ensimmäistä kertaa uutisotsikoihin 1970luvulla, kun eri puolilta maailmaa – ensimmäisenä Denveristä USAsta vuonna 1972 – alkoi tulla tietoja mystillisistä kuolintapauksista munuaispotilaiden dialyysihoidon yhteydessä [12]. Dialyysineste oli valmistettu alumiinisulfaatilla käsitellystä juomavedestä. lähellä alumiinihydroksidin saostumisen optimialuetta. Juurien kuorikerroksista on löydetty suuria alumiinipitoisuuksia [10]. Samanlaisia hälyuutisia on sittemmin tullut maailmalta. Alumiinia on kaikkialla ympärillämme ja sisällämme. Tänään alumiinia tuotetaan yli 50 miljoonaa tonnia vuodessa ja sitä käytetään mitä moninaisimmissa kohteissa [1,2]. Alumiinia kumuloitui pitkien käsittelyjaksojen aikana vereen niin suuria määriä, että seurauksena oli aluksi erilaisia hermostollisia häiriöitä, sitten dementia ja lopuksi kuolema. Vuonna 1976 osoitettiin lopullisesti, että kuolemien pääaiheuttaja oli dialyysinesteen sisältämä alumiini, jota vähitellen siirtyi dialyysilaitteen puoliläpäisevän kalvon läpi dialyysivedestä potilaan vereen. Alumiinin aiheuttamista ongelmista elämälle sen sijaan on käytettävissä yhä enemmän tietoa, ja sitä tulee koko ajan lisää [2]. happaman sateen aiheuttamissa kalaja metsäkuolemissa [3]. Metallinen alumiini on äärimmäisen herkkä reagoimaan, niinpä se ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan saa välittömästi pinnalleen ohuen suojaavan oksidikalvon
Esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen Alzheimer-yhdistys kiistää ehdottomasti kaiken yhteyden alumiinin ja Alzheimerin taudin välillä [17]. 54 lisää [12j], ja niihin on reagoitu asianmukaisella vakavuudella. Maailman terveysjärjestö WHO ja maailman alumiiniteollisuus (sic!) ovat samaa mieltä [18]. Alumiini ja Alzheimerin tauti Alumiinin roolista Alzheimerin taudissa on kiistelty yli sadan vuoden ajan [16]. Ongelma ratkeaa, kun alumiini poistetaan vedestä käytännöllisesti katsoen täydellisesti (Al < 10 mg/l) [13] (WHOn suositus juomavedelle on Al < 200 mg/l. Tästä määrästä lisättyjä alumiiniyhdisteitä saattaa olla keskimäärin 20 milligrammaa. Useat vesilaitokset ovat vähin äänin siirtyneet alumiinista rautaan, esimerkiksi Suomessa kaikki suuret vesilaitokset käyttävät nykyään puhdistuskemikaalinaan rautayhdisteitä, yleensä ferrisulfaattia [15]. Useat alumiinin terveysvaikutuksista huolestuneet lääkärit ja lääkärijärjestöt suosittelevat olemaan varovaisia alumiinin suhteen [24, 25]. Mitä me voimme tehdä ja mistä me saamme kaiken tämän alumiinin. John McDougallin sanoin [25]: Nykyiseen informaatioon perustuen järkevä tapa toimia on välttää kaikkea suun ja keuhkojen kautta elimistöön joutuvaa alumiinia. Kyseessä oli mies, joka työskenteli kahdeksan vuotta alumiinisulfaattipölyssä, sai Alzheimerin ja kuoli 66 vuoden iässä. Alumiinista valtaosa kulkee ruuansulatuskanavan läpi ja poistuu elimistöstä luonnollista tietä. Yhteydestä on kuitenkin olemassa merkkejä: Alzheimerin uhrien aivoista on mitattu erittäin korkeita alumiinipitoisuuksia. Ihminen saa elimistöönsä alumiinia etupäässä keuhkojen ja suun kautta. Arviot kokonaissisäänotosta vaihtelevat. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ohje on kevyeen sävyyn laadittu, mutta tarkoitus on vakava. vsk. Useista muistakin epäillyistä tapauksista on raportoitu [20]. Ohjetta ei ole helppo noudattaa, sillä ihmisperäisten alumiinin lähteiden lista on todella pitkä. Pieni osa imeytyy vereen ja poistuu munuaisten kautta virtsassa. Tutkijat päättelivät, että hengityselinten kautta elimistöön joutuneella alumiinisulfaattipölyllä oli merkittävä rooli alumiinin kertymisessä aivoihin. Hänen aivojensa otsalohkosta mitattiin keskimäärin yli kolminkertaisia alumiinipitoisuuksia aikaisemmin mitattuihin verrattuna. Ne, jotka eivät tätä ohjetta noudata, ovat ”koekaniineja” ihmiskokeessa, joka mahdollisesti osoittaa tai ei osoita alumiinilla olevan vakavia terveysvaikutuksia. Muutamia esimerkkejä [26]: • Alumiiniyhdisteillä käsitelty juomavesi. [14]) ja alumiinipitoisten kemikaalien käyttö minimoidaan. Vuonna 2014 raportoitiin ensimmäisen kerran suorasta yhteydestä Alzheimerin taudin ja aivojen korkean alumiinipitoisuuden välillä [19]. Osa vereen imeytyneestä alumiinista ei poistu, vaan leviää verenkierron mukana kaikkialle elimistöön. Alumiini voidaan poistaa vedestä puhdistuskäsittelyn, esimerkiksi ioninvaihdon tai käänteisosmoosin avulla tai vaihtoehtoisesti käyttämällä juomaveden valmistuksessa rautaa alumiinin sijasta. Yhdysvaltain elintarvikevirasto US FDAn mukaan [23] elintarvikelähteistä peräisin oleva päivittäinen sisäänotto voi vaihdella välillä 10–100 milligrammaa. Lopullista totuutta ei ole toistaiseksi löytynyt. Myös rintasyövän ja alumiinin (antiperspirantit!) yhteyksistä on saatu viitteitä [22]. Muita alumiiniin yhdistettyjä sairauksia Myös joukko muita neurologisia sairauksia, esimerkiksi autismi, ADHD ja Parkinsonin tauti, on yhdistetty alumiiniin [21]
USAssa käsitellään yli 100 000 potilasta vuosittain [34]. Äskettäin terapiasta on kehitetty myös suun kautta nautittavia versioita [35]. Vuosien mittaan useat lääkärit ovat julkaisseet samanlaisia positiivisia havaintoja EDTA-kelaattiterapian vaikutuksista sydänja verisuonitauteihin [33]. EDTA kompleksoi tehokkaasti mm. Tästä 10 vuotta kestäneestä testijaksosta on julkaistu alustavia tuloksia vuonna 2014. kalsiumia, magnesiumia, alumiinia, rautaa, lyijyä, kuparia, mangaania, titaania ja sinkkiä (Ca, Mg, Al, Fe, Pb, Cu, Mn, Ti & Zn). 1970-luvulta lähtien EDTA-terapiaa on käytetty enenevässä määrin sydäntaudin vaihtoehtoisena hoitomuotona. Asia on tiedetty vuosikymmenien ajan ja menetelmää on sovellettu menestyksellä vuosikausia. Yhdysvaltojen virallisen lääketieteen edustajien asenne kelaattiterapiaa kohtaan on ollut raivoisan vihamielistä [36], kaikki viralliset lääketieteelliset instituutiot ja sydänorganisaatiot ovat terapiaa vastaan – ilmeisesti osittain sen vuoksi, että käsittelyyn liittyvää kemiaa ei kunnolla ymmärretä. TACT-tutkimus [34, 37]. Tämä plasebokontrolloitu kaksoissokkotutkimus on osoittanut ilman epäilyksiä, että terapialla on positiivisia vaikutuksia potilaisiin, joilla on sydänongelmia [38, 38i]. Kelaattiterapia kehitettiin alun perin ensimmäisen maailmansodan jälkeen hoidoksi sotilaille, jotka olivat altistuneet Lewisiitille, arsenikkia sisältävälle myrkkykaasulle [30]. 55 • Elintarvikkeet, joihin on lisätty alumiiniyhdisteitä, esimerkiksi eräät leivinjauheet • Elintarvikkeiden alumiinia sisältävät lisäaineet (E 173, 520, 523, 541, 554, 555, 556, 559…) • Juomatölkit ja muut elintarvikkeiden alumiinipakkaukset • Alumiiniset keittiövälineet • Antiperspirantit ja deodorantit, muu kosmetiikka • Lääkkeet, joihin on lisätty alumiiniyhdisteitä, tyypillisesti “puskuroidut aspiriinit” • Rokotteet ja niiden tehoaineet, adjuvantit Elintarvikkeiden alumiinipitoisuuksia on tutkittu paljon [27–29]. vsk. rajoista. Thomas M. Nyt asenteet ovat alkaneet vähitellen muuttua. Toisen maailmansodan jälkeen kelaattiterapiaa käytettiin USAssa lyijymyrkytyksen saaneiden laivamaalarien ja akkutehtaan työntekijöiden hoitoon. Lewisiitille vastalääkkeeksi kehitetty kelatoiva yhdiste, dimerkarpoli [31], sitoo tehokkaasti raskasmetalleja, kuten arseenia, elohopeaa, antimonia, lyijyä ja kultaa (As, Hg, Sb, Pb & Au). Hoidon vaikutuksesta jotkut potilaat saivat helpotusta myös rintakipuihinsa [33]. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Kuitenkin eräissä tuotteissa, erityisesti valmisaterioissa, pitoisuudet saattavat olla hyvin korkeita, jopa useita kymmeniä prosentteja ko. Alumiini ja sydän Kelaattiterapia Elimistöstä, varsinkin verestä, on mahdollista poistaa metalleja, ml. Hän kirjoitti ja julkaisi vuonna 1968 aiheesta kirjan nimeltä “Control of Colloid Stability through Zeta Potential – With a closing chapter on its relationship to cardiovascular disease” [40], eli suomeksi ”Kolloidin stabiilisuuden hallinta. alumiinia, kelaattikäsittelyn avulla. Riddickin sitraattiterapia Thomas M, Riddick [39] oli etevä vesikemisti New Yorkista, joka oli tutkinut kolloideja yli kymmenen vuoden ajan. Käsittely on kallista, se perustuu suonensisäisiin pistoksiin sairaalahoidossa. Pitoisuudet ovat useimmiten pieniä ja alle yleisesti hyväksyttyjen turvarajojen. Yksi syy tähän muutokseen on kelaattiterapiaa koskeva ns. Kelaatinmuodostaja etyleenidiamiinitetraetikkahappo, EDTA, kehitettiin Saksassa vuonna 1935 [32]
Veren zetapotentiaali vaihtelee välillä -10 ja -20 mV. Virtausta, itse asiassa veren suonensisäistä koagulaatiota arvioidaan asteikolla nollasta kuuteen (nolla: virtaus on vapaata, ja kaikki verisolut ovat erillään toisistaan: ihminen on terve; kuusi: virtaus on paikoitellen pysähtynyt, ja solut ovat liimautuneet toisiinsa usean solun muodostamiksi möhkäleiksi: ihminen on vakavasti sairas). Joka tapauksessa, hän käyttää hyväkseen tämän veressä aina läsnä olevan luonnollisen kelaatinmuodostajan kaliumsuolaa. Häntä ei ole kuitenkaan aivan kokonaan unohdettu. Nykyään maailmassa on lääkäreitä, jotka soveltavat hänen ideoitaan hyvin tuloksin [41, 42]. Instrumentti, skleraskooppi, on periaatteessa mikroskooppi, jonka suurennuskyky on 20–60 -kertainen. Menetelmä perustuu silmän pikkuvaltimoiden ja -laskimoiden tarkkailuun. Riddick itse, jolla oli kymmenen vuoden sydäntautihistoria kerran kuussa tapahtuvine nopearytmisyyskohtauksineen, ”parantui” täydellisesti lukuun ottamatta kahta kohtausta. Vettä tuli nauttia 1–1,5 litraa päivittäin. Loppuluku on yli sata sivua pitkä. 56 zetapotentiaalin avulla – varustettuna zetapotentiaalin ja sydäntaudin välistä suhdetta koskevalla loppuluvulla”. Ylivoimaisesti voimakkain on kolmiarvoinen alumiini, joten hän etsi monivalenssista anionia, jonka avulla voisi alentaa veren zetapotentiaalia ja koaguloitumistaipumusta. Joka päivä. Huom.: Riddick mainitsee elimistön ns. Hän perusti kymmenkunta henkeä käsittävän testiryhmän, joka joi sydänvettä kahden vuoden ajan lääkäreiden ja kemistien valvonnassa. Krebsin syklin, joka tuottaa elimistöön, myös vereen, sitruunahappoa. Hän tutki verta ja sen ominaisuuksia kolloidina ja sovelsi zetapotentiaalia koskevaa tietämystään ja kokemuksiaan. Kuten edellä on todettu, alumiini ei osallistu mihinkään elämää ylläpitävään reaktioon.. Hän oli laiminlyönyt sydänveden nauttimisen usean päivän ajan. Hän ei usko, että kuurilla on mitään merkittävää yhteyttä sykliin (Riddick, s. Miten alumiini vaikuttaa. Schulze-Hardyn sääntö, jonka mukaan kationin teho on sitä suurempi, mitä korkeampi on sen valenssi (Me3+ > Me2+ > Me+). Kaiken kaikkiaan Riddick teki seuraavaa liittyen sydänja verisuonitauteihin: hän selvitti sairauden tärkeän perusmekanismin ja aiheuttajan: metallikationien, erityisesti alumiinin, aiheuttaman koaguloitumisen hän kehitti diagnoosimenetelmän, jonka avulla voitiin seurata veren virtausta verisuonissa ja koaguloitumisen astetta hän kehitti hoitomenetelmän, joka tuotti erinomaisia tuloksia ja sitten hänet unohdettiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Hänellä oli mielessään kationien koagulointitehoa koskeva ns. Yksittäisten verisolujen virtaaminen sekä koaguloitumisen aste (intravascular cogulation, IVC) tulee näkyväksi. Riddickillä itsellään oli pitkä sydänongelmahistoria. Riddick päätyi kaliumsitraattiin ja hän kehitti “sydänkuurin”, joka koostui tislattuun veteen liuotetuista kaliumsitraatista ja pH:n säätökemikaalina toimivasta kaliumbikarbonaatista. Riddick tutki erilaisten yhdisteiden vaikutusta veren stabiiliuteen. Molemmat tapahtuivat hänen ollessaan matkalla New Yorkin ulkopuolella. 283). Tulokset olivat vaikuttavia: poikkeuksetta jokaisen osanottajan verija sydäntilanne muuttui merkittävästi paremmaksi. Koaguloitumistaipumus (IVC) parani 1–2 pykälää asteikolla nollasta kuuteen, sydämen rytmihäiriöt vähenivät, lisäksi ”tyhjät” sydämenlyönnit, jotka eivät pumppaa verta, vähenivät. Hän kehitti instrumentin ja menetelmän ihmisen veren terveydentilan arvioimiseksi
Pahimmassa tapauksessa henkilö kuolee [40]. SchulzeHardyn sääntö [47], jonka kehittivät Hans Schulze, William Hardy ja muut tutkijat, on ollut kemisteille tuttu ja ymmärretty jo yli sadan vuoden ajan. Miksi alumiini, mikä siinä on niin erikoista. Kolloidin stabiilisuutta koskeva ns. Kaikki alumiini jää luonnollisesti elimistöön. Negatiivista: • Hapan sade, vesiympäristön happamoituminen: kalat kuolevat, kun alumiinihydroksidi saostuu niiden kiduksiin ja tukehduttaa ne [4]. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Osa alumiinista imeytyy vereen. seniileiksi plakeiksi, joita esiintyy tyypillisesti Alzheimerin taudin yhteydessä [46]. Kolme viimeistä negatiivista vaikutusta ovat vielä teorioita, jotka kaipaavat tuekseen lisää tutkimustietoa.. Ihmisen elimistö sietää suuriakin määriä alumiinia kerta-annoksina. Huom.: edellä luotellut positiiviset vaikutukset, samoin kuin happaman sateen vaikutus kaloihin, ovat kaikki selkeitä todistettuja tosiasioita. • Veri: alumiini saostuu veren neutraaleissa oloissa hydroksidina ja muodostaa tulpan. • Alzheimerin tauti: Vereen saostunut alumiini kulkeutuu aivojen hiussuoniin [40]. • Hapan sade, metsän happamoituminen: puut kuolevat mahdollisesti periaatteessa samalla mekanismilla kuin kalat: puu imee maasta hapanta alumiinipitoista vettä, ja alumiinihydroksidi saostuu juurien hiussuoniin estäen veden ja ravinteiden kulun. • Antasidit, puskuroidut aspiriinit: alumiinihydroksidin emäksisyyttä käytetään hyväksi. Alumiinin positiiviset ja negatiiviset vaikutukset perustuvat tähän nimenomaiseen ilmiöön, saostumiseen alumiinihydroksidina. On esitetty, että aivoissa alumiinilla on rooli peptidien aggregoitumisessa ns. Osa alumiinista imeytyy aivoihin. Sydänja verisuonitaudit ovat maailman yleisin kuolinsyy [40i]. 57 Alumiinin peruskäyttäytyminen on aina sama: neutraalilla elämää ylläpitävällä pH-alueella metalli on inertissä muodossa kemiallisissa yhdisteissään, mutta liukenee vesiympäristössä happoihin (pH < 4–5) ja emäksiin (pH > 8–9), ja saostuu neutraalialueella uudestaan alumiinihydroksidina, Al(OH) 3 . Yksi tavoite on istuttaa antigeeni rokotuskohtaan. Saostuma juuttuu hiussuonien ahtaisiin kohtiin ja estää aivoja saamasta tuoretta verta (vähentyneestä veren virtauksesta johtuva aivojen nälkiintyminen on esitetty yhdeksi Alzheimerin tautia aiheuttavaksi tekijäksi [45]). • Rokotteiden adjuvantit [44]: useimmat adjuvantit sisältävät alumiinihydroksidia tai muita alumiiniyhdisteitä, joita on käytetty jo yhdeksänkymmenen vuoden ajan tähän tarkoitukseen. Lopulta puu tukehtuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun metallisuolalla koaguloidaan negatiivisesti varattua kolloidia, esimerkiksi jätevettä tai verta, samaan lopputulokseen tarvittavien yksi-, kaksija kolmiarvoisten kationien, esimerkiksi natriumin, kalsiumin ja aluPositiivista: • Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden käsittelyssä alumiinihydroksidi saostuu ja poistaa epäpuhtauksia vedestä [1]. Wikipedian mukaan Schulze-Hardyn sääntö sanoo, että kriittinen koagulointikonsentraatio on kääntäen verrannollinen vastaionin varauksen kuudenteen potenssiin [48]. • Antiperspiranttien alumiinihydroksidi saostuu hikirauhasiin ja estää hien pääsyn ihon pinnalle [43]. vsk
Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Koulutuksen hinta: 70 e/päivä (sis. 58 miinin, määrät suhtautuvat toisiinsa seuraavasti [49]: 1/1 . = 1/1: 1/64 1/729 = 100 : 1,6 : 0,14 Toisin sanoen koaguloimiseen vaadittava kolmiarvoisen suolan määrä on vain murto-osa yksitai kaksiarvoisen suolan tarpeesta. : 1/2 . alv), sisältää illallisen. vsk. : 1/3 . Yhteenvetona voidaan alumiinin peruskäyttäytymisestä todeta seuraavaa: • Alumiinia on läsnä kaikkialla niin luonnollisessa kuin ihmisen tekemässä ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. The Eleventh Keele Meeting on Aluminium, February 28th – March 4th, 2015, Lille France. Lähdeluettelon saa tarvittaessa kirjoittajalta. 2015 Keele-alumiinisymposiossa Ranskan Lillessä pitämään esitykseen Meloni, E.: Do We Need a Holistic Understanding About the Effects and Working Mechanisms of Aluminium, 10 pp. Lähteet Artikkeli perustuu kirjoittajan v. Ympäristöterveyspäivät 2.–3.11.2016, Sokos Hotel Ilves, Tampere Ensimmäisen päivän teemana on asumisterveys, toisen päivän teemana on talousvesi. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Ympäristö ja Terveys-lehti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaalija terveysministeriö.. • Alumiini liukenee helposti happoihin ja emäksiin ja uudelleensaostuu neut raaleissa oloissa hydroksidina. Näiden tekijöiden vuoksi alumiini on niin tehokas ja vaarallinen. • Yhdisteissään alumiini on aina kolmiarvoinen ja erittäin reaktiivinen. Hiljainen tappaja, sanotaan [50]. Sitä on ympärilläm me ja sisällämme. • Koska alumiini on aina kolmiarvoinen, sen koagulointiteho on ainutlaatuinen
Kun käsitys ravinteiden kierrätyksen ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista tarkentuu, ravinteiden kierrätystä voidaan ohjata kustannustehokkaasti. ”Hankkeen tavoite on löytää yhteistyössä maatalousja vesiensuojeluasiantuntijoiden kanssa yhteisesti hyväksytty, kokonaisvaltainen käsitys maatalouden ravinteiden kierrätyksen ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä niiden arviointija mallinnusmenetelmistä. Samalla luodaan kriteerit mallien käyttökelpoisuuden arvioimiseksi ympäristötaloudellisten analyysien tekemisessä. Työkalujen tuottamien tulosten perusteella on mahdollista valita parhaat kierrätysmenetelmät ja ohjauskeinot vesien hyvän ekologisen tilan ja maatalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Hankkeen vetäjä on SYKE ja yhteistyökumppani Luonnonvarakeskus Luke. Mallien toimivuutta testataan pilottialueilla Mallinnusjärjestelmän ja mallien toimivuutta testataan pilottialueilla, joissa arvioidaan eläintilojen rakennemuutoksen aiheuttamia uusia ympäristöpaineita, tarvittavia ohjauskeinoja ja muita kehittämistarpeita. Syke Maatalouden ravinteiden kulkeutumisen seurantaan kehitteillä kattava mallinnusjärjestelmä. Tavoitteena on helpottaa mallien hyödyntämistä ja varmistaa, että niiden kehittämisessä ja käytössä noudatetaan luotuja kriteerejä. Kartoituksen pohjalta ehdotetaan toimenpiteitä, joilla seurantatieto ja mallinnusjärjestelmä yhdistetään. Mallinnusjärjestelmä auttaa arvioimaan vesienhoidon kustannukset ja hyödyt Hankkeessa kartoitetaan mallintamiseen liittyvät seurannan ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet. Työn pohjalta ympäristöviranomaiset voivat arvioida nykyistä kokonaisvaltaisemmin vesienja merenhoitosuunnitelmien sekä valmisteilla olevan ympäristökorvausjärjestelmän kustannukset ja hyödyt. Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan (TOIMI) TOIMI-hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanke alkoi toukokuussa 2016 ja kestää vuoden. 59 S uomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät yhdessä mallinnusjärjestelmää, jonka avulla saadaan entistä tarkempi ja kokonaisvaltaisempi kuva ravinteiden liikkeistä eläinsuojista ja peltolohkoilta vesistöihin ja sieltä merialueille. vsk. Tämä luo valtioneuvostolle ja ministeriöille läpinäkyvän tietopohjan ja arviointijärjestelmän kustannustehokkaiden ohjauskeinojen ja toimenpiteiden valintaan ja mitoittamiseen”, toteavat hankkeen vetäjät, erikoistutkija Olli Malve SYKEstä ja erikoistutkija Antti Iho Lukesta. Sitä rahoittaa valtioneuvoston kanslian koordinoima tutkimus-, ennakointi-, arviointija selvitystoiminta (TEAS)
Yli 40 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista ottaa mielellään selvää jäteasioista internetin tai mobiilisovellusten avulla. Se sisältää tällä hetkellä yli 600 roskan lajittelutiedot. vsk. Tähän tarvitaan uudenlaista laaja-alaista osaamista. ”Tavoitteena on, että jokainen kurssin käynyt opiskelija ymmärtää, mistä ilmastonmuutoksessa on ilmiönä kyse ja innostuu tarttumaan toimeen ilmastonmuutoksen selättämiseksi omalla osaamisellaan”, sanoo kurssikokonaisuuden rakentamista koordinoinut Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta. ”Kyseessä on kaikille avoin monitieteellinen kokonaisuus, joka tarjoaa uudenlaisen kurssikonseptin korkeakoulujen käyttöön. Sovellus näyttää myös pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleiset jätteiden vastaanottopisteet kartalla. Ilmastonmuutosta ei ratkaista vain tekniikalla, vaan edessä on niin iso yhteiskunnallinen murros, että jokaisen alan ja asiantuntijan on ymmärrettävä syyja seuraussuhteet. HSY:n viimesyksyisen kuluttajakyselyn mukaan internet on suosittu paikka etsiä vastauksia lajittelukysymyksiin. Toivomme, että tiedon tuominen mobiiliin kannustaa asukkaita lajittelemaan ja kierrättämään entistä enemmän”, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Laura Haapola. Ratkaisuna tähän Sitra, korkeakoulujen opettajat, asiantuntijat ja opiskelijat ovat yhdessä rakentaneet kaikille avoimen kurssikokonaisuuden Ilmasto.nyt ilmastonmuutoksen perusteista. Jäteopas on ladattavissa maksutta Windows-, Androidja iOS-mobiililaitteisiin, ja se löytyy sovelluskaupoista nimellä HSY Jäteopas. HSY Korkeakoulut rakensivat avoimen kurssin ilmastonmuutoksen perusteista Suomi tarvitsee uuden ilmasto-osaajien sukupolven. Suomenkieliset sivut: www.ilmastonyt.fi Sitra. Mobiilisovelluksen lisäksi Jäteopas on käytettävissä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy. Jäteoppaaseen kirjoitetaan roskan nimi, esimerkiksi ”juomalasi”. Yhdessä kehitetty kurssikokonaisuus ratkaisee osaltaan myös koulutusleikkausten tuomia resurssihaasteita. HSY:n Jäteoppaassa tehdään noin 7500 hakua kuukaudessa. fi/jateopas. ”Toivomme, että tämä uudenlainen kurssikokonaisuus auttaa rakentamaan eri alojen osaajien ilmastotietämystä ja nostamaan suomalaisen osaamisen ilmastonmuutoksen ratkaisemisen huipulle”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. Jäteopas kertoo, mitä jätettä se on ja mihin astiaan se lajitellaan. Tavoitteena on, että kokonaisuutta hyödynnettäisiin jokaisessa Suomen yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Elokuussa julkaistu Jäteopas-sovellus helpottaa lajittelutiedon etsimistä verkosta. Pääkaupunkiseudun lajitteluohjeet löytyvät nyt Jäteopas-mobiilisovelluksesta, jonka on julkaissut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Samalla pystytään hyödyntämään synergioita yliopistojen välillä ja jakamaan opetukseen tarvittavia resursseja” sanoo professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. ”Roskien lajittelu on osa arkea siinä missä älypuhelimen käyttökin. 60 poimintoja Jäteopas-mobiilisovellus auttaa roskien lajittelussa Mihin roskikseen kuuluu rikkinäinen juomalasi tai tyhjä mehutölkki. Ilmasto.nyt-kurssikokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen kouluttaa kaikille aloille uusi ilmastoosaajien sukupolvi, joka ymmärtää ilmastonmuutoksen perusteet ja pystyy hyödyntämään tätä osaamista oman alansa näkökulmasta. Ilmasto.nyt on toteutettu kaikille avoimena MOOCverkkokurssina, mutta se eroaa perinteisistä MOOCkursseista, koska kurssiaikatauluun on sisällytetty lähiopetus
Ekokem integroidaan osaksi Fortum-konsernin City Solutions -divisioonaa omana liiketoimintayksikkönään elokuun lopusta alkaen. Erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa joudutaan tasapainoilemaan rakenteen tiivistämisen ja viheralueverkoston tarjoamien hyötyjen välillä. vsk. 61 poimintoja Ekokemin toimitusjohtaja vaihtui Fortumin ostettua yhtiön Fortum tiedotti 31.8.2016, että Ekokemin osto on saatu päätökseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. Ekokem Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38 | 2016 Kaupunkien täydennysrakentamisen ja viherrakenteen paikkatietopohjainen yhteensovittaminen Näkökulmia, aineistoja ja menetelmä maankäytön suunnittelun tueksi Maija Tiitu, Arto Viinikka, Leena Kopperoinen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kaupunkiluonto tuottavat monia hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle. Tässä raportissa esitellään spatiaaliseen monitavoitearviointiin (SMCA) perustuva paikkatietopohjainen (GIS) menetelmä viherrakenteen ja täydennysrakentamisen yhteensovittamiseksi osana maankäytön suunnittelua. Saadun palautteen perusteella menetelmä koettiin hyödylliseksi, koska se mahdollistaa viherrakenteen ja täydennysrakentamisen arvojen yhteismitallistamisen ja esittämisen kartalla sekä helpottaa aiheeseen vaikuttavien tekijöiden jäsentämistä. Osapuolten kesken sovittiin, että Karri Kaitue on käytettävissä vuoden 2017 maaliskuun loppuun asti ja tukee Ekokemin integraatiota Fortum-konserniin. Lisäksi raportissa on käyty läpi valtakunnallisia ja kuntakohtaisia paikkatietoaineistoja sekä niiden soveltuvuutta viherrakenteen rajaamiseen, luokitteluun ja täydennysrakentamiskohteiden arviointiin eri mittakaavatasoilla. Ekokemin hallitus nimitti yhtiön sisältä Senior Vice President, Commercial, Jani Lösösen uudeksi toimitusjohtajaksi 1.10.2016 alkaen. Julkaisu HELDA:ssa (pdf): http://hdl.handle.net/10138/166837 Painettu julkaisu ostettavissa SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi Syke. Yrityskaupan seurauksena ja huomioiden alkava integraatioprosessi Karri Kaitue päätti toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti jättää Ekokemin toimitusjohtajan tehtävät syyskuun lopussa. Niiden hyödyntämiselle on kuitenkin monia esteitä, kuten vajavaiset metatiedot tai paikkatieto-osaamisen puute. Kunnille ja maakuntien liitoille lähetetyn kyselyn perusteella viherrakennetta ja täydennysrakentamista kuvaavia paikkatietoaineistoja on olemassa melko paljon. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulisi tehdä siten, että tuotetaan ekotehokasta, tiivistä yhdyskuntarakennetta, mutta säilytetään samalla viherja vesialueiden tuottamat hyödyt ja arvot. Menetelmä testattiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa potentiaalisten täydennysrakentamiskohteiden tunnistamiseksi
(015) 230 712 Autopuh. info@golder.. p. 0400-447 205 www.golder.. 62 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. vsk. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. www.ax.
Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. 040 511 6005 KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. 63 Yrityshakemisto Varaa nyt ilmoituspaikka Yrityshakemistoon vuodeksi 2017! Lisätiedot: eija.lindroos@ymparistojaterveys. p. vsk
10 %) ISBN 978-952-9637-53-9 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy tilaukset@ymparistojaterveys.. Kirjantekijän Tuula Putuksen sanoin: “Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen.” Home ja terveys kirja on tarkoitettu terveydenhuollon ja terveydensuojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2016, 47. vsk. Home ja terveys tulevaisuuden näytteenottomenetelmistä, lainsäädännöstä sekä siivousja puhdistusmenetelmistä. Ajanmukaistetun tiedon lisäksi, kokonaan uudet luvut on kirjoitettu hometoksiineista, sädesienten haitoista ja kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden käyttö). Home ja terveys kirjassa uutena lisäyksenä ovat myös omat lukunsa Majvik II-suosituksesta, Hinta 32,00 euroa + toimituskulut (sis. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. alv. 64 Uudistettu ja laajennettu Home ja terveys kirja on kattava katsaus kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. www.ymparistojaterveys.. Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat