3. alv. 6. alv. alv. 8. alv. Kestotilaus 67,(sis. Opiskelijat -50% norm. lehden tilaushinnoista (sis. 3 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. 10 %). 2. 7. 10 %). AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 10 %). vsk Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900. 24 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Irtonumero 10,(sis. 4. 5. vsk. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis
040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Kaarina Kärnä. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Ydinvoimaa kaihtaville Eurajoen ”Ilmaista sädehoitoa” tai Pyhäjoen ”Kolmipäisiä vasikoita odotellessa” -tekstit voivat nostaa pelkoja pintaan. K un ympäristöriskien hallinnassa on epäonnistuttu, se muistetaan. Me pääsimme kuitenkin turvallisesti Poriin, josta ”merikin pakenee”. H yviä osumia oli paljon, mutta oli niitäkin, joissa vitsin rinnalle tuli vakavampia sävyjä. Sotkamon saama teksti ”Kuplivien vesien äärellä” vihlaisi syvältä. Ympäristön tilasta on kysymys näissäkin sarkastisissa oivalluksissa: ”Kemiönsaari – ota punkkipihdit mukaan”, ”Äänekoski – sen tuntee tuoksusta”, ”Littoinen – sinilevätiedotteista tuttu”, ”Vesilahti – peurakolarikin on elämys” ja ”Koski TL – kerta riitti kattohaikaralle”. spreadshirt.fi). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tekstejä lukiessa sai nauraa makeasti, sillä onhan nämä nyt aivan mainioita sloganeita ”Kouvola – kaikkea kivaa betonista”, ”Lappajärvi – kiviäkin kiinnostaa”, ”Kaustinen – kun kukaan ei maksa viuluja”, ”Sonkajärvi – hitonmoisen kantomatkan päässä”, ”Pihtipudas – mummokaan ei viihdy” ja niin edelleen. Naurun jälkeen alkoi mietityttää. Jos paikkakunnan ympäristöön liittyy jotain ikävää, siitä kerrotaan. Parasta olisi, jos ympäristöriskit voisi ottaa haltuun ennen kuin niistä tulee sloganeita. vsk. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Tylyt ympäristöriskit P alatessamme ympäristöterveydenhuollon alueellisilta koulutuspäiviltä Oulusta Poriin, olivat pitkän automatkamme viihdettä tavallista tylympien kotiseutupaitojen tekstit (www
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 5 Ympäristö 48. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Tylyt ympäristöriskit Kaarina Kärnä ................................................................................4 Entä kun riski toteutuu. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 46. 44 Kirjaesittely: Marko Leppänen ja Adela Pajunen, Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto .......................................................................................... Lehden teemoina ovat Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat. 48 Tavoitteena laadukas, tehokas ja vaikuttava ympäristöterveys Saana Pusaa-Neste ja Mari Järvenmäki ................................52 Allastilojen pintapuhtausprojekti 2017 Satu Wahlman .............................................................................56 Poimintoja .................................................................................62. Ennaltavarautuminen mahdollistaa ympäristövahingon nopean ja tehokkaan torjunnan Katja Viita .......................................................................................6 YVA-lainsäädäntö uudistui Seija Rantakallio .........................................................................12 Sidosryhmäyhteistyö ympäristöriskien hallinnassa Jenni Neste ...................................................................................16 Tehoa sääja ilmastoriskien hallintaan Suomessa Sanna Luhtala ja Hilppa Gregow ............................................20 Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Jenna Reinikainen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen .........26 Luonnosta tukea hyvinvointipalveluille Martta Ylilauri ja Anja Yli-Viikari .............................................32 Hossan kansallispuisto on lahja niin kansanterveydelle kuin käävillekin Merja Aakko .................................................................................38 Kokemus ja tieto ympäristöasioissa Rauno Pääkkönen ....................................................................
Suunnitelman laadintaan kuuluu esimerkiksi onnettomuusja häiriötilanteiden näytteenoton suunnittelu. Tulipalo tehdasalueella. laitoksen ympäristöriskien kartoitus, toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja ohjeet tilanteisiin, joissa ympäristöriski todella toteutuu. Lähde: pixabay.com Entä kun riski toteutuu?. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Sillä konkretisoidaan ympäristönsuojelulain varovaisuusja huolellisuusperiaatetta. vsk. 6 Ylitarkastaja Katja Viita, Hämeen ELY-keskus, Lahti Ennaltavarautuminen mahdollistaa ympäristövahingon nopean ja tehokkaan torjunnan Ympäristönsuojelulain uudistuksessa 2014 lakiin kirjattiin valtion lupaviranomaisen luvittamien laitosten ennaltavarautumisvelvollisuus. Suunnitelman tulee sisältää mm. Laitosten tulee varautua onnettomuusja poikkeustilanteisiin ja niiden seurausten rajoittamiseen ennakolta laatimalla ennaltavarautumissuunnitelma
Ennalta varautumista varten toiminnanharjoittajan, jonka ympäristöluvan myöntää valtion lupaviranomainen, on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten (ennaltavarautumisvelvollisuus). Suunnitelmaa ei myöskään ole tarve tehdä siltä osin kuin vastaava suunnitelma on laadittu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), pelastuslain (379/2011), kaivoslain (621/2011) tai muun lain nojalla eikä eläinsuojan toiminnasta.” Toiminnanharjoittajan toiminnan turvallisuutta, riskien hallintaa ja ennaltavarautumista onnettomuusja poikkeustilanteisiin käsitellään useassa laissa ja asetuksessa. Mitä ainetta pääsee ja kuinka paljon. vuodenajan ja vesistöjen virtaamien suhteessa. Millaisia ympäristövaikutuksia päästöllä on. Suunnitelmassa on tärkeää, että ennakoitujen onnettomuusja poikkeustilanteiden jälkihoito on kuvattu tai kuvataan. Varautumissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos valvontaviranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista. Suunnitelmasta tulee ilmetä ympäristöviranomaisen yhteystiedot ja kontaktointi pilaantuneiden maa-alueiden tai pilaantuneiden vesien kunnostamiseksi. Ennaltavarautumissuunnitelmalla pyritään vastaamaan juuri tähän haasteeseen. Suunnitelmasta tulee ilmetä myös onko olemassa esimerkiksi koulutusja harjoittelusuunnitelmaa. vsk. Päästöjen kulkeutumisreitit (viemäriin, ilmaan, vesistöön, maaperään, pohjaveteen) ja vaikutusalueet tulee olla kuvattuna kartoin ja sanallisesti. 7 Y mpäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukaan: ”Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Suunnitelman sisältö, laajuus ja tarkkuus määräytyvät toiminnan luonteen perusteella. Riskien tarkastelu on kuitenkin usein päättynyt riskien vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden valintaan ja toteutukseen, ja tilanne, jossa riskit toteutuvat kaikista hallintatoimista huolimatta, on jäänyt vähälle huomiolle. Ennaltavarautumissuunnitelmassa tärkeää on kuvata mitä onnettomuustai poikkeustilanteessa tapahtuu mahdollisen päästön seurauksena. Toiminnanharjoittajan toimia ennaltavarautumisen suhteen tarkastelevat useat eri viranomaiset: Turvallisuusja kemikaaliviranomainen (Tukes), pelastusviranomainen (Pela), aluehallintoviranomaiset (AVI), alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto sekä työsuojeluviranomaiset. Seurauksia arvioitaessa tulee huomioida ympäristön herkkyys, joka vaihtelee mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Vaaditaan myös kuvaus siitä, millä tavalla tapahtuneet onnettomuusja poikkeustilanteet huomioidaan laitoksen toiminnanohjauksessa ja kuinka onnettomuuksiin ja poikkeustilanteisiin yrityksessä on konkreettisesti varauduttu. Valvontaviranomainen arvioi ennaltavarautumissuunnitelman tarpeen Ympäristöministeriön ohje ohjeistaa ympäristölupien valvontaa hoitavia ELY-keskuksia tekemään arvion ennaltavarautumissuunnitelman tarpeesta uuden toiminnan osalta ensimmäisen ympäristöluvan määrä. Onnettomuuden jälkiseurannassa tarvittava näytteenottosuunnitelma tulisi myös olla valmiina. Mitä päästöstä muodostuu. Mitä varautumissuunnitelmaan vaaditaan
Ympäristöriskien hallinnan ja ennaltavarautumissuunnitelman tarkastelulle on laadittu työohje, joka toteutettiin kesällä 2016 Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa. suuri sadanta, myrskyt, tulvat, kuumuus, kylmyys, kuivuus) aiheuttamia häiriötilanteita. tulipalot, räjähdykset, rakenteiden murtumiset, laitteistovauriot, liikenneonnettomuudet). vsk. Lisäksi hankkeessa laadittiin ennaltavarautumissuunnitelman laadintaohje toiminnanharjoittajalle, joka löytyy ymparisto.fi -sivustolta. Ennaltavarautumissuunnitelman sisältö.. sähkö-, vesija materiaalitoimituskatkot, laitteiden vikaantumiset, laitoksen toimintaan vaikuttavat inhimilliset erheet, ylösja alasajotilanteisiin liittyvät häiriöt). • poikkeuksellisten sääilmiöiden (esim. Uusilta toiminnoilta ennaltavarautumissuunnitelma kuuluu yleensä laatia jo ympäristölupahakemuksen yhteydessä: Ympäristönsuojeluasetuksessa (713/2014) todetaan, että ympäristölupahakemuksessa, mikäli se toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen on lupaharkinnan kannalta tarpeellista, tulee olla: ”arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma.” Tulee varautua myös muihin kuin suuronnettomuuksiin Ennen ympäristönsuojelulain uudistamista ennaltavarautuminen painottui suuronnettomuuksiin ja turvallisuusnäkökohtiin kun taas ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen ennaltavarautuminen tarkastelee kaikkia onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden aiheuttamia ympäristöriskejä kokonaisuutena. Poikkeustilanteilla tarkoitetaan seuraavia tapahtumia silloin, kun niistä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa: • prosesseihin tai laitoksen muuhun toimintaan liittyviä häiriötilanteita, jotka ovat määrältään tai laadultaan poikkeuksellisia (esim. Mikäli valvoja arvioi toiminnan ympäristöriskien kuvauksen, hallinnan ja torjuntatoimien olevan riittävästi kuvattu muissa suunnitelmissa, hän voi katsoa että erillisen ennaltavarautumissuunnitelman laadintaan ei ole tarvetta. • onnettomuuksia (esim. 8 aikaistarkastuksen yhteydessä ja olemassa olevan toiminnan osalta seuraavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. • ilkivaltaan ja rikoksiin liittyviä häiriötilanteita
Tervetullut työkalu ympäristöriskien hallintaan Turvallisuusja kemikaaliviraston valvonnan kohteena olevissa laitoksissa varautuminen kemikaalien ympäristöriskeihin on Pelastuslaitos suojavarustautuu. 9 Poikkeustilanteella ei tarkoiteta toiminnan konkurssin vuoksi syntynyttä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavaa tilannetta. Vahingon syy voi jäädä myös tuntemattomaksi. vsk. Vahinkoja aiheuttaneet tekniset ja rakenteelliset viat voidaan monesti myös katsoa huolimattomuuden tai laiminlyönnin, kuten puutteellisten tarkastusten tai huollon seuraukseksi. Kuva: Sinikka Koikkalainen/Hämeen ELY.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ennaltavarautumissuunnitelman laadinnan avulla ollaan valmiimpia kohtaamaan nämä tapahtumat. Yleisesti vahinkoja aiheutuu teknisestä tai rakenteellisesta viasta, inhimillisestä erehdyksestä, laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta, ilkivallasta ja luonnonilmiöistä. Luonnonilmiöiden seurauksina aiheutuvien häiriötilanteiden riskien voidaan olettaa lisääntyvän, sillä ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, äkilliset rankkasateet sekä pitkät poutatai sadejaksot tulevat yleistymään. Ympäristövahinkoja aiheutuu useista syistä ja monesti varsinainen ympäristövaikutus syntyy useiden sattumien summana käynnistyvästä tapahtumaketjusta
vsk. Esimerkiksi vuonna 2013 annettiin 739 valtion ympäristölupapäätöstä, joista 400 kuului myös Turvallisuusja kemikaaliviraston valvontaan. 10 lähtökohtaisesti paremmalla tasolla kuin muiden laitosten, mutta heidän valvontansa ulkopuolelle jää paljon laitoksia, joissa ei välttämättä ole varauduttu kemikaalivuotoihin riittävin suoja-altain tai kemikaalin kestävää lastausaluetta ei välttämättä löydy lainkaan. Kiteytettynä ympäristönsuojelulain ennaltavarautumissuunnitelma on tervetullut uusi työkalu ympäristöriskien hallintaan. Ennaltavarautumissuunnitelman avulla päästään tarkastelemaan myös riskilaitoksia, jotka eivät ole heidän valvonnassaan. Öljyvuodon jälkien korjausta. aämeen ELY. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Kuvat: Sinikka Koikkalainen/ Hämeen ELY.
”Kiertotalousajattelu on tehnyt läpimurron. Viranomaisten ohjeistuksilla, viestinnällä ja koulutuksella voidaan tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tarvitsemamme tuotteet tulisi suunnitella niin, että niissä olevat materiaalit voidaan erotella, kierrättää ja käyttää uudelleen. Viranomaisten on tärkeää tunnistaa ne kiertotalouden sektorit, joilla on tarvetta parantaa kemikaaliriskien hallintaa. Tässä työssä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Muun muassa rakennustuotteet ja kosmetiikka ovat tuoteryhmiä, joissa käytetään paljon kemikaaleja. Myös biosidien (aineita, joilla torjutaan tai tuhotaan vahingollisia eliöitä) kestävälle käytölle pitäisi laatia ohjeet. Lisäksi esitetään uusia toimia merten muovijätteiden ja niihin sisältyvien ja sitoutuvien haitallisten aineiden vähentämiseksi. Ympäristöministeriön ja sosiaalija terveysministeriön laajapohjainen työryhmä on päivittänyt ohjelman toimenpide-ehdotukset. Kiertotalouden tuomat materiaalivirrat ja mikromuovien leviäminen ympäristöön ovat asioita, jotka jatkossa pitää ottaa paremmin huomioon. vsk. Tavoitteena on entistä paremmin hyödyntää EU:n kemikaalilainsäädännön toimeenpanon myötä saatavaa uutta tietoa sekä korvata haitallisia kemikaaleja. YM. Kierrätettävien materiaalien mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet ja niiden aiheuttamat riskit on puolestaan tunnistettava hyvissä ajoin. Sen avulla ne voivat tunnistaa käyttämiensä ja valmistamiensa kemikaalien riskit. Uusimpana on elohopeapäästöjen vähentämiseksi solmittu sopimus, joka tulee voimaan tänä vuonna. Kemikaaliasioista tarvitaan lisää koulutusta ja ohjeistusta Ohjelma suosittaa, että kestävä kemia tehdään tunnetuksi. Myös Arktisen neuvoston työssä otetaan huomioon kemikaalien vaikutukset herkälle arktiselle luonnolle. Ohjelma esittää, että koulutusta ja ohjeistusta terveydelle ja ympäristölle vaarallisista aineista lisätään. Erilaisten tuotteiden ja esineiden sisältämistä kemikaaleista tarvitaan tietoa, jotta niistä aiheutuvat riskit voidaan hallita. Tätä painottaessaan kemikaaliohjelma edistää osaltaan kiertotaloutta”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa. Ohjelmakausi päättyy 2020. Siten voidaan parantaa riskinarviointia ja riskinhallintaa. Ohjelman tavoite on, että kemikaalit eivät aiheuta Suomessa merkittävää terveysja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Yrityksiä kannustetaan hyödyntämään muun muassa Euroopan kemikaaliviraston keräämää uutta tietoa. Yritysten osaaminen kemikaaliriskien hallinnassa on ensiarvoisen tärkeää. Kestävällä kemialla tarkoitetaan, että tehostetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistetään terveydelle ja ympäristölle entistä turvallisempien kemikaalien suunnittelua, valmistusta ja käyttöä. 11 Kiertotaloudesta johtuvat kemikaaliriskit tiedostettava Väestön ja ympäristön altistumisesta haitallisille kemikaaleille tarvitaan lisää tietoa. Kemikaaleille altistumisesta tarvitaan lisää tietoa Ohjelman mukaan tarvitsemme enemmän tietoa vaarallisille kemikaaleille altistumisesta ja päästöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Riskit pitäisi ottaa huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Kansainvälisiä toimia tarvitaan muun muassa merten muovijätteen vähentämiseksi. Näiden kemikaalien riskien tunnistamista ja hallintaa voidaan parantaa. Uuden tiedon avulla yritykset voivat myös kehittää uusia ratkaisuja ja arvioida materiaalien ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Muun muassa nämä seikat nousivat esille, kun vaarallisia kemikaaleja koskevan kansallisen ohjelman tarkistus julkaistiin toukokuussa. Lisäksi tarvitaan toimia, jotta pienetkin herkistävien aineiden pitoisuudet voidaan tunnistaa tuotteista. Näin voidaan vähentää herkistäville aineille altistumista erityisesti työpaikoilla. Kansainvälinen yhteistyö kemikaaliongelmien ratkaisemiseksi jatkuu Maailmanlaajuisten kemikaaliongelmien ratkaisemiseksi on solmittu kansainvälisiä sopimuksia. Kiertotaloutta edistettäessä pitää ottaa huomioon materiaalien sisältämien haitallisten aineiden riskit
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Molemmat edellyttivät EU:n YVA-direktiivin velvoitteiden voimaansaattamista. Voimaantuloa edellytti Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen ja valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Vireilläolevat menettelyt hoidetaan vanhan lain mukaisesti.. YVA-laki vanhassa ja uudessa kuosissa Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tuli lakisääteiseksi Suomessa syyskuussa 1994. Hankeluettelo ja YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapausta koskevan päätöksen tekijät siirrettiin asetuksesta lain liitteiksi, koska nykykäytännön mukaan soveltamisalasta tulee säätää lain tasolla. YVA-laki muutoksineen ehti olla voimassa lähes 23 vuotta ennen kokonaisuudistusta. vsk. Kun kerran suureen osaan pykälistä piti tehdä muutoksia, katsottiin samalla järkeväksi ajantasaistaa ja selkeyttää koko lain rakenne ja käydä läpi loputkin pykälät. YVAn huomioon ottamista lupamenettelyssä vahvistettiin ja Naturaarviointi yhdistettiin tiiviimmin YVAan. YVAn vahvuudet, yhteysviranomainen puolueettomana laadunvarmistajana sekä hyvät osallistumismahdollisuudet, säilytettiin. YVA-menettelyä kuvaavan luvun lisäksi oman lukunsa saivat nyt YVAn soveltaminen yksittäistapauksessa sekä YVAn huomiointi lupamenettelyssä ja luvassa. Kokonaisuudistus sai alkunsa YVA-direktiiviin muutoksen (2014/52/EU) kansallisesta täytäntöönpanosta. 12 YVA -lainsäädännön uudistus on kokonaisuudessaan tuhti paketti. Neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio Ympäristöministeriö YVA-lainsäädäntö uudistui Toukokuussa uudistunut YVA-laki toi tullessaan ennakkoneuvottelun, perustellun päätelmän, YVAn ja hankekaavoituksen yhteismenettelyn ja paljon muuta. YVA-lain ja asetuksen lisäksi tehtiin muutoksia 13 lupalakiin sekä luonnonsuojelulakiin
Hanke saattaa tässä vaiheessa olla vielä joiltain osin täsmentymätön ja hankkeesta vastaava saattaa haluta keskustella kilpailullisista syistä menettelyistä viranomaisten kanssa luottamuksellisesti. 13 Ennakkoneuvottelulla sujuvuutta YVA-lain uusi ennakkoneuvottelupykälä on tarkoitettu YVA-yhteysviranomaisen, kaavoitus-, Naturaja eri sektorien lupaviranomaisten sekä hankkeesta vastaavan väliseen keskusteluun YVA-menettelyä suunniteltaessa. Itse arvioinnin tulee vielä olla laajempi ja siihen tulee sisällyttää sellaiset vaikutukset, joiden merkittävyydestä ei vielä ole selvyyttä ja siksi edellyttävät tarkempaa selvittämistä. Uutta on yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä arviointiselostuksesta.. Itse YVA-menettelyssä säilytettiin vahva osallistumismahdollisuus. Kuten voimassa olevassa laissakin, ympäristövaikutuksen määritelmä korostaa laajaa ympäristövaikutuskäsitettä, johon sisältyvät vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin, luonnonympäristöön, yhdyskuntiin, Ympäristöministeriö Uuden lain mukainen YVA-menettely. Ohjelmavaiheen roolia korostaa myös direktiivin edellyttämät lisäykset arvioinnin sisältövaatimuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Sen tarkoituksena on hahmottaa hankkeen lakisääteiset menettelyt ja yhteen sovittaa niitä parhaalla mahdollisella tavalla, myös sidosryhmien näkökulmaa ajatellen. Arvioinnin lopputulemana merkittävät ympäristövaikutukset Direktiivissä terävöitettiin todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arvioimista ja kuvaamista. Kuitenkaan eri sidosryhmien ei ole ajateltu osallistuvan ennakkoneuvotteluun, vaan keskustelu on luonteeltaan prosessinjohdollinen. Arviointiohjelmasta kuuleminen lyheni 30 päivään, erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää 60 päivään. Arviointiohjelman rooli on näin ollen tärkeä, koska sen avulla voidaan tehdä rajauksia ja sujuvoittaa vaikutusten arviointia. Selvästi vähäisiksi arvioidut vaikutukset voidaan perustellusti ehdottaa arviointiohjelmassa jätettäviksi arvioinnin ulkopuolelle. vsk. YVAn lopputuloksena on näkemys hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Asukkaat ja paikalliset toimijat saavat edelleen aikaisessa vaiheessa tietää hankkeesta ja pääsevät näin vaikuttamaan oman elinympäristönsä suunnitteluun
Vaikutusalueen asukkaat ja viranomaiset voivat osallistua menettelyyn.. Lupaviranomaisen tulee lopulta osoittaa, miten se on ottanut YVAn tulokset huomioon ja miten merkittävät vaikutukset tulevat lievennetyiksi tai kokonaan poistetuiksi. Myös maankäyttöja rakennuslakia muutettiin samassa yhteydessä mahdollistamaan nämä YVA-menettelyssä arvioidaan tulevien laajamittaisten hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset. Toiminnanharjoittaja vastaa edelleen vaikutusten arvioinnista, mutta yhteysviranomaisen rooli vahvistuu, kun se esittää lopuksi myös oman johtopäätöksen YVAn tuloksista. Lupaviranomaisen on varmistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupaasiaa ratkaistaessa. Kolmas vaihtoehto on päätyä tekemään täysin erilliset menettelyt. Mikäli arviointiselostus on niin puutteellinen, ettei yhteysviranomainen voi tehdä perusteltua päätelmää hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista, joutuu hankkeesta vastaava täydentämään selostusta. Tämä perusteltu päätelmä korvaa lausunnon arviointiselostuksesta. Jos hankkeesta vastaava noudattaa yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamaa lausuntoa ja ohjausta, ei tällaiseen menettelyyn ole tarvetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Sisältövaatimukset arviointisuunnitelmalle ja -selostukselle määräytyvät YVA-lainsäädännöstä. YVAn vaikuttavuutta parannettiin Niin direktiivin kuin lain muutoksen tavoitteena on ollut YVA-menettelyn vaikuttavuuden parantaminen. Puutteellisuuskynnys on määritelty korkeaksi. yhteismenettelyssä ohjelma on nimetty YVA-suunnitelmaksi) ja perustellun päätelmän laatimisesta. YVA ja hankekaavoitus voidaan yhdistää Jos hanke edellyttää YVAn lisäksi kaavaa, voidaan menettelyjen kuulemiset yhdistää tai YVA tehdä kaavoituksen yhteydessä. Hankekaavoituksen yhteydessä tehtävässä YVAssa kuulemisen ja asiakirjaliikenteen hoitaa kaavoitusviranomainen, YVA-yhteysviranomainen vastaa arviointiohjelmaa vastaavasta asiakirjasta annettavan lausunnon (huom. 14 maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Aiempi kritiikki YVA-lakia kohtaan siitä, että hankkeesta vastaavan tekemä, oman hankkeensa vaikutusten arviointi voisi olla puolueellinen ja vaikutuksia vähättelevä, tulee nyt korjattua. Jos näin ei ole, päätelmää on ajantasaistettava. vsk. Yhteysviranomainen voi johtopäätöksenään päätyä erilaiseen lopputulokseen vaikutusten merkittävyydestä kuin hankkeesta vastaava
YVAn ja hankekaavoituksen yhteensovittaminen on ollut kirjattuna hallitusohjelmaan ja näin ollen tämä muutos oli kansallinen. Osa tahoista ajoi asiaansa varsin tiukasti, osa taas toi kantansa esiin selvän asiapohjaisesti ja osa ajatellen laajemmin yhteiskunnan kokonaishyötyä. Laki tarjoaa lisää joustavuutta ja sujuvuutta säilyttäen samalla hyväksi koetut YVAn vahvuudet. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.. Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Yhteysviranomainen arvioi tekijöiden asiantuntemuksen. Valmistelijan näkökulmasta uuteen YVA-lainsäädäntöön voi olla tyytyväinen, mutta vasta lain käytännön soveltaminen viimekädessä näyttää ratkaisujen toimivuuden. Kokonaisuudistuksen jatkotyönä selvitetään vielä hankeluettelon uudistustarpeita sekä YVAn ja lupamenettelyn yhteensovittamista, jälkimmäistä Yhden luukun palvelut -hankkeen yhteydessä. Myös yhteysviranomaisen on varmistettava, että sen omalla henkilöstöllä on kulloisenkin YVA-hankkeen laadun ja laajuuden sekä tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä asiantuntemus. Muutoksia YVAn soveltamiseen yksittäistapauksessa Hankeluettelon hankkeiden lisäksi YVAmenettelyä sovelletaan muihin hankkeisiin, jos niistä voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Lopuksi Lain valmistelussa oli mielenkiintoista huomata voimakkaitakin rintamalinjoja niin YVAn puolesta kuin vastaankin. Eduskunta teki kokonaisuuteen vain hyvin vähäisiä, lähinnä teknisiä muutoksia. Ympäristöministeriön tehtävänä oli valmistella mahdollisimman tasapuolinen, direktiivimuutokset täytäntöönpaneva, hallitusohjelmaa toteuttava ja ympäristönsuojelun korkean tason säilyttävä hallituksen esitys, jonka valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle. Pätevyysvaatimukset tekijöille ja viranomaisille Hankkeesta vastaavan on uuden lain mukaisesti varmistettava, että sen käytössä on riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laadintaan. Mikäli hanke voidaan suunnitella sellaiseksi, että siitä ei aiheudu tällaisia vaikutuksia, on uuden lain mukaan mahdollista olla soveltamatta YVA-menettelyä erikseen päätettävissä yksittäistapauksissa. 15 kaksi edellä mainittua erilaista yhteensovittamistapaa. Uudessa laissa edellytetään, että hankkeesta vastaava kokoaa hankkeestaan tarvittavat tiedot viranomaiselle päätöksenteon tueksi
Sidosryhmäyhteistyötä ei tulisi tehdä vain, jotta saavutettaisiin hyväksyntä yrityksen toiminnalle ja valituille riskien hallintakeinoille, vaan sidosryhmäyhteistyön avulla voidaan tunnistaa ja hallita riskejä yrityksen toimintaympäristössä.. Jotta sidosryhmäyhteistyöllä olisi vaikutusta riskien tunnistamiseen ja hallintaan, tulee sidosryhmät jotenkin osallistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. vsk. Sidosryhmillä yleisesti tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joilla voi olla vaikutusta yrityksen toimintaan tai joihin yrityksen toiminnalla voi olla vaikutusta. Oheisessa kuvassa on esitelty sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä, joilla voi olla joko kiinnostusta tai valtaa yrityksen ympäristöasioiden hallintaan. Samalla kun tiede ja teknologia tarjoavat yhä enemmän riskinhallintatyökaluja yritysjohdolle, monet ihmiset pohjaavat riskinarvion kulttuurisille ja sosiaalisille selityksille. Ympäristöriskit – niin kuin riskit ylipäätään – muodostuvat ihmisten arvojen, kokemusten ja tiedon pohjalta. 16 Sidosryhmien tunnistaminen Ensimmäinen askel kohti vastuullista riskienhallintaa on tunnistaa olennaiset sidosryhmät ja niiden keskeiset intressit. Tämä voi johtaa ristiriitoihin ja epäluottamukseen sidosryhmien ja yritysten näkemyksissä riskien merkittävyydestä. Kaikkien sidosryhmien ei tarvitse osallistua vuoropuheluun, vaan niiden joukosta tulisi löytää eri tilanteisiin tärkeimmät sidosryhJenni Neste Consultant, Sustainability, DNV GL Business Assurance Finland PhD student, University of Oulu Sidosryhmäyhteistyö ympäristöriskien hallinnassa Mediassa törmää lähes päivittäin eri teollisuusalojen ympäristöriskien hallintaa koskeviin kysymyksiin
Riskien hallinnan suunnittelu ja ennaltaehkäisy Riskien hallinnan avulla pidetään yllä yrityksen mainetta ja hyviä suhteita yrityksen ulkoisiin toimijoihin sekä lisätään toiminnan tehokkuutta ja hallitaan kustannuksia. Yritystoiminnan ympäristöriskit tulee arvioida ennalta ja niihin tulee varautua. Ensinnäkin yrityksen luontoon ja ekosysteemeihin kohdistuvat vaikutukset eivät ole vain ympäristöasioita, vaan niihin kytkeytyy usein myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Keskustelu voi johtaa uudenlaisten toimintatapojen käyttöön, ja jopa uusien innovaatioiden ja positiivisten vaikutusten syntymiseen. Systemaattinen ympäristöriskien käsittely ennaltaehkäisee riskien toteutumista ja varmistaa toiminnan jatkuvuutta.. Ympäristöriskien hallinnassa avoimet suhteet sidosryhmiin ja jatkuva molemminpuolinen vuorovaikutus vähentää konfliktien syntymistä yllättävissä muutostilanteissa, sekä vaikuttaa taloudellisesti yrityksen toimintaan mm. Yrityksen toiminnan kannalta on useita syitä miksi sidosryhmäyhteistyö on tärkeää. Tämän kautta sosiaalisten ja ympäristöriskien ennaltaehkäisy vähentää myös taloudellisia riskejä. Varautumissuunnitelmassa arvioidaan riskeistä aiheutuvien seurausten vakavuutta päästön suuruuden ja toimintaympäristön herkkyyden perusteella. vsk. Yrityksen sidosryhmät kartoitetaan ja kategorisoidaan intressien mukaan. Tämä lisää myös yrityksen myönteistä näkyvyyttä sekä yhä enemmän vaikuttaa esimerkiksi rahoituslaitosten, sijoittajien ja asiakkaiden valintoihin. lainsäädännöllisten lupamenettelyiden käsittelyajoissa, kun esimerkiksi aikaa vievät valituskierrokset vähenevät. Tähän voidaan käyttää apuna esimerkiksi erilaisia kyselyitä, joiden avulla selvitetään sidosryhmien toiveita yhteistyölle sekä heidän näkemyksiä niistä ympäristöriskeistä, missä yhteistyötä tarvitaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Tämän jälkeen tulee pohtia, mikä tavoite yhteistyölle asetetaan, sekä miten ja milloin vuoropuhelua järjestetään, jotta se on mahdollisimman tehokasta. 17 mät
Globalisaation ja nopean tiedonvälityksen. sosiaalisen toimiluvan. Standardien suunta Ympäristöriskien arviointi, avoin vuorovaikutus sekä sidosryhmäyhteistyö eivät ole vain median ja kansalaisjärjestöjen esiin nostamia teemoja, vaan myös niin lainsäädännöllinen kuin muu kansainvälinen ohjeistus sisältää koko ajan enemmän näihin teemoihin liittyviä vaatimuksia. vsk. On parempi, mitä aikaisemmin aloitetaan aktiivinen sidosryhmäyhteistyö myös kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja paikallisen väestön kanssa. Yrityksen tulee olla avoin oppimaan sidosryhmiltään, sillä niillä on erityistä asiantuntemusta niin yhteiskunnallisista ja sosiaalisista kuin ympäristönkin vaikutuskohteiden herkkyydestä. Esimerkiksi ISO 14001 standardin uudistettu 2015 -versio korostaa yrityksen sidosryhmien ja heidän odotusten tunnistamista, sekä yrityksen toimintaympäristön analysointiin liittyen ympäristöriskien hallinnan suunnittelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Sidosryhmien kuuntelulla saadaan selville asioita, mitkä voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa liiketoimintaan. 18 Ympäristöriskien merkittävyyttä arvioitaessa tulee huomioida liiketoiminnan ympäristöasioiden reunaehdot, kuten lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimukset, sekä yrityksen toimintaympäristö. Nämä muodostavat pohjan yrityksen ympäristöjohtamiselle. rahoituslaitosten ja erilaisten tutkimuslaitosten kanssa. Yleisesti uudistetun ISO 14001 standardin kantavia ajatuksia on ymmärtää yrityksen ympäristöasiat osana laajempaa kokonaisuutta, ja työkaluna kohti vastuullisempaa toimintaa, missä sidosryhmillä on keskeinen rooli. Yritysjohdolta vaaditaan sitoutumista organisaation ympäristötavoitteisiin ja ympäristöasiat tulee sisällyttää muuhun strategiseen suunnitteluun. Avoimuus ja jatkuva vuorovaikutus Usein sidosryhmäyhteistyötä tehdään erityisesti yrityksen sisäisten sidosryhmien kanssa, sekä mm. Sidosryhmät määrittävät osaltaan mitä yrityksen vastuullisuus on, ja antavat yritykselle ns. Liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi yrityksen sidosryhmien tulee myös luottaa yritykseen toimijana ympäröivässä yhteiskunnassa, ja tämänkin vuoksi sidosryhmäyhteistyö tulee olla tunnistettu osaksi yrityksen strategista kehitystä. Sidosryhmäyhteistyön ja vuorovaikutuksen järjestäminen tulee olla systemaattisesti järjestettyä ja sisällytetty osaksi yrityksen strategiaa
Avoimella ja jatkuvalla vuorovaikutuksella eri sidosryhmien kanssa voidaan tätä työtä kohdentaa merkittävimpiin riskeihin ja jalkauttaa yrityksen ympäristövastuullisuustyötä käytännön työhön. Näin ollen niin läpinäkyvät alihankintaketjut, toistuvat viranomaisneuvottelut kuin avoimet asukastyöpajat tulisi olla olennainen osa yrityksen toimintaa. Vastuullisella liiketoiminnalla tarkoitetaan taloudelliset sekä ympäristöja sosiaaliset näkökohdat huomioivaa toimintaa. ALV. Avoimeen yrityskulttuuriin sisältyy, että jatkuvaa vuorovaikutusta ei tehdä vain yrityksen omien tavoitteiden hyväksyttämiseksi toimintaympäristössään, vaan myös yrityksen aitona tavoitteena sopeuttaa yrityksen toimintaa ympäröivään yhteiskuntaan. Strategic Management: A Stakeholder Approach, Cambridge University Press, New York. Heiskanen, Eva (toim.) (2004). vsk. Ympäristö ja liiketoiminta. Edward (1984, reprinted 2010). Nämä osa-alueet tulee sisältyä yrityksen strategiaan ja johdon tulee olla sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan. Tulee tarkoin pohtia mitkä ovat merkittävimpiä ympäristöriskejä, joihin yrityksen tulee varautua sekä mitkä ovat tavoitteet sidosryhmäyhteistyöllä ja miten sitä hoidetaan jatkuvan kehityksen turvaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. http://tech.teknologiateollisuus.fi/ ymparistoosaaminen/ymparistoriskienhallinta https://www.dnvgl.com/services/ supply-chain-risk-management--5108 Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. Ympäristöriskien minimoiminen koko tuotantoketjun osalta on todella haastavaa ja aikaa vievää. ALV. Ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien huomioiminen tulee näkyä yrityksen toiminnassa, sen eri prosesseihin sisällytettynä. (24 %). 19 kautta vaatimukset kasvavat koko ajan yritysten vastuullisuuteen. (24 %).. Lähteet Freeman, R. Nykypäivänä globaalissa toimintaympäristössä esimerkiksi alihankintaketjut voivat olla todella pitkiä ja tuotteiden alkuperää ja tuotanto-olosuhteita on vaikea jäljittää. Tätä tulee tehdä ennen kaikkea oppimisen vuoksi, jolloin yritys oppii tunnistamaan toimintaympäristössään olevia erilaisia tavoitteita ja arvoja, sekä välttämään näissä piileviä riskejä ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Irtonumero 8,00 € sis. Gaudeamus, Helsinki
Kuva: Pauli Jokinen.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 20 Tiedetoimittaja Sanna Luhtala Yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos Tehoa sääja ilmastoriskien hallintaan Suomessa Elokuussa 2017 Kiira-myrsky mm. kaatoi puita Helsingissä
kaupungin sijainnista ja rakenteesta, väestöstä ja sen varautumiskyvystä. Ilmastonmuutos muuttaa sääolosuhteita Ilmastonmuutos voi muuttaa äkillisesti ilmenevien sääolosuhteiden esiintymistaajuutta tai voimakkuutta. Energiatoimialalle eli sähkön ja lämmön tuotannolle ja jakelulle merkittävimpiä sääja ilmastoriskien aiheuttajia ovat myrskyt, rajuilmat salamoineen ja tulvat. Vuodenaikaisvaihtelun muutoksen takia pitää mm. Suurimmat vaikutukset vesivarojen käytössä ja vesihuollossa johtuvat ääri-ilmiöiden (tulvat, kuivuus) muuttumisesta sekä ilmiöiden vuodenaikaisvaihtelun muutoksista. Sääja ilmastoriskien vaikutuksia eri toimialoille Ilmastonmuutoksen ja sääja ilmastoriskien vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri toimialoille, esimerkiksi energia-, vesitalousja maataloussektorille. Monitieteisessä ELASTINEN-hankkeessa selvitettiin keinoja sekä annettiin suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia näiden riskien tehokkaampaan hallintaan.. Hellejakson seurauksena sadat ihmiset voivat kohdata ennenaikaisen kuoleman. Rankkasateet muuttuvat entistä voimakkaammiksi, ja myrskytuulten arvioidaan voimistuvan etenkin Suomen merialueilla, mutta myös rannikoilla ja mahdollisesti sisämaassakin. Kaupungit ovat alttiita sään ääri-ilmiöille Sääja ilmastoriskit voivat toteutuessaan aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä kaupungeissa, koska niihin on keskittynyt paljon asukkaita, omaisuutta ja toimintoja. Vesihuollon suurimmat riskit liittyvät käytettävissä olevien vesivarojen määrään ja laatuun, ja riskit kasvavat vuosisadan aikana, kun ilmastonmuutos etenee. ”Nämä ovat esimerkkejä säähän liittyvistä haitoista, joita kohtaamme jo nyt, nykyilmastossa – Suomessa”, toteaa Ennakoiva lyhyen aikavälin säätalousja ilmastoriskien hallitseminen-hankkeen (ELASTINEN) vetäjä, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 21 R ankkasade nostaa vedet kaduille ja kastelee kellarit. säännöstelylupia ja käytäntöjä muuttaa jo lähivuosien aikana. Säähän ja ilmastoon liittyvät riskit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisten terveydelle, omaisuudelle ja sähköriippuvaisen yhteiskunnan toiminnoille. Sääriskit realisoituvat erityisesti silloin, jos sähkönjakeluverkosto vaurioituu laajamittaisesti, koska yhteiskuntamme toiminnot ovat vahvasti riippuvaisia sähköstä. Kaupunkisuunnittelussa tulisikin jo nyt ottaa huomioon sekä sään ääri-ilmiöissä että ilmastossa pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset. Mutta myös pitkäkestoiset poikkeukselliset kausiolot, kuten pitkät pakkasja lumisadejaksot tai tulevaisuudessa mahdollisesti lisääntyvät jäätävät sateet voivat olla energiatoimialalle ongelmallisia. Ilmastonmuutoksen seurauksena myös keskimääräiset olosuhteet muuttuvat, millä on vaikutusta mm. vsk. Yksittäisen kaupungin sääja ilmastoriski riippuu vahinkoa tuottavan vaaratekijän lisäksi mm. Voimakas myrsky katkoo sähköt kymmeniltä tuhansilta, vie kattoja mennessään ja kaataa hehtaarikaupalla metsää. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi korkeat äärilämpötilat käyvät Suomessa aina vain todennäköisemmiksi, kun taas kylmät äärilämpötilat harvinaistuvat. luonnonvaraelinkeinojen toimintaedellytyksiin. Merivesi tulvii kaduille ja toreille
Ilmatieteen laitoksessa kehitetäänkin parhaillaan tietokantaa sään ja ilmaston aiheuttamista fyysisistä ja taloudellista vahingoista Suomessa. 22 Maataloudessa säävaihtelu on merkittävä taloudellinen riski viljelijälle. Tämä on yksi ELASTINENhankkeen keskeisistä suosituksista. Riskejä voidaan vähentää varautumalla oikein ELASTINEN-hankkeen kyselyissä saatiin selville, että organisaatiot eivät useinkaan arvioi tai hallitse sääja ilmastoriskejä systemaattisesti. Lisäksi sääja ilmastoriskien hallintatoimia valittaessa tulisi arvioida myös taloudellista tehokkuutta, eli sitä, ovatko toimien hyödyt suurempia kuin kustannukset. Maatalous voi tosin myös hyötyä ilmastonmuutoksesta, jos sää-, tautija tuholaisriskeihin sekä parantuviin tuotanto-olosuhteisiin varaudutaan ennakkoon ja riittävän kattavasti. Sään ja ilmaston ilmiöt ja niiden kehitys voivat kuitenkin aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmistoiminnalle tai luonnolle sekä merkittäviä taloudellisia tappioita, joten näiden vaikutusten vähentämiseksi on tärkeää arvioida ja hallita sääja ilmastoriskejä. Vesitalouden hallintajärjestelmät tulevat entistä tärkeämmiksi, kun välillä kärsitään kuivuudesta, välillä taas liiallisesta sadannasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Valmistuttuaan sitä voidaan käyttää. Esimerkiksi kasvintuhoojariskien kasvu vaatii ennakointia ja torjuntaa. vsk. Tieto jakoon Jotta sääja ilmastoriskejä voidaan hallita tehokkaasti, tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa, kerätä ja jakaa tietoa. Sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutokseen pitää varautua oikea-aikaisilla toimenpiteillä. Nykyistä helpommin saatavilla oleva ja monipuolisempi tieto parantaisi mahdollisuutta arvioida ja hallita säähän ja ilmastoon liittyviä riskejä sekä kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
Yhteistyön edistämiseksi tarvitaan verkosto, jossa julkiset ja yksityiset toimijat voivat jakaa uusinta tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Esimerkkejä näistä ovat Ilmatieteen laitoksessa jo kehityksen alla olevat sääilmiöihin liittyvien vaikutusten ennustepalvelut, etenkin Suomen Akatemian rahoittaman kärkihankkeen niin kutsutut kuuden viikon olosuhde-ennusteet (http://clips.fmi.fi). Parempia palveluita ja lisää liiketoimintaa Sääja ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavia toimia voidaan valita toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitettävien sääja ilmastopalveluiden avulla. Sama koskee resursseja ja niiden tehokkaampaa käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ilmaston vaihtelevuus ja muutos saattavat laukaista maailmalla kriisejä, jotka voivat heijastua myös Suomeen. Verkostossa voitaisiin edistää myös osallistumista kansainväliseen riskienhallinnan ja ilmastonmuutokseen varautumisen kehittämiseen. Yhteistyö on voimaa Riskien hallintaan ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyy paljon osaamispotentiaalia. vsk. Niillä arvioidaan sään vaihtelun vaikutusta erilaisiin ulkona ta. 23 tutkimuksessa, vahinkojen seurannassa ja raportoinnissa sekä sääilmiöiden vaikutuksiin liittyvien ennusteiden (ml. ELASTINEN-hankkeessa selvitettiin näiden ilmastonmuutoksen heijastevaikutusten vuorovaikutusketjuja. Esimerkiksi ankarat kuivuusjaksot tai laajat tulvat voivat vaikuttaa ruoan, energian tai muiden hyödykkeiden hintaan ja saatavuuteen. Tämä potentiaali voitaisiin saada nykyistä tehokkaammin ja laajempaan käyttöön vahvistamalla eri toimijoiden ja toimialojen välistä yhteistyötä. vaikutusvaroitukset) laatimisessa. Arvioita heijastevaikutuksia tulisikin päivittää säännöllisesti, jotta vaikutuksiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeastikin
Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2016. ym. 4 s. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15406 Harjanne A. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2016. Hanke antoi politiikkasuosituksia ja 25 toimenpideehdotusta eri toteuttajatahoille. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2016. Työhön osallistuivat Ilmatieteen laitos (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Gaia Consulting Oy. vsk. Liiketoiminnan syntymiseen tarvitaan kuitenkin ”työntöä”, esimerkiksi kotimaisina hankintoina. http://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=15405 Luhtala, S. 24 pahtuviin toimintoihin, kuten pyöräilyyn, mökkeilyyn, purjehdukseen ja hiihtoon. Taloudellisesti tehokkaampaa sääja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. ELASTINEN-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja sen tulosten on tarkoitus tukea ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvää päätöksentekoa. 2016. Sääja ilmastoriskien hallinta avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät esim. 62 s. Myös riskejä tarkastellaan. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan artikkelisarja 2/2017. Nämä sisältävät laitteita ja palveluita, joiden avulla voidaan parantaa sekä yhteiskuntien yleistä varautumista ääri-tilanteisiin että eri sektoreiden kykyä reagoida oikein sään ääri-ilmiöiden sattuessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6. ennakkovaroitusja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Siksi ELASTINEN-hankkeessa tehtiin aiheesta erityisesti kunnille suunnattu tiivis tietopaketti (policy brief). Lisätietoja ELASTINEN-hankkeen verkkosivut http:// ilmatieteenlaitos.fi/elastinen Hankkeen loppuraportti: Gregow H. Policy Brief. Hankkeessa tuotettiin kokonaiskuva sääja ilmastoriskien hallinnasta ja arvioitiin keinoja edistää näiden riskien hallintaa eri toimialoilla. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15404 Hildén M. 2016. 111 s. 2016. 68 s. Ne on koottu hankkeen loppuraporttiin. 36 s. ym. ym. 2017. Tulosten taustalla monitieteistä osaamista ELASTINEN-hankkeen työryhmään kuului kaikkiaan 34 asiantuntijaa kuudesta eri organisaatiosta. http://hdl.handle.net/10138/168693 Pilli-Sihvola K. Lisäksi tarkasteltiin, miten hallinnan kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan sekä miten riskienhallinta voidaan kääntää liiketoiminnaksi. Siinä selvitettiin myös sääja ilmastoriskien hallinnan tilaa Suomessa, arvioitiin riskienhallintakeinoja sekä eri toimijoiden roolia. ”Halusimme antaa kunnille käytännön vinkkejä siitä, miksi ja miten riskejä tulisi arvioida ja hallita”, kertoo Hilppa Gregow. ym. Kuntien sääja ilmastoriskit kuriin riskien arvioinnilla ja hallinnalla. 2016. laajan skaalan myrskyriskiä kuvaavat kuuden viikon ennusteet. ym. Kunnille oma tietopaketti riskien arvioinnista ja hallinnasta Kunnilla on keskeinen rooli sääja ilmastoriskien hallinnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimeenpanossa. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18801. Tutkijaryhmä oli siis monitieteinen, ja sen osaamisalueita olivat sää, ilmastonmuutos, hydrologia, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, riskinhallinta, talous, luonnonvarat, terveys, politikka-analyysi ja liiketoiminta. Keinot edistää sääja ilmastoriskien hallintaa. Sääja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa. Kesän 2017 aikana arvioitiin ukkosriskin muutoksia, ja syksyllä otetaan tarkasteluun myös mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Eli hapekkaissa oloissa ojitetuilla soilla ilmaston lämpeneminen lisää turpeen hajoamista ja ravinteiden vapautumista enemmän kuin hapettomissa oloissa luonnontilaisilla soilla”, jatkaa Seppo Hellsten. Maatunut turve on alttiimpaa eroosiolle kuin vähän maatunut. vsk. ”Typpipitoisuudet ovat olleet korkeita ojitettujen turvevaltaisten valuma-alueiden alapuolisissa vesistöissä”, kertovat Seppo Hellsten SYKEstä ja Hannu Marttila Oulun yliopistosta. ”Uudet tulokset ravinnepitoisuuksien jatkuvasta kasvusta ojitusalueiden valumavesissä muuttavat perusteellisesti aiempia käsityksiämme. Myös kansallisissa vesistöseurannoissa on todettu typpipitoisuuksien olevan kasvussa turvevaltaisilla alueilla. Jo päättyneessä BioTar-hankkeessa havaittiin turvemaiden ojituksien kohottavan typpipitoisuuksia etenkin latvavesistöissä. Aiempia arvioita suuremmat vesistökuormat viidellä miljoonalla ojitushehtaarilla eli noin neljäsosalla metsäpinta-alastamme merkitsevät sitä, että nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat metsätalouden vesistövaikutuksia Suomessa. ”Toki kyse voi olla myös siitä, että ilmaston muutos ja ojitus yhdessä lisäävät huuhtoumia. Niemisen mukaan suurena huolena on, että vesistökuormat tästä edelleen kasvavat tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna”, kertoo johtava tutkija Mika Nieminen Lukesta. Soiden ojittamisen merkitys arveltua suurempi Kaikki tähän mennessä tehdyt laskelmat ojituksen ja laajemminkin koko soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksista perustuvat siihen, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia. Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Lisäksi turpeen maatuessa ravinteita vapautuu koko ajan enemmän helppoliukoiseen muotoon, mikä lisää myös vedessä liuenneena kulkeutuvien ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Ilmiön on aiemmin oletettu johtuvan pikemminkin ilmaston muutoksesta kuin ojituksesta. Tutkimustulokset osoittavat, että 50–60 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpija fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20–30 vuotta ojitettuna olleilla alueilla. Luke Soiden ojittaminen näkyy vesistöissä yhä enemmän. Tämä lisää erityisesti partikkelimaisen typen ja fosforin huuhtoumia”, toteaa tutkija Sakari Sarkkola Lukesta. 25 S uomessa on ollut vallalla käsitys, että metsäojitus ei aiheuttaisi pitkäaikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesistöihin. Kohonneita typpipitoisuuksia havaittu yleisesti Monet muutkin tutkimusryhmät ovat havainneet kohonneita typpipitoisuuksia ojitusalueiden valumavesissä. Turve maatuu – ravinteet huuhtoutuvat ”Todennäköisenä syynä ravinnepitoisuuksien kasvuun on ojituksen käynnistämä yhä pidemmälle etenevä turpeen maatuminen
26 Jenna Reinikainen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopio Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Liikennemelun terveysvaikutuksia arvioidaan melusta johtuvien haittojen selvittämiseksi ja torjuntatoimenpiteiden suunnittelun tueksi. Tämä mahdollistaa aikaisempaa alhaisempien äänitasojen huomioimisen terveysvaikutusten arvioinnissa. Liikennemelulle altistuneiden määrien arviointimenetelmät ovat tarkentuneet viime vuosina. Arvioinnin perusteella huomattava osa liikennemelusta johtuvista terveysja hyvinvointivaikutuksista syntyy kansalliset ohjearvot alittavilla äänitasoilla.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Tieja raideliikenteen aiheuttaman melun pitkäaikaisvaikutuksia arvioitiin THL:n sekä Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien yhteistyöhankkeessa (LIMETKU), jossa tavoitteena oli laskennallisesti selvittää liikennemelusta suuresti kiusaantuneiden, suuresti unihäiriöisten ja sydäninfarktitapauksista kärsivien osuudet kaupunkien väestöstä
vsk. Vuonna 2012 ja aiemmin tehdyissä kuntien meluselvityksissä ei ole pääsääntöisesti raportoitu tai esitetty ohjearvoja alittavia äänitasoja. Aiempina vuosina Suomessa on käytetty melulle altistuneiden arvioinnissa yleensä yhteispohjoismaisia tieja raideliikenteen melun leviämismalleja (Pohjoismaiden neuvosto 1996a & b) ja laskennassa rakennusten kaikkien asukkaiden on arvioitu altistuvan niiden julkisivuille kohdistuville suurimmille äänenpainetasoille. 2012). WHO 2011). Euroopan komission tutkimuskeskuksen JRC:n kehittämässä tie-, raideja lentomelualtistuksen arviointimenetelmässä (CNOSSOS-EU) huomioidaan asuinrakennusten asukkaiden jakautuminen eri puolelle rakennusta (Kephaloppoulos et al. Merkittävin ympäristömelun lähde ja terveyshaittojen aiheuttaja on tieja raideliikenteestä johtuva melu. Liikennemelulle altistumisen arviointi Melualtistuksen arviointimenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina. Suomen ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on ulkomelun päiväaikaiseksi ohjearvoksi asetettu 55 dB (L Aeq 3 ) ja yöaikaiseksi ohjearvoksi 50 dB 4 (L Aeq ). 3 A-painotettu (kuvaa taajuuspainotuksista parhaiten ihmisen korvan kykyä aistia ääntä) keskiäänitaso. 4 Uusilla asuinalueilla ohjearvo on 45 dB (L Aeq ).. Esimerkiksi vuorokautisen tiemelun 40–55 dB äänitasoille altistuu Kuopiossa arviolta 64 % ja Jyväskylässä 73 % asukkaista. Esitetyt melun ohjearvot ovat terveysvaikutusten arvioinnin kannalta korkeita ja terveyshaittojen esiintyminen alemmilla äänitasoilla on havaittu lukuisissa tutkimuksissa (mm. Tältä osin altistusmallien tarkentaminen laskee arvioita altistuneiden määristä (tämän tutkimuksen kaupungeissa arviolta 4–40 % vähemmän altistuneita tieja raideliikenteen melulle) ja aiheutuvista terveysvaikutuksista. 1 Vuorokauden keskimääräinen melutaso (painotettu +5 dB iltaja +10 dB yöaikaiselle melulle). 27 Johdanto Ympäristömelun on arvioitu olevan toiseksi tärkein tunnetuista terveysja hyvinvointihaittaa aiheuttavista ympäristötekijöistä Suomessa (esim. Liikennemelun terveydelliset haittavaikutukset on tunnustettu laajalti ja melulle altistuneiden määrien raportoimisesta (55 dB:n (L den 1 ) ja 50 dB:n (L night 2 ) ylittävillä äänitasoilla) ja ulkomelun vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä on säädetty muun muassa Euroopan komission ympäristömeludirektiivissä (49/2002). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ympäristömelun arvioinnissa käytetään yleisesti sekä yhteiseurooppalaisia (L den ja L night ) että kansallisia tunnuslukuja (L Aeq ), jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 2013). Alle 55:n dB:n äänitasojen huomioiminen laskennassa lisää altistuvien laskennallisia määriä kaupungeissa. Asikainen ym. 2 Keskimääräinen yöaikainen melutaso. LIMETKU-hankeessa tarkasteltiin liikennemelulle altistuneiden määriä viiden desibelin luokissa 40 dB:stä yli 75 dB:iin. Liikenteen melun aiheuttamiin terveysja hyvinvointivaikutuksiin kuuluvat muun muassa keskittymisja unihäiriöt, sydänterveydelliset haittavaikutukset, kuulohäiriöt sekä yleisen viihtyisyyden aleneminen. Vuoden 2017 meluselvityksissä on kunnilla ensimmäistä kertaa (Kokkonen ym. 2015) käytössä yhteiseurooppalainen CNOSSOSEU melunleviämismalli (Common Noise Assessment Methods), jota käytettiin myös Kuopion ja Jyväskylän meluselvityksissä (Jyväskylän kaupunki 2017, WSP Finland Oy 2017)
Suurta unenhäiriintymistä esiintyy noin 2 %:lla kummankin kaupungin väestöstä. Valtaosa tieliikennemelun aiheuttamasta suuresta kiusaantuneisuudesta aiheutuu 50–65 dB:n ulkoäänitasoilla (L den ). vsk. Raidemelusta suuresti kiusaantuneista asuu 55 dB (L den ) ulkoäänitason alittavilla alueilla Kuopiossa arvioilta 73 % ja Jyväskylässä 51 % (Kuva 1C). Kuopiossa suuresti kiusaantuneista asukkaista arviolta 33 % ja Jyväskylässä arviolta 38 % asuu asuinalueilla, joissa vuorokautiset tiemelusta johtuvat keskiäänitasot (L den ) ovat alle 55 dB (Kuva 1A). Suuresti kiusaantuneiden arvioinnissa on vaikutusrajana käytetty EEA:n (2010) ohjeen mukaisesti 42 desibeliä (L den, ulkoäänitaso ) ja suuresti unihäiriöisten 42 dB (L night, ulkoäänitaso ). Sydäninfarktitapausten terveysvaikutuksia on arvioitu 60 dB (L den, ulkoäänitaso ) alkaen. Pitkällä aikavälillä liikennemelun vaikutukset yksilön terveydelle voivat korostua entisestään. Tieliikennemelun arvioitiin aiheuttavan kummassakin kaupungissa keskimäärin yhden sydäninfarktitapauksen vuodessa, raideliikenteen melun vaikutus sydänterveydelle oli alle puolet tästä (Taulukko 1). Tiemelun tapauksessa suuresti unihäiriöistä kärsivistä arviolta 50 % Kuopiossa ja 52 % Jyväskylässä asuu ulkoäänitason Taulukko 1. Vastaavia raideliikenteen melun aiheuttamia haittoja esiintyy alle prosentilla molemmissa kaupungeissa. 1 Kiusaantuneisuus on melun koettu vaikutus, johon voi liittyä epämukavuuden, vihaisuuden, masennuksen ja avuttomuuden tunteita 2 Unen häiriintyminen sisältää sen laadun heikkenemistä, heräilyä, unijaksojen lyhentymistä, unirytmien muutoksia, vireystilan nousua ja yöaikaisen liikkumisen lisääntymistä ja unettomuutta.. 28 Liikennemelun terveyshaittojen arviointi Liikennemelun terveysvaikutusten arviointi on haastavaa ja siihen on esitetty monia toisistaan poikkeavia menetelmiä ja vaikutusvastetasoja. Tässä tutkimuksessa (Reinikainen ym. 2017) käytetty vaikutusarviointi perustuu Euroopan ympäristökeskuksen (EEA 2010) ja Maailman Terveysjärjestön (WHO 2011) nykyiseen ohjeistukseen melun terveysvaikutusarvioinnista. Liikenteen melun arvioidut terveyshaitat Kuopiossa ja Jyväskylässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Liikennemelun terveyshaitat Kuopiossa ja Jyväskylässä Tieliikenteen melun arvioitiin aiheuttavan vuosittain suurta kiusaantuneisuutta Kuopiossa noin 5 %:lle ja Jyväskylässä 4 %:lle asukkaista. Käytetyt altistusvastefunktiot ovat kuvanneet tarkemmin Asikainen & Hänninen (2016)
Alle viidesosan kaupunkien väestöstä arvioitiin altistuvan sekä tieettä raideliikennemelulle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Aiempien arvioiden mukaisesti (Asikainen & Hänninen 2016) tieliikenteen haitat olivat raideliikennettä suurempia. Raideliikenteen melusta johtuvia terveyshaittoja arvioitiin syntyvän Jyväskylässä Kuopiota korkeammilla äänitasoilla (Kuva 1 C&D), mikä johtunee suurelta osin erilaisesta raidelinjojen sijoittumisesta. 29 50 dB (L night ) alittavilla asuinalueilla (Kuva 1B). Suomalaisen rakennuskannan erot moniin muihin maihin lisäävät epävarmuutta terveysriskien, etenkin unihäiriöistä kärsivien, arvioinnissa. vsk. Tässä hankkeessa ei melualtisteiden yhteisvaikutuksia voitu arvioida. Melun leviämismalleille ei ole suoritettu Suomessa arviointiKuva 1. Kuopio ja Jyväskylä ovat demografisesti ja kaupunkirakenteeltaan samantyyppisiä kaupunkeja ja tieliikenteen melun aiheuttamat terveyshaitat näissä ovatkin hyvin samansuuntaisia väestömääriin suhteutettuina. Tieliikenteen melusta suuresti kiusaantuneet (A) ja suuresti unihäiriöiset (B) sekä raideliikenteen melusta suuresti kiusaantuneet (C) ja suuresti unihäiriöiset (D) Kuopiossa ja Jyväskylässä (dB(A)=keskimääräinen A-painotettu desibelitaso).. Raidemelun kohdalla arvioitu osuus Kuopiossa on 71 % ja Jyväskylässä 67 % (Kuva 1D)
Sydäninfarktien osuus jäi pieneksi (1 tapaus/vuosi/kaupunki). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ihmiset voivat myös itse vaikuttaa liikennemelun määrään muun muassa oman ajokäyttäytymisensä kautta ja rengasvalinnoilla. Terveyshaittojen arvioinnissa liittyy epävarmuutta myös käytettyihin vaikutusrajoihin. • Tieja raideliikenteen melun terveyshaittojen arvioinnissa myös kansallisen ohjearvon (päivä 55 dB/yö 50 dB) alittavien äänitasojen huomioiminen on tärkeää. Yhteenveto • Valtakunnalliset ja EU-tason säädökset meluntorjunnalle antavat hyvän pohjan kansalaisten terveyden turvaamiseksi, ja suuremmille liikenteestä aiheutuville melutasoille (yli 70 dB) altistuvien määrät ovat suhteellisen vähäisiä. vsk. On tutkimuksellisia viitteitä siitä, että unihäiriöitä voi esiintyä jopa alle 40 dB:n ulkoäänitasoilla varsinkin herkillä erityisryhmillä. Myös kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen tähtäävillä toimenpiteillä voidaan vähentää melualtistusta. 30 mittauksia, eikä niitä olla validioitu suomalaisessa rakennuskannassa. • Kuopiossa ja Jyväskylässä liikennemelun terveyshaitoista kärsivistä eniten oli suuresti melusta kiusaantuneita (4–5 %) ja suuresta unenhäiriintymisestä kärsiviä (2 %). On myös viitteitä siitä, että tässäkin arvioinnissa käytettyä 60 dB:ä alhaisemmilla melutasoilla voi olla vaikutuksia sydänterveyteen. Liikennemelun torjunta Sekä terveyden(763/1994) että ympäristönsuojelulaki (527/2014) velvoittavat kunnat suojelemaan asukkaitaan ympäristötekijöiden terveyshaitoilta. • Tarkentuneet melualtistuksen ja terveysvaikutusten laskentamenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman terveysvaikutusten arvioinnin.. Valtakunnallisesti liikennemelua voidaan vähentää muun muassa rengastyyppeihin ja moottoritekniikkaan liittyvin säädöksin. Kunnat voivatkin omalla toiminnallaan turvata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia monin toimenpitein. Meluvallien ja rakennusteknisten toimenpiteiden lisäksi mahdollisia toimenpiteitä liikennemelun torjuntaan kunnissa ovat muun muassa tieja raideliikenteen nopeuksien ja raskaan liikenteen osuuden sääntely asuinalueilla ja niiden läheisyydessä, pehmeämmät tiepäällysteet sekä sähköbussien käyttö joukkoliikenteessä. Kaavoituksessa suurimpien tieja raidelinjojen meluhaittojen huomioiminen asuinalueiden sijaintia suunnitellessa onkin yksi tehokkaimpia meluntorjunnan keinoja kunnissa. Sekä Kuopiossa että Jyväskylässä liikennemelun terveyshaittoja on pyritty torjumaan ainakin melukaiteiden ja -seinien avulla sekä huomioimalla maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa rakennusten ääneneristävyysvaatimukset. Myöskään terveysvaikutusten esiintymisprevalensseja suomalaisissa olosuhteissa tai suomalaisen geeniperimän vaikutusta näihin ei ole tutkittu
ISSN 1725-2237. THL:n raporttisarja. Laatinut WSP Finland Oy. Common Noise Assessment Methods in Europe (CNOSSOSEU). 2015. Sito Oy, Liikennevirasto ja ympäristöministeriö. 1996b: Railway traffic noise. Pohjoismaiden neuvosto (Nordic Council of Ministers). European Commission Joint Research Centre reference reports, EUR 25379 EN. Kokkonen J, Kontkanen K, Valli R. 31 Kirjallisuus Asikainen A. Jyväskylän kaupungin meluselvitys 2017 – Raportti ympäristömeludirektiivin tunnusluvuilla. Ympäristö ja Terveys 5:68–74. Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Luxemburg, Publications Office of the European Union. EU:n CNOSSOS-melumallin käyttöönotto Suomessa. vsk. http:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=CELEX:32002L0049&qid =1499062296963&from=EN European Environment Agency (EEA). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709278751 VNp 339/1992. doi:10.2800/54080. Julkaisematon luonnos. 2012. http:// www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/ 19920993 World Health Organization (WHO). Ympäristö ja Terveys 1:52–58. Terveydenja hyvinvoinnin laitos. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. 2002. 2017. http://www.euro.who.int/data/ assets/pdf_file/0008/136466/e94888.pdf WSP Finland Oy. & Hänninen O. EEA technical report No 11/2010. Burden of disease from environmental health – qualification of healthy life years lost in Europe. ISBN 978-92-79-25281-5 (PDF); ISSN 1831-9424 (online). Good practice guide on noise exposure and potential health effects. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. file:/// C:/Users/jjez/AppData/Local/Temp/ Tech%2011%202010%20Good%20 practice%20guide%20on%20noise%20 (3).pdf Jyväskylän kaupunki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ smur/2014/20140527. http:// publications.jrc.ec.europa.eu/repository /bitstream/JRC72550/cnossos-eu%20jrc %20reference%20report_final_on%20line %20version_10%20august%202012.pdf Pohjoismaiden neuvosto (Nordic Council of Ministers). Kuopion kaupungin EU-meluselvitys 2017. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. 2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 2013. Nordic Prediction method – TemaNord 1996:525. Julkaisematon luonnos. 2017. Kephalopoulos S, Paviotti M, Anfosso-Lédée F. Nordic Prediction method – TemaNord 1996:524. 2010. Työryhmän raportti. 1996a: Road traffic noise. 1992. Tieliikennemelun torjunnan terveysja hyvinvointivaikutukset. ISBN: 978 92 890 0229 5. 180 s. 2017. Ympäristönsuojelulaki. 2014. YSL 527/2014. 2011. Tieja raideliikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä. Common Noise Assessment Methods in Europe (CNOSSOS -EU). Reinikainen J, Asikainen A, Hänninen O
Luontoympäristöissä, maatiloilla tai puutarhoissa toteutettava yhteisöllinen kuntoutus, aktivoiva sosiaalityö, virkistystoiminta ja pedagogiikka sopivat monille asiakasryhmille, jotka voivat hyötyä toiminnallisuudesta ja luonnon hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Kuva: Jukka Viita-aho, Villa Meribjörkö, Raippaluoto. Projektipäällikkö Martta Ylilauri Vaasan yliopisto/Levón-instituutti Tutkija Anja Yli-Viikari Luonnonvarakeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Kirjoituksessa kerrotaan käytännön esimerkkien valossa erityisesti vesiympäristöihin liittyvistä toimintamalleista sekä nostetaan esille uusien toimintamallien huomioimista maankäytön suunnittelussa. vsk. 32 Luonnosta tukea hyvinvointipalveluille Luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja voimavaralähtöiseen ajatteluun perustuva Green Care -toiminta tuo uusia työkaluja sosiaaliterveysja kasvatuspalveluihin
33 Green Care osana sosiaalija terveyspalveluiden muutosta Taloustilanteen kiristyessä hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja kehittäminen nykyistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan on yksi tämän hetken suurimmista haasteista koko Suomessa. Green Care -palvelujen avulla. Osa vanhemmista ihmisistä saattaa vielä muistaa kehitysvammaisten suojatyöpaikat, työsiirtolat ja kuntoutuslaitosten puutarhatoiminnan, jotka on sittemmin ajettu lähes kokonaisuudessaan alas. Alasajon taustalla oli toisaalta lääketieteellisten hoitojen nopea kehittyminen, ja toisaalta kustannustaloudellisen ajattelun voimakas korostuminen. Tämänkaltaiset toimintamallit sopivat varsinkin voimavaralähtöisen ja osallistavan kuntoutuksen ajatteluun, joiden vahvistamista tarvitaan ongelmakeskeisesti suuntautuneiden lääketieteellisten hoitojen rinnalle. Melontaretki, kalastaminen, nokipannukahvit nuotiolla tai vaikkapa retkiluistelu kirkkaana talvipäivänä voi tuottaa unohtumattomia elämyksiä tai palauttaa mieleen asioita kaukaa lapsuudesta ja nuoruudesta. Näihin käsillä oleviin haasteisiin on mahdollista löytää uusia ratkaisuja luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen perustuvien nk. Vesistöt voimavarana Vesistöalueisiin keskittyvässä Blue Care -toiminnassa hyödynnetään erityisesti vesistöihin liittyviä hyvinvointitekijöitä. Oman elämänsä selviytyjäksi kasvaminen vaatii kuitenkin ajoittain yhteiskunnalta oikein ajoitettuja ja suunnattuja tukitoimia. vsk. Nyt osataan jo kuitenkin nähdä toiminnallisten ja yhteisöllisten kuntoutumismuotojen tarve lääketieteellisten hoitomuotojen rinnalla. Onnistumisen kokemusten myötä esimerkiksi päihdekuntoutuja tai pitkään työttömänä ollut ihminen pystyy rakentamaan omiin vahvuuksiinsa perustuvaa itseluottamusta ja identiteettiä. Luontoympäristöt tukevat toiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Green Care -toiminnassa hyödynnetään erilaisten luontoympäristöjen, puutarhojen, maatilojen, eläinten sekä maaseutumaiseman hyvinvointia edistäviä ja kuntouttavia vaikutuksia. Osa sosiaalija terveyspalvelujen asiakkaista tarvitsee nimenomaan kuntouttavia ympäristöjä, joissa voi turvallisesti harjoitella omaan elämänhallintaan vaadittavia taitoja. Myös muutamien vankiloiden maatilatoiminta on säilynyt tähän päivään asti. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistukset, muun muassa maksusetelien käyttöönotto ja valinnanvapaus, saattavat tuoda uusia mahdollisuuksia myös maaseudulle, jossa yrittäjät voivat monipuolistaa nykyistä toimintaansa tai luoda kokonaan uusia yritystoimintakonsepteja. Terapeuttista puutarhatoimintaa säästyi lähinnä muutamien psykiatristen sairaaloiden yhteydessä. Blue Care -konseptien avulla voidaan lisätä vesistöalueiden ja saaristoluonnon kestävää käyttöä erilaisten luontoavusteisten. Ottamalla käyttöön luontoympäristöihin ja paikalliseen osaamiseen perustuvia palveluita voidaan kustannustehokkaasti kattaa osa kasvavasta palvelutarpeesta ja samalla vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta. Esimerkiksi psykoterapiaan tuleva asiakas voi hyötyä eläimen rauhoittavasta läsnäolosta, tai palvelutalon asukkaat voidaan saada kiinnostumaan ulkoilusta pihalle otettujen kesäkanojen avulla. Luontoavusteisuuden kautta sosiaalija terveysalan ammattilaiset saavat käyttöönsä uusia työvälineitä työtehtäviensä toteuttamiseen ja asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen. Tutkittuihin hyvinvointivaikutuksiin perustuva luontoavusteinen palvelutoiminta voi luoda sivuelinkeinoja ja uutta yrittäjyyttä sekä tuoda uusia käyttäjäryhmiä myös tavanomaisille matkailuja ravitsemuspalveluille
Jääpeite antaa mahdollisuuden esimerkiksi retkiluisteluun, jäällä patikointiin ja lumikenkäilyyn sekä avantouintiin. Saaristoretkillä voidaan käyttää katamaraaneja, joihin pääsee helposti pyörätuolilla ja joissa voi kalastaa myös pohjassa olevan aukon kautta pilkkimällä. Luontoympäristöjen rauhoittavat ja elvyttävät vaikutukset on huomioitu monissa matkailupalveluissa; esimerkiksi saaristoretriiteissä pelkkä saaristoluonnon hiljaisuus ja luonnonmaisemien näkeminen voivat tuoda asiakkaalle toivotun rauhoittumisen kokemuksen. Saaristoluonnosta löytyy myös paljon mahdollisuuksia seikkailupedagogiikan sovelluksille, jotka on muotoiltu erityisesti lasten ja nuorten tarpeita ajatellen. Luontoavusteisessa palvelutoiminnassa noudatetaan ammatillisuuden, tavoitteellisuuden ja vastuullisuuden kriteereitä, joihin sisältyvät myös ympäristövastuullisuus sekä turvallisuusvaatimukset, jotka tulee aina huomioida vesillä liikuttaessa. Kaupungistumisen edetessä ja teknologian käytön vallatessa jatkuvasti enemmän tilaa niin ihmisten vapaa-ajassa kuin työelämässäkin, syntyy vastavaikutuksena tarvetta elvyttäville ”hitaan ajan” ympäristöille, joissa ihminen voi rauhoittua omien tarpeidensa kuuntelemiseen ja arjessa tarvittavien voimavarojen lataamiseen. Toisia saattaa kiinnostaa enemmän patikointi ja vesiluonnon tarkkailu ranta-alueilta käsin. Pyörätuolin käyttöön soveltuvia pitkospuita, kalastuspaikkoja ja lintutorneja löytyy eri puolilta Suomea (http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/esteettomat-lintutornit/; http:// www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/ esteettomat-kalapaikat/). Luonnossa liikkumisen helpottamiseksi on saatavilla erilaisiin tarpeisiin soveltuvia kanootteja sekä muita urheiluja liikuntavälineitä (ks. http://www.malike.fi/fi/valineet/toimintavalineet/vesille/). 34 sosiaali-, terveysja kasvatuspalveluiden yhteydessä. Esimerkkejä toimintamuodoista ovat merellä ja saaristoluonnossa tapahtuva kuntoutus ja aktivoiva sosiaalityö, luontoavusteinen pedagogiikka, Tyhysekä muut virkistysja hyvinvointipalvelut. Kuva: H2O Rental Oy:n katamaraanikippari Jukka Viita-aho, Raippaluoto.. Vesiluonnon elementtejä käytetään sekä elvyttävinä ympäristöinä että aktiivisen ja ihmisiä motivoivan toiminnan kohteina. Osa luontoalueiden reitistöistä ja rakenteista soveltuu hyvin myös liikuntaesteisille asiakasryhmille. Koulujen ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen tavoitteet on nykyisin kytketty osaksi niin päiväkotien, peruskoulun kuin ammatillisten oppilaitosten opetustarjontaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Luonnon ja ekosysteemien toiminnan tunteminen tukee luontosuhteen Kalastuskatamaraani. Vesistöalueiden liikunnallinen tarjonta on loputtoman monimuotoista: veneilyä, melontaa, sup-lautailua, uintia, vesijuoksua tai vaikkapa laitesukellusta. Vuodenajat tuovat lisää vaihtelua menetelmävalikoimaan
Kun koulusta valmistuneiden nuorten elämää on seurattu viiden vuoden ajan, on saatu hyviä todisteita toimintatavan toimivuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Kala ja kalastus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tutustua ruoan alkuperään ja reittiin. vsk. Nuoret ovat päässeet hyvin mukaan ammatillisiin opintoihin ja elämäntilanne kokonaisuudessa on selkiintynyt. Maantiedettä voi opiskella vaikkapa rakentamalla Suomen alueen korkeusmallin lumiveistoksena tai äidinkielen sanaluokkia voi opetella keräämällä oikeita termejä maastosta. Oppituntien siirtäminen ulos lisää niiden toiminnallisuutta, mikä auttaa lapsia ja nuoria oppimiseen keskeisesti liittyvän innostuksen, motivaation ja keskittymiskyvyn löytämisessä. Parhaiten näitä kysymyksiä voi ymmärtää käytännön esimerkkien kautta. Luontopainotteinen 10-luokka Hieno esimerkki luontoon ja vesistöihin liittyvistä kuntouttavista ja kasvatuksellista mahdollisuuksista on myös Kruunupyyn kansanopiston 10-luokka Base Camp Pohjanmaalla. Luontopainotteinen 10-luokka on toiminut Kruunupyyssä yli 20 vuoden ajan. Ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutussuhteen ohella on viime aikoina otettu käyttöön ulkona oppimisen malleja, joissa pyritään löytämään ulos luontoon sijoittuva, toiminnallisia tapoja koulun oppiaineiden opiskeluun. Luonnon ja yhteisten tehtävien parissa oppilaat ovat kokeneet sosiaalisten taitojen kasvaneen ja Kuva: http://www.kvarnen.fi/modx/index.php?id=6 Melontaretki Merenkurkussa. Muun muassa Pohjanmaalla Veikkaalan koulun oppilaat ovat päässeet tutustumaan kalastajan työhön, opettelemaan kalankäsittelyä sekä viime vaiheessa päässeet myös nauttimaan itsevalmistetusta kalaateriasta. 35 vahvistumista ja auttaa tekemään valintoja, jotka osaltaan parantavat ympäristön tilaa. Tulos on merkittävä, sillä monella nuorella on kouluun tullessaan taustalla erilaisia kuormitustekijöitä kuten koulupoissaoloja, sosiaalitoimen tukitoimia, mielenterveyden ongelmia tai päihteiden käyttöä. Kuva: Martta Ylilauri.. 10-luokkien opetus on suunnattu nuorille, joilla ei ole vielä selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia tai jotka haluavat parantaa perustietojaan ennen ammatinvalintaa
ulkoilua, veneilyä, kalastamista, saunomista ja uimista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. MoKalastustapahtuman yhteydessä voidaan käsitellä monia kasvatuksellisia ja kuntoutuksellisia tavoitteita. Kysymys on selkeästi kilpailuedusta, joka meillä on esimerkiksi moniin tiheästi asuttuihin KeskiEuroopan ja Aasian maihin verrattuna. Kuva: Otto Blomqvist, Fantasy Fishing.. Hyvinvointipalvelut huomioiva maankäytönsuunnittelu Luontoon kytkeytyvän toiminnan valttina mainitaan usein, että Suomessa on edelleen paljon puhdasta luontoa jäljellä. Luontoja eläinavusteinen toiminta soveltuu hyvin avohuollon piirissä olevien asiakkaiden kuntoutumiseen, mutta myös psykiatrisissa sairaaloissa käytetään luontotoiminnan elementtejä osana hoitoa. Toiminnan keinoin on voitu myös ohittaa kohtaamiseen liittyneitä negatiivisia tunnelatauksia. Vanhan Vaasan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa on jo pitkään toteutettu päiväretkiä Merenkurkun saaristoon. Kuntouttavaa kalastusta ja saaristoretkeilyä Kalastusta voidaan käyttää myös lastensuojelun työtehtävissä. Selviytymisenkokemukset luovat uskoa ja luottamusta tulevaan. Retkeilytoimintaan on osallistunut potilaita sekä työterapiapisteistä että osastoilta, ja retket ovat sisältäneet mm. Yhdessä jaettu kalastuskokemus nuoren ja aikuisen välillä tai samassa tilanteessa olevien nuorten kesken on omiaan kasvattamaan keskinäistä luottamusta. Retkiltä saadut hyvät kokemukset ovat kannustaneet sairaalan henkilöstöä Merenkurkun luontoon suuntautuvien veneja patikkaretkien sekä kalastustoiminnan kehittämiseen edelleen, tavoitteena toiminnan kuntouttavien vaikutusten näkyväksi tekeminen ja sekä menetelmien tuominen osaksi vaikuttavaa kuntouttavaa toimintaa. Useinkin sosiaalipedagogisesti suunnitellun toiminnan ytimessä on nuorelle tärkeiden onnistumisten kokemusten tuottaminen sekä harjoittelutilanteissa saatujen taitojen siirtäminen osaksi nuoren normaalia arkea. vsk. Mielenterveystyön puolella on niin ikään löydetty luontoon ja eläimiin liittyvät mahdollisuudet. 36 oman itsetunnon vahvistuneen
Muun muassa Sipoon kunnassa on laadittu Majvikin alueen 1. Luontoavusteisen palvelutoiminnan laajuutta ja reunaehtoja voitaisiin tuoda nykyistä enemmän esille osallistumismenettelyjen kautta maankäytön suunnittelun kaikilla tasoilla, lähtien maakuntakaavoituksesta aina detaljikaavoitukseen ja yksittäisiin rakennuslupapäätöksiin saakka. Koulutus alkaa 12.12. Rakenteiden kosteuden mittaaja, henkilösertifikaattiin valmentava koulutus antaa käytännön pätevyyden arvioida mittaustulosten avulla rakennuksen lämpöja kosteusteknisiä olosuhteita ja niiden merkitystä rakennuksen ja rakenteiden toimivuuden kannalta. Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. https://www.sipoo.fi/ fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/asemakaavat/b17_majvikin_1_asemakaava_ Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO |puh. 37 net maankäytön muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi luontoavusteisten palvelujen tuottamiseen. Kosteusmittaustulosten tulkinta, 16.11. Myös maisemavaikutukset saattavat esimerkiksi tunturija saaristoalueilla ulottua kymmenien kilometrien päähän. 09 12 991 | rateko@rateko.fi Yhdessä osaamistasi rakentaen Rakennusterveysasiantuntija|Kosteusvaurion kuntotutkija Sisäilma-asiantuntija|Kosteusvaurion korjaussuunnittelija Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja Lisätiedot ja hakeutuminen www.rateko.fi RATEKOn rakennusterveyden koulutusohjelmat antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen vaadittavaa osaamista ja tietoutta sekä valmentavat vastaaviin henkilösertifikaatteihin ja pätevyyksiin. asemakaava, joka pyrkii ottamaan huomioon maatilatoiminnan jatkumisen yhdessä alueen asumisen ja kuntoutustoiminnan kehittämisen rinnalla. Työn ohessa suoritettavat rakennusterveyden koulutusohjelmat alkavat tammikuussa 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. | Rakennusten sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden korjaaminen, 5.12.. Toivottavaa on myös maatilojen ja ruoantuotannon säilyminen soveltuvin osin lähellä taajama-alueita, sillä kuntouttavan maatilaja puutarhatoiminnan järjestämiseen on eniten tarpeita siellä, mistä sosiaalija terveyspalveluiden suurimmat asiakasryhmätkin löytyvät. Luontoavusteisiin palveluihin liittyvät intressit tulisi saada näkyviin jo maankäyttöä muuttavien hankkeiden suunnitteluvaiheessa, jolloin mahdollisia haittavaikutuksia voidaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Vesistöpäästöillä voi olla vaikutuksia erityisesti vesiympäristöissä tapahtuvaan toimintaan. vsk. Kaivostoiminnasta, tuulivoimapuistoista, turvetuotannosta tai esimerkiksi laajamittaisesta maa-ainesten ottamisesta aiheutuvan melun, pölyämisen tai hajuhaittojen vaikutukset voivat rajoittaa läheisten luontoalueiden käyttöä hyvinvointipalvelutoiminnassa. Koulutusohjelmat ovat VTT/FISE -hyväksyttyjä
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Jos ihmisen omaa napaa ajatellaan, kansallispuiston perustamista puoltavat painavat kansanterveydelliset syyt. Esimerkiksi vanhojen mäntymetsien, harvinaisten kääpien ja kovakuoriaisten vuoksi. 38 Merja Aakko, Metsähallitus Hossan kansallispuisto on lahja niin kansanterveydelle kuin käävillekin Miksi meillä on Hossassa kansallispuisto. Polku Hossan harjuluonnossa. Kuva: Metsähallitus/Sirke Seppänen.. vsk
Näin kävi myös Hossassa, jossa tänä vuonna käyntimäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi retkeilyalueen viime vuoden lukuihin verrattuna. 39 L uontomatkailun ja luontoharrastusten suosio kasvaa, ja kansallispuistot vastaavat niiden tarpeisiin. Suomussalmelaiset halusivat puiston ja saivat sen Hossan kansallispuistotarina sai alkunsa jo pari vuosikymmentä sitten. Tuskin yksikään uusi kansallispuisto on saanut vastaavaa hehkutusta The Guardianin tai BBC Travelin jutuissa. ”Kiinnostus Hossaan alkoi kasvaa heti, kun ympäristöministeri teki päätöksen Hossan kansallispuiston perustamisesta tammikuussa 2016”, aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksesta toteaa. Moni suomalainenkin on käynyt kansallispuistoissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kuva: Ilkka Immonen.. Kansallispuistostatuksen saaminen jollekin alueelle merkitsee siis vilkastuvaa retkeilyä. Tänä vuonna 34 kansallispuistoa neljästäkymmenestä on kasvattanut käyntimääriään. Juhlavuosi ja Hossan saama status johtivat Suomen 40. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ensin Matti Vainio alkoi yksityishenkilönä ajaa Hossan suojelua ja sai mukaansa paikallisia suojelutahoja. Yrityksiä saada Hossa kansallispuistoksi oli useampia, mutta kunnanjohtaja Asta Tolosen rooli Suomi 100 -verkostossa ja alueen sidosryhmien kirittäjänä laittoi kansallispuistopyörän Hossan juhlapäivä. Kansallispuisto on tunnettu ja arvostettu brändi, joka takaa monimuotoisen ja kiinnostavan luonnon ja hyvät palvelut. Myös laaja Suomi100-hanke Luonnon päivät vaikutti niin Hossan kuin muidenkin kansallispuistojen suosion kasvuun. kansallispuiston ennennäkemättömään medianäkyvyyteen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. vsk
Erikoissuunnittelija Pentti Hamunen vahvistaa, että kansallispuistosta keskusteltiin alueella melko rauhallisesti: ”Käsittääkseni vastustajia oli melko pieni ryhmä, joka ei hyväksy lisäsuojelua, metsästyksen ja kalastuksen rajoittamista tai metsätalouden toimintamahdollisuuksien kaventamista. Suomussalmella kerättiin kannatusadressi ja osallistettiin sidosryhmiä, ja Hossan projekti eteni melkoisessa alueellisessa konsensuksessa. Jotta totuus ei unohtuisi, täytyy myöntää, että muuallakin kuin kansallispuistoissa samoilu on ihmiselle hyvästä. Väinö Vähäsarjan muutaman vuoden takainen tutkimus selvitteli erityisesti kansallispuistojen retkeilijöiden kokemaa terveysja hyvinvointivaikutusta euroina. vsk. Käyntimäärien kasvu tarkoittaa myös luontoliikunnan lisääntymistä. Luvun tarkempi arvio vaatisi Hossan kävijöiden haastattelua. Monet tutkimukset ovat osoittaneet kansallispuistojen terveysvaikutukset. Puolustajia oli luonnonsuojelijoiden lisäksi matkailuyrittäjien, retkeilijöiden ja paikallisten kuntapäättäjien joukossa.” Kalastajat kokivat kansallispuiston tulon melko neutraalina asiana, sillä kirjolohilammikot rajattiin pois puiston alueelta ja muutenkin alueen kalastusmahdollisuudet säilyivät entisellään. 40 toden teolla liikkeelle muutama vuosi sitten. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Kuva: Jari Ilmonen.. Keskimäärin vastaajat arvioivat kokemansa terveysja hyvinvointivaikutukset keskimäärin 208 euron arvoisiksi. (julkaisut.metsa.fi/julkaisut/) Näin juhlavuotena kansallispuisto antaa isänmaan kansanterveydelle lahjan, joka vastaa melko suurta kuntotai tyky-setelikasaa: ainakin 9,6 miljoonan euron, mutta jopa 20,8 miljoonan euron arvoista. Kansallispuistot ovat kuitenkin erityisen tehokkaita terveyskylpylöitä Nuku yö ulkona -kampanjasta innostunut retkeilijä Hossan avajaisissa. Jo vartin pyörähdys kaupunkiluonnossa laskee stressitasoa välittömästi. Kansallispuistot liikuttavat kansaa Kansanterveyden näkökulmasta voi juhlia Hossan kansallispuistoa. Silti voimme ylpeydellä todeta, että Hossan kansallispuiston perustaminen kohentaa niin suomalaisten kuin kansainvälisten vieraidenkin terveyttä. Retkeily, metsästys ja kalastus retkeilyalueilla ja talousmetsissä sekä ylipäätään luontoliikunta missä hyvänsä vihreässä ympäristössä lisää hyvinvointia
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Henkinen perintö säilyy Hossassa pääsee helposti aikamatkalle. Koko alueen opaskyltitys uusittiin ja reitistö suunniteltiin niin, että patikoijille on tarjolla selkeitä kokonaisuuksia päiväretkiksi ja pidemmille vaelluksille. Uutena retkeilyelementtinä kansallispuistoon suunniteltiin maastopyöräilyreitistö. 41 niiden monimuotoisen luonnon vuoksi. Kiinnostavaa on sekin, että erityisen hyödylliseksi terveyshyödyt kokivat ruuhkavuosia elävät naiset. Kansallispuiston 100 kilometrin polkuverkosto kiertelee upeissa harjuja vesistömaisemissa. Toiseksi, kansallispuistossa vieraillaan yleensä melko pitkään, jopa muutama päivä. Yrittäjät virittävät kansallispuiston herättäminä uusia yhteistyökumppanuuksia sekä ohjelmapalveluita. Hossa on myös jo vuosikymmeniä ollut erilaisten erityisryhmien matkailukohde ja esteettömän luontomatkailun puitteita on parannettu edelleen tulevaan kansallispuistoon. Suositellaan siis luontokylpyjä erityisesti äiti-ihmisille! Esteetöntä ja vaativaa reittiä – yhteensä 100 kilometriä Suomussalmen ja Kuusamon rajapinnan kylä tuntuu elävän lupaavaa muutoksen hetkeä. Niihin lähdetään innokkaammin kuin mihin hyvänsä metsiin, koska niitä pidetään houkuttavina retkikohteina, esimerkiksi harvinaisten kasvien ja eläinlajien vuoksi ja hoidettujen retkeilyrakenteiden vuoksi. vsk. Polut vievät luontoMeloja Hossan maisemissa. Mikä hotelli siis: ilmainen ja elvyttävä! Erityisesti mielenterveydelle kansallispuistojen tarjoamat virikkeet ovat myönteisiä. Se tehostaa luontoreseptin vaikutusta huomattavasti. Kuva: Hannu Huttu.. Julma-Ölkyn kanjonijärven voi ylittää nyt upeaa riippusiltaa pitkin. Talvisin Hossan taivalta taitetaan murtomaahiihtäen, lumikengillä ja huskyvaljakoiden vetämänä. Reitistön varrella on runsaasti laavuja ja nuotiopaikkoja. Kävijät kuvailevat, että psyykkinen hyvinvointi on noussut jopa viikkojen ajaksi, erityisesti niissä kohteissa, joissa viivyttiin pidempään. Metsähallituksen selvityksen mukaan kansallispuistoissa yöpyneet kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen vielä enemmän kuin päiväkävijät, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Uutta on rakennettu ja retkeilyalueen vanhoja rakenteita kunnostettu. Luontokeskus virittää matkaajan alueen kulttuurihistoriaan
Pyyntikuopat kertovat peurojen eläneen alueella pitkään. Lampien pohjasta löytyy ikiaikaisia kalastusrakenteita. Osa niistä on nykyisin autiotai varaustupia, joissa yöpyvä voi kokea olevansa lenkki alueen monipuolista historiaa. ”Ihmisen käden jälki Hossan maisemassa jää osin arvoitukseksi, mutta se näkyy kuoppina ja erilaisina kivisinä rakennelmina.” Viimeisen vuosisadan aikana metsien taloudellinen käyttö on jättänyt maisemaan muun muassa tervahautoja ja erilaisia kämppiä. Porotalous ja savottaperinteet ovat jättäneet omat jälkensä. Tarinan mukaan männyn juurella odoteltiin pappia kastamaan lapsia. Kuopat ovat käyttötarkoitukseltaan selkeitä, mutta ne saattavat olla joko satoja tai tuhansia vuosia vanhoja, kulttuuriperinnön asiantuntija Päivi Tervonen kertoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Papin petäjän runkoon kaiverretuista vuosiluvuista vanhin on 1750. Jäkäläateriaa nauttivat Julma-Ölkky kuuluu Hossan kansallispuistoon. vsk. Pidempi taival vie aina suurien kallioseinämien luo, jossa voi kohdata kanssakulkijan kädenjäljen jopa 4000 tuhannen vuoden takaa. Hossan luonto – monimuotoisuutta tuhannen vuoden kuluttuakin Marjat ja sienet ovat Hossan kankaiden runsasta aarteistoa. Ne on maalattu Somerjärven kallioon veneestä käsin tai jäällä seisten, veren ja punamullan seoksella. 42 keskukselta maisemaan, joka kuljettaa mukanaan paljon muistitietoa – osa siitä on katseilta kätkeytyneenä, osa näyttävästi esillä. Värikallion pinnasta on tunnistettu kymmeniä erillisiä kuvioita, jotka liittyvät metsästykseen ja shamanismiin. Osa jäljistä on ohuempia ja vaikeasti tulkittavissa ja ajoitettavissa. Muinaisen vesireitin varrella sijainneen Värikallion seinämässä on yksi Suomen suurimpia kalliomaalauksia. Kuva: Sini Salmirinne.
43 porot vilkaisevat ohi taivaltavia kulkijoita. Hossan kansallispuiston metsät liittyvät itärajamme takaiseen metsävyöhykkeeseen. Jokaisen nähtävillä oleva erikoisuus ovat Hossan kirkkaat lammet ja järvet, joihin pohjavesi suodattuu hiekkakerrosten kautta.” Jokainen pystyy vaikka Huosilammen rannalla todistamaan tämän jääkauden perinnön – kyykistyipä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin sitä ihailemaan, kun vieraili Hossassa kesäkuussa. Myös erilaisista kovakuoriaisista on Hossassa hieno kattaus. Kansallispuisto hoitaa oman sukupolvemme terveyttä, mutta entä meidän jälkeemme – mitä kansallispuiston perustaminen tarkoittaa tuleville sukupolville. Käyntimäärien kasvu on hyödyttänyt myös Kainuu-Kuusamo -alueen paikallistaloutta. Luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki kuvailee Hossaa vanhojen mäntymetsien huippukohteeksi. vsk. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.. Kuva: Salla Seeslahti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Entä miten se edistää monimuotoisuuden säilyttämistä, joka on omalle lajillemmekin elinehto. Presidentti ja nuori kalamies. Tämän talousvaikutuksen kasvuluvut saadaan alkuvuodesta 2018. ”Hossan mäntymetsät ovat erittäin hieno ja edustava jatkumo, ja niissä on todella rikas kääpälajisto. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Hossan kansallispuisto on vastinpari Venäjän puolella sijaitsevalle Kalevalan kansallispuistolle ja turvaa osaltaan Fennoskandian vihreän vyöhykkeen säilymistä tuleville sukupolville
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. vsk. Herkkyys on moniulotteista, tavallisesti nostetaan esiin aistien herkkyydestä johtuPUHEENVUORO Ympäristöasiantuntijaneuvos, tekniikan tohtori Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen Kokemus ja tieto ympäristöasioissa Tuija Siltamäki [1] esitti hyvässä kolumnissaan, että kokemusten korostaminen luo todellisuutta, missä tärkeämpää on se, miten asiat koetaan kuin miten ne oikeasti ovat. Tässä mielessä kokemuksellisuuden nousu on hyvä asia, se kuvaa yhteiskunnan tai yhteisön erinomaista tilannetta. Mutta yhteisössä kaikkien hyvä kokemus ei toteudu samanaikaisesti ja tässä on ristiriitojen alku. Täydellistä ympäristöä, työympäristöä tai kotia ei voi nykykäsityksen mukaan luoda ilman kokemuksellisuutta, mutta kenen kokemuksen mukaan pitäisi toimia. 44 E simerkiksi työympäristössä erilaisille haitallisille tekijöille altistuminen on vähentynyt, mutta valittaminen näiden tekijöiden haitoista ja häiritsevyydestä on lisääntynyt [2]. Itsensä toteuttaminen on sukua kokemuksellisuudelle, kun muut tarpeet on jo saatu toteutetuksi. Kun tarkastellaan naapurien riitoja, melua, hajuja tai muita haittaa aiheuttavia asioita toisten kannalta, mutta itsensä toteuttamista vastapuolen kannalta, ollaan syvällä kokemuksellisuuden tai itsensä toteuttamisen arvomaailmassa. Tämä on tärkeä havainto, mitä pitäisi pohtia tarkemmin. Lisäksi meillä ihmisillä on myös erilainen herkkyys eri tekijöille. Kokemuksen korostaminen nousee monin tavoin esiin ympärillämme.. Tässä vaikuttaa myös Maslowin tarvehierarkia, jonka mukaan pyramidin pohjalla ovat fyysiset tarpeet, turvallisuus, sosiaalisuus, sitten arvostus ja huipulla itsensä toteuttaminen. Herkkyyden ääripäissä ovat tilanteet, missä jollekin joku asia on täysin sietämätön ja toiselle nautinto
Tässä Elaine Aron lienee edelläkävijä [3]. Kuitenkaan esimerkiksi hajuille tai psykologisille tekijöille ei ole ohjearvoja, vaan päätöksiin tullaan ennakkotapausten perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Monesti eri osapuolilla on myös hyvää tahtoa, jolloin mennään häiritsevyyttä kokevien auttamisen puolelle. Lääkäripuolella tarkastellaan usein lääkkeiden sivuvaikutuksia sekä ravinnon, kunnon ja sairauksien vaikutuksia kokemuksellisuuteen varsinaisten sairauksien ja oireiden lisäksi. vsk. Viime aikoina julkisuudessa tässä mielessä esillä ovat olleet esimerkiksi tuulivoimasyndrooma, sähköherkkyys, sisäilmaongelmat ja kemikaaliherkkyys [4–6]. Puhutaan myös hermoston herkkyyseroista eri henkilöillä, joka on neurologien osaamisaluetta. Psykologit puhuvat herkistä ihmisistä, missä esiin nousevat tunneherkkyyteen liittyvät asiat, kuten emotionaalinen reaktiokyky, vivahteiden vaistoaminen, ärsykkeiden liiallisuus ja asioiden syvällinen käsittely. Arvioitaessa toiminnasta aiheutuvan rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen. Lääketiede tarjoaa joissakin tilanteissa siedätyshoitoja, kun lääketieteessä ei ole korjaavia toimenpiteitä olemassa. 45 vat asiat (näkeminen, kuuleminen, maistaminen, haistaminen, tasapaino). Jonkin asian aistimisen kynnyksen ylittyminen ei vielä tee siitä häiritsevää tai viihtyisyyttä alentavaa. Ympäristöpuolella vähälle keskustelulle on jäänyt kysymys siitä, kuinka paljon häiritseviksi luokiteltuja ympäristötekijöitä pitäisi sietää. Ohjearvoja ympäristötekijöille on laadittu, missä näitä asioita otetaan huomioon ja valtaosassa tilanteita niiden mukaan myös toimitaan. Usein nämä kaikki muotoutuvat epämääräiseksi vyyhdeksi, missä on vaikea määritellä kunkin asiantuntijan osaamisaluetta tai yksilön kannalta herkkyyden ja haitan välistä objektiivista suhdetta
Se, miten yksittäinen ihminen kokee haitan ja miten herkästi valittaa, on vaikeasti perusteltava asia. Tavallisesti herkkyyttä perustellaan lähellä olevien kiinteistöjen ominaisuuksilla, kuten kesämökki, sairaala, hoitolaitos, luonnonsuojelualue ja niin edelleen. Tässä tarvittaisiin asiantuntijoita tekemään tiedon tulkintaa, sekä realisoimaan ja popularisoimaan tieteellistä tietoa. Sietämisvelvollisuudessa on kyse sen arvioimisesta, onko jostakin toiminnasta lähikiinteistöille aiheutuva rasitus kohtuutonta [7]. Normaalisti poikkeavaa kohtuuttomuuden arviointia olisi hyvä perustella. Näin ihmiset ovat tulleet tietoisiksi erilaisten asioiden haitoista ja häiritsevyyksistä. Kuitenkin pitäisi muistaa, että yksittäinen valitus tai toisaalta kymmenien riippumattomien valitusten määrä antaa kuvaa myös yksilöllisistä asioista. Esimerkiksi työsuojelun riskiajattelussa kuulovammat ovat luoneet perusteet melun ohjearvoille, ympäristönsuojelussa ohjearvot perustuvat mittaustuloksiin sekä usein suuren joukon haastatteluista tai koeasetelmista saatuihin tilastollisiin yhteenvetoihin. Toisin sanoen sietämisvelvollisuuden piiriin kuuluu kohtuullinen rasitus, joka aiheutuu naapurikiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta ja vain sellaiset vahingot korvataan, jotka ylittävät sietokynnyksen. Tässä tullaan suhteellistamisen lähteille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Tiedon saamisen helppous on vienyt meitä siihen suuntaan, että tutkimustietoa, kokemuksia, uskomuksia ja tarkoitushakuista tietoa on helppo löytää esimerkiksi internetin kautta. vsk. ” Ihmisillä on erilainen herkkyys eri tekijöille. Tällaisissa tilanteissa on myös puolueettoman asiantuntijan osaamisen arvioinnin paikka. Suhteellistamista tarvitsemme me kaikki. Suhteellistamista auttaa myös realismi. Joskus epävarmuus laittaa meidät hakemaan perfektionismia, vaikka toisaalta hahmotamme, ettei se ole mahdollista. Herkkyyden ääripäissä ovat tilanteet, missä jollekin joku asia on täysin sietämätön ja toiselle nautinto.. Tietoa tarvittaisiin myös siitä, miten me koemme ympäristömme suhteessa olemassa olevaan tietoon. Ongelma on siinä, että tiedon tulkinta tarkasteltavaan tilanteeseen ontuu tai sitä ei ole lainkaan. Osaammeko me laittaa haitat ja häiriöt suhteellistamisen perspektiiviin oikein. Toisessa tapauksessa voisi todeta, ettei alueella ole mitään herkkyyttä lisäävää ominaisuutta. Nämä yhteenvedot saattavat huomattavastikin poiketa herkkien henkilöiden kokemuksista. Realistisen näkemyksen mukaan meillä tulisi olla tietoa asioiden merkityksestä terveyteemme ja hyvinvointiimme, mutta myös tietoa siitä, milloin ja mitä erilaiset ympäristötekijät voivat meille aiheuttaa. 46 alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat [7]
Voi jopa käydä niin, että valtaosan ihmisten hyvinvointia huononnetaan herkkien ihmisten kustannuksella. Tässä ollaan myös demokratiakäsitteen ytimessä eli onko meillä enemmistöja vähemmistövalta. Paavola I-L, Huhtanen I, Ekroos A: Ympäristölainsäädännön vaikutukset puolustusvoimien ampumaja harjoitusalueiden sekä kouluampumaratojen käyttöön. 6. Tällöin sivuutetaan valtaosa ihmisistä, jotka eivät koe haittaa tilanteessa. al.(toim.): Työ ja terveys Suomessa 2012. Ihmisten kokemuksellisuutta tai henkilökohtaista herkkyyttä ei voi kiistää, mutta on eettisesti väärin, jos asiat ratkaistaan pelkästään herkän ihmisen kokemusten perusteella. Helsingin Yliopisto. vsk. Olemme edelleen aivan liian usein tilanteissa, missä erilaisen koulutuksen ja kokemuksen saaneet ihmiset argumentoivat omista lähtökohdistaan eikä kokonaisvaltaista lopputulosta saavuteta. Ympäristö ja Terveys 2/2015, 58–61. Hagström M, Sainio M, Pääkkönen R & Ekman R: 10 vastausta sähköherkkyydestä. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen. 3. Turun ammattikorkeakoulu. 47 Miten tämän kaltaisten asioiden kanssa pitäisi toimia. Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M. Lisätietoa 1. Turku 2015. Aamulehti 23.7.2017, A13. 7. Ymmärrän myös tilanteita, missä tiede ja tutkimus ovat voimattomia, eli ne eivät kykene vastaamaan käytännön kysymyksiin. Oikeustieteellinen Tiedekunta. Syntynyttä epäselvää aluetta kaikki käyttävät hyväkseen oman edun tavoittelemisessa, eikä ratkaisuja pystytä tekemään. 2. et. 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Helsinki 2013. Heinonen-Guzejev, M.: Meluherkkyys ja herkkyys muille ympäristötekijöille. Työja elinkeinoministeriö, Helsinki 2017. Aron, E.: Erityisherkkä ihminen. Työterveyslaitos. Juridiselta kannalta hyvä lopputulos on sellainen, missä tehdään kompromisseja. Oman työhistoriani valossa (työhygieenikko, ympäristöasiantuntija, tutkija ja konsultti) toivon, että harmaa vyöhyke, missä ei voida objektiivisesti todeta selkeitä haittoja tai toisaalta terveellisyyttä, olisi mahdollisimman pieni. Oikeaa ja tutkittua tietoa pitäisi aina tuoda tilanteeseen, jotta pelkästään asenteiden tai mielipiteiden vaikutus ei olisi määräävä. Esimerkkejä tästä ovat suojainten käyttöpakko joissakin tilanteissa, immunovasteen kehittymisen estäminen, kustannusten merkittävä lisääntyminen rakentamisessa sekä joissakin tilanteissa sellaiset haittojen torjuntakeinot, joita ei tutkimuksellisilla tiedoilla voida perustella. Katsaus. Siltamäki T: Mä ja mun omat tärkeät kokemukset. Mitä pitäisi tehdä. Tietysti herkkiä ihmisiä pitää kuunnella ja heidän toiveensa ottaa huomioon niin pitkälle kuin mahdollista. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 28/2017. 5. Kolumni. Edellä olevista asioista tullaan myös sellaiseen päätelmään, että monitieteistä lähestymistapaa pitäisi pystyä edistämään. Jos oikeusasteisiin mennään, useimmiten lopputulos on se, että harmaan vyöhykkeen tilanteissa kaikki joutuvat tinkimään omista etunäkökohdistaan. Helsinki 2016, 77 s.. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Jelgavas Tipografia, Latvia 2015
vsk. Tämä ei kuitenkaan ole kirjoittajien yksinomainen tavoite vaan tarkoitus on myös viedä lukija konkreettisesti metsään elpymään ja löytämään omaa hyvinvointiaan tukevat tärkeät maastot. Kuitenkaan ei tunnu siltä, että tunnusmerkkejä olisi liikaa tai että jotain puuttuisi. Tunnusmerkeissä on välillä myös päällekkäisyyttä, sillä tokihan esimerkiksi näköalat (kohta 11) ja esteettisesti viehättävä maisema (kohta 15) käsittelevät osin samaa asiaa. Jokaisessa luvussa on terveysvaikutuksen esittelyn lisäksi ns. Ylevän kokemus (kohta 26) ja ihmisen pienuuden käsittäminen olisivat nykyihmiselle tarpeen jo suhteellisuuden tajun palautumisen takia – ihminen on luonnossa ja sen jatkumossa häviävän pieni. Viimeistään Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Terveysmetsä-kirjan luettuaan ymmärtää, että metsästä eläminen on paljon muutakin kuin tukkirekkoja, paperitehtaita ja avohakkuita. 48 M oni meistä on kuullut, että ”Suomi elää metsästä”. Olisiko ympäristöongelmia vähemmän, jos ihmiset hyväksyisivät paremmin kuolevaisuutensa. Kirja esittelee terveysmetsän 31-kohtaisen tunnusmerkistön, jokaisen kohdan omana lukunaan. Kirja oli kuitenkin kaikkea muuta. ISBN 978-951-24-0717-0 Kolmekymmentäyksi vastaiskua puunkaatohuumalle eli terveysmetsän tunnusmerkit KIRJAESITTELY. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Kirjoittajat ovat perehtyneet asiaansa vaikuttavalla laajuudella, ja mittava taustatyö esimerkkeineen vakuuttaa lukijan siitä, että metsän terveysvaikutuksille on tieteellinen perusta. Ja näitä metsän muita mahdollisuuksia on paljon, vaikkakin vielä suurelta osin liian vähän hyödynnettyinä ja arvostettuina. oksapolku ja oikopolku, joista oksapolku syventää aiempaa esittelyä ja oikopolku tarjoaa vinkkejä ja käytännön harjoitteita asian omakohtaiseen kokemiseen. Itselleni erityisen läheisiltä tuntuivat kalliopaljastumat (kohta 5) ja vesielementti (kohta 8). Kaarina Kärnä Marko Leppänen, Adela Pajunen Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto Gummerus 2017, 297 s. Vaikka kyseessä on ehdottomasti tietokirja, on kieli kaunokirjallisestikin niin kaunista, että oma mielikuvitusmetsä alkaa rakentua pään sisälle ja unelmat saavat metsäisen vihreät siivet. Mutta enpä ole ajatellut, että lämmin kesäpäivän kallio voisi ulottua allani jopa sadan kilometrin syvyyteen asti tai että luonnonvesissä uidessa saa immuunijärjestelmän kannalta höydyllisiä mikroorganismeja. Pelkäsin, että lähes 300-sivuinen tietokirja terveysmetsän tunnusmerkeistä olisi puisevaa luettavaa – tieteellistä jargonia parin puunhalausesimerkin kera
10. Polut ovat elävää kulttuuriperintöä ja usein käytännössä metsässä liikkumisen edellytys. 11. Ne ovat vakauden perikuva, jämäköitä ja selkeitä ja herättävät luottamusta. 12. Hypistellen: Mahdollisuus maaperäkontaktiin Mahdollisuus hoitaa puutarhaa tai olla muutoin konkreettisesti tekemisissä maaperän kanssa lisää paikasta saatua psykologista hyvinvointia. Luonnollinen maisema: Rakennetun ympäristön vähäisyys Elvyttävä ympäristö on vallitsevasti viherympäristöä, mikä vastaa lajityypilliseen kaipuuseemme. 49 Terveysmetsän tunnusmerkit 1. Tunteen heräämistä edesauttaa se, että paikkaan päästäkseen joutuu ponnistelemaan, mutta siirtymä voi olla luonteeltaan myös symbolinen Säännöllisen altistuksen kannalta luontopaikan tulee sijaita riittävän lähellä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Tilaa askelille: Kulkukelpoisuus ja polut Terveysmetsä tarjoaa vaikeustasoltaan erilaisia polkuja sekä paremmin että huonommin liikkuville. Kaukana siintää: Näköalat Alueen elvyttävyyttä lisää mahdollisuus silmäillä kaukonäkymiä. Latvuston katveessa: Puustoisuus, metsäisyys Metsäisyys on elvyttävän luonnon peruspiirre. Mullistuksen perintö: Jääkauden merkit Jääkauden maisemaan jättämät muodot, kuten hioutuneet kalliot tai harjumuodostelmat, syventävät oivallusta luonnon suurista aikajanoista ja voimavaroista. Meri, järvi, joki tai vesiputous lisää huomattavasti paikan elvyttävyyttä, samoin juomakelpoinen lähdetai purovesi. 6. Mitä lähemmäksi vettä pääsee, sitä suurempi on sen vaikutus. 7. Niittyjä ja nevaa: Aukeat ympäristöt Avoin maisema tarjoaa vastapainoa suljetulle tai puoliavoimelle metsälle. Perinteisesti parantolat on sijoitettu harjuille. 9. 4. Mitä pidemmälle maisemaa näkee ja mitä suurempi osa siitä on taivasta, sitä suurempi elvyttävyysarvo. Luontotyyppien vaihtelu muistuttaa elämänmuotojen moninaisuudesta. Avoimilla kasvupaikoilla tilan kokemus yhdistyy usein lajiston rikkauteen. Loiskis ja pulahdus: Vesielementti Pienikin vesielementti tehostaa paikan tuottamaa hyvinvointia. Metsän läheisyys nostaa myös toisenlaisten paikkojen, kuten rantojen ja niittyjen elvyttävyysarvoa. Alustoista vankin: Kalliopaljastumat Avokalliot ovat välittömän havaintopiirin ainoa ikivanha osa. 3. 5. Kalliopaljastumat kutsuvat viipymään luonaan. Kummut kutsuvat maisemaan ja sen ylle: Pinnanmuodot Selvästi havaittavat korkeuserot saavat alueen tuntumaan mielenkiintoiselta, monipuoliselta ja mahdollisuuksia tarjoavalta. Melkein perillä: Saavutettavuus ja saavutettavuuskynnys Elvyttävään luontokokemukseen liittyy tunne irtiotosta. Maisemien jackpot: Luontotyyppien vaihtelevuus Alueen hyvinvointivaikutus kasvaa, kun siihen sisältyy useita luontotyyppejä. Lisäksi maaperäkontakti altistaa hyödyllisille mikrobeille. Metsä mielletään suojan, turvan, lohdun ja rauhan tyyssijaksi. 2. Mitä enemmän vaihtelua on, sitä helpommin mielenkiinto pysyy yllä.. 8
16. Silti pinta-alaa tärkeämpää on se, että alue tuntuu yhtenäiseltä ja kulkijan taitoihin nähden sopivalta. Metsä sellaisenaan: Luonnontilaisuus Luonnontilainen metsä on monitilainen, vakaa ja häiriöille vastustuskykyinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 50 13. Oltiin täällä ennenkin: Ihmistoimien merkit Luontoon jäänyt merkki ihmisen toimista, kuten maatai metsätaloushistoriaan liittyvä rakennelma tai muu muinaisjäännös, voi lisätä paikan elvyttävyyttä. 21. 19. Vaikutelma koskemattomuudesta tuo luontokokemukseen ajattomuutta. Se myös herättää halua vaalia ja suojella paikkaa. Ennen sarastusta: Luonnollisen pimeä yö Mitä vähemmän kohteeseen näkyy öisin keinovaloa, sitä elvyttävämpi se on. Etenkin putkilokasvien ja puulajien monimuotoisuus on helppo havaita. Faunan lumo: Mahdollisuus eläinkontaktiin Elvyttävyyttä lisää, kun alueella havaitsee luonnonvaraisia eläimiä tai siellä voi kohdata kotitai maatalouseläimiä. Raikas ilma tänään: Puhdas ilma ja tuoksut Hyvälaatuinen ilma on oleellinen osa elvyttävää luontokokemusta. 23. 25. Ulkoinen kauneus auttaa kokemaan eheyttä ja vahvistaa ihmisen kykyä havaita kauneutta omassa itsessään. Päätä pidempi: Erityisen vaikuttavat puuyksilöt Vanhat, kookkaat tai muutoin vaikuttavat puuyksiköt ilmentävät elämän jatkuvuutta ja moniilmeisyyttä. Erityisen suotuisaksi ilma koetaan metsässä, vesistöjen äärellä tai sateen jälkeen. Ne lisäävät huomattavasti alueen elvyttävyyttä. 24. Kaipuu kauniiseen: Esteettisesti viehättävä maisema Ympäristön elvyttävyyttä lisää kaikki esteettistä mielihyvää tuottava. Kulttuuriperintö merkitsee jatkumoa ja yhteenkuuluvuutta. Oikeasta metsästä ei näe läpi: Riittävä laajuus Alueen täytyy olla riittävän laaja, jotta se elvyttäisi riittävän tehokkaasti. 22. Luonnontila on salliva; vanhuus ja kuolema ovat osa elämän kiertoa. 17. 18. Tarinoilla ja paikoilla on symbioottinen suhde, joka voimistaa niitä molempia.. 14. 20. Hiiren askelista jyrähdyksiin: Hiljaisuus ja luonnonäänet Mitä vähemmän kohteessa on ihmistoimien synnyttämää melua, sitä elvyttävämpi se on. Mitä rikkaampi, sitä rakkaampi: Lajiston monimuotoisuus Lajirikkaat luontopaikat ovat elvyttäviä ja viehättäviä. 15. Nykymaailmassa hiljaiset paikat ovat harvassa, mikä lisää jäljellä olevien arvoa. Villiä satoa: Mahdollisuus keruutuotteisiin Alueen elvyttävyyttä lisää mahdollisuus kerätä luonnonvaraisia hyötykasveja, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Näin olen kuullut: Paikkasidonnaiset tarinat Paikan elvyttävyyttä lisää, jos siihen yhdistyy tarinoita, myyttejä tai legendoja. vsk. Monimuotoisella luonnolla on havaittu olevan yhteys allergioiden ja astman vähäisyyteen. Siisti juttu: Maaston roskattomuus ja kulumattomuus Elvyttävä kohde on roskaton, eikä maasto ole silminnähden kulunut. Mitä enemmän on tietoa luonnontilan eduista, sitä enemmän sitä arvostetaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Paikan ilmapiirin eli hengen voi aistia, kun antautuu ”hakoteille”. Meikäläiset: Lajikumppanien sopiva määrä Elvyttävä luontokokemus koetaan yksin tai jaetaan muiden kanssa. Genius loci: Paikan henki Joskus paikka voi tuntua selittämättömällä tavalla merkitykselliseltä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suojelualueiden luontoon voivat siten olla nopeita ja merkittäviä. Tulta! Mahdollisuus nuotioon Paikan elvyttävyyttä lisää merkittävästi mahdollisuus pitää tulta. 28. vsk. Myös vuotuisten sademäärien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi. Tervehdyttävä pienuus: Ylevän kokemus Luonnonpaikan suuruuden tai luonnonvoimien mahtavuuden äärellä voi kokea subliimin eli ylevän. Suomen ympäristökeskus on julkaissut esiselvityksen ja käynnistänyt hankkeen, jossa arvioidaan ensi kertaa Suomen suojelualueverkoston riittävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Suojelualuesuunnittelussa ei ole kuitenkaan perinteisesti varauduttu voimakkaisiin muutoksiin. Suojelualueverkoston arviointi ilmastonmuutoksen näkökulmasta tehdään nyt ensimmäistä kertaa. Siellä ei ole suurta riskiä joutua väkivaltaisen hyökkäyksen, onnettomuuden tai kiusallisen häiriön uhriksi. Ilmastoviisas luonnonsuojelu ottaa ilmastonmuutoksen vaikutukset suunnitelmallisesti huomioon sekä suojelusuunnittelussa että -toimenpiteissä. Luonnonsuojelualueiden tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Liika väenpaljous ei virkistä. 31. Se on sulautumiskokemus, joka auttaa ihmistä hyväksymään haurautensa ja tilapäisyytensä. Joukon koko on suotuisa, kun sen jäsenet voidaan kohdata yksilöinä. Laavulle pitkälleen: Elvyttävät rakennelmat ja palvelut Laavut, tulikatokset, pitkokset ynnä muut retkeilyrakennelmat antavat viestin, että tulija on tervetullut ja paikka on saapumisen arvoinen. Ei hätiä mitiä: Matala riskitaso Elvyttävä paikka on turvallinen. Lähde: Marko Leppänen ja Adela Pajunen, Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto Gummerus 2017. Ilmastonmuutoksen ennusteiden mukaan lämpötila nousee Suomessa 2 – 6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. 51 26. 29. SYKEssä nyt julkaistu esiselvitys ja sen jatkona käynnistynyt tutkimushanke Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) tukevat askeleita kohti tätä tavoitetta. Ilmastonmuutos tuo tähän tehtävään uusia haasteita, sillä sen vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä. Oma mielipaikka auttaa juurtumaan luontoon. Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee pohjoisilla leveysasteilla selvästi nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. 27. Myös oheispalvelut, kuten kahvila tai yösija, tukevat tätä tunnetta. 30. SYKE Suojelualueiden merkitys korostuu muuttuvassa ilmastossa
Arviointi suoritettiin itsearvioimalla yksikön toimintaa ja tuloksia vuosien 2015 ja 2016 ajalta.. Terveystarkastaja Saana Pusaa-Neste Tampereen kaupunki Lehtori Mari Järvenmäki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Tavoitteena laadukas, tehokas ja vaikuttava ympäristöterveys Viime vuosina on ympäristöterveysvalvonnassa tapahtunut useita muutoksia, joissa työskentelyresurssit ja ennen kaikkea työskentelytavat on pitänyt miettiä uudelleen. Arviointi tehtiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä elintarvike-, terveydensuojeluja tupakkavalvonnassa. Laadukkuudessa niitä olivat asiakaspalvelu ja -tyytyväisyys, toiminnan jatkuva parantaminen sekä valvonnan laatujärjestelmä, riskiperusteisuus ja suunnitelmallisuus, tehokuudessa kestävä liikenne ja liikkuminen, suoritemäärät, työn priorisointi sekä valtakunnallinen ja alueellinen projektityöskentely sekä vaikuttavuudessa henkilöstön osaaminen, moniammatillinen yhteistyö, tiedottaminen valvonnasta ja valvonnan kattavuus. vsk. 52 Itsearviointimittaristo ilmentää toiminnan tilaa ja tuloksia Yksikön arviointia varten koottiin mittaristo toiminnan sisäisistä ja ulkoisista vaatimuksista ja suosituksista eli valtakunnallisista valvontaohjelmista ja -suunnitelmista sekä Tampereen kaupungin strategiasta. Tampereen kaupungin vuoden 2015 alusta alkaen laajentunutta ympäristöterveyttä arvioitiin laadukkuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Seuraavaksi jokaiselle asiakokonaisuudelle koottiin toiminnan tilaa ja tuloksia (aikaansaannoksia) ilmentävä mittari. Samalla on keskusteluihin ja vaatimuksiin nousseet valvonnan laadukkuus ja vaikuttavuus. Mittaristoon sisällytettiin 13 asiakokonaisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48
Yksikön toimintaa pyritään kokonaisuutena katsoen jatkuvasti parantamaan ja kehittämään esimerkiksi toteuttamalla ulkopuolisten auditointien esille nostamia kehittämistarpeita. 53 Mittaristolla kerättiin tietoa yksiköstä ja sen toiminnasta työja toimintatapoihin sekä sen aikaansaannoksiin tutustumalla. vsk. Asiakastyytyväisyyden ja -palvelun kehittämiseksi on kuitenkin kartoitettava yksikön asiakkaiden tyytyväisyyttä, tarpeita ja toiveita suunnitellusti, säännöllisesti ja vastuutetusti. Asiakaspalvelu on monimuotoista ja asiakaspalautetta kerätään. Laadukkaan toiminnan takaamiseksi yksikössä on tehty iso työ laatujärjestelmän ajantasaistamisessa. Laadukkuus Yksikön toiminnan ja sen tekemän työn tulosten laadukkuuden takaamiseksi käytetään yksikössä valtakunnallisia sähköisiä järjestelmiä. On kuitenkin tärkeää jatkaa laatujärjestelmän vastuutettua päivitystä ja kehittämistä edelleen. Tutustuminen tehtiin esimiehiä, laadunhallinnan ja kehittämisen sekä toimistonhoitajia haastattelemalla, yksikön Internet-sivuja ja siellä olevia tietoja lukemalla, erilaisiin asiakirjoihin perehtymällä sekä raportointijärjestelmien antamia tietoja ja tuloksia koostamalla. Valvonnan riskiperusteisuus ja suunnitelmallisuus ovat yksikössä hyvin toteutettuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Vain näin asiakkaita osataan palvella mahdollisimman oikein ja laadukkaasti. Aika ajoin toistuvaa henkilökunnan perehdytyksen tarvetta laatukäsikirjaan ja laatudokumentteihin ei voida väheksyä. Valvonnan suunnittelun osana olevan koulutussuunnitelman täysimääräinen toteutuminen eli asetettuihin tavoitteisiin. Kohdekohtainen riskinarviointi toteutuu kuitenkin vain elintarvikevalvonnan kohteille. Tuloksena saatiin runsaasti hyviä käytänteitä, useita kehittämiskohteita ja kehittämistarpeen miettimistä Itsearviointiprosessin tuloksena ympäristöterveysyksikössä tiedetään ne toiminnan osa-alueet, jotka ovat tasoltaan riittäviä ja hyviä. Lisäksi tiedetään yksikön tulevaisuuden kehittämistarpeet. Omia sähköisiä järjestelmiä ei ole kehitetty, mutta niille voisi olla tilausta nykyisessä, digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Työn tuloksena löytyi myös muutama asia, joiden kehittämistä laadukkuuden, tehokkuuden ja/tai vaikuttavuuden edistämiseksi on esimerkiksi esimiesvoimin mietittävä
Yksikössä on syytä miettiä, onko tehokkaan toiminnan takaamiseksi oleellista selvittää, millainen osuus kokonaistyöajasta käytetään valvontasuunnitelman mukaiseen työhön. 54 pääseminen tulee jatkossa varmistaa. Terveydensuojelun näkyvyyden tosiasiallisen edistämisen keinot sen sidosryhmissä tulee miettiä ja keinot tulee laittaa käytäntöön. Tehokkuus Tehokkaan ympäristöterveysvalvonnan takaamiseksi on välttämätöntä siirtyä valvontakohteisiin. Oman auton käytöstä aiheutuvia matkakustannuksia on saatava pienennettyä ja hiilidioksidipäästöjä vähennettyä. Työajan jakautuminen voisi paljastaa yllättäviä aikavarkaita. Etätyön tekemisen määrää ei ole yksikössä selvitetty, joten sen edelleen paremman hyödyntämisen mahdollisuutta tai tarvetta ei pystytä osoittamaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Näiden käyttömäärästä ei kuitenkaan ole saatavilla koostettua tietoa, joten niiden tehostamisen mahdollisuutta tai tarvetta ei myöskään tiedetä. Nämä voidaan saavuttaa esimerkiksi entistä tarkemmalla reittien ja matkojen suunnittelulla, videoneuvotteluille sekä esimerkiksi puhelimen ja sähköpostin käyttöä suosimalla aina mahdollisuuksien niin salliessa. Lähes jokainen työn. Elintarvikevalvonnan suunnitelmaan on lisättävä kuvaus siitä, miten valvonta-alueen asiakkaita ja yrittäjiä koulutetaan ympäristöterveydestä lähtöisin. Tampereen ympäristöterveydessä matkustamiseen käytetään henkilöauton lisäksi joukkoliikennettä, kimppakyytejä, kävelyä ja pyöräilyä. Vaikutusmahdollisuuksien antaminen sekä tiedottaminen ajankohtaisista asioista ja valvontatiedoista ja -tilastoista, valvonnan projekteista sekä painopisteistä niin kuntalaisille, yksikön asiakkaille kuin asioista päättäville henkilöille ovat oleellinen osa laadukasta ympäristöterveysvalvontaa. vsk. On kuitenkin pidettävä huolta, etteivät tupakkavalvonnan suoritemäärät jatka laskuaan ja mahdollisesti tarpeelliseksi katsotut tupakkavalvonnan projektit saadaan toteutettua. Yksikössä käytössä oleva etätyömalli tukee kestävää kehitystä. Vaikuttavuus Ympäristöterveysvalvonnan vaikuttavuutta edistetään henkilökunnan korkeaja jatkokoulutuksella. Elintarvike-, terveydensuojeluja tupakkavalvonnan riskinarviointi ja erilaisten valvontakohteiden tarkastustiheys sekä työajan käytön suunniteltu jakauma huomioitaessa on yksikössä mahdollisuus tehdä niin suunnitelmallisen kuin eisuunnitelmallisen valvonnan tehtävät sekä valtakunnalliset ja alueelliset projektit. Yksikön viestintäpolitiikkaa mietittäessä on muistettava antaa asianosaisille mahdollisuus mielipiteeseen valvontasuunnitelmasta ja sen sisällöstä
Vaikuttavuuden lisäämiseksi ympäristöterveydessä on tiedotettava valvonnasta ja sen tuloksista monipuolisesti ja monikanavaisesti. Koulutussuunnittelun osana on kuitenkin syytä miettiä, onko henkilökunnan koulutukseen varattu määräraha riittävä. Ympäristöterveydestä osallistumaan erilaisiin moniammatillisiin yhteistyökokoonpanoihin. Henkilökunnan koulutustietoja käytetään esimerkillisesti yksikön erikoitumisen ja koulutuksen suunnittelussa. Ajan kuluessa esimerkiksi tarkastuksilla ja lausunnoilla sekä niissä annettavilla toimenpidesuosituksilla, -kehotuksilla ja -määräyksillä sekä toimijoiden neuvonnalla, ohjauksella ja koulutuksella kuitenkin saavutetaan ympäristöterveystyön vaikuttavuutta. Itsearvioinnin uusiminen on todennäköisesti kannattavaa sekä nyt tehdyn itsearvioinnin tulosten täytäntöönpanon varmistamiseksi, mutta myös yksikön ja sen tekemän työn jatkuvan kehityksen esille nostamiseksi. Ryhmät kokoontuvat säännöllisti tai suunnitellusti. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Ympäristöterveyden aikaansaamat suoritteet eivät suoranaisesti ole vaikuttavuutta lyhyellä jänteellä tarkasteltuna. Perinteisen lehti-ilmoittelun ja paikkansa löytäneen Internet-tiedottamisen lisäksi sosiaalinen media tai esimerkiksi viranomaisblogin kirjoittaminen voisivat tavoittaa laajemman joukon ihmisiä sekä madaltaa viranomaisen ja toimijoiden välistä asiointikynnystä puolin ja toisin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. vsk. Oman toiminnan arviointia ja kehittämistä tulee jatkaa ja kehittämiskohteet on toteutettava suunnitellusti ja vastuutetusti. 55 tekijä päivittää osaamistaan osallistumalla toimialan täydennyskoulutuksiin. Ympäristöterveysvalvonta perustuu terveyshaittojen ja -vaarojen ennaltaehkäisyn näkökulmaan, joten on hyvin tärkeää pitää suoritteiden määrä korkealla tasolla. Laatu on jatkuvaa kehittämistä Kehittämistyön itsearvioinnista saadut tulokset on syytä käydä läpi ympäristöterveysyksikössä. Ottamalla henkilöstö mukaan kehittämistyöhön saadaan se samalla myös sitoutettua laadukkaaseen toimintatapaan ja hyödynnetään henkilöstön osaamista kehittämistyössä
56 Projektin tausta Vuonna 2017 uudistetussa allasvesiasetuksen soveltamisohjeessa painotetaan aiempaa enemmän allasja märkätilojen siivouksen ja yleisen hygienian vaikutusta allasveden laatuun ja käyttäjien terveyteen. vsk. Toiminnanharjoittajalla on omavalvontavelvollisuus, johon kuuluu esimerkiksi tilojen pintahygienian valvonta aistinvaraisesti tai pintahygienianäytteiden avulla. Projektin tavoite Projektissa selvitettiin Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen hygieniatasoa pintaTerveysinsinööri Satu Wahlman Helsingin kaupunki Allastilojen pintapuhtausprojekti 2017 HYGIENIATUTKIMUS Kuva: Satu Wahlman.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Helsingissä sijaitsevissa kohteissa tilojen puhtautta ja siivouksen laatua seurataan pääsääntöisesti silmämääräisesti. Projektin tuloksia hyödynnetään allastiloihin kohdennettavassa viranomaisvalvonnassa. Hygienianäytteitä otetaan omavalvontaan kuuluen hyvin satunnaisesti tai useimmissa kohteissa ei lainkaan. Helsingin ympäristöpalveluilla ei ole tietoa helsinkiläisten uima-allastilojen pintahygienian tasosta, sillä vastaavanlaista pintapuhtauskartoitusta ei ole aiemmin tehty
Istuintaso, naisten pukuhuone 2. 57 puhtausnäytteiden sekä silmämääräisen arvioinnin avulla. Tutkimuksessa käyteyt määritysmenetelmät.. Lattiakaivon välitön läheisyys, miesten pesutila (lattiapinta) 6. Näytteet otettiin tarkastajien toimesta ja näytteet tutki MetropoliLab Oy. Kulkuväylä, naisten pesutila (lattiapinta) 5. Lattiakaivon välitön läheisyys, naisten pesutila (lattiapinta) 7. vsk. Tulosten perusteella otettiin kantaa myös ultraviolettivalaisimen luotettavuuteen hygieniatason arvioinnissa. Näytteenottopisteet olivat seuraavat: 1. Projektin toteutus Näytteenotto tapahtui ajalla 27.3. Tulokset Tulosten arvioinnissa käytettiin laboratorioeläinlääkäripäivien 4.5.1995 konsensusehdotusta: Taulukko 1. Tulosten perusteella pyrittiin tunnistamaan allastilojen siivouksen kriittisiä pisteitä ja eri mikrobien esiintyvyyttä kohteiden pinnoilla. Näin ollen tutkittuja näytteitä kertyi 98 kpl. Laboratorio toimitti näytteiden testausselosteet sähköpostilla ympäristöpalveluihin ja näytteenottokohteeseen tulosten valmistuttua. Pintahygienianäytteet toimitettiin laboratorioon, jossa niistä tutkittiin neljä muuttujaa: Pseudomonas aeruginosa, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, hiivat ja homeet. Kulkuväylä, miesten pesutila (lattiapinta) 4. Näytteenottokohteiksi valikoitui yhdeksän Helsingissä sijaitsevaa uimahallia ja yksi maauimala. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Tutkimuksissa käytettiin taulukossa 1 lueteltuja määritysmenetelmiä. Näytteet otettiin puhdistetuilta ja kuivilta pinnoilta ennen asiakkaiden pääsyä tiloihin. Kulkuväylä 2, allastilat (lattiapinta) Näytteenotto tapahtui aseptisesti laboratorion näytteenotto-ohjeistuksen mukaisesti. Saunan alin laude, naisten sauna 9. Kunkin näytteenottoalueen pinta-ala oli 10 x 10 cm. Näytteenottojen lisäksi jokaisen kohteen allas-, sauna-, pesuja pukeutumistilojen puhtautta pyrittiin arvioimaan silmämääräisesti UV-lampun avulla. – 16.6.2017. Istuintaso, miesten pukuhuone 3. Saunan alin laude, miesten sauna 8. Jokaisesta kohteesta otettiin pintasivelynäytteitä kymmenestä näytteenottopisteestä, lukuun ottamatta maauimalaa, jonka ulkotiloista näytteitä ei otettu. Kulkuväylä 1, allastilat (lattiapinta) 10
Puhtaanapidon kriittiset pisteet Puhtaanapidon kannalta kriittisimmäksi pisteeksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristö (60 % lattiakaivojen ympäristöstä otetuista näytteistä oli välttäviä tai huonoja, n=20). Saunan lauteilta otetuista näytteistä 50 % oli välttäviä tai huonoja (n=20). Kuva: Satu Wahlman.. Kohteessa siivouksen laatua seurattiin silmämääräisesti, mutta pintahygienianäytteiden ottoa kohteen omavalvontaan ei kuulunut. Kohteiden väliset erot Kymmenestä näytteenottokohteesta yhden uimahallin pintahygieniassa ei ollut lainkaan huomautettavaa. Aerobisten mikrobien osalta huonoksi luokiteltiin kaikkiaan 26 % (25 kpl) näytteistä, välttäväksi 16 % (16 kpl) ja hyviksi 58 % (57 kpl). Hyvä pintahygienia näyttää olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei todettu yhdessäkään tutkitussa näytteessä. Allastilojen kulkuväylistä otetuista näytteistä 44 % oli välttäviä tai huonoja (n=18), kun taas pesutilojen kulkuväylien lattiapinnoista otetuista näytteistä 40 % oli laadultaan heikentyneitä (n=20). Hometta esiintyi vain yhdessä näytteessä, joka oli otettu huonokuntoiselta pinnalta pukeutumistilan istuintasolta. Pinnoiltaan epäpuhtaimman uimahallin näytteenottopisteistä 70 % oli laadultaan huonoja (n=10). 58 Esiintyvät mikrobit Tilojen pintahygieniaa heikensivät pääsääntöisesti kohonneet aerobisten mikrobien pitoisuudet. Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot (15 % näytteistä välttäviä tai huonoja, n=20). Kohteissa, joiden pintahygieniassa todettiin olevan vähiten huomautettavaa, siivouksen laatua seurattiin aistinvaraisen arvioinnin lisäksi satunnaisin pintahygienianäyttein. Puhtauden arviointi UV-valaisimen avulla Vertailtaessa ultraviolettivalossa tehtyjä havaintoja pintahygienianäytteiden tuloksiin todettiin, että UV -valon perusteella ei voida päätellä pinnan hygieenistä laatua. Näytteenottovälineet. vsk. Kohonneita hiivapitoisuuksia analysoitiin 14 näytteestä (14 % kaikista näytteistä). Tulosten perusteella on havaittavissa eroja kohteiden puhtaanapidon tasossa. Muissa kohteissa oli jonkin verran näytteenottopisteitä, joiden pintahygienia oli heikentynyt siitäkin huolimatta, että näytteet otettiin siivouksen jälkeen
Kuitenkin kunkin kohteen siivouksen laadun seurantaan ja kehittämiseen vaaditaan säännöllisiä pintahygienianäytteenottoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Lisätiedot Terveysinsinööri Satu Wahlman p. Lisäksi toiminnanharjoittajien tulee huolehtia, että allasja märkätiloja siivoavat ammattitaitoiset henkilöt. Tämän vuoksi kaikkia toimijoita ohjeistetaan aloittamaan säännölliset näytteenotot (erityisesti aerobiset mikrobit) pintahygienian seuraamiseksi. (09) 310 31596 uimavesilaatuvalvonta@hel.fi Ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski p. vsk. Pienten ja suurten kohteiden puhtaanapitotoimenpiteet sekä siivouksen laadun valvonta voivat poiketa toisistaan, mikä puolestaan voi aiheuttaa eroavaisuuksia kohteiden hygieniatasoon. Kuva: Lotta Kivikoski.. Toteutetussa projektissa oli mukana vain suuria kohteita, joiden puhtaanapito on pääsääntöisesti hyvin organisoitua ja ammattimaista. Siivoojien suositellaan osoittavan osaamisensa uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamistestillä. Tästä huolimatta pintahygieniassa havaittiin laatupoikkeamia miltei jokaisessa kohteessa. 59 UV-valossa havaitut poikkeamat voivat lian lisäksi olla esimerkiksi kalkkisaostumaa, sauma-ainetai pesuainejäämiä. (09) 310 31595 uimavesilaatuvalvonta@hel.fi Näytteenottokohta. Vuonna 2018 onkin syytä jatkaa pintahygieniaprojektia valitsemalla näytteenottokohteiksi pieniä uima-allastiloja, joiden puhtaanapidon tasosta on syytä saada lisää tietoa. Näin ollen UV-valon käyttö tilojen hygieniatason arvioinnissa on toissijaista. Siivouksen laadunvalvontaa varten on suositeltavaa laatia näytteenottosuunnitelma osana kohteen omavalvontaa. Jatkotoimenpiteet Ympäristöterveysyksikkö tulee tarkastuksillaan kiinnittämään erityistä huomiota projektissa mukana olleiden kohteiden tuloksiin ja puhtaanapitotoimenpiteisiin. Kohteita tullaan myös ohjeistamaan tilojen pintahygienian parantamiseen erillisellä kirjeellä. Lisäksi paras tarkastelutulos UV-valolla saadaan täysin pimeässä tilassa, mikä käytännössä on usein mahdotonta järjestää. Helsingissä on kymmeniä pieniä uima-allastiloja, joiden puhtaanapito voi olla yksittäisten henkilöiden tai pienten toimijoiden vastuulla. Projektissa toteutettu yksittäinen näytteenotto antoi yleistettävää tietoa puhtaanapidon kriittisistä pisteistä (erityisesti märkätilojen lattiakaivojen ympäristö ja saunan lauteet)
Etukäteiskysymyksiä toivotaan koulutussivuillamme olevan linkin kautta. vsk. 60 § Puheenjohtaja Pertti Forss 9.30 Aamukahvi 9.00 Esiintymistaidot/vuorovaikutus Riikka Tuominen, Viestintävarma Oy -vakuuttava esiintyminen – esiintymisvarmuus -asiantuntijan vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa -esiintyminen mediassa 9.45 Uhkaavan/aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Rikostarkastaja Sampsa Marttila, Helsingin poliisilaitos 10.30 Tauko 10.45 Tietosuoja – tietosuojan vaatimukset uudistuvat keväällä 2018 Lakimies Ida Sulin, Kuntaliitto 11.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 11.45 Lounas 12.45 Hallintopakko – välillinen hallintopakko – viranomaisen toimivalta Hallintoneuvos Mika Seppälä, Korkein hallinto-oikeus 13.30 Hallintomenettelyt – hallintoasian käsittelyn haasteet Hallintoneuvos Mika Seppälä, Korkein hallinto-oikeus 14.15 Iltapäiväkahvi 14.45 Pakkokeinot Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö, EnviroVet Oy -määräyksen antaminen -pakkokeinoja -esimerkkitapauksia 15.30 Keskustelu ja etukäteiskysymysten käsittely 16.00 Kotiinlähtö Koulutuksen hinta 195 euroa (+ alv 24 %) sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Ilmoittautumiset 14.11.2017 mennessä www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Hallintokoulutus 28.11.2017 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
Palvelussa on nähtävissä ajantasaiset ilmanlaadun seurannan tulokset kaikilta Suomen mittausasemilta. Koko Suomen ilmanlaatu seurattavissa nyt Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa Ilmatieteen laitos avaa uuden ilmanlaadun verkkopalvelun. Ilmatieteen laitos. Yrityksellämme onkin jo nyt suunnitteilla useita toimintaa entisestään kehittäviä hankkeita sekä lyhyellä että myös pidemmällä tähtäimellä. EN 16636:2015 on CEN:n vuonna 2015 julkistama uusi eurooppalainen tuholaistorjuntapalveluiden standardi, jonka tarkoituksena on parantaa tuholaistorjuntapalvelujen laatua koko Euroopassa. Uusi ilmanlaatupalvelu tulee korvaamaan vuoden lopussa suljettavan ilmanlaatu.fi -portaalin. 61 § YRITYSUUTISIA Antitec Oy:lle ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä kansainvälisesti arvostettu CEPA:n EN 16636 sertifikaatti Tuholaistorjuntayritys Antitec Oy on 1.9.2017 ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä saanut kansainvälisesti arvostetun CEPA:n omistaman tuholaistorjunta-alan SFS-EN 16636:2015 laatusertifikaatin. Laitos jakaa tiedot reaaliajassa valtakunnallisessa palvelussa ja avoimessa datassa sekä raportoi tiedot EU:lle ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin. Tarkempaa ilmanlaatutietoa saa valitsemalla kartalta mittauspaikan, joka avaa paikkakohtaisen kuvaajan. Ilmanlaadun kannalta keskeisiä suureita eli tuulta ja sadetta on mahdollista tarkastella samanaikaisesti. Ilmatieteen laitos kerää ilmanlaadun seurannan tulokset tietojärjestelmäänsä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Standardi sisältää selvät vaatimukset ja ohjeistuksen, miten tuholaistorjuntapalveluja antavat yritykset varmistavat, että he antavat laadukkaita ja ammattitaitoisia tuholaistorjuntaan liittyviä palveluja samalla minimoiden riskit ihmisten ja heidän lemmikkieläintensä terveydelle sekä myös negatiiviset vaikutukset elinympäristöllemme. vsk. Verkkouudistus on osa kansallisen ilmanlaadun tietojärjestelmän uudistusprojektia, jossa ilmanlaatu on liitetty Ilmatieteen laitoksen muihin tietojärjestelmiin. Suomessa kaupungit ovat vastuussa tarvittavasta ilmanlaadun seurannasta, Ilmatieteen laitos puolestaan seuraa ilmanlaatua tausta-alueilla. Palveluun kerätään ilmanlaatutietoja 46 kaupungin tai kunnan alueelta, yhteensä 90 asemalta. ”Uudella tietojärjestelmällä pystymme täyttämään kustannustehokkaasti EU:n vaatimukset datan avoimuudesta ja digitaalisesta tiedonvaihdosta”, toteaa erikoistutkija Pia Anttila. Sertifikaatin myönsi Bureau Veritas. Syksyn aikana verkkopalvelua kehitetään edelleen ja täydennetään muun muassa tilastotiedoilla. Palvelussa voi myös syventyä saastekohtaisiin pitoisuustietoihin. Kunkin paikkakunnan ilmanlaatua voi seurata yksinkertaisen ilmanlaatuluokituksen eli ilmanlaatuindeksin avulla. Antitec Oy on erittäin ylpeä tehdessään tällä tavoin oman toimialansa historiaa Suomessa, mutta kokee silti tämän sertifioinnin vasta ensimmäisenä askeleena kohti entistä laadukkaampia sekä asiakasja ympäristöystävällisiä tuholaistorjunta-alan palveluja
SYKE Perusta kuntaasi Suomi100 luonnonmuistomerkki Vielä ehtii juhlistaa 100 -vuotiaan Suomen luontoa Kuntaliitto lanseerasi maaliskuussa luontoaiheisen Suomi100-kampanjan. Kuntaliitto Pohjoismainen ympäristömerkki.. Mikä on sinun kuntasi Suomi100 muistomerkki. Selvitys on osa kolmivuotista hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta selvityksestä ”Circular Economy and the Nordic Swan Ecolabel”. Kunnat ovat lähteneet innolla mukaan kampanjaan. 62 poimintoja Joutsenmerkki edistämään kiertotaloutta Joutsenmerkkiä eli pohjoismaista ympäristömerkkiä voitaisiin kehittää edelleen kiertotaloutta edistäväksi niin, että kriteeristöä kehitettäisiin uudelleenvalmistetuille tuotteille ja ympäristöystävällisille jakamistalouden palveluille. Jo ainakin 23 kuntaa on pannut vireille hankkeen perustaakseen yhden tai useamman luonnonmuistomerkin Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tehtävänä oli selvittää, miten Joutsenmerkin myöntämisperusteet edistävät ympäristöystävällisempää kulutusta kiertotalouden keinoin ja miten myöntämisperusteita voidaan kehittää. Myös tuotteiden päivitettävyydelle, monikäyttöisyydelle ja muunneltavuudelle voitaisiin asettaa vaatimuksia. Riittää, että asia on pantu vireille vuoden 2017 loppuun mennessä, vaikka päätös syntyisikin vuoden 2018 puolella. ”Joutsenmerkki on pohjoismaissa erittäin hyvin tunnettu ja kuluttajien arvostama merkki. Kohde voi olla uusi kuntalaisten kokoontumispaikka, muisto ja kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle ja kalleimmalle aarteellemme Suomen Luonnolle. Kärjessä pinkoo Joensuun kaupunki, jonka tavoitteena on peräti 10 kappaletta Suomi100 -luonnonmuistomerkkiä. Kampanjaan ehtii vielä hyvin mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. Muistomerkillä kunta saa näkyvyyttä ja kohteen niin matkailun edistämiseen, tapahtumien vetonaulaksi kuin myös opetuskohteeksi. Kampanjassa Kuntaliitto kannustaa Suomen kuntia perustamaan luonnonsuojelulain mukaisen luonnonmuistomerkin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Näin ollen se soveltuu hyvin myös kiertotalouden edistämiseen”, tutkija Johanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. vsk. Luonnonmuistomerkki voi olla: puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Se on olemassa oleva työkalu, jolla voidaan ohjata paitsi kulutusta, myös tuotesuunnittelua ja tuotantoa haluttuun suuntaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. EU:n luetteloa täydennettiin kesäkuussa 12 uudella lajilla. ”EU:n vieraslajiluettelo ja kansallinen luettelo määrittävät sen, minkä lajien torjuntaan rajalliset panokset pistetään. Viime vuosina se on muodostanut massakasvustoja erityisesti Kuusamossa, mutta sitä esiintyy myös muualla Suomessa. Kasvi viihtyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi emäksisissä järvissä, lammissa sekä hitaasti virtaavissa jokivesissä ja suurissa ojissa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat arvioivat juuri valmistuneessa selvityksessä, että kasvia voisi mahdollisesti hyödyntää muun muassa biokaasun tuotannossa, maanparannusaineena ja jopa rehuna. Sen torjunta on tärkeää etenkin alueilla, joilla se uhkaa eniten monimuotoisuutta kuten kosteikoilla tai tärkeiden lintuvesien ympäristössä. Niistä Suomen luontoon on laajasti levinnyt kaukasianjättiputki, jättipalsami ja supikoira”, kertoo Johanna NiemivuoLahti maaja metsätalousministeriöstä. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on ollut kiellettyä 2.8.2017 alkaen. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tuonut lajin luontaisen alueen ulkopuolelle. vsk. EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin myös supikoira, joka on levinnyt Suomessa laajasti luontoon. Muita uusia lajeja ovat afrikanhanhi, vesikaijalehti, mesisilkkiyrtti, kiehkuravesirutto, värigunnera, peittolapaheinä, kampaärviä, piisami sekä arabiansulkahirssi. Vieraslajit hautaavat muut lajit alleen – EU:n vieraslajiluetteloa täydennettiin. Kasvi sitoo itseensä tehokkaasti fosforia järvien sedimentistä ja palauttaa ravinteet syksyisin kasvimassan hajotessa takaisin vesistöön. alkaen Vieraslajien torjuntaa säätelee Suomessa lailla kaksi listaa: EU:n vieraslajiluettelo osana EU:n vieraslajiasetusta sekä kansallinen vieraslajiluettelo eli valtioneuvoston asetus. Jos kasvimassaa ei poisteta järvestä, seurauksena on paikallisia happikatoja. 63 poimintoja Tutkijat löysivät vesirutolle monia mahdollisia käyttökohteita Vesistöjen virkistyskäyttöä ja kalastusta haittaava vieraslaji, kanadanvesirutto, on yleinen riesa monilla Suomen järvillä. Haitallisia vieraslajit ovat silloin, kun ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Samalla se on kuitenkin ravinteikas luonnonvara, jota kannattaisi vesistöjä kunnostettaessa hyödyntää monipuolisesti. Kasvin poistaminen voi toisaalta edistää myös sen leviämistä ja aiheuttaa jopa leväkukintoja vesistössä. SYKE Viime vuosina vesirutto on muodostanut massakasvustoja erityisesti Kuusamossa. Supikoira tulee luetteloon 2.2.2019 alkaen. Vesiruttomassan poistaminen vähentää huomattavasti vesistön ravinnemääriä ja parantaa siten vesistön tilaa, mutta poistaminen on hankalaa. Näiden lisäksi Suomella on kansallinen vieraslajistrategia, mikä ohjeistaa torjuntatoimintaa ilman lainsäädännöllistä statusta. SYKE Jättipalsami on laajalle levinnyt. Kuva: Satu Maaria Karjalainen. Uudet lajit olleet voimassa 2.8. Vesirutto (Elodea canadensis) leviää erittäin herkästi pienistäkin kasvinpalasista
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 040 511 6005 WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Asiantuntijapalvelut Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset www.ahmaymparisto.fi Hinta 36,00 euroa (sis. Varmista näkyvyys lehdessä ja varaa mainospaikkasi eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. 10 %). uudistettu painos. alv. 65 Yrityshakemisto Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2017 JÄTEHUOLTO, KIERTOTALOUS,PIMA ilmestyy 13.11.17, artikkeliaineistot 16.10.17 ja mainosaineistot 23.10.17 mennessä. vsk
10 %). vsk. Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. Tuula Putus. 66 Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 18,00 euroa (sis. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2017, 48. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat,rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm