Samalla se tekee näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. alv. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis. (02) 630 4900 Kirjoittajat • Lasse Lovén • Juha Hiedanpää • Raimo Hakila • Arttu Tuominen • Kari Ylikoski • Teija Kirkkala • Anne Savola • Matti Salo • Juhani Mellanoura Kuvitus • Esko Railo Tilaa meiltä nyt kampanjahintaan! Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta.. 2 Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. ISBN 978-972-9637-55-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 10 %)+ toimituskulut. vsk. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 3
Ja missä kaikessa sitä palmuöljyä olikaan. Mutta on niitä suojeltavia Suomessakin. Parikymppiä lähti tililtä ja omatunto on taas hivenen puhtaampi. Lajittelen ja kierrätän. Mutta kaikki näkevät, että syön enemmän kuin kulutan. Tiedostava kuluttaminen, sekin on tärkeää. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Luonnonsuojelija Haluan olla luonnonsuojelija. Ostan Mifua, Härkistä ja nyhtökauraa perheelle ja lihansyöjälemmikeille Latzia. Mutta kuinkas sudet ja ahmat. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Lihansyöntiä täytyy vähentää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Eikä raha riitä – tarvitaan tekoja! Kuuluun Roska päivässä -liikkeeseen, ja vaikka en joka päivä muistakaan osallistua, en koskaan roskaa. Kaarina Kärnä. vsk. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ja taas tuli hankittua yksi Muumimuki! Tämä lehti on tehty, jotta luonnonsuojelijan tie olisi tasaisempi. Saimaannorpat! Huh, muistaakseni olen Osmo ja Orvokki -nimisten saimaannorppien kummi, jotka saattavat olla jo siirtyneet ajasta iäisyyteen, mutta eiköhän kummirahat mene Pullervolle ja muille kavereille. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Luomuakin voi suosia, ruoassa ja vaatteissa. Mutta en kyllä laita suihkussa hanaa kiinni, kun pesen hiuksia – kylmähän siinä tulee. Pyöräilen ja suosin julkista liikennettä. En ole lentänyt pariin vuoteen. Kun oranki eläinsuojelujärjestön lehdessä mulkoilee minua syyttävästi pienine verestävine silmineen hapsottavan otsatukkansa alta ja kehottaa antamaan rahaa kotiseutunsa eli sademetsän suojeluun, päätän tehdä lahjoituksen. Parasta olisi, kun ylipäätään kuluttaisi mahdollisimman vähän. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh
044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Luonnonsuojelija Kaarina Kärnä .....................................................................................4 Elinympäristöjen heikennys ja monimuotoisuuskato ovat ihmiskunnalle eksistentiaalinen riski Janne S. vsk. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. muovitiekartta, tekstiilien kierrätys, rakentamisen kiertotalous, PIMA tutkimus ja riskinarviointi, kestävä PIMA riskienhallinnan kehittäminen. Kotiaho .................................................................................6 Natura 2000 -verkosto turvaa luonnon monimuotoisuutta Nunu Pesu ..........................................................................................14 Luontoselvitykset on ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän uusi erikoistumisala Pekka Punttila, Taina Kojola ja Katarina Björklöf .....................18 Niittyjen ja maisemapeltojen merkityksestä kaupunkiympäristölle Riikka Söyrinki ja Seppo Närhi ......................................................24 Ekosysteemihotelli tarjoaa majoitusta tietöiden uhkaamalle lajistolle Minna Pekkonen ..............................................................................30 Hiilipörssi – Anna suon sitoa päästösi Heikki Susiluoma ..............................................................................36 Sibeliuksen Metsä – Hämeenlinnan uusi luonnonsuojelualue Heli Jutila ...........................................................................................42 Ympäristön lämpötilanmuutosten vaikutukset lohikaloihin Katja Anttila ......................................................................................50 Meidän kaikkien omat, luonnonvaraiset eläimet Marija Wallden .................................................................................54 Utön hiljaisuudessa Mari Vainio ........................................................................................58 Ympäristöinsinööri Arttu Tuominen on myös kirjailija Tanja Lohiranta ................................................................................62 Kirjaesittelyjä: Arttu Tuominen: Muistilabyrintti; Murtumispiste; Silmitön; Leipuri .......................................................................67 Elli Keisteri-Sipilä: Metrolla metsään .............................69 Poimintoja ......................................................................................70. vsk 6 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2018 ilmestyy viikolla 46. Aiheita mm. Lehden teemoina ovat Kiertotalous ja pilaantuneet maat
vsk. IPBES asettaa tieteiden ja tietojärjestelmien välisiä tutkijaryhmiä keräämään, arvioimaan ja analysoimaan julkaistua tieteellistä ja muuta tietoa luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen sekä ekosysteemipalveluiden tilasta ja trendeistä kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. IPBES:in tehtävä on omalla alallaan hyvin samantyyppinen kuin sen kuuluisammalla isosiskolla hallitustenvälisellä ilmastonmuutospaneelilla, joka laatii arviointiraportteja ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. 6 M aaliskuussa 2018, 129 hallitusta kokoontui Kolumbiaan hyväksymään satahenkisen tutkijaryhmän kolmivuotisen työn tuloksena kirjoittaman arviointiraportin maapallon elinympäristöjen tilasta ja heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisesta (IPBES 2018). Toimeen on tartuttava nyt.. Janne S. Arviointiraportin laati YK:n yhteydessä toimiva vuonna 2012 perustettu hallitustenvälinen luontopaneeli, IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform for Biodiversity and Ecosystem Services). Kotiaho Ekologian professori, Bioja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Johtaja, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto Elinympäristöjen heikennys ja monimuotoisuuskato ovat ihmiskunnalle eksistentiaalinen riski Ihmiskunnan olemassaolo on kiistämättömästi ehdollinen muiden lajien olemassaololle ja niiden tekemisille. On aika ymmärtää riippuvuutemme muista lajeista ja toimia niin, että emme tuhoa omia mahdollisuuksiamme elää tällä planeetalla. Tästä huolimatta ihmiskunta ajaa muita lajeja ahdinkoon ottamalla niiden tarvitsemat elinympäristöt omaan käyttöönsä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49
Seminaarin kaikki esitelmät ovat katsottavissa tallenteena verkossa (ks. Tämä kirjoitus perustuu pitkälti kyseiseen arviointiraporttiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Jo nyt maatalousmaasta 30 % on rehutuotannossa eläimille, ja vuoteen 2050 mennessä eläinperäisten tuotteiden kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2000 verrattuna. Toukokuussa 2018 Luontopaneeli järjesti seminaarin ”Luontopaneeli kehottaa toimintaan – Elinympäristöjen heikkeneminen uhkaa elämää”, jossa esittelin yllämainittua raporttia maapallon ekosysteemien tilasta ja heikentyneiden ekosysteemien ennallistamisesta. Jäljelle jäävä 10 % on ihmiselle ja monelle muulle lajille käyttökelvottomia autiomaita, jäätiköitä, vuoristoja ja tundraa. linkki lisätiedoista lopussa). Maailman metsäpinta-alasta yli 25 % on pysyvästi hävitetty, ja vuosien 2000–2012 välisenä aikana hävitystahti on uudelleen metsitys huomioidenkin ollut 125 000 neliökilometriä joka vuosi (Hansen et al. 7 Suomi on IPBES:in jäsen ja Suomessa toimii kansallinen Luontopaneeli. Kansallinen Luontopaneeli aloitti toimintansa toukokuussa vuonna 2015 ympäristöministeriön asettamana monialaisena ryhmänä, johon kuuluu tutkijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja Suomen Akatemiasta sekä viranhaltijoita aiheen kannalta keskeisistä ministeriöistä. 2013). Tämä tahti tarkoittaa, että joka toinen – joka kolmas vuosi menetetään Suomen kokoinen alue metsää. Nyt kaikkiaan vajaa neljännes maapallon pinta-alasta on säästynyt merkittäviltä ihmisvaikutuksilta, mutta vuoteen 2050 mennessä tämä pintaala kutistuu alle 10 prosenttiin. Nykymenolla vuoteen 2050 mennessä 2,3 miljoonaa neliökilometriä metsää tullaan raivaamaan maatalouden tarpeisiin ja toiset 2,4 miljoonaa neliökilometriä tällä hetkellä käsittelemättömiä luonnonmetsiä tullaan ottamaan voimaperäisen metsän käsittelyn ja puunhakkuun piiriin. Elinympäristöjen heikennys ja monimuotoisuuskato Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä. Kenties kaikkein
Olemme hyvää vauhtia saavuttamassa kuudennen massasukupuuton Harsosammal (Trichocolea tomentella) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.. Massasukupuutolla ymmärretään geologisesti lyhyttä ajanjaksoa (tyypillisesti alle 2 miljoonaa vuotta) jonka aikana noin 75 % kaikista silloin elävistä lajista tuhoutuu. Elinympäristöjen heikennyksestä johtuva globaali hiilidioksidipäästö on 2000-luvulla ollut 3,6–4,4 miljardia tonnia vuodessa, joka vastaa noin 10–15 % kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Elinympäristöjen tuhoaminen ei ole monenvälisistä kansainvälisistä sopimuksista huolimatta hidastunut vaan kiihtyy, ja ajamme planeettaa kohti kuudetta massasukupuuttoa. Viimeisen 40 vuoden aikana olemme hävittäneet peräti 81 % kaikista tunnetuista makeanveden lajien yksilöistä. vsk. Nykytrendien jatkuessa vuoteen 2020 mennessä olemme hävittäneet jo 67 % kaikkien selkärankaisten yksilöiden määrästä. Keskeiset syyt päästölle löytyvät maatalousmaata köyhdyttävistä viljelytekniikoista, metsäelinympäristöjen heikennyksestä metsätalouden sivutuotteena, metsien hävityksestä sekä soiden kuivatuksesta ja poltosta. Ihmiskunta ajaa muita lajeja ahdinkoon ottamalla niiden tarvitsemat elinympäristöt omaan käyttöönsä. WWF:n Living Planet Indeksin perusteella viimeisen 40 vuoden aikana olemme hävittäneet 58 % kaikista maailman tunnetuista selkärankaisten eliöiden yksilöistä. 8 rajuimman hävityksen kohteena ovat olleet kosteikot ja suot, joista 87 % on tuhottu viimeisten kolmen vuosisadan aikana; 54 % viimeisen sadan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että olemme jo nyt hävittäneet joka toisen yksilön kaikista nisäkkäistä, kaloista, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan asia on niin, että maapallo on rajallinen ja yhden lajin käyttäessä suurimman osan pinta-alasta omiin tarpeisiinsa muille lajeille ei riitä resursseja ja ne häviävät. Tästä kielii se, että uhanalaisuusarvio on kyetty laatimaan vain 2,7 %:lle nimetyistä lajeista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. IPBES:in arviointiraportissa esitettyjen projektioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaikesta maailman monimuotoisuudesta menetetään 38–46 %. Suurin osa kuvatuistakin lajeista tunnetaan heikosti. Elinympäristöjen häviäminen on tärkein syy monimuotoisuuskatoon. Maailman makeat vedet kattavat vain noin 0,8 % maapallon pinta-alasta, mutta elinympäristön ne tarjoavat silti lähes 10 %:lle kaikista maailman tunnetuista lajeista. 2011). Ihminen on kuvannut ja nimennyt noin 1,9 miljoonan lajia, mutta todellisen lajimäärän arvioidaan olevan moninkertainen. Sukupuutto sinänsä on luonnollinen ilmiö, jonka jokainen laji tulee joskus kohtaamaan, ja kaikista neljästä miljardista maapallolla koskaan eläneestä lajista 99 % onkin kuollut sukupuuttoon (Barnosky et al. Tähän mennessä massasukupuuttoja on maapallon historiassa ollut viisi
Metsien käyttö on jo aiheuttanut 52 tunnetun metsälajin paikallisen sukupuuton, eli häviämisen Suomesta. Suomen monimuotoisuuden ja elinympäristöjen hyvä tila on kansallinen illuusio. 2015) syvällinen arviointiraportti Suomen elinympäristöjen tilasta paljastaa, että Suomessa kaikkia elinympäristöjä yhteensä on heikennetty keskimäärin yli 60 % luonnontilaan verrattuna. Neljäviidesosaa maaNaali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen.. Massasukupuuton rajapyykki, 75 % kaikista lajeista hävinnyt, saavutettaisiin sammakkoeläimillä 240 vuodessa, linnuilla 540 vuodessa ja nisäkkäillä 330 vuodessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Verrattuna moneen muuhun paikkaan maapallolla Suomessa on alhainen väestötiheys ja verrattuna moneen muuhun paikkaan maapallolla, vaikuttaa siltä, että Suomessa monimuotoisuus voi vielä hyvin. Ongelma on, että vielä huonompaan tilaan verrattaessa huonokin tila saattaa näyttää hyvältä. Suomen lajimääräksi arvioidaan nykyään vähintään 45 000 lajia ja näistä yli 20 000 elää metsissä (Rassi et al. Viljelysmaiden tuotantokyky laskee 10 %, paikoin jopa 50 %, kun samalla globaali väestö kasvaa 30 %. Vuoteen 2050 mennessä elinympäristöjen heikentyminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää yhteiskunnallista epävakautta ja väkivaltaisia konflikteja, ja johtaa 50–700 miljoonan ihmisen massapakolaisuuteen. Uhanalaisuus tarkoittaa siis sitä, että lajilla on korkea todennäköisyys kuolla sukupuuttoon. 2010). Jos oletetaan, että menetämme vain äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut lajit, rajapyykki kyseisille lajiryhmille saavutettaisiin 890–2300 vuoden sisällä (Barnosky et al. Oletetaan esimerkin vuoksi, että seuraavan vuosisadan aikana kaikki nyt uhanalaisiksi luokitellut lajit menetetään, ja että uhanalaistumiskehitys jatkuu samanlaisena kuin se on tähän saakka ollut. Ensisijaisesti metsissä eläviä uhanalaisia lajeja on Suomessa 814, joista 606:lle metsien käyttö on uhanalaisuuden ensisijainen syy. Kansainvälisten uhanalaisuuskriteerien perusteella voidaan laskea, että jos ei lisätoimia metsälajien elinympäristöjen parantamiseksi tehdä nyt, seuraavan 50 vuoden aikana Suomen metsälajeista jopa lähes 250 eli yli 10 % tulee häviämään Suomesta. 9 rajapyykkiä. Vuonna 2015 valmistuneen yli satahenkisen ELITE-työryhmän (Kotiaho et al. vsk. Näiden arviointiraporttien ja esimerkkien valossa on ilmeistä, että Suomenkin elinympäristöjen tila on kaukana hyvästä. Soiden tilaa olemme heikentäneet yli 40 %, ja metsien tilaa olemme heikentäneet lähes 70 %. 2011). Seurauksena itseaiheutettu eksistentiaalinen riski Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat vakavia uhkia ihmiskunnalle ja IPBES:in arviointiraportin mukaan vaikuttavat jo nyt haitallisesti 3,2 miljardiin maailman 7,6 miljardista ihmisestä
Lisäksi olemme jo kahdesti sopineet pysäyttävämme monimuotoisuuskadon, ensin vuoteen 2010 mennessä ja sitten vuoteen 2020 mennessä. Elinympäristöjen heikentyminen lisää myrskyjen aiheuttamien vahinkojen riskiä, tulvia ja maanvyöryjä. Toimeen on tartuttava nyt Kansainvälisissä monenvälisissä monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä käsittelevissä sopimuksissa on huomattavan kunnianhimoisia tavoitteita, jotka toteutuessaan parantaisivat elinympäristöjen tilaa ja monimuotoisuuden säilymistä merkittävästi. Tästä syystä sopimusteksteihin. Ihmiskunta on yhteisesti sopinut suojelevansa 17 % monimuotoisuudelle erityisen tärkeistä maaelinympäristöistä ja 10 % merielinympäristöistä vuoteen 2020 mennessä. Ihmiskunnan olemassaolo on kiistämättömästi ehdollinen muiden lajien olemassaololle ja niiden tekemisille. Monenvälisten ympäristösopimusten neuvottelu on kuitenkin monimutkainen prosessi ja laajan konsensuksen löytyminen lähes kaikkien maailman hallitusten välille ei ole yksinkertaista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. vsk. Mitään näistä tavoitteista ei tulla saavuttamaan. Niin ikään olemme sopineet ennallistavamme 15 % heikentämistämme elinympäristöistä vuoteen 2020 mennessä ja pyrkivämme kohti kokonaisheikentämätöntä maankäyttöä ja kehitystä vuoteen 2030 mennessä. On aika ymmärtää riippuvuutemme muista lajeista ja toimia niin, että emme tuhoa omia mahdollisuuksiamme elää tällä planeetalla. Humanitaarisen kärsimyksen lisäksi elinympäristöjen heikentyminen ja monimuotoisuuden häviäminen ovat taloudellinen uhka ja näistä johtuvat kustannukset nousevat jo yli 10 %:iin globaalista bruttokansantuotteesta. 10 ilman ihmiskunnasta elää alueilla joilla vedensaanti on uhattuna ja elinympäristöjen heikentäminen on johtanut yleisesti henkisen hyvinvoinnin järkkymiseen. Paperilla sovitut asiat näyttävät hyviltä, ja sitähän ne ovatkin
Lisätietoa Barnosky et al. Pääsääntöisesti ihmiskunta ei velvoita luonnonvarojen hyödyntämisestä hyötyviä toimijoita korvaamaan elinympäristöille ja monimuotoisuudelle aiheutuvia haittoja. https:// doi.org/10.1126/science.1244693. (2013). Välttämättömäksi katsottujen, luvan saavien hankkeiden kohdalla voitaisiin toimija velvoittaa hyvittämään aiheuttamansa elinympäristöjen heikennys. Suomen valtion yritystuet lienevät neljän ja yhdeksän miljardin euron haarukassa, kun koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti vuonna 2018 on vajaat 200 miljoonaa euroa. Käyttämällä lainsäädäntövaltaa ja verotusinstrumenttia, hallitukset voivat halutessaan auttaa kansalaisia tekemään ympäristön kannalta kestävämpiä valintoja. 11 lisätään sivulauseita kuten ”kansalliset prioriteetit huomioon ottaen” ja ”taloudellisten resurssien niin salliessa”, jotka käytännössä antavat hallituksille vapaat kädet olla tekemättä mitään. Päinvastoin, uudet investoinnit esimerkiksi Suomen metsien entistä voimakkaammaksi hyödyntämiseksi saavat huomattavia valtiontukia sen sijaan, että näiltä toimijoilta vaadittaisiin korvauksia heidän toimintansa aiheuttamista elinympäristöjen heikennyksistä. Science, 850–853. Paljon voitaisiin tehdä maankäyttöä viisaasti suunnittelemalla sekä kieltämällä elinympäristöjä haittaavien hankkeiden toteutuksia. Rahan lisäksi hallitukset voivat vähentää haittoja kielloin ja määräyksin. Epäsuhta elinympäristöjä heikentävän taloudellisen toimeliaisuuden tukemisen ja elinympäristöjen ja monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjen panostusten välillä on huikea. Jokaisen yksittäisen ihmisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä, mutta vapaaehtoisesti vain harva luopuu saavutetusta elintasostaan tai korkeamman elintason tavoittelustaan. Kasvava globaali väestö ja edelleen pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuva talouskasvun tavoittelu kuitenkin takaavat, että elinympäristöjen heikennys ei itsestään pysähdy. Esimerkiksi ELITE-työryhmän laatiman arviointiraportin mukaan Suomen heikennettyjen elinympäristöjen ennallistaminen niin, että menetetyistä luontopiirteistä saataisiin palautettua sovittu 15 %, vaatisi 18–38 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä riippuen siitä, kuinka eri elinympäristöt ja elinympäristöjen tilaa edistävät toimenpiteet priorisoidaan. Ilman selvää yllämainitun panostusepäsuhdan korjaamista, kaikki yhdessä sovitut ympäristötavoitteet jäävät ikuisesti saavuttamatta. Sopimukset eivät ole sitovia, eikä niiden noudattamatta jättämisestä seuraa hallituksille sanktioita. https://www.nature.com/ articles/nature09678 Hansen, M. Has the Earth’s sixth mass extinction already arrived. High-Resolution Global Maps of 21st-Century Forest Cover Change. Hallitusten on helppo allekirjoittaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, kun ne jo sopimusta hyväksyessään tietävät, että mitään konkreettista ei kotiin palattua tarvitse välttämättä tehdä. C., et al. vsk. Konkreettiset toimet elinympäristöjen suojelemiseksi ja tuhoamiemme elinympäristöjen ennallistamiseksi vaativat rahaa. Haittojen hyvitys, eli ekologinen kompensaatio muistuttaisi jo olemassa olevaa saastuttaja maksaa periaatetta (ks. 2011. Tavoitteiden saavuttaminen vaatisi monikymmenkertaisen panostuksen ympäristön hyväksi nykyiseen verrattuna. Nature 471, 51–57. Moilanen ja Kotiaho 2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Elinympäristöjen heikennys johtuu usein lyhyentähtäimen taloudellisen edun tavoittelusta. Tehokkain keino hidastaa elinympäristöjen heikkenemistä ja monimuotoisuuskatoa olisi lopettaa elinympäristöjä heikentävä toiminta
Living Planet Report 2016 – Risk and resilience in a new era. Uusi ympäristöjalanjälkimenetelmä voi tulevaisuudessa johtaa merkittäviin muutoksiin siinä, miten tavaroiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista viestitään sekä miten tällä tiedolla kilpaillaan markkinoilla. Nangendo, R. Erasmus, J. SYKE. Ympäristöjalanjäljen arviointi ottaa huomioon tuotteiden ja organisaatioiden koko elinkaaren, luonnonvarojen hyödyntämisestä aina jätteiden hallintaan saakka. 2010. R. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/ Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_ lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir(4709) WWF 2016. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Uusi ympäristöjalanjälki ottaa huomioon yhteensä jopa 16 ympäristövaikutusluokkaa kuten hiilidioksidipäästöt, vedenkulutuksen sekä vaikutukset otsonikerrokseen ja rehevöitymiseen. http://julkaisut. 44 pages. Potts, S. Kotiaho, G. https://wwf.fi/mediabank/8970.pdf Uusi ympäristöjalanjälki muuttaa ympäristötiedolla markkinoinnin E uroopan komissio on julkistanut uuden ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden arvioida tuotteidensa ympäristölaatua ja viestiä siitä entistä selkeämmin asiakkaille. fi/bitstream/handle/10138/156982/ SY_8_2015.pdf Luontopaneeli kotisivu: http://www.syke. Suomesta neljä vuotta kestäneessä pilotissa ovat olleet mukana Outotec, Stora Enso ja UPM Kymmene. Kohler, J. Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. https://helda.helsinki. Scholes, L. Parrotta, M. Pandit, J. Uusi ohjeistus muuttaa markkinat läpinäkyvämmiksi ja tarjoaa yrityksille kilpailuetua. fi/luontopaneeli Luontopaneeli kehottaa toimintaan – Elinympäristöjen heikkeneminen uhkaa elämää – Luontopaneelin seminaariesitelmät toukokuussa 2018 http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/ luontopaneeli-kehottaa-toimintaan/ Moilanen, A. vsk. Holland, F. Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa. 2015. Von Maltitz, G. Suomen ympäristö 5/2017. EU:n komissio on yhdessä noin 300 vapaaehtoisen yrityksen ja muun organisaation kanssa testannut ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmää ja kehittänyt ohjeet yli 20 tuoteryhmälle ja kahdentyyppiselle organisaatiolle. Se tarjoaa yhtenäisen eurooppalaisen menetelmän ympäristövaikutusten arviointiin. Fisher, T. D. 2017. & Kotiaho, J.S. Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa ohjeistuksen ja metodologian ympäristöjalanjäljen laskentaan tuotteille (PEF) ja organisaatioille (OEF). Suomen ympäristö. S. G. Montanarella, A. 8/2015. Brainich, N. https://www.ipbes.net/ system/tdf/spm_3bi_ldr_digital. Nieminen, E., & Päivinen J. IPBES secretariat, Bonn, Germany. valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/160211/ SY_5_2017.pdf Rassi et al. Sankaran and L. Ympäristövaikutuksia on perinteisesti mitattu erilaisilla yhden aiheen jalanjäljillä kuten hiilijalanjälki, vesijalanjälki ja ekologinen jalanjälki. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 12 IPBES (2018): Summary for policymakers of the assessment report on land degradation and restoration of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Gardner, T. pdf?file=1&type=node&id=28335 IPBES kotisivu: https://www.ipbes.net/ Kotiaho, J.S., Kuusela, S. Cantele, B. Prince, M. ten Brink, M. Barger, B. Willemen (eds.)
Arvio ohjelman hanketoiminnan vaikuttavuudesta perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 99 metsäja ympäristöalan toimijaa. ”METSO-hankkeissa näkökulman tuleekin olla käytännönläheinen ja mukana on hyvä olla mahdollisimman laaja kirjo alan toimijoita ja metsänomistajia. Tuloksista hyötyä myös tulevaisuudessa Haasteena on saada tutkimusja kehittämishankkeiden tulokset käyttöön myös hankkeiden toiminta-alueen ulkopuolella ja niiden päätyttyä. vsk. Parhaiten tässä onnistutaan, kun hankkeen sisältö ja tavoitteet pohjautuvat toimijoiden konkreettisiin tietotarpeisiin. Hankkeissa tuotetun tiedon on oltava helposti saatavilla verkkosivuilla. Ohjelma käynnistyi vuonna 2008 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun. ”Esimerkiksi riistan elinmahdollisuuksia parantavan metsänhoidon hankkeista on muodostunut toisiaan tukevien hankkeiden jatkumo, jossa on sekä kehitetty käytännön menetelmiä että välitetty tietoa riistametsänhoidosta metsänomistajille”, kertoo tutkija Susanna Anttila Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkimusja kehittämishankkeiden tuottama tieto on ollut vastaajien mukaan tärkeää monimuotoisuuden turvaamisessa. 13 E telä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tutkimusja kehittämishankkeet ovat niistä tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan parantaneet edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Käytännönläheisen tiedon nähtiin esimerkiksi edistäneen yhteistyötä metsänomistajien ja metsäja ympäristöammattilaisten välillä, kehittäneen luonnonhoidon toteutusmenetelmiä sekä muuttaneen asenneilmapiiriä myönteisemmäksi monimuotoisuuden turvaamista kohtaan. Myös koulutuksella ja tehokkaalla viestinnällä voidaan lisätä uuden tiedon ja hyvien käytäntöjen leviämistä ja omaksumista. Arvioinnin kohteina oli yhteensä 48 vuosina 2009–2017 toiminutta tutkimusja kehittämishanketta, jotka koskivat muun muassa luonnonhoidon menetelmien kehittämistä, uhanalaisten metsälajien turvaamista ja paikallistason yhteistoimintaa. METSO-ohjelma tunnetaan erityisesti korvausta vastaan tehdyistä vapaaehtoisista metsiensuojelupäätöksistä, mutta se sisältää myös tutkimusja kehittämishankkeita sekä muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Hankkeet ovat metsäja ympäristöalan toimijoiden mukaan tuottaneet käytännönläheistä tietoa sekä lisänneet toimjoiden osaamista ja yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan useita lähestymistapoja ja kattava paletti keinoja, minkä takia tutkimusja kehittämishankkeet ovat vastaisuudessakin tärkeä osa ohjelman toteutusta”, toteaa neuvotteleva virkamies Ville Schildt maaja metsätalousministeriöstä. SYKE METSO-hankkeet ovat lisänneet metsäja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä ja osaamista. Hankkeiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioinnin mukaan parantaa varmistamalla, että tuloksista syntyy pysyviä tuotteita, kuten ohjeita ja oppaita tai metsäluonnonhoidon maastomallikohteita
Ympäristöneuvos Nunu Pesu Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkosto turvaa luonnon monimuotoisuutta Natura 2000 -verkosto on EU:n erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen ekologinen verkosto, joka kattaa noin 18 % EU:n maa-alasta ja noin 6 % ympäröivistä meristä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 14 N atura 2000 -verkosto perustuu EU:n luonnonsuojelulainsäädäntöön eli lintuja luontodirektiiveihin. Natura-verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA), jotka jäsenmaat valitsevat ja ilmoittavat komissiolle. vsk. Natura 2000 -verkoston tavoitteena on suojella kaikkia Euroopan tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. EU:n jäsenvaltiot ehdottavat luontodirektiivin mukaisesti alueita Natura-verkostoon EU:n komissiolle, joka hyväksyy alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi (SCI-alueet). Porin Yyteri kuuluu myös Natura-verkostoon.. Komission päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC) ja niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tarpeellisia suojelutoimenpiteitä
Ne kattavat noin 48 000 km 2 eli noin 12,4 % Suomen kokonaispinta-alasta. Suhteellisesti suurin Naturaalueiden kattavuus maa-alasta on uudemmilla jäsenmailla Slovenialla, Kroatialla ja Bulgarialla, joilla kullakin kattavuus on vähintään 34,5 %. 15 Yhteensä Natura 2000 -verkoston alueita on yli 27 700, ja niitä on kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa. Eniten erillisiä Natura-alueita on Saksassa, jossa niitä on yli 5200. Alueella pesii mm. Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1721. Komission Natura 2000 barometrin 2/2018 tietojen mukaan verkosto kattaa kokonaisuudessaan jo yli 1 230 000 km 2 , josta merialueita on noin 400 000 km 2 . Suomessa Natura-verkoston alueita on yhteensä noin 50 000 km 2 . Ruotsissa Natura-alueita on 4084, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 75 000 km 2 . Suomen Natura-alueet ovat pääasiassa nykyisiä luonnonsuojelualueita, erämaaalueita ja valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita. Verkostolla suojellaan myös sellaista luontoa, joka aiemmin on ollut heikommin suojeltua, esimerkiksi saariston ja rannikon vedenalaista luontoa, järviä, suuria jokia, pienvesiä, kallioita ja kulttuuriympäristöjä. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 468 ja niiden pinta-ala on 31 000 km 2 , eli noin 8 % maan kokonaispinta-alasta. Suomessa Natura 2000 -verkosto on pääpiirteissään valmis. vsk. Natura-verkoston pinta-alaa on eniten Espanjassa, yli 200 000 km 2 . Kaikkiaan alueita on 1865, joista 87 Ahvenanmaalla. Natura-alueiden kattavuus jäsenvaltioiden maa-alasta on keskimäärin 19,6 %, vaihdellen Tanskan 8,3 % ja Slovenian 37,9 % välillä. Suomen Natura 2000 -verkosto Suomi kuuluu Natura-verkoston keskikastiin noin 12,8 % kattavuudellaan. Natura-alueiden kattavuus koko maa-alasta on Ruotsissa noin 13,4 % ja Virossa noin 17,9 %. Naturaverkoston alueista suurin osa on valtion omistuksessa. Virossa Natura-alueita on 567, ja niiden yhteispinta-ala on noin 15 000 km 2 . Se on laaja, matala merenlahti, joka kuuluu kokonaan Naturaan sekä luontoettä lintudirektiiviin mukaisena kohteena. Merialueita Natura-verkostossa on Ruotsissa noin 20 000 km 2 ja Virossa noin 6 700 km 2 . SACja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. punajalkaviklo (vas.) ja rantasipi (oik.).. Iso-Britannialla on suurin merialueille sijoittuvien Naturaalueiden pinta-ala, noin 130 000 km 2 . Ympäristöministeriö Preiviikinlahti Porin edustalla on kansainvälisesti merkittävä linnustonsuojelualue
Metsähallitus osallistuu myös yksityisten omistuksessa olevien luonnonsuojelualueiden hoitoon. Verkostolle aiheutuvat heikennykset on silloin kompensoitava. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi yhteiskunnan välttämättömien infrastruktuurin kehittämishankkeiden yhteydessä, kuten merkittäviä liikenneväyliä, satamia tai vastaavaa suunniteltaessa. Erittäin tärkeiden yleisen edun kannalta pakottavien syiden vuoksi on myös mahdollista sallia Natura-alueita merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä. Luontomatkailun paikallistaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Sitä varten on luotu ilmoitus-, lupaja vaikutustenarviointimenettelyjä, joilla vältetään lajeja tai luontotyyppejä merkittävästi heikentävät seuraukset ja mahdollistetaan erilaista luontoarvoille haitatonta toimintaa. Valtioneuvosto voi sallia tällaisten hankkeiden toteuttamisen heikentävistä vaikutuksista huolimatta. Suomen oloissa suurella osalla verkostoa selkeä suojelutoimenpide on luonnonsuojelualueen perustaminen, jolla turvataan laaja-alaisesti ja tehokkaasti luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen luonnonmukainen kehitys. Pelkästään Suomen kansallispuistoissa oli vuonna 2017 yli 3 miljoonaa käyntiä. Toisaalta vanhentunutta tietoa on myös tarpeen poistaa alueiden suojelutavoitteista. Natura-verkoston selkeitä paikallisia hyötyjä ovat luonnontilaiset virkistyskäyttöön soveltuvat alueet. Natura 2000 -alueilla toteutetaan tarvittavia suojelutoimenpiteitä ja laaditaan tarvittaessa hoitoja käyttösuunnitelmia. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi Natura-verkosto tuottaa monia tärkeitä aineellisia ja aineettomia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita koko Euroopan ihmisille. Suojeluja hoitotoimien seurauksena parantunutta luonnontilaa ja lajistoa koskevat tiedot ovat merkki verkoston toimivuudesta. Natura-verkosto – ihmisen ja luonnon hyväksi Natura 2000 -verkosto on maailman laajin koordinoitu suojelualueiden verkosto ja erittäin tärkeä kokonaisuus luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja luontoalueiden kytkeytyvyyden ylläpitämisessä koko Euroopan alueella. Päivitys sisältääkin suojeluperusteisiin tehtäviä luontotyyppien ja lajien lisäyksiä ja poistoja. Natura-verkosto ei ole kuitenkaan yksinomaan luonnonsuojelualueiden verkosto, vaan siinä on mukana myös alueita, joilla taloudellinen toiminta ja muut käyttömuodot sovitetaan yhteen luontoarvojen turvaamisen kanssa. Lisäksi tietoja verkoston suojeluperusteina olevista luontotyypeistä ja lajeista ajantasaistetaan lähes kaikkien Natura 2000 -alueiden osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Mitä Natura tarkoittaa käytännössä. Tietojen päivittämisestä ja alueiden laajentamisesta päättää valtioneuvosto. Ehkä kansallispuistoihin tukeutuvaa luontomatkailua voisi edistää myös Natura 2000 -brändillä?. Toimet vastaavat luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia. Näitä alueita hallinnoi valtionmaalla Metsähallitus. Natura-verkostolla on tärkeä rooli myös Suomen luontomatkailussa. Jo lyhytaikainen luonnossa oleilu aiheuttaa tutkitusti monenlaisia terveyshyötyjä, joten erilaiset lähivirkistysja muut luontoalueet ovat tärkeitä myös kansantaloudellisesti. 16 valmistelee kuitenkin parhaillaan sen täydentämistä erityisesti eräillä vedenalaisen luonnon luontotyyppien ja linnuston kannalta tärkeillä merialueilla. Natura-verkosto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia virkistyskäytön ja luontomatkailun edelleen kehittämiselle. vsk
Suojelualueiden avulla voidaan merkittävästi parantaa taantuvien ja metsien hakkuista kärsivien lajien populaatioiden säilymistä. Laajat suojelualueiden verkostot tärkeitä paikkalinnuille Erityisesti muuttolinnut ovat vähentyneet suojelualueilla. Tutkimus perustuu Metsähallituksen organisoimiin lintujen linjalaskentoihin, joita tehtiin suojelualueilla lähes 20 000 kilometriä. kuukkeli, lapintiainen, hömötiainen) tai jopa kasvaneet (metso, pohjantikka, töyhtötiainen). 17 T uoreen tutkimuksen mukaan suojelualueiden kokonaislintutiheys on pienentynyt noin 10 prosenttia ja lintulajien populaatiot ovat siirtyneet keskimäärin 28,5 km pohjoista kohti noin 1,8 km vuosivauhdilla. Näiden jaksojen välillä Suomen keskilämpötila nousi yli asteen. Ilmaston lämmetessä voisi kuitenkin olettaa lintutiheyksien kasvavan, sillä lintuyhteisöjen kokonaistiheydet kasvavat etelää kohti. Monet metsien paikkalinnut ovat taantuneet metsien hakkuiden vuoksi, mutta suojelualueilla lajien kannat ovat säilyneet samansuuruisina (esim. ”Lintuharrastajat ovat tehneet korvaamattoman työpanoksen suojelualueiden lintujen laskennassa jo vuosikymmenten ajan”, toteaa suojelubiologi Ari Rajasärkkä Metsähallituksen Luontopalvelut. Muuttolinnut vähenivät voimakkaasti Eteläja Keski-Suomen suojelualueilla, mutta selvästi vähemmän Pohjois-Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lintulajien populaatioiden tiheyden ja tiheyden painopisteen muutoksia vuosista 1981–1999 vuosiin 2000–2017 perustuen lintulaskentoihin 254 suojelualueella. SYKE Suojelualueiden lintutiheydet ovat pienentyneet ja lajit siirtyneet kohti pohjoista ilmaston lämmetessä Pajulintu.. ”Linnut reagoivat ilmaston lämpenemiseen kuitenkin viiveellä eli lajit siirtyvät hitaammin kuin ilmasto muuttuu, ja pohjoiset lajit ovat taantuneet nopeammin kuin eteläiset ovat runsastuneet”, toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta. vsk. Suojelualueiden tulisi olla toisiinsa mahdollisimman hyvin kytkeytyneitä, mikä edesauttaa lajien populaatioiden siirtymistä ilmaston lämmetessä. Paikkalinnut runsastuivat erityisesti laajimmilla suojelualueilla, joiden suojeleminen on tärkeää metsälajiston monimuotoisuuden turvaamisessa. Afrikassa tai Etelä-Aasiassa talvehtivat pitkän matkan muuttajat, kuten pajulintu, metsäkirvinen, keltavästäräkki ja pohjansirkku, ovat vähentyneet merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Pitkänmatkan muuttajien tiheydet suojelualueverkossa pienenivät noin 20 prosenttia. Tutkimus on tehty osana ympäristöministeriön rahoittamaa Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston IBC-Carbon-hanketta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biological Conservation -tiedesarjassa. Toisin kuin muuttolinnut, ympäri vuoden elinalueillaan esiintyvät paikkalinnut olivat jopa hieman runsastuneet suojelualueilla
vsk. Järjestelmä voi siten parantaa luontoselvitysten laatua. 18 Lisää laadunvarmistuskäytäntöjä tarvitaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan (2017/252 § 33) hankkeesta vastaavan on varmistettava, että sillä on ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laadinnassa käytettävissään riittävä asiantuntemus. On jopa epäilty, että koko YVA-prosessien uskottavuus kärsii taustamateriaalina olevien heikkolaatuisten luontoselvitysten takia. Ympäristöhallinnossa on pitkään oltu huolestuneita siitä, että maankäytön suunnittelun tarpeisiin, esimerkiksi kaavoituksiin, Natura-selvityksiin ja YVA-menettelyihin, tehdyt luontoselvitykset ovat toisinaan puutteellisia tai huonosti laadittuja. Nämä samat huolet olivat esillä myös äskettäin ilmestyneessä luontoselvitysten tason arvioinnissa (Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunta 2017). Puutteelliset selvitykset viivästyttävät hankkeita, kun viranomaiset eivät saa niistä tarvitsemiaan tietoja tai niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä valitetaan. Asiantuntijoiden mukaan ongelma on sekä tilaajissa että toteuttajissa, ja ohjeistuskin on ainakin osittain vanhentunutta. Pekka Punttila 1 , Taina Kojola 2 ja Katarina Björklöf 1 1 Suomen ympäristökeskus (SYKE) 2 Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Luontoselvitykset on ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän uusi erikoistumisala Luontoselvityksiä tekevät henkilöt voivat nyt sertifioida osaamisensa Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Sertifiointimahdollisuus yhtenäistää luontoselvittäjien osaamispohjaa ja varmistaa selvitysten tekijöiden riittävän osaamisen. Halvimman tarjouksen pohjalta tehdyt selvitykset ovat usein olleet puutteellisia, koska ne on tehty liian vähäiseksi varatun työajan takia kiireellä tai koska tekijällä ei ole ollut riittävää ekologista osaamista. Sertifiointi parantaa myös luontoselvityksien tilaajien mahdollisuutta arvioida selvitysten tekijöiden osaamisen tasoa.
Kuva: Jari Kostet. Toimintaohjelman toimenpidesuosituksissa (suositus 18) esitetään, että luontoselvitysten tekijöille kehitetään ammatilliset kriteerit ja standardit, luontoselvityksiä koskeva ympäristöopas päivitetään, ja selvitysten tekijöille ja tilaajille järjestetään koulutusta. vsk. Lisäksi esitetään, että tarkkojen paikkatietojen tallentamiseen sekä lajimääritysten varmistamisessa tarvittavien näytteiden keräämiseen ja SYKE:n vanhempi tutkija Pekka Punttila on uuden erikoistumisalan asiantuntija sertifiointiryhmässä. Pohjantikka on Suomessa lajien uhanalaisuuden arvioinnissa luokiteltu elinvoimaiseksi (LC) lajiksi, ja se on Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen I (erityisiä suojelutoimenpiteitä vaativat lajit) laji. 19 On selvää, että luontoselvitysten laadun osoittamiseksi tarvitaan uusia keinoja, jottei kilpailutuksissa ainoa valintakriteeri olisi hinta. Vastuulajien määrittely perustuu mm. Tuoreita ehdotuksia tilanteen parantamiseksi esitetään esimerkiksi ympäristöministeriön vuonna 2017 julkaisemassa uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmassa. Ohjelmassa todetaan, että luontokartoittajille tulisi järjestää ammatillisiin kriteereihin liittyvää täydennyskoulutusta yhteistyössä korkeakoulujen kanssa (Ympäristöministeriö 2017). Myös tilaajien ohjeistamiselle on tarvetta, jotta tilattavat selvitykset olisivat laadukkaita, kohdentuisivat oikein ja tuottaisivat luotettavaa tietoa oikeassa muodossa (Ympäristöministeriö 2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. siihen, että lajin Euroopan kannasta suuri osa (vähintään 15 %) elää Suomessa. Kuva: Ilpo Kojola.. Pohjantikka on myös yksi Suomen kansainvälisistä vastuulajeista
Luontoselvittäjän pätevyysvaatimukset julkistettiin vuoden 2018 alussa. Uuden luontoselvitysten erikoistumisalan asiantuntijana sertifiointiryhmässä toimii SYKE:n vanhempi tutkija Pekka Punttila. Pätevyys edellyttää kokemusta ja teoreettista osaamista SYKE tarttui ELY-keskuksilta ja konsulteilta tulleeseen aloitteeseen ja päätti kartoittaa luontoselvittäjien sertifioinnin tarvetta vuoden 2016 lopussa. 20 tallentamiseen museokokoelmiin kehitetään menettelytavat (Ympäristöministeriö 2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Saadakseen sertifikaatin hakijan tulee osoittaa, että hän on tehnyt pätevyysvaatimusten mukaisia luontoselvityksiä viimeksi kuluneiden viiden vuoden Rovaniemi, Louevaara, boreaalinen vanha luonnonmetsä eli ns. Tarvetta selvittävään kyselyyn vastanneista (n = 136 vastausta) yli 75 % piti luontoselvittäjien sertifiointia tärkeänä laadunvarmistuskeinona. Sertifioidun luontoselvittäjän pätevyys perustuu sekä kokemukseen että teoreettisen osaamisen. Ilman käytännön kokemusta henkilöllä ei ole riittävää osaamista sertifikaattia varten. vsk. Vaatimuksista koottiin myös palautetta kommenttikierroksella (SYKE:n tiedote 2018). aarnimetsä, joka on runsaslahopuustoisena kangasmetsänä myös yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuudentoimintaohjelman eli METSO-ohjelman tarkoittama monimuotoisuudelle arvokas luontotyyppi, ja se on myös priorisoitu Natura-luontotyyppi, boreaaliset luonnonmetsät. Luontoselvittäjien henkilösertifiointi vastaa omalta osaltaan näihin kehittämistarpeisiin tarjoamalla selvitysten tekijöille uuden keinon pätevyytensä osoittamiseen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmä on sertifioinut kenttätoiminnan ammattilaisia jo yli 15 vuotta. Vaatimukset laati ELY-keskusten, SYKE:n ja sertifiointiryhmän asiantuntijoista koostuva kehittämistyöryhmä. Järjestelmä koetaan tarpeellisena ja toimivana muilla ympäristöaloilla. Kuva: Ilpo Kojola.
Sertifikaatin haltija myös sitoutuu ilmoittamaan nämä kohteet ja selvitystarpeet tilaajalle sekä kirjaamaan nämä asiat raporttiinsa. Sertifikaatti edellyttää myös kokemusta alalla toimimisesta, mitä ei yleensä vastavalmistuneella ole. Kuva: Piia JuntunenLaakso.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Tenttien järjestäjät hakevat sertifiointijärjestelmältä koulutusluvan, joka on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Luontoselvittäjän sertifiointiin tähtäävien tenttien järjestämistä suunnittelee jo ainakin Turun yliopisto. Siinä missä sertifikaatti edellyttää aktiivista työskentelyä alalla ja pätevyyden jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä, loppututkinto säilyy, toimiipa henkilö alalla tai ei. Tenttimällä osoitetaan hyvä osaaminen niin lainsäädännöstä, hallinnollisista käytännöistä, hyvistä maastotyökäytännöistä ja -menetelmistä kuin raportin sisällöstäkin. Sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi hakijalta edellytetään riittävää luontotyyppija putkilokasvilajien tuntemusta sekä tiukasti suojeltujen lajien osaamista. Henkilösertifiointi eroaa ammatillisista ja akateemisista loppututkinnoista monella tapaa Luontoselvityksiä tekevien henkilöiden taustakoulutus on vaihteleva. luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon (EAT; Opetushallitus 2015), metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) sekä biologian tai metsäalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Käytännön kokemuksen riittävyyden arvioi sertifiointiryhmän asiantuntija. Teoriaosaaminen osoitetaan tentillä. Niitä tekevät mm. vsk. Perämeri, Selkäkarin merenrantaniitty, joka on luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa luokiteltu uhanalaisuusluokkaan äärimmäisen uhanalainen (CR). Jos henkilön työnkuva muuttuu tai hän ei noudata sertifiointisääntöjä, sertifikaatti voidaan perua. 21 aikana. Luontoselvityksen tekijän pätevyys voidaan jatkossakin osoittaa myös muulla tavalla, esimerkiksi luontokartoittajan erikoisammattitutkinnolla (EAT), soveltuvalla akateemisella tutkinnolla ja referenssitöillä. SYKE ei järjestä sertifiointiin tarkoitettuja tenttejä itse, vaan järjestelmän riippumattomuuden varmistamiseksi toiminta on ulkoistettu. Täydellistä luonnontuntemusta ei edellytä, mutta sertifioidun luontoselvittäjän tulee tunnistaa ne kohteet, joissa tarvitaan erityisosaamista, esimerkiksi jonkin tietyn lajiryhmän, kuten sammalten tai sudenkorentojen tarkemmaksi kartoittamiseksi. Sertifikaatti on aina määräaikainen. Luontoselvitysten määrällä ei ole merkitystä, vaan sillä, että niistä näkyy pätevyysvaatimusten mukainen toiminta. Nämä tutkinnot antavat erinomaiset eväät sertifiointitentteihin, mutta ne eroavat henkilösertifioinnista monella tapaa. Hakija esittää hakemuksessaan, mikä pätevyysvaatimus missäkin selvityksessä toteutuu, ja kertoo, mikä hänen henkilökohtainen työpanoksensa niissä on ollut. Loppututkintoa ei voi perua eikä mitätöidä
Runsaan 15 vuoden aikana SYKEn koordinoiman henkilösertifiointijärjestelmän kautta on pätevöitynyt jo lähes 1 000 ympäristönäytteenottajaa ja mittaajaa. Näissä tilanteissa näytteenottajan kokemus, tarkkuus ja vastuullisuus ovat tulosten luotettavuuden kannalta ratkaisevia. Ympäristönäytteenoton sertifioinnilla jo vakiintunut asema Suomessa Ympäristönäytteenottajien sertifiointi on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla varmistetaan henkilön pätevyys näytteenottoon sekä ympäristömittauksiin ja -havainnointiin. Laaksoarho on luokiteltu lajien uhanalaisuuden arvioinnissa luokkaan silmälläpidettävä (NT), ja lisäksi se on rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen IV (b) laji, joka voi kasvaa yllättävissäkin paikoissa niin kuin tässä saratuppaassa. 22 Siperiankärhö on luokiteltu lajien uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaisuusluokkaan vaarantunut (VU), ja se on rauhoitettu kasvilaji Suomessa. Osaamisen pitää tarpeen vaatiessa riittää myös annettujen ohjeiden soveltamiseen, koska kenttätyössä edustavan näytteen tai mittaustuloksen saamiseksi joutuu usein käyttämään omaa harkintaa. vsk. Sertifiointijärjestelmällä varmennetaan, että näytteenottajalla, mittaajalla tai havainnoitsijalla on riittävästi kokemusta ja tietotaitoa toimia vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Kuva: Piia Juntunen-Laakso. Kuva: Ilpo Kojola. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Ympäristönäytteenottajien sertifiointi on SYKEn maksullista toimintaa. Tällä hetkellä yhden kahdeksanvuotisen sertifiointikauden hinta on 850 euroa, eli noin 106 euroa per vuosi, ja maksu on sama kaikilla sertifiointijärjestelmän erikoistumisaloilla.. Ympäristöministeriön maksuasetus (2015/1580 § 4) edellyttää SYKEn maksulliselta toiminnalta liiketaloudellista hinnoittelua
Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto 2015. Näyttötutkinnon perusteet. Siksi sertifikaatti on nähty kilpailutustilanteissa selvänä etuna. Kuten aiemminkin, pätevyys voidaan osoittaa myös ammatillisen loppututkinnon avulla. Luontoselvitysten tason arviointi. Viime kädessä tilaaja päättää tilaamansa työn laatuvaatimuksista – ja valmiin työn laadun ja riittävyyden arvioi mm. Uusi luontoselvitysten erikoistumisala on alan toimijoille hyödyllinen lisätyökalu pätevyyden osoittamiseksi. 050 4667 152, timovuo@utu.fi Viitteet Opetushallitus. p.0295 251 086 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Sertifiointijärjestelmän asiantuntija, vanhempi tutkija Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE). Määräys 37/011/2015. pdf. (2015). 10 s. http://www.oph.fi/download/167837_367301_Luontokartoittajan_erikoisammattitutkinto_2015.pdf Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunta (2017). Sertifioinnin toivotaankin lisäävän luontoselvityksiin liittyvää koulutustarjontaa. Sertifikaatista tarjouspyyntöjen valttikortti Ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä on toimintansa aikana vaikuttanut siihen, että kenttähenkilöstö ylläpitää ja kehittää osaamistaan aktiivisesti. Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelma. p. Vaatimus on noin yksi koulutuspäivä vuodessa. ympäristöviranomainen lupapäätöksiä tehdessään ja ne, joilla on valitusoikeus viranomaisten päätöksistä. Näin sertifioinnista ja siihen liittyvästä koulutuksesta saadaan laajempaa hyötyä. 0295 251 054, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopisto, Biologian laitos p. Väärin menetelmin tehty, riittämätön ja huonosti toteutettu selvitys edellyttää jatkossakin lisäselvityksiä. 0295 251 523 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. p. Vaikka tuleva luontoselvityskoulutus olisikin suunnattu pääasiassa sertifiointia tarvitseville ja haluaville, voivat samoja koulutuksia käyttää hyväkseen myös ne selvityksien kanssa tekemisissä olevat, jotka eivät tarvitse sertifiointia työssään. 23 Ajankohtaiskoulutusta tarvitaan lisää Yksi sertifikaatin saamisen vaatimuksista on jatkuva oman osaamisen kehittäminen. http://www.syke.fi/ fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ekosysteemipalvelut/Luontoselvityksiin_laadunvarmennusta_ser%2845638%29 Ympäristöministeriö (2017). SYKEn tiedote (2018). Lisätietoja: Sertifiointijärjestelmän päällikkö, erikoistutkija Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus (SYKE). Suomen ympäristö 2/2017: 1–167. vsk. Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2015:33: 1–60. Tällä hetkellä luontoselvitysten ajankohtaiskoulutusta on Suomessa tarjolla vain vähän. Näin on tapahtunut ympäristönäytteenottajien sertifioinnin muilla erikoistumisaloilla. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79398/ Sy_2_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y. https://www.sll.fi/ajankohtaista/ LUONTOSELVITYSTENTASONARVIOINTI. Sertifiointijärjestelmän kautta luottamus kenttätoimintaan on kasvanut, ja alalle on syntynyt uusia kouluttautumismahdollisuuksia
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Nykyisin ekosysteemipalvelut jaetaan kolmeen luokkaan: tukija säätelypalvelut, tuotantopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Näitä ovat luonnosta saatavat tuotteet ja hyödylliset luonnon prosessit, kuten veden kiertokulku. Avoimet viheralueet ovatkin keskeinen osa kaupunkien viherverkkoa. Ekosysteeminäkökulman avulla voidaan tunnistaa viheralueisiin liittyviä arvoja, ja sitä kautta turvata viheralueiden tuottamia hyötyjä. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmisille tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. vsk. Ilmastonmuutos ja ihmisen ympäristöä kuormittava toimintapa pakottavat muutoksiin myös viheralueiden hoidossa. Maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut Pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitto ry Niittyjen ja maisemapeltojen merkityksestä kaupunkiympäristölle Käytännössä kaikissa kunnissa ja kaupungeissa on hoidettujen puistojen lisäksi muita enemmän tai vähemmän hoidettuja viheralueita, kuten niittyjä, maisemapeltoja ja puistometsiä. Monet ekosysteemipalvelut ovat ihmisen kannalta välttämättömiä ja elämän laatua parantavia. Kuvat: ProAgria. 24 V iime vuosina on yhä enemmän tiedostettu, että ympäristöä ei pidä suunnitella vain ihmisille vaan suunnittelussa on otettava huomioon myös muut lajit. Nämä sijoittuvat pääosin taajamarakenteen reuna-alueille mutta erityisesti niittyjä on myös taajamarakenteen sisällä
Esimerkiksi luonnon tuottamille aineellisille hyödyk keille, kuten puuainekselle, on helppo määrittää hinta. Luonnon monimuotoisuutta pidetään keskeisenä ekosysteemipalveluja ylläpitävänä voimavarana. Monet ekosysteemipalveluiden tuottamista hyödyistä ovat aineettomia, mutta niillekin on mahdollista laskea taloudellista merkitystä. Kaupunkien avoimet viheralueet tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa ulkoiluun, luonnon tark kailuun, opetukseen, valokuvaukseen, esteettiseen maisemaan, marjastukseen, palsta viljelyyn ja moniin muihin toimintoihin. Viheralueet ylläpitävät monin tavoin ihmisten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia. Mikrobitasolla monimuotoisuuden on tutkitusti todettu vähentävän ihmisten taipumusta allergioihin. Viheralueiden tuottamilla terveysvaikutuksilla on huomattava taloudellinen merkitys, mutta sen laskeminen on hankalampaa. Monimuotoisuus tukee ekosysteemien toimivuutta ja palautumiskykyä, esimerkiksi kykyä sietää äkillisiä muutoksia, kuten äärimmäisiä sääilmiöitä ja vieraslajien aihe uttamaa uhkaa. vsk. Näiden hyötyjen tiedostaminen auttaa kuitenkin osaltaan huolehtimaan lähiviher alueiden turvaamisesta. Osa ekosysteemipalveluista hyödyttää ihmisiä välillisesti, sillä ne auttavat ylläpitämään ja säätelemään tärkeitä ekosys teemien toimintoja kuten valumavesien hallintaa. Monimuotoisuuden suojelu, Maisemapelto.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 25 Niityt ja pellot ekosysteemipalveluiden tuottajina Avoimet viheralueet ovat merkittäviä ekosysteemipalveluiden tuottajia
Niittyjä ovat maatalouden synnyttämät niityt ja laitumet, luonnonniityt, perustetut uusniityt, heinittyneet nurmikkoalueet sekä aktiivisesta viljelykäytöstä poistuneet pellot. Pellot ovat muokattuja ja kylvettyjä maa-alueita, joilla kasvatetaan hyötytai maisemakasveja. Avoimet laajat maisematilat luovat rauhallisuutta muutoin tiiviin kaupunkirakenteen yksityiskoh taiseen ja monenkirjavaan maisemaan. Ilman hoitoa niityt kasvavat umpeen ja niiden monimuotoinen eliölajisto menetetään. 26 hoito ja kestävä hyödyntäminen mahdollistavat uusien luonnosta saatavien tuotteiden ja palve luiden tuottamisen myös tulevaisuudessa. Nykyisin arvostus niittyjä kohtaan on selvästi lisääntynyt, ja niiden hoitoon on ryhdytty panostamaan. Niityt ovat avoimia ja valoisia elinympäristöjä, joissa on erityinen kasvija eläin lajisto. Niityt ja pellot maisemassa Ihminen on toiminnallaan muuttanut ympäristöä monin tavoin. Niityillä on eroja Monissa puistoissa ja viheralueilla – myös omakotipihoissa – voidaan harkitusti muuttaa olemassa olevaa nurmikkoa niiRukkamäenpuistoa hoitavat lampaat.. Avoimet viheralueet ovat pääasiassa peltoja sekä erilaisia niittyjä. Ne tarjoavat asukkaille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden perinteisestä maisemasta nauttimiseen. Kaupungeissa on perinteisesti arvostettu hyvin hoidettuja puistoja, joissa pääroolissa ovat intensiivisesti hoidetut nurmikot. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Eri vuosikymmenillä ovat myös erilaiset tyylisuunnat ja arvostukset painottuneet
Kun tällaisia hoitotavan muutoksia päätetään tehdä, ihmiselle pitää kertoa asiasta jo etukäteen ja perustella, miksi hoitotapaa muutetaan. 27 t yk si. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Alue on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan läheisyydessä. Niittyjen kunnossapitoa ohjaa valtakunnallinen viheralueiden hoitoluokitus. Esimerkki: Rukkamäenpuiston arvoniitty, Tampere Rukkamäenpuisto sijaitsee Tampereen Peltolammin kaupunginosassa. Näkymät saattavat vaikuttaa alkuun hoitamattomilta, kun on totuttu viikoittaiseen leikattuun nurmikkonäkymään. Nurmikon annetaan vähitellen muuntua n i i t t y m ä i s e k s i h a r ve n t a m a l l a hoitoleikkauksia. vsk. Niityillä kävely voidaan edelleen tehdä mahdolliseksi leikkaamalla niitylle selkeitä polkuja, jotka pidetään auki läpi kesän. Asialliset informaatiokyltit kohteessa auttavat myös ymmärtämään, miksi ratkaisut on tehty. Rukkamäentien toisella puolella toimii Peltolammin koulu. Niittyjen monimuotoisuutta voidaan merkittävästi lisätä myös laadukkaalla hoidolla. Alueita, joissa liikutaan ja oleskellaan vähän, kuten myös puiden alustoja, voidaan hoitotavan muutoksella muuntaa monimuotoisemmaksi. Rukkamäki on luontoja maisema-arvoiltaan arvokas viheralue. Arvoniitty sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla, joten sen maisemakuvallinen arvo on suuri. Usein arvoniityillä yhdistyy useitakin arvotekijöitä. Kohteen hoidosta voivat vastata myös eläimet (laidunalueet). Avoimet niityt, kostea puronvarsi ja lehtomainen hakamaa muodostavat Rukkamäenpuiston maisemaa.. Arvotekijöitä voivat olla esimerkiksi eliölajisto, kulttuurihistoria, sekä maiseman tai luonnon monimuotoisuus. Niittojen lukumäärällä ja ajoituksella on mahdollista vaikuttaa monimuotoisuuteen sekä maisemalliseen ilmeeseen. Avoimien viheralueiden hoitoluokkia on viisi: maisemapelto (B1), käyttöniitty (B2), maisemaniitty ja laidunalue (B3), avoin alue (B4) ja arvoniitty (B5). Arvoniityt ovat harvinaisia, ja niiden hoidon tulee perustua kohdekohtaiseen hoitosuunnitelmaan. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Kun puistojen nurmikkoja on k a u p u n g e i s s a muutettu niityiksi, on syntynyt myös vastarintaa. Hoitotapa ja hoidon määrä arvioidaan hoitoluokan mukaisesti
Maisemapellot ovat usein perinteisestä maatalouskäytöstä pois jääneitä alueita, jotka halutaan säilyttää osana monipuolista taajamaympäristöä. Virkistyskäyttöä varten alueella on penkkejä sekä opastaulut. Peltoja viljelemällä säilytetään viljelymaiseman avoimuus sekä peltoluonnon monimuotoisuus. Rukkamäenpuistoa on ryhdytty hoitamaan suunnitelmallisesti laiduntamalla ja raivaamalla vuonna 2013. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Pelloilla voidaan viljellä kukkia tai viljelykasveja. Viljely vaatii suunnitelmallisuutta, jotta pellot saadaan tuottamaan haluttuja kasveja ja hyötyjä. Alue omaa myös merkittäviä virkistyksellisiä arvoja. Monipuolinen viljelykierto ja pellon reunavyöhykkeiden hoito lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi alue on osa arvokasta hyönteisaluetta, uhanalaisen virnasinisiiven (Glaucopsyche alexis) elinympäristöä. Lisäksi alueella järjestetään vuosittain vieraslajitalkoot. Kaupunkilaisille voidaan tarjota myös mahdollisuus kerätä satoa pelloilta, esimerkiksi kukkakimppuja, viljalyhteitä tai herneitä. Lisäksi voidaan järjestää talkoita, esimerkiksi heinänteossa. Tällöin sadon keräämisestä on syytä tiedottaa ja antaa toimintaohjeet, miten käytännössä toimitaan. Arvoniityn hoidon tavoitteena on: • ylläpitää alueen perinteistä kulttuurimaisemaa • lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta • parantaa arvokkaan hyönteislajiston elinolosuhteita • torjua vieraslajeja ja osallistaa asukkaat talkoisiin • tarjota virkistystä ja elämyksiä asukkaille • tarjota tutustumiskohde ympäristökasvatuksen käyttöön Maisemapellot kuuluvat suomalaiseen maisemaan Maisemapelloilla voidaan tuottaa vuosittain vaihtuvia näkymiä ja esteettisiä elämyksiä asukkaille. Maisemapelloilla voi seurata kasvien kehitystä vuodenaikojen mukaan. vsk. Maisemapellot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille eliölajeille, kuten perhosille. Erilaiset pölyttäjät viihtyvät maisemapelloilla erityisen hyvin. Rukkamäen lajistoa: Yläkuvassa pukinparta, alakuvassa päivänkakkara.. Perinteiset heinäseipäät maisemassa ovat myös esteettinen elämys. 28 arvokkaan, luonnoltaan ja maisemaltaan monimuotoiseen kokonaisuuden. Maisemapellot tuovat maaseudun lähemmäksi kaupunkilaista ja ne ovatkin tärkeitä virkistysalueita
Rakentamisessa muokataan luonnonprosesseja: veden kiertokulkua, maaperää, kasvillisuusalueita. Tausta-aineisto: amerikkalainen SITES (Sustainable Sites Initiative), www.sustainablesites.org/ Toimintamalli: https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_ web_1_26_4_2018.pdf Viherympäristöliitto ry on julkaissut Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin. KESY-toimintamalli esittää, millä tavoin tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja kunnossapitäjä voi kussakin hankkeessa ottaa huomioon kestävän ympäristörakentamisen mukaisen toiminnan. Toimintaohjelma ohjaa vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitto ry Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. 29 Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia. Se sisältää toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisessa. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.. KESY-toimintamalli ohjeistaa, miten voimme vastata kasvaviin isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, resurssien tehokkaampi käyttö, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys ja energiankulutuksen vähentäminen, saastumisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten osallistaminen ja viihtyisien elinympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus – tai vähentää vaikka kaupunkitulvia. vsk
Ekosysteemihotellin ensimmäisten asukkaiden valinta ja muuttoapu. 30 Tutkijatohtori Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskus Ekosysteemihotelli tarjoaa majoitusta tietöiden uhkaamalle lajistolle Tienvarren paahderinteen lajisto on päässyt testaamaan elämää hotelliolosuhteissa soramontulla Raaseporissa. vsk. Kuva: Tuomas Lahti.. Ensimmäiset ekosysteemihotellin asukkaat ovat aurinkoisten ja avoimien hiekkarinteiden kasveja ja hyönteisiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Kokeilussa seurataan niiden viihtymistä ja testataan miten rakennushankkeesta aiheutuvia haittoja luonnon monimuotoisuudelle voidaan lieventää
Ekosysteemihotellin toimintaidea soveltuu parhaiten ekologisten heikennysten tai haittojen lieventämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Lievennyshierarkiaa käytetään havainnollistamaan, missä järjestyksessä haittojen vähentäminen ja mahdollinen hyvittäminen kannattaisi tehdä. Ekosysteemihotelli osana lievennyshierarkiaa Luonnon monimuotoisuudelle ihmisten toiminnasta aiheutuvaa haittaa voi vähentää monin eri keinoin. Ks. Ekosysteemihotelli on toimintamalli, jonka tavoite on lieventää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia haittoja ja parantaa paikallisen eliölajiston selviytymismahdollisuuksia maankäytön muutoksissa. Etukäteen valikoitua kasvilajistoa siirretään mahdollisimman suurina ja ehyinä maapaakkuina tienvarrelta ekosysteemihotellille. Koska kaikkia vaikutuksia ei paikallisesti pystytä estämään, tulisi jäljelle jäävä ekologinen heikennys hyvittää eli kompensoida lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain toisella alueella. vsk. Uusia asenteita ja tekoja tarvitaan. Kohdelajeina ovat hietaneilikka ja kangasajuruoho. lisätietoa: https://blogs.helsinki.fi/habitaattipankki/. Lievennyshierarkian mukaan luontoa heikentävässä hankkeessa olisi suositeltavaa ensisijaisesti välttää ja sen jälkeen lieventää aiheutuvia haittoja. Luonnon monimuotoisuuden pitkäaikainen turvaaminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella yksi tämän hetken keskeisimpiä haasteita. Hälyttävän monet lajit vähenevät, koska niiden elinalueet pienenevät ja pirstoutuvat ihmisen aiheuttamien maankäytön muutosten johdosta. Silloin lajiston siirtojen lopputuloksena täytyisi muodostua laajempi kyseisen lajiston elinympäristökokonaisuus kuin mitä esimerkiksi rakennushankkeesta johtuen on paikallisesti menetetty. Kuva: Tuomas Lahti. Teoriassa, jos lievennyshierarkian kaikki askeleet käydään läpi, voidaan välttää luonnon monimuotoisuuden tilan heikkeneminen ainakin yksittäisen hankkeen tasolla. 31 L iikkuminen, asuminen sekä erilaisten hyödykkeiden, kuten ruoan tai vaatteiden tuotanto kuluttavat luonnonvaroja ja nakertavat elintilaa muilta lajeilta. Habitaattipankki tutkii ekologisia kompensaatioita eri näkökulmista. Lisäksi se haastaa näkemään arkisen ympäristön luontoarvot ja miettimään miten niiden heikennyksiä voidaan välttää, lieventää ja hyvittää. Joissain rajatuissa tapauksissa ekosysteemihotelli voisi olla myös osa ekologista kompensaatiota
Koneen Säätiö on rahoittanut hankkeen tutkimuksellista työosuutta. Onnekas sattuma on, että valtatie 25:n varrella juuri niillä alueilla, joissa arvokasta lajistoa kasvaa, sijaitsee paahderinteen lajistolle sopiva sijoituspaikka läheisellä soranottoalueella. Suomen ympäristökeskuksessa kehitelty ajatus ekosysteemihotellista löysi näin yhteistyökumppanin ja pilottikohteen. Ekosysteemihotellin ensimmäiset asukkaat sijoitettiin kahteen kerrokseen. Hanke on syntynyt ja edennyt hyvässä yhteistyössä. Takaisinsiirto onnistuu vain, jos lajiston elinympäristövaatimukset otetaan huomioon rakentamisessa. Ohikiitävän autoilijan silmään mitättömän näköinen tienvarsi on luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä arvokas elinympäristö. Kokeilutoimintaa ja yhteistyötä Ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin 2014 vuoden syksyllä valtatie 25:n läheisyyteen Raaseporissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Eri siirtotapoja ja kohdealueen maaston muotoiluja kokeilemalla on saatu hyödyllistä tietoa siitä, miten paahderinteen lajistoa voi siirtää onnistuneesti. Lisäksi hanketyöryhmä on kutsunut jo suunnitteluvaiheessa muun muassa Raaseporin kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen ja paikallisen luonnonsuojelujärjestön edustajia tutustumaan alueeseen ja keskustelemaan toimintamallista. Hotelli voi olla väliaikainen majoituspaikka, mikäli lajistoa on rakentamisen jälkeen mahdollista siirtää takaisin alkuperäiselle alueelle. Ylemmän kerroksen rinne osoittautui turhan jyrkäksi, sillä osa siirretyistä maapaakuista on myöhemmin valunut alaspäin rinteessä, osa peittynyt hiekalla. Erityisesti kohteena oli pientareilla kasvavia taantuvia kasvilajeja, kuten uhanalainen hietaneilikka ja silmälläpidettävät kissankäpälä ja kangasajuruoho, joilla elää myös lukuisa joukko niitä ravintonaan käyttäviä hyönteisiä. Alueen omistava Rudus Oy oli halukas kehittämään uusia toimintamalleja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen osana LUMO-ohjelmaa. 32 Pitkäaikaista majoitusta tarjolla Käytännössä ekosysteemihotelli on paikka, johon lajistokokonaisuuksia siirretään turvaan, kun esimerkiksi rakennushanke on vaarassa tuhota lajiston alkuperäisen elinalueen. Lajien siirtoihin liittyy aina epäonnistumisen riski. Alueen tienpientareiden lajistoon kuuluu monia paahderinteille tyypillisiä lajeja, joiden luontaiset elinympäristöt harjuilla ovat vähentyneet muun muassa rakentamisen, soranoton sekä metsittymisen seurauksena. vsk. Hotellin ei tarvitse eikä usein edes kannata olla väliaikainen. Siksi on suositeltavaa antaa osan siirrettyjen lajien yksilöistä jäädä pysyvästi asumaan hotelliin. Suomen ympäristökeskus on vastannut suunnittelusta ja lajiston seurannoista, Rudus Oy taas ekosysteemien siirroista ja hotellin alueesta. Kuva: Tuomas Lahti.
Raaseporin pilotti keskittyi muutamiin avainlajeihin ja sielläkin teknisiä haasteita siirroissa tuli vastaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Vaikka puhutaan ekosysteemistä eli alueellisesti rajatun lajiston sekä elinympäristön muodostamasta yhtenäisestä toiminnallisesta kokonaisuudesta, ei käytännössä kovin laajoja ekosysteemejä voi siirtää. 33 Viihtyisä hotellimajoitus tarjolla – mutta vain valikoidulle asiakaskunnalle Ekosysteemihotelli on hyvin valikoiva asiakaskuntansa suhteen: vain sellaisten lajien siirtoja kannattaa toteuttaa, jotka kestävät siirroista aiheutuvan häiriön, toipuvat ja aloittavan uuden kasvun hotellin alueella kohtuullisen nopeasti. Kasvien kannalta olisi tarpeen saada siirrettyä riittävän paksu maakerros, jotta syvälle ulottuvat juuret eivät vahingoitu. Kuvan kasvit on siirretty alueelle syksyllä 2015. Seuraava askel olisi saada lajiston palautus osaksi tulevaa tienrakennushanketta – askel, jonka toteutuminen vielä tässä vaiheessa on epävarma. vsk. Kasvit ovat myös alkaneet lisääntyä ja lähteneet leviämään uudella kasvupaikallaan. Lajiston tarpeiden tunteminen sekä siirtojen huolellinen suunnittelu ja toteutus parantavat onnistumismahdollisuuksia. Kuljetuksessa rikkoutuneiden paakkujen siirrot onnistuivat kuitenkin melko hyvin, sillä syväjuurisista hietaneilikoistakin moni yksilö on selvinnyt. Positiiviset kokemukset Raaseporin pilotista kannustavat perustamaan ekosysteemihotelleja myös muille soveltuville kohValkoinen hietaneilikka (Dianthus arenarius) (kuvassa etualalla) ja violettikukkainen kangasajuruoho (Thymus serpyllum) viihtyvät hyvin ekosysteemihotellissa kahden talven jälkeen. Kuva: Terhi Ryttäri. Hyönteisten kannalta maapaakun eheys olisi kenties vielä tärkeämpää
Vasemmalla: Kissankäpälä (Antennaria dioica) on selviytynyt siirtokesän kuivuudesta ekosysteemihotellilla. vsk. Vain silloin olisi mahdollista varmistaa, että siirrot onnistuvat ja lajisto selviytyy myllerrysten keskellä. Kuva: Juha Pöyry. Ylhäällä: Hietaneilikka (Dianthus arenarius) kukkii komeasti ekosysteemihotellilla. Kuva: Terhi Ryttäri. Kuva: Juha Pöyry. 34 teille – tilanteissa, joissa muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia: Junarataan ei voi tehdä mutkia ja vanhan tien perusparannus voi olla luonnolle ystävällisempää kuin uuden tien linjaus. Kangasajuruohon (Thymus serpyllum) tuoksu houkuttelee pölyttäjähyönteisiä. Onnistumisen edellytys on osaamisen lisäksi myös oikea ajoitus: rajattujen ekosysteemien tai lajistokokonaisuuksien siirrot pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen kuin varsinainen rakentaminen alkaa. Se on yksi niistä hyönteislajeista, jonka odotetaan leviävän ekosysteemihotellin alueelle ravinnon perässä läheiseltä tienpientareelta. Ekosysteemihotelli-hankkeen kotisivu: www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/ Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/ Hankkeet/Ekosysteemihotelli. Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla) käyttää ravinnokseen kangasajuruohoa. Kuva: Minna Pekkonen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49
Alakouluista 40 prosentissa metsään on yli 300 metriä Tarkastelun kohteena olivat alaja yläkoulut pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Tampereen ja Turun seuduilla näitä kauempana metsästä sijaitsevia yläkouluja on huomattavasti enemmän: Tampereen seudun yläkouluista 64 prosenttia ja Turun seudun yläkouluista 58 prosenttia sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Luonto virkistää ja luontokontaktit monipuolistavat elimistön mikrobistoa ja vahvistavat immuunipuolustusta. Siksi olisi tärkeää, että koulujen läheisyydessä olisi metsiä”, sanoo Käyttäytymisen muutos -ryhmän päällikkö Riikka Paloniemi SYKEstä. Pääkaupunkiseudulla 38 prosenttia yläkouluista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla analysoitiin myös maankäyttöä koulun lähistöllä eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä. Kaikilla analysoiduilla alueilla kuitenkin noin 40 prosenttia alakouluista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. SYKE. Näistä kouluista 3 sijaitsee pääkaupunkiseudulla, 2 Tampereen ja 6 Turun seudulla. Eniten metsiä on autovyöhykkeellä. Useimpien koulujen läheltä löytyy joitakin viheralueita. Selvityksen mukaan alakoulut ovatkin useammin metsän läheisyydessä kuin yläkoulut. Alakoululaiset voivat liikkua itsenäisesti vain melko pienellä alueella. ”Kouluissa kannattaa hyödyntää säännöllisesti läheisiä viheralueita. ”Mitä monimuotoisempi luonto viheralueella on, sitä moninaisemmat ovat sen hyödyt. SYKE on aiemmin analysoinut pääkaupunkiseudun päiväkotien etäisyyttä viheralueista. Yläkoulut kauempana metsästä Tampereella ja Turussa Yläkoulujen etäisyydellä metsästä oli suurempia eroja eri kaupunkiseutujen välillä. SYKE on analysoinut Sitran rahoittamassa ”Kestävä hyvinvointi” -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla koulujen lähistöllä vähiten metsää on jalankuluvyöhykkeellä ja toiseksi vähiten joukkoliikennevyöhykkeellä. Selvityksen mukaan Suomen suurimpien kaupunkiseutujen koulujen lähistöllä on yleensä puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka. Jotta viheralue olisi helppo saavuttaa, sinne saisi ympäristöministeriön ohjeen mukaan olla matkaa korkeintaan 300 metriä. Siksi kaupunkien viheralueiden ja kaupunkimetsien merkitys lasten luontoaltistuksessa on kasvanut”, korostaa Riikka Paloniemi. Lapsuuden aikana rakentunut positiivinen luontosuhde edistää ympäristövastuullista käyttäytymistä myös aikuisena. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. vsk. Ainoastaan 11 kaikista analysoiduista ala-kouluista (383 kpl) ei sijaitse metsän eikä puiston läheisyydessä. Kaikista analysoiduista yläkouluista (174 kpl) vain yksi Turun seudun koulu sijaitsee yli kolmensadan metrin päässä myös puistosta. Siksi erityisesti alakoulujen lähellä pitäisi olla viheralueita. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. 35 Metsä lisää hyvinvointia V iimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Yhä useampi lapsi asuu kaupunkiympäristössä
Hiilipörssin ennallistamistoimet voivat tuottaa myös uutta elämäniloa ja elinvoimaa maaseudulle.. Yhtä tärkeää kuin hiilen varastoiminen suohon, on suon ennallistamisen tuomat hyödyt vesien suojeluun ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseen. Hiilipörssi ei vapauta sijoittajaa elämään kuluttavasti, mutta oman elämän hiilijalanjälkeä voi kompensoida haluamallaan euromäärällä: 50 € riittää laskennallisesti 6 aarin ennallistamiseen ja 4000 € viiden hehtaarin. Omistaja sitoutuu suon säilyttämiseen suona. 36 Johtaja Heikki Susiluoma Hiilipörssi, Suomen luonnonsuojeluliitto Hiilipörssi Anna suon sitoa päästösi Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden kompensoida omaa hiilijalanjälkeään osallistumalla soiden ennallistamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Sijoittamalla Hiilipörssiin 50–4000 € osallistuu soiden ennallistamistyöhön. vsk. Suo säilyy omistajallaan, Hiilipörssi vain rahoittaa ennallistamisen
Tuosta valtavasta ojitettujen soiden määrästä on täysin epäonnistunut noin 1 milj. hehtaaria ja toinen miljoona olisi tappiollista ilman valtion voimallista tukea. Ilmasto ja monimuotoisuushyödyn lisäksi soiden ennallistamistyö parantaa vesistöjen tilaa sekä voi tuoda lisää eloa maaseudulle lähiluontomatkailun merkeissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Kesän 2018 alussa avattu sijoituspalvelu Hiilipörssi kerää samalla tietoa ihmisten valmiudesta maksaa oman hiilijalanjäljen kompensaatiosta ja luonnon monimuotoisuuden kasvattamisesta. Metsäteollisuus taas nähtiin olennaisena osana Suomen tiellä kansalliseen hyvinvointiin. Soita ojitettiin metsäteollisuuden ehdoilla Suomalainen suuri isänmaallinen ponnistus metsäteollisuuden hyväksi merkitsi noin 6 miljoonan suohehtaarin ojittamista. 37 H iilipörssin käynnistämiseen tarvittava ”starttiraha” tuli Koneen Säätiön Ekologisten kompensaatioiden tutkimusohjelmasta. Ojituskoneiston jauhaessa 1960–80 -luvuilla valtava määrä suota ojitettiin myös Luonnontilaista Heikinjärven nevaa Salamajärven kansallispuistosta.. vsk. Hiilipörssi antaa samalla mahdollisuuden tarkastella kiistanalaista ekologisen kompensaation käsitettä yksilötasolla. Hanke käynnistyi 1.1.2018. Tavoitteena oli puun tuoton lisääminen erityisesti metsäteollisuuden tarpeisiin
Tällä tavalla halutaan Uutta tuoretta ojitusta Kotkannevalla Keski-Pohjanmaalla.. Lähtökohtana turpeen hajoaminen hiileksi Nyt näitä hiiltä luovuttavia ja vesistöjä likaavia hukkainvestointeja on lähdetty paikkaamaan soita ennallistamalla. vsk. Hiilipörssiä rakennettaessa laskennalliseen suohehtaarin hiilen sitomiseen lisättiin eräänlainen varmuusväli ja päädyttiin siihen, että yhden hehtaarin ennallistamisella sijoittaja voi arvioida kompensoivansa vuosittain vähintään 880 kg hiilen varaston estettynä turpeen lahoamisena ja uutena kasvavana turpeena. 38 vastoin suosituksia eli mentiin sellaisillekin karuille soille, joista ei ollut odotettavissa mitään tuottoa. Laskennallinen hiilivuoto hehtaarilta ojitetulla suolla on Väli-Suomessa keskimäärin 1500 kg/vuosi ja uuden turpeen kasvu mukaan luettuna ennallistamisen vaikutus on keskimäärin 1760 kg/ha vuodessa. Hiilipörssi pyrkii vauhdittamaan ennallistamisprosessia antamalla yksityisille kansalaisille ja jatkossa myös yrityksille mahdollisuuden osallistua ennallistamisen rahoitukseen ja tietyissä kohteissa myös itse ennallistamistyöhön. Hiilipörssin koko ajatuksen lähtöidea on, että ennallistamalla suota vain 5 hehtaaria, keskimääräinen suomalainen voisi kompensoida hyvissä olosuhteissa koko elämänsä hiilijalanjäljen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Suomalaisen keskimääräinen hiilijälki on 4300 kg/ha/vuosi
Ympäristötaide hiilijalanjäljillä Osa sijoituksista, eli 15 % käytetään paikalliseen luonnonsuojelutyöhön ja ympäristötaiteeseen. Hiilipörssin ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Joutenneva-Tummunneva Lestijärven valuma-alueella Lehtosenjoen latvoilla. Sijoittaja saa hiilivuodon pysäyttämisen ilon lisäksi dokumentin eli numeroidun osakekirjan sijoituksesta ja parhaimmillaan pääsee osalliseksi suolle tai suosta syntyvään ympäristötaiteelliseen kokonaisuuteen. 39 ottaa huomioon se, että erilaisten suokohteiden vaihdellessakin, voimme varmuudella sanoa, mikä on sijoituksen vaikutus keskimäärin suomalaisella suolla. Mahdollista on myös, että avoimella haulla etsitään innovatiivisia toteutuksia, joita hyödynnetään kompensaatioidean levittämisessä. Sijoitetulla summalla hoidetaan ennallistaminen sekä kerätään rahoitusta Hiilipörssi ylläpitoon, markkinointiin, paikalliseen luonnonsuojelutyöhön ja laajempaan ilmastotyöhön. Ennallistetulle suolle palaavat useat harvinaistuneet ja uhanalaistuneet kasvit ja eläimet kuten lakka ja riekko. Ennallistettu suo toimii vesien suodattimena ja virtauksen tasaajana. Joku lopettaa lentämisen, toinen myy autonsa ja ryhtyy pyöräilemään ja kolmas siirtyy lihasta kasviproteiiniin. Ympäristötaide voi olla hyvin monimuotoista aina esittävästä konkreettisesta monumentista videoteoksiin ja performanssiin suolla tai suopaikkakunnalla. Lestijärven Joutenneva-Tummunneva Hiilivuodon tukkiminen metsänkasvatuksessa epäonnistuneilta soilta on ehdottomasti nopein yksittäinen toimenpide ilmastomuutoksen torjunnassa. vsk. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että Hiilipörssiin sijoittaja saisi itse valita haluamansa suoalueen tarjolla olevista. Suo on yhteistä kansallista omaisuutta ja Metsähallituksen hallinnassa. Taitelijat tutkivat hiilijäljen kompensaatiota ympäristötaideteoksin ja yhteisöllisin taideleirein. Samalla edistät vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden palauttamista ojitetuilla soilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Näiden suhde ratkaistaan suokohtaisesti ja ne voivat hyvin linkittyä keskenään. Siinä toiminnan kohteena on 132 ha ojikkoa ja palautuva kokonaisuus noin 200 ha. Sijoittamalla Hiilipörssiin autat pysäyttämään hiilivuodon ojitetulta suolta. Kompensointikohteen kaukaisuus ja metsän pysyvyyden epävarmuus vaikuttavat siihen, että soiden ennallistaminen kotimaassa tuntuu monesta hyvin konkreettiselta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Selkeä, konkreettinen, turvallinen ja kotimainen Miten Hiilipörssi toimii hiilijalanjälkeä kompensoivan sijoittajan näkökulmasta. Perusperiaatteena Hiilipörssissä on, että erityisesti metsän kasvatuksen tavoitteissa epäonnistuneet ojitukset palautetaan suoksi. Taide on olennainen työkalu, jolla ennallistamisesta kerrotaan – se on osa koko toiminnan tunnetuksi tekemistä eli markkinointia. Ihmisten ahdistuneisuuteen massiiviselta vaikuttavan ilmastomuutoksen edessä on reagoitu monella tapaa. Erilaiset kehittyvien maiden metsänistutusprojektit ovat olleet suosittuja esimerkiksi lentomatkoja kompensoitaessa. Paikallisten huoli Lestijärven tilasta innoitti heidät toivottamaan Hiilipörssin ensimmäisen ”konttorin” tervetul. Ensimmäinen suo on Metsähallituksen hallinnassa oleva meidän kaikkien yhteinen Joutenneva-Tummunneva Lestijärvellä. Usea haluaa myös kompensoida jälkeään, lensi tai ei. Palautettavaksi otetaan vastaan suokokonaisuuksia kaikilta halukkailta, mutta erityisesti yksityisiltä maanomistajilta
Soiden ennallistaminen kotimaassa näyttäytyy konkreettisena ja selkeänä vaihtoehtona esimerkiksi kolmansissa maissa tapahtuvalle puiden istuttamiselle. Siellä viihtyy lakka ja riekko ynnä muita ojituksen myötä vähenneitä suon iloja. Lestijärvi) luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. Suomi nousuun suolla Hiilipörssi on uudenlaisen ajattelun koelaboratorio. Rakennamme siltaa maaseudun maanomistajan ja kaupunkilaisen luonnonystävän välille. Hiilipörssin alku lupaava Hiilipörssi avattiin kesän 2018 alussa, ja syyskuun puoliväliin mennessä sijoituksia oli käynyt merkitsemässä 250 ihmistä ja kertyneitä sijoituksia on yli 110 000 €. Taloudellisen kasvun sijasta lähivuosikymmenet tullaan kasvattamaan ihmisen hengissä säilymisen biologista pääomaa. Miten hiilipörssi toimii suon omistajan näkökulmasta Aikoinaan metsätulojen toivossa ojitettu suo saa ennallistuksessa uuden elämän – se palaa suoksi. Lestijärvellä ennallistusta odottaa myös Vapon omistuksessa oleva Teerineva, joka on aikoinaan ojitettu, mutta ei ole saanut turpeennostolupaa. Lakka palaa kasvamaan ennallistetulle suolle.. Suon ennallistaminen ja siihen liittyvä taiteellinen toiminta voivat tehdä suosta kaikkien osapuolien niin halutessa myös matkailukohteen. Hiilipörssillä ei ole ilman omistajan lupaa muuhun kuin ennallistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. vsk. 40 leeksi paikkakunnalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Luonnolle annetaan enemmän kuin otetaan. Hanke sisältää ennallistamista, biologista perustutkimusta, kansalaisten osallistamista, toimintatutkimusta, ympäristötaidetta ja matkailun kehittämistä. Omistaja sitoutuu siihen, että suo säilyy suona, eli sieltä ei nosteta mitään maa-ainesta, eikä sen vesitalouteen puututa ojittamalla. Tähtäämme jokaisessa ennallistuskohteessa maantieteellisen alueen (esim. Suon omistaja antaa kartalle rajatun suoalueen ennallistamisen Hiilipörssin tehtäväksi. Aktiivinen paikallinen toimija (esim. Lestijokiseudun Ympäristö ry) auttaa ennallistamistyön ja sen positiivisten vaikutusten toteuttamisessa. Yritykset kiinnostuneita Jo Hiilipörssin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on käynyt selväksi, että myös yritysmaailma on kiinnostunut kompensaation mahdollisuudesta soita ennallistamalla. Hiilipörssi mahdollistaa myös suon omistajan oma-aloitteisen suon ennallistamisen
vsk. • Natura 2000-alueen toteuttamisen, alueen luontotyyppien ja lajien suojelemisen, monimuotoisuuden ylläpitämisen sekä arvokkaan ekologisen yhteydensäilyttämisen. Sibeliuksen Metsän -luonnonsuojelualueen perustamisella vahvistetaan Hämeenlinnan asemaa Sibelius-kaupunkina suojelemalla valtakunnallisesti arvokas maisema ja luonnonympäristö, jossa Sibeliuksen Finlandiankin on saanut inspiraationsa. 42 H ämeenlinnan uuden suojelualueen perustaminen käynnistettiin osana Luontolahjani satavuotiaalle -hanketta vuoden 2017 alussa. Tämä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kouluvuosien luontoretkien kohde tunnetaan jatkossa nimellä Sibeliuksen Metsä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus teki asiassa periaatepäätöksen 18.4.2017 ja päätöksen rauhoituksen hakemuksesta 18.12.2017. Suomi 100 -vuoden kunniaksi Hämeenlinnan kaupunginhallitus haki rauhoitusta 18.12.2017, ja Hämeen ELY-keskus teki asiassa rauhoituspäätöksen 24.8.2018. Jo entuudestaan Natura 2000 -verkoston ja osin kansallisen kaupunkipuiston alueelle kuuluva suojelualue on kooltaan 97 ha. Kuvat: Heli Jutila. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki Sibeliuksen Metsä Hämeenlinnan uusi luonnonsuojelualue Aulangonjärven itäpuolelle eli Aulangon näkötornista näkyvän kansallismaiseman alueelle on perustettu Hämeenlinnan kaupungin uusin luonnonsuojelualue. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Tavoitteet Sibeliuksen Metsän suojelualueen perustamistavoitteiksi on esitetty kirjattavan rauhoitusmääräyksiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti: • Kulttuurihistoriallisten aineettomien kansallismaiseman arvojen ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilyttämisen sekä ulkoilun mahdollistamisen
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Harvinaisimpia sammalia ovat runkokarve ja turrisammal. Sibelius ja luonto Kouluvuosinaan Jean Sibeliuksella (8.12.1865–20.9.1957) oli tapana vaeltaa viulu mukanaan metsään improvisoimaan. Sibeliuksen kuva mahdollistaa virtuaalisen sisällön.. Nisäkkäistä mainittakoon direktiivilajeina suojellut liito-orava ja lepakot. Hän keräsi tulitikkuaskiin palan sammalta, jotta saisi haistaa metsän tuoksua ollessaan kaukana sieltä. Alueen monipuoliseen linnustoon kuuluvat mm. vsk. Alueen metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista boreaalisiin tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. Jaloa lehtipuustoa edustavat mm. Lehtopensaisiin kuuluvat näsiä, lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja ja tuomi. Edustavaa kenttäkerroksen lehtolajistoa ovat lehtoimikkä, lehtopähkämö, lehto-orvokki, lehtoleinikki, jänönsalaatti, kevätlinnunherne ja mustakonnanmarja. Uudelle suojelualueelle sijoittuu ikääntyneitä boreaalisia luonnonmetsiä, joissa on sekametsärakenne ja paikoin jonkin verran pystyja maalahopuustoa. Alueelta löytyy myös noroja, reheviä korpia, lähteisyyttä, rantaluhtaa ja rantametsiä. Alue kuuluu maakuntatasoisiin metsäluonnon ydinalueisiin. Nuori Sibelius tunsi jo ennen näkötornin rakentamista tämän runebergiläistopeliaanisen näköalapaikan, jolta Luontopolkutaulu. Alueelta tavattavia direktiiviluontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot ja pikkujoet ja purot. Kasvillisuus vaihtelee rehevistä hiirenporraslehdoista ja sinivuokko-käenkaalilehdoista kallioiden karuihin sianpuolukka-lampaannatamäkitervakko-kuvioihin. Kun järven länsipuolella suojelualueen luonteeseen kuuluu puistometsäisyys, järven itäpuolta luonnehtii luonnonmetsäisyys. 43 Perustelut Suojeltavaksi suunniteltu alue täydentää luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta Aulangon kokonaisuutta sijoittuen Aulangonjärven itäpuolelle. Käärmeja Levonkallioiden arvokas silikaattikallioalue tarjoaa hienoja maisemanäkymiä, jyrkänteitä, avokalliota, paahdeja paisterinnekasvillisuutta ja harvinaista lajistoa. Sibelius kulki metsässä ja kuunteli luontoa. sääksi, viiruja lehtopöllö, pikkutikka ja idänuunilintu. Sieniharvinaisuuksiin kuuluu silmälläpidettävä sysikieli. pähkinäpensas, metsälehmus ja vaahtera
Kesäpäivän huolettomuutta henkii puolestaan ”Syreeni”. Päiväkirjamerkinnöstä ilmenevät lintujen saapumisajat. 44 avautuivat metsäiset näkymät suunnitellun suojelualueen suunnassa. Sibeliuksen sävellyksiin sisältyy puusarja, johon kuuluvat mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Siellä hän oli pitänyt laavua ystävänsä kanssa. ”Kun pihlaja kukkii”, ”Kuusi”, ”Yksinäinen honka”, ”Haapa” ja ”Koivu”. Tämän uhanalaisen kovakuoriaisen toukka syö kuollutta tammen puuainesta. Hän myös yhdisteli osia sävellyksistään, kuten Kuusesta ja Syreenistä uudeksi kokonaisuudeksi. 1880 Hämeenlinnan lyseon kokoelmiin kaksi kyykäärmeen poikasta, jotka olivat peräisin Käärmekalliolta. Hänen kerrotaan itsensä todenneen, että sai inspiraationsa Finlandia-hymniin juuri Aulangonvuorelta maisemaa ihaillessaan. Nuori Jean Sibelius oli tuonut ystävänsä Ernesti Uotilan kanssa v. Laulujoutsenten törähdykset ovat kuultavissa Finlandiassa. Hämeenlinnan normaalilyseon toimintakertomuksen mukaan Sibelius oli tuonut kokoelmiin myös tamminkaisen eli tammihärän (Lucanus cervus), Euroopan suurimman kovakuoriaisen, jota ei nykyisellään enää esiinny Suomessa. Kallioiden kupeessa kyykäärmeillä on mainiot talvehtimisja elinalueet. Sibelius ohjeisti soittamaan lintujen mukaan: tämä kohta tulee soittaa kuten lehtokerttu, ei kuten satakieli. Sibelius muunteli kappaleitaan ja palasi samojen teemojen ääreen useampaan kertaan elämässään. vsk. SibeLevonkallion maisemia.. Sibeliuksen mielilintuja olivat kurki, laulujoutsen ja villihanhet, joita hän odotti Ainonsa kanssa Ainolassa joka kevät. Hän totesi, ettei mikään taiteessa ole niin kaunista kuin linnut ja niiden laulu
45 lius oli oppinut luonnossa kulkiessa huomaamaan, että linnut olivat jo luoneet lähes kaiken musiikin, kunhan vain ihminen niistä kauniisti yhdisti kappaleita. Perustamisprosessi Sibeliuksen Metsän perustaminen oli melko pitkä prosessi. Alueen maaomistajia, harrastajia ja toimijoita kuultiin prosessin aikana. Syksyistä Aulangonjärveä ja näkötorni. Hoitoja käyttösuunnitelman laatiminen oli suuri työpanostus. Virallisten kutsuvierasavajaisten lisäksi järjestettiin koko kansan avajaistilaisuus Aulangon ulkoilumajalle. Sibeliuksen kiinnostus ulottui myös kasveihin. vsk. Erilaisten reittien pohtiminen oli osa tätä. Yleisötilaisuudessa oli tarjolla luontotietoa, musiikkia ja toimintaa. Sibeliuksen metsä.. Vuoden 2018 puolella panostus siirtyi avajaisten ja luonto-opastusaineistojen valmisteluun. Kaupunginhallituksen tekemän periaatepäätöksen jälkeen selvitettiin kohteen luontoarvoja. Hänellä on sävellyksiä niin mielikasvistaan vanamosta kuin sinija valkovuokosta sekä kelloista ja kurjenmiekasta. Tilaisuus huipentui Jannen luontoiltaan, jonka teemana oli alueen luonto ja Jean Sibeliuksen luontosuhteen näkyminen hänen musiikissaan (kuunneltavissa netissä (www.youtube.com hakusanoilla ”paneelikeskustelu Sibeliuksen metsä”). Sibeliuksen Metsän avaisi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Rauhoitusanomuksessa oli pääosa alueen suojelun kannalta keskeisestä aineistosta, mutta reittien osalta pohdittiin vielä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Ohjausryhmä katsoi jo talvella, että rauhoituspäätöksen tekeminen kytketään samaan päivään avajaisten kanssa eli 24.8.2018
Aulangonjärven retkeilypolku, ratsastusreitit ja ladut). Alueelle viitoitus on hoidettu Aulangon Heikkilän tien kautta. Löydät tietoja Sibeliuksen Metsästä Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilta osoitteesta www.hameenlinna.fi/sibmetsa. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi yleisopastetta karttoineen ja kolme samanlaista löytyy myös muualta Aulangon alueelta. 03 621 3761. Ja mikä tärkeintä merkittävä luontokokonaisuus on saatu suojelun piiriin. luontoja kulttuuripolun esite, video luontoiltapaneelista ja kartta alueesta. Seuraavassa on poimittu keskeisiä rauhoitusmääräyksiä. Alueen luonto on rikas ja Sibeliuksen tarinan kytkeminen luonnonsuojelualueeseen tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen markkinointiin. Metsään voi saapua kesäaikaan myös soutuveneellä, sillä Hämeenlinnan kaupunki on sijoittanut neljä kaikkien käytössä olevaa soutuvenettä Aulangon ulkoilumajalle. Nykyistä hoitoja käyttösuunnitelmaa on täydennetty huomioimaan paremmin luonnonsuojelualueen hoidon tavoitteet. Lisätietoja antaa ympäristöasiantuntija Heli Jutila, p. Lopuksi Sibeliuksen Metsän perustaminen on hieno mahdollisuus Hämeenlinnalle. 46 Palveluvarustus Sibeliuksen Metsään toteutettiin ennen avajaisia luontoja kulttuuripolku, joka kulkee Aulangonjärven ympäri kiertävää retkeilypolkua. Alueella on kielletty mm.: metsän hakkuu ja lahopuun poisto ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen kasvien sekä sienien ottaminen tai vahingoittaminen tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen liikkuminen moottoriajoneuvolla eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen Sallittua taas ovat hoitoja käyttösuunnitelman mukaiset hoitotoimet liikkuminen jalan ja hiihtäen sekä erikseen osoitetuilla reiteillä ratsain marjojen ja ruokasienien poiminta vieraslajien poistaminen tulenteko kaupungin ylläpitämällä tulentekopaikalla ja yrittäjän ylläpitämällä Levonhaan tulentekopaikalla. Noro Levonkorven länsipuolella.. Sinne on linkitetty mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Syyskuussa 2018 rakentui portaikko Levonkalliolta sen juurella olevan nuotiopaikan luo. Alueen taulut kertovat suomen ja englannin kielellä alueen luonnosta ja Sibeliuksen luontosuhteesta. vsk. Rauhoitusmääräykset Sibeliuksen Metsän perustamisen lähtökohtana on, että se ei rajoita merkittävästi nykyistä virkistyskäyttöä (mm
Polun suunnittelusta vastasivat Espoon seurakunnat ja se on toteutettu yhteistyössä Suomen luontokeskus Haltian ja Metsähallituksen kanssa. Vanhaan pyhiinvaellusperinteeseen liitymme myös vaelluksen tunnuksen kautta. Simpukka-kyltein merkittyä polkua kuljetaan niin Euroopan vanhoilla pyhiinvaellusreiteillä kuin nyt Nuuksiossa”, Panu Pihkala kertoo.. Pysähdyspaikoilla on tarjolla mietiskelytehtäviä, jotka johdattavat kulkijan juuri Nuuksion luonnon piirteisiin. ”Nuuksion reitti on osa tätä heräämistä. elokuuta luontopyhiinvaelluspolku. Maastonmuodot ja historia yhdistyvät tämän hetken teemoihin kuten luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja ympäristöarvoihin liittyviin tunteisiin. Seurakuntien tuottama polku on kristillinen, mutta suuri osa materiaalista voi palvella myös muun maailmankatsomuksen omaavia ihmisiä. Lisätietoja Terveysvalvonnan päällikkö Jouni Korhonen, jouni.korhonen@siunsote.fi, 013 330 8215 Hae osoitteessa www.siunsote.fi/ tyopaikat Pohjois-Karjalassa on hyvä elää ja tehdä työtä! Siun sote kuntayhtymässä on haettavana 14.11.2018 mennessä: Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Nuuksioon avattiin luontopyhiinvaelluspolku N uuksion kansallispuistoon avattiin Suomen luonnon päivänä 25. Viriketekstit luetaan oman älypuhelimen kautta tai Haltiasta lainattavasta vihkosesta. 47 TERVEYSTARKASTAJAN VIRKA Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn isossa valvontayksikössä, tiimin ja työyhteisön tukemana. Polun tekstit kirjoittaneen tutkijatohtori, pastori Panu Pihkalan mukaan pyhiinvaeltaminen on nyt suosittua ja vanhoja pyhiinvaellusreittejä on elpynyt eri puolella maailmaa, myös Suomessa. Virka sijoittuu Joensuun päätoimipaikkaan ja terveydensuojelulain mukaiset virkatehtävät ovat pääasiassa Kontiolahden kunnan alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Haltian pihasta lähtevän reilun kahden kilometrin reitin varrella on seitsemän pysähdyspaikkaa, jotka tarjoavat hengellisiä harjoituksia ja tietoa ympäröivästä luonnosta. vsk
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 48
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 49
Vaihtolämpöisyys ja verenkiertojärjestelmä Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, mikä tarkoittaa sitä, että niiden ruumiinlämpötila on sama kuin veden lämpötila. 50 V iime kesänä saimme lukea lehdistä huolestuttavia uutisia ympäri Suomea tapahtuneista kalakuolemista. Nämä kuolemat ajoittuivat samoihin aikoihin, kun kärvistelimme 30-asteen helleaallossa. Onko meillä lohikaloja tulevaisuudessa. Kalan ruumiinlämpötila siis nousee ja laskee veden lämpötilan mukaan. Miksi kaloja kuoli massoittain. Tässä artikkelissa valaistaan miten lämpötila vaikuttaa kalojen sydämen toimintaan ja siten selviytymiseen ympäristön vääjäämättömästi lämmetessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Veden lämpötilan nousu pelkästään kahdella asteella tarkoittaa sitä, että kalan energianja hapentarve kasvaa noin 15–25 %. Löytyykö kuolleita kaloja yhä enenevissä määrin tulevaisuudessa?. vsk. Kaloilla sydämen pumpEläinfysiologian erikoistutkija, dosentti Katja Anttila Turun yliopisto, Biologian laitos Ympäristön lämpötilanmuutosten vaikutukset lohikaloihin Eräs syy viime kesän kalakuolemien takana on todennäköisesti kalojen heikko sydämen toiminta korkeissa lämpötiloissa. Kalakuolemat eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkästään Suomeen vaan samanlaisia kalojen massakuolemia raportoitiin ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. Samoin erilaiset fysiologiset toiminnot, esimerkiksi hapenkulutus, nopeutuvat lämpötilan noustessa
Kuitenkin kun lämpötila nousee yli kalan optimilämpötilan, hapenkuljetuskapasiteetti eli sydämen pumppausnopeus ei pysy enää hapenkulutuksen kasvun mukana. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. rytmihäiriöitä, jotka lopulta johtavat kalojen kuolemaan. Suomalaisista kaloista yksi herkimmistä korkeille lämpötiloille on nieriä. Kalan sydän poikkeaa anatomialtaan nisäkkäiden vastaavasta siten, että kaloilla ei ole ollenkaan sepelvaltimoita tai niitä on vain sydämen pintakerroksessa. Nisäkkäillä sepelvaltimot kuljettavat sydämeen hapekasta verta turvaten sen hapensaannin ja toiminnan niin levossa kuin rasituksessa. Tutkimustemme mukaan juuri sydämen toimintahäiriöt rajoittavat kuljetetun hapen määrää ei niinkään hapensaanti kidusten kautta vedestä, eli kala voi saada rytmihäiriöitä, vaikka veden happipitoisuus olisi korkea. Sydämen pumppauskyvyllä on kuitenkin yläraja. Tämä ei kuitenkaan ole täysin mutkaton vaihtoehto. Jäämeren ja Antarktiksen kalat elävät hyvin tasaisessa noin neljän asteen lämpötilassa, joten niille lämpötilan nouseminen vain parilla asteella 6–8 asteeseen koituu kuolemaksi. Laskimoveren happipitoisuuden lasku korkeissa lämpötiloissa tarkoittaa siis sitä, että kalan sydän ei saa tarpeeksi happea toimiakseen, mistä on seurauksena mm. Samoin kaikki muut lohikalat sekä made ovat herkkiä korkeille lämpötiloille, kun taas ruutana ja monet särkikalat eivät ole pienestä lämpötilan noususta millänsäkään ehkä jopa hyötyvät lämpötilan noususta. Usein veden happipitoisuus on syvänteissä alhainen, mikä luo omat rajoitteensa kalojen Lohen EKG-signaali, jossa näkyy rytmihäiriöitä korkeassa lämpötilassa. Sydän on myös kalan verenkiertojärjestelmässä viimeinen elin, johon laskimoveri tulee ennen kuin se menee kiduksiin hapettumaan. Nieriöitä alkaa kuolemaan veden lämpötilan noustessa yli viidentoista asteen. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä professori Matti Vornasen johdolla on näyttänyt, että valkuaisaineiden, jotka osallistuvat sykkeen aikaansaantiin, toiminta alkaa häiriintymään, kun lämpötila kasvaa. Yksinkertaisin ja nopein vaihtoehto on paeta pinnan kuumuutta syvänteisiin, joissa veden lämpötila on alhaisempi. Kuva: Katja Anttila.. Tästä seuraa laskimoveren happipitoisuuden lasku korkeissa lämpötiloissa. Eli lämpötilan noustessa kalan hapenkulutus kasvaa ja samoin kalojen sydämen syke kasvaa turvaten kudosten hapensaannin. 51 paus toimittaa muille kudoksille niiden tarvitseman hapen. Nämä toimintahäiriöt lisääntyvät edelleen, kun veren kaliumpitoisuus nousee esimerkiksi uinnin seurauksena. Kaikki kalat eivät kuitenkaan saa sydämen toimintahäiriöitä samoissa lämpötiloissa. Vaihtoehdot Luonnossa kaloilla on kolme eri vaihtoehtoa, miten reagoida lämpötilamuutoksiin. Mikä sitten rajoittaa sydämen sykkeen kasvua lämpimässä vedessä ennen kuin kala ajautuu sisäiseen hapenpuutteeseen ja rytmihäiriöihin. vsk. Kalan sydämen toiminnalle tämä on erityisen haitallista. Kaloilla sydän saa hapen toimintaansa suurimmaksi osaksi diffuusiolla laskimoverestä. Aktiopotentiaali ei leviä korkeassa lämpötilassa kalan eteisestä kammioon, jolloin kammio ei supistu ollenkaan ja lyönti jää välistä
Näillä kalalajeilla sydämen pinta saa hapekasta verta sepelsuonten välityksellä ja lämpötilan kohotessa maltillisesti, esimerkiksi kesän alkaessa, sepelsuonten määrä kasvaa ja samoin alue, jolla suonitusta on. Eli toiminnan lisäksi myös sydämen hapensaantimahdollisuudet kasvavat, jos ympäristön lämpötila nousee maltillisesti. Sopeutumat eri ympäristönlämpötiloihin ovatkin johtaneet suuriin eroihin lämpötilansietokyvyssä eri kalalajien välillä ja jopa saman lajin sisällä riippuen yksilöiden maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi lohi saavuttaa sukukypsyyden 4–6 vuoden iässä, ja tässä ajassa lohi on voinut kohdata jo monta lämpöaaltoa. ”Heikot sortuu elontiellä” – sanalaskunkin mukaan – ja näin voi tapahtua myös kalojen keskuudessa lämpötilan noustessa. Tämä edelleen parantaa sydämen toimintaa korkeissa lämpötiloissa. Kalat pystyvät muuttamaan elintoimintojaan ja jopa anatomiaansa, jos ympäristömuutokset eivät ole liian äkkinäisiä ja radikaaleja. ”Kalasta ja vapauta” (Catch and release) pyydystäminen voi olla myös erittäin haitallista kalakannoille, jos kalastaminen tapahtuu korkeissa lämpötiloissa. Aina syvänteitä ei ole kuitenkaan tarjolla ja vuodenaikojen muuttuessa kalat kohtaavat joka tapauksessa erilaisia lämpötiloja. Sydämen toimintaa ei kuitenkaan voi parantaa näin loputtomiin ja jokaisella kalalla on oma yksilöllinen maksilämpötilansa. Sopeutuminen on kuitenkin hyvin hidas prosessi. Tutkimuksemme professori Mikko Nikinmaan kanssa lohilla ja nieriöillä ovat näyttäneet, että myös sydämen anatomia voi muuttua ympäristön lämpötilan kohotessa. Viime vuonna saamamme tulokset osoittivat myös, että kutuvaelluksen aloittavat lohikalat ovat erittäin herkkiä ilmastonmuutokselle ja vain parin asteen nousu joen lämpötilassa johti rytmihäiriöihin. Toisaalta syvänteissä ei välttämättä ole kaikille kaloille sopivaa ruokaa tarjolla. Esimerkiksi valkuaisaineet, jotka vastaavat sydämen toiminnasta, voivat muuttua korkeita lämpötiloja paremmin kestäviksi, ja täten kalan sydänkin toimii pidempään lämpötilan kohotessa. vsk. Kuten Taimen kosken kuohuissa matkalla lisääntymään.. Kolmas vaihtoehto onkin lajitasolla tapahtuva sopeutuminen korkeampiin lämpötiloihin. 52 sietokyvyille (toiset lajit sietävät vähähappisia vesiä paremmin kuin toiset). Monet kalat tekevätkin päivittäin vaelluksia pinnan ja pohjan välillä, eli käyvät syömässä pinnalla ja painuvat takaisin pohjaan sulattelemaan ruokaa viileämmässä lämpötilassa, jolloin myös energiaa säästyy. Vastaavasti suonet vähenevät syksyisin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49
Merellä tapahtuvassa kalankasvatuksessa kaloilla ei ole mahdollisuutta paeta kohonneita lämpötiloja, joten niiden ainoa vaihtoehto on sopeutua korkeisiin lämpötiloihin. vsk. Tutkimusryhmäni tarkoituksena onkin selvittää Koneen Säätiön rahoituksen turvin, pystymmekö kasvattamaan kasvatettujen kalojen sydämen toimintakykyä ja kykyä sietää korkeita lämpötiloja uinti-treenaamalla kaloja. Lisäksi lämmönsietokyvyn periytyminen ei ole täysin suora prosessi vaan asiaan vaikuttaa myös ympäristötekijät. Nähtäväksi jääkin kerkeääkö luonnonvalinta pelastaa kalakannat vai hupenevatko ne olemattomiin lämpöaaltojen myötä ennen sitä. Kalankasvatus Vesien lämpeneminen uhkaa myös kalojen kasvatusta. Jos sydän on kovilla myös korkean lämpötilan takia, on sydänkohtaus kalalla lähellä. Lohien kasvatuksen verkkokasseja Norjassa. Kuva: Katja Anttila.. Uintiharjoitusohjelman täytyy kuitenkin olla optimaalinen – samoin kuin ihmisillä ylitreenaus johtaa stressiin ja jopa kunnon heikkenemiseen, kun taas liian vähäinen harjoittelu ei saa aikaan toivottuja vasteita. Tämä tapahtuu yksikertaisesti nostamalla veden virtausnopeutta kasvatusaltaissa, jolloin kalat uivat nopeammin. 53 aikaisemmin oli puhetta, uinti (tapahtui se sitten kalastuksen yhteydessä tai lohen pyristellessä koskea ylävirtaan kutupaikoille) nostaa veren kalium-pitoisuutta, mikä häiritsee valkuaisaineiden toimintaa sydänlihaksessa. Kasvatettujen kalojen sydämen toimintakyky on kuitenkin heikompi kuin villien lajikumppaniensa ja sydäntä ympäröi usein rasvakerros, ja koko sydämen rakenne voi olla erilainen. Tämä on erityisen hälyttävää, sillä kalankasvatuksen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi karjankasvatuksen, ja kalankasvatus tuleekin olemaan yksi ekologisimmista vaihtoehdoista proteiininlähteiksi kasvavalle ihmiskunnalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Luonnonvalinnan kannalta ajateltuna lohikannan pieneminen lämpöaaltojen myötä voi myös hidastaa korkeampia lämpötiloja sietävän yhteisön kehittymistä. Tavoitteenamme onkin löytää optimaalinen harjoitusohjelma lohikaloille, jota voidaan suoraan hyödyntää kalankasvatuksessa tulevaisuudessa. Korkeassa lämpötilassa tapahtuva ”kalasta ja vapauta” pyydystäminen johtaakin usein kalan kuolemaan
vsk. 54 Luonnonvaraisten eläinten hoitaja Marija Wallden Meidän kaikkien omat, luonnonvaraiset eläimet Ympärillämme on valtavasti elämää ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Entä jos tarvitaan apua?. Toisinaan olemme jopa ymmällämme luonnossa tapahtuvasta ihmeellisestä elämästä. Saamme nauttia siitä luonnossa, ja toisinaan emme kaikkea edes huomaa
Avun tarpeessa voi tietysti olla mikä tahansa eläin, jopa ensin vaikeasti tunnistettava laji. Kotija tuotantoeläimille on tarjota eri tilanteissa erilaista apua, esimerkiksi löytöeläintalot ja kunnallinen velvoite. Jonkin verran voi arvailla, mitä eläimiä saattaisi olla avun tarpeessa. vsk. Lajikirjo on antoisaa, mutta eläimen hoidossa haastavaa. Auttaminen on pitkälti vapaaehtoisten varassa. Avun tarpeessa olevia eläimiä löytyy toki myös maaseudulta ja maastoista, esimerkiksi kolareissa tai huonoissa sääolosuhteissa loukkaantuneita yksilöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Avun tarve on kuitenkin lisääntyvä. Ne ovat kuntoutettavia, ehkä vielä kasvavia, mutta aina pyrkimyksenä on palauttaminen takaisin luontoon. Apua tarvitsevat ja hoitooni tulevat eläimet ovat yleensä loukkaantuneita, nälkiintyneitä tai orpoja. Pienille kasvaville on taas toisenlaiset vaateet. On tiedettävä jokaisen tarpeet lajina ja yksilönä. Toipumiskykyisille eläimille olisi tarjottava mahdollisuus. Kaikilla tapauksilla voi olla täysin erilaiset avuntarpeet. Kaikilla luonnonvaraisillakin eläimillä on laillinen oikeus saada apua. Joskus ei tarvitse auttaa mitenkään, vaan riittää, kun rauhoittelee ja kiittää eläinten hyvinvoinnista välittävää soittajaa välittämisestä. Auttaminen on monenlaista toimintaa, ja kirjoitankin seuraavassa vain omasta kokemuksestani sekä omia tuntojani. 55 Luonto hoitaa vai hoitaako – entä jos me ihmiset aiheutamme avun tarvetta. Mitä luonnonvaraisten auttaminen sitten on. Lajinomaisuus huomioitava Kun puhelin soi, syke nousee. Suurin niistä on tarjota mahdollisuus oppia ja harjoitella tulevaa elämää varten, ja valmistaa eläin lajinomaiseen, vapaaseen ja villiin elämään. Luonnonvaraisten eläinten aiemmin ollutta auttamismahdollisuutta on entisestään huononnettu. Nykyisin laki on määrittänyt velvollisuuden auttaa luonnonvaraisiakin eläimiä, mutta siihen ei juurikaan tule apua yhteiskunnalta. Elementeistä koottavia tarhoja ja häkkejä voi sijoittaa tarpeen mukaan eri paikkoihin,. Aikuiselle loukkaantuneelle eläimelle on vammautumisen tai nälkiintymisen lisäksi suuri vaara stressaantua kohtalokkaasti. Tilanteeni on sikäli hyvä, että kotonamme on hoitoaluetta monenlaiseen toimintaan, ja ympäristöstä löytyy monenlaista tarpeellista materiaalia. Se voi olla pieni, täysin höyhenetön, jostain pudonnut yksittäinen linnunpoikanen. Onhan siinä hieman haastetta. Monet lajit yrittävät sopeutua urbaaniin yhteiskuntaan, eikä se aina suju ongelmitta – kumminkaan puolin. Saalistajaa ja saalista ei voi laittaa vierekkäisiin tarhoihin tai häkkeihin. Poikaskautena kaupungeista ja taajamista tulevat soitot koskevat yleisimmin oravan, rusakon, lokin tai siilin pieniä jälkeläisiä. Vaikka eutanasia on joskus ainoa ja nopeasti toteutettava toimenpide, se ei missään nimessä saisi olla ainoa vaihtoehto
Syksy on ollut kohtalaisen rauhallinen, horrostamaan jäävät siilit alkavat olla uneliaita. vsk. Luonnonvaraisten eläinten auttamistyö ei ole pelkkää eläimistä huolehtimista hoitolassa. Avun tarve on suuri ja kuka tahansa voi auttaa minua auttamaan luonnonvaraisia eläimiä SLL:n Pirkanmaan piirin kautta. Valitettavasti nykyisin pitkäaikaistyöttömänä toimintaa lienee pakko rajoittaa, joka on äärimmäisen surullista. Koen työni sekä hyvin tarpeelliseksi että myös hyvin palkitsevaksi. Jos hoidokkeja on parikin sataa vuodessa, ja avunpyyntöpuheluita tulee tuhannen molemmin puolin, niin onko työni turhaa. Toistaiseksi vain muutama toipilas odottaa seuraavaa ruokintaansa. 56 ja hoitoalueella on mahdollisuus eläinten vapautusharjoitteluun. Silloin apu tulee perille ja tarkastetusti juuri luonnonvaraisten eläinten hyväksi. Olkoonkin, että joka vapautuskerralla poski hieman kastuu tai menee ”roska silmään”. Olen ollut luonnonvaraisten eläinten kanssa tekemisissä koko ikäni. Ilman Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin apua olisi toimintani loppunut jo tyystin. Monesti eläimiä pitää hakea ja kuljettaa – myös vapautettavaksi hoidon jälkeen. Sosiaalija kasvatuspuolella on paljon yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi tiedottaminen. Hetkeksi hoitoon tulleet muut eläimet on pääosin palautettu elämään omaa elämäänsä. On turhauttavaa, että monet eläimet jäävät ilman asiantuntevaa apua ja hankitut fasiliteetit käyttämättä. Mutta puhelin voi soida milloin vain.. Ihmiset tarvitsisivat enemmän tietoa, miten toimia ja mihin ottaa silloin yhteyttä, kun huomaa hätää kärsivän eläimen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Varsinainen hoitolatoiminta alkoi vuonna 2003 puoli vahingossa muutettuamme uuteen kotiin maaseudulle. Muiden töiden ohessa, ja nimenomaan palkkatyöstä saaduin varoin, oli mahdollista kasvattaa ja kehittää hoitolatoimintaa ja muuta auttamistyöhön liittyviä toimia. Viranomaisyhteistyö on todella tärkeää ja parhaimmillaan molemminpuolista, esimerkiksi työskentely eläinsuojeluviranomaisena toimivan poliisin kanssa sekä tiedonvaihto viranomaisten kanssa eläintautitilanteissa
Kyseessä on myös WWF:n kaikkien aikojen suurin virtavesihanke Suomessa. Jokeen rakennetut kaksi patoa ovat kuitenkin estäneet vuosikymmenten ajan äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen nousun koskille lisääntymään. Projekti on tällä hetkellä vaiheessa, jossa raivaukset ja räjäytykset on osittain tehty, mutta varsinainen kalateiden muotoilu, rakentaminen ja veden päästäminen uomiin ovat vielä edessä. Kalateiden rakentamisen mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. vsk. Ilman merestä vaeltavia kaloja ja uusia geenejä Lempansån koskissa elävä taimenkanta voitaisiin menettää kokonaan. Meritaimenelle jokainen poistettu nousueste on elintärkeä, sillä juuri padot, siltarummut ja muut lisääntymisalueille pääsyn tukkivat esteet ovat syynä lajin ahdinkoon. 57 WWF:n kaikkien aikojen suurin virtavesihanke käynnistynyt Siuntiossa – uhanalaisille vaelluskaloille rakennetaan elintärkeät kalatiet Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin uhanalaiset vaelluskalat pääsevät nousemaan ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakentavat jokeen luonnonmukaiset kalatiet. Lisäksi joen patoaminen on jättänyt patojen yläpuolelle eristyksiin haavoittuvan taimenkannan, johon kutemaan nousevien meritaimenten toivotaan nyt tuovan uutta verta. Lisääntymiseen kelpaavia alueita on oletettavasti huomattavasti enemmän, koska patojen yläpuolella on enemmänkin inventoimattomia koskia ja sivupuroja. Kalateiden rakentaminen osa kansallista kärkihanketta Kirkkojoen kalatiet rakennetaan, koska patojen purkaminen ei ollut mahdollista. ”Poikastuotantoon suoraan sopivien Lempansån koskien pinta-alan on arvioitu olevan noin puoli hehtaaria. Kirkkojoen kalatiet sisältyvät kansalliseen kalatiestrategiaan. WWF Suomi. WWF:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kalatiehanke on ainoa kalatiestrategian kärkikohde Uudellamaalla. Toisen puoliskon maksaa projektin vetäjänä toimiva WWF. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kalateiden rakentamiseen avustusta osana vesienja merenhoidon sekä kalataloudellisten kunnostusten toteuttamista. Tarvittavan kiviaineksen hankkeeseen on lahjoittanut Rudus Oy. Se tarkoittaa, että kalateiden arvioidaan olevan vaelluskalojen suojelussa valtakunnallisesti tärkeitä. L empansån kosket Siuntion Kirkkojoessa ovat erinomainen lisääntymisalue taimenille. Lisäksi alueita voi kunnostaa, jolloin elinja lisääntymisympäristöä saadaan vielä lisää ”, kertoo Uudenmaan ELYkeskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari. Rakentaminen on alkanut, ja kahden padon ohi kulkevat kalatiet valmistuvat syksyn aikana. Avustus kattaa kustannuksista noin puolet. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. ”Meritaimenien odotetaan nousevan kutemaan Lempansån koskille heti syksyllä, kun kalatiet ovat valmistuneet”, kertoo WWF:n sisävesivastaava Elina Erkkilä
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Aina Utön hiljaisuudessa Utön saari on kuin tehty hiljaisuuden viljelylle. Hiljaisuuskin kun tarvitsee omat askeleensa. Hiljaisuuden retriitti kantaa kuuntelemaan jokaisen omaa, ainutlaatuista hiljaisuutta. Sen vuoksi osallistujilla on aina mahdollisuus keskustella ohjaajien kanssa mieleen nousevista asioista. vsk. Utön kaukainen voima auttaa näkemään myös oman pienuuden ja haurauden. Hiljaisuus kantaa näkemään oman elämän ainutlaatuisuuden, sen kauneuden, joskus myös sen kipeyden. Saarella vaistomaisesti arjen tahti hiljenee, pysähtyy. Pienen kappelin rukoushetket ja ohjaajien sanat kantavat löytämään jokaisen juuri tässä retriitissä avautuvat mielen maisemat. 58 J o laivamatka mantereelta maamme eteläisemmälle kohdalle auttaa siirtymään hiljalleen arjen melskeestä omaan rauhaan. Kiireettömyys kutsuu kulkemaan pitkin pieniä polkuja, kallioiden notkelmia. Avara maisema antaa tilaa hengittää. Teksti ja kuvat: Mari Vainio. Ajatus kulkee kauas, meri ja sen kauneus kantavat hiljaisuudessa omille sanojen siiville. Välillä voi istahtaa ja vain olla. Saarta ympäröivä aava meri, sen ikiaikojen muovaamat kivet ja kalliot, karun maan harvinaiset kasvit ja linnut kantavat kuulemaan jokaisen hiljaisuuden omaa viestiä. Siihen voi elämässä kasvaa hiljalleen, oman elämän suomaan tahtiin. Hiljaisuudessa ajatukset avautuvat ja mieli löytää käsiteltäväksi asioita, joita ei arjen melskeessä ehdi, voi tai edes uskalla käsitellä. Utön avaruus kutsuu kulkemaan
Tekeminen ei ole arvomme, oleminen riittää. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Aluksi retriitit olivat saarelaisille uusi asia. Kukaan ei arvioi sinua, mitalit ja arvomerkit jaetaan jossain muualla. Saanko hellittää ja uskoa, että minä pärjään ilman maailman melskettä ja se ilman minua. Utön pienellä saarella on selvät rajat. Hiljaisuudessa ovat kaikki tasa-arvoisia. On saanut kohdata jotakin, jolle ei vielä ole sanoja, mutta joka on avannut päiviin uusia ennen kokemattomia ovia. Kaikkea ei tarvitse tietää, ei edes ymmärtää. Se on riittävästi. Hiljaisuus itsessään on lepoa ja lepo kantaa ymmärtämään hiljaisuutta. Ehkä kerrankin voi kuunnella enemmän sydämen kuin älyn ääntä. Uskallanko heittäytyä, annanko asioiden olla, voinko sulkea puhelimeni jopa neljäksi päiväksi. Ateriatkin nautitaan yhdessä, hiljaisuudessa, ruoan mausta rauhassa nauttien. Myös kivikoiden kätköissä lymyilevät käärmeet hamuavat rauhaa. Maailma pyörii nytkin ja minä sen mukana. Sitä on arjessa välillä vaikea muistaa. Voin vain kuunnella ja ihmetellä. Kuljetaan yhteistä matkaa, kohti yhteistä päämäärää, rinnakkain. Hengellisyys voi hiljaisuuden kulkijoille tuntua aluksi vieraalta. Silloin voin kokea pyhän kosketuksen. Utö on jo tottunut hiljaisiin kulkijoihin. Hiljaisuus voi kantaa tunteeseen levollisuudesta ja luottamuksesta. Ja kuitenkin yksin koettu, omasta persoonasta kumpuava hiljaisuuden kokemus vahvistuu yhdessä jakaen. Riittää, että on olemassa omana ihanana itsenään. Toisaalta rajoja laittavat myös arvonsa tunteva suuri meri ja monet saarella pesivät linnut. Ehkä oma hengellisyys vahvistuu. Roolit karisevat, mukana ovat vain sinä ja minä, me yhdessä. Retriitissä ei kanssakulkijasta tiedetä mitään, enintään vain etunimi. On vain uskallettava kellua ja luottaa, että elämä kannattelee. Englanniksikin puhutaan ihmisestä sanoilla ”human being, ei human doing”. Rantaviiva tulee kulkijalle nopeasti vastaan halkaisijaltaan n. Retriitissä saa pysähtyä sanojen äärelle, antaa niiden vaikuttaa ja hoitaa. Luottamus onkin hiljaisuuden ydinsana. 59 ei voi tai tarvitse jaksaa. Antautumalla se avaa sanansa ja leponsa jokaisen hengitettäväksi. 2 kilometriä pitkällä saarella. Myös heille se suo mahdollisuuden kuulla omia rauhan sanoja. Jokaisen on yhteiskunnassa tehtävä osansa, mutta arvonsa eteen ei tarvitse tehdä mitään. Ymmärränkö tarpeettomuuden kokemisen tärkeyden. Erilaisten tekstien ja niitten kautta kumpuavien kokemusten kautta retriitti voi kuljettaa myös uusille elämän poluille. Jälkikäteen monet ovat kokeneet sen positiivisena. On opittava kunnioittamaan omaa ja muiden rajoja.. Nyt monet vakioasukkaista liittyvät mukaan saaren pienen kappelin rukoushetkiin. Se on tuonut elämään virvoitusta, uusia näkökulmia katsoa ja nähdä. Yrittämällä ei hiljaisuutta koeta, pakolla se ei avaudu
vsk. Hiljaisuuden retriitti suo mahdollisuuden pysähtyä, kysyä kuka minä olen juuri nyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Joskus kuitenkin elämä pysäyttää jokaisen, touhuaminen pysähtyy. Seuraavassa retriitissä matkan suunta ja maisemat voivat täysin muuttua – hiljaisuuden viljelijälle itselleenkin yllättävällä tavalla. Silloin elämään astuvat syvemmät arvot. Hiljaisuus hiljentää. Ehkä siksi retriittiä verrataankin usein luostarielämään ja sen rauhaan kantaviin muureihin. Ihminen ei enää jaksa yksin, tuki on löydettävä ymmärryksenkin tuolta puolen. Retriittejä voi joku pitää turhina, joutavina ajan vietteinä. Näin pystyn taas paremmin olla olemassa itselleni, jos myös sinulle, tälle maailmalle. Missä kohtaa olen omassa elämässäni, mitä tarvitsen ja kaipaan tähän päivään. Silloin voi olla syvästi vuorovaikutuksessa itsensä, ympäristönsä ja maailmansa kanssa – hiljaisuuden luottamuksessa. 60 Kunnioituksesta hiljaisuudessa onkin monesti kyse. Jotta sen saa elämäänsä on itsekin tunnettava rajaviivansa. Jonkinlainen rajattu alue on rakkaudella itselleen otettava. Lisätietoa: www.hiljaisuudenystavat.fi mari.vainio@ort.fi. Jos Utöhön siirtyminen vaatii jo tuntien matkantekoa, jonka varrella ympäristö avautuu kaikille samanlaisena, ovat hiljaisuuden maisemat kaikille ainutlaatuisen omat ja ainutkertaiset, joka kerta. Kirjoittaja on toimittaja, retriitinohjaaja ja joogaopettaja, joka ohjaa retriittejä mm. Retriitissä voi huomata, että riittää kunhan kuuntelee ja kuulee. Hiljaisuuden viljely onkin tämän päivän kiireen ja melskeen keskellä melkoista vastakulttuuria. On saatava edes symbolisesti nojata jonkun vahvemman olkapäähän ja ymmärtää, että heikkoudesta syntyy elämänkokoinen levollinen lujuus. Retriittiä voi myös kuvata matkaksi. Utön saarella. En ole juuri nyt käytettävissäsi, haluan kuunnella omia hiljaisuuden sanoja, niiden viestiä minulle
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 61
”Työni koostuu ympäristönsuojelun lupaja valvonta-asioista, maaseudun ympäristöasioista, meluun liittyvistä ongelmista ja jätelain valvonnasta. Tuominen on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri (ylempi AMK) ja hän työskentelee ympäristöinsinöörinä Porin kaupungin ympäristöja lupapalvelut -toimialan ympäristöja terveysvalvontayksikössä. Ja hän kirjoittaakin – useimmiten öisin – jännittäviä kirjoja. Metsän tuoksu, tuleen tuijottaminen ja virtaavan veden äänet tuovat rauhallisen mielen, ja unelmissa hänellä on tietysti lottovoitto ja äkkirikastuminen – kenelläpä meistä ei! Kotona ollessaan hän kaipaa ulkomaille, siellä ollessaan taas kotiin. Etenkin meri on minulle tärkeä henkisen hyvinvoinnin lähde. Lisäksi hän on kirjoittanut useita novelleja eri antologioihin. Sydäntä lähellä hänellä ovat luonto ja ympäristöasiat. Yleensä jo hetken päästä olo helpottaa.” Arttu Tuomiselta on julkaistu neljä jännitysromaania: Muistilabyrintti (2015), Murtumispiste (2016), Silmitön (2017) ja Leipuri (2018). vsk. ”Harrastukseni liittyvät luontoon, kalastukseen ja veneilyyn. Maaseudun rauhassa asuvalle miehelle rakkain vuodenaika on kesä, talvi ja kylmyys eivät ole suosikkilistalla. Intohimona on kirjoittaminen. Jos jokin asia vaivaa minua, menen meren rantaan ja tuijotan aaltoja. Iso osa työtä on erilaisten riitaja valitusasioiden ratkomista”, Arttu Tuominen kertoo. Tanja Lohiranta. Viides romaani Verivelka julkaistaan kesällä 2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 62 H än on Arttu Tuominen, porilainen 36-vuotias ympäristöinsinööri, kirjailija ja perheenisä, jonka perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Kirjailijan uraa Tuominen ei kuitenkaan halua isommin mainostaa, sillä hänen varsinainen päivätyönsä on vahvasti ymYmpäristöinsinööri Arttu Tuominen on myös kirjailija Hän on tavallinen suomalainen mies, joka nauttii saunasta, kiireettömyydestä, mausteisista ruuista, hyvistä kirjoista ja lasillisesta rotevaa punaviiniä
Pienenä luin Viisikoita, Susikoira Roita ja nuorten etsiväkirjoja. Olen melko varma, että henkilö, joka rakastaa yli kaiken romanttisia kirjoja, haluaa itsekin kirjoittaa sellaisen, tai jos pitää historiallisista romaaneista, niin luultavasti valitsee aiheensakin sitä kautta. 63 päristönsuojelun parissa. Se kertoi intiaaneista ja länkkäreistä. Kirjastosta löysin John Grishamin ja Stephen Kingin. Ensimmäiseksi piirsin siihen ”hienot” kannet. Yhden liuskan kirjoittamiseen meni monta päivää. Arttu Tuominen.. Haaveilin runoilijan urasta, mutta totesin, että olen surkea, enkä ole runojani koskaan minnekään lähetellyt. Ikävä kyllä romaania siitä ei tainnut syntyä ja liuskatkin ovat hävinneet”, Tuominen selventää kirjoittajan alkutaivaltaan. Hän ei ajattele kirjojensa hahmoja elävinä ja kipua tuntevina olentoina, mielikuvitus ei ole totta. ”Uskon, ettei kirjoittaja itse pysty valitsemaan lajityyppiään kovinkaan tietoisesti, vaan se valitsee kirjoittajansa. Nuorempana aloitin pari kertaa romaanin kirjoittamisen, mutta se lopahti alkuinnostukseen. Hän kokee luomansa hahmot pelkkinä mielikuvituksen tuotteina, joita hän tekstissään muokkaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Ensimmäistä romaaniani aloin kirjoittamaan seitsemänvuotiaana. Sain tädiltäni lahjaksi vanhan matkakirjoituskoneen, joka painoi yksitoista kiloa. Silti voin nähdä itseni kirjoittamassa joskus jotain muutakin lajia kuin dekkaria.” Kirjojensa henkilöhahmoihin Tuominen ei ole koskaan kiintynyt. Niitä on kertynyt sinne satoja. Jo hyvin varhaisessa iässä siirryin äitini kirjahyllyn puolelle. Naputtelin sillä yksisormijärjestelmällä huoneeni lattialla. Jos aihepiiri tai lajityyppi ei sytytä, into hiipuu kesken aivan varmasti. Olen aina pitänyt jännityskirjoista, dekkareista ja kauhukirjallisuudesta. ”Nuorena olin lukutoukka ja aina nenä kiinni kirjassa. Se on minulla vieläkin. ”Teini-iässä aloin kirjoitella runoja pöytälaatikkoon. Oli siis melko selvää, että kun aloin kirjoittaa kirjaa, halusin kirjoittaa itsekin jännittävän tarinan. Toki lukeminen ja kirjoittaminen ovat seuranneet häntä pienestä pitäen ja kuuluvat tiiviisti hänen elämäänsä edelleen. Sama pätee niin scifiin, fantasiaan kuin huumoriinkin”, hän toteaa. Juuri jännityskirjojen kirjoittaminen ei kuitenkaan ollut hänelle mikään pitkän harkinnan tulos, vaan aihepiiri lankesi hänelle kuin luonnostaan. Luin Robin Cookia, Agatha Christietä ja Alistair MacLeania. En ollut vielä valmis.” Dekkarikirjat veivät mennessään Arttu Tuominen on kirjoittanut neljä kirjaa käsittävän dekkarisarjan, jotka tempaavat mielikuvituksen mennessään eikä jännittäviä juonenkäänteitä puutu. vsk. ”Romaanin kirjoittaminen on pitkä prosessi, joka saattaa kestää vuosiakin
Oma kirjoitusharrastus ja elämän ruuhkavuodet ovat syöneet lukuaikaa, joten olen kehittänyt siitä jo pientä taidetta. Samaan aikaan äärimmäisen herkkä ja hauras, mutta kovaakin kovempi ja paatunut tappaja. Haluan kokea nuo tunnevaikutukset uudelleen”, Arttu Tuominen valottaa. Äänikirjaa voi kuunnella autoa ajaessa, ruohoa leikatessa tai vaikka imuroidessa. Hänestä kirjoittaessa tuntui kuin olisi pitänyt kädessään varmistamatonta käsikranaattia.” Tuominen lukee kirjoja monipuolisesti – useita kirjoja sekä äänikirjoja samanaikaisesti. Vähän ajopuuteorialla tässä on menty. Jos mielestäni onnistun luomaan erityisen herkullisen hahmon, nautin hänestä kirjoittamisesta. Tuominen toteaa, että keskustelu hänen kanssaan voi olla vaarallista, koska hän saattaa varastaa keskusteluun osallistujalta hyvän repliikin seuraavaan kirjaansa, silmät ja korvat auki kun tulee liikuttua. ”Kuten kirjoittaminenkin, luonto on ollut minulle kutsumus jo hyvin pienestä. Jos olen jotain urasuunnitelmia tehnyt, mikään niistä ei ole sellaisenaan toteutunut.” Toimiessaan Porin kaupungin ympäristöinsinöörinä Tuominen ei kirjailijan roolia tee, vaan keskittyy pelkästään työasioihin. Joukkoon mahtuu monta värikäs. Kirjoittamiseni on hyvin henkilöhahmovetoista ja käytän paljon aikaa tehdäkseni heistä todentuntuisia. Luen bussissa, odotushuoneissa, leikkipuistossa ja tietenkin vessassa. 64 ”Moni kirjailija on sanonut kiintyvänsä hahmoihinsa, jolloin heidän satuttamisensa kirjan sivuilla koskee myös kirjoittajaan. Uteliaan pojan kiintymys ja kiinnostus luontoa kohtaan ovat olleet suunnan näyttäjänä sille, että hän aikuisena päätyi työskentelemään ympäristöalalle. Kuljetan pokkareita mukanani liikkuessani. Luonto mielessä Myös luonto on ollut Tuomiselle tärkeä ja läheinen asia jo lapsuudesta lähtien. Jos jokin kirja tekee minuun vaikutuksen, voin lukea sen uudelleen monta kertaa. ”Minulla saattaa olla samanaikaisesti viisikin eri kirjaa kesken ja lisäksi pari äänikirjaa. Jos pitää yksi suosikkihahmo mainita, niin se on varmasti Murtumispiste-kirjassa esiintyvä Markus Dahlman, alias Mark Dupree – Ranskan muukalaislegioonan veteraani ja palkkasoturi. Minulle tuli Eläinmaailma-lehti, jonka luin aina kannesta kanteen. Tieni kunnan ympäristönsuojelutehtäviin kävi opiskeluihin liittyvien työharjoittelujen kautta. Ymmärrän heitä kyllä, mutta minulle ei ole koskaan syntynyt tuollaista kiintymyssuhdetta. vsk. Hakeutuminen opiskelemaan ympäristöpainotteiselle alalle oli minulle itsestäänselvyys. Olin kiinnostunut luonnosta: kivistä, puista, linnuista, muurahaisista ja kaloista. Kirjojeni hahmot ovat minulle pelkästään muokattavaa materiaalia. Lempikirjailijoitani ovat Väinö Linna, Henning Mankell, Rosa Liksom, Kalle Päätalo ja Stephen King. Henkilöhahmon kanssa iloitaan ja surraan. ”Kohtaan työssäni paljon syrjäytyneitä ja henkilöitä, joilla on sosiaalisia tai muita ongelmia. Biologia ja maantieto olivat lempikouluaineitani ja halusin isona ympäristöntutkijaksi. Fantasiaan ja tieteiskirjallisuuteen en ole koskaan syttynyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Luen kyllä dekkareitakin, lähinnä uutuuksia, koska haluan tietää, mitä genren sisällä tapahtuu, mutta muuten luen perusproosaa niin kotimaisilta kuin ulkolaisiltakin kirjailijoilta. Yleensä luen rinnakkain jotain tietokirjaa ja romaania, sillä ne rytmittävät hyvin toisiaan. Lukeminen on kuulunut aina hänen rakkaimpiin harrastuksiinsa, ja vaikka arkeen kuuluukin monenlaisia kiireitä, löytyy lukemiselle aikaa, kun on ajankäytössään luova. Hoitaessaan virkatehtäviä hän saattaa saada ympäristöstään ja tapaamistaan ihmisistä alitajuisesti – ja vilkkaan mielikuvituksensa ansiosta – virikkeitä kirjaansa
Esimerkiksi kävelykadun sähkönjakokaapissa on julkaistu Arttu Tuomisen tekstiä.. Jos kirjalla on jokin poliittinen tavoite, menee se yleensä myttyyn. Se, että ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä, heijastuu varmasti aiheideni valintaan ja sitä kautta myös lukijoille.” Kotikaupungissa sattuu ja tapahtuu Kirjojen tapahtumapaikkana on Pori, joka on myös Arttu Tuomisen kotikaupunki. Tarina on tärkein. Huhut yöllisistä viemäreiden pumppauksista velloivat. vsk. 65 täkin persoonaa, mutta koskaan mieleeni ei ole tullut varastaa kenenkään identiteettiä suoraan kirjaani. ”Esikoisromaanini Muistilabyrintti perustuu osin tositapahtumiin, joissa Ulvilan Harjunpäänjoen uimarannat oli kahtena perättäisenä kesänä suljettu ulosteperäisten bakteerien takia. Sitten Vantaalla sattui surullisen kuuluisa Lokapoikien tapaus, kaksi asiaa yhdistyi aivoissani ja ainekset ensimmäiseen dekkariini alkoivat kasaantua”, Tuominen kertoo. Vaikka Tuominen työskentelee päivätyössään ympäristöasioiden parissa, kirjojensa sisällöllä hän ei pyri vaikuttamaan ihmisten arvoihin ja asenteisiin ympäristönsuojelua kohtaan. Tositapahtumiin perustuvaa juonta voi toki löytää Arttu Tuomisen ensimmäisestä teoksesta, jossa ympäristörikosta selvitettiin jännittävien tapahtumien keskellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Ihmiset olivat raivoissaan, koska syytä joen pilaantumiselle ei saatu kovista yrityksistä huolimatta selvitettyä. Alkaessaan kirjoittaa ensimmäistä teostaan, hänelle oli itsestäänselvyys, että kirjan tapahtumat sijoittuvat Poriin. ”Lähtökohtana on kirjoittaa viihdyttävä kirja. Arttu Tuomisen mukaan kirjan tehtävä ei ole edistää mitään agendaa tai ideologiaa, vaan sen pitää edistää tarinaa. En halua saarnata ja syöttää valmiita vastauksia, vaan tarkoitus on, että jokainen voi löytää omansa. Hän valitsee kirjojensa teemat sen mukaan, mikä häntä itseä kiinnostaa. Lukija saa muodostaa asioihin oman kantansa. Toki haluan, että tarinan taustalla kulkee syvempiä kerroksia, joiden tehtävänä on herättää lukijassa ajatuksia. Hahmot ovat todennäköisesti sekoitus erilaisia luonteenpiirteitä, joita olen elämäni varrella tavannut,” hän sanoo. Pori on huomioinut omat kirjailijansa kaupungin katukuvassa. Yhdistelemällä erilaisia todellisia tilanteita, voi syntyä hyvinkin loogisia ja juonikkaita tapahtumaketjuja
En halunnut, että kukaan pääsee sanomaan sitä kirjoistani. Usein kirjoitan paikasta muistin pohjalta. ”Parhaillaan kirjoitan sille jatko-osaa ja seitsemännestäkin romaanista minulla on suunnitelmat. Halusin kaupungin tulevan lukijan iholle ja liimaantuvan siihen kiinni. En halua heidän muistavan minua isänä, joka istui aina kammiossaan koneen ääressä.” Viime syksynä, kuten myös tänäkin syksynä Tuominen on voinut keskittyä kirjoittamiseen kokopäiväisesti apurahojen turvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Ne, jotka sanovat, että tärkeintä kirjoittamisessa ovat lahjakkuus ja mielikuvitus, ovat väärässä. Haluan olla läsnä, sillä he kasvavat niin nopeasti. Kenttätyökin on osoittautunut silti tarpeelliseksi, varmuuden vuoksi. Kirjat syntyvät sana kerrallaan. Hänellä onkin tapana kirjoittaa tapahtumien paikoista muistinsa mukaan. Tärkeintä ovat istumalihakset. Sillä tahdilla romaanin ensimmäinen versio syntyy noin kahdeksassa kuukaudessa ja koko romaani vuodessa. Kirjailijan töihin pitää tunnit ottaa yöunista. Kirjani eivät ole mitään matkaesitteitä, mutta olen halunnut esitellä rakkaan kotikaupunkini kauneutta ja syrjäpuolia laidasta laitaan. Ajattelin ettei kukaan huomaa, mutta olen saanut tuosta tempustani lukuisia yhteydenottoja. Välillä aamulla luulen, että kuolen, mutta sitten en kuolekaan. Kun seuraavan kerran vierailin Käppärän hautausmaalla, jäykistyin kauhusta. Myös tulevissa kirjoissani Pori ja Satakunta ovat isossa osassa.” Kotikaupunki on Tuomiselle hyvin tuttu, ja tapahtumat sijoittuvat sujuvasti eri paikkoihin. Voidessaan olla virkavapaalla päivätyöstään, on arjesta väistynyt yksi rooli hetkeksi sivuun ja univelkojakin kuittaantuu. ”Pyrin kirjoittamaan 500 sanaa joka ilta, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Halusin, että kaupunki ei ole pelkkä tapahtumapaikka, vaan itse asiassa yksi henkilöhahmoista. ”Se, että kaupunki on minulle niin tuttu, on ehdoton vahvuus. Hävetti ja harmitti, kirja oli jo painossa.” Ajankäyttö on oltava järjestyksessä Koska Tuomisen kellossa ei ole lisätunteja ja vuorokausi on rajallinen, on hänellä selvä työnjako arjen tasapainoon saattamiseksi. Puska-aita! Portti kyllä oli metallia. Esikoisessani käydään myös Juseliuksen mausoleumissa. Arttu Tuomisen viides kirja Verivelka julkaistaan 2019 WSOY:n kustantamana. Tein heti päätöksen, että kirjailijuuteni ei ole poissa lapsiltani. Päivisin hän toimii ympäristöinsinöörinä, iltaisin isänä ja öisin kirjailijana. Kun lähdin kirjoittamaan esikoistani, halusin sijoittaa tapahtumat nimenomaan ja ehdottomasti Poriin. Avaan koneen puoli kymmenen maissa ja suljen sen viimeistään puoli yhdeltä. Kirjan on tarkoitus avata uusi Poriin sijoittuva Delta-sarja. vsk. Minulla oli vahva mielikuva, että rakennusta ympäröi metalliaita, joten kirjoitin päähenkilön seuraavaan mausoleumia kiertävää metalliaitaa enkä tarkistanut asiaa. Joskus tulee tehtyä virheitäkin. Kirjailijalla on selkeät suunnitelmat valmiina ja uusia teoksia on tulossa. 66 ”Tiedättehän sanonnan, ettei tämä kirja ole mistään kotoisin. Jos ne ovat kunnossa ja niitä pitää jatkuvassa rasituksessa, tulosta syntyy”, selventää Tuominen. Silloin saan tekstiin sellaisen tunnelman, joka minulle on jäänyt paikasta. Ensimmäisessä romaanissani vaihdoin tarkoituksella kahden kadun paikkaa, jotta sain siirtymän paikasta A paikkaan B sujuvammaksi. Sitten viimeistään editointivaiheessa käyn paikan päällä varmistamassa asioita tai jos olen laiska, käytän internetin ihmeellistä maailmaa. Samalla opin, ettei katujen paikkoja saa muuttaa. Jäämme malttamattomina odottamaan Delta-sarjan julkaisua, hyytäviä rikoksia ja kuumottavia rikostutkimuksia!
ISBN 978-952-202-936-2 Arttu Tuominen: Dekkarimysteerejä porilaisissa maisemissa. Muistilabyrintti Myllylahti Oy 2015, 448 s. Dekkarisarjan päättävä neljäs osa nimeltään Leipuri ilmestyi elokuussa 2018. Kirjassa päädytään mm. Muistilabyrintti Porissa hyvin tunnetusta Pelle Hermannin leikkipuistosta löytyy ruumis. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääosin Poriin. Päähenkilöt koko sarjan ajan ovat poliisit Janne Rautakorpi ja Liisa Sarasoja. ISBN 978-952-202-835-8 Leipuri Myllylahti Oy 2018, 350 s. ISBN 978-952-202-609-5 Murtumispiste Myllylahti Oy 2016, 490 s. Uhri on Satakunnan Kansan toimittaja, ja poliisit etsivät johtolankoja toimittajalla työn alla olleista jutuista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Henkilökuvaukset ja juonen kehittely ovat korkeatasoista viihdettä, josta löytyy myös syvempiä sävyjä ja ympäristön tilaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvää pohdintaa. 67 A rttu Tuomisen Labyrintti-dekkarisarja alkoi kirjailijan esikoisteoksella Muistilabyrintti vuonna 2015. ISBN 978-952-202-692-7 Silmitön Myllylahti Oy 2017, 424 s. vsk. Kirjan nimi Muistilabyrintti tulee vanhempi rikoskonstaapeli Janne Rautakorven tavasta meditoida ja mennä kävelemään oman päänsä sisälle rakentuneisiin arkistoholveihin. Harjunpäänjoen uintikelvottomalle uimarannalle ja tutustutaan Ulvilan alkoholisoituneeseen terveystarkastaja Jarkko Kokkoon, joka joutuu virkansa menettämisen pelossa ryhdistäytymään ja alkamaan toden teolla selvittämään uimaveden saastumisen syitä
Rankassa tarinassa paloitellaan ja paistetaan, ja arvatenkin ihan muuta kuin leivonnaisia. On selvää, että tekijä on kopioija, sillä alkuperäinen Leipuri on edelleen telkien takana. Mukana on niin aktivisteja, poliitikkoja kuin luonnonvaroilla rahaa tekeviä yrityksiäkin, joten eri näkökulmat asioihin pääsevät hyvin esiin. Leipuri Leipuri on taitavasti rakennettu, kahdessa ajassa liikkuva romaani, jossa käydään läpi ns. Pedofilian käsittely ei taatusti helpota lukijan oloa, mutta antaa aihetta moraaliseen pohdintaan ja oikean ja väärän rajoihin. Silmitön Silmittömässä palataan jälleen ympäristönsuojelun kentälle. Toisaalta on selvää, että kun tapahtumien keskiössä on moottoripyöräkerhona toimiva rikollisjärjestö ja niihin liittyy myös muukalaislegioonassa ja palkkasotilaana palvellut mies, väkivalta on koko ajan läsnä. 68 Murtumispiste Murtumispiste on edellistä osaa huomattavasti väkivaltaisempi. Kaarina Kärnä. Kirjan tähti on peloton Greenpeace-aktivisti Venla Jokinen, joka auttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyttä ja poliisille konsulttina toimivaa Janne Rautakorpea paikallisen poliitikon murhan selvittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Osin väkivalta on supersankarityylisiä taistelutai tappelukuvauksia, jotka eivät mene tunteisiin saakka. Leipurin tapaus vuonna 2002, johon on sarjan aikaisemmissa osissa viitattu, ja toisaalta selvitetään vuonna 2015 tapahtuneita murhia, joissa jäljitellään Leipurin hirmutöitä. Tapahtunut murha on niin raaka ja niin kammottava, että hetken jo mietin, kykenenkö lukemaan kirjan. Pahuus ei ole kirjassa mitenkään mustavalkoista, ja sanomaksi kiteytyy, että jos lapsi ei koskaan opi luottamaan keneenkään, voivat seuraukset aikuiseksi kasvaneessa ihmisessä olla kohtalokkaat. vsk. Päätösosa on lukijallekin monella tapaa luopumista, mutta onhan kirja hienon sarjan hieno päätös. Merisoran ruoppaushanke Porin edustalla on kuumentanut tunteita ja murhan epäillään tavalla tai toisella liittyvän asiaan. Vaikka silmittömään väkivaltaankin kirjassa törmätään, ovat silmittömyyden taustalla kuitenkin ensisijaisesti merestä löytyneet silmättömät silakat
Myös muita lähialueen luontokohteita mainitaan. Kunkin kohteen esittelyyn on lisätty myös selkeä kartta, joka esittelee metroaseman ympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Samalla esitellään myös kuhunkin alueeseen sisältyviä erilaisia palveluita, kuten ruokaja kahvipaikkoja sekä liikuntavälinevuokraamoja. Jokaisen metroaseman läheisyydestä saa vähintään yksi pääkohde laajemman esittelyn. Kuvat ovat ottaneet Miikka Nevalainen ja Hanna Nikula. vsk. ISBN 879-952-338-042-4 M etrolla metsään on opas pääkaupunkiseudun lähiluontoon. Kirja sopii sekä pääkaupunkiseudulla asuville kuin myös vierailijoille ja matkailijoille, kaikille, jotka haluavat päästä helposti tutustumaan pääkaupunkiseudun lähiluontoon – metrolla. 69 Elli Keisteri-Sipilä Metrolla metsään Metsäkustannus Oy 2018, 168 s. Esittelyyn ovat päässeet myös Espoon viiden tulevan metroaseman lähiluontokohteet. Olemassa olevien metroasemien lisäksi myös tulevat metroasemat on huomioitu. Jokaisen kohteen esittelyosioon on merkitty tunnuksilla kohteen soveltuvuus eri aktiviteetteihin. Kirjassa esitellään retkikohteita ja kaunista lähiluontoa – metsiä, rantoja ja ulkoilualueita, joihin pääsee metrolla. ”Ei todellakaan tarvitse matkustaa kauas kokeakseen ja nähdäkseen jotain uutta.” Tanja Lohiranta Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Kirja ei ole luonto-opas, vaan siinä kerrotaan erilaisista ulkoiluun soveltuvista, metrolla saavutettavista kohteista. Kirja on kuvitettu runsain, viehättävin valokuvin, jotka avaavat kohteiden tunnelmaa
Näin kennoihin saadaan optisesti täydellinen, oikeasti pikimusta pinta. Luonto-Liittoon hän siirtyi Suomen Ratsastajainliitosta, jossa hänellä on takanaan pitkä ura erilaisissa johtoja kehitystehtävissä. Savinin ryhmän valmistamassa mustassa piissä nanorakenteet ovat paljon syvempiä kuin teollisuuden käyttämässä mustassa piissä. Aalto-yliopisto Pikumustat kennot ja niistä valmistetut paneelit selvisivät tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa. Uudistuksessa kalenteriin tuli yksi uusi merkkipäivä, joka on elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä Suomen luonnon päivä. Lisäksi uudistuksessa saatiin yksi uusi liputuspäivä, sekä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tuli 35 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 38 uutta nimeä. vsk. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on toiminut Suomen luonnon päivän aktiivisena suojelijana siitä lähtien. Pintaa peittävä, atomikerroskasvatuksella tehty ohutkalvo takaa, että valon synnyttämät elektronit eivät pääse karkaamaan, mikä myös parantaa kennon hyötysuhdetta. Hän on viimeisimmässä toimessaan vastannut ratsastusharrastustoiminnan kehittämisestä. Kuva: Hele Savinin tutkimusryhmä/Aalto-yliopisto.. Erityisesti eettiset kysymykset ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat olleet hänelle läheisiä teemoja. Ensimmäistä Suomen luonnon päivää vietettiin lauantaina 31.8.2013. Neljä vuotta myöhemmin ryhmä rikkoi nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen ja sai rahoituksen BLACK-hankkeelle, jonka tarkoituksena oli kehittää ja testata ennätyskennoja ja niistä tehtyjä aurinkopaneeleita teollisuuden tuotantolinjoilla. Päivän tarkoituksena on koota suomalaiset yhteen juhlimaan ja arvostamaan hienoa luontoamme. Nyt yhdessä eurooppalaisten kumppaniyliopistojen ja teollisuuden kanssa toteutettu hanke on saatu päätökseen lupaavin tuloksin – ja otollisella hetkellä. 70 poimintoja Uusi merkkipäivä suomalaiseen kalenteriin: Suomen luonnon päivä Yliopiston almanakkatoimisto on julkistanut suomalaisen kalenterin uudistustyön tulokset. Kalenterimuutos astuu voimaan vuodesta 2020 lähtien. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Metsähallitus Luonto-Liiton johdossa aloitti Nina Kaipio Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi on valittu 35-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti Nina Kaipio. Syvän nanorakenteen ansiosta Savinin ryhmän kennot pystyvät nappaamaan fotonit myös hyvin alhaisesta tulokulmasta. Alun perin Virroilta kotoisin oleva helsinkiläistynyt Kaipio aloitti tehtävässään syyskuun alussa. Luonto-Liitto Maailman ensimmäiset pikimustat aurinkopaneelit selvisivät tulikokeesta – matka tutkimuksesta teollisuuteen sujui vauhdilla Talvivalonkin nappaavia paneeleita testattiin eurooppalaisten yliopistojen ja yritysten yhteisessä tutkimusja kehityshankkeessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kennot tuottavat sähköä pidemmän aikaa päivästä ja myös pimeinä vuodenaikoina
vsk. Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa myös maatalouden, huleja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa,” toteaa SYKEn johtava tutkija KariMatti Vuori. Muovien hajoamiseen meressä vaikuttavat UV-säteilyn lisäksi muun muassa ympäristön lämpötilaolot ja happipitoisuus, muovin pintaan kerääntyneet epäpuhtaudet sekä mekaanista hankausta rantahietikolla tai -kivikossa aiheuttava tuuli ja aallokko. Kuva: Esko Keskinen. ”Nykytietämyksemme hajoamisprosessista on vielä puutteellinen”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä. SYKE Kuusenrangoista tehtyjä nippuja esiasennettuna laskeutusaltaaseen PuuMaVesi-hankkeen pilottikohteessa. Metsätalouden vesiensuojeluun kaivataan entistä tehokkaampia menetelmiä, koska metsäbiomassan tehostuva käyttö yhdessä ilmastomuutoksen kanssa voi lisätä ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesistökuormitusta. Kuolimolla hankkeeseen osallistuvat myös Savitaipaleen lukion oppilaat. Vaikka monet muovit ovat erittäin kestäviä, auringon UV-säteily pystyy vaurioittamaan myös muovia. 71 poimintoja Puuaines puhdistamaan metsätalouden valumavesiä Tulevaisuudessa esimerkiksi metsätalouden valumavesiä voidaan puhdistaa puuaineksella hakkuutähteillä ja pienpuulla kiertotalouden hengessä. Halkeamien kautta haurastuminen etenee kappaleen syvempiin kerroksiin ja johtaa sen hajoamiseen pienemmiksi palasiksi. Puuaineksen kykyä pidättää humusta ja ravinteita sekä tehostaa pohjaeläinja kalatuotantoa tutkitaan kenttäkokein kolmella vesistöalueella: Keski-Suomessa Saarijärven reitillä ja Joutsan Rutajärvellä sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo-järvellä. Ilmatieteen laitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. SYKEn suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Osa meressä uivasta muoviroskasta on jo käyttötarkoituksensa takia alun perinkin pienikokoista. ”Metsätalouden vesiensuojelussa menetelmä on luonnonmukainen, halpa ja oletettavasti pitkälti huoltovapaa. Muovin hajoaminen alkaa kappaleen pintakerroksesta, johon UV-säteily ja ilman happi yhdessä aiheuttavat mikroskooppisen pieniä halkeamia. Juuri käynnistyneessä PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen menetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Maan pinnalle saapuva auringon UV-säteily vaikuttaa paitsi ihmisen terveyteen myös materiaalien vanhenemiseen. Ultraviolettisäteily antaa lähtölaukauksen rannoille ja pintavesiin kulkeutuneen muovin hajoamiselle. ”Tiedämme kuitenkin, että makroskooppisen pilkkoutumisen lisäksi hajoavan muovin haurastunut pinta ’hilseilee’ lämpötilan ja kosteusolojen vaihtelun vaikutuksesta, ja tällä mekanismilla syntyy suuria määriä pieniä veteen huuhtoutuvia muovihitusia.” Ajan saatossa mereen joutunut kookaskin muovinkappale hajoaa pieniksi paloiksi eli mikromuoviksi. UV-säteily ja kuluminen hajottavat muovia meressä Mereen päätyneet muovit, kuten juomapullot ja muovikassit, hajoavat meressä mikromuoviksi UV-säteilyn ja aaltojen vaikutuksesta. Tämän tyyppistä mikromuovia päätyy vesistöihin esimerkiksi teollisuuden valumista, maataloudessa käytetyistä muovikalvoista, kosmetiikkaja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta
72 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Irtonumero 10,(sis. 10 %). Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. 24 %). tilaushinnoista. vsk. uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. 10 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. ALV. 24 %). alv. ALV. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi (sis. 10 %).. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. ALV. ALV. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. (sis
www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2018 KIERTOTALOUS, PILAANTUNEET MAAT -teemanumero ilmestyy 12.1012018. www.ymparistojaterveys.fi. 73 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Rakentamisen kiertotalous, PIMA tutkimus ja riskinarviointi, kestävä PIMA riskienhallinnan kehittäminen,tekstiilien kierrätys, muovitiekartta. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tulevaa sisältöä mm. (015) 230 712 Autopuh. vsk. Mainosaineistot 15.10.2018 mennessä. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. Tilauksiin lisätään toim.kulut Muista tehdä kirjatilaukset! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Uudistettu 3. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 74 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4. vsk
Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49. 10 %). Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. Tuula Putus. tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. vsk. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat, rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. alv. 75 Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 18,00 euroa (sis. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille
76 Ilmanlaadun ja uusiutuvan energian asiantuntija Ilmatieteen laitos Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Erik Palménin aukio 1, PL 503, 00101 HELSINKI ilmanlaatupalvelut@fmi.fi www.fmi.fi/ilmanlaatupalvelut • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibrointipalvelut • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelu • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Lyhytaikaiset tuulivoiman tuotantoennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2018, 49