Suomalainen Solar Foods on voittanut Tanskan valtion tukeman Index Award -palkinnon. Ilmansuojelu on työtä elämisemme edellytysten, terveyden, hyvinvoinnin ja luovuuden puolesta. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Palkinnon voivat saada toimijat, jotka ovat onnistuneesti ratkaisemassa esimerkiksi tasa-arvoon, ruoantuotantoon ja muovisaasteeseen liittyviä globaaleja ongelmia. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Pia Anttilan mukaan hyvälle sijoitukselle on selkeitä syitä. Suomalaiset lähtevät usein ulos ”haukkaamaan happea”. vsk. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Puhdas ilma on luovuuden lähde Viime vuonna WHO julkaisi tutkimustulokset, joiden mukaan Suomessa on maailman puhtain ilma. Kaarina Kärnä. Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Terveysmetsä-kirjassa todetaan hyvälaatuinen ilma oleelliseksi osaksi elvyttävää luontokokemusta ja puhdas ilma liittyy erityisesti elämyksiin metsässä, veden äärellä ja sateen jälkeen. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tavoitteena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja ja parantaa ihmisten elinympäristön viihtyisyyttä. Solar Foods on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan valmistaa ruoaksi soveltuvaa proteiinia pääasiassa ilmasta ja sähköstä. Asian kääntöpuoli on valitettavasti se, että Aasian ja Afrikan miljoonakaupungeissa ilmansaasteille altistuvien ihmisten määrä on valtava. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Silti myös Suomessa on ilmansuojelussa tehtävää. vähäinen väestömäärä, kehittynyt teknologia ja etäisyys suuriin päästökeskittymiin. Tänä vuonna valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen ilmansuojeluohjelman, joka on voimassa vuoteen 2030 saakka. Näitä ovat mm. On jo alustavaa tutkimustietoa siitä, että raitis, luonnossa hengitetty ilma saa meidät ihan oikeasti voimaan paremmin. Yrityksen verkkosivuilla kerrotaan, että heidän innoituksen lähteensä keksinnölle on maailman puhtain ilma ja puhdas luonto. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
12 Katupölylle altistuminen Kuopion keskustassa keväällä 2019 Raimo O. vsk. 4 Puun pienpolton savuhaittojen ja katupölyn torjunta kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa Sirpa Salo-Asikainen ........................................................................ 42 Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia Laura Saikku ....................................................................................50 Ebola rahtialuksella – MARSEC-19 harjoitus Tomi Jormanainen .........................................................................56 Juha Pyötsiä – kemiaa koko elämä Tapio Välikylä ..................................................................................64 Poimintoja ..................................................................................... Salonen, Taina Siponen, Pekka Taimisto ja Erkki Pärjälä ....................................................22 Tarkempaa tietoa puunpolton ja katupölyn ilmanlaatuvaikutuksista sensoreilla Maria Myllynen ja Anu Kousa ......................................................36 Ilmatieteen laitos seuraa ja tutkii ilmanlaatua Katja Lovén ja Jatta Salmi ............................................................. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 72. Puhdas ilma on luovuuden lähde Kaarina Kärnä .................................................................................... 6 Uusimmat arviot puulämmityksen päästöjen terveysja ilmastovaikutuksista Mikko Savolahti ............................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. 74 Kirjaesittelyt: Marko Leppänen ja Adela Pajunen; Suomalainen metsäkylpy ....................................................................................63 Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä; Metsä meidän jälkeemme ............................ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2019 ilmestyy viikolla 46. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50
Yhteistyö on avainsana tavoitteiden saavuttamisessa. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat vähentävät rikkidioksidin, typen 1 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L2284&from=FI kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa. Toimet liittyvät erityisesti puun pienpolton ja katupölyn haittojen torjuntaan ja ilmansuojelun entistä tiiviimpään integrointiin eri sektoreiden suunnitelmiin ja niiden toimeenpanoon. vsk. Lähes kaikilla yhteiskunnan alueilla tehdään päätöksiä, joilla vaikutetaan suoraan tai epäsuorasti ilmanlaatuun ja sitä kautta kansalaisten terveyteen pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Tästä syystä ilmansuojeluohjelman toimenpiteet koskevat kansallisia ilmansuojelutavoitteita, eli ihmisten hyvinvoinnin turvaamista myös ilmanlaadun osalta. Esimerkiksi kuntien ilmastohankkeilla voidaan vaikuttaa myös ilmanlaatuun. Nämä vaikutusketjut pitää kuitenkin oivaltaa ja arvioida, miten päästään kaikkien vaikutusten osalta hyvään lopputulokseen. Toimenpiteet koskevat erityisesti puun pienpolttoa taajamissa, katupölyn ehkäisyä ja ilmansuojelun Sirpa Salo-Asikainen, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö Puun pienpolton savuhaittojen ja katupölyn torjunta Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 näyttää suunnan lähivuosien ilmansuojelutoimille. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman 7.3.2019. Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomi täyttää kaikki päästökattodirektiivissä sille asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet. 6 K ansallinen ilmansuojeluohjelma käsittelee sekä EU:n asettamien päästöjen vähennysvelvoitteiden saavuttamista että kansallisesti tarpeellisia ilmanlaadun parantamistoimia. kytkemistä muihin politiikkoihin, joilla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen. EU-velvoitteet poliittisen kompromissin tulos – haittoja edelleen Ilmansuojeluohjelman laatimisen tuuppasi liikkeelle päästökattodirektiivi 1 (EU) 2016/2284
Suomessa ilmansaasteet aiheuttavat noin 2000 ennenaikaista kuolemaa. Direktiivissä asetetut velvoitteet ovat poliittisen päätöksenteon tulos ja on selvää, että haittoja esiintyy edelleen, vaikka velvoitteet täytettäisiin. vsk. 7 oksidien, ammoniakin, pienhiukkasten sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pois lukien metaanipäästöjä, ja laativat vuoteen 2030 ulottuvan ilmansuojeluohjelman tehostamaan näiden vähentämisvelvoitteiden toimeenpanoa. Arvio ympäristön haittatekijöiden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista Suomessa vuonna 2005 (Pekkanen 2010). Näiden päästövähennysten jälkeen ilmansaasteiden aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenisivät EU:n alueella 400 000:sta 200 000:een vuoteen 2030 mennessä. Hyvän ympäristönlaadun merkitys terveyden ja hyvinvoinnin lisääjänä ja kilpailutekijänä tulisikin saada osaksi toimintakulttuuria. Kansalliset ilmansuojelun tavoitteet – hyvinvoinnin turvaaminen Suomen ilmansuojelupolitiikan tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia turvaamalla ympäristön hyvä laatu, mukaan lukien hyvä ilmanlaatu, sekä turvata luonnon monimuotoisuus ja ehkäistä ekosysteemien happamoitumista ja rehevöitymistä. Tavoitteena on myös. Se on enemmän kuin muiden ympäristön haittatekijöiden aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat yhteensä, kuten kuvasta yksi ilmenee. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Myös ympäristönsuojelulaissa (527/2014) hyvän ilmanlaadun turvaaminen on erikseen huomioitu. Kuva 1. Terveellinen ympäristö on perustuslain (731/1999) mukaan jokaisen oikeus
Myös muut päästöt näyttäisivät selvästi alittavan EU-velvoitteet. EU-velvoitteet täyttyvät – päästökatot eivät ylity Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomi täyttää kaikki päästökattodirektiivissä sille asetetut päästöjenvähentämisvelvoitteensa. Lisäksi laskelmissa on otettu huomioon lainsäädännölliset toimenpiteet, joilla on vaikutusta päästöjen vähentämiseen, ja jotka on jo päätetty toimeenpantavaksi. Tämän lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutettavaksi suunnitellut toimet (mm. Kansallisesti Suomessa ei ole asetettu määrällisiä ilmansuojelun tavoitteita vaan toimintatapana on jatkuva parantaminen. EU-velvoitteet niin päästövähennysten kuin ilmanlaatunormienkin osalta ovat luonnollisesti toiminnan minimitaso. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 8 mustahiilipäästöjen vähentäminen osana ilmastonmuutoksen hillintää arktisella alueella. Aktiviteettitai polttoaineenkäyttöennusteina on käytetty energiaja ilmastostrategian tietoja, joita on täydennetty VTT:n Lipastomallilla. Päästöjen määrä tarkentuu jatkuvasti sekä aktiviteettidatan eli poltetun puun määrän ja päästömittaustiedon täsmentyessä. Kaisun toimeenpano) tehostavat myös ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämistä. Vuosille 2020–2030 mallinnettua päästöennustetta kutsutaan peruslinjaksi. Tällaisia epävarmuuksia ovat esimerkiksi, että energiaja Kuva 2. Pienhiukkaspäästöjen kehitys peruslinjassa sektoreittain. Maatalouden ammoniakkipäästöt on laskettu LUKEn ja SYKEn ammoniakkimallilla. Kaikkiin päästövähennysvelvoitteiden toteutumista koskeviin arviointeihin liittyy aina epävarmuuksia. Päästökattodirektiivin asettamat päästövähennysvelvoitteet toteutuvat peruslinjan mukaisilla toimilla. Ilmansuojeluohjelmassa päästöennusteet on laskettu (mallinnettu) vuosille 2020, 2025 ja 2030 SYKEn FRES-mallilla. Esimerkkinä kuvassa 2 on esitetty pienhiukkaspäästöjen kehitys. Oranssit viivat kuvaavat päästövähennysvelvoitteiden mukaista tasoa.. vsk. Hyvänä tavoitteena ovat myös WHOn ilmanlaatua koskevat suositukset
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Ohjelman toimenpiteiden tavoitteena on parantaa kansanterveyttä ja ihmisten hyvinvointia sekä vähentää ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittakustannuksia. Lisäksi ohjelma sisältää toimia muun muassa viestinnän Taulukko 1. vsk. Kansalliset hyvää ja terveellistä elinympäristöä koskevat tavoitteet eivät kuitenkaan täyty. Ehdotettavissa lisätoimissa ei siis niinkään ole kysymys päästöjen määrästä vaan niiden sijoittumisesta. Toimenpiteet puun pienpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.. Samoin jatkuvasti kehittyvät laskentamenetelmät saattavat muuttaa päästölukuja myös menneille, jo raportoiduille vuosille. Toimenpiteet ovat siis lisätoimenpiteitä jo muissa politiikkaympyröissä sovituille toimille eivätkä sisällä esimerkiksi tieliikenteen päästönormien kiristyksiä, jotka ovat osa jo sovittuja toimia ja sisältyvät päästökattojen noudattamisen laskentaan. Toimenpiteet koskevat erityisesti taajamien matalan korkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly) ja ilmanlaadun kytkemistä kaikkeen sellaiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, jolla vaikutetaan ilmanlaatuun. Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimenpiteet Ilmansaasteista aiheutuu terveysja ympäristöhaittoja edelleen vuonna 2030, vaikka päästökattodirektiivin mukaiset velvoitteet täyttyisivät. 9 ilmastostrategian tai maatalouden ammoniakkiohjelman mukaiset suunnitellut toimet eivät kaikilta osin toteudu, tai laskelmien perustana olevat aktiviteetit kasvavat arvioitua enemmän ja näin ollen myös päästöt kasvavat arvioidusta
Ilmansuojelu 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa onkin tärkeää yhteistyö eri hallinnonalojen, tasojen ja hankkeiden välillä. Toimenpiteet katupölystä aiheutuvien ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi. 10 kehittämiseksi eri muodoissaan, EUja kansainväliseen työhön vaikuttamiseksi ja ilmansaasteiden haittakustannusten laskentatyökalun kehittämiseksi mukaan lukien käyttökoulutuksen. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto). Ilmansuojeluohjelma: http://julkaisut. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Taulukossa 3 on esitetty nykyisiä kuntien ilmansuojelutyöhön kytkeytyviä hankkeita ja toimenpiteitä ilmansuojelun kytkemiseksi niihin. Yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia Ilmansuojeluohjelman toimeenpanijoiden joukko on laaja ulottuen tavallisesta kansaTaulukko 2. eri ministeriöt (YM, STM, TEM, LVM, VM, MMM, OKM), ELY-keskukset, AVIt, VALVIRA, Trafi, kunnat, HSY, tutkimuslaitokset (SYKE, THL, IL), laitevalmistajat, eri järjestöt (mm. Taulukossa 2 on esitetty katupölyhaittojen ehkäisyä koskevat toimenpiteet. Taulukossa 1 on esitetty puun pienpolttoa koskevat toimenpiteet ja arvioidut vastuutahot. Keskeisiä toimijoita ovat mm. Taulukoissa 1–3 on esitetty puun pienpolttoon, katupölyyn ja kuntakytkentöihin liittyviä toimenpiteitä. Tarvittavat toimet ovat tiedossa ja ilmansuojeluohjelma antaa toivottavasti potkua myös niiden toteuttamiseen. laisesta hallinnon eri tasoille ja sektoreille. valtioneuvosto.fi/handle/10024/161467 Haittakustannusten laskeminen: https://tietokayttoon.fi/julkaisut > Raportit > Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU). Huomionarvoista on se, että tärkeitä toimijoita löytyy ilmansuojelukuplan ulkopuolelta. Kun ilmanlaatu otetaan huomioon esimerkiksi maankäytössä, terveyshaitat ja kustannukset vähenevät. vsk. palastellaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi puun pienpolttoon liittyvät toimenpiteet, ja siten varmistetaan toimeenpanon tehokkuutta. Toimenpiteet ulottuvat informaatioohjauksesta ja pienpolttoa koskevien terveydellisten ohjeiden päivityksestä mittausteknologian kehittämiseen ja savuhaittojen ehkäisyyn rakennusjärjestyksessä, rakentamistapaohjeessa ja tontinluovutusehdoissa. Näissä tapauksissa rakenteet ovat valmiina ja tarvitsee vain huomata ilmansuojelukytkentä ja toimet ilmansuojelun edistämiseksi. Yhteistyön syntymisen tehostamiseksi ja laajemminkin toimeenpanon tukemiseksi ympäristöministeriö on asettamassa kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanoverkon, jonka avulla toimeenpanoa mm
Nykyiset kuntien ilmansuojelutyöhön kytkeytyvät hankkeet ja toimenpiteet ilmansuojelun huomioon ottamiseksi niissä nykyistä paremmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 11 Taulukko 3. (10 %).. Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata myös näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 €, Irtonumero 8,00 € (sis. vsk. ALV
Puunpoltto aiheuttaa kuitenkin ympäristölle haitallisia päästöjä, joiden vaikutuksia on arvioitu kahdessa uudessa tutkimuksessa. vsk.. 12 Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk. Kotoiseen takkatuleen ei välttämättä yhdistetä ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja tai arktisen ilmaston lämpenemistä. 12 Mikko Savolahti, tutkija Suomen ympäristökeskus Uusimmat arviot puulämmityksen päästöjen terveysja ilmastovaikutuksista Puunpolttoa on pidetty tunnelman tuojana ja ekologisena lämmitysvaihtoehtona. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50
Vaikkakin pääosa haitoista on seurausta kaukokulkeumasta Suomen rajojen ulkopuolelta, on myös kotimaisilla päästöillä vaikutusta. Lisäksi puiden raivaaminen pienentää metsän hiilivarastoa ja -nielua ja vapauttaa hiiltä ilmakehään. 2018). Viime vuosikymmeninä sekä takkojen rakentamien että niiden käyttö on entisestään lisääntynyt, ja uusissa pientaloissa takka on lähes itsestäänselvyys. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 13 P uun pienpoltolla on suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet. Puun pienpoltto on selvästi Suomen suurin mustan hiilen lähde. Teollisuuden ja liikenteen hiukkaspäästöjä on saatu viime vuosikymmeninä rajoitettua tehokkaasti lainsäädännön avulla, mutta puun pienpolton päästöihin ei ole tähän mennessä puututtu. Tästä on seurannut, että pienpoltto onkin noussut selvästi suurimmaksi yksittäiseksi hiukkaspäästölähteeksi Suomessa (kuva 1). 2019). Tämä vaikutus korostuu erityisesti pohjoisilla alueilla, jossa mustan hiilen hiukkaset voivat laskeutua lumipeitteelle ja aiheuttaa sen voimistunutta sulamista, kiihdyttäen arktisen alueen lämpenemistä. vsk. Kuva 1. Tilastokeskuksen arvion mukaan puun pienkäyttö oli vuonna 2017 reilu 62 PJ, ja käyttö on kasvanut 80-luvulta yli 40 %. Valtaosassa pientaloista on yksi tai useampi tulisija, useimmiten varaava takka, ja puukiukaitakin Suomesta löytyy arviolta noin miljoona. Lancet 2018, Lelieveld ym. Ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, ovat kuitenkin suurimpia globaaleja terveysriskejä, joilla on valtavat kansanterveydelliset ja -taloudelliset haittavaikutukset (esim. Vaihteleva osuus poltossa syntyvistä pienhiukkasista on mustaa hiiltä eli käytännössä nokea, jolla on myös ilmastoa lämmittävä vaikutus. Puunpolttoa on suosittu lämmitysmuotona viime aikoina myös ilmastosyistä, sillä puuta on pidetty EU-lainsäädännössä hiilineutraalina polttoaineena. Pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen kehitys sektoreittain (Suomen ympäristökeskus).. Savunhajuun taas on suhtauduttu lähinnä tunnelman tuojana, eikä sen ole aiemmin ajateltu lisäävän terveydelle haitallisia hengitysilman pienhiukkasia. Suomessa ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttavat noin 2000 kuolemaa vuosittain (Lehtomäki ym
Lisäksi päästöjen ja niiden haittavaikutusten vähentämismahdollisuuksia arvioitiin teoreettisissa skenaarioissa. Tässä kirjoituksessa sana pienpoltto tarkoittaa pelkästään puun polttoa. Tarkastellut toimenpiteet olivat: 1) informaatiokampanja paremmista puun polttotavoista, 2) uusien puukiukaiden hiukkaspäästöjen rajoittaminen puoleen nykyisestä (alkaen vuodesta 2022), 3) sähkösuodatinten asentaminen puulämmityskattiloiden piippuihin ja 4) puunpolton kielto kaikissa laitteissa taajamien keskustoissa. Se kattaa asuinja vapaa-ajanrakennusten puunkäytön lisäksi teollisuus-, palveluja maatalousrakennusten suoran puulämmityksen. Puunpolton terveysvaikutukset Pienpolton terveysvaikutuksia tutkittiin Suomen Akatemian kolmevuotisessa hankkeessa (BATMAN), joka toteutettiin THLn, ILn ja SYKEn välisenä yhteistyönä. 2019a) ja ilmastovaikutuksia (Savolahti ym. 14 Kahdessa uudessa tutkimuksessa selvitettiin pienpolton terveys(Savolahti ym. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää pienpoltosta syntyvien PM 2.5 -päästöjen väestöaltistusta ja terveysvaikutuksia Suomessa. Valituissa skenaarioissa lisättiin toimenpiteitä kumulatiivisesti yksi kerrallaan järjestyksessä, jossa toteuttamisen haasteellisuus oli kasvava. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Pienpolton päästöjen arvioitu kehitys vuoteen 2030.. Päästöt ja pitoisuudet kartalle Hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet muodostuvat useiden tekijöiden summasta. Ulkona mitatut hiukkaspitoisuudet ovat sekoitus kaukana ja lähellä sijaitsevien lähteiden päästöistä. sekundäärihiukkasia. Taloja lämmitetään myös muilla polttoaineilla kuin puulla, mutta valtaosa hiukkasmaisista päästöistä tulee puunpoltosta. 2019b) Suomessa. Tässä tutkimuksessa mallinnettiin pelkästään pienpoltosta syntyvien primääristen hiukkasten vaikutusta ulkoilKuva 2. Tilanne laskettiin vuodelle 2015 sekä odotettavissa olevan kehityksen (Peruslinja) mukaisessa projektiossa vuosille 2030 ja 2040. vsk. Hiukkaset voivat kulkeutua kauas ja lisäksi ilmakehässä muodostuu kaasumaisista päästöistä ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Pienpoltosta suoraan syntyvien hiukkasten aiheuttama tautitaakka oli siten noin 13 % kaikkien ulkoilman saasteiden aiheuttamasta tautitaakasta Suomessa (Lehtomäki ym. Pääosin harvaan asutuilla alueilla tapahtuvilla puukattiloiden käytöllä ja kesämökkien lämmityksellä oli kansanterveyteen vähäisempi vaikutus. Tähän vaikuttaa suuresti Helsinki ja sen erityispiirteet: pientaloalueet, joilla puunpoltto pääasiassa tapahtuu, sijaitsevat verrattain kaukana laajasta keskusta-alueesta, jossa asukastiheys on selvästi Suomen korkein. 15 man pitoisuuksiin. Pienpoltosta aiheutuvat PM 2.5 -pitoisuudet vuonna 2015 [µg/m 3 ].. Pienpolton aiheuttamien kuolemien määräksi arvioitiin noin 210. Pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli useimmissa taajamissa luokkaa 0,5–2 µg/m 3 , kun mitatut taustapitoisuudet ovat pääosin alle 7 µg/m 3 . Jako perustui Rakennusja huoneistorekisterin tietoihin sekä ruudun maantieteelliseen sijaintiin. Sen jälkeen pienhiukkaspäästöjen leviäminen ilmakehässä mallinnettiin lähde-kohdematriiseilla, joilla laskettiin kuhunkin ruutuun syntyvä ulkoilman pitoisuus. Suurimman väestöaltistuksen aiheutti takoilla tehtävä lisälämmitys pientaloissa. Yhteensä eniten asukkaita on yli 200 000 ihmisen kunnissa, mutta niissä kuolemia aiheutui asukasta kohti vähiten. Pienhiukkaspitoisuuksien aiheuttaman väestöaltistuksen arvioimiseksi pienpolton laskennalliset päästöt jaettiin ensin koko maan kartalle 250 m x 250 m ruudukkoon. 2018). Pienemmissä kunnissa tiheimmin asutut keskustat ovat usein pientaloalueiden ympäröimiä. Peruslinjassa haittavaikutukset vähenivät maltillisesti vuoteen 2015 verrattuna. Lopuksi pitoisuuksia verrattiin populaatiodataan samassa ruudukossa ja laskettiin hiukkasten aiheuttama väestöaltistus. Tautitaakkaa laskettiin haittapainotetuilla elinvuosilla (DALY), joiden määräksi arvioitiin noin 3400 (taulukko 1). MataKuva 3. Pienpolton aiheuttamien kuolemien jakautumista kunnan väkiluvun mukaan on esitetty taulukossa 2. Terveyshaitat ja niiden jakautuminen Pienpolton aiheuttamat hiukkaspitoisuudet vuonna 2015 on esitetty kuvassa 3. pienhiukkasille. Syynä oletettuun lievään laskuun päästöissä olivat lähinnä EU:n ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/ EC) nojalla annetut komission asetukset uusille tulisijoille (2015/1185) ja kattiloille (2015/189), jotka tulevat voimaan lähivuosina. Terveysvaikutukset arvioitiin väestöaltistuksen perusteella THL:n ISTE-mallilla. Ne asettavat uusille tehdasvalmisteisille pienpolttolaitteille (lukuun ottamatta kiukaita) päästörajat mm. vsk
Käytetty päästökerroin perustui pieneen otokseen kiukaita, ja laitteet ovat myös luultavasti kehittyneet viime vuosina. Tällöin myös päästövähennyspotentiaalia puukiukaiden osalta voi olla yliarvioitu. Taulukko 2. Polttokieltoa ja sähkösuodatinten asentamista tarkasteltiin lähinnä teoreettisina vaihtoehtoina. Toisaalta uusimmat mittaukset osoittivat selvästi, että puukiukaiden päästöissä on suurta vaihtelua mallien välillä, ja keskimäärin kiukaiden päästöt ovat selvästi korkeampia kuin esimerkiksi varaavien takkojen. Tutkimuksen jälkeen julkaistut uusien puukiukaiden päästömittaukset (Tissari ym. vsk. Mahdollisuudet haittojen vähentämiseen Tarkastelluista vähennystoimenpiteistä tehokkaimpia olivat polttokielto taajamien keskustoissa ja puukiukaiden laitekannan uudistaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 2019) antavat viitteitä siitä, että mallinnuksessa käytetty puukiukaiden hiukkaspäästökerroin on jossain määrin yliarvioitu. Kaikenlaiset polttokiellot ovat poliittisesti ja sosiaalisesti haastavia, eikä sähkösuodattimille ole tässä kokoluokassa vielä varsinaisia markkinoita. Tämän perusteella johtopäätös kiukaisiin liittyvästä päästövähennyspotentiaalista Taulukko 1. 16 lista piipuista tulevat päästöt aiheuttavat usein suurimmat pitoisuudet lähteen melko välittömässä läheisyydessä. Puun pienpolton päästöt ja niiden aiheuttama tautitaakka eri skenaarioissa. Lisäksi kokemukset sähkösuodatinten käytön sujuvuudesta ja kustannuksista pientalojen arkikäytössä ovat vielä rajallisia. Päästöjen leviämiseen vaikuttavat kuitenkin myös meteorologiset olosuhteet, jotka erityisesti Uudenmaan rannikolla laimentavat pitoisuuksia sisämaata tehokkaammin. DALY = Disability Adjusted Life Years (haittapainotetut elinvuodet). Pienpolton hiukkaspäästöistä aiheutuvat kuolemat kunnan väkiluvun mukaan.
Toisaalta tietoisuuden lisääntymisen myötä kampanjat voivat ajan kanssa myös vähentää tarpeetonta puunpolttoa. Metriikoiden hyvänä puolena on niiden käytön joustavuus. bioperäistä hiilidioksidia. Kampanjoiden vaikutusta on haastavaa arvioida, ja tutkimuksessa niiden on oletettu tehostavan palamisprosessia ja vähentävän hiukkaspäästöjä, kun takankäyttäjien taidot kehittyvät. Vaikutus on arvioitu erikseen globaalisti sekä arktisella alueella (60?–90?). Päästöjen ilmastovaikutusta voi arvioida niitä varten kehitetyillä metriikoilla (esim. 2019a) tavoitteena oli laskea pienpoltosta aiheutuvien päästöjen ilmastovaikutus ja selvittää, voiko puulämmitystä pitää ilmastoystävällisenä vaihtoehtona. Informaatiokampanjoilla arvioitiin olevan vähiten vaikutusta päästömäärin, mutta toisaalta ne tuottivat verrattain suuren terveyshyödyn vähennettyä päästötonnia kohti, erityisesti kohdistettuna suurimpiin kaupunkeihin. Biomassan polton hiilidioksidipäästölle ei ole vakiintunutta laskentamenetelmää, mutta selvää on, että sitä ei voi ajatella päästöttömäksi tavaksi. Puunpoltto ei ole hiilineutraalia Puunpoltossa vapautuu saatua lämpöenergiaa kohti huomattava määrä ns. Esimerkiksi pohjoisen lumipeitteisillä alueilla yhden tonnin suuruinen päästö aiheuttaa huomattavasti suuremman lämmitysvaikutuksen kuin vaikkapa Välimeren alueella. 17 näyttää kuitenkin oikealta. Todellisuus on kuitenkin tätä ajatusmallia monimutkaisempi, sillä puut sitovat hiiltä myös maaperään, jossa suurin osa metsän hiilivarastosta sijaitsee. Sen vuoksi päästöjen maantieteellisellä sijainnilla ei ole ilmastovaikutuksen kannalta suurta merkitystä, sillä päästöt ehtivät ilmakehässä viipymisensä aikana sekoittua tasaisesti. Tämä ei sisälly nykyisiin arvioihin, ja se voi lopulta olla jopa merkittävämpi päästöihin vaikuttava tekijä. 2019). Kuitenkin lyhytikäisillä ilmastovaikutteisilla ilmansaasteilla, kuten musta hiili, päästön maantieteellinen sijainti on hyvinkin merkittävä. Informaatiokampanjat sekä puukiukaiden laitekannan uudistumista tukevien toimien edistäminen päätyivät ohjelmaan toimenpide-ehdotuksina, joilla ilmanlaatua voitaisiin edelleen parantaa. GWP, GTP). Tässä tutkimuksessa käytettiin erityisesti Suomen leveysasteilta tuleville päästöille kehitettyä metriikkaa, jolla voidaan laskea 25 peräkkäisen vuoden aikana tapahtuvien päästöjen kumulatiivinen ilmastovaikutus (Kupiainen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 2016) informaatiokampanjat todettiin myös erittäin kustannustehokkaaksi päästövähennyskeinoksi. Useimmat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, poistuvat ilmakehästä hitaasti. Tämä on ilmastolaskennoissa oletettu hiilineutraaliksi, koska tilalle kasvavan uuden puun on ajateltu sitovan vastaavan määrän hiiltä takaisin. Tutkimus tuki kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 (YM 2019) valmistelua. Puiden kaataminen voi pienentää metsän hiilinielua 25 vuoden tarkastelujaksolla jopa tuplasti verrattuna hiilimäärään, jonka raivatut puut sisältävät (Pingoud ym. Puunpolton ilmastovaikutukset Tutkimuksen (Savolahti ym. Aiemmassa tutkimuksessa (Savolahti ym. Vaikka ne pohjautuvat suurta laskentatehoa vaativien ilmastomallien tuloksiin, niiden käyttö on suoraviivaista ja lisäksi ne soveltuvat pienemmille päästömäärille, joiden vaikutusta ei välttämättä ilmastomallista voisi eritellä. Ilmaston lämpenemisen kannalta ei hiilen lähteellä ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, kuinka paljon ja mihin suuntaan hiiltä liikkuu ilmakehän ja eri hiilivarastojen välillä. 2016). vsk. Tämän vuoksi näiden saastukkeiden osalta tarvitaan maantieteellisen sijainnin mukaan määriteltyjä metriikoita, jotta ilmastovaikutusta voi mielekkäästi arvioida
Jos jätetään bioperäinen hiilidioksidi huomioimatta, pienpolton ilmansaasteet (lähinnä musta hiili) kasvattaisivat Suomen khk-päästöjen arvioitua globaalia lämmitysvaikutusta 28 % tarkasteluajanjaksolla. Kun huomioidaan kaikki Suomen pienpoltosta syntyvät päästöt, mustalla hiilellä arvioitiin olevan suurin lämmittävä vaikutus. Tässä tutkimuksessa puulle käytettiin suoraa poltossa vapautuvaa päästökerrointa 112 g/MJ (Tilastokeskus), joka saattaa kokonaistarkastelussa olla kyseiselle tarkastelujaksolle konservatiivinen arvio. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Taulukosta 3 näkee, että poltossa syntyvä bioperäinen hiilidioksidi on ratkaisevassa roolissa päästöjen ilmastovaikutusta arvioitaessa. Globaali lämpötilavaste mustalle hiilelle oli noin kaksi kertaa suurempi kuin poltosta syntyvälle bioperäiselle hiilidioksidille, joka oli toiseksi merkittävin lämmittävä yhdiste. Pienpoltossa syntyy useita ilmastovaikutteisia päästöjä, joista osalla on lämmittävä ja osalla viilentävä vaikutus. Taulukko 3. Ilmastoa viilentävät päästöt, kuten orgaaninen hiili, eivät mainittavasti kompensoineet mustan hiilen ja hiilidioksidin lämmitysvaikutusta. Kumulatiivinen lämmitysvaikutus eri lähteiden päästöistä vuodesta 2015 vuoteen 2040.. 18 tuottaa energiaa, vaikka sillä korvattaisiin fossiilisia polttoaineita. vsk. YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa, mutta se ei sisälly khk-päästöinventaarioihin. Pelkän arktisen alueen lämpötilavasteessa mustan hiilen vaikutus korostui vielä moninkertaisesti. Tällä hetkellä mustan hiilen päästöjä raportoidaan mm. Muiden päästöjen vaikutus oli verrattain vähäinen. Biomassan polton päästöt tulevat epäsuorasti raportoiduiksi hiilivaraston muutoksina LULUCF-sektorilla, jolla EU-asetus (2018/841) määrittelee maankäytössä ja sen muutoksissa sekä metsätaloudessa käytetyt laskentasäännöt hiilinieluille ja -päästöille. Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisällä mustaa hiiltä, josta suurin osa tulee pienpoltosta. Kuvassa 4 on esitetty pienpolton päästöistä ja Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva globaali ja arktisen alueen lämpötilavaikutus vuodesta 2015 vuoteen 2040. Niitä ei kuitenkaan lasketa täysimääräisesti ilmastovelvoitteissa. Arktisella alueella tämä lisäys olisi vielä huomattavasti suurempi
Vuotuinen lämmitysenergian tarve vastaa tyypillistä omakotitaloa.. Varaavan takan kohdalla myös mustan hiilen päästöillä oli merkittävä vaikutus. Taloon asennetun puunKuva 4. Toisaalta laskennassa oletetaan sama vuotuinen päästömäärä kaikille lämmityslaitteille koko 25 vuoden tarkastelujaksolla. Todennäköisesti takkoja käytetään lisälämmitykseen eniten silloin, kun sähkön ja kaukolämmön tuotannot – ja sitä kautta päästöt – ovat korkeimmillaan. Huomioitaessa sekä lämmittävät että viilentävät päästöt ja bioperäinen hiilidioksidi, puulämmitys oli selvästi vertailun huonoin vaihtoehto ilmaston kannalta. Erilaisten lämmitysvaihtoehtojen päästöistä aiheutuva globaali lämpötilavaikutus [pK] 25 vuoden tarkastelujaksolla. vsk. Tehokkaassa poltossa, kuten voimalaitostai pellettikattilassa mustan hiilen päästöt ovat vähäiset. Lämmitystapatarkastelu ei kuitenkaan ota huomioon sitä, miten sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöt vaihtelevat ulkoilman lämpötilan ja tuotantokuorman mukaan. Suurin lämmitysvaikutus kaikissa lämmitysmuodoissa tuli hiilidioksidista. Sähkön ja kaukolämmön päästöille käytettiin vuoden 2015 keskiarvoa. Puunpolton verrattain korkeat hiilidioksidipäästöt johtuivat muita yleisiä polttoaineita alemmasta lämpöarvosta, lämmityksen huonommasta nettohyötysuhteesta (D5 Rakentamismääräyskokoelman mukainen 0,6) sekä siitä, että erityisesti sähköntuotannossa muilla tuotantomuodoilla kuin polttamisella on merkittävä rooli. Suurin viilentävä vaikutus oli kaukolämmön SO 2 -päästöillä. Esimerkin yksinkertaistamiseksi kaikkien lämmitysmuotojen, myös varaavan takan, ajateltiin edustavan talon ainoaa lämmönlähdettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 19 Puulämmitys pärjää heikosti ilmastoystävällisyydessä Tutkimuksessa verrattiin yleisten omakotitalon lämmitystapojen päästöistä aiheutuvaa kumulatiivista ilmastovaikutusta, kun taloa lämmitetään 25 vuotta (kuva 4)
Environ. 2016. Lelieveld J., Klingmüller K., Pozzer A., Pöschl U., Fnais M., Daiber A., Münzel T. 2019. & Jokiniemi J. Muita kuin ympäristön kannalta hyviä ominaisuuksia polttopuun käytöllä silti on, kuten hinta ja huoltovarmuus. Near-term climate impacts of Finnish residential wood combustion. Energy Policy Volume 133, October 2019, 110837 https://doi.org/10.1016/j.enpol.2019.06.045 Kupiainen, K. Int. Pienpolton aiheuttamat mallinnetut hiukkaspitoisuudet olivat mitattuihin taustapitoisuuksiin nähden monilla alueilla verrattain korkeat, ja päästöjen vähentämisestä seuraisi kansanterveydellistä hyötyä. The Lancet Commission on pollution and health. Mustan hiilen päästömäärien osalta epävarmuudet ovat kuitenkin pienempiä. Epub 2017 Oct 19. 2019. 2019b. J. J., Aamaas, B., Savolahti, M., Karvosenoja, N., and Paunu, V.-V. & Hänninen O. Lähdeviitteet Lancet. Public Health, 15(4), 736; https:// doi.org/10.3390/ijerph15040736 Savolahti M., Lehtomäki H., Karvosenoja N, Paunu V-V., Korhonen A., Kukkonen J., Kupiainen K., Kangas L., Karppinen A. doi: 10.1016/S0140-6736(17)32345-0. Atmospheric Environment 140 (2016) 495–505. Sen aiheuttamat pienhiukkasja mustahiilipäästöt ovat Suomen mittakaavassa merkittävät, eikä päästöjen oleteta tulevaisuudessa vähenevän muiden sektorien tahdissa. Johtopäätökset Tulosten valossa pienpolttoa on vaikea pitää ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. Res. 2018. Feb 3;391(10119):462-512. https://doi.org/10.1016/ j.atmosenv.2016.06.023 Pingoud K., Ekholm T., Soimakallio S., & Helin T. Kun huomioidaan vielä puunkäytön vaikutus metsien hiilitaseeseen, tuntuu selvältä johtopäätökseltä, että puulämmitys on ilmastokeinona huono. Tästä syystä lukuja kannattaa pitää lähinnä suuntaa antavina. Phys., 19, 7743–7757, 2019 https://doi.org/10.5194/ acp-19-7743-2019 Savolahti M., Karvosenoja N., Tissari J., Kupiainen K., Sippula O. J. Residential Wood Combustion in Finland: PM2.5 Emissions and Health Impacts with With and without Without Abatement Measures. Res. Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices. Int. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. and Hänninen O. 2016. Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions, European Heart Journal, Volume 40, Issue 20, 21 May 2019, Pages 1590–1596, https://doi.org/ 10.1093/eurheartj/ehz135 Lehtomäki H., Korhonen A., Asikainen A., Karvosenoja N., Kupiainen K., Paunu V-V., Savolahti M., Sofiev M., Palamarchuk Y., Karppinen A., Kukkonen J. 1 (2016): 171–182.. Environ. Public Health 2019, 16(16), 2920; https://doi.org/10.3390/ijerph16162920 Savolahti M., Karvosenoja N., Soimakallio S., Kupiainen K., Tissari J., Paunu V-V. 2019a. 2018. Mustan hiilen osalta ilmastovaikutuksen arvioinnissa on vielä suuria epävarmuuksia, ja kyseinen 25 vuoden tarkasteluajanjakso korostaa ilmakehästä nopeasti poistuvien hiilihiukkasten merkitystä kasvihuonekaasuihin verrattuna. 20 polttolaitteen kohdalla se pääosin pitänee paikkansa, mutta sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen oletetaan laskevan tällä aikavälillä selvästi. Chem. Climate Impact of Finnish Air Pollutants and Greenhouse Gases using Multiple Emission Metrics, Atmos. vsk. “Carbon balance indicator for forest bioenergy scenarios.” Gcb Bioenergy 8, no
Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). hinnoista Irtonumero 10,Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. 10 %). 21 Puhtaamman huomisen ääni MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelijat 50 % norm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. (02) 630 4900 g g g g g Syksyn lehdet ovat kaunista katseltavaa... Ympäristö ja Terveys-lehti Tilaushinnat 2020 (sis. ALV. mutta se ei aina riitä...tarvitaan myös sisältöä!. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Saatuja mittaustuloksia altistumispitoisuuksista verrattiin kävelyreitin keskivaiheilla sijainneella ilmanlaadun mittausasemalla mitattuihin samojen hiukkaskokoluokkien samanaikaisiin pitoisuustasoihin. 22 Raimo O. Kaupunkikeskustoissa liikutaan paljon lyhyitä matkoja kävellen, jolloin erityisesti keväällä katupölyaikaan voidaan altistua hetkittäin hyvin suurille hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja siitä valtaosan muodostavien karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10–2.5 ) pitoisuuksille. Tässä tutkimuksessa mitattiin Kuopion ydinkeskustassa 2,5 km pituista vakioreittiä yhteensä 40 kertaa kävelleen tutkijan henkilökohtaisia altistumistasoja eri kokoluokkien hiukkasille (PM 10 , PM 10–2.5 , PM 2.5 , pienhiukkasten musta hiili BC eli noki) kolmessa erilaisessa jaksossa viime kevään katupölykaudella (28.3.–8.5.2019). Hengitysilman laadusta saadaan tietoa kaupunkien ilmanlaadun mittausasemilta, jotka eivät liikenneympäristöissä kuitenkaan välttämättä kuvaa hyvin todellisia altistumistasoja. Näin saatiin selvitettyä, kuinka hyvin kiinteässä mittapisteessä mitatut pitoisuustasot kuvastivat lähistöllä keskisuuren kaupungin ydinkeskustassa erilaisten säätilojen ja kadunhoidon vaiheiden aikana liikkuneen kävelijän henkilökohtaista altistumista.. Ne eivät kuitenkaan tule vähentämään katupölystä peräisin olevien päästöjen määrää. Salonen, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Taina Siponen, DI, TtK, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Pekka Taimisto, suunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Erkki Pärjälä, FM, ympäristönsuojelutarkastaja Kuopion kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue Katupölylle altistuminen Kuopion keskustassa keväällä 2019 Kiristyneiden päästörajojen ja autokannan uusiutumisen on ennustettu johtavan liikenteen pakokaasupäästöjen vähenemiseen tulevaisuudessa. vsk
Ennusteiden mukaan katupölypäästöt ja ikääntyvän kaupunkiväestön altistuminen niille saattavat jopa suurentua, mikäli kaupungeissa liikkuvien autojen määrä jatkaa kasvuaan voimakkaan kaupungistumisen myötä. Moottoripäästöjen pienentämistä koskevat määräykset eivät tule pienentämään maaperän mineraaleja ja orgaanisia ainesosia runsaasti sisältävän katupölyn päästöjä ja niistä ilmaan hengitysvyöhykkeelle muodostuvien erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia, vaan siihen tarvitaan muunlaisia toimia. Isompien Kuva: Pixabay.. vsk. Katupölyaikana kaupunkien viranomaisten ylläpitämillä liikenneympäristöjen ilmanlaadun mittausasemilla mitatut, päiväsaikaan voimakkaasti kohonneet hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudet (PM 10 ; hiukkasten halkaisija alle 10 mikrometriä) koostuvat suurimmaksi osaksi ns. Liikenteen aiheuttamien pakokaasupäästöjen on ennustettu vähenevän reilusti jo lähitulevaisuudessa kiristyneiden päästörajojen ja Suomen vanhan autokannan uusiutumisen seurauksena (Suonheimo ym. 2017). 2015). Katupölyn PM 2.5 :lle altistumisen on arvioitu aiheuttaneen 55 ennenaikaista sydän-, verisuonija hengityssairauskuolemaa vuonna 2015 Suomessa. Toisin kuin pakokaasujen kohdalla, katupölyn pienhiukkasille altistumiseen liittyvien ennenaikaisten tautikuolemien määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä (Karvosenoja ym. karkeista hengitettävistä hiukkasista (PM 10–2.5 ; hiukkasten halkaisija 2,5–10 mikrometriä), mutta mukana on myös noin 10 prosenttia PM 2.5 -hiukkasia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 23 K aupunkiympäristöjen lähipäästölähteistä tehdyt, väestöjen altistumista ja terveyttä koskeneet tutkimukset ovat useimmiten kohdistuneet pienhiukkasiin (PM 2.5 ; hiukkasten halkaisija alle 2,5 mikrometriä), jotka ovat peräisin ajoneuvojen pakokaasuista
Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma Mittaukset toteutettiin viidellä liikennemäärien, maksimiajonopeuden ja rakennetun lähiympäristön suhteen toisistaan poikkeavilla osareiteillä 28.3.–8.5.2019 välisenä aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Osareittien muodostama yhteenlaskettu kävelyreitin kokonaispituus oli 9 km. Tutkija työnsi mittalaitteet sisältävää mittauskärryä ajoväylien vieressä olleilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin EU-määräysten mukaisella liikenneympäristön mittausasemalla mitattujen eri hiukkaskokoluokkien (PM 10 , PM 10-2.5 , PM 2.5 ) keskimääräiset ja 10-min pitoisuudet kuvasivat keskisuuren kaupungin ydinkeskustassa katupölyaikana liikkuneiden ihmisten henkilökohtaista altistumista. Erityisesti astmaa sairastavat ja muista kroonisista hengityssairauksista kärsivät henkilöt kokevat lisää oireita ja heidän hengitysteidensä toimintaa kuvaavat puhallusarvot heikkenevät jo lyhyissä altistumisissa pölyiselle ilmalle. Tämän lisäksi on havaintoja lisääntyneistä ennenaikaisista kuolemista ja sairaalahoidoista pahentuneiden kroonisten hengityselinsairauksien vuoksi, sekä viime vuosina myös yhteyksistä sydänja verisuonisairauksien pahentumiseen (Brunekreef & Forsberg 2005; Lanki 2013; USEPA 2018). Keuhkojen vaurioituminen hiukkasten käynnistämissä solukuolemissa ja tulehduksessa vaikuttaa myös keuhkoissa kiertävän veren ominaisuuksiin. Verenkierron tulehdussoluista vapautuu koko elimistöön vaikuttavia tulehduksen välittäjäaineita ja muun muassa veren hyytymistaipumus kasvaa lisäten verisuonitukoksista aiheutuvia sydämen, keuhkojen ja aivojen infarkteja (Salonen ja Pennanen 2006; Lanki 2013; USEPA 2018). Tässä artikkelissa raportoidaan tulokset suurinta altistunutta ihmismäärää koskeneella 2,5 km:n pituisella, Kuopion ydinkeskustassa sijainneella kävelyreitillä syntyneistä tutkijan henkilökohtaisista altistumisista (Kuvat 1A ja 1B). Talven aikana tien pinnalle monesta lähteestä – mukaan lukien asfaltin sekä autojen renkaiden ja metalliosien kulumisesta – syntynyt hienojakoisin katupölyfraktio nousee erityisen helposti kuivalta tien pinnalta ilmaan ja leijuu ilmassa pisimpään liikennevirroista aiheutuvien ilmavirtausten ja tuulen vaikutuksesta. PM 10–2.5 -kokoluokan hiukkasten merkityksestä terveyshaittojen aiheuttajana on selvästi vähemmän tutkimustietoa kuin pakokaasupäästöistä peräisin olevista pienhiukkasista. 24 kaupunkien vilkasliikenteisten katujen varrella olevilla ilmanlaadun mittausasemilla PM 10 -hiukkasten tunti-, vuorokausija kuukausipitoisuudet ovat keväisin katupölyn vaikutuksesta keskimääräistä korkeampia noin kolme kuukauden ajan eli helmikuun lopusta – maaliskuun alusta toukokuuhun asti. Useat suomalaiset ja olosuhteiltaan niihin verrattavissa olevat länsimaiset tutkimukset ovat kuitenkin raportoineet PM 10–2.5 -hiukkasten olleen yhteydessä kenties eniten suhteellisen lieviin hengityshaittoihin, kuten lasten hengityselinoireisiin, astman pahenemiseen ja lisääntyneisiin keuhkoputkentulehduksiin. PM 10-2.5 -kokoluokan hiukkaset pystyvät tunkeutumaan ylähengitysteiden lisäksi ihmisen henkitorveen ja keuhkoputkiin, ja pieni osa keuhkojen ääreisosiinkin PM 2.5 hiukkasten ohella. Lopputalvesta-alkukeväästä lumen ja jään alta paljastuva epäorgaaninen ja orgaaninen pölisevä aines kuivuu asfalttipinnoilla. vsk. Siellä ne pääsevät läheiseen kontaktiin keuhkojen, sydämen ja verisuonten toimintaan haitallisesti vaikuttavien hermopäätteiden sekä keuhkoja kaikenlaisista hiukkasista (kuolleiden solujen osat, bakteerit, pienet pölyhiukkaset) puhdistavien syöjäsolujen eli makrofagien kanssa
Altistumisen mittauksessa käytetty työntökärry, johon oli sijoitettuna taulukossa 1 esiteltävät mittalaitteet. Kuvat 2A ja 2B. Kävellen tehdyt henkilökohtaisen altistumisen mittaukset keskitettiin kolmeen tutkimusjaksoon: (1) ennen ydinkeskusta-alueen keskitettyä hiekanpoistoa 28.3.–12.4.2019; (2) välittömästi keskitetyn hiekanpoiston jälkeen 15.–29.4.2019; ja (3) välittömästi katuja puhdistaneen runsaan sateen jälkeen 6.–8.5.2019. 2A 2B 1A 1B. Kuva: Pekka Taimisto. Kartta sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 09/2019 aineistoa. Näkymä mittausreitiltä. Näitä kolmea mittausjaksoa koskevia yleisiä sään taustatietoja on esitetty kuvissa 3 A–C. 25 jalkakäytävillä keskimääräisellä kävelynopeudella noin 6 km tunnissa. Kävelyt ja mittaukset Kuopion ydinkeskustan osareitillä kestivät yhteen suuntaan kävellessä vajaan puolen tunnin ajan (Kuvat 2A ja 2B). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. A. Keskellä näkyvä avoin alue on kauppatori ja keltainen tähti osoittaa Maaherrankadun ilmanlaadun mittausaseman sijainnin. Mittaukset pyrittiin ajoittamaan poutapäiville, jotta kävellyt katuosuudet olisivat pääosin kuivia. Kuvat: Taina Siponen. Henkilökohtaisen altistumisen mittaus Kuopion keskusta-alueen katupölytutkimuksessa. vsk. Pölyävä näkymä reitiltä mittauskävelyn aikana. Kävelyreitti henkilökohtaisen altistumisen mittauksessa. Mittauksia tehtiin liikenteen ruuhka-aikojen ulkopuolella aamuisin klo 9–11 ja iltapäivisin klo 12:30–14:30 välillä. B. A. Karttakuva Kuopion ydinkeskustaan sijoittuneesta 2,5 km pituisesta osareitistä. B. Kuvat 1A ja 1B
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 3 km päässä Kuopion kaupungin Maaherrankadun mittausasemalta. vsk. 26 Kuvat 3A–C. 3A 3B 3C. Mittaustiedot ovat Ilmatieteen laitoksen Savilahden mittausasemalta, joka sijaitsee n. Yleisiä säätietoja tutkimuksen kolmen mittausjakson ajalta: lämpötila (T), suhteellinen kosteus (RH), lumen syvyys, sateen maksimi-intensiteetti ja tuulen nopeus
Pitoisuusjakauman 10. Raskaan liikenteen osuus molemmilla kaduilla on 2–3 % ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Näin saatiin selville, kuinka hyvin kaupungin ydinkeskustan liikenneympäristössä olevalla kiinteällä ilmanlaadun mittausasemalla mitatut erikokoisten hiukkasten massapitoisuudet edustivat reaaliaikaisesti mitattua kävelijän henkilökohtaista altistumista. Tulokset ja pohdinta Keskitetyn hiekoitushiekan poiston vaikutus ydinkeskustassa kävelevän altistumiseen Kolmen mittausjakson kävelypäivien keskimääräiset PM 10 -, PM 10-2.5 ja PM 2.5 -altistumispitoisuudet, kuten myös BC-altistuminen, olivat suurimmat ydinkeskustan alueella sunnuntaina 14.4. gravimetriselle (y) PM 10 -hiukkasten altistumismittaukselle oli: y=0,33 · x + 1,5 (R 2 =0.92; N=16) ja vastaavasti PM 2.5 -hiukkasille: y=0,49 · x + 0,57 (R 2 =0.75; N=16). Mittausasemasta 15 m :n päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on keskimäärin 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 m:n päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. prosenttipisteet) verrattiin Maaherrankadun kiinteän mittausaseman mittaustuloksista laskettuihin vastaaviin, samanaikaisiin arvoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. prosenttipiste sekä 10. Kaikkein pienimmät pitoisuudet mitattiin 1.5.–3.5. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja mittaustulosten tilastokäsittely Henkilökohtaisen altistumisen mittauksissa ja kaupungin mittausasemalla käytetyt laitteet on esitelty taulukossa 1. Mittauspäiväkohtaisista suodatinnäytteistä määritettyä hiukkaspitoisuutta verrattiin optisten mittalaitteiden vastaavan mittausajan keskipitoisuuteen ja muodostettiin molemmille hiukkaskokoluokille regressioyhtälöt. tehtyä keskitettyä hiekoitushiekkojen puhdistusta seuraavalla 2. Ilmanäytteiden oton korkeus oli 4 m maanpinnasta (Kuopion kaupunki – alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ja JPP-Kalibrointi Ky, 2019). prosenttipiste kuvasi mitatun ja tarkistetun tulosaineiston pienimpien pitoisuuksien joukkoa, kun taas 90. prosenttipiste antoi tiedon aineiston suurimpien pitoisuuksien joukosta. Lyhytaikaista altistumista, joka on tyypillistä ydinkeskustassa asioiville ja siellä sisätöissä käyville ihmisille, kuvattiin laskemalla jatkuvatoimisilla mittalaitteilla saadusta minuuttidatasta liukuvat 10-minuutin aritmeettiset keskiarvot ja niiden tilastollinen jakauma. Tästä tulosaineistosta laskettuja tilastollisia tunnuslukuja (keskiarvo, mediaani eli 50. Regressioyhtälö optiselle (x) vs. ja 90. prosentti. PM 10-2.5 ja PM 10 -pitoisuudet olivat keskimäärin (aritmeettinen keskiarvo ja mediaani) ja pitoisuusjakauman 90. mittausjaksolla (Kuvat 4 A–D). 27 Kiinteän mittausaseman kuvaus Kuopion ydinkeskustassa sijaitseva Maaherrankadun ilmanlaadun mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä, pääkirjaston pysäköintialueella. Näin ollen asema mittaa valtaosin tieliikenteen vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun. vsk. mittausjaksolla. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä ja käytännössä kaikki ydinkeskustan kiinteistöt kuuluvat kaukolämpöverkkoon. PM 10-2.5 kokoluokan hiukkasten pitoisuus laskettiin mitattujen PM 10 ja PM 2.5 -kokoluokkien pitoisuuksien erotuksena. Altistumismittauksissa käytettyjen jatkuvatoimisten, optisten mittalaitteiden (PM 10 , PM 2.5 ) pitoisuuksille tehtiin tasokorjaus vakio muuntokertoimilla, jotka tuotettiin samoilla laitteilla kerättyjen suodatinnäytteiden punnituksen ja näytteenottoon käytetyn, mitatun ilmamäärän avulla lasketuista gravimetrisista hiukkaspitoisuuksista. olleiden melko voimakkaiden sateiden jälkeisellä 3
jälkeen, mutta monet yksityiset kiinteistönomistajat aloittivat kaupungin virkamiesten mukaan omien alueidensa hiekkojen poiston vasta silloin ja jatkoivat töitään usean viikon ajan. Toinen osaselittäjä suuremmalle altistumiselle voi olla se, että 2. Nämä tulokset viittaavat lisääntyneeseen polttomoottorilla toimivien työkoneiden käyttöön kaupungin keskitettyä hiekoitushiekkojen puhdistuspäivää seuraavina viikkoina. 28 pisteen kohdallakin noin kaksinkertaiset 1. mittausjaksolla oli keskimäärin pienempi tuulen nopeus kuin Taulukko 1. mittausjaksolla. mittausjaksoon verrattuna. Kaupungille työtä tekevät urakoitsijat eivät jatkaneet ydinkeskustan katujen tai jalkakäytävien puhdistusta 14.4. mittausjaksolla keskimäärin 30–40 prosenttia korkeammat kuin 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk. Perustiedot henkilökohtaisen altistumisen mittauksessa käytetyistä laitteista (mittauskärry) sekä ydinkeskustan kävelyreitin keskivaiheilla olevalla Kuopion kaupungin mittausasemalla käytetyistä vertailumittalaitteista.. Vastaavasti mustan hiilen ja suurimmaksi osaksi myös PM 2.5 -hiukkasten pitoisuudet olivat 2
Tämä todennäköisesti edisti hienojakoisemman, kadun pinnalle karkean hiekan poistamisen jälkeen jääneen pölyaineksen kuivumista ja kohoamista työkoneiden käytössä ja autoliikenteessä ilmaan sekä sen pysymistä ilmassa paikallisesti pitempään kuin 1. Onnistuneiden mittausten lukumäärät (N) eri muuttujissa mittauskävelyjen aikana olivat: jakson-1 aamupäivällä (ap) N=9 ja iltapäivällä (ip) N=9 sekä jakson-2/ap N=5 ja jakson-2/ip N=5 kaikissa muuttujissa; jakson-3/ap N=2 eri PM-kokoluokkien massapitoisuuksien mittauksessa ja N=3 mustassa hiilessä sekä jakson-3/ip N=3 kaikissa mitatuissa muuttujissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. mittausjaksolla (Kuva 3C), mikä saattoi kohottaa samanaikaisesti kaikkien ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien pitoisuuksia. mittausjaksolla. Hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuus (PM 10 ) sekä sen muodostavien karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10-2.5 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet, ja polttoperäisiä pienhiukkasia osoittavan mustan hiilen (BC) pitoisuudet kevään katupölyepisodin kolmessa jaksossa tehdyissä altistumismittauksissa Kuopion ydinkeskustan kävelyreitillä: (1) ennen keskitettyä hiekanpoistoa; (2) heti sunnuntaina 14.4.2019 toteutetun keskitetyn hiekanpoiston jälkeen; ja (3) sitä 1.–3.5. Pylväiden osoittamat pitoisuudet ovat aamuja iltapäivinä kävellyillä reiteillä tehdyistä jatkuvista mittauksista saatujen keskiarvopitoisuuksien mediaaneja ± keskihajonta. Kaupungin ilmanlaadun mittausasemalla, joka sijaitsi liikenneympäristössä tutkijan kävelyreitin puolivälissä, nähtiin Kuvat 4A–D. 4A 4C 4B 4D. vsk. ja 3. Keskitetyn hiekoitushiekan poiston vaikutus kiinteän mittausaseman hiukkaspitoisuuksiin Altistumismittauksissa ja Maaherrankadun mittausasemalla samanaikaisesti määritettyjen 10-minuutin liukuvien keskiarvopitoisuuksien välillä ei ollut regressioanalyysissä minkäänlaista yhteyttä ja mittaustulosten väliset korrelaatiot olivat hyvin matalia, esimerkkinä PM 10 : y = 0,22 · x + 49; R 2 =0.07; N=544. 29 1. mittausjaksoilla. mittausjaksolla esiintynyt selvästi korkeampi ilman lämpötila ja matalampi ilman suhteellinen kosteus kuin 1. Kolmas mahdollinen osaselittäjä on 2. seuranneen runsaan sateen jälkeen
Ehkä pitemmän aikavälin kuin 10-minuutin keskiarvopitoisuuksissa löytyisi jokin tilastollinen yhteys näiden kahden erilaisen ilman hiukkasille altistumisen arviointimenetelmän välillä. 30 altistumismittauksiin verrattuna aivan samanlaiset, noin kaksinkertaiset nousut 2. Näin tapahtui silti, vaikka 10-minuutin liukuvissa keskiarvopitoisuuksissa eri hiukkaskokoluokissa ei nähty mitään yhteyttä henkilökohtaisten altistumispitoisuuksien ja mittausasemalla samanaikaisesti mitattujen samojen muuttujien pitoisuuksien välillä. Kaupungin mittausasemalla mitattu typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuus ei osoittanut minkäänlaista systemaattista vaihtelua 1.–3. Taulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. mittausjaksojen välillä (Taulukko 3). vsk. ja 2. mittausjakson välillä (Taulukko 3). Tutkijan henkilökohtaiset altistumispitoisuudet Kuopion kaupungin ydinkeskustan kävelyreitillä: hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuus (PM 10 ), sekä sen muodostavien karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10-2.5 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet, ja polttoperäisiä pienhiukkasia osoittavan mustan hiilen (BC) pitoisuus lopputalven ja kevään katupölykauden kolmessa eri vaiheessa tehdyissä altistumismittauksissa. mittausjakson samanaikaisissa PM 10-2.5 ja PM 10 -pitoisuuksissa mutta pienempi nousu PM 2.5 -pitoisuudessa 1. Mustan hiilen pitoisuuksista ei voitu tehdä samanlaista vertailua, koska sitä mitattiin vain henkilökohtaisen altistumisen tutkimusasetelmassa. Tilastoanalyysissä käytetyt pitoisuusarvot ovat liikenteen ruuhka-aikojen ulkopuolella tehdyistä mittauksista laskettuja 10-min liukuvia keskiarvoja kunkin aamuja iltapäivän aikana toteutettujen reittikävelyjen aikana tehdyistä mittauksista jatkuvatoimisilla pienlaitteilla.
prosenttipisteen osalta systemaattisesti noin 20–50 prosenttia pienempiä kuin tutkijan mittaamat henkilökohtaiset altistumispitoisuudet. Henkilökohtaisen altistumisen ja kiinteän mittausaseman hiukkaspitoisuuksien vertailu Kaupungin mittausasemalla mitatut 10-minuutin liukuvat keskiarvot PM 10 -, PM 10-2.5 ja PM 2.5 -pitoisuuksissa olivat keskimäärin (aritmeettinen keskiarvo ja etenkin mediaani) ja tutkimusjaksojen pitoisuusjakaumien 90. vsk. Tilastoanalyysissä käytetyt pitoisuusarvot ovat 10-min liukuvia keskiarvoja kuvassa 1A ja taulukossa 2 kuvatun kävelyreitin keskivaiheilla sijaitsevalta Kuopion kaupungin Maaherrankadun ilmanlaadun mittausasemalta. Tässä esitettävät tilastolliset tunnusluvut on laskettu samanaikaisista saman muuttujan mittausarvoista kuin taulukossa 2 esitetyt kunkin aamuja iltapäivän tutkimuskävelyn aikana mitatut henkilökohtaisen altistumisen mittausarvot.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Näin oli silti, vaikka altistumisen mittauksessa optisilla mittalaitteilla saadut eri kokoluokkien hiukkasten pitoisuusarvot oli korjattu kenttätutkimuksessa tehtyjen gravimetristen PM 10 ja PM 2.5 -vertailumittausten avulla vastaamaan viranomaismittausten yleisiä pitoisuustasoja. Tähän mitattujen pitoisuuksien tasoeroon ovat todennäköisinä syinä muun muassa matalampi 1–1,5 m maanpinnasta, lähellä hengitysvyöhykettä oleva ilmanäytteen otto tutkijan henkilökohtaisiin mittalaitteisiin, kun taas mittausaseman ilmanäytteen Taulukko 3. sekundaarinen ilman epäpuhtaus, joka kuvastaa paljon laajemman kaupunkialueen liikenteen päästöjen vaikutusta kuin polttomoottorien primäärinen päästökomponentti musta hiili (Salonen ja Pennanen 2006). 31 Se onkin ilmakehässä muodostuva, auringonvalon voimakkuudesta riippuva ns. Kuvaus hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuuden (PM 10 ) sekä sen muodostavien karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10-2.5 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuuksien ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuden vaihteluista kevään katupölykauden kolmessa eri vaiheessa tehdyissä mittauksissa kiinteässä mittapisteessä
Ilmanäytteen otto korkeammalta lisää etäisyyttä kadun pinnan sekä autojen renkaiden ja pakoputkien tasoista, mikä puolestaan suurentaa raskaampien PM 10-2.5 hiukkaspitoisuuksien vertikaalista laimenemista enemmän kuin mitä tapahtuu kevyemmälle PM 2.5 -jakeelle, BC-pitoisuudelle ja etenkin hyvin kevyille ultrapienille hiukkasille (UFP – hiukkasten halkaisija alle 0,1 µm) tai niistä nopeasti päästön jälkeen muodostuneille hieman suuremmille kertymähiukkasille (halkaisija yleisesti 0,1–0,3 µm Suomen kaupunkien liikenneympäristöissä). vsk. mittausjaksolla, kun taas PM 2.5 :n ja BC:n altistumispitoisuuksissa oli nähtävissä tämä ero systemaattisena kaikilla kolmella mittausjaksolla (Kuvat 4A–D). Maaperän lumen, sulamisvesien ja sadeveden kanssa lopputalvesta ja alkukeväällä tekemisiin joutuvien isompien, orgaanisen aineksen osalta hygroskooppisten ja raskaampien PM 10-2.5 -hiukkasten pitoisuuksissa ei oikeastaan voi odottaa suurta eroa aamuja iltapäiväliikenteen välillä. PAH-yhdisteet) (Janssen ym. 2006). 32 otto oli 4 m korkeudessa. Sama koskee tietenkin katupölykauden alkuvaiheen aikana myös PM 10 -pitoisuuksia. Kertymähiukkasten muodostumisnopeus ja halkaisijan kasvu riippuvat muun muassa muista samanaikaisista päästöistä, ilman lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Näissä oloissa aamujen heikkotuulisuuden ja lämpötilainversioiden vaikutukset alkoivat tässäkin tutkimuksessa todennäköisesti näkyä mittauspäivien PM 10-2.5 ja PM 10 -pitoisuuksissa selvemmin (Kuvat 4A-D; Kuva 5). 2012). Illan ja yön jälkeen yleisesti kylmistä auton moottoreista syntyvät suuremmat pakokaasupäästöt ja etenkin lopputalvesta ja alkukeväällä usein aamuisin esiintyvät heikot tuulet ja lämpötilainversiot voivat osaltaan vaikuttaa näiden läheisesti pakokaasupäästöihin liittyvien, kevyiden hiukkaskomponenttien (PM 2.5 , BC) esiintymiseen korkeampina pitoisuuksina tämän vuodenajan aamuliikenteen aikana. Yhteenveto ja tutkimusaineiston jatkoanalyysit Tutkimuksessamme todettiin, että suomalaisen keskisuuren kaupungin ydinkeskustan autoliikenteen läheisyydessä kävelevä henkilö altistuu todellisuudessa huomattavasti suuremmille keväisestä katupölystä peräisin oleville hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) sekä sen muodostavien karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10-2.5 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) massapitoisuuksille kuin mitä kaupungin kiinteän mittauspisteen lakisääteiset hiukkasmittaukset osoittavat. Erot henkilökohtaisessa altistumisessa aamuja iltapäivän välillä Iltapäivisin mitatut PM 10 ja PM 10-2.5 -altistumispitoisuudet olivat selvästi aamupäiväarvoja pienemmät vain katuja puhdistaneiden sateiden jälkeisellä 3. Musta hiili kuvaa liikenneympäristössä mitattuna hyvin polttoperäisten kertymähiukkasten pitoisuutta ja antaa epäsuorasti tietoa ihmisten altistumisesta tunnetusta lähipäästölähteestä samanaikaisesti vapautuneille, mustaan hiileen kiinnittyneille myrkyllisille orgaanisille yhdisteille (esim. Noin 2,5 km pitkän, kaupunkikeskustassa. Enemmän PM 2.5 -pitoisuutta muistuttavaan käyttäytymiseen ilmakehässä tarvitaan hiekoitushiekan poiston ja runsaiden sateiden jälkeen tapahtuvaa katujen kuivumista, jotta muodostuu halkaisijaltaan pienempiä ja kevyempiä PM 10-2.5 -kokoluokan hiukkasia (Sillanpää ym. Isojen kaupunkien vuosittaisissa ilmanlaaturaporteissa esitetyissä liikenneasemien PM 2.5 -, BC-NO 2 -pitoisuuksien vuorokauden sisäistä vaihtelua osoittavissa kuvaajissa näkyy yleisenä ilmiönä, että arkisin työhön ja muuhun kaupunkikeskusta-asiointiin liittyvä menoliikenne näyttäisi jakautuvan selvästi lyhyemmälle ajalle kuin töistä tai muista syistä kaupunkikeskustasta tapahtuva paluuliikenne (HSY 2019)
vsk. Kuvassa on aamuja iltapäivinä tehdyistä mittauksista laskettu keskiarvo. Tutkimusaineiston jatkoanalyyseissä tulemme vertaamaan kävelijän henkilökohtaisia altistumistasoja eri kokoluokan hiukkasille tutkimuksen viidellä, ominaisuuksiltaan erilaisilla osareiteillä Kuopion ydinkeskustassa ja sen läheisyydessä. Alustavasti voidaan päätellä, että keskusta-alueen katujen ylläpidosta vastaavien julkisten toimijoiden (kaupunki – keskustaalueen kadut ja jalkakäytävät; ELY-keskus – mm. 33 olevan kävelyreitin puolivälissä olleen kiinteän mittausaseman laitteiden osoittamat eri hiukkaskokoluokkien pitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa 20–50 % pienemmät kuin mitä tutkijan katupölyajan eri olosuhteissa tekemien 34 kävelykerran aikana mitatut todelliset altistumiset olivat. Loppuviikon 1.–3.5. Vasta runsaat kevätsateet laskivat päiväajan keskimääräiset hiukkaspitoisuudet ja 10-minuutin huippupitoisuudet sekä mittausasemalla että henkilökohtaisessa altistumisessa alle puoleen verrattuna kaikkein pölyisimpään mittausjaksoon. Talven hiekoitushiekkojen keskitetty poistokampanja oli kaupungin ydinkeskustan ajoväylillä ja jalkakäytävillä sunnuntaina 14.4., mutta yksityisten kiinteistönomistajien teettämä hiekkojen poisto jatkui viikkoja tämän jälkeen. runsas sade laski kohonneita hiukkaspitoisuuksia tehokkaasti 6.–8.5.2019 olleina henkilökohtaisen altistumisen mittauspäivinä.. katujen yli menevä moottoritie) ja yksityisten kiinteistöjen omistajien kannattaisi ajoittaa hiekoitushiekkojen keskitetty poisto ja sen jälkeinen katujen pesu yhteisesti mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle, jotta tutkimuksessa havaittu voimakkain altistuminen katupölyn erikokoisille hiukkasille jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Näillä 1,3–2,5 km pitkillä osareiteillä on hyvin erilaisia päivittäisiä liikennemääriä (suurin yli 30000 ajoneuvoa/vrk) ja suurimpia sallittuja Kuva 5. Sateen vaikutus seuraavina tutkimuspäivinä mitattuihin henkilökohtaisen altistumisen PM 10 -pitoisuuksiin Kuopion ydinkeskustan kävelyreitillä
Kiitokset Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluja ympäristöterveyspalvelut sekä THL. Report for the Joint Task Force on Health Aspects of Air Pollution of the WHO/UNECE Convention of Long-range Transboundary Air Pollution 2012, 50p. Ulkona liikkuessa tapahtuvasta altistumisesta syntyvää katupölyhiukkasten tunkeutumista ylähengitysteihin ja keuhkoihin sekä siitä aiheutuvia epämiellyttäviä ärsytysoireita voi yleiskunnoltaan normaali henkilö vähentää merkittävästi kasvoille tiiviisti asettuvalla, uloshengitysventtiilillä varustetulla P2-luokan hengityssuojaimella. Janssen NAH, Gerlofs-Nijland ME, Lanki T, Salonen RO, Cassee F, Hoek G, Fisher P, Brunekreef B & Krzyzanowski M. ISBN 978-92-890-0265-3. Epidemiological evidence of effects of coarse airborne particles on health. NASTA-tutkimusohjelma 2011– 2013, loppuraportti 2013. Saatavissa: https://www.kuopio.fi/ documents/7369547/7616060/Kuopion+ seudun+ilmanlaatu+vuonna+2018/7107c 37c-c47b-4342-b14c-fd41bcc75742 Lanki T. keskustaalueen kerrostalojen suojaamat kadut). Katupölyn vaikutukset terveyteen. Kirjallisuus Brunekreef B, Forsberg B. In: Soimakallio S, ym. rakennetulta ympäristöltään avoin runkoväylä vs. Koko 9 km:n kävelyreitin varrella oli kolme Kuopion kaupungin varustamaa ilmanlaadun mittausasemaa, mikä tekee mahdolliseksi vertailla mitattua henkilökohtaista altistumista useammanlaisissa liikenneympäristöissä olevien kiinteiden mittausasemien samanaikaisiin tulosaineistoihin. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Saatavilla: http://www.euro.who.int/en/whatwe-do/health-topics/environment-andhealth/air-quality/publications/2012/ health-effects-of-black-carbon Karvosenoja N, Savolahti M, Lanki T, Salonen R & Tiittanen P. Internet: http://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=21005 Kuopion kaupunki – alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ja JPP-Kalibrointi Ky. Health effects of black carbon. vsk. Saatavissa:. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Energiaja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi. Myös ajoneuvopäästöjen laimenemisolosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan (esim. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2017: 26–33. Silloin kohoaa kuitenkin myös katupölystä peräisin olevien PM 2.5 -hiukkasten pitoisuus, josta pienimmät saattavat tunkeutua etenkin vilkkaiden liikenneväylien varrella olevien vanhempien, vähemmän tiiviisti rakennettujen asuintalojen sisätiloihin. European Respiratory Journal 2005; 26: 309–318. 34 ajonopeuksia (40–60 km/h). Tätä ilmiötä ei ole Suomessa tutkittu, vaan tähän mennessä tehty PM 2.5 -hiukkasten, mustan hiilen ja PAH-yhdisteiden ulko-sisäsiirtymän tutkimus on keskittynyt pääasiassa kokojakaumaltaan hienojakoisempiin liikenneympäristöjen pakokaasuhiukkasiin sekä hiljattain myös tiiviisti rakennettujen pientaloalueiden puulämmityksestä peräisin oleviin pienhiukkasiin. Vaikutukset ilmanlaatuun. Tutkimusryhmä kiittää projektin ohjausryhmää hyödyllisistä taustatiedoista ja hyvästä yhteistyöstä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Kuopion kaupunki, 2019. Karkeat hengitettävät hiukkaset (PM 10–2.5 ) eivät tule hyvin ajoneuvojen tai talojen sisälle, mutta autoliikenneväylän vieressä kävelevä tai pyöräilevä ihminen altistuu niille voimakkaasti pahan katupölyjakson aikana. + 3 Annexes. Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2018
Helsinki: Tekes, 2006. Tuloksia ja päätelmiä teknologiaohjelmasta FINE Pienhiukkaset – Teknologia, ympäristö ja terveys. ISBN (pdf): 978-952-7146-43-9. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Environmental Protection Agency (USEPA, October 2018). Saatavissa: https://www.hsy.fi /sites/ Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/4-2019_ilmanlaatu_paakaupunkiseudulla_vuonna_2018.pdf Salonen RO, Pennanen A (toim. Paukku T). Saatavissa: https://yosemite.epa.gov/sab/ sabproduct.nsf/264cb1227d55e02c852574 02007446a4/932D1DF8C2A9043F8525810 00048170D/$File/PM-1STERD-OCT2018. ISBN 952-457-250-8. 35 https://asiakas.kotisivukone.com/files/ nastatutkimus.kotisivukone.com/ tiedostot/tutkimusraportit/lanki_thl_ katupolyn_terveysvaikutukset.pdf Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) – Ohtonen K, Loukkola K, Aarnio P, Portin H. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/153981/SYKEra_6_2015. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 6/2015. Chemical composition and mass closure of particulate matter at six urban sites in Europe. Research Triangle Park, NC: U.S. External review draft EPA/600/ R18/179. vsk. Integrated science assessment for particulate matter. pdf?sequence=3&isAllowed=y U.S. PDF Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Environmental Protection Agency, Office of Research and Development, National Center for Environmental Assessment – RTP Division. Atmospheric Environment 2006; 40(Suppl 2):212223. Saatavissa: https://docplayer.fi/418274Pienhiukkasten-vaikutus-terveyteentuloksia-ja-paatelmia-teknologiaohjelmasta-fine-pienhiukkaset-teknologiaymparisto-ja-terveys.html Sillanpää M, Hillamo R, Saarikoski S, Frey A, Pennanen AS, Makkonen U, Spolnik Z, van Grieken R, Branis M, Brunekreef B, Chalbot M-C, Kuhlbusch T, Sunyer J, Kerminen V-M, Kulmala M, Salonen RO. HSY:n raportti 2019. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/ science/ article/pii/S1352231006005735 Suonheimo P, Grönroos J, Karvosenoja N, Petäjä J, Saarinen K, Savolahti M, Silvo K. Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa
Ilmanlaatua arvioidaan myös päästökartoituksin ja leviämisselvityksillä. Hankkeissa on myös kehitetty ja niiden myötä saatu käyttöön ajantasainen ilmanlaatumallinnus ja seuraavan 12 tunnin ennuste.. Ilmanlaatua mitataan erityyppisissä ympäristöissä, kuten liikenteen ja puunpolton vaikutusalueilla, satamien ja lentoaseman vaikutusalueella sekä kaupunkitausta-asemalla Kalliossa ja seudun tausta-alueella Luukissa. Mittauksia oli vilkasliikenteisten katujen ja väylien varsilla sekä puunpolttoa suosivilMaria Myllynen, ilmansuojeluyksikön päällikkö Anu Kousa, ilmansuojeluasiantuntija Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarkempaa tietoa puunpolton ja katupölyn ilmanlaatuvaikutuksista sensoreilla Ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla on täydennetty pienikokoisilla mittalaitteilla eli sensoreilla. Viime vuosina pääkaupunkiseudulle on rakentunut eri tutkimushankkeissa ilmanlaadun sensoriverkkoja. Tutkimushankkeissa on kehitetty ja testattu näitä ketteriä mittausmenetelmiä, jotka täydentävät mittausten alueellista kattavuutta ja tarkentavat ilmanlaadun tilannekuvaa. 36 H SY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 ilmanlaadun mittausasemalla. Vuosina 2017–2019 HAQT-hanke toi pääkaupunkiseudulle Vaisalan ja Pegasorin mittalaitteista koostuvan parinkymmenen sensorin mittausverkon. HSY myös tutkii pääkaupunkiseudun ilmanlaatua laajassa tutkimusyhteistyössä asiantuntijaja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on mitattu lähinnä liikenteen pakokaasuista peräisin olevia typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräimillä
Edulliset sensorit ovat tulleet myös asukkaiden saataville. HOPE-hankkeessa on mittauskampanjoita edullisilla sensoreilla eri vuodenaikoina eri alueilla. Hankkeessa käytetään pääosin Vaisalan keskihintaisia sensoreita, joilla mitataan ilmanlaatua yhteensä 25 kohteessa PakilaPirkkolan pientaloalueella, Mäkelänkadun katukuilun ympäristössä sekä Jätkäsaaressa sataman, liikenteen ja rakennustyömaiden vaikutuspiirissä. Vuonna 2020 alkavalla HOPE-hankkeen tiheällä sensoriverkolla mitataan ilmanlaatua kolmella erilaisella asuinalueella Helsingissä. vsk. Tavoite on saada alueellisesti kattavaa tietoa ilmanlaadusta siellä missä ihmiset liikkuvat. Hankkeessa kehitettiin sensorimittauksia ja niiden laadunvarmistusta. HSY:n Mäkelänkadun supermittausasemalla testattiin eri sensoreita, arvioitiin niiden toimivuutta ja verrattiin niitä referenssimittauksiin. 37 la pientaloalueilla. Mittauskohteet on etsitty yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Niiden tuottamat mittaustulokset ovat suuntaa-antavia, mutta niiden vahvuuksia ovat edullisuus, suuri lukumäärä ja mittausten joukkoistaminen. Mittauksilla osallistetaan asukkaita ja lisätään heidän tietoisuuttaan omien valintojensa vaikutuksesta ilmanlaatuun. Sensoreilla tietoa hiukkaspitoisuuksista Uudet mittausmenetelmät tarkentavat ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla. Keväällä tarvitaan mittaustietoa Ilmanlaadun seurannassa hyödynnettäviä mittausja mallinnusmenetelmiä. Kuvat: HSY ja HSY/Tero Pajukallio.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Lisäksi hankkeessa toteutetaan asukkaiden kanssa valittuja toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi
Pegasorin mittalaitteilla voidaan arvioida, miten tulisijojen savut leviävät ja pitoisuudet vaihtelevat päivän aikana. Asukkaita häiritsevät yhä useammin työmaiden aiheuttamat pölyhaitat, koska aluerakentamiskohteet ovat laajoja ja kestävät pitkään asukkaiden jo muutettua alueelle. Työmaita valvovat viranomaiset kaipaavat tietoa hiukkaspitoisuuksista ja niiden alueellisesta vaihtelusta työmaiden läheisyydessä pölyisyyden hillitsemiseksi. 38 pölypitoisuuksista vilkasliikenteisten pääväylien ja katujen varsilta, jotta katupölyn torjuntaa voidaan kohdentaa tehokkaasti. Pientalojen tulisijojen lisälämmityksen on havaittu nostavan pienhiukkasten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden kuten bentso(a)pyreenin pitoisuuksia suhteellisen korkeiksi. Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla on mitattu ilmanlaatua mittausasemin yli 10 vuotta. vsk. Typpidioksidin passiivikeräimillä onkin mitattu pitkään pääkaupunkiseudulla liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia. Nämä mittaukset ovat myös hieman sensorimenetelmien kaltaisia, mutta passiiviikeräimillä ei saada reaaliaikaisia mittaustuloksia. Mittaustietoa kaavoituksen tueksi Kaupunkisuunnittelun tueksi tarvitaan mittaustietoa saastepitoisuuksista erityyppisissä kohteissa. Näitä tuloksia voi jo seurata tunneittain HSY:n verkkosivuilta (www.hsy.fi/ LDSA). Mittaukset perinteisillä mittausasemilla useissa paikoissa ja samaan aikaan eivät olisi taloudellisesti mahdollisia. Ilmanlaadun parantamiseksi on seudulla kaivattu tarkempaa tietoa: kuinka paljon pitoisuudet vaihtelevat ja kuinka hyvin yksi mittauspiste edustaa asuinalueen ilmanlaatua. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. HSY käyttää jatkossa pienikokoisia Vaisalan sensoreita muun muassa kehäteiden ja pääväylien pölyisyyden seurantaan. Seudulta on kertynyt vuodesta 2004 alkaen jo noin 600 Seuraa ajantasaisia sensorituloksia: Työmaiden pölyhaitat: hsy.fi/työmaapölyt LDSA-pitoisuudet pientaloalueilla (Pegasor): hsy.fi/LDSA Mittalaitteita ja sensoreita pientaloalueella. Kuva: HSY/Taneli Mäkelä.. Uudet mittalaitteet mittaavat hiukkasten uusia ominaisuuksia ja esimerkiksi Pegasorin mittaama hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala (LDSA) kuvaa ultrapienten hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Pienet ja luotettavat mittalaitteet soveltuvat hyvin pientaloalueiden ilmanlaadun kartoittamiseen. Esimerkiksi Jätkäsaaressa HSY on seurannut vuonna 2019 hiukkaspitoisuuksia tarkalla ja pienikokoisella hiukkasmonitorilla ja myös HOPE-hankkeessa mitataan sensoreilla alueella hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia
Hiukkaspitoisuuksien (PM10) laimeneminen katukuilussa korkeussuuntaan ja sisäpihalla. Niiden heikkoutena on, että tuloksina saadaan vain kuukausija vuosikeskiarvoja, muttei esimerkiksi vuorokausitason aikavaihtelua. Niitä ei myöskään ole saatavilla esimerkiksi hiukkasmittauksiin. Passiivikeräimien hyvä puoli on, etteivät ne tarvitse sähköä ja niiden sijoittaminen on helppoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 39 mittauskohdetta passiivikeräimillä. Tulokset ovat nähtävillä HSY:n avoimen datan karttapalvelussa kartta.hsy.fi. Hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala (LDSA) kuvaa ultrapienten hiukkasten pitoisuuksia ilmassa ja tuo esiin puunpolton polttoperäisten hiukkasten vaihtelun erot pientaloalueilla ja liikenneympäristöissä. vsk. Kuva: HSY/Kaski.. Koossa on kattava aineisto pitoisuuksista eri etäisyyksillä kaduista ja eri liikennemäärillä, mitä voidaan hyödyntää vastaavissa suunnittelukohteissa. Lisäksi ne ovat edullisten sensorien hintaluokkaa ja niillä saadaan huomattavasti luotettavampia mittaustuloksia kuin muilla tämän hetkisillä sensoreilla
Ilmanlaatutiedon tarkentuminen on lisännyt asukkaiden kiinnostusta lähialueensa ilmanlaatuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 40 Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan mittaustietoa eri korkeuksilta jo rakennetussa ympäristössä. Ilmatieteen laitos on kehittänyt FMI-ENFUSERmallia, joka luo mittaustiedoista ilmanlaadun ennusteita 12 metrin tarkkuudella ja huomioi katurakenteen. Hankkeessa käytettyjen Vaisalan sensorien hyvänä puolena on, että ilmanlaatua pystyttiin mittaamaan tuntitasolla usean kuukauden ajan. Mallissa käytetään ilmanlaatumittausten lisäksi tietoja mm. Yhteistyössä HSL:n kanssa se on myös ratikoiden ja metrojen infotauluilla. Sensorit tarkentavat tietoa ilmanlaadusta Viestintä ilmanlaadusta on tarkentunut, kun sensorihankkeissa on kehitetty ilmanlaadun mallinnuksia ja ennusteita. Myös pienten mittalaitteiden paikan löytäminen on työlästä ja niiden asentamiseen tarvittiin esimerkiksi nostureita vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla. Ilmanlaatukarttaa kertoo katsoneensa kännykällä 8 % ja tietokoneella 11 % pääkaupunkiseudun asukkaista. Haasteena on sähkön tarve ja laitteiden toimintavarmuus. Siihen sopivat hyvin ketterät keskihintaiset sensorit, kuten Helsingin ja HSY:n KAILA-hankkeessa pilotoitiin. säästä, maanpinnan korkeusvaihteluista, rakennuskannasta ja päästölähteistä. fi/ilmanlaatukartta -verkkosivulla. Ilmanlaatu on asukkaiden seurattavissa metrojen ja ratikoiden infotauluilla. vsk. HSY:n asukaskyselyn mukaan seudun asukkaista noin 33 % on nähnyt Ilmanlaatukartan raitiovaunuissa tai metroissa. Kuva: HSY/Tero Pajukallio.. HSY on tuonut asukkaiden käyttöön tämän Ilmanlaatukartan, joka on käytettävissä hsy. Niillä saatiin ensimmäisen kerran Suomesta korkeusja etäisyysgradientteja sekä typpidioksidin että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista
Mittalaitteiden toimintaa tulee seurata mittausten aikana. Sensoreihin liittyviä tutkimushankkeita on käynnissä pääkaupunkiseudulla lukuisia. HSY on tarjonnut puitteet, tukea ilmanlaatumittauksiin ja referenssimittaustensa tulokset sensorien mittaustulosten vertailua varten. Lisätietoa hankkeista: HAQT Helsinki metropolitan Air Quality Testbed: Haqt.fmi.fi HOPE – Healthy Outdoor Premises for Everyone: https://ilmanlaatu.eu/ Kaski, N. Yhteistyötä tehdään tutkimusja asiantuntijalaitosten sekä yritysten kanssa etenkin Mäkelänkadun supermittausasemalla. Lähtemällä mukaan yhteistyöhön on voitu parantaa sensorimittausten laatua, oppia uusista tekniikoista sekä kehittää viestintää. 2018. Sensoreista saataisiin tukea ilmanlaadun arviointiin vielä enemmän, mikäli kevyet mittalaitteet toimisivat ilman sähkövirtaa ja mikäli hiukkasten mittaustekniikka ja sensoreiden toimintavarmuus kehittyisivät edelleen. Laitteet myös kehittyvät, joten niiden päivittäminen ja huolto tuo vuosittaisia kuluja. Ilmanlaadun mittausverkkoa on käytetty alustana tuoteja laitekehityksessä. Pienikokoisista sensoreista saadaan toivottavasti tulevaisuudessa tähän tukea. Kaila Kaupunkibulevardien ilmanlaatugradientit: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920591 Lisätietoa ilmanlaatukartasta: Ilmanlaatukartta: hsy.fi/ilmanlaatukartta FMI-Enfuser The Finnish Meteorological Institute’s ENvironmental information FUsion SERvice: https://en.ilmatieteenlaitos.fi/environmental-information-fusion-service. Niillä saadaan kaivattua tietoa pääväylien pölyisyyden torjuntaan, ja niitä voisivat hyvinkin käyttää myös muut ilmanlaadun mittaajat ja tienpitäjät. Sensorimittaukset ovat vielä melko työläitä, koska laitteet vaativat rutiinimittauksia enemmän toiminnan ja tulosten seurantaa. Lisäksi niiden keskinäistä vertailtavuutta pitää varmentaa vertailumittauksin mittausten alussa ja mielellään myös lopussa. Viranomaismittausten ilmanlaadun seuranta on vakiintunutta ja mittaustuloksilla on korkeat laatuvaatimukset. Tieto ilmanlaadusta on tarkentunut sensorimittausten myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Mittaustulokset eivät ole yhtä luotettavia kuin viranomaismittaukset. Työmaiden pölyhaittojen arviointia ja hallintaa pitäisi kehittää, kuten myös puunpolton savuhaittojen arviointia, mihin ketteristä sensorimittauksista olisi apua. 41 Mitä sensorimittauksista on opittu. Ainakin HSY:ssä tutkimushankkeet ovat mahdollistaneet kokeilun. Jatkuvat sensorimittaukset vaativat mittalaitteisiin perehtymisen sekä resursseja niiden jatkuvaan ylläpitoon ja huoltoon. Perinteistä HSY:n ilmanlaadun mittausverkkoa on hyödynnetty myös sensoritutkimushankkeissa. Tämä vaatii resursseja varsinkin, jos tuloksia pitää korjata. vsk. Oma haasteensa on tiedonsiirto sekä luotettavien tulosten julkaisu jopa reaaliaikaisesti, missä riittää vielä kehitystyötä
Ilmatieteen laitos on myös aktiivisesti mukana tukemassa kehittyvien maiden ilmanlaadun seurantaa ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä.. vsk. Ilmanlaadun mittauksilla saadaan tarkkaa ajantasaista tietoa ihmisten hengittämästä kaupunkiilmanlaadusta, teollisuuspäästöjen vaikutuksista sekä puhtaiden alueiden taustapitoisuuksista. Pienhiukkaspitoisuutta pidetään parhaimpana ilmansaasteiden terveysvaikutusindikaattorina. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Koko Suomen ilmanlaatutilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä verkkopalvelussa https://ilmatieteenlaitos.fi/ ilmanlaatu, jossa on nähtävissä ajantasaiset ilmanlaadun mittaustiedot kaikilta Suomen Katja Lovén, ryhmäpäällikkö Jatta Salmi, tutkija Ilmatieteen laitos Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Ilmatieteen laitos seuraa ja tutkii ilmanlaatua Suomessa saadaan nauttia kansainvälisen vertailun mukaan maailman puhtaimmasta ilmasta. Vuonna 2018 Suomen ilmanlaatu oli WHO:n tilaston mukaan maailman paras pienhiukkasten vuosipitoisuuden ollessa keskimäärin 6 µg/m 3 (vaihteluväli eri mittausasemilla noin 2–9 µg/m³). Suomalaista ilmanlaatuosaamista arvostetaan maailmalla. Lähes yhtä matalat pienhiukkaspitoisuustasot olivat myös Virossa, Ruotsissa ja Kanadassa. Suomessa ja Ilmatieteen laitoksella tehdään myös maailmanlaajuisesti johtavaa tutkimusta ilmanlaatuun ja pienhiukkasiin liittyen. 42 S uomessa ilmanlaatu on pääosin hyvää, joskin paikallisesti ilman epäpuhtauspitoisuudet voivat hetkellisesti kohota lähelle ohjeja raja-arvotasoja etenkin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Tiedot koko Suomen ilmanlaadusta ovat kaikkien saatavilla Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun kautta. Edellisessä vuonna 2016 julkaistussa tilastossa Suomi sijoittui Ruotsin ja Kanadan jälkeen kolmannelle sijalle. Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisee säännöllisesti maailmanlaajuista ilmanlaatutilastoa, joka kattaa pienhiukkaspitoisuustiedot lähes sadasta maasta ja yli 3 000 mittauspaikalta
Suomessa kaupungit, kunnat ja teollisuuslaitokset ovat vastuussa tarvittavasta ilmanlaadun seurannasta omilla alueillaan ja Ilmatieteen laitos puolestaan vastaa ilmanlaadun seurannasta puhtailla taustaalueilla. Ilmatieteen laitos pitää yllä kansallista ilmanlaatutietojärjestelmää, jonne kaikkien Suomen ilmanlaatumittausten tulokset kerätään ja josta niitä jaetaan reaaliaikaisen verkkopalvelun ja avoimen datan rajapinnan kautta. vsk. 43 noin 90 mittausasemalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Sisällön eli mittaustulokset palveluun tuottavat kaupungit ja muut ilmanlaadun mittauksia tekevät tahot. eu/), jonka kautta on mahdollista seurata Suomessa mitattuja ilmanlaatutietoja voi seurata reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu.. Palvelussa ilmanlaatutilanne on esitetty yksinkertaisen ilmanlaatuluokituksen eli ilmanlaatuindeksin avulla, jossa ilmanlaatua kuvataan viisiportaisella väriasteikolla. Myös ilmanlaadun kannalta tärkeitä sääsuureita, tuulta ja sadetta, voi seurata samanaikaisesti saman palvelun kautta. Eri yhdisteiden yksityiskohtaiset pitoisuustiedot kultakin mittauspaikalta saa näkyviin kuvaajana valitsemalla kartalta halutun mittauspaikan. Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency) ylläpitää ilmanlaatusivustoa (https://airindex.eea.europa. Ilmatieteen laitos vastaa myös kaikkien mittaustietojen raportoinnista EU:lle ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin ja tutkimusohjelmiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 44 ilmanlaatutilannetta lähes reaaliaikaisesti koko Euroopassa. Euroopan ympäristökeskuksella on myös käytössään ilmanlaatuindeksi, jonka avulla eri maiden pitoisuuksien vertailu keskenään on helppoa. vsk. EU:n ilmanlaatuindeksi eroaa Suomessa käytetystä ilmanlaatuindeksistä jonkin verran. Taustamittauksilla seurataan myös päästöjen kaukokulkeutumista ja ilman epäpuhtauspitoisuuksien pitkäaikaisten trendien kehittymistä. Tausta-alueiden ilmanlaadun perustason seurannalla on tärkeä merkitys, jotta ihmistoiminnan vaikutuksia ilmanlaatuun pystytään arvioimaan luotettavasti. Ilmanlaadun seuranta tausta-alueilla Ilmatieteen laitos seuraa tausta-alueiden ilmanlaatua yli kymmenellä asemalla Suomessa. EU:n ilmanlaadun seurantavelvoitteiden lisäksi tausta-alueiden ilmanlaatuseurantaa toteutetaan sekä kansallisten että kansainvälisten ilmanlaadun seurantaohjelmien Koko Euroopan ilmanlaadusta saa ajantasaista tietoa Euroopan ympäristökeskuksen verkkosivuilta (kuvakaappaus 19.9.2019 klo 14:30) https://airindex.eea.europa.eu/.. Tausta-asemilla mitataan ilmanlaatua mahdollisimman puhtailla alueilla, jotka ovat riittävän etäällä päästölähteistä
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Seurantaohjelmien tarkoituksena on, että seurantaa tehdään laaja-alaisesti ja pitkäkestoisesti (useita vuosikymmeniä) luotettavilla ja vertailukelpoisilla menetelmillä, jolloin voidaan tuottaa luotettavaa tietoa seuranta-alueen ympäristön nykytilasta, tapahtuneista muutoksista ja tulevista uhkista. 45 mukaisesti (mm. vsk. Ilmatieteen laitoksen taustailmanlaadun mittausasema Sammaltunturilla Pallaksen alueella. Ilmanlaadun seurantaohjelmia ACTRIS: Eurooppalainen ilmakehänmittausjärjestö ja -tutkimusinfrastruktuuri AMAP: Arktisten alueiden ympäristön tilan seurantaja arviointiohjelma EMEP: Eurooppaa koskeva epäpuhtauksien seurantaja arviointiohjelma GAW: Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) koko maapallon kattava mittausverkko HELCOM: Itämeren ilmalevitteisen epäpuhtauskuormituksen seurantaohjelma YYS: Ympäristön yhdennetty seuranta.. Kansainväliset seurantaohjelmat kattavat eri alueita ja niillä on omat erityispiirteensä ja painopisteensä. EMEP, GAW, HELCOM, ACTRIS, AMAP, YYS). Seurantaohjelmien tuottamia tieteellisiä tutkimustuloksia sekä niihin perustuvia johtopäätöksiä käytetään poliittisen päätöksenteon tukena ja niillä pyritään ehkäisemään ilman epäpuhtauksien ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten lisääntymistä
Korkeatasoista tutkimusta päätöksenteon tueksi Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta mm. Ilmatieteen laitoksella on kalibrointilaboratorio, joka toimii sekä kansallisena ilmanlaadun vertailulaboratoriona että Mittatekniikan keskuksen sopimuslaboratoriona kaasumaisten yhdisteiden kalibrointipalvelujen tuottajana. Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa nimetty Suomen Akatemian huippuyksiköksi ilmakehätutkimuksessa. Myös Ilmatieteen laitoksen oma palvelukehitys perustuu vahvasti tutkimustietoon. Leviämismallit. ilmakehän koostumukseen, päästöjen leviämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyen. Vertailulaboratorion tehtäviin kuuluvat jäljitettävien kalibrointipalvelujen tuottaminen ja ylläpito, näytteenotto sekä mittalaitteiden ja mittausmenetelmien testaustoiminta. Näiden lisäksi osa yhdisteistä edellyttää näytteenottoa ja näytteiden analysointia ilmakemian laboratoriossa. Ilmatieteen laitos mittaa ja analysoi perinteisten ilman epäpuhtauskomponenttien (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, otsoni ja haisevat rikkiyhdisteet) lisäksi mm. Vertailulaboratorion tehtävä on varmistaa, että Suomen ilmanlaatumittausten laatu täyttää EU:n kriteerit ja että mittausten jäljitettävyysketju on järjestetty asianmukaisesti. vsk. pienhiukkaset, niiden muodostumisprosessit sekä niiden fysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus, ilman reaktiiviset yhdisteet, niiden lähteet, pitoisuudet ja vaikutukset ilmakehässä sekä luotettavien mittausmenetelmien kehittäminen niiden mittaamiseksi. Ilmatieteen laitoksen laboratorio on FINAS-akkreditoitu kalibrointilaboratorio K043 standardin SFS-EN ISO 17025:2017 mukaisesti. päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Ilmatieteen laitoksella on myös kehitetty ilmanlaatumalleja, joilla kuvataan ilman epäpuhtauksien leviämistä, muutuntaa ja laskeumaa. Tutkimuksen kohteena ovat myös ilmanlaatu sekä muuttuvan ilmaston ja ilmansaasteiden väliset kytkennät. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatulaboratorio on FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T097 ja se toimii standardin SFS-EN ISO 17025:2017 mukaisesti. Sen tehtäviin kuuluu myös kalibrointimenetelmien kehittäminen ja ylläpito sekä ilmanlaadun mittauksiin liittyvä kalibrointipalvelu viranomais-, tutkimusja palvelutehtäviä varten. Kansallinen vertailulaboratorio osallistuu korkean tason kansainvälisiin vertailumittauksiin ja järjestää kansallisia ilmanlaadun vertailumittauksia, joihin muut Suomen ilmanlaadun mittauksia tekevät tahot osallistuvat. Malleilla voidaan myös ennustaa ilmanlaatua. 46 Ilmanlaadun mittauksilla tiukat laatukriteerit Ilmanlaadun seurantaa tehdään pääosin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, jotka tuottavat mittaustuloksia reaaliaikaisesti. Yksikössä mitataan esimerkiksi metsissä syntyviä pienhiukkasia, jotka osallistuvat ilmakehässä pilvien muodostukseen ja vaikuttavat sitä kautta ilmastoon. epäorgaanisia ioneja, PAH-yhdisteitä, raskasmetalleja, elohopeaa ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Ilmanlaadun mittaamiselle on asetetut tarkat laatukriteerit EU-direktiiveissä. Ilmanlaadun osalta keskeisiä tutkimuskohteita ovat mm. Yksi tärkeimmistä kansalliseen ilmanlaatumittausten laadun varmistukseen liittyvistä Ilmatieteen laitoksen tehtävistä on ilmanlaadun vertailulaboratorion toiminta ja ylläpito. Kansainvälisesti vertaisarvioidut tutkimustulokset palvelevat päätöksentekijöitä ja heidän tiedontarpeitaan, kotimaista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä muuta yhteiskuntaa ja kansalaisia tuottamalla tietoa mm
fmi.fi/) ja paikallinen malli FMI-ENFUSER (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/Sivut/default.aspx). Paikallisia malleja ovat mm. Ilmatieteen laitos aktiivinen toimija myös kansainvälisesti Kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäksi Ilmatieteen laitos on ollut mukana tukemassa ilmanlaadun seurannan ja lainsäädännön OMI-satelliitti-instrumentin mittaama, alailmakehän typpidioksidipitoisuutta korreloiva mittauskolumniarvo typpidioksidimolekyylien määrästä alailmakehässä Helsingin seudulla vuosina 2005 ja 2017. Niiden avulla voidaan arvioida ja ennustaa myös esimerkiksi metsäpalojen, aavikoiden hiekkamyrskyjen ja tulivuorenpurkausten aiheuttamien päästöjen kulkeutumista eri maiden alueille. Viime vuosikymmeninä satelliittimittaukset ovat mullistaneet tavan seurata ilmansaasteiden määrää ilmakehässä. Alueellisen mittakaavan malleilla kuvataan myös raskasmetallien, hiukkasten ja radioaktiivisten aineiden leviämistä. Nykyään satelliiteilla tehtyjä havaintoja voidaan käyttää karkealla tasolla osana ilmanlaadun arviointia ja päästöjen leviämismallit voivat hyödyntää havaintoja esimerkiksi metsäpaloalueiden paikantamisessa. tieliikenteen päästöjen leviämismallit ja katukuilumallit sekä mallit, joilla arvioidaan aineiden leviämistä kemikaalionnettomuuksissa. vsk. Ne tuottavat luotettavaa tietoa ilmanlaadusta, ilmansaastepäästöistä ja niiden muutoksista eli trendeistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Kuvista käy ilmi, että typpidioksidin määrä on selvästi pienentynyt 13 vuoden aikana.. Alueellisen mittakaavan mallien päämääränä on happamoittavien ja rehevöittävien aineiden, kuten rikin ja typen yhdisteiden sekä maanpinnan läheisen otsonin, pitoisuuksien ja laskeuman arviointi. Paikallisia malleja käytetään esimerkiksi kaupunkija liikennesuunnittelun tukena sekä ympäristövaikutusten arviointija ympäristölupaprosesseissa. Paikallisilla malleilla arvioidaan aineiden pitoisuuksia päästölähteen lähialueella. Esimerkkejä Ilmatieteen laitoksen kehittämistä, operatiivisessa toiminnassa mukana olevista ilmanlaatumalleista ovat alueellisen mittakaavan malli SILAM (http://silam. 47 voidaan jakaa paikallisiin, alueellisiin ja kaukokulkeumamalleihin
Luotettavat ilmanlaadun mittaustiedot ovat välttämättömiä, jotta toimivia käytäntöjä, kohdennettua lainsäädäntöä tai muita toimia ilmanlaadun parantamiseksi voidaan harkita ja ottaa käyttöön. https:// ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojenlataus#!/ Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat kouluttamassa vietnamilaista viranomaistahoa ilmanlaadun mittauksiin liittyen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 48 kehittämistä sekä suunnittelemassa ilmanlaadun parannustoimia lukuisissa maissa, joista viimeaikaisimpia ovat Vietnam, Ukraina, Venäjä, Kazakstan, Azerbaidžan, Kirgisia, Tadžikistan, Makedonia, Kroatia ja Chile. Lisätietoja Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä sivusto, johon ilmanlaatutiedon tuottavat ilmanlaadun mittaajat. https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu Ilmatieteen laitoksen avoin data. vsk. Kehittyvien maiden ihmiset kärsivät usein huonosta ilmanlaadusta ja sen aiheuttamista terveysvaikutuksista kehittyneiden maiden asukkaita enemmän. Useissa maissa luotettavia ilmanlaatutietoja ei ole juurikaan saatavilla eikä osaamista tai resursseja ilmanlaadun seurannan kehittämiseen ole. Osaamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden tavoitteena on kouluttaa paikallisia toimijoita mittaamaan ja arvioimaan ilmanlaatua sekä jakamaan riittävän hyvälaatuista ilmanlaatutietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille
Lisäksi arvioidaan kokeilujen yhteisöllisiä vaikutuksia, sekä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen kylällä. Kokeilut liittyvät uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden edistämiseen, kimppakyyteihin, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, lähiruokaan ja ruokahävikin välttämiseen sekä hiilensidontaan tähtääviin toimiin. Päästöjen leviämisen mallinnuspalvelumme koostuu päästökartoituksista, leviämismallilaskelmista ja tulosten raportoinnista sekä niiden perusteella tehtävistä suosituksista. Raportti heldassa: http://hdl.handle.net/10138/303410 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi SYKE. 49 Satelliittimittauksista saatavien ilmanlaatuhavaintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatupalvelut Kokeilujen kautta kestäviin ja kehittyviin kyliin Anne Holma, Kati Pitkänen, Tanja Myllyviita, Minna Kaljonen, Reeta Rönkkö, Jaakko Karvonen ja Linda Karjalainen Tämä raportti perustuu vuosina 2016–2019 toteutettuun ”Kohti vähähiilisiä kyliä” (KVK) -hankkeeseen, jossa käynnistettiin paikallisia kokeiluja ja kannustettiin kyliä ottamaan käyttöön hiiliviisaita eli hiilipäästöjä vähentäviä tai hiiltä varastoivia ratkaisuja. https://atmoslehti.fi/ilmassa/satelliittimittauksistailmanlaatuhavaintoja/ Ilmatieteen laitoksen tiedote, 2016: WHO: Suomen ilma maailman kolmanneksi puhtainta. https://ilmatieteenlaitos.fi/ tiedote/524194286 Ilmakehän tutkimuksen huippuyksikkö: https://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinentoiminta/huippuyksikot/2014-2019/ kulmala/ Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut tarjoaa ilmanlaadun seurantaan, seurannan suunnitteluun ja arviointiin liittyviä palveluita Ilmanlaatumittauksemme sisältävät kokonaisvaltaisen palvelun alkaen mittauspaikan valinnasta ja varsinaisista ilmanlaatumittauksista aina mittaustulosten seurantaan, laadunvarmistukseen ja raportointeihin sekä tarvittaessa ilmanlaadun seurantasuunnitelmien tekoon asti. https://ilmatieteenlaitos.fi/ tiedote/187177339 Ilmatieteen laitoksen tiedoste, 2018: Suomi WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä. Hanketta toteutettiin 19 pohjoiskarjalaisella kylällä ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma. Raportissa esitellään Kohti vähähiilisiä kyliä hankkeessa ja jo aikaisemmin Pohjois-Karjalan maakunnan kylissä toteutettuja kokeiluja ja arvioidaan millaisia vaikutuksia niillä on ollut hiilipäästöjen vähenemisen kannalta
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk. Kuva: Unsplash/Jack Alexander.. 50 Laura Saikku, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia 50 Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk
Hankkeessa edistetään myös maaja metsätalouden siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla.. Canemure-hanke Canemure-hankkeessa toteutetaan ilmastonmuutoksen hillinnän toimia kunnissa ja alueilla kuuden vuoden ajan. Suomen Ilmastopaneeli määrittelee hiilineutraaliudenmaantieteellisesti rajatun alueen tilaksi, jossa ihmistoiminnan synnyttämät kasvihuonekaasujen lähteet ja ilmakehästä kasvihuonekaasuja poistavat nielut ovat yhtä suuret määrätyllä ajanjaksolla (Seppälä ym. Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeessa viedään käytäntöön Suomen kansallista ilmastopolitiikkaa. Lisäksi tuetaan prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Canemure-hankkeessa tavoitteena on erityisesti levittää hyviä käytäntöjä, sitouttaa yhä uusia hiilineutraaliutta tavoittelevia kuntia sekä synnyttää uusia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia hankkeita ympäri Suomea. (TEM 2017). Tavoitteiden asettamisen ohella on luonnollisesti tärkeää toteuttaa kunnissa ja alueilla vaikuttavia toimia, joilla saadaan aikaan merkittäviä päästövähennyksiä sekä kasvatetaan nieluja. Tavoitteena tässä EU Life-hankkeessa on kuuden vuoden aikana edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi hanke tukee Hinku-kuntien verkostoon kuuluvia edelläkävijäkuntia. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Hankkeessa toteutetaan lukuisia konkreettisia toimia, tuetaan alueellista ilmastotyötä sekä tarjotaan uutta tietoa ja työkaluja eri kohderyhmille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Canemure-hanke kuuluun EU:n Lifeohjelmaan ja on ns. Hankkeessa tehdään konkreettisia toimia, tuetaan alueellista ilmastotyötä ja tarjotaan verkostotukea sekä työkaluja edistämään päästövähennystavoitteiden toteutumista. 2019). Hiilineutraaliutta tulee Suomen Ilmastopaneelin mukaan pitää rikkaiden maiden osalta kuitenkin vain ilmastonmuutoksen hillintätyön välitavoitteena (Seppälä ym. (Seppälä ym. 2019). Suomessa myös alueet ja kunnat ovat asettaneet kansainvälisestikin aktiivisesti hiilineutraaliustavoitteita. Hanke toimeenpanee kansallista ilmastopolitiikkaa, etenkin Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (YM 2017) sekä energiaja ilmastostrategian linjauksia. Hankkeen ydinalueita ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. vsk. 51 P ariisin ilmastosopimuksessa kaikki maailman maat sitoutuivat vähentämään päästöjään. Tähän mennessä annetut päästövähennyssitoumukset eivät kuitenkaan riitä siihen, että ilmaston lämpeneminen pysähtyisi kriittisenä rajana pidettyyn 1,5 asteeseen. integroitu projekti, jossa hankkeen omien toimien lisäksi seurataan myös muita käynnissä olevia tutkimusja kehittämishankkeita ja viedään näiden toimia ja suosituksia käytäntöön. 2019). Rinteen hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on askel oikeaan suuntaan. Esimerkiksi Hiilineutraalien kuntien (Hinku) -verkostossa lähes 60 edelläkävijäkuntaa tavoittelee 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2007 tasosta)
Turun kaupungin osahankkeessa tuetaan kestävää kaupunkisuunnittelua. Tammisaaren Energia kehittää uusia älykkäitä sähköauton latauspisteitä ja pyrkii edistämään sähköautojen käyttöönottoa läntisellä Uudellamaalla. Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn osahankkeessa kehitetään ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja hillinnän työkalu kaupunkisuunnitteluun. vsk. Rakennustuoteteollisuus pilotoi ja tarkastelee hiilen sitoutumista betonirakenteisiin niiden käyttövaiheen ja kierrätyksen aikana.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Osahankkeen toimenpiteitä ovat: kaupunginosakeskuksen perustaminen Skanssin kaupunginosaan, julkisten rakennushankkeiden energiatehokkuuden ja kokeellisuuden tukeminen, energiatehokkuuden ja kaksisuuntaisen lämpökaupan edistäminen, sekä siniviherkertoimen hiilinielujen ja ekosysteemipalveluiden edistäminen kaupunkisuunnittelussa. Lappeenrannassa pilotoidaan uudentyyppistä lämpöakkua kaukolämpöverkossa. Hyvinkäällä edistetään liikenteen uusia käyttömuotoja ja palveluita sekä tuetaan kestävää kaupunkisuunnittelua erityisesti liikkumisen osalta. 52 Konkreettiset toimet Canemure-hankkeessa toteutetaan lukuisia konkreettisia toimia. Rakennusten energiatehokkuutta edistetään Lahden kaupungissa vähähiilisellä korjausrakentamisella. Tampereen kaupungin osahankkeessa lisätään kestävien kulkutapojen osuutta Tampereen kaupunkiseudulla parantamalla liityntää joukkoliikenteen runkoverkkoon. Lohjan osahankkeessa hillitään rakentamisen, asumisen ja liikenteen ilmastovaikutuksia vuoden 2021 asuntomessualueella edistämällä toimenpiteitä, jotka parantavat energiatehokkuutta ja lisäävät uusiutuvan energian hyödyntämistä. Porvoon kaupunki edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa digitaalisten ratkaisujen avulla
Tietoa jaetaan aktiivisesti mm. Asiantuntijaverkosto tukee alueellista ilmastotyötä mm. Alueiden yhteistyöryhmät laativat alueille ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat. Lisäksi henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta vuoteen 2050 arvioidaan seutukuntatasolla seudullisen päästövähennysmallin avulla. Vaikuttavia tuloksia Canemure-hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa monistettavia ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamisen pullonkauloihin. Asiantuntijaverkosto tunnistaa, analysoi ja levittää parhaita käytäntöjä ympäri Suomen sekä kansainväisesti. Asiantuntijaverkostolta tietoa ja työkaluja Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos muodostavat Canemure-hankkeessa asiantuntijaverkoston. Nämä välineet tukevat energiaja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toteuttamista. Verkosto tuottaa ja jakaa tietoa muun muassa ilmastoystävällisistä julkisista hankinnoista, kestävästä liikkumisesta, ilmastotyön rahoituskanavista sekä kuluttajien mahdollisuuksista hillitä ilmastonmuutosta. Luonnonvarakeskuksen osahankkeessa aiheena ovat suopeltojen ja ojitettujen suometsien päästöjen hillintäkeinot ja niiden käyttöönotto Suomessa. Tavoitteena on, että mukana olevissa maakunnissa ja kunnissa kansallisen tason ilmastotavoitteet saavutetaan etuajassa. Helsingin kaupungin osahankkeessa edistetään hiilijalanjälkikriteerien käyttöönottoa kestävien hankintojen tukena. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Työryhmät työskentelevät yhdessä hankkeeseen palkatun koordinaattorin kanssa. Iilaakso Oy edistää kotitalouksien vähähiilisiä ratkaisuja. tuottamalla kuntakohtaista päästölaskentaa. Alueellista yhteistyötä sidosryhmien kanssa Canemure-hankkeen toiminta keskittyy seitsemälle alueelle: Etelä-Karjalaan, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, PäijätHämeeseen, Satakuntaan, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Asiantuntijaverkosto tuottaa kunnille, valtionhallinnolle, yrityksille ja kansalaisille työkaluja, palveluita ja kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusarviointeja. Toimien vaikuttavuutta seurataan myös lukuisten erilaisten indikaattorien avulla. vsk. Tavoitteena on myös, että hankkeessa mukana olevat alueet ja kunnat ovat edelläkävijöitä usealla eri ilmastotyötä kuvaavalla indikaattorilla mitattuina. Canemure-hankkeessa kehitetään myös erilaisia menetelmiä ja elinkaaripohjaisia työkaluja sekä tuotetaan tutkimustietoa parhaiden käytäntöjen toteuttamisen edellytyksistä. Lisäksi työryhmät katalysoivat alueelle konkreettista toimintaa, synnyttävät uusia tutkimusja kehittämishankkeita ja aloitteita sekä kannustavat paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja, jotka samalla lisäävät alueellista hyvinvointia. hankkeen hiilineutraalisuomi.fi -verkkopalvelussa. Tietoa välitetään myös koulutustilaisuuksissa edelläkävijäkunnissa ja hankealueilla. Näitä indikaattoreita ovat esimerkiksi sähköja biokaasuautojen osuus liikennekannasta, asuinrakennusten energiatehokkuus, au. 53 Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy taas pilotoi teollisuusalueen älykästä instrumentointijärjestelmää. Vaikuttavuutta ilmastotyöhön saadaan tulosten aktiivisella levittämisellä ja toimien monistamisella hankkeen aikana. Vuoden 2019 loppuun mennessä valmistuu yhtenäinen perusteellinen päästölaskenta kaikille Suomen kunnille
2017. Hankkeessa toteutettavat lukuisat pilotit näyttävät mallia tehokkaasta ilmastotoimien toimeenpanosta ja auttavat lainsäädännön, kuten esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivin tehokkaammassa toimeenpanossa. Lisäksi ilmastotoimien vaikutuksia kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen seurataan ja saadaan näin tärkeää tietoa eri toimien kokonaisvaltaisista ympäristövaikutuksista. Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – Valtiot, alueet ja kunnat. ”MAL-sopimusmenettely on osoittautunut toimivaksi välineeksi, jolla valtio voi yhteistyössä kuntien kanssa tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa isoilla kaupunkiseuduilla. Suomen ilmastopaneeli. Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030. Raportti 5/2019. 54 rinkopaneelien ja lämpöpumppujen asennukset sekä vähähiiliset julkiset cleantechhankinnat. Ympäristöministeriön raportteja 21/2017. Tavoitteena on saada hankkeen tuella myös uusia kuntia sitoutumaan kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin. Tällä hetkellä valtiolla on voimassa MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kuntien kanssa. MAL-sopimusten tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä, seudun kuntien ja valtion välistä kumppanuutta sekä osapuolien sitoutumista tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. joulukuuta 2019 mennessä YM. Samalla voidaan vahvistaa seutujen elinvoimaa”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tehtävänä on kartoittaa, millainen MAL-sopimusmenettely toisi parhaiten lisäarvoa näille kaupunkiseuduille ja valtiolle sekä arvioida kuntien valmius osallistua sopimusneuvotteluihin. 2017. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. 2019. Pilotit, joissa hyödynnetään uusia teknologioita kuten automatisaatiota ja digitalisaatiota, tuovat oppeja esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuuden tai hiilijalanjäljen laskentaan. Kuusivuotisessa hankkeessa saadaan pitkäkestoista mittausdataa esimerkiksi energiatehokkuustoimien hyödyistä ja kustannuksista, mikä voi esimerkiksi auttaa tukitasojen asettamisessa oikealle tasolle. YM (Ympäristöministeriö). Ilmastotavoitteita edistetään ohjaamalla yhdyskuntarakennetta, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää kestävään suuntaan. vsk. TEM (Työja elinkeinoministeriö). Selvityksen tavoitteena on tunnistaa Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeiset maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset, jotka vaativat laajaa yhteistyötä näiden kaupunkiseutujen ja valtion välillä. Viitteet Seppälä, J., Saikku, L., Soimakallio, S., Lounasheimo, J., Regina, K., Ollikainen, M. Ympäristöministeriö selvittää MAL-sopimusmenettelyn laajentamista Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seuduille Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvitystyön maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyn laajentamisesta Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseuduille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Selvityshenkilöksi on asetettu arkkitehti Matti Vatilo. Selvityksen on määrä valmistua 31. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Suurella EU-hankkeella on myös potentiaalia vaikuttaa politikkaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin
Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. alv. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. 10 %). Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Uudistettu 3. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. Kirjan luvut mm. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh
56 MARSEC-19 harjoitus Algeciraksen satamassa Espanjan terveysministeriö (Ministerio de Sanidad, Consumo y Bienestar Social) järjestää vuosittain yhdessä Espanjan merivoimien (La Fuerza de Acción Marítima de la Armada) kanssa suuren epidemiaja evakuointiharjoituksen. vsk. Algeciraksen satama on yksi suurimmista tavara-/konttisatamista koko Euroopassa. Harjoitusta seuraamaan oli kutsuttu myös ulkopuolisia tarkkailijoita. Harjoituksesta saatuja Tomi Jormanainen, terveystarkastaja Porvoon ympäristöterveydenhuolto Ebola rahtialuksella – MARSEC-19 harjoitus Espanjan terveysministeriön ja merivoimien MARSEC-19 harjoituksessa testattiin viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kykyä toimia vakavaa terveysuhkaa vastaan – verikuumetauti rahtialuksella (ebola).. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. EU Healthy Gateways-ohjelma (EUHG), joka kehittää EU:n jäsenmaiden maahantulopaikkojen varautumista terveysriskejä vastaan, lähetti kaksi tarkkailijaa seuraamaan harjoitusta. MARSEC-harjoituksen paikka ja maakunta vaihtuu vuosittain. MARSEC-19 pidettiin 7.5.2019 Andalusiassa, Algeciras -satamassa
Eri yhteistyötahot edustettuna Harjoitukseen osallistui runsas joukko eri viranomaisia ja yhteistyötahoja, kuten terveysviranomaisia, jotka hoitivat ”ebolapotilasta” laivalla sekä terveydensuojeluviranomaisia, jotka valvoivat mm. Tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen edustajat vastasivat ohjeistuksen mukaisesta hyttien ja käytävien desinfioinnista ennen ja jälkeen evakuointien. Pelastusviranomaisten erikoissairaskuljetusyksikkö oli läsnä ja harjoitteli ebolapotilaan evakuointia laivalta sairaalaan. Harjoitusaiheena oli tänä vuonna ebola rahtialuksella. Tämän lisäksi harjoitusta oli seuraamassa iso joukko eri viranomaisia. Ebola on viruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume, joka johtaa usein kuolemaan. Myös media oli kiinnostunut tapahtumasta ja siitä raportoitiin laajasti paikallisiin lehtiin ja uutisiin. Todenmukaiset harjoitusolosuhteet Kyseessä oli ns. Harjoitusalue sijaitsi satamassa ja harjoittelu tapahtui laivaston aluksella, joka esitti saastunutta rahtialusta. Harjoitukseen osallistui myös hautaustoimisto, jonka erikoisosaamista ja -kalustoa tarvitaan, kun vaaralliseen tarttuvaan tautiin menehtyneen ruumis siirretään turvallisesti pois alukselta. Ebolaa vastaan on kehitetty kokeellinen rokote, josta on saatu lupaavia tuloksia. Harjoituksen avulla pyrittiin arvioimaan kokonaisvaltaisesti viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen toimintaa, toimintamalleja sekä tiedonvaihtoa tilanteessa, jossa todetaan kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukainen vaarallinen tartuntatauti. Ebola tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen henkilön ruumiineritteisiin, kuten vereen, sylkeen ja virtsaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Mukana oli myös harvinaisempia yhteistyötahoja, kuten satamapoliisi, joka vastasi mm. Harjoituksen kulku Harjoitus alkoi aamulla satamassa Andalusian lämpimän auringon alla. Yhteensä itse harjoitukseen osallistui arviolta noin 60 viranomaista ja henkilöä. vsk. tilojen desinfiointia. 57 oppeja hyödynnetään EUHG:n kansainvälisessä sekä osallistujamaiden kansallisessa laivatarkastussektorin kehittämisja koulutustyössä. Aluksi kaiSuojavarustein varustetut lääkäri ja sairaanhoitaja keskustelevat laivan kapteenin kanssa.. eristysalueen kulunvalvonnasta ja turvallisuudesta sekä virallinen kuolemansyyntutkija, joka yhdessä poliisin kanssa selvitti hyttiin ”menehtyneen potilaan” kuolinsyitä. Lisäksi läsnä oli paikallinen SPR:n ensiapuyksikkö (Crux Roja) sekä heidän kalustoaan. laaja-alainen simulointiharjoitus (Full Scale Exercise-FSX), jossa olosuhteet ja tapahtumat pyritään tekemään mahdollisimman todellisiksi
Potilaasta otettiin näytteitä, jotka lähetettiin erikoislaboratorioon tutkittavaksi. Potilas oli eristettynä yksin hytissä ja häntä hoiti vain yksi aluksen henkilökuntaan kuuluva. Sairastunut potilas tutkittiin suojapukuihin pukeutuneiden lääkärin ja häntä avustaneen sairaanhoitajan toimesta. karanteenialue. Harjoituksessa laivalla oli yksi kuollut henkilö ja yksi vakavasti sairastunut. Afrikasta ebolaepidemia-alueelta tulevaa saastunutta alusta esittivät Espanjan laivaston alus ja miehistö. Kun aluksen tekemä meriterveysilmoitus ja siinä oleva tieto vakavasta terveysriskistä aluksella saapui sataman terveysviranomaisille, eristettiin satamasta erillään oleva ns. Suojavarusteiden oikea pukeminen ja riisuminen vaativat tarkkuutta.. Pukujen päälle laitKeltainen lippu kertoo laivan olevan karanteenissa. puhdas käytävä. Sataman terveysviranomaisten saamien ennakkotietojen ja meriterveysilmoituksen perusteella oli syytä epäillä, että kyseessä voi olla verikuumesairaus ebola. Erityishuomiota kiinnitettiin suojavarusteiden oikeaan käyttöön, niiden päälle pukemiseen sekä oikeaan ja turvalliseen poistamiseen päältä. Alus määrättiin karanteeniin ja sen salkoon nostettiin eristyksestä kertova keltainen lippu. Tämän jälkeen potilas siirrettiin tarkkojen turvatoimien alla aluksesta ns. Suojavarusteiden käyttöä on harjoiteltava Harjoituksessa käytettiin samoja suojausohjeistuksia ja henkilökohtaisia suojavarusteita, joita käytettäisiin oikeassakin tilanteessa. vsk. 58 kille osallistujille pidettiin turvallisuusja yleispuhuttelu. Ennen sataman sairaanhoitohenkilöstön alukselle nousemista, alukselle tehtiin terveysviranomaisten ohjeistuksen mukainen ns. epidemia-ambulanssiin ja edelleen hoidettavaksi ja eristettäväksi sairaalaan. Saastuneet tilat, kuten kuolleen hytti merkittiin ”Biohazard – Perigo Biologico” -merkinnällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Kaikki alukselle menneet henkilöt käyttivät suojapukuja, mukaan lukien hautaustoimiston ja desinfiointifirman edustajat
Toiminta oli organisoitua ja kaikesta näki, että asioita oli suunniteltu tarkkaan ennakkoon. suojapuHarjoituksen koordinaattori Dr. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Myöhemmin järjestäjätaho laati vielä erillisen raporttiin harjoituksesta huomioineen sekä kehittämisesityksineen (Informe del Ejercicio MARSEC-2019). Erityisesti oli kiinnitetty huomiota mm. Myös ulkopuoliset tarkkailijat osallistuivat keskusteluun ja raportoivat omat huomionsa järjestäjätaholle. Sairaanhoitohenkilöstö valmistelee ebolapotilaan kuljettamista epidemia-ambulanssilla edelleen sairaalaan. Kaiken kaikkiaan yhteinen arvio oli, että harjoitus onnistui hyvin. Dávila-Cornejo (Head of the Health Control Unit, Spain) esittelee menehtyneen potilaan hytin vaaramerkintöjä. Keskustelu oli vilkasta ja avointa. Menehtynyt ebolapotilas evakuoitiin tarkkojen suojaustoimien mukaisesti.. Harjoitus oli hyvin järjestetty Heti harjoituksen päätyttyä iltapäivällä osallistujille pidettiin yhteinen palautetilaisuus. 59 tamista, tiiveyttä ja turvallista poistamista arvioitiin erillisten tarkkailijoiden toimesta. Havainnot kerrottiin asianosaisille paikan päällä
WHO:n arvion mukaan Suomessa on korkea IHR:n mukainen kapasiteetti ja suorituskyky. Kehitystyötä suositeltiin kuitenkin jatkettavan mm. Suomi on ns. Ohjelma koskee kaikkia kansainvälisiä maahantulopaikkoja • satamat • lentokentät • maaraja-asemat EUHG-ohjelma on osa EU-terveysohjelmaa 2014–2020. EUHG:n tavoite on kehittää EU-jäsenmaiden valmiuksia tunnistaa, torjua ja suojella kansalaisia vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhkilta. Oli myös hienoa havaita, että viranomaisten lisäksi harjoitukseen oli kutsuttu – ja siihen myös osallistui – yksityisja vapaaehtoissektorin edustajia. Myös meillä on varauduttu torjumaan terveysuhkia Oma kansallinen IHR:n mukainen varautumistilanteemme on maahantulopaikkojen osalta EU:n mittakaavassa hyvässä kunnossa. yhteistyöjäsen (collaborative partner). Erityisvalmiuksia EU HEALTHY GATEWAYS (EUHG) kehittää EU:n jäsenmaiden varautumista rajat ylittäviä terveysriskejä vastaan WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaisesti. Ohjelmaan osallistuu yhteensä 26 EU-maata. koulutuksen ja viranomaisten yhteistyön ja tiedonvaihdon tiivistämisen saralla, esimerkiksi juuri yhteistyöharjoitusten avulla. Suomi osallistui vuonna 2017 WHO:n ulkoiseen arviointiin (WHO Joint External Evaluation-JEE). Samalla jaetaan omaa erityisosaamista, jota taas vastavuoroisesti opitaan toisilta. Ohjelman kesto on 3 vuotta 2018–2021 ja sen budjetti on 3 milj. ahtaita ja kuumia. Suomella on edustus kolmessa työryhmässä; Maaraja-asemat-, Lentokentätja Satamat-työryhmissä. 60 kujen oikeaoppiseen päälle pukemiseen ja riisumiseen. Vain näin voidaan harjoitella yhteisiä ja turvallisia tapoja toimia erityistilanteessa. On tärkeää muistaa osallistaa kaikkia asiaan liittyviä tahoja. Osallistumalla yhteisharjoitukseen voidaan myös toisten osallistujien rooleista ja velvoitteista oppia uutta. Vain testaamalla näitä itse voi tietää miltä tuntuu kulkea suojavarusteissa laivan kapeilla ja jyrkillä rappusilla, ja mihin tulee lopulta varautua. euroa. Sama huomio liittyy myös aluksella vastassa oleviin olosuhteisiin. Yhdessä harjoittelemalla keskinäinen luottamus kasvaa ja luodaan kontakteja. IHR:n mukaisten valmiuksien kehittämistyö jatkuu maassamme. vsk. EU HEALTHY GATEWAYS -ohjelma kehittää Euroopan unionin jäsenmaiden valmiuksia torjua ja suojella kansalaisia vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhkilta.. Tämä on asia, joka on erittäin tärkeä ja johon liittyviä erikoisuuksia ei voi tietää, ellei niitä käytännössä harjoittele. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Toisin kuin maissa normaalisti toimittaessa ovat aluksen tilat, käytävät, hytit, portaat ym
Toimijoiden tulee jakaa ja analysoida tietoa, suunnitella ja harjoitella yhdessä. Kansallinen laivatarkastuskoulutus 2020 alussa STM:n ja Ympäristö ja Terveys-lehden toimesta on meillä järjestetty säännöllisesti koulutuksia laivatarkastuksia tekeville terveydensuojeluviranomaisille. Vuonna 2018 koulutukseen osallistui myös kutsuttuna ja WHO:n lähettämänä laivatarkastuksiin erikoistunut kouluttaja Mr. 61 tunnistaa ja torjua kansainvälisesti vaarallisia sekä tarttuvia terveysuhkia ylläpidetään ja parannetaan jatkossakin. Koulutus on kaksipäiväinen ja sen yhteyteen Palautetilaisuus pidettiin heti harjoituksen jälkeen. Martin Walker Englannista. Hänen johdollaan tehtiin myös lyhyt tapausharjoitus siitä, miten toimia, kun aluksella todetaan vesiepäkohta ja legionella. Terveysuhkien valvonta ja torjunta pohjautuu kansainvälisesti hyväksyttyihin ohjeisiin, kuten WHO:n terveyssäännöstöön ja laivatarkastusohjeistukseen.. Tässä mallissa ennakoiminen on tärkeässä roolissa. Sen mukaan kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Seuraava, järjestyksessään viides kansallinen laivatarkastuskoulutus on suunniteltu järjestettäväksi 2020 vuoden alkupuoliskolla. Toimijoiden, kuten esimerkiksi kuntien, tulee valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen poikkeusoloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Yksi YTS 2017 kirjatuista uhkakuvista on maailman laajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvien vakavien tautien tarttuminen ihmisiin. Valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan 2017 (YTS 2017) on kirjattu varautumisen kansalliset perusperiaatteet häiriötai poikkeustilanteissa. vsk. Varautuminen perustuu riskien arviointiin, joita seurataan sekä päivitetään säännöllisesti. Tämä käytännönläheinen harjoitus koettiin erittäin onnistuneeksi ja opettavaiseksi osallistujien toimesta
Samaan yhteyteen voitaisiin liittää osia myös EUHG:n ja WHO:n mukaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi naapurimaittemme satamien terveysviranomaisten kesken. Tarkoitus on harjoitella erityisesti eri viranomaisten rooleja, velvollisuuksia ja tiedonvaihtoa epidemiatilanteessa. Eli vaikka tilanteemme on laivaliikenteen valvonnan osalta kehittynyt, ovat riskit vastaavasti lisääntyneet. Espanjasta on jo annettu lupa, että voimme hyödyntää MARSEC-2019 -materiaaleja ja harjoitusskenaariota omissa harjoituksissamme. Ebola Ebola on viruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume. Kansainvälisen terveyssäännöstön mukaan kaikkien alusten, jotka tulevat WHO:n julistamalta hätätila-alueelta, jossa on kansainvälisesti merkittävä ja leviävä terveysuhka, tulee tehdä meriterveysilmoitus terveysviranomaiselle ennen satamaan tuloa.. yli 300 risteilyalusta vuosittain. Tomi Jormanainen työskentelee Porvoon ympäristöterveydenhuollossa. kuume, päänsärky, nivelja lihaskivut, yleinen heikkous, ripuli, oksennus, ruokahaluttomuus ja verenvuodot. Ebola ei tartu ilmateitse, hyttysten välityksellä eikä pilaantuneen ruoan tai veden välityksellä. WHO on kansainvälisen terveyssäännöstönIHR voimaantulon 2007 jälkeen julistanut viisi kansainvälistä hätätilailmoitusta epidemioiden johdosta (Public Health Emergency of International Concern). 62 on suunniteltu luokkahuoneessa tapahtuva tapausharjoitus; tuhkarokko risteilyaluksella. Myös villieläimet, kuten apinat, jyrsijät ja lepakot voivat levittää tautia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Tomi Jormanainen. vsk. Sairaalassa terveydenhuollon työntekijät voivat saada tartunnan hoitaessaan ebolapotilaita, jos varotoimissa on puutteita. Ebolan itämisaika on 2–21 vuorokautta ja se tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen henkilön ruumiineritteisiin, kuten vereen, sylkeen ja virtsaan. Tartunnan saaneista keskimäärin 50 % menehtyy. Mukana voisi Espanjan mallin mukaisesti olla mahdollisimman laajasti eri yhteistyötahoja ja toimijoita. On muistettava, että esimerkiksi Helsingin satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama, jonka läpi kulkee yli 12 miljoonalla matkustajaa, ja jossa vierailee mm. Yksi hätäilmoitus annettiin, kun Länsi-Afrikan Guineassa puhkesi 2014 ebolaepidemia, jossa kymmeniä tuhansia sairastui. Suomessa ei ole todettu yhtään ebolaviruksen aiheuttamaa tautitapausta. Viimeksi heinäkuussa 2019 WHO antoi hätätilailmoituksen Kongon ebolaepidemian johdosta. Hän on laivatarkastuksiin erikoistunut terveystarkastaja ja EUHG Suomen edustaja Satamat-työryhmässä. Oireita on mm. Edellä mainitun mukaisesti myös meillä olisi tilaus järjestää laaja-alainen, todellisessa toimintaympäristössä, satamassa ja aluksella järjestettävä yhteisharjoitus liittyen epidemioihin ja evakuointeihin satamissa ja laivoilla
Termiä ”terveysmetsä” käytetään, koska metsällä on ihmiseen tutkittuja terveysvaikutuksia ja luontoretkiä tehdään jo viralliseen terveydenhuoltoon kytkeytyen. Tieto ja tunnelmointi kulkevat kirjassa käsi kädessä. vsk. 63 Marko Leppänen ja Adela Pajunen Suomalainen metsäkylpy Gummerus Kustannus Oy 2019. ISBN 978-951-20-9901-6 Luontoyhteys voi löytyä kirjan sivuilta Kirjat ovat mitä parhaimpia tietolähteitä ja ne myös sanoittavat tunteita ja ihmisenä oloa. 246 s. Mutta toki olisin toivonut, että näin hieno suomalainen kirja olisi myös painettu Suomessa kuten kirjailijoiden edellinen kirjakin. Hyvinvointikirjojen joukossa tämä kirja edustaa ehdottomasti jalat maassa -linjaa konkreettisella ja järkevällä tyylillään. Pajusen ja Leppäsen edellinen kirja Terveysmetsä esitteli 31-kohtaisen terveysmetsän tunnusmerkistön. Se on kaunis sekä sisäisesti että ulkoisesti, se on se ”vilaus vihreästä”, jonka kautta voi ymmärtää sekä luonnon että luonnonsuojelun suuren merkityksen. Pajunen ja Leppänen opastavat terveysmetsäryhmiä Sipoonkorvessa, jonka kupeessa he myös asuvat. Biologi, FT Adela Pajusen ja maantieteilijä, FM Marko Leppäsen uusi kirja ”Suomalainen metsäkylpy” on lääke luonnosta erkaantuneiden ihmisten tunnistamattomaan kaipuuseen, liialliseen kiireeseen ja lisääntyvään pahoinvointiin. Luonnon ei tarvitse olla erämaa, kansallispuisto tai aina edes metsä, sillä luonnon muutkin muodot toimivat: ”Kun tarkkaavaisuus hapertuu ja kierrokset kohoavat, kannattaa nopeasti hankkiutua puutarhaan, rannalle, puistoon, pellon laidalle tai metsään. Suomalainen metsäkylpy jatkaa edellisen kirjan teemaa, ja on kirjan muodossa oleva lempeä ja kannustava hyvinvointiohjaaja ja luonto-opas. 143 Ensiavuksi käy ehdottomasti myös tämä kirja. Ensiavuksi käy pihapuu, viherkasvi, luontokuva tai ajatus luonnosta.” Suomalainen metsäkylpy, s. Se on lukunautinto myös niille, jotka jo elävät luonnon kanssa rinta rinnan. Minä kiitän. Kirja herättää uteliaisuuden luontoelämyksiin – ehkä voisinkin löytää metsästä oman piilon, heittää puolukanlehden puroon kuin toivomuskaivoon tai kohottaa oksitosiinitasojani luonnon eläimiä ihailemalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Kirjat voivat rauhoittaa ja elvyttää. Kaarina Kärnä Kirjaesittely. Se johdattelee luontotiedon, tutkimusten, esimerkkien ja tarinoiden avulla huomaamaan, miten voi parantaa omaa oloaan ja terveyttään luonnossa kulkemalla
Ensimmäiset työtehtäväni koskivat ABC-laboratorioita, ympäristöterveydenhuollon vuosikertomuksia ja selvitin talousveden valvontalaboratorioiden laitteistojen tasoa ja toimintavalmiuksia. Jo 1800-luvulla oli voimas. Hänen uransa valtionhallinnon eri tasoilla ja tehtävissä on ainutlaatuinen kemikaalihallinnossa ja kemikaalilainsäädännön kehittämisessä. Mistä kaikki alkoi Juha Pyötsiä aloitti opinnot armeijan jälkeen 1975 Kuopion yliopistossa (silloisessa korkeakoulussa) ympäristöhygienian opintolinjalla. Työn tilasi Lääkintöhallitus. vsk. Hän valmistui 1979 Kuopion yliopistosta filosofian maisteriksi ja aloitti työuransa heti tämän jälkeen heinäkuun alussa saatuaan valmiiksi pro gradu -työnsä poikkeusolojen ABC-laboratoriojärjestelmän informaatiojärjestelmästä. ”Työn valmistuttua minut pyydettiin määräaikaiseksi suunnittelijaksi Lääkintöhallitukseen. ”Minä tulin tähän vahvuuteen mukaan vähitellen 1980-luvun alussa ja siirryin aiemman kemistin Olli Pahkalan seuraajaksi 1980-luvun puolivälissä.” Lainsäädäntö kehittyy – mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Kemikaalilainsäädännöllä on maassamme pitkä historia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 64 Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta Tapio Välikylä Juha Pyötsiä – kemiaa koko elämä FM Juha Pyötsiä jäi eläkkeelle Kemianteollisuus ry:n johtajan tehtävästä vuonna 2017. Lääkintöhallituksen kemikaalivalvonnan resurssi oli vielä 1970-luvun lopulla 2 henkilöä, kemisti ja tarkastaja. Myöhemmin toimin myrkkyasiain neuvottelukunnan ensimmäisenä päätoimisena sihteerinä, sitten Lääkintöhallituksen kemistinä ja ylitarkastaja”, muistelee Juha Pyötsiä urakehitystään
Maamme itsenäisyysajan ensimmäinen myrkkyasetus säädettiin vuonna 1946, myrkkylaki vuonna 1969 ja kemikaalilaki valmistui 1989, viime mainituilla säädöksillä siirryttiin säätelemään itse kemikaaleja. luokitusperusteissa, aineluetteloissa ja varoitusmerkinnöissä. 1970-luvun lopulla olleen TVATM (terveydelle vaarallisten aineiden tunnistusja merkintäjärjestelmä) -toimikunnan ehdotusten mukaisesti vahvistettiin vuonna 1980 ensimmäiset TVATM-aineluettelot sekä luettelo syöpäsairaudenvaaraa aiheuttavista aineista. Euroopan yhteisön mallia seurattiin mm. Tämä oli käsitykseni mukaan ensimmäinen askel, jolla maamme kemikaalivalvonta lähti mukautumaan silloiseen EY-lainsäädäntöön. ”Vanhat myrkkylait olivat yllättävän samanlaisia. Niiden kehitys kohti nykyaikaista EY-mallin mukaista lainsäädäntöä alkoi vasta 1970ja 1980-lukujen vaihteessa. Kemikaalilaki täytti tuolloin hyvin kansainväliset vaatimukset ja siinä otettiin kattavasti huomioon kemikaalien erilaiset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön sekä niiden erityiset käyttötarkoitukset. vsk. Vuonna 1989 Pyötsiä siirtyi sosiaalija terveysministeriöön ensin ylitarkastajaksi ja myöhemmin neuvottelevaksi virkamieheksi. Vuonna 1971 oli annettu sosiaalija terveysministeriölle oikeus antaa myrkkyluetteloita. Aiemmin ne annettiin myrkkyasetuksen liitteinä. Suhteellisen vähäiset erot, jotka silloin vielä jäivät lainsäädäntöön, poistettiin myöhemmin ETA-sopimuksessa ja EU-jäsenyyssopimuksessa”, Pyötsiä kertoo. Vuonna 1983 annettiin uusi STM:n päätös, joka yhdisti myrkkyluettelon ja työsuojelupuolen TVATM-aineluettelon. Syynä siirtoon oli kemikaaleja koskeva lisääntynyt lainsäädäntövalmistelu sekä Juha Pyötsiä.. Se antoi myös hyvät valtuudet direktiiveihin perustuvan EY-lainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 65 sa myrkkykauppa-asetus, jolla säädeltiin myrkkyjen luokitusta ja ostajien vaatimuksia (kenelle myrkkyä sai myydä)
”Sosiaalija terveysministeriön alaisuuteen perustettiin vuoden 1994 lopussa sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV), jonne siirrettiin mm. Pyötsiä osallistui kemikaaliasiantuntijana EU:n kemikaaliviraston sijoittamista koskevaan valmisteluun. Se merkitsi monella hallinnon sektorilla virkamiesten työn vaatimustason ja vastuiden merkittävää muutosta, näin myös kemikaalialalla”, Pyötsiä korostaa. vsk. EU-alueen toiminnanharjoittajia sitovia asetuksia valmisteltiin runsaasti ja niillä korvattiin vanhoja direktiivejä. Tällä hetkellä Parmassa on pari sataa työntekijää, Helsingissä 600 työntekijää, joten Suomi taisi lopulta voittaa”, toteaa Pyötsiä.” ECHA taitaa nykyisin olla EU:n kolmanneksi suurin erillisvirasto.” Kansallisen kemikaalivalvonnan vaiheita Kansallisesti kemikaaliasioiden vastuut ja hoitavat viranomaiset muuttuivat vuosikymmenten mittaan tiuhaan tahtiin, uusia tahoja tuli mukaan ja vastuut muuttuivat. STTV yhdistettiin vuonna 2009 terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Tämä sama jako, säädösvalmistelun sekä toimeenpanon ja valvonnan eriyttäminen tapahtui myös kansallisella tasolla. Maaja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja kauppaja teollisuusministeriön hallinnonalalla oli Turvatekniikan keskus”, Juha Pyötsiä kertaa.. EU-virastoja perustetaan Euroopan Unionissa oli tavoitteena luopua ohjaavista direktiiveistä ja mennä kohti velvoittavia asetuksia. Tällä oli valtava merkitys, koska opimme, kuinka EU-koneisto toimii ja miten päätöksiä valmistellaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyönä.” ”Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995. Se näkyi siinä, että tuolloin perustettiin maahamme useita uusia keskusvirastoja”, kertoo Pyötsiä. ”Kisan voitti osin ikävienkin Suomea koskevien kommenttien jälkeen Italian Parma ja Suomelle jäi, monien harmiksi, ECHA, Euroopan kemikaalivirasto. REACH-asetus ei tuolloin vielä ollut valmis, eikä sen valmistuminenkaan ollut täysin varmaa, joten Kemikaalivirasto tuntui tuolloin vähäpätöiseltä. Tämä koski myös kemikaaliasioita. ”Ensin aloitettiin EFTA-yhteistyö ja tehtiin ETA-sopimus, joka oli voimassa vain vuoden, mutta silloin tehtiin jo suurin osa lainsäädännön yhdenmukaistamisesta eli pohjatyö tulevaa EU-jäsenyyttä silmällä pitäen. EU-virastoja perustettiin kahdeksan, useat virastot löysivät sijoituspaikkansa kohtuullisen helposti, mutta iso kisa käytiin Elintarvikevirastosta, EFSAsta. Ympäristöministeriön hallinnonalalla hallinnollisia toimeenpanotehtäviä keskitettiin Suomen ympäristökeskukseen, SYKE. Uusi virasto oli nimeltään Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira. Silloin poistimme lainsäädännöllisiä eroja ja teimme paljon uusia säädöksiä. STM:n kemikaalilainsäädäntöön liittyvät valtakunnalliset valvontaja toimeenpanotehtävät. Tämä työ johti myös uusien EU-virastojen perustamiseen. Pääsimme mukaan myös tarkkailijaksi EY-valmisteluun jo 1980-luvun lopussa, mutta emme päätöksentekoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. ”Euroopan Unionin jäsenyyden seurauksena pääsimme mukaan päätöksentekoon. Täysjäsenyydestä seurasi uusi työnjako kansallisten viranomaisten kesken, ministeriöt edustivat neuvostossa, jossa valmisteltiin uutta yhteisölainsäädäntöä, keskushallinto ja asiantuntijalaitokset olivat mukana komission lainsäädännön teknistä toimeenpanoa koskevissa tehtävissä. 66 ETA-sopimuksen valmisteluun liittyvät tehtävät
Melko nopeasti varmistui, että Tukes on useista syistä sovelias sijoituspaikka. Tällaisia yrityksiä ovat olleet kemikaalilain valmistelu (1989), Kemikaalihallintokomitea (1995) sekä Valtiovarainministeriön työryhmä (2008). Tämä viimeinen vaihe tapahtui sen jälkeen, kun Pyötsiä oli jo siirtynyt kemianteollisuuden palvelukseen, mutta hän toimi hankkeessa Valtiovarainministeriön selvitysmiehenä ja laati työryhmälle ehdotuksen siitä, miten kemikaalivalvonta olisi järkevä hoitaa. ”Toimintaympäristö oli minulle tuttu, meillä oli ’yhteinen kieli’ ja samankaltainen tausta alan virkamiesten kanssa. ”Tärkeä kemikaalialan vaihe kehittämisen kannalta oli lainsäädännön ja sen toimeenpanon erottaminen. ”Muutos virkamiehestä edunvalvojaksi oli kuitenkin jossain määrin haasteellinen, sillä 28 vuotta virkamiehenä muovaa ajattelua ja ehkä ihmistäkin tietynlaiseksi. Ainoastaan Helsingissä toimittiin proaktiivisesti ja se olikin tärkeää, koska Helsinki oli useiden isojen kemikaalien maahantuojien ja välittäjien kotipaikka. Vaikka erottaminen tapahtui vaiheittain, lopputulos on toimiva. vsk. Myös virkamiehiä osallistui paljon koulutukseen ja alkuaikoina yllättäen myös ECHAn virkamiehiä”, muistelee Pyötsiä. Siirtyminen Kemianteollisuus ry:n palvelukseen Vuonna 2007 heti REACH-asetuksen hyväksymisen jälkeen Juha Pyötsiä siirtyi Kemianteollisuus ry:n apulaisjohtajaksi ja sittemmin johtajaksi. Näistä viimeksi mainittu johti vihdoin tulokseen. ”Työsuojeluhallinto ja sen keskeiset kemikaaliturvallisuusviranomaiset olivat yhteistyön ja kemikaaliturvallisuuden kehittämisen kannalta kuitenkin hyvin keskeinen taho, ilman tätä kehitysvaihetta tuskin oltaisiin tässä pisteessä, missä nyt ollaan”, Pyötsiä painottaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. ”Paikallisella tasolla kemikaalivalvonta muodosti noin yhden prosentin siivun valvontatyöstä. 67 Työsuojeluhallinto jäi ilman uutta keskusvirastoa. ”Kemikaaliasioiden siirtäminen uuteen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesiin oli hyvä ratkaisu. Edunvalvonnassa tarvitaan osin toisenlaista osaamista, mutta kuten sanotaan, aina pitää oppia uutta”, hän korostaa.. Tällä hetkellä kemikaaliyksikkö on uuden Tukesin suurin yksikkö, jossa työskentelee noin 80 henkilöä, jotka vastaavat yhdessä kaikkien ministeriöiden kemikaalivastuualueiden valvonnasta.” ”Vaikka hallinnon organisaatiomuutokset ovat varmasti tuntuneet raskailta, niin tosiasiassa kemikaalivalvonnan henkilöstömäärät kasvoivat tasaisesti uusien tehtävien myötä. Tämän vuoksi yhteistyö virkamiesten kanssa oli helppoa.” ”Työ alkoi uutta REACH-järjestelmää koskevalla koulutuksella, jossa maamme yrityksille opetettiin uudet toimintatavat. Alan lainsäädännön valvontaa on yritetty tämän vuoksi keskittää useaan otteeseen. Hyvin laajan lainsäädäntösektorin valvonnassa se on liian vähän. Esimerkiksi STM:n hallinnonalalla keskusvirastojen kemikaalivalvonnan henkilöstömäärä moninkertaistui vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa”, painottaa Pyötsiä. Tästäkään ratkaisusta työtyhmä ei ollut yksimielinen, mutta ratkaisuksi tuli kuitenkin Tukes, jonka nimi muutettiin Turvallisuusja kemikaalivirastoksi. Kehitysvaiheet eivät aina olleet helppoja, viranomaisten välillä oli turhaakin kilpailua ja se haittasi valvonnan kehittämistä.” Kemikaalien valvonnassa on mukana useita viranomaisia ja ministeriöitä ja toiminnanharjoittajien on ollut vaikea hahmottaa, mikä taho mitäkin asioita hoitaa. Kun tein siirtoa koskevan selvitystyön, alkuvaiheessa oli pohdittava kemikaaliasioiden kotipesää
Lainsäädäntö muuttui ripeästi, ja soveltamiseen tarvittiin Juha Pyötsiän mukaan ohjausta. Selvityspyynnön taustalla oli THL:n, TTL:n, Eviran (nykyinen Ruokavirasto) ja Tukesin huoli toksikologisen riksinarvioinnin tilasta Suomessa. Rekisteröinnin kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 euroa. ”Yhteistyö lehden kanssa oli mukavaa ja koulutustilaisuudet auttoivat ymmärtämään valvontakentän ongelmia ja pitämään myös jalat maan pinnalla.”. vsk. Tehtävä koski taustaselvityksen laatimista maamme toksikologisen osaamisen turvaamisesta. 68 Pelastetaan terva REACH-asetuksen seurauksena myös tervalle ja tervan valmistajille, jotka valmistivat tervaa yli 1000 litraa vuodessa, tuli rekisteröintivelvoite. Sen jälkeen STM perusti työryhmän, joka ehdotti vuonna 2019 selvitykseen perustuen, että Suomeen tarvitaan toksikologinen osaamiskeskus. Ilman ulkopuolista rahoitusta rekisteröinti ei olisi onnistunut, ja laajamittaisempi kotimaisen tervan valmistus olisi loppunut. Nyt odotetaan, miten tämä tärkeä hanke saadaan toteutetuksi. Yhteistyö Ympäristö ja Terveyslehden kanssa Ympäristö ja Terveys-lehdessä julkaistiin 1980-luvun alusta lähtien lähes vuosittain kemikaalivalvonnan erikoisnumero, ja aiheita riitti myös useampaan vuosittaiseen koulutuspäivään. Tervapelastustalkoita johtaneen Eläköön terva ry:n tavoitteena oli saada kotimaisille mäntytervan valmistajille Euroopan yhteisön kemikaaliasetuksen REACHin edellyttämä rekisteröinti ja kerätä siihen vaadittava rahoitus. Rahoitusta saatiin muun muassa säätiöiltä, Kirkkohallitukselta, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Pohjoisen mäntytervan pelastushanke alkoi vuonna 2015 ja kolmen valmistajan tervat rekisteröitiin toukokuussa 2018, Juha Pyötsiä toimi Eläköön terva ry:n puheenjohtajana kesään 2018 asti, tällä hetkellä hän on yhdistyksen varapuheenjohtaja. Suurimmat rahoittajat ovat olleet Suomen Kulttuurirahasto, Kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Koneen Säätiö, Väriteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Juha Pyötsiä jäi eläkkeelle Kemianteollisuus ry:stä elokuussa 2017. Lisäksi on ollut useita pienempiä tukijoita. Nyt toteutuneen rekisteröinnin rahoitustapa on ollut ainutlaatuinen EU:n alueella REACH-rekisteröinnin toimeenpanossa. Sosiaalija terveysministeriöstä tuli kuitenkin pyyntö selvitysmieheksi ryhtymisestä. Osaamiskeskus antaisi hyvät mahdollisuudet uudenlaiselle poikkihallinnolliselle toiminnalle ja riittävälle alan osaamiselle myös tulevaisuudessa. Työ tehtiin vuoden 2018 alkupuolella
Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. 10 %). Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. alv. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
Sisäilma-aiheiseen näyttelyyn tutustumiseen ja verkostoitumiseen on hyvin aikaa tauoilla. Ohjelmassa paikallisia esityksiä on höystetty ajankohtaisilla asioilla sekä hyvillä toimintamalleilla. 70 Keskiviikko 13.11. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. 10:00 Ilmoittautuminen alkaa 11:00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12:00 Tervetuloa Seinäjoelle: Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunginjohtaja 12:10 Avauspuheenvuoro: kansanedustaja Pasi Kivisaari 12:25 Kuopion pajan terveiset: Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto 12:35 Terveet tilat 2028: Katja Outinen, valtioneuvoston kanslia 12:50 Terveet tilat 2028 toimintamallin kehittäminen: Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö 13:10 Sisäilmaan liitetyn oireilun ja toimintamallien nykytilanne: Anniina Salmela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13:30 Sisäilmaongelmien esiintyvyys kuntien rakennuskannassa: Jussi Niemi, Kuntaliitto 13:50 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14:40 Aalto-keskuksen saneerauksen haasteet: Jussi Aittoniemi, Seinäjoen kaupunki 15:00 Sisäilmaratkaisut suojelukohteissa: Petri Pihlajaniemi, Pihlacon oy 15:20 Seinäjoen kaupungin kokemukset ja haasteet sisäilma-asioissa: Juha Takamaa, Seinäjoen kaupunki 16:00 Ensimmäisen päivän päätös 18:00 Seinäjoen kaupungin vastaanotto Aalto-keskuksessa 20:00 Pajatanssit Original Sokos Hotel Lakeudessa Sisäilma-alan ammattilaiset kokoontuvat jälleen vuosittaiseen Sisäilmapajaan, tänä vuonna Seinäjoki Areenaan. Verkostoitumista jatketaan myös ensimmäisen päivän iltana kaupungin vastaanotolla ja pajatansseissa.. vsk
71 Torstai 14.11. 9:00 Kokemuksia rakennusten kiinteistökierroksista: Reijo Pesonen, Kouvolan kaupunki 9:20 Siivousja kiinteistönhoito Senaatin sisäilmaongelmien nollatoleranssissa: Pasi Pipatti, Senaatti-kiinteistöt 9:40 Lattian päällystämisen ohjeistusten ja valmiin rakenteen tutkimisen kehitystarpeet: Sami Niemi, Vahanen Rakennusfysiikka Oy 10:00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 10:50 Sisäilmaoireet vai ympäristöherkkyys – mistä on kyse?: Nina Ilmaniemi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11:10 Seinäjoen kaupungin sisäilmaprosessi: Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki 11:30 Avoimuus koulujen sisäilmaongelmien käsittelyssä – leviääkö tiedotus käsiin?: Kiti Haukilahti, Hengitysliitto ry 11:50 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13:10 Paneelikeskustelu: Miten tukea työyhteisöä sisäilmaprosessissa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi Ilmoittaudu viimeistään 1.11.2019. Puheenjohtaja: Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö 14:00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14:45 Rakennusmestari ja -insinöörikoulutus: Olli Isopahkala, SeAMK 15:05 Ammattikoulu rakennusalan kehityksessä: Jarkko Rajala, SEDU 15:25 Puukerrostalon IV-ratkaisut ja asukkaiden kokemukset: Timo Mantila, Lakea Oy 15:45 Kiitokset ja loppusanat 16:00 Hyvää kotimatkaa Seminaarin hinta 76 € (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. alv) sisältää ohjelmaan merkityt tarjoilut ja pajatanssit. vsk
Usealla suomalaisella on jonkinlainen kokemus metsästä. Tekijät ovat pohjoissuomalaisia nuorenpolven journalisteja. Kirjassa tarkastellaan metsää ja metsäluontoa ympäristönäkökulmasta, osana kaikille eliöille kuuluvaa elinympäristöä. Metsäkeskustelun luulisi koskettavan kaikkia. Myös metsän tulevaisuutta ja monikäyttöisyyttä tarkastellaan sekä käydään läpi kokemuksia tehometsätaloudesta, sen vaikutuksista ihmisiin ja luontoon – elinympäristöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Kirja pysäyttää miettimään omaa suhtautumistaan vihreään kultaan; miten nyt ja tulevaisuudessa osaisimme toimia viisaasti, minkälaisen metsän jätämme jälkeemme – säilyykö helmipöllö ja sen koti. vsk. 72 Kirjaesittely Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä Metsä meidän jälkeemme Like Kustannus Oy 2019. Ihmiset kertovat omista kokemuksistaan ja näkemyksistään; miten mm. ”Vastuu lasten ja lastenlasten metsistä ja metsäluonnosta on tutkijoilla, politiikoilla, metsänomistajilla ja kansalaisilla”, toteavat kirjoittajat. Kirjassa selvitetään myös metsän tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia sekä käsitellään mm. Metsä on monelle tuttu retkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen kautta, rentoutumispaikkana tai vaikkapa työpaikkana. Metsällä on monelle tärkeä, läheinenkin merkitys. Lisäksi tuodaan esiin uudenlaisia tapoja ansaita metsällä ja pohditaan metsien käytön tulevaisuutta jatkuvan muutoksen keskellä. metsäteollisuuden nykytilaa ja metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. ISBN 978-952-01-1908-9 Helmipöllön maisemissa Teoksessa selvitetään suomalaisen metsän tilaa ja kuulumisia, miten luonnontilainen metsämme on ajan myötä muuttunut ja mitä on mahdollisesti tulossa. Kirjan kuvat on ottanut Anssi Jokiranta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. Tanja Lohiranta. 271 s. avohakkuut ja metsäojitukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. ”Tämä kirja on puheenvuoro metsäkeskusteluun aikana, jolloin Suomi jälleen kerran määrittelee perustavalla tavalla, millainen on tulevaisuuden suomalainen metsä ja millaisia toimenpiteitä metsässä tuetaan.” Kirja koostuu neljästä luvusta, joissa selvitetään, millainen Suomen luonnontilainen metsä oli ennen, millaista metsä on tänään ja mitä se on kokenut tässä välissä
Katja toimi valtakunnallisten Kosteusja hometalkoiden vetäjänä ohjelman viimeisenä vuotena 2015. Kurssin sisältö terminologia, systematiikan perusteet, indikaattorilajiston systematiikan muutokset yleisimmät kosteusvaurioon viittaavat mikrobit, tunnistuksen perusteet + analysointiharjoitukset suoramikroskopointi harjoituksia ja lahottajasieniluento Tunnistuskurssin hinta on 1100 € (+ ALV 24%). VNK. Katja on koulutukseltaan diplomiinsinööri ja hänellä on pitkäaikaista kokemusta sisäilma-asioiden saralta. Katjan johdolla valmisteltu opas kosteusja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaukseen ilmestyi syyskuussa. Kurssi on suunnattu rakennusten mikrobinäytteitä analysoivien ja tuloksia tulkitsevien laboratorioiden työntekijöille. Sisäilman ja rakennusmateriaalien mikrosienet, tunnistuskurssi 27.-29.11.2019 (ja 25.-27.11.2019) 2. Katja hoiti ympäristöministeriössä muun muassa rakennusten kosteustekniseen toimivuuteen liittyvää säädösvalmistelua. vsk. Uusi hankejohtaja on ollut ohjelmassa mukana alusta lähtien sihteeristön jäsenen roolissa. 73 Turun yliopiston , Tiedekeskus Tuorlan tilat (Väisäläntie 20, Kaarina). Alustavat ilmoittautumiset ja lisätietoa kurssista aerobiologit@utu.fi / 050-4313268 / www.utu.fi /aerobiologia RAKENNUSMYKOLOGIAN KURSSI 1. Kuntien kanssa rakennetaan Terveet tilat -toimintamallista systemaattista tarkastelutapaa ennaltaehkäistä, havaita ajoissa ja puuttua ripeästi kiinteistöjen sisäilmaongelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. ”Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteet saavutetaan käytännön toimissa niin paikallistason päätöksenteossa, rakennustyömailla ja kiinteistöjen ylläpidossa kuin myös potilastyössä ja kuntien sisäilmatyöryhmissä”, uusi hankejohtaja painottaa. syyskuuta hankejohtajana Terveet tilat 2028 -ohjelmassa. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.10.2019. Hän siirtyi valtioneuvoston kansliaan ympäristöministeriöstä. Lahottajasienet kosteusvaurioissa ja suoramikroskopointi osana rakennusmikrobiologisia analyysejä, 27.11.2019 Katja Outinen luotsaamaan Terveet tilat -ohjelmaa Katja Outinen aloitti 1. Syksyn 2019 ja kevään 2020 tärkeitä tapahtumia ovat alueelliset Terveet tilat 2028 -työpajapäivät ympäri Suomen. Osallistuminen pelkkään lahottajasieniluentoon ja suoramikroskopointiin (3,5 h) 27.11.2019, 200 € (+ ALV 24%)
Ympäristöseloste (EPD, 8/2019) julkistettiin Jyväskylässä Puumessuilla 5.9.2019 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Laitoksen tuottamalla uusiomuovilla pystytään korvaamaan neitseellisen muovin valmistusta ja täten säästämään yli 400 000 tynnyriä öljyä vuodessa. Tämä vähentää myös kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja lisää hyödyntämisketjun läpinäkyvyyttä”, kertoo Lassila & Tikanojan Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo. Selosteen esittelivät Luken erikoistutkija Tarmo Räty ja Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Ainutlaatuisen Muovinaattorista tekee sen innovatiivinen pesuteknologia, joka mahdollistaa likaisten muovien käsittelyn ekologisesti ja vettä säästäen. Muovien käsittely ja hyödyntäminen mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa on järkevää ja vastuullista. Kuva: Tytti Ahoranta.. 75 poimintoja Juhlavuoden palindromi 6/2019 Tao viisain aate miehellesi, Ana! Ja naiselle, hei! Metaania siivoat. Hirsi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia: hirren ympäristöseloste julkaistiin puumessuilla Suomessa rakennukseen asennettuun yhteen hirsikuutioon varastoituu 518 kiloa hiilidioksidia (CO 2 ). Tämä käy ilmi hirsitalovalmistajien yhteistyöjärjestö Hirsitaloteollisuus ry:n Luonnonvarakeskuksella (Luke) teettämästä ympäristöselosteesta (Laminated log wall structures). Uuden linjaston, tuttavallisesti Muovinaattorin myötä entistä haasteellisemmat, yritystoiminnassa syntyvät muovijätteet saadaan tehokkaasti palautettua kotimaisen muoviteollisuuden tarpeisiin. Hirsirakennuksella on siis hyvä hiilikädenjälki eli sillä on myönteinen ilmastovaikutus. Anne Kotiharju Suomi siirtyy modernin muovinkierrätyksen kärkeen Muovinaattorin myötä likaiset ja vaikeasti hyödynnettävät muovit saadaan kiertämään kotimaisen teollisuuden kasvaviin tarpeisiin Lassila & Tikanojan muovinkierrätyslaitoksella Merikarvialla vihittiin syyskuussa käyttöön yksi PohjoisEuroopan moderneimmista jätemuovinkäsittelylinjastoista. Kun uusien muovituotteiden valmistuksessa käytetään uusiomuovia neitseellisen raaka-aineen sijasta, ilmastopäästöjä jää syntymättä jopa 40 000 tonnia, mikä vastaa noin 4000 suomalaisen vuosittaisia päästöjä. Lisäksi päästöt vähenevät, kun jätemuovi saadaan pois poltosta. L&T Kuva: Lauri Rotko. Hirsitaloteollisuus (HTT) ry Tarmo Räty (vas.) ja Seppo Romppainen. ”Uusi teknologia puhdistaa ja kierrättää prosessin pesuvaiheessa syntyvät jätevedet, joita pystytään käyttämään yhä uudelleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. vsk. Merikarvian laitos on ollut Suomen suurin yritysmuovien käsittelijä jo aiemmin, mutta nyt Muovinaattorin avulla laitoksen käsittelykapasiteetti tuplaantuu 20 000 muovitonniin vuodessa
tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Hinta 36,00 euroa (sis. Juhlavuosi!. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 76 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72, Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. tilaushinnoista. ALV. 10 %. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Irtonumero 10,Sis. kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. 10 %). ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Vesi-, kalaja ympäristötutkimukset Vesija kalatutkijat palveluksessanne! Ota yhteyttä! Olemme lähelläsi. vsk. 10 %). alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis
vsk. 77 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Mainosaineistot 18.10.2019 mennessä. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2019 KIERTOTALUS, PILAANTUNEET MAAT -teemanumero -lehti ilmestyy 11.11.2019. Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun
Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. kulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % alv. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2019, 50. fi.ramboll.com. 79 MIETI TULEVAISUUS. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio. vsk. Yhteiskunnan rakentaminen vaatii kestäviä ratkaisuja. Me muutamme haasteet mahdollisuuksiksi. MIETI VIELÄ PIDEMMÄLLE
ILMANLAADUN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN ASIANTUNTIJA • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibrointipalvelut • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelut • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Tuulivoiman tuuliennusteet • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI/ILMANLAATUPALVELUT ILMANLAATUPALVELUT@FMI.FI Kuva: Laura Karlin