Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lue lisää: afry.fi. Autamme muotoilemaan strategian, tavoitteet ja mittarit, jotka ohjaavat organisaatiosi kohti vastuullisuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä. Ratkaisuja tiukentuviin vaatimuksiin Autamme asiakkaitamme tunnistamaan ja optimoimaan ne toimet, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja varmistetaan liiketoiminnan vastuullisuus. Tuemme tulosten mittaamisessa, seurannassa, auditoinnissa ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa sekä näiden kommunikoinnissa sidosryhmille
2020 loppuun saakka. Etu on voimassa v. Antoisia lukuhetkiä ajankohtaisten ammattilehtien parissa! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Tilaa lehti nyt ja käytä etu!. Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy ensin www.lehtiluukku.fi ja lisää lehden takakannen osoitekentässä oleva tilaustunniste. Huom! Tilaustunnisteen voi liittää vain kerran. Näköislehtilukuoikeus on voimassa kaikille jo voimassa oleville painetun lehden tilauksille sekä uusille tilauksille
Jännitämme yhdessä, kuinka kauan tämän lämpöennätys pysyy voimassa. Raumalla on mitattu matalin ilmanpaine vuonna 1990. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löytyvät Suomen lämpötilaennätykset (ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia). Tuorein ennätyslukema liittyy suurimpaan tuulen keskinopeuteen ja tulos on mitattu vuonna 2019 Kökärin Bogskärissä. Tätä lausuessa ei voi kuin iloita siitä, että tuuli vie osan kirjaimista. Pessimistipäivistään tunnetulle paikkakunnalle sopii, että sataa usein ja paljon – osuvat sitten ne pessimistien sääennustuksetkin paremmin oikeaan. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Sieltä löytyvät niin kuumimmat kuin kylmimmätkin ennätykset sekä paljon muuta kiehtovaa nippelitietoa suomalaisesta säästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Näkyviin jäi tuskin edes enon myssyä, sillä lunta oli 190 cm. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Suurimman mitatun lumensyvyyden perusteella lumikinoksesta ei huutele mummo vaan eno, sillä suurin lumensyvyys on mitattu Enontekiöllä vuonna 1997. Kylmässä pokka pitää jo jäätymisenkin johdosta – kylmyysennätys on mitattu Kittilän Pokassa vuonna 1999. Ilmastonmuutoksesta huolestuneena toivon, että mahdollisimman pitkään! Mutta juurikin lämpöön, tuuleen ja sademääriin liittyvät ennätykset ovat ne, joissa ilmastonmuutos Suomessa helpoiten vie ennätykset uusille luvuille. Tyttäreni on syntynyt Suomen kautta aikojen kuumimpana päivänä heinäkuussa 2010. Kaarina Kärnä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Se, että suurin vuosisademäärä on mitattu Puolangalla vuonna 2015, ei liene hämmästytä ketään. Tätä ennätystä ei ehkä porilaistenkaan tarvitse kadehtia. vsk
50 Puhdistavatko kasvit sisäilmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Esko Kukkonen ..................................................................................... 20 Rakennukset kuntoon Jyrki Kauppinen ja Terttu Vainio ...................................................... 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lämpötilaennätyksiä Kaarina Kärnä .........................................................................................4 Maankäytön merkitys ilmastonmuutoksessa Tuomo Kalliokoski ..................................................................................6 Kestävät maanja metsienkäyttötavat ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön Tatu Liimatainen ................................................................................. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. 38 Suomen suurin nuorten ilmastohanke antoi nuorille rahaa ja valtaa vaikuttaa Kaisa Matikainen ja Niina Ratilainen .............................................44 Yhdessä voimme vaikuttaa ilmaston puolesta Matti Vilola ........................................................................................... vsk. 56 Kirjaesittely: Lea Saukkonen, Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos .............................................................................. 30 Luvassa lämpenevää – Pandemia antaa esimakua siitä, kuinka ilmastonmuutos jakaa yritykset hyötyjiin ja haitankärsijöihin Laura Savikoski .................................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2020 ilmestyy 16.11. 26 Tiekarttatyöllä ratkaisuja tekstiilialan päästöjen vähentämiseen Satumaija Mäki ................................................................................... 34 Heinolan kaupungissa investoitiin energiatehokkuuteen ja ilmastotoimiin jo ennen Hinku-verkostoon liittymistä Eveliina Kyllönen ja Liisa Routaharju ............................................. 14 Kohti hiilineutraalia Suomea – ratkaisuja kotimaan liikenteen päästöjenlaskuun Stefan Baumeister ja Minna Käyrä .................................................. 59 Poimintoja ......................................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. 62
Maankäyttö tuottaa nykyisellään yli 20 % globaaleista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Tutkimuksiin pohjautuen meillä on maankäyttösektorilla kustannustehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. negatiivisia päästöjä, eli käytännössä sitomaan hiiltä ekosysteemien hiilivarastoihin. MetsäkaTuomo Kalliokoski, yliopistotutkija Ilmakehätieteiden keskus (INAR), Helsingin yliopisto Maankäytön merkitys ilmastonmuutoksessa On tärkeä ymmärtää, ettei ilmastokestäviä yhteiskuntia kyetä järjestämään ilman muutoksia maankäytössä. Puutteet toteutuksessa voivat estää tavoitellut ilmastovaikutukset, tai aiheuttaa muiden kestävyysongelmien pahentumista.. Suomessa maankäyttösektorilla on erityisen suuri merkitys. Metsäkatoa esiintyy myös pohjoisella pallonpuoliskolla ja Suomessa. Nykyisellään maankäyttösektorin osuus globaaleista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on 23 % (IPCC 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Ilmastokriisiä ei siis pystytä ratkaisemaan vain energiantuotannon ja teollisuuden fossiilisten päästöjen nollaamisella, vaan meidän täytyy samanaikaisesti onnistua pääsemään eroon maankäyttösektorin päästöistä. Merkittävin maankäyttösektorin päästölähde on trooppisten alueiden metsäkato, joka yksinään aiheuttaa noin 10 % vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Bioenergian lisäkäytössä, metsityshankkeissa tai turvemaiden metsien käsittelyn muutoksissa toteutus on ratkaisevaa. Lisäksi maankäyttösektori on toistaiseksi ainoa sektori, jossa pystytään merkittävässä mitassa tuottamaan nk. Samaan aikaan maankäyttösektoriin sitoutuu joka vuosi hiilidioksidia määrä, joka vastaa noin kolmasosaa fossiilista hiilidioksidipäästöistä. 6 I hmiskunnan maankäyttö on ollut hyvin voimaperäistä jo 1900-luvun alusta lähtien aiheuttaen globaalisti merkittäviä päästöjä. vsk
2018.) Jos tarkastellaan vain hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ), maankäyttösektori ei ole päästölähde, vaan sektori sitoo enemmän hiilidioksidia, kuin mitä siitä vapautuu, eli maankäyttösektori on hiilidioksidin osalta nettonielu. Reaalimaailmassa tällaisten skenaarioiden nähtiin olevan äärimmäisen vaikeita, jollei mahdottomia, toteuttaa. 7 don päästöjen lisäksi globaalisti merkittävää on voimaperäinen metsien hyödyntäminen, minkä vuoksi ekosysteemien hiilivarastot ovat jopa 50 % pienemmät kuin ilman ihmisen vaikutusta (Erb ym. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hallitusten välisen ilmastopaneelin 1.5 °C -raportti (IPCC 2018) nosti maankäyttösektorin ennen näkemättömällä tavalla ilmastopolitiikan keskiöön. Kuvituskuva: Pixabay.. negatiivisia päästöjä, eli käytännössä sitomaan hiiltä ekosysteemien hiilivarastoihin. Bioenergian rooli erityisesti kytkettynä hiilidioksidipäästöjen sitomiseen ja varastoimiseen maankuoreen oli 1.5 °C -raportin mallilaskelmissa aivan ratkaisevaa. 2 °C:een kuluvan vuosisadan aikana. Raportin julkaisemisen jälkeen tiedeyhteisöstä kritisoitiin skenaarioita, joissa oli bioenergian tuottamiseen käytetty pinta-aloja, jotka vastasivat mm. Intian maapinta-alaa. Kun huomioidaan kaikki ilmastonmuutosta aikaansaavat kasvihuonekaasut, tärkeimpinä metaani (CH 4 ) ja typen oksidit (NO x ), niin maankäyttösektori on globaalisti päästölähde. Jo aiemmissa raporteissa biomassaan perustuva bioenergian käyttö oli ollut merkittävässä roolissa tulevaisuusskenaarioissa, joissa onnistuttiin rajoittamaan lämpeneminen n. Maankäyttösektori on toistaiseksi ainoa sektori, jossa pystytään merkittävässä mitassa tuottamaan nk
Ilmastopolitiikka, jossa energiabiomassan tuotantoon ja hiilinielujen kasvattamiseen mm. vsk. Usein nämä syrjäytyvät toiminnot olisivat myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien maankäyttömuotoja, kuten esimerkiksi alkuperäiskansat Amazonin alueella, tai paimentolaiset Afrikassa. paremman ravinteiden käytön, pelto-metsäviljelyn, tai parantuneiden eläinten hoitotapojen arviKuva 1. Viivytykset päästövähennyksissä maankäyttösektorin ulkopuolella lisäävät painetta voimakkaampiin maankäyttösektorin hillintätoimiin. luonnolliset ratkaisut pitävät sisällään yli 20 erilaista toimea, joilla lisätään hiiltä sekä kasvillisuuteen että maaperään ja vähennetään maankäytön päästöjä. metsittämisen keinoin valjastettaisiin kymmenien miljoonien neliökilometrien suuruiset maapinta-alat, vaarantaisi jopa yli 100 milj. Nämä nk. (2017) tutkimukseen sekä Ilmastonmuutos ja maankäyttö -erikoisraporttiin (IPCC 2019).. 8 Maankäyttöraportti asetti reunaehdot ilmastopolitiikalle maankäytössä Maiden suunnittelemista Pariisin ilmastosopimuksen mukaisista ilmastonmuutoksen hillintätoimista noin 25 % perustuu maankäyttösektorin toimiin. Globaalisti vaikuttavimpia ilmastonmuutoksen hillintätoimia maankäyttösektorilla. Tällaisia ovat mm. Ilmastonmuutos ja maankäyttö -erikoisraportti (IPCC 2019) toi aikaisempia raportteja selvemmin esiin maankäytön eri muotojen väliset kytkökset ja niistä nousevat rajoitteet. Ilmastotoimien vaatimat uudet maankäyttömuodot ovat vaarassa syrjäyttää olemassa olevia maankäyttötapoja. metsien palauttaminen alueille, joista ne ovat syrjäytyneet muun maankäytön tieltä, uusien metsien istuttaminen tai biomassan käytön tehokkuuden parantaminen kehittyvissä maissa, joissa jopa 80 % käytetystä puubiomassasta poltetaan. Tutkimuksissa, joissa rajoitteet on huomioitu, on maankäyttösektorin toimilla saavutettu jopa 1/3 vuoteen 2030 mennessä vaadittavista päästövähennyksistä (Kuva 1). Maataloudessa mm. ihmisen ruokaturvan, lisäisi aavikoitumista ja heikentäisi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Raportissa korostettiin jo nykyisellään yli 70 % maapallon jäättömästä maapinta-alasta olevan ihmisen käytössä. Kuva perustuu Griscom ym
Intensiivinen metsätalous on lisäksi kuitenkin tuottanut miljoonia hehtaareja tuhottua suoluontoa, monimuotoisuuskriisin erityisesti vanhan metsän lajien ja lahopuulla elävien eliöiden joukossa sekä myös omalta osaltaan ollut samentamassa mökkijärvien vedet. Hakatusta vuotuisesta puumäärästä yli 70 % menee tuotteisiin, joiden elinkaari on vain muutamia vuosia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maankäytön haasteita ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä Suomessa Suomessa elintason nousua on kautta vuosikymmenten haettu voimaperäisellä maankäytöllä. vsk. Nämä toimet tukisivat myös ponnisteluita monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseksi, parantaisivat kuivuudesta kärsivien alueiden vesioloja ja lieventäisivät tehomaatalouden aiheuttamaa maaperän köyhtymistä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta puurakentamisen renessanssin lisäksi Ilmastonäkökulmasta maatalouden haasteena on vahva kulttuurinen sidos eläintuotannon kautta saatavaan toimeentuloon. 9 oidaan vähentävän merkittävästi päästöjä. Kuvituskuva: Pixabay.. Metsäsektorin merkitys Suomen talouden kehitykselle on ollut keskeinen ja metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä on edelleenkin noin 20 %. Maailman intensiivisimpiin luettava metsätalous on tuottanut metsien hiilivaraston voimakasta kasvua erityisesti viimeisen 50 vuoden aikana ja metsäteollisuuden käyttöön sekä kuituettä tukkipuuta yhä kasvavat määrät
vsk. 10 metsäsektorilla tarvittaisiin kehitysloikka, jossa myös kuitupuusta tehtyjen tuotteiden elinkaari lähestyisi puurakennusten elinkaarta. Erityispiirteenä on metsien raivaaminen lannanlevitysalaksi. Peltojen raivauksen vähentämiseen tulisi pyrkiä aktiivisilla toimilla. Parhaimmillaan tämä siirtymä vähentäisi merkittävästi myös muita maankäyttöön liittyviä kestävyysongelmia, kuten ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Ilmastonäkökulmasta maatalouden haasteena on vahva kulttuurinen sidos eläintuotannon kautta saatavaan toimeentuloon. Energiaturpeen poltto tuottaa yli 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten turpeen poltosta luopuminen tuottaisi maatalouden päästöjä vastaavan päästövähennyksen. Kuvituskuva: Pixabay.. Kasvisruokavalioon siirtyminen vähentäisi ruoan tuotannon päästöjä, vapauttaisi peltopinta-alaa uusien hiilivarastojen kasvattamiseen ja vähentäisi metsäkatoa. Keskeisenä ratkaisuna maatalouden rakennemuutokseen kohti ilmastokestävämpää ruuan tuotantoa olisi ihmisten siirtyminen kasvisruokavalioon. Suojelupinta-alan lisäämisen rinnalla pitäisi miettiä metsien hakkuiden vaikutusta hiilen sitoutumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Metsäkato aiheuttaa Suomessa noin 3,5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt vuosittain, josta pellonraivauksen osuus on noin puolet. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 10 % Suomen kokonaispäästöistä, jotka vuonna 2019 olivat 52,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Turvealalla on merkitystä aluetalouden näkökulmasta, mutta kansantaloudellisesti turpeen polton lopettaminen Suojelupinta-alaa lisäämällä metsien hiilivarasto säilyisi nykyistä paremmin ja lisäksi hiilen sitoutuminen metsiin tehostuisi. Tämä on tunnistettu globaalistikin yhdeksi merkittävimmäksi ilmastotoimeksi (Kuva 1, IPCC 2019)
Suojelupinta-alan lisäämisen rinnalla pitäisi miettiä metsien hakkuiden vaikutusta hiilen sitoutumiseen. Käytännön toimien tasolla metsien käyttötapojen muutokset voisivat tarkoittaa mm. Suomen varsinaisen metsämaan pintaalasta on suojeltu koko maan tasolla hieman yli 8 %. Suomessa tunnistettuja metsityskohteita ovat esimerkiksi käytöstä poistuneet pellot, entiset turvetuotantoalueet ja paljon päästöjä tuottavat turvepellot. Ilmastopolitiikan ongelmista kertoo se, ettei tästä asiasta ole päästy selkeään yksimielisyyteen. Erityisesti ojitettujen heikosti tuottavien turvemaiden ennallistaminen on nähtävä enemmän suoluonnon palauttamiseen tähtäävänä toimenpiteenä kuin tehokkaasti ilmastonmuutosta hillitsevänä toimena. Myös Suomen ilmastopaneelin malliselvitys (2019) osoitti, että hyvinkin erilaisilla laskentatyökaluilla päädytään vastaavaan johtopäätökseen; hakkuutason laskeminen olisi tehokas tapa kerryttää hiiltä metsäekosysteemiin (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Aikataulun edelleen nopeuttaminen olisi ilmastonäkökulmasta toivottavaa. Maanmuokkauksen poisjäänti voi aikaansaada hiilen kertymistä maaperään tehokkaammin kuin tasaikäisessä avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa. Jatkuvapeitteisen metsätalouden vaikutus metsien hiilivarastoon voi olla vähäisempi kuin julkisesta keskustelusta ehkä tulisi ajatelleeksi. kiertoaikojen pidentämistä ja harvennushakkuiden lieventämistä. 2020). Lehtipuummekin voivat saavuttaa useiden satojen vuosien iän, puhumattakaan havupuiden elinkaaresta. Tämä vaikutus tunnetaan kuitenkin erittäin huonosti. Suojelupinta-alan lisääminen erityisesti Etelä-Suomessa olisi ilmastotoimena perusteltu. vsk. turpeen lattiahinnan osalta vahvistavat alan toimijoiden tunnistamaa kehityskulkua, jossa energiaturpeesta luopuminen on väistämätöntä. Suojelupinta-alaa lisäämällä metsien hiilivarasto säilyisi nykyistä paremmin ja lisäksi hiilen sitoutuminen metsiin tehostuisi. Ilmastonmuutos on ylisukupolvinen ilmiö ja tästä näkökulmasta hitaammin vaikuttavienkin ilmastotoimien tehokas käyttöönotto on perusteltua. Kohdistamalla uudet suojellut alueet rakennepiirteiltään monimuotoisiin metsiin, joissa olisi useita puulajeja, useampia latvuskerroksia ja mahdollisesti jo vanhempaa puustoa, sekä kuollutta ja kuolevaa puustoa, edistettäisiin samanaikaisesti monimuotoisuuskriisin torjuntaa. Metsittämishankkeet ovat olleet sekä kansainvälisen että kotimaisen huomion kohteena erityisesti viime vuosien aikana. Metsityshankkeiden yhteydessä on tärkeä tunnistaa, että ilmastohyötyjen aikaansaaminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Toki nykyisen hallituksen budjettiriihen linjaukset mm. Talouskäytössä olevien metsien pinta-ala on yli 18 miljoonaa hehtaaria, mikä siis vastaa yli 90 % metsämaan alasta. Haasteena tässä ilmastotoimessa on varmistaa hiilen pitkäaikainen pysyvyys ekosysteemissä. Erilaiset häiriöt kuuluvat luontoon ja häiriöiden, erityisesti sienija hyönteistuhojen, ennustetaan kasvavan pohjoisissa havumetsissä ilmastonmuutoksen edetessä. Olemassa olevien metsien suojelu olisi ilmastotoimena tehokas, koska tällä olisi suora ja välitön vaikutus hiilivaraston kehitykseen. 11 on ilmastotoimista ehdottomasti sellainen, jonka toteuttamisen tulisi olla helppoa. Puustoon sitoutuneen hiilen määrä pidemmissä tarkasteluissa ei tämän hetkisen käsityksen mukaan tuota suuria eroja menetelmien välille.. Tämä koskee myös metsätalouden käyttöön ojitettujen turvemaiden ennallistamista. Suomen metsien keski-ikä on vain noin 50 vuotta, joten metsämme ovat siis varsin nuoria puiden biologisen elinkaaren näkökulmasta. Ihan uusimpien tutkimustulosten mukaan hakkuiden laskeminen noin 40 miljoonaan kuutiometriin vuodessa tuotti viilentävimmän vaikutuksen seuraavan 50 vuoden aikana (Kalliokoski ym
Kuvassa y-akselilla hiilinielun keskiarvo aikavälillä 2015–2065 eri malleilla. Tällä hetkellä toteutetussa käytännön metsätaloudessa ei ole riittävästi ymmärretty, kuinka huonosti perinteiset menetelmät itse asiassa vastaavat tulevaan haasteeseen. Maataloudessa on nähtävissä hieman Kuva 2. 80 miljoonaa kuutiometriä, Maksimi = hakataan vuosittain n. vsk. Hakkuutason vaikutus Suomen metsien hiilinieluun (Suomen ilmastopaneeli 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Matala = hakataan vuosittain 40 miljoonaa kuutiometriä, Politiikka = hakataan vuosittain n. Lyhytnäköinen pääoman tuottoprosentin lisäys puuston kasvua maksimoimalla voi tuottaa ikävän yllätyksen tuleville metsänomistajasukupolville. Tutkimuskirjallisuudesta nouseva tulkinta on, että monilajiset, monikerroksiset metsät sietävät useiden eri tuhoagenttien yhdistelmiä paremmin kuin yhden puulajin tasaikäiset metsiköt. Erityisesti hirvieläinkannan koosta johtuva kuusen yksipuolinen suosiminen metsänviljelyssä sopii huonosti ilmastonmuutoksen asettamiin sopeutumisvaatimuksiin. Vaikka globaalisti ilmastonmuutoksen rajoittamisessa alle kahden asteen onnistuttaisiinkin, voi vuoden keskilämpötila nousta meillä jopa yli neljä astetta kuluvan vuosisadan aikana. 12 Sopeutuminen maankäyttösektorilla Ilmastonmuutoksen eteneminen on väistämätöntä ja lämpenemiskehitys on maaalueilla nopeampaa kuin merissä. Nyt perustettavien taimikoiden suunnittelussa tulisi lähteä tästä ajattelusta. Lämpenemiskehitys Suomessa on tähän mennessä ollut noin kaksi kertaa nopeampaa kuin globaaleissa keskiarvoissa. Muuttuviin oloihin tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä tuottamaan metsärakenteita, jotka kestävät yllättävinä vuodenaikoina esiintyvät poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt, kasvukauden aikaiset pitkittyneet kuivuusjaksot ja uusina lajeina pohjoisiin metsiin etelämpää muuttavat hyönteislajit. Muutoksen suuruus ja nopeus haastavat metsäekosysteemejä, mutta sopeutuminen tulee olemaan haaste myös maataloudessa. 85 miljoonaa kuutiometriä.. Erityisen nopeasti muutos etenee pohjoisilla leveysasteilla
Tärkeää on vaikutusarvion tekeminen ennen toteutusta. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Suomen ilmastopaneeli 2019. PNAS 114: 11645-11650. Tämä onnistuu vain hyväksymällä muutoksen väistämättömyys ja suuntaamalla resurssit uusiin ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin tuotantomuotoihin mm. 2020. Koronapandemia on avannut silmät nykyisen globaalin järjestelmän heikkouksille. Tarvitaan mittauksia ennen toimen toteuttamista, toimen aikana ja seurantaa toimen vaikutusten varmistamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Seuraavaksi tarvitaan kunnianhimoinen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpano. vsk. Selvää kuitenkin on, että onnistuakseen tässä alan kehityspanoksia ja toimintaympäristöä tulee siirtää eläinperäisestä tuotannosta uusiin ratkaisuihin. Mitigation impact of different harvest scenarios of Finnish forests that account for albedo, aerosols and trade-offs of carbon sequestration and avoided emissions. Alalla on herätty kysymään, kuinka heikosti nykyisen kaltainen toiminta tulee onnistumaan parin vuosikymmenen päästä. Nämä toimet on myös varsin hyvin tunnistettu kansallisen tason strategioissa. Suomen ilmastopaneelin raportteja 2/2019.. IPCC 2019. Selityksenä lienee viljelyn ja sadon välisen kierron suurempi nopeus; toukokuussa alkava kuivuuskausi vie edellytykset huippusadolle, elokuun rankkasateet aiheuttavat sadon lakoontumista, sekä syyskuussa vettyvät pellot estävät korjuuta. Kirjallisuus Erb ym. Tulevat vuosikymmenet tulevat ilmastokriisin muodossa haastamaan kansainväliseen yhteistoimintaan perustuvat tuotantoketjut vielä huomattavasti koronaa voimakkaammin. IPCC 2018. Kotimaisesta ruuan tuotannosta on syytä pitää hyvää huolta. Global warming of 1.5°C. Griscom ym. Natural climate solutions. Lopuksi Maankäyttösektorilla on useita tehokkaita hillintätoimia, joilla ei ole negatiivisia sivuvaikutuksia maaekosysteemeihin, ruokaturvaan tai ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Ilman näiden toimien laajamittaista käyttöönottoa on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten, tai Suomen hallitusohjelmaan kirjattujen, ilmastotavoitteiden saavuttaminen erittäin vaikeaa. Hyväksytty julkaistavaksi sarjassa: Frontiers in Forests and Global Change. Unexpectedly large impact of forest management and grazing on global vegetation biomass Nature 553: 73–76. Climate Change and Land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. 2017. Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. 13 suurempaa muutosvalmiutta kuin metsäalalla. 2017. Uudet lajikkeet kasvinjalostuksen seurauksena tulevat jatkossakin varmistamaan maatalouden mahdollisuudet laadukkaan ja satoisan ruuan tuotantoon. kasviproteiinien tuotantoon. Kalliokoski ym
On tärkeää, että päästöjä vähennetään kaikilla sektoreilla, kun taas kolikon toisella puolella Suomelle maankäyttösektorin merkitys ilmastopolitiikassa on erityisen suuri johtuen suurista metsävaroista. ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön. Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta Suomen metsämaa yhdessä puutuotteiden kanssa on muodostanut huomattavan hiilinielun jo vuosikymmenten ajan. vsk. 14 Tatu Liimatainen, neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö Kestävät maanja metsienkäyttötavat Euroopan Unionin politiikassa hiilinielujen rooli on tuotu samalla tasolle kasvihuonekaasujen vähentämisen kanssa. Euroopan Unioni tavoittelee kasvihuonekaasupäästöneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Suomen tavoitteena on saavuttaa tämä jo vuonna 2035. Käytännön toimien lisäksi Suomen kannalta on tärkeää olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, kuinka suuri todennettu nielu otetaan huomioon osana kansainvälistä järjestelmää ja EU-lainsäädäntöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maaja metsätalousministeriö on aloittanut työn maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden valmisteluksi, jonka tarkoituksen on entisestään edistää sektorin hiilensidontakykyä
vsk. Euroopan Komissio asetti vuoden 2018 pitkän aikavalin ilmasto strategiassaan ensimmäisenä alueena maailmassa tavoitteeksi, että Euroopan Unioni olisi ilmastoneutraali vuonna 2050. Euroopan Unioni on viime vuosina ottanut johtavan roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovatkin laskeneet vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. EU ottanut johtavan roolin globaalissa ilmastopolitiikassa Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus toimii kansainvälisen ilmastopolitiikan sateenvarjona. Jatkuvasti kasvava tieteellinen näyttö ja ymmärrys siitä, kuinka metsät ja maankäyttö vaikuttavat ilmastoon, ovat tukeneet politiikan kehitystä, mutta on selvää, että tutkittua tietoa ja dataa tarvitaan vielä lisää. Tätä kehitystä on vauhdittanut yhteinen kunnianhimo kansainvälisellä, EUsekä kansallisilla tasoilla. Euroopan Unionin politiikassa kohti vuotta 2030 hiilinielujen rooli on tuotu samalla tasolle kasvihuonekaasujen vähentämisen kanssa. 15 M etsät ovat nousseet viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana ennennäkemättömällä tavalla keskusteluun ilmastopolitiikassa. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla, ja erittäin metsäisenä maana Suomi on mukana kehittämässä tietoon pohjaavaa kestävää metsätaloutta, joka kattaa myös ilmastonäkökohdat. Suomessa metsiin ja niiden kestävään käyttöön on suhtauduttu kokonaisvaltaisesti, mutta tämän ajan trendin mukaisesti ne on nyt tuotu vahvasti myös ilmastopolitiikan keskiöön. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä rajaamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jäsenmaat ovat jo kansainvälisten. Tämä tarkoittaisi, että tuolloin kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat olisivat yhtä suuret. Suomelle on hyvin tärkeää mitä tapahtuu paitsi kansainvälisissä prosesseissa niin myös meidän eurooppalaisessa viitekehyksessämme. Kyseistä tavoitetta ollaan nyt tuomassa laillisesti sitovaksi osana eurooppalaista ilmastolaki-prosessia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Metsävarojen merkitys jäsenmaakohtaisissa ilmastolaskelmissa vaihtelee suuresti ja niillä on mahdollisuus yhdessä muiden maankäyttömuotojen kanssa toimia varteenotettavina hiilensitojina. Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien mittausten muKuva 1.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maatalouden muut päästöt huomioidaan erikseen taakanjakoasetuksen alla. maatalouden viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvemaat, metsäkadon/metsityksen sekä metsämaan. vsk. Vaikka Euroopan metsävarat eivät globaalissa mittakaavassa noin 5 %:n osuudellaan ole erityisen suuret, peittävät ne kuitenkin noin 45 % EU:n pinta-alasta. On myös hyvä huomioida, että Euroopassa metsäpinta-ala on viime vuosikymmeninä kasvanut. Suomessa metsät peittävät noin 75 % maapinta-alasta. Kyseinen maankäyttösektori käsittää mm. Suomen metsämaa muodostaa huomattavan nielun Suomelle maankäyttösektorin merkitys ilmastopolitiikassa on erityisen suuri johtuen juuri suurista metsävaroista. 16 sopimusten sitomina raportoineet maankäyttösektorin ja metsien päästöjä YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ja niiden rooli on tuotu mukaan myös EU-lainsäädäntöön maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä (LULUCF) koskevalla asetuksella
Kangasmaat sitovat hiilidioksidia, kun taas turvemailta sitä vapautuu. t CO2-ekv., tarkoittaen, että kyseisenä vuonna Suomen maankäyttösektorin nielut sitoivat noin kolmasosan kokonaispäästöistä. Suomen maankäyttösektorin nettonielu, nielujen ja päästöjen erotus, oli noin 17,4 milj. Suomen metsämaan nettonieluja laskettaessa tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat maaperän nielut ja päästöt sekä puuston kasvusta johtunut hiilensidonta ja puuston poistuma. On kuitenkin huomionarvoista, että vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta Suomen metsämaa yhdessä puutuotteiden kanssa on muodostanut huomattavan hiilinielun jo vuosikymmenten ajan. Puuston kasvua ja hiilensidontaa on saatu kasvatettua tuntuvasti aktiivisten metsänhoito-toimenpiteiden avulla. Aktiivisten toimien avulla puuston kasvun ja maankäyttösektorin hiilensidonnan odotetaan jatkavaan kasvuaan myös tulevaisuudessa. YliKuva 2.. Sekä metsämaan että puutuotteiden muodostamille nieluille ominaista on ollut huomattavakin vuosittainen vaihtelu. 17 kaan puuston määrä Suomen metsissä on noin 2,5 miljardia kuutiometriä ja puuston vuotuinen kasvu noin 107 miljoonaa kuutiometriä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen vuoden 2019 kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat noin 52,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Tarkemmin jaoteltuna, Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan suuri osa Suomen maankäyttösektorin nieluista muodostuu metsämaasta (Kuva 2). t CO2ekv.) (Kuva 1). Tämä on voinut johtua monestakin tekijästä, kuten markkinatilanteista tai sääolosuhteista. vsk
Suomelle on tärkeää pienentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla sektoreilla Suomen tavoitteena on olla kasvihuonekaasupäästöneutraali vuonna 2035. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Näiden lisäksi erilaiset puutuotteet sitoivat kyseisenä vuonna nettona noin 4 milj. Tämä tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat olisivat tuolloin yhtä suuret. 18 voimaisesti suurin hiilensidonta Suomessa tapahtuu metsämaan puuston kasvun kautta, mikä takaa mahdollisuudet myös kestävien hakkuiden toteuttamiselle. t CO2-ekv. Nykyisen LULUCF-asetuksen puitteissa esimerkiksi metsäkadon päästöt lasketaan täysimääräisinä, kun taas metsämaan laskennallisen nielun hyöty otetaan huomioon vain rajoiKuva 3.. Maankäyttösektori toimii osana koko EU:n ilmastopolitiikkaa ja LULUCF-asetuksen oletetaan muuttuvan samalla kun EU tiukentaa 2030-tavoitteitaan. Osana 2035-tavoitteen saavuttamista maaja metsätalousministeriö on aloittanut työn maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden valmisteluksi. Uutta LULUCF-ehdotusta odotetaan ensi vuoden kesään mennessä. nettonielun (Kuva 3). t CO2-ekv. Maaperä ja puusto yhdessä esimerkiksi vuonna 2017 muodostivat 27 milj. Käytännön toimien lisäksi Suomen kannalta on tärkeää olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja todennetaan ja lasketaan osana kansainvälistä järjestelmää ja EUlainsäädäntöä. vsk. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa ja panna toimeen niitä käytännön keinoja, joilla koko maankäyttösektorin ilmastovaikutusta voitaisiin parantaa. Tavoitteen saavuttamisen kannalta Suomelle tärkeintä on jatkaa käytännön toimilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, sekä pitää aktiivisesti huolta nielujen hiilensidontakyvystä. Tämä työ tulee sisältämään toimien tarkastelua esimerkiksi metsäja turvemaiden, maankäytön muutoksen ja maatalouden osalta. Esimerkiksi edellä mainitun EU:n LULUCF-asetuksen muutokset vaikuttavat suoraan siihen, miten Suomen maankäyttösektorin aidot ja todennetut nielut ja päästöt otetaan asetuksen mukaisissa laskelmissa huomioon
19 tetusti. Työ hiilinielujen osalta siis jatkuu niin toimenpiteiden, laskennan, politiikan kuin tutkimuksen ja datankin suhteen, kun etenemme kohti kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamista. ” Tavoitteen saavuttamisen kannalta Suomelle tärkeintä on jatkaa käytännön toimilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla sekä pitää aktiivisesti huolta nielujen hiilensidontakyvystä.. Sen avulla voimme olla aktiivisesti mukana edistämässä kokonaiskestäviä maankäyttösektorin ja maatalouden ratkaisuja osana ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Suomi ei siis tällä hetkellä laskennallisesti hyödy lähimainkaan täysimääräisesti metsämaansa suuresta todennetusta nielusta. Jo aiemmin tehdyn pitkäjänteisen työn johdosta Suomella on kuitenkin monia muita maita paremmat lähtökohdat jatkaa tätä työtä. Mikäli tilanne jatkuisi laskennan kannalta tällaisena, olisi se ongelmallista Suomen asettaman kansallisen 2035-kasvihuonekaasuneutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Sen lisäksi, lentoalan liiketoimintamallien ja sääntelyn uudistaminen palauttaisi alan kestävälle kehityspolulle ja loisi tasapuolisemman toimintaympäristön eri liikkumismuodoille. Tulosten perusteella alle 400 km:n kotimaanlennot voisi korvata junamatkoilla, joiden päästöt ovat 18 kertaa alhaisemmat. Matka-aika ei myöskään tuonut selkeää etua lentämiseen. 20 Stefan Baumeister, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Minna Käyrä, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Kohti hiilineutraalia Suomea – ratkaisuja kotimaan liikenteen päästöjenlaskuun Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen, joka tarkastelee eri liikennevälineiden matkustusaikoja kokonaisvaltaisesti sekä niiden päästömääriä Suomen sisäisessä liikenteessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. vsk. Kuva: Stefan Baumeister.
21 K oronaviruksen aiheuttamat liikkumisen rajoitukset ovat viime kuukausina osoittaneet liikkumisen ja liikenteen tärkeän roolin jokapäiväisessä elämässä. Jos lentomatkustamisessa otetaan huomioon vain itse lentämiseen varattu aika, lenKuva 1. Matkustusaikojen ja päästöjen tarkastelu kotimaan liikenteessä Suomessa on pienestä väestömäärästä huolimatta laaja 20 siviililentokentän verkosto. Vuonna 2017 Helsingin ja 16 muun lentokentän välillä liikennöi yhteensä 2,74 miljoonaa matkustajaa. Vuoden 2019 lopussa tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että lentomatkustamisen osalta suomalaiset tuottavat hiilidioksidipäästöjä asukasta kohti toiseksi eniten maailmassa heti singaporelaisten jälkeen. (noin 0,5 % Suomen kokonaispäästöistä). Suomen hallitus on sitoutunut kansainvälisesti tarkastellen kunnianhimoiseen päästötavoitteeseen, jonka mukaisesti hiilineutraalius on saavutettava vuoteen 2035 mennessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 55,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO 2 -ekv.), josta noin 20 % eli 11,1 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv. Näistä 16 kenttää tarjoaa lentoja ympäri vuoden Helsinki-Vantaan lentokentälle (Kuva 1). Vaikka lentäminen on usein nopein matkustusmuoto muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle, se on samalla myös hiili-intensiivisin tapa matkustaa (Kuva 2). Liikenne on toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja maailmassa: sen osuus on päästöjen kokonaismäärästä 24 %. vsk. Suomen lentokentät. Vaikka suurin osa Suomen lentoliikenteen päästöistä syntyy kansainvälisistä lennoista, myös kotimaan lennoista syntyvät päästöt ovat merkittäviä. Liikennejärjestelyillä ja liikkumistavoillamme on tärkeä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Kuva: Tuomas Nikulin.. aiheutuu liikenteestä. Lentomatkustaminen on tällä hetkellä yksi suurimpia yksilötason ilmastonmuutosta aiheuttavia tekoja. Vaikka liikenne tarjoaa monia etuja, se vaikuttaa myös merkittävästi ilmastonmuutokseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Globaalisti liikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat 68 % vuosina 1990–2015. Nämä lennot tuottivat yhteensä 266 000 tonnia CO 2 -ekv. Samaan aikaan kun yhteiskunnan pääsektorit ovat vähentäneet asteittain päästöjään, liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet
Lentäen liikuttaessa on ensin matkustettava lentokentälle, tehtävä lähtöselvitys ja läpäistävä turvatarkastus sekä varauduttava odotusaikaan lähtöportilla. Lisäksi usein täytyy varata aikaa siirtymiseen lentoasemalta kaupungin keskustan kautta matkan lopulliseen päämäärään. Henkilöauton ja linjaauton matka-ajat ovat puolestaan pidempiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. vsk. Matkoilla 200 km:iin asti, kuten matkoilla Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, junan, auton tai linja-auton kulkuvälineekseen valitsevat matkustajat saapuvat Helsingin keskustaan nopeammin kuin lentomatkustajat. Matkustettaessa Porista ja Jyväskylästä Helsingin keskustaan kaikkien neljän liikennevälineen matka-ajat ovat hyvin samanlaiset. 22 tokone on nopein liikkumismuoto. Matka-aikoja vertailtaessa vain reiteillä Kajaanista, Oulusta, KemisKuva 2. Kuva: Tuomas Nikulin.. Jopa 400 km:n matkoilla Helsinkiin maata pitkin kulkevat kulkuvälineet, etenkin juna, voivat tarjota samanlaisia matka-aikoja kuin lentokone. Junamatka Kuopiosta, Vaasasta, Joensuusta ja Kokkolasta Helsingin keskustaan kestää suunnilleen yhtä kauan kuin matka lentokoneella. Eri kulkuvälineiden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt matkustajaa kohden ja matka-ajat matkustettaessa muualta Suomesta Helsingin keskustaan. Mikäli otetaan huomioon todelliset matkustusajat ovelta ovelle, etenkin lyhyillä kotimaan matkoilla junat, linja-autot ja henkilöautot ovat usein lentokonetta nopeampi vaihtoehto
vsk. Siirtyminen sähköjuniin ei vaadi lisäinvestointeja. Kun verrataan Suomessa tällä hetkellä tarjottavia 16:tta muualta Suomesta Helsinkiin kulkevaa kotimaan lentoreittiä junaliikenteeseen, juna on päästöjen ja matkustusajan osalta selvästi paras valinta. Suomessa erityisesti yli 400 km:n lennot, joihin verrattuna päiväjunien matka-aika on selvästi pidempi, voidaan korvata yöjunilla. Jos kaikki tämänhetkiset kotimaan lentomatkustajat alkaisivat matkustaa junalla, Suomen liikenteestä koituvia päästöjä voitaisiin välittömästi vähentää 2,19 %:lla nykyisestä eli 243 000 tonnia CO 2 -ekv. Kotimaanlentojen korvaaminen raideliikenteellä Suomalaisten on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään merkittävästi, jotta hiilineutraalius on saavutettavissa vuoteen 2035 mennessä. Muihin kulkumuotoihin verrattuna Kokkolasta Helsinkiin suuntautuvan lennon päästöt vastaavat 17,7 junamatkan, 3,5 linja-automatkan tai 2,3 henkilöauton tuottamia päästöjä (1,9 matkustajaa/auto). Tämän hetken ratkaisumallit keskittyvät julkisessa keskustelussa lähinnä kokonaisvaltaiseen liikennejärjestelmien yhdistämiseen ja muokkaamiseen. Suomessa on jo hyviä yöjunayhteyksiä, kuten Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi. Esimerkkinä; Kokkolan keskustasta Helsingin keskustaan lentokoneella tai junalla matkustava tarvitsee matka-aikaa yhteensä 3 tuntia ja 52 minuuttia, eli matkustusaika on sama. Kotimaanlentojen korvaaminen suunnitelmallisesti junaliikenteellä on nopea ja tehokas tapa vähentää päästöjä. Ympäristönäkökohtien korostuminen on johtanut Keski-Euroopassa yöjunien paluuseen. Esimerkkinä; yksisuuntainen lento Kokkolasta Helsinkiin tuottaa 74 kg CO 2 -ekv. Yöjunayhteydet Oulu–Kajaani–Kuopio–Kouvola–Helsinki ja Joensuu–Jyväskylä–Tampere–Turku peruutettiin vuonna 2006. Henkilöautolla ja linja-autolla matkustava tarvitsisi 5 tuntia 43 minuuttia ja 6 tuntia 40. päästöjä matkustajaa kohti. Päästövähennykset, jotka voidaan saavuttaa Suomen liikennesektorin kokonaispäästöistä, saattavat vaikuttaa vähäisiltä. Sen sijaan, että liikematkustaja matkustaa varhain aamulla esimerkiksi Oulusta Helsinkiin osallistuakseen aamukokoukseen klo 9.00, hän voi nousta yöjunaan illalla ja saapua seuraavana aamuna levänneenä Helsinkiin. Yöjunilla matkustetaan nyt sellaisia pitkiä matkoja, jotka aiemmin lennettiin. Vaikka kotimaan lentoliikenteessä käytetään laajalti moderneja ja polttoainetehokkaita ATR72-potkuriturbiinilentokoneita, lentäminen on selvästi saastuttavin matkustusvaihtoehto. On kuitenkin muistettava, että kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat vain 0,1 % kaikista Suomessa liikennöivistä matkustajamääristä, mutta niiden osuus Suomen kokonaispäästöistä on 0,5 %.. Suomen liikennepäästöistä. Sen sijaan Itä-Suomessa ei ole enää tarjolla yöjunayhteyksiä. Nämä muutokset vähentäisivät päästöjä huomattavasti, mutta niiden toteutus on kallista ja vie aikaa. Korvaamalla kotimaanlennot vain Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Vaasasta, Kuopiosta, Porista, Kokkolasta ja Joensuusta päästöt vähenisivät 0,37 % eli 42 000 tonnia CO 2 -ekv. 23 tä, Kuusamosta, Rovaniemeltä, Kittilästä ja Ivalosta Helsinkiin lentomatkustaminen on selkeästi nopeampaa kuin matkustaminen maata pitkin. Sähköjunat tuottavat tällä hetkellä selvästi vähiten kasvihuonepäästöjä, ja niiden matkustusaika on 400 km:n ja sitä lyhyemmillä matkoilla Helsinkiin yhtä pitkä kuin lentomatkojen matkustusaika. Muihin kulkuneuvoihin verrattaessa VR:n energiansa lähes päästöttömästä vesivoimasta saavat sähköjunat ovat aina paras matkustusvalinta. Näiden yhteyksien liikennöinti on aloitettava uudelleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Keskittymä voi myös toimia alustana liikkuminen palveluna (MaaS) -ratkaisuille ja seurata näin Kiinan Shanghai Hongqiao Integrated Transport Hubin onnistunutta esimerkkiä. Tällä tavoin matka-aikoja voidaan lyhentää entisestään ja myöhästymistai yhteyksien peruutustapauksissa matkustajille voidaan varata paikka seuraavaan vapaaseen junaan tai lentokoneeseen ilman riskiä, että he joutuvat ostamaan uuden lipun. Len toliikenne on hyötynyt maailmanlaajuisesti suotuisasta kohtelusta alan kansainvälisen luonteen ja siitä yhteiskunnalle seurannei den sosiaalisten ja taloudellisten etujen vuoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Saavuttuaan HelsinkiVantaan lentoasemalle junamatkustajat voivat jättää matkatavaransa suoraan Bag drop-tiskille ja jatkaa matkaa nopeammin oman turvatarkastuskaistansa kautta lähtöportille. Tällä hetkellä lentoliikenteen verotus on olematonta verraten esimerkiksi tieliikenteeseen. 24 Sääntelyn uudistaminen Tarvitsemme avuksi erilaisia ohjauskeinoja ja sääntelyä, jotta Suomen tavoitteet hiilineutraaliudesta voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Liikennepalveluna ratkaisut pohjautuvat siihen, että kuluttajan ei tarvitse enää omistaa autoa vaan sen sijaan he voivat käyttää palveluja, jotka yhdistelevät eri liikkumismuotoja. Liiketoimintamallien uudistaminen Tiivistetään Finnairin ja VR:n välistä yhteistyötä. vsk. Sen lisäksi, että junaliikenteen lisääminen lentoliikenteen kustannuksella vähentäisi liikenteen päästöjä huomattavasti, se voisi olla myös lähtökohta tiiviille yhteistyölle kahden valtion omistaman yhtiön välillä. Esimerkiksi Ruotsin lentoveron ensimmäisen käyttöönottovuoden aikana lentoliikenteen kasvu hidastui. Saksassa Lufthansa ja Deutsche Bahn ovat tehneet laajaa menestyksekästä intermodaalista eli eri kulkuvälineitä ja kuljetustapoja yhdistävää yhteistyötä. Suunnitellut tunnin junat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle lyhentävät huomat. Esimerkiksi ilmailualan polttoaineita ei veroteta kansainvälisesti eikä myöskään kotimaanlennoilla. Suomessa arvonlisävero maksetaan vain kotimaan lentolipuista, mutta ei kansainvälisistä lennoista. Tulevaisuuden Helsinki-Vantaan lentokenttä voisi palvella kansallisen liikenteen solmukohtana, joka sisältää kansainvälisen lentokentän, rautatieaseman nopeille pitkän ja lyhyen matkan junayhteyksille sekä kaukoja paikallisliikenteen linja-autoterminaalit. Tätä yhteistyötä voidaan syventää, kun Finnair voi myydä istumapaikkoja VR:n juniin kotimaan yhteyksille, jotka on toistaiseksi liikennöity lentoteitse. Tällainen sääntely tehostaisi koko liikennealan päästöjen vähentämistä. Joissakin Euroopan maissa on voi massa myös muita lentoveromuotoja, jotka kohdistuvat matkustajiin. Junamatkustajat voivat tehdä lähtöselvityksen, saada lentolippunsa ja tulostaa matkatavaroiden tulostuslipukkeensa jo rautatieasemalla matkan alkaessa. Investoidaan infrastruktuuriin Suomen junaliikenne voi kehittyä nykyistä nopeammaksi ja siten nykyistä houkuttelevammaksi lentomatkustamisen vaihtoehdoksi. Vaikka asetettu lentoveroprosentti on melko alhainen, se on yhdessä ”lentohäpeästä” käydyn keskustelun kanssa nostanut kuluttajien ympäristötie toisuutta ja motivoinut monia korvaamaan kotimaanlennot junamatkoilla tai luopu maan kokonaan lentämisestä. Hiilineutraalin tulevaisuuden kannalta olisi perusteltua luoda tasapuolinen toimintaympäristö kaikille liikennemuodoille. Näitä voidaan hyödyntää myös Suomessa. Vastaavalla tavalla Suomessa voitaisiin kehittää kotimaan junayhteyksiä Finnairin saapuvien ja lähtevien ulkomaanlentojen yhteyteen
Nykyisten rataosuuksien parantaminen mahdollistaa junien jopa 200 km:n tuntinopeuden, ja lisäradan lisääminen yksiraiteisille linjoille nopeuttaa ja lisää matkustuskapasiteettia jo olemassa olevilla radoilla. Hyviä esimerkkejä tällaisista päivityksistä ovat Seinäjoki–Oulu ja Lahti–Luumäki-rautatieyhteydet, joissa nämä muutokset on jo toteutettu. Journal of Cleaner Production 225, 262–269. The emissions reduction potential of substituting short-haul flights with non-high-speed rail (NHSR): The case of Finland. Ympäristöasioihin keskittynyt organisaatio halusi tuoda esiin monipuolista kestävän kehityksen työtään uudella sitoumuksella. (2020). HSY:n sosiaalisen vastuun sitoumus täydentää aiemmin tehtyä ekologisen vastuun sitoumusta. Case Studies on Transport Policy (in Press). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. https://doi.org/10.1016/ j.cstp.2020.07.00 Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö palkitsee vuosittain ansioituneita kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia. HSY:n ensimmäiset sitoumukset ovat peräisin vuodelta 2016, mikä osoittaa HSY:n sitoutumisen pitkäaikaiseen kestävän kehityksen työhön. (2019): Replacing shorthaul flights with land-based transportation modes to reduce greenhouse gas emissions: The case of Finland. Sitoumus2050-palveluun tehdyt sitoumukset edistävät globaaleja Agenda2030 tavoitteita ja kotimaista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta konkreettisten tekojen avulla. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman sitoumus konkretisoi kaupungin aiemmin antamaa HINKU-sitoumusta, jossa kaupunki sitoutui pienentämään hiilidioksiidipäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Samalla ne hyödyttävät myös muualla asuvia, näiden keskusten kautta kulkevia matkustajia. Sitoumusta on myös käytetty ympäristöohjelman jalkauttamiseen, ja jo nyt kaupungin varhaiskasvatussektori on liittynyt sitoumukseen omalla sitoumuksellaan. Toimenpidesitoumuksilla kuka tahansa – yksityishenkilöistä ministeriöihin, kaupunkeihin ja yrityksiin voi omalla toiminnallaan sitoa työnsä kansalliseen ja globaaliin kestävän kehityksen työhön. 25 tavasti matka-aikoja näiden kasvukeskusten välillä. VNK Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vaikuttavia tekoja. Kaikki kolme palkittua sitoumusta tuovat esiin organisaation tekemää kestävän kehityksen työtä uudelta näkökantilta. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019. Lähteet ja lisätietoa Baumeister, S. vsk. Sisäministeriön laaja sitoumus kattaa niin ministeriön hallinnonalaan kuuluvia uudistuksia esimerkiksi rikoksentekijöiden ja uhrien palveluiden parantamiseen kuin hallinnonalan hiilijalanjäljen laskemisen, sekä kestäviin hankintoihin panostamisen. Vuonna 2020 kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö palkitsi sisäministeriön, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ja Kouvolan kaupungin tekemät sitoumukset. Helsingin ja Tampereen välisen nopean junayhteyden tulisi lisäksi kulkea Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, mikä tukisi ja vahvistaisi entisestään Finnairin ja VR:n välistä yhteistyötä. 03.329 Baumeister, S., Leung, A
26 Energiatehokkuutta remontin kylkiäisenä Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien tekninen käyttöikä vaihtelee muutamista vuosista kymmeniin vuosiin. Suomessa asuinja palvelurakennusten lämmittäminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöistä noin 17 prosenttia ja näistä päästöistä olisi päästävä eroon. vsk. Euroopan Unioni antaisi meille aikaa 30 vuotta. Käyttövesijärjestelmään voidaan asentaa huoneistokohtainen mittaus, energiatehokkaat hanat ja vesikalusteet. Sen lisäksi, että ulkovaipan parantaminen ja uudet energiatehokkaan ikkunat vähentävät kylmäsiltoja ja vetoisuutta, ne myös parantavat äänieristystä vaimentaessaan liikenteestä johtuvaa melua. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan yhdistää myös talotekniikan korjauksiin ja uusimiseen. Kun korjaaminen tai uusiminen tulee teknisen käyttöiän tai vaurioitumisen johdosta täyteen, kannattaa siinä yhteydessä parantaa energiatehokkuutta. Poistoilmasta ja viemärivedestä voidaan ottaa talteen lämpöä Jyrki Kauppinen, rakennusneuvos, Ympäristöministeriö Terttu Vainio, erikoistutkija VTT Rakennukset kuntoon Euroopan Unionin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella pystytään samalla parantamaan myös kosteusteknistä toimivuutta, sisäilman laatua sekä asumisviihtyisyyttä. Asuinja palvelurakennusten korjausrakentamisen strategiassa on tunnistettu kolme keskeistä keinoa, jotka ovat rakenteellisen energiatehokkuuden parantaminen, luopuminen fossiilisista polttoaineista ja tilatehokkuus eli luopuminen vajaakäytössä olevista tiloista.. Suomen kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius jo vuoteen 2035 mennessä puolittaa käytettävissä olevan ajan 15 vuoteen
Molemmissa tapauksissa kiinteistön omistaja voi vaikuttaa lämmittämisestä aiheutuviin päästöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hyvä lämmönpitävyys säästää lämmitysenergiaa koko sen ajan. Esimerkiksi julkisivun käyttöikä voi olla uusimisen jälkeen 50–100 vuotta. Ilmaistakaan energiaa ei kannata tuhlata, koska sen käyttöönotto ja ylläpito vaativat investointeja. Erityisesti aurinkopaneelit sähköntuottamista varten ovat kasvattaneet suosiotaan teknologiaja hintakehityksen ansiosta. Molemmissa tapauksissa lämmönlähde voi olla joka fossiilinen tai uusiutuva. Puhtaampaa energiaa Rakennusten lämmitys tuotetaan joko kiinteistökohtaisesti tai keskitetysti. Fossiilista polttoainetta käyttävä kiinteistökohtainen lämmitys voidaan vaihtaa esimerkiksi maalämpötai muuhun lämpöpumppujärjestelmään ja varmistaa sen tarvitseman sähkön alkuperä. Lämmitykseen käytettävä energia voi olla ostoenergiaa tai ns. 27 Energiatehokkuuden parantamiselle on asetettu minimivaatimukset. Tässäkin tapauksessa kannattaa panostaa Julkisivukorjaus. uusiutuvaa omavaraisenergiaa tai edellä mainittujen yhdistelmä. Elinkaarikustannusten perusteella kannattaisi tavoitella minimivaatimuksia parempaa tasoa. Sähkö tai lämpöä voidaan tuottaa myös itse aurinkopaneeleilla tai lämmönkeräimillä. EU-GUGLE kohde, As Oy Kaupinpirtti. Kuva: Olli Vakkala.. Kesien hellejaksot ovat lisänneet kiinnostusta asentaa lämpöpumppuja myös jäähdytystä varten. Erityisen tärkeä tämä ominaisuus on senioreille, jotka viettävät suurimman osa vuorokaudesta kotona. vsk
Rakennuksen toimivuuden varmistaminen ja rakentamista ohjaavan lainsäädännön osaaminen vaativat ulkopuolista asiantuntijaapua. Yksittäisen toimenpiteen sijaan vanhan rakennuksen korjaaminen kannattaisi suunnitella kokonaisuutena toimivuuden varmistamiseksi. Kuntien yhdistyminen ja etätyöt ovat tyhjentäneet toimistoja. Rohkeat kiinteistöstrategiat olisivat paikallaan ongelmallisten kiinteistömassojen omistajille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. vsk. Passiivisia keinoja ovat kaihtimet, ikkunapinnoitteet ja istutukset. Suunnittelussa tasapainoillaan erilaisten vaatimuksen kanssa. 28 ylilämpenemisen estämiseen passiivisin keinoin, jolloin viilennystarve jäisi vähäisemmäksi. Kuva: John Blomstedt.. Rakennusten tasearvon takia näistä tyhjistä rakennuksista ei tohdita luopua vaan niiden lämmitykseen käytetään huomattava määrä energiaa vuosittain. Toimialojen rakennemuutokset ovat jättäneet jälkeensä tyhjiä tiloja, esimerkiksi hoitolaitoksia, kun laitoshoidosta siirryttiin avohoitoon. Onnistumisen avaimet Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan tietoa ja ymmärrystä korjattavasta kohteesta sekä riittävästi aikaa suunnitteluun. Oppilaitokset ovat yhdistyessään luopuneet osasta alueellisia yksiköitä. Eroon turhasta lämmittämisestä Väestökatoalueilla on jäänyt asuinrakennuksia kokonaan tyhjiksi tai vajaakäyttöön. EU-GUGLE kohde, As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20. Esimerkiksi suojelluissa tai muuten kulttuurihistoriallisesti Aurinkopaneelien asennus
Alkuperäisen direktiivin tavoitteena oli rakennusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Turvallisuuden kannalta on varmistettava mm. Tavoitteeksi on asetettu erittäin energiatehokas ja lähes hiilivapaa rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä. Direktiivin muutos vuonna 2018 toi tehtävään tavoitteellisuutta ja painotti välillisiä vaikutuksia. Tämä on muutos perinteiseen käytäntöön korjata rakennus osa kerrallaan. Jäsenemme toimivat mm. Ostoenergian odotettu kulutus vähenee samana ajankohtana noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskevat noin 92 prosenttia vuosina 2020–2050. paloturvallisuus ja radiosignaalin taso, jotka saattavat heikentyä korjauksissa käytettävien materiaalien tai tuotteiden takia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Korjausrakentamisen strategia on julkaistu ympäristöministeriön internetsivuilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_ rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/ Korjausrakentamisen_strategia KTK on koulutettujen teknisten toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO 2 ) asuinja eiasuinrakennusten lämmityksen osuus on 7,8 MtCO 2 (17 prosenttia). 29 tärkeissä rakennuksissa on otettava huomioon niihin liittyvät erityispiirteet sekä rakennussuojeluun liittyvät säädökset. Terveyden ja viihtyvyyden kannalta keskeinen tekijä on ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys. ympäristöterveydenhuollossa johto-, suunnitteluja valvontatehtävissä. Mikäli korjaustoimenpiteet parantavat rakennuksen ulkovaipan tiiveyttä, tulee muutoksia tehdä myös ilmanvaihtoon ja lämmitykseen. Turvaa selustasi ja liity joukkoon! www.ktk-ry.fi. Suomen tavoitteet ovat linjassa EU:n energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden tavoitteiden kanssa. vsk. Suomen strategian toimenpiteillä lämmitysenergiankulutus (brutto) laskee vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia. Nyt jos koskaan kannattaa järjestäytyä omaan ammattiliittoon. Koska uudisrakentaminen täyttää jo tämän vaatimuksen, keskittyy strategia vuoteen 2020 mennessä valmistuneeseen rakennuskantaan. Suomen korjausrakentamisen strategia 2020–2050 Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020–2050 on valmisteltu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU vuonna 2018 voimaan tulleen muutoksen [2018/44/EU]) velvoittamana. Katamme noin 90 prosenttia kaikista koulutetuista teknisistä kunta-alalla
Suomen kokonaispäästöistä alan osuus on pieni, mutta suomalaiset yritykset, päättäjät ja kuluttajat voivat tehdä osansa päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa. vsk. Suomen Tekstiili & Muoti ry kartoitti tiekarttatyöllä keinoja muutoksen toteuttamiseen. Tiekarttatyöllä ratkaisuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 30 Satumaija Mäki, johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous Suomen Tekstiili & Muoti ry tekstiilialan päästöjen vähentämiseen Tekstiilialan on tutkittu tuottavan globaalisti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kansainvälisen lentoja laivaliikenteen yhteensä
Tiekarttatyö oli osa hallituksen, ministeriöiden ja toimialaliittojen välistä yhteistyötä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alan toimijat tiedostavat, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä niin tuotannossa kuin nykyisissä kulutustottumuksissa. Esimerkiksi tuotannossa käytettävän maakaasun korvaaminen biokaasulla vähentäisi alan kokonaispäästöjä 44 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 0,1 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä Tiekartassa selvitettiin ensimmäistä kertaa tekstiilija muotialan hiilijalanjälki Suomessa. Suomessa hiilineutraalisuuden tavoittelun kannalta onkin tärkeää, että vähäpäästöisempiä energiaja polttoaineratkaisuja on tulevaisuudessa yritysten saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Kevään aikana toteutetussa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartassa kartoitettiin keinoja, joilla suomalainen tekstiiliala muuttuu hiilineutraaliksi ja voi ratkaisuillaan vähentää alan päästöjä myös globaalisti. Päästöjä aiheutuu paitsi materiaalien tuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta myös kuljetuksista ja vaatehuollosta. Suurin yksittäinen päästöjä vähentävä vaikutus on yritysten tekemillä energiaja polttoainevalinnoilla. vsk. Päästöihin on laskettu mukaan suomalaisen tekstiilialan yritysten suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yritysten Suomessa sijaitsevassa tuotannosta sekä yritysten ostamasta energiasta, jota käytetään esimerkiksi tuotanto-, myymälä-, varastoja toimistotiloissa. Suurin osa suomalaisyritystenkin tuotteiden ilmastopäästöistä syntyy Alan toimijat tiedostavat, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä niin tuotannossa kuin nykyisissä kulutustottumuksissa.. 31 G lobaalin tekstiiliteollisuuden on arvioitu tuottavan noin kymmenen prosenttia vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Pääosa tekstiilialan hiilijalanjäljestä muodostuu teollisesta tuotannosta ja tekstiilihuoltoon liittyvistä palveluista. Kansainvälisessä mittakaavassa tarkasteltuna suomalaisten yritysten osuus tekstiilialan päästöistä on marginaalisen pieni, mutta ala elää murroksessa ja aihe on ajankohtainen kaikille toimijoille. Alan laskennallinen hiilijalanjälki Suomessa on maltillinen, 59 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Ilmastonmuutos ei tunne rajoja Tekstiiliala on tyypillisesti globaalia ja valmistusketjut ulottuvat usein ympäri maailmaa. Luku vastaa noin 5 440 suomalaisen vuotuista hiilidioksidipäästöä ja on noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä
Samanaikaisesti yksittäisten tuotteiden keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt 36 prosenttia. 32 Suomen rajojen ulkopuolella alan suurissa tuotantomaissa. Toistaiseksi vastuullisuus tai hiilineutraalisuus eivät valitettavasti ole olleet markkinoilla asiakkaita ja kuluttajia ohjaavia ajureita. Uusia ekologisempia materiaaleja kehitetään jatkuvasti, ja useat alan yritykset työskentelevät jo aktiivisesti päästöjen vähentämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Merkittävien rakenteellisten muutoksen toteuttamiseksi tukea tarvitaan kuitenkin myös kuluttajilta ja yhteiskunnalta. Muutokseen tarvitaan yrityksiä, kuluttajia ja päättäjiä Tekstiilija muotiala elää parhaillaan murroksessa. Poliittisilla päätöksillä voidaan edistää yritysten ilmastotyötä. Nykyinen malli kuluttaa runsaasti energiaa, vettä, kemikaaleja ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Materiaalivalinnat, tekstiilien kierrätys, tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja liiketoimintamallien palvelullistaminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla suomalaisetkin tekstiilialan toimijat voivat vaikuttaa alan kokonaispäästöihin. Samanaikaisesti yksittäisten tuotteiden keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt 36 prosenttia.. Tiedon ja osaamisen saatavuutta pidettiin myös olennaisena asiana muutoksen toteuttamisessa. Vaatteiden tuotannon on arvioitu kaksinkertaistuneen 15 viime vuoden aikana. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on avainasemassa: on ” Vaatteiden tuotannon on arvioitu kaksinkertaistuneen 15 viime vuoden aikana. Globaalien ilmastotavoitteiden edistämiseksi on tärkeää vähentää päästöjä yli valtioiden rajojen. Tiekarttatyöhön aktiivisesti osallistuneiden yritysten ja sidosryhmien työpajoissa nousi esiin, että tekstiilialan ilmastovaikutuksia voitaisiin vähentää esimerkiksi tukemalla hiilineutraalien ratkaisujen kysyntää vapaaehtoisilla sopimuksilla ja muutoksen toteuttamisen taloudellisella tuella. vsk. Myös tuotteiden käyttöiällä on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Lisäksi on tärkeää luoda kysyntää hiilineutraaleille ratkaisuille
Jatkossa myös asiakkaat saattavat seurata enemmän sosiaalisia riskejä, suosia lyhyiden tai läpinäkyvien valmistusketjujen ratkaisuja ja olla valmiita maksamaan niistä hieman enemmän. Kansainväliset sijoittajat arvioivat jatkuvasti myös Suomen toimintaympäristön vakautta ja ennakoitavissa olevaa sääntelyä. Tiekarttatyössä nousi esiin paljon ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä tietotarpeita. Suomen Tekstiili & Muoti ry jatkaakin tiiviistä yhteistyöstä alan yritysten ja sidosryhmien kanssa. Ala elää kuitenkin uusien innovaatioiden aikaa. Yritysten haasteena on löytää tuekseen sijoittajia, jotka uskovat yrityksen mahdollisuuksiin kasvaa globaalien ratkaisujen tarjoajaksi. Tiekarttatyössä arvioitiin, että uusien kuitujen tuotannon positiivinen hiilikädenjälkivaikutus voi olla viisi kertaa suurempi kuin tekstiilialan nykyinen hiilijalanjälki Suomessa jo vuonna 2025. Suomella olisi mahdollisuus menestyä jatkossa globaaleilla tekstiilikuitumarkkinoilla esimerkiksi samaan tapaan kuin itävaltalainen Lenzing, joka tekee uusiutuvilla kuiduilla 2,2 miljardin euron liikevaihtoa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että meillä on myös tulevaisuudessa osaajia, joilla on riittävä tekninen osaaminen tekstiilialan hiilineutraalisuusratkaisujen kehittämiseen. vsk. Suomessa on tehty pitkään menestyksekästä tutkimusja kehitystyötä niin uusien ekologisten kuitujen kuin kierrätysmenetelmien kehittämiseksi. Kansainväliset sijoittajat tarkastelevat lisäksi Suomen toimintaympäristön vakautta ja ennakoitavissa olevaa sääntelyä. Tekstiiliala on kokenut radikaalin muutoksen Suomessa, ja sen myötä esimerkiksi tekstiili-insinöörikoulutus ajettiin Suomessa alas 2010-luvulla. Materiaaliosaamista ja valmistusteknologioiden tuntemusta tarvitaan tekstiilialan menestykseen myös tulevaisuudessa. Työn aikana käynnistyi globaali koronapandemia, jonka vaikutukset ovat vielä avoimia. Uusilla suomalaisilla tekstiilikuiduilla voidaan korvata esimerkiksi puuvillaa, jonka tuotanto vaatii paljon viljelymaata, kasteluvettä ja kemikaaleja. Ensimmäiset teollisen mittakaavan tuotantolaitokset ovat parhaillaan suunnitteilla. 33 tunnettava materiaalien, valmistusmenetelmien ja tuotteen koko elinkaari, jotta niin yritykset kuin kuluttajatkin pystyvät tekemään ilmastonäkökulmasta parempia valintoja. Suomalainen tekstiiliala voikin tulevaisuudessa tarjota ratkaisuja koko alan ilmastohaasteisiin. Uusia ekologisia tekstiilikuituja ja ympäristöystävällistä valmistusteknologiaa kehittävät Suomessa muun muassa Spinnova, Infinited Fiber Company, Metsä Spring, Stora Enso ja Fortum. Katse tulevaisuuteen Keväällä 2020 toteutettu Hiilineutraali tekstiiliala -tiekarttatyö ja Suomessa tapahtuvan toiminnan hiilijalanjäljen selvittäminen olivat lähtölaukaus tekstiilija muotialan ilmastotyölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartta on ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n verkkosivuilta www.stjm.fi. Erityisenä kysymyksenä on noussut esiin tekstiilialan mahdollisuus reagoida suojainten ja suojavaatteiden valmistustarpeeseen nopeilla muutoksilla. Miljardien markkinat Tekstiilialan yritykset ympäri maailmaa etsivät parhaillaan ratkaisuja alan ilmastopäästöjen vähentämiseen. Suunnitelmissa on seuraavaksi ulottaa tarkastelu suomalaisyritysten toiminnan ja tuotteiden ilmastovaikutuksiin tekstiilialan globaaleissa arvoketjuissa
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Pöydälle on nostettu muun muassa 60 %:n päästövähennykset vuoden 1990 tasoon verrattuna – näiden toteuttamiseen on aikaa enää kymmenen vuotta. Toisaalta muutokset toimintaympäristössä luovat uusia mahdollisuuksia; esimerkiksi arvonluontiodotusten ja kulutustottumusten siirtyessä suosimaan nykyistä merkittävästi vähähiilisempiä ratkaisuja, hyötyjiä ovat näihin tuotteisiin ja palveluihin investoineet toimijat.. Poikkeuksellinen vuosi ei ole kuitenkaan poistanut ilmastotoimien kiireellisyyttä. Laura Savikoski, ympäristöjuristi, AFRY Luvassa lämpenevää Pandemia antaa esimakua siitä, kuinka ilmastonmuutos jakaa yritykset hyötyjiin ja haitankärsijöihin Ilmastoasioiden johtaminen on tärkeä osa yritysten riskienhallintaa ja strategiatyötä. Syksyn 2020 aikana Euroopan parlamentti, komissio ja EU-jäsenvaltiot käsittelevät sekä sitovia vuoteen 2050 ulottuvia ilmastoneutraaliustavoitteita, että päivitettyjä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita vuodelle 2030. Terveydenhuollon, yhteiskunnan ja talouden toiminta täytyi pyrkiä varmistamaan, kun pandemiauutiset vyöryivät kevään tullen maailmalta kohti koti-Suomea. Toimia tarvitaan nyt – ja kriisin jälkeen tahtia tulisi vain kiriä. 34 I lmastonmuutoskeskustelu on kuluvan vuoden aikana jäänyt osin koronan varjoon. Mitä pandemia voi opettaa globaaleihin riskeihin varautumisesta ja siitä, kuinka ketterät toimijat voivat ratkoa aikamme suurimpia haasteita. vsk. Tilanteesta jossa ilmastonmuutos tuo lisääntynyttä kuivuutta ja maastopaloja tai pandemiaan liittyviä toimitushäiriöitä yrityksen toiminnan kannalta tärkeillä alueilla, aiheutuu todennäköisesti merkittäviä liiketoimintariskejä
Ilmastotoimissa hyödynnettävä laajaa työkalupakkia Pandemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin eri toimialoihin ja liiketoimintamalleihin jakaen toimijoita hyötyjiin, haitankärsijöihin, ja valitettavasti jopa liiketoimintansa menettäneisiin. Liiketoiminnalle ja taloudelle aiheutuvalla siirtymäriskillä tarkoitetaan esimerkiksi kiristyvää sääntelyä ja muuttuvia kulutuspreferenssejä, ja fyysisellä riskillä muun muassa lisääntyviä tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja G20 maiden TCFD-aloitteen (Task-Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaan riippuen saavutettavista päästövähennyksistä ja kansainvälisestä konsensuksesta ilmastotavoitteissa, kasvaa siirtymäriskin tai fyysisen riskin mahdollisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 35 Ilmasto kiinteäksi osaksi strategiaa Moni ei uudenvuodenraketteja katsellessaan olisi uskonut, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Ottamalla ilmasto riittävän kattavasti huomioon sekä siihen sopeutumisen että torjunnan kannalta yrityksen strategiassa ja sen toimeenpanossa, voidaan turvata yritystoiminnan jatkuvuutta ja toisaalta luoda uusia kestäviin ratkaisuihin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Aloilla, joihin koronan negatiiviset vaikutukset ovat iskeneet voimak. Vaihtoehtoa, jossa ilmasto ei vaikuttaisi toimintaympäristöömme merkittävästi jommankumman riskin kautta, ei tiedeyhteisön mukaan ole näköpiirissä. Talousja ilmastotieteilijät uskovat samaan ilmiöön ilmaston suhteen. vsk. Näihin pandemian kaltaisiin mustiin joutseniin ja ilmastosta aiheutuviin riskeihin on kuitenkin mahdollista varautua ennalta
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Johtamisen on aina oltava ennakoivaa ja aktiivista.” Oleellisia kysymyksiä skenaariotarkastelussa voivat olla esimerkiksi: • ”Kuinka nyt tehtävän liiketoimintaan merkittävästi vaikuttavan investoinnin tuotto-odotuksille käy, jos keskeisen fossiilisen raaka-aineen hinta sääntelyn myötä tai raaka-aineen saatavuuden heikennyttyä kohoaa merkittävästi verrattuna uusiutuviin perustuvaan prosessiin?” tai • ”Kuinka suuren riskin 2 °C lämpenemisen mukainen merenpinnan nousu aiheuttaa kiinteistöillemme, muulle omistuksellemme ja liiketoiminnallemme?” Kun yllättävät ja jopa epätodennäköiset, mutta realisoituessaan merkittävät tapahtumat, kuten globaali pandemia ollaan otettu huomioon, voidaan tositilanteessa siirtyä ketterästi varasuunnitelman toteutukseen ja säästää arvokasta reagointiaikaa. Tavoiteasetannan lisäksi ilmastostrategian valmistelussa ja päästövähennysten toimeenpanossa tulee huomioida tehdyt oletukset tulevaisuuden tapahtumahorisontista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida, että vaikka riskien konkreettinen toteutuminen tuntuisi epätodennäköiseltä, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kiinnostus ilmastoja muihin ei-taloudellisiin tietoihin on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti. Koronan tapaan myös ilmasto luo markkinoilla uusia lainalaisuuksia, joiden mukanaan tuomia riskejä voidaan hallita ohjaamalla liiketoimintaa kohti vähähiilisempiä malleja. Toisin sanoen, strategiatyössä on hyvä tarkastella erilaisia ilmastoskenaarioita ja arvioida niistä johtuvia mahdollisesti liiketoimintaan vaikuttavia kehityskulkuja, joihin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja riskienhallinta tulisi suhteuttaa. Tuleviin tilanteisiin vaikuttaminen etukäteen on johtamista. vsk. Kansainväliseen viitekehykseen sidotut tavoitteet systematisoivat ilmastotyötä ja helpottavat niistä kertomista sekä organisaatiossa että ulospäin sidosryhmille. Nokian hallituksen puheenjohtajana yhtiön suurimman murrosajan toimineen Risto Siilasmaan sanoin: ”Uuteen tilanteeseen reagointi on manageerausta. Haasteita on siis näköpiirissä, mutta työkalupakki ilmastoriskinhallintaan ja päästövähennyksiin on onneksi laaja. Kun riittävä näkemys toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista on saavutettu, riskienhallinta on otettu asianmukaisesti huomioon ja tavoiteasetanta luo vankan ” Päästöintensiteetin ja ilmastoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia ei voi aloittaa sattumanvaraisesti, vaan niiden tulisi perustua huolellisesti asetettuun, liiketoimintaa palveleviin päästövähennystavoitteisiin ja ne toimeenpanevaan suunnitelmaan.. Päästöintensiteetin ja ilmastoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia ei kuitenkaan voi aloittaa sattumanvaraisesti, vaan niiden tulisi perustua huolellisesti asetettuun, liiketoimintaa palveleviin päästövähennystavoitteisiin ja ne toimeenpanevaan suunnitelmaan. 36 kaimmin, ovat pärjänneet ne, jotka ovat pystyneet luomaan nahkansa ja sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön. Tätä varten on usein kannattavaa hyödyntää kansainvälisiä standardeja, kuten SBTi:tä (Science Based Targets Initiative), joka ohjaa asettamaan yrityksen ilmastotavoitteita esimerkiksi Pariisin sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti
Tutkijoiden arvioiden mukaan pandemiaan johtaneen viruksen arvellaan olleen läsnä jo pitkään ennen sen esiintuloa, ja tämän arvion voidaan nähdä pätevän myös ilmastonmuutokseen. Vaikutukset ovat kaikkialla – ne vain ilmenevät eri tavoin. Lähestymistavassa päästövähennyksiä haetaan ensisijaisesti niitä välttämällä; esimerkiksi kuljetusalan firmassa kuljetusreittejä optimoimalla, toiseksi liiketoimintamalleja, kuten logistisia ratkaisuja muuttamalla, ja kolmantena puhtaampia toimintoja ja prosesseja kehittämällä. Kaikki sen seuraukset eivät vielä näy meillä pohjoisessa, mutta merkit ovat jo esillä. Kysymys taitaa olla ennen kaikkea siitä, kuinka löytää liiketoiminnan kokoon ja muihin keskeisiin tekijöihin suhteutetut parhaat käytännöt; ilmastonmuutos ei katso liikevaihtoa, toimialaa-, tai pörssilistausta. Sisäilmapaja12 Lahden Sibeliustalossa siirtyy ensi vuoteen: 30.11.-1.12.2021 Sisäilma-alan ammattilaiset kokoontuvat tänä vuonna verkossa: sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat. Tarvittavia keinoja ilmastoriskin huomioimiseksi on siis olemassa. Tässä systematisoinnissa voidaan hyödyntää vältä – muuta – kehitä – kompensoi 1 -ajattelua, jolla yrityksen päästöjä voidaan vähentää hallitusti, sidosryhmien odotukset huomioiden. Kun kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet ollaan tehty, voidaan tapauskohtaisesti harkita tavoitteeseen jäljellä olevien päästöjen kompensointia. Nyt on korkea aika ryhtyä tarvittaviin toimiin. 37 1 Avoid – Shift – Improve – Offset. perälaudan ilmastotoimille, voidaan edetä tunnistamaan kustannustehokkaassa järjestyksessä liiketoiminnan kannalta olennaiset päästövähennystoimenpiteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Kirjoittaja ympäristöjuristi Laura Savikoski työskentelee ilmastoja vastuullisuusasiantuntijana AFRY Suomen Vantaan toimipisteellä. vsk
Eveliina Kyllönen, insinööri (amk), ympäristöteknologia Liisa Routaharju, lehtori, (opinnäytteen ohjaaja) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Heinolan kaupungissa investoitiin energiatehokkuuteen ja ilmastotoimiin jo ennen Hinku-verkostoon liittymistä Suomen kunnat ovat lähteneet innokkaasti mukaan ilmastotalkoisiin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnat tarvitsevat tietoa erilaisten toimenpiteiden päästövaikutuksista, kustannuksista sekä hyödyistä. Esimerkkikohteet (Heinolan kaupungintalo, kaupunginkirjasto, liikuntaja uimahallit sekä katuvalaistus) valikoituivat tarkasteluun niissä toteutettujen energiantehokkuutta lisäävien toimien vuoksi. 38 H einolan kaupungin ilmastotyössä muutokset ovat olleet hyvin nopeita. vsk. Heinolan kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Näiden kohteiden energiankulutusta vertailtiin vuosikeskiarvojen ja ominaiskulutuksien avulla vuosien 2010–2019 ajalta. Kaupungin tekemiä energiaja ilmastoinvestointeja ja niiden vaikuttavuutta vuosien 2008–2018 välisenä aikana selvitettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä. Työssä selvitettiin erilaisiin ilmastohankkeisiin ja -sopimuksiin liittymisen hyötyjä kaupungille tarkastelemalla Heinolassa toteutettuja energiaja ilmastoinvestointeja valittujen esimerkkien avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin Heinolan kaupungin tekemiä energiaja ilmastoinvestointeja ja niiden vaikuttavuutta.
LiikunKuva 1. Hinku-verkosto (hiilineutraalit kunnat) kokoaa yhteen kuntia, ilmastoystävällisiä tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä energiaja ilmastoalan asiantuntijoita. Kaupunginkirjaston sähkönkulutus on pienentynyt selvästi vuonna 2015 tehdyn valaistusremontin jälkeen. Heinola mukana kuntien ilmastohankkeissa Suomen energiaja ilmastostrategian toteuttamisen osana olevan kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) tarkoituksena on saada energiankäytöstä vastuullista ja tehokasta pienentäen samalla hiilidioksidipäästöjä. 39 Samalta ajanjaksolta laskettiin kaukolämmön tuotannosta ja sähkönkulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. CANEMURE (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions) on ilmastohanke, joka muun muassa toteuttaa osahankkeita sekä vahvistaa ilmastotyön jatkuvuuden toteutumista ilmastonmuutoksen hillinnässä konkreettisin keinoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. CANEMURE-osahankkeessa on laadittu Päijät-Hämeen ilmastotiekartta ja todettu, että suurin osa ilmastotyöstä tehdään kunnissa. Heinolan kaupungintalon sähkönkulutus kymmenen vuoden jaksolta.. vsk. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä laskettiin Heinolan kaukolämmön tuotannon ominaispäästökertoimen 128,56 kgCO 2 /MWh mukaan ja sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettiin tuottajan ilmoittamaa päästökerrointa 240,08 kgCO 2 /MWh. Vuonna 2019 tehdyllä ilmanvaihtoremontilla ei näyttänyt olevan vaikutusta sähkönkulutukseen, vaikka sen yhteydessä lisättiin jäähdytystä. Heinolan kaupunki on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) ensimmäisestä kaudesta lähtien. Energiansäästö ja päästövähennykset esimerkkikohteissa Kaupungintalolle vuonna 2017 tehty valaistusremontti näkyy rakennuksen sähkönkulutuksen pienentymisenä (Kuva 1). Päijät-Hämeen liitto suosittelikin Hinku-kuntiin liittymistä myös Heinolalle
Kuva 2. Esimerkkikohteiden sähkönkulutuksen CO 2 -päästöt ovat vähentyneet kaikissa kohteissa remonttien jälkeisinä vuosina, kuten kuvasta 2 on nähtävissä. Työn yhtenä tavoitteena oli tarkastella sitä, onko Heinolan kaupunki hyötynyt erilaisiin kuntatason ilmastosopimuksiin ja hankkeisiin liittymisestä. Uimahallissa vuonna 2017 tehdyn peruskorjausremontin jälkeisinä vuosina lämmön ominaiskulutus suhteutuu paremmin Motivan mediaanitietoon. Hiilidioksidipäästöt sähkönmyyjän ilmoittamalla CO 2 -päästökertoimella.. Myös uimahallin energiatehokkuus on parantunut remontin myötä, sillä siellä kaukolämmön ominaiskulutus suhteessa vedenkulutukseen on laskenut. Kaupunginkirjastosta ja liikuntahallista ei ollut saatavilla lämmön ominaiskulutustietoja. vsk. Heinolan kaupungintalon lämmön ominaiskulutukset jäävät selvästi Motivan mediaaniluvun alapuolelle (Kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Suurin prosentuaalinen päästövähennys (53 %) saavutettiin liikuntahallin osalta ja pienin uimahallin (27 %). Heinolan kaupungin kaukolämmönkulutuksen CO 2 -päästöt ovat vähentyneet prosentuaalisesti yhteensä kaikista tarkastelukohteista laskettuna noin 23 %. Ilmastotekojen tarkastelu ja niiden vaikuttavuus Työssä saadut tulokset osoittavat, että kaupungin harjoittamalla ilmastotyöllä on vähennetty energiankulutusta ja saavutettu päästövähennyksiä. Uimahallin lämmön ominaiskulutus on laskenut tarkasteluajanjaksolla. Kiinteistön energiatehokkuus on hyvällä tasolla. Katuvalaistuksen sähkönkulutus on laskenut vuosien 2013 ja 2018 välillä noin 30 % ledja suurpainenatriumlamppujen vaihtojen myötä. 40 tahallin valaistusremontilla on saavutettu energiankulutuksen väheneminen alle puoleen aikaisemmasta. Rakennusten ominaiskulutuksien vertaaminen Motivan mediaanitietoihin Tarkastelluista esimerkkikiinteistöistä laskettiin ominaiskulutuksia, joiden avulla kiinteistöjen energiatehokkuuden tasoa oli mahdollista verrata Motivan mediaanitietoihin
Hankkeen kautta kaupunki on saanut tarvittavaa lisäresurssia ja organisoitumista ilmastotyöhönsä, joka kaupungilla oli puutKuva 3. 41 KETSen myötä kaupunki on panostanut paremmin energiatehokkaiden ratkaisujen sekä rakennusja korjaushankkeiden läpiviemiseen. Heinolassa tehtiin toimenpiteitä, jotka painottuvat muun muassa kiinteistöjen valaistuksien muuttamiseen, lämmöneristämisiin, ilmanvaihdon uusimiseen ja peruskorjaukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Lämmön ominaiskulutukset verrattuna Motivan mediaaneihin. Ilmastoteoilla saavutetut säästöt ja päästöjen muutokset esimerkkikohteissa.. Taulukko 1. vsk. CANEMURE-hankkeen avulla ilmastotekojen suunnittelu ja toteutus on helpottunut. Resurssien suuntaaminen oikeisiin asioihin on siis tuonut säästöjä
Näiden avulla kaupunki on kuitenkin askeleen lähempänä hiilineutraaliutta. Säästöjä saavutettiin jokaisella tarkastellulla osa-alueella. Tarkastelun kohteena olleet esimerkit edustavat vain osaa Heinolan kaupungin toteuttamista ilmastoteoista. Kaupungin harjoittamalla ilmastotyöllä on siten saatu aikaan konkreettista hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Osa työssä tarkastelluista toimenpiteistä olisi kuitenkin tehty ilman KETSissä tai CANEMUREssa mukana olemistakin. HINKU-kuntien ilmastoteoista Heinolan kaupunki on toteuttanut monia ainakin osittain. Kaupunki on toteuttanut jonkin verran muiden Hinku-kuntien ilmastotekojen kaltaisia ilmastotekoja ja hyötynyt erilaisiin hankkeisiin ja sopimuksiin (KETS ja CANEMURE) mukaan lähtemisestä. 42 teellista ennen hankkeeseen lähtemistä. Kaupungin ilmasto-ohjelman laatiminen on aloitettu ja ilmastonmuutokseen sopeutumista on alettu painottaa kaupungin kaavoituksen ja strategian puolella. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi olisi tärkeää vahvistaa ja luoda hiilinieluja, joten jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää Heinolan mahdollisuudet niiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Ilmoittautumiset 2.11.2020 mennessä. 4.11.2020 klo 13–15.00 Hajajätevesikoulutus-WEBINAARI II Kunnan viranhaltijan kokemuksia poikkeushakemuksista ja niiden käsittelystä Webinaarin järjestävät Ympäristö ja Terveys-lehti sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ilmastoteot ovat laaja kokonaisuus. vsk. Hiilidioksidipäästöt vähenivät ja kiinteistöjen energiatehokkuus parantui (Taulukko 1)
Avustusta ei voida myöntää, jos kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiön maksettavaksi tai jos samaan tarkoitukseen myönnetään muuta avustusta tai kotitalousvähennystä. vsk. Lämmitystavan vaihtamisen tyypillinen hintahaarukka vaihtelee noin 8 000–25 000 euron välillä. Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisessä Aluehallinnon asiointipalvelussa, josta löytyvät niin hakulomakkeet kuin ohjeetkin. Öljylämmitystä ei esimerkiksi voi jättää osaksi lämmitysjärjestelmää. Lämmitysmuutosta suunnitellessa kannattaa samalla tarkastella myös pientalon energiatehokkuuden parantamista. Erilaiset useita lämmitysmuotoja yhdistävät ratkaisut voivat myös olla hyvin soveltuvia. Avustuksen vauhdittamien lämmitysjärjestelmäremonttien työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan lähes 1 500 henkilötyövuotta. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä”, kertoo yksikönpäällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoa avustuksesta: www.ely-keskus.fi > Palvelut > Rahoitus ja avustukset > Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi MOTIVA Uusi avustus öljylämmityksen vaihtoon – tarjolla jopa 4 000 euroa pientalon omistajalle. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Soveltuvia lämmitysmuotoja öljylämmityksen tilalle ovat muun muassa maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu, kaukolämpö, puupohjaiset lämmitysmuodot, kuten pellettilämmitys sekä ilmalämpöpumppujen ja sähkölämmityksen yhdistelmä. Öljylämmityksen vaihtaminen onnistuu sujuvimmin, kun se suunnitellaan hyvin asiantuntija-apua hyödyntäen ja toteutus tilataan avaimet käteen -ratkaisuna. ”Hakeminen on tehty hakijalle mahdollisimman helpoksi. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Lämmitysmuutoksen soveltuvimmat ratkaisut, niiden investointikustannukset ja kokonaistaloudellisuus vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti. Sähköinen haku helppoa – Pirkanmaan ELY-keskus myöntää avustukset ”Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakotija paritalojen omistajille, ja sitä voivat hakea yksityishenkilöt sekä kuolinpesät. ”Elinkaarikustannuksiltaan taloudellisin ratkaisu voikin löytyä energiatehokkuustoimien ja lämmitysmuutoksen yhdistelmästä, joka parantaa samalla ilmanvaihtoa ja asumisen laatua”, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen muistuttaa. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla. Avustusta voidaan myöntää öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen ja vuoden 2022 lopulle saakka. 43 Pientalojen omistajille myönnetään 1.9.2020 alkaen avustusta öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen kestävämpään lämmitysmuotoon. Yhteensä lähes 30 miljoonan euron avustuspotti on osa hallituksen kestävää elvytystä, jolla vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Avustuksen hakeminen on sujuvinta sähköisessä Aluehallinnon asiointipalvelussa, joten suosittelemme sen käyttämistä kaikille”, toteaa Nygrén. Avustuksella tavoitellaan noin 10 000 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 56 kilotonnilla vuodessa. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää avustuksen koko maassa. Tietoa avustuksesta ja sen hakemisesta saa myös ELY-keskuksen valtakunnallisesta ympäristöasioiden asiakaspalvelusta
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. vsk. Suomeen tammikuussa 2019 rantautunut liike on saanut joukkoihinsa lukuisia nuoria aktivisteja, jotka ovat onnistuneet tuomaan näkyvyyttä ilmastotekojen tarpeellisuudelle esimerkiksi sosiaalisen median ja mielenosoituksien kautta. Kasvaneen aktiivisuuden myötä nuoriin ja ilmastoon liittyvät hankkeet, projektihaut, tutkimukset ja muu tuki on viime vuosina moninkertaistunut. Nuorten viesti on yksinkertainen: ilmastotekoja nyt. Fridays for Future -nimelläkin tunnettu koululakkoliike on onnistunut mobilisoimaan jo pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä tehottomaan ilmastopolitiikkaan. Nuoret ilmastovaikuttajat ovat nousseet viime vuosina ympäristöliikkeen keskiöön, ja moni pitää juuri heitä nykyajan ilmastojohtajina. 44 H ankkeen kohderyhmäksi oli luontevaakin valita nuoret. Suomen suurin nuorten ilmastohanke. Kun Suomen kulttuurirahasto esitti Allianssille kumppanuushanketta nuorten ilmastotoiminnan tukemiseksi, oli Allianssille alusta asti selvää, että Ilmastonmuutosvoima-hankkeesta tulisi rohkea, uudenlainen avaus, joka pitäiKaisa Matikainen, projektikoordinaattori Niina Ratilainen, ilmastovaikuttamisen asiantuntija Suomen nuorisolan kattojärjestö Allianssi ry antoi nuorille rahaa ja valtaa vaikuttaa 50–5000 euroa ja vapaat kädet toteuttaa täysin omanlainen, omannäköinen ilmastoteko. Aika on tuottanut myös muita nuorten omia liikkeitä, kampanjoita ja tempauksia koululakot käynnistäneen Greta Thunbergin seuraamana. Kesän ja syksyn 2020 tämä oli todellisuutta kymmenille alle 25-vuotiaille nuorille, jotka saivat rahaa ilmastoaiheisiin projekteihinsa Ilmastonmuutosvoima-hankkeen kautta. Hankkeesta syntyneet projektit olivat niitä toteuttaneiden nuorten näköisiä: luovia, uudenlaisia ja omaehtoisia. Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toteuttama hanke jakoi yhteensä yli 100 000 euroa nuorten ilmastoteoille. Uusi kiireellisyyden tunne on purrut nuoriin erityisen hyvin, ja he kokevat myös selvästi vanhempiaan enemmän ilmastoahdistusta
Vaikka Ilmastonmuutosvoiman kohderyhmänä olivat nuoret, myöntökriteerit pidettiin silti tiukkana: vain aidosti vaikuttavia ilmastotekoja tuettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen koostuu käytännön ilmastotekojen puroista, ja nuorten palo tarttua työhön on todella innostavaa,” arvioi ministeri Krista Mikkonen. Kulttuurirahaston toiveiden mukaisesti tavoitteiksi asetettiin nuorten ilmastotoiminnan tukemisen lisäksi myös nuorten voimaannuttaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Koska projekteja toteuttaa moninainen joukko nuoria, myös toteutusten Green Escape, Turku. “Nuoret ympäri Suomen ovat ideoineet uusia ja kekseliäitä ilmastohankkeita. Nuorten näköisiä projekteja Ilmastonmuutosvoimassa rahoitettiin yhteensä 51 projektia, jotka toteutuvat tai toteutuivat yli 28 eri paikkakunnalla ympäri Suomea ja jopa ulkomailla asti. 45 si nuoret kaiken toiminnan keskipisteessä. Tiukasta arvioinnista huolimatta seulan läpäisi kymmeniä upeita projekteja, joista raatilaiset olivat alusta asti vaikuttuneita. vsk. Nuorin rahoitusta saanut on 12-vuotias ja vanhin 25-vuotias. Nuorten lähettämiä projektiehdotuksia arvioi Ilmastonmuutosvoimaa varten koottu asiantuntijaraati, jonka jäseninä toimivat ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman, hiilineutraali kiertotalous -teemaa Sitralla johtava Mari Pantsar ja mediakasvattaja Mervi Maatela. Jakosumma – 150 000 euroa – on tähän mennessä suurin summa, jolla nuorten ilmastotoimintaa on Suomessa tuettu. Asiantuntijaraadin jäsenet arvioivat jokaisen hakemuksen yksitellen. Kuvat: Roni Liedes.
Yhteistä projekteilla on ollut se, että hakemusvaiheesta toteutuksen viimeiseen hetkeen asti ne ovat olleet nuorten itse ideoimia ja toteuttamia. Moni hakija innostui hakemaan rahaa yksin omaan projektiinsa, kun taas toiset lähtivät vaikuttamaan suuremmallakin joukolla. Ilmastonmuutosvoima on ollut ensimmäinen laaja katsaus siihen, millaisilla teoilla nuoret tahtovat ottaa osaa ilmastovastuuseen. Osassa projekteista näkyi myös koronaviruksen tuomat rajoitteet, sillä COVID19-tartuntoja ilmeni Suomessa jo ensimmäisen hakukierroksen jälkeen, ja touko-kesäkuussa odotetut päätökset tapahtumien osallistujamäärien rajaamisesta toivat epävarmuutta monille ilmastotapahtumia järjestäville nuorille. Ilmastonmuutosvoiman ydinarvo on ollut siinä nuorisotyöllisessä otteessa, että kun annamme nuorille vapaat kädet toteuttaa visioitaan, se vapaus käytetään hyvään. Korona-aika näkyi toteutuksissa, myös onnistuneesti, sillä ilmastonmuutosvoimarahalla toteutettiin useita virtuaalitapahtumia, kuten ilmastokonferenssi, kestomuotinäytös ja hackathon-ideakiihdyttämö. Allianssille ja Suomen Kulttuurirahastolle Ilmastonmuutosvoiman mahdollistava kriteeristö on ollut näyteikkuna nuorten tapoihin käsitellä ilmastonmuutoksen ratkaisuja. vsk. Ilmastonmuutoksen torjunta ei voinut pysähtyä koronan takia. Ilmastonmuutoksen kanssa ei voi neuvotella,. On selvää, että tuttujen ihmiskontaktien vähentyessä ja arjen huolten lisääntyessä vapaa-ajan ilmastoideointi ja tulevan kesän ajattelu aiheutti nuorissa epävarmuutta. Vaikka koronavirustilanne selkeästi vaikeutti useiden projektien toteuttamista, eivät rajoitukset ole poistaneet nuorten tarvetta vaikuttaa. Ilmastonmuutosvoiman puitteissa toteutettiin esimerkiksi valokuvasarja, ilmastoaiheisia työpajoja, koulutuksia, podcasteja ja radiodokumenttisarja, hiilinielujen ja pölyttäjäkantojen tukemiseen tähtääviä projekteja, ilmastovaikuttamisen roadtrip sekä useita tapahtumia ja leirejä. 46 kirjo on laaja. Keskellä ilmastokriisiä emme kuitenkaan ehdi keskustella siitä, mikä on tarpeeksi riittävää ja vaikuttavaa. Myös erilaiset yhdistykset ja oppilaskunnat aktivoituivat avoimen haun myötä, ja Ilmastonmuutosvoima-rahalla tuettiinkin myös jo olemassa olevien yhteisöjen siirtymää kohti ympäristöystävällisempää toimintaa. Vaikka nuorten aktiivisuuden arvo tunnistetaan, moni myös epäilee yksityishenkilöiden ja erityisesti nuorten tekojen vaikuttavuutta. Siinä missä osa projekteista pyrki suoraan vähentämään esimerkiksi kasvihuonepäästöjä tai tukemaan ympäristön monimuotoisuutta, toiset hakivat vaikuttavuutta tietoisuuden lisäämisen tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen kautta. Vaikka kriteerit projekteille olivat hyvin väljät, selkein hylkäykseen perustuva ehto on ollut, ettei projekti ole aikuisten suunnittelema tai toteuttama. Kaikille projekteille yhteistä on kuitenkin se, että ne käsittelevät ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja sekä edistävät kestävää elämäntapaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Toisaalta koronakevät aiheutti paikoittain viivästyksiä projektien toteuttamiseen, ja osa ilmastoteoista toteutuukin lopulta vuoden 2021 puolella. Aikuisten, jotka haluavat tukea nuorten ilmastotoimintaa, tulee ymmärtää nuorten omat periaatteet toiminnalle ja omaksua sama toimintamalli. Vaikuttavia tekoja ja voimaantumista Nuorten ilmastotekojen avainsanoja ovat olleet omaehtoisuus, tinkimättömyys ja toiminta. Ilmastonmuutosvoimaa ei tarkoitettu vaikkapa koululaisryhmillle, vaan nuorten omaehtoisen ja omannäköisen toiminnan mahdollistamiseen. Asiantuntijaraati myönsi projektirahoitusta neljällä erillisellä hakukierroksella kevään 2020 ajan
Ilmastonmuutosvoiman kulmakivenä toimikin ajatus siitä, että tarvitsemme juuri nyt kaikenlaisia ja -kokoisia ilmastotekoja, jotta voimme pelastaa maapallon. Kuva: Roni Liedes.. Toisaalta nuorten rohkea valmius torjua ilmastonmuutosta antaa maailmalle selviä signaaleja siitä, että uusi sukupolvi on valEmilian perhospelto. Viljelijä oli kuullut projektista paikallisen median kautta ja alkanut pohtia pölyttäjien merkitystä, minkä myötä hän oli päätynyt lopulta muuttamaan aiemmin omaksuttuja toimintatapojaan. Pienuudestaan huolimatta Ilmastonmuutosvoiman puitteissa toteutetut teot eivät ole jääneet vaille merkitystä. Ilomantsi. vsk. 47 sopia aikalisästä tai tehdä vaihtokauppaa. Kuva: Roni Liedes. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Projektiraha on ennen kaikkea antanut konkreettisen tavan vaikuttaa myös niille nuorille, joilla ei muuten olisi resursseja toteuttaa ilmastotekoja. Samalla projektia vetänyt nuori on hyötynyt projektistaan itsekin, sillä kesän työ poiki tiedon ja osaamisen kasvun lisäksi myös kutsun suunnitella kaupunkiympäristöön aivan uutta pölyttäjäprojektia. Esimerkiksi pölyttäjäpellon Ilomantsiin perustanut nuori kertoo, että hänen projektinsa on kesän aikana inspiroinut myös muita toimimaan pölyttäjäystävällisemmin. Konkreettisimmin tämä näkyi, kun aiemmin myrkkyjä suosinut paikallinen viljelijä tarjosi nuorelle yllättäen omaakin peltoansa pörriäiskäyttöön
Jatkoa rohkaisi myös hankkeen nuorten puheissa toistunut ajatus siitä, että vuoden aikana toteutetut ilmastoteot olivat vasta alkua. Ilmastonmuutosvoima on onnistunut myös alkuperäisessä tavoitteessaan voimaannuttaa nuoria. Moni haaveilee jo nyt uusista projekteista tai on päätynyt jatkamaan kesällä alkanutta toimintaa. Kuva: Roni Liedes. Se jo itsessään lisäsi toivoa. Tämä tekemisen tunne oli erityisen tärkeä synkän tulevaisuuskuvan edessä, sillä syvästä ilmastoahdistuksesta kärsivät nuoret saivat käsinkosketeltavia todisteita siitä, että teot ja muutos ovat mahdollisia. Moni projekti on onnistunut levittämään tietoa ilmastonmuutoksesta laajallekin. 48 mis muutokseen. Aikuisten tehtäväksi jää antaa kaikki mahdollinen tuki nuorille tässä kamppailussa, oli se sitten poliittisessa päätöksenteossa, liike-elämässä tai kotona – nuoria kuunnellen ja heiltä oppien. Toiminnasta inspiroituneena Allianssi ja Suomen Kulttuurirahasto päätyivät jatkamaan hanketta vielä toisen vuoden, joten 150 000 euron tuki ilmastoteoille ei jää kertaluonteiseksi. Esimerkiksi nuorten ilmastoahdistusta käsitellyt taidenäyttely keräsi kesän aikana lähes 6 000 vierailijaa Jyväskylän taidemuseo Holvissa. Vaikuttamisen palo on vahva ja taipumaton, ja tästä syystä juuri nuoret ovat ilmastonmuutosvoima.. Koska moni projekteista tavoitti vetäjiensä lisäksi myös Mahdollisuuksia. vsk. Ilmastonmuutosvoima-hankkeen suurin oppi olikin se, että toivo, muutos ja rohkeus syntyy nuorten taistelusta muuttaa maailmaa. Osalle projektit tarjosivat mahdollisuuden syventää entisestään aiemmin hankittua osaamista, mutta erityisesti nuorimmat osallistujat saivat ensi kertaa elämässään kokea vaikuttavansa konkreettisella tavalla ympäröivään maailmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. laajan osallistujajoukon, moninkertaistuivat nämä tunteet myös suuremmalle yleisölle. Saatuaan tiedon myönnöstä moni nuori reagoi vilpittömällä innolla tehdä ja kokea
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anu Akujärvi on kehittänyt erilaisia lähestymistapoja metsien ja peltojen hiilensidonnan arvioimiseen muuttuvassa ympäristössä. Hänen väitöskirjansa tarkastettiin Helsingin yliopistossa 18. Maaperän hiiltä karkaa ilmakehään Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös peltojen hiilensidontaa sääteleviä tekijöitä. vsk. Kehitettyä lähestymistapaa sovellettiin selvittämään metsien käsittelyn vaikutuksia eri ekosysteemipalveluiden saatavuuteen tulevaisuudessa. 49 Hiilensidonta kytkeytyy ruoan, raaka-aineiden ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyyn. Väitöstutkimus osoitti, että hiilensidonnan ajallista ja alueellista vaihtelua voidaan kartoittaa yksinkertaisilla mallinnuslähestymistavoilla. Ilmaston nopea lämpeneminen ja luonnonvarojen kysynnän kasvu voivat heikentää näiden ekosysteemipalveluiden saatavuutta pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. ”Herkkyysanalyysin perusteella ilmaston lämpeneminen ei ole toistaiseksi ollut merkittävä syy peltojen hiilikatoon”, toteaa Anu Akujärvi. Hakkuutähteiden ja kantojen korjuu aiheutti ristiriitoja hiilensidonnan, energiapuun tuotannon ja lahopuun tuotannon välillä. Kartoitusmenetelmää voidaan joustavasti laajentaa useampiin maankäyttömuotoihin tulevaisuudessa. Maaperän hiiltä karkaa ilmakehään, koska pellot tuottavat vähemmän kariketta kuin niitä edeltäneet metsät ja tämä karike on koostumukseltaan nopeammin hajoavaa. Jos hiilivarastojen ja -virtojen muutoksia ajan suhteen ei oteta huomioon riittävän tarkasti, arviointiin voi tulla suuriakin virheitä”, kuvailee Anu Akujärvi. Kartoitusmenetelmän avulla voitiin arvioida luotettavasti hiilivarastojen ja hiilinielujen pienipiirteistä alueellista vaihtelua nykytilanteessa. SYKE Väitös: Metsien ja peltojen hiilensidonnan kytkeminen ekosysteemipalveluarvioihin. Tutkimuksessa tehtyjen mallisimulaatioiden perusteella peltoviljelyn verrattain lyhyt historia Suomessa on merkittävin maaperän hiilen hävikkiin vaikuttanut tekijä. Kestävän maankäytön suunnittelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi tarvitaan tietoa hiilensidonnan alueellisesta vaihtelusta suhteessa muihin ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Ekosysteemipalveluiden kartoitusmenetelmissä on usein käytetty puutteellisesti hiilen kiertoa koskevaa tieteellistä tietoa. Tarvitaan tietoa hiilivarastojen ja -virtojen alueellisesta vaihtelusta ”Ekosysteemipalvelut on verrattain uusi tutkimusala. syyskuuta. Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä boreaalisten metsien hiilensidonnan kartoittamiseksi yhdistämällä mallinnusta ja metsiköiden rakennepiirteitä koskevaa laajaa paikkatietoa. Suomen kivennäismaan peltojen hiilipitoisuus on pienentynyt jatkuvasti viime vuosikymmenien aikana. ”Tällaiselle tiedolle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa, kun pyritään sovittamaan yhteen metsien käytön erilaisia tavoitteita”, sanoo Anu Akujärvi. Säännöllisistä hakkuista johtuvat metsien ikärakenteen muutokset olivat tärkein metsien hiilitaseeseen vaikuttava tekijä maisematasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Toteutamme itse ja toimimme yhteistyössä tai osallistumme niin kansallisiin kuin kansainvälisiin ilmastoprojekteihin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Toimimme yhteistyössä yritysten (Ilmastokummit Oy) sekä yksityisten ja yhteisöjen (Ilmastokummit ry) sekä valtiollisten ja kunnallisten tahojen kanssa erilaisissa ilmaston parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja minimointiin tähtäävien ilmastoprojektien yhteydessä. 50 M e Ilmastokummeissa toimimme ilmaston hyvinvoinnin puolesta. Tarvitsemme selkeät pelisäännöt ilmastoon liittyvälle toiminnalle, jotta voimme tehdä yhteiskunnastamme hiilivapaan nykyisten tavoitteiden mukaisesti.. Tämän lisäksi ilmaston puolesta voidaan toimia esimerkiksi soiden ennallistamisella tai vaikka päästökauppaan liittyvissä hankkeissa. Ilmaston puolesta tehtävää työtä ei voida unohtaa – ei henkilökohtaisella, ei yritysten eikä erityisesti valtiollisella ja kunnallisella tasolla. On tärkeää, että voimme kannustaa toisiamme tekemään ilmastotekoja myös näinä haasteellisina koronapandemian aikoina. Yrityksillä on (oli?) halua toimia ilmaston puolesta Ennen koronavirusepidemiaa, kanssamme toimivat yhteistyöyritykset halusivat olla Matti Vilola, Ilmastokummit Yhdessä voimme vaikuttaa ilmaston puolesta Ilmastokummit toimii ilmaston hyvinvoinnin puolesta erityyppisten ilmastoprojektien kautta, joita ohjataan ja työstetään sekä itsenäisesti että yhteistyössä Suomessa ja kansainvälisesti. Yksi tehokkaimmista tavoista toimia ilmastonmuutosta vastaan on metsittämiseen ja erityisesti hiilinielujen ehdoilla tapahtuvaan uusien metsien luomiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät hankkeet
Pelisääntöjä ollaan onneksi tällä hetkellä määrittelemässä ja uusi “ilmastolaki” on vireillä – sisäministeriön vetämässä hankkeessa on vielä tässä vaiheessa auki, miten ko. 51 mukana ilmastotalkoissa. hanketta ja olemmekin mukana selkeyttämässä niitä määräyksiä ja ehtoja, joilla ilmastotoiminta voidaan vakiinnuttaa niin, että se edesauttaa ilmastoon liittyvien hankkeiden toteuttamista Suomessa eikä päinvastoin. Jo pelkästään yritysten mukaantulo olisi merkittävästi edesauttanut kansallisia ilmastotavoitteitamme, jotka valitettavasti ovat runsaasti jäljessä niin toteutuneiden kuin suunniteltujen toimenpiteiden perusteella. määräykset tullaan toteuttamaan ja millä aikataululla. Paluu normaaliin toimintaan kestää vielä hetken, mutta trendi on onneksi hyvä ja positiivinen jo nyt suomalaisten yritysten osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Ilmastolakia ei ole Suomessa on tällä hetkellä ilmastoon liittyvät asiat ja siihen liittyvä toiminta määrittelemättä. Valtioneuvosto teki jo pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa todettiin useita epäkohtia ja haasteita ilmastoon liittyvään kansalliseen hallintaan ja määräyksiin. Tällaisia ovat muun muassa lisäisyyden käsittely, pysyvyys, hiilivuoto, kaksoislaskenta, Ilmastokummien Matti Vilola toimii ilmaston puolesta. Ilmastotyötä tekevien yritysten toimintatapa on vaihtelevaa, kirjavaa, ja erilaisia malleja toteutetaan vailla selkeää kansallista sääntelyä ja valvontaa. Yrityksillä oli selkeä kiinnostus hyvittää omasta toiminnastaan syntyneitä ja sen kautta ilmaan vapautuvia hiilidioksidipäästöjään, esimerkiksi istuttamalla puita tätä toimintaa varten perustettuihin tai hiilinieluksi varattuihin Ilmastokummien metsäpuistoihin, metsittämishankkeisiimme, jotka sijaitsevat Suomessa. Toimimalla yhteistyössä ja tekemällä ilmastoon liittyviä valintoja, meillä on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaikka epävarmuutta ilmastoon liittyvässä toiminnassa on vielä runsaasti, hän toteaa.. Me Ilmastokummit haluamme tukea ko. vsk. Tämä epäselvyys on ajanut useita yrityksiä epävarmuuteen ja varmuutta toiminnan jatkamisesta ei ole. Poliisihallitus on linjannut, että vapaaehtoisen hiilidioksidipäästöjen hyvittäminen ostamalla ja myymällä esimerkiksi EU:n päästökauppaoikeuksia kuuluu arpajaislain piiriin, jota yritykset eivät voi toteuttaa Suomessa. Yritykset pääsääntöisesti näkivät asian positiivisena sekä yhteiskunnan kannalta kuin myös oman yrityksensä imagon puolesta. Yritysten kassavirta tyrehtyi ja “ylimääräiset” kulut minimoitiin, sisältäen muun muassa vapaaehtoisen hiilidioksidipäästöjen hyvittämisen oman toimintansa osalta. Koronavirusepidemian puhkeaminen keväällä 2020 toi kuitenkin muutoksen
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 52 valinta vapaaehtoisen ja pakollisen hyvittämisen välillä, sekä transaktiokustannusten hallinta. Valtioneuvoston tutkimuksessa käytiin läpi muun muassa Kalifornian ja Uuden-Seelannin toimintatapoja sekä muita kansainvälisiä säädöksiä. Muita tapoja on liittyä mukaan esimerkiksi sertifioituihin Gold Standard projekteihin, joita ostamalla voi hyvittää omaa hiiIlmastokummien Matti Vilola uskoo, että puiden istuttaminen on tehokkain tapa pysäyttää ilmastomuutos. vsk. Ilmastokummit toteuttaa ja on mukana erilaisissa metsittämishankkeissa, joissa istutetaan puita hiilensidonnan toteuttamiseksi tai joissa ylläpidetään ja “lukitaan” metsä, esimerkiksi nuori taimisto, hiilinieluksi pitkälle tulevaisuuteen. Hän iloitsee siitä, että monet yritykset ja yksityishenkilöt ovat lähteneet mukaan, mutta on huolissaan, koska Suomessa ei vieläkään ole selkeitä pelisääntöjä ilmastoon liittyvälle toiminnalle.. Tapoja toimia ilmaston puolesta Useiden tutkimusten mukaan tehokkain tapa toimia ilmaston puolesta on puiden istuttaminen. Me Ilmastokummeissa tarkoitamme sellaista puun istuttamista, joka liittyy hiilinielumetsän perustamiseen luoden uutta hiilensidontakapasiteettia ja metsää, jota hoidetaan ja ylläpidetään kestävän kehityksen mukaisilla periaatteilla, mutta myös hiilinieluihin liittyvien tarpeiden mukaisesti. Vain tällä tavalla saadaan paras hiilensidontakyky sekä hiilensidontavarastointi toteutettua. Tämän lisäksi mahdollinen metsän loppusijoitus tulee huolehtia siten, että sidottua hiiltä ei vapaudu takaisin ilmakehään esimerkiksi energiateollisuuden käyttöön. Puiden istuttamisessa tulee kuitenkin huomata, että mikä tahansa istutettu puu ei luo samaa hyötyä
Onko pienillä teoilla merkitystä. Tällä hetkellä olemme selkeästi jäljessä tavoitteista eikä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi olla suunniteltu riittävin osin. Ilmasto on meidän kaikkien vastuulla ja se on perintö, josta meidän tulee huolehtia ja säilyttää eteenpäin. Suomi on innovaatiomaa ja meillä on mahdollisuus nousta kansainväliseen kärkeen ilmastoasioissa. Toimitaan yhdessä ilmaston puolesta. Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. Käytännössä me tarvitsemme sen lisäksi innovaatioita ja järjestelmiä, joilla toiminta tehdään helpoksi, turvalliseksi, läpinäkyväksi ja kustannustehokkaaksi eri osapuolten välille. käyttämällä suopohjaisia alueita, joissa kartoitetaan alueen optimaalisin käyttötarkoitus ja toteutetaan mahdollinen ennallistaminen esimerkiksi turvetuotannon jälkeisestä toiminnasta ottaen huomioon hiilensidonta, hiilivuoto sekä eläimistön ja kasvillisuuden tarpeet. Me emme tule saavuttamaan tavoitteita ilman selkeää ilmastopolitiikkaa ja ilmastoon liittyvän toimintatapojen selkeyttämistä! Tarvitsemme kaikkien panosta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Oikeilla valinnoilla ja päätöksillä voimme jokainen vaikuttaa niin itsemme kuin yrityksemme puolesta. Näitä projekteja toteutetaan tyypillisesti Afrikassa tai Kaukoidässä ja näillä projekteilla edesautetaan hiilidioksidivapaamman toimintatavan syntymistä. vsk. Samalla tuetaan paikallista yhteiskuntaa. Tavoitteita on mahdollista saavuttaa vain yksityishenkilöiden ja yritysten osallistumisella oman hiilijalanjälkensä hyvittämiseen. Tällaisten hankkeiden lisäksi Ilmastokummit on tuomassa uusia ilmastoprojekteja Suomeen, mm. 53 lijalanjälkeään. Kuvassa Pusan metsäpuisto Pieksämäellä Ympäristökustannus Oy hyvittää toimintansa hiilidioksidipäästöt ostaen Ilmastokummien kautta istutettavia puita. Minun valintani on hiilineutraalius. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hiilivapaa yhteiskunta 2035 Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Puut on istutettu Pieksämäelle Pusan metsäpuistoon, jota hoidetaan hiilinieluna ja kestävän kehityksen mukaisesti
Työ oli osa toimialojen tiekartat kokonaisuutta, jolla pyritään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraalisuus 2035 tavoitteeseen. Maankäytöllä iso rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä ”Jotta RAKLIn tiekartassa esitellyt tulokset on mahdollista saavuttaa, on saatava selkeitä muutoksia kaavoituskulttuuriin ja maankäyttöä ohjaaviin säädöksiin. Näiden lisäksi päästöjä voidaan vähentää teknisten ratkaisujen valinnoilla ja pienentämällä rakennusmateriaalien päästöjä.. vsk. 54 RAKLI toteutti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan, jossa selvitettiin, mistä kokonaisuuksista rakennetun ympäristön omistajan ja käyttäjän hiilijalanjälki koostuu, ja miten sitä voidaan vähentää eri kiinteistösegmenteissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Kiinteistöjen käytön roolia päästöjen lähteenä ja päästövähennysten tuottajana RAKLIn tiekartassa tarkastellaan sekä nykytilanteessa että vuoteen 2050 skenaarioiden kautta. Yksittäinen RAKLIn vähähiilisyys tiekartta: Kiinteistöja rakentamisalalla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja RAKLIn vähähiilisyys tiekartan tulokset osoittavat, että resurssija tilatehokkuuden sekä kiertotalouden toimilla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja
Vähähiilisyys edellyttää täydennysrakentamista, tilojen tehokasta käyttöä ja käyttötarkoitustenmuutosten helpottamista Tiekartassa tarkasteltiin myös kolmea resurssitehokkaaseen kaupunkikehittämiseen ja tilojen tehokkaaseen käyttöön liittyvää case-tapausta. RAKLIn tiekartan toteutuminen edellyttää rakennuttamiselle merkittävien sidosryhmien, kuten Energiateollisuuden ja Rakennusteollisuuden tiekartoissa mainittujen toimenpiteiden toteutumista maankäytön sääntelyn joustavoittamisen lisäksi. Suosimalla täydennysrakentamista uudisalueiden rakentamisen sijaan syntyy noin 18 % vähemmän päästöjä verrattuna vastaavaan greenfield-rakentamiseen. Kiinteistön osalta suurin yksittäinen päästönlähde on edelleen energiankäyttö, mutta energiantuotannon päästöjen väheneminen näkyy suoraan myös RAKLIn jäsenten päästöissä. “Lisäsääntelyn sijaan tulisi luoda kannustinmekanismeja, jotka huomioivat laajasti rakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät. Niiden toteutus voidaan käynnistää heti eivätkä ne vaadi teknologian kehittymistä nykytasosta. 2. Case-laskennat tehtiin, koska mainitut keinot jäävät niiden merkittävyydestä huolimatta liian vähälle huomiolle vähähiilisyyden käsittelyssä. Verrattuna greenfield-rakentamiseen uusille asuinalueille tyhjillään olevien toimistojen muuntaminen asuinkäyttöön aiheuttaa noin 25 % vähemmän päästöjä. 3. Päästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää tilojen paremmalla hyödyntämisellä sekä per henkilö että per käytetty neliö. ”Kun säädösympäristö ja kaavoituskulttuuri estävät käyttämästä kaupunkiympäristöä ja rakennuksia tehokkaasti siihen käyttötarkoitukseen mihin niitä tarvitaan, tarkoittaa se uusien alueiden ja rakennusten rakentamista muualle. Jos päästötöntä ostoenergiaa ei ole tulevina vuosina kohtuuhintaan saatavilla, ratkaisuna on yhä enemmän kiinteistökohtainen tai energiayhteisön kautta tehtävä oma energiantuotantoinvestointi. Tiekarttamateriaalit, kuten tiivistelmän, löydät RAKLIn nettisivuilta: www.rakli.fi > Tietoa alasta > Ilmastonmuutoksen torjunta > RAKLIn vähähiilisyystiekartta RAKLI ry. Tulokset osoittivat, että suosimalla näitä keinoja voitaisiin rakennetun ympäristön päästöjä vähentää merkittävästi jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Kaavoitukseen tarvitaan joustavuutta myös ilmastovaikutusten näkökulmasta, sillä merkittävät päästölähteet kiinnitetään jo alueja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistökohteiden suunnittelussa”, jatkaa Somersalmi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Case-tapaukset osoittivat, että 1. Tällainen olisi esimerkiksi lisärakennusoikeus vähähiiliselle rakentamiselle kaupunkirakenteen tehokkuutta tukevilla alueilla”, toteaa Somersalmi. 55 rakennus ei ole saari päästöjen näkökulmasta vaan sen sijainnilla sekä siihen liittyvällä infrastruktuurilla on erittäin merkittävä vaikutus päästöjen kokonaisuuteen”, korostaa RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi
vsk. 56 Esko Kukkonen Puhdistavatko kasvit sisäilmaa. Kuvituskuva.. Viime vuosina on Suomessa vahvasti markkinoitu kasveja huoneilman puhdistajina. Kasvien merkitys sisäilman puhdistajana onkin todennäköisesti aiemmin esitettyä vaatimattomampi. Tämän vuoden keväällä on kuitenkin julkaistu merkittävä laaja tutkimus, joka osoittaa, että tähänastiset tutkimukset ovat liioitelleet kasvien huoneilmaa puhdistavaa vaikutusta. Myynnin tukena on käytetty tutkimuksia, jotka todistavat etenkin kasvien haihtuvia orgaanisia aineita (VOC) huoneilmasta puhdistavan vaikutuksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Niiden vaikutus ja teho riippuu monesta tekijästä mm. Netistä selviää myös, että tämän jälkeen se on herättänyt kiinnostusta etenkin ns. Esimerkiksi formaldehydin osalta on tässä hyvin onnistuttu. Muita edellä mainittuja aineita ei juuri ole Suomessa sisäilmasta onneksi ainakaan merkittävässä määrin löydetty. Tämä on tilanne myös meillä Suomessa. ekopiireissä ja onpa moni yrittäjä saanut siitä toimiinsa hyvän kimmokkeen. kemikaaleista pääsee paljon helpommin ja halvemmalla eroon välttämällä niiden käyttöä ja etteivät ne ole yleensä huoneilman laadun kannalta merkittävässä asemassa. Näiden haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) merkitys kaiken kaikkiaan huoneilman pilaajina on myös meillä Suomessa hyvin vähäinen, ulkoa tulevien nanoluokan pienhiukkasten ongelmat sekä kosteusvaurioiden aiheuttamat home-ongelmat ovat kertaluokkia suuremmat. Näillä kasveilla ei kuitenkaan ole suurempaa vaikutusta sisäilman laatuun,. Lastulevyjen formaldehydipäästöt ovat vaatimusten kiristyttyä oleellisesti vähentyneet. Mutta meilläkin ulkoilman – ns. Heti tutkimustulosten julkaisun jälkeen asiasta syntyi keskustelua. vsk. Sisäilman puhdistamiseen on silloin monia keinoja – tavallisin tapa on tietenkin vaihtaa ilma; poistaa likaantunut ilma ja korvata se ulkoa otetulla puhtaammalla ilmalla. Esimerkiksi ihmisistä lähtevistä epäpuhtauksista ei päästä yleensä eroon muilla keinoin. Kasvien merkittävin toiminta perustuu yhteyttämiseen, mikä tapahtuu lehdissä lehtivihreän ja auringonvalon avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. suodatuksen tehokkuudesta, ilmanvirtauksen suuruudesta ilmatilaan nähden sekä myös rakennuksen tiiveydestä ja ilmavuodoista. Muita ratkaisuja, joita usein joudutaan käyttämään, ovat erilaiset ilmanpuhdistimet. Sitä, millä mekanismilla kasvit puhdistaisivat sisäilmaa, ei ole täysin selvitetty. Useimman huoneilman epäpuhtauden suhteen on varmasti edullisinta ja varminta poistaa tai vähentää niiden lähteitä. Millä keinoin kasvit voisivat puhdistaa sisäilmaa. Meillä Suomessa on rakenteista lähtevien epäpuhtauksien, myös VOC kemikaalien, määrää saatu alennettua merkittävästi M 1 luokituksen avulla. Tähän on Suomessa erittäin hyvät mahdollisuudet, sillä ulkoilmamme on maailman puhtainta. tuloilman – jonkin asteinen suodattaminen on yleensä tarpeen. Ensisijaisesti epäpuhtauslähteet on poistettava Sisäilmaa kuormittavat monet tekijät, sillä epäpuhtauksia tulee sekä ulkoa ja tietenkin itse sisätiloista, kuten ihmisistä ja rakenteista. Ne perustuvat huoneilman suodatukseen tai muihin erilaisiin ilmaa puhdistaviin toimintoihin, kuten aktiivihiileen. Kasvien lehvästö myös kerää pinnalleen ilman epäpuhtauksia ja puhdistaa näin ilmaa usein merkittävästikin. Raportti ja siitä käyty keskustelu löytyy Wikipediasta. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan ilman epäpuhtaudet on poistettava itse ilmasta. 57 K eskustelu tästä aiheesta alkoi, kun yhdysvaltalainen puutarha-alan järjestö rahoitti, teetti ja sai Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAN vuonna 1989 julkistamaan tutkimuksensa, jossa kasvien osoitettiin puhdistavan sisäilmaa. Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA tutkijat ilmoittivat kommenttinaan, että ko. Muutamat kasvilajit pystyvät poistamaan kaasumaisessakin muodossa olevia epäpuhtauksia. Sen voi havaita etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristössä. Niitä on käytössä ja myynnissäkin montaa eri tyyppiä. Tutkimuksen mukaan eräät kasvit puhdistavat huoneilmaa etenkin muutamasta haitallisesta kemikaalista, kuten bentseenistä, formaldehydistä ja trikloorietyleenistä
Usein kasveista ja niiden kasvualustoista saattaa päästä huoneilmaan mm. Vaikka kasvien VOC-aineiden ja muidenkin epäpuhtauksien poistokyky huoneilmasta on vähäinen, on niillä silti merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. haitallisia mikrobeja, joten kasvien vaikutus huoneilman laatuun ei aina ole suinkaan positiivinen. Nyttemmin tuosta biotransformaatioteoriasta on kai ainakin julkisuudessa luovuttu. Miten epäpuhtaudet pääsevät juuriin, jäi tässä teoriassa myös epäselväksi. Suomessa asia on julkisuudessa noteerattu mm. Keväällä 2020 Journal of Exposure science and Environmental Epidemiology lehdessä julkaistussa artikkelissa ”Potted plants do not improve indoor air quality: a review and analysis of reported VOC removal efficiencies” yhdysvaltalaisen Drexler yliopiston tutkijat B.E. Tutkijat totesivat selkeästi, että tuo pienissä kammioissa mitattu VOC yhdisteiden poisto antaa liian hyvän kuvan niiden poistotehokkuudesta käytännössä, jossa olosuhteet ovat monessa suhteessa täysin erilaiset; isompi huonetilavuus ja ilmanvaihto. vsk. Kukatkin kun ovat niin kauniita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Waring toteavat ja todistavat, että tähänastiset kasvien ja kasviseinien ilman VOC-pitoisuutta puhdistavat tutkimukset pienissä suljetuissa kammioissa antavat liian hyvän kuvan kasvien ilman VOC-pitoisuuden alentamiskyvystä. lähes sataa aiempaa tutkimusta – mukana myös suomalaisia tutkimuksia – lähdetään siitä, että nämä koejärjestelyt eivät anna oikeaa kuvaa kasvien todellisesta huoneilmaa puhdistavasta vaikutuksesta. Cummings ja M.S. Tiede-lehdessä sekä YLEn television tiedeohjelmassa. Kasveilla on suuri vaikutus viihtyvyyteen Miten sisätiloissa oleviin kasveihin sitten tulisi suhtautua uuden tiedon valossa. Jotta sisäilman laadun kannalta päästäisiin merkittävään poistotehokkuuteen edes näiden VOC-epäpuhtauksien osalta kasveilla, tulisi kasveja olla todella runsaasti neliömetriä kohti. Tutkimuksessa, jossa on referoitu mm. Sanottiin, että niissä tapahtuu biotransformaatio, ilmiö, jota ei ole tieteen piirissä lainkaan tunneta. Uutta tietoa kasvien vaikutuksesta Tänä vuonna on tullut uutta tietoa kasvien sisäilmaa puhdistavasta vaikutuksesta. Viime vuosina on esitelty Suomessa uutta teoriaa, jonka mukaan ilman puhdistuminen ei tapahdukaan lehvästössä, vaan juurissa. Tämä on tutkitustikin todettu etenkin mielenterveystoipilaiden hoitoon käytetyissä tiloissa. 58 sillä niiden puhdistava vaikutus on liian vähäinen todelliseen tarpeeseen nähden. Kuvituskuva.. Tämä hyvin perusteellinen tutkimus ja sen tulokset ovat herättäneet huomiota tieteellisissä piireissä. Niiden on katsottu lisäävän viihtyvyyttä. Kuitenkin jo liki kaksisataa vuotta on Suomessakin tullut tavaksi pitää asunnoissa kasveja, etenkin kukkivia
Saukkosen kirja auttaa ymmärtämään, mitä on luvassa. Näitä esimerkkejä olisi voinut olla enemmänkin. Ilman käytännön esimerkkejä kirja voisi olla kuin subtrooppinen aavikko (kuiva), mutta onneksi Saukkosen laajasta kokemuspiiristä löytyy paljon mielenkiintoista kerrottavaa. Auto on kyllä ukkosella turvallinen paikka, koska se on ”Faradayn häkki”, mutta sillä ole kumisten renkaiden kanssa mitään tekemistä. Kirja käsittelee sääilmiöitä myös turvallisuuden näkökulmasta. Monelle kaltaiselleni maallikolle saattaa olla yllätys, että supersolu, lymitykki, valopilari ja ET kuuluvat sääsanastoon, mutta kirjassa nämäkin käsitteet avataan. Kirja on oppikirjatyylinen ja siinä käydään läpi sääilmiöiden syntymekanismit ja säähän liittyvät keskeiset käsitteet. Kummallisesti sellaista tietoa jää kaipaamaan. 59 KIRJAESITTELY Jo meteorologi Lea Saukkosen kirjan alkulehdillä todetaan, että ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä. On ilmoja pidellyt – tutustu Lea Saukkosen kirjaan! Kaarina Kärnä Lea Saukkonen Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos Minerva Kustannus Oy 2020, 137 s. Tämä suuntaus on havaittavissa jo nyt. Mitä huonommin ilmastonmuutokset torjunnassa onnistutaan, sitä enemmän säässä näkyvät erilaiset ääri-ilmiöt ja sitä nopeammin ääri-ilmiöihin liittyvät sääennätykset vanhenevat. Hakemisto olisi myös hyvä lisä. ISBN 978-952-312-979-5 Meteorologian pieni oppimäärä. Lämpötilat nousevat, kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät, myrskyt voimistuvat, merenpinta nousee, jäätiköt kutistuvat ja lumipeite vähenee. Kumisaappaat eivät suojaa ukkosen voimalta eivätkä myöskään auton renkaat. Suomalaisille vaikea small talk sääkeskusteluineen pääsee tämän kirjan myötä ihan uudelle tasolle: voit esimerkiksi kertoa, että tälläkin sekunnilla maapallolla iskee sata salamaa, joten Vicky Rosti ja Antti Tuisku eivät ole laulussaan väärässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Tämä on ehdottomasti hyvä kirja sääilmiöistä. vsk. Kirja on taitettu tyylikkäästi ja kuvitettu havainnollisesti. Valitettavasti kaikkien sääilmiöitä kuvaavien kuvapankkikuvien kohdalla ei ole tietoa siitä, missä ja milloin kuva on otettu
60 Paperista viranomaispostia postitetaan Suomessa edestakaisin kansalaisten ja viranomaisten välillä miljoonia kiloja vuodessa. • Suomi.fi-viestit palvelun kehittämisestä vastaa Digija väestötietovirasto. Suomi on metsien maa – mutta on sääli kaataa yhtään puuta turhaksi paperiksi”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä kertoo. ”Esimerkiksi pelkästään Verohallinnon lähettämästä paperipostista luopuminen vähentäisi vuosittain noin 1 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä ja 1,3 miljoonaa kiloa paperia ja säästäisi vielä noin 10 miljoonaa euroa verovaroja”, viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki Verohallinnosta kertoo.” Jos kaikki viranomaisposti kulkisi sähköisesti, nämä luvut moninkertaistuisivat.” Suomi.fi-viestien kautta on mahdollista vastaanottaa omaan asiointiin liittyviä viestejä ja herätteitä jo lähes 270 viranomaiselta. ”Kansalaisille on kätevää, että palveluun tulleet viranomaisten viestit, todistukset ja tiedoksiannot löytyvät yhdestä paikasta. Siirtyminen sähköisiin viranomaisviesteihin olisi kuitenkin vain muutaman klikkauksen päässä Suomi.fi -sivuston Viestit-palvelussa. Löydät Suomi.fi sivuilta tiedon siitä, mitkä viranomaiset jo käyttävät sähköistä asiointia. Viestit-palvelu kokoaa viranomaisviestit myös yhteen paikkaan, jolloin virallisia papereita ei tarvitse etsiä kodin paperiarkistoista. Jo yli 400 000 suomalaisella on käytössä Suomi.fi-viestit. • Kun otat käyttöön Suomi.fi-viestit, annat yleisen suostumuksen sille, että viranomaiset voivat toimittaa sinulle viestejä sähköisesti. Esimerkiksi Verohallinto, Traficom, monet kunnat ja TE-palvelut hyödyntävät palvelua. Mikä on Suomi.fi-viestit. vsk. Kun lataa käyttöön Suomi.fi-mobiilisovelluksen, viestit kulkevat mukana myös omassa puhelimessa”, Juka-Lahdenperä kertoo. ”Vaikka yhä useammalle meistä viestien vastaanottaminen sähköisesti on muuten arjessamme mieluisaa, viranomaispostin kanssa ajatellaan vielä helposti perinteistä paperia. Samat hyödyt koskevat kuitenkin viranomaispostia siinä missä muitakin viestejä: sähköinen viestintä on helppoa ja nopeaa eikä asiointi ole sidottu palvelupisteiden tai puhelinpalvelun aukioloaikoihin”, kehityspäällikkö Maria Juka-Lahdenperä Digija väestötietovirastosta muistuttaa. Alkuvuoden aikana yli 100 000 suomalaista on luopunut viranomaisten lähettämästä paperipostista ja siirtynyt käyttämään Suomi.fi-viestejä. • Viranomaiset ottavat sähköisen asioinnin käyttöön vaiheittain. Digija väestötietovirasto Viranomaispostista luopuminen säästäisi tonneittain hiilidioksidipäästöjä ja paperia – ja vielä miljoonia veroeuroja kaupan päälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Palvelun kautta lähetetään kuukausittain noin 320 000 virallista viestiä sähköisesti, ilman kuljetuksen vaatimia hiilidioksidipäästöjä tai paperitulosteita. ”Haastamme jokaisen suomalaisen tutkailemaan omaa päivittäistä paperipostipinoaan: mitkä viestit sieltä voisi pyytää sähköisesti. Viestiä paperipostista luopumisen hyödyistä tukee myös Suomen luonnonsuojeluliitto
vietettiin kansainvälistä otsonipäivää 35. Otsonikadon ehkäisemisen ohella sopimus on hidastanut merkittävästi ilmastonmuutosta. ”Päästöjen väheneminen johtuu paljolti alkaneesta siirtymästä kohti uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuuden etenemisestä, jota hiilidioksidipäästöjen hintakehitys on tukenut”, sanoo johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. 61 Euroopan ympäristöviraston (EEA) tuoreiden ennakkotietojen mukaan EU:n jäsenmaiden yhteenlasketut ilmastoa lämmittävät päästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2019, siis jo ennen koronaviruskriisiä. EU:n otsoniasetuksella ehkäistään otsonia tuhoavien aineiden päästöjä ilmakehään. Äskettäin julkaistujen tutkimusten mukaan ilman Montrealin pöytäkirjan rajoituksia täällä pohjoisessa olisi keskimäärin astetta lämpimämpää tällä hetkellä, koska monet otsonikerrosta tuhoavat aineet ovat myös erittäin kovia kasvihuonekaasuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Kaiken kaikkiaan EU:n yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet jopa neljänneksellä vuodesta 1990. vsk. 16.9. Tällä päätöksellä ehkäistään 0,4 C ilmaston lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä. Vuonna 2016 tehdyllä Kigalin muutoksella otettiin MP:n säätelyyn mukaan myös HFC-kaasut, jotka olivat aiemmin ainoastaan ilmastosopimuksessa säädeltyjä kaasuja, mutta jotka sopivat hyvin MP:n tehokkaisiin kontrollimekanismeihin. kerran. SYKE EU:n ilmastonsuojelutoimet purevat – Ilmastoa lämmittävät päästöt vähentyneet, hyviä uutisia otsonikadon torjunnassa Kuva: Pixabay.. Näiden teollisesti valmistettujen aineiden kulutus Euroopassa on pysynyt EEA:n raportin mukaan ”negatiivisena” vuonna 2019. ”Tämä johtuu siitä, että kylmäja sammutuslaitteiden huollon yhteydessä talteen otetut kaasut on kerätty talteen ja tuhottu asianmukaisesti ongelmajätelaitoksissa eikä, aineita enää valmisteta EU:n omaan kulutukseen muutoin kuin joihinkin vähäpäästöisiin raakaainekäyttöihin, prosessireagensseiksi kemianteollisuuteen ja laboratoriokäyttöihin”, sanoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Se on suurin yksittäinen ja uskottava päästövähennystoimien tarkkaan määritelty kokonaisuus, josta on globaalisti sovittu”, korostaa Tapio Reinikainen, joka toimii yhtenä Suomen neuvottelijana Montrealin pöytäkirjan sopimuksessa. SYKE toimii Montrealin pöytäkirjan vaatimuksia toimeenpanevien EU:n otsoniasetuksen ja F-kaasuasetuksen toimivaltaisena viranomaisena. Hyviä uutisia kuuluu myös ilmakehän toisen ympäristöongelman, yläilmakehän otsonikadon torjunnassa. Vuonna 1987 laaditulla Montrealin pöytäkirjalla (MP) on onnistuttu vähentämään yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia päästöjä yli 98 % globaalisti ja ehkäisemään miljoonia ihosyöpiä, silmävaurioita sekä satoja materiaalivahinkoja. Ilmastoa lämmittävät päästöt vähenivät 4 % vuodesta 2018, joka mikä on suurin vuotuinen päästövähennys sitten vuoden 2009 finanssikriisin
kerran, nyt ensimmäistä kertaa webinaarina. Vuosi 2020 on KIP:lle erityinen, sillä Kokkolan suurteollisuusalue juhlii 75-juhlavuottaan. Käyttäjä voi arvioida laskurien avulla energiajärjestelmien kannattavuutta, elinkaarikustannuksia sekä vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin. Mikki on toiminut vuosikymmeniä Kokkolan kaupungin ympäristöpäällikkönä ja hänellä on pitkä kokemus ja monipuolinen näkemys ympäristöön ja luontoon liittyvissä asioissa. vsk. Näistä energiajärjestelmistä on nykyisellään parhaiten saatavilla tietoja eri toteutusvaihtoehdoista ja niille on arvioitavissa hintatasoja. KIP alueen toimijoiden kanssa Mikki on tehnyt yhteistyötä jo yli 30 vuotta. KIP ympäristöja energiatyöryhmä haluaa tämän palkinnon myötä kiittää Mikkiä hänen työstään Kokkolan alueen ympäristön eteen. Tukea kuntien taloyhtiöiden ilmastotyöhön energialaskureilla Canemure-hankkeessa kehitetyt eri energiajärjestelmien kannattavuuslaskurit tukevat taloyhtiöiden ja pientaloasujien ilmastotyötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kuntien lisäksi myös pientaloasukkaat voivat arvioida laskurien avulla energiajärjestelmien vaihtoehtoja. Hän on aina kannustanut yhteistyöhön ja yhteisiin hankkeisiin huomioimalla hyvin eri osapuolet. ”Laskurit kannattaa ottaa käyttöön, kun kiinteistökohteeseen on suunnitteilla energiaremontti, vesikattoremontti tai linjasaneeraus. KIP Ympäristöpäivä järjestettiin 4.9.2020 jo 17. Suurteollisuusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Kokkolan Satama, josta on ensiluokkaiset yhteydet maailmalle. KIP Ympäristöpalkinto jaettiin nyt toisen kerran. Laskureja voi hyödyntää aurinkosähkövoimaloille sekä lämpöpumppuratkaisuille kuten maalämpöja ilmavesilämpöjärjestelmien arviointiin. Tutustu laskureihin: www.hiilineutraalisuomi.fi > Tyokalut > Laskurit hiilineutraalisuomi.fi Kuva: Pixabay.. Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitsee 17 teollisuusyritystä sekä noin 60 palveluyritystä. Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi. Mikki on osallistunut aktiivisesti KIP ympäristöryhmän toimintaan tuoden aina kaupungin tuoreimmat terveiset ryhmän kokouksiin. Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry Kuva: Matthieu Guinard. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Avoin tiedon kulku puolin ja toisin on edesauttanut niin kaupunkia kuin myös KIP alueen toimijoita. Laskurit soveltuvat erityisesti öljylämmitteisille taloille, jotka voivat saada tukea lämmitystavan vaihtoon. 62 POIMINTOJA KIP Ympäristöpalkinnon 2020 sai Michael ”Mikki” Hagström Kokkolan suurteollisuusalueen ympäristöja energiatyöryhmä päätti pari vuotta sitten nostaa esille KIP:n alueen toimijoille tärkeitä positiivisia ympäristöön liittyviä tekoja, tahoja, henkilöitä, asioita tai ilmiöitä jakamalla vuosittaisen KIP ympäristöpalkinnon. KIP ympäristöpalkinnon vuonna 2020 sai Michael ”Mikki” Hagström. Nämä ovat otollisia hetkiä suunnitella esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän asennusta katolle tai pohtia nykyisen lämmitysjärjestelmän elinikää”, muistuttaa suunnittelija Miika Rummukainen Suomen ympäristökeskuksesta
Alueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Sopimuksen alueesta tekivät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Jos näitä jätevesiä ei asianmukaisesti esikäsitellä jo teollisuuslaitoksilla, teollisuusprosesseissa käytettävät haitalliset aineet saattavat häiritä puhdistamoprosesseja. Suojelupäätös toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelman soidensuojelun tavoitteita ja on suurin Helmi-ohjelmassa suojeltu alue. 63 POIMINTOJA Upea aapasuo suojelualueeksi – Kivisuo on suurin Helmi-ohjelmassa suojeltu suo Laaja ja luontoarvoiltaan arvokas Kivisuo Muhoksella on tänään suojeltu soidensuojelualueeksi. Lisätietoa hankkeesta: bestbalticproject.eu Helsingin kaupunki Kivisuo. Hankkeessa on selvitetty teollisten jätevesien käsittelyn nykytilaa, etsitty hyvää käsittelyä estäviä pullonkauloja sekä kerätty ja testattu hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Luontokadon pysäyttäminen vaatii juuri tällaisia tekoja,” sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. ”Hankkeen hälyttävin löydös on, että Baltian maissa teollisuuden ympäristöluvitus on puutteellista eikä jätevesiä säädellä EU:n direktiivien asettamalla tasolla. vsk. Tämä sysää vastuuta jätevedenpuhdistamoille. ”Kivisuo on luontoarvoiltaan erittäin arvokas suoalue ja tähän mennessä suurin yksittäinen Helmi-ohjelmassa suojeltu kohde. Uuden suojelualueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Myös ruokaja juomatuotannon paljon orgaanista ainetta sisältävät jätevedet voivat suurina äkillisinä päästöinä haitata puhdistamon prosesseja, vaikka ne eivät varsinaisia haitallisia aineita sisälläkään. Kunnallisille puhdistamoille erityistä huolta aiheuttavat kemianteollisuuden, metallien pinnoiteteollisuuden, juomanvalmistuksen, lihankäsittelyn, meijereiden sekä jätteiden käsittelyn jätevedet. Kivisuon alueelle on aiemmin perustettuna neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispintaala on noin 293 hehtaaria, joten uuden suojelualueen perustamisen seurauksena Kivisuolla on jo yli 900 hehtaaria suojeltua suoluontoa. Kivisuon luonnonsuojelualueen perusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Lumimuutoksen hakemuksesta. Hankkeen tärkein lopputulos ovat Itämeren laajuiset sekä kansallisen tason suositukset kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisten jätevesien hallintaan. Hankkeessa selvitettiin teollisten jätevesien käsittelyn nykytilaa Itämeren alueella. Uudella Helmi-ohjelmalla pureudumme Suomen luonnon köyhtymisen juurisyyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. YM Teollisten jätevesien hallintaa Itämeren alueella on parannettu BEST-hankkeessa Suomalaiset, virolaiset, latvialaiset, puolalaiset ja venäläiset projektipartnerit ovat kehittäneet parempaa teollisten jätevesien hallintaa Itämeren alueella BEST-hankkeessa (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment). Monessa tapauksessa varsin yksinkertaiset ja halvat käytännöt parantavat oleellisesti teollisten jätevesien hallintaa”, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist Helsingin kaupungilta. Helsingin kaupunki on toiminut hankkeen pääpartnerina, lisäksi Suomesta ovat olleet mukana John Nurmisen Säätiö sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Toisaalta hankkeen aikana löytyi myös esimerkkejä teollisuusjätevesien vastuullisesta käsittelystä. Kolmivuotisen hankkeen päätteeksi järjestettiin syyskuun lopulla kansallisia seminaareja partnerimaissa. Kuva: Mika Honkalinna.
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv. 10 %). alv. uudistettu painos www.ymparistojaterveys.fi www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. 64 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. 65 YRIT YSHAKEMISTO palvelee OTA YHTEYTTÄ info@labrotek.com RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. vsk. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Mainosaineistot 26.10.2020 mennessä. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2020 ilmestyy teemalla KIERTOTALOUS, PILAANTUNEET MAAT ilmestyy 16.11.2020. BK-Hydrometa Oy, p. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut
Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 UUTUUS! Maaliskuussa ilmestynyt! Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % alv. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3
Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset. 10 %)+ toimituskulut. Samalla se tekee näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. (02) 630 4900 Kirjoittajat • Lasse Lovén • Juha Hiedanpää • Raimo Hakila • Arttu Tuominen • Kari Ylikoski • Teija Kirkkala • Anne Savola • Matti Salo • Juhani Mellanoura Kuvitus • Esko Railo Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta.. alv. ISBN 978-972-9637-55-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis. Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa
ASIANTUNTIJAPALVELUITA MONENLAISIIN TARPEISIIN ILMATIETEEN LAITOKSELTA • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun arvioinnit: Ilmanlaadun mittaukset Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun laboratoriopalvelut • Aurinkoja tuulienergiakonsultointi • Tuulisuusselvitykset rakentamisen tueksi • Ilmastovaikutusten arvioinnit: Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Sään ja ilmastonmuutoksen riskien analysointi • Tutkimushankkeet WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI/ILMANLAATUPALVELUT ILMANLAATUPALVELUT@FMI.FI Kuva: Laura Karlin Kuva: Laura Karlin