THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. ILMASTON JA ILMANLAADUN OSAAJA Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Me selvitämme lähteen ja suunnittelemme toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Asiantuntijamme auttavat hahmottamaan tulevia muutoksia ja luovat ratkaisuja, joilla muutoksiin voidaan varautua. Sitä me Sitowisellä teemme. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Ulkoilman laatuun vaikuttavat erilaiset pölyt ja hiukkaset, hajut sekä kemialliset epäpuhtaudet
040 708 8564 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu/tilaukset/laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 243 3519 Riku Suuriniemi, puh. Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. ALV. 10 %). (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Ahoranta, puh. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh
tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Ahoranta, puh. Sauna, jossa on puilla lämmitettävä kiuas, on monien mielestä se ainoa oikea – muut versiot ovat korvikkeita ja toki parempia kuin ei saunaa lainkaan. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Saunominen rentouttaa, ja se koetaan myös niin terveelliseksi, että se voi pelastaa vielä silloinkin, kun mikään muu ei tepsi: ”Jos sauna, viina ja terva eivät auta, on tauti kuolemaksi”. Arvokas saunaperintömme Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020. Oikein lämmitetty sauna on parempi vaihtoehto niin saunojalle kuin lähiympäristöllekin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Saunomisen päästöihin liittyvä tutkimus liikkuu vaarallisella alueella. Suomalaisesta saunatutkimuksesta voi ja pitää olla samalla lailla ylpeä kuin saunaperinteestäkin. 044 243 3519 Riku Suuriniemi, puh. Puhtaita löylyjä! Kaarina Kärnä Kuva: Eevastiina Aura.. Miten hyvää tekevä sauna voi olla päästöjen lähde, ja juuri se saunan lämmitykseen liittyvä, pientaloalueella leijuva ihana tuoksu ollakin pahasta. Jarkko Tissarin artikkelista voi lukea, kuinka mm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. vsk. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Saunominen on monelle lähestulkoon pyhä asia. Kaikki saunat eivät ole suomalaisille samanarvoisia. kiukailla, poltossa käytetyn materiaalin ominaisuuksilla ja sytytystavoilla on merkitystä siinä, kuinka puhtaasti sauna lämpiää. Se on myös ensimmäinen suomalainen listalle päässyt aineeton kulttuuriperinne – seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoperinnettä. 040 708 8564 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2021 ilmestyy 22.11. Ei yllätä, että suomalaiset lähtivät liikkeelle juurikin saunaperinnöllä. Kyseessä ei kuitenkaan ole pyhäinhäväistys vaan saunaperinteen asialla tässäkin ollaan
044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Rauno Pääkkönen .................................................................... 64 Poimintoja ................................................................................70. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 52. vsk 6 • 2021 Arvokas saunaperintömme Kaarina Kärnä ...............................................................................4 Kuntien päästöt laskusuunnassa Santtu Karhinen ...........................................................................6 Tavallisen kaupungin erikoinen muutostarina: Ilmastotoimia Lahdesta, Euroopan ympäristöpääkaupungista Saara Vauramo ..........................................................................14 Hiilidioksidin talteenottoja hyötykäyttöteknologioiden potentiaali ilmastovaikutusten vähentämisessä Vafa Järnefelt ..............................................................................20 Hiiliviisautta kaupunkiluonnosta Leena Järvi, Ranja Hautamäki ja Tiina Merikoski ..............26 Terveydenhuollon täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen myös Suomessa Päivi Meriläinen, Jaana Halonen ja Virpi Kollanus ............34 Hiilidioksidipäästöt ja niiden hallinta Atte Borgenström .......................................................................40 Terveysvaikutukset alhaisilla altistustasoilla – Ilmansaasteet ja syntymäpaino Otto Hänninen, Antti Korhonen, Heli Lehtomäki ja Isabell Rumrich ...........................................................................46 Maailman terveysjärjestö: Ilmanlaadun ohjearvot uudistuivat Otto Hänninen ............................................................................52 Puulämmitteisten kiukaiden päästöt ja niiden hillitseminen Jarkko Tissari ...............................................................................56 Halvat äänitasomittarit – toimivatko ne
Kuntien päästöt laskusuunnassa Santtu Karhinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus. vsk. Alueellisen ilmastotyön johtamisen ja tulosten seurantatyön tueksi tarvitaan vertailukelpoista ja jatkuvaa alueellista päästölaskentaa. Julkaisua edelsi vuosia kestänyt toive avoimuuteen ja yhdenmukaisiin laskentaperiaatteisiin nojaavasta kuntien päästölaskennan kehittämisestä. Hinku-laskentasäännöt on suunniteltu siten, että ne kannustavat kuntia edistämään päästöjen vähentämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Suomen ympäristökeskus SYKEn toteuttaman alueellisen päästölaskennan tulokset osoittavat, että kuntien päästökehityksessä on eroja, jotka heijastelevat muun muassa kuntien elinkeinorakenteellisia ja maantieteellisiä ominaisuuksia. Vuoden 2020 päästökehityksessä näkyy poikkeuksellisen koronavuoden vaikutuksia, mutta myös selkeitä positiivisia kehitysaskeleita, jotka tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. ALas-laskentajärjestelmässä oletusarvoisena tarkastelutapana käytetään niin sanottuja Hinku-laskentasääntöjä (Lounasheimo ym. 6 S uomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi alueellisen kasvihuonekaasupäästöjen laskennan (ALas) tulokset ensimmäistä kertaa helmikuussa 2020. Mallilla lasketut Suomen 309 kunnan päästöt summautuvat Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ohjeiden mukaisesti laskettuihin, YK:lle ja EU:lle raportoitaviin Suomen virallisiin päästöiUseat Suomen kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta jopa ennen kansallista tavoitevuotta 2035. 2020). Toisaalta tulosten perusteella voidaan päätellä, että päästövähennystavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa on vielä paljon töitä tehtävänä etenkin maatalouden ja tieliikenteen päästöjen osalta. Laskentajärjestelmässä päästöt raportoidaan kuitenkin myös ilman Hinku-laskentasääntöjä sekä eritellen päästökauppaja taakanjakosektoreihin. SYKEn toteutus on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä, joka perustuu kansainvälisen Greenhouse Gas Protocol -päästölaskentastandardin ohjeistukseen
Tilastokeskuksen viimeisimmän pikaennakon mukaan vuoden 2020 päästöt olivat 48,3 miljoonaa tonnia hiildioksidiekvivalentteina (ilman LULUCF-sektoria), eli noin yhdeksän prosenttia alhaisemmat edellisvuoteen verrattuna. Rakennusten lämmityssektoreista kaukolämmön päästöt ovat 15 % ja muiden lämmitystapojen osuus on myös 15 %. Päästöt vähenivät ympäri Suomea Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lopullisten päästötietojen julkaisussa on reilun vuoden viive. Tämän vuoksi laskimme vuoden 2020 alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon, jonka tulokset julkistettiin elokuussa 2021. Kuva 1. Kuten lopullisten tulostenkin osalta, kuntien päästökokonaisuus noudattelee kansallisen päästöinventaarion tuloksia. Kansallisella tasolla tarkasteltuna päästöt vähenivät muun muassa lämpimän talven, sähköntuotannon puhdistumisen sekä liikennesuoritteen laskun seurauksena. Kansallisen inventaarion pikaennakon hengessä ilmastopolitiikkaa paikallisesti toimeenpanevat kunnat ovat toivoneet SYKEn toteuttaman päästölaskennan ajantasaisuuden parantamista. Eri päästösektoreiden osuus kuntien päästöistä vuonna 2020.. Viiveen lyhentämiseksi Tilastokeskus julkaisee päättyneen vuoden päästöjen pikaennakon noin puoli vuotta vuodenvaihteen jälkeen. Laskenta toteutetaan vuosittain kaikille kunnille sisältäen yhteensä 80 sektorin päästöja energiankulutustiedot. Pienimmät päästöt liittyvät raideja vesiliikenteeseen. 7 hin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk. Kuvan 1 mukaisesti suurimmat päästösektorit ovat edelleen tieliikenne (26 %) ja maatalous (20 %). Koronapandemian vaikutuksia ei inventaariossa raportoida suoraan, mutta pandemian vaikutuksia on johdettavissa muun muassa liikenteen, teollisuuden ja vesiliikenteen päästöihin
Sähkön käytön päästöjen lisäksi muiden sektoreiden päästöt kehittyivät myönteisesti. Lämpimän talven seurauksena pienentyneen lämmitystarpeen lisäksi kaukolämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä korvattiin edellisvuosien tapaan muun muassa puuja kierrätyspolttoaineilla. Öljylämmityksestä on luovuttu ympäri Suomea, mutta tahti on ollut hieman nopeampaa suurissa kaupungeissa. Muiden erillislämmitysratKuva 2. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Yhteensä öljylämmityksen päästöt ovat laskeneet vuosina 2005–2020 noin 50 %. 8 Suurimmat päästövähennykset vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna saavutettiin kulutusja lämmityssähkön käyttöön liittyen. Rakennusten erillislämmityksessä öljystä siirryttiin edelleen vuonna 2020 muihin lämmitystapoihin, joista suosituimpina erilaisiin lämpöpumppuihin perustuvat ratkaisut. Sektorikohtainen päästökehitys Suomen kunnissa vuosina 2005–2020.. Jo lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattavaa siirtymää on edesauttanut Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämä öljylämmityksestä luopumisen tuki sekä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta (ARA) haettava energia-avustus. Yleinen sähkömarkkinakehitys huomioiden on oletettavaa, että kehitys jatkuu suotuisana myös tulevina vuosina. Sähkön päästökertoimen pieneneminen johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön korvaamisesta uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla. Laskennassa käytetään valtakunnallista sähkön päästökerrointa, minkä vuoksi sähkön käytön päästöt laskivat samankaltaisesti kaikissa kunnissa. Koska laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin, on toivottavaa, että kunnissa edistetään myös ympäristöja hukkalämpöjen käyttöönottoa kaukolämmön tuotannossa. Myös kaukolämmön tuotannon energiatehokkuusparannuksien tulokset näkyvät esimerkiksi Turun seudun kaukolämmön kulutuksen päästöissä, kun Naantalin voimalaitoksessa otettiin käyttöön savukaasulauhdutin vuoden 2019 lopulla
Lisäksi raideosuuksien sähköistäminen on vähentänyt päästöjä. vsk. Alueellinen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta luo perustan alueellisen ilmastotyön johtamiselle ja seurannalle. Pidemmällä aikavälillä vuoteen 2005 verrattuna tieliikenteen päästöt ovat laskeneet noin 17 %, johon verrattuna viime vuonna saavutettu päästövähennys on suuri. Vuonna 2020 vesiliikenteen päästöt vähenivät matkustajaja rahtilaivaliikenteen osalta, mutta huviveneiden päästöt sen sijaan kasvoivat. Hinku-laskentasäännöin lasketut kuntien päästöt ovat vähentyneet 26 % vuosina 2005–2020. Maaseudulla sen sijaan voidaan edistää henkilöajoneuvokannan sähköistymistä informaatio-ohjauksella ja julkisella latausinfrastruktuurilla. Laskennan tarkoituksena on lisätä tietoa, missä kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu, jotta niihin voidaan puuttua yksilöiden, elinkeinoharjoittajien ja kuntaorganisaatioiden toimesta. Kunnan käytettävissä oleva toimenpidevalikoima vaihtelee kunnan ominaispiirteiden mukaan. Tieliikennepäästöjen osuus kokonaispäästöistä vaihtelee kunnittain, riippuen muun muassa työssäkäyntialueesta ja henkilöautoilulle vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttömahdollisuuksista. On olennaista ymmärtää, että kunta ei voi omilla välittömillä toimillaan vähentää kaikkia kuntaan laskettavia päästöjä, vaan kuntalaisten ja elinkeinoharjoittajien aktivointi on keskeistä. Hinku-laskentasääntöjen mukaisia päästöhyvityksiä, muun muassa tuulivoimatuotannosta, tulee hyödyntää edistämällä uusiutuvan energian käyttöönottoa kunnan alueella. Päästövähennyksen suurimpana ajurina on ollut sähkön päästökertoimen nopea pieneneminen. Joukossa on kuntia, joiden päästöt ovat laskeneet huomattavan paljon nopeammin (esimerkiksi Turku) ja jonkin verran hitaammin (esimerkiksi Siikalatva). 2020). Koronavuoden poikkeusolosuhteet saattoivat vaikuttaa sekä raideettä vesiliikenteen päästökehitykseen. Vesiliikenteen päästöjen merkitys kunnan kokonaispäästöistä vaihtelee alueittain – esimerkiksi Porvoossa vesiliikenne vastaa noin 6,3 % kaikista päästöistä. Päästöseurannassa tärkeää on päästökehityksen suunta, ei välttämättä niinkään päästötaso, koska kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Luonnollisesti maaseutumaisessa kunnassa ei ole välttämättä järkevää edistää joukkoliikennettä, koska sen käyttäjämäärät ovat rajalliset. Jokainen vähennetty päästötonni on tarpeellinen. Vuonna 2020 tieliikenteen päästöt vähenivät noin 6 % edellisvuoteen verrattuna. Vuosina 2005–2020 raideliikenteen päästöt ovat laskeneet 51 %. Vesiliikenteen päästöjen osuus oli noin 1,3 % vuoden 2020 kokonaispäästöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Päästövähennykset johtuivat ajoneuvokannan energiatehokkuuden paranemisen ja sähköistymisen lisäksi koronavuoden seurauksena vähentyneestä ajosuoritteesta. Kaupunkimaisemmissa kunnissa vaikutuskeinot sisältävät edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi esimerkiksi kaavoituksella ohjattavia vähähiilisiä asumisja. 9 kaisujen, joihin myös puulämmitys sisältyy, aiheuttamat päästöt laskivat hieman vuodesta 2019 ja ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina vuodesta 2005 lähtien. Kuntien välisessä päästövertailussa tulee kuitenkin huomioida kuntien erityispiirteet ja erilaiset mahdollisuudet sekä resurssit toteuttaa ilmastotyötä (Riekkinen ym. Mitä päästölaskentatulokset kertovat ja mitä kunnissa voidaan tehdä. Kunnat voivat parantaa oman rakennuskantansa energiatehokkuutta ja siirtyä öljylämmityksestä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin ratkaisuihin. Muiden sektoreiden, kuten maatalouden ja teollisuuden, osalta päästömuutokset vuonna 2020 olivat maltillisia edellisvuoteen verrattuna
Kuva 3. Asukaskohtaiset päästöt.. 2021). 10 liikkumisratkaisuja. Jotta Hinkuun liittymisen yhteydestä kunnan päästökehitykseen voitaisiin vetää hieman pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä, Hinkuun liittymisen yhteyttä kunnan päästökehitykseen on tutkittu tilastotieteen työkaluin (Karhinen ym. Joukkoliikenteen sähköistäminen esimerkiksi Turussa ja paikallisen raideliikenteen lisääminen Tampereella ovat toimia, joiden päästövaikutukset tulevat näkymään tulevien vuosien päästötuloksissa. Eroihin on useita syitä, kuten toisistaan poikkeavat sääolosuhteet ja elinkeinorakenteet. Tuloksia tulkittaessa ja alueita vertailtaessa tulee kuitenkin muistaa, että tuotteiden tuotanto ja kulutus voivat tapahtua eri alueilla. Kuntien ilmastotyön tulokset näkyvät päästökehityksessä Kuntien päästölaskenta mahdollistaa alueellisen ilmastotyön vaikuttavuuden tarkastelun. Esimerkiksi Eteläja Pohjois-Pohjanmaan maataloustuotanto aiheuttaa suuret asukaskohtaiset päästöt alueperusteisessa laskentatavassa. vsk. Vuodesta 2012 lähtien päästövähennyspolut kuitenkin eroavat Hinkuverkostoon kuuluvien kuntien eduksi. Yhtenä esimerkkinä voidaan vertailla Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon (Hinku) kuuluvien ja kuulumattomien kuntien päästökehitystä (Kuva 4). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Ilmastotyö oli siis tehostunut verkoston ansiosta. Tilastollinen mallinnus osoitti, että vuosina 2005–2018 Hinku-kuntien päästöt ovat olleet ajanjaksolla keskimäärin 3 % alhaisemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat olleet ilman Hinkuun liittymistä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on selvää, että esimerkiksi asukaskohtaiset päästöt poikkeavat maakunnittain (Kuva 3). Työssä Hinkuun liittymisen vaikutuksesta erotettiin muut, ilmastotyöhön liittymättömät muutokset kunnassa kuten väkiluku, kunnanvaltuuston puoluekokoonpano, polttoainehinnat sekä muut havaitsemattomat ja ajassa muuttumattomat tekijät. Päästökehityksen perusteella voidaan havaita, että kaikkien kuntien päästökehitys on ollut suhteellisen samankaltainen vuoteen 2012 saakka
Global Environmental Change 67, 102225. https://skenaario.hiilineutraalisuomi.fi/ Kuva 4. Kuntien khk-päästöjen skenaariotyökalu. Samoin päästölaskennan periaatteita pyritään suuntamaan jatkossakin siten, että ne koettaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi. vsk. 11 Lopuksi Alueellinen päästölaskenta on uusi palvelu, jonka käyttöönottoa pyritään edistämään kunnissa. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. & Pesu, J. Varsinaisen päästöseurannan tueksi kehitetään päästöskenaariotyökaluja, joilla toteutuneen kehityksen lisäksi voidaan suunnitella tulevaisuuden päästövähennyspolkuja (SYKE 2021). SYKE (2021). Kirjallisuus Karhinen, S., Peltomaa, J., Riekkinen, V. Kuntien välinen kilpailu suurimmista päästövähennyksistä voi parhaimmillaan kirittää ilmastotyötä, mutta päästövertailu saattaa toisaalta lamaannuttaa, mikäli vertailukohdat ovat väärät. Kuntien viime vuosien päästökehitys on ollut rohkaisevaa, mutta töitä on vielä paljon tehtävänä. Impact of a climate network: The role of intermediaries in local level climate action. Riekkinen, V., Saikku, L., Karhinen, S., Aro, R., Helonheimo, T., Peltomaa, J., Pitkänen, K., Lounasheimo, J., Kokkonen, V. (2020). Erityisesti taakanjakosektorilla tehtävien toimien edistämisessä kunnilla on keskeinen rooli välittömien toimien tekijänä, esimerkin osoittajana ja informaation levittämisessä. (2020). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020. & Seppälä, J. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Kaikkien kuntien, kuntalaisten ja yritysten toteuttama ilmastotyö on tärkeää, sillä jaamme lopulta saman ilmaston. ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018. Lounasheimo, J., Karhinen, S., Grönroos, J., Savolainen, H., Forsberg, T., Munther, J., Petäjä, J. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2020. & Saikku, L. Hinku-verkostoon kuuluvien ja kuulumattomien kuntien päästökehitys vuosina 2007–2020.. (2021). Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastotyöhön ja päästöihin
Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita – sekä erityisesti toimia ja päätöksiä, joilla ne saavutetaan. 12 Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle”, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoo. Edellisen vuonna 2013 ilmestyneen arviointiraportin jälkeen on käynyt selvemmäksi, että ihmistoiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, trooppisiin myrskyihin sekä niiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä.”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 9.8. Arviot ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkentuneet IPCC arviointiraportti tarkastelee, miten päästöjen kehittyminen vaikuttaa ilmastoon. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa. Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla. Ihmistoiminnan vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla, mutta vaikutukset eroavat alueellisesti. ”IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin koostettu tutkimustieto osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia. ”Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon ja tukee näin riskien arviointia sekä päätöksentekoa. vsk. Esimerkiksi jotkin viime vuosikymmenellä mitatuista hyvin korkeista lämpötiloista olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin
Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013. Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. IPCC koostaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta IPCC:n 9.8.2021 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella. Ympäristöministeriö. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. 13 Ratkaisun avaimet tiedetään – toimia tarvitaan viipymättä Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia. Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää
Ilmastotoimia Lahdesta, Euroopan ympäristöpääkaupungista. Euroopassa ilmastonmuutoksen ratkaisijoita ovat keskikokoiset, 100 000 – 300 000 asukkaan kaupungit, joissa valtaosa väestöstä asuu. Tänä päivänä lähes joka toinen suomalainen asuu kunnassa, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus seuraavan vuosikymmenen alkuun mennessä. vsk. Muutokseen tarvitaan lohdullisia esimerkkejä onnistuneesta ympäristötyöstä, paljon kärsivällisyyttä yhteistyöhön sekä ripaus myös poikkeuksellista rohkeutta. Euroopan ympäristöpääkaupunkina toimiva Lahti tarjoaa esimerkin monelle niukoistakin lähtökohdista ponnistavalle kaupungille. On toivottavaa, että myönteinen kehitys kunnissa jatkuu myös alkaneella valtuustokaudella. Hinkuverkoston kasvu viime vuosien aikana on eräänlainen suomalainen menestystarina: kunnilla on entistä vahvempi halu sitoutua kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja toisaalta jakaa ilmastoasioihin liittyvää tietoa ja osaamista keskenään. Hiilineutraalit kunnat (Hinku) ovat yhdessä sitoutuneet vähentämään päästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lahden työ osoittaa, että vaikka siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan ei ole helppoa, se on mahdollista. Lahden ilmastotyö käynnistyi toden teolla vuonna 2009, jolloin kaupunginvaltuusto Saara Vauramo, ohjelmajohtaja Kestävä Lahti -säätiö Tavallisen kaupungin erikoinen muutostarina: Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa, sanotaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 14 S uomalaiset kunnat ovat ottaneet suuria harppauksia ilmastovastuullisuudessaan viime vuosien aikana
Tämä kirjaus oli Suomen suurten kaupunkien ensimmäinen kuntastrategian sisään kirjattu päästövähennystavoite. Hiilineutraalius tarkoittaa Lahden maantieteellisen alueen kasvihuonepäästöjen laskua 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta sekä jäljelle jäävien päästöjen kompensointia. Kuva: Lassi Häkkinen. Alueen tuotantoperusteiset päästöt puolitettiin kaupungissa vuoden 2019 keväällä, jolloin Lahti Energian Kymijärvi 3 -biolämpölaitos aloitti toimintansa ja kivihiilestä voitiin luopua. Päästötavoitteen edistymisen suhteen halutaan olla avoimia: Lahden ympäristövahti-palvelun avulla asukkaat voivat seurata sadan ympäristöja ilmastotoimenpiteen edistymistä. Työ ympäristön eteen oli kuitenkin alkanut Lahden seudulla jo kolme vuosikymmentä aiemmin pahasti rehevöityneen Vesijärven kunnostamisen sekä alueen jätehuollon kehittämisen myötä. Merkittävimmät askeleet matkalla kohti hiilineutraaliutta on jo otettu siirryttäessä Lahden satama. 15 hyväksyi kaupungin strategiassa linjauksen päästöjen puolittamisesta vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Esimerkiksi kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuustyön on arvioitu tuovan säästöjä kaupungin kassaan noin miljoona euroa joka vuosi. Hiilineutraali kaupunki 2025 kohtaa autokaupungin historian Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025, eli kuluvan valtuustokauden lopulla. Kuva: Toivo Heinimäki.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Vaikka päästöjen puolittaminen tapahtuikin kuusi vuotta etuajassa, matka kohti hiilineutraalia kaupunkia jatkuu edelleen. Tästä huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – kaupunki on vienyt tavoitteitaan eteenpäin systemaattisesti. vsk. Ilmastotyö on ollut myös taloudellisesti kannattavaa. Lahti Energia. Lahden muutostarinan tekevät mielenkiintoiseksi sen niukat ja tiukat taloudelliset lähtökohdat: pitkään lamasta ja rakennemuutoksesta kärsineellä kaupungilla ei ole ollut ylimääräisiä kehittämisen resursseja
Hyvän ja tavoiteltavan kaupungin ideaali kaikkialla maailmassa on suuressa muutoksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Liikkumiseen liittyvät tavoitteet osuvat kipeästi Lahden perinteiseen identiteetKuva: Jalo Toivio ja Lassi Häkkinen.. Lahden kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma 2030 (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) linjaa toimenpidepaketin, jolla vähennetään liikenteen päästöjä ja kehitetään samalla viihtyisämpää ja terveellisempää liikkumisympäristöä. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt Lahden keskustan liikenteen ja liikkumisen tavoitesuunnitelma vuodelle 2030 (Liisu 2030). Suurimmat haasteet koskevat liikenteen päästöjen vähentämistä. 16 kaukolämmön ja sähkön tuotannossa vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Sen alle ja vähemmälle huomiolle voi jäädä dramaattinen muutos kaupunkien kehittämisen taustalla olevissa arvoissa ja näkemyksissä. vsk. Suunnitelman ytimenä on tavoite rajoittaa keskustan läpiajavaa liikennettä, parantaa ilmanlaatua ja liikenneturvallisuutta sekä vähentää melua. Lahdessa yleisökeskustelu on aika ajoin ajautunut kiistelyyn yksittäisten, keskustaan liittyvien toimenpiteiden merkityksestä
Kuva: Juha-Pekka Huotari.. Vesijärven kunnostustyö käynnistyi täysimittaisesti 1980-luvun lopussa Helsingin yliopiston tutkimushankkeiden ja tutkiCitiCAP-sovellus. Vuoden 2020 aikana toteutetussa CitiCAP-hankkeen pilotissa asukkaita kannustettiin liikkumisen päästöjen vähentämiseen. Lahteen kuluvan vuoden syksyllä lanseeratut sähköiset Mankeli-kaupunkipyörät ja uudet sähköiset Lahden seudun liikenteen kaupunkibussit on otettu myös asukkaiden puolelta ilolla vastaan. Sovellus sai monen käyttäjän havahtumaan pieniin arkiliikkumisen valintoihin, joilla olikin merkittävä vaikutus omiin päästöihin pitkällä aikavälillä. Lahden henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu on kiinnostanut tutkijoita ja muita kaupunkeja ympäri maailmaa. Alueen akateemisella tutkimuksella ja opetuksella on kuitenkin jo useamman vuosikymmenen tausta Helsingin yliopiston toiminnassa Lahdessa. 17 tiin autokaupunkina. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Pyöriä lainataan keskimäärin noin 400 kertaa päivässä. Akateemisen tutkimuksen merkitys on kiistaton Lahden ympäristöosaamisen kehtona. Käyttäjät motivoituivat kaikkein eniten uudesta tiedosta, joka oman liikkumisen päästöistä syntyi. Yhteisen ymmärryksen synnyttäminen tulevaisuuden mahdollisuuksista ei ole kivutonta. Kuva: Juha-Pekka Huotari. Mankeli-sähköpyörät. vsk. Innovaatiotoiminnan ja yhteistyön merkitys korostuu Lahdesta tuli virallinen yliopistokaupunki vuoden 2019 alussa, kun LUT-yliopisto vahvisti toimintaansa Lahdessa. Palveluita asukkaan vähäpäästöiseen liikkumiseen Liikennetavoitteiden kipuilusta huolimatta on Lahdessa heittäydytty kokeilemaan myös maailman ensimmäistä liikkumiseen liittyvää henkilökohtaista päästökauppaa. Kokeilussa mukana olleet asukkaat latasivat sovelluksen, joka seurasi heidän liikkumistaan reaaliaikaisesti ja tunnisti liikkumisen muodot toisistaan. Alle kuukauden käytössä olleiden Mankeli-pyörien käyttäjiksi on rekisteröitynyt jo lähes 2500 kaupunkilaista. Uusilla ja radikaaleillakin kaupunkien ilmastoinnovaatioilla on nyt todella paljon kysyntää
Lahden alueen yritykset ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin rinta rinnan Lahden kaupungin kanssa. Osallistuvat kaupungit ja asukkaat haastavat keskusteluun mukaan myös alueiden poliittisia päättäjiä. Lahden alueen ympäristöön liittyvä innovaatiotoiminta on laajentunut vesiensuojelun kysymyksistä kaupunkiekologiaan, kiertotalouteen, vihreään kemiaan, ympäristötalouteen ja puhtaan energian ratkaisuihin. 1,5 asteen elämäntapa -projektissa Lahdessa, Tampereella ja Oulussa tutkitaan yksittäisten asukkaiden ja perheiden erilaisia mahdollisuuksia päästä lähelle globaalisti kestävää tasoa. Lahdessa kovimmassa kasvuvauhdissa ovatkin yritykset, jotka tuottavat globaaleille markkinoille vähäpäästöisempiä liikkumisen ja rakentamisen ratkaisuja sekä elintarvikkeita. 1,5 asteen työpaja. Kohti kulutusperusteisten päästöjen laajempaa hallintaa kaupungeissa On arvioitu, että suomalaisen hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin kymmenkertainen globaalisti kestävään tasoon verrattuna. vsk. Ilmastotyöhön yhä kunnianhimoisemmin sitoutuva alueellinen elinkeinoelämä on hyvä toimintaympäristö myös akateemiselle tutkimukselle ja korkeakouluyhteistyölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Lahdessa asukkaan hiilijalanjälki on energiaratkaisujen myötä jonkin verran keskivertosuomalaista pienempi. Suomen ilmastopaneeli on todennut, että kotitalouksien hiilijalanjäljen tulisi pienentyä 70 prosenttia vuoden 2016 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jotta olisimme Pariisin ilmastosopimuksen asettamalla tiellä. Kaupungit ottavat Suomessa ensiaskeleita kulutusperusteisten päästöjen mallintamiseen ja päästövähennystavoitteiden asettamiseen. Vuonna 2007 perustettu Vesijärvisäätiö on yhdistänyt alueen kuntia, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä järven pelastustyöhön. Lahden kaupunki käynnisti Sitowisen ja 15 suomalaisen kunnan kanssa hankkeen kaupunkien kulutusperusteisen päästöjen mallintamiseen osana Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden yhteistyötä. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta näitä ratkaisuja kohtaan. Sormilla osoittelun tai syyttelyn sijaan elämäntapoihin liittyvät muutokset voivat myös lisätä yhteisöllisyyttä. Hankkeesta odotetaan konkreettista työkalua kaupunkien kulutusperusteisten päästöjen laskentaan. Kuva: Panu Salonen, Lahden kaupunki.. 18 muslaitoksen sijoittumisen myötä. Tänä päivänä Lahden Vesijärvi on yksi maailman tutkituimpia makean veden ekosysteemejä. On luonnollista, että alueellisen energiantuotannon ja muun teollisen toiminnan puhdistuessa huomio kiinnittyy yhä enemmän kulutuksen kautta syntyviin päästöihin. Tänä päivänä yhteinen järvi on jo pohjoisosastaan hyvässä ja muilta osin tyydyttävässä ekologisessa tilassa
Kuva: Daniel Stolle. 19 Euroopan ympäristöpääkaupunki kutsuu mukaan Miten Lahdessa on kaikista haasteista huolimatta kyetty sitoutumaan koviin päästövähennystavoitteisiin näin paljon muuta yhteiskuntaa aikaisemmin. heilukaupunkia. vsk. Kuva: Juha-Pekka Huotari. Etenevä ilmastonmuutos koskettaa ja uhkaa talviurPelicans Green Jersey pelipaidat. Alueen monista urheiluseuroista onkin tullut ympäristöasioiden aktiivisia puolestapuhujia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Aiemmin abstraktina asiana koettu ilmastonmuutos voi olla uhka, jonka torjumiseksi halutaan yhdessä ponnistella. Työ hiilineutraalin kaupungin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen tulevaisuuden eteen jatkuu yhdessä.. Lahden kaupunki. Talvella, lumella ja jäällä on Lahden alueelle ihan omanlaisensa identiteettimerkitys. Kenties ilmeisin syy löytyy sekin Lahden kaupungin omaleimaisesta identiteetistä
20 H allitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaiseman tuoreimman raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä vaatii nopeita päästöleikkauksia. antuotantoa. Nämä teknologiat eivät kuitenkaan yksin ratkaise ilmastokriisiä. Rivakoita toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin monella saralla. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta pitäisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään ja vähentämään päästöjä, ja samaan aikaan tuottamaan ratkaisuja tämän päivän kiireellisimpiin haasteisiin, joihin nämä CCUja CCS-teknologiat sekä niiden yhdistelmä voivat olla toimiva osaratkaisu muiden teknologioiden rinnalla. Tähän tavoitteeseen on yhä mahdollisuus päästä. CCS-teknologioilla hiilidioksidi puolestaan pyritään varastoimaan pysyvästi esimerkiksi maanpinnan tai merenpohjan alaisiin geologisiin muodostumiin.. Maapallon lämpeneminen tulisi pysäyttää selvästi alle kahden, jopa alle 1,5 asteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. CCU-teknologioilla voidaan tuottaa hiilidioksidipohjaisia raaka-aineita esimerkiksi korvaamaan fossiilisia ja bioperäisiä raaka-aineita. On esimerkiksi siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin, lisättävä tuotantoprosessien energiatehokkuutta ja edistettävä kiertotaloutta ja kestävää ruoVafa Järnefelt, tutkija VTT Espoo Hiilidioksidin talteenottoja hyötykäyttöteknologioiden potentiaali ilmastovaikutusten vähentämisessä Hiilidioksidin talteenotto-, käyttöja varastointiteknologioilla on valtava potentiaali ympäristövaikutusten vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. vsk. Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (englanniksi CCU, carbon capture and utilisation) sekä talteenotto ja varastointi (englanniksi CCS, carbon capture and storage) tuovat lupaavan lisäratkaisun ongelmaan
Keskiössä ovat polykarbonaattipolyolit, jotka ovat erikoiskemikaaleja, joita voidaan käyttää erilaisten polyuretaanisovellusten, kuten esimerkiksi liimojen, rakennusten eristelevyjen ja päivittäistavaroiden (vaikkapa kenkien) valmistuksessa. vsk. BECCUkonseptissa taas kaikki polyolin valmistukseen tarvittava hiili saadaan talteenotetusta hiilidioksidista. Näin ollen ei voida sanoa, että yksikään teollisuudessa käytettäväksi. Ne liittyvät valmistusprosessissa kuluvaan energiaan ja raaka-aineisiin. CCU-teknologioiden epäsuorat päästöt Hiilidioksidin talteenottoja hyötykäyttöteknologioista aiheutuu myös niin sanottuja epäsuoria päästöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Hiilidioksidin hyödyntämisen lisäksi BECCUhankkeen tavoitteena on vähentää prosessin ympäristövaikutuksia ja ylittää tavanomaisten polyuretaanisovelluksissa käytettävien polyolien ominaisuudet. Parhaillaan polykarbonaattipolyolille löytyy esikaupallistettu vähäpäästöisempi reitti, jossa hiilidioksidia käytetään polyolin valmistusprosessin loppupäässä (polymerisaatiovaiheessa lisätty hiilidioksidi), jolloin polyolin hiilisisällöstä parhaimmillaankin noin 30 % on lähtöisin talteenotetusta hiilidioksidista. 21 BECCU-hankkeen konsepti polyolien valmistukseen Yksi CCU-teknologioiden käyttömahdollisuuksista on valmistaa talteenotetusta hiilidioksidista erilaisia polttoaineita ja kemikaaleja. Business Finlandin rahoittamassa BECCU-hankkeessa (Bio-Energy with Carbon Capture and Utilisation) VTT ja suuri joukko suomalaisia yrityksiä tutkivat ja kehittävät bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä erityyppisten polyolien ja liikennepolttoaineiden valmistuksessa. BECCU-konseptin mukaisella polykarbonaattipolyolilla voidaan korvata perinteistä, fossiilisista raaka-aineista valmistettua polyeetteripolyolia
CCU-teknologioiden ympäristökestävyysarviointien haasteet CCU-teknologiaa soveltamalla tuotetun polyeetterikarbonaattipolyolin elinkaariarvioinnin tulosten mukaan hiilidioksidin käyttö raaka-aineena vähentää sekä valmistuksen kokonaishiilidioksidipäästöjä että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tavanomaisen polyolin valmistukseen verrattuna. Kestävyysarviointimenetelmistä elinkaariarviointi (LCA, life cycle assessment) on VTT:n siirrettävällä synteesitutkimuslaitteella voidaan tutkia hiilidioksidin hyötykäyttöä erilaisiin petrokemian tuotteisiin.. Vetyä voidaan tuottaa esimerkiksi elektrolyysillä, jossa vettä hajotetaan sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Osa hiilidioksidipohjaisten tuotteiden valmistukseen tarvittavasta energiasta on mahdollista saada hyötykäyttöprosessista itsestään, esimerkiksi syntynyttä lämpöä voidaan hyödyntää, mutta lisäksi tarvitaan systeemin ulkopuolista energiaa. Elektrolyysi kuluttaa merkittävän määrän sähköä. Elinkaariarvioinnit osoittavat, että jotta tällaisen CCU-teknologian käyttö olisi ilmastovaikutusten kannalta hyödyllistä, vetyä täytyisi tuottaa vähäpäästöisellä energialla, kuten tuulivoimalla. 22 suunniteltu CCU-teknologia olisi täysin nollapäästöinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Samaan aikaan täytyy huomioida, että hiilidioksidin talteenotto ja käyttöteknologiat ovat varhaisessa kehitysvaiheessa, ja siksi niiden ympäristöarviointeihin liittyy epävarmuuksia. Moni teollinen CCU-konsepti hyödyntää vetyä. Sillä, käytetäänkö konseptissa energianlähteenä maakaasua, tuulta, ydinvoimaa tai aurinkoa, saadaan merkittäviä eroja konseptille laskettuihin ympäristövaikutuksiin. vsk
LCA:n soveltaminen CCU-teknologioiden arviointiin ei ole kuitenkaan vielä vakiintunut käytäntö, mikä on puolestaan johtanut alalla toisistaan poikkeaviin tuloksiin saman teknologian arvioinneissa tehden tuloksista epävarmoja. LCA-laskennan avulla voidaan saada kokonaiskuva tuotteiden, palveluiden tai järjestelmien ympäristövaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan hiilinieluja ja teknologioita, joiden avulla hiilidioksidi voidaan varastoida hyvin pitkäksi aikaa, puhutaan vähintään vuosisadoista tai vuosituhansista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Lisäksi hiilidioksidin käyttö ei aina vähennä päästöjä tai johda ilmastonmuutoksen hillintään, kun teknologian epäsuorat vaikutukset otetaan huomioon. Toisaalta esimerkiksi monet (mutta eivät kaikki) teolliset hiilidioksidinkäyttökohteet, kuten hiilidioksidipohjaiset polttoaineet ja kemikaalit voidaan luokitella ”kiertäviksi”; ne poistavat hiilidioksidia teollisuuden pistelähteistä vain päiviksi, viikoiksi, kuukausiksi tai parhaassa tapauksessa vuosikymmeniksi. Jos prosesseista vapautuva hiilidioksidi saadaan hyödynnettyä raaka-aineena, parhaimmillaan lopputuotteen päästöt sekä fossiilisten raaka-aineiden käyttö vähenevät. Näin olleen ns. Hiilidioksidin varastoinnin pysyvyys vaihtelee CCU-teknologiasta toiseen, jossa varastointiaika voi olla päivästä tuhansiin vuosiin. Silti näiden teknologioiden hyödyntäminen esimerkiksi polykarbonaattipolyolin tuotannossa on vähäpäästöisempää kuin vastaava tuotanto muulla tapaa. Toisaalta jo esimerkiksi polyoleista valmistettavilla rakennusten eristemateriaaleilla, joilla hiili sidotaan kierrosta useiksi vuosikymmeniksi, voi olla merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kriittisimmän ajanjakson yli. Niin erilaisten kuin samantyyppistenkin CCUja CCS-teknologioiden ympäristövaikutusten vertaaminen on tärkeää, kun arvotetaan niiden kestävyyttä vallitseviin ratkaisuihin. 23 maailmanlaajuisesti hyväksytty ja käytetty menetelmä myös CCU-teknologioiden arvioinnissa. Systeemin rajaus, tuplalaskentojen välttäminen sekä erityisesti vertailtavien skenaarioiden rajausten määrittäminen niin, että vertailut ovat totuuden mukaisia, tekevät CCU-teknologioiden elinkaariarvioinneista haastavia. Jotta ilmastonmuutoksen hillinnässä voidaan merkittävästi edistyä, pitäisi pikaisesti satsata teknologioihin, joilla on mahdollista saavuttaa nettonegatiiviset päästöt. CCU-teknologioiden elinkaariarviointien kehittämistä varten on perustettu Yhdysvalloissa Michiganin yliopistosta käsin toimiva The Global CO 2 Initiative -verkosto, jossa on mukana tiedeyhteisön jäseniä ympäri maailmaa tavoitteenaan yhtenäistää CCUteknologioiden elinkaariarviointeihin liittyvää tarkastelua, menetelmien soveltamista ja päätöksentekoa. Väärin tehdyt arvioinnit voivat johtaa virheisiin päätöksenteossa, ohjata tutkimusta väärään suuntaan sekä vaikuttaa pahimmillaan vääränlaisten teknologioiden valintaan ja kannattamattomiin investointeihin, jotka voivat olla ovat käytössä vähintään seuraavat 20–30 vuotta. CCU-ratkaisun kokonaisilmastovaikutus on myös pitkälti riippuvainen käytettävissä prosesseissa syntyvien päästöjen kokonaismäärästä eli päästöintensiteetistä. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää olemassa olevien ja kehitteillä olevien ratkaisujen eroja niin tarkasti kuin pystytään. kiertoon nopeasti päätyvät käyttökohteet eivät johda nettonegatiivisiin päästöihin, mutta niillä voi olla silti ilmastonmuutosta. CCU-teknologioiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä CCU-teknologian käyttämä määrä hiilidioksidia ei useinkaan vastaa poistetun tai varastoidun hiilidioksidin määrää. vsk. Toisin sanoen, pitäisi pyrkiä siihen, että hiilidioksidia sidotaan enemmän kuin sitä syntyy
Vaikka DAC on kaupallistettu teknologia, sen käyttöön liittyy monenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi merkittävä päästöttömän energian tarve ja korkea hintataso. 24 hillitsevä vaikutus. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Jotta positiivisia ilmastovaikutuksia saadaan aikaan, näiden teknologioiden on toimittava päästöttömällä energialla. Ilmaston kannalta positiivisia vaikutuksia voidaan siis saavuttaa, jos CCU-teknologioiden käytöllä saadaan vähennettyä tuotannon kokonaispäästöjä. Tulokset julkaistaan hankkeen loppupuolella vuoden 2022 aikana. CCUja CCS-teknologioilla on valtava potentiaali ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä oikein sovellettuna ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vuoden 2019 Nature lehden julkaisun (Hepburn et al.) mukaan pitkällä tähtäimellä lyhyen aikavälin CCU-käyttökohteiden hiilidioksidin kierto pitäisi saada suljettua, jotta päästään nettonollapäästöihin, mikä tarkoittaa, että hiilidioksidia pitäisi ottaa käyttöön (resurssina) suoraan ilmakehästä DAC-teknologioilla (direct air capture) tai varastoida pysyvämmin erilaisilla maankäyttötavoilla, kuten fotosynteesillä (metsittäminen) tai hiilidioksidia mineralisoimalla. Lisäksi näiden teknologioiden käyttö voi vaikuttaa lähiympäristössä välillisesti muullakin tavalla, esimerkiksi vähentäen vesistöjen rehevöitymistä tai happamoitumista. Vähähiiliseen energiajärjestelmään siirryttäessä CCUja CCS-teknologiat sekä niiden yhdistelmä voivat olla toimiva osaratkaisu ilmastokriisin ratkaisemisessa muiden teknologioiden rinnalla. Tähän asti tehdyt LCA-mallit ovat tuottaneet tietoa polyolituotannon ympäristövaikutuksista. Projektin tuloksista ja tapahtumista tiedotetaan BECCU:n nettisivuilla (beccu. fi) sekä LinkedInissä.. Samaan aikaan täytyy huomioida, että pysyvän varastoinnin ratkaisuilla on omat hiilen vapautumiseen liittyvät riskinsä. BECCU-konseptin elinkaariarviointityö on parhaillaan käynnissä. Malleja päivitetään koedatan perusteella sekä tarkennetaan. vsk
Konferenssin järjestelyistä vastaavat Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Lahden kaupunki, Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -projekti, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke) sekä WWFSuomi. https://www.thelancet. akatemiaprofessori Markku Kulmala (Helsingin yliopisto) ja pääsihteeri Liisa Rohweder (WWF Suomi). Puheenvuoroista vastaavat suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja hankkeissa toimivat huippuasiantuntijat. com/journals/lanplh/article/PIIS2542-5196(20)30242-4/fulltext. Konferenssi kokoaa yhteen toimijoita yhteiskunnan eri aloilta ja kansainvälisesti: ympäristöja terveysalojen tutkijoita ja asiantuntijoita, päättäjiä ja opiskelijoita. The Helsinki Declaration 2020: Europe that protects. Se on jatkoa Helsingissä vuonna 2019 järjestetylle ”Planetary Health” -konferenssille, jonka julkilausumassa painotetaan tarvetta nopeisiin toimiin. Koronavuoden jälkeen ihmisen ja luonnon välinen suhde on esillä enemmän kuin aiemmin. Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen luonnosta, mutta ymmärrämme vielä liian vähän luonnon tarjoamista terveyshyödyistä kokonaisuutena, koko väestön tasolla. Kansainvälinen konferenssi maapallon ja ihmisen terveyden haasteista virtuaalisena Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupungista 2021 Lahdesta järjestetään 8.–10.11.2021 ”People and Planet – From Theory to Solutions” -etäkonferenssi. People and Planet -konferenssi kattaa pöydän uusimmalla tutkimussisällöllä ja kutsuu kaupunkeja keskustelemaan aiheesta, jonka merkitys kasvaa voimakkaasti, kertoo ympäristöpääkaupungin ohjelmajohtaja Saara Vauramo. A call for urgent action to safeguard our planet and our health in line with the Helsinki Declaration. Lisätietoa: Tapahtumasivu: https://www2.helsinki.fi/en/conferences/people-andplanet/programme Heidi Annala, heidi.annala@helsinki.fi, 050 5668764 Minna-Maija Salomaa, minna-maija.salomaa@helsinki.fi, 050 595 8953. Monitieteisen ja monialaisen tapahtuman tavoitteena on tunnistaa niitä ratkaisuja, joita tieteellinen tutkimus sekä ihmisen ja maapallon terveyttä edistävät käytännöt voivat tuottaa globaaleihin haasteisiin. Niissä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmiseen ja terveyteen sekä ihmisen vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön. Tapahtumassa käsitellään myös ajankohtaista COVID19-pandemiaa. Konferenssi toteutetaan etätapahtumana virtuaalisella tapahtuma-alustalla, joka antaa osallistujille mahdollisuuden tutustua ja keskustella luonnollisesti. Puhujina mm
vsk. Osa tästä hiilidioksidista kasvattaa puun biomassaa lehdissä, rungossa ja juurissa, kun taas osa yhteytystuotoksista päätyy takaisin ilmakehään kasvien hengityksen seurauksena. Kaupunkiluonnon hiilensidonnan kysymykset liittyvät jokaisen arkeen – puiston ja kaupunkimetsän käyttäjinä, taloyhtiön asukkaina, puutarhaharrastajina tai viheralan ammattilaisina.. Tämän hiilivaraston voimakkuuteen vaikuttaa maahengitys, joka muodostuu juurien Leena Järvi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Ranja Hautamäki, professori (associate), Aalto-yliopisto Tiina Merikoski, TkT, vuorovaikutusvastaava, Aalto-yliopisto Hiiliviisautta kaupunkiluonnosta Kaupunkiluonnolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa, sillä viheralueet varastoivat ilmakehän hiilidioksidia, muokkaavat paikallista ilmastoa ja edistävät hulevesien hallintaa. Lisäksi tarvitaan keinoja siihen, miten ajankohtaista tutkimustietoa sovelletaan kaupunkisuunnittelussa sekä viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Osa kasvien biomassasta päätyy maaperän hiilivarastoksi juurien ja karikkeen kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 26 Kaupunkivihreän rooli hiilensidonnassa ja hiililaskelmissa Vähähiilisyys ja hiilineutraalius ovat kaupunkien kärkitavoitteita, mutta tarkastelu keskittyy rakentamiseen, ei kaupunkivihreään – viheralueisiin, metsiin, puistokatuihin ja pihoihin. Kaupunkiluonnon potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin, jos käytössä olisi enemmän tutkittua tietoa kaupunkien vihreän infrastruktuurin hiilensidonnasta. Kaupunkivihreällä on kuitenkin merkittävä rooli hiilensitojana ja -varastona. Samalla kaupunkiluonto tuottaa muita rinnakkaishyötyjä: se tukee ihmisten hyvinvointia ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Kasvit ovat luonnon keino poistaa hiilidioksidia ilmakehästä yhteyttämisen kautta. Myös maaperällä on oleellinen rooli hiilen kierrossa
Usein kaupunkiviheralueiden hiilivarastoja arvioitaessa huomioidaan maanpäällinen biomassassa oleva varasto, ja mahdollisesti juurten biomassassa oleva hiili jää monesti pois laskelmista. Maaperän hiilivarasto on erityisen mielenkiintoinen kaupungeissa, sillä kaupunkialueille tyypilliset korkeammat ilman lämpötilat muokkaavat ilman ja maaperän lämpötiloja muuttaen maahengityksen ja siten myös hiilivarastojen voimakkuutta. 27 maahan vapauttamasta hiilidioksidista sekä maaperän pieneliöiden toiminnan kautta. Kaupunkivihreällä voidaankin nähdä olevan merkittävä potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta sen hyödyntäminen vaatii vielä tehostamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Kasvillisuuden kasvu ja sen jatkuva muutos ovat vaikeasti mallinnettavia tekijöitä, minkä vuoksi elinkaarilaskenta viheralueille on vaikeaa. Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan soveltavaa tutkimustietoa ja uusia menetelmiä erityisesti rakennetun kaupunkivihreän osalta. Hyvä esimerkki tästä on viherkerroinlaskuri, jota useat kaupungit jo käyttävät tonttien vihertehokkuuden tukemiseksi ja jossa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon myös hiilensidonta. Samoin viherrakentaminen maamassanvaihtoineen sekä kunnossapidon ratkaisut, kuten hoitoleikkaukset, haravointi ja kastelu, muokkaavat kaupunkiviheralueiden hiilivarastoja. CO-CARBON-hankkeessa tutkitaan kaupunkiluonnon hiilensidontaa sekä sen rinnakkaishyötyjä: monimuotoisuutta, hulevesien hallintaa ja sosiaalisia vaikutuksia. Elinkaarilaskelmien lisäksi kaupunkivihreän moniin suunnittelutyökaluihin olisi mahdollista lisätä hiilitarkastelu. vsk. Myös elinkaarilaskelmia on tehty jo pitkään rakennusprojekteihin liittyen, mutta kaupunkivihreän arvioinnin menetelmät ovat edelleen puutteellisia ja myös haasteellisia. Kuva: Mari Ariluoma.. Tällä hetkellä hiilensidonnan laskelmissa pääpaino on usein kaupunkimetsissä ja muun kaupunkivihreän rooli jää vähemmälle huomiolle
vsk. Monialaista tutkimusta hiiliviisaasta kaupunkivihreästä CO-CARBON on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke. Kohdekohtaisilla sovelluksilla, kuten paikallisten materiaalien hyödyntämisellä ja leikkuujätteen käsittelyllä, on suuri merkitys käytäntöjen hiiliviisaudelle. 28 Hiiliviisaita ratkaisuja kaivataan myös viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon käytäntöihin. Hanke kokoaa ilmakehä-, maaperäja sosiaalitieteilijät sekä maisema-arkkitehdit yhteen kaupunkivihreän koko toteutusketjun ja -kentän kanssa. Kuva: Liisa Kulmala.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Hankkeessa Versokyvetti mittaa verson kaasunvaihtoa Kumpulan Kasvitieteellisessä puutarhassa. Hankkeen tavoitteena on tuoda esille, kuinka hiiliviisaan kaupunkivihreän toteutuksella ja hoidolla rakennetaan pitkäaikaista muutosta yhteiskunnassa. Suomessa valtakunnalliset viherrakentamiseen ja sen hoitamiseen liittyvät ohjeistukset ovat luonteeltaan minimilaadun kuvauksia, joissa ei oteta riittävästi huomioon paikallisia olosuhteita. Hankkeen tavoitteena on mitata ja mallintaa vaihtelevalla intensiteetillä rakennetun ja kunnossapidetyn kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehittää suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon käytäntöjä, joilla hiilen sitoutumista tehostetaan yhdessä muiden ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa
CO-CARBON-hankkeen tutkimukselliset menetelmät edustavat tämänhetkistä huipputasoa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. vsk. Toinen nurmi on rakennettu tänä kesänä ja toinen edustaa vanhaa olemassa ollutta nurmialuetta. Kuvassa näkyy, kuinka uuden nurmen hengitys on voimakkaampaa öisin ja että päivällä se toimii hieman vanhaa nurmea voimakkaampana nieluna. Mittaamalla ja mallintamalla tarkkaa tietoa hiilinieluista ja varastoista Kasvien yhteyttämiseen, hengittämiseen ja maahengitykseen liittyvää kaasunvaihtoa voidaan mitata kammiomenetelmillä yksittäisistä versoista tai tietyltä maa-alueelta, sekä meteorologisella pyörrekovarianssimenetelmällä, mikä edustaa kokonaista ekosysteemiä. Hankkeessa yhdistetään ekologisia ja meteorologisia mittauksia ja mallintamista, elinkaarilaskelmamenetelmiä, osallistavaa kartoitusta sekä yhteiskehittämisen menetelmiä, jotka tuottavat uutta tietoa ja ratkaisuja keskeisille sidosryhmille. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. CO-CARBON-hankkeessa mitataan sekä kaasunvaihtoa että maaperän hiilivarastoja erilaisilta viheralueilta kuten nurmikoilta, niityiltä, kaupunkimetsästä ja katupuualueilta. Sen lisäksi, että niillä pystytään tutkimaan olemassa olevien viheralueiden hiilenkiertoa, ne mahdollistavat hiilenkierron tarkastelun myös vasta suunnitteilla olevilla viheralueilla.. 29 Kuvassa kahden eri-ikäisen nurmialueen CO 2 vaihto heinäja elokuun ajalta. Mallisimulaatiot ovat oleellisia tutkimuksen kannalta, sillä ne antavat tietoa hiilensidonnasta laajemmilta alueilta kuin mitä mittaukset pystyvät kattamaan. Mittauksien avulla saadaan luotettavasti arvioitua kunkin kasvin tai viheralueen hiilensidontakykyä. Maaperän hiilivarastoon vastaavasti päästään käsiksi maanäytteiden ja maaperäanalyysin kautta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston, Aaltoyliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Ilmatieteenlaitoksen ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. Mittauksien avulla tutkijat kehittävät kaupunkeihin sopivia prosessipohjaisia hiilenkiertoja ilmastomalleja, joiden avulla pystytään arvioimaan erilaisten viheralueiden hiilensidontakykyä ja varastoja mahdollisimman tarkasti. tuotetaan tietoa hiilensidonnan parantamisen keinoista eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon tueksi niin asukkaille, viranomaisille kuin viheralan ammattilaisille ja suunnittelijoille
Hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnittelun toteutumista, menetelmiä ja mahdollisuuksia tarkastellaan kaupungin viherverkon tasolta yksittäisiin viheralueisiin. Hiedanrannan yleissuunnitelma, Nomaji.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 30 Suunnittelun ja rakentamisen käytäntöjen kehittäminen Kaasunvaihdon tutkimuksen lisäksi COCARBON-hankkeessa syvennytään suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon käytäntöihin. Tutkimuksen tuloksena luodaan kaupunkivihreää koskevia elinkaariarvioinnin menetelmiä ja tuotetaan kaupungeille suunnattuja politiikkasuosituksia koskien hiiliviisasta vihreää infrastruktuuria. Hiiliviisaita käytäntöjä tutkitaan myös viherrakentamisen ja kunnossapidon työmaakäytännöissä, työtavoissa ja ohjausjärjestelmissä. Kahdessa esimerkkikohteessa – Helsingin Haakoninlahdenpuistossa ja Tampereen Hiedanrannan alueella – yhteiskehitetään ja arvioidaan suunnittelun käytäntöjä kumppanikaupunkien kanssa. vsk. Kiertotalous ja hiilineutraalius ovat Hiedanrannan keskeisiä kehittämistavoitteita ja alueella on käytössä viherkerroin. Keskiössä ovat erityisesti vihreää infrastruktuuria koskevat suunnitteluohjeet ja viheralueita koskevien ympäristövaikutusten elinkaariarviointi. Tarkastelun kohteena ovat moniammatilliset päätöksentekoketjut rakentamisja kunnossapitoprojekteissa sekä se, miten hiiliviisauteen liittyvät pääHiedanrannassa hanke tutkii muun muassa hiilinielujen ja varastojen kehittämistä kortteleissa
CO-CARBON-hanke tuottaa tutkimustietoa, jolla voidaan päivittää rakentamisen ja hoidon ohjeistuksien hiiliviisaita linjauksia niin valtakunnallisesti kuin paikallisiin olosuhteisiin sovellettaessa. Hankkeessa tutkitaan sekä ammattimaista viherrakentamista että yksityispihojen puutarhanhoitoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Tutkimusta tehdäänkin monessa vaiheessa yhteissuunnittelun keinoin kaupunkivihreän käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakentajien, yritysten sekä kaupunkien viranomaisten kanssa. Työmaa-arjessa rakennusja muutostöiden perusteena ei ensisijaisesti ole hiili vaan useimminkin kustannukset tai ajansäästö. Lisätietoja hankkeesta löytyy nettisivuilta: http://cocarbon.fi/ Kirjoittajat ovat CO-CARBON-hankkeen tutkijoita ja vuorovaikutuskoordinaattori.. 31 tökset niissä muodostuvat. Kutsuvieraina keskusteluun osallistuivat Aija Staffans Aalto-yliopistosta sekä Timo Vesala Helsingin yliopistosta. Yhteistyöllä eteenpäin Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmista rahoitetuilta tutkimushankkeilta odotetaan laajaa ja tehokasta yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tutkitun tiedon jalkauttamista käytäntöön. Festivaaliviikkojen aikana toteutettiin myös kaksi yhteissuunnittelutilaisuutta, joihin kutsuttiin hankkeen tutkimuskohteina olevien alueiden suunnittelijoita. Viherrakentamiseen ja kunnossapitoon liittyy kiinteästi myös yleisimpien materiaalien hiilijalanjälki; tähän hankkeeseen mukaan on otettu tuotteistetut kasvualustat ja taimistotuotteet. Kahden festivaaliviikon aikana esiteltiin tutkimushankkeen teemoja, tutkijoita sekä yhteistyökumppaneita eri tavoilla. Viikot avasi keskustelutilaisuus, mikä lähetettiin suorana Tiedekulmasta. Kaupunkipuutarhat toimivat pieninä hiilinieluina ja samalla puutarhanhoito ja kaupunkiviljely vaikuttavat ajankäyttöön ja kulutustottumuksiin. vsk. Merkittävä sosiaaliseen kestävyyteen liittyvä ilmiö, joka usein jää taka-alalle kaupunkivihreää koskevassa keskustelussa, on viheralueita koskeva ympäristöoikeudenmukaisuus. Hankkeessa tutkitaan lisäksi kaupunkipuutarhurien ja -viljelijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hiilikädenjälkeensä. Tilaisuudessa keskusteltiin tulevaisuuden hiiliviisaasta kaupunkiluonnosta ja COCARBON-hankkeesta mukana olivat Matti Kuittinen ja Outi Tahvonen. Siten myös tässä hankkeessa on panostettu yhteistyön tekemiseen ja vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa. Ne saattavat vähentää muuhun vapaa-ajanviettoon – esimerkiksi matkustamiseen – käytettyä aikaa, mikä voi vaikuttaa merkittävästi henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen. Hyvä esimerkki oli tänä kesänä touko-kesäkuun vaihteessa järjestetty Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaali. Kaupunkiviljely tuottaa myös lähiruokaa mahdollistaen näin osaltaan ruuankulutuksen hiilijalanjäljen pienenemisen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisten asukkaiden, kuten nuorten ja aikuisten, vaihtelevia mahdollisuuksia osallistua ja saada äänensä kuuluviin kaupunkivihreää koskevassa päätöksenteossa ja toisaalta päästä nauttimaan kaupunkiluonnosta. CO-CARBON-hankkeessa tavoitteena on kehittää työkalu, jonka avulla kuka tahansa voi laskea kotipuutarhaansa liittyvän hiilikädenjälkensä. Hiiliviisaan kaupunkivihreän sosiaalinen hyväksyttävyys ja hiilikädenjälki Tutkimushankkeessa otetaan huomioon myös hiiliviisaaseen kaupunkivihreään liitettäviä arvoja, erilaisiin viheralueratkaisuihin kohdistuvia asenteita ja viheralueiden hoitoa ohjaavien periaatteiden hyväksyttävyyttä
32 Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä: nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan kasvun taittumisena vasta useiden vuosien päästä. Kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen Suomessa aiheuttamista kustannuksista puuttuu. ”Sopeutumispolitiikan tehostaminen Suomessa edellyttää selkeitä sopeutumisen tavoitteita ja indikaattoreita, toimien kustannustehokasta valintaa sekä taloudellisten ohjauskeinojen parempaa hyödyntämistä”, Juhola sanoo. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä. Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Ilmastopaneelin raportti: Alueellinen ilmastonmuutostieto tukee sopeutumistyötä Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Ilmastopaneelin tuore raportti korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä päästövähennysten rinnalla. ”Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola. ”Tietoa ilmastoriskeistä ja sopeutumisesta on jo monilla aloilla omaksuttu, mutta osittain toimia on hidastanut vastuiden epäselvyys ja resurssien puute. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kokonaiskuvan sopeutumisen eteen Suomessa tehdystä työstä sekä ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sääja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista. Ilmasto-osaamisen vahvistaminen ja koordinoitujen sopeutumistoimien edistäminen on entistä tärkeämpää”, Juhola sanoo
Etenkin eteläisessä Suomessa lunta ja pakkasia esiintyy yhä harvemmin. Esimerkiksi Lapin ilmastostrategiassa ei eritellä ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. 33 Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa Maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutokseen hillintään, ja sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle, raportissa todetaan. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. vsk. Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Vesistötulvien riskin on arvioitu kasvavan etenkin Eteläja Keski-Suomen suurissa vesistöissä. Sopeutumistyötä on tehty hyvin eri tavoin eri maakunnissa. Raportissa tarkastellaan eri sääja ilmastotekijöiden jo havaittuja muutoksia sekä kuvataan tulevaa muutosta vuoteen 2050 asti kaikissa Suomen nykyisissä maakunnissa ja itsehallinnollisella Ahvenanmaalla. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrässä ja voimakkuudessa ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosikymmeninä. Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Tarkemmat vaikutusarviot, sopeutumisen tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet puuttuvat monilta. ”Maakuntien edustajia haastatellessa oli ilahduttavaa huomata, että ilmasto-osaamista halutaan maakunnissa vahvistaa ja suunnitelmia ollaan päivittämässä. Saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Maakunnat voisivat oppia toisiltaan ja jakaa tietoa parhaista sopeutumistyön edistämisen käytännöistä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali. Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, etenkin talvella, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin on ilmastosuunnitelmissa käsitelty vain hyvin yleisellä tasolla. Alueellista ilmastonmuutostietoa päätöksenteon tueksi Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeen tavoitteena oli koostaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta sopeutumistoimien suunnittelun pohjaksi. Tulvariskiin ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puollella Suomea. Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Tiedot on koottu maakuntakohtaisiin muutostaulukoihin. Lisätietoa: www.ilmastopaneeli.fi Ilmastopaneeli. Ilmastonmuutoksen voimakkuus ja muutokset sääilmiöissä ovat erilaiset eri puolilla maata
Muuttuva ilmasto voi vaikuttaa väestön terveyteen sekä terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen myös Suomessa. Siksi sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on välttämätöntä sen rinnalla, että päästöjä hillitään. 34 I lmastonmuutoksesta aiheutuu terveyshaittoja sekä globaalisti että Suomessa. Sopeutumisen tavoitteena on välttää tai lieventää haitallisia vaikutuksia sekä hyödyntää syntyviä mahdollisuuksia (IPCC 2014). Riskien ehkäiseminen edellyttää, että sosiaalija terveydenhuolto varautuu ja sopeutuu muutoksiin ajoissa. Aktiivinen sopeutuminen on kuitenkin myös tarpeen, Päivi Meriläinen, Jaana Halonen ja Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen myös Suomessa Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä maailmanlaajuisesti, etenkin kehitysmaissa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen. Ilmastonmuutoksen hillintä vähentää sopeutumistarvetta. Tätä työtä edistää toukokuussa 2021 julkaistu sosiaalija terveyssektorin ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma.. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan sopeutumista olemassa olevaan tai odotettuun ilmastoon ja sen vaikutuksiin. Esimerkiksi sään ääriilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen lisää sähkökatkoihin, tulviin ja pitkiin hellejaksoihin liittyviä riskejä (IPCC 2021). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk
2021), jossa annetaan toimenpidesuosituksia sosiaalija terveydenhuollon varautumiseksi muuttuviin uhkiin. Tämän lisäksi sosiaalija terveyssektorin toimijoiden pitää työskennellä aktiivisesti muiden hallinnonalojen kanssa sosiaalija terveydenhuollon toiminnan varmistamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Sopeutumissuunnitelman ovat valmistelleet yhdessä STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL), ja sen ensisijainen tavoite on nostaa sosiaalija terveyssektorin tietoisuutta muuttuvan ilmaston aiheuttamista riskeistä sekä selkeyttää sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä STM:n vastuualueella. Maailman terveysjärjestö. Sosiaalija terveydenhuollon tulee sopeutua väestön terveydentilan ja sosiaalisten olosuhteiden muutoksiin. Ajantasaisen ennakoinnin avulla voidaan tunnistaa mahdolliset uhkakuvat ja haavoittuvat väestöryhmät. Sosiaalija terveydenhuollon resilienssiä (muutosjoustavuutta) on syytä kasvattaa, jotta pystytään vastaamaan mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin tai äkillisiin shokkeihin; heijastevaikutusten vuoksi osa niistä saattaa toteutua suhteellisen nopeasti. vsk. 35 sillä ilmaston muuttumista ei voida enää täysin estää. Suunnitelmallinen varautuminen muutoksiin edellyttää riittävää tietopohjaa, joten väestön terveyden ja sosiaalisen tilanteen ajantasaista seurantaa on tärkeää kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Sosiaalija terveysministeriö (STM) on julkaissut ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman (Meriläinen ym. Ilmastonmuutos ja terveys Kansainvälisesti ilmaston lämpeneminen koettelee eniten köyhimpiä ja ilmastoherkimpiä alueita. Suunnitelman pohjalta voidaan aloittaa järjestelmällinen sopeutumistyö sosiaalija terveydenhuollon toimivuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa
Sopeutumistoimien suunnittelussa on otettava huomioon myös alueellinen ja paikallinen näkökulma. Sopeutumispolitiikka Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaa YK:n ilmastosopimuksen alla solmittu vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskeva Pariisin ilmastosopimus, jonka kaikilta osapuolilta odotetaan lisääntyviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Sopeutumisen ohjaus STM:n hallinnonalalla STM:n sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä. Suomen vuonna 2015 voimaan tulleessa ilmastolaissa (609/2015) säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat valtioneuvoston kerran vaalikaudessa hyväksymä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä vähintään kerran kymmenessä vuodessa hyväksyttävät pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma. Ilmastonmuutoksella on suorien terveysvaikutusten lisäksi myös epäsuoria vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Maaja metsätalousministeriö (MMM) koordinoi ryhmää, joka seuraa ja edistää kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa. 2018). Sen tavoitteena on edistää yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Osa vaikutuksista näkyy meillä jo nyt, joten sopeutumisen tulee olla proaktiivista ja huomioida pitkän aikaskaalan lisäksi mahdollisesti nopeastikin kehittyvät muutokset esimerkiksi sään ääriilmiöissä. vsk. SIETO-hankkeessa laaditussa kansallisessa riskinarviossa (Tuomenvirta ym. EU:n strategiaan sisältyy myös terveyshaittojen ehkäisy. EU:n uuden sopeutumisstrategian (EU 2021) tavoitteena on lisätä tietoa ilmastovaikutuksista ja sopeutumisratkaisuista, tehostaa sopeutumisen suunnittelua ja ilmastoriskien arviointia, nopeuttaa sopeutumistoimia sekä auttaa vahvistamaan yhteiskuntien ilmastokestävyyttä maailmanlaajuisesti. Työryhmässä ovat mukana myös sosiaalija terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomikaan ei ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Suomessa ilmaston muuttumisesta aiheutuvia suoria terveysriskejä on tarkasteltu mm. 36 arvioi, että vuodesta 2030 eteenpäin ilmastonmuutos aiheuttaa vuosittain 250 000 ennenaikaista kuolemaa koko maailmassa, pääasiassa kehitysmaissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tukee myös useita YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitteita (UM 2020). Kansallisen sopeutumissuunnitelman mukaan ministeriöt vastaavat suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista omilla hallinnonaloillaan, ja jokaisella hallinnonalalla tulee laatia toimintaohjelma sopeutumisen edistämiseksi. Kuolleisuuden ohella ilmastonmuutos lisää sairastavuutta, elinolojen huonontumisesta aiheutuvaa epämukavuutta sekä sosiaalista haavoittuvuutta, jotka kaikki vaikuttavat globaalisti suuriin ihmismassoihin asuinpaikasta huolimatta. Ilmastolain vaatima ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma laadittiin vuonna 2014 (MMM 2014)
Ilmastonmuutoksen suorina vaikutuksina suunnitelmassa huomioidaan helteet, liukastumiset, sisäilman laatu, mielenterveys, vesivälitteiset epidemiat ja vektorivälitteiset taudit. vsk. Useimmat ilmastomuutokseen liittyvät ilmiöt etenevät hitaasti ja ovat ainakin osin ennakoitavissa. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten aihealueita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Esimerkiksi vektorivälitteisten tautien yleistyminen. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 42 tavoitetta ja näihin liittyen 92 toimenpidesuositusta, jotka koskevat mm. Epäsuorien vaikutusten osalta tarkastellaan puolestaan ravitsemuksen terveysnäkökulmia, työterveyttä ja -hyvinvointia, sosiaalisia vaikutuksia ja ilmastonmuutoksen hillintätoimien terveysvaikutuksia sekä välillisten vaikutusten osalta terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa sekä poikkisektoriaalisia ja heijastevaikutuksia. hellevaroitusjärjestelmää, erilaisia ohjeistuksia ja toimenpideohjelmia, ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien selvittämistä, poikkisektoriaalisia toimia sekä koulutusta ja viestintää. Suunnitelmassa käsitellään sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytilaa Suomessa sekä tunnistetaan nykyisiä ja uusia toimia sopeutumisen edistämiseksi terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella. Vaikka ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla keskimääräistä voimakkaammin, suuren terveysuhan aiheuttavien äärevien sääolosuhteiden todennäköisyys on pieni. Terveydenhuollossa tulee kuitenkin varautua siihen, että ilmastonmuutoksen seurauksiin liittyvät terveysongelmat ja tapaturmat saattavat kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti. Työssä voidaan hyödyntää WHO:n ohjeistuksia terveydenhuollon sopeutumisesta (WHO 2021) sekä muiden maiden kokemuksia hyvistä käytännöistä. Muutoksiin on siten mahdollista varautua pitkällä tähtäimellä arvioimalla sopeutumiseen liittyviä kehittämistarpeita terveydenhuollon eri sektoreilla sekä alueellisesti. 37 terveydenhuollon sopeutumisen edistämisessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit väestön terveydelle Suomessa ovat todennäköisesti ainakin lyhyellä aikavälillä terveydenhuollon keinoin suurelta osin hyvin hoidettavissa. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaalija terveyspalveluiden (ml. Terveydenhuoltosektorin sopeutuminen The Lancet Countdown -raportin (Whitmee 2015) mukaisesti myös Suomessa on varauduttava verraten nopeaan siirtymään suunnittelemisesta käytännön toimiin ja vahvistettava terveydenhuollon perustaa ilmastokestävyyden parantamiseksi
2021). vsk. Ilmastonmuutoksen lisäksi muut ihmisen aiheuttamat luonnollisten systeemien muutokset, kuten luonnon monimuotoisuuden väheneminen, maaperän pilaantuminen, luonnonvarojen ylikäyttö ja saasteet vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen (Halonen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset terveydenhuollossa ovat kuitenkin monitahoisia ja niihin liittyvät muilla sektoreilla tehtävät päätökset ja yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka edelleen edellyttävät sopeutumista myös terveydenhuollossa. Ilmastoresilienssin vahvistaminen on tärkeää myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja pysyvyyden näkökulmasta. Forging a climate-resilient Europe – the new EU Strategy on Adaptation to Climate Change. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus hallinnonrakennemuutoksineen tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutena sitä, kuinka palvelut saadaan rakenteiden ja toimintojen osalta vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hillinnän tuomat vaatimukset voimavarojen ja energian käytön tehostamiselle heijastuvat myös sosiaalija terveyssektorille. https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/EN/TXT/?uri=CoM:2021:82:FIN. EU:n sopeutumisstrategian mukaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulisi omaksua systeeminen ajattelu myös terveydensuojelun näkökulmasta (EU 2021). Planetary health -ajattelumallin mukaan ihmisen ja ympäristön terveys riippuvat toisistaan (Whitmee ym. Kirjallisuus Euroopan unioni (EU) 2021. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistoimet muilla sektoreilla saattavat vaikuttaa terveydenhuollon tarvikkeiden, kuten lääkkeiden, saatavuuteen tai hintoihin, mikä tulee huomioida terveydenhuollon suunnittelussa. 2015). 38 ilmaston lämpenemisen myötä tai sään ääri-ilmiöihin liittyvät terveysja tapaturmariskit ovat esimerkkejä ennakoitavissa olevista sopeutumistarpeista. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida ilmastonmuutoksesta johtuvat sosiaalija terveysvaikutukset paitsi sosiaalija terveydenhuollossa, myös kautta linjan kaikessa päätöksenteossa
39 Halonen JI, Erhola M, Furman E, Haahtela T, Jousilahti P, Barouki R, Bergman Å, Billo NE, Fuller R, Haines A, Kogevinas M, Kolossa-Gehring M, Krauze K, Lanki T, Vicente JL, Messerli P, Nieuwenhuijsen M, Paloniemi R, Peters A, Posch KH, Timonen P, Vermeulen R, Virtanen SM, Bousquet J, Antó JM. Caud, Y. World Health organization (WHO) 2021. Gomis, M. Maycock, T. & Veijalainen, N. IPCC. Climate Change 2014: Synthesis Report. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Pirani, S.L. Yelekçi, R. Ilmastonmuutos sosiaalija terveyssektorilla – Sosiaalija terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Pachauri, R.K. Maaja metsätalousministeriö (MMM) 2014. Masson-Delmotte, V., P. 2014. Leitzell, E. 2021. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. I. vsk. https://www.ipcc.ch/report/ar6/ wg1/ Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., Mäkelä, H., Huusko, S., Voutilainen, L., Huldén, L., Raulio, S., Keskimäki, I., Partonen, T., Mänttäri, S., Viitanen, A-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S., Mukala, K. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:20. int/publications/i/item/quality-criteriahealth-national-adaptation-plans. K. Waterfield, O. 193:110600. Connors, C. Berger, N. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. Cambridge University Press. https://www.who. & Meyer, L.A. Environ Res. 2018. Péan, S. Yu and B. 2021. A call for urgent action to safeguard our planet and our health in line with the helsinki declaration. Sääja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Zhai, A. Goldfarb, M. Quality Criteria for Health National Adaptation Plans. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: report of the Rockefeller Foundation-Lancet Commission on planetary health. Lancet 386, 1973–2028. Zhou (eds.). Lonnoy, J. IPCC, Geneva, Switzerland, 151 pp. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Huang, K. B. Ulkoministeriö (UM) 2020. https://um.fi/agenda-2030-kestavankehityksen-tavoitteet Whitmee, S., Haines, A., Beyrer, C., Boltz, F., Capon, A.G., de Souza Dias, B.F., Ezeh, A., Frumkin, H., Gong, P., Head, P., Horton, R., Mace, G.M., Marten, R., Myers, S.S., Nishtar, S., osofsky, S.A., Pattanayak, S.K., Pongsiri, M.J., Romanelli, C., Soucat, A., Vega, J., yach, D., 2015. (eds.). Chen, L. https://mmm.fi/documents/1410837/ 1720628/2014_5_lmastonmuutos.pdf/ 8a446702-2960-44b8-9e02-c21598a472de/2014_5_lmastonmuutos.pdf Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K., Pöyry, J., Sorvali, J. http://www.ipcc.ch/report/ar5/ IPCC, 2021: Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Matthews, T. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. R. Valtioneuvoston kanslia
vsk. Kuvat: Reforest Finland Oy. 40 Atte Borgenström, toimitusjohtaja Reforest Finland Oy Hiilidioksidipäästöt ja niiden hallinta Hiilidioksidipäästöt ovat yhä enemmän esillä yritystoiminnassa. Mikä saa yritykset määrittämään ja pienentämään hiilijalanjälkeään ja kuinka se käytännössä tapahtuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52
Suuri osa yrityksistä määrittää päästöjä aidosti siksi, että haluavat kantaa vastuunsa yhteiskuntamme puolesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk. Yhä useammin soittaja on pk-sektorin yrityksestä, joka toimii b2bsektorilla ja toimittaa tuotteitaan yhdelle tai useammalle suuremmalle toimijalle. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin edelläkävijäyrityksistä, jotka määrittivät sekä vähensivät aktiivisesti toiminnastaan aiheutuvaa ilmastokuormaa. Oikeammin sanottuna pelkkä puhuminen ei ole riittänyt enää pitkään aikaan vaan tekojen aika on nyt. 41 ”H iilivapaa maito”, ”matkailuauton hiilijalanjälki hyvitetty”, ”hiilineutraali hampurilainen” ja niin edelleen. Hiljattain valmistunut IPCC:n ilmastoraportti kertoo selkeästi, miksi hiilijalanjäljestä ja päästöistä pitääkin puhua. Tällä hetkellä tilanne on se, että päästölaskentaa tekevän yrityksen puhelin soi kiihtyvään tahtiin. Koska yritystoiminnan tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, olisi naivia ajatella, että maailman pelastaminen olisi ainoa motiivi. Ilmastonsuojelusta ja maailman pelastamisen tärkeydestä varmasti jokainen on kuullut tai lukenut ihan tarpeeksi, joten jätetään se nyt taka-alalle ja pohditaan asiaa yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Hiljalleen kaupoissa alkoi näkyä tuotteita, joissa kerrottiin tuotteen valmistumisesta aiheutunut ilmastokuorma tai että tuotteen päästöt oli hyvitetty tavalla tai toisella. Viestinnässä tuotiin voimakkaasti esiin vastuullisuustekoja, joiden joukossa melkeinpä aina oli hiilijalanjälki. Ilmaston lämpenemisen jatkuminen vastaavalla tavalla on uhka ihmiskunnalle. Miten ja miksi yritykset määrittävät, hallitsevat ja viestivät päästöistään. Päästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen liittyvistä keskusteluista, vähintäänkin kulutustuotteiden mainosten muodossa, ei voi nykypäivänä välttyä. Nyt se ei enää riitä, vaan esimerkiksi tarjouskilpailussa kysytään. Suurista suomalaisista yrityksistä Posti tai Valio ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka näitä asioita on työstetty jo ennen, kun siitä tuli aidosti tunnistettu megatrendi. Aikaisemmin tämän kaltaisen yrityksen vastuullisuusimagolla ei välttämättä ollut suurempaa merkitystä, kunhan toimitettava tuote oli priimaa ja kilpailutuksessa hinta oikealla tasolla. Uskaltaisin väittää, että jopa suurempi syy päästöjen laskennalle erilaisissa yrityksissä on se, että vastuullisuus on trendikästä ja edistää myyntiä
Yritykset haluavat kehittyä kaikessa, niin myöskin päästöjen määrittämisessä. Kategoria 3 pitää sisällään lukuisan joukon kaikkea muuta alihankinnan ylävirroista aina asiakkaalle ja tuotteen tai palvelun elinkaaren loppuun asti. Esimerkiksi Telian vastuullisuusraportista selviää, että Scope 1 ja 2 päästöt vastaavat koko organisaation päästöistä noin 2 %:n luokkaa. Hiilijalanjäljen laskentaan ei ole – ainakaan toistaiseksi – lakia tai tarkkoja määräyksiä, miten sitä tulisi tehdä. Nyt on siis otettu tiukempaan tarkasteluun Scope 3, jotta yrityksen kokonaishiilijalanjäljestä saataisiin tarkempi kuva. Tällä hetkellä laskennassa yrityksillä on melko paljon liikkumatilaa, mikä tekee eri yritysten hiilijalanjälkien vertailusta miltei mahdotonta. Scope 3:n määrittämisessä yrityksen käyttämät alihankkijat sekä yhteistyökumppanit tulevat kuvaan mukaan, koska niillä saattaa olla suuri vaikutus lopputuotteen hiilijalanjäljen suuruuteen.. Miksi isoa yritystä kiinnostaa, mitä tai miten sen alihankkija tuotteensa tai palvelunsa tuottaa, jos laadussa ja hinnassa ei ole valittamista. GHG-protokolla jakaa päästöt kolmeen kategoriaan. Kategoria 2 muodostuu sähköstä, lämmöstä ja viilennyksestä aiheutuvista päästöistä. Vaikka mistään uudesta asiasta ei ole kyse, kehittyy laskenta jatkuvasti ja kehitettävää on vielä paljon. 42 erilaisia asioita tuotteen vastuullisuudesta, esimerkiksi hiilijalanjälkeä. Tähän kysymykseen vastatakseni täytyy syventyä hieman tarkemmin yritysten hiilijalanjäljen määrittämiseen. Se ei kuitenkaan anna kovin kattavaa kuvaa yrityksen hiilijalanjäljestä kokonaisuudessaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Kategoria (Scope) 1, yrityksen suorat päästöt, koostuvat yrityksen omistamien tilojen ja yrityksen omistamien kulkuneuvojen päästöistä. Suuret yritykset ovat laskeneet Scope 1 ja 2 osalta päästöjään jo useamman vuoden. vsk. Tällä hetkellä laskentaa ohjaavat erilaiset ohjeistot, yleisimpänä GHG-protokolla, joka antaa raamit sekä laskennalle että raportoinnille. Kääntäen siis Scope 3 päästöt näyttelevät valtaosaa (98 %) kaikista päästöistä
Esimerkiksi yksittäisen suomalaisen PK-yrityksen mahdollisuudet suoraan vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen ovat varsin pienet. Vastuullisuuden ja ympäristövastuullisuusponnisteluiden tulisi aina lähteä siitä, että tiedetään lähtötilanne, eli selvitetään missä ollaan nyt. Kompensaatio ei itsessään korjaa mitään, vaan toimien pitää aina lähteä hiilijalanjäljen vähentämisestä. On hyvä muistaa, että kompensaatio on yksi tapa vaikuttaa yrityksen hiilijalanjälkeen, mutta isossa kuvassa se tulisi olla vain yksi työkalu muiden joukossa. määritä, 2. Kuten mainittua, vastuullisuus myy ja sillä markkinoinnissa ei ole mitään väärää niin kauan kuin tekoja aidosti tehdään. Tiedonjakaminen, omien hyvien käytänteiden korostaminen ja mahdolliset uudet innovaatiot tai ideat, millä päästöjä juuri omassa yrityksessä vähennetään, voivat saada aikaan positiivisen kierteen, josta kilpailija, asiakas tai joku muu taho intoutuu tutkimaan kriittisemmin omaa toimintaansa ja mahdollisesti muuttamaan omia tekemisiään parempaan suuntaan tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 43 Matkalla kohti hiilineutraaliutta oikea järjestys toimia on: 1. Lisätietoa: www.reforest.fi. Kun päästöt ovat tiedossa ja vähennystoimet vähintäänkin mietittynä tai jo aloitettuna, kompensaatio toimii hyvänä konkreettisena toimena ilmaston puolesta tehtävään työhön. Vasta sen jälkeen, kun päästöt on selvitetty, voidaan miettiä, miten niistä päästäisiin eroon. Suurimmassa osassa yrityksiä esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen tai fossiilisista polttoaineista luopuminen näyttelevät suurta roolia päästövähennyksissä, mutta täysin ilmaiseksi ne eivät tietenkään tule. vsk. Kun päästöt on mitattu, voidaan alkaa suunnitella vähennystoimia. Siksi asia tuleekin nähdä välillisten vaikutusten kautta. viesti. vähennä, 3. Päästöjen kompensoiminen tarkoittaa sitä, että rahoitetaan hanketta, joka sitoo päästöjä jossain muualla. kompensoi, 4. Usein aloitetaan helpommista tai kustannustehokkaimmista toimista. Tässä kohtaa voidaan myös tehdä mitattavia ja merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi energiatehokkuuteen vaikuttavien muutosten avulla. Usein yrityksissä tehdään erilaisia hiilitiekarttoja, joissa toimet päästöjen vähentämiseksi asetetaan aikajanalle. Kun päästövähennystoimia on tehty ja saatavilla on mitattavaa dataa, kannattaa näistä teoista myös viestiä
Julkaisemme kahta ammattilehteä, erilaisia opaskirjoja ja järjestämme koulutuksia. Ja meitä ilahduttaa, jos sitten, kun et enää lehteä tai kirjaa tarvitse, annat se eteenpäin tai viet paperinkeräykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. www.ymparistojaterveys.fi J okaisen yrityksen, joka uskaltaa käyttää sanaa ”vastuullisuus”, täytyy miettiä aiheuttamiaan hiilipäästöjä. Vuonna 2020 yhteistyökumppanimme hiilijalanjälkemme kompensoimisessa oli Ilmastokummit, ja kompensaatiomme oli viisikymmentä Pieksämäelle Pusan metsäpuistoon istutettua puuta. Siksi päätimmekin kompensoida aiheuttamaamme hiilijalanjälkeä vuosittain arviopohjalta. Vaihtoehdotkin ovat osa vastuullisuutta.. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Mutta jos edelleen mietit vaihtoehtoja, niin molemmat lehtemme voit tilata myös sähköisinä näköislehtinä. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Me kompensoimme. Vuoden 2021 keväällä joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutetaan 100 puuta. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutetaan uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos alueelle mahtuu, jatkamme ensi vuonna kompensaatiota samalla alueella. Vaikka olemme pieni, vain neljän hengen yritys, olemme vastuullisia ja välitämme ympäristöstä. Kompensoitukin painotuote on kierrätettävä. Ympäristö ja Terveys-lehtikin kompensoi Tänä vuonna yhteistyökumppanimme on ollut Reforest Finland Oy, ja Kangasalalle Pakkalantielle on istutettu sata puuta, joita voimme kutsua Ympäristö ja Terveys-metsäksi. 44 Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY: n kautta. Kun tilaat lehtiämme ja opaskirjojamme, voit olla hiilijalanjäljen suhteen levollisella mielellä. Hiilijalanjälkeä siis kertyy! Kompensaatiotavaksi valitsimme puiden istutuksen. vsk. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa
45 JP Koskinen Hukkuva maa Like 2020, 232 s. Oman tunnelmansa teokseen luo se, että kertojahahmo kärsii muistikatkoksista. (Nykytiedon mukaan viive on itse asiassa 10–20 vuoden tietämillä.) Vaikka Hiilijalanjäljillä ei ole tieteellisesti tarkka, on se hyvinkin tutustumisen arvoinen, varsinkin jos aihe ei ole ennalta kovin tuttu. Hiilijalanjäljillä tarjoaa alaotsikkonsa mukaan ”kaikki mitä olet aina halunnut tietää ilmastonmuutoksesta mutta et ole kehdannut kysyä”. Kärkevyys johtuu ainakin turhautumisesta poliittisten päätösten hitauteen, yritysmaailman kaksinaamaisuuteen ja ihmisiin, jotka hänen silmissään jakautuvat välinpitämättömiin ja ymmärtämättömiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Päähenkilö on räväkästi esiintyvä maineikas ilmastotutkija Niklas Vaateri. Hukkuvassa maassa Koskinen panee päähenkilönsä tekemään ilmaston lämpenemisestä huolestuttavan havainnon, josta Hiilijalanjäljillä tilastoihin nojautuen kertoo. Hukkuva maa on taitavasti kirjoitettu tarina, joka sijoittuu jonnekin lähitulevaisuuden Helsinkiin. Tekstin jälkipuoliskolla päästään siihen havaintoon, minkä Niklas Vaaterikin teki Hukkuvassa maassa: lämpötilan muutos näyttää seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutosta 35 vuoden viipeellä. vsk. Tuntuu, että aineksia pidempäänkin romaaniin olisi ollut, mutta hyvä lukukokemus se on tällaisenakin. Anne Kotiharju KIRJAESITTELY. ISBN: 978-951-1-35741-4 Hiilijalanjäljillä Like 2021, 180 s. Ilmaston lämpeneminen on silti vain yksi kirjan teemoista. Merenpinnan nousu jo näkyy rantaviivassa ja ihmisten elämässä. Vaikka tilastoista kiinnostuneella kirjailijalla on matemaatikon koulutus, lukijalla ei tarvitse olla. On perheen sisäisiä ristiriitoja, salaisuuksia, vuosia sitten kadonnut isä ja poliisitutkinta. Se kertookin yksinkertaistetusti kasvihuoneilmiöstä ja perustelee arkijärkeen vetoavasti, miksi nykyinen ilmaston lämpeneminen on tosiasia ja ihmisen aiheuttama. ISBN: 978-951-1-38335-2 JP Koskisen Hukkuva maa -romaanin ja muutamaa kuukautta myöhemmin julkaistun esseen, Hiilijalanjäljillä, välillä on yhteys
46 P ienhiukkaset on liitetty laajaan joukkoon terveysvasteita. syntymävasteisiin, mielenterveyteen ja neurologisiin sairauksiin, joiden osalta uusia löydöksiä odotetaan kuumeisesti (Kuva 1). Käynnissä olevassa Akatemiahankkeessa havaitaan lapsen syntymäpainon alenema raskaudenaikaisen altistuksen seurauksena, ilman viitteitä turvallisesta tasosta. Suomessa ilmansaastepitoisuudet ovat jo pitkään alittaneet Maailman terveysjärjestön aiemmat terveysperusteiset ohjearvot ja olleet lisäksi laskusuunnassa. Ilmansaasteet ja syntymäpaino. Ulkoilman saasteiden terveysvaikutuksia koskevissa kotimaisissa laskelmissa on arvioitu vaikutusten olevan noin 2000 ennenaikaista kuolemantapausta ja noin 35 000 haittapainotettua elinvuotta (DALY) vuosittain (Lehtomäki ym. Kun ohjearvoja juuri äskettäin tiukennettiin viime vuosikymmenellä kertyneen tieteellisen näytön valossa, on kiinnostavaa tarkastella myös Suomen tilannetta. Uudemmissa tutkimuksissa huomiota kiinnitetään lisäksi mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 2018, 2020). vsk. Haittapainotetuissa elinvuosissa huomioidaan Otto Hänninen, Antti Korhonen, Heli Lehtomäki ja Isabell Rumrich Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveysturvallisuus, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Terveysvaikutukset alhaisilla altistustasoilla Ilmansaasteita, erityisesti pienhiukkasia, pidetään yhtenä tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista ympäristöriskitekijöistä. Ne lisäävät keuhkoja sydänja verisuonisairauksien ilmaantuvuutta, mutta myös keuhkosyöpää, tulehdusreaktioita, diabetesta ja lisääntymisterveyden häiriötä (Pope & Dockery 2006; Chen & Hoek 2020). Käynnissä olevassa nelivuotisessa APPEAL-akatemiahankkeessa tutkitaan lasten syntymäpainon ja raskaudenaikaisen altistuksen välistä yhteyttä Suomessa osana yhteispohjoismaista tutkimusta
95 % kokonaistaakasta), vaikka on myös esitetty, että sairastavuusvaikutukset saattavat olla merkittävästi aliarvioituja. Kotimaisten arvioiden mukaan ilmansaasteiden aiheuttamista kuolemantapauksista 1600 liittyy pienhiukkasiin, 160 hengitettäviin hiukkasiin, 240 typpidioksidiin ja 40 otsonialtistukseen (Lehtomäki ym. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet monien elinten ja elinjärjestelmien olevan alttiita pienhiukkasten vaikutuksille. 2019). Ilmansaasteiden osalta kokonaishaitat painottuvat edelleen vahvasti kuolleisuuteen (n. Kuva 1. 2018). vsk. Kansainväliset arviot pienhiukkasten kuolleisuusvaikutuksista Suomessa vaihtelevat välillä 300–4000 kuolemantapausta vuodessa (Murray ym. 2020; Lelieveld ym. Näiden lisäksi uusissa tutkimuksissa pyritään selvittämään ilmansaasteiden osuutta neurologisiin sairauksiin ja syntymävasteisiin.. 47 niin sairauden kuin myös kuoleman vuoksi menetetyt terveet elinvuodet. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Mihin kaikkiin elimiin ja kehon järjestelmiin ilmansaasteet vaikuttavat
Äitien raskauden aikainen altistuminen ilmansaasteille on selvästi alentunut vuodet 1991–2016 käsittävässä aineistossa. Pitoisuudet on arvioitu yhdistämällä laajemman skaalan kemiallisen muutunnan DEHM-mallin tulokset paikallisten päästöjen aiheuttamiin pitoisuuksiin yhden kilometrin resoluutiolla UBM-mallilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Ilmatieteenlaitos vastaa tulosten vertaamisesta ilmanlaatumittauksiin ja raportoi näistä laadunvarmistustuloksista erikseen. Myös syntyvyys on alentunut samalla jaksolla väestön kasvusta huolimatta. Maailmanlaajuisesti ei aiemmin ole juuri ollut mahdollista tarkastella terveysvaikutuksia näin puhtaassa ilmassa, sillä vertailuväestöjenkin altistus on ollut korkeampaa. Taulukko 1. Raskauden aikaiset altistukset kuudelletoista ilmansaastekomponentille on arvioitu yhteispohjoismaisessa NordicWelfAir-tutkimushankkeessa, jota koordinoi Aarhusin yliopisto Tanskasta, ja johon Suomesta ovat osallistuneet Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Siten on ollut perusteltua kysyä, kuinka paljon huomiota ilmansaasteiden haittoihin maassamme oikeastaan kannattaa kiinnittää huomiota. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) altistukset laskivat samalla tarkastelujaksolla myös merkittävästi (n. Kun 1980-luvun lopussa äitien raskauden aikaisen PM 2.5 altistuksen arvioidaan olleen melkein 11 µg/m 3 , niin 2010-luvulle tultaessa altistus oli laskenut alle puoleen tasolle 5 µg/m 3 (Taulukko 1). Nyt kuitenkin ilmanlaadun parantuessa miltei kaikkialla mahdollisuudet tutkia terveysvaikutuksia matalilla tasoilla ovat parantuneet. Tässä artikkelissa esittelemme alustavia tuloksia käynnissä olevasta laajasta kotimaisesta syntymäkohorttitutkimuksesta, jossa on mukana yhteensä noin 1,7 miljoonaa synnytystä. -50 % ja -17 %) 1980-luvun tasosta, kun taas otsonin (O 3 ) osalta altistus nousi jonkin verran, noin 8 %. vsk. keskiarvo, sd keskihajonta. 48 Matalat altistustasot Suomessa Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisesti hyvä ja esimerkiksi WHO:n aiemmat terveysperusteiset ohjearvot ovat alittuneet. ka
Aiemmin kohorttia on analysoitu useissa Kuva 2. 49 Vaikutusarvioissa käytetyt pitoisuus-vaste-funktiot Tiedeyhteisö on hyvin aktiivisesti pyrkinyt parantamaan ymmärrystä ilmansaastetasojen ja niiden aiheuttamien haittojen suhteesta. Kaikissa näissä on ollut mukana suomalaisittain hyvin kiinnostava taustapitoisuuksien leikkausraja, jonka alapuolinen mahdollinen vaste jätetään huomiotta. hiukkasten koostumusta kuvaavia osia. Kotimaisen syntymäkohortin alustavat tulokset Nyt ensimmäistä kertaa MATEX-syntymäkohorttiin on voitu kytkeä arviot äitien raskaudenaikaisesta altistumisesta 16 ilmansaasteelle, sisältäen tärkeimpien perinteisten komponenttien lisäksi mm. 2010-luvulla käyttöön on amerikkalaisvetoisesti otettu sublineaariset parametriset sovitteet, joita on tarkennettu useaan otteeseen. (a) Kolmen ilmansaasteen vaikutus syntymäpainoon altistus-mikrogrammaa kohti jaksolla 2012–2016 ja (b) havaittu pienhiukkasiin liittyvä syntymäpainon aleneman vaihtelu.. Edellinen merkitsi, että suurin osa suomalaisista jäi arvioiden ulkopuolelle ja jälkimmäinenkin jättää vielä noin 6 % väestöstä pois vuoden 2016 tilanteessa. Koska Suomessa ilmanlaatu on hyvä, leikkaustason valinnasta riippuen suurikin osa väestöstä jää tämän keinotekoisen rajan alapuolelle, ja on erittäin kiinnostavaa kotimaisten aineistojen avulla pyrkiä selvittämään, onko leikkausrajan alapuolella mahdollisesti terveysvaikutuksia, jotka olisi tärkeää huomioida. GBD-arvioissa leikkausrajaa on osittain kompensoinut vastefunktion jyrkkä muoto juuri suomalaisilla altistustasoilla 5 µg/m 3 tuntumassa. Alkuperäisissä vuotta 2010 koskevissa Global Burden of Disease (GBD) -arvioissa tuo leikkauksen alaraja oli pienhiukkasille 5,8 µg/m 3 , mutta sen jälkeen sitä on laskettu tasolle 2,4 µg/m 3 . Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk. Aiemmissa arvioissa 00-luvulla käytetiin pääasiassa lineaarisia ja sitten log-lineaarisia vasteita
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Tämä sekä lisää melko merkittävästi alipainoisuuden riskiä että osoittaa ilmansaasteiden vaikuttavan terveyteen myös tässä maailman puhtaimmassa maassa. Vaikka nämä lukuarvot ovat suhteellisen pieniä, ne osoittavat varsin selkeää yhteyttä meillä vallitsevan lähes maailman puhtaimman ilman ja tämän herkän vaikutuksen välillä. Johtopäätökset Syntymäkohorttitulokset Suomesta vuosilta 2012–2016 osoittavat selkeästi, että tupakoimattomien äitien synnyttämien lasten syntymäpaino on yhteydessä äitien raskauden aikaiseen ilmansaastealtistukseen. Aiemmin espoolaista syntymäkohorttia 1980-luvun tilanteessa Oulun yliopistossa tutkinut Nazeeba Siddika havaitsi myös selkeän yhteyden ilmansaastealtistuksen ja syntymävasteiden välillä. Vastaavasti typpidioksidin vaikutus on 1,3 g ja hengitettävien hiukkasten 4,3 g yhtä altistuksen mikrogrammaa kohti; näiden osalta kokonaisvaikutus oli myös varteenotettava, mutta pienempi (18 ja 34 g) kuin pienhiukkasilla. 50 tutkimuksissa mm. Itse kohortti on kuvattu yksityiskohtaisesti aiemmin (Rumrich ym. Tässä saatujen tulosten valossa karkeasti arvioiden pari sataa lasta syntyy alipainoisena äidin raskauden aikaisen ilmansaastealtistuksen takia. Nämä alustavat tutkimustulokset eivät anna viitteitä turvallisesta kynnystasosta. 2017). Puolella lapsista vaikutuksen vaihtelualue oli -33 – -52 g. Esitämme tässä muutamia päätuloksia mallista M2, jossa huomioidaan sekoittavien tekijöiden osalta äidin ikä, lapsen sukupuoli, synnytyksen vuodenaika, raskauden kesto; sekä sosioekonomiset tekijät, äidin aiemmat raskaudet ja raskautta edeltävä painoindeksi. Yhtä PM 2.5 mikrogrammaa kohti vaikutus oli keskimäärin n. Pohdintaa Tässä esitetyt tulokset ovat alustavia ja vertaisarvioimattomia. Mitään merkkiä turvallisesta tasosta ei tässä tutkimuksessa ole vielä havaittu, vaikka tarkoituksemme on sitä vielä yksityiskohtaisesti selvittää. Altistustasot tuossa eteläsuomalaisessa kaupunkikohortissa olivat selvästi nykyistä korkeampia ja aineiston koko rajallinen. Erityisesti syntymäpainoltaan mediaanin alapuolella olevat vauvat ovat menettäneet syntymäpainoaan äitien altistuksesta riippuen tyypillisesti 30–50 g (95 % vaihteluväli 11–79 g). Liittyen teemanumeroon ja juuri julkaistuihin ilmanlaadun ohjearvopäivityksiin halusimme tuoda mukaan kotimaiseen keskusteluun tuoreimmat tulokset siitä, että sekä esitetyt väitteet terveysvasteiden monikirjoisuuden kasvamisesta syntymävasteiden osalta että vaikutukset aikaisempien ohjearvojen alapuolella saavat tukea myös kotimaisesta tutkimuksesta. 9 g. Tässä esitettävissä alustavissa vuosia 2012–2016 koskevissa laskelmissa käytettiin logistista monimuuttujaregressiota. Siten nyt käsillä olevat päivitykset täydentävät hyödyllisellä tavalla käsitystä nykytilanteesta 2010luvulla. raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutusten selvittämiseksi. Typpidioksidi lisättiin lähes kymmenen vuotta sitten Maailman terveysjärjestön suosituksiin ilmansaasteiden vaikutus. Mukana ei vielä ole monisaastemalleja, joissa pyrittäisiin arvioimaan ilmansaasteiden yhteisvaikutusta. (Kuva 2) Suomessa lasten keskimääräinen syntymäpaino on 3500±500 g ja karkeasti reilu tuhat vauvaa vuodessa syntyy alipainoisena (syntymäpaino alle 2500 g). Juuri valmistuneet ja vielä vertaisarvioimattomat tulokset Suomen Akatemian APPEAL-hankkeessa osoittavat, että syntyvien lasten paino aleni vuosina 2012–2016 pienhiukkasaltistuksen vaikutuksesta keskimäärin hiukan yli 40 g
https:// www.mdpi.com/2073-4433/11/5/467 (accessed 2020-05-05). Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions. Epidemiologinen kysymyksenasettelu perustuu pohjoismaiseen yhteistyöhön NordicWelfAir-hankkeessa ja on toteutettu Akatemian rahoittamana APPEALhankkeessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Haluamme erityisesti kiittää kotimaisia yhteistyökumppaneitamme SYKE (päästöarviot) ja FMI (ilmanlaadun mallittaminen) heidän panoksestaan ym. DOI 10.1186/s12889-017-4881-8. Long-term exposure to PM and all-cause and cause-specific mortality: A systematic review and metaanalysis. Deaths attributable to air pollution in Nordic countries: disparities in estimates. Lancet 2020; 396: 1223–49. com/1660-4601/15/4/736 http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2019110737052 Lehtomäki H, Geels C, Brandt J, Rao S, Yaramenka K, Åström S, Andersen MS, Frohn LM, Im U, Hänninen O, 2020. BMC Public Health, 17:871. Lelieveld J, ller K, Pozzer A, Pöschl U, Fnais M, Daiber A, Münzel T, 2019. vsk. Annosvastefunktioiden lineaarisuuden ja kynnystason osalta kotimaiset tutkimustarpeet korostuvat. Rumrich I, Vähäkangas K, Viluksela M, Gissler M, Surcel H-M, de Ruyter H, Jokinen J, Hänninen O, 2017. Open access from http://rdcu.be/yeC4 (2017-11-09) http://urn.fi/URN:NBN:fife2019110737074. https://doi.org/10.1016/ j.envint.2020.105974 Altistusarviot perustuvat ilmanlaadun mittausverkoston lisäksi mallitukseen NordicWelfAir ja BATMAN -hankkeissa. http://www.mdpi. 51 ten arvioinnista ja näin on ennenaikaisen kuolleisuuden osalta tehty myös aiemmissa laskennallisissa arvioissa Suomessa. Global burden of 87 risk factors in 204 countries and territories, 1990–2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. DOI: https://doi.org/ 10.1016/S0140-6736(20)30752-2. 56, 709–742. hankkeissa. Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, Karvosenoja N, Kupiainen K, Paunu V, Savolahti M, Sofiev M, Palamarchuk Y, Karppinen A, Kukkonen J, Hänninen O, 2018. Atmosphere 11:467 (15 pp). J. Environment International, Environment International 143 (2020) 105974. 2020. Maailman terveysjärjestö on 22.9.2021 julkaissut ilmanlaadun päivitetyt terveysperusteiset ohjearvot. Assoc. European Heart Journal (2019) 0, 1–7, doi:10.1093/eurheartj/ehz135 Murray C, Aravkin A, Zheng P et al. Pope, C.A., Dockery, D., 2006. Aiempi tilanne, jossa ohjearvot Suomessa lähes aina alittuivat, on nyt muuttunut ja merkittävä osa väestöstä altistuu tasoille, jotka uusien ohjearvojen valossa ovat terveydelle haitallisia. Health effects of fine particulate air pollution: lines that connect. Kaikkia tässä artikkelissa mainittujen komponenttien ohjearvoja tiukennettiin merkittävästi. Viitteet Chen and Hoek, 2020. International Journal of Environmental Research and Public Health 15:736. The MATEX cohort – a Finnish population register birth cohort to study health effects of prenatal exposures. Air Waste Manage. Nyt tässä tutkimuksessa havaitaan erityisen johdonmukainen yhteys raskaudenaikaisen NO 2 -altistuksen ja syntymäpainon välillä korostaen tämän komponentin huomioimisen tärkeyttä
Kun uusissa tutkimuksissa saadaan näyttöä Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveysturvallisuus, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Maailman terveysjärjestö: Syyskuussa 2021 julkaistut uudet Maailman terveysjärjestön ilmanlaadun ohjearvot sisältävät merkittäviä tiukennuksia aiempiin vuosista 2000 ja 2005 voimassa olleisiin terveysperusteisiin arvoihin. Rikkidioksidin osalta puolestaan parantunut poissulkeva näyttö terveysvaikutuksista alhaisilla tasoilla johti ohjearvon kohottamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Ohjearvojen asettamiseksi WHO kokoaa maailmanlaajuisesti keskeiset tutkijat kultakin arvioinnin kohteena olevalta alalta arvioimaan laajasti uusimmat tieteelliset tulokset saasteiden terveysvaikutuksista. Edellisessä laajassa päivityksessä vuonna 2005 määrääväksi tekijäksi nousi epidemiologisen näytön puute terveysvaikutuksista matalilla altistustasoilla – pienhiukkasten osalta alle 10 µg/m 3 (WHO 2006). 52 M aailman terveysjärjestö (WHO) on tärkeä kansainvälinen organisaatio, joka koordinoi tieteellisen tutkimustiedon arviointia ja tulkintaa politiikan ja päätöksenteon tueksi ja terveyden suojelemiseksi. Pienhiukkasten osalta vuosipitoisuuden ohjearvo puolittuu 5 mikrogrammaan kuutiossa ja vastaavasti neljän muunkin ilmansaasteen ohjearvot alenevat, kun näyttö terveysvaikutuksista alhaisilla tasoilla on vahvistunut. vsk. Ilmanlaadun ohjearvot uudistuivat. WHO asetti ensimmäiset ilmanlaadun terveysperusteiset ohjearvot vuonna 1987 ja on niitä päivittänyt vuosina 2000 ja 2005
Ilmanlaadun paraneva trendi helpottaa tilannetta, mutta ei kymmeneen vuoteen todennäköisesti ratkaise ongelmaa. a Interim target (IT); ohjearvojen tueksi asetetut uudet välitavoitetasot 1–4 lähtötasoltaan huonon ilmanlaadun alueille, joissa itse ohjearvon saavuttaminen ei ole toistaiseksi mahdollista.. 53 terveysvaikutuksista aiempaa alhaisemmilla tasoilla, arvioidaan näyttö kriittisesti ja tarvittaessa ohjearvot päivitetään. 2020) ja ilmansaasteiden terveysvaikutukset Suomessa nousivat Helsingin Sanomien uutisiin vuonna 2019, kun aiemmat kansalliset arviot ylittyivät melkein kaksinkertaisesti (Lelieveld ym. 2016) ja yhteispohjoismaisessa NordicWelfAir tutkimushankkeessa (Lehtomäki ym. Tässä samassa lehdessä esittelemme uusia kotimaisia tutkimustuloksia, joissa havaitsemme myös ilmansaasteiden vaikutuksen näillä alhaisilla tasoilla (Hänninen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Taulukko 1. 2021). WHO:n terveysperusteiset ilmanlaadun vuosiohjearvot 2021 ja suhde aiempaan vuoden 2005 ohjearvoon. Roth ym. vsk. Suhteellisesti suurin alenema koskee typpidioksidia, jonka vuosiohjearvo putosi aiemmasta 40 µg/m 3 :stä tasolle 10 µg/m 3 (-75 %). Kansainvälisiä arvioita on esittänyt mm. Uutena ilmansaasteena vaikutusarvioihin lisättiin typpidioksidi, jonka vaikutuksia Suomessakin on arvioitu ympäristöministeriön ja sosiaalija terveysministeriön yhteishankkeessa 2015 (Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE), Hänninen ym. Uudet terveysperusteiset ohjearvot Kaikkien neljän tärkeimmän ilmansaasteen, joille on aiemminkin ollut voimassa pitkäaikaisaltistusta kuvaava vuosipitoisuuden ohjearvo, tiukkenivat tieteellisen näytön uudelleenarvioinnissa (Taulukko 1). Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME; esim. Suomessa edellinen ohjearvo 10 µg/m 3 on käytännössä alitettu koko maassa, mutta uusi ohjearvo muuttaa tilannetta selvästi: alustavasti arvioituna noin 40 % väestöstä Suomessa asuu alueilla, joilla uusi pienhiukkasohjearvo ylittyi vuonna 2015. Nyt vuorossa ollut ilmanlaadun ohjearvojen päivityskierros on kestänyt lähes vuosikymmenen: Vuonna 2011 WHO käynnisti kaksi arviointihanketta, REVIHAAP ja HRAPIE, joissa tutkijat arvioivat edellisen ohjearvopäivityksen jälkeen saatua uutta näyttöä ja vaikutusarvioinnissa käytettäviä menetelmiä. 2018, 2020). Pienhiukkasten vuosiohjearvo puolittui arvoon 5 µg/m 3 . 2019)
Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, Karvosenoja N, Kupiainen K, Paunu V, Savolahti M, Sofiev M, Palamarchuk Y, Karppinen A, Kukkonen J, Hänninen O, 2018. Ennenaikaisen kuolemanriskin näkökulmasta nykyiset indeksimääritelmät antavat mm. Ympäristö ja Terveys nro 6/2021. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. https://www.mdpi.com/2073-4433/11/ 5/467 (accessed 2020-05-05). On mielenkiintoista nähdä, miten kotimaiset ammattilaiset, yleisö ja tiedeyhteisö ottavat vastaan uudet ohjearvot. Kirjoittaja toimi vuosina 2006–2007 teknisenä asiantuntijana WHO Regional Office for Europe Bonnin toimistossa Saksassa ja osallistui nyt julkaistujen globaalien ohjearvojen ulkoiseen vertaisarviointiin. http://www.mdpi.com/ 1660-4601/15/4/736 http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2019110737052 Lehtomäki H, Geels C, Brandt J, Rao S, Yaramenka K, Åström S, Andersen MS, Frohn LM, Im U, Hänninen O, 2020. Viitteet Hänninen O (ed), Korhonen A, Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, 2016. Ohjearvojen kehittämiseen osallistuneen työryhmän jäsenet samoin kuin ulkoiset arvioijat luetellaan dokumentissa.. ilmanlaatuindeksien määritelmissä käytössä ovat aiempiin ohjearvoihin perustuneet ja nyt siis vanhentuneet referenssitasot, eikä indeksissä huomioitujen ilmansaasteiden painotus vastaa käsitystä niiden merkityksestä terveydelle. European Heart Journal (2019) 0, 1–7, doi:10.1093/eurheartj/ ehz135. ISBN 978-952-11-4604-6 (pdf). 54 Ohjearvotyöryhmä joutui ankarasti pohtimaan päivittäisiin pitoisuusvaihteluihin liittyvien terveysvaikutusten huomiointia. International Journal of Environmental Research and Public Health 15:736. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset alhaisilla altistustasoilla Pienhiukkaset ja syntymäpaino. Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions. Deaths attributable to air pollution in Nordic countries: disparities in estimates. Vaikuttaa siis jo lähtökohtaisesti selvältä, ettei ohjearvo tässäkään tapauksessa ole tae siitä, että sen täyttyminen täydellisesti suojaisi väestöä ja herkimpiä väestöryhmiä ilmansaasteiden vaikutuksilta. Lähdemateriaalina käytetyissä systemaattisissa katsauksissa selkeästi havaittiin päivittäisiä terveyshaittoja jopa alhaisemmilla tasoilla kuin niitä pitkäaikaistasoja, joita työryhmä päätyi suosittelemaan ohjearvojen perustaksi. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. Ohjearvodokumentti kokonaisuudessaan löytyy viiteluettelossa olevasta linkistä samoin kuin WHO:n pääjohtajan julkaisutilaisuuden videotallenne (WHO 2021a, b). Hänninen O, Korhonen A, Lehtomäki H, Rumrich I. otsonille huomattavasti suuremman painoarvon kuin terveysvaikutusarvioiden perusteella olisi järkevää. Lelieveld J, ller K, Pozzer A, Pöschl U, Fnais M, Daiber A, Münzel T, 2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 29 ss. Helsinki. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Erityisesti olisi hyödyllistä huomioida indekseissä eri ilmansaasteisiin liittyvien haittojen vakavuus. Julkaisutilaisuudessa korostettiin näyttävästi ilmastonmuutoksen ja ilmansuojelun yhteensopivuutta. Mm. Atmosphere 11:467 (15 pp). vsk. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-11-4604-6 (2016-04-13)
2020. http://www. Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema otettiin käyttöön 24. Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja myös vilja, sitoo hiiltä ja miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon. WHO 2021b. facebook.com/WHO/videos/ 212389214148357 (also available on other social media platforms Twitter, Instagram and Youtube). WHO, 2006. WHO 2021a. World Health Organization Air Quality Guidelines, Global Update 2005. Huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. euro.who.int/Document/E90038.pdf (accessed 14 June 2007). Helsingin yliopisto Viikin pelloilla tehdään huippuluokan mittauksia maatalouden ilmastovaikutuksista. Global air quality guidelines. Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia. 55 Roth G, Mensah G, Johnson C, Addolorato G, Ammirati E, Baddour L, Barengo N, Beaton A, Benjamin E, Benziger C, Bonny A, Brauer M. vsk. Particulate matter (PM2.5 and PM10), ozone, nitrogen dioxide, sulfur dioxide and carbon monoxide. ISBN 97892-4-003422-8 (electronic version, available from https://apps.who.int/ iris/rest/bitstreams/1371692/retrieve ). Global Burden of Cardiovascular Diseases and Risk Factors, 1990–2019: Update From the GBD 2019 Study. Asemalla tutkimusta johtaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maaperäja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie. J Am Coll Cardiol. Helsingin yliopiston ylläpitämä asema tuottaa aineistoa nurmiviljelyn ilmastovaikutuksista. syyskuuta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Copenhagen. Geneva, World Health Organization. 484 pp. Launch-event 2021-09-22 at 15 CET: Facebook https://www. Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin. 2020 Dec, 76 (25) 2982–3021. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saadaan selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen. 300 pp
Erityisen herkkiä pienhiukkasille ovat hengityselinja sydänsairaat, vanhukset ja lapset. Terveysvaikutusten osalta suurin merkitys on pienhiukkasilla. Kiukaiden tuottamiin päästöihin vaikuttavia tekijöitä on lukuisia, mutta päästöjä voidaan vähentää jopa pienillä arjen ratkaisuilla, vaikka helppoa se ei välttämättä ole.. Koska asumme pohjoisessa, tulisijojen nokipäästöt kulkeutuvat helposti arktiselle alueelle ja aiheuttavat siellä lumen ja jään sulamista ja ilmakehän lämpenemistä. 56 P uun polton päästöt liittyvät kahteen suureen ympäristöongelmaan: ilmaston muutokseen ja terveyshaittoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Puun polton pienhiukkasten terveysvaikutukset näkyvät tiiviisti asutuilla pientaloalueilla sekä puun polttajien omana altistumisena, kun hiukkaset kulkeutuvat sisäilmaan. Ilmastovaikutusten osalta tärkein komponentti päästöissä on nokihiukkaset. Lisäksi kiukaiden tuottamat nokipäästöt ovat pohjoisilla alueilla erityisen haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Jarkko Tissari, yliopistotutkija, dosentti Itä-Suomen yliopisto Puulämmitteisten kiukaiden päästöt ja niiden hillitseminen Suomalainen nauttii arjen hetkistä puukiukaan löylyissä. Suomessa kiukaat tuottavat kuitenkin merkittävän osan ulkoilman kotoperäisistä pienhiukkasista, jotka ovat ihmisten terveydelle haitallisia. Liikenteen ohella puun pienpoltto on merkittävä pienhiukkasten lähde Suomessa. vsk
Jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat yleensä teräskuorisia, mutta kiukaita valmistetaan myös esimerkiksi vuolukivestä. Iso osa päästöistä muodostuu korkeissa lämpötiloissa tulipesässä ja osa savupiipussa kaasujen jäähtyessä, mutta merkittävä osa päästöistä muodostuu vasta ilmakehässä, kun päästöjen eri aineosaset reagoivat keskenään (Hartikainen ym., 2020). Kiukaiden päästöt ovat hyvin moninaiset. lukuisista erilaista kiuasrakenteista (Tissari ym., 2019a,b). Savukaasussa on yhdisteitä, joita syntyy puun poltossa aina (mm. Myös käyttötapa vaikuttaa kiukaisiin yksilöllisesti. vsk. Kiukaiden arinat ovat erilaisia ja esimerkiksi tulipesän koossa ja muodossa on eroja: Tulipesä voi olla suorakaide, sylinteri, kulmikas tai kaareva eri suuntiin. Joissakin kiukaissa runko on peitetty kiuaskivillä teräsverkon avulla. Puun palamisessa kiinteä puuaines muutetaan lähes kokonaisuudessaan näkymättömiksi kaasuiksi ja pienhiukkasiksi, ja vain pieni osa puusta jää näkyväksi aineeksi tuhkalaatikkoon ja savukanaviin. 57 Kiukaita on lukuisia eri malleja Puulämmitteisiä kiukaita on ainakin kolmea eri päätyyppiä: jatkuvalämmitteisiä, kertalämmitteisiä ja savusaunankiukaita, ja kiukaiden koko myös vaihtelee. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Hankkeet mahdollistuivat, kun Itä-Suomen yliopistoon valmistui merikontteihin rakennettu nk. Kuvituskuva: Eevastiina Aura.. Mittauksissa on havaittu, että jokainen kiuasmalli on erilainen polttoajan, lämpötilojen, hyötysuhteen ja päästöjen osalta, mikä johtuu mm. Savukanavien ja niiden lähtöaukkojen koossa, muodossa, lukumäärässä ja paikoissa on eroja. Puun pienpolttolaitteissa palamisolosuhteet ovat usein epätäydelliset ja puhdistimia ei ole vielä käytössä. Kiukaiden päästöjen mittaaminen ja päästöt Kiukaiden päästöjä on mitattu reilun parinkymmenen vuoden ajan, mutta varsinaisia, pelkästään kiukaisiin liittyviä hankkeita on ollut käynnissä vasta vuodesta 2017. Tulipesä voi olla eteen tai taakse laajeneva korkeuden suhteen ja arinaa kohti supistuva. Voimalaitoksissa palamisolosuhteet pystytään pitämään optimaalisina ja päästöt puhdistetaan tehokkailla suodattimilla. hiilidioksidi, Kaikenlaisesta palamisesta aiheutuu aina päästöjä, vaikka palaminen olisi täydellistä. Pienpolttosimulaattori, joka sisältää todellisen saunan testauksia varten (https://sites.uef.fi/fine/front-page/simo/). Tällä on merkitystä erityisesti saunan lämpötilaan ja löylyihin, mutta ei merkittävästi päästöihin
Eri kiukaiden väliset erot näkyvät erityisesti seuraavissa panoksissa, kun tulipesä on kuuma: perinteisissä laitteissa päästöt ovat korkeita puuta lisättäessä ja voimakkaan palamisen aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Mänty tuotti mustaa hiiltä eniten. Päästöissä oli kiukaiden ja polttotapojen välillä erittäin suuria eroja. Ensimmäisen KIUAS-hankkeen tuloksia Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen – KIUAS -tutkimushankkeessa (2017–2019) mitattiin kahdeksan kiukaan toimintaa, tehokkuutta ja päästöjä. häkä, hiilivedyt) ja pienhiukkaspäästöjä (mm. vsk. Päästöt ovat korkeat ensimmäisen panoksen aikana ennen kuin palaminen on kunnolla lähtenyt käyntiin. Pienhiukkasten massapäästöissä oli 7-kertaisia eroja ja PAH-päästöissä yli 100-kertaisia eroja vähäpäästöisimmän ja suuripäästöisimmän kiukaan välillä. Kokonaisuudessaan pienimmät päästöt olivat kuusella. Koska kiukaissa kyse on suhteellisen alkeellisesta polttotekniikasta ja panospolttoprosessista, päästöt vaihtelevat palamisprosessin eri vaiheissa merkittävästi (Kuva 1). Hiillosvaiheen lähestyessä päästötasot alenevat, joskin häkäkaasun pitoisuudet lisääntyvät polton loppuvaiheessa. Testejä tehtiin koivu-, kuusi-, mäntyja leppäklapeilla, joista jokaisesta olivat sekä kuorelliset että kuorettomat klapit mukana testeissä. 58 vesi, typen oksidit, rikkidioksidi, tuhkahiukkaset), mutta myös epätäydellisestä palamisesta johtuvia kaasumaisia (mm. Testejä tehtiin lisäksi erilaisilla saunan ilmanvaihtoasetuksilla, eri puulajeilla, eri puun kosteuksilla ja erilaisilla polttotavoilla. Leppä tuotti eniten häkää ja typpimonoksidia. musta hiili, polysykliset aromaattiset hiilivedyt). Kostean (18 %) puun käyttö lisäsi lievästi häkäja hiukkaslukumääräpitoisuuksia, mutta alensi selvästi pienhiukkasten massaa ja erityisesti mustahiilipitoisuutta. Pienhiukkasten massapitoisuus oli suurin kuorellisella lepällä Pienpolttosimulaattori. Kuva: Jarkko Tissari.. Samalla kiukaalla pienhiukkasten pitoisuuksissa saatiin 5–10-kertaisia eroja ja hiukkasissa olevien PAH-yhdisteiden osalta noin 80-kertaisia eroja
Karkeasti ne voidaan jakaa neljään päätekijään: polttoaine, polttolaite, käyttäjä ja ulkoiset olosuhteet; joskin eri tekijät ovat myös yhteydessä toisiinsa. Jatkuvalämmitteisten kiukaiden polttoteknisenä ongelmana on, että niistä halutaan saada ulos mahdollisimman kova hetkellinen teho, jotta kivet ja sauna saadaan lämpimäksi, mikä ei päästöjen kannalta ole edullista. Uusimmissa kiukaissa voimakasta palamista on pyritty rajoittamaan, mikä on pidentänyt lämmitysaikoja ja alentanut päästöjä. Tällä hetkellä kiukaille ei ole suunnitteilla päästöjen rajoitustoimia, mutta tulevaisuudessa Kuva 1. Kiukaiden päästöjen vähentäminen Tulisijojen päästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi, mutta haasteelliseksi asian tekee suuri vaikuttavien tekijöiden määrä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Esimerkinomainen kuva häkä(A) ja mustahiilipäästöistä (B) polttoprosessin aikana perinteisen polttotekniikan kiukaassa ja laitteessa, jossa mukana toisioilma.. Muiden parametrien osalta kuoren vaikutus vaihteli puulajeittain. Tällä tarkoitetaan sitä, että palamisen tarvittava ilma jaetaan liekin eri osiin eri reittejä pitkin, jolloin palamisen säätäminen on helpompaa. Polttoaineen tulisi olla laadukasta (puhdasta) ja kohtuullisen kuivaa, yksittäiset polttoainepanokset sopivan kokoisia, sytytyksen pitäisi onnistua ja käyttötavan olla sellainen, että näkyvää savua ei juurikaan voida havaita. Polttolaitteen tulisi olla huollettu ja veto-olot riittävät. Päästöjen kannalta erinomaiseen lopputulokseen päästään vain, kun kaikki tekijät ovat kunnossa. vsk. Ensisijaisesti päästöjä tulisi vähentää kehittämällä polttotekniikoita vähäpäästöiseen suuntaan ja huolehtimalla, että kiukaiden käyttötavat ovat kunnossa. Kuorelliset puut tuottivat enemmän typpimonoksidia ja vähemmän nokea kuin kuorettomat puut. 59 ja koivulla, pienin kuusella. Kiukaita on kymmeniä rakenteeltaan erilaisia malleja ja niiden luokittelu päästöjen osalta on erittäin hankalaa. Osa jatkuvalämmitteisistä kiukaista on ”moderneja”, eli niissä on erilaisia toisioilmaratkaisuja käytössä. Osa perinteisistä kiukaista toimii vähäpäästöisesti ja osassa moderneista kiukaista päästöt voivat olla korkeat
Mahdollisuus on myös optimoida polttoa, joko vähän kaasupäästöjä tuottavaksi tai vähän hiukkaspäästöjä tuottavaksi, riippuen siitä, mikä jälkikäsittelytekniikka on käytössä. Sähkösuodattimen vaikutus kiukaan mustahiilipitoisuuteen. 60 päästöjen vähentämiseen saatetaan joutua käyttämään vastaavia päästöjen puhdistustekniikoita, joita käytetään autoissa tällä hetkellä. Koska puun poltosta tulee sekä kaasuettä hiukkaspäästöjä, tarvitaan erilliset tekniikat kaasujen ja hiukkasten vähentämiseksi. Katalysaattoreitakin on ollut käytössä jo pitkään. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Nimittäin pienoinen ongelma päästöjen polttoteknisessä vähentämisessä on: Jos optimoidaan hiukkaspäästöt mataliksi, kaasupäästöt kasvavat, ja jos optimoidaan kaasupäästöt mataliksi, hiukkaspäästöt kasvavat. Huomioi, että sähkösuodatin käynnistyy automaattisesti noin neljän minuutin kuluttua sytytyksestä.. Ongelmana putsaustekniikoiden yleistymiselle on niiden hinta ja mahdollinen toimimattomuus käytännön puun polton olosuhteissa. Näitä tekijöitä huomioivia uusia ratkaisuja edelleen kehitetään, esimerkkinä Noeton Oy:n tekniikka (www.noeton.fi). Kiitokset Erityinen kiitos kiukaisiin liittyviä tutkimushankkeita tukeneille tahoille: ympärisKuva 2. vsk. Hiukkasia suodattavia sähkösuodattimia on jo käytössä, ne ovat tehokkaita ja näyttäisivät toimivan myös saunan kiukaiden päästöjen vähentämisessä. Kaasupäästöjä (häkä, hiilivedyt) olisi mahdollista vähentää katalysaattorien avulla. Pienhiukkasten massasta saatiin vähennettyä 70–90 % KIUAS2hankkeen testeissä (Kuva 2)
Photochemical transformation of residential wood combustion emissions: Dependence of organic aerosol composition on OH exposure. & Sippula, O. 2020. Kirjallisuus Hartikainen, A., Tiitta, P., Ihalainen, M., Yli-Pirilä, P., Orasche, J., Czech, H., Kortelainen, M., Lamberg, H., Suhonen, H., Koponen, H., Hao, L., Zimmermann, R., Jokiniemi, J., Tissari, J. & Sippula O. Tissari J., Väätäinen S., Leskinen J., Savolahti M., Lamberg H., Kortelainen M., Karvosenoja N. 2019a. vsk. 2019b. Tissari, J., Leskinen, J., Lamberg, H., Nieminen, V., Väätäinen, S., Koponen, H., Myllynen, M., Savolahti, M., Karvosenoja, N. Fine Particle Emissions from Sauna Stoves: Effects of Combustion Appliance and Fuel, and Implications for the Finnish Emission Inventory. Atmosphere 2019, 10, 775. 61 töministeriö, sosiaalija terveysministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Turun Kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuopion kaupunki, Harvia Finland Oy, Narvi Oy, Teuvan Keitintehdas Oy, Misa Oy, Muko Oy, Premec Oy, IKI-Kiuas Oy, Metallitekniikka Hannu Laajala, Tampereen kaupunki, Lahden kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki ja Suomen omakotiliitto. Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen (KIUAS), KIUAShankkeen loppuraportti, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Pienhiukkasja aerosolitekniikan laboratorio.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Atmospheric Chemistry and Physics, 20, 6357–6378
Sisäilma-alan ammattilaiset kokoontuvat jälleen vuosittaiseen Sisäilmapajaan tänä vuonna Lahden hulppeaan Sibeliustaloon. Luvassa on ajankohtainen, monipuolinen ohjelma, upea näyttely sekä kohtaamisia kollegoiden kanssa. 10.00 Ilmoittautuminen alkaa 11.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.00 Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunkina, Saara Vauramo, Kestävä Lahti -säätiö 12.15 Poliitikon puheenvuoro 12.30 Seinäjoen pajan terveiset ja pajavasaran luovutus 12.40 Mitä ajankohtaista on menossa Terveet tilat -ohjelmassa, Katja Outinen, valtioneuvoston kanslia 13.00 Sisäilmatilanne Lahdessa ennen ja nyt, Jouni Arola, Lahden Tilakeskus 13.20 Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyö korjauskohteiden rakennuslupamenettelyssä, Jari Ahonen, Lahden ympäristöterveys 13.40 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.30 Julkisen korjausrakentamisen prosessien nykytila, Timo Lahti, ympäristöministeriö 14.50 Lahden sisäilmatoimintamallin käyttökokemukset ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen, Jussi Hietala, Lahden Tilakeskus 15.10 Rakennuksen korjattavuuden arviointityökalu, Jari Ahonen, Lahden ympäristöterveys 15.30 Kaupungintalon perusparannushanke 16.00 Cocktailtilaisuus & Lahden kaupungin tervehdys, Pekka Timonen, Lahden kaupunginjohtaja 19.30 Pajabileet Sokos Hotel Seurahuoneella. Tervetuloa! Tiistai 30.11. Verkostoitumista jatketaan ensimmäisen pajapäivän päätteeksi Lahden kaupungin vastaanotolla Sibeliustalolla sekä Pajabileissä Seurahuoneella
Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi Ilmoittautuminen päättyy 22.11.2021.. Keskiviikko 1.12. Pajabileisiin voi ostaa pajabilekortin, jonka hinta on 25 eur + alv. 9.00 Sähköisen huoltokirja-alustan luominen sisäilmaprosessien hallinnoimiseksi, Jussi Hietala, Lahden Tilakeskus ja Petri Salo, Buildercom 9.20 Opas vapaaehtoisten ilmanvaihdon katsastusten tekemiseen, Rauno Holopainen, Metropolia ammattikorkeakoulu 9.40 Senaatin kokemuksia ilmanvaihdon katsastustoiminnasta, Markku Hyvärinen, Senaatti-kiinteistöt 10.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 10.50 Asuntotarkastukset ja kuntotutkimukset asunnoissa, Jari Ahonen, Lahden ympäristöterveys 11.10 Taloyhtiöiden sisäilmaongelmien ratkaisemisen haasteet, Jani Kirmanen, TiKo Isännöinti Oy 11.30 Sisäilmakoiran käyttöön liittyvän ohjeistuksen päivitys, Risse Koponen, Senaatti-kiinteistöt 11.50 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Paneelikeskustelu: Vähähiilisyys ja kiertotalous sisäilman näkökulmasta 14.00 Sisäilmapaja13-esittely 14.10 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.50 Kartoitus KIRA-alan tutkintoon johtavan koulutuksen tuottamasta sisäilmaosaamisesta sekä lisä-, jatkoja täydennyskoulutuksena saatavasta sisäilmaosaamisesta, Laura Jauhola, Owal Group Oy 15.10 Insinöörien rakennusfysiikan osaamisen varmistaminen ammattikorkeakoulun näkökulmasta, Timo Lehtoviita, LAB-ammattikorkeakoulu 15.30 Sisäilmatematiikka osana insinööriopetusta, Leena Jormanainen ja Heikki Vehmas, LAB-ammattikorkeakoulu 15.50 Kiitokset ja loppusanat Seminaarimaksu on 70 eur + alv. 24 %. 24 %, ja siihen sisältyvät ohjelmaan merkityt tarjoilut
Markkinoille on tullut halpoja, alle 100 € maksavia äänitasomittareita tai matkapuhelimiin ladattavia äänitasomittarisovelluksia. Mielipiteet näiden toimivuudesta vaihtelevat. Karkeaan äänitasojen määrittämiseen niistä on apua ja äänitasojen muutoksiin ne reagoivat, mutta mihin niitä ei kannata tai edes saa käyttää?. Äänilähteenä oli Agilent 33120 sinigeneraattori ja Advantest R9211 FFT -analysaattorin signaalilähde, joilta signaali kuljetettiin aktiivikaiuttimelle Genelec 6010A. Vertailun tavoitteena oli yrittää ymmärtää, mihin näitä halpoja mittareita voi käyttää ja mihin ei. Huoneessa oli paljon erilaista tavaraa, joten tila ei ollut erityisen kaikuisa (jälkikaiunta-aika luokkaa 0,6 s). Tutkittavat mittarit olivat Biltema 15-342 (hinta alle 30 €) (lyhenne BT), Parkside PDEME 130 A1 (hinta 15 €) (lyhenne PS) ja Clas Ohlson ET-933 (hinta alle 90 €) (lyhenne OC), puhelimen sovellus Sound Meter (ilmainen sovellus) (lyhenne SS) sekä puhelimen sovellus Sound AnalyRauno Pääkkönen, TkT rauno.paakkonen@gmail.com Halvat äänitasomittarit – toimivatko ne. Kaiutin ja mittarit asetettiin pöytien reunoille 3 cm paksun vaahtomuovin päälle noin 72 cm:n korkeudelle muovisella lattiamatolla päällystetystä lattiasta (kuva 1). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 64 Kohteet ja menetelmät Mittausympäristönä oli tavallinen toimistohuone, pinta-alaltaan 18 m 2 ja korkeudeltaan 3 m. Tutkittavan mittarin mikrofonin etureuna asetettiin suoraan kaiuttimen eteen, 75 cm:n etäisyydelle kaiuttimesta. Kaappiini oli kertynyt kolme tällaista äänitasomittaria ja latasin matkapuhelimeeni ilmaisen äänitasomittarisovelluksen sekä taajuusanalyysisovelluksen
Viidennessä vaiheessa tarkistettiin vielä mittareiden vasteet suuntakulmilla 0, 45, 90 ja 135 astetta mikrofoniin nähden. vsk. Sitten FFTanalysaattorilta syötettiin vaaleanpunaista kohinaa voimakkuuksilla 0,5 V, 1 V, 5 V ja 8 V ja mitattiin mittareiden vasteet L AF . Kirjatut tulokset siirrettiin Excel-ohjelmaan, missä laskettiin ero äänianalysaattorin antamiin arvoihin ja piirrettiin kuvia ja taulukoita asioiden havainnollistamiseksi. Tulokset ja niiden tarkastelu Mittareiden BT, PS ja OC ilmoitetut mittausalueet ovat 30–130 dB ja 31,5 Hz–8000 Hz, sekä ilmoitettu tarkkuus ±1,5 dB. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmään syötettiin sinisignaalia lähtötasoilla 0,03 V, 0,1 V ja 1 V (pkpk) ja taajuuksilla 125, 250, 500, 1000, 2000, 4000, 8000 ja 16000 Hz ja mitattiin mittareiden vasteet L AF . Vaikka FFT-analysaattori lähetti laajakaistaista vaaleanpunaista kohinaa, akviitikaiutin ja tila vaikuttivat siihen, millainen ja kuinka voimakas äänitaso mikrofonin kohdassa on. Tulokset ovat ymmärrettäviä, koska mittareille ilmoitettu mittausalue alkaa vasta arvosta 30 dB, ja mittarin PS antamaa arvoa voidaan pitää valmistajan ilmoituksesta poikkeavana. 65 zer Free (ilmainen sovellus) (lyhenne SAF). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Mittarit ja mittausasetelmat.. Mittareiden näyttö vertailuäänilähteiden signaaliin oli ±0,2 dB tarkkuudella oikein. Kolmannessa vaiheessa selvitettiin mittarien vasteet edellä mainittujen vertailuäänilähteiden äänitasoille. Kaikki taltioidut tulokset olivat A-taajuuspainotettuja ja F-aikavakiolla mitattuja äänitasoja (L AF ). Kuva 1. Taustataso vaihteli niin, että kun äänianalysaattorin mukaan äänitaso oli 22 dB, mittareiden näyttämät olivat BT 27 dB, PS 36 dB, OC 31 dB ja SS 21 dB. Referenssimittarina oli äänianalysaattori B&K 2260 ja vertailuäänilähteet MIP 5274 ja B&K 4230 (jälki Työterveyslaitos 2021). Neljännessä vaiheessa selvitettiin mittareiden taustaäänitaso hiljaisessa huoneessa
Matkapuhelimen sovellus SS näytti kaikilla taajuuksilla 1–24 dB pienempiä arvoja, erityisesti taajuuksilla yli 2000 Hz ero oli suuri (yli 22 dB). Siis vertailtavat mittarit toimivat ±3 dB tarkkuudella valmistajien ilmoittamalla taajuusalueella lukuunottamatta mittareita BT ja SS. 16000 Hz:n taajuuskaistassa vertailtavat mittarit näyttivät 12–15 dB pienempiä arvoja kuin äänianalysaattori, mutta laitevalmistajat eivät ilmoittaneetkaan laitteidensa toimivan yli 8000 Hz:n taajuuksilla. Samantyyppiset tulokset saatiin signaalin voimakkuuksilla 0,1 V, 5 V ja 8 V. Vertailtavien mittareiden tuulisuojat näyttivät toimivan hyvin siinä mielessä, etteivät ne vaimentaneet mikrofoniin tulevaa ääntä. Äänianalysaattori näytti kuitenkin 2–4 dB suurempia arvoja. 66 Mikrofonien suuntaavuuden osalta saatiin laajakaistaiselle kohinalle kuvan 2 mukainen tulos. vsk. Omaa Kuva 2. Mittareiden taajuusvaste-erot näyttivät heijastuvan myös siten, että kohinalle vertailtavien mittarien näyttämät arvot olivat 1–3 dB pienemmät kuin äänianalysaattorin arvot. Esimerkiksi BT mittari näytti 5–8 dB suurempia arvoja taajuusalueella 125–500 Hz, sensijaan PS ja OC mittarit olivat ilmoitettujen tarkkuuksien mukaisissa arvoissa. Mikrofonien suuntakulmavertailu.. Suurilla taajuuksilla, 4000–8000 Hz, vertailtavat mittarit näyttivät 0–5 dB pienempiä arvoja kuin äänianalysaattori. Matkapuhelimen taajuusanalysointiohjelma SAF näki selvästi käytetyt sinisignaalit, joten taajuuksien tunnistaminen sujui tällä sovelluksella hyvin, mutta suhteellisten dB-arvojen näyttämää oli vaikea suhteuttaa todellisiin äänitasoihin. Siihen tarvittaisiin luotettava kalibrointi. Kuriositeettina voidaan mainita, että viiden halvan mittarin hinnalla saisi vain yhden laatumittarin tuulisuojan. Sen sijaan pienillä ja suurilla taajuuksilla vertailtavien mittareiden näyttämät erosivat merkittävästi äänianalysaattorin näyttämistä. Kun tehtiin mittarivertailuja laajakaistaisella kohinalla, saatiin kuva 3. Suuntakulman vaikutus oli hyvin samanlainen ja myös hyvin lähellä äänianalysaattorin vastetta. Mittarit BT, PS ja OC näyttivät 1000 Hz:n taajuudella suhteellisen oikein, mikä voidaan myös päätellä kalibraattorivertailusta. Mittareiden taajuusvasteita vertailtiin sinisignaaleilla ja esimerkki tuloksista on taulukossa 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52
vsk. Jossakin puhelimessani on aikaisemmin ollut kalibroitava sovellus, joten niitäkin löytyy, mutta niistä monet ovat maksullisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Tällä perusteella näyttäisi siltä, että jos matkapuhelimeen asentaa äänitasomittarin, sovellusta pitää ainakin voida kalibroida johonkin tunnettuun vertailuäänilähteeseen nähden. Mittareiden taajuusvertailu 1 V sinisignaaleilla. Kuva 3. Mittarien vertailu laajakaistaisella kohinalla.. Halvat mittarit näyttävät toimivan ilmoitetun mukaisesti, kun äänet ovat laajaTaulukko 1. Pohdinta Tämä vertailu oli suuntaa-antava, ja tarkempia tuloksia on mahdollista koota hallitussa ääniympäristössä (kaiuton tai puolikaiuton kammio ja hallitumpi äänen generointi) ja tekemällä runsaammin mittarivertailuja. Tämä työ antaa kuitenkin suuntaviivoja edullisten mittareiden mahdollisuuksista. 67 luokkaansa oli matkapuhelimen sovellus, jonka näyttämät arvot olivat keskimäärin 18 dB pienemmät kuin äänianalysaattorin
Sellaisia ovat esimerkiksi vaade impulssiäänitasolle (ampumaradat, I aikavakio), vaihtelevien äänitasojen keskiäänitasovertailu (ympäristömelu, L Aeq ), asumisterveysasetuksen melutasot (vaatimukset mitata alle 30 dB äänitasoja), impulssimelu (huipputasojen määrittäminen, esimerkiksi L Cpeak ). Näillä perusteilla joudutaan hyvin nopeasti toteamaan, etteivät halpojen äänitasomittarien ominaisuudet riitä vaatimuksiin nähden. 2. Kun äänet ovat pienitai suuritaajuisia, tulosten hajonta kasvaa tarkkuusäänitasomittareihin nähden. Tämä on menettelytapavirhe, joka kumoaa tuloksista tehdyt johtopäätökset, ellei luotettavaa laskentaa tulosten lisäksi ole. Päätelmät Halvat äänitasomittarit soveltuvat niillä reunaehdoilla kuin valmistajat ilmoittavat suuntaa-antaviin arviointeihin. Ympäristössä, työssä, konemeluissa ja monissa muissa mittauskohteissa on myös vaatimuksia heikkojen tai voimakkaiden melun mittaamisesta (30–130 dB alatai yläpuolella), esimerkiksi impulssimelun ohjearvo huipputasona 140 dB, mitä ei pysty toteamaan näillä mittareilla. Faber: Acoustical Measurements with Smartphones: Possibilities and Limitations. Ehkä suurin heikkous on halpojen mittareiden taajuusvaste erilaisille äänille, mikä voi vaikuttaa merkittävästi (2–5 dB) mitattuihin arvoihin. Chucri A. The Journal of the Acoustical Society of America 135, EL186 (2014); doi: 10.1121/1.4865269. NIOSH on kehittänyt Applen kanssa melumittausjärjestelmän, joka vastaa kalliimpien äänitasomittarien ominaisuuksia (1–3), mutta se vaatii kalliimman mikrofoni-esivahvistinjärjestelmän ja sitoo matkapuhelimen vain äänimittauskäyttöön. Melun taajuussisältö vaikuttaa vertailumittarien näyttämään eri tavalla kuin äänianalysattori tekee. and Knott, P., (2017), Facilitating occupational noise management: The use of a smartphone app as a noise exposure, risk management, J Health & Safety Research & Practice 9(1), 3–9.. Terveystarkastajat, ympäristötarkastajat ja asiantuntijat törmäävät ajoittain edullisilla mittareilla saatuihin tuloksiin. Tärkeää on kuitenkin arvioida ja varmistaa mittareiden toiminta vertailuäänilähteillä tai vertaamalla mittaria tarkempien mittareiden näyttämiin tai vertailuäänilähteisiin. 68 kaistaisia ja jatkuvia. Halpojen mittareiden A-taajuussuotimen tai F-aikavakion ominaisuuksia ei tässä vertailtu. Standardeissa ja säännöksissä on vaatimuksia mittaustapaan, jotka asettavat rajoituksia tämänkaltaisten mittareiden käytölle. Rajoittaviksi tekijöiksi nousevat kuitenkin usein säännösten ja standardien edellyttämät mittaussuureet, joita edullisissa mittareissa ei ole. Matkapuhelimiin asennettavista äänitasomittareista on myös käyty pohdintaa, missä tulokset ovat samankaltaisia kuin tässä saadut (1–3). Tästä johtuen syntyy eroa hyvälaatuisten ja halpojen äänitasomittarien välille. 3. Benjamin M. Shaw: Evaluation of smartphone sound measurement applications. Kirjallisuutta 1. Tämän tekstin tavoitteena on auttaa hahmottamaan, voiko tuloksia käyttää arvioinneissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. vsk. Kardous and Peter B. Valitettavasti ajoittain näkee raportteja, missä on käytetty vääriä suureita mittauksiin, kun mittareiden ominaisuudet eivät ole olleet riittäviä. Halvoissa äänitasomittareissa ei ole mahdollista mitata huippuäänitasoja, niissä on ainoastaan aikavakioilla S tai F mitattavat enimmäistasot ja minimitasot. Acoustics Today. Williams, W., Zhou, D., Stewart, G. Summer 2017, volume 13, issue 2, 10–17
RAKENNUSFYSIIKKA RAKENNUSFYSIIKKA TAMPERE-TALO 26.-28.10. 2021 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut • 3 päivää • yli 80 esitystä • yli 50 yhteistyökumppania rakennusfysiikka.net
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Kuva: Heikki Leppänen. Kyseessä on Suomen suurin Helmi-ohjelman maanhankinta toistaiseksi. Suurin alue hankittiin Muhokselta, josta hankittiin noin 836 hehtaarin suuruinen suoalue, joka on osa valtavaa Muhoksen suokokonaisuutta. Lisäksi hankittiin kaksi pienempää suoaluetta Pudasjärveltä, jotka kuuluvat soidensuojelun täydennysehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi todettuun Sarvisuo-Pirttisuo-Naamasuon suokokonaisuuteen, johon myös edellä mainittu Leppisuo rajoittuu. Metsähallituksen Luontopalvelujen nelikko on raivannut tietä kohti parempia vesiä uhanalaisille luontotyypeille ja lajeille. Ojituksen seurauksena syntynyt puusto jää Tornator Oyj:n omistukseen ja se myy ne ennen ennallistamistöitä. Tästä ovat hyötyneet vesistön, luonnon ja virkistyskäyttäjien lisäksi myös monet asiantuntijaorganisaatiot ja vesienhoidon osaajat. vsk. Luontopalvelut on myös viestinyt vesistökunnostuksesta onnistuneesti. Laajat ja vaikuttavat vesistökunnostushankkeet toivat Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi 29.9. ”Tehonelikko” on onnistunut resursoimaan poikkeuksellisen suuria hankekokonaisuuksia ja hankkimaan kymmenien miljoonien EU-rahoitukset. Hankitulla alueella olevat metsäojitukset tullaan ennallistamaan. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. 70 POIMINTOJA Arvokkaan suoluonnon suojelu etenee Helmiohjelman keinoin Suomen suurimmalla Helmihankinnalla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tornator oyj ovat tehneet sopimukset, joilla valtion omistukseen siirtyy luontoarvoiltaan merkittäviä suoalueita noin 1326 hehtaaria. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden laajojen ja vaikuttavien vesistökunnostushankkeiden toteutuksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiseksi suurin suoalue on Pudasjärven Leppisuolta hankittu noin 420 hehtaarin alue. Tiedon määrä vesistöjen tilasta on lisääntynyt valtavasti ja lajien kuten taimenen ja jokihelmisimpukan tilaa on saatu turvattua. Tulokset ja aikaansaannokset ovat laajuudeltaan ainutlaatuiset, ja niillä on suuri valtakunnallinen merkitys kunnostuksien käytännön osaamiselle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Leppisuon arvokkaita luontopiirteitä ovat edustava rantavallisuo, laaja jännerimpialue ja edustavat keidassuo-osat. Hankittu alue rajoittuu Räkäsuon Natura-alueeseen ja se on maisemallisesti arvokas keidasaapasuokokonaisuus, joka täydentää merkittävästi olemassa olevaa suojelualuekokonaisuutta. Metsähallituksen Luontopalvelut on harvoja toimijoita Suomessa, joka voi johtaa suuren luokan vesistöhankkeita. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Koko Suomen kattaviin vesistökunnostushankkeisiin on sisältynyt toimenpiteitä lähes kaikista vesistökunnostuksen osa-alueista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pudasjärven suojelukohde. Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Suomen ympäristökeskus
Raportissa käydään läpi ehdotuksia siitä, mitä luontoarvoja kompensaatio voisi koskea, miten heikennyksen ja hyvityksen luontoarvovastaavuutta tulisi arvioida, miten hyvitys tulisi tuottaa sekä miten hyvityksen tulisi sijoittua paikallisesti ja ajallisesti suhteessa menetettyihin luontoarvoihin. Näin tuhkan hyötykäyttäjät löytävät paremmin omaan käyttötarkoitukseensa soveltuvaa tuhkaa. Materiaalitorille voi myös tehdä hakuvahdin, joka ilmoittaa, kun omat kriteerit täyttävää materiaalia on saatavilla. Tähän julkaisuun on koottu luonnonsuojelulain uudistustyön tueksi kootun asiantuntijaryhmän ehdotuksia siitä, mitä ekologisen kompensaation toteutuksessa tulee ottaa huomioon, jotta se tukisi monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista ja vähentäisi lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista. Tällä hetkellä osa hyvälaatuisesta puuja turvetuhkasta ohjautuu kaatopaikoille, vaikka sitä voisi hyödyntää lannoitteena ja maarakentamisessa. ”Tuhkan hyötykäyttö on kiertotalouden mukaista toimintaa, joka säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Materiaalitori on puolestaan ympäristöministeriön tuottama kaikille avoin digitaalinen palvelu, jota ylläpitää Motiva Oy. Hyötykäyttö vähentää myös tuhkan tuottajan jätekustannuksia varsinkin, jos hyötykäyttökohde löytyy läheltä”, Motivan johtava asiantuntija Ilkka Hippinen sanoo. Kompensaatiossa esimerkiksi rakentamistai kaivoshankeen aiheuttama luontoarvojen heikennys hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta muualla. Lisäksi annetaan suosituksia Suomessa toteutettavien ekologisten kompensaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Asiantuntijaryhmän ehdotukset perustuvat ekologisiin ja luonnonsuojelubiologisiin lähtökohtiin. Verkkojulkaisu HELDAssa: http://hdl.handle.net/10138/334544 Suomen ympäristökeskus Hyötykäyttöön soveltuvaa tuhkaa voi tarjota ja etsiä Materiaalitori-palvelussa Tapion vetämässä Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hankkeessa pyritään edistämään tuhkan hyötykäyttöä. Vastuuta luonnon monimuotoisuutta heikentävien toimien lieventämisestä ja korjaamisesta ollaan enenevässä määrin siirtämässä heikennysten aiheuttajille. Materiaalitori-palvelu on kehitetty helpottamaan jätteiden ja sivuvirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamista. Luokittelun avulla erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvaa tuhkaa voi tarjota ja etsiä Materiaalitorista. 71 POIMINTOJA Heini Kujala, Panu Halme, Minna Pekkonen, Terhi Ryttäri, Anne Raunio, Peter Kullberg, Saija Koljonen, Kirsi Kostamo, Inka Keränen Luontokadon hillitsemiseksi eliölajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehitys on saatava pysäytettyä. Tapio Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2021 Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa. Lannoiteasetus ja maarakennusasetus asettavat kuitenkin tarkkoja vaatimuksia erilaisiin hyötykäyttötarkoituksiin soveltuvalle tuhkalle. Hankkeessa on yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa kehitetty tuhkan luokitteluominaisuudet Materiaalitori.fipalveluun. Hanke on Tapion, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Suomen metsäkeskuksen yhteishanke. Tuhkan tuottaja voi Materiaalitorin ilmoituksessa luokitella tuottamansa tuhkan sillä perusteella, mihin käyttötarkoitukseen se soveltuu. vsk. Ekologinen kompensaatio voi tukea luontokadon hillitsemisen tavoitetta. Toisaalta tuhkaa etsivä hyötykäyttäjä voi tehdä Materiaalitorille ilmoituksen, jossa kertoo etsivänsä tuhkaa tiettyyn käyttötarkoitukseen, esimerkiksi tuhkamursketienä toteutettavaan metsätiehen tai metsän lannoitukseen. Metsäja energiateollisuudessa syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia puuja turvetuhkaa
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä. 72 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. 10 %). vsk. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis
alv. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. 73 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2021 ilmestyy teemoilla KIERTOTALOUS ja PILAANTUNEET MAAT ilmestyy 22.11.2021 mainosaineistot 29.10.2021 mennessä www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 20,00 euroa (sis. 10 %). ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. uudistettu painos Nyt voit tilata myös Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehtenä suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Lue lisää verkkosivultamme: www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni
Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. 10 % alv. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p
Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. 75 Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2021, 52. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. vsk. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa