Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. ”Hienoja oivalluksia. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Lähde sinäkin ideoimaan. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta
Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita
Kaarina Kärnä Energiakriisissäkin tulee välttää paniikkiratkaisuja. Tässä lehdessä käsitellään erilaisia energiaratkaisuja ottaen huomioon niiden vaikutukset myös ilmastotavoitteisiin. 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Energiakriisistä ei voi kuitenkaan keskustella huomioimatta toista ajankohtaista kriisiämme eli ilmastonmuutosta. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. vsk. Nyt olisi jälleen säästämisen paikka. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2022 ilmestyy 21.11. Lisäksi asuntojen lisälämmittimet, moottoriteiden valaistus, harrasteilmailu ja moottoriajoneuvokilpailut kiellettiin kokonaan. Venäjän energiavarantoihin ei enää voi turvautua. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Sotaa käyvässä Euroopassa olemme ajautuneet energiakriisiin. Sähkön hinnan massiiviset korotukset ovat puhuttaneet viime aikoina samoin kuin ylipäätään energian saatavuus. Millaiset energiansäästötoimenpiteet toimisivat parhaiten tämän päivän Suomessa. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Yllättävän vähän energiakriisin keskellä puhutaan energian säästämisestä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Vuonna 1973 oli edellinen energiakriisi, jolloin yleiseksi kattonopeudeksi määrättiin 80 kilometriä tunnissa, mainosvalot tuli sammuttaa yöksi, huonelämpötiloja laskettiin ja autojen lämmittämistä rajoitettiin. Kokonaiskuva tulee säilyttää mielessä ja tehdä hallittuja ratkaisuja siten, että emme pahenna yhden kriisin ratkaisuilla toista. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
20 Lähdemallinnuksella tietoa eri päästölähteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun Mika Vestenius ja Katja Lovén ..................................................... 28 Ilmansaasteiden tutkimuksesta osa ilmansuojelua Suomessa, 1950–1970 Janne Mäkiranta ............................................................................ 42 Aurinkosähkön pientuotannossa kasvupotentiaalia Eija Ferreira, Alina Lind, Johannes Lounasheimo, Santtu Karhinen ja Teemu Helonheimo ....................................46 Hämeen ilmastovahti kirittää alueellista ilmastotyötä Noora Arola ..................................................................................... Saara Jääskeläinen .........................................................................12 Ympäristöystävällinen logistiikka on tulevaisuudessa myös taloudellinen kilpailuvaltti Jouni Juntunen ja Pekka Leviäkangas ...................................... 16 Euroopassa tavoitellaan merkittäviä vähennyksiä ilmansaasteisiin Sanna-Riikka Saarela, Topi Turunen, Emmi Vähä, Kati Berninger ja Oras Tynkkynen .............................................. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 52 Opiskelijat kuntien ilmastotyön kokoajina Sanna Hakkarainen ja Eija Raimovaara ................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 6 • 2022 Energiakriisissäkin tulee välttää paniikkiratkaisuja Kaarina Kärnä ....................................................................................4 Hakkuiden lisäämisen vaikutukset metsiin sitoutuvaan hiilen määrään Sampo Soimakallio ..........................................................................6 Fossiilittoman liikenteen tiekartta – missä mennään. 36 Lämpövarastot ja hukkalämpö – avaimia energiakriisiin Teemu Helonheimo ....................................................................... 62 Kirjaesittely: Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti, Vesihuollon myytit ................................................................... vsk. 57 Laivatarkastajat kouluttautuivat M/S Aurora Botnialla lähitulevaisuuden haasteisiin Tomi Jormanainen ja Kaarina Kärnä ........................................ 67 Katariina Serenius – Vahva ura kunnallisessa ympäristönsuojelussa Tapio Välikylä .................................................................................68 Poimintoja .................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 71. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
Hakkuiden lisääminen pienentää metsiin sitoutuvaa hiilen määrää merkittävästi. 6 Sampo Soimakallio, dosentti, ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus Hakkuiden lisäämisen vaikutukset metsiin sitoutuvaan hiilen määrään Hakkuut vaikuttavat puustoon, sen kasvuun ja maaperän hiilimäärään. vsk. Tästä syystä hakkuiden lisääminen ei auta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
Suomessa kangasmetsien maaperässä on noin 1000 miljoonaa tonnia hiiltä (Liski ym. 2008). Suomen metsien hiilinielu (metsien hiilivaraston kasvu) on vuosina 1990–2020 ollut keskimäärin noin 26 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia Metsien hiilinielu tarkoittaa sitä, että metsiin sitoutuu biomassan kasvussa enemmän hiiltä kuin sieltä lahoamisen ja hakkuissa poisviedyn puun mukana poistuu.. Suomessa metsien hiilivarasto on kasvanut vuosittain 1970-luvulta saakka. Lahoamaton osa metsään jäävän kaatuneen puuston hiilestä siirtyy maaperään. Metsien hiilinielu tarkoittaa sitä, että metsiin sitoutuu biomassan kasvussa enemmän hiiltä kuin sieltä lahoamisen ja hakkuissa poisviedyn puun mukana poistuu. Puuston kasvussa hiiltä sitoutuu puuston biomassaan. 2021). 2006) ja turpeessa noin 5600 miljoonaa tonnia hiiltä (Turunen 2008). 2012). Suomen metsien puustoon on varastoitunut reilut 800 miljoonaa tonnia hiiltä (Tilastokeskus 2022). Puutuotteisiin varastoituneena oleva hiilen määrä vastaa noin yhtä prosenttia metsien hiilivarastosta (Lauk ym. 2011), mikä on suuruusluokaltaan saman verran kuin ilmakehässä, jossa hiiltä oli vuonna 2019 noin 870 miljardia tonnia (Canadell ym. vsk. Puista syntyvä karike, jota ovat kuolleet oksat, juuret, lehdet, neulaset ja kokonaiset kuolleet puut, kartuttavat maaperän orgaanisen hiilen varastoa. Hakkuissa ja puuston luontaisessa kuolemisessa puustosta poistuu hiiltä. Tällöin metsien hiilivarasto kasvaa. 7 Metsien hiilivarastot ja niiden muutokset Metsien hiilivarasto koostuu puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sekä maaperään varastoituneesta hiilestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Globaalisti metsien ja maaperän hiilivaraston kasvu on ollut seurausta erityisesti ilmastonmuutoksesta, hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisestä ja typpilaskeumasta. Hiilivaraston kasvu on seurausta erityisesti metsien rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta, puuston kasvua alhaisemmista hakkuumääristä, muista metsänhoidollisista toimista, turvemaiden ojituksesta sekä ympäristötekijöiden, kuten hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, sadannan ja typpilaskeuman muutoksista. Globaalisti metsien ja maaperän hiilivarastot ovat viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana kasvaneet siitä huolimatta, että etenkin tropiikissa metsiä on raivattu merkittävästi. Hakkuut vaikuttavat metsään jäljelle jäävän puuston määrään, puuston tulevaan kasvuun ja maaperän hiilimäärään eri tavoin. Maailmanlaajuisesti metsissä on noin 800 miljardia tonnia hiiltä (Pan ym. Suomessa puutuotteisiin on varastoitunut hiiltä arviolta noin 30 miljoonaa tonnia (Laturi ym
Puuston lisäksi metsien hiilinieluun vaikuttavat maaperän hiilimäärässä tapahtuvat muutokset. Puuston kokonaispoistuma, jossa on mukana hakkuukertymä, metsään jäävä hukkarunkopuu ja luonnon poistuma, on 2010-luvulla ollut noin 1,2-kertainen hakkuukertymään verrattuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Puuston kasvu nousi Suomessa 1960-luvun 50 miljoonasta kuutiometristä 2010-luvulla 108 miljoonaan kuutiometriin. Kyseisenä ajanjaksona Suomen metsien hiilinielu on vaihdellut noin 15 ja 47 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin välillä. inventoinnin (VMI 13) kahden ensimmäisen mittausvuoden mukaan puuston kasvu on kuitenkin alentunut ja on viimeisten tietojen mukaan noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteena on nostaa runkopuun kasvu 115:een ja hakkuut 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä (MMM 2019). Hakkuiden lisäämisen vaikutukset metsiin sitoutuvaan hiilen määrään riippuvat erityisesti siitä, minkä verran ja millaista puustoa metsästä hakataan, miten hakkuut muuttavat puuston kasvua ja miten maaperän hiilitaseet reagoivat hakkuiden lisäykseen.. Puuston poistuman lisääntyessä puuston kasvua enemmän, erotus ja puuston hiilinielu puolestaan pienenevät. Valtakunnan metsien 13. Mitä suurempi erotus on, sitä suurempi on metsien hiilinielu. Hakkuukertymä on noussut vuosien 1990–1999 keskimääräisestä 53 miljoonasta kuutiometristä vuosien 2010–2019 keskimääräiseen 67 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Vertailun vuoksi Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria ovat olleet vuosina 1990–2010 keskimäärin noin 69 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. vsk. Näiden tekijöiden kehitykseen liittyy epävarmuuksia, joten myös metsien hiilinielun koko tulevaisuudessa on epävarma. 7 miljoonaa ekvivalenttitonnia hiiltä) vuodessa (Tilastokeskus 2022). 8 (n. Puuston kasvun lisääntyessä puuston poistumaa enemmän, erotus ja puuston hiilinielu kasvavat. Metsien hiilinielun koko riippuu voimakkaasti puuston kasvun ja poistuman erotuksesta
Hakkuiden vaikutusta metsiin sitoutuvan hiilen määrään voidaan kuvata dimensiottomalla indikaattorilla, joka kertoo sen, kuinka paljon metsän hiilivarasto hiilimääränä ilmaistuna pienenee suhteessa hakkuiden lisäyksessä metsästä poistettavaan hiilimäärään. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää eroa tuloksissa boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä eikä myöskään lyhyellä (1–30 vuotta) ja pitkällä (71–100 vuotta) aikavälillä. Suomen ilmastopaneeli tarkasteli erilaisilla metsien kehitystä kuvaavilla malleilla metsien hiilivaraston kehitystä vuosina 2010–2055 skenaarioissa, joissa Suomen hakkuutaso oli asetettu 40 ja 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa (Kalliokoski ym. Nämä tekijät taas riippuvat muun muassa siitä, hakataanko puustoa päätehakkuissa vai kasvatushakkuissa, hakattavan puuston iästä ja vallitsevista kasvuolosuhteista sekä siitä, kohdistuvatko hakkuut kivennäisvai turvemaille ja miten ilmastonmuutos ja muut ympäristötekijät vaikuttavat puuston kasvuolosuhteisiin tulevaisuudessa. Kummassakin skenaariossa tulee arvioida metsien hiilivaraston kehitys valitun tarkastelujakson aikana. Jos hakkuita esimerkiksi lisätään vuosittain yhdellä hiiliyksiköllä 100 vuoden ajan ja metsän hiilivarasto jää sen seurauksena 100 hiiliyksikköä alhaisemmalle tasolle kuin skenaariossa, jossa hakkuita ei lisätä, tulee kyseisen indikaattorin arvoksi yksi. Suomea koskevat skenaariotarkastelut osoittavat samaa suuruusluokkaa olevaa vaikutusta. Indikaattorin arvo nolla tarkoittaa sitä, että hakkuiden lisäys on hiilineutraalia tarkastelujakson aikana. vsk. 2022). Erilaiset hakkuut vaikuttavat metsiin sitoutuvaan hiilen määrään hakkuissa pois. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 2019). 9 Hakkuiden vaikutus metsien hiilimäärään Hakkuiden lisäyksen vaikutusta metsiin sitoutuvaan hiilen määrään täytyy tarkastella vertaamalla kahta erilaista skenaariota, joista toisessa hakkuita lisätään tietylle tasolle ja toisessa niitä ei lisätä. Näin laskettua skenaarioiden välistä erotusta voidaan luonnehtia hakkuiden lisäyksen aiheuttamaksi metsien hiilivaraston, metsien hiilinielun (hiilivaraston kasvun) tai metsiin sitoutuvan hiilen määrän muutokseksi. Tarkastelussa mukana olleiden viiden mallin mukaan metsiin sitoutuva hiilen määrä vähentyi tarkastelujakson aikana keskimäärin 1,7 (1,2–2,3) tonnia jokaista metsästä korjattua hiilitonnia kohden. Vertaamalla skenaarioita toisiinsa saadaan selville, minkä verran metsien hiilivarasto muuttuu hakkuiden lisäyksen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelujakson aikana hakkuiden lisäyksen seurauksena metsään sitoutuva hiilimäärä on pienentynyt yhtä paljon kuin metsästä on lisääntyneissä hakkuissa korjattu hiiltä suhteessa skenaarioon, jossa hakkuita ei lisätä. Kesäkuussa 2022 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan hakkuiden lisäys pienentää metsiin sitoutuvan hiilen määrää 100 vuoden aikana sekä boreaalisella että lauhkealla vyöhykkeellä keskimäärin 1,6 (keskihajonta 0,9) tonnia hiiltä jokaista metsästä korjattua hiilitonnia kohden (Soimakallio ym. Mikäli indikaattorin arvo on pienempi kuin yksi, on vaikutus pienempi kuin fossiilisella hiilellä ja mikäli se on suurempi kuin yksi, on vaikutus suurempi kuin fossiilisella hiilellä tarkastelujakson aikana. Indikaattorin arvo yksi tarkoittaa sitä, että hakkuiden lisäyksessä korjattu puu aiheuttaa hiiliyksikköä kohden metsän hiilivarastoon yhtä suuren hiilivajeen kuin fossiilisen hiilen korjaaminen niiden varannoista tarkastelujakson aikana. Hakkuiden lisäämisen vaikutukset metsiin sitoutuvaan hiilen määrään riippuvat erityisesti siitä, minkä verran ja millaista puustoa metsästä hakataan, miten hakkuut muuttavat puuston kasvua ja miten maaperän hiilitaseet reagoivat hakkuiden lisäykseen
Hurmekoski, E., Smyth, C., Stern, T., Verkerk, P.J., Asada, R. et al. Substitution impacts of wood use at the market level: a systematic review. 2021). Global Carbon and other Biogeochemical Cycles and Feedbacks. Suomen ilmastopaneeli Raportti 2/2019. Puun käyttöä lisäämällä voidaan välttää fossiilisia päästöjä, kun puulla korvataan uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. et al. ” Hakkuiden lisäys pienentää metsiin sitoutuvaa hiilen määrää merkittävästi suhteessa puutuotteissa säilyvään hiilivarastoon ja puun avulla vältettäviin fossiilisiin päästöihin.. Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Hakkuiden lisäys pienentää siis metsiin sitoutuvaa hiilen määrää merkittävästi suhteessa puutuotteissa säilyvään hiilivarastoon ja puun avulla vältettäviin fossiilisiin päästöihin. Lähdeviitteet Canadell, J.G., Monteiro, P.M.S., Costa, M.H., Cotrim da Cunha, L., Cox, P.M., Eliseev, A.V. 2020). Carbon reservoirs in wood productsin-use in Finland: current sinks and scenarios until 2050. Silva Fennica 42(2): 307–324. Vältetyt päästöt ovat markkinatasolla keskimäärin noin 0,55 (0,27–1,16) tonnia yhtä metsästä korjattua puun hiilitonnia kohden (Hurmekoski ym. Maaperän päästöihin liittyy huomattavia epävarmuuksia, mutta ne voivat erityisesti turvemetsissä ja avohakkuissa olla merkittäviä (Saksa ym. Fossiilisten päästöjen vähentämisen ja metsiin sitoutuvan hiilimäärän kasvattamisen kansantaloudellinen merkitys riippuu näille annettavista ilmastopoliittisista painoarvoista, joihin Suomessa vaikuttavat sekä EU:n velvoitteet että kansalliset tavoitteet. 673–816. 10 tettua hiilimäärää kohden todennäköisesti eri tavoin riippuen siitä, miten hakkuut toteutetaan ja miten ne vaikuttavat puuston kasvuun ja maaperän hiileen. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, pp. Vaikutus on suurin silloin, kun hakkuiden seurauksena puuston kasvutappiot ovat voimakkaimmat ja maaperän päästöt hakkuiden seurauksena suurimmat. Laturi, J., Mikkola, J., Uusivuori, J., 2008. Kalliokoski, T., Heinonen, T., Holder, J., Lehtonen, A., Mäkelä, A., Minunno, F. Environmental Research Letters. 88 s. Puuston kasvutappiot ovat suurimmat silloin kun hakataan hyvässä kasvussa olevaa puustoa. 2021. Johtopäätökset Metsästä korjatun puun hiilestä keskimäärin alle 0,15 yksikköä säilyy pitkäikäisissä puutuotteissa vuosikymmeniä, sillä merkittävä osa puusta päätyy energiaksi tai lyhytikäisiin tuotteisiin (Soimakallio ym. 2019. 2022). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. In Climate Change 2021: The Physical Science Basis. 2021. Näin ollen puunkäytön lisääminen ei auta hillitsemään ilmastonmuutosta tulevien vuosikymmenten aikana, mikä on oleellista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa
Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Annals of Forest Science 63: 687–697. Tilastokeskus. Carbon accumulation in Finland’s forests 1922–2004 – an estimate obtained by combination of forest inventory data with modelling of biomass, litter and soil. Valtioneuvoston periaatepäätös 21.2.2019. great Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. 2011. Saksa, T. Toukokuussa 2022 istute ttii n Forssan Saarelantielle 100 mäntyä. Boreal Environment Research 13: 319–334. Environmental Research Letters, 7(3), p.034023. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. 2022. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. et al. A large and persistent carbon sink in the world’s forests science, 333(6045), pp.988–993. GCB Bioenergy, 14(8), pp.989–1000. Development of Finnish peatland area and carbon storage 2000. Closing an open balance: The impact of increased tree harvest on forest carbon. Global socioeconomic carbon stocks in long-lived products 1900–2008. Statistics Finland: Greenhouse Gas Emissions in Finland 1990–2020, National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto protocol, Helsinki. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. 2006. Pan, Y., Birdsey, R.A., Fang, J., Houghton, R., Kauppi, P.E., Kurz, W.A., Phillips, O.L. Liski, J., Lehtonen, A., Palosuo, T., Peltoniemi, M., Eggers, T., Muukkonen, P. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 98/2020. MMM 2019. Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:7. et al. 2008. (toim.) 2020. 2012. 2022. 2022. vsk. Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Turunen, J. Ilmastonmuutos ja metsänhoito. Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys. Soimakallio, S., Böttcher, H., Niemi, J., Mosley, F., Turunen, S., Hennenberg, K.J., et al. 11 Lauk, C., Haberl, H., Erb, K.H., Gingrich, S., Krausmann, F. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
12 Saara Jääskeläinen, liikenneneuvos Liikenneja viestintäministeriö Fossiilittoman liikenteen tiekartta – missä mennään. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen päästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tiekartta on kolmivaiheinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. vsk. Liikenneja viestintäministeriön tammikuussa 2022 tekemän arvion mukaan vuoden 2030 tavoite on mahdollista saavuttaa ilman tiekartan ehdollista vaihetta 3, jos kaikki vaiheiden 1 ja 2 toimenpiteet toteutuvat toivotulla tavalla, jos EU-tason päästökauppa toteutuu ja jos jakeluvelvoitetta nostetaan 4 prosenttiyksiköllä.. Tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä
Vuositasolla uutta rahaa tarvittaisiin noin 100 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2022–2024. kuva 1). 13 F ossiilittoman liikenteen tiekartta pitää sisällään kolme eri vaihetta. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet, vaihe 1. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026 ja ovat yhteensä noin 360 miljoonaa euroa. Tämä on jonkin verran vähemmän kuin tiekartassa arvioitu rahoituksen tarve. vsk. Näitä ovat muun muassa erilaiset sähköja kaasuautojen hankintoihin ja jakeluinfraan liittyvät tuet sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tuet (ks. Syksyjen 2020 ja 2021 budjettiriihissä tehtiin eräitä veropäätöksiä, joilla on oma vaikutuksensa liikenteen päästöihin. Vuosille 2022–2023 saadun rahoituksen määrä on ollut noin 130 miljoonaa euroa. Toteutuakseen tiekarttaan arvioidulla Kuva 1. Tulevien vuosien rahoitustasosta päätetään tulevissa budjettineuvotteluissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan erilaisia tukia ja kannustimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. liikenteen työsuhde-etuihin liittyvän verotuksen muuttaminen sekä täyssähköautojen autoveron poistaminen.. Vaiheen 1 toimenpiteiden yhteenlaskettu päästövähennysvaikutus on noin 0,41–0,51 Mt. tavalla, kaikki tuet vaatisivat kuitenkin täysimääräisen rahoituksen. Liikenteen päästöihin voidaan vaikuttaa myös liikenteen verotuksen kautta. Näitä olivat mm
Olemassa olevan jakeluvelvoitelain mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuuden tulee vuonna 2030 olla yhteensä 30 prosenttia. vsk. Tiekartan toisessa vaiheessa selvitettiin myös mahdollisuutta nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Selvitykset valmistuivat syksyllä 2021. Velvoitetason nosto voitaisiin toteuttaa erityisesti biokaasun määrää kasvattamalla. Myös yhdistettyjen kuljetusten uudelleen käynnistäminen vähentäisi liikenteen päästöjä, mutta vaatisi toteutuakseen investointeja raideverkkoon ja yhdistettyjen kuljetusten termiaaleihin. Tiekartassa on arvioitu, että Suomessa riittäisi biokaasua liikenteeseen noin 2,5 terawattitunnin verran, eli noin 7 % tieliikenteen koko energiatarpeesta vuonna 2030. 14 Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työsuhdesähköautoja koskevan verotuksen muuttamisella saadaan aikaan yhteensä noin 0,01 Mt:n päästövähennykset, ja täyssähköautojen autoveron poistamisella samoin noin 0,01 Mt:n päästövähennys. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen: tavoitteet vuosina 2030 ja 2045 sekä eri toimenpiteiden vaikutus vuonna 2030.. Samaan ajankohtaan tiekartan toisen vaiheen selvitysten kanssa osuivat myös kesällä 2021 annetut, tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat EUKuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Joulukuussa 2021 valmistuneen selvityksen mukaan jakeluvelvoitteen nostaminen vielä 4 prosenttiyksiköllä tuottaisi noin 0,3–0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä. Tiekartan toisessa vaiheessa kesällä 2021 selvitettiin eräitä lisäkeinoja tai kehitystrendejä, joiden arvioitiin vaikuttavan liikenteen päästöihin, mutta joiden vaikutuksista ei vielä periaatepäätöksen valmistumisen aikaan ollut riittävästi tietoa. Näitä keinoja tai kehitystrendejä olivat etätyön lisääntyminen, yhdistettyjen kuljetusten edistäminen tavaraliikenteessä ja liikenteen palveluiden edistäminen. Selvitysten mukaan etätyöllä ja liikenteen palveluistumisella voitaisiin saada aikaan noin 0,14–0,2 Mt:n päästövähennys vuonna 2030
vaiheen kokonaisuuteen. Tämä vaatisi kuitenkin sitä, että kaikki Fossiilittoman liikenteen tiekartan vaiheen 1 toimenpiteet toteutettaisiin täysimääräisesti, että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuisivat toivotulla tavalla, että EU-tason päästökauppa toteutuisi komission esittämällä tavalla ja että jakeluvelvoitetta nostettaisiin 4 prosenttiyksiköllä.. VTT:n tekemän arvion mukaan EU:n 55-lainsäädäntöpaketin lisäpäästövähennysvaikutus on yhteensä noin 0,3–0,4 Mt. vsk. Kolmannessa vaiheessa hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien. CO2-raja-arvojen päästövähennysvaikutusta oli arvioitu jo ennen komission ehdotuksen saapumista, erilaisilla raja-arvoilla haarukoiden. Arviointia toteutettiin tammikuussa 2022, ja sen mukaan liikenteen päästöt olisi mahdollista puolittaa myös ilman ehdollista vaihetta kolme. Fit for 55 -paketti). Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan tiekartan kolmas vaihe käynnistyy, kun kaikkien edellä kuvattujen toimenpiteiden, kehitystrendien ja EU-aloitteiden päästövähennysvaikutukset on arvioitu. Muiden aloitteiden päästövähennysvaikutuksia selvitettiin kesällä 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Näitä aloitteita olivat muun muassa henkilöja pakettiautojen CO2raja-arvojen tiukentaminen, tieliikenteen ja rakennusten EU-tasoinen päästökauppa sekä jakeluinfradirektiivin päivittäminen. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli, siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EUtason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. 15 lainsäädäntöaloitteet (EU:n ns. Raja-arvojen tiukentamisen vaikutus on siten sisällytetty jo tiekartan 1
Kuitenkin viimeistään 1970-luvulla alkanut öljykriisi osoitti, että kyseessä on niukkeneva luonnonvara, jonka hinta tulee pitkässä juoksussa vain nousemaan. Edullisempi logistiikka muuttaa myös skaalaetujen ja erikoistumisen taloudellisia hyötyjä, tuotantopaikkojen sijaintien merkityksiä sekä vaikuttaa kansalliseen kilpailukykyyn. Olemmekin eläneet viimeiset 50 vuotta kasvavien polttoaineiden hintojen maailmassa. Uusiutuvien polttoaineiden Jouni Juntunen, professori, autoalan liiketoiminta Oulun yliopisto, Oulun kauppakorkeakoulu Pekka Leviäkangas, professori, väyläja liikennetekniikka Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Ympäristöystävällinen logistiikka on tulevaisuudessa myös taloudellinen kilpailuvaltti Uusiutuvat liikennepolttoaineet tulevat muuttamaan maailman. vsk. 16 Liikennepolttoaineiden hinta tulevaisuudessa Fossiilisilla polttoaineilla on niiden aiheuttaman ympäristökuorman lisäksi toinen keskeinen ominaisuus: niiden uusiutumisaika on hurjan pitkä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Tosin kun fossiilisia polttoaineita opeteltiin käyttämään, niin teknologian kehittyessä niiden hinnat aluksi laskivat. Tämä tulee muuttumaan. Tehokkaampi logistiikka ja tuotanto ovat kasvavista volyymeista huolimatta kokonaisuudessaan myös ympäristöystävällisempiä kuin nykyinen tilanne. Voimme käytännössä sanoa niitä uusiutumattomiksi. Sen lisäksi että logistiikasta tulee ympäristöystävällistä, siitä tulee myös jatkuvasti edullisempaan suuntaan kehittyvää, eli juuri päinvastoin kuin nyt. Tämä taas mahdollistaa uusien palveluiden syntymisen ja muuttaa tuotantorakenteita. Olemmeko Suomessa muutoksen myötä voittajia vai häviäjiä, riippuu täysin itsestämme ja tekemistämme valinnoista.
Mikä parasta, koska kyseessä ovat uusiutuvat luonnonvarat, eivät kustannukset enää käänny kasvuun vaan laskevat hiljakseen tuotantoteknologioiden kehityksen ja tuotantomäärien myötä. Sähköllä toimivat ajoneuvot ovat jo arkipäivää. Hinta Fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energiamuodot Energiamurros Aika. 17 versiot ovat jo käytössä niin suljetuilla alueilla teollisuudessa kuin pieninä jakelurobotteinakin kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Väyliä tulisikin kehittää suuntaan, joka mahdollistaisi eri ajoneuvot – sekä ihmisten tuotantokustannukset laskevat sitä mukaa kun teknologia kehittyy. 50 vuotta vanha maailma siis kääntyy päälaelleen. Olisikin harkittava tarkoin esimerkiksi uusien rautateiden rakentamista, sillä näköpiirissä ovat esimerkiksi optimoitavat uusiutuvilla energioilla kulkevat puoliautonomiset rekkaletkat. Tämä vain edellyttää, että tuotantoa saadaan kasvatetuksi riittävästi – ja niin myös edullisia liikennepolttoaineita tulee tarjolle. Jo nyt useiden uusiutuvien energioiden tuotantokustannukset ovat alle markkinahinnan. Perinteinen kulkumuotojen erottelu eri väylille ei voi olla tulevaisuuden ratkaisu, sillä perinteiset kuljetusmuodot eivät välttämättä pysty kilpailemaan joustavien ja helposti optimoitavien kuljetusten kanssa. Muun liikenteen seassa kulkevat jakelurobotit nostavat esiin kysymyksen tulevaisuuden väylien vaatimuksesta: miten kaikki eri kulkumuodot saadaan kulkemaan turvallisesti yhdessä. Kuva: Jouni Juntunen. Autonomiset Energiamurros. Varsinkin suuret investoinnit fossiilisilla polttoaineilla toteutettuna voivat helposti olla kokonaisuudessaan taloudellisesti ja ympäristökuormaltaan hyvinkin negatiivisia, mikäli ne eivät vastaa tulevaisuuden teknologian ja olosuhteiden tarpeita. Taloudellisen toimintalogiikan mukaan tarjonta tulee kasvamaan niin kauan kuin kysyntää tuotantokustannuksia kalliimmalla hinnalla riittää. vsk. Tulevaisuuden liikenneväylien vaatimukset Liikenteessä käytettävän energian uudistumisen myötä myös käytettävän energian ominaisuudet muuttuvat
Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ongelma, sillä tulevaisuuden hiljaiset ja ainakin käytössä päästöttömät ajoneuvot mahdollistavat henkilölogistiikan ohella myös teollisuuden kehittymisen tehokkaammaksi ja siten ympäristöystävällisemmäksi. Myös väylät ja infra saavat uusia älykkäitä ominaisuuksia. Näille vaatimuksille ei kuitenkaan vielä ole selkeitä suunnitteluohjeita. Lähde: Rushton (2021). Silloin selviydymme logistiikan murroksen voittajiksi. Tulevaisuuden yhteentoimiva liikennejärjestelmä toimii yhteiskäyttöisen infran päällä. Haavoittuvat liikkujat, kuten jalan kulkevat lapset, vanhukset ja erityisryhmät sanelevat tarvittavan turvallisuustason. Myös ajoneuvoliikenne tulee kasvamaan rajusti globaalilla tasolla. Ajoneuvojen kyky havainnoida ympäristöään myös paranee jatkuvasti, joten liikenneturvan lisäksi ajoneuvot voivat halutessamme seurata ympäristönsä turvallisuutta sekä sisällään ja lähistöllä olevien ihmisten vointia ihan uudella tavalla. Ajoneuvojen turvallisuusteknologiat paranevat koko ajan ja niillä on suurin vaikutus liikenneturvallisuuden kehitykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Pitkässä ja harvaan asutussa maassa logistiikan merkitys on aina ollut korostunut, mutta tulevaisuudessa se korostuu entisestään. Nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan tutkimusta tiedon kartuttamiseksi sekä viisaiden päätösten pohjaksi. Jälleen kerran on meidän itse päätettävä, olemmeko Suomena kehityksen perässä vai olemmeko se, joka tuottaa ja myy näitä tuotteita ja teknologioita ulkomaille. Green New Deal XIII: From Kansas City to Estonia, Free Public Transport Is the Future.. Tulevaisuuden infraa tulisi kehittää yhteiskäyttöisyyden ja kokonaisturvallisuuden suuntaan. Logistiikka ja sen merkitys tulevaisuudessa Ympäristöystävälliset ja autonomisia piirteitä enenevissä määrin saavat ajoneuvot tulevat mullistamaan maailman niin kuluttajille tarjottavien uusien palveluiden kuin myös teollisuuden murroksen myötä. 18 ohjaamat että autonomiset ajoneuvot – turvallisesti samaan ympäristöön. vsk
vsk. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys, julkisyhteisö tai kuluttaja kumoaa päästöjensä ilmastohaitan vähentämällä tai sitomalla kompensoitavia kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän toisaalla. Pelisäännöt päästöjen vapaaehtoiselle kompensoinnille valmistuvat tammikuussa 2023. Hankkeessa: • luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille, kuten hiilineutraalius ja nettonolla ja ohjeistetaan, mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan • määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille. Päästökompensaatioiden sääntely kehittyy myös kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa valmistellaan sääntelyä kestävien hiilenkiertojen sertifikaateista syksyllä. Organisaatioiden hiilineutraaliudelle ja vapaaehtoisille päästökompensaatioille ei ole ollut täysin vakiintuneita määritelmiä ja kriteerejä. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa. Ympäristöministeriö Vapaaehtoisen päästökompensoinnin suosio kasvussa – uudella hankkeella luodaan pelisäännöt päästöjen hyvittämiselle. On myös yritysten etu, että päästöjen hyvittämisestä viestimiselle on selkeät ja läpinäkyvät käytännöt”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmäkuuleminen. Lisäksi tehdään tiivis ohjeistus kuluttajille siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ostaessa ilmastoväittämällä markkinoituja tuotteita. Ohjeistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kehitys. Pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille Nyt luotavat pelisäännöt auttavat esimerkiksi yrityksiä määrittämään oman ilmastoväittämänsä ja sen, miten esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteeseen päästään hyödyntämällä päästökompensaatiopalveluja. Ohjeistuksen pääkohderyhmä on ilmastoväittämiä esittävät ja vapaaehtoisia päästökompensaatioita käyttävät organisaatiot. Hankkeen toteuttaa Gaia Consulting oy yhdessä useamman yrityksen kanssa. Maaja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on jo kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty uusia ilmastokestäviä ratkaisuja. 19 Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kompensaatioita käyttävien yritysten ja kuluttajien saattaa olla haastavaa arvioida tarjottujen kompensaatiopalveluiden laatua ja luotettavuutta. ”Tarvitsemme vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisäännöt, jotta kuluttajat saisivat luotettavaa ja vertailtavaa tietoa yritysten ja tuotteiden todellisista ilmastovaikutuksista
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Visio on yhteiskunnallisesti laajasti hyväksytty, mutta tavoitteen saavuttaminen esimerkiksi ilmansaasteiden suhteen tulee vaatimaan merkittäviä muutoksia taloudessa ja yhteiskunnassa.. vsk. Visiona vuodelle 2050 on, että tuohon mennessä ilmaan, veteen ja maaperään joutuvat päästöt ovat pienentyneet tasolle, jolla niillä ei ole enää haitallisia terveystai luontovaikutuksia. 20 Sanna-Riikka Saarela, Topi Turunen ja Emmi Vähä, Suomen ympäristökeskus Kati Berninger ja Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi Euroopassa tavoitellaan merkittäviä vähennyksiä ilmansaasteisiin Euroopan unioni julkaisi kesällä 2021 kunnianhimoisen saasteettomuustoimintaohjelman, jolla pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaista saasteiden hillintää Euroopassa
Euroopan ympäristövirasto (2021) on arvioinut, että vuonna 2019 Euroopan unionissa pienhiukkaset aiheuttivat yli 300 000 ja typpidioksidi yli 40 000 ennenaikaista kuolemaa. Tähänastinen ympäristöpolitiikka on onnistunut leikkaamaan monia pistelähteiden päästöjä merkittävästi. Tavoitteisiin pääseminen on elintärkeää – ilmansaasteet ovat edelleen suurin yksittäinen ennenaikaisia kuolemia aiheuttava ympäristötekijä. Ilmansaasteiden lähteet ovat moninaisia ja hajallaan, ja niihin liittyy myös merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia kysymyksiä (esim. puun pienpoltto ja saunat). Ilmanlaatudirektiivi ja direktiivi ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä asettavat rajaarvoja ilmansaasteille. Lisäksi markkinoille tulee jatkuvasti uusia aineita ja aineiden haitallisista vaikutuksista saadaan yhä tarkempaa tietoa. Esiin nousivat lisäksi nanopartikkelit, joiden päästöistä ja päästöjen vähennyskeinoista ei ole juuri tietoa. 21 Ilmansaasteet ovat edelleen riski terveydelle – hajapäästöjen hillintä hankalaa Ilmansaasteet ovat keskeinen osa Euroopan unionin saasteettomuustoimintaohjelmaa. Pistepäästöjen edelleen vähentyessä hajapäästöjen suhteellinen merkitys korostuu entisestään. Ilmansaasteiden päästöjä pyritään vähentämään myös niiden lähteillä hyödyntämällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Tarkastelimme saasteiden ja saasteettomuuspolitiikan trendejä, muuttuvaa toimintaympäristöä ja sääntelytarpeita sekä mahdollisia uusia ohjauskeinoja Kohti nollapäästöjä ja -pilaantumista – Ympäristöpolitiikan ja -sääntelyn ennakointi 2030 -hankkeessa. Saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi komissio on esittänyt esimerkiksi seuraavat välitavoitteet vuodelle 2030: • vähentää ilmansaasteiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten määrää vähintään 55 % • vähentää ilmansaasteiden vaikutuksia ekosysteemille niin, että sellaisten alueiden, joissa päästöt uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, määrä pienenee EU:ssa vähintään 25 %. Lisäksi päästökattodirektiivi asettaa jäsenmaille päästövähennysvelvoitteet typen oksideille, NMVOC-yhdisteille (muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. Saasteettomuustoimintaohjelma ja ilmansaasteiden hillintä Saasteettomuustoimintaohjelmassa mainitaan ilmansaasteita koskeviksi toimenpiteiksi muun muassa ilmanlaatunormien, seurannan, mallinnuksen ja ilmanlaatusuunnitelmia koskevien säännösten tiukennus. Lisäksi musta hiili eli nokipöly on noussut huolestuttavien ilmansaasteiden joukkoon, koska se aiheuttaa terveyshaittoja ja voimistaa ilmaston lämpenemistä. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. EU:ssa käytössä olevat raja-arvot ovat toistaiseksi löyhemmät kuin WHO:n suosittelemat raja-arvot. vsk. Osalle ilmansaasteista ominaista on kulkeutuminen kauas päästölähteistä, minkä vuoksi tarvitsemme sekä alueellisia että globaaleja toimia. Käsittelimme työssämme laajasti jo hyvin tunnettuja perinteisiä ilmansaasteita: typen oksideja, rikkidioksidia, otsonia, PAHyhdisteitä, pienhiukkasia ja ammoniakkia. Sen sijaan hajapäästöjen suitsiminen on osoittautunut hankalammaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kerromme tässä artikkelissa ilmanpäästöjen hallintaan liittyvistä tuloksistamme. Esimerkiksi ilmansaasteiden on todettu olevan yhteydessä Parkinsonin tautiin. metaani), rikkidioksidille, ammoniakille ja PM2,5-päästöille
Tarve kokonaisvaltaisuudelle korostuu entisestään Saasteiden vähentämisessä on vuosikymmenten aikana saavutettu merkittäviä edistysaskelia, mutta uusien ja jäljelle jääneiden saasteiden haltuunotto on yhä haasteellisempaa. Pidemmällä aikavälillä uuden teknologian käyttöä teollisuuslaitosten tarkkailussa ja valvonnassa sekä lainsäädäntöjen yhteensovittamista ja toimijoiden välistä yhteistyötä tullaan varmasti lisäämään. Saasteettomuustyössä pitäisi nimittäin pystyä samanaikaisesti Puun pienpoltto voi olla alueellisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Lämmityksen suhteen toimintaohjelmassa nostetaan esiin mm. Puun pienpoltto mainitaan ohjelmassa vain ohimennen, vaikka se voi olla alueellisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. vsk. Liikenteen ilmanpäästöjen osalta saasteettomuustoimintaohjelmassa vähennyskeinoiksi listataan ajoneuvojen päästönormien tiukentaminen, päästömittausten parantaminen ja PM 2,5 ja nanohiukkaspäästöjen rajoittaminen.. tulisijojen ekosuunnittelu ja puhtaan energian tukeminen. Kirjallisuuskatsauksemme perusteella innovatiivisten tekniikoiden käyttöönoton tehostaminen ja ilmastotoimien parempi tukeminen uudistetun teollisuuspäästödirektiivin myötä ovat todennäköisiä. 22 toimenpiteitä ja strategioita, kuten kestävä ja älykäs liikkuvuus sekä Pellolta pöytään -aloite. Liikenteen ilmanpäästöjen osalta saasteettomuustoimintaohjelmassa vähennyskeinoiksi listataan ajoneuvojen päästönormien tiukentaminen (Euro 6:sta Euro 7:ään), päästömittausten parantaminen ja PM2,5ja nanohiukkaspäästöjen rajoittaminen – kirjallisuudessa korostuu näiden lisäksi kaupunkisuunnittelun rooli. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
Tarkastelumme perusteella suurin osa innovatiivisista ohjauskeinoista saastumisen hallintaan nousee joko vanhojen ideoiden uudelleen muotoilusta tai soveltamisesta uudenlaisessa yhteydessä. 3. Havainnollistimme työmme löydöksiä hahmottelemalla mahdollisia kehityskulkuja, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat saasteettomuustyöhön. Niiden taustalla vaikuttavat poikkileikkaavat ilmiöt voivat koskea Suomea, Euroopan unionia tai maailmaa laajemminkin. Toisaalta ilmastotyö voi myös aiheuttaa uusia ongelmia esimerkiksi akkumineraalien louhinnan takia tai jättää saasteettomuuden edistämisen varjoonsa. Ohjauskeinoja ilmansaasteiden hillintään Saasteiden hallintaan on tarjolla uusiakin mahdollisuuksia ja tapoja. Uutta voi olla jo sekin, jos jotain keinoa hyödynnetään toisella alueella tai toisessa käyttökohteessa. Mahdollisia uusia ratkaisuja ovat muun muassa tekoäly, lohkoketjut, pilvilaskenta, 5G, esineiden internet, pelillistäminen, avoin ja massadata, 3D-tulostaminen, dronet, robotiikka ja satelliittiteknologia. Lisäksi voimassa olevan sääntelyn täysi täytäntöönpano on. Ne voivat olla kokonaan uudenlaisia ja innovatiivisia tai uusia tapoja soveltaa olemassa olevia ohjauskeinoja. vsk. 5. 2. Maksujen periminen saastuttamisesta on taloustieteen näkökulmasta kustannustehokasta, mutta herättää usein vastustusta maksujen kohteena olevissa toimijoissa. Esimerkiksi liikenteen sähköistäminen ilmastosyistä vähentää merkittävästi myös paikallisia ilmansaasteita. Tämä edellyttää puuttumista lukuisiin pieniin saastevirtoihin ja toimijoihin, mikä voi olla perinteisen normiohjauksen keinoin haastavaa. Tarve rajoittaa hajapäästöjä korostuu, kun pistelähteistä aiheutuvia ilmanpäästöjä on onnistuttu vähentämään. Taloudelliset tuet ovat laajasti hyväksyttyjä, mutta ne voivat tulla julkiselle taloudelle kalliiksi. Monet ilmastopolitiikan toimet hyödyttävät suoraan saasteiden vähentämistä. Valtion ja yksityisen sektorin välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla on Suomessa pitkät perinteet. Sääntelyä vaikeuttaa se, että tiedot hajakuormituksesta ovat usein puutteellisia. Viime vuosina sopimuksia on alettu soveltaa myös esimerkiksi muovin ja haitallisten aineiden käytön vähentämiseen. Ratkaisujen hyödyntäminen vaatii kuitenkin paljon teknologista osaamista. 23 tarkastelemaan ilmaa, vettä ja maaperää: pisteja hajapäästöjä, saasteiden yhteisvaikutuksia, eri toimialoja ja saastelähteitä, eri hallinnonaloja ja näkökulmia, eri aikajänteitä, eri maantieteellisiä alueita, tuotteiden arvoketjun ja elinkaaren eri vaiheita, eri politiikan aloja ja ohjauskeinoja sekä sääntelyn soveltamisen yhdenmukaisuutta. Kustannustehokkuutensa ja joustavuutensa vuoksi sopimukset ovat laajalti hyväksyttyjä, mutta niihin liittyy myös kysymyksiä vapaamatkustajuudesta ja vaikuttavuudesta. Sekä perinteisten että innovatiivisten ohjauskeinojen avulla pyritään osaltaan eri tavoin kannustamaan teknologisiin innovaatioihin, jotka ovat keskeisiä sekä tuotantomenetelmien että seurannan kehittämisessä. 4. Ilmansaasteiden hallintaan linkittyvät seuraavat viisi kehityskulkua: 1. Digitalisaatio tarjoaa laajan kirjon työkaluja, joita voi olla mahdollista soveltaa saasteiden torjunnassa. Ilmastopolitiikassa laajasti vakiintuneet taloudelliset ohjauskeinot otetaan laajemmin käyttöön myös saasteettomuustyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
24 keskeistä. Lisätietoa Saarela, S-R., Turunen, T., Tynkkynen, O., Berninger, K., Forsberg, T., Forsius, K., Haavisto, T., Helminen, M., Hildén, M., Jouttijärvi, T., Kautto, P., Leppänen, M., Mehtonen, J., Toivanen, R. doi: 10.2800/08097. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 19/2021. EU:n saasteettomuustoimintaohjelma: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0400 EEA 2021. ja Vähä, E. Taulukko 1. Tunnistamissamme ilmansaasteiden torjuntaa (ks. taulukko 1) koskevissa ehdotuksissa painottuu normiohjaus. Kohti saasteetonta tulevaisuutta – Saasteettomuuspolitiikan ja -sääntelyn ennakointi. Ilmansaasteiden torjunnassa olisi Suomessakin syytä ottaa uusi vaihde käyttöön, jotta pystymme suojelemaan haavoittuvien ryhmien, kuten lasten, hengityselinsairaiden ja vanhusten terveyttä. 2022. vsk. Tämä tarkoittaisi toisaalta liikenteen päästöjen hillintää erityisesti suurilla kaupunkialueilla ja toisaalta puuttumista tulisijojen ilmansaastepäästöihin joko normiohjauksen tai taloudellisen ohjauksen keinoin. Uusia tai nousevia ohjauskeinoja ilmansaasteiden torjuntaan. Saasteettomuuden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista otetta yhteiskunnan teknologis-taloudellisten järjestelmien muuttamiseksi kestävämmiksi. Briefing no. Mainitut ohjauskeinot ovat sellaisia, joita ei tällä hetkellä ole käytössä Suomessa.. Saasteettomuuden edistäminen kietoutuu yhteen muiden kestävyyshaasteiden, erityisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemisen kanssa. Saatavilla osoitteessa: https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-044-8. Health impacts of air pollution in Europe, 2021. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:32
Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050. Kaupungistuminen jatkuu kaikissa skenaarioissa Hankkeessa arvioitiin alueja yhdyskuntarakenteen eri mittareiden ja päästöjen kehitystä nykyisten trendien mukaisessa kehityksessä sekä neljässä tälle vaihtoehtoisessa tulevaisuusskenaariossa. Kaupungistumiskehitys lisää tarvetta uudisrakentamiselle ja uusien alueiden avaamiselle rakentamiselle kasvukeskuksissa. Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen ja rakennusten energiatehokkuuden kehitys pienentävät liikkumisen ja asumisen aiheuttamia käytönaikaisia päästöjä. Tämä voi vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista väestöään menettävillä alueilla, jos energiaremontteja ei voida toteuttaa asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi.. Jos kaupungistuminen on samaan aikaan voimakasta, rakennetun ympäristön aiheuttamien ympäristövaikutusten painopiste siirtyy aiempaa selvemmin varsinaisen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Suurkaupunkikehitystä edustavassa Metropoli-Suomi-skenaariossa päädytään 83 prosentin kaupungistumisasteeseen. Hankkeen vaihtoehtoisista skenaarioista alueellisesti tasaisinta kehitystä edustanut KotiseutuSuomi-skenaario ennakoi 77 prosentin kaupungistumisastetta vuoteen 2050 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kaupungistumisasteella tarkoitetaan tässä kaupunkiseuduilla asuvien ihmisten osuutta. Suomen alueja yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityssuuntia ja niiden kestävyyttä on arvioitu juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan PERUS-SKENE-hankkeessa. Rakennuskantaa ja infrastruktuuria joudutaan supistamaan harkitusti alueilla, joilla asukkaiden ja muiden käyttäjien määrä vähenee nopeasti. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä. Näin todetaan 6. vsk. Ikääntyvän väestörakenteen Suomessa kaupungistumisasteen kasvu hidastuu, mutta selvästi nykyistä useampi asuu jatkossa kaupunkiseuduilla. 25 Selvitys: Kestävä kaupungistuminen edellyttää liikkumisen, asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämistä Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla sovitetaan yhteen tiivistyvä kaupunki, kestävät kulkumuodot, lähiviheralueet, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä ihmisten arjen tarpeet. Niitä voidaan vähentää käyttämällä mahdollisimman ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita, ohjaamalla uudisrakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen sekä hyödyntämällä nykyistä rakennuskantaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Asumisen ja liikenteen päästöt eivät vähene itsestään Maan eri osien erilainen väestökehitys aiheuttaa rakennuskannan hintatasojen eriytymistä. Toisaalta se tarkoittaa rakennusten vajaakäyttöä ja osa-aikaista asumista monilla maaseutualueilla
”Mittasimme, että palamisprosesseissa ilmaan vapautuvan mustan hiilen pitoisuus oli tutkimusalueella lauantai-iltana jopa 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Se on paljon, kun tiedetään, että vuonna 2020 Helsingissä Mannerheimintien ilmanlaatuaseman suurin mustan hiilen tuntipitoisuus oli 7 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa”, Yli-Tuomi sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kuitenkin vähätuulisina pakkasiltoina pitoisuus pysyi suurena koko illan ajan. katso vinkit tulisijan lämmitykseen Tutkimus: Epäpuhdas puunpoltto voi heikentää huomattavasti lähialueen ilmanlaatua Tiivistyvissä kaupungeissa mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuuksien kasvattamiseen paranevat ja tämän edistämiseen tulee panostaa osana kaupunkisuunnittelua. Mittaukset toteutettiin työnnettävän mittausvaunun avulla, eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Pienhiukkasia lähes yhtä paljon kuin vilkkaasti liikennöidyllä tiellä Helsingissä Tutkimuksen mukaan ulkoilu rauhallisella pientaloalueella voi johtaa jopa yhtä suureen ilmansaastealtistumiseen kuin kävely vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. vsk. Kestävyysarviointi opastaa valmistelijoita, suunnittelijoita ja päättäjiä valitsemaan vähäpäästöisyyteen, hiilineutraaliuteen ja pitemmän aikavälin taloudellisuuteen tähtääviä ratkaisuja heikentämättä alueiden kehityspotentiaaleja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Vaikka tutkimuksen tulokset koskevat talvikautta, puunpoltto aiheuttaa päästöjä ja terveyshaittoja myös muina vuodenaikoina erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla ja tyynellä säällä. THL selvitti ilman epäpuhtauksien ajallista ja alueellista vaihtelua puun pienpolttoa suosivalla pientalovaltaisella asuinalueella Kuopiossa talvikaudella 2020–2021. Alueilla, joissa auton käytölle ei ole vaihtoehtoja, sähköistymisen edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. ”Mittasimme hyvinkin suuria ilmansaastepitoisuuksia, jotka olivat yleensä lyhytaikaisia. Selvityksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja MALverkosto. Väestöään menettävillä seuduilla yhdyskuntarakenne väljenee heikentäen lähipalveluiden ja kestävän joukkoliikenteen edellytyksiä. ”Puun pienpoltto kohotti nimenomaan terveydelle haitallisten pienhiukkasten pitoisuuksia”, hän toteaa. Kuopion kaupungin ympäristötarkastaja Mikko Sokuran mukaan vuonna 2021 puun pienpolton vaikutus näkyi melko selvästi Kuopion ja Siilinjärven pientaloalueilla sijaitsevilla ilmanlaadun mittausasemilla. Valtioneuvoston kanslia. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Näissä tilanteissa jopa yksittäisten talojen päästöt huononsivat oleellisesti lähialueen ilmanlaatua”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi. Tällä tuetaan kaukonäköistä harkintaa tehtäessä suuria liikenne-, asuinrakentamisja teollisuusinvestointeja koskevia päätöksiä. 26 Yksittäiset kotitaloudet voivat heikentää oman lähialueensa ilmanlaatua polttamalla puuta epäpuhtaasti eli tehottomasti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Tarvitaan säännöllistä alueja yhdyskuntarakenteen mahdollisten kehityssuuntien ennakointia ja kestävyysarviointia pyrittäessä suuntaamaan valtion ja alueiden panostuksia kestävään kokonaisvaltaiseen alueja yhdyskuntakehitykseen
”Haittojen minimoimiseksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää omiin polttotapoihin puukiuasta lämmittäessä, sillä juuri kiukaiden päästöt kasvavat helposti suuriksi. Päästöjen muodostumista ja siten altistumista puunsavulle voi vähentää myös käyttämällä korkealla hyötysuhteella toimivaa takkaa tai uunia sekä nuohoamalla tulisijan säännöllisti. Puunpoltosta syntyvät hiukkasten korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita jo lyhytaikaisessa altistumisessa. 27 Jotta puuta polttaessa ilmaan vapautuisi mahdollisimman vähän terveydelle ja ilmastolle haitallisia yhdisteitä, puuta tulisi polttaa mahdollisimman puhtaasti etenkin tiheästi rakennetuilla asuinalueilla. Millaisia terveyshaittoja hiukkaset voivat aiheuttaa. Pitkäaikainen, useita vuosia tai vuosikymmeniä, kestävä altistumien kasvattaa riskiä sairastua kroonisiin sydänja hengitystiesairauksiin. Lisätietoa: https://www.julkari.fi/handle/10024/144624 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Varaaviin takkoihin verrattuna kiukaissa tarvitaan suuri hetkellinen polttoteho. Lisäksi korkeat päivittäiset pitoisuustasot on yhdistetty väestötason tutkimuksissa hengityselinja sydänsairauksiin liittyviin kuolemiin. Näin voit polttaa puuta puhtaammin: • tuo puut sisään 1–2 vuorokautta etukäteen • poista tuhkat ja avaa pelti • tarkista, että hormi vetää, tarvittaessa lämmitä hormi nuohousluukun kautta esimerkiksi lämpöpuhaltimen tai hiustenkuivaajan avulla tai polttamalla pieni määrä sanomalehteä • huolehdi, että huoneeseen tulee tarpeeksi korvausilmaa • polta vain kuivaa ja puhdasta puuta – ei roskia, ei käsiteltyä puuta • käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita, halkaisija noin 5 cm, lado puut ilmavasti • jätä vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta tyhjäksi • sytytä päältä, ellei tulisijavalmistaja toisin ohjeista • säädä palamisilma riittäväksi, vältä kitupolttoa • lisää puita vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle • lisää vain isoja halkoja, ympärysmitaltaan noin 30 cm, lado ne tiiviisti • vältä turhaa tulen kohentamista • sulje hormipelti vasta, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä • käytä tulisijaasi valmistajan ohjeiden mukaan. Puhtaamman polttotavan opetteleminen kannattaa myös taloudellisesti, sillä päästöt ovat hukattua energiaa”, Yli-Tuomi kertoo. Näin voit vähentää puunpolton haitallisia hiukkasia, myös juhannuksena mökillä Vaikka tässä tutkimuksessa mittaukset tehtiin talvella, vinkit puhtaampaan puun polttoon kannattaa hyödyntää myös juhannussaunan lämmityksessä. Lisäksi tehokkaalla tuloilman suodatuksella voi vähentää puun poltosta syntyvien savujen pääsyä ulkoa sisätiloihin. Yleisimpiä haittoja ovat ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä. Kiukaiden rakenne on kuitenkin melko yksinkertainen ja alhaisen hyötysuhteen takia polttopuuta kuluu paljon saatavaan hyötyyn verrattuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. vsk
Ilmanlaatua seurataan tyypillisesti mittauksin, joilla saadaan yksityiskohtaista ja useimmiten myös reaaliaikaista tietoa ilmanlaadusta, eri ilmansaasteiden pitoisuuksista ja ajallisesta vaihtelusta. Ilmatieteen laitos on tehnyt lähdeanalyysimallinnuksiin perustuvia päästölähteiden vaikutusarvioita useisiin kohteisiin Suomessa ja ulkomailla. kaukokulkeuma. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Sääolosuhteet määrittävät sen, kuinka tehokkaasti ilmakehään vapautuvat päästöt laimenevat ja mihin suuntiin ne leviävät. Kattavien ilmanlaadun mittausten ja niihin perustuvan lähdemallinnuksen avulla saadaan tarkempaa tietoa eri päästölähteiden vaikutuksista ilmanlaatuun. Myös säällä on merkittävä vaikutus ilmanlaatuun. vsk. Eri päästölähteiden ilmanlaatuvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta ilmanlaadun parantamistoimet ja -resurssit saadaan kohdistettua oikein.. Lähdemallinnuksen tulokset tukevat siten päätöksentekoa ilmanlaadun parantamistoimenpiteiden suunnittelussa. Kauempaa kulkeutuvat ilmansaasteet tulevat myös Suomeen ilmavirtausten tuomina, esimerkiksi Etelä-Euroopasta ja toisinaan jopa Saharan alueelta saakka. Mittausja mallinnustulosten perusteella ilmanlaadun parantamiseksi tähtäävät päästövähennystoimenpiteet osataan kohdistaa oikein ja siten minimoida ilmansaasteiden haitallisia terveysvaikutuksia. 28 Mika Vestenius, erikoistutkija ja Katja Lovén, ryhmäpäällikkö Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Lähdemallinnuksella tietoa eri päästölähteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun Ilmanlaatu on globaalisti merkittävä ympäristöongelma, varsinkin kaupungeissa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, arvion mukaan noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteista johtuviin sairauksiin. I lmanlaatuun vaikuttavat paikallisesti eri päästölähteiden, kuten liikenteen, teollisuuden, energiantuotannon ja puun pienpolton päästöt sekä kauempaa Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet päästöt, nk. Pelkästään mittaustulosten perusteella ei pystytä kuitenkaan tarkasti määrittelemään eri päästölähteiden vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Venäjän metsäpalojen aiheuttamat savut ovat myös ajoittain hyvin näkyvä ilmanlaatuongelma Suomessakin
Ylhäällä vasemmalla: liikenteen päästöjen ja oikealla: puun pienpolton päästöjen vaikutus ilmanlaatuun. 29 Perinteisellä päästöjen leviämismallilla tehty tarkastelu eri päästölähteiden vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin kaupunkialueella. Kuvat: Ilmatieteen laitos.. Alla vasemmalla: teollisuuden ja energiatuotannon päästöjen vaikutus ja alla oikealla: kaikkien päästölähteiden päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
Mallilla löydettyjä lähteitä vaikutusosuuksineen olivat biomassan poltto, teollisuus, liikenne, maaperäpöly, ammoniumsulfaatti ja ammoniumnitraatti sekä kaukokulkeuma. Reseptorimallien lähestymistapa on päinvastainen perienteisiin leviämismalleihin nähden. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Päästölähteistä ja päästömääristä tarvitaan mallinnusta varten yksityiskohtaista tietoa. dispersiomallit seuraavat päästöjen leviämistä, laimenemista ja muuntumista ilmakehässä siten, että päästöjen aiheuttamia pitoisuuksia lasketaan suureen joukkoon hilapisteitä eri puolilla päästölähteen ympärillä. Lähdemallitusmenetelmillä pyritään yhdestä tai useammasta pisteestä mitatun ilmansaasteiden mittausaikasarjan perusteella päättelemään niitä ilmansaasteiden lähteitä, joilla on vaikutusta ilmanlaatuun mittauspaikalla. Lähdeanalyysimenetelmä PMF (Positive Matrix Factorization) on reseptorimallinnusmenetelmä, joka tuottaa tieteellistä tietoa ilmansaasteiden lähdeanalyysin tueksi. Aina näitä mallinnusta varten tarvittavia tietoja ei ole saatavilla, jolloin perinteinen mallinnus ei ole mahdollinen. Mallinnusmenetelmällä pyritään selvittämään ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ja näiden lähteiden vaikutusosuutta mitatuista ilman epäpuhtauksien aikasarjoista mittauspaikalla eli reseptorilla. Reseptorimallinnusta varten tarvitaan paljon mittausaineistoja ja aikasarjoja eri ilmansaasteista sekä sääparametreistä. vsk. positiivisen matriksin faktorointieli PMF-mallia, josta tämän artikkelin esimerkit ovat peräisin. 30 pitkältä ajanjaksolta (vähintään vuoden ajanjakso). Erilaiset mallinnustyökalut soveltuvat hyvin eri päästölähteiden ilmanlaatuvaikutuksien arviointiin. Reseptorimalleja on monia, ja Ilmatieteen laitos käyttää ilmansaasteiden lähdemallitukseen mm. PMF-malli etsii aineistosta käyttäjän Esimerkki PMF-Reseptorimallilla saadusta tuloksesta eri päästölähteiden vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin (PM 2,5 ) Hanoissa, Vietnamissa kahdessa eri tarkastelupisteessä. Perinteiset päästöjen leviämismallit eli ns. Kuva: Ilmatieteen laitos. Tällaista menetelmää kutsutaan reseptorimalliksi. Näistä pyritään havaitsemaan eri päästölähteille tyypillisiä yhdisteitä ja alkuaineita tunnetuissa suhteissa ja näiden yhdistelmiä. Reseptorimallilla yritetään löytää reseptoripisteessä (ilmanlaadun mittauspiste) mitatuissa saasteaikasarjoissa korrelaatioita, joiden perusteella voidaan päätellä, mitkä yhdisteet esiintyvät samanaikaisesti
Esimerkki korrelaatiokuvasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kuvassa kadmium (Cd) korreloi vahvasti lyijyn (Pb) ja sinkin (Zn) sekä myös sulfaatin (SO 4 ) ja epäorgaanisen hiilen (EC) kanssa (tumman sininen väri). Sininen väri ja suurempi pallo kuvaavat korrelaatiota, punainen väri ja pienempi pallo puolestaan antikorrelaatiota. Lähtötietoina tarvitaan mitatut saasteaikasarjat ja mittausepävarmuus jokaiselle mittaustulokselle. Reseptorimallin periaate kaaviokuvana. Tuloksena saadaan lähteen profiili ja pitoisuusaikasarja. määrittelemän määrän faktoreita eli (potentiaalisia) lähteitä. Siksi myös paikallisten olosuhteiden tunteminen on tärkeää. Tämä viittaa polttoperäiseen raskasmetallilähteeseen, todennäköisesti teollisuuden prosessiin. Mallin käyttäjän. vsk. Käyttäjän vastuulla on sitten tulkita mallin tulosta olemassa olevan tiedon pohjalta. Korrelaatiokuvan avulla voidaan siis tunnistaa eri päästölähteitä ja päästölähderyhmiä. 31 tulee tuntea hyvin käytettävät mittausmenetelmät, mittausaineiston mittausepävarmuus sekä menetelmien havaintorajat, ja myös mittauspaikan ympäristössä olevat potentiaaliset lähteet, joita mallilla voidaan löytää. Mallittajan ammattitaito on edellytys, että lähdemallituksella saadaan edustavia ja hyvälaatuisia tuloksia. Kuva: Ilmatieteen laitos
Lähdeanalyysin sovelluskohteita Ilmansaasteet aiheuttavat vielä nykyisinkin terveyshaittoja ja ilmanlaadun mittausten tarpeen taustalla on tunnistettu tarve selvittää ihmisten elinympäristössä olevia ilmansaasteiden pitoisuuksia ja niiden suhdetta säädettyihin rajaja tavoitearvoihin. Oikealla on kyseisen faktorin aikasarja. Profiilikuva (vasemmalla) kertoo kyseiseen faktoriin tulevien aineiden tai yhdisteiden suhteellisen osuuden (%) mitattujen komponenttien kokonaismassasta. Näitä käytetään lähteen tunnistamiseen. vsk. Yhdistämällä mallin tuottama pitoisuusaikasarja säädataan voidaan esimerkiksi arvioida kyseisen lähteen spatiaalinen todennäköisyysjakauma, joka kertoo missä päin tarkastelukohteesta lähde todennäköisesti sijaitsee (lämpökuva oikealla ylhäällä).. 32 Reseptorimalli tuottaa löydettyjen faktoreiden profiilit ja aikasarjat. Lähdemallituksella mitattua ilmanlaatudataa voidaan hyödyntää monipuolisemmin ja sen avulla saada tarkempi kuva eri lähteiden vaikutuksesta mitattuihin pitoisuuksiin. Biomassan eli puun pienpolton suuri osuus tästä lähteestä voidaan nähdä esimerkiksi lähteen aikasarjasta. Pelkän teollisen PAH-päästön aikasarja olisi tasaisempi läpi vuoden. Esimerkiksi puunpolton (biomassan polton) lähdettä kuvaavaan faktoriin tulee tyypillisesti suuri osa mitatuista PAH-yhdisteistä ja mm. Lähde on yhdistelmä erilaisista polttolähteistä, puunpolton ja teollisuuden PAH-päästöistä. Esimerkkikuvassa näkyvä PMF-mallinnuksen tuloksena saatava PAHja biomassafaktorin profiilija aikasarja kertoo, milloin lähde on ollut aktiivinen. Esimerkki puunpolttolähteen aiheuttamien PAH-yhdisteiden profiilija aikasarjakuvat. kaliumia, orgaanista hiiltä (OC) ja levoglukosaania, jotka ovat hyviä puunpolton merkkiaineita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Profiili kertoo, mitä yhdisteitä tulee kyseiseen faktoriin ja missä suhteissa ne ovat toisiinsa ja mitattuun kokonaismassaan
raskasmetallit, ionit ja orgaaniset yhdisteet, esimerkiksi polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja levoglukosaani, joka on biomassan polton merkkiaine. Hyvä esimerkki aiheesta on bentso(a)pyreeni (b(a)p), joka on syöpävaarallinen PAH-yhdiste. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Näitä ovat mm. B(a)p on tyypillinen ilmanlaatuongelma pientaloalueilla, joissa poltetaan paljon puuta, mutta sitä vapautuu ilmaan myös joistakin teollisuuden prosesseista. NO x , SO 2 , O 3 ). 33 Mallin tulokset ovat sitä luotettavampia, mitä kattavampaa ja laajempaa lähtöaineistoa mallitetaan. Yleensä reseptorimallinnuskampanjassa mitataan esimerkiksi vuorokausinäytteitä joka kolmas päivä vuoden ympäri, jolloin saadaan noin 120 kpl eri vuodenaikoja edustavaa mittausvuorokautta. Reseptorimallituksen avulla voidaan löytää yksi tai useampi alueella vaikuttava PAH-lähde, kuten esimerkiksi teollisuus ja pienpoltto yhdessä tai erikseen. Orgaaninen ja epäorgaaninen hiili (OC/EC) ovat hyviä polttoperäisiä merkkiaineita. Mallinnuksen avulla voidaan myös arvioida, Lähdemallittaja hiukkaskeräinten seurassa Karposissa, Pohjois-Makedoniassa. PM 10 -hiukkasissa olevalle b(a)p lle on EU:ssa säädetty tavoitearvo, 1 ng/m 3 , jota ei tulisi ylittää. Kuva: Mika Vestenius.. vsk. Lisäksi mallituksessa voidaan käyttää apuna jatkuvatoimisilla analysaattoreilla mitattuja hiukkasten pitoisuusaikasarjoja (PM 10 , PM 2,5 ) ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien aikasarjoja (esim. Toisinaan voi olla hankala tunnistaa, mistä rajatai tavoitearvon ylittävät mitatut pitoisuudet ovat peräisin. Lähdemallituksessa käytetään tyypillisesti mallitettavan komponentin lisäksi samassa matriisissa, eli esimerkiksi hiukkasissa, olevien komponenttien mitattua dataa
Hankkeissa on ollut mukana lähdemallitusta varten tarvittavien ilmanlaadun mittausten ja näytteenoton toteuttaminen, laboratorioanalyysit, mittausaineiston käsittely, ja tulosten esittäminen ja raportointi. Lähteiden tunnistamiseen ja erottamiseen toisistaan käytetään apuna eri lähteille tyypillisiä päästökomponentteja. Vestenius, M., Sources of Selected Chemical Components in Atmospheric Aerosols in Finland, http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-336-146-1 Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut tarjoaa ilmanlaadun seurantaan, seurannan suunnitteluun ja arviointiin liittyviä palveluita Ilmanlaatumittauksemme sisältävät kokonaisvaltaisen palvelun alkaen mittauspaikan valinnasta ja varsinaisista ilmanlaatumittauksista aina mittaustulosten seurantaan, laadunvarmistukseen, datan analysointiin, lähdemallitukseen ja raportointeihin sekä tarvittaessa ilmanlaadun seurantasuunnitelmien tekoon asti. Päästöjen leviämismallilaskelmilla tai lähdemallituksella voidaan arvioida eri päästölähteiden vaikutusosuuksia ilmanlaatuun. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatupalvelut. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Viimeaikaisina esimerkkeinä Suomessa on lähdeanalyysimallinnukset tehty SSAB:n terästehtaalle Raaheen sekä Outokummun Tornion tehtaille. Aiheeseen liittyviä julkaisuja Kyllönen, K. Lähdemallituskampanjoita on toteutettu myös ulkomaisissa tutkimusprojekteissa ja kehityshankkeissa, mm. Päästöjen leviämisen mallinnuspalvelumme koostuu leviämismallilaskelmista ja tulosten raportoinnista sekä niiden perusteella tehtävistä suosituksista. et al., Trends and source apportionment of atmospheric heavy metals at a subarctic site during 1996– 2018, Atmospheric Environment, Volume 236, 2020, 117644, ISSN 1352-2310, https:// doi.org/10.1016/j.atmosenv.2020.117644. 34 kuinka paljon alueen eri lähteet vaikuttavat mitattuihin bentso(a)pyreenipitoisuuksiin. Pohjois-Makedoniassa, Intiassa, EteläAfrikassa ja Vietnamissa. Ilmatieteen laitos on tehnyt useita lähdemallituskampanjoita Suomessa ja ulkomailla. Vestenius, M., et al, Background concentrations and source apportionment of polycyclic aromatic hydrocarbons in south-eastern Finland, Atmospheric Environment, Volume 45, Issue 20,2011,Pages 3391-3399, ISSN 13522310, https://doi.org/10.1016/ j.atmosenv.2011.03.050. vsk
”Muovitiekartta on juuri päivitetty ja sen tavoitteita ja toimia on tarkennettu. ”PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan laajasti joka puolella Suomea. Yhteistyöstä saadaan voimaa viedä konkreettisesti eteenpäin muovien kestävää kiertotaloutta”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa muoviin liittyvien haasteiden selättämiseksi ja ratkaisumahdollisuuksien viemiseksi kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja toimintaan. SYKEn koordinoima PlastLIFE kokoaa laajan toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi. Hankkeessa on mukana partnereita Lapista etelään ja idästä länteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. vsk. Seitsenvuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka. Suomi laati oman kansallisen muovitiekarttansa jo vuonna 2018. Pyrkimyksenä on edistää muutosta koko muovien arvoketjussa, mikä on välttämätöntä muovin kiertotalouden vauhdittamisessa”, Saarnilehto korostaa. Näin voidaan kehittää erilaisiin ympäristöihin soveltuvia ratkaisuja. Tiedossa on esimerkiksi koko maan kattavia kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi. Työ on pitkäjänteistä ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaama PlastLIFE SIP-hanke kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan ja sen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Konsortiossa ovat mukana SYKEn ja ympäristöministeriön lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LABammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Taustalla pitkäjänteinen työ kiertotalouden edistämiseksi Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee Suomen hyvän menestymisen rahoituksen saamiseksi johtuvan osaltaan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä. 35 Suomessa käynnistyy laaja yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Suomen ympäristökeskus Suomelle mittava EU-rahoitus muovien kiertotalouden edistämiseksi. PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Toisaalta muutos on haastava, ja tavoitteisiin on vielä reilusti matkaa
Kuvaaja: Pekka Kyytinen, 1964. Tätä yhteyttä kuvastaa myös Työterveyslaitoksen asema suomalaisen ilmansaastetutkimuksen pioneerina. Leikkiä tehtaan varjossa, Kotka. Museovirasto.. 36 K aupunkien ilmanlaadun mittaaminen ja epäpuhtauksien vaikutusten tutkiminen ovat itsestään selvä osa nykyistä ilmansaasteiden torjuntaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma. On vaikea kuvitella, miten saasteita kontrolloitaisiin ilman tutkimukseen perustuvia ohjearvoja tai jatkuvia ilmanlaadun mittaukJanne Mäkiranta, tutkijatohtori Turun yliopisto Ilmansaasteiden tutkimuksesta osa ilmansuojelua Suomessa, 1950–1970 Ilmansaasteiden tutkimus alkoi vakiintua osaksi ilmansuojelua Suomessa ja muualla länsimaissa vasta 1950-luvulla, kun viranomaiset vastasivat kansan valituksiin objektiivisella tiedolla. Menetelmät ja periaatteet ulkoilman terveysvaikutusten tutkimukseen otettiin työpaikkaympäristöjen tutkimuksesta. vsk
37 manlaatututkimuksia 1900-luvun alussa. Tarve vähentää kaupunki-ilman savuja oli itsestäänselvyys, eikä tarkkojen määrien tietäminen muuttaisi asiaa. Teknisten rajoitteiden sijaan keskeisempää oli, että tutkimusta ei yksinkertaisesti pidetty erityisen tärkeänä osana ilmansuojelua. Vaikka kaupunki-ilman saasteita pidettiin merkittävänä ongelmana jo 1800-luvulla, etenkin Euroopan ja Yhdysvaltojen suurissa kaupungeissa, saasteiden systemaattinen tutkimus ja mittaaminen alkoivat vasta 1900-luvun puolivälissä. Jopa edistyksellisimmät savuntorjuntayhdistykset 1900-luvun alun Yhdysvalloissa pitivät mittauksia kalliina ja tarpeettomina. Esimerkiksi IsoBritanniassa kehitettiin jo vuosisadan vaihteessa välineistöä laskeuman mittaamiseen, mutta näiden käyttö ei vakiintunut muualle. Näistä ei kuitenkaan muodostunut vakiintunutta käytäntöä. Suomessa ilmansaasteiden tutkimuksen voidaan katsoa alkaneen Työterveyslaitoksen tutkimuksesta Helsingin kaupunki-ilmasta vuonna 1959. Ilmansuojelun sia. vsk. Historian kuvakokoelma, Museovirasto.. Amerikkalaisen kaupunkiväestön närkästys saasteita kohtaan oli ennenäkemättömän suurta ja viranomaisilta vaadittiin toimia. Näennäisestä itsestäänselvyydestään huolimatta ajatus siitä, että ilmansaasteiden torjunta vaatii tieteellistä tutkimusta, on kuitenkin verrattain uusi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Myös Yhdysvalloissa tehtiin yksittäisiä ilOy W. Syy siihen, että laajamittainen tutkimus alkoi vasta 1950-luvulla kaikkialla länsimaissa, ei liittynyt niinkään tekniseen tai tieteelliseen osaamiseen. Kuvaaja: Matti Pietinen, 1947. Tässä ajattelussa tapahtui merkittävä muutos, joka alkoi Yhdysvalloista 1950-luvun alussa. Puhtaan ilman puolesta taistelevien näkökulmasta ongelmat olivat politiikassa, taloudessa ja tekniikassa, ei tiedon puutteessa. Rosenlew Ab:n tehtaat Porissa
Presidentti Truman julisti välttämättömäksi tietää kaikki ilmansaasteista ja niiden vaikutuksesta terveyteen, jotta ongelma voitaisiin ratkaista. Etualalla Katajanokan kanava. Näkymiä Helsingistä. Seurauksena oli ilmansaasteiden tutkimuksen merkittävä kasvu Yhdysvalloissa. Tämä näkemys kuitenkin jättää huomiotta teollisuusympäristöjen keskeisen merkityksen siinä, miten moderni ympäristöterveyden tutkimus on muodostunut. vsk. Liittovaltio vastasi lisääntyvään tyytymättömyyteen merkittävillä panostuksilla ilmansaasteiden tutkimukseen. Tämä linjaus vaikuttaa nykynäkökulmasta varsin loogiselta, mutta se kuvastaa merkittävää muutosta tieteen yhteiskunnallisessa asemassa. On kuitenkin todettu, että yksittäisten katastrofien sijaan merkittävämpää oli laajempi asenteiden muutos toisen maailmansodan jälkeen. Ilmansaastetutkimus nähdäänkin luontevammin osana kansanterveyden tai ilmatieteen tutkimusta. JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Maaseudun Tulevaisuus. Tätä on pidetty kansainvälisesti katsoen erityisenä kehityksenä. Museovirasto.. 38 historiassa on tapana korostaa suuria savuonnettomuuksia, kuten Lontoon vuoden 1952 savusumua, käänteentekevinä. Tämä kehitys muodosti pohjan myös suomalaiselle ilmansaasteiden tutkimukselle. Julistus onkin osa toisen maailmansodan jälkeistä korostunutta uskoa objektiivisen tieteellisen tiedon välttämättömyydestä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Miksi Työterveyslaitos Vuoden 1959 ensimmäisestä tutkimuksesta aina 1970-luvun alkuun asti Työterveyslaitos toimi suomalaisen ilmansaastetutkimuksen keskuksena. Kuvaaja: Erkki Voutilainen, 1962
Puhtaan ilman terveellisyys ja likaisen ilman haitallisuus olivat kuitenkin hygieniassa enemmänkin kiistämätön itsestäänselvyys, jonka perusteita ei tunnettu erityisen hyvin. Usein näiden ongelmien hoitaminen oli myös tuotannon kannalta järkevää, mutta etenkin krooniset myrkytykset aiheuttivat kiistoja työnantajien ja työntekijöiden välillä. Savuista ei kuitenkaan katsottu olevan suoranaista terveysvaaraa, mikä näkyy vielä 1950-luvun suomalaisessa hygienian opetuksessa. Työpaikoilla erinäisten aineiden myrkyllisyys oli pitkään ollut keskeisimpiä terveysongelmia. Kynnysarvojen käyttö levisi tehtaiden ulkopuolelle ja siitä on sittemmin tullut modernin ympäristöterveyden kulmakivi. Kynnysarvojen käytöstä ja työpaikkailman mittaamisesta tuli kuitenkin nopeasti työhygienian rutiinitoimenpiteitä. 39 Perinteisessä hygienia-ajattelussa ympäristöllä ja etenkin puhtaalla ilmalla oli keskeinen osa. Raportissa korostettiin terveysvaikutusten tutkimuksen tärkeyttä, jotta ilmansaasteongelma voitaisiin ratkaista rationaalisesti ja mahdollisimman vähin taloudellisin kustannuksin. Teollisuushygienian periaatteet myös mahdollistivat ongelman ratkaisemisen tutkimuksen avulla, sillä ne mahdollistivat lääketieteeseen perustuvan määritelmän sille, minkälaista ulkoilman tulisi olla. Tutkijat olivat usein näistä ongelmista hyvin tietoisia ja korostivat arvojen heikkouksia. Näennäisestä objektiivisuudestaan huolimatta kynnysarvojen määrittämiseen liittyi monia periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia. Ilman epäpuhtaudet olivat osa työlääketieteen tutkimusta kaikkialla, mutta yhdysvaltalaisesta teollisuushygieniasta muodostui alan vaikutusvaltaisin tutkimusperinne. Lähes kaikki tieto saasteiden vaikutuksista tuli teollisuusympäristöistä. Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten tutkimus kehittyikin kansanterveyden sijaan ennen kaikkea teollisuuslaitosten sisällä. Ilmansaastetutkimus oli yksi monista ympäristöterveyden aloista, jotka omaksuivat saman periaatteen. Teollisen tuotannon monipuolistuminen lisäsi tutkimuksen ja asiantuntijuuden tarvetta entisestään, mikä oli perusteena myös Suomen Työterveyslaitoksen perustamiselle 1950-luvun alussa. Maailman terveysjärjestön asiantuntijapaneeli teki saman linjauksen vuoden 1958 raportissaan. Kun tutkimuksen suuntaviivoja määriteltiin Yhdysvalloissa 1950-luvun alussa, teollisuushygienian ja -toksikologian asiantuntemus todettiin keskeiseksi. Teollisuushygienia omaksuttiin Työterveyslaitokseen heti perustamisvaiheessa, kun Harvardista palannut insinööri Urpo Hilska suunnitteli laitokseen teollisuushygienian osaston, joka tutki erityisesti työpaikkojen ilman epäpuhtauksia. Tämä intressien ristiriita edisti työympäristöjen terveyshaittojen tutkimusta ja lääkärien asiantuntijavaltaa kiistojen ratkaisussa. Kaupunki-ilman savuja pidettiin epäsuorasti haitallisina, koska ne estivät raikkaan ilman. Vaikka Työterveyslaitos ei vielä ollut tehnyt ainuttakaan ilmansaastetutkimusta, se oli selkeästi tämän modernin ympäristöterveyden asiantuntijuuden paikallinen linnake 1950-luvun Suomessa.. Toksikologian vanha periaate ”annos tekee myrkyn” käännettiin ympäri ja pyrittiin määrittämään, mikä olisi turvallinen taso millekin aineelle ilmassa 8 tunnin altistuksella. Tämä tarjosi tutkijoille objektiivisen välineen kiistojen repimään kysymykseen tehdasilman vaarallisuudesta. vsk. Sen merkittävin erikoispiirre oli kynnysarvojen määrittäminen eri aineiden turvalliselle määrälle työpaikan ilmassa. Tämä ajattelu vallitsi myös suomalaisessa terveysajattelussa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ei ollut selvää, miksi likainen ilma on epäterveellistä tai raitis ilma terveellistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Modernin yhteiskunnan ilmaa ei voitaisi kokonaan puhdistaa, mutta tutkimuksen avulla sitä oli mahdollista kirkastaa
Terveystietoinen keskiluokka on ympäristöhistoriassa usein merkittävä muutosvoima ja niin myös tässä tapauksessa. Tutkimuksen tekijäksi valikoitui Työterveyslaitos ilmeisesti ilman erityisempiä keskusteluja. Tällä kertaa valitusta saasteista ei annettu kaupungin hygieenikon tai terveyslautakunnan käsittelyyn vaan päätettiin tilata tutkimus, joka selvittäisi Helsingin ilmanlaadun tilan. Kesti myös jonkin aikaa, ennen kuin tapa vakiintui Helsingin ulkopuolelle. TutkimukNäkymä kaupunkiin, Tampere. Helsingin ilma todettiin paikoin hyvin likaiseksi, mutta ei terveydelle vaaralliseksi. Kuvaaja: Teuvo Kanerva, 1969. vsk. Ensim mäi nen t utkimus herätti paljon huomiota ja innostusta, mutta ei johtanut erityisiin toimiin. Historian kuvakokoelma, Museovirasto.. Kuitenkin jo vuosikymmenen lopulla tehtiin paljon tutkimuksia eri paikkakunnilta. 40 Tutkimuksen vakiintuminen Työterveyslaitos ei kuitenkaan lähtenyt oma-aloitteisesti tutkimaan ilmaa tehtaiden ulkopuolella. Varoja oli kuitenkin edelleen niukasti, ja vasta 1960-puolivälin jälkeen voidaan puhua säännöllisestä tutkimustoiminnasta. Työterveyslaitoksen Arvo Laamasesta tulikin 1960-luvulla maan tunnetuin ilmansaasteasiantuntija. Tutkimusta pidettiin päättäjien taholta onnistuneena ja seuraavana vuonna kokoontunut hajukiusakomitea suositteli lisätutkimuksien teettämistä Työterveyslaitokselta. Työterveyslaitoksen tappio ja teollisuusympäristöjen unohdus Toiminnan lisääntyessä ilmansaastetutkimus alkoi myös saada kritiikkiä. Ilmansaastuminen oli kuitenkin vain yksi hänen monista kiinnostuksen kohteistaan, eikä ilmeisesti tärkein. Laitoksen johtajalla Leo Norolla oli varsin kokonaisvaltainen näkemys modernin teollisen yhteiskunnan haitoista terveydelle ja hän pyrki aktiivisesti laajentamaan laitoksen toimintaa tehtaiden ulkopuolelle. Vaikka maassa ei vielä ollut jatkuvaa mittausverkostoa, tutkimusten teettäminen alkoi vakiintua osaksi ilmansaasteongelman hoitamista. Vuonna 1965 perustettu Ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvottelukunta vakiinnutti myös ilmansaastetutkimuksen merkitystä, vaikka kyseessä olikin vain neuvoa-antava toimielin. Syynä tähän oli mitä ilmeisemmin laitoksen krooninen rahapula. Tutkimustoiminta alkoi vasta vuosikymmenen lopulla, kun Helsingin viranomaiset vastasivat kaupunkilaisten valituksiin yhdysvaltalaisten virkaveljiensä tapaan objektiivisella tiedolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Valitus tuli uuden ja vehreän Pohjois-Haagan asukkailta, jotka valittivat saasteiden tappamista puista
Ilmansaasteiden tutkimus vakiintui Ilmatieteenlaitokselle, mitä pidetään nykyisin luontevana. Samalla näkyvä yhteys työpaikkaympäristöjen ja yleisen ympäristön tutkimuksen välillä on hävinnyt, mistä todennäköisesti johtuu ajatus Työterveyslaitoksen erikoisuudesta ilmansaastetutkimuksen pioneerina. Helsinki: Helsingin yliopiston Yhteiskuntapolitiikan laitos. vsk. Akateeminen väitöskirja. Mäkiranta, Janne (2022) Clarifying the Air: Finnish Air Pollution Experts and the International Quest for Safe Air, 1940s–1950s. Tämä uusi tutkimus mahdollisti tarkkoihin terveysvaaroihin perustuvan lainsäädännön epämääräisten haittalakien sijaan. Laamanen taas painotti ilmansaasteita monimutkaisena kansanterveydellisenä kysymyksenä. Uekötter, Frank (2009) The Age of Smoke: Environmental Policy in Germany and the United States, 1880–1970. Schönach, Paula (2008) Kaupungin savut ja käryt Helsingin ilmansuojelu 1945–1982. Etenkin 1960-luvun lopun ympäristöaktivistit kritisoivat Työterveyslaitosta ja vaativat uuden kansallisen tutkimuslaitoksen perustamista. 41 sen uutuusarvo oli vähentynyt ja etenkin Helsingissä suhtauduttiin epäilevästi jatkuvien selvitysten todelliseen merkitykseen ilmansaasteiden torjunnassa. Kulmala korosti ilmakehän tuntemisen ja jatkuvan mittaamisen tärkeyttä. Toisaalta sama tutkimusperinne on mahdollistanut loputtomat kiistat eri aineiden vaikutuksista terveyteen, mikäli tähän on ollut intressejä. Arvo Laamasen ja Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Antti Kulmalan välillä käytiin ikäviäkin sävyjä saanut taistelu ilmansaastetutkimuksen paikasta Suomessa. Todellinen kamppailu ilmansaastetutkimuksen tulevaisuudesta käytiin julkiselta keskustelulta piilossa, kun valtion ympäristönsuojelua organisoitiin vuosikymmenen vaihteessa. Osa kritiikistä ei kohdistunut niinkään tutkimukseen vaan Työterveyslaitokseen. Annales Universitatis Turkuensis B. Lähteet Homburg, Ernst & Elisabeth Vaupel Ed. Pittsburgh: University of Pittsburgh Press.. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään historiallinen kuriositeetti. Thorsheim, Peter (2006) Inventing Pollution: Coal, smoke, and culture in Britain since 1800. 576. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksia 1/2008. Chapel Hill: University of North Carolina Press. Voiton vei lopulta Ilmatieteenlaitos kun Työterveyslaitoksen toiminta virtaviivaistettiin koskemaan pelkästään työterveyden kysymyksiä. New York: Berghahn Books. Kuten savuntorjunta-aktivistit 1900-luvun alun Yhdysvalloissa, kriitikot näkivät tutkimuksen turhana käytännön toimien korvikkeena. Sellers, Christopher (1997) Hazards of the Job: From Industrial Disease to Environmental Health Science. Ne käytännöt ja periaatteet, joilla työympäristön terveysvaaroja tutkittiin, mahdollistivat ennen turhanpäiväisenä pidetyn ulkoilmantutkimuksen vakiintumisen osaksi ilmansaasteiden torjuntaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Laitoksen tutkijoiden asenteita pidettiin vähättelevänä ja koko laitoksen epäiltiin palvelevan teollisuuden intressejä. Tai kuten Noro asian ilmaisi, työterveys pakotettiin takaisin niihin ahtaisiin raameihin, joissa se oli ollut 1940-luvulla. Athens: Ohio University Press. (2019) Hazardous chemicals: Agents of risk and change, 1800–2000. Sanomalehdet parjasivat tutkimuksia kalliina ja hitaana tapana selvittää itsestäänselvyyksiä ilman mitään käytännön tuloksia
Etenkin alueilla, joilla on ajoittain muuten liian kylmää mukavaan ja turvalliseen asumiseen, on poltettu polttoaineita lämmityksen vuoksi käytännössä aina. Jo aikojen alusta lähtien ihmiset ovat oppineet hyödyntämään tulta ruoanlaitosta valaistukseen ja lämmitykseen. Etenkin lämmitykseen käytettävää energiaa on järkevää varastoida lämpönä esimerkiksi suuressa vedellä täytetyssä kallioluolassa. 42 E nergia on aina ollut avainasemassa ihmiskunnan kehityksessä. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi erityisesti fossiilisen energian saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Hiiltä sisältävät polttoaineet vapauttavat palaessaan aina kaasumaisia (hiilidioksidi, häkä) ja usein myös kiinteitä (musta hiili) palamistuotteitaan ilmakehään, ja siten niiden käyttö hankaloittaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Pitää muistaa, että metsä ei ole vain pui. Suomessa vähennetäänkin fossiilisten polttoaineiden polttamista ja trendinä on ollut siirtyminen toiseen polttoaineeseen sen yksinkertaisuuden ja matalan kertainvestoinnin vuoksi. vsk. Nyt olemme kuitenkin uudenlaisten energiahaasteiden äärellä. Monessa lämpölaitoksessa öljy tai turve on vaihtunut puuhakkeeseen tai -pellettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Uusien sähkövarastojen rakentaminen on kallista ja haasteellista verrattuna lämmön varastoimiseen. Lämmitysenergian tarve on viimeisen vuosisadan aikana kasvanut Teemu Helonheimo, tutkija Suomen ympäristökeskus Lämpövarastot ja hukkalämpö – avaimia energiakriisiin Energian riittävyys oikeaan aikaan sekä vuoden että vuorokauden ympäri on haastavaa, kun tuotanto riippuu yhä enemmän uusiutuvista energialähteistä. räjähdysmäisesti, mikä on johtanut uusien polttoaineiden käyttöönottoon, niiden logistiikkaketjujen kehittymisen myötä saatavuuden paranemiseen ja yhä suurempaan käyttöön, mikä mahdollistaa energianälkäiset elintavat
Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori, johon metsät kuuluvat, on ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Lämpimän meriveden varasto, kausivarasto. Paineistettu kuuman veden luolavarasto, kausivarasto. Sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi on otettava käyttöön polttoon perustumattomia lämmitysmuotoja. 43 ta. Kesän lämpö talteen uusiutuvaa sähköä hyödyntäen Suomessa on kesäaikaan tarjolla ylimäärin ympäristölämpöä, mutta haasteena on, että hukkaja ympäristölämpöjen syntyminen osuu usein eri ajankohtaan kuin energiankulutuksen huiput. 1. 6. vsk. Kuuman veden luolavarasto, kausivarasto. Ensiksi mainitut ovat rajallisia niiden maantieteellisten ja topografisten vaatimusten vuoksi, ja jälkimmäiset ovat vielä verrattain kalliita varastoituun energiamäärään 5. Pilottihankkeiden myötä uusia tapoja energian pitkäaikaiseen varastointiin on kuitenkin kokeiltu ja kehitetty. Energiapaalut, maalämpö ja kausivarasto. Puu sitoo kasvaessaan itseensä hiiltä ja suojelee juuristoineen ja symbioottisine eliöineen maaperän hiiltä eroosiolta ja ilmakehään vapautumiselta. 2. 8. Pieni mineraalipohjainen lämpövarasto, lyhyen ajan varasto.. Sähkön ja ylipäätänsä energian varastointiin on käytetty vesija pumppuvoimaloita sekä viime vuosina akustoja. Puuta polttavien laitosten määrän kasvaessa on paine energiapuun korjuulle kasvanut, mikä ei ainoastaan tarkoita hiilivuotoa ilmakehään, vaan myös metsäeliölajien elinympäristöjen vähenemistä. 7. Keskisyvä porareikä ja lämpövarasto, kausivarasto. Keskisuuri mineraalipohjainen lämpöja sähkövarasto, lyhyen ja keskipitkän ajan varasto. 3. 4. Matala porareikä, maalämpö, mittakaavan vuoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
Myös lämpöpumppujen sähköveron alennusta, jonka on määrä tapahtua vuoden 2022 aikana, odotetaan innolla. Helsingissä on toiminnassa vastaavanlainen varasto, ja vielä enemmän energiaa varastoiva maanalainen lämpövarasto on suunnitteilla Vantaalle. Lisää lämmön varastoinnin esimerkeistä voi lukea julkaisusta ”Lämpövarastojen avulla uusiutuva energia ja ylijäämälämpö hyötykäyttöön (6/2022)” sivulta hiilineutraalisuomi.fi. vsk. Tämä vaatii kaupunkisuunnittelulta ja kaavoitukselta ennakkoon varattuja alueita, joita voisi tarvittaessa hyödyntää hajautetun lämmöntuotannon infrastruktuurille. Etenkin piikkiteholaitosten kustannuksissa voidaan säästää, kun lämpöä varastoidaan vuorokausitai vuodenaikatasolla. Tämän vuoksi avuksi tarvitaan usein lämpöpumppuja, jotka vaativat sähköä toimiakseen. Suomessa on jo käytössä lämpövarastoja, ja uusia on rakenteilla sekä suunnitteilla. 44 nähden. Pelkästään energian varastointi ei ratkaise sen tuotantoon liittyviä kysymyksiä, sillä varasto ei itsessään tuota energiaa. Keskeisimmiksi haasteiksi investointien kasvulle yritykset kokevat taloudelliset ja kannattavuuteen liittyvät riskit. Monessa kuntakeskuksessa on totuttu siihen, että yksi suuri lämpölaitos tuottaa käytännössä koko kaukolämpöverkon tarvitseman lämpöenergian. Vaasassa Vaskiluodossa on ollut vuodesta 2020 toiminnassa Suomen ensimmäinen entisiä maanalaisia öljyvarastoja hyödyntävä lämpöenergiavarasto. Lämmityksessä polttamista ja päästöjä voidaan vähentää erityisesti lämpöpumpuilla, joilla kerätään lämpöä maaperästä, ilmasta, vesistöistä sekä teollisuusprosessien, rakennusten, konesalien ja jätevesilaitosten ylijäämälämmöistä. Esimerkkinä pienemmän luokan varastosta on Polar Night Energy Oy:n hiekkaan perustuva lämpövarasto, johon varastoidaan sähköenergiaa lämpönä. Tarkoituksena on palvelimista talteen otetun hukkalämmön lämpötilan nostaminen ennen kaukolämpöverkkoon syöttämistä. Päästöttömälle ja edulliselle sähköntuotannolle onkin suuri tarve, jotta yhteiskunnan laajamittainen sähköistäminen ja polttamisesta luopuminen onnistuisi. Hukkaja ympäristölämpöä voidaan varastoida sellaisenaan, mutta suuremman lämpötilan avulla samaan tilaan on mahdollista varastoida suurempi määrä energiaa. Tarvitaankin poliittista ohjausta esimerkiksi investointituen, verotuksen ja markkinasäätelyn keinoin. Tällä hetkellä lämpövarastojen laajamittaista ja nopeaa käyttöönottoa hillitseekin juuri kaavoituksen, luvituksen ja mahdollisen vaadittavan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) hitaus.. Lisäksi tuulija aurinkovoiman vaihtelevuutta voidaan edullisesti hallita lämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla. Energian varastointi lämpönä on kustannustehokkaampaa, mutta siinä on myös omat rajoitteensa teknologiasta riippuen, eikä matalaa lämpöä voi tehokkaasti valjastaa sähköntuotantoon. ympäristöja hukkalämpöjä hyödyntämällä, tulee lämmöntuottoa hajauttaa. Lämmön varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, vähentää huipputuotannon tarvetta, sekä parantaa ylijäämäja ympäristölämmön hyödyntämisen kustannustehokkuutta. Jotta fossiilisia polttoaineita voitaisiin korvata mm. Alun vaikeuksista edelläkävijäksi – kunnat lämpövarastoinnin keskiössä Suomen ympäristökeskuksen tekemässä hukkaja ympäristölämpötutkimuksessa selvitettiin hukkaja ympäristölämmön tarjontaan ja hyödyntämiseen liittyviä esteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kaukolämpöyhtiöt sekä hukkaja ympäristölämmön tarjoajat kannattivat investointitukien jatkoa siihen asti, kunnes ratkaisut ovat markkinaehtoisesti kilpailukykyisiä
Tänä vuonna kestävän kehityksen viikkoa vietettiin 20.–26. Samalla voi tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen. vsk. Sitoumuksellanne edistätte yrityksenne ja kuntanne ilmastoja kiertotaloustoimia sekä kilpailukykyä. Veikko Lehti Oy on sitoutunut ensimmäisten yritysten joukossa kahteen green deal -sopimukseen. ”Useat sadat yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt ovat vuosien varrella lähteneet mukaan kestävän kehityksen käytännön työhön laatimalla sitoumuksen ja seuraamalla edistymistään sen toteuttamisessa. Compass Groupin ravitsemussitoumus perustuu ravitsemussuositusten noudattamiseen. Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa (https://sitoumus2050.fi/koti#/). Vantaan kaupunki puolestaan on lähtenyt mukaan kolmeen green deal -sopimukseen ja sitoutunut edistämään päästöttömiä työmaita, vähentämään haitallisia aineita varhaiskasvatukseen liittyvissä hankinnoissa ja edistämään kestävää purkamista. Vaikuttavimpia sitoumuksia on palkittu vuosittain Euroopan kestävän kehityksen viikolla. Valtioneuvoston kanslia Parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset palkittiin Euroopan kestävän kehityksen viikko. Euroopan kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston vuosittainen aloite, jonka tavoitteena on tuoda koko Eurooppa yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Osallistuminen kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen on jokaiselle jo itsessään palkitsevaa. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Palkittavat edistävät toiminnallaan muutosta kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Ne edistävät öljyjätteen keräämistä ja kierrätystä sekä rakentamisen muovien kiertotaloutta. Green dealit ovat osoittautuneet hyväksi ja joustavaksi keinoksi löytää uusia ja lainsäädäntöä täydentäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin”, ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä sanoo. Kouvolan kaupungin sitoumus keskittyy kestävän kehityksen vahvistamiseen päiväkodeissa. Tämän vuoden Sitoumus2050-palkitut ovat lippulaivoja – toivottavasti tämä tunnustus innostaa teitä edelleen kehittämään sitoumustanne”, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman sanoo. ”Onnittelut ja kiitokset palkituille. Fingo on sitoutunut lisäämään hankintojen ja palveluiden vastuullisuutta sekä kasvattamaan kestävän kehityksen osaamistaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 45 Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö, ympäristöministeriö ja valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden parhaat kestävän kehityksen sitoumukset yhteistyössä Motivan kanssa. syyskuuta. Tunnustuksen saivat Kouvolan kaupunki, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo, Veikko Lehti Oy, Vantaan kaupunki ja Compass Group. Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset toimenpidesitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan keino kutsua kaikki mukaan edistämään kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa
Aurinkosähkön tuotannon kasvu auttaa tasaamaan sähkönkulutuksen piikkejä, jotka ajoittuvat erityisesti päiväaikaan, jolloin aurinkoenergiaa on tarjolla. Aurinkosähkön tuotannon kasvu edesauttaa lisäksi fossiilisista polttoaineista luopumista.. 46 Eija Ferreira, erikoistutkija; Alina Lind, korkeakouluharjoittelija; Johannes Lounasheimo, erityisasiantuntija; Santtu Karhinen, erikoistutkija ja Teemu Helonheimo, tutkija Suomen ympäristökeskus Aurinkosähkön pientuotannossa kasvupotentiaalia Viimeaikainen sähkön raju hinnannousu on räjäyttänyt aurinkopaneelien kysynnän, vaikka kotitalouksien aurinkosähköjärjestelmien suosio on ollut jo muutaman vuoden ajan voimakkaassa kasvussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Aurinkosähkön tuotannossa on Suomessa kuitenkin vielä reilusti kasvupotentiaalia, kun olosuhteita ja tuotantomääriä verrataan muihin Pohjoismaihin ja Keski-Euroopan pohjoisosiin. vsk
Erot tarkastelupaikkakuntien välillä ovat pieniä, joten Suomessa kaikilla Kuva 1. Aurinkosähkö ei myöskään aiheuta meluhaittoja ja paneelit voidaan pientuotannossa usein sijoittaa olemassa olevien rakennusten katoille. Aurinkoenergia Suomessa Aurinko vapauttaa maapallolle jatkuvasti enemmän energiaa kuin mitä ihmiskunta kuluttaa. Kuva 1 esittää keskimääräiset säteilymäärät viidelle vertailupaikkakunnalle Suomessa vuosina 2011–2020. Ilmatieteen laitoksen laskema auringon vuoden kokonaissäteilyenergia vaakapinnalle on eteläisimmässä Suomessa noin 980 kWh/ m 2 , Keski-Suomessa 860 kWh/m 2 ja PohjoisSuomessa noin 800 kWh/m 2 (Ilmatieteen laitos 2022). Verrattuna esimerkiksi KeskiEuroopan pohjoisosiin tai Tanskaan Suomen vuosittaisen säteilyn määrä on hieman matalampi (Saksa 950–1250 kWh/m 2 , Alankomaat 1000–1150 kWh/m 2 , Tanska 950–1150 kWh/m 2 ) (Euroopan komissio 2022). Keskimääräinen kuukausittainen säteilyenergia vaakapinnalle vuosina 2011–2020 (Euroopan komissio 2022).. vsk. Suomessa ympäristön alhainen lämpötila parantaa kuitenkin aurinkosähköjärjestelmien hyötysuhdetta, joten paneeleista saatava kokonaisenergiamäärä vastaa pohjoisen Keski-Euroopan tuotantoa. Myös Suomessa on mahdollista nostaa aurinkosähkön osuutta sähköntuotannosta merkittävästi. Suomessa aurinkosähkön tuotanto on toistaiseksi ollut varsin vähäistä, sillä vuonna 2021 se kattoi vain noin 0,4 % Suomen kokonaissähköntuotannosta (Tilastokeskus 2022). Vuonna 2020 aurinkosähkö kattoi Saksassa 8,6 % ja Tanskassa 4,2 % sähköntuotannosta (Destatis 2022, Statista 2022). Aurinkosähköteknologian kehittyessä tästä energiasta saadaan hyödynnettyä yhä suurempi osuus. 47 A urinkosähkö on energiantuotantomuoto, joka ei synnytä hiilidioksidipäästöjä sähkön tuotantoprosessin aikana, ja myös sen koko elinkaaren ajalle lasketut kasvihuonekaasupäästöt, paneelien valmistus mukaan lukien, ovat merkittävästi alhaisemmat fossiilisten polttoaineiden ja turpeen päästöihin verrattuna. Aurinkosähkön etuja ovat asennuksen helppous ja nopeus esimerkiksi verrattuna tuulivoimaan, joka vaatii useiden vuosien lupahakemukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Pohjolan valoisten kesävuorokausien ansiosta auringon vuotuinen säteilymäärä Suomessa on kuitenkin verrattavissa etelämpänä sijaitseviin Saksaan ja Tanskaan, joissa aurinkosähkön osuus on selvästi suurempi. Auringon säteilyn kuukausittaiset vaihtelut ovat Suomessa suuria
48 alueilla on lähes yhdenvertaiset mahdollisuudet aurinkosähkön tuotannolle. Aurinkosähkön tuotanto maakunnittain Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoitti osana Canemure-hanketta Suomen kuntien ja maakuntien aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetin ja -tuotannon kehitystä viime vuosien aikana. 2020). Tuntinetotuksen avulla kaikki yhden tunnin aikana tuotettu sähkö lasketaan kiinteistön omaan käyttöön, eikä sähköä enää tarvitse käyttää juuri samalla hetkellä kuin se tuotetaan. Energiavirastolta. Aurinkosähköllä voi myös olla merkittävä rooli ilmaston lämmetessä yleistyvien ilmastointilaitteiden tarvitseman sähkön tuotannossa. Vuoden 2021 alusta voimaan astui uusi valtioneuvoston asetuspaketti, joka parantaa aurinkosähkön kannattavuutta. Se auttaa kuitenkin monipuolistamaan valtakunnan verkkoon syötettävän sähkön tuotantotapoja ja vähentämään runsaspäästöisen, polttamalla tuotetun sähkön osuutta. vsk. Heinäkuussa saadun säteilyn voimakkuus vaakapinnalla oli Helsingissä keskimäärin 175 kWh/m 2 ja Utsjoella 126 kWh/m 2 . Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Lisäksi aurinkoisille kesäkuukausille, jolloin auringon säteily on suurinta, voidaan ajoittaa esimerkiksi ydinvoimaloiden ja muiden voimalaitosten vuosihuoltoja. Pientuotannon kannattavuus Kuluttajan kannalta sähkön tuottaminen oman aurinkosähköjärjestelmän avulla kannattaa, sillä omilla paneeleilla tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksuja tai sähköveroa. Erityisesti kannattavuuteen vaikuttaa, kuinka hyvin tuotettu aurinkosähkö voidaan kuluttaa itse kohteessa. Aurinkopaneelien käyttöikä on pitkä, ja investointi maksaa useissa kohteissa itsensä takaisin nopeasti. Toinen aurinkosähkön kannattavuutta taloyhtiöissä parantava uudistus on käyttöön otettava hyvityslaskentamalli, jonka avulla taloyhtiöissä tuotettu sähkö voidaan hyödyntää taloyhtiön yhteisen kulutuksen lisäksi myös asukkaiden tarpeisiin (Auvinen ym. Vuositasolla vaihtelua säteilymäärissä aiheuttavat erilaiset sääolosuhteet. Investoinnin kannattavuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida kohdekohtaiset eroavaisuudet. Kevätauringon lumen pinnasta heijastuva säteily kuitenkin tehostaa tuotantoa, ja aurinkopaneelit tuottavatkin Suomessa hyvin sähköä maaliskuun alusta syyskuun loppuun saakka. Myös yleistyvien sähköautojen lataus lisää aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta, sillä sähköautot lisäävät joustomahdollisuuksia sähkönkulutuksen ajoitukseen eri vuorokaudenaikoina. Investoinnin kannattavuus on viime aikoina parantunut merkittävästi myös sähkön hinnan noustessa, ja myös ylijäämäsähkön myynnistä sähköverkkoon on tullut kannattavaa pörssisähkön hinnan noin kaksinkertaistuttua vuoden takaiseen verrattuna. Pimeimpien talvikuukausien aikana oman aurinkosähkötuotannon hyöty jää vähäiseksi erityisesti sähkölämmittäjille. Aurinkosähkön kustannukset koostuvat pääasiassa alkuinvestoinnista, jonka suuruus on laskenut huomattavasti viimeisten vuosien aikana aurinkopaneelien tuotantomäärien kasvun myötä. Vuodenaikojen välisen suuren vaihtelun vuoksi aurinkosähkön tuotannolla ei yksin ole mahdollista vastata sähkön kausittain vaihtelevaan kysyntään. Tammikuussa saatavan säteilyn voimakkuus oli Utsjoella kWh/m 2 ja Helsingissäkin vain 8 kWh/m 2 . Muutokset tulevat sähköyhtiöstä riippuen voimaan eri aikaan eri puolella maata, mutta viimeistään vuoden 2023 alusta. Lisäksi merialueilla saatava säteily on kesäisin suurempaa, koska sisämaata viileämmillä vesialueilla auringonsäteilyä suodattava pilvipeite on vähäisempää
Suotuisien olosuhteiden lisäksi aurinkosähkön kapasiteetin lisääntymiseen Ahvenanmaalla on vaikuttanut myös pitkäjänteinen työ uusiutuvien energiantuotantomuotojen ja energiantuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi. Ahvenanmaan lisäksi aurinkosähkön tuotanto asukaslukuun suhteutettuna on yli nelinkertaistunut myös Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Koko Suomen verkkoon kytketty aurinkosähkön pientuotantokapasiteetti vuonna 2021 oli noin 389 MW. Ahvenanmaan aurinkosähkötiedot saatiin Ahvenanmaan tilastoja tutkimustoimistolta (ÅSUB 2022). Kolmessa vuodessa Ahvenanmaan aurinkosähkön tuotanto kasvoi lähes kahdeksankertaiseksi 13 kWh:sta 105 kWh:iin asukasta kohden. Maakuntakohtaisten tietojen lisäksi aurinkosähkön kapasiteettia ja tuotantoa arvioitiin myös kuntakohtaisesti. Kysely lähetettiin Suomen 77 jakeluverkkoyhtiölle, joista tietoja saatiin 55 yhtiöltä. Ahvenanmaan tavoitteena on tuottaa maakunnan vuodessa tarvitsema energiamäärä uusiutuvilla tuotantomuodoilla vuoteen 2030 mennessä. 49 Kuva 2. Nämä tiedot on julkaistu SYKEn ylläpitämällä hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla. Lähes yhdenvertaisista säteilyolosuhteista huolimatta kapasiteettia oli toistaiseksi melko vähän muissa maakunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kartoituksessa ei ollut mukana yli 1 MW:n voimaloita, joiden yhteiskapasiteetti oli noin 4,6 MW (Energiavirasto 2022b). Aurinkosähkön pientuotannon kartoituksen yhteydessä verkkoyhtiöiltä pyydettiin. Suurin aurinkosähkön tuottaja vuonna 2021 oli kuitenkin Ahvenanmaa, kun tuotannon määrää tarkastellaan asukasta kohden. Vuonna 2021 aurinkosähkön pientuotantokapasiteetista yhteensä 38 %, eli 146 MW, sijaitsi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (Kuva 2). vsk. saatujen yhtiökohtaisten summatietojen (Energiavirasto 2022a) lisäksi sähköverkkoyhtiöiltä kysyttiin tarkemmin aurinkoenergian jakaantumisesta yhtiöiden toimintaalueiden sisällä. Aurinkosähkön pientuotantokapasiteetin jakautuminen maakunnittain vuonna 2021. Kuva 3 havainnollistaa tuotannon kehitystä maakunnittain vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla aurinkosähkön tuotanto on vähintäänkin kaksinkertaistunut kaikissa maakunnissa
Karkean arvion mukaan eniten aurinkosähköä oli vuonna 2018 liitetty asuintilojen yhteyteen sekä palvelukiinteistöihin, kumpaankin noin 37 % kokonaiskapasiteetista. Osana tätä suunnitelmaa komissio on tehnyt aloitteen, joka tekisi aurinkopaneelien asentamisesta pakollista uusiin yli 250 m 2 :n julkisiin ja liiketiloihin vuoteen. Energia-alan vähähiilisyystiekartan sähköntuotantoskenaarioissa Suomen aurinkosähkön tuotannon oletetaan kasvavan vuoden 2020 0,2 TWh:sta (Tilastokeskus 2021) 6 TWh:iin vuoteen 2050 mennessä (AFRY 2020). Lopuksi Aurinkosähkön tuotanto on Suomessa vielä pientä verrattuna muihin sähköntuotantotapoihin ja myös suhteessa moniin verrokkimaihin. tietoa myös aurinkosähköasennusten asiakastyypeistä. Kartoitukseen vastanneista yhtiöistä noin kolmasosa pystyi tarjoamaan tietoa asiakastyypeittäin. Maakuntien vuosittainen aurinkosähkön tuotanto asukasta kohden vuosina 2018 ja 2021. vsk. Aurinkosähkö onkin kilpailukykyinen vaihtoehto etsittäessä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja myös omiaan monipuolistamaan valtakunnan verkkoon syötettävän sähkön tuotantotapoja, mikä parantaa energian omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Aurinkosähkön kannattavuus on kuitenkin noussut viimeisten vuosien aikana lainsäädännöllisten päätösten, kehittyneiden paneeliteknologioiden ja pienentyneiden investointikustannusten sekä viime aikoina nousseen sähkön hinnan myötä. 50 Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Teollisuuteen liitetyn aurinkosähkön osuus oli noin 19 % ja maatalousasiakkaiden noin 7 % kapasiteetista. Aurinkosähkön lisääminen kytkeytyy kiinteästi myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä uusiutuvan energian direktiivin vaatimuksiin. Euroopan komissio puolestaan tavoittelee Euroopan aurinkoenergiakapasiteetin kaksinkertaistamista vuoteen 2025 mennessä ja 600 GW tuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio 2022b)
Destatis (2022) Gross electricity production in Germany. https:// re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/#. https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/ StatFin__ehk/statfin_ehk_pxt_12sv.px/ Tilastokeskus (2021) Sähkön tuotanto energialähteittäin ja kokonaiskulutus, 2000–2020. https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/ StatFin/StatFin__salatuo/statfin_salatuo_ pxt_12b4.px/. https://energia.fi/files/5064/ Taustaraportti_-_Finnish_Energy_Low_ carbon_roadmap.pdf ÅSUB (2022) Ålands statistikoch utredningsbyrå. Kuntien ilmastotyötä tuetaan muun muassa laskemalla ilmastotyön etenemistä kuvaavia indikaattoreita. 2026 mennessä ja nykyisiin julkisiin ja liiketiloihin vuoteen 2027 mennessä. Purchase and production of electricity by year, statistics and source. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS; 3/2020. 51 Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) EU Life -hankkeen (2018–2024) tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmastopolitiikkaa ja toteuttaa käytännön ilmastotoimia. (2020) Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille Mittaushaasteista kohti digitaalisia energiayhteisöpalveluja. Euroopan komissio (2022a) Photovoltaic Geographical Information System. asub.ax/PXWeb/pxweb/en/Statistik/ Statistik__MI/MI009.px/ Auvinen, K., Honkapuro, S., Ruggiero, S. Kuluttajien halukkuuteen investoida aurinkosähköjärjestelmiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä ja valtakunnallisilla kannustimilla. https://pxweb. & Juntunen, J. ilmatieteenlaitos.fi/energialaskennantestivuodet-nyky. Kotitalouksien, taloyhtiöiden ja yritysten lisäksi myös maakunnilla ja kunnilla on tärkeä rooli energiantuotannon murroksen edistämisessä samalla, kun ne pyrkivät kohti omia hiilineutraalisuustavoitteitaan. https://www. Hinku-verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 80 kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin sitoutunutta kuntaa ja viisi maakuntaa. Hanke tukee ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoa, joka edistää kuntien ilmastotyötä. Euroopan komissio (2022b) EU:n aurinkoenergiastrategia, https://eur-lex.europa.eu/ legal-content/EN/ALL/?uri=COM:2022:221:FIN Energiavirasto (2022a) Verkkotoiminnan julkaisut. https://energiavirasto.fi/ verkkotoiminnan-julkaisut Energiavirasto (2022b) Voimalaitosrekisteri. Lähteet AFRY (2020) Finnish Energy – Low carbon roadmap. https://www.destatis.de/EN/ Themes/Economic-Sectors-Enterprises/ Energy/Production/Tables/gross-electricityproduction.html. Statista (2022) Distribution of electricity generation in Denmark in 2021, by source. On huomattava, että aurinkosähköjärjestelmien hankinta voi olla järkevää sekä ekologisesta että taloudellisesta näkökulmasta kaikkialla Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. https://www.statista.com/statistics/ 1235360/denmark-distribution-of-electricityproduction-by-source/ Tilastokeskus (2022) 12sv -Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus, 1960-2021*. Uusia asuinrakennuksia velvoite koskisi vuodesta 2029 alkaen. Useilla alueilla tehty aktiivinen työ uusiutuvien energiantuotantomuotojen tukemiseksi näkyy aurinkosähköjärjestelmien nopeassa yleistymisessä viime vuosien aikana. vsk. https://energiavirasto.fi/toimitusvarmuus Ilmatieteen laitos (2022) Energialaskennan testivuodet nykyilmastossa
Maakunnan ainoa Hinku (Hiilineutraalit kunnat) -kunta, Jokioinen, on mukana Hinku-verkoston hiilineutraaliustyössä, mutta muut pienemmät kunnat eivät olleet viime vuonna vielä aloittaneet ilmastotyötään. vsk. Ilmastovahti on verkkopalvelu, johon kunta tai muu organisaatio voi kirjata tekemiään ja suunnittelemiaan ilmasto-, kiertotalous-, Noora Arola, projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulun Bio-tutkimusyksikkö Hämeenlinna Hämeen ilmastovahti kirittää alueellista ilmastotyötä Kanta-Hämeessä on toteutettu Suomen ensimmäinen maakunnallinen ilmastovahtipalvelu ja ilmastoyhteyshenkilöiden verkosto. Tältä pohjalta lähdimme toteuttamaan maakunnallista ilmastovahtia ja ilmastoyhteistyöverkostoa. Tammikuussa julkaistu Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartta puolestaan tukee luonnonvarojen viisasta käyttöä ja tukee maakunnallista resurssiviisaustyötä. 52 K anta-Häme tavoittelee hiilineutraaliutta samaan aikaan valtakunnallisen tavoitteen kanssa eli vuoteen 2035 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Toki myös haasteita on vielä ratkaistavana. Hanke on vielä kesken, mutta olemme nyt jo saaneet onnistumisia. Maakunta saa ilmastovahdista tehokkaan työvälineen ilmastotoimenpiteiden seurantaan ja niistä viestimiseen. Mukaan on jo saatu kaikki kantahämäläiset kunnat ja muita toimijoita.. Mikä ilmastovahti. Maakunnan kolme suurinta kuntaa ovat asettaneet itselleen ilmastotavoitteita: Hämeenlinna toteuttaa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmaa, ja FISU (Finnish Sustainable Communities) -kunnat Forssa ja Riihimäki ovat laatineet resurssiviisaustiekartat ohjaamaan toimintaansa
Ilmastovahtipalvelu on jo käytössä useammassa kaupungissa, kuten Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella. Ilmastovahti on erinomainen näyteikkuna organisaation tekemälle ilmastotyölle, kun ilmastotoimenpiteet ovat koostetusti yhdessä paikassa. Kuva etusivulta https://hameenilmastovahti.fi. Sen käyttöönotto tukee organisaation digitalisaatiota ja ilmastotyön tiedolla johtamista. vsk. Näitä ovat muun muassa ”Energiantuotanto ja -kulutus”, ”Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne” ja ”Sopeutuminen ja varautuminen”. Toimenpiteitä on kirjattu jo yli viisisataa. Maakunnan ilmastovahti yhdistää alueen ilmastotoimijat Kanta-Hämeessä huhtikuussa julkaistu Hämeen ilmastovahti on Suomen ensimmäinen maakunnallinen ilmastovahti. Loppuvuodesta tavoittelemme mukaan myös alueen yrityksiä ja muita ilmastovahdista kiinnostuneita toimijoita. Lisäksi ilmastotyön roolit ja vastuunjako organisaation sisällä selkiytyvät. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Ilmastovahti tukee sisäistä ja ulkoista raportointia, kun se kytketään organisaation toimintaan. Kaikkien mukana olevien organisaatioiden ilmastotoimenpiteet voidaan kirjata ilmastovahtiin. Graafi päivittää vuoden 2019 tilanteen, kun sen päälle vie hiiren.. 53 ympäristöja vastuullisuustoimenpiteitä – niihin viitataan tekstissä tästä eteenpäin ilmastotoimenpiteinä. Niitä ovat esimerkiksi rakennusten energiansäästötoimet, pyöräteiden talvikunnossapidon parantaminen tai hävikkiruoan vähentäminen ruokapalveluissa. Toimenpiteet on ryhmitelty kymmenen eri teeman alle. Sieltä kuntalaiset ja muut sidosryhmät voivat seurata toimijoiden ilmastotavoitteiden edistymistä. Niitä voi tarkastella helposti esimerkiksi organisaatioittain tai teemoittain lajiteltuna. Siinä ovat mukana maakunnan kaikki yksitoista kuntaa, Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ja Hämeen ammattikorkeakoulu
vsk. HAMK:n kestävän kehityksen ja biotalousinsinööriopiskelijat ovat olleet opiskelijatoimeksiantojen kautta merkittävässä roolissa kuntien saamisessa mukaan ilmastovahtiin ja käyttöönottovaiheen tukena. Kausalilla on laaja kokemus kuntaorganisaation ilmastotyön tekemisestä. Hämeen ilmastovahdin teknisestä toteutuksesta vastaa Kausal Oy. Kunnat ja muut toimijat voivat myös ottaa mallia toisistaan, kun he ideoivat uusia päästövähennyskohteita. Palvelussa olevat isommat kunnat ja toimijat voivat ilmastoteoillaan ja päästövähennyksillään näyttää esimerkkiä alueen muille toimijoille ja kuntalaisille. Rahoittajana on ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma. 54 Toimenpiteitä voi etsiä myös asiasanojen perusteella. Maakunnallisen ilmastovahdin käyttöönotossa on paljon hyötyjä. Se on helsinkiläinen yritys, joka toteuttanut suurimman osan Suomessa tällä hetkellä julkaistuista ilmastovahdeista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Heidän Kausal Watch -alustansa toimitetaan SaaS (Software as a Service) -mallilla, ja se on toteutettu avoimella lähdekoodilla ja avoimilla rajapinnoilla. Palvelun avulla ne saavat myös omia ilmastotekojaan näkyväksi, vaikkei heillä vielä olisi omaa ilmasto-ohjelmaa. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toteuttaa hanketta yhdessä Hämeen liiton kanssa. Opiskelijayhteistyöstämme voit lukea lisää sivun 57 artikkelista.. Ilmastovahdin teemat. https:// hameenilmastovahti.fi/ Hämeen ilmastovahti toteutettiin hankkeen avulla Hämeen ilmastovahti on toteutettu hankkeessa, joka aloitettiin toukokuussa 2021 ja jatkuu vuoden 2022 marraskuun loppuun. Se tukee pienempiä kuntia, joissa ei ole yksin resurssia ilmastotoimien johtamiseen, koordinoimiseen ja seurantaan
Päivittämisestä saa parhaan hyödyn, kun työ kytketään organisaation nykyisiin raportointiaikatauluihin. Kiinteistöjen sähköautojen lataustolpat ovat hyvä esimerkki hankinnasta, jonka yhteiskilpailutus olisi kannattavaa. Heidän tuellaan kunnat saivat resursseja toteuttaa ilmastovahtiin liittymisen vaatimat työtehtävät: ilmastotoimien tunnistamisen ja niiden kirjaamisen ilmastovahtiin. Tärkeä osa sitoutumista on kirjattujen toimenpiteiden päivitys ja seuranta. Ilmastovahdissa mukana olevien organisaatioiden yhteyshenkilöt muodostavat sille hyvän rungon. Tärkeä edellytys hankkeen jatkuvuuden turvaamiseksi on myös Hämeen liiton lupaus ottaa ilmastovahti hallinnoitavakseen hankkeen päättymisen jälkeen. Tällöin on mahdollista nähdä, kuinka paljon kyseisen toimenpiteen edistäminen säästää kasvishuonekaasupäästöjä. Verkostoon kuuluvat palvelussa mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden ilmastojohtamista ja -työtä tekevät henkilöt. Tällä saavutuksella on suuri merkitys ilmastovahdin vaikuttavuuteen alueella. Kuntaorganisaatioiden sisällä henkilöiden vastuuttaminen onnistui hyvin, kun Hämeen liitto lähetti kuntiin nimeämispyynnöt palvelun pääkäyttäjäksi ja varahenkilöksi. Tässä emme olisi onnistuneet ilman HAMK:n ensimmäisen vuoden kestävän kehityksen opiskelijoiden työpanosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Verkoston tavoitteena yhdessä ilmastovahtipalvelun kanssa on, että toimijat saavat toisiltaan tukea ilmastotyön johtamiseen ja seurantaan, ideointiapua sekä mahdollisuuksia yhteistoteutuksiin. Työn alla olevia haasteita Koska Hämeen ilmastovahdissa on mukana useita eri toimijoita, on heidän kaikkien sitouttaminen ilmastovahdin jatkuvaan toimintaan suurin haasteemme. 55 Hankkeen onnistumisia Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pääpaino oli kaikkien kantahämäläisten kuntien mukaan saamisessa ilmastovahtiin, ja tässä onnistuimme. Verkosto tuo toivottavasti apua toimijoiden sitouttamiseen ja toimenpiteiden seurantaan. Vaikka kuntaorganisaation osuus alueen ilmastopäästöistä on vain noin kymmenen prosenttia, kuntaorganisaation ohjaava ja mahdollistava vaikutus muun muassa yhdyskuntarakenteen kautta ja esimerkin näyttäjänä on merkittävä. Verkosto helpottaa myös tiedonjakoa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista. Tämän avulla ilmastovahdin päivittäjillä on kunnan johdon tuki resursoida työaikaansa tähän tarkoitukseen. Verkoston aktivoituminen ja aktiivisena pysyminen hankkeen päättymisen jälkeen kuitenkin edellyttää, että joku ottaa vastuun säännöllisestä koollekutsumisesta ja tilaisuuksien järjestämisestä. Toimenpiteiden seuraamista varten niille on myös tärkeää kehittää hyvät indikaattorit eli mittarit. Ilmastovahdin ympärille muodostuva yhteistyöverkosto on asiana uusi, koska Hämeen ilmastovahti on maakunnallisena. On riittävää, jos toimenpiteet päivitetään vuosittain. Lisähaasteensa tuo myös se, että tulevaisuudessa mukana on toivottavasti useita eri organisaatiotyyppejä: kuntia, muita julkishallinnollisia toimijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Maakuntaliiton merkitys ilmastovahdin jatkuvuuden turvaamisessa on ollut tärkeää. Kaikki kunnat tekevät paljon ilmastotyötä, vaikka eivät sitä ole sellaiseksi välttämättä tunnistaneet. Ilmastotyötä tekevien verkostoituminen tiivistää yhteistyötä Hämeen ilmastovahdin ympärille on muodostettu yhteyshenkilöiden verkosto, joka mahdollistaa maakuntatasoisen ilmastotyön suunnittelun. vsk
56 ensimmäinen laatuaan. Suomen lainsäädäntö edellyttää kunnilta ja yrityksiltä jatkuvasti ilmastoystävällisempää toimintaa. Mitä kantahämäläisellä ilmastorintamalla tapahtuu. Artikkelin alussa mainittu Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartta ja Hämeen ilmastovahti tukevat hyvin toisiaan. Hämeen liitolla on käynnissä kuntien ilmastotyötä tukeva Hämeen kuntien ilmastotyön spurtti (HÄSPI) -hanke, jossa kuntia tuetaan muun muassa lakisääteisten ilmastosuunnitelmien laatimisessa. Se on teemoitettu saman jaottelun mukaan Hämeen ilmastovahdin kanssa, ja ilmastovahti mainitaan ilmastosuunnitelman seurantavälineenä. Ennen hankkeen loppumista on kuitenkin vielä tärkeää panostaa siihen, että kunnat ottavat näitä tarkempia mittareita käyttöön ja liittävät niitä toimenpiteisiinsä. Lyhyitä tietoiskuja esimerkiksi aamukahvien merkeissä voisi järjestää useamminkin. Hämeen ilmastovahti tarjoaa tähän erinomaisen työkalun, ja maakunnallinen verkosto mahdollistaa ongelmakohtien ratkomisen yhteistyössä. Toisena vaihtoehtona olemme ideoineet maakunnallista ilmastokoordinaattoria, joka ottaisi Kanta-Hämeen ilmastotyön vetovastuulleen. Jokaisen organisaation pitäisi kuitenkin myös sisäisesti motivoitua kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä siten, että niille ja niistä raportoinnille löydetään aikaa. Niitä lähdetään todennäköisesti tekemään seuduittain, ja ilmastosuunnitelmalle on laadittu yhteinen mallipohja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Tilaisuudet voisivat sisältää ilmastovahdin yhteisen päivitystuokion ja sen jälkeen vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Verkosto voisi järjestää yhteisen tilaisuuden esimerkiksi puolivuosittain. Olemme onneksi löytäneet tahoja, joilla on mahdollisesti mielenkiintoa toimia verkoston koollekutsujana. Maakunnallisen tiekartan laadinnassa on ollut mukana laajasti eri sidosryhmiä – kuntia, yrityksiä, oppilaitoksia ja järjestöjä. Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat laativat kunnille erinomaisen laajan mittaripaketin, jonka avulla kuntien on helpompi seurata toimenpiteitään. Hämeen ilmastovahdista löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivuilta tuotuja yleisiä mittareita, mutta toimenpidekohtaiset mittarit edistymisen seurantaan puuttuvat vielä. Tiekartan seuranta on tarkoitus tuoda mukaan ilmastovahtiin. Linkkejä: Hämeen ilmastovahti: www.hameenilmastovahti.fi Hämeen ilmastovahdin hankesivut: www.hamk.fi/projektit/hameen-ilmastovahti Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartta: www.hameenliitto.fi/kanta-hameenkiertotaloustiekartta/. Tämä paketti on lähetetty ilmastovahdissa oleville organisaatioille. Näissä kuultaisiin alustuksia ja keskustelua ajankohtaisista aiheista. vsk. Jos haetut hankerahoitukset toteutuvat suunnitellusti, vuoden 2023 alkupuolella ilmastovahdissa on mahdollista sitoutua myös maakunnallisen kiertotalouden tiekartan toimenpiteisiin. Verkoston toiminnan muodostumisen lisäksi käynnissä on hankkeita, jotka jatkavat maakunnalliseen ilmastotyöhön kannustamisessa. Hämeen ilmastovahdin varassa on erinomaista lähteä vahvistamaan maakunnallista ilmastotyötä
Lopuksi opiskelijat syöttivät ilmastoteot teemoittain lajiteltuna Hämeen ilmastovahtiin, josta kuntien edustajat kävivät myöhemmin tarkastamassa ja täydentämässä tiedot. Opiskelijaryhmät kokosivat ilmastotekoja perehtymällä kuntien ja kaupunkien julkisesti saatavilla oleviin aineistoihin, kuten pöytäkirjoihin, suunnitelmiin, ohjelmiin ja strategioihin. Kerromme tässä artikkelissa tarkemmin opiskelijoiden töistä, tuloksista ja kehitystyön haasteista ja hyödyistä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 57 K antahämäläisten kuntien ilmastoteot koottiin ensimmäisinä opiskelijatöinä Hämeen ilmastovahti -palvelua varten vajaassa kahdessa kuukaudessa. vsk. Hämeen ilmastovahti tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Kanta-Hämeen kuntien ja muiden hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Teoista tavoitteiden seurantaan Ilmastotekojen kokoamisen jälkeen opiskelijaryhmät paneutuivat kunnan ilmastotyön mittaamiseen ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurantaan. Lisäksi opiskelijat laativat kustakin kunnasta raportin, jossa pohdittiin laajemmin, miten kunta voisi ilmastoja vastuullisuustyötään edistää kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Lisäksi ryhmät haastattelivat kunkin kunnan ilmastotekoja tuntevia asiantuntijoita, tyypillisesti ympäristöja teknisestä toimesta. Opiskelijoiden tekemiä ehdotuksia on sittemmin pantu käytäntöön. Tavoitteena opiskelijoilla oli luoda mittaripaketti, josta kantahämäläiset kunnat voivat valita itselleen sopivat Sanna Hakkarainen, lehtori ja Eija Raimovaara, lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu, kestävän kehityksen koulutus Opiskelijat kuntien ilmastotyön kokoajina Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) 80 kestävän kehityksen opiskelijaa osallistui ensimmäisenä lukuvuonnaan Hämeen ilmastovahdin kehittämiseen monin tavoin. Ilmastotekojen kokoamisessa haasteita toivat etenkin kunnissa hajallaan oleva tieto ja materiaalin runsaus sekä tiukka aikataulu. Joissakin pienemmissä kunnissa ilmastoteot tulivat listatuiksi ensimmäistä kertaa
Haasteeksi ilmastotekojen kartalle viemisessä nousi ilmastotekojen suuri määrä ja niiden sijainnin selvittäminen. Tällaista toimenpiteiden visualisointia paikkatietoa hyödyntäen ei ollut tehty aiemmin missään muussa ilmastovahdissa. Esimerkki yhden ilmastovahdin teeman mittareista.. 58 mittarit asettamiensa ilmastotavoitteiden seurantaa ja raportointia varten. Opiskelijaryhmät käyttivät ideoinnin ja niiden jalostuksen tukena muotoiluajattelun prosessia, jota HAMK:ssa tuo käytäntöön HAMK Design Factory. Mittarit koottiin Hämeen ilmastovahdin teemojen mukaisesti ja koonnissa hyödynnettiin muiden kuntien ilmastotyössä hyviksi havaittuja mittareita sekä luotiin uusia mittareita. Tarkoituksena oli tuottaa kartta-aineistoa ja paikkatietokanta ilmastoteoista. Uusia osallistamisen keinoja kunnan ilmastotyöhön Hämeen ilmastovahti toimi kehitysalustana myös HAMK:n kestävän kehityksen koulutuksen ja biotalousinsinöörikoulutuksen yhteistyöprojektissa, jossa mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. keksittiin keinoja, joilla kuntalaisia voitaisiin osallistaa kunnan ilmastotyöhön. Projektissa tehtiin kehitystyötä siitä, miten ilmastoteot saadaan maakunnan tasolla kartalle. Suurimpana haasteena mittarointityössä oli saada ratkaistua, miten mitataan ilmastotyön edistymistä luotettavasti ja johdonmukaisesti. Ilmastoteot näkyväksi Kestävän kehityksen opiskelijoiden lukuvuoden viimeisessä opiskelijaprojektissa tavoitteena oli Hämeen ilmastovahti -palveluun kirjattujen toimenpiteiden visualisointi paikkatietoa hyödyntäen. Osalle ilmastoteoista ei pystytty määrittämään tarkkaa sijaintia. Mittaripaketin käyttöönottoa helpottamaan opiskelijat laativat ohjeistuksen sekä Exceltaulukon, johon koottiin kaikki teemakohtaiset mittarit taustatietoineen. Lopputuotoksina ryhmät kehittivät varhaiskasvatuksen käyttöön energiansäästöpelejä, Hämeen ilmastopäivät -kuntalaistapahtuman sekä Hämeen ilmastovahti -palveluun laajennusosan ”Vaikuta!”, joka kokoaa kuntalaisen näkökulmasta ilmastoteot ja -tapahtumat yhteen. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Monisuuntaisen yhteistyön voimin kaikkien kuntien ilmastotekoja saatiin kirjattua Hämeen ilmastovahtiin. Yhteistyön toimivuuden mahdollistivat eri osapuolten sitoutuminen hankkeeseen, avoin tiedonjakaminen ja halu tehdä oppilaitosyhteistyötä. Ilmastoteot edellyttävät kunnissa vahvaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä, tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaa sekä resursseja. Lisäksi kunnissa hoksattiin, että ilmastoteot ovat osa arkea, mutta niitä ei aina ajatella ilmastotekoina. 59 Yhteistyöllä tehdään tuloksia Opiskelijatöiden tärkeimpänä tavoitteena oli tehdä kunnissa tehtävää ilmastotyötä näkyväksi. Maakuntatason ilmastovahtia tehdessä kuntien sitouttaminen tulee tehdä hyvissä ajoin ja kuntia motivoivalla tavalla. Lisäksi opiskelijat pohtivat keinoja ja mahdollisuuksia kehittää kuntien ilmastotyötä entistä tavoitteellisemmaksi ja osallistavammaksi. Kestävän kehityksen opiskelijoiden tekemän työn ansiosta monessa Kanta-Hämeen kunnassa säästettiin kymmenittäin työtunteja. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutukset: • Kestävä kehitys: https://www.hamk.fi/ amk-tutkinto/kestava-kehitysymparistosuunnittelija-amk/ • Tietoja viestintätekniikka, biotalous: https://www.hamk.fi/amk-tutkinto/ biotalous-insinoori-amk/ • Design Factory: https://www.hamk.fi/ opiskelu-hamkissa/design-factory/. vsk. Tavoitteet täyttyivät kiitettävästi. Merkittävänä tukena opiskelijoilla oli koko lukuvuoden ajan Hämeen ilmastovahti -hankkeen, Hämeen liiton, Hämeen ELY-keskuksen ja Kausal Oy:n asiantuntijoiden muodostama ohjausryhmä. Esimerkki Kanta-Hämeen ilmastoteoista karttanäkymässä
Lämpimästi tervetuloa! Seminaarimaksu on 80 eur + alv. ohjelmaan merkityt tarjoilut) Iltajuhlan illalliskortti on 30 eur + alv. 24 % (sis. 24 % Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi Paikkoja rajoitetusti. Kaikki on hyvien kulkuyhteyksien päässä, ensi kertaa saman katon alla: monipuolinen, ajankohtainen ohjelma, upea sisäilma-aiheinen näyttely, Vantaan kaupungin vastaanotto, iltajuhla, tarjoilut ja majoitus. vsk. 60 The European Rising Innovative City 2021 Sisäilma-alan ammattilaiset kohtaavat tämän vuoden Sisäilmapajassa Flamingossa, Vantaalla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
8.45 Oppimisympäristöjen olosuhteet Kokemuksia oppimisympäristöistä, Eero Väätäinen, Vantaan kaupunki Ääniolosuhteet ja meluhaitat oppimisympäristöissä, Valtteri Hongisto, Turun ammattikorkeakoulu Koulujen olosuhteet terveysvalvonnan näkökulmasta 9.50 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 10.30 Tavoitteena ekologisesti kestävä, hyvä sisäilma Taloudellisesti ja ekologisesti kestävä, resurssiviisas ja hiilineutraali Vantaa Mitä pitää huomioida, kun rakennusosia käytetään uudelleen talonrakentamisessa. vsk. 9.35–11.00 Kiertoajelu Vantaalla Tutustuminen sisäilmapaviljonkiin ja Aviapoliksen kehittyvään alueeseen (ennakkoilmoittautuminen, osallistujamäärä rajoitettu) 10.00 Ilmoittautuminen alkaa 11.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.00 Sisäilmapaja13:n avaus Tervetuloa Vantaalle innovaatioiden Vantaa, Tero Anttila, Vantaan kaupunki Energiakriisi ja siihen varautuminen, Ari Korhonen, Kuntaliitto Lahden pajan terveiset Ajankohtaista Terveet Tilat -ohjelmassa, Katja Outinen, valtioneuvoston kanslia Puun ja kuoren välissä rehtoreiden kokemuksia koulujen sisäilmaongelmien hoidosta, Eerika Finell, Itä-Suomen yliopisto 13.25 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.15 Strategiasta käytäntöön Sisäilmastrategiasta käytäntöön, Pekka Wallenius, Vantaan kaupunki Oppilashuollon yhteistyö sisäilmaasioissa, Katriina Baptista, Niina Korko ja Kaisa Kivistö, Vantaan kaupunki Mylläkästä kohti ennakoivaa toimintaa, Piia Markkanen ja Tommi Knuutinen, Vantaan kaupunki Ohjeita tilojen käyttäjille, Maija Lehtinen, Espoon Tilakeskus 16.00 Kaupungin vastaanotto ja kaupunginjohtajan tervehdys, Ritva Viljanen Flamingo Eventi -tapahtumatila 19.30 Iltajuhla Flamingo Eventi -tapahtumatila TORSTAI 24.11. 61 KESKIVIIKKO 23.11. Tilaajan opas, Katariina Laine, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Korjaushankkeen dokumentointi ja seurantasuunnitelma, Laura Pyykkö, Tampereen Tilapalvelut Oy Muovimatolla päällystetyt betonilattiat vauriot, korjaustarpeen arviointi ja korjaus -ohjeistus, Tarja Merikallio, Vison Oy 16.00 Kiitokset ja loppusanat Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.. Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö Ekologisesti kestävää ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti opas sen toteutukseen, Marianna Tuomainen, Helsingin kaupunki 11.50 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Sisäilmainnovaatiot Paneelikeskustelu: sisäilmainnovaatiot Sisäilmapaja14:n esittely 14.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.40 Korjaaminen kannattaa Radon korjaamisen vaikutus radonpitoisuuteen, Olli Holmgren, Säteilyturvakeskus Tiivistää vai ei. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53
Tarkastaja edustaa tarkastusta tehdessään omaa valvontayksikköään, Suomea ja myös Maailman terveysjärjestö WHO:ta, joten kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR/2005) hyvä osaaminen ja soveltaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tarkastajien koulutuspäivät järjestettiin Vaasassa ja Aurora Botnialla, ja koulutuspäivien aikana saatiin kuulla, miten uusi tekniikka näkyy ja toimii laivan vesien käsittelyssä, elintarviketurvallisuudessa, jätehuollossa ja energiankäytössä. Kansainvälisen rahtija matkustajaliikenteen kasvun myötä työn painoarvo on vain kasvanut. 62 L aivojen saniteettitarkastukset ovat vain yksi osa kunnallisten terveystarkastajien työtä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Osaamista kartutetaan ja pidetään yllä kouluttautumalla. Niillä on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä laivatarkastuksia tehdään terveysuhkien havaitsemiseksi, torjumiseksi sekä niiden kansainvälisen leviämisen ehkäisemiseksi. vsk. Uusia tuulia Itämerellä. Tomi Jormanainen, terveystarkastaja Porvoon ympäristöterveydenhuolto Kaarina Kärnä Laivatarkastajat kouluttautuivat M/S Aurora Botnialla lähitulevaisuuden haasteisiin Laivojen saniteettitarkastuksia tekevien terveystarkastajien näkökulmasta Wasalinen uusi, vuonna 2021 käyttöön otettu Aurora Botnia -alus on kiehtova. Koronarajoitusten takia jo kerran siirretty Laivatarkastuskoulutus toteutui kesäkuun alussa ja paikalle kokoontui kolmisenkymmentä osallistujaa oppimaan alan uusia tuulia
Kaikkiaan Suomessa on 31 WHO:n satamalistalle kuuluvaa satamaa. Suomeksi kirja käännettiin jo vuonna 2016. Nämä sijaitsevat 20 valvontayksikön alueella. 63 Koulutus käyntiin Scandic Waskiassa Järjestyksessään kuudes laivatarkastuskoulutus aloitettiin Vaasassa Uumajan risteilyä edeltävänä päivänä hotelli Scandic Waskian tiloissa sosiaalija terveysministeriön johtajan Jari Keinäsen Teamsin välityksellä lausumilla tervehdyssanoilla. Lähes kaikki kyselyn saaneet valvontayksiköt vastasivat ja pyydetyt tiedot saatiin 27 satamasta. Laasonen kertoi myös erityisesti ruotsinkielisiä tarkastajia ilahduttavan uutisen – WHO:n käsikirja ”Handbook of Inspection of Ships and Issuance of Ship Sanitation Cerficates” käännetään STM:n rahoituksella ruotsiksi. Vuonna 2021 Suomessa myönnettiin Vasemmalla Viron Terviseametin tarkastajat Jekaterina Lattu, Eduard Gusarov ja Riina Koit sekä Tomi Jormanainen, Porvoon ympäristöterveydenhuollosta, Heli Laasonen Valvirasta ja Kaarina Kärnä Ympäristö ja Terveys-lehdestä.. Ensimmäisenä koulutuspäivänä Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valviran) ylitarkastaja Heli Laasonen kertoi Valviran roolista laivatarkastuksissa: Valvira ohjaa valvontaa ja nimeää ne satamat, joissa kunnan terveydensuojeluviranomaiset tarkastavat alukset ja myöntävät tarvittaessa todistukset. Laivatarkastukset numeroina Nyt kuudetta kertaa mukana ollut laivatarkastuskouluttaja Tomi Jormanainen kertoi laivatarkastuksia tekeville valvontayksiköille tänä vuonna tehdyn Laivatarkastuskyselyn tuloksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. STM tuki Ympäristö ja Terveys-lehden järjestämää koulutusta, mistä ministeriölle suuri kiitos. vsk
64 WHO/IHR:n mukaisia saniteettitodistuksia ja tehtiin yhteensä noin 430 laivatarkastusta. vsk. Reitillä ei saa olla putoamisen mahdollisuutta. Yksi keskustelua herättänyt aihe oli laivaan nouseminen ja siellä liikkuminen. Itämeren ympärillä Kurssin osallistujat tulivat eri puolilta Suomea valvontayksiköistä, joissa on WHO:n satamalistalle kuuluvia satamia. Oikeiden suojavarusteiden, turvakenkien, kuulosuojainten jne. Koulutuksen yhteydessä yksiköitä kannustettiin siirtymään yhteiseurooppalaisen laivatarkastustietokannan käyttöön kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi. Ehkei niitä olekaan... Huolimatta seuraavan päivän aikaisesta herätyksestä suurin osa tarkastajista osallistui vielä illalla ravintola Hejmissä järjestettyyn illalliseen. käyttö on tärkeää, sillä laivatarkastuksia tehdään usein haastavissa olosuhteissa kuten esimerkiksi vaarallisiksi luokiteltavia kemikaaleja kuljettavilla aluksilla. Tarkastusta varten tulee laivaan olla turvallinen kulkureitti, joksi ei lasketa lyhyttäkään hyppyetäisyyttä laiturilta laivaan saatikka luotsitikkaiden avulla kiipeämistä. Suomen ja Viron laivatarkastajien yhteistyölle toivottiin puolin ja toisin jatkoa mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Aurora Botnia kuuluu laivoihin, joita Vaasan terveysvalvonnasta käydään tarkastamassa. Kantola naureskeli, että heillä on vielä laivan kanssa menossa ”kuherruskuukausi”, ja kaikki on vielä niin uutta ja ihmeellistä, ettei virheitäkään huomaa. Joka kolmannessa yksikössä on käytössä EU:n yhteinen laivatarkastustietokanta (EU Common Ship Sanitation Database), johon tarkastukset kirjataan. Riina Koit, Jekaterina Lattu ja Eduard Gusarov antoivat kiitosta Suomen laivatarkastusjärjestelmälle ja totesivat, että he saivat koulutuksesta hyvää oppia oman toimintansa kehittämiseen. Suomessa laivatarkastukset ovat osa ympäristöterveydenhuoltoa, mutta muualla maailmassa enemmänkin terveysviranomaisten työtä, ja näin on myös Virossa. risteilyalusten tarkastuksiin liittyen. Laivatarkastuksia tekevien tarkastajien määrä vaihteli 1–4 per yksikkö. Ruoka oli erinomaista, ja aterian jälkeen hotellille kävellessä saattoi ilahduttavasti todeta, että aallokko merellä oli selvästi rauhoittunut, mikä lupaili hyvää risteilypäivää kohti Uumajaa! Tomi Jormanainen seuraa Vaasan kaupungin ympäristötoimen terveysinsinöörin Maarit Kantolan esitystä.. Tällä kertaa mukana oli myös kolme Viron Terviseametin tarkastajaa. Seuraavaan päivään ja Aurora Botnialle siirtymiseen tarkastajia viritteli Vaasan kaupungin ympäristötoimen terveysinsinöörin Maarit Kantolan esitys. Luku olisi todennäköisesti ilman koronaa ollut suurempi. Työturvallisuus korostuu laivaympäristössä Tomi Jormanainen käsitteli luennoissaan myös työturvallisuutta
Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Laivalla Aurora Botnia kulkee Suomen lipun alla henkilökunta Suomesta aluksen kuljetuskapasiteetti on 800 matkustajaa ja 1500 rahtimetriä 25.8.2021 vihitty alus on suunniteltu ympäristöystävälliseksi moottoreita voidaan käyttää usealla eri polttoaineella sekä akkuenergialla Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Wasalinen Aurora Botnia alukselle Avainlippu-tunnuksen. Aurora Botnian tavoitteena on olla ympäristöystävällinen laiva. Miehistön tiloista löytyvät myös sauna ja kuntosali, jotka eivät kuulu matkustajien palveluihin. Aurora Botnian kannella. Koulutustila oli hyvin siisti kuten koko laivakin. Pääsimme myös kuulemaan tarkemmin laivasta ja sen ominaisuuksista, kun perämies Janne Anttila ja ravintolapäällikkö Malin Ståhl kävivät kertomassa meille työpaikastaan. Laiva on rakennettu Rauma Marine Constructions -telakalla ja sen kotimaisuusaste on yli 80 %. Anttila kertoi, että laivalle otetaan yleensä matkaa varten noin 200 litraa makeaa vettä, mihin lisätään itse kloori. Uudella laivalla kestää 1–2 vuotta, ennen kuin kaikki on valmista, joten M/S Aurora Botniankin toimintaa hiotaan vielä. Laivalla on valmiudet olla nykyistäkin ympäristöystävällisempi, sillä laiva voisi kulkea myös nesteytetyllä maakaasulla (LNG) ja biokaasulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Tällä hetkellä käytetään kuitenkin dieseliä. Laivan kokolattiamatot ovat kierrätysmateriaaleista ja led-lamppuja hyödyntävä valaistus toimii liikkeen tunnistavilla sensoreilla, mikä säästää sähköä. Terveystarkastajia kiinnosti myös talousvesien ja painolastivesien käsittely laivalla. Aurora Botnia on hybridilaiva, mikä tarkoittaa, että laivassa on polttomoottoreiden lisäksi myös sähköllä ladattavat akut. Kuva: Heli Laasonen.. vsk. Neljä matkaa Vaasan ja Uumajan välillä Merenkurkun yli päivittäin tekevässä laivassa on henkilökunnalla myös omat hytit yläkansilla, sillä työvuorot ovat pitkiä, vaikka laiva matkustajan näkökulmasta ylittääkin meren nopeasti, eli noin 3–4 tunnissa aikataulusta riippuen. Veden laatu testataan kolmen kuukauden välein. Akuilla voidaan hoitaa satamasta lähdöt ja rantautumiset, mikä vähentää päästöjä satama-alueilla. Wasalinen entiseen 80-luvulla valmistuneeseen laivaan (M/S Wasa Express) verrattuna laivan hiilidioksidipäästöt ovat jopa 70 % pienemmät. 65 Lempeillä aalloilla M/S Aurora Botnialla Meri oli lähes tyyni koulutusryhmämme astuessa laivaan
Omavalvonnalla pidetään yllä elintarviketurvallisuutta Ravintolapäällikkö Malin Ståhl iloitsi siitä, kuinka sujuvaa Aurora Botnialla elintarvikkeiden vastaanotto eli proviantti ja säilyttäminen ovat. Kylmiöissä on elektroninen lämpötilanseuranta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Kaikesta huomaa, että laivan elintarvikehuoltoon liittyviä tiloja on ollut suunnittelemassa myös keittiömestari – tuloksena keittiön prosesseja oikeasti palvelevat tilat. EU:n ulkopuolelta tulevien alusten elintarvikejäte luokitellaan korkeimman riskiluokan ainekseksi, ja se on kerättävä merkittyihin astioihin ja toimitettava turvallisesti hävitettäväksi. Tämä on olennaista legionella-bakteerin elinolosuhteiden rajoittamisen kannalta. Koska Aurora Botnia pysyy koko ajan samalla vesialueella, ei painolastivettä tarvitse välillä vaihtaa, toisin sanoen pelkoa vieraslajien levittämisestä ei ole. Aurora Botnialla on vedelle pohjatankki, minkä ansiosta vesi pysyy kylmänä kesälläkin. Pallojen pesu oli laivalla aina oma operaationsa, ja Malin Ståhlin hymy paljastaa, että pallomerta ei ole ikävä. Jotain sellaista uudelta laivalta puuttuu, mitä oli vielä Wasa Expressenillä. Mielenkiintoinen on myös laivan yleisissä wc-tiloissa käytössä oleva mikrobeja tuhoava UV-valo, joka kytkeytyy automaattisesti päälle, kun tila on tyhjä. Rullakoita ei tarvitse kuljetella pitkin laivaa, vaan rullakot saadaan lastaustasolta hissillä helposti oikeaan paikkaan ja rullakot voidaan työntää tarvittaessa suoraan kylmiöön. Laivalla on käytössä Anticimexin digitaalinen omavalvontajärjestelmä, josta vastaa keittiömestari, mutta omavalvontaa tekee koko keittiöhenkilökunta samoin kuin siivousta. Haluatko opiskella laivatarkastuksen perusteita. Painolastivedelle on oma käsittelylaitteistonsa (UV-generaattori). Laivan moottoreiden tuottamaa lämpöä hyödynnetään puolestaan veden lämmityksessä. Pintahygieniaa testataan siivouksen laadun seuraamiseksi. 66 otetaan itse vesinäytteet, jotka toimitetaan tutkittavaksi laboratorioon. Biokaasulaitoksella muodostunut mädätysjäämä käsitellään vielä kompostoimalla. Hyvin tärkeää laivoillakin on, että kylmä vesi on oikeasti kylmää (alle 25 astetta) ja lämmin vesi lämmintä (yli 50 astetta). Koska Aurora Botnia kulkee vain Suomen ja Ruotsin välillä, ei elintarvikejätteeseen liity huolta afrikkalaisen sikaruton leviämisestä. Elintarvikkeita tulee laivalle sekä Suomesta (KesPro) että Ruotsista (Martin & Servera), ja pienissä määrin myös lähituottajien toimituksia. Pallomerta ei nimittäin Aurora Botnialta löydy. Laivalla lajitellaan jätteet, joista ruokajäte menee jätemyllyn kautta isoon tankkiin. Tankki tyhjennetään säännöllisesti ja laivan biojäte päätyy biokaasulaitokseen paikallisen Stormossen Oy:n jätteenkäsittelylaitoksella. • Laivatarkastuksen peruskurssi (itseopiskelumateriaali) on tarkoitettu uusille valvontaviranomaisille, joiden työnkuvaan kuuluu tehdä WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön IHR mukaisia alusten saniteettitarkastuksia sekä myöntää niihin liittyviä kansainvälisiä todistuksia • täydennysja kertauskoulutuksena myös muille valvontaviranomaisille sekä alan sidosryhmille, kuten varustamoiden ja satamien edustajille, alan opiskelijoille sekä muille yhteistyötahoille • peruskurssi on ostettavissa sivulta www.ymparistojaterveys.fi/koulutukset 50 euron hintaan, millä saa kurssimateriaalit käyttöönsä kuuden kuukauden ajaksi.. vsk
Jos kirjaa käytetään oppikirjana, saattavat valmiit kysymykset auttaa opetustilannetta. Heidän tuotantonsa laajuus on oloissamme uskomaton. vsk. Kirjan 19 sivun mittainen lähdeluettelo saa lukijan vakuuttuneeksi kirjoittajien perehtymisestä esittelemiinsä vesihuollon myytteihin. Kustantajan verkkokaupassa 26,90 €, e-kirjana 23,90 € Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmässä työskentelevät dosentit Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti ovat julkaisseet ties kuinka monennen vesihuoltoaiheisen kirjan. Kotimaiseen vesihuoltoon keskittyvä kirja auttaa lukijaa oivaltamaan, kuinka monisyisen toimintaympäristön vesihuolto muodostaa. 213 sivua, nidottu. Itse löysin piirroskuvien lisäksi vain kaavioita, taulukoita ja vastaavia. Pertti O. Näin kirja soveltuu myös muille kuin vesihuollon ammattilaisille ja jokainen kirjan lukenut saakin aimo annoksen tuoretta vesihuoltotietoutta. Väyrysen humoristiset piirroskuvat sopivat kirjan tyyliin. Onhan vesihuolto tekniikkaa, taloutta, kansanterveyttä, luonnonvarojen käyttöä, eri tahojen yhteistyötä ja vaikka mitä. Pertti Forss KIRJAESITTELY. Kirjan viimeisen luvun muodostaa loppupohdinta kestävämmästä vesihuollosta ja sen kehityksestä maassamme. Kirjoittajat määrittelevätkin myytin seuraavasti: pitkään vallinnut uskomus tai luulo, joka on vähintäänkin kyseenalainen tutkitun tiedon näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. 67 Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti Vesihuollon myytit Vastapaino 2022. Epäolennaisena yksityiskohtana huomasin kustantajan nettisivujen kertovan, että kirjaa elävöittävät Väyrysen piirroskuvien lisäksi valokuvat. Kirjan teksti on sujuvaa asiaproosaa ja kirjoittajat ovat varsin hyvin onnistuneet välttämään vaikeita ammattitermejä. Kirja on jaettu viiteen osaan ja edelleen kahteenkymmeneenneljään artikkeliin, joita kirjoittajat kutsuvat hyvin perustein myyteiksi. Allekirjoittaneelle ei oikein auennut, minkälaisissa ryhmissä kirjoittajat ovat ajatelleet keskusteluja käytävän. Kirjan jokainen osa päättyy kappaleeseen ”Kysymyksiä keskusteltavaksi”
Jatko-opintoja ympäristöoikeudesta.. Ympäristönsuojeluviranhaltijan työtehtävät osoittautuivat kuitenkin vaihteleviksi ja mielekkäiksi. Sipoossa olin ensin vuorotteluvapaan sijaisena ja sitten ympäristötarkastajana.” Tapio Välikylä Katariina Serenius Vahva ura kunnallisessa ympäristönsuojelussa Kuka Katariina Serenius Helsingin yliopistosta valmistunut kemisti, sivuaineina ympäristötiede, matematiikka ja tilastotiede. Valmistuin vuonna 1996 ja silloin elettiin vielä melko haasteellista aikaa työllistymisen kannalta. Aika pian ymmärsin, että nämä tehtävät sopivat minulle ja pidin työni merkityksellisyydestä. Minulle avautui kuitenkin mahdollisuus päästä ympäristönsuojelusuunnittelijan vuorotteluvapaasijaiseksi Sipoon kuntaan ja se oli ensimmäinen kontaktini kunnalliseen ympäristönsuojeluun”, Katariina Serenius kertoo. Serenius työskenteli opiskeluaikanaan joka kesä laboratoriossa. ”Hallinnollisesta työstä tai kunnallishallinnosta minulla ei ollut mitään käsitystä, kun vuonna 1997 aloitin työt Sipoon kunnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Erikoistui analyyttiseen kemiaan ja erityisesti ympäristöanalytiikkaan. ”Ympäristönsuojelun kiinnostus heräsi yliopisto-opintojen aikana ja siksi lähdin suuntautumaan omissa opinnoissani nimenomaan ympäristökemian suuntaan. 68 LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO TUTUKSI Opinnot ja ensimmäinen työpaikka Katariina Serenius kiinnostui jo kouluaikoinaan luonnontieteistä ja kemiasta, joten opiskelupaikan valinta ei ollut vaikeaa. Opiskelun loppuvaiheessa hän ehti olla määräaikaisena kemikaalien sisäänostajana ja valmistuttuaan hän aloitti Sipoon kunnan ympäristönsuojelussa. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Haasteita, jotka meillä ovat arkipäivää, ei monessa muussa kaupungissa Katariina Serenius on tehnyt koko työuransa ajan tiivistä yhteistyötä ympäristöterveyden kanssa, vuodesta 2009 lähtien samassa organisaatiossa.. Etenkin kun tilaisuus tarjoutui ilman, että jouduin luopumaan minulle niin rakkaista viranomaistehtävistä. vsk. Mäntsälästä Helsinkiin Keväällä 2021 Katariina Serenius haki Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöseuranta ja -valvontayksikön yksikön päällikön virkaa, jossa vastuualueina olivat paitsi ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät myös vesistötutkimus ja Itämeren suojelu, ja tuli valituksi. Kokopäiväisenä ympäristösihteerinä pääsin kehittämään ympäristönsuojelua paitsi viranomaisena myös koko kunnan tasolla yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Aloitin työt Helsingin kaupungilla elokuussa 2021.” Sereniuksen mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Helsingissä ovat ensi näkemältä samoja kuin muissakin kunnissa. ”Joitain tehtäviä on vaan enemmän ja joitain vähemmän kuin muissa kunnissa. Hain paikkaa ja varmaan innostukseni tehtäväkokonaisuuteen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa saavutettu kokemus kunnallisen toiminnan johtamisesta vakuuttivat valitsijat, sillä minut valittiin tehtävään. Vuonna 2009 päätettiin kuitenkin siirtyä myös ympäristönsuojelun osalta seudulliseen viranomaiseen ja perustettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaamaan Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan ympäristöterveyden ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. ”Mäntsälässä oli aiemmin ollut vain ympäristösihteerin ja terveystarkastajan yhdistelmävirka. Minut valittiin tuolloin ympäristövalvontapäällikkönä vetämään ympäristövalvonnan yksikköä. Seudullisen ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien kehittäminen oli erittäin antoisaa. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että tietyissä asioissa Helsinki on suuruutensa, tiiviin kaupunkirakenteensa, merellisyytensä ja tapahtumien määrään suhteen hyvinkin erityinen. ”Olen koko ikäni viettänyt kesiä Suomenlahden saaristossa, joten mahdollisuus päästä osallistumaan Itämeren suojelutyöhön osana isoa organisaatiota oli erittäin houkutteleva. 69 Sipoosta Mäntsälään Sipoon kunnasta tie vei Mäntsälään vakituiseen ja kokopäiväiseen ympäristösihteerin virkaan. Keski-Uusimaa alueena tarjosi haasteellisen ja monipuolisen toimintaympäristön, jossa ympäristönsuojelun kehittymistä pääsi seuraamaan kuin aitiopaikalla. Vuonna 2013 myös Nurmijärven kunta liittyi mukaan seudulliseen ympäristökeskukseen
Hyvinvointialueet tulevat – entä Helsinki Vaikka Helsinki muodostaakin hyvinvointialueuudistuksessa oman kokonaisuuden, uudistuksella on myös vaikutuksia Helsingissä. Viranomaistehtävien tehokas hoitaminen puolestaan edellyttää terveysvalvonnan ja ympäristövalvonnan viranhaltijoiden hyvää yhteistyötä”, Serenius korostaa. Yksin ei kukaan varmasti pärjää, mutta toimivia yhteistyön muotoja voi olla monen tasoisia. Toisaalta ympäristöarvojen merkitys strategiassa ja päätöksenteossa sekä mahdollisuudet tehdä esimerkiksi ympäristötilan seurantaa ovat erityispiirteitä, jotka myös näkyvät tavassa tehdä työtä Helsingissä, Serenius pohtii. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Organisaatio itsessään ei mielestäni ole ratkaiseva, vaan se tapa, millä sitä johdetaan ja miten yhteistyötä organisaatioiden välillä kehitetään ja tuetaan. Ympäristö ja Terveys-lehti Katariina Sereniuksen mukaan Ympäristö ja Terveys-lehti on tärkeä tietolähde kuntien viranhaltijoille. ”Organisoitumistavasta huolimatta on keskeistä turvata näiden yhteyksien säilyminen ja kehittää yhteistyötä edelleen. Kun uusia hallinnollisia rakenteita luodaan esimerkiksi yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi, olisi samalla hyvä muistaa myös aiemman toimintatavan hyvät puolet ja pyrkiä varmistamaan muutoksessa niiden säilyminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. ”Ympäristöterveydellä kuten ympäristönsuojelullakin on tiivis yhteys maankäyttöön ja rakentamiseen kuntaorganisaatioissa. Tehtävämme on osaltamme varmistaa, että terveydenja ympäristönsuojelun vaatimukset huomioidaan riittävästi päätöksenteossa. vsk. Haasteita on vastata alati sähköistyvään maailmaan. ”Lehti tarjoaa monipuolisesti artikkeleja ja ne ovat sopivan kokoisia luettavaksi työkiireidenkin keskellä. Yhteistyö lähtee kuitenkin ennen kaikkea yksilöistä”, Serenius painottaa. Tunnustaudun kuitenkin sen verran vanhanaikaiseksi, että nautin välillä ihan paperisen lehden lukemisesta”, Serenius toteaa. Kaikissa organisointitavoissa on varmaan hyvät ja huonot puolensa. 70 ole lainkaan tai niiden mittakaava on aivan toinen. Esillä on ollut ajatuksia myös ympäristöterveydenhuollon siirtymisestä hyvinvointialueille ja sitä myötä valtion rahoitukseen siirtymistä. Rahoituksen siirtyminen valtiolle tulee vaikuttamaan sote-alalla, mutta vaikutuksista kaupunkiympäristön toimialaan ei ole vielä tarkempaa tietoa
Ohjeet on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti sisäilmaja rakennusterveysasiantuntijoille sekä työterveyslääkäreille, mutta niistä hyötyvät myös kiinteistön omistajat, työnantajat, viranomaiset sekä työsuojelun ja terveydenhuollon ammattilaiset. Furman aloitti tehtävässä elokuun puolivälissä. Kilpailun raati valitsi 20 edustavan finalistin joukosta yhden voittajan ja antoi neljälle toimenpiteelle kunniamaininnan. Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia.. SYKE Eeva Furman. Nämä edelläkävijyyttä osoittavat konkreettiset toimet vauhdittavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, aluetaloutta ja yhteisöllisyyttä. Etsimme yhdessä tunnistetuille aihealueille kuten ’Sivistykselle, osaamiselle ja kestäville elämäntavoille’ sekä ’Hyvinvointia edistävälle ruokajärjestelmälle’ etenemispolkuja. VNK Viisi parasta kuntien kiertotaloustekoa palkittiin – voittajat tuottavat kestävää hyvinvointia asukkaille ja ympäristölle Tampereen kaupunki, Lounais-Suomen jätehuolto, Lahden kaupunki, Polkka Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy ja Riihimäen kaupunki palkittiin kiertotaloutta vauhdittavista toimenpiteistään ”Kuntien parhaat kiertotalousteot” -kilpailussa. Kilpailulla kannustettiin kuntia tarttumaan hyviin käytäntöihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia luontoja ympäristövaikutuksia. Ohjeet perustuvat uusimpaan tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin. ”On tärkeää, että arviointeja tekevillä asiantuntijoilla on käytössä ajantasaiset ja selkeät ohjeet heidän ratkoessaan työpaikkojen sisäilmaongelmia yhdessä työnantajien, kiinteistöä hoitavien ja työsuojelun ammattilaisten kanssa. Niillä tähdätään yhteiseen tulevaisuusvisioon, jossa näkyy hyvinvoiva, luonnonjärjestelmät huomioiva ihminen”, sanoo Furman. Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra. ”Lähden työskentelemään toimikunnan jäsenten kanssa suurin ajatuksin ja nöyränä kaiken siellä olevan osaamisen edessä. vsk. Uudet ohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen sisäilmasivuilta www.ttl.fi/sisailma TTL Eeva Furman kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriksi Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriksi on nimitetty professori Eeva Furman. Kestävän kehityksen toimikunta on suomalaista yhteiskuntaa yhteen kokoava vaikuttajafoorumi, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993. Kestävän kehityksen toimikunnan edellinen pääsihteeri Sami Pirkkala palasi ulkoministeriöön viiden vuoden virkavapaan jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Palkitut ratkaisut ovat: Voittaja: • Kiertotaloutta edistävä Tampereen kaupungin hankintamalli Kunniamaininnat: • Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien kierrätys • Lahden kaupungintalon peruskorjaus • Ruokahävikin vähentäminen kouluissa ja päiväkodeissa Joensuussa (Polkka oy) • Kiertotalousopetus Riihimäen kouluissa Voittajat valittiin 20 finalistin joukosta. Aiemmin hän työskenteli ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajana Suomen ympäristökeskuksessa ja on toiminut muun muassa kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. 71 POIMINTOJA Työterveyslaitos on uudistanut sisäilmaohjeitaan Rakennuksen sisäilmastoselvitys, olosuhdearviointi ja terveydellisen merkityksen arviointi ovat keskeinen osa työpaikkojen sisäilmatilanteiden ratkaisua. Kilpailu järjestettiin osana Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta. On meidän kaikkien etu, että selvitykset ja arvioinnit tehdään oikein ja luotettavasti”, sanoo tutkimusprofessori Kari Reijula Työterveyslaitoksesta. Näitä koskevat Työterveyslaitoksen ohjeet on uudistettu
Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %) Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi Prenax Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. 72 Teemat ja aikataulut 2022 5. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. alv. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2022, 53. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh
www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2022 ilmestyy 21.11. teemoilla KIERTOTALOUS ja PILAANTUNEET MAAT www.ymparistojaterveys.fi. YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun
Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Tilauksiin lisätään toim. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. i p. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv
Uutta koulutusta verkossa 24/7! www.ymparistojaterveys.fi /Koulutukset. pr op uh ta us Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -itseopiskelumateriaali verkossa 24/7 Materiaalit on tarkoitettu palveluasumisyksiköiden koko henkilöstölle ja soveltuvat käytettäväksi oman toiminnan kehittämiseen sekä henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen