Sinä olet siellä. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja
Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. ”Hienoja oivalluksia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. alv. 044 750 0877. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia
vsk. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Etäosallistumismahdollisuudet ovat vähentäneet keskusteluja, mutta ne eivät ole hävinneet – paikan päälle tulleille kollegoiden tapaaminen on olennainen osa koulutuspäivien antia. Jos luennoitsijat myös edustavat laajasti alaan liittyviä organisaatioita, parantaa myös tämä kaivattua ja tärkeää viranomaisten yhteistyötä. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. Kun ministeriöiden säädöksiä valmistelevat virkamiehet tulevat säännöllisesti luennoimaan koulutuspäiville, säilyy keskusteluyhteys ja ymmärrys puolin ja toisin hallinnon eri tasoja kohtaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Koulutuspäivät estävät norsunluutornien kohoamisen hallintoon. Edellä mainituilla Ympäristöterveydenhuollon syyspäivillä näkyivät erityisesti sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Valvira, mutta myös THL, ympäristöministeriö, Helsingin yliopisto, Syke ja Kuntaliitto. Vuosien varrella sekä koulutuspäivien nimi että järjestämistapa ovat muuttuneet, mutta perusperiaate on säilynyt – ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat kouluttautuvat ajankohtaisiin asioihin ja keskustelevat toistensa kanssa. Paikallisja aluehallinto saavat suoraa tietoa eri tahoilta, ja yhteistyö helpottuu nimien ja kasvojen tullessa tutuiksi. Jatketaan yhdessä! Kaarina Kärnä Koulutuspäivät edistävät viranomaisten yhteistyötä ja toimivaa säädösvalmistelua Ku va : Ee va st iin a A ur a.. Ympäristö ja Terveys-lehti on sekä ammattilehti että koulutusten järjestäjä. Lukemalla lehteä ja osallistumalla koulutuksiin on alan hallinnon ja asiantuntijatiedon ytimessä. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut Hämeenlinnasta Ympäristöterveydenhuollon syyspäiviltä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2023 ilmestyy 20.11
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2023 Koulutuspäivät edistävät viranomaisten yhteistyötä ja toimivaa säädösvalmistelua Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen Suomessa Vesa Pekkola .....................................................................................6 Tutkimushanke kartoittaa terveydensuojelulain uudistamistarpeita Kaisa Mäntynen ja Johanna Mäkinen ......................................10 Tunne tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 – tunnista tupakkateollisuuden juonet Reetta Honkanen ...........................................................................16 Laadunhallinta jalkautuu kunnalliseen eläinlääkintähuoltoon Outi Lepistö .....................................................................................22 Päijät-Hämeen ympäristöterveys: Hellehaitta-projektin tulokset Pilvi Koivisto ....................................................................................26 Ympäristövahinkovakuutusjärjestelmästä rahastomalliin – mikä muuttuu. Visa Kronbäck .................................................................................32 Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius arvioitiin ensimmäistä kertaa Justiina Halonen ja Pauliina Kopra ............................................38 Uudesta tietojärjestelmästä parempaa tietoa rakennetusta ympäristöstä Henrik Saari ja Päivi Malmi ..........................................................44 Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit tehoavasti käyttöön Jari Lyytimäki, Tiia Merenheimo ja Tapio Reinikainen ..........50 Kirjaesittely: Jukka Mikkonen ja Harri Hakala, Metsälampi ...................................................................................57 Pintavesien hygieeninen laatu merenrantalaidunten läheisyydessä Annastiina Rytkönen, Eveliina Nurmi, Anna-Maria Hokajärvi, Marika Laurila, Rauni Kivistö ja Tarja Pitkänen ......................58. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54
6 T ehtävien järjestämisestä on tehty vuosien saatossa useita selvityksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuolto on järjestetty Suomessa 61 valvontayksikössä, joista suurimmat kaupungit järjestävät ympäristöterveydenhuollon itse ja pienemmät kunnat kuntien välisenä yhteistoiminVesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen Suomessa Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen on ollut jo vuosia jatkuvassa myllerryksessä tai mahdollinen muutos on vähintäänkin roikkunut ilmassa. Kuntien ja valvontayksiköiden välisiä neuvotteluja tehtävien organisoinnista on myös käyty useampaan kertaan. Tehtävien organisointiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin poliittisia ratkaisuja ja muutokset ovat aina mahdollisia.. Olisi toivottavaa, että ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen saisimme pitkäaikaisen ratkaisun jatkuvan muutoksen ja niihin varautumisen sijaan. vsk. Ympäristöterveydenhuollon sijoittuminen toiminnallisesti terveydenhuollon ja teknisten toimijoiden välimaastoon on johtanut erityyppisiin organisaatioihin, missä jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia
Hallitusohjelmassa ei ollut kuitenkaan mainittu lainkaan ympäristöterveydenhuoltoa ja sen vuoksi asia varmistettiin poliittiselta johdolta vielä erikseen.. Edellisellä hallituskaudella aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisessa selvitystyöryhmässä ehdotettiin, että ympäristöterveydenhuolto sopisi siirrettäväksi hyvinvointialueille. Lisäksi SOTE-toimeenpanolain (616/2021) 65 §:n nojalla Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ottanut hoitaakseen alueensa ympäristöterveydenhuollon, mutta tässäkin tapauksessa järjestämisvastuu on säilynyt alueen kunnilla. 7 tana, joko kuntayhtymänä tai isäntäkuntamallilla. Tuolloin asia näytti lähes selvältä, että ympäristöterveydenhuollon kotipesä löytyy vuodesta 2026 lähtien hyvinvointialueilta. Hallitusohjelmassa on myös mainittu, että hallitus lisää alueellisten ratkaisujen joustavuutta kuntien ja hyvinvointialueiden työnjaossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tehtävän hoitamisen siirtäminen hyvinvointialueelle on edellyttänyt alueen kuntien yksimielistä päätöstä ja kunnista tulevaa täysimääräistä rahoitusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu, että kuntien tehtäväkentän vakiinnuttamiseksi kuntien tehtäviä ei siirretä hyvinvointialueille hallituskauden aikana. vsk
Valvontaan liittyvän erikoistumisen ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi riittäviä henkilöresursseja pidettiin yleisesti tarpeellisena. Riskinä on toki nähtävissä kunnallisen päätöksenteon yksimielisyys, missä yksikin kunta voi estää tällaisen järjestelyn. Aiheesta käytiin keskustelu ympäristöterveydenhuollon johtajien ja ohjaavien viranomaisten kesken ympäristöterveydenhuollon syyspäivillä 27.9. Hämeenlinnassa. 3. vsk. Ympäristöterveydenhuolto ei siirry hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle tällä hallituskaudella vaan jatkaa kuntapohjaisena. 8 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen pääministeri Orpon hallituskaudella Hallitus linjasi ympäristöterveydenhuollon järjestämisen seuraavasti: 1. Se, miten valvontayksiköiden riittävät henkilöresurssit varmistetaan ja miten asiasta tulisi säätää lainsäädännössä, edellyttää tarkempaa pohdintaa siitä, mikä on eri valvonnan sektoreilla vähimmäisvaatimus. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtäminen hyvinvointialueen hoidettavaksi voisi olla hyvä mahdollistaa, jos maakunnan alueen kunnat näin haluavat ja jos ne järjestäisivät tähän täysimääräisen rahoituksen. Vuoden 2023 loppuun mennessä sosiaalija terveysministeriö yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa tekee hallitukselle selvityksen tarpeesta muuttaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta annettua lakia (410/2009) siten, että yhteistoimintaalueiden minimikokoa laajennettaisiin nykyisestä. Rahoituspohja ja järjestämisvastuu kuitenkin säilyisivät kunnalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Samalla selvitetään, tulisiko mahdollistaa tehtävän hoitaminen hyvinvointialueilla kuntien sijaan, jos kaikki hyvinvointialueen kunnat ovat mukana ja hyväksyvät sen. 2. Keskusteluissa tulivat hyvin esiin eri valvontayksiköiden toisistaan poikkeavat tarpeet. Edellä mainitun poliittisen linjauksen johdosta sosiaalija terveysministeriö ja maaja metsätalousministeriö käynnistävät nykylainsäädännön muutostarpeen arvioinnin ministeriöiden välisenä yhteistyönä mahdollisimman pian.. Joka tapauksessa mahdollinen valvontayksiköiden koon laajentaminen tulee johtamaan jonkinlaisiin yksinkertaistuksiin ja niiden sopivuus jokaisen valvontayksikön tarpeisiin tulee vaihtelemaan. Resurssitarpeeseen vaikuttavat muun muassa asukasmäärä, alueen koko ja elinkeinorakenne. Jonkinlainen laissa säädetty perälauta vähimmäisvaatimuksista tulee kuitenkin olla
”Mutta aina kun myy jyrsijätorjuntapalveluita ulkopuolisille, tarvitaan tuholaistorjujan tutkinto”, Koivisto muistuttaa. Ammattikäyttöön tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen pakkauksissa on erikseen maininta siitä, että niiden luovuttaminen muille kuin tutkinnon suorittaneille henkilöille on kielletty. Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö saa käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä, kun hän tekee torjuntaa omassa maataloustoiminnassaan. 9 Ympäristöterveyspäivät 2023 + Livestream 1.–2.11.2023 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere • Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset • Etäosallistumisen ilmoittautuminen 30.10. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Tukes on saanut tietoonsa epäilyjä jyrsijämyrkkyjen väärinkäytöksistä. Koivisto muistuttaa, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja käyttävät ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä muualla kuin omassa maataloustoiminnassaan tai välittävät niitä eteenpäin, syyllistyvät kemikaalirikkomukseen. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, ettei kasvinsuojelututkinto oikeuta ammattikäyttöön rajoitettujen jyrsijämyrkkyjen käyttöön muualla kuin omassa maataloustoiminnassa. Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa jotkut ihmiset, joilla ei ole omaa maataloustoimintaa, ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon, jotta ovat saaneet ostaa ja käyttää ammattikäyttöön tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä. ”Ei ole sallittua suorittaa tutkintoa, ostaa myrkkyjä ja käyttää niitä kotona tai mökillä ja edelleen välittää niitä muille henkilöille. Suomessa tällaisia ammattilaisia ovat tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja maanviljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. Tukes on saanut eri lähteistä tietoa jyrsijämyrkkyjen väärinkäytöksistä. Mikäli näin toimii, rikkoo kemikaalilakia.” Osa jyrsijämyrkyistä on rajoitettu vain koulutetuille ammattilaisille. vsk. Tämä poikkeus on sallittu maatalousyrittäjille, koska oletetaan, että he suorittavat kasvinsuojelututkinnon maataloustoimintaansa varten. Vielä ehdit ilmoittautua päiville etäosallistujaksi! Syksyn tulo saa jyrsijät hakeutumaan sisätiloihin ja moni miettii keinoja niiden torjumiseksi. ”Ihmiset ovat voineet jopa edelleen myydä ammattikäyttöön rajoitettuja valmisteita ihmisille, joilla kyseistä tutkintoa ei ole”, ylitarkastaja Sanna Koivisto kertoo. mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
10 H ankkeessa tarkastellaan terveydensuojelun sääntely-ympäristöä ja sääntelyn tavoitteita sekä valvonnan kohteiden eli asiakkaiden näkökulmaa ja tarpeita. Hankkeessa selvitetään terveydensuojelulain uudistamistarpeita sekä tuotetaan tietoa strategisen suunnittelun ja lainsäädännön pohjaksi.. Hankkeessa kartoitetaan myös, missä määrin eri toimijat ja viranomaiset mahdollisesti tekevät päällekkäistä valvontaa. selvittää, Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Johanna Mäkinen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto ry Tutkimushanke kartoittaa terveydensuojelulain uudistamistarpeita Kuntaliitto, Terveydenja hyvinvoinninlaitos THL, Itä-Suomen yliopisto sekä Finnish Consulting (FCG) ovat käynnistäneet Valtioneuvoston VN TEAS -hankkeen ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa”. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. Suomen terveydensuojelulainsäädäntöä ja toimintatapoja verrataan muiden maiden tilanteisiin ja arvioidaan, onko vertailumaissa sellaisia käytäntöjä, joita voisi soveltaa myös Suomessa. Tausta Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeen tavoitteena on mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Ajankohtaista on myös pohtia, tulisiko useaan kertaan muutettu terveydensuojelulaki kokonaan uudistaa. Väestön terveyttä ylläpidetään, suojellaan ja edistetään muun muassa valvomalla talousja uimaveden laatua, julkisten palvelurakennusten (koulut, päiväkodit, hoivaa antavat laitokset) ja muiden ilmoitusvelvollisten palveluiden (liikuntapalvelut, ihon käsittely) terveydellisiä olosuhteita sekä hygieniaa. Hankkeessa hankitaan. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat ja tarkoituksenmukaisimmat valvonnan ja ohjauksen keinot. vsk. Lisäksi kuntien terveydensuojeluviranomaiset hoitavat laaja-alaisesti erilaisia asumisterveysasioita kattaen yksityisten asuntojen terveyshaittaepäilyt, siivottomuusasiat, tupakointikiellot sekä erilaisen neuvonnan ja ohjauksen elinympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Yleistä hankkeesta Hankeen rahoittaa Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen tavoitteena on tarkastella terveydensuojelun sääntely-ympäristöä, sääntelyn ja valvonnan kohteiden (asiakkaiden) näkökulman ja tarpeet ymmärtävänä kokonaisuutena. miten terveydensuojelun toimintaympäristö on vuosien varrella muuttunut, ovatko aikaisempien lakimuutosten tavoitteet toteutuneet ja minkälainen viranomaisvalvonta soveltuisi parhaiten tämän päivän tarpeisiin. Hankkeen tulosten pohjalta tunnistetut kehitystarpeet ovat tärkeitä sekä viranomaisten, että valvonnan asiakkaiden resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään mm. Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. 11 vastaako terveydensuojelun valvonta nykypäivän tarpeita
Hanke on jaettu työpaketteihin, joissa pohditaan sekä tehdään suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia tunnistettujen muutostarpeiden pohjalta. Tehdäänkö päällekkäistä työtä, valvotaanko samoja asioita monen eri viranomaisen toimesta (esim. työsuojelu-, pelastus-, ympäristönsuojelu-, rakennusvalvonta-, alkoholivalvontaviranomainen, sosiaalitoimi). Ympäristöterveyspäiviä edeltävänä päivänä. vsk. Lisäksi työpajaan toivotaan toiminnanharjoittajien edustusta. 2. Hankkeen tavoitteena on useilla erilaisilla, toisiaan täydentävillä lähestymistavoilla ja menetelmillä vastata tutkimuskysymyksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Mikä on näkemyksenne valvonnan kohdistumisesta ja valvonnan asiakkaiden kokonaisvalvontataakasta. 4. Työryhmätyöskentelyn tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen tausta-aineistona sekä eri tahojen haastattelujen pohjana. Hanke kokoaa yhteen konsortioon kuntaja ympäristöterveydenhuoltoalan keskeisen valtakunnallisen osaamisen (Kuntaliitto, THL, Itä-Suomen yliopisto, FCG). Työpaja on tarkoitettu viranomaisille, joilla on kokemusta yhteistyöstä ja yhdyspintoja terveydensuojeluviranomaisen kanssa, erityisesti rakennus-, ympäristönsuojeluja työsuojeluviranomaisille sekä hyvinvointialueille. Työryhmätyöskentelyn lisäksi kyselyllä ja haastattelututkimuksella kartoitetaan ympäristöterveydenhuollon viranomaisten, eri sidosryhmien ja asiakkaiden näkemyksiä toimintaympäristön nykytilasta, kehitystarpeista sekä aikaisempien lainsäädäntömuu. Työpajassa käsitellään mm. 3. Tehdäänkö jotain, josta voisimme luopua. 5. seuraavia kysymyksiä: 1. Onko kohteita, joita tulisi saada valvonnan piiriin tai valvoa toisin. Pitäisikö toimivallan jakoa eri viranomaisten, esimerkiksi ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisen, välillä muuttaa tai tarkentaa. Sidosryhmien ja toiminnanharjoittajien näkemyksiä kartoitetaan työpajalla sekä kyselyllä Kuntaliitto ja THL järjestävät yhteistyössä ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa” työpajan Tampereella 31.10. 12 tietoa tunnistettuihin kysymyksiin terveydensuojelulain muutostarpeiden kartoittamiseksi ja parhaiden toimintatapojen löytämiseksi
Kysely on tarkoitus julkaista lokakuun alussa. toiminnanharjoittajien omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan suhteesta. Terveydensuojelulain viimeisimmissä muutoksissa tavoitteeksi on mainittu mm. vsk. 13 tosten vaikutuksista. Tuloksista tiedottaminen Hankkeen tuloksista kootaan väliraportti sekä loppuraportti valtioneuvoston kanslian TEAS-toiminnan sähköiseen julkaisusarjaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lopuksi Hankkeen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat tavat edistää elinympäristön terveellisyyttä sekä ennalta ehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Kyselyn yhteydessä voi ilmoittaa olevansa kiinnostunut osallistumaan haastatteluun. Lainsäädännön arvioinnin avulla selvitetään eri lakien (mm. maankäyttöja rakennus-, työsuojelusekä ympäristönsuojelulaki) rajaja yhdyspinnat sekä esitetään vaihtoehtoisia tapoja viranomaisten työnjaosta sekä mm. Raportit julkaistaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja hankkeen tuloksista tiedotetaan raporttien julkaisemisen yhteydessä. valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen sekä valvonnan resurssien kohdentaminen entistä selkeämmin niihin valvontatoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus. Hankkeen tuloksista kerrotaan aihealueen työpajoissa, kansallisissa koulutusja luentotilaisuuksissa, kuten Ympäristöterveyspäivät, Ympäristöterveydenhuollon syyspäivät, Kuntamarkkinat ja Sisäilmastoseminaari
Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A, Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020. Lisäksi selvitetään, kuinka vaikuttavaksi eri viranomaiset sekä valvonnan kohteet kokevat terveydensuojeluvalvonnan. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva Suomen terveydensuojelun tehtäväkentästä sekä viranomaisten että asiakkaiden näkökulmasta, ja viime kädessä olla viitoittamassa tietä tulevaisuuden terveydensuojeluvalvonnalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lisätietoja Lisätietoa hankkeesta löytyy valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan sivuilta: https://tietokayttoon.fi/-/ terveydensuojelu-nyt-ja-tulevaisuudessa Hallituksen esitys eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 1258/2022) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/ 2022/20221258 Hallituksen esitys eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 140/2021) https://www.finlex.fi/fi/ esitykset/he/2021/20210140 Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. vsk. Hankkeessa kartoitetaan, kuinka kunnissa käytetään resursseja viranomaisyhteistyöhön sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn (lausunnot, neuvottelut yms.) perinteisen tarkastustoiminnan rinnalla. Terveellisen elinympäristön arvo. Miten osaltamme varmistamme toimivan, resurssiviisaan ja vaikuttavan viranomaistoiminnan sekä lainsäädännön niin, että olemme luomassa terveellistä ja turvallista elinympäristöä myös tuleville sukupolville. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. Lisäksi tarkoituksena on ollut edistää kuntien toimintavapautta palvelujen järjestämisessä siten, että maksullisuus mahdollistaisi käyttämään valvonnan keinoja nykyistä monipuolisemmin. Tarja Hartikainen ja Keijo Houhala, Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2020. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. 14 on paikallisesti arvioitu mahdollisimman hyväksi
Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Oppaassa kerrataan käsi hygienian ja henkilö kohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarvike turvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. 044 750 0877 Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 %). Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumi sen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Hinta 28,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. alv. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa
Sopimus tunnetaan maailmalla lyhenteellä WHO FCTC, joka tulee sopimuksen englanninkielisestä nimestä WHO Framework Convention on Tobacco Control. vsk. Tästä syystä kaiken toiminnan ja kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuunalaista ja läpinäkyvää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveydellisten tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Se tarkoittaa sopimuksen artiklaa 5.3, jonka mukaan sopimusosapuolten on kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa Reetta Honkanen, erityisasiantuntija Sosiaalija terveysministeriö Tunne tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 – tunnista tupakkateollisuuden juonet Tupakkateollisuus tekee jatkuvasti töitä usealla eri rintamalla saadakseen edistettyä omia tavoitteitaan ja kaupallisia intressejään. Päätöksentekijät ja virkamiehet ovat keskeisessä asemassa ja heidän on oltava tietoisia Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen velvollisuuksista, etenkin sen artiklasta 5.3.. Sopimuksen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakoinnin ja ympäristön tupakansavun aiheuttamilta haitoilta. Se asettaa maailmanlaajuiset periaatteet tupakkatuotteiden käytön ja haittojen vähentämiselle. Sopimuksella on 182 osapuolta ja se on yksi YK:n historian laajimmin hyväksytyistä sopimuksista. Tupakkapolitiikan parissa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa yhteen näistä periaatteista viitataan usein viispistekolmosena tai artikla 5.3:na. 16 S uomi ratifioi Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen vuonna 2005
Artiklasta 5.3 on laadittu toimeenpanoohje, jonka mukaan tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveydellisten tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Pohjoismaat ovat keskustelleen asiasta ja todenneet toimeenpanon puutteellisuuden johtuvan osaltaan siitä, ettei artiklaa 5.3 ja siihen liittyviä velvoitteita tunneta laajalti tai ne vaikuttavat liian abstrakteilTupakkateollisuudella tarkoitetaan tupakkaja nikotiiniteollisuutta laajassa merkityksessä. Näin ollen tupakkateollisuutta ovat esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien lisäksi myös tupakkateollisuuden etuja ajavat vähittäismyyjät. Tämän vuoksi työryhmä ehdotti, että tupakkalain 1 §:ään lisättäisiin kolmas momentti, jossa tuodaan esiin velvoite suojella tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevaa julkisen vallan toimintaa alan teollisuuden kaupallisilta ja muiden etujen tavoittelulta. Tupakkateollisuudella tarkoitetaan tupakkaja nikotiiniteollisuutta laajassa merkityksessä. 17 ta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Palkinnon jakaminen tupakkateollisuudelle nimenomaan viennin onnistumisesta on artiklan 5.3 näkökulmasta erittäin kyseenalaista erityisesti, kun otetaan huomioon, että kyse on tuotteesta, jonka myynti on Ruotsia lukuun ottamatta kielletty EU:n alueella. Tästä syystä kaiken toiminnan ja kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuunalaista ja läpinäkyvää. Pohjoismaissa ollaankin parhaillaan laatimassa artiklaa koskevaa ohjetta, joka on tarkoitus julkaista keväällä 2024. Tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3 ja siitä seuraavien velvoitteiden vähäisestä tunnettuudesta kertoo se, että Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren jakoi toukokuussa 2023 eräälle nuuskavalmistajalle Vuoden elintarvikeviejä -palkinnon. Tämä voisikin olla yksi merkittävä keino lisätä artiklan 5.3 tunnettuutta sekä siihen liittyviä velvollisuuksia. Vuoden 2023 tupakkaja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä totesi raportissaan pitävänsä tärkeänä, että artikla 5.3 tavoitteen toteutumiseen kiinnitetään enemmän huomiota, jotta varmistetaan päätöksentekijöiden, virkamiesten ja muiden terveyspolitiikassa tai niihin välittömästi tai välillisesti osallistuvien tahojen tietoisuus ja sitoutuminen artiklan toimeenpanoon. Tämä velvoite koskee kaikkia hallinnonaloja, ei ainoastaan terveyssektoria. Näin ollen tupakkateollisuutta ovat esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien lisäksi myös tupakkateollisuuden etuja ajavat vähittäismyyjät.. Tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 on ainutlaatuinen, mutta se ei toistaiseksi ole saanut ansaitsemaansa huomiota. suojeltava kansanterveyttä ja sitä tukevaa tupakkapolitiikkaa tupakkateollisuuden intresseiltä. Myös muut Pohjoismaat ovat havainneet artiklan 5.3 toimeenpanossa puutteita. Pohjoismaat ovat tunnistaneet tarpeen laatia käytännön läheiset ohjeet artiklan 5.3 toimeenpanosta
Tupakkateollisuuden toimet voivat siten näyttäytyä suurelle yleisölle jopa tavoiteltavana asiana, eli juuri sellaisena, jolla edistetään tupakkateollisuuden intressejä. vsk. Tupakkateollisuuden toimet kohdistuvat myös muille sektoreille kuin puhtaasti perinteiseen tupakkaja terveyspolitiikkaan, sillä tällöin toiminnan tarkoitus ei välttämättä paljastu yhtä selkeästi. Esimerkiksi yksi iso tupakkateollisuuden toimija on lehtien palstoilla jo pitkään sanonut jakavansa Suomen hallituksen tavoitteen savuttomasta Suomesta ja ratkaisuksi he ovat esittäneet savukkeiden korvaamista muilla tupakkateollisuuden tuotteilla. Tupakkateollisuus pyrkii vaikuttamaan julkiseen keskusteluun printtimedian lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa. 18 Artikla 5.3 ja ajankohtaiset esimerkit tupakkateollisuuden toimista Suomessa, muissa pohjoismaissa ja Euroopan unionissa Tupakkateollisuus tekee jatkuvasti hartiavoimin töitä usealla eri rintamalla saadakseen ujutettua omia näkemyksiään ja tuotteitaan yleiseen keskusteluun sekä edistettyä näin omia tavoitteitaan ja kaupallisia intressejään. Tupakkateollisuuden viesti on jäänyt elämään, sillä yhä useammin uusia tupakkaja nikotiinituotteita koskeva julkinen keskustelu keskittyy niiden vähempään haitallisuuteen verrattuna savukkeisiin. Näin ohitetaan keskustelu siitä, että tupakkaa tai nikotiinia sisältävät tuotteet ovat aina terveydelle haitallisia ja aiheuttavat riippuvuutta. Tupakkateollisuus ajaa etujaan paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, EU:n tasolla ja muilla kansainvälisillä areenoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Helpoimmin havaittavissa ovat erilaiset artikkelit sanomaja aikakausilehdissä, joissa luodaan mielikuvaa vastuullisesta toimijasta ja joissa tupakkateollisuus esitetään jopa ratkaisuna itse luomaansa ongelmaan. Samalla teollisuus on voinut mainostaa uusia tuotteitaan, jotka heidän mukaansa ovat ”mahdollisesti vähemmän haitallisia tuotteita kuin savukkeet”. Se järjestää tilaisuuksia, joihin se kutsuu vaikuttavia julkisuuden henkilöitä ja poliittisia toimijoita, saadakseen tilaisuudelle mahdollisim” Yhä useammin uusia tupakkaja nikotiinituotteita koskeva julkinen keskustelu keskittyy niiden vähempään haitallisuuteen verrattuna savukkeisiin. Esimerkkejä tupakkateollisuuden toimista on paljon myös viime vuosilta. Ja kyllä, tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiä tapahtuu myös Suomessa. Näin ohitetaan keskustelu siitä, että tupakkaa tai nikotiinia sisältävät tuotteet ovat aina terveydelle haitallisia ja aiheuttavat riippuvuutta.. Perinteiseen tupakkapolitiikkaan harvoin yhdistetään esimerkiksi ympäristöpolitiikkaa, vaikka sillä, kuten monella muullakin sektorilla, on liittymäpintoja tupakkapolitiikkaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 19 man paljon huomiota. Sen jäseninä ovat muun muassa eri maiden edustustot, ja sen tilaisuuksiin osallistuu jatkuvasti eri maiden korkeita viranomaisia ja ministereitä. Tupakkateollisuus osallistui aktiivisesti myös kertakäyttömuovidirektiivin toimeenpanoon ja sai sisällytettyä ympäristöministeriön julkaisemaan selvitykseen oman näkemyksensä tupakantumppiongelman ratkaisuksi; savukkeiden käyttäjät olisi saatava siirtymään uusien tupakkatuotteiden käyttäjiksi. Toimet ovat ennakoivia ja hyvin suunniteltuja. Ympäristöön ja sen suojeluun liittyvien toimien painoarvo nousee jatkuvasti erityisesti nuorempien sukupolvien arvomaailmassa. Tupakkateollisuudella on kuitenkin keinoja tavata päättäjiä esimerkiksi erilaisten ajatushautomoiden kautta. Pohjoismaissa on useita esimerkkejä tupakkateollisuuden järjestämistä ja maksamista. Tilaisuudet voidaan kohdistaa johonkin tiettyyn ryhmään tai ne voivat olla suuren yleisön tapahtumia. mahdollisesti vähemmän haitallisista tuotteista. Tupakkateollisuus haluaa näyttäytyä yhteiskuntaja ympäristövastuullisena toimijana ja se panostaa nk. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten mielikuvaa vastuullisesta toiminnasta ja toimijasta hyödynnetään omien kaupallisten intressien edistämiseen. Brysselissä toimiva European Policy Centre eli EPC luonnehtii itseään riippumattomaksi voittoa tavoittelemattomaksi ajatushautomoksi, joka toimii eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen päätöksenteon kärjessä. EU:n oikeusasiamies huomautti keväällä 2023 komissiota selittämättömistä tapaamisista tupakkateollisuuden kanssa ja peräänkuulutti tupakkapuitesopimuksen edellyttämää avoimuutta tapaamisista tupakkalobbareiden kanssa. Keskustelutilaisuuksissa tupakka voidaan rinnastaa esimerkiksi muihin paheisiin, kuten herkkuihin, alkoholiin tai grilliruokaan, ja samalla mainostetaan tupakkateollisuuden uusia tuotteita ratkaisuna savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Tupakkateollisuus kohdistaa toimia tähän ryhmään väsymättä. Tupakkateollisuudella on menneinä vuosina ollut läheiset suhteet EPC:n kanssa ja ne ovat tehneet yhteistyötä vielä aivan viime aikoina. Esimerkiksi Philip Morrisin pohjoismaita koskevassa kestävyysraportissa (PMI Nordic Sustainablity Report 2020) esitetään yrityksen huoli roskaamisesta sekä todetaan, että yritys on tehnyt yhteistyötä eri maiden kansalaisjärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta roskaamisesta. Tupakkateollisuuden toimien suunnitelmallisuudesta kertoo myös sen halu luoda kontakteja mahdollisiin tulevaisuuden päättäjiin jo aikaisessa vaiheessa voidakseen vaikuttaa tulevaisuuden tupakkapolitiikkaan. Tupakkateollisuuden tuotteiden todelliset terveyshaitat unohtuvat, kun tuotteita verrataan elintarvikkeisiin ja samalla edistetään mielikuvaa uusista, nk. Tällainen toiminta on tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3 vastaista. vsk. CSR-toimiin (Corporate Social Responsability) aiempaa enemmän. On erittäin tavallista, että tupakkateollisuus lähestyy kokouspyynnöin korkeassa asemassa olevia päätöksentekijöitä ja virkamiehiä etenkin heidän juuri aloittaessaan tehtävissään. Tapaamiset tupakkateollisuuden kanssa ovat pääsääntöisesti tupakkapuitesopimuksen vastaisia ja niiden tarkoituksena on tupakkateollisuuden etujen ajaminen. Ministeriötasolla tapaamispyyntöjä tulee tasaisin väliajoin. Tupakkateollisuus on ollut mukana myös Suomi Areenassa osana ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua, jota on esitetty yhdessä valtakunnan suurimmassa mediassa. Se on saavuttanut Brysselissä tärkeän aseman. Artiklan 5.3 toimeenpanon ytimessä ovat päätöksentekijät ja virkamiehet. Suomen osalta raportissa mainitaan yhteistyökumppanina Pidä Saaristo Siistinä -ympäristöjärjestö. Esimerkiksi Suomessa tupakkateollisuus on järjestänyt tilaisuuksia, jotka on kohdistettu terveydenhuollon ammattilaisille tai toimittajille
Tupakkapuitesopimuksen ja laittoman kaupan lisäpöytäkirjan osapuolikokouksia järjestetään joka toinen vuosi eri puolilla maailmaa. Viime aikoina tupakkateollisuus on investoinut lääketeollisuuteen, erityisesti nikotiinikorvaustuotteisiin. Tupakkateollisuus on läsnä kokouksissa; osin tunnistettavissa ja osin piilossa. Tupakkateollisuuden tuotteita on jo pitkään markkinoitu harhaanjohtavasti tuotteina, joiden avulla voi päästä eroon tupakoinnista. Varsinaisissa osapuolikokouksissa huomio kiinnittyy usein joidenkin osapuolien haluttomuuteen edistää kokousten asiakohtien käsittelyä tai jopa haluun viivyttää koko kokousta omalla toiminnallaan. Matkakohteena ovat olleet esimerkiksi teollisuuden omat tutkimusja kehittämiskeskukset. Se saattaa jakaa osallistujille lahjoja tilaisuuksien yhteydessä. Monet osallistujat laittaisivat rahansa jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Nähtäväksi jää, pääseekö se vaikuttamaan neuvottelujen lopputulokseen ja jos, niin miten. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Nikotiinikorvaustuotteiden avulla lopettaminen onnistuu tutkimusten mukaan parhaiten, kun siihen yhdistetään ohjaus ja lääkeneuvonta. Tupakkateollisuuden tuotteita on jo pitkään markkinoitu harhaanjohtavasti tuotteina, joiden avulla voi päästä eroon tupakoinnista.. Tupakkateollisuuden intresseissä onkin integroitua yhä enemmän lääketeollisuuteen, jonka julkisuuskuva ja tuotteet ovat laajasti luottamusta herättäviä. Sen taktiikkaan kuuluu muun muassa omien rinnakkaistilaisuuksien järjestäminen, joihin se pyrkii houkuttelemaan osapuolikokouksen osallistujia hieman kyseenalaisinkin keinoin. 20 tutustumismatkoista poliittisten nuorisojärjestöjen johtohenkilöille. Erilaisten tupakkaja nikotiinituotteiden, myös nikotiinikorvaustuotteiden, yhteiskäyttö on yleistä. Kuluttajilla ei välttämättä ole tietoa siitä, miten nikotiinikorvaustuotteet eroavat vastaavanlaisista tuotteista, joita markkinoidaan vastaavilla väittämillä ilman minkäänlaista riippumatonta tutkimustietoa. Tupakkateollisuus toimii aktiivisesti kansainvälisillä areenoilla ja haluaa parantaa julkisuuskuvaansa Kansainvälisillä areenoilla teollisuus on aina paikalla, kun sen asioista keskustellaan. vsk. Tupakkapuitesopimuksen osapuolikokouksien lisäksi tupakkateollisuus on erittäin kiinnostunut meneillään olevista kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluista. Myös Suomessa poliittisten nuorisojärjestöjen tupakkapolitiikka on avoimesti ollut Suomen tupakkalain tavoitteen vastaista ja virallista tupakkapolitiikkaa huomattavasti suopeampaa. Toinen teollisuudenala, johon tupakkateollisuus on viime vuosina ” Viime aikoina tupakkateollisuus on investoinut lääketeollisuuteen, erityisesti nikotiinikorvaustuotteisiin. Onko tosiaan kyse eriävistä näkemyksistä vai onko tupakkateollisuus kenties päässyt livahtamaan jonkun jäsenmaan delegaation. Näin se pystyy laajentamaan tuoteryhmiensä lukumäärää, kasvattamaan kuluttajakuntaansa sekä samalla parantamaan omaa julkisuuskuvaansa. Tästä esimerkkinä vuoden 2023 hallitusneuvottelujen aikana paljon huomiota saanut Kokoomusnuorien tempaus, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa nuuskan laillistamiseen jakamalla tyhjiä nuuskapurkkeja ohikulkijoille. Sen tuloksilla voi olla merkittäviä seurauksia tupakkateollisuudelle
Kunnan tasolla tehdään teollisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä esimerkiksi myynnin vuosittaisista valvontamaksuista, jotka vaikuttavat muun muassa tupakkatuotteiden saatavuuteen. Erityisen suositeltavaa on tutustua WHO FCTC:n artiklasta 5.3 laadittuun ilmaiseen opetusmateriaaliin (https://untobaccocontrol.org/ elearning/article53/courses/chapter1/#tabcourse-section__overview), jossa kerrotaan englanniksi artiklasta 5.3 ymmärrettävällä ja kuvainnollisella tavalla. org/topics/companies-products/). fi/handle/10024/72744). 21 investoinut, on kannabisteollisuus. Myös tupakkapuitesopimuksen omilta sivuilta (https://fctc. Kunnan ympäristöterveydellä on keskeinen rooli artiklaa 5.3 koskevan tiedon jakamisessa kunnan sisällä. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että avustukset ja tuet eivät ensisijaisesti keskity tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen, vaan ne näyttävät olevan säätiön tiedotus ja vaikuttamisstrategioiden mukaisia. Omien sanojensa mukaan FSFW tukee lääketieteellistä, maatalousja tieteellistä tutkimusta tupakoinnin ja sen terveysvaikutusten lopettamiseksi ja tupakan maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisestä johtuvien vaikutusten käsittelemiseksi. Tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (WHO FCTC) (https://julkaisut.valtioneuvosto. Tupakkateollisuus tekee paljon tutkimusta ja se on perustanut myös tutkimussäätiön nimeltään Foundation for a Smoke-Free World (FSFW). Jätelainsäädännöstä juontuu teollisuudelle kustannuksia esimerkiksi tupakantumppien siivouskustannuksien muodossa. On siis selvää, että tupakkateollisuudella on intressejä myös kunnan tasolla. Säätiön nimi itsessään voi harhauttaa monia luottamaan tutkimukseen, jota se rahoittaa. Sinne on koottu tietoja myös tupakkateollisuuden yhteyksistä eri yrityksiin ja tuotteisiin (https://tobaccotactics. Ympäristöterveydenhuollon ja kunnan tupakkalain mukaisen valvonnan näkökulmasta edellä mainitut esimerkit voivat tuntua kaukaisilta. Lisäksi kunnalla on tehtäviä jätelainsäädännön perusteella, jonka sisään tässä artikkelissa jo edellä mainittu kertakäyttömuovidirektiivi on leivottu. STM:n toimii tupakkapuitesopimuksen yhteyspisteenä Suomessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että artiklan 5.3 tarkoittama tupakkateollisuus kattaa myös myyjät, jotka ajavat tupakkateollisuuden etuja. who.int) löytyy paljon tietoa sopimuksen sisällöstä ja ajankohtaisista uutisista sopimukseen liittyen (WHO FCTC). Kannabistuotteiden potentiaali erityisesti nuorten kuluttajien keskuudessa on kasvamassa ja niitä markkinoidaan usein terveyttä edistävinä tuotteina. Tupakkateollisuuden taktiikoista voi löytää kiinnostavaa tietoa Bathin yliopiston luomasta verkkosivustosta (https://tobaccotactics.org). Tämän vuoksi kunnan päättäjien ja viranomaisten on tärkeää olla tietoisia tupakkapuitesopimuksen artiklasta 5.3 ja tuntea sekä ymmärtää siitä juontuvat velvollisuudet. Lisätietoja tupakkapuitesopimuksesta ja artiklasta 5.3 Tupakkapuitesopimuksesta ja sen artiklasta voi lukea lisää STM:n julkaisusta Tupakkapuitesopimus tutuksi. Mikä on kunnan ja erityisesti ympäristöterveydenhuollon rooli artiklan 5.3 toimeenpanossa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Säätiön rahoitus tulee kuitenkin yhdestä lähteestä – Philip Morris Internationalilta. Säätiö luonnehtii itseään riippumattomaksi voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi, johon kolmannet osapuolet eivät voi vaikuttaa. Ministeriöön voi olla yhteydessä tupakkapuitesopimukseen sekä sen artiklaa 5.3 koskevien tarkempien kysymysten osalta.
Vaatimusta ei poista sekään, että kunnaneläinlääkärit virkatyönsä ohella toimivat yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Innostavia esimerkkejä Hanke käynnistyi loppusyksyn 2022 kick off -tilaisuudessa, jossa kuultiin rohkaisevia esimerkkejä laadunhallinnasta niin yksityissektorin, yliopiston kuin kuntienkin taholta. 22 K erran vuodessa kokoontuva laatuneuvosto on linjannut eläinlääkintähuollon laadun jalkauttamisen yhdeksi järjestelmän painopistealueeksi. Esimerkkejä tästä kuultiin niin terveydenhuollosta kuin muiltakin sektoreilta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Laatuneuvosto on ulkopuolinen, riippumaton taho, joka antaa arvionsa laatujärjestelmän nykytilasta ja ehdottaa kehityskohteita tulevaan. Yhteinen näkemys oli, että kunnallinen eläinlääkintähuolto verorahoin toteutettavana julkisena palveluna kaipaa yhteisiä laadunhallinnan ja tasalaatuisen asiakaspalvelun suuntaviivoja. Laatuneuvosto koostuu ympäristöterveydenhuollon keskeisistä sidosryhmistä ja asiantuntijatahoista. Outi Lepistö, EnviroVet Oy Laadunhallinta jalkautuu kunnalliseen eläinlääkintähuoltoon Valtakunnallista LaatuNet-laatujärjestelmää aletaan työstää entistä enemmän kunnaneläinlääkäreiden käyttöön Laatujärjestelmää käyttää tällä hetkellä noin puolet ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä. Pääpaino järjestelmässä on tähän asti ollut valvonnan sektoreilla, kuten elintarvikeja terveydensuojelulain mukaisissa prosesseissa. Nyt tilanne on muuttumassa ja eläinlääkintähuollon rooli laatujärjestelmässä korostuu.
Harjoitus on avoin kaikille kunnaneläinlääkäreille ja mukana yhteistyössä ovat Eläinten terveys ry, Helsingin yliopiston Saaren klinikka, Ruokavirasto, MTK ry sekä kunnallisten valvontayksiköiden ja AVIen edustajat. Muun muassa vuoden laadukkaimmaksi valvontayksiköksi valittu Oulun seudun ympäristöterveydenhuolto on menestyksekkäästi toteuttanut eläinlääkintähuollon poikkeamahallintaa. Osana laatujärjestelmää järjestetään kahdesti vuodessa yhteinen harjoitus, interkalibrointi, jossa kaikki osallistujat ratkovat samaa tapausta samaan aikaan. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.envirovet.fi.. Mukaan harjoitukseen Seuraava mielenkiintoinen steppi häämöttää jo marraskuussa. Tämän syksyn harjoitus kohdentuu eläinlääkintähuoltoon ja aihe tulee liittymään aina yhtä tärkeään ja ajankohtaiseen eläintautivalmiuteen. 23 Laatujärjestelmillä on myös teollisuudessa pitkät perinteet, ja laadunhallinnan velvoitteet organisaatioissa ylettyvät tavarantoimittajiin ja muihin sidosryhmiin statuksesta ja toiminnan organisointitavasta riippumatta. Seuraavaksi lähdetään työstämään käytännön tason materiaalia esimerkiksi poikkeamien hallintaan. Mitä tehdä, jos tilalla havaitaan normaalista poikkeava tilanne. Toimiva poikkeamaseuranta palvelee organisaatioita ja työyhteisöjä monin tavoin: se nostaa haasteet, vähältä piti -tilanteet, virheet ja reklamaatiot esiin ja yhteiseen käsittelyyn. Kevyen ja ohjatun juurisyyanalyysin avulla päästään kiinni siihen, mistä mikin tilanne pohjimmiltaan on aiheutunut ja saadaan aiheuttaja poistettua eli laadunhallinnan termeillä poikkeama suljettua. Tapausharjoituksia on aikaisempina vuosina suunnattu muun muassa Oivaja päiväkotitarkastuksiin, eläinsuojelutapauksiin, talousveteen, listeriaan ja epidemiaselvityksiin. Liikkeelle ruohonjuuritasolta LaatuNet-järjestelmä sisältää jo nykyisellään omat prosessit niin eläinlääkintähuollon valvontatehtäville kuin praktiikalle ja terveydenhuoltotyöllekin. Lisäksi yksikössä on jalkautettu laadunhallintaa kartoittamalla ja kehittämällä asiakasprosesseja entistä sujuvammiksi. Muun muassa näihin kysymyksiin paneudutaan marraskuun harjoituksessa. Tästä on monilla kunnallisen eläinlääkintähuollon organisaatioilla jo hyvää kokemusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. Kehen otetaan yhteyttä ja mikä on työnjako. Entä miten tieto kulkee eteenpäin kunnallisen ja muiden organisaatioiden välillä
Kaikki on saman katon alla upeasti uudistetussa kongressihotelli Kimmelissä: ajankohtainen pajaohjelma, upea sisäilma-aiheinen näyttely, Joensuun kaupungin vastaanotto, iltajuhla, tarjoilut ja majoitus. Keskiviikko 22.11. Lämpimästi tervetuloa! 8.30-10.45 tai 8.45-11.00 KIERTOAJELU Tutustuminen puurakentamiseen: Lighthouse Joensuu, Joensuun Areena ja Metla-talo, Siun Sote ja Karelia ammattikorkeakoulu (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 9.30-11.30 AAMUPAJAT (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 1) Ilmanvaihdon katsastukset: miksi ja miten. Sisäilma-alan ammattilaiset kohtaavat tämän vuoden Sisäilmapajassa Joensuussa. Keskustelua alustavat: Antti Alanko, Are Oy; Tuomo Kiiski, Jyväskylän kaupunki; Laura Pyykkö, Tampereen tilapalvelut 2) Mikrobimääritysten merkitys Keskustelua alustavat: Päivi Karinen, Siun sote; Vuokko Lappalainen, Sirate Group Oy; Kaisa Jalkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 10.00 ILMOITTAUTUMINEN ALKAA, Kimmelin aula (Ilmoittautua voi myös jo tiistaina klo 18.00-19.00.) 11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 TERVETULOA SISÄILMAPAJA14:ÄÄN, pj. Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö Tervetuloa Pohjois-Karjalaan, N.N., Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Ajankohtaista Joensuun sisäilmakentällä, Joni Sorjonen, Joensuun kaupungin tilakeskus Vantaan pajan terveiset, Pekka Wallenius, Vantaan kaupunki Terveet tilat 2028 – katsaus toimintaohjelmaan, Katja Outinen, valtioneuvoston kanslia Puuja vähähiilisen rakentamisen edistäminen Joensuussa, Mikko Matveinen, Karelia-AMK 14.30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen
Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö Hyvinvointialueen sisäilmaprosessit, Mikko Simonen, Siun sote Toiminnan melu päiväkodeissa, Sari Uotila, Jyväskylän kaupungin henkilöstöpalvelut, Tuomo Kiiski, Jyväskylän kaupungin tilapalvelut Sisäilmapaja15:n esittely Paneelikeskustelu: Pienten kuntien sisäilmahaasteet ja yhteistyön merkitys 14.30 KIITOKSET JA LOPPUSANAT, Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. 24 % sis. Seminaarimaksu on 90 eur + alv. Jaana Valkama, Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Sisäilmatapaus joensuulaisesta koulusta, Jarkko Purmonen, Joensuun kaupungin tilakeskus Väistäminen sisäilmatilanteissa ja käyttäjien opastus, Juha Hakkarainen, Joensuun kaupunki Suunnittelun lähtökohdat ja käyttäjän huomioiminen, Lari Hölttä, ISAVI Asuntojen ylilämpenemisen tuomat haasteet, Jutta Virtanen, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Tarveselvitysja hankesuunnitteluvaiheen merkitys rakennushankkeen sisäilmatavoitteissa, Tuomas Koivumäki, Senaatti-kiinteistöt 16.55 PÄIVÄN PÄÄTÖS 18.30 Iltajuhla ja Joensuun kaupungin tervehdys, Sirkkala-sali, Kimmel 21.00 Iltajuhla jatkuu, Las Palmas -ravintola, Kimmel 8.30 KATSAUS OLOSUHTEISTA OIREISIIN, pj. Torstai 23.11. Lea Ursin, Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Olosuhdearviointi käytännössä, Miikka Korhonen, Insinööritoimisto 2K Terveydellisen merkityksen arviointi kokemuksia kentältä, Esittäjä avoin 09.25 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen 10.10 TERVEYSHAITAN ARVIOIMINEN JA RATKAISUJA HAVAITTUIHIN HAASTEISIIN, pj. 15.15 SILMÄYS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYTEEN KUNNAN NÄKÖKULMASTA, pj. ohjelmaan merkityt tarjoilut Iltajuhlan illalliskortti on 40 eur + alv. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi. 24 %. Anne Hyvärinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toipumisen tiekartta sisäilmasta oireilevien kuntouttava hyvinvointivalmennus, Heli Väisänen, VisioSi Terveyshaitta-aiheinen alustus paneelikeskusteluun, Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö Paneelikeskustelu 11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 YHTEISTYÖTÄ UUSIN SILMIN, pj
Tarkastuskäynneistä tehtiin terveydensuojelulain mukainen tarkastuskertomus VATI-järjestelmään. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Päijät-Hämeen ympäristöterveys: Kuvituskuva.. Projektin painopiste oli ohjauksessa ja neuvonnassa. vsk. tehostettu palveluasuminen) tarjoavat sosiaalialan yksiköt. Posterit on julkaistu Hollolan kunnan sivuilla https://www.hollola.fi/ terveydensuojeluun-liittyvat-ohjeet. Projektin tavoitteena oli selvittää yksiköiden kesäisiä sisälämpötilaolosuhteita ja varautumista hellejaksoihin. 26 P rojektin aikana toteutettiin ennakkokysely, suoritettiin olosuhdevalvontaa tarkastuskäyntien muodossa ja järjestettiin Teams-sovelluksella koulutusja keskustelutilaisuus helteen haitoista ja niihin varautumisesta hoivalaitoksissa. Projektin kohderyhmänä olivat säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat ympärivuorokautista hoivaa (ent. Projektin myötä tehtiin myös posterit aiheella ”Miten varautua helteisiin – vinkkejä hoitolaitoksille” ja ” Miten toimia kuuman terveyshaittojen ehkäisemiseksi – vinkkejä iäkkäille”. Pilvi Koivisto, terveydensuojeluinsinööriharjoittelija Hellehaitta-projektin tulokset Hellehaitta-projekti toteutettiin kesällä 2023
83 % vastaajista kertoi yksikössä olevan sisälämpötiloista johtuvia haasteita hellejaksojen aikana. 27 84 % rakennuksista oli asuntoloita eli tarkoitettu vanhainkodiksi tai palvelutaloksi. Vastausprosenttia lisäsi tarkastuskäyntien sopiminen puhelimitse, sillä samassa puhelussa pyydettiin toiminnanharjoittajaa täyttämään kysely ennen tarkastuskäynnin toteutumista.. 33 % koki, ettei rakennuksen ilmanvaihto ole riittävä ja 13 % ei osannut sanoa. Ennakkokyselyn tulokset Ennakkokysely lähetettiin Webropolin kautta yhteensä 49 yhteyshenkilölle. Projektikohteet Projektikohteita oli yhteensä 52 kappaletta. Ennakkokyselyn vastausprosentti oli kohtalainen. Useassa Kuvituskuva. Vastauksia saatiin 24 kappaletta (49 %). Haasteina koettiin sisälämpötilojen nousu pitkien hellejaksojen aikana, ja ongelmallisimpana koettiin asukashuoneiden lämpötilat. Vastaajista 54 %:n mielestä ilmanvaihto yksikössä oli riittävä. 31 yksikköä tarjosi ympärivuorokautista hoivaa vanhuksille, 17 yksikköä kehitysvammaisille ja neljä yksikköä oli mielenterveysja päihdekuntoutujille. Yksi rakennus oli rakennettu 2020-luvulla, 10 rakennusta 2010-luvulla, yhdeksän rakennusta 2000-luvulla, kolme 1990-luvulla ja viisi 1980-luvulla tai aikaisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. Ilmanvaihdon riittävyyden ongelmiksi lueteltiin ilmanvaihdon epätasaisuus, ilman tunkkaisuus, kuumuus ja vetoisuus
96 % yksiköistä oli varautunut helteisiin teknisillä laitteilla ja 88 % passiivisilla menetelmillä. Yleisten tilojen lämpötiloja seurattiin 54 %:ssa yksiköistä päivittäin ja viikoittain 29 %:ssa yksiköistä. Kuva: Unsplash.. Kriteereinä valinnalle olivat, yksikön maantieteellisen sijainnin jälkeen, kyselyn myötä ja/tai aikaisemmilla tarkastuksilla esille nousseet sisälämpötilaan ja/tai ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat. 23 yksikössä tarkkailtiin potilaan vointia tehostetusti. Tarkastuskohteet valittiin niin, että toteutetuista tarkastuksista olisi mahdollisimman paljon hyötyä säännöllisen valvonnan tueksi. Tarkastuskäyntien kohteet valittiin tasaisesti jokaisesta asiakaskunnasta. Tarkastuskäyntejä tehtiin 21 kappaletta. Lisäksi koettiin ilmanlaadun heikkenevän helteellä. Olosuhdevalvonta Olosuhdevalvontaa toteutettiin tarkastuskäyntien muodossa heinäkuussa 2023. Päivittäistä lämpötilaseurantaa asukashuoneissa toteutettiin 33 %:ssa yksiköistä. 17 % vastaajista ei osannut sanoa, seurataanko lämpötiloja. Asukashuoneiden lämpötilaa ei seurattu lainkaan 25 %:ssa yksiköistä. 79 %:lla yksiköistä oli varautumissuunnitelma helteiden varalle. Tarkastuksia suoritettiin seuraavasti: Asikkalassa kaksi, Hartolassa yksi, Heinolassa viisi, Hollolassa kolme, Iitissä kaksi, Kärkölässä yksi, Orimattilassa neljä, Padasjoella kaksi ja Sysmässä yksi. Ilmanvaihtoa tehostettiin kymmenessä yksikössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Teknisistä laitteista tuulettimet olivat suosituimpia (22 yksikköä) ja siirrettäviä jäähdytyslaitteita käytettiin 12 yksikössä. 28 vastauksessa kerrottiin, että yleisiä tiloja viilennetään koneellisesti, mutta asuinhuoneiden viilentämiseksi hellejaksojen aikaan ei ole riittävästi varauduttu. Muina keinoina mainittiin viileät suihkut, pikkusuolaisen tarjoaminen, fyysisen rasituksen välttäminen ja ulkoilun sijoittaminen viileimpään aikaan. Kaikki 24 vastaajaa kertoivat yksikön huomioivan helteet asukkaiden hoitotyössä huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä ja huomioimalla oikeanlaisen vaatetuksen. Kaikki vastaajat, jotka kertoivat yksikössä käytettävän passiivisia viilennysmenetelmiä, kertoivat käyttävänsä sälekaihtimia ja verhoja lämpötilojen hallinnassa. vsk. Päivittäistä lämpötilaseurantaa toteutettiin yleisesti lääkkeiden säilytyksen takia. Markiiseja tai ikkunakalvoja löytyi vain muutamasta yksiköstä. Lähes kaikki (90 %) kertoivat käyttävänsä myös ikkunatuuletusta. Kiinteä jäähdytyslaite löytyi 11 yksiköstä. Viileää tilaa hyödynnettiin 16 yksikössä
Terveydensuojelua koskeva ohjaus ja neuvonta kuuluvat terveydensuojeluviranomaisen lakisääteisiin velvoitteisiin. Hoivakodeissa korostuu sisäilman lämpötilan saattaminen miellyttävälle tasolle teknisten viilennyslaitteiden avulla. Mittausta ei myöskään suoritettu kohteissa, joissa ei toiminnanharjoittajan ja tarkastajan arvion mukaan ollut todennäköistä, että sisäilman lämpötila nousisi ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Mittauksia suoritettiin yhdeksässä yksikössä yhteensä 23 tilassa. Energiatehokkuuden kannalta on järkevää tehostaa passiivisilla menetelmillä suoritettavaa auringon lämpösäteilyn ennaltaehkäisyä sisätiloihin. Jatkuvatoimista lämpötilaseurantaa ei toteutettu kaikissa tarkastuskohteista. Kaikki projektin aikana yksiköiden tiloissa tehdyt mittaukset olivat asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia. Ohjaus ja neuvonta Projektin painopisteenä oli yksiköiden ohjaus ja neuvonta. Kaikki mitatut lämpötilat olivat asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. fi/ajankohtaista-ymparistoterveydessa. Koulutukseen osallistui yhdeksän PäijätHämeen ympäristöterveyden organisaation ulkopuolista henkilöä. 3. Mittausten aikana ulkoilman lämpötila oli Kuva: Pixabay.. 29 Tarkastuskäynnillä keskusteltiin toiminnanharjoittajan edustajan kanssa (esihenkilö, työntekijä) yksikön sisäilmasto-olosuhteista ja varautumistoimista. Seuranta jätettiin väliin, mikäli oli oletettavissa, että ulkoilman lämpötila ei mittausjaksolla nouse yli 20 asteen. Mittauksen seurantaa ja toistettavuutta varten suunniteltiin mittauslomake (liite 2). Jatkuvatoiminen lämpötilaseuranta suoritettiin Ebro Epi-20 TH1 lämpötilaja kosteusmittareilla. 4. Jatkuvatoimiset tai hetkelliset lämpötilamittaukset eivät osuneet hellejaksoille, joten niiden antamat tulokset eivät vastaa sisälämpötiloja pitkittyneiden hellejaksojen aikana. Johtopäätökset 1. 2. vsk. Neuvontaa helteiden terveyshaitoista ja helteisiin varautumisesta annettiin tarkastuskäyntien yhteydessä. Kiinteistön omistajien ja kiinteistöhuollon työntekijöiden tietoisuutta helteiden terveysvaikutuksista ja niihin varautumisesta tulisi lisätä. Hetkellisiä sisälämpötiloja havainnoitiin Fluke 971 lämpötilaja kosteusmittarilla. Hoivayksiköiden helteisiin varautumisessa on parannettavaa. Kaikki mitatut lämpötilat olivat asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia. Koulutustallenne ja -materiaalit ovat katsottavissa Hollolan kunnan nettisivuilta https://www.hollola. Lisäksi toteutettiin Teams-sovelluksella koulutusja keskustelutilaisuus, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta helteiden terveyshaitoista ja ohjata toiminnanharjoittajia huomioimaan varautuminen
Jatkuvatoimisia mittauksia suositellaan toistettavaksi tulevina hellejaksoina, mikäli herää epäily sisälämpötilan terveellisyydestä. Siksi teknisten viilennyslaitteiden käyttö hoivalaitoksissa on perusteltua. 30 hellelukemissa yli +25 asteen vain muutaman tunnin ajan. Lähes kaikissa yksiköissä korkeista sisälämpötiloista olivat raportoineet yksikön työntekijät. Ohjeet olivat usein organisaatiotasoista ohjeistusta, eikä niissä välttämättä huomioitu yksikön tarpeita. Vaikka rakennuksen rappukäytävä tai aulatilat onkin erotettu asuintiloista, ylimääräinen lämpökuorma vaikeuttaa miellyttävän sisäilmaston ylläpitämistä myös asuintiloissa. Hellehaitta-projektin tulosten perusteella edelleen ongelmallista hoivalaitosten miellyttävien lämpötilaolosuhteiden ylläpitämisessä on se, että ”normaalit” kuumuudelta suojautumisen keinot (kuten vaatetuksen vähentäminen, juominen, tuulettaminen läpivedolla) eivät toimi iäkkäiden, muistisairaiden ja/tai kehitysvammaisten ihmisten kanssa, kuten valtaväestön kohdalla. Kuitenkin tarkastuskäynneillä käytyjen keskusteluiden perusteella selkeät yksikkökohtaiset suunnitelmat puuttuivat. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Myös lähes jokaisessa yksikössä löytyi näin ollen viileä tila, johon asukkaat voidaan ohjata oleilemaan lämpökuorman vähentämiseksi. Ongelmallista tässä saattaa olla se, että mielipiteet toiminnanharjoittajan ja kiinteistönomistajan tai kiinteistöhuollon kanssa saattavat erota merkittävästi teknisten viilennyslaitteiden ja ilmastoinnin kohdalla siitä, mikä on riittävää, asianmukaista ja asianmukaisesti huollettua.. Varsinkin kerrostaloissa saattoi rappukäytävä olla täysin auringon valolta suojaamatta. Tarkastuskäyntien yhteydessä kävi ilmi, että aikaisempina kesinä yksiköissä huomattuihin lämpötilaongelmiin oli puututtu. Muutamassa yksikössä asukkaan omaiset olivat antaneet palautetta korkeista sisälämpötiloista. Vaatetuksen vähentäminen, petivaatteiden keventäminen ja tehostettu voinnin seuranta olivat käytössä lähes poikkeuksetta kaikissa yksiköissä. Suunnitelmallista ohjeistusta näihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ollut työnantajan taholta annettu kaikissa yksiköissä. Lähes jokaisessa yksikössä oli käytössä jonkinlainen sisäilmaa jäähdyttävä laite. Puutteellinen ilmanvaihto vaikeuttaa sisäilman lämpötilan pitämistä miellyttävällä tasolla. Yksiköissä toteutettiin passiivisia viilennystoimenpiteitä hyvin työntekijöiden taholta. Ikkunatuuletusta ja yöllistä tuuletusta käytettiin järjestelmällisesti ja verhoja pidettiin kiinni auringon suoraan paistaessa. Hellevarautuminen oli ensisijaisesti työntekijöiden työolosuhteiden huomioimista tauotuksella ja työnantajan tarjoamien juomien avulla. vsk. Lämpötilojen nousu huomioidaan asukkaiden hoitotyössä hyvin. Ikkunakalvoja tai markiiseja oli hyödynnetty vain muutamassa yksikössä, vaikka passiivinen sisälämpötilojen hillintä tulisi olla ensisijainen toimenpide ja tehokkainta olisi ehkäistä auringon lämpösäteily jo ikkunan ulkopuolella. Ennakkokyselyn ja tarkastuskäyntien perusteella hoivayksiköiden helleolosuhteisiin varautumisessa on vielä parannettavaa. Kyselyn mukaan 79 %:ssa yksiköistä oli varautumissuunnitelma helteille. Ilmanvaihto koettiin puutteelliseksi noin puolessa yksiköistä. Useammassa kohteessa käytävätai aulatilojen lämpötilaolosuhteisiin ei ollut kiinnitetty huomiota. Toiminnanharjoittaja oli saanut palautetta asukkailta korkeasta sisälämpötilasta vain muutamassa yksikössä. Energiatehokkuuden kannalta ei ole järkevää viilentää osaa tiloista teknisillä viilennyslaitteilla, mikäli toisaalla päästetään auringon lämpösäteily esteettä lämmittämään. Mikäli rappukäytävässä on laajasti suojaamatonta ikkunapintaa, auringon lämpösäteily pääsee rakennuksen sisään esteettä
Säteilyturvakeskus (STUK) Yli 30 000 työntekijää Suomessa altistuu viitearvoa suuremmille radonpitoisuuksille työpaikoilla. Yhden luukun ja yhden viranomaisen mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi yhtä reittiä pitkin toimivasti ja käyttäjälähtöisesti. Etätyöskentely kotona on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Jatkossa uudella lupa-, ohjausja valvontaviranomaisella olisi vastuullaan ympäristöllisten lupaprosessien eteneminen. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ympäristöllisen luvituksen kehittämistä sekä varmistaa tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen toteutuminen hankkeessa. Seurantaryhmä vastaa ympäristöllisten lupamenettelyjen edistämiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelun seurannasta ja yhteensovittamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tämä saattaa johtaa vieläkin suurempaan radonaltistukseen työaikana, koska radonpitoisuudet ovat kodeissa keskimäärin suurempia kuin työpaikoilla. ”Haluamme tehdä sujuvasta luvituksesta Suomen keskeisen kilpailuedun ja houkutella puhtaita investointeja työpaikkoineen Suomeen. Meidän kannattaa ja pitää hyödyntää mahdollisuutemme puhtaan energian edelläkävijänä”, Mykkänen toteaa. Työntekijöiden suojeleminen liialliselta radonaltistumiselta on tärkeä osa työterveyttä ja -turvallisuutta. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata yhden luukun palvelujen hankkeen työtä ja yhden luukun mallia edistävän lainsäädännön valmistelua. Olisikin tärkeää, että työnantajat tekisivät työpaikoilla lakisääteiset radonmittaukset, jotta altistuminen tunnistettaisiin ja sitä pystyttäisiin rajoittamaan. Yhden luukun palvelujen hanketta varten tarvittavat valmistelutyöryhmät asetetaan myöhemmin. Työntekijöiden radonaltistus tulee arvioida STUKin hyväksymillä radonmittauksilla. Sieltä se voi siirtyä rakennusten sisäilmaan. Seurantaryhmässä jäsenet ovat ministeriöistä, aluehallintovirastosta ja ely-keskuksesta. Työssään seurantaryhmä huomioi ympäristön vaatimukset. vsk. Säteilylaki velvoittaa työnantajia radonpitoisuuksien selvittämiseen ja tarvittaessa radonaltistumisen rajoittamiseen radonkorjaustoimilla tai rajoittamalla työskentelyaikaa niissä tiloissa, joissa radonpitoisuus on suuri. Altistuminen sisäilman radonille on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Ympäristöministeriö Seurantaryhmä edistämään sujuvaa ympäristöllistä luvitusta Säteilyturvakeskus (STUK) selvitti 700 suomalaisen työpaikan radonpitoisuudet vuosina 2019–2020. Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti uraanin hajotessa maankuoressa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa radonpitoisuuksista, joille suomalaiset työntekijät altistuvat. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Elokuussa 2023 julkaistujen tutkimustulosten mukaan arviolta yli 30 000 työntekijää Suomessa altistuu radonpitoisuuksille, jotka ylittävät viitearvon 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). 31 Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen asetti elokuun alussa seurantaryhmän tukemaan ja edistämään hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaista ympäristöllistä luvitusta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja yhden valtakunnallisen viranomaisen toimintamallin mukaiseksi
32 Ympäristövahinkovakuutus ja Ympäristövakuutuskeskus Ympäristövahinkojen korvaamista koskeva lainsäädäntö uudistettiin jo vuonna 1995. vsk. Ympäristövahingon kärsineen kannalta väljemmin säädeltyyn rahastomalliin siirtyminen tarkoittaa laajempaa korvauspiiriä ja kevennettyä korvausten hakumenettelyä. Uudistuksella parannettiin ympäristövahingon kärsineiden suojaa, mutta kuten ennenkin, korvauksen saaminen edellytti, että vahingon aiheuttaja saatiin selville ja että tämä oli maksukykyinen. Ympäristövahinkojen käsittely muuttuu Suomessa, kun uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa 1.1.2025. Ympäristövahinkojen ilmeneminen vasta vuosien kulutVisa Kronbäck, johtava lakimies Ympäristövakuutuskeskus mikä muuttuu. Vahingon ilmeneminen pitkän ajan kuluessa saattoi myös tarkoittaa sitä, ettei korvausvelvollista kyetty lainkaan selvittämään. tua vahingon tapahtumisesta saattoi johtaa tilanteeseen, jossa korvausvelvollinen taho oli tällä välin tullut maksukyvyttömäksi tai kokonaan lakannut olemasta. Ympäristövakuutuskeskus hoitaa kaikki sille ennen lain voimaantuloa ilmoitetut vahingot ja jatkaa toimintaansa, kunnes kaikki ilmoitetut vahingot on käsitelty loppuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lisäksi toiminnan ja vahingon välistä syy-yhteyttä, jota korvattavuus edellytti, oli vaikea todentaa, jos aiheuttaja jäi kokonaan tuntemattomaksi. Rahoitus kerätään vakuutusmallin tavoin ympäristöriskiä aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta toimijoilta. Korvauksia vanhoista vahingoista voi hakea vakuutusjärjestelmästä vielä viiden vuoden siirtymäajan rahastolain voimaantulosta, eli vuoteen 2030 asti. Ympäristövahinkovakuutusjärjestelmästä rahastomalliin
Työryhmän tehtävänä oli mm. 33 rahoittavat keskuksen toiminnan. Ympäristövakuutuskeskuksen jäseniä ovat kaikki ympäristövahinkovakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt, jotka myös Visa Kronbäck. Tämän syitä avataan hieman jäljempänä. Ympäristövakuutuskeskus on osa Vakuutuskeskusryhmää. Verovaroista on kuitenkin jouduttu korvaamaan ympäristövahinkoja myös vakuutusjärjestelmän aikana. Vakuutusjärjestelmää perustettaessa yksi keskeisistä tavoitteista oli kanavoida vastuuta ympäristövahinkojen aiheuttajille myös niissä tilanteissa, joissa kustannukset muuten jäisivät yhteiskunnan vastuulle. Vuonna 2013 Ympäristöministeriö asetti ensimmäistä kertaa työryhmän kehittämään toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä (ns. Käytännössä siis Ympäristövakuutuskeskus ryhtyi käsittelemään kaikki Suomen ympäristövahingot, joista haetaan korvausta vakuutuksen perusteella. Kuva: Eeva Murtolahti.. TOVA I). Ympäristövahinkojen korvausjärjestelmä – perusteltua kritiikkiä. Keskuksen tehtäväksi annettiin lopulta myös niiden vahinkojen korvaaminen, joista vakuutusyhtiö muuten vastaisi myöntämänsä vakuutuksen perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. tarkastella vakuuksien sekä ympäristöYmpäristövahingon aiheuttajan omaa, niin kutsuttua ensisijaista vastuuta täydentämään luotiin kansainvälisestikin poikkeuksellinen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmä, joka tuli voimaan 1.1.1999. vsk. Samalla perustettiin Ympäristövakuutuskeskus vastaamaan vahingoista silloin, kun korvausvelvollisella ei ollut lain mukaista vakuutusta, eikä korvausta saatu korvausvelvolliselta perityksi tai kun aiheuttaja jäi kokonaan tuntemattomaksi
Suurin syy lienee kuitenkin se, että vakuutuksen korvauspiiriä on pidetty liian suppeana, mikä on joissain vahinkotapauksissa edellyttänyt valtion taloudellista väliintuloa. Huomionarvioista on, että lainsäätäjä ei ole tarkoittanutkaan, että näitä korvattaisiin vakuutusjärjestelmästä. Työryhmä harkitsi tuolloinkin rahastovaihtoehtoa, mutta päätyi esittämään toiminnanharjoittajien verotukseen perustuvaa mallia vakuutusjärjestelmän tilalle. Esitys ei tuolloin edennyt lainsäädäntömuutoksiin asti. Seuraavan kerran Ympäristöministeriö perusti työryhmän vuonna 2019 (ns. TOVA II), joka jatkoi työtään vuoden 2021 loppuun asti. Valtion tapauskohtaista väliintuloa ja rahoitusta on tarvittu muun muassa toteuttamaan sellaisia välittömiä torjuntatoimenpiteitä laajempia ympäristön pilaantumisen ehkäisemisja rajoittamistoimia, joita nykyiset toissijaiset vastuujärjestelmät eivät ole kattaneet. Tällä kertaa työryhmän esitys eteni hallituksen esitykseksi ja lopulta uudeksi laiksi ympäristövahinkorahastosta, joka tulee voimaan 1.1.2025. vsk. 34 vahinkovakuutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Ympäristövahinkorahastoa koskevan hallituksen esityksen mukaan lainsäätäjä pitää ylipäätään ongelmallisena tilannetta, jossa yksityisoikeudellinen toimija kuten vakuutusyhtiö tai Ympäristövakuutuskeskus arvio julkisen vallan käyttäjän, kuten ympäristöviranomaisen toimien tarpeellisuutta, kohtuullisuutta ja lainmukaisuutta kustannusten korvaamista harkitessaan. Miksi vakuutusjärjestelmästä sitten haluttiin päästä eroon. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Osassa tapaukKuva: Mostphotos, Narongsak Nagadhana.. Yhteistä tapauksille on, että toiminnan lopetusja jälkihoitotoimiin asetetut, viranomaisten määräämät vakuudet ovat osoittautuneet riittämättömiksi
Entäpä sitten ne luvut. Vakuutusmaksuja ei myöskään rahastoida odottamaan tulevia vahinkomenoja. Tästä valtion saama osuus vakuutusmaksuveroina on ollut Kuva: Unsplash.. Vakuutusjärjestelmää on toisinaan kritisoitu kerättyjen vakuutusmaksujen ja maksettujen korvausten epäsymmetriasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Maksussa huomioidaan muun muassa toiminnan laajuus ja sen ympäristölle aiheuttama vaara. Tämä vakuutusmaailman anomalia kuvastanee järjestelmän ”ympäristöperusoikeudellista” luonnetta, jonka mukaan jokaisella tulee olla oikeus terveelliseen ympäristöön. 35 sissa väliintuloa voidaan pitää perusteltuna senkin vuoksi, että valtio on ollut mukana myös itse yritystoiminnassa omistajana tai rahoittajana ja riskinottajana. Ympäristövahinkovakuutuksessa on eräs poikkeuksellinen piirre verrattuna muihin lakisääteisiin vakuutuslajeihin: siitä korvataan paitsi vakuutettujen ja vakuutuksen laiminlyöneiden, myös sellaisten toimijoiden aiheuttamia vahinkoja, joilla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta lainkaan. Vakuutusyhtiöt hinnoittelevat tuotteensa luonnollisesti itsenäisesti. Kuten tavataan sanoa, vakuutusta ei voi ottaa enää siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa. Alkuvaiheessa vahinkoja saattoi jäädä ilmoittamatta myös sen takia, ettei järjestelmää tunnettu. Ympäristövahinkojen ilmenemisen ja vakavuuden ennustaminen onkin osoittautunut vaikeaksi. Todellisuudessa ilmoitettuja vahinkoja on sattunut huomattavan paljon vähemmän; joinain vuosina ei lainkaan. Vakuuttamisvelvollisilta kerätyillä vakuutusmaksuilla katetaan myös nämä vahingot. Ympäristövahinkovakuutuslain mukaan vakuutusmaksun on oltava sekä vahinkoa kärsineen edun turvaava että kohtuullisessa suhteessa vakuutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 1998 ympäristövahinkovakuutuslakia säädettäessä arvioitiin, että isännättömiä ympäristövahinkoja sekä vahinkoja, joissa aiheuttaja on maksukyvytön, aiheutuisi 5–10 kappaletta vuosittain. Ympäristövahinkorahastoa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että ympäristövahinkovakuutusmaksuja on maksettu järjestelmän alusta, eli vuodesta 1999 vuoden 2018 loppuun asti, noin 58 miljoonaa euroa. Vakuutustoiminnan lainalaisuuksiin kuuluu, että maksua kerätään myös kausilta, jolloin vahinkoja ei satu. vsk. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ympäristövahingoista, niiden torjunnasta ja jälkihoidosta on aina huolehdittava riippumatta maksajatahosta. Tätä voidaan luonnollisesti pitää yhteiskunnan ja ympäristön kannalta erinomaisena asiana ja kenties myös merkkinä ympäristöluvitusja valvontajärjestelmän toimivuudesta
Järjestelmän rahoittajien eli elinkeinoelämän ja vahinkoa kärsineiden näkökulmasta tilannetta voitaneen kritisoida sillä, että jatkossa vahinkotilanteiden hoitoa ja korvausmenettelyä ei enää kontrolloi ympäristöhallinnon ulkopuolinen taho. Lain toimeenpanoon sovelletaan säädöksiä, joista on kertynyt myös rutkasti vakuutusja oikeuskäytäntöä. Viimeisen kolmen vuoden aikana vahinkoilmoitusten määrä on jonkin verran lisääntynyt. Lain esitöiden mukaan. Siirtymäsäännöksestä johtuen vakuutusja rahastomalli tulevat toimimaan jonkin aikaa rinnakkain siten, että vakuutukseen voi ilmoittaa ennen uuden lain voimaantuloa aiheutuneita vahinkoja vielä viisi vuotta rahaston käynnistymisen jälkeen. Isännättömiä vahinkoja eli vahinkoja, joissa aiheuttaja olisi jäänyt kokonaan tuntemattomaksi, ei käytännössä ole ollut. Vakuutusjärjestelmästä uuteen ympäristövahinkorahastoon Rahastomalli oli lainsäätäjän pöydällä jo 1990-luvun lopulla ympäristövahinkovakuutuslakia säädettäessä. Ympäristövakuutuskeskus oli vuoden 2020 loppuun mennessä ratkaissut kymmenen vahinkoilmoitusta, joista puolet oli lain mukaan korvattavia. Rahaston korvausasiassa antamat päätökset eivät ole yksityisoikeudellisia korvauspäätöksiä, joista voisi valittaa maksuttomaan muutoksenhakulautakuntaan ja yleiseen tuomioistuimeen. Rahastolla tulee olemaan myös lainanotto-oikeus valtion talousarviosta tilanteessa, jossa sen varat eivät riitä korvausten suorittamiseen. Sen jälkeen korvausvaatimuksen myös ennen vuotta 2025 tapahtuneista vahingoista voi tehdä vielä vuoteen 2035 asti ympäristövahinkorahastolle. Tämä mahdollistaa osaltaan tavoiteltua toiminnan itsenäisyyttä ja varainkäytön joustavuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Hallituksen esityksen mukaan vakuutusmalliin päädyttiin lähinnä siksi, että sen arvioitiin tuolloin olevan hallinnollisesti kevyempi, joustavampi ja lakiteknisesti yksinkertaisempi ratkaisu. Uuden lain myötä ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa 1.1.2025. Siirtymäajalla pyritään varmistamaan, ettei kukaan jää ilman korvauksia huolimatta vastuutahon vaihtumisesta. Vakuutusmallin kiistattomina etuina voidaan pitää säädösperusteista korvauspiirin ja -menettelyn tarkkarajaisuutta ja ennakoitavuutta, joka koskee kaikki lakisääteisiä vakuutuslajeja. 36 noin 14 miljoonaa euroa. Jatkossa ympäristöministeriön alaisuuteen tulee siis kuulumaan kaikki ympäristölupien myöntämiseen, vahinkotapahtumien käsittelyyn, rahoittamiseen sekä ympäristövalvontaan liittyvät asiat. Ympäristövahinkorahasto tulee olemaan ympäristöministeriön alainen talousarvion ulkopuolinen rahasto, eikä se näin ollen kuulu eduskunnan budjettivallan piiriin. Ilmoitetut vahingot ovat pääsääntöisesti olleet suuria vaatimusten ollessa jopa useita miljoonia euroja. Verrattuna muihin lakisääteisiin vakuutuslajeihin ympäristövahinkovakuutusta voidaan pitää varsin pienimuotoisena. Edellä kuvatun TOVA-työryhmätyöskentelyn yhteydessä vakuutusala esitti sääntelyyn lukuisia parannusehdotuksia, joilla olisi muun muassa helpotettu ja nopeutettu korvausten hakemista sekä osin laajennettu korvauspiiriä myös ennaltaehkäisyja rajoittamiskustannuksiin. Yleisin syy korvausten epäämiselle on ollut se, että vahinko on aiheutunut aiheuttajan omalle kiinteistölle tai kyse on ollut konkurssin yhteydessä tapahtuvasta jätteiden loppukäsittelystä (siivouskuluista), jotka eivät ole ympäristövahinkovakuutuslain mukaan korvattavia vahinkotapahtumia. vsk. Osa ehdotuksista etenikin jatkokäsittelyyn, mutta ne katsottiin helpommin toteutettaviksi seuraavaksi käsiteltävässä rahoitusmallissa
Selvää kuitenkin on, että korvauspiiri tulee laajenemaan ja lain toimeenpanijan harkintavalta kasvaa vakuutusmalliin verrattuna. Hallituksen esityksenkin mukaan uudistus on monitahoinen kokonaisuus, jonka kaikkia vaikutuksia ei vielä pystytä ennakoimaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Esimerkiksi yritysten tai konkurssipesien huolenpitovelvollisuuteen kuuluvaa jätehuoltoa ei tulisi jatkossakaan kattaa kollektiivisella rahoituksella. Esimerkiksi rahaston piiriin jatkossa kuuluvat harkinnanvaraiset avustukset, maksujen rahastointi, lainanottooikeudet sekä joustavat näyttövelvollisuuteen liittyvät menettelyt eivät soveltuisi lakisääteiseen vakuutustoimintaan. Vahinkoa kärsineen osalta uudistus voi tarkoittaa nopeampaa korvausta vähemmällä selvitysvelvollisuudella. Tätä edellyttää paitsi vahinkoa kärsineiden, myös vahingonaiheuttajien, eli käytännössä järjestelmän rahoittajien, oikeusturva. Vakuutusala korosti TOVA-työn yhteydessä, että etenkin korvauksia koskevan sääntelyn tulee jatkossakin olla selkeää ja tarkkarajaista. Ympäristövahinkorahaston tulevasta korvauspiiristä huolimatta etenkin vakuuksia ja julkisoikeudellisten ympäristövastuiden asemaa konkurssissa koskevien säännösten kehitystyötä on syytä jatkaa. Rahastomallilla on tiettyjä kiistattomia etuja vakuutusmalliin verrattuna, kuten mahdollisuus irrottautua edelläkin kuvatuista vakuutusliiketoiminnan lainalaisuuksista. vsk. Kuva: Vilja Tamminen.. 37 ympäristövahinkorahastolain tarkoituksena onkin ennen kaikkea ympäristötavoitteiden toteuttaminen, eikä niinkään taloudellisesti mitattavien vahinkojen rahalla korvaaminen. Tämä voisi johtaa niin sanottuun moral hazard -ilmiöön, jossa velvoitteensa asianja lainmukaisesti hoitavat yritykset maksaisivat muiden laiminlyöntejä, ja osa yritystoiminnan riskistä voitaisiin siirtää rahastolle
Valvonnassa hyödynnettävä arviointikierros toteutettiin ensimmäisen kerran 2022, ja sen tulokset valmistuivat 2023. Kuva: Justiina Halonen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. 38 Justiina Halonen, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pauliina Kopra, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius arvioitiin ensimmäistä kertaa Aluehallintovirastot valvovat uutena tehtävänä pelastuslaitosten varautumista ympäristövahinkojen eli öljyja kemikaalivahinkojen torjuntaan
Ensimmäisen arvioinnin tulokset Arviointikierros tuotti ensimmäistä kertaa tietoa ympäristövahinkojen torjuntavalmiudesta yhdenmukaisin perustein koko maan kattavasti. Parhaiten saavutettiin operatiiviseen torjuntaan liittyvät vaatimukset. Tässä artikkelissa tarkastellaan arvioinnista saatuja kokemuksia. Kysymykset on ryhmitelty vastaamaan kolmea torjuntavalmiustasoa. [3.] Arviointikierroksella havaitut puutteet tulee kuitenkin laittaa kuntoon: pelastuslaitosten on laadittava suunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Vuoden 2023 alusta Kuva 1. 39 P elastustoimen öljyja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden valvonnassa hyödynnetään uutta ympäristövahinkojen torjunnan (YVT) valvonnan toimintamallia. vsk. Malliin sisältyy pelastuslaitosten itsearvioinnin tueksi laadittu torjuntavalmiuden arviointitaulukko. Pelastuslaitosten torjuntavalmiudesta löytyi parannettavaa suunnitelmallisuudessa, harjoittelussa ja koulutuksessa sekä terveysturvallisuuden varmistamisessa. Taulukossa torjuntavalmiuden eri osa-alueiden toteutumista arvioidaan kysymysten avulla. Lyhenteellä AVI tarkoitetaan aluehallintovirastoa, PELA viittaa pelastuslaitokseen ja HVA hyvinvointialueen pelastustoimeen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Kultakin pelastuslaitokselta edellytettävä torjuntavalmiuden taso määräytyy alueen riskitason perusteella. Havaitut puutteet eivät kuitenkaan ole aluehallintoviraston mukaan niin huomattavia, että ympäristövahinkojen torjunta olisi vakavasti uhattuna, ja että ne edellyttäisivät esimerkiksi korjausmääräysten antamista. Aluehallintoviraston loppuraportin mukaan neljässä pelastuslaitoksessa YVT-varautuminen on riskinarvion edellyttämällä tasolla. Valvonnan toteutus Ensimmäinen valtakunnallinen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontakierros toteutettiin vuonna 2022. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden (YVT) valvonnan prosessi. Sitä vastoin 18 pelastuslaitoksessa riittävää torjuntavalmiuden tasoa ei saavuteta. Aluehallintovirastot toimittivat pelastuslaitoksille torjuntavalmiuden arviointitaulukon. Taulukko toimi esitietolomakkeena ja sen pohjalta käytiin yhteinen keskustelu kunkin pelastuslaitoksen kanssa aluehallintoviraston johtopäätöksistä ennen valvonnan lopullisen tuloksen luomista (kuva 1). Valvonnan tuloksista julkaistiin raportti huhtikuussa 2023. [1, 2.] Toimintamallia ja arviointitaulukkoa on kuvattu Ympäristö ja Terveys-lehden numerossa 4/2023
Torjuntavalmiuden arviointi tehdään jatkossa kolmen vuoden välein eli seuraavaksi vuonna 2025. Hyvinvointialueiden pelastustoimien (ml. Myös pelastuslaitokset kokivat toimintamallin hyödyllisenä: ”Arviointitaulukko antaa hyvän pohjan varautumisen kehittämiseen”, arvioi apulaispalopäällikkö Ville Estlander Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Helsingin kaupunki) tulee laatia uudet palvelutasopäätökset vuoden 2023 aikana. Ketola näkee, että yhteinen YVT-valmiuden valvontamalli tuli tarpeeseen: ”Kun öljyja aluskemikaalivahinkojen valvontatehtävä siirtyi aluehallintovirastoille, ei pelastustoimen YVT-valmiudesta ollut kattavaa kuvaa eikä yhtenäistä tietoa ja ymmärrystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Valvontakierros loi kuitenkin kokonaiskuvan ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valtakunnallisesta tilasta. Palvelutasopäätös määrittelee pelastustoimen palveluiden tason myös ympäristövahinkojen torjunnan osalta. Pelastuslaitoksilla tulee olla suunnitelma ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden saattamiseksi alueen riskien mukaiselle valmiustasolle, ja suunnitelman tulee näkyä palvelutasopäätöksissä ja hyvinvointialueiden pelastustoimien investointisuunnitelmissa. Itä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Johannes Ketola oli tiiviisti mukana ensimmäisellä valvontakierroksella sekä virastonsa että valtakunnallisen loppuraportin laadinnan osalta. 40 hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, ja pelastuslaitokset ovat osa tätä organisaatiota. Toisaalta sisällössä ei ollut mitään ylimääräistä tai poistettavaa, sillä YVT on hyvin laaja kokonaisuus.” Myös palomestari Ville Tuovinen EteläSavon pelastuslaitokselta piti sisältöä kattavana ja monipuolisena: ”Siinä tuli käytyä läpi kaikki ympäristövahingon torjuntaan liittyvät vaiheet vahinkotyypistä riippumatta ja myös siten, että isonkin onnettomuuden erityispiirteet tulivat huomioiduiksi. ”Arviointitaulukko on aika mittava ja alkuun pääsy ehkä vähän hankalaa. Malli loi hyvän, kansallisesti yhdenmukaisen tietopohjan ja osoittautui toimivaksi työkaluksi sekä aluehallintovirastojen valvontatehtävään että pelastuslaitosten itsearviointiin”, kuvaa Ketola. vsk. Tällä välin pelastuslaitosten torjuntavalmiutta ja kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa valvotaan osana yleistä pelastustoimen valvontaa, kuten hyvinvointialueiden vuosittaisten selvitysten osana sekä aluehallintoviraston valvontakäynneillä. ”Hyvää tässä on myös se, että kun aiemmin olemme laatineet suunnitelman lähinnä itseämme varten, jouduimme nyt arvioimaan, ” Pelastuslaitoksilla tulee olla suunnitelma ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden saattamiseksi alueen riskien mukaiselle valmiustasolle, ja suunnitelman tulee näkyä palvelutasopäätöksissä ja hyvinvointialueiden pelastustoimien investointisuunnitelmissa.. Sieltä nousi sellaisia asioita, jotka ovat olleet huonommalla valmistelulla, se oli itsellekin silmiä avaavaa.” Päivittäistä vahinkokokoluokkaa laajempi katsantokanta, mutta myös torjuntavalmiustasojen kolmiportaisuus, nähtiin hyvänä kehikkona kehitystyön suuntaamisessa. Arviointimalli on palautteen perusteella toimiva Ensimmäinen valvontakierros oli sekä aluehallintovirastojen että pelastuslaitosten osalta uuden työkalun käytön harjoittelua
Me edelleen helposti ajatellaan öljyntorjuntaa omana erillistoimintonaan sen rahoitustaustan vuoksi. Tärkeämpänä näkisin aluehallintoviranomaisen kokonaisvaltaisen arvioinnin ja harkinnan siitä, missä osa-alueissa puuttumiskynnys on matalampi”, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pohtii. ”Torjuntavalmiustason arviointi herätti miettimään myös sisäisten resurssien ristiinkäyttöä. Jos sen painoarvo kokonaispistemäärästä olisi suurempi, kalustolliset puutteet nousisivat selkeämmin esiin ja saataisiin myös pontta resursoinnille. Tätä on kuitenkin avattu yksityiskohtaisemmilla alakysymyksillä, jotta monitahoista kokonaisuutta voitaisiin eri pelastuslaitosten osalta arvioida mahdollisimman yhdenvertaisesti. Sillä jos kalusto ei ole kunnossa, mitään muitakaan osa-alueita ei pystytä toteuttamaan.” Kaluston käyttökuntoisuuden ylläpito on tunnistettu huolenaiheeksi myös aluehallintovirastoissa. ”Esimerkiksi kysymys, hyödynnetäänkö puhdistuskiireellisyyden arvioinnissa systemaattista menetelmää, niin mitä tällä systemaattisella menetelmällä tarkoitetaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. varautumisen riskiperustaisuuden, huollon, harjoittelun sekä torjuntataktiikoiden ja -tekniikoiden arviointikokonaisuuksiin. Arviointikierrokset sujuivat vaihtelevasti Valvontamalliin sisältyy yhteinen keskustelu, jossa aluehallintovirasto ja pelastuslaitos käyvät lävitse, mihin arviointitaulukossa Kuva: Mikko Pitkäaho.. Vaarallisten aineiden torjunta CBRN on myös ollut erillään YVT-valmiudesta, vaikka tässä kokonaisuudessa ne selkeästi täydensivät toisiaan”, Estlander lisää. 41 miten muut sen ymmärtävät”, kuvaa Estlander. Kalustollinen valmius sisältyy kuitenkin omien arviointikysymystensä lisäksi mm. Vaikka kysymyksissä pyrittiin yksiselitteisyyteen, ovat jotkin käsitteistä jääneet abstrakteiksi. Tuovinen muuttaisi kysymysten painoarvoa vastaamaan niiden taloudellisia vaikutuksia: ”Esimerkiksi kalustossa on kyse miljoonaluokan hankinnoista. vsk. Arviointitaulukon kehittämiskohteita Arviointitaulukon sisällön voisi tiivistää yhteen kysymykseen: Vastaako pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmius alueen riskejä. ”Kaluston merkitys on oleellinen. Tai mihin nimenomaisiin käytänteisiin viitataan, kun puhutaan kansainvälisistä parhaista käytännöistä?” valaisee Estlander kysymyksissä ilmennyttä monitulkintaisuutta
Ne Kuva: Mikko Pitkäaho.. Mutta sitä olisin odottanut, että valvontakäynnin jälkeen olisi tullut arviointi-lausunto.” Kehittämistarpeina mallipohja ja kansallinen ohjeistus Aluehallintovirastot kirjasivat keskusteluissa esiin nousseet kehittämiskohteet ylös. [1.] Pelastuslaitoksilta saadun palautteen perusteella keskustelut toteutuivat vaihtelevasti eri alueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lisäksi pelastuslaitokset poikkeavat jo lähtökohtaisesti toisistaan. Toisella haastatelluista pelastuslaitoksista valvontakierroksen koettiin sujuneen hyvin, ja vaikka laitos itse oli arvioinut jotkin kohdat puutteellisiksi, keskustelussa ilmenikin tietojen löytyvän muista lähteistä ja arviota voitiin nostaa. Molemmat pelastuslaitokset jäivät kaipaamaan laitoskohtaista arviointipalautetta ja mahdollisuutta sen kommentointiin ennen arviointitulosten julkaisua. Toinen pelastuslaitos koki, etteivät YVTkokonaisuuteen liittyvät asiat, jotka on kirjattu muihin asiakirjoihin, tulleet riittävästi huomioiduiksi ja että keskusteluun varattu aika jäi liian lyhyeksi. ”Se oli prosessina kaiken kaikkiaan hyvä, että ensin tehtiin itse ja sitten käytiin yhdessä läpi. 42 annetut tiedot perustuvat (kuva 1). Koska torjuntavalmiuden kehittämiselle ei ole ollut ohjeistusta, oli ennakoitavissa, että pelastuslaitosten käytännöt saattavat olla kirjavia. muualla kuin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa, kuten muissa suunnitelmissa tai erilaisissa tietokannoissa, kuvattu tieto. Yhteisen läpikäynnin tavoitteena oli mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden huomioiminen sekä mm. vsk
Ympäristövahingon torjuntavalmius pelastustoimessa 2022. 2023. 43 koskivat mm. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta tukee myös vesistöjen tilaa. ”Yhteisten toimintamallien ja työkalujen kehittäminen on tärkeää ja keskeistä aluehallintoviraston siirtäessä painopistettä enemmän ennakoivaan valvontaan. ”Arviointikyselyllä kerättyä tietoa on tarkoitus täydentää toteutuneiden tehtävien ja harjoitusten seurannalla, jotta voidaan arvioida suorituskykyvaatimusten täyttymistä. Myös aluehallintovirastot toivoisivat, että YVT-osaamista jaettaisiin laajemmin organisaation sisällä. Jatkossa olisi siis tavoite ottaa käyttöön myös muut YVT-valvontamalliin kuuluvat osa-alueet”, Ketola kertoo. Laadittu arviointimalli on kuitenkin arvokas työkalu. Ketola näkee, että samantyylistä mallia tulisi kehittää muihinkin valvottaviin kohtiin, jotta valvonta olisi valtakunnallisesti entistä yhtenäisempää ja keräisi yhdenmukaista tietopohjaa pelastustoimen tilasta. Hän toivoo pelastuslaitosten myös varmistavan, että YVT-vastuualue olisi edustettuna valvontakäynnin keskusteluissa. ”Voisimme jatkossa osallistaa enemmän väkeä talon sisällä kyselyyn vastaamiseen”, suunnittelee Estlander. ”YVT-valvonta on yksi osa-alue pelastustoimen valvonnassa ja eri osa-alueiden tulee olla tasapainossa”, Ketola perustelee. Tässä ensiaskeleena voisi toimia yhdenmukaisesti laadittujen riskiarviointien kehittäminen. Sivut 66–71. Sen lisäksi, että arvioinnissa nousi esille seikkoja, joilla torjuntavalmiutta voidaan parantaa, antoi valvontaprosessi uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. 3. 2. 2023. Torjuntavalmiutta olisi tärkeää koeponnistaa niiltä osin kuin mahdollista. Halonen, J. ESAVI/37268/05.09.08/2021. 16.12.2021. ISSN 2343-3132. Saatavissa: https://avi.fi/julkaisut. In: Ympäristö ja Terveys 4/2023. Tavoitteena vuorovaikutteisempi valvontaprosessi Ensimmäinen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontakierros koettiin hyvänä ja tarpeellisena, ja tulosten jatkohyödyntämiselle on suuret odotukset: ”Työtä tulee jatkaa ja tuloksista ottaa kaikki irti, sillä sekä arviointimallin luomisessa että siihen vastaamisessa on tehty suuri työ.” Aluehallintovirasto pyrkii valvontatehtävään käytettävissä olevan ajan puitteissa huomioimaan pelastustaitosten toiveet sekä keskustelulle varattavan ajan pidentämisestä että mahdollisuudesta kommentoida lopullisia arvioita. Aluehallintovirastojen julkaisuja 157/2023. Viittaukset 1. & Soisalo, J. Pelastuslaitokset arvioivat, että ilman ennakkoilmoitusta käynnistyvä harjoitus voisi toimia keinona varmistua torjuntakyvystä, mutta korkeiden kustannusten vuoksi niitä ei järjestetä. vsk. yhdenmukaista torjuntasuunnitelmapohjaa sekä kansallisen ohjeistuksen tarvetta [3]. 2021. ”Laaja harjoitus, jossa toiminnallisen osuuden rinnalla pyörii tilanteenaikainen dokumentointi ja korvaushallinto, tuotuna tähän normaaliarjen kiireen keskelle, toisi esille todelliset aikaviiveet ja puutteet. Pelastustoimi ja varautuminen. Kansallista linjausta toivotaan esimerkiksi kultakin laitokselta edellytettävän tavoitetason määrittelyssä. Herranen, J., Ketola, J., Kuusisto, T., Lehto, S., Leinonen, M. Halonen, J. ”Avainhenkilöriski muodostuu osassa pelastuslaitoksia aivan liian suureksi”, arvioi Leinonen. Se olisi erittäin hyödyllistä”, pohtii Estlander. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta aluehallintovirastoissa. Aluehallintovirastoilla käytössä oleva teemavalvontamalli on tästä yksi esimerkki”, Ketola summaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
Haasteena hajallaan oleva tieto, jolle on luvassa yhteinen koti Kestävän elinympäristön suunnittelussa tarvitaan monipuolista ja laadukasta tietoa. Suomen ympäristökeskus vastaa järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta, tietoa sinne puolestaan toimittavat pääasiassa kunnat ja maakuntien liitot. vsk. Mitä uudistus tarkoittaa tarkemmin hyvän ja terveellisen ympäristön kannalta. Perusta onkin vahvistumassa, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, otetaan käyttöön vuonna 2024.. Järjestelmä ja uudet toimintatavat yhtenäistävät ja selkeyttävät alueidenkäytön ja rakentamisen tietojen hallintaa. Muutoksesta hyötyvät niin viranomaiset, kansalaiset, tutkijat kuin yrityksetkin. Ongelmia tulee vastaan, jos etsitty tieto ei Henrik Saari, projektipäällikkö ja Päivi Malmi, hankepäällikkö Suomen ympäristökeskus Uudesta tietojärjestelmästä parempaa tietoa rakennetusta ympäristöstä Laadukas tieto auttaa hyvän elinympäristön suunnittelussa Jokainen rakennus tarvitsee vahvan perustan, ja niin tarvitsee myös rakennetun ympäristön tiedonhallinta. Jatkossa kattavista ja ajantasaisista tiedoista on apua hyvän elinympäristön suunnittelussa, päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 44 P ähkinänkuoressa idea on, että uuteen järjestelmään kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot valtakunnallisesti
Rakennetun ympäristön digiuudistuksella ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmällä ratkaistaan näitä ongelmia. Seuraavalla aukeamalla on kaksi esimerkkiä mahdollisuuksista, joita muutos tuo.. Aiemmin hajallaan olleet rakennetun ympäristön tiedot saavat valtakunnallisessa tietojärjestelmässä uuden yhteisen kodin. Myös valtakunnallisista kehityskuluista on vaikea luoda kokonaiskuvaa – esimerkiksi nähdä, kuinka paljon viheralueita on vuositasolla kaavoitettu. Tietojärjestelmä ja uusi tapa toimia myös keventävät ja selkeyttävät rakennetun ympäristön valtakunnallista tiedonhallintaa. Käytännössä tiedon hajanaisuus näkyy etenkin, kun tehdään seudullista suunnittelua ja tarkastellaan yhdyskuntarakennetta useiden kuntien alueella. Silloin tietoja joudutaan keräämään useasta lähteestä ja yhdistämään. ” Asemaja yleiskaavoja ei ole tällä hetkellä avoimesti saatavilla valtakunnallisesti, mutta tämä muuttuu. Puutteita on nykyisin myös tiedon yhteentoimivuudessa. vsk. Uuteen tietojärjestelmään kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot valtakunnallisesti. Se tarkoittaa, ettei järjestelmien välillä siirtyvää tietoa välttämättä ymmärretä samalla tavalla, tieto ei teknisesti siirry tai ainakin aineistojen yhdistäminen vaatii runsaasti työtä. 45 olekaan kattavaa tai sitä ei ole tuotettu koneluettavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Esimerkiksi alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjaavat asemaja yleiskaavat eivät ole tällä hetkellä saatavilla valtakunnallisesti
Malleja ja rakennuksen materiaaliselostetta hyödyntämällä ongelmat voidaan paikallistaa helpommin. Tulevaisuudessa rakennuksista on tarkat suunnitelmaja toteumamallit rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Työ on todennäköisesti vaivalloista ja hidasta. 46 Vaarallinen rakenne on jatkossa helpompi jäljittää Entä jos tulevaisuudessa tunnistamme uuden terveydelle vaarallisen materiaalin tai rakenteen. Laki velvoittaa toimittamaan viimeistään vuodesta 2028 lähtien rakennuksista suunnitelmatiedot ja toteumatiedot mallina tai muuten koneluettavana tietona rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. vsk. Milloin: Esimerkin tilannetta kohden edetään vuosi vuodelta, vaikka kuvattu muutos vaatiikin aikaa. Myös viestintä sujuvoituu, eli lopulta omistajat ja asukkaat tavoitetaan nopeammin, mikä on olennaisen tärkeää riskien kohdistuessa terveyteen. Nyt ongelmien ilmaantuessa paikalliset rakennusvalvonnat yrittävät jäljittää piirustusten varassa, missä rakennuksissa riskialttiita ratkaisuja on. ”. Kyseessä voi olla esimerkiksi asbestin kaltainen aine, helposti pettävä kaiderakenne tai rakenteeltaan heikko laajarunkoinen halli. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tietojärjestelmässä oleva rakennuksen toteumamalli ja materiaaliseloste auttavat löytämään vaaralliset rakenteet ja materiaalit nopeammin. Uuden rakentamislain mukaiset tietovelvoitteet alkavat vuoden 2025 alusta. Tiedonkulusta on sovittu muiden keskeisten valtakunnallisten tietojärjestelmien ja toimijoiden kanssa
Yhteistyön tulokset kootaan Yhteentoimivuusalustalle – sieltä sanastoa ja muita tuloksia voi käyttää vapaasti pohjana myös omalle työlle. ”. Hän voi tutkia ratkaisuja liittyen viheralueisiin, liikennejärjestelmään, julkisiin palveluihin ja vaikkapa valaistusratkaisuihin. Tietojärjestelmän toteuttamiseen linkittyy myös lainsäädännön uudistaminen ja tiedon yhteentoimivuuden edistäminen. Järjestelmästä näkee, minkälaiset kaavat alueille on hyväksytty. Lopuksi kaavoittaja tulkitsee kaavoja ja yhdistää keräämiänsä aineistoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Laadittavaan kaavaan päätyy uusia ratkaisuja, jotka ovat lisänneet houkuttelevuutta vertailualueilla. Yksi yhteentoimivuustyön tuloksista on akustiikkaja meluntorjuntasanasto. Nykyisin kaavoittaja pyytää aineistoja käyttöönsä muissa kunnissa työskenteleviltä kollegoilta. Suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi tuotettu sanasto keskittyy akustiikkaan ja meluntorjuntaan rakennetun ympäristön lainsäädännön näkökulmasta. Hanke käynnistyi vuonna 2020, ja sen tavoitteena on luoda perusta koko maan kaavoitusja rakennustiedon digitaaliselle hyödyntämiselle. Jatkossa kaavoittaja voi etsiä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä samantapaisia ja kiinnostavia kaupunginosia. Milloin: Kunnat voivat ryhtyä toimittamaan kaavatietoja valtakunnalliseen järjestelmään vuonna 2024. Uudistuneet lait tulevatkin pian voimaan: laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä vuonna 2024 ja rakentamislaki vuonna 2025. Yhteistyössä kuntien, valtion virastojen, järjestöjen ja yritysten kanssa määritellään käsitteitä sekä luodaan järjestelmien vaatimia koodistoja ja tietorakenteita. Tietoihin jää kuitenkin aukkoja, kaavan suunnittelu on aikaa vievää ja perustuu vain osittain olemassa olevaan tietoon. Se säästää aikaa, kun samoja asioita ei tarvitse määritellä uudelleen. Tiedon yhteentoimivuustyöllä varmistetaan, että niin ihmiset kuin järjestelmätkin ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Näin hyvät käytännöt voivat levitä nopeammin. Tilastokeskukselta hän tiedustelee tietoa vertailualueiden tuloluokista ja varmistaa selvennyksiä tilastoihin liittyen. Pelkkä järjestelmä ei riitä – uudet lait ja yhteentoimivuus osa yhtälöä Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää kehitetään osana laajempaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hanketta. Kaavoittaja selvittää, minkälaisia kaavoitusratkaisuja muissa kaupungeissa on tehty. Viimeistään valtakunnalliseen järjestelmään uudet kaavat pitää toimittaa vuoden 2029 alusta lähtien. Hankkeessa on tehty töitä alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi niin, että se huomioi paremmin myös digitaalisuuden tuomat vaatimukset. vsk. 47 Sujuvaa ja terveellistä ympäristöä tuottavat ratkaisut voivat levitä Uutta aluetta suunnitellessaan kaavoittaja haluaa varmistaa, että alue kehittyisi mahdollisimman monipuoliseksi, turvalliseksi ja tukisi asukkaiden hyvinvointia. Yhteentoimivuustyössä puolestaan ratkaistaan, miten tieto voi siirtyä organisaatioiden välillä niin, että lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla eikä sen muoto muutu matkan varrella
Osa tiedosta tulee olemaan avointa dataa. Näitä tietoja järjestelmään kerätään: Rakentamisen tiedot • rakentamislupa • purkamislupa • maisematyölupa • poikkeamispäätös • rakennusjärjestys (pdf-muodossa vuonna 2024, tietomallimuodossa myöhemmin). Tietoja pääsee hyödyntämään rajapintapalveluiden kautta. Valtakunnalliset rakennustiedot siirretään ylläpidettäviksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2028 alkaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Henrik Saari työskentelee projektipäällikkönä tietojärjestelmähankkeen sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän parissa Suomen ympäristökeskuksessa.. syke.fi. Velvoite ei koske jo voimassa olevia kaavoja. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä avautuu käyttäjilleen vuonna 2024. Näkyvin osa järjestelmää tulee olemaan karttapalvelu, jonka kautta kuka tahansa voi selailla avoimia kaavoitukseen ja rakennuksiin liittyviä tietoja: esimerkiksi asukas voi tutkia elinympäristöönsä vaikuttavia kaavamuutoksia. Päivi Malmi vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämisestä hankepäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. Alueidenkäytön tiedot • asemakaava • yleiskaava • maakuntakaava • kaupunkiseutusuunnitelma (vapaaehtoinen toimittaa, PDF-muodossa vuonna 2024, tietomallimuodossa myöhemmin) • sitova tonttijako • rakennuskielto • rakentamisrajoitus • toimenpiderajoitus • suunnittelutarvealue. Vain viranomaisilla on pääsy laajimpaan tietosisältöön. 48 Tiedon hyödyntäjille palvelut avautuvat vuonna 2024 Tällä hetkellä valtakunnallista tietojärjestelmää toteutetaan kiivaasti. vsk. Alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen. Tutustu jo ennakkoon rakennetun ympäristön tietojärjestelmään osoitteessa ryhti. Digitaalinen turvallisuus on kuitenkin huomioitu järjestelmää rakennettaessa tarkasti. Järjestelmään otetaan tietoa vastaan jo heti vuoden alusta lähtien, mutta myöhemmin vuoden aikana valmistuvat palvelut, joiden avulla tietoa luovutetaan käyttäjille
www.ymparistojaterveys.fi. vsk. 49 Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet Ympäristökustannus Oy julkaisee Ympäristö ja Terveys-lehteä. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
Indikaattoreita on kehitetty osana ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa yhteistyössä kuntien kanssa. Vuonna 2023 päättyvässä Kekanua2-jatkohankkeessa on pureuduttu indikaattoreiden käytännön jalkautukseen yhdessä vapaaehtoisten kuntien kanssa. ” Indikaattoreiden avulla pyritään tiivistämään suuresta tietomäärästä oleellisimmat viestit helposti ymmärrettävään, ajantasaiseen ja kiinnostavaan muotoon. Tämän takia on tärkeää seurata sitä, millaisia kumuloituvia vaikutuksia erilaisilla urbaaneilla aktiviteeteilla on yhteiskunnan pitkän aikavälin kehityskulkuihin. Vuonna 2022 julkaistu indikaattoriehdotus pyrkii kokoamaan tiiviisti yhteen paikallistason päätöksenteolle hyödyllistä tietoa niin huolestuttavista kuin hyvään suuntaan etenevistä trendeistä. Niin Suomessa kuin koko maailmassa yhä useampi ihminen asuu, tekee töitä, harrastaa ja asioi kaupunkimaisilla alueilla. vsk. Jari Lyytimäki 1 , Tiia Merenheimo 2 ja Tapio Reinikainen 1 1 Suomen ympäristökeskus 2 Motiva Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit tehoavasti käyttöön Kestävän kaupunkikehityksen seurantaan ollaan kehittämässä avainindikaattoreita, jotka antavat vertailukelpoisen, kokonaisvaltaisen ja samalla tiiviin kuvan paikallisten tason kestävän kehityksen edistymisestä. 2022a). Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman tuella on kehitetty ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreiksi Kekanua1-hankkeessa (Reinikainen ym. Toisaalta on tärkeää tietää, miten kaupunkien rakenteet ja toiminnot vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin rakentaa hyvinvointiaan kestävillä tavoilla. Ehdotetut. 50 K aupungit ovat monin tavoin kestävyyden ytimessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
Ei yhtä totuutta indikaattoreistakaan Kestävän kehityksen indikaattorit liittyvät sekä koko yhteiskunnan läpäisevän kestävyysmurroksen toteuttamiseen (Primmer ym. 51 indikaattorit koostuvat yli neljästäkymmenestä mittarista, jotka on jaoteltu 13 eri aihealueeseen ilmiöpohjaisesti (Kuvio 1). Ehdotetut indikaattorit pyrkivät nostamaan esiin ilmiöiden ytimessä olevia pitkän aikavälin trendejä. Ilmiöpohjaisuuden ohella avainindikaattorisarjaa laadittaessa on pyritty ottamaan huomioon indikaattoriviitekehykset, jotka auttavat tarkastelemaan kutakin ilmiötä eri näkökulmista. Kutakin ilmiötä kuvataan vähintään kahden indikaattorin avulla. 2022a).. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 2021) että yksittäisiin toimenpiteisiin tietyillä toimialoilla, kuten energiantuotannossa tai terveyden ylläpidossa. Kehityksen kokonaiskuvan piirtämistä hankaloittaa se, että toimenpiteiden vaikutuksia on vaikea arvioida ja niihin liittyy monenlaisia eihaluttuja sivuvaikutuksia ja yllättäviäkin pitkän aikavälin välillisiä seurausvaikutuksia. Siinä missä esimerkiksi Agenda2030-tavoitteet ja niiden Sustainable Development Goals (SDG) mittarit kuvaavat kestävää kehitystä globaalisti, indikaattoriehdotuksen on tarkoitus konkretisoida, millaisia vaikutuksia on olennaista seurata paikallistasolla. vsk. Tässä työssä sovellettiin P-S-R (Pressure-State-Response) viitekehystä, jossa tarkastellaan sekä ilmiötä synnyttäviä paineita, esimerkiksi vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta (P), ilmiön tilaa (S) ja yhteiskunnan vastetta tai toimenpiteitä (R). Kestävän kaupunkikehityksen aihealueet (muokattu lähteestä Reinikainen ym. Kuvio 1. Valikoidut ilmiöt kuvaavat mahdollisimman kattavasti sellaista taloutta, joka kykenee takaamaan jokaiselle ihmiselle hyvinvoinnin vaarantamatta luonnonvarojen riittävyyttä ja ekosysteemien toimintakykyä
Kotimaisten kestävää kaupunkikehitystä kuvaavien indikaattoreiden muotoilussa yritettiin kehitystyön alusta lähtien löytää paras kompromissi tiedon tuotannon ja käytön väliltä (Reinikainen ym. Tiedon matka havainnosta dataksi, tilastoksi ja indikaattoriksi kestää jopa vuosia, varsinkin, jos tiedonkäsittelyä nopeuttaviin menetelmiin ei ole investoitu. Näiden toimien ansiosta kestävän kehityksen avainindikaattorisarja on helposti otettavissa käyttöön laajasti kuntakentässä. Käytännössä paikallisten olojen vaihtelevuus ja tietopohjan rajoitteet tekevät indikaattoriraportoinnista kompromissien taidetta. Indikaattorin varmentaminen luotettavaksi vaatii aikaa ja vaivaa. Indikaattoreiden kehitystyötä on tähän asti hallinnut tiedon tuottajien, tilastolaitosten ja tutkijoiden näkökulma. Tiedon käyttäjien näkökulma on ollut esillä vähemmän, vaikka erityisesti paikallistason indikaattoreita hahmotettaessa paikallisten näkemysten ja tietojen – samoin kuin mahdollisten ennakkoluulojen ja virhekäsitysten – tuntemus on tärkeää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Vasta näiden vaiheiden jälkeen indikaattorisarja voidaan ottaa käyttöön. 2022a). Kriittisiä määrittelyjä Luotettavuuden kannalta on tärkeää, että indikaattorit tuotetaan samoin menetelmin kaikissa kunnissa ja että yhteneväisyys säilyy vuodesta toiseen. Metatieto on tietoa tiedosta, ja metatietokanta sisältää oikeastaan kaiken muun paitsi itse datan. Kompromissitaiteellista vaikutelmaa korostaa myös se, että jotkut hyvän indikaattorin kriteerit, kuten luotettavuus ja ajantasaisuus, ovat keskenään osin ristiriitaisia. vsk. 52 Lisähaasteena on, että paikallisen tason indikaattorityön tulisi niveltyä myös kansallisiin ja kansainvälisiin seurantoihin ja raportointeihin. Kekanua2-projektin päättyessä metatietokanta on laadittu ja tietojen saatavuus ja käytettävyys testattu. Tämä varmistettiin laatimalla metatietokuvaukset kustakin indikaattorista. Testauksessa tarkasteltiin tiedon. Pääosin vuonna 2023 tapahtuneen indikaattoreiden jatkokehityksen aikana kuntien roolia korostettiin entisestään. Kohti indikaattoreiden jalkautusta Ehdotettujen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta on testattu vapaaehtoisten kuntien kanssa. Kekanua2-hankkeessa metatietomäärittelyjen laatimiseen on osallistunut kymmeniä tutkijoita. Sen lisäksi metatietomäärittelyistä on keskusteltu yhdessä kuntien kanssa työryhmissä ja metatietomäärittelyt on myös hyväksytty niissä. Toisaalta ei ole myöskään mielekästä valikoida käyttöön indikaattoreita, jotka välittävät ”virallista” mutta liian vanhentunutta tietoa ja houkuttelevat päätöksentekijät siirtymään tuoreiden mutta ”epävirallisten” ja luotettavuudeltaan kyseenalaisten tietolähteiden äärelle. Tämän takia metatietojen käyttökelpoisuus pitää testata keräämällä tiedot indikaattoritietokantaan. Yksityiskohtiin sisältyy melkoinen määrä kompastuskiviä, jotka pitää ylittää. Lisäksi on ymmärrettävä, miten indikaattoritieto ohjaa paikallista päätöksentekoa ja toimintaa. Indikaattoreiden luotettavuudesta ei juurikaan voida tinkiä, sillä vaikka epävarmuuksia ja rajoitteita korostettaisiin kissankokoisin kirjaimin, jäävät ne tiedon hyödyntäjiltä herkästi tahattomasti huomaamatta tai joutuvat tarkoituksellisesti sivuutetuiksi. Indikaattoreiden yleisluonteinenkin kuvaus on jo saavutus, mutta ei riittävä. Käsiteltävät ilmiöt valikoitiin pääasiassa tutkimustietoon nojautuen, mutta paikallistason edustajia ja asiantuntijoita kutsuttiin mukaan indikaattoreiden valintaprosessiin tutkijoiden rinnalle, jotta voitiin taata mahdollisimman suuri osallistavuus
Testauksen perusteella viimeistellään loppuvuonna 2023 suositus siitä, miten kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoritiedon keruu saadaan laajennettua koskemaan koko kuntakenttää, sekä ehdotus siitä, miten taataan indikaattoritiedon keruun institutionaalinen jatkuvuus ja kestävä rahoitus. Kuntien edustajat halusivat laajentaa ymmärrystään indikaattoreista, löytää uusia käyttökelpoisia mittareita ja varmistaa itselleen sopivimpien indikaattoreiden käytön samalla varmistaen tiedon vertailukelpoisuuden kansallisesti ja kansainvälisesti. Jo pitkään on kritisoitu sitä, että yksittäisiin kehityshankkeisiin liikaa tukeutuva, jatkuvuudeltaan epävarma projektipohjainen malli soveltuu huonosti pitkäjänteisen indikaattorityön pohjaksi (Lyytimäki 2014; Reinikainen ym. Ennen muuta indikaattoritiedon keruulle, tiedon tallentamiselle ja tiedon esillepanolle sekä käyttämiselle osana päätöksentekoa tarvitaan riittävän tukeva ja pysyvä perusta. Tuloksena saatiin Excel-pohjainen tietokanta, josta löytyy testauksen tuloksena saatu indikaattoridata. Indikaattoreiden toivottiin tarjoavan työkaluja uudistettujen strategioiden jalkauttamiseen ja seurantaan sekä kunnan johtamiseen. Yhtenä oleellisena tuloksena on myös selvitetty kuntien päätöksentekodokumentteja, joihin indikaattoritieto tulisi ohjata ja raportoida. Indikaattoreita haluttiin saada mukaan vuosisuunnitteluun niin, että “ne ohjaavat toimintaa johtotasolta käsin, ” Indikaattorityön kehittämiselle asetetuista odotuksista korostui vertaistuki indikaattoreiden valikoinnissa ja ’oikeaoppisessa’ käytössä.. Lisäksi kehitetään indikaattoreille mahdollisimman mukaansatempaavaa visualisointia hyödyntäen erityisesti hiilineutraalisuomi.fi-palvelusta saatuja kokemuksia. 53 kuntakohtaista saatavuutta sekä indikaattoreiden soveltuvuutta kuntien johtamisjärjestelmiin. Suurten kaupunkien osalta voidaan olla melko pitkälläkin pohjautuen esimerkiksi kansainvälisiin SDG-indikaattoreihin, mutta kestävyyteen laajemmin liittyvä indikaattorityö voi olla hajautuneena kaupunkiorganisaation eri yksiköihin. Indikaattoritiedon jalkautuksessa on hypittävä monien haasteiden yli. vsk. Kuntien välillä on isoja eroja indikaattorityön toteutusmahdollisuuksissa. Pienen kunnan edustaja totesi, että vaikka kuntastrategian tavoitteisiin on määritelty “jonkinlaisia mittareita”, ei kunnassa ole tehty kestävän kehityksen indikaattorityötä. Indikaattorityön kehittämiselle asetetuista odotuksista korostui vertaistuki indikaattoreiden valikoinnissa ja “oikeaoppisessa” käytössä. 2022a; b). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Kekanua2-hankkeen kyselyssä suurta kaupunkia edustava vastaaja totesi, että kestävän kehityksen “indikaattoreita oli aika vaikeaa kerätä eri raporteista ja se vei todella paljon aikaa”
On eduksi, jos tavoitteet perustuvat kansainvälisiin, EU:n tai kansallisiin tavoitteisiin tutkimustietoon nojautuviin kynnystai raja-arvoihin. Kunnissa indikaattorikohtaisia tavoitteita on Kekanua2-hankkeen tulosten perusteella asetettu laajasti erityyppisissä prosesseissa ja asiakirjoissa, kuten kaupunkistrategioissa, strategisissa ohjelmissa, ympäristöohjelmissa, ympäristövastuuraporteissa, ilmastoja energiaohjelmissa ja -toimintasuunnitelmissa, hyvinvointikertomuksissa ja elinvoiman ja hyvinvoinnin ohjelmissa sekä turvallisuussuunnitelmissa. Tavoitteiden asettamisen kannalta oleellista on ymmärtää, mitkä ovat kunnan mahdollisuudet vaikuttaa ilmiöön omilla toimenpiteillään. Jokaiselle kunnalle suoraan soveltuvaa yhtä mallia indikaattorien hyödyntämiselle johtamisessa ei ole mahdollista rakentaa, mutta ohjeistuksella ja hyvien käytäntöjen jakamisella voidaan työtä viedä yhtenäisempään suuntaan. Yksittäiset kestävän kehityksen tavoitteet voivat esiintyä useassa eri ohjelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Asiakirjojen, joihin tavoitekirjauksia on tehty, identifioiminen on hyödyllinen harjoitus, koska se valaisee ” Varsinkin pienten ja keskisuurten kuntien osalta toivottiin opastusta siihen, mitä voidaan ja mitä kannattaa mitata, koska olemassa olevat mittaristot eivät sellaisenaan ole aina sovellettavissa pienemmissä kunnissa. 54 eivätkä jää siis täten yksittäisten osastojen pyörittelyyn.” Esiin nostettiin erityisesti tarve kehittää kaupungin johtotason työtä niin, että strategisille kehityskohteille löydetään avainindikaattorit, jotka ovat helposti saatavilla kunnan tietojärjestelmillä ja jotka eivät aiheuta lisätyötä henkilöstölle. . . 2022). Indikaattoreille selkeät tavoitteet Indikaattorin käyttökelpoisuutta päätöksenteossa parantaa se, jos tiedossa on selvä tavoite, jota kohti indikaattorin pitäisi edetä. vsk. X. Tämä voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta läheskään aina yksiselitteistä tavoitetta kestävyysindikaattorille ei löydy (Mustajoki ym. Varsinkin pienten ja keskisuurten kuntien osalta toivottiin opastusta siihen, mitä voidaan ja mitä kannattaa mitata, koska olemassa olevat mittaristot eivät sellaisenaan ole aina sovellettavissa pienemmissä kunnissa. Vaikuttavien tavoitteiden asettamista helpottaa, mikäli käytettävissä on tietoa indikaattorin aiemmasta kehityksestä, mutta se ei ole välttämätöntä – uusillekin ilmiöille on tärkeätä löytää indikaattorit ja asettaa niillekin tavoitteet
Indikaattorin asemaa ja tavoitetason sitovuutta määrittää se, onko niitä hyväksytty poliittisissa tai hallinnollisissa prosesseissa (kaupunginvaltuusto tai -hallitus, lautakunta, strategiat, ohjelmat, talousarviot). ympäristö, energia, ilmasto, elinvoima, hyvinvointi), tiekarttojen muotoilussa (esim. Joka tapauksessa on tärkeätä asettaa indikaattoreille tavoitearvoja, jotka kertovat kuinka kaukana ollaan tavoitteesta, edetäänkö oikeaan suuntaan ja onko kehitys riittävän riuskaa asetettuun aikatauluun nähden. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Osa tavoitetasoista on määritelty numeerisesti tai sanallisesti, mutta ne ovat ei-sitovia. Nimenomaan kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä indikaattoreita hyödynnetään strategian ja ohjelmien raportoinnissa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle. Vain osa tavoitteista on aidosti sitovia ja niille on asetettu yksiselitteiset seurantaindikaattorit ja numeeriset tavoitearvot. 55 tavoitteiden asetannan tarkkuutta tai niissä mahdollisesti esiintyviä puutteita. Samojen indikaattorien seurantaan eri ohjelmissa ja suunnitelmissa liittyy päällekkäisen työn riskiä, mutta toisaalta on hyvä, että sama ” On tärkeätä asettaa indikaattoreille tavoitearvoja, jotka kertovat kuinka kaukana ollaan tavoitteesta, edetäänkö oikeaan suuntaan ja onko kehitys riittävän riuskaa asetettuun aikatauluun nähden.. Vaihtelu tavoitteen määrittelytavoissa on suurta: ”Osa on mukana talousarviossa ja ohjaavissa strategisissa papereissa, jotka käyvät läpi kaikki toimielimet. Eri toimialoilla ja palveluissa seurataan indikaattoreilla omien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista (esim. Kohti tehoavia indikaattoreita Indikaattoritietoa käytetään jo nyt laajasti kaupunkistrategian toteutuksessa, erilaisten ohjelmien ja strategioiden seurannassa (esim. määrällisiä tulosindikaattoreita). Osa on normaalia seurantaa ilman sitovia parannustavoitteita, esimerkiksi vesilaitoksen toiminnassa.” Joissakin tapauksissa indikaattori oli määritelty jo ennen kuntakohtaisen tavoitteen mahdollista asettamista, toisissa taas ”valtuusto on hyväksynyt tavoitteet, indikaattorit määritetty myöhemmin”. resurssiviisaus, hiilineutraalius) sekä seurantaa tukevissa palveluissa. Näiden avulla voidaan tavoiteasiakirjoja päivitettäessä tarkentaa määrittelyjä, mikä puolestaan helpottaa tarvittavien toimenpiteiden skaalaamisessa. Talousarvioinnin yhteydessä myös tarkastellaan eri mittareita arvioitaessa mihin resursseja kohdistetaan
102 s. Avainindikaattoreiden lisäksi kunnan johtamisessa tarvitaan muuta lautakunnille tai liikelaitoksille kohdennettua ja tarkempaa indikaattoritietoa ja teemakohtaisia ”spesialistisarjoja”, kuten esimerkiksi Luontokunnat-hankkeessa suunniteltua luontoindikaattorisarjaa kuvaamaan elollisen luonnon tilaa ja kehitystä. Communicating sustainability under increasing public budget constraints. http://urn.fi/http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-11-5462-1. On kestävyysmurroksen aika. Tarvetta tiedontuotannon sujuvoittamiselle ja yhtenäistämiselle on edelleen. (2022a). Indikaattorit kestävien kaupunkien johtamisen tukena. 56 kestävän kehityksen tavoite jalkautuu useaa eri reittiä käytännön tekemiseen. http://hdl.handle.net/10138/342112 Mustajoki J., ym. Kirjallisuus Kestävä kaupunki -ohjelma https://kestavakaupunki.fi/ Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit -hanke (KEKANUA 1 & 2). Discover Sustainability 3: 36. (2022b). (2014). (2021). Tietotarpeet ovat erilaisia johtamisen eri tasoilla: indikaattorisarja voi kokonaisuutena palvella strategisen johdon kokonaiskuvaa, kun taas toimialatason asiantuntijatyössä voidaan tarvita vaikkapa tietyn ilmiön indikaattoreista tietoa tarkempien lisämääreiden avulla, esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden indikaattoreiden tarkastelua ikäryhmittäin tai alueittain jaoteltuna. Ambitiousness of Sustainable Development Goal (SDG) targets: classification and implications for policy making. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-389-8 Reinikainen T., Merenheimo T., Tenhunen, J., Savolahti, H., Rauta, O. Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit. Latin American Journal of Management for Sustainable Development 1(2/3): 137–145. Indikaattoriraporteissa viljelty sananlasku ”sitä johdetaan, mitä mitataan” on hyvä muistutus siitä, että indikaattorisarjan on tärkeätä olla sen verran laaja, että voidaan varmistua, ettei yhtä tavoitetta edistettäessä haitata liiaksi toisen tavoitteen saavuttamista. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tähän tarvitaan useampien indikaattoreiden luomaa moninäkökulmaista kokonaiskuvaa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2022. Keskeisenä tavoitteena on, että kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit mahdollistaisivat jatkossa entistä sujuvamman poikkihallinnollisen seurannan ja analyysin, joka tukee yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden muotoilua eri toimialoilla ja päätöksenteossa. www.syke.fi/hankkeet/kekanua Lyytimäki J. vsk. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on vaikea mitata yksittäisillä mittareilla erityisesti silloin, kun eri tahoilla tehdään erilaisia toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden eteen. Kekanua-hankkeissa laadittu ja testattava kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorisarja palvelee ennen kaikkea strategisen johdon kokonaiskuvan saavuttamista. https://doi.org/10.1007/s43621022-00104-8 Primmer E., ym. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-11-5440-9 Reinikainen T., Lyytimäki J., Finel N., Nieminen H., Nyberg E. (2022). YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta. Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief 9.12.2021. Indikaattorit ovat voimakkaita johtamisen välineitä. Ympäristöministeriön julkaisuja 15/2022. Ympäristöministeriö, Helsinki
328 s. Ja Lapissahan lampia riittää. Kuvatekstejä jäin kaipaamaan. Mutta tietoa kirja on tulvillaan ja lukijan lampitietous lisääntyy aivan varmasti. vsk. Ja toisaalta kuinka pienet vesiaiheet kuten lähteet, erilaiset vesikuopat ja allikot sekä keidassoiden avovesikuljut luetaan lammiksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto käyttää samaa rajausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Suomalaiseen luontoon olennaisesti kuuluvat lammet ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle. Ovh 45 €, kustantajan verkkokaupassa 34,90 € + toimituskulut 10 €. Jukka Mikkosen (teksti) ja Harri Hakalan (kuvat) Metsälampi pyrkii korvaamaan tätä puutetta. Kirjan ulkoasu on perinteinen, mutta toimii hyvin. Lukuisat järvet, joet ja merialueet ovat saaneet oman kirjansa – monet kohteet useammankin. Kirja vilisee erilaisia vesiin liittyviä tietoja. Lampia arvellaan maassamme olevan noin 200 000 eli enemmän kuin järviä. Harri Hakalalla on puolestaan monipuolinen työura ja tällä hetkellä hän koordinoi Järvi-Suomen maaseudun ympäristöja ilmasto-ohjelmaa alueen ELY-keskusten kanssa. Lampien kalastosta olisi voinut lukea lisääkin – ehkä kerrottavaa ei vain ole niin paljoa. Samoin jäin kaipaamaan hyvää asiahakemistoa. Vertailun vuoksi: jalkapallokentän pinta-ala on 0,7 hehtaaria. Kirjan sisältö on paikoitellen tietyllä tavalla hyppivää ja juoni tuppaa karkaavan aika ajoin. Ehkä lampien nykytilanteesta, esimerkiksi lampien vedenlaadusta, olisi voinut kertoa enemmänkin. Harri Hakalan mielenkiintoiset ja monipuoliset valokuvat olisivat kaivanneet muutamaa selittävää sanaa. Kirjan mukaan yli puolet maamme lammista sijaitsee Inarin pohjoispuolella. 57 KIRJAESITTELY Maamme vesiluonnosta julkaistujen kirjojen määrä on melkoinen. Helsinki 2023. Sidottu. Pertti Forss Jukka Mikkonen ja Harri Hakala Metsälampi ntamo. Kirjassa palataan useaan otteeseen järven ja lammen määrittelyn vaikeuteen. Lisäksi monissa suomalaista luontoa käsittelevissä ”yleisluontokirjoissa” on vesiluonto oikeutetusti vahvasti esillä. Yksi mielenkiintoinen tieto oli, ettei saamen kielessä ole suoraa vastinetta lampi-sanalle. Kirjan tekijät ja kustantaja ansaitsevat suuren kiitoksen maamme lampien merkityksen esille ottamisesta. Kosteikkojen suojeluun tähtäävässä kansainvälisessä Ramsarin sopimuksessa lampien ylärajaksi päätettiin 8 hehtaaria. Toivottavasti erityisesti vesiluonnostamme kiinnostuneet löytävät Metsälammen. Kirja avaa lukijalle oivallisesti lampien moniulotteista merkitystä. Kaiken kaikkiaan mukava ja antoisa lukukokemus. Jukka Mikkonen on tutkija ja kirjoittaja Jyväskylän yliopistossa. Lampien suojelutilanne ja -tarpeet on muistettu ottaa mukaan. Kirjassa esitellään kiitettävästi lampien historiaa
vsk. 58 Annastiina Rytkönen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Eveliina Nurmi, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anna-Maria Hokajärvi, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Marika Laurila, tutkija, Luonnonvarakeskus Rauni Kivistö, dosentti, Helsingin yliopisto Tarja Pitkänen, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Pintavesien hygieeninen laatu merenrantalaidunten läheisyydessä Laiduntaminen on tehokas tapa ylläpitää uhanalaisia merenrantaniittyjä ja muita perinnebiotooppeja. Suomessa pintavesistä on löydetty märehtijäperäisiä suolistomikrobeja ja löydösten perusteella on mahdollista, että eläimet tuovat vesistöihin myös infektiotauteja aiheuttavia mikrobeja.. Rannoilla laiduntava karja on kuitenkin herättänyt huolta lannan vaikutuksista vesistöjen hygieniaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
Pieni maksamato (Dicrocoelium dendriticum) on kuivempien hakamaiden loinen ja sen väli-isäntinä toimivat muurahaiset ja kuivan maan kotilot. Sekä Cryptosporidium-alkueläinten että kampylobakteerien tiedetään aiheuttaneen uimavesivälitteisiä taudinpurkauksia. Useimmiten uimavesiin liittyvien epidemioiden aiheuttajaksi on Suomessa havaittu ihmisperäinen norovirus ja satunnaisesti myös kampylobakteerit (5). Rantojen laidunnukseen liittyy lisäksi eläimillä suurentunut riski saada maksamatotartunta, sillä ison maksamadon (Fasciola hepatica) väli-isäntänä toimii makeissa vesissä viihtyvä pikkulimakotilo (Galba truncatula). parvum -laji on yleistynyt Suomessa viime vuosina (2, 3), sekä vatsatautia aiheuttaville kampylobakteereille, joiden on arvioitu yleistyvän Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä. vsk. Iso maksamato voi tarttua ihmiseen ja tartuntoja on raportoitu myös Euroopassa. Uimavesien suolistoperäisen saastutuksen arviointiin käytetään suolistoperäisiä indikaattorimikrobeita, eli suolistossa ja ulosteissa normaalisti runsaana esiintyviä mikrobeja, kuten Escherichia colitai enterokokkibakteereita. Ihmisten suolistoperäiset mikrobit voivat olla peräisin jätevedenpuhdistamoilta, sakokaivoista tai uimarannoilta. Ihmisellä tartunnat ovat harvinaisia. 59 R antalaidunnuksen luonnonhoidolliset ja maisemalliset hyödyt on tunnustettu laajalti, mutta karjan on epäilty tuovan vesistöihin ihmisille infektiotauteja aiheuttavia mikrobeja. Merenrantalaidunnusta luonnon ja ihmisten hyväksi (RANTALAIDUN) -hankkeessa tutkittiin Pohjois-Pohjanmaan merenrantalaidunten vaikutuksia lähivesien hygieniaan lantaja vesinäytteiden avulla laidunkausina 2021–2022. Naudat ja lampaat voivat toimia kantajina zoonoottisille taudinaiheuttajille, kuten pitkäkestoista ripulia aiheuttavalle Cryptosporidium-alkueläimelle, jonka vasikkaripulia aiheuttava C. Suomen uimavesissä on aiemmissa tutkimuksissa todettu esiintyvän märehtijäperäisiä ulostemikrobeja (1) ja näin ollen nautojen ja lampaiden lannan vaikutusta alueen pintavesiin on tarpeellista selvittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Suolistoperäisten mikrobien esiintymistä ympäristönäytteissä voidaan tutkia viljelymenetelmin sekä hyödyntäen molekyylibiologisia tekniikoita. Eläinten suolistoperäisiä mikrobeja vesistöihin päätyy valumavesien mukana niin tuotantoeläimistä kuin lemmikeistä ja luonnoneläimistäkin. Joskus pintavesiin päätyy myös suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. Molekyylibiologisilla saastelähdejäljitysmenetelmillä voidaan tunnistaa eri eläinlajeille tyypillisten suolistomikrobien geenimarkkereita saastutuksen lähteen selvittämiseksi (4). Indikaattorimikrobien määritykseen käytössä olevat viljelymenetelmät ovat varsin nopeita ja vaivattomia, mutta niiden avulla ei voida selvittää suolistomikrobien lähdettä. Pintavesien suolistoperäiset mikrobit Suolistoperäisiä mikrobeja päätyy vesistöihin eläinten ja ihmisten ulosteiden mukana ja niitä esiintyy pintavesissä yleisesti. Kampylobakteerit voivat olla ” Eläinten suolistoperäisiä mikrobeja vesistöihin päätyy valumavesien mukana niin tuotantoeläimistä kuin lemmikeistä ja luonnoneläimistäkin.
Myös C. Cryptosporidium-alkueläintä esiintyi kaikilla tutkituilla laitumilla (8). Suomessa suurin osa infektioista on C. Ison maksamadon esiintyvyyteen vaikuttanee se, ettei pikkulimakotilo mahdollisesti viihdy kaikentyyppisissä vesissä. Esiintyvyys oli 10 % naudan ja 5 % lampaan lantanäytteissä, mikä on alle Euroopassa aiemmin havaitun esiintyvyyden (9, 10). Taudinpurkauksia ovat aiheuttaneet usein ihmisille tyypillinen C. lari -löydöksiä lampaan lantanäytteistä. jejuni esiintyi valtalajina sekä naudoilla (14 %) että lampailla (12 %). parvum -lajin aiheuttamia, ja tartunnat liittyvät useimmiten sairaiden eläinten käsittelyyn. Tulokset on esitetty muodossa positiiviset näytteet/kaikki näytteet.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. C. parvum. Lampaan papanoista geenimarkkeria havaittiin vain kerran. Laiduntavat eläimet olivat oireettomia. Cryptosporidium-alkueläimen ei tiedetä aiheuttaneen vesivälitteisiä epidemioita Suomessa, mutta maailmalla se on varsin yleinen vesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Naudoilla havaittiin C. Pienen maksamadon geenimarkkeria havaittiin nautojen lantakasoista molemmilta tutkituilta laitumilta (esiintyvyys 17 %). Yksittäisiä C. C. Kahdelta uimarantojen läheisyydessä sijaitsevalta nautaja kahdelta lammaslaitumelta kerättiin kahden laidunkauden aikana noin 10 lantanäytettä neljällä näytteenottokerralla. Näytteistä analysoitiin kampylobakteerit, Cryptosporidium-alkueläimet sekä ison (F. xiaoi -lajia, jotka eivät yleensä aiheuta ihmisille infektioriskiä. hominis -laji sekä märehtijöillä yleinen C. Maksamadoista tehtiin havaintoja ainoastaan pienen maksamadon osalta. Näytteille, joista havaittiin Cryptosporidium-alkueläintä tai kampylobakteereita, tehtiin näiden taudinaiheuttajien lajintunnistus sekvensoimalla. hyointestinalis oli melko yleinen löydös naudoilla (6 %). bovisja C. Kampylobakteerien esiintyvyyttä tutkittiin viljelymenetelmin, Cryptosporidium-alkueläimen esiintyvyyttä Sanger-sekvensoinnilla ja maksamatojen (iso ja pieni) esiintyvyyttä geenimarkkerianalyysilla. Nautojen ja lampaiden taudinaiheuttajat rantalaitumilla Tutkimuksessa selvitettiin nautojen ja lampaiden taudinaiheuttajien esiintymistä Pohjois-Pohjanmaan merenrantalaitumilla. Kampylobakteereja esiintyi jokaisella tutkitulla laitumella, nautojen lantakasoissa hieman useammin kuin lampaiden papanoissa (Taulukko 1). parvum -lajia ei havaittu. ryanae -lajeja ja lampailla C. fetus subsp. Taulukko 1. Havaitut Cryptosporidium-lajit olivat eläinlajeille tyypillisiä. fetus -löydöksiä tehtiin naudan ja C. vsk. hepatica) ja pienen maksamadon (Dicrocoelium -lajit) geenimarkkerit. Kampylobakteerilajien esiintyvyys oli kokonaisuudessaan alle Euroopan keskitason (6, 7). 60 peräisin tartunnan saaneelta ihmiseltä, mutta ihmiselle tautia aiheuttavia kantoja esiintyy myös eläimissä, kuten naudoissa ja siipikarjassa. Lantanäytteistä havaitut taudinaiheuttajat
Uimavesiopas-verkkotyökalun (12) ja taudinaiheuttajahavaintojen avulla toteutetun terveysriskinarvioinnin perusteella uimavesien aiheuttama terveysriski jäi kokonaisuudessaan vähäiseksi (Kuva 2). Ihmiselle tautia aiheuttavia lajeja ei havaittu. Taudinaiheuttajista (Kuva 1) kampylobakteereita havaittiin uimavesissä, kontrolliuimavesissä ja ojavesissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. C. Suurin osa havainnoista oli C. Kuva 1. lari -lajia, joka on todennäköisimmin peräisin vesilinnuista. Saastelähdejäljitysmenetelmillä tutkittiin märehtijöille, lampaille, linnuille ja lokeille tyypillisten suolistomikrobien geenimarkkereiden esiintymistä suolistoperäisen saastutuksen lähteen selvittämiseksi. Kontrolliuimavesistä havaittiin kerran salmonellaa. vsk. Cryptosporidium-alkueläin havaittiin kahdesta laitumen edustojen pintavesinäytteestä. coli (STEC) ja Cryptosporidium-alkueläin. Näytteistä analysoitiin indikaattoribakteerit E. Näytteet otettiin laidunten edustojen pintavesistä (38 kpl), laitumen läpi tai sivuitse kulkevista ojista (9 kpl), laidunten läheisyydessä sijaitsevilta yleisiltä uimarannoilta (6 kpl) sekä kontrolleina toimineilta yleisiltä uimarannoilta (9 kpl), joiden lähellä ei sijainnut laitumia. jejuni -lajia havaittiin kolmesta näytteestä, mutta sekvensointitulosten perusteella ne eivät olleet peräisin laiduntavista eläimistä. Taudinaiheuttajahavainnot vesinäytteissä. 61 Rantalaidunten vaikutus pintavesien hygieeniseen laatuun Pintavesien hygieenistä laatua ja taudinaiheuttajien esiintymistä selvitettiin ottamalla merija ojavesinäytteitä kahdelta alueelta Pohjois-Pohjanmaalla kahden uimakauden aikana yhteensä kolmella näytteenottokerralla (11). STEC-bakteeria ei havaittu vesinäytteistä. Tutkituista vesinäytteistä havaittiin sekä lintujen ja lokkien että märehtijöiden ulosteeseen viittaavia geenimarkkereita. Kampylobakteerien ja salmonellan esiintyvyyttä tutkittiin viljelyanalyysilla, STEC-bakteerien esiintyvyyttä geenimarkkerianalyysilla ja Cryptosporidium-alkueläimen esiintyvyyttä Sanger-sekvensoinnilla.. coli ja suolistoperäiset enterokokit ja taudinaiheuttajista lämpökestoiset kampylobakteerit, salmonella, shigatoksiineja tuottava E. Indikaattorimikrobien lukumäärät olivat ojavesissä suurempia verrattuna pintaja uimavesiin, ja toimenpiderajan ylityksiä havaittiin ainoastaan ojavesistä
Vaikka märehtijöiden suolistomikrobeja havaittiin vesistönäytteissä myös uimarannoilla, märehtijäperäisistä taudinaiheuttajista ei saatu varmistettuja havaintoja laidunten edustojen vesistönäytteistä. 2020. Ihmiselle tautia aiheuttavia Cryptosporidiumlajeja ei havaittu. Kampylobakteereista yleisin laji oli C. Viitteet 1. 62 Vähäisten märehtijämarkkerihavaintojen vuoksi ulostemikrobit olivat luultavasti peräisin muualta kuin laitumilta. Soininen V. Yleistä suolistoperäistä saastumista indikoivaa markkeria havaittiin ojavesissä enemmän kuin pintaja kontrolliuimavesissä (p<0,05). Uusien laidunten sijoittamista on hyvä harkita huolellisesti huomioiden mahdolliset ristiriidat ja riskit esimerkiksi rantojen virkistyskäytön suhteen. Suolistoperäisten taudinaiheuttajien aiheuttamat suolistotulehdukset 100 uimaria kohden päivässä skenaarioissa, joissa uimavesi vastasi mikrobiologiselta laadultaan laidunten edustojen pintavesiä, ojavesiä, uimaja kontrolliuimavesiä.. jejuni. vsk. Rantalaiduntamisen vaikutukset rannikon uimavesiin: Saastelähteiden jäljittäminen ja rannikon Kuva 2. Rantalaidunnuksen aiheuttamat infektioriskit jäivät pieniksi Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamassa RANTALAIDUN-hankkeessa tutkittiin merenrantalaidunten hygieniavaikutuksia laidunkausina 2021–2022. Kaiken kaikkiaan uimarannan käyttäjille aiheutuva terveysriski jäi näytteenottoajankohtien vähäsateisissa sääolosuhteissa vähäiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Pientä maksamatoa havaittiin lähinnä naudan lantakasoissa. Esimerkiksi rankkasateet voivat lisätä valumia laitumilta vesistöihin. Suolistoperäisistä taudinaiheuttajista kampylobakteerit ja Cryptosporidium-alkueläin olivat tavallisia löydöksiä märehtijöiden lantanäytteissä
12. Ruokavirasto. Lisensiaatintutkielma. Opasnet. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Microorganisms. 2021. Parasitol Res 116, 871–879. 2018. Ruokaviraston julkaisuja 7/2021. Kryptosporidioosi. 2017. https:// sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ttr/shp/ fact_shp?row=area-12260&column= time-12059&filter=reportgroup-12109 4. Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta. 11. 2. vsk. 6. 2022. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-jaelaintaudit/elaintaudit/naudat/ kryptosporidit/ 3. KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu. ISBN PDF: 978-952358-030-5. 2010. 9. Frontiers in microbiology 12: 673306. Uimavesiopas. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. 2021; 9(11):2394. Kaupke A., ym. Rytkönen A., ym. 2021. Helsingin yliopisto. Garcia A.B., ym. Cryptosporidium -alkueläimen esiintyminen rantalaitumilla. doi: 10.1007/s00436-016-5360-3. Thépault A., ym. Cryptosporidium parvum eläimillä. Pihlajasaari A., ym. Nurmi E. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Journal of Food Safety, 30: 237-250. 8. Vuorisalmi V. Uimavesien hygieeninen laatu merenrantalaidunten läheisyydessä. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. http:// fi.opasnet.org/fi/Uimavesiopas Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. 2023. Pro gradu. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 7. Pinto P., ym. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. doi: 10.3389/ fmicb.2021.673306. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. doi: 10.3390/ microorganisms9112394. 2023. 10. 2021. Frontiers in microbiology, 9, 471. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. 63 vesien rehevöityneisyys. doi: 10.1111/j.17454565.2009.00203.x. Keväällä 2023 istutettiin Forssaan 100 puuta. 5. 2023. doi: 10.3389/ fmicb.2018.00471. Itä-Suomen yliopisto. 2021
Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 16.10., artikkelit 11.9., mainosaineistot 25.9. 7. 6. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi syksy. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. Rakennusterveys Ilmestyy 15.9., artikkelit 14.8., mainosaineistot 25.8. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Teemat ja aikataulut 2023 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 5. 10 %) Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,lrtonumero 12,Näköislehti 70,PAINETTU LEHTI+ NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 98, Vuosikerta 103,Tilaukset www. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 20.11., artikkelit 16.10., mainosaineistot 30.10. alv. 044 752 0320 Maria Turppa Puh. Luonnon monimuotoisuus Ilmestyy 18.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. 8
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2023 ilmestyy 20.11. teemoilla KIERTOTALOUS ja PILAANTUNEET MAAT www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 66. vsk
Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. alv. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. 10 % Tilauksiin lisätään toim. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy | www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p