todettiin, että tutkijoiden suositus on, että puita tulisi olla niin paljon, että latvuspeittävyys olisi läpi kaupungin vähintään 30 %. Kun auton likaantuu puiden takia tai haravoitavaa on liikaa, puu kaatuu. Puista ei voi nauttia etänä – niiden pitää olla vieressä, nähtävillä ja koettavissa jokainen päivä. Puiden viilentävä vaikutus tai muut terveysvaikutukset eivät vielä nouse puheissa läheskään tarpeeksi esiin. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Kun puu varjostaa asuntoa, puu kaatuu. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Valoa ja varjoa Ennallistamisasetuksen mukaan latvuspeittävyyden tulisi olla kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 %. Isot ja laajat viheralueet ovat tarpeellisia, mutta jokainen tarvitsee myös vihreää ja isoja puita omille nurkilleen. Itselleni aihe kiteytyy toteamukseen, että mieluummin vähän tahmaista ja pimeää kuin kuuma. Tästä lehdestä löydät Päivi Tikkakosken kirjoituksen ilmastokestävästä kaupungista sekä Outi Tahvosen ja Tommy Lindgrenin kirjoituksen kaupunkikasvillisuudesta. Samalla esitettiin huoli siitä, että kaupunkien ilmastosuunnitelmissa painopiste on usein kaupunkirakenteen tiivistämisessä jopa puiden kustannuksella. Luontoa ei saa tiivistää pois. Helsingin sanomien pääkirjoituksessa 28.7. Asukkaat kaupungeissa eivät pihoillaan pohdi yleensä tiivistämistä vaan valoa ja varjoa sekä puista irtoavia lehtiä. Kaarina Kärnä Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. vsk
Markus Sillanpää, Tatu Martinmäki, Hilkka Timonen ja Sanna Saarikoski ........................................................................... 20 Kaupunkikasvillisuudesta ilmastokestävyyttä pientaloalueille Outi Tahvonen ja Tommy Lindgren .......................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. 54 Hengitettäviä muovihiukkasia kaupunki-ilmassa. 46 Ilmansaasteiden terveysvaikutusten arvioihin liittyvät muutosten tuulet Otto Hänninen ja Antti Korhonen ............................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 40 EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin tavoitteena entistä puhtaampi ilmanlaatu myös Suomessa Katriina Kyllönen, Antti Wemberg ja Katariina Haavanlammi .............................................................. 72 Kirjaesittely: Jussi Kaakinen, Juha Kuisma ja Kirsti Manninen, Muutosten maa. 34 Ilmatieteen laitos: Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia ................................................................. 66 Vanhusten palveluasumisen kohteiden hellemittausprojekti Vantaalla 2024 Ari Markkanen ............................................................................... 10 Ilmastokestävä kaupunki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia muuttuvassa ilmastossa Päivi Tikkakoski ............................................................................. Valoa ja varjoa Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Vihreän siirtymän kiemurainen tie Emma Terämä ..................................................................................6 Kunnista 90 prosentilla ilmastotavoite Marjaana Seppinen ...................................................................... vsk. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. Suomen lasten ympäristöhistoria ..................................................................... 60 Ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet viranomaistyössä Anni Varis, Taina Siponen ja Tarja Yli-Tuomi .......................... 78. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 26 Hulevesien hallinta on yhä tärkeämpää Annika Vinkka ................................................................................ 32 Kaupunkisuunnittelijan työpöydällä on ratkaisu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Mervi Leinonen .............................................................................. 38 F-kaasujen talteenottovelvoite asettaa purkamiselle uusia vaatimuksia Riikka Kinnunen, Marianne Hedberg ja Pasi Kaskinen ......... vsk 6 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2024 ilmestyy 22.11. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
6 V ihreän siirtymän toimeenpano etenee niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmalla laajemmin. Emma Terämä, johtava asiantuntija Ympäristöministeriö Vihreän siirtymän kiemurainen tie Edessä on valintoja: pysymmekö kurssissa vihreän siirtymän kehityksessä, vai uudelleensuuntaammeko vähäisiä voimavaroja. Vihreä siirtymä ei siis etene kaikilta osin suunnitellusti tai ainakaan riittävän nopeasti. vsk. Kansallisesti tavoitteemme ovat kunnianhimoiset, ja niitä on kiitelty myös kansainvälisillä kentillä: Suomi on pysäyttänyt luontokadon vuonna 2030 ja kääntänyt trendin kohti positiivista (kuva 2), ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Kullakin maalla on omat prioriteettinsa ja kipupisteensä. Mikäli toimet eivät ole sopusoinnussa kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa tai paikallinen mielipideympäristö ei tue siirtymää, ei tulosta synny. Markkinoita puolestaan tarvitaan myös luontopositiivisten toimien tekoon, sillä niukkenevin julkisin varoin ei riittäviä toimia rahoiteta. Syksyn alkaessa on uutisoitu laajasti pohjoisen ennätyskuumasta kesästä, mikä on näkynyt selvästi myös Suomessa (kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tuloksia kuitenkin tarvitaan, kun katsotaan ilmastoja ympäristötavoitteiden saavuttamisen hitautta. Tässä kirjoituksessa kurkistetaan vihreän siirtymän lähihistoriaan ja katsotaan, millaisessa tienristeyksessä seisomme. Arktinen ilmastomme lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja siltä se myös tuntuu keskellä ennätyslämmintä alkusyksyä. Luontopuolella uutisoimme raakkutuhoista samaan aikaan kun yrityksiä yritetään saada mukaan toimijoiksi luonnonarvomarkkinoilla. EU-27 maita yhdistävät EU-rahoitus ja sääntely, mutta myös kansallisilla toimilla ja yritysten valinnoilla on iso merkitys. Voiko luontoja ilmastotyö voittaa?
vsk. Jälkimmäisestä Suomen osuudeksi tuli lopulta vajaa kaksi miljardia. Mihin vihreän siirtymän rahoitus ja sääntely riittävät. Avustusten kohdentamisen keskiössä ovat olleet vihreän siirtymän edistäminen (ei merkittävää haittaa millekään kuudesta EU:n tasonomia-asetuksessa määritellystä ilmastoja ympäristötavoitteesta) sekä ilmastotai ympäristötavoitteiden samanaikainen edistäminen. Suomen toimenpiteistä 50 % suunnattiin suoraan vihreää siirtymää tukeviin puhtaan energian sekä teollisuuden sähköistämisen, kiertotalouden ja vähähiilisen rakennetun ympäristön edistämisen, vesien tilan parantamisen, liikenteen sähköistämisen ja metsätalouden toimiin. Vaikka Euroopan komission elpymisja palautumissuunnitelman väliarvioinnissa mittarit saatiin värähtämään positiivisen puolelle, Kuva 1.. Tavoitteet ovat korkealla: ilmastoja ympäristötavoitteiden ohella toimenpiteillä haetaan työllisyyttä ja talouskasvua. Ekonomistit sanovat kerta toisensa jälkeen, että tekemättömyyden hinta on suurempi kuin tekojen kustannukset juuri nyt. Kuka maksaa. EU:n tähänastisista yksittäisistä vihreän siirtymän panostuksista suurimpia ovat yhtäältä päästökauppa, ja toisaalta rahoitusinstrumenteista elpymisja palautumistukivälineen (RRF) sadat miljardit eurot. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Samaan aikaan vihreän siirtymän luvitusta sujuvoitettiin etusijamenettelyllä, johon pääsyn kriteeriksi asetettiin niin ikään ei merkittävää haittaa -periaate. Emme ehkä olisi ensimmäinen valtio, joka ei saavuta kaikkia asettamiaan tavoitteita, mutta onko meillä varaa olla saavuttamatta näitä kahta. RRF:n panostukset jaetaan noin puoliksi avustuksina ja lainoina, mutta Suomen osalta käytössä ovat vain avustukset. 7 Vielä emme ole tippuneet ilmastoja luontoedelläkävijöiden sisäpiiristä, mutta seuraavat vuodet ovat ymmärrettävästi kriittisiä
Toisena osasyynä vaatimattomalle kasvulle on pidetty matalaa tutkimusja kehitysinvestointien tasoa. Väestönkehitys on jo yli kymmenen vuotta ollut murroksessa, mutta vaikutukset alkavat nyt realisoitua. Matalan syntyvyyden Suomessa ja Euroopassa joudutaan pohtimaan kriittisten ympäristötoimien, kuten muidenkin kestävän kehityksen edellyttämien toimien rahoitusta. Lääkkeeksi toimisi digitaalinen kehitys yhdistettynä vähähiilisiin teknologioihin – tutkimusja kehitysinvestointien ja rohkeiden valintojen paikka. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tuottavuus ei siis kohoa kuten muualla maailmassa, esimerkiksi USA:ssa. Credit: M?ris Grunskis / Suomen Luontopaneeli.. vsk. Sääntelyn Kuva 2. 8 on Suomen oloissa selvää, että yleinen suhdannekehitys on omiaan leikkaamaan kansallisia työllisyysja kasvulukuja, eikä yksittäisen, vaikkakin mittavan rahoituspaketin suorat vaikutukset ole helposti todennettavissa. Siinä todetaan, että elpymisja palautumistukivälineen vaikutus ilmastotoimiin ja vihreään siirtymään on epäselvä, vaikka varoista vähintään 37 % oli suunnattava ilmastotoimiin. Talouskasvu on Euroopassa totuttu saamaan (erit. työikäisen) väestön kasvun siivittämänä. Tätä sanomaa vahvistaa juuri valmistunut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus
Pysymällä vihreän siirtymän tiellä nyt, jatkamme johdonmukaista linjaa, johon on myös sääntelyn ja vakaan yhteiskuntajärjestelmän tuki. Odotukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti eri puolille Eurooppaa, luonnonvaroja kun on missä on. Meiltä löytyy niin korkean tuottavuuden teknologioita kuin perinteisempiä, joissa niissäkin on kehittymispotentiaalia. Elämmekin kestävän rahoituksen, energianja raaka-aineiden tuotannon vihertymisen ja teollisuuden sähköistymisen sekä päästökaupan laajenemisen aikoja. Sen kertoo kuka hyvänsä yrittäjä, teollisuuslaitoksen edustaja tai etujärjestö, ymmärrettävästi. Metsiin, mutta muuhunkin maankäyttöön kohdistuu nyt kasvuja tuotto-odotuksia, jotka eivät ole pelkästään euromääräisesti määriteltävissä. Ilman kumppanuuksia ja pienten julkisten panosten vivuttamaa yksityistä rahoitusta ei vihreä siirtymä toteudu. Kaikkiin näihin sisältyy sääntelyä (mm. vsk. Valtio ei toimi yksin eikä tyhjiössä. Nyt tarvitaan toimijoilta rohkeutta ja luottamusta. Venäjän öljystä ja kaasusta, Suomen tapauksessa myös puusta irtautuminen on käynyt meillä nopeasti, muualla ajoittain takellellen. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on meillä yleistä, hierarkia matalaa ja vuoropuhelu vilkasta. 9 nykysuuntausten tulisi tukea tätä, mutta tästä ollaan montaa mieltä. Niin yhteiskunnallisella kuin sääntely-ympäristön vakaudella on suuri vaikutus investointien vauhdittamiseen. Vihreän siirtymän kehityskulkuun on vaikuttanut myös – eikä ihan vähäisessä määrin – turvallisuus. Puusta irtautuminen on aiheuttanut myös ei-toivottuja haasteita jo valmiiksi kiperään kansalliseen hiilinielutilanteeseen. Tämän huomasimme paitsi koronan myötä, myös Euroopassa jo kaksi vuotta riehuneen sodan seurauksena. On ymmärrettävä, että vihreä siirtymä on tällä hetkellä laaja yhteiskunnallinen ja globaali ilmiö, ei yksittäisen valtion tai yrityksen oma valinta. Jos taas myymme nyt arvomme, jätämme vihreät investoinnit puolitiehen emmekä hyödynnä jo siintävää kehitystä puhtaan energian ja vaikkapa vetyteollisuuden yhtenä kärkimaana, ovat näkymät entistä rosoisemmat. Sääntely-ympäristön tulisi olla ensisijaisesti vakaa. Onnellisena seurauksena voinee pitää vähähiilisten investointien ennennäkemätöntä vauhdittumista, joskin koronnousut pitkälti katkaisivat hyvän kehityskulun. Voimme hyötyä yhteiseurooppalaisista suuntauksista, jos meillä samalla investoidaan tulevaan. Arvopohjainen realismi voisi tässä tapauksessa tarkoittaa myös ilmastoja luontotyötä osana kannattavaa yritystoimintaa ja yhteisten ilmastoja luontotavoitteiden saavuttamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Valintoja ja vahvuuksia Olemme kansakuntana panostaneet luonnonarvoihin ja ilmastotyöhön, mutta se ei vielä riitä. Tällöin tulevilla sukupolvilla on vielä vähemmän mahdollisuuksia kestävästi hyödyntää luontopääomaamme, saati nauttia siitä.. Edellä mainitun sääntelykehikon yksi päätavoite onkin Euroopan riippuvuuden vähentäminen muista maista. EU:n taksonomia, CSRD, CSDDD, RED III, CRMA, ”netto-nolla” eli ilmastopäästöneutraalit teknologiat), jotta vähintään Euroopan tasolla toteutamme uudistuksia samoilla pelisäännöillä. Sääntely-ympäristössä ei ole samanaikaisesti tapahtunut suuria muutoksia, joskin käynnissä olleita muutosprosesseja on viety loppuun. EU:n sisämarkkinoilla ja sopimuksilla EU:n vientikumppanien kesken voidaan paikalliset innovaatiot saada tuottamaan – myös sitä kaivattua kasvua. Tässä onkin vihreän siirtymän yksi pääkysymyksistä: voidaanko siirtymä toteuttaa heikon talouskasvun ja tuottavuuskehityksen kanssa samanaikaisesti ja vieläpä oikeudenmukaisesti
Monessa kunnassa ollaan siis jo hyvässä vauhdissa ilmastotoimissa, mutta tukea työhön tarvitaan, koska vaikuttavat ilmastotoimet tehdään paikallistasolla. vsk. Kuntien luottamus omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on kuitenkin selvityksen mukaan heikentynyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kuvituskuva.. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle. 10 Marjaana Seppinen, suunnittelija Kuntaliitto Kunnista 90 prosentilla ilmastotavoite Suurin osa suomalaisista asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, selviää Kuntaliiton ilmastokyselystä
Vastaajia oli 128. vsk. Vain 8 %:lla vastanneista kunnista ei ole tavoitetta tai ne eivät ole sitä valmistelemassa. Sopeutumiseen liittyvissä tavoitteissa korostuvat vesienhallintaan liittyvät Vastanneiden kuntien ilmastotavoitteet (n=119).. Verkkokyselynä toteutettu kysely tehtiin yhteistyössä FCG:n ja ympäristöministeriön kanssa. Vastauksia saatiin jokaisesta maakunnasta. Tässä artikkelissa kerrotaan tuoreimman kyselyn tuloksista. Kuntaliiton vuoden 2023 lopulla toteutettuun ilmastokyselyyn vastasi 119 kuntaa, joissa asuu yhteensä 3,6 miljoonaa asukasta. Yli 50 000 asukkaan kunnista vastasi 81 %, 10 000–50 000 asukkaan kunnista puolet ja alle 10 000 asukkaan kunnista 30 %. Yleisin kunnan ilmastotavoite 80 %:n päästövähennys Selvityksen perusteella voidaan arvioida, että suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Kun kysymys koski tarkasti kuntien määrää ja kuntiin liittyviä ominaisuuksia, selvityksessä käytettiin 119 kunnan tietoja. Yleisin ilmastotavoite vastanneilla kunnilla on 80 %:n päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä todennäköisemmin kunnalla on myös ilmastotavoite. Vastanneista kunnista 62 % kertoo tavoitteiden liittyvän ilmastonmuutoksen hillintään. Kyselyssä tarkasteltiin kuntien ilmastotyötä sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmasta. Kunnista, joilla ei ole ilmastotavoitetta, suurin osa on sitä valmistelemassa. Kuntien ilmastotyön kehitystä seurataan muun muassa säännöllisten ilmastokyselyiden avulla. Lisäksi liikkumiseen ja energiaan liittyviä ilmastotavoitteita arvioitiin tarkemmin kuin aiemmin, koska liikenne ja energia kuuluvat suurimpiin päästölähteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kun kysymys koski vastaajan arvioita ja näkemyksiä, raportoitiin kaikkien 128:n henkilön vastaukset. Vuonna 2009 vain noin kymmenesosalla kunnista oli ilmastotavoite. 11 Kyselyyn vastasi 119 kuntaa: kattavat 3,6 miljoonaa asukasta Kuntaliitto on jo vuodesta 1997 ollut monin tavoin kuntien ilmastotyön virittäjänä ja tukena. Sopeutumiseen liittyviä tavoitteita on 24 %:lla vastanneista kunnista. Suunta on ollut koko ajan kasvava. Myös erilaiset hiilineutraaliustavoitteet, yleensä vuoteen 2035 mennessä, ovat yleisiä. Vastanneista kunnista 65 %:lla on asetettuna ilmastotavoite. Vielä vuonna 2022 ilmastotavoitteita asettaneiden kuntien osuus oli noin puolet
Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali 2035 mennessä suhtauduttiin epäilevästi. Vuonna 2021 kaikkiaan 55 % vastanneista kunnista arvioi, että kunta saavuttaa omat tavoitteensa. Kaikilla vastanneilla yli 50 000 asukkaan kunnilla on joko ilmastosuunnitelma tai Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen tavoite. Lain mukaan kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. 10 000–50 000 asukkaan kunnista ilmastotavoitteita on strategioissa suurimmalla osalla, mutta alle 10 000 asukkaan kunnista alle 40 %:lla. Ilmastotyön täytyy menestyäkseen olla osa kuntastrategiaa Onnistuakseen ilmastotyön tulee olla osa kuntien strategista johtamista. Noin puolella vastanneista kunnista ilmastotavoitteita on asetettu niiden kuntastrategiassa. Selvityksen mukaan yli 80 %:lla vastanneista kunnista on ilmastosuunnitelma tai se on valmisteilla. Tavoitevuosien lähestyessä epäilys ilmastotavoitteiden saavuttamisesta on kasvanut. Ilmastolakia uudistettiin vuosina 2021–2023 ja lakiin kirjattiin kunnille velvoite erillisen ilmastosuunnitelman laadinnasta. Petteri Orpon hallitusohjelmassa sen sijaan kumotaan kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelma sen oltua voimassa vain reilun vuoden. Kunnissa on varauduttu mm. Vuonna 2021 tavoitteen toteutumista piti todennäköisenä noin 40 % vastanneista kunnista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 12 toimenpiteet. Ilmastotavoitteiden kuntastrategiakytköksiä on kaikilla vastanneilla yli 100 000 asukkaan kunnilla ja lähes kaikilla yli 50 000 asukkaan kunnilla. Yleisin syy ilmastotavoitteiden puuttumiselle on, että kunnassa ei ole riittävästi resursseja tai maakuntatai seutukuntatason ilmastotyön katsotaan riittävän. Tavoitteen toteutumista piti todennäköisenä vain noin joka viides vastaaja. Alle 10 000 asukkaan kunnista osuus on vain 50 %. Erityisesti suuret kunnat olivat epäilevällä kannalla, 43 % piti tavoitteiden saavuttamista epätodennäköisenä. Kunnat ovat tarkastelleet myös ilmastonmuutoksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia eri sektoreilla. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. Vastanneista kunnista 41 % arvioi, että kunta saavuttaa omat ilmastotavoitteensa. Kuntien luottamus ilmastotavoitteiden saavuttamiseen häilyy Kuntien luottamus omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on heikentynyt. Myös tieto kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen kumoamisesta lienee ollut kunnilla. Selvityksessä kysyttiin, onko kunnalla ilmastosuunnitelmaa. helleja kuivuusjaksoihin, voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun
Asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin osallistaminen ilmastotyöhön vahvemmin voi kannustaa eri tahoja vapaaehtoisiin toimiin, joilla kuntien ilmastotavoitteet saavutetaan. Poukkoileva lainsäädäntö ja kansallisen ilmastokeskustelun vaimentuminen voivat vaikuttaa kuntien motivaatioon tehdä ilmastotyötä. Itse kuntaorganisaatiolla on vain rajalliset mahdollisuudet vähentää alueensa päästöjä. Yritysten ja yliopistojen osaamista hyödynnetään. vsk. Ilmastotyötä tehdään kuitenkin useimmiten oman työn ohessa. Ilmastotyö etenee yhteistyössä – asukkaiden ilmasto-osaamista voisi hyödyntää enemmän Vastanneista kunnista 30 % kertoi kunnassa työskentelevän päätoimisen ilmastoasiantuntijan ja 12 %:lla on tähän osa-aikainen henkilö. Kunnat hyödyntävät monenlaisia osaamisresursseja ja tiedonlähteitä omassa ilmastotyössään. Kustannussäästöt motivoivat, toisaalta taloustilanne ja kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus haastavat ilmastotyötä Useimmin ilmastotyötä motivoivat mahdollisuus saada kustannussäästöjä, kunnan Ilmastotyötä motivoivat tekijät kunnissa.. Osassa avoimia vastauksia nousi esiin ilmastotyön organisoinnin puutteet ja epäselvyys. Vastausten perusteella asukkaiden ilmasto-osaamista hyödynnettiin vähän. Ilmastotyön poikkileikkaavuutta ja johdon sitouttamisen tärkeyttä korostettiin. Ilmastonmuutosteeman ympärille on rakentunut monia verkostoja ja yhteistyöhankkeita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Erityisesti muiden kuntien, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten ilmasto-osaamisen hyödyntäminen on yleistä. 13 tiedossa kyselyyn vastatessa
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kävelylle on Ilmastotyön haasteet kunnissa.. Ilmastotyön haasteena koettiin etenkin yli 50 000 asukkaan vastanneissa kunnissa, etteivät kuntalaiset ole valmiita ilmastotekoihin. Kunnissa päästövähennystoimia pitäisi kohdistaa etenkin kaukolämmön kulutukseen ja sähkönkulutukseen. Liikenneja energiatoimenpiteet vaihtelevat kunnan koon ja yhdyskuntarakenteen mukaan. Energiasektori taas on ollut perinteisesti Suomen suurin päästölähde. Yli 50 000 asukkaan kunnissa korostui myös kuntien suuri vaikutus Suomen päästöihin. Isoissa kunnissa korostuvat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne, kun taas maaseutumaisissa kunnissa halutaan edesauttaa autoilun sähköistymistä. Kuntalaisten odotukset ja myönteinen vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin eivät nousseet tärkeiksi ilmastotyöhön vaikututtaviksi tekijöiksi. Liikenteen osalta useimmin määrällisiä tai laadullisia tavoitteita on asetettu pyöräilylle, jolle tavoitteita on asettanut 51 % vastanneista kunnista. Suurimat haasteet ilmastotyölle ovat kunnan yleinen taloustilanne, johon liittyy ilmastokestävien ratkaisujen kalleus. Myös kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus ilmastotyöhön, konkreettisten ilmastokestävien ratkaisujen puute ja ilmastokeskustelun polarisaatio ovat haasteita useissa kunnissa. Kuntalaisten asenteet ja arvot koettiin haasteeksi etenkin pienissä kunnissa. Liikenneja energiatoimenpiteet keskeinen osa kuntien ilmastopolitiikkaa Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde ja noin 90 % kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteessä. vsk. 14 imagon parantaminen, esimerkin näyttäminen asukkaille ja yrityksille sekä rahallisen tuen saaminen
Energiatehokkuudelle tai energiansäästölle on asettanut tavoitteita 59 % vastanneista kunnista, uusiutuvan energian osuudelle puolestaan 32 %. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) kannustaa konkreettisiin toimenpiteisiin.. Esteenä tuotiin esiin muun muassa energiaa säästävien investointien pitkä takaisimaksuaika. 15 asettanut määrällisiä tai laadullisia tavoitteita 44 % ja julkiselle liikenteelle 38 % vastanneista kunnista. Lisäksi yksityisautoiluun liittyvien käyttäjätottumusten muuttaminen mainittiin haasteena. aurinkoenergian tuotannon lisääminen, kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja tuulivoiman edistäminen. Yleisin toimenpide on katuvalaistuksen muuttaminen LED-valaisimiin (84 % vastanneista kunnista), muita mm. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyneissä vastaajakunnissa energiatehokkuustoimenpiteitä tehtiin jonkin verran enemmän kuin sopimukseen liittymättömissä kunnissa. Kyselyssä kysyttiin, mitkä ovat merkittävimmät pullonkaulat ilmastotavoitteita tukevissa liikenteen investoinneissa. Pullonkauloiksi nousivat etenkin yhdyskuntarakenteen hajanaisuus, hankkeiden kannattavuus, investointiavustusten leikkaukset ja kuntien taloustilanne. Muita yleisiä toimenpiteitä ovat mm. lataustai tankkausverkostojen laajentaminen, liikennesuoritteen vähentäminen ja kestävä käyttövoima kaupungin ajoneuvoissa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Yleisin liikenteeseen liittyvä toimenpide on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (71 % vastanneista kunnista)
Ilmastotavoitteet ovat kunnan virallisesti päättämiä tavoitteita, joilla pyritään vähentämään päästöjä. Ilmastoselvityksen tulokset vahvistavat tavoitteellisen ilmastotyön kunnissa jatkuvan.. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on työja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017–2025. 16 Tavoitteellinen ilmastotyö on satsaus kunnan tulevaisuuteen Kuntien ilmastotyön toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Avoimissa vastauksissa todettiin, että ilmastosuunnitelmavelvoite Kuntien ilmastotyöllä tarkoitetaan pääasiassa niitä toimia, joita kunta tekee vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjään. Myös ilmastolain muutos vie useista kunnista ilmastotyön selkärangan. Kuten Kuntaliiton EU kuntien esityslistoilla -selvityksessä todettiin, jopa 45 % kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun ja etenkin ympäristöön liittyvät asiat korostuvat. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Etenkin pienet kunnat jäävät kaipaamaan velvoitteen mukanaan tuomaa rahallista tukea. metsät, vesistöt) pystyvät sitomaan. KETS velvoittaa asettamaan 7,5 prosentin energiansäästötavoitteen kaudelle 2017–2025. Kunnan ilmastotavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitteiden seuranta on kirjattu kunnan ilmastosuunnitelmaan (tai vastaavaan). Kyselyn tuloksista ja vastaajien avoimista kommenteista käy ilmi, että suunnitelmallinen ilmastotyö kaipaa rahoitusta. Esimerkiksi EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpano tuo kuntiin erilaisia yksityiskohtaisia velvoitteita ja mittavia investointitarpeita. Valtio tai kunta on hiilineutraali silloin, kun se päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielut (esim. Esimerkiksi 80 %:n päästövähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990 tai 2007 (Hinku-kunnat). Kunnilla tulee olla näkymä siitä, että EU, valtio ja alueelliset toimijat ovat jatkossakin luotettavia yhteistyökumppaneita. Ilmastotyö on aluetyötä ja kunnissa tiedetään parhaiten, mitkä toimet ovat kussakin kunnassa vaikuttavimpia. vsk. nosti ilmastotyön tärkeyttä kunnassa ja mahdollisti siihen paremmat resurssit. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55
https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2022/2172-kuntien-jamaakuntien-ilmastotyon-tilanne-2021 Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. • Kuntien mediaani 5 769 asukasta (puolet pienempiä, puolet suurempia). Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2024/2263-kuntien-jamaakuntien-ilmastotyon-tilanne-2023 Suomen Kuntaliitto ry. vsk. 2022: Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2021. Keväällä 2024 istutettiin Porin Laviaan 100 puuta. • Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2022 oli 18 006 asukasta. 17 Kuntien perustietoja • Suomessa on 309 kuntaa, joista 293 Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla. 2024: Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. https://www.kuntaliitto. • Noin 90 % suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. 2024: EU kuntien esityslistoilla. Lähdeluettelo Suomen Kuntaliitto ry. Yrityksessä käytettävä sähkö on alkuperätakuin varmennettua 100 % uusiutuvaa energiaa. fi/julkaisut/2024/2260-eu-kuntienesityslistoilla Suomen Kuntaliitto ry. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä
moniammatillisuuden ytimessä, Caj Karlsson, Turun kaupunki Työterveyshuolto työyhteisön ja oireilevan apuna ja tukena, Marjo Sinokki, Länsirannikon Työterveys Oy Onk terveystarkastaja puhelimes. pj. 25,5 % sis. Vesa Pekkola 13.50 Käy kaffel ja näyttelys 14.30 JOTTAN TEHTIN KANS....EIKÄ SITÄ NYT SILLES JÄTETÄ, pj. Seminaarimaksu on 95 eur + alv. KUMMOTTOS MONIAMMATILLISUS TURUS NYKYÄN KLAARATA, pj. 14.40 JOTTAN TEHTIN KANS... Johanna Kaipia, Turun kaupunki Ketä o syyline. TUTUSTUMISKÄYNNIT (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 8.15-9.25 / Aerobiologian laboratorio, Turun yliopisto 9.30-10.40 8.00-9.00 / Aitiopaikka ilmanvaihtoon (Vallox) 9.30-10.30 AAMUPAJAT (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 9.00-10.45 1) Viäläk sääki elät. ohjelmaan merkityt tarjoilut. Juha Elo, Turun kaupunki Avoimuusko avain onneen: onk munssen kettä ottanu yhteyt. Pajan illan illalliskortti on 45 eur + alv. Caj Karlsson, Turun kaupunki Energianäkökulma ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa, Tero Viander, Turun kaupunki Sisäilma ja työsuojelu yhteistyöllä kohti terveellistä sisäilmaa, Jenni Rinne, Turun kaupunki Väistötilajärjestelyt käyttäjän näkökulmasta, Jaana Nyroos ja Minna Pöyhönen, Turun kaupunki Kai maar ne mööpelit kans putsatti. Heidi Tammero, Turun kaupunki Riskien hallinta sisäilmakorjausprosessissa, YAMK-lopputyö, Johanna Kaipia, Turun kaupunki Ilmanvaihdon katsastusoppaan käyttöönotto Turun kaupungissa, RTA-lopputyö, Mailis Roth, Turun kaupunki Visit Turku ai vitsit, sisäilma -laatukäsikirja, Kati Järvi, Turun kaupunki 15.25 KIITOKSET JA LOPPUSANAT, Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. 25,5 %. – terveyresuajeluviranomase rooli, Jaana Annunen, Turun kaupunki Ylläpidon haasteet ja ratkaisut sisäilmaongelmien ratkaisemisessa, Soile Viiri, Turun kaupunki 16.00 Turun kaupungin tervehdys, Logomo 19.00 Pajan ilta, Samppalinna 8.30 JOTTAN TEHTIN KANS...KUI SÄÄ NY TOMMOTTOS PUHUT IHA AVOMEST. Oskari Nummi, Turun kaupunki Viestintä apuna ja tukena, myös mahdollisen kriisin keskellä, Marja Laanti, Turun kaupunki 9.30 Tul juaman kaffe ja kattoma näyttely 10.20 JOTTAN TEHTIN KANS...OLEK SÄÄ KANS HOMMAS MUKA. KESKIVIIKKO 20.11. pj. pj. Kuinka sisäilma-asioiden parissa työskentelevien henkilöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Kati Järvi, Turun kaupunki Viestintä osana sisäilmaprosessin hallintaa tilojen käyttäjän näkökulma: millainen on hyvä sisäilmatiedote. Alustus: Johanna Kaipia, Turun kaupunki 2) Niim pal kauhia säresiäni Miten vähentää mikrobeista aiheutuvaa pelkoa. case Turusta, Niina Kesti, Poistoa Oy 11.40 Nyt olis tyrkyl lounast ja näyttely 13.00 PANEELIKESKUSTELU: Miten taataan terveellinen ja turvallinen sisäympäristö tulevaisuudessa. Alustus: Sirkku Häkkilä, Turun yliopiston Aerobiologian laitos Aamupajojen yhteinen purku 10.00 ILMOITTAUTUMINEN ALKAA, Logomon aula 11.00 Lounast tarjol ja näyttely kans 12.00 SISÄILMAPAJA15:N AVAUS, pj. Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys Tervetuloa Turkuun The Boldest city in Finland, Leevi Luoto, Turun kaupunki Tilahankkeiden haasteet ja ratkaisut tämmöttis Turus: päiväkotien uudistamissuunnitelma, Pauliina Karjalainen, Turun kaupunki Joensuun pajan terveiset Ajankohtaista Terveet tilat -ohjelmassa, Katja Outinen, ympäristöministeriö Terve ihminen terveissä tiloissa; Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, Anniina Salmela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sisäilmapaja16:n esittely 13.40 Tul kaffel ja näyttely Logomo TORSTAI 21.11. Käännökset Turun murteelle: Esa Laukkanen, Turkuseura
Alustus: Sirkku Häkkilä, Turun yliopiston Aerobiologian laitos Aamupajojen yhteinen purku 10.00 ILMOITTAUTUMINEN ALKAA, Logomon aula 11.00 Lounast tarjol ja näyttely kans 12.00 SISÄILMAPAJA15:N AVAUS, pj. pj. 25,5 %. moniammatillisuuden ytimessä, Caj Karlsson, Turun kaupunki Työterveyshuolto työyhteisön ja oireilevan apuna ja tukena, Marjo Sinokki, Länsirannikon Työterveys Oy Onk terveystarkastaja puhelimes. KESKIVIIKKO 20.11. 25,5 % sis. Alustus: Johanna Kaipia, Turun kaupunki 2) Niim pal kauhia säresiäni Miten vähentää mikrobeista aiheutuvaa pelkoa. pj. TUTUSTUMISKÄYNNIT (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 8.15-9.25 / Aerobiologian laboratorio, Turun yliopisto 9.30-10.40 8.00-9.00 / Aitiopaikka ilmanvaihtoon (Vallox) 9.30-10.30 AAMUPAJAT (ennakkoilmoittautuminen ja rajoitettu osallistujamäärä) 9.00-10.45 1) Viäläk sääki elät. Käännökset Turun murteelle: Esa Laukkanen, Turkuseura. – terveyresuajeluviranomase rooli, Jaana Annunen, Turun kaupunki Ylläpidon haasteet ja ratkaisut sisäilmaongelmien ratkaisemisessa, Soile Viiri, Turun kaupunki 16.00 Turun kaupungin tervehdys, Logomo 19.00 Pajan ilta, Samppalinna 8.30 JOTTAN TEHTIN KANS...KUI SÄÄ NY TOMMOTTOS PUHUT IHA AVOMEST. Vesa Pekkola 13.50 Käy kaffel ja näyttelys 14.30 JOTTAN TEHTIN KANS....EIKÄ SITÄ NYT SILLES JÄTETÄ, pj. pj. Caj Karlsson, Turun kaupunki Energianäkökulma ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa, Tero Viander, Turun kaupunki Sisäilma ja työsuojelu yhteistyöllä kohti terveellistä sisäilmaa, Jenni Rinne, Turun kaupunki Väistötilajärjestelyt käyttäjän näkökulmasta, Jaana Nyroos ja Minna Pöyhönen, Turun kaupunki Kai maar ne mööpelit kans putsatti. Oskari Nummi, Turun kaupunki Viestintä apuna ja tukena, myös mahdollisen kriisin keskellä, Marja Laanti, Turun kaupunki 9.30 Tul juaman kaffe ja kattoma näyttely 10.20 JOTTAN TEHTIN KANS...OLEK SÄÄ KANS HOMMAS MUKA. Heidi Tammero, Turun kaupunki Riskien hallinta sisäilmakorjausprosessissa, YAMK-lopputyö, Johanna Kaipia, Turun kaupunki Ilmanvaihdon katsastusoppaan käyttöönotto Turun kaupungissa, RTA-lopputyö, Mailis Roth, Turun kaupunki Visit Turku ai vitsit, sisäilma -laatukäsikirja, Kati Järvi, Turun kaupunki 15.25 KIITOKSET JA LOPPUSANAT, Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sisailmayhdistys.fi Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Kati Järvi, Turun kaupunki Viestintä osana sisäilmaprosessin hallintaa tilojen käyttäjän näkökulma: millainen on hyvä sisäilmatiedote. 14.40 JOTTAN TEHTIN KANS... Johanna Kaipia, Turun kaupunki Ketä o syyline. ohjelmaan merkityt tarjoilut. KUMMOTTOS MONIAMMATILLISUS TURUS NYKYÄN KLAARATA, pj. Pajan illan illalliskortti on 45 eur + alv. Kuinka sisäilma-asioiden parissa työskentelevien henkilöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys Tervetuloa Turkuun The Boldest city in Finland, Leevi Luoto, Turun kaupunki Tilahankkeiden haasteet ja ratkaisut tämmöttis Turus: päiväkotien uudistamissuunnitelma, Pauliina Karjalainen, Turun kaupunki Joensuun pajan terveiset Ajankohtaista Terveet tilat -ohjelmassa, Katja Outinen, ympäristöministeriö Terve ihminen terveissä tiloissa; Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, Anniina Salmela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sisäilmapaja16:n esittely 13.40 Tul kaffel ja näyttely Logomo TORSTAI 21.11. Seminaarimaksu on 95 eur + alv. case Turusta, Niina Kesti, Poistoa Oy 11.40 Nyt olis tyrkyl lounast ja näyttely 13.00 PANEELIKESKUSTELU: Miten taataan terveellinen ja turvallinen sisäympäristö tulevaisuudessa. Juha Elo, Turun kaupunki Avoimuusko avain onneen: onk munssen kettä ottanu yhteyt
Lisäksi Suomen maankäyttöä, rakentamista ja kaavoitusta koskevan lainsäädännön uudistuksen myötä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee huomioida entistä vahvemmin osana kaupunkisuunnittelua. Toisaalta ilmastokestävän kaupungin tulisi olla myös sosiaalisesti kestävä ja tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä kaupunkiympäristössä. Tämä on lisännyt tarvetta kaupunkiympäristön ilmastokestävyyden arvioimiselle ja vahvistamiselle osana kaupunkisuunnittelua. Kaupunkien ja kuntien ilmastotyön toimeenpanoa niin sopeutumisen kuin hillinnän osalta myös säädellään entistä tiiviimmin osana kehittyvää EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. vsk. 20 K aupungeilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Maailmalla yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkiympäristöissä ja myös Suomessa monet kaupunkiseudut ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet voimakkaasti. Ilmastokestävyyden toteuttaminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla edellyttääkin entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista yhdessä sidosryhmien kanssa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kaupunkien ilmastopäästöjen vähentämisessä pyritään usein entistä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen ja tehokkaampaan rakentamiseen, vaikka tämä voi heikentää kaupunkien kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja lisätä niiden altistumista sään ääri-ilmiöille. Päivi Tikkakoski, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Ilmastokestävä kaupunki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia muuttuvassa ilmastossa Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelua monin tavoin
vsk. Kaupunkisuunnittelussa tavoitteena tulisi olla viihtyisä ja elävä kaupunkitila, jossa keskeiset palvelut ovat asukkaiden saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä, ja alueelta löytyy virkistymiseen sopivia viheralueita ja vesistöjä. Ilmastonmuutoksen myötä kaupungeissa on varauduttava sekä hitaasti kehittyviin keskimääräisten ilmasto-olojen muutoksiin että voimistuviin ja lisääntyviin sään ääriilmiöihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rankkasateiden lisääntymistä ja entistä suurempaa hulevesija taajamatulvariskiä, Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tämä tarkoittaa rakentamisen keskittämistä jo rakennetuille alueille ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen piiriin, jolloin voidaan välttää ilmastopäästöjä ja luonnon monimuotoisuutta heikentävää haitallista maankäytön muutosta. Näin kaupungin rakenteen ja toimintojen tarkoituksenmukaisella suunnittelulla voidaan myös vaikuttaa esimerkiksi liikenteen päästöjen kehitykseen ja alueiden ilmanlaatuun sekä toisaalta ylläpitää kaupungin viheralueiden luontaisia hiilivarastoja, joilla kaikilla on tärkeä tehtävä myös kaupungin lämpösaarekeilmiön torjumisessa. Suomen kaupunkien kehitykseen vaikuttavat laajasti monet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja sosiaaliset kehityskulut, joista väestön ikääntyminen on yksin merkittävin haavoittuvuutta lisäävä tekijä muuttuvassa ilmastossa. 21 Tarkoituksenmukainen suunnittelu tärkeää Koska kaupunkiympäristön merkittävimpiä päästölähteitä ovat rakentaminen, energiankäyttö ja liikenne, on kaupunkisuunnittelussa keskeistä edistää vähähiilistä yhdyskuntarakennetta. Haavoittuvien ryhmien, kuten lapsien, vanhusten, vammaisten ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten sekä vähemmistöjen sopeutumisen tukeminen on keskeistä niin yhteiskunnan oman kriisinsietokyvyn kuin turvallisuuden ja luottamuksenkin kannalta
Kaupunkisuunnittelun tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja, joilla alueiden ja tonttien vihertehokkuutta voidaan arvioida, mutta ilmastokestävyyden vahvistamiseksi viheralueita ja niiden ekosysteemipalveluja ylläpitävä suunnittelu tulisi huomioida järjestelmällisesti eri kaavatasoilla. 2019). 2023). Esimerkiksi viheralueet jakautuvat usein epätasaisesti painottuen kaupunkien laitamille, vaikka niiden tuottamat ilmastohyödyt ovat korostetusti paikallisia (Hautamäki ym. Kaupunkisuunnittelussa suunnittelukohteiden sijainti on keskeinen sääja ilmastoriskeille altistava tekijä, joten alueidenkäytön ja kaavoituksen kannalta on tärkeää tunnistaa ja kehittää erityisesti alueita, jotka ovat kaikista alttiimpia vaaratekijöille, jotta niiden haavoittuvuutta voidaan vähentää. 2018). Kuva: Pixabay.. Kaupunkiluonnolla on todettu olevan tutkitusti myönteinen vaikutus asuinalueiden asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, ja viheralueet nostavat yleisesti asuinalueidensa taloudellista arvoa (Saraev 2012). Samaan aikaan viheralueiden avulla voidaan mahdollistaa moninaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia palveluita, kuten raaka-aineiden ja ruuan tuotanto, puhtaampi ilmanlaatu ja virkistysmahdollisuudet (Maia de Rocha ym. Lisääntyvä sateisuus, roudattomuus ja kosteusrasitus voivat heikentää niin maaperän kantavuutta kuin vaurioittaa infrastruktuuria ja rakennuksia sekä lisätä sisäilmaongelmia (Tuomenvirta ym. Tällä hetkellä erityisesti kasvavat kaupungit kokevat painetta tiivistää kaupunkirakennetta sekä taloudellisista syistä että vähentääkseen päästöjään, sillä kaupungin laajentumisen yhteydessä tapahtuva yhdyskuntarakenteen hajautuminen edellyttää yleensä uuden infrastruktuurin rakentamista ja lisää samalla liikennöintiä keskustaja reuna-alueiden välillä (Lwasa ym. vsk. Kaupunkiluonnon ja viheralueiden moninainen merkitys Kaupunkisuunnittelun ja ilmastotyön kannalta keskeinen haaste koskee kaupunkien laajentumisen ja tiivistämisen oikeaa tasapainoa. 2017). Lisäksi on varauduttava entistä pidempiin hellejaksoihin. Tämänkaltainen kehitys voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, sillä rakentamisen tiivistäminen kaupunkialueilla tyypillisesti vähentää viheralueita ja lisää vettä läpäisemättömien alueiden pinta-alaa, mikä lisää alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten tulville ja kaupunkien lämpösaarekeilmiölle. (Parviainen 2015, Kankaanpää 2017) Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun kannalta suunnitteluratkaisuja tulisikin arvioida aina paikkakohtaisesti (sijainti) ja kokonaisvaltaisesti (osana kaupunkirakennetta), sillä ne vaikuttavat merkittävästi haavoittuvuuteen ja altistumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksille (Jurgilevich ym. 2022). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 2024). Luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan tuottaa usein harmaata infrastruktuuria kustannustehokkaampia ratkaisuja niin hiilensidontaan, kaupungin viilentämiseen ja hulevesien imeyttämiseen kuin luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseenkin (Paloniemi ym. 22 joka johtuu erityisesti sateisemmista ja leudontuvista talvista
Kaupunkisuunnittelun haasteita Ilmastokestävän kaupungin suunnittelussa sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmien tulisi ohjata päätöksentekoa johdonmukaisesti huomioiden eri suunnitteluja rakennusvaiheiden reunaehdot sekä toisaalta Kuva: Unsplash.. (Hulley 2012, Oke 1987) Lämpösaarekeilmiö yhdistettynä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin hellejaksoihin muodostaakin merkittävän terveysriskin erityisesti vanhuksille, lapsille ja kroonisesti sairaille, mikä pitkään jatkuessaan kuormittaa terveydenhuoltoa ja lisää kuolleisuutta (Kollanus & Lanki 2021, Ruuhela ym. 2020). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 2023). Lisäksi aluesuunnittelussa on muistettava tilavaraukset lämpöpumpuille ja mahdollinen liityntä kaukokylmäverkkoon tulevaisuudessa. Kaupunkiympäristössä keskeiset ratkaisut liittyvät viilennystä ja varjoa tarjoavien viheralueiden, kuten puistojen ja kaupunkimetsien riittävyyteen ja sijaintiin sekä vesistöjen läheisyyteen ja läpäisevien pintojen määrään. 23 Kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää kaupunkien kuumarasitusta Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pitkän aikavälin terveysvaikutuksiin liittyy vielä huomattavia epävarmuuksia, vaikka tutkimustieto erilaisista suorista ilmastoriskeistä ja niiden seurauksista ihmisille ja ympäristölle lisääntyy (Jurgilevich ym. Kaupunkien lämpösaarekeilmiö korostuu erityisesti tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottama hukkalämpö sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapauttama lämpö voi nostaa kaupungin lämpötilaa 2–4 °C korkeammaksi kuin ympäröivillä maaseutualueilla ja ääritapauksissa jopa yli 10 °C. Vapaan kaupunkitilan rajallisuuden vuoksi tarvitaan kuitenkin myös muita kustannustehokkaita passiivista teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja, kuten viilentäviä ja heijastavia rakennusmateriaaleja. Varmaa on, että ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat kaupungit ovat alttiita kuumarasitukselle ja sen aiheuttamille terveysriskeille. vsk. Lisäksi lämpösaarekeilmiötä voidaan lieventää väljemmällä kaupunkirakenteella, eli säätelemällä rakennusten korkeuden ja katujen leveyden välistä suhdetta, joka vaikuttaa lämmön varautumiseen ja toisaalta ilmavirtojen kulkuun. Passiivisten ratkaisujen avulla voidaan vähentää rakennusten jäähdytysenergian tarvetta jopa 35 prosenttia (Schnieders 2005). Kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin osana kaavamääräyksiä ja rakentamisohjeita vähentää altistumista ja haavoittuvuutta kuumuudelle ja suojella riskiryhmiä kiinnittämällä huomiota esimerkiksi leikkipuistojen, päiväkotien ja palvelutalojen varjoisuuteen sekä viilentävien levähdyspaikkojen saavutettavuuteen
Zeman (Ed.), Metropolitan Sustainability: 79–98. 2012. https:// doi.org/10.1533/9780857096463.1.79 Jurgilevich, A., Käyhkö, J., Räsänen, A., Pörsti, S., Lagström, H., Käyhkö, J., Juhola, S. 2024, Käyhkö ym. Parhaassa tapauksessa hillintäja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan ja tukevat kestävää kehitystä, mutta käytännön kaupunkisuunnittelussa julkisten ja yksityisen sektorin sekä asukkaiden intressien yhteissovittaminen on yhä haaste. Greening the compact city: Unarticulated tensions and incremental advances in municipal climate action plans, Cities, Vol. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Samaan aikaan maankäytön suunnittelulla on pitkäkestoisia vaikutuksia, sillä kaupunkimuotoa tai kaavaa ei aina voida helposti kumota tai muuttaa. Woodhead Publishing. Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön ratkaisut voivat siten johtaa polkuriippuvuuksiin ja kaupunkitilan ”lukkiutumisiin”, jotka voivat estää tai ainakin merkittävästi vaikeuttaa pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen sopeutumisja hillintäratkaisuja (Malmström ym. 2024. vsk. 2023. Opas saatavilla: https://helda.helsinki.fi/items/ db64d019-c79d-4f26-9621-000b58dd583c Lähteet Hautamäki, R., Puustinen, T., Merikoski, T., Staffans, A. https://doi.org/10.1016/ j.cities.2024.105251 Hulley, M. E. Se kuinka hyvin mahdolliset ristiriitaiset vaihtosuhteet pystytään ratkaisemaan kaupunkisuunnittelussa voi kuitenkin osoittautua olennaiseksi yhtäältä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja toisaalta kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta muuttuvassa ilmastossa (Käyhkö ym. In F. Opas pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen, hankkeessa järjestettyihin työpajoihin ja esimerkkeihin toteutetuista suunnitteluratkaisuista. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteisessä osahankkeessa Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua, joka toteutettiin osana Kohti hiilineutraalia kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -LIFE-hanketta, tuotettiin opas, jonka tavoitteena on edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. 24 ilmastopolitiikan vaatimukset. Factors influencing vulnerability to climate change-related health impacts in cities – A conceptual framework. The urban heat island effect: causes and potential solutions. Toistaiseksi erityisesti sopeutumisen haasteena on ollut, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden kohdentumiseen liittyy paljon epävarmuutta, mikä tekee kaupunkisuunnittelussa tehtyjen ratkaisujen mittakaavan ennakoinnista ja varautumisesta haastavaa, sillä niiden tulisi ideaalitilanteessa palvella useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja eteenpäin. 2024). 152. Erilaisten osallistavien menetelmien lisäksi tarvitaan kaupunkilaisten ja päättäjien parempaa tietoisuutta sekä avoimempaa keskustelua kaupunkisuunnittelun strategioista ja tavoitteista, jotta erilaisia haavoittuvuuksia sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haitallisia ristikkäisvaikutuksia voidaan tulevaisuudessa entistä paremmin ehkäistä. 2024). Environment
Vol. K. 13 p. 2017. 2024. https:// doi.org/10.1016/j.healthplace.2024.103266. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [P.R. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. 2nd edition. 25 International. Työpaperi 14/2021. 77 s. 2020. Passive-on A first-guess passive home in southern France. 58 s. Strategioista käytäntöön. Valtioneuvoston kanslia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki. 2012. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. (PDF) https://www. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 43/2018. In IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. A. Passiv Haus Institut, Darmstadt, Germany. R., K?lk??, R., Lucon, O., Murakami, Pan, J., Sharifi, A. Policy impact pathways of climate-related urban health vulnerability – A retrospective analysis. (eds.)]. 2017. Social and cultural values and impacts of nature-based solutions and natural areas. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Deliverable 1.3 Part IV. Lwasa, S., Seto, K. eu/sites/default/files/result/files/social_and_ cultural_values_and_impacts_of_naturebased_solutions_and_natural_areas.pdf Malmström, A., Klein, J., Käyhkö, J., Juhola, S. vsk. https://www.forestresearch.gov.uk/ publications/economic-benefits-ofgreenspace/ Schnieders, J. & Veijalainen, N. 48 p. Temperature-Related Mortality in Helsinki Compared to Its Surrounding Region Over Two Decades, with Special Emphasis on Intensive Heatwaves. (PDF) http://www.maison-passive-nice.fr/ documents/FirstGuess_Marseille.pdf Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K., Pöyry, J., Sorvali, J. Sääja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. 173. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-673-2 Käyhkö, J., Malmström (nee Jurgilevich), A., Räsänen, A., Pörsti, S., Juhola, S. (PDF) https://naturvation. Forestry Commission Research Report. Health & Place. & Matila, A. & Perrels, A. & Malley, J. 153 s. S. Eisenstadt and M. 2021. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA. Economic benefits of greenspace: a critical assessment of evidence of net economic benefits. K. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-601-0. Kankaanpää, S. 2024. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. https://www.ipcc.ch/ report/ar6/wg3/chapter/chapter-8/ Maia de Rocha, S., Almassy, D., & Pinter, L. Routledge, London. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. 2015. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:49. 1987. Boundary Layer Climates. 2018. 2019. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet. Hautamäki, R., Ariluoma, M., Kehvola, H.-M., Hankonen, I., Häyrynen, M., Votsis, A., Haavisto, R., Tuomenvirta, H., Aulake, M., Pilli-Sihvola, K., Sane, M., Marttunen, M., Hjerppe, T., Vikström, S. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. & Yamagata, Y. J. s. Land Use Planning Teoksessa D. Ahluwalia (Eds.) Elgar Encyclopedia of Climate Policy, (2024) Ss. 2022: Urban systems and other settlements. DOI: https://doi.org/10.4337/ 9781802209204 Oke, T. Forestry Commission, Edinburgh. https://doi.org/10.3390/ atmos12010046 Saraev, V. Luonnosta ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin. Central European University. hsy.fi/globalas-sets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ tiedostot/pks_ilmastonmuutokseen_ sopeutumisen_uudet_haasteet.pdf Kollanus, V., & Lanki, T. https://doi.org/ 10.1016/j.envint.2023.107837. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-775-8 Parviainen, A. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2015/1712-kuntien-ja-maakuntienilmastotyon-tilanne-2015 Ruuhela, R., Votsis, A., Kukkonen, J., Jylhä, K., Kankaanpää, S. 48 p. 107 s. C, Bai, X., Blanco, H., Gurney, K. Atmosphere, Volume 12, Issue 2, 46. 88. 2005. Fiorino, T. 482. 2017. Shukla, Skea, J., Slade, R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M., Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. Paloniemi, R. 887. HSY:n julkaisuja x/2017. Vol
26 Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, Hämeen Ammattikorkeakoulu Tommy Lindgren, lehtori, Aalto-yliopisto Kaupunkikasvillisuudesta ilmastokestävyyttä pientaloalueille Kaupunkikasvillisuus on paljon muutakin kuin puistoja ja viheralueita – suuri osa siitä löytyy pientalojen pihoilta. Kuva: Pexels.. vsk. Nämä yksityiset ja usein huomaamattomiksi jäävät vihreät tilat ovat keskeinen osa kaupungin ekologisia verkostoja. Kehittämällä kaavoituksen periaatteita ja tunnistamalla pientaloasukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ilmastokestävän kaupungin rakentamisessa, suomalaiset kaupungit voivat löytää kestävämpiä ratkaisuja väestönkasvun ja rajallisen pinta-alan luomiin haasteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Passiivisesta merkityksestä on saatu näyttöä tutkimuksista, joissa sairaalan potilaat, joiden ikkunoista näkyi puita, toipuivat nopeammin kuin ne, joilta näkymä puuttui. Vaikka kaavakarttojen tukena ovat kuntakohtaiset strategiat, rakennusjärjestykset ja lähiympäristön suunnitteluohjeet, ovat ne kuitenkin usein kaukana käytännön toteutuksesta. Kestävyyteen tähtäävä kaupunkisuunnittelu perustuu ajatukseen kaupunkirakenteen tehokkaasta tiivistämisestä väkimäärän kasvaessa, jotta ympäröivät peltoja metsäalueet säilyisivät rakentamattomina. Kaavakartoissa eri maankäyttöluokkiin sisältyvä vihreä jää usein näkymättömäksi. Kasvillisuus voi myös toimia teknisenä ratkaisuna esimerkiksi jyrkkien luiskien eroosion suojauksessa, huleveden imeyttämisessä, ilman laadun paikallisena parantajana, häikäisysuojina tai melun vaimentajina. Nykyajattelussa kaupunkivihreä käsittää paitsi kasvillisuuden, myös kasvualustan ja veden, jotka ovat olennaisia hyvän kasvun edellytyksiä. Vihreä edustaa selkeitä viheralueita, kuten puistoja, mutta myös pientalojen pihoja, joutomaita ja vaikkapa marketin tai yrityskonttorin sisäänkäynnin lomaan tehtyjä istutuskaistoja. Harmaa on puolestaan rakennuksia, asfalttipintaisia tasopintoja tai infrastruktuuria maan päällä, pinnalla kuin sen allakin. Kaupunkikuvassa kasvillisuus muodostaa tiloja, ohjaa katsetta, rytmittää, peittää ja kehystää näkymiä. 27 K aupunki muodostuu monimuotoisesta vihreän ja harmaan kudelmasta. Kaupunkivihreän merkitys ihmisen hyvinvoinnille jakautuu kahteen päätekijään: liikkumisen ja aktiivisen toiminnan mahdollisuuksiin sekä viherympäristössä oleilun elvyttävyyteen ilman aktiivista tekemistä. Liikeja toimistorakennusten alueilla viherpeitteisyys voi vaihdella olemattomasta merkittävään. Vihreä infrastruktuuri tuottaa muun muassa ihmisten hyvinvointia tukevia ekosysteemipalveluita. vsk. Kaupunkivihreä voi olla selvästi erottuvia alueita, mutta se läpäisee myös kaikki muiden toimintojen maankäyttöluokat ja on niissä pienimmillään asfaltin ja kiveyksien saumakasvillisuutta. vertailemalla aerobisen harjoittelun vaikutuksia puistoympäristössä ja ikkunattomissa sisätiloissa. Kaupunkivihreä kaupungistumisen puristuksessa Kaupunkisuunnittelussa ja kaavakartoissa monitoiminen kaupunkivihreä esitetään usein viheraluevarauksina ja tonttien istutettavina osina. ”. Esimerkiksi asuinalueen ruskea värimerkintä voi pientaloalueilla sisältää noin puolet kasvipeitteisiä alueita, kun taas kerrostalotonteilla viherpeitteisyys saattaa jäädä vain 10 prosenttiin. Ekologisista tehtävistä puhuttaessa viitataan usein vihreän infrastruktuurin eli kaupunkivihreän verkoston määrän ja kytkeytyneisyyden lisäämiseen. Vastaavia tuloksia on havaittu mm. Ne ovat arkkitehtonisia, teknisiä, ekologisia tai ihmisen hyvinvointia tukevia. Kokonaisuutena kaupunkivihreällä nähdään olevan useita tehtäviä. Nykyajattelussa kaupunkivihreä käsittää paitsi kasvillisuuden, myös kasvualustan ja veden, jotka ovat olennaisia hyvän kasvun edellytyksiä
Yksityiset pihat tukevat myös osaltaan ekologisten käytävien kytkeytyneisyyttä. Yksityisten pihojen ja puutarhojen kasvillisuus on kunnalle hankalasti hallittavaa, sillä pientaloalueiden pihavihreä jakautuu lukuisten omistajien kesken, joilla on monenlaisia tavoitteita pihansa käytölle ja hoidolle. Asemakaavoituksella puolestaan tarkennetaan rakentamisen sijoittuminen ja määritellään korttelityypit ja tonttitehokkuudet. Kaupunkikasvillisuuden näkökulmasta yleiskaavalla määritellään julkisten viheralueiden verkosto ja asemakaavassa asetetaan puitteet yksityiselle vihreälle. Ilmastokestävä pientaloalue. Yksittäisille asukkaille pientalopihat tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan maan ja kasvillisuuden parissa. Kuvituskuva.. Tehokkaasti rakennetussa kaupunkiympäristössä maanvaraiset pihat ovatkin pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Tästä huolimatta pientaloalueet muodostavat merkittävän osan kaupunkivihreää, sillä noin puolet suomalaisten keskikokoisten kaupunkien asuntokunnista asuu juuri pientaloalueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Hyvinvoiva kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia biomassaansa ja siitä edelleen maanperään. Kasvillisuuden rooli ilmastokestävyyden rakentamisessa jakautuu kahteen tehtävään: ilmastonmuutoksen sopeutumisen keinoihin ja sen hillintään. 28 Tämä on ongelma kaupunkirakenteen kannalta, koska tiivistäminen ja täydennysrakentaminen sijoittuu kaupunkialueen sisäpuolelle ja kohdistuu käytännössä puistojen reunoille tai suurten pientalotonttien pihoille. vsk. Tämä yksityisesti rahoitettu vihreä on haastava hallittava, mutta voi kuitenkin parhaimmillaan tuottaa jaettua hyötyä, kuten katujen ja aukioiden vihreinä reunuksina. Kestävässä kaupunkikehityksessä tähdätään tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, energiatehokkaiden liikkumismuotojen ja rakentamistekniikoiden edistämiseen sekä kuntatalouden kasvun tukemiseen. Näitä kestävän kehityksen elementtejä sommitellaan yleiskaavatasolla. Tehokas ja tiivis kaupunki johtaa käytännössä myös rakenteellisiin pysäköintiratkaisuihin, usein pysäköinnin sijoittamiseen kortteleiden pihakannen alle. Sopeutumiskeinoina kasvillisuus auttaa Yksityiset pihat tukevat myös osaltaan ekologisten käytävien kytkeytyneisyyttä. Yksittäisille asukkaille pientalopihat tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan maan ja kasvillisuuden parissa. Kun kaupunkien lisääntyvää asutustarvetta tarkastellaan, näyttäytyvät pientaloalueet tehottomana maankäyttömuotona
lieventää lämpösaarekeilmiötä. Puun sijoittaminen oleskeluja leikkialueen lounaiskulmaan luo varjoa alkuiltapäiväksi, mutta pitää alueen auringossa aamupäivisin ja iltaisin. vsk. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä muutoksia sadantakuvioihin erityisesti kasvukaudella, jolloin sademäärät voivat kasvaa samalla kun sadetapahtumien välit pitenevät. Oleskelualueiden suunnittelussa on aiemmin korostettu auringon lämpöä, mutta viime vuosien lisääntyneet hellejaksot ovat tuoneet suunnitteluun myös eteläeurooppalaisia periaatteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kaupunkivaluma-alueilla huleveden hallinta on tarkoituksenmukaista järjestää huleveden syntypaikoilla, eli Pientaloalueet muodostavat merkittävän osan kaupunkivihreää, sillä noin puolet suomalaisten keskikokoisten kaupunkien asuntokunnista asuu juuri pientaloalueilla. Kasvillisuuden tarkoituksenmukaisella sijoittelulla voidaan myös ohjata talvikauden kylmiä tuulia ja hyödyntää lämmön sitomisessa kasvien kautta tapahtuvaa haihdutusta. Samoja periaatteita voidaan soveltaa rakennusten ikkunoiden suuntausta suunniteltaessa ja näin vaikuttaa niin valoisuuteen kuin lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeeseen. Kuvituskuva.. Näiden keinojen perusta on tontin kasvipeitteisten tai vähintään läpäisevien pintojen osuus koko tontin pinta-alasta sekä monikerroksisen, mahdollisesti suuria puita sisältävän tonttikasvillisuuden suosiminen. Kasvillisuus luo varjoa, ja kesävihantia kasveja hyödyntämällä varjostus on kesällä tehokkaampaa kuin talvella, jolloin auringon energiaa tarvitaan rakennusten lämmittämiseen. 29 mikroilmaston ja huleveden hallinnassa. Tonttikohtaiset mikroilmastoa parantavat valinnat muuntuvat kaupunginosatasolle laajentuessaan alueelliseksi hyödyksi, jolla voidaan mm
30 lähellä laajoja läpäisemättömien pintojen alueita. Pihojen ja puutarhojen kasvillisuus on kuitenkin perustettu kasvualustoille, joissa veden ja ravinteiden pidätyskykyä on usein parannettu, ja toisaalta kasvillisuutta saatetaan myös hoitaa hyvän kasvun ylläpitämiseksi kastelemalla ja lannoittamalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Pientaloalueiden kasvillisuudella on myös mielenkiintoinen rooli ilmakehän hiilen sitomisessa. Niin sanotussa hiilipuutarhuroinnissa pyritään hoivaamaan tonttikohtaista hiilenkiertoa eli pitämään Pihakasvillisuus voi olla hyvässä kasvussa ja pitää yllä yhteyttämistä tilanteissa, joissa muu kaupunkikasvillisuus on jo vaipunut lepotilaan ja sulkenut ilmarakonsa ja siten kaasujen vaihdon. Näin ollen pihakasvillisuus voi olla hyvässä kasvussa ja pitää yllä yhteyttämistä tilanteissa, joissa muu kaupunkikasvillisuus on jo vaipunut lepotilaan ja sulkenut ilmarakonsa ja siten kaasujen vaihdon. Läpäisemättömät pinnat estävät satavan veden imeytymisen ja juoksuttavat sadeja sulamisvedet etäämmälle niiden alkuperäisestä syntypaikasta. ” Kuva: Pexels.. Yhtäällä maa jää kuivaksi ja toisaalla vettä on liikaa. Kerrostaloalueilla ja esimerkiksi hypermarkettien piha-alueilla läpäisevän pinnan osuus on pieni suhteessa läpäisemättömiin alueisiin, joten kasvillisuuteen perustuvien ratkaisujen kapasiteetti ei yleensä riitä ja joudutaan turvautumaan rakennettuun viemäröintiin. Pientaloalueiden tontit ovat kaupunkivalumaalueen osia, joissa hulevesi olisi suotavaa käsitellä paikallisesti. vsk. Huleveden paikallinen käsittely kerryttää lisäksi maaperän vesivarastoja, jotka tukevat kasvillisuutta pitkinä poutajaksoina. Kuten kaikki elävä ja hyvinvoiva kasvillisuus, niin myös pihojen kasvillisuus yhteyttäessään sitoo hiilidioksidia
On kuitenkin tärkeää etsiä samanaikaisesti keinoja, jotka tukevat myös asukkaiden omatoimista ja omaehtoista tukea kaupunkivihreälle. On selvää, että asukkaiden näkemykset ja tavoitteet hyvästä pihasta ja sen kasvillisuudesta vaihtelevat suuresti. Perinteisesti ohjaus on nähty ylhäältä alas suuntautuvana järjestelmänä, jossa kaavoitus ja sen toteutusta valvova rakennusvalvonta ovat keskeisessä roolissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Rakennusten ja kulkureittien sommittelu määrittelee asukkaiden mahdollisuudet rakentaa kasvillisuusalueita tontille. Näin koko alueen arvo ei ole yhden asukkaan varassa – eikä hänen ansiotaan. Asukkaiden motivoiminen kasvillisuuden hyödyntämiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa vaatii hyviä esimerkkejä ja arkiasumisen käytäntöjen ja rajoitteiden syvällisempää tunnistamista. Läpäisemätön pinta lisääntyy myös silloin, kun pysäköinti ja rakennus ovat kaukana toisistaan ja piha-alueelle tarvitaan tontin sisäisiä kulkuyhteyksiä, jotka niin ikään ovat yleensä pinnoitettua. Tässä piilee mahdollisuus myös uuden yhteisöllisyyden rakentamiselle, jossa kuntatoimijoiden ohella myös kolmannen sektorin toimijat voisivat ottaa aktiivisen roolin. Toisaalta, kun rakennuspaikat ja pysäköinti pyritään sijoittamaan läpäisemättömät pinnat minimoiden, voidaan saavuttaa laajempia kasvillisuusalueita tonteille sekä edesauttaa kytkeytyneiden kasvillisuusalueiden muodostumista. On keskeistä ymmärtää, että pientaloalueen merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa perustuu alueen pihojen keskiarvoon, ei yksittäisen pihan valintoihin. Esimerkiksi, jos rakennus ja pysäköinti sijoitetaan tontin takakulmaan suhteessa katuun, tontille voi syntyä pitkä ja yleensä pinnoitettu ajotie. Tämä tarkoittaa asukasmäärän lisäämisen ja täydennysrakentamisen hyväksymistä aluekehittämisen lähtökohtana, mutta sen rinnalla on tasavertaisesti säilytettävä maavaraisen kasvillisuuden edellytykset. On myös huomioitava, että pinnoitettujen alueiden väliin jäävät kasvillisuuskaistaleet ovat kasvupaikkoina erityisen kuivia, sillä pinnoitteen rakentamiseen vaadittavat murskepedit ja salaojat kuivattavat myös kasvillisuudelle osoitettua tilaa. Kaavoituksessa, erityisesti asemakaavoituksessa, on varmistettava läpäisemättömien pintojen minimointi ja kasvillisuusalueiden säilyttäminen ja uusien luominen, myös suurten puiden osalta. Tämä voidaan toteuttaa parhaiten rakennuspaikan ja pysäköinnin sijoittelun kautta. 31 hyvä kasvu käynnissä läpi kasvukauden, minimoimaan tontilta poisvietävää biomassaa ja hoivaamaan maan mikrobistoa. Kuva: Pexels.. Toteutuskeinoina bottom-up ja top-down Jotta pientaloalueiden pihat ja pihakasvillisuus voidaan säilyttää, tulee ratkaisua etsiä tasapainoisesti niin nykyisestä ohjausjärjestelmästä kuin uusista toimintatavoistakin. Kun rakennuspaikat ja pysäköinti pyritään sijoittamaan läpäisemättömät pinnat minimoiden, voidaan saavuttaa laajempia kasvillisuusalueita tonteille sekä edesauttaa kytkeytyneiden kasvillisuusalueiden muodostumista. vsk
Hulevesien hallintaa ohjataan maankäyttöja rakennuslaissa, mutta myös laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta sisältää hulevesien hallintaan vaikuttavia kohtia. Kaupunkitulvat, rankkasateet sekä lämpenevät ja vesisateiset talvet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kunnan vastuulla on järjestää riittävä hulevesien hallinta asemakaava-alueella, hallita hulevedet yleisillä alueilla sekä valvoa lainsäädännön toteutumista ja ohjeistaa kuntalaisia hulevesien hallinnassa. Asemakaava-alueiden Annika Vinkka, hulevesiasiantuntija, projektipäällikkö Heinolan kaupunki Hulevesien hallinta on yhä tärkeämpää Hulevesien hallintaa ohjaavaan maankäyttöja rakennuslakiin on tulossa uudistus, jonka yhteydessä laki jakautuu rakentamisja alueidenkäyttölakiin.. Myös vesihuoltolaitos voi vastata hulevesien viemäröinnistä. vsk. Hulevesien hallinnan vastuu jakautuu kuntien asemakaava-alueilla kahtia kunnan ja kiinteistönomistajien välillä. 32 R akentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Läpäisemättömät pinnat estävät vettä palautumasta sen luonnolliseen kiertoon maaperän, kasvillisuuden tai vesistön kautta. Kunta ohjaa hulevesien hallintaa asemakaavoituksella, rakennusjärjestyksellä sekä rakennusluvilla. Tällöin vesi täytyy ohjata takaisin luonnolliseen kiertoon keinotekoisesti käyttäen apuna niin luonnonmukaisia kuin rakenteellisia keinoja. Alueidenkäyttölaki on paraikaa lausunnolla. Hulevesillä tarkoitetaan yleisesti läpäisemättömille pinnoille, kuten asfaltille, rakennuksien katoille tai muille vastaaville pinnoille syntyviä ja pois johdettavia sadeja sulamisvesiä sekä perustusten kuivatusvesiä. Hulevesiä koskevat osuudet siirtyvät uuteen alueidenkäyttölakiin, joka astuu voimaan todennäköisesti kevään 2025 aikana. Kaikki nämä tekijät yhdistettynä tiiviiseen rakennettuun ympäristöön luovat hulevettä. Esimerkiksi kuluneena kesänä taajamatulvia esiintyi usealla paikkakunnalla
Katoilta tulevaa sadevettä voi myös hyödyntää kasvien kasteluvetenä talousveden sijaan, mikä säästää rahaa. Hanketta koordinoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry.. Hulevesirakenteiden toteuttamiseen on suositeltavaa käyttää ammattilaista suunnittelijaa ja toteuttajaa, jotta painanteet toimivat tarkoituksenmukaisesti eivätkä aiheuta rakennuksille tai naapurustolle haittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kiinteistön omistaja tai sen haltija puolestaan vastaa oman kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää oman kiinteistön sisällä. ja puut haihduttavat vettä ja antavat varjoa kuumina kesäpäivinä, mikä lisää oman pihapiirin viihtyisyyttä. Päijät-Hämeessä on käynnissä vesiensuojeluyhdistysten organisoima #Hulevethanke, jossa mukana olevia kuntia autetaan tunnistamaan hulevesien aiheuttamia haasteita ja ongelmakohtia sekä ratkaisemaan niitä. Hyödyntämällä kasvillisuuteen painottuvia hallintamenetelmiä, kuten sadepuutarhaa, voidaan lisätä kiinteistön luonnon monimuotoisuutta ja samalla puhdistaa hulevesiä. 33 ja kuntien omistamien tietai maa-alueiden ulkopuolella hulevesien hallinnan vastuu jakautuu valtion ja kiinteistön omistajien kesken. Kuva: Hulevet-hanke. Oman kiinteistön hulevesien hallintaan on useita eri tapoja, joilla voi saavuttaa myös muita hyötyjä kuin vain hulevesien toimivan hallinnan. vsk. Kiinteistön omistajalle kuuluu myös kiinteistön välittömässä yhteydessä olevien katuojien kunnossapito sisältäen lumen, jään ja lehtien poiston sekä kiinteistölle johtavan kulkutien, eli tonttiliittymän, kunnossapito alitusputkineen. Jos oja sijaitsee kahden tai useamman kiinteistön välissä niin silloin kunnossapidosta vastataan yhdessä kaikkien kiinteistöjen kesken. Lisäksi kasvit Kivetty viivytysallas Sinitaipaleen asutusalueella Heinolassa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin silloin kiinteistön tulee liittyä kunnan hulevesijärjestelmään. Kuitenkin tehokkain keino hallita hulevettä on estää sen syntyminen, joten kiinteistöillä kannattaa suosia läpäiseviä pintoja sekä kasvillisuutta ja päällystää pintoja mahdollisimman vähän. Muita tapoja hallita hulevettä ovat imeytysja viivytyspainanteet, avo-ojat sekä perinteinen hulevesiviemäröinti. Päijät-Hämeestä mukana ovat Sysmä, Hartola, Heinola ja Iitti
Työtä ohjaavat ensisijaisesti kaupunkien voimakkaat kasvutavoitteet ja -ennusteet”, kertoo Elisa Lähde, maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Aalto-yliopistosta. Nämä tarjoavat alueiden viihtyisyyttä lisääviä, mutta myös ihmiselämälle välttämättömiä ekosysteemipalveluita, joita ovat muun muassa hulevesien hallinta, pienilmaston säätely, kasvien pölytys sekä asukkaisen kokemat virkistysja terveyshyödyt”, toteaa Lähde. Monet ovat hyvin ilmastotietoisia. Jatkuva kasvu ja asutuksen tiivistäminen vaivaavat monien kaupunkien elinvoimastrategioita. Mervi Leinonen, viestinnän asiantuntija Green Building Council Finland Kaupunkisuunnittelijan työpöydällä on ratkaisu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Yli 40 prosenttia kaupunkisuunnittelijoista kokee työssään stressiä aiheuttavaa ristiriitaa. ”Kokemukseni mukaan kaupunkisuunnittelijat suhtautuvat työhönsä kunnianhimoisesti ja pitävät tärkeänä kehittää toimintatapojaan. Yhtälö, jonka heidän pitäisi työpöydällään ratkaista, ei kuitenkaan ole helppo. Keinoja hillitä ilmastonmuutosta on mietitty, mutta harvassa strategissa puhutaan vielä siitä, miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutokseen. vsk. Suunnittelijan työpöydälle kasautuu paineita vastakkaisista tavoitteista: kiihtyvä kaupungistuminen vaatii tiivistämään asutusta, kun samaan aikaan tulisi ratkaista, miten tulevaisuuden alueet ovat elinkelpoisia ilmastonmuutoksen edetessä.. 34 T ieto kaupunkisuunnittelijoiden kokemasta ristiriidasta perustuu kyselyyn, joka on toteutettu ARVO eli Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. ”Ratkaisuna on, että meidän tulee rakentaa asuinja liikealueita, eli arkiympäristöjä, joissa on nykyistä enemmän viherrakenteita
Työkalun tarjoamien tietojen avulla kaupunkisuunnittelija voi arvioida viherrakenteiden riittävyyttä ja niiden kapasiteettia kyseisellä alueella ja tarjota ekosysteemipalveluita. Maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde Aalto-yliopistosta kehittää Alueellinen viherkerroin -työkalua yhteistyössä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. ”Alueellinen viherkerroin -työkalu mahdollistaa myös eri kaavaratkaisujen vertailun esimerkiksi hulevesien hallinnan näkökulmasta. ”Monimuotoisen kaupunkiympäristön puute aiheuttaa luontokatoa ja riskejä ihmisen hyvinvoinnille. Kansipihat ja napakasti mitoitetut, kiviset katuja aukiotilat pahentavat tulvia ja lämpösaarekeilmiötä”, antaa Lähde esimerkeiksi. Ilmastonmuutos näkyy viivan alla, jos siihen ei pyritä varautumaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Se tarkoittaa ymmärrystä maankäytön suunnittelun vaikutuksista luonnon prosesseihin, jotka puolestaan vaikuttavat ihmisen, muiden lajien ja ympäristön hyvinvointiin sekä kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Tiedot tukevat päätöksentekoa kaavoitusprosessin eri portailla. vsk. Viheralueiden tuhoaminen kaupungistumisen tieltä uhkaa myös pölyttäjiä ja vähentää asukkaiden mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja luonnon tarjoamiin terveyshyötyihin. Vaihtoehtoja tarkastelemalla voimme tunnistaa parhaat keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupungeissa”, kuvailee Lähde. Lähteen mukaan kaupunkisuunnittelijoiden ekolukutaidon lisääminen on yksi ARVO-hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä Aalto-yliopisto ja Green Building Council Finland kehittävät kaupunkisuunnittelijoiden kanssa yhteistyössä paikkatietoon perustuvaa laskentatyökalua, joka tuottaa tietoa suunnitteilla olevan alueen olemassa olevista ekosysteemipalveluista – ja niiden puutteesta. Työkalu tulee valtakunnalliseen käyttöön loppuvuodesta 2025.. Viherrakenteen vahvistamisen ”hintalappu” ja takaisinmaksuaika Lähde muistuttaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain pehmeistä arvoista kuten ihmisten elämänlaadusta. Eli onko alueella riittävästi esimerkiksi viheralueita melun vaimennukseen, ilmanlaadun parantamiseen tai lämpösaarekkeiden vähentämiseen. 35 Uusi työkalu kestävän kaupunkiympäristön suunnitteluun Viherrakenteiden suunnittelu asuinja liikealueille vaatii kaupunkisuunnittelijoilta uudenlaista ekolukutaitoa
Moni muistaa ehkä vielä lehtikuvat Kööpenhaminasta vuodelta 2011, kun rankkasade halvaannutti kaupungin ja aiheutti vakuutusvahinkoja miljardin edestä. Kaupunki-infrastruktuuri vaikuttaa meihin koko elämänkaaremme ajan. Alueellinen viherkerroin -työkalu näyttää tällä kartalla, miten Espoon Keran alueen viherrakenne viivyttää hulevesiä. Tuo tulva vaikutti pysyvästi tanskalaisen kaupunkisuunnittelun toimintatapoihin ja päätöksentekoon”, kertoo Lähde. ”Pohjois-amerikkalaisten kustannushyötylaskelmien mukaan investoinnit viherrakenteiden vahvistamiseen kaupunkisuunnittelussa maksavat kyllä itsensä takaisin 30 vuoden aikaperspektiivillä”, kertaa Lähde lukemaansa. Kartat ovat tehneet Olivia Mahlio, Lotta Nikulainen, Maria Nurminen ja Annika Tuominen Aalto-yliopistosta.. 36 ”Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla ja sote-sektorilla on hyvinkin paljon yhtymäkohtia. Me emme edes tiedä kaupungistumisen kaikkia kumulatiivisia vaikutuksia kansanterveyteemme”, toteaa Lähde. Viherrakenteiden hyödyille on kuitenkin hyvin vaikeaa antaa tarkkaa ”hintalappua” tai takaisinmaksuaikaa, sillä aiheesta on vielä niukasti tutkimustietoa. Ilmastonmuutos aiheuttaa yllättäviä kustannuksia paitsi kansanterveydelle myös kaupunkirakentamiselle, kun tulvien tai muiden sään ääri-ilmiöiden tuhoja joudutaan korjaamaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kööpenhaminan tulvatuhojen ”hintalappu” on konkreettinen esimerkki ilmastonmuutoksen kustannuksista, jotka olisivat voineet olla alhaisemmat tulvavettä imeyttävien ja viivyttävien viherrakenteiden ansiosta. ”Valitettavasti muutos vaatii usein kaaostilanteen ennen kuin me ihmiset ymmärrämme muuttaa kurssia
Hän muistuttaa, että yksittäinen kaupunkisuunnittelija ei muutosta tee, se täytyy tehdä yhdessä kaupunkisuunnittelun eri portailla. Muutos voi vaatia myös totuttujen ajattelutapojen tuuletusta. ”Mentaalinen kasvu voisi johtaa ymmärrykseen, että emme voi haalia kaikkia maailman resursseja omaan käyttöömme ja hyvinvointia voi luoda muillakin tavoilla. Voisimme keskustella enemmän kohtuullisuudesta ja riittävän hyvästä.” Tarkastelemalla hulevesien hallintaa ja pienilmaston säätelyä saadaan käsitys alueen kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen. 37 Huomio arkiympäristön viherrakenteisiin Maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde kertoo samaistuvansa kaupunkisuunnittelijoiden ristiriitaisiin tunteisiin alan vaatimuksista, sillä on itsekin työskennellyt kaupunkisuunnittelun parissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. ”Yhteiskuntien lähtökohtana on pitkään ollut talouden jatkuva kasvu. vsk. Kukaan ei ole huomioinut tavallista luontoa, meidän arkiympäristöämme, joka on jäänyt uusien rakennusten alle”, harmittelee Lähde. Uusi ajattelutapa voisi olla mentaalisen kasvun tavoite. Se on näkynyt myös kaupunkisuunnittelussa, jossa periaatteena on ollut, että jos jollakin luontoalueella ei ole erityistä suojeluarvoa, se voidaan hyödyntää osana uutta maankäyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Nykytilanteen lisäksi voidaan laatia karttoja maankäytön suunnitelmien pohjalta, jolloin näkyviin tulevat maankäytön muutosten vaikutukset viherrakenteeseen ja sen tuottamiin ekosysteemipalveluihin.. Tämä kasvun ajatusmalli on ollut osasyynä aiheuttamassa luontokatoa, ja vaikuttaa nyt kaupunkien resilienssiin sopeutua muuttuvaan ilmastoon
Vuonna 2023 maapallon ilmakehän metaanipitoisuus oli 1923 ppb eli tilavuuden miljardisosaa. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat arviolta 18–28 prosenttia laskentatavasta riippuen. Pitoisuus on nyt 2,6-kertainen esiteolliseen aikaan eli vuotta 1750 edeltävään aikaan verrattuna. 38 Kehitys noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia ja kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt 24 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Ihmistoiminta aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikista metaanipäästöistä Global Carbon Project -tutkijayhteisön globaalia metaanitasetta käsittelevässä julkaisussa havaittiin myös, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. ”Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä”, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta sanoo. vsk. Vuosina 2020–2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin globaalit mittaukset aloitettiin. Uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Ilmatieteen laitos: Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia Kuva: Pixabay.. ”Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten”, Aki Tsuruta toteaa
Metaani on sadan vuoden aikajänteellä 28 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja 80 kertaa voimakkaampi 20 vuoden aikajänteellä. Ilmaston lämmetessä päästöt kasvavat, edellyttäen että kosteikot eivät samalla kuivu. Ilmatieteen laitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen, ja sillä on merkittävä rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä. Koska metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin 10 vuotta, sen päästöjä pienentämällä voitaisiin saada aikaan nopeita ilmastovaikutuksia. Ilmatieteen laitos on mitannut ilmakehän metaanipitoisuutta Pallaksella, Muonion Sammaltunturissa, vuodesta 2004. Globaali metaanitasetutkimus julkaistiin nyt neljättä kertaa. Global Methane Pledge -aloitteessa sitoudutaan vähentämään metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Noin kolmannes globaaleista metaanipäästöistä on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten kosteikoista tai geologisista lähteistä. Ihmistoiminta aiheuttaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista maailman metaanipäästöistä. Sen tavoitteena on kehittää kattava kuva maapallon hiilenkierron ja hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun taseista. Kosteikkojen, soiden, järvien ja muiden vesiympäristöjen päästöt ovat kasvaneet 2000-luvun ja 2010-luvun välillä neljä prosenttia; kasvua on tapahtunut erityisesti tropiikissa ja keskileveysasteilla. vsk. 39 ”Jos tämä kehitys jatkuu, se voi vaarantaa metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän aloitteen onnistumisen”, Tsuruta sanoo. Ilmatieteen laitos arvioi ilmakehän metaanipitoisuuksia ja päästölähteitä myös satelliittimittauksin sekä tuottaa mallisimuloinneilla arviota sekä kansallisista että maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja nieluista. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimukseen tuottamalla ilmakehän metaanipitoisuuden mittauksia sekä tekemällä mittauksiin ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvia arvioita metaanipäästöistä. Ensisijainen syy kasvuun on lämpötilan nousu, sillä kosteikkojen hapettomissa oloissa metaania syntyy pieneliöiden toiminnan vaikutuksesta sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Global Carbon Project on kansainvälinen tutkimusprojekti, joka kuuluu Future Earth -tutkimusaloitteeseen ja on Maailman ilmastontutkimusohjelman (World Climate Research Programme) tutkimuskumppani
Kaasujen päästöt Riikka Kinnunen, kiertotalousasiantuntija, Kierivä Oy:n perustaja Marianne Hedberg, ympäristökonsultti, Miljöbygge Pasi Kaskinen, toimitusjohtaja, Cool Finland Oy F-kaasujen talteenottovelvoite asettaa purkamiselle uusia vaatimuksia F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat EU-asetukset astuivat voimaan keväällä 2024 ja niiden kansallinen toimeenpano etenee ympäristöministeriön johdolla. ”Nämä eristeiden paisutusaineina käytetyt halogenoidut hiilivedyt ovat ihmisen teollisuuteen tuottamia yhdisteitä, joissa osa tai kaikki vedystä on korvattu kloorilla, fluorilla tai bromilla”, kertoo Kierivä Oy:n kiertotalousasiantuntija Riikka Kinnunen. Rakentamisen toimialalla on etsitty ratkaisuja asetuksissa mainittujen solumuovien, eli eristeiden, asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi peruskorjausten, kunnostusten tai purkutyön yhteydessä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Vanhimmissa eristeissä on otsonikerrosta heikentäviä aineita, kuten CFC-kaasuja, jotka myöhemmin on vaiheittain korvattu ilmastoa voimakkaasti lämmittävillä F-kaasuilla. vsk. 40 R akentamisessa on käytetty eri aikakausina valmistettuja eristeitä, jotka sisältävät otsonikerrosta heikentäviä aineita tai voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä aineita
Sen sijaan, että metallia sisältävistä purkumateriaaleista saisi rahaa myymällä ne Miljöbyggen ympäristökonsultti Marianne Hedberg (vas.), Kierivät Oy:n kiertotalousasiantuntija Riikka Kinnunen ja Cool Finlandin toimitusjohtaja Pasi Kaskinen toteavat, että Suomessa on valmiudet aloittaa purkueristeiden käsittely asetuksen tullessa voimaan.. Uusi F-kaasuasetus painottaa asianmukaisen ilmatiiviin käsittelyn tärkeyttä. Rakentamisessa käytetyissä solumuovieristeissä on valmistuksen aikana käytetty samoja yhdisteitä kuin kylmälaitteissa. Kokemuksia purkueristeiden käsittelystä Ruotsista Luulitko, että fluoratut kasvihuonekaasut, eli F-kaasut, eivät enää vahingoita ilmakehäämme, koska ne saadaan poistettua turvallisesti kylmälaitteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Mikäli eristeiden käsittely tehdään avoimessa tilassa, yhdisteet haihtuvat vapaasti ilmakehään ja samalla kiihdyttävät sekä otsonikatoa että ilmaston lämpenemistä. Tämä houkuttaa yrityksiä jälleenmyymään purkujätteitä toimijoille, jotka eivät pysty käsittelemään näitä materiaaleja asianmukaisesti. 1 F-kaasut ja niiden päästöt. vsk. Ruotsissa on havaittu, että polyuretaanieristeitä on usein käytetty myös yhdessä metallin kanssa. Ilmastolle haitalliset kaasut on teknisesti mahdollista ottaa talteen ja ohjata korkean lämpötilan polttoon. 41 ovat määrällisesti melko vähäisiä, mutta kasvihuonekaasuina ne ovat jopa kymmeniä tuhansia kertoja hiilidioksidia voimakkaampia 1 . ”Nyt purkuun tulevissa kohteissa eristeet sisältävät usein CFC-yhdisteitä (kauppanimeltään freoneja). Yhdisteet eivät haihdu ajan saatossa, vaan ovat erittäin pysyvässä muodossa”, kertoo ympäristökonsultti Marianne Hedberg. Eristeet, jotka sisältävät CFC-yhdisteitä, ovat olleet vaarallista jätettä tähänkin asti. Materiaalit, kuten PUR (PolyURethane) ja XPS (eXtruded PolyStyrene), ovat erittäin tiheitä ja materiaalien kuplarakenteeseen sitoutunut kaasu pysyy eristeessä, kunnes materiaali rikkoutuu. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, viitattu 10.9.2024. Ikävä kyllä luulit väärin. Ruotsin ympäristöviranomaisen mukaan tällä hetkellä Ruotsissa asianmukaiseen käsittelyyn tulevan eristemateriaalin vaikutus vastaa keskikokoisen kaupungin ilmastovaikutusta. Tällä hetkellä Ruotsissa on käsitelty asianmukaisesti vasta noin 10 prosenttia näistä purkueristeistä
Mikäli laminoitujen levyjen poistaminen ei ole teknisesti mahdollista, tulee se todistaa erillisellä asiakirjalla. F-kaasuasetuksen vaikutukset Suomessa Asetusmuutoksilla tavoitellaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa hiilibudjetissa pysymistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillintää. ”Olemme kuitenkin ottaneet ympäristöltä velkaa silloin, kun olemme ryhtyneet käyttämään F-kaasuja. 3 U 45/2022 vp. Toimeenpanovaihe herättää muutamia ajatuksia: 1) Miten tulkitaan ilmaisua ”siinä määrin kuin mahdollista”. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25 | 2023. Sääntelymuutos laajentaa 1.1.2025 alkaen kaasujen talteenottovelvoitteita koskemaan rakennusten omistajia ja urakoitsijoita, kun tiettyjä eristeissä käytettyjä solumuoveja poistetaan rakennuksista. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus).. F-kaasuja sisältäviä eristeitä ei voi ulkoisista merkeistä erottaa sellaisista eristeistä, joissa on käytetty muita paisutusaineita. vsk. 2) Miten asetuksessa mainitut solumuovit ja laminoidut levyt tunnistetaan. Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla. Viivyttelemällä kustannukset vain kasvavat korkoa”, Hedberg sanoo. 42 eteenpäin, joutuvat yritykset nyt maksamaan niiden käsittelystä. Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit. Tarvitaan käytännönläheistä ohjeistusta eristeiden tunnistamiseksi, ja termit olisi hyvä kääntää rakentamisessa käytetylle kielelle käytännön työn helpottamiseksi. Ottamalla eristeet osaksi haitta-ainetutkimusta, rakentamislain mukaista purkumateriaalija rakennusjäteselvitystä ja esimerkiksi purkutyöselostusta asianmukainen käsittely voidaan varmistaa. Kerrokset on kiinnitetty toiselle tai molemmille puolille ja ”laminoidun levyn” solumuovilevyksi, joka on peitetty ohuella kerroksella epäjäykkää materiaalia, kuten muovia. Nyt on viimeinen hetki alkaa maksaa sitä takaisin. Asetuksessa käytetyt termit onteloista, rakennetuista rakenteista ja laminoiduista levyistä eivät ole alan käyttämiä termejä. Asetuksessa ”tietyt solumuovit” ovat solumuovilevyjä ja onteloihin ja rakennettuihin rakenteisiin asennettuja laminoiduissa levyissä olevia solumuoveja. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tämän perusteella kaikki vastaavat eristesolumuovit olisi otettava talteen ja käsiteltävä 1960–2010 luvuilla rakennetuista rakennuksista, ellei niiden sisältämistä aineista ole saatavilla tietoa 2 Forsberg, Tommi et al. Yleisimmin kyseessä ovat sandwich-elementit sekä XPSja uretaanilevyt. 3) Mitä pitää tehdä, jos eristeen sisältämiä kaasuja ei voida tunnistaa. Otsonikerrosta heikentäviä aineita on käytetty rakennuseristeissä paisutusaineina 1960–1990 luvuilla ja F-kaasuja 1990–2010 luvuilla 3 . Esimerkiksi ovet, kylmähuoneiden seinät ja kaukolämpöputket ovat yleisiä käyttökohteita. ”Päästöjä tulisi välttää asetuksen mukaan siinä määrin kuin se on mahdollista käsittelemällä solumuovit tai niiden sisältämät kaasut siten, että varmistetaan kaasujen hävittäminen”, Kinnunen toteaa. Pääasialliset solumuovilaadut, joiden valmistuksessa ponneaineina on käytetty ODS-aineita ja F-kaasuja, ovat suulakepuristettu polystyreeni (XPS), polyuretaani (PUR), polyisosyanouranaatti (PIR) ja fenoli 2 . Asetus määrittelee ”solumuovilevyn” rakenteeksi, joka on valmistettu vaahtoa ja jäykkää materiaalia, kuten puuta tai metallia, sisältävistä kerroksista. Purkutyössä voi olla tilanteita, joissa kaikkia materiaaleja ei saada järkevästi ehjänä purettua. Tarvitaankin yhteisiä linjauksia sekä alalle että valvoville viranomaisille
Murskauksen aikana eristeen rakenne rikkoutuu ja ilmastolle haitalliset yhdisteet vapautuvat. Asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi tarvitaan tiedottamista, ohjausta ja valvontaa. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus). Tarvitaan ohjeistusta, jotta alan yrityksillä on mahdollisuus toimia oikein. Teknologia F-kaasujen käsittelyyn valmiina Forssalainen Cool Finland Oy on erikoistunut kylmälaitteiden käsittelyyn ja vähentänyt omalla toiminnallaan kylmäaineiden ja kylmälaitteiden eristekaasujen ilmastovaikutusta jo lähes 20 vuoden ajan. Laitoksella on käytössään erityisesti ilmastolle haitallisten kylmäaineiden ja eristekaasujen talteenottoon kehitetty teknologia. Asiakirjassa tulisi osoittaa todisteet sille, että ”laminoiduissa levyissä olevien solumuovien” poistamista ”onkaloista tai rakennetuista rakenteista” ei voida toteuttaa. 4 U 46/2022 vp. 4) Mitä tarkoittaa todisteiden esittäminen erillisellä asiakirjalla. Materiaalien esikäsittely, murskaus ja lajittelu tehdään niin, että sekä CFC-yhdisteet että modernimmat kylmäaineet ja eristekaasut saadaan talteen. Lisäksi eristejäte tulisi aina luokitella vaaralliseksi, jos sen sisältämiä kaasuja ei voida eritellä tai määrittää 4 . F-kaasupitoisia materiaaleja ovat muun muassa sandwich-elementit.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 5) mahdollisuus toimia oikein. ”Kylmälaitteen rungot käsitellään ilmatiiviissä murskausja erotteluprosessissa. Asetuksessa käytetyt termit olisi hyvä kääntää rakentamisessa käytetylle kielelle käytännön työn helpottamiseksi. vsk. Eristekaasut erotetaan prosessi-ilmasta ja otetaan talteen. Eristeen solurakenne rikotaan lopuksi jauhamalla, jolloin kaikki eristekaasut saadaan vapautettua. 43 esimerkiksi rakentamisasiakirjoista
https://www.eduskunta.fi/ FI/vaski/Kirjelma/Documents/ U_45+2022.pdf U 46/2022 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus). Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, viitattu 10.9.2024 https://www.ymparisto.fi/fi/ ilmasto-muutoksessa/kasvihuonekaasupaastojen-raportointi/f-kaasut-janiiden-paastot F-kaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet. Ympäristöministeriö, viitattu 10.9.2024 https:// ym.fi/-/eu-n-uusi-asetus-hillitseefluorattujen-kasvihuonekaasujenpaastoja F-kaasut ja niiden päästöt. vsk. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, viitattu 10.9.2024 https://www.ymparisto.fi/fi/luvat-javelvoitteet/f-kaasut-ja-otsonikerrostaheikentavat-aineet Forsberg, Tommi et al. Oleellista rakennuseristeiden käsittelyssä on erottaa ne purkujätteestä mahdollisimman ehjinä. Vastaavalla tekniikalla toimiva laitos sijaitsee Ruotsissa ja on käsitellyt kylmälaitteiden ohella rakennuseristeitä jo kymmenen vuoden ajan. Tämä vapauttaa vaaralliset yhdisteet ilmakehään ennen laitoskäsittelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla. Lähteet EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25 | 2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-115593-2 U 45/2022 vp. https://www. eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/ Documents/U_46+2022.pdf Asetukset (EU) 2024/590 Otsoniasetus https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=OJ:L_202400590 (EU) 2024/573 F-kaasuasetus https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=OJ:L_202400573. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus). Purkueristeiden käsittelyä kehitetään yhteistyössä Cool Finlandin omistajan ja sen Euroopan laajuisen käsittelyverkoston kanssa. Purkueristeet, kuten sandwich-elementit ja muut solumuovieristeet, vastaavat perusominaisuuksiltaan kylmälaitteiden runkoja ja soveltuvat teknisesti käsiteltäväksi samassa prosessissa. Käsittelyyn saapuvat materiaalit esikäsitellään laitokseen syötettävään muotoon ja käsitellään kuten kylmälaitteet tähän asti. ”Cool Finlandilla on valmiudet aloittaa eristeiden käsittely heti asetuksen astuessa voimaan”, Kaskinen sanoo. 44 Ne toimitetaan loppukäsittelyyn korkealämpöpolttoon”, Cool Finlandin toimitusjohtaja Pasi Kaskinen kertoo. Toimivan ratkaisun löytämiseksi tarvitaan viranomaisten, rakentamisalan ja jätteenkäsittelijöiden yhteistyötä, teknologiaa, käytännönläheistä ohjeistusta sekä lisää koulutusta ja tiedotusta. Eristeiden irrottamisessa ja pakkaamisessa pitäisi välttää niiden ylimääräistä rikkomista, taittamista tai murskaamista. Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. JUHA PEKKANEN on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. 45 Sisäilma, sisäympäristö ja terveys Kaikki mitä on tarpeen tietää sisäilman terveysvaikutuksista. Mukana on keskeiset viranomaisohjeet. Teos on hyödyllinen käsikirja kaikille rakennusja kiinteistöalan sekä terveydenhuollon parissa työskenteleville sekä sisäilman terveysvaikutuksista kiinnostuneille. Teos antaa runsaasti hyödyllistä tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. vsk. Alan tutkimustietoon perustuva teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista. Tietosanoma Koulutuspäivät | Ammattija oppikirjallisuus Hanki kirja Tietosanoman ja Art Housen verkkokaupasta: www.arthouse.fi Tekijät: Pekkanen, Juha & Seuri, Markku Ilmestynyt: 2024 | Sivumäärä: 354 Hinta: Kovakantinen 94,00 € (85,45 € alv %), sähkökirja 73,00 € (66,36 € alv %) MARKKU SEURI on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti sekä sisäilma-asiantuntija ja -kouluttaja .
Uudella direktiivillä pyritään vähentämään ulkoilman ilmansaasteita merkittävästi tiukentamalla ilmanlaatunor. Monille maille uuden direktiivin tiukennukset tuovat mittavia haasteita. 46 S uomen ilmanlaatu on todettu eri yhteyksissä varsin hyväksi, ja onpa sitä tituleerattu maailman puhtaimmaksi muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) vertailussa 2018. Silti Suomessakin altistutaan ilmansaasteille, kuten pienhiukkasille, typenoksideille ja otsonille, joiden on todettu aiheuttavan terveyshaittojen lisäksi ennenaikaisia kuolemia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Vaikka Suomessa on globaalissa mittakaavassa varsin hyvä ilmanlaatu, tuovat kiristyvät raja-arvot haasteita meillekin. WHO:n vuonna 2021 julkaisemien ohjearvojen perusteella Katriina Kyllönen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos Antti Wemberg, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Katariina Haavanlammi, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin tavoitteena entistä puhtaampi ilmanlaatu myös Suomessa Ilmanlaadun EU-lainsäädäntö on uudistumassa ja uuden ilmanlaatudirektiivin julkaisun odotetaan tapahtuvan vuoden 2024 aikana. EU:ssa ilmansaasteet aiheuttavat noin 300 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. (Anttila, 2022) pienetkin ilmansaasteiden pitoisuudet ovat terveydelle haitallisia, ja nykytiedon valossa ei pystytä määrittämään turvallista ilmansaasteiden tasoa, jonka alittavilla pitoisuuksilla ei olisi terveysvaikutuksia. vsk
Direktiivineuvotteluja käytiin Tšekin, Ruotsin, Espanjan ja Belgian puheenjohtajakausilla. Tämän EU:n komission noin viiden vuoden välein tekemän tilannekartoituksen seurauksena ilmanlaadun EU-lainsäädännön sisältöä päivitetään tarvittaessa mm. Kuva: Katriina Kyllönen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Jatkossakin muutoksia ilmanlaadun EU-lainsäädäntöön tulee todennäköisesti aiempaa useammin. Muutos on osa EU:n saasteettomuussuunnitelmaa (Zero Pollution Plan), jossa mm. raja-arvojen, varoituskynnysten ja tiedotuskynnysten Kuva 1. trilogiasopuun, keväällä 2024. Mikäli trilogiasovun mukainen direktiiviteksti hyväksytään EP:n syksyn äänestyksessä, se etenee seuraavaksi EU:n neuvoston käsittelyyn. EU:n lainsäätäjät päässeet alustavaan sopuun uudesta direktiivistä EU:n komissio julkaisi esityksensä uudeksi ilmanlaatudirektiiviksi lokakuussa 2022 (EU, 2022a; EU, 2022b; Anttila ja Kyllönen, 2023), jonka jälkeen alkoivat lainsäädäntöneuvottelut sekä Euroopan parlamentissa (EP) että jäsenmaiden kesken EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä. tavoitellaan ilmansaastumisen vähentämistä tasolle, joka ei ole enää haitallinen terveydelle ja luonnon ekosysteemeille vuonna 2050. Kolmikantaneuvottelut eli ns. uusien epäpuhtauksien mittaustarpeen ja raja-arvojen osalta. vsk. EP ajoi EU:n komission esitystä kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä, kun taas jäsenmaat painottelivat neuvotteluissa kunnianhimon ja realiteettien välissä. trilogit lainsäätäjien kesken alkoivat vuoden 2023 lopussa, ja tiukkojen neuvottelujen jälkeen tahot pääsivät yhteisymmärrykseen, eli ns. 47 meja lähemmäksi WHO:n ohjearvoja. Oleellisimpiin muutoksiin kuuluu ilmanlaatunormien, eli mm. Uusi direktiivi pitää sisällään määräajoin tehtävän tilannekartoituksen, jossa arvioidaan ilmanlaadun tilaa, viimeisintä tutkimusta ilmansaasteiden vaikutuksista ja mm. Siten uuden direktiivin julkaisua voidaan odottaa aikaisintaan loppuvuoden 2024 aikana. WHO:n julkaisemia suosituksia puhtaalle ilmalle. Raja-arvojen kiristyminen haaste Suomellekin Uusi trilogiasovun mukainen direktiivi sisältää useita tiukennuksia nykysääntelyyn. Tämän jälkeen jäsenmaiden pitää saattaa uuden direktiivin vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden sisällä
Pöly on lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Nykytilanteessa PM 10 -hiukkasten uuden vuorokausiraja-arvon ylityksiä mitataan usealla ilmanlaadun mittausasemalla eri puolella Suomea. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Autojen koon kasvu tuo lisähaasteita, sillä painavat ajoneuvot lisäävät teiden ja renkaiden kulumaa, ja siten katupölyn muodostusta. Useissa kunnissa on saatu vähennettyä katupölyä tehostamalla pölyntorjuntaa, mutta kiristyvä raja-arvo tulee vaatimaan aiempaa enemmän ponnisteluja laajemmilla alueilla. Nastarenkaat lisäävät katupölyn muodostumista. Tämä johtuu jokakeväisistä katupölykausista, kun teiden kuivuttua liikenne nostaa talven aikana teille ja pientareille kertyneitä pölyhiukkasia ilmaan. Taulukko 1. Bentso(a)pyreeniä muodostuu epätäydellisessä palamisessa, ja se on valittu seurantaan edustamaan syöpää aiheuttavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksia. Nykyisten raja-arvojen ylityksiä ei ole Suomessa mitattu vuosiin, mutta tiukentuvat raja-arvot tuovat meille uusia haasteita. Raja-arvot kiristyvät kauttaaltaan, ja ne tulevat voimaan vuonna 2030 (taulukko 1). vsk. Vahvistamattomat, trilogiasovun mukaiset uudet raja-arvot.. ** Korkein 8 tunnin liukuva vuorokausiarvo. ypv = sallittujen ylityspäivien määrä vuodessa; ytv = sallittujen ylitystuntien määrä vuodessa. 48 kiristyminen. Suomessa kohonneita * Pitoisuus PM 10 -hiukkasissa. Nykyinen arvo on tavoitearvolle arseenin, kadmiumin ja nikkelin osalta. Sen sijaan Suomelle haasteita tulevat asettamaan ainakin uusi hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo sekä typpidioksidin ja bentso(a)pyreenin vuosiraja-arvot. Terveydelle erityisen haitallisten pienhiukkasten eli PM 2,5 -hiukkasten uusien raja-arvojen ylitykselle ei nykytilanteessa nähdä suurta riskiä, joskin terveysperusteinen WHO:n ohjearvo ylittyy Suomessa laajalti
Uusia mittausvelvoitteita luvassa Ilmanlaatua mitataan Suomessa noin sadalla mittausasemalla noin 30 mittausverkon toimesta. Uusi direktiivi tuo sääntelyn piiriin uusia huolta aiheuttavia ilmansaasteita, joille ei ole aiemmin ollut lakisääteisiä velvoitteita. 49 pitoisuuksia mitataan etenkin runsaasti polttopuuta käyttävillä pientaloalueilla. Typpidioksidin uusi raja-arvo on nykytilanteessa vaarassa ylittyä suurimmissa kaupungeissa, mutta typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet pitkään laskussa, ja autokannan sähköistyminen tuonee tähän vielä lisäapuja. Kuva 2. Musta hiili aiheuttaa myös ilmaston lämpenemistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Kuva: David Brus.. terveyshaittoja aiheuttavat musta hiili, erikokoiset ultrapienet hiukkaset ja ammoniakki. Näitä ovat mm. Pallaksen supermittausasemalla mitataan uuden direktiivin vaatimusten mukaisten ilmansaasteiden lisäksi myös muita ilman epäpuhtauksia sekä kasvihuonekaasuja. Nykyisellään bentso(a)pyreenin uusi raja-arvo ylittyisi ainakin parilla paikkakunnalla, ja riskiä on laajemminkin. Jatkossa näitä ilmansaasteita pitää mitata niin sanotuilla supermittausasemilla, joilla edellytetään laajoja pitoisuuksista riippumattomia ilmansaasteiden mittauksia tukemaan tieteellistä ymmärrystä eri ilmansaasteiden lähteistä ja vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Suomessa supermittausasemia pitää perustaa yksi kaupunkitaustaympäristöön ja kolme etäälle päästölähteistä. vsk. Kaupunkiympäristöissä lakisääteisistä mittauksista vastaavat usein kunnat yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa, kun taas kaukana päästölähteistä sijaitsevilla tausta-alueilla lainmukaisista mittauksista vastaa Ilmatieteen laitos
50 Lisäksi ultrapieniä hiukkasia pitää mitata ja mustaa hiiltä suositellaan mitattavan vähintään yhdellä mittausasemalla, jossa näiden epäpuhtauksien pitoisuudet ovat todennäköisesti suuria. roadmap, joka on laadittava ennen vuotta 2030 jos on vaarana, että uusia raja-arvoja ei saavuteta. Vahvistamattomat, trilogiasovun mukaiset uudet varoitusja tiedotuskynnykset.. Mitattava otsonin osalta yhden tunnin aikana; lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi kynnyksen ylitykset on mitattava tai ennustettava kolmen peräkkäisen tunnin aikana. Mikäli rajatai tavoitearvo ylittyy, pitää jatkossa kyseisellä alueella tehdä ilmansuojelusuunnitelma, jossa määritellään keinot laskea pitoisuudet raja-arvojen alle. Mitattava otsonin osalta yhden tunnin aikana. * Mitattava rikkidioksidin ja typpidioksidin tapauksessa kolmen peräkkäisen tunnin aikana tuntikeskiarvona ja PM 10 ja PM 2,5 -hiukkasten tapauksessa enintään kolmen peräkkäisen päivän aikana vuorokausikeskiarvona paikoista, jotka edustavat ilmanlaatua vähintään 100 neliökilometrin alueella tai kokonaisella vyöhykkeellä sen mukaan, kumpi on pienempi. Lisäksi kunnille tullaan säätämään uuden direktiivin mukaisesti mahdollisuus hakea maksimissaan kymmenen vuoden jatkoaikaa eräiden raja-arvojen saavuttamiseksi, mutta tämän poikkeusmahdollisuuden käyttö on rajattua. Etenemissuunnitelmassa määritellään ilmansuojelusuunnitelman tapaan toimintapolitiikat ja toimenpiteet rajatai tavoitearvojen saavuttamiseksi määräaikaan mennessä. Kunnille uusia vaatimuksia Raja-arvojen tiukentuessa niiden ylitysmahdollisuuden riski kasvaa. ** Mitattava rikkidioksidin ja typpidioksidin tapauksessa yhden tunnin aikana ja PM 10 ja PM 2,5 hiukkasten tapauksessa yhden vuorokauden aikana paikoista, jotka edustavat ilmanlaatua vähintään 100 neliökilometrin alueella tai kokonaisella vyöhykkeellä sen mukaan, kumpi on pienempi. Lisäksi uutena vaatimuksena on tulossa ilmanlaadun etenemissuunnitelma, eli ns. Hyvän ilmanlaatutilanteen vuoksi Suomessa ei ole ollut velvoitetta tehdä ilmansuojelusuunnitelmaa viime vuosien aikana, joskin suunnitelma on tehty vapaaehtoisesti viimeksi kuluvana vuonna Helsingin alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Taulukko 2. vsk. Myös supermittausasemia on Suomessa ennestään useita, joskin täysin uuden direktiivin vaatimuksia vastaa toistaiseksi vain Pallaksen huippututkimusasema. Uusiakin mittauksia on siis pystytettävä, ja erityisesti kaupunkiympäristön supermittausasemalle. Suomessa on varauduttu hyvin näihin uusiin vaatimuksiin, ja iso osa uusista vaatimuksista katetaan jo nykyisin toimivilla mittauksilla, joista osa on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä
vsk. Jäsenvaltioilla velvollisuus varmistaa oikeus saada vahingonkorvauksia eräistä terveyshaitoista Uusi direktiivi sisältää nykyiseen ilmanlaadun EU-lainsäädäntöön verrattuna uuden Kuva 3. 51 Raja-arvojen kiristymisen lisäksi uusi direktiivi tuo mukanaan sekä uusia että kiristyviä tiedotusja varoituskynnyksiä (taulukko 2). Ajantasaiset ilmanlaatutiedot on nähtävillä kansallisella ilmanlaatusivustolla.. Esimerkiksi PM 2,5 -hiukkasille ja hengitettäville PM 10 -hiukkasille kynnykset ovat täysin uusia, ja mahdollinen tiedotusja varoitustarve on hyvä huomioida kunnissa. ilmanlaatuindeksi on asetettava kansalaisille julkisesti saataville. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tämä vaatimus asettanee kunnille haasteita, sillä nykyisellään mallintamista on käytetty yksittäisten kuntien ilmanlaadun seurannan työvälineenä kohtuullisen vähän. Lisäksi lyhyen aikavälin suunnitelma tulee laadittavaksi, mikäli varoituskynnys ylittyy. Tämä vaatimus toteutuu jo nykyisellään, jopa uuden direktiivin vaatimuksia yksityiskohtaisemmin, kansallisella ilmanlaatusivustolla (kuva 3). Ilmanlaadun seurantaverkostojen suunnittelua ja viiden vuoden välein tehtävää tarkastelua on myös jatkossa tuettava mallintamisen tai suuntaa-antavien lisämittausten avulla. Myös yleisölle tiedottamiseen on tulossa uusia vaatimuksia, mm. Uuden direktiivin myötä ilmanlaadun mallintamisen rooli kasvaa, ja raja-arvon ylittyessä se olisi jatkossa velvoittavaa
Pallaksen supermittausasemalla valmistaudutaan jo talvikauteen. vsk. suunnitelmien laatimisesta ja toimeenpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, eli pääsääntöisesti kuntien, menettelyn ja aiheutuneen terveyshaitan välisen syy-yhteyden osoittaminen on haasteellista. Kuva: David Brus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Suomelle on tulossa haasteita niihin verrattuna rajatussa määrin, sillä kuntien, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden tahojen toteuttamalla pitkäjänteisellä ilmanlaatutyöllä on Kuva 4. Pitkäjänteistä ilmanlaatutyötä on jatkettava Valtaosalla EU:n jäsenvaltioita tulee olemaan suuria haasteita toimeenpanna uuden direktiivin vaatimukset. Sen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisilla henkilöillä on oikeus saada vahingonkorvauksia sellaisista terveyshaitoista, joita aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten tiettyjen velvollisuuksien rikkomisesta. 52 vaatimuksen terveyshaittoja koskevista vahingonkorvauksista. On kuitenkin selvää, että em. Kyse on toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudesta laatia ja toimeenpanna ilmansuojelusuunnitelma, ilmanlaadun etenemissuunnitelma tai lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma. Suomessa, toisin kuin useissa EU:n jäsenvaltioissa, uuden direktiivin edellyttämän vahingonkorvauksia koskevan vaatimuksen täytäntöönpano ei edellytä uutta sääntelyä, sillä sovellettavaksi tulevat vahingonkorvauslain (412/1974) säännökset julkisyhteisön korvausvastuusta
EU:n ilmanlaatudirektiivin uudistus – Mitä uutta Suomelle. Pia Anttila ja Katriina Kyllönen (2023). Wemberg puolestaan vetää uuden lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 53 jo varauduttu verrattain hyvin uusiin vaatimuksiin. Nykyisillä raja-arvoilla ja useissa ilmanlaatulistauksissa pärjäämisen myötä Suomessa on pitkään voitu tuudittautua siihen, että ilmanlaaturintamalla asiat ovat hyvin. Lainsäädäntöehdotus eri kielillä (myös suomeksi ja ruotsiksi) https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ TXT/?uri=COM%3A2022%3A542%3AFIN Kansallinen ilmanlaatusivusto https:// www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu. WHO:n terveysperusteiset ohjearvot ja uudet tiukemmat raja-arvot osoittavat kuitenkin, että pitkäjänteistä ilmanlaatutyötä tarvitaan jatkossakin. Kirjoittajista Haavanlammi ja Kyllönen osallistuivat EU-neuvoston ympäristötyöryhmän neuvotteluihin yhdessä Suomen EU-edustuston ympäristöattasea Aino Pietarisen kanssa. vsk. EU 2022a. Proposal for a revision of the Ambient Air Quality Directives (ja taustadokumentit) https://environment. WHO julkaisi uudet ilmanlaadun ohjearvot – Suomessa ne ylittyvät laajoilla alueilla. ec.europa.eu/publications/revision-euambient-air-quality-legislation_en EU 2022b. Ilmansuojelulehti, 01/2022. Ilmansuojelulehti, 01/2023. Lähdeluettelo Pia Anttila (2022)
Leikkimielisesti voitaisiin ekstrapoloida lainsäädännön turvaavan terveellisen ilmanlaadun vuonna 2063. Näkökulma riippuu siitä, mihin lähteeseen uskoo. Aiemmin helposti tallennettavissa olleet pdf-ilmanlaaturaportit jäivät pois ja tilalle tulee online-työkalu numeeristen tulosten poimimiseen ja lataamiseen. WHO:n ilmanlaadun ohjearvot päivitettiin edellisen kerran vuonna 2005 ja nyt kolme vuotta sitten syksyllä 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Mistä on kysymys?. Euroopan ympäristövirasto (EEA) on reagoinut jo nopeammin WHO:n ohjearvopäivitykseen ja ottanut käyttöön useita muutoksia ilmansaasteiden vaikutusarvioinnin raportoinnissa. Lainsäädäntö seuraa tiedettä siis noin 20 vuotta jäljessä, ottaen toki tässä vähän kiinni, kun nyt raja-arvo on enää kaksinkertainen ohjearvoon verrattuna. Nyt kun tuo pienhiukkasten terveysperusteinen haitalliseksi tunnettu ohjearvotaso aleni arvoon 5 µg/m³, ilmanlaatudirektiivin luonnoksessa on raja-arvona 10 µg/m 3 . vsk. Vaikutuslaskennan pohjaksi otettiin Chen & Hoek (2020) globaali vastesuhde (+8 %:n kuolleisuuden lisäys per ulkoilman 10 µg/ m³ PM 2.5 -pitoisuus) ja uudeksi raportoitavaksi parametriksi valittiin WHO:n uuden ohjearvon ylittävän altistuksen aiheuttama Otto Hänninen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Antti Korhonen, Itä-Suomen yliopisto Ilmansaasteiden terveysvaikutusten arvioihin liittyvät muutosten tuulet Ilmansuojeluongelma on Suomessa lopullisesti ratkaistu – vai onko se räjähtämässä käsiin. Kuvaavaa tieteen ja politiikan etenemiselle on, että kun tieteeseen perustuva ohjearvo pienhiukkasille asetettiin vuonna 2005 tasolle 10 µg/m³, niin vuonna 2008 ilmanlaatudirektiivi asetti vastaavan juridisesti sitovan raja-arvon tasolle 25 µg/m³, siis 2,5 kertaa tuolloin haitalliseksi tunnettua tasoa korkeammaksi. Ilmastopolitiikassa päästöttömyys on tavoitteena vain hiukan nopeammin, vuoteen 2050 mennessä. 54 T ieteellisen perustutkimuksen kautta etenevä ympäristönsuojelun kaari on hidas, mutta ottamassa suuren askeleen, kun EU on päättämässä ilmanlaatudirektiivin päivityksestä
55 kuolleisuus. a Years of life lost (YLL) b NO 2 -arviot sisältävät vaihtelevia oletuksia turvallisesta kynnystasosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. vsk. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasketut estimaatit suomalaisten ilmansaastekuolleisuudesta tärkeimmille ilmansaasteille. Vihreällä merkitty neljä uusinta “vertailukelpoista” estimaattia, jotka vaihtelevat pienhiukkasten osalta 23-kertaisesti (=3670/158). Pieni osa eroista johtuu siitä, että laskelmat on tehty eri kohdevuosille. n/r ei raportoitu; lukuarvo olisi teknisesti mahdollisesti saatavissa; n/a lukuarvoa ei ole sisällytetty laskelmaan.. Suomessahan pääosa väestöstä asuu ohjearvon täyttävässä alle 5 µg/m³ -pitoisuuksissa, jolloin heihin kohdistuvat vaikutukset jäävät raportoinnista pois. Huomattavan suuret – huolestuttavatkin – erot johtuvat puolestaan muutoksista ja eroista arviointimenetelmissä. Kansallisessa arviossa on toki käytetty typpidioksidin ja otsonin osalta kynnystasotonta mallia, jonka osalta tieteellinen näyttö on vielä hyvin ohutta niin puolesta kuin vastaankin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyissä ja julkaistuissa arvioissa suomalaisten kuolleisuudesta löytyy huomattavia eroja (taulukko 1). 2013; +6 %) annosvaste että kokonaisaltistusta vastaava herkkyystarkastelu pidettiin mukana vertailuarvioina. Onneksi kuitenkin sekä vanha HRAPIE (Hoek ym. Taulukko 1. Kansallisesti uusimpana arviona voidaan pitää Ilmansaasteiden tautitaakka-arviota vuodelle 2020, joka on aikaisempiin verrattuna noin kaksinkertainen ja merkittävästi korkeampi kuin mikään siihen verrattavista, taulukossa vihreällä merkityistä arvioista
Euroopassa on nyt kolmatta vuotta käyty laajaa sotaa. Uusimpana syötteenä tähän keskusteluun voi pitää WHO:n ohjearvotyöryhmän ohjaamaa meta-analyysiä (Chen and Hoek, 2020), jossa käytettävissä olleet kuutisenkymmentä alkuperäistutkimusta jaettiin altistustasojen suhteen alaryhmiin: tulokset osoittivat hämmästyttävän yhdenmukaisesti kohoavia annos-vastesuhteita pitoisuuksien alentuessa. Laskelmissa tyypillisesti käytetään vuosipitoisuuksia, mutta esimerkiksi Harvard Six Cities -tutkimuksessa käytetyt pitoisuudet olivat pisimmillään 16 vuotta. 2024). Kuolleisuusvaikutus tässä ryhmässä oli +17 % kymmentä mikrogrammaa kuutiossa kohti, ripauksen yli kaksinkertainen analyysin päätulokseen, joka oli +8 %. On ehkä hiukan hämmästyttävääkin, että sodan havaittu vaikutus ilmanlaatuun on rajoittunut melkein kokonaan vain sotaa käyviin maihin, tietysti etenkin Ukrainaan, mutta. (2018) käyttivät uudenlaista metaregressioanalyysiä ja estimoivat huomattavan jyrkkiä kulmakertoimia suomalaisten kannalta relevanteilla alle 5 µg/m³ -tasoilla. Jo raskauden aikaisen altistuksen osalta tuo virhe näyttää olevan puolitoistakertainen, mutta viisivuotisessa altistuksessa se nousee jopa kolminkertaiseksi. vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisuutta ja kauempaakin toistuvasti esimerkiksi Saharan hiekkaa tai Islannin tulivuorenpurkausaerosoleja. Arviot vaihtelevat niin laajalla skaalalla, että olisi hyvin perusteltua toteuttaa myös Suomessa epidemiologinen tutkimus, jossa kuolleisuusriskin suuruus määritettäisiin meidän olosuhteissamme ja väestöllämme. Näiden viime vuosien hälyttävien päivitysten lisäksi huonoja uutisia annosvasteiden osalta on juuri tulossa lisää. 2019) havaittiin vasteiden ulottuvan aiempaa alemmille altistustasoille (mikä sinänsä ei ollut yllätys, kun aiemmin ei ollut löytynyt vertailuryhmiä näin alhaisille pitoisuuksille) sekä kulmakertoimien jyrkkenemistä matalilla pitoisuuksilla. 2012, 2015) ja Australiassa (Hanigan ym. Julkaisuvaiheessa olevassa tutkimuksessamme tarkastelimme eri virhelähteiden vaikutusta ilmansaaste-epidemiologiaan Suomessa ja havaitsimme, että erityisesti ilmanlaatumallin ja ilmanlaatumittausten välinen ero aiheuttaa aliarvion haittasuhteissa (Korhonen ym. Suomessa näitä uusimpia arvioita on käytetty vasta liikenteen terveysvaikutusten analyyseissä (Lehtomäki ym. Sarjassa tutkimuksia Kanadassa (Crouse ym. Di ym. 56 Kymmenisen vuotta sitten HRAPIE-raportin (WHO 2013) jälkeen pienhiukkasten annosvasteiden tutkimus matalilla altistustasoilla nousi vahvasti tutkimusagendalle. Näin pitkien altistusjaksojen arviointivirhettä emme voi vielä tarkastella, kun ilmanlaatumittaukset ovat pienhiukkasten osalta alkaneet pääosin vasta 2000-luvulla. (2017) puolestaan löysivät lyhytaikaispitoisuuksien vaikutuksia alhaisilla tasoilla Yhdysvalloista ja suosittelivat sikäläisten Eurooppaa tiukempien raja-arvojen päivitystä. Aiemmin on havaittu Ukrainasta Suomeen leviävän mm. 2021) ja ilmastopaneelin liikennehankkeen skenaarioissa vuodelle 2030 (Seppälä ym. Vodonos ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Suomalaisittain vakava kysymys onkin, voiko suomalaisilla altistustasoilla kulmakerroin olla vielä korkeampi. 2024). Kotimaisessa katsausartikkelissa esitettiin kuitenkin kuolleisuusarvio 3 670 tapausta vuodessa (Hänninen & Lehtomäki, 2023), joka on aiempiin verrattuna kaksinkertainen. Alin pitoisuusryhmä alle 10 µg/m³ -pitoisuuksilla tosin koostui vain viidestä tutkimuksesta, ja siinä yläraja oli noin kaksinkertainen Suomen nykytilanteeseen verrattuna. vsk. Uusien tulostemme valossa näyttää joka tapauksessa vahvasti siltä, että kaikki kansainvälisetkin arviot ilmansaasteiden haitallisuudesta ovat selkeitä aliarvioita. Tieteelle ei ole täysin selvää, mikä on ilmansaastekuolleisuuden kannalta parhaiten riskiä kuvaava altistusikkuna
Air quality in Europe – 2020 report, #9/2020. Suomen näkökulmasta kehitys on ollut kaiken kaikkiaan selkeän myönteistä. Burden by Risk 19902019. org/record/ihme-data/gbd-2017-burdenrisk-1990-2017 GBD Network 2020. Association of short-term exposure to air pollution with mortality in older adults. EHP 2012, 120, 708–714. Datahub: Air quality health risk assessments by countries. Available from https://ghdx.healthdata. Environment International, Environment International 143 (2020) 105974. 2019. Seattle, United States of America: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2018. Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet, kuten fossiilisista polttoaineista luopuminen ja liikenteen sähköistyminen, osaltaan helpottavat tilannetta. 2012. Di Q, Dai L, Wang Y, Zanobetti A, Choirat C, Schwartz JD, & Dominici F, 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Samoin on käynyt ilmeisesti myös metsäpaloille (Iolango 2024). Altistustasot ovat laskeneet jo useita vuosikymmeniä (esim. Global Burden of Disease Study 2021. European Environment Agency, Copenhagen. All-cause mortality. Long-term exposure to PM and all-cause and cause-specific mortality: A systematic review and meta-analysis. org/record/ihme-data/gbd-2019-burden-byrisk-1990-2019 GBD Network 2024. Selected data extracts (.csv) available at https://www.eea. https://doi. EEA 2020. Burden and Strength of Evidence by Risk Factor 1990-2021. Seattle, United States of America: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2020. Global Burden of Disease Study 2019. Available from https://ghdx.healthdata. Crouse DL, Peters PA, Hystad P, Brook JR, et al., 2015. Kaukokulkeuma näyttelee merkittävää osuutta ja kansainväliset toimet ovat ehdottomasti tarpeen, mutta myös kotimaisten päästöjen osalta on edetty oikeaan suuntaan. Available from https://ghdx.healthdata. 57 myös Venäjän alueilla lienee joitakin vaikutuksia. ISBN 978-92-9480-292-7 ISSN 1977-8449 doi:10.2800/786656. Viitteet Chen and Hoek, 2020. org/10.1016/j.envint.2020.105974 Crouse DL, Peters PA, van Donkelaar A, Goldberg MS, et al. Seattle, United States of America: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2024. Global Burden of Disease Study 2017. Risk of nonaccidental and cardiovascular mortality in relation to long-term exposure to low concentrations of fine particulate matter: A Canadian nationallevel cohort study. Burden by Risk 1990-2017. europa.eu/en/datahub/datahubitem-view/ 49930245-dc33-4c47-93b8-9512f0622ebc GBD Network 2018. 164 pp. org/record/ihme-data/gbd-2021-burden-byrisk-1990-2021 Hanigan I, Rolfe M, Knibbs L, Salimi F, Cowie C, Heyworth J, et al. Ambient PM2.5, O3, and NO2 exposures and associations with mortality over 16 years of follow-up in the Canadian Census Health and Environment Cohort (CanCHEC). Jama, 318(24), 2446–2456. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys asettaa uusia vaatimuksia kasvihuonekaasuille, muttei aktiivisesti puutu biopolttoaineisiin. EHP 2015, 123, 1180–1186. Korhonen ym. 2023). Haasteitakin on edessä – aikaisempaa raskaammat sähköautot kuluttavat tienpintaa kiihtyvään tahtiin ja katuja jarrupölyn ohella syntyy nanomikromuoveja renkaista, eivätkä liikennemäärät ole vielä vähenemässä. vsk. EEA 2024. Puun poltto on kotimaisista hiukkaslähteistä merkittävä. Satelliittiaineistosta on tarkasteltu sotaa edeltäviltä vuosilta NO 2 -tasoja, joihin verrattuna tasot ovat ehkä hiukan yllättäen laskeneet. Kun terveysvaikutusarviot lisäksi sivuuttavat sisälähteistä syntyvät hiukkaset, voisi ilmansaastetutkimusta edelleen pitää ajankohtaisena myös tulevaisuudessa
Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2024 Tieliikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset. Environmental research, 166, 677–689. ISSN 27370666, ISBN 978-952-7457-31-3. Ilmansuojelu 1/2023: 19–23. https:// ilmastopaneeli.fi/hallinta/wp-content/ uploads/2024/08/ilmastopaneelin-raportti1-2024-tieliikenteen-paastovahennystoimetja-niiden-vaikutukset.pdf Vodonos A, Awad YA, & Schwartz J, 2018. Sources of PM2.5 exposure misclassification in three Finnish register-based study populations and the impact on attenuation of health effect estimates. Hänninen O, Lehtomäki H, 2023. Ilmansuojelu 3/2023:4-7. Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions. Julkari https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe20231123148656 Iolango I, 2024. Deaths attributable to air pollution in Nordic countries: disparities in the estimates. Ilmansaasteiden tautitaakka – alhainen altistus arvioitua suurempi terveysriski. Korhonen A, Lehtomäki H, Roponen M, Rumrich I, Hänninen O, 2023. ISBN 978-952-11-5386-0 (PDF). 300 pp. Ilmansuojelu 1/2024: 30–32. 94 pp. Ortiz AG, Gsella A, Guerreiro C, Soares J, Horálek J, 2021. Satelliitti apuna Ukrainan sodan ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa. Atmosphere 11:467 (15 pp). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. WHO, 2021. Environment International 126: 762–770. Estimations of the 2019 HRA, benefit analysis of reaching specific air quality standards and more. ETC/ATNI Report 10/2021. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16 | 2021. International Journal of Environmental Research and Public Health (IJERPH) 15:736. World Health Organization, Geneva, Switzerland. Particulate matter (PM2.5 and PM10), ozone, nitrogen dioxide, sulfur dioxide and carbon monoxide. net/10138/329273 Lelieveld J, ller K, Pozzer A, Pöschl U, Fnais M, Daiber A, Münzel T, 2019. http://hdl.handle. http:// www.mdpi.com/1660-4601/15/4/736 http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110737052 Lehtomäki H, Geels C, Brandt J, Rao S, Yaramenka K, Åström S, Andersen MS, Frohn LM, Im U, Hänninen O, 2020. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. 44 sivua. In print. Global air quality guidelines. Seppälä J, Liimatainen H, Viri R, Suomalainen E, Ollikainen M, Weaver S, Markkanen J, Ahlvik L, Karttunen M, Hänninen O, Halonen JI, 2024. 58 and long-term exposure to low level air pollution in the ‘45 and up study’ cohort, Sydney, Australia, 2006–2015. Science of The Total Environment. Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, Karvosenoja N, et al., 2018. 60 pp.. 2021. European Heart Journal (2019) 0, 1–7, doi:10.1093/eurheartj/ehz135 Korhonen A, Rumrich IK, Roponen M, Frohn LM, Geels C, Brandt J, Tolppanen A-M, Hänninen O, 2024. ISBN 978-92-4003422-8 (electronic version) https://www. vsk. Suomalaisten pienhiukkasaltistuksen kehitys 1979–2021. Health risk assessments of air pollution. Health risks of air pollution in Europe – HRAPIE project: Recommendations for concentration–response functions for cost–benefit analysis of particulate matter, ozone and nitrogen dioxide. who.int/publications/i/item/9789240034228 WHO, 2013. https://www. The concentration-response between long-term PM2.5 exposure and mortality; A metaregression approach. mdpi.com/2073-4433/11/5/467 (accessed 2020-05-05) Lehtomäki H, Karvosenoja N, Paunu V, Korhonen A, Hänninen O, Tuomisto J, Karppinen A, Kukkonen J, Tainio M
Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. ”Hienoja oivalluksia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. 044 750 0877. alv. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla
Nämä ovat keskeisiä tutkimuskysymyksiä ilmakehän nanoja mikromuovien tutkimukseen keskittyvässä Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Monet muovit hajoavat hitaasti luonnossa, mutta ne voivat pilkkoontua pienemmiksi hiukkasiksi UV-säteilyn, lämmön, kosteuden, hankautumisen, kemiallisen hapettumisen tai biologisen aktiivisuuden seurauksena. Markus Sillanpää, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus (Syke) Tatu Martinmäki, tutkija, Suomen ympäristökeskus (Syke) Hilkka Timonen, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos Sanna Saarikoski, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos Ilmassa olevista nanoja mikromuovihiukkasista on vähän tutkittua tietoa. vsk. Tämä johtuu etupäässä siitä, että alle 10 µm hengitettäville muovihiukkasille ei ole ollut soveltuvaa analyysimenetelmää. Muovihiukkasia on löydetty lähes kaikkialta ympäristöstä aina vesistöistä, maaperästä ja jäätiköistä eliöstöön asti, mutta ilmassa olevat mikromuovit ja erityisesti nanomuovit ovat jääneet lähes kokonaan huomiotta. Muovit ovat yleistyneet siksi, että ne ovat muovailtavissa, kevyitä, edullisia ja kestäviä hyvin erilaisissa olosuhteissa. Muovit ovat korvanneet luonnonmateriaalit lähes kaikilla osaalueilla, erityisesti pakkausmateriaaleina. Muovihiukkaset voivat olla myös teollisesti valmistettuja, joita lisätään esimerkiksi kosmetiikkaan parantamaan tuotteen ominaisuuksia. Emme tiedä tarkasti, minkä kokoisia muovihiukkaset ovat, kuinka paljon niitä on tai millainen niiden kemiallinen koostumus on. 60 M uovit ovat olleet tärkeä osa yhteiskuntaamme jo 1950-luvulta lähtien. Hengitettäviä muovihiukkasia kaupunki-ilmassa
Ilmassa olevien alle 2,5 µm ja 10 µm aerosolihiukkasten eli PM 2.5 ja PM 10 sekä ilmakehän laskeumanäytteiden lisäksi hankkeessa kerätään näytteitä katupölystä, lumesta ja hulevedestä, joista määritetään nanoja mikromuovien pitoisuus. Nelivuotinen ACINMUA-hanke alkoi syyskuussa 2023. Suomen ympäristökeskuksessa on kymmenisen vuotta tutkittu mikromuoveja esimerkiksi vesistöissä ja maaperässä. Ilmatieteen laitoksen tutkijoilla on vuosikymmenten kokemus liittyen ilmakehän hiukkasten keräysmenetelmiin ja kemiallisen koostumuksen määrittämiseen. Muovihiukkasten terveysvaikutuksista on vielä vähän tietoa, mutta niissä olevien lisäaineiden tiedetään olevan terveydelle ja ympäristölle haitallisia.. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kehitettävä uusia keräysja analyysimenetelmiä kaupunki-ilmassa oleville nanoja mikromuovihiukkasille. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen muodostamalla yhteenliittymällä on vahva asiantuntemus ilmakehän hiukkasista ja mikromuoveista. • Ihmisen terveyden kannalta muovihiukkasen koolla on väliä, sillä hiukkaset kulkeutuvat hengitysteihin ja voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen. • Muovihiukkasten kokomääritelmä ei ole vielä vakiintunut. • Ilmassa olevien muovihiukkasten lähteitä ovat liikenne, keinokuiduista valmistetut tekstiilit ja muovituotteiden hankautuminen. vsk. • Mikromuoveilla usein viitataan muovihiukkasiin, joiden koko on 1 µm – 5 mm. Hankkeessa on tarkoitus myös arvioida nanoja mikromuovien vaikutusta ilmanlaatuun selvittämällä niiden osuudet kaupunki-ilmassa olevista hiukkasista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tulokset auttavat ymmärtämään muovien esiintyvyyttä ja kulkeutumisreittejä ympäristössämme. • Eniten tuotetut muovit ovat polyeteeni (PE), polypropeeni (PP), polyvinyylikloridi (PVC), polyetyleeni tereftalaatti (PET), polyuretaani (PUR) ja polystyreeni (PS), jotka yhdessä selittävät 75 % vuotuisesta muovien kokonaistuotannosta (400 Mt vuonna 2022). • Nanoja mikrokokoisilla muovihiukkasilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden kulkeutumiseen ympäristössä, vuorovaikutukseen valon kanssa, biosaatavuuteen sekä muovissa olevien lisäaineiden vapautumiseen. • Nanomuoveiksi kutsutaan yleensä synteettisestä polymeeristä koostuvia hiukkasia, joiden koko on alle 1 µm. 61 ACINMUA-hanke Suomen akatemian rahoittamassa ”Kaupunki-ilman nanoja mikromuovien määrä, ominaisuudet ja merkitys (ACINMUA)” -hankkeessa tunnistetaan ilmassa olevia nanoja mikromuovihiukkasia sekä selvitetään tärkeimpiä muovihiukkasten lähteitä ja leviämistä kaupunkialueella
Tutkittava hiukkaskoko rajaa myös soveltuvia esikäsittelymenetelmiä ja analyysitekniikoita. 62 Nanoja mikromuovien analysoinnissa riittää haasteita Ilmakehän nanoja mikromuovitutkimus on edistynyt hyvin hitaasti, mikä osin johtuu ilmassa olevien muovihiukkasten laajasta kokojakaumasta aina nanokokoluokasta satoihin mikrometreihin. Nanomuoveja pystytään keräämään suodatinkeräimillä ja kokoerottelevilla impaktoreilla, kun taas mikromuoveille soveltuvat parhaiten suurtehoja laskeumakeräimet. Ennen kemiallista analyysia kerätty näyte joudutaan usein esikäsittelemään, sillä näytteessä olevat orgaaniset ja epäorgaaniset komponentit saattavat häiritä muovien määrittämistä näytteestä. Nanoja mikromuovien lähteet ja esiintyminen ympäristössä.. vsk. Lisäksi muovit ikääntyvät luonnossa, eli niiden koostumus ei enää vastaa puhtaan referenssimateriaalin koostumusta, mikä voi aiheuttaa haasteita polymeerien tunnistamiselle. Muovit edustavat vain pientä osaa luonnossa esiintyvistä hiukkasista ja siksi muovien määrittäminen edellyttää muovipolymeerien kemiallisen tunnistamisen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Karkeasti voidaan todeta, että nanomuovit vaativat erilaisen analyyttisen lähestymisen kuin mikromuovit. Tutkimusmenetelmien kehittämistä on hidastanut referenssimateriaalien saatavuus. ACINMUA-hankkeessa on tarkoitus tutkia, kuinka aiemmat aerosolihiukkasille kehitetyt keräysmenetelmät toimivat nanoja mikromuovihiukkasille sekä tarvittaessa Kuva 1. Koko tälle hiukkaskokojakaumalle sopii harvoin yksi keräysmenetelmä. Kontaminaation minimoimiseksi näytekeräimissä tulee välttää muovisia osia. Joitakin muovilaatuja on kaupallisesti saatavilla nanotai mikromuovihiukkasina (esimerkiksi polystyreeni), mutta monia muoveja ei voi hankkia suoraan halutussa hiukkaskoossa
Näytteet analysoidaan jälkikäteen laboratoriossa. Lisäksi nanomuovien esiintymistä kaupunki-ilmassa tutkitaan aerosolimassapektometrillä (AMS), joka mittaa ilmassa olevien hiukkasten kokoa ja kemiallista koostumusta suoraan ilmasta. Kevään näytteenottokampanjassa kerättiin aerosolija laskeumanäytteitä HSY:n ylläpitämällä Mäkelänkadun supermittausasemalla ja Kumpulassa SMEAR III -asemalla. 63 kehittää uusia keräysmenetelmiä. Tärkeimpänä työvälineenä kemiallisessa analyysissä on Suomen ympäristökeskukseen hankittu pyrolyysi-kaasukromatografi-massaspektrometri, joka mahdollistaa valittujen muovihiukkasten kvantitatiivisen määrityksen näytesuodattimilta. Kuten aiemmin jo mainittiin, nanoja mikromuovien referenssimateriaaleja (polystyreeniä lukuun ottamatta) ei ole kaupallisesti tarjolla. Muovihiukkaset tuotetaan erilaisilla menetelmillä, joista mainittakoon esimerkkinä kylmäjauhaminen. Näytteenotot tehdään valittuina vuodenaikoina kaupunkiympäristössä sekä vertailukohtana myös tausta-alueella. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa on tarkoitus analysoida mittausdataa myös tilastollisilla lähdeanalyysimenetelmillä. Kuva: HSY.. Isompien mikromuovien määrittämisessä käytetään myös kuvantavaa infrapunamikroskooppia. Tällaisen suoramittausmenetelmän etuna on, että tulokset ovat saatavilla lähes reaaliaikaisesti ilman näytteen esikäsittelyä. Kuva 2. Näytteet kerätään ensisijaisesti suodatinkeräimillä ja kokoeroteltuja näytteitä kerätään monitasoimpaktoreilla. Mäkelänkadun supermittausasema. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Ensimmäisiä tuloksia Vaikkakin hankkeen alussa menetelmien kehittäminen on vienyt valtaosan työpanoksesta, ensimmäisiä tuloksia on jo saatu. Menetelmän haasteena on kuitenkin se, että hiukkasten höyrystysja ionisointivaiheessa yhdisteet hajoavat hyvin pieniksi fragmenteiksi ja näin ollen niiden ominaispiirteet tietyille lähteille vähenevät. vsk. Tutkimushankkeen yksi työpaketti keskittyy muovihiukkasten tuottamiseen muovisista käyttötavaroista, esimerkiksi pakkausmateriaaleista sekä autonrenkaista
Yleisien muovien ja kumien pitoisuudet PM 10 -hiukkasissa Helsingissä keväällä 2024. Analyysimenetelmää on vielä kehitettävä, jotta sillä voitaisiin määrittää yleisintä tekstiilikuitua polyeteenitereftalaattia (PET). Näytteistä löydettiin pieniä määriä polystyreeniä (PS). (SBR styreenibutadieenikumi, NR luonnon kumi, PE polyeteeni, PP polypropeeni ja PS polystyreeni).. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Lisäksi kaupunkitaustapitoisuuksien avulla pystytään arvioimaan paikallisten lähteiden merkitystä muovien kokonaispitoisuuteen. https://plasticseurope.org/knowledge-hub/plasticsthe-fast-facts-2023/ Kuva 3. Määritettyjen muovien ja kumien yhteenlasketut pitoisuudet olivat 0,095–0,38 µg/m 3 , joten ne yhdessä selittivät noin prosentin PM 10 -massasta. PM 10 ja PM 2.5 -tulosten avulla saadaan karkea kuva muovien jakautumisesta hengitettävässä hiukkasfraktiossa. Havainto entisestään korostaa tarvetta tutkia tätä tutkimatonta. Kuuden keräysjakson aikana keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet vaihtelivat 15–33 µg/m 3 . 64 Ensin mainittu edustaa vilkasliikenteistä katukuilua, kun taas jälkimmäinen kuvaa kaupunkitaustaa. vsk. Mäkelänkadulta kerätyistä PM 10 -näytteistä on analysoitu yleisimmät muovit ja renkaiden yleisimmät kumimateriaalit (Kuva 3). Seuraavaksi tulemme analysoimaan keräyskampanjassa kerätyt PM 2.5 -näytteet ja kaupunkitausta-asemalta (SMEAR III) kerätyt aerosolinäytteet. Viitteet ACINMUA-hanke: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/acinmua-hanke Plastics – the fast facts 2023. Korkeimmat pitoisuudet määritettiin polyeteenille (PE), polypropeenille (PP), luonnonkumille (NR) ja styreenibutadieenikumille (SBR). Vaikkakin näitä suppeahkoja tuloksia on tarkasteltava suuntaa antavina, ne osoittavat kaupunki-ilmassa olevien hengitettävien hiukkasten joukossa olevan muoveja
Ympäristöterveyspäivät 2024 30.–31.10.2024 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere & Livestream Aiheita: KESKIVIIKKO 30.10.2024 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hanke Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hanke: Oikeudellinen tarkastelu Asumisterveysasetuksen uudistaminen – missä mennään. Pintapuhtauteen liittyvää asiaa kouluissa ja päiväkodeissa (Clean School -hanke) Ilmanpuhdistimien vaikutus epäpuhtauksiin ja koettuihin olosuhteisiin ja oireisiin kouluissa – HiMiKKo-hankkeen tuloksia Case: Leinolan koulu Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeneva bisfenoli A Ei-säännellyt PAH-yhdisteet talousvedessä – lähteet ja terveysriskit Legionella ja ilmastonmuutos TORSTAI 31.10.2024 Melun ja tärinän torjunta alueiden käytön suunnittelussa -opas Melunja tärinäntorjuntaratkaisut kaavoituksessa – ympäristöministeriön ohje Helsingin ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelma Puunpolttotapakyselyn tulokset ja niiden hyödyntäminen Lähipäästölähteet ja pienhiukkasten keuhkoihin kulkeutuminen Polttoperäisten ultrapienten hiukkasten aiheuttamat terveyshaitat Viranomaiskysely: melu ja ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet Case: Puulämmitteisten paljujen käytön kieltäminen Keravalla – miten tähän päädyttiin ja mikä on tilanne nyt. Tilaisuuden järjestävät sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ympäristö ja Terveys-lehti.. Legionellan aiheuttamien tautitapausten selvitys – ajankohtaista Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. mennessä. Ilmoittautumiset etäosallistujaksi 28.10
Hiukkasmaisille epäpuhtauksille on asetettu ulkoilman osalta raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) ja sisäilman osalta toimenpiderajat asumisterveysasetuksessa (545/2015). Karkeasti jaotellen ympäristönsuojeluviranomaiset vastaavat ulkoilmaan ja terveydensuojeluviranomaiset sisäilmaan liittyvästä viranomaistyöstä. Heille suunnatulla kyselyllä selvitettiin, miten eri lähteistä peräisin olevat ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet työllistävät viranomaisia, kuinka hiukkasmittauksia toteutetaan sekä millaisia puun pienpolttoon liittyviä ongelmia ja ratkaisuja niihin on kunnissa. 66 K untien ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiset vastaavat valvonta-, neuvontaja asiantuntijatehtävistä, joiden tavoitteena on minimoida ja ennaltaehkäistä ympäristöhaittoja sekä varmistaa elinympäristön terveydelliset olosuhteet. Viranomaiskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kartoitti marraskuussa 2023 meluun ja ilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin liitAnni Varis, tutkija Taina Siponen, erityisasiantuntija Tarja Yli-Tuomi, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ympäristöterveys, Kuopio Ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet viranomaistyössä Kunnissa ilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin liittyviä tapauksia käsittelevät ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiset. vsk. Lisäksi kysyttiin, tekevätkö viranomaiset keskenään yhteistyötä sekä millaisia menettelytapojen ja ohjeiden kehittämisja uudistamistarpeita kunnissa on havaittu.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55
67 yhteydenottojen lukumäärää, mutta muuten tupakointi rajattiin kyselyn ulkopuolelle. vsk. Ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien lähteet ja torjuntakeinot Puun pienpoltosta tuli 70 %:iin (n=19) valvontayksiköistä vuoden aikana vähintään yksi ulkoilman laatua koskeva yhteydenotto (Kuva 1). Kyselyn eri osiot olivat sisäja ulkomelu sekä ilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet ulkona ja sisällä. Kysely lähetettiin 309 suomalaisen kunnan tai kuntayhtymän kirjaamon kautta asuinympäristön meluja ilmanlaatuasioista vastuussa oleville ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille. Vastanneita valvontayksiköitä oli 27.. Kyselyn rahoitti sosiaalija terveysministeriö (STM). Kyselyssä koottiin tietoa, joka tukisi kansallisen ohjauksen antamista sekä auttaisi kohdentamaan asiantuntijaja tutkimustyötä sinne, missä suurimmat tarpeet viranomaistyössä ovat. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Ulkoilmaan liittyviä vastauksia saatiin 27 valvontayksiköstä (kattoivat 49 kuntaa) ja sisäilmaan liittyviä 25 valvontayksiköstä (kattoivat 68 kuntaa). Yhteydenottoja tuli yleisimmin 1–2 tai 3–10 kertaa vuodessa, mutta kaivosteollisuudesta, jätekeskuksista ja tyviä asumisterveysongelmia kuntien viranomaistyössä. Tupakoinnista kysyttiin Kuva 1. Vastaanottajilta pyydettiin yhtä vastausta ympäristönsuojelun toimialalta ja yhtä vastausta terveydensuojelun toimialalta. Tieliikenteen katupölyyn liittyviä yhteydenottoja tuli 44 %:iin (n=12) ja kaivosteollisuuteen liittyviä 41 %:iin (n=11) valvontayksiköistä. Sisämeluun liittyvät tulokset on raportoitu aiemmin Ympäristö ja Terveyslehdessä 1 . Osuus valvontayksiköistä, joihin tulee vähintään yksi yhteydenotto (valitustapaus) vuodessa sekä yhteydenottomäärien jakauma hiukkaslähteittäin ulkoilmassa. Valvontayksiköiden asukasmäärän mediaani oli 46 250 asukasta (440–664 000 asukasta). Tässä artikkelissa raportoidaan ilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin liittyvät vastaukset
Puun pienpolttoon liittyviä valitustapauksia oli sekä suurissa kaupungeissa että pienempien kuntien muodostamissa valvontayksiköissä. Puun pienpoltosta tuli yhteydenottoja 64 %:iin (n=16) sekä rakennustoiminnasta ja täydennysrakentamisesta 21 %:iin (n=5) valvontayksiköistä. vsk. Muita yhteydenottoja tuli yleensä 1–2 tai 3–10 kappaletta vuodessa. Osuus valvontayksiköistä, joihin tulee vähintään yksi yhteydenotto (valitustapaus) vuodessa sekä yhteydenottomäärien jakauma hiukkaslähteittäin sisäilmassa. Kyselyssä selvitettiin yhteydenottojen lisäksi viranomaisten käsittelyssä olevien ilman epäpuhtauksiin liittyvien terveyshaittaepäilyjen määrää keskimäärin vuoden aikana. Valvontayksiköt käyttivät ulkoilman ilmansaasteiden torjuntakeinoina ympäristölupien lisäksi eniten ympäristönsuojelumääräyksiä (76 % valvontayksiköistä, n=19) sekä puun polttoon liittyvää informaatioKuva 2. 68 biokaasulaitoksista sekä asfalttiasemista tuli yhteydenottoja jopa 11–40 kertaa vuodessa. Vastanneita valvontayksiköitä oli 23–25 riippuen hiukkaslähteestä.. Valvontayksiköistä 68 % (n=17) sai vuoden aikana tupakoinnista vähintään yhden sisäilman laatua koskevan yhteydenoton (valitustapauksen) (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tupakoinnista ja puun pienpoltosta tuli useampiin valvontayksiköihin lukumääräisesti enemmän yhteydenottoja vuodessa, 11–40 tai jopa yli 40 yhteydenottoa, kuin muihin aiheisiin. Puun pienpolton savuihin liittyi eniten terveyshaittaepäilyjä: ulkoilmassa keskimäärin 3,7 epäilyä ja sisäilmassa 2,0 epäilyä sataatuhatta asukasta kohden. Ulkoilmaan liittyvissä yhteydenotoissa raportointiin yksittäisessä avoimessa vastauksessa myös lehtipuhaltimen käyttö. Seuraavaksi eniten käsiteltyjä terveyshaittaepäilyjä oli ulkoilmassa maataloudesta (2,5 epäilyä/100 000 asukasta) sekä tieliikenteen katupölystä (1,5 epäilyä/100 000 asukasta) ja sisäilmassa rakennustoiminnasta ja täydennysrakentamisesta (0,9 epäilyä/100 000 asukasta) sekä tieliikenteen katupölystä (0,2 epäilyä/100 000 asukasta)
69 ohjausta (72 %, n=18). Vastanneita valvontayksiköitä oli 23–24.. Puun pienpoltto Valvontayksiköistä 46 % (n=11) piti saamiensa yhteydenottojen perusteella kohtalaisena sisäilman laatua heikentävänä tekijänä puulämmitystä ja 25 % (n=6) puukiukaita (Kuva 3). Valvontayksiköistä 17 koki, että tulevaisuudessa todennäköisesti paras vaihtoehto sisäilman hiukkasmittausten järjestämiseksi olisi hankkia mittauspalvelu kokonaan ostopalveluna. Valvontayksiköiden arvio eri polttolähteistä sisäilman ilmanlaatuongelmien aiheuttajana. Valvontayksiköistä 80 % (n=20) oli sitä mieltä, että sisäilman hiukkasmittauksiin liittyvää ohjeistusta, koulutusta ja osaamista tarvittaisiin lisää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Yksittäisissä avoimissa vastauksissa mainittiin myös toiminnanharjoittajien ja urakoitsijoiden suuntaan tehtävä ohjeistus ja viestintä. Valvontayksiköistä viisi oli valmiita tekemään mittaukset itse käyttäen huollettuja ja kalibroituja vuokralaitteita. Arvio perustuu valvontayksiköihin tulleisiin yhteydenottoihin. Hiukkasmittaukset sisäilmassa Nykyisin sisäilman hiukkasmittauksia tehdään valvontayksiköissä vähän ja yli puolet valvontayksiköistä (60 %, n=15) ei kokenut tarvetta tehdä asumisterveysasetuksen mukaisia hiukkasmittauksia sisätiloissa. Polttolähteistä risujen ja roskien Kuva 3. vsk. Valvontayksiköistä kaksi koki tulevaisuudessa parhaaksi vaihtoehdoksi hankkia omat laitteet ja hoitaa itse niiden huollot ja kalibroinnit sekä aineistojen käsittelyt. Näistä yksi käsittelisi aineiston itse, kun taas neljä ostaisi aineiston käsittelyn. Lisäksi käytettiin tehostettua katupölyntorjuntaa (52 %, n=13), rakennustyömaiden pölyntorjuntaa (48 %, n=12), maankäytön suunnittelua (48 %, n=12) sekä jonkin verran myös liikenteen sääntelyä ja jäsentelyä (20 %, n=5)
Viranomaisten yhteistyön tarvetta, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa on selkeytetty ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely: Ohje viranomaisille 2 . Yhteistyötä paikallisten nuohoojien kanssa sekä polttopuun säilytykseen ja kuivaamiseen liittyviä hankkeita oli toteutettu vain yksittäisissä valvontayksiköissä ja suunnitteillakin vain muutamissa. Valvontayksiköistä 16 %:ssa (n=4) yhteydenottoja tuli jonkin verran lisää ja 12 %:ssa (n=3) yhteydenottoja tuli aiempaa vähemmän lämmityskaudella 2022–23. Pienhiukkasmittauksista koettiin voivan olla hyötyä pitkäkestoisissa ja hankalimmissa tapauksissa tilanteen ratkaisun tueksi. Mikään kysytyistä polttolähteistä ei noussut erittäin suureksi tai suureksi sisäilman ilmanlaatuongelmien aiheuttajaksi. Valvontayksiköistä 81 % (n=38) hyödynsi työssään ympäristöministeriön ohjetta, vain yksittäisille valvontayksiköille (9 %, n=4) kyseinen ohje ei ollut tuttu. Viranomaisyhteistyö ongelmatilanteissa ja apukeinoja ongelmien hallintaan Yksittäisiä valvontayksiköitä lukuun ottamatta ilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin liittyviä ongelmatilanteita ratkaistiin ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä. Tapauksia, joissa valvontayksikkö arvioi puun pienpolton savujen aiheuttavan terveyshaittaa sisäilmassa, oli keskimäärin 3–10 kappaletta vuodessa 4 %:ssa (n=1) ja 1–2 kappaletta 28 %:ssa (n=7) valvontayksiköistä. Valvontayksiköistä 68 % (n=17) käsitteli vähemmän kuin yhden tällaisen tapauksen vuodessa. Tilanteissa, joissa hiukkaspitoisuuden on arvioitu nousevan liian suureksi kodin. Esimerkkeinä yhteistyöstä mainittiin muun muassa keskusteleminen ja tietojen vaihtaminen, savuhaittatapausten hoitaminen yhdessä sekä yhteistarkastukset. Puunpolttoon liittyvässä informaatioohjauksessa käytetyimpiä keinoja valvontayksiköissä olivat ohjeistaminen kuntien verkkosivuilla ja kunnan omissa julkaisuissa, tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa sekä tiedotteiden jakaminen asuinalueilla (Kuva 4). Pienhiukkasmittausten hyödyntäminen savuhaitan osoittamisessa jakoi valvontayksiköiden mielipiteitä ja avoimissa vastauksissa pohdittiin muun muassa mittausten tuomaa lisäarvoa tilanteen arviointiin, mittauksiin liittyvää epävarmuutta, mittareiden toimivuutta ja kalleutta sekä toimenpiderajojen tulkintaan liittyviä haasteita. Kesän 2022 aikana pörssisähkön hinta nousi Suomessa ennätyslukemiin, minkä pelättiin johtavan puulämmityksen ja siitä aiheutuvien päästöjen lisääntymiseen seuraavan talven aikana. Puunpolttoon liittyvään kohtuuttomaksi arvioituun viihtyvyyshaittaan ulkotai sisäilmassa oli puututtu 3–10 kertaa vuodessa 11 %:ssa (n=5), 1–2 kertaa 20 %:ssa (n=9) ja harvemmin kuin kerran vuodessa 70 %:ssa (n=32) valvontayksiköistä. 70 polttamista pidettiin vähäisenä sisäilman ilmanlaatuongelmien aiheuttajana 67 %:ssa (n=16) valvontayksiköistä. Suurin osa valvontayksiköistä (82 %, n=37) myös käytti savuhaitan seurantapäiväkirjaa apuna savuhaitan merkittävyyden arvioinnissa. Suurin osa valvontayksiköistä (72 %, n=18) ilmoitti kuitenkin, ettei puun pienpolton aiheuttamista sisäilman ilmanlaatuongelmista tullut lämmityskaudella 2022–23 aiempia vuosia enempää yhteydenottoja. Lisäksi näiden keinojen käyttöönotto oli suunnitteilla muutamissa valvontayksiköissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Pienhiukkasmittausten käyttäminen puunpolton savuhaitan arvioinnissa ei ollut valvontayksiköiden (98 %, n=43) mukaan yleistä. vsk
Heinonen H. Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2024. Kirjallisuus 1. 2. Sisämelu viranomaistyössä. vsk. Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely: Ohje viranomaisille. 71 ulkoilmassa tai aiheuttavan terveyshaittaa kodin sisäilmassa, valvontayksiköt käyttivät apukeinoina muun muassa ohjausta ja neuvontaa (esimerkiksi tulisijan käytöstä ja ilmanvaihdon toiminnasta) sekä tiedottamista huonosta ilmanlaatutilanteesta ja hiekoitushiekan poistosta. 2022. 2024. Lisäksi asukkaiden auttamiseksi asuinympäristön ilmanlaatuongelmissa nähtiin keinoina myös muun muassa mittausmenetelmät, ohjeistaminen eri toimijoiden rooleista sekä asioiden suhteuttaminen esimerkein asukkaille. ym. Kuva 4. Lisäksi pidettiin neuvotteluja savuhaittatapauksen asianosaisten kesken, ohjeistettiin asukkaita pitämään savuhaittapäiväkirjaa sekä kohdistettiin toimenpiteitä haitan aiheuttajaan. Valvontayksiköissä käytetyt ja suunnitteilla olevat puunpolttoon liittyvät informaatioohjauksen keinot.. Kehittämistarpeet Valvontayksiköissä huomatut ulkoja sisäilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin liittyvät kehittämistai uudistamistarpeet liittyivät avointen vastausten mukaan muun muassa terveyshaitan arvioinnin käytännön ohjeisiin ja selkeisiin toimenpiderajoihin, koulutukseen sekä asukkaille suunnatun tiedottamisen laajentamiseen, esimerkiksi lämmityskaudella puun pienpoltosta. Pasanen T., Lanki T., Yli-Tuomi T., Siponen T., Taimisto P. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55
72 Ari Markkanen, johtava terveydensuojelutarkastaja Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Vanhusten palveluasumisen kohteiden hellemittausprojekti Vantaalla 2024 Helteiden ja korkeiden lämpötilojen terveyshaitoista etenkin iäkkäille henkilöille on selkeää tutkimustietoa. vsk. Monissa palveluasumisen kohteissa havaittiin valmius ehkäistä korkeita lämpötiloja kohteiden yhteisissä tiloissa aktiivisella jäähdytyksellä. Olosuhteet asukkaiden omissa huoneissa voivat olla erilaiset kuin mitä mittaustulokset osoittavat, koska niissä ei yleensä ole jäähdytystä. Kuvituskuva.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen terveydensuojelutiimi selvitti Vantaan alueen vanhusten palveluasumisen kohteissa lämpötiloja kesän 2024 aikana
Oikeiden henkilöiden kartoittaminen lupien saamiseksi koettiin olemassa olevien resurssien osalta työlääksi Monissa palveluasumisen kohteissa havaittiin valmius ehkäistä korkeita lämpötiloja kohteiden yhteisissä tiloissa aktiivisella jäähdytyksellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Vantaalla vanhusten palveluasumisen kohteita on kaiken kaikkiaan 24. Ikäihmisten yleinen terveydentila ja toimintakyky on yleensä heikentynyt ja heillä pitkäaikaissairauksien todennäköisyys on lisääntynyt. Tervekin ihminen tunnistaa korkean lämpötilan aiheuttavan väsymystä, keskittymiskyvyn laskua sekä lämpöuupumusta ja nestehukkaa. Oireet pahenevat, jos kyseessä on pitkäaikaissairaudesta kärsivä ikäihminen tai erittäin pieni lapsi. Helle lisää kuolleisuutta, mutta myös sairaalahoidon tarvetta jo yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (Kollanus ja Lanki, 2021), koska ihmisen vanhenemisen myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski suurenee. Vantaan kaupungin vanhusten palveluasumisen lämpötilamittausprojektin suunnittelu Pohdittaessa kunnan valvontasuunnitelmaa vuodelle 2024 ja siihen liittyviä projekteja syksyllä 2023 tunnistimme valvontatarpeen vanhusten palveluasumisen kohteisiin Vantaan kaupungin alueella. Myöskään ikäihmisten sijoittuminen hoitolaitoksiin ei välttämättä suojaa haittavaikutuksilta, etenkään jos laitoksissa ei ole varauduttu riittävästi helteisiin ja niistä aiheutuviin sisälämpötilan kohoamisiin. Projektiin mukaan tulevien kohteiden lukumääräksi lopulta tarkentui 12 kohdetta, jotka edustivat sekä yksityisiä että hyvinvointikuntayhtymän kohteita. 73 H elteellä voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Mittauspisteiden osalta päädyimme aluksi vain määrittelemään mittauspisteitä yhteisistä tiloista, joita olivat ruokailutilat ja erilaiset kokoontumistilat, esimerkiksi TV-aulat. Valtakunnallisessa valvonnan ohjauksessa on myös tuotu esille mahdollista valvontatarvetta vanhusten kohteissa hellejaksojen aikana, ja siksi päätimme yhtenä valvontaprojektina tehdä vanhusten palveluasumisen kohteisiin liittyvän hellekauden lämpötilamittausprojektin. vsk. Päätimme tehdä kohteisiin ensin valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen kevään–alkukesän 2024 aikana, jonka yhteydessä kartoitimme kohteista riskiperusteisesti sopivat mittauspisteet. ” Kuvituskuva.. Lupaa varten olisimme joutuneet etsimään mahdollisen asukkaan edunvalvojan tai lähiomaisen, koska monet palveluasumisen kohteissa asuvat henkilöt eivät ole itsenäisesti kykeneviä antamaan lupaa mittausten tekemiseen omasta huoneestaan. Suljimme jo suunnitteluvaiheessa pois mahdollisuuden tehdä mittauksia asukashuoneista, koska niistä mittaamiseen olisimme tarvinneet luvan
Mittauksia kahteentoista kohteeseen toteutettiin lopulta kolmena eri ajankohtana. Ensimmäisten tarkastusten jälkeen ilmeni, että hyvin monissa yhteisissä tiloissa oli valmius tilan jäähdytykselle, joten jouduimme etsimään uusia mittauspaikkoja. Sama ulkoolosuhteiden mittaus toistettiin, kun sisämittaukset kohteessa oli tehty. Mikäli tällaista olosuhdetta ei kesän aikana syntyisi, päätimme, että mittaukset voidaan tehdä, kun ulkona on ollut neljä päivää peräkkäin yli +25 °C. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Ennen sisäänmenoa kohteeseen ulkolämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin kohteen ulkopuolella varjosta. Kuvituskuva.. Heinäkuun mittausajankohtaa (25.7.) edelsi yli +20 °C:een keskilämpötila kahtena edeltävänä päivänä, mutta näiden edeltävien päivien ylimmät lämpötilat jäivät Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteen mukaan +26,7 ja +25,2 asteeseen. Mittauspisteiden osalta pyrimme tekemään myös riskienarviointia siten, että mittauspisteet sijoittuivat sellaisiin ilmansuuntiin, joihin aurinko paistaa pisimpään (etelä–länsi). Kohteissa mittausten nopeuttamiseksi mittauksia tehtiin kahden henkilön toimesta samanaikaisesti. Tukala helle vallitsee, kun vuorokauden ylin lämpötila on +27 °C ja keskilämpötila +20 °C. Lisäksi sovimme, että tällaisia tukalan helteen päiviä olisi hyvä olla kaksi peräkkäin ennen mittausten tekemistä. Kesäkuun mittausajankohdille täyttyivät myös etukäteen asetetut tukalan helteen määritelmät, ja tätä olosuhdetta oli kestänyt vähintään kaksi päivää peräkkäin ennen mittauksia. Kunkin kohteen lopulliseksi mittauspisteiden määräksi valikoitui suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksen perusteella 3–8 mittauspaikkaa/kohde riippuen toimipaikan koosta. Kesäkuun mittauspäiville 27.–28.6. Mittauksissa käytettiin asumisterveysasetuksen huoneilman lämpötilan mittausohjetta, eli lämpötila mitattiin noin 1,1 metrin korkeudelta auringon suoralta paisteelta suojattuna tilan oleskeluvyöhykkeeltä. Myös sellaiset tilat, joissa ei ollut koneellista jäähdytystä, tunnistettiin sopiviksi. Mittauksia varten käytössä oli kaksi samanlaista Vaisalan HM41 kannettavaa kosteusja lämpötilamittaria. Riskinarvioinnin perusteella käytävät, joiden varsilla sijaitsivat asukashuoneet, vaikuttivat soveltuvilta mittauspaikoilta. Helleolosuhteiden määritys ja mittausten toteutus Määritimme kesäkauden mittauksia varten etukäteen ne sääolosuhteet, jolloin mittaukset olisi hyvä toteuttaa. Olosuhteeksi valikoimme tukalan helteen, josta myös Ilmatieteen laitos antaa varoituksen. Itse mittauspäivänä ylin lämpötila kipusi +27 asteeseen (Ilmatieteen laitos). Lisäksi lämpötila ylitti vain kolmena edellisenä päivänä + 25 °C, joten alkuperäiseen mittausajankohdan olosuhdemäärittelyyn ei viimeisen mittauspäivän osalta päästy. 74 ja aikaa vieväksi, joten päädyimme projektissa tekemään mittauksia vain niistä tiloista, joihin pääsimme helposti ilman lupaa. vsk. osui myös kesän lämpimin päivä Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteellä (Ilmatieteen laitos)
Keskimääräiset lämpötilat kohdekohtaisesti oleskelutiloissa (tummansininen palkki) sekä käytävillä (oranssi palkki). Taulukko 1. Taulukossa 1 on esitetty projektin mittausten aikana Vaisalan HM41-käsimittarilla mitatut lämpötilat ulkona ja sisällä. Lisäksi taulukkoon on eritelty mitatut lämpötilat yhteisissä tiloissa ja käytävillä. Kohteisiin 1–5 tehtiin lämpötilamittaukset kesäkuussa (27.–28.6.) ja kohteisiin 6–12 heinäkuussa (25.7.). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. 75 Tulokset Kuvassa 1. Myös yhteiset kokoontumistilat, joissa oli jäähdytys, on eroteltu yhteisistä tiloista, missä ei ollut jäähdytystä. on esitetty keskimääräiset mitatut lämpötilat oleskelutiloissa ja käytävillä. Taulukkoon on eritelty myös lämpötilat jäähdytetyissä ja ei-jäähdytetyissä yhteistiloissa.. Sekä oleskelutilojen että käytävien keskimääräinen lämpötila mittausprojektissa oli +25,6 °C. Mittausprojektin mitatut lämpötilat ulkona sekä vanhusten palveluasumisen eri tiloissa. vsk. Kohteissa 1–5 lämpötilamittaukset tehtiin kesäkuussa ja kohteissa 6–12 heinäkuussa. Kuva 1
76 Taulukkoon 2 on kerätty lämpötilaeroja kesäkuun ja heinäkuun mittauspäivien osalta mitattuna Vaisalan HM41-käsimittarilla. Käytävien mittauspisteet olivat usein sellaisissa paikoissa, joihin yhteisten tilojen jäähdytys ei välttämättä enää vaikuttanut. Keskiarvon perusteella sisälämpötilat olivat täysin samat sekä käytävillä että yhteisissä tiloissa (+25,6 °C). Heinäkuussa tehdyissä mittauksissa etenkin käytävien lämpötilat nousevat verrattuna kesäkuun mittauksiin. Tulosten tarkastelu Sekä kuvasta 1 että taulukosta 2 nähdään, että kesäkuussa tehdyissä vanhusten palveluasumisen mittauksissa lämpötilat jäivät keskimäärin alhaisemmiksi kuin heinäkuun mittauksissa todetut sisälämpötilat, vaikka kesäkuun lopun mittausten olosuhteet osuivat paremmin ennalta määritellyn tukalan helteen määritelmän sisään. Havaitut haasteet kohteissa Tässä projektissa tehtiin mittauksia vanhusten palveluasumisen kohteissa vain sellaisissa yhteisissä tiloissa, joihin oli pääsy ilman tilan käyttäjän ja hänen edustajansa lupaa. Jatkoa ajatellen olisi varmasti hyvä tehdä kartoitusta myös asukashuoneiden olosuhteista. Sisälämpötilojen nousua selittää varmasti se, että rakennukset varastoivat lämpöenergiaa koko lämpimän kesäkauden ajan, ja vaikka olosuhteet eivät koko ajan olleet tukalan helteiset, niin lämpöenergia ei rakennuksista häviä. Tulosten perusteella ylin mitattu lämpötila mitattiin käytävästä, jonka varrella sijaitsi myös asukashuoneita, joissa ei kohdekohtaista viilennystä ollut lainkaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. vsk. Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin enemmän vaivannäköä ja suunnittelua asukashuoneiden käyttäjien ja/tai heidän edunvalvojiensa kontaktoimiseksi mittauksista sopimiseksi. Erot kesäkuun ja heinäkuun lämpötilamittauksissa.. Projektin mittausten aikana havaittiin, että monissa kohteissa oli käytössä tai mahdollisuus käyttää jäähdytystä yhteisissä tiloissa. Taulukosta 1 nähdään, että kohteissa, joissa oli jäähdytys yhteisissä oleskelutiloissa, maksimilämpötila (+ 27,1 °C) ei noussut niin korkeaksi kuin niissä tiloissa, joissa ei ollut viilennystä käytössä (+28,2 °C). Kokonaisuudessaan projektissa mitatut lämpötilat olivat maksimiarvojen perusteella 0,2 °C korkeammat käytävillä kuin yhteisissä tiloissa ja myös käytävien alin lämpötila oli 0,8 °C korkeampi kuin yhteisten oleskelu-/ruokailutilojen alin lämpötila (taulukko 1). Pääosin projektiin valikoituneissa kohteissa asukkaat pääsivät pois omista huoneistaan yhteisiin, yleensä viileämpiin tiloihin, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä henkilöitä. Näissä kuitenkin ongelmia usein aiheutti se, Taulukko 2
77 että laitteet oli sijoitettu tiloihin siten, että niistä aiheutui tilan käyttäjille esimerkiksi vetoisuutta, ja siksi laitteita ei pidetty päällä, vaikka lämpötila tilassa saattoi olla korkea (yli +28 °C). Asukashuoneissa ei useinkaan ole huonekohtaisia jäähdyttimiä. vsk. Jäädytyslaitteiden sopivaan sijoittamiseen näissä kohteissa tulisi kiinnittää kuitenkin huomiota, jotta laitteen toiminnasta aiheutuvat haitat minimoitaisiin tilojen käyttäjille (veto ja kylmyys) ja niitä voitaisiin käyttää täysipainoisesti. Asukkaat viettävät näissä kuitenkin suhteellisen paljon aikaa ja osa asukkaista ei välttämättä poistu omista huoneistaan laisinkaan. Projektissa mittauksia toteutettiin kesällä sekä tukalan hellejakson aikana kesäkuussa että yksittäisten lämpimien päivien aikana heinäkuun lopussa. Oli myös hyvä huomata, että monissa mittausprojektin palvelutalokohteissa oli jo olemassa jäähdytystä yhteisissä tiloissa tai sellaista oli tulossa. Tässä projektissa ei mitattu lämpötiloja asukashuoneista ja mitattujen tulosten perusteella niissä voivat lämpötilat olla hyvinkin korkeampia kuin yhteisissä oleskelutiloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Myös laitteiden käytön ohjeistamisessa henkilökunnalle on varmasti lisätarvetta. Kollanuksen ja Lankin (2021) mukaan on kuitenkin epäselvää, kuinka korkea sisälämpötila johtaa merkittävään terveysriskien lisääntymiseen eri väestöryhmissä. Kuitenkin terveyshaittojen näkökulmasta lämmityskauden ulkopuolinen lämpötilan yläraja on varsin korkea, ja vakavia haittoja voi ilmetä jo alhaisemmissa sisälämpötiloissa, erityisesti riskiryhmissä. Tehtyjen mittausten perusteella pidempi lämmin jakso nostaa rakennusten lämpökuormaa yksittäisiin hellejaksoihin verrattuna, ja siksi valvontaa ja mittauksia on hyvä tehdä, vaikka tukalat helleolosuhteet eivät aina täyttyisi. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Työpaperi 14/2021. Lopuksi haluan kiittää Vantaan terveydensuojelutiimin valvojia projektin läpiviemisestä! Lähteet Vantaan säädata: Ilmatieteen laitos, avoin data: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ avoin-data Virpi Kollanus, Timo Lanki. YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI www.ymparistojaterveys.fi Ajankohta ista ympäristö alalta!. Johtopäätökset Vantaan terveysvalvonnan suorittamassa vanhusten palveluasumisen kohteisiin suuntautuneessa lämpötilamittausprojektissa ei havaittu toimenpiderajan ylittäviä tuloksia mitatuissa paikoissa
Kun ottaa huomioon, mitä kaikkea kirjaan on saatu mahtumaan, niin ehkä maamme itsenäistymistä, Suomen rajojen muodostumista sekä maamme hallinnon ja lainsäädännön kehitystä olisi voinut käsitellä hieman enemmän. Kirsti Manninen on kirjailija, käsikirjoittaja ja tutkija, hänet tunnetaan laajasti myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Sidottu. Juha Kuisma on taloustieteen kandidaatti, tietokirjailija sekä ekohistorian ja maaseutukysymysten asiantuntija. Kirja olisi kaivannut esipuheen tai jälkikirjoituksen, jossa kerrotaan, mitä kirjaan on haluttu sisällyttää ja toisaalta, mitä on rajattu pois. Kuvalähteistä on oma erillinen luettelo. Juha Kuismalle ja Kirsti Manniselle on puolestaan kuulunut tekstin tuottaminen. Kun kirjan otsikossa mainitaan ”Suomen lasten ympäristöhistoria”, niin olisi ollut mielenkiintoista lukea kirjoittajien käsityksiä lasten roolista ja heidän asemastansa eri aikakausina. Itse kirjassa kirjoittajia ei esitellä, mutta kustantajan nettisivut kertovat, että Jussi Kaakinen on taiteen maisteri sekä graafikko, kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Lähdekirjallisuus on kuvattu nokkelasti viittaamalla joihinkin kirjoittajien käyttämiin lähteisiin. vsk. Jussi Kaakisen kuvitus on taitava ja samalla lukemaan houkutteleva. Kirja alkaa maapallomme synnystä 4,6 miljardia vuotta sitten päätyen mm. Vai olisiko niin, että kun ikää tulee riittävästi, niin lasten kirjatkin ovat riittävän haasteellisia. 78 Jussi Kaakinen, Juha Kuisma ja Kirsti Manninen Muutosten maa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. Tekijöiden laaja-alaista asioiden tuntemusta ei voi kuin ihailla ja ihmetellä. Mutta nämä ovat puhtaasti makuasioita. 135 s. Kirjan alussa kiitetään asiantuntija-avusta vain kahta henkilöä. Kustantajan nettisivuilla annetaan kirjalle ikäsuositus 9+, toisaalla kirjan todetaan olevan koko perheen tietokirja. Missään vaiheessa en kokenut tunnetta, että luen lapsille tarkoitettua kirjaa. Kustantajan verkkokaupassa 32,95 €. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita maamme ympäristöhistoriasta – ja aihe hyvin laajasti ymmärrettynä. Kaiken kaikkiaan ympäristöhistoriaa hyvin leveällä pensselillä. 121) Isojärven kansallispuiston täppä on tosin joutunut kauas Kuhmoisista, mutta se on epäolennaista. Kaakisen piirtämät hahmot vaikuttavat pääosin iloisilta enkä ihmettele, vaikka tämä iloisuus tarttuisi lukijaankin. Kirjan alussa käsitellään myös mannerlaattojen liikkumiset, maapallon kylmät ja lämpimät jaksot sekä ihmislajin kehittyminen. Lukuisat valokuvat täydentävät oivallisesti piirroskuvitusta. Pertti Forss • KIRJAESITTELY. Parin lukukerran jälkeen jää vaikutelma, että kirjasta on turha etsiä virheitä. Kirjan ansioihin kuuluu myös monien asioiden esittäminen lyhyesti ja kansantajuisesti – tiedon popularisointia parhaimmillaan. ydinvoimaan, kierrätykseen ja kodin sähkölaitteisiin. Kirjasta löytyy asiahakemisto, joka tänä päivänä puuttuu useimmista tietokirjoista. Suomen lasten ympäristöhistoria Kustannusosakeyhtiö Otava 2024. Teksti on huolitellun selkeää ja sitä on mukava lukea – kaiken kaikkiaan hyvää asiaproosaa. Kansallisja luonnonpuistoja esittävässä kartassa (s. Kirjan kuvituksen ja tekstin yhteistyö toimii erittäin hienolla tavalla
Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. vsk. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksiköissä toimiville. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. 79 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 28,00 euroa (sis. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. 10 %) + toimituskulut ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. alv. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen ym.. Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin
Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi syksy Ajankohtaista ympäristöalalta !. alv. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 5. Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 8. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. 6. 7. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh
81 Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2024, 55. • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2024 ilmestyy 22.11. vsk. teemoilla www.ymparistojaterveys.fi KIERTOTALOUS PILAANTUNEET MAAT
Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. 10 % Tilauksiin lisätään toimituskulut. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Hinnat sis. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. TILAUKSET: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta