lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). 5. alv. 8. Irtonumero 10,(sis. alv. 10 %). vsk. 2. Opiskelijat -50% norm. 3 www.ymparistojaterveys.. 24 %). 6. 3. 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. Kestotilaus 67,(sis. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. alv. vsk. 4. 10 %). 48. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 7
Koska polttokapasiteetista on pulaa muuallakin Suomessa, jätettä toimitetaan mm. Paperit ja kartongit menevät yhteen ja samaan astiaan. Vaasa ei pysty enää ensi vuonna ottamaan vastaan Porin seudun sekajätteitä vaan niille on löydettävä uusi paikka. J os kuluttajat lajittelevat jätteensä oikein, sekajätettä syntyy todella vähän. Ruotsiin ja Viroon. vsk. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Energiajäte poltetaan Kauttuan ja Kaanaan lämpövoimalaitoksissa, ja sekajäte Vaasassa Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Poltettavaksi päätyi saman astian kautta sekä entinen energiajäte että sekajäte. Biojätteelle, lasille ja metallille on kaikille omat astiansa kuten Helsingissäkin. P orissa jätekatoksemme astiakattaus on erilainen. Lisäksi uutuutena olimme saaneet keräysastian pakkausmuoveille. Lähijäte paras jäte. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. Tässä tilanteessa lajittelu on aito ekoteko, jotta sekajätteen määrä ei paisu eristä, jotka voidaan hyödyntää lähempänäkin. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Muovinkeräystä ei vielä ole. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti M uutin elokuussa Helsingistä Poriin. Helsingissä taloyhtiössämme oli omat jäteastiansa biojätteelle, kartongille, paperille, metallille, lasille sekä Vantaan jätevoimalaan menevälle jätteelle. Asuinpaikan myötä muuttui myös jätteiden lajittelu. E hdin miettiä, kuinka järjetöntä on kuljettaa sekajätettä Vaasaan 200 kilometrin päähän, kun paljastui, että pahempaakin voi olla luvassa. Kaarina Kärnä Jätekatosten paikalliset erikoisuudet
Jätekatosten paikalliset erikoisuudet Kaarina Kärnä ..................................................................................2 Katsaus jätealan lainsäädäntöön Ella Särkkä ja Susanna Wähä .......................................................4 Kiertotalous antaa uutta potkua materiaalitehokkuudelle Raimo Lilja ......................................................................................10 Muovien kierrätyksen mahdollisuuksia ja haasteita Helena Dahlbo ..............................................................................14 Betonimurske uusiobetonissa Anna-Maria Nieminen ................................................................ 5 Ympäristö 47. vsk. vsk 7 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 62 Lex Malmi: Yli 50 000 suomalaista haluaa suojella Malmin lentokentän Kaarina Kärnä ................................... 20 Käytöstä poistetut lyijyakut, romuautot sekä sähköja elektroniikkalaiteromu kansainvälisissä jätesiirroissa Hannele Nikander ja Kaija Rainio ............................................ 46 Kestävyysarviointi osaksi pilaantuneiden maiden riskinhallintaa Meri Nihtilä, Jaana Sorvari ja Outi Pyy ................................... 56 Jyväskylän AaltoAlvari valittu vuoden uimahalliksi Kaarina Kärnä ................................................................................61 NORDROCS konferenssin ”valitut palat” Jaana Sorvari ................................................................................ 34 Kauniit roskapöntöt innostavat käyttäjiä Tuula-Maria Ahonen ................................................................... 42 Pilaantuneet alueet – merkittävä ongelma Euroopan Unionin alueella Outi Pyy ja Jarno Laitinen .......................................................... 68. 26 Suomen jätehuollon tulevaisuus on käynnistynyt Ekokemin Kiertotalouskylässä Virpi Mäenanttila ......................................................................... Lehden teemoja ovat Ilmanlaatu ja energiantuotanto. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 50. 67 Poimintoja .................................................................................. 40 Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke kannustaa innovaatioihin Jarno Laitinen ............................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 52 Maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuvien terveysriskien luotettava mallinnus ja hallinta Kimmo Järvinen ja Emilia Pöyry ............................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
6 Ylitarkastaja Ella Särkkä Ympäristöneuvos Susanna Wähä Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto Katsaus jätealan lainsäädäntöön Jätealan lainsäädäntöön kohdistuu parhaillaan useita muutoksia, jotka ovat seurausta valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä sekä Juha Sipilän hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kansallinen lainsäädäntömme on merkittäviltä osiltaan direktiivisidonnaista, eikä kansalliseen sääntelyn kehittämiseen ennakollisesti useinkaan ole mahdollisuuksia. vsk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Tässä katsauksessa on kuvattu juuri nyt ajankohtaisia jätealan lainsäädännön muutoksia. Osa esitellyistä hankkeista tullee olemaan ajankohtaisia vielä pitkään, mutta kansallisessa valmistelussa olevien säädösten odotetaan olevan voimassa jo vuoden 2017 kesällä. vsk
Käytännössä orgaanisen jätteen sijoittamista koskeva kaatopaikkarajoitus tarkoittaa, että kaatopaikoille aikaisemmin hyväksytty orgaaninen jäte, kuten paperi-, pahvi-, muovitai puujäte, ohjautuu vastedes kierrätykseen taikka hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana jätteenpolttolaitoksissa. Kaatopaikkakäsittelyn rajoittaminen edistää jätehuollossa noudatettavan etusijajärjestyksen toteutumista sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kaatopaikoille voidaan epäorgaanisen jätteen ohella hyväksyä vain raja-arvon alittavaa orgaanista jätettä, joka ei kelpaa materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi kuten erilaisia käsittelyn hylkyjätteitä ja tuhkia. Rajoituksen tavoitteena on vähentää kaatopaikkakaasun muodostumista ja kaatopaikkojen metaanipäästöjä ja näin ollen kaatopaikkojen haitallisia ilmastovaikutuksia. 7 Jätteiden kaatopaikkakäsittely vähenee Vuoden 2016 alussa tuli voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus, joka päättää kaatopaikkojen keskeisen roolin jätteen käsittelyssä. Jätedirektiivien muutosehdotukset osana EU:n kiertotalouspakettia Euroopan komissio julkaisi viime vuoden lopussa niin sanotun kiertotalouspaketin, johon sisältyy komission tiedonanto kiertotaloutta koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta sekä kuuden jätealan direktiivin muutosehdotukset. Muutoksia ehdotetaan lisäksi romuajoneuvoista annettuun direktiiviin (2000/53/EY), paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettuun direktiiviin (2006/66/EY) sekä sähköja elektroniikkalaiteromusta annettuun direktiiviin (2012/19/EU). Lupaviranomainen voi myös päättää, ettei rajoitusta sovelleta, jos luotettavasti osoitetaan, ettei jäte esikäsiteltynäkään ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksytään vastedes vain sellaista jätettä, jonka orgaanisen aineksen pitoisuus on enintään 10 prosenttia orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä mitattuna. Direktiiviehdotusten tavoitteena on unionin jätehuoltoa parantamalla edistää ympäris. Vuodesta 1994 lähtien jätehuollon kasvihuonepäästöt ovat pienentyneet neljännekseen, mikä on ennen muuta seurausta kaatopaikkojen metaanipäästöjen pienenemisestä. Ehdotukset perustuvat jätteistä (2008/98/EY), pakkauksista ja pakkausjätteistä (94/62/EY) sekä kaatopaikoista (1999/31/EY) annetuissa direktiiveissä komissiolle asetettuun velvollisuuteen tarkastella uudelleen kyseisten direktiivien jätehuoltotavoitteita. Jäteveron määrä on nykyisin 70 euroa jätetonnilta. vsk. Rakennusja purkujätteen osalta orgaanisen aineksen pitoisuus saa kuitenkin olla 15 prosenttia vuoden 2019 loppuun saakka. Taloudellisena ohjauskeinona uuden jäteverolain (1126/2010) mukainen jätevero vaikuttaa myös kaatopaikkakäsittelyn vähentymiseen. Orgaanisen jätteen sijoittamista koskeva kaatopaikkarajoitus ei ole ehdoton, eikä se koske eräitä erikseen nimettyjä jätteitä. Lisäksi lupaviranomainen voi myöntää rajoituksesta enintään vuoden mittaisen määräaikaisen poikkeuksen, jos korvaava käsittelymenetelmä saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. On arvioitu, että jätehuollon kasvihuonepäästöistä jopa 90 prosenttia on aiheutunut kaatopaikoille sijoitettujen orgaanisten jätteiden metaanipäästöistä. Orgaanisten jätteiden vaihtoehtoisilla käsittelymenetelmillä, kuten poltolla tai biokaasun tuotannolla, voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Lisäksi viranomaisten ja yritysten hallinnollisen kuorman arvioidaan vähentyvän raportointivaatimusten keventymisen myötä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/62/EY pakkauksista ja pakkausjätteistä (muutettuna direktiivillä (EU) 2015/720, ns. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät direktiivien määritelmien yhdenmukaistamiseen, yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden tiukentamiseen, yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoittamisen vaiheittaiseen rajoittamiseen sekä uusiin jätteen synnyn ehkäisyä koskeviin toimenpiteisiin. Direktiiviehdotuksissa myös jätteiden uudelleenkäyttöön liittyvät toimenpiteet otetaan huomioon osana tavoitteenasettelua, mikä antaa tunnustusta Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa kehitellyille tuotteiden uudelleenkäyttöjärjestelmille kuten uudelleentäytettäville juomapakkauksille ja puisille kuormalavoille. Muovikassien käytön vähentäminen Ympäristöministeriö on neuvotellut yhdessä Kaupan liiton kanssa tehtävästä green dealistä – vapaaehtoisesta ympäristösopimuksesta, jolla toimeenpantaisiin pakkausjätedirektiivin muutos. Vaihtoehtoisesti tai edellä mainittujen vähentämistoimien lisäksi tulee varmistaa, että Suomessa käytetään arviolta noin 300 miljoonaa muovikassia vuodessa.. 8 tön ja ihmisen terveyden suojelua, varmistaa luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö sekä edistää kiertotaloutta. Ehdotuksista saatavat ympäristöhyödyt liittyisivät parempaan jätehuoltoon, merten ja muun ympäristön roskaantumisen vähentymiseen, raaka-aineiden ja energian kulutuksen vähenemiseen sekä tätä kautta tapahtuvaan kasvihuonekaasujen ja ilman epäpuhtauksien vähenemiseen. Tärkeää on, että tavoitteet perustuvat luotettavaan tietopohjaan ja että niissä otetaan huomioon kansalliset olosuhteet. Komissio arvioi direktiiviehdotusten mukaisilla toimilla saavutettavan merkittäviä hyötyjä. pakkausjätedirektiivi) säädetään toimenpiteistä muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Direktiivi asettaa muovikassien vähentämistavoitteeksi korkeintaan 90 kassia asukasta kohden vuonna 2019 ja 40 kassia asukasta kohti vuonna 2025. vsk. Suomen näkökulmasta olennaista on kunnianhimoisten, mutta realististen kierrätystavoitteiden asettaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Direktiiviehdotusten käsittely on parhaillaan käynnissä Euroopan unionin neuvostossa. Komission mukaan ehdotuksilla on mahdollisuus luoda kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja erityisesti kierrätysteollisuudessa. Olennaista on myös saavuttaa tasapaino jätteen kierrätyksen sekä muun materiaalisen hyödyntämisen ja energiakäytön välille, sillä molempia tarvitaan asianmukaisen jätehuollon ja luonnonvarojen kestävän käytön varmistamiseksi. Lisäksi direktiivien raportointivaatimuksia ehdotetaan yksinkertaistettaviksi
marraskuuta 2016 mennessä. vsk. Ympäristöministeriö odottaa mielenkiinnolla millaiseksi kaupan alan aktiivisuus muovikassisopimukseen liittymisessä muodostuu ja millaisia innovatiivisia toimenpiteitä alalla luodaan. Tavoitteena on tukea kiertotalouden tavoitteita käyttää jätemateriaalia kohteissa, joissa se soveltuu neitseellisen kiviaineksen korvaajaksi. Meriympäristön kannalta muovi on erityisen ongelmallista, koska se on erittäin pitkäikäistä, kelluu ja kulkeutuu pitkiäkin matkoja. Pääosa muovikasseista myydään päivittäistavarakaupoista, joissa muovikassit erittäin ohuita muovikasseja lukuun ottamatta ovat myös maksullisia. Asetuksen soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa uusiin käyttökohteisiin ja uusiin jätemateriaaleihin. Uudessa ase. Ympäristöministeriö teetti Suomen ympäristökeskuksella selvityksen, jossa arvioitiin tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä muovisten kantokassien vähentämiseksi Suomessa (Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi, Ympäristöministeriön raportteja YMra 11/2016). Sopimus määrittelee vain asiakokonaisuudet, joihin tulee sitoutua. Asetuksella on tarkoitus laajentaa ilman ympäristölupaa tapahtuvaa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Nykyisen MARA-asetuksen ympäristökelpoisuuden perustana ovat pysyvän jätteen kaatopaikkakriteerit, joista on laskennallisesti johdettu jätemateriaalikohtaiset raja-arvot haitallisille aineille. Päivittäistavarakaupassa esimerkiksi hedelmien ja vihannesten irtomyyntiin tarkoitetut erittäin kevyet muoviset kantokassit, eivät sisälly tavoitteiden piiriin. Suomessa käytetään arviolta noin 300 miljoonaa muovikassia vuodessa. Yksittäiset yrityksen liittyvät muovikassisopimukseen tekemällä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Tarvittavat toimet tulee jäsenmaiden tehdä 27. Ympäristöministeriö on halunnut lähteä direktiivin velvoitteiden toteuttamiseen vapaaehtoisella sopimuksella, jolla kaupan alalla toimia yrityksiä kannustetaan Kaupan liiton ja ympäristöministeriön yhteistyönä liittymään muovikassisopimukseen ja sitoutumaan sen tavoitteisiin. Näitä ovat neuvontaja valistus kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi, kevyiden muovisten kantokassien maksullisuuden varmistaminen sekä myyntipisteessä ohuiden muovisten kassien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna luopuminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ympäristöministeriö haluaa tällä muovikassisopimuksella myös tuoda esiin sen, että onnistuessaan vapaaehtoiset toimet ja alan itsesääntelyyn kannustaminen ovat mahdollisuus keventää lakien ja asetusten kautta tapahtuvaa hallinnollista ohjausta. 9 kaikki kaupoista saatavat muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien tai ottaa käyttöön muita yhtä tehokkaita toimia muovikassien käytön vähentämiseksi. Uusina soveltamisalaan kuuluvina jätemateriaaleina on tarkastelu tiilimursketta, asfalttirouhetta, jätteenpolton kuonaa, valimohiekkaa, kalkkeja, rengasrouhetta ja -granulaattia. Muovikassien vähentämistavoitteen tarkoituksena on erityisesti vähentää meriin joutuvan muoviroskan määrää. Maksullisuuden varmistaminen tulee käytännössä tarkoittamaan maksullisuuden käyttöön ottoa kaikilla kaupan aloilla. Maarakennusjätteiden hyödyntämistä koskeva asetus uudistuu Ympäristöministeriössä on valmisteilla asetuksen uudistamistyö eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 591/2006, MARA-asetus). Muovikassisopimuksessa ei seikkaperäisesti määritellä toimia, joilla direktiivin tavoitteet tulee toteuttaa, vaan annetaan mahdollisuus kaupan yritykselle itse päättää toimenpiteistä ja niiden toteuttamistavasta
Kunnan vastuurajausta koskevan muutoksen lisäksi jätelain tarkastelussa on tarkoitus ottaa huomioon parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan hankintalakiesitys (HE 108/2016) ja siitä johtuvat jätelain ja hankintalain yhteensovittamista koskevat muutostarpeet. MARA-asetus uudistetussa muodossaan on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vielä tämän vuoden aikana. Maa-ainesjätteitä koskeva asetus on tarkoitus saada lausunnolle myöskin vuoden 2016 aikana. Tämän kokonaan uuden asetuksen soveltamisalaan kuuluvina jätteinä tarkastellaan muun muassa pilaantumatonta maa-ainesjätettä, haitallisia aineita sisältävää maa-ainesta ja rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta. Samaan aikaan MARA-asetuksen valmistelun kanssa on valmisteltu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa myös maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskevaa asetusta, joka nimensä mukaisesti esitettäisiin ne kriteerit, joiden täyttyessä maa-ainesjätteiden hyödyntäminen ilman ympäristölupaa mahdollistuisi. 10 tuksessa ympäristökelpoisuusperusteita on tarkoitus muuttaa siten, että ne vastaisivat paremmin todellista ympäristölle aiheutuvaa riskiä. Ympäristöministeriön työryhmän on tarkoitus saada aikaan hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi keväällä 2017. Hankintalakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ns.sidoyksikkösääntelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ympäristöministeriö teetti vaikutusten arvioinnin kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa, selvitys on julkaistu ympäristöministeriön raportteja -sarjassa (YMra 20/2016). vsk. Muutoksen valmisteluun on asetettu kansliapäällikkö Hannele Pokan vetämä työryhmä elokuussa 2016 ja sen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.” Hallitusohjelman mukaisen yhdyskuntajätehuollon vastuurajauksen myötä kunnan jätehuollon järjestämisvastuulta siirtyisi pois muu kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajäte, jonka määrä on noin 270 000 tonnia vuosittain eli noin 10 % koko yhdyskuntajätteen määrästä. Jätelakiin muutoksia Ympäristöministeriössä on vireillä jätelain (646/2011) muutoksen valmistelu. Asetuksessa tähän on tarkoitus pyrkiä esittämällä jätemateriaalien riskit rakennetyyppikohtaisesti. Hankintalakiesityksen sidosyksikön ulosmyyntiä koskevalla rajoituksella on merkitystä yhdyskuntajätehuollon toimintaan ja toimintatapoihin, erityisesti kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaan kilpailullisilla markkinoilla ulosmyyntirajojen kiristyessä. Ympäristöministeriössä on valmisteilla asetuksen uudistamistyö eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.
BIOREGIOssa jaetaan tietoa koko EU:n alueella ja se keskittyy erityisesti kiertotalouden ratkaisuihin, joita sovelletaan biologisiin virtoihin kuten ruokajätteeseen tai yhdyskuntalietteeseen. 11 Päijät-Hämeestä Euroopan biokiertotalouden veturi Päijät-Häme lähtee vetämään merkittävää kansainvälistä kiertotaloushanketta. Sitran ja hallituksen tavoitteena on johdattaa Suomi johtavaksi biokiertotalousmaaksi ja Päijät-Häme on tässä avainasemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Projekti käynnistyy maaliskuussa 2017 ja partnerit saapuvat Lahteen ensimmäiseen yhteiseen kansainväliseen tilaisuuteen keväällä. Lahden ammattikorkeakoulu johtaa BIOREGIO-projektia ja mukana partnerina on Päijät-Hämeen liitto. Lahden amk. Päijät-Hämeen osuus hankkeesta on lähes puoli miljoonaa euroa. Alue on tunnettu edelläkävijä muun muassa kehittyneestä jätehuollosta ja teollisista symbiooseista. Näistä Suomen vetovastuulle tuli kaksi. EU:n Interreg Europe-ohjelma myönsi toisella hakukierroksella 1,5 miljoonaa euroa BIOREGIOprojektille, joka edistää biomateriaaleihin liittyvien parhaiden kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa. Toisella hakukierroksella jätettiin ohjelmaan kaiken kaikkiaan 211 hakemusta, joista ehdollisesti hyväksyttiin 66. vsk. Lahti ja Päijät-Häme ovat vahvasti matkalla biotalouteen, kuten Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen eilen Sibeliustalossa järjestetyssä biotalousseminaarissa toi esiin. Interreg Europe -ohjelma on laajin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma ja sen tavoitteena on tehostaa kansallisten rakennerahasto-ohjelmien toteutumista koko Euroopan alueella
Materiaalitehokkuuden sääntelyn vaihtoehtoja Jätelain edellyttämä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on helpointa viedä käytäntöön teollisuudessa juuri edistämällä materiaalitehokkuuden parantamista. materiaalitehokkuusajattelu raaka-aineiden valinnassa, materiaalin siirroissa ja varastoinnissa, tuotantoprosessien saannon parantaminen, hävikin minimointi mittaustekniikan ja automaation avulla, tuotevirheiden ja ylimitoituksen ehkäisy, materiaalitehokkuus jätevesi-, ilmansuojeluja jätehuoltoprosesseissa. YM on julkaissut oppaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamisesta ympäristölupaprosessissa. 12 Tekniikan tohtori Raimo Lilja Ekoleima Ay Kiertotalous antaa uutta potkua materiaalitehokkuudelle EU:n komission antama tiedonanto kiertotaloudesta ja SITRAn teettämä kiertotalouden tiekartta Suomelle ovat nostamassa esiin kestävän materiaalien hallinnan asemaa ympäristökeskustelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Jätteen määrää ja haitallisuutta vähentäviä materiaalitehokkuustoimia teollisuudessa ovat mm. Suomessa on hyvät edellytykset yhdistää materiaalitehokkuuden ja jätteen ehkäisyn lipun alla tehty kehittämistyö kiertotalouden viitekehykseen. vsk. Kriittisten materiaalien saatavuus, haitallisten kemikaalien kertyminen materiaalikiertoon ja materiaalit ympäristövaikutusten ”kantajina” ovat globaaleja näkökulmia kiertotalouteen. Teollisuuden ympäristölupien 2007–2008 analysointi osoitti, että materiaalitehokkuuteen liittyviä ympäristönäkökohtia
Materiaalitehokkuus on myös kustannustehokasta, eli yrityksellä on siihen oma intressi eikä näin ollen edellyttäisi viranomaisen puuttumista. Materiaalien valinta ja prosessien optimointi ovat teollisen toiminnan ydinaluetta, jonka sääntely ympäristöluvilla voi merkittävästi rajoittaa yrityksen valintamahdollisuuksia. liittyen betonin elinkaareen. EU:n komission vahvistamat toimialakohtaiset BAT-päätelmät konkretisoivat lupaviranomaisten mandaattia ja velvoitetta ottaa lupaehdoissa huomioon laitoksen materiaalitehokkuus, erityisesti silloin, kun sillä voidaan vähentää jätettä tai vähentää muita päästöjä. Materiaalitehokkuuteen liittyviä lupaehtoja asetettiin keskimäärin kaksi kussakin luvassa. Materiaalitehokkuus eroaa päästöjen hallinnan velvoitteista siinä, että materiaalien kulutus ei ole suoraviivaisessa suhteessa ympäristön pilaantumiseen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Yhteiskunnallista intressiä voi kuitenkin sisältyä mm. Lupaehtoja on kuitenkin mahdollista asettaa niin, että yrityksen valinnanvapaus säilyy. otettiin jo silloin monipuolisesti huomioon luvanhakijan parasta käyttökelpoista teknologiaa arvioitaessa. Luvassa voidaan antaa tähän liittyviä selvitysvelvoitteita tai edellyttää materiaalitehokkuuden parempaa huomioon ottamista ja selvillä oloa toiminnanohjauksen järjestelmissä. Jätteiden ominaiskertymä on yksi materiaalitehokkuutta mittaava indikaattori (jätelaki 119 §). 13 Materiaalitehokkuuteen liittyviä sopimuksia on solmittu mm. 36 % materiaalitehokkuuteen liittyvistä ehdoista oli heikosti vaikuttavia kehotuksia tyyliin ”jätteen syntymistä on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä”. Vähitellen jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen alkaa olla muutakin kuin kaino toivomus ympäristöluvissa. Materiaalien hallinta teollisuuslaitoksessa on monimutkainen optimointitehtävä, jossa pilaantumisen ehkäisy on vain yksi näkökohta. luonnonvarojen
Materiaalitehokkuuteen liittyviä sopimuksia on solmittu liittyen betonin elinkaareen, kierrätyksen lisäämiseen (pohjatuhka, tekstiilit) sekä vaihtoehtoisiin biopohjaisiin materiaaleihin. Esimerkki talonrakentamiseen liittyvästä sopimuksesta on sopimus laskentatyökalun käyttöönotosta, jolla arvotetaan rakennuksen ekotehokkuuteen liittyvät ominaisuudet. Kiertotalouden viitekehys saattaa avata uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön materiaalitehokkuuden taloudellisia ohjauskeinoja. Materiaalitehokkuussopimuksella TEM:n ja EK:n tai toimialaliittojen välillä voitaisiin kannustaa yrityksiä teettämään materiaalikatselmuksia analogisesti energiatehokkuussopimusten kanssa. Tällaisen sopimusjärjestelyn pilotointia on MOTIVAssa jo alettu valmistella. Useimmat vihreät sopimukset on solmittu energiapolitiikan, biotalouden tai resurssipolitiikan sektoreilla. vsk. Edistämistoimet voivat liittyä julkisiin hankintoihin, hallinnollisten esteiden helpottamiseen, uusiin ohjauskeinoihin tai taloudelliseen tukeen. Tanskassa. Temaattiset materiaalitehokkuussopimukset ohjauskeinona Materiaalitehokkuuden edistämiseen sopii erityisen hyvin ns. yhteissääntely ja vapaaehtoiset ohjauskeinot, kuten neuvotellut ympäristösopimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Esimerkiksi voitaisiin tehdä viranomaisten ja teollisuuden toimijoiden välillä sopimus siitä, että rakentamisessa käytetään uusiomateriaaleja ja näin luotaisiin riittävä kysyntä kierrätystuotteille. Alankomaissa on toteutettu kymmeniä neuvoteltuja ympäristösopimuksia Green Deal periaatteella. Vaikutusmekanismeja ovat ainakin seuraavat: Innovaatiot: Vihreät sopimukset edistävät innovaatioita synnyttämällä uusia liittoutumia uusien liiketoimintamallien ja kokeiluhankkeiden välityksellä. Osapuolina ovat tiettyä toimialaa tai arvoketjua edustava yritysten joukko ja ympäristöministeriö sekä soveltuva sektoriviranomainen. Sopimuksessa asetetaan mitattavat ympäristötavoitteet ja indikaattorit, joihin yritykset sitoutuvat ja toisaalta sovitaan edistämistoimet, joihin viranomainen sitoutuu. 14 kestävään käyttöön, haitallisiin aineisiin materiaalivirroissa ja materiaalien elinkaaren haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen. Sähköja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön edistämisessä tällainen ”Vihreä Diili” voisi kattaa purettavuuteen, modulaarisuuteen ja materiaalivalintoihin liittyviä tuotekehitystavoitteita. Tämän suuntainen sopimus on tehty mm. Materiaalitehokkuuden kohdalla ei kuitenkaan ole mielekästä sopia yleispätevästä määrällisestä säästöprosentista. Sopimusten toimeenpanosta saadaan kokemuksia monimutkaisissa toimintaympäristöissä toteutetuista uusista palveluista ja innovatiivisten uusien tuotteiden tuomisesta markkinoille. Älykkäät markkinoiden ohjauskeinot: Sopimusten toimeenpanossa on kehitetty uusia markkinamekanismeja kuten ekomerkintää, sertifiointia ja laatujärjestelmiä.. Yritystasolla MOTIVAn kehittelemä materiaalivirtojen kustannusanalyysi on kehittymässä työkaluksi, jonka avulla voidaan tunnistaa laitoskohtaista materiaalien käytön tehostamispotentiaalia. Viranomaisten tavoitteena on demonstroida uusia ratkaisumalleja, joita myöhemmin voidaan valtavirtaistaa. Yleensä kyseessä on joukko synergiaetuja hakevia edelläkävijäyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita yhteistyökumppaneita. Sen sijaan sopimuksissa pitäisi toimialakohtaisesti tai temaattisesti asettaa tavoitteita, joilla pyrittäisiin ympäristön kannalta olennaiseen muutokseen tietyn arvoketjun materiaalien käytössä
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 2016. http://www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid=87528&lan=FI Lilja, R., 2009, Translating waste prevention into material efficiency – new discourse in the National Waste Plan of Finland, Journal of Cleaner Production 17 (2) 129–136. Julkisia hankintoja on käytetty sopimuksissa ympäristöperusteisten kilpailutekijöiden painoarvon lisäämiseksi. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset ohjauskeinot: Sopimusten yhteydessä on onnistuneesti kehitetty mm. Lilja R., Saramäki K., Materiaalien käytön tehokkuus ympäristölupamenettelyssä. http://www.ymparisto.fi/default. (Vihreiden sopimusten vuosiyhteenveto 2013) Kwink groep, Den Haag, 2013, Externe audit green deal aanpak. Lilja R., Saloranta, M., Watkins G., Materiaalitehokkuuden edistäminen lupaohjauksella – nykytila ja uudet mahdollisuudet, Ympäristöjuridiikka 4/2012, 45–76. Motiva. Ympäristöhallinnon ohjeita 2012. Valtion hallinto verkoston kumppanina: Vihreät sopimukset perustuvat yhteistyöverkostojen muodostamiseen. Vihreä Diili -ohjauskeinon kokeilua on ehdotettu Suomen kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa. Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tiekartta –kehitysryhmän ehdotus. (Vihreiden sopimusten ulkoinen arviointi 2013) Österlund, H., Fast, E., 2016. Kokeiluluonteisilla hallinnollisilla ratkaisuilla on voitu edistää käytännönläheisiä innovaatioita esimerkiksi liikennepolitiikassa ja älykkäissä sähköverkoissa. Ympäristöministeriö. 15 Vihreiden sopimusten kokonaismäärä vuoden 2013 loppuun mennessä oli noin 160. Näistä 146 sopimusta käynnistettiin vuosien 2011–2012 aikana ja niiden vaikuttavuudesta on valmistunut arviointiraportti vuonna 2013. Tämä on saavutettu paremmalla kommunikoinnilla hallinnon ja markkinoilla toimivien osapuolten välillä. vsk. Yhteensä 679 eri organisaatiota on osallistunut vähintään yhteen sopimukseen. Aika on sopiva tämän ehdotuksen toimeenpanoon. https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/21220 Lilja R., Anttonen M., Liukkonen S., 2014. Aalto yliopisto. Sopimuksen avulla voidaan yhdistää eri osapuolten kokemukset ja toteuttaa ensimmäiset askelet uusien toimintamallien käyttöön ottamiseksi (esim. Tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun on sisällytetty ympäristönsuojelua ja biodiversiteetin säilyttämistä edistäviä tekijöitä. lupajärjestelmää laatimalla uusia soveltamisohjeita. Väitöskirja. Ympäristöministeriön raportteja 21/2008. Teollisuuden materiaalitehokkuuden ohjauskeinot – esimerkkinä teollisuuskemikaalit ja kemialliset jätteet. Jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy teollisuudessa – ohjauskeinoja etsimässä. asp?contentid=423515&lan=fi Lilja, R., 2008, Toimialakohtaiset materiaalitehokkuussopimukset – Esiselvitys. Rijksoverheid, 2013, Voortgangsrapportage Green Deals. tuottamalla uusia toimintaohjeita, kehittämällä uusia prosesseja, laatuvaatimuksia jne.).. Sopimusten avulla on voitu nopeuttaa lupaprosesseja. Sopimukset keskittyvät yhteistyöhön uusien tuotteiden ja palvelujen kokeilemiseksi. 67 % näistä edustaa yrityksiä tai toimialajärjestöjä, 19 % edustaa julkishallintoa, 7 % kansalaisjärjestöjä, 5 % oppilaitoksia tai tutkimuslaitoksia ja 2 % rahoituslaitoksia. Lähteet Lilja R. Ympäristöministeriön raportteja 13/2014
Kierrätyksellä voidaan säästää luonnonvaroja ja vähentää muitakin muovijätteestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten roskaantumista maaja meriympäristössä. Tutkimusohjelman tavoitteina on ollut mm. vsk. Tekesin rahoittama kolmivuotinen ARVI-tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2014 ja päättyy muutaman kuukauden kuluttua. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kierrätysmateriaaleilla ja -tuotteilla korvataan neitseellisiin raakaaineisiin pohjautuvaa tuotantoa ja samanaikaisesti minimoidaan kierrätysprosesseista syntyvä ympäristökuormitus.. 16 Muovien kierrätystä tutkitaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä Muovien kestävän ja turvallisen kierrätyksen edistämistä tutkitaan Materiaalien arvovirrat ARVI -tutkimusohjelmassa (http:// clicinnovation.fi/activity/arvi/). Muovin ohella tutkimuskohteina ovat olleet sähköja elektroniikkaromu, yhdyskuntajäte sekä tuhkat. Kiristyvä lainsäädäntö ja pyrkimys kiertotalouden toteutukseen edellyttävät entistä tehokkaampaa kierrätystä jätteille, myös muovijätteelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. aiempaa paremman tietopohjan luominen tarkastelluista jäteja materiaalivirroista sekä niiden käsittelysHelena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Muovien kierrätyksen mahdollisuuksia ja haasteita Muovia käytetään yhteiskunnassamme yhä enenevässä määrin, mikä tarkoittaa että muovijätettäkin syntyy kasvavia määriä. Ohjelmaa ovat toteuttaneet yhteistyössä 18 yritystä viideltä teollisuusalalta sekä 10 tutkimusorganisaatiota ja julkisyhteisöä 13 tieteenalalta
Muovien lajittelu ja puhdistus ovat edellytyksiä laadukkaan kierrätysmuovin aikaansaamiseksi. Kierrätysmuovin käyttökohteita Suomessa tällä hetkellä ovat pakkaukset, maatalous ja maanrakennus, muu rakentaminen ja teollisuus ja muut kohteet (ämpärit, henkarit, kompostorit ym.). Sekajätteen muovien laadusta positiivisia tuloksia Muovien kierrätyksen suuria ongelmia ovat muovityyppien suuri määrä ja kuluttajaperäisten muovien likaisuus. Myös vienti ja tuonti otetaan huomioon. Arviointiryhmä piti valitettavana SHOKohjelmien (strategisen huippuosaamisen keskittymä) lopettamispäätöksestä seurannutta ARVIn alun perin suunnitellun keston ja rahoituksen karsimista vuodella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Suomen muovijätteen määriä selvitetään ARVI-tutkimusohjelmassa materiaalivirta-analyysillä, joka perustuu tilastoym. Seuraavaksi eniten kierrätetään maatalouden muovijätettä ja kolmanneksi eniten rakennusten muovijätettä. 17 sä tarvittavista prosesseista, arvokkaiden raaka-aineiden talteenoton tehostaminen, systeemisten arviointimenetelmien kehittäminen sekä kiertotaloutta edistävän liiketoiminnan kehittäminen suomalaisille yrityksille niin Suomessa kuin myös kansainvälisillä markkinoilla (esim. vsk. Ohjelman aikaansaannoksia vastikään arvioinut, viidestä ulkomaalaisesta professorista koostunut tieteellinen arviointiryhmä piti kansainvälisestikin edistyksellisenä ja esimerkillisenä ARVIn työskentelytapaa, jossa yritysten ja tutkimustahojen edustajat tiiviissä yhteistyössä kehittävät jäteja materiaalivirtojen tuntemusta ja innovatiivisia ratkaisuja. Suomen ympäristökeskus SYKE on koordinoinut ohjelman muoviteemaa, jossa on selvitetty, kuinka muovien kierrätys onnistuu siten, että ratkaisut tukevat kiertotaloutta ja minimoivat terveys-, turvallisuusja ympäristöriskit. Kiinassa ja Brasiliassa). Lajittelututkimusten perusteella esimerkik. Pakkaukset ovat merkittävin muovin käyttökohde (40 % Euroopan muovin kulutuksesta), ja siten myös merkittävin muovijätteen lähde. Muoviteeman muita tutkimusorganisaatioita ovat Arcada ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Tampereen teknillinen yliopisto TUT, Itä-Suomen yliopisto UEF sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Vuoden 2016 aikana kuluttajaperäisten muovien kierrätys Suomessa tulee lisääntymään merkittävästi aiempaan nähden muovipakkausten erilliskeräyksen sekä Ekokem Oyj:n ja Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n lajitteluja jalostuslaitosten toiminnan käynnistymisen myötä. ARVIssa luotu osaaminen muodostaa kuitenkin erinomaisen pohjan jatkotutkimukselle ja kehitystyölle uusissa hankkeissa. Yrityksistä mukana ovat Borealis Polymers Oy, Destaclean Oy, Ekokem Oyj, Kuusakoski Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Stora Enso Wood Products Oy sekä UPM Oyj. ARVIssa saatujen tulosten mukaan kuluttajaperäisissä muoveissakin on potentiaalia kierrätykseen. Muovijätteestä suurin osa pakkauksia Vuonna 2014 kulutusperäistä muovijätettä syntyi Euroopassa 25,8 miljoonaa tonnia, josta 29,7 % kierrätettiin, 39,5 % hyödynnettiin energiana ja 30,8 % sijoitettiin kaatopaikalle (Plastics Europe 2016). Meneillään olevat ARVIn viimeiset kuukaudet ovat työntäyteistä aikaa kokeellisten tutkimusten loppuunsaattamiseksi ja tulosten raportoimiseksi. tietoihin polymeerien ja muovituotteiden valmistuksesta, niiden kulutuksesta eri sektoreilla ja jätteiden muodostumisesta ja hyödyntämisestä. Tässä artikkelissa referoidaan muovi-teemassa tähän mennessä raportoituja töitä. Kierrätetyistä muoveistakin suurin osa sekä Euroopassa että Suomessa on pakkausmuovia
Kierrätysmuoveille käyttökohteita Muovikierron edistäminen edellyttää uusia käyttökohteita ja kysyntää kierrätystuotteille. Tutkimukset niiden kierrätysmahdollisuuksista jatkuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Enimmillään monikerroskalvoissa laskettiin olevan jopa 20 erillistä kerrosta. Komposiitin elinkaaren eri vaiheissa voidaan kuitenkin myös useilla muilla vaihtoehtoisilla ratkaisuilla vaikuttaa ympäristökuormituksen muodostumiseen. Mekaanisten ominaisuuksien testauksissa mm. Sekamuoveja, joita ovat mm. vsk. 18 si yhdyskuntien sekajätteen muovijakeesta yli 70 % muodostuu yhdestä muovityypistä valmistetuista tuotteista (Kuva 1). Toteuttaminen vaatisi keräystai palautusKuva 1. Uusiomuovin täytyy kuitenkin ominaisuuksiltaan täyttää käyttökohteelle asetetut vaatimukset. Kuitenkin kompaudoitujen monikerroskalvojenkin havaittiin olevan mekaanisilta ominaisuuksiltaan yllättävän hyviä. Esimerkiksi komposiitin kierrätys käytön jälkeen on selvästi ympäristöystävällisempää kuin sen energiahyödyntäminen. Teoriassa komposiitin kierrätys takaisin komposiitiksi on mahdollista, mutta käytännössä sen todentaminen ja toteuttaminen voi pitkän käyttöiän takia olla hankalaa. ARVIssa on sovelluskohteina tutkittu erityisesti erilaisia komposiittiratkaisuja ja eri lähteistä peräisin olevien jätevirtojen soveltuvuutta näihin ratkaisuihin. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä kartoitettiin kierrätysmuovin uusia käyttökohteita sellaisilta sovellusalueilta, missä käyttömäärät voisivat olla suuria ja joissa mahdollisista hajutai värivirheistä ei ole haittaa. Potentiaalisimpina kohteina identifioitiin maarakentamisessa tarvittavat geosynteetit, jätevedenpuhdistus ja muut kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten jätteiden käsittelyyn liittyvät ympäristötuotteet. Sekajätteen muovijakeen koostumus (Anderson & Poliakova 2015).. kuluttajaperäisen HDPE:n (Kuva 2) havaittiin olevan ominaisuuksiltaan lähellä neitseellisiä muoveja. Elinkaariarvioinnin avulla on todettu että komposiittirakenteessa neitseellisen muovin korvaaminen kierrätysmuovilla tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä erityisesti ilmastonmuutosvaikutuksia pienentämällä. monikerroskalvot, on sekajätteen muovijakeessa noin 13 %
Tuotteen suunnittelussa voitaisiin lähtökohtana pitää valmistusta kierrätysmuovista. Lisäaineiden käyttöä tulisi harkita samoilla periaatteilla. Kaikkea ei voida kierrättää – missä raja. Suomalaisissa yrityksissä ollaan kiinnostuneita uusiomuovien käytöstä tuotannossa, kunhan materiaalien laatuvaatimukset täyttyvät. syke.fi/hankkeet/kierratys3D). Kuva: Valeria Poliakova.. Lisäksi markkinoille tarvitaan kierrätystuotteiden kysynnän kasvua, esimerkiksi julkisten hankintojen vetämänä. Lainsäädäntö luo paineita muovien kierrätyksen edistämiselle, sillä yhdyskuntajätteelle asetettu kierrätystavoite 50 % vuoteen Kuva 2. Näiden osalta tutkimusta on tarkoitus jatkaa myös ARVIn ulkopuolella, 3D-tulostuksen osalta jo käynnissäkin olevassa hankkeessa (www. Muovien kierrätysketjun prosesseja on kuitenkin kehitettävä siten, että voidaan varmistaa ketjun kokonaiskuormituksen pysyminen alhaisena ja kierrätys energiahyödyntämistä parempana vaihtoehtona. Tuotesuunnittelu avainasemassa kierrätyksen edistämisessä Muovien kierrätyksen edistämisessä avainasemassa ovat muovia sisältävien tuotteiden valmistajat, joiden tulisi jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota tuotteen koko elinkaareen ja siten myös tuotteen kierrätettävyyteen käytöstä poiston jälkeen. Esimerkkinä tällaisesta monomateriaalin tuotekehityksestä on esimerkiksi Dow:n RecycleReady™ teknologia (www.dow.com/en-us/packaging/innovation/pe-stand-up-pouch). vsk. 19 ja kierrätysjärjestelmän luomista. Taloudelliset kannustimet voisivat nopeuttaa kierrätysteollisuuden kehitystä. Tuotteiden sisältämien muovityyppien määrää tulisi vähentää ja suosia yhtä muovilaatua sisältäviä tuotteita tai keskenään yhteensopivia muovilaatuja, jotka voitaisiin kierrättää yhdessä. Prosesseista ARVIssa ovat tutkittavina värinpoisto kierrätysmuoveista ja termokemiallisen konversion mahdollisuudet muovien kierrätyksessä. Sekajätteen muovijakeen HDPE-muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Komposiittikäytön ohella ARVIssa on selvitetty kierrätysmuovin käyttöä 3D-tulostuksessa ja jätevedenpuhdistuksessa
http:// www.jatehuoltopaivat.fi/jatehuoltopaivien-ohjelma/ Dow 2016. 2016. Eskelinen, H., Haavisto, T., Salmenperä, H. 24th May 2016, Italy. 2015. The 12th Finnish Conference of Environmental Science (FCES’15). http:// urbanmining.it/tuesday-24th-maysession-a Plastics Europe 2016. http://clicinnovation.fi/ publication/systematic-risk-modelingin-plastic-and-rubber-recyclingprocesses/ Häsänen, E. Plastics – the Facts 2016. röntgenfluoresenssianalytiikalla, mutta muitakin menetelmiä, kuten painoon perustuvaa erottelua, kierrätystoimijoilla on käytössä. Bromi pystytään tunnistamaan mm. syke.fi/hankkeet/arvi Hartikainen, S. Composition analysis and compatibilization of post-consumer recycled multilayer plastic films. ARVI-tutkimusohjelmassa tähän on saatu vasta pintaraapaisu. Wood-polymer composite – a step towards circular economy. 2016. Tampere University of Technology. & Poliakova, V. & Väntsi, O. 2015. Dahlbo, H. SUM 2016 – 3rd Symposium on Urban Mining and Circular Economy. Tutkittua tietoa sekajätteen muoveista. 2016. Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. Muovijätteen kierrätyksen lisääminen edistäisi sekä yhdyskuntajätteelle että rakennusja purkujätteelle asetetun kierrätystavoitteen saavuttamista. valtakunnallisilla jätehuoltopäivillä. Systematic risk modeling in plastic and rubber recycling processes: a future tool for process control, occupational safety, environmental risk management and consumer safety. Esitys 30. An analysis of European plastics production, demand and waste data. ARVIkumppanit selvittivät millaista muovia asukkaiden sekajäte sisältää. Haitallisiin aineisiin liittyvät kysymykset kaipaavat kipeästi tutkimukseen perustuvaa tietoa, jotta kierrätystä voidaan edistää turvallisesti. https://dspace.cc.tut.fi/ dpub/handle/123456789/23986 Judl, J., Manninen, K., Sahimaa, O., Salminen, J., Eskelinen, H., Dahlbo, H. RecycleReady™ Technology from Dow http://www.dow.com/en-us/ packaging/innovation/pe-stand-uppouch. ARVI-tutkimusohjelman tuloksia esitellään loppuseminaarissa 16.1.2017 Messukeskuksessa. Muovin kierrätyksen haasteita ja ratkaisuja – ARVI-tutkimusohjelman tuloksia. 2016. & Dahlbo, H. 20 2020 mennessä on EU:n kiertotalouspakettiehdotuksessa esitetty nostettavaksi jopa 65 % vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi SER-muoveissa esiintyy POP-yhdisteiksi luokiteltuja bromattuja palonestoaineita, jotka tulee poistaa jätevirrasta ja käsitellä siten, että ne tuhoutuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. CLIC Innovation raportti nro D4.1–3. Kierrätyksen edistämistä muidenkin kuin muovien kohdalla varjostaa kuitenkin huoli jätteiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden kulkeutumisesta kierron mukana tuotteisiin, joihin niitä ei haluta. Rakennusja purkujätteelle puolestaan kierrätystavoite on 70 % vuoteen 2020 mennessä. Uusiouutiset 4/2015. vsk. Master’s thesis. http://www.plasticseurope.org/ Document/plastics---the-facts-201615787.aspx?FolID=2. Lisätietoa tilaisuudesta tulee ARVIn www-sivuille osoitteeseen http:// clicinnovation.fi/activity/arvi/ Lähteet Anderson, R. http://www
Merten roskat voivat koostua useista erilaisista kiinteistä materiaaleista kuten muovista, kumista, metallista, paperista, tekstiileistä jne. Kelluvasta roskasta valtaosa on muovia ja se on pääasiassa peräsin maalla tapahtuvista toimista (60–80 %). Nykyään etenkin muoviroskaa löytyy kaikkialta meriympäristöstä, niin rannoilta, vesipatsaasta, eliöstöstä kuin meren pohjasta. Muovin tuotanto on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. vsk. Merissä olevan roskan ja tuotetun muovin määrät kulkevat käsi kädessä, minkä vuoksi merten roskamäärän ennustetaan kasvavan, ellei välittömiin toimenpiteisiin ryhdytä. Mereen päädyttyään roskat voivat olosuhteista riippuen säilyä siellä pitkään. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet Päivi Fjäder SYKE:ltä uusi julkaisu: Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.. Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. erilaisille tulokaslajeille, taudinaiheuttajille sekä haitallisille orgaanisille yhdisteille. Mikropartikkeleiden sekä makroroskien päästölähteiden, kulkeutumisen ja esiintymisalueiden (vertikaalinen, horisontaalinen, maantieteellinen) selvittäminen on tärkeää niin vaikutusja riskinarvioinnin kuin mahdollisten päästövähennyskeinojen kannalta. Mikromuovit saattavat puolestaan toimia vektoreina mm. Myös jokien rooli roskien kuljettajana voi olla merkittävä. huonosti hoidetut kaatopaikat, hulevedet, jätevedenpuhdistamot, roskaantuminen sekä laiton roskien dumppaus rannikoiden läheisyyteen. Tietyillä alueilla roskaantuminen on jo varsin näkyvä ongelma, aiheuttaen lukuisia erilaisia sosioekonomisia sekä ekologisia haittoja. Merkittävimpiä roskien päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä ovat mm. 21 Merten roskaantuminen on viime aikoina yhä suurempaa huomiota saanut ympäristöongelma. Tämän vuoksi erilaisiin vähennysja hallintatoimenpiteisiin tulisi ryhtyä välittömästi. Eniten roskaa löytyy tiheään asuttujen alueiden lähistöiltä, mutta kaukaisemmatkaan alueet eivät ole säästyneet roskaantumiselta. Noin 20 % roskista syntyy puolestaan merellä tapahtuvista toimista kuten liikenteestä, kalastuksesta ja vesiviljelystä
Useat peruskorjausiässä olevat rakennukset ovat tekniikaltaan tai toiminnallisuudeltaan jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä, tai eivät muuten vastaa enää nykytarpeisiin. Vaadittujen muutosten toteuttaminen ei ole aina mahdollista tai järkevää, joten viime vuosina enenevässä määrin rakennuksia on päädytty purkamaan uudisrakennusten tieltä. Betoni saadaan siten uusiomateriaalina takaisin kiertoon. vsk. Suomessa betonijätteen kierrätys rajoittuu tällä hetkellä pääosin murskeen hyödyntämiseen maarakennuksessa, vaikka hyötykäyttöä olisi mahdollista kehittää siten, että betonimursketta käytetään uusiobetonin raaka-aineena.. Lähiöiden ostoskeskuksia, peruskorjattavia toimistorakennuksia sekä asuinkerrostaloja on myös purettu, Asiantuntija, DI Anna-Maria Nieminen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Betonimurske uusiobetonissa Rakennusten purkaminen on yleistynyt, jolloin myös betonisen purkujätteen määrä on kasvanut. Kuitenkin koska betonimurskeen laatu ja lujuusominaisuudet ovat hyvät, sen hyödyntäminen uusiobetonin valmistuksessa olisi järkevää ja suositeltavaa. Betoninen purkujäte Rakennusten purkaminen on yleistynyt sekä Suomessa että muualla maailmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Vanhat koulut ovat tyypillinen esimerkki siitä, että korjaamisen sijaan päädytään usein purkamaan vanha ja rakentamaan tilalle uusi nykytarpeita paremmin vastaava koulu. Uusiokiviaineksella voidaan korvata uusiutumattomia luonnonkiviainesvaroja ja mahdollisesti myös vähentää betoninvalmistuksessa käytettävän sementin määrää. 22 B etoni on maailman yleisin rakennusmateriaali, joka koostuu yksinkertaistetusti kiviaineksesta, sementistä ja vedestä. Useissa Euroopan maissa murskatun betonin käyttö uusiokiviaineksena on tavanomaista, mutta Suomessa betonimurske hyödynnetään pääosin maarakennustarkoitukseen
vsk. Jätemäärästä hyötykäytetään noin 70 prosenttia, pääosin maarakentamiseen. Kun 70tai 80-luvun rakennuksia puretaan, lisääntyy hyvälaatuisen betonijätteen määrä merkittävästi. Peruskorjausiässä olevat rakennukset on rakennettu pääosin 1970ja 1980-luvuilla. Tuotantorakennuksia on purettu, koska tuotantotekniikoiden kehittyessä rakennukset ja linjastot ovat jääneet tarpeettomiksi. Suunnitelmassa tulee kuvata rakennuksen historia, aiempi toiminta, käytetyt rakennusmateriaalit sekä arvioitava ja tutkittava mahdolliset rakennuksen haitalliset aineet. Betonin tavoitelujuus vastaa lujuutta 28 vuorokauden jälkeen valusta. Lujuudenkehitys jatkuu kuitenkin edelleen vielä tämänkin jälkeen. Betonin osaaineiden laadun merkitys valmiin betonin ominaisuuksiin on ollut tiedossa ja betonin laatua on ohjattu. Lisäksi tänä päivänä arvioitaessa betonirakenteiden lujuudet ovat kokemuksiin perustuen usein suunnittelulujuuksia korkeampia. Tämä on erityisen tärkeää siinä tapauksessa, että rakennuksessa on myös hyödynnettäväksi kelpaamatonta betonijätettä. Purkusuunnitelmassa tulee kuvata lisäksi purkumenetelmät sekä betonisen purkujätteen lajittelu ja varastointi. Lisäksi on huolehdittava purkutyön valvonnasta, jotta varmistetaan, että jätteet on lajiteltu ja varastoitu suunnitelmien mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 23 jotta tontin ala saadaan tehokkaampaan käyttöön, esimerkiksi uusien korkeampien rakennusten avulla. Yleiskäsityksenä on, että kyseisinä vuosikymmeninä rakentamisessa käytetty betoni on ollut jo alun perin hyvälaatuista. Purkamisessa syntyvän betonijätteen koostumus ja laatu määräytyvät purkukohteen mukaisesti. Betonijätettä syntyy Suomessa vuosittain arviolta lähes miljoona tonnia. Purkubetonin tekniset ominaisuudet ja ympäristökelpoisuus onkin varmistettava ennen uudelleenkäyttöä. Mikäli betonista purkujätettä halutaan hyödyntää murskeena, purettavasta rakennuksesta tulee laatia huolellinen purkusuunnitelma, jossa arvioidaan betonijätteen soveltuvuus hyödynnettäväksi ja varmistetaan ympäristökelpoisuus. Betonirunkoisen rakennuksen purkutyöt ovat käynnissä.. Betonia on tuolloin käytetty paljon rakennusmateriaalina, kuten kantavissa rakenteissa tai betonielementteinä
Purettavasta rakennuksesta on jäljellä betonirakenteet.. Etusijajärjestykseen perustuen ensisijaisesti syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. vsk. Eurooppalainen standardi asettaa vaatimuksen sille, että maarakennuskäyttöön hyödynnettävän betonimurskeen tulee olla CE-merkittyä. Jäteasetuksen (179/2012) mukaan rakennusja purkujätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä siten, että käyttökelpoiset esineet ja aineet käytetään uudelleen ja rakennusja purkujätettä syntyy mahdollisimman vähän. Mara-asetuksessa on esitetty betonimurskeen laatuvaatimukset ja jätteen laadunhallinta. Betonimurskeen hyödyntämiseen maarakennuskäytössä ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jos jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen järjestetään ns. Betonimurskeen hyödyntämistä maarakentamisessa on säädetty asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNa 591/2006) sekä ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Mara-asetuksen (VNa 591/2006) mukaisesti. Jätelain (646/2011) tarkoituksena on ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jäteasetuksessa määritellään myös eri jätelajit, joille tulee järjestää erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön tai kierrättää. Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmälle on laadittu kansallinen standardi 5884, joka määrittelee, miten betoniteollisuudessa tai rakennusten lajittelevassa purussa syntyvä betonijäte jalostetaan betonimurskeeksi, joka täyttää maarakentamisen asettamat tekniset ja ympäristövaatimukset. Edellä mainituissa standardeissa esitettyjä ohjeistuksia ja prosesseja voitaisiin soveltaa myös betonin uusiokiviaineksen valmistuksessa. 24 Viranomaisvaatimukset ja standardit Betonijätteen kierrätystä ohjaa ja säätelee Suomessa useat eri lait ja asetukset. Jätelaissa määritelty perusperiaate on etusijajärjestys, jota on noudatettava kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan
Ylijäämäbetonin hyödyntäminen uusiokiviaineksena on kannattavaa, koska sitä syntyy väistämättä tuotantoprosessien sivutuotteena. Purkubetonista saadun karkean uusiokiviaineksen käytöllä betonin valmistuksessa on positiivisia vaikutuksia, kuten ympäristön saastumisen vähentäminen, kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen sekä luonnonkiviainesvarojen säästyminen. Luonnonkiviainekselle on asetettu erillinen vero joissakin Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa. Samaan aikaan kiviainesveron kanssa Tanskassa on muutettu jäteveroa. Tavoite on onnistunut, sillä rakennusja purkujätteen kierrätysprosentti on vuonna 1985 ollut 12 % ja vastaavasti vuonna 2004 noussut 94 %:iin. vsk. Betonisen purkujätteen hyödyntäminen uusiokiviaineksena betonissa on tavanomaista monissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa ja Belgiassa, jotka ovat muutenkin edistyksellisiä materiaalien kierrätyksessä. Uusiokiviaines terminä tarkoittaa kiviainesta, joka on valmistettu aikaisemmin rakentamisessa käytetystä, epäorgaanisesta materiaalista. 25 Uusiokiviaines Purkamisen yleistyessä on kehitettävä materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Purkujätteen kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä pystynee myös vähentämään kuljetuskustannuksia ja energiankulutusta. Betonisen purkujätteen lisäksi kierrätettävää betonimursketta saadaan ylijäämänä valmisbetonin tai betonituotteiden (kuten elementtien) tuotannosta. Verotuksen toteutuksessa on hieman eroavaisuuksia eri maissa, mutta veron tarkoituksena on kannustaa vaihtoehtoisten ja kierrätettyjen materiaalien käyttöön. Murskaus voidaan suorittaa suoraan työmaalla siirrettävillä laitteistoilla tai betonijäte voidaan kuljettaa murskattavaksi. Esimerkiksi Tanskassa kiviaineksen verotus koskee Tanskassa käytettäviä tai maahantuotuja raaka-aineita, joihin luetaan luonnonsoran lisäksi myös muut luonnon raaka-aineet (hiekka, kivi, savi ym.). Ylijäämäbetonin hyödyntäminen uusiokiviaineksena ei edesauta pelkästään kiviaineksen ja sementin, vaan myös mahdollisesti betonissa käytettyjen muiden osa-aineiden kuten lentotuhkan ja masuunikuonan kierrätettävyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Näillä verouudistuksilla on haluttu rohkaista kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen. Uusiobetoni Purkubetonista valmistetaan uusiokiviainesta murskaamalla betoniset rakenneosat mekaanisesti pienemmiksi kappaleiksi. Ylijäämäbetonista valmistetun murskeen hyödyntäminen betonin valmistuksessa johtaa vastaaviin muutoksiin betonin ominaisuuksissa kuin purkubetonista valmistetun murskeen käyttö. Betonisen purkujätteen kierrätyksen kehittäminen on tärkeää, koska sitä hyödynnettäessä uusiobetonin valmistuksessa voidaan purkujätteellä korvata luonnonkiviainesta. Verrattuna purkubetoniin, tuotannon ylijäämäbetoni on puhtaampaa, ja sen laatu ja ominaisuudet ovat tiedossa tarkemmin. Kaikki ”epäpuhtaudet uusiokiviaineksessa kuitenkin vaikeuttavat betonin ominaisuuksien hallintaa ja esimerkiksi lasi saattaa joissain tapauksissa heikentää betonin säilyvyyttä haitallisten kemiallisten reaktioiden vuoksi. Yleisimmin uusiokiviaineksena betonissa käytetään murskattua betonia, joka saa sisältää standardin mukaisesti pieniä määriä muita epäorgaanisia materiaaleja, kuten tiiltä. Uusiokiviaineksena voidaan käyttää murskattuina erilaisia materiaaleja, kuten betonia, tiiltä ja lasia. Murskattua tiiltä, tiililaattoja ja muita vastaavia materiaaleja käytetään uusiokiviaineksena, mutta mikäli tiilimurskeen osuus uusiokiviaineksessa on erittäin korkea, saatetaan joukkoon lisätä betonimursketta ominaisuuksien parantamiseksi
Kun purkubetonin laatu on tiedossa, myös uusiokiviaineksen raakaaineen ominaisuudet tunnetaan. Uusiobetonin halutut ominaisuudet eivät merkittävästi muutu, jos luonnonkiviainesta korvataan 10–30 % uusiokiviaineksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Vedenimukykyä voidaan kuitenkin hallita usein eri menetelmin, joten uusiobetonin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa. Jäte voidaan työmaalla hajottaa pienemmiksi kappaleiksi, jotta jäte saadaan kuljetettua edelleen murskattavaksi. Aiheesta tehdyn diplomityön kokeellisessa tutkimuksessa tehtiin useita erilaisia uusiobetoneita, ja niiden ominaisuuksia ja koostumusta vertailtiin. Uusiobetonin ominaisuuksien heikentyminen suhteessa tavanomaiseen betoniin on todettu aiheutuvan uusiokiviaineksen suuremmasta vedenimukyvystä. 26 erillisiin murskauslaitoksiin. Koebetoneissa uusiokiviainesta on käytetty korvaamaan luonnonkiviainesta maltillisesti (välillä 5,1–13,8 %). Näin ollen on tarpeen kehittää betoniselle purkujätteelle laatuluokittelu, jotta betonimursketta voidaan hyödyntää uusiokiviaineksena laaja-alaisesti. Tutkimustuloksiin perustuen uusiokiviaineksen karkeimpien lajitteiden käyttö on suositelBetonimurskelohkareita työmaalla.. Murskauksen jälkeen seulontalaitteistolla uusiokiviaines jaotellaan eri raekokoihin. vsk. Ominaisuuksissa uusiokiviaines eroaa luonnonkiviaineksesta ennen muuta vedenimukyvyssä, tiheydessä ja rakeiden koostumuksessa. Uusiokiviaineksen ominaisuuksia voidaan parantaa kehittämällä murskausprosessia. Betonimurskeen hyödyntäminen uusiobetonissa on erityisen hyödyllistä ja luotettavaa silloin, kun murske valmistetaan ominaisuuksiltaan ja lujuudeltaan hyvästä lähdemateriaalista. Uusiokiviaineksen sekä siitä valmistettavan betonin laatuun ja ominaisuuksiin vaikuttaa murskatun betonin laatu. Tavoitteena oli löytää uusiobetonille koostumus, joka on mahdollisimman hyvin sovellettavissa tuotantoon. Uusiokiviaines eroaa luonnonkiviaineksesta siksi, että se koostuu kivirakeen lisäksi sementtipastasta. Magneettien avulla murskeesta erotellaan magneettiset metallit
Diplomityö. 27 tavinta, koska niiden vaikutukset betonin ominaisuuksiin ovat pienemmät suhteessa hienoimpaan lajitteeseen. Diplomityön kokeellisen vaiheen tulokset osoittavat, että uusiokiviaineksella voidaan korvata luonnonkiviainesta lähes 15 %:n osuudella varsin vähäisellä laadun (mekaaniset ominaisuudet) heikkenemisellä. Lisätietoja ja lähteet Nieminen, Anna-Maria. vsk. Betonisen purkujätteen hyötykäyttöä voisi hyvin kehittää siten, että betonimurskeesta tulisikin uusiobetonin raaka-aine, kuten useissa Euroopan maissa on tavanomaista. Betonielementtirakenteisen rakennuksen toinen siipi on purettu.. Osa betonin ominaisuuksista voi jopa parantua käytettäessä uusiokiviainesta korvaamassa luonnonkiviainesta, sillä uusiokiviaineksen pinnalla on reaktiivista sementtipastaa lujittamassa sidoksia. Valmistusprosessia kehittämällä voidaan vaikuttaa positiivisesti uusiobetonin ominaisuuksiin. Mikroskooppisesti tarkasteltuna koebetoneissa havaittiin, että uusiokiviaines istuu hyvin betoniin. Aalto-yliopisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Murskatun betonin hyödyntäminen uusiokiviaineksena betonissa. 2015. Purkujätteen ja sitä kautta uusiokiviaineksen laatuluokittelu parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiokiviainesta myös korkeamman vaatimustason betonien valmistuksessa
28 Kansainvälisiä jätesiirtoja valvotaan tiukasti Kansainvälisellä jätesiirrolla tarkoitetaan jätteen kuljetusta maasta toiseen sen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä varten. Romuautot ja niiden jätteiksi luokiteltavat varaosat, sähköja elektroniikkalaiteromu sekä käytöstä poistetut lyijyakut ovat jätevirtoja, joihin valvovat viranomaiset kiinnittävät erityistä huomiota. Jätteet saattavat kuitenkin sisältää ihmisille ja ympäristölle haitallisia, vaarallisia materiaaleja, jotka on käsiteltävä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tuottajavastuu koskee näitä jätteitä, joten ensisijainen jätehuollon järjestämisvastuu on tavaroiden valmistajilla ja maahantuojilla.. Ylitarkastaja Hannele Nikander Ylitarkastaja Kaija Rainio Suomen ympäristökeskus Käytöstä poistetut lyijyakut, romuautot sekä sähköja elektroniikkalaiteromu kansainvälisissä jätesiirroissa Laittomat jätesiirrot työllistävät valvovia viranomaisia Suomessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii kansainvälisten jätesiirtojen lupaviranomaisena. Jätteen siirtäminen maasta toiseen edellyttää pääsääntöisesti jätteensiirtoasetuksen mukaisen kirjallisen jätesiirtoluvan. Jätteillä on usein taloudellista arvoa ja niillä voidaan korvata luonnonvarojen käyttöä teollisuudessa. Tämän vuoksi jätteiden kansainvälisiä siirtoja valvotaan tiukasti. Viime vuosikymmenien globalisaatio ja talouskasvu ovat johtaneet jätesiirtojen lisääntymiseen maailmanlaajuisesti
Lainsäädäntö on tiukentunut Jätesiirtoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut siten, että viejän velvollisuus on osoittaa, että siirrettävä aine tai esine ei ole jätettä. Muutosta on sovellettu vuoden 2016 alusta lähtien. Tärkeimpiä niistä ovat vaarallisten jätteiden kansainvälisiä kuljetuksia säätelevä Baselin sopimus ja hyödynnettävien jätteiden siirtojen valvontaa koskeva OECD:n päätös. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ihmiset hengittävät myrkyllisiä savuja ja vaarallisia aineita pääsee maaperään ja vesistöön turmelemaan ympäristöä. Käsittely on haitallista sekä työntekijöille että ympäristölle. Todisteiden puuttuessa tarkastuksia tekevät viranomaiset voivat pyytää asiakirjatodisteita, jotka tulee toimittaa annetussa määräajassa. Osoitusvelvollisuus helpottaa valvojien työtä aiempaan nähden, jolloin valvojien oli perusteltava ratkaisunsa laitteiden luokittelusta jätteeksi. Loppuosa laitteista jää roskaamaan ja pilaamaan ympäristöä. Niihin kuuluvat muun muassa jätesiirtolupien käsittely ja päätösten tekeminen, jätesiirtojen tarkastukset yhteistyössä mm. Suomessa erityistä huolta aiheuttavia jätteitä ovat mm. Vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa kohdemaissaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa ihmisten terveydelle. Todisteeksi vaaditaan esimerkiksi sähköja elektroniikkalaitteiden vienneissä tietoja laitteiden alkuperästä, vastaanottopaikasta ja laitteen toimintakunnosta. Laittomasti viedystä sähköja elektroniikkalaiteromusta otetaan talteen vain arvokkaimmat ja helposti talteen otettavat komponentit usein käsin purkamalla ja avotulilla polttamalla. Jos todisteita ei ole annettu tai Jätteiden kansainvälisten siirtojen valvonta perustuu moniin kansainvälisiin sopimuksiin ja säädöksiin. Vaarallisen jätteen vienti edellyttää aina jätesiirtolupaa ja vienti on luvallakin sallittua vain EU/OECD-maihin. 29 Neljännes Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolelle tehtävistä jätteiden siirroista arvioidaan EU:n lainsäädännön vastaisiksi. Suomen kansallisessa lainsäädännössä jätteiden kansainvälisistä siirroista on annettu määräyksiä jätelaissa. vsk. Vesistöjen pilaantuminen vaikuttaa juomaveden laatuun ja on myös sitä kautta haitallista ihmisten terveydelle. Euroopan yhteisön alueella tapahtuvia jätteiden siirtoja säätelee EU:n jätteensiirtoasetus. Tullin, poliisin ja alueviranomaisten kanssa, koulutus ja neuvonta kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvissä asioissa sekä toimiminen jätteensiirtoasioissa EU:n yhteyshenkilönä. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palotai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai jolla on muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus).. Afrikassa pääasiallinen jätteenkäsittelytapa on vielä sijoitus kaatopaikalle. SYKE vastaa Suomessa jätteiden kansainvälisten siirtojen valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä. romuautot ja niiden jätteiksi luokiteltavat varaosat, sähköja elektroniikkalaiteromu sekä käytöstä poistetut lyijyakut
Lyijyakut viedään hyödynnettäviksi Ruotsiin ja Viroon Suomessa ei ole lyijyakkujen hyödyntämislaitosta, vaan kaikki akut viedään Ruotsin ja Viron lyijyjalostamoihin hyödynnettäviksi joko kokonaisina tai murskattuina. käytettyjen laitteiden, autojen ja auton varaosien vientiedellytyksistä. Viime vuonna Pohjoismaiden ja Baltian viranomaiset aloittivat yhteisen lyijyakkuprojektin, jonka tavoitteena oli puuttua lyijyakkujen laittomiin vienteihin Pohjoismaista. Projektissa tehtiin esite, johon koottiin tietoa lyijyakkujen keräyksestä, kuljetuksesta sekä niiden viennistä. paloja räjähdysvaaran tähden. Tällöin usein pieni määrä akkuja on lastattu kontteihin muun tavaran joukkoon. Lyijyakkujen lisäksi Suomesta vietiin muita jäteakkuja ja -paristoja hyödynnettäviksi Saksaan, Yhdysvaltoihin sekä Ruotsiin yhteensä noin 800 tonnia. vsk. Ympäristöja terveysvaaran vuoksi lyijyakut on ehdottomasti käsiteltävä ympäristöluvan saaneissa laitoksissa. Tiedon jakaminen asianosaisille on haasteellista ja puutteita vienneissä onkin edelleen paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kuljetuksessa on myös huolehdittava siitä, ettei akuista valu akkuhappoa ympäristöön. 30 ne ovat puutteellisia, kuljetusta tai siirtoa käsitellään laittomana jätesiirtona, jolloin Tulli ottaa haltuun jätteeksi luokitellun osuuden. Lyijyakkujen viennit jätesiirtoluvilla vuosina 2011–2015, tonnia. Väärin pakatut akut aiheuttavat riskin kuljetukselle mm. Esimerkiksi käytettyjen laitteiden testausta tai vaarallisten aineiden arviointia ei ole tehty asianmukaisesti, eikä käytettyjen ajoneuvojen vienneissä ole aina saatavilla vaadittavia dokumentteja. Baltian maiden satamiin sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan rajanylityspaikoille järjestettiin yhteisvalvontoja, joihin osallistui usean eri maan valvontaviranomaisia sekä poliisin ja Tullin edustajia. Viime vuosina jätesiirtoluvilla vietyjen lyijyakkujen määrä on vaihdellut välillä 17 000 – 20 000 tonnia. SYKE on tehnyt ohjeita mm. Lähde: Suomen ympäristökeskus.. Kuva 1. Baltian maiden lisäksi lyijyakkuja viedään laittomasti muun muassa Afrikkaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kyseessä on romuauton vienti myös silloin, kun ajoneuvo on matkalla purettavaksi ja käytettäväksi varaosina tai romutettavaksi. Välillä on kuitenkin vaikeaa vetää raja siihen, onko kyseessä romuauto vai ei. Korjaustarpeita ja hintaa verrataan ajoneuvon markkina-arvoon. Romuautoksi katsotaan esimerkiksi ajoneuvot, joilla on romutustodistus tai jotka ovat peräisin jätteiden keruutai käsittelyjärjestelmästä. Autoja viedään usein konteissa, joissa on paljon Kuva 2. Lähde: Suomen ympäristökeskus.. vsk. Pääsääntöisesti toimivan käytetyn ajoneuvon katsastus on voimassa ja vienti on siten sallittua. SYKEn ohje ”Käytettyjen ajoneuvojen vienti Suomesta” perustuu tähän EU-maiden yhteiseen linjaan. Vienti on sallittua silloin, kun kyseessä on toimiva, katsastettu ajoneuvo. Esimerkki lyijyakkukuljetuksesta, jolla on jätteensiirtolupa. Lähde: Suomen ympäristökeskus. ”Korjattavissa oleva käytetty ajoneuvo” jättää enemmän varaa tulkinnoille. Vietäessä tällaista ajoneuvoa mekaanikon tai vastaavan ammattipätevyyden omaavan henkilön on annettava ”Ajoneuvo on korjauskelpoinen” -todistus sen osoittamiseksi, että kyseessä oleva ajoneuvo tarvitsee vain pieniä korjauksia, joilla se voidaan tehdä ajokuntoiseksi ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltuvaksi siten, että eurooppalaiset turvallisuusstandardit täyttyvät. Laiton lyijyakkujen vienti pakettiautossa. Käytetyt ajoneuvot voidaan luokitella seuraavaan neljään tyyppiin: 1) toimiva käytetty ajoneuvo, 2) korjattavissa oleva käytetty ajoneuvo ja antiikkiajoneuvo, 3) esikäsitelty romuajoneuvo sekä 4) esikäsittelemätön vaarallisia aineita sisältävä romuajoneuvo. Kuva 3. Jätesiirtoviranomaiset ovat ohjeistaneet ajoneuvojen viejiä yhteyshenkilöiden ohjeessa, Romuajoneuvojen siirrot. 31 Romuautoja ja niiden varaosia viedään laittomasti Afrikkaan Käytettyjä ajoneuvoja viedään Suomesta mm. Tulli valvoo aktiivisesti käytettyjen ajoneuvojen/romuajoneuvojen vientiä. Afrikkaan
Lähde: Tulli.. Romuajoneuvoja, joista nesteet ja muut vaaralliset osat on poistettu, saa viedä hyödynnettäväksi ns. vsk. Lisäksi kontit tulee pakata asianmukaisesti. Ellei riittäviä todisteita ole, kontin kuorma voidaan tarkastaa, jolloin sen sisältö on purettava. Kuvan tapauksessa kunnossa olleet varaosat annettiin viejälle uudelleenlastattaviksi. Käytetyn, toimivan laitteen vienti on sallittua, mutta samoin kuin käytetyn auton Kuva 4. Viejillä tulee olla selkeä listaus kuormassa olevista tavaroista ja tarvittavat dokumentit sen osoittamiseksi, että kyseessä ei ole jätevienti. Esimerkiksi moottorit tulee tyhjentää öljystä ja tukea siten, että öljyjäämät eivät pääse valumaan konttiin. Käytettyjen sähköja elektroniikkalaitteiden vienti suuntautuu Afrikkaan ja Venäjälle Sähköja elektroniikkalaiteromu, kuten jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, tietokoneet, tietokoneiden näytöt, televisiot, matkapuhelimet ja tabletit, on yksi nopeimmin kasvavista jätelajeista. 32 muutakin tavaraa, esimerkiksi auton varaosia ja sähköja elektroniikkalaitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Lähde: Tulli. vihreänä jätteenä eikä jätesiirtolupaa tarvita. Puolikas auto, jota oltiin viemässä varaosiksi EU:n ulkopuolelle. Puoliksi purettu kontti, jossa muun muassa auton puolikkaita, käytettyjä lyijyakkuja ja auton varaosia. Kunnossa olevien varaosien vienti on sallittua, mikäli ne on luetteloitu ja pakattu konttiin asianmukaisesti. Kaikki laiteromu ei päädy viralliseen keräysjärjestelmään, osa järjestelmän ulkopuolelle jäävistä laitteista viedään laittomasti EU:n ulkopuolelle, muun muassa Afrikkaan. Tulli otti haltuunsa jätteiksi luokitellut puolikkaat autot ja lyijyakut. Tämä vie sekä viejän että viranomaisten aikaa. Kustannukset purkamisesta ja varastoinnista maksaa viejä. Kuva 5. Tällaiset romut tulee kuitenkin viedä hyödynnettäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tällaiseen toimintaan. Kuvassa 4 on esimerkki siitä, miten konttia ei tule pakata
vihreänä jätteenä. Laitteet on testattava niiden toimivuuden varmistamiseksi. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Laittomat jätesiirrot etsivät reitin usein sieltä, missä valvonta on vähäisintä. vsk. Lähde: Suomen ympäristökeskus.. Periaatteena on, että käytettynä tavarana saa viedä vain toimintakuntoisia laitteita, joiden uudelleenkäytölle on markkinat, joiden oletettu käyttöikä on kohtuullinen, jotka eivät sisällä vaarallisia laissa kiellettyjä aineita ja joita käytetään niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. 33 vienneissä, viejän on pysyttävä osoittamaan, että kyseessä ei ole jätevienti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ennen käytetyn laitteen vientiä, sen toimivuus tulee testata ja testaustulokset dokumentoida. Asiakirjaja testaustodistusvaatimukset tämän osoittamiseksi on lueteltu asetuksessa sähköja elektroniikkalaiteromusta. Romuajoneuvoja, joista nesteet ja muut vaaralliset osat on poistettu, lähdössä vientiin ns. Käytetyn laitteen erottaminen jätteestä ei ole aina helppoa. Kuva 6. Jätesiirtoviranomaiset eri EU-maissa tekevät jatkuvasti työtä sen suhteen, että valvonta olisi samalla tasolla kaikissa jäsenmaissa. Viejän on pystyttävä osoittamaan, että kyseessä ei ole jätevienti. Lisäksi laitteet on suojattava riittävän hyvin kuljetuksen ja lastauksen ajaksi. Kuva 7. Vaatimukset perustuvat EU:n sähköja elektroniikkalaiteromudirektiiviin. Kopio testauksesta ja vaarallisten aineiden arvioinnista on liitettävä lähetyksiin
Kuva 8. Huomattava määrä yritysten käytössä olleista laitteista viedään Suomesta uusiokäyttöön Venäjälle. Tällaisia osia ovat myös jätteet, jotka sisältävät vain metalleja tai metalliseoksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Sähköja elektroniikkalaiteromusta talteen otettuja elektronisia komponentteja, kuten piirilevyjä ja johtoja, ja osia voidaan viedä ns. vihreänä jätteenä ilman jätesiirtolupaa. vsk. Lisätietoja ja SYKEn kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvä ohjeistus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/ Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_ rekisterointi/Jatteiden_kansainvaliset_siirrot. 34 Sähköja elektroniikkalaiteromua vietiin vuonna 2015 jätesiirtoluvilla yhteensä noin 6000 tonnia lähinnä Ruotsiin. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Käytettyjen kylmälaitteiden lastausta vientiä varten jätesiirtoluvalla. Suurin yksittäinen laiteluokka oli kylmälaitteet. Edellytyksenä on, että komponentit soveltuvat metallien hyödyntämiseen
vsk. Kauppasumma on noin 1,6 miljoonaa euroa, ja aluksen on määrä valmistua toukokuussa 2017. PSS ry. Alukset ovat olleet raskaassa käytössä ja palvelleet vesilläliikkujia jo 20–30 vuoden ajan. Suurempi alus mahdollistaa jätehuoltopalveluiden laaja-alaisen parantamisen ja kehittämisen sekä taloudellisesti että ekologisesti. Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää saariston ja järvialueiden siisteyttä ja huoltaa Roopepisteitä neljällä huoltoaluksella: M/S Roopella Saaristomerellä, M/S Roope-Saimaalla Saimaalla, M/S Roopettarella Päijänteellä ja M/S Roope-Botnialla Pohjanlahdella. Uusi alus tulee olemaan 24 metriä pitkä ja 9 metriä leveä, eli M/S Roopea 8 metriä pidempi ja 5 metriä leveämpi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Myös uusia tehtäviä voidaan vastaanottaa paremmin esimerkiksi meritutkimukseen liittyen. | p. Akuutein tarve on Saaristomerellä, jossa auttamatta liian pieneksi jääneeseen M/S Roopeen kohdistuva kuormitus on ollut suurin. Nyt ne ovat uusimisen edessä. 09 561 7210 Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT pilaantunut maa ja pohjavesi vaikutusarvioinnit | ympäristöriskit ja -vastuut ympäristöturvallisuus | työturvallisuuspalvelut YMPÄRISTÖ • TURVALLISUUS • ENERGIA Y&T_7-2016_Jätehuolto ja pilaantuneet maat.indd 1 12.10.2016 8:56:15 Saaristomeri saa ensi kesäksi uuden Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoaluksen Pidä Saaristo Siistinä ry ja paraislainen konepaja ja venevalmistaja Oy HL-Metal Ab ovat solmineet sopimuksen yhdistyksen uuden huoltoaluksen rakentamisesta. | info@golder.. 35 www.golder.
Suomessa ja maailmalla ainutlaatuisessa Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin automatisoidun lajittelulaitoksen eli Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen kierrätysmuovia valmistavan Muovijalostamon ja biokaasua tuottavan Biojalostamon kautta. 36 K iertotalouskylä on konkreettinen askel kohti kiertotaloutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Silloin suunnitelmat olivat paperilla ja rakennustyöt käynnissä. Mistä on kyse. Se on viemässä suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyä näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle. Nyt voimme kertoa iloisia uutisia siitä, että hanke on edennyt suunnitellusti ja ensimmäiset tuotteetkin Muovijalostamon kierrätysmuovista on valmistettu.. Viestintäpäällikkö Virpi Mäenanttila Ekokem Suomen jätehuollon tulevaisuus on käynnistynyt Ekokemin Kiertotalouskylässä Viime syksynä tähän aikaan kirjoitimme Ympäristö ja Terveys -lehdessä siitä, kuinka Ekokem investoi kolmen jalostamon kokonaisuuteen, uuteen Kiertotalouskylään Riihimäelle. vsk
37 Riihimäen Kiertotalouskylän Ekojalostamoon tulee vuodessa noin 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta erotellaan biojäte (noin 37 % jätteestä), muovi (10 %), metalli (3 %) ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine (30 %). Ekokemin Kiertotalouskylä on kolmen jalostamon ainutlaatuinen kokonaisuus. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee noin 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin, kun materiaalikierrätykseen kelpaamaton jae hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Ekokemin omissa jätevoimaloissa Riihimäellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ekojalostamossa käytetään tunnettua tekniikkaa, mutta prosessi on Ekokemin oman kehitystyön tulos ja siten ainutlaatuinen. Muovijalostamossa muovit lajitellaan optisin laittein eri muovilaatuihin.. vsk
Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Muovi, joka erotellaan Ekojalostamossa, ohjataan puolestaan Suomen ensimmäiseen Muovijalostamoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kierrätysmuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raakaaineita. vsk. Sinne ohjataan lisäksi maatalousmuovijätteet sekä kotitalousmuovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkoi valtakunnallisesti vuoden 2016 alussa. päivä Ekojalostamo ja MuovijaMuovijalostamossa lajitellut muovit paalataan varastointia varten. Jalostamossamme tuotetaan esimerkiksi kalvomuoveja ja kovia pakkausmuoveja. Varastosta eri lajit siirretään vuorollaan murskaukseen ja sen jälkeen pesun ja kuivauksen kautta granulointiin.. Muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia energiasta, jonka uuden muovin valmistaminen vaatii. Biokaasuprosessissa erotellusta jätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, myös liikenteen polttoainetta. 38 Jalostamo on mitoitettu ja suunniteltu nimenomaan suomalaiseen jätehuoltoon ja sen tulevaisuuden tarpeita varten. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan teollisuuden raaka-aineeksi neitseellistä raaka-ainetta korvaamaan. Kierrätysmuovi päätyy uusiksi tuotteiksi Kiertotalouskylä valmistui Ekokemin Riihimäen laitoksella keväällä 2016. Toukokuun 9. Ekojalostamossa eroteltu biojae ohjataan Kiertotalouskylään rakennettuun Gasum Oy:n Biojalostamoon, joka on Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas
Raakaaineena on käytetty teollisuuden ja kaupan muoveja sekä kuluttajamuovipakkauksia. Euroopan komission julkaiseman kiertotalouspaketin tiukkoja tavoitteita ei saavuteta ilman tämän kaltaisia kierrätysratkaisuja. CIRCO ® -kierrätysmuovituotteet valmistetaan kokonaan kierrätysmuovista. KauCIRCO® -granulaatteja on saatavilla eri käyttötarkoituksiin asiakkaan tarpeen mukaan.. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset muoviputket. Tilastot osoittavat, että kymmenen viime vuoden aikana syntypaikkalajittelulla ei ole saatu merkittävää muutosta jätteiden kierrätysasteeseen. Yhdyskuntajätteen eri jakeille kuten metallille, paperille, muoville ja niin edelleen tarvitaan erilliskeräystä, mutta sen lisäksi tarvitsemme teollisia laitoksia, jotka pystyvät tehokkaasti lajittelemaan eri materiaaleja kierrätykseen vielä ennen loppujakeen energiahyödyntämistä. Näistä syntyvät uusiomuovigranulaatit teollisuuden raaka-aineeksi ja muoviprofiilit. 39 lostamo aloittivat ensimmäisten jäte-erien käsittelyn ja virallisia avajaisia vietettiin 20. vsk. Ekokem toimittaa Muovijalostamostaan CIRCO ® -muoviraaka-ainetta muun muassa Amerplast Oy:n muovikassituotantoon. Kiertotalouskylän Muovijalostamossa käsitellään vuositasolla 20 000 tonnia muovia uusiokäyttöön. kesäkuuta. Suunnannäyttäjä tulevaisuuden jätehuollossa Me Ekokemillä uskomme, että tämä laitoksemme on selkeä suunnannäyttäjä tulevaisuuden jätehuollossa, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Laitoksilla on edelleen menossa koekäyttövaihe, joka kestää vielä jonkin aikaa, kun uusia laitoksia säädetään parhaaseen mahdolliseen tuotantoon. CIRCO ® on laadukas, ekologinen ja kestävä valinta. Investointien taustalla megatrendit Kiertotaloutta ja siten Ekokemin investointeja tukevat keskeiset megatrendit. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Vaikka laitokset eivät toimi vielä aivan täydellä teholla, on esimerkiksi tuottamastamme muoviraakaaineesta jo valmistettu oikeita kierrätysmuovituotteita
SYKE tarkastelee aluksi kolmea kuluttajille tärkeää tuoteryhmää: ladattavia paristoja, papereita ja tekstiilejä. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan myös, miten Joutsenmerkin kriteerit nykyisellään edistävät ympäristöystävällisempää kulutusta kiertotalouden keinoin ja miten kriteereitä voisi kehittää. Kehitteillä oleva ympäristöjalanjälki kertoo esimerkiksi tuotteeseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä ja vedenkulutuksesta sekä vaikutuksista rehevöitymiseen. Syke. Kestävän kehityksen megatrendi luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia teollisuuteen ja palvelualoille, myös jätehuollossa toimiville asiantuntijayrityksille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Tämän lisäksi tuotteiden pitäisi olla suunniteltu niin, että ne ovat pitkäikäisiä, muunneltavia ja kierrätettävissä”, projektia vetävä Ari Nissinen SYKEstä sanoo. Sen tarkoituksena on yhdistää erilaiset ympäristövaikutukset yhteen arviointiin. Ekokem on aikanaan perustettu käsittelemään vaarallista jätettä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kolmivuotisen hankkeen ”Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki” tavoitteena on selvittää, mitä uutta tietoa EU:n ympäristöjalanjälkimenetelmä voisi tuoda Joutsenmerkin käyttöön ja näin vahvistaa ympäristöystävällisten tuotteiden kilpailuetua. 40 pungistuminen, kestävä kehitys ja raakaaineiden saatavuuden heikentyminen luovat kaikki tarvetta ratkaisuille, joilla suljetaan materiaalikiertoja ja luodaan vähemmästä enemmän. Joutsenmerkin kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun ja niitä kehitetään säännöllisesti. Näiden vaikutusten ajamana niin sääntely kuin asiakastarve ovat muuttuneet ja nämä muutokset ovat myös Ekokemin investointien taustalla. “Joutsenmerkin kannattaa ottaa huomioon uusi tuotteiden ympäristöjalanjälkeä mittaava menetelmä. Yrityksemme onkin esimerkki siitä, kuinka hyvinkin suoraan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemojen pohjalle voi rakentaa menestyksekästä ja kasvavaa liiketoimintaa. Vaarallisten jätteiden osaamisen rinnalle on vuosien varrella kasvatettu laaja kirjo myös muuta ympäristönhuollon ja kierrätyksen liiketoimintaa. Hanke kuuluu Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden projekteihin ja jatkuu vuoteen 2018. Joutsenmerkillä kohti kiertotaloutta ja pienempää ympäristöjalanjälkeä Euroopan komissio kehittää ympäristöjalanjälkimenetelmää mittaamaan tuotteiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia ja parantamaan tuotteiden vertailukelpoisuutta. Lisäksi asiakkaamme hyötyvät: kierrätetyt materiaalit ovat tyypillisesti edullisempia, ekologisempia ja niissä on parempi toimitusvarmuus. vsk. Viime aikojen sääntelyssä erityisesti EU-komission kiertotalouspaketti, kaatopaikkauskielto ja pakkausjäteasetus kannustavat kierrätykseen. Vaarallisten jätteiden poistaminen kierrosta on kiertotalouden ehdoton edellytys. Riihimäen Kiertotalouskylä on referenssilaitoksemme, ja näemme hyviä mahdollisuuksia konseptin monistamiselle kansainvälisesti. Suomen ja suomalaisten yritysten tulee olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä. Kiertotalouden periaatteita voidaan huomioida muun muassa tuotteen kestävyyttä ja käyttöikää sekä materiaalin kierrätettävyyttä ja uusiokäyttömahdollisuutta tarkastelemalla. Tämän kasvuja vientipotentiaalin toteutumiseen tarvitaan kuitenkin kotimarkkinareferenssejä ja siksi kunnianhimoista kierrätykseen kannustavaa lainsäädäntöä jatkossakin
Heidän tavoitteensa ovat konkreettisia: he haluavat kehittää teknologista ja kaupallista Pollutec edistää ympäristöalan kansainvälistä yhteistyötä yhteistyötä, saada teknistä tietoa, tutustua kansainväliseen tarjontaan ja viimeisimpiin innovaatioihin ja löytää tavarantoimittajia. Lyonin Eurexpo-messukeskukseen. Jokainen tapahtuma on koonnut yhteen lähes 11 000 kävijää sadasta maasta. vsk. Pollutec 2016 -messuille odotetaan yli 700 näytteilleasettajaa Ranskan ulkopuolelta ja lukuisia eri maiden yhteisosastoja. www.pollutec.com. Alusta lähtien Pollutec-messuilla on ollut uskollinen kansainvälinen kävijäkunta. 41 Y mpäristöja energia-alan johtava erikoisnäyttely Pollutec 2016 kokoaa yhteen 2 500 näytteilleasettajaa ja 60 000 kävijää kaikkialta maailmasta 29.11.–2.12. 27. Pollutec tarjoaa näin ihanteellisen tapaamisen ympäristöalan yrityksille, jotka haluavat viedä osaamistaan, laitteitaan, teknologiaansa tai palveluita. kertaa järjestettävä tapahtuma tekee kaikkensa helpottaakseen kansainvälisten suhteiden kehittymistä markkinoilla toimivien kesken. Näistä etupäässä päättäjiä ja palveluiden tarjoajia edustavista (92 %) yli 95 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä käyntiinsä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47
Näytimme kuvan tavallisesta vihreästä roskapöntöstä, vaaleanpunaiseksi maalatusta pöntöstä, italialaisesta roskapöntöstä, jota koristi auringonkukka sekä metallisesta pöntöstä. Vaikka ympäristössämme on töhritty lukuisia tavallisia roskapönttöjä, kuvataiteilijan maalaama roskapönttö on saanut vuosia olla rauhassa töhrijöiltä. Toisessa roskapöntössä on kissan, toisessa koiran kuva. Kaikkein vähiten kiinnostaa tavallinen vihreä pönttö. 42 A ina ei tarvita suurta ja kallista tutkimusta asioiden tilan selvittämiseen. vsk. Mukanamme oli muutama roskapöntön kuva, joita esitimme arvioitaviksi. Roska päivässä -liike (www.roskapaivassa.net) on tuottanut viiden vuoden ajan kokemusta siitä, että ihmiset käyttävät paljon mieluummin silmää viehättäviä roskapönttöjä. Pyysin ja sain Helsingin kaupungilta poikkeusluvan siihen, että kuvataiteilija Auli SuvantoSalokannel maalasi kaksi kotimme läheistä roskapönttöä. Kävimme muutaman Roska päivässä -liikkeen aktiivijäsenen kanssa Helsingin Hietaniemen uimarannalla kysymässä ihmisiltä, minkälainen roskapönttö viehättää heitä eniten. Ihmisten suosikki on auringonkukka-roskis. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ryhdyin tutkimuksesta tekoihin. Kuva: Jari Peltoranta.. Molemmissa Tuula-Maria Ahonen Kauniit roskapöntöt innostavat käyttäjiä Suomessa eletään vanhanaikaisessa uskomuksessa, että roskapöntön tulee olla mahdollisimman neutraali ja näkymätön. Tulos oli hyvin selvä, ja tämä tulos on toistunut aina, kun olen ihmisiltä myöhemmin asiaa kysynyt
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kuva: Jari Peltoranta. ”Tulee aina hyvä mieli, kun kulkee koira-roskapöntön ohi”, kertoi koiranomistaja. Selvää siistiytymistä ja reilua peliä Läheisen K-kaupan kauppias oli myös halukas kuvataiteilijan maalaamiin roskapönttöihin. Odotamme ideoitamme käyttöönottavilta kunnilta, kaupungeilta ja suurilta organisaatioilta myös idean alkuperän kertomista ja yhteiskunnassamme normaalia käytäntöä työn korvaamisesta. Äskettäin hän uudisti maalaukset ja kaupan piha on pysynyt huomattavan siistinä sen jälkeen. Keräsin maalirahat paikallisilta kauppiailta ja Suvanto-Salokannel toteutti kaunistuksen. Kerran näin isän antavan lapselleen ympäristökasvatusta roskapöntön luona. Itseään anteeksipyyK-kaupan asiakkaat ihastelevat äskettäin uudistettua roskapönttömaalausta. ”Koira kiittää, kun panet sinne roskan”, isä sanoi. Kala-kuva muistuttaa myös siitä, että roskat kulkeutuvat yllättävän kaukaakin mereen. Toivomme käyttäjiltä Roska päivässä -liikkeen ystävät ry:n vapaaehtoisen jäsenmaksun maksamista. Tuula-Maria Ahonen vapaa toimittaja, sosiaalipsykologi Roska päivässä -liikkeen perustaja. Asiakkaat antavat positiivista palautetta kauppiaalle. Samaa siisteyden ihmettä olemme todistaneet myös läheisen K-supermarketin suurella pihalla, jonka neljä roskapönttöä olemme kaunistaneet luontokuvin sekä tekstein: ”Kiitos kun käytät roskapönttöä, toivoo Marika-kauppias ja Roska päivässä -liike.” Kansalaiset voivat vapaasti ottaa käyttöön Roska päivässä -liikkeessä kehitettyjä ja testattuja ideoita, kertoen idean alkuperän. Roskapönttökulttuuria on syytä uudistaa aikamme hengen ja kestävän kehityksen hengen mukaiseksi. vsk. Näitä roskapönttöjä käytetään ahkerasti, eikä niitä töhritä. Vastaavia kasvattavia pönttöjä toivoisin kaikkiin Suomen leikkipuistoihin ja koulujen pihoille. televä mitään sanomaton roskapönttö viestittää väärää vanhan ajan häpeää, josta on syytä luopua. Viehättävä roskapönttö kertoo, että ympäristönsuojelu on tärkeää, kiittää fiksua käyttäjäänsä ja palkitsee hyvällä mielellä. 43 pöntöissä lukee käyttäjälle ”Kiitos”. Summan suuruudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti
Pilaantuneen maa-alueen in-situ kunnostusjärjestelmän asennustyö. Kuva: Jarno Laitinen. Tärkeässä roolissa on cleantech toimialan kehittäminen. Innovatiiviset menetelmät mahdollistavat alueen normaalin käytön myös kunnostuksen aikana. vsk. Pilaantuneiden maaalueiden kokeiluhankkeen tehtävänä on tukea tätä työtä ja edistää tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä. 44 Jarno Laitinen Pirkanmaan ELY-keskus Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kartoittamisessa ja kunnostamisessa ollaan Suomessa siirtymässä ennakoivampaan lähestymistapaan uuden PIMA-strategian toimeenpanon myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. kannustaa innovaatioihin
Euroopan tasolla, viimeisimpien arvioiden mukaan, on jopa 2 500 000 pilaantuneeksi epäiltyä ja 350 000 pilaantunutta kohdetta, joiden kunnostuksen arvioidaan aiheuttavan ainakin 120 miljardin euron kustannukset, tai vuositasolla 0,04 % BKTsta. 45 P ilaantuneiden maa-alueiden kartoittamiseksi ja kunnostamiseksi on Suomessa tehty töitä jo vuosikymmeniä. Mikäli maa-alueiden pilaantumista koskeva selvitysja kunnostustyö etenisi kansallisesti Suomessa samaa tahtia ja vastaavilla kustannuksilla kuin tähän asti, rekisteröityjen kohteiden pilaantuneisuus olisi arvioitu ja tarvittavat alueet kunnostettu sadan vuoden päästä ja kokonaiskustannukset olisivat luokkaa 4 miljardia euroa. Kokeiluhanke kannustaa uusiin innovaatioihin Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015-) tavoitteena on edistää Suomen taloutta kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Yksi kärkihankkeista on ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut”, jonka osana vuosina 2016–2018 toteutetaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhanke tukemaan PIMA-strategian toimeenpanoa. Strategian päämääränä on saada pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle kestävästi hallintaan vuoteen 2040 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Tutkimusja kunnostusohjelman toimeenpano on Valtioneuvoston asetuksella keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. PIMA-strategia ja keskittäminen mahdollistavat toiminnan tehokkaamman valtakunnallisen priorisoinnin, kohteiden hallinnoinnin sekä kestävämmän kunnostustoiminnan kehittämisen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus vie eteenpäin uudistuksia viidellä strategisella painopistealueella, jotka konkretisoituvat kärkihankkeissa. Juuri äsken Kiinan julkistaman uuden maaperän pilaantuneisuutta koskevan ohjelman julkisesti arvioidut kustannukset ovat jopa 900 miljardia euroa. Keskittämisen tarkoituksena on, että tutkimusja kunnostusohjelma kykenee toimimaan PIMA-strategiassa kuvattuna uutena valtakunnallisena koordinointija hankintaorganisaationa, joka huolehtii tutkimusja kunnostusohjelmien kokoamisesta, päivittämisestä ja seurannasta, isännättömien kohteiden tutkimus-, suunnitteluja kunnostushankinnoista sekä ohjelmaan liittyvästä valtakunnallisesta tiedottamisesta. Vielä tänäkin päivänä kansallinen maaperän tilan tietojärjestelmämme (MATTI) sisältää tiedon yli 25 000 pilaantuneesta tai pilaantuneeksi epäillystä kohteesta, joista yli 15 000:ssa pilaantuneisuus ja puhdistustarve ovat edelleen selvittämättä. vsk. Kokeiluhankkeen toimeenpano on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen ja sitä tukee yhteistyössä TEKESin Clean Soil kokeiluhankerahoitus. Kokeiluhankkeen tavoitteena on toimia alustana pilaantuneiden maa-alueiden ris. Uusi PIMA-strategia pohjaa yhteiselle näkemykselle siitä, miten pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinta ja kunnostus hoidetaan Suomessa kestävästi ja kustannustehokkaasti. Rekisteröidyistä kohteista 11 000 tullee Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) arvioiden mukaan tarvitsemaan riskienhallintatoimenpiteitä. Pilaantuneiden maa-alueiden riskit kestävästi hallintaan Uusi valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategia julkaistiin YK:n kansallisena maaperänsuojelun vuonna 2015. Yhdysvalloissa jo 35 vuotta toiminut SuperFund kunnostusohjelma käyttää vuodessa 13 miljardia euroa kunnostustöihin. Strategian toimeenpanon työkaluina toimivat kansallinen tutkimusja kunnostusohjelma sekä sen yhteydessä toteutettava pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke
PIMA kokeiluhankkeen teemat.. Koko kokeiluhankkeen taustalla on ajatus kokeilukulttuurin luomisesta, jossa kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. 46 kienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien ongelmien ratkaisussa, edistää kiertotaloutta sekä alalla toimivien cleantech-yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kokeilu -teeman tarkoituksena on tukea pilaantuneiden maa-alueiden kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien menetelmien, toimintakäytäntöjen ja menettelytapojen kokeilevaa tutkimista ja kehittämistä. Tavoitteidensa toteuttamiseksi kokeiluhanke muodostuu kolmesta teemasta – kokeilut, kunnostukset ja kulttuuri. Lähtökohtaisesti kokeilut ovat yritysvetoisia. Kunnostushankkeissa tarkoituksena on luoda yrityksille edellytyksiä saada kotimaisia referenssejä innovaatioilleen sekä viestiä aktiivisesti kestävän riskienhallinnan ja kunnostuksen hyödyistä. Kunnostustoiminnassa kokeiluhanke soveltaa kokonaisvaltaista kestävyyden arviointia hankkeiden toteuttamisessa, käyttää innovatiivisia hankintamenetelmiä, edistää uusien menetelmien käyttöä täydessä mittakaavassa, yhdistää parhaita kokeiluja sekä luo uusia toimintatapoja ja toimijaverkostoja. Toiminta perustuu leanajatteluun sekä luovan tuhon käsitteeseen, joissa tavoitteena on oikeisiin asioihin keskittymällä ja karsimalla turhat toiminnan esteet saada murrettua totuttuja toimintamalleja ja luotua lähtökohtia kestävämmille ja innovatiivisille lähestymistavoille ongelmiin. Tavoitteena onkin hallitusohjelman mukaisesti, paitsi saada maaperä kuntoon maan rajojen sisällä, myös muuntaa osaamista vientieuroiksi. Kunnostus -teeman tarkoituksena on tukea tutkimusja kunnostusohjelman toimeenpanoa toteuttamalla innovatiivisia ja kestäviä tutkimuksia sekä kunnostuksia priorisoiduissa kohteissa. Kokeilut ovat itsessään erinomainen keino luoda näyttöön perustuvaa kehitystyötä ja ratkaista monimutkaisia haasteita, mutta onnistuakseen ne tarvitsevat yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken
Tässä asiassa meidän Suomessa kannattaa näyttää esimerkkiä. 47 Kulttuuri -teeman tarkoituksena on luoda tiiviimpää yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä painottuen viestinnän ja sidosryhmätyön lisäksi yhdessä tekemiseen. Ratkaisemalla omaa maaperäämme koskevat pilaantuneisuuden ongelmat vastuullisesti luomme pohjaa myös sille, että maaperän suojelu otetaan vakavasti ympäri maailmaa. Kiertotalousratkaisujen kysynnän vahvistamisessa muun muassa julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys. Tärkeässä roolissa viestinnässä tulee toimimaan uusi internet-teemasivusto www.maaperakuntoon.fi. Suomessa esimerkkiä kestävässä kunnostuksessa, materiaalinkierrätyksessä ja julkisissa hankinnoissa tulee näyttämään pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusja kunnostusohjelma sekä kokeiluhanke. Jos tämän lisäksi pystymme luomaan toimintaympäristön, jossa uusiokäytetyn materiaalin hyödyntäminen on neitseellisen raaka-aineen käyttöä kannattavampaa, voimme mahdollistaa täysin uudenlaisten kiertotalousratkaisuiden synnyn. Tämän lisäksi ministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa tehdään työtä uusien säännösten luomiseksi, jotka mahdollistavat kaivettujen maa-ainesten hyötykäytön ilmoitusmenettelyllä, ilman ympäristölupaprosessia. Asettamalla hankintojen perusteeksi kestävyyden, kierrätyksen ja uusiomateriaalien käytön voidaan vahvistaa sellaista kysyntää, joka suuntaa yritysten toimintaa kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden alueelle. Kansallisena tavoitteena onkin, että kiertotalouteen nojautuva monipuolinen maa-ainesliiketoiminta olisi kannattavaa ilman taloudellisia tukia. Olemalla edelläkävijöitä regulaation, teknologian ja liiketoimintamallien luomisessa kiertotalouteen sopiviksi mahdollistamme yrityksillemme ja tutkimuslaitoksillemme pohjaa kansainväliselle kasvulle ja yhteistyölle. Kuitenkin vain jatkuvalla tutkimisella, kehittämisellä ja kokeilemisella voidaan saavuttaa uusia innovaatioita. Työkaluina toimintakulttuurin muokkaamisessa Kokeiluhanke hyödyntää työpajoja, seminaareja ja viestintäkanavia. Vahvistamalla yritystoimintamme osaamispohjaa kiertotaloustuotteiden ja palveluiden osalta ylläpidämme yritystemme kilpailukykyä niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat laajat Suomella on paljon annettavaa pilaantuneiden maa-alueiden tutkimukselle ja kunnostukselle. Pitkä historiamme ongelman tunnistamisessa sekä kulttuuriimme vahvasti sisäänrakennettu osaamisemme kiertotaloudessa luo tälle vankan pohjan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Materiaalikiertojen sulkemisella ja muilla kiertotalouden liiketoimintamalleilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, jos niissä sovellettavilla ratkaisuilla tai niistä saatavilla lopputuotteilla ei ole kysyntää. Kiertotalouden toimintaympäristö uusille innovaatioille muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. vsk
vsk. Sen ratkaisemiseen on suunnattu suuria ja edelleen kasvavia voimavaroja.. 48 Merkittävät riskit hallintaan Euroopan unionin alueella yleisenä poliittisena tavoitteena on saavuttaa ympäristön laadun taso, jossa ihmisten toiminnasta maaperään joutuneet aineet eivät aiheuta merkittävää haittaa tai riskiä terveydelle tai ekosysteemeille. Potentiaalisten alueiden kartoitusta on tehty hyvin vaihtelevin rajauksin ja määritelmin sekä pääosin valtakunnallisesti. Kattava kartoitus oli edelleen tekemättä mm. Kaikkiaan vain noin 340 000 alueen oletetaan aiheuttavan merkittäviä ympäristötai terveysriskejä ja siten edellyttävän riksihallintatoimia. Mittava ongelma Euroopassa on arviolta 2,5 miljoonaa pilaantuneeksi epäiltyä tai todettua aluetta (Kuva 1). Hyvin samansuuntainen linjaus tehtiin viime vuonna valmistuneessa Valtakunnallisessa pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategiassa: Suomessa päämääränä on saada pilaantuneiden maa-alueiden merkittävät riskit terveydelle ja ympäristölle hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Iso-Britanniassa, Portugalissa, Islannissa, Puolassa ja Kreikassa. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Jarno Laitinen, Pirkanmaan ELY-keskus Pilaantuneet alueet – merkittävä ongelma Euroopan Unionin alueella Pitkäaikaisten haittaainepäästöjen ja kemikaalivahinkojen pilaamat maa-alueet ovat nousseet globaalisti merkittäväksi ympäristöongelmaksi. Jo kunnostettuja alueiden osuus on noin 15 %. Näistä noin 1,2 miljoonaa on tunnistettu ja viranomaisjärjestelmien tiedossa
49 Suomessa maaperän pilaantumista on selvitetty 1990-luvulta lähtien. Palvelutoiminnan kohteisiin kuuluu lähinnä huoltoasemia ja öljyn jakelupisteitä (Kuva 2). Huomattavasti suurempi joukko kunnostetaan tulevaisuudessakin maankäytön muutosten tai kaivuja rakennustöiden vuoksi. Teollisuus ja kaatopaikat keskiössä Maaperän pilaantumista ovat aiheuttaneet niin Euroopassa kuin Suomessa lähinnä puutteellinen ja luvaton jätehuolto sekä haitta-aineiden virheellinen käyttö teollisuudessa ja palvelualoilla. Potentiaalisten pilaantuneiden maaalueiden määrät Euroopan unionin jäsenvaltioissa.. Valtakunnallinen tutkimusja kunnostusohjelma pyrkii edistämään arviolta 1 100 merkittäviä riskejä aiheuttavan alueen kunnostamista seuraavan 25 vuoden aikana. vsk. ELY-keskukset ovat keränneet Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) tietoja alueista, joiden tiedetään tai epäillään olevan pilaantuneita. Jatkossa noin 15 300 alueen pilaantuneisuus tulee selvittää. Vuonna 2015 MATTI-kohteita oli lähes 25 000, joista kunnostettujen osuus oli noin 20 %. Esimerkiksi Kyproksella ja Slovakissa kaivostoiminta nousee tilastoissa merkittäväksi Kuva 1. Metalliteollisuus on tilastojen mukaan teollisuuden toimialoista yleisin pilaantumisen aiheuttaja. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Pilaantumista aiheuttaneiden toimialojen suhteissa on suurta vaihtelua maittain
Kunnallisia ja teollisuuskaatopaikkoja on suhteessa paljon mm. Vuosien ja maiden välinen vaihtelu on suurta ja riippuu paljolta mittavien aluekehityshankkeiden etenemisestä suurimmissa kaupungeissa. Kroatiassa, Kosovossa, Kyproksella, Maltalla, Norjassa ja Itävallassa. Suomen lisäksi vain Sveitsissä ampumarataalueet näkyvät inventoinnissa merkittävänä toimialana. Teollisuuden toimialoista on eniten metallija metsäteollisuustoimipaikkoja. Virossa osuus on jopa 90 %. Toiminnan kustannuksista katetaan keskimäärin 42 % julkisista varoista. Tyypillisesti tutkimuskustannukset ovat 5 000–50 000 euroa ja kunnostuskustannukset 50 000–500 000 euroa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Pilaantuneiden alueiden riskienhallinnan kustannukset jakautuvat EU-alueella keskimäärin 15 % tutkimuksiin, 80 % kunnostukseen ja 5 % jälkiseurantaan ja aluekehitykseen. Näiden kohteiden joukossa on laajojen Kuva 2. Maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttaneiden toimintojen osuudet EUalueella ja Suomessa.. Suomessa suurimman yksittäisen ryhmän (kolmannes kohteista) muodostavat polttoaineen jakeluasemat. Yleisimmin ilmenevät haitta-aineet Sekä Suomessa että EU-alueella öljyhiilivedyt sisältäen öljyjakeet, BTEX yhdisteet, bensiinin lisäaineet sekä polyaromaattiset hiilivedyt ovat selkeästi merkittävin maaperää pilaavien yhdisteiden ryhmä. Huomattava ero maaperää pilaavien haitta-aineiden osalta ovat raskasmetallit, jotka EU-alueella ovat pääasiallinen haitta-aine noin 35 % alueista, kun Suomessa vastaava luku on 10 %. 50 pilaajaksi. vsk. Myös klooratut hiilivedyt ovat Suomessa vain marginaalisesti tunnistettu pilaavien yhdisteiden ryhmä, vaikka se on EU-alueella pääasiallinen pilaantumisen aiheuttaja noin 10 % alueista. Suuret satsaukset EU-alueella käytetään vuosittain noin 2,75 miljardia euroa pilaantuneiden maiden kartoittamiseen, tutkimiseen ja kunnostamiseen. Suomessa kokonaiskustannusarvio on 50–100 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavaksi yleisimmät toimialat ovat kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huoltoja korjaustoiminta. Suomessa julkinen sektori vastaa noin 30 % kunnostushankkeista. Ne ovat pääasiallinen haitta-aine noin puolessa pilaantuneista alueista
Mitä vihreämpi on ruudun väri, sitä kehittyneemmät järjestelmät ja toimintamallit maalla on.. On myös maita, joissa ongelmat on vasta tunnistettu ja joissa otetaan ensimmäisiä askeleita (Taulukko 1). Pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvään toimintaan käytetään EU-maissa keskimäärin 10 euroa asukasta kohden. Belgiassa, Tanskassa, Hollannissa ja Sveitsissä kustannukset ovat luokkaa 20 euroa/asukas. Suomen on etenkin kehittyneet kartoitusja tietojärjestelmät sekä toimiva regulaatio. Kirkkaankeltainen väri kuvaa tilannetta, jossa maassa ei ole kartoitettu systemaattisesti potentiaalisia pilaantuneita alueita, ei ole alan säädöksiä eikä erillisiä rahoitusjärjestelmiä ja on vain muutama alalla toimiva kansallinen yritys. Maiden väliset erot ovat suuria: Serbian 2 eurosta Viron 30 euroon. Suomen käytetään hiukan vähemmän, keskimäärin 15 euroa/asukas. vsk. Kunnostustoiminnan tueksi on luotu erityislainsäädöksiä, hallintomenettelyitä ja rahoitusjärjestelmiä. Missä mennään Useissa EU-maissa pilaantuneita alueita on ryhdytty kartoittamaan, tutkimaan ja kunnostamaan systemaattisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 51 alueiden kunnostuksia, mistä syystä valtion ja kuntien rahoittamien hankkeiden osuus kunnostusten kokonaiskustannuksista on huomattavasti suurempi. Pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän toiminnan tila EU-maissa. Taulukko 1
Siksi nykyinen toimintamalli ei synnytä lisäarvoa tai osaamista paikallisille yrityksille. Yleensä paikallisten alihankkijoiden kontolla ovat rakennusja kaivuutyöt. useat ItäEuroopan maat) suuret ulkomaalaiset yritykset toteuttavat kunnostukset. entisiä teollisuusja öljyntuotantoalueita, kaivoksia sekä kasteluveden pilaamia viljelyalueita. ha) maatalousmaasta sekä kymmenesosa metsämaasta ja laidunmaasta/ruohomaasta on pilaantunutta. Erityisen voimakasta kasvu on Kiinassa (25 %) sekä Latinalaisessa Amerikassa (6,5 %) ja Aasiassa (6,2 %). Alueellisten toimintasuunnitelmien, standardien ja valvonnan sekä tiedottamisen tavoitteena on saada 95 % maaperästä turvalliseksi vuoteen 2030 mennessä. vsk. Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kiina julkisti keväällä 2016 toimintasuunnitelmastaan maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämä näkyy myös suomalaisten yritysten pienempänä keskimääräisenä liikevaihtona. China Environmental Remediation on arvioinut Kiinassa olevan noin 300 000–500 000 pilaantunutta aluetta. 20 milj. Nämä ovat mm. 52 Kehittyvillä markkinoilla (esim. Suurin osa suomalaisista pilaantuneisiin maa-alueisiin erikoistuneista yrityksistä onkin EU mittakaavassa pieniä asiantuntijayrityksiä. Tässä arviossa on mukana pilaantuneiden maaalueiden ja pohjaveden lisäksi vesistöjen kunnostaminen. Erityisesti Saksa, Alankomaat ja Tanska sekä näissä maissa toimivat yritykset ovat panostaneet vientitoimintaan. Globaalien kunnostusmarkkinoiden jakautumien alueellisesti.. Arviolta 16 % Kiinan maaperästä, lähes viidesosa (n. Toimenpiteiden kustannuksiksi on arvioitu nousevan 900 miljardiin euroon. Euroopan markkinoiden osuuden oletetaan tippuvan vuosien 2014?2019 aikana 28 %:sta 24 %:in, vuosittaisen kasvuvauhdin jäädessä alle muiden alueiden (kesiarvon 5,5 %). Kasvavat markkinat erityisesti Kiinassa Globaalien pilaantuneiden alueiden kunnostusmarkkinoiden on arvioitu kasvavan viiden vuoden aikana noin 20 %:lla 60 miljardista 80 miljardiin euroon. Pilaantuneen maaperän parissa toimivien yritysten lukumäärä on Suomessa merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Saksassa, Hollannissa tai Ruotsissa. Merkittävimmät markkina-alueet ovat olleet Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, jotka yhdessä vastaavat lähes ¾ -markkinoista
Progress in the Management of Contaminated Sites in Europe. ISBN 978-952-11-4469-1 (nid.). 53 Lähteet European Commission Joint Research Centre Institute for Environment and Sustainability. JRC reference reports Marc van Liedekerke, Gundula Prokop, Sabine Rabl-Berger, Mark Kibblewhite, Geertrui Louwagie Ernst & Young. ISSN 1238-7312 (pain.). Reference: ENV.B.1/ETU/2011/0012. Suomen ympäristö 10/2015. Kiinan valtioneuvosto julkisti 31.5.2016 useamman vuoden työstämisen jälkeen viimeisenkin kolmesta ympäristötoimintasuunnitelmastaan, maaperän saastumisen ehkäisemisen toimintasuunnitelman (The Action Plan on Soil Pollution Prevention and Control). htm Ympäristöministeriö 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. PERTTU MATTILA 0400 771 981 perttu.mattila@doranova.fi DoAct® CORE – MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS PAIKAN PÄÄLLÄ TURVALLISESTI JA TEHOKKAASTI!. Final report to the European Commission, DirectorateGeneral Environment. ISSN 1796-1637 (verkkoj.). 2013. https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/159058 Ympäristöhaasteita tai -rasitteita. 2014. OTA YHTEYTTÄ, NIIN AUTAMME. ISBN 978-952-11-4470-7 (PDF). http://www.gov.cn/zhengce/ content/2016-05/31/content_5078377. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia. 68 s. Evaluation of expenditure and jobs for addressing soil contamination in Member States. vsk
Tavoitteena on, että valittavalla menetelmällä saavutettavat kokonaishyödyt ovat mahdollisimman suuret, kun otetaan huomioon kestävyyden kaikki kolme osatekijää. Kaivu ja siihen liittyvät kuljetukset aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja mikäli kaivettuja maa-aineksia ei hyödynnetä, tuhlataan myös uusiutumattomia luonnonvaroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kunnostushankkeen kestävyysarvioinnin lähtökohtana on eri kunnostusmenetelmien hyötyjen ja haittojen systemaattinen vertailu ja ratkaisujen optimointi. Kestävässä toiminnassa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat tekijät ovat tasapainossa.. Kaivamiseen ja loppusijoittamiseen perustuva kunnostus onkin harvoin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen menettely hallita maaperän pilaantumisesta aiheutuvia riskejä. Tällä hetkellä kunnostusmenetelmänä on useimmissa tapauksissa maamassojen kaivu ja sijoitus lähinnä kaatopaikalle. vsk. Meri Nihtilä, Aalto yliopisto Jaana Sorvari, Aalto yliopisto Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Kestävyysarviointi osaksi pilaantuneiden maiden riskinhallintaa Suomessa kunnostetaan vuosittain noin 250 pilaantunutta maa-aluetta (PIMA). 54 K estävien riskinhallintakeinojen tunnistaminen edellyttää kestävyysarviointia, jossa otetaan huomioon vaihtoehtojen kaikki kestävyystekijät eli sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön (sisältäen ihmisten terveyden) kohdistuvat vaikutukset
Työkaluilla verrataan usein kohteeseen soveltuvia kunnostusvaihtoehtoja ympäristön, alueen yhteisön ja talouden näkökulmista. Ympäristövaikutusten arviointi voi perustua muun muassa laskennalliseen elinkaarianalyysiin tai hiilijalanjälki-analyysiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Pienissä kohteissa monimutkaisempien kvalitatiivisten työkalujen käyttö saattaa olla työlästä suhteessa arvioinnilla saavutettaviin hyötyihin. Lisäksi useissa työkaluissa kestävyyden osatekijöitä voidaan painottaa niiden merkitsevyyden mukaan. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla kestävyyden toteutumista pyritään tukemaan laatimalla strategioita, säädöksiä, ohjeita ja sopimuksia, joiden otaksutaan ohjaavan ympäristöä kuorimittavaa toimintaa ja toimijoita kestäviin käytäntöihin. Kestävyysarviointiin on kehitetty erilaisia työkaluja, menetelmiä ja malleja. vsk. Monikriteerianalyysissä voidaan yhdistää eri kestävyystekijöiden vaikutukset kokonaiskestävyyttä ilmaisevaan arvioon. Käytettävien työkalujen soveltuvuus riippuu arvioitavasta PIMA-kohteesta. Taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysillä. Työkaluista ja malleista systemaattinen menettely kunnostusmenetelmien vertailuun Pilaantuneiden maa-alueiden kestävyysarviointia ja siihen käytettäviä työkaluja tutkittiin Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot -hankkeessa (PIRISTE). Alueellisesti kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista voidaan tukea alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Pienille kohteille soveltuvat siten yksinkertaisemmat menetelmät, kuten muistilista, jonka avulla käydään GoldSET-työkalussa kestävyysarvioinnin tulokset esitetään jokaiselle kunnostusmenetelmälle prosentteina eri osatekijöiden suhteen sekä kuvaajana osatekijöiden välillä vallitsevasta tasapainosta (Golder Associates, 2016).. Ne koostuvat usein erilaisista indikaattoreista, joita arvioidaan joko laadullisesti tai laskennallisesti. Sosiaaliset vaikutukset sen sijaan arvioidaan useissa työkaluissa lähinnä laadullisesti. PIRISTE-hanke on Aalto Yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama hanke, jossa keskitytään kestävyystarkastelun lisäksi riskinhallinnan ohjauskeinojen kehittämiseen ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisen edistämiseen. 55 Kestävän kehityksen periaatteita voidaan soveltaa yksittäisen hankeen lisäksi myös kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Työkalujen periaate vaihtelee yksinkertaisesta taulukointimenetelmästä monimutkaisempaan monikriteerianalyysiin
Kunnostusten tilaajien näkökulmasta voi kestävyysarviointi mahdollistaa systemaattiset mielipiteiden ja käsitysten perustelut ja havainnollistamisen. Tämä kysyntä voi muodostua myös viranomaisvaatimusten vuoksi. Yleisnäkemys on, että kestävyysarviointia tehdään monissa hankkeissa joko sanallisesti tai kirjallisesti laadullisin kuvauksin, ei tosin välttämättä kaikkien osatekijöiden osalta. Viranomaisten kestävyysarvioinnin vaatimukset ovat tapauskohtaisia ja riippuvat kunnostettavasta kohteesta. Nykytila eri toimijoiden näkökulmasta PIRISTE-hankkeessa järjestetyssä työpajassa pohdittiin kestävyysarviointia kunnostushankkeiden eri sidosryhmien näkökulmista. Puutteeksi koettiin tehtyjen arviointien ja päätösten dokumentointi. Toistaiseksi PIMA-kohteiden riskinhallintaan soveltuvia kestävyysarviointityökaluja on saatavilla vain rajoitetusti, sillä suurin osa niistä on kehitetty tutkimustyössä eikä ole myöskään tietoa siitä, käytetäänkö työkaluja ylipäätään tutkimuslaitosten ulkopuolella. Monimutkaisempia laskennallisia menetelmiä kannattaa harkita lähinnä suurissa ja haasteellisissa PIMAkohteissa tai hankkeissa, joissa kokeillaan uusia kunnostusmenetelmiä. Tämä voi lisätä etenkin laadullisten parametrien osalta objektiivisuutta. Tulosten lisäksi myös koko arviointiprosessilla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Niiden avulla kunnostushankkeeseen liittyvät vaikutukset ja arviointiperiaatteet voidaan käydä systemaattisesti läpi. Toiset saattavat kokea kustannukset päätöksenteossa merkittäväksi tekijäksi, joillekin sosiaaliset vaikutukset voivat olla näitä tärkeämpiä. Eri sidosryhmien näkemykset voivat erota merkittävästi toisistaan, mikä voi ilmetä kunnostushankkeen tekijöiden erilaisissa Arviointityökalut toimivat päätöksenteon tukena. Sidosryhmät mukaan arviointiin Sidosryhmien osallistaminen kestävyysarviointiin ja päätöksentekoon on olennainen osa kestävyysarviointia. Arvioinnin dokumentointi tuo läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Työpajaan osallistui muun muassa kunnostuksia suunnittelevien yritysten edustajia, kunnostusten tilaajia sekä viranomaisia ja hallinnon edustajia. Tällä hetkellä erillisten kestävyysarviointien teettäminen ei ole vakiintunut käytäntö eikä niille ole ollut kysyntää. Kaikille koh. Tilaajien toimeksiannoissa vaaditut kestävyysarvioinnit ovat liittyneet lähinnä hankkeiden priorisointeihin. vsk. Kestävyysarviointityökalujen käytön edistämiseksi työkalujen saatavuutta olisi lisättävä sekä niitä tuotava olisi paremmin esille, jotta mahdolliset käyttäjät löytävät ne. laajempi hyväksyntä tehtävillä toimille. Varsinaisia arviointityökaluja ei ole kuitenkaan käytetty kunnostusmenetelmien vertailuun. painotuksissa. Tärkeää on myös tuoda esille arviointityökalujen käytöllä saavutettavia konkreettisia hyötyjä. Kunnostusten suunnittelijoiden näkökulmasta kestävyysarviointien tekeminen on osaltaan resurssikysymys. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Nykyistä paremmalla dokumentoinnilla olisi saavutettavissa mm. On tärkeää, että arvioinnissa kuullaan suunnittelijoiden ja viranomaisten lisäksi myös muita kunnostushankkeeseen osallistuvia ja kunnostettavan alueen vaikutuspiirissä olevia tahoja. Jotta arviointien tekeminen saataisiin vakiintuneeksi käytännöksi kunnostusten suunnitteluun, on niille oltava tilaajien taholta kysyntää. 56 systemaattisesti läpi kunnostuksen keskeisimmät vaikutukset
Luotettavan ja oikeellisen kestävyysarvioinnin saavuttaminen edellyttäisi tietoa siitä, miten kaivetut, pilaantuneet maamassat todellisuudessa käsitellään ja minne ne sijoitetaan. Erityisesti nostettiin alueellisella tasolla arvioinnin liittäminen alueidenkäytön suunnitteluun ja massataseisiin. Usein kiireiset aikataulut estävät pitempikestoisten, paikanpäällä tapahtuvan maa-ainesten käsittelyn. Tämä hankaloittaa päätöksentekoa, jos tavoitteena on kestävyys koko kunnostustoiminnan osalta. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014.. 2014 Pilaantuneiden maa-alueiden riskienarviointi ja kestävä riskinhallinta. YM. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Yksittäisessä PIMA-kohteessa kestävyysarviointi käsittää yleensä vaihtoehtoisten kunnostusmenetelmien systemaattisen vertailun. Kirjallisuutta Golder Associates, GoldSET, https://golder. Arvioinnilla voidaan tuoda esiin se, että kestävät ratkaisut ovat usein myös kustannustehokkaita. PIRISTE-hanke Meneillä olevan PIRISTE-hankkeen tavoitteena on tukea Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintastrategia ja Kansallisen pilaantuneiden alueiden kunnostusja kokeiluohjelman täytäntöönpanoa siten, että edistetään kestäviä ja kiertotaloutta tukevia menettelytapoja. maa-ainesten turvallisen hyötykäytön ja kierrättämisen kautta. Kaivettujen maa-ainesten osalta kestävällä toiminnalla edistetään maa-ainesten tarkoituksenmukaista käsittelyä ja hyödyntämistä. Alueellisella maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi kestävyyden toteutumiseen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa. Myös alueiden kunnostamisen ja rakentamisen yhteydessä syntyvien maaainesten välivarastointi ja hyödyntämismahdollisuudet tulee arvioida ja suunnitella kaavoituksen eri vaiheissa. Hanke koostuu neljästä osa-alueesta; •Nykyisetriskinhallintatekniikatjamenetelmät niiden vertailemiseksi •Kaivettujenpilaantuneidenmaa-ainesten hyödyntämisen edistäminen •Ohjauskeinojenkehittäminen •Suomalaisenriskinhallintaosaamisen viennin edistäminen Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa. Kaiken kaikkiaan olisi tärkeää saada viranomaiset mukaan koko kestävyysarviointiprosessia jo prosessin alkuvaiheessa eikä ainoastaan prosessin loppuvaiheessa kunnostussuunnitelman arvioijan roolissa. Toisaalta kaavoituksella voidaan ohjata mahdollisten pilaavien toimintojen sijoittamista jo ennestään pilaantuneille alueille luonnontilaisten alueiden sijaan. vsk. Alueellisia ja kohdekohtaisia arviointeja Kestävyysarviointeja voidaan tehdä yksittäisen kunnostuskohteen lisäksi myös alueellisella tasolla sekä kaivettuihin maa-aineksiin liittyen. Lisäksi kaivettujen maa-ainesten osalta maa-ainesten lajittelua sekä massoja käsittelevien laitosten toiminnan suuntaamista materiaaleja käsittelevään ja kierrättävään suuntaan pidettiin tärkeänä. Säästöjä syntyy mm. 57 teille ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää laajaa arviointia. Tällä hetkellä ei ole selkeää tietoa siitä, mitä maa-aineksille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on toimitettu niiden vastaanottopaikalle. goldset.com, 25.10.2016. Arviointi tulisi suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin mahdollista toteuttaa eri vaihtoehtoja. Tällaisia ovat muun muassa maaperän pilaantuneisuuden huomioiminen suunniteltaessa tulevien toimintojen sijoittelua kunnostettavalle alueelle: erilaisilla käyttötarkoituksilla on erilaiset vaatimukset maaperän puhtaudelle
Aina alhaisiin tavoitepitoisuuksiin ei voida päästä: esimerkiksi vesistöjen ranta-alueiden lähellä pohjaveden kunnostus voi olla käytännössä mahdotonta.. Koska arviointi on kohdekohtaista, voidaan sama haitta-aineen pitoisuustaso maaperässä määritellä toisaalla pilaantuneeksi ja toisaalla pilaantumattomaksi riippuen esimerkiksi alueen tulevasta käyttötarkoituksesta. Toimialapäällikkö Kimmo Järvinen Riskinarvioinnin asiantuntija Emilia Pöyry Ramboll Finland Oy Maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuvien terveysriskien luotettava mallinnus ja hallinta Vanhojen teollisuus-, satamaja varastoalueiden siirtyessä asutuskeskusten ulkopuolelle vapautuu kaupunkien keskustoista niiden käytössä olleita tontteja uusille toiminnoille. Terveysja ympäristöriskit on arvioitava ennen alueiden jatkokäyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Riskinarvioinnissa huomioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksien lisäksi muun muassa kohteen maaperäja pohjavesiolosuhteet, alueen käyttötarkoitus, mahdollisuus altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa sekä altistumisen seurauksena aiheutuvan haitan vakavuus. vsk. Erinomaisten sijaintien johdosta alueet kaavoitetaan pääosin asuinkäyttöön. 58 N ykyään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen määrittely perustuu kohdekohtaiseen riskinarvioon, ei mekaaniseen ohjearvoihin vertaamiseen (VNa 214/2007)
Kuvassa 1 on esitetty tavallisimpien haihtuvien haitta-aineiden vaarallisuus niiden höyrynpaineen ja TCA-arvon (tolerable concentration in air = sallittu hengitysilman enimmäispitoisuus) perusteella. Mitä suurempi höyrynpaine haitta-aineella on, sitä helpommin se haihtuu maaperästä. Tavallisimpien haitta-aineiden vaarallisuus niiden höyrynpaineen ja TCA-arvon perusteella.. vsk. Tyypillisiä entisillä teollisuusalueilla esiintyviä haihtuvia yhdisteitä ovat esimerkiksi klooratut liuottimet (esimerkiksi trija tetrakloorieteeni sekä näiden hajoamistuotteina syntyvät dikloorieteenit ja vinyylikloridi), monoaromaattiset hiilivedyt (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), naftaleeni sekä syaanivety. Mitä pienempi on puolestaan haitta-aineen vertailuarvo sisäilmassa, sitä haitallisempaa se on terveydelle. Terveysriskejä arvioitaessa sisäilman haitta-ainepitoisuuksia tai arvioitua kokonaispäiväannosta verrataan soveltuviin vertailuarvoihin. Terveyshaittaan perustuvia vertailuarvoja tyypillisimmille haittaaineille on esitetty muun muassa Ympäristöhallinnon ohjeissa sekä WHO:n ja US EPA:n oppaissa. 59 Haitalliset aineet ja pitoisuudet Maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuva rakennusten sisäilmariski on riippuvainen haitta-aineen haihtuvuudesta (höyrynpaine, Henryn lain vakio) ja toksisuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kaatopaikoilla tai täyttöalueilla oleva orgaaninen aines voi tuottaa hapettomissa olosuhteissa hajotessaan helposti haihtuvia rasvahappoja (esimerkiksi voihappo) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (esimerkiksi dimetyylisulfidia). Muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitetuissa tiloissa sisäilman vertailuarvoina voidaan käyttää myös esimerkiksi HTParvoja (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet), Kuva 1. Erittäin pahanhajuisina ne voivat aiheuttaa paikallisia hajuhaittoja, jotka yleensä ovat onneksi lyhytkestoisia
Terveysriskejä pitää kuitenkin tarkastella myös pitkällä aikavälillä, elinikäisessä altistuksessa, joten tulevaisuudenkin pitoisuustasot tulee pystyä arvioimaan luotettavasti. Lisäksi muun muassa rakentamismääräyskokoelman osassa D2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto) ja Asumisterveysohjeessa on annettu ohjeita vertailuarvojen käytöstä ja mittausten suorittamisesta. Maaperän ohjearvojen määrittämisessä vuonna 2007 alustatilan ja sisäilman pitoisuuksien välisenä kertoimena on käytetty arvoa 0,1. Ympäristöhallinnon ohjeessa ja mm. Huokosja sisäilmapitoisuuksien suhdetta arvioidaan yksinkertaisimmillaan vuotoilman määrän ja rakennuksen ilmanvaihtokertoimen avulla. Laskentamallit myös yleensä olettavat maaperässä ja pohjavedessä. Kerrointen ja luonnonvakioiden problematiikka Sisäilmakulkeutumisen riskinarvioinnissa haasteita aiheuttaa tyypillisesti maaperästä rakennukseen kulkeutuvan haitta-ainemäärän määritteleminen. Haitta-aineiden kulkeutumisen tarkastelu nykymenetelmin Haihtuvat haitta-aineet siirtyvät maaperästä tai pohjavedestä maaperän huokosilmaan. Kehittyneemmissä laskentamalleissa huomioidaan myös esimerkiksi haitta-aineiden hajoaminen. Tällöin kohdekohtaisia pitoisuusmittauksia voidaan käyttää mallintamisen tukena, kun pitkän aikavälin seurantatietoa ei ole. 60 jotka on ensisijaisesti tarkoitettu työpaikkojen sisäilman laadun arviointiin. Jos sisäilmasta saadaan luotettavia mittaustuloksia, niitä käytetään nykytilanteen arvioinnissa. Erityisesti uusien päästöjen riskejä arvioitaessa ei tasapainotilaa ole vielä saavutettu. Vakioiden arvot on määritetty kokeellisesti pääsääntöisesti laboratorio-olosuhteissa, mutta todellisuudessa niihin vaikuttavat lisäksi ympäristöolosuhteet, kuten lämpötila ja ilmanpaine. Uusissa kerrostaloissa ilmavuodot tapahtuvat todennäköisemmin ulko-ovista ja ikkunoista kuin alustatilan kautta. SOILIRISK-laskentamallissa käytetään laimenemiskertoimen laskennassa vuotoilmavirtaa. vsk. Nykyisten rakentamisstandardien mukaan vuotoilman määrä on rakennuksissa todennäköisesti paljon vähäisempi. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan laskennallisissa arvioissa tarkasteltavan aikajakson on tavallisesti oltava vähintään 200 vuotta. Myös huokosilmatutkimusten luotettavuus ja analytiikan määritysrajat ovat viime vuosina kehittyneet siten, että niiden tuloksia voi luotettavasti käyttää lähtötietona. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Nämä luvut on kuitenkin määritetty 1990-luvulla pientaloasuinnoissa tehtyjen radontutkimusten perusteella. Laskennallisessa riskinarvioinnissa epävarmuutta aiheuttavat myös haitallisten yhdisteiden fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia, kuten haihtuvuutta, kuvaavat vakiot. Huokosilmasta ne voivat kulkeutua rakennuksen sisäilmaan vuotoilman mukana esimerkiksi saumakohtien, rakenteiden rakoilun tai huonosti tiivistettyjen läpivientien kautta. Pienen riskin vuotoilma-arvoksi pinta-alaltaan 100 m 2 suuruiseen tilaan on ohjeissa arvioitu 5 m 3 /d ja suuren riskin arvoksi 50 m 3 /d. Sisäilmariskejä arvioitaessa käytettävissä on yleensä tietoa pitoisuuksista kohteen maaperässä ja pohjavedessä. Olemassa olevien rakennusten vuotokohtia ja vuotojen suuruusluokkaa, myös rakennuksen alta, voidaan selvittää esimerkiksi merkkiainetutkimuksilla. Monet laskentamallit olettavat, että haitta-aineen jakautumisessa maan, pohjaveden ja huokosilman välillä vallitsee tasapainotila. Talorakentamisessa vuotoilmaan on kiinnitetty huomiota lähinnä energiankulutuksen kannalta. Jos kohteessa on jo rakennuksia, voidaan näytteitä ottaa sisäilmasta ja mahdollisesti myös rakennusten alustatilasta tai sen alapuolelta
Maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuvia terveysriskejä voidaan ehkäistä poistamalla haitalliset aineet (massanvaihto, in situ -menetelmät) tai estämällä niiden kulkeutuminen altistujan elimistöön (eristäminen, rakenteelliset ratkaisut). Rakennuksen alapohjan tuuletus on helppo ratkaisu, jota on käytetty paljon ensisijaisesti radonin torjuntaan. Sama periaate sopii hyvin muillekin maaperästä haihtuville haitta-aineille. Jos tätä tarkkaillaan ja ohjataan automatiikalla, ei sääolosuhteiden muuttuminenkaan vaikuta ratkaisun toimivuuteen. Terveysriskejä voidaan vähentää myös sijoittamalla rakennusten alimpiin kerroksiin muita kuin asuintiloja. Entisillä teollisuusalueilla pilaantuneisuus voi olla niin laajaa tai sijaita niin syvällä maaperässä, että haitta-aineita ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista poistaa kokonaan. Tyypillisesti laskennalliset huokosilman pitoisuudet ovat useita kertaluokkia mitattuja pitoisuuksia suurempia. Lähtökohtaisesti haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan merkityksellisinä pitoisuuksina täytyy estää vähentämällä vuotoilmaa rakenteiden läpi tai pienentämällä pitoisuuksia riittävästi kulkeutumisen aikana. vsk. Joissain tapauksissa kaavoittaja voi suunnitella maankäytön niin, että herkkiä toimintoja ei sijoiteta kunnostusta vaativille alueille. Helpotusta ja halpuutusta riskinhallintaan. Saumakohtien ja läpivientien tiivistys on yleisesti käytetty ja kustannuksiltaan kohtuullinen keino pienentää vuotoilman ja sitä kautta huokosilmasta sisäilmaan kulkeutuvien haihtuvien yhdisteiden määrää. Haitta-aineiden kulkeutumista sisätiloihin voidaan vähentää rakenteellisin ratkaisuin. Mikäli rakennuksen alimmassa kerroksessa ei ole asuintiloja, eikä altistus ole jatkuvaa, voidaan sisäilman vertailuarvoina käyttää esimerkiksi HTP-arvoja, jotka ovat tyypillisimmille maaperässä tavatuille haitta-aineille noin 100–200 -kertaisia TCA-arvoihin. Tällaisessa tilanteessa laskennan epävarmuuksista ei aiheudu riskejä terveydelle, mutta ne voivat johtaa tarpeettomiin kunnostuksiin tai muihin riskinhallintatoimenpiteisiin. Tällöin rakennuksen alapohjan alle asennetaan putkisto, josta alipaineella johdetaan maaperästä tuleva radonkaasu koneellisella poistolla katolle tai rakennuksen ulkopuolelle. Tällainen ratkaisu voi kuitenkin nostaa kustannuksia, eikä alipaineistettu kellaritila sovellu asuinkäyttöön, mutta tilaa voidaan käyttää esimerkiksi varastona. Haitta-aineiden torjuntaa ei kuitenkaan saa tehdä muun asumisturvallisuuden tai rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden kustannuksella. Tuuletuksen tulee toimia myös ulkolämpötilan laskiessa. 61 olevien haitta-aineiden kokonaismäärän muuttumattomaksi, vaikka todellisuudessa määrä pienenee haihtumisen ja hajoamisen ansiosta. Haitta-aineet voivat myös kulkeutua pohjavesivirtauksen mukana pilaantumattomille tai kunnostetuille alueille ja rakennusten alle. Vaihtoehtoisesti maaperästä haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksia voidaan pienentää tai ne voidaan ohjata rakennuksen ulkopuolelle tuulettuvassa tai tuuletetussa alustatilassa ennen niiden päätymistä sisäilmaan. Haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen maaperästä rakennuksen alle voi tehostua talvella, kun routa estää niiden vapautumisen rakennuksen ulkopuolelta. Hallituin ratkaisu saadaan, jos rakennukseen voidaan toteuttaa kauttaaltaan tiivistetty tila, johon luodaan koneistetulla ilmanvaihdolla hallittu alipaine. Tiivistystä voidaan käyttää myös yhdessä edellä mainittujen toimenpiteiden kanssa. Esimerkinomainen havainnekuva hallitusta ratkaisusta on esitetty kuvassa 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47
Pysäköintihallissa täytyy Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto-ohjeiden (rakentamismääräyskokoelman osa D2, liite 2) mukaisesti olla pakokaasujen vuoksi tehokas ilmanvaihto. Uudempi lähestymistapa on hallita riskit rakenteellisten ratkaisujen avulla ja varmistaa, että sisäilman pitoisuudet alittavat haitallisen tason. Perinteisesti pilaantunut maaperä ja pohjavesi on asuinalueilla pyritty kunnostamaan niin, että haitta-aineiden jäännöspitoisuudet alittavat VNa:ssa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. vsk. 62 verrattuna. Kuva 2. Pysäköintihalli rakennuksen alimmassa kerroksessa on hyvä ratkaisu estää haitallisten aineiden kulkeutuminen asuintiloihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Tämä on voinut johtaa kalliisiin ja pitkäaikaisiin kunnostustoimenpiteisiin. Mahdollinen kulkeutuminen alimmasta kerroksesta asuintiloihin arvioidaan tällöin erikseen. Jos kohdekohtainen riskinarviointi osoittaa, että sisäilmariskit hallitaan taloteknisin keinoin eikä muita ympäristöja kulkeutumisriskejä ole, voidaan maaperän ja pohjaveden kunnostuksessa käyttää suurempia tavoitepitoisuuksia. Tulevaisuus vaatii suunnitelmallisuutta Tulevaisuudessa pilaantuneiden maa-alueiden muuttaminen kustannustehokkaasti asuinkäyttöön vaatii maankäytön suunnitelmallisuutta ja maaperän sekä pohjaveden haitta-aineiden kulkeutumisen hallintaa. Arvioinnissa hyödynnetään tietoja rakennuksen alapohjan vuotoilmamääristä ja rakennuksen sekä sen mahdollisen alustatilan ilmanvaihdosta. Esimerkki hallitusta ratkaisusta.. Haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan sekä niistä aiheutuvaa terveysriskiä arvioidaan nykyään usein laskennallisesti. Näin voidaan säästää suuriakin summia kustannuksissa ja vähentää kunnostustoimenpiteiden ympäristökuormitusta. Lisäksi hallin tulee olla muihin tiloihin nähden alipaineinen, jolloin myöskään maaperän haitta-aineiden kulkeutuminen sisätiloihin ei ole mahdollista
Vuoden uimahalliksi aikaisemmin valittuja: 2015: Tuusulan uimahalli 2014: Vaasan uimahalli 2013: Pyhäjärven uimahalli 2012: Kangasalan uimahalli Kuohu 2011: Tampereen uintikeskus 2010: Keravan uimahalli. AaltoAlvarin edustajat vastaanottivat palkinnon SUHin 60vuotisjuhlassa elokuussa. Lisäksi uusittiin naisten ja miesten puolten pukukaapit sekä naisten pesutilat ja saunat. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto on ollut meille merkittävä yhteistyökumppani niin turvallisuusasioissa kuin uimataidon ja vesiliikunnan kehittämisessäkin. Kaarina Kärnä Jyväskylän AaltoAlvari valittu vuoden uimahalliksi Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) on valinnut Jyväskylän Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin vuoden 2016 uimahalliksi. Vuoden 2013 alussa valmistuneessa peruskorjauksessa uusittiin täysin 25 metrin ja 50 metrin altaiden vedenpuhdistustekniikka ja parannettiin ilmanvaihtoa. vsk. Vuoden uimahalli valittiin jo 23. Henkilökuntaa kannustetaan osaamisen säännölliseen päivittämiseen ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota”, kehuu SUHin tekninen asiantuntija Ilpo Johansson. Alvar Aallon suunnittelema rakennus on osittain suojeltu rakennussuojelulain perusteella, mikä asettaa aina omat haasteensa myös korjaustöille. Iso kiitos tästä tunnustuksesta kuuluu uimahallien henkilökunnalle ja asiakkaille, jotka löysivät AaltoAlvarin uudelleen peruskorjauksen jälkeen”, kiittelee uimahallien palveluesimies Esa Naukkarinen Jyväskylästä. ”Tämä tunnustus on hieno ja merkittävä asia Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarille ja Jyväskylän kaupungille. Valinnassa painotettiin monipuolista toimintaa, hyvää yhteistyötä ja pitkäjänteistä kehittämisotetta. kerran. AaltoAlvarissa on hyödynnetty peruskorjauksen jälkeen nykyaikaista rakennusautomaatiotekniikkaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 63 AaltoAlvari huomioi liikkujat vauvasta vaariin ”AaltoAlvari tarjoaa monipuolisesti palveluja eri-ikäisille ja -kuntoisille sekä toimintakyvyltään erilaisille liikkujille. Viime vuosina tavoitteenamme on ollut uimahalliemme asiakasturvallisuuden ja kuntalaisten vesiliikuntataitojen parantaminen. Peruskorjatulla alueella on seitsemän lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta. Altaat ja muut tilat ovat tavoitettavissa esteettömästi, ja toimintaa kehitetään yhteistyössä hallissa toimivien seurojen kanssa
Konferenssin 10vuotisjuhlan kunniaksi tilaisuudelle oli nimetty kovin ajankohtainen erikoisteema: kiertotalous.. Järjestelyvuorossa oli tällä kertaa Suomen MUTKU ry (Maaperän tutkimus ja kunnostus ry). Ministeri korosti puheessaan maaperän tärkeyttä paitsi resurssina myös elämän ylläpitäjänä, josta hän jatkoi edelleen lyhyellä katsauksella Suomen PIMA-selvitysten ja -kunnostusten historiaan sekä tärkeimpiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin virstanpylväisiin. Pohjoismaiden lisäksi tapahtuma houkutteli osallistujia myös muutamista muista Euroopan maista, USAsta ja aina Japanista asti. Olennainen osa tätä strategiaa on Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima valtakunnallinen tutkimusja kunnostusohjelma, jonka tavoitteena on mm. kunnostaa 1100 PIMA-kohdetta vuoteen 2040 mennessä. Euroopan tasolla PIMA-alueiden tutkimisen ja kunnostusten Professori Jaana Sorvari Aalto yliopisto NORDROCS-konferenssin ”valitut palat” Aalto yliopistossa Espoon Otaniemessä järjestettiin syyskuun alkupuolella järjestyksessä kuudes pohjoismainen pilaantuneiden maaalueiden (PIMA) ja sedimenttien tutkimiseen ja kunnostamiseen keskittynyt konferenssi. Ohjelman kustannusten on arvioitu yltävän 260 miljoonaan euroon. vsk. Ohjelma liittyy suoraan hallitusohjelman strategisiin painopistealueisiin, ja sen puitteissa on tarkoitus pilotoida innovatiivisia kunnostusratkaisuja. 64 K onferenssin käynnistäneen riemukkaan teekkarimusiikkiperformanssin jälkeen avauspuheenvuorosta vastasi ministeri Kimmo Tiilikainen. Viime mainituista merkittävimpiin kuuluu parahiksi YK:n julistaman kansainvälisen maaperän vuoden 2015 loppumista juhlistamaan valmistunut valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Konferenssi keräsi koolle kaikkiaan lähes 230 asiantuntijaa alan konsultointia ja urakointia tarjoavista yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, ympäristöhallinnosta ja kunnostusten tilaajia edustavista organisaatioista
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Loppukaneetissaan ministeri korosti kysynnän tärkeyttä edellytyksenä materiaalikiertojen sulkemiselle ja kestävien riskinhallintakäytäntöjen käyttöön ottamiselle. Pilaantuneiden maaalueiden riskienhallinta ei siis selvästikään ole mitään ”nappikauppaa”. Ensimmäisenä Jussi Reinikainen SYKEstä nosti esiin useita kansallisia ohjauskeinoja, joilla pyritään Suomessa kestävään riskienhallintaan sekä muutamia esimerkkitapauksia, joissa maankäytön suunnittelulla on voitu minimoida maa-ainesten kaivut ja maksimoida kaivettujen ainesten hyödyntäminen kunnostettavalla alueella. Julkisten tilaajatahojen tulisi tässä näyttää esimerkkiä ottamalla kestävyysja kiertotalousnäkökulma huomioon hankintamenettelyissään. Norjan ja Tanskan edustajien puheenvuorojen perusteella kiertotalouden toteuttamisessa on näissä Konferenssille äänekkään mutta riemastuttavan lähtölaukauksen antoi Retuperän WBK – tuo ”maailman paras Uudempaa ranskalaista Torwimusiikkia soittava espoolainen teekkaripalokuntaorkesteri”. Jatkona tälle alustukselle eri pohjoismaiden ympäristövirastojen edustajat kertoivat, millä keinoin heidän omassa massaan pyritään tukemaan kiertotalousperiaatteen saavuttamista pilaantuneiden alueiden riskienhallinnassa. vsk. Siirryttäessä Kiinaan asti kustannukset nousevat edelleen arvioilta lähes 10-kertaisiksi. 65 osalta puhutaan jo kertaluokkia suurimmista taloudellisista vaikutuksista eli noin 120 miljardin eurosta. PIMAt, kiertotalous ja kestävä kunnostus Pohjustuksena kiertotalousteemaan Riina Antikainen SYKEstä esitteli kiertotalouden periaatteita, hyötyjä ja mahdollisia liiketoimintamalleja sekä herätteli puheensa lopussa kuulijoita miettimään, miten PIMA-sektorin toimijat voisivat käytännössä toteuttaa kiertotalousperiaatetta
Näiden mukaan ilmastonmuutoksen johdosta aiemmin tehdyn riskinarvioinnin tulokset voivat soittautua paikkansa pitämättömiksi. Näiden muutosten ennustaminen skenaariomallien avulla toisi ratkaisun, joka mahdollistaisi tulevien kunnostusprojektien toteuttamisen kestävästi. Toisen kiertotaloussession avauspuheenvuoron pitänyt Gitte Lemming puolestaan keskittyi tarkastelemaan monikriteerianalyysiä soveltavia kestävyyden arviointimenetelmiä ja kertoi, että PIMA-kunnostus kontekstissa kestävyyden arviointi on vielä varsin uusi tieteenala. Useassakin esityksessä kuvattiin yhdistelmätekniikoita, joissa kunnostus perustuu erilaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten menetelmien peräkkäiseen käyttöön. Woodwardin mukaan ilmastonmuutos ja sen myötä yleistyvät säätilan ääri-ilmiöt sekä hitaammin ilmenevät muutokset ympäristöolosuhteissa luovat haasteita pitkäaikaisten kunnostushankkeiden toteutukselle. Tiettyjen erityiskohteiden kuten kaatopaikkojen ja kaivosten riskienhallintamenetelmiä käsiteltiin erillisessä sessiossa. USAsta asti Otaniemeen matkannut Dave Woodward toi posteriesityksessään esille toistaiseksi melko harvoin PIMA-yhteyksissä tarkastellun, mutta globaalitasolla paljolti puhuttavan haasteen, nimittäin sopeutumisen ilmastonmuutokseen. geotuubin käyttöä. Ilmastonmuutosteemaa sivuttiin myös muutamissa muissa, riskinarviointia käsittelevissä esityksissä. Haussa kestävät kunnostusratkaisut Erillisissä teemasessioissa sekä posteriesityksissä esiteltiin varsin laaja kirjo erilaisia kunnostustekniikoita, joita voidaan yleisesti pitää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisina. Sedimenttien kunnostuksen osalta esiteltiin mm. Erillisen kiertotalousteemaisen session keynote-puhuja Pär Larshans korosti mm. Kestäviä kunnostusmenetelmiä ja -käytäntöjä etsitään myös Suomen, Ruotsin ja Latvian yhteistyönä toteutettavassa INSURE-hankkeessa. 66 maissa keskitytty pitkälti kaivettujen maaainesten hyödyntämisen edistämiseen. vsk. Kohdetutkimuksiin. Monissa suullisissa esityksissä ja postereissa korostui paitsi kaivettujen maa-ainesten myös sedimenttien hyödyntäminen erilaisissa rakenteissa keinona toteuttaa kiertotalouden periaatetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ruotsissa puolestaan on vuodesta 2016 lähtien ollut mahdollista saada valtiolta taloudellista tukea asuinalueiksi suunniteltujen PIMA-alueiden kunnostukseen; rahaa tähän on alkuun varattu 30 miljoonaa €/vuosi. in situ -menetelminä erilaiset termiset ja sähkökinetiikkaan sekä reaktiiviseen seinämään perustuvat menetelmät kloorattujen liuottimien käsittelyssä ja biologiset menetelmät klooratuilla fenoleilla, kreosootilla tai öljyllä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostuksessa. Sedimenttien in situ kunnostuksessa yleisesti käytetyllä aktiivihiilimenetelmällä todettiin olevan merkittäviä hyötyjä, mutta myös haittoja (J. Eri tahoilla oli tutkittu myös erilaisten jätemateriaalien käyttöä kunnostuksessa. Akkanen). Riittävät ja luotettavat kohdetutkimukset luovat pohjan kestäville ja riskiperustaisille kunnostuksille. Menettelyt ovat pitkälti vasta kehitteillä ja etenkin kvantitatiiviset menetelmät puuttuvat. uusien liiketoimintamallien tärkeää roolia, mikä asia nousi esille eräissä muissakin teeman esityksissä. Eri maat ovat siis selvästikin nähneet tarpeelliseksi edistää kiertotalouden ja kestävyyden toteutumista erilaisin hallinnollisin toimin. Tähän asiaan on odotettavissa piakkoin parannusta par’aikaa kommenttikierroksella olevan ISOn kestävän kunnostuksen ohjeistuksen myötä. Kunnostusteeman esityksissä esille tulivat mm
67 keskittyneessä sessiossa esiteltiin uudempina menetelminä mm. Esityksessään Schultze mm. Tämä kulkeutumisreitti olisi jatkossa syytä huomioida sisäilmatutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sekä tanskalaisissa että ruotsalaisissa tutkimuksissa on todettu haihtuvien yhdisteiden kulkeutuvan perustusten yms. Yhtenä mahdollisena kunnostusmenetelmänä esiteltiin immobilisointia titaanin ja raudan valmistuksessa syntyvän jäteperäisen absorbentin avulla. isotooppianalyysi ja pohjaveden virtausmittaukseen kehitetty PFL-mittari (Posiva Flow Log). Lisätietoja NORDROCS 2016 -konferenssista löytyy osoitteesta http://nordrocs.org/. Analyysija muiden tutkimusmenetelmien kehittyessä ja haitta-ainetiedon lisääntyessä huolen aiheeksi on noussut perinteisempien haitta-aineiden oheen joukko ns. Parhaimmillaan absorbentti pystyi sitomaan noin 90 % maaperän lyijystä ja antimonista, joten alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Uusien ja tutumpienkin haitta-aineiden pariin kuulijat johdatteli keynote-puhujana toiminut norjalainen Pär-Erik Shultze luomalla katsauksen eräisiin ihmistoiminnasta peräisin oleviin haitta-aineisiin, jotka ovat löytäneet tiensä täysin asumattomiinkin, etäisiin paikkoihin. ”Muodikkaita” haitta-aineita ja haasteellisia PIMA-kohteita ”Tieto lisää tuskaa” – vanha sananlasku pätee varsin hyvin haitta-aineisiinkin. Näistä PCB, elohopea ja dioksiinit ovat vanhoja tuttuja, joiden rinnalle ja edellekin puheenaiheeksi ovat viime vuosina nousseet perfluoratut yhdisteet (PFAS) ja valtameriin asti päätyneet mikromuovit. Mikäli nämä menetelmät osoittautuvat toimiviksi ja luotettaviksi, tulee niiden avulla saatava lisätieto mahdollistamaan nykyään yleisimmin käytetyn, kokonaispitoisuuksiin perustuvan riskinarvioinnin tuottamaa arviota huomattavasti realistisemman arvion ympäristöriskeistä. PFASyhdisteitä, niiden esiintymistä ja ympäristökohtaloa Itämeren alueella sekä mm. Pohjaveteen kohdistuvan haitta-ainekuorman määrittämiseksi oli testattu neljää erityyppistä mittaria. uusia haitta-aineita, joista aiheutuvien ympäristöriskien hallinta on PIMA-kohteissa syystä tai toisesta haasteellista. Passiivikeräimien (equilibrium passive samplers, EPS) käyttöä maaperän hydrofobisten haittaaineiden (bio)saatavuuden määrittämiseksi tarkasteltiin kahdessa esitelmässä. Sivuille on tarkoitus koota myös valittuja valokuvia tapahtumasta.. Ampumaratojen ja sotilasalueiden riskienhallinta näyttäisi olevan alati ajankohtainen PIMA-teema. totesi tutkimustiedon yhdisteiden etenemisestä ravintoketjussa (secondary poisoning) olevan edelleenkin kovin vähäistä. lisäksi myös viemärikanavan kautta rakennuksen sisäilmaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. niillä pilaantuneen maaperän/pohjaveden kunnostamista termisin ja elektrokineettisin menetelmin sekä immobilisoimalla absorbenttien avulla käsiteltiin myös erillisessä teemasessiossa. Tähän teemaan liittyvät esitelmät keskittyivät lähinnä ammuksista peräisin olevien metallien kulkeutumisen arviointiin ja menetelmiin, joilla estää kulkeutuminen. Moninaisista, etupäässä muissa maissa toteutetuista menetelmäkokeiluista huolimatta toteuttamiskelpoiset, etenkin haulikkoradoille soveltuvat ja kustannustehokkaat suuren mittakaavan kunnostusmenetelmät tuntuvat olevan yhä haussa. Sisäilmateemassa esiin nostettiin etenkin mittaukset. Geostaattista mallinnusta esitettiin kustannustehokkaaksi keinoksi minimoida pilaantumisen laajuuden ja jakautumisen määrittelyn epävarmuutta
Malmilla onnistuu ja tapahtuu! Lähialueiden asukkaiden kiintymys omaa lentokenttäänsä kohtaan ei kuitenkaan paljon paina asuntotuotantotavoitteiden rinnalla. vsk. Ei liene kovin tyypillistä, että pienen lentokentän kohtalo liikuttaa ihmisiä tässä mittakaavassa. Helsingissä sijaitsevalle Malmin lentokentälle on löytynyt kannattajia yli kaupunkirajojen ja myös ulkomailla on reagoitu tilanteeseen, sillä Europa Nostra on nimennyt Malmin lentokenttäkokonaisuuden yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Asuin useamman vuoden Malmin lentokentän kupeessa Tapanilassa, ja monien muiden lähialueen asukkaiden tavoin nautin siitä positiivisuuden ja toiminnallisuuden ilmapiiristä, minkä kenttä alueelle tuo. Missä pääset kokemaan suuren luokan jyrinää Hawk-hävittäjän saapuessa lentonäytökseen. Missä voit bongata värikkäitä laskuvarjoja poutapilvien rinnalta. Kentän käytöstä harrastekäyttöä on ollut Kaarina Kärnä Lex Malmi: Yli 50 000 suomalaista haluaa suojella Malmin lentokentän Malmin lentokentän säilyttämiseen ilmailukäytössä pyrkivän kansalaisaloitteen on allekirjoittanut ennätysajassa yli 50 000 suomalaista. Lentokenttä sitä ympäröivine ulkoilureitteineen on tärkeä tekijä alueen identiteetissä ja viihtyvyydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 68 O len itsekin allekirjoittanut Lex Malmin. Lentotoiminta Malmilla uhkaa loppua, koska Helsingin kaupunki haluaa kentän asuntotuotantoa varten. Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä Eduskuntakäsittelyn edellyttämä määrä allekirjoituksia on jo kerätty Kuvat: Sampo Kiviniemi.. Lentokentän merkitys ulottuu kuitenkin huomattavasti kauemmas kuin kentän vieressä asuvien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Malmin lentoaseman ystävät ry:n lehdistötiedotteen mukaan Malmin lentokenttä on kevyen kaluston liikelentojen ja muun yleisilmailun käyttöön parhaiten soveltuva kenttä pääkaupunkiseudulla. Mistä löytyy rekikelit menettäneelle Joulupukille helikopterikuljetus
Lähetä mielipiteesi: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Suomen sisäisillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys pääkaupungin saavutettavuudelle maakunnista ilmateitse. Lopulliseksi kannattajamääräksi ennen kannattajailmoitusten tarkastusta tuli 56 336. ”Eräskin suomalainen konepajayritys on kertonut, että Malmin olemassaolo vaikuttaa siihen, tehdäänkö seuraavat investoinnit Suomeen vai muualle Eurooppaan. Lex Malmi pyrkii turvaamaan tämän alan kehitysmahdollisuudet Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Alue on esimerkiksi edustava syyslevähdyspaikka uhanalaiselle heinäkurpalle mahdollisesti kansallisessakin mittakaavassa. Eikä lentokenttä ole laskeutumispaikka vain lentokoneille. 3000 merkkiä välilyönteineen. ”Tulevaisuudessa ketterillä ja toimivilla lentoyhteyksillä on yhä korostuneempi merkitys myös maakuntayrityksille”, valottaa ”Malmin lentävä tulevaisuus” -reportaasin tehnyt Mika Horelli. Mutta asia kiinnostaa edelleen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien, kulttuurihistorian, ilmailun tulevaisuuden ja kentän alueeseen liittyvien luontoarvojen kannalta. 69 vain 10–20 %. vsk. Akkuja sähkömoottoriteknologioiden kehitys on mahdollistanut aivan uudenlaisia innovaatioita ilmailun puolella, ja kehityksen ripeys on verrattavissa siihen kehitykseen, joka tieliikenteessä on jo tapahtunut sähköautojen yleistyessä. Miten käy Lex Malmin – onko yli 50 000 ihmisen kannatuksella väliä. Margus Ellermaa Helsingin Seudun Lintutieteellisestä yhdistyksestä Tringasta on todennut Ylen Uutisille, että Malmin lentokenttää käyttävät myös muuttomatkojaan tekevät linnut. Aiheen tulee sivuta lehden linjaa – muuten aihe on vapaa. Malmin lentokenttä ja sinne kehittynyt ilmailualan osaamiskeskittymä tarjoavat ihanteelliset olosuhteet myös sähkölentokoneiden ympärille rakentuvien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittymiselle. Lukijat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan julkaistavaksi tälle palstalle. Ilmailun todetaan olevan uuden merkittävän murroksen kynnyksellä. Lisäksi Malmin lentokenttä on koko maan tasolla olennaisen tärkeä ilmailuun liittyville elinkeinoille. Liiketoimintaa ei voida harjoittaa, jos asiakkaat eivät pääse luoksemme”, kertaa Horelli vientiyritysten vetäjien kanssa käymäänsä keskustelua. Juha Krapinoja Lex Malmi -ryhmästä muistuttaa Suomelle ja suomalaisille tärkeästä kulttuurihistoriasta: ”Malmi kuuluu maailman kulttuuriperinnön arvokohteisiin. Kirjoituksen pituus: n. Kirjoituksia julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Malmin kaltaisen, laajaa kansainvälistä tunnustusta saaneen kokonaisuuden tuhoaminen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä olisi kansallinen häpeä eikä se todellakaan olisi omiaan kasvattamaan Suomen kansainvälistä mainetta kulttuuria ja perinteitään arvostavana maana.” Porissa asuvana Lex Malmin etenemisen seuraaminen ei ole enää minulle oman asuinalueen viihtyvyyteen liittyvä kysymys. Lisätietoja: www.malmiairport.fi Koska eduskuntakäsittelyn vaatima 50 000 kannattajaa saatiin täyteen, aloite suljettiin kansalaisaloite.fi -palvelussa 23.10.2016
Kumijauhe on erittäin pitkälle viety uusiomateriaali ja korvaa öljypohjaisia bitumimassoja. Käyttämällä rengaskumia bitumin lisäaineena asfaltin kylmäkestävyys paranee, asfaltin halkeamat vähenevät, väsymiskestävyys paranee ja tien melutaso on alhaisempi. Tämän laitteiston myötä biojäteroskisten tyhjennysväliä voitaisiin pidentää ja yhteisiä biojäteroskiksia voisi olla myös esimerkiksi haja-asutusalueilla”, Pakarinen pohtii. Kierrätysrenkaiden hyödyntäminen asfaltin sideaineena on merkittävä edistysaskel myös kiertotalouden näkökulmasta. Ari Niiranen (52) on koulutukseltaan maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja ja hallintotieteiden maisteri. HAMK Käytöstä poistetut autonrenkaat saavat uuden elämän asfaltin raakaaineena Suomeen rakennettiin lokakuussa koetieosuus, joka pinnoitettiin autonrenkaiden kumia sisältävällä RMB-asfaltilla (Rubber Modified Bitumen). Kuusakoski Oy Ari Niiranen nimitetty ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Valtioneuvosto on nimittänyt Ari Niirasen ympäristöministeriön ylijohtajan viransijaiseksi ajalle 1.12.2016–31.8.2021. Viran nykyinen haltija, ylijohtaja Timo Tanninen jäi virkavapaalle 1.9.2016. Toinen laitteisto on suunniteltu kotikäyttöön jäteastian päälle. ”Jätteenkäsittelijöille päätyisi tasalaatuisempaa ja ei-pilaantunutta biojätettä, josta ei olisi esimerkiksi nesteytymisen vuoksi hävinnyt energiaa. vsk. Autonrengasmateriaalia RMB-asfalttia sisältävä koetieosuus valmistui kantatie 67 Alajärvelle. Tällä hetkellä laitteistosta on olemassa kaksi testiversiota. Ylijohtaja toimii ministeriön luontoympäristöosaston päällikkönä. Kotitalouksille ja pienille toimijoille, kuten kaupoille ja ravintoloille, kehitetty biojätteenkäsittelylaitteisto on Annukka Pakarisen mukaan idealtaan yksinkertainen: tarkoituksena murskata ja tiivistää jäte sekä poistaa siitä ilma heti jätteen syntypaikalla. Näin mikrobitoiminta jätteessä saadaan pysähtymään. Sulo-roskiksen päälle tulevaa käsittelylaitteistoa testattiin kesällä Innoparkin ravintolassa. RMB-asfalttia voidaan valmistaa Suomessa käytössä olevilla asfalttiasemilla ilman erillisiä lisälaitteita. Autonrenkaiden kumia sisältävän RMB-asfaltin elinkaaren aikana on mahdollista saavuttaa jopa 30–40 prosentin kustannussäästöt siitä huolimatta, että rakennuskustannukset ovat noin 10 prosenttia kalliimmat verrattuna perinteisillä menetelmillä valmistettuun asfalttiin. 70 poimintoja HAMKissa patentoitu laitteisto muuttaa biojätteen käsittelyä Tutkijayliopettaja Annukka Pakarinen ja projektitutkija Jarkko Nummela Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Biotalouden tutkimusyksiköstä ovat patentoineet uudenlaisen biojätteenkäsittelylaitteiston sekä menetelmän biojätteen käsittelemiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. YM
YM Aiemmin Vietnamiin jättikaupan solminut Doranova Oy tuo markkinoille maailman ensimmäisen modulaarisen kunnostuslaitteen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden in situ -kunnostukseen. Innovaatiollaan yritys nousee edelläkävijäasemaan yli 35 miljardin euron globaalissa markkinassa. Doranova on ollut in situ -kunnostusten edelläkävijä Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Kyseessä on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen norminpurkukokonaisuuden merkittävimmistä hankkeista, ja se toteuttaa kahta kärkihanketta: ”Työllisyys ja kilpailukyky” sekä ”Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen”. Varsinainen materiaali atlakseen on kerätty täysin vapaaehtoisvoimin. Satojen vapaaehtoisten lintuharrastajien ja tutkijoiden sadan vuoden aikana kokoamasta massiivisesta tietomäärästä on koottu kaksiosainen Suomen rengastusatlas, joka on ainutlaatuinen, 1300-sivuinen lintutiedon aarreaitta. Tavoitteena on tehdä lupa-asioinnista asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa. vsk. 71 poimintoja Rengastusatlas sai tiedonjulkistamispalkinnon Suomen rengastusatlas I–II palkittiin esimerkillisestä työstä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Suomen rengastusatlas tarjoaa laajan katsauksen maamme rengastuksen historiaan ja rengastuksen merkitykseen nyt ja tulevaisuudessa. Patentoitu laite puolittaa kunnostusajan, minimoi kustannukset ja poistaa maansiirrosta aiheutuvan rekkarallin. Tätä työtä tehdään osana laajempaa digitalisaatiota. Uutta lakia valmistelee laajapohjainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Yhden luukun palvelut vaativat lisäksi julkishallinnolta merkittävää sähköisen asioinnin kehittämistä. Englanninkieliset tiivistelmät palvelevat myös kansainvälistä yhteisöä. Käymme parhaillaan neuvotteluja useiden globaalien toimijoiden kanssa ja tavoitteena on aloittaa vientiyhteistyö vielä tämän vuoden puolella”, kertoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys yhdennetyistä ympäristömenettelyistä annetaan eduskunnalle keväällä 2018. luomus.fi Uusi lakihanke käyntiin lupa-asioinnin sujuvoittamiseksi Ympäristöministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, joka sovittaa yhteen ympäristöllisiä menettelyjä. Ympäristöllisiä menettelyjä sujuvoittava laki on edellytys sille, että niin sanottu yhden luukun malli voidaan toteuttaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Siinä lupa-asiakas asioisi viranomaisen kanssa yhdeltä asiointipisteeltä eli ”luukulta”, josta voisi hoitaa kerralla kaikki tiettyyn hankkeeseen tarvittavat luvat. Doranova Oy Pilaantuneen maaperän puhdistaminen miljardibisnes – Suomalainen cleantech-yritys ainoana maailmassa eturiviin. Uuden laitteen nopeus ja toimintavarmuus on todennettu yrityksen omassa kunnostuskäytössä. Uudistus koskisi muun muassa ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja rakennuslupia. ”DoAct® CORE on ainoa kaupallinen tuote maailmassa, jossa yhdistyvät useat eri kunnostusmenetelmät, kohteen mukainen muunneltavuus sekä täydellinen etävalvonta ja -ohjaus. Suomen rengastusatlas esittelee kuvin, tekstein, kartoin ja kuvaajin rengastustiedot lähes kolmestasadasta Suomessa tavatusta lintulajista. Teos esittelee kattavasti myös uudet, rengastusta täydentävät seurantamenetelmät, kuten mikrosirut, radioseurannan, GPS-tallentimet ja satelliittiseurannan
(03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. (015) 230 712 Autopuh. 72 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. www.ax.. 0400-447 205 www.golder.. p. info@golder.. vsk. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. vsk. 73 Yrityshakemisto Varaa nyt ilmoituspaikka Yrityshakemistoon vuodeksi 2017! Lisätiedot: eija.lindroos@ymparistojaterveys. p. 040 511 6005 KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Hintaan sisältyy koulutus, koulutusmateriaalit sekä ohjelmaan merkityt kahvit ja lounas. 040 511 6005. Ilmoittautumiset 17.11.2016 mennessä. Yhteydenotot: eija.lindroos@ymparistojaterveys.?, puh. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ympäristö ja Terveys-lehti 2017 ilmestyy 8 numeroa vuodessa YRITYSHAKEMISTO 2017 jokaisen lehden lopussa julkaistavaan YRITYSHAKEMISTOON 2017 Vuosi-ilmoituspaikkavaraukset 30.11.2016 mennessä. vsk. 74 Ympäristö ja Terveys-lehti sekä sosiaalija terveysministeriö järjestävät yhteistyössä koulutuspäivän Asumisterveys ja melu Lainsäädäntö ja ohjeet, melumallit ja -mittaukset, ratkaisuja sisämelun torjuntaan 1.12.2016 Hotel Arthur, Helsinki • Asumisterveysasetus ja melu • Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen melua koskevan osan soveltaminen • Melu ja sen leviäminen • Melun mittaaminen • Sisämelun torjunnan ratkaisut Koulutuksen hinta: 150 e + alv 24 %