Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
2. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 3 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. 10 %). Irtonumero 10,(sis. alv. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 4. 10 %). alv. 5. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. vsk. Kestotilaus 67,(sis. 24 %). Opiskelijat -50% norm. 7. 10 %). alv. 2. vsk Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900. 6. 8. lehden tilaushinnoista (sis. 3
Siksi myymmekin lehdille säilytyskansioita kuin Aku Ankoille konsanaan. Lehtikierrossakin lehtiä tulisi olla riittävä määrä. Samanaikaisesti haluamme edistää kestävää kehitystä ja järkevää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Y mpäristö ja Terveys-lehteä tehdään ajatuksella, että lehti ei vanhene nopeasti. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus L ienee selvää, että lehden toimituksessa toivotaan, että mahdollisimman moni tilaa lehden. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. P yrimme siihen, että painotuotteenakin Ympäristö ja Terveys-lehti on niin ympäristöystävällinen kuin mahdollista. Lehdet ovat käsikirjasto ja tietopankki. Ja ainahan on digiloikkansa ottaneille tarjolla myös sähköinen näköislehti. A mmattilehti on työpaikoilla hyvin usein lehtikierrossa. Tämä on tietenkin fiksua, mutta toisinaan ajankohtaisten asioiden kannalta haastavaa – saavatko kaikki lukijat ajoissa lehden. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Tilaajamme suosivat perinteistä painotuotetta, mutta näköislehtikin on yhä useammille kätevä vaihtoehto. vsk. Onko tämä ristiriitaista. Lisäksi haluamme tukea suomalaista työtä, joten julkaisemamme lehdet ja oppaat painetaan Suomessa. Itselläni on yleensä aina repussa uusin lehti – tieto kulkee siellä missä minäkin. Jos ja kun lehti päätyy paperinkeräykseen, on se hyvää raaka-ainetta seuraavallakin kierroksellaan. Tämä periaate vaikuttaa meillä myös painotalon valintaan. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti on kooltaan sellainen, että se kulkee helposti mukana. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Hyvää matkaa, Ympäristö ja Terveyslehti, minne sitten päädytkin! Kaarina Kärnä Painotuote kiertää
vsk. 12 Ämmässuo – kaatopaikasta ekoteollisuuskeskukseksi Kimmo Koivunen ......................................................................... Painotuote kiertää Kaarina Kärnä ................................................................................ Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 5 Ympäristö 48. Hanna Eskelinen ja Helena Dahlbo ........................................26 Tekstiilit ovat arvokasta materiaalia Anna-Kaisa Auvinen ...................................................................32 Nanoteknologia pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa Martin Romantschuk ja Katariina Lahti ................................38 Valtakunnallisessa demonstraatiohankkeessa haetaan innovaatioita klooratuilla liuottimilla pilaantuneiden alueiden puhdistukseen Jarno Laitinen ..............................................................................44 Valtakunnallisen tutkimusja kunnostushankkeen toimeenpano on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin – Jo kymmeniä kohteita selvitetty Kari Pyötsiä ...................................................................................50 Pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta Esa Rouvinen, Jarno Laitinen, Kimmo Järvinen ja Anne Vehmas ...............................................................................54 Kokeiluhankkeen T&K -rahoituksella luodaan PIMAtoimialalle uutta teknologiaa ja yritystoimintaa Jarno Laitinen ja Tuomas Lehtinen .........................................60 Kirjaesittely: Elli Kleisteri-Sipilä, Liikuttava luonto – Lähellä koko perhettä ..........................................................69 Poimintoja .................................................................................71. Tehokasta materiaalivirtojen käyttöä ja jätteen synnyn ehkäisyä Tuuli Myllymaa .............................................................................. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 51. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 KIVO haastaa yhteistyöhön: muovi saatava kiertoon Riku Eksymä ................................................................................. 16 Kiertotalouden nousuun tarvitaan uusia keksintöjä ja innovaatioita Kirsi Sippola ..................................................................................20 Väitöstutkimus: Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii erilliskeräyksen ja lajitteluaktiivisuuden merkittävää lisäystä ...............25 Tarjoaako 3D-tulostus ympäristöhyötyjä varaosabisnekseen. 4 CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta. Lehden teemana on Ympäristöteknologia. vsk 7 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p
CIRCWASTE on kahdenkymmenen kumppanin ja kymmenen osarahoittajan laaja hankekokonaisuus, joka on luonteeltaan poikkeuksellisen vuorovaikutteinen. Näkyvyyttä on tarkoitus tuoda hankkeen lisäksi myös muualla Suomessa aikaansaaduille, kiertotaloutta ja jätesuunnitelman toteutumista tukeville tuloksille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tehokasta materiaalivirtojen käyttöä ja jätteen synnyn ehkäisyä \ / \ /. Seitsenvuotisen hankkeen aikana tarkoitus on edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä ja luoda yhteistyöverkostoja, joiden avulla hankkeen vaikutukset ulottuvat koko maahan. vsk. EU:n LIFE IP -rahoitusohjelma myönsi vuoden 2016 lopussa lähes 12 miljoonaa euroa CIRCWASTEhankkeelle valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. 6 Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi siirtyä kiertotalouden periaattein toimivaan kansantalouteen
Hyviä käytäntöjä on tarkoitus kerätä ja ottaa käyttöön myös muualta Suomesta. Taloudellinen kasvu korreloi luonnonvarojen käytön kanssa, mutta vielä vahvemmin jätemäärien kanssa: mitä paremmin menee taloudessa, sitä enemmän syntyy jätteitä. Tilastojen lähde: Tilastokeskus.. Noin kahdenkymmenen pilottihankkeen tehtävänä on testata ratkaisumalleja ja parhaita löytöjä, ja tavoitteena on kopioida niitä myös muualle Suomeen. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Jätedirektiivissä on säädetty kierrätystavoitteet materiaalikiertojen sulkemiseksi – tavoitteisiin vielä matkaa, CIRCWASTE pilottityökalu tilanteen korjaamiseksi EU:n jätedirektiivissä on asetettu tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on tällä hetkellä 40 %, mikä vastaa EU:n keskiarvoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. etsitään jätteitä vähentäviä toimintamalleja, suunnitellaan uudenlaisia jätteiden käsittelyja lajittelulaitteistoja, suunnitellaan kierrätysraaka-aineista uusia tuotteita, kehitetään uusia ruokapalveluja ja hyödynnetään älyratkaisuja optimoimaan varastointia, keräilyä ja kuljetuksia. EU:n ja Suomen lainsäädännön tavoite on kuitenkin 50 % vuoteen 2020 mennessä. 7 H ankkeessa on kaksikymmentä yhteistyökumppania, joiden osahankkeissa konkreettisin toimin mm. vsk. Lisäksi järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja kerätään hyviä käytäntöjä. Rakennusjätteille asetettu tavoite on 70 %, Kuva 1. Luonnonvarojen käyttö ja tuotetut jätemäärät korreloivat Suomessa suoraan talouden suhdanteen kanssa. CIRCWASTE-hankkeen toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Suomen luonnonvarojen käytön, bruttokansantuotteen ja yhdyskuntajätemäärän kehityksessä on paljon samankaltaisuutta
On myös ennakoitu, että kiertotalouden toteutumiseksi edellytetään uudenlaisia yhteistyön muotoja ja verkostoja sekä yksityisten toimijoiden kesken että yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Muutos edellyttää uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikka-ajattelun muutosta perinteisillä toimialoilla. Rahoituksen myöntäneen ohjelman ensisijainen tavoite on ollut rahoittaa juuri valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Kiertotalouden periaattein toimiva kansantalous on mahdollisimman vähän riippuvainen luonnonvaroista ja arvonlisäystä luodaan palveluilla. Muutosta tarvitaan myös kuluttajakäyttäytymisessä. Hankkeen tavoitteet on kuitenkin kiinnitetty vahvasti myös kiertotalouteen. Jätehuolto on toimiala, jonka reunaehdot on tiukkaan säädelty jätelaissa. Luonnonvarojen käytön, bruttokansantuotteen ja yhdyskuntajätteiden määrän voidaan tilastojen perusteella todeta korreloivan selvästi (Kuva 1). Keskusteluiden ja visioinnin tueksi on jo ehditty kaivata konkretiaa ja todellisia tekoja, ja juuri tähän tarpeeseen CIRCWASTE pyrkii vastaamaan. Suomi on asettanut tavoitteekseen tulla kiertotalouden kärkimaaksi Kiertotaloudella tarkoitetaan kansantalouden mallia, jossa maksimoidaan tuotteiden ja materiaalien ja niiden arvon säilyminen taloudessa mahdollisimman pitkään. Sen toimijat hyödyntävät tehokkaasti uusia innovatiivisia palvelun muotoja, kuten digitaalisuutta, älykkäitä ratkaisuja ja avointa tietoa. vsk. Syynä on sekä hankalasti hyödynnettävien maa-ainesten suuri määrä että puujätteet, joita on suhteellisen paljon ja joille on ollut vaikeuksia löytää kierrätysmahdollisuuksia. Siirtyminen palveluyhteiskuntaan vähentäisi todennäköisesti sekä luonnonvarojen käyttöä että jätemääriä. Jätehuollossa uutta liiketoimintapotentiaalia voi olla sekä uusissa palveluissa että myös ympäristön suojelussa Kiertotalouden arvopotentiaalista vain pieni osa on materiaalivirroissa tai jätteissä. CIRCWASTE-hankkeessa tavoitteena on saavuttaa kierrätysasteet hankkeen ydinalueilla ja tehostaa kierrätystä myös muualla Suomessa. EU:n jätepolitiikka on vuosien ajan pyrkinyt talouden ja jätemäärien väliseen irtikytkentään. Pyrkiminen pois lineaaritaloudesta on EU:n jätepolitiikan ja kiertotalouden selkeä yhteinen nimittäjä. SITRA on yhdessä toimijoiden kanssa laatinut maailman ensimmäisen kiertotalouden tavoiteohjelman, kiertotalouden tiekartan. Suomi on ottanut kunnianhimoisen tavoitteen olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Uusia ratkaisuja tarvitaan jatkuvasti, jotta voimme vastata kehittyvän jätelainsäädännön ja liiketoiminnan haasteisiin. Keskeinen merkitys on tuotesuunnittelulla, jossa tulisi huomioida tuotteen koko jatkoelinkaari (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Jätelain määritelmien mukaan jätehuollolla tarkoitetaan palveluntuottajia, jotka keräävät, kuljettavat, korjaavat, käsittelevät, muokkaavat tuotteiksi tai raaka-aineiksi, polttavat tai toimittavat kaatopaikalle materiaaleja, joille niiden omistajalla tai haltijalla ei enää ole muuta käyttöä tai ne on haitallisuutensa ”Kiertotalous on kansantalouden tavoitetila, jossa vähennetään luonnonvarojen käyttöä, maksimoidaan materiaalin ja arvon säilyminen ja luodaan arvonlisäystä palveluilla ja tiedolla.”. 8 ja tuohon tavoitteeseen on Suomella vielä enemmän matkaa
Myymällä tuotteen omistajuuden sijaan palveluita, voidaan perinteiseen liiketoimintaan saada uutta arvonlisäystä. Lisäksi yhteistyöverkosto rakennetaan niin kutsutuiksi Kiertotalouden edelläkävijäkunniksi sitoutuneiden kuntien kanssa. Kiertotalouden periaatteiden mukainen tuotannon ja kulutuksen järjestelmä. Se toimii ydinalueiden alueellisten yhteistyöryhmien tukena antamalla koulutusta ja osallistumalla alueellisiin prosesseihin ja yhteistyöverkostoihin, joissa mm. Jätehuollossakin on tilaa uusille palveluille, mutta tärkeänä tehtävänä on myös jatkossa varmistaa jätteiden asianmukainen hyödyntäminen. 9 vuoksi poistettava kierrosta. vsk. Lisäksi pysyvänä roolina on haitallisten ja kierrätykseen soveltumattomien materiaalien turvallinen poistaminen kierrosta. Tuotesuunnittelulla on ratkaiseva merkitys tuotteen elinikään, huollettavuuteen, uudelleenkäytettävyyteen ja kierrätettävyyteen. Kiertotalouden suurin liiketoimintapotentiaali onkin siten jätehuollon toimialan ulkopuolella – uusissa palveluissa, tuotesuunnittelussa, tuotteiden huollossa ja uudelleenkäyttömarkkinoilla. CIRCWASTE-hankkeessa kokeillaan ja levitetään hyviä toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä koko Suomeen ja muuallekin EU:hun.. Kiertotalouden palvelukeskus – hankkeen sisäinen yhteistyöverkosto – ottaa organisaatioiden asiantuntemuksen tehokäyttöön Osahankkeissa tehtävää työtä tukee SYKEn ja MOTIVAn muodostama asiantuntijaverkosto, Kiertotalouden palvelukeskus. Se voi olla tulevaisuudessa yhä suurempi menoerä, mutta voi samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia tunnistusja erotustekniikoiden kehittämiseen. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä, sitoutumista ja Kuva 2. kannustetaan paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä ja alueellista hyvinvointia lisääviä toimintatapoja. Palvelukeskuksen tehtävänä on yhteistyössä eri verkostojen kanssa käynnistää yhä uusia kiertotaloutta tukevia hankkeita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
vsk. Rakentajille, rakennuttajille, viranomaisille ja muille keskeisille toimijoille rakentamisen resurssitehokkuutta edistävä verkosto – Porin kaupunki Sairaaloille resurssitehokas toimintamalli – Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Parhaat tekniikat rakennusja purkujätteen kierrätykseen – Puhas Oy 3. Rakentamisen resurssitehokkuuteen liittyvät hankkeet -teeman hankkeissa otetaan käyttöön uusia rakentamisen toimintamalleja, kehitetään jätteiden lajittelua rakenteilla olevaan sairaalaan ja testataan parhaita tekniikoita. Strategiset yhteistyöja kehittämishankkeet -teeman hankkeissa alueille perustetaan yhteistyöverkostoja, koulutusta, jätteiden uusien hyödyntämistapojen toteuttamismahdollisuuksien suunnittelua. Maa-ainesten hyödyntämisratkaisut -teeman hankkeissa etsitään seossuhteita pilaantuneiden sedimenttien stabiloimiseksi ja hyödyntämiseksi maarakentamisessa ja tehostetaan maa-ainesten kierrätystä. Lisäksi testataan uusien tuotteiden valmistamista mm. Jätteet hyötykäyttöön harvaan asutuilla alueilla – Karelia AMK Teollisuuspuisto teollisuusjätteille ja sivutuotteille, koelaitos teollisuuden magneettien käsittelyyn – Porin kaupunki Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteistä ja pilottilaitoksen rakentaminen – Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kompotek Oy 5. 10 yhteisiä tavoitteita, ja CIRCWASTE tarjoaa kiertotalouden tavoittamisen saavuttamiseen kansallisen yhteistyöalustan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Alueelliset pilotit edistävät kiertotaloutta rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa ja kotitalouksissa kuudessa eri teemassa 1. Kierrätettäville maa-aineksille tietopankki ja logistinen terminaali – Kiertomaa Oy Pilaantuneet maat turvallisesti käyttöön – Ramboll Oy. Teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen -teeman hankkeissa kehitetään muovin hyödyntämistä harvaanasutuilla alueilla, testataan teollisuusmagneettien kierrätystä ja rakennetaan pilottikoon laitos komposiittituotteiden valmistamiseen. Biohajoavien jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen -teeman hankkeissa koulutetaan maanviljelijöitä perustamaan tilakoon biokaasulaitoksia, vähennetään sairaanhoitosektorin ja vihannesjalostuksen elintarvikehävikkiä ja testataan lannoitevalmisteita. Uusia tilakoon biokaasulaitoksia – Turku AMK Ylijäämäruuat, aliarvostetut tuotteet ja vihanneshävikki laatutuotteiksi ja eläinruuaksi – Luonnonvarakeskus Lannasta biokaasua, ravinteet talteen – Luonnonvarakeskus Teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja uusia tuotteita – Pikes Oy 4. Koulutusta ja verkostoitumista jätteiden lajittelusta – Porin kaupunki Asukkailta hyvät kiertotalousideat toteutukseen – Jyväskylän kaupunki Biojätevirrat kustannustehokkaasti käsittelyyn – Keski-Suomen liitto Jätevirroista uutta liiketoimintaa, tiedepuisto kokeiluympäristöksi – Joensuun tiedepuisto Ydinalueiden alueellinen yhteistyöverkosto – Varsinais-Suomen liitto, KeskiSuomen liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Lappeenrannan kaupunki, Suomen ympäristökeskus 2. maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista
Lisätietoja: www.materiaalitkiertoon.fi, Twitter: @circwaste Ympäristöosaamista takkista Ympäristöalan koulutustarjontamme • Jätehuoltosuunnittelija • Ympäristövastaava • Ympäristöalan palveluosaaja • Hajavesiosaaja (jätevedet) • Vaarallisen jätteen käsittelijä • Jätehuoltomestari • Laatu-, ympäristö ja turvallisuusasiantuntija • Ympäristökasvattaja • Ympäristöalan ajojärjestelijä • Hajavesimestari • Kestävän kehityksen osaaja • PIMA-asiantuntija Ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, räätälöidyt koulutukset skeä konsultointi laadukkasti meiltä. vsk. Digitaalisuus ja logistiikka -teeman hankkeessa hyödynnetään digitekniikkaa tehostamaan syntypaikkalajittelua ja hallitsemaan varastohävikkiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Hankkeen osarahoittajina toimivat: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA, Ympäristöministeriö, Maaja metsätalousministeriö, Pirteä Porsas Oy, Mustankorkea Oy, Sammakkokangas Oy, Gasum Oy, Rauman Biovoima Oy, Liikennevirasto. Pk-yritysten varastohävikit hallintaan digitaalisen pilvipalvelun avulla – GS1 Finland Älytekniikkaa jätteiden kierrätykseen – Jyväskylän kaupunki CIRCWASTE-hankkeen pitkäaikaisen rahoitus antaa mahdollisuuden pitkäjännitteiseen työhön toteuttaa Suomessa tunnistettava muutos; seitsenvuotisen hankkeen ansiosta Suomella on entistä paremmat mahdollisuudet saavuttaa jätehuollolle asetetut tavoitteet, mutta myös profiloitua kansainväliseksi kiertotalouden ydinosaajaksi ja vahvistaa talouden kilpailukykyä. Kysy lisää! puh. 044 7906 393, petra.lattunen@takk.fi TAKK, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi * as iaka slähtöis yy s * * os aa mis perusteis uu s * OKM LAATUPALKINTO 2016. Hankkeen päärahoittaja: EU LIFE IP -rahoitusohjelma. 11 6
Kiertotalousajattelu edellyttää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden panosta entistä vastuullisempaan toimintaan. Työllämme on kuntalaisten vahva tuki. Yksittäisen kuluttajan toiminta kiertotalouden tukijana lähtee liikkeelle siis omien kulutustottumuksien tarkistamisesta. Kyse on vastuullisesta ja välttämättömästä palvelusta, jonka pitää olla saatavilla koko Suomessa, terveyttä ja ympäristöä kunnioittaen.. 12 K untien jätelaitokset ovat kuntalaisten omia kierrätyslaitoksia, sillä ne vastaavat kotitalouksien tuottamien jätteiden keräyksestä, kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä. Toimitusjohtaja Riku Eksymä Suomen Kiertovoima ry – KIVO KIVO haastaa yhteistyöhön: muovi saatava kiertoon Jätehuollossa tärkeintä on ympäristönsuojelu ja ihmisten terveys. vsk. Taloustutkimuksen keväällä 2017 tekemän valtakunnallisen kyselyn mukaan lähes kaikki suomalaiset (90 %) ovat tyytyväisiä jätehuoltoon nykyisellään. Kuntien omistamia jätehuollon toimijoita edustava Suomen Kiertovoima ry – KIVO voi toimia tässä kehyksenä yhdistäen yli 5 miljoonaa suomalaista kiertotalouden ainutlaatuiseksi voimaksi. Riku Eksymä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalia löytyy etenkin muovista ja biojätteistä. Jokaisen yksittäisen kansalaisen tulee kuitenkin kantaa vastuunsa niin jätteiden synnyn ehkäisemisessä kuin jätteiden asianmukaisessa lajittelussa, jotta hyödynnettävät jätteet päätyisivät materiaalikiertoon. KIVO jäsenineen pyrkii aktiivisesti jätteiden määrän vähentämiseen, ja sen jälkeen olemassa olevan jätteen tehokkaaseen kierrätykseen ja hyödyntämiseen
Vain viisi prosenttia kaikesta maailman muovista kierrätetään. Päivittäisessä työssä innovoidaan uusia jätteiden käsittelyn tapoja ja ohjataan jätemateriaaleja tehokkaammin kiertoon, hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Vaikka paljon puhuttavien mikromuovien pääasiallisemmat lähteet tulevat muualta kuin kotitalouksien muovijättiestä, koskettaa muovin käyttö kuitenkin meitä kaikkia. Kuntien jätelaitokset voivat olla mukana rakentamassa uusia mahdollisuuksia eri jätejakeiden keräämisessä ja talteen saamisessa, mikä edellyttää monien tahojen yhteistyötä ja uudenlaista ajattelutapaa. Koemme, että se on välttämätöntä. Kuntien jätelaitokset haluavat kehittää Suomea aktiivisesti kiertotalouden kärkimaaksi, ja elämme aktiivisesti ajassa kiinni etsien koko ajan ratkaisuja nykypäivän haasteisiin. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteessä olevan muovin kierrätysaste on vain noin 3 %, joten raakaainepotentiaali on valtaisa; vuosittain noin 400 000 tonnia muovijätettä jää kierrättämättä materiaalina. Jätelaitokset välttämättömiä myös muovihaasteessa Muovin ympärillä kehitellään nykyään jo monenlaista innovatiivista hanketta. Nämä kaikki edistävät Suomen kierrätystavoitteiden saavuttamista. Uskomme, että kestävä kiertotalous voi syntyä ennen kaikkea ratkaisuilla, jotka parantavat tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyyttä sekä edistämällä uusioraakaainemarkkinoiden syntyä. Kuntien jätelaitokset haluavat kantaa kortensa kekoon. Muovi on jo ruokaketjussamme. Siksi tarvitaan ennakkoluulottomia uusia toimintamalleja, jotka saavat voimansa kasvavasta ja tiiviimmästä yhteistyöstä. Teollisuutta kiinnostaa helposti ja kustannustehokkaasti hyödynnettävät jätteet, etenkin metallit. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Paha muovi Yksi suurimmista haasteista on muovi. Muovin tuotanto on maailmalla kasvanut 20-kertaiseksi reilussa 50 vuodessa ja sen odotetaan vielä nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Ja mikä pahinta, mikromuovia on löydetty jopa Suomen järvistä. Vuosien saatossa on toimivaan jätehuollon infrastruktuuriin investoitu yli miljardi euroa, jotta ympäristö ja ihmiset voisivat KIVOn missiona on kehittää, innovoida ja uudistaa jätteiden tehokasta keräämistä, kuljetusta, käsittelyä, kierrättämistä ja hyödyntämistä edistäen näin kiertotaloutta ja sen ympärillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Tämä johtuu ainutlaatuisesta roolistamme – vastaavaa potentiaalia edistää kiertotaloutta koko yhteiskunnassa ei ole kellään muulla. Muovi on juomavedessämme; Euroopassa muovikuituja on löytynyt kolmessa neljästä hanavesinäytteestä. Voisiko haasteen kuitenkin kääntää voitoksi ja mahdollisuudeksi?. vsk. Ongelma on monimutkainen eikä kenenkään yksittäisen toimijan syy. Hyvä muovi. Jopa kolmannes maailman muovista päätyy luontoon, kuten meriin. Tällaisin toimin kiertotalouskin voi edistyä. 13 Todellinen kierrätysaste monen jätejakeen – kuten muovin – osalta on edelleen aivan liian alhainen. Mitä paremmin jätehuollon arvoketju pidetään ehjänä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, sitä paremmin jätteiden keräys, kierrätys ja jätteen hyödyntäminen toimivat joka tasolla, jolloin jätteitä hyödyntävillä yrityksillä on käytössä raaka-ainetta. Yhdyskuntajätteestä riittäisi paljon nykyistä enemmän esimerkiksi teollisuutemme tarpeisiin. Muovin kemikaaleja päätyy esimerkiksi kalan lihaan. Olemme lähimpänä yksittäistä kuntalaista ja kotitaloutta tuottaen jätehuollon palveluja kaikkialla Suomessa
Kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteiden pitäisi olla entistä enemmän lähtökohta tuotteiden ja pakkausten suunnittelussa ja valmistuksessa, joten on tärkeää saada myös yksityinen sektori mukaan yhteistyöhön entistä laajemmin. Suomesta voisi tulla kiertotalouden edelläkävijä kuntien vahvalla panoksella, kun niiden jätelaitokset voisivat jatkossakin tarjota alustan innovaatioyhteistyölle, joka edistää kiertotaloutta. Valitettavan usein kerätylle raaka-aineelle ei ole löytynyt käyttäjää, minkä toivomme muuttuvan. vsk. Rohkaisevat esimerkit kannustavat kohti uusia yhteistyökokeiluja. Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava HSY on puolestaan kehittänyt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta resurssitehokkaan ekoteollisuuskeskuksen, Ekomon.. Yhdyskuntajätteen kierrätys perustuu kotitalouksissa lajiteltujen jätteiden keräykseen ja kiertoon ohjaamiseen. Tämä edellyttää laajaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, joka onnistuakseen vaatii sekä suopeaa suhtautumista että aktiivisia toimia monilta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haaroilta. Esimerkiksi Jyväskylän alueella toimiva Mustankorkea Oy:n laitos tuotteistaa jätteitä korkean jalostusasteen lopputuotteiksi biotalouden keskittymässään. Kiertotalouden ratkaisujen ja niitä edistävän lainsäädännön tulee perustaa vaikuttavuutensa laajaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön, jotta saisimme parhaat tulokset aikaan. Yhdyskuntajätteiden entistä parempi kierrättäminen edellyttää eri toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Asukkaiden sekä kuntien jätelaitosten ja muiden jätehuollon vastuuta kantavien tahojen tekemän kierrätystyön lisäksi tarvitaan mukaan toimijoita, jotka kehittävät eri materiaaleille lisää käyttömahdollisuuksia sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät uusioraaka-aineita valmistusprosesseissaan. Puhumattakaan siitä, että KIVOlla on tarjota muovikamppailuun uniikki perusta eli yli viiden miljoonan ihmisen kiertovoima. Kaikki suomalaiset saadaan kuntien jätelaitosten kautta mukaan kiertotaloustalkoisiin – kierrätyksen alkupiste kun löytyy kodeistamme. Yhteistyö teollisten toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi ei ole uutta kuntien jätelaitoksille, joista monilla on jo vahvaa näyttöä teollisista symbiooseista. Keskustelemmekin parhaillaan mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisen kiertotalousyhteistyön käynnistämiseksi. Mukaan tarvitaan kuitenkin lisää toimijoita, jotka kehittävät eri materiaaleille lisää käyttömahdollisuuksia sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät uusioraaka-aineita valmistusprosesseissaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tarkoitus on löytää ennen muuta uusia mahdollisuuksia muovin ekologisesti kestävään ja taloudellisesti kannattavaan uusiokäyttöön. Tarkoituksena on luoda älykäs ja kokonaisvaltainen moottori kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Nyt voimme toimia laajemmin kiertotalouden edistäjänä jätevirtojen tehokkaalla kokoamisella ja tarjoten alustan innovaatioyhteistyölle ja teollisille symbiooseille. Pirkanmaan Jätehuolto Oy taas toimii alustana kansainvälisestikin noteeratussa Eco3-kiertotalouskeskuksessa. Teollisuus laajemmin mukaan. Uusioraaka-aineiden käyttö vähentää automaattisesti neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. 14 hyvin
Suomen Kiertovoima ry – KIVO jäsenlaitoksineen voi tarjota valtakunnallisen alustan etsiä ja toteuttaa konkreettisia keinoja kiertotalouden eteenpäinviemiseksi, ja ottaa ihmiset mukaan aivan kotikeittiöistä lähtien. 15 Onnistuessaan yhteistyö voisi toimia esimerkkinä myös muulle maailmalle ennakkoluulottomasta tulevaisuuden yhteistyömallista. Kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä teollisuudessa voidaan hyvinkin edistää myös julkisen vallan toimenpiteillä. Eduskunnan käsittelyyn pian tuleva jätelain uudistaminen kuitenkin tähtää roolimme kaventamiseen merkittävästi pienemmäksi kuin muissa EU-maissa, mikä vesittää kuntien jätelaitosten mahdollisuutta toimia sekä tärkeässä perustehtävässään että yhteistyöalustana elinkeinoelämän toimijoille. Luoko valtiovalta mahdollisuuden vai torppaako se sen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Muovin kierto kumpuaa kotikeittiöistä. Asenne ratkaisee – yksi kaikkien puolesta.. Toivomme, että voimme jatkaa työtämme puhtaamman ympäristön ja materiaalitehokkaamman yhteiskunnan luomiseksi. vsk. Päättäjillä on tärkeä tehtävä, jotta jatkossakin kuntalaiset saavat jätehuoltopalveluja terveellisesti, vastuullisesti ja kuntalaisten kukkarolle kestävällä tavalla. Samalla Suomi voisi nousta edelläkävijäksi koko maailmaa koskevan muoviongelman ratkaisussa. Me olemme valmiita tähän työhön. Me haluamme valjastaa kuntalaisten omistaman infrastruktuurin entistä paremmin luomaan kiertotalouden edellytyksiä, kunhan lainsäätäjät tämän mahdollistavat. Eurooppalaisessa vertailussa on kiistatta nähtävissä, että laaja kuntavastuu nostaa kierrätysastetta ja edistää kiertotaloutta (Ruotsi, Tanska, Itävalta), suppea kuntavastuu taas jarruttaa sitä (Irlanti, Norja)
Olemassaolonsa aikana Ämmässuo on muuttunut kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi, joka jalostaa jätettä uusiksi tuotteiksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Sen jälkeen toiminta on monipuolistunut merkittävästi. Kimmo Koivunen Kehittämisinsinööri, hankepäällikkö (Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hanke) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Ämmässuo ilmakuvattuna 2017.. Koko ajan toiminnan keskiössä on ollut ympäristön suojeleminen. 16 Ämmässuo – kaatopaikasta ekoteollisuuskeskukseksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) operoima, Pohjoismaiden suurin jätteenkäsittelykeskus Espoon Ämmässuolla aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana kolme vuosikymmentä sitten. Kehitystä kohti kiertotaloutta ovat ohjanneet paitsi lainsäädäntö, myös HSY:n oma tahtotila
Aluetta rakennettaessa ympäristönsuojelunäkökohdat huomioitiin muun muassa tarkkaan suunnitellulla kaatopaikan pohjan eristämisellä. Edelläkävijyys puolestaan edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä, tavoitteellisuutta ja käytäntöjä, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset. 1990-luvulla toteutettiin mittavia hankkeita, jotka ovat jatkaneet perustan luomista nykyiselle materiaalija energiatehokkaalle toiminnalle. Vuotta aiemmin Ämmässuolle oli valmistunut Suomen suurin, tunnelitekniikkaan perustuva biojätteen kompostointilaitos. Kirkkonummen Jorvaksen uusi asema avataan 2018 alussa, jolloin se korvaa Munkinmäen Sortti-aseman. HSY:n tavoitteena on lisäksi toimia merkittävässä roolissa alueen materiaalija energiatehokkuuden parantamisessa ja materiaalivirtojen hyödyntämisessä. Kiristyvä lainsäädäntö oli jo huomioitu uuden kaatopaikan suunnittelussa, mistä johtuen sille asetetut vaatimukset ylitettiin selvästi. Ympäristövastuullisuus on ollut tärkeässä roolissa esimerkiksi Ämmässuon toiminnassa koko sen historian ajan. vsk. Sekajätteestä on tuotettu sähköä ja lämpöä Vantaan jätevoimalassa vuodesta 2014 lähtien. Pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle on järjestetty vuosien mittaan kattavat lajittelumahdollisuudet, joita kehitetään edelleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 17 HSY :n päämääränä on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. 2000-luvulle tultaessa kaatopaikkojen pohjarakenteita koskevat viranomaismääräykset tiukkenivat. Alueen toiminta käynnistyi siis kaatopaikkana, mutta sen rooli muuttui vuosien mittaan materiaalien jalostajaksi. Uusi kompostointilaitos otettiin käyttöön myöhemmin, vuonna 2007. Biojätteen erilliskeräys otettiin käyttöön alueittain, ja se laajeni kattamaan koko pääkaupunkiseudun 1998. Uusi kaatopaikka korvasi vanhan vuonna 2007. Ämmässuon kaatopaikan suunnittelu käynnistettiin 1986. Ensimmäinen Sortti-asema avattiin vuonna 2000. Nykyisestä viidestä Sortti-asemasta uusin avattiin Vantaan Ruskeasannassa 2015. Kierrätyspisteverkoston Ämmässuon tunnelmia 1980-luvulta.. Tällöin käynnistettiin mm. kaatopaikkakaasun keräys sekä biojätteen erilliskeräys pääkaupunkiseudulla. Jätteenkäsittelystä materiaalien jalostukseen Sekajätteen kaatopaikkasijoittaminen on päättynyt Ämmässuolla HSY:n organisoitua toimialueellaan siirtymisen sekajätteen energiahyödyntämiseen. HSY on investoinut kierrätyspisteisiin ja Sortti-asemiin. Ympäristövastuullisuus ei ole HSY:llä uusi asia
vsk. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä uudessa biokaasuvoimalassa. mitä jätelajeja erikokoisilta asuinkiinteistöiltä kerätään. Alueella käsitellään myös jätevoimalan tuhkaa ja kuonaa sekä pilaantuneita maita. Ämmässuolla käsitellään merkittävä määriä erilaisia materiaalivirtoja. Lisäksi lajitellaan jätekuormia ja toimitetaan materiaaleja uusiokäyttöön. Vuosittain käsitellään mm. Muovipakkausten erilliskeräyskokeilun HSY käynnisti kiinteistöillä 2016. Tämä kaikki näkyy myös Ämmässuon alueen toiminnassa. Ämmässuolla tämä pystytään toteuttamaan tehokkaasti keräämällä kaasut talteen kaasunkeräysjärjestelmällä ja ohjaamalla ne alueella sijaitsevaan kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi. Nykyisten jätehuoltomääräysten mukaan esimerkiksi biojäte ja kartonki kerätään kiinteistöillä, joilla on vähintään 10 asuinhuoneistoa tai muilla kiinteistöillä, joilla ko. Kierrätyspisteet liitettiin osaksi RINKI Oy:n verkostoa vuonna 2016. Hanke saa EAKR-rahoitusta ja sitä koordinoi Business Tampere. Kaatopaikkakaasu sisältää kasvihuonekaasuja kuten metaania ja hiilidioksidia sekä muita yhdisteitä, joten sen pääsy ilmakehään on estettävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Syyskuusta 2017 lähtien kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt ovat voineet liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen. Alueella on siirrytty jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Alueella on hyvät mahdollisuudet tutkimusja kehitystoimintaan, jolla HSY etsii resurssitehokkaita ja ympäristövaikutukset minimoivia materiaalivirtojen käsittelyratkaisuja myös tulevaisuuden tarpeisiin.. Vaikka nykyisin sekajätettä ei alueelle enää loppusijoiteta, aiemmin loppusijoitettujen sekajätteiden hajoaminen ja siitä aiheutuva kaatopaikkakaasujen syntyminen jatkuu alueella vielä vuosia. edesauttaa kiertotalouden liiketoiminnan kehittymistä, lisätä kiertotalouskeskusten välistä tiedonkulkua ja tiedon hyödyntämistä. Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. HSY kehittää hankkeessa Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomosta alustaa innovaatioille sekä tuottaa laadukasta materiaalitehokkuustietoa kiertotalouden edistämiseksi. 2013 käynnistettiin lasin ja metallin kiinteistökohtainen erilliskeräys, joka koskee vähintään 20 huoneiston kiinteistöjä sekä muita kiinteistöjä, joilla lasia tai metallia poistuu käytöstä vähintään 50 kg viikossa. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. jätettä syntyy vähintään 50 kg viikossa. 18 rakentamisen HSY käynnisti 2006. Ekomo ja alueen toimintaa tukevat kehittämishankkeet Nykyisin Ämmässuo on osa ekoteollisuuskeskus Ekomoa. HSY on tehostanut lajittelua myös kiinteistöillä antamalla uusia jätehuoltomääräyksiä, joilla määritellään mm. Tehtyjen toimenpiteiden seurauksena lajittelumahdollisuudet ovat entisestään parantuneet, ja kotitalousjätteiden kokonaishyötykäyttöaste onkin noussut jo yli 90 %:in. Äskettäin käynnistyneen CircHubs (6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset) -hankkeen tavoitteena on mm. noin 50 000 tonnia biojätettä, josta tuotetaan biokaasua ja kompostimultaa. Voimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tavoitteena on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Ekomossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa. Voimalan tuotantomäärä vastaa 5000 omakotitalon sähköntarvetta
puhdistamolietteen innovatiivisia hyödyntämismenetelmiä. Hankkeita suunnitellaan koko ajan. Tietopankki löytyy osoitteesta ymparisto.fi/rakennusmateriaalit. vsk. Sen tavoitteena on madaltaa kiinteistönomistajien ja korjaajien kynnystä ehkäistä rakennusjätteen syntymistä sekä lajitella ja kierrättää jätteet asianmukaisesti. Suuri osa korjaamisesta tapahtuu omatoimisesti esimerkiksi huoneistoremonteissa tai pientalokorjauksissa, ja niissä syntyy myös merkittävä osa rakennusja purkujätteestä. Tietopankki auttaa etenkin ei-ammattilaisia tunnistamaan vanhoja materiaaleja sekä antaa tietoa niiden ominaisuuksista, haitallisuudesta ja kierrätettävyydestä. Tietopankin on toteuttanut arkkitehti Pekka Hänninen ympäristöministeriön ja asiantuntijaryhmän avustuksella. Tietopankki sisältää lisäksi erillisen käyttöohjeen ja käytännön ohjeita korjaajalle purkamiseen, jätehuoltoon ja vaarallisiin aineisiin liittyen. Tietopankin laadinnan taustalla on vuonna 2013 valmistunut Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma (RAMATE). EU:n jätedirektiivi edellyttää, että rakennusja purkujätteestä 70 % kierrätettäisiin jäsenmaissa materiaalina vuoteen 2020 mennessä. HSY selvittää myös, miten muita biomassoja ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. HSY:n 2021 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon liete tullaan käsittelemään Ämmässuolla. Myös tieto materiaalien terveysvaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista purettuna päivittyy jatkuvasti. Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään jatkuvasti, ja alueella kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Rakennusmateriaalien tietopankki on osa ymparisto.fi -palvelun Korjaustieto-sivuja: www.ymparisto.fi/rakennusmateriaalit. Jätteen laatua ja määrää tutkitaan säännöllisesti. Korjausrakentamisen osuus rakentamisen kokonaismäärästä kasvaa koko ajan. Ämmässuo tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä kiertotalouden keskittymä, jossa HSY ja alalla toimivat yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja toteuttavat teollisten symbioosien tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Purkaa, hyödyntää vai myydä – vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki avattu Ympäristöministeriö avasi keväällä verkkopalveluunsa tietopankin, jossa kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista. Tietopankin avulla halutaan ehkäistä turhaa purkamista ja edistää puretun materiaalin kierrätystä käyttäjien terveyttä vaarantamatta. 19 Tekes-rahoitusta saavassa Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hankkeessa selvitetään mm. Sivustolla oleva kuvitus auttaa materiaalien tunnistamisessa. Materiaaleja voi etsiä tietokannasta materiaalin, tuotteen nimen, käyttöajan tai käyttökohteen perusteella. Ämmässuon alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi
Kaiken takana on kestävän kasvun turvaaminen ja ympäristöhyötyjen saaminen. The Invention show presented new ideas and inventors, who commonly have a log trip, form the idea to the actual product. 20 Kiertotalous on EU:n ja Suomen painopisteitä Kiertotalous-termiä käytetään nykyään laajasti EU:ssa ja Suomessa. Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen, mutta niillä on selkeä ero. Pauli Lagerstedt’s journey took two years and a lot of money. Pauli Lagerstedt’n keksintö ideasta myyntituotteeksi vei kaksi vuotta ja paljon rahaa.. Kiertotalouden nousuun tarvitaan uusia keksintöjä ja innovaatioita Kiertotaloudesta on povattu Suomelle uutta tukijalkaa. Lineaarinen malli on suurpiirteisesti kerrottuna sitä, että materiaalit kaivettiin maasta, tehtiin tehtaissa tuotteiksi, käytettiin ja sen jälkeen heitettiin jätteeksi. Kiertotaloudella tarkoitetaan uutta talousmallia, joka poikkeaa täysin vanhasta lineaarisesta talousmallista. Based on the Finnish Innovation Fund Sitra, the circular economy is something, where all the materials and their value circulates and the products added value is created by developing new services and adding smart features. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kiertotalouden mallissa haetaan toisenlaista näkökulmaa. Matka on kuitenkin pitkä, kun kuunnellaan keksijän tarinaa. Hämeen ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita ideakisoja viime vuosien aikana, joissa on haettu uusia tuoteja palvelumalleja kiertotalouteen. vsk. Kierrätyksellä pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia jätteelle, joka on jo syntynyt, Kehittämispäällikkö, YTM, MBA Kirsi Sippola Hämeen ammattikorkeakoulu Oy It is predicted that circular economy could be a new corner stone for Finland’s economy. Myös Bright Green Invention show’n toteutus yhdessä Suomen Keksijäin keskusliiton kanssa antoi uusia ideoita kiertotalouteen. One example is Bright Green Invention show, which was executed together with the Finnish Inventors’ National Federation. The goals, which are pursued through circular economy, are sustainable growth and environmental benefits. Häme University of Applied Sciences has implemented several competitions, where circular economy based ideas; services and products were looked for. Sitran (2016) mukaan kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä
(Uusiouutiset 2016.) Forssan seutu on kiertotalouden malliesimerkki Forssan seutu on nostettu Nordregion selvityksessä vuonna 2014 kiertotalouden malliesimerkiksi Suomesta (Teräs ym. Lisäksi EU:ssa on laskettu, että ekosuunnittelu, uudelleenkäyttö ja muut vastaavat toimenpiteet voisivat tuottaa suuria säästöjä, jopa 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.. 2014). (Ympäristöministeriö 2016.) Suomessa on myös suuria tavoitteita, joissa visioidaan Suomesta kiertotalouden kärkimaata vuoteen 2025 mennessä. Teemat ovat: 1) kestävä ruokajärjestelmä, 2) metsäperäiset kierrot, 3) tekniset kierrot, 4) liikkuminen ja logistiikka sekä 5) yhteiset toimenpiteet. Seudulle on saatu myös EU-rahoitusta asian eteenpäinviemiseksi. Tällä hetkellä (2017) menossa on Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke, jota koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Forssan kiertotalouden sydämen muodostavat ympäristöliiketoimintaa harjoittavat yritykset. Sitran (2016) mukaan kiertotalous on maailmanlaajuisessa nosteessa ja se nähdään uusien innovaatioiden lähteenä. Strategian tavoitteena on kehittää edelleen ympäristöliiketoimintaan ja kiertotalouteen liittyvää osaamista Forssan seudulla. Ympäristöministeriön mukaan tavoitetta vauhditetaan biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeilla. Selvityksessä on esillä erilaisia yrityselämän pilotteja, jotka ovat helposti monistettavissa. Lisäksi EU:ssa on laskettu, että ekosuunnittelu, uudelleenkäyttö ja muut vastaavat toimenpiteet voisivat tuottaa suuria säästöjä, jopa 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Hankerahoitus on saatu LIFE IP -ohjelmasta. (Ympäristöministeriö 2016.) Kiertotaloudesta kaavaillaan Suomelle viennin veturia myös Sitran toimesta. vsk. Sitra on tehnyt yhdessä eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ”Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025” -selvityksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kanta-Hämeessä on tehty jo pitkään töitä kiertotalouden saralla. Uusimpina toteutuk” EU on asettanut kovat tavoitteet jätteen syntymisen ehkäisemiseksi. 21 kun taas kiertotaloudessa ideana on materiaalin pitäminen kierrossa mahdollisimman kauan. (Sitra 2016.) Suomen kiertotalousosaamiseen uskotaan myös EU:ssa, sillä joulukuussa 2016 tuli tieto, että Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle lähes 12 miljoonaa euroa kiertotalouden edistämiseen. Seudulla on toteutettu Järkivihreää elinkeinopainotteista strategiaa useiden vuosien ajan. CIRCWASTEhankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa ja kotitalouksissa. Samalla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä kahdesta neljään prosenttia vuosittain. EU on asettanut kovat tavoitteet jätteen syntymisen ehkäisemiseksi. Seudun kunnat ja kehittäjät, kuten Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat olleet vahvasti kehittämässä Järkivihreää ideologiaa yhdessä yritysten kanssa (Sippola 2016). Hankkeen tavoitteena on resurssiviisauden lisääminen, innovaatiotoiminnan tukeminen sekä vähähiilisten pilottien toteuttaminen Kanta-Hämeessä (Alueelliset järkivihreät innovaatiot)
Keksintöpäiviä markkinoitiin globaalisti muun muassa YK:n alaisen WIPO:n ja KEKE:n katto-organisaatio IFIAN:n sivuilla BGIS 2017 -brändillä (Bright Green Invention Show). ”Ideakisa poiki 25 uutta ideaa liittyen resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. 22 sina ovat olleet Järkivihreä ideakisa syksyllä 2016 ja Järkivihreät keksintöpäivät keväällä 2017. vsk. Keksintöpäivät toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Resurssiviisauskeskuksessa. Mukana oli sekä kotimaisia että virolaisia keksijöitä (kuva 1). Junamatkalla kehitetään osallistujien liikeideoita intensiivisellä ja yhteisöllisellä tavalla, testataan liikeideoita, hankitaan asiakkuuksia ja etsitään yhteistyökumppaneita. Parhaimpia ideoita vietiin eteenpäin Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämällä junamatkalla eli Amazing Business Train’ssä. 26.4.2017 oli myös MaailKuva 1. Järkivihreät keksintöpäivät Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke (2015–2017) järjesti Järkivihreät keksintöpäivät yhdessä Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry:n, Forssan kaupungin ja Forssan Yrityskehitys Oy:n kanssa 26.–27.4.2017 Forssassa. Suomen Keksijäin Keskusliiton puheenjohtaja Petri Peltonen (kuvassa oikealla) tutustuu Järkivihreiden keksintöpäivien tarjontaan.. Välillä pysähdytään hakemaan paikallista sparrausapua etukäteen valikoiduilla paikkakunnilla”, Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Laura Vainio kertoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
Kuva 2. Hankkeen rahoittajina ovat EU:n aluekehitysrahasto, Forssan kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu (Alueelliset järkivihreät innovaatiot). Elämämme on kiireistä ja vapaa-aika kortilla, siksi tuntuu upealta tuoda markkinoille tuote, jonka asentaminen onnistuu keltä tahansa kymmenessä minuutissa ilman työkaluja”, iloitsee keksijä Pauli Lagerstedt. Tämä kukkateline tuli mieleen pari vuotta sitten pääsiäisenä. Kukkateline kiinnitetään ikkunan avaukseen tarkoitettuihin reikiin. Floreti on sisustuselementti, johon voi laittaa viherkasveja, yrttejä, kukkia tai kynttilöitä. Pauli Lagerstedt ja Floreti-kukkateline Järkivihreillä keksintömessuilla.. 23 man Henkisen Omaisuuden Päivä (MHOP, World Intellectual Property Day), jota Suomessa vietettiin keksintöpäivillä Forssassa sekä myös Helsingissä. Ely-keskukselta ja Tekesiltä on saatavissa asiantuntijaapua. ”Olen keksinyt reilun kahdenkymmen vuoden aikana useita keksintöjä. Ideoita pulppuaa noin kaksi per kuukausi. Kaksipäiväinen tapahtuma onnistui mukavasti ja tarkoituksena on kehittää Forssan keksintöpäivistä merkittävä kiertotalouden kansainvälinen vuosittainen tapahtuma”, KEKE ry:n puheenjohtaja Petri Peltonen kertoo. Idean kehittäminen tuotteeksi asti vaatii tekijältään paljon työtunteja. ”Keksijän työ on aika raskasta, kun kaikki pitää tehdä itse. Sen avulla tein patenttihakemuksen. Hankkeen tavoitteena on 1) resurssiviisauden lisääminen, 2) innovaatiotoiminnan tukeminen sekä 3) vähähiilisten pilottien toteuttaminen Kanta-Hämeessä. Idea on uusi ja vaatii paljon selvittelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Telineen tuotekehitys on jatkuvaa, mutta nyt on kuitenkin jo hyvä versio tuotteesta saatavilla. Olen saanut Ely-keskukselta asiantuntijasparrausta sekä Tekesiltä innovaatiosetelin. Myös nokialainen keksijä Pauli Lagerstedt oli tapahtumassa mukana markkinoimassa omaa keksintöään, Floreti-kukkatelinettä (kuva 2). vsk. ”Idea kaksipäiväisten keksintömessujen järjestämisestä syntyi jo syksyllä 2016, kun havaittiin Hämeen ammattikorkeakoulun Forssassa sijaitseva Resurssiviisauskeskus oivaksi messutilaksi. Olen laskeskellut, että muuten omaa rahaa olisi mennyt tähän mennessä jo yli 20 000 euroa ilman avustuksia.” Järkivihreät keksintöpäivät toteutettiin osana Hämeen ammattikorkeakoulun Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanketta
Euroopan komissio. hamk.fi/alueelliset (luettu 21.12.2016). Sitra. Sippola, K. Kiertotalous. Jyväskylä. Teräs, J., Lindberg, G., Johnsen, I., Perjo, L., Giacometti A. Sitran selvityksiä 117. Hämeen ammattikorkeakoulu. Amerplast. 2015. Uusiouutiset-lehti 2.12.2016. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. ESSI Kiertokassi on hiilidioksidipäästöjen, vedenkulutuksen, maankäytön ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön näkökulmasta paras kauppakassivaihtoehto (lähde: Optikassi tutkimus). 2015. ESSI on konkreettinen esimerkki kiertotaloudesta käytännössä. 24 Lähteet Alueelliset järkivihreät innovaatiot. Osoitteessa: http://www.ym.fi/fi-FI/ Ymparisto/Kiertotalous (luettu 30.1.2017). Se on hiilineutraali tuote, jonka hiilijalanjälki on selkeästi pienempi kuin perinteisten tarjolla olevien kauppakassien, mukaan lukien paperija puuvillakassit. Towards a circular economy. vsk. Osoitteessa: http://www.uusiouutiset. Osoitteessa: http://europa.eu/rapid/ press-release_MEMO-15-6204_fi.htm (luettu 30.1.2017). Amerplast ja Fortum esittelivät merkittävän kiertotalouskonseptin Amerplast ja Fortum Recycling & Waste Solutions esittelivät kesäkuussa suuren luokan suomalaisen kiertotalouskonseptin, ESSI Kiertokassin, World Circular Economy Forumissa Helsingissä. Arvokas muovipakkausjäte prosessoidaan Fortum Recycling & Waste Solutionsin Kiertotalouskylässä viimeisimmän teknologian avulla korkealaatuiseksi CIRCO®-kierrätysmuoviksi, raaka-aineeksi muoviteollisuudelle. Osoitteessa: http:// ec.europa.eu/priorities/jobs-growthand-investment/towards-circulareconomy_en (luettu 30.1.2017). Sitra 2016. Osoitteessa: https:// uasjournal.fi/puheenvuoro/forssanseutu-kiertotalouden-edellakavija/ (21.12.2016). 2015. Forssan seutu kiertotalouden edelläkävijä. Bioeconomy in the Nordic region: Regional case studies. www. Nordregio Working Paper 2014:4. fi/suomen-kiertotaloushankkeellejattirahoitus-eulta (luettu 4.1.2017). Uusiouutiset 2016. Se lanseerattiin Suomen markkinoille tammikuussa 2017 vahvan kaupanalan tuen ja erinomaisen kuluttajavastaanoton saattelemana. 2014. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Suomen kiertotaloushankkeelle jättirahoitus EU:lta. Kiertotalouspaketti: Kysymyksiä ja vastauksia. European Comission. UAS Journal, 4/2016. Ympäristöministeriö 2016. Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys Suomessa alkoi Rinki-ekopisteissä 2016. Se on valmistettu kierrätetystä muovijätteestä, josta hyvin suuri osa on suomalaisilta kotitalouksilta erilliskerättyä pakkausjätemuovia. 2016
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätettäessä yhdyskuntajätteen kierrätysasteen kasvattamisen ohjauskeinoista tulevina vuosina. SYKE VÄITÖSTUTKIMUS. Tiheämpi keräysverkosto tekee kierrättämisen helpommaksi ja lisää näin kierrätykseen saatavan jätteen määrää”, Sahimaa arvioi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Myös vastuukysymysten selkiyttäminen pakkausjätteiden keräyksen osalta kuntien ja tuottajayhteisöjen välillä on tulevaisuudessa tarpeen, kun kierrätysastetta halutaan kasvattaa. vsk. Jätehuoltojärjestelmän kehittämistä vaikeuttaa se, että kattavat tiedot elinkeinon harjoittajien ja hallintoja palvelusektoreiden sekajätteen koostumuksesta ja erilliskeräyksen laajuudesta puuttuvat. ”Kiinteistökohtaisen keräysverkoston piiriin on saatava noin 500 000–1 700 000 uutta asukasta jätejakeesta riippuen. Eniten uutta kierrätyspotentiaalia on biojätteessä ja muoveissa. Kiinteistökohtaisen keräyksen lisääminen vaatii jätelainsäädäntöön velvoitetta erilliskeräyksen järjestämiseen tietyn kokoisissa kiinteistöissä tai jätteen syntymäärän perusteella. ”Lajitteluaktiivisuutta voidaan kasvattaa pitkäjänteisen neuvonnan ja lajitteluun kannustavien jätemaksujen avulla, mutta tarkkoja vaikutuksia kierrätysasteeseen on hankalampi arvioida”, Sahimaa sanoo. Kierrätys kasvuun laajemman keräysverkoston ja neuvonnan avulla Tutkimuksessa osoitettiin, että 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat mittaluokaltaan suuria. Kierrätysaste oli Suomessa 40,6 prosenttia vuonna 2015 eikä se parantunut lainkaan vuosien 2006 ja 2014 välillä. Kiertotalouden hengessä Euroopan unionin kierrätystavoitteet tulevat tiukentumaan entisestään vuodesta 2020 eteenpäin. Jätehuollon alaan kuuluva väitös tarkastettiin 27.10.2017 Aalto-yliopistossa. 25 Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii erilliskeräyksen ja lajitteluaktiivisuuden merkittävää lisäystä Y hdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii jätteiden erilliskeräysjärjestelmän merkittävää laajentamista sekä lajitteluaktiivisuuden lisäämistä. Tulosten perusteella suomalaisten kotitalouksien sekajäte sisältää keskimäärin 70–80 prosenttia kierrätyskelpoisia materiaaleja. Kierrätysasteen noston kannalta näiden jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja toimivat kierrätysmarkkinat ovat avainasemassa”, Sahimaa toteaa. Näin arvioi SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksessa työskentelevä tutkimusinsinööri Olli Sahimaa väitöstutkimuksessaan. ”Yli puolet sekajätteestä on biojätettä tai muoveja. Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen sitovan 50 prosentin kierrätystavoitteen yhdyskuntajätteelle vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi velvoittamalla kaikki vähintään viiden asunnon rivitalot ja kerrostalot bioja pakkausjätteiden keräykseen, kierrätysaste nousisi noin kaksi prosenttiyksikköä. Sahimaan väitöstutkimuksessa selvitettiin yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalia sekajätteen koostumustutkimusten sekä jätevirtamallinnuksen avulla. Kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii myös entistä korkeampaa lajitteluaktiivisuutta eli ihmisten säännöllistä lajitteluun osallistumista
Hankkeen toteutuksessa olivat mukana Arcada ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus SYKE, Fortum Oy, 3DTech Oy, Hanna Eskelinen ja Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Tarjoaako 3D-tulostus ympäristöhyötyjä varaosabisnekseen. Elinkaaripohjaisesti arvioitiin 3D-tulostuksen, kierrätysmateriaalin käytön ja sovelluskohteiden mahdollisuuksia kiertotalouden tukemisessa. Kierrätysmateriaalin käyttö 3D-tulostuksessa on osa kehittyvää kiertotalouden tematiikkaa ja sillä on mahdollisuus sekä luoda Suomeen uutta liiketoimintaa että vahvistaa olemassa olevien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. SYKE tutki hankkeessa 3D ?tulostukseen pohjautuvan toimintamallin ympäristöhyötyjä yritysten kanssa yhteistyössä suunnitellun case-esimerkin kautta. 26 K ierrätysmuovin hyödyntämisen mahdollisuuksia 3D-tulostuksessa tutkittiin Tekesin ja yritysten rahoittamassa ja Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kierrätysmuovien 3D ?tulostuksen sovelluslaboratorio -hankkeessa. 3D-tulostimien odotetaan mullistavan maailman samaan tapaan kuin kaupungistumisen tai internetin. Perinteisissä tuotantoteknologioissa puolestaan on korkeat muottikustannukset, mikä käytännössä estää pienten sarjojen kustannustehokkaan valmistamisen esimerkiksi varaosiksi. Kierrätysmuovien käyttöä kuitenkin rajoittaa muovimateriaalien monimuotoisuus, raaka-aine-erien pienuus sekä perinteisten muovien prosessointiteknologioiden herkkyys raaka-aine-erien muutoksille. Oili Jalonen Oy, Lapmek Oy sekä Prenta Oy . Järjestelmätasolla tutkimuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Myös lainsäädäntö vaatii jätteiden kierrätyksen lisäämistä. vsk
Kolmannessa vaihtoehdossa (Kuva 2) tutkittiin, voiko kierrätysmuovin käytöllä 3D-tulostusmateriaalina saavuttaa ympäristöhyötyjä. Tutkimuskohteeksi valikoitui rikkoutunut auton ovenkahva, joka koostui 11 erillisestä metallitai muoviosasta (Kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 27 verrattiin 3D-tulostuksen mahdollistamaa hajautettua tuotantoa nykyiseen, keskitetyn tuotannon malliin. 3D-tulostusta koskeva data saatiin pääasiassa yhteistyökumppaneilta. Kierrätysmuovina käytettiin hiekkapuhaltimella hiottuja ja murskaimella murskattuja autonpuskureita. Nykykäytännössä (Vaihtoehto 1, Kuva 2) rikkoutunut ovenkahva korjattaisiin seuraavasti: Asiakas tulee autonkorjausfirmaan korjauttamaan vetokahvaa, jolloin koko ovenkahva (rikkoutuneen vetokahvan sekä 10 ehjän osan muodostama kokonaisuus) poistetaan ja tilalle vaihdetaan Länsi-Euroopassa keskitetysti valmistettu uusi ovenkahva. Yleisin syy auton ovenkahvan vaihtamiseen on vetokahvan rikkoutuminen. Vetokahva on ainut osa, joka kahvasta jää asennuksen jälkeen näkyviin. Kuva 1. Taustaprosessien, kuten materiaalien valmistuksen ja hankinnan, kuljetusten ja energiantuotannon tiedot otettiin pääsääntöisesti elinkaariarviointia varten kehitetystä Ecoinvent-tietokannasta. vsk. Vaihtoehdossa oletettiin, että vetokahvan 3D-tulostuksessa käytetään neitseellisen (vaihtoehto 2) sijaan kierrätysmuovia. Vanha kahva päätyy kokonaisuudessaan poistoon siitäkin huolimatta, että valtaosa kahvan osista on edelleen täysin ehjiä ja toimivia. Auton ovenkahva koostuu 11 osasta, jotka voivat olla muovia tai metallia.. Rikkoutuneen ovenkahvan korjaaminen Elinkaariarvioinnilla tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista tapaa korjata rikkoutunut ovenkahva. Vaihtoehdossa 2 (Kuva 2) ainoastaan rikkoutunut vetokahva korvataan 3D-tulostimella tulostettavalla kahvalla (Kuva 3 ja Kuva 4), jolloin kymmenen muuta osaa säilyvät edelleen käytössä
vsk. Tulokset korostavat myös kiertotalouden merkitystä Kuva 2. Vaihtoehto 2: 3D-tulostusmenetelmällä tulostetaan ainoastaan rikkoutunut vetokahva neitseellisestä muovista. Vaihtoehto 1: Perinteinen menetelmä, jossa koko kahva vaihdetaan. Suurimmat ympäristöhyödyt saavutetaan sillä, että vältytään valmistamasta ylimääräisiä varaosia toimivien tilalle sekä vältetään toimivien muovija metalliosien päätyminen jätteeksi. Tarkasteltujen vaihtoehtojen prosessikohtainen vaikutus ilmastonmuutosvaikutusten muodostumiseen (nollaviivan yläpuolella) ja niiden potentiaaliseen vähenemiseen (nollaviivan alapuolella). Ympäristövaikutusarvioinnin tuloksissa ilmastonmuutosvaikutuksia aiheuttavat prosessit näkyvät nollaviivan yläpuolella ja niitä potentiaalisesti vähentävät näkyvät nollaviivan alapuolella. 28 3D-tulostuksella voidaan vähentää turhaa materiaalin käyttöä Tarkastelun mukaan 3D-tulostuksella voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä nykyiseen käytäntöön verrattuna (Kuva 2). Vaihtoehto 3: 3D-tulostusmenetelmällä tulostetaan rikkoutunut vetokahva kierrätysmuovista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 3D-tulostettu varaosa.. Kuva 3
3D-tulostuksella tuskin tullaan korvaamaan massatuotantoa, eikä tämän tutkiKuva 4. vsk. Eri tulostusmenetelmien erot näkyvät myös tässä tarkastelussa, sillä FDM -menetelmän suuresta energiankulutuksesta johtuen kierrätysmuovista valmistettu vaihtoehto jää neitseellistä materiaalia hyödyntävää vaihtoehtoa huonommaksi. Suuret ympäristöhyödyt saavutetaan sillä, että rikkoutunut poistettava osa päätyy kierrätyksen kautta materiaalihyötykäyttöön polton sijaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kierrätysmuovia käyttävässä tarkastelussa oletettiin, että varaosa tulostetaan FDM (Fused Deposition Modeling) -menetelmällä, jossa kestomuovilanka sulatetaan tulostuspäässä ja levitetään alustalle kerros kerrokselta. 29 tuotteen elinkaaren loppuvaiheessa. 3D-tulostuksen energiankulutus voi vaihdella merkittävästi riippuen käytetystä menetelmästä. 3D-tulostettu varaosa pinnoitettuna ja asennettuna paikalleen.. Neitseellisen materiaalin tulostuksessa hyödynnettiin tässä tutkimuksessa SLS (selective laser sintering) -menetelmää, jossa jauhemaisen tulostusmateriaalin kohdalla ei tarvitse käyttää tukimateriaalia eikä tulostusalustaa. Molempien 3D-tulostusta hyödyntävien vaihtoehtojen nettovaikutus jää negatiiviseksi, mikä tarkoittaa että näillä vaihtoehdoilla on potentiaalia vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia enemmän kuin tuottaa niitä. Eri 3D-tulostusmenetelmillä erilaiset vaikutukset Tulostusmetodit ovat mielenkiintoinen ja jopa oman tutkimuksensa arvoinen aihe. Suurimmat ympäristövaikutukset 3D-tulostuksella tuotetun varaosan valmistuksessa aiheutuvat juuri tulostuslaitteen sähkönkulutuksesta
3D-tulostuksen hyödyt tulevat esiin erityisesti niissä tapauksissa, kun varaosan tarve on erityinen. Lisää suunnitelmallisuutta tarvitaan tulevaisuudessa siihen, että käyttökelpoiset osat saadaan paremmin uudelleenkäyttöön ja ainoastaan rikkoutuneet osat päätyvät kierrätykseen materiaalina.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kierrätysmuovin hyödyntämisessä vielä haasteita Suurimmat ympäristöhyödyt kierrätysmateriaalin käytöstä saadaan yleensä siitä, että näin vältytään neitseellisen materiaalin käyttöönottamiselta. Suosimalla yhtä muovilaatua sisältäviä tuotteita tai keskenään yhteensopivia muovilaatuja, tuotteen kierrätys onnistuu helpommin. 30 muksen tulosten perusteella siihen ole ympäristönäkökulman kannalta tarkasteltuna perusteitakaan. Samoin kuin autoteollisuuteen kaivataan suunnitelmallisuutta tuotannon alkupäähän, myös muovituotteiden suunnitteluvaiheeseen kaivataan elinkaaren loppupään huomioimista. Kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat kuitenkin perustelluista syistä jätehierarkian eri portailla. Tai kuten tässä tarkastelussa, tarve on ainoastaan yhdelle osalle, mutta tehtaalta pystytään tilaamaan ainoastaan useasta osasta koostuva varaosakokonaisuus. Uudelleenkäyttämällä varaosat niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vältytään kierrätysprosessien energiankulutuksilta ja ympäristökuormitukselta. Kiertotalouden edistämiseksi tulisikin lisätä kaikkien tuotteiden, myös ajoneuvojen, purettavuutta, hyödynnettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Kierrätysmuovin hyödyntäminen voi tarjota hyvän lisän varaosabisnekseen, jos materiaalin ominaisuudet saadaan neitseellistä vastaavaksi. Tutkimuksen mukaan kierrätysmateriaalin käyttämisen tarjoama ympäristöhyöty verrattuna neitseellisen materiaalin käyttöön jäi vähäiselle merkitykselle verrattuna esimerkiksi tulostusmenetelmän valinnan merkitykseen. vsk. Muovimateriaalien kierrätyksen yksi suuri ongelma on muovityyppien suuri määrä sekä niiden monimuotoisuus. Kierrätysmuovin käytön ohella on kuitenkin tärkeää vähentää ympäristökuormitusta muista prosessien vaiheista, kuten itse 3D-tulostuksesta. Yksi syy tähän tässä tarkastelussa oli, että käytetyn 3D-tulostetun muovin määrä oli pieni. 3D-tulostuksella voidaan mahdollisesti pidentää esimerkiksi vanhempien koneiden käyttöikää, joiden tuotanto on lopetettu ja siten varaosien saatavuus on hankaloitunut. 3D-tulostus mahdollistaa myös varaosien ominaisuuksien parantelun. Auton osien uudelleenkäyttö on korjaustoiminnan tulevaisuutta Nykyinen lainsäädäntö ja kiristyvät kierrätysja uudelleenkäyttötavoitteet ohjaavat autokorjaustoimintaa entistä enemmän tässä tutkimuksessa tarkasteltujen vaihtoehtoisten korjausmenetelmien suuntaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/53/EY) mukaan uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tulee lisätä vähintään 85 prosenttiin keskimääräisestä painosta ajoneuvoa ja vuotta kohti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kierrätysmuovimateriaalin hyödynnettävyyttä 3D-tulostuksessa. Käytännössä tällä hetkellä valtaosa romuautoista päätyy murskauksen kautta materiaalihyötykäyttöön. Prosenttien valossa autojen kierrätys näyttää toimivan tällä hetkellä hyvin. Kuten tässäkin tarkastelussa havaittiin, kierrätyksellä saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä verrattuna esimerkiksi energiahyödyntämiseen. Muovien lisäaineilla pyritään parantamaan tuotteiden ominaisuuksia mikä on oleellista tuotteen käytettävyyden kannalta, mutta tekee muovituotteen kierrätyksestä haastavaa. Kuljetukset eivät aiheuttaneet merkittävää ympäristövaikutusta hajautetun ja keskitetyn tuotannon vertailussa
Usein materiaalit tulevat kierrätykseen vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen valmistuksesta ja tuotteiden tai materiaalien käyttöönotosta. Muutamissa tutkimusja kehityshankkeissa on huomioitu myös kemikaalit sekä eri materiaalien sisältämät vaaralliset aineet. vsk. On kehitettävä menetelmiä sekä näiden aineiden tunnistamiseksi että materiaalien puhdistamiseksi. Siksi ne saattavat sisältää nykyisin kiellettyjä, vaaralliseksi tunnistettuja aineita. Kemikaalien hallinta on ollut harvoin esillä kiertotalouteen liittyvissä julkaisuissa. SYKE Julkaisu HELDAssa (pdf): http://hdl.handle.net/10138/225178 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kansallisesti erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty kaikissa selvityksen kohteena olevissa maissa, eli Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2017 Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa Sari Kauppi Kemikaalien kierto tuotteiden ja materiaalien mukana on tunnistettu yhdeksi kiertotalouden haasteista. Erityisesti pitäisi kehittää pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteiden) ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC-aineiden) riskinhallintaa kiertotaloudessa. Vaaralliset aineet on tunnistettava ja poistettava materiaalikierroista. Myös materiaalien erotustekniikoilla voidaan parantaa kierrätystä, jotta niiden avulla saadaan kierrätettäväksi kelpaavat ja vaarallisia aineita sisältävät materiaalit omiksi jakeikseen. Kiertotalouden suuntaviivoja on asetettu kansainvälisesti EU:ssa ja pohjoismaisissa yhteistyöprojekteissa. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. Kemikaalien hallintaan kiertotaloudessa vaikuttaa tieto siitä, missä ja minkä ikäisissä tuotteissa vaarallisia aineita voi olla. Kemikaalien pitoisuudet, ominaisuudet ja useiden kemikaalien yhdistelmät vaikuttavat niiden aiheuttamaan terveysja ympäristöriskiin sekä siihen, millaisia vaikutuksia näillä kemikaaleilla on kierrätysmateriaalin laadulle. 31 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Esimerkiksi rakennusmateriaalien sisältämien vaarallisten aineiden tunnistaminen purkuja rakennusjätteestä on käytännössä hankalaa, vaikka rakennusmateriaalien vaarallisista kemikaaleista on tietoa saatavilla tehtyjen tutkimusten ansiosta. Tekstiilien ja joidenkin muovien sisältämien vaarallisten aineiden riskinhallintaa pitää vielä parantaa
32 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tekstiilien kiertotaloudessa tavoitteena on ratkaista globaaleja kulutushaasteita säilyttämällä tuotteet ja niiden sisältämät materiaalit mahdollisimman pitkään kierrossa. 32 Toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen Suomen Tekstiili & Muoti ry Tekstiilit ovat arvokasta materiaalia Kulutamme jatkuvasti enemmän luonnonvaroja, kuin pitkällä aikavälillä on kestävää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk.. Tekstiilijätteen osuus on noin 5–8 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä Suomessa. vsk
Noin 23 prosenttia tästä päätyy hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka keräävät uudelleenkäytettäväksi kelpaavia tekstiilejä. Tekstiilit nähtävä arvokkaana materiaalina Suomessa syntyvä poistotekstiilien määrä mahdollistaisi arvioiden mukaan yhden tai kahden mekaanisen kierrätyslaitoksen toiminnan. Materiaalia voitaisiin saada huomattavasti nykyistä laajemmin hyötykäyttöön, jos yritykset, joilla on osaamista tekstiilin käsittelyyn, pystyisivät toimimaan ilman jätelainsäädäntöön liittyvää hallinnollista taakkaa. vsk. Lisäksi kierrätetylle tekstiilimateriaalille tarvitaan teollisen mittakaavan kysyntää. Toimiva kiertotalousekosysteemi kuitenkin vaatii, että ketjun jokainen osa saadaan toimimaan. Suomalaiset tekstiilija vaatealan toimijat ovat törmänneet siihen, että jätelainsäädännön tuoma hallinnollinen taakka hidastaa uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaa kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille. Tulevaisuudessa yhä useammalle toimijalle jäte on arvoa omaava raaka-aine. 33 S uomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Suurin osa poistotekstiileistä päätyy kuitenkin polttoon, vaikka valtaosa niistä olisi hyödynnettävissä materiaalina. Suomessa suurin osa kierrätettävissä olevasta tekstiilimateriaalista syntyy kuluttajien käytöstä poistamista tekstiileistä. Jotta uusia kierrätysratkaisuja pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla edistämään, käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä. Jätelainsäädännön mukaan t-paita muuttuu jätteeksi siinä kohtaa, kun kuluttaja päättää hävittää sen
Matka takaisin vaatteeksi on kuitenkin vielä pitkä ja vaatii kierrätystekniikoiden kehittämistä ennen kuin ne ovat laajasti käytettävissä. Kiertotalouden luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi jätelainsäädäntöä pitäisi muuttaa tukemaan toimintamalleja, joissa materiaalien käyttöikää pyritään pidentämään. Toinen vaihtoehto voisi olla pilottikokeilu, jolla vastuullisesti tekstiilien keräilyn ja lajittelun huolehtiville yrityksille tarjottaisiin samanlaiset toimintaedellytykset kuin hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka keräävät vain uudelleenkäyttöön kelpaavia tuotteita. 34 jätteen sijasta ensisijaisesti materiaalina. Uudet innovaatiot vauhdittavat tekstiilien kiertotaloutta Tekstiilija muotialan yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta tekstiilien kiertotalouden edistämiseen. vsk. Keväällä 2016 yritys järjesti myymälöissään keräyskampanjan, jolla se keräsi kuluttajilta lähes 20 000 kiloa vanhoja kodintekstiilejä ja valmisti niistä moneen käyttötarkoitukseen sopivia räsypaloja. Materiaalien säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään kierrossa yritykset ovat lähteneet tekemään yhteistyötä myös yli toimialaja maarajojen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Työtä tehdään kuitenkin koko ajan ja Suomi lukeutuu tässä kehityksen kärkimaihin. Yritys kerää asiakkaidensa käytöstä poistamat työvaatteet ja valmistaa niistä hollantilaisen kumppaninsa avulla uudenlaista komposiittimateriaalia. Esimerkiksi Hesburgerin kierrätyspolyesteristä valmistetut työvaatteet muuttuivat Touchpointin avulla komposiittimateriaaliksi ja asiakkaan käyttöön sopiviksi terassikalusteiksi. Muuttamalla esimerkiksi jätteen määritelmää joidenkin tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien materiaalien kohdalla voitaisiin edistää uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen. Myös pitkän historian omaava kodintekstiilivalmistaja Finlayson on ottanut aktiivisen roolin kiertotalouden edistämiseen. Työvaatteita ja liikelahjoja toteuttava Touchpoint on tarttunut kiertotalouden luomiin mahdollisuuksiin ennakkoluulottomalla asenteella. Myöhemmin Finlayson päätti kerätä kuluttajilta myös vanhoja farkkuja, joista sen belgialainen kumppani valmisti pyyhkeitä.
35. Yrityksen toiminta alkoi jo 1800-luvun puolella, jolloin se aloitti hevoskärryjen pehmusteiden valmistamisen materiaalinaan tekstiiliteollisuuden ylijäämä. Pysyäksemme mukana kansainvälisessä kehityksessä Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tekstiilien kiertotaloudesta löytyy kuitenkin edelleen hyödyntämätöntä bisnespotentiaalia. Turenkilainen Dafecor on puolestaan hyödyntänyt tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia tuotteidensa raaka-aineena jo yli 20 vuotta. vsk. Vain mielikuvitus on rajana käytöstä poistuneiden tuotteiden ja ylijäämämateriaalien hyödyntämiseen. Dafecor on yksi harvoista teollisessa mittakaavassa tekstiilijätettä hyödyntävistä yrityksistä Suomessa. 35 Tekstiilikierrätyksen mahdollisuudet lähes rajattomat Kiertotalous ei ole mikään uusi keksintö. Monipuolisten ominaisuuksiensa puolesta tekstiilit soveltuvat useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi huonekaluteollisuuden pehmustemateriaalien, komposiitteihin ja rakentamisen eristämistuotteiden raaka-aineeksi. Yritys valmistaa asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityjä tuotteita, kuten öljyntorjuntamattoja ja rakentamiseen suunniteltuja eristämistuotteita. vsk. Tekstiilien kiertotalous kiinnostaakin tällä hetkellä niin Suomessa kuin maailmalla, ja kilpajuoksu kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämiseksi on kansainvälisesti erittäin kovaa. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet erottautua kansainvälisessä kilpailussa kiertotalouden edelläkävijöinä. Innovatiiviset ratkaisut lähtevät yleensä liikkeelle asiakkaiden tarpeista parantaa tuotteen ominaisuuksia tai rakentaa ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Yritystoiminnan kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on aina kannattavaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Hyvä esimerkki tästä on saksalainen Borgers, joka hyödyntää poistotekstiilejä autoteollisuuden sisätilaja eristysmateriaalien valmistamisessa
Alan yritykset hakevat myynnin rinnalle uusia liiketoimintamalleja. Lähes 80 % poistotekstiileistä on kuluttajien käytöstä poistamia vaatteita ja kodintekstiilejä. Lisäksi joukossa on lakanoita, peittoja ja patjoja. Edelläkävijät hakevat myös rohkeasti uusia kumppanuuksia ja pyrkivät ratkaisemaan kiertotalouden pullonkauloja yhteistyön voimalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Jo pitkään menetelmänä on käytetty mekaanista kierrätystä, jossa tekstiilit revitään uudelleen kuiduiksi. Tekstiilejä voidaan kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineeksi joko mekaanisten tai kemiallisten menetelmien avulla. Lisäksi napit, vetoketjut ym. Jutussa mainitut luvut perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan Texjäte-selvitykseen.. vsk. Olemme mielellään mukana ratkaisemassa tekstiilien kiertotalouteen liittyviä haasteita ja keskustelemassa uusista toimialarajat ylittävistä yhteistyömahdollisuuksista. Mekaanisen kierrätyksen rinnalle kehitetäänkin vauhdilla myös kemiallista kierrätystä. Nämä eri materiaaleista valmistetut tuotteet on lajiteltava ennen hyödyntämistä. Kiertotalouden uusissa liiketoimintamalleissa tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää esimerkiksi palveluiden, kuten vuokrauksen ja second hand -kaupan avulla. Erityisesti tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtääviin huoltoon, korjaukseen ja kierrätykseen liittyviin palveluihin sisältyy uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kokonaisuudessa kyse on kuitenkin vain muutamasta prosentista poistotekstiilien kokonaismäärästä. Lisäksi materiaaleja voidaan hyödyntää muiden tuotteiden valmistuksessa. tarvikkeet on poistettava ennen käsittelyä. Tekstiilijätteeksi päätyvät hyvin erilaiset tuotteet juhlamekoista ulkoiluvaatteisiin. 36 meidän on ensiarvoisen tärkeää saada innovaatiot kaupallisesti kannattaviksi toimintamalleiksi. Kiertotaloudessa kaikki voittavat Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Kuidun pituus lyhenee joka kerta, kun ne revitään auki, mikä voi vaikuttaa myös lopputuotteen laatuun. Suomen Tekstiili & Muoti ry haluaa edistää alan yritysten kehitystyötä ja kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilien kiertotalouden ympärille. Tekstiilien osalta tuotantojätteen hyödyntäminen on yleensä helpompaa, sillä materiaali on tasalaatuista ja niitä saadaan kerralla suuria määriä. Materiaalit hyödynnetään moneen kertaan, mikä pienentää raaka-ainekustannuksia, mahdollistaa uudenlaiset ansaintamallit ja säästää luonnonvaroja. Tässä tekstiilien sisältämät kuidut erotetaan toisistaan kemiallisin menetelmin
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallastunturin kansallispuistossa. Hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ilmakehässä viimeisten 70 vuoden ajan tahtia joka on 100 kertaa suurempi kuin viimeisen jääkauden aikana. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehdyissä mittauksissa, jossa nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa. Ilman nopeita päästövähennyksiä, olemme päätymässä siihen, että lämpötilat nousevat vaaralliselle tasolle tämän vuosisadan loppuun mennessä. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin Kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat jälleen uudelle ennätystasolle I lmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat viime vuonna nopealla tahdilla uudelle ennätystasolle, ilmenee WMO:n tuoreimmasta vuosittain julkaistavasta kasvihuonekaasuraportista. Vuonna 2016 pitoisuudet saavuttivat 403,3 ppm:n lukeman. Noin 44 % ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään, ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maaekosysteemeihin. WMO:n kasvihuonekaasuraportin (Greenhouse Gas Bulletin) mukaan hiilidioksidin määrä kasvoi vuonna 2016 korkeimmalle tasolle viimeisten 800 000 vuoden aikana. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä”, Ari Laaksonen kertoo. ”Kasvu jatkui myös viime vuonna. WMO:n mukaan teollisen ajan alusta ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 45 prosentilla. Ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosi vuodelta. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmaston yhä nopeutuvaan lämpenemiseen”, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen toteaa. Luvut ovat silloin paljon korkeampia kuin mitä Pariisin sopimuksen tavoitteeksi asetettiin”, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. ”Tulevaisuudessa hiilidioksidipitoisuuden kehitys riippuu päästöjen lisäksi hiilinieluista. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. vsk. Ilmatieteen laitos www.ymparistojaterveys.fi. Vuonna 2015 hiilidioksidipitoisuudet ylittivät symbolisen 400 ppm:n rajan. GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä. 37 Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
Perinteisesti haitallisella yhdisteellä pilaantunut maa-alue on Suomessa puhdistettu niin sanotulla ex situ -tekniikalla, jossa maa kaivetaan ylös ja kuljetetaan puhdistuslaitoksiin, sijoitetaan kaatopaikoille, kompostoidaan tai stabiloidaan. Projektin fokus on erityisesti nanomateriaaleissa, jotka oikein käytettynä voivat olla edullisempi ja ympäristöä säästävämpi tapa puhdistaa pilaantuneita alueita perinteisiin puhdistusmenetelmiin verrattuna. vsk. Suomessa TANIA -partnerit Helsingin yliopisto ja Päijät-Hämeen liitto edistävät käytännöllistä, turvallista, taloudellista ja hyödyllistä nanomateriaaleihin perustuvaa pilaantuneiden maiden ja pohjavesien puhdistusta eli nanoremediaatiota. Nanomateriaaleilla on kuitenkin myös riskinsä, jotka täytyy tunnistaa ja ratkaista ennen menetelmien käyttöönottoa. Tällä hetkellä projektin piirissä mielenkiinto on kohdistunut erityisesti nanorautaan, mutta onko nanorauta tarpeeksi tehokasta, edullista ja turvallista?. In situ -tekniikat perustuvat pilaantuneen maan ja pohjaveden biologiseen tai kemialliseen käsittelyyn. Vaihtoehdot ex situ -menetelmille ovat in situ -menetelmät, joissa puhdistettava maa tai pohjavesi käsitellään paikan päällä kajoamatta merkittävästi maan rakenteeseen. 38 V uonna 2013 Suomessa oli 24 750 pilaantunutta maaaluetta ja 353 riskialueeksi luokiteltua pohjavesialuetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Maaperän ja pohjaveden biologisessa puhdistuksessa alueiden oman mikrobiston hajotustoimintaa tehostetaan lisäämällä kohteisiin Ympäristöbiotekniikan professori, FT Martin Romantschuk Tutkimusavustaja Katariina Lahti Helsingin yliopisto Nanoteknologia pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa Interreg EU -projekti, TANIA etsii vaihtoehtoisia uusia menetelmiä pilaantuneen maan ja pohjaveden puhdistamiselle. Suomessa kunnostetaan vuosittain noin 300 pilaantunutta maa-aluetta, mutta vain 10–15 kohteessa on puhdistusmenetelmänä jokin muu kuin ex situ -teknologia
Tämä on yksi syy siihen, miksi nanomateriaalien käyttö pilaantuneiden alueiden puhdistuksessa on toistaiseksi ollut Suomessa olematonta. Näitä mahdollisia nanomateriaalien ja biomolekyylien yhdistelmiä on suunnaton määrä, ja niitä kaikkia on mahdoton tutkia. Näitä ongelmia pyritään ratkomaan uusilla menetelmillä. Nanomateriaalien pysyvyys maaperässä ja pohjavedessä on myös kysymysmerkki, sillä nanomateriaalien käyttäytymiseen ym. Ex situ -menetelmät rikkovat maan rakenteen ja sen sisälle muodostuneen ekosysteemin ja voivat tulla kalliiksi etenkin jos puhdistettavaa maata on paljon. Pienempi koko takaa partikkelille suhteessa suuremman ulkopinta-alan tilavuuteen nähden, ja suurempi pinta-ala tarkoittaa suurempaa haitallisten aineiden kanssa reagoivaa pintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. In situ -tekniikoiden etu ex situ -tekniikkoihin nähden on niiden halvempi hinta ja ympäristöystävällisyys. Vuoden 2017 alussa käynnistyi Interreg EU -projekti TANIA (Treating contimanation through nanoremediation), joka tutkii nanoteknologian hyödyntämistä pilaantuneen maan ja pohjaveden puhdistuksessa. Tutkimuksen alla nanoremediaatio Parhaillaan Helsingin yliopistossa ympäristötieteiden laitoksella tutkimusryhmämme selvittää mahdollisuuksia käyttää uudenlaisia in situ -menetelmiä. Kemiallisessa puhdistuksessa maa käsitellään kemikaalilla, jonka reaktiot haitallisen yhdisteen kanssa johtavat haitallisen yhdisteen pilkkoutumiseen. Suomessa Helsingin yliopiston partnerina toimii Päijät-Hämeen liitto, jonka kanssa yliopisto tiedottaa olemassa olevien nanoremediaatio-menetelmien hyödyistä ja haitoista, kontaktoi menetelmistä hyötyviä tahoja ja pohjustaa turvallisten, tehokkaiden ja edullisten nanomenetelmien käyttöönottoa. Mikä ihmeen nanoremediaatio. Nanoremediaatio on kemiallisfysikaalinen nanomateriaaleihin perustuva pilaantuneen maan ja pohjaveden puhdistusmenetelmä. vsk. Samat yhdisteet voi olla käytössä mikrokoossa, mutta ne eivät ole siinä muodossa kaikkein tehokkaimmillaan. Nanomateriaalit ovat niin pieniä, että ne voivat reagoida tuhoisin seurauksin eliöiden biomolekyylien kanssa. Ei kuitenkaan mitään hyvää, ellei jotain huonoakin, sillä nanomateriaalien koko on myös riski. Pohjaveden osalta kemiallinen puhdistus tarkoittaa yleensä reaktiivisen seinämän asentamista tai pohjaveden ilmastusta. Vaikkakin in situ -menetelmillä on etunsa ex situ -tekniikkoihin nähden, on niillä myös haasteensa. 39 mikrobiston tarvitsemia ravinteita tai haitallista yhdistettä hajottamaan kykeneviä bakteereja. Projektilla on 1,3 miljoonan € rahoitus ja työtä tehdään viiden eurooppalaisen kumppanimaan voimin. In situ -remediaatio voi viedä aikaa ja sen toimivuus voi olla hyvinkin epävarmaa, etenkin jos ympäristölliset olosuhteet ovat vaihtelevia tai jos alue on pilaantunut useammalla kuin yhdellä haitallisella yhdisteellä. Haasteita asettaa myös kiinteiden nanopartikkeleiden levittäminen maassa niin, että ne saavuttavat haitalliset kemikaalit. Nanomateriaalit joko hajottavat haitallisia yhdisteitä tai adsorboivat niitä, ja nimenomaan pieni koko antaa nanopartikkeleille niiden isomman kokoluokan verrokkeihin nähden etulyöntiaseman. Tämä johtaa tehokkaampiin kemiallisiin ja fysikaalisiin vaikutuksiin kuin mihin isomman mittakaavan yhdisteet pystyvät. Valmistusmateriaaliensa perusteella nanomateriaalit voidaan jakaa viiteen luokkaan: nanohiilituotteisiin, metallia sisältäviin nanopartikkeleihin, puolijohteisiin nanokristalleihin, nollanarvoisiin nanometalleihin ja multifunktionaalisiin polymeereihin. Nanomateriaali on joltain ulottuvuudeltaan 1–100 nanometrin pituinen epäorgaanisesta tai orgaanisesta yhdisteestä muodostettu partikkeli
Helsingin yliopisto ja Päijät-Hämeen liitto pyrkivätkin edistämään nimenomaan turvallisten nanoteknologioiden käyttöönottoa. Puhtaan nanoraudan lisäksi vaihtoehtoina on erilaisia yhdistelmätuotteita, kuten ruokaöljy-vesiseokseen emulgoitu nanorauta (EZVI) tai eri metalliyhdistelmiä sisältäviä partikkeleita. Partikkelien leviämistä parannetaan ja reaktiivisuutta ylläpidetään aurinkopaneeleilla tuotetulla tasavirtasähköllä (http://www. Pohjavettä voi pumpata talteen vihreiden pohjavesiputkien avulla. Hapettomissa oloissa nanoraudan teho perustuu alkuaineraudan suoraan reaktioon haitallisen yhdisteen kanssa, kun taas hapellisissa oloissa rauta reagoi hapen kanssa muodostaen reaktiivisia hapen muotoja, jotka reagoivat orgaanisten yhdisteiden kanssa hajottaen ne osittain tai kokonaan. 40 päristössä voi vaikuttaa niin maan lämpötila ja pH kuin myös hydrogeologiset olosuhteet. Puhdistusmenetelmänä nanorauta TANIA -projektissa varsinaista tutkimustyötä suoritetaan Ranskassa Lorrainen yliopistossa, jossa tutkitaan erityisesti nollanarvoista nanorautaa (nZVI; nano zerovalent iron) maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa. Nanorauta reagoi kemiallisesti mm. kloorattujen hiilivetyjen kanssa muodostaen ympäristölle haitattomampia hiilivetyjä, jotka hajoavat mikrobiologisen toiminnan kautta helpommin kuin alkuperäinen kloorattu yhdiste. Hapellisissa oloissa myös mikrobiologinen toiminta on tehokkaampaa, ja otollisissa oloissa tuloksena on haitta-aineen täydellinen hajoaminen. Nanoraudalla on saatu hajoamaan suuri määrä erilaisia kloorattuja ja polykloorattuja yhdisteitä, mukaan lukien jopa PCB, vinyylikloridi ja dioksiinit, jotka ovat ympäristössä erittäin pysyviä myrkkyjä, ja joihin bioremediaatio toimii huonosti. Nanorautaa voidaan käyttää sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk. Nanorauta sekoitetaan kontissa veteen, joka johdetaan pohjaveteen mustien pohjavesiputkien kautta. Raudan käytöstä rikkakasvimyrkkyjen poistamiseksi pohjavedestä valmistui Kaisa Kermisen väitöskirja Helsingin yliopiston ympäristötieteiden Kuva 1. Pilaantuneen pohjaveden nZVI -käsittely. photonwater.com/).
Kaasumaisen alkuainehapen liukenevuus veteen on hyvin matala, kun taas peroksidia liukenee veteen rajattomasti tuottaen happiradikaaleja sekä myös happikaasua raudan läsnä ollessa. Kuva: Martin Romantschuk.. Tavoitteena on nyt löytää kohde Suomesta tai Ruotsista, jossa voimme, toisen Interreg EU -hankkeen (INSURE) osana, yhdistää Photon Waterin nanoasiantuntemusta meidän vankkaan kokemukseen elektrokineettisen vedenpumppauksen alalla. 41 laitoksella keväällä 2017. Nyt pilotoidaan Uusia variantteja nanoraudan muodosta, lisäaineista ja levittämismenetelmistä kehitellään jatkuvasti. Vesi saadaan kulkemaan polttoaineilla pilaantuneen maan läpi elektrokineettisellä pumppauksella. kotimaisen Nordic Envicon -yrityksen kanssa kehittänyt biostimulaatiota tasavirtasähköpumppauksen avulla (Kuva 2). Soili ohjelman kohteessa ravinteikasta vettä syötetään maahan pohjavesiputkien kautta. Kesäkuvassa vettä johdetaan maahan asfaltin reijistä sekä anodeja sisältääviin pohjavesiputkiin. Ryhmämme on puolestaan jo pitkään, yhteistyössä mm. Tällä hetkellä on käynnissä neuvottelut Ruotsissa Motalan kaupungissa sijaitsevasta trikloorietyleenillä pilaantuKuva 2. Syntyvä reaktio muistuttaa ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Talvikuvassa keskellä ravinnevettä sisältävä vesisäiliö, jonka takana harmaa muuntaja. Reaktioon tarvittavaa happea voi syöttää maahan myös vetyperoksidina. Fentonin reaktiota, jossa peroksidi rautaionien läsnä ollessa tuottaa hydroksyyliradikaaleja, jotka reagoivat orgaanisten yhdisteiden kanssa. Helsingin yliopiston tutkimusryhmää kiinnostaa erityisesti Tšekkiläisen Photon Water yrityksen menetelmä, joka toisaalta stabiloi ja toisaalta tehostaa nanorautapartikkeleiden leviämistä saastuneessa maassa ja pohjavedessä heikon tasavirtasähkön avulla (Kuva 1). Entisen polttoaineaseman maan in situ -kunnostus Jalasjärvellä. Pohjavesiputkissa on myös terästankoja kytkettynä muuntajaan toimiakseen anodeina ja katodeina. vsk. Tutkimuksessa todettiin rikkakasvimyrkkyjen hapellisen hajotuksen olevan hapetonta hajotusta tehokkaampaa. Fentonin reaktioon perustuvaa maaperän puhdistusta on suoritettu Suomessa joitakin kertoja
2008: Nanomaterials in the environment: Behavior, fate, bioavailability and effects. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Mielestämme tätä tutkimusta kannattaa tehdä, koska mitä tehokkaampia ja edullisempia keinoja meillä on ympäristön kunnostamiseen, sen turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi me voimme sen saada, käytettävissä olevilla rajallisilla taloudellisilla resursseilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Lähteet https://www.interregeurope.eu/tania/ http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/ Pohjavesien_tila https://echa.europa.eu/regulations/ nanomaterials http://ec.europa.eu/environment/chemicals/nanotech/reach-clp/index_en.htm Mueller, Nicole ym. Karn, Barbara ym. vsk. Environmental Science and Pollution Research 2012. Klaine, Stephen ym. 2011: Application of Nanoscale Zero Valent Iron (NZVI) for Groundwater Remediation in Europe. Onkin perusteltua selvittää nanoraudan turvallisen käytön edellytykset. Partikkelien pysyvyyttä ja kulkeutumista ympäristössä on syytä tarkkailla, samalla kun selvitetään mahdolliset altistusreitit. Environmental Toxicology and Chemistry 2008. Vol.27: 9. Erityisen mielenkiintoista olisi yhdistää nanoremediaatio biostimulaatioon. Pilaantuneet maa-alueet Suomessa – Katsaus 2013. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2013. Etenkin käyttäjien työturvallisuutta pitää tarkkailla, koska nanopartikkelipölylle altistuminen saattaa aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja vahingoittaa hermostoa. Kerminen, Kaisa 2017: Dissipation of herbicides in surface soils and subsurface sediment slurries and development of treatment methods. Myös muualla maailmassa suhtaudutaan toistaiseksi varauksellisesti uuteen tekniikkaan. On siis pidettävä mielessä myös se epätodennäköinen vaihtoehto, että maahan tai saastuneeseen pohjaveteen lisätty nanorauta voi aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. 42 neesta kohteesta, ja myös Suomessa etsintä jatkuu. Vol. Environmental Health Perspectives 2009. Tällainen yhdistelmä voidaan mahdollisesti toteuttaa hapellisella nanoremediaatiolla, jossa hapen lisäys olisi maltillista. Vol. Nanoremediaatiota on suoritettu Yhdysvalloissa jo yli 50 kohteessa, kun Euroopassa on saatu lupa vain muutamaan kenttätai pilot-mittakaavan demonstraatioon. 19: 2. 117: 12. 2009: Nanotechnology and in Situ Remediation: A Review of the Benefits and Potential Risks
Liity jäseneksi!. 43 LOIMU TARJOAA AIEMPAA LAAJEMMAT JA KATTAVAMMAT PALVELUT JA JÄSENEDUT mm. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. matkustamiseen liittyviä vakuutuksia, työsuhdeneuvontaa, omaan työuraan liittyvää neuvontaa sekä Avoimet työpaikat -palvelu ja apua työnhakuun
44 Jarno Laitinen Pirkanmaan ELY-keskus Valtakunnallisessa demonstraatiohankkeessa haetaan innovaatioita klooratuilla liuottimilla pilaantuneiden alueiden puhdistukseen Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima ja yhteistyössä Tekesin kanssa toteutettava hallituksen kärkihankkeen ”kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut” toimeenpanoon kuuluva pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke käynnisti keväällä 2017 valtakunnallisen demonstraatiohankkeen klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinnan kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia ratkaisumalleja sekä edistää uusien in situ ja on-site -menetelmien tarjontaa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvien moniulotteisten ongelmien ratkaisemiseen.. Demonstraatiohanke koostuu useammista eri puolilla Suomea sijaitsevista demonstraatiokohteista, joiden puhdistustyössä sovelletaan kestävän kunnostuksen periaatteita ja innovatiivisia tutkimusja puhdistusteknologioita. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Demonstraatiohankkeen tavoitteena on ympäristöja terveysriskien poistaminen ja pohjaveden hyvän tilan turvaaminen kohteissa
Vaikka osa haittaaineista saataisiin poistettua maaperästä, jäänteitä tällaisesta faasista saattaa kulkeutua syvemmälle maakerrosten huokostilaan ja kallion rakoihin, joista se liukenee hitaasti pohjaveteen. Ratkaisuja haetaan valtakunnallisessa demonstraatiohankkeessa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke käynnisti keväällä 2017 valtakunnallisen demonstraatiohankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda käytäntöön kestävän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinnan kehittämiseksi. Monet niistä ovat haihtuvia, otsonikerrosta tuhoavia sekä mutaatioita ja syöpää aiheuttavia. Ominaisuuksiltaan ne ovat pääsääntöisesti värittömiä, helposti haihtuvia, vettä raskaampia ja pysyviä yhdisteitä. Kloorattujen liuottimien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi perinteiset kunnostusmenetelmät eivät myöskään usein ole toimivia puhdistusmenetelmiä. Demonstraatiokohteet ovat isännättömiä, riskiperustaisesti priorisoituja ja niiden valinnassa on painotettu vedenhankinnan kannalta tärkeiden I-luokan pohjavesialueiden suojelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. DDT, PCB, sekä dioksiinit ja furaanit. Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta pohjavesi on myös yleisin talousveden lähde. Ihmistoiminta on kuitenkin heikentänyt tai uhkaa heikentää pohjaveden tilaa paikallisesti eri puolilla Suomea. Kansallisesti ja kansainvälisesti yksi viimevuosina merkittäväksi nousseista haitta-aineista, joka uhkaa ympäristöäja terveyttä sekä maaettä pohjavesiekosysteemien kautta, ovat klooratut orgaaniset hiilivedyt. vsk. 45 Maaperän pilaantumisen muodostama uhka pohjavedelle Suomessa pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, jota voidaan hyödyntää vuosi toisensa jälkeen. Suomessa näiden yhdisteiden osuus maaperänja pohjaveden kunnostustarpeen aiheuttajana on marginaalinen, mutta Euroopan tasolla ne ovat haasteena yli 10 % kunnostuskohteita. Tunnetuimpia yhdisteistä ovat mm. Vettä raskaampien yhdisteiden muodostamia haitta-ainefaaseja (DNAPL) on erittäin vaikea paikantaa, joten niillä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteet ovat ongelmallisia. Klooratut liuottimet haastavat perinteiset puhdistusmenetelmät Klooratut hiilivedyt ovat synteettisiä orgaanisia halogeeniyhdisteitä, joita on olemassa tuhansia ja joista osa on erittäin myrkyllisiä. Hankintakilpailulla innovaatioita ja kestävää kunnostusta Demonstraatiohankeen valmistelu perustui julkiseen hankintakilpailuun, jonka aikana tilaajana toimiva Pirkanmaan ELY-keskus,. Merkittävässä osassa pohjavesialueista tyypillinen uhka pohjaveden kemialliselle tilalle on maaperän pilaantuminen. Kohteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Kouvolassa, Hyvinkäällä, Ylöjärvellä sekä Kurikassa. Yksi kloorattujen orgaanisten hiilivetyjen yhdisteryhmä ovat kloorattuina liuottimina käytetyt klooratut metaanit, etaanit ja eteenit. Demonstraatiohanke ”klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinta” koostuu useista eri puolilla Suomea sijaitsevista demonstraatiokohteista, joita kaikkia yhdistää maaperää ja pohjavettä uhkaava yhteinen haaste: klooratut orgaaniset liuottimet. Klooratut liuottimet ovat ihmiselle syöpää aiheuttavia jo pienissä pitoisuuksissa ja siten muodostavat merkittävän ympäristömyrkkyryhmän
Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulku Hankintaan liittyvä kansallinen hankintailmoitus osallistumishakemusten pyytämiseksi julkaistiin helmikuussa 2017 (kuvaaja 2). Kestävän kunnostuksen mukainen vuorovaikutus hankkeen aikana.. Kestävä kunnostaminen onkin enemmän päätöksentekoa, kuin joukko innovatiivisia teknologioita. Tätä varten demonstraatiohankkeen valmistelussa sekä neuvottelumenettelyn aikana, pyrittiin kuulemaan ja osallistamaan kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä. Osallistumishakemusten määräaikaan mennessä hankintayksikölle oli toimiKuvaaja 1. vsk. Hankintamenettelynä käytettiin hankintalaissa (1397/2016) kuvattua kilpailullista neuvottelumenettelyä, mikä mahdollisti innovatiivisten ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamisen sekä niiden toteutuskelpoisuuden varmistamisen osana hankintaa. Myös kansainvälisiä toimijoita kannustettiin ehdokkaiksi, joko suoraan tai osana yhteenliittymiä. Ehdokkaiksi hankintamenettelyyn kannustettiin urakoitsijoiden lisäksi myös konsultteja ja tutkimuslaitoksia sekä edellä mainittujen muodostamia yhteenliittymiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön mukaisuuden ja teknisen toteutuskelpoisuuden lisäksi kestävässä kunnostuksessa tulee huomioida myös sidosryhmien osallistuminen päätöksentekoon (kuvaaja 1). 46 hankinnasta kiinnostuneet tarjoajat, maanomistajat ja valvontaviranomaiset pyrkivät yhdessä löytämään teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävimmät ratkaisumallit demonstraatiokohteiden ympäristöja terveysriskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan suunnittelussa sovellettiin Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaisesti kestävän kunnostamisen periaatteita, missä todetaan että kunnostuksella saavutettavien hyötyjen tulee olla suuremmat kuin toimien aiheuttamat haitat ja työn lopputuloksen tulee vastata keskeisimpien sidosryhmien tavoitteita ja tarpeita
Ensimmäisen neuvottelukierroksen perusteella hankintayksikkö valmisteli alustavan tarjouspyynnön, urakkaohjelman sekä turvallisuusasiakirjan, jotka toimitettiin tarjoajille yhdessä päivitetyn tausta-aineiston kanssa. Neuvotteluvaihe koostui kahdesta neuvottelukierroksesta, joille molemmille oli etukäteen valmisteltu aiheet ja neuvoteltavat kysymykset. Ensimmäisen neuvottelukierroksen tarkoituksena oli tarjoajien esittämien puhdistustyön tavoitteiden, käsitteellisten mallien ja alustavien teknisten ratkaisuehdotusten arvioiminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Lopullisten tarjousten arvioinnissa painotettiin laatua ja hintaa tasasuhteessa. Hankintamenettelyn kulku.. LaaKuvaaja 2. 47 tettu kahdeksan osallistumishakemusta. Hakemusten laatu oli erittäin korkea ja arvioinnin perusteella hankintayksikkö valitsi neuvottelumenettelyyn tarjoajiksi yhteenliittymä Golder Associates Oy ja Doranova Oy:n, Nordic Envicon Oy:n sekä yhteenliittymä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ja Euremtech BV:n. Neuvotteluiden aluksi tarjoajille toimitettiin tarkempi tieto neuvotteluiden kulusta ja hankintaan liittyvät kohdekohtaiset taustaaineistot sisältävä tietopankki julkaistiin tarjoajien käyttöön. Toinen neuvottelukierros järjestettiin neuvottelutyöpajana, johon osallistuivat tilaajan ja ehdokkaiden lisäksi kuntien ja maanomistajien edustajia, alueellisten ELY-keskusten valvontaviranomaisia sekä teknisiä asiantuntijoita Suomen Ympäristökeskukselta, Hansel Oy:ltä sekä Ramboll Finland Oy:ltä. vsk. Neuvotteluvaihe hyväksyttyjen tarjoajien kanssa aloitettiin maaliskuussa. Toisen neuvottelukierroksen tarkoituksena oli kartoittaa tarjoajien alustavan tarjouspyynnön perusteella tarkentamien ratkaisuehdotusten ympäristölainsäädännöllisiä-, toteutusteknisiäja sopimusteknisiä kysymyksiä. Neuvotteluiden pohjalta hankintayksikkö valmisteli lopulliset tarjouspyynnöt, jotka toimitettiin tarjoajille toukokuussa
Tarjousten määräaikaan mennessä hankintayksikölle toimitetut tarjoukset käsiteltiin kesäkuussa, lopulliset hankintapäätökset tehtiin sekä toimitettiin tarjoajille tiedoksi elokuussa ja ensimmäiset urakkasopimukset allekirjoitettiin syyskuussa. Esimerkkeinä tutkimuksissa käytettävistä uusista tekniikoista toimivat mm. Anaerobinen dehalogenaatio prosessina.. Hinnan osalta arvioitiin tarjouksen elinkaarikustannusta koko hankkeen keston ajalle. Valitut menetelmät edustavat kansainvälisesti parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja niiden laajempi käyttöönotto Suomessa mahdollistaa entistä tarkempien tutkimusten ja haasteellisempien puhdistusten toteuttamisen tulevaisuudessa. Menetelmän soveltamisessa Kuvaaja 3. Uusia ratkaisuja sekä tekniikkaa tutkimuksiin ja puhdistuksiin Puhdistus-strategiaksi ja menetelmiksi hankintamenettelyssä valikoitui joukko in situ ja on-site tutkimusja puhdistusratkaisuja, joiden käytöstä Suomessa ei ole aiempaa laajamittaista kokemusta. Demonstraatiohankkeissa sovellettavat uudet tutkimusmenetelmät perustuvat onsite mittauksiin, joilla tarkoituksena on tarkentaa maaperän geologisia ominaisuuksia sekä pilaantuneisuuden levinneisyyttä nykyisiä tutkimusmenetelmiä korkeammalla resoluutiolla. Puhdistusmenetelmiksi hankkeessa valikoitui hankintamenettelyn aikaisen kestävyyden arvioinnin perusteellä pääosin biologisia puhdistusmenetelmiä, joissa orgaaniset haitta-aineet hajotetaan mikrobiologisesti in situ. vsk. Maakerrosten ja rakeisuuden kerrostuneisuuden jatkuva arviointi yhdistettynä kerrosvesinäytteenottoon ja hydraulisen johtavuuden tutkimuksiin mahdollistaa kloorattujen liuottimien levinneisyyden sekä maaperän ja pohjaveden laadun tarkan tutkimisen. 48 dun osalta arvioinnissa huomioitiin mm. Pöyry Finland Oyj:n ja Geosigma Ab:n kehittämä uusi näytteenottojärjestelmä sekä Geoprobe Systems® Membrane Interface Probe (MIP), minkä toiminta perustuu haihtuvien yhdisteiden havainnointiin in situ. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kloorattujen liuottimien biologinen hajotus tapahtuu ensisijaisesti anaerobisena dehalogenaationa tunnetun prosessin kautta, jossa yhdisteisiin sitoutuneet klooriatomit korvataan biologisesti vetyatomeilla (kuvaaja 3). Menetelmää on sovellettu Suomessa aiemmin muutamissa pienemmissä kohteissa, mutta kokemusta vastaavasta mittakaavasta ei ole aiemmalta olemassa. tarjoajan hankkeeseen liitettävät resurssit sekä tehtäväkokonaisuuksien ratkaisumallit ja suunnitelmien laatu
Aktiivisen puhdistusvaiheen tulee päättyä vuoden 2019 ja tehostetun monitoroinnin vuoden 2020 loppuun mennessä. Hankkeen tuloksia tullaan seuraamaan tarkasti koko aktiivisen puhdistusvaiheen ajan ja alustavia tuloksia menetelmien tehokkuudesta tullaan saamaan jo vuoden 2018 aikana. Työt demonstraatiokohteissa ovat alkaneet tarkentavilla tutkimuksilla syyskuussa ja puhdistustyöt tullaan aloittamaan keväällä 2018. Aktiivisen puhdistamisen lisäksi kohteissa tullaan hyödyntämään riskienhallintaa tehostavia ns. maaperakuntoon.fi verkkosivustolla.. Näiden laajempien keskusteluiden pohjalta pystyttiin määrittämään sidosryhmien tavoitteita ja tarpeita tyydyttävän puhdistusstrategian rajaukset sekä puhdistustyölle teknisesti kelpoiset ja kestävät puhdistusmenetelmät. Tämä huomioiden demonstraatiohankkeen valmisteluvaiheen sekä varsinaisen hankintamenettelyn neuvotteluvaiheen aikana keskeisimmät sidosryhmät osallistettiin sekä määrittelytyöhön että päätösprosesseihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk. Näiden keskustelujen pohjalta määritettiin puhdistustyön ja hankinnan vähimmäisvaatimukset niin ympäristön-, sosiaalistenkuin taloudellistenkin tekijöiden osalta. 49 tullaan lisäksi hyödyntämään erityisesti kloorattujen liuottimien biologiseen puhdistamiseen suunniteltuja elektroninluovuttajia kansainvälisiltä toimittajilta kuten Regenesis ja Carus. Varsinaisen hankintamenettelyn neuvotteluvaiheessa edellisten lisäksi neuvotteluihin osallistuivat tarjoajat sekä tilaajan tekniset konsultit. Tämä näkyi nopeamana aikatauluna ja korkeampana laatuna. Hankkeen valmisteluvaiheessa hankintayksikkö, kunnat ja maanomistajat sekä valvontaviranomaiset keskustelivat hankkeiden alueellisista tavoitteista sekä puhdistustyön tarpeellisuudesta ympäristöja terveysnäkökulmista. Lisätietoa demonstraatiohankkeiden etenemisestä ja kestävästä kunnostamisesta tullaan julkaisemaan säännöllisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämällä www. Vaikka lopullisia tuloksia puhdistustyön osalta saadaan odottaa vielä muutama vuosi, osoitti kestävän kunnostamisen periaatteiden huomioiminen selkeästi etunsa demonstraatiohankkeen valmistelussa sekä hankintamenettelyssä. Kestävä kunnostus ja päätösprosessi Teknologioiden lisäksi on tärkeää muistaa että kestävän kunnostuksen taustalla on päätösprosessi, jonka lopputuloksen tulee vastata riittävästi keskeisimpien sidosryhmien tavoitteita ja tarpeita. ”trap and treat” ratkaisuja, kuten Regenesiksen ”Plume Stop”. Saako kestävällä kunnostuksella aikaan myös tuloksia. Puhdistustyöt on suunniteltu toteutettavaksi hyödyntäen in situ suorainjektointiteknologioita, joissa vaikuttavat yhdisteet injektoidaan maaperään korkealla paineella suoraan tavoiteltuun maakerrokseen. Menetelmässä maaperään injektoidaan mikrometrejä halkaisijaltaan olevista aktiivihiilipartikkeleista muodostuvaa suspensio, joka estää haitta-aineen leviämisen vaikutusalueen ulkopuolelle. Sidosryhmien aktiivinen osallistaminen päätöksentekoon mahdollisti eri osapuolten tavoitteiden ja tarpeiden huomioimisen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jolloin alueellisten tavoitteiden, lainsäädännön mukaisuuden ja teknisen toteutuskelpoisuuden huomioiminen oli mahdollista hankintamenettelyn aikana
Jo kymmeniä kohteita selvitetty. Maaperän pilaantuminen on harvoin tahallista. Sen päämääränä on saada pilaantuneiden alueiden riskit kestävästi hallintaan vuoteen 2040 mennessä. 50 M aaperä pilaantuu, kun siihen päätyy haitallisia kemikaaleja tai jätteitä. Nyt tietoa on enemmän, ja pilaantuneet maa-alueet voidaan usein kunnostamisen jälkeen ottaa uudelleenkäyttöön. Riskialttiiden kohteiden osalta tilanteeseen tuo apua Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima valtakunnallinen tutkimusja kunnostusohjelma sekä kokeiluhanke. Pilaantuneen maaperän riskeihin on havahduttu vasta viime vuosikymmeninä – tietoa kemikaalien haitoista maaperälle ei ollut välttämättä saatavilla pilaantumisen tapahduttua. Alueita, joiden tiedetään tai epäillään olevan pilaantuneita, oli vuonna 2015 jo lähes 25 000. vsk. Vuonna 2015 valmistuneessa valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa esitetään keinoja, joilla pilaantuneiden alueiden riskinhallintaa voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus Valtakunnallisen tutkimusja kunnostushankkeen toimeenpano on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin Maaperän suojelua ja kunnostamista on edistetty Suomessa jo neljännesvuosisadan ajan. Edessä on tuhansien alueiden tutkiminen ja mahdollinen kunnostaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Usein nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi vanhoilla teollisuusalueilla, huoltoasemilla ja kaatopaikoilla. Näistä kunnostettuja on vasta noin viidennes
Isännällisissä kohteissa lähdetään siitä, että pilaantumisesta vastaavat toteuttavat itse tarvittavat selvitykset ja riskinhallinta. Keskeistä ohjelmassa on tiivis yhteistyö kunnan, maanomistajan, alueellisen ELY-keskuksen, Pirkanmaan ELYkeskuksen sekä muiden asiantuntijoiden välillä. Sen avulla priorisoidaan kohteet ja suunnataan voimavarat kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti kansallisella tasolla. Lisäksi kohteet jaetaan isännällisiin ja isännättömiin kohteisiin kunnostusohjelmaa varten. vsk. Kun tutkimukset pilaantuneeksi epäillyillä riskialueilla on tehty, kohteet jaetaan sellaisiin, jotka eivät vaadi jatkotoimenpiteitä ja sellaisiin, joissa riskinhallintatoimet ovat tarpeen. Riskiperusteisuus valintakriteerinä Valtakunnallisessa pilaantuneen maaperän tutkimusja kunnostusohjelmassa tunnistetaan, tutkitaan ja kunnostetaan terveyden, vedenhankinnan ja luontoarvojen kannalta kiireelliset riskikohteet. alueen sijainti ja mahdolliset riskit. Tavoitteena on tunnistaa merkittävät pilaantuneet alueet ja saada niiden riskit kestävällä tavalla hallintaan. 51 Kiireellisten riskikohteiden tunnistaminen, tutkiminen ja kunnostaminen toteutetaan pääosin valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusja kunnostusohjelman kautta. Ympäristöhallinnon käytössä on maaperän tilantietojärjestelmä, jonka tietoihin perustuvalla priorisointimallilla tutkimusohjelmaan valikoituvat tutkittavat kohteet. Priorisointiin vaikuttaa mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tutkimusja kunnostusohjelmaa sekä sen osana toimivaa kokeiluhanketta koordinoi valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskus. Jälkimmäiset järjestetään jälleen kiireellisyysjärjestykseen. Tutkimusohjelmassa keskitytään kohteisiin, joiden arvioidaan aiheuttavan merkittävää ympäristötai terveysriskiä
52 toimet. Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteet.. Tutkimuksia tekevät pääasiassa puitesopimuskonsultit (Ramboll Oy, Pöyry Oy, FCG Oy), mutta myös muita hankintaTutkimusohjelman TOP-50 kohteet vuonna 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk. Isännättömissä kohteissa kunnostusta rahoitetaan myös valtion rahoitusjärjestelmillä. Isännättömistä kohteista taas valtaosa on kuntien omistuksessa ja kunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan osaa niin tutkimuksiin kuin kunnostuksiinkin. Kaikkiaan tutkimuksia tullaan tekemään vuoden 2017 aikana noin 50 riskikohteessa. Jo 40 riskikohdetta tutkittu Vuoden 2017 alusta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimuksia on tehty yli 40 riskikohteessa eri puolilla Suomea aina Hangosta Rovaniemelle saakka (karttaliite)
Vuonna 2017 kunnostetaan kahdeksan kohdetta Kunnostusohjelmassa kunnostetaan valtion jätehuoltotöinä tänä vuonna kahdeksan kohdetta, joista on jo valmistunut yksi kohde Porvoossa. f i ympäristö Puhdas on kaiken perusta. Käytössä on myös muita tutkimusmenetelmiä kuten esimerkiksi maatutkaluotaus ja MIP-tutkimus. Tavoitteena on tutkia vuoden 2018 aikana eri puolilla Suomea n. Käynnissä olevat tutkimukset ja niiden raportointi valmistuvat pääosin tämän vuoden loppuun mennessä ja tietoa näistä saa maaperakuntoon.fi -sivustolta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kunnostusohjelmassa on tarkoitus tehdä riskinhallintatoimenpiteitä kymmenessä riskikohteessa vuoden 2018 aikana. – analyysit ammattitaidolla metropolilab@metropolilab.fi – puh. Näistä kohteista valikoituvat pääasiassa ne kohteet, jotka hyväksytään kunnostusohjelmaan. 50 riskikohdetta Pirkanmaan ELY-keskuksen laatiman priorisoinnin mukaisesti. 010 391 350 MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 HELSINKI w w w . Kunnostettavista kohteista neljä on kokeiluhankkeeseen liittyviä demonstraatiohankkeita. Tutkimuskohteissa, joissa maaperä tai pohjavesi todetaan pilaantuneiksi, laaditaan pohjaveden virtausmalli, riskinarviointi, kestävyyden arviointi ja kunnostusmenetelmien vertailu kustannusarvioineen. Näiden kohteiden maaperä ja pohjavesi on pilaantunut klooratuilla liuottimilla. m e t r o p o l i l a b . 53 tapoja ja konsultteja käytetään. Tutkimukset tehdään pääosin kairauksin tai koekuopin sekä asentamalla pohjavesiputkia ja ottamalla maaperä-, pohjavesi-, pintavesija huokosilmanäytteitä
Toimintamalli mahdollistaa myös kemiallisesti huonoon tilaan luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitsevien päästökohteiden riskiperusteisen priorisoinnin alueellisella tai kansallisella tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 54 Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus Jarno Laitinen, Pirkanmaan ELY-keskus Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy Anne Vehmas, Ramboll Finland Oy Kaksivuotisen ”pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta” POAKORI -hankkeen tavoitteena on kehittää pohjavesialueiden kokonaisvaltaista riskinhallintaa. vsk. Hankkeen tarkoituksena on luoda huonoon kemialliseen tilaan luokiteltuja pohjavesialueita varten uusi kokonaisvaltainen riskienhallintamalli, joka ottaa huomioon kaikki pohjavesialueella olevat päästökohteet. Toimintamalli perustuu uudenlaiseen taustatietojen yhdistämiseen ja mallintamiseen, ja sen avulla on mahdollista valita tarkoituksenmukaiset riskinhallintatoimet yksittäisille pohjavettä pilaaville päästökohteille tärkeysjärjestyksessä. Pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta
Pilaantuneen pohjaveden aktiivinen puhdistaminen on usein erittäin hidasta ja tästä syystä pohjaveden pilaantuneisuudesta aiheutuvia riskejä on monesti tarkoituksenmukaista hallita myös muilla keinoilla. 55 Tausta Pohjaveden kemiallisen laadun turvaaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun pohjavettä käytetään talousvetenä. vsk. Uudessa toimintamallissa tarkastellaan koko pohjavesialuetta ja sen riskejä kokonaisuutena. Näin ei kuitenkaan useasti saada kunnollista kokonaiskuvaa päästökohteiden yhteisvaikutuksista ja tarkoituksenmukaisten riskienhallintatoimien määrittely on vaikeaa. Koko pohjavesialueen luokitteleminen huonoon kemialliseen tilaan voi johtua yksittäisten laatukriteereiden ylityksistä ja aiheuttaa mielikuvariskin vedenhankinnalle, riippumatta siitä onko raakaveden laadun huononeminen vielä todellista koko pohjavesialueella. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan ”vapauttaa” yksittäisiä päästökohteita omasta vastuustaan. Onkin tärkeää erottaa toisistaan pohjavesialueen tila ja talousveden laatu. Lisäksi Kuva 1. Syynä pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan on useimmissa tapauksissa maaperän pilaantumisen aiheuttama pohjaveden laadun heikkeneminen. Nykyisen ja uuden toimintamallin ero.. Nykyisin pohjavesialueen päästökohteita ja vedenottamon tilannetta tarkastellaan erillisinä tapauksina (kuva 1). Pohjavesien kokonaisvaltainen riskinhallintahanke POAKORI-hankkeen koordinoinnista ja toimeenpanosta vastaavat Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Suomessa on 95 kemiallisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta, joista 87 on vedenhankintakäytössä olevia I-luokan pohjavesialueita. Muita syitä voivat olla esimerkiksi suolaantuminen tai – erityisesti Pohjanmaalla – turkistarhoista johtuvat ravinnepäästöt
Arvioinnissa koko pohjavesialuetta tarkastellaan kokonaisuutena ja kaikkien yksittäisten päästökohteiden merkitys alueen pohjaveden kemialliseen tilaan arvotetaan mahdollisimman yhteismitallisesti. Yksilölliset toimenpidetarpeet esitetään Kuva 2. Lisäksi arvioidaan uusien pohjavesialuekohtaisten tutkimusten tarve ja toteutetaan tarvittavat lisätutkimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Osana hanketta tarkennetaan pohjavesialueiden tilaan vaikuttavien päästökohteiden ja -tekijöiden tunnistamista sekä muita arvioinnin kannalta tarpeellisia lähtötietoja. Siinä esitetään riskiperusteiset toimenpidetarpeet, joita voivat olla esimerkiksi päästökohteiden maaperän kunnostus, pohjaveden kunnostaminen aktiivisten käsittelytoimenpiteiden tai luontaisten prosessien avulla, pohjaveden virtauksen rajoittaminen tai kohdennettu seuranta. Tarkennettujen lähtötietojen perusteella päivitetään olemassa olevia rakenne-, virtausja kulkeutumismalleja, joiden tuloksia sovelletaan pohjavesialueiden riskinarvioinnissa. vsk. Riskienhallinnan uusi, kokonaisvaltainen toimintamalli kemiallisesti huonoon tilaan luokitelluille pohjavesialueille.. Ohjausryhmään kuuluvat EteläPohjanmaan, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus, Hangon kaupunki, Mikkelin vesilaitos, Geologian tutkimuskeskus, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja Liikennevirasto. Päivitettyjen mallinnusten sekä riskien tunnistamisen ja arvottamisen perusteella luodaan kokonaisvaltainen toimintamalli (kuva 2). 56 hankkeessa ovat mukana Uudenmaan ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, GTK, WaterHope Oy sekä Ramboll Finland Oy. Hanke perustuu esimerkkikohteista tehtäviin tarkentaviin selvityksiin ja arviointeihin, kirjallisuustarkasteluihin sekä hankkeen aikana järjestettäviin työpajoihin
Esimerkkikohteen keskeisten riskitekijöiden arvottamiseksi järjestetään työpaja. Esimerkkialueet ja työpajat Hankkeen esimerkkikohteina ovat kaksi kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltua pohjavesialuetta, joilla on useita pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitoimintoja ja -päästökohteita. Tiedot alueilla sijaitsevista riskitoiminnoista ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ovat entuudestaan melko kattavat ja lisäksi alueille on jo laadittu alustavat geologiset rakennemallit sekä pohjaveden virtausmallit ja joidenkin haitta-aineiden kulkeutumismalli. Osa Mikkelin esimerkkialueella olevista päästökohteista ja pohjaveden virtausreitit kohti vedenottamoa.. Näin toimintamalli mahdollistaa huonossa kemiallisessa tilassa olevien pohjavesialueiden riskinhallintatoimien priorisoinnin myös alueellisella tai kansallisella tasolla. vsk. Hankkeen yhteydessä arvioidaan ja selvitetään myös onko mahdollista tarkentaa nykyistä pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenetelmä riskiperusteisemmaksi. Tietyn pohjavesialueen toimien priorisoinnin lisäksi työn pohjalta kehitettävää toimintamallia testataan myös esimerkkikohteiden riskienhallinnan kiireellisyyden priorisoimisessa. Esimerkkikohteet ovat Hangon keskustan pohjavesialue ja Mikkelissä sijaitsevat Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueet (kuva 3). Tilaisuuteen on tarkoitus kutsua hankkeeseen osallisKuva 3. 57 pohjavesialueen jokaiselle tunnistetulle päästökohteelle kiireellisyysjärjestyksessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Tilaisuudessa selvitetään päästökohteet, pilaantuneet maa-alueet, mahdolliset altistujat ja haitankärsijät sekä kerätään ideoita käsitteellisten mallien laadintaan ja näkemyksiä riskitekijöiden arvottamiseen
päästön suuruus yksittäisissä kohteissa, päästön ajankohta ja mahdollinen jatkuvuus, pohjaveden virtausja haitta-aineiden kulkeutumisreitit ja niiden kulkeutumisen kesto päästökohdasta vedenottamolle. Toimintamallista muodostunee enemmän lähestymistapa/menettelyprosessi kuin varsinainen työkalu, jolla priorisointi voidaan toteuttaa matemaattisen tarkasti. Riskinhallintatoimenpiteitä vertailtaessa tarkastellaan eri menetelmien teknistä soveltuvuutta kohteeseen, menetelmällä saavutettavissa olevia (puhdistus) tuloksia, ajallista kestoa, luotettavuutta, investointikustannuksia ja pitkäaikaisia käyttökustannuksia sekä sosiaalista hyväksyttävyyttä.. Tarvittaessa seuraavaksi selvitetään luontaisen tehostetun puhdistuksen mahdollisuudet. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Riskien jäsentäminen ja arvottaminen Työpajassa tunnistettuja riskejä jäsennetään tarkemmin lähtöaineiston ja mallinnusten avulla. Myös eri päästölähteiden vaikutuksen kumuloitavuutta pyritään arvioimaan. Jos esimerkiksi rantaimeytyksen tehostaminen tai hapekkaan veden johtaminen pohjavesimuodostelmaan ei ole riittävä tavoiteaikataulussa pysymiseen, tarkastellaan aktiivisia kunnostustoimenpiteitä kuten in situ tai pumppaus ja käsittely. vsk. Toisessa työpajassa osallistujat saavat arvioida kehitetyn riskienhallintamallin periaatteita, puutteita ja täydennystarpeita sekä esitettyjen riskinhallintatoimenpiteiden hyväksyttävyyttä niin teknisistä ja taloudellisista kuin ekologisista ja sosiaalisista näkökulmista. päästölähteen aiheuttaman riskin suuruus. Kun kaikki pohjavesialueen päästökohteet on arvioitu samalla menetelmällä, voidaan priorisoida niiden merkitys pohjavesialueelle. monitoroitu luontainen puhdistuminen) voitaisiin hallita riskejä ja miten hyvä kemiallinen tila olisi saavuttavissa. Olennaista on se, mitkä eri pohjavesialuekohtaiset tekijät otetaan riskiarvioinnissa huomioon ja millä painoarvolla. Sitten tarkastellaan minkälaisilla passiivisilla menetelmillä (esim. Portaittainen riskinhallintatarkastelu Tavoitteena on lähestyä hyvän kemiallisen tilan saavuttamista portaittain. Toimintamallin jäsentäminen Kaikista esimerkkikohteen merkityksellisistä päästölähteistä selvitetään orgaanisten haitta-aineen muuntuminen ja mallinnetaan niiden kulkeutuminen päästökohdasta vedenottamolle, jotta voidaan arvioida vaikutuksen todennäköisyys ja vakavuus sekä niistä muodostuva ko. Tunnistettuja riskitekijöitä vertaillaan ja pyritään arvioimaan yhteismitallisesti ottamalla ekologian, talouden ja tekniikan lisäksi huomioon myös työpajassa esitettyjä sosiaalisia ja muita näkökulmia. Aluksi muodostetaan käsitys pohjavesialueen haittaaineiden kulkeutumisesta ja hajoamisesta sekä pohjaolosuhteista ja geokemiasta. 58 tuvien tahojen lisäksi aihepiiriin liittyviä sidosryhmiä, kuten yliopistoja, hallintoa, pohjaveden puhdistukseen erikoistuneita yrityksiä, luonnonsuojelujärjestöjä sekä kuntien ja vesilaitosten edustajia. Tarkastelussa keskitytään oleellisiin riskeihin ja karsitaan vähemmän tärkeiksi arvioituja. Tarkastelu pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyväksi ja yksinkertaiseksi, vaikka monimutkaisempaa matemaattista tarkastelua ei pystyttäisikään välttämään. Tässä tarkastellaan mm. Saavutettavissa olevia tuloksia verrataan jokaisessa vaiheessa nollatilanteeseen, jossa pohjaveden kemiallinen tila säilyisi nykyisenä
ALV. On mahdollista, että toimintamallilla on myös kansainvälistä käyttöä. Hankkeesta viestitään kohdealueiden lisäksi alan ammatillisissa seminaareissa, lehtikirjoituksissa sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen nettisivuilla (www.maaperakuntoon.fi). Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 48,00 € sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Irtonumero 8,00 € sis. Tavoitteena on selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli, jonka päättelyketju avautuu ilman että tarvitsee ymmärtää monimutkaista laskentaa. (24 %).. POAKORI-hanketta tehdään vuorovaikutteisesti. Hankkeen tavoitteena on hallita jo pilaantuneesta pohjavedestä aiheutuvia riskejä hyväksyttävällä ja teknis-taloudellisesti relevantilla tavalla BAT-periaatteen mukaisesti. Hankkeen aikana järjestettävät työpajat tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun ja eri näkökulmien huomioon ottamiseen. Toimintamalli voi perustua esimerkiksi päättelykaavioon tai pisteytysjärjestelmään. Kaikessa viestinnässä panostetaan visuaalisuuteen ja selkeyteen. 59 Vuorovaikutus tärkeää Pohjavesialueiden riskien ja toimenpidetarpeiden arvioinnissa tehdään avointa ja aktiivista yhteistyötä keskeisten alueellisten ja valtakunnallisten sidosryhmien kanssa, jotta hanke palvelisi jatkossa pohjavesialueiden turvallista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla. (24 %). Koska uusi, kokonaisvaltaiseen riskinhallintaan perustuva lähestymistapa eroaa Suomessa vallalla olevasta pohjaveden kemiallisen tilan tarkastelusta yksittäisen päästölähteen näkökulmasta, on mahdollista, että se ei välttämättä saa heti varauksetonta hyväksyntää. Näin toimintamalli palvelee eri tahojen välistä vuorovaikutusta ja helpottaa pohjavesialueiden riskienhallintatoimista päättämistä ja niiden hyväksyttävyyttä. Hankkeen hyödyt Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan arvottaa minkä tahansa pohjavesialueen päästökohteet keskenään yhteismitallisesti ja myös vertailla eri pohjavesialueisiin kohdistuvia kokonaisriskejä valtakunnallisesti. ALV. Toimintamallin perusteella voidaan antaa suositukset tarvittavista riskihallintakohteista toimenpiteistä ja niiden kiireellisyysjärjestyksestä. Kaikkien sidosryhmien näkemysten kuuleminen ja hankkeen ajatusmaailman tutuksi tekeminen on hankkeelle tärkeää, etenkin tulosten hyödynnettävyyden kannalta. vsk. Hankkeessa sovitetaan yhteen nykyisin käytettävissä olevat työkalut, kuten rakenneselvitykset, virtaamaja leviämismallinnukset sekä herkkyys-, haavoittuvuusja riskianalyysit, ja luodaan uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa riskinhallintaan
T&K-haku tukee Tekesin Clean Soil pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankerahoitusta, jossa tavoitellaan innovatiivisia vientiin tähtääviä kunnostusmenetelmiä sekä kokonaisratkaisuja. vsk. Lisäksi rahoituksella tuetaan kansainväliseen kasvuun tähtäävää cleantech liiketoimintaa. Vuoteen 2017 mennessä pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankerahoitusta on jaettu jo yli kaksi miljoonaa euroa ja rahoitusta on saanut lähes 20 hanketta. 60 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 60 Jarno Laitinen, Pirkanmaan ELY-keskus Tuomas Lehtinen, Tekes Kokeiluhankkeen T&K -rahoituksella luodaan PIMA-toimialalle uutta teknologiaa ja yritystoimintaa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima ja yhteistyössä Tekesin kanssa toteutettava hallituksen kärkihankkeen ”kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut” toimeenpanoon kuuluva pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke julkaisi kesällä 2016 kokeilutoimintaa tukevan T&K-haun, josta rahoitetaan yritysvetoisia kokeiluja kehittämishankkeita. Yrityksille ohjattavan kärkihankerahoituksen tarkoituksena on edistää pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien toimintakäytäntöjen, innovatiivisten puhdistusmenetelmien ja ratkaisuiden kehittämisessä. vsk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48
61 Kokeiluhanke muodostaa demonstraatioalustan Julkisen vallan keinot vaikuttaa teknologian ja yritystoiminnan kehittämiseen voidaan yleisellä tasolla jakaa suoraan ja epäsuoraan kannustamiseen. Hankkeiden päätoteuttajana toimivat pääosin yritykset ja julkiset tutkimuslaitokset. Tavoitteena on löytää malli, minkä avulla alueesta saadaan turvallinen ja terveellinen. Pilaantuneiden maaalueiden kokeiluhankkeen voikin käsittää demonstraatioalustaksi, joka toimii siltana T&K-hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden kaupallistamisessa (kuvaaja 1). demonstraatiohankkeen rooli innovaatioiden todistamisessa ennen kaupallistamista.. Pirkanmaan ELY-keskus taas rahoittaa yritysvetoisia kokeiluja ja kehittämishankkeita sekä innovatiivisina julkisina hankintoina toteutettavia demonstraatiohankkeita, joissa puhdistetaan valtakunnallisen tutkimusja kunnostusohjelman kohteita valtion jätehuoltotyönä. Suorassa kannustamisessa julkinen valta pyrkii ohjaamaan teknologian ja yritystoiminnan kehittymistä käyttämällä suoria taloudellisia rahoitustai verokannusteita, joiden toivotaan lisäävän T&K investointien ja yritystoiminnan kiinnostavuutta. Pääosa hankkeista keskittyy uusien pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimusja puhdistusmenetelmien kehittämiseen ja kokeiluun, mutta mukana on myös selvityshankkeita sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehityshankkeita. Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista ovat muun muassa: Tampereella pilotoidaan Cargotec Finland Oy:n toteuttamassa kehitysprojektissa yhtiön aiemmin omistamalla entisellä teollisuusalueella ratkaisuja alueen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen in situ ratkaisuilla. Epäsuorassa kannustamisessa taas luodaan teknologian kehittämiselle edellytyksiä muun muassa julkisissa tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimustyön avulla tai luomalla yritystoiminnalle kannustavaa toimintaympäristöä. Samalla rakennetaan yhteistyöKuvaaja1. T&K rahoituksella uutta teknologiaa ja yritystoimintaa Vuoteen 2017 mennessä pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankerahoitusta on jaettu jo yli kaksi miljoonaa euroa ja rahoitusta on saanut lähes 20 hanketta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima ja yhteistyössä Tekesin kanssa toteutettava hallituksen kärkihankkeen ”kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut” toimeenpanoon kuuluva pilaantuneiden maaalueiden kokeiluhanke on ainutlaatuinen yhteistyöhanke. vsk. Tekes toimii kokeiluhankkeessa uusien ratkaisujen riskirahoittajana ja sen rahoittamissa projekteissa tutkitaan ja luodaan valmiuksia varhaisemmassa kehitysvaiheessa oleville kansainvälisen markkinapotentiaalin omaaville ratkaisuille
62 malleja pohjaveden puhdistamisessa sekä parhaita käytänteitä, joita on mahdollista hyödyntää myös laajemmin vastaavissa hankkeissa. Itä-Suomessa sijaitsevassa ampumakeskuksessa testataan Vapo Clean Waters Oy toimesta ampumarata-alueiden valumavesien puhdistamista turvesuodatukseen perustuvalla menetelmällä. Tekes painottaa rahoituksessaan yritysvetoisia hankkeita, jotka tähtäävät konkreettisiin demonstraatiokohteisiin. Rahoituksella jatkuva ja avoin haku Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeelta on mahdollista hakea rahoitusta suoraan sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta että Tekesiltä. Hankkeen tarkoituksena on verifioida uuden tutkimushankkeessa kehitetyn tekniikan toimivuus kenttämittakaavassa suorittamalla testejä yhdessä tai useammassa valitussa kohteessa. Pilottihankkeessa rakennetaan metallipitoisten vesien käsittelyä varten turvesuodattimia sisältävä puhdistusjärjestelmä ja verifioida sen toimivuus. Projektin tarkoituksena on myös luoda verkosto suomalaisista maaperän ja vedenkäsittelyteknologioita tarjoavista yrityksistä, jotka voivat yhdessä tarjota ratkaisuja pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Hankkeessa on istutettu noin 2000 hypridihaapaja haapakloonia sekä 200 pajuvesaa kolmesta kloonista. Rahoituksen tavoitteena on edistää kestävien ja kehittyneiden riskienhallintamenetelmien kokeellista kehittämistä vähentämällä hankkeiden taloudellista riskiä. Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämä rahoitus on luonteeltaan tutkimusja kehittämispalveluihin tarkoitettua hankerahoitusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Sen avulla voidaan myös levittää hyväksi havaittuja käytäntöjä ja näin edesauttaa kestävien ja kiertotaloutta edistävien riskinhallintaratkaisujen käyttöönottoa. Hankkeessa on tarkoitus kehittää kestäviä ja kustannustehokkaita biologisia in situ puhdistusmenetelmiä. Turpeeseen perustuva suodatinmateriaali on kansainvälistä markkinapotentiaalia omaava ekologinen vaihtoehto perinteisille suodatusmassoille. Lisäksi hankkeessa kokeillaan passiivikeräinten ja lysimetrien käyttöä PFAS-yhdisteiden tutkimisessa. vsk. Yhteisprojekteja, pilotointia ja demonstrointia voidaan rahoittaa lisäksi myös Tekesin muulla rahoituksella. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä PFAS-yhdisteiden esiintymisestä ja käyttäytymisestä ympäristössä sekä tuottaa valtakunnallisesti sovellettavaa tietoa yhdisteiden kohdekohtaisiin ympäristötutkimuksiin ja riskinarviointiin. Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimusmenetelmiä ja riskinarviointia tutkitaan neljässä edustavassa kohteessa Suomen Ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa. Rahoituksella tavoiteltu hyöty onkin luonteeltaan yhteiskunnallista, sillä kehittämisja kokeilutoiminta tukee osaltaan valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian toimeenpanoa. Sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen että Tekesin rahoitusta voi hakea jatkuvasti avoinna olevassa haussa, mutta kokeiluhankerahoituksella tuettujen hankkeiden tulee päättyä 31.12.2018 mennessä.. VOC yhdisteiden poistoa maa-vedestä ja pohjavedestä testataan uudella patentoitavalla INNOVOC tekniikalla Nordic Envicon Oy vetämässä hankkeessa. Raskasmetallien in situ -käsittelyyn sekä talteen otettujen metallien hyödyntämiseen kehitetään uudentyyppisiä menetelmiä Lamor Corporation Ab vetämässä hankkeessa. Virroilla kokeillaan Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisesti toteuttamassa hankkeessa raskasmetalleilla saastuneen maaperän puhdistamista pääasiassa puiden ja bakteereiden avulla
Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Ympäristöterveydenhuollon merkitys lisääntyy jatkuvasti muun muassa sisäilmaongelmien, eläintautien ja antibioottiresistenssin kaltaisten ongelmien yleistymisen myötä. ”Yhteiskunnallinen yritystoiminta tarjoaa uudenlaisen näkökulman pohdittaessa suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista tai ekologista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Siksi tarvitaan myös entistä enemmän työkaluja laadunhallintaan ja yhdenmukaisiin palveluihin. EnviroVet pyrkii kehittämään ja yhtenäistämään palveluita, joilla voidaan ylläpitää ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaisen Työn Liitto. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. ”Tavoitteemme on tarjota niitä asiantuntijapalveluja, joissa tarvitaan ulkopuolista ja riippumatonta arvioijaa, jolloin myös toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät”, Outi Lepistö jatkaa. Nykyisten toimintamallien rinnalle on hyvä kehittää uudenlaisia palveluita ja niitä voidaan tuottaa raikkailla innovaatioilla ja yrittäjähengellä. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. vsk. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Siksi Yhteiskunnallinen yritys -merkki herätti heti kiinnostuksemme”, toimitusjohtaja Outi Lepistö EnviroVetistä kertoo. On hienoa, että EnviroVet ylläpitää ja kehittää laatujärjestelmää, jonka avulla voidaan parantaa ympäristöterveydenhuollon laatua, vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta”, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta. ” Yrityksemme on aikanaan perustettu tukemaan julkisen sektorin palveluja. 63 Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt EnviroVet Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin E nviroVet Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena työstä, jota se tekee ympäristöterveydenhuollon laadunvalvonnan kehittämisessä
”Yksityiskohtainen vesitilinpito, joka tässä hankkeessa laadittiin nyt ensimmäistä kertaa, on välttämätön edellytys kaikelle tutkimusja kehitystyölle”, sanoo Salminen. Julkaisu Heldassa (pdf): https://helda.helsinki.fi/handle/10138/188599 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi/fi/. Vesiviisaassa taloudessa vettä käytetään tehokkaasti niin, että sen hukka minimoidaan ja jätevesistä saadaan niitä puhdistettaessa mahdollisimman tarkasti talteen aineita ja energiaa tulevaa käyttöä varten. 64 Kiertotaloudessa myös vettä on käytettävä viisaasti Uusi, ainutlaatuinen vesitilinpito hyvä pohja innovaatioille ”Suomen pyrkimys kiertotalouden edelläkävijämaaksi edellyttää viisautta myös veden käytössä”, painottaa Suomen ympäristökeskuksen Kohti vesiviisaasta kiertotaloutta -hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jani Salminen. Vesitilinpito kuvaa yksityiskohtaisesti vedenkäyttöä Hankkeessa laadittu vesitilipito kertoo, kuinka paljon Suomessa otetaan pintaja pohjavettä eri tarkoituksiin – talousvedeksi, teollisuuden prosessivesiksi, jäähdytysvedeksi ja kasteluvedeksi – ja kuinka veden käyttö jakaantuu kansantalouden eri toimintoihin. vsk. Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden yhdessä sidosryhmien kanssa laatima yksityiskohtainen kuvaus veden käytöstä on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Energian ja muiden luonnonvarojen käyttöä koskevan tilinpidon täydentäminen vesitilinpidolla on ollut EU:ssa esillä jo pitkään, mutta tilinpidon tekemistä on pidetty niin työläänä, ettei jäsenmaille ole toistaiseksi asetettu velvoitetta sen laatimiseen. Monella toimialalla on parantamisen varaa vesitehokkuudessaan, ja tarkka tilinpito kannustaa jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen ja uusien vesitehokkuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoon. Tarkastelu kattaa koko Suomen kansantalouden 150 toimialan jaotuksella
Samalla selviää sekin, koskevatko ympäristönsuojelulain uudet, jätevesijärjestelmien kunnostamista koskevat siirtymäsäännökset kiinteistöä vai eivät. Uusissa kiinteistöissä vaatimukset on toki täytettävä heti. Arvioinnit on koottu MunPutsari -tietopankkiin, joka on jätevesiremonttia suunnittelevien käytettävissä osoitteessa www.ymparisto.fi/ munputsari. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin ei tallenneta, ja sovellusta voi käyttää niin monta kertaa kuin haluaa. Uusi siirtymäaika päättyy lokakuussa 2019 Jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017 niin, että pääperusteena jätevesijärjestelmien kunnostusta koskevissa siirtymäajoissa ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. 65 Vesihuoltotulkki auttaa kiinteistön haltijaa jätevesijärjestelmän valinnassa Suomen ympäristökeskus SYKEssä tehty uusi helppokäyttöinen sovellus, Vesihuoltotulkki, auttaa etenkin haja-asutusalueiden asukkaita ja mökkiläisiä selvittämään oman asuintai vapaa-ajan kiinteistönsä sijainnin suhteessa pohjavesialueisiin ja vesistöihin. Vesihuoltotulkki suunniteltiin Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen (MAVEKE) -hankkeessa, jota rahoittaa Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE). Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy myös muuta kiinteistöjen omistajille suunnattua tietoa jätevesien käsittelystä ja tarjolla olevista neuvontapalveluista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk. Sovellus löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki. SYKE Kuva: Marianna Korpi/SYKE.. Tarjotut vaihtoehdot suuntaa-antavia Ehdotuksen kiinteistölle parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä saa vastaamalla Vesihuoltotulkissa muutamaan täydentävään kysymykseen, jotka liittyvät kiinteistön ominaisuuksiin ja asukkaan omiin mieltymyksiin. Jos rakennus sijaitsee tällaisten alueiden ulkopuolella, kunnostaminen voidaan tehdä vasta muun suuremman remontin tai korjaustai muutostöiden yhteydessä. Tietopankkia täydennetään vuoden 2017 loppuun asti sitä mukaa kun uusia arviointeja kertyy. Lisätietoja tarjolla olevista vaihtoehdoista saa tarvittaessa jätevesisuunnittelijoilta ja/tai kuntien ympäristöviranomaisilta. Hankkeessa on kerätty lisäksi asukkaiden arviointeja erilaisista jätevesijärjestelmistä. Sovellus auttaa tarvittaessa myös kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valinnassa. Luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä sijatsevan rakennuksen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos se ei jo täytä lain vaatimuksia. Vesihuoltotulkin tarjoamia vaihtoehtoja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että ehdotukset ovat vain suuntaa-antavia, koska kaikkia erityistilanteita ei ole voitu sovellusta suunniteltaessa ottaa huomioon
Myös valtaosa tupakoivista asettaa lasten terveyden oman tupakointinsa edelle”, Hara huomauttaa. Kysely toteutettiin 15.–22.9.2017. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia avauksia, joita tarvitaan, jotta saavutamme lain tavoitteen, eli savuttoman Suomen vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara. 66 Tupakkalaki saa väestön tuen V äestön enemmistö kannattaa uudistetun tupakkalain sisältöjä. Suomen ASH:n Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä tupakkatuotteita käyttävät olivat ainoa merkittävä kritiikkiä esittävä ryhmä. Näiden kannatus on lisääntynyt jonkin verran myös tupakoivien keskuudessa vuodesta 2015, jolloin vastaavia asioita kysyttiin viimeksi. Hieman yli puolet tupakoijista haluaisi lopettaa tupakoinnin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Suomen ASH ry. ”Mielipideilmasto savuttomuutta kohtaan on muuttunut kahdessa vuodessa selvästi myönteisemmäksi. Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin suomalaisten käsityksiä tupakoinnista, tupakkatuotteista sekä niiden käytön rajoituksista. Erityisesti lasten suojelun tärkeydestä ollaan yhtä mieltä. Perinteisiä savukkeita edullisempien pikkusikarien suosion kasvusta on uutisoitu pitkin vuotta. Tutkimusaineisto koostuu 1000 haastattelusta ja se edustaa 18-74-vuotiasta väestöä. Hallitus kaavailee tupakkaverolakiin muutoksia, joilla pikkusikareita alettaisiin verottaa muiden tupakkatuotteiden tavoin. Enemmistö vastaajista haluaisi rajoittaa myös nuuskan käyttöä tupakointikielto-alueilla. Suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti vuosi sitten uudistetun tupakkalain keskeisiin kohtiin. ”Kaiken kaikkiaan kysely osoittaa, että tupakkalaki saa suomalaisten enemmistön hyväksynnän. 73 prosenttia vastaajista kannatti tätä, tupakoivistakin 64 prosenttia. ”Mielenkiintoista on, että tässä kyselyssä lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaikkia tupakkaja nikotiinituotteita tulisi kohdella verotuksessa samalla tavalla. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin autossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Turvallista tupakkatuotetta ei ole”, Hara sanoo. Parveketupakoinnin kieltoa kannattaa 69 prosenttia vastaajista, ja yli puolet olisi valmis poistamaan tupakointitilat työpaikkojen sisätiloista. Suomen ASH ry:n kyselyyn vastanneista iso osa olisi valmis viemään säädöksiä nykyistä pidemmällekin esimerkiksi nuuskan käyttöä rajoittamalla. Tupakoivistakin näin ajatteli lähes puolet, 49 prosenttia.” ”Savukkeiden korvaaminen muilla, myrkyllisillä ja koukuttavilla tupakkaja nikotiinituotteilla ei ole kansanterveyden kannalta järkevää eikä toivottavaa. Pikkusikareiden käyttö onkin tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yleisempää kuin nuuskan tai sähkösavukkeiden käyttö. Tämän toivotaan vähentävän niiden suosiota. vsk. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö poliisille antaa oikeus määrätä sakko kiellon rikkomisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä. Yli puolet haluaisi lopettaa Viime vuonna uudistettu tupakkalaki kieltää sähkösavukkeiden käytön siellä, missä tupakointikin on kielletty
Arvioiden mukaan jopa viidennes julkisista palvelurakennuksista on vaurioitunut merkittävästi. ROTI-raportin 2017* mukaan rakennetun omaisuuden tila on Suomessa valtaosin tyydyttävä. *Rakennetun omaisuuden tila ROTI -raportti on joka toinen vuosi tehtävä asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Tutustu raporttiin: roti.fi Ympäristömerkintä. Julkisuudessa esillä ovat olleet varsinkin kosteusja homevauriot sekä sisäilman sisältämät muut epäpuhtaudet, jotka synnyttävät sisäympäristöongelmia ja terveyshaittoja. Se tarjoaa puolueetonta tietoa ja näkemyksiä niin asiantuntijoille, päätöksentekijöille kuin kansalaisillekin. Näissä tiloissa oleskelee päivittäin jopa puoli miljoonaa lasta, vanhusta ja työikäistä aikuista. Vuonna 2017 julkaistu ROTI-raportti on järjestyksessään kuudes. Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston eläinmuseo 12.-13.12.2017 ja 14.-15.12.2017 tunnistuskurssi materiaalien mikrosienten Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan laboratoriotiloissa Turussa. www.utu.fi/aerobiologia Ympäristömerkitty rakentaminen kasvussa – laatuongelmat kuriin K aksi vuotta sitten Suomessa ei ollut yhtään Joutsenmerkittyä taloa tai päiväkotia. 02-3336065. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki julkistaa loppuvuodesta myös kriteerit korjausrakentamiselle. Joutsenmerkki voidaan myöntää pientaloille, kerrostaloille, kouluja päiväkotirakennuksille, kesämökeille tai vapaa-ajan asunnoille sekä asuintaloiksi luokiteltaville palvelutaloille. Rakennus on energiatehokas, sen sisäilma on hyvä, se ei sisällä vaarallisia kemikaaleja, rakennusmateriaalit ovat turvallisia, puutavara tulee kestävästi hoidetuista metsistä ja rakennusprosessi on laadukas”, luettelee Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom Joutsenmerkityn rakentamisen etuja. 67 Sisäilman ja rakennusKurssi on suunnattu rakennusten mikrobinäytteitä analysoivien ja tuloksia tulkitsevien laboratorioiden työntekijöille ja sisältää terminologiaa, systematiikan perusteita ja tietoa indikaattorilajiston systematiikan muutoksista yleisimmät kosteusvaurioon viittaavat mikrobit, muun yleisesti tavattavan lajiston, muotosuvun Aspergillus tunnistuksen perusteet ja analysointiharjoitukset Kurssin hinta on 1100 € (+ ALV 24 %). vsk. Rakentamisprosessin ja sen lopputuotteen laadussa on kuitenkin edelleen puutteita. ”Joutsenmerkitty rakennus täyttää tiukat ympäristöja terveysvaatimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Ilmoittautumiset 17.11.2017 mennessä aerobiologit@utu.fi / p. Tavoitteena on laadukas uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen. Nyt on ja lisää rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla
68 Tilaaja ja suunnittelija tekevät muun muassa sairaalan, terveyskeskuksen, koulun ja päiväkodin rakennushankkeessa monia valintoja, joilla on vaikutusta sisätiloissa infektioiden leviämiseen ja torjuntaan. Materiaalivalinnoilla on tutkitusti merkitystä infektioiden ehkäisyssä Hygienian kulmakiviä ovat perinteisesti olleet hyvä käsihygienia ja riittävä siivous. Hygieenisen sisätilan perusteista, tilasuunnittelusta ja ylläpidosta on laadittu seuraavat ohjeet: RT 91-11249 Hygienia sisätiloissa. Myös antibioottiresistenttien bakteerikantojen kehittymisestä kannetaan nykyisin huolta. Sisäympäristön terveellisyys ja turvallisuus korostuvat etenkin tiloissa, joissa on paljon ihmisiä tai ihmisiä, joilla vastustuskyky on heikentynyt tai vielä kehittymätön (sairaat, vanhukset, lapset). Hanketta on rahoittanut Satakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahoituksella (EAKR). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Myös tilojen siivouksella ja huollolla on iso merkitys tilojen hygieenisyydelle niiden elinkaaren aikana. Yleiset perusteet (LVI 05-10598, SIT 08-610117, KH 60-00621) RT 91-11250 Hygienia sisätiloissa. Rakennustiedon uusi hygieniaohjesarja antaa perustietoa infektioista, niiden leviämisestä ja leviämisen estämisestä, suunnitteluohjeita hygieenisten sisätilojen toteuttamiseksi sekä tietoa hygieenisen sisätilan siivoukseen ja huoltoon. HygLi-hanketta (http://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/tutkimus/vesi-instituuttiwander/hygli-ja-hygtech/) toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-instituutti WANDER yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa. Rakennustieto Oy Hyvällä tilojen suunnittelulla ja siivouksella voidaan vähentää infektioiden leviämistä rakennetussa ympäristössä. vsk. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittäviä hyvinvointija kustannustekijöitä koko yhteiskunnalle. Puhdas sisätila on turvallinen ja tilojen jokapäiväisen puhdistettavuuden ja siivottavuuden tulee olla hyvä. Näiden lisäksi kiinteistöissä kannattaa tutkimusten mukaan hyödyntää erilaisia rakennusteknisiä ratkaisuja taistelussa mikrobeja vastaan, esimerkiksi kosketusvapaita ratkaisuja tai mikrobeja tuhoavia pinnoitteita. Tilasuunnittelu (LVI 05-10599, SIT 08-610118, KH 60-00622) KH 60-00632 Hygienia sisätiloissa. Rakennustieto tarjoaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa ja ratkaisuja ammattilaisille. Siivous ja huolto (RT 18-11267, LVI 05-10605) Ohjeet on laadittu Rakennustietosäätiö RTS sr:n toimikunnassa ja osana Satakuntaliiton rahoittamaa Hygieniasta liiketoimintaa (HygLi) -hanketta
Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka, 3 op D. vsk. 17 298 €). 2017. Rakennusfysiikka ja fysikaaliset olosuhteet, kuntotutkimusmenetelmät, rakenneja tuotantotekniikka, juridiikka, 14 op C. Hyväntuulinen kerronta herättää mieliin omat luontokokemukset, metsäntuoksun ja tunnelman innostaen lukijaa lähtemään luontoon, nauttimaan ja rauhoittumaan. 69 HY+ markkinointitunnus, musta HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUSJA KEHITTÄMISPALVELUT HYPLUS.HELSINKI.FI/RTA Sinustako puhtaan sisäilman monipuolinen osaaja. TL. A. ISBN 978-952-338-014-1 Suomessa suuristakin kaupungeista löytyy lähimetsiä, kallioita, ranta-alueita sekä muita luontokohteita, joissa asfaltti ja betoni eivät häiritse maisemaa. Yhteenvetona kirjan loppuun on koottu 10 hyvää syytä inspiroitua lähiluonnosta. Sisäympäristön epäpuhtaudet, terveysvaikutukset, tutkiminen ja torjunta, 13 op B. RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA (RTA) -KOULUTUS 12.4.2018–15.10.2019 Helsinki ja Turku (45 op) VTT:n henkilösertifiointiin valmentava koulutus Koulutus on uuden asumisterveysasetuksen mukainen ja toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Hinta: Haku koulutukseen 1.12.2017 – 15.1.2018 Haku: Riitta Aho, p. Nämä alueet ovat loputon liikuntaleikkien ja muiden puuhien näyttämö kaiken ikäisille lapsille. 128 s. Opinnäytetyö 15 op Koulutuksen kokonaishinta on 13 950 € + alv 24% (yht. Niin taaperot kuin teini-ikäiset löytävät liikkumisen ja virkistävän tekemisen luonnosta. Kirjassa kerrotaan lähiluonnon merkityksestä hyvinvoinnille sekä annetaan vinkkejä ja esimerkkejä siitä, mitä koko perhe voi luonnossa harrastaa ja puuhailla. 050 448 7170, riitta.aho@helsinki.fi sekä verkkosivuiltamme Lisätietoja: • Viestintä osana sisäilmaongelmien ratkaisua • Rakennusterveysalan juridiikka ja raportointi • Tilaajaosaaminen korjausrakentamishankkeissa Tutustu myös muihin koulutuksiimme: KIRJAESITTELY Liikuttava luonto – Lähellä koko perhettä Elli Kleisteri-Sipilä Metsäkustannus Oy. Kirja on kuvitettu viehättävillä kuvilla, jotka on ottanut Annikki Valomieli
Tutkimusja kehitystyön ovat rahoittaneet VTT ja Tekes. Tölkin aihio valmistetaan kartongista, joka syntyy puukuidusta. Materiaali soveltuu myös maaleihin, pakkausten kaasu-barriereihin ja teollisiin hartseihin. Kaikki Valion harjakattoiset maito-, piimä-, jogurttija kermapakkaukset valmistetaan kokonaan kasvipohjaisista materiaaleista vuoden 2018 loppuun mennessä. Muovikerrokset valmistetaan uusiutuvasta, kasvipohjaisesta muovista. VTT Valiolta iso ympäristöteko: harjakattoiset pakkaukset jatkossa täysin kasvipohjaisia Valio ottaa ison askeleen kohti entistä ympäristöystävällisempiä pakkausratkaisuja, kun se laajentaa täysin kasvipohjaisten tölkkien käyttöä merkittävästi. Muovipullojen valmistusmateriaali on edelleen pääasiassa öljypohjainen PET-muovi, vaikka viime vuosina on ollut uutisointeja biopohjaisista vaihtoehdoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. VTT kehitti ja patentoi uuden menetelmän valmistaa sokerista ja sokerijätteestä esimerkiksi muovipullojen valmistusaineeksi soveltuvaa furaani-dikarboksyylihappoa (FDCA) PEF-polymeerien muodostamiseksi. Kiinteän happokatalyytin ja kierrätettävän liuottimen ansiosta valmistuksessa syntyy VTT:n menetelmällä merkittävästi vähemmän myrkyllisiä jätteitä verrattuna käytössä oleviin öljypohjaisiin menetelmiin. Kasvipohjaisen pakkauksen hiilijalanjälki on yli puolet pienempi tavalliseen pakkaukseen verrattuna. Kartonkiaihiossa on myös ohuita muovikerroksia, jotka tekevät pakkauksesta nestetiiviin. vsk. Valion laajamittainen siirtyminen kasvipohjaisiin pakkauksiin palkitaan pohjoismaisella Scanstar 2017 -pakkauspalkinnolla kilpailun Ympäristö-kategoriassa. Kokonaan kasvipohjaisten pakkausten käyttöominaisuudet säilyvät ennallaan. 70 poimintoja VTT:ltä ympäristöystävällinen ja edullinen tapa valmistaa muovipullo biomateriaalista Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uuden ja ympäristöystävällisen menetelmän valmistaa kasvien sokerista kierrätettävää muovia, josta voidaan valmistaa esimerkiksi biopohjaisia muovipulloja. Teollisuudessa jo kiinnostusta herättänyt menetelmä on skaalattavissa teolliseen tuotantoon. Uusiutuva pakkaus ei ole biohajoava. Myös harjakattoisten pakkausten korkit ja niiden kaulaosat on valmistettu uusiutuvasta, kasvipohjaisesta materiaalista. Valion harjakattoisissa pakkauksissa käytettävä uusiutuva muovi valmistetaan sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista. Pakkaukset kierrätetään samalla tavalla kuin nestekartonkipakkaukset yleensäkin. Valio Kuva: Valio.. ScanStar on yhteispohjoismainen pakkauskilpailu, jonka Scandinavian Packaging Association, SPA on järjestänyt vuodesta 1969. Palkinnot jaetaan marraskuun lopussa PackSummit-tapahtumassa Lahdessa. Menetelmä tarjoaa erityisesti pakkausja juomateollisuudelle vaihtoehdon PET-muovin käytölle ja samalla mahdollisuuden laajentaa biomateriaalien käyttöä tuotannossaan
Liikenneratkaisut ovat kestävät: pysäköintihallissa on latauspisteet sähköautoille ja hyvät tilat vähäpäästöisille autoille. Kauppakeskus huomioi myös pyörillä saapuvat asiakkaat. Pahvi, energiajäte ja biojäte kulkevat erillisissä putkissa kauppakeskuksen uumenissa. Kiinteistö toimii energiatehokkaasti hyödyntäen kaukolämpöä, kaukokylmää ja lauhdelämmöntalteenottoa. Pyörille löytyy runkolukittavia pysäköintipaikkoja. Kauppakeskuksen uudisosa on rakennettu kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin kriteerien mukaisesti. Pisteitä tuli myös kauppakeskuksen uudisosan pihakannen toteutuksesta osittain viherkattona sekä vähän kuluttavien vesikalusteiden valinnasta. vsk. Kauppakeskuksen sijainti on erinomainen. Ensimmäisten mittausten perusteella Kruunuvuorenselällä äänimaisema vaihtelee eri vuorokauden aikoina paljon ja melu on paikoin voimakasta. Julkisen liikenteen yhteydet ovat huippuluokkaa ja lähialueen palvelut sijaitsevat kävelymatkan päässä. 71 poimintoja Helsingissä selvitetään ensimmäistä kertaa merenlahtien vedenalaista melua. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Vedenalaisen melutilanteen selvitys on osa Helsingin kaupungin Itämeritoimenpideohjelmaa, jota se toteuttaa Itämerihaaste-verkostoaloitteen puitteissa. AINOAssa ja Tapiolan kaupunkikeskustassa haaste on ratkaistu keskitetyllä jätepihalla ja jätteiden imuputkijärjestelmällä. Yrittäjät ja asukkaat laittavat jätteet luukkuihin, joista ne kulkeutuvat putkia pitkin keskitettyihin jätekontteihin ja edelleen hyödynnettäväksi.. Kauppakeskuksen materiaalivalinnoissa on huomioitu vähäpäästöiset ja ympäristöystävälliset materiaalit maaleissa ja lattiapinnoissa. Aivan rannan tuntumassa rakennetaan Kalasataman kaupunginosaa, ja merialueen välittömässä läheisyydessä kulkee vilkkaasti liikennöity Itäväylä. LEEDin avulla voidaan todentaa rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta. SYKE Kalakin kuulee kaupungin äänet Kestävä kauppakeskus huomioi ympäristön kaikissa toiminnoissa Maaliskuussa laajennusosansa yleisölle avannut Espoon Tapiolassa sijaitseva kauppakeskus AINOA toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita kaikissa toiminnoissaan. Helsingin vedenalaista äänimaailmaa nauhoitettiin ensimmäisen kerran kesäja heinäkuussa Laajalahdella sekä Kruunuvuorenselällä. Kruunuvuorenselkä on selvityksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä halkovat Ruotsin-laivat, Tallinnankatamaraanit, vesibussit ja yhteysalukset. Alustavien tulosten mukaan kaupungin äänet, erityisesti liikennemelu, erottuvat myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Lisäksi veneilykaudella huviveneliikenne on siellä erittäin vilkasta. Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus mittaavat tänä ja ensi vuonna vedenalaista melua Helsingin sisälahdilla. Tehokas kaupunkiympäristön hyödyntäminen tuottaa paljon materiaalivirtoja, joista syntyy jätettä. Huippupisteiden saamiselle oli useita syitä. Uudisosan valmistuttua AINOA saavutti LEEDin korkeimman Platina-tason: pistemäärä oli korkein suomalaisen kauppakeskuksen saavuttama. Kaupungin sisälahtien äänimaisema on erilainen kuin avomerellä, sillä kaupungin äänet kantautuvat myös veden alle. Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 72 Yrityshakemisto ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. www.ymparistojaterveys.fi. Kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttökelpoisuus www.kvvy.fi Jätteiden perusmäärittelyt sekä vastaavuusja laadunvalvontatestit laboratoriostamme Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. vsk. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 Tunnetko jätteesi ominaisuudet. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. (015) 230 712 Autopuh
10 %). ALV. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 24 %). Irtonumero 10,(sis. uudistettu painos Eurofins Environment Suomen laajimmat kotimaiset ympäristötutkimuspalvelut www.eurofins.fi myynti@eurofins.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. ALV. vsk. tilaushinnoista. alv. ALV. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti irtonumerona 8,tai vuositilauksena 48,(sis. 10 %.). 24 %).. Opiskelija -50% norm. 10 %.). 73 Yrityshakemisto WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut Hinta 36,00 euroa (sis. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Kestotilaus 67,(sis. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3
74 Laivatarkastuskoulutus IV 18.1.2018 klo 9.15 – 16.30 John Nurmisen Säätiön koulutustila, Huolintatalo Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Koulutus on suunnattu laivatarkastusten parissa toimiville kunnallisille satamien terveysja terveydensuojeluviranomaisille. Koulutuksen järjestää Ympäristö ja Terveys-lehti yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 5.1.2018 mennessä. Valviran sivuilta löytyvään alusten valvontaan liittyvään materiaaliin, joka sisältää myös linkin WHO:n itseopiskeluosioon. Painavaa asiaa vesijohtoverkostojen tilasta ja riskien hallinnasta Säätytalolla keskiviikkona 24.1.2018 klo 12–16 iltapäiväkahvien kera. Koulutuksessa luennoi myös kokenut WHO:n laivatarkastuskouluttaja Englannista. Alustava ohjelma, muutokset mahdollisia: 12.00 Seminaarin avaus Jari Keinänen, STM 12.15 Tilannekuva verkostojen saneerausvelasta Osmo Seppälä, VVY 12.45 Legionella, alidiagnosoitu vaara Jaana Kusnetsov, THL 13.15 WSP:n avulla paljastuneet verkoston riskit Sami Sillstén, HSY 13.45 Kahvitauko 14.15 Vesitornien vaikutus talousveden laatuun Anna Pursiainen, THL 14.45 Putkistomateriaalit kiinteistöissä ja vedenlaatu Tuija Kaunisto, SAMK 15.15 Vesiosuuskuntien näkökulma Vesa Arvonen, SVOSK 15.45 Seminaarin loppuyhteenveto Veli-Pekka Vuorilehto, HSY Seminaarin järjestää Vesiyhdistyksen talousvesijaos. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. Seminaari on maksuton. Kurssilla käsitellään WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaisiin laivatarkastuksiin sekä saniteettitodistusten myöntämiseen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä asioita. Osallistujia suositellaan tutustumaan ennakkoon mm. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Vesiyhdistyksen verkkosivuilla www.vesiyhdistys.fi Lämpimästi tervetuloa, Talousvesijaosto. Verkostot kunnossa! Riskit hallinnassa. Lisäksi esillä on poikkeustilanteissa toimiminen ja niihin varautuminen. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. vsk. 75
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2017, 48. 76. vsk