Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 1. vsk
10 %)+ toimituskulut. (02) 630 4900 Kirjoittajat • Lasse Lovén • Juha Hiedanpää • Raimo Hakila • Arttu Tuominen • Kari Ylikoski • Teija Kirkkala • Anne Savola • Matti Salo • Juhani Mellanoura Kuvitus • Esko Railo Tilaa meiltä nyt kampanjahintaan! Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta.. 2 Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. vsk. alv. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset. Samalla se tekee näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. ISBN 978-972-9637-55-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. 3
vsk. ihmisperäisen jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Ilma on yhtä raikasta kuin oven ulkopuolellakin. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kärpäsenä katossa Kärpänen vm 1987 kavereineen sujahtaa kesämökin pihan rauhaisaan takanurkkaan rakennettuun huussiin lautaseinän rakosesta sisään. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Kärpänen 2019 versio 2.0 pyrkii sisään kompostoivaan puuceehen. Myös kärpänen poistuu paikalta. Kun ovi aukeaa, lentää kärpänen nopeasti sisään. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Kärpänen tuijottaa kuvaansa peilistä, istahtaa käsidesipullon päälle ja säikähtää, kun hyllylle unohtunut matkapuhelin alkaa soittaa ”Vain elämää” tv-sarjastakin tuttua Sannin biisin katkelmaa ”Pojat hakkaa ovee”. Tämä ”teatteri” vei tekijänsä oikeuteen. Lajitovereita ei ole lähettyvillä. Kaarina Kärnä. Tuntuu laulelevan Kake Randelinin ”Avaa hakas” kappaletta. Lukemistakin löytyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Seuroja, Hymyjä ja Suomen Kuvalehtiä, ja edelliseltä kävijältä on jäänyt auki juttu Jumalan teatterin skandaalimaisesta esityksestä, jossa heiteltiin ulostetta katsojien päälle. Pinossa on mm. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Ah, mitkä aromit..! Haju viehättää kärpäsiä, mutta huussissa asioivien ihmiskunnan edustajien viihtyvyyttä on puolestaan ajateltu vuoraamalla seinät julisteilla, joista luonnollisia tarpeitaan hoitavaa katselevat niin Rambo, Samantha Fox kuin Bogart Co. Hetken päästä puhelimensa unohtanut palaa tapahtumapaikalle ja nappaa mukaansa sekä puhelimen että istuimen viereen jääneen Ympäristö ja Terveyslehden numeron 7/2018, joka käsittelee mm. Kärpäset vetäytyvät takaseinälle kuulleessaan seuraavan kävijän lähestyvän
050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. vsk. vsk 7 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2018 ilmestyy viikolla 51. Aiheita mm. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Kärpäsenä katossa, Kaarina Kärnä ...........................................4 Muovitiekartta Suomelle: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa, Merja Saarnilehto .........................................................6 Käytettyjen tekstiilien ja tekstiilijätteiden käsittelyn hallinnolliset kiemurat, Hanna Salmenperä .......................10 MARA-asetus tehostaa jätteiden käyttöä maarakentamisessa, Oona Niiranen ja Jorma Lammila .............................14 Purettavan rakennuksen materiaalit kiertoon Eija Raimovaara ja Markku Raimovaara ....................................18 Kierrätysalan yrityksillä on potentiaalia säästää rakennusja purkujätteen käsittelykustannuksissa Julia Ruotsi-Turbaev ja Anna Perttola .........................................24 PASSIIVI -hankkeessa kehitetään passiivinäytteenottoa pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa, Heidi Ahkola, Jarno Laitinen ja Anna-Liisa Kivimäki ........................................................................28 Yhteiskehittämällä kohti kestävämpää pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaa ja kunnostamista Aura Nousiainen ja Jarno Laitinen ..............................................34 Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman oppeja jatketaan Maaperä kuntoon -ohjelmassa Jarno Laitinen ja Kari Pyötsiä ....................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 44 Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitysvelvollisuus Outi Pyy ..............................................................................................52 Lyijyja teräshaulien ympäristökäyttäytyminen ampumaradoilla, Hanna Tolvanen, Tuomas Suikkanen, Noora Lindroos ja Kimmo Järvinen .............................................56 Kirjaesittely: Milas Dekkers, Helpotuksen historia .....61 Käymälöinnistä kuuminta hottia! Mia O’Neill ja Karoliina Tuukkanen .......................................................................62 Kuiva kiertoon – liiketoimintaa kierrosta Antero Luonsi ja Eeva-Liisa Viskari ...............................................66 ”Ei ulostetta pelloille!” – media mielipiteiden muokkaajana, Mia O’Neill ..........................................................70 Jätevesisaneeraukset rannoilla vilkastumassa – neuvontaa tarvitaan edelleen, Satu Heino .........................76. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Lehden teemoina ovat Varautuminen ja valmius. pelastuslain 42 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus viranomaisille onnettomuusriskeistä, vastaanottajalähtöinen riskiviestintä, turvallisuusjohtaminen. 40 Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen vuonna 2017, Jouko Tuomainen ja Outi Pyy ..........................................
6 M uovitiekartan lähtökohta on muovien laaja käyttö ja niiden monet hyödylliset ominaisuudet. EU on antanut kertakäyttömuoveja koskevan aloitteen, jossa ehdotetaan myös mm. Neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto Ympäristöministeriö Muovitiekartta Suomelle: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa Suomen tuore muovitiekartta sisältää ensiaskelet kohti uutta, kestävämpää muovitaloutta. Vapaaehtoisten toimien lisäksi voidaan turvautua kieltoihin tai muuhun säätelyyn. Tarvitaan kuitenkin toimia, joilla vähennetään muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, edistetään muovin talteenottoa, kierrätystä sekä parempaa tuotesuunnittelua, luodaan edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä korvaavia, biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Jätelakiin sisältyy roskaamiskielto, jonka rikkomuksesta on mahdollista määrätä esimerkiksi 100 euron sakko. Siihen on koottu lupaavimpia ja merkittävimpiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Työryhmä haluaa myös, että ns. muoviveron käyttöönottoa selvitetään kertakäyttömuovien vähentämiseksi ja korvaavien ratkaisujen vauhdittamiseksi. Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi työryhmä haastaa kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdottaa vapaaehtoisia sopimuksia kertakäyttöja ylipakkaamisen vähentämiseksi. Esimerkiksi muovikasseja koskevan Green deal -sopimuksen avulla on lyhyessä ajassa pystytty vähentämään muovikassien kulutusta merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. tiettyjen kertakäyttöisten elintarvikepakkausten kulutuksen merkittävää vähentämistä sekä myös suoria kieltoja kertakäyttöisille muovituotteille, kuten ruokailuvälineille. Samalla tulee
vsk. Myös hinnoittelua tulee kehittää jätteiden lajittelun kannustimena. Toistaiseksi vielä Euroopassakin vähäisesti käytetyn kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulee arvioida. Muovien talteenoton vauhdittamiseksi esitetään erillistoimia kahdelle sektorille. 7 arvioida verotuksen suhdetta tuottajavastuujärjestelmään. Myös kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Muovijätteen parempi talteenotto ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös tietoa muovin vaikutuksista maaperässä tulee lisätä. Muovitiekartan mukaan muovihaaste on Suomelle myös mahdollisuus. Muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla. Tähän ohjaavat myös kiristyvät EU:n jätedirektiivin vaatimukset pakkausmuovien kierrättämisestä. Muovi j ätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja, esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää ja järjestämällä korttelikeräys pientaloille. Maailmalla on suuri tarve jätehuoltoja kierrätysratkaisuille sekä esimerkiksi turvallisille, biopohjaisille, kierrätettäville ja myös täysin bioha. Lisäksi käynnistetään kokeiluja muidenkin muovien erilliskeräyksen vauhdittamiseksi. Tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Maatalousja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata, esimerkiksi kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja. Talteenoton tehostamiseksi on tärkeää kehittää myös kierrätysjärjestelmien selkeyttä sekä lisätä kuluttajien ja yritysteen tietoisuutta muovien kierrättämisestä myös käytännön neuvonnalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Yhteistyöryhmä arvioi, että muovin kierrätyksen vauhdittamiseksi Suomeen tarvitaan yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä
8 joaville pakkauksille. Käynnistetään tutkimushankekokonaisuus ja vahvistetaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä muovin ja erityisesti mikromuovien haitallisista vaikutuksista. Muovitiekarttaa valmistellut työryhmä ehdottaakin seuraavia toimia: • Täsmennetään tietotarpeet ongelman suuruuden tunnistamiseksi. vsk. Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä. Myös kierrätysperäisen muovin mahdollisista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tiedetään liian vähän. Suomen tulisi nostaa muovihaaste näkyvästi kansainväliselle asialistalleen. • Kehitetään muovijätteen eri komponenttien tunnistamiseen soveltuvia tekniikoita, muovien sisältämien haitallisten aineiden tunnistamista ja analytiikkaa sekä tekniikoita haitallisten aineiden poistamiseen muovien kierrätyksessä. Menestyäkseen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja tutkimusrahoituksen hankkimisessa Suomi tarvitsee myös omaa tutkimusta. Samalla tarvitaan jo tunnistettujen selvitystarpeiden toteuttamista. Ensimmäisiä tutkimustuloksia mikromuovien terveysvaikutuksista on vasta tullut julkisuuteen. • Järjestetään meren roskaantumisen seuranta ja säännöllinen tilanarviointi osana merenhoitoa sekä hankitaan tutkimustietoa muovien vaikutuksista merieliöstöön.. Yhteistyöryhmä katsoo, että näihin ratkaisuihin tulisi nyt panostaa isosti ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto. EU on jo päättänyt lisäpanostuksista muovien tutkimukseen osana nykyistä tutkimuksen puiteohjelman (Horisontti 2020) rahoitusta sekä laatimalla rahoitusta ohjaavan pitkän aikavälin tutkimusstrategian muoveille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tietoa ja riskien tunnistamista. Suomella on vahvaa biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muoveja korvaaviksi ratkaisuiksi. Näitä ovat esimerkiksi kansallisessa vaarallisten kemikaalien ohjelmassa (KELO) ja Itämeren tilan seurantaohjelmassa esiin nostetut muovien haitallisiin aineisiin, lietteiden mikromuoveihin tai merten roskaantumiseen liittyvät selvitystarpeet. • Kehitetään ratkaisuja huleja jätevesien mikromuovien talteenottoon sekä mikromuoveja sisältävien lietteiden hyödyntämiseen. T oistaiseksi muoviroskan, mikromuovien ja muovien sisältämien haitallisten aineiden ympäristövaikutuksista tiedetään jonkin verran, mutta tieto on hajanaista ja jopa perustieto puutteellista. Euroopan kemikaalivirasto selvittää parhaillaan vaihtoehtoja tuotteisiin lisätyn mikromuovin käytön rajoittamiselle, ja komissio hakee keinoja muovia sisältävien tuotteiden kuten tekstiilien, maalien ja autonrenkaiden kulumisesta aiheutuvien mikromuovipäästöjen rajoittamiseen. Tutkimus vie useita vuosia ja vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen kohdentamisessa huomioidaan mikromuovin lähteet ja niille altistuminen, pysyvyys ja hajoavuus ympäristössä, lisätyt ja kertyneet haitta-aineet, ympäristöja terveysvaikutukset sekä tarpeen mukaan myös sosioekonomiset näkökohdat. Merten roskaantumiseen pahimmilla alueilla voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi perustamalla kummikohde, joka toimisi näyteikkunana ja ponnistuslautana uusille ratkaisuille. Yhteistyöryhmän mukaan tarvitaan tutkimushankekokonaisuus selvittämään muovien haitallisia terveysja ympäristövaikutuksia ja niiden ratkaisuja. Tämä työryhmän ehdotus ei suinkaan ole niistä vähäisin
Tiekartan laati ympäristöministeriön asettama laaja yhteistyöryhmä, jonka työtä tuki asiantuntijasihteeristö. vsk. Työryhmässä ja sihteeristössä oli edustajia ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Työryhmä haluaa saada laajasti myös muita kumppaneita mukaan toimintaan. ”Tutkimuksen jarruna ovat standardisoimattomat mikromuovin havainnointija analysointimenetelmät. Muovitiekarttaa ryhdytään toteuttamaan välittömästi. 9 Muovitiekartan toimille on nimetty toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit. Myös tietämyksen lisääntyessä tarvitaan uusia toimia. Ehdotusten joukossa on myös toimia, joiden toteutus edellyttää pitkää aikaväliä ja lisäresursseja. Toimien toteuttamista arvioidaan vuoden 2019 keväällä. Tiekartan valmistelussa kootut ideat voivat toimia innoittajina myös uusien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia. Hankala tehdä tarjouspyyntöä esimerkiksi jätevesien mikromuovipitoisuuksista, kun ei ole edes suuntaa antavia ohjeita miten pitäisi havainnoida ja analysoida.” (Sitaatti muovitiekartan valmistelun verkkoalustalta.)
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tekstiilit nähdään myös kiertotalouden hengen mukaisesti kiinnostavana tuoteryhmänä, jossa käytetystä materiaalista voidaan saada arvonlisäystä tuotekehittelyn ja uusien liiketoimintakonseptien avulla. vsk. Tähän vaikuttaa muun muassa EUn pyrkimys edistää kiertotaloutta sekä kiertotalouspaketin osana annettu jätedirektiiviuudistus, joka sisältää velvoitteen järjestää myös tekstiilijätteiden erilliskeräys kierrätyksen lisäämiseksi. Tekstiilien materiaalikierrättämisen kehittelyssä Suomessa ollaan etulinjassa, ja lisäksi kuluttajakeräyksen ja tekstiilien lajittelun mahdollisuuksia on selvitetty eri hankkeissa.. 10 Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus TELAKETJU -hanke Käytettyjen tekstiilien ja tekstiilijätteiden käsittelyn hallinnolliset kiemurat Käytettyjen tekstiilien uudelleenkäyttöön ja tekstiilijätteiden materiaalina hyödyntämiseen kohdistuu paljon mielenkiintoa
2015) mukaan hyväntekeväisyysjärjestöjen vastaanottamasta materiaalista viidennes on jätettä. Kerätyt tuotteet on tarkoitettu uudelleenkäyttömarkkinoille. Osa kuluttajista ei noudata ohjeistusta, ja silloin keräykseen päätyy virheellisesti tekstiilijätettä. Kotimaisen tutkimuksen (Dahlbo ym. Jos kerätään ja käsitellään tuotteita, jätelain vaatimuksia keräykseen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä ei sovelleta. Tekstiilien keräys voi myös olla yritysten välistä materiaalikauppaa, missä suuremmat, tasalaatuiset materiaalierät vaihtavat omistajaa. Käytettyjen tekstiilien keräyksen ohjeistus yhdessä aiotun käyttötarkoituksen kanssa määräävät tarvittavan hallinnollisen menettelyn (kuva 1). Käytettyjä tekstiilejä keräävät hyväntekeväisyysjärjestöt ovat ohjeistaneet keräyksensä koskemaan käyttökelpoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita ja tekstiilejä. Materiaalin hyödyntäjän vastuulla on noudattaa lakia ja tuntea velvoitteet. Ohjeen ja aikomuksen perusteella toiminta luokitellaan tekstiilituotteiden uudelleenkäytöksi. 11 T ekstiilijätteisiin kohdistuu samat jätelain mukaiset hallinnolliset vaatimukset kuin muihinkin jätteisiin, vaikka luonteeltaan ne olisivatkin harmittoman tuntuisia. Peruslinjat jätelain mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamiselle.. Ympäristöministeriön rahoittamassa TELAKETJU-hankkeessa selvitettiin käytettyjen tekstiilien sekä tekstiilijätteiden hyödyntämisen rajapintoja ja ammattimaiseen toimintaan liittyviä velvoitteita. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Virheet kotona tapahtuvassa lajittelussa ovat kuitenkin uudelleenkäyttöön keräävistä järjestöistä riippumaton tekijä, eivätkä siten määrää tarvittavaa hallinnollista menettelyä. Aina ei kuitenkaan ole kyse jätteestä. vsk. Käytettyjen tekstiilituotteiden keräys uudelleenkäyttöä varten Käytettyjen tekstiilien keräystoiminta voi olla keräystä kuluttajilta aluekeräyksen tai kiinteistöllä ja vaikka myymälässä tapahtuvan keräyksen avulla. Keräykseen päätyvä mahdollinen jäte on vain rasite toiminnalle
Lisätietoa: https://telaketju.turkuamk.fi/termit/ https://telaketju.turkuamk.fi/webinaarit -> Tekstiilien keräyksen ja kierrätyksen termit ja hallinnolliset menettelyt. vsk. Jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta on tehtävä jätelain mukainen ilmoitus jätehuoltorekisteriin. YM. 2015. Jätteen keräystoimintaa koskevan ilmoitusmenettelyn tarve Jos lajitteluohjeistuksen mukaan keräykseen saa toimittaa sekä käytettyjä ja ehjiä tekstiilejä että rikkinäisiä ja käyttökelvottomia tekstiilejä, eli poistotekstiiliä, kyse on jätteestä ja toimintaan sovelletaan jätelain mukaisia menettelyjä. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. YM.n rahoittaman TELAKETJU-hankkeen yhtenä tavoitteena oli yhtenäistää poistotekstiilin keräysja lajittelumenettelyjä. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Muistio 5.4.2013.. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoisia malleja uudistaa tekstiilijätteen jätehuollon vastuunjakoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin. Tehtäväkokonaisuuksien tarkasteluun osallistui laaja joukko hankkeessa mukana olevia toimijoita. Tällöin toiminnan tarkoituksena ovat sekä uudelleenkäyttö että kierrätys. Lähteet Dahlbo ym. Ilmoitus tehdään sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan. Myöskään vapaaehtoiset keräystapahtumat eivät ole jätelain tarkoittamaa ammattimaista toimintaa. 12 Mikäli lajitteluohjeistus perustuu puhtaiden, käyttökelpoisten ja ehjien tekstiilien keräykseen, keräys koskee tekstiilien uudelleenkäyttöä, eikä tarvetta jätelainsäädännön mukaiselle ilmoitusmenettelylle ole. Suomen ympäristökeskuksen vastuulla olleessa työpaketissa laadittiin ehdotus tekstiilijätteisiin liittyvistä keskeisimmistä termeistä. Suomen ympäristö 4/2015. Lopuksi koostettiin viranomaisohjeet käytettyjen tekstiilien ja tekstiilijätteen maastavientiin. Jotkut liikkeet ja vaateketjut vastaanottavat myymälöissään myös uudelleenkäyttöön kelpaamatonta tekstiilijätettä. Toiminnan ammattimaisuus kytkeytyy myös siihen, että keräys on pysyvä osa liiketoimintaa. Tekstiilijätteen keräämiseen ja lajitteluun liittyvät hallinnollisten menettelyiden tarpeesta ja tulkinnoista laadittiin ohjeistus ja järjestettiin webinaari. 2013. Tällaista toimintaa ei pidetä ammattimaisena jätteen keräystoimintana. Jätteen keräyksellä tarkoitetaan jätelain mukaan jätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi. Ympäristöministeriön tulkintaohjeen (YM 2013) mukaan ammattimaista jätteen keräystoimintaa ovat esimerkiksi kunnan, tuottajayhteisöjen, tiehallinnon ja jätealan yritysten järjestämät sekajätteen tai lajitellun jätteen vastaanottopaikat
vsk. Tarjoamme Juhlavuoden etuna Ympäristö ja Terveys-lehden tilaajille Elintarvike ja Terveys-lehden kestotilauksen hintaan 40 € Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. 2019 jälkeen tilaus jatkuu norm. kestotilauksena). 13 Ympäristö ja Terveys-lehden tilaajat! 50v. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Juhlavuosi Ensi vuosi 2019 on Ympäristö ja Terveys-lehden tilaukset@ymparistojaterveys.fi Lisää tilaukseen koodi ET40 Tarjous voimassa 31.12.2018 saakka. (V
Uuden ja vanhan MARAn periaatteellinen ero Vaikka aiemman (VNa 591/2006) ja uuden (VNa 843/2017) MARA-asetuksen tavoitteet vastaavatkin toisiaan, on uuden asetuksen lähestymistapa täysin erilainen. Uudessa MARA-asetuksessa jätteiden hyödyntämistä katsotaan maarakennuskohde ja -rakenne edellä, ei materiaali edellä, niin kuin vanhassa. MARA-asetus tuli voimaan 1.1.2018. Vaatimusten täyttyminen osoitetaan hyödyntämistä koskevassa rekisteröinti-ilmoituksessa. MARA-asetus tehostaa jätteiden käyttöä maarakentamisessa. Asetuksessa määritellään vaatimukset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden hyödyntämiseen ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa. Asetus pyrkii lisäämään jätteiden hyödyntämistä ja siten edistämään kestävää luonnonvarojen käyttöä ja kiertotaloutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. Suunnittelija Oona Niiranen Kiertotalouskonseptien projektinjohtaja Jorma Lammila Ramboll Asetuksen perusteella tiettyjä jätteitä voidaan hyödyntää maanrakennuksessa kevennetyllä prosessilla, ilman ympäristölupaa. MARA-asetuksen ulkopuolelle jääneiden jätteiden hyödyntäminen toteutetaan edelleen ympäristöluvan kautta. 14 V altioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNa 843/2017) eli ns
Haitta-aineille säädetyt raja-arvot on annettu asetuksessa määritellyille maarakentamiskohteille toisin kuin aiemmassa asetuksessa, jossa raja-arvot olivat jätemateriaalikohtaisia. Laadunvarmistusta koskevia vaatimuksia on lisätty jätemateriaalien tutkimiseen ja jätteen hyödyntämistä koskevien tietojen dokumentointiin liittyen. Myös laadunvarmistukseen on tullut selkeyttä. Käytännössä maarakennuskohteeseen etsitään sopivaa materiaalia, eikä jätemateriaalille etsitä sopivaa sijoituspaikkaa. Teollisuuden kannalta olennaisin muutos MARA-asetuksessa liittyy sivuvirran tai jätteen laadunvalvonnan vaatimuksiin.. vsk. Mikä on muuttunut uudessa asetuksessa Uusi MARA-asetus antaa huomattavasti aiempaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää teollisuudessa syntyviä sivuvirtoja maarakennuksessa, kattamalla laajemmin hyödynnettäviä kohteita ja materiaaleja. 15 Rakenne edellä -ajattelutapa kulkee asetuksessa ja sen puitteissa tehdyssä toiminnassa alusta loppuun. Vanha asetus (VnA 591/2006) määritteli tarkasti sovelluskohteet, kuten tiet ja pysäköintialueet. Uusi MARA puhuu väylistä, kentistä ja valleista, jolloin ei turhaan jäädä kikkailemaan kohteiden määrittelyillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Toki ideaalitilanteessa molemmat tapahtuvat samaan aikaan. Asetuksen soveltamisalan laajentumisen vuoksi uudessa asetuksessa on tuotu selkeyttä etenkin toiminnan laadunvarmistukseen. Uuteen MARA-asetukseen on edellisten lisäksi otettu mukaan myös: • tiilimurske • käsitelty jätteenpolton kuona • asfalttimurske ja rouhe • rengasrouhe ja kokonaiset renkaat • valimohiekat • kalkit • rakenteesta poistettu jäte. Nykyinen asetus pitää sisällään yli kaksinkertaisen määrän hyödynnettäviä materiaaleja. Aiemmin asetuksessa oli mukana ainoastaan kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentoja pohjatuhkat, leijupetihiekka sekä betonimurske. Ajattelutapa edellyttää muutosta alan toimijoilta. Sovellettavien hyötykäyttökohteiden näkökulmasta uusi MARA-asetus on myös huomattavasti aiempaa laaja-alaisempi
Ammattimaisilla toimijoilla asetuksen vaatima laadunvarmistusjärjestelmä tulee todennäköisesti olemaan osa laitoksen yleistä johtamisjärjestelmää. Hyvin hoidettu laadunvarmistus onkin tärkeä palikka yrityksen riskien hallinnassa. Materiaaleja on helpompi tarjota soveltuvaan käyttöön, kun tekniset ominaisuudet on tutkittu etukäteen ja niiden vaihteluväli on tiedossa. Näytteiden kokoon, ottotapaan ja ajankohtiin on myös annettu ohjeistuksia etenkin soveltamisohjeen puolella. Hyvin hoidettu sekä asiallisesti dokumentoitu laadunvarmistus on erinomainen työkalu tämän luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitoon. Sillä varmistetaan, ettei ikäviä yllätyksiä pääse myöhemmin syntymään. Ideaalitilanne voisikin olla sellainen, jossa teollisuuslaitokset ja rakennusliikkeet muodostavat toisiaan hyödyttäviä kumppanuuksia. Teknisiä ominaisuuksia ovat mm. Jätteen tuottaja ylläpitää ajan. Tarkastelu on hyvä tehdä ajoissa ennen kesää, jotta materiaaleja saadaan kohteisiin vilkkaimpana rakennusaikana. Jätteiden tuottajien tulisikin peilata nykyistä johtamisjärjestelmää uuden MARA-asetuksen valossa. Käytännön riskienhallintaa Uuden asetuksen antamat ohjeistukset ovat selkeät, ja niitä noudattamalla jätteen tuottaja voi olla varma siitä, että hänen velvoitteensa jätettä kohtaan ovat ohi, kun kuorma ajaa laitoksen porteista ulos. leikkauslujuus, raekoko ja vesipitoisuus. Vaikka MARA-asetus ei vaadi jätteen teknisten ominaisuuksien tutkimista, on tuottajan etu olla niistä selvillä. Kun toimintatavat ovat asetuksen mukaiset, mahdollisten jälkiseuraamusten riski on häviävän pieni ja laitosten johtajat voivat nukkua yönsä hyvin. Asetus antaa vaatimuksia laadunvarmistukselle rajoittamalla tutkittavan jäte-erän enimmäiskokoa ja määrittämällä osanäytteiden vähimmäismäärän sekä näytteistä tehtävät määritykset. Toteutus käytännössä Asetuksen mukainen laadunvarmistus, eli jätteen ympäristökelpoisuuden osoittaminen, toteutetaan huolellisella suunnittelulla, näytteenotolla ja raportoinnilla. Ympäristökelpoisuuden lisäksi jätteen tulee olla käyttötarkoitukseensa teknisesti soveltuvaa. Materiaalija toimintakohtaisesti tehty tarkastelu paljastaa ne toimintatavat, joita tulisi muuttaa asetuksen mukaisiksi. 16 Uudessa MARAssa on huomattavasti selkeämmät vaatimukset siitä, miten hyödynnettävän materiaalin kelpoisuus tulee varmistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. MARA-materiaalien laadunvarmistus Vaatimukset MARA-asetuksen vaatima laadunvarmistus kattaa kaikki toimet, joilla jätteen luovuttaja osoittaa jätteen täyttävän asetuksen vaatimukset ympäristökelpoisuudesta. Laadunvarmistukseen sisältyy hyödynnettävän jätteen laadun ja sen vaihtelun säännöllinen tutkiminen ja tutkimusten huolellinen dokumentointi. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi uuden MARAn vaatimukset laadunvarmistukselle, esitetään muutamia esimerkkejä sekä pohditaan hyvin suoritetun laadunvarmistuksen merkitystä sivuvirtaa tai jätettä tuottavalle yritykselle. vsk. On syytä tiedostaa, että jos MARA-asetuksen vaatimien ympäristökelpoisuustestien tekeminen valmiista näytteestä kestää kahdesta kolmeen viikkoon niin teknisten ominaisuuksien testaaminen vie noin kahdesta kolmeen kuukautta. Kaikissa hyvissä liikesuhteissa luottamuksella on merkittävä rooli. On siis jokaisen jätteen tuottajan etu, että toiminnan laadunvarmistus on hoidettu kunnialla. Mitään näistä kolmesta osa-alueesta ei ole syytä väheksyä
Jos ominaisuudet eivät ole tiedossa, jätteet voivat pahimmillaan jäädä hyödyntämättä asetuksen mukaisissa kohteissa. Asetuksen vaatimusten mukaisesti hoidettu, hyvin dokumentoitu laadunvarmistus on erinomaista riskien hallintaa ja luo hyvät edellytykset rakentaa luottamuksellisia yhteistyösuhteita ja kumppanuuksia. Jätteen tuottajien kannalta muutos voi tarkoittaa sitä, että alalle syntyy rakentajan markkinat. Vastuullinen kumppani toimittaa hyödyntämisen päätteeksi kohteen loppuraportin viranomaisen lisäksi myös jätteen tuottajalle. 17 tasaista tietoa jätteiden ominaisuuksista ja määrästä, jolloin rakentajan on helppo valita kohteisiinsa sopivia materiaaleja nopeallakin aikataululla. vsk. Jätteen tuottaja toimittaa laadunvarmistukseen liittyvät raportit hyödyntämispaikan haltijalle, joka täyttää rekisteröinti-ilmoituksen ja hyödyntää materiaalin kohteessaan. Uuden MARA-asetuksen vaatimukset laadunhallinnasta antavat hyvän selkärangan MARA-materiaalien tuottajille hoitaa omat velvoitteensa hyödynnettäviin materiaaleihin liittyen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tuottajan on tiedettävä jätteen ominaisuudet, jotta hyödyntämispaikkojen haltiat voivat harkita jätteiden hyödyntämistä rakennushankkeissaan. Lisääntyneet, mutta samalla selkeytyneet laadunhallinnan vaatimukset, tulee ehdottavasti nähdä hyödyntämistä edistävänä positiivisena asiana, jonka kustannukset suhteessa siitä saataviin hyötyihin ovat varsin kohtuulliset.. Yhteenveto Uuden MARA-asetuksen myötä jätemateriaalien hyödyntämisen toimintaympäristössä tapahtuu periaatteellinen muutos: katseet kääntyvät materiaalikeskeisyydestä hyödyntämiskeskeisyyteen
Uudelleenkäytön tehostamiselle on voimakas tarve, sillä rakentaminen, mukaan lukien rakennusten purkaminen, tuottaa toimialana merkittävän osan kokonaisjätemäärästä Suomessa. Koulun purkamisen valmistelu aloitettiin keväällä 2017 kaupungin tilapalveluissa. Koululla tehty katselmuskäynti joulukuussa 2017 osoitti, että rakennuksissa oli runsaasti kalusteita, työkoneita, rakennusosia ja muita materiaaleja, sillä tavaraa oli kerätty sinne myös aiemmasta purkukohteesta. Hämeenlinnassa kokeiltiin, kuinka jäämistön määrää voitaisiin ohjata uudelleenkäyttöön jo ennen rakennuksen purkamisen alkamista. RANTA-hanke oli Hämeen ammattikorkeakoulun toimesta mukana purkua valmistelevien toimenpiteiden suunnittelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tavallisesti purkuurakoitsijan tehtäväksi jää ratkaista rakennukseen jääneiden materiaalien kohtalo. Laadultaan tämä jäämistö oli hyväkuntoista, ja siten sillä nähtiin olevan uudelProjekti-insinööri Eija Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulu RANTA-hankkeen projektipäällikkö, lehtori Markku Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulu Kuntien purettaviin rakennuksiin jää usein kalusteita, teknisiä laitteita ja rakennusosia, joilla voisi olla jatkokäyttöä toisessa kohteessa. vsk. Koulun purku-urakka koostuu kolmen rakennuksen purkamisesta, kaikkiaan runsaasta 7500 kerrosneliömetristä. Osa materiaaleista käytetään sellaisenaan uudelleen, osa kierrätetään materiaalina ja loput hyödynnetään energiana. 18 Koulun jäämistön hyödyntäminen Kaurialan koulu suljettiin Hämeenlinnassa sisäilmaongelmien takia keväällä 2015. Purettavan rakennuksen materiaalit kiertoon
Kukin tavara koodattiin sijainnin perusteella, kalusteista otettiin mitat ja jokainen artikkeli kuvattiin. Alkuvaiheessa pyrittiin arvioimaan huolellisesti millaiselle materiaalille olisi kysyntää, jos sitä olisi tarkoitus myydä. Kuva: Markku Raimovaara.. Kaurialan koulussa oli varsin suuri määrä kalusteita, joita oli kerätty koulun liikuntasaliin (kuva 1). Joukossa oli esimerkiksi suuri määrä erilaisia toimistopöytiä ja -tuoleja, jotka ovat liian suuria nykypäivän työtiloihin. Jäämistö koostui mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Koska kyse oli sisäilmaongelmaisista rakennuksista, uudelleenkäyttöön soveltuviksi katsottiin vain kovapintaiset materiaalit, jotka voidaan puhdistaa. Selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että kaupungin hallintosäännön mukaan toimivalta asiassa kuuluu kaupunginjohtajalle, joka hyväksyi myymisen päätöksellään huhtikuussa 2018. Arvioinnin tuloksena syntyi kokonaisnäkemys, mikä osa jäämistöstä oli todennäköisesti riittävän kiinnostavaa potentiaalisten uudelleenkäyttäjien kannalta, ja se materiaali päätettiin inventoida tarkemmin. vsk. Jäämistön myynnin tultua hyväksytyksi kohdistui kiinnostus huutokaupan käyttöön, koska myyminen etukäteen Kuva 1. Jäämistön dokumentointi ja myynti RANTA-hanke (HAMK) inventoi koulun jäämistöä kevättalvella 2018 kaupungin tilapalveluiden tukemana. Sen sijaan purkukohteen yhdessä rakennuksessa oli muun muassa erilaisia työkoneita, joiden arveltiin kiinnostavan ostajia (kuva 2). Tässä vaiheessa kohdattiin tärkeä hallinnollinen kysymys, mikä taho Hämeenlinnan kaupungin organisaatiossa voi päättää, voidaanko kaupungin omaisuutta myydä. Purkukohteessa olleita toimistokalusteita. 19 leenkäytön mahdollisuuksia. Inventoinnin ohella selvitettiin, miten jäämistö saataisiin hallitusti myyntiin. Hämeenlinnan kaupungilla oli jo aikaisemmista purkukohteista kokemusta, ettei sellaiselle materiaalille ollut kysyntää. puutyökoneista, kalusteista, wc-istuimista, valaisimista, lämmityspattereista ja isosta kylmiöstä
Luotsi -säätiön työntekijät olivat siivonneet kohKuva 2. Lähes kaikista myynnissä olleista artikkeleista jätettiin tarjous, mikä ennakoi vilkasta tavaroidenhakupäivää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. Kuva: Markku Raimovaara.. 20 asetetulla kiinteällä hinnalla arveltiin vaikeaksi. Pientyökalut koottiin isoksi eräksi myytäväksi yhtenä kokonaisuutena. Useasta artikkelista tarjouksia jätettiin viimeiseen hetkeen asti. Verkkohuutokauppa vaikutti tilanteeseen sopivalta myyntikanavalta ja neuvottelut julkisenkin sektorin kauppapaikkana toimivan Huutokaupat.com -sivuston kanssa aloitettiin. Purkukohteessa olleita puuntyöstölaitteita. Huutokauppa oli auki kaksi viikkoa kesäkuussa 2018. Myynnin päätyttyä kaupunki järjesti koululla kaksi noutopäivää, joiden aikana ostajien tuli hakea ostoksensa pois. Operaattori vakuutti, että kyllä kysyntää oli ollut muissakin vastaavissa kohteissa, ja päätös huutokaupan käytöstä tehtiin. Esimerkiksi keittiökaapistot pyrittiin myymään sellaisina kokonaisuuksina kuin ne alkuperäisellä paikallaan olivat. Huutokauppaa Huutokaupat.com vastasi artikkeleiden viennistä verkkohuutokauppaan saatuaan inventoinnin tuloksena syntyneet tiedostot myytävästä materiaalista. Myytäväksi aiottu jäämistö koottiin luetteloksi, johon kertyi lähes 140 artikkelia. Näyttötilaisuudet olivat sikäli tärkeitä, että paikalla käytiin katsomassa varsinkin isoja artikkeleita (sorvit, höylät, porakone, sirkkeli, kylmiö), sillä laitteiden irrotus ja poiskuljetus kuuluivat ostajalle. Huutokaupan aikana kaupunki järjesti kaksi tilaisuutta, jossa ostajilla oli mahdollisuus tutustua myyntikohteisiin ennen tarjoustensa jättämistä. Teknisistä laitteista pyrittiin keräämään saatavilla olevat tiedot, koska ostajat ovat niistä kiinnostuneita tarjoushintaa miettiessään. Hämeenlinnan kaupungin ja HAMK:n edustajilla oli aluksi epäilyksiä, kiinnostaako ostajia huutaa verkkokaupassa purkukohteen jäämistöä
Nyt, koulun ollessa jo purkutyön alla, purku-urakoitsijakin lienee hyötynyt, kun irrotettavia osia on ollut vähemmän. Vaikka myynti-ilmoituksissa oli kerrottu, että kalusteiden irrotus kuului ostajalle, osa ostajista tuli paikalle ilman työkaluja. Huutokaupan alettua yhteen koulun rakennuksista tunkeuduttiin sisään ja mm. Inventointi tarkistettiin vielä lähempänä myynnin aloitusta. Toisena kokeilun tavoitteena oli selvittää, millaista kiinnostusta purkukohteen jäämistön myynti nostaa. Muutamaa kaappia lukuun ottamatta koko tarjolle asetettu jäämistö saatiin myytyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Myynti haluttiin toteuttaa valmista myyntikanavaa, eli tässä tapauksessa verkkohuutokauppaa käyttäen, mikä oli hyvä ratkaisu. Näin ollen kaikki myydyt tavarat oletettavasti päätyivät uudelleenkäyttöön, koska niistä oli kuitenkin maksettu. Jos jäämistöä olisi päätynyt purku-urakoitsijalle, on hyvin mahdollista, että esimerkiksi puiset artikkelit olisivat päätyneet murskattaviksi ja poltettaviksi. Huutokauppa herätti paitsi ostajien, myös median ja yleisön mielenkiinnon vähintäänkin Hämeenlinnan seudulla. Tavaroiden elinkaaren voidaan siis ajatella pidentyneen tämän kokeilun ansiosta. vsk. Alkuun piti ratkaista, asetetaanko jäämistölle jokin hinta, vai annetaanko sitä ilmaiseksi niille, jotka ovat jäämistöstä kiinnostuneita. Ostajien tullessa hakemaan tavaroitaan heillä oli maksukuitissaan tavaroiden koodit, joiden avulla tavarat paikallistettiin koulurakennuksessa. Ajoittaisesta ruuhkaantumisesta huolimatta tavaroiden nouto kuittia vastaan oli selkeää. 21 teessa ennen ostajien tuloa paikalle. Myynnin kannalta kävi onni, sillä kaikki myytävät artikkelit olivat toisessa rakennuksessa. Vuosikymmeniä käytössä olleen koulun avaimia oli päätynyt isolle ihmisjoukolle. Kaupungille kokeilu aiheutti lisätyötä, mutta antoi tietoa miten tulevien purkukohteiden irtaimiston käyttöaikaa voitaisiin pidentää jossakin toisessa toiminnassa. Koska jäämistö sisälsi useita käyttökuntoisia työkoneita, joilla tiedettiin olevan kysyntää, koko jäämistö päätettiin laittaa myyntiin. Kuitenkin hetkeä ennen myynnin alkamista havaittiin, että joitakin myyntiin asetettuja tavaroita puuttui. Myynnissä oli kaikkiaan 140 artikkelia ja vain neljän osalta tuli reklamaatioita, jotka selvitettiin tapauskohtaisesti. Ostajat olivat pienyrityksiä ja yksityishenkilöitä. Jatkoa ajatellen Kokeiluun liittyi myös muutamia ennakoimattomia yllätyksiä. Ostajia tuli ensimmäisen noutopäivän aamuna niin paljon, että tavaroidennäyttäjiä olisi saanut olla useampi kuin nyt paikalla olleet kaksi henkilöä. ovia, kalusteita ja ikkunoita rikottiin varsin perusteellisesti. Jäämistön inventoinnin alkaessa koulun ovien lukituksia muutettiin niin, että vain muutamilla henkilöillä piti olla pääsy kouluun. Näin pyrittiin ehkäisemään jäämistön ”katoaminen” inventoinnin jälkeen. Kulkuoikeudet on siis syytä pitää mielessä suunniteltaessa vastaavanlaista myyntiä. Kokemukset Tällä huutokauppakokeilulla oli tavoitteena selvittää, miten purkukohteen irtainta jäämistöä voitaisiin saada paremmin uusiokäyttöön. Monet, varsinkin yritykset, ostivat useita artikkeleita ja heillä irrotukseen kului molemmat päivät. Naapuriavulla artikkelit saatiin kuitenkin irti. Ilkivallan mahdollisuus on kuitenkin tiedostettava, ja siihen on varauduttava.. Tästä syntyi vaikutelma, että myyntikokeilu nähtiin myönteisessä valossa. Suurta myyntivoittoa ei kaupunki tästä korjannut, mutta se toteutti omaa resurssiviisaan kaupungin strategiaansa hyvin konkreettisesti. Miksi purkukohteiden käyttökelpoista tavaraa ei hyödynnetä nykyistä paremmin, kysyttiin. Kaukaisin ostaja tuli Kanta-Hämeeseen Pohjois-Karjalasta asti
Kaikkiaan kokeilu nostaa esiin kysymyksen, miten purettaviin rakennuksiin jäävien käyttökelpoisten kalusteiden, rakennusosien ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Kiertotalouden tavoitteet rakentamisen toimialalle ovat kovat ja purkukohteiden materiaalitehokkuuden kehittäminen auttaa osaltaan tavoitteiden saavuttamisessa. Toki tässä artikkelissa käsitelty purkukohteen jäämistön uudelleenkäyttö edustaa vain pientä osaa koko siitä materiaalivirrasta, joka kohteessa syntyy. Tässä kokeilussa ostaja maksoi kunkin tuotteen erikseen, mikä oli ostajan kannalta työlästä. Myynti-ilmoituksessa kerrottiin, että ostaja vastaa ostamansa tuotteen irrotuksesta. Yksi ostaja saattaa ostaa samalta myyjältä jopa kymmeniä tuotteita, jolloin ostajan kannalta olisi järkevää, että häntä laskutettaisiin vain kerran. 22 Lyhyessä ajassa tapahtuva myyntitilanne, jossa myyjällä on iso määrä kerralla myytäväksi asetettavia tuotteita, testaa myös myyntiprosessia. Siitä syystä RANTA-hanke jatkaa kohteen parissa vielä loppuvuoden keskittyen juuri betonin hyödyntämiseen. Entä jos ostaja irrottaessaan omaa tuotettaan olisikin vahingoittanut toisen ostajan tuotetta. vsk. Toteuttajina hankkeessa ovat Green Net Finland ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Yksin betoni kattaa tonneina mitattuna valtaosan syntyvästä purkujätteestä. materiaalien uudelleenkäyttöä voitaisiin kunnissa tehostaa. Voisiko tässä ketjun osassa olla työtä esimerkiksi kolmannelle sektorille. Tärkeää on myös pohtia, onko purkukohteista peräisin oleville tuotteille kysyntää. Nykyisellään uusiokäytön ketjusta puuttuu toimija, joka tekisi Hämeenlinnan kokeilussa hankkeen avulla tehdyn jäämistön inventoinnin ja myyntiinsaattamisen. Inventointiprosessiin voidaan ottaa mukaan digitaalisia työkaluja, mikä tehostaisi ja sujuvoittaisi työtä, joka voi viedä paljon aikaa, jos myytäviä tuotteita on paljon. Jälkikäteen kokeilu on pohdituttanut vastuiden osalta. Tässä kokeilussa ei näin tapahtunut, mutta tilanne on mahdollinen ja siihen tulee olla ratkaisu. Uusilla ratkaisuilla voisi säästää aikaa huomattavasti. RANTA-hanke Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA) -hankkeessa (2016–2018) edistetään rakennettuun kaupunkiympäristöön, rakennuksiin ja maamassojen hallintaan liittyvää kiertotaloutta. Vanhan tavaran uudelleenkäyttö edellyttää ensin asenteellista hyväksyntää, jotta uudelleenkäytön ketjujen rakentaminen on kannattavaa. Ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden nousu voivat luoda pohjan uusiokäytön markkinoille, mikäli ne eivät ole ohimeneviä ilmiöitä. Suomessa puretaan vuosittain suuri määrä kuntien omistamia rakennuksia, joihin jää käyttökelpoista materiaalia. Hankkeen loppuraportti julkaistaan marraskuussa 2018 osoitteessa www.greennetfinland.fi.
Nykyisin paristoista ja pienakuista lähes 60 prosenttia kerätään kaupoissa. Paristojen ja akkujen kauppakeräys täyttää 10 vuotta: Huikea matka kaatopaikalta halutuksi uusioraaka-aineeksi Paristokierrätyksen merkkipäivää on syytä juhlia – kymmenen vuoden aikana helposti saavutettavat keräyspisteet ovat lisänneet kierrätysintoa ja materiaalikierrätys kehittynyt huimasti. Niiden sisältämä harvinainen koboltti jalostetaan puhtaaksi raaka-aineeksi Kokkolassa. Oikosulkujen ehkäisemiseksi virtanavat tulee teipata piiloon.. Yhä useampi laite toimii akulla, joten tarve on koko ajan suurempi”, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén kannustaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Erityisesti kännyköissä ja tietokoneissa käytettyjen litiumakkujen kierrätys on kehittynyt Suomessa merkittävästi. vsk. Paristokierrätys Paristot ja pienet akut voi kierrättää kaikissa niitä myyvissä liikkeissä. Kaikki keräyspisteille tuodut paristot ja akut viedään käsiteltäväksi Nivalaan Akkuserin laitokselle. Ainoastaan litiumparistot, joita käytetään muun muassa palohälyttimissä, hyödynnetään energiana. ”Kotona lojuvat akut kannattaa kiikuttaa kauppaan, jotta niiden arvokkaat materiaalit voidaan hyödyntää. Viime vuonna käytettyjä paristoja ja akkuja kerättiin Suomessa ennätysmäärä, yhteensä 1 420 000 kiloa, kun vuonna 2010 keräysmäärä oli 867 000 kiloa. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. Sitä ennen käytäntö oli, että paristot ja akut humpsahtivat sekajätteen mukana joko polttoon tai kaatopaikalle. Keräysverkoston järjestävät yhdessä yli 600 paristojen ja akkujen tuottajaa eli maahantuovaa yritystä Paristokierrätyksen nimissä. Akkuser Oy aloitti toimintansa kauppakeräyksen synnyn korvilla vuonna 2005. Keräyspisteet saapuivat kauppoihin 2008 voimaantulleen tuottajavastuun siivittämä. Keräysaste eli se, kuinka suuri osa on noussut samassa ajassa 33 prosentista 47 prosenttiin. 23 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Nykyisin paristojen ja akkujen materiaaleista tyypistä riippuen 50–90 prosenttia kierrätetään uusiomateriaaleiksi. ”Nykyisin saamme murskausprosessista syntyvän hienon, arvokkaan pölynkin kerättyä talteen ja materiaalit entistä puhtaampina eteenpäin”, Akkuser Oy:n toimitusjohtaja Tommi Karjalainen sanoo
Julia Ruotsi-Turbaev ja Anna Perttola Insinööritoimisto Gradientti Oy Kierrätysalan yrityksillä on potentiaalia säästää rakennusja purkujätteen käsittelykustannuksissa Osalla purkualan yrityksistä jätelainsäädännön mukainen rakennusja purkujätteelle asetettu kierrätysaste täyttyy jo nykyisellään, mutta sekalaisen rakennusja purkujätteen eri jakeiden kierrättämisessä on vielä parannettavaa. Tutkimuksen aikana Yritys A:lla oli käynnissä kolme purkutyömaata, joihin etsittiin vaihtoehtoisia vastaanottopaikkoja nykyisten rinnalle. Vaihtoehtoiset vastaanottopaikat olivat kilpailukykyisiä kustannusten osalta ja ne mahdollistivat parempaa rakennusja purkujätteen kierrätystä. Kuva: Kirsti Määttä.. Perttola tarkasteli työssään yhtenä osana purkualan yritystä, Yritys A:ta. 24 J ätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa 179/2012 (jäljempänä VNA 179/2012) on asetettu, että rakennusja purkujätettä on hyödynnettävä 70 % muutoin kuin energiana tai valmistamalla polttoainetta vuoteen 2020 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Sekalaista rakennusja purkujätettä. vsk. Insinööritoimisto Gradientti Oy:llä työskentelevä Anna Perttola selvitti diplomityössään rakennusja purkujätteen kierrätyksen tehostamisen vaikutuksia jätteen käsittelykustannuksiin ja kierrätysasteeseen. Yritys A halusi panostaa ja kehittää rakennusja purkujätteen kierrätystä
Yhteenveto Yrityksen A työmaiden vaarattomista rakennusja purkujätteistä ilman betonijätettä. Yritys A:n työmaat olivat purkukohteita, joiden jätteet koostuivat suurimmaksi osaksi betonija tiilijätteestä. Työmaiden kierrätysastetarkastelu ei ota kantaa jätejakeiden puhtauteen eli miten ko. Oranssilla on merkitty jätejakeet, jotka huomioidaan kierrätysasteeseen. vsk. Kun betonija tiilijäte jätetään kierrätysastetarkastelusta huomioimatta, niin työmaiden VNA 179/2012 mukainen kierrätysaste vaihteli 66–76 %. Tarkastelussa ei ole Taulukko 1. Jos pienemmällä työmaalla olisi voitu lajitella jätteet ja kierrättää tarkemmin, säästö olisi lähennellyt myös 30 %. Oranssilla on merkitty vaarattomat rakennusja purkujätteet. Lihavoidulla on merkitty jätejakeet, jotka hyödynnetään muutoin kuin energiana tai loppusijoitetaan. Betonija tiilijätteen huomioiminen nosti säästöprosentin 50:een, kun se pystyttiin käsittelemään itse ja hyödyntämään omissa kohteissaan. Lisäksi tarkasteltiin työmaiden kierrätysastetta. Kursivoidulla on merkitty jätejakeet, jotka pääasiassa loppusijoitetaan.. Yhteenveto Yrityksen A jätejakeiden jakaantumisesta. Tutkimuksessa olleilla työmailla VNA 179/2012 mukainen kierrätysaste oli noin 76–98 %. Tutkimuksen kahdella isolla työmaalla saatiin säästöä noin 30 % jätteen käsittelykustannuksista, kun purkutyömailla lajiteltiin jätteet tarkemmin ja vastaanottopaikat optimoitiin. Taulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Lisäksi tarkastelussa oli yrityksen toiveesta myös kyllästetty puujäte. 25 Yrityksen A työmailta saatujen tietojen perusteella laskettiin vaikutukset kustannuksiin, kustannussäästöt sekä mahdollinen säästöpotentiaali. Koska betonija tiilijätteen määrä dominoi yrityksen jätemäärissä, niin sille tehtiin tarkastelut erikseen. Betonija tiilijätteen osuus nostaa huomattavasti Yritys A:n kierrätysastetta, sillä betonija tiilijätettä syntyy ja paljon, ja se voidaan hyödyntää maarakentamisessa. jätejakeita voidaan kierrättää tai hyödyntää muutoin kuin energiana. Säästölaskelmissa huomioitiin ainoastaan seuraavat jätejakeet: bitumikate, eristevilla, energia, kipsi, lasi, puu, sekalainen rakennusja purkujäte. Metallijätteen määrä nousee betonija tiilijätteen jälkeen seuraavaksi merkitykselliseksi jätejakeeksi hyödyntämisen kannalta, sillä metallijäte on painavaa, sitä syntyy purkutyömailla suhteellisen paljon ja metallijäte voidaan hyödyntää uuden metallin valmistamisessa. Pienemmällä työmaalla säästöä syntyi noin 14 %
Puu-, energiasekä sekalainen rakennusja purkujäte päätyvät pääosin energiahyödyntämiseen. 26 huomioitu työmailta sekalaisen rakennusja purkujätteenä viedyn jätteen koostumusta, eli päätyykö osa sekalaisesta rakennusja purkujätteestä vielä kierrätettäväksi energiahyötykäytön sijasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tutkimuksen perusteella, etenkin purkualan yrityksillä, täyttyy jo nykyisellään VNA 179/2012 mukainen 70 % kierrätysastetavoite, jos jätejakeiden isoimmat jäte-erät koostuvat betonija tiilijätteestä sekä metalleista. Uusia innovaatioita ja teknologioita on kehitelty rakennusja purkujätteen eri jätejakeiden kierrättämiseksi, mutta niiden käyttöönotto vaatii, että kierrätysalan yritysten on haluttava kyseistä muutosta ja vaadittava sitä myös yhteistyökumppaneiltaan. Kuvat: Anna Perttola. Oikealla puujätettä ja vasemmalla eristevillajätettä. kierrätyslaitosten lupaprosessien hoito, ympäristöarvioinnit sekä pilaantuneiden alueiden tutkimusja kunnostusprojektit. Eristevillaja kipsijätteen kierrätys on alkutekijöissä. Työtehtäviin kuuluu mm. vsk. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto Yritys A:n jätteiden jakaantumisesta ja kierrätysasteesta. Taulukossa 2 on esitetty sama siten, että betonija tiilijäte on jätetty pois tarkastelusta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Suomen tasolla rakennusja purkujätteen eri jätejakeiden kierrätyksessä tai hyödyntämisessä (muutoin kuin energiana) on vielä tekemistä. Anna Perttola toimii projektipäällikkönä Insinööritoimisto Gradientti Oy:llä. Kuva: Julia Ruotsi-Turbaev.. Sen sijaan kierrätysalan yrityksillä on mahdollista saada säästöjä sekalaisen rakennusja purkujätteen eri jätejakeiden käsittelykustannuksista tarkemmalla työmaakohtaisella lajittelulla, paremmalla kierrätyksellä ja työmaakohtaisilla vastaanottopaikkojen valinnoilla. Puujäte päätyy nykyisin pääsääntöisesti energiahyötykäyttöön ja esimerkiksi eristevillajätteen kierrättäminen on vielä alkutekijöissä
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Investoinnin myötä laitoksen käsittelykapasiteetti kaksinkertaistuu 20 000 tonniin vuodessa ja se pystyy käsittelemään entistä likaisempia ja hankalampia muovilaatuja. Erityisesti kaupan alalla ja rakentamisessa syntyy valtavia määriä sellaista jätemuovia, jonka kierrättäminen on aiemmin ollut hankalaa sen likaisuuden vuoksi. vsk. On arvioitu, että 25–40 % Suomessa käytetystä muovista käytetään erilaisissa pakkauksissa ja neljännes rakentamisessa. Merikarvialle tehtävän investoinnin myötä käyttöön otettava uusi pesutekniikka mahdollistaa juurikin näiden muovien jalostamisen korkealaatuisiksi raaka-aineiksi kiertotalouden logiikan mukaisesti. Jatkossa laitoksen avulla voidaan myös edistää kotitalousmuovien uudelleenkäyttöä. 27 L&T investoi moderniin muovin kierrätysteknologiaan – Investointi parantaa erityisesti likaisten ja vaikeasti hyödynnettävien muovilaatujen uudelleenkäyttömahdollisuuksia Suomessa Lassila & Tikanoja investoi Merikarvian muovinkierrätyslaitoksellaan Suomen oloissa moderneimpaan jätemuovin käsittelyteknologiaan. Lassila & Tikanoja Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Tehdas valmistaa yli 100 erilaista uusiomuoviraetta, joita hyödynnetään pääosin kotimaisessa muoviteollisuudessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuonna 2025 muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 % ja 2030 55 %. Tällä hetkellä Suomessa kierrätykseen päätyy 27 % muovipakkauksista. Merikarvialle rakentuva uusi käsittelylaitos mahdollistaa osaltaan jatkuvasti kiristyvien kierrätystavoitteiden saavuttamisen. Tällä hetkellä L&T kerää kuluttajien pakkausmuovia Turussa, Hämeenlinnassa, Tuusulassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Kiteellä, Oulussa, Kokkolassa ja Vaasassa. L&T on jo markkinajohtaja teollisten muovien käsittelyssä. Merikarvialla sijaitseva kierrätyslaitos prosessoi erilaisia teollisuuden ylijäämäja hylkymateriaaleja sekä teollisuuden kuljetuslaatikoita uusioraaka-aineiksi. Mukaan ovat tulossa tai keräystä ainakin suunnittelevat mm. Kajaani, Lahti ja Tampere. Tavoitteena on, että uusi teknologia on käytössä kesällä 2019, mutta materiaalin vastaanotto voidaan aloittaa välittömästi
Pohjavesi onkin suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta yleisin talousveden lähde Suomessa. Maaperän pilaantuminen ihmistoiminnan vaikutuksesta on kuitenkin monissa paikoin heikentänyt pohjaveden kemiallista tilaa. Tutkimuskohteina olevat alueet sijaitsevat huonoon tilaan luokitelluilla I-luokan pohjavesialueilla, joissa pilaantuneisuuden aiheuttajana on ollut teollinen toiminta. 28 S uomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on yhdyskuntien vedenhankintakäytössä edelleen noin 100 kemiallisesti huonossa tilassa olevaan riskipohjavesialuetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Pääasialliset haitta-aineet maaperässä ja pohjavedessä ovat klooratut liuottimet tetrakloorieteeni (PCE) ja trikloorieteeni (TCE).. vsk. PASSIIVI ”Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa” -hankkeen tavoitteena on selvittää pohjaveden passiivinäytteenoton käyttömahdollisuuksia pilaantuneiden riskipohjaTutkija Heidi Ahkola, Suomen ympäristökeskus Johtava asiantuntija Jarno Laitinen, Ramboll Finland Oy Pohjavesiasiantuntija Anna-Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry PASSIIVI-hankkeessa kehitetään passiivinäytteenottoa pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa PASSIIVI-hankkeessa sovelletaan kahta kaupallisesti saatavilla olevaa passiivija massavirtakeräintä ja koostetaan kokemuksia niiden toimivuudesta ja soveltumisesta jo pilaantuneiden pohjavesialueiden haitta-aineseurantaan
Tutkimuskohteina olevat alueet sijaitsevat huonoon tilaan luokitelluilla I-luokan pohjavesialueilla, joissa pilaantuneisuuden aiheuttajana on ollut teollinen toiminta. Passiivikeräin asennetaan suoraan pohjavesiputkeen halutulle näytesyvyydelle ja jätetään mittaamaan haitta-aineen kulkeutumista tietyllä aikavälillä. Tetrakloorieteeniä (PCE) käytetään pääasiassa kemiallisissa pesuloissa tekstiilien puhdistukseen ja trikloorieteeniä (TCE) konepajoissa rasvojen liuotukseen. Haasteena on, ettei passiivikeräimellä saatuja tuloksia voi suoraan verrata kertanäytteellä saatuihin tuloksiin, sillä kyse on eri menetelmästä. Lisäksi pitkä altistusaika mahdollistaa sen, että keräimillä voidaan havaita yhdisteitä joiden esiintyminen akviferissa on ajoittaista. Kloorattujen liuottimien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi perinteiset kunnostusmenetelmät eivät myöskään usein ole toimivia. Pääasialliset haitta-aineet maaperässä ja pohjavedessä ovat klooratut liuottimet tetrakloorieteeni (PCE) ja trikloorieteeni (TCE). Oleellinen työkalu näiden riskien kuvaamisessa on konseptuaalinen malli, joka perustuu ympäristötutkimuksien avulla tunnistettuihin haitta-ainemääriin, niiden mahdollisiin kulkeutumisreitteihin sekä altistujiin. Kloorattujen liuottimien muodostamia haitta-ainefaaseja on erittäin vaikea paikantaa, joten niillä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteet ovat ongelmallisia. Passiivikeräintä altistettaessa pohjavesikerrosta ei häiritä pumppaamalla. 29 vesialueiden kestävässä riskienhallinnassa. Klooratut liuottimet ovat pysyviä yhdisteitä, joilla on hyvä rasvojen ja öljyjen liuotuskyky. Yhdistämällä passiivinäytteenotolla saatuun pitoisuustietoon aikayksikköä kohti tietoja akviferin vedenjohtavuuksista sekä haitta-aineiden leviämän poikkileikkauksista ja pinta-aloista, voidaan menetelmän avulla tarkastella pohjaveden virtauksen. Yhdisteet ovat pääsääntöisesti värittömiä, helposti haihtuvia, vettä raskaampia ja niukkaliukoisia nesteitä. Passiivikeräimen läpi virrannut vesimäärä voi olla tuhansia kertoja kertavesinäytteen määrää suurempi, jolloin menetelmällä voidaan mitata myös hyvin matalissa pitoisuuksissa esiintyviä yhdisteitä. Kestävän kunnostamisen taustalla on kuitenkin, kuten kunnostamisessa tulisi aina olla, tutkittu ja perusteltu näkemys kohteen aiheuttamista riskeistä. Hetkellisiin tuloksiin perustuva arvio onkin usein epävarmempi kuin passiivimenetelmien avulla arvioidut pidemmän aikavälin mittaustulokset. Vaikka osa haitta-aineista saataisiin poistettua maaperästä, jäänteitä saattaa kulkeutua syvemmälle maakerrosten huokostilaan, josta ne liukenevat ajan kuluessa hitaasti pohjaveteen. Tämä toteutetaan optimoimalla ympäristöä, yhteiskuntaa ja taloutta koskevat vaikutukset ja näkökohdat. Kun kertavesinäytteenotolla mitataan hetkellistä pitoisuutta pohjavesiputkessa, mitataan passiivikeräimellä keskimääräistä tai kumulatiivista pitoisuutta aikayksikköä kohti. Kestävän kunnostuksen tavoitteena on, että kunnostuksella saavutettavat hyödyt ovat suuremmat kuin toimien aiheuttamat haitat. Tällä tavalla otetun kertavesinäytteen oletetaan edustavan akviferissa vallitsevia olosuhteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. Näytteen edustavuuden optimoimiseksi esipumpattavan veden tilavuus ja virtausnopeus onkin hyvä minimoida. Suurempaa tilavuutta ja suurella pumppausteholla pumpattaessa pohjaveden virtauskuva häiriintyy ja vesinäyte voi kertyä suuremmalta säteeltä. Passiivinäytteenotto ja massavirtatarkastelu Ennen kertavesinäytteenottoa, pohjavesiputkesta pumpataan vettä noin kolme kertaa putken vesitilavuuden verran veden laadun stabiloimiseksi
Sorbicell Sorbicell-keräin on 75 mm pitkä ja halkaisijaltaan 11 mm ampullimainen keräin, joka asennetaan havaintoputkeen vettä keräävään säiliöön kiinnitettynä (kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. PASSIIVIhankkeessa sovelletaan kahta kaupallisesti saatavilla olevaa passiivija massavirtakeräintä ja koostetaan kokemuksia näiden ratkaisuiden toimivuudesta ja soveltumisesta jo pilaantuneiden pohjavesialueiden seurantaan. Keräimien avulla voidaan tutkia mm. 30 mukana tapahtuvaa haitta-aineiden massavirtaa. Sorbicell-keräimessä haitta-aineet sitoutuvat vastaanottavaan faasiin, joka on valittu tutkittavien yhdisteiden mukaan. Kemikaalikeräimen avulla tutkitaan haitta-aineen pitoisuutta ja virtauskeräimen avulla pohjavesiputkessa vallitsevien virtausten suuruutta ja suuntaa. Tutkimuskohteessa altistettiin kemikaalija virtauskeräimiä pohjavesipatsaan yläja alaosassa kuuden viikon ajan. PAH-, PCBja Kuva 1. Yksinkertaistaen voidaan esittää esimerkki, että korkeakin haitta-ainepitoisuus pidättyneenä tiiviiseen savikerrokseen voi aiheuttaa pienemmän pohjavesiriskin kuin pieni pitoisuus paremmin vettä johtavassa hiekkatai sorakerroksessa. iFlux iFlux-keräin on 15 cm pitkä ja pohjavesiputken paksuinen (kuva 1). Keräimet valmistetaan kohdekohtaisesti havaintoputkitietojen (putken sisähalkaisija, altistussyvyys) perusteella. Hankkeessa syntyneitä kokemuksia kaupallisista ratkaisuista Passiivistenja massavirtatarkastelua tarjoavien kaupallisten ratkaisujen määrä on markkinoilla vielä hyvin suppea. Haitta-aineiden massavirtatarkastelu tarjoaa usein loistavan lähestymistavan kohdemallin luomiseen sekä kohteen riskien määrittämiseen. iFlux-keräimet asennuksessa.. vsk
iFlux-keräimet on mitoitettu pohjavesiputken koon mukaan niin, että ylimääräistä tilaa ei jää. Altistetut keräimet lähetetään takaisin laitetoimittajalle, joka analysoi tutkittavat yhdisteet ja raportoi ne tilaajalle. Näytepaikat ovat pilaantuneet klooratuilla liuottimilla ja niiden kunnostusta aloitetaan parhaillaan. 31 VOC-yhdisteitä, torjunta-aineita, metalleja, öljyhiilivetyjä, ammoniumja nitraattityppeä, ortofosfaattia sekä sulfaattia. PASSIIVIhankkeen edetessä saadaan lisää käyttökokemusta ja tuloksia useista testikohteista, jolloin voidaan paremmin arvioida missä Kuva 2. Tähänastisia käyttökokemuksia Passiivikeräimien ensimmäinen altistuskierros on tällä hetkellä toteutettu kahdella näytepaikalla. Tutkimusalueella keräimiä altistettiin pohjavesipatsaan yläja alaosassa 11 päivän ajan. Alustavien tulosten mukaan iFluxin avulla määritetyt vedenjohtavuusarvot vastasivat hyvin Pöyry Finland Oy:n kehittämän kerroksittaisen mittausmenetelmän avulla määritettyjä K-arvoja. Alustavien tulosten perusteella iFluxkeräin vaikuttaisi soveltuvan hyvin massavirtatarkasteluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. iFlux-keräimen kustannukset ovat Sorbicell-keräimiä huomattavasti korkeammat, mutta toisaalta niiden avulla saadaan haitta-aineiden kulkeutumisesta enemmän informaatiota. Sorbicell-keräimien avulla voidaan määrittää haitta-aineen µg/l pitoisuus, tosin Sorbicellillä on kehitteillä myös virtauskeräin. Sorbicell-keräin kiinnitettynä vettä keräävään säiliöön.. iFlux-keräimien avulla voidaan määrittää yhdisteen massavirtaa, mutta sitä varten täytyy altistaa sekä kemikaaliettä virtauskeräimiä. Pohjavesivyöhyke ei koskaan ole stabiili ja keräimien avulla vallitsevien olosuhteiden pidempiaikainen keskiarvo saadaan selville hetkellistä kertanäytteenottoa paremmin. vsk. Keräimiä altistetaan haitallisten yhdisteiden pitoisuuksien muutoksen selvittämiseksi kolmessa vaiheessa: ennen kunnostusta sekä kahteen otteeseen kunnostuksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan iFluxkeräimien asentaminen on haastavampaa kuin Sorbicell-keräimien, jotka kiinnitettiin pohjavesiputkea selvästi kapeampaan vesisäiliöön. Laitetoimittaja on tiiviisti mukana altistuksen toteuttamisessa ja vastaa aina nopeasti esiin nousseihin kysymyksiin
+358 400966821 Remeo Oy on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. 32 tilanteessa menetelmäksi kannattaa valita passiivikeräimet ja missä tilanteessa kertanäytteenotto tarjoaa riittävän tiedon. Hankkeen tuotoksena syntyy hankeraportti, johon on koottu keskeiset havainnot kirjallisuudesta, kenttäkokeista sekä näiden perusteella tuotettu arvio passiivikeräinten soveltuvuudesta pilaantuneen pohjaveden laadun tutkimusmenetelmänä sekä velvoitetarkkailun työkaluna. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat Nordic Envicon Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Vahanen Oy, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ihmiskunta käyttää enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Lisätietoja hankkeesta antaa PASSIIVI-hankkeen projektipäällikkö Heidi Ahkola, Suomen ympäristökeskus heidi.ahkola@ymparisto.fi puh. Maailma, jossa luonnonvaroja ei hukata. Raporttiin sisällytetään myös menetelmäohjeistus, jossa käsitellään passiivinäytteenottoa ja sen toteutuksessa sekä tulosten tulkinnassa huomioitavia seikkoja. Rohkeasti ja kestävästi. Hankkeen osapuolina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus (PIRELY) ja Suomen Ympäristökeskus (SYKE). Tehdään se yhdessä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa kehitämme uusia ratkaisuja, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Materiaalitehokkuus on yksi kiertotalouden suurimpia tekijöitä. Työllistämme 330 ammattilaista 14 paikkakunnalla ja kahdeksassa kierrätysja hyötykäyttömateriaaleja käsittelevässä laitoksessa. Lue meistä lisää: remeo.fi Ajattele. Kiertotalous on viisaita ratkaisuja.. Uudestaan. Liikevaihtomme vuonna 2017 oli 78,2 miljoonaa euroa. On aika ajatella uudestaan. Siksi pitää uskaltaa ajatella uudestaan. Kiertotaloudessa kaikki voittavat. Työssä verrataan myös menetelmän käytön vaatimia resursseja ja niistä syntyviä kustannuksia suhteessa kertavesinäytteenottoon. Kohdealueilta on jo olemassa runsaasti tietoa geologisesta rakenteesta, pohjaveden virtauskuvasta ja haitta-aineiden pitoisuuksista, mikä edesauttaa keräintulosten tulkitsemista ja arvioimista. Teemme työtä, jotta kaikki mahdollinen saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön
Suuri osa tänä päivänä käytettävistä uusiutumattomista materiaaleista voidaan korvata biokomposiittirakeilla eli uusiutuvalla puulla. ”Biokomposiittien avulla Stora Enso voi laajentua uusille markkinoille ja aloille, joita perinteisesti hallitsevat muovit. Käytöstä poistetut tuotteet voidaan hyödyntää energiana samoin kuin kovamuoviset tuotteet. Tuoteryhmässään 98 % biomateriaalia sisältävät tuotteet ovat ainutlaatuisen innovatiivisia”, Rosenlew sanoo. Biotaloudelta odotetaan korkean jalostusasteen tuotteita. Eurooppalaisia kuluttajia kiinnostavat yhä enemmän kestävät, biopohjaiset materiaalit sekä pohjoismainen laatu ja luotettavuus”, sanoo toimitusjohtaja Alexander Rosenlew Orthexilta. Fossiilipohjaista muovia korvaava biopohjainen materiaali on valmistettu kuusesta ja sokeriruo’osta, mikä vähentää jopa 80 % tuotteiden hiilijalanjälkeä. DuraSense™ -biokomposiitti sopii materiaaliksi esimerkiksi huonekalujen, kuormalavojen, työkalujen ja autojen sisustusten valmistukseen sekä lukuisiin kuluttajatuotteisiin aina leluista hammasharjoihin, kauneusja lifestyle-tuotteisiin, keittiövälineisiin, puutarhakalusteisiin sekä kertakäyttöruokailuvälineisiin”, luettelee Oddshammar. Tavoitteena on, että jo kahden vuoden päästä tuotannostamme 20 % on biopohjaisia ja kierrätysmuoveja. GastroMax BIO -tuotteiden muoviosat on valmistettu lähes täysin biopohjaisista raaka-aineista. Suomalainen muoviteollisuus on viime vuodet hakenut aktiivisesti innovatiivisia bioja kierrätysmateriaaleja. ”Haemme uutuuksilla vahvaa kasvua vientimarkkinoilta. Samalla haluamme entistä vahvemmin profiloitua vastuullisena toimijana ja edelläkävijänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 33 Orthex ja Stora Enso yhdistivät puukuidun ja biomuovin kestäviksi kuluttajatuotteiksi Orthex ja Stora Enso tuovat yhteistyössä markkinoille aivan uudenlaisesta biokomposiitista valmistetut keittiövälineet, joissa yhdistyvät puun ja muovin parhaat ominaisuudet. Se luo mahdollisuuksia sekä raaka-aineiden toimittajalle että kuluttajatuotteiden valmistajalle. Uutuustuotteisiin käytetty biokomposiitti tulee Stora Enson Hylten tehtaalta Ruotsista. Biokomposiitin sisältämä puu tuo materiaaliin puun vahvuutta ja kovuutta. vsk. Biokomposiittiin käytettävä puu saadaan puutuotteiden ja sellun valmistuksen sivuvirroista, jolloin puuaines hyödynnetään optimaalisesti”, kertoo Patricia Oddshammar, Stora Enson Biocomposites-liiketoiminnan johtaja. Metalliosat kuuluvat toki metallinkierrätykseen”, Rosenlew toteaa. ”Orthex hakee uusilla GastroMax BIO -tuotteilla voimakasta kasvua vientimarkkinoilta Euroopassa. DuraSense™ by Stora Enso -biokomposiitit valmistetaan vastuullisesti hoidettujen ja sertifioitujen ruotsalaisten metsien kuusista sekä männyistä. ”Pohjoismaissa suunnitellut ja valmistetut tuotteet on tehty kestämään vuosia. Lanseeraamme nyt yhdeksän biopohjaisesta materiaalista valmistettua GastroMax BIO -tuotetta kotikeittiöihin. Samaan aikaan metsäteollisuus on kehittänyt puupohjaisia materiaaleja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. ”Puupohjaisesta raaka-aineesta valmistetut uutuustuotteet vastaavat ominaisuuksiltaan muovisia keittiövälineitä: tuotteet ovat kestäviä ja kovia sekä konepestäviä ja hygieenisiä. Jo aiemmin otimme käyttöön kuluttajapakkauksista kierrätetyn muovin”, jatkaa Rosenlew. Sekä Stora Ensolla että Orthexilla uskotaan biopohjaisten tuotteiden markkinan globaaliin kasvuun. ”Stora Enson biokomposiitti on uusi ja innovatiivinen raaka-aine, jolla tuotteisiin luodaan halutut ominaisuudet. Orthex Group Tuoteryhmässään ainutlaatuisen innovatiiviset uutuustuotteet sisältävät 98 % biomateriaalia
34 H uolimatta perusteellisista ohjeistuksista ja tavoitteista, Suomessa kunnostetaan pilaantunutta maaperää edelleen pääosin massanvaihdolla. Massanvaihto on nopea ja varma keino poistaa haitta-aineita maaperästä, mutta ekologisesti kestävänä sitä ei voida pitää, eikä se ole aina edes taloudellisin vaihtoehto. Käytäntöjen parantamisen nimissä asiantuntijat kokoontuivat loppukesällä yhteen pohtimaan konkreettisia toimia kestävyyden edistämiseksi, ja tunnistivat 24 erillistä kehityskohdetta. vsk. Työpajoissa syntynyttä aineistoa tulisi nyt tuoda konkretian tasolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima Pilaantuneiden maiden kokeiluhanke Ympäristöasiantuntija Aura Nousiainen Pöyry Finland Oy/MUTKU Ry Johtava asiantuntija Jarno Laitinen Ramboll Finland Oy/MUTKU Ry Yhteiskehittämällä kohti kestävämpää pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaa ja kunnostamista Pilaantuneen maan kunnostus ympäristöä kuormittavalla tavalla on arkipäivää Suomessa. Kuka ottaisi kopin?. Erilaisten kunnostusmenetelmien sosiaalisia vaikutuksia ei ole juuri kukaan kattavasti selvittänyt
Tärkeimmät haasteet äänestettiin jatkokäsiteltäviksi, ja niille määriteltiin visiotila ja saavutettavat hyödyt sekä määriteltiin konkreettisia askelia sille, miten nykytilasta päästäisiin visiotilaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Työpajoissa hahmoteltiin ensin laajalti työpajan aiheeseen liittyviä haasteita ja tunnistettiin hyviä käytäntöjä. Kestävän riskienhallinnan ja kunnostamisen huomiointi kunnostuksissa Kestävän riskienhallinnan ja kunnostamisen työpajassa todettiin, että ennen kuin kestävyyttä voidaan kunnostustoimiin jalkauttaa, tulee kaikilla kunnostukseen osallistuvilla osapuolilla oltava yhtenevä näkemys siitä, mitä kestävyydellä tarkoitetaan. Jokaisen työpajan tuloksena oli joukko läpileikkaavia teemoja, joiden kautta oli noin kuusi jatkokäsiteltävää aihetta, joidenka osalta hahmoteltiin tärkeimmät ratkaisut aihepiiriin. Työpajojen teemoiksi nostettiin neljä aihetta, joiden ympärillä keskustelua käytiin: kestävä riskienhallinta ja kunnostaminen, käsitteellinen malli ja riskienhallinta, in situ ja on-site kunnostusten tilaaminen ja datan hallinta. Kestävyyden huomiointia saatetaan lisäksi pitää hankalana, turhana tai kalliina lisätyönä kunnostuksen suunnittelussa, sillä sen periaatteita ei tunneta. 35 järjesti kesällä 2018 yhteistyössä Mutku Ry:n kanssa neljän työpajan sarjan, joissa pureuduttiin kestävän pilaantuneiden maaalueiden riskienhallinnan ja kunnostamisen edistämiseen kansallisesti. Työpajoihin osallistuikin laaja joukko asiantuntijoita, mukaan lukien konsultteja, viranomaisia, urakoitsijoita, pilaantuneiden alueiden omistajia, laboratorioiden edustajia ja lainsäädäntöä valmistelevia tahoja. Vaikka kestävät kunnostusmenetelmät ovat etenkin Keski-Euroopassa arkipäiväisiä, on niistä Yhteiskehittämistyöpajojen työskentelyprosessi.. Työpajojen tarkoituksena oli hahmottaa mitä esteitä ja haasteita kestävän kunnostuksen toteutumiselle Suomessa on, ja yhdessä kehittää ratkaisuja koko toimialalle. vsk
Riippumattoman tahon järjestämä riskinarvioinnin koulutus toisi arviointimenettelylle uskottavuutta, ja lisäisi luottamusta prosessiin ja lopputuloksiin. Käsitteellisen mallin ja riskienhallinnan käyttö on epäyhtenäistä Riskinarvioinnissa tärkeä työkalu on käsitteellinen malli, jossa kuvataan haittaaineiden kulkeutumisreittejä ihmisille ja ympäristölle. Riskinarviointi ja käsitteellisen mallin luominen vaatii paljon erikoisosaamista, mutta näitä voi kuitenkin laatia periaatteessa kuka vain. Terveysriskin arviointi vaatii ymmärrystä siitä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. 36 Suomessa vielä verrattain vähän kokemusta, eikä rohkeutta uusiin avauksiin tahdo löytyä. Urakkamalli saattaa olla enemmänkin palvelumuotoinen kuin perinteinen maanrakennusurakka. Kokemusta voitaisiin lisätä myös esimerkiksi kehityshankkeissa, jossa valtion omistamia PIMA-kohteita voisi kunnostaa koeluontoisesti ja pitkäjänteisesti pilaantuneiden maa-alueiden pilottikenttäverkostossa. Käsitteellinen malli perustuu ympäristöstä kerättyyn tietoon, jonka arviointi ei ole aina yksiselitteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Valtio ja kunnat voisivat vaikuttaa myös kestävän riskienhallinnan ja kunnostusmenetelmien mahdollistamiseen alueidenkäytön suunnittelulla, jos kunnostustarve havaitaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Arvioitsijan on ymmärrettävä haitta-aineiden ominaisuudet sekä maaperän rakenteen ja pohjaveden vaikutukset niiden liikkeisiin. Hankinnan tekeminen on vaikeaa, kun valmiita malliasiakirjoja ei ole olemassa. Julkisten tahojen esimerkkiä pidettiin parhaana kestävyyttä eteenpäin vievänä voimana. Riskinarvioinnin laatuun voidaan vaikuttaa kuitenkin ennen kaikkea osaamisen kautta. Urakoitsijalla ja tilaajalla voi myös olla eriävät näkemykset kunnostuksen tavoitteista ja urakan hinnoittelun perusteista. Kunnostuksesta pääsee usein helpommalla, kun vain kaivaa pilaantuneen massan pois niin kuin ennenkin. Onnistuneeseen kunnostukseen vaaditaan myös paljon yhteisymmärrystä tilaajan ja urakoitsijan kesken. vsk. In situ ja on-site kunnostusten tilaaminen Pilaantuneen maan omistajan on hankala tarttua kestävän kehityksen mukaisiin kunnostusmenetelmiin monesta syystä. Hyvällä ennakkosuunnittelulla ja selkeällä, ennalta hahmoteltuna prosessinhallinnalla voidaan väistää monia kunnostuksessa syntyviä ongelmia. Yhtenäisellä datanhallinnalla säästetään aikaa ja vältetään virheitä Pilaantuneen maan tutkimukseen ja kunnostukseen liittyy paljon vaiheita, joissa. In situ ja on-site kunnostusten tilaamiseen keskittyneessä työpajassa purettiin kunnostushankkeen ongelmia. Koska kestävässä riskienhallinnassa ja kunnostamisessa huomioidaan ympäristöja terveysriskien ohella myös sosiaaliset vaikutukset, ympäristötekijät sekä taloudelliset vaikutukset, on kunnostushankkeita helpompi priorisoida ja turhia kunnostuksia tehdään vähemmän. Haitta-aineen vähenemisestä, suurimpien pitoisuuksien alenemisesta tai käsittelyajasta. Julkinen esimerkki voisi konkretisoitua esimerkiksi hankinnoissa, jossa kestävyyskriteerejä arvostetaan aina kunnostusta suunniteltaessa. Mistä tilaaja ylipäätään maksaa. Käsitteellisen mallin ja riskienhallinnan työpajassa todettiin, että käsitteellisen mallin laadintaan ja tulkintaan tarvitaan laajalti käytäntöjen yhtenäistämistä
Tarvetta nähtiin edellä mainitun koulutusja sertifiointijärjestelmän kehittämiselle yhteisin ponnistuksin. Tämän jälkeen voidaankin jo keskittyä yksityiskohtiin, kuten miten käytännöistä voidaan tehdä helpompia ja sujuvampia esimerkiksi järkevän datanhallinnan avulla. Kytkemällä data paikkatietoon, voi käyttöliittymä olla esimerkiksi karttapohja, josta löytyy kaikki kuhunkin kohteeseen tallennettu tieto. Kun yhteinen käsitys niin yläkäsitteistä kuin yksityiskohdistakin on saavutettu, täytyy ne ottaa osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämän lisäksi tarvitaan yhteinen tietomalli, jonka avulla eri tahoilla ja järjestelmissä säilytettävää dataa voidaan siirtää ja käsitellä. Aihe oli esillä erityisesti riskinarvioinnin ja käsitteellisen mallin yhteydessä. Datan perusteella tuotetaan maaperää koskevaa tietoa, joita asiantuntijat ja tavalliset kansalaiset voivat tulkita. Koulutusta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaivattiin monien asioiden osalta isoista yläkäsitteistä lähtien. Ensin tulisi yhteisesti määritellä, mitä kestävyydellä oikeastaan tarkoitetaan. Käytäntöjen yhtenäistämiseen tarvitaan paitsi yhtenäisiä menettelytapoja, myös yhtenäisiä dokumentteja. Tämän jälkeen on keksittävä keinoja, miten nykyisiin asenteisiin voidaan vaikuttaa siten, että kestävyys voidaan ottaa huomioon osana riskienhallintaa ja kunnostuksia. Jotta data säilyisi muuttumattomana vaiheesta toiseen, sen täytyy olla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan käyttää eri järjestelmistä käsin. Yhtenäisiä malliasiakirjoja tarvitaan riskinarvioinnin ja kunnostuksen joka vaiheeseen lähtien hankinnasta laadukkaaseen. Karttanäkymä ja avoimet tiedot riippuvat käyttöoikeuksista, jotka riippuvat tiedon omistajuudesta, käyttäjän asiantuntemuksesta ja muista yhdessä määritellyistä seikoista. Käytäntöjä voi toki yhtenäistää viranomaisten ja yksittäisten konsulttiyritysten sisäisellä kehitystyöllä, mutta jotta käytännöt ja erityisesti tulkinnat ulottuisivat yritysrajojen ja varsinkin sidosryhmien yli, olisi tärkeä kehittää näitä menettelyjä yhdessä. Datankeruun periaatteet ja laatukriteerit on määriteltävä yhteisesti. Dataa säilytetään eri tahoilla, ja historiatiedot sisältävän kokonaiskuvan muodostaminen kohteesta on siksi haastavaa. Kaikkien työpajojen ja teemojen osalta oli yhtenäinen näkemys, että toiminnan jalkauttamisessa erityisesti julkisten tahojen tulisi osoittaa esimerkkiä ja rohkeutta. Datankäsittely nykyisellään koetaan työlääksi, sillä monessa vaiheessa se kirjataan käsin ja kopioidaan kirjatuista tiedoista sähköiseen muotoon. Nämäkin teemat jakavat monia yhteneväisyyksiä. Koulutus menettelytavoista ja yhteiset dokumentointitavat tuovat toimintaan laatua ja edistävät luottamusta prosesseihin ja lopputuotoksiin. Niin kestävyyden määrittelyissä, riskienhallinnassa, kestävien kunnostusten tilaamisessa kuin datankeruussa ja hallinnassa keskeistä on se, että asiantuntijoilla on aiheesta riittävästi tietoa ja että asiantuntijoiden välinen tieto on yhtenevää. Lisäksi julkisista hankkeista saatu avoin tieto hyödyttää toimialaa laajasti ja hankkeissa saatua tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi uusien tai jo käytössä olevien in situ menetelmien sertifioinnissa. 37 kerätään dataa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Käytäntöjen yhtenäistäminen olikin eräs työpajasta toiseen toistuva teema. Sähköinen data kulkee eri järjestelmien välillä siten, että sitä kopioidaan manuaalisesti ja mahdollisesti muokataan väleissä. Koulutusta, vuorovaikutusta ja rohkeita avauksia Neljässä työpajassa hahmoteltiin yhteensä kaksitoista laajaa poikkileikkaavaa teemaa, jotka toimivat ratkaisuna moneen kestävän riskienhallinnan ja kunnostuksen haasteeseen. vsk
Julkinen esimerkki on tunnistetusti yksi uudistuksia liikkeellepaneva voima. Arviointimenettely pakottaisi kaikki toimijat pohtimaan kestäviä ratkaisuja, ja ohjaisi täten kunnostuksia kestävämpään suuntaan. vsk. Yhdistelmä innovatiivisuutta ja kestävää kehitystä onkin osa sitä kudelmaa, josta ilmastonmuutoksen torjunta ja terveellinen elinympäristö muodostuu. Suomea pidetään maailmalla rohkeana, rehtinä ja ennakkoluulottomana uusien tekniikoiden kehittelijänä. Meidän kaikkien on tärkeää näyttää esimerkkiä tässä aiheessa paitsi kestävän kehityksen edistämiseksi, myös siksi, että suomalaista osaamista voidaan viedä muualle maailmaan. Tämän lisäksi Suomi voisi profiloitua maaksi, jossa kestävyys on arvo. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Työpajoissa esiin nousseet teemat muodostivat laajoja toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia.. 38 datankeruuseen ja käsitteelliseen malliin, oikeastaan koko prosessin osalta. Esimerkiksi eri menetelmien hiilijalanjälkivertailulla tulisi olla kytkentä taloudellisiin hyötyihin. Julkisissa PIMA-kunnostusten tarjouspyynnöissä tulisikin arvottaa kestävyyskriteerejä taloudellisten arvojen lisäksi
Lisäksi hulevesien luonnonmukaisen ohjailun avulla on edistetty luonnon monimuotoisuutta. Viheralueen kehittämisessä hyödynnetään luonnon omia prosesseja. 2018 Messukeskuksessa, Helsingissä. 39 FinnBuild Infran yhteydessä jaettava, infrarakentamiseen keskittyvä Ympäristön hyväksi -palkinto on myönnetty Alakivenpuisto-hankkeen suunnitteluryhmälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 5 000 euron arvoinen, Suomen Messusäätiön rahoittama palkinto jaettiin FinnBuild Infra -tapahtumassa 10.10. ”Alakivenpuistosta on kehitetty monimuotoinen, edullisesti ylläpidettävä ja alueen asukkailtakin kiitosta saanut niittyluonto keskelle kehittyvää Myllypuroa. Raatiin kuuluivat johtaja Henriikka Hellström, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, toimitusjohtaja Mikko Nousiainen, GBC Finland ja Juha Laurila, Infra ry. Hankkeen maisemasuunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Aino-Kaisa Nuotio, ympäristökonsultoinnista FM Kimmo Järvinen, geotekniikasta ja kaatopaikkarakenteista DI Juha Forsman, alueja kunnallistekniikasta Ins. Alakivenpuisto tuo monimuotoista luontoa kaupunkiin ja vahvistaa samalla positiivista imagoa kehittyvälle Myllypurolle. AMK Juha Hälikkä. Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä muiden lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita, massastabiloituja ruoppausmaita sekä kierrätysbetonimursketta. Alakivenpuisto on alueellisesti merkittävä, ulkoiluja virkistyskäyttöön sopiva puistoalue, joka palvelee viereistä koulua, liikuntakeskusta ja asutusaluetta. Uusiokasvualustana on käytetty Helsingin kaupungin rakennushankkeista syntyneitä pintamaita. Messukeskus Ympäristön hyväksi -palkinto Alakivenpuiston suunnittelijoille. AMK Teemu Matilainen ja valaistuksesta Ins. Kestävän kehityksen hankkeiden edistämiseksi Rambollin suunnitteluryhmä haluaa ohjata palkinnon Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle resurssitehokkuutta edistävän opinnäytetyön rahoittamiseksi”, sanoo Aino-Kaisa Nuotio. Alakivenpuiston maastonmuotoiluissa on hyödynnetty erilaisia maa-aineksia ja niittykasvillisuus on kehitetty kierrätettyjen pintamaiden siemenpankista. Hanketta toteutettaessa oli huomioitu rakentamisen elinkaaren eri vaiheet ja nostettu hienosti esiin myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen”, toteaa raati perusteluissaan. Näin toimien saatiin aikaan yli 4,5 miljoonan euron rahalliset säästöt, ja samalla säästyi 400 000 polttoainelitraa ja 1 000 tonnia hiilidioksidia verrattuna tilanteeseen, jossa hyötykäytetyt massat olisi ajettu ulkopuolisille vastaanottajille ja että pintamaat olisi hankittu kaupallisilta toimittajilta. Ympäristön hyväksi -palkinnon on saanut Helsingin Alakivenpuiston monialainen suunnitteluryhmä, johon kuului suunnittelijoita eri toimialoilta. Se on toteutettu entiselle kaatopaikka-alueelle resurssiviisaalla maarakentamisella, tilallisella muotoilulla ja monipuolisella kasvillisuudella. vsk. 5 000 euron arvoisen palkinnon vastaanottivat ryhmän puolesta Aino-Kaisa Nuotio ja Kimmo Järvinen Ramboll Finlandista. ”Kyseessä oli erittäin resurssitehokas infrarakennushanke, jossa toteutuivat kaikki palkintokriteereissä mainitut seikat kestävän kehityksen näkökulmasta
Tästä on hyvä jatkaa!. Vaikka kärkihankkeet ja kokeiluohjelma päättyvät, on pilaantuneiden maa-alueiden toimialalla laaja ja aktiivinen kotimainen toimijapohja, jolla on merkittävästi potentiaalia kestävän riskienhallinnan ja kunnostamisen käytäntöjen ja tekniikoiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 40 Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman oppeja jatketaan Maaperä kuntoon -ohjelmassa Johtava asiantuntija Jarno Laitinen Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus Hallituksen kärkihankkeeseen ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut käyttöön” kuuluvan Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman toteutus päättyy vuonna 2018
euroa, joista 2 milj. Hankkeiden aihepiirit vaihtelivat hyvin teoreettisista lähtökohdista olevista riskinhallinhallintamallien kehittämishankkeista aina hyvin käytännönläheisiin uusien teknologisten innovaatioiden validointeihin. Ohjelmassa mukana olleet toimijat ja hankkeet jakautuivat selkeästi ratkaisukeskeisiin ja kasvukeskeisiin. euroa on varattu ympäristöhallinnolle ja 2 milj. Ohjelman toimeenpanon jakaminen kahden viraston kesken, Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä Business Finlandin, osoittautui myös toimivaksi. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelmalle oli varattu valtion budjettimäärärahoista 4 milj. 41 V uosina 2016–2018 toteutetun Pilaantuneiden maa ?alueiden kokeiluohjelman tavoitteena on ollut kehittää kansallisesti pilaantuneiden maa-alueiden kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyviä käytäntöjä ja menettelytapoja, toteuttaa kunnostushankkeita joissa testataan erilaisia rikinhallintaratkaisuja ja tekniikoita sekä edistää alalla toimivien cleantech yritysten liiketoimintaa ja mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Halu kehittyä ja kasvaa oli kuitenkin kaikilla toimijoilla selkeä, mitä kuvaa hyvin yritysten valmius sitoa hankkeisiin omia pääomia. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman toimeenpanon taustalla on ollut ajatus aktiivisen kokeilukulttuurin luomisesta, jossa onnistuneista kokeiluista skaalataan demonstraatioiden avulla uusia käytäntöjä, jotka kykenevät esimerkillään muuttamaan koko toimialan kulttuuria. Kokeiluteeman ytimen muodosti kestävää riskienhallintaa ja kunnostuskäytäntöjen kehittämistä tukeva kokeilurahoitusalusta, kunnostusteemassa toteutettiin esimerkillisiä kunnostushankkeita valtion isännättömissä kohteissa, ja kulttuuriteemassa pyrittiin aktiivisesti ohjaamaan toimintakulttuurin muutosta kestävämmäksi hyödyntämällä sidosryhmätyötä ja viestintää. Julkisen rahoituksen osuus kaikissa hankkeissa olikin keskimäärin alle puolet hankkeiden kokonaisbudjeteista. Toteutus ja tulokset Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman toimeenpano oli monella tapaa menestyksekäs. Toiminta teemojen ympärillä Kokeiluteemassa toteutettiin yhteensä yli 20 julkisesti rahoitettua kehittämishanketta, joista pääosa oli yritysvetoisia ja 4 tutkimuslaitosten tai virastojen koordinoimia. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelma koostui ympäristöhallinnon toteuttamasta Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeesta sekä Business Finlandin kautta jaettavasta Clean Soil -kokeilurahoituksesta. Ratkaisukeskeisissä hankkeissa keskityttiin pääasiassa menetelmien ja tuoteratkaisuiden kehittämiseen ja validointiin, kun kasvukeskeiset toimijat hakivat mahdollisuuksia uusien projektien tai markkinaalueiden käynnistämiseen. Ensimmäiset yritysvetoiset kokeiluja kehittämishankkeet olivat käynnissä kahden kuukauden kuluessa kokeilurahoitusalustan avaamisesta ja kahden vuoden toiminnan aikana kokeiluohjelmalle toimitettiin yli 50 hanke-ehdotusta monipuolisesti yrityksiltä, yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta, yhdistyksiltä sekä kunnilta. Tämän ajatuksen ympärille hankkeelle muodostettiin toimintasuunnitelma, joka rakennettiin kolmen toiminnallisen tavoitteen ja teeman ympärille, jotka kulkivat nimillä: kokeilut, kunnostukset ja kulttuuri. Tämä kertoo siitä, että toimialalla on laaja toimijapohja, ja toimiala on hyvin aktiivinen tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin kehittämistoiminnassa. euroa Business Finlandille. vsk
Kaikkien hankkeiden julkiset tiivistelmät ja loppuraportit tullaan julkaisemaan verkossa, mutta kahdesta hankkeesta, passiivimittauksen käytöstä pohjavesiseurannassa sekä haulien metallien ympäristökäyttäytymisestä voit lukea lisää myös tässä lehdessä. vsk. Kunnostushankkeissa haettiin paitsi parhaita teknisiä ratkaisuja kohteiden ympäristöja terveysriskien vähentämiseksi, myös uutta teknologiaa ja ketteryyttä viranomaistoimintaan. Lisäksi osana ohjelmaa toteutettiin laaja yhteiskehittämishanke Maaperän tutkimusKehittämishankkeissa validoitiin maaperän ja pohjaveden puhdistamisen innovaatioita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 42 kenttäpiloteilla ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. Hanke toteutettiin yhdessä Lappeenrannan, Kouvolan, Hyvinkään, Ylöjärven sekä Kurikan kaupunkien kanssa, ja toteutuksessa oli tiiviisti mukana Etelä-Savon, Pirkanmaan, Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskukset. Kuvassa suorainjektointi Kurikassa.. Kunnostusteemassa käynnistettiin valtakunnallinen kunnostuksen demonstraatiohanke, joka koostui viidestä eri puolilla Suomea sijaitsevasta demonstraatiokohteesta, joita kaikkia yhdisti maaperää ja pohjavettä uhkaava yhteinen haaste: klooratut orgaaniset liuottimet. Nämä tavoitteet onnistuivatkin hyvin, sillä kaikkiin kohteisiin löydettiin uusia teknisiä ratkaisuja, joista Suomessa ei ole aiempaa merkittävää kokemusta. Kulttuuriteemassa valmisteltiin uusi www.maaperakuntoon.fi -verkkosivusto, jonka tehtävänä on tukea maanomistajia, viranomaisia ja toimialan yrityksiä uusimman tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa. Demonstraatiohankkeessa tehtiin kunnostustöitä uudenlaisilla innovatiivisilla menetelmillä. Hankkeet päättyvät pääosin vuoden 2018 aikana, ja hankkeissa tuotetun tiedon ja osaamisen voidaan odottaa valuvan käytäntöön tulevina vuosina
Lakiesityksen mukaan ohjelmalla olisi käytössään vuoden 2020 alusta lukien käytännössä kolme tukimuotoa: valtion harkinnanvarainen avustus, järjestäminen eli tilaajan hankintatehtävät sekä maksullinen asiantuntijapalvelu. Lokakuussa julkaistu Clean Soil Finland -teemaraportti esittelee suomalaista PIMA cleantech -osaamista. Raportti on vapaasti ladattavissa hankkeen verkkosivuilta www.maaperakuntoon.fi. Tätä energiaa ja tahtotilaa pyritään tulevaisuudessakin tukemaan Maaperä kuntoon -ohjelman kautta, joka on Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttama valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden tutkimusja kunnostusohjelma. Parhaillaan valmisteilla olevan laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta mukaan ”isännättömiä” pilaantuneita kohteita ei jatkossa kunnosteta valtion jätehuoltotyöjärjestelmän keinoin kuten aiemmin. vsk. Raportti kuvaa hienosti suomalaisen ominaispiirteemme – kuinka kestävää kehitystä luodaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten kesken. Lisää yhteiskehittämisen tuloksista voit lukea tässä lehdessä aiheesta julkaistavasta artikkelista. Lakiesityksen mukaan tulevaisuudessa kyseessä olisi harkinnanvarainen tuki, jonka keskeiset muodot olisivat valtionavustus ja valtion viranomaisen järjestämistehtävä. Erittäin tärkeää on, että jatkossakin eri alan toimijoiden kesken pidetään tiivistä yhteyttä eri keinoin. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelmassa toteutetuista hankkeista ja suomalaisesta pilaantuneiden maa-alueiden toimintaympäristöstä julkaistiin myös Clean Soil Finland! teemaraportti, joka esittelee suomalaista PIMA cleantech -osaamista ja toimialan yhteisiä saavutuksia. Maaperä kuntoon -ohjelman etenemistä voi seurata parhaiten www. maaperakuntoon.fi -verkkosivustolla. Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaan ja tukimuotoihin on tulossa muutoksia mahdollisesti jo nykyisen eduskunnan toimesta. Maaperä kuntoon -ohjelma tulee tulevaisuudessa hyödyntämään omassa toiminnassaan kokeiluohjelmassa kehitettyjä kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyviä toimintamalleja sekä soveltamaan näitä ensisijaisesti osana ohjelmaa toteutettavien kohteiden tutkimuksia ja kunnostuksia. Aktiivinen ja rohkea kokeilutoiminta sekä innovatiivinen kehittäminen siis jatkuvat. Kokeilu ja kehittäminen jatkuvat osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelma päättyy vuonna 2018, mutta hankkeen aikaiset opit kokeiluista ja kehittämisestä ovat osoittaneet, kuinka Suomen PIMAtoimiala kykenee kehittämään omaa toimintaansa kestävämmäksi. Raportti on ladattavissa osoitteesta www.maaperakuntoon.fi.. 43 ja kunnostusyhdistys Ry:n kanssa, jossa neljän päivän aikana yli 50 huippuasiantuntijaa yhdessä ratkoivat kansallisia kestävän riskienhallinnan haasteita ongelmakohtien kartoittamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49
Viranomaisten päätökset tehdään ympäristönsuojelulain (YSL) nojalla joko ilmoitusmenettelyssä tai ympäristölupamenettelyssä. Tämän selvityksen tavoitteena oli saada yleiskuva pilaantuneiden alueiden puhdistustoiminnasta sekä vertailla eri lupaviranomaisten käytäntöjä. Näitä päätöksiä tekevät elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY), Helsingin ja Turun kaupungit sekä aluehallintovirastot (AVI). 44 S elvityksessä analysoitiin kaikki vuoden 2017 aikana tehdyt pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevaa lupaja ilmoituspäätöstä ja verrattiin tuloksia vuoden 2014 tietoihin. Tämä artikkeli kattaa vuoden 2017 lupaviranomaisten päätökset. Erityisesti tarkasteltiin, miten ympäristönsuojelulain uudistus vuonna 2014 oli vaikuttanut ilmoitusmeYmpäristölakimies Jouko Tuomainen Johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus Pilaantuneen maaperän kunnostaminen edellyttää ympäristöviranomaisen ennakkohyväksyntää, yleensä ympäristönsuojelulain ilmoituspäätöstä. vsk. Artikkelin tiedot perustuvat lähiaikoina julkaistavaan SYKEssä tehtyyn selvitykseen, jossa päätutkijana oli korkeakouluharjoittelija Henna Jylhä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen vuonna 2017. Kun näitä päätöksiä tehdään itsenäisesti useissa lupaviranomaisissa, on kehittynyt erilaisia tulkintakäytäntöjä ja vaihteluita päätösten sisällössä ja muodossa. Ilmoituspäätöksiin perehtymällä saadaan kokonaiskuva kunnostamistoiminnasta ja sen hallinnollisesta ohjaamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49
vsk. 45 nettelyyn ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämismahdollisuuksiin puhdistettavassa kohteissa. Pilaantuneen maaperän puhdistuspäätökset eri vuosina (Lähde: Jylhä & al 2018).. Kunnat päättävät itse soveltamansa taksan, mutta myös kunnan perimiin maksuihin Kuva 1. Yksittäisten lupaviranomaisten tekemien ilmoituspäätösten määrä vaihteli välillä 2–45. Käsittelyajat ja -maksut Puhdistamista koskevan asian viranomaiskäsittely on maksullista. Valtion ympäristöviranomaiset määrittelevät hinnan käsittelyyn kuluneiden työtuntien ja valtioneuvoston vahvistaman tuntihinnan mukaan. Kunnostamishankkeiden lukumäärän kehitys Kunnostamista koskevia hallintopäätöksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 234. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Lisäksi arvioitiin, oliko Opas pilaantuneen maa-alueen riskinarvioinnista ja kestävästä riskienhallinnasta (YHO 6/2014) ohjannut puhdistustavoitteiden asettelua. Lähes kaikki päätökset oli tehty ilmoitusmenettelyssä. Itä-Suomen aluehallintovirasto teki yhden ympäristölupapäätöksen, ja yksi päätös tehtiin hallintopakkopäätöksenä. Selvästi eniten päätöksiä (45 kpl) tehtiin Uudenmaan ELY-keskuksessa ja vähiten aluehallintovirastoissa sekä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksissa. Päätösten kokonaismäärä on pysynyt lähes ennallaan viimeisten vuosien aikana (kuva 1). Tavoitteena oli toisaalta selvittää ohjauskeinojen vaikutusta puhdistamistoimintaan ja ovatko niiden uudistusten tavoitteet toteutuneet ja toisaalta yhtenäistää sekä kehittää lupaviranomaisten toimintaa
46 Kuva 2. Puhdistusten toimialajakauma viranomaispäätöksissä vuosina 2014 ja 2017 (Lähde: Jylhä & al 2018).. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk
Asian käsittelyaika oli kolmessa päätöksessä neljästä alle laissa edellytetyn 45 päivän tavoiteajan. 47 sovelletaan valtion maksuperustelain (192/1992) periaatteita. Laskutusten perusteella arvioiden lupakäsittelyyn käytetty aika oli keskimäärin kolme työpäivää. Kunnostushankkeen syy Kunnostamisen yleistavoitteena on ympäristönsuojelulain mukaan terveysja ympäristöriskien vähentäminen hyväksyttävälle tasolle. Edelleen yleinen syy olivat erilaiset äkilliset öljyvahingot; polttonesteiden jakelu oli selkeästi hallitseva pilaava toimiala. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Konkreettisena syynä kunnostamisen aloittamiselle on yleensä, noin 70 %:ssa tapauksista, alueen käytön muuttaminen, kaivuja rakennustyöt tai ympäristöluvanvaraisen toiminnan päättyminen (kuva 3). Kynnysarvon käyttö puolestaan oli lisääntynyt vuoteen 2014 verrattuna erityisesti pintamaan. Useimmiten (90 %) käytettiin PIMA-asetuksessa (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007) mainittuja alempaa ja ylempää ohjearvoa tai kynnysarvoa. Käsittelyä voivat hidastaa esimerkiksi hakijan esittämät puutteelliset selvitykset tai tieto siitä, että hankkeella ei ole kiireellinen aikataulu. Pilaavat aineet ja toiminnat Kuten aikaisempina vuosina, yleisimmin pilaantuneen alueen puhdistamispäätökset kohdistuvat jätteiden käsittelyalueisiin, öljyja polttoaineiden jakeluja varastointialueisiin, sekä moottoriajoneuvojen korjaamoihin ja varikoihin sekä ampumaratoihin (kuva 2). Yleensä kunnostustavoite esitetään päätöksissä maaperän haitta-aineiden pitoisuustasona. Lisäksi vuoden 2017 päätöksistä kiinnitettiin huomiota erikseen elohopean esiintymiseen kunnostuskohteissa (22 tapausta), sillä EU:n elohopea-asetus edellyttää lähivuosina elohopean pilaamien alueiden kartoittamista, riskien arviointia ja hallintaa (EU:n asetus 852/2017). Vuoden 2017 ilmoituspäätösten käsittelymaksuissa oli varsin suurta vaihtelua viranomaisten kesken. Keskimääräinen käsittelymaksu oli noin 930 €. Kunnostustavoitteiden määrittely Kunnostamistavoitteita asetettaessa tulee huomioida sekä alueen nykyinen että tuleva maankäyttö. Yleisin pilaantumisen aiheuttaneista haitta-aineryhmistä olivat sekä vuoden 2017 että 2014 päätösten perustella öljyjakeet sekä bensiinin lisäaineet (MTBE-TAME), toiseksi yleisin metallit ja puolimetallit ja kolmanneksi polyaromaattiset hiilivedyt ja aromaattiset hiilivedyt. Kaupunkien ympäristökeskusten käsittelymaksut olivat aina samanhintaisia. Tosin päätösten lukumäärä ei kuvaa kyseessä olevan toimialan kunnostustoimien merkittävyyttä, sillä hankkeen laajuuden suhteen ääripäinä voi olla kokonaisen laajan teollisuusalueen puhdistaminen tai omakotitalon lämmitysöljysäiliön pilaaman maaperän kunnostaminen. Harvemmin luvanvaraiseen puhdistamiseen ryhdytään akuutin ja kiireellisen pilaantumisongelman poistamiseksi. Verrattuna aikaisempiin vuosiin, toiminnan päättyminen on selkeästi yleistynyt kunnostuksen syynä. Alempi (137 kpl) tai ylempi (92 kpl) ohjearvo olivat yhtä yleisiä kunnostustavoitteen perusteena kuin vuonna 2014 päätöksissä. Osa näistä eroista selittyi tapausten yksilöllisistä eroista, mutta osa perustui viranomaisten erilaisiin tulkintoihin laskutettavan ajan määrittelystä. Myös useissa ELY-keskuksissa käsittelymaksujen perintä on kaavamaistettu siten, että perittiin sama maksu riippumatta hankkeesta. Useasti (yli 60 %) pilaantuneella alueella esiintyi haitta-aineita näistä kaikista kolmesta pääryhmästä
Kuva 4. Pintamaan puhtaustavoite vastaa ympäristöhallinnon ohjeistuksessa esitettyjä kestävän kunnostamisen periaatteita (Ympäristöministeriön ohje 6/2014 Pilaantuneiden maiden riskinarvioinnista ja kestävästä kunnostuksesta). Päätöksissä vuonna 2017 ilmoitettuja kunnostamisen syitä (Lähde: Jylhä & al 2018). vsk. In situ menetelmä oli 21 päätöksessä, joista 14 tapauksessa yhdessä massanvaihdon kanssa. Tavallisimpia olivat biostimulaatio Kuva 3. Pohjaveden kunnostusta koski yksi päätös, mutta pohjaveteen liittyviä toimenpiteitä sisältyi useisiin muihin päätöksiin. Vielä vuonna 2014 kynnysarvoa sovellettiin lähinnä onnettomuustapauksissa. Maaperän puhdistuksen tavoitetaso määrittely vuosina 2017 ja 2014 (Lähde: Jylhä & al 2018).. Kunnostusmenetelmät Edelleen pilaantuneet alueet kunnostetaan lähes aina (95 %) kaivamalla maa-aines pois ja käsittelemällä tai loppusijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle. Seitsemässä päätöksessä asetettiin pohjatai muuhun veteen liittyvä kunnostustavoite ja noin 30 tapauksessa erilaisia seurantavelvoitteita. 48 kunnostustavoitteena herkän maankäytön alueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49
Muutoksenhaku Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista koskevista lupaviranomaisten päätöksistä voidaan valittaa ensin Vaasan hallinto-oikeuteen, ja sen päätöksestä edelleen muutoksenhakuluvan perusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maksujen määrittelyssä ja niiden perusteiden esittämisessä päätöksissä on havaittavissa erilaisia käytäntöjä eri viranomaisilla, mikä on haaste yhtenäisyyden ja tasapuolisen kohtelun kannalta. Selvityksen tavoitteena oli edistää lain soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä vertailemalla lupakäytäntöjä. Useimmiten päätösmääräyksissä (noin 160 kpl) hyväksytään haitta-ainepitoisten massojen hyödyntäminen kunnostettavalla alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 49 ja huokosilmakäsittely. Aiemmin lupapäätöksissä sallittiin maa-ainesten hyödyntäminen alempaan ohje-arvoon tai kynnysarvoon asti ja alemman ohjearvon ylittyessä edellytettiin ympäristöluvan hakemista. Selvityksen yhteydessä saatiin KHO:sta ja Vaasan hallinto-oikeudelta tieto, että niissä käsitellään yleensä enintään muutama valitus vuodessa. Kunnostustavoitteet asetetaan lähes aina PIMA-asetuksen alempien ja ylempien ohjearvojen mukaisesti. Kunnostustavoitteet on määritelty päätöksissä selkeästi, mutta niiden perustelut eivät aina ole selvät. Neljässä Maaperä kuntoon -kokeiluohjelman kohteessa oli kunnostusmenetelmä jätetty avoimeksi, myöhemmin päätettäväksi. Todennäköisesti asianosaiset ovat olleet tyytyväisiä päätöksen lopputulokseen, mitä käsitystä tukee sekin, että myöskään kanteluita tai muita vastaavia tyytymättömyyden ilmauksia ei ole esiintynyt. In situ kunnostuksia oli alle 5 %:ssa samoin kuin pohjaveden kunnostamista. Nämä uudistukset ovat edistäneet maaainesten hyödyntämistä, mikä ilmenee vuoden 2017 päätöksistä. Valitusten vähäisen määrän syitä voidaan vain arvailla, sillä asiaa ei ole tarkemmin tutkittu. vsk. Lisäksi kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen puhdistettavalla alueella voitiin hyväksyä vuoden 2014 jälkeen ilmoituspäätöksellä. Viranomaisten toimintaa arvioidessa voidaan todeta, että käsittelyajat olivat vuonna 2017 kohtuullisia. Kun valituksia ei ole tehty, ei niiden käsittely ole hidastanut hankkeiden toteuttamista, mikä eräillä muilla ympäristösektoreilla on koettu ongelmaksi. Ympäristönsuojelulain uudistus (1.9.2014) on lisännyt maa-ainesten hyödyntämismahdollisuuksia puhdistettavassa kohteessa, ja tämä voidaan havaita vuoden 2017 päätöksissä. Kunnostusten syy on yhä useammin toiminnan päättyminen tai kaivuja rakennustyöt, pelkästään terveydellisten tai ekologisten riskien vuoksi kunnostetaan vain harvoin. Lisäksi päätöksissä oli mainittu kemiallinen hapetus ja mikrobitoiminnan tehostus, ja yhdessä kunnostuskohteessa myös elektrolyysiin perustuvaa Ekogrid-menetelmä. Yhteenveto ja pohdiskelua Kaikki vuoden 2017 aikana tehdyt 234 kpl pilaantuneiden alueiden kunnostusta koskevaa lupaviranomaisten päätöstä käytiin SYKEn selvityksessä läpi. Uuden ympäristönsuojelulain voimaantulon (1.9.2014) myötä hyödyntämisen kriteerit määräytyvät tapauskohtaisesti samoin kuin alueen kunnostustarve ja -tavoitteet. Kunnostusmenetelmistä suosituin on edelleen massanvaihto. Myös pohjavesien kunnostustavoitteiden perusteluissa oli täsmentämisen varaa.. Valituksia on tehty hyvin vähän, ja vuonna 2017 oli tehty yksi valitus. Tämä on vähän verrattuna siihen, että kaikkiaan pilaantuneita alueita koskevia lupaviranomaisen päätöksiä tehdään noin 250 kpl vuodessa. Kunnostuskohteissa pilaantumisen aiheuttaneista haitta-aineista suurin osa on aikaisempien vuosien tapaan öljypohjaiset kemikaalit
(PDF).. Pyy, Outi; Haavisto, Teija; Niskala, Kaisa ja Silvola, Matti. 50 Euroopan muihin maihin verrattuna Suomen käytännöissä on tiettyjä eroja. Suomessa tavoitteena on siirtyminen tapauskohtaiseen riskinarviointiin, mikä on osittain jo tapahtunut, on yleisen eurooppalaisen suuntauksen mukaista. (PDF). Suomi poikkeaa muista maista hallinnollisen ohjauksen suhteen, sillä yleensä ei edellytetä jokaiselle hankkeelle viranomaishyväksyntää. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeisiin liittyvät lupapäätökset vuonna 2017. Suomen ympäristökeskuksen raportti, joka ilmestyy vuonna 2018. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeisiin liittyvät lupapäätökset vuonna 2014. 2018). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2013. Pilaantuneet maa-alueet Suomessa. Sara Söderström, Jouko Tuomainen, Jari Karppanen, Outi Pyy. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2016. Henna Jylhä, Outi Pyy, Jouko Tuomainen. Lisätietoa Ympäristöministeriön ohje 6/2014 Pilaantuneiden maiden riskinarvioinnista ja kestävästä kunnostuksesta. (Jylhä & al. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk
51 Euroopan komissio on tehnyt päätökset niin sanottujen Life-ympäristöhankkeiden rahoituksesta vuonna 2017 toteutetun hakukierroksen pohjalta. Komissiosta odotetaan lähiaikoina päätöstä myös Suomen ympäristökeskuksen Canemure Life -ilmastohankkeen rahoituksesta. YM EU:lta merkittävää rahoitusta Suomen ympäristöhankkeille AJATTELE KESTÄVÄSTI (TOTEUTA ELINVOIMAISESTI) fi.ramboll.com/palvelut. Rannikko-Life-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä, kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita kahdeksalla suojelualuekeskittymällä Suomenlahdelta Perämerelle. Liito-orava-Life-hankkeessa luodaan toimintamallit liito-oravien huomioimiseen metsien käsittelyssä sekä taajamien puistojen ja metsien hoidossa. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojeluja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa. Integroidut Life-hankkeet sopivat suomalaiseen innovaatiokulttuuriin hyvin – Canemure-hankkeen toteutuessa Suomi on saanut integroituihin Life-hankkeisiin rahoitusta EU-maista eniten. integroitu Life-hanke toteuttaa konkreettisia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia osahankkeita yli kymmenellä ydinalueella eri puolilla Suomea. Beetles-Life-hankkeessa puolestaan kunnostetaan kahdeksan harvinaisen ja EU:n erityisesti suojeleman kovakuoriaislajin nykyisiä ja tulevia elinympäristöjä. Suomi saa rahoitusta yhteensä viidelle merkittävälle hankkeelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Metsähallituksen Luontopalvelut saa yli 20 miljoonan euron rahoituksen kolmelle uudelle luonnonsuojeluhankkeelle, jotka toteutetaan yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. vsk. Tämä laaja-alainen ns. Tämä on enemmän kuin yhdelläkään aikaisemmalla Life-rahoituksen hakukierroksella. Metsähallituksen hankkeiden lisäksi EU-rahoituksen turvin käynnistyy kaksi muutakin suomalaista Life-hanketta: Suomen Luonnonsuojeluliiton Finvasive Life uhkaavien vieraslajien torjuntaan sekä Meehanite Technology Oy:n ympäristöystävällisiä valimoja kehittävä Green Foundry -hanke. Toteutuessaan kaikkien näiden suomalaishankkeiden EU-rahoitus on arviolta yhteensä yli 32 miljoonaa euroa
Taustalla EU:n maaperänsuojelu Euroopan unioni on määrittänyt ympäristöpoliittiset tavoitteensa sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta. vsk. Toiminnanharjoittajan tulee toiminnan päättyessä palauttaa alueen tila ennalleen, mikäli maaperän ja pohjaveden tilassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. EU on kohdistanut erityisiä velvoitteita ympäristöä mahdollisesti voimakkaasti pilaavalle teollisuusja maataloustoiminnalle. Vuonna 2010 tuli voimaan teollisuuspäästö. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ympäristövahinkojen syntymisen ennaltaehkäisy ja ”pilaaja maksaa” -periaatteen toteuttaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Koska pilaantuneet alueet aiheuttavat Euroopan alueella merkittäviä terveysriskejä ja biologisen monimuotoisuuden vähentymistä, EU pyrkii aktiivisesti toimillaan ehkäisemään tällaisten alueiden syntymistä. 52 Johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitysvelvollisuus Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä velvoitettiin direktiivilaitoksia selvittämään haitallisten aineiden päästöjen vaikutukset alueen maaperän ja pohjaveden tilaan
vsk. Myös selvityksistä syntyvät puhdistusvelvoitteet poikkeavat toisistaan. Perustilaselvityksen tavoitteena on yhdessä direktiivilaitokselle ympäristöluvassa määritettyjen muiden toimenpiteiden kanssa varmistaa, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu maaperän ja pohjaveden laadun merkittävää huonontumista. Eroaa PIMA-selvityksestä Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitysvelvollisuus (YSL 82 §) poikkeaa rajauksiltaan YSL:n 14 luvun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden selvitysvelvollisuudesta. Tavoitteena on tunnistaa ne aineet, jotka voivat tulevaisuudessa muuttaa huomattavasti maaperän tai pohjaveden tilaa, ja selvittää tällaisten aineiden esiintymistä ympäristössä. Perustilaselvityksessä esitettyä maaperän ja pohjaveden tilaa verrataan kyseisen alueen tilaan laitoksen lopettaessa toimintansa. maaperän tilan ennallistaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Sen tavoitteena direktiivilaitoksen toiminnan päättyessä tarvittaessa palautta alue siihen tilaan kuin se oli perustilaselvitystä tehtäessä ts. Säännösten yhteisenä tavoitteena on ennalta ehkäistä maaperän ja pohjaveden tilan huononemista ja siitä aiheutuvia hai. Ympäristöministeriö julkaisi ympäristönsuojelulain voimaan tullessa ohjeen (8/2014), jossa tarkennettiin arviointitarpeen määrittelyä ja perustilaselvityksen sisältöä. Perustilaselvityksen tarvearvio ja tekeminen kytkettiin vuodesta 2014 lähtien osaksi uusien direktiivilaitosten ympäristölupaa tai jo toiminnassa olevien laitosten osalta osaksi ympäristöluvan muuttamista tai tarkastamista. Jälkimmäisessä tarkastellaan koko alueen ja koko toimintahistorian aikaisia päästöjä. Sen sijaan perustilaselvitysvelvollisuus ja siihen liittyvä ennallistamisvelvollisuus kohdistuvat vain direktiivilaitoksen toiminnan harjoittajaan eli pilaajaan. Säännöksen tavoitteena oli ympäristönsuojelun ohella yhdenmukaistamaa laitosten suojeluun liittyviä vaatimuksia eri Euroopan maissa. 53 jä koskeva direktiivi (2010/75/EU, IEdirektiivi), jossa edellytettiin direktiivilaitosten liittävän tarvittaessa ympäristölupiinsa maaperää ja pohjavettä koskevat perustilaselvitykset sekä toiminnan päättyessä tekevän vastaavat ympäristön tilaa koskevat selvitykset. YSL:n 14 luku asettaa puhdistustavoitteeksi ympäristön maaperän ja pohjaveden tilan, josta ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Siten on mahdollista selvittää, onko laitoksen toiminnan aikana tapahtunut merkittävää ympäristön pilaantumista ja syntynyt siten velvollisuutta alueen kunnostamiseen. Tavoitteena on tunnistaa ympäristönja terveydensuojelun kannalta merkittävät aineet ja selvittää alueen puhdistustarve. Perustilaselvitykseen liittyvä puhdistustavoite ei kytkeydy ympäristöja terveyshaittojen tai vaarojen vähentämiseen hyväksyttävälle tasolle. Vanhoissa maaperän ja pohjaveden pilaantumistapauksissa pilaaja maksaa -periaatteen toteutuminen ei aina ole mahdollista. Perustilaselvityksessä puolestaan keskitytään direktiivilaitoksen ja sen tukitoimintojen aiheuttamiin vaarallisten aineiden päästöihin laitosalueella. Siksi pilaantumisen selvittämiseen ja alueen puhdistamiseen liittyvää vastuullisen joukkoa on täydennetty alueen haltijan ja kunnan toissijaisilla velvollisuuksilla. Toiminnan harjoittajalle, jonka toiminnasta on aiheutunut ympäristön tilan merkittäviä muutoksia, syntyy IE-direktiivin perusteella velvoite ennallistaa alue. Velvoitteet kannustavat suojeluun Suomessa IE-direktiivin perustilaselvitysvelvollisuus implementoitiin uudistuneeseen ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014). Suomessa perustilaselvitysvelvollisten laitosten määräksi on alustavasti arvioitu 300–450
YmpäristönsuoYmpäristönsuojelulain perustilaselvitysvelvollisuuden sekä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvitysvelvollisuuden eroja. 54 tallisia vaikutuksia sekä luoda kriteerit ja velvoitteet tilanteisiin, jossa alueen puhdistaminen on tarpeen. Artikkeli ilmestyy Itä-Suomen yliopiston Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjassa XI 2018.. 2018. Ympäristöhallinnon ohje 8/2014. Ympäristönsuojelulain perustilaselvitysvelvollisuus ja maaperän pilaantuneisuuden selvitysvelvollisuus – maaperänsuojelua eri lähtökohdista. jelulain mukainen perustilaselvitys – Ohje toiminnan-harjoittajille sekä lupaja valvontaviranomaisille. vsk. Pyy, O. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Kirjallisuutta Ympäristöministeriö 2014. Uhkan kalliiden puhdistusvelvoitteiden syntymisestä toivotaan kannustavan toiminnan kehittämiseen siten, että toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät eikä maaperän ja pohjaveden pilaantuminen estyy
Euroopan maisemapalkinto liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, jolla edistetään maisemanhoitoa, -suojelua, ja -suunnittelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. Kotkassa on luotu korkeatasoista kaupunkiympäristöä oivaltavan suunnittelun ja pitkäjänteisen maisemanhoitotyön myötä”, ministeri sanoo. Kilpailun tuomaristossa oli edustus ympäristöministeriöstä, Museovirastosta, Turun yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Suomen maisema-arkkitehtiliitosta. Eurooppalainen maisemayleissopimus on voimassa 39 maassa, Suomessa vuodesta 2006. Maisemapalkinto on tunnustus esimerkillisistä, maisemanhoitoa edistävistä toimenpiteistä. YM Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen paras maisemahanke 2018 Katariinan meripuisto. Kyseessä on upea yhdistelmä Kotkan puistoja, vesistöjä ja arkkitehtuurin parhaita paloja. Suomeen on perustettu jo yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa, kun Ruotsissa on vasta yksi ja muualla Euroopassa ei vielä yhtäkään”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Tapio Heikkilä. Suomen parhaana maisemahankkeena 2018. Suomen parasta maisemahanketta etsitään joka toinen vuosi ympäristöministeriön järjestämässä kilpailussa. ”Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja hieno käytännön esimerkki kaupungin sitoutumisesta viherja virkistysalueiden kehittämiseen. ”Kansallisen kaupunkipuiston konsepti on kansainvälisesti poikkeuksellisen kiinnostava, mikä lisää Suomen mahdollisuuksia Euroopan maisemapalkinnon tavoittelussa. Kilpailu oli avoinna kansalaisjärjestöille sekä paikallisille ja alueellisille viranomaisille, jotka ovat suojelleet, hoitaneet tai suunnitelleet maisemia. 55 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on palkittu 19.10. Vuonna 2014 perustettu Kotkan kansallinen kaupunkipuisto lähtee tavoittelemaan ensi vuonna Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkintoa. Palkinnon luovutti asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Helsingissä. Tänä vuonna kilpailuun osallistui eri puolilta Suomea viisi kovatasoista hanketta, joista jokainen täytti kilpailulle asetetut kriteerit. Tuomariston puheenjohtajana toimi ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä. Kuva: Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö.
Hanke toteutettiin osana hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelmaa.. Hanna Tolvanen, Tuomas Suikkanen, Noora Lindroos ja Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy Lyijyja teräshaulien ympäristökäyttäytyminen ampumaradoilla Pirkanmaan ELY-keskuksen, Suomen Erityisjäte Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n rahoituksella on toteutettu tutkimushanke, jossa selvitettiin ampumaradoilla käytettävien lyijyja teräshaulien ympäristökäyttäytymistä uudella testausmenetelmällä. Tällöin on mahdollista, että lyijyä korvaavat haulimateriaalit voivat kasvattaa ampumaradoilla aiemmasta kuormituksesta peräisin olevan lyijyn liukenemista ja kulkeutumista (mm. Hurley 2013). 56 V iime vuosina ampumaratojen ympäristövaikutuksiin on entistä enemmän kiinnitetty huomioita ja ympäristöluvissa määrätään siirtymään – tai ainakin selvittämään – lyijyä korvaavien haulien käyttöön etenkin pohjavesialueilla. Hankkeen tutkimuksessa kehitetyllä testijärjestelmällä pyritään ennakoimaan haulikkoradoilla käytettävien lyijyja teräshaulien metallien ympäristökäyttäytymistä pitkällä aikavälillä. Hankkeeseen osallistuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen, Suomen Erityisjäte Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n lisäksi Suomen Ympäristökeskus, Riistakeskus, Metsästäjäliitto ja Ampumaharrastusfoorumi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Lisäksi testituloksia verrataan yleisesti ampumaratojen maa-aineksen liukoisuustesteinä käytettyjen ravistelutestien tuloksiin ja selvitetään eroja testimenetelmien välillä. Lyijyä korvaavien haulien, kuten teräshaulien ympäristövaikutuksista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa eikä niiden ympäristötai yhteisvaikutuksia lyijyhaulien kanssa tunneta. Lisäksi lyijyä korvaavien haulien käyttö lisää ammuntakustannuksia, minkä vuoksi teräshauleihin siirtyminen voi olla ongelmallista ampumaradan käyttäjien näkökulmasta. Tämä voi hankaloittaa ympäristövaikutuksien hallintaa ja kasvattaa huomattavasti esimerkiksi pilaantuneen maan kunnostuskustannuksia toiminnan loputtua
Tällä perusteella humuspitoisella ja soistuneella alueella voidaan olettaa lyijyn liukenemisen olevan nopeampaa kuin harjualueiden mineraalimaissa. Useammassa eri tutkimuksessa myös teräshauleissa olevan metallisen raudan on todettu pidättävän raskasmetalleja hapettuessaan, minkä perusteella on havaittu viitteitä siitä, että teräshaulit happamassa vedessä ja rautahydroksidi lisäisivät edelleen lyijyn liukenemista lyijyhaulista. Turve pystyy sitomaan haitta-aineita huomattavasti itseensä niin kauan, kun se pysyy häiriintymättömänä. Metallisen lyijyn liukoisuutta vähentävät ajan kuluessa lyijyhaulien pinnalle muodostuvat sekundäärimineraalit. 2005). 2002) ja paljastavat metallisen lyijyn pinnan uudelleen rapautumiselle. Tämä suojaava kerros voi kuitenkin rikkoontua uuden luodin osuessa siihen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tutkimuksissa selvitettiin haulikkoratojen maaperän (joka luokitellaan ampumaradan toimiessa ratarakenteeksi) lyijyja teräshaulien ympäristökäyttäytymistä laboratoriomittakaavan kokeilla. Sekundäärimineraalit voivat muodostaa metallisen lyijyn pinnalle useita kerroksia, jotka hidastavat lyijyhaulin hajoamista. 2002). Turvemailla myös haitta-aineiden pidätyskyky on huomioitava asia erityisesti vanhojen ampumaratojen pilaantuneen maan kunnostusta suunniteltaessa. Laboratoriokokeet tehtiin nopeuttamalla hauleja sisältävän kostean maaperän fysikaalista rapautumisprosessia jäätymis-sulamissykleillä. Sekundäärimineraalit liukenevat etenkin happamissa olosuhteissa (Naumanen ym. Turvesuo on esimerkiksi usein selvästi happamampi kuin sora-alueiden hiekkamaat.. 57 Haulien metallien ympäristökäyttäytyminen Haulien pudotessa maahan ne voivat osin rikkoutua tai naarmuuntua, mikä lisää haulin pinta-alaa ja edelleen metallien liukenemista, koska liukeneminen on pintareaktio. Tällöin sekundäärimineraalien kemialliset liukenemisominaisuudet vaikuttavat enemmän lyijyhaulien hajoamisnopeuteen kuin metallisen lyijyn liukenemisominaisuudet. Näin saadaan tutkimustietoa myös teräsja lyijyhaulien yhteisvaikutuksista. Tutkimushankkeen käytännön toteutus Hankkeeseen valittiin tarkasteltaviksi ampumaratoja, joissa teräshauleja ammutaan uudelle hauleja sisältämättömälle haulikkoradalle sekä sellaiselle haulikkoradalle, joka sisältää myös aiemmin ammuttuja lyijyhauleja. Laboratoriossa toteutetulla jäätymis-sulamissykleillä jäljitellään Suomen vuodenaikojen muutoksen vaikutusta hauleissa olevien metallien käyttäytymiseen. vsk. Kokeet toteutettiin käyttämällä kahta suomalaisille haulikkoradoille tyypillisintä maa-ainesta: suoalueiden turvemaata ja sorakuoppien radoille tyypillistä hiekkamaa-ainesta (kuva 1). Esimerkiksi luotien pinnalta on tutkimuksissa todettu 1 mm paksu lyijykarbonaattisaostumakerros (serussiittia ja hydroserussiittia) (Turkki 1996). Arviot lyijyluodin täydellisestä hapettumisesta ja liukenemisesta vaihtelevat 30 vuodesta 200 vuoteen, riippuen maaperän kemiallisista olosuhteista (Vantelon ym. Näillä maa-aineksilla on erilaiset ominaisuudet ja vaikutukset haulien metallien liukenemisprosessiin ja kulkeutumiseen maaperässä. Turvemaan häiriintyminen esimerkiksi pilaantuneen maan poiskaivuun aikana voi aiheuttaa huomattavaa hetkellistä kuormitusta, kun haitta-aineet irtoavat turpeesta sekoituksen vaikutuksesta. Suomessa lyijyluotien ja -haulien hajoaminen saattaa hidastua, mikäli lumipeite talvella on paksu, sillä lämpötilan vaihtelu on pienempää paksun lumipeitteen alla (Naumanen ym
Näillä turvenäytteillä tutkittiin luontaisen hapettumisen pois jäämisen vaikutusta, joka kuvaa tilannetta, jossa haulit ovat suoalueella vedellä kyllästyneessä tilassa. Näin veden ja maa-aineksen massasuhteeksi muodostui 10. Hauleina käytettiin Saga®:n Eurotrap Steel ja Eurotrap 24 (ZM057) -hauleja. Yksivaiheista ravistelutestiä käytetään yleisesti arvioimaan ampumaratojen maa-aineksen metallien liukoisuutta. Valittu haulimäärä vastaa laskennallisesti 20 vuoden haulikuormaa vastaavalle maa-alalle laskettuna. Tutkimuksilla saadaan tietoa myös lyijyja teräshaulien liukoisuuden eroista eri maalajeissa. Näytteille tehtiin lisäksi yksivaiheinen ravistelutesti (EN-SFS 12457-2), ravistelutestin ja jäätymissulamistestin tulosten vertailemiseksi. Hapettamisen jälkeen näyteastiat kyllästettiin ionivaihdetulla vedellä siten, että vettä oli kymmenkertainen määrä maa-aineksen painokiloa kohti. Lisäksi testattiin lyijykuormittunutta maata ilman lisättyjä hauleja. 58 Aluksi maanäytteistä muodostettiin edustavat turveja hiekkakokoomanäytteet, joista varmistettiin maa-ainesten laatu ja edustavuus pitoisuusmittauksin. Haulien lisäyksen jälkeen näytteiden annettiin hapettua 10 viikkoa ilmakontaktissa, jotta haulien metallien hapettuminen vastaisi luonnon olosuhteita rata-alueilla. Kokoomanäytteistä valmistettiin varsinaiset testinäytteet (noin 170 grammaa), joista osaan lisättiin vakiomäärä uusia lyijyja teräshauleja. Kuva 1. Kuvassa vasemmalla on turvemaata ja oikealla hiekkaista maata.. Osalle turvenäytteistä hapettumista ei tehty ja testi käynnistettiin heti veden ja haulien lisäämisen jälkeen. Testien tutkimustulokset Testimenetelmien vertailu Verrattaessa ampumaratojen liukoisuustesteinä käytettävän yksivaiheisen ravistelutestin ja tässä kehitetyn jäätymis-sulamistestin metallien liukoisuuksien tuloksia, voidaan tehdä päätelmiä näiden eroista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Turvenäytteiden yksivaiheisella ravistelutestillä saadaan noin kaksi kertaa suurempi lyijyn liukoisuus (51–56 mg Pb/kg) kuin jäätymissulamistestillä (24–26 mg Pb/kg) (kuva 2)
Hiekkanäytteiden yksivaiheisen ravistelutestin (1-vaih. Vasemmalla kuvassa on lyijyja oikealla teräshaulilisäykset. Todennäköisesti jäätymis-sulamistesti huomioi myös paremmin maa-aineksen metallien pidättymiskapasiteetin. Kuva 3. L/S10) ja jäätymis-sulamistestin (J-S, L/S10) vertailu metallipitoisuuksien (mg/kg) kuivapainoilla. vsk. Vasemmalla kuvassa on lyijyja oikealla teräshaulilisäykset.. Lisäksi metallien liukoisuuksien ajallinen trendi tulee esiin jäätymis-sulamistestissä. Turvenäytteiden yksivaiheisen ravistelutestin (1-vaih. Kuvassa 2 ja 3 menetelmien väliset metallien liukoisuuserot johtuvat pääasiassa ravistelutestissä tapahtuvasta haulien mekaanisesta rapautumisesta. Jäätymissulamistestissä mekaanista ravistusta ei kohdistu testiainekseen. Turvenäytteissä alhainen pH lisää metallien liukoisuuksia, kun verrattiin turveja hiekkanäytteiden Kuva 2. Maalajien ja pH:n vaikutukset metallien liukoisuuteen Happamissa turvenäytteissä metallien liukoisuudet olivat kertaluokkaa suuremmat kuin hiekkanäytteissä, kun tulokset lasketaan kuiva-ainetta kohti. Yhden jäätymis-sulamissyklin voidaan katsoa edustavan Suomen olosuhteissa arviolta 1 vuotta. 59 Hiekkanäytteille ravistelutestillä (3,8–5,3 mg Pb/kg) saadaan hieman korkeampia lyijypitoisuuksia kuin jäätymis-sulamistestillä (2,3–2,6 mg Pb/kg) (kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. L/S10) ja jäätymissulamistestin (J-S, L/S10) vertailu metallipitoisuuksien (mg/kg) kuivapainoilla
Mekaanisesti rajut testiolosuhteet lisäävät metallien liukoisuutta ravistelutestissä. Jäätymis-sulamistestin perusteella teräshaulien ampuminen lyijyhauleilla kuormittuneeseen maaperään ei tutkitulla aikajänteellä lisää lyijyn liukenemista turvetai hiekkapohjaisilla ampumaradoilla. 60 pH:n ja lyijyn liukoisuustasoja. Tällä perusteella yksivaiheinen ravistelutesti voisi jopa aliarvioida lyijyn liukoisuutta. Hiekkapohjaisilla ampumaradoilla lyijyn ja muiden metallien liukoisuudet kasvoivat pääosin melko tasaisesti jäätymis-sulamistestin edetessä. Hiekkapohjaisilla laskeuma-alueilla lyijyn liukoisuus tulee ravistelutestillä määritettynä lähes kaksi kertaa suuremmaksi kuin jäätymis-sulamistesteillä. Arvioitaessa ampumarata-alueen kulkeutumisriskejä pintavesinäytteenotto on tärkeää metallien kulkeutumisen arvioinnissa. Tällä perusteella, mikäli teräshauleja ammutaan haulikkoradalla, tulisi raudan lisäksi tarkkailla ainakin nikkeliä ja kromia ympäristövaikutuksien seuraamiseksi. Muutamien, mahdollisesti teräshauleissa esiintyvien, metallien liukoisuuksissa havaittiin pientä kohoamista verrattuna lyijyhaulilisättyihin näytteisiin. Tällä perusteella hiekkapohjaisilla mailla kulkeutumisriskit tulevat yliarvioiduiksi ravistelutestillä, jolloin hiekkaisilla ampumarata-alueilla lyijyn kulkeutumisesta aiheutuvat kulkeutumisriskit on voitu arvioida liian suuriksi. Tutkimusten johtopäätökset Tutkimuksien ja kirjallisuuskatsauksen perusteella lyijyn liukoisuuteen sekä ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavat merkittävästi ympäristön pH, kosteus ja ioninvaihtokapasiteetti. Teräshaulilisätyissä näytteissä rautapitoisuuksien havaittiin kohoavan kaikissa näytteissä testin edetessä. Ravistelun vaikutus on kuitenkin suhteessa pienempi, mikäli maa-aineksen pH on hapan. Tällöin myös lyijyn kulkeutumisesta aiheutuvat pintavesiriskit on voitu arvioida liian alhaisiksi turvealueilla. vsk. Jäätymis-sulamistestin tulokset kuvaavat kulkeutumisriskiä realistisemmin kuin ravistelutestin tulokset. Turvenäytteissä, joita ei hapetettu ennen testin alkua, lyijyn liukoisuus on tutkimuksen suurinta. Metallien liukoisuus on kuitenkin turvemaihin verrattuna vähäisempää johtuen turpeen alhaisemmasta pH-tasosta. Saadut tulokset ovat hyvin yhteneviä aiempien ympäristökemiallisten tutkimusten kanssa. Turve todennäköisimmin pidättää osan metalleista. Lisätietoja: Hanna Tolvanen, Ramboll Finland Oy hanna.tolvanen@ramboll.fi. Tutkimuksien vaikuttavuus Tutkimuksien perusteella testimenetelmällä ja näytteenkäsittelyllä/säilytyksellä (hapettuminen/kuivuminen) on vaikutusta ampumaratamaiden metallien liukoisuuteen. Näitä metalleja olivat mm. Teräshauleilla lisätyissä maanäytteissä mm. Syynä tähän voi olla teräshaulien sisältämän raudan liukenemisen lyijyn liukoisuutta lisäävä vaikutus ja/tai hapetuksen puuttuminen, jolloin sekundäärimineraaleja ei ehtinyt muodostumaan. pH:n vaikutus raudan liukoisuuteen voidaan havaita selkeästi myös jäätymis-sulamistestien tuloksista, joissa raudan liukoisuus kasvaa pH:n laskiessa. kromi ja nikkeli. Suoalueilla pH ja ajan kuluessa siellä tapahtuva hidas haulien pinnan hapettuminen vaikuttavat lyijyn liukoisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. nikkelin ja kromin huomattiin liukenevan kasvavassa määrin verrattuna esimerkiksi lyijyhaulilisättyihin näytteisiin. Turvenäytteillä metallien liukoisuudet eivät ole yhtä tasaisia tai johdonmukaisia kuin hiekkanäytteillä. Näissä olosuhteissa lyijyn liukoisuuden on todettu tutkimuksissa olevan suurimmillaan
Muovien kierrätyslinjaston suunnittelu ja rakentaminen ovat osa 1.9.2018 alkanutta Kiemura: Mikroja kierrätysmuovien kiertotalouden ratkaisut -projektia. Tai tämän: ”Pohjimmiltaan pieru on pökäle, josta uloste on kaavittu pois, ja sen aiheuttama haitta on aivan yhtä suuri.” Toteamus ”Peräpukamat ovat rangaistus ylpeydestämme, kun päätimme ruveta kävelemään pystyssä” on sentään perusteltu hyvin. Se, mitä me kutsumme luonnoksi, ei ole muuta kuin kasvien ja eläinten jätöksiä.” Kiertotalouden malliin sopii Dekkersin kirjan luku ”Ruskea kulta”. ISBN 978-952-291-534-4 Pönttö puhuu Kiertotalouden hengessä päätin lukea Milas Dekkersin kirjan Helpotuksen historia. kompostista ja maaperästä. Kiemura toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Hollantilainen menestyskirjailija on koulutukseltaan biologi, ja kirjassaan hän perehtyy perinpohjaisesti ulostamiseen ja ulosteeseen eri näkökulmista. Siinä hän myös ennustaa, että vesiviemäri on tulossa tiensä päähän. Asiat halutaan myös esittää provosoivasti: ”Maa, jota rakastat, onkin madon kakkaa, ja meri, jonka rannalla vietät lomaa, on täynnä kalan pissaa. Me kaikki olemme kasvaneet isoiksi ja vahvoiksi makean kakan voimalla.” Uskotko tämän. ”Vastasyntynyt vauva ei näe kakassa mitään pahaa, vaan kaivaa vaipastaan nautinnollisesti makean herkun. Dekkersillä kakka kaikkine lieteilmiöineen paisuu kuitenkin kokonaisen kirjan täyttäväksi asiaksi. vsk. Muovien pesuja kierrätyslinjasto tulee Päijät-Hämeen alueen tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttöön ja tarjoaa testattua tietoa muovien materiaalikierrätyksen edistämiseksi. Linjaston ja siltä saatavien testitulosten avulla edistetään tällä hetkellä polttoon menevien likaantuneiden muovijakeiden erilliskeräystä sekä hyödyntämistä. Lahden amk. Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY Muovien pesuja kierrätyslinjasto lisää muoviosaamista Päijät-Hämeessä Lahden ammattikorkeakoulu ja Muovipoli Oy rakentavat pilot-mittakaavaisen muovien pesuja kierrätyslinjaston, jonka avulla edistetään erilaisten muovisivuvirtojen hyödyntämistä. Mielipiteekseni jäi, että tämä on hyvinkin liikaa. Projektin toteuttavat Lahden ammattikorkeakoulu, Muovipoli Oy ja Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto kehittää projektissa menetelmän mikromuovien analyyseille mm. 61 Milas Dekkers Helpotuksen historia Docendo Oy 2018, 244 s. Tietoa ja erilaisia yksityiskohtia asiasta tulee mittavasti, mutta niistä tehdään välillä johtopäätöksiä ja olettamuksia tavalla, joka syö kirjan uskottavuutta. Linjastolla voidaan prosessoida erilaisia muovijakeita uusiokäyttökelpoiseksi muovigranulaatiksi
Miten suuren yleisön, yritykset ja päättäjät saisi kiinnostumaan aiheesta?. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Mutta Projektipäällikkö, FT Mia O’Neill, Suomen ympäristöopisto SYKLI DT2018-konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kansainvälisen rahoituksen päällikkö Karoliina Tuukkanen Suomen Lähetysseura DT2018-konferenssin fasilitaattori Käymälöinnistä kuuminta hottia! Kansainvälisessä kuivakäymäläkonferenssissa DT2018 Dry Toilet Goes Circular pohdittiin kestävän sanitaation ja ravinnekierron mahdollisuuksia Tampereen Hiedanrannassa elokuussa 2018. On laskettu, että käymälän puutteesta johtuvat sairaudet, kuolemat ja ympäristöhaitat tuovat miljardien dollarien kustannukset etenkin kehittyville maille (World Bank 2013). Sanitaation haluttavuutta on nimittäin kehitettävä; 2,5 miljardia ihmistä elää ilman kunnollista käymälää ja jopa miljardi tekee edelleen tarpeensa avoimeen maastoon. Se tarkoittaa, että sanitaation ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökulmat otetaan huomioon, kun aihetta edistetään. Ihmishenkien pelastamiseksi ja maailmantalouden parantamiseksi on siis löydettävä kestäviä sanitaatioratkaisuja. vsk. 62 E kologinen sanitaatio tarkoittaa sanitaation – perinteisesti ajateltuna jätevesihuollon – järjestämistä kestävällä tavalla: ilman tai hyvin vähän vettä käyttäen, energiaa säästäen, ottaen käymälätuotoksen ravinteet kiertoon (mm. Tapahtumaan ottivat osaa lukuisat asiantuntijat ympäri maailman ja sieltä saatiin vastauksia – mutta myös paljon uusia kysymyksiä. lannoitekäyttöön) sekä sosiaalisesti hyväksyttävällä ja taloudellisesti kaikille saatavissa olevalla tavalla toimien
Kehitys siis kehittyy. Käymälöinnistä on vaikea puhua jo itsessään, saati sitten ihmisperäisten Kiertävä kuivakäymälä. (KSH 2018.) Ongelmana ”väärä keskustelu”. leväkokeiluihin. Yksi tapahtuman keynote-puhujista, entinen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, nosti esiin olennaisen haasteen: olemme mukana väärissä keskusteluissa. Tietoa lisäämällä voidaan muuttaa asenteita ja käytäntöjä. Lisäksi mukaan tarvitaan uusia toimijoita; elinkeinoelämää, innovaatiokeskittymiä ja valtioita. vsk. Tapahtumassa nousi esiin – kuten aikaisempinakin vuosina – suuren yleisön kiinnostuksen puute ja aiheen ”mediaseksittömyys”. Kuivakäymälät ja virtsan lannoitekäyttö eivät puhuttele elinkeinojohtajia, yritysmaailmaa tai edes tavallista tallaajaa. Mukana oli myös Jyväskylän yliopisto. Tieteellinen konferenssi on omiaan käsittelemään haastavia aiheita ja etsimään uusia trendejä valtavan ongelman ratkaisuksi. Myös konferenssivieraiden tuotokset pääsevät alueella suoraan käyttöön mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Asenteet ovat edelleen tiukassa: ihmistuotoksella lannoitettu ruoka mielletään likaiseksi, vaikka lannoite olisi teknisesti ottaen puhtaampaa ja samalla ympäristöystävällisempää kuin teollinen väkilannoite. Konferenssipaikkana toiminut Kuivaamo on loistava esimerkki urbaanista kaupunkilaisten kulttuuritilasta, jossa on isolle yleisölle käytössä myös innovatiivinen kuivakäymäläjärjestelmä. Lisäksi tapahtuma sai tukea muun muassa ulkoministeriöltä ja ympäristöministeriöltä. Kuva: Käymäläseura Huussi ry.. Sosiaalinen media tuo uusia mahdollisuuksia tiedon levittämiselle trendikkäällä ja suurta yleisöä puhuttelevalla tavalla. Toistaiseksi suuria muutoksia ei ole näkynyt, mutta kansainvälisellä tasolla sanitaation merkitys on tiedostettu, ja kotimaassakin on tehty useita kokeiluja ravinteiden hyötykäytön mahdollistamiseksi. Tampereella on järjestetty vuodesta 2003 lähtien kolmen vuoden välein toistuva kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (International Dry Toilet Conference), joka kokoaa saman katon alle toistasataa asiantuntijaa jopa 40 maasta. 63 ravinteiden kierrätyksestä; aihe on edelleen tabu, myös Suomessa. Helpommin sanottu kuin tehty. Vuoden 2018 konferenssi järjestettiin Tampereen Hiedanrannassa, vanhalla teollisuusalueella, josta kaavaillaan uutta kiertotalouskeskittymää ja suurta asuinaluetta. Konferenssin järjestäjänä toimii ekologista sanitaatiota, kuivakäymälöiden käyttöä ja ravinnekiertoa edistävä Käymäläseura Huussi ry yhdessä Tampereen kolmen korkeakoulun kanssa. miten innostamme start upit kehittelemään yhtä innokkaasti vessaratkaisuja kuin tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia sovelluksia kehitetään. Olisi keksittävä uusi näkökulma aiheeseen, joka kuitenkin koskettaa meistä jokaista
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tutkimusta on tehty ansaintalogiikan ympärillä paljonkin, mutta sen käytäntöönpano on jäänyt jostain syystä muiden yhteiskunnan kehityshaasteiden jalkoihin. vsk. Väkilannoitteet eivät nekään ole täysin puhtaita, vaan muun muassa raskasmetalleille on määritelty tietyt rajaarvot. Sanitaation ympärille on tarpeen muodostaa innovatiivisia ja monialaisia palveluita. Haasteena on, että ongelma on isoin siellä, missä ostovoima on heikoin. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia, joista konferenssissa kuultiin, ja yleisesti ottaen esimerkiksi virtsan lannoitekäyttöä pidetään suhteellisen turvallisena menetelmänä. Sen sijaan, että isot elintarvikevalmistajat hankintapolitiikkansa kautta kieltävät ihmisperäisten kiertotalousravinteiden käytön sopimuspelloillaan, he voisivat luoda houkuttelevan ja uudenlaisen narratiivin samaan tapaan kuin oluen ympärille on Hollannissa onnistuttu luomaan (esim. (Viskari ym. Pissner). Esimerkiksi maissa, joiden bruttokansantuote nojaa vahvasti turismiin, sanitaation laiminlyönti vaikuttaa turismitulojen laskuun. Tarvitaan myös hallinnollista ja lainsäädännöllistä taustatukea. Hyväksyntä haussa Suomalainen WASH-osaaminen (Water, Sanitation and Hygiene) on korkealla tasolla, mutta sitä ei osata markkinoida niin tehokkaasti kuin olisi syytä. Tähänkin keynotepuhuja Oreck tarttui: suomalainen ei osaa myydä omaa osaamistaan, vaan jää ”oikean keskustelun” ulkopuolelle. Erinäisten sivutuotteiden, kuten lääkejämien, hormonien ja taudinaiheuttajien päätyminen peltoihin koetaan uhaksi. 64 Raha puhuu Usein huomiota saa keksimällä taloudellisesti kannattavan lähestymistavan, oli kyse mistä tahansa asiasta. Ansaintamahdollisuuksien kasvu luo pohjaa myös uusille investoinneille. Meillä Suomessa kuivakäymälä on edelleen ulkohuussi, eikä sisäkuivakäymälä ole yleensä hyväksyttävä tai edes tiedostettu vaihtoehto; laitteille tarpeellinen asianmukainen ilmanvaihto ja asennus eivät edelleenkään ole esimerkiksi lvi-ammattilaisten osaamisen piirissä. Sanitaation ympärille on luotava uudenlainen narratiivi, tarina, jonka kautta ymmärretään paremmin ekologisen sanitaation merkitys kansanterveydelle, maataloudelle, jopa yleisesti kansantaloudelle. 2017.) Myös kuivakäymälöiden sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen on töitä tehtävänä – tietyissä kulttuureissa kyykkykäymälä on ainoa vaihtoehto, toisaalla paperin korvaa vesi eikä täysin vedetön käymälä siis sovi. Ihmisperäisten ravinteiden lannoitekäytössä on toki edelleen haasteita. Ihmisperäisten lannoitteiden hyväksynnässä pitää tehdä vielä valtavasti työtä. Myös ekologisen sanitaation ympärille on kehitelty erilaisia ansaintalogiikoita eri kulttuureihin sopivilla lähestymistavoilla. Yhä useammissa maissa WASH-opetusta annetaan kouluissa lapsille, jotka vievät viestiä koteihinsa: käymälä on tärkeä keino, kuten myös käsihygienia, kun puhutaan sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyväksyttävyyden parantamisesta.. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, jätevesipalvelut ovat usein kunnan vastuulla ja liiketoiminta keskittyykin yleensä haja-asutusalueille, jossa erilaisia käymälöitä ja jätevedenpuhdistusmenetelmiä tarvitaan. Yhteiskäymälöiden rakentaminen, ylläpito ja tyhjennys, käymälätuotoksen käsittely ja lannoitekäyttö sekä lopputuotteiden myynti ovat esimerkkejä liiketoimintamalleista, joita sanitaation ympärille on rakennettu, ja jotka tuovat elinkeinon ihmisille etenkin kehittyvissä maissa. Myös ansaintalogiikka on vakavaraisemmalla pohjalla, kun sanitaation ympärille rakennetuista erilaisista palveluista muodostetaan tuotepaketteja tarjottavaksi käyttäjille
Seuraavan kerran konferenssin järjestettäneen vuonna 2021 – ehkä silloin osallistujia löytyy yhä enemmän myös yritysmaailmasta ja uusia ratkaisuja saadaan aikaiseksi. Työtä riittää, mutta ehkä tietoisuus kasvaa. Saatavilla osoitteessa: [https://www.wsp.org/content/ economic-impacts-sanitation]. Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi pyrkii tekemään osansa kokoamalla uusimman tiedon aina lääketieteestä sosiaalisiin konstruktioihin ja teknisiin toteutuksiin sekä erityisesti muuttamaan sanitaation stigmaa ja lisäämään kiinnostavuutta. Useissa kulttuureissa ihmistuotos on ohjattu pellolle, käytiinhän suomalaisellakin maaseudulla usein lantalan yhteyteen rakennetussa huussissa, josta tuotos päätyi peltomaahan. Asian tila ei korjaannu vaikenemalla vaan aiheesta on syytä keskustella. Julkaistu 30.8.2013. Aivan uusista asioista ei tässä ole kyse. 65 Keksitään pyörä Usein huomaa ihmeteltävän, miten ihmiskunta on pärjännyt näinkin kauan ilman, että jätösten käsittelyyn on keksitty toimiva ratkaisu. Lähteet KSH (2018), International Dry Toilet Conference. Perinteinen kuoppakäymälä ei välttämättä ole turvallinen vaihtoehto; kuoppa voi sortua, taudinaiheuttajat voivat päätyä juomaveteen ja syrjäinen kuoppa voi olla vaara myös yöllä asioiville naisille – lisäksi sosiaaliset ja kulttuuriset normit voivat rajoittaa sukupuolten käymälän käyttöä irrationaalisilla tavoilla. On syytä muistaa, että ihmismäärä on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut räjähdysmäisesti. Loppuraportti. Miten kaikkeen tähän voidaan vaikuttaa. Silti viitteitä ekologiseen sanitaation löytyy myös kaukaa menneisyydestä. Etenkin kaupungistuminen ja väestöntiheyden kasvu vaikeuttavat turvallisen sanitaation järjestämistä, taudit leviävät helpommin ja väliaikaisten asumusten infrastruktuuri ei välttämättä mahdollista turvallista vesihuoltojärjestelmää. Viskari E-L, Vilpas R, Lehtoranta S, Pakula S, Tuukkanen K (2017), BIOUREA. Erilliskerätyn virtsan lannoitepotentiaali, kokeelliset tutkimukset ja elinkaaritarkastelu. Kuten Bruce Oreck sanoi, ”let’s make sanitation sexy”. World Bamk (2013), What’s a Toilet Worth. ” Sanitaation ympärille on luotava uudenlainen narratiivi, tarina, jonka kautta ymmärretään paremmin ekologisen sanitaation merkitys kansanterveydelle, maataloudelle, jopa yleisesti kansantaloudelle.. Konferenssissa opimme muun muassa, että nepalilaiset sanskriitin kirjat kertovat virtsan erilaisista käyttömahdollisuuksista esimerkiksi lääkkeenä mutta myös lannoitteena. Koska sanitaatio ei ole mediaseksikästä, ihmiset haluavat mieluummin panostaa kännykän ostoon kuin turvallisen käymälän rakentamiseen. Kyse onkin siitä, miten sanitaatio voidaan järjestää kaikille ihmisille turvallisella ja tehokkaalla tavalla. Lisäksi kyse on siitä, miten sanitaatiosta saadaan yhtä houkutteleva bisnes, johon valtiot, yksityinen sektori ja kuluttajat haluavat sijoittaa. Saatavilla osoitteessa: [http://www.huussi.net/en/activities/ dt-2018/]. vsk. Ihmistuotos on tunnetusti tehokasta lannoitetta, ja oikein käsiteltynä myös turvallista. Saatavilla osoitteessa: [http://www.huussi.net/ wp-content/uploads/2017/01/Huussi_ loppuraportti_net_VALMIS.pdf]. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Kun vessojen rakentaminen ei toistaiseksi tunnu tuottavan suuria voittojakaan siellä, missä turvallisia käymälöitä eniten tarvittaisiin, on kehitys jäänyt muuta teknologista kehitystä huimasti jälkeen
Niinpä olennaisinta nyt on, että kansalaisten tietoisuus ja TkT Antero Luonsi Yliopettaja, FT Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Kolmen vuoden välein järjestettävän kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin (International Dry Toilet Conference 22.–24.8.2018) yhteydessä perinteisesti järjestettyyn ns. Kuiva kiertoon – liiketoimintaa kierrosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 66 Ravinnekierron uusi tuleminen Olemme unohtaneet sen, miten ravinteiden kierrätys toimii luonnossa ja miten se ennen toimi maatalousyhteiskunnassa. Ohessa tämän artikkelin kirjoittajien poimintoja ja tulkintoja konferenssin Suomi-päivän Kuiva kiertää! -seminaarin ohjelman pohjalta. Suomi-päivän ohjelmaan kuului asiantuntijaesitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa oli edustettuina ravinteiden kierrätyksen kannalta merkittäviä toimijoita. Päivän aikana laajasti mm. Nykyisessä alati kaupungistuvassa elämänmuodossa jätösten käsittely ja jopa tietoisuus omasta jätteiden tuottamisesta, puhumattakaan niistä asianmukaisesti huolehtimisesta, on ulkoistettu. Sadon lisäämisen keinot ja panokset piti löytää omasta taloudesta. Herääminen asian tärkeyteen ei ole itsestään selvää edes ammattilaisilla. Toisaalta omavaraisen taloudenpidon myötä huolehdittiin omista jätteistä täysimääräisesti paikan päällä. Myös viestinnän tärkeyttä painotettiin ravinteiden ja myös muun materiaalikierrätyksen saamiseksi kohti sellaista jokamiehen kansalaisvelvollisuutta, joka puolestaan tekisi oikeutetuksi Suomen aiemman julistautumisen ravinnekierrätyksen mallimaaksi. edelleen hyvin ajankohtaista haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa, ravinnekiertoa ja lainsäädäntöä käsitellyt keskustelu päätyi korostamaan yhteistyön välttämättömyyttä ja selkeää tutkimusja kehitystoiminnan panostusta. vsk. Tällä hetkellä jo noin kolme neljästä suomalaisesta luetaan kaupunkiväestöön kuuluvaksi. Noin 100–150 vuotta sitten, kun kaupunkilaisväestöä oli vain noin 5 % ja Suomi oli maatalousvaltainen yhteiskunta, ravinnekierrätys oli luonnollinen osa maanviljelyä
Sekä EU:n että Suomen lainsäädännön tulkintoihin kelpoisuuksista ja (lisä)selvitystarpeisiin tarvitaan tutkimustietoon perustuvaa selkeyttä. vsk. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tehtyjen pitkäaikaistutkimusten mukaan lietepohjaisten ravinnetuotteiden haitta-aineiden ei ole todettu kertyneen maaperään tai viljakasveihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tätä on aiheellisesti vaadittu mm. Lisäksi vesipitoisuuden vähentäminen eri keinoilla (haihdutus, imeytys) ja erilaiset kemialliset käsittelyt ovat tällä hetkellä menetelmiä, joita tutkijat testaavat ja optimoivat. Jätevesilietteillä ja niistä tehdyillä lannoitevalmisteilla on huono kaiku, joka perustuu osittain vanhentuneisiin tietoihin ja käsityksiin. Olennaista olisi, että haitallisten metallien, lääkeaineiden ja muiden orgaanisten haitta-aineiden, sekä mikromuovien joutumista potentiaalisiin ravinnetuotteisiin pyrittäisiin vähentämään ensisijaisesti alkulähteellään. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että ns. Asutuksen jätevesipäästöjen suhteen esimerkiksi ns. Kun vielä otetaan huomioon, että käsiteltyjä kuivakäymälätuotoksia voidaan käyttää omalla tontilla, on meillä kaikki mahdollisuudet tehdä kuivakäymälöistä myös osa todellista kiertotaloutta. Tähän ajattelutapaan tulee sisällyttää myös meidän omat jätöksemme ja jätevedet. Kuivakäymäläratkaisut voivat olla huolella suunniteltuina ja toteutettuina tulevaisuuden turvallisia ja tehokkaita ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja koti-/pienyhteisökiinteistöistä aina puoliurbaaneihin alueisiin asti. Erilliskerätyn virtsan suhteen se voi olla yksinkertaisimmillaan vanhentaminen. varovaisuusperiaatteen soveltaminen on oikealla tasolla, eli varautuminen ennalta tiettyjen ympäristöön tai kuluttajiin kohdistuvien toimenpiteiden seurauksiin, jos niiden turvallisuudesta ei ole takeita. Ne sisältävät ajatuksen pitää nimenomaan ravinteet tuotantokierrossa poissa pilaamasta vesistöjä peltojen lannoitevaluntojen ja jätevesipäästöjen kautta. Tutkimukset eivät myöskään ole osoittaneet muiden haitta-aineiden lisääntyneen esimerkiksi viljoissa, vaikka lannoitetuotteissa jäämiä on saattanut olla. Tämä tarkoittaa, esimerkiksi jätehuollon puolelta jo käytössä olevan syntypaikkaerottelun edistämistä ja lisäksi valtavaa asenneilmaston muutosta sekä riskiaineiden käytön vähentämiseksi että erottelevien menettelytapojen ja tekniikoiden käyttöön ottamiseksi. 67 asenteet laajasti kierrätystä kohtaan ovat suopeita. rantakiinteistöistä vielä suurimmalla osalla ei ole vesikäymälää. Niinpä ravinnekiertoa edistävällä ja syntypaikkaerotteluun perustuvalla kuivakäymälällä on suuri potentiaali. Jäte raaka-aineena – jalostusta tarvitaan Jätösten, lietteiden ja muiden raaka-aineen ravinnekäyttöä varten tarvitaan aina jalostusta turvalliseksi ja käyttökelpoiseksi tuotteeksi. Kuivakäymälän kiinteälle osalle yleisimpänä käytössä olevana menetelmä. Kierrätyksen mahdollisuudet Nykyisen hallitusohjelman mukaan ravinteiden kiertoa ja vesistöjen tilan parantumista edistetään kärkihankkeilla. Ympäristön tilan parannuttua, ja esimerkiksi raskasmetallien kuormituksen vähennyttyä, jätevesien haitallisten metallien määrä on pudonnut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kierrätyksen ja kiertotalouden syvällinen ymmärtäminen on keino päästä aidosti eroon jätteistä ja mieltää ne resursseiksi. lietepohjaisesti lannoitettujen viljakasvien kelpoisuuden arvioinnin yhteydessä, kunnes lietelannoitteiden käytöstä ja seurauksista on enemmän tutkittua tietoa. Merkittävät, esimerkiksi lääkeaineiden päästölähteet, kuten sairaalat, on syytä eriyttää jätevesihuolloltaan, jotta näiden aineiden joutuminen lannoitevalmisteidenraaka-aineiden joukkoon saadaan mahdollisimman tarkkaan estetyksi
Liiketoimintaa kierrosta. Toiminnan katalyytit pitäisi tunnistaa ja hyödyntää. Jätehuollon ja kierrätysalan toimijat tietävät politiikkaan perustuvat säädökset välttämättömiksi, jotta kehitystä yleensä saadaan aikaiseksi ja toisaalta, että saadaan taloudelliset perusteet ravinteiden ja lannoitevalmisteiden jalostustoiminnalle. Into, ajatusten monimuotoisuus ja yhteisymmärryksen lisääminen mahdollisimman suurella joukolla ovat välttämättömiä edistystä ajavia voimia. Tutkimuksen alla on esimerkiksi ravinteiden talteenotto erilliskerätystä virtsasta tai jäteveden puhdistamolla ennen muita puhdistusprosesseja. Meidän ei tule jäädä ”vaihtoehdottomuuden tilaan” myöskään jätevesien ja käymäläjätösten käsittelyssä, ja siksi edellä mainittujen perusprosessien moninaisiin kehitystarpeisiin tarvitaan resursseja. Nämä mainitut prosessit ja tekniikat eivät kuitenkaan ole ainoita mahdollisia. Pitäisikö kehitystoiminnan vauhdittamiseksi olla erityistä lainsäädäntöä edelläkävijöille. Niitä onkin ollut hyvin käytössä hallituksen kärkihankkeiden kautta, mutta työ ei ole vielä valmis ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Kustannustehokkaita vaihtoehtoja on ja niihin tulisi suhtautua avoimesti. Kysymys esimerkiksi on, että miten saada kuivakäymälä ja ravinteiden aktiivinen kierrätys marginaalista valtavirraksi, erikoisesta normaaliksi, halutuksi toiminnaksi myös teollisessa mittakaavassa. Vaihtoehtoisesti kysynnän luominen uusille asioille kuten jäteraaka-aineperäisille ravinnetuotteille, vaatii nykyistä huomattavasti korkeatasoisempia ja tehokkaampia viestinnän ja markkinoinnin keinoja, taloudellisia ohjauskeinoja sekä innovatiivista toteutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Uusien teknologioiden soveltamisen suhteen vakavana esteenä koetaan myös erilaiset kankeat lupaprosessit ja lainsäädännön tulkinta. Raa. Muutoksen aikaansaamiseksi ja kaikkien ravinnelähteiden tehokkaampaan kierrätykseen tarvitaan tahtoa, ohjausta ja ehkä pakkoakin. Jos toimija haluaa asettua edelläkävijän rooliin, tulee eteen välittömästi tarve siitä, kuka kantaa hankkeesta aiheutuvat riskit. Kehitystoimintaa joka tapauksessa tarvitaan Suomessa jo pelkästään omiin ympäristöolosuhteisiimme soveltamisen takia, puhumattakaan kaupallisen ja vientitoiminnan tarpeista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrolyysi. 68 nä on aerobinen kompostointi, mutta myös muita tekniikoita tutkitaan. vsk. Kiertotalouden (ravinteiden kierrätyksen) liiketoimintamallit ovat haasteellisia. Yllä mainittujen asioiden eteenpäin viemiseksi Suomessa tarvitaan ihan kaikkien alasta kiinnostuneiden yhteistyötä. Vesipitoisuuden vähentäminen ja kompostointi ovat käytössä myös jätevesilietteelle, jolle yleisin jalostuskäsittely isossa mittakaavassa on kuitenkin anaerobinen mädätys metaanikaasun tuottamiseksi ja jäännöksen stabiloimiseksi peltolevitystä varten
Aktiivinen vuorovaikutus kansainvälisesti edistää asioita yleisesti, mahdollistaa viennin ja kansallisten resurssien paremman kohdistamisen erityisesti paikallisen soveltamisen tarpeisiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Vesihuollon ravinnekierron toteutumiseksi olisi myös syytä paneutua jätevesilietteiden käsittelyprosessien mahdollisuuksiin ja haasteisiin, mikromuovien käyttäytymiseen jätevedessä ja lannoitekäytössä sekä erottelevien ja vedettömien käymälöiden ratkaisuihin monitieteisestä näkökulmasta. Uusi hajajätevesilainsäädäntö – käytännön kokemuksia kentältä, alustajat: Satu Heino, hankevastaava, KVVY ja Minttu Peuraniemi, projektipäällikkö, LUVY. Kiitämme Mia O’Neilliä käsikirjoituksen kommenteista.. Varsinainen asennekasvatus perustuu tuloksiin, joita saadaan käytännön peltotutkimuksesta eri ravinnetuotteiden käytöstä, jolloin päätöksenteko perustuisi faktoihin, ei mielipiteisiin. Urbaani ulkohuussi asiakaskäytössä: Hannamaija Fontell, kehitysjohtaja, Biolan Oy ja Pia Engström, kehityspäällikkö, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Tasokas tutkimus laajan poikkitieteellisen yhteistyön tukemana ja sen tulosten perusteella aivan uudelle tasolle viety koulutus ja asennekasvatus viimeisimpiä viestinnän tehokeinoja käyttäen ovat tukipilareita, joiden avulla voidaan päästä materiaalien, siis myös jätteiden sisältämien ravinteiden, hyödyntämisessä mahdollisimman lähelle sitä tavoittamatonta 100 %:n hyötykäytön utopiaa kestävällä tavalla. “Hienosti kiertäen” – Syntypaikkaerotellun virtsan hyötykäyttömahdollisuudet, Eeva-Liisa Viskari, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu. Pöntöstä pöytään – mobiilin ravinteiden talteenoton tulevaisuus, Johanna Kallio, suunnitteluinsinööri, SYKE. Raaka-aineen elinkaaren tulee olla kestävällä pohjalla. Myös vesihuoltolaitosten yhteiskuntavastuun lisäämistä on peräänkuulutettu. Lisäksi julkisille toimijoille tarvitaan selvät mallit, miten ja millä alueilla voidaan talouselämässä toimia – mikä on julkisten ja yksityisten toimijoiden roolien, toimialan ja vastuun ero. Kehitystyön vauhdittamiseksi joustavuutta ja ketteryyttä tarvitaan joka taholla, lainsäädäntö mukaan lukien. Kiertotalouden liiketoimintamallit ja ravinnekierron tulevaisuus -paneelin keskustelijat: Ilkka Laukkanen, toimitusjohtaja, Nokian Vesi Oy; Harri Kallio, toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto Oy; Timo Heinonen, toimitusjohtaja, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy; Raini Kiukas, toimitusjohtaja, DTS Oy ja Leena Aarikka-Stenroos, Associate Professor, Tenure Track, TTY. Lähteet Suomi-päivän avaaja, Ari Kangas, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö. Raaka-aineiden portaittaisen uudelleen käytön pitää toimiakseen tuottaa lisäarvoa käyttäjilleen. Esimerkiksi tutkimusvelvoitteiden sitominen organisaation liikevaihtoon tietyssä suhteessa mahdollistaisi vesihuoltoalan kehityksen ja myös kiertotalouden mallien toteutumisen vesihuollon prosesseissa. 69 ka-aineet ovat epätasalaatuisia, määrittely vaikeaa, säädökset kankeita ja vaikeatulkintaisia, mahdollisesti ylivarovaisiakin. Olisi olennaista tutkia kiertotalouden katalyyttejä sekä kiertotalouden käytäntöjen mahdollistavia reunaehtoja, kuten kuluttajatottumusten muuttamista ja lainsäädännön soveltamista edelläkävijöiden näkökulmasta. Eri tasoista yhteistyötä pitää olla myös kansainvälisesti
Etenkin kun puhutaan jäte-statuksen saaneista raaka-aineista, on vaikeaa välttää yleisen asenneilmaston vaikutusta toteutustapojen valintaan. 70 K iertotalouden käytännön toteutuksen tavoittelussa haetaan eri aloilla uusia ratkaisuja, mutta usein myös palataan vanhaan ja kehitetään modernia teknologiaa tukemaan vanhojen toimintatapojen tehokasta hyödyntämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve välttää omia ja muiden tuottamia jätteitä sairastumisen pelossa, mikä on täysin luonnollista. Joskus näitä kiertotalouden lähestymistapoja moititaan biotalouden viherpesusta, joskus taas kierrätys nähdään haitallisena vaihtoehtona terveyden, ympäristön tai muun näkökulman kannalta. vsk. Tämä Projektipäällikkö, FT Mia O’Neill Suomen ympäristöopisto SYKLI ”Ei ulostetta pelloille!” – media mielipiteiden muokkaajana Ihmisperäisten lannoitteiden käyttö herättää helposti tunteita myös asiantuntijoissa ja lainsäätäjissä – mutta se voi myös tuoda uusia kiertotalouden ratkaisuja, jos tunneperäisistä päätöksistä päästään tutkimustiedon tukemiin lainsäädännön muutoksiin.. Jätteistä ja liasta yksi vältetyimmistä on ihmisperäinen jäte – virtsa, uloste jne
Suomessa jätevedestä on löydetty muun muassa suuria määriä palladiumia, jota käytetään esimerkiksi autojen katalysaattoreissa. Veden sotkeminen ulosteeseen ainoastaan kuljetuksen helpottamiseksi on myös vaikeuttanut ravinteiden hyödyntämistä – vesistöissä kun ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä ja terveyshaittoja. Kuva: Käymäläseura Huussi ry.. Metallit päätyvät jätevesiin käytännössä teollisuuden jätevesivirtojen mukana, kun taas kotitalouksista virtaava vesi sisältää Virtsalla lannoitettu ohra. 2017.) ”Jätteen” käsittelyn potentiaali Nykyaikaiset ihmistuotoksen käsittelymenetelmät ovat tuoneet uusia haasteita näiden ravinteiden hyödyntämiseen. Vaikka Suomessa hoidetaan jätevesien käsittely pääsääntöisesti mallikkaasti, vesihuollon toimivuuteen ja turvallisuuteen vaikuttaa myös rapautuva infrastruktuuri, joka aiheuttaa vuotoja ja vastaavia ongelmia. Jätevesien puhdistaminen on energiaintensiivistä ja kustannukset nousevat puhdistustuloksen tasosta riippuen. (Viskari ym. Ihmisja eläinperäinen lanta onkin kautta maanviljelyksen aikakauden ollut käytössä maanparannusaineena ja lannoitteena, ja ravinteet ovat kiertäneet luontevasti lautaselta peltoon yhä uudelleen ja uudelleen. vsk. 71 vaistonvarainen toimintatapa kuitenkin saattaa hankaloittaa mainitun jätteen hyödyntämistä raaka-aineena – etenkin kun liikkeellä on puutteellista tai jopa väärää tietoa vaikuttamassa asenteisiin. (Silfverberg 2017; O’Neill 2015.) Jätevesiin päätyy myös paljon muita aineksia, kuten erilaisia arvometalleja (HS 15.8.2018). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Ihmistuotos on ravinnerikasta; uloste ja virtsa sisältävät fosforia ja typpeä kasveille helposti talteen otettavassa muodossa ja usein myös sopivassa suhteessa, minkä lisäksi ne ovat suhteellisen helposti saatavilla verrattuna ilmakehän typpeen tai kaivannaisfosfaattiin. Kaikkia ravinteita ei jätevedestä saada poistettua kustannustehokkaasti
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. (HSY 2017.) Näidenkin, käytännössä täysin puhtaiden lannoiteaineiden käyttöä pidetään kuitenkin edelleen arveluttavana, koska ne ovat peräisin jätevesilietteestä – riippumatta siitä, että niiden koostumus on laboratoriossa testattu ja haitallisten aineiden määrät ovat käytännössä olemattomia. Useat tutkimukset puoltavat erotellun virtsan lannoitekäyttöä, mutta virtsalle olisi saatava lannoitetyyppinimi, jotta lannoitetta voidaan käyttää laajamittaisesti (Viskari ym. Jätevesiperäiset lannoitteet ovat nekin vastatuulessa. Uudet kalvosuodatusmenetelmät ja muut tekniikat ovat mahdollistaneet uusien vaihtoehtojen hyödyntämisen: enää ei tarvitse kompostoida jätevesilietettä (mikä sekin on edelleen täysin validi ja kelvollinen vaihtoehto), vaan voidaan erottaa ravinteet suoraan jätevedestä itsestään rakeistamalla niistä lannoiteaineita, kuten struviittia tai ammouniumfosfaattia. Vuonna 2014 tehty delfoi. 2017; ks. Esimerkiksi jätevesilietteen lannoitekäyttö on viime aikoina ollut kovassa vastatuulessa – EU-lainsäädännössäkin on uhattu jättää jätevesiperäiset lannoitteet lannoitedirektiivin ulkopuolelle. myös HIERAKKA-hanke, Ekokumppanit 2018). Ei kuulosta houkuttelevalta. Tyyppinimen saaminen ei vain ole helppoa, kyseessä on kuitenkin ”ei-eläinperäinen orgaaninen lannoiteaine”, eli ihmisperäistä lannoitetta ei lainsäädäntömme tunnista. Tilannetta ei helpota se, että useat suuret elintarvikeyhtiöt ovat kieltäytyneet vastaanottamasta jätevesiperäisillä lannoitteilla kasvatettuja tuotteita (YLE 2017b). Myös lainsäätäjät ovat ihmisiä ja heitä ohjaavat inhimilliset reaktiot tutkimustulosten ohella. Raskasmetallien ja patogeenien lisäksi ongelman muodostavat jäteveden sisältämät mikromuovit (Maaseudun tulevaisuus 2017a). On nimittäin muistettava, että jätevesien käsittely ei ole ”valmis” Suomessakaan – muusta maailmasta puhumattakaan. 2015.) Asenteet vaikuttavat myös lainsäädäntöön Kuten todettu, menetelmiä kehitetään kustannustehokkaampaan suuntaan, mutta alan kehitys kohtaa usein inhimillisempiä ongelmia. Vaikka Suomessa tilanne on huomattavasti parempi, päätyy luontoon usein käsittelemättömiä jätevesiä luvallisten (ja luvattomien) ohijuoksutusten vuoksi. Miten tätä samaa ainetta voisi käyttää ruokakasvien kasvattamiseen tai vaikkapa vihkisormuksen valmistamiseen. 72 lähinnä sitä itseään. Ihmismielen voima on vahva ja se vaikuttaa myös kiertotalouden menetelmien toteutumiseen. Jätevesiperäinen lannoite – tai vaikkapa kultakimpale – on edelleen ihmisten mielessä jätettä, onhan se ollut osa muiden ihmisten ulostevirtaa. Teknologian kehityksen myötä metallien talteenotto tehostuu ja muuttuu taloudellisemmaksi. Maailman jätevesistä jopa 80 % ohjataan luontoon käsittelemättöminä. Näiden virtojen sekoittaminen aiheuttaa lisää haasteita, kun esimerkiksi jätevesilietteen kompostointi ei poista raskasmetalleja, jotka siten päätyvät pelloille, samalla kun arvometallien hyödyntäminen saattaa jäädä tekemättä. Uusia menetelmiä eri ainesten talteenottoon on kuitenkin kehitetty useissa tutkimushankkeissa, myös Suomessa. Kaikissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä ei ole asianmukaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, minkä lisäksi teollisuuden vuodot ja maatalouden valumat vaikuttavat kokonaispäästöihin ja pistekuormitukseen. Voidaankin toiveikkaasti ajatella, että tulevaisuudessa jätevedestä saadaan kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali hyötykäyttöön kustannustehokkaalla tavalla – ehkä myös vettä ja energiaa säästäen. vsk. (Tattari ym
Kyse ei ole vain faktojen julkaisusta, vaan mielikuvien luomisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Tärkeä rooli on myös medialla. Pohdittiin myös sitä, että kehittyvä teknologia saattaisi tehdä aiheesta hyväksytymmän: rakeisen lannoitteen alkuperä ei ole yhtä tärkeää kuin lieteperäisen kompostimullan. Ihmisten asenteet perustuvat usein saatavilla olevaan tietoon, ja asenteet vaikuttavat myös lainsäädännön lisäksi tutkimusja kehitystyön toteutukseen ja rahoitukseen. Kuva: Käymäläseura Huussi ry.. vsk. Kyselyn mukaan ravinnekierto ja ihmistuotoksen hyödyntäminen nähtiin järkevänä, mutta toisaalta käytännön laajentuminen hyväksytyksi toimintatavaksi oli monen mielestä epävarmaa. HIERAKKA-hankkeen satoa. (O’Neill 2015.) Media muokkaa mielipiteitä Tiedon lisääntymisellä voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin, mutta harva vakuuttuu tutkimustuloksista. 73 asiantuntijakysely kartoitti eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ekologiseen sanitaatioon ja ihmisperäisen lannoitteen hyödyntämiseen. (YLE 2017b.) Ihmisperäinen lannoite on yksiselitteisesti pahasta, eikä sitä käytetä kuin Pohjois-Koreassa: ”Kim Jong-unin virallinen ohjeistus on jouduttanut käsitystä, jonka mukaan ihmisen jätteet ovat parasta lannoitetta sadolle huolimatta vaarallisista loiseläimistä, joita siitä on löydetty.” (YLE 2017a) Tämä huolimatta siitä, että loiseläinten tuhoamisesta on tehty useita tutkimuksia, ja niiden haittoja on selvitetty laajalti. Jos otsikossa mainitaan ”ihmisten ulosteen päätyvän pelloille”, on mielikuva erilainen kuin jos kerrottaisiin perusteellisesti jätevesilietteen hygienisointimenetelmistä ja lopputuotteen lannoitekäytöstä. Nämä uutisoinnit vaikuttavat ihmisten mielikuviin ihmisperäisen lannoitteen hyödyntämisestä ja siten hidastavat kehitystä. Viime aikoina on julkaistu useita jätevesiperäisen lannoitteen käyttöä kritisoivia artikkeleja eri medioissa
HIERAKKA-hanke, Ekokumppanit 2018.) Vaihtoehtoja on, ja monia uusia ratkaisuja ei ole vielä edes ajateltu, saati toteutettu. Tämän lisäksi veden poistaminen yhtälöstä on yksi ratkaisu helpottamaan ihmistuotoksen ravinnekäyttöä. (ks. Ekologinen sanitaatio, joka pyrkii kehittämään sanitaatioratkaisuja säästäen vettä ja energiaa, voi tuoda uusia vaihtoehtoja vesihuollon alalle. Potentiaali hyötykäyttöön Jätevedet ja ihmistuotos tulisikin nähdä kiertotalouden potentiaalina. Esimerkiksi Hiedanrannan vanhalla tehdasalueella Länsi-Tampereella on rakennettu toimiva kuivakäymäläkompleksi vanhan Kuivaamon yhteyteen, joka palvelee alueella järjestettäviä massatapahtumia. Käymälöiden tuotokset hyödynnetään ravinnetutkimuksissa, joissa tarkastellaan erotellun virtsan ja käymäläkompostin hyötyjä ja haittoja maanviljelyksessä ja esimerkiksi levän kasvatuksessa. (Maaseudun tulevaisuus 2017b). Kuva: Käymäläseura Huussi ry.. Lainsäädäntö kuitenkin sallii käsitellyn jätevesilietteen lannoitekäytön, mutta tässä tapauksessa yritykset vetoavat ”puhtausimagoon”. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Toisaalta moni kuluttaja tuskin pysähtyy selvittämään, mitä lannoitetta hänen ostamissaan elintarvikkeissa on käytetty – tähän asti ei ole ollut ongelmaa. Siispä onkin tehtävä työtä myös asennekasvatuksen muodossa: jäte ei ole Hiedanrannan käymälöiden tuotosten erottelua. Jätevesistä voidaan huuhtoa jopa kultaa, joten miksi ei myös ottaa talteen kullanarvoisia ravinteita ruoan tuotantoa tukemaan. vsk. 74 Yrityksillä on tässä oma roolinsa, mutta viimeaikainen kehitys on vienyt yritysten intressiä pois ihmisperäisen lannoitteen käytöstä, mikä aiheuttaa päänvaivaa myös jätevedenpuhdistamoille. Ratkaisuja ei kuitenkaan voida esittää niin kauan, kuin aihe herättää voimakasta vastustusta
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk. hs.fi/tiede/art-2000005791038.html]. Saatavilla osoitteessa [https://yle.fi/uutiset/3-9937580]. Suomen ympäristökeskus. Julkaisu vol. Tampere: Vastapaino. Tattari S, Puustinen M, Koskiaho J, Röman E, Riihimäki J (2015), Valuma-alueen eri lähteistä tulevan vesistökuormituksen arviointi ja vähentämismahdollisuudet. 75 pysyvästi jätettä. Saatavilla osoitteessa [https:// energia.fi/files/402/syke_maankayton_ vesistovaikutukset_raportti_3132015. HS (2018), Britannian viemäreissä virtaa miljoonien arvosta kultaa ja Suomessa paljon palladiumia. Lähteet Douglas M (2005), Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Kirsi Blom ja Kaarina Hazard. Tohtorin väitöskirja. Saatavilla osoitteessa [https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.213811]. Esimerkiksi jätevedestä eroteltu fosfaatti on kotonaan peltomaassa, kuten myös eroteltu virtsa. Julkaistu 19.11.2017. fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.213483]. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 44, Helsinki. Saatavilla osoitteessa [https://ekokumppanit.fi/hierakka/info/]. 1284. Julkaistu 15.8.2018. Silfverberg P. Saatavilla osoitteessa [http://www.huussi.net/wp-content/ uploads/2017/01/Huussi_loppuraportti_net_VALMIS.pdf]. YLE (2017a), Ihmisulosteen käyttäminen lannoitteena on saattanut laukaista loisepidemian Pohjois-Koreassa. Jäte on usein ”ainetta väärässä paikassa” (Douglas 2005), joten on sallittava aineelle lisää sallittuja paikkoja. Erilliskerätyn virtsan lannoitepotentiaali, kokeelliset tutkimukset ja elinkaaritarkastelu. Viskari E-L, Vilpas R, Lehtoranta S, Pakula S, Tuukkanen K (2017), BIOUREA. O’Neill (2015), Ecological Sanitation – A Logical Choice. Julkaistu 18.11.2017. Päivitetty 12.12.2017. YLE (2017b), Jo lähes puolet suomalaisten ulosteista päätyy pelloille lannoitteeksi, vaikka leipomot välttävät viemärilietteellä lannoitettua viljaa. (2017), Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle. Tampereen teknillinen yliopisto. pdf]. Maaseudun tulevaisuus (2017b), Viljanostajat panivat puhdistamolietteet pannaan – viranomaiset sallivat peltokäytön. Saatavilla osoitteessa [www. Ekokumppanit (2018), HIERAKKA-hanke. Loppuraportti. Maaseudun tulevaisuus (2017a), Jätevesien käyttö lannoitteena saastuttaa Suomen peltoja mikromuovilla ja haitta-aineilla – kielletty Sveitsissä ja pian myös Saksassa. Saatavilla osoitteessa [https://www. Julkaistu 15.11.2017. Saatavilla osoitteessa [https://yle.fi/uutiset/ 3-9934435].. The Development of the Sanitation Institution in a World Society. Saatavilla osoitteessa [https:// tutcris.tut.fi/portal/files/2460198/ o_neill_1284.pdf]. Suom. Julkaistu 17.11.2017. HSY (2017), RAVITA-hanke. Kuten todettu, oikeassa paikassa ravinteet ovat kullan arvoisia. hsy.fi/ravita]. Julkaistu 31.3.2015. Saatavilla osoitteessa [https://www.maaseuduntulevaisuus
Kuvat: KVVY ry. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Aivan tyypillinen tapaus Löyttyjärven kiinteistö ei kuitenkaan ole, koska se ei kuulu niihin, joiden järjestelmä tulisi uusia siirtymäajan puitteissa. Jätevesijärjestelmien saneerauksessa onkin vähitellen havaittavissa vilkastumista. Vaan missä mennään nyt, kun lainsäädännön siirtymäajan päättymiseen on aikaa vuoden verran. vsk. Talon jätevesijärjestelmänä olivat 70-luvun alussa rakennetut betoniset saostussäiliöt, joiden uusiminen alkoi olla ajankohtaista. Tämän vaihto sujui kuitenkin jouhevasti ja uuden järjestelmän asennustyöt pääsivät jatkumaan. Tuona aikana lainsäädäntö on muuttunut useampaan kertaan ja asukkaiden uskoa koko asiaan koeteltu niin muuttuvien määräysten kuin aggressiivisten laitekauppiaidenkin toimesta. 76 S ara Löyttyjärvi alkoi selvittää Alvettulasta ostamansa talon jätevesiasioita pari vuotta sitten. Haluan hoitaa oman vastuuni ympäristöasioista”, Löyttyjärvi sanoo. Rakentaminen oli hyvän suunnitelman pohjalta päivän urakka. Ainoa yllätys oli talosta saostussäiliöön tuleva betoninen viemäriputki. ”Minulle on kuitenkin tärkeää hoitaa asiat kuntoon. Viime kesänä vanhat saostussäiliöt saivat väistyä uusien säiliöiden ja imeytyskentän tieltä. Saneeraustoiminta vilkastuu siirtymäajan loppua kohden Viimeisen vuosikymmenen aikana vanhojen jätevesijärjestelmien saneeraukseen liittyviä toimenpidelupahakemuksia on tullut Hämeessä ja Pirkanmaalla pienempiin kunYmpäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Jätevesisaneeraukset rannoilla vilkastumassa Neuvontaa tarvitaan edelleen Haja-asutusalueen jätevesiasioista on käyty vilkasta keskustelua jo 15 vuotta
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 77 tiin muutamia vuodessa ja isommissakin kunnissa puhutaan muutamista kymmenistä saneerauksista vuosittain. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on neuvonut haja-asutusalueen asukkaita Pirkanmaalla vuodesta 2007 alkaen ja Kanta-Hämeessä vuodesta 2013 alkaen. Neuvontatyö on pääosin rahoitettu Ympäristöministeriön avustuksilla. Neuvojille kesän aikana tulleet kysymykset olivat aiempaa yksityiskohtaisempia, ja myös työnäytöskohteita löytyi kesälle 2018 aiempia vuosia pienemmällä vaivalla. Imeytyskentän rakentamista Alvettulassa kesällä 2018. Kesällä 2018 oli jätevesineuvontatyössä viimein nähtävissä pienoista saneerausinnon kasvua ja oletus onkin, että saneeraustoiminta vilkastuu siirtymäajan loppua kohden ainakin siirtymäajan piirissä olevilla kiinteistöillä. Neuvontahankkeet asukkaiden apuna Jätevesineuvontaa on tehty eri puolilla Suomea lainsäädännön alkuvaiheista alkaen. Neuvontakäyntejä pääasiassa vakituisesti asutuilla kiinteistöillä on tehty yli 8300 ja lisäksi yleisneuvontaa pääasiassa erilaisten tapahtumien yhteydessä ja mediavaikuttamisena. Huoltoputken asennus.. vsk
Asukkailla on ollut mahdollisuus keskustella neuvojien kanssa yleisötapahtumissa tai pyytää neuvoja omalle kiinteistölle nykyisen jätevesijärjestelmän kuntoa arvioimaan. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin. Onhan yleisin järjestelmä vakituisilla asuinkiinteistöillä edelleen useita kymmeniä vuosia vanha, pelkkään saostussäiliökäsittelyyn perustuva puhdistus, jonka teho ei pääse kuin murto-osaan nykymuotoisista jätevesijärjestelmistä. Muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksesta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin. Satu Heino.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Vapaa-ajanasukkaat kyselivät innokkaasti jätevesijärjestelmistä kesätapahtumissa. Valtaosa haja-asutusalueen asukkaista onkin hyvin selvillä jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Toki lukuisat yksityiskohdat ovat saattaneet jäädä ymmärtämättä, mutta useimmille on selvää, että oma järjestelmä tarvitsee saneerausta. vsk. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Asukkaat tietoisia jätevesien käsittelyvaatimuksista Jätevesineuvontaa on ollut hyvin kattavasti saatavilla. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä uusitaan vesijärjestelmiä tai tehdään muuta suurempaa luvanvaraista remonttia. 78 Siirtymäalueilla määräaika lähestyy Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017
Maastokäynneillä tulee myös vastaan erilaisia lampia, joita ei kartalta löydy ollenkaan, mutta maastossa ne todetaan vesistöiksi. Yli puolet rantamökeistä on tällä hetkellä ilman vesivessaa. Kartta-aineistossa vesistöt eivät aina jatku johdonmukaisesti, vaan ajoittain karttapalvelu katkaisee vesistön kesken puron. Karttapalveluun tulee siis suhtautua suuntaa antavana, mutta viimekädessä ratkaisu siirtymäajan vyöhykkeellä sijaitsemisesta tehdään maastokäynnillä. kuivan maan kiinteistöiltä, loppuivat myös kysymykset näiden kiinteistöjen saneerauksesta lähes kokonaan. Ja mikä parasta, kuivakäymälän käyttäjä voi hyödyntää arvokkaat ravinteet suoraan omassa puutarhassa! Lisätietoja KVVY:n neuvonta: kvvy.fi/jatevesi Ympäristöhallinnon sivut: ymparisto.fi/ hajajatevesi. 100 metrin etäisyys mitataan vesistön tai meren keskiveden mukaisesta rantaviivasta talousjätevesiä tuottavan rakennuksen lähimpään seinään. Karttatarkastelua varten on myös kehitetty Suomen ympäristökeskuksen 100 metriä -karttapalvelu, josta kuka vaan voi muutamalla hiiren klikkauksella tarkistaa, sijaitseeko kiinteistö siirtymäajan piirissä olevalla alueella vai ei. Rantaja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmistä on usein säädetty kunnan omissa määräyksissä ja valtakunnalliset säädökset eivät ole välttämättä enää juuri vaatimuksia lisänneet. Erityisesti ranta-alueen vapaa-ajanasukkaiden toivoisi vanhojen vaatimattomasti varusteltujen mökkien saneerauksen yhteydessä miettivän myös vedettömiä ratkaisuja. Lainsäädäntövaiheessa ajatuksena oli, että 100 metrin vyöhyke olisi pääasiassa määriteltävissä karttatarkasteluna. Vedenpinta kun voi tarkasteluhetkellä olla hyvinkin kaukana keskiveden mukaisesta rantaviivasta tai esimerkiksi ruovikon tai vesijätön takia hyvin vaikeasti maastossa havainnoitavissa. Selkeästi kiinnostuneimpia olivat vapaa-ajanasukkaat kuten aiempinakin vuosina. Siirtymäajan poistuttua ns. Kuivakäymälöitä löytyy kaikkiin käyttötarpeisiin. Siirtymäajan vyöhykkeiden määrittely karttatarkasteluna Keväällä 2017 voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen jälkeen tulkinnalliset haasteet ovat liittyneet lähinnä vesistön määrittelyyn. Käytännön haasteet alueiden määrittelyssä Käytännön neuvontatyössä 100 metrin vyöhykkeen määritteleminen vesistöstä on kuitenkin osoittautunut monin paikoin haastavaksi. Kuivakäymälä kannatettava erityisesti mökkien saneerauksessa Jätevesijärjestelmien saneeraustarvetta mietittäessä olisi hyvä huomioida, että loppujen lopuksi tärkeää ei ole lainsäädäntö ja metrimäärät, vaan oman lähiympäristön ja uimaja juomavesien puhtaana pysyminen. Seinän paikka on mittausta varten pääsääntöisesti helposti määritettävissä, mutta haasteeksi muodostuu rantaviivan määrittely. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Niillä on mahdollista nostaa mökin käyttömukavuutta ilman, että tarvitsee murehtia vesiputkien jäätymisestä talvipakkasilla tai loka-auton kulusta routaisilla pikkuteillä. 79 Ranta-asukkaat aktivoituneet kyselemään Valtaosa neuvojille kesän 2018 aikana tulleista kysymyksistä koski siirtymäajan piirissä olevia rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjä. vsk
uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. ALV. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. 10 %). 10 %). tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi (sis. (sis. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Irtonumero 10,(sis. Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. tilaushinnoista. vsk. 24 %). ALV. ALV. 80 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. 10 %).. 24 %)
ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. vsk. 81 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Ympäristöterveydenhuollon valmiusharjoitukset, LEScape -tutkimushanke, turvallisuusjohtaminen, Nousiaisten vesikriisi. (015) 230 712 Autopuh. Mainosaineistot 19.11.2018 mennessä. www.ymparistojaterveys.fi. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2018 VARAUTUMINEN ja VALMIUS -teemanumero ilmestyy 17.12.2018. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tulevaa sisältöä mm
10 %). 4. 7. Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. 3. 6. Irtonumero 10,(sis. 2. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Muistathan tehdä lehtitilauksen v.2019! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut: https://lminfo.com/fi/libnet sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Puhtaamman huomisen ääni 50. vsk. alv. 10 %). 5. 10 %). alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 8. alv. Kestotilaus 67,(sis. alv. vsk * Meluntorjunta 2/19 lehti koulutusmateriaalina Valtakunnallisilla Meluntorjuntapäivillä 20.-21.3.2019 Jyväskylässä . 82 21.1.2019 18.2.2019 18.2.2019 18.3.2019 18.3.2019 23.4.2019 15.4.2019 27.5.2019 19.8.2019 16.9.2019 16.9.2019 14.10.2019 14.10.2019 11.11.2019 11.11.2019 16.12.2019 Ympäristöterveys,tiedonhallinta *Meluntorjunta Vesiensuojelu, vesihuolto Alueiden käyttö ja ympäristö Rakennusterveys Ilmansuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus 1. Opiskelijat -50% norm. Juhlavuosi! Näköislehden tilaukset: Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi. 24 %). lehden tilaushinnoista (sis
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. 83 Parannamme maata pala kerrallaan Olemme edelläkävijöitä vastuullisen infran suunnittelussa. Ratkaisumme parantavat maa-ainesten kiertoa ja kiertotaloutta. Maapörssi on osa Sitowiseä.. www.sitowise.com Sitowise on 1400 hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntijaja digitaaliset palvelut saman katon alta. vsk
84. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2018, 49. vsk