Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. 3. vsk
10 %)+ toimituskulut. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. Samalla se tekee näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi 10,00 euroa (sis. Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Yhdeksän kirjoittajaa ja yksi kuvataiteilija kuvaa elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. alv. ISBN 978-972-9637-55-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 Kirjoittajat • Lasse Lovén • Juha Hiedanpää • Raimo Hakila • Arttu Tuominen • Kari Ylikoski • Teija Kirkkala • Anne Savola • Matti Salo • Juhani Mellanoura Kuvitus • Esko Railo Kuinka luontoa voidaan lähestyä toimeentulon, rakentamisen, kaavoituksen, virkistäytymisen, elämysten, eliölajien, biotooppien, matkailun tai vaikkapa kulttuuriperinnön suojelun kautta.. Ympäristöä muuttavan toiminnan äärellä kohtaavat ihmisten erilaiset arvot, intressit ja uskomukset
5. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
(02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Käytännössä ainoa harmittava asia ovat roskat. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Positiivinen vastaisku roskaamiselle on ympäristön siivoaminen, jota tekevät Roska päivässä -liikkeen jäsenet, roskaploggaajat (roskia poimivat hölkkääjät) ja kaikki, jotka ovat yhteisen kauniimman ja turvallisemman elinympäristön vuoksi valmiita siivoamaan myös toisten jälkiä. Lisääntyykö pakkausten paino niiden tyhjentyessä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Mutta sellaisella asenteella kyllä on, jos se leviää.” Roskaaminen on samankaltaista välinpitämättömyyttä, ja on vaikea uskoa, että kukaan, joka heittää roskansa luontoon tai kadulle, kykenisi ajattelemaan laajempia ongelmia ennen asennemuutosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kotikaupunginosassani Porin Pormestarinluodossa on laajoja viheralueita ja paljon kävelyteitä, joilla kulkiessa läsnä ovat sekä ilo että turvallisuuden tuntu. vsk. Kaarina Kärnä. Presidentti Sauli Niinistö pohti 2.9.2019 Ylen uutisten 60-vuotisjuhlaviikon kunniaksi antamassaan haastattelussa yksittäisen ihmisen tekojen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa: ”Totta on, että yksittäisten ihmisten tavoilla ei ole merkitystä, jos mitataan hiilijalanjälkeä ihan kiloina. Oman lähiympäristön pilaaminen sitä roskaamalla on jotain sellaista, mitä ei voi käsittää. Roskaastialle voi joskus olla vähän matkaa, mutta onhan se pakkaus-kääre-tölkki-tai-mikä-tahansa kulkenut mukana ennenkin; ennen kuin siitä tuli roska. Roskan poimiminen maasta on ehkä pieni teko, mutta takana on suuri mieli. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Pieni teko, suuri mieli Pidän kävelemisestä. Ehkä olisi aika päivittää perinteinen, suomalainen sananlasku ”Mies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta” uuteen aikaan. Entä auttaisiko muovipakkauksen arvottaminen ja panttimaksu asennemuutostyössä. Miten olisi: ”Ihminen se tulee tyhjännaurajastakin, muttei luonnon roskaajasta”
050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. Lehden teemoina ovat ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus. 6 Kohti tekstiilien kiertotaloutta Pirjo Heikkilä ..................................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 4 Jätelainsäädäntö uudistuu Eini Lemmelä ....................................................................................... 76 Matti Karuvaara – lääninterveystarkastajasta selvitysmieheksi Tapio Välikylä ...................................................................................80 Kirjaesittely: Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen, Hyvä, paha muovi – vähennä viisaasti .................................84 Poimintoja .......................................................................................86. Pieni teko, suuri mieli, Kaarina Kärnä ....................................... Outi Pyy ja Henna Jylhä .................................................................48 Quo vadis, in situ. vsk 7 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2019 ilmestyy viikolla 51. 7 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Aura Nousiainen ..............................................................................54 Puhdistuksen kestävyyden arviointi osana pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa Jarno Laitinen ja Kimmo Järvinen ...............................................58 Kaavoitus ja maaperän kestävä riskinhallinta Arto Itkonen ja Helena Ylinen .......................................................66 Keramiikkataide tuo näkyväksi ihmisen maaperään jättämät jäljet Hannele Ahponen ............................................................................72 Vastuullinen matkailu Kirsi Sippola ....................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. 18 Maailman muoviongelmaan on ratkaisu Tomi Nyman ......................................................................................22 Kiertotalouskeskusten ja muiden välivarastointipaikkojen käyttö uusiomateriaalien sekä maa-ainesten kierrätyksessä Jukka Huppunen ..............................................................................26 Uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa: ongelmia ja ratkaisuja Julius Manninen ...............................................................................32 Kiertotaloudessa monia mahdollisuuksia Tapio Välikylä ...................................................................................36 Valtion tuki isännättömille PIMA-kohteille uudistuu Kari Pyötsiä ja Ari Nygrén ...............................................................40 Öljyllä pilaantuneiden maiden riskit hallintaan öljysuojarahaston JASKA-hankkeessa Sanna Pyysing ..................................................................................44 Kestävää pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista. 12 Muovipakkausten kierrätys laajentuu myös terveysalalle Peter Rasmussen ja Katja Laitinen ..............................................
Lisäksi valmisteilla on kansallisista tarpeista lähteviä jätelainsäädännön muutoksia.. Tuottajavastuujärjestelmistä tehdään tasapuolisempia ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevaa päätöksentekoa kehitetään. Jäsenmaiden on aiempaa ponnekkaammin edistettävä jätteen synnyn ehkäisyä ja tuotteiden uudelleenkäyttöä. Jätteiden polttamista ja sijoittamista kaatopaikalle on vähennettävä. Jäsenmaiden on myös vähennettävä jätteen haitallisuutta sekä edistettävä uudelleenkäytön valmistelua. Asteittain tiukentuvien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia Suomen jätehuoltoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Jätteiden erilliskeräystä lisätään ja siihen liittyviä vastuita kirkastetaan. vsk. Jäsenmaiden on esimerkiksi ehkäistävä kriittisiä raakaaineita päätymästä jätteeksi sekä edistettävä resurssitehokkaiden, kestävien, korjattavien, uudelleenkäytettävien ja päivitettävien tuotteiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista ja edistää kiertotaloutta. Kierrätyksen edistämiseksi erilaiset jätteet tulee kerätä erikseen. Elintarvikejätteen syntymistä on Eini Lemmelä, asiantuntija Ympäristöministeriö Jätelainsäädäntö uudistuu Euroopan unioni edistää uudistetulla jätelainsäädännöllään kiertotaloutta. 8 E U:n keskeisiä jätealan direktiivejä uudistettiin kesällä 2018
Ehdotusta jätelainsäädännön muutoksiksi on laadittu syksyn mittaan. Eduskunta saanee ehdotuksen käsiteltäväkseen kevätistuntokaudellaan. Tavoitteiden haastavuutta lisäävät uudet kierrätysasteen laskentasäännöt, joiden mukaan jätteen esikäsittelyssä poistettujen jätteiden määrä on vähennettävä kierrätetystä jätemäärästä. Mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia vuonna 2025 ja nousta siitä eteenpäin tasaisesti, kunnes vuonna 2035 saavutetaan 65 prosentin kierrätysaste. Taajamissa sijaitseville asuinkiinteistöille, joissa on vähintään viisi huoneistoa, tulisi jatkossa järjestää biojätteen sekä kuitu-, lasi-, metallija muovipakkausjätteen erilliskeräys. Mietintö on saatavissa ympäristöministeriön verkkosivuilta (ym.fi/jatesaadospaketti). Kaikesta pakkausjätteestä pitää kierrättää 65 prosenttia vuonna 2025 ja kierrätysasteen on noustava 70 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Myöhemmin biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000. Pakkausjätteiden kierrätyksen lisääminen on olennainen osa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamista, mutta pakkausjätteille on asetettu myös omat kierrätystavoitteet. 9 vähennettävä koko arvoketjussa sekä kannustettava elintarvikkeiden lahjoittamista ja uudelleenjakelua ihmisten ravinnoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Työryhmä ehdottaa erilliskeräyksen laajentamista Työryhmä ehdottaa, että kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi yhdyskuntajätteiden erilliskeräystä kiinteistöiltä lisättäisiin. Täytäntöönpanon keskeisiä linjauksia valmistellut työryhmä julkaisi mietintönsä syyskuussa. Jätedirektiivien muutokset on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä heinäkuuhun 2020 mennessä. Erilliskeräys laajenisi niin asuinkiinteistöissä kuin yritysten ja julkisen sektorin kiinteistöissäkin. Yhä suurempi osa yhdyskuntajätteestä pitää tulevaisuudessa valmistella uudelleenkäyttöön tai kierrättää. Jäsenmaita sitovat nyt aiempaa kunnianhimoisemmat kierrätystavoitteet. vsk. Uusien yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttaminen on Suomelle haastavaa ja vaatii merkittäviä muutoksia jätehuoltoon
Saostusja umpisäiliölietteiden kuljetuksen järjestäminen olisi sen sijaan kiinteistön haltijan tehtävä. 10 asukkaan taajamissa jokaiselle asuinkiinteistölle. Muovipakkausjätteen aluekeräystä laajennettaisiin yhtä laajaksi kuin muiden pakkausjätteiden aluekeräys. Vaihtoehtoisesti kunta voi tietyin edellytyksin jättää kuljetuspalvelujen tilaamisen kiinteistön haltijoiden tehtäväksi. Kuntien vastuulle kuuluu asumisessa ja kunnan hallintoja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen jätehuollon järjestäminen. Kunta järjestäisi lietteiden vastaanoton ja käsittelyn sekä seuraisi ja valvoisi lietteiden jätehuoltoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Ehdotuksen mukaan kunnan olisi järjestettävä lasi-, metalli-, kuitu-, muovija biojätteen sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetukset. Erilliskeräyksen järjestäminen on toki suositeltavaa myös velvoitteiden ulkopuolelle jäävillä alueilla, joilla erilliskeräys voidaan järjestää kohtuullisin kustannuksin. Se voisi myös poikkeustapauksissa ottaa Erityisen tärkeää on kannustaa jätteen tuottajia lajittelemaan tuottamansa jätteet paremmin, sillä se on tehokas tapa saada kerättyä enemmän jätettä kierrätettäväksi.. Vähimmäisvaatimuksista voitaisiin myös poiketa tietyin edellytyksin. Jotta erilliskeräys voitaisiin järjestää mahdollisimman tehokkaasti, työryhmä ehdotti kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetusjärjestelmän selkeyttämistä. Yhdyskuntajätteiden erilliskeräyksen järjestämisvastuut Kun jätteiden kiinteistökohtaista erilliskeräystä lisätään voimakkaasti, on kustannusten ja haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemiseksi tärkeää järjestää erilliskeräys mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeää on kannustaa jätteen tuottajia lajittelemaan tuottamansa jätteet paremmin, sillä se on tehokas tapa saada kerättyä enemmän jätettä kierrätettäväksi. Kunta voi järjestää vastuulleen kuuluvan jätteen kuljetuksen hankkimalla kuljetuspalvelut yrityksiltä. vsk. Tekstiilijätteen aluekeräys aloitettaisiin viimeistään vuoden 2023 alussa. Vaikutustenarvioinnin mukaan jätteiden erilliskeräystä laajentamalla edistetään kierrätystä, mutta yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös muita toimia. Muissa kuin asuinkiinteistöissä syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti. Pakkausjätteen aluekeräyspisteiden määrää voitaisiin vähentää kiinteistökeräyksen laajentuessa. Lainsäädännössä määritellyt erilliskeräysvelvollisuudet olisivat vähimmäisvaatimuksia. Erilliskeräyksen laajentamisen aiheuttamia kustannuksia ja ympäristöhaittoja, kuten jätteenkuljetusten päästöjä, voidaan hillitä ottamalla käyttöön tehokkaampia keräysmenetelmiä, kuten monilokerokeräys, jossa yhdellä jäteautolla voidaan kerätä eri jätelajeja tai korttelikeräys, jossa lähekkäin sijaitseville kiinteistöille on järjestetty yhteinen jätteidenkeräyspiste. Kiinteistökohtaista erilliskeräystä täydennettäisiin aluekeräyksellä kuten nykyäänkin
Tuottajan kustannusvastuun toteuttamiseksi pakkausten tuottajat ja kunnat velvoitettaisiin sopimaan korvauksista, joita tuottajat maksaisivat kunnille pakkausten erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistöiltä ja kuljettamisesta tuottajan järjestämään vastaanottoon. Muun kuin kunnan vastuulle kuuluvan jätteen erilliskeräyksen järjestäisi nykyiseen tapaan jätteen haltija. Kansallisesti pakkausten tuottajavastuuta laajennettaisiin poistamalla pakkausten tuottajaa koskeva miljoonan euron liikevaihtoraja. Työryhmä ei ollut kuljetusjärjestelmää koskevista ehdotuksistaan yksimielinen. Tuottajavastuuvelvoitteet koskisivat jatkossa sekä EUja ETA-maihin että niiden ulkopuolisiin maihin sijoittautuneita etäTyöryhmä ehdotti, että kunta ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa.. Tuottajavastuujärjestelmät tasapuolisemmiksi Jätedirektiiviin lisättiin uudistuksen yhteydessä säännökset laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien vähimmäisvaatimuksista. Samalla pyritään parantamaan olemassa olevien tuottajavastuujärjestelmien tasapuolisuutta. Tuottajavastuualoilla toimivien yritysten tasapuolisia kilpailuolosuhteita pyrittäisiin edistämään laajentamalla tuottajavastuu koskemaan kansainvälistä etäkauppaa. Näin ollen myös tuottajavastuuta koskevia kansallisia säännöksiä on muutettava. 11 lietekuljetukset järjestettäväkseen ympäristönsuojelullisin perustein. Pakkausten tuottajien olisi entiseen tapaan järjestettävä asumisessa syntyvän pakkausjätteen aluekeräys, muiden toimijoiden keräämän pakkausjätteen maksuton vastaanotto sekä erilliskerätyn pakkausjätteen käsittely. Tuottajavastuuvelvoitteet voitaisiin kuitenkin osoittaa kevennettyinä sellaiselle pakkausten tuottajalle, joka saattaa markkinoille vähäisiä määriä pakattuja tuotteita. Pakkausten tuottajien olisi myös perustettava lisää alueellisia terminaaleja kunnan ja muiden toimijoiden keräämän pakkausjätteen vastaanottoa varten. Uudistetussa jätedirektiivissä säädetään jätehuoltokustannuksista, jotka tuotteiden tuottajien on vähintään katettava, jotta laajennettu tuottajavastuu toteutuisi. Työryhmä ehdotti myös, että kunta ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Säännösten tarkoituksena on harmonisoida jäsenmaiden tuottajavastuujärjestelmiä, tehostaa niiden toimintaa ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk. Tuottajavastuu koskisi jatkossa kaikkia pakattujen tuotteiden valmistajia tai maahantuojia
Uudet raportointivelvollisuudet vaikuttavat myös toiminnanharjoittajien kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksiin. Haastavien lainsäädännön uudistusten lisäksi tarvitaan muita keinoja Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokasta jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä, mutta myös investointeja jätteiden kierrätykseen. Lainsäädännön uudistamisen lisäksi kierrätystä on edistettävä myös muilla keinoilla. Euroopan komissio seuraa uusien kierrätystavoitteiden saavuttamista aiempaa tarkemmin. Jotta haastavat kierrätystavoitteet savutetaan, tarvitaan kaikkien jätealan toimijoiden yhteistyötä ja jokaisen suomalaisen panostusta jätteiden lajitteluun kotona ja työpaikoilla.. Lisäksi selvennettäisiin menettelyjä, joita noudatettaisiin Suomen ulkopuolelle sijoittautuneiden jätteen kuljettajien ja välittäjien hyväksymisessä jätehuoltorekisteriin. Käytännössä ulkomaille sijoittuneiden etämyyjien valvonta on kuitenkin haastavaa ja havaittuihin laiminlyönteihin on vaikea puuttua. Muutosten tarkoituksena on edistää uusioraaka-aineiden ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä. Jäsenmaiden on jatkossa raportoitava muun muassa jätteiden uudelleenkäytöstä, elintarvikejätteestä sekä jäteöljyistä. Samalla on täytettävä EU:n jätelainsäädännön vaatimukset. Tarvitaan lajitteluun kannustavia jätemaksuja, kampanjoita jätteen synnyn ehkäistystä ja jätteiden lajittelusta, kehitysja kokeiluhankkeita kierrätysmateriaalimarkkinoiden kasvattamiseksi, eri toimijoille suunnattuja ohjeita sekä vapaaehtoisia sopimuksia. Vaarallisten jätteiden, rakennusja purkujätteiden ja eräiden muiden jätteiden kuljetuksissa siirrytään lähivuosina sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön nykyisten paperisten asiakirjojen sijasta. 12 myyjiä, jotka myyvät tuotteitaan suoraan loppukäyttäjille Suomeen. vsk. Jatkossa olisikin kehitettävä toimia, joilla etäkaupan valvontaa voitaisiin tehostaa ja laiminlyönteihin puuttua. Vastaavasti tuottajavastuu koskisi myös Suomeen sijoittautuneita etämyyjiä, jotka myyvät tuotteita suoraan loppukäyttäjälle toiseen maahan. Täytäntöönpanon yhteydessä pyritään selkeyttämään jätteeksi luokittelun päättymistä koskevaa tapauskohtaista päätöksentekoa, joka tapahtuu ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Ympäristöministeriössä on aloitettu digitaalisen jätetietojärjestelmän kehittäminen, jotta raportointiin tarvittavat tiedot saataisiin helposti yhden järjestelmän kautta. Muita jätelainsäädännön muutoksia Myös sivutuotteiden määrittelyä ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia jätedirektiivin säännöksiä muutettiin. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän seuraamaan ehdotettujen muutosten toimeenpanoa ja arvioimaan seurannan perusteella tarvetta säätää tapauskohtaisessa päätöksenteossa sovellettavasta kevyemmästä menettelystä. Etämyyjien olisi nimettävä toisessa maassa valtuutettu edustaja huolehtimaan tuottajavastuuvelvoitteiden noudattamisesta. Tarkoituksena on päivittää ohjeistusta lupaviranomaisille sekä helpottaa hakemusten käsittelyä, esimerkiksi laatimalla hakemuslomake, jossa hakija voisi esittää kootusti tarpeelliset tiedot asian ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on myös sujuvoittaa jätteen kuljettajien ja välittäjien hyväksymistä jätehuoltorekisteriin sekä muuttaa hyväksymisen edellytyksiä muiden EU-maiden vaatimustasoa vastaavaksi. Jätelainsäädännön uudistamisen haasteena on ohjata vastuiltaan sirpaloitunutta jätehuoltoa niin, että laajentuva erilliskeräys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja tarvittavat investoinnit kierrätyslaitoksiin syntyvät
Suomen uudessa hallitusohjelmassa on paljon kiertotaloutta edistäviä toimia. Lisää tietoa ja tutkimusta tarvitaan muun muassa materiaalivirroista ja -varannoista, kiertotalouden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä luonnonvarojen käyttöä vähentävästä tuoteja palvelusuunnittelusta. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen. Tiekartta päivitettiin tänä vuonna. SYKE linjaa, että kaikille keskeisille toimialoille tulee laatia kokonaisvaltaiset kiertotalouden toimenpidesuunnitelmat. ”Lainsäädännöllä voitaisiin edistää esimerkiksi kulutustavaroiden ja elektroniikkalaitteiden pidempiä takuuaikoja sekä korjattavuutta ja päivitettävyyttä. vsk. johtaja Sari Kauppi SYKEn Kestävän kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Julkaisu heldassa: helda.helsinki.fi/handle/10138/305604 SYKE. ”Nykyinen poliittinen ohjausjärjestelmä kuitenkin ylläpitää runsasta raaka-aineiden käyttöä. Kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan esimerkiksi taloudellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Järjestelmää tulee kehittää kokonaisvaltaisesti kiertotalouden tarpeisiin”, sanoo erikoistutkija Petrus Kautto SYKEstä. Tulee myös selvittää, millä toimialoilla voitaisiin edellyttää kierrätysraakaaineiden käyttöä nykyistä enemmän.” Kiertotalouden tulee perustua tutkittuun tietoon EU:n kiertotalouspäätelmät antavat suuntaa sille, miten uusi komissio edistää kiertotaloutta tulevien viiden vuoden aikana. 13 SYKE Policy Brief: Raaka-aineiden käytön vähentämiselle on asetettava määrälliset tavoitteet Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen. Kiertotalouden edistämiseksi neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle tulee asettaa kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet, todetaan SYKE Policy Briefissä. Suomi laati ensimmäisenä maailmassa kansallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Ne kannattaa kohdistaa etenkin toimialoille, jotka kuluttavat runsaasti luonnonvaroja, kuten rakentamiseen, prosessiteollisuuteen ja ruokaketjuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Suomi on valokeilassa paitsi EU:n puheenjohtajana myös kiertotalouden edelläkävijänä. Suomi voisi ottaa oppia Alankomaista, jossa tavoitellaan neitseellisten raaka-aineiden, kuten mineraalien, metallien ja fossiilisten polttoaineiden, käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Raaka-aineita kulutettiin Suomessa henkeä kohden 29 tonnia vuonna 2015, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3–8 tonnia. Näitä toimialoja ovat runsaasti luonnonvaroja kuluttavat toimialat kuten rakentaminen, prosessiteollisuus ja ruokaketju sekä harvinaisia raakaaineita käyttävät teollisuudenalat, kuten elektroniikkaja sähköja akkuteollisuus. ”SYKEn Policy Brief antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia esimerkiksi hallitusohjelmassa mainitun poikkihallinnollisen kiertotalouden edistämisohjelman laadintaan”, kertoo erikoistutkija, vs. ”Suomalaiset kuluttavat väestön määrään suhteutettuna jopa kymmenen kertaa enemmän raaka-aineita kuin kestävä taso sallisi”, kertoo erikoistutkija Annukka Berg Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Kestävän kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhä myös merkittäviä tutkimusja kehitysinvestointeja
Suomessa kiertotalouteen valmistaudutaan Telaketju-hankekokonaisuudessa. Yleisen tietoisuuden lisääntymisen ja Euroopan komission päätös aloittaa tekstiilijätteen erilliskeräys kierrätystä varten ovat muutoksen taustalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk. vsk.. 14 Pirjo Heikkilä, erikoistutkija Telaketju-hankkeen koordinaattori VTT Kohti tekstiilien kiertotaloutta Siirtyminen kohti kiertotaloutta on alkanut myös tekstiilituotteiden osalta. 14 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Tämä on mahdollista, koska vaatteiden hinnat ovat halventuneet globalisoitujen hankintaketjujen avulla. Lisäksi tekstiilien tuotanto on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista maailmassa. Lisää vaihtoehtoja tuovat erilaiset vuokraamotai lainaamopalvelut sekä muut jakamistalouden mahdollisuudet. Tekstiilijätteelle ei vielä ole systemaattista erilliskeräystä ja laajamittaista hyödyntämistä. Voimme tehdä viisaita ostopäätöksiä ostamalla tarpeeseen. Miten siis käyttää vaatteita ja muita tekstiilejä viisaammin. Tällaisia palveluita tuottavat yritykset pystyvät myös huolehtimaan materiaalien kierroista tuotteiden poistuessa käytöstä. Uudentyyppisten liiketoimintamallien kautta vaatteet tai muut tekstiilituotteet voidaan tarjota käyttäjille palvelun muodossa, vaikka kuukausittaista maksua vastaan. Työvaatteilla on erityisiä toiminnallisia vaatimuksia. Erilliskerätylle tekstiilijätteelle on pikkuhiljaa löydyttävä käyttöä materiaalien kierrätyksen kautta. Kuluttajien ja yrityksien vaikutusmahdollisuudet Vaatteilla on monta tehtävää. Suunnittelussa määritellään paljon tekstiilituotteen kohtalosta – kuinka hyvin se vastaa käyttäjän tarpeisiin, kuinka hyvin kestää käytössä ja kuinka helposti se on kierrätettävissä materiaalina sitten, kun tuote on tiensä päässä. Samalla yksittäistä vaatekappaletta käytetään vähemmän ennen sen päätymistä jätteeksi, jolloin haaskataan vaatteiden valmistukseen käytettyjä resursseja. Voimme suosia vastuullisesti tuotettuja ja/tai kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita sekä tekstiilituottajia, jotka suosivat kierrätettyjä materiaaleja. Tekstiilien käyttäjään verrattuna tekstiilien tuottajan vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat. Suomalainen heittää tekstiilejä pois reilusti yli kolmetoista kiloa vuodessa henkeä kohden. 15 T ekstiilien tuotanto on parina viime vuosikymmenenä kasvanut huomattavasti, sillä maailman väestömääräkin on kasvanut. Voimme käyttää tuotteitamme pidempään ja huolehtia, että käyttökelpoiset mutta syystä tai toisesta tarpeettomiksi muuttuneet tuotteet päätyvät uudelleen käyttöön. vsk. Sekä yrityksillä että kuluttajilla on herännyt tarve olla osa ratkaisua aiemman lineaarisen ”ota-käytäheitä pois” -mallin luomiin ongelmiin. Ne voidaan. Erityisesti kylmässä ilmanalassa me tarvitsemme vaatteita suojaamaan meitä ympäristöltä. Tämä kuitenkin muuttuu lähivuosina, kun Euroopan komission tekstiilijätteistä koskeva erilliskeräysvelvoite astuu voimaan vuonna 2025. Materiaalien kierrätys tuotteiden uudelleenkäytön rinnalle Parhaiten kiertävät tällä hetkellä uudelleenkäytettävät tekstiilit, eli puhtaat ja ehjät vaatteet, jotka ohjataan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tai kierrätyskeskusten kautta. Mukana on kuitenkin myös paljon sellaisia tekstiilejä, joilla myyntitai käyttöarvoa ei enää ole. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalta osaltamme. Kokeneet käsilajittelijat pystyvät helposti tunnistamaan kerätyistä tekstiileistä ne tuotteet, joilla on myyntija käyttöarvoa, ja ohjaamaan ne second hand -kauppaan tai hyväntekeväisyyteen. Me länsimaiset kuluttajat ostamme ja omistamme useampia vaatekappaleita kuin aiemmin. Vaatteet edustavat meille myös esteettisiä arvoja, ja ne ovat osa itseilmaisua. Nämä tekstiilit ovat useimmiten rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, joiden oikea paikka on tällä hetkellä sekatai energiajätteessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Tietoisuus resurssien ylikulutuksesta ja ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä huoli ympäristöstä ovat nostaneet esille uuden trendin. Uudelleenkäyttöön soveltumattomista tuotteista voidaan hyödyntää kankaita tai muita osia
16 myös hyödyntää kierrättämällä kuidut tai kuitujen raaka-aineet joko takaisin tekstiileiksi tai muihin tuotteisiin. Suomessa on tällä hetkellä kaupallista kierrätystoimintaa, jossa hyödynnetään mekaanista kierrätystä, tosin keskittyen tekstiiliteollisuuden ylijäämän hyödyntämiseen erilaisiin teknisiin käyttökohteisiin. Tekstiilien materiaalikierrätykseen on erilaisia vaihtoehtoja. Lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, sillä eri materiaaleille on omat kierrätysprosessinsa. Hank. Lisäämällä erilaisten poistotekstiilijakeiden mekaanista kierrätystä voitaisiin laajentaa raaka-aineiden tarjontaa erilaisten kuitukangastuotteiden ja myös langan valmistukseen. Muovituotteiden kierrätyksen yhteydessä PET-pulloista valmistetaan kierrätyskuitua tekstiiliteollisuuden käyttöön. Kohti teollista toimintaa Kuluttajapoistotekstiilin keräyksen käynnistäminen olisi suhteellisen helppoa Suomessa. Myös kierrätyksen mahdollisuuksia on lisättävä, jotta aikanaan erilliskerätty tekstiilijäte saadaan hyödynnettyä. Uuteen kierrätysmateriaalista valmistettuun tuotteeseen halutaan puolestaan tiettyjä ominaisuuksia, jotka vaikuttaa materiaalin valintaan. Puuvilla voidaan liuottaa selluloosapohjaisen tekokuidun raaka-aineeksi. Synteettiset kuidut on kierrätettävissä uusiksi kuiduiksi sulatuksen kautta tai kemiallisilla prosesseilla uudelleen kuidun raaka-aineeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lisäksi niihin perustuva tunnistus olisi kovin hidasta teollisessa mittakaavassa. vsk. Ensin pitää tosin varmistaa kierrätetyn kuitumateriaalin puhtaus ja tuoteturvallisuus. Tämä lyhentää ja heikentää kuituja. Näin kierrätettyjä raaka-aineita voidaan käyttää muissakin kuin tekstiilituotteissa. Kuluttajien vanhat vaatteet ja kodintekstiilit voidaan siis kierrättää mekaanisesti myös vaatetusja tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Silloin prosessia on muutettava hyödyntämään kuitujen raaka-aineita esimerkiksi kemiallisten prosessien kautta. Lankaa voidaan puolestaan hyödyntää sisustusja vaatetustuotteiden raaka-aineena. Kuitupituuden lyhentyessä tekstiilistä tekstiiliksi kierrätys kuitenkin vaikeutuu. Infrapunatekniikalla pystytään erottamaan eri kuidut toisistaan ja kuituseokset, kuten puuvilla-polyesteri, lajittelemaan melko tarkasti eri seossuhteiden mukaan. Osa niistä on jo kaupallisesti saatavilla, ja osa on vasta pikkuhiljaa saamassa jalansijaa teknologioiden kehittämisen myötä. Raakaainekoostumuksen tarkka tunnistaminen ei käsilajittelijalta onnistu, sillä tekstiileissä käytetään paljon sekoitteita. Tekstiilikuitujen mekaanisessa kierrätyksessä tekstiilirakenne revitään ja avataan takaisin kuitutasolle. Pisimmät kierrätetyt kuidut soveltuvat langanvalmistukseen ja hieman lyhyemmät kuitukankaiden valmistukseen. Telaketju sai rahoitusta useista lähteistä, muun muassa ympäristöministeriöstä (YM) ja Tekesistä (nykyisin Business Finland) vuosina 2017–2019. Tämä edellyttää tutkimusta, kehitystä ja investointeja kierrätetyn materiaalin käsittelyn ja kierrätyksen prosesseihin. Pesulappuihinkaan ei voi turvautua, sillä ne on usein poistettu tai kuluneet lukukelvottomiksi. Teollisen mittakaavan lajitteluvalmius pohjautuen luotettavan tekstiilien tunnistuksen kuitenkin puuttuu. Materiaalien kierrätys edellyttää kuitenkin tekstiili(jäte) virran lajittelua. Vastaavasti kierrätetylle tekstiiliraaka-aineelle on löydettävä hyödyntämiskanavia tekstiilisektorin ulkopuolelta esimerkiksi muovitai komposiittituotteissa. Tekstiilituotteiden valmistajien tavoite on pystyä tekemään tuotteita kierrätetyistä materiaaleista nykyisillä tai sopeutetuilla prosesseilla. Tutkimusta tekstiilien kiertotalouden tueksi Suomessa kiertotalouden valmiuksia on alettu rakentaa muun muassa Telaketju-hankekokonaisuudessa
Siihen pyritään niin kuluttajatutkimuksen kuin kuluttajille suunnatun viestinnän avulla. Hankkeen osallistujat edustavat laajasti erilaisia toimijoita, jotka pystyvät yhteistyössä erilaisiin nopeisiin kiertotalouskokeiluihin ja prosessointiettä tuotedemoihin, jotka mallintavat mahdollisimman laajasti tulevia kierrätyksen arvoketjuja. Telaketju 2 BF -hankkeen teemat ja työpaketit.. Kierrätyksen osalta kehitystyötä tehdään keräyksen ja esilajittelun konseptoinnissa, tekstiilien tunnistamisessa ja lajittelussa sekä työstetään kierrätysmateriaalin luokittelua standardointia varten. Uusi Business Finlandiin (BF) rahoituksella toteutettava Telaketju 2 -hankekokonaisuus jatkaa ekosysteemin rakentamista. 17 keissa keskityttiin luomaan ekosysteemiä ja toimintaverkostoa tekstiilien kierrätyksen ympärille. Tekstiilien kiertotalousekosysteemiä pyritään hankkeen aikana vahvistamaan verkostoitumalla vahvasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vastuullisuutta pyrimme edistämään ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kannalta. vsk. Yhteenveto tuloksista löytyy loppuraportista (https://cris.vtt.fi/en/ publications/telaketju-towards-circularityof-textiles). Lounais-Suomen Jätehuolto on käynnistänyt työja elinkeinoministeriön sekä Varsinais-Suomen liiton tuella valmistelun, joka tähtää poistotekstiilien lajitteluja jalostuslaitoksen rakentamiseen. Hankkeessa tutkitaan uusia kiertotalouden mukaisien liiketoimintamalleja ja hankitaan työkaluja kiertotalousratkaisuista viestimiseen yrityksien arvoverkostossa. Hankkeen tavoite on rakentaa liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta, ja siinä huomioidaan niin materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit kuin kierrätysliiketoimintakin. Lisätietoa tutkimuksesta www.telaketju.fi sekä pirjo.heikkila@vtt.fi Kuva 1. Tuotteisiin ja materiaaleihin liittyen selvitetään tuotesuunnittelun vaikutusta tuotteen ikään sekä kierrätettävyyteen, tuotetiedon soveltamista kiertotaloudessa sekä biopohjaisia materiaaliratkaisuja tekstiileissä. Hanke koostuu yrityksien kehitysprojekteista, sekä VTT:n, Turun ja Lahden ammattikorkeakoulujen suorittamasta julkisesta tutkimuksesta (kuva 1), jonka rahoittajina ovat Business Finland sekä yli 20 yritystä ja muuta organisaatiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Liiketoimintaedellytyksiä pyritään parantamaan myös tukemalla ekosysteemin muodostumista sekä pohtimalla tulosten skaalautuvuutta, vientipotentiaalia sekä jatkotutkimustarpeita. Tekstiilien kiertotalousratkaisujen liiketoimintaedellytysten kasvattamisessa olennaisena osana on kuluttajien osallistaminen
Suomen on toteutettava osa direktiivin vaatimuksista sellaisenaan, esimerkiksi tuotteiden myyntikiellot ja tuotesuunnittelua koskevat vaatimukset. Direktiivin vaatimukset tuotteittain tai tuoteryhmittäin: Kulutusta vähennettävä kansallisen tavoitteen mukaisesti vuoteen 2026 mennessä. • Muoviset aterimet, lautaset ja pillit. • Vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret ja oxo-muovista valmistetut tuotteet. Laajennettu tuottajavastuu, mukaan lukien tietty kustannusvastuu siivouksesta. 1 Eräitä kertakäyttömuovituotteita koskeva EU:n direktiivi (2019/904/EU) eli ns. SUP-direktiivi. • Muovia sisältäville kalastustuotteille erilliskeräys satamista ja valistus. Selvityksen ovat laatineet Ekoleima Ay, Enlawin Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry. vsk. • Enintään 3 litran juomapakkaukset, mukaan lukien yhdistelmäpakkaukset. Muovipullojen erilliskeräysvaatimus: 77 % vuonna 2025 ja 90 % vuonna 2029. • Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet. Tuotesuunnitteluvaatimukset: Muovista valmistetun korkin on pysyttävä kiinni juomapakkauksessa käyttövaiheen aikana. Esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta tulee direktiivin mukaan vähentää, ja tässä tarvitaan kansallisia ratkaisuja ja ohjauskeinoja. • Mukit, syömävalmiin ruoan pakkaukset. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. • Vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja syömävalmiin ruuan pakkaukset. 18 Ympäristöministeriö arvioi keinoja suitsia kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin 1 voisi toteuttaa Suomessa. Myyntikiellot. Pulloissa oltava tietty osuus kierrätysmuovia. Viestintä ja valistus. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia, mihin kesällä 2021 voimaan tulevalla direktiivillä halutaan puuttua. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. • Enintään 3 litran kertakäyttöiset juomapullot ja niiden korkit ja kannet. • Terveyssiteet, tamponit, tamponin asettimet, kosteuspyyhkeet, suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet sekä juomamukit. • Syömävalmiin ruuan pakkaukset, enintään 3 litran juomapakkaukset, mukit, kevyet kantokassit, kosteuspyyhkeet ja ilmapallot. Merkintävaatimukset: Tuotteeseen tai sen pakkaukseen lisättävä roskaantumista ehkäiseviä merkintöjä, esimerkiksi ohje asianmukaisesta hävittämisestä. Joissakin vaatimuksissa Suomella on liikkumavaraa. Lisäksi direktiivin tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. • Edellä mainitut tuoteryhmät paitsi ne tuoteryhmät, jotka kielletään.
Joitakin vaatimuksia voisi toteuttaa tuottajien ja hallinnon välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Selvityksen mukaan kaikki direktiivin tuotteet, kuten ilmapallot ja terveyssiteet eivät ole Suomessa yleisiä rantaroskia. Selvityksen mukaan Suomi voisi toteuttaa direktiivin vaatimuksia esimerkiksi laajentamalla ekosuunnittelulain soveltamisalaa tai säätämällä erityinen muovituotteiden ympäristövaikutusten ehkäisemistä koskeva laki. Tämä voisi olla perusteltua esimerkiksi kulutuksen vähentämiseksi. 19 Suomen rantaroska poikkeaa EU:n rantojen roskista Direktiivillä puututaan EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä kadonneisiin ja hylättyihin muovia sisältäviin kalastusvälineisiin. Suomessa rantaroskaamista hillitsisi selvityksen mukaan tehokkaimmin muovisten ruokailuvälineiden, pikaruokapakkausten ja oxo-muovien kieltäminen sekä kertakäyttöisten ja roskaavien pakkausten käytön vähentäminen. Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan direktiivin toimeenpanoa. Lisäksi tupakkatuotteita ja kertakäyttöpakkauksia koskeva tuottajavastuu olisi tehokas keino. YM. Sen sijaan merenrannoiltamme löytyy paljon tupakantumppeja sekä styroxja polyuretaanieristeitä. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kertakäyttömuoveja koskevassa direktiivissä tuottajavastuuta on laajennettu vielä niin, että tuottajien on osallistuttava myös roskaantuneiden alueiden siivoamisen ja siihen liittyvän valistuksen kustannuksiin. vsk. Tuottajavastuun laajentaminen voitaisiin sisällyttää jätelainsäädäntöön
kiinteistökeräys on saanut hyvän suosion – se lisääntyi yli 100 %. Yrityspakkausten kierrätyksellä on pitkät perinteet, tämän kasvu oli 13 %. Koko Suomen kierrätystaso, sisältäen pantilliset ja pantittomat pakkaukset, oli vuonna 2018 noin 30 % ja tänä vuonna se tulee olemaan yli 35 %. Tuottaja voi hoitaa vastuunsa joko kollektiivisesti tuottajayhteisön kautta tai rekisteröityä suoraan Pirkanmaan ELY-keskukseen. Tavoitteena on lisätä yrityspakkausten kierrätystä jatkossa merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Muovipakkauksen kierrätys on hyvässä kasvussa Kotitalouksien muovipakkausten kierrätys kasvoi vuonna 2018 noin 60 % edellisestä vuodesta, ja tänä vuonna kasvu jatkuu samalla tasolla. Tuottajia ovat yritykset, jotka pakkaavat tuotteensa muovipakkauksiin tai tuovat maahan muoviin pakattuja tuotteita. Silloinkin täytyy täyttää lain vaatimukset koskien keräyspisteitä ja kierrätystavoitteita. Muovi on saanut paljon huomiota viime aikoina, mikä on lisännyt kuluttajien ja yritysten mielenkiintoa muovipakkausten paremmalle hyödyntämiselle.. Peter Rasmussen, kehitysjohtaja Katja Laitinen, kierrätysvalmentaja Suomen Uusiomuovi Oy Muovipakkausten kierrätys laajentuu myös terveysalalle Muovipakkausten kierrätys on Suomessa kovassa kasvussa, mutta vielä on paljon tehtävää. Etenkin ns. 20 S uomen Uusiomuovi Oy toimii muovipakkausten tuottajayhteisönä ja hoitaa noin 2500 tuottajayrityksen puolesta heidän lainsäädännössä määriteltyä vastuutaan. Tuottajavastuun piirissä eivät ole vain pakkaukset vaan Suomessa siihen kuuluu myös käytetyt autot, renkaat, sähköja elektroniikkatuotteet, patterit, akut, lamput ja paperi. vsk
21 Tuottajavastuulainsäädäntö on muutosvaiheessa Kesällä 2018 tulivat voimaan uudet EU direktiivit, jotka edellyttävät kansallista lainsäädännön harmonisointia kesäkuuhun 2020 mennessä. Yksi tärkeä osa-alue on ns. Jätelakia valmistelevan työryhmän mietinnössä, joka ei siis vielä ole laki, on esillä seuraavia muutosehdotuksia: • muovipakkausten kierrätysvaatimus vuonna 2025 on 50 % (nyt 22,5 %) ja vuonna 2030 se olisi 55 % • kierrätyksen mittaamisen piste siirtyy kohti uusiomuovituotteen valmistumista • muovipakkausten aluekeräyspisteiden kasvattaminen nykyisestä 500 keräyspisteestä (ehdotettu 1000 aluekeräyspistettä) • pakollisen keräyksen aloittaminen asuinkiinteistöillä, jossa on 5 asuntoa tai enemmän • pakollisen keräyksen aloittaminen taajama-alueen yrityksissä, jos muovipakkausten määrä on enemmän kuin 5 kg/viikko. ecodesign, eli kaikkien pakkausten suunnitteleminen kierrätyskelvollisiksi. Lainvalmistelua on tehty tämän vuoden alusta. Suomen Uusiomuovi on rakentanut POLKU 2025 -ohjelman, joka pitää sisällään laajan joukon kierrätystavoitteen saavuttamisessa auttavia toimenpiteitä. Lajittelua ja kierrätystä pitää lisätä laajalla rintamalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk. POLKU 2025 -kehitysohjelma vie kohti 50 %:sta muovipakkausten kierrätystä EU:n vuoden 2025 tavoitteeksi asettama 50 %:n kierrätys on hyvin haasteellinen. Opas kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteKuva: Suomen Uusiomuovi Oy.. Suomen Uusimuovi julkaisi vuonna 2018 työkalun tähän tarkoitukseen. Tämä vaatimus koskee sekä kuluttajapakkauksia että yritysten omia pakkauksia
Palvelu-, terminaalija muut sopimukset takaavat sovitut toimintamallit, joilla operatiivinen työ tehdään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Muovipakkausten syntypaikkalajittelu muovilajeittain on yrityksessä huomattavasti helpompaa kuin kotitalouksissa. Tällä hetkellä kotitalouksien muovipakkausten keräyksen suurin kasvu tapahtuu kiinteistökeräyksessä, jolloin keräysastia on talon omassa pihassa. Yritys on yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka omistavat 39 suomalaista yritystä ja järjestöä. Arvion mukaan noin 30 % pakkauksista ei ole tällä hetkellä kierrätykseen sopivia. kierrätysmaksun (e/t) tuottajayhteisöille. tuottajien rekisteröinnin, vuosiilmoitukset ja kierrätysmaksujen laskutuksen. Yrityspakkauksia on kierrätetty Suomessa jo 60-luvulta asti. Näihin pisteisiin saa tuoda vain kotitalouksien pakkausjätettä. Muovipakkauksille on tällä hetkellä noin 630 tällaista keräyspistettä ja määrä tulee kasvamaan jatkossa. Suurin haaste muovin kierrätyksessä ei ole sen keräys ja käsittely, vaan uusiomuovin käyttökohteiden löytäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. On tärkeää hahmottaa kokonaiskuva, kun rakennetaan yhtenäisiä kiertotalousmalleja. Suomen Uusiomuovi Oy rakentaa yrityspuolelle toimialakohtaisia ohjeistuksia tai konsepteja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Henkilökunta: 3. Ihanteelli. Palveluyhtiö Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy hoitaa kaikkien pakkausten osalta mm. Tuottajavastuu toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa Suomen Uusiomuovi Oy vastaa tuottajavastuun toteutuksesta tekemällä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Suomen Uusiomuovin vastuu kiinteistökeräyksessä alkaa siitä, kun kerätty jäte toimitetaan terminaaleihimme. Kierrätys tapahtuu vasta kun uusi muovituote on valmistettu. Terveysalakin mukaan muovipakkausten kierrätykseen Yrityksessä syntyvän pakkausjätteen, ns. Joissakin kunnissa muovipakkausten lajittelu on jo pakollista, toisissa vielä vapaaehtoista, mutta molemmissa määrät ovat isossa kasvussa. Rinki Oy hoitaa myös Rinki Ekopisteiden astiatyhjennykset ja siivouksen. Sieltä hoidamme sekä ekopisteiltä että asuinkiinteistöiltä kerätyn jätteen kierrätykseen Fortumin muovijalostamoon Riihimäelle. 22 luun on tilattavissa veloituksetta yrityksen kotisivuilta (www.uusiomuovi.fi). euroa. Kuljetuspakkaukset, kuten lavakääreet, kiristekalvot ja laatikot, kiertävät jo nyt hyvin, mutta jatkossa tulisi saada myös muut pakkaukset paremmin kiertoon. Kuluttajalla riittääkin haastetta niin lajittelussa kuin uusiomuovituotteiden kysynnän kasvattajana – eli näiden tuotteiden ostajana. Kun keräysastia on lähellä, niin lajittelu mielletään helpommaksi. Selvitystyö lähti liikkeelle toimijalle tulevista pakkauksista; miten pakkaukset soveltuvat kierrätykseen, ja onko niille mahdollista löytää kierrätyskelpoisempia vaihtoehtoja. Liikevaihto: 10 milj. vsk. Jokainen tuottaja ilmoittaa vuodessa käyttämänsä pakkausmäärän ja maksaa sen perusteella ns. Fortumin laitoksella pakkausjäte lajitellaan automaattisesti eri muovilajeihin, murskataan, pestään, kuivataan ja sulatetaan uudeksi muovigranulaatiksi, joka myydään muovituoteteollisuuteen. Suoraan toiminnan yhteydessä lajitelluilla muovipakkauksilla päästään parempaan kierrätysasteeseen vähemmällä kuljettamisella ja käsittelyllä. Suomen Uusiomuovi Oy:n toimintaa ohjaa lainsäädännön vaatimukset. yrityspakkauksien, kierrätys tapahtuu eri kanavien kautta kuin kotitalouksien pakkausjätteen kierrätys. Ensimmäiseksi toimialaksi on valikoitunut terveydenhuolto
Keräys ei ole kierrätystä Koska kierrätys tapahtuu vasta kun on valmistettu uusi muovituote, on erittäin tärkeää, että uusiomuoville syntyy uusia käyttökohteita. Sairaaloissa syntyy paljon muovijätettä, valtaosa leikkaussaleissa. ”Recycling on the go” – kierrätä myös muualla kuin kotona ja työpaikalla Kotitalouksien ja yritysten ohella pakkausjätettä syntyy myös erilaisissa tapahtumissa, kuten konserteissa ja urheilukilpailuissa, sekä mm. 23 sessa mallissa yhdistetään pakkausten suunnittelu ja toimittajat, hankintaorganisaatiot, pakkausten käyttäjät ja lajittelijat, jätehuollon yhteistyökumppanit, muovien käsittelijät sekä mahdolliset jatkojalostajat. Kierrätysvalmentaja Katja Laitinen Suomen Uusiomuovista auttaa sairaaloita, laitoksia ja vastaavia yrityksiä kierrätyksen aloittamisessa. Kuva: Suomen Uusiomuovi Oy.. vsk. Kierrätyksen kasvattaminen tarvitsee laajaa osallistumista ja erilaisia toimia. Jokainen voi kotonaan ja työpaikallaan olla edistämistä muovin parempaa jatkokäyttöä. puistoissa ja rannoilla liikuttaessa. Uusiomuovin käyttö vähentää neitseellisen muovin käyttötarvetta ja tarjoaa siten tavan parantaa materiaalikäytön resurssitehokkuutta. Osa muovipakkauksista menee kontaminaatioriskin takia polttoon, mutta sairaaloissa on myös paljon muovia, joka voisi olla sopivaa kierrätykseen. Näissä paikoissa tapahtuva ns. Kun huomataan, että muovilla on jatkokäyttöä, sitä ei jätetä niin helposti luontoon vaan tuodaan keräyksen piiriin. Muovipakkausten kierrätys tulee jatkossa lisääntymään, mikä toivottavasti vähentää myös roskaantumista. Lisäksi henkilöstön taukotiloissa syntyy kotitaloustyyppistä muovijätettä. Sairaalan muovipakkauksien muoveihin kuuluvat esimerkiksi käsidesi-, pesuaine-, suolaliuosja ravintoliuospullot. Tähänkin keräystarpeeseen rakennetaan toimivia malleja yhdessä tapahtumien järjestäjien, kuntien ja jäteoperaattorien kanssa. ”Recycling on the go” on laajasti Euroopassakin lisääntymässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Yksi kg uusiomuovia säästää 1,5 kg CO 2 :a verrattuna tavallisen muoviin. Tavoitteena on saada yhä enemmän tästäkin jätteestä kierrätykseen. Kuluttajien ja yritysten tulisi ottaa tavoitteekseen ostaa tuotteita, joissa käytetään kierrätyksen kautta tullutta muovia
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Jätteestä voi tulla raakaöljyn korvaaja materiaalien ja kemikaalien tuotannossa. Lisäksi erityisesti kehittyvissä maissa jätteen keräys on järjestetty puutteellisesti, ja muovin aiheuttama roskaantuminen on merkittävä ympäristöhaitta. Useat maat ovat investoineet jätteen polttolaitoksiin, ja muovinjätteen polttaminen sekä yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotanto onkin kaatopaikkasijoitusta parempi ratkaisu. Jätteenpoltto aiheuttaa kuitenkin hiilidioksidipäästöjä ja muodostaa hankalasti hyödynnettävää tuhkaa. Muoviongelma on ratkaistavissa investoinneilla keräykseen ja kierrätykseen sekä korvaamalla fossiiliset raaka-aineet biopohjaisilla. vsk. Siirtymällä biokiertotalouteen yhteiskunnalta säästyisi jopa yli 100 miljardia vuodessa ja päästöt vähenisivät 1 gigatonnin verran (2,5 % maailman vuotuisista päästöistä 2018).. Kun kierrätys saadaan toimimaan, voidaan uusiutuvilla syöttöaineilla ja kierrätettävillä biomuoveilla muuttaa vähitellen kaikki muovit biopohjaisiksi. 24 Tomi Nyman Pöyry Management Consulting, Vantaa Maailman muoviongelmaan on ratkaisu Muovia tuotetaan maailmassa vuosittain lähes 400 miljoonaa tonnia. Siitä kierrätetään vain noin 10 %
Rakennusten suunnittelussa ja materiaalien valinnassa tulee ottaa huomioon remontointi, purku, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. kalvoina, eristeissä, pakkauksissa, vesi-, viemäri ja lämmitysputkissa, johdoissa, kaapelisuojissa, koteloissa ja hormeissa. Nykyään löytyy jo useita vaihtoehtoja; biopohjaisista materiaaleista, kierrätettävistä, kierrätetyistä ja kuitupohjaisista ratkaisuista sekä näiden yhdistelmistä. Kaikki muovi Raaka-aineen korvaaminen kierrätysja biotuotteilla Kierrätyskapasiteetin kasvaessa neitseellisen fossiilisen muovin tuotantotarve pienenee. Rakennusteollisuus käyttää muovia pakkausteollisuuden jälkeen toiseksi eniten. vsk. Paras kannuste keräämiselle on muovin ja kaiken muunkin jätteen arvon tunnustaminen. Kierrätyksen tehostuessa myös biopitoisuus alkaa kasvamaan, kun se vähitellen kumuloituu kiertävään muoviin.. Rakennusteollisuudessa käytetään muoveja mm. Elintarvikkeiden kuljetuksen ja säilyvyyden kannalta muovien ominaisuudet ovat erittäin tärkeitä, mutta kuluttajapaine ajaa kuitenkin kohti muovin korvaamista pakkausratkaisuissa. Parempaa laatua kehittyneemmillä kierrätystekniikoilla Muovien kierrättämiseksi on ensin panostettava niiden keräykseen. 25 Fossiilipohjaisten muovien korvaaminen biopohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista Noin 40 % muovista käytetään lyhytkestoisesti kuluttajapakkauksissa. ÅF Pöyryn PlasticsToBio-konsepti pureutuu ratkaisemaan fossiilipohjaisten muovien valmistamiseen ja käyttöön liittyvää haastetta hyödyntäen tietoa eri sovelluksissa vaadituista ominaisuuksista ja korvaavien pakkausmateriaalien mahdollisuuksista ja rajoitteista. Muovin käyttö lisääntyy, kun talojen tekniset ratkaisut monimutkaistuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Mekaaninen kierrätys toimii puhtailla erillisillä muovilajeilla. Kierrätettäessä teollisia, puhtaita muovijätteitä on lopputuote on hyvin lähellä neitseellisiä muovituotteita. Teoriassa kaikki muovilajit voidaan kierrättää mekaanisesti, mutta käytännössä kierrätetään lähinnä polyeteeniä, polypropeenia sekä PET:iä. 26 on myös käytön jälkeen arvokasta raakaainetta, joka kannattaa ottaa talteen kierrätystä varten. Keräyksen ja logistiikan alalle syntyisi uutta liiketoimintaa. Menetelmistä yleisimmin tunnettuja ovat pyrolyysi ja kaasutus. Muovien biokiertotalous vaatii tahtoa, sitoutumista ja investointeja Euroopassa valmistetaan 65 miljoonaa tonnia muovia vuosittain – ja tulevaisuudessa käytössä tulisi olla vastaava kierrätyskapasiteetti. Se edellyttää tehokasta lajittelua muovilajeittain sekä pesua ja uudelleen granulointia. Näin tuotettu kierrätysmuovi täyttää tarvittavat vaatimukset jopa elintarvikeja lääketeollisuudessa. Useita kierrätysteknologioita on käytössä ja jätteen laadusta riippuen voidaan valita sopivin. Eurooppa voi ryhtyä hyödyntämään jätettä raaka-aineena ja nousta kierrätysraaka-aineen viejäksi sen sijaan, että tuo raakaöljyä muovintuotantoa varten. vsk. Uusia toimijoita tarvitaan, jotta löydetään tehokkaimmat keinot järjestelmän rakentamiseksi. Kemiallinen kierrätys mahdollistaa sekamuovien ja mekaanisesti kierrätetyn, käytössä ja prosesseissa heikentyneiden muovien kierrätyksen. Suomessa tämä edellyttäisi noin 500 000 tonnin keräysja kierrätyskapasiteettia. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun muovin tuotanto siirtyy kierrätysja bioraaka-aineen käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kuluttajalta kerätyt muovijätteet sisältävät sen sijaan epäpuhtauksia ja aiheuttavat laatuongelmia (epätasalaatuisuus, haju) lopputuotteeseen. Biomateriaaliin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia ja se muodostaa hiilivaraston kun sitä kierrätetään. Muita päästöjä syntyy mahdollisesti lisääntyvästä logistiikasta, mutta niiden kokonaisvaikutus jää pieneksi verrattuna kierrätyksen ja bioraaka-aineen tuomaan hyötyyn.
vsk. 27 Mittakaavan ymmärtäminen on haastavaa. Korjaavien toimenpiteiden, kierrätyslaitosten ja uusiutuvien muovien tuotantokapasiteetin kasvun tulisi olla 40 miljoonan tonnin luokkaa vuodessa. Laitoksen investointi maksaa itsensä takaisin 1,5–2 vuodessa. Investoimalla euron säästämme 50–70 senttiä muovin tuotannossa tarvittavan raakaöljypohjaisen hiilivedyn ostossa. Maailman muovimarkkina kasvaa vuosittain vauhtia, joka vastaa Nesteen öljynjalostamon kapasiteettia. Kirjoittaja työskentelee Pöyryllä, jossa hän kehittää ja tutkii liiketoimintamalleja öljypohjaisen muovin korvaamiseksi.. Käytännössä lainsäädännön, ihmisten tapojen ja teollisuuden investointien läpivienti vie jopa 30 vuotta. Kun muovin keräysja kierrätysjärjestelmä saadaan toimimaan, voidaan uusiutuvilla syöttöaineilla ja kierrätettävillä biomuoveilla muuttaa vähitellen kaikki muovit biopohjaisiksi. Arvoketjut muuttuvat arvoympyröiksi ja lähes täysin suljetuiksi hiilikierroiksi ja prosesseissa häviävä materiaali korvataan biopohjaisella ja käytöstä poistuvalla materiaalilla. Kierrätyskapasiteetin täytyy kasvaa kaksi kertaa markkinan kasvua nopeammin. Muutos olisi mahdollista toteuttaa 10 vuodessa. Tällöinkin takaisinmaksuaika säilyy silti houkuttelevana. Tällä hetkellä käytämme globaalisti 300 miljardia euroa vuodessa muovien raakaaineisiin. Siirryttäessä muovia kierrättävään tuotantomalliin jokainen kierrätysinvestointi korvaa kapasiteettinsa verran ostettavaa muovin raaka-ainetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Takaisinmaksuaika pitenee, jos jätteestä joudutaan maksamaan tai laitos ja logistiikka ovat monimutkaisia
Hyötykäyttöä edistävänä yhtenä toimenpiteenä on materiaalien varastoinnin ja käsittelyn keskittäminen maakunnittain perustettaviin vastaanotto-, käsittelyja välivarastointikeskuksiin. Näitä keskuksia on perustettu ja voidaan perustaa mm. Jukka Huppunen, avainasiakaspäällikkö Ramboll Finland Oy Kiertotalouskeskusten ja muiden välivarastointipaikkojen käyttö uusiomateriaalien sekä maa-ainesten kierrätyksessä Suomessa syntyy vuosittain runsaasti erilaisia teollisuuden sivuvirtoja, purettujen rakennusten materiaaleja sekä ylijäämämaaainesta, joita olisi mahdollisuus hyödyntää maarakentamisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Yhdistämällä välivarastointimahdollisuus ja tiedon hallinta, on suunnitelmallinen resurssiviisas rakentaminen jatkossa mahdollista toteuttaa tehokkaammin. Kiertotalouskeskustoiminnan yhtenä merkittävimpänä kehitystarpeena on materiaalien hallintajärjestelmät, joiden avulla selviää materiaalivirrat, keskusten kapasiteetti sekä käyttäjille yksiselitteinen ja ajankohtainen tieto materiaalien hyötykäytön mahdollisuuksista eri puolilla Suomea. vsk. välivarastoinnintarve, valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet sekä taloudelliset ja hiilidioksidin päästövähennystarpeen intressit. 28 K iertotalouskeskustoiminnan perustamista puoltavat mm. maanvastaanottokeskusten yhteyteen.. Uusiomateriaaleja koskeva toiminta on kehittynyt ja keskittynyt pääsääntöisesti niille alueille, joissa syntyy runsaasti ylijäämämaita sekä uusiomateriaaleja ja joissa niiden varastokapasiteetti on rajallinen. Hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ollut järjestelmällistä ja osa potentiaalisista maarakentamisen materiaaleista sekä maa-aineksesta menee edelleen loppusijoitukseen kaatopaikoille
Puhtaat ylijäämämaat loppusijoitetaan tyypillisesti maankaatopaikoille. Kalliomursketta käytetään edelleen varmasti eniten, koska sen imago on ”puhdas”, vaikkakin yleinen vastustus kalliomurskeen louhintapaikossa on hyvin tavallista. Kiertotalousalueiden ajatuksena on pyrkiä keskitetysti helpottamaan eri materiaalivirtojen logistiikkaa ja tehostamaan niiden hyödyntämistä EU:n jätedirektiivissä esitetyn jätehierarkian mukaisesti. Useiden teollisuudesta muodostuvien jätejakeiden hyötykäytön kannalta ongelmallista on niiden varastointi ja riittävä saatavuus. Tilaajien ja urakoitsijoiden asenteet saattavat vaikuttaa siihen, että ei viitsitä/haluta/uskalleta ottaa uusia tapoja käyttöön, kun ne vaativat uusien käytäntöjen opettelua ja testaamista. vsk. Kiertotalouspuistolla tarkoitetaan kuitenkin yleisesti aluetta, jossa eri toimijat varastoivat, jalostavat ja hyödyntävät eri materiaalivirtoja. Esimerkiksi voimalaitostuhkia syntyy eniten talvella, jolloin energian ja sähköntarve on suurinta. Kuva 1. 29 Resurssiviisaan toiminnan haasteet Merkittävin este harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön kasvulle on edelleen se, että Suomessa on harjukiviaineksia ja kalliomurskaa saatavissa vielä suhteellisen monipuolisesti ja edullisesti. Pelkästään ylijäämämaiden välivarastointia ja käsittelyä varten suunnitellusta alueesta on käytetty nimitystä maa-ainesasema tai maapankki. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Yleinen asenneilmapiiri suurinta osaa uusiomateriaaleja kohtaan on skeptinen, koska kyseessä on jätestatuksen omaavia materiaaleja. Copenhagen Recycling Centre, joka kokonaisuudessaan on 100 ha.. Kuitenkin suurin tarve näille materiaaleille on kesällä, jolloin suurin osa maarakentamisesta tapahtuu. UUMA3 kiertotalouspuistoselvitys Kiertotaloustoimintaan liittyvien materiaalien varastointialueille on käytössä useampia eri nimityksiä kuten kierrätyspuisto, materiaalitehokkuuskeskus tai ekoteollisuuspuisto. Muita esteitä ovat korvaavien materiaalien käyttöön liittyvien ympäristölupahakemusten kirjava tulkinta, korvaavia materiaaleja huomioimattomat suunnitteluja kilpailutuskäytännöt, maankäytön suunnittelun puutteet sekä informatiiviset esteet, eli tiedon ja tietämyksen puute, sekä ennakkoasenteet ja tottumukset
Pirkanmaalla on todettu akuutti tarve ylijäämämaiden sekä teollisuudesta ja rakentamisesta syntyvien materiaalien kierrättämiseen mm. Keskusten toimintaperiaatekuvaus.. Pirkanmaan kiertotalouskeskushankkeet Tampereen kaupunki ja kaupunkiseutu tulevat kehittymään edelleen Sisä-Suomen suurimpana talousalueena. Uusiomateriaalien jalostukseen tähtäävän kiertotalousalueen sisältämiä toimintoja on havainnollistettu kuvassa 2. Kiertotalousaluetoiminta voi pitää sisällään hyvin laaja-alaisesti erilaisia kiertotalouteen liittyviä käsittely-, varastointija jalostustoimintoja. aluerakentamissekä väyläja katuhankkeisiin. Useilla alueilla kiertotalouspuistotoiminta on keskittynyt alueellisten jätehuoltoyhtiöiden omistamille alueille, kuten kaatopaikoille. UUMA3 ohjelman puitteissa on tehty selvitys eri alueilla sijaitsevista tai perustettavista olevista keskuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Maa-ainesten Kuva 2. Materiaalitehokkuus ja ekologisuus korostuvat kehitystarpeena alueellisia resurssivirtoja analysoitaessa. Raportti julkaistaan vuoden 2019 aikana. Mittavat rakentamishankkeet lisäävät myös kierrätyskelvottomien ylijäämämaiden loppusijoittamistarvetta. Kiertotalouspuistoja on alueellisten jätehuoltoyhtiöiden lisäksi järjestetty myös kuntien/kaupunkien ja yksityisten toimijoiden puolesta. Eriasteista kiertotalouspuistotoimintaa on toiminut Suomessa jo pitkän aikaa. Kansainvälisestä kiertotalouskeskustoiminnasta yksi hyvä esimerkki on Kööpenhaminassa, jossa toiminta on keskitetty laajalle alueelle logistisesti erinomaiselle paikalle (kuva 1). vsk. 30 Keskitetty kiertotalouspuistotoiminta antaisi mahdollisuuden varastoida erilaisia teollisuuden jätteitä ympäri vuoden niiden hyötykäytön vaatimalla tavalla (esimerkiksi aumalla, katetussa varastossa tai siilossa), jolloin niitä pystyttäisiin ohjaamaan hyötykäyttöön suurempia määriä kerrallaan
Kolmas yksityisen toimijan kiertotalouskeskus on kaavoitettu Kangasalan puolelle Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen naapuriin. Tarasteella on kiertotalouskeskuksen toimintaan varattu 66 hehtaaria. vsk. Toiminta Ruskonperässä on mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2020. Kuva 3. ylijäämämaa-aineksia, betonija tiilijätteitä sekä tuhkia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Keskuksen toimintaan on suunniteltu noin 40 hehtaarin laajuinen ala. Suuresta tilantarpeesta ja rakentamiskohteiden sijoittumisesta johtuen on luonnollista, että Pirkanmaalle ollaan perustamassa useita keskuksia (kuva 3) Kolmenkulman alueen lisäksi Tampereen kaupunki on perustamassa toisen kiertotalouskeskuksen Ruskonperään Kangasalan rajalle, jossa toimintaan on suunniteltu noin 10 hehtaarin kokoinen alue. Merkittävästä Tampereen talousalueen rakentamisvolyymista johtuen pysyvien kiertotalouskeskuksien tilantarve Pirkanmaalla on noin 80–100 ha. Kiertotaloustoiminta-alueella on suunniteltu käsiteltävän kaupunkien rakentamiskohteissa hyötykäyttöä varten mm. 31 loppusijoituspaikkoja on kartoitettu erillisessä selvityksessä, jonka mukaan Tampereen kaupungin alueelle sijoittuvat tulevat maankaatopaikkatoimintojen mahdollisuudet ovat Aitolahdessa, joten jatkossa ylijäämämaa-ainesten kuljetuskustannukset ja hiilidioksidipäästöt tulevat väkisinkin kasvamaan. Materiaalien ja maa-ainesten käsittelyn sekä hyötykäytön tehostamiseksi Tampereen ja Nokian kaupungit ovat päättäneet perustaa yhteisen kiertotalouskeskuksen Kolmenkulmaan vanhan maankaatopaikan yhteyteen. Kolmenkulmaan sijoitettava kiertotalouskeskus sijaitsee noin 14 kilometrin päässä Tampereen keskustasta länteen Nokian kaupungin rajalla, lähellä Ylöjärven rajaa. Kiertotalouskeskuksien sijainnit Pirkanmaalla.. Esiselvitysten ja useiden suunnitteluvaiheiden jälkeen seuraavaksi Kolmenkulman toimintaan liittyen aloitetaan YVA-prosessi, jonka jälkeen haetaan ympäristölupa, joten keskuksen käyttöönotto on mahdollista aikaisintaan vuonna 2021
Materiaalien hallintajärjestelmät ja materiaalien hallinta hankkeissa Haasteena ylijäämämaiden sekä uusiomateriaalien tehokkaassa hyödyntämisessä on mm. Jatkossa tarkoitus on luvittaa vastaanottoja käyttömahdollisuus myös pilaantuneille maille sekä ympäristöluvan vaativille teollisuuden sivuvirroille. Tarasten Kiertotalousalueen koko on 155 ha, josta 66 ha (punaisella) on varattu kiertotaloustoimintaan.. Infran lisäksi yritys rakennuttaa kiertotaloustoimintaan tukevat peruspalvelut (vaaka-asema, infotaulut, mainospylonit, kameravartioinnin jne.). Ramboll on toiminut muutamissa Pirkanmaan aluerakentamishankkeissa materiaalikoordinaattorina ja toimii tällä hetkellä koordinaattorina Hämeenkyrön väylähankkeessa, jossa vastaavana koordinaattorina on allekirjoittanut. Materiaalipankilla tarkoitan sähköistä hyötykäyttömateriaalien kauppapaikkaa tai tiedonhallintajärjestelmää, joka toimii esimerkiksi internetissä, ja jossa ilmoitetaan syntyvistä ja tarvittavista maamassoista tai maarakentamiseen soveltuvista uusiomateriaaleista. vsk. Kuva 4. Tiedonhallintajärjestelmien, esimerkiksi materiaalipankin avulla voitaisiin helpottaa muodostuvien materiaalimäärien käyttöä potentiaalisissa hyötykäyttökohteissa. Yritys kehittää kiertotalousalueen toimintamallia yhdessä toimijoiden kanssa sekä rakennuttaa/ rakentaa alueen katuinfran. 32 Tarasten Kiertotalous Oy vastaa Kangasalalla sijaitsevan alueen asemakaavan (kuva 4) toteutuksesta, toteuttaa YVA menettelyn sekä avustaa toimijoiden lupahakemuksissa tarvittaessa. Hyödynnettäville materiaaleilla esirakennettuja tontteja myydään ja vuokrataan erityisesti kiertotalousyrityksille. Materiaalipankista voidaan hakea tarvittavia maa-aineksia tai uusiomateriaaleja sekä tehdä ilmoituksen maarakentamiseen soveltuvista ylijäämämateriaaleista. MARA-materiaaleja, jotta kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen alueen esirakentamisessa on mahdollisimman tehokasta. tietämättömyys syntyvistä materiaalivirroista ja niiden hyötykäyttömahdollisuuksista sekä toisaalta hankkeiden toteutusaikataulujen synkronointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Hankekohtainen materiaalikoordinointityö on yksi mahdollisuus resurssiviisaan toiminnan edistämiseen ja materiaalivirtojen hallintaan liittyen. Yritys rakentaa/rakennuttaa tontit, tarvittaessa ”avaimet käteen” -periaatteella. Tarasteella otetaan nyt jo vastaan pilaantumattomia maa-aineksia sekä teollisuuden sivuvirtoja ns
Keskuksien ”loppukäyttäjiä” ovat hyötykäyttökohteet, joita varten materiaaleja jalostetaan keskuksissa riittävä määrä, jotta hyötykäyttö voisi merkittävästi yleistyä. Kuva 5. Monessa tilanteessa pilaantuneita tai ylijäämämaa-aineksia ei kannata kuljettaa pois rakennettavalta alueelta, esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien tai suurien määrien takia. Lisäksi työhön kuuluu olennaisena osana määräseuranta ja laaduntarkkailu. Seulonta on monesti välttämätön osa materiaalien käsittelyssä.. Rakennettavalla kaava-alueella tai katuja väylähankkeiden varrella ei ole kuitenkaan aina riittävästi tilaa, joten tästä syystä keskuksille on olemassa selvä tarve. Yhteenveto Kiertotalouskeskustoiminnan on tuotettava merkittäviä säästöjä ja oltava kilpailukykyistä verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Rakennettavalla alueella on useimmiten tarve rakennuskelpoisille maamassoille tai erilaisille hyödynnettäville materiaaleille, jolloin niiden varastoimiselle ja käsittelylle (kuva 5) on oltava riittävästi tilaa. vsk. Toiminnan tavoitteena on myös säästää luonnon kiviaineksia, vähentää CO 2 -päästöjä ja energiankulutusta sekä vähentää massojen kuljetuksia ja kaatopaikalle kuljetettavien materiaalien määrää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lisäksi tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa, joka on synnyttänyt ja synnyttää lisää uusia työpaikkoja. 33 Koordinointityön tavoitteena on ohjata rakentamisen aikana kaivetut ja mahdolliset purettavat hyödyntämiskelpoiset materiaalit ensisijaisesti alueen täyttöihin ja hyötykäyttöön. Materiaalihallintatyön aluksi nimetään vastaava materiaalikoordinaattori, joka toimi yhteyshenkilönä kaikkien alueella toimivien rakentajien välillä, selvittää mahdolliset hyödynnettävät materiaalivirrat, suunnittelee alueelle eri materiaaleille välivarastointimoduulit, avustaa materiaalien toimitussopimusten laadinnassa ja valvoo, että materiaalit tulevat käsiteltyä asianmukaisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä edelleen ohjaa materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön
toimintatapojen ja liiketoiminnan synnylle näy esteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kun varsinaista työtä aletaan tekemään, ajoittain huomataan, ettei yhteistyö ja toteutus lähdekään lentoon sinnikkäistä yrityksistä huolimatta. Kiertotalouden saavutettua nykyisen suosiohuippunsa, on syntynyt halu ja tarve hyödyntää myös uusiomateriaaleja, jotka eivät ensisilmäyksellä ole teknisesti tai taloudellisesti helppoja kohteita. Samasta syystä toiminnan reunaehtojen määrittelyyn ei ole aina yksiselitteistä löytää vastuun kantajaa. 34 I lmastonmuutoksen torjunta ohjaa EU:n, valtioiden, kaupunkien ja yritysten toimintaa enenevissä määrin. Hankkeessa on havaittu ongelmia, joihin yritykset ja viranomaiset kansallisesti törmäävät, kun ne pyrkivät löytämään käyttökohteita hyödyntämättömille materiaaleille, jotka muutoin päätyisivät kaatopaikalle tai muuhun arvottomaan ja kustannuksia synnyttävään loppusijoitukseen. Tästä syystä eri tahot ovat kilvan perustaneet mitä moninaisempia kiertotaloutta edistäviä, ja sitä kautta ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita, projekteja ja muita yhteistyöraameja. 6Aika-ohjelmaan kuuluva ja Turku Science Park Oy:n koordinoima CircVol-hanke pyrkii edistämään maamassojen ja teollisten sivuvirtojen hyödyntämistä. vsk. Ilmiselviä yhteistyökohteita ja resurssiviisiaita arvoketjuja tunnistetaan, eikä uusien Julius Manninen, asiantuntija Turku Science Park Oy Uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa: ongelmia ja ratkaisuja Uusiomateriaaleja, eli erilaisia jätejakeita, on hyödynnetty teollisuudessa ja rakentamisessa, kun se on ollut teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Toteutuksesta luovutaan, kun toteuttamisen yksityiskohtia ei pystytä määrittelemään, eikä osapuolilla. Usein hankala tilanne ei sinänsä ole minkään yksittäisen tahon toiminnasta tai toimimattomuudesta johtuvaa, vaan kyseiselle materiaalin hyödyntämiselle ei ole vielä olemassa selkeää toimintatapaa
CircVol-hanke tukee alueen kehitystä tekemällä laboratoriokokeita Turun sataman laivaväylän kunnostuksesta syntyvällä ruoppausmassalla ja alueen uusiomateriaaleilla. 35 ole aikaa selvittää materiaalien hyödyntämiseen vaadittavia ennakkoselvityksiä tai lupia. Tästä syystä vuosittain on tarve läjittää jopa kymmeniä tuhansia kuutioita ruoppausmassoja sopivalle maa-alueelle. Lisäksi hanke pyrkii toteuttamaan kenttäkokeen Naantalissa vastaavilla ruoppausmassoilla ja uusiomateriaaleilla, jotta materiaaleja ja menetelmiä testattaisiin myös kenttäolosuhteissa tulevaa suuremman mittaluokan toimintaa silmällä pitäen. Turun ruoppausmassojen maaläjitys Turussa on tehty periaatepäätös, ettei kaupungin ruoppaamia massoja enää läjitetä mereen. Ilman näitä laskelmia uusiomateriaalien hyödyntämistä ja ruoppausmassojen maaläjitystä tuskin kannatettaisiin yhtä innokkaasti. On kaikkien osapuolten etu, että jatkossa hyödynnettävät materiaalit hyödyntämistapoineen ovat kaikille osapuolille tuttuja. Työtä on tehty Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa kansallisten organisaatioiden tuella. vsk. Kaupunki on ansiokkaasti tehnyt laskelmia Lauttarannan alueen CO 2 -päästöistä ja kustannuksista eri toteutustavoilla. Näin yritykset, kaupunkien viranomaiset sekä lupaviranomaiset saavat luottamusta uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Alla on esitelty muutamia hankkeessa toteutettavia materiaalien hyödyntämisen ratkaisuja. On helpompaa jatkaa nykyistä toimintatapaa, kuin ryhtyä epävarmaan prosessiin, johon ei koeta voitavan riittävästi vaikuttaa. GTK:n geologi Jaakko Auri suorittamassa näytteenottoa CircVol-hankkeen Naantalin kenttäkokeeseen. Sopivia maa-alueita rannan läheisyydessä on Turussa kuitenkin saatavilla heikosti. Lauttarannan alueelle on vireillä ympäristölupa läjittämistä ja massan stabilointia varten, mutta lupapäätöksen viivästyessä tämän vuoden Aurajoen ruoppaukset on jouduttu perumaan. Mukana on skenaario paikallisten uusiomateriaalien hyödyntämisestä maarakennuksessa, jolloin kyetään säästämään miljoonia euroja sekä merkittävä määrä CO 2 -päästöjä. Hankkeen viralliset partnerit ovat tehneet työtä, johon materiaalien hyödyntämisen pääasiallisilla osapuolilla ei ole ollut aikaa, tietoa, rahaa tai heidän näkökulmastaan ilmeistä tarvetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. CircVol-hankkeessa on pyritty madaltamaan kynnystä valittujen uusiomateriaalien hyödyntämiselle. Kuva: Julius Manninen.
Nollakuitua on stabiloitu sementillä ja tuhkalla, siitä on tehty pilottimittakaavassa esimerkiksi biokaasua, ja massan ohjaamisesta jätevedenpuhdistamoon on tehty laskelmia. Kaikki tämä vaatii vuosien suunnittelun aluekehitysprosesseineen. Laajempi toteutus vaatii kuitenkin suuremman tuotantoalueen, lyhyen kuljetusmatkan ja pitkäjänteisen materiaalivirran hyödyntäjineen, jotta mittava investointi ehtii maksaa itsensä takaisin. Siksi nollakuitu halutaan joko passivoida järven pohjaan tai poistaa pohjasta. Maamassat ja teolliset sivuvirrat saadaan tehokkaasti käyttöön, kun niille on helposti saatavilla hyödyntämistai käsittelyalue välivarastointimahdollisuuksineen. On kaikkien tahojen etu, että näiden materiaalien hyödyntämiselle on kattava alueellinen suunnitelma. Oulun tilanteesta poiketen kaavoitus ei taajamaan sijoittumisen vuoksi onnistu yhtä suoraviivaisesti. Vaikka alueet varataan erikseen, on alueen yhtenäinen ja hallittu suunnittelu edesauttanut alueen tavoitteen saavuttamista. Kokonaisuus ratkaisee Uusiomateriaalien hyödyntäminen on usein alueellinen haaste. Näin ollen Tampereen ongelma on yhdistelmä haasteita sijainnissa, materiaalissa, kustannuksissa sekä useissa muissa hyödyntämisen osa-alueissa. Nollakuidun valtavan määrän takia kustannukset ongelman hoitamisesta ovat mittavat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Tätä kokonaisuutta selvittävät mm. Asemakaavaa ei alueelle tarvittu, joten muutokset yleissuunnitelmaan on ollut helpompi ja nopeampi toteuttaa asianomaisten osapuolten kanssa. Nollakuidusta syntyvä haju ja muut haitat hankaloittavat Tampereen kaupungin suunnitelmia rakentaa asuinalue nollakuitua sisältävän rannan läheisyyteen. Tampereen nollakuituhaaste Tampereella Näsijärven pohjassa on yli miljoona kuutiota metsäteollisuuden hylkäämää kuitumassaa, jota kutsutaan nollakuiduksi. Toisaalta nollakuitu voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, jotka tulee ottaa huomioon käyttökohdetta suunniteltaessa. 36 Oulun Välimaan kiertotalousalue Oulun alueella syntyy paljon hyödyntämiskelpoisia teollisia sivuvirtoja, mutta hyödyntämistä on haitannut soveltuvan alueen puuttuminen. Kun prosessi on toistettava ja ennakoitava, kaikkien osapuolten työmäärä vähenee. Välimaan alueella kaavoituksen suunnittelu on ollut keskeisessä roolissa hyötyjen saavuttamiseksi. Kun alue on alusta pitäen suunniteltu materiaalien kiertotaloustoimintaan jätteenkäsittelyalueena (EJ), on yksittäisen yrityksen helpompi saada käyttöönsä sopiva alue sekä yhteistä infraa, kuten pääsy siirtoviemäriin. Haisevalle seudulle ei kukaan tahdo muuttaa. kaupungin viranomaiset ja Tampereen yliopisto yhdessä yritysten kanssa. Perinteisen hyödyntämisen aikajänne nousee volyymin vuoksi liian pitkäksi kaupungin suunnitelmiin. Nollakuidun hyödyntämistä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. vsk. Koska nollakuitua esiintyy Suomessa ja kansainvälisesti merkittäviä määriä, tullaan Tampereen ratkaisua varmasti seuraamaan mielenkiinnolla vielä pitkään. Nopeaa ja edullista ratkaisua ongelmaan tuskin löytyykään, mutta lukuisat tahot selvittävät mahdollisuuksia nollakuidun hyödyntämiselle. Hyödytöntä ja kallista läjitystä ei haluta jatkaa, mutta. Hiljattain käyttöön otetulle Oulun Välimaan kiertotalousalueelle voidaan myöntää suunnitteluvarauksia eri materiaalien hyödyntämistä suunnitteleville yrityksille
Hankkeita, joiden kohde tunnistetaan vasta hankkeen alettua, tulee välttää. Kaavoittajien ja yritysten tulee yhdessä suunnitella materiaalien hyödyntämisalueita, jotta pitkiltä kuljetusetäisyyksiltä vältytään. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus saada selkeitä vastauksia materiaaliensa hyödyntämisvaihtoehdoista, eikä viranomaisten tule pallotella asiakasta luukulta toiselle. Motivaatio on toteuttajatahoilla kohdallaan, ja yhteistyöllä päästään projekteissa hyviin lopputuloksiin. Tähän tulee myös löytyä budjetti kunnalta. Kiertotaloutta tukevien hankkeiden tulee jatkossa keskittyä kuntien jo tunnistamiin ongelmiin. 37 vaihtoehtoja on niukalti. Samoin on suositeltavaa keskittyä olemassa olevien keinojen käytön laajentamiseen, eikä laskea liikaa suunnittelupöydällä olevien asetusten varaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Laskelmien avulla kiertotaloustoimet osoittautuvat usein kannattaviksi ja kuntien hiilineutraalisuustavoitteita tukeviksi. Lisätietoa: www.circvol.fi Photo by Karen Maes on Unsplash.. Myös tilaajatahon, eli usein kunnan rakennuttajaorganisaation tulee kyetä tilaamaan säännönmukaisesti uusiomateriaalien hyödyntämisen faktuaalisesti ja yksityiskohtaisesti huomioivat ehdotukset suunnittelijoiltaan ja konsulteiltaan. Lyhyen aikavälin kulujen nousu ei saa estää pitkän aikavälin hyötyjä. Siksi kuntien, lupaviranomaisten ja yritysten välistä tiedonjakoa tulee kehittää entisestään. vsk
Osana hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta toteutettiin myös Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma. Kolmivuotisen kokeiluohjelman kokonaisrahoitus oli 12,4 miljoonaa euroa. Tässä kirjoituksessa kerrotaan kokeiluhankkeesta ja DTS Oy:n kehittämästä orgaanisen jätteen kompostoinnin kaltaisesta käsittelystä.. vsk. Tavoitteena oli biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Kokeiluohjelmalla rahoitettiin biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tämän kokeiluohjelman osana kangasalalainen Digi Toilet Systems Oy (DTS Oy) testasi kehittämäänsä DTS-menetelmän käyttökelpoisuutta erilaisten orgaanisten jätteiden muuntamisessa lannoitteiksi tai muiksi mahdollisiksi aineiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. 38 E dellisen hallituksen hallitusohjemassa asetettiin tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Tapio Välikylä Kiertotaloudessa monia mahdollisuuksia Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan sisältyneen ”DTS-menetelmä – orgaanisen jätteen kompostointi” -hankkeen loppuseminaari pidettiin Kangasalalla sijaitsevan Roineen Helmen tiloissa 20.9.2019
Ratkaisua olen etsinyt vuosikymmenien ajan niin kotimaisilta kuin eurooppalaisiltakin messuilta, tapahtumista ja kirjallisuudesta sekä tietenkin internetistä. Käymälöihin asennettiin erottelevat istuimet, joiden avulla virtsa ja uloste saatiin kerättyä erillissäiliöihin. Alusta asti oli selvää, että kuivakäymälähanke toteutettaisiin kiertotalouden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2016 keväällä hän sai kuitenkin täysin uudenlaisen tilaisuuden, kun häntä pyydettiin toteuttamaan Hiedanrannan alueelle kuivakäymäläratkaisu yli tuhannen hengen tapahtumalle. ”Minua on jo vuosia kiinnostanut suorastaan intohimoisesti kysymys siitä, miten voisin löytää tavan kierrättää ulosteet käyttökelpoiseksi uusiotuotteeksi. Raini Kiukkaan rakentamasta Hiedanrannan järjestelmästä saadaan käymäläjätteestä hygienisoitua ja ravinnerikasta maanparannusainetta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lopulta juuri netti tuotti tuloksen. Päädyin sivuille, missä kerrottiin japanilaisten ravintoloiden tavasta käsitellä biojäte vuorokaudessa käyttökelpoiseksi mullaksi”, kertoo Raini Kiukas. vsk. Nyt Kiukkaan rakentama Hiedanrannan järjestelmä on tiettävästi Euroopan suurin pysyvä kuivakäymäläkokonaisuus ja ainoa, jossa ulosteet käsitellään DTS-menetelmällä ”Hietsun Mustaksi” eli hygienisoiduksi ja ravinnerikkaaksi maanparannusaineeksi. Pian edellisen jälkeen Kiukas löysi myös aasialaisperäisen kompostointilaitteen valmistajan sekä sen suomalaisen maahantuojan. Näin saatiin kehitystyö liikkeelle ja koneisto käyntiin. 39 Hiedanrannan kuivakäymälähanke DTS Oy:n perustaja Raini Kiukas on työskennellyt kuivakäymälöiden parissa jo vuosikymmeniä
Toukokuussa 2019 elintarviketurvallisuutta valvova viranomainen, eli Ruokavirasto, teki laitostarkastuksen Hiedanrantaan ja DTS-menetelmä sai puoltavan lausunnon. Laitoshyväksyntä olisi tiettävästi ensimmäinen maailmassa. DTS Oy:n menetelmällä voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia orgaanisia jätejakeita. Lantapohjaiset lopputuotteet toimivat ravinteikkaina maanparannusaineina, jotka vaikuttavat peltojen kuntoon ja selvitystemme mukaan vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Laitoshyväksyntä edellyttää omavalvontasuunnitelmaa ja se tehdään jokaiselle käsittelylaitokselle erikseen. Käymäläjätteestä tuli ravinteikasta maanparannusainetta ja Hiedanrannassa se nimettiin Hietsun mustaksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Nollakuitu arvokemikaaleiksi Selluteollisuudesta ylijäänyttä puuainesta, eli nollakuitua, on aikanaan laskettu vesisKuiva, hienojakoinen ja lähes hajuton lopputuote voidaan rakeistaa ja säkittää.. ”Kuiva, hienojakoinen ja lähes hajuton lopputuote voidaan rakeistaa ja säkittää, mikä taas säästää kuljetuskustannuksia ja helpottaa jatkokäyttöä. 40 Kehitystyö jatkuu Mukaanpääsy edellisen hallituksen kärkihankkeeseen auttoi alkuun, mutta Raini Kiukas halusi lisäksi löytää uusia käyttökohteita DTS-menetelmälle. Yhteistyökumppaniksi löytyi Sipilän maatila Kangasalalla ja DTS-menetelmää testattiin koe-erinä eläinperäisiin kuivaja lietelantoihin sekä jätevedenpuhdistamolietteisiin. ”Jätteen lannoitearvo nousee huomattavasti käsittelyn aikana eikä lopputuotteessa ole patogeenejä. Tämä on tutkittu todella tarkasti Tampereen yliopiston Virologian laitoksella”, toteaa Pirjo Niemelä DTS Oy:stä. DTS-käsittelyn lopputuotteet, mikäli ne on tehty ruokatuotannon jätteistä DTS-menetelmällä, voidaan käyttää myös eläinten rehuna”, Pirjo Niemelä kertoo. Orgaaninen jäte jää hyödyntämättä Merkittävä osa syntyvästä orgaanisesta jätteestä jää hyödyntämättä kiertotalousperiaatteen vastaisesti. Lannoitetta tuotteesta ei voi tulla, koska kyseessä on ihmisperäinen jäte, mutta peltoon sitä saa laittaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Tampereella Hiedanrannan edustalla Näsijärvessä sitä on arviolta 1,5 miljoonaa kuutiometriä, pahimmillaan kymmenmetrisenä patjana. Finnoflag Oy:n biojalostusosaamista hyödyntämällä pilot-kokeissa on saatu muodosElias Hakalehto Finnoflag Oy:stä esittelee käsittelyn jälkeen nollakuidusta saatua lopputuotetta. tumaan huomattavia määriä maitohappoa ja muita kemikaaleja. ”Finnoflag Oy:n mikrobiologisen prosessin avulla on saatu tehostettua useiden testikasvien kasvua luomulannoituksessa noin 50 % kahden kuukauden aikana.” ”Metsäteollisuuden sivuvirtakertymien avulla voitaisiin palauttaa maan pilaantumisen, kemiallisten lannoitteiden liikakäytön ja muiden ihmisten haitallisten vaikutusten sekä eroosion tuhoamia maita takaisin ravinnontuotantoon. ”Lopputuotteen käyttöä on testattu Helsingin yliopiston kasvihuoneissa ja tulokset ovat lupaavia”, Hakalehto kertoo. vsk. Esimerkiksi Intiassa on kolmannes viljelysmaista tuhoutunut.” Hakalehdon mukaan pelkästään Hiedanrannan nollakuitukertymästä on mahdollista saada orgaanista humuskerrosta noin 50 neliökilometrin alueelle.. ”Biojalostuksen tuotolla voitaisiin laskelmien mukaan rahoittaa tuotantolaitosten investoinnit nollakuidun käsittelemiseksi sekä myös projektin erittäin kallis vaihe, eli nollakuidun järven pohjasta nostaminen”, sanoo dosentti Elias Hakalehto Finnoflag Oy:stä. Biojalostamon jäännösfraktio voidaan käsitellä DTS Oy:n laitteella. 41 töihin kaikkialla maailmassa miljoonia ja taas miljoonia kuutioita
Lisäksi selvittämisen tai puhdistamisen on oltava avustuksen hakijalle ilmeisen kohtuutonta. vsk. Tavoitteena on saada pilaantuneiden alueiden riskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä.. PIMA-tukilakiin liittyvät tehtävät, kuten valtionavustuspäätökset ja järjestäminen, on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Harkinnanvaraista valtiontukea myönnetään valtion talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Uuden lainsäädännön myötä valtio voi tukea isännättömien PIMAkohteiden selvittämistä ja puhdistamista kahdella tapaa: valtionavustuksella sekä järjestämällä selvittämisen tai puhdistamisen valtion toimesta. Valtiontuen edellytyksenä on, ettei pilaantumisen aiheuttajaa saada selville tai tavoiteta, tai ettei hän kykene vastaamaan kustannuksista. Vaikka järjestelmä uudistuu, valtakunnalliset PIMA-strategian tavoitteet sekä Maaperä kuntoon -ohjelman tehtävät säilyvät ennallaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Avustuksen määrään tulee vaikuttamaan muun tahon osallistuminen, vaaran tai haitan vakavuus tai todennäköisyys, hankkeen kiireellisyys, muut myönKari Pyötsiä ja Ari Nygrén Pirkanmaan ELY-keskus Maaperä kuntoon -ohjelma Valtion tuki isännättömille PIMA-kohteille uudistuu Valtion tuki pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen muuttuu 1.1.2020. Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (PIMA-tukilaki) sekä työn alla oleva valtioneuvoston asetus pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (PIMA-tukiasetus) tuovat muutoksia varsinkin valtion ja kuntien rooleihin PIMA-hankkeissa. Valtionavustuksesta keskeinen tukimuoto Keskeinen valtiontuen muoto tulee olemaan jatkossa valtionavustus, jota voidaan myöntää esimerkiksi kunnalle, yhdistykselle, yksityishenkilölle tai joissakin tapauksissa yritykselle. PIMA-tukilaki koskee sekä selvittämistä että puhdistamista. 42 M aaperän tai pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämiseen sekä pilaantuneen alueen puhdistamiseen on tarjolla uusia valtiontuen muotoja vuoden 2020 alusta lähtien
Lisäksi määrään vaikuttaa kiinteistön omistajan tai haltijan tai hankkeen muun toteuttajan puhdistamisesta saama taloudellinen hyöty. Lopullinen tieto enimmäismääristä saadaan kun asetus on hyväksytty. Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on neuvoa avustuksen hakijoita, ja tarvittaessa valtionavustuksen hakijalle voidaan antaa myös perusteellisempaa, maksullista asiantuntijapalvelua. Asiantuntijapalvelu ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa viranomaistehtävien kanssa, eikä sen maksamiseen voida myöntää rahallista valtionavustusta. Valtionavustuksen ja maksullisen asiantuntijapalvelun lisäksi Pirkanmaan ELYkeskuksella on mahdollisuus järjestää alueen pilaantuneisuuden selvittäminen tai pilaantuneen alueen puhdistaminen tietyissä tapauksissa kokonaan valtion toimesta. Asetuksen lausuntoversion mukaan avustusta voitaisiin myöntää selvittämiseen enintään 50 % ja puhdistamiseen enintään 40 % hyväksyttävistä kuluista. Tällöin Pirkanmaan ELY-keskus ottaa vastuun kyseisestä hankkeesta. Tällainen asiantuntijapalvelu voi liittyä esimerkiksi yksittäisen hankkeen suunnitteluun, hankintaan tai toteutukseen. Ohjelman käytännön toteuttaminen on keskitetty alusta saakka Pirkanmaan ELY-keskukseen.. 43 netyt julkiset varat sekä menetelmä ja sen kestävyys. Lisäksi jätehuoltotyöjärjestelmä on perustunut pääosin kumottuun sääntelyyn, minkä vuoksi sitä ei ole voitu enää kehittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Jätehuoltotyöjärjestelmän avulla on selvitetty ja puhdistettu satoja alueita, mutta siihen on liittynyt ongelmia muun muassa perustuslain ja valtiontukilainsäädännön näkökulmasta. vsk. Avustuksen enimmäismäärästä tullaan säätämään PIMA-tukiasetuksessa. Valtionavustusta koskevissa asioissa sovelletaan PIMA-tukilain ohella myös valtionavustuslakia. Keinot muuttuvat – tavoitteet pysyvät Valtio on tukenut pilaantuneisuuden selvittämistä sekä pilaantuneiden alueiden puhdistamista 1980-luvun lopulta lähtien. Tuolloin luotiin jätehuoltotyöjärjestelmä, joka perustui valtion ja yhteistyökumppanin – yleensä kunnan – välisiin sopimuksiin. Selvittämistä ja puhdistamista on ohjannut lainsäädännön ohella vuodesta 2015 lähtien Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (PIMA-strategia) sekä samoihin aikoihin käynnistetty Maaperä kuntoon -ohjelma, jonka tehtävänä on tunnistaa merkittävät pilaantuneet alueet ja saada pilaantuneiden alueiden riskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä. Palvelu hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein
Uusi lainsäädäntö tarjoaakin PIMA-strategian ja Maaperä kuntoon -ohjelman toteuttamiseksi uutta keinovalikoimaa. Tuen hakemisesta pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertaista ja sujuvaa, ja Pirkanmaan ELYkeskus on valmiina vastaamaan kaikkiin aihetta koskeviin kysymyksiin. Tukilaki vaikuttaa erityisesti Pirkanmaan ELYkeskuksen tehtäviin ja Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaan. Ne tekevät puhdistamisesta PIMA-päätöksen entiseen tapaan, ja alueellisilla valvojilla on jatkossakin tärkeä rooli hankkeiden ympäristönsuojelulain mukaisissa tehtävissä. Samalla ne tuovat muutoksia valtion ja kuntien sekä muiden toimijoiden rooleihin. Maaperä kuntoon -ohjelmaa toteutetaan jatkossakin hyvässä yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Alueellisten ELY-keskusten tehtäviin ei kuitenkaan tule PIMA-tukilain myötä muutoksia. Pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen sen sijaan myönnetään pääasiassa valtionavustusta. 44 Selvittäminen ja puhdistaminen osana valtion jätehuoltotyöjärjestelmää päättyy PIMA-tukilain myötä 1.1.2020, mutta PIMAstrategian tavoitteet ja Maaperä kuntoon -ohjelman tehtävät pysyvät. vsk. maaperakuntoon.fi. Lähteitä ja lisätietoja Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019). Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on tarjota valtiontuesta tietoa, ja valmisteilla onkin kattava opas, joka avaa niin valtionavustukseen kuin järjestämiseen liittyviä yksityiskohtia. Valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategia, Suomen ympäristö 10/2015. Ohjelmaan kuuluvien alueiden pilaantuneisuutta voidaan selvittää sekä myöntämällä valtionavustusta että järjestämällä alueen selvittäminen valtion toimesta. Lisäksi tietoa valtiontuesta tullaan tarjoamaan Maaperä kuntoon -ohjelman verkkosivuilla. Lisäksi esimerkiksi kunnille ja muille toimijoille avautuu valtionavustuksen myötä mahdollisuus entistä suurempaan rooliin isännättömien PIMA-kohteiden selvittämisessä ja puhdistamisessa. Jatkossa Maaperä kuntoon -ohjelmaa toteutetaan eri tukimuotojen avulla. Viranomaisten roolit muuttuvat – yhteistyötä tarvitaan jatkossakin Uusi lainsäädäntö ja uudet tukimuodot tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia PIMA-toiminnan kehittämiseen. Tärkeää kuitenkin olisi, että valtionavustuksen hakija olisi yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen niin selvittämiskuin puhdistamishankkeissa jo ennen hakemuksen jättämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Kestotilaus 67,Vuosikerta 72,Opiskelijat 50 % norm. tilaushinnoista Irtonumero 10,tilaukset@ymparistojaterveys.fi, p. 02 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut Oy: https://lminfo.com/fi/libnet www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Puhtaamman huomisen ääni. 10 %). 20.1.2020 17.2.2020 27.1.2020 17.2.2020 16.3.2020 24.2.2020 16.3.2020 20.4.2020 24.3.2020 20.4.2020 28.5.2020 4.5.2020 17.8.2020 14.9.2020 24.8.2020 14.9.2020 12.10.2020 21.9.2020 12.10.2020 16.11.2020 26.10.2020 9.11.2020 17.12.2020 24.11.2020 ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti 1/2020 Ympäristöterveys 2/2020 Ympäristörikokset, erityistilanteet 3/2020 Ympäristöalan hallinto 4/2020 Vesiensuojelu ja vesihuolto 5/2020 Rakennusterveys 6/2020 Ilmasto 7/2020 Kiertotalous, pilaantuneet maat 8/2020 Ympäristöalan tutkimus Teemat Artikkelit Ilmestyminen Mainosaineistot Tilaushinnat (paperilehdet, sis.alv
Pääasiassa JASKA-hankkeeseen mukaan haetut kohteet ovat olleet kauppojen yhteydessä toimineita polttoaineen jakelupisteitä esimerkiksi entisiä kyläkauppoja. Tähän mennessä hankkeeseen on saapunut 412 hakemusta. 46 J ASKA-hankkeeseen soveltuvia kohteita ovat isännättömät, ELY-keskusten priorisoimat riskikohteet, jotka on merkitty valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Kohteen elinkaari hankkeessa on keskimäärin 1–3 vuotta. Yksittäisen kohteen eteneminen hankkeessa on esitetty kuvassa 2. Hankkeeseen soveltuvia kohteita ovat myös toimintansa lopettaneet huoltoasemat, yksityiset jakelupisteet, korjaamot ja vanhat öljyvahinkokohteet. Hanke aloitettiin mahdollisesti öljyllä pilaantuneiden kohteiden kiinteistönomistajien aktivoinnilla, missä hankeorganisaatio otti yhteyttä 800 hankkeeseen soveltuvan kohteen kiinteistönomistajaan. Hakemuksia on vastaanotettu tähän mennessä yhteensä 421. JASKA-hankkeessa jatketaan SOILI-ohjelman jalan jäljissä tutkimalla ja kunnostamalla öljyllä pilaantuneita alueita. Hankkeessa on meneillään aktiiviset kunnostusvuodet ja kunnostettuja kohteita on yli 100. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Harkinnanvaraista korvausta voidaan myöntää öljysuojarahastolain (1406/2004) 15 § mukaan, jos ”Pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista, eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta.” Lisäksi öljysuojarahastolla on yksityiskohtaisempia rahoituskriteereitä JASKA-hankkeeseen soveltuville kohteille. Suurin osa hakijoista on ollut yksityishenkilöitä, mutta hakijana voi olla myös kuolinpesä, yritys, yhteisö tai kunta. JASKA-hankkeeseen hakeminen on kiinteistönomistajalle vapaaehtoista. Maaperäja pohjavesitutkimuksia on tehty 382 kohteessa, joista alle puolessa on todettu kunnostustarve. Kohteen keskeisenä soveltuvuuskriteerinä on ympäristönsuojelullinen priorisointi, joten edellytyksenä on kohteen sijaitseminen joko vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, vedenottamon tai vesistön läheisyydessä tai asutulla kiinteistöllä. Sanna Pyysing, PIMA-asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Öljyllä pilaantuneiden maiden riskit hallintaan öljysuojarahaston JASKA-hankkeessa Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan öljysuojarahaston määräaikainen JASKAhanke käynnistyi vuonna 2012. Yksittäiselle kiinteistönomistajalle on merkittävää, että hankkeen avulla voi saada luotettavaa tietoa alueen tilasta.. vsk
vsk. Kuva 2. 47 Alle puolessa tutkituista kohteista on kunnostustarve JASKA-hankkeessa tehdään jokaisesta kohteesta historiaselvitys, jossa kartoitetaan muun muassa kohteen toimintaja omistushistoriaa. JASKA-hankkeen prosessikaavio.. Maaperätutkimusten lisäksi selvitetään alueen pohjaveden pilaantuneisuutta ottamalla vesinäytteitä kohteessa olevasta kaivosta, naapureiden kaivoista tai pohjavesialueelle asennetusta pohjavesiputkesta. JASKA-kohteen maaperätutkimukset käynnissä. Historiaselvityksen pohjalta maaperätutkimukset kohdistetaan alueelle, jolla on ollut maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Hankkeen aikana maaperän ja pohjaveden tutkimukset on tehty 382 kohteessa, joista noin 45 prosentissa on maaperän tai pohjaveden kunnostustarve. JASKA-hankkeessa maaperän ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointi Kuva 1
Viidesosa kiinteistönomistajista ei hae kunnostusvaiheen rahoitusta Kun kohteessa on todettu maaperän tai pohjaveden kunnostustarve, voi kiinteistönomistaja hakea öljysuojarahastolta kunnostusvaiheen rahoitusta. LAPELY = Lapin ELY KAIELY = Kainuun ELY EPOELY = Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY KESELY = Keski-Suomen ELY POSELY = Pohjois-Savon ELY POKELY = Pohjois-Karjalan ELY ESAELY = Etelä-Savon ELY KASELY = Kaakkois-Suomen ELY HAMELY = Hämeen ELY VARELY = Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY UUDELY = Uudenmaan ELY PIRELY = Pirkanmaan ELY. JASKA-hankkeessa tutkitut kohteet ELY-keskuksittain (tilanne 30.9.2019). Tutkituissa JASKA-kohteissa on todettu riskiperusteinen kunnostustarve noin 45 prosentissa ja kunnostusvaiheeseen kohteista etenee noin 35 prosenttia. Öljysuojarahasto tekee kohteiden harkinnanvaraiset rahoituspäätökset tapauskohtaisesti. Vajaa 40 % kohteista kunnostetaan in situtai on site -menetelmillä tai yhdistämällä näitä menetelmiä massanvaihtoon. Tutkittujen kohteiden jakautuminen ELY-keskuksittain on esitetty kuvassa 3. Perinteisiä massanvaihtoja kunnostuksista on noin 60 %. Kunnostustarve on todettu 162 kohteessa. Kuitenkin on huomioitava, että öljysuojarahastolta voi anoa takaisinperinnästä luopumista, jos elämäntilanteeseen tulee kymmenen vuoden aikana muutoksia kuten työttömyys, terveydentilan muutokset tai muutto toiselle paikkakunnalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. JASKA-kohteiden maaperän ja pohjaveden kunnostuksissa on käytetty in situ -tekniikoina, esimerkiksi biostimulaatiota, huokoskaasukäsittelyä tai eri menetelmien yhdistelmiä. Maaperän kunnostus on alkanut 115 kohteessa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hankkeen sopimusehdoissa edellytetään, että omistaja saattaa joutua maksamaan puhdistamiskustannukset takaisin rahastolle, jos kiinteistö myydään kymmenen vuoden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. 48 perustuu kohteessa tehtyihin tutkimuksiin ja niiden perusteella laadittuun riskinarvioon. Toinen yleinen syy olla hakematta kunnostusvaiheeseen on se, että koetaan, ettei maaperän kunnostaminen ole tarpeellista tehdyistä tutkimuksista ja riskinarviosta huolimatta. Maaperän ja pohjaveden kunnostuksia eri menetelmillä JASKA-hankkeessa on meneillään aktiiviset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusvuodet: vuosien 2019 ja 2020 aikana kunnostetaan massanvaihdolla 10–12 kohdetta vuosittain. Kuitenkaan noin 20 prosenttia kiinteistönomistajista ei ole hakenut mukaan kunnostusvaiheeseen. Käynnissä on myös noin 15–20 in situtai on site -kunnostusta. Massanvaihto on nopea, käytännöllinen ja kustannustehokas maaperän kunnostusmenetelmä varsinkin pienissä öljyhiilivedyillä pilaantuneissa kohteissa. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maapeKuva 3. vsk
Taloudellisen hyötynäkökulman lisäksi in situ -menetelmillä on massanvaihtoa pienemmät ympäristövaikutukset, koska neitseellisten maa-ainesten käyttötarve ja massojen kuljettaminen vähenevät. Erittäin tärkeää on myös informoida kohdekiinteistön omistajia, kunnan ympäristöviranomaisia ja ELY-keskuksia sekä tarvittaessa myös kohdekiinteistön naapureita hankkeen etenemisestä ja tehtävistä toimenpiteistä. Maaperän ja pohjaveden kunnostukset jatkuvat eri puolella Suomea olevissa in situ -kohteissa vielä ainakin vuoteen 2024 asti. JASKA-hanke on määräaikainen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Vuoden 2019 alusta alkaen JASKA-hanke on ollut osa Pirkanmaan ELY-keskuksen Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Vuosien 2012–18 aikana JASKA-kohteiden maaperän ja pohjaveden tutkimuksiin ja kunnostuksiin on käytetty yhteensä 5 900 000 euroa (sis. ALV). Tutkimusja kunnostuskustannusten jakautuminen vuosina 2012–2018.. vsk. JASKA-hankkeen tavoitteet ja tulevaisuus Vuosina 2012–2018 hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Pöyry Finland Oy. Keskeisenä tavoitteena on aina ollut se, että hankkeessa mukana oleminen olisi kiinteistönomistajille mahdollisimman vaivatonta. Lisätietoja www.maaperakuntoon.fi/fi-FI/ Hankkeet/JASKA_ja_ESKO www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/ Oljysuojarahasto Kuva 4. Päätöksen hankkeen kestosta tekee öljysuojarahasto. JASKA-hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli noin 400 hakemusta ja 100–150 kunnostettua kohdetta. Tämä trendi näkyy myös JASKA-hankkeen tutkimusja kunnostuskustannusten jakaumassa (kuva 4). Osassa kohteista in situ -menetelmä on ollut ainoa soveltuva vaihtoehto, koska haitta-aineita on ollut myös asuinrakennuksen alla. Kiinteistönomistajatkin ovat olleet tyytyväisiä pidemmästä kunnostusajasta huolimatta, koska kiinteistöä on voinut käyttää normaalisti in situ -kunnostuksen aikana. Uusia hakemuksia hankkeeseen otetaan vielä vastaan, mutta hanke on siirtynyt tutkimusvaiheesta kunnostusvaiheeseen. 49 rän ja pohjaveden in situ -kunnostamisella on saatu kohteissa merkittäviä kustannussäästöjä johtuen haitta-aineiden pitoisuuksien ja määrien pienenemisestä. Hankkeelle asetetut numeeriset tavoitteet on saavutettu, mutta edelleen Suomessa on isännättömiä, mahdollisesti öljyllä pilaantuneita riskikohteita kartoittamatta ja tutkimatta
50 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kaivinkone onkin tyypillinen näky puhdistustyömailla; maanrakennustyöt on tehtävä, oli alue pilaantunut tai ei. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Maankäytön paineiden kasvaessa rakentaminen kohdistuu alueille, joiden pilaantumista ei ole aiemmin tunnistettu. Vaikka uusia pilaantumisia ei enää juuri synny, työ jatkuu edelleen. Maaperän puhdistustoiminnan kehitys kohti kestävämpää suuntaa näkyy ensisijaisesti maa-ainesten hyötykäytön lisääntymisenä. Pilaantuneita maita on kartoitettu, tutkittu ja puhdistettu jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. vsk. 50 Outi Pyy, johtava asiantuntija Henna Jylhä, apulaistutkija Suomen ympäristökeskus Kestävää pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista. vsk.
Ympäristöviranomaisten tekemien kartoitusten ja selvitysten rooli vanhojen pilaantumistapausten tunnistamisessa on vuosien myötä vähentynyt. MATTItietojärjestelmän kohteiden lukumäärän kehitys vuosina 2007?2018. vsk. Vuosituhannen vaihteessa alueiden määrä oli 17 000 ja vuoden 2018 päättyessä aiemmat arviot oli ylitetty; Maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI-tietojärjestelmä) oli lähes 27 000 aluetta (kuva 1). Pilaantumisen leima ajaa puhdistamaan Pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen liittyvien päätösten määrä on hienoisesti laskenut viimeisten vuosien aikana. Tuolloin arvioitiin, että alueiden määrän nousisi 25 000:een kartoitusten edetessä. 1 Merkittävin osa uusista MATTI-kohteista on kuitenkin niin sanottuja vanhoja pilaantumisia, jotka tunnistetaan usein rakentamisen ja alueiden käytön muutoksen yhteydessä. MATTI-tietojärjestelmään on tallennettu vuosittain lähes 600 uuden pilaantuneeksi epäillyn tai todetun alueen tiedot. Ensimmäinen valtakunnallinen kartoitus tehtiin vuonna 1994, jonka jälkeen ympäristöviranomaisilla oli rekistereissään yhteensä 10 400:n pilaantuneeksi epäillyn alueen tiedot. 1 Suomessa kirjattiin vuosina 2006–2012 yhteensä noin 20 000 öljyja kemikaalivahinkoa, joista noin 900:n arvioitiin aiheuttaneen huomattavaa ympäristövahinkoa päästöjen ja niiden vaikutusten perusteella.. Näissä kohteissa edetään yleensä ripeästi tutkimusten kautta puhdistamiseen. Väheneminen voi johtua siitä, että tutkituilla alueilla hyväksytään aikaisempaa useammin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maaperässä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, eikä puhdistustoimiin ryhdytä. On myös mahdollista, Kuva 1. Uusia pilaantuneita alueita syntyy lähinnä äkillisten kemikaalija öljyonnettomuuksien seurauksena, mutta myös pitkäaikaiset, vuosia ja jopa vuosikymmeniä kestäneet haitallisten aineiden päästöt voivat johtaa maaperän tilan muutoksiin ja ympäristön pilaantumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Vuonna 2018 tehtiin alle 230 puhdistuspäätöstä (kuva 2). 51 S uomessa pilaantuneeksi epäillyistä alueista on kerätty tietoa 1990-luvulta lähtien
52 että pilaantuneiden alueiden rakentamiseen ei ole kohdistunut samanlaisia paineita kuin aikaisempina vuosina, tai että rakentaminen on yleensäkin vähentynyt taloudellisten näkymien heikentyessä. Hyötykäyttö vaihtoehto loppusijoitukselle Alueiden puhdistaminen toteutetaan edelleen pääsääntöisesti massanvaihtona. Vaikka haitta-aineista ei tutkimusten mukaan aiheutuisi merkittävää riskiä, niistä halutaan päästä eroon. Tavoitteena ei useinkaan ole ollut akuuttien ympäristötai terveyshaittojen poistaminen tai vähentäminen, vaan tulevien riskien minimointi, ja vielä useammin alueiden arvon tai arvostuksen lisääminen. Pilaantuneisuuden leiman pelätään alentavan kiinteistön arvoa ja aiheuttavan huolta muun muassa alueen asukkaissa. Ympäristöhallinnossa on parhaillaan meneillään selvitys, jossa kartoitetaan syitä päätösmäärän muutokseen. Tilastokeskuksen jätetilastojen ja niitä täydentävien asiantuntija-arvioiden mukaan rakentamisen yhteydessä vuosittain syntyy noin 20?30 miljoonaa tonnia ylijäämämaita, joista osa pilaantuneiden alueiden Kuva 2. Esimerkiksi vuonna 2017 lähes 95 %:ssa puhdistettavista kohteista pilaantuneita maa-aineksia kaivettiin ja kuljetettiin muualle loppusijoitettavaksi, välivarastoitavaksi tai käsiteltäväksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk. Rakentamisen tieltä siirrettäviä massoja hyödynnetään tällöin lähinnä täytössä tai alueen pintoja muotoiltaessa. Viime vuosien aikana on kuitenkin yleistynyt rakentamisen yhteydessä kaivettujen, myös kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävien, maa-ainesten hyödyntäminen kaivualueella. Pilaantuneiden alueiden puhdistuspäätökset ja -määräykset vuosina 1986–2018.. Maakäytön muutokset ja rakentaminen ovat tähän asti olleet merkittävimmät ajurit pilaantuneeksi epäiltyjen alueiden puhdistamisessa
Suurin osa erityisesti teknisesti heikkolaatuisista ja vähäisiä haittaainepitoisuuksia sisältävistä ylijäämämaista toimitetaan edelleen sellaisenaan kaatopaikoille loppusijoitukseen. Tämä johtunee lähinnä puhdistettujen alueiden maantieteellisestä sijoittumisesta sekä kaivettujen ja poiskuljetettavien maaainesjätteiden laadusta. Aina maa-ainesten suora hyötykäyttö ei ole mahdollista joko korkeiden haitta-ainepitoisuuksien tai massojen heikon teknisen laadun takia. Vuonna 2017 määrä oli noin 1,5 miljoonaa tonnia, josta 11 % luokiteltiin vaaralliseksi jätteeksi. Vuonna 2017 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-ainesjätteitä vastaanottavia käsittelyja loppusijoituspaikkoja oli 56. Kuljetusja käsittelykustannukset pyritään minimoimaan, jolloin jätteet viedään lähimpään mahdolliseen vastaanottopaikkaan, ellei halvempia vaihtoehtoja ole tiedossa. Kunnat näyttämässä suuntaa kohti kestävämpiä ratkaisuja Viime vuosien aikana on alkanut useita hankkeita ja projekteja, joiden tavoitteena on ollut kestävän riskinhallinnan määrittely ja sellaisten toimenpiteiden tunnistaminen, joilla parhaiten edistettäisiin kestävyyteen perustuvaa päätöksentekoa Kuva 3. 53 puhdistamisen yhteydessä. vsk. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maaainesjätteitä on vastaanotettu käsittelyja loppusijoituspaikoille vuosittain 1?2 miljoonaa tonnia (kuva 3). Maa-ainesjätteiden määrä ja niiden vastaanottajat vaihtelevat vuosittain. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltuja maa-aineksia vastaanotettiin 39 paikassa. Kustannusten ja myös ympäristövaikutusten kannalta paras vaihtoehto olisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman paljon maa-aineksia kaivupaikalla tai sen lähiympäristössä. Käsittelyja loppusijoituspaikoille vastaanotettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maaja kiviainesten määrät (t/v) vuosina 2010–2017 (VAHTI).. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2019. Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2006?2012. ELY-keskusten valvontaja kuormitustietojärjestelmä, VAHTI. Kehitystä kestävämpien riskinhallintaratkaisujen suuntaan osoittaa varsinkin maa-ainesten hyötykäytön lisääntyminen. Tunnustusten tavoitteena on lisätä kiertotalouden tärkeyttä yritysten keskuudessa, nostaa esiin eri toimialoilta tuoreilla skaalattavilla liiketoimintaideoilla menestyneitä yritysesimerkkejä ja kirittää yrityksiä panostamaan kiertotalouteen.. Lähteet Jylhä, H., Pyy, O. Suuret toimijat ovatkin tunnistaneet merkittäviä kiertotalouden tuomia hyötyjä suurivolyymisten maaainesjätteiden hyötykäytön saralla. Kunnat ovat varanneet tai ovat suunnittelemassa alueita erilaisten maaainesten välivarastoinnille ja käsittelylle sekä kartoittaneet alueita ja rakenteita, joissa erilaisia maa-aineksia voitaisiin turvallisesti hyödyntää. Tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kansainvälisten kiertotaloustoiminnan arviointikriteereiden kehittämiselle. Erityisesti monet kunnat ovat satsanneet maa-ainesjätteiden kierrättämisen tehostamiseen. Pyy, O. Kiertotaloudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu materiaalien ja tuotteiden ja niihin sitoutuneen arvon kiertoon: esimerkiksi vuokrauspalveluihin tai tuotteiden huoltoon, uudelleenkäyttöön ja uudelleenvalmistukseen. Yhteinen näkemys siitä, mitä kestävä puhdistaminen on ja miten sitä erilaisissa tilanteissa arvioidaan, on pikkuhiljaa hahmottumassa. 2013. Konferenssi keskittyy toiminnan laadun kehittämiseen, jonka olennainen osa on tänä päivänä kiertotalous. Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian väliraportti, julkaistaan vuoden 2019 aikana. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksiin liittyvät päätökset vuonna 2017. Maaperän tilan tietojärjestelmä, MATTI. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. 2019. Laatukeskus ja Sitra myönsivät tänä vuonna ensimmäisen kerran kiertotaloustunnustukset suomalaisille kiertotalouden edelläkävijäyrityksille Helsingissä pidettävän EFQM Forumin yhteydessä. ja Jylhä, H. Tämä on iso harppaus kohti kestävämpiä pilaantuneiden alueiden puhdistusratkaisuja. ja Tuomainen, J. Tuomainen, J., Retkin, R., Knuutila, J., Pennanen, J., Mäenpää, M. EFQM Forum on kansainvälinen johtamisen ja kilpailukyvyn kehittämisen konferenssi ja palkintojenjakotilaisuus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2013. vsk. Eri toimijat ovat laatineet ohjeistuksia, malleja ja työkaluja kestävyysarvioinnin tueksi. Tunnustukset jakoivat ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen ja Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Laatukeskus ja Sitra jakoivat Suomen ensimmäiset kiertotaloustunnukset ja kunniamaininnat yrityksille Laatukeskus ja Sitra jakoivat tunnustukset ja kunniamaininnat seitsemälle suomalaiselle kiertotalouden edelläkävijäyritykselle. 54 pilaantuneiden alueiden hankkeissa. ja Särkkä, E
Arviointikriteerit perustuivat tänä vuonna Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan taustalla oleviin valintakriteereihin, joita täsmennettiin. Sitran ja Laatukeskuksen asiantuntijat päättivät yhdessä tunnustukset ja kunniamaininnat saavat yritykset Sitran arvioinnin pohjalta. Kiertotalouskäytännöt integroitu arvoketjuun vahvasti. Neste Oyj Rohkeaa transformaatiota ja uniikki liiketoiminnan kasvu perinteisellä toimialalla. 55 Kiertotaloustunnustuksen saivat tänä vuonna: 3 Step IT Oy Vastuullista teknologialaitteiden elinkaarenhallintaa, joka perustuu kiertotalousajatteluun. Lisätietoa: www.laatukeskus.fi Laatukeskus. Sitran kiertotalouden asiantuntijat kutsuivat esiarvioinnin pohjalta reilut 20 suomalaista yritystä mukaan, pitkälti Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan 124 yrityksen joukosta. Ensi vuodesta lähtien Laatukeskus jakaa tunnustukset avoimen haun kautta. Tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kiertotalouden lisäämiselle osaksi kansainvälisesti hyväksyttyä EFQM-arviointimallia. taloudellinen suorituskyky), vaikuttavuus kiertotalouden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, skaalattavuus sekä yrityksen vaikuttaminen arvoketjussaan ja verkostoissaan kiertotalouden edistämiseksi. Kunniamaininnan vastaanottivat: MaaS Global Oy Mobility-as-a-Service operaattori ja edelläkävijäkonsepti liikennepalveluiden tarjoajien tuomiseen saman sateenvarjon alle. Niitä olivat kiertotalousratkaisun mielenkiintoisuus, vakiintuminen liiketoiminnaksi (ml. Plan B From Outer Space Oy / RePack Palautettavat ja uudelleenkäytettävät postipakkaukset palveluna verkkokaupoille. Tunnustukset perustuvat uudistuneen EFQM analysointija kehittämismallin kriteereihin ja arviointiin. Kaikkiaan 16 yritystä haki tunnustusta. Nokia Oyj Vanhoja tuotteiden takaisin otto ja osto, mikä hyödyntää niiden arvopotentiaalin. Swappie Oy Käytettyjen älypuhelimien osto, huolto ja myynti tavoitteena tehdä käytettyjen älypuhelinten myynti normiksi. Käyttäjille parempi vaihtoehto kuin oma auto. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. TouchPoint Oy Kokonaisvaltainen kiertotalousmalli työvaatemarkkinoiden uudistajana haastavalla tekstiilialalla
Quo vadis, in situ?. Aine ei katoa, joten jos sitä ei tarvita, se täytyy sijoittaa jonnekin muualle. Jos korvaavia puhtaita massoja, kuten harjujen kiviainesta ei ajatella luonnonvarana, sitä voidaan huoletta tuhlailla. Lause on hyvä ja pitää edelleen paikkansa jätteiden osalta, mutta haitta-aineista voidaan todella päästä eroon. Vaan kuinka käy pilaantuneen ympäristön kunnostuksen, jos kaatopaikat täyttyvät eikä uusia tule. Niin pitkään, kun on olemassa kaatopaikkoja, joita voidaan käyttää pilaantuneen maan ”poistamiseen” silmistä ja mielestä, tarvetta muutokselle ei ole. Aura Nousiainen, Ympäristöasiantuntija (MMT) Pöyry Finland Oy In situ -kunnostusmenetelmät, joissa pilaantunutta ympäristöä kunnostetaan massoja siirtämättä, yleistyvät ja arkipäiväistyvät Suomessa. vsk. 56 Ei ole olemassa ”pois” – vai onko. Nykyisen asenneympäristön pohjalta voidaankin yrittää ennustaa kunnostusmenetelmien tulevaisuutta. Tekniikoiden käytön lisäämiseen vaikuttaa kokemuksen ja luottamuksen karttumisen lisäksi kiertotalouden korostaminen sekä välillisten ympäristövaikutusten huomioiminen, jolloin esimerkiksi maaperän kunnostus massanvaihdolla näyttäytyy kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ongelmallisena menetelmänä. Mieliinpainuvin oppi Helsingin yliopiston ympäristötieteen peruskurssilta oli lehtori Risto Willamon lausahdus jätteen ongelmasta: ei ole olemassa ”pois”. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Tiedonkeruu pilaantuneista alueista ja niiden kunnostuksesta ei ole yksinkertaista, mutta paras arvio nykytilanteesta lienee Euroopan ympäristökeskus EEA:n kartoitukset pilaantuneiden maiden kunnostustavoista. Muutosta ohjaavat tekijät 2010-luvun ympäristöajattelua on ilmentänyt uusiokäyttö, kierrätys ja tuotannon ylijäämän hyödyntäminen uusissa tuotteissa. Rohkeutta ja osaamista riskiperusteisten kunnostusrajojen ja vaihtoehtoisten kunnostusmenetelmien käytölle on puuttunut niin kiinteistöjen omistajilta ja konsulteilta, mutta myös viranomaisilta. Samaan aikaan Euroopassa on paljon valtioita, joissa maa-ala on tehokkaasti käytetty, eikä tilaa sijoituspaikoille ole. 57 In situ -tekniikoiden nykytila Suomessa ja maailmalla In situ -kunnostuksella on lähes viisikymmenvuotinen historia, ja ensimmäiset kaupalliset sovellukset ilmestyivät markkinoille nelisenkymmentä vuotta sitten. Ensimmäiset in situ -kunnostukset tehtiin pakon sanelemana: suurissa ympäristövahingoissa syntynyttä valtavaa massaa ei voitu kuljettaa pois. Tarve maisemointimassoille kuitenkin vähenee seuraavina vuosikymmeninä suuresti, sillä kiertotalouden uudet kansalliset tavoitteet, kuten uusi jätelaki ja valtakunnallinen jätesuunnitelma lisäävät kierrättämistä ja vähentävät kaatopaikkojen määrää. Ensimmäisten in situ -kunnostusten vanavedessä myös ympäristömikrobiologian alalla tapahtui räjähdysmäinen tiedon kasvu, kun DNA-tekniikat sallivat tutkijoiden kurkistaa ympäristön mikrobien monimuotoisuuteen ja haittaaineiden hajotuskykyyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Järjestely on joustava, mutta kokemuksen perusteella joustavuutta on 2000-luvulla hyödynnetty turhan harvoin. EEA:n (European Environmental Agency) tilastojen mukaan kunnostukset Suomessa tehdään enimmäkseen varman päälle massanvaihdolla. Sen sijaan tiiviisti asutetussa Hollannissa ja Belgiassa turvaudutaan useimmiten biologiseen tai fysikaaliseen/kemialliseen kunnostukseen. Suomessakin tehtiin uraauurtavaa tutkimusta haittaaineiden hajottajamikrobeista. Viimeaikaiset asetusmuutokset tuovat lievästi pilaantuneiden massojen loppusijoitukseenkin joustavuutta. Kunnostaminen oli varmempaa ja kätevämpää tehdä massanvaihdolla, Suomessa kun riittää tyhjää tilaa kaatopaikoille. Hallinnollisilla ohjauskeinoilla on siis päädytty Suomessakin tilanteeseen, jossa vaihtoehtoiset kunnostusmenetelmät ovat massanvaihtoa houkuttelevampia. Pilaantuneita maita on Suomessa hyödynnetty kaatopaikkojen maisemoinnissa. Vuonna 2011 massanvaihto on pääasiallinen puhdistusmenetelmä Ranskassa ja Suomessa, mutta muualla Euroopassa massoja säästävät tekniikat on yleisin kunnostustapa. Jälleen in situ -kunnostuksiin siirryttiin pakon sanelemana. Tästä syystä pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkojen määrä vähenee ja massojen vastaanottomaksut kasvavat. Myös Italiassa, Unkarissa ja Maltalla suositaan in situ -menetelmiä massanvaihdon sijaan. Ikävä kyllä monimutkaista luontoa on vaikea hallita, ja Suomessa intensiivisten tekniikoiden epäonnistuminen 1980ja 1990-luvuilla aiheutti epäluuloja in situ -kunnostusmenetelmiä kohtaan. MARA eli asetus jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa sekä valmisteilla oleva MASA-asetus (jätteiden hyödyntäminen maanrakennuksessa), jonka tavoitteena on keventää lievästi pilaantuneiden massojen hyötykäytön. Ajattelutapaa sovelletaan kaikilla sektoreilla, eikä ympäristön kunnostus ole poikkeus. vsk. Suomessa ei ole asetettu jyrkkiä raja-arvoja haitta-aineiden sallituille pitoisuuksille maaperässä, vaan kunnostustarve määritetään nykyään ympäristöja terveysriskin kautta, joka on alueesta ja tilanteesta riippuvainen
Pelko joutua tiedotusvälineiden hampaisiin ja mahdollinen negatiivinen vaikutus kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoon on myös aiemmin hidastanut in situ -tekniikoiden käyttöä. Kolmas massanvaihtoon ohjannut tekijä johtuu kokemuksen puutteesta. Perinteinen, ja usein myös kalliimpi, massanvaihto on usein ainoa kunnostustapa, jos kohteessa havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia vasta rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Öljyalan Palvelukeskus on onnistuneesti jo vuosia kunnostanut entisiä polttoaineiden jakelupisteitä in situ -tekniikalla. Alan kansainväliset yritykset ovat havainneet Suomessa uuden markkina-alueen, ja joitakin kotimaisiakin rohkeita yrittäjiä tarjoaa jo palveluitaan. Suomessa kokeiltiin kyllä uudenlaisia ympäristön kunnostusmenetelmiä, mutta ne vaativat paljon työtä ja tarjosivat huonosti ennustettavan lopputuloksen. Suomessa odotettiin 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun aikana bioteknologian sovelluksilta paljon, mutta lupaukset jäivät suurilta osin lunastamatta. Kurkistus kristallipalloon Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta hallinnolliset ohjauskeinot, asenteiden Euroopassa yleisimmin käytetyt maaperän kunnostusmenetelmät. 58 luvitusta, ohjaavat lähitulevaisuudessa yhä suuremman osan lievästi pilaantuneesta maista hyötykäyttöön. vsk. Kokemusta tekniikoista kuitenkin on muualta Euroopasta, jossa in situ -kunnostus on arkipäiväisempää. In situ -kunnostus vaatii usein hieman enemmän aikaa ja ennakkosuunnittelua, mutta on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin perinteinen massanvaihto. Into hiipui, ja epäonnistuneet kokeilut vaikuttivat asenteisiin. Alueen haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen hyvissä ajoin antaakin pelivaraa kunnostusmenetelmien valintaan. Tiedon lisääntyminen alueiden omistajien keskuudessa tulee edesauttamaan in situ -tekniikoiden käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lähde: Progress in management of contaminated sites, EEA 2.4.2014.
Hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin uusien menetelmien opettelua. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2019 Hyöty irti kierrätyslannoitteista – hyviä käytäntöjä Tuomas J. Toisaalta säännöllinen eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö voi lisätä maan tiivistymisenkestävyyttä. Kierrätyslannoitteiden käyttöön liittyy myös riskejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Maan tiivistymisen haitta voi olla suurempi kuin lannoituksen hyöty, jos tiivistymisriskejä ei oteta vakavasti. Tässä raportissa käydään läpi hyviä käytäntöjä kierrätyslannoituksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyen. Yleisiin lannoitteisiin verrattuna monissa kierrätyslannoitteissa on erilainen ravinnekoostumus, ja useissa tuotteissa suurin hyöty saadaan sivuravinteiden ja kaliumin kautta. 59 muutos ja kokemuksen karttuminen voi nähdäkseni johtaa ainoastaan uusien tekniikoiden yleistymiseen Suomessa. Kuka ottaa kopin. Osa riskeistä liittyy suurten ravinnemäärien mahdollistamiin ravinne-epäsuhtiin, mutta monien tuotteiden osalta vakavampi riski liittyy maan tiivistymiseen. Tavallinen kansalainen eli alueen loppukäyttäjä sivuutetaan keskustelusta usein täysin, vaikka juuri hänen tulisi tietää, että ympäristöön voidaan turvallisesti jättää haitta-ainepitoisuuksia, jos ne eivät riskinarvion perusteella aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mattila ja Jukka Rajala Kierrätyslannoitteiden avulla voidaan kehittää maatalouden kannattavuutta ja maan kasvukuntoa. Raportti heldassa: http://hdl.handle.net/10138/305499 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.juvenesprint.fi SYKE. Muutos vaatii kuitenkin yhteispeliä ja ymmärrystä viranomaisen, konsultin sekä alueen omistajan ja käyttäjien välillä. Seuraava rohkea askel kestävän kehityksen mukaisessa ympäristön kunnostuksessa kuuluukin viestinnän ammattilaisille. vsk
Pelkästään Kiinassa ja Intiassa arviolta lähes 20 % viljelykäytössä olevasta maapintaalasta on pilaantunut johtuen mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Pilaantuneet maa-alueet (pima) ovatkin yksi merkittävimmistä globaaleista maaperää uhkaavista tekijöistä. pilaantuneen pohjaveden kastelukäytöstä. vsk. Usein asioiden tuominen käytäntöön on kuitenkin haastavaa, sillä tavoitteita asetetaan globaalilla poliittisella tasolla kun taas toimenpiteitä toteutetaan paikallisella hanketasolla. Määrä on valtava, kun huomioimme, että maapinta-alan toinen puoli on pääosin vuoristojen, autiomaiden tai jäätiköiden peitossa. Lienee selvää, ettei menneisyyden toimintamallejamme voi nähdä kestäväksi, resurssitehokkaaksi tai Jarno Laitinen, DI, KTM, johtava asiantuntija Kimmo Järvinen, FM, toimialapäällikkö Ramboll Puhdistuksen kestävyyden arviointi osana pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa Kiertotalous, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat olleet 2000 -luvun yhteiskunnallisesti nousevia teemoja ja keskustelun vaikutukset alkavat näkymään kaikilla talouden ja teollisuuden sektoreilla. 60 M aaperää ajatellessa jää usein huomioimatta maa-aineksen rajallisuus ja hidas uusiutumiskyky. Viimeisen 200 vuoden aikana olemme kasvattaneet peltoja laidunmaan sekä kaupunkien osuutta maapallon maapinta-alasta vajaasta 10 prosentista lähes 50 prosenttiin. Globaalisti ongelma koskettaa merkittävää ihmismäärää. Näistä maa-ainesjätteistä pilaantuneiden maa-ainesten määrä on 1–2 miljoonaa tonnia vuodessa, josta lähes kaikki toimitetaan kaatopaikkarakenteisiin sijoitettavaksi eikä niitä juurikaan puhdisteta ja palauteta kiertoon. Myös pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa ja puhdistamisessa on haettu ratkaisuja näiden yhteiskunnallisten haasteiden huomioimiselle sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Samanaikaisesti useat organisaatiot ja tutkijat varoittelevat viljelyskelpoisen maaperän ja rakennuskäyttöön sopivan hiekan loppuvan maapallolta. Suomen vuotuisesta jätekertymästä yli 70 % muodostuu kivija maa-ainesjätteistä. Näiden tasojen ja tavoitteiden kytkeminen yhteen edellyttää uusia toimintatapoja ja työkaluja. Yksi tällainen on Ramboll SURE – Sustainable Remediation päätöksentekotyökalu.. Pilaantuneisuus ei tänä päivänä enää ole pelkästään kaupungistumisen hidaste, vaan se haastaa merkittävästi myös tulevaisuuden ruokaturvallisuuden
Perinteisen riskinhallinnan ja kestävän kehityksen viitekehysten eroavaisuudet.. YK:n vuodelle 2030 asettamat 17 kestävän kehityksen tavoitetta tarjoavatkin hyvän viitekehyksen toiminnan suuntaamiselle uudelleen (Kuva 1). Yhdistyneiden Kansakuntien asettamat kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030. 61 ilmastomyönteiseksi. Kuva 2. Muutostarpeen taustalla on ollut havainto, että vaikka riskinhallinta itsessään tukee kestävää kehitystä, niin pima-puhdistaminen aiheuttaa usein negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristölle, yhteiskunnalle että taloudellekin. vsk. Riskiperustaisuus ei siis ole synonyymi kestävälle vaan vastaa täysin toiseen kysymykseen: kun pima-riskitarkastelun tarkoituksena on tunnistaa, edellyttääkö tilanne toimenpiteitä, niin kestävyystarkastelun tavoitteena on tunnistaa miten tulisi toimia (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kestävä kehitys tarjoaa täydentävän näkökulman riskiperustaisuuteen Useat tutkimuslaitokset, yritykset ja organisaatiot ovat 2000-luvulla pohtineet kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista osana pima riskinhallintaa ja puhdistamista. Tarkoituksena on ollut laajentaa pima-toimialan jo soveltamia ”vihreitä, puhtaita ja fiksuja” ratkaisuja kattamaan paremmin kestävän kehityksen tavoitteita. Vaikka pima-toimialalla onkin pitkä kokemus tehokkaasta terveysja ympäristöriskien tunnistamisesta ja hallinnasta, niin kestävän kehityksen näkökulmasta toimenpiteitä vaikutusten tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi tulisi edelleen kehittää. Kuva 1
Riskinhallinnassa täydellisen poistamisen vaihtoehdoiksi tulisikin ottaa myös riskin hyväksyminen, sen pienentäminen tai jopa siirtäminen. puhdistamisen toteuttamiseen. Kehitystyö kestävyyden arvioinnin osalta on alkanut jo 2010-luvulla. Kokonaisvaltaista menetelmäarviointia, missä huomioidaan niin ympäristö, yhteiskunta kuin talouskin, kutsutaan puhdistuksen kestävyyden arvioimiseksi (Kuva 3) Kun puhdistusmenetelmä on valittu, voidaan suunnitella tarkemmin, kuinka puhdistus toteutetaan ja miten tulokset varmistetaan. Yleisesti tunnustettuja parhaita käytäntöjä kestävyyden arvioinnille ovat systemaattisuus, elinkaarinäkökulman noudattaminen, vaiheittaisuus sekä tasapainoinen ympäristön, yhteiskunnan, talouden ja muiden tavoitteiden huomioiminen.. Puhdistusmenetelmien suunnittelun painopiste on lähtökohtaisesti päätösprosessissa, jonka osana selvitetään, onko puhdistustarvetta, ja miten alueen puhdistaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman pienillä ympäristöllisillä, yhteiskunnallisilla ja taloudellisilla vaikutuksilla. Kestävä pima-riskinhallinta ja puhdistaminen lähtevät pohjimmiltaan yhteisen tahtotilan luomisesta, jossa tunnustetaan maaperän arvo ekosysteemipalveluiden tuottajana, uusiutumattomana luonnonvarana sekä rakennusmaana. Merkittävää kehitystyötä ovat tehneet kansainvälinen SURF (Sustainable Remediation Forum) sekä Eurooppalainen NICOLE (Network for Industrially Contaminated Land in Europe). 62 Terveysja ympäristöriskien käsittelyssä yleinen tavoite on usein riskien täydellinen poistaminen. Kun nämä arvot tunnustetaan, on luonnollista laajentaa tarkastelua kattamaan ympäristönäkökulmien lisäksi myös muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia näkökulmia. Jos hyväksymme myös nämä muut vaihtoehtoiset tavoitteet tasavertaisina, mahdollistaa tämä huomattavasti laajemman joukon riskinhallintaja puhdistustoimenpiteitä, joiden kädenjälki voi olla huomattavasti positiivisempi. vsk. Periaatteessa suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa pima-puhdistustarpeeseen on maankäytön suunnittelulla. Kestävyyden arviointi osana pima-riskinhallinnan suunnittelua Pima-riskinhallintaprosessi käynnistyy tarpeesta selvittää kohteen pilaantuneisuus. Ympäristöhallinnon ohjeen mukaisesti kestävän kehityksen huomioiminen tulisikin sisällyttää pima-riskinhallinnan päätöksentekoon riittävän varhaisessa vaiheessa. alueidenkäytön ja rakentamisen suunnitteluun, 2. Selkeä merkkipaalu yhteisen toimintamallin syntymiselle oli kansainvälisen standardointiorganisaation 2017 julkaisema kestävän kunnostamisen standardi ISO 18504:2017. puhdistusmenetelmien suunnitteluun sekä 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Mikäli selvitysten perusteella todetaan tarve riskinhallinnalle, tehdään kohteeseen riskinhallintasuunnitelma, jonka osana tunnistetaan soveltuvat riskinhallintastrategiat ja puhdistusmenetelmät sekä arvioidaan näiden soveltuvuus ja vaikutukset. Mistä kestävä pima-riskinhallinta ja puhdistaminen rakentuvat. Tämä johtaa kokonaisuutena ylimitoitettuihin pima-kunnostuksiin ja suureen negatiiviseen jalanjälkeen. Vaikka alueella ei ole kaavamuutoksia, voidaan rakentamisen suunnittelussa ottaa huomioon pima-hyödyntäminen ja pimariskejä pienentävät rakentamistavat. Tämä tarkoittaa päätöksenteon kytkemistä: 1. Kaavoituksen keinoja ovat esimerkiksi eri toimintojen sijoittelu, pima-hyötykäytön mahdollistaminen ja maanpinnan korkotasojen määrittely
Työkalun tarkoituksena on auttaa valitsemaan kohteelle soveltuvin riskinhallintastrategia sekä varmistaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. vsk. Kuva 3. Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaprosessin yleiskuvaus. Ramboll SURE työkalun kestävyyden arvioinnin 21 kategoriaa ryhmittyvät kolmen pääkategorian alle.. 63 Ramboll SURE – työkalu kestävyyden arvioimiseen Ramboll SURE (SUstainable REmediation) on ensimmäinen suomalainen päätöksentekotyökalu pima-riskinhallinnan yleissuunnitteluun kestävä kehitys huomioiden. Työkalu tarjoaa nopean, systemaattisen ja läpinäkyvästi dokumentoidun lähestymistavan päätöksentekoon jo riskinhallinnan alkuvaiheissa ja auttaa tunnistamaan tärkeimmät erot kestävyydessä eri strategioiden välillä. Työkalu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia 21 kategorian ja 70 indikaattorin kautta, kuten esimerkiksi vaikutukset vesiekosysteemeihin, naapurustoon tai muuhun aluekehitykseen (Kuva 4). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kuva 4
Suoalueelta lähtevien pintavesien mukana ympäristöön arvioidaan kuitenkin levinneen useita tonneja lyijyä, ja ampumaradan läheisyydessä sijaitsee ekologisesti herkkiä biotooppeja. Esimerkki: vanhan haulikkoradan lyijypäästöjen riskinhallintavaihtoehdot Entisen haulikkorata-alueen pilaantuneiden pintamaiden kokonaislyijymääräksi on arvioitu 40 tonnia, lyijy on vielä pääasiassa hauleina, mutta osittain liuenneena. 64 Kestävyyden arviointi alkaa valmisteluvaiheella, jossa kuvataan ja määritellään sekä hankkeeseen että arviointiin liittyvät keskeiset tekijät: • Mitkä ovat hankkeen tavoitteet, rajoitteet ja mahdollisuudet • Keitä ovat arviointiin osallistuvat sidosryhmät • Mitkä ovat arvioinnin keskeiset kestävyysnäkökulmat • Mihin saakka arvioinnin elinkaari ulotetaan • Mitä menetelmiä kestävyysnäkökulmien vertailussa käytetään • Miten arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään Valmisteluvaiheen jälkeen on vuorossa arviointivaihe, jonka aikana asiantuntijat sekä valitut sidosryhmät arvioivat keskeisiä kestävyysnäkökulmia hankkeen osalta. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa yksinkertaisen kohdekohtaisen arvioinnin, jossa arvioitujen vaihtoehtojen erot ja vaikutukset kestävyyteen tuodaan selvästi esille. Laadullisessa arvioinnissa tietoa voidaan vertailla esimerkiksi käyttämällä subjektiivista painotusta 1–5, jossa arvo 1 annetaan parhaalle ja 5 heikoimmalle vaihtoehdolle, jolloin korkeimmat pisteet saa se vaihtoehto, jolla on eniten negatiivisia vaikutuksia. Riskinarvioinnin perusteella terveysriskejä pohjatai pintavesialtistuksen kautta ei ole odotettavissa nykytilanteessa, mutta ekologisia riskejä ei kyetty tutkimusten perusteella sulkemaan pois. Haulit ovat laskeuma-alueella sijaitsevalla suoalueella sekä läheisellä harjualueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Koska arviointi tehtiin aikaisessa vaiheessa suunnittelua, päätettiin alustava arviointi tehdä pelkkänä asiantuntija-arviona. Määrällisentai yhdistelmäarvioinnin tekemiseksi laadullista tietoa voidaan täydentää yksityiskohtaisemmalla tiedolla, kuten hiilidioksidiekvivalenteilla (t CO2 -ekv) tai kustannusarviolla (€). Riskinhallinnassa hyödynnettiin Ramboll SURE työkalua arvioitaessa erilaisten riskinhallintaskenaarioiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Arvioinnin tarkoituksena olikin erityisesti auttaa hankkeen sidosryhmiä, tilaajia sekä viranomaista ymmärtämään eri toimintavaihtoehtojen merkitykset tulevaisuuden kannalta. Riskinarvioinnin perusteella harjualueelta ei ole levinnyt merkittäviä määriä lyijyä ympäristöön, eikä päästö uhkaa harjussa olevaa pohjavettä tai läheistä vedenottamoa. vsk. Hankkeen vaikutuksia päätettiin arvioida yli 100 vuoden elinkaaren osalta ja painottaa tarkastelussa erityisesti ekologiaan-, turvallisuuteen, yhteisöihin sekä ratkaisujen joustavuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioinnin aikana on erittäin tärkeää, että tekijä perustelee ja kirjaa arvioinnin taustalla olevat perustelunsa. Mikäli riski hyväksyttäisiin (VE1) olisi todennäköistä, että alueelta kulkeutuisi. Arviointi voidaan suorittaa joko laadullisena, määrällisenä tai näiden yhdistelmänä. Arvioidut skenaariot olivat nykytilanteen riskin hyväksyminen (VE1), riskin leviämisen hallitseminen (pienentäminen) (VE2), sekä riskin poistaminen (VE3)
Esimerkki SURE arvioinnista.. Kosteikon läpäisevät pintavedet voitaisiin johtaa laajemmalle alueelle rakentamalla ympäristöön uusia ojia ja pyrkiä keräämään lyijy esimerkiksi kasveihin tai puihin. Kuormitus pysyisi pääosin ampumarata-alueen lähiympäristössä ja vain osa leviäisi laajemmalle, jolloin kuormitus ja sen aiheuttama haitta ympäröivillä biotoopeilla olisi nykyistä pienempi. Riskin leviämistä voitaisiin hallita (VE2) patoamalla suo ja johtamalla padotut pintavedet vesiensuojelukosteikolle. Vaikutukset laajemman alueen maisemaekologialle olisivat merkittäviä, mahdollisten kuivatettujen metsäalueiden uudelleensoistuessa. Ratkaisu edellyttäisi myös jatkuvaa seurantaa ja operointia, sekä olisi herkkä ympäristön tilan muutoksille, esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai lisääntyneen happamuuden seurauksena. vsk. Vaikka suhteellinen riski pienenisi pääasiallisten altistujien osalta, lisäisi ratkaisu kuormitusta alueen ympäristöön. Kuormitus voisi hetkellisesti nousta myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärisateiden myötä. Lisäksi sademäärien merkittävä lisääntyminen tulevaisuudessa vaikuttaisi syntyvän pohjaveden määriin ja virtaussuuntaan, jolloin kuormitus pohjaveteen lisääntyisi ja vaikuttaisi vedenlaatuun pohjavedenottamolla. Lisäksi leviävä lyijy kuormittaisi ojien sedimenttejä, eikä vaikutuksia lähialueen herkille biotoopeille voisi sulkea pois. Vaikutukset näkyisivät pitkällä aikavälillä kasvillisuuden heikkenemisenä sekä pohjaja pieneliöiden kuolleisuudessa. Ratkaisun toteuttaminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia kulkeutumisen ja riskien osalta, sekä jatkuvaa monitorointia, käyttörajoituksia sekä tiedottamista. Taloudellisen riskin muodostaisi myös epävarmuus riskinhallinnan ajallisessa Kuva 5. 65 pintavesien mukana kymmeniä tonneja lyijyä ympäristöön tulevan vuosisadan aikana. Ratkaisu aiheuttaisi vähäisiä kasvihuonekaasupäästöjä johtuen vesiensuojelukosteikoiden ja ojituksen rakentamista sekä tulevaisuudessa huollon ja ylläpidon seurauksena. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Kestävyyden arviointi tarjoaa ratkaisun tähän tarpeeseen. Suoalueen pintamaakerroksen kuorinta aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia ja edellyttäisi työnaikaista vesienhallintaa. Riskin leviämisen hallitsemisen (VE2) ympäristövaikutukset olivat elinkaaritarkastelun osalta niin suuret, ettei sen toteuttaminen olisi kestävää. vsk. Riskin poistaminen (VE3) edellyttäisi että haulikkoradan suoalueen pintamaakerros kuoritaan, mikä todennäköisesti poistaisi myös merkittävän osan kuormituslähteestä. Nyt arviointia hyödyntävät edelläkävijät, mutta tulevaisuudessa kaikilta hankkeilta tullaan edellyttämään resurssitehokkuutta, ilmastoneutraaliutta ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Arvioinnin tuloksena todettiin kokonaisvaikutuksiltaan parhaaksi (pienimmät arviointipisteet) vaihtoehdoksi riskin poistaminen (VE3). Esimerkkihankkeessa, alkuvaiheessa hyvältä kuulostava vaihtoehto riskin hallitsemisesta osoittautuikin tarkemmassa tarkastelussa ympäristöja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan sietämättömäksi – paremmaksi vaihtoehdoksi osoittautui jopa olla tekemättä mitään. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui vastaavasti voimakkaasti ympäristöä muokkaava toimenpide – riskin täydellinen poistaminen. Kestävyyden arviointi on kuitenkin vain yksi osa päätöksentekoa, ja lopulliseen valintaa vaikuttaa myös muut hankkeen ja sidosryhmien tavoitteet. Yhteenveto Puhdistuksen kestävyyden arvioinnin merkitys pima-riskienhallinnassa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Ratkaisu aiheuttaisi merkittävässä määrin paitsi suoria kasvihuonekaasupäästöjä niin myös välillisiä päästöjä johtuen työnaikaisista hiilidioksidipäästöistä sekä suomaaaineksen sitomasta metaanista. VE3:ssa ampumarata-alueen ekologinen ja maisemallinen luonne muuttuisi merkittävästi, mutta vastaavasti kuormitus alueelta päättyisi ja mahdollinen riski läheisille biotoopeille kyettäisiin hallitsemaan. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Työkalu on toimintaperiaatteeltaan avoin ja yksinkertainen, sekä kaikkien tarvitsevien vapaasti käytettävissä. Lisäksi mahdolliset riskit tulevaisuudessa kuormituksen kasvusta sekä pintaettä pohjaveden osalta olisivat arvioitavissa. Ramboll SURE tarjoaa Suomen pimatoimintaympäristöön kehitetyn työkalun puhdistuksen kestävyyden arviointiin. 66 kestossa, mikä saattaisi jatkua jopa satoja vuosia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Ne voivat olla haitallisia esimerkiksi kaloille, ja ne voivat päätyä jätevesilietteen mukana myös maaperään. Lääkevalmisteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Lääkejäämien nykyistä tehokkaampi poistaminen aiheuttaisi tarvetta nostaa kuluttajan maksamaa jätevesimaksua arviolta 5 prosenttia. Eläinlääkkeiden myyntiä ja käyttöä voidaan jo nyt rajoittaa ympäristölle aiheutuvan riskin perusteella. Päästöjä voidaan vähentää ottamalla käyttöön kehittyneempiä puhdistustekniikoita jätevedenpuhdistamoilla tai alkuperäisillä päästölähteillä. Lääkkeitä päätyy pelloille myös lääkittyjen eläinten lannan mukana. Tätä tukisi se, että lääkeaineille kehitettäisiin ympäristövaikutukset huomioiva luokittelujärjestelmä. SYKE. Julkaisu esittelee myös näkemyksiä siitä, mitä ongelmalle voitaisiin tehdä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koonnut Policy Brief -julkaisuun uusinta tutkimustietoa ympäristöön päätyvästä lääkekuormasta. 67 SYKE Policy Brief: Ympäristöön päätyvää lääkekuormaa voidaan vähentää Lääkkeiden käytön lisääntyessä on riski, että lääkejäämiä päätyy jätevedenpuhdistamoille entistä enemmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lääkehukkaa voitaisiin vähentää alentamalla pienten aloituspakkausten hintaa. Käyttörajoitusten toteutumista tulisi myös valvoa. vsk. Lääkepäästöt ovat peräisin kotitalouksista, sairaaloista ja lääketeollisuudesta. Kuluttajien käyttämättömien lääkkeiden palauttamista apteekkeihin pitää tehostaa johdonmukaisella tiedottamisella
68 Arto Itkonen, johtava asiantuntija, FT, Sitowise Oy Helena Ylinen, kaavoitusarkkitehti SAFA YKS-305, Hämeenkyrön kunta Kaavoitus ja maaperän kestävä riskinhallinta Maaperän riskinhallinnan huomioiminen osana kaavoitusta on tunnistettu kehittämistä edellyttäväksi teemaksi. vsk. Kuva: Arto Itkonen.. Sydney, Australia 7.1.2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. riskinarviointia ja kestävyyden arviointia sekä aluevarauksia hyötykäyttökohteille. Kaavoitukseen liittyen voidaan tehdä mm. Brownfield-aluetta kehitetään. Hyvin toteutettu ennakoiva suunnittelu säästää aikaa ja rahaa, edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä sujuvoittaa lupaja kaavoitusprosesseja
69 Maaperän kestävän riskinhallinnan tarve Alueiden käyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella. Lain tavoitteena on alueiden käytön ja rakentamisen järjestäminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistävät ympäristönsuojelua, eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksia ja yleisesti kestävää kehitystä. Maankäyttöja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan. Ne vaikuttavat aina myös kunnostustoiminnan kestävyyteen ja eri sidosryhmien näkemyksiin kunnostusvaihtoehtojen paremmuudesta (ympäristöministeriö 2014). Riskinarvioinnilla voidaan tuottaa myös tietoa eri toimintojen sijoittamiseen kaavaalueilla. Pilaantuneiden alueiden osalta kestävyys voi tarkoittaa mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinja toimintaympäristön luomista, ympäristösuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisyä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Sipilän hallituksen Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankkeessa vuosina 2016–2018 alueiden käyttö kuitenkin tunnistettiin yhdeksi teemaksi, joka vaatii lisähuomiota. Kestävyyden arviointi on pilaantuneisuuden riskinarviointia laajempi käsite, ja se ottaa huomioon ympäristön lisäksi myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Alueen pilaantuneisuus asettaa yleensä rajoitteita maankäytölle, mikä on otettava huomioon kaavoittamisessa ja rakentamisessa. Toisaalta pilaantuneen alueen kaavoitustilanne ja alueen rakentamista koskevat suunnitelmat ovat usein keskeisiä lähtökohtia sille, miten riskinarvioinnin ja riskinhallinnan tavoitteita asetetaan. Lainsäädännössä ei ole suoraan mainittu kaavojen sisältövaatimuksista pilaantumiseen liittyen, mutta turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luominen ovat yleisja asemakaavojen perusvaatimuksia. Maaperän riskinhallinnan ja kaavoituksen yhteyttä ovat tutkineet Suomessa mm. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena (MRL § 5) on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunta-, yleisja asemakaavat, joista säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (1999/132). ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Riskinarviointi on systemaattinen prosessi, jossa tunnistetaan ja kuvataan terveydelle haitalliset tekijät ja selvitetään, missä määrin ihmiset niille altistuvat. siten, että kaavaan tulee määräyksiä alueen puhdistamisesta tai äärimmillään kaavaa ei hyväksytä ennen alueen puhdistamista. pilaantuneisuuden huomioonottamista kaavoituksessa riittävän aikaisessa vaiheessa, pilaavien toimintojen sijoittamista ennestään pilaantuneille alueille luonnontilaisten alueiden tai pohjavesialueiden sijaan sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn ja hyödyntämisen edistämistä (ympäristöministeriö 2014).. Kaavoituksessa, kuten kaikessa kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden pitäisi olla tasapainossa. Käytettävissä olevat keinot Kaavoituksessa toimintojen sijoittamiseen pitäisi tarvittaessa käyttää apuna riskinarviointia ja kestävyyden arviointia (esimerkiksi vanhojen teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönotto; Tohmo & Takala 2011). vsk. Kaavoittamattomalla alueella riskinarvioinnin tulokset voidaan tarvittaessa ottaa huomioon mm. Tällöin altistumisriskin kannalta herkemmät toiminnot, kuten asuintontit ja lasten leikkipaikat, voidaan pyrkiä sijoittamaan kaava-alueen puhtaammille osa-alueille, ja vähemmän herkät toiminnot, kuten tieja pysäköintialueet, likaantuneemmille osa-alueille
haja-asutusalueet ja maaseutu) tai kaavat voivat olla tiedoiltaan vanhentuneita. Ennakoivan suunnittelun hyödyt Ennakoiva suunnittelu edesauttaa kestävän riskinhallinnan toteutumista, lisää kansaMaaperän käsittelyä suuressa mittakaavassa: Peking 19.1.2018. Sijainnit tulisi löytää jo yleiskaavavaiheessa, jolloin mm. Kaavoituksella voidaan osoittaa maaainesten hyötykäyttökohteita, joita voivat olla esimerkiksi: • suuret sedimentin maaläjitysalueet • puistot (hyötykäyttökohteina) • maastonmuotoilu/ennallistaminen (esim. Suppeimmillaan kestävyyden arviointi keskittyy kohteessa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisten kunnostusmenetelmien vertailuun ja valintaan (ympäristöministeriö 2014). soranottoalueet) • kaatopaikkojen peittäminen • MARA-asetuksen mukainen hyötykäyttö • meluvallit • tulvapenkereet • urheilu-alueet (esim. Kuva: Arto Itkonen.. melu, pöly, pohjavesialueet ja maisema-asiat sekä kuljetusyhteydet voidaan ottaa huomioon. vsk. MASA-asetuksen toivotaan tulevaisuudessa helpottavan hyödyntämistä, jolloin hyötykäyttökohteiden ennakoinnin merkitys korostuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. 70 Laaja kestävyyden arviointi voi sisältää mm: • ympäristöja terveysriskien ja ympäristövaikutusten arvioinnin • sosiaalisten vaikutusten arvioinnin • taloudellisten vaikutusten arvioinnin • kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnin • in situja on site -kunnostusmenetelmien käyttömahdollisuuksien arvioinnin • maanrakennuksen ja kunnostuksen massataseiden hallinnan. On kuitenkin huomioitava, että kaikilla alueilla ei ole yleistai asemakaavaa, kaavoitustilanne vaihtelee alueittain (taajamat vs. frisbee-golf, golf, moottoriurheilu, pyöräily, ratsastus, ulkoilu, koirapuisto, pulkkamäki, laskettelu, lumilautakouru, hiihto) • ympäristötaideteokset • liikennealueet • pysäköintialueet
• Rahoitukseen käytetään julkisia (valtio ja EU) rahoitusinstrumentteja, kunnan rahaa ja toimijoiden omaa rahoitusta. Visiotila: • Yleiskaavan pima-selvitystä voitaisiin jatkaa kutsumalla maanomistajat koolle ja keskustelemalla jo tässä varhaisessa vaiheessa mahdollisuuksista alueen systemaattiseen jalostamiseen. Kustannussäästöjä voi syntyä mm. vsk. • Alueen arvo nousee ja mahdollistaa herkemmän maankäytön. Yleiskaavan pima-selvityksen kehittäminen Nykytila: • Yleiskaavavaiheeseen kuuluu tarvittaessa mm. Suunnittelu voi myös joissain tapauksissa mahdollistaa toimintojen sijoittelun siten, että kunnostustoimenpiteet voivat olla eri alueilla erilaisia tai osia alueesta voidaan jättää kokonaan kunnostamatta (ympäristöministeriö, 2014). • Kaavamerkintöjen lisäksi valitettavasti johtaa yleensä vain kunnostusvelvoitteen delegointiin, eikä aiheuta muita jatkotoimenpiteitä. Ennakoiva suunnittelu on parhaimmillaan osana laajojen kaava-alueiden kehittämistä mahdollisimman aikaisissa suunnitteluvaiheissa siten, että liikkumavaraa suunnittelulle ja vaihtoehtojen valinnalle on vielä runsaasti. • Kunnostuksen kestävyyttä ei nykytilassa arvioida systemaattisesti yleiskaavavaiheessa. • Rahaa, aikaa ja neitseellisiä maamassoja säästyy, kuljetukset vähenevät. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Pilaantuneisuuden huomioon ottavalla ennakoivalla maankäytön suunnittelulla ja sen yhteydessä tapahtuvalla riskinhallintavaihtoehtojen vertailulla on usein mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. • Alueiden loppukäyttäjät suhtautuvat kestäviin riskinhallintatoimenpiteisiin myönteisemmin, kun ne on määritelty jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. • Pilaantuneisuuden aiheuttamat kokonaisriskit vähenevät.. Saavutettavat hyödyt: • Kestävän riskinhallinnan arviointi yleiskaavoituksen yhteydessä laajentaa tavanomaista yleiskaavoituksen vaikutusarviointia. kunnostamisesta vain tarpeellisissa määrin, massatasetarkastelujen kautta, in situ -kunnostusten avulla (säästöjä mm. • Mahdollistaa toimintojen paremman riskiperusteisen sijoittamisen kohti tarkempia kaavoja. (Kunnostuksen kustannukset saadaan siirretyksi neliöhintoihin vain pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa). 71 laisosallistumisen mahdollisuuksia ja tukee myös jätepolitiikan yleisiä tavoitteita. • Jos kiinnostusta löytyy, ensimmäisessä vaiheessa tarkempia tutkimuksia, sitten kunnostussuunnittelua ja kunnostuksia. pima-selvitys, jota hyödynnetään toimintojen sijoittamisessa, vaikutusten arvioinnissa ja puhdistustarpeen määrittämisessä. • Riittävästi aikaa arviointeihin, toimenpiteisiin ja rahoitushakemuksiin. Näin vältetään esimerkiksi tilanteet, joissa jo aloitettu rakentaminen viivästyy pilaantumisesta aiheutuvien selvitysja riskinhallintatoimien vuoksi. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä maanomistajan, suunnittelijoiden, kaavoittajan sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä
savipeltojen metsityksessä) • In situ -kunnostukset (maamassoja ei siirretä, ne kunnostetaan paikoillaan) • On site -kunnostukset (maamassojen siirto ja käsittely kohteen alueella) Happamat sulfaattimaat • Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen vähentäminen • Kaivettujen sulfaattimaiden sijoitus geokemiallisesti turvalliseen paikkaan.. Kestävien riskinhallintaja kunnostusratkaisujen käyttämistä voitaisiin tukea taloudellisesti osoittamalla ratkaisuja hyödyntäville kiinteistöille verotai vuokrahelpotuksia tai muita tukimuotoja. 72 kuljetusja vastaanottokustannuksissa) sekä lupaja kaavoitusprosessien sujuvoituessa vuorovaikutuksen kautta. Kaavoituksessa tulisi ohjata in situja on site -ratkaisujen käyttöön, jolla vähennetään mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Lisäksi tulisi tehdä aluevarauksia mm. Pilaantuneen maaalueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Kehitettävää Jatkossa tarvitaan kaavoituksen, maaperän riskinhallinnan ja maaperän kestävyyden arvioinnin nykyistä parempaa integrointia. rakenteissa ja stabiloinnissa) • Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen (esim. Piuha, Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke. 110 s. Muita maaperänäkökohtia kaavoituksessa Neitseellisten maa-ainesten käytön vähentäminen • Maa-ainesten kierrätys rakennuskohteissa • Kuljetusten vähentäminen • Massataseiden hallinta jo kaavoitusvaiheessa • Maiseman säilyminen, hiilensidonta Maaja kallioperän monimuotoisuuden säilyttäminen • Säilytettävien geologisten kohteiden inventointi • Harju-alueiden suojelu Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen • Kosteikkojen säilyttäminen • Orgaanisten massojen sijoitus hapettomaan ympäristöön (vedenpinnan alapuolelle) • Sementin käytön vähentäminen (mm. Tohmo & Takala, 2011. välivarastointikentille ja hyötykäyttöalueille. Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2011. Ympäristöministeriö, 2014. kuljetusja läjitystarpeita sekä neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Pilaantuneista maa-alueista johtuvan riskinhallintatarve ja maa-ainesten kestävä käyttö tulisi määritellä nykyistä selvemmin kaavoituksen ohjeistuksessa, maakuntakaavatasolla ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankkeen yhteiskehittämistyöpajojen yhtenä tuloksena esitettiin visiotila: Alueidenkäytön suunnittelussa ennakoidaan pilaantuneet maa-alueet jo varhaisessa vaiheessa, jolloin kestävien riskinhallintaja kunnostusmenetelmien käyttö on laajamittaista. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014. vsk. 235 s. Lähteet Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihanke, Yhteiskehittämistyöpajojen white paperraportti 20.9.2018
SYKE Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata myös näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 €, Irtonumero 8,00 € (sis. Turvetuotannon aikana ohutkin turvekerros suojaa sulfaattimaata hapettumiselta ja estää maaperän happamoitumisen. Myös suuret virtaaman vaihtelut haittaavat neutralointia. Jos jälkikäyttömuoto on esimerkiksi tehokasta maankuivatusta vaativa maanviljely, maaperä voi happamoitua, ja alueelta voi aiheutua merkittävää hapanta vesistökuormitusta. Happamuushaittojen ennaltaehkäisy on paras vaihtoehto Turvetuotantoalueen jälkikäyttömuoto vaikuttaa happamilla sulfaattimailla oleellisesti alueen aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Alueen vesittäminen kosteikoksi estää maaperää happamoitumasta entisestään. Tuotannon päättyessä on tärkeää jättää ohut yhtenäinen turvekerros tuotantosaroille suojaamaan sulfaattimaata hapettumiselta. Suositeltavin turvetuotantoalueen jälkikäyttömuoto on alueen vesittäminen kosteikoksi. vsk. Tällöin maaperän happamoitumista voidaan estää pohjaveden pintaa nostamalla. Valumat voivat aiheuttaa haittaa vesistöjen eliöstölle, infrastruktuurille ja virkistyskäytölle. Jos turvetuotantoalueen maaperä pääsee happamoitumaan, happamoitumisen hallinta on haasteellista. 73 Happamilla sulfaattimailla sijaitseva turvetuotantoalue kannattaisi tuotannon päätyttyä vesittää kosteikoksi Ohutkin turvekerros suojaa turvetuotannon aikana hapanta sulfaattimaata hapettumiselta ja estää hyvin maaperän happamoitumista. Happamuushaittojen ennaltaehkäisy onkin parempi vaihtoehto. Mitä ohuemmaksi turvekerros tuotannon aikana käy, sitä suuremmat ovat maaperän happamoitumisen riskit. Happamia sulfaattimaita esiintyy Suomessa luonnostaan rannikolla ja paikoin sisämaassakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Tuotannonaikaisen kuormituksen on kuitenkin havaittu olevan vähäisempää kuin se voisi olla: happamoituminen rajoittuu lähinnä ojien reunavyöhykkeisiin. Maaperän happamuuden neutralointiin tarvitaan usein sähköä ja veden käsittelyyn pudotuskorkeutta, jota alueilla ei yleensä ole. Tuotannon loppumisen jälkeen happamien valumien riski kasvaa, jos alueen jälkikäyttömuoto vaatii maaperän kuivatusta. Maaperän kuivatus esimerkiksi turvetuotannon tarpeisiin voi aiheuttaa sulfaattimailla happamia ja metallipitoisia valumia alapuolisiin vesistöihin. (10 %).. ALV
Maanäytteistä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen asiantuntemuksen avulla haitallisten aineiden pitoisuudet. tavallaan esille sen, mitä aineita – myös haitallisiksi luokiteltuja – värien raaka-aineena käytetty maa-aines sisältää. ”Savi, keramiikka, maalaus ja käsin tekeminen ovat lempilapsiani, joten projektimme rakentui luontevasti niiden ympärille”, sanoo Empirica-tutkimusryhmää vetävä Mäkelä. Näin taide tuo omalla Hannele Ahponen, viestintäasiantuntija Suomen ympäristökeskus Keramiikkataide tuo näkyväksi ihmisen maaperään jättämät jäljet Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen Empirica-tutkijaryhmä nostaa taiteellisen työskentelyn ja tutkimuksen avulla esille ihmisen vaikutuksen maaperään. 74 S uuri savenpunainen keramiikkaruukku pyörii alustallaan, kun taiteilija Maarit Mäkelä maalaa varmoin siveltimenvedoin ruukun kylkeen muotoa ihmiskasvoista Venetsian Giudeccan saarella. Maaperä kertoo paikan historiasta Keväällä 2019 Aalto-yliopiston taiteilijatutkijat Riikka Latva-Somppi ja Maarit Mäkelä tekivät matkan Venetsiaan ja toivat mukanaan maanäytteitä analysoitaviksi Suomeen. vsk. Näytteitä otettiin Venetsian laguunin pohjasta, historiallisen Venetsian kanaaleista, Porto Margheran teollisuusalueelta sekä Muranon saaren vanhalta lasiteollisuusalueelta. Samalla testattiin, miten maaperää voisi hyödyntää perinteisen keramiikkataiteen teossa, erityisesti teosten maalaamisessa.. Projekti oli touko-elokuussa nähtävillä Taide-yliopiston koordinoimassa tutkimuspaviljongissa Venetsiassa ja siirtyi syyskuussa Aalto-yliopiston Beta Space -galleriaan Espoon Otaniemeen. Kun maalaus on valmis ja ruukku poltettu, tapahtuu aina yllätyksiä – värit muuntuvat tai muuttuvat toisiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Taiteilijan värikartta kertoo, mistä Venetsian laguunin alueelta värit ovat peräisin. Traces from the Anthropocene: Working with Soil -projektissa tarkastellaan pilaantunutta maaperää Venetsian laguunin alueella
Alue on osin eristetty ja tyhjennetty, ja sen puhdistamiseksi on suunnitteilla toimenpiteitä. Projektissamme sekoittuvat tieto ja kehollinen kokeminen, jotka ovat syventäneet omaa ymmärrystäni ympäristöstä”, sanoo Latva-Somppi. Jälkeenpäin ymmärsin, että lasi sulkee sisäänsä pahempia haitta-aineita, jolloin ne eivät pääse ympäristöön. ”Toiminnan ja oman kokemuksen kautta hankittu tieto on erilaista kuin kirjoista luettu, se avaa ovia erilaiseen ajatteluun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. ”Kun monien vastoinkäymisten jälkeen pääsimme Muranon saarelle näytteenottomatkalle, järkytyin. ”Keräsimme sen sijaan sedimenttinäytteitä veneellä teollisuusalueen läheltä laguunin puolelta. 75 Venetsian kanaaleista otetuista näytteistä paljastui lyijyä, ja kanaalien pohjasedimentti oli yllättäen saastuneempaa kuin muualla laguunin alueella. Verrattuna vaarallisen saastuneeseen Porto Margheran alueeseen Murano on surullisen kaunis paikka”, kertoo Mäkelä. Taiteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään ympäristöongelmia Taiteellinen tutkimus on taiteilijan oman taiteellisen työn kautta tapahtuvaa tutkimusta. Toisaalta paikallisen keramiikkatehtaan johtaja haluTaiteilija Maarit Mäkelä maalaa saviruukkua Venetsian laguunin maaperästä valmistetuilla väreillä. Maa oli täynnä lasimurskaa ja maisema kuin toiselta planeetalta. vsk. Muranon saaren maaperänäytteissä taas näkyivät lasintuotannon jäljet, vaikka maa-aines ei sisältänytkään merkittäviä määriä haitallisia aineita. Keskustelimme myös alueen puhdistamisesta vastaavan paikallisen viranomaisen kanssa ja hänestä välittyi tilanteen vakavuus”, sanoo Latva-Somppi. Kokemus juurtui syvälle. Kuva: © Hannele Ahponen/SYKE.. ”Väitöstutkimukseni käsittelee ihmisen suhdetta ympäristöön, ja jatkan siinä tämän hankkeen työstämistä.” Taiteilijat ovat päässeet tarkastelemaan tutkimuskohdettaan paikallisten ihmisten ja heidän tarinoidensa kautta. Taiteilijat eivät voineet ottaa alueelta maaperänäytteitä kemikaalien pilaaman maan aiheuttaman terveysvaaran takia. Porto Margheran teollisuusalue on Italian toiseksi saastunein maaperäkohde, jota on tutkittu perusteellisesti. Hankkeen alussa taiteilijat törmäsivät Venetsiassa byrokratiaan, ja erään viranomaisen mielestä projekti olisi liian vaikea toteuttaa. Yhtäkkiä ilma oli paksuna voimakasta kemikaalin hajua ainakin sadan metrin mittaisella alueella
”Minua kiehtoo ajatus siitä, miten ihminen elää keskellä maaperää, johon on vaikutettu voimakkaasti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kuva: © Hannele Ahponen/SYKE.. Vaikka taiteilijat käsittelevät lähtökohtaisesti vakavaa ja epämieluistakin aihetta – ihmisen aiheuttamaa maaperän saastumista – on heidän tavoitteenaan tuoda esille myös erilaisia, positiivisia näkökulmia. Kuva: © Pauliina Purhonen/Aaltoyliopisto. Venetsian laguunin alueelta otettuja maaperänäytteitä sekä niistä tehdyillä väreillä maalattuja koepaloja. Hän on asunut Giudeccan saarella koko ikänsä, joten hänellä on vahva suhde tähän paikkaan ja sen historiaan”, Latva-Somppi kertoo. ”Vaikutamme jatkuvasti ympäristöömme ja meidän on myös hyväksyttävä omat jälkemme ja opittava elämään niiden kanssa”, sanoo Mäkelä. On mielenkiintoista, että Venetsian laguunin alueella luonnon maaperäkään ei ole välttämättä ”paikallista”, vaan se on kulkeutunut tänne vuosituhansien saatossa vuorilta jokien tuomana”, sanoo LatvaSomppi. Täällä Venetsian alueella kokonaisia saaria tehdään jätteestä ja Suomessa on jätemäkiä, joita käytetään virkistysalueina. ”Myös se, mitä pidetään ’saastuneena maaperänä’ on aina riippuvaista määritteSedimenttinäytteitä otettiin muun muassa Venetsian historiallisen keskustan kanaaleista. 76 si tehdä nimenomaan taiteilijoiden kanssa yhteistyötä ja tarjosi keramiikkateosten raaka-aineeksi saven. ”Vuokraisäntämme on kuljettanut meitä omalla veneellään kanaaleille
Nykyään Suomessa kuten useimmissa teollisuusmaissa Euroopassa ja muualla puhutaan riskiperusteisesta ja kestävästä kunnostamisesta, jossa huomioidaan maaperän haitta-aineiden aiheuttamat todelliset ympäristöja terveysriskit sekä kunnostustoimien tarkoituksenmukaisuus. Valmiita keramiikkatöitä Aalto-yliopiston tutkimuspaviljongissa Venetsiassa. Pilaantumista ovat aiheuttaneet niin teollisuus, kaatopaikat kuin esimerkiksi polttoaineiden jakeluasemat. Kuva: © Hannele Ahponen/SYKE. Lisää aiheesta: • Traces from the Anthropocene: Working with Soil -projekti (englanniksi). Paviljongin tavoitteena oli nostaa taiteellisen tutkimuksen keinoin esille erilaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä pilaantuneiden alueiden toimintakäytännöt ja niitä ohjaava lainsäädäntö ovat vähitellen kehittyneet, ja tapauskohtaisesta harkinnasta on tullut päätöksenteon keskeinen lähtökohta. Working with Soil -projektissa Aalto-yliopiston Empirica-tutkimusryhmän taiteilija-tutkijat tekevät yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pilaantuneen maan asiantuntijoiden kanssa. Näin niillä voidaan korvata rakentamisessa tarvittavia neitseellisiä maaja kiviaineksia. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikaisen mukaan suhtautuminen pilaantuneeseen maaperään ja sen käsittelyyn on muuttunut valtavasti viime vuosikymmeninä. Projekti on osa Taide-yliopiston tuottamaa tutkimuspaviljonkia, joka järjestettiin kolmatta kertaa Venetsian taidebiennalen yhteydessä. vsk. Tällainen maaperän kunnostaminen oli kallista ja monissa tapauksissa ympäristöongelman laajuuteen nähden ylimitoitettua tai jopa turhaa. • Aalto-yliopiston tutkimuspaviljonki Research Pavilion #3 (englanniksi).. Yleisimpiä pilaantuneista maista löytyviä haitallisia aineita ovat raskasmetallit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja klooratut liuottimet. Kun pilaantuneiden maiden ongelmaan kunnolla herättiin 1980-luvun lopussa, tavaksi muodostui kaivaa ja siirtää kaikki haitallisia aineita sisältävä maa-aines kaatopaikalle ilman tapauskohtaista harkintaa. Kaikki raja-arvot ovat loppujen lopuksi ihmisen asettamia”, hän jatkaa. 77 lijästä. Haitta-aineita sisältävää maaperää ei välttämättä tarvitse puhdistaa tai poistaa lainkaan, jos haitta-aineet eivät leviä alueen ulkopuolelle eikä ihmisen tai eliöstön altistuminen niille ole merkittävää, esimerkiksi maankäytöstä tai pintamaan rakennekerroksista johtuen. Kaivettuja, haitta-aineita sisältäviä maaaineksia voidaan puolestaan hyvällä suunnittelulla hyödyntää turvallisesti monissa maarakennuskohteissa joko sellaisenaan tai puhdistuskäsittelyn jälkeen. Kohti kestävää maaperän kunnostamista Euroopan alueella on arvioitu olevan noin 2,5 miljoonaa potentiaalisesti pilaantunutta maa-aluetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Tänä vuonna teemoina olivat erityisesti ympäristökysymykset
Kuva: Juha Ukkonen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk.. vsk. 78 Kirsi Sippola, kehittämispäällikkö HAMK Smart -tutkimusyksikkö Vastuullinen matkailu Ihmiset haluavat matkustaa, mutta samalla he ovat entistä ympäristötietoisempia valinnoistaan. Myös Kanta-Häme on päässyt mukaan ohjelmaan! Tammelan Kansanpuisto. Visit Finland on aloittanut suomalaisten matkailuyritysten vastuullisuuden kehittämisen uudella Sustainable Travel Finland -ohjelmalla. Vastuullinen toimintatapa on matkailuyritykselle jatkossa vieläkin tärkeämpää, koska valveutuneet asiakkaat kysyvät asiasta yhä enemmän. 78 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50
Lisäksi ohjelman yritystasoa ovat pilotoimassa Scandic Hotels, SantaPark Arctic World, Metsähallitus ja NowHere Travel.. Sustainable Travel Finland merkkiä voi lähteä suorittamaan verkossa. Sustainable Travel Finland -merkin voi suorittaa verkossa Yrityksille ja matkailualueille suunnattu Sustainable Travel Finland -ohjelma tarjoaa matalan kynnyksen kehittämispolun vastuulliseen matkailuun. vesija energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Ulkomaalaisia yöpyjiä oli Suomessa viime vuonna 6,8 miljoonaa. Matkailijatutkimukset osoittavat, että vastuullisesti toimivien yritysten asiakastyytyväisyys ja koettu laatutaso ovat korkeampia”, vinkkaa Lakeland -projektikoordinaattori Outi Mertamo Hämeen ammattikorkeakoulusta. ”Suomalaisyrityksillä on monet vastuullisuuteen liittyvät asiat hoidettu, mutta useinkaan niistä ei huomata kertoa tarpeeksi selkeästi. Sustainable Travel Finland merkin tavoitteena on: • edistää kestävää matkailua Suomessa • viestiä helpommin ja yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana • helpottaa matkailijoiden valintoja matkustuspäätöksiä tehtäessä ja • käynnistää sekä lisätä kestävän matkailun yhteistyötä kunnan ja muiden julkisten toimijoiden, alueorganisaatioiden ja yritysten välillä (Visit Finland). Vastuullinen matkailun yritystoiminta on kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Alueet ovat: Itäisen Lapin alue, Jyväskylän seutu, Porvoo, Pääkaupunkiseutu, Rauma, Utsjoki ja Kainuun Wild Taiga. Viestintään kannattaa kuitenkin panostaa. Vastuullisuus konkretisoituu esimerkkien avulla ja iltapäivällä tehdäänkin yhdessä jo yrityskohtaisia vastuullisuussuunnitelmia tukevia ryhmätöitä”, Anu Nylund kertoo. Vastuullisella ja kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka huomioi taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Myös matkailualalla halutaan toimia vastuullisesti. Kouluttaja Anu Nylund Mood of Finlandista on toiminut valmentajana Sustainable Travel Finland -pilottitoteutuksessa. 79 S uomi on sitoutunut EU:n päätöksen mukaisesti vähentämään merkittävästi hiilipäästöjään seuraavien vuosikymmenten aikana. Matkailijoista yli puolet tulee Euroopan unionin alueelta. Vaikka ohjelma itsessään onkin mahdollista käydä läpi verkossa, ovat pilottikohteiden valmennuspäivät osoittaneet toteen myös kaipuun ja tarpeen kohdata muita yrittäjiä kasvokkain ja oppia uutta yhdessä. Itäisen Lapin alue koostuu destinaatioista Pyhä-Luosto, Posio, Ruka-Kuusamo ja Salla, ja pääkaupunkiseudulta on mukana Helsinki, Espoo ja Vantaa. ”Valmennuspäivässä on käyty läpi määritelmiä, vastuullisuuden eri osa-alueita ja erityisesti sitä, mitä vastuullisuudella tarkoitetaan yrityksen toiminnassa. Sustainable Travel Finland -kehityspolun aloittaminen tai -merkin hakeminen eivät maksa yrityksille tai alueille mitään. vsk. Kasvavat matkailijamäärät lisäävät alan tarvetta entisestään kehittää vastuullista matkailua. Visit Finlandin mukaan matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia matkailupalveluissa ovat mm. Suomi kiinnostaa matkailukohteena entistä enemmän. Sustainable Travel Finland ohjelma on pilottivaiheessa seitsemässä eri matkailukohteessa eri puolella Suomea
Itsearvioiti kartuttaa myös destinaatiolle alueellista dataa yritysverkoston nykytilasta ja kehitystarpeista.. Olemme varautuneet, että mukana olo vaatii aikaa ja henkilöresursseja.” Sustainable Travel Finland -kehittämispolku jakautuu seitsemään osa-alueeseen: Kouluttaja Anu Nylund, Mood of Finland Oy. • Nykytilan kartoitus online-itsearvioinnin kautta. • Osallistuminen Visit Finland Akatemian Sustainable Travel Finland -valmennukseen. Askel 2. • Sitoutuminen kestävän matkailun valta kunnallisiin periaatteisiin. Askel 1. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnista muodostuva alue on osa Visit Filandin Lakeland suuraluetta. Kanta-Hämeessä starttaillaan vastuullisuutta Pilottivaiheen jälkeen Visit Finland on avannut ohjelman myös muille alueille ja yrityksille ympäri Suomen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Myös Kanta-Hämeen maakunta on päässyt mukaan ohjelmaan. 80 ”Viestintä on pilottikokeilun valmennuspäivien ohjelmassa ollut vahvasti mukana ja yhteinen pohdinta on johtanut hyviin, konkreettisiin ja uusiin ideoihin, joita yritykset ovat vieneet mukanaan omaan tekemiseen. Sitoutuminen • Virallisen päätöksen tekeminen kestävän matkailun edistämisestä. Esimerkkeinä saunayrityksen jälkilöyly-konsepti ja luontomatkailuyrittäjän ruokahävikkiratkaisu uudella tavalla toteutettuna. Alueen matkailukehittämistä tehdään tällä hetkellä pääosin Hämeen ammattikorkeakoulun matkailuun ja yritysten kansainvälistämiseen liittyvillä hankkeilla, joiden rahoitus tulee pääosin Euroopan unionista ja alueen kunnilta. Kuva: Karla Ruutu. • Kestävää matkailua koordinoivan henkilön nimeäminen. Valmennuspäivä sisältää aina myös pienen ulkoiluhetken, jonka aikana ne parhaat ideat ovatkin ehkä syntyneet! Ja mikä parasta, valmennuspäivissä on kyllä naurettu enemmän kuin synkistelty!” kouluttaja Anu Nylund kertoo. ”Aivan mahtavaa, että pääsimme mukaan Sustainable Travel Finland -ohjelmaan, koska ohjelma tukee niin hyvin vastuullisen matkailun kehittämistä alueellamme. Osaamisen kasvattaminen • Tutustuminen Sustainable Travel Finland -e-oppaaseen
Lisätietoa Western Lakeland Kanta-Häme. Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki.. Askel 6. Askel 7. Visit Finlandin sivuilta löytyy kattava työkalupakki, jolla kestävien toimenpiteiden ja valintojen omaksuminen alueen tai yrityksen arkeen helpottuu. 81 Merkin suorittaminen aloitetaan verkossa. www.hamk.fi/lakeland Business Finland. Todentaminen ja mitattavuus • Todennetaan, että kestävän matkailun toimenpiteitä on tehty yli vuoden ajan. Kannattaa siis ehdottomasti tulla mukaan!” innostaa Lakeland -projektikoordinaattori Outi Mertamo Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Vastuullisuusviestintä • Kestävän matkailun toimenpiteistä viestiminen kansainväliselle yleisölle. https://www.businessfinland.fi/ suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ matkailun-edistaminen/vastuullisuus/ sustainable-travel-finland/ Evo, Hämeenlinna. Destinaation yritysverkoston yrityksistä 51 %:lla (mukaan lukien liikevaihdoltaan suurimmat yritykset) tulee olla jokin ohjelmaan hyväksyttävistä sertifikaateista. • Yritys sitoutuu valtakunnallisiin kestävän matkailun mittareihin, jotka otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Kehittämissuunnitelman laatiminen • Toimenpiteiden aloittaminen, kestävän matkailun suunnitelman laatiminen ja ulottaminen koskemaan kaikkia kestävyyden osa-alueita. Askel 5. Sertifiointi • Yrityksiltä vaaditaan kestävää matkailua tukeva sertifikaatti. Sopimus Sustainable Travel Finland -merkin käytöstä • Tehdään sopimus liittyen Sustainable Travel Finland -merkin käyttöön ja voimassaoloon. Kun yritys on saavuttanut ohjelman asettamat kriteerit, saa se käyttöönsä Sustainable Travel Finland -merkin, jota yritys Askel 3. vsk. https://www.businessfinland.fi/ suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ matkailun-edistaminen/vastuullisuus/ kestava-matkailu-lyhyesti/ Business Finland. Askel 4. ”Kanta-Hämeessä yritysten verkkokoulutuksen lisäksi on suunniteltu valmennuspäiviä. Vastuullisuus. Kehittäminen ei tapahdu hetkessä, vaan prosessi kestää noin vuoden. voi hyödyntää markkinoinnissaan. Sustainable Travel Finland
Eläkkeelle hän jäi vuodenvaihteessa 2008–2009. Koulutukseltani olen LVI-insinööri ja pätevyysvaatimus terveydenhoitolaissa oli määrätty insinöörin pätevyys. Kunnat olivat perustaneet 1960-luvulla ympäristöterveydenhuollon yksiköitä ahkerasti ja niiden tueksi tarvittiin lääninhallitukseen virkamiehiä. Hyppäys Lappiin oli siis suuri, mutta opettavainen, ja myöhemmin olen oppinut arvostamaan sitä käytännönläheisyyttä, realismia ja sovittelutaitoa, joita silloiset Lapin tarkastajat opettivat minulle.” Lääninterveystarkastajan työstä Lääninterveystarkastajan tehtävät muotoituivat vähitellen ja yhteistyö eri tahojen kanssa oli vilkasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Virkauransa loppuvaiheissa ja eläkevuosiensa alkuvuosina hän toimi selvitysmiehenä useissa eri hallinnon ja lainsäädännön kehittämishankkeissa. Matti Karuvaara on syntyperäinen helsinkiläinen ja muutto Rovaniemelle oli haastava. Lääninterveystarkastajan työn lisäksi Matti Karuvaara osallistui myös useamman Lääkintöhallituksen ohjekirjeen valmisteluun sekä yhdessä Tapio Välikylä Matti Karuvaara – lääninterveystarkastajasta selvitysmieheksi Matti Karuvaara on ympäristöterveydenhuollon ”grand old man”. Lääninterveystarkastajan tehtävänä oli terveydensuojelulainsäädännön ohjaus sekä toimia teknisenä tukena kuntien tarkastajille, joiden koulutustaso teknisissä asioissa vielä 1970-luvun alussa oli vaatimatonta”, Karuvaara muistelee. vsk. Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. Karuvaaran uralle osuivat monet hallinnonuudistukset ja lainsäädännön rivakka kehitys, työpaikat vaihtuivat lääninhallituksista keskusvirastoihin. ”Aloitin lääninterveystarkastajana Lapin lääninhallituksessa toukokuussa 1971, tuossa vaiheessa lääninhallituksiin muodostettiin sosiaalija terveysosastot. 82 Mistä kaikki alkoi Matti Karuvaara valittiin ensimmäisten joukossa lääninterveystarkastajaksi Lapin lääniin. ”Nuoren avioparin muutto Rovaniemelle oli uuden vaiheen alku monessa suhteessa ´Stadin kundille´
vsk. Lääninterveystarkastajat muodostivat heti alusta alkaen tiiviin yhteistyöhön kykenevän joukon, jota Lääkintöhallitus myös hyödynsi ohjeiden valmistelussa”, Karuvaara kertoo. Eräänä yhteistoiminnan muotona on mainittava läänikohtaiset työkokoukset ja koulutustilaisuudet, joilla pyrittiin yhtenäistämään säädösten tulkintoja ja valvonnan käytäntöjä sekä ajankohtaisten asioiden puintia.” Lääninterveystarkastajien ohjaava rooli Karuvaaran näkemyksen mukaan kuntien tarkastajat tukeutuivat läänintarkastajien asiantuntemukseen vaikeimmissa ja tulkinnanvaraisissa kysymyksissä. Näiden myötä Lapin lääninkin resurssit saatiin kuntoon”, muistelee Karuvaara. ”Lapissa, kuten muuallakin maassa, 1970-luvulla oli vielä varsin monia terveystarkastajien yhdistelmäja sivuvirkoja, joita lääninhallitukset pyrkivät muuttamaan kokopäiväisiksi viroiksi. Karuvaara mainitsee vielä paikallisten ympäristöterveysohjelmien laatimisen käynnistäminen Itä-Suomen läänistä vuonna 1998, jonne Karuvaara oli siirtynyt Lapin läänistä vuonna 1987. ”Kun lääninterveystarkastajan virka oli uusi, oli merkittävää, miten yhteistoiminta Lääkintöhallituksen ja meidän uusien virkamiesten kanssa rakentui kiinteäksi, yhteisen näkemyksen luomiseksi siitä, mikä on meidän tehtävämme erityisesti kuntien ohjauksessa ja tukemisessa. ”Kuntien kanssa yhteistoiminta käynnistyi ensinnäkin kuntakäynneillä, ja siellä tutustuimme tarkastajiin ja heidän toimintakenttäänsä. 83 STAKES:n kanssa hän laati STM:n oppaan ”Sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointi YVA-menettelyssä”. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Samoin esimerkiksi vesija elintarvikelaboratorioiden perustamiskustannuksiin osoitettiin valtionosuutta. Lääninhallitus oli oiva linkki silloin, kun tarvittiin keskusvirastojen tulkintaa säädösten toimeenpanoon ja viestintään sekä myös silloin, kun vietiin kuntien näkemyksiä keskusvirastojen suuntaan. ”STM:n rahoittamana lääni valittiin pilotoimaan Kansallisen ympäristöterveysohjelman implementointia paikallisia ohjelmia laatimalla. Tätä muutoskehitystä edisti sosiaalija terveydenhuoltoon säädetty uusi suunnitteluja valtionosuuslainsäädäntö (SVOL), jossa myös terveystarkastajien virkakiintiöitä osoitettiin vuosittain lääneille jaettaviksi. Erittäin arvokkaita olivat ne useat koulutustilaisuuksiin osallistumiset kuntien tarkastajien kanssa sekä omat yhteiset neuvottelupäivät Lääkintöhallituksen kanssa. Lääninterveystarkastajat tekivät 1990-luvun loppupuolella varsin laajan ympäristöterveydenhuollon resurssiselvityksen keskusvirastolle. Myöhemmin muut läänit toteuttivat paikalliset ohjelmat itäsuomalaisin Matti Karuvaara.. Siinä selvitettiin virkojen lisäksi myös työajan jakautumista eri ympäristöterveydenhuollon osa-alueille
Edeltäjää ei ollut ja uutta pitäisi virittää. Lapissa vuosina 1971–1986 ja Mikkelissä Itä-Suomessa vuodesta 1987 lähtien, joten katsoin, että aluehallintotaso on jo nähty ja lääniäkin odotti lakkauttaminen (mikä oli sääli). Tehtävä oli mielenkiintoinen ja haastava. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Sittemmin kehitystä nopeutti yhteistoiminta-alueita koskeva laki, ja nyt yksiköiden määrä on noin 60. ”Kun Tuotevalvontakeskukseen oltiin virittämässä ympäristöterveydenhuollon yksikköä, kiinnostuin tehtävästä, sillä olin ollut lääninhallitusten palveluksessa jo varsin pitkään. Tätä mallia olin esittelemässä myös Tukholmassa ja Tallinnassa ympäristöterveydestä vastaaville viranomaisille.” ”Muista kansainvälisistä tehtävistä voisin mainita, että olin ohjaamassa WHO:n työpajoissa Latviassa ja Liettuassa, sekä vuonna 2000 olin Maailmanpankin konsulttina parin viikon ajan arvioimassa Kirgisian terveysvalvontajärjestelmää. ”YMPPI-ryhmä kehitti ansiokkaasti valvonnan suunnitelmallisuutta, raportointia ja tiedonkeruuta. ”Tilanne oli vähän samanlainen kuin vuonna 1971 Lapissa aloittaessani. Kokeilun alkaessa ympäristöterveydenhuollon yksiköitä oli 277, kokeiluhankkeen loppuvaiheessa noin 190. 84 opein. Viimeisinä tehtävinään hän osallistui Valviran organisaatiota rakentavaan valvontatyöryhmään. vsk. Tuolloin käynnistyi STM:n ja MMM:n yhteinen ympäristöterveydenhuollon alueellinen kokeiluhanke (YTAKE), jonka ”työrukkaseksi” jouduin tai pääsin. Olen ollut myös vuosia Kunnallisen ympäristöja terveydenhoitoyhdistyksen edustajana kansainvälisessä ympäristöterveysjärjestössä (International Federation of Environmental Health IFEH).” Lääninhallituksesta sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen Vuonna 2003 Matti Karuvaara valittiin ylitarkastajaksi Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen (STTV), johon liitettiin myöhemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja uuden keskusviraston nimeksi tuli Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira. Tehtäväalue oli kuitenkin tuttu – terveydensuojelun ohjaus.” YTAKE – yhteistoimintaa viritellään ”Kiinnostava ja urani pitkäaikaisin hanke veikin sitten valtaosan työpanoksestani STTV:ssä. Hain STTV:een, sain paikan ja aloitin helmikuussa 2003”, kertaa Karuvaara vaiheitaan. Kokeilussa rahoitettiin 30 aluetta, joissa kuntia oli noin 200. Eli hanke johti kehitykseen, millä saavutettiin alkuperäinen tavoite, mutta aikaa se otti.” YMPPI-ryhmä perustetaan Ympäristöterveydenhuollon keskusvirastojen perustama yhteistyöryhmä YMPPI on tärkeä osa yhteistoimintaa STTV:n (myöhemmin Valviran), Elintarviketurvallisuusviraston (myöhemmin Ruokaviraston) ja Kuluttajaviraston (myöhemmin Turvallisuusja kemikaaliviraston) kanssa. Ryhmä koosti myös ensimmäisen valtakunnallisen monivuotisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman.” Eläkkeelle 2009 tammikuussa Matti Karuvaara jäi eläkkeelle STTV:stä, josta vuoden 2009 alussa tuli Valvira. ”Eläkeaika jäi kuitenkin vähäiseksi, sillä parin seuraavan vuoden olin kahteen otteeseen STM:ssä sijaisena yhteensä noin vuoden verran paikkaamassa vajaamiehitystä.. Kokeilussa pyrittiin löytämään erilaisia niin elinkeinokuin kuntarakenteiltaan yhteistoimintaan soveltuvia alueita eri puolilta maata
Lista on pitkä. Karuvaara listaa tärkeimmät ja vaativimmat selvitykset: työja elinkeinoministeriölle vuonna 2013 tehty ”Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan kehittäminen ja uudelleenarviointi sekä sosiaalija terveysministeriölle tehdyt ”Ympäristöterveydenhuollon ohjauksen uudistamisesta” (2015) ja ”Terveydensuojeluja tupakkavalvonnan ohjaus – tulevaisuuden järjestämisvaihtoehtojen arviointi” (Outi Lepistön kanssa, 2016). Karuvaara teki STM:lle myös useampia sisäisiä selvityksiä mm. Näitä selvityksiä on hyödynnetty lainsäädännön ja ohjeistuksen valmisteluissa. Selvitysmiehenä olin esittänyt, että olisi annettu yhteistoiminta-alueille niiden virittyessä mahdollisuus osoittaa kykynsä vastata haasteeseen muutaman vuoden kuluessa. ympäristöterveydenhuollon laboratorioiden erityistilannevalmiuteen liittyen ja ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen käytännöistä eräissä Euroopan maissa. Jos olisi osoittautunut, että haasteeseen ei olisi pystytty vastaamaan, niin sitten tehtävät olisi valtiollistettu.” ”Ympäristöterveydenhuollon ohjaukseen liittyvät selvitykset (2015, 2016) ja niiden ehdotukset ovat jääneet soteja maakuntasuunnitelmien pyörityksessä odottamaan. vaarinpäiviä viettäen”, Matti Karuvaara summaa.. vsk. Mieleeni ovat jääneet ensimmäiset lääninhallituksen uudelle virkamiehelle järjestämät työkalut: ne olivat terveydenhoitolaki, Heikki Salon sitä selittävä kirja, Ympäristö ja Terveys-lehti sekä huone, pöytä, tuoli ja puhelin.” Karuvaara korostaa Ympäristö ja Terveyslehden antamaa hyvää ammatillista tukea. Lehti on ottanut kiitettävästi vastuuta ympäristöterveydenhuollon koulutuksesta sekä alaan liittyvässä julkaisutoiminnasta.” Vihdoin eläkkeelle Matti Karuvaara teki viimeisen selvitystyönsä vuonna 2016. ”Eläkepäivien aikaan elämä on jakaantunut oikeastaan kahdella paikkakunnalla asumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Keväällä vapun aikoihin mökkikausi käynnistyy ja jatkuu nykyään lokakuun puolelle. ”Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan kehittämiseen esitetyt ehdotukset eivät toteutuneet, sillä TEM piti parempana ratkaisuna toiminnan valtiollistamisen. Siihen sisältyy vanhan mökin huoltoa ja kunnostamista, vähän puutarhatöitä, kalastusta Sääksjärvellä, marjastusta ja sienestystä sekä luonnon tarkkailua, istuskelua ja ehkä joskus vähän sinisiä ajatuksia. Osa selvityksistä on johtanut konkreettisiin uudistuksiin, osa on jäänyt tilaajien arkistoon. Mielestäni eräät muutokset olisi voitu toteuttaa selvitysten ehdottamalla tavalla huolimatta sote-ratkaisuista.” Yhteistyö Ympäristö ja Terveyslehden kanssa ”Ensikohtaaminen lehden kanssa lienee tapahtunut Lapin lääninhallituksessa aloittaessani virkauraa. ”Sen artikkelit ja tapauskertomukset ovat olleet omiaan lisäämään omaa tietämystä ongelmista ja niiden korjaamisesta.” ”Lääninhallitusten ja lehden yhteistoiminta on ollut merkittävää, kun läänikohtaisia neuvottelupäiviä ja alueellisia koulutuspäiviä viriteltiin yhteistyössä. Tämän lisäksi Karuvaara toimi muutamissa ohjausryhmissä vielä eläkkeellä ollessaan. 85 Sen jälkeen seurasi vuosittain erilaisten selvitysten tekemistä.” Selvitysmies Matti Karuvaara Matti Karuvaara on tehnyt monia selvityksiä kokonaan itse ja ollut monessa selvityksen teossa mukana. Muu aika meneekin sitten Mikkelissä vähemmin harrastuksin; vesijuoksua useamman kerran viikossa, lukemista ja tyttären sekä tyttärentytön kanssa myötäelämistä ns
Myös panttijärjestelmän laajentamisella ja uudelleenkäyttöön kannustamisella voitaisiin motivoida kuluttajia. – jopa jotkut tekstiilit sisältävät muovikuituja. Kirjoittajien mukaan tulevaisuudessa pitäisi jo pakkausten suunnittelussa ottaa huomioon kaikki sen kierrätettävyyteen vaikuttavat tekijät. Kuten kirjassakin tuodaan esiin, ympäristön kannalta viisain ratkaisu on kulutuksen vähentäminen, ja meille kuluttajille helpoin keino toteuttaa sitä on muuttaa asennoitumistamme vallalla olevaan kertakäyttökulttuuriin. Tanja Lohiranta Plastiikkipussit ja muut muovit kiertoon Kirjaesittely. Kirjoittajat avaavat myös biohajoavien muovien ja biomuovien käsitteitä sekä pohtivat niiden käyttöä ja ympäristöystävällisyyttä. ”Muovien suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat niiden päätyminen luontoon ja heikko kierrätettävyys, ja nämä ovatkin seikkoja, joihin juuri nyt etsitään aktiivisesti ratkaisuja”, kirjoittajat toteavat. Käytämme muovia pakkauksissa ja hyvin monissa tuotteissa kotitaloudessa, rakentamisessa, elektroniikassa jne. Kirjassa käydään läpi muovin historiaa, selvitetään muovin määritelmää ja muovin keskeisiä käyttökohteita sekä kerrotaan mikromuoviongelmasta. Esimerkiksi elintarvikepakkauksissa sen merkitys elintarvikkeen säilyvyyden kannalta ja ruokahävikin ehkäisemiseksi on merkittävä. 86 Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen Hyvä, paha muovi – vähennä viisaasti Minerva Kustannus Oy. Kirjan lopussa tuodaan esiin muovin kiertotalouden haasteita ja kehitysmahdollisuuksia. 182 s. Muovi puoltaa paikkaansa kevyenä, kestävänä ja edullisena materiaalina monessa tilanteessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. ISBN 978-952-312-812-5 Muovit kuuluvat monella tapaa jokapäiväiseen elämäämme. Ongelmaksi onkin muodostunut toimintamme sen jälkeen, kun muovi on tehtävänsä palvellut. Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen käsittelevät kirjassaan muoviongelmaa ja mahdollisuuksia ongelman selvittämiseksi. Kaikkia käyttökohteita ei tule edes ajatelleeksi. vsk. Kirjassa selvitetään toimitaanko ekologisesti, jos muovien käyttö kielletään kokonaan ja muovit korvataan muilla materiaaleilla. Pakkaukset tulisi ensisijaisesti suunnitella uudelleenkäytettäviksi
painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. Uudistettu 3. Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirjan luvut mm. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. 10 %). Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat
Erityisen pahoin kärsineiksi osoittautuivat IsoBritannian ja Irlannin suot, joita on ojitettu ja käytetty laidunmaina jo pitkään. Soiden kuivuminen uhkaa vapauttaa turpeeseen vuosituhansien aikana kertynyttä hiiltä takaisin ilmakehään lisäten näin jo ennestään korkeaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. RePack on suomalaisen Plan B From Outer Space Oy:n kehittämä pakkausmateriaali ja sen palautusjärjestelmä. Syksyn aikana palvelun ovat ottaneet käyttöön muun muassa Zalando ja H&:M:n Weekday. Se on vaihtoehto kertakäyttöpakkaukselle, sillä se on suunniteltu kestämään vähintään 20 käyttökertaa. Suurin lasku suoveden pinnoissa ajoittuu 1700-luvun puoliväliin, joskin alueelliset erot ovat suuria. vsk. RePack-pakkaukset valmistetaan kierrätysmuovista, joka on 100 % edelleen kierrätettävää polypropeenia. RePackin käyttö on helppoa ja palkitsevaa: palauttamalla vähennetään kertakäyttöpakkausten määrää samalla säästäen rahaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kuva:Jussi-Pekka Manner.. RePack on jo nyt käytössä viidessätoista maassa ja tavoitteena on laajemmat globaalit markkinat”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Jonne Hellgren. ”Hiilinielukeskusteluun liittyen olisi meillä Suomessakin korkea aika alkaa puhua metsien lisäksi myös soista”, tähdentävät Korhola ja Väliranta. Vuonna 2017 RePack voitti Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon. RePack on yksinkertainen tapa vähentää pakkausroskaa. 88 poimintoja RePack sai 1.8 miljoonaa euroa EU-rahoitusta verkkokaupan pakkausroskan hävittämiseen RePack tuo pullopanttijärjestelmästä tutun mallin kansainväliseen verkkokauppaan, vähentäen kertakäyttöpakkauksista aiheutuvaa roskaa. ”Soitamme ei ole tutkittu riittävästi siitä näkökulmasta, kuinka voisimme hyödyntää suoluontoamme maksimaalisella tavalla hiilen kerryttämisessä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä”, tiivistää Väliranta. Plan B From Outer Space Oy Euroopan soiden kuivuminen voi vaarantaa merkittävän hiilinielun Kansainvälisen tutkimusryhmän selvitys osoittaa, että eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat suot ovat muuttuneet selkeästi kuivemmiksi viimeisten vuosisatojen aikana. ”Tutkimuskohteiksi pyrittiin valitsemaan mahdollisimman luonnontilaisia soita, joskin Euroopasta on vaikeaa löytää soita, joihin maankäyttö ja muu ihmistoiminta eivät olisi jättäneet jälkiään”, toteaa selvityksessä mukana ollut dosentti Minna Väliranta Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Helsingin yliopisto Suomaisema. ”Olemme kehittäneet pakkausmenetelmäämme vuodesta 2012 lähtien ja nyt on nopean kansainvälistymisen vaihe. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on siksi äärimmäisen tärkeää, että hiili pysyy suokerrostumissa eikä vapaudu sieltä ilmaan kuivumisen, eroosion ja suopalojen seurauksena”, kertoo selvityksen toinen suomalaiskirjoittaja, Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. ”Euroopan soissa on viisi kertaa enemmän hiiltä kuin Euroopan metsissä. Nyt RePack saa EU:lta 1,8 miljoonaa euroa tukea palvelun laajentamiseen. EU SME Instrument -hanke on kooltaan noin 2,5 miljoonaa euroa, josta EU:n avustusta on noin 1,8 miljoonaa euroa
Sillä on iso merkitys ympäristön kannalta”, pakkauskehityspäällikkö Juhana Pilkama kertoo. Valio on tehnyt vuosien ajan töitä muovin määrän vähentämiseksi ja pakkausmateriaalien kehittämiseksi. Tavoitteemme on, että vuoden 2020 aikana kaikki Valion Suomessa myytävät juustoviipalepakkaukset on valmistettu vähintään 50-prosenttisesti kierrätetystä muovista. Nykyiset kierrätyslaitteet eivät tunnista mustaa väriä, eivätkä mustat muovipakkaukset päädy siksi kierrätykseen. Kunnanpuutarhuri Miia Terämä Pirkkalan kunnasta toteaa, että Kiertonet on hyvin vaivaton tapa luopua tavarasta, jota kunta ei enää tarvitse. Anne Kotiharju Muovinkierrätys kehittyy vauhdilla: Valio toi kierrätysmuovin ruokapakkauksiin Valio alkaa hyödyntää ensimmäisten elintarvikeyritysten joukossa kierrätysmuovia. Muuta, jooko, koristeisiksi äläkä jätteeksi. ”On hyvä asia, että kaikki mahdollinen tavara saadaan kiertoon ja näin säästetään luontoa.” www.kiertonet.fi Kiertoa Oy. Kiertonet.fi on kiertotaloutta edistävä verkkohuutokauppa, jossa julkiset toimijat voivat myydä tarpeetonta omaisuuttaan. ”Muoviteollisuuden ilmastopäästöt pienenevät noin 40–60 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa muovi tehdään alusta alkaen fossiilisesta öljystä. Suomessa on Kuntaliiton mukaan tällä hetkellä 311 kuntaa ja kaupunkia, joista 158 toimii myyjänä Kiertonetissä. Neito, kelle rääsyä rekalla keräät. Myös korkki on täysin kasvipohjainen. Kierrätysmuovia voidaan käyttää nykyään myös ruokapakkauksissa. Reikäisiä sekä jysäriräsyjä kesäisiä kiertää. Jatkossa karkeasti 10 prosenttia kaikesta käyttämästämme pakkausmuovista on kierrätettyä. vsk. Kierrätysmuovin käyttöä on tarkoitus lisätä jatkossa. Muovia tarvitaan kaikissa pitkään säilyvissä elintarvikkeissa, sillä ilman muovin antamaa suojaa ruoka pilaantuisi ennen kuin se ehtii kotijääkaappiin. Kartonki tehdään puusta ja tuotetta suojaava ohut muovikerros sokeriruokoteollisuuden jätteestä eli kasvin ylimääräisistä osista. Vuonna 2015 Valio toi kauppoihin 100-prosenttisesti kasvipohjaiset tölkit. Vuonna 2019 Valio luopuu myös kokonaan läpivärjätystä mustasta muovista Suomessa. ”Aiemmin poistimme tavaraa perinteisillä huutokaupoilla, joiden järjestäminen vaati paljon työtä”, hän kertoo. Pakkauskehitys on osa isompaa tavoitetta: ruokatalo haluaa nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. 89 poimintoja Juhlavuoden palindromit 7/2019 Iske, että jäkälä iskisi. Valion herkuttelujuustojen uusien pakkauksien materiaalista vähintään 90 prosenttia on kierrätysmuovia. Etsi rokokoo ja tuumi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Mifu-suikaleiden ja Mifu-jauhispakkauksen muovista yli 50 prosenttia on kierrätettyä. Rekalla keräys äärelle kotien. Muovista tulee ongelma, jos se päätyy luontoon. Pakkauksen tärkein tehtävä onkin ehkäistä pakkausta itseään isompi ympäristöhaitta: ruokahävikki. Myyjinä on yhteensä lähes 400 julkista organisaatiota. Valio Yli puolet kunnista ja kaupungeista mukana Kiertonetissä Jo yli puolet kunnista ja kaupungeista hyödyntää Kiertonetiä
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. Kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttökelpoisuus Jätteiden perusmäärittelyt sekä vastaavuusja laadunvalvontatestit laboratoriostamme kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. 90 Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72, Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. 10 %. ALV. Irtonumero 10,Sis. tilaushinnoista. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. 10 %). Juhlavuosi! Tunnetko jätteesi ominaisuudet. 10 %). alv. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis
*. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2019 YMPÄRISTÖALAN HALLINTO, YMPÄRISTÖVASTUUJA TURVALLISUUS -teemanumero -lehti ilmestyy 16.12.2019. vsk. Mainosaineistot 25.11.2019 mennessä. 91 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa Mekin olemme yhteiskunnallinen yritys * Kaikella yrityksen toiminnalla on vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristönsuojelun, elintarvikehygienian, ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä. www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun
painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Tilauksiin lisätään toim. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis
Ratkaisumme parantavat maa-ainesten kiertoa ja kiertotaloutta. WWW.SITOWISE.COM Sitowise on 1700 hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntijaja digitaaliset palvelut saman katon alta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2019, 50. vsk. 93 Parannamme maata pala kerrallaan Olemme edelläkävijöitä vastuullisen infran suunnittelussa. Maapörssi on osa Sitowiseä.
040 772 4800/Outi. 040 587 1675/Pasi p. erityisjate .fi Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Kysy lisää asiantuntijoiltamme p