Esimerkkejä kiertotalouspalveluistamme ovat strategiat, tiekartat ja toimintasuunnitelmat, kiertotalouden liiketoimintamallit, teolliset symbioosit, kiertotalouskeskusten suunnittelu, resurssija materiaalitehokkuustarkastelut, jätteiden ja sivuvirtojen kierrätys ja hyödyntäminen, biopohjaiset ratkaisut, markkinaja teknologia-analyysit sekä edellä mainittuja tukevat vaikuttavuusarvioinnit, kuten hiilijalanja kädenjälkilaskennat sekä elinkaariarvioinnit. Laaja asiantuntijajoukkomme auttaa ottamaan seuraavan askeleen kiertotaloudessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lue lisää: afry.fi. Kiertotaloudella kestävää tulevaisuutta Kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien avulla voimme yhdessä rakentaa kestävää tulevaisuutta, luoda uutta liiketoimintaa ja saada myös kustannussäästöjä
5. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. vsk
Ensi vuonna voimaan tuleva SUP-direktiivi puuttuu monin tavoin kertakäyttömuoveihin ja tarkoitus on vähentää mikromuovien päätymistä vesistöihin. Kaarina Kärnä. Siinä vaihtoehdossa tulee kaupan päälle paljon muutakin hyvää. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Tumpista asiaa Maailman yleisin roska on tupakantumppi. miniroskiksia, joihin palavan tumpin (tai loppuun jauhetun purkan!) voi pudottaa, ja pieni miniroskis kulkee näppärästi laukussa tai taskussa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Miniroskiksen voi askarrella itsekin filmipurkista tai diabeetikkojen koeliuskapurkista. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Paras teko tumpittomuuden tiellä on tietenkin savuttomuus. Tänä vuonna 20 vuotta täyttänyt Roska päivässä -liike on jo pitkään pyrkinyt ratkaisemaan tumppiongelmaa. Tupakoitsijoille on jaettu liikkeen jäsenten toimesta ns. Monikaan ei miellä, että tumppi on muoviroska. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Kestävä purkki on tupakoitsijan ympäristönsuojeluesine vuosikausiksi eteenpäin. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. vsk. Siitä huolimatta monet tumppiin liittyvät asiat eivät ole kaikkien tiedossa. Todennäköisesti myös laajempi tuottajavastuu koskee filttereitä, minkä mukaisesti jätteiden aiheuttamat kustannukset tulevat niiden tuottajan maksettavaksi. Lisäksi usein väitetään, että tumppi maatuisi, mutta näin ei ole. Se kyllä hajoaa vuosien kuluessa ja hajoamisen tuloksena saadaan mikromuovia vesistöihin. Uuden direktiivin soveltamisalaan tulevat kuulumaan myös tupakan filtterit. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tumpin akuutti myrkyllisyys on tunnetumpi asia. On vielä epäselvää, mitä kaikkea se tulee tarkoittamaan, mutta ainakin tupakkaaskien myyntipakkausten pakollisiin merkintöihin tulee uutta sääntelyä
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. vsk 7 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2020 ilmestyy 17.12. 44 Tulevaisuustrendejä pilaantuneiden maa-alueiden toimialalla Jarno Laitinen ................................................................................................... 48 KEMKO tarjoaa koulutusta kemikaalien ympäristöriskeistä Henna Jylhä, Jaana Sorvari, Outi Pyy, Jussi Reinikainen, Minna Wasenius, Katarina Björklöf ja Pirjo Korhonen .............................52 Uusi kestävän kunnostuksen ohje edistämään tiedonkulkua sidosryhmien välillä Aura Nousiainen ja Jarno Laitinen ...............................................................56 Kunnostusmenetelmän valinta osaksi onnistunutta kunnostushanketta Ville Kilponen ja Jarno Laitinen .................................................................... 7 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 34 Valtio selvittää suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden ympäristövaikutuksia Nina Lehtosalo ..................................................................................................38 Kohti kestävämpää pilaantuneiden alueiden riskinhallintaa Henna Jylhä ja Outi Pyy ................................................................................. Tumpista asiaa Kaarina Kärnä ......................................................................................................4 Turvallinen kiertotalous edellyttää luotettavaa tietoa haitallisten kemikaalien teollisesta käytöstä Emmi Vähä, Pia Högmander, Jukka Mehtonen ja Kaj Forsius ..................6 Vaaralliset aineet jätteenkäsittelyssä Sari Kauppi ja Timo Seppälä ..........................................................................14 Rakennusten saumausmassojen haitta-aineet: Klooratut parafiinit (SCCP ja MCCP) Sami Mustajoki ja Annu Ruusala ..................................................................20 Riskinarvioinnin avulla voidaan lisätä uusiomateriaalien käyttöä maarakennuskohteissa Mari Dahl ............................................................................................................26 Yrityspakkaukset kiertämään Laura Heinovaara .............................................................................................30 Asukkaan osallistaminen kiertotalouteen Tiina Vermaete ................................................................................................. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. 66 Tavoitteena ampumaratojen ympäristölupahakemusten laadun parantaminen Lotta Jaakkola ...................................................................................................72 Kirjaesittely: Antti Koli, Retkeilijän vuodenajat – Kohteet ja vinkit lähiluontoon ...............................................................77 Poimintoja .......................................................................................................78. vsk. Lehden teemana on ympäristöalan tutkimus. 60 Tutkimusten ja riskiarvioinnin systemaattinen ohjaaminen huonoon kemialliseen tilaan määritellyillä pohjavesialueilla Liisa Koivulehto, Kimmo Järvinen, Jarno Laitinen ja Esa Rouvinen ...... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
Selvitimme vaarallisten kemikaalien käyttöä eri teollisuussektoreilla julkisia tietokantoja käyttäen. Osana projektia tutkittiin, miten teollisuuden kiertotalouskäytäntöjä voitaisiin edistää BREF-vertailuasiakirjoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Selvitys osoittaa, että kemikaalitiedon tuottamisessa ja erityisesti tiedonkulussa on vielä paljon parantamisen varaa.. 8 S elvityksemme on osa vuonna 2017 alkanutta kansainvälistä projektia Vaaralliset kemikaalit teollisuuspäästödirektiivin vertailuasiakirjoissa (HAZBREF) i . Sen tavoitteena on parantaa vaarallisten kemikaalien hallintaa teollisuuslaitoksissa. Merkittäviä väliEmmi Vähä, tutkija Pia Högmander, tutkija Jukka Mehtonen, erikoissuunnittelija Kaj Forsius, projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus, SYKE Turvallinen kiertotalous edellyttää luotettavaa tietoa haitallisten kemikaalien teollisesta käytöstä Materiaalien turvallinen uusiokäyttö edellyttää tietoa niiden kemikaalikoostumuksesta. Kiertotalous ja teollisuuspäästödirektiivi Teollisuuden päästöjä säädellään EU:n alueella teollisuuspäästödirektiivillä (IED, 2010/75/EY). Suomessa direktiivin vaatimukset on sisällytetty ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014). vsk
Emmi Vähä. Aineiden käytön tunnistaminen teollisuusaloittain Selvitimme vaarallisten aineiden käyttöä eri teollisuuden aloilla hyödyntäen tietoa, jota on tuotettu erilaisten EU:n sääntelymekanismien, kuten kemikaaleja koskevan REACH-asetuksen, kautta. Vaarallisten kemikaalien hallintaa BREF-asiakirjoissa ei kuitenkaan ole tähän asti käsitelty kattavasti. Monissa BREF-asiakirjoissa käsitellään jo nyt kyseisen teollisuussektorin tuottamia jätteitä ja sivuvirtoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia, mutta nykyistä enemmän huomiota pitäisi kiinnittää materiaalien kontaminaation välttämiseen. Euroopan unioni on kiertotaloussuunnitelmassaan (Closing the loop) iii asettanut tavoitteeksi sisällyttää BREF-asiakirjoihin kiertotaloutta edistävää ohjeistusta. Johtopäätöksemme on, että kiertotaloutta voidaan edistää BREF-asiakirjojen kautta jossain määrin, mutta vielä kiertotalousnäkökulmia ei ole systemaattisesti huomioitu. Pia Högmander. vsk. SVHC-listalle voidaan valita myös aine, joka antaa aihetta vastaavaan huoleen, kuten esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevä aine. Ne ohjaavat teollisuudelle asetettuja ympäristönsuojeluvaatimuksia, ympäristöluvitusta ja myös lupien valvontaa. Jukka Mehtonen. 9 neitä päästöjen sääntelyssä ovat parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta kertovat BAT-vertailuasiakirjat (BREF) ii . SVHC-ainelistalle valitaan kemikaaleja, jotka ovat joko pysyviä, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT), hyvin pysyviä ja biokertyviä (vPvB) tai syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymismyrkyllisiä (CMR). Myös jätehierarkian toteuttamiseen käytännön toiminnassa tulisi tarjota enemmän ohjeistusta. Esimerkiksi uusiomateriaalin käyttömäärälle ei kuitenkaan ole järkevää asettaa BREF-asiakirjoissa sitovia raja-arvoja, sillä jo yhden teollisuusalan sisällä laitosten prosessit voivat olla hyvin erilaisia eikä kierrätysraaka-aineen käyttö ole kaikkialla edes mahdollista mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kaj Forsius.. HAZBREF-projekti selvitti, millaisia mahdollisuuksia nykyinen lainsäädäntö ja ohjeistus iv tarjoavat tavoitteen toteuttamiseen. Keskityimme aineisiin, jotka ovat tunnetusti vaarallisia: REACH-asetuksessa (2006/1907/EY) mainittuihin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin (SVHC) ja vesipuitedirektiivissä (VPD, 2000/60/EY liite X) mainittuihin prioriteettiaineisiin. Listalla on tällä hetkellä 209 ainetta tai yhdisteryhmää, ja lista pitenee jatkuvasti. tuotteen laatuvaatimusten vuoksi
Koko EU:n alueella voimassa olevalla listalla on 45 ainetta tai aineryhmää. Kandidaattilistalta SVHC-aine voi päätyä luvanvaraiseksi tai rajoitetuksi aineeksi. 10 Kun aine on tunnistettu SVHC-aineeksi, se lisätään kandidaattilistalle. Listalla aineet on jaettu haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin. Esimerkiksi kun tietyt ehdot täyttyvät, esineiden valmistajat ja maahantuojat ovat velvollisia ilmoittamaan Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) esineisiin sisältyvistä SVHCaineista. SYKE selvitti SVHC-listalla ja vesipuitedirektiivissä mainittujen prioriteettiaineiden käyttöä neljällä eri teollisuussektorilla: polymeerien valmistuksessa, tekstiiliteollisuudessa, metallien ja muovien pintakäsittelyssä sekä epäorgaanisten kemikaalien – tässä tapauksessa lannoitteiden – valmistuksessa. Vaarallisten aineiden päästöjen vähentämiselle on asetettu tiukemmat vaatimukset kuin haitallisille aineille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. SVHC-aineeksi tunnistamisesta ja lisäämisestä kandidaattilistalle aiheutuu velvoitteita ainetta sisältävän esineen maahantuojille, valmistajille ja toimittajille. Työ rajattiin toimialoihin, joita teollisuuspäästödirektiivi koskee. Lisäksi hyödynnettiin pohjoismaista SPINtietokantaa (Substances in Preparation in Nordic Countries) viii . Polymeerisektorille tunnistettiin 66 SVHC-ainetta tai aineryhKuva: Pixabay.. Niiden lisäksi jäsenvaltiot voivat valita kansalliselle listalleen alueellisesti merkittäviä aineita. SVHC-ainelista haettiin Euroopan kemikaaliviraston verkkosivuilta vi , aineiden käyttökohteita kartoitettiin kemikaaliviraston julkisesta kemikaalitietokannasta vii ja SVHC-aineen tunnistamisen yhteydessä toimitetusta aineistosta (REACH liite XV). vsk. v Suomalaisessa lainsäädännössä EU:n vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet on kirjattu valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)
Lannoitesektorille aineita tunnistettiin 5. Esimerkiksi käy kemianteollisuus. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä aineiden käytöstä saatavilla oleva tieto ei välttämättä kerro koko totuutta niiden käytöstä. Näin ollen Taulukko 1. *ECHA:n julkisen kemikaalitietokannan käyttömäärät kattavat aineen käytön kaikilla teollisuuden aloilla. Niistä ei aina ole saatavilla edes CAS-numeroa, ja ilman täsmällistä tunnistenumeroa aineesta on lähes mahdoton etsiä tietoa. Siinä missä teollisuuspäästödirektiivissä kemianteollisuus jaetaan kuuteen alaluokkaan, kemikaalitietokannassa käytetään yhtä kategoriaa ”kemikaalien valmistus”. ECHA:n julkisen kemikaalitietokannan tieto aineen käytöstä perustuu maahantuojan tai tuottajan aineen rekisteröinnin yhteydessä toimittamaan tietoon. Käyttökohteita voi puuttua ja toisaalta aine saatetaan rekisteröidä sellaiseenkin käyttöön, johon sitä ei todellisuudessa käytetä. Tiedon luotettavuuden kannalta erityisen ongelmalliseksi aineryhmäksi osoittautuivat perfluoratut yhdisteet. vsk. 11 mää, metallien ja muovien pintakäsittely -sektorille 81 ja tekstiiliteollisuudelle puolestaan 14. Rekisteröinnin yhteydessä ilmoitettavat käyttökohdekategoriat ovat niin laajoja, että aineen yhdistäminen tiettyyn teollisuuspäästödirektiivin mukaiseen teollisuusalaan on toisinaan mahdotonta. Teollisuusalakohtaista tietoa käyttömääristä ei ole saatavilla ECHAn tietokannasta.. Esimerkkejä polymeerien valmistuksessa (POL) sekä metallien ja muovien pintakäsittelyssä (STM) käytettävistä SVHC-listan ja vesipuitedirektiivin prioriteettiaineista, niiden käyttömääristä ja käyttökohteista. Kemikaalien käyttökohteista ja -määristä saatavissa oleva tieto ei tällä hetkellä ole kovinkaan luotettavaa ja tarkkaa, ja siihen on monta syytä. SVHC-arvioinnin yhteydessä kerätään tietoa aineiden käyttökohteista, mutta tiedot eivät välttämättä kerro kaikkea eurooppalaisesta tilanteesta. Esimerkkejä aineista on esitetty taulukossa 1. Osa näistä SVHC-aineista on myös VPD:n prioriteettiaineita. Lisäksi aineen valmistaja tai maahantuoja ei välttämättä ole tietoinen aineen kaikista mahdollisista käyttökohteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
12 HAZBREF-hankkeessa tunnistetut aineiden käyttökohteet voivat olla osittain vääriä osumia ja toisaalta joitakin käytössä olevia vaarallisia aineita saattaa jäädä tunnistamatta. HAZBREF-projektissa käytiin läpi käyttöturvallisuustiedotteita jokaisesta partnerimaasta. Jopa yleisesti vaarallisiksi tunnustettujen SVHC-aineiden osalta käyttötieto on puutteellista, kuten SYKEn HAZBREF-hankkeessa tekemä tietokantahaku osoittaa. REACH-asetuksen mukaan kuluttajalla on oikeus saada tietoa esineiden SVHC-sisällöstä. Lähtökohta pitäisi olla, että näiden aineiden käyttöä vähennetään mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä tarkkaa tietoa eri materiaalien kemikaalikoostumuksesta ei kuitenkaan ole helposti saatavilla. Vuoden 2021 alusta lähtien esineiden valmistajat, myyjät ja maahantuojat joutuvat toimittamaan tiedon esineiden SVHC-sisällöstä myös ECHA:n SCIP-tietokantaan ix . SPIN-tietokannan tiedot kuvaavat paremmin aineiden todellista käyttöä, sillä käyttötiedot perustuvat toiminnanharjoittajien ilmoituksiin ja tiedot päivitetään vuosittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. SVHC-aineet ja vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet eivät ole ainoita aineita, joiden päätyminen materiaalikiertoon ja ympäristöön ei ole toivottavaa. Selvisi, että käyttöturvallisuustiedotteiden laadussa on vielä parantamisen varaa. Tällä pyritään varmistamaan, että tieto SVHCaineita sisältävistä esineistä olisi saatavilla tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren ajan. Lisää tietoa vaarallisten aineiden käytöstä tarvitaan Turvallisen kiertotalouden edellytys on puhtaat materiaalivirrat. vsk. Kemikaalin valmistajan tai maahantuojan on toimitettava vaarallisten kemikaalien mukana käyttöturvallisuustiedote kemikaalin ammattija teollisuuskäyttäjille. Ehdotukset tiedon kulun parantamiseksi HAZBREF-projekti ehdottaa, että eri teollisuusalojen BREF-asiakirjoihin sisällytettäisiin vaatimus kemikaali-inventaariosta x . Tämän tiedon tuottamiseksi tarvitaan yhteistyötä koko arvoketjun toimijoiden välillä. Käytännössä tätä oikeutta ei voida taata, sillä usein tuotteen myyjä ei itsekään tiedä, mitä kemikaaleja esine sisältää. Se tukisi turvallisten materiaalikiertojen kehittymistä.. Teollisuudelle asetetuissa vaatimuksissa ja lupaehdoissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota REACH-asetuksen mukaan luvanvaraisiin, rajoitettuihin ja kiellettyihin aineisiin, sekä syöpää aiheuttaviin, perimää vaurioittaviin tai lisääntymismyrkyllisiin aineisiin (CMR1a ja CMR1b), hitaasti hajoaviin, biokertyviin ja myrkyllisiin aineisiin (PBT-aineet) sekä erittäin hitaasti hajoaviin ja erittäin biokertyviin aineisiin (vPvB-aineet). Käyttöturvallisuustiedotteisiin kaivattaisiin myös tarkempaa tietoa kemikaalien ainekoostumuksesta. SPIN-tietokannan huono puoli on, että sen tiedot kattavat vain Pohjoismaat. Niiden lisäksi on koko joukko muita aineryhmiä, jotka tulisi ottaa huomioon teollisuusalakohtaisten BREF-asiakirjojen uudistamisessa ja ympäristölupaprosesseissa kaikissa EUmaissa. Erityistä huomiota vaativat myös biosidiasetuksessa mainitut biosidit, kansallisesti valitut vesienhoidon kannalta haitalliset aineet sekä pohjavesidirektiivin liitteen 2 aineet, joille on asetettu ympäristönlaatunormi. Huomioitavien aineiden listalle kuuluvat myös hitaasti hajoavat, kulkeutuvat ja myrkylliset aineet (PMT-aineet). Yksittäisten aineiden tiedot ovat usein puutteellisia, jolloin käyttäjän on vaikea arvioida aineen haitallisuutta tai sitä, mihin aine prosessissa päätyy
tai jatkokäsittelyyn tai poistaa kokonaan materiaalikierrosta. Mikäli kaikki arvoketjun toimijat sitoutuisivat kemikaalitiedon tuottamiseen ja sen avoimempaan jakamiseen, vaarallisia aineita sisältävät tuotteet voitaisiin tunnistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 13 Kemikaali-inventaariossa toiminnanharjoittajan tulisi listata prosessissa käytetyt vaarallisiksi luokitellut kemikaalit sekä niiden ainesosat CAS-numeroineen ja ominaisuuksineen. Laadukkaan kemikaaliinventaarion tekeminen edellyttää myös, että kemikaalien toimittajat jakavat käyttöturvallisuustiedotteessa tarkat tiedot aineiden koostumuksesta. Ne voitaisiin ohjata sopivaan jatkokäyttöön Vaaralliset kemikaalit teollisuuspäästödirektiivin vertailuasiakirjoissa (HAZBREF) HAZBREF projektin tavoitteena on parantaa vaarallisten kemikaalien hallintaa teollisuuslaitoksissa, edistää eri teollisuussektoreilla käytettävien kemikaalien tunnistamista ja tämän tiedon hyödyntämistä teollisuuden ympäristöluvitusta ja valvontaa ohjaavien BAT-vertailuasiakirjojen (BREF) valmistelussa. Projektissa ovat Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Saksa, Puola ja Viro. Projekti tekee yhteistyötä teollisuuden sidosryhmien ja alan viranomaisten kanssa partnerimaissa, Itämeren alueella ja EU:n tasolla. Tällainen tiedon kulku vaatii resursseja ja työkaluja tiedon tallentamiseen ja siirtä. Nykyisin tehdään ns. Esimerkiksi muovituotteiden valmistus alkaa polymeerin valmistuksella, jossa osa lisäaineista voi olla sellaisia, ettei niitä haluta esimerkiksi elintarvikepakkauksiin, vaikka ne jossain muussa käytössä voivat olla tarpeellisia. Polymeerin valmistaja merkitsisi nämä aineet kemikaali-inventaarioonsa ja toimittaisi tiedon muovituotteen valmistajalle, joka puolestaan täydentäisi tietoa käyttämillään kemikaaleilla ja informoisi tuotteen materiaalisisällöstä jätehuollon toimijoita. Projektia rahoittaa EU Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta. vsk. Mikäli kemikaali-inventaariossa todetaan, että vaarallista ainetta päätyy huomattavia määriä esimerkiksi jätteeseen, tulisi toiminnanharjoittajan ilmoittaa tästä jätteen käsittelijälle. negatiivisia listoja, joissa ilmoitetaan, mitä ainetta tuote ei sisällä, jotta voidaan varmistua materiaalin soveltuvuudesta tiettyyn käyttötarkoitukseen, kuten elintarvikepakkauksiin. Lisäksi tavoitteena on parantaa vaarallisten kemikaalien käytön sääntelystä vastaavien viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välistä tiedonvaihtoa. Projektissa tutkittiin myös, miten teollisuuden kiertotalouskäytäntöjä voitaisiin edistää BREF-vertailuasiakirjoissa. Näin voitaisiin päättää materiaalin soveltuvuudesta eri jatkokäyttöihin. Työtä vetää Suomen ympäristökeskus SYKE. Lisäksi tulisi arvioida, mihin aineet prosessissa päätyvät (tuotteeseen, jäteveteen, ilmaan, jätteeseen) vai muuttuuko aine prosessissa muuksi aineeksi
Textile tagging to enable automated sorting and beyond. Euroopan kemikaalivirasto on mukana uusimmissa BREF-asiakirjojen päivitysprosesseissa muun muassa vaarallisten kemikaalien tunnistamisen osalta. 14 miseen. Mistra Future Fashion report series. vsk. net/ ja https://tukes.fi/-/spin-tarjoaatietoa-kemiallisten-seosten-vaarallisistaaineista/ ix ECHA https://echa.europa.eu/fi/ scip-database x HAZBREF sektoriraporttien luonnokset saatavilla: https://www.syke.fi/en-US/ Research__Development/Research_ and_development_projects/Projects/ Hazardous_industrial_chemicals_in_the_ IED_BREFs_HAZBREF/Work_packages/Best_practices_in_industry_WP4 xi Englund, F., Wedin, H., Ribul, M., de la Motte, H., Östlund, Å (2018). https://www.syke.fi/en-US/Research_ Development/Research_and_development_projects/Projects/Hazardous_ industrial_chemicals_in_the_IED_ BREFs_HAZBREF/Publications v TUKES https://tukes.fi/kemikaalit/ reach/luvanvaraiset-aineet/erityistahuolta-aiheuttavat-aineet vi ECHA https://echa.europa.eu/fi/ candidate-list-table vii ECHA https://echa.europa.eu/fi/ information-on-chemicals viii SPIN rekisteri: Substances in preparation in Nordic Countries http://spin2000. Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions: Closing the loop – An EU action plan for the Circular Economy. jrc.ec.europa.eu/reference/textilesindustry. Suomessa ympäristölupahakemuksen liitteenä on jo nyt toimitettava taulukko, johon on koottu tiedot vaarallisten aineiden käytöstä teollisuuslaitoksella xii , ja vastaavaa hyvää käytäntöä tulisi noudattaa myös muualla EU:ssa. Esimerkiksi ensi vuonna käyttöön otettava SCIP-tietokanta aiheuttanee melkoisesti työtä. Askelia parempaan suuntaan on jo otettu. Näin vältyttäisiin kierrättämästä vaarallisia kemikaaleja uusiomateriaalien mukana. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi edelleen syventää, jotta tieto vaarallisista aineista kulkisi koko arvoketjussa. iv HAZBREF raportti Promoting nontoxic material cycles – challenges and opportunities in the BREF process. COM(2015) 614 final. com/download-publications-on-sustainable-fashion/ xii Ympäristöluvan liite taulukko 6010b. Materiaalisisällön merkitsemistä esimerkiksi QR-koodilla itse tuotteeseen on jo esitetty tekstiileille xi . Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Lisää aiheesta i Hankkeen internetsivut www.syke.fi/ projects/hazbref ii https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ ja_tuotanto/paras_tekniikka_bat iii Euroopan komissio. Positiivista on, että kemikaali-inventaario on jo sisällytetty uudistettavana olevan tekstiiliteollisuuden BREF-asiakirjan ensimmäiseen luonnokseen xiii . xiii Euroopan IPPC toimisto https://eippcb. http://mistrafuturefashion
Lasipakkausjätteen jatkojalostus Suomessa nousi kilpailutuksessa kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi. Ringin LCA Consulting Oy:llä teettämän selvityksen mukaan lasipakkausten lajittelu ja kierrätys ovat todellinen ympäristöteko. Jatkossa suurin osa lasipakkauksista käsitellään kotimaisin voimin Uusioaineksen tehtaalla Forssassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. ”Suomalaisen kierrätyslasin käyttö on meille erityinen ilon aihe, sillä se vahvistaa kotimaisen raaka-aineen hankintaketjuamme. Osa lasista päätyy Foamit-vaahtolasin raaka-aineeksi, joten tuotteen kotimaisuusaste nousee merkittävästi. vsk. 15 Suomalaisten lajittelemaa lasipakkausjätettä eli pantittomia lasipulloja ja -purkkeja on vuosien ajan jatkokäsitelty kierrätystä varten Hollannissa ja Englannissa. Vaahtolasimurske on materiaalina hyvä vaihtoehto esimerkiksi lecasoralle rakennusten ja tietyömaiden pohjustuksiin ja routaerityksiin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ja Uusioaines Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyöstä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Pantittoman lasipakkausjätteen jatkokäsittely siirtyy ulkomailta Forssaan Suomalaisten palauttamat lasipakkaukset kierrätetään jatkossa pääosin Forssassa.. Sopimuksen myötä pääsemme myös kehittämään yhdessä Ringin kanssa lasin kierrätystä. Pantittoman lasipakkausjätteen kierrätyksestä Suomessa vastaa lasipakkausten tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry, joka ostaa tarvittavat palvelut kaupan ja teollisuuden kokonaan omistamalta RINKI Oy:ltä. ”Tuoreimman kilpailutuksen voitti forssalainen Uusioaines Oy, joka jatkojalostaa suomalaisten palauttamat lasipakkaukset kierrätystä varten. Tämä mahdollistaa kaiken lajitellun lasipakkausjätteen kierrättämisen. Suomessa ei ole lasipakkauksia valmistavaa teollisuutta”, kertoo Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Samalla tuemme suomalaista työllisyyttä ja vaikutamme positiivisesti hiilijalanjälkeen, kun materiaali tulee kotimaasta”, sanoo Uusioaines Oy:n toimitusjohtaja Kalle Härkönen. Uusioaines puhdistaa Ringin sille toimittaman pantittoman lasin, josta valmistetaan pääosin uusia pakkauksia ja myös vaahtolasia. Vuonna 2019 lasipakkauksia kerättiin Suomessa 24 700 tonnia eli 25 miljoonaa kiloa. Näin ollen suomalaiset vähensivät lasipakkausten lajittelulla viime vuonna yli 12 miljoonaa kiloa hiilidioksidipäästöjä. Kun suomalainen lajittelee kierrätykseen kilon lasipakkauksia, vähenevät hiilidioksidipäästöt puoli kiloa. Tämä yhteistyö on meille mieluisa ratkaisu. Ringin toisena yhteistyökumppanina lasin kierrätyksessä aloittaa virolainen Krynicki Glass Recycling Oü, joka puhdistaa ja lajittelee lasia Järvakandissa. Aikaisemmin lasi on viety jalostettavaksi Eurooppaan, jossa se myös kierrätetään uusiksi pakkauksiksi. Puhdistettu lasi myydään pääosin raaka-aineeksi lasipakkauksia valmistavalle teollisuudelle
Tieto ja ymmärrys kemikaaleista kasvaa koko ajan ja siten myös sekä Tukholman sopimuksen että kandidaattilistan aineiden määrä kasvaa. Näillä aineilla on todettu erityisen haitallisia ominaisuuksia: ne aiheuttavat syöpää, vaurioittavat sukusoluja, haittaavat lisääntymistä ja häiritsevät hormonitoimintaa sekä ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä. SVHC-aineiden käyttö esineissä muodostaa rekisteröintija tiedostusvelvoitteita. Haitallisiin aineisiin liittyvää koulutusta, ohjausta ja käytännönläheistä Sari Kauppi, erikoistutkija Timo Seppälä, ylitarkastaja Suomen ympäristökeskus, SYKE Vaaralliset aineet jätteenkäsittelyssä Monet jätteet sisältävät kiellettyjä tai rajoitettuja kemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa jätteen käsittelyja hyödyntämismahdollisuuksiin. POP-yhdisteiden lisäksi REACH-asetuksen riskinhallintamenettelyissä on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavia aineita (Substances of very high concern, SVHC). Tukholman sopimuksen rajoitukset on EU:ssa pantu täytäntöön asetuksella pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (ns. Pysyvät orgaaniset yhdisteet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet olisi otettava entistä paremmin huomioon kierrätyslaitosten jätteenkäsittelyn ympäristöluvissa.. 16 P ysyvät orgaaniset yhdisteet (Persistent organic pollutant, POP) ovat pitkäikäisiä ympäristömyrkkyjä. POPasetus, (EU) N:o 1021/2019) (www.ymparisto.fi/pop). Euroopan kemikaalivirasto ylläpitää ns. pops.int). Tarvetta on kehittää ja ottaa käyttöön vaarallisten aineiden tunnistusja erottelumenetelmiä jätteiden hyödyntämisessä. vsk. Tällä hetkellä kansainvälisellä Tukholman sopimuksella rajoitetaan tai kielletään 30 yhdisteen tai yhdisteryhmän käyttöä (www. ehdokasluetteloa SVHC-aineista, joita tällä hetkellä on 209 (31.8.2020). Ne hajoavat hitaasti, voivat kulkeutua kauas päästölähteiltään ja kertyvät eliöihin. Ehdokasluettelon aineita voidaan siirtää luvanvaraisten aineiden luetteloon, jolloin kemikaalin käyttö tai markkinoille luovuttaminen vaatii erityisen luvan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
Kuva: Sari Kauppi.. Epäonnistuminen kierrätykseen sopimattomien materiaalien tunnistamisessa voi johtaa vaarallisten aineiden päätymiseen uusiin tuotteisiin tai hyödyntämiskelpoisen materiaalin päätymiseen polttoon. Tuotteiden kierrätysja jätevaiheessa nämä aineet olisi pystyttävä tunnistamaan jätevirrasta. 17 neuvontaa on toivottu muun muassa Kestävä ja turvallinen kiertotalous SIRKKUhankkeessa eri toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ja toimialojen vastauksissa kyselyyn (www.materiaalitkiertoon. Eri matriiseille soveltuvia mittausmenetelmiä pitäisi kehittää sekä kenttäolosuhteisiin että teollisen mittakaavan jätteenkäsittelyyn. Tunnistusteknologioita tarvitaan Pitkäikäisissä tuotteissa voi esiintyä ihmisille ja ympäristölle vaarallisia ja jo aikaisemmin kiellettyjä aineita, jotka päätyvät jätteenkäsittelyyn vasta vuosikymmenten päästä. vsk. Säännöllinen omien tietojen päivittäminen verkkotietokannoista ja koulutuksiin osallistuminen ovat kierrätysyrityksissäkin keinoja pitää tiedot POPja SVHC-aineista ajantasaisina. Kaupallisia tunnistusmenetelmiä ovat muun muassa SS-spektroskopia halogeenien tunnistamiseen muovista, röntgenfluorisenssi XRF kokonaisbromipitoisuuden mittaamiseen, röntgentransmissio Sähköja elektroniikkaromu voi sisältää vaarallisia aineita, jotka eivät saa päätyä uusiin tuotteisiin. fi/turvallinenkiertotalous). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Silmämääräinen kemikaalien havaitseminen on mahdotonta, vaikka eri aikakausille tyypillisiä tuotteita voidaankin tunnistaa jätevirrasta
bromattujen palonestoaineiden tunnistamiseen), Fourier-muunnosinfrapunaspektroskopia FTIR mm. POP-yhdisteitä sisältävä jäte on käsiteltävä niin, että POP-yhdisteet hävitetään tai muunnetaan palautumattomasti sellaiseen muotoon, ettei niillä ole pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia. Ominaispainoon perustuvia menetelmiä käytetään myös esimerkiksi palosuojattujen SER-muovien erottelemiseen. On myös kehitettävä laboratorioanalyysejä eri matriiseille sopiviksi. ftalaattien tunnistamiseen muovituotteista sekä Raman-spektroskopia erilaisten raaka-aineiden tunnistamiseen. Tänä vuonna on aloitettu tutkimusja kehityshankkeita, joilla tutkitaan vaarallisten aineiden tunnistamista jätteistä teollisessa mittakaavassa. (Kauppi ym. 2019). 18 XRT erilaisen optisen tiheyden omaavien materiaalien tunnistamiseen (käytetty mm. alhaisen pitoisuusrajan, joka perustuu aineen ominaisuuksiin, taloudellisiin näkökohtiin ja analyyttisiin mahdollisuuksiin havaita pitoisuudet. (Ympäristöhallinnon ohjeita 4, 2016) Kuva: Sari Kauppi.. (PLAST-in -hanke, 2020) Tärkeää on, että kierrätysyritykset aktivoituvat selvittämään teknisiä mahdollisuuksia mitata vaarallisten aineiden pitoisuuksia jätevirrasta. vsk. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän nopeita menetelmiä ja eri tunnistusmenetelmien yhdistämistä vaarallisia aineita sisältävien materiaalien erottelun parantamiseksi. Jätteiden käsittely on erityisen vaativaa työtä Kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti yhä suurempi osa jätemateriaaleista pyritään hyödyntämään esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena. POPyhdisteiden kierrätys on laissa kielletty, mikäli pitoisuus ylittää POP-asetuksessa säädetyn ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Parasta olisi kuitenkin, jos nopeilla mittausmenetelmillä päästäisiin myös yhdistetasolle. POPasetuksessa on myös kerrottu, millaiset käsittelymenetelmät soveltuvat POP-pitoisuusrajan ylittävälle jätteelle. Yhteistyössä yritysten kanssa tutkimuslaitokset sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulu kehittävät vaarallisimpien aineiden tunnistamiseen ja poistamiseen uusia menetelmiä ja sovelluksia. Myös tiheyden perusteella voidaan erotella esimerkiksi kevyitä, ei-magneettisia metalleja. Alkuainetaso voi toimia indikaattorina tarkemman laboratorioanalyysin tarpeelle
19 Joissain tapauksissa vaarallinen aine on mahdollista erotella jätteenkäsittelyprosessissa. Tarkkailussa on huomioitava myös prosesseissa mahdollisesti käytettävät kemikaalit ja muodostuvat yhdisteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Esimerkiksi EPS-eristeissä käytetty palonsuoja-aine HBCD voidaan erottaa tietyillä menetelmillä (CreaSolv®) erottaa hävitettäväksi niin, että polystyreeni voidaan käyttää uudelleen ja se vastaa täysin neitseellistä raaka-ainetta. Samaa prosessia voidaan käyttää monille muillekin muovilaaduille. Oli selvitettävä, tarvitaanko kuitenkin lisätutkimuksia, vai ovatko POP-yhdisteet huomioitu ympäristöluvissa esimerkiksi silloin, jos jätteenkäsittelylaitos käsittelee sähköja elektroniikkaromua (SER), romuajoneuvoja tai rakennusmateriaaleja.. Ympäristöministeriön soveltamisohjeen (2018) mukaan voidaan inventaarion teossa hyödyntää olemassa olevia tarkkailutietoja. Vuonna 2018 julkaistun jätteenkäsittelyn parhaat käytettävissä olevat tekniikat (BAT) päätelmissä ((EU) 2018/1147) suositeltiin jätevesien ja -kaasujen inventaarion tekemistä teollisuuspäästödirektiivissä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU) määritellyille jätehuollon toimille. Käsiteltävien materiaalien kemikaalisisältö ja prosessin päästöt vaikuttavat siihen, mitä jätteenkäsittelylaitosten ympäristötarkkailussa pitäisi huomioida. Tämä asettaa jätteenkäsittelylaitoksille erityisen haasteen, koska jätevirta on heterogeeninen, eri-ikäisistä jätejakeista koostuva ja siten erilaisia kemikaaleja sisältävä. vsk
Pysyvät orgaaniset yhdisteet jätteenkäsittelylaitosten ympäristöluvissa. Tapauksissa, joissa jätteen laatu on tunnistettavissa esimerkiksi rakennusajankohdan perusteella, syntypaikkalajittelulla voidaan säästää resursseja jätteenkäsittelyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Selvitykseen mukaan otettujen ympäristölupien valintaa vaikeutti se, ettei luokittelu direktiivilaitokseksi ole pysyvä, vaan luokittelu voi muuttua toimintojen muuttuessa. Näistä kolmessa oli asetettu vaatimuksia POP-yhdisteiden päästötarkkailulle. 2020) Kahdeksassa lupapäätöksessä oli mainittu jätteenkäsittelyn BAT tai POP-yhdisteet. 2020) Oma valvonta tärkeää Jokaisen toiminnanharjoittajan on oltava selvillä omien toimiensa vaikutuksista ympäristöön (YSL 527/2014 6 §). Ympäristöpäästöjen omavalvonta tukee tätä selvilläolovelvollisuutta ja siksi yritysten kannattaa tehdä omatoimista tarkkailua ympäristöluvassa määriteltyjen velvoitteiden hoitamisen lisäksi. Lupavaiheen ennakoivaa tarkkailuohjelmaa olisi hyvä tarkistaa toiminnan käynnistyttyä ja erityisesti, jos laitoksessa aloitetaan uusien jätejakeiden käsittelyä. Pois rajattiin muun muassa toiminnan lopettamiseen liittyviä päätöksiä ja laitoksia, jotka eivät käsittele POP-yhdisteitä sisältäviä jätejakeita. Viittaukset Kauppi, S., Bachér, J., Laitinen, S., Kiviranta, H., Suomalainen, K., Turunen, T., Kautto, P., Mannio, J., Räisänen, M., Laitala, K., Porras, S., Rantio, T., Salminen, J., Santonen, T., Seppälä, T., Teittinen, T. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:58. 20 Vain kolmessa ympäristöluvassa oli POP-yhdisteille tarkkailuvelvoitteita Jätteenkäsittelylaitosten ympäristölupapäätöksistä selvitettiin, voisiko BATpäätelmien suositteleman inventaarion tehdä ohjeistuksen mukaisesti olemassa olevilla tarkkailutiedoilla. ja Fjäder P. Velvollisuus niiden osalta on jo laissa. (Kauppi ym. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-787-1 Kauppi S., Räisänen M. Koska EPS-eristejätettä käsitellään seuraavat 100 vuotta rakennusten remontointien ja purkutöiden yhteydessä, syntypaikkalajittelua tukevien menetelmien kehittämiseen kannattaa panostaa. vsk. Esimerkiksi HBCD:llä palosuojatun EPS-eristeen tunnistamiseksi on laadittu ohjeistusta Tampereen AMK:ssa (Viskari ym. (Kauppi ym. Ympäristöluvissa määritellyistä tarkkailuvelvoitteista puuttuivat usein myös halogeenit, kuten bromi, fluori tai kloori, jotka saattavat indikoida POP-yhdisteiden, kuten esimerkiksi bromattujen palonestoaineiden (PBDE) esiintymistä. https://helda.helsinki. On myös hyvä tiedostaa, että vaikka ympäristöluvassa ei ole velvoitettu tarkkailemaan esimerkiksi POP-yhdisteitä, ei toiminnanharjoittaja vapaudu selvilläolovelvollisuudestaan. 2018). 2020. fi/bitstream/handle/10138/318292/ SYKEra_36_2020_POP_yhdisteet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/ 2020. & Wahlström, M. (Kauppi ym. Materiaalien kierron tehostamiseksi on tehtävä työtä myös jätteen syntypaikalla. pdf?sequence=1&isAllowed=y. 2020) Luvissa, joissa BAT-päätelmät oli huomioitu, oli myös ehdotettu uusissa BAT-päätelmissä mainittujen yhdisteiden tehostettua tarkkailua määräajaksi. Selvityksessä käsiteltiin kuuttatoista vuonna 2019 myönnettyä ympäristölupaa. 2019. Kestävä ja turvallinen kiertotalous – Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa
EU:n POP-asetuksen jätteitä koskevat määräykset ja niiden soveltaminen sähkölaiteromuun ja romuajoneuvoihin. vsk. Raportteja 111. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden käsittelyvaatimukset. Palosuoja-aine HBCD rakennuseristeissä ja pakkausmateriaaleissa – esiintyminen, tunnistaminen ja turvallinen käsittely. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Sarja B. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ohje jätteenkäsittelyn (WT) parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien soveltamiseen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4627-5 Ympäristöministeriön soveltamisohje, 2018. Ympäristöministeriö 5.11.2018. http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostotweb/B/111-Palosuoja-aine-HBCDrakennuseristeissa-ja-pakkausmateriaaleissa.pdf Ympäristöhallinnon ohjeita 4, 2016. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2016. https://clicinnovation.fi/project/ plastin/ Viskari E.-L.. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.ym.fi/download/ noname/%7B9AF9541A-63C7-4C79A4D3-3486E6D38601%7D/141191 2021. 21 PLAST-in -hanke, 2020. All-in for plastics recycling on Business Finlandin rahoittama tutkimusja kehityshanke. Kauranen H., Nieminen M., Nippala E., Tuominen E.-L., Honkala I., 2018
22 E nnen 1980-lukua rakennusten elastisissa saumausmassoissa käytettiin usein lisäaineena PCB-yhdisteitä (eng. SCCP-yhdisteiden epäillään olevan lisäksi karsinogeenisiä (ECHA:n tietokanta). vsk. SCCPja PCB-yhdisteet kuuluvat POP-yhdisteisiin (eng. Kiertotaloudessa on huomioitava näiden yhdisteiden mahdollinen esiintyminen purkujätteissä ja erottaminen muusta materiaalista. Poly Chlorinated Biphenyls). SCCP-yhdisteet, eli lyhytketjuiset klooriparafiinit ovat kloorattuja alkaaneja, joiden hiilivetyketjun pituus on välillä 10–13 hiiliatomia ja klooriatomeja on 1–13. PCB-yhdisteiden vastaavia ominaisuuksia on SCCP-yhdisteillä (eng. Rakennusten asbestija haitta-ainekartoitusten ja tutkimushankkeiden yhteydessä olemme viime vuosina todenneet, että saumamassoissa esiintyy myös vähemmän tunnettuja kloorattuja parafiineja (SCCP ja MCCP). Persistent Organic Pollutants), jotka ovat hitaasti hajoavia, kaukokulkeutuvia, biokertyviä sekä myrkyllisiä. Siksi niiden pitoisuudet tulisi selvittää osana asbestija haittaainekartoitusta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Short Chained Chlorinated Paraffins), jotka on myöhemmin todettu myös ympäristölle haitallisiksi. POP-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan Tukholman sopimuksella sekä Euroopan Unionin POP-asetuksella. Sami Mustajoki ja Annu Ruusala A-Insinöörit Rakennusten saumausmassojen haitta-aineet: Klooratut parafiinit (SCCP ja MCCP) Elementtirakennusten saumamassojen tunnettuja haitta-aineita ovat PCBja lyijyyhdisteet
Jatkuva ulkoinen altistus voi aiheuttaa silmien ja ihon ärtymistä. Medium Chained Chlorinated Paraffins). MCCP-yhdisteet ovat pidempiä kloorattuja hiilivetyketjuja, joiden ketjun pituus on välillä 14–17. (Ympäristöministeriö, 2016) SCCP-yhdisteiden kanssa saman tyyppisiä yhdisteitä ovat MCCP-yhdisteet (eng. muovin ja kumin valmistuksessa, palonestoaineena, tiivisteissä, saumausaineissa, palonsuojaaineena kumissa, tekstiileissä, kengissä, maaleissa, liimoissa, metallin työstönesteissä, voiteluöljyissä ja laavalampuissa. (Myllymaa ym., 2015) Vaarallisen jätteen pitoisuusraja SCCP:lle ja MCCP:lle on 2500 mg/kg (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1272/2008). SCCP:n käyttöä on rajoitettu 2000-luvulla merkittävästi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. MCCP-yhdisteet eivät kuulu POP-yhdisteisiin, mutta niitä esiintyy SCCPyhdisteiden kanssa. On kuitenkin arveltu, että ravinnon mukana nautittavat määrät eivät aiheuta ihmisille terveydellistä haittaa. Lisäksi viimeisin POP-asetus (EU 2019/1021) rajoittaa pitoisuuden 1500 mg/kg tavaroissa (esineissä). Vuonna 2010 SCCP:n valmistukselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle asetettiin pitoisuusrajaksi 10 000 mg/kg (1 p-%), lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. 23 SCCP-yhdisteitä on käytetty mm. Näin ollen ympäristölle haitallisia pitoisuuksia SCCP:tä sisältäviä saumausmassoja on asennettu rakennuksiin mahdollisesti vielä 2000-luvullakin. (Ympäristöministeriö, internet lähde) Havaitut SCCPja MCCPpitoisuudet rakennusten elastisissa samamassoissa Tähän artikkeliin on koottu tutkimustietoa A-Insinöörien tekemistä julkisivujen kuntotutkimuksista ja asbestija haitta-ainekarElementtirakenteisen talon saumoissa käytetään elastisia saumausmassoja.. Ihminen altistuu SCCP-yhdisteille pääasiassa ravinnon kautta, josta merkittävimpänä mainitaan kala
24 toituksista. Laboratoriot käyttävät standardiin ISO 18635:2016 perustuvaa menetelmää, joka kattaa 6000 SCCPkongeneeria 8000:sta SCCP-kongeneerista (ISO 18635:2016 ). Suurin osa tutkituista rakennuksista on 1980-luvulta, jolloin PCByhdisteiden käytöstä saumausmassoissa oli jo luovuttu. Näytteitä on analysoitu kahdessa eri laboratoriossa. vsk. Näytteenottoa on tehty vuosina 2018–2020. Kahden koulun (rakennettu 1982 ja 2001) sisäpuolisten rakenteiden saumausmassoissa ei havaittu määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia SCCPtai MCCP-yhdisteitä. Julkisivuelementtien ja muiden elastisilla saumausmassoilla saumattujen rakenteiden SCCPja MCCP-pitoisuuksia on tutkittu 1970–1990-luvuilla rakennetuista rakennuksista. Pääosa tutkituista näytteistä on ollut julkisivuelementtien saumausmassoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 1980-luvulla rakennetun parkkihallin sisäpuolen SCCPja MCCP-pitoisuudet elastisissa saumausmassoissa rakennusvuoden ja käyttökohteen mukaan.. Lisäksi tutkimuksessa on tutkittu muutamia saumausmassoja sisäpuolisista rakennusosista. Vaihtoehtona on käyttää EN 15308: 2016-12 PCB-analyysimenetelmän pohjalta laboratoriossa kehitettyä menetelmää
SCCP-yhdisteille ylempi ja alempi pitoisuusraja on määritetty POP-asetuksessa samoiksi, jolloin jätteen sijoittaminen kaatopaikalle ei ole mahdollista (Ympäristöministeriö, 2016). Näytteiden MCCP-yhdisteiden pitoisuuksien mediaani oli 73 500 mg/kg. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää yhdisteiden imeytymistä kontaktissa oleviin materiaaleihin, kuten saumamassasta betonirakenteeseen. Tekemiemme tutkimuksien mukaan julkisivujen elementtisaumausmassoissa ja muissa elastisissa saumausmassoissa esiintyy suuressa osassa moninkertaisesti pitoisuusrajat ylittäviä määriä SCCPja MCCP yhdisteitä. SCCP-yhdisteiden mediaanipitoisuus oli 43 400 mg/kg. vsk. 25 liikuntasauman ja toimistorakennuksen porrashuoneen tiivistyssauman näytteissä havaittiin POP-jätteen pitoisuusrajan selvästi ylittäviä pitoisuuksia SCCP-yhdisteitä. Valtionneuvoston kiertotalouteen liittyvässä selvityksessä (Valtionneuvoston kanslia, 2019) todetaan, että POP-jätteet olisi hyvä käsitellä jätteen syntypaikalla, jotta ne eivät sekoitu muuhun jätteeseen. PCB-yhdisteitä tutkitaan nykyään ennen 1980-lukua rakennettujen rakennusten saumoista. Elementtisaumojen tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Tutkimuksissa tutkittiin yhteensä 18 näytettä ja näistä 16 näytteessä havaittiin SCCP-yhdisteitä yli vaarallisen jätteen pitoisuusrajan (2500 mg/kg), joista 13 ylitti myös POP-jätteen pitoisuusrajan (10 000 mg/kg). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. SCCPja MCCP-yhdisteiden tutkiminen korjauskohteissa ja saumojen purkaminen sekä saumausmassojen jätteenkäsittely SCCP-pitoisten saumausmassojen purkuun ei ole olemassa vielä yleistä purkuohjetta. Myös MCCP-yhdisteiden pitoisuudet olivat suuria verrattuna vaarallisen jätteen pitoisuusrajaan (2500 mg/kg). POP-jäte tai sen saastuttama materiaali on erotettava muusta jätteestä ja käsiteltävä POP-jätteenä. Näiden havaintojen perusteella myös SCCPja MCCP-pitoisuudet tulisi tutkia ainakin 1970–1980-lukujen rakennuksista. Tulevaisuudessa tulisi selvittää voidaanko purkutyössä käyttää PCB-pitoisten saumausmassojen purkamisessa käytettyä ohjetta (RATU 82-0382), sillä molemmat yhdisteet ovat POP-yhdisteitä ja niiden jätteenkäsittely POP-jätteenä on samankaltaista. Edellisen sivun kuvaajissa on esitetty 18 näytteen SCCPja MCCP-analyysitulokset rakennuksen rakentamisvuoden ja tutkitun rakenteen perusteella. Muilla vuosikymmenillä rakennettujen raken” PCB-yhdisteiden on havaittu imeytyvän liittyviin rakennusmateriaaleihin. Yhteenveto PCB:n esiintyminen ja sen erottaminen muusta jätteestä sekä jätteen käsittely tunnetaan jo hyvin. PCB-yhdisteiden on havaittu imeytyvän liittyviin rakennusmateriaaleihin. Osassa kohteita saumausmassoja on todennäköisesti uusittu, minkä vuoksi ei voida olettaa, että pitoisuudet vastaavat rakentamisvuoden aikaista tilannetta. Tämän mahdollisuuden esiintyminen on syytä ottaa huomioon myös SCCPja MCCPyhdisteiden kohdalla. Tämän mahdollisuuden esiintyminen on syytä ottaa huomioon myös SCCPja MCCP-yhdisteiden kohdalla.
Lokakuu 2020.] http://www.ymparisto.fi/download/ noname/%7B7D2CAD07-4C98-4AEF8136-C2AC7CE50DE8%7D/130804. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta. [Online] [Viitattu: 8. Kestävä ja turvallinen kiertotalous, Selvitys POPyhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa. ISO 18635:2016 . Valtionneuvoston kanslia. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2016. Näiden materiaalien pitoisuuksia tulisi tutkia, jotta rakennusten haittaainekartoituksia varten saataisiin enemmän taustatietoa. Ympäristöministeriö. 2016. Ympäristöministeriö. SCCP-yhdisteitä esiintyy elastisten saumausmassojen lisäksi todennäköisesti myös muissa rakennusmateriaaleissa, kuten muoveissa, kumeissa ja maaleissa. : Valtionneuvoston kanslia, 2019. SCCP:n siirtymistä ympäröiviin rakenteisiin tulisi selvittää. vsk. Ympäristöministeriön raportteja 25/2015, Pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) esiintyvyys, tunnistaminen ja erottaminen muovijätteistä. PCB-yhdisteiden tiedetään siirtyvän kontaktissa oleviin materiaaleihin, kuten betoniin. s.l. Ympäristöhallinnon ohjeita 4:2016, Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden käsittelyvaatimukset. 2015. Saumaukset vaativat uusimista n. ECHA. Nykyisen PCBja lyijypitoisuuksien tutkimisen rinnalle olisikin syytä ottaa kloorattujen parafiinien pitoisuuden tutkiminen elastisista saumausmassoista sisäpinnoilla ja julkisivurakenteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. ” Kloorattuja parafiineja sisältävät saumausmassat pitäisi poistaa purettavista rakenteista, jotta voidaan taata purkumateriaalien puhtaus ja ympäristöturvallisuus purkujätteiden kiertotaloudessa.. Kloorattuja parafiineja sisältävät saumausmassat pitäisi poistaa purettavista rakenteista, jotta voidaan taata purkumateriaalien puhtaus ja ympäristöturvallisuus purkujätteiden kiertotaloudessa. Water quality — Determination of short-chain polychlorinated alkanes (SCCPs) in sediment, sewage sludge and suspended (particulate) matter — Method using gas chromatography-mass spectrometry (GC-MS) and electron capture negative ionization. European Chemicals Agency. Viitteet 2019/1021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä. [Online] [Viitattu: 12. 2019. Lokakuu 2020.] https://echa.europa.eu/fi/substance-information/-/substanceinfo/100.079.496. 26 nusten saumausmassojen sisältämistä pitoisuuksista tarvitaan lisää tietoa. Purkamisen lisäksi massan oikeasta käsittelystä on huolehdittava saumausmassoja uusittaessa. 20 vuoden välein, jolloin on mahdollista, että vanhempien rakennusten saumausmassat on vaihdettu aikakaudella, jolloin käytetty tuote on voinut sisältää kloorattuja parafiineja. 2015. Myllymaa, Tuuli;ym
Muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen biojätteen keräys ulottuisi kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajitellaan ja käsitellään biokaasuksi, saadaan biokaasua 90 000 kaasuautoon. Biojätteen keräys on tarkoitus laajentaa aluksi yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa (35 prosenttia ruokahävikistä). Biojätteen keräämistä kotitalouksilta ja yrityksistä halutaan lisätä meneillään olevassa jätelain uudistuksessa. Syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan Suomessa koko elintarvikeketjussa 10–15 prosenttia. Myös yritysten lajitteluvaatimuksia tiukennettaisiin vastaavasti. Kompostointi kiinteistössä on vaihtoehto erilliskeräykselle. kuntien jätelaitosten kanssa kampanjan, joka osana Rakasta joka murua -kampanjaa vastaa selvityksessä esiin nousseisiin asukkaiden lajitteluhaasteisiin. Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maaja metsätalouden käyttöön ja multaa viherrakentamiseen. 27 Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta Biojätteen lajittelussa on paljon parannettavaa. YM. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua niin kotona kuin työpaikoilla. Lokakuussa käynnistynyt Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona, työpaikalla ja lomalla. Rakasta joka murua -kampanja Rakasta joka murua -kampanjan toteuttavat ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää. Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto aloittivat 29.10. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii kampanjan suojelijana. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. vsk. Ruokahävikkiä syntyy myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. Lajitteluun tarvitaan isoja muutoksia Vuonna 2025 Suomen tavoite on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Jätteen syntymistä ei tunnisteta eikä omia lajittelurutiineja osata muuttaa. Kierrätysaste on ollut viime vuosina 41 prosenttia. Lajitteluun kannustetaan muun muassa motivoivaa tietoa tarjoamalla sekä esittelemällä eri biojätepalveluja. Biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Sitä on sekajätteestä noin kolmasosa – myös kiinteistöissä, joissa erilliskeräys on järjestetty. Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun. Kampanjassa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Kuluttajaliitto, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry. Kotitalouksissa ei tunneta biojätteen lajittelun hyötyjä ja jätteen jatkokäyttöä
Muissa tapauksissa uusiomateriaalien hyödyntäminen on ympäristöluvanvaraista. Laskennallisella tarkastelulla pystytään arvioimaan uusiomateriaalien sisältämien haitta-aineiden kohdekohtainen kulkeutumisriski, jota sitten peilataan terveystai ekotoksikologisiin riskeihin perustuviin hyväksyttävyyskriteereihin. Ympäristölupamenettelytapauksissa riskinarvioinnilla voidaan osoittaa laskennallisesti, ettei jätemateriaalien hyödyntäminen aiheuta kohteessa epätoivottuja ympäristötai terveysvaikutuksia. MARA-rekisteröintimenettelyä käytetään silloin, kun sijoituskohde, täyttökorkeus sekä materiaali täyttävät MARA-asetuksessa (VNA 843/2017) annetut vaatimukset. Tarkemman tarkastelun yhteydessä monesti huomataan, että kohteessa voitaisiinkin turvallisesti hyödyntää myös sellaisia uusiomateriaaleja, joiden haitta-aineiden pitoisuudet tai liukoisuudet ylittävät MARA-raja-arvot.. vsk. 28 Mari Dahl, ympäristöasiantuntija Insinööritoimisto Gradientti Oy Riskinarvioinnin avulla voidaan lisätä uusiomateriaalien käyttöä maarakennuskohteissa Jätemateriaaleja on mahdollista hyödyntää maarakentamisessa joko MARArekisteröintimenettelyllä tai ympäristöluvalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
Esimerkiksi energian tuotannon sivutuotteina syntyvät lentoja pohjatuhka eivät läheskään aina täytä asetuksessa säädeltyä ympäristökelpoisuutta tiettyjen haitta-aineiden osalta. Tämä rekisteröintimenettely, eli poikkeama velvollisuudesta hakea ympäristölupaa jätteen ammattimaiselle hyödyntämiselle, on tarkoitettu käytettäväksi tietyille jätenimikkeille tiettyihin soveltamiskohteisiin ja niissä sovellettavien haitta-aineiden raja-arvojen mukaisesti, jotka ovat kaikki asetuksessa tarkkaan rajattu. MARA-ilmoitus vai ympäristölupa Valtioneuvoston asetuksen 843/2017 eli ns. Ympäristölupamenettely on rekisteröintimenettelyä monimutkaisempi ja pidempi prosessi, mutta useissa tapauksissa maarakennuksen jälkeen toteutettava toiminta kohteessa on itsessään luvanvaraista, jolloin maarakennukseen liittyvät seikat ovat helposti liitettävissä samaan ympäristölupahakemukseen muun toiminnan kanssa. Koska rekisteröintimenettelyssä ei ole tapauskohtaista harkintaa, materiaalien ympäristökelpoisuus on määritelty siten, että MARA-raja-arvot soveltuvat kaikkiin kriteerit täyttäviin kohteisiin ilman ympäristönsuojelun tason vaarantumista. 29 K iertotalous, materiaalitehokkuus ja neitseellisten maa-ainesten suojelu ovat teemoja, jotka edustavat tämän hetken suuntauksia maarakentamisessa. Suunta on hieno, koska rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia on pyritty vähentämään monin eri keinoin. vsk. MARA-asetuksen mukainen rekisteröintimenettely on eräs keino, jolla jätemateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa on helpotettu. Hallinnollisten ohjauskeinojen avulla luonnonkiviainesten korvaaminen erilaisilla uusiomateriaaleilla, kuten teollisuuden sivutuotteilla ja jätteillä onkin lisääntynyt maarakentamisen yhteydessä. Ympäristölupaa hyödyntämiselle on haettava, mikäli kohde tai materiaali ei täytä asetuksessa annettuja kriteerejä. Riskinarviointi työkaluna haastavien materiaalien kanssa MARA-rekisteröintimenettelyn ansiosta erityisesti betonimurskeen käyttö on lisääntynyt maarakennuskohteissa, mutta muiden asetuksessa mainittujen jätenimikkeiden kohdalla on ollut haasteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että useissa Yksinkertaistettu esimerkki käsitteellisestä mallista.. Vaikka MARA-asetus on tuonut erittäin tervetulleen kevennyksen jätemateriaalien hyödyntämisen lakikoukeroihin, ympäristölupamenettelyä tässä yhteydessä ei ole edelleenkään syytä unohtaa
Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa pyritään tunnistamaan keskeisimmät haitat sekä riskit hyödyntäen apuna yleensä käsitteellistä mallia. Maarakennuskohteisiin tehtävän riskinarvioinnin lopputuloksena saadaan kohdekohtaiset riskiperustaiset viitearvot, joiden perusteella voidaan esittää ympäristölupahakemuksessa kohteeseen turvallisesti sijoitettavat materiaalit. Ympäristölupahakemukseen liitettävällä kohdekohtaisella riskinarvioinnilla voidaan perustella, miksi kohteeseen soveltuisivat MARA-asetuksessa säädettyä korkeammat haitta-aineiden pitoisuustai liukoisuustasot, korkeampi täyttöpaksuus tai miksi kohteessa ylipäänsä voidaan hyödyntää jätemateriaaleja maarakentamisessa, vaikka kohde itsessään olisikin rajattu ulos asetuksen piiristä. Uusiomateriaalien käytöstä maarakentamisessa aiheutuvien riskien arvioinnissa voidaankin soveltaa samoja periaatteita kuin perinteisissä PIMA-riskitarkasteluissa, joissa kohdekohtaisen riskinarvioinnin avulla määritetään haitta-aineiden kulkeutumis-, terveysja ekologiset riskit. Tuhkien kohdalla MARA-rajaarvot ylittyvät usein esimerkiksi sulfaatin ja kloridin osalta, jotka eivät ole ihmiselle tai muulle eliöstölle kovinkaan haitallisia, vaan niiden raja-arvot perustuvat muihin tekijöihin, kuten korroosiohaittoihin. vsk. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa halutaan hakea jätemateriaaleille MARA-raja-arvoja korkeampia sallittuja pitoisuuksia tai liukoisuuksia, on tärkeää osoittaa laskennallisesti, etteivät esitettävät haitta-ainemäärät aiheuta kohteessa epätoivottuja vaikutuksia. Kohteen hulevedet puretaan suojavyöhykkeenä toimivalle kosteikolle, jossa haitta-ainepitoisuudet laimenevat ja sitoutuvat turpeeseen. 30 hyödyntämiskohteissa olisi selkeästi enemmän ”pelivaraa” ympäristön ja terveyden kannalta turvallisten pitoisuusrajojen suhteen. Jätteenkäsittelykenttä Kiimassuolle energiantuotannon ylijäämätuhkista Hyvänä kohde-esimerkkinä toimii Kiimassuon jätteenkäsittelyalue Forssassa, jonne Forssan Ympäristöurakointi Oy haki viime kesänä ympäristölupaa erilaisten uusiomateriaalien hyödyntämiselle kenttärakenteessa. Kiimassuon alue on erinomainen kohde uusiomateriaalien hyödyntämiselle, koska kohde sijaitsee kaava-alueella, joka on tarkoitettu jätteenkäsittelyyn sekä jätteitä hyväksikäyttävään ja lajittelevaan teollisuuteen, eikä sillä katsota olevan erityistä ekologista arvoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Näiden tunnistettujen haittojen ja riskien määrittäminen tehdään laskennallisesti arvioimalla haitta-aineiden kulkeutuminen sekä ihmisten tai muiden eliöiden altistuminen ja valitsemalla kohteeseen sovellettavat riskien hyväksyttävyyskriteerit eli vertailuarvot. Riskinarvioinnin vaiheet Kohdekohtaiset riskinarvioinnit ovat osa yleistä käytäntöä pilaantuneiden maiden hallinnassa ja riskinarvioinnin tarve sekä vaatimukset on määritelty PIMA-asetuksessa (VNA 214/2007) ja -ohjeistuksissa. Lähin luokiteltu pohjavesialue on lähes neljän kilometrin päässä, eikä kohteen lähettyvillä ole asutusta ja talousvesikaivoja. Laskentatyökaluna oli käytössä Suomen ympäristökeskuksen kehittelemä Excel-pohjainen laskuri, jonka laskentaparametreja muokat. Kohteen laskennallinen riskinarviointi suoritettiin samoilla laskukaavoilla, joita on käytetty MARA-asetuksen riskiperustaisten viitearvojen määrityksessä. Myös mahdollinen suotovesien emäksinen pH neutraloituu suoalueen hieman happaman pH:n vaikutuksesta. Ympäristölupahakemukseen liitettiin riskinarviointi, jolla osoitettiin MARAraja-arvoja korkeampien liukoisuuksien ja pitoisuuksien soveltuvuus kyseiseen kohteeseen
Tuloksista huomattiin, että pitoisuudet valitussa tarkkailupisteessä ovat samaa suuruusluokkaa molemmilla laskentatavoilla, joten laskelmien tulokset vahvistivat toisiaan. Kentän pohjan kuivatus käynnissä Kiimassuolla ennen rakennekerrosten lisäämistä ja uusiomateriaalien hyödyntämistä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Haitta-aineiden kulkeutumisriskin arvioimiseen käytetty laskentamenettely sisälsi neljä osavaihetta: 1) haitta-aineen liukenemisen arviointi jätteestä (lähtöpitoisuuden määrittäminen), 2) haitta-aineen kulkeutumisen arviointi rakenteen alapuolisessa vajovesivyöhykkeessä, 3) haitta-aineen kulkeutumisen arviointi pohjavedessä valittuun tarkkailupisteeseen ja 4) haitta-aineen riskiperustaisen viitearvon määrittäminen. Sen lisäksi, että ympäristöviranomaisen pitää pystyä tukeutumaan päätöksessään asiantuntijan laatimaan kohteen riskitarkasteluun, huolellisesti tehdyllä riskinarviointityöllä voidaan toivottavasti myös vaikuttaa yleisiin ennakkoasenteisiin, jotka usein ovat skeptisiä jätestatuksen omaavia materiaaleja kohtaan. Riskinarvioijan on tiedostettava myös riskitarkasteluihin liittyvät epävarmuustekijät, joiden tarkka avaaminen on oleellinen osa riskinarviointityötä. Forssan Ympäristöurakointi Oy saikin Forssan kaupungilta myönteisen ympäristölupapäätöksen elokuussa 2020 ja saa hyödyntää kenttärakenteessa esimerkiksi energiantuotannon sivutuotteina syntyviä tuhkia, joiden sulfaatin, kloridin ja fluoridin liukoiset pitoisuudet ovat yli MARA-rajaarvojen. Yleisesti ympäristöalalla riskiperustainen päätöksenteko on lisääntynyt viime vuosien aikana, ja sitä kautta asiantuntijatyön rooli kasvanut. 31 tiin kohteeseen sopiviksi. Lisäksi kohteeseen tehtiin verrokkilaskelmat, joissa tarkasteltiin kulkeutumisriskiä pelkästään kokonaisvesitaseen ja laimenemisen näkökulmasta valuma-alueen pinta-alaa hyödyntäen. vsk. Summa summarum On hyvä muistaa, että kaikki maarakennuskohteet eivät sovellu uusiomateriaalien hyödyntämiseen ja senkin voi riskinarvioinnilla osoittaa
Muovijätteeseen liittyviä ongelmia voidaan osin ratkoa tehokkailla kiertotalousratkaisuilla, sillä olennaista on, ettei muovi joudu luontoon ja että sitä voidaan kierrättää. Laura Heinovaara, Kiilto Kuvat: Ilari Välimäki Yrityspakkaukset kiertämään Kotitalouksien pakkausmuovijätteen kierrättäminen on pitkään ollut helppoa ja monille kuluttajille vakiintunut toimintamalli. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tosiasiassa muovi on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen pakkausmateriaali tuotteille, jotka eivät kestä esimerkiksi pahvipakkauksia. 32 M uovilla on arvoaan huonompi maine. Tuloksena on pakkausmateriaalin suljettu kierto.. Monet yritykset, Kiilto mukaan lukien, ovat jo pitkään käyttäneet pakkauksissaan neitseellisen muovin rinnalla kierrätysmuovia. ”Kierrätyksen lisäksi näimme mahdollisuuden suljettuun pakkauskiertoon eli kerätyistä pakkauksista voisi valmistaa uusia pakkauksia”, hän kertoo. Yritysmuovien kierrätykselle pelisäännöt ovat kuitenkin erilaiset, eikä valmiita rakenteita toiminnalle juurikaan ole. Tuotekehityspäällikkö Heidi Kähkösen mukaan Kiilto halusi kuitenkin tutkia mahdollisuuksia pienentää pakkausten ympäristövaikutusta ja tehostaa kiertotaloutta entisestään. Kiilto keräsi yhteen asiasta innostuneita yhteistyökumppaneita ja pilotoi HDPE-pakkausten takaisin keräystä vuoden aikana yhteensä kahdeksan asiakkaan kanssa
Näin kävi yhdessä Heidi Kähkönen on innoissaan suljetun pakkauskierron mahdollisuuksista. Matkan varrella opittiin paljon. ”Asiakkaat lähtivät mielellään mukaan kokeiluun, sillä moni oli jo miettinyt asiaa, mutta ei ollut tiennyt miten päästä kierrätyksessä eteenpäin”, Kähkönen toteaa. ”Joskus asiakkaalla ei ole riittävästi tilaa muovinkeräysastialle. Toinen haaste liittyy pakkausten viemään tilaan. Yksinkertaiselta kuulostava seikka ei välttämättä aina ole mutkaton. vsk. Muumimaailman kanssa alkanut kokeilu on nyt pisteessä, jossa suljetun kierron pilotointi on mahdollista.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Huomioitavien asioiden listaan kuuluu myös se, että muovien keräys vaatii oman keräysastiansa. Asiakaskohteissa on harvoin puristinta, jolla kovat muovipakkaukset voitaisiin puristaa pienempään tilaan. 33 Asiakkaat helppo saada mukaan Kesällä 2019 Kiillon tuotepakkausten takaisin keräystä pilotoitiin ensimmäistä kertaa Muumimaailman kanssa. Lupaavat tulokset poikivat jatkopilotin, johon osallistui useita yrityksiä Kiillon ammattihygienialiiketoiminnan asiakaskunnasta. Joudutaan siis kuljettamaan ilmaa”, Kähkönen kertaa. Voi olla, että jossakin tapauksissa yhteistyötä tarvittaisiin myös kiinteistön jätehuollon järjestävän tahon kanssa, jotta voitaisiin sopia keräysastioista”, hän pohtii. Materiaalivirrat ovat pieniä, ja niiden käsittely on suhteessa kallista. Opit matkan varrelta Vaikka kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä vuoden aikana tehtyjen pilottihankkeiden tuloksiin, alkuun pääseminen vaati järjestelyjä. ”Suurin haaste tällaisissa kokeiluissa on alkuvaiheessa, kun volyymia ei ole vielä. ”Asiakkaiden lisäksi pilottiin tarvittiin mukaan myös jätehuoltoyhtiö eli taho, joka nouti pakkaukset asiakkaan tiloista, hoiti välivarastoinnin ja kuljetuksen edelleen kierrätyslaitokselle
Kähkösen mukaan tavoite saavutetaan, mutta jokaisen ketjun lenkin on toimittava. Maailma ei ole heti valmis”, Kähkönen pohtii ja jatkaa: ”Toisaalta, jos lähekkäin on monta yritystä, noutaminen tulee kustannustehok. Pakkausmateriaaleista löytyy kuitenkin myös sellaisenaan helposti kierrätykseen sopivia materiaaleja. Uskon, että asiat paranevat askeleittain. Pahvit kiertävät myös hyvin”, Kähkönen summaa. ”Hienointa on, jos pakkausmuovin arvo pystytään säilyttämään ketjussa siten, että pakkauksista voidaan valmistaa uusia pakkauksia.” Tavoitteena suljettu kierto Koska pilotoinnit onnistuivat asiakkaiden kanssa hienosti, alkoi tavoitteeksi Kähkösen mukaan nopeasti muodostua suljettu kierto. ”Kierrätys ei toteudu oikeasti, jos kierrätysmuoville ei löydy loppukäyttöä”, tuotekehityspäällikkö muistuttaa. Yritykset tarvitsevat valmiit ratkaisut sille, miten he voivat aloittaa muovipakkausten kierrätyksen. 34 kaupunkikohteessa. Pesuainejäämiä ei saa jäädä. Siinä takaisin kerätyistä Kiillon pakkauksista valmistettaisiin uusia pakkauksia yrityksen tuotteille. Kähkönen muistuttaa, että positiivisia ympäristövaikutuksia tavoiteltaessa liian veden käyttöä kannattaa myös välttää. Jotta ketju toimii, pitää kierrätysmuovin laadun pysyä hyvänä eikä muovi saa kontaminoitua eri vaiheissa. Toki on myös myönnettävä, että joskus pakkausjätemäärät voivat jäädä niin pieniksi, että niille ei ole ympäristösyistä järkevää järjestää erilliskeräystä. Jos pakkausmuovia syntyy kohteessa vähän, ei ole järkevää noutaa niitä erikseen. Puhdistusainepakkaukset sopivat kierrätykseen hyvin, sillä ne on helppo huuhdella. Tuotteen käyttäjän tulee huuhdella ja lajitella pakkaus oikein. Keräysastiat pitää myös olla merkitty selvästi, jotta ne eivät joudu väärään paikkaan. Kun keräysastia on täyttynyt, pakkausjäte noudetaan syntypaikaltaan ja välivarastoidaan. Kierrätyslaitos valmistaa pakkauksista kierrätysmuovia, ja pakkausvalmistaja käyttää sitä pakkausten valmistamiseen. ”Kuljetuslavojen ympärillä oleva LDPEkalvo toimii kierrätyksessä hyvin, koska materiaalia on kierrossa paljon. ”Asiakkaat haluavat kierrättää ja Kiilto on kiinnostunut käyttämään kierrätysmuovia. Sen kuljetus on näin ollen tehokasta. Tämä valmistustekniikka edellyttää korkealuokkaista kierrätysmuovia” Kähkönen sanoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kierrätysmuovin laatu on tärkeää Soveltuakseen kierrätykseen, pakkausten on oltava riittävän puhtaita. Eräässä kohteessa toinen jätehuoltoyhtiö vei muovit ja ne päätyivät todennäköiseksi energiaksi”, Kähkönen muistelee. ”Puuttuva lenkki on tällä hetkellä kustannustehokas logistiikka. Haasteeksi hän nimeää logistiikan. Tätä olemme nyt pilotoimassa yhteistyökumppanin, LHJ Groupin, kanssa. Uskon, että tähän löytyy ratkaisu, kun vain on riittävästi halua saada asia toimimaan. Suljetun kierron ketjussa ratkaisevat lenkit alkavat olla paikoillaan. Jotta muovit saadaan käsiteltyä kierrätyslaitoksella, tarvitaan pakkausmuovia useita tonneja kerrallaan. Jotta kierrätysmuoville löytyy käyttökohteita, sen laatu on tärkeä asia. ”Esimerkiksi Kiillon puhdistusainepakkaukset ovat puhallusmuovattua HDPE:tä. Kalvomuoville käytetään yleisesti puristimia ja näin muovi saadaan pieneen tilaan. Nyt tietoa ja kokemusta on kerätty tarpeeksi. Pakkausten puhdistus saattaa tietyillä toimialoilla muodostua ratkaistavaksi haasteeksi. Suomesta löytyy useita yrityspakkausten käsittelyyn sopivia kierrätyslaitoksia”, Kähkönen iloitsee. Kuljetuksesta syntyvät ympäristövaikutukset pitää myös huomioida. vsk
Pakkausten takaisinkeräys sekä suljetun kierron pilotointi ovat osa Kiillon lupausta ympäristölle, jonka yksi osa-alue on vihreät pakkaukset ja logistiikka. Usein mainitaan, että pakkausten kuljettaminen aiheuttaa päästöjä, mutta kannattaa huomioida, että myös energiatai sekajäte pitää noutaa asiakkaan tiloista ja kuljettaa jatkokäsittelyyn”, hän muistuttaa. Oikein kierrätetystä muovista saadaan laadukasta raaka-ainetta uusiin pakkauksiin.. Ne löytyvät parhaiten yhdessä tekemällä ”, Kähkönen sanoo. Tukitoimia tarvitaan yhteiskuntatasolla ”Yrityspakkauksia koskee syntypaikkalajitteluvelvoite eli pakkaukset lajitellaan ja kerätään muovimateriaaleittain. ”Suljetun kierron ympäristövaikutukset riippuvat prosesseista ja logistiikkajärjestelyistä, mutta eri lähteiden mukaan kierrätysmuovin kasvihuonepäästöt jäävät selvästi alle neitseellisen muovin päästöjen. ”Tällä hetkellä ympäristön kannalta hyvät teot ovat yrityksille usein kalliita.” Koulutus ja selkeä ohjeistus ovat tärkeä osa pakkausten takaisin keräyksen onnistumista. Lisäksi yrityspakkauksia ei saa viedä kuluttajille tarkoitettuihin Rinki-keräyspisteisiin tai kiinteistökohtaisiin kuluttajakeräysastioihin, vaan niille pitää järjestää oma keräyslogistiikka”, Kähkönen sanoo listaten kuluttajaja yrityspakkausten kierrätysprosessien eroja. vsk. Kuluttaja voi laittaa kaikki pakkausmuovit muovinkeräysastiaan. Sen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 70 % Kiillon pakkauksista on uudelleenkäytettäviä, kierrätysmateriaalia tai uusiutuvia materiaaleja. Yritysten välisen yhteistyön lisäksi yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan Kähkösen mukaan myös päättävien tahojen kanssa. ”Vaikka liikkeelle panevana voimana on toiminut lupauksemme, on tässä projektissa korostunut erityisesti yhteistyön voima ja tärkeys. Ehkä jätehuoltoyrityksellä voi olla auto, joka voi puristaa pakkausmuovit tehostaen kuljetuskapasiteettia.” Keskiössä ympäristö Ratkaistavista kysymyksistä huolimatta Kiillossa ollaan varsin innoissaan suljetusta kierrosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. ”On todella hienoa, että pääsemme pilotoimaan sitä”, Kähkönen kiteyttää. Parhaiden toimintamallien löytämiseksi tarvitaan varmasti vielä myös uusia ideoita. 35 kaammaksi. Hän toteaa, että yhteiskunnan toimien tulisi olla kannustavia ympäristön ja kierrätyksen näkökulmasta
Ympäristökasvatustehtävien kautta on noussut esiin tarve verkostoitua nykyistä laajemmin ja toisaalta myös viestiä ympäristöasioissa laajemmin eri ikäisille kuntalaisille. 36 O len työskennellyt Nokian kaupungin ympäristönsuojelutarkastajana vuodesta 2014 lähtien. bioja kiertotalousyrityksiä kokoavan ECO3-kiertotalousalueen kautta. Ajallisesti kehittämistoimet toteutettiin syksyn 2018 ja kevään 2020 välisenä aikana. Halusimme löytää keinoja viestiä kiertotalousteemoista kuntalaisille ja osallistaa heitä aktiivisiksi toimijoiksi kiertotaloudessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Koska ympäristönsuojeluyksikkö ei pysty pysyvästi hallinnoimaan erilaisia hankkeita, päätimme työn jatkuvuuden turvaamiseksi lähestyä kehittämistyötä verkostoitumisen ja kumppaneiden osallistamisen näkökulmasta. Lähestyin aihetta sekä asiantuntijahaastattelujen että erilaisten lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta edistävien hankkeiden kautta. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen tarvitsee kuitenkin yritysnäkökulman ja teknisten ratkaisujen lisäksi ihmisnäkökulmaa. kiertotalousteemojen ja ympäristökasvatuksen parissa. Opinnäytetyöni aihe lähti ajatuksesta laajentaa tätä työtä koskemaan myös kaupungin asukkaita. Tiina Vermaete Asukkaan osallistaminen kiertotalouteen Moni kunta edistää nyt kiertotaloutta yritysnäkökulmasta. Virkatehtävissäni toimin tiiviisti mm. Nokialla on tehty näyttävää työtä kiertotalouden eteen yrityssektorilla mm. Miten asukkaat ja kolmas sektori otetaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi kiertotaloudessa?
37 Vauhtia verkostoista Työn tavoitteena oli osallistaa mahdollisimman laajasti erilaisia asukasryhmiä. Joitakin hankeideoita oli valmiina, mutta niiden tarkempi sisältö muodostui vasta kumppaneiden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena. Siispä päätin toteuttaa pilotti. Onnistunut verkostoituminen nouseekin tällaisessa työssä erityisen tärkeään asemaan. Yksikään taho, johon otin yhteyttä, ei kieltäytynyt yhteistyöstä. Työ lähtikin liikkeelle tarvittavien verkostojen kokoamisesta. vsk. Lasten hankkeet Päiväkotien ja peruskoulujen kiertotalouskasvatuksen edistäminen lienee yksittäinen merkittävin toimi, jolla lapsia ja nuoria voidaan kunnan toimesta osallistaa kiertotalouteen. Tiesin tarvitsevani runsaasti kumppaneita oman ympäristönsuojelutarkastajan työni ohessa tehtävään kehitystyöhön. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kumppaneina hankkeissa oli pääasiassa kaupungin sisäisiä toimijoita; varhaiskasvatus, opetuspalvelut, ruokapalvelut, kaupunkikehityspalvelut ja Nokian kaupungin isännöimä Pirkan Opisto. Kumppaneita työhön löytyi yllättävänkin helposti. Kun työ saatiin liikkeelle, jäi monessa hankkeessa omaksi tehtäväkseni vain koordinoida työtä. Kehittämistyö ei olisi ollut mahdollista ilman näitä kumppaneita, jotka omalla työllään ja myös rahallisella panostuksellaan mahdollistivat hankkeiden etenemisen. Ulkoisina kumppaneina yhteistyötä tehtiin lisäksi Suomen Punaisen Ristin Nokian yhdistyksen ja Nokian seurakunnan kanssa
Jälkikäteen voin todeta, että hankkeet olivat opettavaisia. Myöskään tapahtumista tiedottaminen etukäteen ei selvästi ollut riittävää. Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestettyjen kiertotalousaiheisten asukasiltojen jälkeen jouduttiin toteamaan, että paikalle saapuminen osallistumistapana ei enää nykymaailmassa monia houkuta. Lähtökohtana oli luoda toimenpiteitä, joita olisi helppo monistaa muihin yksiköihin. Päiväkotipilotissa taas päädyttiin laatimaan lasten kestävän kehityksen perehdytysopas, joka jaettiin Nokian kaupungin kaikille päiväkodeille. Halusin lähteä liikkeelle varhaiskasvatuksen ja koulumaailman tarpeiden selvittämisestä ja kehittää sopivia keinoja niihin vastaamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tavoitteet saavutettiin mielestäni hyvin. Ympäristönsuojeluyksikön järjestämään viikkoon on osallistunut vuosittain noin 1500 lasta ja nuorta ja sen järjestäminen on merkittävä panostus pieneltä yksiköltämme. Aikuisten hankkeet Halusin tarttua työssä myös aikuisväestön osallistamiseen. vsk. Hankkeisiin kuuluivat kiertotalousavustusten jakaminen yhdistyksille, Pirkan opiston kanssa tehty kiertotalousaiheinen yhteistyö, yhdistyksille järjestetty verkostoitumistapahtuma sekä kaupungin ja seurakunnan välisen hävikkiruokaprojektin suunnittelu. Opas sisältää erilaisia teemoja ruokahävikistä energiansäästöön ja jätteiden lajitteluun. 38 hankkeet paikallisen päiväkodin ja koulun kanssa. Pilottihankkeiden lisäksi opinnäytetyössä etsittiin keinoja kehittää Nokian kaupungissa jo usean vuoden ajan järjestettyä ympäristökasvatusviikkoa. Pilottikohteiden tarpeista lähteminen oli toimiva ratkaisu. Samalla kun visuaalinen opas auttaa lapsia sisäistämään teemoja, se auttaa myös yhtenäistämään Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen kasvatusta ja jalkauttamaan tavoitteita käytännön tasolle. Kun tuli mahdollisuus kehittää keinoja todellisten ongelmien ratkaisuun, oli avainhenkilöiden sitoutuminen toimenpiteiden toteuttamiseen alusta asti vahvaa. Vastaanotto olisi tuskin ollut sama, jos olisin tullut valmiin hankeidean kanssa toimijoita “käskyttämään”. keräämällä palautetta kyselyjen avulla ja kehittämällä toimenpiteitä esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Siksipä oli tärkeää kehittää erilaisia hankkeita, jotka mahdollistavat osallisuutta eri reittejä ja eri elämäntilanteissa. Työtä pyrittiin sujuvoittamaan mm. Takaiskujakin koettiin. Tiedostin jo etukäteen, että tästä tulisi haastava työ, koska aikuisten tavoittaminen ei usein ole yhtä suoraviivaista kuin lasten. Pilottikohteissa tulikin hyvin nopeasti esiin tarpeita, joihin lähdimme yhdessä kehittämään ratkaisumalleja. Lopulta osallistujia. Koulupilotissa kehitettiin erilaisia toimia terveen ruokakulttuurin, lasten osallisuuden ja hävikkiruoan vähentämisen edistämiseksi
Tavalla tai toisella kiertotalouden teemat koskettavat meitä kaikkia arkielämässämme. Parhaita tuloksia toki saadaan varaamalla henkilöstöresursseja työtä koordinoivalle ja verkostojohtajana toimivalle taholle. Avustettaviin hankkeisiin kuului kyläyhdistyksen pyöräilytapahtuma, vanhempainyhdistyksen järjestämä koulun ympäristöviikko, siirtolapuutarhan yhteiskompostialueen rakentaminen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen naistenvaatteiden vaihtoja tuunausviikko. Kun löytää työhön motivoituneet kumppanit, on yhdessä saavutettavissa paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Moni näistä keinoista ei loppujen lopuksi vaadi merkittäviä rahallisia resursseja, vaan enemmänkin tahtoa, sitoutumista ja yhteistyötä. Kuntien tulee varata asukkaiden ja kumppaneiden osallisuudelle erilaisia vaihtoehtoja ja vastata työssä aitoihin tarpeisiin. Jälkiviisaana voisi todeta, että “kiertotalousavustus”-sanan merkitys ei kenties tarpeeksi helposti avautunut hakijoille, ja sen tilalla olisi voinut käyttää jotain maanläheisempää termiä, jonka avulla hakemuksia olisi voinut tulla enemmänkin. Toteutuneet hankkeet olivat monipuolisia ja niiden kohderyhmät vaihtelivat lapsista aikuisiin, vapaa-ajan asukkaisiin, naisiin ja miehiin. Mitä työstä opittiin. Osallistamistyön aikana toteutetut hankkeet on kuvattu tarkemmin Nokian kaupungin ympäristönsuojelutarkastajana toimivan Tiina Vermaeten toukokuussa 2020 valmistuneessa yamk-opinnäytetyössä. 39 saatiin kuitenkin moninkertaisesti paikalle käyttämällä totuttua monimuotoisempia tiedostuskeinoja ja -kanavia sekä mahdollistamalla tilaisuuden seuraaminen verkon kautta tai tallenteena. Avustusten parasta antia oli se, että hyvinkin kohtuullisilla (400–1500 euroa) avustusmäärillä pystyttiin levittämään tietoutta ja käytännön kiertotalouden ratkaisuja erilaisille ihmisryhmille, jotka eivät välttämättä osallistu esimerkiksi perinteisempiin asukasiltoihin tai luentoihin. Kumppaneita osallistamistyöhön kannattaa rohkeasti etsiä myös oman organisaation ulkopuolelta. Mielestäni parhaita kokemuksia saatiin kuitenkin kiertotalousavustuksista, joita myönnettiin yhdistysten ja asukkaiden kiertotaloushankkeisiin. Kehittämistyöstä saatujen kokemusten perusteella asukkaiden kiertotalousaiheiselle osallistamistyölle on tilausta sekä kunnan sisäisillä että ulkoisilla toimijoilla. Ne myös kuvastivat monipuolisuudellaan hyvin sitä, miten monella ja kullekin sopivalla tavalla yhdistykset ja asukkaat voivat olla mukana kiertotalouden toteuttajina. vsk. Työ on löydettävissä tekijän nimellä osoitteessa www.theseus.fi . Tämä oli uutta jäykähköön viranomaisviestintään tottuneelle yksiköllemme. Hakemuksia ei tullut kuin kymmenkunta, mutta valitut hankkeet olivat monipuolisia. ” Kunnilla on kiertotalouden edistämisessä selkeä rooli esimerkin antajana, kannustajana ja mahdollistajana.. Kunnilla on kiertotalouden edistämisessä selkeä rooli esimerkin antajana, kannustajana ja mahdollistajana. Päällimmäisenä työstä jäi mieleen ymmärrys siitä, miten moninaisia keinoja kunnilla todella on käytössään kiertotalouden edistämiseen asukasnäkökulmasta
40 S uomen käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteiden jätealueet luetteloitiin ja julkaistiin kaivannaisjätedirektiivin edellyttämällä tavalla vuonna 2012. Hankkeen toimeenpano on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Luettelo perustui vuosina 2011–2013 toteutettuun KAJAK I -hankkeeseen. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet, joita selvitettiin tarkemmin KAJAK II -jatkohankkeessa. Näistä kaivosalueista 19:llä on jatkoselvitystarve. Seuraavaksi näillä 19 alueella tullaan tekemään tarkemmat ympäristötutkimukset sekä selvittämään riskinhallintaja kunnostusvaihtoehdot ja arvioimaan niiden kustannukset. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tavoitteena on, että kaikkien alueiden selvitykset ja osassa myös kunnostustoimet on aloitettu vuonna 2025.. KAJAK II -hankkeen perusteella 19 kaivosalueella on tarve lisäselvityksille. Valtio on keväällä 2020 aloittanut KAJAK-alueiden tarkemmat kohdetutkimukset. Tämän työn tueksi Nina Lehtosalo, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Valtio selvittää suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden ympäristövaikutuksia Suomessa on 31 EU:n kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY) tarkoittamaa käytöstä poistettua tai hylättyä vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavaa kaivosaluetta (KAJAK), joilla on 42 kaivannaisjätteen jätealuetta
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. elinkeinoihin, luonnon virkistyskäyttöön ja maisemaan. Ympäristökuormitus voi jatkua vuosikymmenistä jopa vuosisatoihin. Vaikutukset ovat yleensä paikallisia, Orijärvellä on aloitettu tarkemmat kohdetutkimukset KAJAK IV -hankkeessa. Merkittävimmän riskin muodostavat jätealueilta leviävät happamat ja haitta-aineita sisältävät suotoja valumavedet, jotka kuormittavat pintaja pohjavesiä. Ohjeistuksen ja mallin toimivuutta on testattu Orijärven kaivosalueella KAJAK IV -hankkeessa. Ekosysteemien ohella haittavaikutukset voivat kohdentua ihmisten terveyteen sekä mm. Kuva: Nina Lehtosalo.. Vanhin alue on yli 100 vuotta vanha ja uusimmalla alueella kaivostoiminta päättyi vuonna 2009. Kaivannaisjätealueet kuormittavat ympäristöä KAJAK-alueet ovat muodostuneet metallimalmikaivostoiminnan seurauksena. vsk. 41 toteutettiin KAJAK III -hanke (2018–2020), jossa laadittiin ohjeistus ja toimintamalli suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointiin. Myös mahdolliset reunapatojen ja pohjarakenteiden heikkoudet, pölyäminen sekä joissain kohteissa mahdollisesti esiintyvä säteily muodostavat riskin. Metallimalmikaivosten kaivannaisjätealueilla ympäristöriskejä aiheuttavat sivukivikasat sekä rikastushiekan jätealueet
Kuormitusta voidaan pienentää esimerkiksi ehkäisemällä tai hidastamalla haponmuodostusta ja käsittelemällä suotoja valumavesiä. Kaivannaisjätteen määrä voi kohteessa olla niin suuri, että sen poistaminen ja kuljettaminen alueelta ei nykytiedon mukaan ole kannattava vaihtoehto. 42 mutta voivat kohdistua laajoillekin alueille pintavesien kautta. vsk. Kaivannaisjätealueet ovat pysyvän jätteen sijoituspaikkoja. Mikäli kaivannaisjätealueella on jäljellä hyödynnettäviä määriä metalleja tai muita alkuaineita, on mahdollista, että alueella voidaan aloittaa kaivostoiminta uudelleen, ja tätä kautta Suomen käytöstä poistettujen tai hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätealueiden luettelossa on 19 aluetta, joilla on jatkoselvitystarve.. Patorakenteita voidaan vahvistaa sekä pölyämistä ja suoraa altistumista haitta-aineille ehkäistä peittämällä jätealue maa-aineksella. Kaivannaisjätealueiden riskinhallintatoimien ja kunnostusten tavoitteena onkin ympäristökuormituksen ja siitä aiheutuvan vaaran ja haitan minimointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
Näiden ohella Pirkanmaan ELY-keskus tekee tiivistä yhteistyötä ministeriöiden sekä sidosryhmien kuten alueellisten ELY-keskusten, Turvallisuusja kemikaaliviraston, Säteilyturvakeskuksen, kuntien, maanomistajien, toiminnanharjoittajien sekä kaivosteollisuuden kanssa. Hankkeen edetessä selvitetään myös vastuukysymyksiä sekä valtion, Aijalan kaivoksen toiminta päättyi lähes 40 vuotta sitten, mutta rikastushiekka-alueella ei vieläkään kasva juuri mitään. Kuva: Nina Lehtosalo.. vsk. Käytännössä tehtävää hoidetaan Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusja kunnostusohjelman puitteissa ohjelman henkilöstöresursseilla. Kaivoksiin ja kaivannaisjätteisiin liittyvää erityisosaamista saadaan Kainuun ELY-keskuksessa työskentelevältä ja ohjelman käyttöön osoitetulta ympäristöasiantuntijalta. Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hanke Valtio selvittää tai osallistuu KAJAK-alueiden ympäristövaikutusten selvittämiseen vuosina 2020–2021 yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Alueiden riskinhallintaa, selvitysja kunnostushankkeiden kilpailuttamista, hankintapäätösten tekemistä sekä sopimuksenaikaista ja sen jälkeistä toimintaa koskevat tehtävät sekä näiden alueiden avustuksia koskevat tehtävät on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 43 vähentää jätealueen aiheuttamaa ympäristökuormitusta
Yhden kohteen selvitysvaiheen arvioidaan kestävän 0,5–2 vuotta. Kuva: Nina Lehtosalo.. Mikäli vastuullista ei juridisesta näkökulmasta ole, valtio voi ottaa vastatakseen kunnostustoimista ja -kustannuksista. Mikäli aiheuttamisperiaatteen mukainen vastuutaho on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa, ympäristöriskien hallinnasta, ympäristövahinkojen korvaamisesta ja ennallistamistoimien toteutuksesta vastaa laissa määritelty toissijainen vastuutaho. Mikäli selvitysvaihe osoittaa, että alueesta ei aiheudu kaivannaisjäteasetuksen (190/2013) tarkoittamaa vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kohde voidaan poistaa kansallisesta käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätteiden jätealueiden luettelosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. olemassa olevien lähtötietojen määrää ja laatua, havaittuja ympäristövaikutuksia, isännättömyyttä sekä alueiden omistajien/haltijoiden yhteistyöhalukkuutta ja mahdollisuutta osallistua hankkeeseen taloudellisesti. Toissijaisia vastuutahoja ovat esimerkiksi alueen, kiinteistön tai jätteen nykyiset tai aiemmat haltijat tai viime sijassa kunta. Aiheuttamisperiaate kattaa sekä kustannusvastuun että toimintavelvoitteen. Käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivosten ja niiden jätealueiden osalta juridisten vastuiden selvittäminen on haasteellista, Vanhat kaivosalueet on suljettu sen hetkisen lainsäädännön ja tietotaidon mukaan. 44 kaivosyhtiöiden ja maanomistajien roolit mahdollisina kunnostajina. vsk. Periaatteen mukaan aiheuttaja vastaa toiminnastaan johtuvista haitallisista vaikutuksista ja mahdollisista vahingoista. Kun tarkemmat kohdetutkimukset on tehty ja kunnostustarpeet arvioitu, selvitetään kunnostusvaihtoehdot, niiden kustannukset sekä tehdään päätökset kunnostettavista kohteista. Priorisointikriteereinä käytetään mm. Suomen ympäristövastuulainsäädännön yleisesti hyväksytty lähtökohta on aiheuttamisperiaate. KAJAK-alueiden selvitystyö on aloitettu kohteiden priorisoinnilla. Kuka on vastuussa kustannuksista
& al. Kaivos on myös voitu aikanaan sulkea sen aikaisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kaivostoiminta on päättynyt eri aikoihin, jolloin myös sovellettavat säännökset ja lupien velvoitteet ovat erilaiset. Saatavilla https:// www.ymparisto.fi/download/ noname/%7BC11052EF-5586-4BACAFFC-BEC5FBB81B87%7D/154878 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 24.11.2020! sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/SisailmapajaX. Hankkeen tuloksia hyödynnetään arvioitaessa KAJAKalueiden selvitysja kunnostusvelvoitteita ja vastuullisia. Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden kartoitus. 45 koska jokainen kohde on vastuiden kannalta erilainen. Ympäristöministeriö. Saatavilla http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-228-0 Luettelo käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätteiden jätealueista Suomessa. Saatavilla http://hdl.handle.net/10138/235617 Tornivaara, A. Saatavilla http:// hdl.handle.net/10138/41486 Tornivaara, A.; Räisänen, M.; Kovalainen, H.; Kauppi, S. Valtio selvittää KAJAK-alueiden juridisia vastuukysymyksiä Suomen ympäristökeskuksen KAJAK V -hankkeessa kehitettävän toimintamallin avulla. 2018. Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi. vsk. Malli sisältää yleisen tietopohjan vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristövelvoitteisiin liittyvistä säännöksistä, niiden soveltamisen rajoituksista sekä oikeuskäytännöistä. 2020. 2013. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Uusien velvoitteiden asettaminen entisille kaivostoimijoille vuosikymmeniä toiminnan päätyttyä on ongelmallista, usein mahdotonta. Tämän päivän tietämys kaivosten ympäristövaikutuksista ja niiden riskinhallintakeinoista ja tätä kautta myös kaivosten sulkemistoimenpiteet ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden jatkokartoitus (KAJAK II). Päivitetty 9.1.2020. Lähteitä Räisänen, M.; Tornivaara, A.; Haavisto, T.; Niskala, K.; Silvola, M
Pilaantuneisuusongelmaa ei haluttu jättää tulevien sukupolvien vaivaksi. Kunnostusohjelmat ja strategia tukemassa puhdistustoimia SAMASE-raportissa asetettiin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi puhdistaa kaikki tunnistetut pilaantuneet alueet vuoteen 2015 mennessä. Vuonna Henna Jylhä, tutkija Outi Pyy, johtava asiantuntija Suomen ympäristökeskus, SYKE Kohti kestävämpää pilaantuneiden alueiden riskinhallintaa Kestävyys on viime vuodet ollut kuuma puheenaihe pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa. Kestävien ratkaisujen tekemistä on kuitenkin tuettu erilaisin ohjauskeinoin jo 1990-luvulta lähtien, vaikka kestävyys terminä on tullut tutuksi vasta paljon myöhemmin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Erityisesti aihe nousi pinnalle 2010-luvun puolivälissä, kun laadittiin ympäristöhallinnon ohje kestävästä riskinhallinnasta sekä Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (PIMA-strategia). vsk. 46 J o ensimmäisen laajan pilaantuneiden maa-alueiden selvitysprojektin (Saastuneiden maa-alueiden selvitysja kunnostusprojekti SAMASE) loppuraportissa vuonna 1994 otettiin kantaa kestävään kehitykseen, vaikka käsite silloin ymmärrettiin hieman toisin kuin nykyään. Haasteina tavoitteen saavuttamisessa todettiin olevan alueiden suuri määrä, jonka arvioitiin kasvavan kartoitusten edetessä, sekä toimenpiteisiin tarvittavien resurssien rajallisuus. Siksi suosituksena oli puhdistaa pilaantuneet alueet niin puhtaaksi, etteivät haitta-aineet tulevaisuudessa aiheuttaisi ympäristötai terveysriskiä missään maankäytössä. Maa-ainesten loppusijoittamista ei pidetty pitkällä tähtäimellä tarkoituksenmukaisena. Lievemmin pilaantuneet maa-ainekset tuli suositusten mukaan hyötykäyttää. SAMASE-projektissa suositeltiin huomioimaan jätelain mukaiset velvoitteet parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittelyssä
Hankkeessa tuotettiin tietoa siitä, miten pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaratkaisut voitaisiin toteuttaa mahdollisimman ekotehokkaasti (eli kestävästi). Hankkeessa määriteltiin ensi kertaa ekotehokkuuden osatekijät sekä kohdeettä aluetasolla, annettiin suosituksia ekotehokkuuden edistämiseksi ja kehitettiin työkalu riskinhallintavaihtoehtojen ekotehokkuuden vertailuun yksittäisissä kohteissa. Toimintakäytännöissä ongelmaksi tunnistettiin erityisesti massanvaihdon negatiiviset ympäristövaikutukset, jota on lisääntynyt energian ja raaka-aineiden kulutus, kun haitta-ainepitoisia maa-aineksia jouduttiin kuljettamaan loppusijoituspaikkoihin ja neitseellisiä maa-aineksia tilalle. PIRREhankkeessa tunnistettuja ekotehokkuuden (kestävyyden) osatekijöitä on esitetty kuvassa 1. 2009).. Alueelliset ympäristöviranomaiset ovat edistäneet yli 410 alueen puhdistushanketta budjettirahoitteisen Valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kautta vuodesta 1989 lähtien. Tavoitteena ei enää ollut kaikkien alueiden puhdistaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Osana valtakunnallisen PIMA-strategian toimeenpanoa käynnistettiin Maaperä kuntoon -ohjelma. Ohjelman tavoitteena on keskitetysti edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten, niin sanottujen isännättömien alueiden tutkimista ja puhdistusta. PIRRE-hankkeessa tunnistettuja ekotehokkuuden osatekijöitä pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa (Mukaillen Sorvari ym. Koska tutkittavia ja puhdistettavia alueita on runsaasti, rahoitusta on pyritty keskittämään riskien kannalta kiireellisimpiin alueisiin, joissa vastuullisen maksuvelvollisuutta on pidetty kohtuuttomana. PIRRE & PIRISTE -hankkeiden tavoitteena kestävät käytännöt 2000-luvun alussa käynnistettiin Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus -hanke (PIRRE). Öljy-yhtiöiden aloitteesta on puolestaan toteutettu SOILI-ohjelma ja JASKA-hanke, joissa on puhdistettu yli 500 öljyllä pilaantunutta aluetta ympäristöministeriön alaisuudessa toimivan Öljysuojarahaston tuella. Alueiden puhdistaminen ei aina ole mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. vsk. 47 2015 valmistuneen PIMA-strategian myötä kansallista tavoitetta ja sen toteutumisajankohtaa uudistettiin; pilaantuneista maa-alueista aiheutuvien merkittävien terveysja ympäristöriskien tulisi olla kestävällä tavalla hallinnassa vuoteen 2040 mennessä. Jopa puhdistamatta jättämistä voitiin joisKuva 1. Toisaalta massanvaihdon ekotehokkuutta oli parantanut maa-ainesten hyötykäyttö, kun 2000-luvun alkupuolella tarvittiin maamassoja kaatopaikkojen sulkemiseen
Maahan jäävät haitta-aineet saattoivat kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta tulevassa maankäytössä. Ongelmana oli riskinarviointimenetelmien vakiintumattomuus ja se, ettei pilaantuneiden maa-alueiden hyväksyttävää riskitasoa ollut määritelty. Aikaisemmat tavoitteet kaikkien alueiden täydellisestä puhdistamista todettiin mahdottomiksi toteuttaa. Joku voisi kysyä, mitä uutta tässä lähestymistavassa on. Kunnat ja yritykset yhteistyössä ovat etsineet ratkaisuja, joilla tuetaan ylijäämämaiden käsittelyä ja hyödyntämistä. Näiden menetelmien kehitystyötä tuettiin onnistuneesti osana hallitusohjelmaa vuosina 2016–2018 toteutetussa PIMA-kokeiluhankkeessa. Kokonaishyötyihin sisällytettiin ympäristövaikutusten lisäksi taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vuosina 2016–2017 toteutettiin Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot-hanke (PIRISTE), jonka tavoitteena oli edistää kestävien ja kiertotaloutta tukevien PIMA-riskinhallintaratkaisujen osaamista, tarjontaa, käyttöönottoa ja vientiä. Kestävyystavoitteiden saavuttaminen etenee Viime vuosien aikana on ollut havaittavissa viitteitä toimintakäytäntöjen muutoksesta kestävämpään suuntaan. Kokonaisekotehokkuuden määrittely ja eri menetelmien vertailu osoittautui usein haasteelliseksi. PIRRE-hankkeessa todettiin, että maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailusta SAMASE-raportissa suositeltuihin ohjeja raja-arvoihin oli tullut riskinarviointeja ja puhdistuspäätöksiä tehtäessä kaavamainen toimintamalli, eikä kestävät ratkaisut paremmin mahdollistavia tapauskohtaisia riskinarvioita juurikaan tehty. Lanseerattiin uusi käsite: kestävän kunnostaminen/riskinhallinta. Asetuksella pyrittiin muun muassa lisäämään riskinhallinnan kustannus-, materiaalija energiatehokkuutta kohdentamalla puhdistustoimet todellisiin riskikohteisiin. Vuonna 2007 säädettiinkin valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-asetus 214/2007), jossa luotiin oikeudellinen perusta tapauskohtaiselle riskinarvioinnille. Toisaalta todettiin myös, että kestävyyteen liittyvää arviointia tehtiin puhdistushankkeissa, vaikkei sitä juurikaan dokumentoitu. Valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma on aloitettu ja sitä tukeva rahoitusjärjestelmä on uudistettu. Lisäksi vuorovaikutteinen viestintä on yleistynyt laajoissa aluekehitysja puhdistushankkeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Sillä tarkoitetaan riskinhallinnan suunnittelua ja toteutusta siten, että kokonaishyödyt ovat mahdollisimman suuret huomioiden toiminnan ympäristölliset vaikutukset. Esimerkiksi in situ -puhdistusmenetelmien käyttö on yleistynyt ja menetelmävalikoima monipuolistunut. Kestävien riskinhallintamenetelmien haasteeksi tunnistettiin, ettei kestävyysarvioinneille ole kysyntää eikä työkaluja ole helposti saatavilla. 48 sakin tilanteissa pitää ekotehokkaimpana vaihtoehtona, mikäli pilaantuneisuuden aiheuttamat riskit olivat lähtökohtaisesti pienet. Puhdistustöiden yhteydessä kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kaivualueilla on lisääntynyt. Ainahan kustannusteki. Hankkeessa testattiin kestävyysarvioinnin työkaluja ja pidettiin työpajoja, joissa pohdittiin eri sidosryhmien kanssa mahdollisuuksia edistää kestävyyttä ohjauskeinojen avulla. Keväällä julkaistussa PIMA-strategian väliarviossa esitettiin katsaus toiminnan nykytilasta ja ehdotettiin toimenpiteitä, joiden avulla voidaan edistää strategian ohella kestävien riskinhallintaratkaisujen toteutumista yksittäisissä kohteissa. vsk. Kestävä kunnostaminen Käsitys tarkoituksenmukaisista toimista muuttui pilaantuneiden maa-alueiden kartoitusten, tutkimusten ja pudistusten etenemisen myötä
Samalla varmistetaan, että päätökseen vaikuttaneet tekijät on tunnistettu ja tehty näkyväksi kaikille sidosryhmille. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:aalto-202008234994. Kuvaan on tiivistetty keskeisiä ohjauskeinoja ja ympäristöhallinnon projekteja sekä niiden roolit kehitettäessä pilaantuneiden alueiden riskinhallintakäytäntöjä.. vsk. Diplomityö. Kirjallisuutta Jylhä, H. Mutta avainasemassa näissäkin ratkaisuissa ovat asiantuntevat ja kokeneet suunnittelijat ja päättäjät. Sorvari, J.; Antikainen, R.; Kosola, M.-L.; Jaakkonen, S.; Nerg, N.; Vänskä, M; Pyy, O. 2015. 49 jät ja sosiaaliset paineet, kuten haitallisiin aineisiin liittyvät pelot, ovat vaikuttaneet päätöksentekoon. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-224-2. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia. 2017. http://hdl.handle.net/10138/159058. Pilaantuneen maaalueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. http:// hdl.handle.net/10138/233768. 2009. http://hdl.handle.net/10138/136564. Pyy, O; Jylhä, H. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa – Saastuneiden maa-alueiden selvitysja kunnostusprojekti; loppuraportti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-359-0. net/10138/38014. Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian ensimmäinen seurantaraportti. Erilaiset mallit ja työkalut auttavat tietojen käsittelyssä ja asioiden hahmottamisessa. http://hdl.handle. Pyy, O.; Tikkanen, S.; Reinikainen, J.; Nihtilä, M.; Sorvari, J. Pilaantuneiden maaalueiden kestävät riskinhallintakeinot. Ympäristöministeriö. Hallinnollinen päätöksenteko pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa. Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan ekotehokkuus. 2020. 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 1994. Se, mitä tekijöitä kulloinkin painotetaan, on tapauskohtaista. Puolanne, J.; Pyy, O.; Jeltsch, U. Kestävyyden arvioinnin avulla moninaisia tekijöitä pyritään kuitenkin lähestymään aiempaa systemaattisemmin. Ympäristöministeriö. 2014
Mikäli haitta-aineita löytyi, oli Suomi täynnä sulkemista kaipaavia kaatopaikkoja, minne kaivamalla poistettuja massoja otettiin tyytyväisinä vastaan. Vaikka monia asia on säilynyt samana, digitaalisuus, uudet tekniikat ja kehittynyt lainsäädäntö ovat muuttaneet työtä – ja tämä muutos on selvästi kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 50 Jarno Laitinen, johtava asiantuntija Ramboll Finland Oy Tulevaisuustrendejä pilaantuneiden maa-alueiden toimialalla Ympäristötutkimusja kunnostus oli ennen yksinkertaisempaa – näytteitä kairattiin ilman sertifikaatteja ja harvoihin analyyseihin perustuvat tulkinnat olivat selkeitä SAMASE ohjearvovertailuja – ei tarvinnut arvioida riskejä. vsk
Näiden pohjalta geostatistiikkaan perustuva koneälymalli tutkii maaperämallin ja ehdottaa tilastollisesti optimoitua näytteenottosuunnitelmaa, jolla alueen pilaantuneisuus ja maaperän laatu saadaan selvitettyä mahdollisimman tehokkaasti. Koska kaivaminen ja kaatopaikkasijoitus ei ole poliittisesti tai taloudellisesti järkevää, on in situ -menetelmien kehitys nopeutunut. Näytteenoton aikana järjestelmä kirjaa reaaliaikaisesti syvyyden, maalajin sekä maaperän huokoisuuden ja vesipitoisuuden. Mihin ympäristöasiantuntijaa tarvitaan tulevaisuudessa. 3. Asiantuntijan pitää kuitenkin osata digitaalinen prosessi näyt. Ympäristöasiantuntija tarvitsee tulevaisuudessa yhtä lailla uusia taitoja kuin edellisten vuosikymmenien aikana. Kohteessa tehtävän lopetusnäytteenoton yhteydessä myös maaperän laatu dokumentoidaan tulevaisuuden tarpeita varten. Työmaalla tapahtuva näytteenotto ei katoa, eivätkä kairausvaunut häviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. vsk. 5. 51 Esimerkkejä tulevaisuuden muutostrendeistä Miltä ympäristötutkimus ja -kunnostus voisi näyttää, jos katsomme ajassa 20 vuotta eteenpäin. Lisäksi järjestelmä mittaa maaperän haitta-ainepitoisuuden ja ottaa jatkuvan sarjan fyysisiä maaperänäytteitä. Kohdetutkimuksissa tullaan hyödyntämään automaattisia in situ -sensoreilla varustettuja sähkökäyttöisiä näytteenottoalustoja. Uusien kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen perustuvien lakien ja asetusten ansiosta maa-ainesten tarpeeton kaivaminen ja erityisesti loppusijoittaminen tulee vähenemään. 2. Bioteknologia mahdollistaa synteettisen biologian soveltamisen biokunnostuksessa, ja nanoteknologia sekä suoraan maan alle asennettavat sähköiset in situ radikaaligeneraattorit ovat yleisessä käytössä. 1. 4. Kunnostusprosessin raportointi kiinteistön omistajalle ja viranomaiselle tapahtuu digitaalisen alustan kautta, ja paperisia loppuraportteja tärkeämpää ovat laatutarkastettu koneluettava raakadata ja sen liitteenä oleva asiantuntija-analyysi. Tutkimussuunnittelussa tullaan hyödyntämään digitaalisia maaperämalleja, jotka koostetaan tietokannoista aiempien rakennusvaiheiden yhteydessä dokumentoiduista rakennetiedoista, lähialueille aiemmin tehtyjen maaperätutkimuspisteiden tiedoista ja yhdistämällä nämä julkisena datana saataviin MARAja MASArekistereihin sekä avoimena rajapintana tarjottavaan kansalliseen kaukokartoitustietoon. Edellytyksenä toimenpideluvalle on, että kunnostusratkaisu minimoi syntyvän jätteen määrän, parantaa alueen luontopääomaa ja hallitsee vaikutukset naapurustoon. Kunnostuksen seurannassa kentällä tehtävää näytteenottoa pyritään minimoimaan ja sen sijaan ennustamaan kunnostusprosessin etenemistä koneälyn avulla. Keskipitkällä aikavälillä maaainesten ja muiden rakentamiskelpoisten (jäte)materiaalien hyödyntäminen kunnostusalueiden sisällä tulee lisääntymään, ja hieman pidemmällä tulevaisuudessa siintää visio siitä, että kaikki materiaali kiertää täydellisesti, eikä luontoa rasiteta maa-ainesten ”kertakäytöllä”. Kunnostussuunnittelu edellyttää tarkkaa menetelmävertailua, ja toteutuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta. Lähelle tutkimuspistettä viety näytteenottoalusta kohdistaa näytteenottimen automaattisesti suunniteltuun näytepisteeseen, käyttämällä GPS-paikannusta
vsk. Merkittävässä roolissa on myös monipuolinen geologian, hydrologian, kemian ja biologian tuntemus. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Myöskään puhdistaminen ei muutu yksinkertaisemmaksi. Ehdotusten ja perustelujen kerääminen päättyy 31.3.2021. 52 teenoton suunnittelemiseksi ja sensoridatan tulkitsemiseksi – tämä muutos tapahtuu kaikilla toimialoilla koko yhteiskunnassa. Kilpailu on käynnissä maaliskuun 2021 loppuun asti Kaikki hajajätevesihankkeisiin osallistuvat voivat nyt kuntakilpailun verkkosivulla ilmoittaa oman ehdokkaansa ja erityisesti hyvät perustelut kertoen vaikuttaa suosikkikuntansa menestykseen kilpailussa. Vastaavasti asiantuntijan on osattava käyttää uusia ohjelmistotyökaluja, jotka auttavat tulkitsemaan datan laatua ja riittävyyttä. Tulevaisuuden asiantuntija ei piirrä harpilla pilaantuneisuusrajausta kahden pisteen ympärille, vaan tulkitsee koneälyn mallintamaa rajausta. Nyt etsitään Suomen parasta hajajätevesikuntaa vuonna 2020 Muovialan yritysten etujärjestö Muoviteollisuus ry:n puhdistamotyöryhmä järjestää yhteistyössä jäsenyritystensä (Jita Oy, Pipelife Finland Oy, Uponor Infra Oy ja Wavin Finland Oy) kanssa kuntakilpailun, jolla etsitään Suomen parasta hajajätevesikuntaa vuonna 2020. Hajajätevesilainsäädännön toimeenpano sai vauhtia niin sanotun siirtymäajan päättymisestä 31.10.2019. Kilpailun voittajaksi valitaan kunta, joka on vuonna 2020 omalla esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt ja nopeuttanut hajajätevesilainsäädännön toimeenpanoa. Alueita ei enää tulevaisuudessa puhdisteta ”varmuuden vuoksi”, vaan yhteisten luonnonvarojen kuluttamiselle pitää olla todelliset perusteet ja menetelmien pitää täyttää kestävän kunnostuksen vaatimukset. Ilmoita ehdokkaasi kuntakilpailun voittajaksi verkkosivulla: www.paatoksetputkeen.fi Muoviteollisuus ry. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden osaajalle ei riitä, että hän osaa katsoa kuinka kaivinkone kaivaa, vaan hänen tulee osata suunnitella ja seurata kunnostusta dataan ja tietoon perustuen. Digitalisaatio, datalla ohjaaminen ja koneäly tulevat muuttamaan toimintaprosessejamme myös ympäristönkunnostuksessa, samalla kun kestävä kehitys ja kiertotalous ohjaavat tavoitteidemme asettamista. Kilpailun voittajan valitsee Muoviteollisuus ry:n puhdistamotyöryhmän kokoama valintaraati. Tulevaisuutta voidaan luoda Ihmisluonteeseen kuuluu yliarvioida tietyn teknologian vaikutusta lyhyellä aikavälillä ja vastaavasti aliarvioida vaikutusta pitkällä. Tämän takia kannattaakin aina katsoa asioita laajemmin kuin vain oman siilonsa sisältä. Kilpailun järjestävän puhdistamotyöryhmän havaintojen mukaan kunnan toimenpiteillä on suuri vaikutus siihen, miten nopeasti ja tehokkaasti haja-asutuksen talousjätevesijärjestelmiä saadaan saneerattua uusien määräysten mukaisiksi. Päästämällä irti kollektiivisesta nostalgiasta teemme tilaa uudelle, ja edistämällä määrätietoisesti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta luomme edellytyksiä luonnonvaroja säästävien toimintamallien ja innovaatioiden syntymiselle. Kilpailun voittanut kunta julkistetaan toukokuussa 2021. Maa-aineksen rajallisuus on itsestään selvää ja luonnonvarojen suojelu vuosi vuodelta tärkeämpää. Voittajakunta saa palkinnoksi 3 000 euroa hyvien hajajätevesikäytänteiden edistämiseen kunnassa
Tähän tiedontarpeeseen ja eri osapuolten, kuten ympäristöviranomaisten, poliisien ja syyttäjien, osaamisen puutteisiin ja kemikaalitiedon hajanaisuuteen havahduttiin RISTE-hankkeessa [1], jossa selvitettiin ympäristörikosprosessin käytäntöjä ja niihin liittyviä ongelmia sekä tietotarpeita. Kestävä riskinhallinta olikin teemana syksyllä 2018 pidetyissä neljässä toisiaan tukevassa työpajassa, jotka olivat osa Pirkanmaan ELYkeskuksen koordinoimaa Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanketta [3]. Useissa eri yhteyksissä on tunnistettu koulutuksen ja tuen tarve, joka liittyy kemikaalien tietolähteisin ja kemikaalien aiheuttamiin ympäristöriskeihin. Kemikaalien aiheuttamiin riskeihin liittyvän osaamisen parantamisella on keskeinen rooli myös Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian (PIMA-strategian) [2] päätavoitteen, ”kestävä riskinhallinta”, saavuttamisessa. 54 K emikaalionnettomuustilanteissa, ympäristörikosprosessin eri vaiheissa ja pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) riskinhallinnassa tarvitaan luotettavaa tietoa kemikaalien aiheuttamista ympäristöriskeistä. Tarpeeseen vastataan KEMKO-hankkeessa.. Henna Jylhä, tutkija; Jaana Sorvari, johtava tutkija; Outi Pyy, johtava asiantuntija; Jussi Reinikainen, erikoistutkija; Minna Wasenius, suunnittelija; Katarina Björklöf, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus, SYKE Pirjo Korhonen, kemikaaliasiantuntija Kaakkois-Suomen ELY-keskus KEMKO tarjoaa koulutusta kemikaalien ympäristöriskeistä Tietoa kemikaalien ympäristöriskeistä tarvitaan niin pilaantuneiden alueiden kestävässä riskinhallinnassa kuin ympäristörikosprosessin eri vaiheissa. vsk. Yksi työpajojen johtopäätöksistä oli, että alan eri toimijoiden tietoja kemikaalien riskinarvioinnista ja sen tulosten tulkinnasta tulisi parantaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. PIMA-strategian väliarvioinnin [4] jatkotoimenpidesuosituksissa esitettiin, että pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvää koulutusta ja -koulutusjärjestelmiä tulee kehittää vastaamaan alalla toimivien tarpeita
55 KEMKO vastaa koulutushaasteeseen Kesällä 2019 käynnistettiin KEMKO-hanke (Kemikaalit ja ympäristö – täydennyskoulutuspaketit), jonka toteuttamisesta vastaavat Suomen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö. Tilaisuus oli hyvin suosittu, ja se järjestettiin kahteen kertaan, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan.. Kaksipäiväisen koulutuksen luennoilla käsiteltiin monipuolisesti kemikaalija ympäristölainsäädäntöä, kemikaalitietolähteiden käyttöä ja tietojen tulkintaa sekä ympäristöriskien Ensimmäiseen KEMKO-lähikoulutustilaisuuteen puhujiksi kutsuttiin eri teemojen asiantuntijoita, joiden esityksistä virisi myös vilkasta keskustelua. Verkkokoulutus koostu täydentyvistä ja päivittyvistä teemakohtaisista koulutusosioista, jotka toteutetaan perinteisen kontaktiopetuksen ohella verkkoympäristössä. Hankkeessa luodaan verkko-oppimismateriaali, jonka avulla tuetaan kemikaaleihin ja niiden ympäristövaikutuksiin ja ympäristöriskien hallintaan liittyvän osaamisen kehittymistä ja tiedon omaksumista. Vastaajista lähes puolet oli toiminut työtehtävässään yli 10 vuotta, joten myös kokeneilla henkilöillä on tarve ja halu päivittää ja syventää osaamistaan. Lähiopetuksen kautta verkko-opetukseen Koulutuspakettien toteutuksessa päästiin vauhtiin joulukuussa 2019, jolloin järjestettiin ensimmäinen lähikoulutustilaisuus aiheesta ”Kemikaalien ja haitallisten aineiden ympäristövaikutusten arviointi”. vsk. Hankkeen alussa koulutustarpeita kartoitettiin sidosryhmille suunnatulla Webropolkyselyllä. Kyselyyn saatiin 143 vastausta, mikä osoittaa aiheen ajankohtaisuuden ja siihen kohdistuvan laajan kiinnostuksen. Koulutus on tarkoitettu kaikille alan eri toimijoille opiskelijoista asiantuntijoihin. Koulutustarpeita oli laajasti koko riskinhallintaprosessin kemikaalitietolähteistä riskinarvioinnin tulosten tulkintaan ja riskinhallintatoimien määrittelyyn asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Taulukkoon 1 on koottu kyselyyn vastanneiden priorisoimia aihealueita
Todettiin, että koulutuspäiville mahtui asiaa niin paljon, että sisällön voisi jakaa useammallekin päivälle. vsk. Koulutuskokonaisuuden voi myös suorittaa pienemmissä osissa. Koulutuspakettien suunnitteluja kehitystyö jatkuu edelleen Uusia, syventäviä verkkokoulutuspaketteja ja lähikoulutustilaisuuksia suunnitellaan parhaillaan. Kymmenen tärkeintä aihealuetta vuonna 2019 toteutetun koulutustarvekyselyn perustella. Tällöin koulutus tavoittaa laajemman osallistujajoukon, koska sitä voi seurata tarvitsematta matkustaa kurssipaikalle. Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä, 6 = osallistuisin itse.. Tulevien koulutusten aihealuTaulukko 1. Toteutus vaatii siten koulutuksen suunnittelijoilta uutta lähestymistapaa ja kekseliäisyyttä. Tilaisuudelle oli niin paljon kysyntää, että se toistettiin lähes samansisältöisenä maaliskuussa 2020, juuri ennen kuin koronapandemia sulki ihmiset kotitoimistoihinsa. SYKEssä otettiin syksyllä 2020 käyttöön uusi verkko-oppimisympäristö, joka täydentää sekä paikan päällä että etänä toteutettavia koulutustilaisuuksia. Koulutusmateriaali on koko ajan saatavilla, joten osallistujat voivat tutustua siihen vapaasti haluamanaan ajankohtana, ja edetä opiskelussa omaan tahtiinsa. Ensimmäisten lähikoulutuspäivien materiaalista ollaan kokoamassa koulutustilaisuuksia vastaavaa, kaikille avointa kurssia. Etätilaisuuksiin olisikin tärkeä saada mukaan juuri nämä elementit, jotka saivat aiemmissa koulutustilaisuuksissa eniten kiitosta. Sähköiset opetusaineistot mahdollistavat oppimisen koko työuran ajan Suureen kiinnostukseen ja tiedontarpeeseen voidaan jatkossa vastata entistä paremmin verkkokoulutuksen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kiitosta saivat myös asiantuntevat luennoitsijat ja esimerkkien kautta opettaminen. Tilaisuuksien parhaimpana antina pidettiin erityisesti ryhmätöitä ja keskusteluja, ja niille olisi toivottu jopa lisäaikaa. Kemikaalitietojen hakuun ja tulkintaan perehdyttiin myös käytännön esimerkkien avulla. Verkostoituminen ja vertaistuki osoittautuivat tärkeäksi osaksi koulutusta. Ensimmäisistä koulutustilaisuuksista saatu kokemus ja osallistujien palaute toimivat hyvänä pohjana jatkossa toteutettavan verkko-opetuksen suunnittelulle. 56 arvioinnin perusteita. Haasteena etäopetuksessa ovat kuitenkin ryhmätöiden toteutus ja etenkin vuorovaikutuksen toteutuminen
Onko pienillä teoilla merkitystä. valtioneuvosto.fi/handle/10024/162293. Koulutusten sisältöjen testaaminen onnistuu kätevästi lähiopetuksessa. vsk. Toivottavasti tavataan KEMKO-koulutuksen merkeissä! Lähteitä [ 1] RISTE-hanke: https://www.syke.fi/ hankkeet/riste [2] Ympäristöministeriö. Virusepidemian johdosta on mahdollista, että lähitulevaisuuteen suunnitellut uudet lähikoulutuspäivät joudutaan toteuttamaan etäyhteyksin. SYKEn koulutuskalenterista näet mitä ja milloin KEMKO-koulutusta on tarjolla: https://www.syke.fi/koulutus. https://julkaisut. Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. 57 eita ovat muun muassa nestemäisten kemikaalivuotojen aiheuttamien ympäristöriskien arviointi, pilaantuneiden maa-alueiden riskinarviointi ja kestävä kunnostaminen. Lainsäädännön ja ohjeistuksien päivitys huomioidaan ja opetusmateriaalit pyritään pitämään sisältöjen osalta ajan tasalla. 2015. handle.net/10138/159058 [3] Pirkanmaan ELY-keskus. https://www. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke – Loppuraportti. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia. Kuvassa Pusan metsäpuisto Pieksämäellä Ympäristökustannus Oy hyvittää toimintansa hiilidioksidipäästöt ostaen Ilmastokummien kautta istutettavia puita. maaperakuntoon.fi/download/ noname/%7B5BEB15F0-3EAF-48DE8F73-AC8BB158EE88%7D/150878 [4] Pyy, O; Jylhä, H. Lisäksi kaikkien koulutuspakettien kehitystyötä tehdään jatkuvasti saadun palautteen pohjalta. Syventävien koulutuspakettien aikataulu on vielä avoin, mutta ainakin joitain niistä päästään toivon mukaan toteuttamaan jo vuoden 2021 alkupuolella. Puut on istutettu Pieksämäelle Pusan metsäpuistoon, jota hoidetaan hiilinieluna ja kestävän kehityksen mukaisesti. Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian ensimmäinen seurantaraportti. http://hdl. 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
vsk. Jotta teoria ja käytäntö kohtaisivat, Maaperän tutkimus ja kunnostusyhdistys (Mutku) Ry on julkaissut lokakuussa 2020 kunnostuksen eri osapuolille suunnatun ohjeen kestävän kunnostuksen periaatteista ja tavoitteista, sekä siitä, miten kestävyysasioita voidaan huomioida käytännössä.. 58 Aura Nousiainen, Afry, Mutku Ry Jarno Laitinen, Ramboll, Mutku Ry Uusi kestävän kunnostuksen ohje edistämään tiedonkulkua sidosryhmien välillä Kestävällä kunnostamisella tarkoitetaan sellaista pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa, jossa kunnostustoimenpiteiden ympäristöä, yhteiskuntaa ja taloutta koskevat näkökohdat optimoidaan suhteessa tavoiteltuun riskinvähenemään. Kunnostushankkeet ovat lisäksi usean osapuolen soppa, jota keittäessä yhteinen käsitys hyvästä hämärtyy. Kestävän kunnostuksen tarkoituksena on paitsi varmistaa ympäristönja terveydensuojelun riittävä taso, myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteen määrää, energiankulutusta ja päästöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kestävyysnäkökulmat eivät kuitenkaan usein ole päätöksenteossa mukana, vaan hankkeiden toteutuksessa aika ja raha mielletään tärkeimpinä suunnittelua ohjaavina tekijöinä, ja uudenlainen toiminta hidastavana ja kalliina
vsk. Kestävän kunnostamisen tarkoituksena onkin paitsi varmistaa ympäristönja terveydensuojelun riittävä taso, myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteen määrää, energiankulutusta ja päästöjä. Siinä missä kunnostamisella poistetaan aina paikallisia ympäristötai terveysriskejä, kestävässä kunnostamisessa vaikutuksia tarkastellaan lisäksi laajempina kokonaisuuksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Suomen vuotuisesta jätekertymästä yli 60 prosenttia on maaja kiviainesjätettä ja pilaantuneiden maa-aineksien määrä on 1–2 prosenttia, joka toimitetaan pääosin loppusijoitettavaksi eikä sitä palauteta kiertoon. Tavoitteena on, että kunnostustoimenpiteiden haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Päivien siirtymisen vuoksi myös oppaan julkaisua siirrettiin syksylle 2020.. Valmistelutyöstä syntynyt opas oli tarkoitus julkaista Mutku-päivillä keväällä 2020. Useat kunnat ja yritykset ovat nostaneet resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja biodiversiteetin turvaamisen korkealle asialistallaan, mikä luo painetta näiden yhteisten haasteiden huomioimiselle myös PIMA kunnostuksissa. Suomessa ympäristöhallinto on tuonut tätä muutosta esille muun muassa päivitetyssä PIMA ohjeessaan (YM, 2014) ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” jonka vuoksi aihetta on painotettu voimakkaasti Maaperä Kuntoon -ohjelman toteutuksessa. Kestävä kunnostaminen on osa toimialaa viime vuosina koskettaneista muutoksista. Mutku Ry vastaa haasteeseen tiedotuksella Mutku:n tavoitteena on edistää pilaantuneen maaperän tutkimusja kunnostustoimintaa kansallisesti, sekä osallistua toimialan kansainväliseen toimintaan. Eräänä merkittävänä seikkana kestävyystavoitteiden ja käytännön kohtaamisessa on tiedon puute, jota Mutku päätti ryhtyä paikkaamaan. Monialaisella osaajatyöryhmällä voitiin luoda näkemystä kaikkiin PIMA-kunnostuksen osa-alueisiin. Yhdistys perusti Mutku-päivillä 2019 avoimen työryhmän valmistelemaan Mutku:n jäsenten näkemystä asiasta. 59 S uomessa kunnostetaan vuosittain satoja pilaantuneita maa-alueita. Työryhmään kuului maanomistajien edustajia, viranomaisia, jätteenkäsittelylaitosten asiantuntijoita sekä PIMA-urakoitsijoita ja ympäristökonsultteja
Kestävyyden arviointi tulee sisällyttää normaaliksi osaksi riskinhallinnan suunnittelua, jotta se voidaan ottaa konkreettisesti huomioon sekä menetelmien valinnassa että toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppaan voi ladata verkosta Mutku Ry:n sivuilta, osoitteesta www.mutku.fi. Oppaassa esitellään myös useita käytännöllisiä esimerkkejä, kuinka kestävyyttä on pyritty huomioimaan erilaisissa konkreettisissa pilaantuneen maan kunnostuskohteissa. Ohjeen tarkoituksena on toimia ajatusten herättäjänä ja suunnan näyttäjänä pikemmin kuin yksityiskohtaisena oppaana. Kunnostustoimintaan liittyviä merkittävimpiä vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin on avattu havainnollisin esimerkein. Kestävyyttä voidaan ottaa toisaalta huomioon jo hyvin aikaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelua, sekä toisaalta vielä työmaalla noudattamalla parhaita käytäntöjä. Kestävyyden arviointi Kestävyyden arvioinnin lähtökohtana on riskinhallintatai kunnostusvaihtoehtojen systemaattinen vertailu. Ohjeessa on huomioitu kunnostukseen osallistuvien eri osapuolten erilaiset tavoitteet ja neuvottu vastuissa. 60 Mutku:n jäsenten yhteistyön tuloksena syntyi kunnostuksen eri osapuolille suunnattu ohje kestävän kunnostuksen periaatteista, tavoitteista, ja siitä miten kestävyysasioita voidaan huomioida käytännössä. Myös kiinteistön käyttäjillä on merkitystä. Lopuksi Tiedon lisääminen ja sidosryhmien välisen ymmärryksen rakentaminen voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisellä tavoitteen asettelulla. Kaikilla näistä sidosryhmistä on oma roolinsa kunnostushankkeessa, erilaiset intressit ja erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa kestävään kehitykseen. Ohje esittelee kunnostamisen syyt ja seuraukset, ja määrittelee kestävää kehitystä pilaantuneen maan kunnostuksen kontekstissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Arvioinnilla pyritään optimoimaan kokonaisuuden kannalta kestävin lopputulos huomioiden vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Kunnostamisen sidosryhmät Kunnostamisen sidosryhmiä ovat tyypillisesti maanomistaja, konsultti, urakoitsija ja viranomainen. Koska kunnostukseen osallistuvilla sidosryhmillä on keskenään erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa hankkeen kestävyyteen, on kukin sidosryhmä huomioitu erikseen, ja lueteltu tapoja miten eri osapuolet voivat toimia kestävimmän lopputuloksen aikaansaamiseksi. vsk. Käytännössä arviointi voidaan toteuttaa ennen kunnostuksen yleissuunnittelua tai viimeistään sen yhteydessä, ennen kun lopullinen kunnostusmenetelmä on valittu. Teoriasta käytäntöön Kestävä kunnostaminen rakentuu monista elementeistä. Uuden ohjeen sisältö Mutku:n ohje ”Kestävä kunnostaminen Katsaus luonnonvaroja säästävään kunnostamiseen” on pyritty tuottamaan tiiviiksi ja helppolukuiseksi. Mutku:n työryhmä toivoo, että yhdessä tehdystä ohjeesta on hyötyä kaikille pilaantuneen maan kunnostukseen osallistuville toimijoille, ja että ohje osaltaan edistäisi kestävien kunnostusmenetelmien käyttöönottoa Suomessa
61. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 62 Ville Kilponen, projektipäällikkö Jarno Laitinen, johtava asiantuntija Ramboll Finland Oy Kunnostusmenetelmän valinta osaksi onnistunutta kunnostushanketta
Tarve maaperän kunnostamiselle liittyy usein alueen maankäytön muutokseen. Kunnostusmenetelmän valinta tulisikin nähdä prosessina, jossa askel askeleelta siirrytään kohti oikeaa menetelmää, jonka valintaa voidaan myös tulevien sukupolvien mielestä pitää kestävänä. Kunnostusmenetelmän valinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska yhtä ainoaa oikeaa kunnostusmenetelmää ei useinkaan ole, vaan soveltuvia kunnostusmenetelmiä voi olla useita ja paras kunnostustapa saattaa olla näiden menetelmien yhdistelmä. Pilaantuneen maaperän kunnostusta edeltää maaperän pilaantuneisuustutkimukset, joiden perusteella laaditaan kohdekohtainen riskinarvio. Kunnostusmenetelmät.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Yleisimmät kunnostusmenetelmät Massanvaihto on edelleen selvästi yleisin kunnostusmenetelmä ja pilaantuneen maaperän kunnostuksista 90 % tehdään Suurin osa pilaantuneen maaperän kunnostuksista tehdään edelleen ilman kunnostusmenetelmien välistä vertailua, vaikka yhtä menetelmää koskevan urakkakilpailutuksen sijasta suuremmat säästöt olisivat saatavissa oikealla kunnostusmenetelmän valinnalla. Noin kolmasosassa Suomessa annetuista PIMA-päätöksistä maankäytön muutos on ilmoituksen tekemisen taustalla. Kunnostusurakan onnistuminen edellyttää soveltuvan kunnostusmenetelmän valintaa ja nykyisin valittavia kunnostusmenetelmiä on aiempaa enemmän. 63 Mikä ihmeen menetelmävalinta. Kunnostussuunnittelun alkuvaiheessa tehdään menetelmävalinta, minkä perusteella valitun kunnostusmenetelmän pohjalta tehdään kunnostuksen yleissuunnitelma, ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostuksesta sekä valmistellaan kunnostuksen hankinta-asiakirjat. imagoon tai sopimuksiin), siirrytään kunnostussuunnitteluun. Oikean kunnostusmenetelmän valinta tuottaa myös muuta yhteiskuntaa hyödyttävää lisäarvoa, jota ei tunnisteta pelkästään välittömiä kustannuksia vertailemalla. Riskinarviointi tehdään lähtökohtaisesti tiettyä maankäytön muotoa koskien, ja mikäli alueella todetaan ympäristöja terveysriskien perusteella kunnostustarve tai mikäli kunnostukseen on sosiaalinen tarve (perustuen esim. vsk
Massanvaihtoa lukuun ottamatta kunnostusmenetelmissä hyödynnetään haitta-aineiden liukoisuutta, biokertyvyyttä, hapetus-pelkistyspotentiaalia tai haihtuvuutta, muuttaen ympäristöolosuhteita näitä tapahtumia edistäviksi. Teknisesti soveltuvien menetelmien tunnistaminen Kunnostukseen soveltuvan menetelmän valinta alkaa kohteessa olevan haitta-aineen poistoon soveltuvien kunnostusmenetelmien tunnistamisella. Hapetukseen perustuvien menetelmien yleisyys johtuu osin orgaanisten haitta-aineiden, erityisesti kevyempien öljyhiilivetyjakeiden taipumuksesta hapettua maaperässä luonnostaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Esimerkiksi in situ -menetelmillä on mahdollista päästä haluttuun lopputulokseen samaan hintaan tai massanvaihtoa edullisemmin. Tiiviissä ja hienojakoisissa maalajeissa hapettimen toiminnalle välttämätöntä huokostilavuutta ei juurikaan ole, jolloin vaihtoehdoksi ei välttämättä jää muuta kuin pilaantuneen maa-aineksen pois kaivaminen. Kohdeolosuhteista kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi maa-aineksen laatu, haitta-aineiden sijainti sekä pohjavesiolosuhteet. Luotettavat maaperätutkimukset helpottavat menetelmävalintaa ja hyvin tehtyjen maaperätutkimusten jälkeen kunnostuksen aikaisia yllätyksiä ilmenee vähemmän. Huonosti tutkitulla kunnostusalueella haitta-aineiden saatetaan kunnostusvaiheessa todeta levinneen arvioitua syvemmälle, jolloin kunnostus on lähdetty toteuttamaan eri menetelmällä, johon muutoin olisi ryhdytty.. Massanvaihdon jälkeen eniten toteutetaan in situ -kunnostuksia, joissa tavallisimmin kunnostetaan maaperässä olevia orgaanisia haitta-aineita biologisesti tai kemiallisesti hapettamalla. 64 massanvaihtona. Hyvin syvällä tai pohjavesikerroksen läheisyydessä olevissa pilaantumissa massanvaihto vuorostaan on erittäin kallista ja riskinä voi olla haitta-aineiden leviäminen pohjaveteen. Toinen merkittävä syy on öljyhiilivedyillä pilaantuneiden kohteiden suuri osuus kaikista PIMA-kohteista. Kunnostusmenetelmät voidaan jakaa fysikaalisiin, biologisiin sekä kemiallisiin menetelmiin, jotka tehdään joko kohteen maaperässä (in-situ), kunnostuskohteessa (on-site) tai kunnostuskohteen ulkopuolella (ex-situ). vsk. Esimerkiksi kemiallista hapetinta injektoimalla voidaan luonnostaan tapahtuvaa hajoamista nopeuttaa merkittävästi. Ympäristöja terveysriskinarvioinnissa voidaan määritellä haitta-aineiden pitoisuustaso, jossa alueen maankäyttö huomioiden riskejä ei aiheudu. Massanvaihdon etuna on nopeus sekä vähäinen tarve kunnostuksen jälkitarkkailulle. Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneissa kohteissa tyypillisesti hyödynnetään hapetukseen tai haihtuvuuteen perustuvia menetelmiä, kun taas epäorgaanisilla haittaaineilla kunnostusmenetelmät perustuvat useammin aineiden liukoisuusominaisuuksien ja biokertyvyyden hyödyntämiseen. Kunnostusmenetelmän soveltuvuus riippuu ensisijaisesti kunnostettavasta haitta-aineesta, mutta kunnostusmenetelmään vaikuttavat myös kunnostuskohteen olosuhteet, kunnostustavoite, aikataulu sekä käytettävissä olevan taustatiedon määrä. Kunnostustavoite ja aikataulu vaikuttavat oleellisesti menetelmävalintaan, sillä esimerkiksi fytoremediaatiossa (kasvikunnostus) kunnostustavoitteen saavuttaminen ei välttämättä ole aikataulullisesti sovitettavissa alueen muuhun kehitykseen. Nykyisin on kuitenkin tarjolla muitakin vaihtoehtoja
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Soveltuvan kunnostusmenetelmän tunnistamiseen on kehitetty matriisitaulukoita, joihin kunnostuskohteen tiedot sekä hankkeen tavoitteet syöttämällä saadaan arvioitua alustavasti eri kunnostusmenetelmien soveltuvuutta. Soveltuvuuden tarkempaa arviointia varten on hyvä koota muutamia kunnostusstrategioita, joissa tarkemmin arvioidaan eri menetelmien tai niiden yhdistelmien hyötyjä ja haittoja. Soveltuvuuden tarkemmassa arvioinnissa myös tarkastellaan kunnostusmenetelmän sopivuus hankkeen muut tavoitteet ja toimijat huomioiden. vsk. Soveltuvia kunnostusmenetelmiä voi olla useampi kuin yksi ja kunnostus voi yhdistellä useampaa eri kunnostusmenetelmää. 65 Soveltuvuuden tarkempi arvioiminen Teknisesti käyttökelpoisten menetelmien kartoittamisen jälkeen niiden soveltuvuutta kohteeseen arvioidaan tarkemmin. Esimerkiksi vanhoilla
Työkalun arviointi perustuu standardiin ISO 18504:2017 ”Sustainable Remediation” ja se on avoimesti saatavilla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tarkastelussa arvioidaan edistääkö valittava menetelmä näiden tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen mukainen kestävyystarkastelu koostuu kolmesta pääkategoriasta (ympäristö, yhteiskunta ja talous). Samalla alueella on käynnissä usein muitakin urakoita, joihin kunnostus on sovitettava. Näin taloudellinen näkökulma yhdistyy yhteiskunnalliseen ja ympäristölliseen. 66 teollisuusalueilla, joilla maankäyttö muuttuu asuinja virkistyskäyttöön, on maaperän kunnostaminen yksi osa alueen muuta kehitystä. Menetelmävalinta = kestävyyden arviointi Menetelmävalinta soveltuvien kunnostusstrategioiden välillä tehdään kestävyysarvioinnin perusteella. Lisäksi alueen kehitykseen liittyy usein myös muita tavoitteita, jotka on huomioitava kunnostusmenetelmiä vertailtaessa. vsk. Kunnostusmenetelmän sovittaminen alueen muuhun kehitykseen vaikuttaa erityisesti kunnostusmenetelmän hintaan sekä aikataulutavoitteisiin. Välttämättä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla merkittäviä vaikutuksia ei ole, ja arviointi Rambollissa kestävän kehityksen tavoitteisiin on vastattu kehittämällä päätöksentekotyökalu kunnostuksen yleissuunnitteluun kestävä riskienhallinta huomioiden. Pilaantuneen maaperän kunnostus on usein yksi osa alueen kehitystä ja perspektiiviä laajentamalla voidaan paremmin hahmottaa menetelmävalinnan merkitys resurssitehokkuutta tai ilmastopäästöjä ajatellen. Kestävyyden arvioinnissa tarkastellaan taloudellinen näkökulma, ja lisäksi tarkasteluun otetaan muut kestävän kehityksen tavoitteet
Se on kuitenkin paras mahdollinen asiantuntija-arvio strategian kokonaisvaikutuksista, jonka tarkoitus on ohjata alueen kehitystä suuntaan, joka paremmin ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. vsk. 67 voidaan painottaa niihin tavoitteisiin, jotka kohteessa ovat merkittäviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kokonaiskestävyyden tarkasteleminen olisi mahdollista erityisesti vanhoilla teollisuusalueilla, joilla maankäyttö on muuttumassa, eikä maaperän kunnostusta tehdä akuuttina kunnostustyönä rakennustyön yhteydessä. Esimerkiksi hankkeissa, joissa kustannuserot eri kunnostusmenetelmien välillä ovat pienet, on kokonaisuuden kannalta kestävimmän menetelmän valinta helpompaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista maaperän kunnostushankkeissa ei toistaiseksi valvota, mutta sekä yksityisen että julkisen sektorin kunnostushankkeissa kestävän kehityksen tavoitteet jo tunnistetaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen mielletään imagoa nostattavana tekijänä ja tavoitteet paremmin huomioimalla lähtökohtaisesti lisätään hankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä. YK:n jäsenmaiden New Yorkissa 2015 sopimat kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu kaikkia maita koskevaan Agenda2030 -ohjelmaan, jonka toimeenpanoja seurantavastuu Suomessa on hallituksella. Kestävyysarvioinnin päätteeksi eri kunnostusstrategiat voidaan esittää esimerkiksi vertailutaulukossa, jossa rinnakkain nähtäville tulevat kunnostusstrategian kustannukset sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. Jos päätöksenteon tukena olisi tarjolla useammin tietoa eri kunnostusmenetelmien kokonaiskestävyydestä, tehtäisiinkö kunnostusmenetelmän valinta edelleen ainoastaan hinnan perusteella. Kestävyysarviointi ei ole absoluuttinen totuus strategian kokonaisvaikutuksista, eikä se anna yksiselitteistä vastausta, mikä strategia kohteeseen tulee valita. Lisäksi jos kokonaisvaikutukset ovat selvästi nähtävillä, edellyttää niiden sivuuttaminen tietoista valintaa.. Biodiversiteetin tai vanhan rakennuskannan säilyttäminen parantaa alueen viihtyisyyttä ja tuo sellaista lisäarvoa alueelle, mikä ei perinteisessä urakkakilpailutuksessa käy ilmi. Suomi osana muuta maailmaa on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden noudattamiseen, mutta toistaiseksi niiden sisällyttäminen osaksi kunnostusmenetelmien vertailua on vähäistä. Resurssitehokkuuteen panostamalla edistetään kiertotaloustavoitteita ja yhdessä paikassa oleva jäte voi olla resurssi toisessa paikassa. Kestävyystarkastelusta huolimatta päätös kunnostusmenetelmän valinnasta voidaan edelleen tehdä pelkästään taloudellisin perustein, mutta jos kunnostusmenetelmän muut vaikutukset hinnan ohella ovat nähtävillä, auttaa kestävyystarkastelu ohjaamaan päätöksentekoa kestävämpään suuntaan. Lopuksi Kunnostusmenetelmien kokonaiskestävyyden arvioiminen tuo arvokasta tietoa valittavan menetelmän sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista ja tarkastelu ottaa paremmin huomioon myös kunnostushankkeen välilliset kustannukset. Miksei kestävän kehityksen tavoitteita huomioida. Miksi edelleen katsotaan vain hintaa. Perinteisessä kunnostusurakan suunnittelussa ja kilpailutuksessa verrataan vain kunnostuksen suoria kustannuksia, mutta välillisten kustannuksen tai kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen on harvinaisempaa. Näin ei kuitenkaan riittävästi tehdä, vaan edelleenkin vaihtoehtotarkastelu kohdistuu urakan välittömiin kustannuksiin ja samaan aikaan kokonaiskuva unohtuu
Hankkeen on tarkoitus sovittaa yhteen valtakunnallisia PIMA-strategian ja vesienhoidon pohjavesiä koskevia tavoitteita. Syynä pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan on usein maaperän pilaantumisen aiheuttama pohjaveden laadun heikkeneminen. Lisäksi pohjaveden pilaantuneisuudesta aiheutuvia riskejä on usein tarkoituksenmukaista hallita myös muilla keinoilla aktiivisen puhdistamisen ohella. Tarkastelemalla samalla pohjavesialueella sijaitsevia Tutkimusten ja riskiarvioinnin systemaattinen ohjaaminen huonoon kemialliseen tilaan määritellyillä pohjavesialueilla Liisa Koivulehto, Ramboll Finland Oy Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy Jarno Laitinen, Ramboll Finland Oy Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus Vuosina 2017–2020 toteutetun POAKORI-hankkeen (Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta) jatkoksi on loppuvuodesta 2020 käynnistynyt hankkeen seuraava vaihe, POAKORI2. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Suomessa on 91 huonoon kemialliseen tilaan luokiteltua pohjavesialuetta, joista 72 on vedenhankintakäytössä olevia 1-, 1E tai I-luokan pohjavesialueita. Muita keskeisiä syitä pohjaveden heikentyneeseen laatuun ovat teiden kunnossapito, teollisuusalueet sekä maaja kotieläintalous. Hankkeen toisessa vaiheessa tähdätään konkretiaan ja kohdentamaan riskinarviointia ja -hallintaa systemaattisesti niillä huonossa kemiallisessa tilassa olevilla pohjavesialueilla, joilla se on sekä vedenhankinnan että vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisintä. Ensimmäisessä POAKORI-hankkeessa kehitettiin pohjavesialueiden kokonaisvaltaista riskinhallintaa luomalla uusi riskienhallintamalli, joka ottaa huomioon kaikki pohjavesialueella olevat päästökohteet. vsk. POAKORI2-hankkeessa keskitytään sellaisiin pohjavesialueisiin, joilla huono kemiallinen tila johtuu nimenomaan maaperän pilaantuneisuudesta, eikä pohjavesialueella arvioida saavutettavan vesipuitedirektiivissä asetettua hyvän kemiallisen tilan tavoitetta vuoteen 2027 mennessä.. 68 P ohjaveden laadun ja määrän turvaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun pohjavettä käytetään talousvetenä. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on usein erittäin hidasta ja kallista ja tästä syystä erilaisten riskienhallintaan tähtäävien toimenpiteiden kohdentaminen onkin erityisen tärkeää
Vuonna 2015 laadittua strategiaa toteutetaan osaltaan valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusja kunnostusohjelman eli Maaperä kuntoon -ohjelman kautta. Vuosina 2017–2020 toteutetussa POAKORI-hankkeessa kehitettyä toimintamallia (kuva 1) hyödyntämällä voidaan arvottaa pohjavesialueilla sijaitsevia riskejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia yhdyskunnan vedenhankintaan. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Ympäristöministeriön ja Pirkanmaan ELYkeskuksen lisäksi esimerkiksi Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus. POAKORIja POAKORI2-hankkeiden tavoitteena on hallita jo pilaantuneesta pohjavedestä aiheutuvia riskejä hyväksyttävällä ja teknis-taloudellisesti relevantilla tavalla. Vesipuitedirektiivissä tavoitteeksi asetettiin pohjavesialueiden hyvän määrällisen ja kemiallisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. POAKORI-toimintamallin periaatteita soveltamalla myös kansallinen pima-kohteiden priorisointi on mahdollista. POAKORI2-hankkeen ytimessä on valtakunnallisen PIMA-strategian ja vesienhoidon pohjavettä koskevien tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista vaativien resurssien yhdistäminen ja yhteensovittaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. MääräaiKuva 1. PIMA-strategian toteutumisen ja toimeenpanon laaja väliarviointi tehdään vuonna 2027, jolloin tavoitteena on, että pohjavesialueilla olevat kiireellisimmät riskikohteet on tutkittu ja kunnostettu. Hankkeen työryhmään kuuluvat Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus ja Ramboll Finland Oy. vsk. POAKORI-hankkeessa kehitetty toimintamalli huonossa kemiallisessa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.. 69 riskikohteita erillisinä tapauksina ei useinkaan saada kokonaiskuvaa kohteiden yhteisvaikutuksista ja tarkoituksenmukaisten riskienhallintatoimien määrittely ja kohteiden priorisointi on haasteellista. PIMA-strategia ohjaa kestävää riskienhallintaa PIMA-strategian (Ympäristöministeriö, 2015; Valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategia) päämääränä on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle on saatu hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. POAKORI2-hankkeen kokonaiskoordinoinnista ja toimeenpanosta vastaa Ympäristöministeriö ja rahoitus tulee Pirkanmaan ELY-keskuksen Maaperä kuntoon -ohjelmasta. Euroopan Unioni asettaa tavoitteet vesiensuojelulle Euroopan Unionin Vesipolitiikan puitedirektiivissä (Vesipuitedirektiivi, VPD) ja sen niin kutsutussa tytärdirektiivissä, Pohjavesidirektiivissä, asetetaan EU:lle yhteiset tavoitteet vesiensuojelulle ja pohjavesien suojelulle
70 kaa on sittemmin pidennetty vuoteen 2021. Suomessa pohjaveden osuus vesilaitosten jakamasta vedestä on noin 60 %.. Suomessa pohjavesialue voidaan arvioida kemiallisen tilan osalta huonoksi, mikäli pohjavedessä on todettu vesipuitedirektiivissä asetettujen laatunormien tai kansallisten laatunormien (Valtioneuvoston asetus 341/2009) ylittäviä pitoisuuksia ja pitoisuuksien ylityksen on arvioitu olevan merkittävä koko pohjavesialueen tilan kannalta ja sillä on esimerkiksi arvioitu olevan vaikutusta juomaveden ottoon taikka pohjavedestä riippuvaisiin maaekosysteemeihin. Pohjaveden soveltuvuus vedenhankintaan on kuitenkin heikentynyt merkittävästi, jos raakavettä on käsiteltävä ihmistoiminnasta aiheutuvien laatumuutosten vuoksi, jotta annetut talousveden laatukriteerit täyttyisivät talouksille toimitetussa vedessä. vsk. Laadun heikentyminen voi johtaa esimerkiksi pohjaveden tehostettuun käsittelyyn, uusien kaivojen tai kokonaan uuden vedenottamon rakentamiseen. Lisäksi hyödynnetään ELYkeskusten tekemiä pohjavesialuekohtaisia arvioita poikkeamien perusteluista ja tilatavoitteiden asettamisesta. Kohti hyvää kemiallista tilaa Pyrittäessä kohti hyvän tilan tavoitteita, kartoitetaan hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa sellaiset pohjavesialueet, joilla tilatavoitteiden saavuttaminen määräaikaan 2027 mennessä on epävarmaa (kuva 3). POAKORI2-hankkeessa keskitytään sellaisiin pohjavesialueisiin, joilla huono kemiallinen tila johtuu nimenomaan maaperän pilaantuneisuudesta. Ennaltaehkäisyllä voi olla suuri merkitys kokonaiskustannusten kannalta, mikäli kiireellisesti tehtävillä yksinkertaisimmilla toimenpiteillä voidaan välttää mittavampia ja enemmän resursseja vaativia toimenpiteitä. Alkukartoituksessa hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen ”Huonossa tilassa olevat pohjavesialueet ja tuloksia pohjaveden kunnostushankkeista (POTKU)” -hankkeessa tehtyjä, ja vuonna 2020 tehtäviä, tarkasteluja huonossa tilassa olevista pohjavesialueista, huonojen tilojen syistä sekä niistä pohjavesialueista, joilla hyvää tilaa ei välttämättä saavuteta 2027 mennessä. Kun on tunnistettu millaisia kemiallisen tilan kannalta haastavat pohjavesialueet ovat ja minkä luonteisia riskit ovat, Kuva 2. Huono kemiallinen tila ei sinänsä estä vedenhankintaa pohjavesiesiintymästä (kuva 2). Viimeinen määräajan pidennys voidaan myöntää vuoteen 2027 saakka esimerkiksi ylivoimaisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Nämä pohjavesialueet järjestetään priorisointijärjestykseen sen mukaan, missä vedenhankinnan turvaaminen on kiireellisintä ja huono tila uhkaa vedenhankintaa sekä missä esimerkiksi kiireellisesti toteutettavilla toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä pohjavesialueen laajempi pilaantuminen. Suomessa pohjavesiä koskevien tavoitteiden saavuttamisen haasteena on nimenomaan pohjavesialueiden kemiallinen tila, eikä määrällinen tila ole noussut yhtä merkittäväksi haasteeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
71 sovelletaan POAKORI-hankkeessa kehitettyä kokonaisvaltaista toimintamallia. Tähän saakka kuvatut vaiheet toteutetaan hankkeen ensimmäisen vuoden aikana. Kuva 3. Kun kaikki pohjavesialueen päästökohteet arvioidaan samalla systemaattisella menetelmällä, voidaan myös niiden merkitystä ja vaikutusta pohjavesialueelle kokonaisuutena arvioida ja priorisoida. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Tarvittaessa toimintamallia kehitetään edelleen niin, että se soveltuu paremmin sekä riskinarvioinnin että tarvittavien tutkimusten toteutukseen. Uusi toimintamalli käyttöön Riskienhallintarpeiden tunnistamisessa voidaan käyttää erilaisia tarkoituksenmukaisia selvitysja tutkimustyökaluja, kuten maaperän rakenneselvityksiä, pohjaveden virtausmallinnusta, haitta-aineiden kulkeutumisja leviämismallinnusta sekä erilaisia herkkyysja haavoittuvuustarkasteluja. Yksilölliset toimenpidetarpeet esitetään pohjavesialueen jokaiselle tunnistetulle päästökohteelle kiireellisyysjärjestyksessä. Kohdentamalla riskienhallintatoimenpiteitä sellaisille pohjavesialueille, päästölähteille tai kulkeutumisreiteille, joilla riskejä voidaan aktiivisen riskienhallinnan avulla pienentää eniten, voidaan toteuttaa parhaiten kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa, joka ottaa huomioon sekä ympäristön, ihmiset että talouden. POAKORI2-hankkeen lähtökohdat ja eteneminen.. Samalla on mahdollista huomioida myös vaikutusten kumuloituvuutta. vsk. Tämän jälkeen tavoitteena on soveltaa toimintamallia muutamalle priorisoidulle pohjavesialueelle. Toimintamallin näkökulmasta pohjavesialuetta tarkastellaan kokonaisuutena ja yksittäisten päästökohteiden merkitys alueen pohjaveden kemialliseen tilaan tarkastellaan yhteismitallisesti. Hankkeessa tehtävässä tarkastelussa ja priorisoinnissa otetaan tasavertaisesti huomioon sekä Maaperä kuntoon -ohjelman isännättömät PIMA-kohteet, että isännälliset kohteet. PIMA-strategian ja vesienhoidon pohjavettä koskevien tavoitteiden yhteensovittaminen POAKORI2-hankkeen kautta on tarkoituksenmukaista, koska molempien osalta merkittäväksi tavoitevuodeksi on asetettu 2027. Riskinhallintatarpeiden mukaisesti esitetään tarvittavia toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi päästökohteiden maaperän kunnostus, pohjaveden kunnostaminen aktiivisten käsittelytoimenpiteiden tai luontaisten prosessien avulla, pohjaveden virtauksen hallitseminen tai kohdennettu seuranta. Tässä hankevaiheessa paikallisen ELY-keskuksen ja kunnan osallistuminen prosessiin on erittäin tärkeää
Myös jätelain roskaamiskiellon nojalla on mahdollista puuttua lumen mereen sijoittamiseen. Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät roskaantumiseen – haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei riskiä Selvityksen mukaan lumen sijoittaminen mereen tai vesistöihin aiheuttaa roskaantumista ja toimii mikromuovien reittinä vesistöön tai mereen. Tiedon avulla roskaantumisen haittoja voidaan saada hallintaan, ennen kuin lumen käsittelylle saadaan mahdollisesti muita pysyviä ratkaisuja. Lumen sisältämä tiesuola aiheuttaa korkeintaan paikallisen ja ajallisesti rajoittuneen ekologisen riskin erityisesti sulamiskauden alussa. Laissa säädettävän täyskiellon tai ympäristölupaja ympäristövaikutusten seurantavelvollisuuden sijaan lumen mereen kaatamiseen on sopivampaa puuttua tarvittaessa ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristönsuojelumääräyksillä paikalliset olosuhteet huomioiden. Raskasmetallien määrä lumessa on niin vähäinen, ettei se aiheuta ympäristöriskiä. Lunta ei sijoiteta sisävesiin lainkaan ja mereen vain Helsingissä, minkä vuoksi koko Suomea koskeva kielto tai vaatimus ympäristöluvasta tai ympäristövaikutusten seurannasta ei ole tarpeen. • Yhtenä kokeilukohteena on lumen sulatusteknologioiden selvittäminen. Poikkeus on Helsinki, jolla on käytössään yksi merellä sijaitseva lumen vastaanottopaikka ja kuusi maalla sijaitsevaa lumen vastaanottopaikkaa. Verhopuomilla estetään roskien, muovien ja muiden epäpuhtauksien leviämistä mereen. Ympäristönsuojelumääräykset ja jätelaki mahdollistavat tarvittaessa puuttumisen lumen mereen sijoittamiseen.. Vähälumisen talven vuoksi selvityksen teko siirtyi vuodella alkavaan talvikauteen. Lumen rehevöitymistä lisäävä vaikutus on kokonaisuuden kannalta merkityksetön. vsk. Kunnat ja kaupungit kuljettavat kaduilta auratut lumet kuorma-autoilla maalla sijaitseville lumen vastaanottopaikoille odottamaan luonnollista sulamista. Helsinki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja Helsingin kaupunki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja monella tapaa. Helsingissä mereen päätyy lumen mukana normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Helsingin kaupunki selvittää mereen päätyvän lumen sisältämän roskan määrää ja laatua. Tarkoitus on Auratun lumen sijoittamista mereen ei tarpeen kieltää lainsäädännössä Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan auratun lumen mereen tai vesistöön kaatamista ei kannata kieltää lailla ympäristöhaittojen torjumiseksi. Haitallisten tai rehevöittävien aineiden pitoisuudet lumessa ovat pienet, eivätkä siksi aiheuta merkittävää riskiä meriympäristölle. 72 Ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki: Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa selvityksessä perehdyttiin lumenhallinnan tilanteeseen erikokoisissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Kaupungilla on käynnissä myös lumen käsittelyn innovaatiopilotti, jossa kokeillaan erilaisia teknologioita: • Lumen mereenkaadon ympäristöhaittoja pyritään vähentämään verhopuomiratkaisun avulla
Nykyisessä toimintaympäristössä Helsingin kaupungilla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia luopua lumen mereenkaadosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Se on kirjoitettu osana CircVol 6Aika -projektia (Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa). Lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä häiriötä, ruuhkautumista ja melua tiiviisti asutussa kantakaupungissa. Ruoppauksella pääasiassa rakennetaan, syvennetään ja ylläpidetään vesiväyliä ja satamaalueita, mutta sedimenttejä poistetaan myös monista muista syistä kuten vesirakentamisen ja rannoilla tapahtuvan rakentamisen vuoksi sekä etenkin ulkomailla myös ympäristön puhdistamiseksi. Selvitys lumen mereen kaatamisen kieltämisestä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162518 YM Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43 / 2020 Selvitys kansainvälisistä käytännöistä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä CircVol-projektin taustaselvitys Jani Häkkinen, Outi Pyy ja Jani Salminen Selvitys käsittelee kansainvälisiä käytäntöjä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Projektin tavoitteena on edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa sekä suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä maarakentamisessa. Lisäksi monet kansainväliset sopimukset, kuten HELCOM ja OSPAR, ohjeistavat ruoppaustoimintaa ja mereen läjittämistä. • Lisäksi kehitetään sulaneen lumen haitallisuuden seurantamenetelmää, joka välittää tietoa lumen seassa tulleista mahdollisista haitta-aineista. Euroopan Unionilla ei ole erityistä ruoppaustoimintaa säätelevää direktiiviä. Tulvasuojeluhankkeet tai rannikon elinympäristöjen kunnostaminen ovat myös tavallisia ruoppauksen lähtökohtia. Valtioiden välillä on suuria eroja, miten ne ohjeistavat ruoppaustoimintaa, millä tavalla ruoppausmassoja voidaan tai tulee käsitellä taikka hyödyntää sekä missä määrin ruoppausmassoja arvostetaan luonnonvarana. Ympäristöministeriö seuraa tilanteen kehittymistä Helsingissä. Tärkeässä roolissa on riittävien lumen vastaanottoalueiden varmistaminen erityisesti Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin kaupunki on hyvin tietoinen siitä, että lumen merivastaanotto ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Kaupunkiympäristölautakunnan 29.10.2019 tekemän päätöksen mukaisesti Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja pyrkii lopettamaan lumenkaadon mereen ottaen kuitenkin huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön. 73 tutkia kaukolämpöä energialähteenä käyttävää lumen sulatuskonttia. Useat unionin säädöksistä pyrkivät ohjaamaan toimintaa ympäristön kannalta kestävään suuntaan. vsk. Verkkojulkaisu HELDAssa (pdf): http://hdl.handle.net/10138/320202 Painettu julkaisu SYKEn verkkokaupasta: syke.omapumu.com SYKE
74 A mpumaratojen toiminataedellytyksiin vaikuttavat pääasiassa ympäristöluvat. aiheutuneet ampumaharrastuksen ympäristövaikutuksiin liittyvästä tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta, kun lupahakemusten laatimisesta ovat pääsääntöisesti vastanneet harrastajat ilman lupahakemuksen laatimiseen tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Aiemmin ampumaratojen ympäristölupapäätöksille on ollut tyypillistä, että niissä on noudatettu varovaisuusperiaatetta koska lupahakemuksessa ei ole esitetty objektiivista tietoa todellisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kuluneiden vuosien aikana merkittävimmät ongelmat ovat Lotta Jaakkola, ympäristöja olosuhdepäällikkö Suomen Ampumaurheiluliitto Tavoitteena ampumaratojen ympäristölupahakemusten laadun parantaminen Viiden järjestön yhteistyönä on aloitettu valtakunnallinen ampumaratojen ympäristölupahanke, jonka tavoitteena on laatia kolmen vuoden aikana ympäristölupahakemukset vajaalle kolmannekselle maamme ampumaradoista ja parantaa ampumaratojen ympäristönsuojelun tasoa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Uuden ympäristönsuojelulain voimassaoloaikana 2000-luvulla ampumaratojen ympäristölupaprosessit ovat teettäneet huomattavan määrän työtä ja ampumaratojen toiminta on vaikeutunut. Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, varusmiehet, reserviläiset sekä puolustusvoimien, tullin sekä rajavartioston henkilökunta ja poliisi. Pahimmillaan lupaprosessit ovat kestäneet lähes 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuuttomia. vsk. Ampumaharjoittelijat voidaan erittäin karkeasti jakaa urheilu-, metsästysja reserviläisampujiin sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitseviin. Myös kansainvälis. Ampumaratojen yhteiskunnallinen merkitys Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 600 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa
BAT-oppaan (Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta – Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Merkittävä kehitysaskel ampumaratojen ympäristösuojelukysymyksissä otettiin vuonna 2014, kun perusteellisesti valmisteltu ja korkeatasoinen ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan opas julkaistiin. 75 ten ilmailusäännösten edellyttämät lentokenttien eläintorjunnasta vastaavat henkilöt harjoittelevat ampumaradoilla. Kaikille ampumaharrastajille olisi kuitenkin turvattava laissakin vaadittava mahdollisuus harjoitella ja kehittää taitojaan sekä kohdistaa ja testata aseitaan, suorittaa ampumakokeita ja todistaa aktiivista harrastuneisuutta valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa. Väkilukuun ja pinta-alaan suhteutettuna ampumaratojen määrä on Suomessa jo nyt erittäin alhainen, esimerkiksi Ruotsissa on noin 4000 ampumarataa eli hieman reilu viisinkertainen määrä. Tämä onnistuu vain turvaamalla riittävän tiheän, kattavan ja monipuolisen ampumaAmpumaradan ympäristölupahakemuksen laatiminen vaatii usean erityisasiantuntijan yhteistyötä. Ampumaratojen BAT-selvitys laa. Monilla ampumaharrastajilla on ampuma-aselain mukainen velvollisuus osoittaa ampumaurheilun ja harrastuksensa jatkuminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Suomessa on tällä hetkellä noin 710 ampumarataa. Suomen ympäristö 4/2014) valmistelu oli lähtenyt liikkeelle niin julkishallinnon edustajien kuin toiminnanharjoittajien tarpeesta saada kootusti tietoa ampumaratojen ympäristönsuojelun teknisistä ja menetelmällisistä ratkaisuista. rataverkoston toiminta. Luvanhaltijan velvollisuus on huolehtia itse harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta viranomaiselle. vsk. Keskittämällä ampumaharjoittelu ampumaradoille pystytään myös minimoimaan ympäristövaikutukset ja tarvittaessa kontrolloimaan niitä. Hankkeen taustaa Ampumaratojen ympäristölupien hakeminen ei ole aina sujunut aivan ongelmitta
Hankkeen seurauksena toiminnan ympäristövaikutukset ovat pienentyneet. Ympäristönsuojelulain uudistamisen 3. Ampumaratojen BAT-selvitystä laadittaessa kävi ilmi, että vaikka ampumarata tuntuu luvitettavana hanketyyppinä kohtalaisen yksinkertaiselta rakenteelta, ampumaratoja on todellisuudessa rakennettu varsin erilaisia tarkoituksia ja käyttäjämääriä varten. Ampumaratojen BAT-ohjeistusta on sovellettu puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknisessä parantamishankkeessa vuosina 2012–18. BAT-selvityksen tavoitteena on ollut, että ampumaratojen ympäristönsuojelun tasoa voidaan parantaa, kehittää ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistää ympäristölupien vaatimustasoa, luoda paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentää turhia tai virheellisiä investointeja. Hankkeen loppuraportissa todettiin, Parhaan käyttökelpoisen tekniikan opas tarjoaa ratkaisuja ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan.. vsk. 76 dittiin laajapohjaisessa yhteistyössä, johon osallistui edustajia useilta hallinnonaloilta: niin lupaja valvontaviranomaisia kuin alan parhaita asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, konsulttiyrityksistä ja ampumaharrastajien edustajista. Ympäristön olosuhteet vaikuttavat myös olennaisesti ampumaradasta aiheutuvien ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon. Tämä oli taustana Suomen ympäristökeskuksen hankkeelle, jossa kerättiin ja tuotettiin tietoa ampumaratojen ympäristöluvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksien arvioimiseksi. vaiheen loppuraportissaan vuonna 2016 ehdotettiin selvitettäväksi, voidaanko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuuden kynnystä muuttaa laukausmäärän, sijaintipaikan (etäisyys haittavaikutuksille alttiisiin kohteisiin) tai ampumalajin mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna2020 aloitettiin Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteishanke, jonka rahoittajana maaja metsätalousministeriö. Tavoitteena laadukkaat ympäristölupahakemukset Vuonna 2018 Suomen Ampumaurheiluliitossa, Suomen Metsästäjäliitossa ja Suomen riistakeskuksessa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin ampumaratojen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Taustaselvitysten perusteella päädyttiin siihen, että tavoite saavutetaan nopeimmin ja kustannustehokkaimmin, kun ampumaratojen ympäristölupaprosessit hoidetaan ammattilaisten toimesta. Vuonna 2019 laadittiin hankesuunnitelma, haettiin rahoitusta maaja metsätalousministeriöstä sekä yksityisiltä tahoilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Jotta valtaosa ampumaratojen toiminnanharjoittajatahoista tulisi edustetuksi hankkeessa, mukaan pyydettiin myös reserviläisjärjestöt. Rahoituksen varmistuttua vuonna 2020 hankkeeseen rekrytoitiin seitsemän ympäristöasiantuntijaa. Tavoitteena on, että lupahakemuksen laatimisesta neuvotellaan viranomaisten kanssa koko valmisteluprosessin ajan, jolloin viranomaiskäsittelyyn jätettyä lupahakemusta ei tarvitsisi enää täydentää. Tavoitteena on päästä lupaprosessien eteenpäin viemisessä suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen etenemiseen ja turvata rataverkoston kriittinen kattavuus valtakunnallisesti, jotta etäisyydet ampumaradoille olisivat kohtuullisia joka puolella Suomea. Hankkeessa työskentelee seitsemän ympäristöasiantuntijaa Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristöja olosuhdepäällikön lisäksi.. Muita rahoittajia hankkeella on muun muassa Urlus-säätiö. vsk. Ratojen toiminnanharjoittajat eli esimerkiksi ampumaurheilutai metsästysseurat tai reserviläisyhdistykset vastaavat edelleen lupaprosessissa mahdollisesti tarvittavista selvityksistä ja tutkimuksista, kuten meluselvityksistä, ja lupapäätöksen myötä mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden toteutuksesta. Hankkeen vetovastuu on Suomen Ampumaurheiluliitolla. Hyvän lupahakemuksen laatiminen vie aikaa Asiantuntijavetoisella, keskitetyllä ja järjestelmällisesti etenevällä luvittamisella säästetään niin viranomaisten kuin toiminnanharjoittajien resursseja, parannetaan ja yhtenäistetään ympäristönsuojelun tasoa. 77 että nopeimmin ja vähimmällä työmäärällä ampumaratojen lupamenettelyä voitaisiin sujuvoittaa parantamalla nykyisten lupahakemusten tasoa. Hankkeen tarkoitus on myös muuttaa ympäristölupien hakemisen toimintatapaa etupainotteisemmaksi ja varmistaa, että lupapäätökset noudattavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita. Lupahakemus, jossa on arvioitu ympäristövaikutukset kohdekohtaisesti tieteelliseen tietoon ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteisiin perustuen ja jossa on esitetty tarvittaessa riskinhallintasuunnitelmat, vie totuttua enemmän aikaa, mutta tulee loppujen lopuksi hyödyntämään kaikkia osapuolia. Kolmivuotisen hankkeen aikana ei ehditä laatia ympäristölupahakemuksia kaikille ilman toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa oleville radoille, mutta tavoitteena on laatia lupahakemukset noin kolmasosalle ampumaradoista. Kolmevuotisen hankkeen rahoituksella turvataan asiantuntijoiden tekemä varsinainen ympäristölupaprosessi
selvitetään, missä ja milloin voi kuunnella tikkojen koputuksia ja hyvällä onnella nähdä lumikon. Kirjassa kerrotaan suomalaisen luonnon tapahtumista sekä luonnossa esiintyvistä kasveista ja eläimistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kirjoittaja tarkastelee muutoksia metsissä, tuntureilla ja kaupunkiluonnossa – pääosin kuitenkin lähiluonnon näkökulmasta – mitä tapahtuu kasvien, nisäkkäiden, lintujen, perhosten, kalojen ja sammakkoeläinten elämässä eri vuodenaikoina. Tai mihin kannattaa lähteä tarkkailemaan perhosia, mihin sisiliskoja. Retkeilijän vuodenajat on hänen yhdeksäs kirjansa. ISBN 978-952-266-662-8 Retkeilijän vuodenajat antaa vinkkejä luontoretkeilyyn eri vuodenja vuorokaudenaikoina – milloin missäkin kannattaa retkeillä löytääkseen haluamansa. 78 Antti Koli Retkeilijän vuodenajat Kohteet ja vinkit lähiluontoon Karttakeskus. 160 s. Kirjassa on runsaasti kauniita luontokuvia, jotka ovat pääosin kirjoittajan itsensä kuvaamia. Samalla tieto lisää onnistuneita havaintoja, eli retket kehittyvät rikkaammiksi.” Kirjoittaja kertoo oikeista ajankohdista tehdä luontohavainnointeja ja antaa vinkkejä eläinten ja kasvien havainnointiin ja kuvaamiseen. Kohdemerkinnöissä mm. ”Tieto vuodenaikojen merkityksestä ja etenemisestä luonnossa on mielenkiintoista. Tanja Lohiranta KIRJAESITTELY Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. vsk. Esimerkiksi kaupunkiketun poikasen voi bongata parhaiten kevät-kesällä hämärän tullen, ja toukokuun alkupäivät ovat etelässä otollisia sammakkoretkeilyyn. Tekstin oheen on kartalle merkitty aiheisiin liittyviä retkikohteita sekä kerrottu kohteista löytyvistä havainnointimahdollisuuksista. Biologi Antti Koli on helsinkiläinen kokenut tietokirjailija ja valokuvaaja
Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). (02) 630 4900 Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. ALV. vsk. 10 %). MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Painettu lehti Vuosikerta 75 € Kestotilaus 70 € Näköislehti 54 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 95 € Kestotilaus 90 € Irtonumero 12 € Opiskelijat 50 % (alennus EI koske näköislehtitilausta eikä irtonumeroa). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. 79 www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi, p. g g g g g g g g g g lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. Puhtaamman huomisen ääni
Lisääntynyt muovituotteiden käyttö, materiaalien puutteelliset kierrätysja keruujärjestelmät sekä liikenne ovat aiheuttaneet sen, että vesistöistä, maaperästä ja jopa ilmakehästä löydetään kasvavia määriä haitallista mikromuovia. Maailmanlaajuista ongelmaa koskeva kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt ja käsittää nykyisin aiheita mikromuovien terveysvaikutusten arvioinnista aina korvaavien ja luontoystävällisempien materiaalien kehittämiseen saakka. Pienikokoiset muovihiukkaset päätyvät helposti pieneliöihin ja lopulta koko ravintoketjuun. Laitteistolla pystytään monitoroimaan vesien mikromuovipitoisuutta reaaliaikaisesti. Moottorikelkkailureitin pitäjän on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2021, onko sen ylläpitämän moottorikelkkailureitin soveltuvuus raskaille moottorikelkoille arvioitu ja onko kyseisellä reitillä sallittua ajaa raskaalla moottorikelkalla. Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan yksikön (MITY) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) REMMI-hankkeessa kehitetään vesien mikromuovien mittaamista varten uusi nopeampi menetelmä ja kenttäkelpoinen laitteisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Hankkeen kenttätestit toteutetaan vesienkäsittelylaitoksilla. Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan yksikkö ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet yhteisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusi kompakti kenttälaite vesien mikromuovien reaaliaikaista mittaamista varten. Linkki ohjeeseen verkkosivulla: https://ym.fi/-/uusi-ohje-moottorikelkkailureittien-soveltuvuuden-arviointiin-raskaille-moottorikelkoille YM Vesien mikromuovien reaaliaikaista mittaamista varten kehitteille optinen mittauslaitteisto Mikromuovien nykyinen analysointitekniikka, joka käsittää vesien näytteenoton ja näytteiden tutkimisen laboratorio-olosuhteissa, on työläs ja aikaa vievä menetelmä. vsk. Kajaanin ammattikorkeakoulun osuus hankkeessa on selvittää Kainuun alueen vesisysteemien yleisimmät mikromuovilähteet ja kulkeutumisreitit sekä testata uusia suodatusmateriaaleja mikromuovien poistoon. Hankkeen yhteydessä valmistellaan myös laitteiston kaupallistamista, sillä uudelle teknologialle on kysyntää yrityksissä ja teollisuudessa. Raskaalla moottorikelkalla saa ajaa moottorikelkkailureitillä, jonka reitinpitäjä on arvioinut sille soveltuvaksi ja merkinnyt moottorikelkkailureitti-liikennemerkkiin asennettavalla lisäkilvellä ”Sallittu raskaille moottorikelkoille”. Reittien soveltuvuuden arvioinnin helpottamiseksi ohjeessa kuvataan 12 arviointikohdetta ja niiden arviointikriteerit, arvioinnissa tarvittavat varusteet ja välineistö, arvioinnin toteuttaminen ja arviointilomake. 80 POIMINTOJA Uusi ohje moottorikelkkailureittien soveltuvuuden arviointiin raskaille moottorikelkoille Moottorikelkkareittien pitäjille on tehty ohjeet, joiden avulla he voivat arvioida reittien soveltuvuutta raskaille moottorikelkoille. Hanke on kaksivuotinen. Laaditun ohjeen ja arviointi-aineiston perusteella moottorikelkkailureitin ylläpitäjän on mahdollista tehdä soveltuvuusarvio valitsemalleen moottorikelkkailureitille tai -reittiosuudelle raskaiden moottorikelkkojen osalta sekä ilmoittaa valvontaviranomaiselle saako kyseisellä reitillä tai reittiosuudella ajaa raskaalla moottorikelkalla. Mittaustekniikan yksikkö kehittää hankkeessa optiikkaan perustuvan mittausteknologian ja suorittaa kenttätestauksen. Oulun yliopisto
Tällöin saatiin kuva, millaisessa puhtaustasossa päiväkotiarkea vietetään. Kouvolan alueella toimivien päiväkotien yleinen puhtaustaso todettiin kohtuulliseksi terveysvalvonnan valvontaprojektissa. Oppaasta on varmasti hyötyä kunnissa käytäviin pohdintoihin, kuinka asiat voisi hoitaa vieläkin paremmin”, Korhonen toteaa. ”Koronatilanteen myötä varautumisen kysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi kunnissa”, sanoo Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen. Oppaan sisältö pohjautuu osaltaan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toimintamalliin, jonka Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus, useiden eri sidosryhmien tuella, ovat kehittäneet monivuotisessa KUJA-hankkeessaan. Oppaan tiedot on sovitettu yhteen sosiaalija terveysministeriön vuonna 2019 antaman sosiaalija terveydenhuollon toimijoille suunnatun varautumisohjeistuksen kanssa. Tavoitteena oli selvittää päiväkotien alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien leikkitilojen ja lelujen hygienian tasoa päiväkotipäivän aikana. Lelujen osalta hieman yli puolet näytteiden tuloksista oli hyviä ja tyydyttäviä. Huonoja ja erittäin huonoja tuloksia saatiin kaikista näyteryhmistä, mutta useimmiten pöytäja lattiapinnoilta. Siivouksen näkökulmasta tulee huolehtia, että siivoukseen varataan riittävästi resursseja. ”Häiriöja poikkeustilanteet vaativat aina nopeaa sopeutumiskykyä ja erityisesti kokonaistilanteen hallinnassa korostuu johtaminen ja johtoryhmän toiminta. Projektin perusteella päiväkoteja ohjeistettiin päivittämään lelujenpesusuunnitelmansa ja ottamaan sen käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. Kaikki yhteiset esineet ja lelut voivat toimia infektioiden levittäjinä. Lelujen pesu on erityisen tärkeää päiväkodeissa ja lelujen pesuun on oltava suunnitelma. Oppaan tavoitteena on tarjota kunnan johdon käyttöön kootusti ja käytännönläheisesti työvaiheet, jotka sisältyvät kunnan varautumisen johtamiseen. Lisätietoa: https://www.kouvola.fi/ajankohtaiset/kouvolan-terveysvalonnan-projektissa-selvitettiin-paivakotien-ryhmatilojen-puhtaustasoa/ www.kouvola.fi Kuva: ScandinavianStockphoto.. vsk. Käytössä olleiden pintojen osalta ei ollut odotettavissakaan täysin puhtaita näytetuloksia, vaan haettiin tietoa millainen puhtaustaso tiloissa ja leluissa on niiden käytön aikana. 81 POIMINTOJA Kuntaliiton julkaisu: Kunnan varautumisen johtaminen -opas auttaa kriiseissä pärjäämiseen Kuntaliitto on julkaissut ”Kunnan varautumisen johtaminen” -oppaan. Näytteistä 22 % (17 kpl) oli bakteriologiselta puhtaudeltaan hyviä, 34 % (26 kpl) tyydyttäviä, 25 % (19 kpl) huonoja ja 18 % (14 kpl) erittäin huonoja. Opas on ladattavissa kuntaliiton sivulta: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut Kuntaliitto Kouvolan terveysvalvonnan projektissa selvitettiin päiväkotien ryhmätilojen puhtaustasoa Valvontaprojektissa selvitettiin millainen ryhmätilojen ja lelujen puhtaustaso on päiväkotiarjessa. Kouvolan kaupungin terveysvalvonta toteutti päiväkotien pintapuhtausnäyteprojektin elo-syyskuussa 2020. Päiväkotiolosuhteissa läheiset kontaktit edistävät mikrobien tarttumista lapsesta toiseen. Valvontaprojekti kuului Kouvolan kaupungin terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan
uudistettu painos www.ymparistojaterveys.fi www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. 10 %). 10 %). alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 82 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51
83 YRIT YSHAKEMISTO palvelee OTA YHTEYTTÄ info@labrotek.com RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. BK-Hydrometa Oy, p. Mainosaineistot 24.11.2020 mennessä. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2020 ilmestyy teemalla YMPÄRISTÖALAN TUTKIMUS ilmestyy 17.12.2020. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. vsk. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni
kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 UUTUUS! Maaliskuussa ilmestynyt! Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta
Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Hyvitämme hiilijalanjälkemme. Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2020, 51. vsk. 86 Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – soita ja kysy lisää! p. 040 587 1675/Pasi erityisjate.fi